<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin.  Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

Nimesi:

Lausahdus:

126 Käyttäjää paikalla! 0.0085580348968506

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1995_1 | A_1995_2 | A_1995_3 | A_1995_4 | A_1995_5 | A_1995_6 | B_1995_1 | B_1995_2 | C_1995 | D_1995 | E_1995_1 | E_1995_2 | F_1995_1 | F_1995_2 | Hak_1995 | PTK_1995_1 | PTK_1995_2 | PTK_1995_3 | 
1: Vuoden 1995
2:               ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: 82
10: Kertomukset
11: 9-14
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:  ISSN 0783-9847
18: 
19: OY EDITAAB. HELSINKI1996
20: SISÄLLYSLUETTELO
21: 
22: 
23: 
24: 
25: Kertomukset 9-14
26: 9 Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 1994             13 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan
27:                                                              toimintakertomus vuodelta 1995
28: 10 Kertomus niistä toimenpiteistä, joihin Eduskun-
29:    nan tekemät muistutukset valtiovarain hoidosta         14 Hallituksen kehitysyhteistyökertomus vuodelta
30:    ja tilinpidosta vuonna 1992 ovat antaneet aihetta         1994
31: 
32: 11 Valtiontilintarkastajain kertomus vuodelta 1994
33: 
34: 12 Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta ja ti-
35:    lasta vuonna 1994(Liite: Valtion tilinpäätösliittei-
36:    neen vuodelta 1994)
37: 
38: 
39: 
40: 
41: 260047
42:                 K 9/1995vp
43: 
44: 
45: 
46: 
47: Eduskunnan
48: kirjaston kertomus
49: vuodelta 1994
50: 
51: 
52: 
53: 
54: Helsinki 1995
55:       ISSN 0437-2328
56: 
57: PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI 1995
58:                                    Eduskunnalle
59: 
60:   Eduskunnan kirjastostajoulukuun 28 päi-     sen Eduskunnan kirjaston hoidosta ja toi-
61: vänä 1984 annetun lain 5 §:n mukaisesti       minnasta vuonna 1994. Kertomuksen on
62: Eduskunnan kirjaston hallitus kunnioitta-     laatinut johtava kirjastonhoitaja Kaarina
63: vasti antaa eduskunnalle oheisen kertomuk-    Puttonen.
64: 
65:     Helsingissä huhtikuun 26 päivänä 1995
66: 
67: 
68:                       Eduskunnan kiJjaston hallituksen puolesta:
69: 
70: 
71:                                   Kaarina Dromberg
72:                            kirjaston hallituksen puheenjohtaja
73: 
74: 
75: 
76: 
77:                                                                  Tuula H. Laaksovirta
78:                                                                    ylikirjastonhoitaja
79: 
80: 
81: 
82: 
83: 350984U
84:                                                       Sisältö
85: 
86: 1 Kirjaston hallitus .........................         7   6 Eduskunnan arkisto .....................           15
87: 2 Ylikirjastonhoitajan katsaus toi-                        7 Henkilöstö ...................................     16
88:   mintaan ........................................     7
89: 3 Kirjaston kokoelmien ja palvelujen                       Liite 1    Julkaisut .............................   18
90:   käyttö··········································    11   Liite 2    Henkilökunta 31.12.1994 ....              19
91: 4 Kokoelmien kartuttaminen ja                              Liite 3    Veteraanikansanedustajien
92:   huolto ..........................................   11              muistitietoprojekti ..............        21
93: 5 Kirjallisuuden ja muun aineiston
94:   käsittely .......................................   14
95:                         j
96:                         j
97:                     j
98:                     j
99:                 j
100:                 j
101:             j
102:             j
103:         j
104:         j
105:     j
106:     j
107: j
108: j
109:                                                                                              7
110: 
111: 
112: 
113: 
114:                                   1 Kirjaston hallitus
115: 
116:   Kirjaston hallituksen kokoonpano vuonna 1994
117: 
118:                   Jäsenet:                                      V arajäsenet:
119: 
120:    Saastamoinen, Riitta, VTK, kansanedus-         Tiuri, Martti, professori, kansanedustaja
121: taja, hallituksen puheenjohtaja
122:    Luhtanen, Leena, VTK, kansanedustaja,           Ojala, Arja, erityisopettaja, kansanedus-
123: hallituksen varapuheenjohtaja                   taja
124:    Kauppinen, Riitta, LL, kansanedustaja           Ryynänen, Mirja, FM, kansanedustaja
125:    Pietikäinen, Margareta, FM, kansanedus-         Laakkonen, Pirkko, merkonomi, kansan-
126: taja                                            edustaja
127:    Myller, Riitta, YTK, kansanedustaja             Rask, Maija, sairaanhoidon opettaja,
128:                                                 kansanedustaja
129:    Kivivuori, Antti, OTT, apulaisprofessori,       Temmes, Markku, HTT, ylijohtaja
130: valtionhallinnon asiantuntemus
131:   Wirilander, Juhani, OTT, oikeusneuvos,          Joutsamo, Kari, OTT, apulaisprofessori
132: oikeustieteellisen tutkimuksen asiantunte-
133: mus
134:   Eskelinen, Anne, YTT, apulaisprofessori,        Noponen, Martti, VTT, apulaisprofessori
135: valtiotieteellisen tutkimuksen asiantunte-      em.
136: mus
137:   Vainio, Heli, vanhempi kirjastonhoitaja,        Tanskanen, Martti, vanhempi kirjaston-
138: kirjaston henkilökunnan edustaja                hoitaja
139: 
140: 
141: 
142: 
143:                    2 Ylikirjastonhoitajan katsaus toimintaan
144: 
145:    Eduskunnan kirjasto on toiminut 123          kusarkiston. Eduskunnan kirjaston toimin-
146: vuotta kansanedustuslaitosta palvellen. Toi-    taa voikin luonnehtia kolmella termillä: ar-
147: sena tärkeänä kirjaston tehtävänä on toimia     kisto, kokoelmat ja tieto palvelu.
148: oikeustieteiden ja valtiotieteiden keskuskir-      Eduskunnan kirjasto joutuu jatkuvasti
149: jastona. Kirjaston tehtäväalue laajeni vuon-    sovittamaan yhteen hyvin erikoistuneita
150: na 1990 käsittämään myös eduskunnan kes-        palveluja ja yleistä tietopalvelua ja kirjasto-
151: 8
152: 
153: tmmmtaa. Ensin mmmttuun kuuluu ED-                luttanut asiakkaita näiden asiakirjojen käy-
154: tietopalvelun käynnistäminen vuonna 1994.         tössä. Vuonna 1908 valtiopäiväasiakirjojen
155: Se otettiin kirjaston toiminnassa erityisen       käytön parantamisesta todettiin: "Keskus-
156: kehittämisen kohteeksi samoin kuin kirjas-        telupöytäkirjat edellisiltä ja näiltä valtiopäi-
157: ton tietopalvelu kokonaisuudessaan. Suo-          viltä ilmaiseksi jaetaan etupäässä kanta-,
158: men liittyminen Euroopan unioniin asettaa         mutta myöskin piirikirjastoille sikäli kuin
159: erityisiä vaatimuksia Eduskunnan kirjastol-       varastoa, painosta lisäämättä, riittää sekä
160: le sekä eduskunnan lisääntyvän ED-tiedon          vastaisuudessa kaikille kantakirjastoille ja
161: tarpeen tyydyttämiseksi että kansalaisten         niille piirikirjastoille, jotka ennen valtiopäi-
162: (mm. joukkotiedotus- ja ammattiryhmät)            vien alkua niitä Eduskunnan kirjastonhoi-
163: tarvitseman tiedon välittämisessä. Tähän          tajilta anovat".
164: liittyen päätti Eduskunnan kirjaston halli-          Eduskunta on aina arvostanut omaa kir-
165: tus kokouksessaan 3.11.1994 ED-tietopal-          jastoaan ja taannut sille toimintaedellytyk-
166: velun perustamisesta Eduskunnan kirjas-           set. Kirjasto puolestaan pyrkii vastaamaan
167: toon. Toiminta käynnistetään vaiheittain,         luottamukseen säilyttämällä sen, mikä on
168: ja toiminnan suunnittelusta ja käynnistämi-       säilyttämisen arvoista ja uudistumalla yh-
169: sestä vastaa kirjaston EU-tiimi.                  teiskunnan mukana. Varsin merkittävänä
170:     Valtakunnallista työnjakoa varten kirjas-     eleenä eduskunnan luottamuksesta voi pi-
171: to on ollut mukana erilaisissa EU-tiedonvä-       tää 12 määräaikaisen viran vakinaistamista
172: litykseen liittyvissä työryhmissä kuten EU-       vuonna 1994. Valtion virkamieslain muutos
173: arkistointityöryhmässä, Valtioneuvoston           oli tähän pontimena.
174: tietopalvelun kehittämistyöryhmässä ja               Kirjasto aloitti organisaationsa uudista-
175: EU-tallennekirjastojen yhteistyössä. Valtio-      misen vuonna 1994. Uudistus on tarkoitus
176: neuvoston piirissä on tietopalvelun kehittä-      saada valmiiksi vuoden 1996 aikana. Lähtö-
177: minen kokonaisuudessaan ollut kehittämi-          kohtana on saada kirjaston eri asiantuntija-
178: sen kohteena ja tässä työssä Eduskunnan           alueet paremmin otetuksi huomioon orga-
179: kirjasto on ollut eri osa-alueilla aktiivisesti   nisaatiossa. Tavoitteena on siirtää painoa
180: mukana.                                           linjaorganisaatiosta asian tun tij aorganisaa-
181:     Toinen Eduskunnan kirjaston vuonna            tioksi. Omat johtavat kirjastonhoitajat ni-
182: 1994 käynnistämä uusi, mutta hyvin syvän          mettiin oikeustieteisiin, kansanedustuslai-
183: historiallisen pohjan omaava hanke on             tokseen ja valtiotieteisiin. Tämä muutos
184: "Valtiopäiväasiakirjojen julkiskäyttö" -pro-      saatiin aikaan lopettamalla osastojako ja
185: jekti. Se liittyy eduskunnassa käynnistynee-      osastopäällikkötehtävät (luettelointi- ja bib-
186: seen valtiopäiväasioiden kehittämiseen.           liografiaosasto; palvelu- ja kokoelmaosasto;
187: Eduskunnan kirjaston tavoitteena on saada         yleinen osasto). Myös toimistojen määrää
188: valtiopäiväasiakirjat julkiseen käyttöön,         vähennetään.
189: maksutta, elektronisessa muodossa luetta-            Kirjasto toi esiin tehtäväänsä kulttuuri-
190: viksi. Pohjoismainen demokratia ei toimi,         ja sivistyslaitoksena ja kirjastoverkon osana
191: ellei tämän kaltaista vapaata tiedonsaantia       juhlimallanäyttävästi yleisen kirjastolaitok-
192: turvata aina uudelleen ja uudelleen, kun tie-     sen 200-vuotista taivalta. Kirjasto järjesti
193: donvälityksen tekniset välineet muuttuvat.        hyvän yleisömenestyksen ja julkisuuden
194:     Eduskunnan kirjasto on lähes 90 vuotta        saaneen näyttelyn "200 vuotta lukuhalua",
195: huolehtinut valtiopäiväasiakirjojen välittä-      jonka yhteydessä esiteltiin myös 200-vuotis-
196: misestä ja jo yli 30 vuotta kirjasto on kou-      juhlien puvut 1790-luvulta.
197:                                                                                              9
198: 
199:     Eduskunnan puhemies Riitta Uosukai-           Venäjän valtiopäiväasiakirjoihin. Vierailun
200: nen totesi avauspuheessaan "Eduskunnan             aikana neuvoteltiin yhteistyöstä ja vaihto-
201: kirjasto kunnioittaa yleisen kirjastolaitok-       suhteista.
202: sen 200-vuotista historiaa tarjoamalla asi-          Toinen tapahtuma oli Pohjoismaisten oi-
203: akkailleen tilaisuuden tutustua kahteen           keustieteellisten kirjastojen kokous, joka
204: varhaisimpaan lukukirjastoon/ seuraan:            järjestettiin eduskunnan tiloissa kesäkuussa
205: Vaasan lukukirjastoon, joka on maan en-            1994. Aiheeksi oli valittu itäisen Keski-Eu-
206: simmäinen lukukirjasto (2.8.1794) (Läse-          roopan, Venäjän ja Baltian maiden oikeu-
207: Bibliotheket i Wasa) ja Kokkolan lukuseu-         delliset tiedonlähteet Varsinkin entiseen
208: raan (28.6.1800) (Förening af et Läsande          Neuvostoliittoon kuuluneiden maiden koh-
209: Sällskap i Gamle Carleby), joka oli järjes-       dalla oikeudellisen aineiston, mm. lakien ja
210: tyksessä kolmas lukuseura. Tällä valinnalla       muiden oikeusnormien löytyminen oli koet-
211: Eduskunnan kirjasto kertoo pitkästä ja            tu hankalaksi. Näitä asioita selvittämään
212: värikkäästä yleisen kirjastolaitoksen histo-      pohjoismaiselle osanottajakunnalle kutsut-
213: riasta sekä kahdesta kulttuuripersoonasta         tiin alan asiantuntijoita Suomesta, Baltiasta
214: ja suuresta kirjaston ystävästä: Vaasan lu-       ja Keski-Euroopasta.
215: kukirjaston perustajasta, hovioikeudenneu-           Kirjaston erityinen vahvuus on sen ainut-
216: vos Olof Langensteinista, ja valtiopäivä-         laatuiset kokoelmat (yli puolimiljoonaa ni-
217: miehestä ja painovapauden kiivaasta puo-          dettä) ja omasta aineistosta työstetyt tieto-
218: lestapuhujasta Anders Chydeniuksesta".            kannat (bibliografiat). Kokoelmat ovat ah-
219: Valinta viittasi kirjaston kahteen päätie-        kerassa käytössä, josta 63 000 lainaa on
220: teenalueeseen: oikeustieteisiin ja valtiotie-     hyvä osoitus. Kirjasto on monin tavoin
221: teisiin.                                          tärkeä näyteikkuna eduskunnan työstä.
222:     Kirjaston kansainvälinen toiminta on          Kirjaston kautta välittyy tietoon mm. Suo-
223: monipuolista ja vilkasta. Kirjasto hakija sai     men kirjastoverkon kautta parlamentin val-
224: tallekirjasto-oikeudet OECD:njaAsian De-          mistelutyö ja päätökset. Kirjasto antoi
225: velopment Bankin aineistoihin. Vuoden             eduskunnan työstä ja sen tuloksista ja kir-
226:  1994 aikana kirjasto järjesti kaksi erityisen    jaston kokoelmista lähes tuhannelle vieraal-
227: maininnan ansaitsevaa kansainvälistä ta-          le yleiskatsauksen ja syvempää tiedonhallin-
228: paamista. Venäjän parlamentin kirjaston           nan koulutusta annettiin noin 400 asiak-
229: johtaja Irina A. Andreeva vieraili kirjastos-     kaalle.
230:  sa joulukuussa 1994. Venäjän parlamentti-           Tunnetuimmat kirjaston tietokannat
231: kirjaston kokoelmissa on yli 500 000 nidettä      JUSSI ja VILLE ovat olleet runsaassa
232:  siitä huolimatta, että kirjasto kärsi vakavia    asiakaskäytössä ja niiden kehitystyötä on
233:  vaurioita vuoden 1993 syksyllä Valkoisen         jatkettu.
234:  talon palossa. Mm. käsikirjasto ja hakute-          Eduskunnan kirjasto on muihin Euroo-
235:  oskokoelma tuhoutuivat tuolloin koko-            pan parlamenttikirjastoihin verrattuna poh-
236:  naan. Kirjasto kuuluu Venäjän parlamentin        joismaisen kirjastoideologian mukaisesti
237:  alahuoneen, Valtiollisen duuman, hallinnol-      avoin tiedonvälitysinstituutio. Tämän tradi-
238:  liseen järjestelmään, mutta toimii myös ylä-     tion vaaliminen on ollut vuoden 1994 joh-
239:  huoneen, Liittoneuvoston, kirjastona. Kir-       tava teema, sillä Eduskunnan kirjasto edus-
240: jastossa työskentelee 50 henkilöä, ja se laatii   kunnan arkistona, kirjastona ja tietopalvelu-
241:  useiden kirjallisuusluetteloiden lisäksi aak-    na on ennen kaikkea kulttuuri- ja sivistys-
242:  kosellisia ja aiheenmukaisia hakemistoja         laitos.
243: 10
244:                                                                                                     11
245: 
246:                       3 Kirjaston kokoelmien ja palvelujen käyttö
247: 
248: Lainaus .......................... . 62 748                             Tietopalvelu
249: Kopioina ....................... . 3 410
250: Tiedonhaut .................... . 4723                    Kolmessa kahden kuukauden jaksossa
251: Tiedonhallinnan koulutus                408 hengelle   tehty tiedonhakujen seuranta osoitti, että tie-
252: Kirjaston esittelyt .......... .        956 hengelle   donhauista runsaat 40 % kohdistui kotimai-
253:                                                        seen lainvalmisteluun ja noin 20% ED-ai-
254:                                                        neistoon.
255:                 Lainaustoiminta                           Kirjaston tietopalvelutoiminta oli kerto-
256:                                                        musvuoden aikana etualalla kirjaston kehit-
257:    Kirjasto oli avoinna yleisölle entiseen ta-         tämissuunnitelmissa.
258: paan kaikkina arkipäivinä.                                Koska asiakkaat käyttävät nykyisin itse
259:    Lainauksen määrä nousi edelliseen vuo-              Finlex CD-ROMiaja tieteellisten kirjastojen
260: teen verrattuna yli kymmenen prosenttia.               yhteisluetteloa Lindaa, vähenivät tiedon-
261: Eniten kasvoi opiskelijoiden osuus. Myös               haut Finlexistäja Kdok-tietokannoista.
262: eduskunnan virkamiehet lainasivat enem-                   Kirjasto oli mukana pääsihteerin asetta-
263: män kuin edellisenä vuonna. Asiakkaiden                massa EU-tietopalvelutyöryhmässä, jonka
264: käyttöön hankittiin neljä uutta työasemaaja            esitysten pohjalta perustettiin kansanedusta-
265: yksi itsepalvelukopio laite. Muista kirjastois-        jia avustamaan EU-tietopalvelu syysistunto-
266: ta lainatuista julkaisuista valtaosa tuli kan-         kaudeksi 1994, jolloin EU-liittymissopimus-
267: sanedustajien ja eduskunnan virkamiesten               esitystä käsiteltiin eduskunnassa.
268: käyttöön.
269: 
270: 
271:                           4 Kokoelmien kartuttaminen ja huolto
272: 
273: Kirjallisuuden hankinta-                               myös OECD:n ja Asian Development Han-
274: määräraha 2 400 000 mk.                                kin tallekirjasto-oikeudet. Entiset tallekirjas-
275:                                                        tosuhteet ovat edelleen voimassa. Näihin
276: Kokoelmien kartunta ..   9 726 nid.,                   kuuluvat mm. YK ja sen erityisjärjestöt.
277:  joista kausijulkaisuja  4408 nid.                        Aikakauslehtien ja sarjajulkaisujen ar-
278: Kokoelmat 31.12.1994 581 810 nid.                      viointijatkui. Arvioinnin perusteella lakkau-
279:                         15 244 hyllymetriä             tettiin useiden aikakauslehtien ja sarjajulkai-
280:                                                        sujen tilaukset ja uusittiin kokoelmaa tarvit-
281:    Kokoelmat karuuivat kertomusvuonna                  tavilta osin.
282: jokseenkin edellisten vuosien tasolla.                    Kirjasto vastaanotti julkaisuja lahjoina ja
283:    Kirjallisuuden valinnassa ja hankinnassa            vaihtoina kotimaisilta ja ulkomaisilta yhtei-
284: pääpaino oli Euroopan unionia käsitteleväs-            söiltä. Vaihtoina lähetetään koti- ja ulkomai-
285: sä aineistossa. Kirjasto hakija sai EU:n täy-          sille kirjastoille valtiopäiväasiakirjoja ja
286: det tallekirjasto-oikeudet, jolloin tämän ai-          muita virallisjulkaisuja.
287: neiston mahdollisimman täydellinen saanti                 Edellisten vuosien tapaan kirjasto hoi-
288: turvataan. Kertomusvuonna kirjasto sai                 taa sidottujen valtiopäiväasiakirjojen va-
289: 12
290: 13
291: 14
292: 
293: rastoa sekä asiakirjojen jakelun kansan-                    maila ja korvaamalla huonokuntoisia niteitä
294: edustajille, valiokunnille ja eduskunnan                    kaksoiskappaleilla.
295: virkamiehille.                                                 Kirjaston hankinnasta vastaavat virkaili-
296:    Julkaisujen sidotus oli edelleen vähäisem-               jat ylläpitivät yhteyksiä erityisesti vapaakap-
297: pää kuin aikaisemmin. Kokoelmien syste-                     palekirjastoihin ja VTLS-hankintajärjestel-
298: maattinen huolto jatkui kotelointia tehosta-                mää käyttäviin kirjastoihin.
299: 
300: 
301: 
302: 
303:                            5 Kirjallisuuden ja muun aineiston käsittely
304: 
305:                         Luettelointi                           Kirjaston edustajat ovat olleet mukana lu-
306:                                                             etteloinnin yhteistyön työryhmissä sekä kan-
307: Luetteloidut nimekkeet                                      sallisbibliografian luettelointityöryhmässä.
308: Kirjat ........................................ .   5 837
309: Kausijulkaisut .......................... .           441
310:                                                                                 Sisällönkuvailo
311: Artikkelit .................................. .     1 814
312: Nimekkeitä yht. ........................ .          8 092   Indeksoidut nimekkeet
313:                                                             Kotimaiset kirjat.. ................. .       2 803
314: Bibliografioita varten lisäksi ..... .               1292
315:                                                             Ulkomaiset kirjat .................. .        2 369
316: Kirjaston atk-rekisterikantaan,                     30000
317:                                                             Artikkelit .............................. .   1 355
318:   mistä takautuvasti tallennettu                    20000
319:                                                             Kausijulkaisut ...................... .         894
320:                                                             Nimekkeitä yht. .................... .        7 421
321: 
322:    Kirjat ja kausijulkaisut luetteloitiin edel-                Artikkeleiden valinta ja indeksointi koti-
323: leen tieteellisten kirjastojen yhteisjärjestel-             maisista ja ulkomaisista lehdistä siirtyi in-
324: män yhteisluettelotietokantaan, missä tiedot                deksointitoimiston tehtäväksi. Kertomus-
325: ovat myös muiden kirjastojen käytettävissä.                 vuonna käynnistyi myös kausijulkaisujen in-
326: Artikkeleiden luettelointi kirjaston järjestel-             deksointi. Etusijalle tässä työssä asetettiin
327: mään on pohjustettu ja testattu. Kirjaston                  EU-kausijulkaisut ja tilastojulkaisut
328: koko atk-rekisterin käyttö saman järjestel-                    Kaikkiaan Suomen ED-jäsenyys edellytti
329: män sisällä onkin pian mahdollista.                         uudenlaista paneutumista ja perehtymistä
330:    Vuoden loppuun mennessä noin kaksi                       Euroopan unioniin liittyvään tietoon. Mm.
331: kolmasosaa kirjaston korttiluetteloista oli                 Euroopan parlamentin tuottama Eurovoc-
332: tallennettu atk-rekisteriin ja artikkelikortis-             sanasto on yksi Eduskunnan kirjaston sanas-
333: ton tallentaminen pantiin alulle.                           ton lähdesanastoista.
334:    Kertomusvuoden aikana käynnistyi Hel-                       Asiasanaston kehittämistyössä olivat EU-
335: singin yliopiston kirjaston ja Eduskunnan                   terminologian arviointi ja uusiminen etusi-
336: kirjaston välillä yhteistyö kotimaisen viral-               jalla. Tilastotermit olivat myös arvioinnin
337: lisjulkaisuaineiston luetteloinnissa.                       kohteena.
338:                                                                                                  15
339: 
340:    VTLS-kirjastojen sisällönkuvailuyhteis-          (FBIF) aineisto korvataan ajantasaisella
341: työ merkitsi sekä osallistumista että konk-         JUSSI-tietokannan sisällöllä. Kirjaston
342: reettista työpanosta. Erityisesti muutostoi-        asiasanasto liitetään myöhemmässä vaihees-
343: menpiteitä aiheutti pyrkimys yhdenmukai-            sa FBIF-tietokannan täydennykseksi.
344: suuteen Yleisen suomalaisen asiasanaston               Kirjastolla on edustaja Kansallisbibliog-
345: kanssa sekä tallennuskäytännön uudet suo-           rafiatyöryhmässä.
346: situkset.
347: 
348:                                                                   Julkaisutuotanto
349:                   Bibliografiat
350:                                                        Kirjasto käynnisti uuden julkaisusarjan,
351:    Bibliografiatietokantojen JUSSI:n ja             "Eduskunnan kirjaston tutkimuksia ja selvi-
352: VILLE:n kartuttaminen ja käyttö vakiintui-          tyksiä". Sarjan ensimmäisenä numerona il-
353: vat.                                                mestyi Kristiina Graaen ja Marjatta Hieta-
354:    JUSSI:sta, joka sisältää kotimaiset juridi-      lan "Suullista historiaa. Veteraanikansan-
355: set viitteet, tuotettiin sekä Suomen lainopil-      edustajat haastateltavina". Kirjasto tuotti ja
356: linen kirjallisuus 1992 -luettelo että sen eri-     julkaisi vuoden aikana mm. myös ylikirjas-
357: tyisluettelo Litterature en langues etrangeres      tonhoitajan virkaanastujaisesitelmän, useita
358: 1982-92.                                            näyttelyluetteloita ja -esitteitä, uutuusluette-
359:    VILLE:stä, joka sisältää virallisjulkaisu-       loita ja erityisluetteloita, kuten luettelon EU-
360: viitteet, tuotettiin Valtion virallisju1kaisut      kausijulkaisuista kirjastossa. Luettelo kirjas-
361: vuosiluettelo 1992.                                 ton julkaisuista vuonna 1994 on kertomuk-
362:    Juridisen     bibliografian    tietokannan       sen liitteenä 1.
363: 
364: 
365: 
366: 
367:                                      6 Eduskunnan arkisto
368: 
369: Arkistoon luovutetut asiakirjat193yksikköä             Keskusarkistoon siirretystä aineistosta
370: Mikrokuvattu aineisto:                              hieman yli puolet oli valtiopäiväasiakirjoja.
371:                                                     Käytetyintä aineistoa olivat edelleenkin va-
372:   tallefilmit........................ 474 korttia   liokuntien asiakirjat.
373:   käyttöfilmit .................... 4 657 korttia      Arkistoon saatiin kaivattua lisätilaa n. 12
374: Tiedonhaut arkistosta........ 61                    hyllymetriä seulomalla pikakirjoitusliuskat
375: Kopiotoimitukset .. .. .......... 939               vuosien 1939-1920 valtiopäiviltä. Vanhan
376: Arkistolainat ..................... 1 256           arkiston kunnostamistyötä jatkettiin järjes-
377:                                                     tämällä ja luetteloimaila mm. eduskuntata-
378:   Uusi arkistolaki tuli voimaan 1.10.1994.          lon rakentamiseen ja säätytaloon liittyvät
379: Laki ei edellyttänyt eduskunnan arkistotoin-        asiakirjat.
380: takoskevan ohjeiston uusimista.
381: 16
382: 
383:                                       7 Henkilöstö
384: 
385:    Kirjastossa oli kertomusvuoden lopussa                                                          1994
386: 46 vakinaista virkaa.                                                                               %
387:    Yhteiskuntatieteiden tohtori, dosentti        Yleinen osasto. ..............................   29,5
388: Tuula H. Laaksovirta aloitti kirjaston ylikir-   Luettelointi- ja bibliografiaosasto ..           31,1
389: jastonhoitajana 1.1.1994.                        Palvelu- ja kokoelmaosasto............           39,4
390:    Johtava kirjastonhoitaja Anna-Maija Ku-                                                        100,0
391: rikka siirtyi vanhuuseläkkeelle 1.3.1994.
392:    Virkavapauksia oli yhteensä 5,3 vuotta ja
393: sairauslomia 2,2 vuotta. Virkavapauksien           Työajasta vuonna 1994 oli sairauspoissa-
394: syitä olivat mm. työskentely eduskunnan          oloja 3,8 %. Vuosilomia pidettiin 14,8 %.
395: muissa yksiköissä ja kirjaston kehittämis-
396: hankkeissa.
397:    Vakinaisten virkamiesten lisäksi kirjastos-
398: sa työskenteli eripituisina jaksoina 19 henki-
399: löä. He hoitivat vakinaisten virkojen sijai-              Koulutus ja luottamustehtävät
400: suuksia yhteensä 6 vuotta 1 kuukautta ja
401: työskentelivät tilapäisinä virkamiehinä yh-         Henkilökunta osallistui lukuisiin alan
402: teensä J 2 vuotta 8 kuukautta. Lisäksi yksi      kansainvälisiin, pohjoismaisiin ja kotimai-
403: henkilö toimi koko vuoden veteraanikan-          siin koulutustilaisuuksiin ja kokouksiin.
404: sanedustajien muistitietoprojektin ti1apäise-    Luottamustehtäviä oli eduskunnan piirissä
405: nä tutkijana. Kirjastossa työskenteli myös       ja kirjastoalan seurojen ja yhdistysten puit-
406: tilapäinen tiedottaja 2 kuukautta ja tilapäi-    teissa. Monissa alan kehittämishankkeissa
407: nen atk-asiantuntija 2 kuukautta.                oli edustus myös Eduskunnan kirjastosta.
408:    Veteraanikansanedustajien muistitieto-        Kirjastoalan koulutustilaisuuksissa annet-
409: projektissa työskenteli korkeakouluharjoit-      tiinopetusta ja osallistuttiin niiden suunnit-
410: telija 3,5 kuukauden ajan avustamassa, ja        teluun. Koulutus painottui EU-aineiston ja
411: kirjastossa oli harjoittelija yhden kuukauden    sen tiedonlähteiden esittelyyn.
412: ajan.                                               Kirjasto järjesti kesäkuussa eduskunnan
413:    Yhteensä 13 henkilöä työskenteli tunti-       tiloissa kolmipäiväisen Pohjoismaisten oi-
414: palkkaisina työntekijöinä kirjaston atk-tal-     keustieteellisten kirjastojen kokouksen. Ko-
415: lennus- ja tiedostonhuoltotehtävissä sekä        kous oli laatuaan kolmas. Teemana oli itäi-
416: kirjavaraston kiintohyllyjen korvaamisesta       sen Keski-Euroopan, Venäjän ja Baltian
417: liukuhyllyillä aiheutuneissa järjestelytehtä-    maiden oikeudelliset tiedonlähteet. Vuoden
418: vissä.                                           vaihteessa kokouksen aineisto julkaistiin kir-
419:    Henkilökunnan työaika jakaantui en            jana. Kokoukseen osallistui n. 80 henkeä
420: osastojen kesken seuraavasti:                    kaikista Pohjoismaista.
421:                                                                                                                    17
422: 
423:    Joulukuussa kirjasto järjesti niin ikään          Koulutukseen ja kirjastojen väliseen yh-
424: eduskunnan tiloissa SGML-seminaarin. Ti-          teistoimintaan käytettiin 2,1 % työajasta.
425: laisuudessa oli noin sata kutsuttua osanotta-        Koulutukseen ja kirjastojen väliseen yh-
426: jaa pääasiassa eduskunnan ja valtioneuvos-        teistoimintaan osallistuminen osastoittain:
427: ton piiristä.                                                                                                    1994
428:    Henkilökunnan yhteisiä kokouksia oli eri                                                                       %
429: aihepiireistä ja kirjaston tiedotuslehti ilmes-   Yleinen osasto .. ... .. .. ... ... . .... .. ... . .. ... .   30,2
430: tyi 10 kertaa.                                    Luettelointi- ja bibliografiaosasto . ..                       34,5
431:                                                   Palvelu- ja kokoelmaosasto .............                       35,3
432: 18
433: 
434:                                                                                        Liite 1
435: 
436: 
437: 
438: 
439:                                          Julkaisut
440: 
441:    200 vuotta lukuhalua : näyttely Eduskun-         Eduskunnan kirjastoon tulevia ED-aihei-
442: nan kirjastossa 10.10.1994-30.11.1994 =          sia kausijulkaisuja : valikoima. Helsinki,
443: Läslust i 200 år : en utställning på Riksdags-   1994. 7 s.
444: biblioteket 10.10.1994-30.11.1994. Helsin-          Graae, Kristiina
445: ki, 1994. 38, [3] lehteä: kuv. Näyttelyluette-      Suullista historiaa : veteraanikansanedus-
446: lon toimittaneet: Leena Karjalainen, Tuula       tajat haastateltavina 1 Kristiina Graae ja
447: H. Laaksovirta.                                  Marjatta Hietala. Helsinki, 1994. (Eduskun-
448:    Bibliographia iuridica Fennica 1992 =         nan kirjaston tutkimuksia ja selvityksiä; 1).
449: Suomen lainopillinen kirjallisuus = Finlands     189 s.
450: juridiska litteratur 1992 1 Eduskunnan kir-         Riksdagens arkiv : guide. Helsingfors,
451: jasto = Riksdagsbiblioteket. [Helsinki],         [1994]. 7 s.
452: 1994.                                               Riksdagsbibliotekets berättelse för 1993.
453:    Bibliographia iuridica Fennica = Littera-     Helsingfors, 1994. 20 s.
454: ture en languesetrangeres = Literature in fo-       Sihvonen, Riitta
455: reign languages 1982-1992. Helsinki, 1994.          Valtiopäivien asiakirjat autonomian ja it-
456: 301 s.                                           senäisyyden aikana 1Riitta Sihvonen II Suo-
457:    Eduskunnan arkisto : käyttöopas. Helsin-      men historian asiakirjalähteet. [Helsinki],
458: ki, [1994]. 7 s.                                 1994. s. 62-72.
459:    Eduskunnan kirjasto tiedottaa = Riks-            Valikoima kotimaisia ja ulkomaisia artik-
460: dagsbiblioteket meddelar. [Helsinki]. 1994       keleita 1 [julk.] Eduskunnan kirjasto = In-
461: ilm. n:ot 1-24.                                  hemska och utländska artiklar i urval/ [utg.
462:    Eduskunnan kirjaston julkaisuja 1872-         av] Riksdagsbiblioteket. Helsinki. 1994 ilm.
463:  1993 = Riksdagsbibliotekets publikationer       n:ot 1-2.
464:  1872-1993/laatinut = utarbetad av Aune             Valtion komiteanmietinnöt : uutuusluet-
465: Hakala. Helsinki, 1994.                          telo = Statens kommittebetänkanden : ny-
466:    Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta        hetsförteckning          1.1.1991-31.10.1994.
467:  1993. Helsinki, 1994. 21 s.                     [Helsinki], 1994. 34 s.
468:    Eduskunnan kirjaston tiedotuksia. [Hel-          Valtion virallisjulkaisut 1992 1 Eduskun-
469: sinki]. Kirjaston sisäinen tiedotuslehti. 1994   nan kirjasto = Statens officiella publikatio-
470: ilm. n:ot 296---305.                             ner 1992 1 Riksdagsbiblioteket. Helsinki,
471:    Eduskunnan kirjaston tietopalveluopas.        1994.436 s.
472: [Helsinki], 1994. 12 s.
473:                                                                                                            19
474: 
475:                                                                                                    Liite 2
476: 
477: 
478: 
479: 
480:                                 Kirjaston henkilökunta 31.12.1994
481: 
482: Virka                                 Nimi ja oppiarvo              Tehtävät
483: 
484: Ylikhjastonhoitaja                    Laaksovirta, Tuula H., YTT,
485:                                       dosentti
486: 
487: YLEINEN OSASTO
488: Johtava kirjastonhoitaja              Puttonen, Kaarina, FM         Osastopäällikön tehtävien lisäksi ylei-
489:                                                                     sen toimiston toimistopäällikkö oto.
490: Vanhempi kirjastonhoitaja             Kangas, Sinikka, FK           Systeeminhoitaja
491: 
492: Yleinen toimisto
493: Arkistonhoitaja                       Sihvonen, Riitta, FK          Eduskunnan arkisto
494: Vanhempi kirjastonhoitaja             Rautava, Antti, OTK           Juridista asiantuntemusta edellyttävät
495:                                                                     tehtävät eri osastoissa
496: Osastosihteeri                        Kytölä, Marjatta, merkonomi   Ylikirjastonhoitajan sihteeri, tiedotus,
497:                                                                     koulutus
498:   -,-            , tilapäinen         Niiranen, Tuula               Henkilöstöasiat, talousasiat
499: Toimistosihteeri                      Kauhanen, Anita               Hallinnollinen tekstinkäsittely, teks-
500:                                                                     tinkäsittelyn tukihenkilö, laskutus
501: Virastomestari                        Syväluoma, Mirja              Yksikön esimies, valtiopäiväasiakir-
502:                                                                     jojen jakelu, osa-aikaisesti hankinta-
503:                                                                     toimistossa
504: Virastoavustaja                       Pöysti, Rauno                 Postitus, laitteiden seuranta
505: Apulaisvirastoavustaja, tilapäinen    Lehmus, Lauri                 Lähetti
506: Avustaja, tilapäinen                  Sainio, Tapani                Eduskuntaan tulevien tavaraerien
507:                                                                     vastaanotto ja jakelu, osa-aikaisesti
508:                                                                     kokoelmatoimistossa
509: Hankintatoimisto
510: Vanhempi kirjastonhoitaja             Hirsivuori, Jorma, VTK        Toimistopäällikkö, kirjallisuuden
511:                                                                     valinta, kirjallisuuden hankinnan
512:                                                                     koordinointi
513: Vanhempi kirjastonhoitaja             von Essen, Iris, VTK          Kirjallisuuden hankinnan ohjaus
514: Toimistosihteeri                      Hartikainen, Jouni            Kirjallisuuden hankinta
515:   -,,-                                Heinimaa, Tapio, merkonomi    Kirjallisuuden hankinta
516:   -,,-                                Häkkinen, Merja, merkonomi    Kirjallisuuden hankinta
517:   -,,-             'vs.               Auvinen, Saija, merkonomi     Kirjallisuuden hankinta
518:   -,,-             , tilap.           Erkkilä, Päivi, HuK           Kirjallisuuden hankinta
519: 
520: LUETTELOINTI- JA BIBLIO-
521: GRAFIAOSASTO
522: Johtava kirjastonhoitaja              Avoin                         Osastopäällikkö
523: 
524: Indeksointitoimisto
525: Vanhempi kirjastonhoitaja             Haimi, Marjatta, VTK          Toimistopäällikkö, asiasanoituksen
526:                                                                     valvonta ja koordinointi
527: Vanhempi kirjastonhoitaja, vv.        Markkanen, Olavi, FM
528:   -,,-           -,,-                 Oksa-Pallasvuo, Marja, VTK    Kirjallisuuden asiasanoitus, edus-
529:                                                                     kuntapalvelut, osa-aikaisesti tieto-
530:                                                                     palvelussa
531:   -,,-           -,,-                 Rönkkö, Maija-Leena, FM       Kirjallisuuden asiasanoitus
532: 20
533: 
534:  Virka                                Nimi ja oppiarvo                  Tehtävät
535: 
536:  Vanhempi kirjastonhoitaja, vs.       Virta, Päivi, OTK                 Kirjallisuuden asiasanoitus, osa-
537:                                                                         aikaisesti tietopalvelussa
538:  Osastosihteeri, tilap.               Peuhkurinen, Tommi, FM            Kirjallisuuden asiasanoitus, sanasto-
539:                                                                         rekisterin ylläpito, osa-aikaisesti pal-
540:                                                                         velutoimistossa
541:  Luettelointitoimisto
542:  Toimistopäällikkönä bibliogra-
543:  fiatoimiston toimistopäällikkö
544:  Vanhempi kirjastonhoitaja            Latvus, Marjatta, FK              Kirjallisuuden luettelointi
545:  -,,-          -,,-                   Siunala, Riitta, FM               Virallisjulkaisujen luettelointi
546:  Osastosihteeri                       Haukka, Riippa                    Kirjallisuuden luettelointi
547:  Toimistosihteeri                     Keränen, Hannele, merkonomi       Kirjallisuuden Juettelointi, osa-
548:                                                                         aikaisesti palvelutoimistossa
549:      -,,-                             Luotonen, Maria-Leena             Kirjallisuuden Juettelointi
550:      -,,-                             Salakari, Sirkku-Marja            Kirjallisuuden Juettelointi
551:      -,,-                             Åhlberg, Anneli                   Kirjallisuuden luettelointi
552:      -,,-           , tilap.          Karjalainen, Leena, merkonomi     Kirjallisuuden luettelointi,
553:                                                                         operaattorin tehtävät
554:  Bibliografiatoimisto
555:  Vanhempi kirjastonhoitaja            Heikkilä, Marjatta, FM            Toimistopäällikkö, bibliografiatyön
556:                                                                         koordinointi, toimii myös Juettelointi-
557:                                                                         toimiston toimistopäällikkönä
558:  Vanhempi kirjastonhoitaja            Hakala, Aune, FM                  Juridisen bibliografian ja virallis-
559:                                                                         julkaisuluettelon toimittaminen
560:  Toimistosihteeri, vv.                Huttunen, Marja, HuK
561:    -,-            , tilap.            Vaakanainen, Heikki               Juridisen kirjallisuuden käsittely,
562:                                                                         osa-aikaisesti indeksointitoimistossa
563:  PALVELU-JA
564:  KOKOELMAOSASTO
565:  Johtava kirjastonhoitaja             Nieminen, Inkeri, VTK             Osastopäällikön tehtävien lisäksi
566:                                                                         kokoelmatoimiston toimistopääl-
567:                                                                         likkö oto.
568:  Palvelutoimisto
569:  Vanhempi kirjastonhoitaja            Turpeinen, Marita, FK             Toimistopäällikkö, tietopalvelu
570:  Vanhempi kirjastonhoitaja            Lehto-Toivakka, Marketta, YTM     Tietopalvelu, kaukopalvelu, osa-
571:                                                                         aikaisesti systeeminhoitajan varamies
572:  Vanhempi kirjastonhoitaja            Rantala, Eila, FK                 Käsikirjaston hoito, tietopalvelu
573:   -,,-          -,,-                  Tanskanen, Martti, VTK            Eduskuntapalvelut, EU-tietopalvelu
574:   -,,-          -,,-                  Vainio, Heli, VTK                 Lainaustoimiston esimies, tietopalvelu
575:   -,,-          -,,-       , tilap.   Jussilainen, Maija, YTK           EU-tietopalvelu
576:  Osastosihteeri                       Voutilainen, Heikki               Tietopalvelu, lähilainaus
577:      -,,-                             Oravisto, Hannele, ekonomi, HuK   Lähilainaus, tietopalvelu
578:  Toimistosihteeri                     Korkeila, Sirkka-Liisa, HuK,
579:                                       merkonomi                         Kaukopalvelu
580:      -,,-                             Kurtti, Tuula, HuK, merkonomi     Lähilainaus
581:      -,,-                             Salasmaa, Hilkka                  Kaukopalvelu
582:      -,,-                             Tiainen, Aini, merkonomi          Lähilainaus, osa-aikaisesti bibliogra-
583:                                                                         fiatoimistossa
584:   -,,-             ,vv.               Kajava, Eija
585:   -,-              ,vs.               Kämäri, Lassi, merkonomi          Lähilainaus
586:   -,-              , tilapäinen       Ratilainen, Riitta, merkonomi     Lähilainaus, eduskuntapalvelut
587:  Kirjastoapulainen, - , -             Rajala, Heikki, merkonomi         Lähilainaus, operaattorin tehtävät
588:      -,,-                 -,,-        Saarinen, Veli-Matti, FK          Lähilainaus
589: 
590:  Kokoelmatoimisto
591:  Vanhempi kirjastonhoitaja            Mälkki, Helka, FK                 Kokoelmien hoito, tietopalvelu
592:  Osastosihteeri                       Kaitaharju, Pirkko, HuK           Sidotus, osa-aikaisesti palvelu-
593:                                                                         toimistossa
594:  Toimistosihteeri                     Palmunen, Airi, HuK               Sidotus, osa-aikaisesti palvelu-
595:                                                                         toimistossa
596:      -,,-                             Tuhkasaari, Anneli                Sitoja
597:                                                                                                  21
598: 
599:                                                                                             Liite 3
600: 
601: 
602: 
603: 
604:               Veteraanikansanedustajien muistitietoprojekti 1994
605:                                    Laatinut Kristiina Graae
606: 
607:    Veteraanikansanedustajien muistitieto-            Litterointityö on ollut eduskunnan virka-
608: projektin työtä (vuodesta 1988 alkaen) on         työtä vuoden 1994 alusta.
609: johtanut edellisien vuosien tapaan professori        Helsingin yliopiston poliittisen historian
610: Marjatta Hietala Suomen Historiallisesta          opiskelija Sirpa Kokkonen osallistui käytän-
611: Seurasta. Johtoryhmän kokoonpano on ol-           nön työn eri vaiheisiin syyskauden.
612: lut aikaisempia vuosia vastaava, ylikirjas-          Eduskunnan kirjaston tutkimuksia ja sel-
613: tonhoitaja Eeva-Maija Tammekannin seu-            vityksiä sarjan ensimmäisenäjulkaisuna val-
614: raajana ja projektin hallinnollisena vastaa-      mistui vuoden lopulla painoasuun Kristiina
615: vana on dosentti Tuula H. Laaksovirta ja          Graaenja Marjatta Hietalan tutkimuskatsa-
616: tutkijana on ollut VTM Kristiina Graae.           us Suullista historiaa. Veteraanikansanedus-
617: Haastattelutyötä on jatkanut edellisiltä vuo-     tajat haastateltavina.
618: silta siihen perehtynyt ydinjoukko tutkijoita.       Vuoden 1994 käytettiin projektin työhön
619:    Ääni- ja tekstiarkistokokoelma karttui         määrärahoja seuraavasti:
620:  vuoden 1994 aikana seuraavasti:
621:     Uusia haastatteluita valmistui 15. Tästä      haastatteluihin ...................... . 93 000 mk
622:  on nauha-aikaa 85 tuntiaja yhteensä ääniar-      tekstinkorjauksiin ................. .    6200 mk
623:  kistokokoelmassa on 849 tuntia. Litterointi-     matkakuluihin ...................... .    7 200 mk
624:  sivuja valmistui tekstiksi 864 sivua. Arkisto-   nauhoihin ............................. . 4610 mk
625:  materiaalia oli vuodenvaihteessa 19 991 si-      tutkijan palkkaan A 22 ........ . 179 092 mk
626:  vua ja 163 veteraanihaastattelua.
627:                         K 10/1995 vp
628: 
629: 
630: 
631: 
632:                    KERTOMUS
633:   Eduskunnalle niistä toimenpiteistä, joihin Eduskunnan
634: tekemät muistutukset valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta
635:           vuonna 1992 ovat antaneet aihetta
636: 
637: 
638: 
639: 
640:                        HELSINKI 1995
641:       ISSN 0356-0511
642: PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI1995
643:                                       Eduskunnalle
644:   Eduskunnalle annetaan tämän mukana ker-        tekemät muistutukset valtiovarain hoidosta ja
645: tomus niistä toimenpiteistä, joihin Eduskunnan   tilinpidosta vuonna 1992 ovat antaneet aihetta.
646:     Naantalissa 11 päivänä elokuuta 1995
647: 
648: 
649:                                      Tasavallan Presidentti
650:                                    MARTTI AHTISAARI
651: 
652: 
653: 
654: 
655:                                                                     Ministeri Jouni Backman
656: 
657: 
658: 
659: 
660: 351103Z
661:                                                                                                           5
662: 
663: 
664: 
665: 
666:     Eduskunta on 24.5.1994 päivätyn kirjelmän           kertomus oli lähetetty valtioneuvoston kanslialle ja
667: ohella lähettänyt hallitukselle valtiovarainvaliokun-   kaikille ministeriöille niistä aiheutuviin toimenpi-
668: nan mietinnön n:o 19 valtiovarain hoidosta ja           teisiin ryhtymistä varten, valtiovarainministeriö on
669: tilasta sekä valtiontilintarkastajain kertomuksesta     pyytänyt valtioneuvoston kansliaa ja kaikkia mi-
670: vuodelta 1992 sekä sanotun kertomuksen niihin           nisteriöitä toimenpiteistään Eduskunnalle annetta-
671: toimenpiteisiin ryhtymistä varten, joihin tehdyt        vaa kertomusta varten aikanaan valtiovarainminis-
672: muistutukset ja ehdotukset antavat aihetta. Samalla     teriölle ilmoittamaan.
673: Eduskunta on kehottanut hallitusta antamaan Edus-
674: kunnalle kertomuksen näistä toimenpiteistä.                Valtioneuvoston kanslian ja asianomaisten
675:                                                         ministeriöiden vastaukset saatetaan täten Eduskun-
676:    Sitten kun Tasavallan Presidentti 2.8.1994 ta-       nan tietoon. Tiedot on esitetty pääosin loppuke-
677: pahtuneessa esittelyssä oli jättänyt asian käsittelyn   vään 1995 tilanteen mukaisina.
678: valtioneuvostolle ja edellä mainittu mietintö ja
679: 6
680: 
681:                                                      Yleinen osa
682: 
683: 
684:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta                lisäbudjetissa eduskunnan käsittelyyn, eivät val-
685: valtiovarainministeriö ja eräiltä osin sisäasiainmi-         tiovarainministeriön käsityksen mukaan liene yk-
686: nisteriö ovat esittäneet seuraavaa.                          siselitteisesti säädettävissä. Ongelmia olisi myös
687:                                                              sekä eduskunnan budjettivallan että hallituksen
688:                  Määrärahojen ylitykset                      budjettivallan suhteen. Kummankin budjettivaltaa
689:                                                              rajoittaisivat sellaiset säännökset, jotka käytännös-
690:         Arviomäärärahojen ylitykset Valtiontilintar-         sä merkitsisivät talousarviossa tiettyyn tarkoituk-
691:     kastajat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että        seen Osoitettavan määrärahan lajin valintaan puut-
692:     arviomäärä- rahojen ylityksille ei säännöksissä ole      tumista. Valtion talousarviosta annetun lain sään-
693:     asetettu mitään markkamääräistä tai suhteellista         nökset arviomäärärahan ylittämisen sisällöllisistä
694:     enimmäismäärää. Valtiontilintarkastajat katsovat,        edellytyksistä ovat selkeyttäneet ne tilanteet, joissa
695:     että markkamääräisesti tai suhteellisesti suurimpiin     arviomäärärahan ylittäminen olisi sallittua.
696:     sekä periaatteellisesti tärkeisiin määrärahaylityksiin
697:     tulee määrärahat esittää lisämenoarvioiden yh-                           Valtion lainanauto
698:     teydessä ja, että on syytä säännöksin määritellä
699:     tapaukset, joissa määrärahan ylitys on saatettava            Valtiokonttorin hoidossa on noin 87 prosenttia
700:     lisäbudjetissa eduskunnan käsittelyyn.                   valtion antolainauskannasta. Vuoden 1993 lopussa
701:         Valtiovarainministeriö toteaa, että arviomäärära-    valtion antolainauskanta oli 67,7 mrd markkaa.
702:     han ylittämisen sisällölliset edellytykset otettiin      Tästä Valtiokonttorin hoidossa oli 59,1 mrd mark-
703:     valtion talousarviolakiin, kun sitä muutettiin           kaa (140 000 kappaletta), josta määrästä asunto-
704:     1.3.1992 voimaantulleella lailla (165/92). Lain 7        lainoja oli 54,3 mrd markkaa.
705:     §:n 2 momentti sisältää nykyisellään säännöksen,             Valtion lainojen korkotaso ei perustu valtion
706:     jonka mukaan lupa arviomäärärahan ylittämiseen           rahoituskustannuksiin, vaan niissä säännöllisesti on
707:     voidaan antaa vain, jos ylitys perustuu lakisäätei-      alikorkoisuutta, jonka avulla on tarkoitus tukea
708:     seen. lakisääteistä vastaavaan tai ennakoimatto-         lainoitettavaa hanketta. Nykyisen alemman yleisen
709:     maan muuhun välttämättömään tai vaikeasti arvioi-        korkotason aikana alikorkoisuuden kustannusvai-
710:     tavaan tarpeeseen taikka arvioitua suurempaan            kutus on selvästi vähäisempi kuin aikaisempina
711:     yleisen kustannustason nousuun. Lupa ar-                 vuosina. Itseasiassa nykyisen matalan inflaation
712:     viomäärärahan ylittämiseen voidaan myös antaa            aikana valtion lainojen korkotaso ei ole enää yhtä
713:     tulokertymän rajoissa silloin, kun kysymys on            merkittävä ongelma kuin aikaisemmin.
714:     maksullisesta toiminnasta tai kysymyksessä olevat            Korkoeron lisäksi myös valtion lainasaatavien
715:     menot on sidottu tulokertymään.                          perimiseen liittyvät riskit ovat lisääntyneet. Valtion
716:          Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan           lainoittamat vuokratalot ovat vaikeuksissa. Myös
717:     lisätalousarvioesitysten osalta on pyritty valtionti-    henkilökohtaisten asuntolainojen saajilla on run-
718:     lintarkastajien esittämään menettelyyn. Lähtökoh-        saasti maksuvaikeuksia, jotka näkyvät kunnan ja
719:     tana on kuitenkin ollut hallitusmuodon 69 §:n 3          lainansaajan välisessä suhteessa. Vuonna 1994
720:      momentin mukaisesti se tilanne, että hallituksen        aiheutui asuntorahastolle luottotappioita 8,4 milj.
721:     esitys lisätalousarvioksi annetaan eduskunnalle, jos     markkaa. Luottotappiot ovat syntyneet arava-ase-
722:      talousarvion muuttamiseen on välttämätöntä tar-         tuksen 31 §:n mukaisista henkilökohtaisten laino-
723:      vetta. Arviomäärärahan ylittämistilanne suhteessa       jen vastuunjaoista valtion ja kunnan välillä sekä
724:      lisätalousarvioon on ongelmallinen vuoden lopulla,      henkilökohtaisten lainojen velkajärjestelyistä.
725:     jolloin lisätalousarvioesityksen antaminen ja kä-            Valtiontilintarkastajain kertomuksessa todetaan,
726:      sitteleminen eduskunnassa ei ole käytännön syistä       että kun saadun selvityksen mukaan Maatilata-
727:      enää mahdollista. Useiden arviomäärärahojen              louden kehittämisrahastolle näyttäisi syntyvän
728:      osalta välttämätön tai vaikeasti arvioitava ylittä-     merkittävä säästö, mikäli sen lainojen hoito siirret-
729:      mistarve voi selvitä vasta varainhoitovuoden syk-       täisiin valtiokonttorille, on valtiontilintarkastajien
730:      syn kuluessa.                                            mielestä maa- ja metsätalousministeriön ja val-
731:          Valtiontilintarkastajien edellyttämät säännökset     tiokonttorin kesken käynnistettävä tutkimus Maati-
732:      tapauksista, joissa määrärahan ylitys on saatettava      latalouden kehittämisrahaston lainojen hoidosta,
733:                                                                                                              7
734: 
735: 
736: jolloin on myös selvitettävä mahdollisuudet siirtää       den velasta vuoden 1994 päättyessä valuuttamää-
737: rahaston myöntämien lainojen hoito rahalaitoksilta        räisen velan osuus oli 56 %.
738: valtiokonttorille, siitä valtiolle aiheutuvat kustan-
739: nukset ja haitat sekä sillä savuteltavat edut ja
740: säästöt.                                                          Kansainvälisen yhteistoiminnan
741:     Maa- ja metsätalousministeriön ja valtiokontto-                   vaatimat määrärahat
742: rin johdon kesken on käyty asiaa koskevia neuvot-
743: teluja. Neuvotteluissa on vallinnut periaatteellinen          Valtiontilintarkastajat ovat tarkastuskertomuk-
744: yksimielisyys asian eteenpäinviemisestä. Tarkem-          sessa käsitelleet kansainväliseen yhteistoimintaan
745:  man tutkimuksen ajankohtaa on kuitenkin päätetty         liittyvien määrärahojen kasvua vuosina 1990-92
746: siirtää myöhemmäksi, kunnes Euroopan unianiin             sekä erityisesti jäsenmaksujen lisäystä vuonna
747: liittymisen vaikutukset maatalouden tukimuotojen          1993. Kansainvälisen yhteistoiminnan määrärahat
748:  osalta on ensin selvitetty ja ratkaistu.                 kasvoivat vuosikymmenen alkuvuosina nopeasti.
749:                                                           Kasvuun vaikutti merkittävästi markan ulkoisessa
750:                     Valtionvelka                          arvossa tapahtunut muutos. Markka heikkeni kes-
751:                                                           keisiin valuuttoihin nähden yli 30 prosentilla, mikä
752:     Valtion velan nopea kasvu jatkui edelleen vuon-       lisäksi vastaavalla summalla markkamääräisiä
753: na 1992. Velan rakenne säilyi niinikään epäsuo-           valuuttapohjaisia menoja. Lisäksi eräissä kansain-
754: tuisana. Valuuttamääräisen velan osuus velkakan-          välisen yhteistoiminnan tehtävissä tapahtui tuolloin
755: nasta oli 61 %. Vuonna 1993 valuuttamääräisen             kehitystä. Erityisesti YK:n ja ETYK:n rauhantur-
756: velan osuus oli 60 % velkakannasta.                       vaamisoperaatiot lisääntyivät sekä ympäristöyhteis-
757:     Vuosille 1993 ja 1994 asetetuilla lainanottota-       työ laajeni, mikä heijastui myös Suomen maksa-
758: voitteilla pyrittiin valuuttamääräisen velan osuuden      miin jäsenmaksuihin noina vuosina.
759: supistamiseen. Valtion erittäin suuri kokonaisra-              Vuoden 1993 talousarvioon budjetoitiin ensim-
760: hoitustarve ja kotimaisten rahoitusmarkkinoiden           mäistä kertaa Euroopan talousaluetta koskevat
761: kehittymättömyys ovat olleet kuitenkin esteenä            maksuosuudet, yhteensä 255 milj. mk, mikä mm.
762: kotimaisten rahoitusmarkkinoiden hyödyntämiseen           lähes kolminkertaisti ulkoasiainministeriön jäsen-
763: valtion lainanotossa. Valtiovarainministeriö ja           maksuihin budjetoidut määrärahat. Kyseisen vuo-
764: valtiokonttori ovatkin pyrkineet omalta osaltaan          den jälkeen määrärahojen kasvu on taittunut, mihin
765: kehittämään kotimaisia rahoitusmarkkinoita lähtö-         on ollut vaikuttamassa markan arvon vahvistumi-
766: kohlinaan valtion markkamääräisen lainanoton              nen. Myös kansainvälisten järjestöjen menojen
767: saatavuuden parantaminen ja korkokustannusten             budjetointiin on kiinnitetty huomiota ja useissa
768: alentaminen.                                              järjestöissä käydään keskustelua toiminnan sisäl-
769:     Valtion lainojen jälkimarkkinakelpoisuutta on         löstä ja rahoituksesta sekä säästömahdollisuuksista.
770:  parannettu siirtymällä viiteen valtion viitelainaan      Suomi on ollut osaltaan käynnistämässä tätä kes-
771:  nostamalla näin lainojen yksikkökokoa. Mark-             kustelua.
772:  kinatakaajajärjestelmän perustaminen on niinikään             Suomi liittyi kuluvan vuoden alusta Euroopan
773:  parantanut markkamääräisten lainojen menekkiä ja          unionin jäseneksi, mistä aiheutui tuntuva lisäys
774:  luonut maahamme toimivat jälkimarkkinat                   Suomen maksuvelvoitteisiin. Unionin jäsenenä
775:      Kotimaisen korkotason nousu vuoden 1994               Suomi on myös saamassa tuloja unionilta. Jä-
776:  keväällä esti tarjousten puutteesta johtuen käytän-       senyyteen liittyen valtion talousarvion yleisperuste-
777:  nössä lähes kokonaan valtion viitelainojen myyn-          luja on kehitetty ja niihin sisältyy hallituksen
778:  nin. Kotimainen lainanotto oli mahdollista hetken         perusteellinen selvitys jäsenyyden tulo- ja meno-
779:  aikaa lähinnä vain valtion velkasitoumuksilla ja          vaikutuksista. Selvitys on koottu valtiovarainminis-
780:  siinäkin ainoastaan 1-2 kuukauden maturiteeteissa.        teriön johdolla ja yhteistyössä muiden ministeriöi-
781:  Vallinnut tilanne rahoitusmarkkinoilla pakotti            den kanssa. Markan kelluessa on myös muiden
782:  valtion osaltaan turvautumaan tavoiteitua enemmän         jäsenmaksujen mitoitukseen kiinnitetty huomiota
783:  valuuttamääräiseen lainanottoon. Vuoden 1994              budjetin eduskuntakäsittelyvaiheessa. Valtiovarain-
784:  loppupuolella kotimainen korkotaso vakiintui ja           ministeriö on koonnut eduskunnalle yhteenvedon
785:  markkamääräiselle lainanololle loppuvuodeksi              jäsenmaksujen rahoitustarpeista ja muutoksista,
786:  asetetut tavoitteet voitiin jopa ylittää ja täten syr-    mitä menettelyä on tarkoitus jatkaa toistaiseksi.
787:  jäyttää valuuttamääräistä lainanottoa. Budjettitalou-
788: 8
789: 
790:       Viranomaisten tiedonkeruun vähentäminen                 ön ja sisäasiainministeriön tehtäväksi koordinoida
791:           ja tiedonsiirron esteiden karsiminen                tiedonkeruiden rationalisointia koskevien toimenpi-
792:                                                               teiden valmistelua. Tässä tarkoituksessa nämä
793:         Hyväksyessään vuoden 1993 alusta voimaan              ministeriöt laativat vuoden 1994 alkupuolella
794:     tulleen valtionosuuslainsäädännön eduskunta edel-         selvitykset hallinnonalojen tiedonkeruiden ja tilas-
795:     lytti hallituksen huolehtivan tietojärjestelmien          totoimen tilasta sekä tekivät tältä pohjalta hallin-
796:     keventämisestä ja erityisesti kunnista tapahtuvan         nonalakohtaiset toimenpide-ehdotukset hallinnon
797:     tiedonkeruun vähentämisestä siten, että valtion-          kehittämisen ministerivaliokunnan kannanoton
798:     osuusjärjestelmään liittyvät tiedot kerätään mah-         toteuttamiseksi. Ehdotuksia käsiteltiin valtiovarain-
799:     dollisimman pian uudistuksen jälkeen tilastokes-          ministeriön ja sisäasiainministeriön muiden minis-
800:     kuksen kautta tai muutoin yleisesti käytettävistä         teriöiden kanssa käymissä neuvotteluissa vuoden
801:     tilastoista. Myös hyväksyessään helmikuun 1994            1994 keväällä.
802:     alusta voimaan tulleen tilastolain eduskunta edel-             Osa ehdotetuista toimenpiteistä johti sopimiseen
803:     lytti tiedonkeruun vähentämistä ja tietojen kerää-        niiden välittömästä toimeenpanosta, osa jäi sovitul-
804:     misen keskittämistä tilastokeskukseen sekä tiedon-        la aikataululla ministeriöiden tarkempaan selvitte-
805:     keruun yleisvaltuutusten poistamista ja erityisval-       lyyn. Hallinnon kehittämisen ministerivaltiokun-
806:     tuutusten selkeää rajaamista.                             nalle raportoitiin toimenpiteiden edistymisestä
807:          Valtioneuvoston vuoden 1993 kesäkuussa teke-         vuoden 1994 syksyllä. Valtiovarainministeriön ja
808:     mä keskus- ja aluehallinnon uudistamista koskeva          sisäasiainministeriön arvioiden mukaan neuvotte-
809:     periaatepäätös sisältää useita toimenpiteitä, joilla      luissa sovitut sekä vuoden 1991 jälkeen käynnisty-
810:     edistetään tietohallinnon rationalisointia valtion- ja    neet muut toimenpiteet vähentävät yhdessä tiedon-
811:     kunnallishallinnossa. Päätöksen mukaisesti viran-         keruita merkittäväksi. Myös valtion tilastotoimen
812:     omaisten välisen tiedonsiirron esteitä poistetaan         työnjako tulee edelleen selkiytymään.
813:     sekä vähennetään ja yhtenäistetään tiedonkeruita ja            Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta piti
814:     uudistetaan rekisterihallintoa. Lisäksi tietojärjestel-   tarpeellisena jatkaa edelleen tiedonkeruiden ratio-
815:     mien kehittämistä ryhdytään ohjaamaan valtionhal-         nalisointitoimenpiteiden seurantaa. Ministeriva-
816:     linnon tietohallintostrategialla sekä laaditaan tieto-    liokunnan syksyllä 1994 tekemän päätöksen mu-
817:     tekniikka-alan kehittämisen edistämiseksi kansalli-       kaan sille raportoidut keskeneräiset rationalisointi-
818:     nen tietohallintostrategia. Päätöksessä annettiin         toimenpiteet tuli saattaa loppuun. Lisäksi ministe-
819:     hallinnon kehittämisen ministerivaliokunnan tehtä-        rivaliokunnan kannanotossa edellytetään uusia
820:     väksi seurata ja ohjata sen toimeenpanoa valtiova-        toimenpiteitä tiedonkeruiden rationalisoimiseksi ja
821:     rainministeriön ja sisäasiainministeriön avustami-         tietojen vaihdannan lisäämiseksi.
822:     na. Asianomaiset ministeriöt ovat vastanneet pää-              Valtiontilintarkastajat kiinnittävät huomiota
823:      töksen toteuttamisesta.                                   siihen, että erityisesti valtionosuuslainsäädäntöön
824:          Vuoden 1993 joulukuussa hallinnon kehittämi-          liittyvät tietohallinnon uudistukset tulee toteuttaa
825:     sen ministerivaliokunta päätti mainittuun valtio-         eduskunnan esittämässä aikataulussa. Valtiova-
826:      neuvoston periaatepäätökseen liittyen toimenpiteis-      rainministeriön ja sisäasiainministerön selvityksen
827:      tä viranomaisten tiedonkeruiden vähentämisen ja           mukaan sosiaali- ja terveysministeriön hallin-
828:      yhtenäistämisen edistämiseksi. Ministerivaliokun-         nonalalla on tiedonkeruita kunnista supistettu
829:      nan kannanotossa tavoitteeksi asetettiin valtion          uuden valtionosuusjärjestelmän tultua voimaan.
830:     kuntiin kohdistamien tiedonkeruiden vähentäminen           Myös opetusministeriön hallinnonalalla on van-
831:      ainakin kolmanneksella vuodesta 1991 vuoteen              haan valtionosuusjärjestelmään liittyvää tiedonke-
832:      1995. Kannanotossa edellytettiin ministeriöiden           ruuta purettu ja osia edelleen tarvittavista tiedon-
833:      ryhtyvän toimenpiteisiin hallinnonalansa tiedonke-        keruista siirretty tilastokeskukseen. Näiden jo
834:      ruiden vähentämiseksi sekä selvittävän erillisten         toteutettujen toimenpiteiden on arvioitu vähentä-
835:      tilastoja laativien viranomaisten tarpeen. Lisäksi        neen kunnista tapahtuvaa tiedonkeruuta vuoden
836:      hallinnonalojen tuli ryhtyä toimenpiteisiin myös          1991 tasosta arviolta 15-20 prosenttia. Uudistettua
837:      erityislainsäädäntöönsä sisältyvien tiedonkeruiden        valtionosuusjärjestelmää varten joudutaan kuiten-
838:      yleisvaltuutusten poistamiseksi sekä erityisvaltuu-       kin edelleen tuottamaan runsaasti tietoja. Erityises-
839:      tusten selkeäksi rajaamiseksi eduskunnan tilasto-         ti opetusministeriön hallinnonalalla voidaan tiedon-
840:      lain yhteydessä antaman lausuman mukaisesti.              keruita vielä merkittävästi vähentää, mikäli val-
841:          Ministerivaltiokunta antoi valtiovarainministeri-     tionosuusjärjestelmän perusteita yksinkertaistetaan
842:                                                                                                               9
843: 
844: siten, että kuntien valtionosuudet määräytyvät             den viranomaisten hallinnollisista tietoaineistoista.
845: suoraan kunnan ominaisuuksista ja oppivelvolli-            Tästä syystä tilastokeskuksella on hyvä hallinnol-
846: suusikäisten ikäluokkien koosta.                           listen tietoaineistojen tuntemus. Tilastokeskuksen
847:     Valtionhallinnolle laadittiin tietohallintostrategia   asiantuntemuksella onkin ollut keskeinen merkitys
848: vuonna 1993. Tietohallintostrategian toteuttamista         valtiovarainministeriön ja sisäasiainministeriön
849: ohjataan valtioneuvoston vuoden 1994 keväällä              valmistellessa toimenpide-ehdotuksia ja käydessä
850: tekemällä päätöksellä valtion tietohallinnon kehit-        neuvotteluja muiden hallinnonalojen kanssa tiedon-
851: tämisestä sekä keskitetysti johdetuilla strategisilla      keruiden vähentämiseksi ja yhtenäistämiseksi,
852: hankkeilla. Päätöksellä kumottiin valtion tietohal-        hallinnonalojen erityislainsäädäntöön sisältyvien
853: linnon kehittämisestä maaliskuussa 1989 annettu            tiedonkeruiden yleisvaltuutusten poistamiseksi ja
854: valtioneuvoston päätös. Valtionhallinnon tietohal-         erityisvaltuutusten selkeäksi rajaamiseksi sekä
855: lintostrategian valmistelun yhteydessä tehdyn              valtion tilastotoimen kokoamiseksi tilastokeskuk-
856: selvityksen mukaan vuoden 1989 päätöksen tavoit-           seen.
857: taneet ovat edelleen ajankohtaisia ja monen tavoit-            Valtiovarainministeriön asettama valtion maksu-
858: teen osalta kehitys on ollut varsin tyydyttävää.           perustelain seurantaprojekti on käynnistänyt eräitä
859: Tämän päätöksen antamisen jälkeen on tullut                maksuperustelain soveltamiseen liittyviä selvityk-
860: kuitenkin sellaisia muutostekijöitä, jotka ovat            siä näiden joukossa muun muassa tietosuoritteita
861:  asettaneet tietohallinnolle uusia vaatimuksia ja          koskeva hinnoittelu. Todettakoon myös, että hal-
862: edellyttäneet näin uuden päätöksen antamista.              linnon kehittämisen ministerivaltiokunta edellytti
863:  Kansallinen tietohallintostrategia valmistui vuoden       vuoden 1994 syksyllä antamassaan tiedonkeruiden
864:  1994 lopulla.                                             rationalisointia koskevassa kannanotossaan tietojen
865:     Tilastokeskuksen tilastotuotannossaan käyttä-          vaihdannan lisäämistä ja tässä tarkoituksessa muun
866:  mistä tiedoista yli 90 prosenttia on lähtöisin mui-       muassa tietojen hinnoittelun uudelleen arviointia.
867: 
868: 
869: 
870: 
871: 2 351103Z
872: 10
873: 
874: 
875:                                   Ulkoasiainministeriön hallinnonala
876: 
877: 
878:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta           neet suoraan tai epäsuorasti siirrosta. YK:n selvi-
879: ulkoasiainministeriö on esittänyt seuraavaa.            tysten perusteella peruspääomarahastoon ei liity
880:                                                         muita epäselvyyksiä em. sopimusmääräyksen
881:              Ulkoasiainministeriö                       väliaikaista noudattamattajättämistä lukuunottamat-
882:                                                         ta.
883:      Taloudellisen kehitystutkimuksen kansainvä-            Valtiontilintarkastajien tekemää esitystä, jonka
884: lisen instituutin (Wider-instituutin) toiminta.         mukaan sopimuksia ja pöytäkirjoja tulee muuttaa
885: Y 1 e i s t ä. Kansainväliset järjestöt ovat kansain-   siten, että isäntämaa saa Yhdistyneiden Kansakun-
886: välisin sopimuksin kansallisten valvontavi-             tien rinnalle oman tarkastus vallan, ei voida käytän-
887: ranomaisten toimivallan ulkopuolella. YK-yliopis-       nössä toteuttaa sanomatta irti YK-yliopiston ja
888: ton WIDER-instituutilla on kansainvälisen oikeu-        Suomen hallituksen välistä isäntämaasopimusta
889: den suoma riippumattomuus ja sellainen itsenäinen            YK-yliopistoa koskevassa päätöslauselmassa on
890: asema, johon asemamaan valvontavalta ei ulotu.          Suomen toimesta YK:n yleiskokouksen aikana
891: YK-yliopiston rehtori on viimeksi marraskuussa          saatu kiinnitettyä huomiota yliopiston ja sen tutki-
892:  1994 UNU/WIDERin kansainvälisoikeudelliseen            muslaitosten toiminnan taloudellisuuteen ja tehok-
893: asemaan viitaten vahvistanut, että Suomen pyyn-         kuuteen sekä avoimuuteen tilinpidossa ja tarkas-
894: töön tehdä omia tilintarkastuksia UNU/WIDERissa         tuksessa myös tulevaisuudessa. Samaan päätöslau-
895: ei voida suostua. YK:n pääsihteeri on johdonmu-         selmaan sisältyy myös kohta, jossa pyydetään pää-
896: kaisesti kieltäytynyt hyväksymästä avustuksia,          sihteeriä jatkamaan ponnisteluja YK-yliopiston
897: joihin on sisältynyt avunantajan ehto saada tarkas-     peruspääomarahaston pääoman arvon säilyttämi-
898: taa tilejä tai hallinnollista toimintaa.                seksi ja parantamiseksi. Viimeksi mainitulla opera-
899:      Pääsihteerin johdonmukainen kielto perustuu        tiivisella pyynnöllä halutaan korostaa, että YK:n
900: YK:n ulkopuolista tilintarkastusta koskevaan YK:n       pääsihteerin vastuulla on YK:n laitosten perusra-
901: rahoitussääntöjen ja ohjeiden artiklaan Xll ja eri-      hastojen ja siten myös WIDERin peruspääoman
902:  tyisesti finanssisäädökseen 12.6., jossa määritel-     arvonsäil ytysvel voi te.
903: lään tilintarkastuslautakunnan yksinomainen vastuu           Wider-instituuttia koskeva
904:  tilintarkastuksesta (Article Xll of the Financial       s o p i m u s. Ulkoasiainministeriö aloitti touko-
905:  Regulation 12.6. which provides that the Board of      kuussa 1994 neuvottelut YK-yliopiston kanssa
906:  Auditors shall be solely responsible for the con-       isäntämaasopimuksen liitteenä olevan pöytäkitjan
907:  duct of the audit.). Näiden säädösten pohjalta          uudistamisesta siten, että täsmennetään pöytäkir-
908: ehdotuksiin avunantajamaiden omista tilintarkas-        jaan sisältyvää Suomen hallituksen YK-yliopiston
909:  tuksista ei voida suostua. Tietyissä erityistapauk-     lahjoitusrahastoon antaman avustuksen säilytysvel-
910:  sissa avustuksia antaneet maat voivat pyytää YK:n       voitetta Suomessa ja pääoman arvonsäilytysvelvoi-
911:  tilintarkastajia tekemään erityistarkastuksen. Eri-     tetta. Marraskuussa 1994 YK-yliopiston edustajat
912:  tyistilintarkastuksen kustannukset maksaa silloin       selvittivät yksityiskohtaisesti peruspääoman fyy-
913:  tilintarkastusta vaativa jäsenmaa.                      sisen Suomessa tapahtuvan säilytysvelvoitteen
914:      Ulkoasiainministeriö pyysi elokuussa 1993           rajoituksia pääomasta saatavien korkotulojen ja
915:  YK: ta suorittamaan erityistilintarkastuksen WIDE-      pääoman arvonsäilytysvelvoitteen osalta. Varsinai-
916:  Rissa vuosilta 1984-1990 ja Suomen pääomarahas-         set neuvottelut pöytäkirjan muuttamisesta käytiin
917:  toon maksaman osuuden sijoituksista Suomen              toukokuussa 1995. Muutoksella pyritään turvaa-
918:  ulkopuolella vuonna 1991 sen jälkeen, kun YK oli        maan Suomen lahjoittaman peruspääoman arvo ja
919:  tehnyt sisäisen tilintarkastuksen vuosilta 1991-        sellainen investointien korkotuotto, joka mahdollis-
920:  1992. YK:n alipääsihteeri Niazi on kirjeissään          taa WIDER-instituutin toiminnan jatkumisen.
921:  6.12.1993 ja 29.4.1994 todennut, että peruspää-             Sopimuksen ja pöytäkirjan
922:  oman siirto pois Suomesta tapahtui, koska isäntä-       t o t e u t u m i n e n. Ulkoasiainministeriö on
923:  maasopimuksen määräyksistä ei oltu tietoisia.           laajassa 16.2.1993 valtiontilintarkastajille antamas-
924:  Kysymyksessä oli erehdys eivätkäYK:nsihteeristö         saan selvityksessä (kohta 1.5.) selostanut erityisoh-
925:  ja YK:n sijoitustoiminnasta käytännössä vastaava        jelmiin myönnetyn 12 miljoonan markan käyttöä
926:  Fiduciary Trust Company Intemational ole hyöty-         vuoden 1992 loppuun asti. Vuonna 1993 näistä
927:                                                                                                              11
928: 
929: 
930: varoista hyväksyttiin suomalaisten tutkijoiden ja         tämiin toimenpiteisiin.
931: tutkimuslaitosten toteutettavaksi 10 hanketta. Eri-
932: tyisrahastossa jäljellä olevat 1,3 miljoonaa mark-            Vaitioneuvoston tekemä päätös ulko-
933: kaa julistettiin haettavaksi vuoden 1994 aikana.          maanedustuksen virkamiesten paikalliskorotuk-
934:      WIDERin ja suomalaisten tutkimuslaitosten yh-        sesta, varustautumiskorvauksesta ja asettautu-
935: teyksiä ovat vahvistaneet myös vuonna 1993 toi-           miskustannusten korvauksesta annetun valtio-
936: mintansa aloittanut tieteellinen neuvoa-antava elin,      neuvoston päätöksen (697188) muuttamisesta
937: jossa ovat edustettuina kaikki taloustutkimusta           (14.5.1992/339). Ulkomaanedustuksen virkamiehil-
938: harjoittavat korkeakoulut sekä vuonna 1994 ta-            le paikallisten erikoisolosuhteiden perusteella
939: pahtunut laitoksen johtajan varamiehenä toimivan          suoritettavista korvauksista sekä muista etuuksista
940: tiedejohtajan nimitys Suomesta.                           annettu laki (651/93) sekä ulkomaanedustuksen
941:      P e r u s p ä ä o m a r a h a s t o n s i i r t o.   virkamiehille paikallisten erikoisolosuhteiden pe-
942: Suomeen sijoitetuiksi laskettavien WIDERin varo-          rusteella maksettavista korvauksista annettu asetus
943: jen tulkintaa on YK:nyliopiston kanssa täsmennet-         (652/93) tulivat voimaan 1.8.1993 lukien. Samalla
944: ty. Suomen maksuosuus peruspääomasta on sijoi-            kumoutuivat ulkomaanedustuksen virkamiesten
945: tettu muista varoista erillään olevalle tilille. Lisäk-   palkkauksesta annettu laki (346/88) sekä sen nojal-
946: si YK-yliopisto on luvannut toimittaa kuukausittai-       la annetut asetus ulkomaanedustuksen virkamiesten
947: set tiliselvitykset Suomen peruspääomaosuutta kos-        palkkauksesta, paikalliskorotuksesta ja erinäisistä
948:  kevasta tilistä ulkoasiainministeriölle. Ulkoasiain-     korvauksista (696/88) ja asetus ulkomaanedustuk-
949:  ministeriö on toistuvasti kiinnittänyt yliopiston        sen virkamiehen muutto-, kotiloma- ja eräiden
950:  huomiota siihen, että Suomen pääoma ei ole sijoi-        muiden matkakustannusten korvaamisesta (415/89)
951:  tettu tuottavimmalla mahdollisella tavalla.              sekä valtioneuvoston päätös ulkomaanedustuksen
952:      1 n s t i tu u t i n j o h t a m i n e n. WIDER-     virkamiesten paikalliskorotuksesta, varustautumis-
953:  instituuttia on vuoden 1993 maaliskuusta johtanut        korvauksestaja asettautumiskustannusten korvauk-
954:  väliaikainen johtaja. Laitoksen vakinaisen johtajan      sesta (697/88) muutoksineen. Ulkoasiainministeri-
955:  nimitystä YK:n yliopiston neuvosto käsitteli mar-        ön 12.7.1993 tekemällä 1.8.1993 voimaan tulleella
956:  raskuun lopussa 1994. Uusi johtaja on nimitetty ja       päätöksellä annettiin tarkemmat määräykset ulko-
957:  hän aloittaa toimintansa syksyllä 1995. Ulkoasi-         maanedustuksen virkamiehille paikallisten erikois-
958:  ainministeriön näkemyksen mukaan laitoksen               olosuhteiden perusteella suoritettavista korvauksis-
959:  väliaikainen johto on osaltaan edistänyt tilanteen       ta.
960:  normalisoitumista laitoksessa ja suhteissa isäntä-           Elokuun 1 päivänä 1993 voimaan tulleilla sää-
961:  maahan. Väliaikaisen johdon aikana laitoksen             döksillä ratkaisuvalta siirrettiin ulkomaanedustuk-
962:  edellytykset jatkaa toimintaa perussäännön mu-           sen korvauksia koskevissa asioissa asetuksella
963:  kaisesti kehitystutkimuskeskuksena ovat vahvistu-        tarkemmin säädettyjen yleisten perusteiden mukai-
964:  neet. Laitoksen ja suomalaisen tutkimuslaitosten         sesti valtioneuvostotta ulkoasiainministeriölle. Uu-
965:  yhteyksiä on vahvistanut johtajan suomalaisen            sissa säädöksissä otettiin huomioon valtiontilin-
966:  varamiehen nimitys.                                      tarkastajien viittaukset päätöksentekotavan tarkoi-
967:      1 n s t i t u u t i n t o i m i t i 1 a t. WIDER-    tuksenmukaisuudesta.
968:  instituutti on toiminut 1.5.1993 alkaen vuokratuis-
969:  sa toimistokäyttöön tarkoitetuissa konttoritiloissa          Itä-Euroopan ja itäisen Keski-Euroopan
970:   ( 1172 m2) Marina Congress Center-kongressira-          maiden tukeminen. Toiminnan käynnistyessä
971:   kennuksessa Helsingin Katajanokalla. Vuokra-aika        vuonna 1991 ulkoasiainministeriön lähtökohtana
972:   päättyy ilman irtisanomista 30.4.2007. Instituutin      oli toimia KIE-toiminnan koordinoijana koko
973:   käytettävissä on rakennuksen konferenssitiloja eri      valtionhallinnon osalta, vastata Suomen kansain-
974:   aikoina ilman erillistä korvausta 30 päivänä vuo-       välisestä KIE-koordinaatiosta, KIE-toimintaoh-
975:   dessa.                                                  jelman sisällön ja volyymin kokonaisseurannasta ja
976:       K o r j a u se h d o t u k s i a. Ulkoasiainmi-     luoda toiminnalle yhtenäiset ulko- ja kauppapo-
977:   nisteriö on edellä selostetun mukaisesti ryhtynyt       liittiset sekä toimintastrategiset suuntaviivat. Ulko-
978:   valtiontilintarkastajien esittämiin toimenpiteisiin.    asiainministeriö on siirtänyt kahdenvälisten hank-
979:   Laitoksen johtamisessa, tieteellisen työn organisoi-    keiden suunnittelun ja toteutuksen pääosin sektori-
980:   misessa ja tilintarkastuksessa on ryhdytty valtiova-    ministeriöille jakamalla suurimman osan lä-
981:   rainvaliokunnan mietinnössään 17.5.1994 edellyt-        hialueyhteistyöhön ja yhteistyöhön Baltian maiden
982: 12
983: 
984: kanssa osoiteluista määrärahoista edelleen sektori-      tilanteen mukaan rekisteriin on tallennettu tiedot
985: ministeriöille. Sektoriministeriöiden hanke-esitys-      541 käynnissä olevasta hankkeesta. Näistä ulkoasi-
986: ten pohjalta ulkoasiainministeriö myöntää hanke-         ainministeriön tukemia hankkeita on 131, maa- ja
987: kohtaisen määrärahan, jonka sektoriministeriö            metsätalousministeriön tukemia 117 sekä ympäris~
988: osoittaa hankkeen varsinaiselle toteuttajalle.           töministeriön tukemia hankkeita 101.
989:      Ulkoasiainministeriön toimeksiannosta konsult-          Ulkoasiainministeriö on käynnistänyt budjet-
990: tityönä tehty KIE-toimintaa vuosina 1990-1992            tivaroin rahoitetun Suomen KIE-toimintaohjelman
991: koskeva arviointi valmistui maaliskuussa 1993.           arviointia. Arviointi keskittyy vuosien 1993-94
992: Arviointi käsitti sekä ulkoasiainministeriön että        toimintaan. Tavoitteena on tarkastella toiminnan
993: sektoriministeriöiden rahoittamat hankkeet. Arvi-        tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta suhteessa
994: oinnin mukaan KIE-toiminta oli ollut hajanaista ja       KIE-toimintaohjelmalle strategiassa asetettuihin
995: hankkeiden koko pirstaloitua. Arvioinnin yhteydes-       tavoitteisiin. Evaluaation johtopäätökset ja suosi-
996: sä listattujen ministeriöiden hankkeiden kokonais-       tukset tulevat olemaan pohjana päätöksille jatko-
997: määrä oli 626 ja myönnetyn rahoituksen yhteis-           toimenpiteistä.
998: määrä 356 milj. mk. Arvioinnin perusteella oli               Hallituksen vuoden 1995 budjettivalmistelujen
999: ilmeistä, että KIE-hankkeiden suunnittelun tasoa         yhteydessä kirjatut KIE-toiminnan tehostumiseen
1000: tuli parantaa sekä yhtenäistää eri organisaatioiden      tähtäävät toimenpiteet lisäävät tarvetta Suomen
1001: tekemiä hankesuunnitelmia. Arvioinnin johtopää-          koordinoidun esiintymisen puolesta suurten hanke-
1002: tösten mukaan ulkoasiainministeriön KIE-koor-            kokonaisuuksien aikaansaamiseksi. Budjettipöy-
1003: dinaatioyksikön tehtävänä oli Suomen yleisen             täkirjan mukaisesti hallitus edellyttää ulkoasiainmi-
1004: KIE-strategian valmistelu ja toteutumisen seuranta,      nisteriön johdolla käytäviä neuvotteluja sektorimi-
1005: Suomen maa- ja aluekohtaisten yhteistoimintastra-        nisteriöiden kanssa välittömästi budjetin hyväksy-
1006: tegioiden valmistelu sekä yhteistyön runko-ohjel-        misen jälkeen. Toimintaohjelmaa pyritään ohjaa-
1007: mista sopiminen vastaanottajien kanssa.                  maan hallituksen toivomaan suuntaan, jonka mu-
1008:      Hallituksen ulkoasiainvaliokunta hyväksyi           kaan hankekokoa tulee kasvattaa ja hankkeiden
1009:  11.3.1993 Suomen KIE-toimintastrategian, jonka          suunnittelussa tulee ottaa huomioon edellytykset
1010:  mukaisesti kahdenvälinen aputoiminta tulee keskit-      kansainvälisen rahoituksen saamiselle hankkeille.
1011:  tymään lähialueille Venäjän federaatiossa (Mur-         Ministeriötason neuvottelujen jälkeen tarkoituksena
1012:  manskin alue, Karjalan tasavalta, Pietari ja Lenin-     on käydä ulkoasiainministeriön johdolla keskitetys-
1013: gradin alue) sekä Baltian maihin. Strategian mu-         ti neuvottelut myös vastaanottajamaiden kanssa.
1014: kaan toimintaohjelman suunnittelussa ja toteutuk-         Ulkoasiainministeriön pääluokassa tulee olemaan
1015: sessa ovat mukana kaikki keskeiset ministeriöt ja        vuonna 1995 ensimmäistä kertaa KIE-toimintaa
1016:  rahoituslaitokset. Suomen valtionhallinnossa toi-        varten vuosia 1996-97 koskevat sitomisvaltuudet
1017:  mintaa koordinoi ulkoasiainministeriön kauppapo-         (30 milj. mk). Myös tämä edellyttää entistä pit-
1018:  liittinen osasto. Toimintastrategian eräs keskeisistä   käaikaisemman suunnittelun käynnistämistä.
1019: suosituksista oli, että "KIE-toimintaohjelman teho-          Suomen liittyminen Euroopan unianiin avaa
1020:  kasta suunnittelua ja toteutusta varten luodaan          uusia mahdollisuuksia päästä mukaan EU:n itä-
1021:  yhdenmukaiset hallinnolliset menettelytavat, jotka       avun yhteistyöohjelmiin (PHAREITACIS). Ulko-
1022:  koskevat määrärahojen käytön suunnittelua, siihen        asiainministeriö on pyrkinyt aktiivisesti selvittä-
1023:  liittyvää päätöksentekoa, sektorikohtaista suunnit-      mään EU:n kautta avautuvia yhteistyömahdollisuu-
1024:  telua sekä yksittäisten hankkeiden toteutusta."          ksia sekä Suomen kansalliselle toimintaohjelmalle
1025:       KIE-toimintastrategian mukaisesti koor-             että suomalaisten yritysten pääsyä hyödyntämään
1026:  dinaatioyksikkö laati yleiset hankesuunnittelu- ja       EU:n rahoituksella toteuttavia hankkeita.
1027:  raportointiohjeet, jotka otettiin käyttöön vuoden           Ulkoasiainministeriö on järjestänyt EU:n itä-
1028:   1994 alusta. Ohjeiston käyttöä koskevia koulutusti-     avun ohjelmia koskevan tiedotusseminaarin ke-
1029:  laisuuksia järjestettiin keväällä 1994 sekä ministe-     väällä 1994. Tämän lisäksi on julkaistu suomen-
1030:  riöiden että lääninhallitusten edustajille. Lisäksi      kielistä tiedotusaineistoa ja tehty selvitys EU:n
1031:  ulkoasiainministeriö kehitti koordinaatiota palvele-     hanketiedotuksen järjestämisestä Suomessa. EU:n
1032:  maan KIE-hankerekisterin, joka otettiin käyttöön         ulkoista rahoitusta (kehitysyhteistyö ja itäapu)
1033:  vuoden 1993 lopussa. Tavoitteena on tallentaa            koskeva seminaari järjestettiin joulukuussa 1994
1034:  hankerekisteriin tiedot kaikista KIE-hankkeista          Helsingissä. Yllä olevan lisäksi ulkoasiainministe-
1035:  koko valtiohallinnon osalta. Lokakuun 1994 lopun         riö toteaa, että 27.5.1994 päivätyllä kirjeellä minis-
1036:                                                                                                            13
1037: 
1038: 
1039: teriö on antanut vuodeksi 1993 valituille valtionti-        Viisumin käsittelymaksu. Ulkoasiainministeri-
1040: lintarkastajille laajan selvityksen vastauksena tilin-   ön maksuperustepäätökseen tehtyjen muutosten jäl-
1041: tarkastajien Itä- ja itäisen Keski-Euroopan maita        keen edustustot ryhtyivät 1.2.1994 perimään viisu-
1042: koskevaan sel vityspyyntöön.                             mien, oleskelulupien ja työlupien käsittelymaksua.
1043:                                                          Maksun suuruus viisumista oli 50 markkaa sekä
1044:     Inkerin liiton varoin palkatun henkilön ase-         oleskelu- ja työluvasta 200 markkaa kummastakin.
1045: ma Pietarin pääkonsulinvirastossa. Ulkoasiain-           Kun viisumien käsittelystä aiheutuvat kulut ovat
1046: ministeriön alaisille edustustoille on siirretty ase-    suuremmat kuin mainittu 50 markkaa, maksu
1047: mamaasta palvelukseen otettavan työsopimussuh-           nostettiin 1.9.1994 sataan markkaan. Oleskelu- ja
1048: teisen henkilöstön työsopimuksia koskeva päätös-         työluvista perittävät maksut pysyivät entisen suu-
1049: valta. Edustustot käyttävät kuitenkin päätösvaltaan-     ruisina.
1050: sa ulkoasiainministeriön antamien määräysten ja
1051: ohjeiden sekä määrärahojen puitteissa. Yleiskirjei-          Viisumimaksut ovat nyt suunnilleen saman
1052: den muodossa annettavia määräyksiä ja jatkuvasti         suuruisia kuin muidenkin Pohjoismaiden perimät
1053: täydennettävää ohjekansiota pidetään ulkoasiainmi-       maksut, joskin muut Pohjoismaat ovat luokitelleet
1054: nisteriön toimesta ajan tasalla muun muassa lain-        maksut määräytymään viisumilajien mukaan eri
1055: säädännön ja kansainvälisten sopimusten muutta-          suuruisiksi. Suomen perimä maksu on saman suu-
1056: essa asemamaasta palkatun henkilöstön asemaa.            ruinen lupalajista riippumatta. Tällä on haluttu
1057: Edustustoilie tiedotetaan lisäksi kiertosähkeillä ja     yksinkertaistaa ja helpottaa lupahallintoa.
1058: sisäisellä tiedotuksella.                                    Ruotsi ja Nmja ovat tehneet entisen Neuvosto-
1059:     Edustustojen on toimitettava tiedot ulkoasiain-      liiton kanssa sopimuksen viisumimaksujen vasta-
1060: ministeriölle muun muassa uusista työsopimuksista        vuoroisesta poistamisesta. Neuvostoliiton hajottua
1061: ja työsuhteissa tapahtuvista muutoksista. Ulkoasi-       ko. maat ovat katsoneet sopimuksen olevan voi-
1062:  ainministeriön hallinnollisen osaston palvelussuh-      massa myös Baltian maiden kanssa. Tästä syystä
1063:  deyksikkö, valvonta- ja tarkastusyksikkö sekä           ne eivät peri viisumien käsittelymaksua Baltian
1064:  taloustoimisto seuraavat ja valvovat jatkuvasti ase-    maiden kansalaisilta. Venäjän osalta tulkintaa on
1065:  mamaasta palkattujen työsuhdeasioiden hoitamista        muutettu siten, että vastavuoroisesti peritään viisu-
1066: edustustoissa ja epäselvissä tapauksissa asia selvi-     mien käsittelymaksu. Suomella ei ollut vastaavan-
1067:  tetään edustuston kanssa.                               laista sopimusta entisen Neuvostoliiton kanssa.
1068:      Edustustot ottavat runsaasti myös oma-aloittei-         Maksujen perintä on järjestetty edustustokohtai-
1069:  sesti yhteyttä ulkoasiainministeriöön neuvojen          sesti. Kun maksujärjestelyissä ei ole voitu hyödyn-
1070:  saamiseksi etenkin uutta työsopimusta tehtäessä,        tää pankkipalveluja tai kun vuosittain käsiteltävien
1071:  jolloin ministeriö antaa tukea ja neuvontaa.            maahantulolupien määrä on pieni, maksu on perit-
1072:      Päätösvallan siirtämisen yhteydessä järjestettiin   ty edustustossa hakemusta jätettäessä. Muutoin
1073:  edustustojen asemamaasta palkattujen työsuh-            pankkipalveluja on pyritty käyttämään siten kuin
1074:  deasioita hoitavien virkamiesten kouluttamiseksi        pankin kanssa on erikseen sovittu. Rahojen ko-
1075:  työsuhdeasiain kurssi (delegointikurssi). Kurssilla     tiutus on hoidettu pääsääntöisesti pankkiteitse.
1076:  käydään läpi perusteellisesti asemamaasta palkattu-
1077:  jen työsuhdeasioita. Delegointikursseja on tarkoitus
1078:  järjestää jälleen vuonna 1995.
1079: 14
1080: 
1081: 
1082:                                     Oikeusministeriön hallinnonala
1083: 
1084: 
1085:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta           suoritettava valtion varoilla erityistarkastus. Eri-
1086: ovat oikeusministeriö sekä eräiltä osin sisäasiain-     tyistarkastus voidaan toimittaa silloinkin, kun
1087: ministeriö ja valtiovarainministeriö esittäneet seu-    konkurssi on rauennut varojen puutteessa. Kon-
1088: raavaa.                                                 kurssiasiamiehen tehtävänä on valvoa myös selvit-
1089:                                                         täjien toimintaa yrityssaneerauksissa. Konkurs-
1090:                  Oikeusministeriö                       siasiamiehen avuksi neuvoa-antavaksi elimeksi on
1091:                                                         asetettu konkurssiasiain neuvottelukunta, jossa on
1092:    Tuomiopiirien aluejakojen tarkoituksenmu-            edustettuna mm. tuomioistuinlaitos, asianajajat,
1093: kaisuus                                                 verohallinto, työvoimahallinto sekä luottolaitokset
1094:                                                         ja vakuutuslaitokset.
1095:     Oikeusministeriö seuraa jatkuvasti tilannetta ja        Konkurssiasiamiehen toimistossa oli sen toimin-
1096: pyrkii siihen, että luotaisiin isompia käräjäoikeuk-    nan alkaessa vain yksi esittelijätasoinen virkamies.
1097: sia, joissa on enemmän kuin kaksi ammattituoma-         Vuoden 1995 ensimmäisessä lisätalousarvioesityk-
1098: ria.                                                    sessä esitetään määrärahalisäystä kahta esittelijä-
1099:                                                         tasoista virkamiestä varten sekä erityistarkastusten
1100:      Talousrikollisuus                                  ja muiden selvitysten toimittamista varten.
1101:                                                             Väliaikaista pesänhoitajaa koskevat säännökset
1102:      Konkurssilainsäädännön uudistukset                 tulivat voimaan niin ikään 1.3.1995. Muutoksilla
1103:      Konkurssi ja maksukyvyttömyyslainsäädäntöä         pyritään estämään erityisesti se, että velallisen
1104:  on uudistettu olennaisesti 1990-luvulla. Näillä        neuvonantaja tai lähipiiriin kuuluva voisi tulla
1105:  uudistuksilla on läheisiä yhtymäkohtia myös ta-        määrätyksi väliaikaisen pesänhoitajan tehtävään.
1106:  lousrikosten ehkäisemiseen. Erityisesti on syytä       Samassa yhteydessä on uusittu myös konkurssi-
1107:  mainita vuoden 1992 alusta voimaan tullut ta-           pesään kuuluvan omaisuuden realisointisäännöksiä.
1108:  kaisinsaantia konkurssipesään koskeva uusi lain-       Uudistuksen tarkoituksena on mahdollistaa se, että
1109:  säädäntö. Sen avulla voidaan aikaisempaa tehok-        konkurssipesän omaisuudesta saadaan mahdolli-
1110:  kaammin puuttua velallisen ennen konkurssiosa           simman hyvä realisointitulos, mikä on keskeinen
1111:  alkua tekemiin velkojia loukkaaviin varallisuusjär-     vaatimus konkurssipesän hoidossa.
1112:  jestelyihin. Konkurssimenettelyä tuomioistuimessa          Konkurssilainsäädännön uudistaminen on eden-
1113:  koskevat säännökset uudistettiin 1.12.1993 voi-         nyt osittaisuudistuksin. Näin kiireellisimmät uudis-
1114:  maan tulleella lailla. Konkurssissa valvottujen         tukset on saatu voimaan niin, että niitä on voitu
1115:  saatavien aiheellisuus tutkitaan entistä tarkemmin.     soveltaa jo taloudellisen laman aikana, jolloin kon-
1116:  Huomionarvoista on, että konkurssiasiat käsitellään     kurssien määrä on ollut huomattava. Jos osittaisuu-
1117:  siinä tuomioistuimessa, jossa velallisen toiminta       distusten asemesta olisi tähdätty kerralla toteutetta-
1118:  voidaan parhaiten selvittää. Myös tiedon saanti         vaan kokonaisuudistukseen, tällainen laajamittai-
1119:  konkurssimenettelystä ja konkurssivelallisesta          nen uudistus olisi voinut tulla voimaan paljon
1120:  parani.                                                 myöhemmin.
1121:       Konkurssipesien hallinnon valvontaa koskeva           Tällä hetkellä oikeusministeriössä on valmisteil-
1122:  lainsäädäntö tuli voimaan 1.3.1995. Konkurssipesi-      la kokonaan uusi konkurssilaki, joka korvaisi
1123:  en hallinnon valvontaa varten perustettiin oikeus-      vuodelta 1868 olevan konkurssisäännön. Nykyinen
1124:  ministeriön yhteyteen erityisviranomainen, kon-         lainsäädännöllinen tilanne on osittaisuudistuksista
1125:  kurssiasiamies. Konkurssiasiamiehellä on apunaan        huolimatta epätyydyttävä erityisesti siinä, että
1126:   toimisto. Konkurssiasiamies seuraa ja valvoo sitä,     vuodelta 1868 oleva konkurssisääntö on monine
1127:  että konkurssipesiä hoidetaan lain ja hyvän pesän-      muutoksineen ja täydennyksineen epäyhtenäinen ja
1128:   hoitotavan mukaisesti. Konkurssiasiamies huolehtii     siihen sisältyy edelleenkin vanhentuneita osioita.
1129:   myös siitä, että velallisen konkurssia edeltävän       Suunnitelmana on, että uusi konkurssilaki voisi
1130:   toiminnan lainmukaisuus selvitetään riittävässä        tulla voimaan vuoden 1998 aikana.
1131:   laajuudessa. Hän voi määrätä, että konkurssivelal-         Kokonaisuudistuksen keskeisiä kysymyksiä on
1132:   lisen tai konkurssipesän toiminnasta ja tileistä on    mm. päätöksenteon järjestäminen konkurssipesässä
1133:                                                                                                               15
1134: 
1135: (erityisesti toimivallan jako velkojien ja pesänhal-       poliisi erottelee seurannassaan talousrikollisuuden
1136: linnon kesken), konkurssin vaikutus sopimussuh-            lähinnä konkursseihin liittyviin, rahalaitoksiin
1137: teisiin, kuittausoikeus konkurssissa sekä esineva-         liittyviin ja muihin talousrikoksiin. Mainittua jaot-
1138: kuusoikeuksien haltijoiden asema konkurssissa.             telua ei enää käytetä. Talousrikokset eroteliaan
1139: Konkurssimenettelyn osalta tulee harkittavaksi             nykyään rikoslajikohtaisesti.
1140: mm. se, onko aihetta luoda erilaisia menettelytapo-            Talousrikoksen käsitteestä en esitetty erilaisia
1141: ja erityisesti pieniä konkursseja varten. Valmiste-        näkemyksiä. Poliisi rajaa talousrikoksiksi sellaiset
1142: lun yhteydessä tutkitaan myös sitä, missä laajuu-          rikokset, jotka voivat tapahtua vain yritystoimin-
1143: dessa taloudellisia vä;iimkäytöksiä voidaan selvit-        nan yhteydessä.
1144: tää entistä tehokkaammin. Tämä on kuitenkin                    Tuoreen tutkimuksen mukaan noin neljäsosaan
1145: enemmän resurssi- kuin lainsäädäntökysymys.                konkursseista liittyy rikos. Usean vuoden ajan
1146: Kysymys on siitä, kuinka paljon valtion varoja on          konkursseihin liittyviä rikoksia on tullut poliisitut-
1147: osoitettavissa konkurssipesien selvittämiseen.             kintaan noin 10 prosenttia konkurssien määrästä.
1148: Tilanne on se, että usein pesät ovat niin vähävarai-       Velallisen rikosten kehitys on seuraavanlainen;
1149: sia, että pesän omat varat eivät riitä velallisen kon-     vuosi 1991 171 kpl, vuosi 1992 262 kpl, vuosi
1150: kurssia edeltävän toiminnan tutkimiseen.                   1993 469 kpl ja vuosi 1994 650 kpl. On selvää,
1151:      On kyseenalaista, onko taloudellisesti mahdol-        että kaikkien konkurssiin liittyvien rikosten tutkin-
1152:  lista tai tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön järjes-     ta edellyttäisi poliisin talousrikostutkinnan tehon
1153:  telmä, jossa kaikissa raukeavissa konkurssipesissä        huomattavaa lisäystä, mutta myöskin syyttäjä ja
1154:  suoritettaisiin virallisselvitys tai erityistarkastus.    tuomioistuinlaitoksen toiminnan tehostamista.
1155:  Tällainen järjestelmä tulisi kalliiksi ja voidaan              Poliisissa on tällä hetkellä hieman yli 300 pää-
1156:  epäillä, ovatko siihen menevät kustannukset järke-        toimista talousrikostutkijaa, joista lähes kaikki ovat
1157:  vässä suhteessa siitä saatavaan hyötyyn. Nykyinen         saaneet talousrikoksiin liittyvän erikoiskoulutuk-
1158:  konkurssipesien hallinnon valvontaa koskeva laki          sen. Kaikkiaan yli 400 poliisimiestä on saanut
1159:  tarjoaa jo mahdollisuuden siihen, että erityistarkas-     talousrikoksiin liittyvän erikoiskoulutuksen. Nyt-
1160:  tus voidaan tarvittaessa annettujen määrärahojen          temmin talousrikostutkijoiden virat on kyetty pää-
1161:  rajoissa suorittaa. Kun määrärahat sallivat vain          sääntöisesti vak:inaistamaan.
1162:  rajoitetun määrän erityistarkastuksia, on siten                Talousrikostorjunnan tehostamiseksi on välttä-
1163:  tärkeätä kohdistaa tarkastukset sellaisiin tapauk-         mätöntä vähentää lainsäädännössä olevia viran-
1164:  siin, joissa väärinkäytöksen mahdollisuus on suuri.        omaisyhteistoimintaa haittaavia esteitä. Näitä on
1165:  Tätä varten on tarkoitus muuttaa konkurssisääntöä          tuotu esille mm. 15.3.1995 valmistuneessa har-
1166:  niin, että pesänhoitajalle tulisi velvollisuus laatia      maan talouden selvitystyöryhmän loppuraportissa.
1167:  kaikissa konkursseissa perusselvitys siitä, miten              Eri viranomaistahot ovat viimeisen vuoden
1168:  konkurssivelallisen taloudelliset asiat on hoidettu        aikana huomattavasti tehostaneet yhteistoimintaan-
1169:   ennen konkurssia, erityisesti miten kiijanpito on         sa. Erityisesti poliisin ja verohallinnon yhteistyö
1170:   hoidettu, minkälaisia varallisuusjärjestelyjä velalli-    on erittäin tiivistä. Myös useat muut ministeriöt
1171:   sella on ollut lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden        ovat tehostaneet talousrikollisuutta ehkäiseviä
1172:   tai yritysten kanssa ja onko olemassa sellaisia           toimiaan. Erityisesti kauppa- ja teollisuus- sekä
1173:   seikkoja, joiden vuoksi konkurssivelallinen tai           työministeriö ovat lisänneet julkisten tukien vää-
1174:   velallisyrityksen johtoon kuuluva tulisi asettaa          rinkäyttöä estäviä toimenpiteitä.
1175:   liiketoimintak:ieltoon. Tällainen selvitys antaa              Edellinen hallitus hyväksyi 14.2.1995laajan toi-
1176:   pohjan sen arvioimiselle, onko erityistarkastus           mintaohjelman talousrikollisuuden vähentämiseksi.
1177:   tarpeen toimittaa. Konkurssisäännön muutosehdo-           Ohjelmassa on esitetty talousrikollisuuden vastus-
1178:   tusta valmistellaan liiketoimintakiellosta annettua       tamiseen liittyvät keskeiset toimintalinjat
1179:   lakia koskevan tarkistusehdotuksen kanssa.
1180:                                                                Verohallinnon toimet talousrikollisuuden torjun-
1181:      Poliisin toimet talousrikollisuuden torjunnassa       nassa
1182:     Talousrikollisuuden vahingoista on vuoden                  Verohallinnon lähivuosien keskeinen tavoite on
1183:  1983 jälkeen tehty useita tutkimuksia, joissa on          keskittää verovalvonnan ja perinnän voimavaroja
1184:  arvioitu talousrikollisuuden vahingot huomattavas-        erityisesti vero-, konkurssi- ja muun talousrikolli-
1185:  tikin 1980-luvun alussa esitettyä suuremmaksi.            suuden torjuntaan yhteistyössä muiden viranomais-
1186:  Tilintarkastajain kertomuksessa on mainittu, että         ten kanssa. Verosäännösten ja muun lainsäädännön
1187: 16
1188: 
1189: vastaista tmmmtaa esiintyy erityisesti harmaan               Lukuihin sisältyvät vankilan sisältä ja vankilan
1190: talouden alueella. Keinoja harmaan talouden eh-           ulkopuolelta, yleisestä sairaalasta, vanginkuljetuk-
1191: käisemiseksi on selvitetty valtiovarainministeriön        sesta, saattajalta sekä muulta viranomaiselta (polii-
1192: asettamassa työryhmässä. Työryhmän väliraportis-          si) karanneet, suljettujen laitosten kirjoilla olleet
1193: sa ehdotetut viranomaisten tiedonsaantia koskevat         vangit.
1194: säännösmuutokset ovat tulleet voimaan 1.4.1995.               Vankiloiden päihdeongelmien kehitystä kuvaa-
1195: Lakien tavoitteena on paitsi parantaa viranomais-         vat henkilökunnan tietoon tulleiden, kurinpitoran-
1196: ten kesken tapahtuvaa tiedonvälitystä salassapi-          gaistuksiin johtaneiden päihderikkomusten määrän
1197: tosäännöksiä väljentämällä, myös laajentaa vero-          muutokset Päihderikkomuksista määrättyjen kurin-
1198: viranomaisen oikeutta saada sivulliselta, kuten           pitorangaistusten määrä on kehittynyt vuosina
1199: rahalaitoksilta ja muilta yrityksiltä, tietoa harmaan     1990-94 seuraavasti:
1200: talouden alueella tapahtuvan verosäännösten vas-
1201: taisen toiminnan paljastamiseksi. Verohallinnon           1990          556
1202: toimivaltaa koskevia säännöksiä on muun muassa            1991          507
1203: muutettu niin, että verohallinto voi oma-aloitteises-     1992          531
1204: ti välittää tietoa toiselle toimivaltaiselle viranomai-   1993          415
1205: selle havaituista väärinkäytöksistä, jotka ovat esiin     1994          365
1206: tulleet verotusta toimitettaessa tai verotarkastuk-
1207: sessa. Veroviranomaisen tiedonsaantioikeuden                  Viime vuosina on tarkastustoiminnan yhteydes-
1208: laajentamisen edistää myös verotukseen liittyvien         sä löydetty joitakin yksittäisiä vangeille kulkeutu-
1209: muiden väärinkäytösten selvittämistä ja mahdol-           neita ampuma-aseita.
1210: listaa valvontaresurssien kohdentamisen nykyistä              Vuosina 1990-94 on vuosittain tullut ilmi 28-38
1211: paremmin sellaisiin kohteisiin, joissa verovilpin         vankien keskinäisiä väkivaltatapausta. Niiden
1212: esiintymistodennäköisyys on suuri. Työryhmän              määrä on pysynyt suunnilleen samana vuodesta
1213: muiden ehdotusten jatkovalmistelu on vireillä             toiseen. Virkamiehen väkivaltaisia vastustamista-
1214:  valtiovarainministeriössä.                               pauksia on vuosina 1990-94 ollut 21-35 vuodessa.
1215:     Verohallinnon valvontavoimavaroja on viime            Parin viime vuoden aikana ne ovat hieman vähen-
1216:  vuodesta alkaen kohdistettu tuntuvasti verorikoksia      tyneet
1217: ja verovilpin ennalta ehkäisemistä koskevaan selvi-           Yksi vankilaturvallisuutta kuvaava mittari on
1218:  tystyöhön. Verohallituksen tätä toiminnan osaa           omasta pyynnöstään muista vangeista erillään
1219:  varten antama tuki tulee lisääntymään. Tarkoitus         asuvien vankien määrä. Ehdottomasti yleisin syy
1220:  on järjestelmällisesti kartoittaa ja seurata verovil-    erillään asumiseen on näiden vankien kokema
1221:  pin erilaisia tekotapoja ja välittää näistä tietoa       fyysisen tai henkisen väkivallan uhka. Omasta
1222:  lääninverovirastoille. Verohallitus myös osallistuisi    pyynnöstään erillä asuvien määrästä on koottu
1223:  aktiivisesti laajojen ja monimutkaisten veronkierto-     systemaattisesti tilastotietoja vuoden 1994 alusta
1224: järjestelyjen ja muiden talousrikosten selvitystyö-       lukien. Vuoden 1994 aikana määrä väheni hieman
1225:  hön.                                                     yli 100 vangista keskimäärin noin 80 vankiin.
1226:                                                               Vankilaturvallisuuden ylläpitämiseksi ja paran-
1227:     Vankeinhoidon epökohdat. Vankiloiden säily-           tamiseksi on viime aikoina toteutettu tai käynnis-
1228:  tysvarmuuden ja sisäisen turvallisuuden tasossa ei       tetty lukuisia toimenpiteitä. Rangaistusten täytän-
1229:  ole tapahtunut 1990-luvulla olennaisia muutoksia.        töönpanolainsäädäntöä uudistettaessa on tarkastus-
1230:  Suljetuista laitoksista karkasi kymmenvuotiskaute-       valtuuksia ym. kontrollitoimenpiteitä koskevia sää-
1231:  na 1980-89 vuosittain keskimäärin 64 vankia.             döksiä täsmennetty niin, että vankilaviranomaisilla
1232:  Vuosina 1990-94 on karanneiden määrä ollut               on entistä paremmat edellytykset estää päihteiden,
1233:  seuraava:                                                aseiden sekä muiden kiellettyjen esineiden kulkeu-
1234:                                                           tuminen vankilaan.
1235:  1990          78                                             Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston laitok-
1236:  1991          69                                         siin suuntautuvaa tarkastustoimintaa on tehostettu
1237:  1992          80                                         keskittyen erityisesti niihin laitoksiin, joissa ongel-
1238:  1993          78                                         mat ovat suurimpia. Samanaikaisesti on vankilois-
1239:  1994          51                                         sa tehostettu tilojen tarkastuksia. Vuonna 1993
1240:                                                            aloitettiin tarkastustoimintaan ja valvontaan keskit-
1241:                                                                                                              17
1242: 
1243: tyvä erityiskoulutus kolmen keskusvankilan henki-        rannushanke on jo käynnissä Helsingin keskusvan-
1244: lökunnalle. Tätä koulutusta on jatkettu laajentaen       kilassa. Vankilassa otettiin vuoden 1994 alussa
1245: sitä uusiin vankiloihin. Vuonna 1994 on lisäksi          käyttöön peruskorjattu osastoitu länsisellisiipi,
1246: tehty selvitys vankeinhoitoalan ammatilliseen            minkä jälkeen on käynnistetty vankilan itäsel-
1247: perus-, jatko- ja täydennyskoulutukseen sisältyvän       liosaston perusparannushanke.
1248: turvallisuuskoulutuksen sisällöstä.                         Oikeusministeriössä on edellä mainittujen toi-
1249:      Teknisiä valvontajärjestelmiä on kehitetty.         menpiteiden lisäksi tehty alustavia selvityksiä
1250: Lisäksi laitoksissa on lähitulevaisuudessa toteutet-     erillisten yksikköjen perustamisesta vaarallisena
1251: tavia laite- yms. hankintoja varten tehty selvityksiä    pidettäville vangeille. Ulkomaisten kokemusten
1252: laitosturvallisuuden kehittämiseen tarvittavasta         sekä toisaalta vankeinhoidollisten ja taloudellisten
1253: välineistöstä ja tekniikasta. Samoin laitoksissa on      seikkojen vuoksi on päädytty siihen, että pienten
1254: selvitetty ja toteutettu toimenpiteitä henkilövalvon-    erillisten osastojen perustaminen suljettujen vanki-
1255: nan tehostamiseksi, mihin kuuluu ulkopuolisten           loiden yhteyteen on tarkoituksenmukaisempi rat-
1256: kävijöiden rekisteröinti, vankien liikkuminen van-       kaisu kuin erillisen vankilan perustaminen tätä
1257: kilan sisällä, henkilökunnan paikallaolon seuranta       tarkoitusta varten.
1258: ja vankilan yhteyksien rekisteröinti.
1259:      Laitostarkastuksissa, henkilöstökoulutuksessa ja      Tietosuojavaltuutetun toiminnan kehittämi-
1260:  vankeinhoito-osaston laitoksille antamissa ohjeissa     nen
1261:  on kiinnitetty erityistä huomiota valvontatehtävissä
1262:  tehtyjen havaintojen dokumentointiin ja raportoin-          Lainsäädäntö
1263:  tiin. Turvallisuus- ja tiedusteluyhteistyötä poliisin       Henkilörekisterilakia muutettiin 1.7.1994 voi-
1264:  kanssa on laajennettu ja tehostettu. Vankilarikolli-    maan tulleella lailla (387/94) niin, että tiedotusvä-
1265:  suuden tutkintaa, turvallisuushäiriöiden ennaltaeh-     lineiden yksinomaan toimitustyössä käytettäväksi
1266:  käisyä ja laitosten johdon konsultointia varten on      tarkoitetut rekisterit rajattiin rekisterin suojaamista
1267:  vankeinhoitolaitokseen palkattu vuonna 1994 tutki-      ja tähän liittyvää valvontaa koskevia säännöksiä
1268:  ja oikeusministeriön vankeinhoito-osastossa jo          lukuun ottamatta lain soveltamisalan ulkopuolelle.
1269:  aiemmin olleen tutkijan lisäksi.                        Lain soveltamisalan ulkopuolelle rajattiin koko-
1270:       Vankien hallussapito-oikeuksia koskevia mää-       naan sellaiset henkilörekisterit, jotka sisältävät
1271:  räyksiä ja ohjeita on täsmennetty oikeusministeriön     vain tiedotusvälineessä julkaistua aineistoa sel-
1272:  vankeinhoito-osaston ja laitosten edustajien yhteis-    laisenaan. Henkilörekisterilakiin otettiin myös
1273:  työnä tapahtuneen selvitystyön pohjalta.                säännökset henkilötietojen keräämisestä, tallettami-
1274:       Vankeinhoito-osaston ja laitosten välisissä        sesta, käyttämisestä ja luovuttamisesta henkilöma-
1275:  tulosneuvotteluissa on laitosten kanssa sovittu         trikkelia ja sukututkimusta varten. Henkilörekiste-
1276:  monista laitosturvallisuuden kehittämistavoitteista     rilain osittaisuudistuksen yhteydessä uudistettiin
1277:  ja -toimenpiteistä. Asetetut tavoitteet koskevat        myös laki tietosuojalautakunnasta ja tietosuojaval-
1278:  mm. laitoskohtaisten turvallisuussunnitelmien           tuutetusta (389/94). Muutokset johtuivat lähinnä
1279:   tekemistä ja henkilökunnan työajankäytön kohden-       valtion virkamieslainsäädännöstä.
1280:   tamista. Laitosten keskeiseksi tulostavoitteeksi on        Henkilörekisterilain kokonaisuudistuksen tarve
1281:   asetettu mahdollisimman monen vangin saaminen          on tarkoitus selvittää lain soveltamisesta saatujen
1282:   kokopäiväisesti ohjattuun ja samalla riittävästi       kokemusten ja kansainvälisen kehityksen pohjalta.
1283:   valvottuun toimintaan.                                 Tällöin otetaan huomioon myös EY:n tietosuojaa
1284:       Vankiloiden perusparannus- ja vuosikorjaustöi-     koskevasta direktiivistä johtuvat henkilörekisteri-
1285:   den yhteydessä on tehty laitosten hallittavuutta ja    lain uudistustarpeet Direktiiviehdotus on Euroopan
1286:   valvontaa parantavia tilajärjestelyjä. Vankeinhoito-   parlamentin käsiteltävänä.
1287:   laitoksen lähivuosia koskevia investointisuunnitel-
1288:   mia on tarkistettu, mihin sisältyy mm. 1980-luvul-        Työtilanne ja muut kehittämistarpeet
1289:   la tehtyjen Vantaan lääninvankilan rakennussuun-
1290:   nitelmien uusiminen turvallisuusnäkökohtia painot-        Tietosuojavaltuutetun toimiston ruuhkia on
1291:    taen. Suunnitelmissa on keskeisellä sijalla suurten   saatu merkittävästi purettua. Vireillä oli touko-
1292:    vankilaosastojen jakaminen perusparannusten           kuussa 1995 kuitenkin vielä toistakymmentä asiaa
1293:    yhteydessä pienemmiksi, valvonnan kannalta tar-       vuodelta 1992. Ne eivät kuitenkaan koske yksityi-
1294:    koituksenmukaisiksi osastoiksi. Tällainen peruspa-    sen kansalaisen kannalta kiireellisiä tilanteita.
1295: 18
1296: 
1297: 
1298: Siten esim. henkilöluottotietoja koskevia asioita      seen 1.1.1994. Näistä syistä ja toimiston asiaruuh-
1299: käsitellään jo 1995 vireille tulleina.                 kien aiheuttamasta kiireestä johtuen työjärjestyksen
1300:    Syksyllä 1994 on tietosuojavaltuutetun toimis-      valmistelu on kesken, vaikka luonnos asiasta on
1301: toon saatu kolme uutta, rakennushallinnosta siirret-   olemassa.
1302: tyä virkaa: kaksi lakimies-ylitarkastajaa ja yksi         Toimistolla on olemassa 7.11.1990 vahvistettu
1303: atk-merkonomi, mikä on parantanut työtilannetta.       arkistosääntö ja asiakirjojen säilytyksestä on sovit-
1304:    Työjärjestystä ei edelleenkään ole vahvistettu,     tu valtionarkiston, nykyisen kansallisarkiston,
1305: mutta 1.7.1994 tuli voimaan laki tietosuojalauta-      kanssa. Tietosuojavaltuutetun toimiston tietojärjes-
1306: kunnasta ja tietosuojavaltuutetusta. Valtion uusi      telmät on uusittu vuoden 1993-1994 määrärahojen
1307: virkamieslaki tuli puolestaan voimaan 1.12.1994.       puitteissa.
1308: Tietosuojavaltuutetun toimisto siirtyi tulosohjauk-
1309:                                                                                                                          19
1310: 
1311: 
1312:                                       Sisäasiainministeriön hallinnonala
1313: 
1314: 
1315:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta
1316: sisäasiainministeriö on esittänyt seuraavaa.
1317: 
1318:                 Sisäasiainministeriö
1319: 
1320:    Kunnallistalous. Valtiontilintarkastajien käytös-
1321: sä olleiden vuosien jälkeiset tilastot osoittavat, että
1322: kunnallistalouden tilanne on selkeästi parantunut:
1323: 
1324:                                                       1985         1990           1991            1992           1993
1325: 
1326:        Käyttötalouden ylijäämä (p/ä)      5,07                     3,49           1,94             2,16           3,8
1327:        Vakavar.                          0,66                     -1,38          -2,88            -4,55
1328:        Pitkäaik. velat (mk/as)           2138                     3 734          4 560           5 618          5 855
1329:        Maksuvalmius vuoden lopussa (pvä)    38                       25              20              25
1330:        SM:n talousluku                    5,21                     3,53            1,79            1,55          2,81
1331: 
1332: 
1333:     Varsinkin kuntien velkaantuminen on ollut                  mies Relanderin pohjaluvut (sisältää myös kun-
1334: hillitympää kuin kertomuksessa esitetyt selvitys-              tayhtymät):
1335: 
1336: 
1337: 
1338:        Perusvaihtoehto                                1990         1992           1993            1994
1339: 
1340:        Lainakanta 31.12 (milj. mk)                 20 142        31 425         37 425          40 925
1341:        Toteutunut                                                29 816         32 000         32 ooo·
1342: 
1343:        Ero                                                       -1 609         -5 425          -8 925
1344: 
1345:         arvio
1346: 
1347:    Kunnallistalous on siis kyennyt sopeutumaan                  muutoksiin ennakoitua paremmin.
1348: valtionosuuksien vähenemiseen ja verotulopohjan
1349: 
1350:                                                               Kuntien verotulokehitys (milj. mk)
1351: 
1352:                                                       1990         1991            1992           1993           1994
1353: 
1354:         Kunnallisvero                              47 856        47 149         47 208          44 970         48 076'
1355:         Kiinteistövero                                                                           2 430           2 500
1356:         Osuus yhteisöveron tuotosta                                                                600           1 600
1357: 
1358:         Yhteensä                                    47 856       47 149         47 208          48 000         52 127
1359: 
1360:         'Lähde: Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta: Kunnallistalouden kehitysnäkymät 1993-1999.
1361: 20
1362: 
1363:    Taloudellisissa vaikeuksissa olevien kuntien             1993 liittyneitä kuntia koskeva selvitys. Sen tar-
1364: tuki:                                                       koituksena on arvioida saavutettuja säästöjä ja
1365:                                                             muita liittymisen vaikutuksia.
1366:     Yleisestä linjasta on kuitenkin poikkeuksena               Ns. enklaavilain (303/92) perusteella, joka tuli
1367: joitakin kuntia, joissa käyttökate on yhtenä tai            voimaan 1.7.1992, on enklaavien poistoja suoritet-
1368: useampana vuonna ollut negatiivinen. Niissä ei ole          tu 30.6.1994 mennessä noin 750 kappaletta. Kun-
1369: joko kyetty sopeuttamaan käyttömenoja alenevaan             tajakolain mukaisella menettelyllä toteutettiin
1370: tulokehitykseen tai on ylivelkaannuttu toteutunei-          1.7.1992-30.6.1994 välisenä aikana 43 suurem-
1371: den riskien vuoksi.                                         paa tai asutetun enklaavin poistoa taikka muuta
1372:     Tällaisten tapausten hallitsemiseksi on säädetty        kunnan osa-alueen toiseen liittämistä.
1373: laki kunnan talouden vakauttamisesta ja kuntasel-
1374: vityksestä (658/94). Sen mukaan kunnan on kor-                 Tietojen keruu kunnista:
1375: kotukea tai vakautuslainaa saadakseen laadittava
1376: vakautussuunnitelma, jonka toteutumista ministeriö             Tietojen keruun vähentämisen ja keskittämisen
1377:  valvoo. Tuet peritään kunnalta takaisin valtiolle.         suhteen viittaamme sisäasiainministeriön yhteydes-
1378:     Myös kuntien valtionosuuslain 18 §:ään                  sä toimivan julkisen hallinnon tietohallinnon neu-
1379:  (688/92), jossa säädetään kuntien harkinnanvarai-          vottelukunnan (JUHTA) vastaukseen. Sisäasiainmi-
1380:  sesta avustuksesta, on lisätty uusi 2 momentti             nisteriö ei kerää uuden valtionosuuslain voimaan-
1381:  (1079/93). Sen mukaan kunnan harkinnanvaraisen             tultua kunnilta tietoja yleisen valtionosuuden tai
1382:  avustuksen käytölle voidaan asettaa ehtoja. Avus-          verotulotäydennyksen käytöstä ja nojautuu muu-
1383:  tusta saaneilta kunnilta vaaditaan suunnitelma             tenkin käyttämissään numeroaineistoissa Tilasto-
1384:  taloutensa tervehdyttämiseksi.                             keskuksen keräämiin tilastotietoihin.
1385: 
1386:      Kuntien riskinoton hillitseminen:                         Kantokykyluokitusjärjestelmän korvaaminen:
1387: 
1388:      Kuntien riskinoton hillitsemiseksi annettiin              Sisäasiainministeriö on 21.12.1994 asian oltua
1389:  eduskunnalle hallituksen esitys kuntalain uudeksi          raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä asettanut
1390:  70 §:ksi. Sen mukaan olisi rajoitettu kunnan ta-           toimikunnan kuntien kantokykyluokituksen korvaa-
1391:  kausoikeus koskemaan vain yhteisöjä, joiden mää-           van järjestelmän luomiseksi. Tarkoituksena on
1392:  räysvallasta kunnalla on enemmistö tai jotka har-          korvata kantokykyluokitus verotuloihin perustuval-
1393:  joittavat kunnan toimialaan kuuluvia tehtäviä.             la valtionosuuksien tasausjärjestelmällä. Tällöin
1394:  Eduskunta ei kuitenkaan hyväksynyt ko. säännöstä.          tulee myös tarkistaa niitä kustannustasoon ja pal-
1395:                                                             velusten tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä, jotka
1396:      Vapaaehtoisten kuntaliitosten edistäminen:             nykyisessäkin järjestelmässä vaikuttavat valtion-
1397:                                                             osuuksien määrään. Tällaisia· tekijöitä ovat muun
1398:      Kuntaliitosten edistämiseksi on annettu uusi,          muassa kunnan asutusrakenne, laaja-alaisuus,
1399:  määräaikainen laki (89/94). Se koskee vapaaehtoi-          saaristoisuus, kaksikielisyys ja työttömyys. Toimi-
1400:  sia kuntaliitoksia vuosina 1995-1997. Parhaillaan          kunnan tulee myös selvittää, voidaanko samassa
1401:  on vireillä useita selvityksiä erityisesti ns. reikälei-   yhteydessä poistaa kuntien velvollisuus osallistua
1402:  päkuntien vapaaehtoiseksi yhdistymiseksi.                  kansaneläkkeiden lisäosakustannuksiin siten, että
1403:      Valtio ei voi asettaa liittyville kunnille säästö-     kuntien ja valtion välinen kustannustenjako pysyy
1404:  tai muita hyötytavoitteita. Vapaaehtoista liittymistä      ennallaan. Toimikunnan tulee tehdä maaliskuun 30
1405:  suunnittelevat kunnat päättävät itse itsehallintonsa       päivään 1995 mennessä ehdotus kantokykyluoki-
1406:  nojalla rationalisointitoimet, jotka ne liitoksen          tuksesta luopumiseksi.
1407:  yhteydessä toteuttavat Valtiontalouden liitoksista
1408:  saarnat hyödyt riippuvat kunkin muodostuvan uu-               Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon
1409:  den kunnan sellaisista ominaisuuksista, joihin             tarkistus:
1410:  valtionosuuksien määräytyminen perustuu. Näitä
1411:  ovat muun muassa saaristoisuus, pinta-ala, kaksi-             Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon
1412:  kielisyys, kantokykyluokka, väestön ikärakenne,            tarkistus on säädetty kuntien valtionosuuslaissa
1413:  työllisyys, verotulot ja palvelurakenne.                   suoritettavaksi ensimmäisen kerran vuonna 1996.
1414:      Sisäasiainministeriössä on käynnistetty vuonna         Ennen tätä ajankohtaa ei ole saatavilla tehtävään
1415:                                                                                                                 21
1416: 
1417: riittävää tilastoaineistoa.                                lisuutta käsitteleviä tutkimuksia, muun muassa
1418:                                                            konkurssitutkimus, pankkirikostutkimus, talousri-
1419:    Lääninhallitusten kuntiin kohdistama ohjaus:            kollisuuden vahinkotutkimus ja julkisten tukien
1420:                                                            väärinkäyttöä selvittänyt tutkimus.
1421:    Sisäasiainministeriö toimittaa vuosittain läänin-
1422: hallituksille mm. kehittämäänsä talouslukuun pe-               R a j a v a r t i o 1 a i t o s. Vastuu passintar-
1423: rustuvaa tietoa, jota nämä voivat edelleen käyttää         kastuksesta maarajoilla siirrettiin kokonaisuudes-
1424: pitäessään silmällä ja tuleiessaan talousvaikeuksiin       saan rajavartiolaitokselle vuoden 1991 alusta. Vas-
1425: joutuneita kuntia. Lääninhallituksilta pyydetään           tuu huvialusten ja matkustaja-alusten passintarkas-
1426: myös vuosittain lausunnot kuntien harkinnanvarai-          tuksesta merialueella ja matkustajasatamissa on
1427: sen rahoitusavustuksen jaosta.                             siirtynyt rajavartiolaitokselle vaiheittain vuosien
1428:                                                            1991-1994 aikana. Vuoden 1995 alussa siirtyi
1429:    Tarkastus toiminta:                                     rajavartiolaitokselle yleisvastuu maahantulon ja
1430:                                                            maastalähdön valvonnassa.
1431:    Eduskunnalle annettuun hallituksen esitykseen               Vesiliikenteen valvontavastuun siirtäminen
1432: kuntalaiksi on otettu säännökset, joiden mukaan            merialueella poliisilta rajavartiolaitokselle vuosina
1433: kunnat ryhtyisivät noudattamaan soveltuvilta osin          1993 ja 1994 noudatti myös järjestystä: ensin val-
1434: kirjanpitolakia vuoden 1997 alusta lukien. Samalla         vonnan kenttätehtävät sitten kokonaisvastuu.
1435: auktorisoidun tilintarkastajan (JHTI-tutkinto)                 Erikseen todetaan, että merialueella rajavartio-
1436: käyttö tulisi pakolliseksi ja tällaisen tilintarkastajan   laitos suorittaa valvonta- ja tarkastustehtäviä ja
1437: asema muuttuisi nykyistä itsenäisemmäksi ja vas-           hoitaa niiden yhteydessä ilmitulleiden vähäisten
1438: tuullisemmaksi.                                            rikosten syytteeseen saattamisen tai rangaistusvaa-
1439:                                                            timuksen antamisen. Poliisi huolehtii edelleenkin
1440:     Turvallisuus. P o l i i s i t o i m i. Talousri-       rikoslakirikosten tutkinnasta ja niistä toimenpiteis-
1441: kollisuuden torjuntaa on painotettu useilla lainsää-       tä, jotka aiheutuvat asianomaisen tai muutoin
1442: däntöuudistuksilla, viranomaisyhteistyön lisäämi-          loukatun pyynnöstä. Tällaisia tapauksia varten
1443: sellä, tutkinnan uudelleen organisoinnilla, poliisin       rajavartiomiehiä ei ole tarkoituksenmukaista kou-
1444: ammattitaidon parantamisella ja tutkijavoimien             luttaa. Rajavartiolaitos antaa poliisille tarvittaessa
1445: lisäämisellä.                                              kuljetus- ja muuta vastaavaa apua.
1446:     Lainsäädäntöhankkeista ovat toteutuneet rikos-             Sisäiseen turvallisuuteen liittyviä asioita käsitel-
1447: lain osalta rahanpesua estävän kätkemisrikossään-          lään muun muassa säännöllisesti kokoontuvassa
1448: nöstön ( 1304/93) uudistaminen sekä luotta-                sisäasiainministeriön turvallisuusasiain johtoryh-
1449: musaseman väärinkäytön ja velallisen epärehelli-           mässä sekä tavanomaiseen sisäasiainhallinnon
1450: syyden muuttuminen virallisen syytteen alaisiksi           toiminnan ja talouden suunnitteluun liittyen. Sisä-
1451: (317 /94), verohallintolain muutos (925/93), yh-           asiainhallinnossa toimintojen koordinoinnin ja
1452: tiöveron hyvityslaki (932/93), kaupparekisterilain         yhteistyön edellytykset ovat riittävät Keskeisim-
1453: muutos (1122/93) ja tilintarkastuslaki (936/94).           mät tekniset sisäisen turvallisuuden sektorin yh-
1454: Lisäksi useissa ministeriöissä on valmisteilla uusia       teishankkeet ovat sisäiseen turvallisuuteen liittyvi-
1455: talousrikollisuuden torjuntamahdollisuuksia paran-         en atk-järjestelmien kehittäminen ja yhteiskäytön
1456: tavia lainsäädäntöuudistuksia.                              mahdollistaminen sekä järjestelmien yhtenäistämi-
1457:     Poliisi on lisännyt talousrikostutkijoiden määrää       nen ja valtakunnallinen hätäkeskushanke.
1458: yli 50 tutkijana, joten talousrikostutkijoita on tällä         Rajavartiolaitoksen toimivallan ja vastuun täs-
1459: hetkellä hieman yli 300. Viime vuosien aikana on           mentämiseksi työskenteli sisäasiainministeriön
1460:  koulutettu yli 150 uutta talousrikostutkijaa. Pää-        asettama työryhmä, joka jätti mietintönsä
1461:  sääntöisesti kaikki talousrikostutkintaa tekevät          31.1.1994 (SM:n julkaisu 2/1994). Rajavartiolai-
1462:  poliisimiehet ovat saaneet talousrikostutkinnan            toksen toimivaltuudet täsmennetään ja sisällytetään
1463:  erityiskoulutuksen.                                        vuonna 1995 valmisteitavaan lakiin rajavartiolai-
1464:      Alueellinen talousrikostutkinta on käynnistetty        toksesta annetun lain muuttamisesta.
1465:  lähes koko maassa. Yhteistyö eri viranomaisten                Rajavartiolaitoksen henkilöstökehykset eivät ole
1466:  (syyttäjä, verottaja, KTM, ulosotto) on käynnistetty       muuttuneet vuosien 1992-1994 aikana. Toiminta-
1467:  myös alueellisella ja paikallisella tasolla.               menokehyksiä on vähennetty 4 % vuodesta 1992.
1468:      Poliisin toimesta on teetätetty useita talousrikol-    Kehysten väheneminen on kompensoitu ja lisään-
1469: 22
1470: 
1471: tyneiden tehtävien hoitamiselle on luotu edellytyk-        tulevat hoidetuiksi aiempaa tehokkaammin ja
1472: set jatkamalla vuonna 1989 aloitettua toiminnan ja         taloudellisemmin.
1473: organisaation kehittämistä. Sisäisiä toimintoja on             Valtion tuella toimivien vapaaehtoisjärjestöjen,
1474: rationalisoitu. Nykyaikainen vartioalus- ja ilma-          erityisesti Suomen meripelastusseuran osallistumis-
1475: aluskalusto sekä ajoneuvo-, viesti-, tiedonsiirto- ja      ta meripelastustehtäviin on lisätty. Tavoitteena on
1476: valvontavälineistö ovat mahdollistaneet vartio-            siirtää vapaaehtoisille meripelastajille entistä
1477: asemaverkoston harventamisen ja samalla tehtävi-           enemmän erityisesti pienveneiden avustamistehtä-
1478: en hoidon tehostamisen. Rajavartiolaitokselle siir-        viä. Veneilijöiden itsensä on katsottu voivan ottaa
1479: retyt uudet tehtävät ovat myös osaltaan edellyt-           enemmän vastuuta turvallisuudestaan. Merivalvon-
1480: täneet toimintojen keskittämistä suurempiin yksi-          taa tai muita toimivaltaa edellyttäviä merialueen
1481: köihin ja painopistealueille. Voimavaroja on keski-        viranomaistehtäviä ei sen sijaan ole mahdollista
1482: tetty painopistealueille, erityisesti Kaakkois-Suo-        eikä tarkoituksenmukaista antaa vapaaehtoisjäijes-
1483: meen ja Suomenlahdelle.                                    töille.
1484:     Raja-alueilla rajavartiolaitos suorittaa rajojen
1485: vartiointiin sekä maahantulon ja maastalähdön                  U 1 k o m a a 1 a i s h a 1 1 i n t o. Sisäasiain-
1486: valvontaan liittyen ja sen yhteydessä lukuisia             ministeriön alaisuuteen perustettiin vuoden 1995
1487: muita kenttätehtäviä toisen viranomaisen lukuun            talousarvioon liittyen 1.3.1995lukien ulkomaalais-
1488: tai puolesta. Poliisin, tullilaitoksen ja rajavartiolai-   virasto. Ulkomaalaisviraston käsiteltäviksi ja rat-
1489: toksen vuosikymmeniä kestänyt yhteistoiminta               kaistaviksi siirrettiin sisäasiainministeriön osastona
1490: (PTR-yhteistoiminta) mahdollistaa voimavarojen             toimivassa ulkomaalaiskeskuksessa hoidetut yksit-
1491: käytön tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Raja-        täistä henkilöä koskevat lupa- ja muut asiat sekä
1492: alueilla tukitoimintojen määrää vähentäisi, jos            osaltaan tasavallan presidentin ja sisäasisinministe-
1493: valtion kiinteistöhallinnon uudistuksen yhteydessä         riön ratkaistaviksi kuuluvien Suomen kansalaisuu-
1494: raja-asemakiinteistöt, joissa työskentelevät pää-          den saamista, säilyttämistä ja menettämistä koske-
1495:  asiassa rajavartiolaitos ja tullilaitos, siirrettäisiin   vien asioiden perusvalmistelu.
1496: rajavartiolaitoksen hallintaan. Rajavartiolaitos on            Järjestely koskee pelkästään sisäasiainministeri-
1497: kiinteistövirasto ja sillä on muutoinkin hallinnas-        ön hallinnonalalla hoidettavia tehtäviä. Ulkomaa-
1498:  saan kiinteistöjä raja-alueilla.                          laishallinnon kokoaminen ei ole onnistunuL Eri
1499:     Merialuetoimintojen ja -organisaatioiden kehit-        ministeriöiden hallinnonalalle hajautunut ulkomaa-
1500:  tämistä on selvittänyt sisäasiainministeriön asetta-      laishallinto on toimivaa, vaikka vaatiikin koor-
1501:  ma työryhmä (METO-työryhmä), joka jätti mietin-           dinointiresursseja.
1502:  tönsä 28.2.1994 (SM:n julkaisu 3/1994). METO-                 Ulkomaalaislainsäädäntöön tehtiin vuonna 1993
1503:  työryhmä on ehdottanut kolmen merellisen päävi-           muutoksia, joiden tarkoituksena oli tehostaa turva-
1504:  ranomaisen jäijestelmää. Merenkulkulaitos, puo-           paikkahakemusten käsittelyä ja kehittää viran-
1505:  lustusvoimat ja rajavartiolaitos yhteensovittavat         omaisten valtuuksia mm. määrittelemällä perusteet,
1506:  meriliikenteen, valtakunnan puolustamisen ja sisä-        joilla selvästi perusteeton turvapaikkahakemus
1507:  asiainministeriön hallinnonalan yleiset turvalli-         voidaan heti hylätä, antamalla viranomaisille val-
1508:  suustehtävät, erityisesti maahantulon ja maastaläh-       tuudet henkilötuntomerkkien ottamiseen sekä kri-
1509:  dön valvontatehtävät taloudellisella ja tarkoituk-        minalisoirnalla laittoman maahantulon järjestämi-
1510:  senmukaisella tavalla. Nämä viranomaiset tukevat           nen. Lainsäädäntöön tehdyt muutokset ovat osoit-
1511:  merialueella ja merenkulussa valtionhallintoon             tautuneet toistaiseksi riittäviksi.
1512:  kuuluvia erityisviranomaisia. Hallinnon kehittä-
1513:  misen ministerivaliokunta on käsitellyt METO-                P e 1 a s t u s h a 11 i n t o.  Valtioneuvosto
1514:  työryhmän ehdotuksen 15.4.1994 ja omalta osal-            teki 17.6.1993 periaatepäätöksen toimenpiteistä
1515:  taan hyväksynyt sen toteutettavaksi. Hallituksen          keskushallinnon ja aluehallinnon uudistamiseksi.
1516:  esityksessä Eduskunnalle vuoden 1995 talousar-            Päätöksessä todettiin mm., että "sisäasiainministe-
1517:  vioksi on tästä eräitä esityksiä. METO-työryhmän          riö selvittää yhdessä kuntien kanssa vuoden 1993
1518:  ehdottamalla tavalla on käynnistetty valtakunnalli-       aikana tarpeet ja mahdollisuudet pelastustoimen
1519:  sella ja alueellisella tasolla rajavartiolaitoksen,       osittaiseksi valtiollistamiseksi".
1520:  merenkulkulaitoksen ja puolustusministeriön yh-              Sisäasiainministeriö asetti 28.12.1993 työryh-
1521:  teistyö. Toimintojen kehittämisessä on pidetty            män, joka sai tehtäväkseen selvittää nykyisen palo-
1522:  perusvaatimuksena sitä, että merelliset tehtävät          ja pelastustoimen sekä pelastuspalvelun järjestä-
1523:                                                                                                           23
1524: 
1525: män toimivuuden ja tarkoituksenmukaisuuden sekä            Samanaikaisesti kokeillaan erillisessä hätäkes-
1526: tulevaisuuden järjestämisvaihtoehdot ottaen huomi-      kushankkeessa turvallisuudesta vastaavien viran-
1527: oon hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet sekä     omaisten kuten kunnallisten pelastuslaitosten,
1528: kunnallishallinnon ja lainsäädännön tuleva kehitys.     poliisin, lento- ja meripelastuskeskusten sekä ter-
1529: Selvityksen tuli myös toimia valtioneuvoston yllä       veydenhuoltoviranomaisten hälytystoimintojen
1530: mainitun periaatepäätöksen mukaisena selvitykse-        yhdistämistä. Vuonna 1993 hyväksytyn kokeilulain
1531: nä.                                                     mukaisesti sisäasiainministeriö rakentaa neljä
1532:     Työryhmä sai työnsä valmiiksi 30.9.1994. Se         valtion ylläpitämää kokeilukeskusta, joista Jyväs-
1533: ehdotti, että vastuu pelastustoimesta on kunta- ja      kylän ja Joensuun keskukset toimivat läänin kokoi-
1534: yhteistoimintatasolla edelleen kunnilla. Valtion vi-    sella alueella ja Salo sekä Ylivieska lääniä pie-
1535: ranomaisilla tulee olla tarvittavat ohjausvaltuudet,    nemmillä alueilla. Keskusten toimintaa organisoi-
1536: jotta palvelutaso ja kuntien järjestelmien yhteenso-    daan alueellisten erityispiirteiden mukaisesti, jotta
1537: pivuus voidaan turvata. Palo- ja pelastustoimen ja      saatujen kokemusten mukaan voidaan tulevaisuu-
1538: väestönsuojelun lainsäädäntö koottaisiin yhteen         dessa valita tarkoituksenmukaisin toimintatapa.
1539: lakiin. Työryhmän mietinnössä on useita ehdotuk-        Kokeilu alkaa vuoden 1996 alussa ja se kestää
1540: sia, joiden avulla työryhmä katsoi voitavan sel-        viisi vuotta. Kokeilun päätyttyä ratkaistaan, missä
1541: keyttää toimialaa ja parantaa sen toimivuutta ja        muodossa toimintaa tullaan sen jälkeen kehittä-
1542: tehokkuutta.                                            mään.
1543:     Työryhmän mietintö on ollut laajalla lausunto-         Mm. kilpailurajoitusten poistamiseksi pelas-
1544: kierroksella. Esitysten toteuttaminen edellyttää toi-   tushallinnosta on käynnistetty nuohous- ja ilman-
1545: mialan lainsäädännön kokonaisuudistusta. Uudis-         vaihtohormien puhdistamista koskevien säännösten
1546:  tuksen valmistelu on aloitettu työryhmässä.            uusimistyö. Uusitut ilmanvaihtolaitteiden puhdista-
1547:     Sisäasiainministeriön tarkoituksena on kehittää     missäännösluonnokset saataneen valmiiksi vuoden
1548:  kunnallisten aluehälytyskeskusten toimintaa sekä       loppuun mennessä ja nuohousmääräysten uusimi-
1549:  laadullisesti että toiminnallisesti. Se edellyttää     nen aloitetuksi ensi vuoden aikana.
1550:  nykyisten keskusten teknillistä uudistamista ja
1551:  niiden suurentamista siten, että nykyisten 54 kes-
1552:  kusten määrä laskee 27:ään.
1553: 24
1554: 
1555: 
1556:                                     Puolustusministeriön hallinnonala
1557: 
1558:   Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta              uudelleenkoulutetaan myös tarvittaessa. Muutoksen
1559: puolustusministeriö on esittänyt seuraavaa.               toteuttaminen edellyttää henkilöstöhallinnon tuki-
1560:                                                           ja ohjaustoimien ulottamista yksilötasolle saakka
1561:                Puolustusministeriö                        siirtymään johtuvien kohdalla sekä niiden osalla,
1562:                                                           joiden palvelussuhde tulisi päättymään. Näiden
1563:     Puolustushallinnon organisaation ja infra-            toimien vaikutuksista on saatu tähän mennessä
1564: struktuurin kehittäminen. Puolustushallinnon              myönteisiä kokemuksia.
1565: organisaation ja infrastruktuurin tavoitetila ja
1566: keskeisimmät kehittämistoimenpiteet on määritelty             Puolustushallinnon käytöstä luovutettavien
1567: vuoden 1994 huhtikuussa vahvistetussa puolus-             alueiden ja rakennusten uudelleenkohdentami-
1568: tushallinnon rauhan ajan organisaation rationali-         nen tai myynti. Varusmieskoulutus on pääosin
1569: sointi- ja kehittämisohjelmassa. Ohjelman valmis-         lopetettu Kouvolan varuskunnassa. Kouvolan va-
1570: telu on perustunut monien vuosien tutkimus- ja            ruskunnasta myydyistä alueista ja rakennuksista
1571: selvitystyöhön, jonka aikana eri ratkaisuvaihtoehto-      saaduilla tuloilla, 60 milj. markalla on voitu kattaa
1572: jen operatiivisia, toiminnallisia ja taloudellisia        pääosa pioneeripataljoonan siirrosta johtuvista
1573: tekijöitä on analysoitu valtakunnallisesti koko           uudisrakentamisen kustannuksista Valkealan varus-
1574: hallinnonalan näkökulmasta. Hyväksytty ohjelma            kunnassa. Kouvolassa luovutettiin myös rakennuk-
1575: luo perusteet suunnitelmalliselle ja pitkäjänteiselle     sia rakennuslaitoksen hallintaan Helsingin yliopis-
1576: kehittämiselle sekä antaa hyvät edellytykset pää-         ton käyttöön.
1577: tehtävien tehokkaalle ja tulokselliselle toteuttami-          Korian kasarmialuetta tai edes osia sitä ei ny-
1578: selle.                                                    kyisessä taloudellisessa tilanteessa ole voitu myy-
1579:     Ohjelman mukaan toimintoja tullaan keskittä-          dä. Kasarmialuetta varten laadittiin yhdessä Elimä-
1580: mään operatiiviset, rakenteelliset ja koulutukselli-      en kunnan kanssa uuskäyttösuunnitelma (EkoKo-
1581: set kriteerit parhaiten täyttäviin varuskuntiin (vast),   ria). Korian 35 hehtaarin suuruinen alue ja sen
1582: mikä mahdollistaa voimavarojen, tilojen ja aluei-         noin 27 000 Rm 3 suuruinen rakennuskanta siirret-
1583: den tehokkaan käytön. Samalla voidaan liiaksi             tiin 1.11.1994 rakennushallitukselle, joka toteuttaa
1584:  hajautettuja toimintoja lakkauttaa. Ohjelman toteu-      uuskäyttösuunnitelmaa yhdessä Elimäen kunnan
1585:  tuessa voidaan eräistä alueista ja rakennuksista         kanssa.
1586:  luopua. Toteutus tulee vaatimaan siirtymäkauden              Lappeenrannan varuskunnan Rakuunamäen
1587:  aikana myös investointeja niissä varuskunnissa,          kasarmialueen osalta on meneillään selvitystyö.
1588: joihin yksiköitä ja tehtäviä siirretään. Osa tästä        Kaupungin sijainnista valtakunnan rajalla johtuen
1589:  rahoitustarpeesta voidaan kattaa myymällä vapau-         on näköpiirissä realisointimahdollisuuksia. Yksi
1590:  tuvia kiinteistöjä ja alueita.                           suuri kasarmirakennus on siirretty rakennushalli-
1591:                                                           tukselle Lappeenrannan oikeustalohanketta varten.
1592:     Henkilöstöhallinnon toimenpiteet varuskuntia              Kotkan kaupungin Kyminlinnan muinaismuisto-
1593:  rationalisoitaessa. Rationalisointi- ja kehittä-         alueeksi luokitellun linnoitus- ja kasarmialueen
1594:  misohjelman toteuttaminen suunnitellussa aikatau-        siirtoa rakennushallitukselle harkitaan parhaillaan.
1595:  lussa, noin 10 vuoden aikana, helpottaa oleellisesti
1596:  henkilöstöhallinnon sopeutustoimia. Lähtökohtana             Rakentamismäärärahojen käyttö lakkautetta-
1597:  on, että henkilöstön irtisanomisia pyritään välttä-      viksi tulevissa toimintakohteissa. Lähes kaikissa
1598:  mään ja käyttämään tehokkaasti hyväksi henkilös-         lakkautetuissa tai lakkautettaviksi suunnitelluissa
1599:  tömäärän luonnollista poistumaa.                         varuskunnissa (mm. Lappeenranta, Kouvola, Ko-
1600:      Puolustusvoimien virkamiehiä koskee siirtovel-       ria) sijaitsee suuri määrä suojeltuja ja kansal-
1601:  vollisuus. Kaikki virat on perustettu puolustusvoi-      lisomaisuudeksi luokiteltuja rakennuksia. Näihin
1602:  mien yhteisiksi, joten henkilöstön siirtyminen           kohteisiin on jouduttu ohjaamaan suhteellisen
1603:  uusille paikkakunnille ja uusiin tehtäviin on oleel-     vähäisessä määrässä peruskorjausmäärärahoja. jotta
1604:  lisesti joustavampaa kuin valtionhallinnossa yleen-      rakennusten säilymisen on voitu edes välttävässä
1605:  sä. Sopeutustoimenpiteinä pyritään etsimään henki-       kunnossa turvata ja osalta estää niiden lopullinen
1606:  löstölle uusia tehtäviä muissa puolustusvoimien          rappeutuminen.
1607:  joukko-osastoissa ja laitoksissa. Siirtyvä henkilöstö
1608:                                                                                                             25
1609: 
1610: 
1611:                                  Valtiovarainministeriön hallinnonala
1612: 
1613: 
1614:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta            selvitettävä, vääristääkö tuki kilpailua. Kauppa- ja
1615: ovat valtiovarainministeriö sekä eräitä osin kaup-       teollisuusministeriön rahoitusryhmä          suorittaa
1616: pa- ja teollisuusministeriö ja sosiaali- ja terveysmi-   Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen avulla
1617: nisteriö esittäneet seuraavaa.                           tutkimuksen elinkeinolukien vaikuttavuudesta. Ta-
1618:                                                          voitteena on kehittää keinoja, joiden avulla sekä
1619:               Vai tiovarainministeriö                    tukea myöntävät että valtion varojen käyttöä käsit-
1620:                                                          televät viranomaiset voisivat arvioida tukien vai-
1621:    Rahoitustuet Kauppa- ja teollisuusministeriön         kuttavuutta. Vaikuttavuuden ja kustannusten tunte-
1622: hallinnonalan rahoitusvirta yrityksille on noin 10       minen antaa ministeriölle perusteet tehdä elinkei-
1623: mrd mk. Tästä suurin osa on erityisrahoitusta, jota      nolukien ja muun rahoituksen suuntaamista koske-
1624: yrityksille välittävät Suomen Vientiluotto Oy, Kera      via päätöksiä.
1625: Oy, Valtiontakuukeskus ja osittain TEKES. Elin-              Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan
1626: keinotukea jalostus- ja palvelualan yrityksille          vuodelta 1992 edellyttäneet yritystukien, verotuki
1627: myöntää ministeriö sekä itse että piiriorganisaa-        mukaan luettuna, määrän tuntuvaa vähentämistä.
1628: tionsa kautta ja TEKES. Myös erityisrahoitukseen         Kertomuksessa on mm. esitetty arvio, ettei määrä-
1629: sisältyy tukielementtejä. Rahoitustuki on noin 3         aikaisen veronhuojennussäännösten perusteella
1630: mrd mk.                                                  myönnettäviä verotukia enää jatkettaisi vuonna
1631:     Kauppa- ja teollisuusministeriö on kiinnittänyt       1992 voimassa olleiden veronhuojennussäännösten
1632: huomiota rahoitusvirtojen hallintaan niiden suun-        umpeuduttua. Valtiovarainvaliokunta on edellyt-
1633: taamiseksi ja mitoittamiseksi oikein. Tätä varten        tänyt mietinnössään n:o 19 valtiovarainhoidosta ja
1634: perustettiin ministeriöön vuonna 1993 oma yksik-         tilasta sekä valtion tilintarkastajien kertomuksesta
1635: könsä, rahoitusryhmä, jonka tehtävänä on tarkas-         vuodelta 1992, että yksittäisten rahoitustukimuoto-
1636: tella ministeriön erityisrahoitus- ja tukijärjestelmiä   jen karsinta käynnistetään eri hallinnonaloilla
1637: kokonaisuutena ja sovittaa niitä yhteen.                 mahdollisimman pikaisesti. Tavoitteena tulisi
1638:     Kauppa- ja teollisuusministeriön johtoryhmä           valiokunnan mukaan olla selkeästi tukien päällek-
1639: hyväksyi 5.12.1993 elinkeinotuen ja rahoituksen          käisyyden poistaminen ja niiden mahdollisimman
1640: periaatteet. Periaatteiden mukaan valtion tuki voi        pitkälle viety läpinäkyvyys.
1641: olla perusteltua vain tapauksissa, joissa markkinat          Kertomusvuoden jälkeen on verotuksen kautta
1642: eivät toimi, on olemassa erittäin painava elinkeino-      annettavia yritystukia joiltakin osin supistettu,
1643: poliittinen syy tai estetään kotimaisen tuotannon         mutta samalla on otettu käyttöön myös uusia tukia.
1644: joutuminen kilpailijoita huonompaan asemaan.              Vuonna 1993 päättyneitä kehitysalueiden veron-
1645:  Viranomaistoiminnassa painopiste on siirrettävä          huojennuksia ja merenkulun veronhuojennuksia
1646: elinkeinojen tukemisesta markkinaehtoisten rahoi-        jatkettiin edelleen määrä-aikaisilla laeilla jonkin
1647:  tuskeinojen edellytysten parantamiseen, erityisesti      verran supistettuina. Uutena tukimuotona säädettiin
1648:  yritysten riskirahoituksen kehittämiseen.                vuonna 1993 laki tuotannollisten investointien
1649:     Elinkeinolukien kustannusten esittämiseksi            väliaikaisesti korotetuista poistoista (462/93), jota
1650:  vertailukelpoisesti vuoden 1996 talousarvioesi-          sovelletaan vuosina 1993 ja 1994. Lisäksi on sää-
1651:  tyksen yhteydessä kauppa- ja teollisuusministeriön       detty vuonna 1994 laki teollisten investointien
1652:  pääluokassa tarkoituksena on ottaa käyttöön nyky-        väliaikaisesta investointituesta (444/94), jonka
1653:  arvomenetelmään pohjautuva elinkeinotukien las-          nojalla myönnetään valtion varoista pienille ja
1654:  kentamenetelmä. Se mahdollistaa nykyisen kassa-          keskisuurille yrityksille investointitukea vuonna
1655:  perusteisen kirjaamistavan rinnalla tukien jaksotta-     1994 toteutettavista teollisuusinvestoinneista.
1656:  misen suoriteperusteisesti, tuen jakamisen uusiin           Valtiovarainministeriö toteaa, että kaikki vero-
1657:  ja vanhoihin tukiin sekä erilaisiin tukimuotoihin        tuet ovat päällekkäisiä samoihin kohteisiin myön-
1658:  sisältyvien tukielementtien vertailun.                   nettävien suorien rahoitustukien kanssa. Koska
1659:      Tärkeimpiä edellytyksiä hyvälle elinkeinotuelle      verotukien intensiteetti on usein vaikeasti määritel-
1660:  on se, että tiedetään, kuinka se on vaikuttanut sille    tävissä, niiden huomioon ottaminen sallittujen
1661:  asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. On myös          tukien enimmäismäärää laskettaessa on hankalaa.
1662: 
1663:  4 351103Z
1664: 26
1665: 
1666: Verotuet täyttävät myös huonosti vaatimuksen             men aloittamista. Parhaillaan valmistellaan lainsää-
1667: julkisen tuen läpinäkyvyydestä.                          däntöä, joka mahdollistaisi esimerkiksi julkisen
1668:     Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä mainitaan,       hallinnon yhteisten palveluyksiköiden toimimisen
1669: että kuntoutukseen liittyy 37 erilaista tukimuotoa.      verosuorituksia vastaanottavina maksupaikkoina.
1670: Eri hallinto- ja rahoitusjärjestelmien koordinointiin    Laissa olisi tarkoitus antaa valtiovarainministeriöl-
1671: keskittyneen, valtioneuvoston kanslian asettaman         le valtuus määrätä, että vero saadaan suorittaa
1672: työryhmän selvityksessä on kuntoutustukimuotoi-          myös eräpäivän jälkeen alkuperäisellä verolipulla
1673: hin luettu kuntoutuspalvelujen tuottamiseen liitty-      nykyistä useampaan maksupaikkaan. Viivästys-
1674: viä julkisista varoista maksettavia investointi- ja      seuraamukset perittäisiin erikseen. Ulosoton käyt-
1675: käyttökustannusavustuksia sekä yksittäisille ihmi-       täminen perintäkeinona korostuisi erityisesti niissä
1676: sille maksettavia kuntoutukseen tai vammaisuuteen        tilanteissa, joissa perintä edellyttää ulosmittausta
1677: liittyviä tukimuotoja. Kuntoutuslaitosten investoin-     tai muita pakkotäytäntöönpanotoimia.
1678: ti- ja käyttökustannustuet on maksettu Raha-auto-            Verojen perintää on tarkoitus tehostaa lisäämäl-
1679: maattiyhdistyksen tuotoista. Lisäksi on Kansanelä-       lä lääninverovirastojen toimivaltaa valita verojen
1680: kelaitos käyttänyt varoja yhteistoimintasäätiöiden       perinnässä mahdollisimman tarkoituksenmukainen
1681: ja muiden avustamiensa laitosten perusparannuk-          keino. Uuden perintästrategian käyttöönotto edel-
1682: siin ja käyttökustannuksiin. Nämä tukimuodot ovat        lyttää lainmuutoksia. Tarvittavien säädösmuutosten
1683: säilyneet.                                               valmistelu on vireillä.
1684:     Kuntoutuksessa olevan henkilön kuntoutusajan             Vuoden 1995 maaliskuun alusta otettiin vero-
1685:  toimeentuloturvaa koskeva lainmuutos on hyväk-          hallituksessa käyttöön ennakkoperintärekisteri, jo-
1686: sytty. Kuntoutusrahan ja muiden toimeentuloa tur-        hon kuuluvalle voidaan suorittaa palkkio ennak-
1687:  vaavien etuuksien yhteensovitusta koskevia sään-        kopidätystä toimittamatta. Rekisterin käyttöönotto
1688:  nöksiä on tarkennettu. Lainmuutos on tullut voi-        ja verojäämätodistuksen käytön yleistyminen ovat
1689:  maan vuoden 1995 alusta.                                osaltaan lisänneet verojäämien vapaaehtoista mak-
1690:     Sosiaali- ja terveysministeriössä suoritetun         samista.
1691:  valmistelutyön seurauksena on eräiden etuuksien             Tullihallinnon ja verohallinnon välillä on selvi-
1692:  maksatus keskitetty yhden luukun periaatteen            tetty mahdollisuudet kuitata näiden hallinnonalojen
1693:  mukaisesti Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi. Vuo-        maksamia palautuksia toistensa saatavilla. Käytän-
1694:  den 1993 alussa siirrettiin lasten kotihoidon tuen ja   nössä menettelyistä keskinäisessä kuittaamisessa
1695:  lapsilisien maksatus Kansaneläkelaitokselle. Vuo-       on sovittu siten, että tullihallinto ilmoittaa kaikki
1696:  den 1994 alussa siirtyivät äitiysavustus, soti-         vähintään 10 000 markan palautukset lääninverovi-
1697:  lasavustus ja asumistuki sekä opintotuki 1.5.1994       rastoille.
1698:  lukien Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi.
1699:      Vuoden 1994 alussa toteutettiin ns. perhetuki-         Lakkautuspalkkalain soveltamiskysymyksiä
1700:  uudistus, missä luovuttiin perhepoliittisista verovä-
1701:  hennyksistä ja korotettiin lapsilisiä. Uudistuksen          Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan
1702:  seurauksena perhepoliittiset tukimuodot tulivat         vuodelta 1992 korostaneet, että valtionhallinnon
1703:  entistä paremmin läpinäkyviksi ja tukijärjestelmän      sisäistä uudelleen sijoittamista tulee kaikin keinoin
1704:  rakenne yksinkertaistui.                                edistää kehittämällä valtion sisäisiä työmarkkinoi-
1705:      Vuoden 1995 talousarvioesityksen yleisperuste-      ta. Uusi työvoima olisi otettava ensi sijassa val-
1706:  lujen kappaleen 1.5.3 (Elinkeinopolitiikan suunta-      tionhallinnon sisältä uudelleen sijoittamalla lak-
1707:  viivat) mukaisesti valtiovarainministeriön johdolla     kautettavien virastojen ja laitosten henkilöstöä.
1708:  ja ministeriöittäisten esitysten pohjalta valmistel-        Valtiontilintarkastajien kertomuksessa mainitun
1709:  laan vuoden 1996 laadintaaja keskipitkän aikavä-        uudelleensijoitusryhmän tehtävänä oli valmistella
1710:  lin menokehysten valmistelua varten yrityslukien        ehdotus toimenpiteistä, joilla tuetaan valtion henki-
1711:  koordinointiohjelma.                                    löstön uudelleensijoittamista henkilöstön määrää
1712:                                                          sopeutettaessa. Muistiossaan (VM:n työryhmä-
1713:      Verojäämien perinnän tehostaminen                   muistiaita 1993:6) työryhmä ehdotti lopuksi, että
1714:                                                          valtioneuvosto vahvistaisi työryhmän muistiossa
1715:     Verojen kertymää voidaan osaltaan lisätä sillä,      tehtyihin ehdotuksiin perustuvan periaatepäätöksen
1716:  että laajennetaan veronmaksajan mahdollisuuksia         organisaatiomuutoksissa noudatettavasta henkilös-
1717:  suorittaa veronsa vapaehtoisesti ennen perintätoi-      töpolitiikasta ja menettelytavoista.
1718:                                                                                                                  27
1719: 
1720: 
1721:      Valtiovarainministeriön esittelystä valtioneuvos-     alkuvaiheen ja uudelleensuuntautumisen tukemi-
1722: to tekikin 17.6.1993 periaatepäätöksen henkilöstöä         nen, uuden työpaikan löytämisen tukeminen sekä
1723: vähennettäessä noudatettavasta henkilöstöpolitii-          koulutustuki.
1724: kasta (VM 162/00/93). Siinä todetaan aluksi, ettei             Valtion talousarviossa on määräraha, jota val-
1725: niin sanottu luonnollinen poistuma määrällisesti           tiovarainministeriö jakaa virastoille ja laitoksille
1726: eikä kohdentumiseltaan riitä yksinään kattamaan            käytettäväksi henkilöstöpoliittisiin tukitoimiin
1727: säästöpäätöksistä johtuvaa henkilöstön supistamis-         hallinnon rationalisoinnin yhteydessä (28.80.21.)
1728: tarvetta, mutta luonnollista poistumaa ja muita            Määrärahaa oli myönnetty toukokuun 1995 lop-
1729: keinoja on kuitenkin käytettävä niin, että ir-             puun mennessä 25 milj. mk.
1730: tisanomisilta voidaan välttyä mahdollisimman                   Aikaisemmin mainittu, valtioneuvoston periaa-
1731: pitkälle. Ministeriöille sekä virastoille ja laitoksille   tepäätöstä valmistellut uudelleensijoitustyöryhmä
1732: osoitetussa päätöksessä valtionhallinnon sisäisiä          katsoi, että koska virastoilla ja laitoksilla on ensi-
1733: työmarkkinoita edellytetään kehitettävän siten, että       sijainen vastuu henkilöstöstään ja sen uudelleen
1734: parannetaan tiedonsaantia avoimista viroista ja            sijoittumisesta, erillistä valtion henkilöstön uudel-
1735:  tehtävistä ja edistetään valtionhallinnon sisäistä        leensijoitusorganisaatiota ei tule perustaa.
1736:  liikkuvuutta kaikin keinoin; erityisesti osa-aikatyön         Valtiovarainministeriön asettama ikääntyneiden
1737:  käyttöön osa-aikaeläke mukaan lukien kiinnitettiin        ja pitkään palvelleiden asemaa muutostilanteissa
1738:  huomiota. Päätöksessään hallitus edellyttää, että         selvittänyt työryhmä toteaa 30.8.1994 päivätyn
1739:  virastot ja laitokset käyttävät tehokkaita ja moni-       muistionsa ( VM:n työryhmämuistiaita 1994:19)
1740:  puolisia keinoja ja tukitoimia sekä menettelytapoja       yhteenvedossa, että henkilöstön uudelleen sijoitta-
1741:  henkilöstön tukemiseksi ja sijoittumiseksi muualle        misessa voidaan onnistua erittäin hyvin, kun nou-
1742:  valtionhallintoon tai sen ulkopuolelle. Päätökseen        datetaan edellä selostettua valtioneuvoston periaa-
1743:  sisältyy ohjeita noudatettavasta henkilöstöpolitii-       tepäätöstä. Henkilöstövoimavarojen uudelleen
1744:  kasta muutosten valmistelun ja päätöksenteon,             kohdentaminen toimii nykyisessä muodossaan
1745:  muutoksen johtamisen, muutoksesta tiedottamisen           hyvin, kun vastuu on virastolla itsellään, uusia
1746:  ja henkilöstön osallistumisen, henkilöstön valinnan       mahdollisuuksia on opittu käyttämään ja kun tuki-
1747:  ja sijoittamisen sekä tukitoimien ja niiden rahoitta-      toimenpiteitä voidaan rahoittaa keskitetystä määrä-
1748:  misen osalta.                                             rahasta. Lääninhallinnon tehtävien uudelleenjätjes-
1749:       Periaatepäätöksen mukaan hallinnon uudistusten        telyssä ja rakennushallinnon uudelleenorganisoin-
1750:   valmistelussa on varattava riittävästi aikaa henki-       nin yhteydessä henkilöstöä on pystytty merkittä-
1751:   löstön aseman jätjestelyille. Muutoksia valmiste-         västi siirtämään uusiin tehtäviin ja toisiin virastoi-
1752:   levissa työryhmissä tulee henkilöstön olla edustet-       hin.
1753:   tuna kaikilla tasoilla. Jos perustetaan uusi organi-          Todettakoon vielä, että hallituksen esityksessä
1754:   saatio entisen lakatessa, valitaan henkilöstö pää-        valtion virkamieslaiksi ja laiksi valtion virkaeh-
1755:   sääntöisesti lakkautettavasta virastosta. Valinnassa      tosopimuslain muuttamisesta (291/93 vp.) esitettiin
1756:   kiinnitetään erityistä huomiota osaamiseen ja sen         valtion virkamiehille maksettava toistuva korvaus
1757:   kehittämishalukkuuteen. Valinnat olisi tehtävä            poistettavaksi ja korvattavaksi muilla, virkamiehen
1758:   mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Työnantaja-          työllistymistä edistävillä tukitoimilla. Eduskuntakä-
1759:   organisaation on pyrittävä selvittämään myös työtä        sittelyssä lakiehdotusta ei kuitenkaan tältä osin
1760:   vaille jäävien henkilöiden muut mahdollisuudet            hyväksytty; viiden vuoden kuluessa uuden virka-
1761:   sijoittua valtionhallintoon. Tavoitteena tulee olla       mieslain voimaantulosta 1.12.1994lukien taloudel-
1762:   valintojen ja mahdollisten henkilösiirtojen suoritta-     lisista tai tuotannollisista syistä irtisanotulle virka-
1763:   minen niin aikaisessa vaiheessa, että vain ne hen-        miehelle voidaan edelleen myöntää toistuva kor-
1764:   kilöt, joille ei löydy uutta työpaikkaa valtionhallin-    vaus.
1765:   nossa, joudutaan irtisanomaan.
1766:       Muutoshankkeen henkilöstösuunnittelun yh-              Mehujen hinnanerokorvauksen määräytymis-
1767:   teydessä valmistellaan myös henkilöstön uudelleen        perusteiden muutokset vuonna 1993
1768:   sijoittumiseen tarvittavat tukitoimet Tukitoimet on
1769:   suunniteltava yhdessä henkilöstön kanssa. Niiden            Valtion tilintarkastajain kertomuksen mukaan
1770:    tarkoituksena on edistää työllistymistä ja uusissa      vuodelta 1992 on erityisesti mehujen viennistä
1771:    tehtävissä selviytymistä. Valtioneuvoston päätök-       maksettu ylisuuria hinnanerokorvauksia. Kysymyk-
1772:    sessä on tukiohjelman mahdollisina osina esitetty       sessä on elintarviketuotteiden valmisteverolain
1773: 28
1774: 
1775: 
1776: verotaulukon tuoteryhmään 124 kuuluvat mehut,        maihin. Valmisteverotilastojen mukaan vientimää-
1777: joiden vienti oli merkityksetöntä vuoden 1991        rät sekä niistä maksetut hinnanerokorvaukset ovat
1778: loppuun saakka. Vuoden 1992 aikana vienti lisään-    mainittuina vuosina olleet seuraavat:
1779: tyi huomattavasti suuntautuen itäisen Euroopan
1780: 
1781: 
1782:        Vuosi            Tuoteryhmään 124 kuulu-         Maksettu hinnanerokorvaus,
1783:                         vien mehujen vienti, kg         mk
1784:         1991            201 323                         455 322
1785:         1992            5 534 782                       12 395 248
1786: 
1787: 
1788:    Kun viennin voimakas kasvu todettiin 1992             Keskimääräisreseptit ohjasivat tuotekehitystä ja
1789: loppupuoliskolla, ryhdyttiin kysymyksessä olevien    mahdollistivat korvausten vääristymät. Vain todel-
1790: mehujen hinnanerokorvausten perusteita tarkasta-     lisen raaka-ainekäytön mukainen järjestelmä pois-
1791: maan. Suurimpien vientiä hatjoittavien yritysten     taisi tällaiset epäkohdat Mehujen ja nestemäisten
1792: vientimehujen koostumukset selvitettiin. Tällöin     juoma-ainesten hinnanerokorvaukset onkin makset-
1793: todettiin, että hinnanerokorvauksen perusteena       tu 1.7.1993 lähtien tuotteiden todellisen raaka-
1794: oleva tuoteryhmän 124 keskimääräisresepti oli        ainesisällön perusteella. Muutos toteutettiin sisäl-
1795: huomattavan ylikompensoiva silloisille vientime-     lyttämällä asiaa koskeva säännös elintarviketuottei-
1796: huille. Keskimääräisresepti oli sokeri 50 %. Uu-     den hinnanerokorvauksista annettuun valtioneuvos-
1797: deksi tuoteryhmän 124 keskimääräisreseptiksi         ton päätökseen (637/93). Samassa yhteydessä
1798: vahvistettiin 1.2.1993 lähtien sokeri 19 %.          myös sokerin hinnanerokorvaus säädettiin kiinteäk-
1799:    Mainitun hinnanerokorvauksen perusteen muu-       si.
1800: toksen seurauksena yritykset siirtyivät viemään          Mainitulla valtioneuvoston päätöksellä kiinteäk-
1801: nestemäisiä juoma-aineksia. Sekä mehujen että        si säädettyä sokerin hinnanerokorvausta muutettiin
1802: nestemäisten juoma-ainesten tuoteryhmäjaottelua       10.11.1993 lähtien (VNp 915/93). Tällöin myös
1803: muutettiin tämän vuoksi entistä hienojakoisem-       mehujen ja nestemäisten juoma-ainesten hin-
1804: maksi 1.5.1993 lähtien.                              nanerokorvauksia rajoitettiin niin, ettei korvausta
1805:    Tämän seurauksena puolestaan ryhdyttiin vie-      enää maksettu 50 prosentin sokeripitoisuuden
1806: mään keinotekoisilla makeutusaineilla makeutettuja   ylittävältä osalta.
1807: juoma-aineksia, joissa on vain pari prosenttia
1808: korvauksen edellyttämää lisättyä sokeria. Hin-
1809: nanerokorvaus oli jälleen ylikompensoiva.
1810:                                                                                                             29
1811: 
1812:                                     Opetusministeriön hallinnonala
1813: 
1814:   Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta               Rakenteellisen kehittämisen kaltaiseen valmiste-
1815: opetusministeriö on esittänyt seuraavaa.                lutyöhön liittyy, että:
1816:                                                             1) asioista esiintyy monenlaisia, toisilleen vas-
1817:                                                         takkaisiakin mielipiteitä;
1818:                  Opetusministeriö                           2) asioita selvitettäessä ja niitä eri näkökulmista
1819:                                                         painotettaessa voidaan perustellusti päätyä ristirii-
1820:                                                         taisiinkin tuloksiin;
1821:     Valtion eläinlääketieteellinen opetus. Valtio-          3) asioihin liittyy myös helposti voimakas julki-
1822: neuvosto vahvisti 18.6.1993 koulutuksen ja kor-         nen keskustelu, joka ohjaa mielipiteitä ja asenteita;
1823: keakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittä-           4) asioihin ei em. syistä ole löydettävissä yhtä
1824: missuunnitelman vuosiksi 1991-96. Suunnitelma           oikeata ratkaisua matemaattisen yhtälön tapaan,
1825: sisälsi myös korkeakoulujen rakenteellisen kehittä-     vaan ratkaisut perustuvat harkintaan, arviointeihin
1826: misen toimenpideohjelman vuosille 1993-96. Toi-         ja koulutuspoliittiseen tavoitteenasetteluun.
1827: menpideohjelmassa päätettiin Eläinlääketieteellisen        Tehdyt selvitykset osoittavat, että esitetyllä
1828: korkeakoulun liittämisestä Helsingin yliopiston         ratkaisulla Kuopioon siirtämisestä olisi ollut pitkäl-
1829: yhteyteen itsenäisenä tiedekuntana. Opetusministe-      lä tähtäimellä saavutettavissa taloudellista ja toi-
1830: riö pyysi kiijeellään 9.9.1993 ao. korkeakouluja        minnallista hyötyä. Opetusministeriö ei katso tältä
1831: käynnistämään tarvittavan suunnittelutyön. Suun-        osin voivansa yhtyä valtiontilintarkastajain esittä-
1832: nittelutyötä tekemään Helsingin yliopisto ja Eläin-     mään kritiikkiin.
1833: lääketieteellinen korkeakoulu asettivat yhteisen
1834: johtoryhmän.                                               Erityisopetus ja erityisryhmien opetus. Val-
1835:     Eduskunta on 22.12.1994 hyväksynyt hallituk-        tiontilintarkastajat ovat ottaneet selvityksen koh-
1836: sen esitykset Eduskunnalle laiksi Helsingin yli-        teeksi erityisopetuksen ja erityisryhmien opetuksen
1837: opistosta annetun lain muuttamisesta ja laiksi          ja korostavat mm. kuntoutuksen merkitystä ja
1838: Eläinlääketieteellisestä korkeakoulusta annetun lain    integraation yksilöllistä arviointia. Samoin koroste-
1839: kumoamisesta. Niiden mukaan Helsingin yliopis-          taan kielivähemmistöjen lasten oikeutta omaan
1840: toon perustettava eläinlääketieteellinen tiedekunta     äidinkieleensä ja kulttuuri-identiteettiä ja katso-
1841: aloittaa toimintansa 1.8.1995 ja samasta päivämää-      taan, että tasa-arvon periaatteesta on edelleen
1842: rästä lukien Eläinlääketieteellinen korkeakoulu         pidettävä kiinni ja koulua on kehitettävä niin, että
1843:  lakkautetaan. Ratkaisuun liittyen Helsingin yliopis-   erilaisista perheistä tulevat lapset voisivat kokea
1844:  ton ja Eläinlääketieteellisen korkeakoulun yhteisis-   koulun omakseen.
1845:  tä toimintamenoista vähennetään vuosina 1996-             Opetusministeriö pitää tärkeinä valtiontilintar-
1846:  1998 yhteensä 6-7 miljoona markkaa eli runsaat         kastajien esittämiä periaatteita. Ne tullaan otta-
1847:  0,5 %. Kunkin vuoden määrärahojen vähennyksis-         maan huomioon mm. laajassa koulutuksen lainsää-
1848:  tä sovitaan tulossopimusneuvotteluissa.                däntöä koskevassa uudistuksessa.
1849: 30
1850: 
1851: 
1852:                             Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
1853: 
1854: 
1855:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta            tenssi kalatalousasioissa on hyvin kattava.
1856: maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt seuraa-           Maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riista-
1857: vaa.                                                     osastossa on maaliskuussa 1995 valmistunut vuo-
1858:                                                          sia 1995-99 koskevan kalatalouden sektorisuunni-
1859:          Maa- ja metsätalousministeriö                   telma. Sanottu suunnitelma sisältää kuvaukset
1860:                                                          kalastuslaivastosta ja kalanjalostusteollisuudesta,
1861:      Kalatalouden kehittäminen. Vuoden 1994              kalan markkinoinnista ja tuotekehityksestä sekä
1862: alusta voimaan tulleella kalastuslain (286/82)           kalasatamista ja vesiviljelystä Suomessa, sekä
1863: muutoksella (1355/93) on ministeriön päätösvaltaa        ehdotukset näiden osa-alueiden kehittämissuunni-
1864: lain mukaisissa yksittäisratkaisuissa kattavasti         telmiksi. Asiakirjaan sisältyy rahoitussuunnitelma
1865: siirretty piirihallintoon. Samalla on piirihallinnosta   ja ehdotus kustannusten osittamisesta EU:n, Suo-
1866: siirretty päätösvaltaa kalastusalueille. EU:n jä-        men valtion ja suomalaisyritysten kesken. Esitys
1867: senyydessä joudutaan nykyiset kalatalouden tuki-         on komission käsiteltävänä.
1868: järjestelmät uudistamaan unionin yhteisen kalastus-          Yhteisön tukipolitiikan soveltaminen sellaise-
1869: politiikan mukaisiksi sekä luomaan mainitun poli-        naan saattaa merkitä suunnitelmallisuuden kasvua,
1870: tiikan edellyttämät valvontajärjestelmät. Näihin         muttei ilmeisestikään valtiontilintarkastajien toivo-
1871: liittyvä yksittäistapauksia koskeva päätöksenteko        maa tukijärjestelmien yksinkertaistamista.
1872: tulee tapahtumaan piirihallinnossa.                           Elinkeinokalatalouden tukemisasiat ovat kalata-
1873:      ED-jäsenenä kalatalouden rakenteellinen kehit-      lousviranomaiselle kuuluvia tehtäviä. Vesitalouden
1874: täminen tapahtuu valtakunnallisen 5a-ohjelman            ja vesiensuojelun tukien myöntämisellä edistettävät
1875: perusteella, tavoite b - alueella sen ohjelman nojal-    toiminnot yleensä tukevat kalastuksen harjoittami-
1876: la. Maaseudun kehittämisohjelmat, joihin esim.           sen edellytyksiä. Kalatalousviranomainen ei ole
1877: matkailukalastushankkeet kuuluvat, ovat taas 5b-         nähnyt näiden toimintojen välillä sanottavasti risti-
1878: ohjelmia. Ohjelmaperusteisina näissä kehittämistoi-      riitoja.
1879: menpiteissä tulee otettavaksi huomioon tilintarkas-           Lohipolitiikkaa on selkeytetty lohenkalastuksen
1880: tajien lausumassa mainitut yhteydet varsinkin kun        säätelyasetuksella (231194). Lohen kalastusta rajoi-
1881: niiden suunnittelussa ja toteuttamisessa on piirihal-     tetaan Suomen aluevesillä ja kalastusvyöhykkeellä
1882: linto keskeisesti mukana.                                 Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella sekä Simo-
1883:      EU:n jäsenyys muuttaa kalatalouden tukijärjes-      joessa. Rajoitukset kohdistuvat tasapuolisesti sekä
1884: telmiä monin tavoin. Eräistä nykyisistä tukimuo-          avomerikalastukseen, rannikkokalastukseen että
1885: doista on jo luovuttu. Näitä ovat kalansaaliin hin-      jokikalastukseen. Luonnossa kutevia lohia suojel-
1886:  tatuki ja rehukalan varastointituki. Nämä ratkaisut      Iaan kalastukselta sinä aikana, jolloin näitä lohia
1887:  on kirjattu jäsenyydestä tehtyyn neuvottelusopi-         esiintyy Suomen vesialueilla.. Rajoituksien takia
1888:  mukseen.                                                 saaliit pienenevät, jolloin kalastuksella on parem-
1889:      EU:n komissio arvioi eräiden tukiemme lainmu-        mat mahdollisuudet pysyä kiintiön rajoissa.
1890: kaisuutta Rooman sopimuksen kilpailuartiklojen                EU :n jäsenenä joudutaan hyväksymään ne vuo-
1891:  nojalla. Näitä tukimuotoja ovat muun muassa tuki         sittaiset kiintiöt, jotka EU:n komissio Suomen
1892:  kalastusvakuutusyhdistyksille, ammattikalastajille       puolesta neuvottelee Kansainvälisen Itämeren
1893:  aluksista ja pyydyksistä aiheutuvien vakuutusmak-        kalastuskomission istunnoissa. Tämä merkinnee
1894:  sujen alentamiseksi, sekä kalan kuljetuksiin koh-        alhaisempia kiintiöitä kuin mikä on kalastuksemme
1895:  distuvat tuet, joita suoritetaan kalaa syrjäseuduilta    nykyinen saalistaso. Kalastuksen vähentämiseksi
1896: jalostus- ja kulutuskeskuksiin kuljettaville yrityk-      on valmisteilla suunnitelma, jonka mukaan lohen-
1897:  sille.                                                   kalastuksessa olevien alusten lukumäärää pienen-
1898:      EU:n jäsenenä Suomessa harjoitettava kalata-         netään palkkiojärjestelmän avulla. Tämä tehdään
1899:  louden tukipolitiikka käsittää ennen muuta raken-        EU:n rakennepolitiikkaa koskevan lainsäädännön
1900:  nepoliittisia toimenpiteitä. Omia lakeja ei ole enää     nojalla ja EU:n rahallisella tuella. Vuosikymmenen
1901:  tarvetta säätää, koska yhteisön laaja ja yksityiskoh-    lopulla lienee saavutettu tyydyttävä tasapainotilan-
1902:  tiin menevä tukilainsäädäntö (neuvoston asetukset)       ne niin, että kalastusalusten lukumäärä ja teho
1903:  tulee Suomea sitovaksi sellaisenaan. EU:n kompe-         (kalastusponnistus) ovat oikeassa suhteessa kalava-
1904:                                                                                                              31
1905: 
1906: rojen (kiintiöt) määrään.                                 tukseen on määrärahoja.
1907:      Lohen kalastaminen virkistykseksi on mahdol-             Vuonna 1993 on alettu valmistella kaiken koti-
1908: lista merellä, rannikolla ja joissa. Lohenkalastuk-       maisen kalan käsittävää markkinointiprojektia.
1909: sessa käytettävien ammattimaisten kalanpyydysten          Tämä Kotimaisen kalan yhdistyksen hanke tulee
1910: käyttöä on rajoitettu kalastuslain (489/93) ja kalas-     korvaamaan silakkaprojektin, joka on päättynyt.
1911: tusasetuksen muutoksella (232194). Muiden kuin            Vuosittaisten avustusten määrä markkinointiin on
1912: ammattikalastajien sallitaan kuitenkin käyttää            ollut n. 2 milj. mk, joka taso tultaneen säilyttä-
1913: esim. 250 koukun siimaa tai lohiverkkoja yhteispi-        mään. Osa kuluista voidaan suorittaa EU:lta saata-
1914: tuudeltaan 900 metriä pyyntikuntaa kohden. Nämä           villa tukimäärärahoilla.
1915: määrät tyydyttävät virkistyskalastuksen tarpeet.              Vuoden 1994 alussa voimaantulleen kalastuslain
1916: Lohenkalastusta joissa säätelevät yleensä kalave-         (286/82) uudistuksen (1355/93) myötä on mato-
1917: den omistajat. Tornionjoen kalastussäännön anta-          onginta saatettu jokamiehenoikeudeksi koko lain
1918: minen on kuitenkin Suomalais-ruotsalaisen rajajo-         soveltamisalueella. Samalla uudistetun kalastuskor-
1919: kikomission toimivaltaan kuuluva asia.                    tin lunastamalla saa nykyisin oikeuden asetuksella
1920:      EU :n jäsenenä tullaan soveltamaan yhteisön yh-      erikseen määritellyn onkimisen ja pilkkimisen
1921:  teistä kalastuspolitiikkaa CFP, jota koskevassa          harjoittamiseen lain koko soveltamisalueella. Edus-
1922:  asetuksessa on muun muassa säädetty, että ammat-         kunnan lakiin liittämän lausuman perusteella maa-
1923:  tikalastuksen ja virkistyskalastuksen etujen jou-        ja metsätalousministeriö asetti työryhmän, jonka
1924:  tuessa ristiriitaan kalavarojen säätelyn vuoksi,         tehtävänä oli selvittää kalastuskortin yhteyteen
1925:  virkistyskalastus ei saa haitata ammattikalastuksen      liitettävää viehekorttijärjestelmää. Työryhmä jätti
1926:  tarkoituksenmukaista harjoittamista.                     mietintönsä 14.2.1995 (MMM 1995:1). Lupajärjes-
1927:      Kalatalouden neuvontajärjestöt ovat olleet tu-       telmien kehittäminen liittyy myös maa- ja metsäta-
1928:  losohjauksen piirissä vuoden 1994 alusta lukien.         lousministeriön asettaman matkailukalastustoimi-
1929:  Näiden järjestöjen tulosohjaus on vaikeampaa kuin        kunnan työhön. Toimikunnan määräaika oli
1930:  valtion virastojen ja laitosten ohjaus, koska ne         31.12.1994 ja se selvitti matkailukalastuksen kehit-
1931:  edustavat myös kalatalouden eri intressitahoja:          tämismahdollisuuksia.
1932:  kalaveden omistajat, ammattikalastajat, vapaa-ajan           Kalastuskortin muuttaminen sellaiseksi, että sen
1933:  kalastajat. Vuotta 1994 on pidettävä tulosohjauk-        halutessaan voisi lunastaa myös useammaksi vuo-
1934:  sen kokeiluvuotena. Saatujen kokemusten perus-           deksi kerrallaan on vaikeaa, koska mahdollisen
1935:   teella on yhdessä järjestöjen kanssa pohdittu tu-       inflaation takia korotettua maksua ei voitaisi periä
1936:   losohjauksen muotoja ja linjauksia.                     niiltä, jotka jo ovat ko. vuoden kortin etukäteen
1937:       Kalatalouden valtionapua ei ole mahdollista         lunastaneet. Tällaisen monivuotisen kortin hinta
1938:   kasvattaa maatalousneuvonnasta vapautuvien hen-         kohoaisi niin suureksi, että kortin katoaruistapauk-
1939:   kilöstövoimavarojen suuntaamiseksi kalatalouteen.       sissa tulisi voida kadonneen tilalle antaa jäljennös.
1940:   Koska järjestöt joutuvat entistä suuremmassa mää-       Näitä jäljennöspyyntöjä tulee nykyisinkin lukuisas-
1941:   rin hankkimaan rahoituksensa neuvontapalvelujen         ti. Jäljennöksen antaminen tulee nykyisin selvitte-
1942:   myynnillä, jää pitkälti järjestöjen omaksi asiaksi,     lyineen aina maksamaan enemmän kuin uuden
1943:   mille toimintalohkolleen ne palvelujensa myynnis-       kortin lunastaminen. Lunastaneista tulisi siten pitää
1944:   sä panostavat.                                          rekisteriä. Rekisterin ylläpitokustannukset puoles-
1945:       Vuodesta 1991 lähtien kotimaisen kalan käytön        taan nostaisivat kortin hallintokustanousta huomat-
1946:   edistämisavustuksia on myönnetty maaseutuelin-          tavasti.
1947:   keinopiirien kautta. Nämä hakemuksesta myönnet-             Metsästyskortin tapaan vuosittain lähetettävä
1948:    tävät avustukset ovat olleet hyvin kysyttyjä, koska     maksulomake sekin edellyttäisi lunastaneista pidet-
1949:    hakemuksien määrä on 4-5 kertainen käytettävissä        tävää ATK-pohjaista rekisteriä. Tämän voidaan
1950:    oleviin määrärahoihin nähden. Vuosittain on avus-      arvioida nostavan kalastuskortteihin liittyviä hallin-
1951:    tuksia myönnetty n. 4 milj. mk:n verran. Toimin-        tokustannuksia lähes 10 markalla korttia kohti.
1952:    taa on tarkoitus jatkaa käytettävissä olevien määrä-   Järjestelmä ei kuitenkaan toisi kortin lunastajalle
1953:    rahojen rajoissa.                                       muuta etua kuin valmiin esitäytetyn maksulomak-
1954:       Vastaavalla tavalla on myönnetty avustuksia         keen ja mahdollisuuden saada nykyistä halvem-
1955:    yrityksissä tehtävään tuotekehitykseen. Näiden          malla jäljennös kadonneen kortin tilalle. Rahalai-
1956:    avustusten määrä on ollut n. 2 milj. mk vuodessa.       tosten kortin maksajalta perimät tilillepanomaksut
1957:    Tätäkin toimintaa on tarkoitus jatkaa, jos tarkoi-      säilyisivät edelleen. Metsästyskortin kohdalla
1958: 32
1959: 
1960: rekisteri on perusteltu, koska tämän kortin hintaan     sekä vesi- ja ympäristöhallituksen kesken yhteistyö
1961: sisältyy myös metsästäjävakuutus ja Metsästäjä-         kalanviljelyn vesiensuojelukysymysten edistämi-
1962: lehden tilaus. Kalastuskortin kohdalla onkin pidet-     seksi. Yhteistyössä on toteutettu tähän mennessä
1963: tävä riittävänä, että sen maksumahdollisuus on          mm. umpikassikasvatuskoe, putkikasvatuskoe sekä
1964: järjestetty kaikkiin rahalaitoksiin.                    flotaatiotekniikan kehittämiseen liittyvä tutkimus,
1965:     Ruokakalantuotannossa ei ole ylituotantotilan-      joka on vielä kesken. Lisäksi kalanviljelyn vesien-
1966: netta. Kirjolohen kysyntä on lisääntynyt ja viennin     suojelutekniikan kehittämistä on pohdittu yhteises-
1967: määrä kasvanut, mikä näkyy mm. kiijolohen hin-          sä ympäristöministeriön asettamassa työryhmässä,
1968: nan nousuna vuoden 1994 jälkipuoliskolla. ED-           joka jätti mietintönsä keväällä 1994.
1969: jäsenyys avasi Suomen markkinat norjalaiselle
1970: viljeliylle lohelle. Sen alhainen hinta on aiheutta-         Maatalouden tutkimus- ja tarkastuslaitokset.
1971:  nut kirjolohen Viljelyelinkeinolie vaikeuksia. Sa-     Maatalouden tutkimuskeskuksesta on vuoden 1994
1972: maan aikaan voimaan tullut arvonlisäverolain            alusta lakkautettu yksi tutkimusasema ja tutki-
1973: muutos lisäsi tarvetta kirjolohen hinnan nostami-       musasemaryhmien lukumäärää on vähennetty.
1974: seen. Kova kilpailu elintarvikemarkkinoilla ei salli    Hevostalouden tutkimusasema ja kasvinjalostuslai-
1975:  hintojen korottamista. Arvonlisävero on jäänyt         tos on lakkautettu ja alojen tutkimus on siirretty
1976:  tuottajien maksettavaksi. Tuottajilla vuoden           tutkimuskeskukseen. Kasvinjalostuslaitoksen jalos-
1977:  1994/1995 vaihteessa ollut kalavaraston arvo aleni     tusosa ja Valtion viljavaraston Hankkijan kasvinja-
1978:  veroprosentin verran. Alentumista ei kompensoitu       lotuslaitos on yhdistetty ja muodostettu valtion
1979:  viljelyelinkeinolle.                                   liiketoimintaa harjoittava nettobudjetoitu laitos
1980:      Kirjolohi on silakan ohella kotimaisen kalanja-    BOREAL Suomen kasvinjalostus.
1981:  lostusteollisuuden tärkein raaka-aine. Viljellystä          Kasvintuotannon tarkastuskeskusta on kehitetty
1982:  ruokakalasta pääosa on kuitenkin vielä markkinoi-      siten, että se saavuttaisi kestävän kilpailukyvyn
1983:  tu tuoreena (perattuja ja jäitettynä). Noin 40 %       kovenevilla markkinoilla. Siihen liittyen tietoverk-
1984:  tuotannosta jatkojalostetaan. Tilanteen parantami-     kojen toimivuuteen ja henkilöstön ammattitaidon
1985:  seksi maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut     lisäämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota.
1986:  tutkimus- ja kehittämistoimintaa, joka tähtää kiijo-        Maa- ja metsätalousministeriö aloitti valtionhal-
1987:  lohen laadun kohottamiseen ja jatkojalostamiseen.      linnon kehittämishankkeen yhteydessä edellytetyn
1988:      Ruokakalantuotannon rakenteen yksipuolisuus        sektoritutkimusselvityksen tekemisen omalta hal-
1989:  on kieltämättä ollut ongelmana Suomessa. Maa- ja       linnonalaltaan ja osallistui ympäristöministeriön
1990:  metsätalousministeriö on tästä syystä rahoittanut      johdolla tehdyn ympäristö-energia-luonnonvarat
1991:  mm. Suomen Kalankasvattajaliiton "uudet lajit"-        -alueen sektoritutkimusselvityksen tekemiseen.
1992:  projektia. Lisäksi Riista- ja kalatalouden tutkimus-   Molemmat selvitykset ovat valmistuneet (MMM
1993:  laitoksessa työskentelee par'aikaa työryhmä, joka      1994:16, YM 1994:3). Eläinlääkintä- ja elintarvi-
1994:  selvittelee uusien kalalajien ja -kantojen tuonnin     kelaitoksen yhteistyötä muiden elintarvikevalvon-
1995:  mahdollisuuksia viljely- ja istutustarkoituksiin.      taan osallistuvien eri viranomaistahojen kanssa on
1996:      Kalastustuotteiden valvonnassa ei ole aiemmin      pyritty tehostamaan. Tässä tarkoituksessa eläinlää-
1997:  ollut erityislainsäädäntöä. Elintarvikkeeksi käytet-   kintä- ja elintarvikelaitos ja kasvintuotannon tar-
1998:  tävien kalastustuotteiden sekä niistä tehtyjen val-    kastuskeskus ovat 22.9.1994 asettaneet yhteistyö-
1999:  misteiden ja jalosteiden elintarvikehygieenisen        ryhmän. Työryhmän tehtävänä on kehittää molem-
2000:  laadun turvaamiseksi on 6 päivänä toukokuuta           pien osapuolten keskinäistä työnjakoa erityisesti
2001:   1994 annettu kalahygienialaki (330/94). Laki on       analyyttisten tehtävien osalta sekä edistää valvon-
2002:  tullut voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1994 ja sitä       tatehtävien koordinointia. Työryhmän ehdotusten
2003:  sovelletaan yleiseen kulutukseen tarkoitettujen        tulee samalla tukea korkealaatuisten elintarvikkei-
2004:  kalastustuotteiden sekä niistä tehtyjen valmisteiden   den tuottamista siten, että EELA:n ja KTTK:n
2005:  ja jalosteiden vähittäismyyntiä edeltävän käsitte-     tehtäväalueiden osalta jäämäseuranta ja tuotteiden
2006:  lyn, varastoinoin ja kuljetuksen eri vaiheisiin.        hygieenisen laadun turvaaminen kohdistuu riittä-
2007:   Kalahygienialaki luo omalta osaltaan puitteet myös    vässä määrin koko tuotantoketjuun.
2008:  kirjolohen laadun kohottamiseen.                            Maa- ja metsätalousministeriö kokosi tukiryh-
2009:      Kalanviljelyn vesiensuojelukysymysten osalta       män vastuullaan olevan EU:n maatalous- ja siihen
2010:   voidaan todeta, että vuonna 1990 aloitettiin maa-      liittyvän teollisuuden tutkimusohjelman eri alueilta
2011:  ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön         valmistelemaan ohjelma-alueen kansallisia paino-
2012:                                                                                                       33
2013: 
2014: 
2015: tuksia sekä rahoitti ohjelman varojen hakuun liitty-vuotuista vaihtelua ja metsävaurioiden esiintymi-
2016: viä esitutkimuksia.                                 sen riippuvuutta alueellisesta kuormituksesta.
2017:      EU:n tutkimusohjelmasta tiedottamiseen on      Lisäksi eräillä riskialueiksi arvioiduilla alueilla,
2018: panostettu ja osallistuttu ETA-sopimuksen mukai-    kuten esim. Länsi-Suomessa, Kaakkois-Suomessa
2019: sesti alan EUT-K-ohjelman hallintokomitean työs-    ja Itä-Lapissa on selvitetty metsien elinvoimai-
2020: kentelyyn.                                          suutta laajoissa alueellisissa tutkimushankkeissa.
2021:      Alueellisten tutkimusasemien supistamis- ja    Näiden ansiosta käsitys maamme metsien kunnosta
2022: kehittämistyöhön osallistuttiin opetusministeriön   on olennaisesti täsmentynyt.
2023: johdolla työnsä aloittaneessa työryhmässä. Työryh-      Metsäntutkimuslaitoksen vuosille 1992 - 1996
2024: män työ on valmistunut ja se ehdotti MIT:n tutki-   ajoittuva metsien terveydentilan tutkimusohjelma
2025: musasemaverkostoa keskitettäväksi merkittävästi     etenee suunnitelmien mukaisesti. Ohjelman tutki-
2026: (OPM 1995:2). Alueelliset tutkimusasemat tulevat    mushankkeet ovat lähes poikkeuksetta eri tutki-
2027: olemaan jatkossa avainasemassa mm. alueohjelmia     musorganisaatioiden välisiä yhteishankkeita, mikä
2028: laadittaessa.                                       osaltaan korostaa ohjelman koordinoivaa vaikutus-
2029:      Maatalouden taloudellisen tutkimuksen asemaan  ta.
2030: on kiinnitetty huomiota MTT:n tutkijoiden täyden-       Tutkimusohjelma lisää merkittävästi tietoa siitä,
2031:  nyskoulutuksen yhteydessä, mutta johtuen koko      miten ilman epäpuhtaudet aiheuttavat metsävauri-
2032:  ajan vähenevistä resursseista ei ole päästy palk-  oita.
2033:  kaamaan yhtään varsinaista taloustutkijaa. Suurten     Parhaillaan on käynnistymässä uusi eurooppa-
2034:  tutkimushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa lainen Metsäekasysteemin intensiivisen seurannan
2035:  maatalouden tutkimuskeskus ja maatalouden ta-      tutkimusohjelma ilman epäpuhtauksien vaikutusten
2036:  loudellinen tutkimuslaitos tekevät käytännön yh-    tarkemmaksi määrittelemiseksi yleiseurooppalaisel-
2037:  teistyötä. Maatalouden tutkimuskeskukseen liitetty  la tasolla. Tällä ohjelmalla pyritään erityisesti
2038:  Vakola on valmistellut muuttuvien olosuhteiden     selvittämään ilmastotekijöiden ja epäpuhtauksien
2039:  edellyttämiä, tuotannon taloudellisuuteen ja tehok-keskinäistä merkitystä metsävaurioiden synnyssä.
2040:  kuutteen liittyviä tutkimusohjelmia yhteistyössä    Kansallisten etujen kannalta on tärkeää, että Suomi
2041:  tutkimuskeskuksen muiden tutkimusalojen ja ulko-    osallistuu näihin tutkimuksiin vahvalla panoksella.
2042:  puolisten tutkimusyksiköiden kanssa.                   Metsäntutkimuslaitoksesta annetussa uudessa
2043:      Maataloudellisen tutkimuksen neuvottelukunta    1.1.1995 voimaantulevassa asetuksessa metsien
2044:  asetettiin kertomusvuonna ja se aloitti alan tutki- elinvoimaisuuden seuranta on määritelty laitoksen
2045:  muksen puiteohjelman valmistelun. Neuvottelukun-    keskeiseksi tehtäväksi, mikä entisestään korostaa
2046:  ta aloitti myös tutkimuksen arviointi- ja seuranta- tämän alan tutkimuksen merkitystä ja Metsäntutki-
2047:  järjestelmän kehittämistyön.                        muslaitoksen vastuuta siinä.
2048:      Maataloudentutkimuskeskuksenjamaatalouden          Voimavarojen tehokkaan käytön ja tutkimustoi-
2049:   taloudellisen tutkimuslaitoksen kanssa tehtiin en- minnan vaikuttavuuden lisäämiseksi on Metsäntut-
2050:  simmäiset tulossopirnukset, joissa on tavoitteeksi  kimuslaitoksessa käynnistetty kaikkien tutki-
2051:   asetettu mm. maaseudun elinkeinojen kilpailuky-    mushankkeiden arviointitoiminta. Arvioinnissa
2052:   vyn ja toimintamahdollisuuksien parantaminen       käytetään laitoksen ulkopuolista asiantuntemusta
2053:   Suomen luontaisia edellytyksiä ja luonnonvaroja    hyväksi.
2054:   hyödyntäen ja ympäristöä mahdollisimman vähän          Metsälautakunnat valvovat metsän hyönteis- ja
2055:   kuormittaen.                                       sienituhojen torjunnasta annettujen säännösten ja
2056:                                                      määräysten noudattamista maa- ja metsätalousmi-
2057:     Metsätuhot Valtiontilintarkastajain kertomuk- nisteriön ohjauksessa. Painoalueena metsälautakun-
2058:  sessa käsitellään metsätalouden osalta metsien tien valvonnassa on kuorellisen puutavaran kesäai-
2059:  terveydentilaa, saastelaskeumia, metsätuhoja ja kainen varastointi, mitä koskien metsälautakunnat
2060:  niiden torjuntaa, metsäntutkimusta, metsien vajaa- ovat tehneet erillisiä valvontaiskuja, jotka vuonna
2061:  käyttöä sekä sen aiheuttamia ongelmia.               1992 kattoivat koko valtakunnan alueen. Metsätu-
2062:      Maassamme on tehty vuosittain valtakunnalli- hoja koskevaa lainsäädäntöä valvotaan lisäksi
2063:  nen metsien elinvoimaisuuden arviointi kansainvä- metsälautakuntien muun valvonnan ja maastokäyn-
2064:  lisesti hyväksytyin menetelmin vuodesta 1986 tien yhteydessä.
2065:  lähtien. Näin muodostuneen aikasarjan perusteella       Metsätuhojen esiintymistä koskevan vuotuisen
2066:  on voitu tarkastella metsien elinvoimaisuuden selvityksen lisäksi Metsäntutkimuslaitos erikseen
2067: 34
2068: 
2069: kartoittaa metsälautakunnille osoitetulla kyselyllä          Suomen ja Venäjän sekä Suomen ja Viron
2070: metsäpuiden neulastuholaisten esiintymistä. Kyse-        välillä tehtyihin ilmansuojelusopimuksiin sisältyy
2071: lyn tulosten pohjalta laaditaan ennusteet tuholais-      konkreettisia, toteutusaikatauluun sidottuja päästö-
2072: ten esiintymisestä seuraavana kesänä ja päätetään        vähennystavoitteita. Kahdenväliset sopimukset
2073: mahdollisista jatkotoimenpiteistä tuhojen torjumi-       täydentävät YK:n Euroopan talouskomission
2074: seksi.                                                   (ECE) piirissä neuvoteltuja monenkeskisiä sopi-
2075:     Nykyisten valvonnan ja tuhojen esiintymisen          muksia. Suomen ja Venäjän välillä neuvotellaan
2076: seurantajärjestelyjen avulla saadaan riittävästi         parhaillaan uutta, luonnon sietokykyä kuvaaviin
2077: tietoa metsätuhoja koskevan lainsäädännön noudat-        kriittisiin kuormituksiin perustuvaa sopimusta, joka
2078: tamisesta ja tuhojen esiintymisestä tuhojen torjun-      astuu voimaan viimeistään vuoden 1996 alussa.
2079: taa koskevaa päätöksentekoa varten.                          Konkreettisiin toimenpiteisiin lähialueiden
2080:     Järjestelmällistä yhteistyötä metsätuhojen esiin-    ilmaan tulevien päästöjen vähentämiseksi Suomen
2081: tymisen ja leviämisen seurannassa tai tuhojen            ja lähialueiden maiden yhteistyönä on ryhdytty
2082: torjunnassa ei naapurivaltioiden kanssa ole toistai-     mm. Karjalan tasavallassa sijaitsevassa Kostamuk-
2083: seksi harjoitettu. Eri maiden metsätuhojen tutkijoi-     sen vuoriteollisuuskombinaatissa, jonka yhteen
2084: den välillä tuhoja koskevia tietoja luonnollisestikin    tuotantolinjaan on asennettu rikinpoistolaitteet
2085: vaihdetaan sekä henkilökohtaisten yhteyksien             Parhaillaan neuvotellaan kahden muun tuotantolin-
2086: kautta että kansainvälisissä kokouksissa. Yhteistyö-     jan varustamisesta. Myös Segezhan selluloosa- ja
2087: tä metsätuhojen seurannassa on kuitenkin tarkoi-         paperitehtaan toiminnan tehostamisella on vaiku-
2088: tuksenmukaista kehittää nykyistä systemaattisem-         tusta ilmapäästöjen vähenemiseen. Virossa Narvan
2089: maksi sekä pohjoismaiden että muiden naapuri-            voimaloihin on toimitettu kokeiluhankkeena rikin-
2090: maiden kanssa harjoitettavan tutkimusyhteistyön          poistolaitteet Suomi on myös osallistunut Luoteis-
2091: puitteissa.                                              Venäjän ja Viron energiapolitiikkaa ja energian-
2092:     Ympäristönsuojelun lähialueyhteistyön keskei-        säästöä koskeviin selvityksiin, joissa painotetaan
2093: nen tavoite on lähialueilta peräisin olevien, Suo-       ympäristöystävällisten raaka-aineiden, kuten maa-
2094: men luontoon haitallisesti vaikuttavien päästöjen        kaasun ja biopolttoaineiden käyttöä. On arvioitu,
2095: vähentäminen ja ennaltaehkäiseminen. Tähän ta-           että toteutusvaiheessa olevat Suomen ja lähialuei-
2096: voitteeseen pyritään neuvottelemalla lähialueiden        den maiden ilmansuojelun yhteishankkeet vähentä-
2097: maiden kanssa kahdenvälisiä ympäristönsuoje-             vät rikkidioksidipäästöjä yhteensä noin 25 000
2098: lusopimuksia ja edistämällä päästöjä vähentäviä          tonnia vuodessa, joka vastaa 10 % Suomen koko-
2099: investointeja pahiten saastuttavissa kohteissa.          naispäästöistä.
2100: Tavoitteena on myös lähialueiden maiden ympäris-             Metsäsektorin alkaneen noususuhdanteen an-
2101:  tölainsäädännön ja -hallinnon kehittäminen sekä         siosta puun käyttö on voimakkaassa kasvussa.
2102: ympäristön tilan seurannan edistäminen.                  Vuonna 1995 saavutettaneen kaikkien aikojen
2103:     Esitetty huoli Suomen metsien terveydentilan         ennätys. Tästä huolimatta osa puusadosta jää hyö-
2104:  vaarantumisesta rajojen yli maahamme kulkeutuvi-        dyntämättä. Maa- ja metsätalousministeriön mah-
2105: en happamoittavan laskeuman vuoksi on aiheelli-          dollisuudet lisätä puun käyttöä rajoittuvat metsän-
2106:  nen. Kriittisimpiä alueita ovat Kaakkois-Suomi ja       parannusvaroilla tapahtuvaan taimikonhoidon ja
2107: etelärannikko. Venäjältä ja Virosta kulkeutuvien         nuoren metsän kunnostuksen yhteydessä saatavan
2108:  päästöjen osalta on huomionarvoista se, että pääs-      energiapuun kasauksen ja lähialuekuljetuksen
2109:  töjen vähentyminen on pääosin aiheutunut teollisen       tukemiseen (v. 1994 25 mk/m 3).
2110:  tuotannon laskusta ja toistaiseksi vain vähäiseltä          Metsätalouden ympäristöriskien vähentämiseksi
2111:  osin ympäristönsuojeluinvestoinneista. On tärkeää        maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministe-
2112:  varautua siihen tilanteeseen, että teollinen tuotanto    riö vahvistivat 13.7.1994 yhteisen metsätalouden
2113:  lähialueiden maissa kääntyy nousuun.                     ympäristöohjelman, jonka periaatteet on tarkoitus
2114:                                                           sisällyttää valmisteilla olevaan uuteen metsälain-
2115:                                                           säädäntöön.
2116:                                                                                                                35
2117: 
2118: 
2119:                                      Liikenneministeriön hallinnonala
2120: 
2121: 
2122:     Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta              postilaitoksen tulee jakaa postilähetykset pientaloi-
2123: liikenneministeriö on esittänyt seuraavaa.                  hin paikalliset olosuhteet huomioon ottaen koh-
2124:                                                             tuullisen matkan päässä postin saajan osoitepaikas-
2125:                                                             ta olevaan laitteeseen tai rakennelmaan. Lakiin
2126:                  Liikenneministeriö                         perustuvat Kirje-ja tavarankuljetuspalvelujen ylei-
2127:                                                             set toimitusehdot ja Postin jakelusuunnitelma
2128:                                                             otettiin käyttöön 1.6.1994.
2129:     Posti- ja telelaitos. Posti- ja telelaitos yhtiöitet-
2130: tiin 1.1.1994 alkaen. Samasta ajankohdasta lukien               Valtion varojen käyttö radanpitoon. Valtion-
2131: tuli voimaan laki postitoiminnasta (907/93) ja sitä         rautateiden radanpidon suunnittelua ja määräraho-
2132: täydentävä postitoiminta-asetus (1385/93). Posti-           jen käytön seurantaa on vuoden 1993 aikana tar-
2133: toimintalain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on             kennettu ja selkeytetty. Valtionrautatiet laatii suun-
2134: turvata, että postia voi lähettää ja vastaanottaa           nitelmien toteutumisesta ja määrärahojen käytöstä
2135: tasapuolisin ehdoin koko maassa. Postitoiminnan             liikenneministeriölle kuukausittaisen, investointien
2136: hoitamista on edistettävä postin lähettäjien, postin        osalta hankekohtaisen raportin, joka käydään lävit-
2137: saajien ja postitoiminnan kokonaisuuden edun                se liikenneministeriön ja Valtionrautateiden talous-
2138: mukaisesti. Erityisesti tulee turvata postipalvelui-        seurantakokouksissa. Seurantaraporttien perusteella
2139: den saatavuus ja kustannusten tasavertaisuus har-           liikenneministeriö tarkentaa myös radanpidosta
2140: vaan asutuilla alueilla.                                    Valtionrautateille maksettavia kuukausieriä. Radan-
2141:      Lain 15 §:n mukaan postitoiminnan yleinen              pitoon myönnetyt määrärahat ovat kattaneet viime
2142: ohjaus ja kehittäminen kuuluu liikenneministeriöl-          vuosina rahoitustarpeen, sillä v. 1993 myönnetyistä
2143: le. Lain mukaan perustettiin vuoden 1994 alusta             määrärahoista siirtyi vuodelle 1994 100 milj. mk
2144: Telehallintokeskuksen yhteyteen erillinen postihal-         ja vuodelta 1994 siirtyi vuodelle 1995 361 milj.
2145:  lintoyksikkö toisaalta valvomaan postitoimintalain         mk ottaen huomioon vuoden 1994 III lisätalousar-
2146:  noudattamista ja toisaalta toimimaan ensiasteen            vioesityksen sisältämän 215 milj. markan lisämää-
2147:  valitusviranomaisena postitoimintaan liittyvissä           rärahan.
2148:  kysymyksissä.                                                   Radanpidon rahoitukseen tulee jossain määrin
2149:      Lain nojalla liikenneministeriö on antanut eräitä      lisää joustavuutta ja rahoituksen seuranta muuttuu
2150:  päätöksiä mm. päätöksen (97/94) postipalveluista            1.7.1995 alkaen nykyisestään, kun Valtionrautatiet
2151: ja samoin myöntänyt 3.2.1994 Suomen Posti                    yhtiöitetään ja radanpitotehtävät siirtyvät ratahal-
2152:  Oy:lle postitoimintaluvan. Päätös postitoiminnasta          lintokeskukselle. Valtion rataverkosta, radanpidosta
2153:  määrittelee postin peruspalvelujen käsitteen ja            ja rataverkon käytöstä annetun lain (21/95) mu-
2154:  postin jakelutavan. Telehallintokeskus puolestaan           kaan valtio vastaa edelleen radanpidosta eli rata-
2155:  antanut postitoimintalain 8 §:n 2 momentin nojalla          verkon ylläpidosta ja kehittämisestä. Lain 2 §:n
2156:   15.11.1994 postinjakelun järjestelyä koskevat              mukaan ratoja ylläpidetään ja rakennetaan valtion
2157:  valtakunnalliset yleiset ohjeet. Ne valmisteltiin           talousarviossa osoitettujen määrärahojen ja muun
2158:  yhteistyössä postin asiakkaiden ja muiden sidos-            rahoituksen sallimassa laajuudessa. Muu rahoitus
2159:  ryhmien kanssa.                                             on laajennus nykyiseen käytäntöön ja sallii esim.
2160:      Suomen Posti Oy:lle myönnetyn toimiluvan                EU:n, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen myöntä-
2161:  kohdan 12 mukaan yhtiö on velvollinen puoli-                mien varojen sekä irtaimen omaisuuden myynti-ja
2162:   vuosittain raportoimaan liikenneministeriötä toi-          vuokratuotoista tai ratamaksuista saatavien varojen
2163:   minnastaan palvelutaso mukaan lukien. Suomen               käytön radanpitoon.
2164:   Posti Oy laatii vuosikolmanneksittain kirjalliset              Lain 10 §:n mukainen ratahallintokeskus toimii
2165:   raportit palveluille asetettujen laatutavoitteiden         liikenneministeriön alaisena viranomaisyksikkönä
2166:   toteutumisesta. Lisäksi suoritetaan asiakaskohtaisia       huolehtien mm. radanpitoon ja liikenteenohjauk-
2167:   tutkimuksia. Asiakkaat ovat olleet pääosin tyyty-          seen liittyvistä viraomaistehtävistä mukaan lukien
2168:   väisiä yhtiön palveluihin. Pientalojen jakelukiistaa       tilivirastotehtävät ja määrärahojen seuranta. Rata-
2169:   koskevat oikeudelliset ongelmat poistuivat postitoi-       hallintokeskuksella on myös liikenneministeriötä
2170:   mintalain tultua voimaan. Lain 7 §:n mukaan                paremmat mahdollisuudet seurata radanpidon
2171: 36
2172: 
2173: hankkeiden toteutumista ja rahoituksen riittävyyttä,       Henkilöliikennelain muutos kokonaisuudessaan
2174: koska se solmii mdanpidon tehtävistä yksilöidyt ja     tukee pyrkimyksiä eri hallinnonalojen rahoittamien
2175: eritellyt sopimukset suoraan kyseisiä palveluja        liikennepalvelujen yhteensovittamiseksi. Liikenne-
2176: tuottavan Rata Oy:n tai muun palvelujen tuottajan      ministeriö on myöntänyt valtionapua lukuisiin
2177: kanssa.                                                kuntien palvelujen yhteensovittamista koskeviin
2178:                                                        suunnitteluhankkeisiin. Ministeriö on vuoden 1994
2179:    Säästömahdollisuudet julkisen liikenteen            alusta avustanut myös matalalattiaisen bussikalus-
2180: tuessa. Henkilöliikennelaki (343/91) uudistettiin      ton hankintoja ja siten pyrkinyt nopeuttamaan
2181: 1.8.1994 voimaan tulleella muutoksella. Muutok-        monikäyttökaluston käyttöönottoa.
2182: sella delegoitiin toimivaltaa lääninhallituksille ja       Liikenneministeriön yhdessä eri sidosryhmien
2183: kunnille, yhteensovitettiin kansalliset säännökset     kanssa toteuttamien hankkeiden tuloksena kunnat
2184: ETA-säännösten kanssa sekä kevennettiin lupajär-       ovat jo nyt saavuttaneet huomattavia säästöjä
2185: jestelmää ja luotiin perusta ostopalveluihin ja        liikenteen jä.tjestämisessä. Säästöjä on saatu myös
2186: kilpailuttamiseen perustuvaan jä.tjestelmään siirty-   kilpailuttamalla. Suomen Kuntaliiton kyselyn mu-
2187: miselle. Samassa yhteydessä uudistettiin liikenteen    kaan jo yli puolet kunnista kilpailuttaa taksiliiken-
2188: suunnittelua koskevia säännöksiä.                      nettä.
2189:                                                                                                              37
2190: 
2191: 
2192:                            Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
2193: 
2194: 
2195:   Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta on          turvata erityisesti tuotannollista toimintaa harjoitta-
2196: kauppa- ja teollisuusministeriö esittänyt seuraavaa.     vien pk-yritysten vakuuksien riittävyys kasvavien
2197:                                                          rahoitustarpeiden mukaisesti. Valtiontakauksista
2198:          Kauppa- ja teollisuusministeriö                 annetun lain mukaan takausvaltuuden nostaminen
2199:                                                          on ollut tarpeen, koska pk-yritysten investoinnit
2200:      Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan edis-         ovat käynnistymässä, mutta niiden luottojen saa-
2201: täminen. Pk-yritystoimintaan kohdistunut taloudel-       mista vaikeuttavat edelleen yritysten velkaantunei-
2202: linen taantuma on ollut kotimarkkinatilanteesta          suus ja omien vakuuksien riittämättömyys. Liike-
2203: johtuvaa, koska pk-yritysten markkinat ovat pää-         vaihdon kasvaessa myös lisääntyvä käyttöpääoman
2204: asiassa kotimaassa. Taantuma on viime vaihees-           tarve edellyttää ulkoista rahoitusta ja vakuuksia.
2205: saan vaikuttanut kotimarkkinoilla toimiviin palve-       Takausvaltuuden nosto varmistaa pk-yritysten
2206: luyrityksiin. Teollisuuden elpyminen on kuitenkin        takausten saatavuuden siten, ettei vakuuksien puute
2207: jo heijastunut teollisuusyrityksiin ja on sen myötä      ole esteenä investointien elpymiselle ja kotimaisten
2208: heijastumassa myös yrityspalvelutoimintaa har-           hankintojen rahoitukselle.
2209: joittaviin pieniin palveluyrityksiin. Kotimaisen ky-         Vakauttamistakauslainsäädännön voimassaoloai-
2210: synnän elpyminen vaikuttaa myös kaupan ja palve-         kaa on jatkettu vuoden 1995 loppuun. Aikaisem-
2211: lualojen pk-yritysten kannattavuutta parantavasti ja     man lain mukaan vakauttamistakauksia voidaan
2212: siten lievittämään niiden rahoitusrakenteeseen ja        antaa vuoden 1994 loppuun saakka. Vakauttamis-
2213: rahoituksen saatavuuteen liittyviä ongelmia.             takausten avulla on voitu auttaa ylivelkaantuneita
2214:      Vuoden 1992 aikana käyttöön otettu pk-yritys-       pk-yrityksiä selviytymään laman yli. Rahoituslai-
2215:  ten teollisten investointien korkotukilainajärjestel-   tosten keväällä 1994 tekemien selvitysten mukaan
2216:  mä ja vuonna 1993 käyttöönotettu pk-yritysten           joka kolmas teollinen yritys oli vakauttaiDisen
2217:  korkoavustusjärjestelmä on saatu päätökseen siten,      tarpeessa.
2218:  että uusia korkotukilainahakemuksia ei enää vas-             Vuoden 1994 syyskuun alussa voimaan tulleen
2219:  taanoteta vuonna 1995 ja korkoavustusten myöntä-        lainmuutoksen mukaan riskipääomatakuiden myön-
2220:  minen päättyi vuoden 1994 loppuun mennessä.             tämistä voidaan jatkaa vuoden 1996 loppuun.
2221:      Valtiontakuukeskuksen riskinotto on määrälli-       Riskipääomatakuita myöntämällä pyritään edistä-
2222:  sesti kaksinkertaistunut viimeisten kahden vuoden       mään omanpääoman luonteista sijoitustoimintaa
2223:  kuluessa. Takausmuotoja on monipuolistettu rahoi-       pk-yrityksiin. Lain tavoitteena on saada yhden
2224:  tusmarkkinoiden muutoksia vastaavasti ja osittain       miljardin markan yksityiset pääomat kohdistettua
2225:  yksityisten markkinoiden häiriöistä johtuen. Pien-      pk-yritysten omanpääoman korotuksiin sijoittajan
2226:  ten ja keskisuurten teollisuusyritysten riskinotto-     ottaessa puolet pääoman lisäyksestä omalle riskil-
2227:  mahdollisuuksia on laajennettu lisäämällä takaus-       leen.
2228:  valtuuksia sekä takaustekniikkaa uudistamalla.               Valtiontakuukeskuksen alueyksikköverkostoa on
2229:      Riskinottoa pk-yritysten toiminnasta on tarkoi-      myös laajennettu ja vahvistettu vuonna 1994.
2230:   tus monipuolistaa edelleen. Pk-yritysten rahoitusra-   Tarkoituksena on ollut parantaa erityisesti pk-
2231:   kenteen vahvistaminen edellyttää omanpääomaneh-         yritysten tietämystä ja osaamista sekä kotimaisten
2232:   toisten järjestelyiden aikaansaamista. Valtiontakuu-    takaustuotteiden että vientitakuutuotteiden käytön
2233:   keskuksen riskipääomatakuiden käyttöä tehostetaan       osalta pk-yritysten rahoitusongelmien ratkaisemi-
2234:   pk-rahoitusmarkkinoiden avautumista vastaavalla        seksi.
2235:   tahdilla. Pk-yritysten normaalin markkinaehtoisen           Kauppa- ja teollisuusministeriö on valmistellut
2236:   lainarahoituksen saatavuutta on tarkoitus edistää       yhdessä Valtiontakuukeskuksen ja Suomen Vienti-
2237:   talletuspankkien ja Valtiontakuukeskuksen entistä       luotto Oy:n kanssa uuden pk-yritysten viennin
2238:   tiiviimmällä yhteistyöllä sekä lisäämällä takuukes-     rahoitusjärjestelmän, jossa talletuspankit voisivat
2239:   kuksen takausvaltuuksia. Pk-yritysten rahoituson-       myöntää Suomen Vientiluotto Oy:n järjestämän
2240:   gelmia on pyritty helpottamaan ja valtion takaus-      jälleenrahoituksen ja Valtiontakuukeskuksen
2241:   toimintaa kehittämään jäljempänä mainituin toi-         myöntämän rahoitustakuun turvin edullista viennin
2242:   menpitein.                                              rahoitusta pk-yrityksille. Järjestelmä on tarkoitettu
2243:       Kauppa- ja teollisuusministeriön tavoitteena on     tilapäiseksi ja se on valmis otettavaksi käyttöön
2244: 38
2245: 
2246: 
2247: välittömästi. Järjestelmällä pyritään edistämään         yrityskoon mukaan ja pk-yritysten työttömyysva-
2248: elinkelpoisten pk-yritysten kansainvälistymistä ja       kuutusmaksujen väliaikainen alentaminen. Ohjel-
2249: kasvua. Uutta järjestelyssä on se, että Suomen           man toteutumisesta laadittu seurantaselvitys osoit-
2250: Vientiluotto Oy edullisen varainhankintansa perus-       taa, että esitykset on pääosin voitu jo toteuttaa.
2251: teella jälleenrahoittaisi talletuspankkeja. Järjestel-   Jatkotyössä todetaan tärkeäksi etenkin välillisiä
2252: män toimivuus tulee riippumaan siitä, onko talle-        työvoiman kustannuksia, työelämän joustoja sekä
2253: tuspankeilla rahoitukselle asetettujen hintamar-         hallinnon yksinkertaistamista koskeva jatkovalmis-
2254: ginaalien rajoissa kiinnostusta käyttää järjestelmää     telu.
2255: hyväkseen.                                                   Yritysten kansainvälistymisen tukemiseen on
2256:     Kera Oy:n toimesta on myönnetty vuodesta             kiinnitetty lisääntyvää huomiota rahoitus- ja mui-
2257: 1991 lähtien ns. suhdannelainoja vaikeuksiin joutu-      den kehittämistoimenpiteiden muodossa. Kera Oy
2258: neiden mutta muutoin terveiden pk-yritysten on-          on vuoden 1994 aikana voinut väliaikaisesti myön-
2259: gelmien helpottamiseksi. Yleisen korkotason las-         tää riskilainaa asiakasyritykselleensen toteuttaessa
2260: kettua oleellisesti vuonna 1993 on suhdanne-             toimintansa laajentamista ulkomaille.
2261: lainojen myöntämisestä voitu vähitellen luopua.              Teollisuuspolitiikalla luodaan edellytyksiä liike-
2262: Vuosien 1991-1993 aikana Kera Oy myönsi suh-             toimintojen jatkuvalle kehittämiselle Suomessa.
2263: dannelainoja yhteensä noin 1,2 mrd mk.                   Yritysten teknologisen kilpailukyvyn kehittämisen
2264:     Kauppa- ja teollisuusministeriö ja sen yrityspal-    tukeminen on tässä politiikassa tärkeällä sijalla.
2265: velun piiritoimistot ovat entistä voimakkaammin          Sen keskeisenä elementtinä on teknologiapolitiik-
2266: suunnanneet myönnettävää yritystukea yritysten           ka. Kauppa- ja teollisuusministeriö on harjoitta-
2267: kehittämiseen. Vastaavasti tukea on myönnetty            mallaan teknologiapolitiikalla ja hallinnoimillaan
2268: entistä vähemmän yritystoiminnan käynnistämiseen         määrärahoilla tähdännyt juuri valtiontilintarkastaji-
2269: ja toimitilojen hankintaan. Näin on voitu tehostaa       en tarkoittamiin tavoitteisiin tuotekehityksen ja
2270: yritystuen käyttöä pitempivaikutteisen kilpailuky-       teknologian siirron edistämiseksi.
2271: vyn aikaansaamisessa.                                        Teknologian kehittämisresursseja on lisätty
2272:     Vuonna 1993 mm. pk-yrityspoliittinen ohjelma         valtion tiede- ja teknologianeuvoston suositusten
2273: johti pk-poliittisen kannanoton sisällyttämiseen         mukaisesti uuden teollisen yritystoiminnan lisäämi-
2274: valtion vuoden 1994 talousarvioon. Pk-yrityspoliit-      seksi ja olemassa olevan monipuolistamiseksi.
2275: tisen kannanoton keskeiset tavoitteet ovat pk-yri-       Määrärahat on kohdistettu sellaisen teknologiatoi-
2276:  tysten reaalisen kilpailukyvyn yleinen vahvistami-      minnan edistämiseen, joka vahvistaa yritysten
2277:  nen, teollisten pk-yritysten kasvu ja perustamise-      tietoa ja osaamista sekä siten lisää niiden innova-
2278:  dellytysten olennainen parantaminen sekä pk-yri-        tiivisuutta ja yleisiä toimintaedellytyksiä, mutta ei
2279:  tysten toimintaympäristön parantaminen kehittä-          vääristä kilpailua.
2280:  mällä julkisen hallinnon eri osa-alueita. Kan-            Yhteistyötä ja koordinointia varten on mm. luotu
2281:  nanoton keskeisenä tavoitteena on ollut yrittäjyy-       laaja verkko suomalaisten tahojen, ml. pk-yrityk-
2282:  den edistäminen sekä lainsäädännössä ja hallinnos-       set, aktivoimiseksi osallistumaan mahdollisimman
2283:  sa olevien sellaisten epäkohtien poistaminen, jotka      täysipainoisesti ED-ohjelmiin ja muuhun toimin-
2284:  tarpeettomasti vaikeuttavat yritystoiminnan aloitta-     taan.
2285:  mista ja kehittämistä. Samoin uusien yrityksien              Laitosten tulosohjauksessa ministeriön yleisistä
2286:  perustamisen edistämiseen on kiinnitetty erityistä       teknologiapoliittisista tavoitteista lähtevät laitosten
2287:  huomiota. Keskeisenä yritystoiminnan kehittämis-         painopistealueet ja tulostavoitteet on asetettu asia-
2288:  alueena on ollut yritysten verkostoitumisen edistä-      kaslähtöisyyttä korostavasti ja samoja päämääriä
2289:  minen, jonka avulla aikaansaatava yritysten väli-        vahvistavasti kuin valtiontilintarkastajien esittämät
2290:  nen parempi yhteistyö tulee lisäämään yritystoi-         näkökannat Teknologiapolitiikan toimenpiteiden
2291:  minnan kilpailukykyä.                                    vaikuttavuutta ja hyödynnettävyyttä selvitetään ja
2292:     Yritysten yhteistyön kehittämiseen tarpeellisia       parannetaan jatkuvasti. Ministeriö on tehostanut ja
2293:  koulutus-, konsultointi- sekä muita kehittämispal-       suunnannut alan laitosten toimintaa tulosohjauksen
2294:  veluja on voitu lisätä merkittävästi saatujen määrä-    ja arviointien avulla. Tämä on ensivaiheessa kos-
2295:  rahalisäysten turvin. Pk-yrityspoliittiseen ohjel-       kenut TEKESiä ja VTT:tä, jotka ovat merkittä-
2296:  maan sisältyvistä yritysten työllistämiskynnystä         vimmät julkista teknologiapolitiikkaa toteuttavat
2297:  alentavista toimenpideesityksistä on toteutettu mm.      organisaatiot. VTT:n kokonaisarviointi ja uudel-
2298:  yritysten sotu-maksujen väliaikainen porrastaminen       leenorganisointi toteutettiin vuonna 1993 ja TE-
2299:                                                                                                           39
2300: 
2301: 
2302: KESin arviointi valmistui vuoden 1995 alkupuolel-           Keksintötoiminnan tukemisella pyritään saa-
2303: la.                                                     maan entistä laajemmin innovaatiot hyödynnettä-
2304:     VTI:n organisaatio on uudistettu vastaamaan         viksi, kasvattamaan uusien teollisten pk-yritysten
2305: entistä paremmin maan teknologisen kehittämisen         määrää ja monipuolistamaan yritystoimintaa. Kek-
2306: ja asiakkaiden tarpeita. VTI:n ja TEKESin yhteis-       sintösäätiön alueellista palveluverkostoa on laajen-
2307: työtä pk-yritysten teknologiatarpeiden tyydyttämi-      nettu palvelujen saatavuuden parantamiseksi, ja
2308: seksi on tehostettu ja yritysasiakkaiden kanssa on      nivottu ne teknillisiin oppilaitoksiin niiden ja kek-
2309: ryhdytty luomaan allianssityyppisiä hankkeita.          sijöiden/pk-yritysten välisen yhteistyön lisäämi-
2310: VTI:n, korkeakoulujen ja yritysten välisiä tutki-       seksi.
2311: musohjelmia on myös lisätty.                                Matkailualan investointeihin valtion suoraa
2312:     TEKESin kautta perusteollisuuden teknologista       yritystukea on myönnetty erittäin pidättyvästi. Sen
2313: kilpailukykyä on tuettu entistä enemmän rinnan ja       sijaan matkailualan rakenteellisia ongelmia hoita-
2314: vuorovaikutteisesti nk. huipputekniikan kanssa;         maan vuonna 1991 perustetulle Kera Oy:n tytä-
2315: neuvonta-, kehittämis-, rahoituspalvelujen saata-       ryhtiö Matkailunkehitys Nordia Oy:lle on osoitettu
2316:  vuutta ja laatua on parannettu samoin kohdennusta      valtionrahoitusta Pohjois- ja Itä-Suomen matkai-
2317: erityisesti pk-yrityksille. Yritysten kytkeminen        luelinkeinon rakenneongelmien hoitamiseen ja alan
2318: entistä laajemmin soveltavaan tekniseen tutkimuk-       kehittämiseen.
2319:  seen yhdessä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen
2320:  kanssa on edistänyt tutkimustulosten hyödyntämis-
2321:  tä entistä paremmin ja soveltavan tutkimuksen             Kuluttajahallinto. Kuten valtiontilintarkastajat
2322:  kohdentumista teollisia tarpeita vastaavasti. Pk-      kertomuksessaan toteavat, selvitettiin kertomus-
2323:  yritysten teknologista kilpailukykyä on tuettu         vuonna kuluttajahallinnon toimintaa monin tavoin.
2324:  teollisuuden pohjan monipuolistamiseksi. Yritysten     Tämän selvitystyön perusteella on parannettu ja te-
2325:  välisen yhteistyön ja verkottumisen vauhdittami-       hostettu hallintopalvelujen toimivuutta. Hallinto-
2326:  seen ja yritysryhmähankkeiden käynnistämiseen on       palvelut on pystytty keskittämään suurelta osin
2327:  panostettu teknologiadiffuusion nopeuttamiseksi.       kuluttajavirastolle, mikä on tehnyt mahdolliseksi
2328:  Lisäksi yritysten osallistumista kansainväliseen       supistaa muiden virastojen hallintotehtäviä.
2329:  teknologiansiirtoon ja -yhteistyöhön on aktivoitu.        Kullakin kuluttajaviranomaisella on lainsäädän-
2330:      Kansainvälisen teknistaloudellisen yhteistyön      nöllä määritellyt omat tehtävänsä. Vaikka hallinto-
2331:  määrärahoin ja taitotietomäärärahoin parannetaan       organisaatio saattaa asiakaskunnan kannalta olla
2332:  yritysten yleisiä toimintaedellytyksiä, lisätään       vaikeaselkoinen, helpottanevat kuluttajaviranomais-
2333:  yritysten välistä yhteistyötä, parannetaan yritysten   ten yhteiset toimitilajärjestelyt asioiden hoitoa
2334:  ja niitä palvelevien organisaatioiden kansainvälis-    myös käytännön tasolla.
2335:  tymistaitoja ja -valmiuksia sekä edistetään tekno-
2336:  logian siirtoa kotimaassa ja kansainvälisesti. Vuo-
2337:  sina 1992 - 1993 toteutetut ohjelmat ja selvitykset
2338:   tuottivat tässä suhteessa hyvät tulokset
2339: 40
2340: 
2341: 
2342:                              Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
2343: 
2344:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta             toksen mukaan ns. subjektiivinen oikeus päivähoi-
2345: sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt seuraa-       topaikkaan laajenee koskemaan kaikkia alle kou-
2346: vaa.                                                      luikäisiä lapsia 1.1.1996 lukien. Näin voimaan
2347:                                                           tuleva lainsäädäntö velvoittaa kuntia osoittamaan
2348:            Sosiaali- ja terveysministeriö                 lasten päivähoitoon tarvittavat voimavarat. Muutos
2349:                                                           poistaa myös alle ja yli 3-vuotiaiden päivähoidon
2350:      Sosiaalihuollon yksityiset palvelujen tuottajat      järjestämisvelvollisuudessa olleen eroavaisuuden.
2351:                                                                Lasten päivähoidon ryhmäkokosäännöksiä muu-
2352:     Sosiaali- ja terveysministeriö asetti syyskuussa      tettiin vuoden 1993 alusta lukien. Muutetut ryhmä-
2353: 1993 palvelulainsäädäntöprojektin,jonka tehtävänä         kokosäännökset ovat määräaikaisesti voimassa
2354: oli laatia perusselvitys sosiaali- ja terveydenhuol-      vuoden 1996 elokuun alkuun saakka. STAKES
2355: lon palvelulainsäädännön uudistamiseksi. Osana            selvittää parhaillaan sitä, miten eri kunnissa päi-
2356: perusselvitystä olivat asiakkaan asemaa ja yksityi-       vähoidon ryhmäkokosäännöksen muutos on muut-
2357: siä sosiaalipalveluja koskevat työryhmäraportit,          tanut henkilöstön ja lasten määrien suhdetta. Sel-
2358: joiden pohjalta projekti ehdotti sosiaalihuollon          vityksen tietoja hyväksikäyttäen on tarkoitus arvi-
2359: valvontaa koskevien säännösten yhteenkokoamista           oida minkä tyyppiseen säätelyyn tulevaisuudessa
2360: siten, että mahdollisimman pitkälle käytettäisiin         on tarvetta ryhmäkokojen osalta.
2361: terveydenhuollon kanssa yhteisiä valvonnan kritee-             Osapäivähoidon osalta voidaan todeta, että se
2362: rejä ja sanamuotoja. Samalla ehdotettiin säännök-         on ollut yksi merkittävimpiä päivähoidossa tapah-
2363: siä uudistettavaksi niin, että sen valvonta ja orga-       tuneiden supistusten kohteita kunnissa. Subjektiivi-
2364: nisointi vastaa vähimmäisvaatimuksia. Sosiaali- ja        sen oikeuden laajeneminen alle kouluikäisiin lap-
2365: terveydenhuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksis-         siin koskee myös osapäivähoidon tarpeen tyydyttä-
2366:  ta projekti ehdotti säädettäväksi mahdollisuuksien        mistä. Tulevaisuudessa onkin tärkeää, että kunnat
2367: mukaan erillisellä lailla.                                 tarjoavat tarpeen mukaisesti myös osapäivähoitoa,
2368:      Palvelulainsäädäntöprojektin perusselvityksen ja     jotta kysyntä ei tarpeettomasti kohdistu kalliim-
2369: siitä saatujen lausuntojen sekä asiasta järjestetyn        paan kokopäivähoitoon. Samoin arvioidaan leikki-
2370: kuulemistilaisuuden pohjalta sosiaali- ja terveysmi-       toiminnan pystyvän jatkossa tarjoamaan perheille
2371:  nisteriö on kevään 1995 aikana virkatyönä valmis-         vaihtoehtoja kokopäivähoidon käytölle.
2372:  tellut hallituksen esitysluonnoksen laiksi yksityis-          Esiopetuksen kehittämiseksi on oltu tiiviissä yh-
2373:  ten sosiaalipalvelujen valvonnasta. Tarkoituksena         teistyössä opetusministeriön kanssa. Sosiaali- ja
2374:  on ilmoitusmenettelyn ja viranomaisten valvonta-          terveysministeriö ja opetusministeriö ovat laatineet
2375:  tehtävien selkeyttämiseksi koota nykyiset yksityis-       suunnitelman lapsen joustavasta siirtymisestä var-
2376:  ten sosiaalipalvelujen ilmoitusmenettelyä ja val-         haiskasvatuksesta peruskouluun 6-8-vuoden iässä.
2377:  vontaa koskevat säännökset erilliseen lakiin, var-        Suunnitelma sisältää esityksen valtioneuvoston
2378:  mistaa yksityisten sosiaalipalvelujen laatu ja osoit-     periaatepäätökseksi esiopetuksen järjestämisestä
2379:  taa valvontaviranomaisille keinot erityisesti ympä-       sosiaali- ja koulutoimen yhteistyönä päivähoidossa
2380:  rivuorokautista sosiaalihuollon laitoshoitoa antavi-      ja koulun alkuopetuksessa. Esityksen eteneminen
2381:  en yksityisten palveluntuottajien nykyistä tehok-         edellyttää valtioneuvoston kannanottoa.
2382:  kaampaan etu- ja jälkikäteisvalvontaan.                       Valtiontilintarkastajien tähdentämää perhetuki-
2383:      Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee    poliittisten tukimuotojen ja palvelujen valtakunnal-
2384:  lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuk-       lista seurantaa on viime vuosina voimakkaasti
2385:  sista. Laki vastaa pitkälti potilaan asemasta ja oi-      kehitetty. Sosiaali- ja terveysministeriö on yhteis-
2386:  keuksista annetun lain sisältöä ja saattaa siten          työssä STAKESin kanssa toteuttanut useita kaikki
2387:  sosiaalihuollon asiakkaan yhdenvertaiseen asemaan         kunnat kattavia päivähoidon tarveselvityksiä. Las-
2388:  terveydenhuollon asiakkaan kanssa.                         ten kotihoidon tuen osalta, sen maksatuksen ja
2389:                                                             toimeenpanon siirryttyä vuoden 1994 alusta lukien
2390:  Lasten päivähoito sekä perhepoliittisia tukimuo-           Kansaneläkelaitokselle, saadaan keskitetystä mak-
2391:  toja ja palveluja koskeva seurantajärjestelmä              satusjärjestelmästä johtuen nopeasti kattavat tiedot.
2392:                                                                Sosiaali- ja terveysministeriössä on kehitetty
2393:      Eduskunnan hyväksymän päivähoitolain muu-              myös ns. ajantasaseurantaa, jossa vuosittain 3-4 eri
2394:                                                                                                              41
2395: 
2396: 
2397: teemaihin kohdistuvan otospohjaisesti kuntien                  Vakuutustarkastustoimiston organisaatiota uu-
2398: viranomaisiin suuntautuvan kyselyn avulla on               distettiin ja henkilöresursseja vahvistettiin syksyllä
2399: selvitetty keskeisimpiä ongelmia sosiaali- ja ter-         1994. Toimistossa toiminta perustuu kolmeen
2400: veydenhuollon toteuttamisessa kuntatasolla. Seu-           tietystä valvontasektorista vastaavaan ryhmään.
2401: rannoissa on selvitetty myös muun muassa päivä-                Vakuutus- ja eläkelaitosten valvonta on koko-
2402: hoidon ja lastensuojelun tilannetta.                       naisuus, joka käsittää laitosten talouden vakauden
2403:     Sosiaali- ja terveysministeriössä on tehty myös        valvonnan, oikeudellisen valvonnan sekä niihin
2404: väestötason selvityksiä siitä, miten taloudellinen         liittyvien säädösten, määräysten ja ohjeiden val-
2405: lama on vaikuttanut eri väestöryhmien, muun                mistelun.
2406: muassa lapsiperheiden käytettävissä oleviin tuloi-             Vakuutus- ja eläkelaitosten talouden vakauden
2407: hin. Lisäksi on kehitetty yksittäisten perheiden           valvonnasta vastaavat kaksi valvontaryhmää. Li-
2408: taloudellista tilannetta kuvaavaa laskentamallia (ns.      säksi toimistossa on oikeudellinen ryhmä. Ryh-
2409:  kotomalli), jota käytettiin muun muassa ns. perhe-        missä työnjako on suoritettu asiakohtaisesti tai
2410:  tukiuudistuksen vaikutuksia erilaisille perheille         henkilöille yhtiökohtaisesti osoitetun vastuunjaon
2411:  selvitettäessä ja kuvattaessa.                            mukaan.
2412:     Myös koko sosiaali- ja terveydenhuollon tilasto-           Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden valvonta-
2413: järjestelmää on 1990-luvun aikana voimakkaasti             ryhmä valvoo henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden
2414:  uudistettu ja yksinkertaistettu. Tilastotietojen saata-   vakavaraisuutta. Ryhmä valvoo erityisesti henki-,
2415:  vuutta ja helppokäyttöisyyttä pyritään tehostamaan        liikenne-, potilas- ja lakisääteisen tapaturmava-
2416:  erityisesti ns. SOTKA-tilastotietokannan kesällä          kuutuksen osalta vakuutusmaksuihin ja vastuu-
2417:  1995 tapahtuvalla käyttöönotolla, joka mahdollis-         velkaan liittyviä asioita. Lisäksi ryhmä osallistuu
2418:  taa entistä paremmin muun muassa kustannusver-            vakuutusyhtiöitä koskevan lainsäädännön, mää-
2419:  tailujen tekemisen eri kuntien välillä.                   räysten ja ohjeiden valmisteluun.
2420:                                                                 Eläkelaitosten valvontaryhmä valvoo e1äkeva-
2421:     Vakuutustoiminnan valvonta                             kuutusyhtiöitä, eläkesäätiöitä, vakuutuskassoja,
2422:                                                            lailla perustettuja eläkelaitoksia ja muita eläkejär-
2423:     Yleistä                                                jestelmiä toteuttavia laitoksia. Ryhmän tehtäviin
2424:                                                            kuuluu vastaavasti eläkelaitoksia koskeva säädös-
2425:     Vakuutustoiminnan valvonta on parhaillaankin           valmistelu.
2426: valtiontilintarkastajien selvityksen kohteena. Sosi-            Oikeudellinen ryhmän tehtäviin kuuluvat sää-
2427: aali- ja terveysministeriö on laatinut asiasta muisti-     dösten, kansainvälisten asioiden ja oikeudellisten
2428: on valtiontilintarkastajien 15.2.1995 tapahtunutta         asioiden valmistelu ja sen yhteensovittaminen.
2429: tarkastuskäyntiä varten. Tarkastuskäynnin yksi aihe             Tarkoituksena on edelleen vahvistaa vakuutus-
2430: koski nimenomaan vakuutustoiminnan valvontajär-             tarkastustoimiston voimavaroja, jotta sekä vakava-
2431: jestelmää ja sen toimivuutta. Ministeriö on toimit-        raisuusvalvontaa koskevat tehtävät että EU:n jä-
2432: tanut valtiontilintarkastajien asiaa koskevasta ker-        senyydestä ja vakuutuspalvelujen sisämarkkinoiden
2433: tomusluonnoksesta lausuntonsa valtiontilintarkasta-         toteutumisesta johtuvat uudet velvoitteet voidaan
2434: jille 12.5.1995 päivätyllä kirjeellä n:o 12/04/95.          hoitaa vakuutetut edut turvaavalla ja kansainväli-
2435:                                                             sesti vertailukelpoisella tavalla.
2436:     Vakuutustarkastuksen voimavarat                             Voimavarojen lisääminen liittyy osin myös
2437:                                                             ermsnn uudelleenorganisointeihin. Erimerkiksi
2438:     Vakuutus- ja eläkelaitoksia koskevat tehtävät           lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittavien elä-
2439:  kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriössä vakuu-          kesäätiöiden ja eläkekassojen eräitä nykyisin elä-
2440:  tusosastolle. Osasto jakaantuu vakuutustarkastus-          keturvakeskuksella olevia valvontatehtäviä on
2441:  toimistoon, sosiaalivakuutustoimistoon ja työttö-          tarkoitus siirtää kuluvan vuoden aikana sosiaali- ja
2442:  myysturvayksikköön. Vakuutustarkastustoimisto              terveysministeriölle.
2443:  vastaa vakuutus- ja eläkelaitosten vakavaraisuuden
2444:  valvonnasta ja myös oikeudellisesta valvonnasta              Yhteistyö rahoitustarkastuksen kanssa
2445:  lukuun ottamatta sosiaalivakuutuslainsäädännön
2446:  soveltamista, minkä valvonta kuuluu sosiaaliva-              Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston
2447:  kuutustoimistolle.                                        ja rahoitustarkastuksen yhteistyötä ja sen toteutta-
2448:                                                            misen edellytyksiä on kehitetty.
2449:  6 351103Z
2450: 42
2451: 
2452: 
2453:    Seuraavassa on esimerkkejä yhteistyötä koske-          tullessa vanhuuseläkeikään vuoden 2010 tienoilla.
2454: vista asioista:                                           Yksityisen sektorin työeläkejärjestelmä on koko-
2455:    1) vakuutusosaston päällikkö on jäsenenä rahoi-        naisuudessaan toiminut hyvin. Sen perusrakenne
2456: tustarkastuksen johtokunnassa                             on terve. Useista muista maista poiketen lakisää-
2457:    2) vakuutusyhtiölainsäädäntöä on 1.4.1995 alka-        teisen ansioturvan piiriin kuuluu Suomessa koko
2458: en muutettu siten, että sosiaali- ja terveysministe-      työssä käyvä väestö. Myös tasoltaan eläketurva on
2459: riö voi valvontatarkoituksessa luovuttaa vakuu-           kohtuullinen ja vastaa eurooppalaista keskitasoa.
2460: tussalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja rahoitustar-      Suomen kansantalouden lamasta johtuen eläketur-
2461: kastukselle                                               van rahoituspohja on supistunut 1990-luvulla.
2462:    3) vakuutusosasto ja rahoitustarkastus ovat toi-       Työttömyys on pienentänyt vakuutusmaksun pe-
2463: mineet yhteistyössä eräissä sellaisissa valvonta-         rusteena olevaa palk.kasummaa, joka on aiheuttanut
2464: hankkeissa, joissa on ollut kysymys sekä vakuu-           työeläkemaksuun ylimääräistä korotuspainetta.
2465: tusyhtiöstä että pankista                                     Työmarkkinajärjestöjen taholta on kiinnitetty jo
2466:    4) vakuutusosasto on yhteistyössä mm. rahoi-            1980 ja 1990 luvulla huomiota odotettavissa olevi-
2467: tustarkastuksen kanssa osallistunut finanssikonglo-       en eläkemenojen kasvuun. Eläkejärjestelmien
2468: meraatteja koskevaan ED-valmisteluun                      kokonaisuutta on selvitetty kahdessa eri komiteas-
2469:    5) rahanpesun ehkäisemistä koskevissa kysy-            sa, vuoden 1987 eläkekomiteassa ja vuoden 1990
2470: myksissä on oltu yhteistyössä mm. rahoitustarkas-         eläkekomiteassa. Näiden komiteoiden pohjustamaa
2471: tuksen kanssa                                             työtä jatkettiin vuonna 1991 ja 1992 työnantajien
2472:     6) valvontaa ja määräysten valmistelua koske-         ja työntekijöiden välisissä työryhmissä. Sittemmin
2473: vissa erinäisissä kysymyksissä vakuutusosaston ja         30.11.1992 solmittiin tulopoliittinen kokonaisrat-
2474: rahoitustarkastuksen virkamiehet ovat olleet yh-          kaisu. Sen seurauksena vuoden 1993 alusta myös
2475: teydessä keskenään                                        työntekijät alkoivat rahoittaa omaa eläketurvaansa
2476:     7) vakuutusvalvontaa ja pankkivalvontaa sekä          työntekijäin eläkemaksulla. Vuoden 1994 alusta
2477: arvopaperimarkkinoita koskevissa kysymyksissä             maksu muutettiin osaksi työeläkejärjestelmän
2478: järjestetään kuluvan vuoden kesäkuussa Suomessa           kiinteää rahoitusta siten, että työntekijät ottivat
2479:  yhteispohjoismainen kokous samaan tapaan kuin            kantaakseen puolet työeläkemaksun tulevista nou-
2480:  vuonna 1994 Ruotsissa.                                   suista.
2481:                                                                Vuoden 1994 alusta tulivat voimaan myös
2482:     Vakuutusosasto pitää tärkeänä, että yhteistyötä        kansaneläkkeitä ja yksityisen puolen työeläkkeitä
2483:  edelleen tehostetaan. Ajankohtaista tämä on esim.         koskevat joustavaan eläkeikäjärjestelmään liittyvät
2484:  seuraavissa asioissa:                                     lainmuutokset Niissä on pysyvästi korotettu yk-
2485:     - sijoitusriskien analysointi ja omaisuuden ar-       silöllisen varhaiseläkkeen ikärajaa 55 ikävuodesta
2486:  vonmääritys                                               58 ikävuoteen. Myös työttömyyseläkkeen saa-
2487:     - johdannaisinstrumenttien käyttö                      misedellytyksiä tiukennettiin. Samalla osa-aika-
2488:     - tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen kehit-    eläkkeelle jäämisen ikärajaa alennettiin kahdella
2489:  täminen                                                   vuodella 58 ikävuoteen. Eläkkeensaajan työhön
2490:     - finanssiryhmiä koskevat tarkastusmenetelmät          paluuta helpotettiin ja työelämässä pysyvyys teh-
2491:                                                            tiin houkuttelevammaksi niin sanotun superkarttu-
2492:  Sen sijaan esim. vakuutusteknisen vastuuvelan             man avulla.
2493:  laskenta, vakuutusmaksujen laskuperusteet,jälleen-            Vuoden 1995 keväällä sovittiin vielä laajem-
2494:  vakuutuksen järjestäminen ja sosiaalivakuutuslain-        mista eläketurvaan tehtävistä muutoksista. Näillä
2495:  säädännön soveltaminen ovat niitä vakuutustoi-            muutoksilla saadaan työeläkemenoissa aikaan
2496:  minnan valvonnan keskeisiä kohteita, joissa yhteis-       merkittävät säästöt. Säästövaikutukset näkyvät
2497:  työ vakuutusosaston ja rahoitustarkastuksen kesken        osittain jo vuonna 1996. Vuonna 2030 säästöt ovat
2498:  on toissijaista tai tarpeetonta.                          arviolta 4 % palkoista, jolloin käytetyillä oletuksil-
2499:                                                            la maksutaso olisi noin 25 % palkoista. Nyt pääte-
2500:      Työeläkejärjestelmän rahoitus                         tyillä muutoksilla työeläkejärjestelmän rahoitus
2501:                                                            saatetaan vahvalle pohjalle. Sosiaali- ja terveysmi-
2502:     Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan           nisteriö alkaa välittömästi valmistella tarvittavia
2503:  kiinnittäneet huomiota myös työeläkejärjestelmän          lainmuutoksia.
2504:  rahoitukseen liittyviin uhkiin suurten ikäluokkien
2505:                                                                                                              43
2506: 
2507: 
2508:                                           Työministeriön hallinnonala
2509: 
2510: 
2511: 
2512:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta                  Työttömyyden kustannukset ovat kolmentyyppi-
2513: ovat työministeriö ja eräiltä osin valtiovarainminis-      siä. (1) Varsinaiset kustannukset, jotka yksiselit-
2514: teriö ja opetusministeriö esittäneet seuraavaa.            teisesti ovat työttömyyden aiheuttamia välittömiä
2515:                                                            kustannuksia (työttömyysturvan kustannukset ja
2516:                                                            työllisyyden hoidon erityistoimenpiteiden kustan-
2517:     Työttömyyden kustannusvaikutukset Työmi-               nukset), (2) Osittaiskustannukset, joista vain osa
2518: nisteriön teettämässä tutkimuksessa "Työttömyy-            voidaan lukea työttömyyden kustannuksiksi (asu-
2519: den kustannukset" arvioidaan työttömyydestä                mistuki, toimeentulotuki, investointiluonteiset työt,
2520: aiheutuvat kustannukset kansantaloudelle, julkiselle       työvoimahallinnon kustannukset, alueellinen yritys-
2521: vallalle ja valtiontaloudelle, kustannusten riippu-        tuki, työllisyyskoulutus ja työllisyysperusteinen
2522: vuus työttömyysasteesta, keskimääräisten kustan-           koulutus), (3) Ehdolliset kustannukset, jotka voi-
2523: nusten ja rajakustannusten riippuvuus työttömien           daan lukea mukaan vain tietyissä ongelmanasette-
2524: määrästä sekä työllistävien keinojen tehokkuutta.          luissa (menetetyt verotulot, jotka eivät sisälly
2525: (Kari Hietala, Työttömyyden kustannukset, Työpo-           tutkimuksessa esitettyyn laskelmaan).
2526: liittinen tutkimussarja, 1992) Työttömyyden kus-               Osittaiskustannukset ovat rajaus- ja määrittely-
2527: tannusten arviointiin vaikuttaa näiden kustannusten        kysymys, josta syystä ei ole olemassakaan ainoaa
2528: rajaaminen ja määritteleminen. Sen vuoksi tämän            oikeaa lukua työttömyyden kustannuksista. Työmi-
2529: tutkimuksen tulokset eivät ole ainoita mahdollisia,        nisteriön teettämän tutkimuksen mukaan rajaten
2530: toisenlaisilla rajauksilla ja määrittelyillä olisi saatu   kansantaloudelliset nettokustannukset ovat seuraa-
2531: toisenlaisia tuloksia.                                     vat:
2532: 
2533: 
2534:        Työttömien määrä              Työttömyysaste (%)          Kustannukset mrd mk
2535: 
2536:        100 000                        4                          11
2537:        200 000                        8                          15
2538:        300 000                       12                          19
2539:        400 000                       16                          24
2540:        500 000                       20                          31
2541: 
2542: 
2543: Työttömyyden kasvaessa valtion osuus kustannuk-            tasolla 42 000, 500 000 työttömän tasolla 68 000
2544: sista pienenee mutta kuntien ja yksityisen sektorin        ja miljoonan työttömän tasolla 238 000 mklv. Vii-
2545: osuus vastaavasti kasvaa. Valtion osuus on                 meksi mainittu luku ei tietenkään käytännössä voi
2546: 100 000 työttömän tasolla 74 %, 300 000 työttö-            toteutua. Jos työttömien määrä 300 000 työttömän
2547: män tasolla 63 %, 500 000 työttömän tasolla 57 %           tasolla muuttuu yhdellä, niin kansantalouden kus-
2548: ja miljoonan tasolla 39 %. Viimeksi mainittu luku          tannukset muuttuvat vastaavasti 42 000 mklv.
2549: on täysin hypoteettinen.                                   Tämä on vähemmän kuin keskimääräiset kustan-
2550:    Työttömyyden kasvaessa sen rajakustannukset             nukset, jotka ko. tasolla ovat 63 000 mk/työtön.
2551: kasvavat voimakkaasti. Kansantaloudelliset raja-           Oheisessa taulukossa on yhteenveto työttömyyden
2552: kustannukset työtöntä kohden ovat 100 000 työttö-          vuotuisista nettomääräisistä kustannuksista mil-
2553: män tasolla 27 000 mklv, 300 000 työttömän                 joonina markkoina.
2554: 44
2555: 
2556: 
2557:          Kansantaloudelliset                               Työttömien määrä
2558:          kustannukset
2559:                                       100 000        200 000      300 000       400 000        500 000
2560:          Työttömyysturva                2 435          5 238         8 128        11 237        15 038
2561:          (netto)
2562:          Asumistuki                           50         150           300           450            600
2563:          Toimeentulotuki                     500         900         1 600         3 000          4 500
2564:          Erityistoimenpiteet            2 000          2 000         2 000         2 000          2 000
2565:          Investointiluonteiset työt     2 200          2 400         2 400         2 500          2 700
2566:          Työllisyyskoulutus                  700         780           830           890            980
2567:          Liikkuvuusavustukset                 20          20            20            20             20
2568:          Työvoimahallinnon                   200         200           200           200            200
2569:          kulut
2570:          Alueellinen yritystuki              860         950         1 040         1 140          1 230
2571: 
2572:          Työllisyysperusteinen                30         150           250           460            550
2573:          koulutus
2574:          Työttömyyseläke                2 000          2 000         2 000         2 000          2 000
2575:          Eroraha+Palkkaturva                 180         200           250           300            400
2576: 
2577: 
2578:          Yhteensä
2579:          Kansantalous                  11 200         15 000        19 000        24 200         30 600
2580: 
2581: 
2582:          Julkistalous                       8 600     10 700        13 200        16 800         20 400
2583:          Valtion talous                     8 200     11 000        12 000        14 600         17 300
2584:          Kunnat                              400         700         1 200         2 100          3 100
2585: 
2586: 
2587:          Yksityinen sektori                 2 600      4 300         5 800         7 400         10 200
2588: 
2589: 
2590:                     Työministerö                       liikelaitoksissa. Vuoden 1995 aikana budjettivalti-
2591:                                                        on henkilöstömäärän arvioidaan alenevan alle
2592:      Julkisen hallinnon työllisyyskehitys              130 000.
2593:                                                            Liikelaitostaminen ja yhtiöittäminen on siirtänyt
2594:    V a 1 t i o n h e n k i 1 ö s t ö n s u p i s-      vuosina 1989-1994 noin 70 000 henkeä pois bud-
2595: t u m i ne n. Valtionhallinnon uudistusten johdos-     jettitalouden piiristä. Eniten väkeä siirtyi pois
2596: ta valtion henkilöstömäärän kehitys on kääntynyt       budjettivaltion piiristä Posti- ja telelaitoksen ja
2597: pysyvään laskuun. Huippuvuosina 1989-90 valtion        VR:n liikelaitostamisen johdosta. Liikelaitokset
2598: henkilöstömäärä oli noin 213 000. Vuonna 1994          ovat supistaneet väkeään usealla tuhannella henki-
2599: valtion henkilöstömäärä oli noin 158 000, joista       löllä.
2600: 135 000 oli budjettitalouden piirissä ja 23 000            Muu väheneminen johtuu säästöpäätösten to-
2601:                                                                                                            45
2602: 
2603: 
2604: teuttamisesta ja muusta henkilöstömenojen säästä-        keskeinen menetelmä on systemaattinen kaikkien
2605: misestä.                                                 koulutuksen suorittaneiden työhönsijoittumisen
2606:     Valtionhallinnon uudistaminen jatkuu hallinto-       seuranta kaksi kuukautta koulutuksen päättymisen
2607: organisaatioiden uudelleenjärjestelyinä, liikelaitos-    jälkeen.
2608: tamisena ja yhtiöittämisinä. Tarkoitus myös on,              Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vaikutta-
2609: että 17.2.1995 tehdyn valtion sopimusratkaisun           vuuden arviointimenetelmien kehittämiseksi sekä
2610: johdosta ei budjetoida vuodelle 1995 lisää määrä-        vaikuttavuutta koskevan perusteellisemman ja
2611: rahaa, vaan hallinnonalat ja virastot joutuvat so-       laadullisen tiedon saamiseksi toteutetaan vuosina
2612: peuttamaan toimintamenonsa lähinnä supistamalla           1992-1996 laaja vaikuttavuuden arvioinnin tutki-
2613: henkilöstömäärää henkilöstökehysten edellyttämäl-        musprojekti. Tutkimushanke muodostuu kolmesta
2614: lä tavalla.                                              tutkimuksesta, joissa selvitetään koulutuksen vai-
2615:      Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen ohjel-      kutuksia yksilön ja yritysten sekä työvoimapolitii-
2616: man lisäpöytäkirjassa 10.4.1995 koskien toimenpi-        kan kannalta. Tutkimushankkeen ensimmäisenä
2617: teitä valtion vuoden 1996 talousarviossa on päätet-      osana on vuosina 1992-1994 tutkittu työvoimakou-
2618: ty leikata valtionhallinnon toimintamenoista hinto-      lutuksen vaikuttavuutta yritysten näkökulmasta.
2619: jen ja palkkojen nousu, minkä lisäksi kyseisiä               Tutkimus on valmistunut ja sen keskeisenä
2620:  menoja karsitaan 350 milj. markalla.                    tuloksena on se, että yritykset arvioivat työvoima-
2621:      Hallitusohjelmassa sanottu merkitsee palkkaus-      poliittisen aikuiskoulutuksen vastaavan hyvin
2622:  ten osalta sitä, ettei 17.2.1995 tehdyistä sopimuk-     yritysten tarpeisiin ja olevan tasoltaan yhtä hyvää
2623:  sista eikä myöskään mahdollisista uusista sopi-         kuin muu yritysten käyttämä koulutus. Tutkimuk-
2624:  muksista johtuvien lisämenojen kattamiseksi lisätä      sessa on toteutettu menetelmä, jolla jatkossa voi-
2625:  talousarvion määrärahoja. Palkkausratkaisujen           daan koota yrityksiltä tietoa koulutuksen vaikutta-
2626:  rahoitus tapahtuu tällöin toimintamenomomentin          vuudesta. Yksilökohtaisia vaikutuksia tutkitaan
2627:  puitteissa esim. työaikajoustoja, lomarahan vapaak-      pidemmän aikavälin seurantana vuosina 1993-
2628:  sivaihtoa ja muita toimenpiteitä (lomautukset ja         1994. Tässä tutkimuksessa selvitetään miten työ-
2629:  irtisanomiset) hyväksi käyttäen.                         voimakoulutus on vaikuttanut mm. koulutettujen
2630:      0 s a - a i k a t y ö. Hallituksen tekemään kan-     työllisyyteen, työmarkkina-asemaan, tulotasoon ja
2631:  nanottoon 1.10.1992lyhyen ja keskipitkän aikavä-         pätevyyteen. Ensimmäisiä tuloksia tästä tutkimuk-
2632:  lin työllisyys ja teollisuuspoliittiseksi ohjelmaksi     sesta tullaan saamaan vuonna 1995. Lisäksi työ-
2633:  sisältyi jatkovalmistelua vaativa lausuma, jonka         voimapoliittista vaikuttavuutta tutkitaan vuosina
2634:  mukaan budjettitalouden piirissä pyritään lisää-         1993-1995 selvittämällä koulutukselle asetettuja
2635:  mään osa-aikaisia työpaikkoja. Asiaa selvittänyt         tavoitteita ja niiden toteutumista. Tutkimus tuottaa
2636:  valtiovarainministeriön työryhmä (1993:3) kartoitti      tietoa operatiiviseen suunnitteluun ja suunnittelu-
2637:  toimeksiautonsa mukaisesti osa-aikatyön järjestä-        menetelmien kehittämiseen. Tutkimuksessa on
2638:  misen nykytilaa ja eri käyttömahdollisuuksia sekä        tuotettu työvoimakoulutuksen jälkeistä työhönsi-
2639:  selvitti virastojen ja laitosten näkemyksiä osa-        joittumista ennustava malli sekä vertaileva selvitys
2640:   aikatyön eduista ja haitoista ja sen lisäämismah-       Suomen ja muiden OECD maiden työmarkkina-
2641:   dollisuuksista. Valtion syksyn 1993 työmark-            koulutuksesta ja työvoimapolitiikasta.
2642:   kinaratkaisuun perustuen on suoritettu selvitys osa-        Työvoimapoliittisen vaikuttavuuden tehostami-
2643:   aikaisen henkilöstön palvelussuhteen ehdoista ja        seksi on vuosina 1992-1993 kehitetty uusia syste-
2644:   valmisteltu osa-aikatyön palvelussuhteen ehtoja         maattisia menetelmiä sekä työnantajien että työn-
2645:   koskeva valtiovarainministeriön päätös (15/94;          hakijoiden koulutustarpeiden kartoitukseen. Mene-
2646:   21.6.1994). Osaaikatyötä tekevien osuus palvelus-       telmät on otettu käyttöön vuonna 1994 kaikissa
2647:   suhteen ehtojen parantamisesta huolimatta on            työvoimapiireissä.
2648:   kuitenkin pysynyt valtionhallinnossa verraten               Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankin-
2649:   vähäisenä.                                              tojen taloudellisuuden tehostamiseen on kiinnitetty
2650:                                                           erityistä huomiota vuodesta 1992 lähtien. Tehostet-
2651:     Työllisyys ja työvoimapoliittinen aikuiskoulu-        tujen toimenpiteiden johdosta työvoimakoulutuk-
2652:  tus. Työministeriö kiinnittää jatkuvasti huomiota        sen taloudellisuus on parantunut huomattavasti.
2653:  työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vaikutta-          Vuoden 1994 hintakehitys on ollut edelleen alene-
2654:  vuuden parantamiseen eri keinoin. Koulutuksen            va. Kuluvan vuoden tietojen valossa taloudellisuut-
2655:  työvoimapoliittisen vaikuttavuuden arvioinnin            ta on pystytty tehostamaan 15 % vuodesta 1991.
2656: 46
2657: 
2658:  Taloudellisuuden tehostamiseen kiinnitetään edel- rus- ja jatkokoulutus.
2659:  leen huomiota, mutta samalla kasvavaa huomiota             Opetusministeriö toteaa, että vuonna 1992 ai-
2660:  kiinnitetään koulutuksen laadullisiin näkökohtiin. kuisten omaehtoisessa ammatillisessa perus- ja
2661:  Työvoimakoulutuksen hankintatoiminta perustuu jatkokoulutuksessa oli jatkuvasti keskimäärin noin
2662:  kilpailuttamiseen, jolloin kouluttajat valitaan tar- 33 000 opiskelijaa. Opiskelijamäärä on sen jälkeen
2663:  jousmenettelyn kautta. Kouluttajan valinnassa kasvanut vuosittain. Hallituksen esityksessä vuo-
2664:  kiinnitetään erityisesti huomiota koulutuksen kus- den 1995 talousarvioksi on esitetty, että vuotuisten
2665:  tannus-laatu -suhteeseen. Vuonna 1994 on käyn- opiskelijapaikkojen määrä vuonna 1995 olisi
2666:  nistetty koulutuksen laadun arvioinnin kehittämis- 44 500. Aikuisten omaehtoisen ammatillisen perus-
2667:  työ, jonka tulosten pohjalta kouluttajien valinnassa ja jatkokoulutuksen laajentamisella on varauduttu
2668:  voidaan nykyistä paremmin ottaa huomioon laatu- valtiovarainvaliokunnan tarkoittamalla tavalla
2669:  tekijät.                                                laman jälkeiseen työvoiman kysyntätilanteeseen.
2670:        Toteutetun koulutuksen laadun valvontaa varten
2671:  on vuodesta 1992 ollut käytössä jatkuva laadun             K o u 1 u t u s t u k i m u o t o j e n y h t e-
2672:  seurannan menetelmä. Opiskelijat arvioivat koulu- n ä i s t ä m i ne n. Valtiovarainvaliokunta toteaa,
2673:   tuksen loppuvaiheessa opetusjärjestelyjen tarkoi- että sen saaman selvityksen mukaan koulutukseen
2674:   tuksenmukaisuutta, koulutuksen laatu- ja vaatimus- liittyvät tukijärjestelmät ovat kasvaneet varsin
2675:   tasoa ja sitä, onko koulutuksessa otettu riittävästi hajanaisiksi ja etuustasoiltaan toisistaan poik-
2676:   huomioon yksilölliset näkökohdat, kuten aiempi keaviksi. Valiokunta katsoo, että tulisi pikaisesti
2677:   koulutus ja työkokemus. Opiskelijat arvioivat selvittää eri tukimuotojen yhtenäistämisestä aiheu-
2678:   myös koulutukseen liittyvän työha.tjoittelun onnis- tuneet ongelmat niin, että edistetään työttömäksi
2679:   tumista. Lisäksi työha.tjoittelusta kerätään laatuar- joutuneen mahdollisuuksia täydennys-, uudelleen-
2680:   viot työha.tjoittelupaikan työnantajilta. Koulutuksen ja jatkokoulutuksen avulla palata työelämään.
2681:   laadusta saadun palautetiedon perusteella on puu-         Valiokunta katsookin, että tulisi pikaisesti sel-
2682:   tuttu tarvittaessa koulutuksen jäijestelyihin. Lisäksi vittää eri tukimuotojen yhtenäistämisestä aiheutu-
2683:   opiskelijoilta saatua palautetietoa hyödynnetään neet ongelmat niin, että edistetään työttömäksi
2684:   koulutuksen hankinnoista päätettäessä.                 joutuneen mahdollisuuksia täydennys-, uudelleen-
2685:        Koulutuksessa olevilla on mahdollisuudet myös ja jatkokoulutukseen. Opiskelijoiden koulutusaikai-
2686:   koulutuksen aikana puuttua havaitsemiinsa epäkoh- sen toimeentulon turvaamisessa tulee valtiontalou-
2687:   tiin ottamalla yhteyttä koulutuksen ostajatahoon. den antamien mahdollisuuksien rajoissa edetä ai-
2688:   Epäkohtien ilmettyä koulutuksen ostaja ja myyjä kuisopintotuen selvitysmiehen raportin pohjalta.
2689:   neuvottelevat ja sopivat tarvittavista toimenpiteistä.     Koulutusaikaisten toimeentulojärjestelmien yh-
2690:        Opetusministeriö kiinnittää huomiota työvoima- tenäistäminen on ollut käsiteltävänä useissa eri
2691:   poliittisen aikuiskoulutuksen ja omaehtoisen am- työryhmissä. Tasavallan presidentin työllisyystyö-
2692:   matillisen koulutuksen suhteeseen. Valtiontilintar- ryhmä on esittänyt opintotukijärjestelmän yksin-
2693:   kastajat ovat todenneet, että kun säästöpäätöksiä kertaistamista selvitysmies Kurrin ehdotusten
2694:   joudutaan valtiontaloudessa jatkossa tekemään, pohjalta. Työryhmän esitykset ovat hallituksen
2695:   säästöjen kohdistaminen omaehtoiseen koulutuk- valmisteltavina.
2696:   seen on oikeudenmukaisempi vaihtoehto kuin                 Opiskelijoiden toimeentulokysymykset liittyvät
2697:    niiden kohdistaminen työvoimapoliittiseen aikuis- myös sosiaali- ja terveysministeriön asettaman
2698:   koulutukseen. Valtiovarainvaliokunta ei pidä asiaa työvuorottelutyöryhmän työhön. Vuorottelujäijes-
2699:    näin yksiselitteisenä vaan toteaa, että työvoimapo- telmän käyttöönotto vuoden 1995 alusta sisältyy
2700:    liittinen aikuiskoulutus ja omaehtoinen ammatilli- myös tasavallan presidentin työllisyystyöryhmän
2701:    nen aikuiskoulutus täydentävät toisiaan. Valiokunta esityksiin.
2702:    katsoo, että muutos 1980-luvun ammattirakenteesta         Opetusministeriö on 20.10.1994 asettanut eri
2703:    laman jälkeiseen ammattirakenteeseen edellyttää hallinnonalojen edustajista koostuvan työryhmän,
2704:    laajaa uudelleenkoulutusta, jota ei voida toteuttaa jonka tehtävänä on laatia ammatillisen aikuiskou-
2705:    pelkästään työvoimakoulutuksen kaltaisella lyhyt- lutuksen rahoitusta koskeva kokonaisselvitys.
2706:    kestoisella koulutuksella. Se katsoo myös, että           Opetusministeriö on myös selvittänyt mahdolli-
2707:    ratkaisevassa asemassa tulee olemaan yhtäältä suuksia aikuisopiskelijoiden opintojen tukijärjes-
2708:    yritysten henkilöstölleen tarjoama koulutus ja telmien yhtenäistämiseen aluksi opintotuen ja
2709:    toisaalta aikuisten omaehtoinen ammatillinen pe- työttömyysturvan yhteensovitustyöryhmässä, joka
2710:                                                                                                         47
2711: 
2712: luovutti muistionsa 11.11.1993. Selvitystyötä jatka-   periaatteella työelämässä olevien omato1m1sen
2713: maan opetusministeriö asetti aikuisopintotuen          koulutuksen etuuksien parantamiseen mahdollisim-
2714: selvitysmiehen, joka luovutti raporttinsa 31.3.1994.   man lähelle työttömyysturvan tasoa. Opetusminis-
2715: Raportin perusteella käytiin laaja lausuntokierros,    teriö on edellä todettujen selvitysten pohjalta jou-
2716: jonka pohjalta oli tarkoitus käynnistää asian jatko-   lukuussa 1994 asettanut toimikunnan kartoittamaan
2717: selvittely kolmikantapohjalta. Tasavallan Presiden-    mahdollisuudet aikuisopiskelijoiden opintotuen ja
2718: tin työllisyystyöryhmä ehdotti opintotukijärjestel-    työttömyysturvan tason saattamiseksi nykyistä
2719: män yksinkertaistamista siten, että aikuisopintotuki   lähemmäksi toisiaan. Toimikunnan tulee saattaa
2720: ja koulutus- ja erorahaston koulutustuet lakkaute-     työnsä päätökseen 30.4.1995 mennessä.
2721: taan ja säästyvä rahoitus suunnataan yhden luukun
2722: 48
2723: 
2724:                                   Ympäristöministeriön hallinnonala
2725: 
2726: 
2727:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta            ja tehdä tätä koskevat ehdotukset. Toimikunnassa
2728:  ympäristöministeriö on esittänyt seuraavaa.             ovat edustettuina tärkeimmät viranomaiset, kuntien
2729:                                                          ja teollisuuden järjestöt sekä ympäristöoikeustie-
2730:                Ympäristöministeriö                       teen tutkimus. Toimikunnan määräaika päättyy
2731:                                                          28.2.1995.
2732:      Ympäristönsuojelu. Ilmansuojelun ilmoitusjär-
2733:  jestelmä muuttui asiallisesti lupajärjestelmäksi, kun       L u o n n o n s u o j e l u. Luonnonsuojelulain
2734:  ympäristölupamenettelylaki (735/91) tuli voimaan        kokonaisuudistusta valmisteleva työryhmä on
2735:  1.9.1992. Uudistuksen yhtenä tavoitteena oli no-        saanut ehdotuksensa valmiiksi vuoden 1995 maa-
2736:  peuttaa lupien käsittelyä. Jo ennen lupauudistuksen     liskuussa.
2737:  voimaan tuloa oli suurin osa lääninhallitusten              Luonnonsuojelun toteuttamisjärjestelmiä on tar-
2738:  ilmansuojeluilmoitusten käsittelyruuhkista saatu        koitus kehittää siten, että vaihtoehtoisia ratkaisu-
2739:  purettua. Tilanne on siitä entisestään parantunut       malleja tulisi perinteisen valtion maanhankinnan
2740:  muun muassa sen vuoksi, että eräiden laitosten,         rinnalle. Myös korvaainattomien luonnonarvojen
2741:  kuten pienten voima- ja kattilalaitosten sekä asfalt-   hävittäminen tulee entistä tehokkaammin kri-
2742:  tiasemien ja kivenmurskaamaiden lupa-asiat siir-        minalisoiduksi eduskunnassa käsiteltävänä olevan
2743:  rettiin kunnissa käsiteltäviksi.                        rikoslain osauudistuksen avulla.
2744:       Ympäristölupaviranomaisten käsittelyyn tulevi-         Luonnonsuojeluohjelmien toteuttamista on
2745:  en lupa-asioiden määrä on vähentynyt myös jäte-         tarkoitus jatkaa voimavarojen sallimalla vauhdilla.
2746:  huollossa uuden jätelain (1072/93) tultua voimaan       Erityisesti on pyrkimyksenä edelleen laajentaa pää-
2747:   1.1.1994. Jätehuoltosuunnitelma korvattiin jätelu-     kaupunkiseudulle perustettua Nuuksion kansallis-
2748:   valla, mikä tulee tietyn siirtymäajan jälkeen supis-   puistoa. Nuuksion osalta on suojelun toteuttamises-
2749:   tamaan lupakäsittelyyn tulevien asioiden määrää        sa tarkoitus käyttää myös uusia, valtion kannalta
2750:   noin kymmenenteen osaan entisestä. Tämä mer-           kustannuksiltaan edullisia ratkaisuja, käyttäen
2751:  kitsee erityisesti kunnan ympäristölupaviranomais-      vaihtokohteina valtion eri hallinnonalojen maa-
2752:   ten työmäärän vähenemistä jäteasioissa. Jätelaki       omaisuutta sekä myös valtiolle tulleita asunto-
2753:   täydentää jätteiden määrän vähentämistä ja niiden      osakkeita.
2754:   haitattomaksi tekemistä jälkikäteisen jätehuollon
2755:   sijasta.                                                   J ä t e h u o l t o. Kertomuksessa esitetyt
2756:       Ympäristölupamenettelylaki ei vielä yhdentänyt     johtopäätökset eivät kaikilta osin pidä enää paik-
2757:   vesiasioiden käsittelyä muihin ympäristölupiin.        kaansa, koska monet seikat ovat viime aikoina
2758:   Ympäristöasioiden kokonaisvaltaisen tarkastelun        kehittyneet myönteisesti.
2759:   edellyttämä yhdennetty lupajärjestelmä on kuiten-          Yhdyskuntajätteistä noin 2,5 miljoonaa tonnia
2760:   kin jo omaksuttu eräissä Euroopan maissa ja Eu-        eli 80 prosenttia sijoitetaan nykyisin kaatopaikoil-
2761:   roopan unionin alueella se tullee pakolliseksi, kun    le. Laitosmaisesti käsitellään yhdyskuntajätteitä
2762:   valmisteilla oleva direktiivi yhdennetystä ympäris-    vain Turussa polttolaitoksessa ja Vaasan alueella
2763:   tön pilaantumisen ehkäisystä ja valvonnasta tulee      Mustasaaren kunnassa sijaitsevassa biokaasulaitok-
2764:   voimaan. Komission ehdotus tästä on valmistunut        sessa. Lisäksi on muutamia jätteiden erottelulaitok-
2765:   syyskuussa 1993 ja parhaillaan direktiiviehdotus       sia. Yhdyskuntajätteestä hyödynnetään nykyisin
2766:   on Euroopan unionin neuvoston käsiteltävänä. Val-      keskimäärin noin 20 prosenttia, lähinnä jätepaperia
2767:   tioneuvosto on lähettänyt asiaa koskevan kirjelmän     ja -pahvia. Erikseen talteenotettavien jätteiden,
2768:   eduskunnalle syyskuussa 1994.                          kuten keräyspaperin ja -pahvin, metalliromun sekä
2769:       Ympäristöministeriö asetti huhtikuussa 1994        lasin keräyksestä vastaavat yleensä yksityiset yri-
2770:   toimikunnan, jonka tehtävänä on muun muassa             tykset, mutta enenevässä määrin myös kunnat.
2771:   selvittää vesilain mukaisten lupa-asioiden, erityi-        Kuntien välinen yhteistoiminta jätehuollossa on
2772:   sesti pilaantumislupien, käsittelyä hallinnollisessa    viime vuosina vilkastunut. Vuoden 1994 alussa oli
2773:   menettelyssä ja käsittelyn yhdentämistä ympäristö-      13 alueellista jätehuoltoyhtiötä, joihin kuului noin
2774:   lupa-asioiden käsittelyyn sekä ympäristölupia           80 kuntaa (1,06 miljoonaa asukasta). Lisäksi Pää-
2775:   koskevan lainsäädännön muuta kehittämistarvetta         kaupunkiseudun yhteistyövaliokunta huolehtii
2776:                                                                                                                49
2777: 
2778: 
2779: keskitetysti pääkaupunkiseudun kuntien jätehuol-             väk:si toimitettavista jätteistä, on otettu käyttöön
2780: losta (noin 0,8 miljoonaa asukasta). Kaatopaikko-            esimerkiksi Ranskassa, Hollannissa, Tanskassa ja
2781: jen lukumäärä on vuodesta 1990 vähentynyt yli                Belgiassa. Samantapaisten maksujen käyttöönottoa
2782: 150:llä noin 500 kaatopaikkaan. Arvioiden mukaan             suunnitellaan ainakin Saksassa ja Ruotsissa. Mak-
2783: väheneminen jatkuu edelleen siten, että vuonna               sulla on jätteiden määrän vähentämiseen ja hyö-
2784: 2000 olisi enää noin 200 kaatopaikkaa. Vireillä on           dyntämiseen ohjaava vaikutus. Kertyvin varoin
2785: useita suunnitelmia jätteenkäsittelyn järjestämiseksi        tuetaan taloudellisesti jätehuollon kokeilu- ja kehit-
2786: laitosmaisesti.                                              tämistoimintaa sekä investointeja.
2787:      Jätteiden hyödyntämisessä ja käsittelyssä on si-            Ympäristöministeriö ja Tilastokeskus yhdessä
2788: ten vielä suuria puutteita. Sen sijaan alueellinen           ovat parantaneet jätteiden tilastointia 1980-luvun
2789: yhteistyö on selvästi lisääntynyt viime vuosina.             alkupuolelta lähtien. Tilastokeskus on laatinut
2790:      Yhdyskuntien jätehuollon yleiset päämäärät ja           teollisuuden toimialoittaisia jätetilastoja seuraavas-
2791:  tavoitteet on ilmaistu jätelaissa. Sen mukaan kai-          ti: muoviteollisuuden jätetilasto (1986); kemian
2792: kessa toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätettä          teollisuuden jätetilasto (1985); sekä teollisuuden,
2793:  syntyy mahdollisimman vähän ja että jäte on mah-            kaivannaistoiminnan ja energiatuotannon jätetilasto
2794:  dollisimman haitatonta. Jätteet on hyödynnettävä.           (1992). Nämä tilastot ovat yleisselvityksiä ja ne
2795:  Ensisijaisesti on hyödynnettävä jätteen sisältämä           päivitetään viiden vuoden välein. Tilastokeskuksen
2796:  aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Jätteet,      seuraava, vuotta 1992 koskeva tuotantojätetilasto,
2797:  joita ei hyödynnetä on tehtävä vaarattomiksi. Vii-          valmistuu keväällä 1995. Teollisuuden jätteet on
2798:  meisenä vaihtoehtona on jätteen sijoittaminen               siten tilastoitu suhteellisen hyvin. Myös kaivan-
2799:  kaatopaikoille.                                             naistoiminnan ja energiantuotannon jätteistä on
2800:       Jätehuollon tavoitteet on tarkoitus täsmentää          kerätty tietoja ja niistä onkin jo suhteellisen tar-
2801:  valtakunnallisessa ja alueellisissa jätesuunnitelmis-       kkoja tilastotietoja. Rakennustoiminnan jätteiden
2802:  sa, jotka on laadittava 31.12.1995 mennessä.                määrä on toiseksi melko karkeasti arvioitu.
2803:       Jätehuollon tavoitteiden saavuttamiseksi on                Pakkauksia ja pakkausjätteitä koskevan EY:n
2804:  tarkoitus käyttää vuoden 1994 alussa voimaan                direktiivin mukaan jäsenmaiden tulee koota pak-
2805:  tulleen jätelainsäädännön mukaisia oikeudellis-             kauksia ja pakkausjätteitä koskevat tiedot tietokan-
2806:  hallinnollisia, taloudellisia ja tietoa lisääviä kei-       naksi. Tietokantaa käytetään seurattaessa pakkaus-
2807:   noja.                                                      ten ja pakkausjätteiden virtoja jäsenmaissa ja arvi-
2808:       Jätehuollon kehittämiseksi olisi kuntien täyskat-      oitaessa pakkausten ja pakkausjätteen käsittelyn
2809:   teisen ja porrastetun jätemaksun ohella saatava            taloudellisia vaikutuksia. Pakkausala on laatinut
2810:   käyttöön myös valtion jätemaksu. Tämäkin maksu             pakkausjätteitä koskevia tilastoja. Pakkausten ja
2811:   olisi kohdennettava jätteiden loppukäsittelyyn,            pakkausjätteiden tilastointia suunnittelee myös
2812:  jonka kustannuksia se nostaisi. Kustannusten nou-           Tilastokeskus.
2813:   su johtaisi vuorostaan siihen, että jätteiden määrän           Liikenteen jätteistä Tilastokeskus on tehnyt kat-
2814:   vähentäminen ja niiden hyödyntäminen kävisivät             sauksen julkaisussaan Liikenne ja ympäristö
2815:   nykyistä suhteellisesti edullisemmiksi jätteen tuot-        (1992).
2816:   tajille. Maksuina kertyisi myös yhteiskunnalle                 Tilastokeskuksen kuntatilastoon on tarkoitus
2817:   varoja, joita voitaisiin ja pitäisikin käyttää jäte-        koota myös jätehuoltoon liittyviä tietoja.
2818:   huollon parantamiseen, kuten tutkimukseen, suun-                Ympäristöministeriön ja silloisen vesi- ja ympä-
2819:   nitteluun, tilastointiin, kehittämis- ja kokeilutoi-        ristöhallituksen yhdessä kehittämä Suomen kaato-
2820:   mintaan, koulutukseen. tiedotukseen ja valistuk-            paikkarekisteri valmistui vuonna 1993.
2821:   seen. Osa kertyvistä varoista pitäisi voida käyttää             Suomen ympäristökeskus pitää kansainvälisesti
2822:   jätehuollon alueellisiin investointihankkeisiin.            vaivattavien jätteiden rekisteriä ja jätteiden hyöty-
2823:   Valtion jätemaksuilla kertyviä varoja voitaisiin            käyttörekisteriä. Viimeksi mainittuun rekisteriin on
2824:   käyttää myös ympäristövahinkojen kunnostamistoi-            kerätty hyötyjätteen keräämis- ja hyödyntämistoi-
2825:    mista aiheutuvien kustannusten kattamiseen, jonka          mintaa harjoittavien yritysten ja yhteisöjen yhteys-
2826:    pikaista järjestämistä eduskunta edellytti vastauk-        tiedot. Rekisterin tavoitteena on edistää jäteraaka-
2827:   sessaan hallituksen esitykseen jätelaiksi. Asia on          aineiden hyödyntämistä.
2828:    osa ympäristövahinkojen toissijaisen korvausjärjes-            Saastuneita maa-alueita tutkittaessa on ympäris-
2829:    telmän valmistelua.                                        töhallinnossa laadittu rekisterit saastuneista maa-
2830:        Valtiollisia jätemaksuja, joita peritään hävitettä-    alueista. Rekistereihin on koottu ympäristöä mah-
2831: 
2832:  7 351103Z
2833: 50
2834: 
2835: dollisesti vaarantavien noin 20 000 alueen tiedot.        laman jälkeen, mutta siinä vaihdetaan tasapuolises-
2836: Kunnostustoimien ja seurannan kannalta on koh-            ti sekä pienempiin että suurempiin asuntoihin,
2837: teet luokitettu haittaluokituksen mukaan: todennä-        jolloin uustuotannon kysyntää ei ole. Vanhojen
2838: köisesti saastumaton alue, mahdollisesti saastunut        asuntojen hintataso on lisäksi niin matala. että uus-
2839: alue, saastuneeksi epäilty alue ja mittauksin saas-       tuotanto ei ole kovin kilpailukykyistä. Asuntokaup-
2840: tuneeksi todettu alue. Haittaluokitusta kehitellään       paan vaikuttaa myös asuntolainojen korkovähen-
2841: edelleen.                                                 nysoikeuden kaventaminen.
2842:     Tilastojen ja rekisterien perusteella ja niitä täy-        Asumisen tukijärjestelmien osalta on 1990-
2843: dentämällä laaditaan parhaillaan jätehuollon koko         luvun alussa eletty murrosvaihetta. Korkojen vero-
2844: tilastointi- ja seurantajäJjestelmää. Kehittämistyötä     vähennysjärjestelmää on kehitetty aikaisempaa
2845: varten asetettu ympäristöministeriön työryhmä sai         tasapuolisemmaksi turvaten siirtymäkautena van-
2846: ehdotuksensa valmiiksi vuonna 1993. Ehdotuksen            hojen asuntovelallisten asema. Vähennystä on
2847: konkreettista toteuttamista varten asetettiin uusi        edelleen mahdollista kehittää siten, että se ottaa
2848: työryhmä 1994. Työryhmän on otettava painok-              paremmin huomioon perhekoon.
2849: kaasti huomioon jätehuollon kansainvälistymisestä,             Asumistuki on kasvanut markkamäärältään
2850: etenkin EU:sta, johtuvat tarpeet sekä hallinnon           suurimmaksi asumisen tukimuodoksi. Tähän on
2851: tulosohjauksen tarpeet.                                   vaikuttanut erityisesti työttömyyden kasvu. Tuen-
2852:                                                           saajien voimakkaasta kasvusta johtuen on keski-
2853:     Asuminen. Y 1 e i s t ä. Rahamarkkinoiden              määräistä tukea kuitenkin jouduttu pienentämään.
2854:  vapauttamisesta ja suotuisasta taloudellisesta kehi-      Asumistuen, muiden sosiaalisten tukien ja verotuk-
2855:  tyksestä aiheutunut asuntojen ylikysyntä johti            sen yhteensovittamista selvitettiin ympäristöminis-
2856:  asuntojen hintojen erittäin voimakkaaseen nou-            teriön, sosiaali- ja terveysministeriön, valtiova-
2857:  suun. Vuoden 1987 alusta vuoden 1989 alkuun               rainministeriön ja kansaneläkelaitoksen yhteistyönä
2858:  asuntojen hinnat nousivat koko maassa reaalisesti         asumistukitoimikunnassa, missä yhteydessä tutkit-
2859:  64 prosenttia. Hallituksen aloittaessa toimintansa        tiin myös mahdollisuuksia ja edellytyksiä korvata
2860:  asuntojen hinnat olivat jo laskussa ja lasku jatkui       korkovähennystä vielä nykyistä enemmän asumis-
2861:  vuoden 1993 alkuun asti. Vuoden 1993 alussa               tuen avulla.
2862:  asuntojen reaalihinnat olivat laskeneet noin puo-             Rakentamisen tuessa on lisätty perusparantami-
2863:  leen vuoden 1989 alusta. Rakennusoikeuden hinta           sen tukea. Rahoituksessa on vähennetty suoraa
2864:  on seurannut samaa kehitystä.                             valtion lainoitusta ja lisätty korkotukilainoitusta.
2865:      Kasvaneen kysynnän seurauksena asuntotuotan-              Asumisen sopimussuhteisiin, asunnonostajan
2866:  to lisääntyi selvästi 1980-luvun lopulla. Vaikka          kuluttajansuojaan sekä asumisen tukemiseen liitty-
2867:  asuntojen hinnat olivat kääntyneet laskuun, niin          vän lainsäädännön kehittämistyö on ollut viime
2868:  asuntotuotannon määrä oli korkealla tasolla vielä         vuosina huomattavan laajaa. Useita laajoja uudis-
2869:  vuonna 1991, jolloin valmistui 51 800 asuntoa.            tustöitä on jo saatettu loppuun ja eräitä on vielä
2870:  Kotitalouksien taloudellisen tilanteen heikennettyä       vireillä.
2871:  voimakkaasti lisääntyneen työttömyyden seurauk-               Aravalainsäädännön kokonaisuudistus tuli voi-
2872:  sena asuntojen kysyntä väheni, jolloin huomattava         maan vuoden 1994 alusta. Uudella aravalailla ja
2873:  osa uusista vapaarahoitteisista asunnoista jäi myy-       lailla aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen
2874:  mättä. Kehityksen seurauksena asuntotuotannon             käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta
2875:  määrä aleni siten, että vuonna 1994 valmistui             korvattiin aikaisempi, jo vaikeaselkoiseksi käynyt
2876:  25 600 asuntoa.                                           asuntotuotantolaki. Aravalaki sisältää kaikkia eri
2877:      Asuntomarkkinat ovat yhdentyneet hallintamuo-         aravalainamuotoja koskevat tarvittavat säännökset.
2878:  tojensa osalta mutta eriytyneet alueellisesti. Vuok-          Samaan aikaan aravalainsäädännön uudistuksen
2879:  ra-asumisesta on tullut todellinen vaihtoehto, kun        kanssa muutettiin myös korkotukilainsäädäntöä ja
2880:  uustuotantoa koskeva vuokrasääntely on päättynyt,         säädettiin uusista korkotukimuodoista. Vuokra-
2881:  ja markkinoille on voitu tuottaa myös hyvillä             asuntolainoituksessa otettiin vuoden 1994 alusta
2882:   paikoilla sijaitsevia, korkeatasoisia vuokra-asunto-     lukien käyttöön uusi pitkäaikainen korko tuki, jossa
2883:  ja. Työpaikkamäärän kehitys vaikuttaa keskeisesti         tuen maksuaika on 18 vuotta. Tukimuoto on tar-
2884:  alueellisiin markkinoihin. Tarjonta saattaa olla          koitettu lähinnä kunnille ja yleishyMyilisille yh-
2885:   huomattavasti kysyntää suurempi, mikä pudottaa            teisöille.
2886:   vuokra- ja hintatasoa. Asuntokauppa on vilkastunut            Uudet korkotukijärjestelmät luotiin omis-
2887:                                                                                                               51
2888: 
2889: tusasuntojen lainoitukselle sekä asumisoikeusasun-              A s u n t o p o 1 i t i i k k a. Asumiskustan-
2890: tojen lainoitukselle. Laki omistusasuntojen korko-         nukset ovat nousseet yleisen hintatason mukana,
2891: tuesta ja laki asumisoikeustalolainojen korkotuesta        joskin niihin ovat erityisesti vaikuttaneet energiaan
2892: tuli molemmat voimaan 1.1.1995. Tarkoituksena              kohdistettujen verojen kasvu. Asuntovelallisia ovat
2893: on ottaa vuonna 1995 käyttöön aravalainoituksen            kaikkein eniten koskeneet korkotason voimakkaat
2894: rinnalle vastaavat korkotukijärjestelmät kaikkien          muutokset.
2895: hallintamuotojen osalta.                                        Valtion talousarviossa osoitetaan vuosittain
2896:      Asunnonostajan oikeusturvaa             parannetaan   määrärahoja asunto-olojen parantamiseksi. Sen
2897: useilla jo hyväksytyillä tai parhaillaan käsittelyssä      lisäksi asuntorahastolle ja kunnille annetaan oikeus
2898: olevilla uudistuksilla. Heinäkuun 1 päivänä 1994           hyväksyä aravakohteita lainoitettavaksi. Valtion
2899: tuli voimaan uusi kuluttajansuojalain 9 luku               tuki annetaan osittain suorina avustuksina ja osin
2900: (16/94), joka koskee taloelementtien toimitussopi-         halpakorkoisina lainoina. Valtiontalouden vaikean
2901: muksia ja eräitä kuluttajan elinkeinonharjoittajalla       tilanteen vuoksi valtion tukea asuntojen uustuotan-
2902: teettämiä rakennusurakoita.                                toon on jouduttu vähentämään. Peruskorjaukseen
2903:      Uusi asuntokauppalaki tulee voimaan 1.9.1995.         annettavaa tukea on sen sijaan voitu lisätä. Asun-
2904: Lailla säännenään asunto-osakkeiden ja asunto-              to-osakeyhtiöille on annettu tukea korjaustoimin-
2905: osuuksien tuottamien oikeuksien kauppaa sekä               taan lähinnä työllisyyden edistämiseksi myönteisin
2906: ostajan asemaa rakentamisvaiheessa. Säännökset              tuloksin. Uustuotannon ja peruskorjauksen tukemi-
2907: koskevat sekä uuden asunnon että käytetyn asun-            sessa painopistettä on viime vuosina siirretty suo-
2908:  non kauppaa. Lisäksi kuluttajavalituslautakunnasta        rasta lainoituksesta korkotukeen.
2909:  annettua lakia on muutettu siten, että lautakunta              Hallituksen asuntopoliittisten toimenpiteiden
2910:  voi antaa ratkaisusuosituksia myös asuntokaupasta          perustana on ollut 26.4.1991 päivätty hallitusohjel-
2911: johtuviin riitaisuuksiin.                                   ma. Ohjelman mukaisesti on pyritty luomaan edel-
2912:      Huoneenvuokrien sääntelyn purkamisen ensim-            lytykset vakaalle ja kohtuuhintaiselle asuntotarjon-
2913:  mäinen vaihe toteutettiin huoneenvuokralain muut-          nalle. Arava- ja korkotukituotannon suhteellinen
2914:  tamisesta annetulla lailla (1184/90), joka tuli voi-       osuus asuntotuotannosta on pidetty suhdanteiden
2915:  maan vuoden 1991 alussa. Toinen vaihe toteutet-            tasoittamiseksi aivan poikkeuksellisen korkeana.
2916:  tiin huoneenvuokralain muuttamisesta annetulla             Viime vuosina rakennetuista kerros- ja rivitalo-
2917:  lailla (8/92) ja siihen liittyvällä lailla indeksiehdon    asunnoista on peräti yli 90 % ollut valtion tuke-
2918:  käytön rajoittamisesta annetun lain muuttamisesta          mia.
2919:  (9/92), jotka molemmat tulivat voimaan helmikuun               Painopistettä valtion tuessa on siirretty perus-
2920:  alussa 1992. Sääntelyn puron ensimmäisen vaiheen           korjaustoimintaan ja asunto-osakeyhtiötalojen
2921:  yhteydessä asuinhuoneistojen sääntelyä lievennet-          korjausta on vauhditettu erillisenä kampanjalla.
2922:  tiin myös muutoin. Lain muutoksella muutettiin                 Vuokra-asuntojen saatavuudessa on pitkän aikaa
2923:  vuokran määräytymistä ja sopimussuhteen kestoa             ollut ongelmia. Vuokra-asuntojen tarjonta kääntyi
2924:  koskevia säännöksiä laajentamalla vapautta sopia           kuitenkin nousuun 1990-luvun alussa. Vuosina
2925:  niistä.                                                     1991 ja 1992 vuokra-asuntojen määrä kasvoi yh-
2926:      Uudet huoneenvuokralait tulivat voimaan                teensä 38 000 asunnolla. Vuokra-asuntojen tarjon-
2927:   1.5.1995. Vuokrien sääntely loppui kokonaan.              taa ovat lisänneet aravavuokraasuntojen rakentami-
2928:      Arvonlisäverolaki tuli voimaan 1.6.1994. Ar-           nenja vuokrasääntelyn purkaminen. Pääomatulojen
2929:  vonlisäveron on arvioitu nostavan teollisesti raken-       verotuksen uudistamisen yhteydessä uudistui myös
2930:   netun asuinkerrostalon rakennuskustannuksia kes-          vuokratulojen verotus.
2931:  kimäärin 7,5 prosenttia. Rakennusalan työttömyy-               Sääntelyn purkaminen kaikista vuokra-asunnois-
2932:  den ja rakennusteollisuuden vaikean tilan vuoksi           ta luo edellytykset vuokra-asuntojen tarjonnan
2933:   hallitus ehdotti vuoden 1994 talousarvioon avus-          lisäärniselle. Tavoitteena on riittävien vuokra-asun-
2934:   tusmäärärahaa, jonka tarkoituksena on kattaa ar-          tomarkkinoiden luominen, jotta vuokrataso mää-
2935:   vonlisäverosta aiheutuvia lisäkustannuksia. Avus-         räytyisi asiallisesti, ilman kysynnän ja tarjonnan
2936:   tus maksetaan asunnonhankkijalle, jonka ostaman           epätasapainosta aiheutuvia lisäkustannuksia. Ara-
2937:   uuden asunnon rakentaminen on aloitettu 1.9.1993-          vavuokra-asunnot muodostavat merkittävän osan
2938:   31.12.1994. Avustuksen epätarkoituksenmukaisen             vuokra-asuntojen tarjonnasta ja niiden osalta on
2939:   käytön välttämiseksi pyritään siihen, että avustetta-     edelleen tarpeen säilyttää sosiaalisen tarveharkin-
2940:   vien asuntojen tulisi valmistua ennen 1.1.1996.            taan perustuva asukkaiden valintaperuste.
2941: 52
2942: 
2943:     Asuntomarkkinatilanne on entistä painokkaam-           toniemeen toteutettavissa koekohteissa. Muut ke-
2944:  min otettu huomioon asuntorahaston lainoitustoi-          hittämisaiheet ovat parantaneet rakentamisprosessia
2945:  minnassa. Asuntorahaston rahoituspohjan laajenta-         ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia.
2946:  miseksi on valmisteltu arvopaperistamisen käyt-               Rakennusalan ja rakennustarviketeollisuuden
2947:  töönottoa.                                                kilpailutilannetta seuraavat sekä kilpailuvirasto että
2948:     Asunnottomuuden vähentämiseen tulee pyrkiä             kilpailuasiamies. Kilpailua vääristäviä sidonnai-
2949:  ennen kaikkea olemassa olevaa asuntokantaa käyt-          suuksia poistetaan osaltaan uudella kunnallislailla.
2950:  täen. Kuntien asunto- ja sosiaaliviranomaisten            Kilpailua edistetään myös selkeyttäiDällä valtion
2951:  tulee ottaa yhdessä vastuu asunnottomuuden vä-            tukeman asuntorakentamisen rakennuttamis- ja
2952:  hentämisestä. Valtion tukitoimia asunnottomuuden          kilpailuttamismääräyksiä. Vuonna 1993 uudistetun
2953:  vähentämiseksi jatketaan edelleen.                        aravalain perusteella valtion tukeman asuntoraken-
2954:                                                            tamisen on perustuttava kilpailumenettelyyn.
2955:      A s u m i s e n l a a t u. Keskimääräinen                 Suurimmat rakennustuotantoon vaikuttavat
2956:  asumisväljyys on Suomessa kasvanut erittäin voi-          markkinahäiriöt ovat liittyneet pankkien asunto-
2957:  makkaasti. Kun vuonna 1970 oli käytettävissä              lainoituksen vapautumiseen ja tästä seuranneeseen
2958:  asuinpinta-alaa keskimäärin 18,9 neliömetriä hen-         ylimitoitettuun kysyntään. Ei ole todennäköistä,
2959:  keä kohden, niin vuonna 1992 määrä oli 32,3 ne-           että tällaista voisi tapahtua uudelleen vuosikausiin.
2960:  liömetriä.                                                    Yhdyskuntarakenteen hajoamisen vaikutukset
2961:      Myös alueittaiset erot asumisväljyydessä ovat         niin yksityistaloudelle kuin kunnankin taloudelle
2962:  tasoittuneet huomattavasti. Asumisväljyyden kasvu         aiheutuneisiin kustannuksiin ovat merkittävät ja
2963:  on ollut nopeinta perinteisillä puutteellisen asumi-      pääosin turhat. Päätösvalta hajarakentamisen salli-
2964:  sen alueilla, Itä- ja Pohjois-Suomessa.                   misesta on pääosin kunnissa, jotka myös vastaavat
2965:      Suuren uustuotannon, asuntojen perusparantami-         maankäytön suunnittelusta. Ympäristöministeriö
2966:  sen ja puutteellisesti varustettujen asuntojen pois-       pyrkii kaavoituksen· ohjauksen yhteydessä torju-
2967:  tuman seurauksena puutteellisesti varustetuissa            maan yhdyskuntarakenteen hajautumista ja siitä
2968:  asunnoissa asuvien talooksien määrä on huomatta-           seuraavia taloudellisia ja ympäristöllisiä haittoja.
2969:  vasti vähentynyt. Tällä hetkellä 85 prosenttia ta-
2970:  louksista asuu asunnossa, jossa on kaikki asunnon             A s u m i s e n r a h o i t u s. Asumis-
2971:  perusvarusteet kuten lämminvesi. Vuonna 1970              menorasitus jakautuu vielä Suomessa epätasaisesti
2972:  noin puolet asunnoista oli ilman lämmintä vettä.          kotitalouksien kesken. Eniten asumisesta maksavat
2973:      Kaupunkien ja maaseudun välinen ero asuntojen         ne taloudet, joilla asunnon ostosta aiheutuvat pää-
2974:  varustetasossa on säilynyt suurena. Vuonna 1990           omamenot ovat suurimmillaan. Näitä talooksia
2975:  kaupunkimaisissa kunnissa asuvista talooksista 11         ovat erityisesti omistusasunnon ostaneet velkaiset
2976:  prosenttia asui joko puutteellisesti tai erittäin puut-   lapsiperheet, joissa on pieniä lapsia.
2977:  teellisesti varustetussa asunnossa. Maaseutumaisis-           Asuntorahoitusjärjestelmät eivät ole vielä kehit-
2978:  sa kunnissa vastaava osuus oli kolminkertainen eli        tyneet sellaisiksi, että ne riittävän hyvin turvaisivat
2979:  33 prosenttia.                                            asunnon hankinnan kohtuullisilla menoilla. Ennen
2980:      Vuosina 1991-1992 Suomessa käynnistettiin             muuta ongelmana on ollut kohtuuehtoisen lainoi-
2981:  pari kokeiluhanketta. joissa lisättiin huomattavasti      tuspääoman muodostumisen heikkous riittämättö-
2982:  ulkomaisten rakennusmateriaalien ja -tarvikkeiden         män asuntosäästämisen seurauksena. Suomesta
2983:  käyttöä. Mainittavaa kustannussäästöä kyseisillä          puuttuvat toistaiseksi myös vahvat kiinnitysluotto-
2984:  hankkeilla ei kuitenkaan saavutettu. Laman aikana         laitokset, jotka keskittyisivät rahan hankintaan ja
2985:  suomalaiset rakennusmateriaalit ovat vahvistaneet         lainaamiseen asuntorakentamiseen. Liikepankkien
2986:  kilpailukykyään entisestään, mikä näkyy rakennus-         lainoitus perustuu rahan hankinnassa sovelletta-
2987:  tarvikeviennin voimaperäisenä kasvuna.                    vaan lyhytaikaisten sijoitusten kulloinkin vallitse-
2988:      Tuotekehittelyä on laajimmin harjoitettu ympä-        van korkotasoon, joka saattaa muuttua voimak-
2989:  ristöministeriön, TEKESin ja Helsingin kaupungin          kaastikin, mikä heijastuu sitten myös asuntoluot-
2990:  yhteishankkeessa MILJÖÖ 2000 vuodesta 1992                toihin.
2991:   lähtien. Erityisesti asuinrakennusten runkojärjestel-        Vapaarahoitteisen asuntotuotannon edistämisek-
2992:   miä, julkisivujärjestelmiä, muunneltavia vä-             si tarvittavien pitkäaikaistenjoukkovelkakirjamark-
2993:   liseinäjärjestelmiä sekä energiaa säästäviä lämmi-       kinoiden luominen ei ole edistynyt tavoitteeksi
2994:   tys- ja ilmanvaihtojärjestelmiä on kehitetty Hert-       asetetulla tavalla. Uutena toimijana rahamark-
2995:                                                                                                             53
2996: 
2997: 
2998: kinoille on kuitenkin tullut Kuntien Asuntoluotto         mäisikärajaa alennettiin 30 vuoteen ja omarahoi-
2999: Oy, jonka tarkoituksena on alkuvaiheessa keskittyä        tusosuus nostettiin 20 prosenttiin. Ensimmäiset
3000: kuntien ja niiden omistamien yhtiöiden asuntora-          uuden säästöjärjestelmän mukaiset korkotukilainat
3001: kentamisen rahoitukseen.                                  on nostettu lokakuussa 1994.
3002:      Valtion tuki uustuotantoon, peruskorjaamiseen            Aravavuokrataloja alkaa vapautua myyntirajoi-
3003: ja asuntojen ostamiseen vanhasta kannasta kohden-         tuksista tällä vuosikymmenellä. Näiden myynnin
3004: netaan todetun tarpeen perusteella. Asuntojen             estäminen erityislailla olisi vahingollista, koska
3005: kysyntä pitemmällä aikavälillä määrittelee lainoi-        pettäisi luottamuksen valtiovallan asuntopolitiik-
3006: tettavan asuntotuotannon sijoittumisen ja korjaus-        kaan. Suurin osa kyseeseen tulevista asunnoista on
3007: tarve peruskorjauslainoituksen. Hankintalainoitusta       lisäksi kuntien omistuksessa. Sen sijaan näihin
3008: käytetään vain niissä kunnissa, joissa uustuotantoa       kohteisiin voidaan kyllä myöntää peruskorjauslai-
3009: kokonaisuudessaan ei tarvita mutta jossa kuitenkin        naa, johon liittyvät vastaavat luovutusrajoitukset.
3010: haluttaisiin lisää aravavuokra-asuntoja. Kunnat
3011: määrittelevät nykyisin itse valtion tukemien hank-            Korjausrakentamisen tuke-
3012:  keiden tärkeysjärjestyksen.                              m i n e n. Toisin kuin uudisrakentaminen on kor-
3013:       Tarkoituksena on ollut kehittää korkotukilainoi-    jausrakentaminen ollut Suomessa kansainvälisesti
3014:  tuksesta aravalainoituksen rinnalle vaihtoehto,          verrattuna vähäistä. Huomattavalta osin tämä joh-
3015:  jonka ehdot ovat samalla tasolla. Tätä on vaikeut-       tuu siitä, että asuntokantamme on varsin nuorta.
3016:  tanut yleisen korkotason heilahtelu, johon korkotu-      Asuntokannan tekninen vanheneminen, element-
3017:  kilainojen korko on sidoksissa. Asuntomarkkinoi-         tirakenteisten kerrostalojen korjaustarpeet, lähiöi-
3018:  den yleinen kehitys on vaikuttanut siten, että myös      den elinvoimaisuuden säilyttäminen ja niiden
3019:  valtion tukema tuotanto joutuu kilpailemaan asuk-        kehittäminen, tulevaisuuden muuttuvat asumistar-
3020:  kaista samoilla markkinoilla kuin vapaarahoittei-        peet ja mm. vanhusväestön huomattava kasvu
3021:  nen tuotanto. Siksi on tärkeätä, että kunnat ja muut     edellyttävät korjaustoiminnan lisäämistä. Palvelu-
3022:  valtion tukeman tuotannon toteuttajat kulloinkin         rakenteen muutos edellyttää, että asunnot sopivat
3023:  laskevat etukäteen asunnolle syntyvän vuokratason        nykyistä paremmin myös vanhuksille ja liikkumi-
3024:  ja tekevät päätöksensä tämän mukaan.                     sesteisille.
3025:       Taloudellisen laman seurauksena monien asun-            Arvioiden mukaan 1990-luvulla tulisi vuosittain
3026:   non ostaneiden kotitalouksien arviot lainanhoitoky-     peruskorjata 65 000-70 000 asuntoa. Arvioon
3027:   vystään ovat pettäneet. Yhteiskunnan tuki on ollut      vaikuttaa oleellisesti laadullisten parannustoimen-
3028:   tarpeen vaikeuksiin joutuneiden asuntovelallisten       piteiden määrä kuten esim. hissien ja parvekkeiden
3029:   auttamiseksi. Saadut kokemukset ovat kuitenkin          rakentaminen. Asuntokannan ikärakenteesta joh-
3030:  johtaneet aikaisempaa terveempään käyttäytymi-           tuen vuosittain korjaustarve kasvaa 1990-luvulla.
3031:   seen myös asuntoluototuksessa.                          Asuntokannastamme 2/3 on omistusasuntoja, jol-
3032:       Maksuvaikeuksissa oleville asuntovelallisille       loin myös suurin osa korjaustarpeesta kohdentuu
3033:   luotiin oma erillinen korkotukijärjestelmä. Asiaa        omistusasuntoihin.
3034:   koskeva laki, laki taloudellisissa vaikeuksissa              Asuntokannan ylläpidon kannalta on keskeistä
3035:   oleville asuntovelallisille myönnettävästä korko-       saada koko asuntokanta jatkuvan ylläpidon ja
3036:   tuesta tuli voimaan 15 päivänä toukokuuta 1992.          hoidon sekä oikein ajoitetun korjaustoiminnan
3037:   Lain nojalla voitiin myöntää korkotukea 1 100            piiriin. Korjaustoiminnan suunnitelmallisuuden
3038:   kotitaloudelle. Koska katsottiin, että ylivelkaantu-     lisääminen korostaa kuntoarvioiden ja niiden poh-
3039:   neet kotitaloudet tarvitsivat vielä lisäapua, säädet-   jalta laadittujen korjausohjelmien käyttöönottoa.
3040:   tiin uusi laki, laki maksuvaikeuksissa oleville              Ensisijainen vastuu kiinteistönhoidosta on kiin-
3041:   asun tovelallisille myönnettävästä korkotuesta, joka     teistöjen omistajilla. Yhteiskunnan vastuulla on
3042:   tuli voimaan 15 päivänä heinäkuuta 1993. Tämän           luoda yleiset edellytykset hyvälle kiinteistönhoi-
3043:    lain nojalla korkotukea voidaan eduskunnan hy-          dolle ja korjaustoiminnalle. Yhteiskunnan tukea
3044:    väksymän valtuuden puitteissa myöntää 5 500-            kohdennettaessa otetaan erityisesti huomioon sosi-
3045:    6 000 kotitaloudelle.                                   aalinen tarveharkinta. Tuki suunnataan kiinteistön
3046:        Nuorten ensiasunnonhankkijoiden korkotukijär-       asuttavuuden ja kunnossapidon kannalta keskeisiin
3047:   jestelmä, ns. ASP-järjestelmä uudistettiin vuoden        toimenpiteisiin.
3048:     1993 alusta. Lainoista perittävä enimmäiskorko
3049:    irrotettiin peruskorosta. Asuntosäästäjän enim-
3050: 54
3051: 
3052: 
3053:                                     Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt
3054: 
3055: 
3056:     Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta           muista yhtiöistä poikkeavaan asemaan.
3057:  kauppa- ja teollisuusministeriö sekä liikenneminis-        Mikäli valtionyhtiöille asetetaan kannattavuusta-
3058:  teriö ovat esittäneet seuraavaa.                        voitteen lisäksi kokonaistaloudellisia tavoitteita,
3059:                                                          jotka voivat liittyä juuri muun muassa valtiontilin-
3060:                                                          tarkastajien mainitsemiin teollisuus- ja työvoima-
3061:     Yleiskatsaus. V a 1 t i o n y h t i ö i d e n        politiikkaan, on edellä mainitun valtioneuvoston
3062:  huomattavimmat                    organisaa-            periaatepäätöksen mukaan ED-jäsenyyden salli-
3063:  t i o m u u t o k s e t. Valtiontilintarkastajat        missa rajoissa kannattavuudelle aiheutuva lisärasi-
3064:  toteavat kertomuksessaan, että on syytä odottaa,        tus korvattava yhtiöille etukäteen tehtävien päätös-
3065:  että valtionyhtiöiden kannattavuus yleisesti ottaen     ten perusteella. Valtionyhtiöiden kannattavuuden
3066:  on kunnossa ja paranee, mikäli niiden ulkoiset ta-      paraneminen luo edellytyksiä työllisyyden parane-
3067:  loudelliset olot muuttuvat suotuisemmiksi. Tällöin      miselle. Valtionyhtiöiden kannattavuus ja hyvä
3068:  on myös valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan      kilpailukyky mahdollistavat sen, että investointien
3069:  aihetta odottaa, että valtionenemmistöisten osa-        lisääminen ja työpaikkojen luominen kotimaassa
3070:  keyhtiöiden osingonmaksukyky kohenee lamaa              on sekä yritys- että kansantaloudelliselta kannalta
3071:  edeltävien vuosien tasolle.                              perusteltua.
3072:      Valtionyhtiöiden tulosten paranemista tapahtui-
3073:  kin kertomusvuotta seuranneena vuonna 1993 ja               Finnair Oy. Finnair Oy:ssä käynnistettiin v.
3074:  tuloskehitys jatkui edelleen positiivisena vuonna       1992 tervehdyttämisohjelma, joka yhdessä markan
3075:  1994. Valtionyhtiöiden kannattavuuden parantuessa       vahvistumisen kanssa tuotti positiivisen tuloksen jo
3076:  ja omavaraisuusasteen noustessa myös lukuisten          tilikaudelta 1993/94. Yhtiö on nyt selviämässä
3077:  osakeantien johdosta valtio kiristää jonkin verran      lamasta entistä iskukykyisempänä samaan aikaan
3078:  osinkovaatimuksiaan viime vuosien suhteellisen          kun EU:ssa vielä yritetään ratkoa lentoyhtiöiden
3079:  alhaisesta tasosta.                                     ongelmia tukipolitiikalla (Air France, Olympic
3080:                                                          Airways, TAP).
3081:                                                              Emoyhtiön tulos rahoituserien jälkeen oli tili-
3082:      Valtionyhtiöiden kansainvälistyminen tytär-         kaudella 1992/93 415 milj. mk tappiollinen. Viime
3083:  ja osakkuusyhtiöiden kannattavuuden näkökul-            tilikauden 1993/94 tulos osoitti jo 113 milj. mk
3084:  masta. Valtiontilintarkastajien mielestä on perus-      voittoa. Yhtiön liikevaihto kasvoi runsaat 9 %,
3085:  teltua, että ministeriöt kiinnittävät tulevaisuudessa   mutta rationalisoinnin ansiosta toimintakulujen
3086:  huomiota hallinnonaloilleen kuuluvien valtionyhti-      kasvu oli vain runsaat 4 % niin, että käyttökate
3087:  öiden valvontaa suorittaessaan ulkomaisten inves-       parani 322 milj. markasta 553 milj. markkaan eli
3088:  tointien kannattavuuteen sekä yleisiin teollisuus- ja   71,5 %. Tervehdyttämistoimet suuntautuivat mm.
3089:  työvoimapoliittisiin näkökohtiin. Valtiontilintarkas-   kaluston käytön ja muiden toimintojen tehostami-
3090:  tajien mielestä on nykyoloissa välttämätöntä pyrkiä     seen samoin kuin hallinnon keventämiseen. Niiden
3091:  luomaan nimenomaan uusia teollisia työpaikkoja          seurauksena yhtiön henkilöstö supistui noin 600
3092:  kotimaahan aina kun se on yritys- tai kansanta-         henkilöllä eli noin 6%. Huomattava merkitys tu-
3093:  loudelliselta kannalta perusteltua.                     loksen parantumisessa oli toisaalta myös Suomen
3094:      Valtioneuvosto teki 23.6.1994 valtionyhtiöiden      markan ulkoisen arvon vahvistumisella, jonka
3095:  toimintaa koskevan periaatepäätöksen. Periaatepää-      seurauksena edellisenä vuonna kirjattujen kurssi-
3096:  töksen mukaan valtionyhtiöiden pääpaino on koti-        tappioiden sijasta voitiin kirjata huomattavat kurs-
3097:  maassa, mutta ne voivat laajentaa toimintaansa          sivoitot
3098:  liiketaloudellisten näkökohtien mukaisesti ulko-            Myös yhtiön liikennesuoritteissa on tapahtunut
3099:  maille erityisesti silloin, kun riittävän suuren        käänne parempaan. Kansainvälisen lentoliikenteen
3100:  markkina-alueen hankkiminen, teknologian saanti,        suoritteet kääntyivät kokonaisuutena kasvuun
3101:  raaka-aineen saannin turvaaminen tai muu niihin          vuoden 1994 alussa. Säännöllinen liikenne kasvoi
3102:  rinnastettava syy edellyttää toimintaa ulkomailla.       26 % jo vuonna 1993, mutta tilauslentoliikenne
3103:  Tässä suhteessa ei valtionyhtiöitä tule asettaa          puolestaan väheni 25 %. Vuonna 1994 myös koti-
3104:                                                                                                   55
3105: 
3106: maan liikenteessä tapahtui käänne parempaan.        ollut selvästi viime vuotta ja myös budjetoitua
3107:    Suoritteiden positiivinen kehitys, Suomen mar-   parempi ja ellei yllättävää tapahdu, tulee myös
3108: kan ulkoisen arvon edelleen vahvistuminen sekä      koko tilivuoden 1994/95 tulos parantumaan selväs-
3109: suoritetut tervehdyttämistoimenpiteet ovat näky-    ti edellisvuodesta.
3110: neet kuluvan tilikauden alun tuloksessa. Tulos on
3111: 56
3112: 
3113: 
3114: 
3115: 
3116:                                                                SISÄLLYSLUETTELO
3117: 
3118:                                                                                                                                                     Sivu
3119: 
3120:      Yleinen osa • • • • . • • • • • • • • • • • • • • . • • • . • • • • • . • . . • • . • • . • . • . . • • • • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 6
3121:         Määrärahojen ylitykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
3122:            Arviomäärärahojen ylitykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
3123:         Valtion lainanotto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
3124:         Valtionvelka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
3125:         Kansainvälisen yhteistoiminnan vaatimat määrärahat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
3126:         Viranomaisten tiedonkeruun vähentäminen ja tiedonsiirron esteiden karsiminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
3127: 
3128:      Ulkoasiainministeriön hallinnonala • • • • • • • . • • • • . • • • • . • . . • . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . . • • • • .             10
3129:         Ulkoasiainministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      10
3130:            Taloudellisen kehitystutkimuksen kansainvälisen instituutin (Wider-instituutin) toiminta . . . . . . . . . .                                 10
3131:            Valtioneuvoston tekemä päätös ulkomaanedustuksen virkamiesten paikalliskorotuksesta.
3132:            varustautumiskorvauksesta ja asettautumiskustannusten korvauksesta annetun valtio-
3133:            neuvoston päätöksen (697/88) muuttamisesta (14.5.1992/339) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                           11
3134:            Itä-Euroopan ja itäisen Keski-Euroopan maiden tukeminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                          11
3135:            Inkerin liiton varoin palkatun henkilön asema Pietarin pääkonsulivirastossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                            13
3136:            Viisumin käsittelymaksu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          13
3137: 
3138:      Oikeusministeriön hallinnonala • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • . • • • . • • • • • • • • • • . . . . • . • • . . • • . • •           14
3139:         Oikeusministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    14
3140:            Tuomiopiirien aluejakojen tarkoituksenmukaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                      14
3141:            Talousrikollisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      14
3142:            Vankeinhoidon epäkohdat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            16
3143:            Tietosuojavaltuuten toiminnan kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   17
3144:            Työtilanne ja muut kehittämistarpeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               17
3145: 
3146:      Sisäasiainministeriön hallinnonala . • . • • • • . . • • • • . • • . • • • . • • • . . • . • . • . • • • • • . • • • • . • . . • • . • •           19
3147:         Sisäasiainministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    19
3148:             Kunnallistalous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     19
3149:             Turvallisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    21
3150: 
3151:      Puolustusministeriön hallinnonala • . • • • . . • • • • • • • • • • • . • • • • • . • • • • • • • . • . • • . . • . • . • • • • • • . •            24
3152:         Puolustusministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     24
3153:            Puolustushallinnon organisaation ja infrastruktuurin kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        24
3154:            Henkilöstöhallinnon toimenpiteet varuskuntia rationalisoitaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        24
3155:            Puolustushallinnon käytöstä luovutettavien alueiden ja rakennusten Uudelleenkohdenlaminen
3156:            tai myynti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   24
3157:            Rakentamismäärärahojen käyttö lakkautettaviksi tulevissa toimintakohteissa . . . . . . . . . . . . . . . . . .                               24
3158: 
3159:      Valtiovarainministeriön hallinnonala • • • . • . . • • • • . • • • . • • • • • . • • • • • • • • . . . . . . . • • . • . • . . . • • •             25
3160:         Valtiovarainministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      25
3161:            Rahoitustuet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     25
3162:            Verojäämien perinnän tehostaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                26
3163:            Lakkautuspalkkalain soveltamiskysymyksiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   26
3164:            Mehujen hinnanerokorvauksen määräytymisperusteiden muutokset vuonna 1993 . . . . . . . . . . . . . . .                                       27
3165: 
3166:      Opetusministeriön hallinnonala • • • • • • • • • • • . • • • • . • • . • • • . • • • • • • • • • . • • . . . . . • • . • • • • . . • • •           29
3167:        Opetusministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     29
3168:            Valtion eläinlääketieteellinen opetus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            29
3169:            Erityisopetus ja erityisryhmien opetus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             29
3170:                                                                                                                                                               57
3171: 
3172:                                                                                                                                                      Sivu
3173: 
3174:     Maa· ja metsätalousministeriön hallinnonala • • • • • • • • • . • . • . . • • . . • • . • • . • • . • • • • • . . • • • • • • • . 30
3175:       Maa- ja metsätalousministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
3176:           Kalatalouden kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
3177:           Maatalouden tutkimus- ja tarkastuslaitokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
3178:           Metsätuhot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
3179: 
3180:     Liikenneministeriön hallinnonala • • • • • • • • • • • • • • • • • . • • • • • • • • . • . • • • • • • • • • • . . . • • • • . • • . • 35
3181:        Liikenneministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35
3182:            Posti- ja telelaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35
3183:            Valtion varojen käyUö radanpitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35
3184:            Säästömal1dollisuudet julkisen liikenteen tuessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
3185: 
3186:     Kauppa· ja teollisuusministeriön hallinnonala • • • • • • • • • • • • • . • • • . • • . . . . • . • • . . . • . • • . • . • • . • 37
3187:       Kauppa- ja teollisuusministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
3188:          Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan edistäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
3189:          Kuluuajal131linto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
3190: 
3191:     Sosiaali· ja terveysministeriön hallinnonala • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • . • • • . • • . • . • . • . • • • • 40
3192:        Sosiaali· ja terveysministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40
3193:            Sosiaalihuollon yksityiset palvelujen tuottajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40
3194:           Lasten päivähoito sekä perhepoliittisia tukimuotoja ja palveluja koskeva seurantajäljestelmä . . . . . . . 40
3195:            Vakuutustoiminnan valvonta ................................................... 41
3196:           Työeläkejäljestelmän ral10itus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42
3197: 
3198:     Työministeriön hallinnonala • • • . • • • • • . • . • • • . . . • . • • • • • • . • . . • • . • • . . • . . • • . • • . . . . • . • • • • 43
3199:           TyöUömyyden kustannusvaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43
3200:        Työministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44
3201:           Julkisen hallinnon työllisyyskehitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44
3202:           Työllisyys ja työvoimapoliittinen aikuiskoulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45
3203: 
3204:      Ympäristöministeriön hallinnonala •.•••••••.••••..••.••••••.••••••..••.••.•.••••.•••                                                                48
3205:        Ympäristöministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         48
3206:           Ympäristönsuojelu ..........................................................                                                                   48
3207:           Asuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       50
3208: 
3209:      Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt .•.•••.•••••••••.••••••.•••••...••••••••.•..•••..••                                                                54
3210:         Yleiskatsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   54
3211:         Valtionyhtiöiden kansainvälistyminen tytär- ja osakkuusyhtiöiden kannauavuuden näkökulmasta . . . . . .                                          54
3212:         Finnair Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   54
3213: 
3214: 
3215: 
3216: 
3217: 8 351103Z
3218:           K 11/1995 vp
3219: 
3220: 
3221: 
3222: 
3223: Valtiontili ntarkastaja i n
3224: 
3225:       kertomus
3226: 
3227: 
3228: 
3229: 
3230:                          HELSINKI 1995
3231:       ISSN 0355-2535
3232: PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI 1995
3233:                                      EDUSKUNNALLE
3234: 
3235:   Vuodeksi 1994 valitut valtiontilintarkastajat    tiontilintarkastajain johtosäännön 6 §:ssä määrä-
3236: antavat täten kunnioittavasti Eduskunnalle vai-    tyn kertomuksen, joka on järjestyksessä 75:s.
3237: 
3238:   Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1995
3239: 
3240: 
3241: 
3242: 
3243:                                          Kalevi Mattila
3244: 
3245: 
3246:                                                      ~,~~, L·,.,~z~~#-~
3247:             Lauri Metsämäki                                      Anna-Liisa Kasurinen
3248: 
3249: 
3250:   c;/3rk~                                                 ~QJ~.O,-v-~
3251:            Pentti Mäki-Hakola                                         Boris Renlund
3252: 
3253: 
3254: 
3255: 
3256:                                                                       Teuvo Mäkelä
3257:                                                                           JHTT
3258: 1
3259: 1
3260:  1
3261:   1
3262:   1
3263:    1
3264:     1
3265:     1
3266:      1
3267:       1
3268:       1
3269:        1
3270:         1
3271:         1
3272:          1
3273:           1
3274:           1
3275:            1
3276:             1
3277:             1
3278:              1
3279:               1
3280:               1
3281:                1
3282:                 1
3283:                 1
3284:                  1
3285:                   1
3286:                   1
3287:                    1
3288:              Parlamentaarisen valtiontilintarkastuksen vaiheita
3289: 
3290:     Parlamentaarisen tarkastuksen kehitys                  non, jonka perusteella ei kuitenkaan voitu var-
3291:                                                            sinaisesti arvostella valtion taloudenhoitoa, saa-
3292:      Kansan itseverotusoikeus on pohjolassa iki-           ti ryhtyä toimiin.
3293: vanha käytäntö ja kun veroihin suostuminen                     Venäjänvallan aikana ei asiantilaan saatu
3294: Ruotsi-Suomessa uuden ajan alkupuolella siir-              suurta parannusta. Valtiontalouden valvonnan
3295: tyi käräjiltä ja tilapäiskokouksilta valtiopäiville,       kannalta oli kuitenkin merkittävää, että vuoden
3296: heräsi näiden taholta myös vaatimus saada                  1869 V]:n 36 §:n mukaan valtiovaliokunnan oli
3297: tietää, mihin ja miten myönnettyjä verovaroja              saatava tieto valtiovaraston tilasta ja nähtävä tilit
3298: on käytetty. Jo vuoden 1647 valtiopäivillä esitet-         ja asiakirjat voidakseen antaa mietinnön siitä,
3299: tiin hallitusmuodosta laadittu epävirallinen mie-          miten varoja oli käytetty ja millä tavoin vakinais-
3300: tintö, että valtiovarain käytöstä olisi tehtävä tili       ten tulojen lisäksi tarvittavat varat oli hankitta-
3301: säätyjen valitsemille henkilöille, jotta säädyt            va. Säädyissä ryhdyttiin vähitellen myös kes-
3302: saisivat tietää, mihin niiden valtakunnan hyväk-           kustelemaan sekä esittämään huomautuksiakin
3303: si myöntämät verovarat käytettiin. Tämä ei kui-            valtiovarojen käytöstä. Vuoden 1882 valtiopäi-
3304: tenkaan johtanut toimenpiteisiin.                          vistä alkaen valtiovarain tilasta annettavaan ker-
3305:      Vapaudenajalla valtiopäivät saivat täydelli-          tomukseen liitettiin myös selvitys siitä, mitä
3306:  sen vallan valtion varojen käyttöön. Valtiopäi-           valtiopäivien lähinnä suostuntavarojen käytöstä
3307:  villä budjetin käsittelyn katsottiin kuuluvan sa-         esittämien huomautusten johdosta oli tehty.
3308:  laiselle valiokunnalle, josta talonpoikien edus-          Valtiopäivät saivat näin mahdollisuuden valvoa
3309:  tajat oli suljettu pois. Tämä valiokunta harjoitti        em. varojen käyttöä. Vuoden 1906 V]:n 43 §:ssä
3310:  finanssivalvontaakin ja suoritti tarkastuksia             tämä käytäntö sitten vahvistettiin kuitenkin si-
3311:  sekä päätti tarkastusten aiheuttamista toimenpi-          ten rajoitettuna, että valtiovarainvaliokunnalle
3312:  teistä. Tätä säätyjennimissä suoritettua finanssi-        tuli oikeus lausua mielipiteensä vain siitä, miten
3313:  valvontaa voidaan jo pitää parlamentaarisena              eduskunnan erityisiin tarkoituksiin myöntämiä
3314:  valtiontilintarkastuksena, joskin se oli kaukana          määrärahoja on käytetty.
3315:  täydellisyydestä, koska valvontavalta ei kuulu-               Vuoden 1907 valtiopäivillä valtiovarainvalio-
3316:  nut välittömästi valtiopäiville vaan salaiselle           kunta ehdotti sellaista lisäystä valtiopäiväjärjes-
3317:  valiokunnalle, jossa talonpoikaissääty ei ollut           tykseen, että eduskunta saisi valita asiantunte-
3318:  edustettuna.                                              via valtioreviisoreja toimittamaan valtiopäivien
3319:       Kustaa III:n vallankaappaus v. 1772 muutti           väliaikoina finanssihallinnon tarkastukseen tar-
3320:   tilannetta huomattavasti. Valtiontalouden tar-           peellisia esitöitä. Tällaisia toiveita oli aiemmin-
3321:   kastusvallasta jäi jäljelle vain se, että valtiovaras-    kin esitetty, mutta nytkään ne eivät toteutuneet.
3322:   ton tila oli näytettävä säätyjen salaiselle valio-       Valtiovarainvaliokunnan oli muiden tärkeiden
3323:   kunnalle. Tämä antoi säädyille lyhyen lausun-             tehtäviensä ohella edelleen paneuduttava tar-
3324: 
3325:  350889R
3326: 6
3327: 
3328: kastuksen suorittamiseen puutteellisen aineis-        toon (71 §), joka annettiin jo kolme kuukautta
3329: ton perusteella. Tuloksena oli toista sataa sivua     myöhemmin. Samanaikaisesti valtiontalouden
3330: pitkiä mietintöjä valtiovarain hoitoa koskevasta      oikeusperustelain kanssa tehtiin vuoden 1906
3331: kertomuksesta.                                        VJ:n 27 ja 43 §:ään muutokset, joilla säädeltiin
3332:                                                       valtiontilintarkastajien kertomuksen antamista
3333:     Valtiontilintarkastajat-instituution synty        eduskunnalle ja sen käsittelemistä yhdessä val-
3334:                                                       tiovarain tilaa koskevan hallituksen kertomuk-
3335:     Maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen           sen kanssa.
3336: ryhdyttiin Suomessa kiireesti valmistelemaan             Eduskunnalta saamansa tehtävän mukaisesti
3337: asiaankuuluvia muutoksia maan valtiosään-             valtiovarainvaliokunta laati ehdotuksen HM:n
3338: töön. Tärkeimpiä niistä oli valtiontaloutta kos-      71 §:ssä edellytetyksi valtiontilintarkastajain
3339: keva perusteellinen muutos siten, että edus-          johtosäännöksi ja esitti sen mietinnössään n:o
3340: kunta pääsi määräämään tulo- ja menoarviosta.         6/1919 vp. Eduskunta hyväksyi ehdotuksen
3341: Myös valtiontalouden valvontaa tehostettiin.          ainoassa käsittelyssä 7.11.1919. Eduskunnan
3342: Eduskunnan osuutta siinä parannettiin olennai-        hyväksymä johtosääntö julkaistiin Tasavallan
3343: sesti järjestämällä valmistelua varten vihdoin        Presidentin allekirjoittamana ja valtiovarainmi-
3344: valtiontilintarkastajat Uudistusta pidettiin niin     nisterin varmentamana asetuskokoelmassa
3345: kiireellisenä, että perustuslakikomitea laati siitä   27.1.1920. Tätä ennen valitsijamiehet olivat jo
3346: erillisen mietinnön keväällä 1917. Komitean           suorittaneet ensimmäisten valtiontilintarkasta-
3347: ehdottamaan lakiin valtiontalouden oikeuspe-          jien vaalin, jonka tuloksen eduskunta ilmoitti
3348: rusteista sisältyi myös säännös viidestä valtion-     16.12.1919. Vuodeksi 1920 valitut valtiontilin-
3349: tilintarkastajasta, jotka eduskunnan oli valittava    tarkastajat kokoontuivat järjestäytymiskokouk-
3350: jokaisilla valtiopäivillä. Tämä säännös lisättynä     seensa 17.12.1919.
3351: myös revisiolaitosta koskevalla momentilla si-
3352: sältyi miltei sellaisenaan myös hallitusmuotoeh-            Valtiontilintarkastajien toiminnasta
3353: dotukseen, jonka komitea sai valmiiksi saman
3354: vuoden syksyllä.                                          Valtiontilintarkastajain kertomus vuodelta
3355:     Pian sen jälkeen hallitus antoi eduskunnalle      1920 annettiin eduskunnalle vasta 14.12.1922.
3356: hallitusmuotoesityksen ja muutamaa päivää             Kertomuksen toimintakertomusosuudessa mai-
3357: myöhemmin lakiesityksen valtiontalouden oi-           nittiin valtiontilintarkastajien työskentelyä hai-
3358: keusperusteista (n:ot 1 ja 4/1917 II vp.). Perus-     tanneina tekijöinä mm. lukuisat henkilömuu-
3359: tuslakivaliokunta antoi 15.1.1919 mietintönsä         tokset (viidestä valitusta valtiontilintarkastajasta
3360: (n:o 3/1919 vp.) valtiontalouden oikeusperus-         kolme vaihtui toimikauden aikana), kokemuk-
3361: telaista. Siinä valiokunta puolsi valtiontilintar-    sen puute sekä valtion tilinpäätöksen myöhäs-
3362: kastajia koskevan säännöksen hyväksymistä li-         tyminen. Tilinpäätös valmistui vasta helmikuul-
3363: säten sitä koskevaan 15 §:ään lauseen myös            la 1922, minkä jälkeen kului vielä muutamia
3364: varamiesten valitsemisesta. Hallituksen esityk-       viikkoja, ennen kuin valtiontilintarkastajat sai-
3365: sen tavoin valiokunta katsoi valtiontilintarkasta-    vat käytettäväkseen puhtaaksikirjoitetun otteen
3366: jia tarvittavan eduskunnan määräysvallan tur-         siitä. Tästä syystä ja kun valtiontilintarkastajain
3367: vaamiseksi valtiontalouden alalla. Säännös val-       johtosäännön mukaan heidän olisi pitänyt suo-
3368: tiontilintarkastajista sisältyi uuteen hallitusmuo-   rittaa tehtävänsä 15 viikossa, valtiontilintarkas-
3369:                                                                                                            7
3370: 
3371: tajat joutuivat ehdottamaan eduskunnalle, että           eduskunnalle konekirjoitettuna samanaikaises-
3372: heidät oikeutettaisiin jatkamaan tehtävänsä              ti varsinaisen painetun kertomuksen kanssa.
3373: suorittamista vielä vuoden 1922 aikana. Edus-            Perusteluna poikkeukselliselle menettelylle oli
3374: kunta suostui tähän 2.12.1921.                           valtiontilintarkastajien mukaan se, että sotata-
3375:     Kertomusten viivästyminen jatkui vuodesta            louden tarkastuksen antamien "kertomusten si-
3376: toiseen, esim. vuotta 1921 koskeva kertomus              sältöä selostettaessa ei voida välttää sellaisten
3377: annettiin vasta 5.12.1923. Kertomusten antamis-          asiatietojen mainitsemista, joitten julkisuuteen
3378: ajankohdaksi vakiintui tarkastusvuotta toiseksi          saattaminen nykyoloissa ei ole suotavaa". Myö-
3379: seuraavan vuoden huhtikuun loppu. Eduskun-               hemmin tosin nämäkin selostukset painettiin.
3380: ta antoi vuosittain valtiontilintarkastajille oikeu-     Vuotta 1943 koskevasta kertomuksesta, joka
3381: den jatkaa työtään vielä tarkastettavaa vuotta           annettiin eduskunnalle 20.6.1946, lähtien näi-
3382: toiseksi seuraavan vuoden aikana.                        denkin tarkastusten sisältöä selostettiin varsi-
3383:     Alkuaikoina valtiontilintarkastajat näyttävät        naisessa kertomuksessa. Poikkeuksellisissa
3384: odottaneen hallituksen kertomusta valtiovarain           oloissa myös kertomuksen antamisajankohta
3385: hoidosta ja tilasta ennen varsinaiseen tarkastus-        myöhentyi ja vakiintui tarkastettavaa vuotta toi-
3386: työhönsä ryhtymistä. Valtiontilintarkastajain            seksi seuraavan vuoden kesäksi.
3387: kertomus perustui aluksi pelkästään valtionti-               Valtion revisiolaitos uudistettiin sotien jäl-
3388: lintarkastajien suorittamiin tarkastuksiin. Myö-         keen v. 1947, jolloin myös sotatalouden tarkas-
3389: hemmin alettiin kertomuksissa ottaa huomioon             tus -virasto lakkautettiin, ja perustettiin valtion-
3390: myös valtion revisiolaitoksen (nyk. valtionta-           talouden tarkastusvirasto. Tässä yhteydessä
3391: louden tarkastusvirasto) eri virastojen tilinpitoa       myös valtiontilintarkastajien asema ja toiminta
3392: koskevat kertomukset ja huomautukset (ks.                otettiin eduskunnan toimesta tarkasteltavaksi.
3393:  mm.Valtiontilintarkastajain kertomus vuodelta           Puhemiesneuvoston asettama eduskunnan re-
3394:  1928 s.6). Vuodelta 1929 annetusta kertomuk-            visiokomitea antoi mietintönsä 31.10.1949. Ko-
3395:  sesta lukien todetaan nimenomaisesti, että              mitea totesi valtiontilintarkastajien toiminnan
3396:  useat muistutuksista perustuvat niihin selostuk-        tapahtuneen käytännössä siten, että he olivat
3397:  siin, joita revisionilaitoksen ylireviisorit ovat       tutkineet valtiontalouden tarkastusvirastosta
3398:  tarkastuksistaan laatineet, sekä yleisen revisio-       heille lähetettyä aineistoa. Komitean ehdotuk-
3399:  nioikeuden valtiontilintarkastajille niiden joh-        sen mukaan valtiontilintarkastajien tuli itsensä-
3400:  dosta antamiin lausuntoihin.                            kin suorittaa tehokasta tarkastusta. Valtiontilin-
3401:      Kun sotien aikana (syksyllä 1941) perustet-         tarkastajien määrää ehdotettiin mm. lisättäväksi
3402:  tiin puolustuslaitoksen ja eräiden muiden val-          viidestä seitsemään ja heidän toimikautttaan
3403:  tion virastojen ja laitosten tarkastamista varten       pidennettäväksi koko vaalikaudeksi. Ettei va-
3404:  väliaikainen sotatalouden tarkastus -niminen            liokuntatyö häiritsisi valtiontilintarkastajana toi-
3405:  virasto, myös se toimitti valtiontilintarkastajille     mivan kansanedustajan tarkastajantehtävän
3406:  suorittamistaan tarkastuksista laaditut tarkastus-      suorittamista, ehdotettiin kiellettäväksi valtion-
3407:  kertomukset päätöksineen. Kuriositeettina mai-          tilintarkastajan toimiminen valiokuntien jäsene-
3408:  nittakoon, että puolustuslaitosta koskevien tar-        nä. Valtiontilintarkastajille ehdotettiin myös pe-
3409:  kastuskertomusten sisällöstä vuosiksi 1941 ja           rustettavaksi pysyvä kanslia. Kertomus kultakin
3410:  1942 valitut valtiontilintarkastajat liittivät kerto-   varainhoitovuodelta ehdotettiin annettavaksi
3411:  mukseensa erillisen selostuksen, joka annettiin         eduskunnalle seuraavan vuoden lokakuun 1.
3412: 8
3413: 
3414: 
3415: päivään mennessä, mutta myös erillisiä kerto-          muksiin aina vuodelta 1982 annettuun kerto-
3416: muksia voitiin antaa. Silloiset valtiontilintarkas-    mukseen asti, jolloin jälkitarkastus tässä muo-
3417: tajat asettuivat kuitenkin vastustamaan useita         dossa lopetettiin ja korvattiin tavanomaisen tar-
3418: komitean ehdotuksia.                                   kastuksen yhteydessä toimitettavilla selvityksil-
3419:     Puhemiesneuvoston ehdotuksesta eduskun-            lä. Jälkitarkastus sisältyy näin nykyisin varsinai-
3420: ta päätti vuoden 1950 valtiopäivillä, ryhtymättä       seen kertomusosaan, eikä siitä enää laadita
3421: sillä kertaa lainmuutoksiin, jättää valtiovarain-      erillistä selostusta. Kertomuksen sivumäärä li-
3422: valiokunnan tehtäväksi valmistella valtiontilin-       sääntyi, ja 1960-luvun loppupuolelta lähtien
3423: tarkastajien työn tehostamiseksi tarvittavat           sivumääräksi vakiintui 250--280. Yhtenä syynä
3424: muutosehdotukset valtiontilintarkastajain joh-         tähän oli se, että valtiontilintarkastajat entistä
3425: tosääntöön. Mitään olennaisia muutoksia edel-          enemmän pyrkivät suorittamaan omia tarkas-
3426: lisen johtosäännön määräyksiin ei kuitenkaan           tuksiaan ja selvityksiään vähentämättä kuiten-
3427: saatu aikaan.                                          kaan valtiontalouden tarkastusviraston toimitta-
3428:     Valtiontilintarkastajain 1950-luvun kerto-         maan aineistoon perustunutta osuutta. Sittem-
3429: muksista päätellen valtiontilintarkastajien käy-       min tätä osuutta on pyritty systemaattisesti vä-
3430: tännön toiminta jatkui entisellään, paitsi että        hentämään.
3431: kertomusten antaminen aikaistui uusitun johto-
3432: säännön mukaisesti tarkastettavaa vuotta toi-
3433:                                                          Valtiontilintarkastajain kanslian ja valtion-
3434: seksi seuraavan vuoden maaliskuuhun. Kerto-               tilintarkastajien toiminnan kehittäminen
3435: muksissa käsiteltiin eräissä tapauksissa myös
3436: sellaisia havaintoja ja muistutuksia, jotka koh-           Valtiontilintarkastajain kansliaa kehitettiin
3437: distuivat tarkastettavaa vuotta edeltäneeseen          1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla varsin voi-
3438: aikaan tai sen jälkeiseen aikaan, mihin uusittu        makkaasti. Kun kanslian henkilöstön määrä
3439: johtosääntö antoi mahdollisuuden. Kertomus-            vielä 1970-luvun alussa oli neljä henkeä, lisät-
3440: ten sivumääräksi vakiintui runsaat 100, kun            tiin henkilöstöä v. 1978 kahdella ja sen jälkeen
3441: kertomukset aiemmin olivat olleet useimmiten           vuosittain yhdellä, niin että v. 1984 kanslian
3442: vain 60--80 sivuisia. Eräänä syynä tähän lienee        henkilöstön määrä oli noussut 12:een. Nykyisin
3443: toiminnan tehostuminen sikäli, että valtiontilin-      kansliassa työskentelee 14 henkeä. Samalla kun
3444: tarkastajille oli vuoden 1951 johtosäännön sää-        kanslian henkilökunnan määrää lisättiin, kehitet-
3445: tämisen yhteydessä saatu kaksi virkamiestä kä-         tiin myös sen virkarakennetta ja organisaatiota.
3446: sittävä kanslia, kun aiemmat sihteerit olivat              Valtiontilintarkastajat pyrkivät entistä enem-
3447: olleet sivutoimisia.                                   män suorittamaan omia selvityksiään ja tarkas-
3448:     Valtiontilintarkastajain kertomuksen raken-        tuksiaan. Etenkin kanslian resurssien lisäämi-
3449: ne muuttui huomattavammin vasta vuodelta               sen jälkeen tähän on ollut hyvät mahdollisuu-
3450: 1963 annetussa kertomuksessa. Tällöin kerto-           det, ja valtiontalouden tarkastusviraston aineis-
3451: mukseen liitettiin erityinen jälkitarkastus-luku,      toon perustuvat valtiontilintarkastajien huo-
3452: jossa selvitettiin valtiontilintarkastajien vuosilta   mautukset ja kannanotot ovatkin nykyisin jo
3453: 1957---<51 antamissa kertomuksissa tehtyjen            varsin harvoja.
3454: huomautusten vaikutuksia valtionhallinnossa.               Vuodeksi 1980 valittujen valtiontilintarkasta-
3455: Jälkitarkastusta varten kansliaan oli palkattu         jien esitettyä eräitä muutoksia valtiontilintarkas-
3456: kolmas virkamies. Jälkitarkastus sisältyi kerta-       tajain johtosääntöön eduskunta päätti 30.3.1984
3457:                                                                                                         9
3458: 
3459: puhemiesneuvoston ehdotuksesta muuttaa                     Valtiontilintarkastajat pyysivätkin helmi-
3460: 8.6.1951 hyväksytyn johtosäännön eräitä mää-           kuussa 1988 valtiovarainministeriötä ryhtymään
3461: räyksiä. Muutoksella mm. varhennettiin valtion-        kiireellisiin toimiin valtiontilintarkastajien toi-
3462: tilintarkastajain kertomuksen antamisajankoh-          mivallan ulottamiseksi eräisiin valtion tukitoi-
3463: taa siten, että se on annettava varainhoitovuotta      miin. Aloitteen johdosta hallitus antoi asiaa
3464: seuraavan vuoden loppuun mennessä. Tätä                koskevan lakiesityksen eduskunnalle touko-
3465: ennen valtiontilintarkastajat olivat jo aikaista-      kuussa samana vuonna, ja eduskunta hyväksyi
3466: neet kertomuksensa antamisajankohtaa siten,            esityksen. Laki valtiontilintarkastajain oikeu-
3467: että kertomus vuodelta 1982 oli annettu edus-          desta tarkastaa eräitä valtion tukitoimia tuli
3468: kunnalle 9.12.1983.                                    voimaan 1.8.1988. Valtiontilintarkastajat saivat
3469:     Valtiontilintarkastajien valvontavallan ulko-      oikeuden tarkastaa budjettimäärärahasta tai sen
3470: puolella olivat koko ajan olleet valtionenem-          ulkopuolisesta valtion rahastosta annettavien
3471: mistöiset osakeyhtiöt, joiden toiminnan tarkas-        valtionapujen ja lainojen samoin kuin valtion
3472: tuksesta annettujen säännösten mukaan val-             antamien vakuuksien myöntämistä ja valvontaa
3473: tiontilintarkastajilla oli ollut oikeus tarkastaa      sekä tämän vaatimassa laajuudessa myös tällai-
3474: niitä vain valtiontalouden tarkastusviraston toi-      sen tuen ja lainan saajan taloutta ja toimintaa.
3475: mittamien selvitysten ja asiakirjojen kautta. La-      Tarkastusoikeus ei kuitenkaan ulotu yksityisiin
3476: kia valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden tar-          kotitalouksiin.
3477: kastuksesta muutettiin keväällä 1984 mm. siten,            Valtiontilintarkastajien yhdessä valtiontalou-
3478: että valtiontalouden tarkastusviraston lisäksi         den tarkastusviraston ja kunnallisten keskusjär-
3479:  myös valtionenemmistöisellä osakeyhtiöllä ja          jestöjen kanssa v. 1988 opetusministerille jättä-
3480:  sillä ministeriöllä, jonka hallinnonalaan ko. yh-     män aloitteen johdosta annettiin kesällä 1991
3481:  tiö kuuluu, on velvollisuus antaa valtiontilintar-    asetus julkishallinnon ja -talouden tilintarkasta-
3482:  kastajille näiden pyytämät, sanottuja yhtiöitä        jan (JHTT) tutkinnosta. Asetus tuli voimaan
3483:  koskevat selvitykset ja asiakirjat. Lisäksi selven-   1.1.1992. JHTT-tutkintoon tähtäävä koulutus
3484:  nettiin ja laajennettiin valtionenemmistöisen         aloitettiin Tampereen yliopiston julkishallinnon
3485:  osakeyhtiön käsitettä. Muutos tuli voimaan            ja -talouden tiedekunnan ja Helsingin kauppa-
3486:  1.7.1984.                                             korkeakoulun yhteistyönä Tampereen yliopis-
3487:      Valtiontilintarkastajain ja edelleen eduskun-     ton täydennyskoulutuskeskuksessa Hämeen-
3488:  nan puhemiesneuvoston aloitteesta asetettiin          linnassa noin vuotta myöhemmin. Syksyyn
3489:  syksyllä 1982 komitea, jonka tehtävänä oli selvit-    1995 mennessä on]HTT-merkintöjä myönnetty
3490:  tää valtiontalouden tarkastuksen tila ja epäkohdat    109 kpl.
3491:  sekä tehdä ehdotukset tarvittaviksi toimenpiteik-         Valtioneuvosto asetti 22.3.1989 komitean,
3492:  si. Komitea antoi mietintönsä 0984:30) kesä-          jonka tehtävänä oli laatia ehdotus hallitusmuo-
3493:  kuussa 1984 todeten valtiontilintarkastajain osalta   don V1 luvun, lähinnä sen tulo- ja menoarviota
3494:  yksimielisesti mm., että valtiontilintarkastajat ja   koskevien säännösten uudistamisesta. Komitea
3495:   heidän varamiehensä olisi valittava eduskunnan       totesi antamassaan mietinnössä (KM 1990:7)
3496:   jäsenistä koko vaalikaudeksi sekä että valtionti-    mm., että valtiontilintarkastajien toimivaltaa ja
3497:   lintarkastajien tarkastusoikeus valtionapuja saa-    tehtäviä koskeva hallitusmuodon 71 §:n 2 mo-
3498:   viin nähden tulisi saattaa yhdenmukaiseksi val-      mentin säännös oli vanhentunut ja että valtion-
3499:   tiontalouden tarkastusviraston kanssa.               tilintarkastajien tehtäväalue on ulotettu laajem-
3500: 
3501:  2 350889R
3502: 10
3503: 
3504: 
3505: malle kuin hallitusmuodossa säädettyyn valtio-           korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten asiantunte-
3506: varaston ja valtion tulo- ja menoarvion noudat-          musta, minkä lisäksi on voitu edistää parlamen-
3507: tamisen valvontaan. Koska valtiontilintarkasta-          taarisesta tilintarkastuksesta ja arvioinnista kiin-
3508: jat on asetettu jokaisilla varsinaisilla valtiopäivil-   nostuneen tutkijaverkoston syntymistä ja nos-
3509: lä, heidän toimintansa on rajoitettu varsin ly-          taa julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuk-
3510: hyeen kauteen. Komitea katsoi myös, että olisi           sen tieteellistä arvostusta ja kiinnostavuutta.
3511: tarkoituksenmukaista sallia mahdollisuus tilin-
3512: tarkastajien määrän lisäämiseen.
3513:                                                            Parlamentaarisen valtiontilintarkastuksen
3514:     Hallitusmuotoa ja siihen liittyviä eräitä muita                edelleen kehittäminen
3515: säädöksiä sittemmin uudistettaessa muutettiin-
3516: kin hallitusmuodon 71 § nykyiseen muotoonsa.                 Valtiovarainvaliokunta esitti mietinnöissään
3517: Tässä yhteydessä lisättiin valtiopäiväjärjestyk-         24 ja 29/12.6.1992 valtiontilintarkastajien toi-
3518: seen uusi 88 a §, jonka mukaan vaalikauden               minnalle ja siihen Iiittyvälie raportoinnille kehit-
3519: ensimmäisillä valtiopäivillä on asetettava edus-         tämisvaatimuksia. Valiokunta katsoi mm. ajalli-
3520: kunnan keskuudesta vähintään viisi valtionti-            sen eron tehdyistä päätöksistä ja toimenpiteistä
3521: lintarkastajaa, joiden vaalin toimittaa eduskun-         niiden tarkastamiseen olevan liian pitkän pi-
3522: ta, jos se on vaalista yksimielinen. Jollei edus-        täen ongelmana myös sitä, että valtiontalouden
3523: kunta voi sopia valittavista, vaalin toimittavat         tarkastusviraston tarkastuskertomukset tulevat
3524: valitsijamiehet, tarvittaessa suhteellisilla vaaleil-    eduskunnan tietoon ainoastaan valtiontilintar-
3525: la. Samassa järjestyksessä valitaan yhtä monta           kastajien kertomuksen välityksellä.
3526: varajäsentä. Säännöksen mukaan eduskunta                     Valiokunta kiinnitti huomiota valtiontilintar-
3527: vahvistaa tilintarkastajien johtosäännön.                kastajien ja tarkastusviraston tehtävien ja tarkas-
3528:     Myös valtiontilintarkastajain johtosääntöä           tuskohteiden päällekkäisyydestä johtuvaan on-
3529: uudistettiin siten, että siinä vahvistettiin valtion-    gelmaan, todeten valtionhallinnon päällekkäi-
3530: tilintarkastajain ja heidän varajäsentensä mää-          syyksien purkamisen myös tarkastustoiminnan
3531: räksi viisi. Tilintarkastajain toimikausi säädettiin     osalta tarpeelliseksi ja kiirehti valtiontalouden
3532: alkavaksi kansanedustajan vaaleja seuraavan              tarkastusviraston aseman uudelleen järjestämis-
3533: vuoden alussa ja päättyväksi sen kalenterivuo-           tä.
3534: den lopussa, jolloin seuraavat vaalit toimite-               Valtiovarainvaliokunta edellytti mietinnös-
3535: taan. Tilintarkastajain tehtävä säädettiin päätty-       sään 45/9.10.1992, että hallitus ryhtyy viipymät-
3536: väksi, kun viimeinen kertomus heidän toimi-              tä toimiin valtiontalouden tarkastuksen irrotta-
3537: kaudeltaan on annettu eduskunnalle.                      miseksi hallituksen alaisuudesta ja valtiontalou-
3538:     Valtiontilintarkastajilla on ollut käytössään        den tarkastusviraston siirtämiseksi eduskunnan
3539: vuodesta 1992lähtien erityinen tutkimusmäärä-            yhteyteen.
3540: raha, jonka avulla on voitu ostaa tutkimuspalve-             Valtiovarainvaliokunta totesi mietinnössään
3541: luja korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista.             20/3.6.1993 eduskunnan yhtyneen valiokun-
3542: Vuosittain on rahoitettu 4-5 tutkimushanketta,           nan kantaan tarkastusviraston irrottamiseksi
3543: jotka ovat kohdistuneet valtiontilintarkastajain         hallituksen alaisuudesta. Tässä mietinnössä va-
3544: erikseen määrittelemille painopistealueille. Ra-         liokunta edellytti, että hallitus välittömästi ryh-
3545: hoittamiensa tutkimusten avulla valtiontilintar-         tyy konkreettisiin toimenpiteisiin valtiovarain-
3546: kastajat ovat saaneet käyttöönsä yliopistojen,           valiokunnan aikaisemmissa mietinnöissä julki-
3547:                                                                                                       11
3548: 
3549: lausutun, eduskunnan yksimielisesti hyväksy-           hallinnossa on tarpeen vahvistaa ja että parhai-
3550: män tahdon toteuttamiseksi.                            ten tämä voisi tapahtua eduskunnan yhteydes-
3551:     Kun hallitus ei ryhtynyt eduskunnan päätök-        sä toimivassa tarkastusyksikössä. Valiokunta
3552: sen edellyttämiin toimiin, laadittiin valtiontilin-    piti aloitteessa ehdotetun uudistuksen perusaja-
3553: tarkastajien toimeksiannosta virkamiestyönä            lusta periaatteessa kannatettavana. Valiokunta
3554: muistio tarkastustoiminnan uudelleenorgani-            katsoi kuitenkin, ettei tarkastustoiminnan orga-
3555: sointimalliksi. Muistiossa valtiontalouden val-        nisointia koskevaa uudistusta voitu toteuttaa
3556: vonta ja tarkastus esitettiin keskitettäväksi edus-    tehdyn lakialoitteen pohjalta, koska tarvittavien
3557: kunnan yhteyteen perustettavaan virastoon.             säännösten laatiminen ja asianmukainen säätä-
3558: Samalla esitettiin lakkautettaviksi valtiontilintar-   minen vaati jatkovalmistelua. Eduskunta hylkä-
3559: kastajat-instituutio ja sitä avustava kanslia sekä     si lakialoitteen hyväksyen samalla valtiovarain-
3560: valtiontalouden tarkastusvirasto. Valtiontilintar-     valiokunnan mietintöön sisältyneen ehdotuk-
3561: kastajat jättivät muistion valtiovarainministeriöl-    sen, "että puhemiesneuvosto asettaa valtionta-
3562: le marraskuussa 1993. Sittemmin valtiontilintar-       louden tarkastuksen parlamentarisointia tar-
3563: kastajat lähettivät asiassa aloitteen eduskunnal-      koittavan uudistuksen säädösvalmistelu-ja täy-
3564: le 15.2.1994.                                          täntöönpanotoimia varten toimikunnan. Toimi-
3565:     Eduskunnan puhemiesneuvosto totesi, saa-           kunnan tulee tehdä ehdotuksensa siten, että
3566: tuaan eduskuntaryhmien lausunnot muistioon             uusi virasto voi aloittaa toimintansa 1.1.1997".
3567: sisältyvistä ehdotuksista yleisarviona, että edus-     Puhemiesneuvosto asetti 17.2.1995 valtionta-
3568: kuntaryhmien lausunnoissa suhtauduttiin                louden tarkastuksen organisointia selvittävän
3569: myönteisesti tarkastustoiminnan keskittämi-            toimikunnan, jonka tehtävänä on valtiovarain-
3570: seen ja siirtämiseen eduskunnan alaisuuteen.           valiokunnan em. mietinnön pohjalta selvittää,
3571: Puhemiesneuvosto ehdotti 19.4.1994 pääminis-           miten valtiontalouden tarkastustoimen organi-
3572: terille lähettämässään kirjelmässä, että päämi-        saatiota olisi uudistettava, niin että tarkastus-
3573: nisteri ryhtyisi toimenpiteisiin asiaa koskevan        tointa voitaisiin hoitaa ja hallinnaida tarkoituk-
3574: jatkovalmistelun käynnistämiseksi siten, että          senmukaisimmalla tavalla nykyiset olosuhteet
3575: hallituksen esitys asiasta voitaisiin antaa edus-      ja tulevat kehittämistarpeet huomioon ottaen.
3576: kunnalle niin hyvissä ajoin, että se ehdittäisiin      Toimikunnan on jätettävä ehdotuksensa puhe-
3577:  käsitellä vuoden 1994 valtiopäivillä. Asian käsit-    miesneuvostolle maaliskuun 1996 loppuun
3578:  tely ei kuitenkaan edennyt.                           mennessä.
3579:     Tammikuussa 1995 jättivät valtiontilintarkas-
3580:  tajina toimivat kansanedustajat eduskunnalle          Lähteet:
3581:  lakialoitteen (LA 108/1994 vp.) tavoitteenaan         Purhonen, Eino: Parlamentaarinen valtiontilin-
3582:  saada aikaan lainsäädäntö, jonka avulla Suo-          tarkastus Suomen valtiontalouden valvontajär-
3583:  men valtiontalouden tarkastusta kehitetään ny-        jestelmässä. Vammala 1955
3584:  kyajan vaatimuksia vastaavaksi. Aloite pohjau-        Kastari, Paavo: Eduskuntaan läheisesti liittyvät
3585:  tui em. valtiontilintarkastajien toimeksiannosta      laitokset ja erikoiselimet. Suomen kansanedus-
3586:  laadittuun muistioon.                                 tuslaitoksen historia, osa XI, 4. luku. Helsinki
3587:     Asian johdosta antamassaan mietinnössä             1977
3588:  (VaVM 99/1994 vp.) valtiovarainvaliokunta kat-        Valtiontilintarkastajain kertomukset vuosilta
3589:  soi, että ulkoisen tarkastuksen asemaa valtion-       1920--1994
3590:                                                                                                        13
3591: 
3592: 
3593: 
3594: 
3595:                 Vuoden 1994 valtiontilintarkastajien toiminta
3596: 
3597:              Valtiontilintarkastajat                  johon ovat kuuluneet tarkastusneuvos Ilkka
3598:                                                       Tenhiälä JHTT, ylitarkastajat Jarmo Laine ja
3599:    Eduskunnan         valitsijamiehet    valitsivat   Senja Kolehmainen sekä tarkastaja Marjatta
3600: 1.12.1992 valtiontilintarkastajiksi toimikaudek-      Mylly.
3601: si, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1993 ja               Valtiontilintarkastajien  tarkastustoimintaa
3602: päättyy sen kalenterivuoden lopussa, jolloin          palvelevasta tutkimustoiminnasta sekä valtion-
3603: seuraavat kansanedustajain vaalit toimitetaan,        tilintarkastajien ja heidän kansliansa pitkän ai-
3604: kansanedustajat Lauri Metsämäen, Anna-Liisa           kavälin suunnittelusta on vastannut tarkastus-
3605: Kasurisen, Kalevi Mattilan, Pentti Mäki-Hakolan       neuvos Mauri Lehmusto.Valtiontilintarkastajien
3606: ja Boris Renlundin sekä valtiontilintarkastajien      kokousten sihteerinä on toiminut hallintoylitar-
3607: varajäseniksi kansanedustajat Iivo Polven, Ola-       kastaja Jorma Syväoja, joka on vastannut myös
3608: vi Ala-Nissilän, Rose-Marie Björkenheimin,            suunnittelutehtävistä sekä kanslian yleisistä toi-
3609: Oiva Savelan ja Bjarne Kalliksen.                     minnoista apunaan tarkastaja Tuija Myllyvuori,
3610:     Valtiontilintarkastajat valitsivat kokoukses-     apulaistarkastaja Jaana Holmberg ja toimis-
3611: saan 15.12.1992 puheenjohtajakseen Kalevi             tosihteeri Marja Huovila sekä tilapäinen määrä-
3612: Mattilan ja varapuheenjohtajakseen Lauri Met-         aikainen toimistosihteeri Ulla Taari.
3613: sämäen. Tarkastustoimintaansa varten valtionti-
3614: lintarkastajat ovat olleet jakaantuneina kahteen
3615:                                                         Yhteistoiminta valtiontalouden tarkastus-
3616: tarkastusjaostoon. Ensimmäiseen jaostoon ovat                        viraston kanssa
3617: kuuluneet Mattila, Mäki-Hakola ja Kasurinen
3618: sekä toiseen Metsämäki ja Renlund.                       Valtiontilintarkastajien ja valtiontalouden tar-
3619:                                                       kastusviraston johdon väliset neuvottelut järjes-
3620:         Valtiontilintarkastajain kanslia              tettiin 17.11.1994 ja 4.5.1995. Tilaisuuksissa
3621:                                                       neuvoteltiin vuotta 1994 koskevista tarkastus-
3622:    Valtiontilintarkastajien apuna toimii kanslia,     suunnitelmista ja sovittiin työnjaosta päällek-
3623: jossa on 14 pysyvää virkaa. Kanslian päällikkö-       käisten tarkastusten välttämiseksi. Neuvottelus-
3624: nä toimii kanslian esimies, tarkastusneuvos           sa käsiteltiin myös valtiontilintarkastajien tilaus-
3625: Teuvo Mäkelä JHTT. Valtiontilintarkastajien           tutkimustoimintaa sekä valtiontalouden tarkas-
3626: ensimmäistä tarkastusjaostoa on avustanut             tuksen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.
3627: kanslian I jaosto, johon ovat kuuluneet tarkas-       Muutoin yhteistoiminta valtiontalouden tarkas-
3628: tusneuvos Asko Valkosalo JHTT, ylitarkastajat         tusviraston kanssa on jatkunut entiseen tapaan
3629: Kari Kauppinen ja Kaj Laine sekä tarkastaja           siten, että tarkastusvirasto on toimittanut val-
3630: Marjaana Solanne. Valtiontilintarkastajien toista     tiontilintarkastajille kaikki antamansa kerto-
3631: tarkastusjaostoa on avustanut kanslian II jaosto,     mukset selityksineen, lausuntoineen ja päätök-
3632: 14
3633: 
3634: sineen. Vuoden 1994 valtiontilintarkastajien toi-      27.1.1995, Metsäntutkimuslaitoksessa 1.2.1995,
3635: mikauden aikana tarkastusvirasto antoi kaik-           keskusrikospoliisissa 8.2.1995, valtioneuvoston
3636: kiaan 157 tarkastuskertomustaan, selvitystään,         kansliassa 10.2.1995, sosiaali- ja terveysministe-
3637: lausuntoaan tai aloitettaan tiedoksi valtiontilin-     riössä 15.2.1995, opetushallituksessa 17.2.1995,
3638: tarkastajille. Tarkastuskertomuksista on hallin-       oikeusministeriössä 24.2.1995, sisäasiainminis-
3639: nonalakohtainen luettelo tämän kertomuksen             teriössä ja liikenneministeriössä 1.3.1995, Tek-
3640: yleisessä osassa. Valtiontilintarkastajain kanslia     nologian kehittämiskeskuksessa ja puolustus-
3641: on yhteistoiminnassa eduskunnan atk-yksikön            ministeriössä 8.3.1995, Terveydenhuollon oi-
3642: ja valtiontalouden tarkastusviraston kanssa jat-       keusturvakeskuksessa 15.3.1995, opetusminis-
3643: kanut tarkastusviraston julkisen tekstitietokan-       teriössä sekä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja
3644: nan siirtämistä myös kansanedustajien käyt-            kehittämiskeskuksessa 21.3.1995, Hallinnon
3645: töön osana eduskunnan tietojärjestelmää. Jär-          kehittämiskeskuksessa sekä maa- ja metsäta-
3646: jestelmä saatiin valmiiksi syksyllä 1995.              lousministeriössä 22.3.1995, korkeimmassa hal-
3647:                                                        linto-oikeudessa ja ulkoasiainministeriässä
3648:      Valtiontilintarkastajien tarkastustoiminta        5.4.1995, kauppa- ja teollisuusministeriössä
3649:                                                        seka Suomen ympäristökeskuksessa 19.4.1995,
3650:    Valtiontilintarkastajat päättivät kokoukses-        Telehallintokeskuksessa ja ympäristöministe-
3651: saan 7.6.1994loppuvuotta 1994 koskevasta toi-          riössä 26.4.1995, Suomen PT Oy:ssä ja valtio-
3652: mintasuunnitelmastaan ja siihen liittyvistä tar-       konttorissa 3.5.1995, valtiovarainministeriössä
3653: kastusmatkoistaan syyskaudella 1994. Joulu-            9.5.1995, työministeriössä 10.5.1995 ja Oy Yleis-
3654: kuussa 1994 pitämissään kokouksissa valtionti-         radio Ab:ssä 17.5.1995. Tämän lisäksi valtionti-
3655: lintarkastajat päättivät vuoteen 1994 kohdistu-        lintarkastajat ovat kokouksissaan kuulleet asi-
3656: van tarkastuksen yhteydessä esille otettavat           antuntijoina ylijohtaja Tarmo Pukkilaa ja halli-
3657: kaikkia hallinnonaloja koskevat selvitysaiheet         tusneuvos Jorma Heikkilää sosiaali- ja terveys-
3658: ja eri hallinnonaloja koskevat erityiskysymyk-         ministeriöstä, toimitusjohtaja Terho Saloa Ra-
3659: set. Näitä koskevat selvityspyynnöt käsiteltiin        kennusteollisuuden Keskusliitosta ja II puheen-
3660: valtiontilintarkastajien kokouksissa ja lähetet-       johtaja Hannu Koskea Rakennusliitosta, pää-
3661: tiin ministeriöille ja virastoille joulukuussa 1994.   johtaja Tapio Leskistä ja tarkastusneuvos Erkki
3662: Valtiontilintarkastajat päättivät vuotta 1994 kos-     Mäki-Rantaa valtiontalouden tarkastusvirastos-
3663: kevasta toimintasuunnitelmastaan lopullisesti          ta sekä pääministeri Paavo Lipposta.
3664: kokouksessaan 10.1.1995. Valtiontilintarkasta-            Kotimaiset tarkastusmatkat tehtiin Keski-
3665: jat aloittivat piiri- ja paikallishallinnon tarkas-    Suomen, Kuopion ja Oulun lääneihin. Keski-
3666: tukset lokakuussa 1994 ja ministeriöiden tarkas-       Suomen lääniin 5.--6.10.1994 tehdyn tarkastus-
3667: tukset tammikuussa 1995.                               matkan kohteina olivat lääninhallituksen ohella
3668:     Valtiontilintarkastajat ovat toimikautensa         seuraavat virastot ja laitokset: Jyväskylän yli-
3669: ajan seuranneet valtionhallinnon varainkäyttöä         opisto, Ilmavoimien esikunta, Ammatillinen
3670: ja taloudenhoitoa käymällä läpi valtiovarainmi-        opettajakorkeakoulu, Keskusrikospoliisin Jy-
3671: nisteriön raha-asiainkäsittelyn ja valtioneuvos-       väskylän aluetoimisto, Keski-Suomen lääninve-
3672: ton raha-asiainvaliokunnan esityslistat Toimi-         rovirasto, Petäjäveden kunta (terveysasema ja
3673: kautenaan valtiontilintarkastajat ovat toimitta-       vanhainkoti), Keski-Suomen maaseutuelinkei-
3674: neet tarkastuksen korkeimmassa oikeudessa              nopiiri, kauppa- ja teollisuusministeriön yritys-
3675:                                                                                                      15
3676: 
3677: 
3678: palvelun Keski-Suomen piiritoimisto ja Jyväs-         tarkastuskäynnin yhteydessä käsiteltiin hallin-
3679: kylän lentoasema.                                     nonalan keskeisiä hankkeita ja suunnitelmia
3680:    Kuopion lääniin 12.-13.10.1994 tehdyn tar-         kertomusvuonna, valtionhallinnon ulkoisen
3681: kastusmatkan kohteina olivat lääninhallituksen        tiedotuksen periaatteita ja valtioneuvoston mui-
3682: lisäksi Kuopion yliopisto, Pohjois-Savon liitto,      hin menoihin kohdistuvia eräitä kysymyksiä.
3683: Valtion pelastuskoulu, Pohjois-Savon ammatti-             Dlkoasiainministeriöön suoritetulla tarkas-
3684: korkeakoulu, Kuopion poliisilaitos, Itä-Suomen        tuskäynnillä perehdyttiin ministeriön tehtäviin
3685: hovioikeus, Kuopion postikeskus, kauppa- ja           ED-asioiden valmistelussa, hoidossa ja koordi-
3686: teollisuusministeriön yrityspalvelun Kuopion          noinnissa sekä käsiteltiin kehitysyhteistyön ta-
3687: piiritoimisto, Kuopion kaupungin sosiaalikes-         voitteita ja suuntaamista. Tämän lisäksi valtion-
3688: kus ja Kuopion maaseutuelinkeinopiiri.                tilintarkastajat ovat selvittäneet yksityiskohtai-
3689:    Oulun lääniin 19.-20.10.1994 tehdyn tar-           semmin kehitysyhteistyötä, edustustoverkostoa
3690: kastusmatkan kohteina olivat lääninhallituksen        ja ulkomaanedustuksen korvausjärjestelmää.
3691: ohella Pohjoisen maanpuolustusalueen esikun-              Oikeusministeriöön tehdyn tarkastuskäyn-
3692: ta, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun yliopisto,       nin yhteydessä käsiteltiin hallinnonalan keskei-
3693: Oulun lastentarhanopettajaopisto, Oulun vero-         siä tapahtumia kertomusvuonna, rikoslain uu-
3694: virasto, Oulun käräjäoikeus, Oulun työvoima-          distusta, syyttäjälaitoksen toimintaa ja vankein-
3695: piiri ja Oulun työvoimatoimisto, metsähallituk-       hoitoa. Ylimmissä oikeusasteissa käsiteltiin nii-
3696: sen Oulun toimipaikka, Valtion teknillisen tut-       den työtilannetta ja tulosjohtamista sekä oi-
3697: kimuskeskuksen Oulun toimipaikka ja Pohjan-           keuslaitosuudistusta ja integraatiokehityksen
3698: lahden merenkulkupiirin aluetoimisto.                 vaikutuksia.
3699:     Lisäksi tehtiin ulkoasiainhallinnon tarkastuk-        Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat
3700: seen liittyvä tarkastusmatka Tansaniaan (Dar es       paneutuneet oikeuspolitiikkaan, muutoksen-
3701: Salaam, Sansibar), Keniaan (Nairobi), Etelä-          hakujärjestelmän kehittämiseen sekä ulosotto-
3702: Afrikan tasavaltaan (Pretoria, Kapkaupunki) ja        toimeen liittyviin kysymyksiin.
3703:  Namibiaan (Windhoek). Matkasta laadittu tar-             Sisäasiainministeriöön tehdyllä tarkastus-
3704:  kastusmuistio käsiteltiin valtiontilintarkastajien   käynnillä käsiteltiin hallinnonalan keskeisiä ta-
3705:  kokouksessa 31.8.1995 ja lähetettiin ulkoasiain-     pahtumia kertomusvuonna, hallinnon kehittä-
3706:  ministeriölle lisäselvityksiä varten. Tarkastuk-     mistä, ED-jäsenyyden vaikutuksia, ED-rahoitus-
3707: sissa esille tulleita asioita käsitellään jäljempä-   ta ja ulkomaalaishallintoa. Toimikaudellaan
3708:  nä.                                                  valtiontilintarkastajat ovat selvittäneet myös
3709:                                                       aluehallinnon kehittämistä, keskusrikospoliisin
3710:      Toimikauden aikana esillä olleet asiat           toimintaa ja huumausainerikollisuutta.
3711:                                                           Puolustusministeriöön suoritetulla tarkastus-
3712:    Valtiontilintarkastajat ovat toimikaudellaan       käynnillä valtiontilintarkastajat saivat selvityk-
3713: tarkastaneet talousarvion noudattamista, val-         set tulosjohtamiskokemuksista, sotilasasiamies-
3714: tion lainanantoa, valtion korkotukia ja valtion-      toiminnasta, upseerien siirtymävelvollisuuden
3715: velkaa. Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat       eduista ja haitoista sekä puolustushallinnon
3716: ovat selvittäneet valtioneuvoston kanslian toi-       virka-asunnoista ja niiden vuokrauksesta. Tä-
3717: mitiloja ja hallituksen toimintasuunnitelman          män lisäksi on käsitelty puolustusvoimien var-
3718: kehittämistä. Valtioneuvoston kansliaan tehdyn        tiointi- ja palvelusjärjestelmän kehittämistä sekä
3719: 16
3720: 
3721: 
3722: puolustushallinnon maa- ja metsäomaisuuden           sekä metsäpolitiikan painoalueita ja valvonta-
3723: käyttöä, hoitoa ja organisaatiota.                   järjestelmien kehittämistä. Toimikaudellaan
3724:    Valtiovarainministeriön tarkastuskäynnillä        valtiotilintarkastajat ovat selvittäneet myös met-
3725: valtiontilintarkastajat kuulivat talouspoliittisen   säpolitiikkaa, maa- ja metsätaloushallinnon tut-
3726: katsauksen, saivat selvitykset ministeriön toi-      kimustoimintaa, erityisesti metsäntutkimusta,
3727: minnasta, valtion kassatalouden ja kassareser-       sekä ohjausta ja valvontaa.
3728: vien kehityksestä, valtion työnantajatehtävien           Liikenneministeriön tarkastuskäynnillä val-
3729: painopistealueista, veropolitiikasta ja EU:lta       tiontilintarkastajat saivat selvityksen hallinnon-
3730: saatavan 280 miljoonan ecun suuruisen kor-           alan keskeisistä tapahtumista kertomusvuonna,
3731: vauksen budjetoinnista. Tämän lisäksi on käsi-       televiestinnän hinnoittelusta ja verotuksesta,
3732: telty keskushallinnon organisaatiouudistusten        rataverkon tilasta sekä autolauttaliikenteen tur-
3733: toteutumista, taloudellisia suhdanteita ja talous-   vallisuudesta. Toimikaudellaan valtiontilintar-
3734: politiikan linjaa, valtion koulutus- ja konsul-      kastajat ovat selvittäneet Suomen tietoliikennet-
3735: tointipalveluja sekä valtion eläkepolitiikan ke-     tä, tulosohjauksen käyttöönottoa ja lupapoli-
3736: hittämistä. Hallinnon kehittämiskeskukseen           tiikkaa hallinnonalalla sekä Suomen tieverkon
3737: tehdyllä tarkastuskäynnillä tarkastettiin keskuk-    tilaa ja tielaitoksen toimintaa.
3738: sen maksullista palvelutoimintaa ja kannatta-            Kauppa- ja teollisuusministeriön tarkastus-
3739: vuutta, koulutus- ja konsultointipalvelujen vai-     käynnillä käsiteltiin hallinnonalan keskeisiä ta-
3740: kuttavuutta, keskuksen vaikutusmahdollisuuk-         pahtumia, kansainvälistymisen vaikutuksia toi-
3741: sia valtionhallinnossa sekä kansainvälistä yh-       mintaan, tilintarkastusjärjestelmien yhtenäistä-
3742: teistyötä.                                           mistä ja puun käytön lisäämistä. Toimikaudel-
3743:    Valtiokonttoriin tehdyllä tarkastuskäynnillä      laan valtiontilintarkastajat ovat selvitelleet Hor-
3744: selviteltiin valtion eläkejärjestelmän toimivuutta   net-hävittäjähankinnan vastakauppoja koske-
3745: ja kehittämistarpeita, valtion kassataloutta ja      van sopimuksen toteutumista, Teknologian ke-
3746: kassareservin kehitystä, valtion työnantajateh-      hittämiskeskuksen toimintaa, viennin edistä-
3747: täviä, aravalainojen arvopaperistamista ja val-      mistä sekä kauppa- ja teollisuusministeriön ja
3748: tion kirjanpidon uudistusta.                         sen alaisten virastojen ja laitosten edustusauto-
3749:     Opetusministeriöön tehdyn tarkastuskäyn-         jen hankintoja.
3750: nin yhteydessä käsiteltiin mm. opetusministe-            Sosiaali- ja terveysministeriön tarkastuksen
3751: riön hallinnonalan säästöjä, korkeakoulupolitii-     yhteydessä käsiteltiin hallinnonalan tapahtumia
3752: kan kansainvälistä arviointia sekä liikunta- ja      kertomusvuonna, vakuutustoiminnan valvon-
3753: nuorisotyötä. Toimikaudellaan valtiontilintar-       taa, sairaiden ja vanhusten omaishoitoa, sosiaa-
3754: kastajat ovat perehtyneet lisäksi korkeakoulu-       listen tulonsiirtojen kannustinvaikutuksia sekä
3755: laitoksen kehitykseen, ammattikorkeakouluko-         nuorten päihteiden käyttöä. Toimikaudellaan
3756: keiluun, yliopistojen ja korkeakoulujen aikuis-      valtiontilintarkastajat ovat selvittäneet sosiaali-
3757: koulutukseen sekä opiskelijoiden taloudellisen       ja terveysministeriön valtionosuusuudistusta,
3758: aseman kehitykseen.                                  työttömien toimeentuloturvaa sekä sosiaali- ja
3759:     Maa- ja metsätalousministeriöön tehdyn tar-      terveyspalvelujen kehittämistä.
3760: kastuskäynnin yhteydessä käsiteltiin hallinnon-          Työministeriöön tehdyn tarkastuskäynnin
3761: alan keskeisiä tapahtumia kertomusvuonna,            yhteydessä käsiteltiin hallinnonalan keskeisiä
3762: Euroopan integraatiokehityksen vaikutuksia           kehittämishankkeita ja suunnitelmia, Tasaval-
3763: elintarviketalouteen ja ministeriön toimintaan       lan Presidentin työllisyystyöryhmän selvitystä
3764:                                                                                                      17
3765: 
3766: sekä työelämän laatuun ja työympäristöön vai-         jestelmien yhtenäistämistyöryhmä 1994:n muis-
3767: kuttamista. Lisäksi valtiontilintarkastajat ovat      tiosta. Valtiontilintarkastajat antoivat pyydetyn
3768: selvitelleet työllisyyden kehitystä, naisten työt-    lausunnon 14.3.1995.
3769: tömyyttä ja rakennusalan työttömyyden kehi-              Valtiovarainministeriö pyysi valtiontilintar-
3770: tystä, ohjaavaa koulutusta ja sen erityispiirteitä    kastajien lausuntoa Suomen Kuntaliiton aloit-
3771: sekä työllistämistukien ja työttömyysturvan           teesta julkishallinnon ja -talouden tilintarkasta-
3772: väärinkäytöksiä.                                      jan tutkinnosta annetun asetuksen muuttami-
3773:     Ympäristöministeriön tarkastuksen yhtey-          seksi. Valtiontilintarkastajat antoivat pyydetyn
3774: dessä käsiteltiin mm. hallinnonalan säästöjä ja       lausunnon 9.5.1995.
3775: asumisen kokonaistuen kehitystä. Toimikau-               Lisäksi valtiovarainministeriö pyysi valtionti-
3776: dellaan valtiontilintarkastajat ovat perehtyneet      lintarkastajien lausuntoa JHTT-tutkinnon sisäl-
3777: myös luonnonsuojelun kansainvälisiin velvoit-         löstä annetun valtiovarainministeriön päätök-
3778: teisiin, luonnonsuojelulain kokonaisuudistuk-         sen muuttamisesta tehdystä ehdotuksesta sekä
3779: sen valmisteluun, rantojen suojeluun ja ympä-         sisäisen valvonnan työryhmän muistiosta. Val-
3780: ristövaikutusten arviointijärjestelmän toimivuu-      tiontilintarkastajat antoivat nämä lausunnot
3781: teen.                                                 31.10.1995.
3782:     Valtiontilintarkastajat tarkastelivat toimikau-      Kauppa- ja teollisuusministeriö pyysi lausun-
3783: dellaan valtionyhtiöiden taloudellisen tilan ke-      toa luonnoksesta kauppa- ja teollisuusministe-
3784: hitystä ja organisaatiomuutoksia, yhtiöiden ja        riön päätökseksi KHT- ja HTM-tutkintojen sisäl-
3785: valtion keskinäisiä rahoitussuhteita, valtionyh-      löstä. Valtiontilintarkastajat antoivat lausunnon
3786: tiöiden toimivan johdon palkkausetuja sekä            7.11.1995.
3787: valtionyhtiöiden omistuspohjan laajentamista.
3788:     Valtiontilintarkastajat ovat vuoden 1994 tar-                    TLJtkjmustoiminta
3789:  kastusten yhteydessä seuranneet myös aiempi-
3790:  na vuosina tehtyjen muistutusten ja huomautus-          Valtiontilintarkastajien v. 1994 rahoittamia
3791:  ten huomioon ottamista valtionhallinnossa. Mi-       tutkimushankkeita selostetaan tämän kerto-
3792:  käli on katsottu aihetta olevan, niin samoihin       muksen viimeisessä luvussa. Vuonna 1995 val-
3793:  seikkoihin on kiinnitetty uudelleen huomiota         tiontilintarkastajain käytössä oli 450 000 mk:n
3794:  osana kertomusvuoden tarkastusta, ja tällöin         tutkimusmääräraha, jota käytettiin ulkopuolisil-
3795:  tehdyt havainnot ja muistutukset on esitetty         la teetettävien palvelututkimusten aiheuttamiin
3796:  asianomaisen hallinnonalan kohdalla.                 menoihin valtiontilintarkastajain päätösten mu-
3797:      Tarkastustoiminnassa esille tulleita epäkoh-     kaisesti.
3798:  tia on tarkasteltu jäljempänä tässä kertomukses-        Keväällä 1995 järjestetyssä tarjouskierrokses-
3799:  sa hallinnonaloittain. Paikallistarkastuksissa       sa tutkimustarjouksia pyydettiin seuraavilta pai-
3800:  esille tulleita kysymyksiä on jäljempänä käsitel-    nopistealueilta: tulosjohtamisen järjestelmäta-
3801:  ty kunkin hallinnonalan yhteydessä.                  soinen arviointi, valtion (elinkeinopoliittiset)
3802:                                                       tuet, EU:n vaikutus valtiontalouteen ja sen tar-
3803:                                                       kastukseen sekä hallinnon toimivuuden ar-
3804:                     L.ausunrot                        viointi. Määräaikaan mennessä tarjouspyyn-
3805:                                                       töön vastasi yhteensä kahdeksan laitosta tai
3806:    Kauppa- ja teollisuusministeriö pyysi val-         tutkijaa. Tarjousten yhteenlaskettu rahoitustar-
3807: tiontilintarkastajien lausuntoa tilintarkastusjär-    ve oli n. 710 000 mk. Tarjoukset vähenivät
3808: 3 350889R
3809: 18
3810: 
3811: 
3812: edellisestä vuodesta, sillä tarjouspyynnöt suun-                       Valtiontilintarkastajat päättivät käynnistää
3813: nattiin tarkemmin.                                                   seuraavat tutkimushankkeet:
3814: 
3815: 
3816: 
3817: Tutkimuksen aihe                                                     Tutkimuksen               Tutkimuksen
3818:                                                                      suorituspaikka            johtaja
3819: Tulosohjausjärjestelmän ongelmat ja kehittä-
3820:   mistarpeet parlamentaarisen ohjauksen nä-
3821:   kökulmasta .................................................. .    Vaasan yliopisto          Professori
3822:                                                                                                Ismo Lumijärvi
3823: Esteellisyys hallinnossa -tutkimusprojektin osa-
3824:    hankkeet: Valtion omistajavallan käyttöön ja
3825:    tulosjohtamiseen liittyvät oikeuskysymykset
3826:    ja Kansanedustajan esteellisyys ja moraali-
3827:    kysymykset .................................................. .   Lapin yliopisto           Vs. apulaisprofessori
3828:                                                                                                Pertti Eilavaara
3829: Erityisintressien ja julkisen vallan ongelmalli-
3830:    nen suhde ................................................... .   Tampereen yliopisto       Professori
3831:                                                                                                Aulis Aarnio
3832: Valtiovarainministeriön rooli ja asema Euroo-
3833:   pan maissa .................................................. .    Helsingin yliopisto       Tutkimusjohtaja
3834:                                                                                                Markku Temmes
3835: 
3836: 
3837: 
3838:                 Kertomuksen valmistelu                               tömiä, jotka sellaisina eivät antaneet aihetta
3839:                                                                      enempiin toimenpiteisiin valtiontilintarkasta-
3840:    Välittömästi kunkin hallinnonalan keskus-                         jien taholta kuin, että jäljennökset niistä lähetet-
3841: hallinnon tarkastusten ja asiantuntijoiden kuu-                      tiin tiedoksi ao. viranomaisille.
3842: lemisen jälkeen aloitettiin tämän kertomuksen                            Valtiontilintarkastajat ovat seuranneet myös
3843: valmistelu ja käsittely valtiontilintarkastajien                     valtion omaisuuteen ja hallinnon toimintaan
3844: kokouksissa. Ensimmäisten hallinnonalojen                            kohdistuneen ilkivallan määrää ja laatua sekä
3845: käsittely aloitettiin huhtikuun lopulla 1995, ja                     valtionhallinnon piirissä ilmi tulleita väärinkäy-
3846: kertomuksen painatus alkoi toukokuussa 1995.                         töksiä, lähinnä siltä osin kuin ne ovat koskeneet
3847: Kertomuksen valmistelu päättyi lokakuun 1995                         valtion tai sen hallussa ollutta omaisuutta tai
3848: lopussa, jolloin viimeiset käsikirjoitukset lähe-                    niistä on aiheutunut valtiolle vahingonkorvaus-
3849: tettiin käännettäviksi ja painettaviksi. Tätä ker-                   velvollisuus. Koska nämä asiat on saatettu polii-
3850: tomusta valmistellessaan valtiontilintarkastajat                     siviranomaisten tutkittaviksi ja tuomioistuinten
3851: ovat pitäneet 23 kokousta.                                           käsiteltäviksi, ei niitä ole käsitelty tässä kerto-
3852:    Yksityisten kansalaisten ja järjestöjen kan-                      muksessa.
3853: nanottoja, selvityspyyntöjä ja aloitteita on val-                       Tätä kertomusta valmistellessaan valtiontilin-
3854: tiontilintarkastajille tullut 25. Näistä 5 oli nimet-                tarkastajat ovat perehtyneet myös Hallituksen
3855:                                                                                                   19
3856: 
3857: 
3858: kertomukseen valtiovarain hoidosta ja tilasta,     opiston täydennyskoulutuskeskuksen järjestä-
3859: jonka aineisto on ollut valtiontilintarkastajien   mille julkistalouden tarkastajien neuvottelupäi-
3860: käytettävissä. Valtiontilintarkastajat eivät ole   ville 7.--8.6.1995. Tämän lisäksi valtiontilintar-
3861: havainneet kertomuksessa erityistä huomautta-      kastajain kanslian henkilökunta on osallistunut
3862: mista.                                             erilaisiin eduskunnan, Hallinnon kehittämis-
3863:                    Koulutus                        keskuksen, valtiovarainministeriön, Sosiaali- ja
3864:                                                    terveysalan kehittämiskeskuksen ja Tietoteknii-
3865:   Valtiontilintarkastajat ja heidän kansliansa     kan liiton järjestämiin koulutustilaisuuksiin ja
3866: henkilökunta ovat osallistuneet Tampereen yli-     seminaareihin.
3867: 20
3868: 
3869: 
3870: 
3871: 
3872:                                                                     Yleinen osa
3873: 
3874:   Vuoden 1994 tilinpäätöksen vertailu                                             Valtion menot olivat v. 1993 202 183,8 Mmk ja
3875:      vuoden 1993 tilinpäätökseen                                                  kertomusvuonna 196 754,5 Mmk. Vähennystä
3876:                                                                                   edellisestä vuodesta oli siis 5 429,2 Mmk (3 %).
3877:                                                                                   Vuoden 1993 ylijäämä oli 5 382,8 Mmk ja kerto-
3878:    Valtion tulot olivat v. 1993 207 566,5 Mmk ja                                  musvuoden ylijäämä 1 857,8 Mmk. Tilinpäätöslu-
3879: kertomusvuonna 198 612,4 Mmk, joten ne vähe-                                      vut osastoittain ja pääluokittain vuosilta 1993 ja
3880: nivät edellisestä vuodesta 8 954,2 Mmk (4 %).                                     1994 ilmenevät seuraavasta taulukosta:
3881: 
3882: 
3883: 
3884:                                                                                                                  Lisäykset
3885:                    Osasto/Pääluokka                                     1993                  1994               Vähennykset-
3886:                                                                         mk                     mk                   mk             %
3887: 
3888: 
3889:          Tulot
3890: 11 Os.   Verot ja veronluonteiset tulot .........                 100 163 993 515,74     104 253 678 281,86    4 089 684 766,12      4
3891: 12 Os.   Sekalaiset tulot ................................         21 866 159 409,60      19 465 343 369,49   -2 400 816 040,11    -11
3892: 13 Os.   Korkotulot ja voiton tuloutukset.. ...                     5 490 243 285,23       4 160 835 863,73   -1 329 407 421,50    -24
3893: 15 Os.   Lainat ...............................................    80 046 131 527,99      70 732 505 182,44   -9 313 626 345,55    -12
3894: 
3895:          Tulot yhteensä .....................................     207 566 527 738,56     198 612 362 697,52   -8 954 165 o41,o4     -4
3896: 
3897:          Menot
3898: 21 Pl.   Tasavallan Presidentti .....................                  19 964 936,02          21 068 708,13         1 103 772,11      6
3899: 22 Pl.   Eduskunta .......................................            237 093 974,42         232 069 223,17       -5 024 751,25     -2
3900: 23 Pl.   Valtioneuvosto ................................              201 905 048,92         172 461 286,48     -29 443 762,44     -15
3901: 24 Pl.   Ulkoasiainministeriö .......................               3 399 420 245,42       3 116 758 280,74    -282 661 964,68      -8
3902: 25 Pl.   Oikeusministeriö .............................             2 181 066 878,69       2 397 850 837,12       216 783 958,43     10
3903: 26 Pl.   Sisäasiainministeriö .........................            10 561 723 506,80      10 315 487 535,89    -246 235 970,91      -2
3904: 27 Pl.   Puolustusministeriö .........................              9 225 859 872,04       9 174 557 152,20      -51 302 719,84     -1
3905: 28 Pl.   Valtiovarainministeriö .....................              34 028 674 009,48      29 516 190 948,91   -4 512 483 060,57    -13
3906: 29 Pl.   Opetusministeriö .............................            28 653 449 501,22      27 106 942 402,53   -1 546 507 098,69     -5
3907: 30 Pl.   Maa- ja metsätalousministeriö .........                   12 550 260 640,50      11 516 918 043,14   -1 033 342 597,36     -8
3908: 31 Pl.   Liikenneministeriö ...........................            10 045 618 086,20       9 168 975 232,65    -876 642 853,55      -9
3909: 32 PL    Kauppa- ja teollisuusministeriö ......                     6 852 662 852,85       5 271 910 021,49   -1 580 752 831,36    -23
3910: 33 Pl.   Sosiaali- ja terveysministeriö ...........                53 813 876 507,17      53 541 366 537,32    -272 509 969,85      -1
3911: 34 Pl.   Työministeriö ..................................           7 877 153 524,04       9 682 802 457,97     1 805 648 933,93     23
3912: 35 Pl.   Ympäristöministeriö ........................               5 571 469 919,41       4 589 529 313,57    -981 940 605,84     -18
3913: 36 Pl.   Valtionvelka ....................................         16 963 572 749,23      20 929 635 474,87    3 966 062 725,64      23
3914: 
3915:          Menot yhteensä ...................................       202 183 772 252,41     196 754 523 456,18   -5 429 248 796,23     -3
3916:          Yli"äämä ...........................................       5 382 755 486 15       1 857 839 241,34
3917:                                                                                                                              21
3918: 
3919: 
3920:    Tulot. Tulot kasvoivat kertomusvuonna edel-                          neet yksittäiset momentit olivat 32.50.61 Siirrot
3921: liseen vuoteen verrattuna vain osastossa 11 Verot                       valtiontakuurahastoon ja vientitakuukorvaukset
3922: ja veronluonteiset tulot (4 %, 4 089,7 Mmk). Tä-                        ja 32.50.88 Osakehankinnat Edellisen menot
3923: hän vaikutti ennen muuta se, että tulo- ja varalli-                     olivat 410,0 Mmk (41 %) ja jälkimmäisen 600,0
3924: suusveron tuotto kasvoi edellisestä vuodesta                            Mmk (67 %) pienemmät kuin edellisenä vuonna.
3925: 3 128,8 Mmk:lla (11 %), polttoaineveron tuotto                             Markkamääräisesti eniten vähenivät valtiova-
3926: 1411,6 Mmk:lla (17 %) ja alkoholijuomaveron 1                           rainministeriön menot (4 512,5 Mmk, 13 %). Tä-
3927: 240,7 Mmk:lla (32 %).                                                   hän vaikutti rakennushallinnon toimintamenojen
3928:    Suhteellisesti eniten vähenivät tulot osastossa                      väheneminen tulosbudjetointiin siirtymisen joh-
3929: 13 Korkotulot (24 %, 1 329,4 Mmk), sillä korot                          dosta 1 084,3 Mmk:lla (99 %) ja ennen muuta
3930: talletuksista tuottivat kertomusvuonna 1 732,1                          pankkitoiminnan tukemisen väheneminen
3931: Mmk (50 %) edellisvuotista vähemmän.                                    5 000,0 Mmk:lla (33 %).
3932:    Markkamääräisesti eniten tulot vähenivät
3933: osastossa 15 Lainat (12 %, 9 313,6 Mmk), sillä
3934: valtion nettolainanotto oli kertomusvuonna
3935: 8 018,3 Mmk (10 %) pienempi kuin edellisenä                                  Vuoden 1994 tilinpäätöksen vertailu
3936: vuonna ja muiden lainojen lyhennykset tuottivat                                       talousarvioon
3937: 1 532,7 Mmk (57%) edellisvuotista vähemmän.
3938:                                                                             Varsinaisen talousarvion lisäksi, jossa tulo-
3939:     Menot. Menot kasvoivat suhteellisesti yhtä                          jen loppusumma oli 193 461 475 000 mk ja
3940: paljon työministeriön ja valtionvelan pääluokissa                       menojen 193 458 799 000 mk, annettiin kerto-
3941: (23 %). Menot valtionvelasta olivat kertomus-                           musvuonna k o 1 m e lisätalousarviota. Niissä
3942: vuonna 3 966,1 Mmk suuremmat kuin v. 1993.                              hyväksyttiin tuloihin lisäystä 6 446 113 011 mk
3943: Kertomusvuonna markkamääräisen velan kor-                               ja menoihin 6 443 860 000 mk. Talousarvioon
3944: komenot olivat 2 089,5 Mmk (29 %) suuremmat                             merkityt     tulot    olivat   siten    kaikkiaan
3945: kuin edellisen vuoden kotimaisen velan korko-                           199 907 588 011 mk ja menot 199 902 659 000
3946: menot ja valuuttamääräisen velan korkomenot                             mk, joten budjetoidut tulot olivat 4 929 011
3947: 1 705,9 Mmk 09 %) suuremmat kuin edellisen                              mk menoja suuremmat. Tilinpäätöksen mu-
3948: vuoden ulkomaisen velan kokomenot                                       kaan tuloja kirjattiin 198 612 362 697,52 mk ja
3949:    Työministeriön menot olivat 1 805,6 Mmk                              menoja 196 754 523 456,18 mk. Ylijäämä oli
3950: edellisvuotista suuremmat. Tämä johtui pääasias-                        siis 1 857 839 241,34 mk.
3951: sa kertomusvuoden talousarvion uudesta mo-                                  Seuraavassa on otettu tarkasteltaviksi ne mo-
3952: mentista 34.06.52 Työmarkkinatuki, jonka menot                          mentit, joiden tilinpäätös eroaa talousarviosta
3953: tilinpäätöksen mukaan olivat 1427,3 Mmk.                                vähintään 100 Mmk tai 10% ja 10 Mmk. Lisäta-
3954:     Suhteellisesti eniten vähentyivät kauppa- ja                        lousarvioiden lisäykset ja vähennykset on otettu
3955: teollisuusministeriön pääluokan menot (23 %,                            huomioon vertailussa.
3956: 1 580,8 Mmk). Vähentyrniseen eniten vaikutta-
3957: 
3958: 
3959: 
3960: 
3961:                                                             Tulot v. 1994
3962:                                Talousarvion sekä tehtyjen muutosten mukaan           Tilinpäätöksen           Ylitys
3963:                                                                                          mukaan              Alitus---
3964:          Osasto             Varsinainen         Muutokset           Yhteensä
3965:                             talousarvio
3966:                                 mk                 mk                  mk                 mk                   mk             %
3967: 
3968: 11. Verot .........       102 847 700 000      -252 000 000      102 595 700 000   104 253 678 281,86     1 657 978 281,86     2
3969: 12. Sekalaiset
3970: tulot .................    17 936 546 000      2 431 306 011      20 367 852 011    19 465 343 369,49    -902 508 641,51     ---4
3971: 13. Korkotulot.             3 853 006 000        611807 000        4 464 813 000     4 160 835 863,73    -303 977 136,27     -7
3972: 15. Lainat ........        68 824 223 000      3 655 000 000      72 479 223 000    70 732 505 182,44   -1 746 717 817,56    -2
3973: 
3974: Yhteensä ..........       193 461 475 000      6446113011        199 907 588 011   198 612 362 697,52   -1 295 225 313,48    -1
3975: 22
3976: 
3977:    11 Os. Verot ;a veronluonteiset tulot. Tulo-        mistä sekalaisista eristä, kuten työterveyshuollon
3978: ja arvioitiin kertyvän 102 595,7 Mmk, mutta tilin-     kustannusten palautuksista Kelalta ja pankkitili-
3979: päätöksen mukaan kertymä oli 1 658,0 Mmk               en koroista.
3980: (2 %) suurempi. Tulo- ja varallisuusveron tuotto          Tuomioistuintuloja kertyi 61,5 Mmk (27 %)
3981: oli arvioitu 32 000,0 Mmkksi. Tilinpäätöksen           vähemmän kuin arvioidut 231,0 Mmk. Ulosotto-
3982: mukaan tulot olivat kuitenkin 197,9 Mmk 0 %)           maksujen tulot olivat 99,4 Mmk. Tämä oli 10,6
3983: suuremmat eli 32 197,9 Mmk. Liikevaihtoveron ja        Mmk (10 %) arvioitua vähemmän. Vankeinhoito-
3984: arvonlisäveron tuotto oli tilinpäätöksen mukaan        laitoksen tulot aliuivat arvioidut 96,0 Mmk 12,6
3985: 37 667,3 Mmk, mikä oli 2 467,3 Mmk (7 %) ta-           Mmklla 03 %).
3986: lousarvion arviota suurempi. Televeron tuotto oli         Tulot poliisin lupapalveluista olivat tilinpää-
3987: budjetoitu 500,0 Mmkksi, mutta se jäi 95,1 Mmk         töksen mukaan 133,2 Mmk. Tämä oli 46,8 Mmk
3988: 09 %) pienemmäksi.                                     (26 %) talousarvion 180,0 Mmkn arviota vähem-
3989:    Talousarviossa arvioitiin alkoholijuomaveroa        män. Puolustusministeriön hallinnonalan muut
3990: kertyvän 5 350,0 Mmk. Kertymä oli kuitenkin            tulot olivat tilinpäätöksen mukaan 103,0 Mmk ja
3991: 227,6 Mmk (4 %) pienempi. Polttoaineveron              ylittivät arvion 70,0 Mmk 33,0 Mmklla (47 %).
3992: tuotto jäi 384,7 Mmk (4 %) pienemmäksi kuin            Rakennushallinnon maksullisen palvelutoimin-
3993: arvioitu 10 200,0 Mmk. Valmisteveroista ravinto-       nan tulot oli arvioitu vain 0,1 Mmkksi, mutta ne
3994: rasvavero tuotti 43,7 Mmk 04 %) vähemmän               olivat 27,5 Mmk, sillä rakennushallinnon maksul-
3995: kuin arvioidut 307,0 Mmk. Sähköveron tuotto oli        linen palvelutoiminta laajeni kertomusvuoden
3996: arvioitu 70,0 Mmkksi, mutta tulot olivat tilinpää-     alusta lukien kattamaan koko rakennushallinnon
3997: töksen mukaan 55,7 Mmk eli 14,3 Mmk (20 %)             siivoustoiminnan. Siivoustoiminnan budjetointi
3998: pienemmät.                                             tapahtui ennen siivoussopimusten lopullista sol-
3999:    Tilinpäätöksen mukaan leimaveroa kertyi             mimista, joten epävarmuuden vallitessa tulot ja
4000: 184,2 Mmk (8 %) vähemmän kuin budjetoidut              menot budjetoitiin varovasti. Takaisinperittävien
4001: 2 300,0 Mmk. Auto- ja moottoripyöräveron tuotto        arvonlisäveronpalautuksien tulot oli arvioitu
4002: oli arvioitu 2 360,0 Mmkksi, mutta veron tuotto        2 400,0 Mmkksi, mutta tilinpäätöksen mukaan
4003: oli tilinpäätöksen mukaan 305,8 Mmk 03 %)              kertymä oli 789,9 Mmk (33 %) pienempi. Kunnat
4004: pienempi. Oy Alko Ab:n ylijäämä ylitti arvioidut       ja valtio tulivat arvonlisäverojärjestelmän piiriin
4005: 550,0 Mmk 129,9 Mmklla (24 %). Eräiden maata-          vasta 1.7.1994. Vaikutuslaskelmat kuntien han-
4006: loustuotteiden markkinoimismaksut oli arvioitu         kintojen arvonlisäverosisällöstä ja -määrästä
4007: 308,0 Mmkksi, mutta nämä tulot olivat 206,9            perustuivat vuoden 1991 laskelmiin kuntien ku-
4008: Mmk (67 %) suuremmat, koska viljan markki-             lutuksesta. Tästä syystä laskelmissa on ollut selvä
4009: noille tulon määrää oli EU:hun liityntävaiheessa       tasovirhe, joka voi korjaantua ainoastaan ajan
4010: erittäin vaikea arvioida. Lähinnä samasta syystä       myötä, kun toteutuneita tietoja kunnille suori-
4011: maidon kiintiömaksuina kertyi n. 100 Mmk arvi-         tetuista arvonlisäveronpalautuksista on enem-
4012: oitua enemmän.                                         män käytettävissä. Valtiovarainministeriön hal-
4013:                                                        linnonalan muut tulot oli budjetoitu 1 875,3
4014:     12 Os. Sekalaiset tulot. Tulot alittivat arvioi-   Mmk:ksi, mutta ne jäivät 268,3 Mmk 04 %)
4015: dut 20 367,9 Mmk 902, 5 Mmk:lla (4 %). Ulkoasi-        pienemmiksi.
4016: ainministeriön hallinnonalan tulot olivat tilinpää-        Korkeakoulujen tulot olivat tilinpäätöksen
4017: töksen mukaan 64,3 Mmk. Arvio oli ollut 30,2           mukaan 135,0 Mmk, mikä oli 85,2 Mmk 071 %)
4018: Mmk (89 %) pienempi eli 34,1 Mmk. Momentille           ennakoitua enemmän. Momentille on kertomus-
4019: budjetoitiin vuoden 1994 varsinaisessa talousar-       vuonna budjetoitu yhteensä 49,8 Mmk, mistä 3,4
4020: viossa 24,2 Mmk. Tuloarviota korotettiin lisäta-       Mmk Lappeenrannan kaupungin ja Viipurin ta-
4021: lousarviolla 9,9 Mmk. Ylityksestä 18 Mmk tuli          loudellisen korkeakouluseuran Lappeenrannan
4022: Washingtonin suurlähetystön kanslian myynnis-          teknillisen korkeakoulun kauppatieteellisen
4023: tä, joka toteutui lopulta kertomusvuonna. Toinen       koulutuksen rahoitusosuutena ja 46,4 Mmk koti-
4024: merkittävä osa lisätuloista kertyi viisumimaksuis-     kuntien maksuosuuksina harjoittelukouluissa
4025: ta, joita korotettiin 1.9.1994lukien 50 mksta 100      käyvistä oppilaista. Lappeenrannan teknillisen
4026: mkaan. Hinnan noususta huolimatta viisumien            korkeakoulun tulot ovat kertyneet budjetoidun
4027: kysyntä lisääntyi ja käsittelyä kyettiin nopeutta-     maukaisesti. Harjoittelukoulujen kotikuntaosuu-
4028: maan. Passi- ja viisumituloja arvioitiin kertyvän      det on budjetoitu kertomusvuoden arvioitujen
4029: 17 Mmk ja niitä kertyi yli 10 Mmk enemmän eli          osuuksien perusteella. Momentille on kuitenkin
4030: 27,8 Mmk. Loppuosa lisätuloista kertyi pienem-         kertynyt kotikuntaosuuksia vielä vuosilta 1989-
4031:                                                                                                        23
4032: 
4033: 92. Valtion opintotukikeskuksen tulot ylittivät        oli 95,6 Mmk (22 %) budjetoitua enemmän. Me-
4034: arvioidut 78,2 Mmk 66,1 Mmklla (85 %).                 norästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutuk-
4035:     Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan       set tuottivat 27,0 Mmk (13 %) vähemmän kuin
4036: muut tulot oli arvoitu 140,0 Mmk:ksi, mutta ne         arvioidut 210,0 Mmk. Valtion maaomaisuuden ja
4037: jäivät 111,6 Mmk (80 %) pienemmiksi. Momentin          tuloa tuottavien oikeuksien myynnin tulot oli
4038: tulokertymässä on otettu huomioon 100 Mmk              arvioitu 40,0 Mmk:ksi, mutta tulot olivat 44,9
4039: metsähallituksen kertomusvuoden alusta lukien          Mmk (112 %) suuremmat eli 84,9 Mmk. Tästä oli
4040: tapahtuvaan liikelaitostamiseen liittyvänä tulou-      rakennushallituksen osuus 74,7 Mmk. Suurin
4041: tuksena valtiolle. Koska metsähallitus oli v. 1993     yksittäinen kauppasumma oli 65,0 Mmk valtion
4042: budjettitalouden piirissä toimiva laitos, sen ve-      myytyä kaksi Vantaan kaupungissa sijaitsevaa
4043: loista ja varoista ei syntynyt sellaista erotusta,     tonttia Kesko Oy:lle. Ero tilinpäätöksen ja mo-
4044: joka olisi pitänyt tulouttaa budjettitalouteen.        mentin välillä johtuu siitä, että kaikkia kauppoja
4045: Vuoden 1993 tilinpäätöstä tehtäessä todettiin,         ei ollut tiedossa talousarviota laadittaessa. Val-
4046: että metsähallituksen saatavien ja varastotilin sal-   tiolle Valtion eläkerahaston ulkopuolella tu-
4047: dojen yhteismäärä oli 184,2 Mmk ja velkojen            loutettavia eläkemaksuja ja korvauksia kertyi
4048: yhteismäärä 47,1 Mmk. Vakiintuneen kirjanpito-         70,3 Mmk. Tämä oli 24,3 Mmk (53 %) ennakoitua
4049: käytännön mukaisesti maa- ja metsätalousminis-         enemmän. Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiys-
4050: teriö otti erotuksen 137,1 Mmk omalle saatavati-       rahat sekä sosiaaliturvamaksut jäivät 26,9 Mmk
4051: lilleen. Valtiokonttori siirsi mainitun erän maa- ja   (67 %) pienemmiksi kuin arvoidut 40,0 Mmk.
4052: metsätalousministeriölle aikaisemmin todetun
4053: saatavan kuittaukseksi. Valtion keskuskirjanpi-           13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset.
4054: don tilit olivat siten tasan maa- ja metsätalousmi-    Osaston tulot olivat 304,0 Mmk (7 %) talousarvi-
4055: nisteriön ja metsähallituksen kesken. Tämä me-         on 4 464,8 Mmk:n arviota pienemmät. Korot
4056: nettely merkitsi sitä, että momentille Maa- ja         muista lainoista oli arvioitu 281,9 Mmk:ksi, mutta
4057: metsätalousminsiteriön hallinnonalan muut tulot        niitä kertyi 56,5 Mmk (20 %) enemmän. Korot
4058: ei tuloutunut erää, joka talousarvon mitoitukses-      talletuksista tuottivat 1 058,6 Mmk (38 %) vähe-
4059: sa oli arvioitu 100 Mmk:ksi ja todellisuudessa oli     män kuin arvoidut 2 800,0 Mmk. Syynä oli se,
4060: 137,1 Mmk.                                             että valtion sijoitettavissa ollut kassareservi jäi
4061:     Liikenneministeriön hallinnonalalla ulkopuo-       lähinnä kotimaisen lainanoton huonon menekin
4062: lisilta perittävät osuudet tietöiden kustannuksista    johdosta kertomusvuoden alkupuolella arvioitua
4063: olivat talousarvion mukaan 84,0 Mmk, mutta             pienemmäksi. Valtion kassareservien määrä oli
4064: tilinpäätöksen mukaan tulot olivat 62,3 Mmk eli        kertomusvuonna lähes 7 mrd. mk pienempi kuin
4065: 21,7 Mmk (26 %) pienemmät. Kauppa- ja teolli-          v. 1993. Tämän lisäksi korkotaso aleni vuodesta
4066: suusministeriön hallinnonalan muut tulot olivat        1993 kertomusvuoteen n. 2,5 prosenttiyksikköä.
4067: 51,9 Mmk (46 %) suuremmatkuinarvioidut 113,1           Korkoja obligaatioista kertyi tilinpäätöksen mu-
4068: Mmk. Valtion koulukotien tulojen kertymä oli           kaan 1 075,4 Mmk, mikä oli 675,4 Mmk (169 %)
4069: arvioitu 58,0 Mmk:ksi, mutta tilinpäätöksen mu-        arvioitua enemmän. Kertomusvuoden loppujak-
4070: kaan ne olivat 22,8 Mmk (39 %) pienemmät eli           solla kotimaisen korkotason vakiintuessa valtion
4071: 35,2 Mmk. Sosiaali- ja terveysministeriön hallin-      kotimaisen lainanoton menekki vilkastui. Valtion
4072: nonalalla valtionapujen palautuksien kertymäksi        sarjaobligaatioita myytiin kertomusvuonna yh-
4073: oli arvoitu 485,0 Mmk, mutta tilinpäätöksen mu-        teensä n. 25 mrd. mk. Sarjaobligaatiot ovat ns.
4074: kaan se oli 201,9 Mmk (42 %) suurempi.                 valtion viitelainoja, joilla on vakioidut koron-
4075:     Työministeriön hallinnonalalla palkkaturva-        maksupäivät Kun lainojen menekki loppuvuo-
4076: maksujen palautuksia kertyi tilinpäätöksen mu-         desta vilkastui, kertyi korkotuloja obligaatioista
4077: kaan 343,9 Mmk, mikä oli 189,4 Mmk (36 %)              arvioitua enemmän. Sijoittajan ostaessa sarjaobli-
4078:  arvioitua vähemmän. Työministeriön hallinnon-         gaatioita koronmaksupäivän jälkeen hän joutuu
4079:  alan muita tuloja oli arvioitu kertyvän 35,1 Mmk.     maksamaan siihen asti juosseen koron valtiolle.
4080: Tilinpäätöksen mukaan tulot olivat kuitenkin
4081:  91,6 Mmk eli 56,5 Mmk (161 %) suuremmat.                 15 Os. Lainat. Osaston tulot olivat 1 746,7
4082:     Sakkorahoja kertyi 88,2 Mmk (27 %) vähem-          Mmk (2 %) pienemmät kuin budjetoidut 72 479,2
4083:  män kuin budjetoidut 330,0 Mmk. Valtiolle tilitet-    Mmk. Momentille Takaisinmaksut valtion lai-
4084:  tävät viivästyskorot, jäämämaksut ja veronlisäyk-     noista liikelaitoksille kertyi 395,8 Mmk. Tämä oli
4085:  set veronmaksun laiminlyömisestä määräraikana         82,0 Mmk (17 %) arvioitua vähemmän. Valtiolle
4086:  olivat tilinpäätöksen mukaan 525,6 Mmk, mikä          takaisin maksettavista lainoista kertyi momentille
4087: 24
4088: 
4089: Muiden lainojen lyhennykset tuloja 245,1 Mmk                          se oli 69190,1 Mmk. Tämä oli siis 1 909,9 Mmk
4090: (27 %) enemmän kuin arvioidut 901,5 Mmk.                              (3 %) arvioitua vähemmän.
4091: Syynä tähän oli se, että PTI-yhtiöt tulootti ennen-
4092: aikaisesti liikelaitostamisen yhteydessä saamiaan                         Valtiontilintarkastajat korostavat sitä, että ta-
4093: lainoja kertomusvuonna kaikkiaan 393,0 Mmk.                           lousarviota tulee lisätalousarvioissa tarkentaa
4094: Tästä määrästä vain 234,0 Mmk otettiin lisäykse-                      silloin, kun vuoden aikana havaitaan, että tulot
4095: nä vuoden 1994 ensimmäiseen lisätalousarvi-                           tai menot poikkeavat merkittävästi varsinaisessa
4096: oon. Valtion nettolainanotto oli budjetoitu                           talousarviossa esitetyistä.
4097: 71 100,0 Mmk:ksi, mutta tilinpäätöksen mukaan
4098: 
4099:                                                           Menot v. 1994
4100: 
4101:                              Talousarvion sekä tehtyjen muutosten mukaan           Tilinpäätöksen           Ylitys
4102:                                                                                        mukaan              Säästö-
4103:      Pääluokka            Varsinainen         Muutokset           Yhteensä
4104:                           talousarvio
4105:                               mk                 mk                  mk                 mk                   mk           o/o
4106: 
4107: 21 TP ...............       23 780 000             130 000          23 910 000        21 068 708,13       -2 841 291,87 -12
4108: 22 EK ..............       241 157 000                  -          241 157 000       232 069 223,17       -9 087 776,83 -4
4109: 23VN ..............        162 162 000          11 000 000         173 162 000       172 461 286,48          -700 713,52 -0
4110: 24 UM .............      3 094 528 000         135 488 000       3 230 016 000     3 116 758 280,74    -113 257 719,26 -4
4111: 25OM .............       2 337 027 000          79 717 000       2 416 744 000     2 397 850 837,12      -18 893 162,88 -1
4112: 26 SM ..............    10 338 826 000        -16 920 000       10 321 906 000    10 315 487 535,89       ---6 418 464,11 -0
4113: 27 PLM ............      8 483 146 000         691 620 000       9 174 766 000     9 174 557 152,20          -208847,80 -0
4114: 28VM ..............     29 177 828 000         325 602 000      29 503 430 000    29 516 190 948,91         12 760 948,91   0
4115: 29 OPM ...........      26 531 991 000         757 183 000      27 289 174 000    27 106 942 402,53    -182 231 597,47 -1
4116: 30MMM ..........        11 453 144 000         474 950 000      11 928 094 000    11 516 918 043,14    -411 175 956,86 -3
4117: 31 LM ..............     8 093 647 000       1 119 029 000       9 212 676 000     9 168 975 232,65      -43 700 767,35 -0
4118: 32 KTM ...........       5 180 401 000         647 380 000       5 827 781 000     5 271 910 021,49    -555 870 978,51 -10
4119: 33 STM ............     53 020 962 000         767 831 000      53 788 793 000    53 541 366 537,32    -247 426 462,68 -0
4120: 34TM ..............      9 231 148 000       1 124 520 000      10 355 668 000     9 682 802 457,97    ---672 865 542,03 ---6
4121: 35YM .............       4 185 757 000         482 930 000       4 668 687 000     4 589 529 313,57      -79 157 686,43 -2
4122: 36 Valtion-
4123:    velka ..........     21 903 295 000       -156 600 000       21 746 695 000    20 929 635 474,87    -817 059 525,13   -4
4124: Yhteensä ..........     193 458 799 000      644386oOOO        199 902 659 000   196 754 523 456,18   -3148135 543,82    -2
4125: 
4126: 
4127:    Seuraavassa käsitellään niitä momentteja, joi-                     muut oikeudenhoitomenot aiheuttivat menoja
4128: den tilinpäätös eroaa talousarviosta vähintään                        24,8 Mmk (23 %) enemmän kuin arvioitu 109,0
4129: 100 Mmk tai 10% ja 10 Mmk. Pääluokkiin 21-23                          Mmk. Ylitys johtui ensisijaisesti siitä, että yksityis-
4130: ja 27 ei kertomusvuonna sisältynyt näitä ehtoja                       henkilöiden velkajärjestelyissä jouduttiin turvau-
4131: täyttäviä menojen ylityksiä tai säästöjä.                             tumaan selvittäjiin huomattavasti ennakoitua
4132:                                                                       useammin, jotta asioiden käsittelyajat pysyisivät
4133:    24 Pl. Ulkoasiairuninisteriön hallinnon-                           kohtuullisina käräjäoikeuksissa. Selvittäjien kor-
4134: ala. Menot olivat tilinpäätöksen mukaan 3 116,8                       vauksiin oli käytetty vuoden 1993 lokakuun lop-
4135: Mmk ja jäivät 113,3 Mmk ( 4 %) pienemmiksi kuin                       puun mennessä 1,9 Mmk, mutta kertomusvuo-
4136: arvioitu 3 230,0 Mmk. Momentille Eräät jäsen-                         den vastaavaan aikaan mennessä jo 16,9 Mmk.
4137: maksut ja rahoitusosuudet oli myönnetty 687,6                            Vaalimenoihin oli myönnetty 169,0 Mmk,
4138: Mmk, mutta määrärahasta jäi käyttämättä 97,0                          mutta määrärahasta jäi käyttämättä 28,4 Mmk
4139: Mmk (14 %) Mmk. Syynä oli Suomen markan                               (17 %).
4140: vahvistuminen.
4141:                                                                          26 Pl. Sisäasiairuninisteriön hallinnon-
4142:    25 Pl. Oikeusministeriön hallinnonala                              ala. Menot olivat 10 315,5 Mmk, mikä alitti arvion
4143: Menot oli arvioitu 2 416,7 Mmk:ksi, mutta tilin-                      6,4 Mmklla (0 %). Korkotuet ja vakautuslainat
4144: päätöksen mukaan ne olivat 18,9 Mmk (1 %)                             kunnille oli budjetoitu 15,0 Mmk:ksi, mutta mää-
4145: pienemmät. Maksuton oikeudenkäynti ja eräät                           rärahasta käytettiin vain 0,01 Mmk.
4146:                                                                                                        25
4147: 
4148:     28 Pl. Valtiovarainministeriön hallinnon-               30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriön
4149: ala. Menot olivat 12,8 Mmk (0 %) suuremmat              hallinnonala. Menot olivat tilinpäätöksen
4150: kuin arvioitu 29 503,4 Mmk. Ylimääräiset eläk-          mukaan 411,2 Mmk (3 %) pienemmät kuin ar-
4151: keet oli budjetoitu 135,0 Mmk:ksi ja korko val-         vioitu 11 928,1 Mmk. Eräiden alkoholijuomien
4152: tion eläkerahastolle 173,0 Mmk:ksi. Edellisestä         raaka-aineiden hinnanerokorvauksiin käytettiin
4153: määrärahasta säästyi 14,6 Mmk (11 %) ja jälkim-         36,2 Mmk, mikä oli 103,8 Mmk (74 %) ennakoi-
4154: mäisestä 20,5 Mmk (12 %). Rakennushallinnon             tua vähemmän. Määrärahaa sai käyttää maa- ja
4155: toimintamenoista jäi käyttämättä 39,2 Mmk               metsätalousministeriön määräämin perustein
4156: (74 %). Arvio oli ollut 53,3 Mmk. Valtionosuus          eräiden alkoholijuomien raaka-aineiden hin-
4157: koulutus- ja erorahastosta johtuvista menoista oli      nanerokorvausten maksamiseen, sillä Eta-sopi-
4158: arvioitu 21,5 Mmk:ksi, mutta määrärahasta jäi           muksen mukaisesti kotimaassa valmistettavien
4159: käyttämättä 10,9 Mmk (51%). Suomen itsenäi-             eräiden alkoholijuomien raaka-aineiden hinta
4160: syyden juhlarahaston toiminnan rahoittamiseen           on alennettava Eta-hintatasolle. Maataloustuot-
4161: oli varsinaisessa talousarviossa myönnetty 30,0         teiden ja jalostettujen elintarviketuotteiden
4162: Mmk. Toisessa lisätalousarviossa momentille li-         markkinointikustannukset jäivät 161,0 Mmk
4163: sättiin 35,0 Mmk ja kolmannessa lisätalousarvios-       (5 %) pienemmiksi kuin arvioitu 3 527,0 Mmk.
4164: sa 80, 0 Mmk erityisesti työllisyyttä elvyttävään       Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotukeen oli
4165: riskisijoitustoimintaan. Tästä yhteensä 145,0           myönnetty 210,0 Mmk, mutta määrärahasta jäi
4166: Mmk:n määrärahasta jäi käyttämättä 80,0 Mmk             käyttämättä 32,8 Mmk (16 %). Viljan ja nurmi-
4167: (55 %). Metallirahamenot oli arvioitu lisätalousar-     kasvien     siementen    varmuusvarastoinnista
4168: vioiden yhteensä 54,5 Mmk:n vähennysten jäl-            aiheutuvien kustannusten korvaamiseen käytet-
4169: keen lopullisessa talousarviossa 110,5 Mmk:ksi,         tiin 33,4 Mmk (19 %) vähemmän kuin arvioitu
4170: mutta määrärahasta jäi käyttämättä 33,6 Mmk             174,6 Mmk.
4171: (30 %).
4172:     Liikevaihtovero- ja arvonlisäveromenot olivat          31 Pl. Liikenneministeriön hallinnonala
4173:  274,7 Mmk (14 %) suuremmat kuin arvioitu               Menot oli arvioitu 9 212,7 Mmk:ksi, mutta tilin-
4174:  1919,2 Mmk. Määrärahaa sai käyttää muiden              päätöksen mukaan ne olivat 43,7 Mmk (0 %)
4175:  kuin erikseen liikevaihto- ja arvonlisäverovelvol-     pienemmät. Menot ulkopuolisille tehtävistä tie-
4176:  listen valtion virastojen ja laitosten tavaroiden ja   töistä oli arvioitu 83,7 Mmk:ksi, mutta ne jäivät
4177:  palvelujen ostoihin sisältyvien liikevaihto- ja ar-    60,8 Mmk: aan. Vastaavat tulot ulkopuolisille teh-
4178: vonlisäverojen maksamiseen sekä lisätalousarvi-         tävistä tietöistä olivat 62,3 Mmk. Valtionavusta
4179:  oiden mukaan kertomusvuoden alusta myös Val-           yksityisteiden kunnossapitoon säästyi tilinpää-
4180:  tionrautateiden radanpidon määrärahalla hankit-        töksen mukaan 11,1 Mmk (11 %). Arvio oli ollut
4181:  tujen liikevaihto- ja arvonlisäverollisten tavaroi-    103,5 Mmk.
4182:  den ja palvelujen ostoihin sisältyvien liikevaihto-
4183:  ja arvonlisäverojen maksamiseen. Momentille                32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriön
4184:  Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetta-        hallinnonala. Menot jäivät 555,9 Mmk (10 %)
4185:  vat verot oli myönnetty 22,0 Mmk, mutta määrä-         pienemmiksi kuin ennakoitu 5 827,8 Mmk. Pa-
4186:  rahasta säästyi 11,1 Mmk (50%).                        tentti- ja rekisterihallituksen toimintamenoja
4187:                                                         säästyi 14,3 Mmk. Momentille oli myönnetty
4188:    29 Pl. Opetusministeriön hallinnonala.               nettomäärärahaa 751 000 mk. Teknologian ke-
4189: Menot jäivät 182,2 Mmk (1 %) pienemmiksi kuin           hittämiskeskuksen         tuotekehitysavustuksiin
4190: ennakoitu 27 289,2 Mmk. Aikuisopintorahaa               myönnettiin 326,0 Mmk ja tuotekehityslainoihin
4191: käytettiin tilinpäätöksen mukaan 249,3 Mmk.             165,0 Mmk. Edellisestä määrärahasta jäi käyttä-
4192: Tämä oli 90,7 Mmk (27 %) ennakoitua vähem-              mättä 26% eli 84,9 Mmk ja jälkimmäisestä 32%
4193: män. Alkuperäinen arvio oli 510,0 Mmk, mutta            eli 52,2 Mmk. Korkotuki Kera Oy:lle oli arvioitu
4194: aikuisopintorahan hakijamäärän pienenemisen             236,0 Mmk:ksi, mutta se jäi 50,4 Mmk (21 %)
4195: vuoksi määrärahaa vähennettiin kolmannessa li-          pienemmäksi. Energia-avustuksiin käytettiin
4196: sätalousarviossa 170,0 Mmk:lla. Valtionosuutta          98,7 Mmk, mikä oli 76,3 Mmk (44 %) ennakoitua
4197: oppisopimuskoulutukseen oli myönnetty toises-           vähemmän.      Yritysten     kansainväistymiseen
4198: sa lisätalousarviossa tehdyn 66,9 Mmk:n lisäyk-         myönnetystä 264,0 Mmk:n määrärahasta jäi käyt-
4199: sen jälkeen yhteensä 245,1 Mmk. Tilinpäätöksen          tämättä 30,3 Mmk (11 %) ja korkotukeen Suo-
4200: mukaan määrärahasta jäi käyttämättä 65,4 Mmk            men Vientiluotto Oy:lle myönnetystä 400,0
4201: (27 %).                                                 Mmk:n määrärahasta 204,2 Mmk (51%).
4202: 
4203: 4   350889R
4204: 26
4205: 
4206:    33 PL Sosiaali- ja terveysministeriön hal-        Mmk. Tilinpäätöksen mukaan määrärahasta jäi
4207: linnonala. Menot oli arvioitu 53 788,8 Mmkksi,       käyttämättä 429,0 Mmk (21 %). Edellä mainitulle
4208: mutta ne olivat tilinpäätöksen mukaan 247,4          momentille oli osoitettu nuorten kesätyötukeen
4209: Mmk pienemmät (0 %). Työttömyysturvalain             25,0 Mmk, mutta määrärahasta käytettiin vain 8,1
4210: mukaiseen perusturvaan oli myönnetty 5 045,0         Mmk. Menot palkkaturvasta jäivät 190,5 Mmk
4211: Mmk, mutta määräraha ylittyi 155,0 Mmk:lla           (35 %) pienemmiksi kuin arvioitu 538,8 Mmk.
4212: (3 %). Työttömyysturvalain muuttamisen johdos-
4213: ta momentilta siirrettiin määrärahaa momentille          35 PL Ympäristöministeriön hallinnon-
4214: 34.06.52 Työmarkkinatuki. Työmarkkinatukime-         ala. Menot olivat 79,2 Mmk (2 %) pienemmät
4215: not jäivät ennakoitua pienemmiksi, kun taas          kuin arvioitu 4 668,7 Mmk. ASP-järjestelmään
4216: peruspäivärahamenot olivat vastaavasti ennakoi-      liittyvät palkkiot ja korkotuki aiheuttivat menoja
4217: tua suuremmat. Valtion osuus kansaneläkelaista       301,1 Mmk, mikä oli 47,9 Mmk (14 %) ennakoi-
4218: johtuvista menoista oli 35,7 Mmk (60 %) enna-        tua vähemmän. Asumistukeen myönnetty
4219: koitua pienempi ja jäi 24,3 Mmkaan. Sotilasvam-      2 300,0 Mmk:n määräraha ylitettiin 102,7
4220: makorvauksiin käytettiin tilinpäätöksen mukaan       Mmklla ( 4 %). Asumistuen saajien määrän kehi-
4221: 1 770,8 Mmk, joka oli 192,2 Mmk (10 %) arvioitua     tystä on ollut vaikea arvioida. Määrä lisääntyi
4222: vähemmän. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja         voimakkaasti lokakuusta lähtien lähinnä työttö-
4223: terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin jäi        myyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden
4224: 58,4 Mmk (11 %) pienemmäksi kuin ennakoitu           vuoksi.
4225: 530,0 Mmk. Valtionosuuden loppuerät kunnille             Ylivelkaantuneiden      asunnonhankkijoiden
4226: sosiaali- ja terveyspalvelujen eräisiin käyttökus-   korkotukeen myönnetystä 90,0 Mmk:n arvio-
4227: tannuksiin olivat 77,0 Mmk, mikä ylitti arvion       määrärahasta jäi käyttämättä 38,5 Mmk ( 43 %) ja
4228: 15,0 Mmk:lla (24 %). Syynä ylitykseen olivat en-     asuntolainojen korkotukeen myönnetystä 320,0
4229: nen vuotta 1993 aloitettujen käyttökustannus-        Mmkn määrärahasta jäi 85,7 Mmk (27 %).
4230: hankkeiden nopeampi maksatus ja käyttökus-
4231: tannusten valtionosuuspäätösten oikaisut.                36 PL Valtionvelka Tilinpäätöksen mukaan
4232:                                                      menot olivat 817,1 Mmk (4 %) pienemmät kuin
4233:     34 PL Työministeriön hallinnonala Tilin-         budjetoitu 21 746,7 Mmk. Markkamääräisen ve-
4234: päätöksen mukaan menot olivat 9 682,8 Mmk,           lan korkoja maksettiin 255,0 Mmk (3 %) arvioi-
4235: joka oli 672,9 Mmk (6 %) budjetoitua vähemmän.       tua vähemmän. Tämä johtui pääasiassa siitä,
4236: Luvussa Työvoimapolitiikan toimenpano ylitet-        että sarjaobligaatiolainojen korkomenot jäivät
4237: tiin arviomäärärahat momenteilla Palkkaukset ja      249,7 Mmk (5 %) arvioitua pienemmiksi. Va-
4238: Valtionapu kunnille ja kuntayhtymille työttö-        luuttamääräisen velan korkomenot olivat
4239: myyden lieventämiseen. Edellinen 774,7 Mmk:n         10 572,3 Mmk, mikä oli 281,7 Mmk (3 %) enna-
4240: arviomääräraha ylitettiin 175,5 Mmk:lla (23 %) ja    koitua vähemmän. Jenilainojen korkoihin
4241: jälkimmäinen 1158,0 Mmkn arviomääräraha              myönnetystä määrärahasta jäi käyttämättä 165,3
4242: 189,8 Mmklla (16 %). Ylitykset johtuivat siitä,      Mmk 09 %), eculainojen arvioiduista korkome-
4243: että talouden ennakoitu kehitys ei vaikuttanut       noista 47,7 Mmk (2 %) ja dollarilainojen 19,2
4244: työttömyyteen odotetusti, vaan työttömyys säilyi     Mmk (2 %). Palkkiot ja muut menot valtionve-
4245: korkeana myös loppuvuonna talouden kasvusta          lasta olivat 280,4 Mmk (22 %) pienemmät kuin
4246: huolimatta. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulu-        arvioitu 1 272,3 Mmk.
4247: tukseen osallistuvien opintososiaaliset edut oli         Edellä on käsitelty etupäässä niitä momentte-
4248: arvioitu 1 259,3 Mmkksi, mutta momentin me-          ja, joiden tilinpäätös eroaa talousarviosta vähin-
4249: not jäivät 182,9 Mmk (15 %) pienemmiksi. Työ-        tään 100 Mmk tai 10 % ja 10 Mmk. Seuraavissa
4250: markkinatukimenot olivat tilinpäätöksen mu-          tapauksissa tulojen lisäys tai vajaus ja vastaavasti
4251: kaan 1 427,3 Mmk. Arvio oli ollut 227,7 Mmk          menojen ylitys tai säästö on jäänyt 10 Mmk:aa
4252: (14 %) suurempi. Momentille Valtionapu työttö-       pienemmäksi, mutta se on vähintään 50 %.
4253: myyden lieventämiseen oli myönnetty 1 998,0
4254:                                                                                                                                                         27
4255: 
4256: Momentti                                                                                             Talous-          Tilin-    Tulos tilinpäätöksen mukaan
4257:                                                                                                   arvion sekä       päätöksen             suurempi
4258:                                                                                                  siihen tehtyjen     mukaan               pienempi-
4259:                                                                                                    muutosten
4260:                                                                                                     mukaan
4261:                                                                                                                      1000 mk                           o/o
4262: 
4263: Tulot
4264: 
4265: 11.19.09 Muut verotulot ........................................................ .                  500,0            4113,8             3 613,8        723
4266: 12.27.21 Metsätalouden tulot ................................................ .                     420,0            4 846,1            4 426,1      1054
4267: 12.27.90 Valtion pukutehtaan tulot ...................................... .                       1 270,0          -5 582,3           -6852,3       -540
4268: 12.28.52 Tilastokeskuksen tulot .......................................... ..                       114,0              274,5              160,5        141
4269: 12.29.01 Opetusministeriön tulot ......................................... .                      3150,0            7 522,4             4 372,4        139
4270: 12.29.06 Valtion audiovisuaalisen keskuksen tulot ............. .                                   100,0               12,4            -87,6         -88
4271: 12.30.72 Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen tulot                                           40,0               16,7            -23,3         -58
4272: 12.30.97 Siemenperunakeskuksen tulot ............................... .                              124,0           1862,2              1738,2       1 402
4273: 12.31.99 Liikenneministeriön hallinnonalan muut tulot ...... .                                      500,0            1 225,9              725,9        145
4274: 12.33.99 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut
4275:          tulot ......................................................................... .        1800,0             8660,2             6860,2        381
4276: 12.35.40 Asuntotoimen tulot ................................................. .                   3 000,0             228,6           -2771,4        -92
4277: 12.39.03 Oikaisurahat ........................................................... .                 100,0               0,0            -100,0       -100
4278: 
4279: Menot
4280: 
4281: 24.40.66 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteistyö
4282:          kehitysmaiden kanssa ............................................ .                      7 000,0            2 968,9          -4031,1        -58
4283: 24.99.93 Kurssivaihtelut ........................................................ .                 100,0            4 008,5            3908,5       3909
4284: 27.99.93 Kurssivaihtelut ........................................................ .                 200,0               62,1           -137,9        -69
4285: 28.05.95 Valtion saatavien turvaaminen .............................. ..                            300,0               54,0           -246,0        -82
4286: 28.60.11 Valtion virastojen ja laitosten edeltä arvaamattomat
4287:          vuokramenot .......................................................... .                 1 000,0                0,0          -1000,0       -100
4288: 28.80.02 Eräät muut palkat ja palkkiot ................................ ..                        2 303,0              406,3          -1896,7        -82
4289: 28.81.74 Talonrakennushankkeiden kustannusarvioiden tar-
4290:          kistuksista aiheutuvat menot .................................. .                          100,0            1 615,6             1 515,6     1 516
4291: 28.81.95 Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten
4292:          talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa .                                        100,0             479,3                379,3       379
4293: 28.81.97 Tileistä poistot ........................................................ .              4 000,0            9800,5              5 800,5       145
4294: 30.34.43 Satovahinkojen johdosta myönnettävien korko-
4295:          tukilainojen menot ................................................. .                     200,0               43,3           -156,7        -78
4296: 30.85.43 Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset .. .                                     4 000,0               38,4          -3961,6        -99
4297: 30.99.61 Siirto siementuotannon edistämisvaroihin ............. .                                 1 500,0                0,0          -1500,0       -100
4298: 31.32.45 Saaristoliikenteen korkotuki .................................. .                           25,0                7,5            -17,5        -70
4299: 32.61.41 Avustukset haja-asutusalueiden vähittäiskaupan
4300:          investointeihin ........................................................ .                 200,0              90,2            -109,8        -55
4301: 33.11.21 Toimintamenot ....................................................... .                  1644,0           -2 280,3           -3924,3       -239
4302: 33.14.21 Toimintamenot ....................................................... .                 14 988,0           6 514,5           -8473,5        -57
4303: 35.13.40 Itä- ja Keski-Euroopan maiden ympäristönsuojelu-
4304:          investointien korkotuki .......................................... .                       500,0                0,0            -500,0      -100
4305: 35.45.64 Avustukset asunnottomille ja pakolaisille osoitetta-
4306:          viin asuntoihin ........................................................ .              14 000,0            6 755,0          -7 245,0        -52
4307: 
4308: 
4309: 
4310: 
4311:                   Määrärahojen ylitykset                                                     momentille myönnettiin 1 500 000 mk. Valtio-
4312:                                                                                              konttorin keskuskirjanpidon seurantaraporttien
4313:    Kiinteiden ja siirtomäärärahojen ylityk-                                                  mukaan momentti ylitettiin kertomusvuoden
4314: set. Kertomusvuoden tilinpäätökseen ei sisälly                                               elo-lokakuussa yhteensä 10 000,00 mklla
4315: yhtään kiinteän määrärahan ylitystä. Ympäristö-                                              (1 %). Tilinpäätöksen mukaan momenttia oli
4316: ministeriön hallinnonalla ylitettiin kuitenkin                                               käytetty yhteensä 1 500 000,00 mk.
4317: asunto- ja rakennustoimen kiinteä määräraha                                                     Ympäristöministeriön talousyksikön valtionti-
4318: momentilla 35.45.52 Avustukset asuntoalan jär-                                               lintarkastajille antaman selvityksen mukaan ym-
4319: jestöille. Valtion vuoden 1994 talousarviossa                                                päristöministeriö oli heinäkuussa 1994 maksanut
4320: 28
4321: 
4322: eräälle yhdistykselle avustusta liikaa siten, että                          Arviomäärärahojen säästöt olivat yhteensä
4323: maalis- ja huhtikuussa maksettu avustuksen                               3 638,4 Mmk.
4324: ennakko oli virheellisesti jäänyt suorituksesta                             Kertomusvuoden talousarviossa oli 254 arvio-
4325: vähentämättä. Vuoden 1994 avustuksista viimei-                           määrärahaa, ja niiden yhteissumma oli 138 000,2
4326: sen tultua elokuussa maksetuksi näkyi pääkirjal-                         Mmk. Arviomäärärahoista ylitettiin 56.
4327: la määrärahan ylitys. Liikaa avustusta saanut                               Ylitysten markkamäärä oli 1135,1 Mmk eli
4328: yhdistys maksoi marraskuussa 1994 palautetta-                            3,8 % näiden arviomäärärahojen menoarvion
4329: vaksi määrätyt 10 000,00 mk ympäristöministe-                            mukaisesta yhteissummasta. Vuonna 1993 arvio-
4330: riölle, jolloin määrärahan ylitys tuli korjatuksi.                       määrärahoja oli 304 ja ylityksiä 61. Ylitysten
4331:     Lisäksi kertomusvuoden aikana on valtiokont-                         markkamäärä oli 584,9 Mmk ja ylitysprosentti
4332: torin keskuskirjanpidon seurantaraporttien mu-                           1,7. Vuonna 1992 arviomäärärahoja oli 397 ja
4333: kaan tapahtunut mm. virhekirjaoksista aiheutu-                           niistä ylitettiin 98. Ylitysten markkamäärä oli
4334: neita ylityksiä, jotka on ennen tilinpäätöstä kor-                       tuolloin 1 527,2 Mmk ja ylitysprosentti 3,2.
4335: jattu.                                                                      Ylitysten lukumäärä oli kertomusvuonna 8 %
4336:                                                                          pienempi kuin v. 1993 ja 43 % pienempi kuin v.
4337:    Arviomäärärahojen ylitykset. Seuraavasta                              1992. Markkamäärä oli kertomusvuonna 94%
4338: taulukosta käy pääluokittain ilmi arviomäärära-                          edellisvuotta suurempi ja 26% pienempi kuin v.
4339: hojen lukumäärä kertomusvuonna ja se, kuinka                             1992.
4340: monta niistä on ylitetty, ylitysten suuruus tuhan-                          Suhteellisesti suurimmat ylitykset tapahtuivat
4341: sina markkoina ja prosentteina verrattuna talous-                        kertomusvuonna ulkoasiainministeriön sekä
4342: arviossa sekä lisätalousarvioissa osoitettuihin                          maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla ja
4343: vastaavien momenttien määriin.                                           valtioneuvostossa. Markkamääräisesti suurim-
4344:                                                                          mat ylitykset olivat työministeriön ja valtiovarain-
4345:                                                                          ministeriön hallinnonalalla.
4346:         Aroiomäärärahojen ylitykset v. 1994                                 Ulkoasiainministeriön       arviomäärärahoista
4347:                                                                          yhtä ylitettiin 3 908,5 %:lla, sillä 100 000 mk:n
4348: Pääluokka         Arviomäärärahoja          Arviomäärärahoja
4349:                                                                          määrärahaa (Kurssivaihtelut) käytettiin lähes
4350:                       yhteensä                   ylitetty                40-kertaisesti. Maa- ja metsätalousministeriön
4351:                                                                          kolmea arviomäärärahaa ylitettiin yhteensä
4352:                  kpl       1000 mk    kpl       1000 mk            o/o
4353:                                                                          23,2 %:lla ja valtioneuvoston kahta arviomäärära-
4354: 21 TP ........     3       21 150,0   -             -      -             haa yhteensä 22,0 %:lla.
4355: 22 EK .......     14      220 192,0     2         157,2      0,2            Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalal-
4356: 23VN .......       6       56409,0      2         900,2    22,0
4357:                                                                          la kokonaisylitys muodostui Eläinlääkintä- ja
4358: 24 UM ......      10      838 816,0     1       3 908,5 3 908,5
4359: 250M ......       11      891488,0      4      27 916,9    17,0          elintarvikelaitoksen momentista Rokotteet ja see-
4360: 26 SM .......      5    5 870 634,0     2      12 653,9    10,7          rumit (44 %) sekä Kalakannan hoitovelvoitteista
4361: 27 PLM .....       3        1 617,0     1          34,8    11,6          (26 %). Valtioneuvostossa ylitys koostui Valtio-
4362: 28VM .......      23   14 733 395,0     5     286 593,1    14,8          neuvoston matkoista (28 %) sekä momentista
4363: 29 OPM ....       49   18 290 914,0   20      125 496,4      1,9         Kunniamerkit (14 %).
4364: 30MMM ...         32    9 498169,0      3       7 305,9    23,2             Työministeriön arviomäärärahoja ylitettiin
4365: 31 LM .......     11      549 989,0     1         607,0    19,0
4366: 32 KTM ....       28    3 802 919,0   -             -      -             365,6 Mmk:lla ja valtiovarainministeriön arvio-
4367: 33 STM .....      33   52 815 650,0   10      198 619,3      1,2         määrärahoja 286,6 Mmk:lla. Työministeriön hal-
4368: 34TM .......      10    5 417 608,0     3     365 592,5    18,8          linnonalalla suurimmat markkamääräiset ylityk-
4369: 35YM ......       13    3 244 564,0     2     105 327,0      4,6         set olivat momenteilla Valtionapu kunnille ja
4370: 36 Valtion-                                                              kuntayhtymille työttömyyden lieventämiseen
4371:    velka ...       3   21 746 695,0   -              -         -         (189,8 Mmk) sekä Palkkaukset (175,5 Mmk).
4372: Yhteensä ..      254 138 000 209,0    56 1135112,8                 3,8   Valtiovarainministeriön hallinnonalalla suurin
4373: V. 1993 .....    304 140 596 174,0    61 584 916,1                 1,7   markkamääräinen ylitys oli momentilla Liike-
4374: V. 1992 .....    397 137 121 267,9    98 1 527186,0                3,2   vaihtovero- ja arvonlisäveromenot (274,7 Mmk).
4375:                                                                                                                                          29
4376: 
4377:                              Valtionvelka                                    sä 31 776 Mmk. Rahastotalouden velasta oli vuo-
4378:                                                                              denalussa markkamääräistä 15 438 Mmk ja va-
4379:    Valtionvelan kehitys kertomusvuonna ilme-                                 luuttamääräistä 17 052 Mmk. Vuoden päättyessä
4380: nee alla olevasta olevasta asetelmasta, johon on                             vastaavat luvut olivat 16 858 Mmk ja 14 918 Mmk.
4381: sisällytetty myös rahastotalouden velka.                                     Korkoja maksettiin vuoden aikana budjettitalou-
4382:    Budjettitalouden velka oli vuoden alussa                                  den velasta 19 938 Mmk (josta 645 Mmk Valtion
4383: 233 053 Mmk ja sen lopussa 288 047 Mmk. Tästä                                eläkerahastolle) ja rahastotalouden velasta 2 834
4384: oli vuoden alkaessa markkamääräistä 94 528                                   Mmk. Edellisenä vuonna korkomenot olivat
4385: Mmk (josta 9,7 mrd. mk velkaa Valtion eläkera-                               16 143 Mmk (867 Mmk) ja 2 218 Mmk. Budjettita-
4386: hastolle) ja valuuttamääräistä 138 525 Mmk. Vuo-                             louden lainojen nostot olivat 170 499 Mmk (edel-
4387: den lopussa budjettitalouden velasta oli markka-                             lisenä vuonna 118 154 Mmk) ja nettolainanotto
4388: määräistä 126 403 Mmk (josta 12,3 mrd. mk                                    69 190 Mmk (edellisenä vuonna 77 208 Mmk).
4389: velkaa Valtion eläkerahastolle) ja valuuttamää-                              Rahastotalouden vastaavat luvut olivat 1 921
4390: räistä 161644 Mmk. Rahastotalouden velan mää-                                Mmk (edellisenä vuonna 10 439 Mmk) ja 1 420
4391: rä oli vuoden alussa 32 490 Mmk ja sen päättyes-                             Mmk (edellisenä vuonna 9 323 Mmk).
4392: 
4393: 
4394:                                                           Valtionvelan kehitys v. 1994
4395: 
4396:                                                 Velka       Nostot     Kuole-     Valuu-    Valuutta-    Velka         Muutos vuoden
4397:                                                vuoden      vuoden       tukset      tan-     kurssien   vuoden            aikana
4398:                                                 alussa     aikana      vuoden     vaihdot   muutokset   lopussa
4399:                                                                        aikana                vuoden
4400:                                                                                               aikana
4401:                                                                        Mmk                                             Mmk         o/o
4402: 
4403: 
4404: Markkamääräinen velka .....                    109 966    125 920      92625                            143 26Pl      +33 295     +30,3
4405: Pitkäaikainen velka ................            87 142     34 124      11 158                            110 108      +22 966     +26,4
4406:   Yleisöobligaatiolainat ..........             71082      31 524       9 598                             93 008      +21 926     +30,9
4407:   Muut joukkovelkakirjalainat                    2 602                    739                              1 863       -739      -28,4
4408:   Velkakirjalainat ...................          13 458      2 6oo         821                             15 237       + 1 779    +13,2
4409: Lyhytaikainen velka ................            22 824     91 796      81 467                             33 153      +10 329     +45,3
4410: Valuuttamääräinen velka ..                     155 577      46500       6902       +7 -18620            176 562       +20 985    +13,5
4411: Pitkäaikainen velka ................            155 577     46500       6 902      +7 -18 620            176 562       +20 985    +13,5
4412:    Obligaatiolainat ...................         142 824     39 216      4 060      +7 -17 400            160 587       +17 763    +12,4
4413:    Muut joukkovelkakirjalainat                    8 737      2 860      1 851            -656              9 090         + 353    + 4,0
4414:    Velkakirjalainat ...................           4 016      4 424        991            -564              6 885       + 2 869    +71,4
4415: Yhteensä ................................      265 543    172 420 5)   99527       +7 -18620            319 823 1)    +54280     +20,4
4416: V. 1993 ....................................    175 282    128 5936)   44 315     +346  + 5 637          265 543')     +90 261    +51,5
4417: V. 1992 ....................................     92 052     86415      16 305     + 28  +13 092          175 282 2)    +83 230    +90,4
4418: V. 1991 ....................................     57 038     38 416      8 267     +158  + 4 707           92 052 3)    +35 014    +61,4
4419: V. 1990 ....................................     52 912     12 307      8 073            -108             57 038 4)    + 4 126    + 7,8
4420: V. 1989 ....................................     58 084      9 206     13 484     -2     -892             52 912      -5172      -8,9
4421: V. 1988 ....................................     58 511     14 185     13 906      +1    -707             58 084        -427     -0,7
4422: V. 1987 ....................................     51 994     17 950     11 083      +1    -351             58 511       + 6 517    +12,5
4423: V. 1986 ....................................     46 981     15 257     11 126             + 882           51 994       + 5 013    +11
4424: V. 1985 ....................................     44 269     11 357      7 768            -877             46 981       + 2 712    +6
4425: V. 1984 ....................................     38 124     11113       5 580             + 612           44 269       + 6 145    +16
4426: V. 1983 ....................................     30 248     11 725      4 628             + 779           38124        + 7 876    +26
4427: v. 1982 ....................................     22 102      8 377      2 587           + 2 356           30 248       + 8 146    +37
4428: V. 1981 ....................................     17 966      5 500      2 123            -759             22 102       + 4 136    +23
4429: n Sisältää 12,3 mrd. mk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle.
4430: 2l Sisältää 9,7 mrd. mk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle.
4431: 3J Sisältää 7,6 Mmk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle.
4432: <> Sisältää 3,0 Mmk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle.
4433: 5J Tästä määrästä 2 311 Mmk on tuloutettu vuodelle 1993.
4434: 6l Tästä määrästä 60 Mmk on tuloutettu vuodelle 1992.
4435: 30
4436: 
4437:    Kertomusvuoden päättyessä koko velka-                             1988   1989   1990 1991       1992 1993 1994
4438: kannan keskimääräinen nimelliskorko oli              Valuutta                         Osuus velasta
4439:                                                                                            %
4440: 7,2 o/o (v. 1993 7,7 o/o) ja efektiiviset kustan-
4441: nukset 7,9 o/o (v. 1993 10,1 o/o). Markkamääräi-     DEM ......      15      15     16     20     22     24   28
4442:                                                      ECU .......      8       9     13     24     19     15   13
4443: sen velan keskimääräinen nimelliskorko oli           FRF ........     6       6            11     14          12
4444:                                                                                      9                   13
4445: 7,0 o/o (v. 1993 7,8 o/o) ja efektiiviset kustan-    JPY ........    10       7      7      9      8     11   12
4446: nukset 8,3 o/o (v. 1993 9,3 o/o) ja valuuttamää-     USD .......     19      24     21     10     16     13   11
4447: räisen vastaavasti 7,3 o/o ja 7,7 o/o (v. 1993       GBP .......     12      10     10      9      5      9   11
4448: 7,7 o/o ja 10,7 o/o). Efektiiviset kustannukset on   NLG .......      8       7      5      3      6      5    5
4449: laskettu ottamalla huomioon kaikki toteutu-          CHF .......     10       8      8      3      4      6    4
4450:                                                      BEF ........     5       5      4      3      2           1
4451: neet kustannukset (ml. valuuttakurssimuutok-         DKK ......       1       4                           1
4452:                                                                                      3      3      2           1
4453: set) ja tarkasteluhetken jälkeen erääntyvät          LUF ........     3       3      3      2      1      1    1
4454: korot ja kuoletukset 31.12.1994 vallinneiden         ATS ........                                  0      1    1
4455: valuuttakurssien mukaan, joten ne eivät sisäl-       PSC ........                                         0    0
4456: lä myöhempien valuuttakurssimuutosten vai-           SEK ........                           1      1      0    0
4457: kutuksia. Lainojen lopulliset efektiiviset kus-      ITL .........                          1      0      0    0
4458:                                                      KWD .....        3       2      1             0      0
4459: tannukset selviävät vasta lainan tultua koko-        NOK ......       0
4460: naan maksetuksi.
4461:    Koko velkakannan keskimääräinen takaisin-            Valtion valuuttamääräinen velka oli maksuta-
4462: maksuaika oli kertomusvuoden päättyessä 4 v          setilaston (SP) mukaan kertomusvuoden päätty-
4463: 9 kk (v. 1993 5 v ). Markkamääräisen velan           essä 68 o/o koko maan valuuttamääräisestä netto-
4464: keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 3 v 6 kk        velasta. Vuotta aiemmin se oli 59 o/o, vuoden 1992
4465: (v. 1993 3 v 11 kk). Valuuttamääräisen velan         päättyessä 46 o/o, vuoden 1991 päättyessä 25 o/o ja
4466: keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 5 v 10 kk       vuoden 1990 päättyessä 18 o/o. Maan ulkomainen
4467: (sama kuin edellisenä vuonna).                       nettovelka, joka vuosikymmenen alussa kasvoi
4468:    Valtionvelasta maksettiin kertomusvuonna          varsin voimakkaasti, oli Suomen Pankin maksu-
4469: korkoja yhteensä 22 772 Mmk (v. 1993 18 36~          tiedotteen mukaan kertomusvuoden päättyessä
4470: Mmk), josta markkamääräisen velan osuus oh           260,2 mrd. mk oltuaan vuotta aiemmin 263,9
4471: 11 029 Mmk (v. 1993 8 321 Mmk). Tästä oli            mrd. mk, vuoden 1992 päättyessä 229,6 mrd. mk,
4472: 645 Mmk (v. 1993 867 Mmk) budjettitalouden           vuoden 1991 päättyessä 174,3 mrd. mk ja vuoden
4473: Valtion eläkerahastolle maksamaa korkoa.             1990 päättyessä 143,5 mrd. mk.
4474:    Valuuttamääräisestä valtionvelasta, joka ko-         Valtionvelan määrä, 319,8 mrd. mk, oli kerto-
4475: konaisuudessaan on pitkäaikaista, maksettiin         musvuoden päättyessä 148 o/o (v. 1993104 o/o ja v.
4476: kertomusvuonna korkoja 11743 Mmk (v.                 1992 35 o/o) suurempi kuin valtion tulot ilman
4477: 1993 10 040 Mmk). Noin 47 o/o velasta eli            nettolainanottoa. Vuonna 1991 velan määrä oli
4478: 83 385 Mmk (v. 1993 53 o/o velasta eli 82 973        67 o/o valtion tuloista ilman nettolainanottoa. Val-
4479: Mmk) on maksettava viiden seuraavan vuo-             tion lainojen nostot olivat kertomusvuonna
4480: den aikana. Kuoletoksia erääntyy 6-10 vuo-           172 420 Mmk ja velan nettolisäys 54 280 Mmk.
4481: den kuluessa 81 411 Mmk (v. 1993 64 013              Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 128 593
4482: Mmk) ja sen jälkeen 11 766 Mmk (v. 1993              Mmk ja 90 261 Mmk, v. 1992 taas 86 415 Mmk ja
4483: 8 591 Mmk).                                          83 230 Mmk. Vuonna 1991 ne olivat 38 416 Mmk
4484:    Kertomusvuoden päättyessä olleen valuut-          ja35 014Mmkjav.199012307Mmkja4126Mmk.
4485: tamääräisen velan valuuttajakauma muuttui               Seuraavassa asetelmassa on esitetty valtionve-
4486: edellisen vuoden lopussa olleen lainakannan          lan kehitys viisivuotiskausittain v. 1950---80 ja
4487: valuuttajakaumasta. Valuuttamääräisen velan          sen jälkeen vuosittain sekä verrattu velan
4488: valuuttajakauma oli vuosien 1988--94 lopussa         kokonaismäärää ao. vuoden lopussa bkt:een
4489: seuraava:                                            (koko vuoden markkinahintainen bkt käyvin
4490:                                                      hinnoin):
4491:                                                                                                                                                 31
4492: 
4493: Vuosi                                                                 Valtion bruttovelka (ml. rahastot)       BKT        Koko            Valuutta-
4494:                                                                                                                          valtion-        määräinen
4495:                                                                    Markka-      Valuutta-         Yhteensä                velka            valtion-
4496:                                                                   määräinen     määräinen                                                    velka
4497:                                                                                             Mmk                                     o/o BKT:sta
4498: 
4499: 1950 ··························································       698            659            1 357      5 553        24,4              11,9
4500: 1955 ..........................................................       750            616            1 366     10 157        13,4               6,0
4501: 1960 ..........................................................       867            747            1 614     16 199        10,0               4,6
4502: 1965 ··························································     2 269         1 177             3 446     26 634        12,9               4,4
4503: 1970 ..........................................................     2 644         1 557             4 201     45 743         9,2               3,4
4504: 1975 ..........................................................     1 935          1 221            3 156    104 291         3,0               1,2
4505: 1980 ··························································     7 625        10 341            17 966    192 556         9,3               5,4
4506: 1981 ..........................................................     8 771        13 331            22 102    218 455        10,1               6,1
4507: 1982 ..........................................................    11 441        18 807            30 248    245 172        12,3               7,7
4508: 1983 ··························································    16 401        21 723            38 124    274 436        13,9               7,9
4509: 1984 ..........................................................    19 323        24 946            44 269    307 713        14,4               8,1
4510: 1985 ..........................................................    21 304        25 677            46 981    336 824        13,9               7,6
4511: 1986 ..........................................................    25 013        26 981            51 994    357 566        14,5               7,5
4512: 1987 ..........................................................    29 831        28 680            58 511    391 597        14,9               7,3
4513: 1988 .....................•....................................    31 805        26 279            58 084    441 539        13,2               6,0
4514: 1989 .....................•....................................    30 126        22 786            52 912    496 935        10,6               4,6
4515: 1990 ..........................................................    32 245        24 793            57 038    514 430        11,1               4,8
4516: 1991 ..........................................................    48 406        43 646            92 052    490 868        18,8               8,9
4517: 1992 ..........................................................    68 895       106 387           175 282    475 674        36,8              22,4
4518: 1993 ..........................................................   109 966       155 577           265 543    482 397        55,0              32,3
4519: 1994 ..........................................................   143 261       176 562           319 823    507 779')      63,0              34,8
4520: 
4521: " Ennakkoluku
4522: 
4523: 
4524:    Kesällä 1995 tehtyjen arvioiden mukaan val-                                           Valtiovarainministeriö on ilmoituksensa mu-
4525: tion markkamääräinen velka (ml. rahastot) nou-                                        kaan varainhankinnassaan painottanut markka-
4526: see v. 1995 194,4 mrd. mk: aan ja valuuttamääräi-                                     määräistä lainanottoa. Vuonna 1995 syyskuun
4527: nen 180,1 mrd. mk: aan, joten koko valtionvelan                                       loppuun mennessä toteutuneesta nettolainan-
4528: määräksi vuoden 1995lopussa ennakoitiin 374,5                                         otosta 93 % on markkamääräistä.
4529: mrd. mk. Kun vuoden 1995 bkt:n arvioitiin nou-                                           Valtionvelasta 30.9.1995 oli 325,5 mrd. mk
4530: sevan 552,0 mrd. mk:aan, nousisi koko valtion-                                        budjettitalouden velkaa. Tästä oli valuuttamää-
4531: velan osuus bkt:sta 67,8 o/o:iin ja valuuttamääräi-                                   räistä 158,5 mrd. mk ja markkamääräistä 167,0
4532: sen velan osuus 32,6 %:iin. Näiden ennakkoarvi-                                       mrd. mk, josta 12,3 mrd. mk oli budjettitalouden
4533: oiden mukaan koko valtionvelan määrä nousisi                                          velkaa Valtion eläkerahastolle. Rahastotalouden
4534: v. 1996 409,9 mrd. mk:aan, josta markkamääräis-                                       30,3 mrd. mk:n velasta oli 16,2 mrd. mk markka-
4535: tä 221,1 mrd. mk ja valuuttamääräistä 188,8 mrd.                                      määräistä ja 14,1 mrd. mk valuuttamääräistä.
4536: mk. Koko valtionvelan osuus ennakoidusta                                              Koko valtionvelan korkomenot ajalta 1.1.-
4537: 590,0 mrd. mk:n bkt:sta nousisi tällöin 69,5 o/o:iin                                  30.9.1995 olivat 22,6 mrd. mk, josta budjettitalo-
4538: ja valuuttamääräisen valtionvelan osuus                                               uden osuus oli 20,4 mrd. mk ja rahastotalouden
4539: 32,0 o/o:iin.                                                                         osuus 2,2 mrd. mk.
4540:    Valtionvelka (ml. rahastot) oli noussut                                               ]os valtionvelan kokonaismäärästä vähenne-
4541: 30.9.1995 mennessä jo 355,8 mrd. mk:aan, josta                                        tään budjettitalouden velka Valtion eläkerahas-
4542: 183,2 mrd. mk oli markkamääräistä ja 172,6 mrd.                                       tolle ja siihen lisätään valtion metallirahavastuu,
4543: mk valuuttamääräistä. Valuuttamääräisen velan                                         kansainvälisille rahoituslaitoksille annetut sitou-
4544: määrä on alentunut vuoden 1995 aikana kurssi-                                         mukset sekä velka Ydinjätehuoltorahastolle, saa-
4545: muutosten, lähinnä markan ulkoisen arvon vah-                                         daan valtiontalouden kokonaisvelaksi 30.9.1995
4546: vistumisen seurauksena 8,7 mrd. mklla. Valuut-                                        350,2 mrd. mk.
4547: tamääräinen velka ja sen muutokset oli tällöin                                           Valtionvelan määrän kasvu on lisännyt sen
4548: laskettu vuoden 1995 syyskuun viimeisen päivän                                        hoitokustannuksia nopeasti. Seuraavasta asetel-
4549: Suomen Pankin keskikurssien mukaan. Markan                                            masta ilmenevät valtion velanhoitomenot (ml.
4550: kelluessa on epäselvää, mihin tasoon markka- ja                                       rahastot) v. 1984-94.
4551: valuuttamääräisen velan kanta lopulta asettuvat.
4552: 32
4553: 
4554:                                       1984     1985     1986    1987     1988    1989    1990     1991   1992   1993    1994
4555:                                                                                  Mmk
4556: 
4557: Korot ja indeksikorotukset            3 864    4 621    4 639 4 841      5 199 4 932     4 733   5 991 8 762 18 361    22 771
4558:   Markkamääräinen ........            1 741    2 109    2 202 2 595      2 806 2 855     2 783   3498 4 120 7 276       9 365
4559:   Valuuttamääräinen .......           1 997    2 381    2 293 2 084      2 367 2 059     1 918   2 279 4 103 8867      10 572
4560:   Rahastot ........................     126      131      144    162        26     18       32     214    539 2 218     2 834
4561: Palkkiot ja muut menot ...              250      233      272    308       218    211      178     292 1 283     860      992
4562: Kuoletukset (brutto) ........         5 580    7 767   11 126 11 083    13 906 13 484    8 063   8 267 15 784 44 313   99 527
4563:   Markkamääräinen ........            3 616    5 617    3 894 5 866      9 043 7 337     5 373   4 992 11 974 38 337   92 124
4564:   Valuuttamääräinen .......           1 621    1 616    6 112 3 851      4 826 6 009     2 390   3 066 1 905 4860       6 902
4565:   Rahastot ........................     343      534    1 120 1 366         37    138      300     209 1 905 1116         501
4566: Yhteensä .........................    9694    12 621 16 037 16 232      19 323 18 627 12 974 14 550 25 829 63 533 123 290
4567: 
4568: Velan (pl. rahastot ja kuo-
4569:   letukset) hoitokustan-
4570:   nusten osuus valtion
4571:   tilinpäätöksen mukaisis-
4572:   ta kokonaismenoista, o/o              4,9      5,3      5,0    4,7       4,6     4,1     3,5     3,6    4,9    8,4     10,6
4573: 
4574: 
4575:    Vuoden 1995 velanhoitomenot (pl. rahastot ja                        kaansa. Myös valtion velkaantumisvauhti on jos-
4576: kuoletukset) on arvioitu lähes 24 105Mmkn                              sain määrin hidastunut. Kun valtio vielä edellise-
4577: suuruisiksi. Valtionvelan hoitomenojen osuus                           nä vuonna velkaantoi nettomääräisesti keski-
4578: valtion budjetoiduista kokonaismenoista nousisi                        määrin 10,3 Mmk tunnissa, oli velkaantumis-
4579: arvioiden mukaan tällöin jo 12,2 o/o:iin.                              vauhti kertomusvuonna laskenut 6,2 Mmkaan
4580:    Yhteenvetona edellä esitetystä voidaan tode-                        tunnissa. Uusien lainojen nostot olivat vastaavas-
4581: ta, että valtionvelan markkamäärä on kertomus-                         ti 14,7 Mmk ja 19,7 Mmk tunnissa.
4582: vuonna noussut edellisvuotisesta n. 20 %. Uutta
4583: velkaa on nostettu 172 420 Mmk, kun edellisenä                             Valtiontilintarkastajat pitävät valtionvelan
4584: vuonna nostettiin 128 593 Mmk. Vaikka kuole-                           tulevaa kehitystä edelleen hyvin huolestuttava-
4585: toksia on maksettu 99 527 Mmk ja markan ulkoi-                         na, kun otetaan huomioon valtiontalouden tila
4586: sen arvon vahvistumisen seurauksena valuutta-                          ja suurtyöttömyydestä aiheutuvat menot. Val-
4587: määräisen velan markkavasta-arvo väheni peräti                         tionvelan määrä oli jo 30.9.1995 mennessä
4588: 18 620 Mmklla, oli velan nettolisäys kertomus-                         noussut355,8mrd. mk:aan,josta 183,2mrd. mk
4589: vuonna 54 280 Mmk. Erityisesti valuuttamääräi-                         oli markkamääräistä ja 172,6 mrd. mk valuutta-
4590: sen velan kasvu on kuluvalla vuosikymmenellä                           määräistä. Pelkästään valtionvelan korkojen
4591: ollut erittäin nopeaa. Kun valuuttamääräisen ve-                       maksuun on vuoden 1996 talousaroioesityksessä
4592: lan markkavasta-arvo vielä vuoden 1990 päätty-                         atvioitu taroittavan 28 111,5 Mmk, mikä on
4593: essä oli 24 793 Mmk, oli se kertomusvuoden                             14,6 %valtion vuoden 1996 talousaroioesityksen
4594: lopussa jo 176 562 Mmk. Valuuttamääräinen vel-                         mukaisista menoista. Velanhoitomenojen ra-
4595: ka on näin ollen kolmessa vuodessa yli seitsen-                        hoittamiseen taroittava osuus on 19,0% valtion
4596: kertaistunut. Samaan aikaan markkamääräinen                            aroioiduista tuloista ilman nettolainanottoa ja
4597: velka on kasvanut 32 245 Mmksta 143 261                                23,9 % aroioiduista vero- ja veronluonteisista
4598: Mmkaan eli yli nelinkertaistunut.                                      tuloista. Velanhoitoon taroitaan 70,4% tulo- ja
4599:     Valtionvelan rakenne on kertomusvuonna                             varallisuusveron aroioidusta tuotosta. Verratta-
4600: jossain määrin korjautunut. Valuuttamääräisen                          essa velanhoitomenoja talousaroioesityksen mu-
4601: velan osuus oli vuoden lopussa n. 55 o/o koko                          kaiseen nettolainanottoon voidaan todeta, että
4602: velkakannasta oltuaan vuotta aiemmin lähes                             velanhoitomenojen ennakoidaan olevan 75,9 %
4603: 60 %. Valuuttamääräistä velkaa vähensi kerto-                          aroioidusta nettolainanotosta.
4604: musvuonna kuoletoksia enemmän markan ul-                                   Vertailun vuoksi todettakoon, että tilinpäätök-
4605: koisen arvon vahvistuminen, joka jatkui vielä                          sen mukaan valtion tulot ilman lainanottoa oli-
4606: seuraavanakin vuonna. Valtionvelan osuus koko                          vat kertomusvuonna n. 129 mrd. mk ja maam-
4607: maan ulkomaisesta nettovelasta on kasvanut,                            me koko viennin aroo n. 154 mrd. mk.
4608: mikä on pääosin aiheutunut muiden sektoreiden                              Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtion-
4609: pyrkimyksestä vähentää valuuttamääräistä vel-                          velan hoito aiheuttaa lähivuosina yhä kasvavia
4610:                                                                                                                                                  33
4611: 
4612: vuotuisia kustannuksia. Valtiontalouden netto-                                      Valtion lainananto ja korkotukllainat
4613: rahoitustmpeen kasvu on tosin säästötoimien
4614: ansiosta hidastunut, mutta kun valtion verotulo-                                     Valtio antaa lainoja sekä talousarvion että sen
4615: ja ei vastaisuudessa voitane merkittävästi lisätä                                 ulkopuolella olevien rahastojen kautta. Alla ole-
4616: verotusta kiristämällä, asettavat valtionvelan                                    vasta taulukosta käyvät ilmi valtion lainaksi anta-
4617: hoitokustannukset vielä vuosia huomattavia ra-                                    mien varojen määrä kertomusvuoden alussa ja
4618: joituksia harjoitettavalle talouspolitiikalle. Kun                                lopussa, vuoden aikana annetut uudet lainat
4619: lisäksi taloudellisen toiminnan vilkastuminen                                     sekä kertomusvuonna kertyneet kuoletukset ja
4620: vähentää työttömyyttä ja lisää verotuloja viiveel-                                korot. Taulukko ei sisällä Valtion ydinjätehuolto-
4621: lä, joudutaan vielä vuosia ottamaan uutta vel-                                    rahaston lainanantoa. Taulukosta ilmenevät
4622:  kaa pelkästään entisten velkojen korkojen mak-                                   myös erityyppisten lainojen suhteellinen lisäys
4623: samiseksi, ellei valtion muita menoja kyetä mer-                                  tai vähennys kertomusvuoden aikana sekä vuo-
4624:  kittävästi vähentämään.                                                          den alussa olleelle lainapääomalle laskettu kor-
4625:     Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan                                    kotuotto valtiokonttorista ja rahastoista saatujen
4626:  valtionvelan kasvu ja sen kustannukset ovat tu-                                  tietojen mukaan. Maatilatalouden kehittämisra-
4627:  lossa kriittiseen pisteeseen. Budjettivaje on saata-                             haston lainoihin on sisällytetty myös myytyjen
4628:  va nopeasti huomattavasti pienemmäksi ja val-                                    tilojen kauppahintasaatavat Yrityksille suunna-
4629:  tionvelan kasvu hidastumaan ja pitemmällä                                        tusta lainanannosta kanavoidaan suurin osa Suo-
4630:  ajalla pysäytettyä. Kertomusvuoden loppuun                                       men Vientiluotto Oy:n ja Kehitysaluerahasto
4631:  mennessä suoritetut toimenpiteeet eivät vielä                                    Oy:n kautta, joiden valtiolta saarnat lainat sisälty-
4632:  näytä olleen riittäviä.                                                          vät taulukossa kohtaan Lainat luottolaitoksille.
4633: 
4634:                                                              Valtion lainananto v. 1994
4635: Lainaryhmä                                                           Laina-        Lisäys   Vähen- Laina-    Korot Laina pää-          Korko-
4636:                                                                     pääoma        vuoden      nys  pääoma     ja in- oman muutos       tuotto
4637:                                                                     vuoden        aikana    vuoden vuoden    deksi-
4638:                                                                      alussa                 aikana lopussa    hyvi-    V.     V.         V.     V.
4639:                                                                                                              tykset   1994 1993        1994     1993
4640:                                                                                               Mmk                                  %
4641: 
4642: 
4643: Kehitysluotot .......................................................... . 724      21         9      736       3     +2     +11        0,4      0,3
4644: Lainat Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:lle                          109                 3      106       2     -3     -2         1,8      1,8
4645: Eläkemaksulainat valtion liikelaitoksille .............. .                 494               277      217      25    -56    -10         5,1      8,5
4646: Lainat väestönsuojelua varten .............................. .               1                 0        1       0    -33    -22
4647: Rakennuslainat peruskouluille ............................. .              182                23      159      10    -13    -12         5,5      5,8
4648: Lainat yksityisoppikoulujen muuttamiseksi kun-
4649:   nallisiksi kouluiksi ............................................. .      27                 2       25       2     -7    -10         7,4      6,7
4650: Rakennuslainat kirjastoille .................................... .          32                 3       29       2     -9     -6         6,3      5,9
4651: Veikkausvoittovaroista myönnetyt lainat ............. .                    224                31      193      11    -14    -11         4,9      5,6
4652: Muut lainat opetuksen, tieteen ja kulttuurin edis-
4653:   tämiseksi ............................................................ .   3                  1        2       0   -33    --40
4654: Invalidihuoltolain mukaiset lainat ........................ .                1                  1        0       0   -26     -9
4655: Valtion asuntorahaston lainat ............................... . 51 795           4 631      2 098   54 328   2 084     +5    +12        4,0      4,0
4656: Lainat vesihuoltolaitteiden rakentamiseen ........... .                      1                  0        1       0   -34    -28
4657: Vesiensuojelulainat teollisuudelle ........................ .               10                  4        6       1   --43   -34        10,0      6,7
4658: Lainat peruskuivatukseen ..................................... .            41      12          8       45       1    +10    -5         2,4      2,3
4659: Työvoima ............................................................... .   1                           1       0      0      0
4660: Maatilatalouden kehittämisrahaston lainat ........... . 7 474                     421        768     7 127     308    -5     -2         4,1      4,4
4661: Muut lainat asutustoiminnan edistämiseen .......... .                      122       3        12       112       4    -8     -8         3,3      3,8
4662: Metsänparannuslainat ........................................... . 1 325           101       185     1 241      39    -6     -1         2,9      3,0
4663: Muut lainat maa- ja metsätalouden tukemiseen .. .                            3                 0         2       0   -12    -12
4664: Lainat satamien rakentamiseen ............................ .                 0                 0         0       0   -37    -32
4665: Lainat Valtionrautateiden asuinrakennusten perus-
4666:   korjaamiseen ...................................................... .     25       1         0        26      2     +4     +5         8,0      8,0
4667: Tuotekehityslainat ................................................. . 1 014       190       164     1 040     25     +3     +14        2,5      4,4
4668: Lainat luotto-osakeyhtiöille .................................. . 1 916                      294     1 622     80    -15    -10         4,2      5,5
4669: Kauppahintasaatavat valtion liikelaitoksilta, val-
4670:    tionyhtiöiltä ja yrityksiltä .................................. .       669    259        491      437      33    -35    -24         4,9      9,3
4671: Muut lainat teollisuuden edistämiseen ................. .                   70                13       57       0    -19    -15
4672: 
4673:  5   350889R
4674: 34
4675: 
4676: Lainat energiatalouden edistämiseen ....................                       65                   15       50        3      -23     -26       4,6    4,5
4677: Lainat yritysten kansainvälistymiseen ...................                     111         10        25       96        5      -14     -----{j   4,5    5,9
4678: Muut lainat elinkeinojen edistämiseen .................                         0                    0        0        0      -23     -18
4679: Yhteensä ................................................................ 66 439       5646       4427 67658       2 641      +2       +8       4,0    4,2
4680: 
4681: Yht. V. 1993 ............................................................. 61 671       7 954     3 186   66 439   2 569      +8      +12       4,2    4,1
4682: Yht. V. 1992 ............................................................. 55 165       9 883     3 377   61 671   2 270      +12     +15       4,1    3,9
4683: Yht. V. 1991 ............................................................. 48 121      10 292     3 248   55 165   1 900      +15     +11       3,9    3,8
4684: Yht. V. 1990 ............................................................. 43 499       7 508     2 886   48 121   1 672      +11     +6        3,8    3,6
4685: 
4686: 
4687:     Kertomusvuoden lainapääoman lisäykseen si-                                              Suurin osa (kertomusvuoden lopussa n. 80 %)
4688: sältyy 47 Mmk taloyhtiöiden rakennusaikaisista                                           valtion lainanannosta on asuntolainoja. Näiden
4689: lainoista henkilökohtaisiksi osakelainoiksi tai                                          lainojen lainapääoma kertomusvuoden alussa ja
4690: hankintaiainoiksi siirrettyjä lainoja ja 67 Mmk                                          lopussa, sen lisäys ja vähennys kertomusvuonna
4691: pääomitettuja korkoja. Lainavarojen vähennyk-                                            sekä vuoden aikana kertyneet korot ja vuoden
4692: seen sisältyi kertomusvuonna em. taloyhtiöiden                                           alussa olleelle lainapääomalle laskettu korko-
4693: rakennusaikaisista lainoista henkilökohtaisiksi                                          tuotto ilmenevät seuraavasta taulukosta:
4694: !ainoiksi siirrettyjen 47 Mmk:n lisäksi 135 Mmk
4695: tileistä poistoja.
4696: 
4697: Lainaryhmä                                                                    Laina-     Lisäys   Vähen- Laina-     Korot        Laina-          Korko-
4698:                                                                              pääoma     vuoden      nys  pääoma      ja in-      pääoman         tuotto
4699:                                                                              vuoden     aikana    vuoden vuoden     deksi-       muutos
4700:                                                                               alussa              aikana lopussa     hyvi-      V.         V.    V.    V.
4701:                                                                                                                     tykset     1994      1993 1994 1993
4702:                                                                                                    Mmk                                       %
4703: 
4704: Vuokratalolainat .....................................................       33 921     2 973       571   36 323    1 250       +7     +15       3,7   3,5
4705: Asunto-osakeyhtiötalolainat ..................................                  143         1        89       55        9     --62    -35        6,3   6,3
4706: Henkilökohtaiset asunto-osakelainat ....................                      5 556       195       558    5 193      252      -7      +3        4,5   4,7
4707: Omakotitalolainat ...................................................         6 864       395       568    6 691      337      -3      +3        4,9   5,1
4708: Peruskorjaus- ja perusparannuslainat ...................                      4 999     1067        272    5 794      223      +16     +19       4,5   4,3
4709: Muut asuntolainat ...................................................           213         0        10      203        7      -5      -2        3,3   3,7
4710: Lämmityslaitoslainat ................................................            98         0        28       70        7     -29     -22        7,1   6,4
4711: Yhteensä ................................................................    51847      4643      2110 54 380      2 086       +5      +12      4,0    4,0
4712: 
4713: Yht. v. 1993 .............................................................   46 417     6 920     1 542   51 795    1 850      +12               4,0
4714: Yht. V. 1992 .............................................................   39 234     8 640     1 457   46 417    1 490      +18               3,8
4715: Yht. v. 1991 .............................................................   32 304     8 292     1 362   39 234    1 161      +21               3,6
4716: Yht. v. 1~0 .............................................................    28 893     4 851     1 440   32 304    1 003      +12               3,5
4717: Yht. v. 1989 .............................................................   26 750     3 730     1 587   28 983      899      +8                3,4
4718: Yht. v. 1988 .............................................................   25 045     3 345     1 640   26 750      782      +7                3,1
4719: Yht. v. 1987 .............................................................   23 624     2 792     1 372   25 045      734      +6                3,1
4720: Yht. V. 1986 .............................................................   22 577     2 281     1 234   23 624      803      +5                3,6
4721: Yht. V. 1985 .............................................................   21 373     2 293     1 089   22 577      799      +6                3,7
4722: Yht. v. 1984 .............................................................   20 007     2 268       901   21 373      700      +7                3,5
4723: Yht. v. 1983 .............................................................   18 239     2 558       791   20 007      562      +10               3,1
4724: Yht. v. 1982 .............................................................   16 523     2 294       578   18 239      462      +10               3,1
4725: Yht. v. 1981 .............................................................   14 923     2010        409   16 523      324      +11               2,8
4726: 
4727: 
4728:    Asunto-osakeyhtiötalolainojen       vähennystä                                        tuja korkoja. Lainojen vähennystä osoittava luku
4729: osoittava luku ja henkilökohtaisten asunto-                                              sisältää vastaavasti em. 47 Mmk:n lisäksi 135
4730: osakelainojen lisäystä osoittava luku sisältävät                                         Mmk tileistä poistoja.
4731: 47 Mmk asunto-osakeyhtiöille myönnetyistä ns.                                               Valtion talousarvion sekä asuntorahaston
4732: rakennusaikaisista asuntolainoista henkilökoh-                                           varoista v. 1984-94 nostetut lainat jakaantui-
4733: taisiksi asunto-osakelainoiksi tai hankinta-                                             vat kuoletusaikojen mukaan eriteltyinä seuraa-
4734: Iainoiksi siirrettyjä lainoja ja 67 Mmk pääomitet-                                       vasti:
4735:                                                                                                                                                                                         35
4736: 
4737:       Kuoletus-                                                1984       1985       1986          1987            1988        1989        1990    1991       1992       1993       1994
4738:       aika
4739:       vuosia                                                                                                                   Mmk
4740:       0 -5 ........................ ..................        63         34         64           97              130   141                  219     250   120    59                   64
4741:       6 -10 .........................................        214        232        270          272              727   243                  229     251   224   239                1 690
4742:       11-15 .........................................        309        215        235          433              283   154                   12     648    15                      1 575
4743:       16-20 .........................................      1 275      1 217      1 137        1 340            1 564 1 129                1 246     627   676   418               10 557
4744:       21-25 .........................................        133        102        134           97              176   179                  135   1 337 1 218 1 104                8 961
4745:       26-30 .........................................      1 197      1 001        972        1 228            1 556 2 482                2 898   1 745   435    53               14 571
4746:       Yli 31 ...........................................      12         13          5           38                     56                  518   4 335 6 391 5 487               20 915
4747: 
4748: 
4749: 
4750:         Valtion antolainauskannan jakauma korko-                                                    eittain (Mmk:ina) ja niiden jakauma korkopro-
4751:       prosentin mukaan kertomusvuoden lopussa il-                                                   sentin mukaan kertomusvuoden lopussa. Taulu-
4752:       menee seuraavasta taulukosta, jossa on esitetty                                               kosta puuttuvat kehitysluotot, joiden pääoma
4753:       valtiokonttorin hoidossa olevat lainat tehtäväalu-                                            31.12.1994 oli 736 Mmk (v. 1993 724,4 Mmk).
4754: 
4755: 
4756: Tehtävä                                                                                 Korkokanta%
4757:                                        0,0      0,25- 1,25-        2,25-      3,25-         4,25-      5,25-        6,25- 7,25- 8,25- 9,25- 10,25- 11,25-                        Yht. Keski-
4758:                                                   1,00  2,00         3,00       4,00          5,00       6,00         7,00  8,00  9,00 10,00  11,00  11,50                            korko
4759: 
4760: Yleinen hallinto                       -            -      -          -          -             -          221         261         -         -     -       -          -           482     6,1
4761: Yleinen järjestys
4762:   ja turvallisuus                      -            -      -          -          -             -               1          -       -         -     -       -          -              1    6,0
4763: Opetus, tiede ja
4764:   kulttuuri                            -            -          1          0      -            340          -              -       67        -     -       -          -           408     3,6
4765: Asuminen ja
4766:   ympäristö                           239      7 124 1 391 10 104 10 934                13 570 3 089 1 742                       527 1 063 4 550          -          -     54 333        4,1
4767: Maa- ja metsä-
4768:   talous                                   0        -      -          -          -                 1           1          -       -         -     -       -          -             2     3,7
4769: Liikenne                               -            -      -          -          -                 0       -              -       26        -     -       -          -            26     8,0
4770: Teollisuus ja muut
4771:   elinkeinot                            56          -      112     1 035      1010            746         104             17          1     -     -       -          -          3 082    3,4
4772: Yhteensä                             296       7124 1505 11139 11944 14656 3415 2 020 621 1063 4550                                                       -          -     58334         4,1
4773: 0/o                                  0,5        12,2 2,6 19,1    20,5  25,1  5,9  3,5 1,1 1,8 7,8                                                         -          -       100
4774: 
4775: Yht. v. 1993                         303 8 684 1 301 11 836                   5 293         8 371      0 076        2 710 943 2 531 4 629     -                      -   56 676          4,3
4776: o/o                                  0,5   15,3    2,3 20,9                     9,3          14,8       17,8          4,8    1,7  4,5  8,2                                  100
4777: Yht. V. 1992                         310 8809 2988 10 278                     4150          6929       3 339        5 410 2 937 3104 1 031 2 320                     111 51 715          4,4
4778: o/o                                  0,6   17,0 5,8    19,9                     8,0          13,4         6,5        10,5 5,7     6,0   2,0  4,5                     0,2    100
4779: Yht. V. 1991                         341 10 648 1844 10 504                   5 877         2 969      2 234        3 102 1 752 2011 686 2 339                        -  44 305          3,9
4780: o/o                                  0,8   24,0 4,2    23,7                    13,3           6,7         5,0         7,0 4,0     4,5   1,5  5,3                      -     100
4781: Yht. v. 1990                         870 10 348 2 202 9 427                   1 250         3 028      2 583        2 192 648 4 204 155       -                       -  36 909          3,6
4782: o/o                                   2,3  28,0 6,0    25,5                     3,4           8,2         7,0          5,9 1,8 11,4 0,4       -                       -     100
4783: Yht. V. 1989                       1 159 7 981 4 335 7 513                    2 070         1 930      1 308        2 722 630 4 063      25   -                       -  33 737          3,6
4784: o/o                                   3,4  23,7 12,9   22,3                     6,1            5,7        3,9         8,1    1,9 12,0 0,1     -                       -     100
4785: Yht. v. 1988                       2 551 6 729 2 877 8 602                      846         2 350      1 859        1 075 2 014 2 755    39   -                       -  31 698          3,4
4786: o/o                                  8,0   21,2 9,1    27,1                      2,7          7,4         5,9         3,4 6,4     8,7  0,1    -                       -     100
4787: Yht. V. 1987                       2 887 7 457 2 104 7 067                    1 291         3 428      1 457          260 5 173     1   42    -                       -  31 170          3,3
4788: o/o                                   9,3  23,9 6,8    22,7                     4,1          11,0         4,7         0,8 16,6    0,0 0,1     -                       -     100
4789: 
4790: 
4791: 
4792:         Koska keskikorko on laskettu kertomus-                                                      nakantaa ja kertomusvuonna kertyneitä kor-
4793:       vuoden lopun lainakannasta samoin perustein                                                   koja.
4794:       kuin edellä olevasta kappaleesta ilmenee,                                                        Edellä sivuilla 33-34 esitettyyn taulukkoon
4795:       eroaa se edellä olevan taulukon (valtion lai-                                                 sisältyvä Maatilatalouden kehittämisrahaston lai-
4796:       nananto v. 1994) luvuista, joissa laskentape-                                                 nananto kehittyi kertomusvuoden aikana seuraa-
4797:       rusteena on käytetty vuoden 1993 lopun lai-                                                   vasti:
4798: 36
4799: 
4800:                                                    Maatilatalouden kehittämisrahasto v. 1994
4801: Lainat                                                                        Laina-       Lisäys       Vähennys               Laina-   Korot     Laina- Korko-
4802:                                                                              pääoma       vuoden         vuoden               pääoma             pääoman tuotto
4803:                                                                              vuoden       aikana         aikana               vuoden              muutos
4804:                                                                               alussa                                          lopussa
4805:                                                                                                             Mmk                                                %
4806: 
4807: Asutuskassalainat .............................................                  0                            0                   0       0        -79             0,2
4808: Maaseutuelinkeinolainat ..................................                   1 141          335              46               1 430      27        + 25            2,4
4809: Maatilalainat .....................................................          5 369            4             518               4 855     240        -10             4,5
4810: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoimin-
4811:   nan lainat .....................................................             171             2              26                147       9        -14             5,2
4812: Rahoituslain mukaiset lainat:
4813:   Rahalaitosten lainat ......................................                    0                             0                          0                        3,0
4814:   Tilojen myyntihintoihin liitetyt lainat .........                              0                             0                  0                -23
4815: Maankäyttölainat:
4816:   Rahalaitosten lainat ......................................                   88                           24                  64       4        -27             5,1
4817:   Tilojen myyntihintoihin liitetyt lainat .........                              3                            1                   2                -36
4818: Velaksi myytyjen tilojen kauppahinnat ..........                               701            80            152                 628      28        -10             3,8
4819: Provisiot valtion takauksista ............................                                                                                0
4820: Yhteensä .........................................................           7434          421              767           7127          308        -5              4,1
4821: Yht. V. 1993 ......................................................          7 658         339              706               7 474     339        -2              4,4
4822: Yht. V. 1992 ......................................................          7 733         620              684               7 658     349        -1              4,5
4823: Yht. V. 1991 ......................................................          7 539         913              719               7 733     308         +3             4,1
4824: Yht. V. 1990. ·····················································          7 090       1 056              608               7 539     254         +6             3,5
4825: 
4826: 
4827: 
4828:    Rahalaitosten välityksellä annettujen maatila-                                                                                1994   1993    1992    1991       1990
4829: lainojen pääoma kertomusvuoden ja neljän edel-                                                                                                  Mmk
4830: lisen vuoden lopussa jakaantui lainatyypeittäin                                        Rakentamislainat ..............           114    126     135     136        112
4831: seuraavasti:                                                                           Irtaimistolainat .................         33     44      55      62         61
4832:                                                                                        Vaihto-omaisuuslainat .....                 0      1       2       3          3
4833:                                       1994                  1992      19)1      1990
4834:                                                                                        Käyttöpääomalainat .........                0      0       1       1           1
4835:                                                  1993
4836:                                           Mmk                                          Yhteensä .........................       147     171     192     202        176
4837: Maanostolainat ........... 2 490 2 728 2939 3126 3 101
4838: Sisarosuuslainat .........       539 602   663 719   738                               Rahalaitosten välityksellä annettujen maankäyt-
4839: Asuntolainat ............... 1 149 1 292 1443 1580 1 649                               tölainojen lainapääoma kertomusvuoden ja nel-
4840: Rakentamislainat ........        612 674   727 766   757                               jän edellisen vuoden lopussa jakaantui lainatyy-
4841: Raivaus-, perusparan-                                                                  peittäin seuraavasti:
4842:    nus-, tie-, sähköistä-                                                                                                        1994    1993    1992   1991       1990
4843:    mis- ja vesihuolto-                                                                                                                          Mmk
4844:    lainat ......................   9  11    14  18    21                               Asuntolainat .....................          4      6      9        18        39
4845: Irtaimistolainat ...........       1   0     0   0     0                               Rakentamislainat ..............            36     46     58        77       101
4846: Turvetuotantolainat ...            1   1     1   2     2                               Maanosta- ja sisarosuus-,
4847: Vakauttamislainat .......          7   9    11  13    17                                  raivaus-, perusparan-
4848: Luontaiselinkeinolainat           40  42    43  44    41                                  nus- ja tielainat .............         23     33      48       82       132
4849: Kolttalainat .................     6   7     7   8     6                               Irtaimisto- ja sähköistä-
4850: Porotalouslainat .........             3     4   4     2                                  mislainat .......................        0      0        1       2         4
4851: Yhteensä ................... 4855 5369 5853 6281 6334                                  Asuntolisälainat ................           2      3        4       5         8
4852:                                                                                        Yhteensä .........................        64      88     119     184        284
4853: 
4854: 
4855:    Rahalaitosten välityksellä annettujen maaseu-                                          Rahaston varoista myönnetyistä lainoista asu-
4856: dun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistä-                                          tuskassalainat ovat kuntien hoidossa ja perittävi-
4857: mislain (1031/86) mukaisten lainojen lainapää-                                         nä. Maaseutuelinkeinolainat, maatilalainat, maa-
4858: oma kertomusvuoden ja neljän edellisen vuo-                                            seudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan
4859: den päättyessä jakaantui lainatyypeittäin seu-                                         edistämislain mukaiset lainat, maankäyttölainat
4860: raavasti:                                                                              ja rahoituslain mukaiset lainat ovat rahalaitosten
4861:                                                                                                                                                                                      37
4862: 
4863: hoidossa ja perittävinä. Maanhankintalain mu-                                                                                   Rahaston varoista myönnettyjen lainojen hoi-
4864: kaan muodostettujen tilojen myyntihintoihin lii-                                                                             dosta suoritettiin kertomusvuodelta hoitopalkki-
4865: tetyt lainat (rahoituslain mukaiset) ja asutuslain                                                                           oita rahalaitoksille yhteensä 42,5 Mmk (v. 1993
4866: mukaiset kauppahinnat peritään lääninhallitus-                                                                               42,9 Mmk). Tästä oli osuuspankkien osuus 29,6
4867: ten toimesta. Maankäyttölain mukaan muodos-                                                                                  Mmk, Oy Samlink Ab:n 5,9 Mmk, Kansallis-
4868: tettujen tilojen myyntihintoihin liitetyt lainat sekä                                                                        Osake-Pankin 2,7 Mmk, Suomen Yhdyspankin
4869: maankäyttö-, porotila-, koltta-, luontaiselinkei-                                                                            2,5 Mmk, Postipankin 1,5 Mmk ja Suomen Hypo-
4870: no-, maatila-, porotalous-ja maaseutuelinkeino-                                                                              teekkiyhdistyksen 0,3 Mmk. Kunnille maksettiin
4871: lain nojalla syntyneet kauppahinnat perii maa- ja                                                                            n. 500 mk (vuodelta 1993).
4872: metsätalousministeriön tietopalvelukeskus.                                                                                      Valtio osallistuu eri sektoreiden rahoitukseen
4873:    Rahalaitoksille suoritettiin kertomusvuodelta                                                                             myös myöntämällä näiden lainakustannuksiin
4874: hoitopalkkioina maaseutuelinkeinolainojen hoi-                                                                               korkotukea. Valtion korkotukea saavien lainojen
4875: dosta 0,75% ja maatila-, maankäyttö-ja maaseu-                                                                               lainapääoma oli kertomusvuoden päättyessä
4876: dun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistä-                                                                                45 460 Mmk. Lainapääoman määrä on 10 viime
4877: mislain mukaisten lainojen hoidosta 0,60% vuo-                                                                               vuoden aikana lähes nelinkertaistunut samalla,
4878: dessa siitä määrästä, mikä niillä kunkin vuosinel-                                                                           kun korkolukien suorittaminen lainoille on laa-
4879: jänneksen päättyessä oli luotansaajilta eräänty-                                                                             jentunut uusiin lainaryhmiin. Valtion korkotuki-
4880: mättä, sekä rahoituslain mukaisten lainojen hoi-                                                                             lainat lainaryhmittäin kertomusvuoden lopussa
4881: dosta 0,75% siitä määrästä, mikä rahalaitoksilla                                                                             sekä niiden kehitys kertomusvuonna ja niistä
4882: oli kunkin vuosineljänneksen päättyessä lainoja                                                                              valtiolle aiheutuneet kustannukset ilmenevät
4883: nostettuna. Kunnille suoritetaan hoitopalkkiona                                                                              seuraavasta asetelmasta, josta ilmenee myös kor-
4884:  2 % niiden kunakin vuonna valtiolle tilittämien                                                                             kotukilainojen lainapääomien kehitys kertomus-
4885: asutuskassalainojen vuotuismaksujen ja ylimää-                                                                               vuonna:
4886: räisten lyhennysten yhteenlasketusta määrästä.
4887: 
4888: Lainaryhmä                                                                                                  Laina-    Lisäys    Vähennys     Laina-   Lainojen-    Keski-       Valtion
4889:                                                                                                            pääoma    vuoden      vuoden     pääoma     keski-     määräi-      korkotuki-
4890:                                                                                                             1.1.     aikana      aikana      31.12.    määräi-    nen kor-      menot
4891:                                                                                                                                                       nen korko    kotuki
4892:                                                                                                            Mmk        Mmk          Mmk       Mmk         %1)         Ofol)         Mmk
4893: Kehitysmaiden taloudellista kehitystä var-
4894:   ten myönnettävä! korkotukiluotot                                                        00 00 00 00       2 723     452          579 21    2 596       5,75        4,85            125
4895: Turvavarastojen perustamisen ja yllä-
4896:   pitämisen korkotukilainat                                     00 00 00 0 0 0 0 00 00 00 00 0 0 .           159       18           41        136       11,20        5,00               8
4897: Lukioiden rakentaminen                                 00 00 00 00 . . 00 0 0 0 0 0 0 0 0 00 00 00             1                                0        5,25        0,25               0
4898: Kunnallisten ja yksityisten ammatillisten
4899:   oppilaitosten rakentaminen ..                                           00 OOoo 00 00 00 00 00               45                   27          18       8,20        1,95
4900: Kansan-, kansalais- ja työväenopistojen
4901:   rakentaminen              00 00 00 0 0 0 0 00 0 0 . 00 00 00 00 00 000 00 00 00 • • 00 00                    13                    4           9       9,50        2,65               0
4902: Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten
4903:   rakentaminen              00 00 00 0 0 0 0 00 000 0 0 0 0 00 ooOO 0 0 . 00 00 0 0 . 0 0 . 00                 14                    3          11      10,80        2,20              0
4904: Opintolainat ...       00 00 • • 00 • • • • 00 • • • • • • • • • • • • 00 • • • • • • • • • • • • • • •     7 175                109241      6 083       8,90        4,65            418
4905: Ilmansuojelun ja jätehuollon investoinnit                                                                     618      164          89         693      10,05        3,50             25
4906: ASPoooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooOOOOOOOoooo.,oo ••                                           12 318    1 282       1 799      11 801       6,75        2,25 51         273
4907: Ylivelkaantuneiden asunnonhankkijoi-
4908:   denlainat         ooooooooooooooooooooooooooooOOOOOOOOoooooooooo                                           333     1 432         105       1 660       9,90        5,00             51
4909: Oman asunnon hankintaan valtion lainan
4910:   sijasta myönnetyt lainat                                 00 00 0 0 0 0 00 00 00 00 00 00 00 00                3        0           0           3       12,65       5,55              0
4911: Asuntolainat .........            00 • • • • • • • • • • • • • • 00 • • • • 00 • • • • • • • • • • • • •    2 819    2 374         159       5 034        9,80       6,60            219
4912: Lämmityslaitoshankkeet                               00 00 00 00 00 00 0 0 . 00 0 0 . 0 0 . 00 • •            288       55          69         274       10,75       5,10             16
4913: Vesihuoltolaitteiden rakentaminen                                                     0000000000              412      135          92         455        9,10       3,95             19
4914: Yhdyskuntien vesiensuojeluinvestoinnit ..                                                                     198       51          39         210      ~ 8,85       3,95              9
4915: Teollisuuden vesiensuojeluinvestoinnit                                                              00.       124        2          20         106        6,60       3,40              4
4916: Maataloustuotteiden varastotilojen raken-
4917:   taminen        oooooooooooooooooooo•oo•ooooooooooOOOoooooooooooo                                             46                   15          31      10,00        1,30               1
4918: Maatalouden perusluotto                                  oooooooooooooooooooo oooo.                                                  0                               1,4051             0
4919: Maaseutuelinkeinolain ja maatilalain mu-
4920:   kaiset lainat        00 00 00 00 0 0 0 0 00 0 0 0 0 00 00 0 0 0 0 00 00 00 00 00 00 00 0 0 .              5 151     576          703       5 024                   3,355'          170
4921: 38
4922: 
4923: Eräiden maatilatalouden luottojen vakaut-
4924:   taminen ................................................ .         937           2       122        817                   5,15 51          45
4925: Maaseudun pienimuotoisen elinkeino-
4926:   toiminnan edistäminen ........................ .                     65                   16         50                   2,25 5)           1
4927: Vuoden 1987 satovahinkojen lainat ........ .                             7                   5          2       9,50        5,00              0
4928: Ravi- ja ratsastusurheiluhankkeet ............ .                       26                    8         18                   3,7551            1
4929: Kalatalous ................................................ .          55          4        14         45       6,90        1,30              1
4930: Tielain mukaiset lainat ............................ .                   1                              0       5,00        2,50              0
4931: Kauppa- ja teollisuussatamien rakenta-
4932:   minen ................................................... .        110                    36         74                   3,9051            4
4933: Lastialusten hankinnat ............................. .               451          77        38        490      10,90        4,20             21
4934: Saaristoliikenne ........................................ .              0                   0          0       6,25        2,90              0
4935: Eräät kehitysalueilla sijaitsevat hankkeet .                             1                   1          0       8,30        2,80              0
4936: Kera Oy:n myöntämät lainat ................... .                       4                     2          2       9,50        4,45              0
4937: Pk-yritysten investoinnit .......................... .               276        423         61        638       9,70        5,00             25
4938: Pk-yritysten olemassa olevien luottojen
4939:   korkomenojen alentaminen ................ .                     4 536       1 069      5 464         141      8,90       5,00          149
4940: Energiainvestoinnit .................................. .            287          50         71         266      9,25       3,10           10
4941: Haja-asutusalueiden vähittäiskauppa ...... .                         16            0         5          11     12,55       9,95            1
4942: Suomen Vientiluotto Oy:n luotonotto ..... .                       7 048         593      1 382 31    6 259      5,90     -1,25            19
4943: Kunnan talouden vakauttamisesta ja
4944:   kuntaselvityksestä annetun lain mukai-
4945:   set lainat ............................................... .                  121                    120                                    0
4946: Yhteensä .................................................. 48 737            9 001     12 279      45 460                             1802
4947: 
4948: Yht. V. 1993 .............................................. .    41 898       14 989     8 149      48 737                              2 505
4949: Yht. V. 1992 .............................................. .    34 181       11 296     3 407      42 070                              2 161
4950: Yht. V. 1991 .............................................. .    29182         8 543     3 751      33 974                              1 830
4951: Yht. V. 1990 .............................................. .    25 217        7 038     3 476      28 779                              1 470
4952: Yht. V. 1989 ............................................. ..    22 444        5 492     2 722      25 214                              1 132
4953: Yht. V. 1988 .............................................. .    17 939        6 032     1 427      22 444                                960
4954: Yht. V. 1987 ···············································     14 997        4 076     1 234      17 839                                726
4955: Yht. V. 1986 .............................................. .    11 977        3910        890      14 997                                628
4956: Yht. V. 1985 ............................................. ..     9 492        3 251       778      11 966                                568
4957: 
4958: n Keskimääräiset korkoprosentit on laskettu painottamalla korkoprosentit ao. lainaryhmän 31.12.1994 takaisin maksamatta
4959:    olevalla pääomalla.
4960: 2l Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa vähennystä 418 Mmk.
4961: 3l Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa vähennystä 343 Mmk.
4962: 4l Muutos on esitetty nettomääräisenä.
4963: 5l Laskennallinen arvio.
4964: 
4965: 
4966:   Valtion korkotukilainat ja niiden kehitys kertomusvuonna lainansaajasektoreittain ilmenevät
4967: seuraavasta asetelmasta.
4968: 
4969: Lainansaajasektori                                                             Laina-     Lisäys    Vähennys    Laina-    Valtion     Pääoman
4970:                                                                               pääon1a    vuoden      vuoden    pääoma    korkotuki-    muutos
4971:                                                                                 1.1.     aikana      aikana    31.12.      menot
4972:                                                                                Mmk        Mmk         Mmk       Mmk        Mmk           %
4973: 
4974: Yhteisöyritykset ..................................................... .       6 483     1880        5772      2 591         254        -60
4975:   Julkiset yritykset ................................................. .         786       91         160        717          34        -9
4976:    Yksityiset ulkomaalaisten yritykset .................. .                        6                    1          5           0        -17
4977:    Yksityiset suomalaisten yritykset ...................... .                  5 691     1 789       5611      1 869         220        -67
4978: Rahoituslaitokset .................................................... .       9 550       736       1601      8 685         207        -9
4979:    Vakuutuslaitokset ............................................... .            13        19                    32           2
4980:    Yksityiset rahoitusyhtiöt ................................... .                14         4           4        14           1         +0
4981:   Julkiset luotto-osakeyhtiöt ................................ .               9 523       713       1 5971)   8 639         204        -9
4982: Julkisyhteisöt .......................................................... .    1 088       299         252     1 135          48         +4
4983:    Kaupungit .......................................................... .        607       230         147       690          26         +14
4984:    Muut kunnat ...................................................... .          413         64         84       393          20        -5
4985:    Kuntainliitot ....................................................... .        68          5         21        52           2        -24
4986:                                                                                                                                              39
4987: 
4988: Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt .......................                      2 630         2 308         169      4 769     199        +81
4989:   Valtionkirkot .......................................................              2                         0          2       0       -0
4990:   Asuntoyhteisöt ....................................................            2 399         2 268         136      4 531     187        +89
4991:   Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ..........                              229            40          33        236      12        +3
4992: Kotitaloudet ............................................................       26 109         3 306       3 895     25 520     962       -2
4993:   Elinkeinonharjoittajien kotitaloudet .....•............                        6 434           600         922      6 112     223       -5
4994:   Palkansaajakotitaloudet .....................................                 10 899         2 451       1 667     11683      280        +7
4995:   Muut kotitaloudet ···············································              8 776           255       1 306      7 725     459       -12
4996: Ulkomaat ································································        2 878           472         5902)    2 760     132       -4
4997: Yhteensä ................................................................       48737          9 001      12 279     45460     1802        -7
4998: 
4999: n Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa vähennystä 343 Mmk.
5000: 2lLuku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa vähennystä 418 Mmk.
5001: 
5002: 
5003:   Tarkasteltaessa valtion korkotukilainojen ja-                                            titaloudet" jakautuivat korkotukilainat kertomus-
5004: kautumista toimialoittain lainansaajasektoreilla                                           vuonna seuraavan asetelman mukaisesti.
5005: "Yhteisöyritykset" ja "Elinkeinonharjoittajien ko-
5006: 
5007: Lainansaajasektori                                                                 Laina-        Lisäys   Vähennys    Laina-    Valtion Pääoman
5008:                                                                                   pääoma        vuoden     vuoden    pääoma    korkotuki- muutos
5009:                                                                                     1.1.        aikana     aikana    31.12.      menot
5010:                                                                                    Mmk           Mmk        Mmk       Mmk        Mmk        %
5011: 
5012: Erittelemätön elinkeinotoiminta ........................... .                      170            89         183         76        8       -55
5013: Maatalous, kala- ja riistatalous ............................ ..                 6 298           587         891      5 994      220       -5
5014: Kaivos- ja kaivannaistoiminta .............................. ..                     19             4           8         15        1       -21
5015: Teollisuus ............................................................... .     4 502         1 159       4 242      1 419      164       --68
5016: Energia- ja vesihuolto .......................................... ..               506           250         105        651       30        +29
5017: Rakentaminen ........................................................ .            176            58         120        114        9       -35
5018: Kauppa .................................................................. .        434           124         443        115       16       -73
5019: Majoitus- ja ravitsemistoiminta ............................ ..                    162            57         210          9        6       -94
5020: Kuljetus .................................................................. .      189            93         133        149        9       -21
5021: Kiinteistö-, puhtaus- ja vuokrauspalvelut ............ .                           132            19          63         88        6       -33
5022: Tekninen palvelu ja palvelut liike-elämälle ........ ..                            202            33         204         31        6       -85
5023: Koulutus ja tutkimus ............................................ ..                 8             0           8          0        0
5024: Terveys- ja sosiaalipalvelut ................................... .                  10             4           3         11        0        +10
5025: Virkistys- ja kulttuuritoiminta .............................. ..                   86                        69         18        2       -79
5026: Muut palvelut ......................................................... .           13                         4         10           0    -23
5027: Yhteensä ............................................................... .      12 917         2480        6594      8703        477       -33
5028: 
5029: 
5030: 
5031:    Kuten edellä esitetystä ilmenee, valtion anta-                                          vääristää kilpailua. Näin tapahtuu erityisesti ta-
5032: mien lainojen ja korkotukien kirjo ulottuu varsin                                          pauksissa, joissa hanke olisi toteutettu, vaikka
5033: monille aloille. Kun valtio nykyisin joutuu katta-                                         valtion rahoitustukea ei olisi annettukaan. Toi-
5034: maan huomattavan osan menoistaan lainan-                                                   saalta voidaan ajatella, että kannattavankin
5035: otolla, jonka kustannukset ovat nousseet merkit-                                           hankkeen toteuttaminen siirtyy odotettaessa val-
5036: täviin summiin, kuten tämän kertomuksen val-                                               tion rahoitustukea. Valtiontilintarkastajat viit-
5037: tionvelkaa käsittelevässä osassa on todettu, olisi                                         taavat tässä yhteydessä myös siihen, mitä ovat
5038: valtiontilintarkastajien mielestä tarkoin selvitet-                                        vuodelta 1991 antamassaan kertomuksessa (s.
5039: tävä näiden rahoitustukien välttämättömyys ny-                                             26) lausuneet valtion korkotukilainoja käsitelles-
5040: kytilanteessa, kun valtionvelan kasvua on kaikin                                           sään.
5041: keinoin pyrittävä jarruttamaan, sekä niiden                                                   Valtionvelkaa käsittelevässä osassa esitetyistä
5042: mahdollisesti aiheuttamat epäkohdat. Lainan                                                asetelmista ilmenee, että valtion ottolainauksen
5043: saanti pääoman yleistä korkotasoa alemmalla                                                korkomenot laskettuna vuoden alussa olleesta
5044: korolla saattaa eräissä tapauksissa aiheuttaa                                              pääomasta olivat 8, 6 %. Valtion antolainauksen
5045: pääomien epätarkoituksenmukaista käyttöä ja                                                korkotuotto puolestaan oli vastaavana aikana
5046: 40
5047: 
5048: 4,0% vuoden alussa olleesta lainapääomasta.            pitää vastauksena julkishallinnon jatkuvaa laa-
5049: Kun valtio on joutunut rahoittamaan budjetin           jentumista, kasvavia kustannuksia ja kangistavaa
5050: suurelta osin lainoilla, voidaan tästä laskea lai-     byrokratiaa koskevaan kritiikkiin.
5051: nanannosta aiheutuvan valtiolle vuositasolla              1990-luvun puolivälissä tulosajattelu on ulo-
5052: 4,6 %:n korkokustannukset. Tähän verrattuna            tettu kaikkeen valtionhallintoon. Tätä kehitystä
5053: korkotukijärjestelmä vaikuttaa valtiontalouden         vauhditettiin myös budjettiuudistuksella. Lama-
5054: kannalta edullisemmalta, koska siitä aiheutuvat        vuosina tehtyjen säästöpäätösten vuoksi on kui-
5055: korkotukimenot olivat lähes prosenttiyksikön al-       tenkin vaikea arvioida, millä tavalla tulosohjaus
5056: haisemmat eli 3, 7 % vuoden alussa olleesta lai-       on todella kohottanut hallinnon taloudellisuutta,
5057: napääomasta. Korkotukijärjestelmän eduksi voi-         tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Arviointia vaikeut-
5058: daan lisäksi lukea se, etteivät lainojen hankinta-     tavat myös tuloskieleen pesiytyneet osin epäyh-
5059: kulut aiheuta valtiolle kustannuksia. Mahdolli-        tenäiset tuloskäsitteet, tulostavoitteiden aseran-
5060: set valuuttakurssiriskit siirtyvät lainanottajille,    nassa ja seurannassa esiintyvät erilaiset käytän-
5061: eikä lainapääoma lisää valtion velkaa. Myös-           nöt sekä tulosten arvioinnissa käytettyjen mitta-
5062: kään velallisen mahdollinen maksukyvyttömyys           reiden epäyhtenäisyys ja puutteet.
5063: ei rasita valtiontaloutta, ellei valtio korkotuen         Valtiontilintarkastajat ovat käyneet tarkastus-
5064: lisäksi ole taannut lainoja, jolloin silloinkin val-   vuonna eri asiantuntijoiden kanssa keskusteluja
5065: tiolle jää regressioikeus takauksen perusteella        tulosjohtamisen ongelmista ja kehittämistarpeis-
5066: maksamaansa määrään.                                   ta. Tarkastuskäynnit niin ministeriöissä kuin
5067:     Vaikka edellä esitetyt laskelmat ovat varsin       eräissä lääninhallituksissakin ovat antaneet arvo-
5068: karkeita, näyttäisi niiden perusteella nykytilan-      kasta palautetta tulosjohtamisen nykytilasta. Val-
5069: teessa korkotukijärjestelmä olevan valtiontalou-       tiontalouden tarkastusvirasto on laatinut vuosira-
5070: den kannalta edullisempi vaihtoehto kuin val-          portin valtion tilivirastojen tilintarkastuksista.
5071: tion suora lainananto. Tästä syystä valtiontilin-      Valtiontilintarkastajat ovat tutustuneet raportissa
5072: tarkastajat katsovat, että erityyppisten rahoitus-     esitettyihin huomioihin tulosohjauksen tilasta.
5073: lukien välttämättömyydestä ja niistä valtiolle ai-         Erityisesti työhallinnon harjoittama tulosjohta-
5074: heutuvista kustannuksista tehdään perusteelli-         misen kehittämistyö on ollut valtiontilintarkasta-
5075: nen selvitys ja vastaisuudessa rahoitusavustuk-        jien mielenkiinnon kohteena mm. tulosbudje-
5076: sissa, silloin kun ne katsotaan välttämättömiksi,      toinnin ja selkeältä vaikuttavien tulosmittareiden
5077: siirrytään asteittain valtiontalouden kannalta         vuoksi. Työhallinnossa on kiinnitetty myös huo-
5078: edullisimman järjestelmän käyttöön. Mikäli täl-        miota tulosjohtamisen kokonaisvaikutuksiin,
5079: löin päädytään korkotukijärjestelmän käyttöön,         mm. tulosjohtamisen ja henkisen hyvinvoinnin
5080: tulee järjestelmää kehittää mm. yhdenmukaista-         väliseen vuorovaikutukseen. Tulosjohtamisen
5081: malla korkotukilainojen ehtoja ja tehostamalla         vaikutuksista puhuttaessa tulisi kuitenkin tehdä
5082: lainaehtojen valvontaa, jolloin on erityisesti huo-    ero yksilön, organisaation ja tulostekniikan välil-
5083: lehdittava siitä, etteivät korkotuet vaikuta kohot-    le. Eräät tutkimustulokset viittavat siihen, että
5084: tavasti korkotasoon ja että tuen avulla saavute-       tulosjohtamisen vaikuttavuutta ja toimivuutta
5085: taan tarkoitettu lopputulos.                           voidaan helposti liioitella erityisesti, jos tulosjoh-
5086:                                                        tamisen tekninen toteuttaminen ei ole tasapai-
5087:                                                        nossa organisaation koko kehittämisen kanssa.
5088:               Tulosjohtaminen                              Ministeriöiden rooli tuloksentekijänä vaihte-
5089:                                                        lee hallinnonaloittain. Valtionhallintoon on il-
5090:    Tulosjohtaminen käynnistyi vuoden 1987 hal-         meisesti syntymässä voimakkaasti sektoroitunut
5091: litusohjelmassa, jossa julkishallinnon uudistami-      ja käytännöiltään erilaistunut tuloskulttuuri. Val-
5092: sen yhdeksi päätavoitteeksi asetettiin julkisen        tionhallinnossa ei toteudu yksi ja yhtenäinen
5093: alan tuloksellisuuden parantaminen. Tämän jäl-         tulosjohtamisen ideaali, vaikka ministeriöiden
5094: keen tulosajattelua on tuotu nopeasti valtionhal-      virkamiesjohto on viime aikoina pyrkinyt määrit-
5095: lintoon aluksi voimakkaan julkisen arvostelun-         telemään tiettyä yhtenäistä linjaa.
5096: kin seuraamana.                                            Tulosjohtamista koskeva tutkimus- ja kehittä-
5097:    Tulosohjauksella on pyritty pääasiassa saavut-      mistyö on painottunut ministeriöihin ja niiden
5098: tamaan kustannussäästöjä ja turvaamaan toimin-         alaiseen hallintoon. Tulosjohtamisen aiheutta-
5099: taedellytyksiä. Tulosjohtamisen käyttöönotto           miin muutoksiin ministeriön, valtioneuvoston ja
5100: johtui myös halusta pysyä kansainvälisen kehi-         eduskunnan välisissä suhteissa on kiinnitetty vain
5101: tyksen mukana. Lisäksi tulosohjausta voidaan           vähän huomiota. Esimerkiksi talousarvioon sisäl-
5102:                                                                                                           41
5103: 
5104: tyvät talouspolitiikan linjaukset, hallinnonala-             ED-jäsenyyden vahnistelu eri
5105: kohtaiset tulostavoitteet ja niiden asetaota sekä        ministeriöissä, ministeriöiden välinen
5106: toteutumisen seuranta ja arviointi vaativat nykyis-        yhteistyö ja asiakirjajulkisuuteen
5107: tä enemmän huomiota. Eduskunnan budjettival-
5108: lan toteutumisesta huolta pitävät kansanedustajat                 liittyvät kysymykset
5109: ovat nähneet tulosohjaukseen ja -johtamiseen
5110: siirtymisen tuoneen mukanaan kansanvallan to-               Valtioneuvoston kanslia.           ED- j ä se-
5111: teutumisen kannalta valvonta- ja vaikuttamison-         n y y d en v a 1m i s te 1u. Valtioneuvoston
5112: gelmia, vaikka periaatteessa kansanedustajat voi-        kanslia osallistui integraatiovalmisteluun yleisel-
5113: vat niin halutessaan saada tietoa tulostavoitteiden     lä tasolla pääministerin, valtiosihteerin ja erityis-
5114: toteutumisesta tai toimenpiteiden vaikuttavuu-          avustajien toimesta. Kanslialla ei ole ministeriöi-
5115: desta esim. talousarvion ja hallituksen kertomus-        den tapaista sektoria, joka olisi vaatinut yhteis-
5116: ten käsittelyn yhteydessä. Käytännössä hallinnon        työtä ED-elimien kanssa esim. lainsäädännön
5117: valmius tuottaa laadukasta seuranta- ja arviointi-      harmonisoimiseksi. Virkamiestasolla kanslia on
5118: tietoa ei ole kovinkaan hyvä. Valtiontilintarkasta-     osallistunut integraatiosta aiheutuneiden kansal-
5119: jat ovat omalta osaltaan käynnistäneet tutkimus-        listen toimenpiteiden valmisteluun. Kanslian
5120: työn, jossa pyritään selvittämään, miten eduskun-       edustajat ovat olleet mukana valtiosääntökomite-
5121: nalle voitaisiin tuottaa entistä paremmin sen           assa sekä ED-valmistelu- ja koordinointiorgani-
5122: tarvitsemaa tulosinformaatiota.                         saation suunnittelussa. Kanslia on myös osallis-
5123:    Valtiontalouden tarkastusvirasto toteaa käsi-        tunut asioiden ilmoittamista eduskunnalle kos-
5124: tellessään ministeriöiden hyväksymiä tulosta-           kevan menettelyn luomiseen.
5125: voitteita ja virastojen tilivelvollisuuteen kuuluvaa        Valmiuksia kanslia on hankkinut henkilöstöl-
5126: raportointia toimintakertomuksissa, että tulosta-       leen osallistumalla kyseisiin tehtäviin, järjestä-
5127: voitteiden dokumentointi ja hyväksymisen aika-          mällä koulutusta ja osallistumalla toisten ministe-
5128: taulu ovat parantuneet. Tarkastusviraston ar-           riöiden toteuttamaan koulutukseen. ED-asiakir-
5129: vioinnin perusteella tulostavoitteiden toimivuus        jojen tiedonkulut kanslian sisällä on järjestetty.
5130: uskottavan ohjauksen kannalta on kuitenkin                  Kanslian erityisalueita ED-jäsenyyden valmis-
5131: edelleen heikkoa. Jos uskottavuuden kriteerinä          telussa ovat kanslian mukaan olleet tiedotuksen
5132: pidetään sitä, että on otettu käyttöön myös toimi-      suunnittelu, atk-järjestelmien luominen sekä ar-
5133: vat tuottavuus- tai taloudellisuustavoitteet, toimii    kistointiperiaatteiden suunnittelu. Kanslian huo-
5134: valtaosa eli n. 70 % virastoista ilman ministeriöi-     lehdittavana on lisäksi ollut kansalaisjärjestöjen
5135: den vahvistamia tavoitteita. Oikeiden ja riittävien     tiedotustoiminnan tukemiseen tarkoitettujen
5136: tuloksellisuustietojen esittäminen ei ole tyydyttä-     määrärahojen jakaminen.
5137: vää. Vain n. 10% virastoista raportoi tuottavudes-          Kanslian arvion mukaan sen valmiudet ED-
5138: ta ja taloudellisuudesta tyydyttävästi.                 jäsenyyden aiheuttamiin tehtäviin ovat riittävät.
5139:                                                         Tarvetta on jatkaa erityisesti henkilöstön kieli-
5140:     Valtiontilintarkastajat katsovat, että eduskun-     koulutusta. Samoin perehdyttämistä ED-asioihin
5141: nalle tulisi tarjota riittävästi luotettavaa tulosin-   tarvitaan edelleen siitäkin syystä, että kanslian
5142: fonnaatiota. Ministeriöiden valmiuksia tuottaa          henkilöstöllä on ministeriöitä vähemmän mah-
5143:  koko hallinnonalan kattavaa seurantatietoa tu-         dollisuuksia perehtyä ED:n toimintaan harjoitte-
5144: lee parantaa panostamalla mm. laskentatoi-              lutilaisuuksien tai rekrytointien kautta.
5145:  meen ja sisäiseen tarkastukseen. Kullekin hallin-          Kanslian ylimmät virkamiehet ovat osallistu-
5146:  nonalalle tulisi kehittää nykyistä selkeämpiä ja       neet kansallisen strategian seminaareihin ja muut
5147:  hallinnonalojen toiminnan vertailemisen salli-         johtavat virkamiehet ja eräät asiantuntijat strate-
5148:  via tulosmittareita,joiden avulla voidaan arvioi-      gisen johtamisen kehittämisohjelmaan ja muihin
5149: da eduskunnan hyväksymien tavoitteiden toteu-           vastaaaviin tilaisuuksiin. Samoin on osallistuttu
5150:  tumista. Muutenkin hallinnon arviointiosaa-            EU:n pääkielten koulutukseen. ED-asioiden
5151:  mista tulee parantaa toimivuuden, taloudelli-          kanssa tekemisiin joutuvat ovat olleet kursseilla
5152:  suuden ja tehokkuuden sekä vaikuttavuuden              ja tutustumismatkoilla. Koulutus on hoidettu yh-
5153:  mittaamiseksi. Valtiontilintarkastajien mielestä       teistyössä muiden ministeriöiden kanssa.
5154:  valtiovarainministeriön tulisi selvittää, miten            Y h t e i s t y ö m u i d e n m i n i s t e-
5155: julkishallinnon evaluointia koskevat tehtävät ja        r i ö i d e n k a n s s a. Pääministerin ulkopo-
5156:  tuloksellisuutta koskeva raportointi tulisi järjes-    liittisena erityisavustajana on toiminut ulko-
5157:  tää valtionhallinnossa.                                asiainministeriöstä tullut virkamies. Yhteistyössä
5158: 
5159: 6 350889R
5160: 42
5161: 
5162: ulkoasiainministeriön kanssa on hoidettu erityi-        rioneuvoston kanslialla ei ole ollut pyrkimystä
5163: sesti ED-tiedotuksen suunnittelua sekä ED-minis-        saada hoidettavakseen ED-sihteeristötehtäviä.
5164: terivaliokunnan ja ED-asioiden komitean työs-              Erityisen ED-ministerin tarve riippuu hallituk-
5165: kentelyyn liittyviä asioita. Valmisteltaessa kansal-    sista. ED-asioiden työmäärä kuitenkin lisääntyy
5166: lista ED-asioiden hoidon ja koordinoinoin orga-         niin ulkoasiainministeriön kuin muidenkin mi-
5167: nisaatiota olisi yhteistyö ulkoasiainministeriön        nisteriöiden toimialoilla. Siitä, millaisia ongelmia
5168: virkamiesten kanssa voinut valtioneuvoston              valmistelun johtamisessa ja kokouksiin osallistu-
5169: kanslian mukaan olla parempaa. Asioita on jou-          misessa ilmenee, on vasta saatu alkuvaiheen
5170: duttu valmistelemaan kiireesti.                         kokemukset.
5171:     Vakinaistettaessa EU:n neuvotteluja hoitanut           Järjestelmä, jossa samassa ministeriössä toimii
5172: organisaatio, omaksuttiin ulkoasiainministeriön         kaksi tai useampia ministereitä, on valtioneu-
5173: valmistelema ratkaisu, jolle ei valtioneuvoston         voston kanslian mielestä ongelmallinen. Syksyl-
5174: kanslian mielestä tarjoutunut käytännössä toteut-       lä 1994 antamassaan selvityksessä kanslia totesi
5175: tamiskelpoisia vaihtoehtoja. Valtioneuvoston            seuraavasti: "Tehtäviltään nykyisen ulkomaan-
5176: kanslian ja pääministerin rooli ED-asioiden hoi-        kauppaministerin kaltainen eurooppaministeri
5177: dossa ovat edelleen osittain avoimina. Koordi-          saattaisi lähinnä tulla kysymykseen, jolloin on
5178: nointiorganisaation muodostamisessa on ollut            syytä selvittää, olisiko ministerin toimipiste tar-
5179: kitkaa, koska eri tahoilla on erilaiset tavoitteet ja   koituksenmukaista sijoittaa ulkoasiainministeri-
5180: osaksi myös sen vuoksi, että valmistelijat eivät        ön yhteyteeen. Salkuttomaan tai mahdolliseen
5181: ole tunteneet kansallista organisaatiota ja sen         valtioneuvoston kansliaan sijoitettuun euroop-
5182: toimintatapoja riittävän hyvin.                         paministeriin liittyy ongelma siitä, mikä on täl-
5183:     Toisenlaisia vaihtoehtoja olisivat valtioneu-       laisen ministerin suhde omia toimialojaan johta-
5184: voston kanslian mukaan olleet ainakin seuraa-           viin ministereihin. On mahdollista, että ministe-
5185: vat:                                                    riöiden kokoonpano ja niiden johdon organi-
5186:     - ulkoasiainministeriön koordinoiva rooli           sointi joudutaan tulevaisuudessa arvioimaan
5187: nykyistä rajoitetumpana                                 uudelleen ED-jäsenyyden aiheuttamien tehtävi-
5188:     - jokin muu ministeriö kuin ulkoasiainmi-           en vuoksi."
5189: nisteriö koordinoivana ministeriönä                         Ministeriöiden välisen toimialajaon muutos-
5190:     - valtioneuvoston kanslia koordinoivana vi-         tarpeita ED-jäsenyyden johdosta on alustavasti
5191: ranomaisena.                                            selvitetty. Kartoituksen mukaan ainoastaan muu-
5192:     Nykyinen malli, jossa ulkoasiainministeriö toi-     tamissa kohdissa saattaisi olla tarkistamistarvetta.
5193: mii koordinoijana, omaksuttiin käytännön syi-           Samalla on kuitenkin kiinnitetty huomiota siihen,
5194: den vuoksi. Integraatiovalmistelusta vastanneel-        että EU:ssa tapahtuvat muutokset voivat vastedes
5195: la ulkoasiainministeriöllä on ollut paras asiantun-     vaatia entistä suurempaa joustavuutta myös mi-
5196: temus ja muut edellytykset hoitaa yhteensovitta-        nisteriöiden välillä.
5197: mista käytännössä. Ammattiministeriöiden vas-              Asiakirjajulkisuuteen liittyvät
5198: tuun korostaminen on kuitenkin ollut oikea toi-         k y s y m y k s e t. Valtioneuvosto teki 28.12.1994
5199: menpide mallia viimeisteltäessä.                        periaatepäätöksen säädösvalmistelun julkisuu-
5200:     ED:n eri jäsenmaissa on erilaisia malleja koor-     den turvaamisesta ED-jäsenyyden aikana. Pää-
5201: dinointiorganisaatiosta.      Pääministerikeskeisiä     töksessään valtioneuvosto korosti seuraavia
5202: ovat erityisesti Ranska ja Iso-Britannia. Suomessa      asioita:
5203: valtioneuvoston kanslian asema ja sen mahdolli-            - Valtioneuvosto noudattaa mahdollisim-
5204: suudet johtaa ED-kysymysten kotimaista valmis-          man suurta avoimuutta annettaessa tietoja Suo-
5205: telua ovat kuitenkin vaatimattomammat. Päämi-           men kannanotoista EU:ssa vireillä olevista sää-
5206: nisterin ja valtioneuvoston kanslian asema ei           döshankkeista ja julkaisee Suomen salassapito-
5207: kanslian mukaan yleensäkään ole Suomessa                normien mukaisesti ministerineuvostossa esittä-
5208: vahva. Jos halutaan laajentaa pääministerin ja          mänsä kannanotot.
5209: hänen kansliaosa vaikutusta ED-asioiden koordi-            - Valtioneuvosto katsoo, että kansalaisten
5210: nointiin, tulisi pääministerin asemaa valtioneu-        tiedonsaantimahdollisuuksien turvaamiseksi on
5211: voston johtajana voimistaa kauttaaltaan. ED-            tarpeen pitää ministeriöissä EU:ssa valmisteilla
5212: koordinoinnin sijoittaminen valtioneuvoston             olevista sääntelyhankkeista luetteloa, josta ilme-
5213: kansliaan vaatisi voimavarojen siirtoa, kanslian        nisivät keskeiset uudistusta ja sen valmisteluvai-
5214: organisaation perusteellista uudistamista ja            hetta koskevat tiedot.
5215: uusien tiedonkulkukanavien järjestämistä. Vai-             - Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että unia-
5216:                                                                                                         43
5217: 
5218: nissa valmisteilla olevista säädöshankkeista olisi     koskevissa asioissa, joiden osalta on lisäksi ole-
5219: ministeriöistä saatavissa mahdollisimman aikai-        massa erillinen käsittelyjärjestys hallituksen
5220: sessa vaiheessa tieto suunnitellun säädöksen si-       ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan toi-
5221: sällöstä ja merkityksestä Suomen kannalta. Tämä        minnan kautta. Tämän lisäksi ministeriö avustaa
5222: on otettava huomioon laadittaessa valmistelu-          muita ministeriöitä muiden ED-asioiden yhteen-
5223: asiakirjoja.                                           sovittamisessa. Tämän yhteensovittamistehtävän
5224:     - Valtioneuvosto toteaa, että oikeusministe-       hoitamiseksi ja jotta ulkoasiainministeriön oma
5225: riö yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa          toiminta ED-asioissa olisi mahdollisimman teho-
5226: huolehtii ED-asioiden valmistelussa mukana ole-        kasta, muutettiin ministeriön kauppapoliittisen
5227: vien kouluttamisesta niin, että mahdollisimman         osaston Länsi-Euroopan integraatiotoimisto eril-
5228: laaja julkisuus ED-asioissa toteutuu.                  liseksi EU-sihteeristöksi, joka on suoraan valtio-
5229:     - Valtioneuvosto pitää avoimuuden lisää-           sihteerin alainen.
5230: mistä Euroopan unionin toiminnassa keskeisenä              Yleisperiaatteena on ollut, että ED-integraatio-
5231: tavoitteena Suomen ED-politiikassa ja toimii ak-       koulutus sisällytetään kaikkeen ministeriön hen-
5232: tiivisesti tämän toteuttamiseksi sekä toteaa           kilöstölleen antamaan perus- ja täydennyskoulu-
5233: oikeusministeriön ryhtyneen toimiin tarpeellis-        tukseen. Koulutuksen kohderyhmäksi katsotaan
5234: ten selvitysten ja suunnitelmien laatimiseksi Suo-     kaikki ulkoasiainhallinnon työntekijät. Ministe-
5235: men kannanottojen ja toimenpiteiden pohjaksi.          riön antama koulutus on kuitenkin suunnattu
5236:     - Valtioneuvosto ilmoittaa seuraavansa tar-        ensi sijassa ulkoasiainministeriässä työskentele-
5237: kasti julkisuusperiaatteen toteutumista ED-asiois-     ville. Neuvottelutaito on katsottu yhdeksi keskei-
5238: sa.                                                    seksi integraatiokoulutuksen muodoksi.
5239:     Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen oh-            Ulkoasiainhallinnon tiedolliset ja taidolliset
5240: jelman mukaan Suomi edistää avoimuutta Eu-             valmiudet kohdata ED-jäsenyys ovat ministeriön
5241: roopan unionin päätöksenteossa.                        käsityksen mukaan hyvät.
5242:     Valtioneuvoston tekemä päätös ED-asioiden              Y h t e i s t y ö m u i d e n m i n i s t e-
5243: julkisuusperiaatteista selkeyttää kanslian mu-         r i ö i d e n k a n s s a. EU-jäsenyysneuvottelu-
5244: kaan yleistä suhtautumista, mutta jättää tulkinta-     jen päätyttyä ja Suomen päästyä ns. aktiiviseksi
5245: ongelmia, jotka konkretisoituvat asiakirjoja käy-      huomioitsijaksi EU:n elimiin kesäkuussa 1994
5246: tännössä käsittelevän henkilöstön työssä. Valtio-      luotiin varsin nopeasti väliaikainen ED-asioiden
5247:  neuvoston kanslia joutuu tekemisiin julkisuusky-      yhteensovittamisjärjestelmä. Sen mukaan toimi-
5248: symysten kanssa monissa virkatehtävissään. Sel-        valtaiset ministeriöt vastasivat kukin toimialansa
5249:  laisia ovat asioiden poliittiseen valmisteluun        mukaisesti ED-asioiden sisällön valmistelusta.
5250:  osallistuminen, valtioneuvoston tiedotustoimin-       Yhteensovittamista varten perustettiin väliaikai-
5251:  ta, valtioneuvoston atk-järjestelmä, valtioneuvos-    nen ED-ministerivaliokunta pääministerin joh-
5252:  ton kirjaamo ja arkisto sekä valtioneuvoston          dolla. Ministeriöiden kansliapäälliköistä ja eräistä
5253:  istuntojen asiakirjat ja pöytäkirjat (Suomi teki      muista johtavista virkamiehistä koostunut integ-
5254:  lokakuun lopussa 1995 esityksen EU:lle yleisten       raatiotoimikunta ryhtyi kokoontumaan ED-asioi-
5255:  julkisuusperiaatteiden täsmentämisestä).              den komitean nimellä ja sen alaisena toimi lukui-
5256:                                                        sa määrä valmistelujaostoja.
5257:    Ulkoasiainministeriö. E U - j ä s e-                    Järjestelmän toiminnasta ja kehittämisestä
5258: n y y d en v a 1m i s te 1 u. Ulkoasiainhallin-        käytiin viranomaisten välillä perusteellisia kes-
5259: nossa on Euroopan integraation vaatimuksiin            kusteluja ED-jäsenyyden varmistuttua. Tällöin
5260: vastaaminen ollut ministeriön toimialan johdosta       käsiteltiin myös sitä, minkä viranomaisen hoi-
5261: luonnostaan jo vuosien ajan erottamaton osa            toon yhteensovittamisjärjestelmä asetettaisiin.
5262: normaalia toimintaa.                                   Esillä oli ulkoasiainministeriön ohella myös val-
5263:    Jo Euroopan vapaakauppajärjestelmään osal-          tioneuvoston kanslia. Kaikki asianosaiset, ml.
5264: listumisesta alkaen 1960-luvulta on ulkoasiain-        kanslia, olivat keskustelujen jälkeen yksimielisiä
5265: hallinnon voimavarojen kohdentamisessa, hen-           siitä, että kokeiluvaiheessa käytetty järjestelmä
5266: kilöstön valmiuksien kehittämisessä ja Suomen          oli tietyin muutaksin ja täsmennyksin käyttökel-
5267: politiikan painotuksien määrittelyssä automaatti-      poinen myös pysyvästi.
5268: sesti luotu valmiuksia myös ED-jäsenyyden va-              ED-asioiden käsittelyssä ovat ulkoasiainminis-
5269: ralle.                                                 teriön mielestä avainasemassa toimivaltaiset mi-
5270:     Ulkoasiainministeriö on toimivaltainen minis-      nisteriöt, joiden velvollisuutena on seurata ED-
5271: teriö EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa   asioita ja valmistella ja määritellä Suomen kan-
5272: 44
5273: 
5274: nanotot EU:ssa tapahtuvaa päätöksentekoa var-                Ulkoasiainministeriön tehtävänä on EU:n asia-
5275: ten.                                                      kirjojen jakaminen, rekisteröiminen ja arkistointi
5276:    Ulkoasiainministeriö korostaa myös, että               sekä niihin perustuva arkisto- ja tietopalvelu.
5277: VNOS:n 15 §:n 6 kohdan mukaan ulkoasiainmi-               Tätä varten on rakennettu atk-pohjainen tiedon-
5278: nisteriölle kuuluvat kansainvälisoikeudelliset ja         hallintajärjestelmä EURODOC, joka käsittää mm.
5279: vieraiden valtioiden kanssa tehtäviin sopimuk-            rekisteritiedot säädösvalmistelun asioista, asia-
5280: siin liittyvät asiat, elleivät ne asetuksella säädetyl-   kirjoista ja tapahtumista sekä elektronisen arkis-
5281: lä tavalla kuulu jonkun muun ministeriön toimi-           ton. Sitä voidaan käyttää ulkoasiainministeriön
5282: alaan. EY:n osalta ulkoasiainministeriöllä ja eri-        ohella muissa ministeriöissä ja eduskunnassa.
5283: tyisesti sen oikeudellisella osastolla on siten en-          EURODOC palvelee julkisuutta toimiessaan
5284: sisijainen vastuu yhteisön kansainvälisiin sopi-          luettelona vireillä olevista säädöshankkeista.
5285: muksiin liittyvistä yleisistä kysymyksistä ja niiden      Kun EU:ssa tehtyjä salassapitoluokituksia ei so-
5286: osalta tietty yhteensovittava rooli, mikä seuraa          velleta Suomessa, tekstiarkiston lukuoikeuksia
5287: myös valtioneuvostolain 3a §:stä. Ministeriö vas-         on rajattava. Arkisto- ja tietopalvelun rajoitteena
5288: taa myös edustautumisesta EY:n tuomioistuimes-            on edelleen se, ettei informaatikko voi itse har-
5289: sa ja siihen liittyvästä koordinaatiosta.                 kita EU:ssa luokitellun asiakirjan julkisuutta,
5290:    Yhteensovittamisjärjestelmällä varmistetaan,           vaan siitä tiedon voi antaa ainoastaan asiaa hoi-
5291: että Suomi toimii EU:ssa johdonmukaisesti, että           tava virkamies. Näin tehokkaita välineitä ja pal-
5292: kaikki asiat tulevat hoidetuiksi ja että toiminta         veluja ei ministeriön mielestä voida käyttää par-
5293: painopisteineen on Suomen yleisen ED-politii-             haalla mahdollisella tavalla julkisuuden toteutta-
5294: kan mukaista. Tätä varten on sovittu menettelyta-         miseksi.
5295: voista, joiden mukaan asioita käsitellään minis-
5296: terivaliokunnassa, ED-asioiden komiteassa ja sen             Oikeusministeriö.        EU-jä se n yyde n
5297: asettamissa jaostoissa.                                   v a 1m i s t e 1u. Oikeusministeriö on vuodesta
5298:    Eduskunnan asemasta ED-asioiden hoidossa               1992 alkaen järjestänyt koulutusta ministeriön ja
5299: on omat säädökset. Niiden mukaan eduskunnal-              hallinnonalan henkilöstölle Eta-sopimuksen voi-
5300: le on tiedotettava EU:n huippukokouksissa käsi-           maantulon ja ED-jäsenyyden vaikutusten johdosta.
5301: teltävistä asioista (pääministerin velvollisuus in-          Vuoden 1993 alusta oikeusministeriö valitsi
5302: formoida eduskuntaa).                                     suurimmista tuomioistuimista tuomarivastuu-
5303:    ED-jäsenyyden takia on syytä arvioida myös             henkilöt koko maan kattavaan vastuuhenkilö-
5304: valtioneuvoston työskentelyä ja organisaatiota.           verkkoon, jonka tehtävänä on neuvonta, asian-
5305: Tämä koskee sekä ministeriöiden välistä työnja-           tuntija-apu ja toisten tuomareiden koulutus
5306: koa, joka eräiltä osin poikkeaa varsin paljon             omissa ja lähialueen tuomioistuimissa. Näille
5307: EU:n neuvostojen työnjaosta, samoin kuin valtio-          vastuuhenkilöille järjestettiin oikeusministeriön
5308: neuvoston kokoonpanoa. Ulkoasiainministeriö               ja Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja kou-
5309: on ollut sitä mieltä, että erityinen Eurooppa-            lutuskeskuksen yhteistyönä EY-oikeuden koulu-
5310: ministeri, jonka sijoituspaikka olisi ulkoasiainmi-       tusohjelma, johon sisältyi tutustumista ja opiske-
5311: nisteriö, olisi tarpeen. (Tämä toteutuikin keväällä       lua myös EY-tuomioistuimessa Luxemburgissa ja
5312: 1995.)                                                    EU:n eri elimissä Brysselissä.
5313:    Asiakirjajulkisuuteen liittyvät                           Oikeusministeriö järjesti Eta-sopimuksen voi-
5314: k y s ym y k s e t. Asiakirjojen julkisuudesta            maantulon johdosta hallinnonalan lakimiehille,
5315: annetun asetuksen 1 §:n 31.12.1994 annettu                pääosin tuomareille, yhdeksän yhden päivän
5316: muutos 0558/94) sekä valtioneuvoston tekemä               pituista informaatiotilaisuutta. Lisäksi tuomari-
5317: periaatepäätös säädösvalmistelun julkisuuden              vastuuhenkilöt kouluuivat kaikkia tuomareita
5318: turvaamisesta ED-jäsenyyden aikana merkitsivät            kahden päivän ajan Eta-sopimuksen tulkinnasta
5319: ulkoasiainministeriön mielestä lähinnä kolmea             ja soveltamisesta. Koulutukseen osallistuivat lä-
5320: asiaa:                                                    hes kaikki tuomarit. Vastaavanlainen koulutus-
5321:    - EU:n salassapitoluokitusta ei kaikissa ta-           kierros on suunnitteilla myös v. 1995 EY-oikeu-
5322: pauksissa sellaisenaan sovellettaisi Suomessa.            den soveltamisperiaatteista. Tammikuussa 1995
5323:    - Salassapitoa koskeva harkinta kuuluu                 oikeusministeriö käynnisti yhteistyössä Helsin-
5324: asiaa käsittelevälle virkamiehelle.                       gin yliopiston kanssa EY-oikeuden soveltamis-
5325:    - Ministeriössä tulisi olla mahdollisimman             kurssin tuomareille. Vuoden 1995 aikana 100
5326: varhain tieto EU:ssa vireillä olevista säädöshank-        tuomarilla on mahdollisuus osallistua tähän sy-
5327: keista ja niiden vaikutuksesta Suomessa.                  ventävään koulutukseen.
5328:                                                                                                              45
5329: 
5330:     Oikeusministeriö käynnisti hallinnonalan in-          takia sekä poliittisen että virkamiestason yhteen-
5331: tegraatiokehityksen vuoksi kielikoulutuksen v.            sovittamisjärjestelmän tarve on oikeusministe-
5332: 1994. Lähinnä kirjallisen tekstin ymmärtämis- ja          riön mielestä ilmeinen.
5333: kirjoittamisvalmiuksiin liittyvä kielikoulutus juri-          Yhteensovittamisvastuun siirtäminen ulkoasi-
5334: disen englannin ja ranskan kielessä on kohden-            ainministeriöitä valtioneuvoston kanslialle riip-
5335: nettu erityisesti tuomareille.                            puu olennaisesti valtioneuvoston kanslian ylei-
5336:      Oikeusministeriön henkilöstöstä moni on op-          sen roolin kehittämisestä. Oikeusministeriön ar-
5337: pinut ED-valmiuksia työnsä kautta lainsäädäntöä           vion mukaan ei ainakaan nykyisten tietojen mu-
5338: harmonisoitaessa ja sopimusneuvotteluissa avus-           kaan ole perusteltuja syitä siirtää ED-asiain val-
5339: tamisessa tai vastaavasti.                                misteluun liittyvää luonteeltaan teknistä yhteen-
5340:      Myös oikeusministeriössä organisoitiin valtio-       sovittamista pois ulkoasiainministeriöltä. Sen si-
5341: varainministeriön edellyttämää ja tukemaa unia-           jaan on todennäköistä, että pääministerin käytös-
5342: niin liittymisen tueksi järjestettyä ns. rekrytointi-     sä olevaa valmistelukoneistoa tulisi vahvistaa
5343: valmennusta, johon osallistui sekä hallinnonalan          erityisesti silmällä pitäen sitä luonteeltaan poliit-
5344: että ministeriön henkilöstöä yhteensä 85 henkeä.          tista yhteensovittamista, joka tapahtuu EU-minis-
5345: Valmennusohjelma käsitti EU-yleistietoa, toimin-          terivaliokunnassa ja johon liittyy myös valtioneu-
5346: taa kansainvälisessä vuorovaikutuksessa, neu-             voston keskusteluyhteys eduskunnan kanssa
5347: vottelutaitoa, eurooppaoikeutta sekä mahdolli-            unioniasioiden ennakkokäsittelyssä. Tähän liit-
5348: suuden osallistua unionin pääsykoesimulaati-              tyen voidaan kysyä, olisiko ED-asiain komitean
5349:  oon. Ohjelman kokonaiskesto oli yhteensä 12              puheenjohtajuus tarkoituksenmukaista siirtää ul-
5350:  päivää.                                                  koasiainministeriön valtiosihteeriitä valtioneu-
5351:      Yhteistyö muiden ministeriöiden                      voston kanslian valtiosihteerille, varsinkin kun se
5352:  k a n s s a. ED-jäsenyyteen liittyvä valtiosääntö-       näyttää usein aikatauluongelmien takia tosiasias-
5353:  uudistus (HE 318/1994 vp.) valmisteltiin oikeus-         sa siirtyvän ulkoasiainministeriön ED-sihteeris-
5354:  ministeriössä. Uudistukseen sisältyvä laki valtio-       tön päällikkönä toimivalle ulkoasiainneuvoksel-
5355:  neuvostosta annetun lain 3a §:n muuttamisesta            le.
5356:  (1552/94) sekä siihen liittyvä valtioneuvoston               Oikeusministeriö katsoo, että erityinen Eu-
5357:  ohjesäännön muutos 0596/94) rakentuvat peri-             rooppa-ministeri olisi tarpeellinen. Tämän ja ul-
5358:  aatteelle, jonka mukaan ED-asioiden kansallises-         koministerin työnjako on luonteeltaan hallitus-
5359:  sa valmistelussa noudatetaan päätöksen asiasi-           neuvotteluissa päätettävä poliittinen kysymys.
5360:  sällön mukaan määräytyviä toimivaltasuhteita.            Eurooppa-ministerin erityisvastuualueena olisi
5361:  Ulkoasiainministeriön tehtävänä on avustaa val-          unionin päätöksentekoon liittyvä yhteensovitta-
5362:  misteluun liittyvässä yhteensovittamisessa. Val-         minen. Tämän takia hänen sijaintipaikkansa val-
5363:  mistelukoneiston toiminnassa jäsenyyden toteu-           tioneuvostossa olisi luontevasti valtioneuvoston
5364:  tumista edeltäneen tarkkailijavaiheen aikana il-         kanslia. Eurooppa-ministerin tehtävän rajaami-
5365:  menneitä ongelmia pyrittiin ratkaisemaan tam-            nen pelkästään niihin unionin yleisten asioiden
5366:  mikuussa 1995, kun ED-asiain komitea ja sen              neuvostossa käsiteltäviin asioihin, jotka eivät
5367:  alaiset valmistelujaostot asetettiin. Oikeusminis-       kuulu ulkoasiainministerille, ei muodostaisi tar-
5368:  teriöllä ei ole syytä asettaa kysymyksenalaiseksi        koituksenmukaista ministerinsalkkua. Tämän ta-
5369:  omaksutun ratkaisun lähtökohtia. Toisaalta on            kia Eurooppa-ministerille olisi uskottava myös
5370:  ilmeistä, että kokemusten karttuessa yhteensovit-        sisämarkkinaneuvostossa käsiteltävät asiat kaup-
5371:  tamisjärjestelmän toimintaa on jatkuvasti tarkas-        pa- ja teollisuusministeriön toimialalta sekä unio-
5372:  teltava ja arvioitava uudelleen siihen liittyviä         nin kehittämiseen ja yleiseen Eurooppa-politiik-
5373:  yksityiskohtia.                                          kaan liittyvät tehtävät. Vastaavasti ulkoasiainmi-
5374:      Oikeusministeriö pitää tarpeellisena, että Suo-      nisterille voisivat kuulua unioniasioista ulko- ja
5375:   men toimintalinja unionin neuvostossa perustuu          turvallisuuspolitiikan lisäksi ne asiat, jotka valtio-
5376:  yhteisesti sovittuun ja koordinoiluun linjaan, jon-      neuvoston ohjesäännöstössä on nimenomaisesti
5377:   ka muodostamiseen eduskunta voi vaikuttaa val-          uskottu ulkoasiainministeriön toimialaan, siis
5378:   tiopäiväjärjestyksen edellyttämällä tavalla. Puut-      kauppapolitiikka ja kehitysyhteistyöpolitiikka.
5379:   teellinen yhteensovittaminen voi myös johtaa            Mikäli edellä esitettyyn tehtävänjakoon päädyt-
5380:   siihen, että yksittäiset ministeriöt voisivat Suo-      täisiin, olisi erillisen ulkomaankauppa-asioita
5381:   mea sitovalla tavalla tehdä sellaisia linjaratkaisu-    käsittelevän ministerin tarve oikeusministeriön
5382:   ja, jotka kansalliselta pohjalta käsiteltyinä tulisi-   mielestä kyseenalainen. (Keväällä 1995 nimitet-
5383:   vat koko valtioneuvoston harkittaviksi. Tämän           tyyn hallitukseen tuli erityinen Eurooppa-minis-
5384: 46
5385: 
5386: teri, jonka sijaintipaikka on ulkoasiainministe-       tyksille toimia kansainvälisessä yhteistyössä
5387: riö.)                                                  (uusi 2 a k.).
5388:    Oikeusministeriön käsityksen mukaan ED-jä-             Uusi 2 a kohta merkitsee sitä, EU:n salassapi-
5389: senyyden takia voisi olla tarkoituksenmukaista         toluokitusta ei kaikissa tapauksissa sellaisenaan
5390: muuttaa ministeriöiden toimivallanjakoa tapauk-        sovelleta Suomessa, vaan asiakirjan julkisuus
5391: sissa, joissa kansallinen toimivallanjako on ilmei-    määriteltäisiin viime kädessä tapauskohtaisesti.
5392: sen epätarkoituksenmukainen suhteessa asioi-              Ehdotettu säännös voi yksittäistapauksessa
5393: den valmisteluun ja käsittelyyn unionissa. Minis-      johtaa oikeusministeriön mielestä ristiriitaan ED-
5394: teriön mukaan tällaisia tarpeita voi liittyä lähinnä   normiston kanssa. Toisaalta käytännössä yksi-
5395: eräisiin kaupan teknisiin esteisiin ja muihin sisä-    kään EU:n jäsenvaltioista ei ole protestoinut
5396: markkina-asioihin, immateriaalioikeuksiin sekä         Tanskassa v. 1991 toteutettua vastaavaa säänte-
5397: vaarallisia aineita ja elintarvikkeita koskeviin ky-   lyä vastaan. Myös Ruotsissa on ehdotettu vastaa-
5398: symyksiin. Oman toimialansa laajentamista tai          vaa sääntelyä. Suomen kokemukset jo tarkkaili-
5399: supistamista oikeusministeriö ei pidä välttämät-       javaiheen ajalta osoittavat, että asiakirjojen luoki-
5400: tömänä.                                                tus EU:n puolella ei välttämättä ole virheetöntä ja
5401:     Oikeusministeriö pitää tarpeellisena kiinnittää    että jo julkistettuja tietoja sisältäviä asiakirjoja on
5402: huomiota ulkoasiainministeriön sisäiseen tehtä-        luokiteltu rajoitetun jakelun piiriin kuuluviksi.
5403: vien jakoon, erityisesti ED-sihteeristön ja muiden
5404: osastojen väliseen suhteeseen. Muille ministeri-          Sisäasiainministeriö.          E U - j ä s e n y y-
5405: öille ei aina ole selvää, mikä taho ulkoasiainmi-      d e n v a 1m i s t e 1u. Ministeriön hallinto-
5406: nisteriässä hoitaa mitäkin tehtävää. Oikeusminis-      osaston säädösvalmisteluyksikön tehtävänä on
5407: teriön ja ulkoasiainministeriön oikeudellisen          muun ohessa sovittaa yhteen ED-lainsäädännön
5408: osaston välisestä tehtävänjaosta on voitu käytän-      valmistelua ministeriössä ja hallinnonalalla sekä
5409: nössä sopia hyvässä yhteistyössä. Oikeusminis-         huolehtia siitä, että ministeriössä on asianmukai-
5410: teriö korostaa kuitenkin, että ED-jäsenyys ja sii-     nen integraatioasioiden käsittelyjärjestelmä. ED-
5411: hen liittyvä päätöksenteon siirtyminen unionin         asiakirjojen vastaanotto ja edelleen jakelu minis-
5412: tasolle ei ole muuttanut sitä, että oikeusministeri-   teriössä on keskitetty säädösvalmisteluyksik-
5413: öllä on ensisijainen vastuu valtiosäännöstä ja         köön.
5414: valtiollisen päätöksenteon yleisistä periaatteista,        Sisäasiainministeriön hallinnonalalla on va-
5415: oikeusjärjestyksen ja lainsäädännön johdonmu-          rauduttu ED-jäsenyyteen hallinnonalan toiminto-
5416: kaisuudesta ja yhtenäisyydestä, kansalaisten oi-       ja ja osittain organisaatioitakin kehittämällä sekä
5417: keusturvasta ja oikeusaseman perusteista sekä          kouluttautumalla. Järjestetty koulutus EU:n ra-
5418: oikeudenhoidosta ja oikeussuojan antamisesta.          kenteesta ja oikeusjärjestelmästä ovat antaneet jo
5419:     Asiakirjajulkisuuteen liittyvät                    tässä vaiheessa ministeriön käsityksen mukaan
5420: k y s y m y k s e t. Suomen kansainvälisiin suh-       suhteellisen hyvät valmiudet.
5421: teisiin liittyviin asiakirjoihin aiemmin sovellettu        Ministeriö on pyrkinyt käyttämään Korfun
5422: salassapitoasetus olisi merkinnyt, että säädösval-     huippukokouksen jälkeisen aktiivisen tarkkaili-
5423: mistelun julkisuus olisi voinut jäsenyyden aikana      javaiheen täysimääräisesti hyväksi jäsenyyteen
5424: kaventua Suomessa. Tästä syystä salassapitoase-        valmistauduttaessa ja lähettänyt edustajan kaik-
5425: tusta lievennettiin jo ennen julkisuus- ja salassa-    kiin toimialaansa koskeviin Euroopan komission
5426: pitolainsäädännön kokonaisuudistusta. Tämä to-         ja EU:n neuvoston alaisten elinten kokouksiin,
5427: teutettiin säätämällä perinteisen ulkopolitiikan       joihin Suomi on saanut kutsun.
5428: keskeiseen toimialueeseen kuuluvista asiakir-              Aluekehityksen alalla varauduttiin mahdolli-
5429: joista ja muista kansainvälisten suhteiden hoi-        seen ED-jäsenyyteen jo valmisteltaessa vuoden
5430: toon kuuluvista asiakirjoista erikseen (asetuksen      1994 alusta voimaan tullutta lakia alueiden kehit-
5431: 1558/94 1 § 1 mom. 2 ja 2 a k.). Ulkoasiainhallin-     tämisestä 0135/93). Lailla siirryttiin ohjelmape-
5432: non 2 kohdassa mainittuja asiakirjoja koskee           rusteiseen aluepolitiikkaan, jota sovelletaan
5433: pääsäännön mukaan salassapito. Valtioneuvos-           myös EY:n alue- ja rakennepolitiikassa. Alueta-
5434: ton ulkoasiainvaliokunta sekä ulkoasiainministe-       solla aluekehitysvastuu siirrettiin lääninhallituk-
5435: riö voisivat kuitenkin päätöstensä mukaan antaa        silta kuntayhtyminä toimiville maakunnan liitoil-
5436: tietoja asiakirjoista. Muissa tapauksissa salassapi-   le, mikä vahvisti alueiden oman tahdonmuodos-
5437: to on riippuvainen siitä, aiheutuuko tiedon anta-      tuksen vaikutusta kehittämistyössä.
5438: misesta kyseisestä asiakirjasta vahinkoa tai hait-         Yhteistyö muiden ministeriöiden
5439: taa Suomen kansainvälisille suhteille tai edelly-      k a n s s a. Ministeriön tehtävät aluepolitiikan
5440:                                                                                                              47
5441: 
5442: yhteensovittamisessa ovat perinteisesti edellyt-          verrattavissa oleva neuvoston päätös, voidaan
5443: täneet laajaa yhteistyötä muiden ministeriöi-             antaa tietoja jo valmisteluvaiheessa, mutta yhteis-
5444: den kanssa. EU:n alue- ja rakennepolitiikan               työhön oikeus- ja sisäasioissa kuuluu myös sel-
5445: myötä yhteistyötarpeet ovat entisestään vah-              laisia asiakokonaisuuksia, joihin liittyviä asiakir-
5446: vistuneet.                                                joja ei saa päästää julkisuuteen. Tällaisia ovat
5447:     Keskeisenä yhteistyöelimenä EU:n alue- ja             esimerkiksi asiakirjat, jotka sisältävät eri jäsenval-
5448: rakennepolitiikkaan liittyvässä valmistelussa on          tioiden omaksumia kannanottoja tai liittyvät val-
5449: toiminut ED-asioiden komitean alue- ja rakenne-           tioiden väliseen tietojenvaihtoon.
5450: politiikan jaosto, jonka viranomaiskokoopanos-
5451: sa on edustajat 10 ministeriöstä. Kukin ministeriö            Puolustusministeriö.          E U - j ä s e n y y-
5452: on valmistellut oman hallinnonalansa toimenpi-            d en v a 1m i s te 1 u. Valtioneuvostoon on pe-
5453: teet valmistelujaoston käsittelyä varten. Jaosto on       rustettu ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokun-
5454: sovittanut toimet yhteen.                                 ta, jonka jäsenenä on myös puolustusministeri.
5455:     Sisäasiainministeriön muu yhteistyö eri minis-        Lisäksi puolustusministeriö on osallistunut em.
5456: teriöiden ja ulkoasiainministeriön kesken on ol-          Eta- ja ED-asioita käsitteleviin toimielimiin.
5457: lut pääosin ongelmatonta. Ministeriöiden kesken               Suunnitelma integraatiovalmennuksesta teh-
5458: on jatkuvaa yhteistyötarvetta, koska useissa mui-         tiin puolustusministeriössä vuoden 1993 kesä-
5459: den ministeriöiden vastuulla olevissa asiakoko-           kuussa. Suunnitelmassa määriteltiin valmennus-
5460: naisuuksissa esiintyy myös sisäasiainhallintoon           vastuut, valmennuksen kohderyhmät, keinot ja
5461: liittyviä kysymyksiä.                                     sisältöalueet Puolustusvoimien henkilöstön in-
5462:     ED-asioiden kotimaista valmistelua koskevien          tegraatiovalmennuksen vastuu määrättiin pääesi-
5463: kysymysten osalta sisäasiainministeriö viittaa nii-       kunnalle.
5464: hin ratkaisuihin, joita ED-asioiden hallinnon ja              Puolustusministeriö tarkensi kertomusvuoden
5465: yhteensovittamisen osalta on tehty vuoden 1995            keväällä ne toimenpiteet, joihin ministeriössä
5466: tammi-helmikuun aikana ja korostaa erityisesti            tulee ryhtyä mahdollisen ED-jäsenyyden johdos-
5467: sitä, että Suomen kannan muodostamisen tulisi             ta. Toimenpiteet sisälsivät integraatioasioiden
5468: olla selkeästi vastuuministeriön tehtävänä.               koordinoinnin, ohjeet osallistumisesta toimieli-
5469:     Ulkoasiainministeriö on substanssiasioissa lä-        miin, henkilöstön valmentamisen ja ohjeet ED-
5470: hinnä tukenut ammattiviranomaisia eikä varsi-             asioiden toimialakohtaisesta valmistelusta. Mi-
5471: naisesti johtanut. Kansainvälisten asioiden yh-           nisteriöön perustettiin EU-integraatioryhmä, jos-
5472: teensovittaminen sopiikin sisäasiainministeriön           sa on ministeriön osastojen edustus.
5473: mielestä ulkoasiainministeriölle. Lisäksi tulisi sel-         Puolustushallinnon johto- ja esittelijähenkilös-
5474: vittää pääministerin ja hänen esikuntansa roolin          tö on saanut EU-valmennusta ja -koulutusta.
5475: kehittämistä ED-asioiden koordinoinnissa.                 Ministeriön koko henkilöstölle on järjestetty tie-
5476:     Asiakirjajulkisuuteen liittyvät                       dotus- ja koulutustilaisuuksia ja henkilöstöä on
5477: k y s y m y k s e t. Alue- ja rakennepolitiikan           ohjattu tehtäväalaa vastaavaan koulutukseen.
5478: osalta ei ministeriön mielestä ole erityisiä asiakir-     Pääesikunnassa vastuu integraation puolustus-
5479: jajulkisuuteen liittyviä ongelmia. Muutoin sisäasi-       kysymyksiin liittyvistä asioista on operaatioesi-
5480: ainhallinnossa ED-asiakirjojen julkisuuteen liitty-       kunnalla, jonne on mm. perustettu kansainvälis-
5481: vänä erityispiirteenä on sisä- ja oikeusasioiden          ten asioiden yksikkö.
5482: liittyminen hallitusten väliseen yhteistyöhön.               Yhteistyö muiden ministeriöiden
5483: Useat tähän yhteistyöhön kuuluvat asiat ovat              k a n s s a. Ministeriö osallistuu hallituksen ulko-
5484: salaisia tai luottamuksellisia. Yleisesti hyväksyt-       ja turvallisuuspoliittisen selonteon laadintaan.
5485: tynä lähtökohtana on kuitenkin pidetty avoi-              Selonteko on myös kansallisen valmistelun poh-
5486:  muuden periaatteen mahdollisimman laajaa so-             jana v. 1996 aloitettavaa EU:n hallitusten välistä
5487: veltamista, jota korostetaan myös valtioneuvos-           konferenssia varten.
5488: ton asiaa koskevassa periaatepäätöksessä.                     Ulkoasiainministeriön yhteensovittamistehtä-
5489:     EU:n puitteissa tehtävä poliisiyhteistyö on pal-      västä puolustusministeriöllä ei ole huomautetta-
5490:  jolti luottamuksellista asian luonteen vuoksi. Jul-      vaa. Erityiselle ED-ministerille, jonka virkapaik-
5491: kisuuskysymystä, yksilön oikeussuojaa ja kansa-           kana olisi ulkoasiainministeriö, ei sen sijaan näh-
5492: laisen tietosuojaa on laajalti käsitelty useissa          dä tarvetta.
5493: työryhmissä, mm. Europol-sopimusta valmistel-                Asiakirjajulkisuuteen liittyvät
5494: taessa. Sellaisista sisä- ja oikeusasioihin liittyvistä   k y s y m y k s et. Euroopan unioniin liittyminen
5495:  hankkeista, joiden tavoitteena on säädökseen             ei aiheuttanut muutoksia asiakirjajulkisuuden
5496: 48
5497: 
5498: alalla puolustushallinnossa. Euroopan unianiin              Vastedes tulee kuitenkin panostaa EU-tiedon
5499: liittymisen vaikutus asiakirjajulkisuuteen tullee        syventämiseen ja erityisesti asiantuntijoiden
5500: käytännössä enemmän esille puolustushallin-              määrän lisäämiseen. Kielitaidon tasoa on minis-
5501: nossa siinä vaiheessa, kun Euroopan unioni kä-           teriön mielestä edelleen parannettava.
5502: sittelee yhteiseen puolustuspolitiikkaan liittyviä          Valtiovarainministeriön henkilöstöosasto vas-
5503: kysymyksiä.                                              taa valtionhallinnon henkilöstön integraatioval-
5504:                                                          mennuksen yhteensovittamisesta. Lisäksi kukin
5505:     Valtiovarainministeriö. E U - j ä s e n y y-         virasto ja laitos vastaa oman henkilöstönsä val-
5506: d en v a 1m i s te 1 u. Euroopan unionin jäse-           mennuksesta. Kaikkialla hallinnossa tulee ED-
5507: nyys on merkinnyt valtiovarainministeriössä ja           asioita yhteensovittaa toimivasti ja virkamiesten
5508: sen hallinnonalalla runsaasti uusia tehtäviä. Eu-        kyetä toimimaan nopeasti. Tavoitteen saavutta-
5509: roopan talousaluetta (Eta) koskevan sopimuksen           miseksi on ED-asioita haitavien virkamiesten
5510: piiristä kuuluivat valtiovarainministeriön hallin-       asiaosaamisen, vuorovaikutuskykyjen, jäsenmai-
5511: nonalalle rahoituspalveluihin ja tilastoihin liitty-     den hallintojen ja kulttuurien tuntemusta valtio-
5512: vät asiat sekä eräät Eta-sopimukseen liittyneet          varainministeriön mukaan syvennettävä.
5513: rahoituskysymykset Unionin jäsenyys merkitsi,               Työskentely uudessa tilanteessa on ennen
5514: että näiden lisäksi valtiovarainministeriön hallin-      kaikkea vaikuttamista Suomen kannalta tärkei-
5515: nonalaan kuuluvat unionissa käsiteltävät tulliliit-      den asioiden edistämiseksi. Valmennuksen pai-
5516: toa, verotusta, eräitä kansainvälisiä rahoitusjär-       nopiste on siksi tietojen ja taitojen syventämises-
5517: jestelyjä, tietohallintoa, talous- ja rahapolitiikkaa,   sä. Asiantuntemusta, vaadittavia taitoja ja tietoja
5518: unionin taloudenhoitoa, varainkäytön valvontaa           sekä yleistietoa saadaan työstä oppimalla, koulu-
5519: ja tilintarkastusta sekä unionin hallintoa koskevat      tuksella ja itseopiskelulla.
5520: asiat. Euroopan unionin hallintoa koskevien ky-             Suomalaisilta odotetaan valtiovarainministe-
5521: symysten kuulumisesta valtiovarainministeriön            riön mukaan hyvää Venäjän ja Baltian maiden ja
5522: hallinnonalaan on ulkoasiainministeriöllä eriävä         niiden hallinnon tuntemusta. Integraatiovalmen-
5523: käsitys.                                                 nuksessa on tätä taustaa vasten muistettava myös
5524:     Valtiovarainministeriö ja sen alaiset virastot       lähialueiden tuntemuksen merkitys.
5525: osallistuivat laajasti jäsenyysneuvotteluja valmis-         Yhteistyö muiden ministeriöiden
5526: telleeseen yhteistyöorganisaatioon. Suomen               k a n s s a. EU-liittymissopimuksen allekirjoituk-
5527: neuvotteluvaltuuskunnan jäsenenä oli myös mi-            sen jälkeen syntyneen tarkkailija-aseman edellyt-
5528: nisteriön virkamies. Useat ministeriön virkamie-         tämien tehtävien hoitamiseksi perustettiin kesäl-
5529: het osallistuivat neuvottelujen yhteydessä komis-        lä 1994 ministeriöiden ja eräiden muiden viran-
5530: sion kanssa käytyihin selventäviin keskustelui-          omaisten välinen valmistelu- ja yhteistyöorgani-
5531: hin ja neuvotteluihin. Kaikki nämä toimet antoi-         saatio. Tämä pohjautui pitkälti liittymissopimuk-
5532: vat tarpeellisia tietoja EY:n toiminnasta js sitä        sen neuvotteluvaiheen valmisteluja hoitaneen
5533: säätelevistä säännöksistä.                               organisaation varaan. Keskeisessä asemassa
5534:     Valtiovarainministeriön johdon tukemiseksi           tuossa organisaatiossa olivat valtioneuvoston
5535: perustettiin ministeriöön 1.7.1994 Euroopan              ED-ministerivaliokunta, ministeriöiden kanslia-
5536: unioniasioiden sihteeristö. Tämän yksikön tehtä-         päälliköiden muodostama EU-asiain komitea (in-
5537: vänä on avustaa ministeriön johtoa Euroopan              tegraatiotoimikunta) ja sen alaiset valmisteluja os-
5538: unianiin liittyvissä asioissa, niiden valmistelun        tot, joita oli yhteensä 55.
5539: yhteensovittamisessa sekä niitä koskevassa yh-              Valtiovarainministeriö arvioi, että uudet sään-
5540: teydenpidossa ministeriön ulkopuolelle. Muita            nökset sekä niihin perustuvat ohjeet muodosta-
5541: organisatorisia muutoksia ED-jäsenyyden joh-             vat hyvän pohjan eri ministeriöiden väliselle
5542: dosta ei ole valtiovarainministeriössä tehty.            yhteistyölle ED-asioiden käsittelyssä. Arvioita tä-
5543:     Valtiovarainministeriön toiminnallisia ja hen-       män yhteistyön ja valmisteluorganisaation käy-
5544: kilöstön valmiuksia on pyritty 2-3 viime vuo-            tännön toiminnasta ei vielä voida tehdä vähäis-
5545: den aikana parantamaan systemaattisesti. Hallin-         ten kokemusten vuoksi. Vastedes on tarkkaan
5546: nonalan virastot ja laitokset ovat osallistuneet         seurattava, kuinka ED-asioiden valmistelun yh-
5547: valmisteluun ja neuvotteluihin ja näin päässeet          teensovittaminen käytännössä tapahtuu. Ongel-
5548: perehtymään EU:n toimintaan. Ne ovat myös                mallista on se, että uusissa ministeriöiden välistä
5549: järjestäneet koulutusta ja harjoittelua. Kaiken          työnjakoa koskevissa säännöksissä ei ole sel-
5550: kaikkiaan valmiuksia voidaan valtiovarainminis-          keästi annettu ED-asioiden yhteensovittamisteh-
5551: teriön mielestä pitää hyvinä.                            tävää millekään viranomaiselle tai toimielimelle.
5552:                                                                                                          49
5553: 
5554: Yhteensovittamiseen on siten myös sovellettava          asioiden käsittelyssä. Järjestely ei olennaisesti
5555: yleisiä, asioiden käsittelyn yhteensovittamista         poikkeaisi siitä, mikä jo pitkään on ollut tilanne
5556: valtioneuvostossa koskevia säännöksiä.                  ulkomaankauppaministerin sijoittamisen suh-
5557:     Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä unio-      teen.
5558: niasioiden valmistelu- ja yhteensovittamistehtä-            Euroopan unionin hallinto-organisaatio ja teh-
5559: vien organisointi vaihtelee. Useimmiten keskei-         tävien jako poikkeavat monelta osin suomalaises-
5560: nen asema ja yhteensovittamistehtävät on annet-         ta hallinto-organisaatiosta ja toimivallan jaosta.
5561: tu ulkoasiainministeriölle, mutta joissakin jäsen-      Suomessa ei ministeriöiden välistä toimivallanja-
5562: valtioissa pääministerillä tai pääministerin alai-      koa ole muutettu. Tietyissä EU:n hallintoyksiköis-
5563: suudessa toimivalla viranomaisella on keskeinen         sä ja ministerineuvostossa hoidettavia asioita kä-
5564: asema.                                                  sittelevät Suomessa useat ministeriöt ja hallinnon-
5565:     Suomen kansallinen etu vaatii, että EU:ssa          alat. Vastaavasti myös Suomessa tietyssä ministe-
5566: esille tulevien asioiden kotimainen käsittely ja        riössä tai hallinnonalalla käsitehäviä asioita saat-
5567: valmistelu voidaan koko ajan hoitaa kattavasti ja       taa EU:ssa hoitaa useat hallintoyksiköt
5568: tehokkaasti. Tämä edellyttää ministeriön mieles-           Tilanne monimutkaistaa valtiovarainministe-
5569: tä mm., että valmisteluorganisaatio toimii koko         riön mielestä asioiden käsittelyä. Muun muassa
5570: ajan hyvin. EU:ssa esille tulevien asioiden keskei-     juuri tästä syystä on luotu nykyinen ministeriöi-
5571: sen merkityksen takia olisi periaatteessa paras         den välinen yhteistyö- ja yhteensovittamisorgani-
5572: ratkaisu se, että yleisten ED-asioiden käsittely        saatio, koska on lähdettävä siitä, että Suomella
5573: sekä yhteensovittamistehtävät hoidettaisiin pää-        olisi EU:ssa päätettävissä asioissa vain yksi kanta,
5574: ministerin alaisessa valtioneuvoston kansliassa.        jota määriteltäessä kaikki asiaan vaikuttavat sei-
5575: Ulkoasiainministeriöllä on kuitenkin valtiova-          kat on otettu huomioon.
5576: rainministeriön mielestä tällä hetkellä parhaim-            ED-jäsenyydestä saatujen kokemusten vähäi-
5577: mat mahdollisuudet kokemustensa ja voimava-             syyden johdosta on ministeriön mielestä tässä
5578: rojensa puolesta näiden tehtävien hoitamiseen.          vaiheessa vaikeata arvioida, minkä verran Suo-
5579: Kokonaisuuden kannalta parhaimmat tulokset              men ja EU:n hallinnollisten jaottelujen erilaisuus
5580: saavutetaan, kun nämä tehtävät hoidetaan hy-            vaikeuttaa vastedes asioiden tosiasiallista käsitte-
5581: vässä yhteistyössä muiden ministeriöiden ja val-        lyä. Asiaa on kuitenkin tarkoin seurattava ja
5582:  tioneuvoston kanslian kanssa. Valtiovarainminis-       jäsenyyden aikana saatavia kokemuksia on arvi-
5583:  teriön mielestä olisi kuitenkin tarpeen selvittää,     oitava. Johtopäätökset näistä asioista voidaan
5584:  millä tavalla pääministerin ja valtioneuvoston         kuitenkin tehdä vasta myöhemmin.
5585:  kanslian asemaa ED-asioiden käsittelyssä voitai-          Asiakirjajulkisuuteen liittyvät
5586:  siin vahvistaa.                                        kysymykset. Valtiovarainministeriössä ei
5587:     EU:ssa esille tulevien asioiden määrä ja laatu      asiakirjojen julkisuuden osalta ole ilmennyt eri-
5588:  edellyttävät, että myös valtioneuvostossa on riit-     tyisiä ongelmia.
5589:  tävät voimavarat näiden tehtävien hoitamiseen.
5590:  On ilmeisen perusteltua, että valtioneuvostossa            Opetusministeriö. E U - j ä s e n y y d e n
5591:  olisi ED-asioiden hoitoa varten ministeri.             v a 1m i s te 1 u. Opetusministeriöön perustet-
5592:      Monet käytännölliset seikat puoltavat sitä, että   tiin lokakuussa 1988 Eurooppa-ryhmä, joka kä-
5593:  mahdollinen ED-ministeri sijaitsisi siinä yksikös-     sitteli opetus- ja kulttuurihallinnon kannalta mer-
5594:  sä, missä yleisten ED-asioiden käsittely ja yhteen-    kittäviä ajankohtaisia asioita. Ryhmän sisälle
5595:  sovittamistehtävät hoidetaan. Tämän mukaisesti         muodostettiin suppea vastuuhenkilöryhmä ajan-
5596:  ED-ministeri olisi nykytilanteessa sijoitettava ul-    kohtaisten integraatiotehtävien hoitamista var-
5597:  koasiainministeriöön. Jos yleisten ED-asioiden         ten. Eurooppatieto-lehti on ilmestynyt vuodesta
5598:  käsittely ja yhteensovittamistehtävät siirretään       1990.
5599:  myöhemmin valtioneuvoston kansliaan, olisi                 Opetusministeriö antoi v. 1993 ohjeet alaisil-
5600:  ED-ministeri viimeistään silloin myös sijoitettava     leen virastoille ja laitoksille, että niiden tulee
5601:  samaan paikkaan.                                       käsitellä integraatiovalmennusta virastojen tulos-
5602:      Valtiovarainministeriön mielestä olisi kuiten-     neuvotteluissa. Hallinnonalan virastoja ja laitok-
5603:  kin jo nykytilanteessa harkittava mahdollisuutta,      sia pyydettiin toimittamaan ministeriöille val-
5604:  että ED-ministeri sijoitettaisiin valtioneuvoston      mennussuunnitelmansa.
5605:   kansliaan, vaikka em. tehtävien hoito pysyisi             Opetusministeriön        integraatiovalmennus-
5606:   ulkoasiainministeriössä. Tämä vahvistaisi päämi-      suunnitelma on osa ministeriön koulutussuun-
5607:   nisterin ja valtioneuvoston kanslian asemaa EU-       nitelmaa. Vuonna 1993 järjestettiin koko henki-
5608: 
5609:  7   350889R
5610: 50
5611: 
5612: lökunnalle suunnattu ED-studia generalia -sarja,         sa valiokunnassa, jonka asioihin kuuluvat koulu-
5613: jonka teemoja olivat: EY ja Suomi, Kuka meistä           tus-, nuoriso-, kulttuuri- ja audiovisuaaliset kysy-
5614: päättää?, Euroopan integraation vaikutukset              mykset. Suomessa nämä kysymykset jakautuvat
5615: opetusministeriön toimintaan, Eta-sopimus ja             opetusministeriön ja liikenneministeriön hallin-
5616: Suomi sekä Eurooppalaisten kulttuurien koh-              nonaloille. Hallintoa uudistettaessa tulisi harkita
5617: taaminen.                                                sitä, että viestinnän ja kulttuurin hallinto saate-
5618:     Ministeriön osastojen ED-yhdyshenkilöt ovat          taan tarkoituksenmkaisella tavalla viipymättä
5619: vastanneet alaisen hallinnon integraatiovalmen-          vastaamaan kehittyvää toimintaympäristöä ja
5620: nustarpeisiin järjestämällä poikkihallinnollisia ja      ED:n organisaatiorakennetta.
5621: hallinnonalakohtaisia koulutustilaisuuksia. Vuo-            Asiakirjajulkisuuteen liittyvät
5622: den 1994 alussa ministeriöiden koulutuspäälliköt         k y s y m y k s e t. Ministeriö korostaa ED-asioi-
5623: tiivistivät yhteistyötään ja järjestivät poikkihallin-   den valmistelussa mukana olevien koulutuksen
5624: nollisia koulutushankkeita. Niissä olivat mukana         tärkeyttä julkisuuskysymyksissä.
5625: kaikki ministeriöt.
5626:     Kummallakin ministerillä on oma integraatio-             Maa- ja metsätalousministeriö. E D -
5627: ryhmänsä. Opetusministeri käsittelee integraa-           j ä s en y y d e n v a 1m i s te 1u. Kertomus-
5628: tiokysymyksiä muiden kysymysten rinnalla                 vuoden alkupuoliskolla maa- ja metsätalousmi-
5629: omassa johtoryhmässään. Kulttuuriministerin in-          nisteriö osallistui liittymisneuvottelujen valmiste-
5630: tegraatioprojekti keskittyy ED-asioihin.                 luun (ED-lainsäädännön läpikäynti, neuvottelu-
5631:     Opetusministeriön kansainvälisten as1am              positioiden valmistelu ja varsinaiset neuvottelut),
5632: osastolle on muodostettu ministeriön henkilös-           sekä valmisteli kotimaista lainsäädäntöä ja muita
5633: töä lisäämättä selvittely- ja analyysikeskukseksi        jäsenyyden edellyttämiä toimia yhdessä hallin-
5634: ED-deski huolehtimaan omalta osaltaan työn               nonalan virastojen ja laitosten kanssa. Tarkkailu-
5635: sujumisesta valmistelujaostoista ministerineu-           vaiheen aikana vuoden jälkipuoliskolla ministe-
5636: vostoon asti.                                            riö osallistui ED:n komission ja neuvoston koko-
5637:     Yhteistyö muiden ministeriöiden                      uksiin. Vuoden aikana ministeriössä suunnitel-
5638: k a n s s a. ED-jäsenyys ei opetusministeriön            tiin myös uusien ja muuttuvien tehtävien hoito,
5639: kannalta aiheuta tarvetta ministeriöiden toimival-       tarvittavat organisaatio- ja toimintatapamuutok-
5640: tajaon muutoksiin. Opetusministeriö korostaa             set sekä ED-jäsenyyden edellyttämät voimavara-
5641: kuitenkin, että se huolehtii tutkimuksesta ja on         tarpeet (vuoden 1995 talousarvioesitys). Hallin-
5642: siten tiede- ja tutkimusministeriö. Tämän vuoksi         nonalalla pyritään luomaan valmiudet asioiden
5643: on syytä huolehtia erityisen hyvin opetusministe-        hoitamiseksi. Voimavarojen lisätarvetta tarken-
5644: riön ja kauppa- ja teollisuusministeriön työn            netaan vuoden 1995 lisätalousarvioesityksen ja
5645: koordinoinnista. ED :n tutkimusministerineuvos-          vuoden 1996 talousarvioesityksen valmistelun
5646: ton kokouksiin osallistuu se ministeri, jonka            yhteydessä.
5647: toimialaan kuuluvia asioita on esityslistalla. Tästä         Yhteistyö muiden ministeriöiden
5648: ratkaisusta on opetusministeriön mielestä syytä          k a n s s a. Yhteistyö eri ministeriöiden ja sidos-
5649: pitää kiinni.                                            ryhmien kesken oli tiivistä koko jäsenyysneuvot-
5650:     Tärkeätä on kiinnittää huomiota myös siihen,         telujen ajan. Kokemukset yhteistyöstä olivat
5651: että ammatillisen koulutuksen kysymyksiä käsi-           maa- ja metsätalousministeriön kannalta myön-
5652: tellään ED:ssa huomattavilta osin työ- ja sosiaali-      teisiä, koska siitä koitui selvää lisäarvoa.
5653: ministerineuvostossa. Esimerkkinä on laaja Leo-              Se, kuuluuko ED-sihteeristö ulkoasiainhallin-
5654: nardo da Vinci -ohjelma. Koska Suomessa pää-             non vai valtioneuvoston kanslian alaisuuteen,
5655: vastuu ammatillisesta koulutuksesta on selkeästi         on maa- ja metsätalousministeriön mielestä lä-
5656: opetusministeriöllä, on opetusministeriön edus-          hinnä tarkoituksenmukaisuuskysymys. Jos ED-
5657: tus myös työ- ja sosiaaliministerineuvostossa            sihteeristö siirtyy ulkoasiainministeriöstä valtio-
5658: monesti välttämätön.                                     neuvoston kansliaan, voimavarat on vastaavasti
5659:     Viestintä- ja kulttuuripolitiikka kuuluvat tie-      siirrettävä. Tämän hetken kokemusten perus-
5660: donvälityksen ja joukkoviestinnän aloilla erotta-        teella maa- ja metsätalousministeriö ei pidä
5661: mattomasti yhteen. Kulttuuria, audiovisuaalisia          perusteltuna siirtää ED-sihteeristöä ulkoasiain-
5662: palveluja ja monia viestintäkysymyksiä käsitel-          ministeriön hallinnonalalta. Valtioneuvoston
5663: lään Euroopan unionissa pääosastossa X, Infor-           työnjakoa tulee harkita kokonaisuudessaan
5664: maatio, viestintä, kulttuuri, audiovisuaalipalve-        uudelleen ja tässä yhteydessä ratkaista ED-mi-
5665: lut. Vastaavasti niitä käsitellään ED-parlamentis-       nisterin tarpeellisuus.
5666:                                                                                                           51
5667: 
5668:    Komissiossa tapahtuva lainsäädäntötyö (hal-         kannalta tärkeitä asioita. Vastaavasti ulkoasiain-
5669: lintokomiteat ym.) on valmisteltu lähinnä minis-       ministeriö ja eräät muut ministeriöt ovat edus-
5670: teriön osastoilla. Tällöinkin sidosryhmiä pyritään     tettuina liikenneministeriön vetämissä valmiste-
5671: kuulemaan tarpeen mukaan.                              lujaostoissa.
5672:    Asiakirjajulkisuuteen liittyvät                         ED-asioiden käsittelyä varten on annettu yksi-
5673: kysymykset. Toistaiseksi ministeriössä ei              tyiskohtaiset ohjeet. Liikenneministeriö pitää
5674: ole tullut esille julkisuuteen liittyviä ongelmia.     luontevana ulkoasiainministeriön koordinoivaa
5675:                                                        roolia ED-asioiden käsittelyssä ja ED-asioiden
5676:     Liikenneministeriö. E D - j ä s e n y y d e n      käsittelyn tarkkaa ohjeistamista jäsenyyden alku-
5677: v a 1 m i s t e 1 u. Hallinnonalan lainsäädäntö oli    vaiheessa. ED-edustusto kuuluu ulkoasiainmi-
5678: sopeutettu EY-lainsäädäntöön pääosin jo ennen          nisteriön organisaatioon ja toisaalta ulkoasiain-
5679: Eta-sopimuksen voimaantuloa. Ministeriön vir-          ministeriöllä on muutoinkin valtioneuvoston
5680: kamiesten laajamittainen integraatiovalmennus          kansliaa huomattavasti paremmat resurssit ED-
5681: käynnistettiin pitkälti yhteistyössä muiden minis-     asioiden koordinointiin. ED-yhteistyön pitäisi
5682: teriöiden kanssa v. 1993 tuolloin laaditun kehittä-    kuitenkin muuttua vähitellen nykyistä kevyem-
5683: misohjelman pohjalta. Valmennusta on saanut            min koordinoiduksi normaaliksi virkatyöksi. Si-
5684: ministeriön johdon lisäksi koko henkilöstö siten,      dosryhmien kanssa on jatkossakin harjoitettava
5685: että valmennus on painotettu integraatiotehtävi-       mahdollisimman tiivistä yhteistyötä siten, että
5686: en mukaisesti.                                         Suomen kansalliset edut tulevat kaikilta osin
5687:     Valmennusta on annettu kielikoulutuksen            riittävästi otettua huomioon ED-asioiden valmis-
5688: (englanti, ranska, saksa) lisäksi erityisesti ko-      telussa.
5689: kous- ja neuvottelutaidossa. Ministeriön virka-            Liikenneministeriö pitää ED-ministeriä tar-
5690: miehet ovat myös osallistuneet valtionhallinnon        peellisena. ED-ministerin luonteva sijaintipaikka
5691: virkamiehille yhteisesti järjestettyihin pitempiai-    valtioneuvostossa on ulkoasiainministeriö.
5692: kaisiin kursseihin ja seminaareihin, jotka on osin         ED-ministerin tulisi vastata ED-asioiden lisäksi
5693: järjestetty muissa Euroopan unionin jäsenmaissa.       ulkomaan kauppapolitiikasta. (Keväällä 1995 ni-
5694: Lisäksi he ovat osallistuneet muiden ministeriöi-      mitetyssä hallituksessa tämä toteutuikin.)
5695: den kanssa yhteistyössä järjestetyille kursseille ja       ED-asioiden kansallista organisaatiota valmis-
5696: seminaareihin. Niiden järjestämiseen on saatu          teltaessa lähtökohtana oli, ettei ministeriöiden
5697: valtiovarainministeriön hallinnaimaa integraatio-      toimivallanjakoa muuteta. Liikenneministeriön
5698: valmennustukea. Jonkin verran yhteistyötä on           näkemyksen mukaan ED-asioiden kansallinen
5699: harjoitettu myös hallinnonalan virastojen ja lai-      hoitaminen ei edellytä vastedeskään nykyisen
5700: tosten kanssa.                                         toimivallanjaon muuttamista.
5701:     Valmennuksen lisäksi ministeriö on tukenut             Asiakirjajulkisuuteen liittyvät
5702: mm. stipendein ja paikallisin virkavapauksin           k y s y m y k s e t. Mitään erityisiä ongelmia ei
5703: omaehtoista itsensä kehittämistä, jolla on pyritty     ole toistaiseksi syntynyt.
5704: lisäämään asianomaisten virkamiesten integraa-
5705: tiovalmiuksia.                                             Kauppa- ja teollisuusministeriö. E D -
5706:     Liikenneministeriö pitää tärkeänä, että minis-     j ä s e n y y d e n v a 1 m i s t e 1 u. Hallinnonalan
5707: teriöiden yhteistyö integraatiovalmennuksessa          virkamiehiä on systemaattisesti koulutettu ED-
5708: jatkuu mahdollisimman laajana ja tiiviinä ja että      jäsenyyden varalta sekä kotimaassa että ulko-
5709: valmennukseen saadaan vastedeskin riittävästi          mailla. Virastoissa, laitoksissa ja ministeriössä on
5710: integraatiovalmennustukea. Ministeriöiden yh-          annettu koulutusta ED-instituutiosta ja sen toi-
5711: teistyöstä on myönteistä kokemusta. Liikennemi-        minnoista koko henkilöstölle ja erityiskoulutusta
5712: nisteriön omin määrärahoin ei ole mahdollista          avainhenkilöille. Kauppa- ja teollisuusministe-
5713: toteuttaa integraatiovalmennusta niin laajasti         riön järjestämiä integraatiokursseja on tukenut
5714: kuin olisi välttämätöntä.                              myös valtiovarainministeriö. Ministeriöiden yh-
5715:     Yhteistyö muiden ministeriöiden                    dessä järjestämiä koulutustilaisuuksia ovat olleet
5716: k a n s s a. Liikenneministeriön yhteyteen on          johdon sihteerien kansainvälistymiskoulutusoh-
5717: asetettu kaksi ED-asioiden valmistelujaostoa,          jelma ja tietopalveluhenkilöstön kansainvälisty-
5718: toinen liikenneasioita ja toinen viestintäasioita      miskoulutusohjelma sekä erilaiset tietoiskut yh-
5719: varten. Ministeriö on edustettuna ED-asioiden          dessä Suomen ED-edustossa työskentelevien
5720:  komitean lisäksi kaikissa niissä valmistelujaos-      hallinnonalan asiantuntijoiden kanssa.
5721:  toissa, joissa käsitellään ministeriön toimialan          Kauppa- ja teollisuusministeriö katsoo minis-
5722: 52
5723: 
5724: teriön ja koko hallinnonalansa valmiuksien ole-        valmistellaan samalla tavalla kuin muutkin asiat
5725: van hyvät ED-asioiden hoitoa varten, vaikka            ja niissä noudatetaan normaalia päätöksenteko-
5726: tulevaisuudessa tarvitaankin lisää sekä EU:n toi-      järjestelmää.
5727: mintoihin liittyvää koulutusta että kielikoulu-           Kauppa- ja teollisuusministeriö pitää tärkeänä,
5728: tusta.                                                 että ministeriötä johtaa myös tulevaisuudessa
5729:    Yhteistyö muiden ministeriöiden                     kaksi ministeriä. Tämä johtuu ministeriön hallin-
5730: k a n s s a. Suomen toimintalinjaa koskevien nä-       nonalan laajuudesta. Ministeriön vastuulla on
5731: kemysten yhteensovittamista toteutetaan ED-            yhteensä n. 20 ministeritason kokousta ED:n
5732: asioiden käsittelyn eri vaiheissa toimivaltaisissa     neuvostossa.
5733: ministeriöissä, jaostoissa, ED-asioiden komiteas-         Asiakirjajulkisuuteen liittyvät
5734: sa ja viime kädessä poliittisella tasolla ministeri-   k y s y m y k s et. Kauppa- ja teollisuusministe-
5735: valiokunnissa, lähinnä ED-ministerivaliokun-           riö katsoo, että asiakirjajulkisuuteen liittyvänä
5736: nassa.                                                 yleisenä ongelmana on se, etteivät asiakirjajulki-
5737:    Kauppa- ja teollisuusministeriö pitää Suomen        suuslain ja salassapitoasetuksen säännökset
5738: nykyistä järjestelmää toimivana ja katsoo, että        anna selvää vastausta siihen, mitä ED-asiakirjoja
5739: sitä voidaan vastedes kehittää saatujen kokemus-       on pidettävä julkisina ja mitä on pidettävä koko-
5740: ten pohjalta. Joitakin ministeriön näkemyksiä          naan tai osaksi salaisina. Koska ED-asiakirjojen
5741: ED-asioiden organisaatiosta on kuitenkin syytä         julkisuusmäärittely perustuu viranomaisen ja vii-
5742: mainita.                                               me kädessä asiaa valmistelevan virkamiehen ta-
5743:     Laissa valtioneuvostosta annetun lain muutta-      pauskohtaiseen harkintaan, voi asiakirjajulki-
5744: miseksi ulkoasiainministeriön tulee huolehtia eri      suutta koskevaksi ongelmaksi tulla toisistaan
5745: ministeriöissä käsiteltävien asioiden yhteensovit-     poikkeavat menettelyt.
5746: tamisesta. Dlkoasiainministeriö vastaa näin myös          Kun ED-asiakirjoja käsitellään kauppa- ja teol-
5747: ED-asioissa viranomaistason yleisestä koordi-          lisuusministeriön alaisissa toimielimissä, voi nii-
5748: noinnista.                                             hin kuulua myös hallinnon ulkopuolisia jäseniä.
5749:     Ministeriö on painottanut ED-asioiden valmis-      Salassapitoasetuksen säännökset mahdollistavat
5750: telussa ammattiministeriöiden roolia. Nykyinen         sen, että harkitessaan ED-asiakirjan antamisesta
5751: koordinointijärjestelmä ei muuta viranomaisten         aiheutuvaa vahinkoa Suomen kansainvälisille
5752: vastuusuhteita eikä puutu siihen, miten vastuuvi-      suhteille viranomainen voi arvioida, kenelle ja
5753: ranomainen sisäisen valmistelunsa hoitaa. Tämä         mitä käyttötarkoitusta varten tieto annetaan. Mi-
5754: on ministeriön mielestä oikea ratkaisu. Toimival-      nisteriön alaisiin toimielimiin kuuluvien hallin-
5755: taisten ministeriöiden tulee vastedeskin itse vas-     non ulkopuolisten jäsenten kanssa voidaan siten
5756: tata ED-asioiden valmistelusta, Suomen kantojen        sopia tiedon luottamuksellisuudesta.
5757: valmistelusta, toimeenpanosta ja seurannasta.
5758: Välttämätön poliittinen kontrolli hoidetaan mi-            Sosiaali- ja terveysministeriö. ED-
5759: nisteriöiden sisäisen virkamiesvalmistelun kautta      j ä s e n y y d e n v a 1 m i s te 1 u. Integraatio-
5760: ja ministerivaliokunnissa. Heikkoutena kauppa-         asioista ministeriön vastuualueelle kuuluovat so-
5761: ja teollisuusministeriö on pitänyt valmisteluorga-     siaali- ja terveyspoliittisten kysymysten lisäksi
5762: nisaation ylätason kuormittamista pikkuasioilla.       ED:ssa ns. tavarakauppasektorille kuuluvia asioi-
5763: ED-ministerivaliokunnan ja ED-asioiden komite-         ta kuten alkoholi, lääkkeet ja lääkintäaineet.
5764: an käsiteltäväksi on vietävä vain tärkeimmät           Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa myös vakuu-
5765: linjakysymykset sekä hallinnonrajat ylittävät yh-      tuspalvelujen vapaaseen liikkumiseen liittyvistä
5766: teensovittamista koskevat asiat.                       kysymyksistä. Erona Eta-sopimukseen, joka kat-
5767:     Kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä on       toi suuren osan em. alueista, jäsenyys merkitsee
5768: tärkeää, että ED-sihteeristöön rekrytoidaan asi-       yhteistyön laajenemista ja syvenemistä sekä osal-
5769: antuntijoita ammattiministeriöistä. Asiakirjajake-     listumista valmisteluun ED:n eri toimielimissä.
5770: lut voidaan siirtää ministeriöiden ja ED-instituuti-      Jäsenyyteen valmistaodottaessa ns. aktiivisen
5771: oiden väliseksi asiaksi.                               tarkkailun kausi merkitsi muutosta Eta-tilantee-
5772:     Ministeriön mielestä kuitenkin ED-sihteeristön     seen verrattuna, kun Suomi pääsi osallistumaan
5773: sijainti on syytä säilyttää nykyisessä paikassa,       ED:n neuvoston työryhmätyöskentelyyn tarkkai-
5774: koska ulkoasiainministeriöllä on selvästi par-         lijana. Ministeriössä selvitettiin ennakolta myös
5775: haimmat edellytykset hoitaa yhteydet ulkomai-          ne EU:n komission alaiset komiteat, joiden työs-
5776: den tärkeisiin kohteisiin.                             kentelyyn ministeriö osallistuisi. Tälläisia komi-
5777:     Kauppa- ja teollisuusministeriössä ED-asiat        teoita on n. 30.
5778:                                                                                                                    53
5779: 
5780:      Ministeriön tietopalvelua on kehitetty merkit-         toimivaltaisten ministeriöiden vastuuta eri kysy-
5781: tävästi ED-tiedonsaannin ja -välityksen sujuvuu-            myksissä otettavista kannanotoista ja niiden val-
5782: den turvaamiseksi. Dlkoasiainministeriöstä tule-            mistelusta. Ministeriö esitti, että jaostokäsittelyyn
5783: vat paperi- ja sähköiset ED-asiakirjat jaetaan kes-         tulisi viedä vain laajakantoiset tai periaatteellises-
5784: kitetysti tietopalvelun kautta. Sähköpostin avulla          ti tai poliittisesti merkittävät kysymykset.
5785: on mahdollista seurata sosiaali- ja terveysminis-               Jaostotyöskentelyä uudistettiin ministeriöiden
5786: teriön hallinnonalan ajankohtaisia ED-asioita.              arvostelun perusteella vuoden 1995 alussa. Käy-
5787: Tietopalvelun kautta virkamiesten käytössä on               täntö osoittaa jatkossa uuden järjestelmän toimi-
5788: useita ED-tietokantoja.                                     vuuden.
5789:      Ministeriön koko henkilöstölle laadittiin ja               A s i a k i r j a j u 1k i s u u t e e n liittyviä on-
5790: jaettiin syyskuussa 1994 opaskirjanen ED-asiat              gelmia ei ole toistaiseksi ilmennyt.
5791: sosiaali- ja terveysministeriössä. Oppaaseen si-
5792: sältyy yleisinformaatiota EU:n toimielimistä, ED-              Työministeriö.            ED-jäse nyyde n
5793: asioiden kansallisesta valmistelusta ja sosiaali- ja        v a 1m i s t e 1 u. Hallinnonalan keskeisimmät
5794: terveysministeriön vastuualueen ED-asioista. Mi-            vastuualueet ED-jäsenyyden myötä ovat työnte-
5795:  nisteriön henkilöstölle ja alaisille laitoksille järjes-   kijöiden vapaa liikkuvuus, kolmansien valtioi-
5796: tettiin kertomusvuoden syksyllä ED-studia gene-             den kansalaisten työnteko, työoikeus, työsuoje-
5797:  ralia -sarja hallinnonalan integraatioasioista. Eri        lu, työelämän tutkimus, työllisyyspolitiikka, ml.
5798:  tilaisuuksiin osallistui yli 400 henkeä ministeriös-       sosiaalirahastoa koskevat asiat, ja valtionapuasiat
5799:  tä ja sen alaisista laitoksista.                           eräiltä osin. Suurin osa em. asioista sisältyi jo
5800:      Ministeriön henkilöstöä on koulutettu ED-asi-          vuoden 1994 alusta voimaan tulleeseen Eta-sopi-
5801:  oihin myös ulkopuolisten koulutusorganisaatioi-            mukseen. Esimerkiksi työntekijöiden vapaata
5802:  den avulla. Neuvottelutaidon ja kommunikaatio-             liikkumista ja sosiaalipolitiikkaa koskeva keskei-
5803:  valmiuksien parantamiseksi henkilöstöä on kurs-            nen yhteisölainsäädäntö sisältyi jo Eta-sopimuk-
5804:  sitettu englannin kielellä pääasiassa ulkomaalais-         seen. Sosiaalirahaston hallinnointi sen sijaan on
5805:  ten opettajien opastuksella. Koulutusyhteistyö             jäsenyyden myötä uusi työhallinnon tehtävä.
5806:  ministeriöiden kesken on toiminut hyvin. Virka-                Yleensä ED-jäsenyyden aiheuttamat valmiste-
5807:  miehille kertyi kokemusta jo Eta-kaudelta. So-             lut ja päätökset on toteutettu ministeriön nykyisiä
5808:  siaali- ja terveysministeriön käsityksen mukaan            organisaatiorakenteita noudattaen. Ministeriön
5809:  ministeriön valmiudet ovat hyvät. Tärkeää on               kansainvälisten asiain yksikkö toimii integraatio-
5810:  kehittää valmiuksia siten, että vastuuta asioiden          asioita koordinoivana yksikkönä. Sille kuuluu
5811:  hoidosta jaetaan osastoilla yhä useammille virka-          muutenkin kansainvälistä yhteistyötä ja sopi-
5812:  miehille.                                                  muksia koskevat asiat sekä asiantuntija- ja tuki-
5813:      Ministeriössä ED-asioiden koordinointivastuu           palveluista huolehtiminen. Kaikki ministeriön
5814:   on sosiaali- ja terveysministeriön kansainvälisten        toimintayksiköt seuraavat oman toimialansa ED-
5815:   asiain toimistolla. Päävastuu yksittäisistä inte-         jäsenyyteen liittyvien asioiden kehitystä ja osal-
5816:  graatioasioista ja niiden sisällöstä on osastoilla.        listuvat asioiden valmisteluun.
5817:       Ministeriöön perustettiin kesällä 1994 ED-               Jäsenyydestä aiheutuvien tehtävien ja ministe-
5818:   asioita käsittelevä johtoryhmä merkittävien kan-          riön vastuualueiden laajuuden ja poikkihallin-
5819:   nanottojen valmistelua ja ED-asioiden seurantaa           nollisuuden vuoksi organisaation tueksi perus-
5820:   varten. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii                tettiin jo Eta-sopimuksen aikana ainoastaan ED-
5821:   kansliapäällikkö ja jäseninä ovat osastopäälliköt         jäsenyyteen liittyviä kysymyksiä käsitteleviä työ-
5822:   sekä kansainvälisten asiain toimiston päällikkö.          ryhmiä ja jaostoja. Näin luotiin jo ennen ED-
5823:   Brysselin ED-edustustossa on vuoden 1991 alus-            jäsenyyttä sellainen valmisteluorganisaatio, jolla
5824:   ta toiminut sosiaali- ja terveysministeriön hallin-       on hyvät valmiudet toimia myös jäsenyyden
5825:   nonalan erityisasiantuntija.                              aikana. Ministeriön ED-johtoryhmä käsittelee
5826:       Yhteistyö muiden ministeriöiden                       mm. asiat, joilla on ministeriön toiminnalle peri-
5827:   kanssa. Yhteistyön sujuvimpia muotoja haet-               aatteellista merkitystä.
5828:   taessa vuoden 1994lopulla sosiaali- ja terveysmi-             Työministeriö järjesti v. 1994 integraatioval-
5829:   nisteriö esitti ulkoasiainministeriölle, että ED-         mennusohjelmansa mukaisesti koulutusta minis-
5830:   sihteeristön ja ammattiministeriöiden väliset toi-        teriön sekä työvoima- ja työsuojelupiirien henki-
5831:   mivaltakysymykset tulisi selvittää ja että asiakirja-     löstölle. Piirihallinto järjesti myös omaa koulutus-
5832:   jakeluun liittyvät epäkohdat tulisi poistaa. Sosiaa-      ta. Koulutusta annettiin sisältöasioita, esim. sosi-
5833:   li- ja terveysministeriön lausunnossa korostettiin        aalirahastoa, koskevissa asioissa. Keskeistä on
5834: 54
5835: 
5836: ollut myös kieli-, neuvottelutaito- ja vuorovaiku-      ED-politiikan kannalta keskeisten kysymysten
5837: tuskoulutus sekä EU:n toimielimiä ja toimintata-        yhdenmukaista käsittelyä. Mahdollisen ED-mi-
5838: poja koskeva koulutus.                                  nisterin toimialuetta voisi myös harkita laajennet-
5839:    Työministeriö osallistui valtiovarainministe-        tavaksi lähialueita ja Pohjoismaita koskeviin ky-
5840: riön ohjaamaan ministeriöiden yhteiseen koulu-          symyksiin. Sijaintipaikka valtioneuvostossa olisi
5841: tukseen. Henkilöstölle järjestettiin monenlaisia        tällöin riippuvainen siitä, missä ED-asioiden ylei-
5842: kursseja, valtionhallinnon yhteisiä Eurooppa-           nen koordinointi tapahtuu.
5843: tenttejä ja opintomatkoja Brysseliin. Lisäksi ED-           ED-asioiden valmistelusta tähän asti saadun
5844: asioita sisällytettiin ylipäänsä muuhunkin koulu-       kokemuksen perusteella ministeriö ei näe omalta
5845: tukseen ja tuettiin kielten omaehtoista opiskelua       osaltaan suoranaista ED-jäsenyydestä johtuvaa
5846: kotimaassa ja ulkomailla.                               tarvetta muuttaa ministeriöiden välisiä toimival-
5847:    Yhteistyö muiden ministeriöiden                      tajakoja. Yksityiskohtana voidaan kuitenkin to-
5848: k a n s s a. ED-asioiden valmistelussa ja käsitte-      deta, että ED-asioiden valmistelussa miesten ja
5849: lyssä ministeriöiden ja ulkoasiainministeriön yh-       naisten tasa-arvoa koskevat kysymykset keskitty-
5850: teistyö perustuu pitkälti ED-asiain komitean alai-      vät merkittäviltä osilta tasa-arvoon työelämässä,
5851: seen valmistelujaostorakenteeseen, joka luotiin         millä perusteella voitaisiin tulevaisuudessa myös
5852: jo jäsenyysneuvottelujen aikana. Valmistelujaos-        harkita näiden asioiden siirtämistä sosiaali- ja
5853: torakenteen toimivuus ja asioiden valmistelu,           terveysministeriöstä työministeriöön. Toisaalta
5854: usein varsin tiukassa aikataulussa, edellyttää ja-      nykykäytännöstä ei ole aiheutunut ongelmia
5855: ostokäsittelyn nivoutumista ministeriöiden sisäi-       asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.
5856: seen päätöksentekojärjestelmään. Lähtökohtai-               Asiakirjajulkisuuteen liittyvät
5857: sesti jaostorakenne soveltuu työministeriön mie-        k y s y m y k s e t. Asiakirjojen julkisuuden ja
5858: lestä Suomen kannanottojen laadinnan valmiste-          ED-asioiden valmistelun julkisuuden osalta mi-
5859: luun ja voisi muodostua pysyväksi järjestelmäksi.       nisteriön toimialalla on otettava huomioon työ-
5860: Valmistelukoneiston tulee kuitenkin olla raken-         markkinaosapuolten keskeinen asema työhallin-
5861: teeltaan sellainen, että se turvaa ministeriöiden       non alaan kuuluvien kysymysten valmistelussa.
5862: sisäisen päätöksenteon sekä joustavan ja tarvitta-      Ministeriö kannattaa avointa ja yhteistyöhön pe-
5863: essa nopean tiedonkulun ministeriöstä Suomen            rustuvaa valmistelua. Suomen omien kannanot-
5864: ED-edustustoon tai kokoukseen osallistuville            tojen valmistelun kannalta tämä yhteistyö on
5865: Suomen edustajille. Jaostovalmistelu ei saa kui-        ollut toimivaa ja perustuu perinteiseen valmiste-
5866: tenkaan vaikeuttaa normaalia ministeriöiden tai         lujärjestelmään ministeriön toimialalla. ED-asia-
5867: virkamiesten välistä yhteistyötä.                       kirjojen rakenteen vuoksi ongelmia saattaa syn-
5868:    Valtionhallinnon ED-valmisteluja koordinoi-          tyä toisten jäsenvaltioiden kantojen ilmenemises-
5869: van elimen, jollaisena tällä hetkellä toimii ulko-      tä suoraan asiakirjoista. Ministeriö on lähtenyt
5870: asiainministeriö, roolia voitaisiin edelleen keven-     siitä, että sen alaisissa valmistelujaostoissa toimi-
5871: tää vain yleisiin koko valtionhallintoa koskeviin       via hallinnon ulkopuolisia jäseniä sitovat salassa-
5872: kysymyksiin. Tällöin koordinointi voisi keskittyä       pitosäännökset
5873: Suomen ED-politiikan suuntaviivojen ja linjaus-
5874: ten yhdenmukaiseen läpiviemiseen. Ministeriön              Ympäristöministeriö. E D - j ä s e n y y-
5875: näkemyksen mukaan koordinoivana toimipis-               d e n v a 1 m i s t e 1u. Ministeriö vastaa hallin-
5876: teenä voisi toimia ulkoasiainministeriön ED-sih-        nonalaansa kuuluvien ED-asioiden valmistelusta
5877: teeristön sijasta valtioneuvoston kanslia tai kans-     ja Suomen kantojen yhteensovittamisesta. Minis-
5878: lian yhteydessä toimiva ED-sihteeristö. Mikäli          teriön valmistelua yhteensovittaa kansliapäälli-
5879: tulevaisuudessa koordinointitehtävät kuuluisivat        kön johtama ED-asioiden johtoryhmä. Johtoryh-
5880: kanslialle, tulisi erityistä huomiota kiinnittää hen-   mässä käsitellään tärkeimmät ja laaja-alaisimmat
5881: kilöstön substanssiasiantuntemukseen sekä toi-          ED-asiat sekä sovitaan menettelytavoista minis-
5882: miviin yhteyksiin Suomen ED-edustustoon. Li-            teriössä sekä muiden tahojen kanssa tehtävästä
5883: säksi osan henkilöstöstä tulisi olla ulkoasiainmi-      yhteistyöstä. ED-asioiden johtoryhmä käsittelee
5884: nisteriöstä. Koordinointitehtävissä olisi myös          myös ED-asioiden komiteassa esille tulevat
5885: mahdollista hyödyntää enemmän jo nyt toimivaa           asiat.
5886: ministeriöiden ED-koordinaattoreiden verkos-               Ministeriön osastot vastaavat valmistelutyöstä
5887: toa.                                                    osastojen työnjaon mukaisesti. Jokaiselle osastol-
5888:    Erityinen ED-ministeri valtioneuvostossa voisi       le on nimetty yhteyshenkilö, joka osastopäälli-
5889: vastaavasti helpottaa poliittisella tasolla Suomen      kön ohella osallistuu ED-asioiden johtoryhmän
5890:                                                                                                           55
5891: 
5892: kokouksiin. Yhteyshenkilö vastaa osastonsa yh-             Ympäristöministeriön henkilöstön taidolliset
5893: teisten kannanottojen koordinoinnista. Jokaista         valmiudet ED-asioiden hoitoon ovat ministeriön
5894: säädösehdotusta ja muuta vireillä olevaa asiaa          mukaan suhteellisen hyvät, koska ministeriön
5895: varten on nimetty vastuuvirkamies, joka osallis-        aiemmat kansainväliset yhteydet ovat laajat ja
5896: tuu asian käsittelyyn komissiossa ja neuvoston          kansainvälisiin neuvotteluihin osallistumisesta
5897: ympäristötyöryhmässä.                                   on runsaasti kokemusta. EU:ssa käytössä oleva
5898:     Kansliapäällikkö ja ministeriön koordinaattori      neuvottelu- ja asioiden valmistelutyyli poikkeaa
5899: osallistuvat ED-asioiden komitean kokouksiin.           kuitenkin totutusta. Omien tavoitteiden saavutta-
5900:     Ministeriön vastuulla toimiva ED-asioiden ko-       minen vaatii aktiivisia neuvotteluja myös ko-
5901: mitean ympäristöjaosto osallistuu Suomen kan-           koustilanteiden ulkopuolella. Ranskan kielen
5902: nanottojen yhteensovittamiseen sekä toimii tie-         korostunut asema neuvottelukielenä on myös
5903: donvälittäjänä. Jaostossa on käsitelty kaikki neu-      uutta. Ranskan kielen taidon ja neuvottelutaito-
5904: voston käsittelyssä olevat säädösehdotukset sekä        jen vähäisyys ovatkin olleet puutteina jäsenyy-
5905: puheenjohtajamaiden ohjelmat. Jaostolla ei ole          den alkukuukausina.
5906: tähän mennessä ollut voimavaroja käsitellä vielä           Yhteistyö muiden ministeriöiden
5907: komission valmistelussa olevia säädösehdo-              k a n s s a. Ministeriö pitää tiiviisti yhteyttä mui-
5908: tuksia.                                                 hin ministeriöihin ED-asioiden valmistelussa.
5909:     Ympäristöministeriön yleisen osaston kan-           Asiantuntijat ovat muodostaneet erityisiä verkos-
5910: sainvälisten asioiden yksikön yhteydessä toimii         toja, joissa toimivien mielipidettä tiedusteliaan
5911: ministeriön ED-sihteeristö. Se vastaa neuvoston         Suomen kantaa valmisteltaessa. Laaja-alaisempia
5912: kokousten valmistelusta, muistioiden ja puheen-         asioita käsitellään säännöllisesti myös kanslia-
5913: vuorojen laatimisesta sekä siitä, että viikottain       päällikköjen tapaamisissa. Ympäristöasiat ovat
5914: kokoontuvan pysyvien edustajien komitean                usein hyvin poikkihallinnollisia, joten kantoja on
5915: (COREPER) ja neuvoston ympäristötyöryhmän               jouduttu sovittamaan yhteen myös ministerien
5916: ohjeet laaditaan koordinoitujen Suomen kannan-          välisissä neuvotteluissa.
5917: ottojen pohjalta määräajassa. Lisäksi sihteeristö           Suomen virallista ED-asioiden valmisteluorga-
5918: vastaa parlamentin kirjallisten kysymysten vas-         nisaatiota on ED-jäsenyyden ensimmäisten kuu-
5919: tauskommenttien koordinoinnista sekä muista             kausien aikana kehitetty. Uuden järjestelyn mu-
5920: lausuntopyynnöistä ja tiedusteluista. Sihteeristö       kaan ympäristöministeriö vastaa oman hallin-
5921: osallistuu ED-asioiden valmistelun kehittämi-           nonalansa asioiden valmistelusta. ED-asioiden
5922: seen Suomessa, mm. ED-asioiden komiteassa ja            komiteassa käsitellään laaja-alaiset kysymykset
5923: EU-koordinaattorien kokouksessa. Sihteeristön           sekä asiat, joihin normaalissa valmistelussa ei
5924: pääkoordinaattori toimii ympäristöjaoston pu-           yhteistä Suomen kantaa ole saatu muodostettua.
5925: heenjohtajana ja esittelijä sihteerinä. Sihteeristö     ED-asioiden ministerivaliokunta käsittelee myös
5926: valmistelee myös ministeriön ED-johtoryhmän             laaja-alaiset asiat sekä sovittaa viime kädessä
5927:  asiat ja huolehtii asiakirjojen ja sähköpostiviesti-   yhteen Suomen kannan.
5928: en jakelusta asianomaisille virkamiehille.                  ED-asioiden komitean ympäristöjaoston rooli
5929:     EU-asiat vaativat erittäin nopeaa reagointival-     on muuttunut informatiivisemmaksi. Jaosto osal-
5930: miutta sekä aloitteellisuutta. Ympäristöministeri-      listuu Suomen kantojen yhteensovittamiseen, lo-
5931: össä onkin keskitytty käsittelemään lähinnä             pullisen päätöksen kannasta tekee kuitenkin
5932: EU:ssa vireillä olevia lainsäädäntöhankkeita. Ak-       ministeriö tai ED-asioiden komitea ja ED-minis-
5933: tiivisen vaikuttamisen edellyttämien yhteyksien         terivaliokunta. Ympäristöministeriön valmisteli-
5934:  luominen EU:n eri elimiin, intressitahoihin sekä       ja! pitävät yhteyttä jaoston jäseniin ja muihin
5935:  muihin jäsenmaihin on aloitettu ministeriön kai-       intressitahoihin Suomen kantaa valmistelles-
5936:  killa tulosalueilla. Viime aikoina on esim. aluei-     saan, joten jaostokokousten määrää on voitu
5937:  denkäytön suunnittelussa oltu aktiivisesti yhteis-     vähentää. Ympäristöjaoston toimintaa kehite-
5938:  työssä komission kanssa sekä luotu uusia yhte-         tään niin, että se käsittelee myös vasta komission
5939:  yksiä jäsenmaihin. Suhdeverkostoja on luotu            käsittelyssä olevia asioita ja toimii näin informaa-
5940:  myös aiempien kansainvälisten kontaktien poh-          tion välittäjänä.
5941:  jalta.                                                     Ulkoasiainministeriön ED-sihteeristön rooli
5942:      ED-asioiden määrän ja nopean käsittelyaika-        on myös muuttumassa joustavammaksi ja realis-
5943:  taulun vuoksi on jouduttu vähentämään osallis-         tisemmaksi. ED-sihteeristö välittää ympäristömi-
5944:  tumista ja valmistautumista muuhun tärkeään            nisteriön ohjeet Suomen pysyvään edustustoon.
5945:  kansainväliseen yhteistyöhön.                          ED-sihteeristö vastaa myös asiakirjojen jakelusta
5946: 56
5947: 
5948: sekä kehittää ED-asioiden tietopalveluja. ED-         nisteriöille valmiuksia HU-jäsenyyteen. Näin on
5949: sihteeristön yhteensovittava koordinointi liittyy     kertynyt kokemusta kansainvälisistä neuvottelu-
5950: ympäristöministeriön mielestä lähinnä menette-        kysymyksistä. EUn eri asioiden kansalliselle val-
5951: lytapoihin. ED-sihteeristön ei tule ottaa vahvasti    mistelulle asettamat lyhyet määräajat ovat tosin
5952: kantaa Suomen kannanottojen valmisteluun. Ul-         usein aiheuttaneet vaikeuksia ministeriölle. Mi-
5953: koasiainministeriö vastaa luonnollisesti omaan        nisteriöt ovat hallinnonaloillaan järjestäneet
5954: vastuualueeseensa kuuluvien ED-asioiden val-          laajasti myös kielikoulutusta, jota on tarkoitus
5955: mistelusta. ED-sihteeristön sijoituspaikka voisi      jatkaa lähivuosien aikana. Kielikoulutuksen
5956: ympäristöministeriön mielestä olla edelleen ul-       ohella myös HU-lainsäädäntöä on opiskeltu sekä
5957: koasiainministeriössä, varsinkin kun asioiden         käyty tutustumassa järjestön eri laitoksiin.
5958: yhteensovittamisessa ja menettelytavoissa on               Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan
5959: nykyisin päästy aiempaa parempaan tilantee-           ministeriöiden edellytykset HU-jäsenyyden mu-
5960: seen.                                                 kanaan tuomiin uusiin tehtäviin ovat hyvät. On
5961:    Ympäristöasioiden hallinnonalojen rajat ylittä-    syytä kuitenkin ottaa huomioon se, ettei ministe-
5962: vän luonteen vuoksi on ED-asioiden valmistelun        riöihin syntyisi kahta virkamiesryhmää. Toista,
5963: yhteydessä paljastunut joitakin ongelmia toimi-       joka hoitaa EU-asioita ja toista, joka hoitaa koti-
5964: valtarajoissa eräiden ministeriöiden kanssa. On-       maan tehtäviä. On huolehdittava siitä, että mi-
5965: gelmat poistunevat kuitenkin sitä mukaa kun            nisteriön henkilöstö muodostaa kahdenlaisista
5966: yhteistyötä ED-asioissa eri ministeriöiden kesken     tehtävistä yhden kiinteän kokonaisuuden. Tule-
5967: saadaan tehostettua. Erityisesti ympäristönsuoje-      vaisuudessa näiden asiaryhmien erot hämärty-
5968: lun osalta ongelmat liittyvät sosiaali- ja terveys-    nevätkin, jolloin tehtävien hoitakin selkiintyy.
5969: ministeriön suuntaan kemikaaliasioissa sekä                EU-asioiden määrän lisääntyminen saattaa
5970: ympäristöterveydenhuollon alaan kuuluvissa            aiheuttaa sen, että ministeriöt joutuvat vähentä-
5971: asioissa.                                              mään osallistumista muihin tärkeisiin kansain-
5972:    Asiakirjajulkisuuteen liittyvät                     välisiin yhteistyömuotoihin. Tähän asiaan mi-
5973: k y s y m y k s e t. Asiakirjajulkisuuteen liittyi     nisteriöiden tulee kiinnittää huomiota ja löytää
5974: paljon epätietoisuutta Eta-sopimuksen ja jäse-        sellaisia ratkaisuja, joilla muutakin kansainvä-
5975: nyyden aktiivisen tarkkailijavaiheen aikana,           listä yhteistyötä EUn rinnalla voidaan kehittää.
5976: mikä johti asioiden tarpeettomaankin salaami-              Valtiontilintarkastajat ovat jo aiemmin koros-
5977: seen. Uudet ohjeet muiden jäsenvaltioiden kan-         taneet pääministerin aseman vahvistamisen tär-
5978: nanottojen suojelemisesta ovat asianmukaisia.          keyttä. Pääministerillä tulisi valtioneuvoston pu-
5979: Salassapitoa ei saa kuitenkaan ulottaa ministe-        heenjohtajan aseman sijasta olla merkittävästi
5980: riön sisälle eikä ministeriöiden välille.              enemmän valtaa ja mahdollisuuksia ohjata hal-
5981:    Asetuksen muutos 0558/94) poistanee suu-            lituksen toimintaa. Erityisesti EU-asioissa päämi-
5982: ren osan tätä epätietoisuutta. Myös oikeusminis-       nisterillä tulisi olla johtava rooli, koska nämä
5983: teriön ohjaus ja koulutus asiassa on selventänyt       kysymykset viime kädessä eivät enää ole pelkäs-
5984: tilannetta.                                            tään ulkopoliittista päätöksentekoa. Sen sijaan
5985:     Asetuksen kohta on kuitenkin ministeriön          EU-asiat nivoutuvat yhä enemmän osaksi halli-
5986: mielestä tulkinnanvarainen. Se jättää asianomai-       tuksen normaalia päätöksentekoprosessia.
5987: sen viranomaisen tulkittavaksi, milloin tiedon             Tarkoituksenmukaisinta olisikin, että HU-
5988: antaminen aiheuttaisi vahinkoa tai haittaa Suo-        asioiden käsittely sekä yhteensovittamistehtävät
5989: men kansainvälisille suhteille tai edellytyksille      hoidettaisiin pääministerin alaisessa valtioneu-
5990: toimia kansainvälisessä yhteistyössä.                  voston kansliassa. Tehtävien siirto ulkoasiainmi-
5991:     Komission oma tulkinta asiakirjojen julkisuu-      nisteriöstä valtioneuvoston kansliaan tulisikin
5992: desta on varsin epäselvä. Yhteisön lainsäädäntöä      selvittää. Ilman lisävoimavaroja valtioneuvoston
5993: ja käytäntöä tältä osin tuleekin tarkistaa.            kansliaan ei luonnollisestikaan pidä tehtäviä
5994:     Ympäristöasiat herättävät lähes poikkeuksetta     siirtää. HU-sihteeristön ja erityisen HU-ministerin
5995: Suomessa suurta kiinnostusta. Tietoa asioiden          tehtävät ja oikea sijoituspaikka tulisi tällöin sel-
5996: valmistelusta kysellään erittäin paljon. Ministe-      vittää.
5997: riön henkilöstön koulutusta julkisuuslainsäädän-           Suomen ja EUn hallinnollisten jaottelujen eri-
5998: nöstä on ympäristöministeriön mukaan syytä             laisuus tulee aina olemaan jonkinlainen asioi-
5999: jatkaa.                                                den käsittelyä vaikeuttava tekijä. Nämä erot tus-
6000:                                                        kin tuottavat ylivoimaisia ongelmia. Eri hallin-
6001:      Osallistuminen Eta-neuvotteluihin antoi mi-       nonaloille ulottuvien asioiden koordinointia
6002:                                                                                                        57
6003: 
6004: kuitenkin varmasti helpottaisi, jos tätä työtä joh-     vastuksen kehitys jäävät heikoiksi, vaikkakin
6005: dettaisiin valtioneuvoston kansliasta käsin.            lääketieteellisestä hoidosta olisi huolehdittu hy-
6006:    Vaitioneuvoston periaatepäätös säädösval-            vin. Syrjäytymisuhka on suurempi, jos ihmisellä
6007: mistelun julkisuuden turvaamisesta EU-jäsenyy-          on monta sairautta ja erityisesti myös psyykkisiä
6008: den aikana on tärkeä ja tilanteita yleisesti sel-       oireita.
6009: keyttävä. Lopulta kuitenkin asian julkisuuden               Hyvin pienellä osalla nuorista voidaan syrjäy-
6010: joutuu yksittäistapauksittain ratkaisemaan              tymisen sanoa olevan vapaaehtoista. Tällaiset
6011: asiaa valmisteleva virkamies. Koulutuksella ja          nuoret eivät pidä palkkatyötä aiempien sukupol-
6012: julkisuuslainsäädäntöä kehittämällä on luotava          vien tapaan ihmisarvon mittarina vaan suhtautu-
6013: edellytykset, jotta virkakunta kykenee tekemään         vat toimeentulotukeen kuin kansalaistuloon. He
6014: oikeat ratkaisut usein hyvin vaikeissa salassa-         toimivat usein erilaisissa alakulttuureissa ja hy-
6015: pito- ja julkisuuskysymyksissä.                         väksyvät aineellisesti niukemman mutta henki-
6016:                                                         sesti mielestään rikkaamman elämänsä.
6017:                                                             Syrjäytymistä ei ole pidetty kovinkaan merkit-
6018:           Nuorten syrjäytyminen                         tävänä yhteiskunnallisena ongelmana. Tilastoja
6019:                                                         siitä, kuinka suuri joukko nuoria on joko jo
6020:    Syrjäytyminen on ajautumista yhteiskunnan ja         syrjäytynyt yhteiskunnasta tai syrjäytymisvaaras-
6021: normaalin elämän ulkopuolelle. Se on moni-              sa, ei ole. Joidenkin arvioiden mukaan 2-5 o/o:a
6022: muotoinen ja usein pitkä prosessi, eikä sille ole       lasten ja nuorten ikäluokista uhkaa syrjäytymi-
6023: vain yhtä syytä. Nuoren kannalta syrjäytyminen          nen. Jonkinlaisia viitteitä ongelman suuruudesta
6024: tarkoittaa, että mahdollisuudet osallistua koulu-       voi myös saada, kun alle 16-vuotiaita ns. koulu-
6025: tukseen, työelämään, sosiaaliseen toimintaan,           pudokkaita, jotka ovat jättäneet peruskoulun
6026: erilaisten palvelujen käyttöön sekä muuhun ku-          kesken tai jotka eivät ole hakeutuneet sen jäl-
6027: lutukseen ovat kaventuneet. Ääripäässä saattaa          keen koulutukseen, on n. 10 o/o kustakin ikäluo-
6028: olla täydellinen yhteiskunnan ulkopuolelle jää-         kasta. Ammattitaidottomien nuorten vuotuinen
6029: minen ja jopa laitos- ja vankilakierre. Olennaista      kertymä on lähes 10 000.
6030: on se, että syrjäytyneen nuoren kyvyt ja mahdol-            Ennusteiden mukaan tällä hetkellä työttöminä
6031: lisuudet hallita omaa elämäänsä ovat ratkaisevas-       olevista nuorista kaikkiaan 30 OOO:n työttömyys
6032: ti heikentyneet, eikä tilanteesta ole ulospääsyä        pitkittyy laman jatkuessa, ja pysyväisluonteisen
6033: omin voimin.                                            syrjäytymisen vaara kasvaa. On kuitenkin huo-
6034:     Syrjäytyminen alkaa osalla lapsista ja nuorista     mattava, etteivät kaikki koulutuksesta pudon-
6035: jo varhain perhetilanteesta, jossa on riskitekijöitä.   neet tai työttömät nuoret syrjäydy, vaan heidän
6036: Näitä ovat mm. alkoholismi, huumeiden käyttö,           elämäntilanteensa voi muuttua kypsymisen seu-
6037: mielenterveysongelmat, yleinen turvattomuus ja          rauksena tai olosuhteiden parannuttua.
6038: vaikea taloudellinen tilanne. Perheen ongelmat              Syrjäytymisestä yhteiskunnalle aiheutuvia vä-
6039: kasautuvat, synnyttävät uusia ongelmia ja pitkit-       littömiä kustannuksia ja tulonmenetyksiä on vai-
6040: tyvät. Tutkimusten mukaan huono-osaisuus li-            kea arvioida, sillä kustannukset jakautuvat syr-
6041: säksi jatkuu usein sukupolvesta toiseen, puhu-          jäytyneiden koko elinkaarelle. Ennaltaehkäise-
6042: taan yhteiskunnasta syrjäytymisen periytyvyy-           vää työtä taas on vaikea perustella, koska tulok-
6043: destä.                                                  set näkyvät hitaasti. Summat ovat suuria, jos
6044:     Lapsen kasvussa ja kehityksessä sekä oppimi-        nuorelle lasketaan edes vaatimaton elinikäinen
6045: sessa voi joskus olla puutteita, joihin ei ole          palkka. Kuntaliiton laskelmien mukaan yksi ns.
6046:  puututtu riittävän ajoissa. Jos koulunkäynnin al-      epäsosiaalinen elämänkaari maksaa yhteiskun-
6047:  kuvaiheessa ei oppimisvaikeuksia ole huomattu,         nalle 4 Mmk.
6048:  lapsi jää muista jälkeen ja motivaatio koulun-             Työttömyyden aiheuttama syrjäytyminen on
6049:  käyntiin heikentyy. Tästä voi seurata se, ettei        yhteiskunnallinen uhkatekijä myös väestöraken-
6050:  oppilas saa käytyä peruskoulua loppuun tai ettei       teen kannalta. Nuorten työttömyys on suhteelli-
6051:  hän hae peruskoulun jälkeen mihinkään opintoi-         sesti suurempaa kuin vanhempien ikäluokkien.
6052:  hin. Kun varsinkaan kouluttamattomille nuorille        Jos juuri työelämään kouluttautunut ikäluokka
6053:  ei nykyisin ole tarjolla työpaikkoja, alkaa syrjäy-    - joka alkujaankin on pienempi kuin vanhem-
6054:  tyminen työelämästä.                                   mat ikäluokat - ohenee syrjäytymisen kautta,
6055:     Vammaiset ja pitkäaikaissairaat lapset ja nuo-      merkitsee se sitä, että tulevaisuudessa yhä pie-
6056:  ret ovat terveitä suuremmassa syrjäytymisvaaras-       nempi ihmisjoukko joutuu työllään elättämään
6057:  sa. Osalla näitä nuoria itsenäistymisen ja itsear-     yhä suuremman joukon. Syrjäytymisen pitkän
6058: 
6059:  8 350889R
6060: 58
6061: 
6062: ajan vaikutukset voivat tulla ilmi esim. työvoiman          Strategiatyö on synnyttänyt monenlaisia ala-
6063: saatavuusongelmina 10-15 vuoden kuluttua                 hankkeita kunnissa, alueilla ja valtakunnallisesti.
6064: suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle.                 Nuorison parissa työskentelevät tahot tekevät
6065:                                                          uudenlaista yhteistyötä, jonka tavoitteena on
6066:     Valtiovallan toimenpiteitä nuorten elin-             päätösten muuttaminen arjen toiminnaksi.
6067: olojen parantamiseksi. Perinteinen nuoriso-                  Nuorisostrategia otettiin huomioon mm. nuo-
6068: työ, jota tehtiin vielä 1980-luvulla, keskittyi lähin-   risotyölain kokonaisuudistuksessa. Uusi nuori-
6069: nä nuorten vapaa-ajanviettokysymyksiin. Valta-           sotyölaki (235/95) tuli voimaan 1.3.1995. Laissa
6070: va nuorisotyöttömyys on pakottanut viranomai-            korostetaan nuorison elinolojen parantamista ja
6071: set laajentamaan näkökulmaansa, sillä nuorten            nuorten oman kansalaistoiminnan tukemista.
6072: kiinnittyminen yhteiskuntaan on 1990-luvun               Elinolojen edistäminen sisältää myös syrjäyty-
6073: alun taloudellisen laman aikana vaikeutunut.             misen estämisen. Laki velvoittaa eri hallinnon-
6074:     Nuorisotyöttömyys alkoi kasvaa rajusti 1990-         alat yhteistyöhön nuorisoa koskevissa asioissa,
6075: luvun alussa. Kun alle 25-vuotiaita työttömiä oli        lisäksi siinä korostetaan kuntien ja nuorisojär-
6076: v. 1990 n. 24 000, oli heitä enimmillään v. 1993         jestöjen vastuuta nuorisotyöstä. Yhteistyötä
6077: työhallinnon tilastojen mukaan yli 95 000. Nuor-         koordinoi keskushallinnossa opetusministeriö,
6078: ten työttömyysaste oli vuoden 1995 alkupuolis-           alueellisesti lääninhallitukset ja paikallisesti
6079: kolla edelleenkin huomattavasti korkeampi kuin           kunnat. Valtion nuorisoneuvoston tilalla toimii
6080: yleinen työttömyysaste. Työttömistä nuorista             nuorisoasiain neuvottelukunta.
6081: puolella ei ole minkäänlaista ammatillista koulu-            Mainittakoon vielä nykyisen hallituksen ohjel-
6082: tusta.                                                   ma keväältä 1995. Sen mukaan hallitus kiinnittää
6083:     Pelko siitä, että nuorten massatyöttömyys joh-       erityistä huomiota syrjäytymisvaarassa olevien ja
6084: taa yhteiskunnalliseen epävakauteen, sai aikaan          syrjäytyneiden nuorten aseman parantamiseen.
6085: sen, että valtiovalta käynnisti useita projekteja            K o n s e r n i s t r a te g i a. Jo ennen uuden
6086: nuorten elinolojen tutkimiseksi ja parantamisek-         nuorisotyölain voimaantuloa opetusministeriö
6087: si. Jotta riskioloissa eläviä nuoria kyettäisiin aut-    on kehittänyt eri ministeriöiden välistä yhteistyö-
6088: tamaan ja väliinputoajaryhmiä paikantamaan               tä konsernistrategian nimellä. Kyse on asiantun-
6089: sekä jotta sirpaleinen, hallinnonalakohtainen            tijaverkostosta, jonka avulla on tarkoitus koota
6090: palvelujärjestelmä ei vaikeuttaisi syrjäytymisvaa-       eri ministeriöissä tapahtuva nuorten elinolojen
6091: rassa olevien auttamista, on päädytty hallinnon          parantamiseen liittyvä päätöksenteko yhteen.
6092: haarat ylittävään yhteistyöhön. Tällä poikkihal-             Verkoston asiantuntemuksen avulla seurataan
6093: linnollisuudella pyritään niukkenevien määrära-          strategiassa valittujen toimenpiteiden ja tavoittei-
6094: hojen entistä tehokkaampaan käyttöön. Lisäksi            den toteutumista ja osuvuutta. Tällöin palautejär-
6095: hallinnon hajauttaminen ja päätösvallan siirtämi-        jestelmä on kiinteä osa suunnittelua. Nuorten
6096: nen alue- ja paikallistasolle korostavat yhteistyön      mielipiteille on pyritty avaamaan entistä suorem-
6097: tarvetta, kuten myös EU:n tukirahastojen tehokas         pi väylä päätöksentekoon. '
6098: hyväksikäyttö.                                               Kukin ministeriö sitoutuu omassa toiminta- ja
6099:     Nuorisoasioita hallinnoivan opetusministeri-         taloussuunnitelmassaan sekä talousarviovalmis-
6100: ön yhteistyökumppaneita ovat lähinnä ne minis-           telussaan arvioimaan oman toimialueensa vaiku-
6101: teriöt, jotka tekevät eniten nuorten elinoloihin         tukset nuorten elinoloihin. Toimenpiteisiinsä ne
6102: vaikuttavia päätöksiä: työministeriö, sosiaali- ja       käyttävät omia hallinnonalakohtaisia määräraho-
6103: terveysministeriö, oikeusministeriö sekä ympä-           jaan, sillä mitään erillisiä hallinnonalojen yhteisiä
6104: ristöministeriö. Muut ministeriöt osallistuvat yh-       nuorisomäärärahoja ei ole. Ministeriöiden hyöty
6105: teistyöhön tarvittaessa.                                 yhteistyöstä on se, että ne saavat entistä ajankoh-
6106:     Kesällä 1992 käynnistyi opetusministeriön            taisempaa tietoa omien toimenpiteidensä vaiku-
6107: sekä sen alaisen asiantuntijaelimen, valtion nuo-        tuksista. Yhteistyön avulla pyritään myös välttä-
6108: risoneuvoston, ja nuorten järjestöjen yhteinen           mään sitä, että jonkin ministeriön säästöpäätök-
6109: Nuorisotyön strategia-NUOSTRA -hanke.                    set johtavat toisen ministeriön menojen lisäänty-
6110:     Hankkeen arvolähtökohdaksi määritettiin se,          miseen.
6111: että nuorilla on sekä oikeus oman tulevaisuuten-             Suunnittelun rinnalla konsernistrategian me-
6112: sa rakentamiseen että vastuu siitä. Oikeuden             netelmiin kuuluu myös palaute- ja seuranta järjes-
6113: toteutumiseksi nuorisotyön on raivattava esteitä         telmä, jotta tarvittavia korjauksia voitaisiin tehdä
6114: ja avattava solmuja, jotka estävät tätä rakentamis-      oikeaan aikaan ja suuntaan.
6115: ta.                                                          Kustakin ministeriöstä verkoston toimintaan
6116:                                                                                                             59
6117: 
6118: osallistuu 1-2 virkamiestä. Näille järjestetään         Nuorisobarometri 1/94. Barometrin teki opetus-
6119: säännöllistä koulutusta ja tiedotusta alan kysy-        ministeriön toimeksiannosta Tilastokeskus. Tut-
6120: myksistä.                                               kimus tehtiin, jotta hallinto saa tarvitsemaansa
6121:     Konsernistrategian keskeiset linjaukset ovat:       tietoa nuorisoa koskevien päätöstensä tueksi.
6122: koulutus ja työ, toimeentulo, asuminen sekä             Barometrin tekoa jatketaan vuosittain.
6123: terveys ja identiteetti. Näiden linjausten perusteel-       Haastateltavat olivat 15-29-vuotiaita, ja heitä
6124: la jaettiin keskeiset vastuualueet ministeriöille.      oli 1 055. Kohderyhmä oli läpileikkaus suoma-
6125:     Opetusministeriöllä on kokonaisvastuu kou-          laisista nuorista, eivätkä kohteena olleet esim.
6126: lutuksen kehittämisestä. Työministeriö vastaa           pelkästään työttömät nuoret, vaikka barometrin
6127: työvoimapolitiikan toteuttamisesta nuorisotyöt-         työllisyyteen liittyvät kysymykset korostuivatkin.
6128: tömyyden torjunnassa. Nämä ministeriöt yhteis-              Nuorten mielestä koulutus oli keino sijoittua
6129: työssä muiden ministeriöiden ja työmarkkinajär-         työmarkkinoille. Työttömien nuorten koulutus-
6130: jestöjen kanssa etsivät keinoja, joilla voidaan         halukkuus oli vielä muita suurempaa.
6131: parantaa nuorten valmennusta ja työelämään                  Nuorista yli 80 o/o valitsisi mieluummin tilapäi-
6132: pääsyä.                                                 senkin työpaikan kuin työttömyyskorvauksen.
6133:     Sosiaali- ja terveysministeriö on päävastuussa      Joissakin muissa tutkimuksissa on tärkeäksi
6134: sekä toimeentulon että terveyden ja identiteetin        noussut nuorten toive mielenkiintoisesta työstä.
6135: lohkaista. Esimerkiksi opiskelijoiden ja työttö-        Barometrin tulosten perusteella nuoret näyttävät
6136: mien toimeentuloon liittyvistä etuuksista ja nii-       olevan halukkaita väliaikaisesti tai tilapäisesti
6137: den yhteensovituksesta vastaavat yhdessä so-            mihin tahansa työhön, jos sillä vältetään työttö-
6138: siaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö ja       myys.
6139: työministeriö. Muita toimeentulosta huolehtivia             Lähes 80 o/o vastaajista oli täysin tai osittain
6140: ministeriöitä ovat maa- ja metsätalousministeriö,       samaa mieltä esitetystä väitteestä "työttömyystur-
6141: jolle kuuluu nuorten viljelijöiden tukeminen,           van vastikkeeksi nuorten olisi tehtävä jotakin
6142: sekä puolustusministeriö, jonka vastuulla on ase-       yhteiskuntaa hyödyttävää työtä". Yli 60 o/o vastan-
6143: velvollisten ylläpito.                                  neista suhtautui myönteisesti siihen, että aloittaisi
6144:     Osa terveyden ja identiteetin lohkoa on syrjäy-     työuransa normaalipalkkaa pienemmällä korva-
6145: tymisen ehkäisy. Siihen pyritään turva- ja tukiver-     uksella.
6146: kostoilla, jotka edistävät perheiden ongelmati-             Vastausten perusteella nuorten maailmaa ei-
6147: lanteiden ratkaisemista. Lohkon muita työsarkoja        vät lamasta huolimatta hallitse pessimismi tai
6148: ovat mm. nuorten oman aktiivisuuden ja vaiku-           toivottomuus vaan optimismi ja toiveikkuus. Val-
6149: tusmahdollisuuksien lisääminen, valistus- ja neu-       taosa nuorista on koulutushalukkaita, työtä ar-
6150: vontatyö tupakan, alkoholin ja huumeiden käy-           vostavia, halukkaita yleisesti hyödylliseen teke-
6151: tön vähentämiseksi sekä nuorten itsemurhien             miseen ja kykeneviä yhteisvastuulliseen jous-
6152: estäminen.                                              toon. Suuren enemmistön rinnalla on kuitenkin
6153:     Asumisen lohkosta vastaa ympäristöministe-          joukko nuoria, jotka näyttävät menettäneen tule-
6154: riö. Koska nuoruuteen liittyy irtautuminen kas-         vaisuudenuskonsa.
6155: vukodista ja siirtyminen ensimmäiseen omaan                 N u o r i s o k a n s 1 i a p ä ä 11 i k k ö t y ö-
6156: asuntoon, nuoret ovat asuntopolitiikan keskei-          r y h m ä. Vuoden 1993 syksyllä hallitus antoi
6157:  nen kohderyhmä. Ympäristöministeriö vastaa             opetusministeriön, työministeriön ja sosiaali- ja
6158: myös nuorten elinympäristöön liittyvästä laajem-        terveysministeriön kansliapäälliköille tehtäväksi
6159:  masta kehityksestä, luonnonsuojelusta, yhdys-          laatia toimenpideohjelman, jolla turvataan nuo-
6160: kuntasuunnittelusta, alueiden käytön ohjaami-           rille peruskoulun jälkeinen koulutuspaikka kes-
6161: sesta jne.                                              kiasteen oppilaitoksessa. Selvitystyön toimenpi-
6162:     Laajuudessaan konsernistrategia on hallinnos-       de-ehdotuksineen ja kustannusarvioineen tuli
6163:  sa uraauurtava yhteistyöhanke. Poikkihallinnol-        olla valmis vuoden loppuun mennessä.
6164:  lisuus on ristiriidassa vanhan, tiukasti sektoroitu-       Hallitus täsmensi toimeksiantaa myöhemmin.
6165:  neen hallinnon kanssa. Virkamiehissä on uuden-         Työryhmän tuli myös selvittää, miten aiemmin
6166:  laisen yhteistyön puoltajia ja vastustajia. Uuden      päätetyt nuorisotyöttömyyttä vähentävät toimen-
6167:  toimintapolitiikan hyväksyminen ja omaksumi-           piteet oli pantu toimeen, ja laatia ehdotus kustan-
6168:  nen vienevät aikansa.                                  nusarvioineen toimista, joilla
6169:     N u o r i s o b a r o m e t r i. Kertomusvuoden         - peruskoulun ja lukion suorittaneille nuo-
6170:  keväällä toteutettiin asennetutkimus nuorten           rille järjestetään mahdollisuus jatko-opintoihin
6171:  koulutus- ja työmotivaatiosta. Se sai nimekseen            - järjestetään nuorille riittävät mahdollisuu-
6172: 60
6173: 
6174: det heidän ammatillista kehitystään edistävään        ginaaliryhmille jäävät rahanjaossa vain rippeet.
6175: työharjoitteluun                                          L a s t e n- j a n u o r i s o h u o 1 t o. Lasten-
6176:    - huolehditaan ammatillisista opinnoista           suojelu on keskeinen auttamismuoto nuorten
6177: valmistuneille työttömiksi jääville nuorille ensim-   syrjäytymisprosessissa. Lastensuojelussa taas ko-
6178: mäinen määräaikainen työpaikka.                       rostetaan sosiaali- ja terveysministeriön antaman
6179:    Lisäksi työryhmä velvoitettiin selvittämään,       selvityksen mukaan avohuollon ensisijaisuutta.
6180: miten nuorille järjestetään kesätyöpaikkoja ke-       Laitoshoitoon tai sijoittamiseen kodin ulkopuo-
6181: säksi 1994.                                           lelle turvaudutaan edelleen vaikeimmissa ta-
6182:    Nuorisokansliapäällikkötyöryhmä antoi ra-          pauksissa.
6183: porttinsa Vaihtoehto työttömyydelle (KM                   Kuntaliitto painottaa lausunnossaan sitä, että
6184: 1993:38) joulukuussa 1993 ja sen jatkoraportin        perheellä on ensisijaisen tärkeä asema lapsen
6185: maaliskuussa 1994. Jatkotyöskentelyyn osallistui      kehityksessä silloinkin, kun vanhempien kyky
6186: myös valtiovarainministeriön budjettipäällikkö.       huolehtia lapsesta on puutteellinen. Perheitä,
6187: Työryhmä esitti nuorten koulutustason ja työko-       joilla on heikot edellytykset hoitaa lapsiaan, on
6188: kemuksen parantamista: Yhteiskunnan resurs-           siis tuettava tilanteen vaatimalla tavalla. Tämä
6189: sien käyttöä oli suunnattava varoja kuluttavasta      tarkoittaa tukea jo silloin, kun perheen lapset
6190: toiminnasta, työttömyydestä, lisäarvoa sekä lyhy-     ovat pieniä eivätkä ongelmat ole vielä ehtineet
6191: ellä että pitkällä ajalla tuottavaan toimintaan eli   johtaa varsinaiseen syrjäytymiseen.
6192: koulutukseen. Työryhmän esitysten toteutumista            Sosiaali- ja terveysministeriössä toimi v.
6193: käsitellään jäljempänä.                               1989-92 Lasten ja nuorten palvelujen projekti,
6194:                                                       johon kuului alueellisia ja paikallisia kehittämis-
6195:    Syrjäytymisen estäminen. Koska syrjäyty-           hankkeita. Tavoitteena oli sovittaa yhteen sosiaa-
6196: minen on monitahoinen ilmiö, on sen estämi-           li- ja terveydenhuollon palvelut niin, että suurin
6197: nenkin monimuotoista. Keskushallinnossa tehty-        mahdollinen asiantuntemus on asiakkaan käy-
6198: jen strategisten suunnitelmien muuttaminen käy-       tössä ja että väliinputoajaryhmät löytyvät. Tarkoi-
6199: tännön toimiksi on alue- ja paikallishallinnon        tuksena oli myös nivoa joustavasti yhteen perus-
6200: tehtävä. Hallinnon eri tasojen keskinäinen yh-        palvelut ja erityispalvelut.
6201: teistyö sekä yhteydet erilaisiin etupiireihin, mm.        Projektiin liittyi Kuntaliiton ja kuntien yhtei-
6202: työmarkkinajärjestöihin ja yritysmaailmaan, ovat      nen LASKU-hanke v. 1992-93. Hankkeessa tar-
6203: tärkeitä, jottei strategia jää vain paperille.        kasteltiin yksittäisen kunnan palvelukokonai-
6204:    Paikallisella tasolla, missä konkreettinen työ     suuden ja kunnan talouden kannalta lasten- ja
6205: tehdään, syrjäytymisen ehkäisyyn osallistuvat         nuorisopsykiatrian, perheneuvonnan ja lasten-
6206: valtion paikallisviranomaiset, kuntien viranomai-     suojelun palveluja.
6207: set sekä vapaaehtois- ja nuorisojärjestöt ja seura-       Kuntaliiton mukaan kehittämistyö hankkee-
6208: kunnat. Ilman näiden tahojen yhteistyötä on           seen osallistuneissa kunnissa on ollut tuloksellis-
6209: vaarana, että tiukan taloudellisen tilanteen aika-    ta. Joissakin kunnissa on aiemmin yksinomaan
6210: na yhä pienenevät resurssit johtavat tehottomuu-      lastenkoteina toimineista laitoksista muodostettu
6211: teen: Nuoret saavat ongelmiinsa vain sirpaleista      avohuollollisia ja ostopalveluita tarjoavia kes-
6212: pika-apua, ja uusia väliinputoajaryhmiä syntyy.       kuksia. Niissä lähtökohdaksi on otettu perheitten
6213:    Syrjäytymisriskissä olevat nuoret hyötyvät pai-    ja lasten tarpeet ja asiakkaiden omien voimavaro-
6214: kallisten auttajatahojen verkostoitumisesta. Heil-    jen hyväksikäyttö.
6215: le voidaan räätälöidä henkilökohtainen auttamis-          Uudistukset ovat osoittautuneet myös talou-
6216: ohjelma, jonka tarkoituksena on parantaa elä-         dellisiksi. Eräässä kunnassa palvelukeskusten
6217: mänhallintakykyä kokonaisuudessaan.                   vuosittainen asiakasmäärä oli mahdollista kak-
6218:    Joissakin valtiontilintarkastajien saamissa syr-   sinkertaistaa aiempaa pienemmin työntekijäre-
6219: jäytymistä koskevissa muistioissa ilmaistiin huo-     surssein ja kustannuksin. Samalla asiakastyyty-
6220: lestuneisuus syrjäytymisen ehkäisyyn suunna-          väisyys on lisääntynyt.
6221: tuista määrärahoista. Kukin kuntahan lohkaisee            Sijaishuollon palveluja kehitettäessä on kiinni-
6222: ne kokonaisesta laskennallisesta valtionosuu-         tetty erityistä huomiota yhteistyöhön perheen ja
6223: destaan, ja vain jotkin projektit saavat muun-        muiden nuorelle tärkeiden henkilöiden kanssa.
6224: laista rahoitusta. Samalla, kun pelätään syr-         Sijoitukset tehdään yhä useammin pieniin !rodin-
6225: jäytymisen lisääntyvän, tiedetään, että valtion       omaisiin yksiköihin, joita on syntynyt laitosten~
6226: säästötavoitteet pienentävät määrärahoja enti-        kuten koulukotien yhteyteen sekä yksityisinä
6227: sestään. Syrjäytyneiden nuorten kaltaisille mar-      että kunnallisina.
6228:                                                                                                           61
6229: 
6230:      Kaikki kunnat eivät ylläpidä lastensuojelulai-     voimakkaaseen syrjäytymiseen. Nuoret eivät
6231: toksia, vaan käyttävät tarvitessaan ostopalveluja.      osaa tai halua hakeutua hoitoon. Nykyiset nuoril-
6232: Yhden lapsen tai nuoren laitossijoitus maksaa           le tarkoitetut auttamis- ja tukijärjestelmät eivät
6233: kunnalle vuodessa n. 300 000 mk, eivätkä varsin-        tavoita sosiaali- ja terveysministeriön mukaan
6234: kaan pienet kunnat ole aina varautuneet talous-         päihdeongelmaisia nuoria riittävän ajoissa. Mi-
6235: arvioissaan tällaisiin isoihin ja usein yllättäviin     nisteriön mielestä nuorille tarvittaisiin lisää päih-
6236: menoihin. Kuntaliitto on asettamassa työryhmää          dehuollon avopalveluja, jotka toimisivat kiinteäs-
6237: valmistelemaan tasausrahastoa pienten kuntien           ti yhdessä muiden nuorille suunnattujen palvelu-
6238: avuksi.                                                 jen kanssa, jotta hoitoon hakeutumisen kynnys
6239:      Nuorten avohuoltoon kuuluu erilaisia tuki- ja      madaltuisi.
6240: kuntoutuspalveluja. Työpajatoiminnalla pyritään             Nuorten päihteidenkäytön ehkäisemiseksi so-
6241: vaikeuksissa oleville nuorille etsimään mielekäs-       siaali- ja terveysministeriö käynnisti yhdessä lää-
6242: tä tekemistä, esim. autojen korjausta ja huoltoa        ninhallitusten ja kuntien kanssa v. 1993 valtakun-
6243: niiden varastelemisen sijaan. Projekteina Raha-         nallisen toimintaohjelman. Tavoitteena oli, että
6244: automaattiyhdistyksen rahoituksella ovat järjes-        kukin kunta selvittäisi nuorten päihteidenkäytön
6245: töt toteuttaneet elämys- ja seikkailuleirejä ja         yleisyyden ja arvioisi päihteidenkäytön ehkäisy-
6246: muuta ryhmätoimintaa. Nuorten iltakokoontu-             työn tilanteen sekä selvittäisi mahdollisuudet eri
6247: mista varten on perustettu lisää yökahviloita.          tahojen työn yhteensovittamiseksi. Monissa kun-
6248:      Etsivää työtä ongelmien havaitsemiseksi ja         nissa tämä tehosti yhteistyötä. Sosiaali- ja terveys-
6249: suhteen luomiseksi nuoriin on lisätty nuorten           ministeriö avusti kuntien ja järjestöjen nuorten
6250: kokoontumispaikoissa ja kaduilla. Pyrkimyksenä          päihteidenkäytön ehkäisyhankkeita kertomus-
6251:  on tavoittaa omista perheistään ja auttamisjärjes-     vuonna n. 700 000 mk:lla.
6252: telmistä etääntyneitä alaikäisiä. Myös Suomessa             Taloudelliset vaikeudet liittyvät syrjäytymi-
6253:  on ns. katulapsia, vaikkakin kansainvälisen mit-       seen. Toimeentulotuen kanssa nuori joutuu teke-
6254:  tapuun mukaan vähän. Heille soveltuvia palvelu-        misiin silloin, kun hänen tai hänen perheensä
6255:  ja, joissa voi asioida ilman ajanvaraosta ja nimet-    tulot eivät riitä jokapäiväisiin menoihin. Vuonna
6256:  tömänä, on jonkin verran saatavana.                    1993 myönnettiin toimeentulotukea yhteensä
6257:      Yksi syrjäytymisprosessin loppupää saattaa         292 559 kotitaloudelle. Näihin talooksiin kuului
6258:  olla joutuminen lasten- ja nuortenpsykiatrian asi-     yli 500 000 henkeä, heistä alle 18-vuotiaita oli
6259:  akkaaksi. Nuorisopsykiatristen potilaiden määrä        151199.
6260:  on ollut viime vuosina hienoisessa nousussa.               Nuoret voivat saada toimeentulotukea sekä
6261:  Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan hoito-          sosiaalihuoltolain että lastensuojelulain nojalla.
6262:  paikkoja heille on liian vähän.                        Sellaisia nuoria, jotka joko itse hakivat toimeen-
6263:      Ongelmia on erityisesti silloin, kun alaikäinen    tulotukea tai joiden asioiden hoitamiseksi tukea
6264:  määrätään tahdosta nippumattomaan hoitoon.             haettiin, oli v. 1993 n. 75 000. Vaikka toimeentu-
6265:  Vaikka sekä lapsen oikeuksien sopimus että             lotuki on nuorten subjektiivinen oikeus, ei so-
6266:  mielenterveyslaki edellyttävät, että alaikäiset hoi-   siaali- ja terveysministeriön mielestä ole hyvä,
6267:  detaan erillään aikuisista, v. 1992 jopa puolet        että nuoret joutuvat aloittamaan elämänsä toi-
6268:  psykiatrisen pakkohoidon alaikäisistä potilaista       meentulotuen varassa, sillä toimeentuloturvan
6269:  oli aikuisten osastoilla. Tilanteeseen kiinnitettiin   tarpeena ilmenevä syrjäytyminen voi johtaa pa-
6270:  huomiota lapsen oikeuksien maaraportissa, joka         haan kierteeseen. Ministeriön mielestä juuri näi-
6271:  annettiin YK:lle kertomusvuonna. Raporttiin liit-      den nuorten kouluttamiseen tulisi kiinnittää eri-
6272:  tyvässä kannanotossa hallitus edellytti, että sai-     tyistä huomiota.
6273:  raanhoitopiirit huolehtivat pikimmiten tilantees-          Syrjäytymisen yhtenä äärimuotona voidaan
6274:  ta alueillaan.                                         pitää ajautumista toistuvien rikosten ja vankila-
6275:      Monen nuoren ongelmiin liittyy alkoholin ja        rangaistusten kehään. Oikeusministeriö pitää
6276:   huumeiden käyttö. Sekä alkoholin humalakäyttö         nuorten aktivoimista, kouluttamista ja työllistä-
6277:  että huumekokeilut (kannabis, imppaus ja lääk-         mistä keskeisimpinä toimintamuotoina myös kri-
6278:   keet) ovat tutkimusten mukaan varhaistuneet ja        minaalipoliittisten ongelmien ehkäisyssä. Toi-
6279:   lisääntyneet 1980-luvun jälkeen. Huumeita myös        saalta ministeriön mukaan tarvitaan valikoidusti
6280:   liikkuu nuorten keskuudessa aiempaa enem-             nuoriin rikoksentekijöihin ja riskiryhmiin suun-
6281:   män.                                                  nattuja toimia. Tällaisista esimerkki jäljempänä
6282:      Joidenkin nuorten erittäin runsas päihteiden-      Hangon Varjopuoli-projektin esittelyn yhteydes-
6283:   käyttö johtaa itsetuhoiseen käyttäytymiseen ja        sä.
6284: 62
6285: 
6286:    K o u 1u t u s j a t y ö 11 i s t ä m i n e n. Sekä   mistuneiden tukityöllistäminen ehdotusten mu-
6287: valtiovallan että nuorten itsensä mielestä koulu-        kaan olivat vasta käynnistymässä. Työmarkkina-
6288: tus on tärkein seikka nuorten kiinnittymisessä           tuella nuorille järjestettävien harjoittelupaikkojen
6289: yhteiskuntaan. Yksistään se ei riitä, tarvitaan          määräksi ehdotettiin 10 000--15 OOO:tä. Tästä ar-
6290: myös koulutuksen jälkeinen työpaikka. Opetus-            vioidaan toteutuneen korkeintaan puolet.
6291: ministeriön mukaan koulutusmahdollisuuksien                 Oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa olevien
6292: lisääminen halukkaille nuorille vähentää nuo-            määrä kasvoi v. 1993-94 n. 17 OOO:lla. Samana
6293: risotyöttömyyttä lähes vastaavasti. Työttömän            aikana nuorten työttömien määrä supistui
6294: nuoren lisäkoulutus vahvistaa jo hankittua am-           16 000--21 000 hengellä. Vaikka työttömyyden
6295: mattitaitoa, joka työttömyyden aikana uhkaa ra-          väheneminen ei johdukaan pelkästään kanslia-
6296: pistua. Niille nuorille, jotka eivät sovellu tavan-      päällikkötyöryhmän ehdotusten toteutumisesta,
6297: omaiseen koulunkäyntiin, voidaan tarjota vaih-           olisivat opetusministeriön mielestä vuoden 1994
6298: toehtoisia kouluttautumismuotoja, kuten oppiso-          varsinaisen budjetin koulutusmäärärahasupis-
6299: pimuskoulutusta ja työpajatoimintaa.                     tukset johtaneet opiskelijamäärien laskuun, ts.
6300:    Nuorisokansliapäällikkötyöryhmä esitti muis-          nuorisotyöttömyyden kasvuun.
6301: tiossaan Vaihtoehto työttömyydelle, että perus-             Kertomusvuodelle asetettuja työryhmän ta-
6302: ja lisäkoulutukseen lisätään aloituspaikkoja             voitteita ei siis täysin saavutettu. Opetusministe-
6303: v. 1994-96 vuosittain 33 000--34 000. Tästä pe-          riön mukaan syy tähän on se, että tarvittavat
6304: ruskoulutuksen aloituspaikkoja olisi 18 000 ja           määrärahat saatiin vasta kertomusvuoden touko-
6305: lisäkoulutuksen 15 000--16 000.                          kuun lopussa. Tällöin koulutukseen hakeutumi-
6306:    Näihin lukuihin sisältyy 8 000 oppisopimusta          sen varsinainen ajankohta oli ohi, eikä tieto
6307: (vuosittain n. 3 000), joista puolet on tarkoitettu      lisäpaikoista tavoittanut hakijoita. Kunnalliset
6308: peruskoulutukseen ja puolet lisäkoulutukseen.            oppilaitokset taas eivät voineet lisätä huomatta-
6309: Ehdotuksen mukaan oppisopimukset toteute-                vasti koulutuspaikkoja, koska kuntien budjetit
6310: taan yhdessä työhallinnon kanssa. Se tukee toi-          oli lyöty lukkoon jo vuotta aiemmin. Tukityö-
6311: mintaa maksamalla työllistämistukea niille työn-         paikkojen ja oppisopimuskoulutuksen laajenta-
6312: antajille, jotka tekevät oppisopimuksia nuorten          minen pystyttiin aloittamaan vasta kertomusvuo-
6313: kanssa. Lisäksi työhallinnon tuella ehdotetaan           den lokakuussa, kun tarvittavat säädösmuutok-
6314: järjestettäväksi 6 500 tukityöpaikkaa vastavalmis-       set olivat tulleet voimaan.
6315: tuneille. Työryhmä esitti myös 10 Mmk:n määrä-              Oppisopimuskoulutus ja työpajatoiminta ovat
6316: rahaa työpajatoiminnan kehittämiseen.                    käyttökelpoisia keinoina, joilla syrjäytymisvaa-
6317:    Pääehdotusten brunokustannusten arvioitiin            rassa olevat tai jo syrjäytyneet nuoret voidaan
6318: olevan 619 Mmk, mistä opetusministeriön pää-             vetää mukaan yhteiskuntaan. Kumpikin sisältyy
6319: luokassa 397 Mmk ja työministeriön 222 Mmk.              Euroopan sosiaalirahaston Suomen ohjelma-
6320: Vuoden 1994 nettokustannukset olisivat kuiten-           asiakirjaan vuosiksi 1995-99 (tavoite 3). Niihin
6321: kin n. 290 Mmk, sillä työttömyysturvakustannuk-          on siis mahdollista saada EU:n rahoitusta oman
6322: set vähenisivät. Nuorisotyöttömyyden arvioitiin          rahoituksen oheen.
6323: pienenevän 26 000-32 OOO:lla.                                Oppisopimuskoulutus on vaihtoehtoinen
6324:    Työryhmä esitti myös, että osa sen ohjelmasta         koulutusreitti niille nuorille, joita ei teoriapainot-
6325: sisällytetään Euroopan unionin sosiaalirahaston          teinen opetus kiinnosta. Lisäksi se vastaa yritys-
6326: edellyttämään kansalliseen ohjelmaan. Ohjel-             ten erityisiin työvoimatarpeisiin.
6327: man esityksistä jäljempänä.                                  Oppisopimuskoulutuksen             peruskoulutus
6328:    Valtioneuvosto hyväksyi kansliapäällikkötyö-          suunnataan ohjelman mukaan alle 20-vuotiaille
6329: ryhmän esityksen lähes sellaisenaan, ja eduskun-         ammattitaidottomille nuorille. Pääosa koulutuk-
6330: ta antoi kertomusvuoden toukokuussa lisäta-              sesta annetaan työpaikoilla, tietopuolista opiske-
6331: lousarvion, jossa opetusministeriön ja työminis-         lua on 20--30 %. Koulutus kestää 2-3 vuotta ja
6332: teriön pääluokkiin osoitettiin yhteensä 695 Mmk.         johtaa samoihin tutkintoihin kuin ammattioppi-
6333: Työttömyysturvaan ja työmarkkinatukeen liitty-           laitoksissa järjestettävä koulutus.
6334: viä määrärahoja pienennettiin 330 Mmk:lla.                   Oppilas saa koulutusajalta palkkaa. Työnanta-
6335:    Opetusministeriön antaman selvityksen mu-             jalle maksetaan koulutuskorvausta keskimäärin
6336: kaan nuorisokansliapäällikkötyöryhmän esityk-            1 500 mk kuukaudessa. Vuonna 1993 otettiin
6337: set ovat kertomusvuoden loppuun mennessä                 käyttöön ns. lisätuki, jonka suuruus on 2 500 mk
6338: toteutuneet koulutuksen lisäämisen osalta n. 70-         kuukaudessa.
6339: prosenttisesti. Oppisopimuskoulutus ja vastaval-            Euroopan sosiaalirahaston ohjelma-asiakirjan
6340:                                                                                                         63
6341: 
6342: mukaan tavoitteena on laajentaa oppisopimus-           nuorten ohjaaminen työpajoihin ja varsinaisen
6343: koulutusta niin, että sillä tavoitenaisiin lähes       toiminnan resurssointi (työllistämistuki ja koulu-
6344: puolet kouluttamattomista alle 20-vuotiaista.          tus) ovat työhallinnon tehtäviä. Opetusministeriö
6345: Tämä tarkoittaa n. 3 250 nuorta suunnittelukau-        myöntää pajoille kehittämisrahaa. Euroopan so-
6346: della 1995-99. Työllistymistavoite on 90%.             siaalirahaston ohjelma-asiakirjassa korostetaan
6347:     Toimenpiteen julkiset kustannukset muodos-         lisäksi yhteistyötä kuntien ja oppilaitosten kans-
6348: tuvat opetusministeriön kautta kanavoituvasta          sa.
6349: valtionosuudesta sekä työhallinnon työnantajille           ESF-ohjelmaan kuuluvan pajatoiminnan pii-
6350: maksamasta lisätuesta. Yksityisiä kustannuksia         rissä arvioidaan suunnittelukaudella 1995-99
6351: ovat työnantajien palkkakustannukset. Arvioidut        olevan 10 600 nuorta. Kokonaiskustannukset
6352: kokonaiskustannukset ovat suunnittelukaudella          ovat 800 Mmk. Julkisia kustannuksia toiminnasta
6353: 479 Mmk. Näistä julkisia kustannuksia on 342           on 600 Mmk, josta ESF-rahoituksen osuus 208
6354: Mmk ja yksityisiä 137 Mmk. Euroopan sosiaalira-        Mmk eli 34,6 %. Kun otetaan tämän lisäksi huo-
6355: haston (ESF) rahoitus on 109 Mmk eli 31,8%             mioon myös kansalliset pajahankkeet, tulee pa-
6356: julkisesta rahoituksesta.                              jatoiminnassa olemaan nuoria v. 1995-99 kaik-
6357:     Oppisopimuskoulutuksen        lisäkoulutuksen      kiaan ainakin 25 000.
6358: tarkoituksena on tukea alle 25-vuotiaiden am-              Tässä esitetyt kansliapäällikkötyöryhmän ja
6359: mattikoulutettujen työttömien pääsyä työelä-           Euroopan sosiaalirahaston ohjelman määräraha-
6360: mään. Lisäkoulutus kestää n. 6 kk, ja sitä toteute-    ehdotukset ja -arviot koskevat osin samoja asioi-
6361: taan samoin periaattein kuin oppisopimuskoulu-         ta mutteivät ole vertailukelpoisia esim. tarkaste-
6362: tuksen peruskoulutusta. Lisäkoulutusta saa             luajan pituuden vuoksi. Valtion budjetissa ne
6363: suunnittelukaudella 1995-99 26 000 nuorta.             nivotaan vuosittain yhteen. Kaiken kaikkiaan
6364:     Lisäkoulutuksen kokonaiskustannuksiksi ar-         lähiajan panostus merkitsee n. 1,5 mrd. mk:n
6365: vioidaan 1 093 Mmk. Julkisia kustannuksia näistä       lisäystä nuorisomäärärähoihin.
6366: on 586 Mmk ja yksityisiä 507 Mmk. ESF- rahoitus            Työministeriö tähdentää antamassaan lausun-
6367: on 201 Mmk eli 34,3% julkisista kustannuksista.        nossa, että nuorten ammatillisen koulutuksen
6368:     Nuorten työpajoja on perustettu 1980-luvun         lisääminen on välttämätön vaikkakaan ei riittävä
6369: puolivälistä tukemaan niitä alle 25-vuotiaita, joil-   edellytys nuorten työhönsijoittumisen paranta-
6370: la on vaikeuksia sijoittua koulutukseen tai työelä-    miseksi. Erityinen huoli on lisäksi pidettävä kah-
6371: mään. Nuorisotyöttömyyden lisäännyttyä pajo-           desta asiasta: On ponnisteltava koulun ja työelä-
6372: jen määrä on kasvanut nopeasti. Kertomusvuon-          män kahdensuuntaisen yhteistyön kehittämisek-
6373: na pajoja oli n. 200. Kunnat omistivat niistä 90%      si. On käytettävä tarpeeksi resursseja nuorten
6374: ja järjestöt ja yhteisöt 10 %.                         neuvontaan ja ohjaukseen sekä muuhun palve-
6375:     Pajojen toimintaideaan kuuluu nuoren elä-          lutyöhön, jotta toimenpiteiden osuvuus, laatu ja
6376:  mäntilanteen huomioon ottaminen kokonaisuu-           vaikuttavuus paranevat.
6377: tena. Nuoria pyritään aktivoimaan ja auttamaan             Työministeriön mukaan työvoimapoliittisia
6378: urasuunnitelman tekemisessä. Pajatoiminnasta           toimia on painotettu nuoriin. Tästä osoituksena
6379: on tarkoitus kehittää oppisopimuskoulutukseen          on, että kertomusvuonna työvoimatoimistot vä-
6380: valmiuksia antava ja oppisopimuspaikkoja räätä-        littivät töihin, sijoittivat tukitöihin ja ohjasivat
6381:  löivä järjestelmä. Pajakouluissa nuoret voivat        työvoimakoulutukseen 77 000 nuorta.
6382:  suorittaa loppuun kesken jääneen peruskoulun              Vaikeasti työllistyvien nuorten kanssa tehtä-
6383:  tai ammattikoulun. Mahdollista on myös koulu-         vässä työssä on otettava huomioon nuoren yksi-
6384:  arvosanojen korottaminen ja siten koulutusval-        lölliset valmiudet ja toiveet. Ammatinvalinnanoh-
6385:  miuksien lisääminen.                                  jauksen, tietopalvelun, neuvonnan, harjaannot-
6386:     Pajojen toinen selkeä tehtävä on työttömien        tamisen ja tehostettujen työnvälityspalveluiden
6387:  nuorten määräaikainen (6 kk) työllistäminen.          avulla voidaan työministeriön mukaan vähentää
6388:  Tällä pyritään työkokemuksen lisäämiseen ja           epäonnistuneita kokeiluja ja auttaa nuorta jo
6389:  pysyvän työllistymisen helpottumiseen.                varhaisessa vaiheessa löytämään sopivaa koulu-
6390:     Kolmas ja uusi tehtävä on ammattikoulutettu-       tusta ja työtä.
6391:  jen nuorten suuntaaminen yritystoimintaan.                Valtiontilintarkastajien Kuntaliitolta saamassa
6392:  Nuorille tarjotaan tukea yritysidean löytämiseen      lausunnossa puututtiin myös koulutukseen ja
6393:  ja arviointiin sekä yrityksen käynnistämiseen.        työllistämiseen. Kuntaliitto painotti, että päävas-
6394:      Pajatoiminnan kehittämisessä yhdistetään          tuun nuorten ammatillisesta koulutuksesta tulee
6395:  opetus- ja työhallinnon resurssit. Työttömien         edelleen kuulua opetusministeriölle ja työllistä-
6396: 64
6397: 
6398: misen valtion tehtäviin. Lausuntoon sisältyy seu-      misen tärkeyttä, jotteivät heihin panostetut kou-
6399: raavia ehdotuksia:                                     lutusmäärärahat valuisi hukkaan.
6400:    - Oppilaitosten ylläpitäjien päätösvaltaa              E s i me r k k i v e r k o s t o t y ö s t ä. Mo-
6401: ammatillisen koulutuksen tarjonnasta ja toimin-        nissa kunnissa ympäri maan on ryhdytty poikki-
6402: nan suuntaamisesta on lisättävä, jotta työvoiman       hallinnollisin ja poikkiyhteiskunnallisin hank-
6403: kysyntä ja alueelliset tarpeet voidaan joustavasti     kein edistämään nuorten elinoloja. Tässä esitel-
6404: ottaa huomioon.                                        lään Hangon Varjopuoli-projektia.
6405:    - Ammatillisen koulutuksen rakennetta on               Hangossa ryhdyttiin nuorten asioita haitavien
6406: muutettava siirtämällä osa koulutuksesta työpai-       tahojen yhteistoimintaa virittelemään v. 1988, ja
6407: koilla tapahtuvaksi. On pyrittävä yhteistyöhön         varsinaisesti laaja yhteistyö käynnistyi v. 1991.
6408: yritysten kanssa, jotta myös ne sitoutuisivat kus-     Varjopuoli-työryhmän työskentelyyn osallistuvat
6409: tannuksiin ja työpaikkojen luomiseen valmistu-         Hangon kaupungin sosiaalikeskus, koulutustoi-
6410: neille.                                                mi, vapaa-aikatoimi, tekninen virasto ja terveys-
6411:    - Moninkertaista koulutusta on vähennettä-          keskus. Muut osallistujat ovat poliisilaitos, työ-
6412: vä. Tämä edellyttää ammatillisen perus- ja jatko-      voimatoimisto, seurakunnat, Länsi-Uudenmaan
6413: koulutuksen selkeyttämistä.                            mielenterveyskeskus ja Läntisen Uudenmaan A-
6414:    - Oppisopimuskoulutukseen on varattava              klinikka. Tarpeen vaatiessa osallistujien piiriä
6415: resurssit vähintään 30 OOO:lle vuotuiselle aloi-       laajennetaan.
6416: tuspaikalle. Aloituspaikkoja ei tule kiintiöidä,          Työryhmässä on eri yhteistyötahojen edustaji-
6417: vaan niiden tulee voida muuttua kysynnän               na myös päällikkötason henkilöitä, jotka voivat
6418: mukaan.                                                päättää edustamansa sektorin resurssien käytöstä
6419:    - Ammattikoulutuksen nykyinen kapasiteet-           ja siten sitoutua tehtyjen päätösten toteuttami-
6420: ti on otettava tehokäyttöön. Tällä tarkoitetaan        seen. Toisaalta kaikilla työryhmän jäsenillä on
6421: kesäaikaista 3. lukukautta ja erilaisia kesätyöpa-     läheinen tuntuma alansa käytännön työhön, jo-
6422: joja, jotta oppilaat saisivat työkokemusta.            ten tieto ongelmista välittyy nopeasti työryh-
6423:    Valtiontilintarkastajat pyysivät lausuntoa          mälle.
6424: nuorten syrjäytymisestä myös SAK:lta, SlTK:lta,           Varjopuoli-työryhmä on käynnistänyt toista-
6425: Akavalta ja TT:ltä. Viimeistä lukuun ottamatta         kymmenta lasten ja nuorten elinoloihin vaikutta-
6426: kaikki ilmaisivat mielipiteensä, jotka olivat pää-     maan tähtäävää projektia. Työmuotoja ovat ide-
6427: piirteissään hyvin samansuuntaisia kuin ministe-       ointi ja aloitteenteko, tekojen yhteensovittami-
6428: riöidenkin. Koulutusta, sen määrän lisäämistä ja       nen ja yhdessä tekeminen sekä osaprojektien
6429: laadun parantamista, esitettiin keinoksi estää syr-    käynnistäminen, tukeminen ja edelleen kehittä-
6430: jäytyminen. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että         minen. Työryhmä pyrkii keventämään byrokrati-
6431: oppilaitoksilla olisi vastuu oppilaiden ohjaami-       aa, siirtymään sanoista tekoihin, pysymään ajan
6432: sesta ensimmäiseen työpaikkaan. Samoin koros-          hermolla sekä estämään ennalta syrjäytymisen ja
6433: tettiin oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä sekä    rikollisuuden. Päämääränä on myös suunnitte-
6434: mahdollisuuksia solmia koulutuksen jälkeistä           luun vaikuttaminen niin, että kaupungin eri toi-
6435: työhön perehtymistä ja työharjoittelua koskevia        minnoissa lapset ja nuoret otetaan entistä enem-
6436: koulutussopimuksia.                                    män huomioon.
6437:    SAK kritisoi sitä, että EU:n sosiaalirahaston          Yhteistyön kimmokkeita olivat 1980-luvulla
6438: tavoiteohjelmassa suositaan yksipuolisesti oppi-       huomattavasti lisääntynyt lastensuojelutoimenpi-
6439: sopimuskoulutusta. Sen mukaan oppisopimus-             teiden tarve ja samanaikainen sosiaalityön re-
6440: koulutus on kokonaiskustannuksiltaan muuta             surssikeskustelu sekä kasvanut nuorisorikolli-
6441: ammatillista koulutusta kalliimpaa ja koulutuk-        suus.
6442: sen keskeyttäminen yleistä.                               Vuonna 1992 tehdyn tutkimuksen mukaan
6443:    SlTK:n mielestä olisi selvitettävä erilaisten       Hanko oli v. 1991 Uudenmaan läänin "rikollisin"
6444: työvuorottelujärjestelmien ja työn jakamisen           paikkakunta. Erityisen huolestuttavana pidettiin
6445: mallien soveltuvuutta nuorten työllistämiseen.         tutkimuksen havaintoa, että selvitettyjen rikosten
6446:    Akava kiinnitti huomiota erityisesti siihen, että   tekijöistä 68 % oli all~ 21-vuotiaita. Vaikka näistä
6447: kouluissa ja oppilaitoksissa olisi parannettava        vain pieni osa oli varsinaisia rikosaktivisteja, he
6448: valmiuksia tunnistaa syrjäytymiseen liittyviä teki-    pyrkivät ja onnistuivatkin kokoamaan ympäril-
6449: jöitä mm. antamalla opettajille siihen liittyvää       leen vaihtelevan määrän apureita.
6450: koulutusta. Akava myös painottaa vastavalmistu-           Aktiivisimpien nuorten rikoksentekijöiden so-
6451: neiden erityiskoulutettujen työttömyyden alenta-       siaalinen tausta ja asema olivat pääsääntöisesti
6452:                                                                                                           65
6453: 
6454: melko heikot. Leimaa antavia piirteitä olivat per-       tuun ja onnistumisen kokemuksia. Projektin
6455: heen rikkinäisyys sekä vanhempien talousvaike-           menetelmänä oli leikkikenttätoiminta.
6456: udet, työttömyys ja alhainen koulutustaso. Per-              Häiriökäyttäytymisen ja rikollisuuden torjumi-
6457: heiden tosiasialliset edellytykset tukea lapsiaan        seksi käynnistettiin Hangon yöjuoksu -toiminta.
6458: olivat huonot. Varsinaista rikoskierrettä edelsivät      Vapaaehtoiset aikuiset partioivat kaupungin kes-
6459: nuorilla kouluvaikeudet, ajelehtiminen kaupun-           kustassa viikonloppuöinä pyrkien yhteistoimin-
6460: gin keskustassa muiden samankaltaisten seuras-           taan nuorten kanssa. Yöjuoksu ylläpitää myös
6461: sa, runsaahko alkoholin ja lääkeaineiden seka-           nuorten oleskelutilaa, yötupaa. Aikuisten läsnä-
6462: käyttö, häiriköinti sekä pikkurikosten tekemi-           olo on hillinnyt nuorten käyttäytymistä.
6463: nen.                                                        Päihteet, huumeet ja väkivalta -teemaviikko
6464:    Varjopuoli-työryhmän aloitteesta Hangon               on päätetty järjestää Hangon yläasteilla vähin-
6465: kaupungin sosiaalitoimen palvelurakennetta               tään joka kolmas vuosi, jotta jokainen oppilas
6466: muutettiin. Esimerkiksi toimeentulotukiasiat siir-       osallistuu tapahtumaan ainakin kerran kouluai-
6467: rettiin kaupallisen koulutuksen saaneille etuus-         kanaan. Opettajat ovat saaneet tietoa aihepiiristä,
6468: käsittelijöille. Sosiaalityöntekijät pääsivät näin       ja kouluissa on valistuspainotteista viikkoa vie-
6469: keskittymään paitsi korjaavaan myös ennalta              tetty eri tavoin.
6470: ehkäisevään lastensuojelutyöhön. Lisääntynyt                 Kierrepoikki-projekti on ulkopuolisen projek-
6471: panostus lastensuojeluun taas mahdollisti                tityöntekijän vetämä ja Raha-automaattiyhdistyk-
6472: uudenlaisen, avohuoltopainotteisen palvelujär-           sen rahoittama hanke, jolla jo vankilaan joutunei-
6473: jestelmän, missä keskeistä on perhetyö. Muutok-          den alle 25-vuotiaiden hankalaisten rikoskierre
6474: sen jälkeen huostaanotat ja pitkäaikaiset lasten-        pyritään katkaisemaan. Samalla etsitään vankiloi-
6475: suojelusijoitukset ovat vähenneet. Myös lasten-          den ja nuorten kotikunnan viranomaisten yhteis-
6476: suojelun kustannukset ovat pienentyneet huo-             työhön mallia, jolla vankilasta kotiutettavaa voi-
6477: mattavasti.                                              daan tukea. Nuorille opetetaan ryhmissä vuoro-
6478:     Syrjäytymisen ehkäisemiseksi käynnistettiin          vaikutustaitoja ja elämänhallintaan liittyviä asioi-
6479: autotallitoiminta. Sen kohderyhmänä oli joukko           ta. Vankilassa nuori ohjataan kursseille tai kou-
6480: poikia, joilla oli rikosrekisterissä luvattomia auto-    luun, josta hänellä on mahdollisuus jatkaa sivii-
6481: jen käyttöönottoja ja autoihin kohdistunutta ilki-       lissä ammattiin joko oppisopimuskoulutuksessa
6482: valtaa. Autojen korjaaminen ja niillä ajaminen           tai työelämässä.
6483: suljetulla alueella johti siihen, että kenellekään          Viranomaisten ohella myös vapaaehtoisilla on
6484: toimintaan osallistuneista ei tullut lisärikkeitä        mahdollisuus osallistua projektiin esim. tukihen-
6485: vuoden 1994 aikana. Autotallitoiminnasta on              kilöinä.
6486: uuden sukupolven myötä tulossa entistä enem-                 Koulun ja sosiaalitoimen yhteistyönä syrjäyty-
6487: män rikkeitä ennalta ehkäisevää työtä.                   misvaarassa oleville 15-18-vuotiaille nuorille on
6488:     Koulupinnari-projektin (lukuvuosi 1991-92)           järjestetty kesäisin noin kolmen viikon pituisia
6489: tavoitteena oli koulun toimintatapojen muutta-           työleirejä. Kesällä 1995 työkohteena oli Itämeri-
6490:  minen siten, että pinnaus vähenee ja mahdolli-          leirikeskus, jota kunnostetaan lasten ja nuorten
6491:  simman moni oppilas saa peruskoulun päästöto-           ympärivuotista leiritoimintaa varten. Työleiri tu-
6492:  distuksen. Tällä tavoin ehkäistään syrjäytymisen        tustuttaa nuoret työelämään: säännöllisyyteen ja
6493:  esivaihetta eli putoamista jatkokolutuksesta ja         tavoitteelliseen työskentelyyn.
6494:  työelämästä. Projektia seuranneena lukuvuonna              Varjopuoli-työryhmän suunnitelmissa on li-
6495:  ei yksikään 9. luokan oppilas jäänyt luokalle           säksi käynnistää oppisopimusprojekti, jonka
6496:  pinoaarnisen takia, ja kaikille peruskoulun päät-       kohderyhmä on alle 25-vuotiaat työttömät ja
6497:  täneille saatiin tehdyksi ns. suunnitelma elämää        vailla koulutusta olevat. Tarkoituksena on luoda
6498:  varten. Yhteistyö koulun sisällä, koulun ja kodin       verkosto viranomaisten ja paikallisten työnantaji-
6499:  välillä sekä eri viranhaltijoiden välillä parani.       en välille, jotta työnantajien tarpeet saataisiin
6500:     Small riders -projekti suunnattiin peruskoulun       selville ja oppisopimusten tekeminen helpottui-
6501:  ala-asteen syrjäytymisvaarassa oleville oppilaille.     si.
6502:  Kokemusten mukaan yläasteella ja sen jälkeen               Työryhmä suunnittelee myös ekasosiaalista
6503:  vaikeuksiin joutuneet nuoret ovat usein erottu-         toimintakeskusta, jossa peruskoulun päättäneil-
6504:  neet jo ala-asteella tai jopa lastentarhassa. Tarkoi-   le tai ammattikoulun keskeyttäneille 16-25-
6505:  tuksena oli katkaista ongelmien kasautumiseen           vuotiaille nuorille järjestettäisiin työharjoittelua
6506:  johtava kehityskulku alkuunsa. Haavoittavissa           osana ammattiin ohjaavaa työllistämistä. Toise-
6507:  oloissa eläville lapsille tarvittiin ihmisarvon, vas-   na kohderyhmänä ovat ne päihteitä ja huumeita
6508: 
6509: 9 350889R
6510: 66
6511: 
6512: käyttävät nuoret, jotka jättäytyvät hoidon ulko-      rin omaksuminen vaatii aikansa. Siinä esiinty-
6513: puolelle.                                             viä ongelmakohtia on poistettava, samoin kuin
6514:    Varjopuoli-työtyhmän käynnistämät projektit        on seurattava saatuja tuloksia: toimien osuvuut-
6515: eivät sinänsä ole ainutlaatuisia. Uutta on se, että   ta ja tehokkuutta. Kokemukset valtakunnalliseen
6516: osaprojekteja ja toimenpiteitä on voitu käynnis-      konsernistrategiatyöskentelyyn osallistuneiden
6517: tää samanaikaisesti useita kerralla ja ne on voitu    keskuudessa ovat olleet pääosin myönteisiä. Pai-
6518: kohdentaa yhtäaikaa eri tasoille, joko pieniin        kallisesta yhteistyöstä on myös hienoja esimerk-
6519: ryhmiin tai koko ikäluokkaan.                         kejä, vaikkakaan verkostomainen yhteistyö ei
6520:                                                       vielä ole vallitsevaa hallintokultturia.
6521:     Tutkimusten ja asennemittausten mukaan                Valtakunnallinen nuorisostrategia, uusi nuo-
6522: valtaosa Suomen nuorisosta on optimistista ja         risotyölaki ja nuorisokansliapäällikkötyöryh-
6523: yhteiskuntaan sopeutunutta. Taloudellinen             män esitykset ovat vauhdittaneet nuorten asioi-
6524: lama on kuitenkin koskettanut suurta joukkoa          den hoitoa. Viranomaisten, yhteisöjen ja järjes-
6525: joko perheiden kasvaneina ongelmina tai nuor-         töjen yhteistyön avulla voidaan eri alojen asian-
6526: ten omina vaikeuksina.                                tuntijoiden tietämystä hyödyntää tehokkaim-
6527:    Syrjäytyminen yhteiskunnasta on ilmiö, joka        malla tavalla. Samalla voidaan olettaa, että yh-
6528: on ollut olemassa jo ennen taloudellista lamaa-       teistyö poistaa viranomaistoimintojen päällek-
6529: kin, mutta valtiontilitarkastajien saaman käsi-       käisyydet ja auttamisjärjestelmien sitpaleisuu-
6530: tyksen mukaan on pelättävissä sen lisääntyvän.        den. Erilaisten lyhytkestoisten projektien asemes-
6531: Paitsi henkilökohtaista hätää syrjäytyminen ai-       ta korostuu pitkäjänteinen työskentely. Asian-
6532: heuttaa myös pitkäkestoisia vaikutuksia ja kor-       tuntemuksen ja ideointikyvyn arvostaminen lie-
6533: keita kustannuksia yhteiskunnalle.                    ventänee sitä tosiseikkaa, etteivät määrärahat
6534:     Työttömyys on 1990-luvun alussa ollut             kasva vielä aikoihin, vaikka ongelmat näyttävät
6535:  nuorten ongelmista laajin. Sitä on pyritty lie-      yhä lisääntyvän.
6536: ventämään lisäämällä huomattavasti nuorten                Kunnissa, missä eri viranomaistahot ja järjes-
6537: koulutuspaikkoja. Myös uusia koulutusmuoto-           töt ovat verkostoituneet nuorten asioiden hoita-
6538: ja on otettu käyttöön. Valtiotilintarkastajat pi-     miseksi, on virinnyt innostus, koska konkreettisia
6539: tävät tätä oikeansuuntaisena ratkaisuna.              tuloksia työssä on saavutettu aiempaa tehok-
6540: Koulutuksen jälkeen on nuorten lisäksi saata-         kaammin ja tuloksellisemmin. Asiakkailta, per-
6541:  va ensimmäinen työpaikka, jottei koulutukses-        heiltä ja nuorilta, saatu palaute on myös ollut
6542: ta tulisi vain työttömyystilastojen kaunistuskei-     enimmäkseen positiivista. Valtiontilintarkasta-
6543:  noa ja jotteivät koulutukseen sijoitetut varat       jat toivovat, että tämä innostus ja toimintojen
6544:  menisi hukkaan. Oppilaitosten ja yritysten si-       edelleen kehittämisen halu säilyvät. Verkosto-
6545: toutumista nuorten työllistämiseen on paran-          työskentelystä tiedottaminen olisi lisäksi tärkeää,
6546:  nettava.                                             sillä siitä saatuja kokemuksia voisivat muut kun-
6547:    Nuorten työllistämistoimia on entisestään te-      nat soveltaa etsiessään omiin tatpeisiinsa tehok-
6548: hostettava. On myös harkittava jopa yksipuolises-     kaita ratkaisuja.
6549: ti nuoria suosivia, uusia työllistämismuotoja.            Varsinaisen syrjäytymisen estämisessä val-
6550:  Valtiontilintarkastajat vetoavat tässä yhteydessä    tiontilintarkastajat pitävät tärkeänä perheiden
6551:  kaikkiin vastuullisiin tahoihin, ettei maahamme      tukemista. jos perhe elää vaikeissa taloudellisissa
6552:  muodostuisi työelämästä täysin pudonnutta,           tai sosiaalisissa oloissa, eivät vanhemmat kykene
6553: passivoitunutta- vaikkakin mahdollisesti hyvin        huolehtimaan perheen lapsista ja nuorista. Van-
6554:  koulutettua- nuorten luokkaa. Lyhtaikainen           hemmat ovat silti lapsiensa ensisijaisia huoltajia.
6555: tukityöllistäminen ei riitä, vain pysyvien työpaik-   Perheiden ja lasten parissa työskentelevien esim.
6556:  kojen synty on ratkaisu ongelmaan.                   päivähoidon ja koulujen henkilöstön tietoja ja
6557:     Taloudellisella lamalla on vain harvoja           taitoja vaikeuksien tunnistamisessa ja ennakoi-
6558:  myönteisiä puolia. Lama ja sen myötä niukentu-       misessa on syytä parantaa, sillä perheiden ongel-
6559:  neet määrärahat ovat kuitenkin johtaneet viran-      mat voivat huomaamatta kasautua ja syvetä.
6560: omaiset hallinnon kaikilla tasoilla uudenlaiseen      Lastensuojelun avopalveluiden lisäämistä ja per-
6561: yhteistyöhön nuorten elinolojen kohentamiseksi.       heiden omien voimavarojen hyväksikäyttöä on-
6562:  Valtiontilintarkastajat pitävät saatuja kokemuk-     gelmien ratkomisessa valtiontilintarkastajat pi-
6563: sia merkittävinä. Niitä on syytä käyttää hyväksi      tävät hyvinä keinoina. Monissa kustannusver-
6564: laajemminkin.                                         tailuissa avopalveluiden on myös todettu tulevan
6565:     Uuden poikkihallinnollisen toimintakulttuu-       edullisemmiksi kuin aiemmin yleiset järeät Ias-
6566:                                                                                                      67
6567: 
6568: tensuojelutoimet esim. huostaanotot, joihin ryh-        Oikeusministeriö
6569: dyttiin vasta ongelmien käryistyt~yä sietä'!l.~~~~­
6570: miksi. Ääritapauksissa pakkohottoon maaraa-             231/54/94   Lääninoikeuksien toiminta
6571: minen on silti edelleenkin tarpeen.                     406/53/95   Oikeusministeriön vuoden 1994 ti-
6572:    jo syljäytyneiksi katsottavien nuorten au_tt~­                   lintarkastus
6573: miseksi valtiontilintarkastajat korostavat etswan
6574: työn tehostamistaJotta vaikeuksissa oleva nz::ori
6575: kykenisi saamaan tarjolla olevaa apua, on han~t         Sisäasiainministeriö
6576: löydettävä. Apua on annettava r:u_oren orr:u~.
6577: mielipiteitä kuunnellen ja kunmotttaen, stlla           68/54/93    Kantokykyluokitusjärjestelmä
6578: vastentahtoisuus ei yleensä johda tuloksiin. Il-        223/53/94   Tarkastuskertomus Proteus-talous-
6579: meistä on, että nuoria ei tavoiteta tavanomaisel-                    hallintojärjestelmän tarkastuksesta
6580: la virastotyöllä. Nuorten parissa toimivien järjes-                 tullilaitoksessa
6581: töjen ja yhteisöjen epäm_uod~!line:z t?'ö on val-       262/53/94   Tarkastuskertomus Proteus-talous-
6582: tiontilintarkastajien mtelesta entytsen arvo-                       hallintojärjestelmän tarkastuksesta
6583: kasta.                                                               poliisivarikossa
6584:     Viime kädessä nuorten elinolojen parantami-         298/53/95   Kymen lääninhallituksen vuoden
6585: sessa on kyse siitä, haluavatko suomalaiset kan-                     1994 tilintarkastus
6586: taa suurempaa vastuuta omasta itsestään ja toi-         299/53/95   Pohjois-Karjalan lääninhallituksen
6587: sistaan. Käytettävissä oleva tutkimustieto j~ s~~tä                 vuoden 1994 tilintarkastus
6588: toimikuntien ja työryhmien sulattelema taytan-          314/53/95   Liikkuvan poliisin vuoden 1994 ti-
6589: töönpanokelpoinen osuus riittää monien nykyis-                      lintarkastus
6590: ten ongelmien ratkaisemiseen. Ilma_.rz:. t~htoa ?n-     315/53/95   Keskusrikospoliisin vuoden 1994
6591: gelmia ei ratkaista suurillakaan maararahotlla.                     tilintarkastus
6592:                                                         316/53/95   Helsingin poliisilaitoksen vuoden
6593:                                                                     1994 tilintarkastus
6594:                                                         317/53/95   Suojelupoliisin vuoden 1994 tilin-
6595:    Valtiontalouden tarkastusviraston                                tarkastus
6596:                                                         325/53/95   Poliisiopiston vuoden 1994 tilintar-
6597:          tarkastuskertomukset                                       kastus
6598:                                                         331/53/95   Poliisivarikon vuoden 1994 tilintar-
6599:    Vuodeksi 1994 valittujen valtiontilintarkastaji-                 kastus
6600: en toimintakauden aikana valtiontalouden tar-           340/53/95   Keski-Suomen lääninhallituksen
6601: kastusvirasto toimitti valtiontilintarkastajille seu-               vuoden 1994 tilintarkastus
6602: raavat tarkastuskertomukset liitteineen:                359/53/95   Valtion pelastuskoulun vuoden
6603:                                                                     1994 tilintarkastus
6604: Tasavallan presidentin kanslia                          360/53/95   Vaasan lääninhallituksen vuoden
6605:                                                                     1994 tilintarkastus
6606: VfV:n Dn:o                                              361/53/95   Lapin lääninhallituksen vuoden
6607: 411/53/95     Tasavallan presidentin kanslian                       1994 tilintarkastus
6608:               vuoden 1994 tilintarkastus                380/53/95   Hämeen lääninhallituksen vuoden
6609:                                                                     1994 tilintarkastus
6610: Valtioneuvoston kanslia                                 407/53/95   Rajavartiolaitoksen vuoden 1994 ti-
6611:                                                                     lintarkastus
6612: 397/53/95     Valtioneuvoston kanslian vuoden           413/53/95   Länsstyrelsen i landskapet Ålands
6613:               1994 tilintarkastus                                   revisionsberättelse för år 1994
6614:                                                         418/53/95   Sisäasiainministeriön vuoden 1994
6615: Ulkoasiainministeriö                                                tilintarkastus
6616:                                                         418/53/95   Väestörekisterikeskuksen vuoden
6617: 394/53/95     Ulkoasiainministeriön      vuoden                     1994 tilintarkastus
6618:               1994 tilintarkastus                       419/53/95   Oulun lääninhallituksen vuoden
6619: 293/54/95     Kestävä kehitys Egyptin kanssa                        1994 tilintarkastus
6620:               harjoitetussa kahdenvälisessä kehi-       420/53/95   Turun ja Porin lääninhallituksen
6621:               tysyhteistyössä                                       vuoden 1994 tilintarkastus
6622: 68
6623: 
6624: 421/53/95   Mikkelin lääninhallituksen vuoden        211/54/94   Lappajärven Musiikkiyhdistys ry:lle
6625:             1994 tilintarkastus                                  joulukonsertin järjestämiseksi v.
6626: 422/53/95   Kuopion lääninhallituksen vuoden                     1992 myönnettyjä valtionavustuk-
6627:             1994 tilintarkastus                                  sia koskeneesta tarkastuksesta an-
6628: 423/53/95   Uudenmaan lääninhallituksen vuo-                     nettu tarkastuskertomus
6629:             den 1994 tilintarkastus                  239/54/94   Joensuun yliopiston tietojärjestel-
6630: 476/53/95   Läänien poliisitoimen tulosohjaus                    mähanke 1990--93
6631:                                                      225/53/95   Suomen Akatemian vuoden 1994
6632:                                                                  tilintarkastus
6633: Puolustusministeriö                                  309/53/95   Museoviraston vuoden 1994 tilin-
6634:                                                                  tarkastus
6635: 229/92/94   Asekoulun Lahteen siirtämishank-         310/53/95   Valtion taidemuseon vuoden 1994
6636:             keen taloudellisuus                                  tilintarkastus
6637: 318/54/95   Puolustushallinnon rauhan ajan or-       311/53/95   Turun yliopiston vuoden 1994 tilin-
6638:             ganisaation rationalisointi- ja kehit-               tarkastus
6639:             tämisohjelma: Utin varuskunnassa         312/53/95   Vaasan yliopiston vuoden 1994 ti-
6640:             toimivan Kuljetuslentueen siirtämi-                  lintarkastus
6641:             sen taloudellisuus                       321/53/95   Tarkastuskertomus Valta-talous-
6642: 387/53/95   Puolustusministeriön vuoden 1994                     hallintojärjestelmän tarkastuksesta
6643:             tilintarkastus                                       Lapin yliopistossa
6644: 388/53/95   Puolustusvoimien vuoden 1994 ti-         343/53/95   Joensuun yliopiston vuoden 1994
6645:             lintarkastus                                         tilintarkastus
6646:                                                      344/53/95   Kuopion yliopiston vuoden 1994
6647:                                                                  tilintarkastus
6648: Valtiovarainministeriö                               345/53/95   Helsingin kauppakorkeakoulun
6649:                                                                  vuoden 1994 tilintarkastus
6650: 180/54/94   Pankkikriisin kehykset                   346/53/95   Teknillisen korkeakoulun vuoden
6651: 4/95        OHY ARSENAL OY:n toimintaan                           1994 tilintarkastus
6652:             kohdistunut tarkastus lähtökohta-        350/53/95   Jyväskylän yliopiston vuoden 1994
6653:             na IY-säätiön ja MT-yhtiöiden kan-                   tilintarkastus
6654:             telu                                     351/53/95   Lapin yliopiston vuoden 1994 tilin-
6655: 279/53/95   Valtion eläkerahaston vuoden 1994                    tarkastus
6656:             tilintarkastus                           352/53/95   Oulun yliopiston vuoden 1994 ti-
6657: 297/53/95   Valtiovarainministeriön    vuoden                    lintarkastus
6658:             1994 tilintarkastus                      364/53/95   Tampereen teknillisen korkea-
6659: 366/53/95   Tullihallituksen vuoden 1994 tilin-                  koulun vuoden 1994 tilintarkastus
6660:             tarkastus                                369/53/95   Kuvataideakatemian vuoden 1994
6661: 367/53/95   Verohallituksen vuoden 1994 tilin-                   tilintarkastus
6662:             tarkastus                                370/53/95   Teatterikorkeakoulun vuoden 1994
6663: 368/53/95   Valtiokonttorin vuoden 1994 tilin-                   tilintarkastus
6664:             tarkastus                                371/53/95   Opetushallituksen vuoden 1994 ti-
6665: 377/53/95   Tilastokeskuksen vuoden 1994 ti-                     lintarkastus
6666:             lintarkastus                             372/53/95   Opetusministeriön vuoden 1994 ti-
6667: 378/53/95   Valtion taloudellisen tutkimuskes-                   lintarkastus
6668:             kuksen vuoden 1994 tilintarkastus        373/53/95   Kansallisarkiston vuoden 1994 ti-
6669: 410/53/95   Rakennushallituksen vuoden 1994                      lintarkastus
6670:             tilintarkastus                           375/53/95   Sibelius-Akatemian vuoden 1994
6671:                                                                  tilintarkastus
6672: Opetusministeriö                                     392/53/95   Åbo Akademis revisionsberättelse
6673:                                                                  för år 1994
6674: 114/53/94   Teknillisen korkeakoulun vuoden          405/53/95   Taideteollisen korkeakoulun vuo-
6675:             1993 tilintarkastus                                  den 1994 tilintarkastus
6676: 121/53/94   Suomenlinnan hoitokunnan vuo-            409/53/95   Svenska handelshögskolans revisi-
6677:             den 1993 tilintarkastus                              onsberättelse för år 1994
6678:                                                                                                   69
6679: 
6680: 432/53/95   Eläinlääketieteellisen    korkea-      Kauppa- ja teollisuusministeriö
6681:             koulun vuoden 1994 tilintarkastus
6682: 441/53/95   Lappeenrannan teknillisen korkea-      76/53/94    Valtion hankintakeskuksen vuo-
6683:             koulun vuoden 1994 tilintarkastus                  den 1993 tilintarkastus
6684: 442/53/95   Suomenlinnan hoitokunnan vuo-          302/53/95   Teknologian kehittämiskeskuksen
6685:             den 1994 tilintarkastus                            vuoden 1994 tilintarkastus
6686: 443/53/95   Tampereen yliopiston vuoden            323/53/95   Geologian         tutkimuskeskuksen
6687:             1994 tilintarkastus                                vuoden 1994 tilintarkastus
6688: 444/53/95   Turun kauppakorkeakoulun vuo-          330/53/95   Valtion teknillisen tutkimuskes-
6689:             den 1994 tilintarkastus                            kuksen vuoden 1994 tilintarkastus
6690: 473/53/95   Opetusministeriön vuoden 1994 ti-      362/53/95   Patentti- ja rekisterihallituksen vuo-
6691:             lintarkastus                                       den 1994 tilintarkastus
6692: 489/53/95   Helsingin yliopiston vuoden 1994       348/53/95   Valtion hankintakeskuksen vuo-
6693:             tilintarkastus                                     den 1994 tilintarkastus
6694:                                                    379/53/95   Kilpailuviraston vuoden 1994 tilin-
6695:                                                                tarkastus
6696:                                                    435/53/95   Kuluttajaviraston vuoden 1994 ti-
6697: Maa- ja metsätalousministeriö                                  lintarkastus
6698: 338/53/95   Riista- ja kalatalouden tutkimuslai-   436/53/95   Matkailun        edistämiskeskuksen
6699:             toksen vuoden 1994 tilintarkastus                  vuoden 1994 tilintarkastus
6700: 339/53/95   Maa- ja metsätalousministeriön tie-    437/53/95   Teknillisen      tarkastuskeskuksen
6701:             topalvelukeskuksen vuoden 1994                     vuoden 1994 tilintarkastus
6702:             tilintarkastus                         459/53/95   Kauppa- ja teollisuusministeriön
6703: 381/53/95   Metsäntutkimuslaitoksen vuoden                     vuoden 1994 tilintarkastus
6704:             1994 tilintarkastus
6705: 382/53/95   Kasvinjalostuslaitoksen     vuoden
6706:             1994 tilintarkastus
6707: 383/53/95   Maatalouden tutkimuskeskuksen          Sosiaali- ja terveysministeriö
6708:             vuoden 1994 tilintarkastus
6709: 389/53/95   Maa- ja metsätalousministeriön         169/54/94   Erään lainmuutoksen taloudelliset
6710:             vuoden 1994 tilintarkastus                         vaikutukset ja niiden perustelut
6711: 390/53/95   Maanmittauslaitoksen        vuoden                 hallituksen esityksessä
6712:             1994 tilintarkastus                    333/53/95   Sosiaali- ja terveysministeriön vuo-
6713:                                                                den 1994 tilintarkastus
6714:                                                    334/53/95   Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja
6715:                                                                kehittämiskeskuksen vuoden 1994
6716: Liikenneministeriö                                             tilintarkastus
6717: 117/54/93   Merenkulkuelinkeinon tukeminen         376/53/95   Kansanterveyslaitoksen       vuoden
6718: 63/53/94    Merenkulkuhallituksen     vuoden                   1994 tilintarkastus
6719:             1993 tilintarkastus                    401/53/95   Tapaturmaviraston vuoden 1994 ti-
6720: 301/53/95   Liikenneministeriön vuoden 1994                    lintarkastus
6721:             tilintarkastus                         429/53/95   Säteilyturvakeskuksen        vuoden
6722: 329/53/95   Tielaitoksen vuoden 1994 tilintar-                 1994 tilintarkastus
6723:             kastus                                 430/53/95   Lääkelaitoksen vuoden 1994 tilin-
6724: 363/53/95   Telehallintokeskuksen     vuoden                   tarkastus
6725:             1994 tilintarkastus
6726: 386/53/95   Ajoneuvohallinnon vuoden 1994
6727:             tilintarkastus
6728:                                                    Työministeriö
6729: 393/53/95   Ilmatieteen laitoksen vuoden 1994
6730:             tilintarkastus                         256/53/95   Tarkastuskertomus Valta-talous-
6731: 426/53/95   Merenkulkuhallituksen     vuoden                   hallintojärjestelmän tarkastuksesta
6732:             1994 tilintarkastus                                työministeriössä
6733: 427/53/95   Merentutkimuslaitoksen vuoden          440/53/95   Työministeriön vuoden 1994 tilin-
6734:             1994 tilintarkastus                                tarkastus
6735: 70
6736: 
6737: Ympäristöministeriö                                      maksullisen t01mmnan osalta ei vuoden 1996
6738:                                                          talousarvioesityksessä (tulot v. 1996 610 Mmk
6739: 305/53/95     Asuntorahastoviraston    vuoden            liiketaloudellisesti hinnoitelluista suoritteista) ole
6740:               1994 tilintarkastus                        käytettävissä toteutumatietoja vuodelta 1994,
6741: 415/53/95     Suomen ympäristökeskuksen vuo-             eikä tämä ole ainoa esimerkki. Käytännön kysy-
6742:               den 1994 tilintarkastus                    mys useassa tapauksessa on tässäkin raportissa
6743: 416/53/95     Ympäristöministeriön vuoden 1994           esiin tuotu laskentatoimen tila hallinnossa eli se,
6744:               tilintarkastus                             että useinkaan luotettavia tietoja ei ole käytettä-
6745:                                                          vissä. Päätöksenteon kannalta eduskunnalla tuli-
6746: Usean eri hallinnonalan tarkastukset                     si raportin mukaan ilmeisesti olla tieto myös
6747:                                                          toteutuneesta kustannusvastaavuudesta ja kan-
6748: 158/54/93     Valtion merellisten viranomaistoi-         nattavuudesta. Eduskunnan budjettivallankin
6749:               mintojen kehittäminen                      kannalta tilanne on tarkastusviraston mielestä
6750: 198/54/94     Keskushallinnon organisaatiouu-            kyseenalainen, jos hallinto ei kykene tuottamaan
6751:               distuksia koskevasta tarkastuksesta        maksullisen toiminnan seurantatietoa säännös-
6752:               annettu tarkastuskertomus                  ten edellyttämällä tavalla. Tämä saattaa myös
6753: 217/53/94     Tilivirastojen tilintarkastuskerto-        maksuperustelain tarkoittaman hinnoittelun ky-
6754:               mukset tilikaudelta 1993                   seenalaiseksi.
6755: 424/54/94     Rakennusalan harmaan talouden                  Hintatuen käsittely talousarviossa on tarkas-
6756:               torjunta                                   tusviraston mukaan lainmukaista. Maksuperuste-
6757: 462/54/95     Taloudellisten vaikutusten arviointi       lain 7 §:n mukaan muiden kuin julkisoikeudellis-
6758:               hallituksen lakiehdotuksia sisältä-        ten suoritteiden hinnoista päätetään liiketalou-
6759:               vissä esityksissä                          dellisin perustein. Saman pykälän mukaan val-
6760: n:otta        Vuosiraportti valtion tilivirastojen       tion talousarviossa voidaan esittää määräraha
6761:               tilikauden 1994 tilintarkastuksista        liiketaloudellisin perustein hinnoiteltujen suorit-
6762:                                                          teiden hintojen alentamiseksi.
6763:    Lyhennelmät näistä samoin kuin aiemminkin                 Raportin mukaan on asianmukaista, että edus-
6764: saapuneista valtiontalouden tarkastusviraston            kunta voi myöntää määrärahan liiketaloudellisin
6765: tarkastuskertomuksista ovat kansanedustajien             perustein hinnoiteltujen suoritteiden hintojen
6766: käytettävissä eduskunnan tietojärjestelmän teks-         alentamiseksi, koska eduskunta myöntää kaikki
6767: tiarkistossa nimellä VALAS.                               määrärahat. Momenttien päätösosassa vain ei
6768:                                                          yleensä kerrota minkä suuruisesta subventiosta
6769:                                                           kokonaiskustannuksiin nähden eduskunta jou-
6770:  Eräitä valtiontalouden tarkastusviras-                   tuu päättämään myöntämällä määrärahaa. Aina
6771:              ton havaintoja                              ei näissä tapauksissa kokonaiskustannuksia edes
6772:                                                           tunneta. Nykyinen määrärahapohjainen hintatu-
6773:    Valtiontalouden tarkastusviraston valtion tili-        ki-käsite ei tarkastusviraston mielestä ole omiaan
6774: virastojen tilikauden 1994 tilintarkastuksista an-        edistämään kustannustietoisuutta ja on budjetti-
6775: netussa vuosiraportissa on käsitelty mm. budjet-          informaatioarvoltaan kyseenalainen.
6776: tikysymyksiä. Raportissa on tuotu esiin kysymys               Hallituksen esityksessä talousarvioksi vuodelle
6777: talousarvioasetuksen 11 §:n tarkoittamista hallin-        1996 on pääluokkien päätösosassa esitetty hallin-
6778: nonalan tulostavoitteista ja siitä, että tilivelvolli-    nonalan sallittu kokonaishenkilötyövuosimäärä.
6779: suutta toteuttavaa luontevaa seuranta-asiakirjaa          Tarkastusviraston vuosiraportissa varainhoitovuo-
6780: ei tältä osin ole luotu. Raportissa esitetään myös        delta 1992 tuotiin silloiseen aloitteeseen liittyen
6781: ajatus, että hallituksen kertomus valtiovarain hoi-       esiin kysymys siitä, että eduskunnan päätettäväksi
6782: dosta ja tilasta toimisi tähän tarkoitukseen pai-         päätösosassa esitetystä asiasta tulisi kerätä ja esittää
6783: nottuvana raporttina eduskunnalle.                        myös luotettavaa toteumatietoa. Todettiin, että täl-
6784:    Raportissa on myös todettu, että toimintaker-          laista järjestelmää ei ole. Tarkastusvirasto on esittä-
6785: tomuksissa esitettyjen kustannusvastaavuuslas-            nyt, että vaikka nykyisestä säätelyjärjestelmästä
6786: kelmien toteutumainformaatio jää joissakin ta-            talousarviotasolla luovuttaisiinkin, tulisi luotettavin
6787: pauksissa palasiksi tai sitä ei ole eduskunnalla          ja yhtenäisin perustein laskettavan henkilötyövuo-
6788: käytettävissä, ellei tietoa esitetä talousarvioesi-       simäärän kuitenkin olla raportoinnissa tilivirasto-
6789: tyksen maksullista toimintaa koskevassa tunnus-           jen toimintakertomuksissa ja edelleen summattuna
6790: lukutaulukossa. Esimerkiksi korkeakoulujen                hallinnonaloittain.
6791:                                                                                                         71
6792: 
6793:     Liittyen edellä esiin tuotuun hintatukikäsittee-       Uutta käytäntöä on perusteltu määrärahojen
6794: seen ja myös nettobudjetointiin ilmeni tarkastus-       käytön joustavoittamisella ja tehostamisella.
6795: viraston suorittamissa varainhoitovuoden 1994           Tarkastusviraston käsityksen mukaan on otet-
6796: tilintarkastuksissa opetusministeriön hallinnon-        tu käyttöön menettely, jota lainsäädäntö ei
6797: alalla, että maksullinen toiminta oli järjestelmälli-   tunne.
6798: sesti budjetoitu talousarvion tilijaottelussa nol-         Tarkastusviraston vuositilintarkastusohjeen
6799: laksi. Kun budjetointi ei perustunut aitoon suun-       perusteella vuosittaisessa tilintarkastuskerto-
6800: nitteluun vaikutti se osaltaan järjestelmällisiin       muksessa voidaan antaa lausuma "talousarviota
6801: kirjanpidon kirjausvirheisiin. Tarkoituksena oli        ja sen soveltamista koskevia keskeisiä säädöksiä
6802: siirtää määrärahoja seuraavalle vuodelle käytet-        on noudatettu", jos tarkastuksen perusteella ei
6803: täväksi.                                                tule esiin olennaista huomautettavaa seuraavilla
6804:     Korkeakoulujen budjetoinnissa tuli tilintarkas-     alueilla.
6805: tuksissa esiin myös kysymys siitä, onko tarkoi-            - On pysytty talousarvion puitteissa ja varo-
6806: tuksenmukaista käyttää jaettujen toimintameno-          jen käyttö sekä tulojen perintä on ollut talousar-
6807: jen lisäksi nykyistä määrää erillismäärärahoja.         vion perustelujen mukaista.
6808: Erään yliopiston kohdalla todettiin 40 opetusmi-           - Toiminnassa on noudatettu keskeisiä ta-
6809: nisteriön lisämäärärahapäätöstä vuodelle 1994           loudenhoidon säännöksiä ja määräyksiä.
6810: yhteissummaltaan 58,8 Mmk, jotka jakautuivat               Varainhoitovuodelta 1994 annetuissa 101 tilin-
6811: 3 000 mk:n ja 3,25 Mmk:n välille. Kysymys on            tarkastuskertomuksessa on tältä osin 41 tiliviras-
6812: tarkastusviraston mielestä selvittämisen arvoinen       ton kohdalla jouduttu em. lausuman suhteen
6813: yleisemminkin.                                          esittämään varaomia ja 60 kertomusta on tästä
6814:     Työministeriön kohdalla on raportin mukaan          laillisuustarkastuksen näkökulmasta puhtaita.
6815: v. 1994-1996 sovellettu budjettikäytäntöä siten,        Varaomista suurin osa eli 27 tapausta koskee
6816: että valtiolle, kuntiin ja yksityiseen sektoriin koh-   maksullisen toiminnan kannattavuuden seuran-
6817: distuvien palkkaperusteisten työllisyysmäärära-         taa tai siihen liittyviä kirjausmenettelyjä.
6818: hamomenttien 34.06.02, 34.06.30 ja 34.06.61
6819: määrärahoja saadaan ylittää edellyttäen, että              Valtiontilintarkastajien mielestä valtiontalou-
6820: momenttien kokonaismarkkamäärä ei kasva.                den tarkastusviraston vuositilintarkastuksissa
6821: Vuoden 1995 talousarviossa menettely laajennet-         esille tulleet puutteellisuudet ja virheelliset me-
6822:  tiin koskemaan myös työvoimapoliittisen aikuis-        nettelyt ovat siinä määrin periaatteelliselta kan-
6823:  koulutuksen momentteja 36.06.50 ja 34.06.51            nalta merkittäviä, että ne on täten syytä saattaa
6824:  sekä työvoimapalvelujen erityismenojen mo-             valtiontilintarkastajien kertomuksen kautta
6825:  menttia 34.06.25, joiden perusteet poikkeavat          myös eduskunnan tietoon.
6826:  työllistämismomenteista.
6827: 72
6828: 
6829: 
6830: 
6831: 
6832:                                                       Valtioneuvosto
6833: 
6834:              Hallituksen työskentelyn                                tuntoihin tulevia asioita voitaisiin vähentää. Ke-
6835:                    parantaminen                                      hitystä voidaan tarkastella oheisen taulukon
6836:                                                                      avulla. Valtioneuvoston yleisistunnon päätöksiä
6837:   Valtioneuvoston päätöksentekojärjestelmää                          on v. 1987-94 ollut seuraavasti:
6838: on 1980-luvulta asti kehitetty siten, että yleisis-
6839: 
6840: 
6841:                                                    1987    1988       1989      1990         1991       1992        1993      19944
6842:                                                                  1
6843: Henkilöstöasiat .........................          915     475        485        501         503         387        298        247
6844: Normi päätökset/hallinnollinen
6845:   jaotus .....................................     225     213         6Y         35          88          77         87         81
6846: Periaatepäätökset/suunnitelmat                      99      92         72         67          49          44         40         31
6847: Sivuelinorganisaatiot ................             396     334        331        289         346         246        204        145
6848: Taloudellinen ohjaus ................              516     500        506        430         446         475        354        157
6849: Lupa-asiat ..................................      226     487 3      472 3      257         293         237        265         76
6850: Selonteot/tiedonannot EK:lle ...                     1       3          3          5           3           4          5          2
6851: TP /hallitus .................................      22      13         15         27          34           7          5          8
6852: Toimenpiteet EK:n päätösten
6853:   johdosta ................................         56      16          7         28            5          7           1
6854: Tulosopimukset!VES/TES ........                     14      10         10          9            7          5           4         2
6855: Muut ..........................................      1                 38         22           18         27          18        17
6856: Valtioneuvoston kirjelmät ........                                                                                              36
6857: Yhteensä ...................................      2 471   2143       2 002     1670        1792        1516       1281         802
6858: 1
6859:   Vuoden 1988 alusta uusittiin hallintoasetukset, joilla siirrettiin nimitysvaltaa hallintoyksiköille. Samalla muutettiin valtioneu-
6860:   voston ohjesääntöä niin, että ainoastaan yli vuoden virkavapaudet ja viranhoitomääräykset aiemman kolmen kuukauden
6861:   sijasta tulevat yleisistunnolle.
6862: 1
6863:   Vuoden 1989 alusta muutettiin tilastointia. Normipäätökset ryhmitellään uudella tavalla.
6864: 3 Vuonna 1988 oli yleisistunnossa 262 ja vuonna 1989 191 paikallisradiolupaa.
6865: 4
6866:   Vuoden 1994 alusta tuli voimaan uusi yleisistunnon ja ministeriöiden välinen toimivaltajako. Toimivallan perusteista
6867:   säädetään laissa valtioneuvostosta (1120/93) ja ministeriöiden välisestä toimivallanjaosta säädetään valtioneuvoston ohje-
6868:   säännössä (1392/93).
6869: 
6870: 
6871: 
6872:    Kuten taulukosta ilmenee, ovat päätösten                             Suomalaisen järjestelmän pääpiirteitä
6873: määrät vähentyneet. Toisaalta siinä ei näy ED-                       Suomalaisen hallitusjärjestelmän erikoispiirre
6874: ratkaisun vuoksi mahdollisesti tapahtuvia muu-                       verrattuna esim. useimpiin läntisiin teollisuus-
6875: toksia, jotka saattavat lisätä ratkaisujen määrää.                   maihin on valtioneuvoston kanslian mukaan se,
6876: Kertomusvuonna oli valtioneuvoston käsittelys-                       että jokaisella valtioneuvoston jäsenellä on oi-
6877: sä 36 Eta-asiaa. Tästä voitaneen päätellä EU:n                       keus tuoda sopivaksi katsomanaan ajankohtana
6878: tuomia vaikutuksia.                                                  omaan vastuualueeseensa kuuluvia asioita val-
6879:    Vertailuna voidaan vielä todeta, että Ruotsissa                   tioneuvoston yleisistuntoon ja raha-asiainvalio-
6880: valtioneuvoston vuotuinen päätösmäärä on yli                         kuntaan. Toisin sanoen istuntojen asialistoja ei
6881: 20 000 asiaa.                                                        keskitetysti suunnitella, eikä ole olemassa istun-
6882:                                                                                                         73
6883: 
6884: non päiväjärjestykseen otettavien asioiden hy-         jauksen kehittämishanke II, valmistui kertomus-
6885: väksymismenettelyä.                                    vuoden jälkeen. Muistion suosituksiin sisältyy
6886:     Kansainvälisesti vertaillen yksittäisen istun-     lukuisia ehdotuksia, jotka toteutuessaan paranta-
6887: non asiamäärät ovat kanslian mielestä suuria.          vat hallituksen työskentelyn suunnitelmallisuut-
6888: Hallituksen edellytykset keskittyä aiempaa             ta.
6889: enemmän Iaajakantoisten ja periaatteellisesti tär-
6890: keiden asioiden käsittelyyn paranivat kuitenkin           ED-jäsenyyden tuomia muutoksia. Suo-
6891: olennaisesti kertomusvuoden alussa, jolloin rutii-     men jäsenyys Euroopan unionissa lisää ministe-
6892: ninluonteisten ratkaisujen teko siirtyi ministeriöi-   riöiden työmäärää kahdella tavalla. Toisaalta
6893: hin (1119/93).                                         unionista tulee tehtäviä ministeriöille ja toisaalta
6894:     Valtioneuvoston jäsenet kokoontuvat yleensä        ministeriöiden virkamiehet joutuvat osallistu-
6895: kerran viikossa epäviralliseen neuvotteluun, hal-      maan yhä enemmän työryhmätyöskentelyyn
6896: lituksen iltakouluun. Iltakoulun nimi ja menette-      Brysselissä. Tämä edellyttää osaltaan, että asioi-
6897: lytavat vakiintuivat 1930-luvun loppuvuosina. Il-      den koordinointi on kansallisella tasolla hyvin
6898: takoulu kokoontuu keskiviikkoiltaisin käsittele-       organisoitu.
6899: mään alustavasti valtioneuvoston yleisistuntoon           ED-asioiden kansallisen koordinoinnin järjes-
6900: meneviä tärkeitä kysymyksiä. Kokoukseen osal-          telyt ovat tuoneet uusia tekijöitä valtioneuvoston
6901: listuvat valtioneuvoston jäsenten lisäksi hallitus-    toimintaan. Neuvotteluvaiheen ja ETA-jäsenyy-
6902: puolueiden puheenjohtajat ja niiden eduskunta-         den aikana luotu toimintatapa ja toimielimet on
6903: ryhmien puheenjohtajat. Paikalla on myös oi-           vakiinnutettu ED-jäsenyyden alkaessa. Valtio-
6904: keuskansleri. Koska iltakoulu on epävirallinen         neuvoston kanslian mukaan keskeisenä periaat-
6905: tilaisuus, ei siellä tehdä muodollisesti päätöksiä.    teena on, että ED-asioista vastaa ensisijaisesti
6906:     Valtioneuvoston       päätöksentekomenettely       aina se ministeriö, jonka toimialaan asia pääasial-
6907: osoittaa, ettei istuntojen asialistoja erikseen        lisesti kuuluu. Yhteensovittavina eliminä ovat
6908: suunnitella. Tämä on seurausta siitä, miten lain-      ED-asioiden ministerivaliokunta ja ED-asioiden
6909: säädäntömme sääntelee pääministerin ja yksit-          komitea sekä sen valmistelujaostot.
6910: täisten ministerien suhdetta sekä ministerien ase-        Valtioneuvoston piirissä tapahtuva ED-asioi-
6911: maa. Tekniset edellytykset yksittäisten istuntojen     den koordinointi sekä tiedonvaihto valtioneu-
6912: asialistojen suunnittelulle tarjoaa valtioneuvos-      voston ja eduskunnan kesken ED-asioissa mer-
6913: ton kanslian mukaan helmikuussa 1995 käyttöön          kitsevät huomattavaa työmäärää ja uusien käy-
6914: otettu atk-avusteinen päätöksentekojärjestelmä.        täntöjen kehittämistä. ED-asioiden hoito tulisi
6915:     Viime vuosien aikana on useissa yhteyksissä,       valtioneuvoston kanslian mielestä nähdä osana
6916:  mm. hallituksen iltakouluissa ja valtioneuvoston      muuta toimintaa.
6917:  kansliapäälliköiden kokouksissa, pohdittu val-           Suomen jäsenyys Euroopan unionissa vauh-
6918:  tioneuvoston istuntojen suunnitteluun ja päätös-      dittaa strategiatyötä hallinnossa. Monilla Suomen
6919:  ten valmisteluun liittyviä ongelmia. Oman erityis-    kannalta keskeisillä aloilla, kuten alue- ja raken-
6920:  piirteensä asiaan tuo myös se, että asiakokonai-      nepolitiikassa, talous- ja työllisyyspolitiikassa
6921:  suudet ovat yhä laajempia ja yhä useammin             sekä ympäristö-, tietoliikenne- ja koulutuspolitii-
6922:  hallinnonalojen rajat ylittäviä.                      kassa, ED työskentelee pitkän aikavälin visio- ja
6923:      Päätösten valmisteluvaiheen kehittämiseksi        strategia-asiakirjojen avulla. Tämä edellyttää val-
6924:  on laadittu useita ehdotuksia ja pantu toimeen        tioneuvoston kanslian mukaan Suomelta omia
6925:  kokeiluja. Näistä keskeisimmät ovat:                  pitkän aikavälin näkemyksiä näillä aloilla. Kans-
6926:     - hallitusohjelman seurantamenettelyyn liit-       lia koordinoi eräitä käynnistyneitä hankkeita ja
6927:  tyvä kehittämistyö                                    osallistuu moniin hankkeisiin asiantuntemuksel-
6928:     - pitkän aikavälin ennakointi                      laan. Jatkossa tämän strategiatyön kehittäminen
6929:      - strategiatyön kehittäminen ja koordinointi      on tärkeää.
6930:      - hallituksen toimintasuunnitelman laadinta
6931:  (kokeilunluonteisesti)                                   Pitkän aikavälin päätöksentekojärjestel-
6932:      -   hallinnonalojen puolivuotiskertomusten        mä. Valtioneuvoston kanslia on vastannut Suo-
6933:  laadinta (kokeilu)                                    men pitkän aikavälin tulevaisuutta koskevasta
6934:      -    valtioneuvoston päätöksentekojärjestel-      selonteosta, jonka hallitus antoi eduskunnalle v.
6935:  män rakentaminen ja käyttöönotto.                     1993. Kanslia on asiantuntemuksellaan tukenut
6936:      Valtiovarainministeriön työryhmämuistio, Mi-      eduskunnan tulevaisuusvaliokuntaa, joka antoi
6937:   nisteriö tuloksentekijänä - Ministeriön tulosoh-     mietintönsä tulevaisuusselonteosta kertomus-
6938: 
6939:  10   350889R
6940: 74
6941: 
6942: vuoden joulukuussa(TuVM 1/1994 vp.). Mietin-            sanedustajat esittänevät pääministerille ja valtio-
6943: nössä esitetään tulevaisuuden suunnittelun ja           neuvoston jäsenille hallitusohjelman toteutumis-
6944: arvioinnin tarpeesta seuraavaa:                         ta koskevia kysymyksiä.
6945:    - Tulevaisuuden arvioinnin ja suunnittelun              Jos on tarpeen tarkastella laajasti esim. ohjel-
6946: tulee olla keskeisellä sijalla ministeriöiden toi-      man toteuttamisen yhteiskunnallisia vaikutuksia,
6947: minnassa.                                               tarvitaan valtioneuvoston kanslian mielestä lisäk-
6948:    - Pääministerin aseman vahvistuessa on val-          si evaluoivia selvityksiä. Näitä kanslia voi tarpeen
6949: tioneuvoston kanslian vastattava tulevaisuuden          tullen tilata esim. ministeriöiltä ja tutkimuslaitok-
6950: arvioinnin ja strategian suunnittelun kehittämi-        silta. Myös eduskunnan tulevaisuusvaliokunta
6951: sestä ja koordinoinnista. On tärkeää, että sillä on     edellyttää tätä mietinnössään.
6952: läheinen yhteys valtiolliseen päätöksentekoon.              On kunkin hallituksen sisäinen kysymys, mil-
6953:    -Valtioneuvoston on annettava tulevaisuus-           laisen käytännön merkityksen se ohjelmalleen
6954: selonteko eduskunnalle kerran vaalikaudessa.            antaa. Jos hallituksen tavoitteena on ohjelma,
6955: Selonteon antamista koskevia säännöksiä tehtä-          jolla on hallintoa voimakkaasti ohjaava luonne,
6956: essä on selvitettävä, kuinka selontekoprosessi          se on tavalla tai toisella muunnettava hallituksen
6957: voidaan liittää hallitusohjelman valmisteluun ja        toimintasuunnitelmaksi.
6958: seurantaan.
6959:    -Merkittävät laki- ja muut hankkeet, joilla on          Puolivuosittainen työsuunnitelma Jo pi-
6960: laajamittaisia taloudellisia, yhteiskunnallisia tai     tempään on hallituksen piirissä pohdittu mah-
6961: teknologisia vaikutuksia, tulisi saattaa erityiseen     dollisuuksia, joilla voitaisiin lisätä hallituksen
6962: arviointimenettelyyn.                                   työn suunnitelmallisuutta. Vakiintunut käytäntö
6963:    Valtioneuvoston kanslia on yhteistyössä              on ollut , että valtioneuvoston kanslia on pyytä-
6964: usean ministeriön ja muun tahon kanssa toteutta-        nyt puolivuosittain ministeriöiltä tiedot lainsää-
6965: nut laajan Suomi-skenaariot -hankkeen, jonka            däntöhankkeista ja muista eduskuntaan vietävis-
6966: raportti julkistettiin maaliskuussa 1995. Tällä         tä asioista. Kanslia on sitten annettujen tietojen
6967: hankkeella on pyritty varautumaan kansainväli-          pohjalta laatinut asioista luettelon, joka on toimi-
6968: sen toimintaympäristön vaihtoehtoisiin kehitys-         tettu eduskunnan keskuskansliaan. Hallituksen
6969: linjoihin. Hankkeen pohjalta ovat useat ministe-        piirissä on kaivattu työskentelyn täsmällisempää
6970: riöt käynnistäneet omia vastaavia skenaario- ja         aikatauluttamista.
6971: strategiahankkeitaan, joihin kanslia osallistuu            Hallituksen iltakoulussa päätettiin kertomus-
6972: asiantuntemuksellaan ja voi täten myös koordi-          vuoden kesällä, että hallitus laatii aikataulutetun
6973: noida niiden toteuttamista.                             toimintasuunnitelman kokeilunluonteisesti lop-
6974:                                                         pukaudekseen. Ajatuksena oli käsittelyajan va-
6975:    Hallitusohjelman seurannan kehittämi-                raaminen tiedossa oleville linjakysymyksille ja
6976: nen. Valtioneuvoston kanslia on vastannut halli-        muille suurille asioille.
6977: tusohjelman toteutumisen seurannasta. Seuran-               Edellisen perusteella kanslian valtiosihteeri
6978: tamenettelyn kehittämiseksi kansliassa on myös          pyysi ministeriöiden kansliapäälliköiltä luettelon
6979: selvitetty muutostarpeita ja -mahdollisuuksia.          niistä kunkin hallinnonalan keskeisistä asioista,
6980: Kanslian lähtökohtana on, että sillä on jatkuvasti      jotka oli tarkoitus saattaa valtioneuvoston käsitte-
6981: valmiudet tyydyttää poliittisen johdon esittämät        lyyn ennen 28.2.1995. Näin saaduista tiedoista
6982: seuranta tarpeet.                                       toimitettiin kansliassa yhteenvedot, joita käsi-
6983:    Hallitusohjelman merkitys ilmeisesti kasvaa          teltiin valtioneuvoston kansliapäälliköiden ko-
6984: tulevaisuudessa. Tähän viittaa hallitusmuotoon          kouksessa. Siellä sovittiin, että yhteenvetoihin
6985: tehty lisäys (36 a §, 1074/91), joka tuli voimaan       otettiin mukaan ne valtioneuvostoon tulevat
6986: 1.10.1991. Säädöksen mukaan valtioneuvoston             asiat, joiden käsittelyyn hallituksen toivotaan
6987: on viivytyksettä annettava ohjelmansa tiedonan-         varaavan rutiininomaista enemmän aikaa. On
6988: tona eduskunnalle. Samoin on meneteltävä val-           toki selvää, että tällaiset listat muuttuvat koko
6989: tioneuvoston kokoonpanon merkittävästi muut-            ajan eivätkä siten voi koskaan olla ehdottoman
6990: tuessa.                                                 sitovia.
6991:    Tämä hallitusohjelman aseman muutos vai-                Näin laadittu toimintasuunnitelma, jossa halli-
6992: kuttaa myös sen toteutumisen seurantaan koh-            tuksen käsittelyyn tulevat asiat on ryhmitelty
6993: distuviin tarpeisiin. Sen ohella että hallitus seuraa   ministeriön ja ennakoidun käsittelyajan mukaan,
6994: keskuudessaan - kuten tähänkin asti - ohjel-            esiteltiin hallituksen iltakoulussa kertomusvuo-
6995: massa esitettyjen tavoitteiden toteutumista, kan-       den lokakuussa. Kokouksessa se merkittiin tie-
6996:                                                                                                         75
6997: 
6998: doksi ja päätettiin lähettää tiedoksi myös eri         hallitusmuotoa. Tämä taas hidastaa lainsää-
6999: ministeriöille, ministerivaliokunnille ja ministeri-   däntömenettelyä. Kansainvälisen toimintaym-
7000: työryhmille.                                           päristön muutosten nopeus ja Suomen jäsenyys
7001:    Valtioneuvoston kanslia korostaa, että kysees-      Euroopan unionissa ovat lisänneet päätöksente-
7002: sä on vielä pelkkä kokeilu. Toimintasuunnitel-         on kehittämisen tarvetta. Samalla luonnollisesti
7003: maan kuuluvat asiat todettiin, mutta niitä ei          korostuu yhä enemmän tulevaisuuden enna-
7004: erikseen hyväksytty. Menettelyn avulla valtio-         koinnin ja pitkän aikavälin suunnittelun merki-
7005: neuvoston jäsenet ja ministeriöiden johto ovat         tys. Kertomusvuoden alussa voimaan tullut hal-
7006: saaneet aiempaa kattavampaa informaatiota mi-          litusmuodon 40 §·n muutos onkin ollut perustel-
7007: nisteriöissä valmisteltavina olevista asioista. Me-    tu uudistus. Muutoksen jälkeenhän ratkaisuval-
7008: nettelyyn ei ole liittynyt seurantaa eikä valvontaa.   lan jaosta yleisistunnon ja ministeriön kesken ei
7009:    Se, onko kunkin asiakohdan valmistelu ja            enää sääeletä perustuslain tasolla, vaan hallitus-
7010: päätöksenteko sujunut ministeriön alun perin           muodossa on viittaus lakiin valtioneuvostosta ja
7011: kaavailemassa aikataulussa, on riippunut monis-        valtioneuvoston ohjesääntöön. Näin on jousta-
7012: ta ministeriöiden ja valtioneuvoston ulkopuoli-        voitettu valtioneuvoston päätöksentekoa.
7013: sista tekijöistä sekä eduskunnan työkiireistä.             Sen sijaan valtiontilintarkastajien mielestä ei
7014:                                                        ole perusteita säätää erityistä lakia valtion vel-
7015:    Säädösten muutostarve. Hallituksen työs-            kaantumisen rajoittamisesta. Hallitusmuodon
7016: kentelyn suunnitelmallisuuden edistäminen ei           36 a §-n mukaan valtioneuvoston on viivytykset-
7017: edellytä valtioneuvoston kanslian mielestä sää-        tä annettava ohjelmansa tiedonantona edus-
7018: dösmuutoksia, sillä tavoitteeseen voidaan päästä       kunnalle. Ensimmäistä kertaa näin menetettiin
7019: sopimaHa hallituksen sisällä suunnitelmallisuutta      keväällä 1995. Hallitusmuodon 66 §-n 2 mo-
7020: lisäävistä työskentelytavoista. Suunnitelmallisuu-     mentin mukaan valtioneuvosto voi lisäksi antaa
7021: den edellytyksiin kuuluvat hallituksen sisäinen        selontekona tai tiedonantona eduskunnan käsi-
7022: työskentelykulttuuri, poliittisen johdon ja virka-     teltäväksi valtiontalouden monivuotisen suun-
7023: miesten yhteistyön kitkattomuus, avoimuus              nitelman. Näitä säännöksiä käyttäen päästään
7024: koko valtioneuvoston tasolla sekä verkostumista        samaan lopputulokseen kuin jollakin uudella
7025: ja ministeriörajat ylittävää yhteistyötä kannustava    erityislailla valtion menojen rajoittamisesta.
7026: virasto kulttuuri.                                         Valtiontilintarkastajien mielestä valtioneu-
7027:    Kun tietotekniikan hyödyntämisestä päätök-          voston kanslian toimintaa edelleen kehitettäessä
7028: senteossa, uudentyyppisen hallitusohjelman             on päähuomio kiinnitettävä hallituksen päätök-
7029: seurantamenettelystä, hallinnonalojen puolivuo-        sentekomenettelyn kehittämiseen. Päämääränä
7030: tiskatsauksista ja hallituksen toimintasuunnitel-      tulisi olla se, että istunnoissa käsiteltäisiin vain
7031: man laadinnasta ja käytöstä on kertynyt nykyistä       keskeisiä kysymyksiä. Tämän vuoksi olisi selvitet-
7032: enemmän kokemuksia, voidaan valtioneuvoston            tävä, voidaanko vielä nykyisin valtioneuvostossa
7033: kanslian mielestä vasta sanoa, tarvitaanko jolta-      käsiteltävää asiajoukkoa joltakin osin supistaa.
7034: kin osin myös säädösmuutoksia.                         Suomalainen monipuoluehallituskokoonpano
7035:                                                        saattaa tosin aiheuttaa sen, että suuri joukko
7036:    Valtioneuvoston kanslian toimintoja on viime        asioita on joka tapauksessa tarkoituksenmukai-
7037: vuosina kehitetty siten, että yhä paremmin voi-        sinta käsitellä valtioneuvostossa. Hallituksen yh-
7038: taisiin varmistaa tasavallan presidentin ja val-       teinen kokoontumisaika olisi varattava sisäisille
7039: tioneuvoston päätöksenteon sujuvuus sekä tur-          keskusteluille ja toimintojen suunnittelulle. Hal-
7040: vata pääministerin työskentelyedellytykset. Val-       lituksen iltakoulua olisi kehitettävä ja sen hyötyjä
7041: tiontilintarkastajat ovat jo aiemmin korostaneet       epävirallisena neuvottelutilaisuutena olisi käy-
7042: pääministerin aseman vahvistamisen tärkeyttä           tettävä hyväksi.
7043: sekä kiinnittäneet huomiota siihen, että valtio-           Päätöksenteon ja keskustelujen tueksi halli-
7044: neuvoston istunnoissa käsitellään runsaasti vie-       tuksen tulisi laatia puolivuosittainen, aikataulu-
7045: läkin pieniä kysymyksiä. Erityisen tärkeää on          tettu työsuunnitelma. Tämä suunnitelma sisäl-
7046: vahvistaa valtioneuvoston kanslian asemaa              täisi tiedot keskeisimmistä valtioneuvoston käsit-
7047: pääministerin ja hallituksen strategisen työn tie-     telyyn tulevista asioista ja käsittelyn päivämää-
7048: topohjan kehittäjänä.                                  ristä. Tällä tavoin olisi mahdollista varata halli-
7049:    Hallituksen varsinaisen päätöksenteon ja sitä       tukselle käsittelyaikaa suuria hankkeita varten.
7050: palvelevan suunnittelun uudistaminen on ollut          Näin helpottuisi myös hallitusohjelman ja mui-
7051: hidasta, mikä johtuu osin siitä, että päätöksente-     den tavoitteiksi asetettujen päämäärien seuran-
7052: on uudistamisessa on jouduttu muuttamaan               ta.
7053: 76
7054: 
7055: 
7056: 
7057: 
7058:                          Ulkoasiainministeriön hallinnonala
7059: 
7060:                Kehitysyhteistyö                           tojen olemassaolo saa olla ulkoisesta tuesta riip-
7061:                                                           puvaa.
7062:     Kehitysyhteistyön strategia. Hallitus hy-                - Suomi tukee sekä kahdenvälisiä että mo-
7063: väksyi kehitysyhteistyön 1990-luvun strategian v.         nenkeskisiä kanavia käyttäen kehitysmaiden
7064: 1993. Sitä käsiteltiin myös eduskunnassa osana            pyrkimyksiä taloutensa rakenteiden uudistami-
7065: vuoden 1992 kehitysyhteistyökertomusta, jota              seksi ja sopeuttamiseksi kestävän kehityksen
7066: koskeva eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan                  vaatimuksiin edellyttäen, että rakennesopeutus
7067: lausunto (n:o 5/1994 vp.) annettiin toukokuussa           ja ympäristö-, tasa-arvo- ja kulttuuritekijöihin liit-
7068: 1994. Strategia sisältää arvion kehitysyhteistyön         tyvät näkökohdat ovat yhteensovitettavissa.
7069: muuttuneesta toimintaympäristöstä ja muuttu-                 - Suomi harjoittaa kehitysyhteistyötä tietoi-
7070: neista kehitysongelmista sekä toiminnan eri loh-          sena siitä, että se on vain yksi, vaikkakin Suomen
7071: kojen tavoitteet. Suomi edellyttää, että valtiot,         oloissa vastaisuudessakin tärkeä, osa Suomen ja
7072: kansainväliset järjestöt ja muut tahot, joiden            kehitysmaiden suhteiden kokonaisuudesta. Kes-
7073: kanssa Suomi harjoittaa kehitysyhteistyötä, hy-           kinäisen riippuvuuden lisääntyessä Suomi pyrkii
7074: väksyvät ja antavat tukensa seuraaville kolmelle          yhä enemmän ottamaan huomioon muut politii-
7075: päämäärälle:                                              kan osa-alueet, joilla on merkitystä Suomen ja
7076:     - kehitysmaissa vallitsevan laajamittaisen            kehitysmaiden suhteiden kannalta.
7077: köyhyyden vähentäminen                                       Strategia ohjaa koko julkisen kehitysyhteis-
7078:     - yleismaailmallisten ympäristöuhkien torju-          työn toteutusta. Sen mukaisesti on laadittu koh-
7079: minen auttamalla kehitysmaita ratkaisemaan                demaille maastrategioita, joista Tansaniaa koske-
7080: ympäristöongelmia ja                                      va on pisimmällä. Kehitysyhteistyön keskeisim-
7081:     - yhteiskunnallisen tasa-arvon, kansanval-            mistä sisällöllisistä tavoitteista, kuten köyhyyden
7082: lan ja ihmisoikeuksien edistäminen kehitysmais-           vähentäminen, ympäristöongelmat ja demokrati-
7083: sa.                                                       an tukeminen, on valmisteltu sisäisiä ohjeistoja.
7084:     Sekä monenkeskisessä että kahdenvälisessä             Erillisiä toimintasuunnitelmia on valmisteilla
7085: kehitysyhteistyössä Suomi noudattaa seuraavia             mm. humanitaarisesta avusta. Näin pyritään stra-
7086: periaatteita:                                             tegian toiminnallistamiseen, jossa otetaan huo-
7087:     - Suomen kehitysyhteistyön lähtökohtana               mioon eri apumuotojen mahdollisuudet ja vaih-
7088: on, että kehitysmaa vastaa itse kehityksestään ja         toehtoiset toimintamallit eri tilanteissa. Käytän-
7089: että avunantajan osuus on aina vain kehitysmaan           nön toimintaohjeistoja ja suuntaviivoja valmistel-
7090: omia pyrkimyksiä tukevaa. Muunlainen lähtö-               laan sen mukaisesti, kun siihen on valmiutta ja
7091: kohta veisi edellytykset kestävän kehityksen ai-          resursseja normaalin työn yhteydessä.
7092: kaansaamiselta.                                              Ulkoasiainvaliokunnan lausunnon mukaan
7093:     - Kestävän ja elinkelpoisen kehityksen edel-          kehitysyhteistyön strategian keskeisenä lähtö-
7094: lytyksenä on kehitysmaan, sen kansalaisten ja             kohtana tulee olla kestävän kehityksen periaate.
7095: siellä toimivien yhteisöjen, järjestöjen ja instituu-     Periaatteen sisältöä on kokonaisvaltaisesti käsi-
7096: tioiden oma kehitystahto. Se on myös kussakin             telty mm. v. 1992 Rio de]aneirossa pidetyn YK:n
7097: tapauksessa Suomen avun edellytys.                        ympäristö- ja kehityskonferenssin asiakirjoissa.
7098:     - Vastaanottajamaan vastuun korostaminen              Niin sanotussa Rion julistuksessa kestävällä kehi-
7099: sisältää sen, että kehitysyhteistyö auttaa talou-         tyksellä tarkoitettiin ekologisesti, luonnontalou-
7100: dellisesti, ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja poliit-   dellisesti kestävää kehitystä. Julistuksessa paino-
7101: tis-hallinnollisesti kestävien rakenteiden tai toi-       tetaan väestöohjelmia ja sellaista toimintaa, joka
7102: mintojen luomista. Kehitysyhteistyön on aina              edistää luonnonmukaista elämää kehitysmaissa,
7103: pyrittävä tekemään itsensä tarpeettomaksi, eikä           ennen muuta uusiutuviin luonnonvaroihin pe-
7104: sen ansiosta syntyneiden rakenteiden tai toimin-          rustuvaa energiataloutta. Valiokunnan näkemyk-
7105:                                                                                                           77
7106: 
7107: sen mukaan Suomen kehitysyhteistyön on sel-             avustusohjelmiin. Tästä on esimerkkinä Suomen
7108: keästi suuntauduttava toteuttamiskelpoisten vä-         toiminta monenkeskisissä järjestöissä, joiden
7109: estöohjelmien tukemiseen kehitysmaissa. Väes-           päätöksentekoon Suomi osallistuu jäsenmaana.
7110: töpolitiikka kuuluu kestävän kehityksen ehdot-          Kansainvälisen kehitysyhteistyön verkosto liittyy
7111: tomiin prioriteetteihin. Kehitysmaiden naisten          monin tavoin globaaliin kansainväliseen yhteis-
7112: aseman parantaminen, johon sisältyy varsinkin           työhön kuten YK:n kehityskonferensseihin (Rio
7113: nuorten tyttöjen ja naisten koulutuksen paranta-        1992, Kairo 1994, Kööpenhamina 1995 ja Peking
7114: miseen ja perhesuunnitteluun liittyviä tavoitteita,     1995). Suomi osallistuu myös avunantajamaiden
7115: mutta myös imeväis-, lapsi- ja äitikuolleisuuden        ja eri avustusjärjestöjen kesken tapahtuvaan
7116: vähentäminen, on viime vuosina saanut yhä               koordinaatioon.
7117: keskeisempää huomiota kansainvälisessä kehi-               Ulkoasiainministeriö käynnisti kertomusvuo-
7118: tysyhteistyössä.                                        den lopulla selvityksen Suomen kehitysyhteis-
7119:      Ulkoasiainvaliokunta on pitänyt tärkeänä, että     työn uusista haasteista ja tulevaisuuden vaihto-
7120: eduskunnalle varmistetaan keskeinen rooli kehi-         ehdoista. Selvitysmies Jaakko Iloniemi jätti
7121: tysyhteistyön strategian ja käytännön muotoilus-        13.3.1995 raporttinsa Suomen muuttunut kan-
7122: sa ja valvonnassa ja että kehitysyhteistyön parla-      sainvälinen asema ja kehitysyhteistyö. Raportti
7123: mentaarisen valvonnan toteutuminen siten var-           tarjoaa lähtökohdan hallituksen kehitysyhteis-
7124: mistetaan. Valiokunnan mielestä eduskunnan              työtä koskeville pohdinnoille ja antaa aiheen
7125: päätäntävaltaa tällä alueella on viime vuosina          myös hallinnon sisäiselle keskustelulle avun to-
7126: ylimalkaistettu koskemaan vain suuria kokonais-         teuttamisvaihtoehtoja harkittaessa. Selvitysrapor-
7127: määrärahoja. Sen vuoksi eduskunnalla on tällä           tin keskeisiä johtopäätöksiä ovat:
7128: hetkellä aikaisempaa vähemmän tilaisuutta riittä-          - Suomi on hyväksynyt kehitysapunsa mää-
7129: vän ajoissa annettaviin kannanottoihin sekä mo-         rälliseksi tavoitteeksi 0,7 prosentin bkt-osuuden.
7130:  nenvälisen että kahdenvälisen kehitysyhteistyön           - Kun avun määrä jää alle toivotun tavoit-
7131: painopisteitten asettamisessa. Valiokunta on kat-       teen, on laatuun kiinnitettävä yhä enemmän
7132:  sonut, että eduskunnalle olisi palautettava kehi-      huomiota.
7133:  tysyhteistyön maakohtaisten määrärahajakaumi-             - On tarkasteltava kokonaisuutena kaikkia
7134:  en käsittely siinä vaiheessa, kun niitä ei ole vielä   vastaanottajamaiden taloudellisen ja sosiaalisen
7135:  lyöty lukkoon hallituksen tai asianomaisen maan        kehityksen tukemiseen, demokratian ja ihmisoi-
7136:  kanssa käydyissä neuvotteluissa. Yksi malli tämän      keuksien turvaamiseen sekä ympäristön tilan
7137:  tavoitteen toteuttamiseksi olisi, että eduskunnan      parantamiseen tarkoitettuja varojen siirtoja. Ne
7138:  asianomainen valiokunta osallistuisi projektikoh-      kilpailevat keskenään samoista rajallisista resurs-
7139:  taiseen päätöksentekoon. Tällöin kustannuksil-         seista.
7140:  taan tietyn suuruiset projektit tulisivat valiokun-       - Suomen ED-jäsenyys tarjoaa mahdollisuu-
7141:  nan käsittelyyn, ennen kuin niitä ryhdytään to-        den entistä kokonaisvaltaisempaan toimintaan
7142:  teuttamaan. Valiokunta on pitänyt myös tärkeänä,       kehitysmaiden hyväksi. Suomen tulisi vaikuttaa
7143:  että eduskunnan kehitysyhteistyötä koskevia lau-       aktiivisesti EU:n sisällä kehitysstrategiansa tavoit-
7144:  sumia ei jätetä huomiotta hallinnossa.                 teiden hyväksi.
7145:      Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen            - ED-ohjelmat vaativat huomattavan osan
7146:  mukaan kehitysyhteistyön painopisteitä tarkiste-       monenkeskisistä voimavaroista. Myös jäsenyy-
7147:  taan vuosittain budjetti- ja toiminta- ja talous-      destä johtuvat rahoitusvelvoitteet joissakin mo-
7148:  suunnitelmavalmistelun sekä kehitysyhteistyö-          nenkeskisissä ohjelmissa vaativat huomattavan
7149:  osaston tulostavoitteiden laadinnan yhteydessä.        osan käytettävissä olevista varoista.
7150:  Strategian hyväksymisen jälkeen Suomen kehi-              - Kahdenvälisissä ohjelmissa on keskityttä-
7151:  tysyhteistyön suuntaamiseen ovat vaikuttaneet          vä entistä harvempiin maihin ja käytettävä hy-
7152:  eniten määrärahatilanne sekä Suomen liittymi-          väksi niistä saatua paikallisten olojen tuntemusta
7153:  nen Euroopan unioniin. Srategian lähtökohtana          kehitysvaikutusten optimoimiseksi. Kahdenväli-
7154:   on toisaalta se, että Suomen kehitysyhteistyöpo-      seen toimintaan jää todennäköisesti entistä pie-
7155:  litiikan toteutuksen tulee olla johdonmukaista         nempi osuus kaikesta ulkomaanavusta.
7156:   riippumatta määrärahatasosta, vaikkakin näillä           - Kehitysyhteistyö liittyy läheisesti kansain-
7157:   on väistämättä selvä yhteys. Kehitysyhteistyön        välisen rauhan ja turvallisuuden lujittamiseen.
7158:   piiriin kuuluvista tehtävistä on suuri osa myös       Rauhanturvatoiminta ja jopa rauhaan pakottami-
7159:   sellaisia, jotka kuuluvat ulkoasiainhallinnolle       nen voivat olla osa samaa kokonaisuutta, jonka
7160:   riippumatta siitä, millä rahallisella panoksella      tarkoituksena on kehityksen edellytysten turvaa-
7161:   Suomi osallistuu erityyppisiin kansainvälisiin        minen.
7162: 78
7163: 
7164:    - Humanitaarinen apu on nähtävä kokonai-           kehitysyhteistyössä määrärahaleikkaukset ovat
7165: suutena, jossa katastrofivaaran varhainen havait-     merkinneet projektien määrän vähenemistä ja
7166: seminen ja ehkäiseminen on tehokkaampaa kuin          siten Suomen suorien kehitysmaasuhteiden ka-
7167: jo toteutuneen katastrofin seurausten lievittämi-     ventumista.
7168: nen.                                                     Suuria kehityspoliittisia linjanmuutoksia ei ole
7169:    - Avun vastaanottajan asema on keskeinen,          vielä tehty. Toiminnan laatuun on ministeriössä
7170: kun määritellään toiminnan tavoitteet ja valitaan     kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Lisäksi
7171: keinot niiden saavuttamiseksi.                        kahdenvälisen avun kohdalla on tehty joitakin
7172:    - Suomen on pyrittävä kehitysyhteistyöpoli-        toiminnallisia painotuksia. Tällaisia ovat ehdolli-
7173: tiikassaan siihen, että avunantajien taakka jakau-    suuden lisääminen projekteissa, lahjarahan käy-
7174: tuu tasaisesti ja kantokyvyn mukaisesti antaja-       tön välttäminen investointihankkeissa sekä pyr-
7175: maiden kesken. Ylittämällä joitain osin kantoky-      kimys päästä laajempiin yhteisrahoitushankkei-
7176: kyyn perustuvat maksuosuudet Suomi voi kan-           siin.
7177: nustaa muita samaan suuntaan ja osoittaa kehi-           Hallinnon kannalta yleisenä epäkohtana vii-
7178: tysstrategiset painotuksensa.                         me vuosien määrärahasupistuksissa on ollut nii-
7179:     Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen oh-       den tuoma epävarmuus määrärahojen käytön
7180: jelman mukaan Suomen harjoittaman kehitysyh-          suunnitteluun ja toiminnan suuntaamiseen stra-
7181: teistyön tavoitteena on köyhyyden vähentämi-          tegiassa ilmaistujen painopisteiden mukaisesti.
7182: nen, yleismaailmallisten ympäristöuhkien torju-       Suunnittelujärjestelmäitä on vaadittu jatkuvaa
7183: minen sekä tasa-arvon, kansanvallan ja ihmisoi-       sopeutumista ja nopeaa toimintaa. Kehitysavun
7184: keuksien edistäminen kehitysmaissa. Ohjelmas-         johdonmukaisuuden ja pitkäaikaisten, kestävän
7185: sa on myös todettu, että kehitysyhteistyövarojen      kehityksen tavoitteiden takaamiseksi määräraho-
7186: bruttokansantuoteosuutta nostetaan taloudelli-        jen ennakoitavuus on keskeinen tekijä. Avun
7187: sen tilanteen salliessa.                              leikkaukset ovat ministeriön mukaan hidastaneet
7188:     Kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvalio-       pyrkimyksiä työmenetelmien systematisointiin.
7189: kunnan puheenjohtaja Pertti Paasio laatii halli-      Suunnitelmat kehitysapuhallinnon tehostami-
7190: tukselle selvityksen kehitysyhteistyön tehokkuu-      seksi delegoimalla lisää toimivaltaa edustustoille
7191: desta ja tuloksellisuudesta vuoden 1996 tammi-        ovat jääneet toteutumatta henkilöstösupistusten
7192: kuun loppuun mennessä. Selvityksen perusteel-         ja erityisesti kenttähallintoon suuntautuneiden
7193: la hallitus tekee avun suuntaamisesta ja aikatau-     leikkausten johdosta. Samalla voimavaroja on
7194: lusta periaatepäätöksen, jolla kehitysyhteistyö-      jouduttu kohdentamaan uudelleen mm. ED-teh-
7195: työn osuus voidaan nostaa 0, 7 o/o:iin bruttokan-     tävien hoitamiseksi.
7196: santulosta.
7197:     Vuosina 1993-95 on noudatettu säästöpää-             Hallinto ja määrärahojen kehitys. Ulkoasi-
7198: töstä, jonka mukaan kehitysyhteistyömäärärahat        ainministeriön hallintoasetuksen ja työjärjestyk-
7199: budjetoidaan 0,4 o/o:ksi bkt:sta. Ulkoasiainminis-    sen muutostyö jatkui kertomusvuonna, ja se
7200: teriön mukaan kokonaisavun väheneminen on             saatiin valmiiksi helmikuussa 1995. Kehitysyh-
7201: merkinnyt avun sisäisen rakenteen muutoksia,          teistyöosaston organisaatiota muutettiin siten,
7202: jotka koskevat erityisesti vapaaehtoisrahoituk-       että osastolle muodostettiin uusi, kolmas kehitys-
7203: seen perustuvia kohteita. Näitä ovat erityisesti      politiikan ja koordinaation linja, johon sijoitettiin
7204: YK-järjestöt ja humanitaarinen apu mutta myös         mm. kertomusvuonna perustettu EU-koordinaa-
7205: kaikki kahdenväliset ohjelmat. Merkittävimmät         tioyksikkö.
7206: pitkäaikaiset sitoumukset koskevat Maailman-             Kehitysyhteistyöosaston henkilökuntaa on
7207: pankin ja muiden kansainvälisten kehitysrahoi-        vähennetty valtiontalouden säästöpäätösten
7208: tuslaitosten toimintaa ja korkotukiluototusta. Eri    vuoksi. Vuonna 1991 osastolla työskenteli 174 ja
7209: apumuotojen suhteellinen osuus on näin painot-        kertomusvuoden lopussa 130 henkeä. Myös ke-
7210: tunut olosuhteiden pakosta velvoittavimpina pi-       hitysyhteistyön kannalta tärkeiden edustustojen
7211: dettyjen pitkäaikaisten sitoumusten suuntaan.         henkilöstöä on vähennetty siten, ettei kotimaa-
7212: Olemassaolevista sopimuksista johtovien määrä-        han palaavien tilalle ole lähetetty uusia.
7213: rahasidosten lisäksi apukokonaisuuteen vaikut-           Ulkoasiainministeriässä ryhdyttiin kertomus-
7214: tavat kehitysyhteistyön laskennalliset erät, joihin   vuonna valmistelemaan ns. kolmannella ura-
7215: sisältyy kehitysmaista olevien pakolaisten kuluja     alueella olevien erillisurien yhdistämistä yleis-
7216: Suomessa sekä mm. valtiovarainministeriön pää-        uraan. Kehitysyhteistyöuran kohdalla tämä tar-
7217: luokkaan sijoittuva osuus EU:n kehitysyhteistyö-      koittaa sitä, ettei kehitysyhteistyöuralle enää rek-
7218: budjetista, n. 200 Mmk v. 1995. Kahdenvälisessä       rytoida uusia virkamiehiä. Kertomusvuoden syk-
7219:                                                                                                                                               79
7220: 
7221: syllä virkajärjestelyjen yhteydessä poistettiin ke-                                     paineita muutoinkin niukoille henkilöstöresurs-
7222: hitysyhteistyöavustajan nimike. Uudet virkamie-                                         seille. Ongelmia on pyritty poistamaan henkilös-
7223: het tulevat kehitysyhteistyöosastolle KAVAKU:n                                          tön koulutuksella. Tämä ei kuitenkaan poista
7224: kautta. Vuoden alussa järjestetylle kurssille pääsi                                     osaston henkilökunnan epätietoisuutta tulevista
7225: neljä kehitysyhteistyöuralla toiminutta virka-                                          työ tehtävistään. Nykyisen hallituksen linjaoksista
7226: miestä sekä yksi ilman perusvakanssia ollut.                                            riippuu mm. se, kuinka Suomen kehitysyhteis-
7227:    Kehitysyhteistyöosaston henkilöstön vähene-                                          työtä kohdeunetaan tulevaisuudessa eli kuinka
7228: misen aikana työtehtävät ovat kuitenkin lisäänty-                                       paljon ohjataan varoja EU:n kautta ja miten suh-
7229: neet. Etenkin ED-jäsenyyden tuomat uudet haas-                                          taudutaan Suomen omaan kehitysyhteistyöhön.
7230: teet heijastuvat koko osaston tehtäviin. EU:ssa                                         Henkilöstön kehittämisen painoalueet riippuvat
7231: kehitysmaasuhteita käsitellään laajemmasta nä-                                          siten pitkälti kehitysyhteistyöosaston vastuualu-
7232: kökulmasta, kuin mihin Suomessa on totuttu.                                             eesta ulkoasiainministeriön sisällä.
7233: Tämä asettaa hallinnolle uusia haasteita, jotka                                            Seuraavassa asetelmassa on esitetty julkisen
7234: lisäävät tarpeita kehitysmaakysymysten koko-                                            kehitysavun määrärahat v. 1989---95 ja maksa-
7235: naisvaltaiselle käsittelylle ja siten myös jouduttaa                                    tukset v. 1989-94 sekä maksatusten osuus
7236: urien yhdistämistä. Työt lisääntyvät käsiteltävien                                      bkt:sta:
7237: aihepiirien johdosta, mikä merkitsee lisääntyviä
7238: 
7239:                                                            1989             1990               1991      1992      1993           1994     1995
7240:                                                                                                         Mmk
7241: Määrärahat ...................................          3 112,4          3 659,2           3 103,0 3 011,9       2 123,4      1 860,3     2 004,9
7242: Maksatukset .................................           3 031,1          3 234,5           3 760,5 2 887,7       2 031,5      1 515,1
7243: %-osuus bkt:sta ...........................                 0,64             0,65              0,80    0,64          0,47         0,31
7244: 
7245: 
7246:    Seuraavassa taulukossa on esitetty julkisen kehitysyhteistyön maksatukset v. 1992-95 käyttökoh-
7247: teittain. Vuoden 1995 luvut ovat talousarvion lukuja.
7248:                                                                                                        1992       1993            1994    TA 1995
7249:                                                                                                                             Mmk
7250: Kehitysyhteistyö kansainvälisten järjestöjen kautta ..................... .                             863,9      538,8          273,6   415,0
7251:   YK:n kehitysohjelmat ja rahastot ............................................. .                      384,6      158,5          116,2
7252:   Tutkimusohjelmat ..................................................................... .               11,9        5,0            8,7
7253:   Elintarvikeapu ........................................................................... .          139,4       56,8           42,0
7254:   Maailman elintarvikeohjelma (WFP) ja IEFR ........................... .                               139,4       56,8
7255:   Kansainväliset kehitysrahoituslaitokset .................................... .                        328,0      318,5        106,6
7256: Maa- ja aluekohtainen yhteistyö .................................................. .                    907,0      543,6        545,4   456,0
7257:   Eteläisen Afrikan maat .............................................................. .               443,5      255,3        278,6
7258:   Muut Afrikan maat .................................................................... .              164,0       73,9         79,2
7259:   Aasian maat .............................................................................. .          238,2      156,2        137,5
7260:   Latinalaisen Amerikan maat ..................................................... .                     61,3       58,1         50,2
7261: Maittain kohdentamattomat ......................................................... .                   159,7      105,2         41,2    40,0
7262: Kehitysluotot ................................................................................. .        89,8       61,8        --8,0    50,0
7263: Korkotuki ...................................................................................... .       98,1      126,9        124,7   180,0
7264: Humanitaarinen apu ..................................................................... .              196,2      121,0        161,7   125,0
7265: Suunnittelu- ja tukitoiminnot ....................................................... .                  41,2       37,3         30,7    20,0
7266: Avustukset kansalais- ja lähetysjärjestöjen kehitysyhteistyöhön ..                                      134,0      116,2        120,4   120,4
7267:   Kansalaisjärjestöjen tiedotus ..................................................... .                   4,5        3,1          2,2
7268:   Kehitysjoukkotoiminta .............................................................. .                 23,6       23,7         19,7
7269: Varsinainen kehitysyhteistyö yhteensä ........................................ .                      2 489,7    1 651,2      1 289,8 1 415,4
7270: Teollinen kehitysyhteistyö ........................................................... .                 50,6      161,0         22,6    28,0
7271: Maksuosuudet kansainvälisille järjestöille ................................... .                         57,0       63,2         88,2    66,9
7272: Osuus EU:n budjetista .................................................................. .                                              200,0
7273: Pakolaisten vastaanotto ................................................................ .              191,5       65,5         30,8   197,3
7274: Yleiset hallintomenot ................................................................... .              91,2       85,8         77,2    92,1
7275: Muu julkinen kehitysyhteistyö ..................................................... .                     7,8        4,8          6,4     5,2
7276: Julkinen kehitysyhteistyö yhteensä .............................................. .                   2 887,8    2 031,5      1 515,1 2 004,9
7277: Osuus bktl:sta (%) ........................................................................ .             0,64       0,45         0,31    0,37
7278: 80
7279: 
7280:     Vuosina 1990--92 tulo- ja menoarviossa osoi-      sen johdosta, kehitysyhteistyöpolitiikkamme pe-
7281: tettiin yksityiskohtaisesti määrärahat esim. YK-      ruslinjaa on pyrittävä johdonmukaisesti noudat-
7282: järjestöille ja kehitysrahoituslaitoksille, samoin    tamaan myös näissä oloissa. Kehitysyhteistyön
7283: määrärahajakauma maittain. Vuoden 1993 ta-            suunnitelmallisuuden ja tehokkuuden kannalta
7284: lousarviossa ryhdyttiin määrärahat osoittamaan        on keskeistä, että työn vaatimalle pitkäjänteisyy-
7285: vain käyttösuunnitelmakohdittain valtionhallin-       delle luodaan edellytykset. Valiokunnan käsityk-
7286: non tulosohjaukseen siirtymisen myötä. Kehitys-       sen mukaan 0,4 prosentin bkt-osuus vaikeuttaa
7287: yhteistyömäärärahoja supistettiin rajusti vuosien     vakavasti näiden edellytysten luomista ja sitä
7288: 1993 ja 1994 talousarvioissa maamme taloudelli-       pienempi osuus merkitsisi todennäköisesti kehi-
7289: sen tilanteen huonontuessa.                           tysyhteistyörakenteiden purkautumista epämää-
7290:     Suomen julkinen kehitysyhteistyö kasvoi voi-      räisiksi ajoiksi.
7291: makkaasti 1970- ja 1980-luvulla. Vuosina 1971-           Ulkoasiainvaliokunta on lausunnossaan n:o 5/
7292: 90 kehitysyhteistyöhön osoitettujen määräraho-        1994 vp. toistanut huolestumisensa Suomen ke-
7293: jen keskimääräinen reaalikasvu oli 12,2% vuo-         hitysyhteistyön määrärahojen voimakkaista leik-
7294: dessa. Kehitysyhteistyön määrällinen kasvu tait-      kauksista viime vuosina. Erityisen ongelmallisia
7295: tui kuitenkin 1990-luvun alussa, kun Suomi väli-      kehitysyhteistyön uskottavuuden kannalta ovat
7296: aikaisesti saavutti kansainvälisesti hyväksytyn       olleet leikkaukset, jotka ovat kohdistuneet YK:n
7297: tavoitetason 0,7% bruttokansantuotteesta. Kehi-       kehitysjärjestöihin UNDP:hen, Unicefiin ja
7298: tysyhteistyömäärärahat saavuttivat lakipisteensä      UNFPA:han.
7299: v. 1990, jolloin ne olivat 0,72% bruttokansan-           Valiokunta pitää mahdollisena, että sinä aika-
7300: tuotteesta. Jos tarkasteluun otetaan mukaan siir-     na, jolloin Suomi pyrkii lisäämään määrällistä
7301: tyvät määrärahat, ajoittuu huippu vuoteen 1991,       kehitysyhteistyöpanostaan, kansainvälisessä yh-
7302: jolloin käytettävissä olevia määrärahoja oli suh-     teisössä esiintyvät uudet kehitysyhteistyö- ja nii-
7303: teutettuna bruttokansantuotteeseen 0,84 %. To-        hin rinnastettavat tarpeet voivat johtaa määrällis-
7304: teutuneet nettomaksatukset olivat ko. vuonna          ten tavoitteiden jonkinasteiseen uudelleenarvi-
7305: 0,80%.                                                ointiin. Tämä voi johtua ennen kaikkea ympäris-
7306:     Samaan aikaan kun kokonaismäärärahojen            tönsuojelun sekä Itä- ja Keski-Euroopan maiden
7307: kasvu taittui, ns. muun julkisen kehitysyhteistyön    kehityksen tukemisen tarpeesta, mihin on viime
7308: (kansainvälisten järjestöjen maksuosuudet sekä        vuosina kohdistettu runsaasti kansainvälistä huo-
7309: pakolaisten vastaanotosta aiheutuvat menot)           miota. Tässä yhteydessä on jouduttu uudelleen
7310: määrärahat kasvoivat nopeasti. Vuodesta 1990          arvioimaan, mitkä maat on katsottava kehitys-
7311: vuoteen 1993 nämä määrärahat kasvoivat 136            maiksi ja millaista apua on pidettävä kehitysapu-
7312: Mmk:sta 417 Mmk:aan. Kertomusvuonna ne oli-           na.
7313: vat 446 Mmk ja v. 1995 469 Mmk, mikä sisältää            Valiokunnan mielestä kansainvälisen avun
7314: 200 Mmk ED-jäsenyydestä aiheutuvia eriä.              määrälliset tavoitteet on määriteltävä aiempaa
7315:     Kehitysyhteistyömäärärahojen vähennykset          laajemmin. Tämä voisi valiokunnan mielestä
7316: talousarviossa kohdistettiin ulkoasiainministeri-     merkitä, että tavoitteeksi otettaisiin yhden pro-
7317: ön hallinnaimaan kehitysapuun. Kuten edellä jo        sentin kansantuoteosuuden käyttäminen ympä-
7318: todettiin, supistukset kohdistuivat operatiiviseen    ristöapuun, Itä- ja Keski-Euroopan avustamiseen
7319: toimintaan keskittyvään monenkeskiseen apuun          sekä perinteiseen kehitysapuun. Tämän laajem-
7320: (lähinnä YK-järjestelmän kautta suunnattava),         man tavoitteen puitteissa on edelleen perustel-
7321: koska yhteistyö kehitysrahoituslaitoksien kanssa      tua, että perinteisessä kehitysyhteistyössä pyrit-
7322: perustuu pitkäaikaisiin sitoumuksiin, jolloin näi-    täisiin 0,7 prosentin bkt-osuuteen.
7323: den määrärahojen leikkaaminen ei ollut mahdol-           Valiokunta on myös todennut, että projekteis-
7324: lista. Rahoituslaitosten osalta toimintaa sopeutet-   sa Venäjällä tai entisen Neuvostoliiton alueella
7325: tiin maksatusaikatauluja venyttämällä. Kahden-        on samoja ongelmia kuin kehitysmaaprojekteis-
7326: välisessä kehitysyhteistyössä toimintaa sopeutet-     sa. Sen vuoksi niissä voitaisiin hyödyntää sitä
7327: tiin projektien toteutusaikatauluja venyttämällä,     asiantuntemusta ja muita valmiita resursseja, joita
7328: budjetteja leikkaamaila ja pidättäytymällä uusien     kehitysyhteistyötyötehtävissä toimineilla henki-
7329: hankkeiden aloittamisesta. Annettuja sitoumuk-        löillä on.
7330: sia jouduttiin myös perumaan.                            Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkasta-
7331:     Ulkoasiainvaliokunta totesi lausunnossaan         nut kehitysyhteistyömäärärahojen supistamisen
7332: n:o 3/1993 vp., että vaikka kehitysyhteistyömää-      vaikutusta jo aloitettujen kahdenvälisten hank-
7333: rärahoja on jouduttu supistamaan syvän talou-         keiden toteuttamiseen (tarkastuskertomus 45/
7334: dellisen laman ja julkisen talouden tapainottami-     54/94). Tarkastuksen tavoitteena oli selvittää
7335:                                                                                                         81
7336: 
7337: kahdenväliselle kehitysyhteistyölle asetettujen         den hankkeiden jatkaminen ei olisi enää palvel-
7338: säästötavoitteiden saavuttamista ja säästöjen vä-       lut niille asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
7339: littömiä ja välillisiä vaikutuksia. Tarkastuksessa         Pitkäaikaisten hankkeiden jatkovaiheisiin
7340: on arvioitu leikkausten ta voitteellisuutta ja tulok-   suunniteltuja määrärahoja on kertomuksen mu-
7341: sellisuutta. Määrärahaleikkausten vaikutuksia to-       kaan voitu merkittävästi supistaa. Vaikka on
7342: teuttajakonsulttien ja kehitysyhteistyöosaston          jouduttu tinkimään hankkeiden alueellisesta kat-
7343: oman henkilöstön työllisyystilanteeseen ei ole          tavuudesta ja hyödynsaajien lukumäärästä, on
7344: arvioitu. Samoin ei ole arvioitu sitä, mitä vaiku-      määrärahaleikkausten haitallinen vaikutus hank-
7345: tuksia määrärahaleikkauksilla on mahdollisesti          keiden kokonaisuuden kannalta ollut vähäinen.
7346: ollut tai on tulevaisuudessa kehitysyhteistyön eri      Hanketoteutuksen ajallinen lyhentäminen saat-
7347: portaissa toimivan henkilöstön ammatilliseen            taa kuitenkin heikentää kohdemaan mahdolli-
7348: osaamiseen, ammattitaidon ylläpitoon tai resurs-        suuksia hankkeiden vastaanottamiseen, mikäli
7349: sien tulevaan saantiin. Tarkastuksen toteutusme-        koulutusta ja muuta organisaatiolle annettavaa
7350: netelmänä on käytetty case-tyyppistä lähestymis-        tukea joudutaan olennaisesti vähentämään.
7351: tapaa. Aineiston runsauden vuoksi tarkastus on             Tarkastusviraston mukaan hankkeen koon
7352: soveltuvin osin suoritettu meta-evaluaationa.           kriittinen tarkastelu on jatkossakin tarpeellista.
7353: Resurssi- sekä myös käytännön syistä valitut            Käytettävissä oleva aika on usein rahan määrää
7354: hankkeet (12 kpl) on kahta lukuun ottamatta             merkittävämpi tekijä projektille asetettujen ta-
7355:  rajattu koskemaan Keniaa ja Tansaniaa.                 voitteiden saavuttamisen kannalta. Myös hank-
7356:      Tarkastuksen yleisenä päätelmänä on tarkas-        keen vastaanottajamaan omavastuuosuuden to-
7357:  tuskertomuksessa todettu, että määrärahaleikka-        teutumisen merkitys on määrärahaleikkausten
7358:  usten vaikutukset ovat olleet voittopuolisesti         myötä korostunut. Usein vastaanottajamaan ra-
7359:  positiivisia. Tehtyjen leikkausten seurauksena         halliset sitoumukset ovat myöhästyneet tai niitä
7360:  ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto on        ei ole lainkaan suoritettu. Kestävän kehityksen
7361:  joutunut arvioimaan uudelleen koko julkisen            aikaansaaminen on ollut vaikeata. Tämä johtuu
7362:  kehitysyhteistyön perusteita, tavoitteita ja tulok-    osin vastaanottajamaiden puutteellisesta kyvystä
7363:  sia sekä etsimään aikaisempaa tehokkaampia             tai jopa halusta huolehtia omista projektinaikai-
7364:  toimintatapoja, joiden avulla vähemmällä rahalla       sista velvoitteistaan sekä toimintojen ylläpidosta
7365:  saataisiin aikaan parempia ja kestävämpiä tulok-       hankkeen päättymisen jälkeen.
7366:  sia. Uusien hankkeiden identifiointiin ja valmis-         Ulkoasiainministeriö on valtiontilintarkastajil-
7367:  teluun on jäänyt aikaisempaa enemmän aikaa.            le antamassaan lausunnossa katsonut, ettei se voi
7368:  Hankkeiden kaksoishallintoa on voitu purkaa            yhtyä valtiontalouden tarkastusviraston arvioon,
7369:  sekä turhia toimintoja ja kuluja karsia. Jäljellä      jossa leikkausten vaikutuksia pidetään voitto-
7370:  olevat hankkeet vastaavat paremmin Suomen              puolisesti positiivisina. Leikkausten myötä jou-
7371:  nykyistä kehitysyhteistyöstrategiaa.                   duttiin karsimaan myös monia hyviä hankkeita ja
7372:      Kehitysyhteistyömäärärahojen runsauden ai-         monien käynnissä olleiden hankkeiden tavoittei-
7373:  koina hankkeiden taloudellinen toteuttamistapa         den saavuttaminen vaarantui. Toteutusaikataulu-
7374:  on jäänyt osastolla vähemmälle huomiolle. Kehi-        jen pidentäminen johti monesti huonoon kustan-
7375:   tysyhteistyöosaston aikaisemman hyvän määrä-          nustehokkuuteen. Kehitysyhteistyön sopimus-
7376:   rahatilanteen johdosta hankerahoituksiin on           valtuuksien käyttöön nojautuva pitkäjänteinen
7377:  suostuttu liian kevyin perustein. Runsaat projek-      suunnittelu, jolle menestyksellisten hankkeiden
7378:   tibudjetit ovat johtaneet varojen epätarkoituk-       toteutuksen tulee perustua, kärsi pahoin.
7379:   senmukaiseen käyttöön. Niiden pienentäminen
7380:   on tervehdyttänyt hankkeita ja lisännyt harkintaa        Monenkeskinen kehitysyhteistyö. Ulko-
7381:   varojen käytössä.                                     asiainministeriön mukaan 1990-luvulla sekä ke-
7382:      Tarkastuskertomuksen mukaan kehitysyh-             hitysongelmat että niiden poistamiseen luodut
7383:   teistyöosaston käytössä olevat hankkeiden seu-        strategiat ovat entistä kokonaisvaltaisempia ja
7384:   ranta-, valvonta- ja arviointimekanismit palvele-     maailmanlaajuisempia. Tyypillisiä esimerkkejä
7385:   vat huonosti taloudellisuusajattelua ja johtavat      kehitysongelmien yleismaailmallisesta luontees-
7386:   usein hankkeiden pitkittymisen ja laajenemisen        ta ovat ympäristöasiat, pakolais- ja väestökysy-
7387:   kautta menojen huomattavaan lisääntymiseen.           mykset sekä terveyteen liittyvät riskit. Globaalei-
7388:   Määrärahaleikkaukset auttoivat vetäytymistä           hin kehitystavoitteisiin kuuluu ensisijaisesti se,
7389:   vanhoista ja Suomen nykyiseen kehitysyhteis-          että kehitysmaiden taloudellinen kasvu nähdään
7390:   työstrategiaan sopinuttomista hankkeista. Näi-        entistä enemmän mahdolliseksi integroimalla
7391: 
7392:  11   350889R
7393: 82
7394: 
7395: maat maailmanlaajuiseen talousjärjestelmään sa-         kimusohjelmien ja vastaavien osalta. Suomi ei
7396: malla kuitenkin tunnustaen niiden erityistarpeet.       osallistu enää IMF:n Enhanced Structural Adjust-
7397: Taloudellisen kasvun ja sosiaalisen kehityksen          ment Facility -ohjelmaan, jolla tuetaan IMF:n
7398: keskinäiset suhteet ja keskinäinen riippuvuus           kokonaistaloudellisia ohjelmia käyhirnmissä
7399: tunnustetaan yhä tärkeämmäksi. Ympäristökysy-           maissa. Suomi ei myöskään osallistunut kerto-
7400: myksiin, väestönkasvun hillitsemiseen, ihmisoi-         musvuonna kansainvälisiin velkahelpotusohjel-
7401: keuksien kunnioittamiseen, demokratiakehityk-           miin Vietnamia lukuun ottamatta.
7402: seen sekä naisten aseman ja kehitysmaiden sosi-            YK:n kehitysrahastojen osalta ei sovita moni-
7403: aalisten olojen parantamiseen pyrkivillä strategi-      vuotisista sitoumuksista, vaan järjestöjä tuetaan
7404: oilla on vahva maailmanlaajuinen kannatus, jota         vuosittain annettavana vapaaehtoisella avustuk-
7405: YK:n kehityskonferenssien jatkumo on ollut              sella. Tuen määrä YK:n kehitysjärjestöille oli v.
7406: omiaan voimakkaasti tukemaan. Samalla on ha-            1993 n. 220 Mmk, v. 1994 n. 167 Mmk ja vuoden
7407: vaittavissa kehitysmaiden keskinäisten erojen           1995 talousarviossa 202 Mmk
7408: kasvaminen sekä Aasiassa että entistä selvemmin            Kehitys- ja ympäristörahastojen osalta on lop-
7409: myös Afrikan maissa.                                    puunsuoritettu kaksi rahoitusneuvottelua. Aasi-
7410:     Kun kehitysyhteistyövarojen väheneminen             an kehitysrahastossa Suomen rahoitusosuus las-
7411: Suomessa on edellyttänyt toiminnan supistamis-          ki 0,8 %:sta 0,26 %:iin ja Maailman ympäristöra-
7412: ta ja kun toisaalta kehitysavun kansainväliset          hastossa GEF:ssä 1,4 %:sta 1,0 %:iin. Lisäksi Suo-
7413: haasteet edellyttävät voimakasta sitoutumista           mi laski v. 1993 Kansainvälisen kehitysrahaston
7414: multilateraaliseen toimintaan, ristiriitaa on pyritty   IDA:n sitoumusta 10. lisärahoituskaudella
7415: ratkaisemaan seuraavien suuntaviivojen mukai-           1,0 %:sta 0,5 %:iin. Aasian ja Latinalaisen Ameri-
7416: sesti:                                                  kan kehityspankkien pääomakorotuksissa Suo-
7417:     - Multilateraalista kehitysyhteistyötä on py-       mi pystyi säilyttämään osuutensa.
7418: ritty keskittämään niiden järjestöjen tukemiseen,          Multilateraalisen kehitysavun osuus, johon ei
7419: joilla on 1990-luvulla keskeinen merkitys kehi-         ole sisällytetty humanitaarisen avun osuutta, oli
7420: tysmaille.                                              Suomen kehitysavun kokonaismäärästä kerto-
7421:     - Jokainen rahoitussitoumus on arvioitu             musvuonna 18,1% ja vuoden 1995 talousarvios-
7422: erikseen ja keskeistenkin järjestöjen ja rahastojen     sa 20,7 %.
7423: rahoitusosuudet on määritelty, mikäli mahdollis-           Maastrichtin sopimuksen mukaisesti EU:n tu-
7424: ta, kriittisen minimin säilyttämisen tasolle.           lee täydentää jäsenmaiden kansallista kehitysyh-
7425:     - Pyrkimyksenä on Suomen uskottavuuden              teistyötä. Multilateraalisessa kehitysyhteistyössä
7426: säilyttäminen. Keskeisimpänä uskottavuuden              EU:n eri lohkoilla noudatetut koordinaatio- ja
7427: kynnyksenä pidetään säilymistä pohjoismaisessa          yhteistyömuodot eroavat toisistaan huomatta-
7428: viiteryhmässä, koska ilman viiteryhmätyöskente-         vasti. YK:ssanoudatetaan jäsenmaiden kannan-
7429: lyä Suomen vaikutusmahdollisuudet ovat useim-           ottojen koordinointia ennen neuvotteluja ja neu-
7430: missa tapauksissa hyvin vähäiset.                       vottelujen aikana sekä yhteisesiintymistä pu-
7431:     - Merkittävän rahallisen sitoutumisen olles-        heenjohtajamaan johdolla muualla paitsi kehitys-
7432: sa mahdotonta tukea on pyritty osoittamaan              järjestöjen johtokunnissa. Kansainvälisten kehi-
7433: aktiivisella ja rakentavalla työskentelyllä multila-    tysrahoituslaitosten osalta jäsenmaat ovat halun-
7434: teraalisten järjestöjen eri elimissä (mm. YK:n          neet säilyttää kansallisen päätösvallan ja jäsen-
7435: kansainväliset konferenssit, kansainvälisten ra-        maiden yhteisesiintyminen on harvinainen poik-
7436: hoituslaitosten vuosikokoukset, YK:n yleiskoko-         keus.
7437: us alaelimineen, viiteryhmätyöskentely jne.).              Suomen tulee säilyttää multilateraalisessa ke-
7438:     - Multilateraalisen kehitysyhteistyön tulok-        hitysyhteistyössä oma päätösvalta siinä määrin,
7439: sellisuutta on pyritty lisäämään integroimalla          kuin se toistaiseksi on mahdollista, mutta toisaal-
7440: multilateraalisen kehitysyhteistyön tavoitteet pa-      ta käyttää tarvittaessa EU:n yhteisesiintymisen
7441: remmin Suomen ulkopolitiikan muiden lohkojen            tuomia mahdollisia etuja. On ilmeistä, että jäsen-
7442: ja kehitysyhteistyön muiden muotojen kanssa.            maiden yhteisesiintyminen kuitenkin lisääntyy.
7443:     Suomen tavoitteena on ollut osallistua ja säi-      Komissiolla on rooli vain koordinatiota helpotta-
7444: lyttää vaikutusvalta keskeisimmissä YK:n kehi-          vanaja avustavana elimenä. Ainoastaan FAO:ssa
7445: tysjärjestöissä, kehitysrahoituslaitoksissa ja ym-      komissio käyttää jäsenmaiden puolesta EU:n
7446: päristörahastoissa. Avustusten keskittäminen nä-        puhe- ja päätöksentekovaltaa yhteiseen maatalo-
7447: kyy myös siinä, että karsintaa on jouduttu teke-        uspolitiikkaan kuuluvissa, erityisesti määritellyis-
7448: mään erityisrahastojen ja aiemmin tuettujen tut-        sä kysymyksissä. Myös kauppapoliittiset kysy-
7449:                                                                                                         83
7450: 
7451: mykset YK:ssa valmistellaan ja neuvotellaan ko-         tämisohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on taata
7452: mission avustuksella, mutta jäsenmaat hyväksy-          riittävän metsäalan koulutuksen tarjonta alueella.
7453: vät päätökset.                                          SADe-yhteistyössä on tuettu myös SADe-kon-
7454:                                                         sulttirahaston toimintaa sekä SADC-geenipank-
7455:    Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö.              kia.
7456: Kahdenvälinen apu tarjoaa mahdollisuuden suo-               Kertomusvuoden aikana on keskusteltu Suo-
7457: raan yhteistyöhön kehitysmaiden kanssa. Suo-            men tulevasta SADC-yhteistyöstä. Varsin yleisesti
7458: melle, jonka kehitysmaasuhteet ovat OECD-mai-           on esitetty mielipide, jonka mukaan Suomen
7459: den vertailussa hyvin vähäiset, tämä apumuoto           yhteistyön tulisi tulevaisuudessa kanavoitua
7460: on erityisen tärkeä. Se koskee kehitysmaasuhtei-        alueella kahdenvälisten ohjelmien kautta.
7461: den edistämistä niin poliittisten, taloudellisten,      SADC:n organisaationa tulisi rahoittaa toimintan-
7462: tieteellisten kuin kulttuurisuhteidenkin aloilla.       sa sen jäsenmaiden omin varoin. Myös muut
7463:    Kahdenvälisessä yhteistyössä Suomi hankkii           Pohjoismaat näyttäisivät olevan tällä kannalla.
7464: ne kokemukset, tiedot ja taidot, joihin toiminta        SADC-yhteistyön tulevaisuutta pohtimaan onkin
7465: YK:n kehitysjärjestöjen ja kansainvälisten rahoi-       asetettu työryhmä, joka jättää ehdotuksensa vuo-
7466: tuslaitosten hallintoelimissä perustuu, ja päinvas-     den 1995 aikana.
7467: toin. Ilman tätä vuorovaikutusta ei Suomella ole            Suomen Aasiaan suuntautuvan projektimuo-
7468: edellytyksiä hoitaa tehokkaasti tehtäviään mo-          toisen avun kohdemaat sijaitsevat lähinnä Kaak-
7469: nenvälisen avun sektorilla, jolla rahallinen tuki       kois-Aasiassa. Tärkeimmät toimintasektorit ovat
7470: on yksi yhteistyön osa-alue.                            viime vuosina olleet maa- ja metsätalous, kulje-
7471:    Alueellisten taloudellisten järjestelmien merki-     tus- ja liikenneyhteydet sekä sosiaali- ja terveys-
7472: tys kasvaa nopeasti, ei pelkästään Euroopassa ja        palvelut.
7473: Pohjois-Amerikassa, vaan myös kehittyvässä                  Hankkeiden toteutuksessa on pyritty noudat-
7474: maailmassa. Kahdenvälinen yhteistyö on hyö-             tamaan Suomen kehitysyhteistyöstrategian mu-
7475: dyllinen keino osallistua erilaisten alueellisten       kaisia periaatteita kestävän kehityksen edistämi-
7476: yhteistyöelinten toimintaan.                            seksi alueella ja kohdemaissa. Useimmissa hank-
7477:    Kehitysyhteistyön kohdemaiden määrä pysyi            keissa on pyritty tukemaan vastaanottajan omien
7478: kertomusvuonna entisellään, vaikka määrärahat           hallinnollisten ja teknisten voimavarojen kehittä-
7479: supistuivat. Useat avunsaajamaat toteuttavat pit-       mistä yhteistyössä alueellisten ja kansainvälisten
7480: käaikaisia talouden rakenteen sopeuttamisohjel-         järjestöjen tai rahoituslaitosten kanssa.
7481: mia, jotka vaativat huomattavaa ulkoista tukea.             Alueellisista hankkeista suurin on edelleen
7482: Suomi on osallistunut aktiivisesti näiden ohjel-        Aasian teknologisen instituutin (Asian Institute of
7483: mien tukemiseen. Erityistä huomiota on kiinni-          Technology, AIT) tukeminen. AIT:n kanssa jat-
7484: tetty siihen, että annettu tuki on oikeassa suh-        kuu nelivuotiseen puitesopimukseen perustuva
7485: teessa vastaanottajan mahdollisuuksiin ja kykyyn        yhteistyöohjelma. Siihen sisältyvät jo aiemmin
7486: hyödyntää täysimääräisesti saamaansa tukea.             aloitetut stipendiaattien tukeminen ja tuki kor-
7487: Kohdemaiden demokratiapyrkimyksiä on aktii-             kean teknologian osastolle sekä uutena osana
7488: visesti tuettu ja sitä kautta autettu avoimen yhteis-   sivuosaston perustaminen Vietnamiin.
7489: kunnan syntymistä ja luotu mahdollisuuksia hy-              Toinen organisaatio, jonka kanssa on jatkettu
7490: vän hallinnon kehittymiselle. Suomella on kah-          pitkäaikaista yhteistyötä, on Mekong-komitea.
7491: denvälistä kehitysyhteistyötä yli kymmenessä            Suomi solmi kertomusvuonna jokiliikenteen ta-
7492: maassa.                                                 loudelliseen kehittämiseen liittyvän jatkosopi-
7493:     Afrikassa kehitysyhteistyön kohdemaita ovat         muksen Mekong-joen hydrografisessa kartoitus-
7494: Mosambik, Namibia, Sambia, Tansania, Etiopia,           hankkeessa.
7495: Egypti ja Kenia. Aasiassa kohdemaita ovat Nepal,            Alueellisten yhteistyöhankkeiden lisäksi Suo-
7496: Vietnam, Sri Lanka ja Bangladesh sekä Latinalai-        mi on jatkanut tukeaan kansallisten metsävaro-
7497: sessa Amerikassa Nicaragua. Yhteistyö Sri Lan-          jen sekä taloudellisen että ekologisesti kestävän
7498: kan ja Bangladeshin kanssa päättyy, kun käyn-           käytön suunnittelulle Aasian eri maissa. Tärkeim-
7499: nissä olevat hankkeet saadaan päätökseen.               mät metsätaloushankkeet olivat kertomusvuon-
7500:     Eteläisessä Afrikassa varsinaisten kohdemai-        na Indonesian metsitys ja metsäntutkimushank-
7501: den lisäksi Suomi on tukenut tämän alueen ns.           keen V vaihe ja Thaimaan metsäsektorin kehittä-
7502: SADC-yhteistyötä ja muuta alueellista toimintaa.        mishanke sekä laaja ja pitkäaikainen Laosin met-
7503: Kertomusvuonna yhteistyötä jatkettiin pääosin           sähanke, jota ryhdyttiin toteuttamaan yhdessä
7504:  metsäsektorilla tukemalla metsäopistojen kehit-        Maailmanpankin ja Maailman ympäristörahaston
7505: 84
7506: 
7507: kanssa. Suomi tukee myös Kambodzan rauhan-              haleikkausten vuoksi. Suomi on pyrkinyt avus-
7508: suunnitelman tueksi laadittua maan jälleenra-           tustoimissaan keskittymään harvoille aloille ja
7509: kentamisohjelmaa. Ohjelmaa tuetaan osallistu-           muutamiin suurehkoihin projekteihin. Aiemmin
7510: malla kansainvälisten järjestöjen hankkeisiin eri       pääasiallinen yhteistyöalue oli kuljetusala ja vii-
7511: sektoreilla.                                            me vuosina vesihuolto.
7512:    Kehitysyhteistyömme painopiste Latinalaises-            Tarkastusajankohtana yhteistyö oli keskitetty
7513: sa Amerikassa on ollut Keski-Amerikassa ja eri-         yksinomaan Hanoin ja Haiphongin kaupunkien
7514: tyisesti Nicaraguassa. Suomen ensisijaisena ta-         vesihuoltohankkeisiin. Suomen osallistuminen
7515: voitteena on ollut tukea alueen rauhanprosessia         laajoihin investointihankkeisiin on ollut perustel-
7516: ja Keski-Amerikan maiden demokraattista kehi-           tua, koska Vietnamilla ei ollut mahdollisuuksia
7517: tystä. Saavutettu rauhantila on edelleen hauras, ja     saada ns. pehmeäehtoista lainaa kansainvälisiltä
7518: sen pysyvyyden ainoana edellytyksenä on de-             rahoituslaitoksilta. Vuonna 1993 tilanne muuttui,
7519: mokraattisten prosessien ja sosiaalisen kehityk-        lähinnä Yhdysvaltojen muuttuneen asenteen
7520: sen turvaaminen ja tukeminen myös ulkopuoli-            vuoksi, ja kansainväliset rahoituslaitokset aloitti-
7521: sin voimavaroin.                                        vat uudelleen luotonannon Vietnamille.
7522:    Keski-Amerikan alueellisista ohjelmista met-            Tämä muutos aiheuttaa olennaisen käänteen
7523: säohjelma on ollut tärkein yhteistyön kohde.            myös Suomen antamaan kehitysapuun. Inves-
7524: Rauhanprosessin edetessä ovat Keski-Amerikan            tointivaltaisista hankkeista voidaan kokonaan
7525: maiden hallitukset kiinnittäneet yhä enemmän            luopua ja keskittyä enemmän asiantuntija-
7526: huomiota ympäristön tilaan ja kansalaisten de-          apuun. Vietnamin koulutustaso on vielä alhai-
7527: mokraattiseen osallistumiseen. Tämä on luonut           nen, eikä maa itse kykene täysin suunnittele-
7528: suotuisan pohjan metsäohjelman jatkamiselle v.          maan eikä koordinoimaan tulevien ulkomaisten
7529: 1995 päättyvän I vaiheen jälkeen. Metsäohjelman         rahavirtojen tehokasta hyödyntämistä.
7530: perustana on metsätalouden kehittäminen osaksi             Maailmanpankki on jo esittänyt Suomelle
7531: maaseutuväestön taloutta ja osallistuvien mene-         asiantuntijapyynnön suunnitella ja valvoa suuren
7532: telmien juurruttaminen niin suunnitteluun kuin          rahoitushankkeensa, joka koskee maan pohjois-
7533: toteutukseenkin. Hankkeen myötävaikutuksella            osan kaupunkien vesienhuoltojärjestelmää, sekä
7534: on Keski-Amerikan maiden välinen yhteistyö              laatia kaikkia Vietnamin kaupunkeja koskevan
7535: metsäsektorilla edistynyt merkittävällä tavalla.        viemäri- ja sanitaatiosuunnitelman. Muita aloja,
7536:    Alueen meteorologiaprojekti on edennyt pää-          joista on neuvoteltu suomalaisten kanssa ovat
7537: tösvaiheeseen v. 1995. Sen avulla on merkittä-          mm. metsätalous, energia ja satamat. Täten uudet
7538: västi parannettu alueen säähavaintoverkostoa ja         sitoumusvaltuudet Vietnamille osoitetaan pää-
7539: näiden välisiä satelliitiyhteyksiä. Latinalaista        asiassa tekniseen asiantuntija-apuun vuosiksi
7540: Amerikkaa koskevien uusien suunnitelmien                1995-97.
7541: vuoksi hankkeen jatkosta on luovuttu. OAS:n                 Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön tä-
7542: kautta rahoitettu Trifinion ympäristöhankkeen 1         hän saakka kallein hanke on Pha Rungin telakka
7543: vaihe päättyi kertomusvuonna. Myönteisten tu-           Vietnamissa, jonka rahoitukseen on käytetty
7544: losten vahvistamiseksi päätettiin edelleen tukea        vuoden 1992 hinnoin yhteensä 438 Mmk. Kol-
7545: lyhyttä jatkovaihetta. Muissa maissa yksittäisistä      manneksi kallein hanke on Hanoin vesihuolto
7546: hankkeista jatkui Meksikon metsäprojekti.               Vietnamissa, jonka rahoitukseen on vastaavasti
7547:    Valtiontilintarkastajat ovat perehtyneet kehi-       käytetty 332 Mmk.
7548: tysyhteistyöhön kertomusvuonna Kaakkois-Aa-                Pha Rungin korjaustelakka. Telakan rakenta-
7549: siaan ja v. 1995 Tansaniaan, Keniaan, Etelä-            misesta sovittiin v. 1978, ja telakka on toiminut
7550: Afrikkaan ja Namibiaan tehdyillä tarkastusmat-          vuodesta 1984 lähtien. Suomen antama rahoitus
7551: koillaan. Seuraavassa esitetään tarkastusmatko-         hankkeelle päättyi v. 1991. Nyt korjaustelakka
7552: jen aikana tehtyjä havaintoja kehitysyhteistyölle       kykenee itsenäisesti ja kannattavasti hoitamaan
7553: asetetuista tavoitteista ja saavutetuista tuloksista.   yli puolet Vietnamin kauppalaivaston korjaustar-
7554:    V i e t n a m. Kehitysyhteistyötä Vietnamin          peesta. Alusten korjaaminen kotimaassa säästää
7555: kanssa on harjoitettu 1970-luvun puolivälistä           Vietnamille tärkeää ulkomaanvaluuttaa. Telakka
7556: saakka, ja tarkoituksena on, että maa säilyy            työllistää lähes 800 työntekijää. Uusia työntekijöi-
7557: jatkossakin Suomen kehitysyhteistyön ensisijai-         tä se saa telakan yhteydessä toimivasta ammatti-
7558: sena kohdemaana. Suomen maksatukset Vietna-             koulusta, joka antaa myös jatkokoulutusta. Viet-
7559: mille olivat 50 Mmk vuosittain, mutta putosivat         namin talouden uudistuspolitiikan ansiosta te-
7560: pari vuotta sitten 30 Mmkaan yleisten määrära-          lakka on ollut yhä itsenäisempi tuotannollaan ja
7561:                                                                                                          85
7562: 
7563: taloudellaan vuoden 1989 alusta lähtien. Kan-            set toivovat lisääntyvää yhteistyötä kaupan kehit-
7564: sainvälinen arvio telakasta osoittaa, että se kyke-      tämiseksi. Suomen vienti Vietnamiin ylitti kehi-
7565: nee toimimaan kannattavana liikeyrityksenä.              tysyhteistyön maksatukset ensimmäisen kerran
7566:     Hanoin vesihuoltohanke. Suomi on tukenut             vasta v. 1993.
7567: Hanoin vesihuoltohanketta vuodesta 1985 läh-                 Suomen kehitysyhteistyön tulevaisuudesta
7568: tien. Suomen rahoitus hankkeelle on 11 vuoden            Vietnamissa voidaan todeta, että vesihuolto-
7569: aikana ollut yhteensä 376 Mmk. Vietnamin ar-             hankkeisiin tarvittavan rahoituksen vähetessä lä-
7570: vioitu osuus on 94 Mmk. Hankkeen suomalainen             hivuosina yhteistyötä on mahdollisuus laajentaa
7571: rahoitus päättyy v. 1995.                                muille aloille. Tarkoituksena on valita hankkeita
7572:     Projektin alussa Hanoin kaupungin vesihuolto         erityisesti sosiaalialalta ja ympäristönsuojelusta.
7573: oli surkeassa tilassa, samoissa putkissa virtasivat      Nämä alat ovat jäämässä voimakkaasti kasvavan
7574: paikka paikoin sekä puhdas vesi että jätevesi, ja        ulkomaisen rahoituksen ulkopuolelle. Samalla
7575: vesilaitosten laitteet olivat romutettavassa kun-        on kuitenkin tarkoitus kehittää myös uusia apu-
7576: nossa. Kaupungin vesihuollon yleissuunnitelma            muotoja, lähinnä pehmeää luottorahoitusta, in-
7577: laadittiin ja alueen pohjavesivarat kartoitettiin.       vestointihankkeiden rahoitukseen.
7578: Tavoitteeksi asetettiin noin miljoonan asukkaan              K i i n a. Suomen ja Kiinan välinen kehitysyh-
7579: vesihuollon saattaminen kuntoon. Neljä tärkein-          teistyö on nopeasti lisääntynyt. Näin siitäkin
7580: tä vesilaitosta saneerattiin ja kaksi uutta raken-       huolimatta, että Kiina ei kuulu Suomen kehitys-
7581: nettiin.                                                 yhteistyön ensisijaisiin kohdemaihin, eikä sille
7582:      Hankkeen toisessa vaiheessa (v. 1988--90)           ole vahvistettu määrärahakehystä. Viime vuosina
7583: jatkettiin teknisen systeemin kehittämistä, mutta        Kiinasta on kuitenkin tullut kehitysavun maksa-
7584: samalla alettiin panostaa sekä koulutukseen että         tusten suhteen Suomen kehitysavun suurimpia
7585:  institutionaaliseen kehittämiseen.                      vastaanottajia. Kun maksatukset v. 1989 olivat
7586:      Parhaillaan käynnissä olevan kolmannen vai-         15,2 Mmk, olivat ne v. 1990 jo 61,4 Mmk ja v.
7587:  heen (v. 1991-95) toiminnan painopisteinä ovat          1991 yhteensä 51,2 Mmk. Syynä tähän on ollut
7588: vesiyhtiön toiminnan tehokkuus ja kannatta-              korkotukiluottojen voimakas kasvu. Vuonna
7589:  vuus, henkilökunnan koulutus, kuluttajien kou-          1991 korkotuen osuus kaikista maksatuksista oli
7590:  lutus ja huomioon ottaminen, vesivarojen riittä-        28,1 Mmk ja v. 1992 yhteensä 45,7 Mmk. Kerto-
7591:  vyys ja ympäristökysymykset, hukkakulutuksen            musvuonna korkotukea maksettiin 52,5 Mmk.
7592:  vähentäminen sekä tehtyjen investointien tur-               Kiinan osuus kaikista Suomen myöntämistä
7593:  vaaminen ja vesiverkoston kunnossapito enna-            korkotukiluotoista on yli 40 %, mikä tekee siitä
7594:  kolta.                                                  selvästi suurimman yksittäisen luotonsaajan.
7595:      Haiphongin vesihuoltohanke. Haiphongin              Vientiluotan ja Kiinan viranomaisten välillä on
7596:  kaupungissa aloitettiin v. 1990 vesihuoltohanke,        allekirjoitettu vuoden 1994 tammikuun loppuun
7597:  jonka alussa laadittiin kokonaissuunnitelma.            mennessä 52 korkotukiluottoa yhteisarvoltaan
7598:  Vuoden 1993 huhtikuussa siirryttiin toiseen vai-        1,4 mrd. mk. Ensimmäinen sopimus allekirjoitet-
7599:  heeseen, jossa tuetaan vesihuollosta vastaavien         tiin kesäkuussa 1988. Korkotukiluotot muodos-
7600:  instituutioiden kehittämistä ja jakeluverkoston         tanevat vastaisuudessakin käyttökelpoisen väli-
7601:  sekä vedenkäsittelylaitosten korjaamista ja uusi-       neen Suomen ja Kiinan välisessä kehitysyhteis-
7602:  mista. Suomen kustannusosuuden on arvioitu v.           työssä, vaikka niihin on viime aikoina kohdistu-
7603:  1990-96 olevan yhteensä 58 Mmk. Maailman-               nutkin voimakasta arvostelua.
7604:  pankin yhteisrahoitusjärjestelyyn on tarkoitus              Lahja-avulla Suomi on tukenut Tianjinin mei-
7605:  siirtyä Hanoin vesihuoltoprojektin tavoin               jerikoulutusta ja järjestänyt meijerikursseja sekä
7606:  V. 1996.                                                Suomessa että Kiinassa. Molemmat toiminnot
7607:      Suomen ja Vietnamin taloussuhteet ovat vuo-         päättyivät v. 1992. Kehitysyhteistyöosasto ei aio
7608:  teen 1992 saakka pemstuneet miltei yksinomaan           aloittaa uusia kahdenvälisiä hankkeita Kiinan
7609:   kehitysyhteistyöhön. Vietnamilaiset arvostavat         kanssa.
7610:   Suomen antamaa pitkäaikaista kehitysapua. Eri-             Kehitysyhteistyön tavoitteiden mukaisesti ker-
7611:   tyisesti he korostavat sitä, että apua on saatu        tomusvuoden huhtikuussa vieraili Kiinassa Fin-
7612:   Suomelta vaikeina aikoina, jolloin ystäviä oli         nidan toimeksiannosta työryhmä, jonka tehtävä-
7613:   harvassa. Näin syntynyt kuva Suomesta on               nä oli selvittää sekaluottohankkeiden suuntaami-
7614:   myönteinen: Suomalaiset ovat luotettavia ja asi-       nen siten, että niillä voitaisiin tasapainoisesti
7615:   antuntevia. Suomalainen teknologia on korkea-          kattaa kehitysyhteistyölle asetetut tavoitteet.
7616:   tasoista ja nykyaikaista. Näistä syistä vietnamilai-   Tämä parantaa edustuston asemaa kehitysyhteis-
7617: 86
7618: 
7619: työhankkeiden valmistelussa ja valvonnassa.               parantunut. Tansanian viranomaiset pitävät Suo-
7620: Edustusto pitää yhteyksiä Kiinan ja UNDP:n vir-           men avun laatua melko korkeana. Tansaniassa
7621: kamiehiin ja voi tarvittaessa hankkia tietoa suun-        käynnissä olevat poliittiset ja taloudelliset uudis-
7622: nitelmista ja näkemyksistä.                               tukset luonevat aiempaa paremmat edellytykset
7623:    T a n s a n i a. Kehitysapu on ollut ja on             tulokselliselle yhteistyölle, joten Tansania on
7624: edelleenkin Tansanialie elintärkeää. Vuosien              Suomen tärkeimpiä kohdemaita lähivuosinakin.
7625: myötä ulkoisen avun osuus Tansanian brutto-               Arviointi suosittaa, että tulevan ohjelman yleista-
7626: kansantuotteesta on kasvanut ja riippuvuus                voitteena tulisi olla Tansanian omien rakenneso-
7627: avusta lisääntynyt. Samalla avunantajat ovat pit-         peutumispyrkimysten tukeminen ja esittää pää-
7628: källe määritelleet Tansanian talouden suuntavii-          kohteeksi maaseudun kehittämistä. Kehitysyh-
7629: voja ja ottaneet vastuulleen rahoituksen lisäksi          teistyöosaston mukaan Tansanian tulee kuiten-
7630: toimintoja ja päätöksiä, jotka olisivat kuuluneet         kin selvittää akuutit ongelmat valtion budjetin
7631: Tansanialie itselleen.                                    suunnittelussa ja toteutuksessa ennen kuin uusia
7632:    Tansania oli Suomen ensimmäinen kehitysyh-             hankkeita käynnistetään.
7633: teistyökumppani ja on 1960-luvulta lähtien pysy-             Suomi tukee Tansanian pyrkimyksiä köyhyy-
7634: nyt Suomen suurimpana kohdemaana.                         den vähentämiseksi. Tavoitteena on nopeuttaa
7635:    Suomen apu Tansanialie oli v. 1972-1993 2,2            maan talouskasvua ja parantaa valtion edellytyk-
7636: mrd. mk. Vuoden 1995 maksatukset arvioidaan               siä hyödyntää kestävällä tavalla maan omia re-
7637: n. 60 Mmk:ksi. Pitkään jatkuneen kehitysyhteis-           sursseja ja ohjata niitä köyhimpien kansalaisten
7638: työn ansiosta Suomen ja Tansanian väliset suh-            peruspalvelujen turvaamiseen. Ohjelma-avulla
7639: teet ovat erinomaiset ja kansalaisten yhteistyö           tuetaan Tansanian omia, avunantajien yhteisesti
7640: ulottuu monille eri aloille kansalaisjärjestöjen          tukemia kehitysohjelmia. Suomen ohjelma-apu
7641: kehitysyhteistyön ansiosta.                               kohdistetaan esim. jonkin sektoriohjelman osan
7642:    Keväällä 1995 valmistunut Suomen Tansani-              rahoittamiseen tai ohjelman valmisteluun niiltä
7643: aan tekemää kehitysyhteistyötä koskeva evalu-             osin, kuin Suomen asiantuntemusta ym. resurs-
7644: aatio kattaa kolmekymmentä vuotta Suomen                  seja halutaan tai niitä on käytettävissä ja ohjel-
7645: kehitysyhteistyön historiaa. Kehitysyhteistyö ei          mien periaatteet ja toteutustapa täyttävät asetetut
7646: ole kaikilta osin täyttänyt sille asetettuja tavoittei-   ehdot.
7647: ta. Pahoja epäonnistumisiakin on sattunut. Suu-              Suomi on rahoittanut mm. metsäsektorin toi-
7648: rimmat virheet tehtiin 1970-luvun puolivälin ja           mintaohjelman valmistelua ja toteutusta. Pääosa
7649: 1980-luvun puolivälin välisenä aikana pääoma-             Suomen tuesta kanavoidaan nykyisin luonnon-
7650: valtaisissa teollisuushankkeissa. Esimerkkeinä            varojen hoitoon, omaehtoiseen yhteisöjen ja yk-
7651: epäonnistuneista hankkeista evaluaatioraportis-           silöiden osallistumista kannustavaan maaseutu-
7652: sa on mainittu mm. Mingjingun fosfaattikaivos,            kehitykseen ja maaseudun perusrakenteiden,
7653: Sikh Saw Millsin sahalaitos ja traktoritehdas TRA-        esim. tiestön, parantamiseen sekä yksityisen tuo-
7654: MA, onnistuneista taas mm. Uyolen maatalous-              tannon ja yritystoiminnan perusedellytysten luo-
7655: keskus, Dar es Salaamin satamahanke ja Sansiba-           mista koskeviin kahdenvälisiin hankkeisiin.
7656: rin metsähanke. Osittain syynä epäonnistumisiin           Myös demokratiakehitystä ja oman kulttuuripe-
7657: olivat virheet hankevalinnoissa ja puutteet suun-         rinnön säilyttämistä tuetaan.
7658: nittelussa, osittain Tansanian suunnitelmatalous,            Kahdenvälisten hankkeiden valmistelu- ja to-
7659: joka ei ollut otollinen yritystoiminnan kannalta.         teutusvastuu on Tansanialla. Hankkeen luonteen
7660: Oman yrittämisen ja yrittäjyyden puute sekä               mukaan käytetään osallistuvia suunnittelu- ja
7661: liiketaloudellisen kannattavuuden vaateen lai-            toteutusmenetelrniä. Instituutioiden kehitys ja
7662: minlyönti olivat syitä heikkoon kehitykseen ja            koulutus liittyvät läheisesti kaikkiin hankkeisiin.
7663: tuloksettomuuteen.                                        Tukikohteiden tulee olla Tansanian omissa kehi-
7664:     Suomen kehitysavun tuloksellisuus ei evalu-           tyssuunnitelmissa ja sen on ohjattava niihin myös
7665: aatioraportin mukaan eroa muiden avunantajien             omia resurssejaan.
7666: omaa apuaan koskevasta tuloksellisuuden arvi-                Suomen ja Tansanian yhteistyöohjelma on
7667: oinnista. Hollannin ja Ruotsin laajat selvitykset         tarkoitus pitää rajattuna, tarkoin harkittuna koko-
7668: kertovat lähes samaa näiden maiden avun tehok-            naisuutena, jossa keskitytään muutamaan suu-
7669: kuudesta ja vaikutuksista.                                rehkoon hankkeeseen. Kehitysyhteistyöosaston
7670:     Molemmat yhteistyöosapuolet ovat oppineet             mukaan ei ole tarkoituksenmukaista levittää ke-
7671: tehdyistä virheistä, minkä vuoksi 1980-luvun              hitysapuamme pieniin, vaikeasti seurattaviin
7672: puolivälin jälkeen kehitysyhteistyön laatu on             kohteisiin sen perusteella, että profiloituisimme
7673:                                                                                                                         87
7674: 
7675: näin paremmin avunantajana. Kansalaisjärjestö-                           Toteutuksesta on Suomen puolelta vastannut
7676: toiminta on Tansaniassa vilkasta ja itsenäistä eikä                  tielaitos, joka on käyttänyt Suunnittelukeskus
7677: vaadi edustustolta merkittävää työpanosta.                           Oy:tä konsulttinaan. Enimmillään hankkeessa on
7678:    Kehitysyhteistyöohjelmamme perustuu tietoi-                       työskennellyt 14 suomalaista asiantuntijaa. Kont-
7679: sesti entistä selkeämpään tansanialaisten vas-                       titerminaalihankkeen lisäksi suomalaiset ovat
7680: tuunottoon ohjelmien ja hankkeiden suunnit-                          vastanneet Ruotsin kehitysyhteistyöviraston
7681: telusta ja toteuttamisesta. Käytännnössä edus-                       SIDA:n rahoittaman osaprojektin (Conventional
7682: tuston virkamiehet eivät juuri osallistu kehitys-                    Port Project) hallinnoinnista. Projektin vastaava-
7683: yhteistyön toteutukseen hankkeittain vaan lä-                        na tansanialaisena toteuttajana on ollut Tanzania
7684: hinnä ohjaus- ja seurantaelinten toimintaan sekä                     Harbours Authority (THA). Hankkeen välittömi-
7685: hankkeiden raportteihin perustuvaan seuran-                          nä tavoitteina on ollut:
7686: taan.                                                                   - tehostaa sataman toimintaa ja nostaa sen
7687:    Suomen kehitysyhteistyön keskeisimmät                             kapasiteetti 120 000 konttiin vuodessa
7688: hankkeet Tansaniassa viime vuosina ovat olleet                          - kouluttaa paikallinen henkilöstö itsenäi-
7689: seuraavat:                                                           sesti vastaamaan sataman toiminnoista
7690:                                                                          - parantaa sataman koneiden kunnossapi-
7691: Hanke                                           Kesto       Suomen   toa ja huoltoa.
7692:                                                              osuus       Hankkeen keskeisiä tuloksia ovat:
7693:                                                              Mmk
7694: Maaseudun kehittämisohjelma,                                            - tehokas ja itsenäisesti toimiva kanttitermi-
7695:    II vaihe..................................... 1994-98      63,0   naali
7696: Itä-Usambran luonnonmetsien                                             - toimiva korjauspaja
7697:    suojelu...................................... 1990-94      11,5      - dieselvoimalaitos, joka takaa sähkön jat-
7698: Sansibarin metsätalouden kehittä-                                    kuvan saannin
7699:    minen ...................................... . 1989-95     20,5      - itsenäisesti toimiva ja vakavarainen sata-
7700: Metsäalan kehittäminen ............ . 1991-94                  6,0   maviranomainen
7701: Panganin voimalaitos ................ . 1991-95              187,0      - koulutettu ja motivoitunut paikallinen
7702: Dar es Salaamin satama, II vaihe 1990-95                      58,5   henkilöstö.
7703: Pääteiden kunnossapito ............ . 1990-94                 24,9       Tavaraliikenne       on     kyetty     nostamaan
7704: Sansibarin vesihuolto, 1 vaihe ... . 1991-95                  50,0   60 OOO:sta 100 OOO:een konttiin vuodessa. Sata-
7705: Sansibarin maankäytön ja ympä-                                       maan mahtuu kaikkiaan 560 kanttia. Kanttien
7706:    ristönsuojelun kehittänen ...... . 1991-95                 16,2   seisonta-aika on kolmisen viikkoa mm. sen
7707:                                                                      vuoksi, että lisenssi- ja tullausjärjestelmät eivät
7708:                                                                      toimi tehokkaasti.
7709:    Tarkastusmatkan aikana valtiontilintarkastajat                        Koko satamassa on 8 000 työntekijää, joista
7710: perehtyivät erityisesti Dar es Salaamin sata-                        kanttisatamassa 800. Sataman kautta viedään
7711: mahankkeeseen sekä Sansibarin vesihuolto-,                           mm. Sambiasta kuparia ja Tansaniasta kahvia.
7712: metsä-, maankäyttö-ja ympäristöhankkeisiin.                          Tazara-rata lähtee satamasta ja palvelee sisämai-
7713:    Dar es Salaamin satamahankkeen II vaihe.                          ta. Satamaa ollaan muuttamassa liiketaloudelli-
7714: Satamalla on tärkeä merkitys paitsi Tansanialie                      seksi, jolloin konttisatamasta tulisi yksi tulosyk-
7715: myöskin niille lähialueen naapurivaltioille, joilla                  sikkö.
7716: ei ole omaa rannikkoa. Tämän vuoksi Tansanian                            Sansibarin metsä-, ympäristö- ja vesihuolto-
7717: hallitus on pitänyt erittäin tärkeänä maansa sata-                   hankkeet. Tämän vuosikymmenen alkupuolis-
7718: mien ja ennen kaikkea pääkaupungin sataman                           kon aikana Sansibarille myönnetyillä n. 100
7719: laajentamista ja toiminnan tehostamista.                             Mmk:n kehitysyhteistyövaroilla turvataan teori-
7720:    Dar es Salaamin satamahankkeen II vaiheen                         assa kaikkien kaupunkien talousveden puhtaus
7721: avulla on pyritty parantamaan Tansanian ja ym-                       ja saanti sekä luodaan saarelle uudet maanomis-
7722: päröivien valtioiden kuljetusmahdollisuuksia.                        tuslait ja -hallinto. Tarkoitus on siirtyä yksityiseen
7723: Useat valtiot, niiden joukossa kaikki Pohjois-                       maanomistustukseen ja markkinatalouteen. Li-
7724: maat, ovat avustaneet Tansaniaa Dar es Salaamin                      säksi maalle laaditaan ympäristöhallinto ja -poli-
7725: sataman toiminnan nykyaikaistamisessa. Maail-                        tiikka sekä luodaan suojeluun perustuva mutta
7726: manpankki on myöntänyt hanketta varten 27                            myös pientilallisille ansiotuloja tuova metsä-
7727: milj. USD:n suuruisen lainan. Suomen osuus                           talous.
7728: hankkeen kustannuksista on ollut 58,5 Mmk.                              Jo v. 1980 alkanut metsityshanke on viime
7729: Koko satamahankkeen arvo on n. 230 milj. USD.                        vuosina käynyt läpi huomattavia muutoksia.
7730: 88
7731: 
7732: Hanke pyrki alkuun tuottamaan metsittämällä           kaudelle rahoitusta, jota tarvittaisiin n. 2 Mmk
7733: raaka-ainetta metsäteollisuudelle, mutta nyt tilal-   toimintojen ylläpitämiseksi.
7734: le ovat tulleet kylämetsätalous, luonnonsuojelu,         Hankkeista ehkä vaikein on Sansibarin maan-
7735: paikallisen metsähallinnon kohentaminen ja            käytön ja ympäristönsuojelun suunnittelu- ja ke-
7736: pienviljelijöiden, varsinkin naisryhmien, tukemi-     hittämishanke, jota hallinnai maanmittaushalli-
7737: nen. Metsäohjelma kuuluu niihin harvoihin pro-        tus. Se on puolestaan palkannut käytännön to-
7738: jekteihin, joita Tansanian hankkeita koskevassa       teuttajaksi Land Information Systems -konsultti-
7739: evaluaatiossa luonnehditaan poikkeuksellisiksi,       yhtiön (LIS). Hankkeen tavoitteena on maan-
7740: koska sen on todettu suoraan lieventävän köy-         omistuksen vakauttaminen.
7741: hyyttä.                                                  Afrososialismin aikana kookos- ja neilikka-
7742:    Kyläläiset ovat aktiivisesti osallistuneet hank-   plantaasit kansallistettiin ja jaettiin tällöin maa-
7743: keisiin. Hankkeiden piirissä toimii jo noin sata      työläisille pienpalstoina vuokramaaksi, jota ei
7744: kylämetsätaloutta ja taimiviljelyä harjoittavaa ky-   voinut jakaa, myydä tai periä. Ihmiset ovat koke-
7745: lää. Naisryhmät ovat keskeinen voimavara.             neet maanomistuksen tilapäiseksi asiaksi. Palsto-
7746:    Metsäohjelma päättyy v. 1997. Se on silloin        ja on ryöstöviljelty tai hoidettu tehottomasti, kos-
7747: tullut maksamaan tällä vuosikymmenellä n. 30          ka omaisuudella ei ole ollut arvoa. Nyt kun maa
7748: Mmk. Tansania-evaluaatio arvostelee liian aikais-     yksityistetään, sille palautuu arvo, mutta maare-
7749: ta lopettamispäätöstä, joka uhkaa lopputulosta.       kisterit ovat epäselvät ja palstarajat sekaisin.
7750: Sansibarilla ei näytä olevan varoja ylläpitää vielä   Hankkeen valvojan LIS:n konsultin mukaan on
7751: toimintoja. Saadun selvityksen mukaan, mikäli         pystyttävä valvomaan, että arvonpalautus tapah-
7752: kehitysyhteistyövaroja ei olisi leikattu, hanketta    tuu tasapuolisesti ja hallitusti.
7753: tuskin vielä katkaistaisiin.                             Hankkeen tuloksena on jo laadittu koko saa-
7754:    Vuonna 1991 alkaneen laajan vesihankkeen           rivaltion kattava seutukaava sekä yhä tärkeäm-
7755: tavoitteena on turvata riittävän ja hyvänlaatuisen    mäksi tulolähteeksi kasvaneelle turistiteollisuu-
7756: talousveden saaminen kaupunkien asukkaille            delle osa-aluesuunnitelmat Muita uudistuksia
7757: vuosikymmeniksi. Edulliset kustannukset, ym-          ovat olleet maakaupan valvonta, maanomistus-
7758: päristöystävällisyys ja veden kestävä käyttö ovat     suhdelaki ja maaoikeuksien luominen. Samalla
7759: hankkeen tärkeimmät kriteerit. Sansibarin kau-        on perustettu ympäristöosasto Sansibariin ja alet-
7760: pungissa asuu 250 000 ja Pemban kolmessa              tu laatia ympäristöpolitiikkaa. Vuonna 1991 alka-
7761: kaupungissa 60 000 asukasta. Hankkeen piirissä        neen ja tämän vuoden lopussa päättyvän ykkös-
7762: on suoraan kaksi viidesosaa koko saarivaltion         vaiheen kustannukset ovat n. 20,5 Mmk. Kaikki
7763: asukasmäärästä.                                       on yhä kesken, mutta toisesta vaiheesta ei ole
7764:    Viiden vuoden tulokset ovat toistaiseksi hyvät.    vielä varmuutta. On arvioitu, että hanke vaatii
7765: Vesilaitosjärjestelmä on uusittu. Vuotojen korjaa-    ainakin kymmenen vuotta, jotta tavoitteet saavu-
7766: misen ja verkoston uusimisen ansiosta vettä saa-      tetaan hallitusti.
7767: vat nyt kymmenet tuhannet uudet kuluttajat.              K e n i a. Suomen ja Kenian välisen kehi-
7768: Vedenottamojen kunnostus ja rakentaminen              tysyhteistyön käynnisti yhteispohjoismainen
7769: ovat lisänneet kaupunkeihin pumpattua vesi-           osuustoimintahanke v. 1967. Ensimmäinen yh-
7770: määrää 60-130 o/o:lla. Vesilaitos pystyy myös         teistyön kehyssopimus solmittiin v. 1975 ja
7771: paremmin valvomaan asiakkaitaan ja katkomaan          nykyinen sopimus v. 1988. Suomen kahdenvä-
7772: luvattomia liittymiä.                                 linen kehitysyhteistyö Kenian kanssa alkoi v.
7773:    Vesilaitosten toimintaedellytykset paranevat       1980, jonka jälkeen Kenia on luettu Suomen
7774: yhä, kun kotitaloudet joutuvat pian taas maksa-       kehitysavun ensisijaisiin kohdemaihin. Apum-
7775: maan vedestään. Uudistus ei kuitenkaan toteudu        me on painottunut suuruusjärjestyksessä seu-
7776: ennen kuin Tansanian ensimmäiset monipuolue-          raaville aloille: vesihuolto, maatalous, terveys,
7777: vaalit on lokakuussa 1995 käyty.                      energia ja metsätalous. Myös nykyinen ohjel-
7778:    Hankkeen 56 Mmk maksanut ensimmäinen               mamme koostuu näistä energia-alaa lukuun
7779: vaihe päättyi vuoden 1995 heinäkuussa. Sen            ottamatta. Alueellisesti apumme on painottu-
7780: jatkamisesta vuoteen 1997 tai 1998 on periaat-        nut Länsi-Keniaan.
7781: teessa päätetty. Lopullista varmuutta asiasta ei         Kehitysapumme pääpaino on ollut maaseutu-
7782: ole, koska Sansibar ei ennen tärkeitä vaaleja ole     kehityksessä. Kestävään kehitykseen pyrittäessä
7783: laatinut hankeasiakirjaa valmiiksi. Nyt ensimmäi-     on hankkeissa korostettu kohdeyhteisöjen mer-
7784: sen ja toisen vaiheen välille jää ainakin noin        kitystä toimintojen suunnittelussa ja toteutukses-
7785: puolen vuoden tauko. Suomi ei anna ylimeno-           sa sekä kustannusten jaossa. Olemme tukeneet
7786:                                                                                                              89
7787: 
7788: myös kertomusvuonna valmistuneen Kenian                  ennallaan keskittyen maaseutukehitykseen ja
7789: metsäyleissuunnitelman laadintaa.                        metsäyleissuunnitelman toteutukseen. Olennais-
7790:     Hankeapumme maksatusten vuosittainen                 ta on toistaiseksi saavutettujen hyvien tulosten
7791: määrä on vähentynyt noin viidenteen osaan vuo-           varmistaminen ja niiden hyödyntäminen edel-
7792: desta 1991 (128 Mmk) vuoteen 1994 (25 Mmk).              leen. Tukea aiotaan lisäksi suunnata väestöohjel-
7793: Tämä on hoidettu lähinnä hankkeiden kokoa                maan, demokratiakehitykseen ja mahdollisesti
7794: supistamalla ja toimintoja priorisoimalla. Hanke-        ympäristönsuojeluun.
7795: avun lisäksi tukea kanavoidaan kansalaisjärjestö-           N a m i b i a. Namibian itsenäistyttyä v. 1990
7796: jen kautta (n. 3 Mmk vuodessa), annetaan korko-          sovittiin myös ensimmäisistä Suomen kehitysyh-
7797: tukea (2-3 Mmk vuodessa) ja humanitaarista               teistyökohteista maassa. Yhteistyön kohteiksi
7798: apua lähinnä somalipakolaisille (n. 5 Mmk v.             valittiin metsätalous, opetus, terveydenhuolto
7799: 1994). Kahdenvälisen apumme kokonaissitou-               sekä vesihuolto ja sanitaatio. Lisäksi sovittiin
7800: mukset olivat tarkastusajankohtana 81 Mmk.               lyhytaikaisesta budjettituesta ylimenokaudeksi
7801:     Kenian kehityksen tämän hetken pääongel-             sekä tuesta geologisten peruskarttojen valmis-
7802: mat ovat talouden hidas kasvu ja siihen liittyvä         tukseen. Niukkojen määrärahojen vuoksi yhteis-
7803: laaja-alainen köyhyys, luonnonvarojen ylikäyttö,         työtä ei käynnistetty opetusalalla.
7804: väestönkasvu sekä huonosti toimiva demokratia.              Kehitysyhteistyöhankkeiden käynnistäminen
7805: Suomen apu tukee maan omaa kehitysprosessia,             oli kiireinen tehtävä, jota haittasi Namibian oman
7806: jolla näihin ongelmiin pureudutaan. Eri arvioi-          hallinnon samanaikainen luominen. Hallinnon
7807: den mukaan nykyistä apuamme voidaan pitää                suorituskyky ja ammattitaito olivat varsin rajalli-
7808: tuloksellisena ja kestävään kehitykseen johtava-         set. Tilanne on kuitenkin ajan kuluessa parantu-
7809: na. Esimerkkinä voidaan mainita Länsi-Kenian             nut. Namibia pyrkii täyttämään velvoitteensa
7810: vesihuoltohanke, jossa maaseudulle rakennetut            hankkeiden osalta hyvin.
7811: kaivot toimivat lähes moitteettomasti ja turvaavat          Vaikeasta alusta huolimatta jotkut lähiaikoina
7812: asukkaiden vedensaannin.                                 päättyvät hankkeet ovat lähetystön mukaan var-
7813:     Merkittäviä ongelmia ei tällä hetkellä hanketo-      sin onnistuneita. Esimerkiksi vesihuolto- ja sani-
7814: teutuksessa esiinny. Vaikeuksista voidaan kui-           taatiohankkeet sekä Engelan integroitu tervey-
7815:  tenkin mainita Kenian hankkeisiimme ohjaaman            denhuoltohanke ovat keväällä 1995 valmistunei-
7816:  paikallisrahoituksen niukkuus. Tämä johtuu en-          den väliaikaisraporttien mukaan onnistuneet hy-
7817:  sisijaisesti maan omista budjettivaikeuksista. Val-     vin. Tarkastusmatkansa aikana valtiontilintarkas-
7818:  tion juoksevista menoista n. 40 % menee koti-           tajat perehtyivät erityisesti Engela-projektiin.
7819:  maisen velan hoitomenoihin. Kehitysbudjettiin               Kehitysyhteistyö jatkuu ja siinä keskitytään
7820:  jää liian vähän varoja. Kenia pyrkii kuitenkin          yhä harvemmille toimialoille, jotka ovat priori-
7821:  parantamaan tilannetta kehityshankkeita priori-         soituja myös maan ensimmäisessä viisivuotisessa
7822:  soimalla ja niiden määrää karsimalla.                   kehityssuunnitelmassa. Seuraavassa kehitys-
7823:     Keniaa varten laaditaan parhaillaan maastrate-       apumme maksatukset v. 1990--94 ja arviot vuo-
7824:  giaa, jonka luonnos on jo valmis. Tämän hetken          siksi 1995--98:
7825:  arvion mukaan tukemme perusrakenne säilyy
7826: 
7827:    1990       1991          1992         1993          1994        1995       1996        1997        1998
7828:                                                    Mmk
7829:    24,7       70,9          43,6         45,5          48,4        38,0       23,2        15,9        12,1
7830: 
7831:    Suurlähetystön henkilöstöön on edustuston             kyky hoitaa valtion talous sellaiseksi, että kaupal-
7832: perustamisesta alkaen kuulunut kehitysyhteis-            lisille suhteille perustuva yhteistyö tekee lahja-
7833: työvirkamies. Suurlähetystölie on delegoitu run-         avun tarpeettomaksi.
7834: saasti toimivaltaa hanketasolla, koska namibia-              Engelan alueen integroitu terveysprojekti. Pro-
7835: laiset hoitavat hankkeita varsin itsenäisesti suo-       jekti on Namibian ja Suomen välisen kehitysyh-
7836: malaisten tukiessa niitä. Tulevaisuudessa toimi-         teistyön suurimpia kohteita (Suomen osuus n.
7837: van yhteistyön edellytyksiä ovat mm. molempien           100 Mmk). Se jatkaa osaltaan Namibian ja Suo-
7838: maiden poliittinen tahto ohjata varoja yhteisesti        men välistä, luterilaisten kirkkojemme ylläpitä-
7839: rahoitettaviin hankkeisiin, yhteiskuntarauha, toi-       mää, vuosikymmeniä kestänyttä yhteistyötä ter-
7840: miva ja kehittyvä demokratia sekä Namibian               veydenhuollon alueella tarkoituksenaan Ambo-
7841: 
7842:  12 350889R
7843: 90
7844: 
7845: maan väestön olojen parantaminen. Hankkeessa          sesti ja aktiivisessa vuorovaikutuksessa yhteis-
7846: on erityisesti painotettu heikoimpien väestönosi-     työmaiden kanssa. Teollista kehitysyhteistyötä
7847: en auttamista.                                        sitovat kehitysyhteistyön yleiset tavoitteet.
7848:    Projekti toimii täysin Namibian sosiaali- ja          Teollisen kehitysyhteistyön yhtenä kanavana
7849: terveysministeriön normaalin hallinnon yhtey-         toimii Finnfund, jonka rahoituspalvelujen kysyn-
7850: dessä. Tarkoituksena on tukea niitä painopiste-       tä on jatkunut vilkkaana. Kertomusvuoden aika-
7851: aloja, jotka terveydenhuollon direktoraatti ja sii-   na Finnfundille esitetiin yli 80 hankeideaa. Ra-
7852: hen kuuluvat kunnat määrittelevät vuosittaisissa      hoituspäätöksiä tehtiin 21, yhteisarvoltaan 142
7853: työsuunnitelmissaan.                                  Mmk. Tästä 46 Mmk on oman pääoman ehtoisia
7854:    Projektin tärkeimmät tehtävät ovat olleet:         sijoituksia ja 96 Mmk lainarahoitusta. Maksatok-
7855:    - uuden, terveysindikaattoreihin perustuvan        sia oli yhteensä 89 Mmk, joista osakepääomasi-
7856: suunnittelujärjestelmän käyttöönoton tukeminen        joitusten osuus oli 36 Mmk ja lainojen osuus 53
7857: terveydenhuollon eri tasoilla                         Mmk. Kertomusvuoden lopussa oli käsiteltävänä
7858:    - lääke- ja tarvikejakelun kehittämisen tuke-      n. 70 aktiivista hankealoitetta. Finnfundilla oli
7859: minen                                                 voimassa 85 investointipäätöstä 31 maassa. Näi-
7860:    - henkilöstösuunnittelun ja terveydenhuol-         den päätösten yhteisarvo on 784,3 Mmk, josta
7861: lon eri henkilöstöryhmien koulutuksen tukemi-         osakepääomasijoituksia on 28 o/o ja lainoja 72 o/o.
7862: nen                                                      Finnfundin kokonaissitoumuksista 40 o/o suun-
7863:    - ravitsemukseen ja tarttuviin tauteihin liitty-   tautuu Aasiaan ja 30 o/o Keski- ja Itä-Eurooppaan.
7864: vän terveyskasvatusmateriaalin tuottaminen            Eniten aloitteita kohdistuu Suomen lähialueille ja
7865:    - Engelan aluesairaalan yhteyteen alueelli-        Kaakkois-Aasiaan sekä Kiinaan. Muita kohde-
7866: sen henkilökunnan koulutuskeskuksen perusta-          maita ovat mm. Puola ja Unkari. Myös Etelä-
7867: minen kirjastoineen ja sen toiminnan tukeminen        Afrikan tasavalta tuli Finnfundin kohdemaaksi
7868:    - Engelan kunnan terveysasemien korjaus-           kertomusvuonna.
7869: työn rahoittaminen ja valvominen                         Hankeideoiden toimialajakauma on ollut mo-
7870:    - Engelan uuden aluesairaalan rakentami-           nipuolinen. Keskeisiä toimialoja ovat olleet mm.
7871: sen rahoittaminen ja sairaalaan tarvittavien kalus-   telekommunikaatio-, puu- ja paperiteollisuus,
7872: teiden ja tarvikkeiden toimittaminen. Sairaalassa     rakentaminen ja rakennusaineteollisuus sekä
7873: on 200 vuodepaikkaa, kaksi leikkaussalia, syn-        metalli- ja koneenrakennusteollisuus.
7874: nytysosasto ja poliklinikka. Lisäksi alueelle on
7875: rakennettu terveysasema, useita henkilökunnan            Kehitysluotot. Kertomusvuonna ei myönnet-
7876: asuintaloja, päiväkoti ja henkilökunnan vapaa-        ty uusia kehitysluottoja, koska niiden käytöstä on
7877: ajantilat                                             toistaiseksi luovuttu. Kohdemaiden taloudellis-
7878:    Engelan uuden aluesairaalan käyttöönotto           ten vaikeuksien vuoksi kehitysluotot on usein
7879: keväällä 1995 merkitsi projektin yhden tärkeän        jouduttu antamaan anteeksi. Näin ne eivät ole
7880: tavoitteen loppuunsaattamista. Sairaalan toimin-      tuoneet varsinaisesti täydentävää rahoitusvaihto-
7881: nan tehokkuus ja sen vaikutus väestön tervey-         ehtoa lahja-avolle näissä maissa. Voimassa olevia
7882: teen riippuu kuitenkin henkilökunnan pätevyy-         kehitysluottoja on Zimbabvella, Senegalilla, Ka-
7883: destä ja terveydenhuollon direktoraatin kyvystä       merunilla, Nicaragualla ja Costa Ricalla. Näistä
7884: tukea sairaalan toimintaa, hallintoa, johtamista ja   Kamerunille myönnetyn kehitysluotan jäljellä
7885: ylläpitoa. Projektin kaikkien osapuolten tulee        oleva osuus on tarkoitus sanoa irti, koska maan
7886: sen vuoksi osaltaan taata projektin aikaansaa-        hallitus ei ole pystynyt vakuuttavasti osoittamaan,
7887: mien toimintojen jatkuvuus ilman ulkopuolista         että se pystyy täyttämään viiden kaupungin vesi-
7888: tukea.                                                huoltohankkeelle annetun luoton ehdot. Nicara-
7889:                                                       guan luoton jäljellä oleva osuus käytettäneen
7890:    Teollinen kehitysyhteistyö. Teollisen kehi-        energiatuotannon ja ympäristöteknologian aloil-
7891: tysyhteistyön tavoitteena on parantaa kohdemai-       la. Costa Rican kehitysluotan voimassaoloaikaa
7892: den oman osaamisen tasoa ja raaka-aineiden            pidennettiin vuoden 1996 loppuun, koska sopi-
7893: hyödyntämistä sekä edistää taloudellisesti edul-      mukset Puerto Calderan viljasiilojen rakentami-
7894: listen ja ekologisesti kestävien tuotantomenetel-     sesta on saatu solmittua ja hanke käynnistettyä.
7895: mien ja teknologian hallintaa sekä yrittäjyyttä,      Hanketta rahoittaa myös Maailmanpankki.
7896: taloudellista tuottavuutta ja työpaikkojen luomis-
7897: ta. Keskeinen tavoite tässäkin yhteistyössä on          Korkotukiluotot. Korkotukiluottojen käyt-
7898: kestävän kehityksen aikaansaaminen monipuoli-         tö on vähentynyt edellisistä vuosista niiden
7899:                                                                                                     91
7900: 
7901: käyttöön liittyvien uusien OECD:n ohjeistojen        säännöt ovat vaikuttaneet siihen, että liiketalo-
7902: soveltamisen vuoksi. Kertomusvuonna tehtiin          udellisesti kannattaviin hankkeisiin ei enää
7903: viisi uutta korkotuen myöntöpäätöstä. Näistä         esitetä yhtä usein korkotukirahoitusta kuin ai-
7904: neljä koski terveydenhoidon ja yksi ympäris-         emmin. Tuotannollisia, energia- ja telehankkei-
7905: töalan hanketta. Myönnettyjen luottojen yh-          ta tuodaan ryhmän käsittelyyn vain poikkeus-
7906: teismäärä oli 109 Mmk. Vertailun vuoksi voi-         tapauksissa. Ympäristö- ja sosiaalialan inves-
7907: daan todeta, että v. 1991 päätöksiä tehtiin 19,      tointien osuus on selvästi kasvamassa. Kerto-
7908: yhteensä yli yhden miljardin arvosta. Vuodes-        musvuonna käsiteltiin OECD:n konsultaatio-
7909: ta 1987 kertomusvuoden loppuun on korko-             ryhmässä yhtä Suomen hanketta, joka todettiin
7910: tukiluottoja myönnetty yhteensä 84, yhteisar-        liiketaloudellisesti kannattavaksi.
7911: voltaan n. 3 063 Mmk. Näistä hankkeista ai-              Ohjeistojen mukaan korkotukirahoitusta
7912: heutui vuoden aikana korkokustannuksia 134           voidaan siis nykyisin käyttää varsin rajoitettui-
7913: Mmk. Korkotuen myöntövaltuuksia korotettiin          hin projekteihin. Se ei tarjoa enää samaa vaih-
7914: edellisestä vuodesta 200 Mmklla 3,5 mrd.             toehtoa projektirahoitukselle kuin v. 1986, jol-
7915: mk:aan. Korkotukiluotot ovat keskittyneet Aa-        loin korkotukilaki annettiin. Silloinhan korko-
7916: siaan. Kiina on edelleen selvästi suurin koh-        tukiluottojärjestelmä otettiin käyttöön korvaa-
7917: demaa.                                               maan kehitysluotot ja samalla pyrittiin lisää-
7918:      Korkotukimaksujen määrä kussakin hank-          mään rahavirtoja kehityksen kannalta tärkeisiin
7919: keessa jakaantuu yleensä 10 vuodelle. Tämän          kohteisiin kehitysmaissa.
7920: vuoksi korkotukimaksujen osuus on kokonai-               Korkotukihankkeiden hallinnossa ulkoasi-
7921: suutena pysynyt markkamäärältään vakaana,            ainministeriö toimii läheisessä yhteistyössä
7922: mutta maksujen suhteellinen osuus kehitysyh-         muiden osapuolien, lähinnä Vientiluotto Oy:n,
7923: teistyömäärärahoista on muuttunut määräraho-         Valtion takuukeskuksen, kauppa- ja teollisuus-
7924:  jen leikkausten vuoksi ja on noussut sitä suu-      ministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa.
7925:  remmaksi mitä enemmän varoja on leikattu.           Lopullinen päätös korkotukiluotan hyväksymi-
7926:  Kertomusvuonna korkotukimaksut olivat n.            sestä tehdään ulkoasiainministeriössä. Päätök-
7927:  125 Mmk eli n. 8,2 o/o kehitysyhteistyömäärära-     sen perustelut saadaan kunkin hankkeen koh-
7928:  hoista. Tämä ylittää tavoitetason 2,2--4 o/o:lla.   dalla kehitysyhteistyöosaston teettämän ar-
7929:  Nykyinen korkotukimaksujen tavoitetason ylit-       vioinnin perusteella sekä Suomen kehitysyh-
7930:  tävä osuus johtuu pääasiassa siitä, että alku-      teistyöstrategiasta.
7931:  vuosina, jolloin Suomen kehitysyhteistyön               Keväällä 1992 valmistui riippumattoman
7932:  määrärahaleikkauksia ei oltu vielä tehty, an-       hollantilaisen tutkimuslaitoksen suorittama
7933:  nettiin sopimusvaltuudet sen hetkistä määrära-      korkotukijärjestelmän evaluointi. Evaluoinnin
7934:  hatilannetta vastaavan prosenttiosuuden mu-         keskeisten tulosten mukaan korkotukijärjestel-
7935:  kaan. Myöhemmin valtuuksia on annettu vä-           mällä ei vientitilastoja tarkasteltaessa ole juuri
7936:  hemmän ja luottoja on solmittu huomattavasti        merkitystä Suomen kehitysmaaviennissä. Suu-
7937:  vähemmän. Aiempien luottojen korkotuet lan-         ren tukiosuuden takia korkotukea voidaan pi-
7938:  keavat kuitenkin sopimusten mukaisesti mak-         tää kalliina ja valikoivana vienninedistämiskei-
7939:  settaviksi ja niiden määrä kasvaa hieman tule-      nona sekä viejien että ostajien kannalta. Ra-
7940:  vina vuosina.                                       portti suosittelee tuettavien hankkeiden kehi-
7941:       Helmikuussa 1992 OECD:ssä hyväksyttyjä         tysvaikutusten arvioinnin tehostamista sekä ke-
7942:  uusia korkotukiluottoja koskevia ohjeistoja on      hitysyhteistyöosaston osuuden korostamista
7943:   noudatettu vuoden 1993 alusta. Ohjeistojen         päätöksenteossa. Evaluoinnin tuloksia on py-
7944:  mukaan kaupallisesti kannattaviin hankkeisiin       ritty ottamaan huomioon niin paljon kuin se
7945:  ei tulisi myöntää korkitukirahoitusta, vaan nii-    on ollut tarkoituksenmukaista. Esimerkiksi hal-
7946:   hin tulisi hankkia kaupallista rahoitusta.         lintoa on yksinkertaistettu, mutta toisaalta ei
7947:   Uusien sääntöjen soveltamista varten perustet-     ole katsottu mielekkääksi nykyisessä taloudel-
7948:   tu konsultaatioryhmä on kokoontunut usein,         lisessa tilanteessa mennä luottojen sitomatto-
7949:   ja se on edellyttänyt ulkoasiainministeriön ak-    muuteen.
7950:   tiivista toimintaa. Ryhmän kokouksissa jäsen-
7951:   maat käsittelevät korkotukihankkeita yksi ker-        Kansalaisjärjestöjen        kehitysyhteistyö.
7952:   rallaan sekä pyrkivät lisäksi vaikuttamaan sii-    Kansalais- ja lähetysjärjestöjen kehitysyhteistyö-
7953:   hen, että konsultaatioryhmä käyttäisi päätök-      hön on v. 1990-94 osoitettu määrärahoja seu-
7954:   senteossa yhdenmukaisia kriteerejä. Uudet          raavasti:
7955: 92
7956: 
7957:                                                                                          1990      1991      1992       1993     1994
7958:                                                                                                              Mmk
7959: Kehitysyhteistyö ·························································               97,0      117,0     129,5      103,5    98,5
7960: Kehitysjoukot ..............................................................             18,0       20,0      22,6       23,7    19,7
7961: Tiedotus ......................................................................           35         4,0       4,5        3,1     2,2
7962: Yhteensä ·····································································          118,5      141,9     156,5      130,3   120,4
7963: 
7964: 
7965:    Merkittävimmät tuensaajat ovat olleet suu-                                     taan samalla laajoille kansalaispiireille mahdolli-
7966: rimmat lähetys- ja kirkolliset järjestöt, kuten                                   suus omakohtaiseen, kehitysmaita ja kehitysyh-
7967: Suomen lähetysseura, Lähetyksen kehitysapu ja                                     teistyötä koskevan tiedon ja kokemuksen saami-
7968: Kirkon ulkomaanapu, sekä Suomen ammattiliit-                                      seen.
7969: tojen solidaarisuuskeskus ja Punainen risti, jot-                                    Hankkeiden toteutus on kunkin tukea saavan
7970: ka ovat kaikki ns. kehysjärjestöjä. Niiden saama                                  järjestön vastuulla, joskin sitä säätelevät ulkoasi-
7971: apu ohjelmoidaan kolmevuotisen määrärahake-                                       ainministeriön antamat ohjeet ja säännökset. Ter-
7972: hyksen mukaisesti. Kehysjärjestöjen osuus ko-                                     veydenhuolto, peruskoulutus ja yleensä sosiaali-
7973: konaismäärärahoista on ollut n. 45--47 o/o. Ke-                                   ala ovat merkittävimmät toiminta-alat. Näille
7974: hyssopimusjärjestelmään siirtyminen oli em. jär-                                  aloille kohdistuu lähes 80 o/o hankkeista. Samalla
7975: jestöjen osalta luontevaa ja perusteltua, koska                                   kun tuki sosiaalisektorilla on ensiarvoisen tär-
7976: ne toimivat jo aiemmin useiden ala- tai piirijär-                                 keää, on se kestävän kehityksen kannalta pul-
7977: jestöjen ja seurakuntien katto-organisaatioina ja                                 mallinen, koska tuettujen toimintojen elinkelpoi-
7978: hallinnoivat lukuisia monivuotisia kehitysyhteis-                                 suuden ja jatkuvuuden takaaminen siirtyy usein
7979: työhankkeita. Ulkoasiainministeriön mukaan                                        köyhien valtioiden vastuulle. Täten jo hankkei-
7980: kokemukset kehysjärjestelmästä ovat enimmäk-                                      den suunnitteluvaiheessa pyritään korostamaan
7981: seen myönteisiä, joskin kokeneillakin järjestöil-                                 vastaanottajayhteisöjen tulevaa vastuuta toimin-
7982: lä on vaikeuksia pitkän aikavälin suunnitte-                                      tojen rahoituksessa mm. pienyritys- ja muuta
7983: lussa.                                                                            tuotannollista toimintaa kehittämällä.
7984:    Kotimaisten järjestöjen lisäksi on tuettu kan-                                    Ulkoasiainvaliokunta on mietinnössään n:o
7985: sainvälisiä kansalaisjärjestöjä, jotka toimivat lä-                               16/1993 vp. kiinnittänyt huomiota kansalais- ja
7986: hinnä ympäristön, tiedotuksen ja tutkimuksen,                                     lähetysjärjestöjen merkitykseen kehitysyhteis-
7987: aikuiskasvatuksen, ihmisoikeuksien sekä nais-                                     työssä. Kansalaisjärjestöt kykenevät saavutta-
7988: asian edistämisen aloilla. Perusteena tuen myön-                                  maan ns. ruohonjuuritason ja siten vaikuttamaan
7989: tämiselle on ollut mm. järjestöjen usein maail-                                   kehitysmaiden köyhimpien kansanosien elinolo-
7990: manlaajuinen yhteysverkosto, pitkä kokemus ja                                     jen parantamiseen. Kansalaisjärjestöjen työ on
7991: erityisosaaminen sekä vakiintunut asema teolli-                                   yleensä monenkeskistä ja siksi kustannuksellaan
7992: suusmaiden ja kehitysmaiden vuorovaikutuksen                                      halpaa kahdenväliseen toimintaan verrattuna,
7993: edistäjänä.                                                                       mutta kokemusten mukaan tehokasta. Se on
7994:    Kehitysmaiden omien kansalaisjärjestöjen                                       myös laadullisesti hyvää.
7995: saama suora tuki on rajoittunut Suomen kehitys-                                      Valtiokunta totesi em. mietinnössään, että ke-
7996: maaedustustojen v. 1990-92 hallinnoimiin ns.                                      hitysyhteistyömäärärahojen väheneminen on
7997: pienprojektimäärärahoihin, joilla edustustojen                                    tehnyt entistä tärkeämmäksi kiinnittää huomiota
7998: aloitteesta on tuettu paikallisten kansalaisjärjes-                               projektien kustannus-laatusuhteeseen. Muiden
7999: töjen ja tuotannollisten pienyhteisöjen toteutta-                                 Pohjoismaiden valtiollisessa kehitysyhteistyössä
8000: mia hankkeita. Myöntöpäätöksiin on vaikuttanut                                    onkin mm. kirkkojen työn tehokkuus kustan-
8001: myös pyrkimys luoda Suomesta myönteinen                                           nuksiin nähden otettu huomioon ja tätä työtä on
8002: kuva avunantajana.                                                                tuettu mm. humanitaaristen projektien kohdalla.
8003:    Kertomusvuonna oli käynnissä n. 450 lähes                                         Vuonna 1993 suoritettiin Suomen kansalaisjär-
8004: 170 järjestön toreuttamaa hanketta n. 70 maassa.                                  jestöjen kehitysyhteistyötä koskeva evaluaatio,
8005: Kansalaisjärjestöjä tukemalla pyritään täydentä-                                  jonka keskeisiä huomioita ja suosituksia olivat:
8006: mään ja tukemaan Suomen harjoittamaa virallista                                      - Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö on
8007: kehitysyhteistyötä myös sellaisissa maissa ja sel-                                ratkaisevasti riippuvainen valtion tuesta.
8008: laisilla aloilla, joille valtiollista kehitysapua ei                                 - Suomalaisten järjestöjen harjoittama kehi-
8009: anneta. Näin pyritään laajentamaan Suomen ke-                                     tysyhteistyö kestää hyvin kansainvälisen vertai-
8010: hitysmaasuhteita ohi virallisten kanavien ja tarjo-                               lun.
8011:                                                                                                         93
8012: 
8013:     - Hankkeiden laatu vaihtelee suuresti erin-        jen vähentämiseksi. Mietinnön mukaan kehitys-
8014: omaisesti toteutetuista ja jopa kansallisesti mer-     joukkotoiminnalla voidaan parantaa kohdemai-
8015: kittävistä hyvinkin heikosti toteutettuihin ongel-     den kehitystä, erityisesti tyydyttää väestön perus-
8016: maprojekteihin.                                        tarpeita sekä lisätä omaehtoisuutta paikallisesti ja
8017:     - Yleisimmät puutteet olivat epärealistiset        alueellisesti. Kehitysjoukkotoiminta on edullinen
8018: tavoitteet, heikko paikallistuntemus ja liiallinen     henkilöavun muoto. Henkilöstö harjaantuu sen
8019: riippuvuus avusta.                                     kautta kehitysyhteistyötehtäviin ja sillä on vaiku-
8020:     - Toiminta suuntautuu usein liian suppeisiin       tus lähettäjämaan kehitykseen.
8021: ja toisarvoisiin hankkeisiin sen sijaan, että pyrit-      Syksyllä 1995 valmistui hollantilaisen konsult-
8022: täisiin toimimaan sysäyksen antajina laajoille ja      tiyrityksen tekemä arviointi Suomen kehitysjouk-
8023: elinkelpoisille prosesseille.                          kotoiminnasta. Raportin mukaan kehitysjoukko-
8024:     - Yhteydet viralliseen kehitysyhteistyöhön         jen saavuttamat tulokset ovat vaatimattomia ja
8025: ovat sattumanvaraisia.                                 ohjelmat hajanaisia. Ohjelman kuluja tutkimus-
8026:     - Kansalaisjärjestötoimiston statusta tulisi       ryhmä ei pitänyt erityisen suurina verrattuna
8027: vahvistaa ja samalla kansalaisjärjestöjen kehitys-     muiden maiden vastaaviin. Arvioijien mielestä
8028: yhteistyö tulisi liittää entistä kiinteämmin muu-      KePan kehitysjoukko-ohjelma on Suomelle hyö-
8029: hun kehitysyhteistyöhön ja siten korostaa sen          dyllisempi kuin esim. YK:n kehitysjoukko-ohjel-
8030: muuta kehitysyhteistyötä täydentävää luonnetta.        ma.
8031:     - Rahoitusta tulisi entistä enemmän suunna-           Kansalaisjärjestöjen tiedotustukea on viime
8032: ta toimintaan, jolla vahvistetaan kehitysmaiden        vuosina hakenut n. 100 järjestöä vuosittain. Ylei-
8033: kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä.             sen kehitysmaatietouden ohella keskeisiä aihe-
8034:      - Kehyssopimusjärjestelmää tulisi laajentaa.      piirejä ovat olleet pakolaisuus, ympäristöongel-
8035:     - Myöntämisperusteita tulisi muuttaa entistä       mat, ihmisoikeudet, naiset ja perhepolitiikka.
8036: enemmän suorituksiin perustuviksi.                     Valtaosa tiedotuksesta suunnataan oppilaitoksil-
8037:      - Tuki kansainvälisille ja kehitysmaiden          le ja yleensä nuorisolle. Kertomusvuonna tukea
8038: kansalaisjärjestöille voitaisiin lopettaa ja suunna-   myönnettiin 71 järjestölle.
8039:  ta kaikki varat suomalaisille järjestöille.
8040:      - Kansalaisjärjestöjen omaa arvointitoimin-          Kehitysyhteistyön evaluointi ja tarkastus.
8041:  taa tulisi tukea ja kehittää.                         Kehitysyhteistyön ja sen tulosten arviointia on
8042:      Kansallista            kehitysjoukko-             järjestelmällisesti harjoitettu 1980-luvun alkuvuo-
8043:  t o i m i n t a a koskevat samat perusperiaatteet     sista lähtien. Evaluointi on ollut organisaatiossa
8044:  kuin kansalaisjärjestötoimintaa. Kehitysjoukko-       pääasiallisesti suunnitteluun kytkettynä. Vuonna
8045:  toiminnasta vastaa ulkoasiainministeriön ohjauk-      1993 evaluointi ja sisäinen tarkastus organisoitiin
8046:  sessa Kehitysyhteistyön Palvelukeskus (KePa)          suoraan alivaltiosihteerin alaiseksi yksiköksi.
8047:  ry. KePa on kansalaisjärjestöjen v. 1985 perusta-     Keväällä 1995 tehdyn organisaatiomuutoksen
8048:  ma palvelujärjestö, jonka keskeinen tehtävä on        jälkeen niiden tulokset raportoidaan osastopääl-
8049:  ulkoasiainministeriön toimeksiannosta vastata         likölle.
8050:  yksinomaan kehitysyhteistyövaroin toteutetta-            Evaluoinnin ja sisäisen tarkastuksen tehtävissä
8051:  vasta kehitysjoukkotoiminnasta. Lisäksi KePa toi-     on yksikön päällikön lisäksi kaksi virkamiestä ja
8052:  mii kansalaisjärjestöjen edunvalvojana sekä tar-      sisäinen tarkastaja. Kehitysyhteistyöosaston mui-
8053:  joaa näille erilaisia palveluja mm. tiedotuksen ja    den yksikköjen virkamiehet osallistuvat niiden
8054:  koulutuksen alalla sekä koordinoimalla yhteisiä       hankkeiden ja ohjelmien seurantaan ja evaluoin-
8055:  toimintoja. Tämä toiminta rahoitetaan myös suu-       teihin, joiden toteuttaminen on yksikköjen vas-
8056:  rimmaksi osaksi kehitysyhteistyövaroin. KePan         tuulla.
8057:  oma rahoitusosuus muodostuu jäsenjärjestöjen             Evaluointiin käytettiin kertomusvuonna varoja
8058:  jäsenmaksuista sekä julkaisujen myyntituloista.       2 Mmk ja sisäiseen tarkastukseen 600 000 mk.
8059:       Kehitysjoukkotoimintaa on tähän asti ollut       Tämän lisäksi kehitysyhteistyöosaston eri yksi-
8060:   kolmessa maassa, Mosambikissa, Nicaraguassa ja       köissä tehtiin selvityksiä ja evaluointeja, joiden
8061:  Sambiassa. Viime vuosina näissä maissa on ollut       kustannukset sisällytettiin hankkeiden ja ohjel-
8062:  60-80 suomalaista kehitysjoukkolaista. Kehitys-       mien kustannuksiin.
8063:   joukkotoiminta aloitettiin v. 1984 valmistuneen         Kehitysyhteistyöosaston kansainväliset yhtey-
8064:   kehitysjoukkokomitean mietinnön perusteella.         det perustuvat pohjoismaisten kehitysyhteistyö-
8065:   Mietinnössä todetaan, että kehitysjoukkojen tar-     organisaatioiden yhteisiin kokouksiin, OECD:n
8066:   koituksena on toimia kansainvälisten kehitysero-     kehitysapukomitean yhteydessä toimivan evalu-
8067: 94
8068: 
8069: ointiryhmän tapaamisiin ja vuodesta 1995 alkaen           Pääosa kehitysyhteistyöhankkeiden tarkas-
8070: Euroopan unionin kehitysmaasuhteita käsittele-         tuksista on tehty yhteistyössä tilintarkastusyhtiö
8071: vän evaluointiryhmän tapaamisiin. Kansainvälis-        KPMG Widerin kanssa kesällä 1993 solmitun
8072: ten järjestöjen suorittama kehitysyhteistyön eva-      puitesopimuksen mukaisesti.           Tarkastettuja
8073: luointi ja tarkastus ovat erityiselimien vastuulla.    hankkeita ovat olleet mm. Enso Forest Develop-
8074: Suomen osallistuminen kansainvälisten järjestö-        ment Oy Ltd:n pohtopuuhanke Keniassa, Jaakko
8075: jen työn tehokkuuden ja tuloksellisuuden arvi-         Pöyry Oy:n metsähallinnon tukihanke Nepalissa,
8076: ointiin tapahtuu normaalin edustautumisemme            ympäristöministeriön Nacalan kaupungin kehit-
8077: kautta järjestöjen hallintoelimissä, mutta myös        tämishankkeen II vaihe Mosambikissa ja Valio-
8078: erillisten selvitysten kautta, joihin voimme tarvit-   tekniikka Oy:n toteuttama karjataloushanke Ke-
8079: taessa osallistua muiden avunantajien kanssa.          niassa. Tielaitoksen kehitysyhteistyövaroilla v.
8080: Tällaiset usean avunantajan suorittamat tulosten       1985-93 toteuttamista hankkeista on tarkastettu
8081: arvioinnit ovat olleet viime aikoina tavanomaisia.     Dar es Salaamin, Beiran ja Chittagongin satama-
8082:    Kehitysyhteistyössä arviointi on tärkeä osa         hankkeet sekä Sambian tieprojektien kehittämis-
8083: hanketta projektien ja ohjelmien toteuttamisen         ja rakennushankkeet
8084: aikana (välievaluointeja ja tarkastusta) ja niiden        Tarkastusten havainnot ja huomautukset kos-
8085: päätyttyä (loppuevaluointeja ja vaikutusten arvi-      kivat sekä hankkeiden toteuttajaorganisaatioita
8086: ointeja), ja arviointien tulokset vaikuttavat taas     että myös kehitysyhteistyöosastoa. Tarkastetuis-
8087: seuraavien hankkeiden suunnitteluun ja toteu-          sa kohteissa havaittiin olennaisia puutteita varo-
8088: tukseen.                                               jen käytössä, kirjanpidossa ja raportoinnissa. Osa
8089:    Samalla kun hankearviointeja toteutetaan osa-       virheistä johtui lähinnä väärinymmärryksistä,
8090: na normaalia projektihallintoa, varsinaisessa eva-     kun kehitysyhteistyöosaston ohjeita ei osattu tul-
8091: luoinnissa on siirrytty yksittäisten hankkeiden        kita oikein. Tähän oli syynä osittain ulkomaisissa
8092: arvioinnista kokonaisuuksien käsittelyyn ja toi-       kohteissa työskennelleen henkilökunnan am-
8093: mialoja koskeviin selvityksiin. Viimeisten kol-        mattitaidon kapeus ja osittain epäselvät ja epä-
8094: men vuoden aikana on evaluoitu korkotukiluot-          täydelliset ohjeet. Väärinkäytöksiäkin löytyi,
8095: totoimintaa, kansalaisjärjestöjen toimintaa ja ke-     mutta niiden määrä oli suhteellisen vähäinen.
8096: hitysjoukkotoimintaa sekä kansalaisjärjestöjen            Tarkastuksissa kiinnitettiin erityistä huomio-
8097: henkilöavun tarkoituksenmukaisuutta. Lisäksi           ta kehitysyhteistyöosaston vastuuvirkamiehille
8098: on tarkoitus selvittää humanitaarisen avun ja          kuuluvan valvonnan puutteisiin. Ajoittaiset val-
8099: teknologian siirtoon liittyvien kulttuuristen näkö-    vontaongelmat johtuvat pääasiallisesti kehitys-
8100: kohtien vaikutus kehitysavun laatuun. Kehitys-         yhteistyöosaston henkilökunnan suuresta vaih-
8101: avun vaikutusta on tutkittu Sambian kouluissa          tuvuudesta. Tarkastusraporteissa suositellaan,
8102: opetettavien käytännön aineiden evaluoinnilla          että kehitysyhteistyöosasto kiinnittäisi enemmän
8103: sekä Tansanian kehitysapua kolmen vuosikym-            huomiota aukonomien ohjeiden ja ohjesääntöjen
8104: menen ajalta käsitelleen evaluoinnin yhteydessä.       laatimiseen ja asiakirjojen arkistoinnin asianmu-
8105: Koko evaluointitoimintaa vuosilta 1988-94 kä-          kaisuuteen tehokkaan valvonnan mahdollistami-
8106: sittävä evaluointien synteesi on valmisteilla.         seksi. Lisäksi tarkastuksissa on todettu, että kehi-
8107: Edellinen julkaistiin v. 1991 ja se koski vuosien      tysyhteistyöosaston sopimuskäytäntö vaatii täs-
8108: 1984-88 evaluointeja ja arviointeja.                   mentämistä ja koordinointia. Sopimuksissa tulisi
8109:     Omaksutun työnjaon mukaan projektien ja            selvästi määritellä vähimmäisvaatimukset kirjan-
8110: ohjelmien arvioinneista vastaa asianomainen yk-        pidon ja kustannusraportoinoin osalta, jotta jälki-
8111: sikkö, joka teettää selvitykset ulkopuolisella ja      käteinen valvonta olisi mahdollista. Sopimukset
8112: riippumattomana asiantuntijaryhmällä. Vuonna           ja niihin liittyvät muutokset tulisi dokumentoida
8113: 1995 edustustot ovat myös alkaneet tehdä pieni-        ja arkistoida asianmukaisesti. Tarkastusraporteis-
8114: muotoisia arviointeja ja evaluointeja. Evaluoin-       sa on suositeltu projektien vastuuhenkilöille pro-
8115: tiyksikkö osallistuu edustustojen ja useimmissa        jektihallinnon ja laskutuksen seurannan koulu-
8116: tapauksissa myös muiden Kehitysyhteistyöosas-          tusta.
8117: ton yksikköjen suorittamien arviointien toimek-
8118: siantojen määrittämiseen. Maakohtaiset sekä eri-          Kehitysapumäärärahojen määrän kasvu on
8119: tyisiä teemoja käsittelevät evaluoionit suorittaa      ollut yksi tärkeimmistä Suomen julkisen kehitys-
8120: evaluointiyksikkö käyttäen hyväksi tarjouksien         avun strategisista tavoitteista siitä lähtien kun
8121: perusteella hankittua, kohteista riippumatonta ja      julkista kehitysapua alettiin antaa 1960-luvun
8122: itsenäistä asiantuntemusta.                            alussa. Periaatteessa Suomi on 1970-luvulta läh-
8123:                                                                                                         95
8124: 
8125: tien pyrkinyt YK:n suositukseen nostaa kehitys-        kehitysyhteistyöhankkeesta vain joka neljättä on
8126: avun määrä 0, 7 %:iin bruttokansantuotteesta.          voitu jatkaa alkuperäisen suunnitelman mu-
8127: Kehitysapumaksatuslen arvo ylitti tavoitteen en-       kaan. Uusia hankkeita on jouduttu sekä lyhentä-
8128: simmäistä kertaa v. 1991, jolloin Suomen kehi-         mään että vähentämään. Suomi on supistanut
8129: tysapu oli 0, 8 % bruttokansantuotteesta. Syynä        voimakkaasti osallistumistaan YK:n kehitysoh-
8130: näin suureen kehitysapuun olivat edellisen vuo-        jelmiin ja -rahastoihin.
8131: den siirrot sekä odottamattoman voimakas brut-            Määrärahaleikkauksista huolimatta kehitys-
8132: tokansantuotteen väheneminen. YK:n suosituk-           yhteistyöosasto on pystynytjatkamaan toimintaa
8133: siin on yltänyt vain muutama maa, etenkin              lähes kaikissa kahdenvälisissä yhteistyömaissa,
8134: suuret teollisuusmaat ovatjääneet huomattavas-         vaikka työn suunnitelmallisuus ja pitkäjäntei-
8135: ti näistä suosituksista.                               syys kärsivät leikkausten vuoksi. Valtiontalou-
8136:     Viime vuosina Suomen julkisen kehitysavun          den tarkastusviraston kehitysyhteistyömäärära-
8137: määrärahoja on huomattavasti vähennetty.               hojen supistamisen vaikutusta koskevassa tar-
8138: Hallitus on perustellut vähennyksiä pääasialli-        kastuksessa on todettu, että määrärahaleikkaus-
8139: sesti Suomen taloudellisella kriisillä sekä julkisen   ten vaikutukset ovat olleet pääasiallisesti positii-
8140: sektorin yleisillä säästöpäätöksillä. Osana julki-     visia. Tätä on tarkastuskertomuksessa perusteltu
8141: sen sektorin säästöohjelmaa hallitus on päättä-        mm. sillä, että kehitysyhteistyöosasto on joutunut
8142: nyt supistaa kehitysyhteistyömäärärahoja siten,        arvioimaan uudelleen koko julkisen kehitysyh-
8143: että ne ovat 0, 4 % bruttokansantuotteesta lähi-       teistyön perusteita, tavoitteita ja tuloksia sekä
8144: vuosina. Hallituksen tavoitteena on nostaa kehi-       etsimään aiempaa tehokkaampia toimintatapo-
8145: tysyhteistyömäärärahat YK:n tavoitteen mukai-          ja, joiden avulla vähemmällä rahalla saataisiin
8146: seen 0, 7 %:iin bruttokansantuotteesta, kun ta-        aikaan parempia ja kestävämpiä tuloksia.
8147: loudellinen tilanne sen sallii.                            Valtiontilintarkastajien mielestä kehitysyh-
8148:     Varsinaista kehitysapua on vähennetty suh-         teistyö on ollut tärkeä kanava pyrittäessä tasoit-
8149: teellisesti enemmän kuin koko kehitysavun bud-         tamaan varakkaiden ja köyhien maiden välisiä
8150: jettia. Syynä ovat lähinnä Suomessa lisääntyneet       hyvinvointi- ja köyhyyseroja. Kehitysmaiden
8151: pakolaismenot, jotka on sisällytetty kehitysavun       asukkaiden kannalta Suomen kahdenvälinen
8152:  määrärahoihin. Kehitysmaihin on siten kana-           kehitysyhteistyö on parantanut elämisen laatua
8153:  voitu yhä pienempi osuus koko kehitysavusta.          konkreettisesti, kuten seuraavasta ilmenee. Kah-
8154: Lisäksi kehitysmaissa toteutettujen teollisuuspro-     denvälisistä toimialoista keskeisimpiä ovat olleet
8155: jektien saama korkotuki on kasvanut suhteelli-         terveydenhuolto ja muu sosiaalinen kehitys,
8156: sesti, kun kehitysyhteistyömäärärahoja on jatku-       energiahuolto, vesihuolto ja metsätalous. Näillä
8157:  vasti vähennetty. Vastaanottajina ovat suurim-        aloilla on kehitysyhteistyön keinoin saatu ai-
8158:  maksi osaksi olleet Itä-Aasian keskituloiset maat.    kaan hyviä tuloksia esim. Vietnamissa, Tansani-
8159: Maiden jakautuminen poikkeaa huomattavasti             assa, Keniassa ja Namibiassa. Valtiontilintar-
8160:  koko kehitysapubudjetin kohdentamisesta.              kastajat haluavat tässä yhteydessä korostaa Na-
8161:     Korkotukiluottojen vuoksi Suomen ja Kiinan         mibian Engelan alueen terveysprojektin ja Tan-
8162:  välinen kehitysyhteistyö on huomattavasti li-         sanian ja Vietnaminin vesihuoltohankkeiden
8163:  sääntynyt huolimatta siitä, että Kiina ei kuulu       merkitystä väestön elinolojen parantamisessa.
8164:  Suomen kehitysyhteistyön ensisijaisiin kohde-         Hankkeissa on erityisesti painotettu heikoimpien
8165:  maihin, eikä sille ole vahvistettu määrärahake-       väestönosien auttamista. Projektien lopullinen
8166:  hystä. Kiinasta on tullut Suomen kehitysavun          onnistuminen ja vaikutukset väestön hyvinvoin-
8167:  maksatusten yksi suurimpia vastaanottajia. Kii-       tiin ja köyhyyden lieventymiseen riippuvat näi-
8168:  nan asema Suomen kehitysavun saajana tulee            den kuten muidenkin hankkeiden osalta siitä,
8169:  määritellä nykyistä selkeämmin. Kiinan osuus          kuinka avunsaajien oma hallinto ja talous kyke-
8170:  kaikista korkotukiluotoista on jo yli 40 %. Korko-     nevät selviytymään hankkeiden ylläpidosta ja
8171:  tukiluotot muodostanevat tulevaisuudessakin           johtamisesta. Tämän vuoksi on aina varmistetta-
8172:  merkittävän keinon maiden välisessä kaupassa          va, ettei luoda sellaisia rakenteita ja kapasiteet-
8173: ja kehitysyhteistyössä, vaikka niitä on viime ai-      tia, joita ei voida ylläpitää kohdemaan tai koh-
8174:  koina arvosteltu voimakkaasti.                        deryhmien toimesta ja joihin avunsaajat ei-
8175:     Valtiontilintarkastajat toteavat, että kehitys-    vät ole valmiita sitoutumaan ja osoittamaan
8176:  yhteistyössä on jouduttu määrärahaleikkausten         kehitystahtoaan.
8177:  vuoksi vakavien periaattellisten ongelmien eteen.         Eräät kehitysmaat ovat tehneet suoranaisia
8178:  Vuoden 1992 jälkeen n. 200 kahdenvälisestä            virheinvestointeja. Niiden suunnittelukapasiteet-
8179: 96
8180: 
8181: ti on puutteellinen ja investointipäätökset perns-       nykyistä harvemmille järjestöille niiden saavut-
8182: tuvat usein optimistiseen näkemykseen maan               tamien tulosten ja vaikuttavuuden perusteella.
8183: taloudellisesta kehityksestä. Arviointi Suomen ke-           Suomen jäsenyys Euroopan unionissa merkit-
8184: hitysavusta Tansanialle osoittaa, että Suomen ja         see velvoitetta osallistua EU:n kehitysyhteistyön
8185: Tansanian välinen kehitysyhteistyö ei ole kaikilta       rahoitukseen sekä EU:n sääntömääräisen budje-
8186: osiltaan täyttänyt sille asetettuja tavoitteita. Esi-    tin että Euroopan kehitysrahaston EDFn kautta.
8187: merkiksi kalliita ja oloihin sopimattomia kaivos-         Tämä vähentää huomattavasti muun kehity:,yh-
8188: tai teollisuushankkeita ei koskaan saatu kannat-         teistyön rahoitusosuutta, varsinkin kun Euroo-
8189: tamaan ja toimimaan paikallisen väen voimin.             pan kehitysrahaston osuus tulee maksuun. Suo-
8190:     Tansanian vakava, akuutti talouskriisi on            men tulee vaikuttaa aktiivisesti EU:n sisällä
8191: johtunut raportin mukaan suureksi osaksi har-            omien tavoitteiden hyväksi ja hyödyntää EU-
8192: joitetusta talouspolitiikasta. Kehitysavun turvin        jäsenyyden avaamia mahdollisuuksia. Kahden-
8193: harjoitettu voimakas teollistamispolitiikka, kun-        välisessä kehitysyhteistyössä on yhdessä muiden
8194: nianhimoisen sosiaalipalveluverkoston rakenta-           EU-maiden kanssa pyrittävä luomaan kiinteät
8195: minen, osuuskuntien lakkauttaminen, suurten              toimintalinjat avunsaajamaissa. Suomen tulee
8196: valtionyritysten korostaminen, julkisen hallin-          hyödyntää osaamistaan ja vahvoja puolia. Suo-
8197:  non paisuttaminen ja maataloustuotannon lai-            mella olisi mahdollisuuksia yhdeksi maailman
8198: minlyönti luhistivat maan talouden kantokyvyn.           johtavista maista metsäalan kehitysyhteistyössä.
8199:  Tämän seurauksena Tansania ajautui kiertee-             Meillä on vankka kokemus myös perusterveyden-
8200: seen, joka teki sen entistä tiukemmin riippuvai-         huollosta ja koulutuksesta.
8201: seksi avunantajista.                                         Valtiontilintarkastajat korostavat kehitysyh-
8202:     Suomen kannalta tuloksellista kehitysyhteis-         teistyöosaston kaikkien projektien ja hankkeiden
8203: työtä on vaikeuttanut avun liiallinen hajaantu-          nykyistä tehokkaampaa ja selkeämpää tavoit-
8204:  minen. Kahdenvälisessä avussa tämä on ilmen-            teenasettelua sekä sopimuskäytännön ja ohjei-
8205:  nyt siten, että kohdemaita on ollut useita ja           den aukottomuutta, projektien toteutumisen seu-
8206: hankkeet ovat olleet pieniä, jolloin käytettävissä        rantaa sekä projektien varainkäytön valvontaa.
8207:  olevat voimavarat ovat jääneet yksittäistä koh-         Erityistä huomiota on kiinnitettävä ns. vastuu-
8208: detta ajatellen liian pieniksi. Valtiontilintarkas-       virkamiehille kuuluvan valvonnan puutteiden
8209:  tajat korostavat, että kahdenvälisissä ohjelmissa        korjaamiseen.
8210:  on keskityttävä entistä harvempiin maihin ja                Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä kehi-
8211:  käytettävä hyväksi niistä saatua paikallisten olo-      tysyhteistyöosaston sisäisen tarkastuksen ja eva-
8212: jen tuntemusta kehitysvaikutusten optimoimi-              luoinnin jatkuvaa tukemista ja kehittämistä.
8213: seksi. Myös OECD:n kehitysapukomitea DAG on              Niiden tärkeimpiä tehtäviä on selvittää, onko
8214:  katsonut, että Suomen kehitysavun tehokkuutta            kehitysyhteistyömme suunnattu oikein ja ovatko
8215:  on lisättävä ja pystyttävä tekemään valintoja            toimintatavat ja -menetelmät parhaat mahdolli-
8216:  kehitysavun kohdentamisessa. Valtiontilintar-           set. Arvioinnin ja tarkastuksen tuloksia voidaan
8217:  kastajien mielestä puhtaan lahja-avun tulisi ra-        sittemmin käyttää kehitysyhteistyön suunnitte-
8218: joittua lähinnä koulutukseen ja terveydenhuol-            lussa, hallinnossa ja päätöksenteossa. On tär-
8219:  toon.                                                    keää, että arvioinnit teetetään ulkopuolisilla asi-
8220:     Valtiontilintarkastajat korostavat kansalais-        antuntijoilla.
8221: järjestöjen kehitysyhteistyön merkitystä ja järjes-
8222:  töjen muuta kehitysyhteistyötä täydentävää
8223:  luonnetta. Arvioinnin mukaan suomalaisten lä-               Suomen taloussuhteet Kiinaan,
8224:  hetys- ja kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö on        Hongkongiin, Korean tasavaltaan ja
8225:  tuloksetlista ja vastaa sille asetettuja tavoitteita.               Vietnamiin
8226: Hankkeiden laatu kuitenkin vaihtelee erinomai-
8227: sesti toteutetuista hyvinkin heikosti toteuttetuihin        Syksyn 1994 tarkastuskäynnillään em. maissa
8228:  ongelmaprojekteihin, minkä vuoksi kansalais-            valtiontilintarkastajat kiinnittivät huomiota Suo-
8229: järjestöjen omaa arviointitoimintaa tulisi lisätä        men ja näiden maiden taloussuhteisiin eli lähin-
8230: ja kehittää. Päällekkäisyyksien poistamiseksi ja         nä kauppavaihtoon ja mahdol-liseen kehitys-
8231:  tuloksellisuuden parantamiseksi tulisi kansalais-       apuun. Seuraavassa käsitellään pelkästään Suo-
8232: järjestöjen kehitysyhteistyön nivautua entistä           men kauppavaihtoa kunkin maan kanssa erik-
8233:  enemmän muuhun kehitysyhteistyöhön. Vähe-               seen. Kehitysapua on käsitelty edellä tässä kerto-
8234:  nevien määrärahojen vuoksi tulisi tuki suunnata         muksessa.
8235:                                                                                                         97
8236: 
8237:    Vuoteen 2010 mennessä Aasian maiden yh-              leja sekä yrityskulttuurimalleja). Kiinan valitsema
8238: teenlasketun bruttokansantuotteen arvioidaan            uudistusten ja avautumisen tie merkitsee voima-
8239: olevan sekä Eurooppaa että Yhdysvaltoja mää-            kasta talouskasvua. Kun ostovoima maassa kas-
8240: rällisesti suuremman. Alueen kysynnässä on              vaa, syntyy markkinoita vähitellen myös ulkoa
8241: Suomen Ulkomaankauppaliiton mukaan tapah-               tuotaville kulutustavaroille.
8242: tumassa muutos kohti palvelu- ja perusrakenne-             Maailman kokonaistuotannosta Kiina tuottaa
8243: investointeja, joiden rahoitukselle alueen mai-         arviolta 6 %. Maa on maailman kolmanneksi
8244: den korkea säästäruisaste luo osittain pohjaa.          suurin tavaroiden ja palvelusten tuottaja. Vii-
8245: Suuria kysyntätekijöitä ovat omaan raaka-aine-          meisten 15 vuoden aikana Kiinan tuotannon
8246: pohjaan perustuvan teollisuuden ja sen jatkoja-         kasvu on ollut keskimäärin 9 % vuodessa. Suorat
8247: lostuksen kehittäminen.                                 ulkomaiset sijoitukset ovat lisänneet Kiinan ta-
8248:                                                         louskasvua. Yhteisyritysten ja ulkomaalaisten
8249:     Kiina. Suomen ja Kiinan diplomaattisuhteet          omistamien yritysten vienti vastasi viime vuonna
8250: solmittiin 28.10.1950. Suomella on ollut suurlä-        yli neljännestä Kiinan koko tavaranviennistä.
8251: hetystö Pekingissä vuodesta 1954 alkaen ja suh-         Suorat ulkomaiset sijoitukset Kiinaan olivat v.
8252: teet Kiinaan ovat ongelmattomat. Kiina on mer-          1993 lähes 26 mrd. USD, ja Kiinaa enemmän
8253: kittävä toimija ja muuttuja. Kiinassa sisäpolitiikka    sijoitettiin vain Yhdysvaltoihin.
8254: on aina ulkopolitiikkaa tärkeämpää. Epävirallisia          Suomen teknis-taloudellis-tieteellinen (TTT)
8255: kontakteja ei Kiinassa voi vieläkään kovin laajalti     yhteistyö Kiinan kanssa alkoi v. 1979. Ensimmäi-
8256: harrastaa, vaan viralliset suhteet ovat ensisijaisia.   set TTT-määrärahat hankkeille Kiinassa myön-
8257:     Yli 1 200 miljoonan asukkaan Kiina on maail-        nettiin v. 1984. Kertomusvuoden loppuun men-
8258: man runsasväkisin maa. Suurimmissa maakun-              nessä ulkoasiainministeriö oli myöntänyt TTT-
8259: nissa on. yli 100 miljoonaa asukasta. Alueeltaan        määrärahoja 61 hankkeeseen yhteensä 25,9
8260: Kiina on hieman Yhdysvaltoja suurempi. Kiina            Mmk. Suurimmat määrärahat myönnettiin malli-
8261: on sotilasmahti, jolla on kolmen miljoonan mie-         metsätilan perustamiseen, maaseudun sähköistä-
8262: hen ja naisen asevoimat. Sillä on sekä taktinen         miseen sekä tutkimus- ja koeprojekteihin. Muita
8263: että strateginen ydinase. Kiina on YK:n turvalli-       projekteja ovat mm. tulvantorjunta, hammaslää-
8264: suusneuvoston pysyvä jäsen.                             kelaitetekniikka, teknologian siirto ja koulutus,
8265:      Tulotasoltaan Kiina on vielä kehitysmaihin         jätteenkäsittely, palo-oviteknologian siirto sekä
8266: verrattava, sillä sen bruttokansantuote henkeä          piiantureiden tuotekehitys ja valmistus. Suurlä-
8267: kohden oli 380 USD v. 1992. Kiinan kokonaistuo-         hetystö katsoo kuitenkin, ettei se kykene seuraa-
8268: tanto kasvaa kuitenkin erittäin nopeasti. Maa           maan projektien etenemistä.
8269: tähtää samantyyppiseen muutokseen, minkä                   Suomen ja Kiinan välinen kauppavaihto on
8270: useat alueen pienet valtiot ovat jo käyneet läpi.       kasvanut tasaisesti neljän viime vuoden kulues-
8271:      Ka u palli ne n toimin ta. Kiinan talouden         sa. Kertomusvuonna Suomen vienti Kiinaan oli
8272: suuntalinjat vahvistettiin syksyllä 1992. Sosialisti-   2 262 Mmk (1468 Mmk v. 1993) ja tuonti Kiinasta
8273:  nen markkinatalous perustuu markkinoille, mutta        1831 Mmk (1467 Mmk), joten vientiylijäämäm-
8274: yritysten perusomistajana säilyy valtio. Raskasta       me oli 432 Mmk (1 Mmk). Suomen viennistä
8275:  hallintoa puretaan. Pätevää henkilöstöä ohjataan       koneiden ja laitteiden osuus oli 61% ja tuonnista
8276:  yksityissektorille konsultti-, kirjanpito-, lakiasi-   vaatteiden ja jalkineiden osuus 46 %.
8277:  ain- ja finanssipalvelutehtäviin. Talousuudistus          Vaikka Suomen vienti Kiinaan on viime vuo-
8278:  kohdistuu verotukseen, valuuttapolitiikkaan,           sina voimakkaasti kasvanut, niin yli miljoonan
8279:  pankki- ja luottotoimintaan, kirjanpitojärjestel-      markan arvosta vuosittain vievien yritysten mää-
8280:  mään, tilintarkastukseen, sosiaaliturvaan ja asun-     rä (arviolta 40) ei ole juurikaan lisääntynyt. Kii-
8281:  tojen omistamisjärjestelmään. Valtion puuttumis-       nan markkinoille pääsy kestää ja vaatii pitkäjän-
8282:  ta valtionyritysten ohjailuun vähennetään.             teistä työtä. Kiinan markkinoilla on yleensä
8283:      Avautumispolitiikka merkitsee maan avautu-         kova hintakilpailu erityisesti suurissa kone- ja
8284:  mista ulkomaisille yrityksille. Alueellisesti uudis-   laitetoimituksissa. Myös rahoitusjärjestelyillä on
8285:  tus etenee rannikolta sisämaahan ja alakohtaises-      olennainen merkitys. Vuodesta 1987 Kiina on
8286:  ti teollisuudesta muihin elinkeinoihin. Pankkitoi-     saanut yli 40 % kaikista Suomen myöntämistä
8287:  minta ja osin myös vakuutustoiminta on jo avattu       korkotukiluotoista. Niiden käyttöä tosin rajoitta-
8288:  ulkomaalaisille. Kiina hankkii ulkomailta voima-       vat vuoden 1992 alussa OECD-maiden kesken
8289:  varoja (teknologiaa ja pääomaa) ja vaikutteita         laaditut uudet myöntämisperusteet. Valtionta-
8290:  (hyödyke- ja pääomamarkkinoiden toimintamal-           kuukeskuksen vastuiden lisääntyessä nopeasti
8291: 
8292:  13 350889R
8293: 98
8294: 
8295: Kiinasta on tullut Suomen julkisen riskinoton          Uuteen Seelantiin. Osa heistä palaa takaisin saa-
8296: kärkimaita.                                            tuaan ao. maan passin. Passi on heille eräänlai-
8297:    Edustuston mukaan Suomen viennin kaksin-            nen jälleenvakuutus, eli se antaa mahdollisuu-
8298: kolminkertaistaminen Kiinaan on realistinen ta-        den muuttaa Hongkongista, jos tilanne vaikeu-
8299: voite, mutta vaatii tehostettuja ponnisteluja.         tuu vuoden 1997 jälkeen.
8300: Edustusto pitää valitettavana, että sen voimava-          Hongkongin talous on tiiviisti integroitunut
8301: roja on Suomen taloudellisen tilanteen vuoksi          Etelä-Kiinan nopean kasvun maakuntiin v. 1979
8302: jouduttu supistamaan myös Kiinassa, jossa kaup-        alkaneen Kiinan avautumisen seurauksena. Sen
8303: pavaihto on kasvamassa. Edustusto raportoi jat-        asema siltana Kiinaan ja Kiinan ulkomaankaupan
8304: kuvasti Kiinan talouskehityksestä.                     palvelukeskuksena säilyy jatkossakin merkittä-
8305:     Ulkoasiainministeriön mukaan Suomen kaup-          vänä. Hongkongissa on 52 lähetettyä pääkonsu-
8306: papoliittisten ja vienninedistämistoimien tehos-       linvirastoa ja 40 kunniakonsulinvirastoa. Niiden
8307: tamisen tarve on ilmeinen ja erittäin ajankohtai-      toiminta on varsin kaupallispainotteista. Vuoden
8308: nen. Kiinan markkinatalouteen tähtäävät uudis-         1997 jälkeen ne tulevat muodollisesti Pekingissä
8309: tukset yhdessä johdonmukaisen avautumispoli-           olevien suurlähetystöjen alaisiksi.
8310: tiikan kanssa ovat jo johtaneet tilanteeseen, jossa       K a u p a 1 1 i n e n t o i m i n t a. Kiinan
8311: valtaosa taloudellisista ratkaisuista tehdään pai-     ulkomaankaupasta lähes puolet kulkee Hong-
8312: kallis- ja yritystasolla. Näihin liittyvät Suomen      kongin kautta. Tämä tarkoittaa, että 21 000 rek-
8313: valtiolliset edistämis- ja seuranta-aktiviteetitkin    kaa ylittää päivittäin Hongkongin ja Kiinan rajan.
8314: kohdistuvat yhä enemmän Pekingin ulkopuolel-           Samoin Kiinan saamista ulkomaisista investoin-
8315: le. Shanghaihin onkin 1.11.1995 perustettu pää-        neista kaksi kolmasosaa tulee Hongkongista.
8316: konsulinvirasto ja vientikeskus.                       Hongkongista on 1980-luvulla kehittynyt Kiinalle
8317:                                                        lähes korvaamaton pankki-, investointi-, kon-
8318:     Hongkong. Suomella on ollut Hongkongissa           sultti-, kuljetus- ja muiden palvelujen keskus.
8319: kunniakonsuleita jo 1920-luvulta lähtien, mutta        Tämä Etelä-Kiinan ja Hongkongin talouksien
8320: vasta v. 1976 konsulinvirastolle vuokrattiin omat      yhdentyminen hyödyttää molempia ja syvenee
8321: tilat. Kaupallinen sihteeri nimitettiin v. 1984, ja    edelleen.
8322: edustusto muutettiin pääkonsulaatiksi 1.10.1991.          Hongkong on kansainvälinen liikennekeskus,
8323: Pääkonsuli on akkreditoitu myös Macaoon, joka          ja sen kanttisatama on maailman suurin. Sen
8324: palaa Kiinan yhteyteen 20.12.1999 erityishallin-       lentokentän matkustajaliikenne on maailman
8325: toalueena Hongkongin tapaan. Pääkonsulinvi-            neljänneksi ja rahtiliikenne kolmanneksi vilk-
8326: rastolle on annettu myös Taiwania koskeva seu-         kainta. Hongkong on vapaan markkinatalouden
8327: ranta- ja raportointitehtävä.                          malliesimerkki, sillä viranomaiset puuttuvat
8328:     Hongkong on ollut Ison-Britannian kruunun-         mahdollisimman vähän talouselämään. Mitään
8329: siirtokunta runsaat 150 vuotta. Vuonna 1984            tuotantosektoria ei avusteta julkisin varoin. Maa-
8330: Kiina ja Iso-Britannia allekirjoittivat yhteisjulis-   ilman parhaisiin kuuluva luonnonsatama ja erin-
8331: tuksen, jonka mukaan Hongkong palautuu                 omaiset kulku- ja tietoliikenneyhteydet ovat teh-
8332: 1. 7.1997 Kiinan yhteyteen säilyttäen kuitenkin 50     neet Hongkongista sopivan tukikohdan Aasiassa
8333: vuoden ajan kapitalistisen järjestelmänsä ja va-       toimiville ulkomaisille yrityksille.
8334: semmanpuoleisen liikenteensä. Hongkongista                Suomen kaupallisten etujen kannalta Hong-
8335: muodostetaan Kiinan erityishallintoalue, jolla on      kong on monessa suhteessa merkittävä. Suomen
8336: laaja itsehallinto talous- ja veroasioiden hoidos-     vienti Hongkongiin oli kertomusvuonna 1 826
8337: sa. Alueelta kerätyt verotulot jäävät sen käyttöön.    Mmk (1188 Mmk v. 1993) ja tuonti 839 Mmk
8338: Kiinan keskushallinto vastaa puolustuksesta ja         (642 Mmk), joten kauppa oli Suomelle 987 Mmk
8339: muista kuin taloussuhteisiin liittyvistä suhteista     (546 Mmk) ylijäämäinen.
8340: ulkovaltoihin. Alueen 6 miljoonasta asukkaasta            Suomen vienti Hongkongiin koostuu lähinnä
8341: 98 o/o on kiinalaisia.                                 seuraavista: paperi, turkikset, puhelimet ja puhe-
8342:     Hongkongin talous on kasvanut voimakkaasti         linjärjestelmät, ruostumaton teräs ja kuparituot-
8343: lähes 30 vuoden ajan. Bruttokansantuote henkeä         teet, kuljetus- ja siirtolaitteet sekä voimakoneet ja
8344: kohden oli 15 380 USD v. 1992, mikä ylittää            muut teollisuuden koneet ja laitteet. Varsinaista
8345: monen teollisuusmaan tulotason. Epävarmuus             uutta viennin kasvua on odotettavissa lähinnä
8346: tulevasta on saanut kuitenkin vuosittain arviolta      Kiinan energia-, infrastruktuuri- ja ympäristöin-
8347: 50 000 hongkongilaisen lähtemään siirtolaiseksi        vestointeihin liittyvistä ja ulkomaisilla pääomilla
8348: mm. Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan ja           rahoitettavista projekteista.
8349:                                                                                                           99
8350: 
8351:    Suomen tuonti Hongkongista on käsittänyt              Suomen tärkeimpiä vientikohteita Aasiassa. Ker-
8352: mm. seuraavia: valmisvaatteet, konttori- ja tieto-       tomusvuonna Suomen vienti sinne oli 2 110
8353: koneet, sähkökojeet, optiset laitteet sekä jälleen-      Mmk (1 416 Mmk v. 1993) ja tuonti 913 Mmk (727
8354: tuontina Kiinasta mm. jalkineet, valmisvaatteet,         Mmk), joten vientiylijäämämme oli 1 197 Mmk
8355: lelut ja urheiluvälineet.                                (689 Mmk). Vientimme Etelä-Koreaan oli siten
8356:    Päävastuu vienninedistämisestä kuuluu pää-            samalla tasolla kuin vientimme Kiinaan. Toisin
8357: konsulinviraston yhteydessä olevalle kaupallisen         kuin Kiinan kanssa vientimme Etelä-Koreaan ei
8358: sihteerin toimistolle. Se on toiminut syyskuusta         tarvitse Suomen valtion tukea.
8359: 1992lähtien yhteisissä tiloissa Suomen Vientiluo-           Suomen Etelä-Korean viennin rakenne on jat-
8360: tan rahoitusasiantuntijan kanssa. Muut Pohjois-          kuvasti monipuolistunut. Kun 1980-luvun lopul-
8361: maat ovat olleet Suomea kauemmin ja aktiivi-             la pääosan viennistämme muodostivat raaka-
8362: semmin Hongkongin markkinoilla. Ruotsilla ja             aineet ja puolivalmisteet, kertomusvuoden vien-
8363: Tanskalla on alueella teollista tuotantoa, paljon        nistä yli puolet oli erilaisia investointitavaroita.
8364: Suomea enemmän paikalle sijoittuneita yrityksiä             Suomen tuonti Etelä-Koreasta on perinteisesti
8365: ja moninkertainen siirtokunta.                           ollut ns. TEVANAKE-tuotteita. Niiden osuus on
8366:                                                          kuitenkin vähenemässä Etelä-Korean hintakil-
8367:    Korean tasavalta. Suomi tunnusti Etelä-Ko-            pailukyvyn heikentyessä. Tilalle on tullut kulu-
8368: rean ja Pohjois-Korean samanaikaisesti v. 1973 ja        tus- ja toimistoelektroniikka.
8369: solmi niiden kanssa diplomaattisuhteet. Suomen              Edustuston mukaan Suomen vienti ei kohtaa
8370: edustusto perustettiin Korean tasavallan pääkau-         mitään merkittäviä esteitä Etelä-Koreassa. Sen
8371: punkiin Souliin 1.9.1977. Edustusto aloitti toi-         kasvattamista hidastaa lähinnä tietämättömyys
8372: mintansa Tokion suurlähetystön alaisuudessa              korealaisten nopeasti kasvaneesta ja yhä lisään-
8373: kaupallisen sihteerin toimistona. Suurlähetystäk-        tyvästä ostokyvystä ja tuontitarpeista. Tämä selit-
8374: si se muutettiin 1.2.1986. Korean demokraattisen         tänee osaltaan suomalaisyritysten heikohkoa
8375: kansantasavallan asiat hoitaa Suomen Pekingin            panostamista Etelä-Korean markkinoille. Muita
8376: suurlähettiläs. Pyongyangissa ei ole suomalaisia         ongelmia ovat eräiden alojen ja tuotteiden mark-
8377: diplomaatteja, mutta kiinteistöä ylläpidetään            kinointikysymykset, teollis- ja tekijänoikeuksien
8378: edelleen päivystystarkoituksessa.                        suojan puutteellisuus, liikakulutus sekä lähinnä
8379:     Korean tasavallan bruttokansantuote henkeä           tuontituotteisiin kohdistuvat kampanjat. Eniten
8380: kohden oli 6 790 USD v. 1992. Tämä vastaa lähes          maailmassa tuotteita kopioidaan edustuston mu-
8381: Kreikan tulotasoa. Merkittäviä kaupan esteitä ei         kaan Japanissa, Taiwanissa ja Etelä-Koreassa.
8382: ole. OECD-jäsenyys on tulossa v. 1996. Etelä-            Kopiointi on pahin kaupan este Korean tasaval-
8383: Korean koulutustaso on erittäin hyvä ja sosiaali-        lassa, mutta Suomen ED-jäsenyys parantaa mah-
8384: turva nopeasti kehittymässä.                             dollisuuksiamme valvoa asiaa.
8385:     K a u p a 1 1 i n e n t o i m i n t a. Korean           Edustuston mukaan suomalaiset ovat passiivi-
8386: tasavalta on tunnettu yhtenä Aasian ns. taloustii-       sia myyjiä, ja aloitteen tekee liian usein korealai-
8387: kerinä, jonka talousihme on perustunut vienlive-         nen ostaja. Yritysten ylimmän johdon vierailut
8388: toiseen talouskasvuun. Jatkuttuaan lähes 30              maahan ovat tärkeitä, sillä alemman tason vierai-
8389: vuotta keskimäärin 9 o/o:n vuosivauhdilla maan           luja ei pidetä yksin riittävinä. Tärkeää olisi, että
8390: talouskasvu on viime vuosina jonkin verran hi-           ainakin valtionyhtiöille saataisiin vietyä tietoa
8391: dastunut. Taloudellisen kasvun vauhdittumiseen           maan kauppatavoista ja muusta markkinainfor-
8392: on syynä talouselämän luottamuksen vahvistu-             maatiosta.
8393: minen: mm. rahamarkkinoiden uudelleenorga-                  Edustuston mielestä kauppavaihdon kehittä-
8394: nisointi, yksityistämisohjelma, tuontilisensoinnin       mismahdollisuuksia tulee käyttää hyväksi. Mai-
8395: täydellinen purkaminen, ulkomaisten investoin-           den välistä maatietoutta ja erityisesti talouselä-
8396: tien houkuttelu sekä palvelujen ja julkishankin-         män tuntemusta olisi tärkeää lisätä. Suomalaisten
8397: tojen vapauttaminen.                                     yritysten läsnäoloa maassa tulee lisätä. Ruotsalai-
8398:     Maa vie pääasiallisesti koneita ja laitteita, kul-   sia yrityksiä on Etelä-Koreassa noin nelinkertai-
8399: jetusvälineitä, kulutuselektroniikkaa, kodinko-          nen määrä suomalaisiin verrattuna. Edustusto
8400: neita ja kemianteollisuuden tuotteita. Tärkeimpiä        kokee puutteena, ettei ministeriöllä ole jaetta-
8401: tuontitavaroita ovat raaka-aineet, energia, kor-         vaksi erillistä Aasian maita varten tehtyä Suomi-
8402:  kean teknologian tuotteet sekä pääoma- ja kulu-         esitettä. Suomi-tiedotusta ja Suomi-kuvaa tulee
8403: tushyödykkeet                                            Itä-Aasiassa markkinoida tavalla, joka sopii pai-
8404:     Korean tasavalta on jo useita vuosia ollut           kalliseen tyyliin ja makuun. Maamme vientipon-
8405: 100
8406: 
8407: nisteluja suunnattaessa näyttää Korean tasavalta           Suomen viennistä Vietnamiin sähkölaitteet,
8408: jäävän jatkuvasti toisarvoiseen asemaan nopeas-        kemian tuotteet, rauta, teräs ja paperituotteet
8409: ta kasvuvauhdistaan huolimatta.                        ovat merkittäviä. Rahoitusongelmat ovat kau-
8410:                                                        pankäynnin merkittävä este, ja Suomi on jäämäs-
8411:    Vietnam. Suomi solmi diplomaattisuhteet             sä jälkeen luototuksessa. Useat projektit edellyt-
8412: Vietnamin demokraattiseen tasavaltaan jo tam-          tävät kansainvälistä rahoitusta. Edustuston mu-
8413: mikuussa 1973 Vietnamin sodan vielä kestäessä,         kaan Vietnamin markkinoiden avautuminen
8414: ja suhteet ovat jatkuneet keskeytyksettä vuoden        saattaa kestää vielä vuosia, jopa kymmenenkin
8415: 1976 yhdistymisen jälkeen Vietnamin sosialisti-        vuotta. Edustusto auttaa kauppasuhteiden aloit-
8416: sen tasavallan kanssa. Hanoin suurlähetystö            tamisessa. Länsimaiset kauppatavat ja vientiluo-
8417: avattiin huhtikuussa 1974. Edustuston toiminta         tot ovat vieraita.
8418: keskittyi aluksi miltei yksinomaan kehitysyhteis-          Suomalaistuojat ovat löytämässä vietnamilai-
8419: työhön. Kaupallisten asioiden edistäminen on           set vaatevalmistajat Vaatteiden osuus oli kol-
8420: kuulunut edustuston toimintapolitiikkaan vasta         mannes tuonnistamme. Jalkineiden ja laukkujen
8421: pari vuotta.                                           tuonti on lisääntynyt, samoin kasvoi kahvin,
8422:    Vietnamissa on viime vuosina tapahtunut suu-        teen, kaakaon ja mausteiden tuonti huomatta-
8423: ria muutoksia. Maa on avautunut, siirtynyt v.          vasti.
8424: 1986 keskusjohtoisesta talousmallista markkina-            Suomalaisyritysten sijoittumisesta Vietnamiin
8425: talouteen ja sen suhteet länsimaihin ovat hyvät.       ei vielä voida puhua. Suomen Ulkomaankauppa-
8426: Suomen kokoisessa maassa asuu 75 miljoonaa             liiton Singaporen vientikeskus palvelee yrityksiä
8427: ihmistä, ja bruttokansantuote asukasta kohden          laatimalla Vietnamia koskevia selvityksiä.
8428: (230 USD) on maailman alhaisimpia. Tuloerot                Vietnam ei kehity ilman mittavia perusraken-
8429: ovat suuret, ja 75 o/o väestöstä saa toimeentulonsa    neinvestointeja. Niinpä Suomen viennin kannal-
8430: alkutuotannosta. Kansantuote kasvaa 7-8 o/o            ta tärkeimpiä aloja siellä ovat energiahuolto,
8431: vuosittain. Inflaatio on saatu painettua vuoden        kuljetusyhteyksien parantaminen, satamien kun-
8432: 1990 1 000 o/o:sta 5 o/o:n tasolle kertomusvuonna.     nostus, tietoliikenne, vesi- ja jätehuolto, metsäte-
8433:    Taloudellisten uudistusten nopeutta kuvaa           ollisuus sekä terveydenhuoltotekniikka.
8434: myös valtionyhtiöiden määrän väheneminen.
8435: Vuonna 1992 niitä oli vielä 12 000, v. 1993               Valtiontilintarkastajat pitävät välttämättö-
8436: 6 000 ja tarkastusajankohtana enää 300. Vietna-        mänä, että Suomi tehostaa kauppavaihtoaan
8437: mista on tullut nopeasti kansainvälisten sijoitta-     Aasian maiden kanssa, sillä niiden kansantalo-
8438: jien ja avunantajien suosikkimaa. Markkinata-          uksien kasvuvauhti on jo pitkään ollut maail-
8439: louteen siirtymisen jälkeen on jo hyväksytty 900       man nopeinta eli keskimäärin 10% vuodessa.
8440: yhteisprojektia, arvoltaan 45 mrd. mk. Vietnam         Kansantuotteen määrällinen kasvu on Itä- ja
8441: on selviytynyt hyvin Neuvostoliiton massiivisen        Kaakkois-Aasian maissa yhtä suurta kuin Eu-
8442: avun ja edullisen kaupan loppumisesta. Maan            roopassa ja Pohjois-Amerikassa yhteensä. Vuo-
8443: ulkomaankaupasta Neuvostoliiton osuus oli              teen 2010 mennessä Aasian maiden yhteenlas-
8444: jopa 70 o/o, mutta se putosi v. 1991 kerralla          ketun bruttokansantuotteen arvioidaan olevan
8445: miltei nollaan.                                        sekä Eurooppaa että Yhdysvaltoja määrällisesti
8446:     K a u p a 11 i n e n t o i m i n t a. Vietnamin    suuremman.
8447: hallituksen tavoitteena on bkt:n kaksinkertaista-         Ulkoasiainhallinnon tulee yhdessä Suomen
8448: minen vuosituhannen vaihteeseen mennessä.              Ulkomaankauppaliiton kanssa valmistella erityi-
8449: Tavoite on kunnianhimoinen mutta mahdolli-             nen kauppapoliittinen Aasia-strategia ja siihen
8450: nen, ja edellyttää yhteensä 200 rnrd. mk:n inves-      perustuva toiminta-ohjelma. Niiden pohjalta
8451: tointeja. Puolet tästä on kaavailtu saatavan omas-     suomalaiset yritykset voivat järjestelmällisesti ke-
8452: ta maasta. Tuonti ja vienti ovat lisensoituja, mutta   hittää kauppaan, vienninedistämiseen ja koulu-
8453: vähitellen vapautumassa. Pankki- ja pörssitoi-         tusvaihtoon liittyviä hankkeilaan Itä- ja Kaak-
8454: minta ovat maassa vielä vieraita.                      kois-Aasian maissa. Valmistelulla on kiire, sillä
8455:     Suomen ja Vietnamin välinen kauppa on ollut        useat kilpailijamaamme ovat olleet asiassa aktii-
8456: viime vuosiin saakka varsin vähäistä. Valtaosa         visia jo vuosikausia.
8457: kaupasta on ollut kehitysyhteistyöprojektien ta-          Valtiontilintarkastajien tarkastusmatkallaan
8458: varatoimituksia. Kertomusvuonna Suomen vienti          Kiinaan, Hongkongiin, Korean tasavaltaan ja
8459: Vietnamiin oli arvoltaan 31 Mmk (94 Mmk                Vietnamiin tekemät havainnot tukevat edellä
8460: v. 1993) ja tuonti 26 Mmk 05 Mmk).                     todettua. Suomen kauppavaihto näiden maiden
8461:                                                                                                   101
8462: 
8463: kanssa on aivan viime vuosina voimakkaasti           kyvystä ja tuontitarpeista. Suomen ja Vietnamin
8464: lisääntynyt, Suomen vienti oli kertomusvuonna        välinen kauppavaihto on muodostunut tähän
8465: yhteensä 6,2 mrd. mk ja tuonti 3,5 mrd. mk,          saakka lähinnä vain kehitysavun tavaratoimi-
8466: joten vientiylijäämämme oli 2, 7 mrd. mk. Vien-      tuksista. Vietnamin taloudellinen kehitys on kui-
8467: ninedistämiseen on edelleen suuria mahdolli-         tenkin nopeassa kasvussa, joten Suomen tulee
8468: suuksia.                                             sielläkin vaalia kaupallisia etujaan. Tähän tar-
8469:     Erityisesti Suomen Kiinan-viennin kaksin-        joaa erinomaisia edellytyksiä maamme hyvä
8470: kolminkertaistamiseen on jo nyt selkeitä pyrki-      maine kehitysavun pitkäaikaisena antajamaa-
8471: myksiä. Kiinaa voidaankin pitää heijastusvai-        na.
8472:  kutuksineen merkittävänä Kaakkois-Aasian ta-           Suomen kauppavaihdon kehittämisessä edel-
8473: lousveturina, sillä etenkin Hongkongin, Singa-       lä todettujen maiden kanssa on tärkeää, että
8474: poren ja Korean tasavallan kasvu perustuu pit-       ulkoasiainhallinto yhdessä Suomen Ulkomaan-
8475:  kälti Kiinan kysyntään. Suomen kaupallisten         kauppaliiton kanssa kykenee avustamaan suo-
8476:  etujen kannalta myös Hongkong on monella            malaisia yrityksiä niiden kaupankäynnin aloit-
8477:  tavoin merkittävä, sillä lähes puolet Kiinan kau-   tamisessa, vientiponnisteluissa ja mahdollisissa
8478: pasta kulkee sen kautta. Suomen edustautumi-         koulutusvaihdoissa. Valtiontilintarkastajat ko-
8479:  sen aikaisempaa Peking-keskeisyyttä hajauttaa       rostavat tämän työn merkitystä koko Aasian
8480:  merkittävästi vuoden 1995lopulla avattu Shang-      alueella. Kulttuurierojen vuoksi näitä pyrkimyk-
8481:  hain pääkonsulinvirasto ja vientikeskus. Korean     siä vaikeuttavat erilaiset kauppatavat, tyyli ja
8482:  tasavalta on jo useita vuosia ollut maamme tär-     tottumukset. Siten edellä todettu Suomen kaup-
8483:  keimpiä vientikohteita Aasiassa. Viennin kasvua     papoliittinen Aasia-ohjelma on laadittava mah-
8484:  hidastavat siellä lähinnä suomalaisyritysten        dollisimman pian.
8485:  heikko tietämys maan nopeasti kasvaneesta osto-
8486: 102
8487: 
8488: 
8489: 
8490: 
8491:                            Oikeusministeriön hallinnonala
8492: 
8493:                Oikeuspolitiikka                          eduskunnan ja sille vastuunalaisen hallituksen
8494:                                                          asemaa myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
8495:     Oikeuspoliittisesti merkittävätkin uudistukset,      Lisäksi eduskunta on hyväksynyt lepäämään
8496: kuten valtiosääntömuutokset, rikoslain koko-             uudistuksen, joka täsmentää eduskunnan ja tasa-
8497: naisuudistukset sekä alioikeuksia ja riita-asian         vallan presidentin toimivaltaa merkittävästi. Se
8498: oikeudenkäyntimenettelyä koskeneet uudistuk-             mm. korostaa eduskunnan asemaa hallituksen
8499: set, etenevät yleensä hitaasti. Myös valmisteilla        muodostamisessa. Lipposen hallituksen ohjel-
8500: olevat konkurssi- ja ulosottolainsäädännön sekä          man mukaan kyseinen laki tultaisiin hylkää-
8501: asiakirjajulkisuuslain uudistaminen ja hallinto-         mään. Asia oli (18.10.1995) perustuslakivalio-
8502: lainkäyttölain säätäminen ovat vieneet pitkän            kunnan käsiteltävänä.
8503: ajan, jopa pari vuosikymmentä. Toisaalta asian              Oikeusministeriön mukaan oikeuspoliittisten
8504: niin vaatiessa laajakin uudistus, esim. velkasa-         uudistusten yhteiskunnallisista vaikutuksista ei
8505: neerauslainsäädäntö, on saatu aikaan nopeasti.           ole tarkkaa tietoa, sillä monet merkittävät, pit-
8506:     Hyvinvointivaltion perustana oleva sosiaaliva-       käänkin vireillä olleet hankkeet ovat olleet voi-
8507: kuutuslainsäädäntö säädettiin jo 1960-luvulla.           massa vasta vähän aikaa. Toisaalta voimavarojen
8508: 1970-luvulla laajennettiin huomattavasti julkisia        vähäisyyden vuoksi lainsäädännön vaikutusten
8509: palveluja, niistä erityisesti terveys- ja koulutus-      seuranta ei ole kovin kattava.
8510: palveluja. Samanaikaisesti parannettiin yksilön
8511: oikeusturvaa säätämällä kuluttajansuojalaki ja              Valtiosääntö. Länsi-Euroopan maiden ja Yh-
8512: järjestämällä yksityishenkilön oikeus oikeus-            dysvaltojen tavoin Suomessa on sovellettu yli
8513: apuun. Myös lapsilisälainsäädäntöä kehitettiin.          kaksi vuosisataa sitten Ranskassa kehitettyä val-
8514: 1970-luvulla vahvistettiin tuolloin vielä vähäisel-      lan kolmijakoperiaatetta, jossa eri osatekijät
8515: le huomiolle jääneet kansalaisoikeuksia sekä             kontrolloivat toisiaan. Suomen hallitusmuodon
8516: poliittisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia   mukaan lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta
8517: koskevat yleissopimukset                                 yhdessä tasavallan presidentin kanssa, ylintä toi-
8518:     1980-luvulla henkilörekisterilainsäädäntöön ja       meenpanovaltaa tasavallan presidetti ja valtio-
8519: avioliittolain avioeroperusteihin tehdyt uudistuk-       neuvosto sekä tuomiovaltaa riippumattomat tuo-
8520: set lisäsivät yksilön itsenäisyyttä huomattavasti.       mioistuimet. Valtion perustehtävien kolmijako
8521: Hallintomenettelylailla säänneltiin yksityisen           on tärkeä demokratian toteutumisen kannalta.
8522: asemaa suhteessa julkiseen valtaan. Sijoittajien            Vuonna 1970 asetettu valtiosääntökomitea
8523: oikeusasemaa suojattiin uusimalla osakeyhtiöla-          pyrki perustuslakeja tarkistamaila laajentamaan
8524: ki ja luomalla arvopaperimarkkinalainsäädäntö.           kansanvaltaa ja lisäämään kansalaisten oikeus-
8525:     1990-luvulla on perus- ja ihmisoikeuksia sään-       turvaa yhteiskuntamuutosten mukaisesti. Tavoit-
8526: telemällä korostettu yksilön oikeuksia. Niistä           teena oli vahvistaa eduskunnan asemaa valtioeli-
8527: merkittävin on hallitusmuodon perusoikeus-               menä ja kehittää parlamentaarista järjestelmää,
8528: säännösten kokonaisuudistus. Sen taustalla oli           lisätä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia,
8529: liittyminen Euroopan neuvoston ihmisoikeusso-            tarkistaa ja täydentää perusoikeussäännöstöä
8530: pimukseen.                                               yksilön aseman parantamiseksi sekä tehostaa
8531:     Erityisesti 1990-luvun alkupuolella ja osin jo       ylimpien laillisuusvalvontaa harjoittavien toimi-
8532: 1980-luvun lopulla on uudistettu poliittisen jär-        elinten työskentelyä ja kehittää perustuslain nou-
8533: jestelmän perusteena olevaa valtiosääntöä.               dattamisen valvontaa.
8534: Muun muassa tasavallan presidentin vaalitapaa               Epärealistisesti uskottiin, että valtiosääntöä
8535: on uudistettu, siirrytty enemmistöparlamentaris-         muuttamalla voidaan edistää yhteiskunnallisia
8536: miin ja vahvistettu ED-jäsenyyden yhteydessä             muutoksia. Uudistustyössä oikeuspoliittiset käsi-
8537:                                                                                                        103
8538: 
8539: tykset kärjistyivät. Yhteisesti sovittujen lähtökoh-   teltu pitkään. Lepäämään jäänyt ylimpien valtio-
8540: tien puuttuminen ja haluttomuus kompromissei-          elinten valtasuhteita koskeva uudistus (HE 285/
8541: hin veivät pohjan kokonaisuudistuksen toteutta-        1994 vp.) olisi vahvistanut eduskunnan asemaa
8542: miselta. Siitä samoin kuin perusoikeutta ja mää-       mm. hallituksen nimittämisessä. Uudistuksella
8543: räenemmistösäännöksiä koskevista osittaisuu-           haluttiin korostaa myös valtioneuvoston roolia
8544: distuksista luovuttiin.                                käytännön politiikan johtamisessa ja säilyttää
8545:     Osin poikkeuslakijärjestelmän vuoksi Suomen        presidentti edelleen merkittävänä valtioelimenä.
8546: perustuslakien tekstit säilyivät melko muuttu-            Eduskunnan hyväksymän, 1980-luvun lopulla
8547: mattomina 1980-luvulle saakka, jonka jälkeen           käynnistyneen perusoikeusuudistuksen lähtö-
8548: muutosten määrä on edeltäneeseen aikaan ver-           kohdat poikkesivat huomattavasti aiemmista.
8549: rattuna kaksinkertaistunut. 1980-luvulla haluttiin     Suomen liittyminen Euroopan ihmisoikeussopi-
8550: säilyttää valtiosäännön perusrakenteet ja tehdä        mukseen v. 1990 johti huomattavaan lainsäädän-
8551: perustuslakeihin vain vähäisiä muuttuneiden            nön uudistusprosessiin, joka koskee myös halli-
8552: olosuhteiden mukaisia tarkistuksia. Valmistelus-       tusmuodon perusoikeussäännöksiä. Uudistuk-
8553: sa edellytettiin yksimielisyyttä ja kiistanalaiset     sen tavoitteena on erityisesti laajentaa ja vahvis-
8554: kohdat jätettiin tarkistusten ulkopuolelle. Valtio-    taa yksilön perustuslainmukaista turvaa muutta-
8555: säännön tarkistamiskomitean (KM 1983:49) toi-          malla ihmisten vapautta koskevat oikeudet vas-
8556: meksiannossa uudistus rajattiin täsmällisesti          taamaan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia,
8557: koskemaan 1) tasavallan presidentin vaalitavan         parantamalla taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyk-
8558: muuttamista siten, että äänestäjät voisivat aiem-      sellisiä oikeuksia, lisäämällä ihmisten vaikutus-
8559: paa välittömämmin vaikuttaa presidentin valin-         mahdollisuuksia itseä ja elinympäristöä koske-
8560: taan. Lisäksi 2) presidentin toimivaltaa piti tar-     vissa asioissa ja edistämällä tosiasiallista tasa-
8561: kistaa suhteessa eduskuntaan ja hallitukseen si-       arvoa yhteiskunnassa.
8562: ten, että hallitus olisi valtiosäännön perusteella        Osittaisuudistusten vuoksi valtiosääntömme
8563: selkeämmin ja välittömämmin poliittisessa vas-         on hajanainen ja siksi perustuslaeistamme on
8564: tuussa eduskunnalle. Toimeksiannon mukaan 3)           vaikea saada kokonaiskäsitystä. Eduskunnan
8565: ylimpien valtioelinten toimivaltasuhteet eivät         perustuslakivaliokunta totesikin kertomusvuon-
8566: kuitenkaan saaneet merkittävästi muuttua. Myös         na mietinnössään (PeVM 16/1994 vp.), että edus-
8567: esillä olleet 4) määräenemmistö- ja -vähemmistö-       kunnassa vireillä olevat valtaoikeuslainsäädäntö
8568: säännösten tarkistukset eivät saaneet muuttaa          ja perusoikeusuudistus merkitsevät viime vaali-
8569: kansalaisten perusoikeuksia ja niiden suojaa.          kausien aikana vilkkaasti edenneen valtiosään-
8570:     Vasta aivan viime aikoina uudistukset ovat         nön uudistamisen eräänlaista taitekohtaa. Valio-
8571: koskeneet valtiosäännön perusteita: edustuspe-         kunnan mukaan valtiosääntöämme on muutettu
8572: riaatetta, valtioelinten toimivallanjakoa, perusoi-    sekä laajahkojen kokonaisuuksien että erillisem-
8573: keusjärjestelmää, lainsäädäntömenettelyä sekä          pien yksityiskohtien osalta niin monien hallituk-
8574: integraation vaikutuksesta myös suvereniteettia.       sen esitysten ja lakialoitteiden pohjalta, että nyt
8575: Ensimmäiset ylimpien valtioelinten valtasuhtei-        on välttämätöntä kiinnittää huomiota valtiosään-
8576: siin vaikuttaneet perustuslain osittaisuudistukset     nön sisäiseen johdonmukaisuuteen. Valiokun-
8577: hyväksyttiin v. 1987. Samana vuonna hallitus-          nan käsityksen mukaan valtioneuvoston tuleekin
8578: muotoon otettiin neuvoa-antavaa kansanäänes-           käynnistää valtiosäännön uudelleenkirjoittamis-
8579: tystä koskevat säännökset. Uudistus samoin kuin        työ, jotta v. 2000 Suomen nykyiset perustuslait
8580:  presidentinvaalin muuttaminen v. 1991 suoraksi        voidaan koota yhtenäiseen Suomen Hallitus-
8581:  kansanvaaliksi lisäsivät kansalaisten välittömiä      muotoon.
8582: vaikutusmahdollisuuksia. Muita 1990-luvun alus-           Valmisteilla olevassa valtiosäännön kokonais-
8583:  sa toteutettuja uudistuksia olivat lepäämäänjättä-    uudistuksessa, johon pyrittiin jo 1970-luvulla,
8584:  missäännöstön kumoaminen, jolla korostettiin          lähtökohdat ovat toiset ja mahdollisuudet uudis-
8585:  hallituksen asemaa politiikan linjojen muotoilija-    tuksen toteuttamiseen huomattavasti realistisem-
8586:  na, hallitusmuodon valtiontaloussäännöstön uu-        mat kuin 1970-luvulla. Pohjana uudistamiselle
8587:  distaminen sekä Eta-sopimuksen ja ED-jäsenyy-         ovat ennen kaikkea 1990-luvun alkupuolen mit-
8588:  den edellyttämät muutokset valtiosääntöön, joil-      tavat perus- ja valtaoikeusuudistukset
8589:  la haluttiin turvata eduskunnan osallistuminen
8590:  Euroopan yhdentymiskehitystä koskevien asioi-           Julkisuus, salassapito ja tietosuoja Viran-
8591:  den valmisteluun ja päätöksentekoon.                  omaisten asiakirjojen julkisuutta määrittelee laki
8592:     Kahta laajaa perustuslakiuudistusta on valmis-     yleisten asiakirjain julkisuudesta (83/51, jäljem-
8593: 104
8594: 
8595: pana asiakirjajulkisuuslaki), joka on edelleen           tehtäviä riippumatta siitä, miten niiden hoitami-
8596: voimassa pääasiassa alkuperäisenä. Siihen lisät-         nen on organisoitu. Lakia sovellettaisiin myös
8597: tiin v. 1982 asianosaisjulkisuutta koskevat sään-        ostopalveluihin.
8598: nökset (601/82) osana hallintomenettelyn uudis-             Viranomaiset veivoitetaan järjestämään asia-
8599: tamista. Tarkoituksena oli lisätä asianosaisen oi-       kirjojen luettelointi ja hallinto siten, että tiedot
8600: keuksia saada tietoa asiakirjoista, jotka ovat vai-      voidaan vaikeuksitta löytää. Lisäksi viranomaiset
8601: kuttaneet tai voivat vaikuttaa häntä koskevaan           veivoitetaan tiedotlamaan yleisesti merkittävistä
8602: ratkaisuun. Säännöstö on lisännyt oikeusturvaa           suunnitelmista ja antamaan pyydettäessä tietoja
8603: ja kansalaisten luottamusta viranomaistoimin-            laissa luetelluista valmisteluasioista, kuten lain-
8604: taan sekä vähentänyt epäasiallisia asiakirjamer-         valmistelusta ja merkittävistä muista suunnitel-
8605: kintöjä. Ihmisoikeussopimusten tultua voimaan            mista. Oikeusministeriö selvittää myös oikeu-
8606: tiedonsaantioikeutta laajennettiin v. 1988 koske-        denkäynnin julkisuutta koskevan lainsäädännön
8607: maan myös ulkomaalaisia ja oikeushenkilöitä.             uudistamistarvetta.
8608:     Henkilörekisterilain ( 471/87) säätämisen yh-           Ensimmäiset tietosuojan parantamista koske-
8609: teydessä asiakirjajulkisuuslaki ulotettiin koske-        vat ehdotukset tehtiin v. 1972, jolloin tietosuoja-
8610: maan myös teknisiä tallenteita. Samalla rajoitet-        toimikunta jätti mietintönsä (KM 1972:B 31).
8611: tiin henkilörekisteritietojen laajaa luovutusta. La-     Mietinnössä kartoitettiin mm. tietojen hankin-
8612: kiin on tehty lisäksi eräitä pienempiä muutoksia         taan, tallennukseen sekä luovutukseen ja käyt-
8613: oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain               töön liityvät ongelmat. Toimikunnan ehdotusten
8614: säätämisen yhteydessä v. 1984 ja virkarikoslain-         pohjalta asetettu tietojärjestelmäkomitea kuiten-
8615: säädännön uudistamiseen liittyen v. 1989 sekä            kin lakkautettiin v. 1975.
8616: luonnonsuojelulain muutoksen yhteydessä v.                  Valtioneuvoston v. 1980 asettaman tietosuoja-
8617: 1991, jolloin salassapitoperusteita täydennettiin        komitean (KM 1981:66) työn pohjalta tehty tieto-
8618: koskemaan myös luonnonarvoja. Oikeuden-                  suojauudistus sisältää seuraavat säädökset:
8619: käynnin julkisuutta koskevan uudistuksen tavoit-            - henkilörekisterilaki (471/87)
8620: teena oli saattaa säännnökset sopusointuun kan-             - laki yleisten asiakirjain julkisuudesta anne-
8621: salaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan        tun lain muuttamisesta ( 472/87)
8622: kansainvälisen yleissopimuksen kanssa.                      - laki tietosuojalautakunnasta ja tietosuoja-
8623:     Ahvenanmaan maakunnassa on voimassa                  valtuutetusta (473/87)
8624: oma maakuntalaki asiakirjojen julkisuudesta                 -laki hallintomenettelylain 20 §:n muuttami-
8625: (Lag om allmänna handlingars offentlighet,               sesta (474/87)
8626: 19.7.1977/ -72).                                            - laki leimaverolain 10 §:n muuttamisesta
8627:    Julkisuus- ja salassapitolainsäädännön uudis-         (475/87)
8628: tamistavoitreisiin nähden muutokset jäivät vähäi-           - henkilörekisteriasetus (476/87) sekä
8629: siksi. Oikeusministeriössä onkin valmisteilla lain-         - asetus tietosuojalautakunnasta ja tietosuo-
8630: säädännön kokonaisuudistus julkisuustoimikun-            javaltuutetusta ( 477/87).
8631: nan mietinnön (KM 1992:9) pohjalta. Mietintöön              Henkilörekisterilain tavoitteena on turvata
8632: sisältyy ehdotus uudeksi julkisuuslaiksi sekä eh-        yksityisyyden suoja, oikeusturva, valtion turvalli-
8633: dotukset laiksi henkilörekisterilain muuttamises-        suus ja yhteiskunnan avoimuus henkilötietoja
8634: ta ja laiksi rikoslain 40 luvun 6 §:n muuttamisesta.     kerättäessä, talletettaessa, käytettäessä ja luovu-
8635: Valmistelussa on pyritty ottamaan huomioon jul-          tettaessa. Lisäksi pyritään luomaan yhtenäinen,
8636: kisuustoimikunnan lakiehdotuksen sisältöön ja            hyvä rekisteritapa eri elämänaloille. Lainsäädän-
8637: lakitekniikkaan kohdistettu kritiikki. Esitys on         nön tehtävänä on osoittaa, miten henkilötietojen
8638: tarkoitus antaa eduskunnalle kevään 1996 aika-           rekisteröintiin liittyvien erilaisten ja keskenään
8639: na. Erillisellä lailla ehdotetaan kumottavaksi eri       usein ristiriitaisten etujen yhteensovittaminen on
8640: laeissa olevia salassa pito- ja vaitiolovelvollisuutta   tehtävä. Lainsäädännön arvioidaan lisänneen toi-
8641: koskevia säännöksiä. Uudistus selventäisi ja yh-         minnan tehokkuutta ja taloudellisuutta.
8642: tenäistäisi hajanaista salassapitonormistoa.                Erityisesti lainsäädännön virheen oikaisua ja
8643:     Tavoitteena on edelleen lisätä avoimuutta jul-       rekistereiden yhdistämistä koskevat säännökset,
8644: kisten tehtävien hoidossa, helpottaa tiedonsaan-         jotka on otettava huomioon mm. luottotietojen
8645: tia käsiteltävistä asioista sekä parantaa yksilöiden     käsittelyssä ja viranomaisten valvonnassa, ovat
8646: ja yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksia yhteisten          parantaneet kansalaisten oikeusturvaa. Rekiste-
8647: asioiden hoidossa. Lain soveltamisalaa ehdote-           röidyn tarkastusoikeus on huomattavasti lisännyt
8648: taan laajennettavaksi koskemaan kaikkia julkisia         avoimuutta rekisterinpidossa. Lainsäädäntö on
8649:                                                                                                          105
8650: 
8651: myös tehostanut aiemmin annettujen salassapi-            telun julkisuuteen ja laadittu sitä koskeva suunni-
8652: tosäännösten noudattamista ja edistänyt mm.              telma. Valtioneuvosto teki asiaa koskevan peri-
8653: nimikirjan, rikosrekisterin ja terveydenhuollon          aatepäätöksen kertomusvuoden joulukuussa.
8654: valtakunnallisten henkilörekisterien pitoa sekä          Työryhmä selvittää edelleen, mitä eroja Suomen
8655: tieliikenteen tietojärjestelmiä koskevien erityisla-     ja EU:n säädösvalmistelun julkisuudella on, ja
8656: kien syntymistä.                                         ehdottaa toimia, joiden avulla Suomi ED:n jäse-
8657:     Henkilörekisterilakia on muutettu kansainvä-         nenä voisi vaikuttaa avoimuuden lisäämiseksi.
8658: listen sopimusten ja suositusten mukaiseksi. Esi-
8659: merkiksi Euroopan neuvoston ns. tietosuojasopi-
8660: muksen voimaansaattamiseksi säädettiin v. 1991               Kuluttajansuoja, yhtiö-, arvopaperimark-
8661: yksilöiden tietosuojaa koskeva laki (SopS 36/92).        kina- ja perheoikeus. Vuonna 1978 voimaan
8662: Tiedotusvälineiden toimitukselliset henkilörekis-        tulleeseen erityiseen kuluttajansuojalakiin koot-
8663: terit jätettiin lain soveltamisalan ulkopuolelle ja      tiin säännöksiä useista kuluttajille tärkeistä alu-
8664: annettiin matrikkeleita koskevat erityissäännök-         eista, kuten mainonnasta ja markkinoinnista,
8665: set(387/94).                                             kohtuullisista sopimusehdoista ja myyjän vas-
8666:     Oikeusministeriö selvittää yhdessä Lapin yli-        tuusta kulutustavaroiden kaupassa. Samalla luo-
8667: opiston kanssa henkilörekisterilainsäädännön             tiin viranomaisorganisaatio markkinoinnin ja so-
8668: vaikutuksia. Euroopan unionissa on valmistunut           pimusehtojen valvontaa, riitojen ratkaisemista ja
8669: tietosuojaa koskeva direktiivi.                          neuvontaa varten. Lainsäädäntöä täydennettiin
8670:     Hallinto-oikeudellinen julkisuuslainsäädäntö         1980-luvulla mm. kulutusluottoja ja kiinteistövä-
8671: kuuluu Euroopan unionissa jäsenvaltioiden lain-          litystä koskevalla sääntelyllä. 1990-luvulla tuli
8672: säädäntövaltaan. ED-jäsenyyden vaikutukset joh-          voimaan tuotevastuulaki, uusi vakuutussopimus-
8673: tuvat toisaalta sekundäärioikeudesta, toisaalta mm.      laki, asuntokauppalaki ja kuluttajansuojalakiin
8674: säädösvalmistelun osittaisesta siirtymisestä unio-       lisättiin säännökset kuluttajapalveluksista, talo-
8675:  nin toimielimille. EY:n sekundäärioikeuden salas-       elementtikaupoista ja rakennusurakoista.
8676:  sapitoperusteet vastaavat Suomen säännöksiä.                Kuluttajasuojalainsäädäntö on parantanut ku-
8677:      Suomen liityttyä ED:hun salassapitoasetuksen        luttajien oikeusasemaa. Kuluttajaviranomaisten
8678:  soveltaminen kansainvälisiin suhteisiin aiemman         toiminta on taannut sen, että laissa säädetyt
8679:  käytännön mukaisesti olisi kaventanut säädös-           oikeudet ovat suurelta osin toteutuneet myös
8680:  valmistelun julkisuutta. Sen vuoksi salassapito-        käytännössä. Elinkeinoelämän asenne kulutta-
8681:  säännöksiä lievennettiin vuoden 1995 alusta voi-        jansuojaa kohtaan on muuttunut entistä myöntei-
8682:  maan tulleella asetuksella 0558/94). Sen mu-            semmäksi jopa niin, että toimialajärjestöt halua-
8683:  kaan ulkopolitiikkaa ja muita kansainvälisiä suh-       vat laatia alan sopimusehdot yhteistyössä kulut-
8684:  teita koskevat eri säännökset. Pääsääntöisesti          taja-asiamiehen kanssa. Kokemukset kuluttaja-
8685:  salassapidettävistä asiakirjoista voivat antaa tieto-   valituslautakunnasta ja kunnallisesta kuluttaja-
8686:  ja valtioneuvoston ulkoasiainvaliokunta ja ulko-        neuvonnasta osoittavat, että valtaosa elinkeinon-
8687:  asiainministeriö. Muissa tapauksissa harkitaan,         harjoittajista pyrkii valitusasioissa sovintoratkai-
8688:  aiheutuuko tiedon antamisesta vahinkoa tai hait-        suun. Kuluttajariita-asioita joudutaan vain har-
8689:  taa Suomen kansainvälisille suhteille tai edelly-       voin käsittelemään tuomioistuimessa.
8690:  tyksille toimia kansainvälisessä yhteistyössä.              Kuluttajansuojaa muutetaan lähinnä ED:n ke-
8691:  Asiakirjajulkisuuslain perusteella tieto on annet-      hityksen mukaisesti. Muun muassa lomaosakkei-
8692:  tava vain osaksi salassapidettävästä asiakirjasta,      den kauppaa, eräsopimuksia ja kulustavaroiden
8693:  jos se vain on mahdollista salassapidettävän osan       takuita koskevia lainsäädäntöhankkeita on val-
8694:  tulematta tiedoksi.                                     mistunut tai vireillä.
8695:      Harkintasäännös poikkeaa ED-normistosta ja              Uusi osakeyhtiölaki tuli voimaan v. 1980 ja
8696:  voi yksittäistapauksessa johtaa ristiriitaan. Tans-     laki avoimista ja kommandiittiyhtiöistä v. 1989.
8697:  kassa on v. 1991 toteutettu vastaavaa sääntely,         Laeilla muutettiin vanhentuneita ja puutteellisia
8698:  jota vastaan ei ole protestoinut kukaan EU:n            säännöksiä. Osakeyhtiölaki on yleislaki, joka
8699:   jäsenvaltioista. Samanlainen muutosesitys on to-       koskee erilaisia osakeyhtiöitä siltä osin kuin niis-
8700:   teutettu Ruotsissa. Tarkkailijavaiheen kokemuk-        tä ei ole muuta säädetty. Lakiin on tehty lukuisia
8701:   set osoittavat, että asiakirjojen luokitus ED:ssa ei   muutoksia osittain muiden elinkeinotoimintaa
8702:   ole aivan täsmällistä.                                 sääntelevien lakien, kuten kirjanpitolain ja tilin-
8703:      Oikeusministeriössä on kertomusvuonna sel-          tarkastuslain muuttamisen tai säätämisen vuoksi.
8704:   vitetty ED-jäsenyyden vaikutuksia säädösvalmis-        1980-luvun alussa pohjoismaalaisten osallistu-
8705: 
8706:  14 350889R
8707: 106
8708: 
8709: misoikeus laajeni koskemaan yhtiön perustamis-         jonka mukaan velallinen vastaa veloistaan sekä
8710: ta ja hallintoa. Vuonna 1992 tuli voimaan mää-         olemassa olevilla että tulevilla varoilla ja tuloilla.
8711: räykset ns. suunnatuista anneista. Valmisteilla        Velkavastuu saattoi olla elinikäinen, sillä yksityis-
8712: olevissa osittain EY:n direktiiveihin perustuvissa     henkilön konkurssi ei vapauta jäännösveloista.
8713: muutoksissa korostetaan oikeaa tiedottamista           Velkojen periminen ulosottoteitse ei käytännös-
8714: osakkeenomistajien ja velkojien suojakeinona.          sä aina vähentänyt velkoja, sillä suorituksilla
8715: Lisäksi laajennetaan yhtiöiden mahdollisuuksia         kuitataan ensin korot ja viivästysseuraamusten
8716: hankkia rahoitusta ja joustavasti muuttaa yhtiöra-     kustannukset. Suorituksista huolimatta velka-
8717: kenteita.                                              pääoma saattoi jopa kasvaa.
8718:    Tulevia muutoskohteita ovat yhteisöjen ristiin-        Ajallisesti rajoittamattomasta velkavastuusta
8719: omistuksiin ja vastuun samaistamiseen liittyvät        saattoi seurata, että velallinen menetti työhalunsa
8720: yhtiöoikeudelliset kysymykset. Yhtiöoikeutta           ja -kykynsä tai siirtyi harmaan talouden piiriin.
8721: koskevat uudistukset ovat kauan olleet EU:ssa          Maksukykyyn nähden ylivoimainen velkamäärä
8722: pysähdyksissä.                                         vähentää kiinnostusta taloudelliseen aktiviteet-
8723:    1980-luvun lopulla säädettiin laki kaupan-          tiin ja oman asemansa kohentamiseen silloinkin,
8724: käynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä       kun siihen olisi mahdollisuuksia. Velallisen tu-
8725: sekä arvopaperimarkkinalaki. Sijoittajansuoja          lonhankinta- ja maksumotivaation ylläpito on
8726: perustuu kummassakin laissa elinkeino-oikeu-           myös velkojien kannalta tärkeää, sillä yksityis-
8727: dellisiin säännöksiin, joilla rajoitetaan mahdolli-    henkilön maksukyky riippuu lähinnä tuloista
8728: suutta tarjota arvopapereihin liittyviä palveluita,    eikä niinkään varallisuudesta.
8729: sekä tiettyjä toimia koskeviin kieltoihin ja laajaan       Lailla yksityishenkilön velkajärjestelystä (571
8730: tiedonantovelvollisuuteen. Myöhemmin arvopa-           93) suotiin maksukyvyttömille yksityishenkilöille
8731: perimarkkinalakiin tehdyissä, Eta-sopimukseen          mahdollisuus kohtuullisen ajan kuluessa selviy-
8732: perustuvissa muutoksissa korostetaan tiedonan-         tyä veloistaan ja korjata taloudellinen tilansa sekä
8733: tovelvollisuutta sijoittajan suojakeinona.             velkojille mahdollisuus saada velallisen olosuh-
8734:    Lapsen asemaa koskevaa lainsäädäntöä on             teisiin nähden mahdollisimman suuri osa saata-
8735: kehitetty viime vuosikymmeninä siten, että syn-        vistaan. Lainsäädännön tavoitteena on, että vel-
8736: typerään perustunut lasten erilainen kohtelu on        kaongelmat pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan
8737: poistettu. Nykyiset lapsen asemaa koskevat             neuvotteluteitse vapaaehtoisuuden pohjalta. Mi-
8738: säännökset perustuvat yhdenvertaisuusperiaat-          käli velallinen ei ole päässyt sovintoon velkojien
8739: teelle sekä ajatukselle, etta kaikissa lasta koske-    kanssa, hän voi hakea tuomioistuimelta velkajär-
8740: vissa asioissa tulee ensisijaisesti ottaa huomioon     jestelyä.
8741: lapsen etu.                                                Velkajärjestelyssä maksukyvyttämän velalli-
8742:    Aviaerolainsäädännöstä on poistettu puolison        sen kaikki velkasuhteet järjestetään uudelleen.
8743: syyllisyyteen perustuvat avioeron perusteet ja         Tuomioistuin vahvistaa velallisen maksukykyä
8744: puolisot vapautettu velvollisuudesta näyttää to-       vastaavan maksu ohjelman, jonka kesto on yleen-
8745: teen avioliittonsa rikkoutuminen. Kummallakin          sä viisi vuotta, ellei velallinen säilytä omistus-
8746: puolisolla on oikeus saada avioero katsoessaan         asuntoaan. Velkojen maksamiseen käytetään ve-
8747: avioliittonsa rikkoutuneen, mutta ero myönne-          lallisen tulot siltä osin, kuin niitä ei tarvita hänen
8748: tään vasta harkinta-ajan jälkeen. Perhe-asiain         toimeentulonsa turvaamiseen, sekä muu kuin
8749: sovittelusta on kehitetty sosiaalipalvelu, jota kun-   perusturvaan kuuluva omaisuus. Velallinen va-
8750: tien on järjestettävä. Avioliiton purkautuessa ei      pautuu maksuohjelman ulkopuolisista veloista.
8751: omaisuuden jako eli ositus voi enää missään            Maksuohjelmaa voidaan tarkistaa, jos velallisen
8752: tapauksessa johtaa puolison kannalta kohtuutta-        maksukyky muuttuu oleellisesti. Suoritusten lai-
8753: maan tulokseen tai siihen, että toinen puoliso         minlyönnit ilman hyväksyttävää perustetta johta-
8754: saisi siinä perusteetonta taloudellista etua toisen    vat ohjelman raukeamiseen.
8755: kustannuksella. Perhelainsäädännön kehittämi-              Kertomusvuonna arvioitiin lain toteutumista ja
8756: sessä pääpaino on vastedes kansainvälisissä ky-        ehdotettiin toimia lainsäädännön kehittämiseksi.
8757: symyksissä.                                            Arviointi on koskenut lähinnä velkajärjestelyn
8758:                                                        edellytyksiä ja esteitä, maksuohjelman sisältöä,
8759:    Yksityishenkilön velkajärjestely, yritys-           tuomioistuinmenettelyä, maksuohjelman muut-
8760: saneeraus ja konkurssilainsäädäntö. Yksi-              tamista, vapaaehtoisten ratkaisujen edistämistä ja
8761: tyishenkilön velkasuhdetta koskeva lainsäädän-         yksityistakaajan asemaa. Lain menettelysäännök-
8762: tö rakentui aiemmin yksinomaan periaatteelle,          siä on muutettu. Lain sisällön osalta tarkistamis-
8763:                                                                                                           107
8764: 
8765: työ jatkuu oikeusministeriön asettamassa työryh-           neiden velkojien suojaa ja ohjelman toteutumis-
8766: mässä.                                                     kelpoisuutta koskevat ehdot.
8767:    Yrityksen joutuessa maksuvaikeuksiin on sen                 Saneeraus riippuu siten ennen muuta velkoji-
8768: toiminnan jatkamisen kannalta tärkeää, että vel-           en suhtautumisesta ja heidän esittämistään pe-
8769: kojien välinen kilpailu saataviensa perimiseksi            rusteista. Saneerauksen aloittamista ja ohjelman
8770: katkaistaan ja velallisen ja kaikkien velkojien            vahvistamista koskevassa ratkaisussaan tuomio-
8771: välit selvitetään. Perinteisesti yritys tässä tilantees-   istuin on sidottu velkojien selvityksessään esittä-
8772: sa asetetaan konkurssiin, jossa velallisen omaisuus        mien vastaväitteiden tutkimiseen eikä käytä niis-
8773: realisoidaan mahdollisimman hyvään hintaan vel-            tä riippumatonta harkintavaltaa. Vaikka saneera-
8774: kojen suorittamiseksi. Konkurssissa velallisen             ukseen ei tarvita kaikkien velkojien suostumusta,
8775: omaisuuden vallintavalta siirtyy velkojille.               kuten vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä, velko-
8776:     Saneeraus on konkurssille vaihtoehtoinen               jille on turvattu oikeus riittävään informaatioon,
8777: tapa selvittää maksukyvyttämän tai maksukyvyt-             kuulemiseen, ohjelman riitauttamiseen saneera-
8778: tömyyden uhkaaman velallisyrityksen ja sen vel-            usvelkojen ja -tointen osalta sekä tiettyyn vähim-
8779: kojien välit. Tarkoituksena on velkajärjestelyn            mäissuojaan velkajärjestelyissä.
8780: avulla terveyttää liiketaloudellisesti jatkamiskel-            Nykyistä vuodelta 1868 peräisin olevaa kon-
8781: poinen yritystoiminta ja suojata sellaisia yritystoi-      kurssilainsäädäntöä on suunniteltu uudistetta-
8782: mintaan liittyviä taloudellisia ja tuloa tuottavia         vaksi kokonaan jo vuosikymmenien ajan. Vuon-
8783: arvoja, jotka konkurssissa yleensä menetetään.             na 1956 asetettu komitea ei saanut aikaan mietin-
8784: Saneeraus voi olla sekä velkojien että yrityksen           töä. Vuosina 1974-78 toiminut komitea esitti
8785: omistajien ja työntekijöiden kannalta konkurssia           laisäädäntöön laajoja, periaatteellisia uudistuk-
8786: edullisempi ratkaisu. Toimintaansa jatkavan yri-           sia, joita koskeva säännösvalmistelu käynnistyi
8787: tyksen tuloja käytetään velkojen maksuun. Yri-             kuitenkin vasta 1980-luvun lopulla.
8788: tyksen omistajille aiheutuvat menetykset jäävät                Konkurssien lisäännyttyä talouslaman vuoksi
8789: yleensä pienemmiksi kuin konkurssissa, ja aina-            huomattavasti on välttämättömät lainsäädännön
8790: kin osa työntekijöistä säilyttää työpaikkansa.             osittaisuudistukset jouduttu toteuttamaan kiireel-
8791:     Toisin kuin akordissa, sen korvanneessa sa-            lisesti. Takaisinsaantia konkurssipesään koskeva
8792: neerauksessa kaikki velkojaryhmät joutuvat te-             lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 1992 alusta.
8793: kemään myönnytyksiä. Myös vakuusvelkojien                  Uudistuksella laajennettiin velkojien mahdolli-
8794: saatavien maksuaikaa ja korkoa koskevat ehdot              suuksia puuttua ennen konkurssia tehtyihin sel-
8795: voidaan uusia. Vakuudet eivät kuitenkaan sanee-            laisiin varallisuusjärjestelyihin, jotka loukkaavat
8796: rauksessa menetä merkitystään, sillä vakuuden              velkojien oikeuksia. Muun muassa määräaikoja,
8797:  arvoa vastaavaan velkapääomaan ei kajota. Ra-             joiden aikana tehdyt oikeustoimet voidaan pe-
8798:  hoitusjärjestelmän kannalta on tärkeää, että va-          rua, pidennettiin. Erityisesti puututtiin läheisten
8799:  kuuksien merkitys luottotappiosuojana säilyy.             kanssa tehtyihin varallisuusjärjestelyihin, joihin
8800:     Saneerauspäätöksellä velallisyritys rauhoite-          sovelletaan pidempiä takaisinsaantiaikoja ja tiu-
8801: taan velkojen perinnän osalta. Näin luodaan                kempia näyttösääntöjä. Lakiin otettiin myös ylei-
8802: edellytykset saneerausohjelman suunnittelulle ja           nen takaisinsaantisäännös, jota sovelletaan ta-
8803:  laatimiselle, jona aikana yritys voi jatkaa toimin-       pauksessa, jossa velallisen sopimuskumppani on
8804:  taansa normaalisti. Tuomioistuin päättää sanee-           ollut vilpillisessä mielessä.
8805:  rauksesta hakemuksen ja merkittäviltä velkojilta              Konkurssissa ja ulosotossa noudatettava uusi
8806:  saatujen lausuntojen perusteella. Menettelyä ei           saatavien etuoikeusjärjestelmä tuli voimaan vuo-
8807:  aloiteta, jos hakemus, lausumat ja esitetty selvitys      den 1993 alusta. Vähentämällä etuoikeuksia mer-
8808:  osoittavat yrityksen tilan ja näkymien olevan niin        kittävästi lisättiin velkojien tasa-arvoa. Työpalk-
8809:  heikot, että saneerauksesta huolimatta ei toimin-         kasaatavien, ennakonpidätys-, sosiaaliturva- ja
8810:  nan jatkamiseen ole edellytyksiä.                         työeläkavakuutusmaksujen sekä Tel-lainasaata-
8811:     Saneeraukseen määrätään yleensä selvittäjä,            vien etuoikeus poistettiin. Yrityskiinnityksen hal-
8812:  jonka tehtävänä on valvoa yrityksen toimintaa ja          tijat saavat kiinnityksen kohteena olevan omai-
8813:  laatia ehdotus saneerausohjelmaksi, jota voidaan          suuden arvosta vain puolet.
8814:  korjata velkojien ja velallisten kuulemisen perus-            Vuoden 1993 joulukuun alussa voimaan tullut
8815:  teella. Velkojat äänestävät kirjallisesti lopullisesta    lainmuutos yksinkertaisti ja nykyaikaisti kon-
8816:  ohjelmaehdotuksesta. Ohjelman vahvistaminen               kurssien käsittelyä tuomioistuimessa. Eräitä tuo-
8817:  edellyttää, että tietty vähimmäismäärä velkojista         mioistuimelle kuuluneita tehtäviä siirrettiin pe-
8818:  kannattaa sitä ja että se sisältää vastaan äänestä-       sänhoitajille. Merkittävä on myös lainsäädäntöön
8819: 108
8820: 
8821: tehty konkurssin oikeuspaikkaa, toimivaltaista             Erikoistilintarkastuksissa havaittiin paljon eri-
8822: tuomioistuinta koskeva määritys.                       laisia osakeyhtiö- ja kirjanpitolain vastaisuuksia
8823:    Konkursseja koskeva tiedonsaanti parantui,          ja mahdollisia takaisinsaanteja. Osakeyhtiölakia
8824: kun oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämä atk-           oli rikottu 189:ssä (92 %) ja kirjanpitolakia 173
8825: pohjainen konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteri       yhtiössä (84 %). Rikkomusten laatu ja laajuus
8826: otettiin käyttöön 1.12.1994. Siihen merkitään näi-     vaihtelivat huomattavasti. Yleensä oli rikottu osa-
8827: den asioiden käsittelyä koskevat tärkeimmät tie-       keyhtiölain kohtia, jotka koskivat hallituksen
8828: dot. Rekisterin tiedot ovat julkisia.                  kokouspöytäkirjoja, osake- ja osakasluetteloita,
8829:    Konkurssipesien hallinnon valvontaa uudis-          selvitystilaa, toimitusjohtajan tai hallituksen teh-
8830: tettiin 1.3.1995 lukien. Konkurssiasiamies seuraa      täviä sekä osakeyhtiölain vastaista lainaa. Yhtiön
8831: ja valvoo, että konkurssipesiä hoidetaan lain ja       kirjanpidon ja varainhoidon sekä valvonnan
8832: hyvän pesänhoitotavan mukaisesti, huolehtii sii-       asianmukainen järjestäminen oli usein lyöty lai-
8833: tä, että velallisen konkurssia edeltävän toimin-       min.
8834: nan lainmukaisuus selvitetään riittävän laajasti, ja       Lainvastaisesti oli joka kolmannessa yhtiössä
8835: määrää konkurssivelallisen tai konkurssipesän          annettu lainaa pääasiassa yhtiön osakkeenomis-
8836: toimintaa ja tilejä koskevan erityistarkastuksen       tajille tai johdolle. Lainat ylittivät yhtiön vapaat
8837: suorittamisesta valtion varoilla. Konkurssiasia-       omat pääomat. Monasti lainoista ei ollut hallituk-
8838: miestä avustaa neuvoa-antava elin, konkurssiasi-       sen päätöksiä, eikä niillä ollut turvaavia vakuuk-
8839: ain neuvottelukunta, jossa ovat edustettuina kes-      sia.
8840: keiset sidosryhmät                                         Kirjanpidon ja tilinpäätösten laatimisessa ei
8841:    Konkurssipesien hoitoa kehitetään antamalla         ollut noudatettu kirjanpitolain aikamääräyksiä.
8842: hyvää pesänhoitotapaa koskevia ohjeita ja suosi-       Tärkeimmissä tapauksissa niiden tekeminen oli
8843: tuksia. Väliaikaista pesänhoitajaa koskevat sään-      laiminlyöty koko yhtiön toiminta-ajalta. Omai-
8844: nökset tulivat voimaan 1.3.1995. Niillä halutaan       suuserien, erityisesti käyttöomaisuuden arvos-
8845: estää velallisen neuvonantajan tai lähipiiriin kuu-    tusta, kirjanpitoaineiston säilyttämistä ja tositteita
8846: luvan määrääminen väliaikaiseksi pesänhoita-           koskevia rikkomuksia oli lähes puolessa yhtiöis-
8847: jaksi. Uusilla realisointisäännöksillä pyritään        tä. Omaisuuserien yliarvostuksilla yritykset pyr-
8848: konkurssipesän omaisuuden realisoinnissa mah-          kivät manipuloimaan taseitaan. Tositteet oli
8849: dollisimman hyvään tulokseen.                          puutteellisesti numeroitu, mikä viittaisi niiden
8850:    Tehtyjen muutosten ja täydennysten vuoksi           hävittämiseen, eikä niistä aina selvinnyt liiketoi-
8851: konkurssilaki on epäyhtenäinen ja osin vaikea-         men peruste tai luonne. Useassa tapauksessa
8852: selkoinen. Lisäksi monet säännökset ovat asialli-      kirjanpitoaineisto oli hävitetty kokonaan.
8853: sesti vanhentuneita. Esimerkiksi velallisen ase-           Mahdollisia takaisinsaanteja löytyi yhteensä
8854: maa koskevat säännökset ovat 1800-luvulla sää-         2 202 kpl. Niitä oli melkein kaikissa tutkituissa
8855: detyssä muodossa. Oikeusministeriössä on vi-           yhtiöissä (98 %). Kaksi kolmasosaa takaisinsaan-
8856: reillä konkurssilain kokonaisuudistus, ja laki py-     neista oli 100 000 mk tai enemmän. Huomattavan
8857: ritään saamaan voimaan v. 1998.                        paljon eli 23% jäi alle 50 000 mk:n. Ne olivat
8858:    Kertomusvuonna pantiin vireille 5 500 kon-          suurimmaksi osaksi sellaisia, ettei kannetta kan-
8859: kurssia. Poliisin tietoon tuli 730 konkurssirikosta    nattanut nostaa.
8860: ja 560 kirjanpitorikosta. Liiketoimintakieltoja            Yhtiön omaisuutta oli yleensä siirretty pois
8861: määrättiin vain 12.                                    vastikkeetta tai epäkäypään hintaan. Huomatta-
8862:    Konkurssiyhtiöissä tehdyt rikkomukset ja ta-        van monessa tapauksessa, esim. autokaupoissa
8863: loudelliset väärinkäytökset tulevat ilmi pääasias-     omaisuuden käypää arvoa oli vaikea selvittää.
8864: sa erityistarkastuksissa, joita esim. rauenneissa      Vajaa puolet takaisinsaanneista koski myytyä
8865: konkursseissa ei käytännössä suoriteta. Yli 200:ta     omaisuutta, jota ei ollut merkitty pesäluetteloon.
8866: v. 1990--94 konkurssin tehnyttä yhtiötä koskeva        Konkurssipesästä oli siirretty varoja maksamalla
8867: selvitys osoitti, että niistä neljännes sai konkurs-   velkoja ennen eräpäivää, käyttämällä epätavalli-
8868: sia edeltäneeltä tilikaudelta puhtaan kertomuk-        sia maksuvälineitä tai mitoittamalla maksut niin,
8869: sen tai kertomusta ei annettu lainkaan. Tilintar-      että ne olivat epäsuhteessa pesän varoihin. Varo-
8870: kastajien antamissa huomautuksissa ennen jul-          ja oli siirretty myös kuittaamaila sekä maksamalla
8871: kaisemattoman tiedon osuus itse asiassa väheni         palkkoja ja palkkioita.
8872: ennen konkurssia. Erot auktorisoitujen ja ns.              Kirjanpitorikoksia ja velallisen epärehellisyyt-
8873: maallikkotilintarkastajien toiminnassa olivat sel-     tä koskevia enimmäisrangaistuksia on korotettu
8874: keät.                                                  ja rangaistuskäytäntöä muutoinkin ankaroitettu.
8875:                                                                                                         109
8876: 
8877: Vähäinen kiinnijäämis- ja syytteeseenjoutumis-           tujen kokemusten ja kansainvälisen käytännön
8878: riski ovat aiheuttaneet sen, ettei rangaistuskäy-        mukaisesti. Vajaat kymmenen vuotta voimassa
8879: tännön muutoksella ole käytännössä merkitystä.           ollut liiketoimintakieltolaki on osoittautunut te-
8880: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvitys             hottomaksi ja edellyttää korjaamista ja kieltojen
8881: osoittaa, että esim. liiketoimintakieltoasioita oli      noudattamisen valvonnan tehostamista.
8882: käsitellyt vain joka neljäs syyttäjä. Syyttäjien esit-
8883: tämistä kieltovaatimuksista kolmannes oli hylätty
8884: alioikeudessa. Asenne lakiin on vähättelevä.                            Muutoksenhaku
8885:      Valtiontilintarkastajat pitävät valtiosäännön          Muutoksenhaku riita- ja rikosasioissa
8886: täysuudistusta tarpeellisena mm. siksi, että EU-         Muutoksenhakujärjestelmän kehittämiseen vai-
8887: jäsenyyden myötä kynnys ulko- ja sisäpolitiikan          kuttavat lähinnä Euroopan neuvoston suosituk-
8888: välillä on madaltunut ja valtioneuvoston asema           set ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oi-
8889: kansainvälisissä asioissa on korostunut. Kootta-         keuskäytäntö. Euroopan neuvoston oikeudellis-
8890: essa nykyiset perustuslait yhtenäiseksi Suomen           ten asiain yhteistyökomitea (CDC]) hyväksyi ker-
8891: Hallitusmuodoksi on täsmennettävä eduskun-               tomusvuonna yksimielisesti ehdotuksen muu-
8892:  nan ja sille vastuunalaisen valtioneuvoston väli-       toksenhakua riita-asioissa koskevaksi suosituk-
8893:  nen toimivallanjako sekä säänneltävä mm. tasa-          seksi ja siihen liittyvän selitemuistion. Suositus
8894:  vallan presidentin ja tuomioistuimien tehtävät.         tulee voimaan, kun neuvoston ministerikomitea
8895:      Eduskunnan hyväksymätperusoikeudet muo-             on hyväksynyt sen.
8896:  dostavat valtiontilintarkastajien mielestä pitkän          Suosituksessa todetaan aluksi, että kaikissa
8897:  aikavälin suuntaviivat lainsäädännön kehittä-           neuvoston jäsenvaltioissa tuomioistuinten työ-
8898:  miselle. Eduskunnan tahdon toteutuminen edel-           määrä on lisääntynyt ja yhteiskuntaelämä ja siten
8899:  lyttääkin muutoksia mm. rikos-, kokoontumis-,           myös lainsäädäntö monimutkaistunut Kun sa-
8900: julkisuus- ja painovapauslainsäädäntöön sekä             malla joudutaan rajoittamaan tuomioistuinten
8901:  oikeudenkäyntimenettelyyn. julkisuusperiaat-            toiminnasta aiheutuvia kustannuksia, juttuja ei
8902:  teen toteuttamisessa korostavat valtiontilintar-        pystytä käsittelemään riitävän ripeästi ja tehok-
8903:  kastajat viranomaisten oma-aloitteellisuutta tie-       kaasti. Erilaisista oikeusperinteistä juontuvia la-
8904:  dottamisessa ja yksityisten kansalaisten oikeutta       keja ei pyritä harmonisoimaan, vaan suositukses-
8905:  saada myös salassa pidettävää tietoa häntä itse-        sa esitetään keinoja tilanteen parantamiseksi.
8906:  ään koskevista asiakirjoista. Oikeusministeriön            Suosituksen mukaan asianosaisella tulee olla
8907:  tehtävänä tulee olemaan perusoikeuksien ja              oikeus saada juttunsa tutkittavaksi ylemmässä
8908:  kansainvälisesti hyväksyttyjen ihmisoikeuksien          tuomioistuimessa, pl. laissa nimenomaan määri-
8909:  vaaliminen kaikessa uudistettavassa lainsää-            tellyt tapaukset, ja hänelle on tiedotettava muu-
8910:  däntötyössä sekä julkisuusperiaatteen edellyttä-        toksenhakuoikeudesta. Muutoksenhaun kehittä-
8911:  mien tietojen välittämistä koskevan rekisteröin-        miseksi vaatimukset, niiden perusteet ja todisteet
8912:  nin edelleen kehittäminen.                              tulee pääsääntöisesti esittää jo ensimmäisessä
8913:      Valtiontilintarkastajat ovat jo aiemminkin          oikeusasteessa. Sen antama tuomio on perustel-
8914:  kiinnittäneet huomiota epäterveeseen elinkeino-         tava niin selkeästi, että asianosainen pystyy ar-
8915:  toimintaan ja kilpailuvääristymiin. Näihin ei ole       vioimaan, kannattaako hänen valittaa, sekä ra-
8916:  puututtu riittävän tehokkaasti. Konkurssiasia-          joittamaan valituksensa riidanalaiseen kysymyk-
8917:   miehen tuleekin yhteistyössä valvonta-, tutkinta-      seen.
8918:  ja syyttäjäviranomaisten kanssa etsiä keinoja               Työmäärän vähentämiseksi muutoksenhaku-
8919:   tilanteen korjaamiseksi. Tilintarkastajien ase-        oikeutta vähäisissä asioissa rajoitetaan tai siihen
8920:   maa yritysten toiminnallisessa valvonnassa on          vaaditaan lupa. Aiheetlomien valitusten estämi-
8921:   korostettava nykyistä enemmän ja yhteensovitet-        seksi valittajan halutaan esittävän täsmällisesti
8922:   tava yritysten ja julkishallinnon tilintarkastusai-    muutosvaatimukset ja niiden perusteet jo muu-
8923:   neiston hyväksikäyttöä. Tietojen vaihtoa mm.           toksenhakumenettelyn alussa. Perusteettomat
8924:   verottajan ja viranomaisten kesken on lisättävä,       vaatimukset hylätään yksinkertaisessa menette-
8925:   kuten valtiontilintarkastajat ovat aiemminkin          lyssä, ja valittaja veivoitetaan korvaamaan vasta-
8926:   edellyttäneet.                                         puolelle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut
8927:      Lopuksi valtiontilintarkastajat edellyttävät yk-       Jutun tutkiminen rajataan koskemaan niitä
8928:   silöiden ja yhteisöjen taloudellista toimintaa kos-    valitusperusteita, joihin asianosaiset ovat vedon-
8929:   kevan lainsäädännön edelleenkehittämistä saa-          neet. Yleensä ei ole lupa esittää uusia vaatimuk-
8930: 110
8931: 
8932: sia, niiden perusteita tai todisteita. Jos muutok-                             misoikeustuomioistuimen ratkaisujen perusteel-
8933: senhaun tutkiminen edellyttää valituslupaa, se                                 la on myös hovioikeudessa järjestettävä kuulemi-
8934: myönnetään vain oikeuskysymykseen.                                             nen.
8935:     Muutoksenhakutuomioistuimen kokoonpano                                        Euroopan eri valtioissa muutoksenhakume-
8936: määräytyy asian laadun perusteella, esim. vali-                                nettelyt poikkeavat toisistaan. Yleensä muutok-
8937: tusluvasta voi päättää yksi tuomari. Useimmiten                                senhakua riita-asioissa on rajoitettu tai sitä ei ole.
8938: asianosainen voi toimittaa vain yhden kirjelmän                                Rikosasioissa se voi olla luvanvarainen tai sitä voi
8939: muutoksenhakutuomioistuimeen. Suullinen kä-                                    hakea ainoastaan joko seuraamuksen tai oikeus-
8940: sittely toimitetaan keskitetysti, ja tuomio harki-                             kysymyksen osalta.
8941: taan ja julistetaan heti käsittelyn päätyttyä. Ennen                              K o r k e i n o i k e u s. Suomessa korkeim-
8942: käsittelyä selvitetään sopimusmahdollisuus.                                    masta oikeudesta (KKO) muodostettiin ns. en-
8943:     Suullisesta käsittelystä pitää voida luopua                                nakkopäätöstuomioistuin v. 1979. Uudistuksen
8944: asianosaisten niin vaatiessa tai silloin, kun ratkai-                          yhteydessä aikaisemmin voimassa ollutta valitus-
8945: su koskee oikeuskysymystä. Luopumista koske-                                   lupajärjestelmää muutettiin ja luvan saamisen
8946: van aloitteen voi tehdä myös tuomioistuin. Jos                                 edellytyksiä tiukennettiin. Valituslupajärjestelmä
8947: ensimmäisen oikeusasteen ratkaisu perustuu to-                                 koskee maaoikeutta lukuun ottamatta kaikkia
8948: distajan kertomukseen, muutosta käsiteltäessä                                  asioita. Riita-asioiden käsittelyä alioikeudessa
8949: on todistajaa kuultava. Toisaalta asianosaisen                                 uudistettiin neuvoston suositusten mukaisesti.
8950: vaatimusta suullisesta käsittelystä ei hyväksytä,                              Alioikeudessa noudatetaan suosituksia, jotka
8951: jos ihmisoikeussopimus ei sitä edellytä.                                       koskevat muutosvaatimuksen täsmällisyyttä,
8952:     Hyväksyessään v. 1990 ihmisoikeussopimuk-                                  perusteiden esittämistä sekä jutun tutkinnan
8953: sen Suomi, toisin kuin Ruotsi, teki siihen suullista                           rajaamista. Uudistus muutti myös riita-asioiden
8954: käsittelyä koskevan varauman. Sopimuksen 6                                     käsittelyä hovioikeuksissa. Muutoksia on selvi-
8955: artiklan mukaan jokaisella on oikeus saada                                     tetty yksityiskohtaisemmin valtiontilintarkasta-
8956: asiansa asianmukaisesti käsitellyksi julkisessa oi-                            jain kertomuksessa vuodelta 1993.
8957: keudenkäynnissä silloin, kun päätetään hänen                                      KKO:een saapui ja ratkaistiin asioita v. 1990--
8958: yksityisistä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan                              94 seuraavasti:
8959: tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Ih-
8960: 
8961: Asiatyyppi                                       1990                 1991                 1992                 1993               1994
8962:                                           saapunut ratkaistu   saapunut ratkaistu   saapunut ratkaistu   saapunut ratkaistu   saapunut ratkaistu
8963: Riita-asiat ...........................    1471      1379       1599      1 526      1796      1 756      2108      2 109      2 264      2125
8964: Rikosasiat ..........................       918       817        876        914       883        843       887        918      1073       1001
8965: Vakuutusoikeusasiat .........               583       520        561        566       605        709       556        550        593       518
8966: Maaoikeusasiat ..................           327       339        336        301       346        376       378        380        326       395
8967: Vesiasiat ............................       12        29          8          7        17         16         8          3         10        13
8968: Hakemusasiat ....................           437       431 1      454        430 1     486        492 1     447        376 1      479       476
8969: Armahduslausunnot ..........                                                                               103        105         88         90
8970: Yhteensä ...........................       3748      3 515      3834      3744       4133      4 192      4487      4 441      4 833      4 618
8971: Vuoden lopussa siirtyneitä                           1 370                1460                 1 401                1450                  1663
8972: 1
8973:     Lukuun sisältyvät armahduslausunnot:
8974:     1990     120
8975:     1991     115
8976:     1992      92
8977:     1993/1-3 22
8978: 
8979: 
8980:    Tuomioistuinten käsittelyajat ja päätösten oi-                                ra-asioita koskevat asiat työllistävät tuomioistui-
8981: keellisuus vastaavat hyvää eurooppalaista tasoa.                                 mia ja heikentävät niiden toiminnan laatua.
8982: Kuitenkin yhteiskunnallinen tilanne on aiheutta-                                    Integraatiokehityksen vaikutusten omaksumi-
8983: nut jutturuuhkan, jonka oletetaan kasvavan vielä                                 nen ja soveltaminen toimintaan vie aikaa ja vaatii
8984: v. 1995. Takauksia, velkajärjestelyjä, yritysanee-                               osaamista, jota pyritään kehittämään koulutuk-
8985: rausta sekä pankki-, työsuhde- ja huoneenvuok-                                   sen avulla.
8986:                                                                                                            111
8987: 
8988:    H o v i o i k e u d e t. Hovioikeuden uudista-             Integraatiokehitys yhtenäistää hallintolain-
8989: mista selvittänyt toimikunta ehdotti mietinnös-           käyttöä. Suomen liityttyä Euroopan unioniin, ja
8990: sään (KM 1992:20), että pääkäsittely olisi suulli-        osittain jo Eta-sopimuksen tultua voimaan, suo-
8991: nen mm. silloin, kun asian ratkaiseminen riippuu          malaiset tuomioistuimet velvoitettiin sovelta-
8992: käräjäoikeudessa vastaanotetun suullisen todis-           maan Euroopan yhteisöjen oikeutta tapauksissa,
8993: teluo uskottavuudesta. Vastapuoli vastaa valituk-         joita yhteisöoikeuden normit koskevat. Vaikka
8994: seen hovioikeuden pyynnöstä. Hovioikeus voi               Rooman sopimuksen 177 artikla pysyttää kansal-
8995: määrätä myös muusta valmistelusta ennen pää-              lisilla tuomioistuimilla ratkaisuvallan silloinkin,
8996: käsittelyä.                                               kun asiassa tulee soveltaa EY:n oikeusnormia,
8997:    Mietinnössä ehdotetaan, että riita- ja rikos-          EY:n oikeudella on valtuudet täydentää kansal-
8998: asioissa otetaan käyttöön valituslupajärjestelmä.         lista oikeutta tai jopa syrjäyttää sen säännöksiä tai
8999: Osa asioista ratkaistaan edelleen esittelystä. Käy-       periaatteita. Tuomioistuinten on tunnettava so-
9000: tännössä muutoksenhakuoikeutta ei varsinaisesti           vellettaviksi kuuluvat yhteisöoikeuden normit ja
9001: rajoiteta, sillä valituslupa on myönnettävä, jos          EY:n tuomioistuimen mahdollinen niihin liittyvä
9002: ilmenee aihetta muuttaa käräjäoikeuden ratkai-            soveltamiskäytäntö. Tarvittaessa on myös otetta-
9003: sua. Korkeimman oikeuden valitusluvan myön-               va huomioon normien soveltamisen etusijasään-
9004: tämisperusteet ovat huomattavasti rajoitetum-             nöt sekä yhteisöoikeuden suoran sovellettavuu-
9005: mat.                                                      den ja välittömän vaikutuksen periaatteet.
9006:    Ihmisoikeussopimukseen liittyvän varaoman                  Kansallisten tuomioistuinten on toteutettava
9007: poistaminen edellyttää hovioikeustoimikunnan              toiminnassaan EY-oikeuden periaatteita. EY-oi-
9008: ehdottamia muutoksia. Alioikeuden ratkaisun               keuden alaan kuuluvissa oikeudenkäynneissä
9009: muuttaminen ja pelkästään näytön riitauttami-             on taattava riittävä, vähintään kansallista tasoa
9010: nen johtaisi pääsääntöisesti suulliseen käsitte-          oleva oikeusturva. Yksityisen mahdollisuutta
9011: lyyn. Ruotsissa, jossa varaomaa ei ole, käsiteltiin       käyttää oikeutta, joka perustuu EY-normiin, ei
9012: suullisesti v. 1991 n. 25 % riita-asioista ja n. 71 %     saa vaikeuttaa.
9013: rikosasioista.                                                Jäsenvaltion on täytettävä EY:n oikeusvaltiolle
9014:    Jos muutoksenhakua vähäisissä ja yksinkertai-          asettamat vaatimukset, ja niiden viranomaisten
9015: sissa riita- ja rikosasioissa rajoitetaan tai tehdään     on valvottava oikeuden noudattamista. Erot tuo-
9016: luvanvaraiseksi, valitusluvan piiriin tulisi arviolta     mioistuinlaitoksen ja prosessisäännöstön järjes-
9017: n. 16,5% riita-asioista, jos luvan perusteena olisi       tämisessä voivat olla jäsenvaltioiden välillä huo-
9018: alle 20 000 mk:n kannevaatimus, ja noin neljän-           mattavat. Eräitä aloja ja asioita, esim. julkisia
9019: nes rikosasioista, jos kriteerinä on asian käsittely      hankintoja koskevat säännökset edellyttävät, että
9020: yhden tuomarin istunnossa.                                asia on käsiteltävä tuomioistuimessa.
9021:                                                               Myös Euroopan ihmisoikeussopimus vaikut-
9022:                                                           taa hallintolainkäyttöön Suomessa. Pääasiassa
9023:    Muutoksenhaku hallintoasioissa Oikeus-                 riita- ja rikosasioita koskevan 6. artiklan sovelta-
9024: valtion peruspiirteisiin kuuluu, että hallintoviran-      minen on laajentunut yhä useampiin hallintoasi-
9025: omaisen toiminnan lainmukaisuus voidaan saat-             oihin. Sen mukaan kansalaisilla on oikeus saada
9026: taa tuomioistuimen tutkittavaksi eli hallintopää-         asia tuomioistuinkäsittelyyn. Oikeuskäytännössä
9027: tökseen voidaan hakea muutosta. Hallintopää-              on kiinnitetty huomiota mm. oikeudenkäynnin
9028: tökset käsitellään joko hallintotuomioistuimissa          asianasaisille aiheuttamiin kustannuksiin ja kor-
9029: tai yksityisoikeudellisia riita- ja rikosasioita käsit-   vausjärjestelmään, jatkomuutoksenhaun mah-
9030: televissä tuomioistuimissa.                               dollisuuteen joissakin valtioissa sekä korostettu
9031:     Useimmissa Länsi-Euroopan maissa on hallin-           toimielinten riippumattomuutta, puolueetto-
9032: totuomioistuimet Käytännössä maissa, joissa ei            muutta ja niiden perustamisen laillisuutta.
9033: ole hallintotuomioistuimia, erityisviranomaiset               Strasbourgin ihmisoikeustoimielinten ratkai-
9034: tai tuomioistuinten jaostot käsittelevät hallinto-        sukäytännössä on oikeudenkäynnin osalta kiin-
9035: asiat ennen yleiseen tuomioistuimeen saattamis-           nitetty huomiota ainakin suulliseen menettelyyn,
9036: ta. Esimerkiksi Islannissa, Norjassa ja Tanskassa         päätöksen perusteluihin, asianosaisjulkisuuteen,
9037: sekä mm. Espanjassa, Irlannissa ja Isossa-Bri-            avustajan käyttämiseen, maksuttomaan oikeu-
9038: tanniassa, joissa ei ole hallintotuomioistuimia,          denkäyntiin ja todistelua koskeviin kysymyksiin.
9039: julkisoikeudelliset riita-asiat käsitellään pääasias-     Asianosaisilla on oltava prosessissa tasapuoliset
9040: sa hallintotuomioistuimiin rinnastettavissa lain-         mahdollisuudet esittää asiansa ja oikeus oikeu-
9041: käyttöelimissä.                                           denkäyntiin kohtuullisessa ajassa. Suullista käsit-
9042: 112
9043: 
9044: te1yä koskevaa varaomaa sovelletaan toistaiseksi                 Kertomusvuonna uudistettiin tulo- ja varalli-
9045: korkeimpaan hallinto-oikeuteen, lääninoikeuk-                 suus-, kiinteistö- sekä perintö- ja lahjaverotuksen
9046: siin, vesiylioikeuteen, vakuutusoikeuteen ja tar-             muutoksenhakujärjestelmää. Kokonaan verotoi-
9047: kastuslautakuntaan.                                           mistoissa suoritettaviin verotuspäätöksiin hae-
9048:    Korkein h a 11 into-oikeus. Suo-                           taan muutosta oikaisulautakunnilta, joiden pää-
9049: messa hallintoviranomaisen päätöksen lainmu-                  töksestä voidaan edelleen valittaa lääninoikeu-
9050: kaisuus voidaan yleensä saattaa lääninoikeuden,               teen. Tutkijalautakuntaan tehtävästä muistutus-
9051: vesiylioikeuden, vesioikeuden ja Ahvenanmaan                  menettelystä luovuttiin. Myös veroasioiden vali-
9052: hallintotuomioistuimen ratkaistavaksi. Ylintä hal-            tuslupajärjestelmää muutettiin, ja Uudenmaan
9053: lintolainkäytön tuomiovaltaa käyttää korkein                  lääninoikeudelle siirrettiin liikevaihto- ja arvonli-
9054: hallinto-oikeus (KHO). Hallitusmuodon mukaan                  säverotusta sekä tuonti- ja valmisteverotosta kos-
9055: KHO valvoo myös alemmanasteista hallintolain-                 kevat asiat.
9056: käyttöä ja näin osaltaan vastaa järjestelmän te-                 Virka- ja työsuhteiden yhdenmukaistuttua
9057: hokkaasta toiminnasta. Lisäksi se esittää ryhty-              vuoden 1995 alusta myös valtion, kunnan ja
9058: mistä lainsäädäntötoimeen ja antaa tarvittaessa               muiden julkisyhteisöjen eläkeasioissa ylin muu-
9059: hallitukselle lakiesityksiä koskevia lausuntoja.              toksenhakuaste on KHO:n sijasta vakuutusoi-
9060:     Hallintotuomioistuinjärjestelmä on kaksijakoi-            keus.
9061: nen. Suuri osa asioista saapuu KHO:een läänin-                   KHO on keskeisin EY-oikeutta soveltava tuo-
9062: oikeuksista. Toisaalta valitukset, jotka koskevat             mioistuin Suomessa, jos otetaan huomioon sen
9063: valtioneuvoston, ministeriöiden ja pääosin myös               aineellinen sisältö ja Suomen hallintolainkäytön
9064: keskusvirastojen ja lääninhallitusten päätöksiä,              asiallinen laajuus. Yhteisöoikeutta joudutaan so-
9065: käsittelee ainoastaan KHO. Hallintolainkäyttöla-              veltamaan mm. ympäristö-, elinkeino-, sosiaali-,
9066: kia koskevan ehdotuksen mukaan myös nämä                      kilpailu- ja maatalousasioissa sekä välillistä vero-
9067: asiat käsitteli pääsääntöisesti lääninoikeus.                 tusta ja julkisia hankintoja koskevissa asioissa.
9068:     KHO:n työtilanne on kehittynyt v. 1990-94                    Rooman sopimuksen 177 artikla edellyttää,
9069: seuraavasti:                                                  että KHO ylimpänä tuomioistuimena pyytää kä-
9070:                                                               siteltävänään olevassa asiassa EY:n tuomioistui-
9071:                                                               melta ennakkoratkaisun silloin, kun sovelletta-
9072: Asioita               1990    1991    1992    1993    1994    van yhteisöoikeuden normin tulkinta ei ole sel-
9073: Saapunut .......      5 219   5 435   7118    7 147   6 523   vä. KHO varautuu yhteisöoikeuden soveltami-
9074: Ratkaistu .......     5 068   5 520   5 434   6 132   7 302   seen kouluttamalla jäseniä ja esittelijöitä. Myös
9075: Siirtynyt .........   3183    3108    4807    4903    4 055
9076:                                                               kirjastoa ja muuta tietoaineiston hankintaa on
9077:                                                               kehitetty vastaamaan uusia ja muuttuvia vaati-
9078:                                                               muksia.
9079:     KHO:ssa kertomusvuonna ratkaistuista 7 302                   L ä ä n i n o i k e u d e t. Ellei toisin ole sää-
9080: asiasta oli 443 (6 %) kokonaan tai osittain valitus-          detty, lääninoikeus ratkaisee hallinto-oikeudelli-
9081: lupa-asioita, 6 428 (88 %) valitusasioita ja 431              set valitusasiat, niistä tehdyt prosessuaaliset kan-
9082: (6 %) purku- ja muita asioita. Valituslupa-asioista           telut ja hallintoriita-asiat Ne käsittelevät myös
9083: suurin osa oli veroasioita, joita on vajaat 30 %              kunnallisten toimielinten ja paikallishallintovi-
9084: kaikista KHO:een saapuneista asioista. Valitusoi-             ranomaisten päätöksistä tehdyt valitukset.
9085: keutta on rajoitettu mm. vero-, lastensuojelu-,                  Lääninoikeuden toimintaa mitataan määrä- ja
9086: sosiaalihuolto-, työsuojelu-, vesi-, kunnallisvaali-          laatukriteereillä. Määrää arvioitaessa otetaan
9087: ja vammaisasioissa sekä kansanedustajain vaale-               huomioon ratkaistut, saapuneet ja siirtyvät asiat
9088: ja ja maaseutuelinkeinojen tukea koskevissa                   sekä henkilötyöpanokset ja kustannukset annet-
9089: asioissa.                                                     tua päätöstä kohti. Laatumittareita ovat valitusten
9090:     Vuoden 1993 alusta lukien on myös virkamie-               määrä (valitusalttius) ja muuttuneet päätökset
9091: hen Iomauttaminen ollut mahdollista taloudelli-               (muutosalttius). Lisäksi tuloksellisuutta arvioi-
9092: sista, tuotannollisista tai niihin verrattavista syis-        daan asioiden käsittelyyn kuluvan ajan perus-
9093: tä, jos muuta työtä tai koulutusta ei voida kohtuu-           teella.
9094: della järjestää. Säästötoimiin liittyvistä lomautuk-             KHO selvitti kertomusvuonna valvontatehtä-
9095: sista on KHO:een valittanut erityisesti puolustus-            väänsä liittyen lääninoikeuksien työskentelyä,
9096: vointien sotilashenkilöstö. Lomaotusta koskevan               työtilannetta ja kehittämistoimia. Selvityksen
9097: lakiesityksen ja hallintovaliokunnan mietinnön                mukaan lääninoikeuksiin saapui v. 1990-94
9098: perustelut ovat osittain ristiriitaiset.                      asioita seuraavasti:
9099:                                                                                                                  113
9100: 
9101:                      1990     1991     1992     1993     1994       Lääninoikeusmuistiossa asetetaan lyhyen ai-
9102: Veroasiat ......... 19 732   16 191   19 539   19 423   14 317   kavälin tavoitteeksi veroasioissa selvästi alle vuo-
9103: Kunnallisasiat .. 1330        1 377    2 004    2 318    2 050   den (8-10 kk) keskimääräinen käsittelyaika.
9104: Rakennusasiat . 1638          1608     1672     2 199    1 516
9105: Sosiaali- ja
9106:                                                                  Pitkän aikavälin tavoitteena on, että päätös olisi
9107:   terveyden-                                                     muutoksenhakijan saatavilla puolen vuoden ku-
9108:   huoltoasiat... 3 141        5 044    5 229    5 319    5 177   luessa asian saapumisesta lääninoikeuteen.
9109: Muut asiat ....... 1 842      1898     2 091    2 669    2 409   Kymmenen kuukauden käsittelyaika ylittyy Uu-
9110:                                                                  denmaan (alle 12 kk), Turun ja Porin (alle 11 kk),
9111:                                                                  Hämeen (yli 12 kk), Kymen (31 kk), Kuopion (yli
9112:                                                                  13 kk), Vaasan (lähes 15 kk) ja Oulun (14,5 kk)
9113:    Veroasioita oli lääninoikeuksissa kertomus-                   lääninoikeuksissa. Muissa kuin veroasioissa
9114: vuonna keskimäärin hieman yli 60 o/o kaikista                    kymmenen kuukauden käsittelyaika ylittyy Ky-
9115: asioista. Keski-Suomen lääninoikeudessa niiden                   men lääninoikeudessa.
9116: osuus oli 42,3 o/o ja Turun ja Porin lääninoikeu-                   Asiaruuhkien purkamiseksi on v. 1995 henki-
9117: dessa 62,6 o/o. Vain Oulun lääninoikeudessa ve-                  löstöä lisätty Hämeen lääninoikeudessa kolmella
9118: roasioiden osuus kasvoi. Lama ja verotuksessa                    ja Kymen lääninoikeudessa seitsemällä henkilö-
9119: tapahtuneet muutokset ovat vähentäneet vero-                     työvuodella. Muutamiin lääninoikeuksiin synty-
9120: asioiden määrää. Henkilöverotusta vähentää                       neiden asiaruuhkien purkamista on helpottanut
9121: työttömyys ja liikeverotusta konkurssit sekä se,                 myös se, että vuoden 1994 aikana lääninoikeuk-
9122: että entistä suurempi osa virheistä korjataan jo                 siin saapuneiden asioiden määrä on kääntynyt
9123: veronoikaisuvaatimusten perusteella. Tässä vai-                  selvään laskuun, joka on jatkunut myös v. 1995.
9124: heessa on vaikea arvioida vaikutuksia, joita mm.                 Vuonna 1993 lääninoikeuksiin saapui yhteensä
9125: verovähennysten karsimisesta ja harkintavero-                    32 159 asiaa ja v. 1994 yhteensä 25 428 asiaa.
9126: tuksen rajoittamisesta aiheutuu.                                 Lääninoikeuksissa ratkaistiin v. 1994 yhteensä
9127:    1990-luvun alun syvä taloudellinen lama on                    30 276 asiaa ja seuraavalle vuodelle siirtyneiden
9128: lisännyt sosiaali- ja terveysasioiden määrää lää-                asioiden määrä pieneni lähes 5 000 asialla edel-
9129: ninoikeuksissa. Niiden osuus on muita alhaisem-                  liseen vuoteen verrattuna.
9130: pi eteläisissä lääneissä. Yleisiä ovat erityisesti                  Kuten jo edellä KHO:n yhteydessä todettiin,
9131: toimeentulotukea sekä sosiaali- ja terveyden-                    hallintolainkäyttölakia koskevan ehdotuksen
9132: huollon asiakasmaksujen perimättä jättämistä tai                 mukaan lääninoikeuksien asemaa vahvistettai-
9133: alentamista koskevat valitukset. Asumistuki- ja                  siin huomattavasti. Myös valtioneuvoston alaisen
9134: sotilasavustusasiat siirrettiin kertomusvuonna                   hallintoviranomaisen päätöksestä valitettaisiin
9135: Kelalle. 1990-luvulle on ominaista, etteivät kun-                pääsääntöisesti lääninoikeudelle, jolloin hallin-
9136: nat aina noudata lääninoikeuksien päätöksiä.                     nonalojen sisäisistä muutoksenhakuteistä luo-
9137: Oletettavaa on, että lääninoikeuksien mm. toi-                   vuttaisiin. Uudistus selkiinnyttäisi muutoksenha-
9138: meentulotukea koskevat päätökset vaihtelevat                     kujärjestelmää ja toisi uusia asiaryhmiä lääninoi-
9139: alueittain.                                                      keuksien ratkaistavaksi. Katselmuksia ja suullisia
9140:     Kunnallisasioiden sekä rakennus- ja ympäris-                 käsittelyjä lisättäisiin kansainvälisten sopimus-
9141: töasioiden osuudet ovat jääneet vähäisiksi, alle                 velvoitteiden mukaisesti. Uudistuksen toteutta-
9142:  10 o/o:n. Talouselämän säästötoimet ovat vaikut-                minen vaatisi aluksi 20-35 ja myöhemmin 32-
9143: taneet myös kunnallisasioiden määrän kasvuun.                    56 henkilötyövuotta ja lisää toimitiloja.
9144:  Niitä koskevista valituksista suuri osa on kohdis-                 Uusi kuntalaki (365/95), jolla pyritään mm.
9145:  tunut kunnallisen viranhoidon säästötoimiin.                    kehittämään kunnan sisäistä oikaisuvaatimusme-
9146:     Lääninoikeuksissa oli kertomusvuoden lopus-                  nettelyä, vaikuttaa lääninoikeuksien työmäärään
9147:  sa vireillä 20 958 asiaa, eli lähes 5 000 asiaa                 vain vähän. Sen sijaan vireillä ollut rakennuslain
9148:  vähemmän kuin edellisenä vuonna. Siirtyneiden                   muutos toteutuessaan vaikuttaisi merkittävästi
9149:  asioiden määrä oli alhaisempi kuin koskaan ai-                  lääninoikeuksien asemaan ja toimivaltaan. Ym-
9150:  emmin. Vaikka työtilanne on kehittynyt myöntei-                 päristöhallinnon asemesta lääninoikeus käsitteli-
9151:  sesti, erityisesti veroasioissa tilanne on edelleen             si muut kuin seutukaavoja koskevat valitukset.
9152:  kansalaisten oikeusturvan kannalta kestämätön                   Lääninhallituksista ja ympäristöministeriöstä siir-
9153:  eräissä lääninoikeuksissa. Epäkohtaan ovat kiin-                tyisivät poikkeuslupia koskevat valitukset lää-
9154:  nittäneet kertomusvuonna huomiota mm. edus-                     ninoikeuteen. Tehtävän hoito vaatisi arviolta 45
9155:  kunnan oikeusasiamies, lakivaliokunta ja tasa-                  henkilön työpanoksen.
9156:  vallan presidetti.
9157: 
9158:  15   350889R
9159: 114
9160: 
9161:    Ympäristölupa-ja ympäristöoikeustoimikunta           jen välttäminen edellyttävät, että kansalaisten
9162: esitti väliraportissaan, että vesituomioistuimista      oikeudet ja velvollisuudet myös suhteessa julki-
9163: muodostettaisiin väliaikaisesti suppea-alaisia          seen valtaan määritellään riittävän täsmällisesti
9164: ympäristötuomioistuimia. Myöhemmin niitä joko           laissa eikä niiden perusteluissa.
9165: laajennettaisiin tai ne yhdistettäisiin hallintotuo-        Lainkäyttöä koskevissa uudistuksissa koroste-
9166: mioistuimiin (lääninoikeus). Hämeen ja Keski-           taan oikeudenkäyntimenettelyyn liittyviä tavoit-
9167: Suomen lääninoikeuksien laatimassa muistiossa           teita eli suullisuutta, keskittämistä ja välittömyyt-
9168: ei puolleta uusien erityistuomioistuinten perusta-      tä, joilla pyritään nopeuttamaan asian käsitte-
9169: mista vaan esitetään, että ympäristöasioiden            lyä ja alentamaan siitä aiheutuvia kustannuk-
9170: muutoksenhaku ohjattaisiin yleisiin vesi- ja lää-       sia. Rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyä pi-
9171: ninoikeuksista muodostettuihin hallintotuomio-          tää uudistaa näiden periaatteiden mukaisesti
9172: istuimiin. Myös oikeusministeriön kyseessä ole-         mahdollisimman joutuisasti senkin vuoksi, että
9173: vasta toimikuntien väliraportista antamassa lau-        vasta sen jälkeen voidaan tarkistaa hovioikeus-
9174: sunnossa ei ympäristöasioiden keskittämistä             piirien rajoja ja jakaa tasaisemmin tehtäviä nii-
9175: ympäristöoikeuksiin pidetty tarkoituksenmukai-          den kesken.
9176: sena. Ratkaisu eriyttäisi nykyisestään riita- ja            Myönteisenä pidettävästä kehityksestä huoli-
9177: rikosasioiden ja hallintoasioiden käsittelyä.            matta nopeutettuun prosessiin liittyy oikeusvar-
9178:    Lääninoikeuksien asemaa ja niiden tuomiopii-          muusriski. Uudistusten toteuttamista on riittä-
9179: rien laajentamista selvitetään parhaillaan oikeus-       västi ohjattava. Seurannalla tulee kartoittaa tul-
9180: ministeriön 6.9.1995 asettamassa hallintotuomio-        kinnanvaraisuudet, poikkeamiset lainsäätäjän
9181: istuintoimikunnassa. Samalla selvitellään myös          tavoitteista ja virheelliset sovellutukset. Tehokas
9182: lääninoikeuksien kehittämistä nykyistä laaja-           seuranta vaatii reaaliajassa toimivaa tietojärjes-
9183: alaisemmiksi yleisiksi ensi asteen hallintotuo-          telmää, jonka kehittämiseen on panostettava.
9184: mioistuimiksi. Alustavien suunnitelmien mukaan              Hallintolainkäyttölaki selkeyttää voimaantul-
9185: nykyisillä lääninoikeuspaikkakunnilla toimisivat         tuaan muutoksenhakujärjestelmää ja lisää lää-
9186: jaostot. Lapin lääninoikeuden mukaan pitkät vä-          ninoikeuksissa suullisia käsittelyjä ja katselmuk-
9187: limatkat, lisääntyvät suulliset käsittelyt ja katsel-   sia. Myös valituksen kohteena olevien viran-
9188: mukset edellyttävät nykyisen palveluverkoston            omaisten toimintatapoja on kehitettävä siten,
9189: säilyttämistä. Jaostovaihtoehdosta ei Lapissa ar-        että suullista käsittelyä ja asianosaisten kuule-
9190: vioida koituvan merkittäviä etuja.                       mista lisätään jo asian käsittelyn varhaisessa
9191:                                                          vaiheessa.
9192:    Vaikka yhdentymiskehitys ei sinänsä muutta-              Lääninoikeuksien tulevaan asemaan ja työti-
9193: nut normien sisältöä, lakien säätämisvalta siirtyi       lanteeseen vaikuttavat myös muussa hallinnossa
9194: osittain Suomen ulkopuolelle. EY.·n tuomioistuin         tapahtuvat ratkaisut. Senkin vuoksi päätöstä
9195: on ratkaisuillaan merkittävästi edistänyt ja yh-        ympäristöasioiden muutoksenhaun järjestämi-
9196: denmukaistanut yhteisön oikeuskehitystä. Yh-            sestä pitkällä aikavälillä olisi kiirehdittävä. Ta-
9197: dentymiskehitys vaikuttaa Suomen oikeusjärjes-           voitteena tulisi olla, ettei erityistuomioistuinten
9198: telmään myönteisesti sikäli, että tuomioistuin           määrää lisätä. Tilanteen selkiydyttyä on tarkoi-
9199: hakee käsiteltävään asiaan parasta ratkaisua             tuksenmukaisuusnäkökohtien perusteella har-
9200: säännöksen oikean tulkinnan sijaan. Suomen               kittava, mikä on tuomiopiirien järkevä koko ja
9201: on vastavuoroisesti yhdessä muiden maiden                lääninoikeuksien määrä.
9202: kanssa pyrittävä vaikuttamaan yhteisön oikeus-              Kansalaisten oikeusturvan kannalta on val-
9203: kehitykseen niin, että pohjoismaisen oikeuskult-         tiontilintarkastajien mielestä välttämätöntä seu-
9204: tuurin perustana olevat arvot ja periaatteet ote-        rata lääninoikeuksien työtilannetta erityisesti
9205: taan siinä huomioon.                                     veroasioiden osalta ja tehdä tilanteen niin vaa-
9206:    Lainsäädännön kehittämiseksi on jo säädös-            tiessa henkilöstöjärjestelyt välittömästi. Läänin-
9207: valmistelun varhaisessa vaiheessa käytävä mah-           oikeuksien poikkeavat ratkaisut sosiaaliasioissa
9208: dollisimman laajaa, avointa ja vapaata keskus-           asettavat kansalaiset asuinpaikasta riippuen eri-
9209: telua olennaisista kysymyksistä. Kansanvaltai-           arvoiseen asemaan. Epäkohdan poistamiseksi
9210: sen edustuksellisuuden varmistamiseksi lainval-          on muutoksenhakujärjestelmää muutettava si-
9211: mistelun tulee tapahtua komiteassa, jossa myös           ten, että mm. toimeentulotukea koskeva valitus-
9212: tuomioistuimet voivat tuoda esiin näkemyksiään           kielto muutetaan valitusluparajoitukseksi sekä
9213: riippumattomuutensa siitä kärsimättä. Oikeus-            tehostettava kuntien ohjausta ja kansalaisiin
9214: turvan varmistaminen ja ristiriitaisten tulkinta-        kohdistuvaa tiedottamista.
9215:                                                                                                                                115
9216: 
9217:                         Ulosottotoimi                                  saapuneiden asioiden määrä kehittyi v. 1990-94
9218:                                                                        asiaryhmittäin tarkasteltuna seuraavasti:
9219:   Ulosottopiirejä on 231 ja niiden väestöpohja
9220: on n. 2 500-500 000 asukasta. Ulosottopiireihin
9221: 
9222: 
9223: Vuosi                 Lääninvero-      Muut VeroUL:n    Elatusavut         Muut yksityis-    Sakot ja     Yhteensä      Muutos
9224:                         virastolle        nojalla                          oikeudelliset    korvaukset                edellisestä
9225:                        tilitenävät       perittävä!                          saamiset                                  vuodesta
9226:                                                                      kpl                                                   %
9227: 1990 ...........        750 450          1396 396        24 292              259 996        243 016      2 674150       12,1
9228: 1991 ...........        713 042          1772 471        35 318              360 907        276 948      3158 686       18,1
9229: 1992 ...........        805 342          1818 060        46336               430 353        276 637      3 376 728       6,9
9230: 1993 ...........        875 480          1873 725        33 279              412 493        284 022      3 478999        3,0
9231: 1994 ···········        913 851          1 714 232       36724               349 729        246 390      3 260 926     -6,3
9232: 
9233: 
9234:    Kertomusvuonna ulosottoon saapui 3,26 mil-                          ja käsittelynopeus vaihtelevat asiaryhmittäin.
9235: joonaa asiaa, ulosotossa käsiteltiin 3,10 miljoo-                      Velan etuoikeusasema, velan suuruus ja velkojan
9236: naa asiaa ja vuoden lopussa oli vireillä kaikkiaan                     käytössä olevat sanktiot vaikuttavat perinnän
9237: 2,21 miljoonaa asiaa. Kaupunginvoudinvirasto-                          onnistumiseen. Sakot maksetaan nopeasti, jotta
9238: jen osuus saapuneista asioista ja markkamääristä                       vältytään muuntomenettelyltä. Sähkö- ja puhe-
9239: oli n. 40 o/o. Saapuneiden asioiden määrä väheni                       linlaskut pyritään maksamaan nopeasti käyttö-
9240: edellisestä vuodesta runsaat 6 o/o. Työtilanteen                       oikeuden säilyttämiseksi. Vuoden 1993 alusta
9241: kannalta vaikeimpia olivat vuodet 1992 ja 1993.                        voimaan tullut etuoikeusjärjestelmän muutos ei
9242:    Asioiden keskimääräinen käsittelyaika on hie-                       ole merkittävästi pidentänyt käsittelyaikoja.
9243: man pidentynyt. Se oli kertomusvuonna nimis-                              Ulosottoon perittäväksi saapuneiden varojen
9244: miespiireissä yli 9 kk ja kaupunginvoudinviras-                        määrä kehittyi v. 1990-94 seuraavasti:
9245: toissa alle 8 kk. Asioiden ja rahasaatavien perintä
9246: 
9247: 
9248: Vuosi                 Lääninvero-     Muut VeroUL:n    Elatusavut'  Muut yksityis-           Sakot ja     Yhteensä     Muutos
9249:                         virastoIIe       nojalla                    oikeudelliset           korvaukset                edellisestä
9250:                        tilitettävät     perittävä!                    saamiset                                        vuodesta'
9251:                                                                1000 mk                                                    %
9252: 1990 ..........       4 444 960        2 274 698                        3 927 292           334 938      10 981888      35,9
9253: 1991 ..........       6 553 916        2 929 013                        7 688 605           472 985      17 644 519     60,7
9254: 1992 ..........       6 568 398        2 997 801                       14 073 213           266699       23 906 111     35,5
9255: 1993 ..........       7 633 015        2 869 224       510 558         17 964103            250 676      29 227 576     20,1
9256: 1994 ..........       6 084 408        2 450 506       655 700         18189 906            225 332      27 605 852    -6,2
9257: 1
9258:     Tietoja vain atk-piireistä.
9259: 2
9260:     Ilman elatusapu ja.
9261: 
9262: 
9263: 
9264:    Ulosottoon perittäväksi saapui kertomus-                               Vaikea taloudellinen tilanne on lisännyt ulos-
9265: vuonna rahasaatavia 27,61 mrd. mk. Saamisia                            ottoon saapuneiden asioiden määrää 1990-luvun
9266: viivästysseuraamuksineen käsiteltiin 26,86 mrd.                        alkupuolella. Ulosoton tulosta heikentävät myös
9267: mk. Kertomusvuoden lopussa oli perittävänä                             mm. asioiden vaikeutuminen, perittävien mark-
9268: 22,37 mrd. mk. Suhteutettuna väestöön ulosot-                          kamäärien suureneminen, velallisten maksuky-
9269: toon saapui kertomusvuonna velka useampaa                              vyn heikkeneminen, velkojien omat perintätoi-
9270: kuin joka toista henkikirjoitettua asukasta kohti.                     met ja kertomusvuonna veronpalautusten mak-
9271: Vuoden lopussa ulosotossa oli velallista kohti                         samisen siirtyminen vuodelle 1995. Vuoden lo-
9272: keskimäärin 4,3 velkaa, yhteensä 43 600 mk.                            pussa vireillä olleista asioista 30 o/o oli ollut
9273: 116
9274: 
9275: ulosotossa yli vuoden. Onnistuneen perinnän                    Toteutuessaan uudistus eriyttää ulosottotoi-
9276: osuus oli asiamääristä koko maassa keskimäärin             men poliisitoimesta ja siirtää sen kokonaisuudes-
9277: 42 o/o (v. 1993 47 o/o) ja markkamääristä 20 o/o (v.       saan oikeusministeriön alaiseen oikeushallin-
9278: 1993 22 o/o). Ulosottopiirit tilittivät valtiolle tuloi-   toon. Myös kihlakunnanvouti olisi oikeusminis-
9279: na 247 Mmk.                                                teriön alainen. Sisäasiainministeriö voisi kuiten-
9280:     Suomessa ulosottoasiat kuuluvat osin hallinto-         kin perustaa Lapin läänissä erityisestä syystä
9281: viranomaisille ja osin tuomioistuimille. Täytän-           nimismiehen viran kihlakunnanviraston osasto-
9282: töönpanosta määrääminen samoin kuin ulosot-                jen päälliköille kuuluvien tehtävien hoitamista
9283: totoimitukset kuuluvat ulosottoviranomaisille,             varten. Nimismies toimisi paitsi syyttäjänä ja po-
9284: mutta niiden päätökset ovat lainkäyttöpäätöksiä.           liisitoimen päällikkönä myös paikallisena ulosot-
9285: Lainkäyttöorganisaation muodostavat ulosotto-              toviranomaisena.
9286: mies, ulosotonhaltija, hovioikeus ja korkein oi-               Ulosottotoimen keskusviranomaisena toimisi
9287: keus.                                                      kuten nykyisinkin oikeusministeriö. Lääninhalli-
9288:     Ulosottotoimen johto ja valvonta kuuluvat              tuksen lainkäyttötehtävät (lääninhallitus ulos-
9289: oikeusministeriölle ja lääninhallituksille. Paikal-        otonhaltijana) on tarkoitus lakkauttaa. Lääninhal-
9290: lisviranomaisina toimivat 205 nimismiespiiriä ja           litukselle annettaisiin kuitenkin asetuksella ulos-
9291: 26 kaupunginvoudinvirastoa. Lisäksi Ahvenan-               oton ohjaus-, valvonta- ja muita hallintotehtäviä.
9292: maalla on maakunnanvoudinvirasto. Vaikka                   Ulosoton muutoksenhakuasiat siirtyisivät läänin-
9293: ulosottotoimen johto ja valvonta kuuluukin oi-             hallituksi! ta 19 käräjäoikeuteen, joita olisivat Ah-
9294: keisministeriölle, nimismiehet kuuluvat poliisi-           venanmaan, Helsingin, Espoon, Vantaan, Porin,
9295: hallintoon. Ne samoin kuin ulosotonhaltijana               Turun, Lahden, Lappeenrannan, Tampereen,
9296: toimivat lääninhallitukset ovat sisäasiainminis-           Kotkan, Mikkelin, Joensuun, Kuopion, Jyväsky-
9297: teriön alaisia.                                            län, Vaasan, Seinäjoen, Oulun, Kajaanin ja Rova-
9298:     Kahdelle hallinnonalalle hajautunut johto ja           niemen käräjäoikeudet. Niiden tuomiopiireistä
9299: valvonta, ulosottopiirien epätarkoituksenmukai-            ulosottoasioissa säädettäisiin asetuksella. Muu-
9300: nen koko ja osittain siitä johtuva resurssien epä-         toksenhakija jättäisi valituskirjelmänsä paikalli-
9301: tasainen jakautuminen ovat osaltaan johtaneet              sen ulosottomiehen kansliaan.
9302: asioiden ruuhkautumiseen. Resurssipulasta kär-                 Käräjäoikeudessa valitukset käsiteltäisiin kii-
9303: sivät eniten vanhojen kaupunkien ympärillä si-             reellisinä yhden tuomarin kokoonpanossa. Nor-
9304: jaitsevat, väestömäärältään kasvavat piirit sekä           maalisti ne käsiteltäisiin hakemusasian käsittelyä
9305: kooltaan pienet nimismiespiirit Asioiden käsitte-          vastaavassa menettelyssä tuomioistuimen kans-
9306: lyä hidastaa myös se, että 175 piiristä puuttuu            liassa, mutta tarvittaessa voitaisiin järjestää myös
9307: atk-järjestelmä.                                           suullinen käsittely. Ulosottoasioihin liittyvät rii-
9308:     Nykyinen organisaatio vaikeuttaa käytännön             taisuudet voitaisiin esityksen mukaan nykyistä
9309: toimintaa piiri- ja paikallishallinnossa. Se on            joustavammin käsitellä käräjäoikeudessa nor-
9310: myös esteenä ulosottolain kokonaisuudistuksel-             maalissa riita-asiain menettelyssä täytäntöönpa-
9311: le. Vaikka oikeusministeriöllä on koko ulosotto-           noriitana.
9312: toimen toiminnallinen johto ja kehittämisvastuu,               Käräjäoikeuden päätöksiin haettaisiin nor-
9313: sillä ei ole raharesursseja eikä mahdollisuutta            maaliin tapaan muutosta hovioikeudelta ja sen
9314: tulosohjata nimismiespiirien ja lääninhallitusten          päätöksiin korkeimmalta oikeudelta, jos korkein
9315: ulosottotehtäviä.                                          oikeus antaa valitusluvan. Maksuton oikeuden-
9316:     Hallitus esittää ulosottoviranomaisia ja ulosot-       käynti olisi mahdollinen myös ulosottovalitus-
9317: toasioiden muutoksenhakua koskevan lainsää-                asiassa.
9318: dännön uudistamista (HE 106/1995 vp). Esityk-                  Uudistuksen tavoitteena on parantaa ulosoton
9319: sen mukaan ulosottotoimen hallinnon ja lainkäy-            asianosaisten oikeusturvaa. Nykyinen muutok-
9320: tön organisaation kehittäminen ovat sidoksissa             senhakumenettely on kirjallinen, eikä se kaikissa
9321: toisiinsa. Uusi ulosottohallinnon organisaatio             tapauksissa ole sopusoinnussa Euroopan ihmis-
9322: noudattaisi paikallishallintouudistuksen kihla-            oikeussopimuksen kanssa. Ulosottomenettelyn
9323: kuntajakoa.        Valtioneuvoston          päätöksen      oikeusturvaa ja nopeutta parantaisi myös se, että
9324: (23.12.1992 n:o 1464) mukaan maa jaetaan 95                ulosottomies saisi suhteellisen laajan oikeuden
9325: kihlakuntaan. Päätoimisia ulosottomiehiä arvioi-           itse oikaista päätöksessään olevia asiavirheitä.
9326: daan tarvittavan 73--82, avustavia ulosottomie-                Esityksessä ehdotetaan tarkistettaviksi myös
9327: hiä 680-730 ja ulosoton toimistohenkilöstöä                täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevia sään-
9328: 750-780.                                                   nöksiä.
9329:                                                                                                     117
9330: 
9331:    Oikeusministeriö pyrkii hallinnollisin keinoin     minnan riippumattomuus, eli oikeushallinto on
9332: lisäämään ulosottoviranomaisten mahdollisuuk-         erotettu erilleen muusta hallitusvallasta. Koska
9333: sia saada suorakäyttönä tietoja eri rekistereistä.    ulosotto on oikeudenhoitoa, sen johtaminen ja
9334: Muun muassa pankkisalaisuus estää saamasta            valvonta kuuluvat oikeusministeriölle. Muutok-
9335: tietoja velallisten pankkitileistä ja vakuuksista.    senhaun sallimisen tarkoituksena on varmistaa
9336: Samoin Eläketurvakeskus ei luovuta tuoreita työ-      viranomaisen ratkaisujen lainmukaisuus. Oi-
9337: paikkatietoja.                                        keusturva toteutuu parhaiten, jos ulosoton muu-
9338:                                                       toshakemukset käsitellään tuomioistuimissa,
9339:    Lainvalmistelun vauhti on ollut viime vuosina      niin kuin hallituksen esityksessä ehdotetaan.
9340: erittäin nopeaa. Kuitenkin jotkut hankkeet,           Muuttunut oikeudenkäyntimenettely mahdollis-
9341: kuten ulosottolainsäädännön kokonaisuudis-            taa asioiden käsittelyn joutuisasti ja vähin kus-
9342: tus, eivät ole toteutuneet, vaikka niitä on kiireh-   tannuksin oikeusvarmuuden siitä kärsimättä.
9343: ditty jo 1980-luvulla. Eduskunnassa vireillä ole-     Kolmiportainen muutoksenhakujärjestelmä on
9344: va uudistus tehostaa toteutuessaan ulosottoa. Se      ta1peeton ja hankala.
9345: yhtenäistää kahtia jakautuneen ulosoton hallin-          Ulosoton tehostamiseksi on kiirehdittävä myös
9346: non sekä vähentää ulosottopiirien määrää ja           ulosottolain kokonaisuudistusta. Tehtyjen osit-
9347: tasoittaa niiden kokoa. Ulosotosta on tarkoitus       taisuudistusten vuoksi nykyisestä laista on vai-
9348: luoda tehokkaasti toimiva erikoislaitos, jota joh-    keaa saada selkeää kokonaiskäsitystä. Ulosottoa
9349: taa päätoimisesti ammattiin erikoistunut kihla-       voidaan huomattavasti kehittää ja tehostaa pel-
9350: kunnanvouti. Uudistus osaltaan helpottaa kan-         kästään muuttamalla ulosottoperusteita, ulos-
9351: salaisten, ulosoton asianosaisten ja laitoksen        mittausta ja realisointia koskevia vanhentuneita
9352: palveluja käyttävien asioimista sekä tietoliiken-     säännöksiä nykyaikaan soveltuviksi. jos hallin-
9353: nejärjestelmien kehittämistä, mikä puolestaan         nolliset keinot eivät riitä, ulosottoviranomaisten
9354: vähentää työmäärää ja kustannuksia.                   tiedonsaantia on helpotettava kehittämällä sitä
9355:    Länsimaisten oikeusvaltioiden tavoin on Suo-       koskevaa lainsäädäntöä.
9356: menkin perustuslaissa turvattu lainkäyttötoi-
9357: 118
9358: 
9359: 
9360: 
9361: 
9362:                        Sisäasiainministeriön hallinnonala
9363: 
9364:       Aluehallinnnon kehittäminen                     set suuret muutokset ovat kuitenkin jääneet vä-
9365:                                                       häisiksi. Sisäasiainministeriön mukaan aihepiirin
9366:    Julkisen hallinnon uudistamisen keskeisenä         kattavat mietinnöt ja raportit ovat kahdenlaisia.
9367: pyrkimyksenä on keventää hallintoa niin, että se      Ensimmäisen ryhmän muodostavat hankerapor-
9368: sopeutuu taloudelliseen kantokykyyn sekä toi-         tit, joiden toimeksianto antoi mahdollisuudet yli
9369: mii mahdollisimman taloudellisesti ja joustavasti.    hallinnonalojen käyvään tarkasteluun. Ne sisältä-
9370: Samalla pyritään parantamaan hallinnon palve-         vät mittavia ja rakenteisiin käyviä ehdotuksia,
9371: lukykyä ja -tasoa sekä turvaamaan palvelujen          joiden vaikutukset toimivaltasuhteisiin ja tavoi-
9372: saatavuus maan kaikissa osissa.                       teltaviin säästöihin olisivat suuremmat. Toisessa
9373:    Aluehallinnossa päämääräksi on asetettu            ryhmässä raportit rajautuvat tiukasti sektoriin ja
9374: muutamista laaja-alaisista valtion viranomaisista     ovat tästä syystä vaikutukseltaan vähäisempiä,
9375: ja maakunnan liitoista koostuva kevyt ja talou-       lähinnä teknisiä säästöehdotuksia sekä rakentei-
9376: dellisesti toimiva järjestelmä. Tällä on aiempaa      ta ja toimivaltakysymyksiä koskevia ehdotuksia.
9377: enemmän taloudellista ja muuta päätösvaltaa, ja           Sisäasianministeriö määräsi kesäkuussa 1990
9378: sen keskeisenä tehtävänä on tukea alueellista ja      osastopäällikkö Anssi Paasivirran aluepoliittisek-
9379: paikallista omatoimisuutta ja aktiivisuutta elin-     si selvitysmieheksi, jonka tehtävänä oli valmistel-
9380: keinopoliittisessa ja yhteiskuntapoliittisessa ke-    la ehdotus 1990-luvun aluepolitiikan päälinjoista
9381: hittämistyössä. Aluehallinnon yksittäisistä tehtä-    ja sisällöstä. Selvitysmies ehdotti joulukuussa
9382: vistä joko luovutaan tai ne siirretään paikallista-   1991 valmistuneessa mietinnössään, että Suo-
9383: solle. Alueiden kehittäminen on pääasiassa            messa toteutetaan perusteellinen aluepolitiikan
9384: kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle      uudistus. Aluepolitiikkaa tuli olennaisesti tehos-
9385: kuuluvien toimintojen kehittämistä.                   taa silloisen, kansainvälisesti vertaillen tehok-
9386:    Valtioneuvosto on 17.6.1993 tekemässään pe-        kaan aluepolitiikan pohjalta.
9387: riaatepäätöksessä keskus- ja aluehallinnon kehit-         Aluepolitiikkaa selvitysmies ehdotti harjoitet-
9388: tämisestä luonut perusteet aluehallinnon uudis-       tavan ohjelmaperusteisesti viidellä ohjelmalla,
9389: tamiselle. Ne voidaan tiivistää seuraavasti:          joita kutakin varten hän esitti aluepoliittisen toi-
9390:    - Aluehallinnon toimintaa taloudellistetaan        menpidepaketin. Selvitysmiehen raportti sisälsi
9391: ja tehostetaan.                                       myös ehdotukset alueellisesta kehittämisrahasta,
9392:    - Aluehallinnon palvelukykyä parannetaan.          alueellisten ja paikallisten elinkeinojen kehittä-
9393:    - Aluehallintoa kootaan ja kevennetään.            misen organisaatiosta sekä yritystoiminnan alue-
9394:    - Julkishallinnon välittömät asiakaspalvelu-       poliittisen rahoitusjärjestelmän uudistamisesta.
9395: tehtävät saatetaan lähelle kuntalaista.                   Aluehallinnon yrityskehittämistoiminnan te-
9396:    - Kuntien päätösvaltaa laajennetaan.               hostamiseksi selvitysmies esitti, että maakuntiin
9397:    - Yleinen alueiden kehittämisvastuu anne-          perustetaan yrityspalvelukeskukset, jotka orga-
9398: taan kunnille, maakunnan liittojen tehtäväksi.        nisoitaisiin yritysten tarpeiden mukaan hallinnol-
9399:    - Markkinaohjaavuutta lisätään.                    listen lähtökohtien sijasta. Yrityspalvelukeskuk-
9400:                                                       sissa toimisivat KTM yrityspalvelu, Kera Oy:n
9401:    Tehtyjä selvityksiä. Aluehallinnon kehittä-        aluekonttori, Ulkomaankauppaliitto, Tekesin
9402: mistä on pohdittu pitkään eri työryhmissä, toimi-     alueyksikkö, yrittäjäkoulutus eri hallinnonaloilta,
9403: kunnissa ja komiteoissa. Varsinkin alueellisen        yritysten sijaintineuvonta sekä lisäksi muita orga-
9404: elinkeinohallinnon kehittämiseen liittyvää selvi-     nisaatioita kuten yrittäjäjärjestöjä, yksityisiä kon-
9405: tystyötä on tehty varsin runsaasti. Tältä vuosi-      sulttiyrityksiä ja yritystutkimusyksiköitä.
9406: kymmeneltä ei juuri löydy ajankohtaa, jona ei             Maakunnallisten yrityspalvelukeskusten ohel-
9407: olisi ollut toimikuntaa, työryhmää tai hanketta       la selvitysmies ehdotti paikallisten ja seudullisten
9408: miettimässä alueellisen elinkeinohallinnon uu-        elinkeinoyksiköiden perustamista. Yhden tai
9409: distamista. Tehtyyn työmäärään nähden todelli-        useamman kunnan muodostamat elinkeinoyksi-
9410:                                                                                                        119
9411: 
9412: köt olisivat osa yrityspalveluista muodostettavaa       miksi ja myöhemmin toteutettaviksi toimenpi-
9413: verkostoa. Ne toimisivat maakunnallisten yritys-        teiksi mukaan lukien tehtävät, joista voidaan
9414: palvelukeskusten satelliitteina ja täydentäisivät       luopua, päällekkäisyyksien poistaminen, tehtä-
9415: yrityspalvelukeskusten toimintaa.                       väsiirrot sekä muut organisaatio- ja tehtäväraken-
9416:     Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti syksyllä     netta koskevat ehdotukset.
9417: 1991 yrityspalveluiden kehittämistyöryhmän.                 Lisäksi selvitysmies teki kokoavan ehdotuk-
9418: Sen tehtävänä oli selvittää aluehallinnon koordi-       sen aluehallinnon tavoitetilaksi. Tavoitetila pe-
9419: nointimahdollisuuksia KTM yrityspalvelun piiri-         rustuu nykytilan analysointiin, muutoksiin ja
9420: toimistojen, Tekesin alueyksikköjen ja Ulko-            muutostarpeisiin sekä toimeksiannon tavoittei-
9421: maankauppaliiton vientiasiamiesten osalta. Työ-         siin. Tarkoituksena on osoittaa mahdollinen
9422: ryhmä esitti yrityspalvelukeskusten peittävyyden        aluehallinnon kehittämissuunta välittömien rat-
9423: lisäämistä. Uusi keskus tulisi ensi sijassa muodos-     kaisujen perustaksi. Tavoitetila kuvataan tehtä-
9424: taa pääkaupunkiseudulle, ja niitä yrityspalvelu-        värakenteen, organisaatiorakenteen, ohjauksen,
9425: keskuksia, joissa ei vielä ole mukana kaikkia           yhteistoiminnan sekä aluehallinnon ja kuntien
9426: hallinnonalan yksiköitä, tulisi täydentää pikaises-     välisen suhteen avulla. Aluehallinnon tavoitteel-
9427: ti. Työryhmä esitti myös yrityspalvelukeskuksille       liseksi organisaatiorakenteeksi selvitysmies eh-
9428: yhteisiä toimintoja. Sellaisia olisivat yhteinen jär-   dotti:
9429: jestelmällinen markkinointi, yrityspalvelukes-              1) 5-6 lääniä ja lääninhallitusta. Ne muodos-
9430: kuksen yksiköiden yhteiset neuvottelupäivät ja          tuvat pääasiassa useammista toiminnallis-talou-
9431: koulutustilaisuudet, yksiköiden väliset palvelus-       dellisista alueista. Palvelujen saavutettavuus tur-
9432: ten ostot, keskitetty tietopalvelu sekä yhteiset        vataan tarvittaessa kihlakunnista.
9433: tilat ja niihin liittyvät toiminnot.                        2) 5-6 ympäristökeskusta. Ne toimivat ensisi-
9434:     KTM yrityspalvelun toimintojen, Tekesin alue-       jaisesti ympäristöministeriön alueorganisaatioina.
9435: yksiköiden ja Ulkomaankauppaliiton vientiasia-             3) 9-10 elinkeinotoiminnan alueellista kehit-
9436: miestoimintojen toimintaa tuli työryhmän mu-            tämiskeskusta. Ne muodostuvat KTM yrityspal-
9437: kaan yhtenäistää mm. tätä tukevilla tilaratkaisuil-     velun piiritoimistoista, Tekesin alueyksiköistä,
9438: la sekä tulosohjaus- ja tulosbudjetointijärjestel-      Ulkomaankauppaliiton vientiasiamiehistä ja
9439: mää kehittämällä. Yksiköiden yhteisen toimin-           maaseutuelinkeinopiirien organisaatioista. Niille
9440: nan vaikuttavuuteen tuli kiinnittää huomiota.           siirretään työvoimahallinnosta toimivia yrityksiä
9441:     Työryhmä ehdotti, että pk-yrityksille neuvon-       koskevat kehittämis- ja tukitehtävät Niillä on
9442: tapalveluja tarjoavat KTM:n hallinnonalan yksi-         tarpeelliset hajautetut palvelupisteet.
9443: köt tiivistävät yhteistyötään niin, että pk-yritykset       4) Liikenneväylien kehittämisen ja ylläpidon
9444: voivat saada erityyppisessä kehittämisessä tarvit-      alueyksiköt, joita ovat:
9445: tavia erityisneuvontapalveluja koordinoidusti              - 5-6 tiepiiriä. Niissä hoidetaan myös vesi-
9446: riippumatta siitä, mitkä yksiköt kyseisiä palveluja     teiden suunnittelu sekä kehittämis- ja kunnossa-
9447: tarjoavat. Asiakkaan tulisi voida sopia palvelun        pitotehtäviä.
9448: tuottamisesta palvelukokonaisuutena siten, että            - Nykyinen radanpidon alueorganisaatio
9449: sen tuottamisesta vastaisi yksi yksikkö, joka voisi     VR:nliiketoiminnan yhteydessä.
9450: käyttää muita yksiköitä alihankkijoina.                    5) 9-10 hallinnollisesti nykyistä kevyempää
9451:     Valtioneuvosto asetti tammikuussa 1992 maa-         työvoimapiiriä. Tavoitteena on kaksiportainen
9452: kuntien ja valtion alueellisen hallinnon kehittä-       työvoimahallinto.
9453: mishankkeen. Hanke jakautui kahteen osahank-               6) 5-6 erilaistuvaa työvoimapiiriä.
9454: keeseen, jotka olivat maakuntahallintohanke ja             7) Yksiportainen, uudistuvaan lääninjakoon
9455: valtion aluehallintohanke. Valtion aluehallinnon        perustuva puolustusvoimien aluehallinto-orga-
9456: osahankkeen yleistavoitteena oli silloista kevy-        nisaatio.
9457: emmän, kootumman ja taloudellisemman valtion               8) Rajavartiolaitoksen vastuulla oleva raja-
9458: aluehallinnon aikaansaaminen.                           alueiden valvonnan ja sisäisen turvallisuuden
9459:     Aluehallinnon kehityksen perusedellytyksenä         organisaatio, johon merialueilla ja mahdollisesti
9460:  oli hankkeen selvitysmies Jukka Hirvelän mu-           myöhemmin maarajoilla kuuluvat poliisin ja tul-
9461:  kaan muutos, jonka avulla vastataan näköpiirissä       lin rajatehtävät, toimivalta ja vastuu.
9462:  olevaan kansainväliseen, taloudelliseen ja yhteis-        9) 5-6 keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin
9463: kunnalliseen kehitykseen sekä asiakkaiden tar-          alueyksikköä, jotka sijoittuvat suurimpien poliisi-
9464: peisiin. Selvitysmiehen ehdotukset sisältävät hal-      piirien yhteyteen.
9465: linnonaloittain kannanotot ja ehdotukset välittö-          10) Alueelliset tuomioistuimet.
9466: 120
9467: 
9468:     Tämän rakenteen toteuttaminen edellyttää           jauttamistoimista ja niiden vaikutuksista ja sen
9469: mainittujen kokoamisten ja yksiköiden lukumää-         perusteella ehdottaa jatkotoimia siitä, miten val-
9470: rän vähentämisen lisäksi yksiportaistamista ja         taa erityisesti voimavarojen kohdentamisessa
9471: yhdistämistä sekä liikelaitostamista ja yhtiöittä-     voidaan      edelleen hajauttaa.        Työryhmän
9472: mistä seuraavasti:                                     28.2.1995 päivätyssä raportissa ( Luottamus, Lä-
9473:     - Siirrytään yksiportaiseen tullihallintoon,       heisyys ja Linjakkuus) on muun ohella ehdotettu,
9474: jossa tullikamarit ovat suoraan keskushallinnon        että keskushallinnon hallintoyksiköiden määrää
9475: tai tarvittavan aluejohdon ohjauksessa.                ja kokoa vähennetään. Tavoitteena on hallinto-
9476:     - Siirrytään paikallispoliisin yhteydessä toi-     menojen vähentäminen suunnilleen puoleen ny-
9477: mivaan liikkuvaan poliisiin.                           kyisestä. Valtion aluehallintoa kevennetään niin,
9478:     -Organisoidaan tekninen tarkastus ja testaus       että se muodostuu kullakin alueella vain muuta-
9479: liikelaitokseksi, joka palvelee myös tuotevalvon-      masta organisaatiosta. Pääosa aluekehitysrahois-
9480: nasta sekä käyttö- ja olosuhdevalvonnasta vas-         ta annetaan maakunnille yhtenä laskennallisin
9481: taavia aluetason viranomaisia.                         perustein määräytyvänä eränä, jonka suuntaa-
9482:     -Yhdistetään valtion virastomuodossa toimi-        misesta päättää maakunnan liitto. Samoin maa-
9483: vat korjaamot valtion liikelaitokseksi.                kunnan liittojen tehtäväksi annetaan suunnata
9484:     - Organisoidaan merenkulkuhallinto pää-            Euroopan unionin rakennerahastoista tuleva
9485: osiltaan liikelaitokseksi.                             alueellisesti jaettava tuki.
9486:     Sisäasiainministeriön tammikuussa 1994 aset-           Valtion vuoden 1995 talousarvion mukaan
9487: taman aluehallinnon elinkeino-organisaatioiden         valtion aluehallinnon kokoamista ja siinä olevien
9488: kokoamishankkeen mietintö valmistui kerto-             päällekkäisyyksien poistamista ja voimavarojen
9489: musvuoden marraskuussa. Mietintöön (KM                 yhteiskäytön lisäämistä jatketaan. Toimet valtion
9490: 1994:17) sisältyy mm. ehdotukset elinkeinopoli-        elinkeino-organisaatioiden kokoamiseksi aloite-
9491: tiikan yhteensovittamisesta keskushallinnossa,         taan v. 1995. Alueellisten elinkeino-organisaa-
9492: aluetason päätöksenteon vahvistamisesta, alu-          tioiden palvelujen yhteensovittamiseksi ja paran-
9493: eellisen elinkeinopolitiikan johtamisesta, kan-        tamiseksi keskeisenä tavoitteena on organisoida
9494: sainvälistämistehtävien kokoamisesta ja pienyri-       asiakaspalvelu yhden luukun -periaatteen poh-
9495: tystoiminnan tukitehtävien hajauttamisesta. Mie-       jalta.
9496: tinnössä on myös ehdotettu koottavaksi aluehal-            Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen oh-
9497: lintoa siten, että kullakin hallinnonalalla toimisi    jelmassa on aluehallinnon osalta todettu, että
9498: pääsääntöisesti vain yksi aluetason elinkeino-         hallituksen tavoitteena on luoda tehtävien edel-
9499: organisaatio. Lisäksi siinä ehdotetaan laadina-        lyttämä, selväpiirteinen, alueiden omaleimaisuu-
9500: vaksi elinkeinopolitiikan tehostamiseksi koko-         den huomioon ottava aluehallinto. Lääninhalli-
9501: naisselvitys elinkeinopolitiikan hoidosta. Tällöin     tusten, piirihallintoviranomaisten ja maakuntien
9502: mahdollisena vaihtoehtona on yksi elinkeinopo-         liittojen toimialoja ja tehtäviä selkeytetään ja
9503: litiikasta vastaava ministeriö ja toimialaltaan vas-   päällekkäisyydet poistetaan. Samalla vähenne-
9504: taava aluehallinto.                                    tään tuntuvasti organisaatioiden määrää. Maa-
9505:     Komiteanmietinnön mukaan alueellisen elin-         kuntien liittojen toimintaa aluekehitysvastuullisi-
9506: keinohallinnon uudistamista vaativat asiakaspal-       na kuntien yhteistoimintaorganisaatioina selkey-
9507: velun parantaminen, nykyisen tukijärjestelmän          tetään.
9508: monimutkaisuus, tukiorganisaatioiden lukui-                Hallitusohjelmassa mainitaan myös, että selvi-
9509: suus, pyrkimys alueellisen elinkeinopolitiikan         tetään valtion yritysrahoitusmuodot ja -organi-
9510: yhteensovittamiseen ja tehostamiseen, alueiden         saatioiden työnjako. Päällekkäisyydet poistetaan
9511: kehittämisestä annetun lain edellyttämä, yhteis-       ja kehitetään tehokas rahoitusjärjestelmä katta-
9512: työtä painottava ohjelmaperusteinen aluepoli-          maan yrityssektorin erityistarpeet Euroopan
9513: tiikka sekä valtiontalouden tila. Hankkeeseen          unionin oloissa. Teollisuus- ja palveluelinkeino-
9514: sisältyvien ehdotusten on arvioitu ajan kuluessa       jen tukien yhteensovittaminen järjestetään helli-
9515: aiheuttavan säästöjä n. 30-50 henkilötyövuo-           tusohjelman mukaan kauppa- ja teollisuusminis-
9516: den verran.                                            teriön alaisuuteen.
9517:     Valtioneuvoston kanslia asetti kertomusvuo-            Valtioneuvosto päätti 14.9.1995 asettaa Alue-
9518: den marraskuussa asiantuntijaryhmän arvioi-            hallinto 2000 -hankkeen valmistelemaan valtion
9519: maan päätösvallan jakautumista ja hajauttamisen        aluehallinnon uudistamista. Hankkeen tulee laa-
9520: lisätarvetta julkisessa hallinnossa. Asiantuntija-     tia tarpeelliset selvitykset, hyödyntää jo tehdyt
9521: työryhmän tuli tehdä selvitys tähänastisista ha-       selvitykset ja niiden perusteella tehdä ehdotukset:
9522:                                                                                                            121
9523: 
9524:     1. valtion alueellisten elinkeinotukitehtävien           - valtion alueellisten etujen valvontaa
9525: kokoamisesta yhteen alueorganisaatioon ja sen                - yleistä järjestystä ja turvallisuutta
9526: aluejaosta                                                   - oikeusvarmuuteen liittyviä tehtäviä
9527:     2. valtion alueellisten hallinto-, tuki-, turvalli-      -välttämätöntä lupahallintoa sekä
9528: suus- ja mahdollisten muiden tehtävien kokoa-                -valvontaa ja tarkastusta.
9529: misesta lääninhallitusten yhteyteen sekä läänien             Sisäasiainministeriö asetti 1.9.1993 lääninhal-
9530: ja lääninhallitusten lukumäärästä ja aluejaosta           lintohankkeen valmistelemaan valtioneuvoston
9531:     3. muista toimenpiteistä valtion aluehallinnon        periaatepäätöksessä tarkoitettuja uudistuksia.
9532: kokoamiseksi, tehtävien kehittämiseksi ja orga-           Hanke jakaantui johtoryhmään ja henkilöstöjaos-
9533: nisaatioiden vähentämiseksi.                              toon. Hanke jätti väliraporttinsa v. 1994 ja loppu-
9534:     Hanketta johtaa hallintoministeri, jota avusta-       raporttinsa tammikuussa 1995.
9535: vat ohjausryhmä, kaksi valmisteluryhmää, pro-                Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti läänin-
9536: jektipäällikkö sekä kehittämispäällikkö ja tarvit-        hallitusten määrärahoja on supistettu huomatta-
9537: tava muu valmisteluhenkilöstö. Sisäasiainminis-           vasti. Menokehykset supistuvat v. 1994-97
9538: teriö on asettanut em. ryhmät. Määräaika ensim-           45 o/o:lla verrattuna vuoteen 1993. Tämä merkit-
9539: mäisen tehtävän osalta päättyy 31.3.1996, toisen          see ainakin 40 o/o:n supistusta lääninhallitusten
9540:  30.6.1996 ja kolmannen 31.12.1996.                       henkilöstöön. Vuosina 1994-95 lääninhallitus-
9541:     Kauppa- ja teollisuusministeriöstä 28.11.1994         ten henkilöstömäärä on vähentynyt n. 500:lla.
9542:  annetun asetuksen mukaan ministeriö mm. edis-            Uusiin tehtäviin julkiseen hallintoon on kevää-
9543: tää pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa           seen 1995 mennessä sijoitettu yhteensä n. 160
9544: sekä tuotannon alueellista tasapainottumista.             henkeä. Budjettisiirtoina tehtäväsiirtojen yhtey-
9545:  Elinkeinotoiminnan samoin kuin elinkeinotoi-             dessä on siirretty n. 270 henkeä. Myös luonnollis-
9546:  mintaa haitavien organisaatioiden kehittäminen           ta poistumaa on käytetty hyväksi supistusten
9547:  aluetasolla on koko talouden kehityksen keskei-          toteuttamisessa. Asetetusta 45 o/o:n supistusta-
9548:  siä kysymyksiä, erityisesti ED-jäsenyyteen liitty-       voitteesta on tähän mennessä toteutunut 2/3.
9549:  vät mahdollisuudet ja vaikutukset huomioon ot-           Jäljellä olevat säästövaatimukset edellyttävät vie-
9550:  taen. Alueiden kehittäminen edellyttää elinkei-          lä 15 o/o:n supistusta lääninhallitusten toiminta-
9551:  norakenteen monipuolistumista ja kannattavan             määrärahoihin ja vaativat 180---200 henkilön si-
9552:  yritystoiminnan vahvistamista.                           joittamista uusiin tehtäviin.
9553:     Ympäristöasioiden        aluehallinto     koottiin       Sisäasiainministeriö on tukenut ja edistänyt
9554:  1.3.1995 lukien kolmeentoista ympäristöministe-          lääninhallitusten henkilöstön uudelleen sijoitta-
9555:  riön alaiseen ympäristökeskukseen. Keskuksiin            mista muihin virastoihin ja laitoksiin. Sisäasiain-
9556:  on siirretty ne ympäristöasiat, joita aikaisemmin        ministeriölie ja lääninhallituksille on osoitettu so-
9557:  hoidettiin vesi- ja ympäristöpiireissä sekä läänin-      peuttamistukea 4,3 Mmk. Sopeuttamismäärära-
9558:  hallituksissa. Ympäristökeskusten aluejako poh-          haa on käytetty ensisijaisesti henkilöstön koulu-
9559:  jautuu lähinnä maakuntajakoon. Ympäristömi-              tukseen. Tärkein sopeuttamistuki on ollut uuden
9560:  nisteriön arvion mukaan uudistuksen johdosta             työpaikan etsiminen lääninhallituksista vapautu-
9561:  henkilöstö vähenee vuoteen 2000 mennessä                 valle henkilöstölle. Lääninhallitusten henkilös-
9562:  n. 230:lla. Lisäksi säästöjä on arvioitu koituvan        tön sijoittaminen uusiin työpaikkoihin on ollut
9563:  taloudellisuuden parantumisen johdosta.                  yksi suurimmista valtionhallinnossa toteutetuista
9564:      Aluehallinnossa on toteutettu tai vireillä mui-      henkilöstön uudelleensijoittamisohjelmista.
9565:  takin uudistuksia, joista keskeisimpänä voidaan              Lääninhallitusten tehtäviä ovat vähentäneet
9566:   pitää eräiden hallinnonalojen alueyksiköiden lii-       yleissivistävän koulutuksen tehtävien poistumi-
9567:   kelaitostamista sekä eräiden yksiköiden, esim.          nen lähes kokonaan lääninhallituksista, kuntien
9568:   poliisin erillisyksikköjen, siirtymistä nykyistä sel-   valtionosuusuudistus, alueellisen kehittämisvas-
9569:   västi harvempaan aluejakoon.                            tuun siirtäminen maakunnan liitoille, oikeushal-
9570:                                                           lintoyksiköille aikaisemmin kuuluneiden tehtävi-
9571:                                                           en siirtäminen pääosin käräjäoikeuksille, hallin-
9572:     Lääninhallinto. Valtioneuvoston 17.6.1993             nollisten lupien väheneminen sekä lääninhalli-
9573:  antamassa periaatepäätöksessä keskus- ja alue-           tusten sisäisten palvelujen tarpeen vähenemi-
9574:  hallinnon kehittämisestä todetaan, että läänin-          nen. Lisäksi 1.3.1995 lukien lääninhallitusten
9575:  hallituksia kehitetään alueensa yleishallintovi-         ympäristötehtävät siirrettiin alueellisille ympäris-
9576:  ranomaisena, ja ne hoitavat mm. seuraavia tehtä-         tökeskuksille. Lääninhallituksille on tosin siirret-
9577:  viä:                                                     ty myös eräitä uusia tehtäviä mm. liikenneasioita,
9578: 
9579:  16 350889R
9580: 122
9581: 
9582: markkinavalvontatehtäviä sekä alkoholivalvonta          ylimääräisiä kustannuksia. Lisäksi kansalaisten
9583: ja -lupatehtäviä. Muuttuneiden tehtävien vuoksi         mahdollisuudet vaikuttaa oman alueensa asioi-
9584: lääninhallitusten henkilöstötarve on silti koko-        hin saattavat olla osin puutteelliset, jos esim.
9585: naisuudessaan vähentynyt olennaisesti.                  vaalipiirijako ei vastaa toiminnallisia alueita eli
9586:    Lääninhallintohanke arvioi kaikki lääninhalli-       maakunta jakoa.
9587: tusten nykyiset tehtävät ja teki ehdotuksia läänin-        Vuonna 1992 valtioneuvosto määritteli val-
9588: hallitusten tehtävien muutostarpeista, siirtämis-       tion aluejaotusten yhtenäistämisperusteet sekä
9589: mahdollisuudesta paikallishallinnolle, karsimi-         yhtenäistämisen pohjana käytettävän maakun-
9590: sesta ja muusta kehittämisestä sekä mahdolli-           tajaon. Tässä jaossa maa on jaettu itsehallinnol-
9591: suuksista siirtää uusia tehtäviä keskushallinnosta      lisen Ahvenanmaan maakunnan lisäksi 18
9592: lääninhallituksille. Varsin monet hankkeen eh-          maakuntaan. Tavoitteeksi päätöksessä on ase-
9593: dotuksista on jo toteutettu.                            tettu, että ainakin läänit sekä alueellisen kehit-
9594:    Tavoitteena on kehittää lääninhallituksia alu-       tämisen kannalta merkittävän piirihallinnon
9595: eellisina yleisinä hallintoviranomaisina, joihin        aluejaot saatetaan vielä tarvittavilta osilta vas-
9596: kootaan alueellisia hallintotehtäviä. Tarkastus- ja     taamaan maakuntajakoa. Hallinnon kehittämi-
9597: valvontatehtävien osuutta läänien toiminnassa           sen ministerivaliokunta on aluehallinnon toi-
9598: lisätään. Lääninhallitukset seuraavat ja arvioivat      mintaedellytysten parantamista ja tulosohjauk-
9599: peruspalvelujen, etenkin taloudellisten, sivistyk-      sen kehittämistä koskevassa kannanotossaan
9600: sellisten ja sosiaalisten perusoikeuksien sekä tur-     11.11.1994 kiirehtinyt alueiden kehittämisen
9601: vallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvien tavoit-     kannalta merkittävien aluejakojen saattamista
9602: teiden toteutumista alueellaan. Sisäasiainministe-      vastaamaan maakuntajakoa.
9603: riön mukaan lääninhallitusten tulee samalla edis-          Julkisessa hallinnossa tapahtuneiden ja lähiai-
9604: tää peruspalvelujen valtakunnallisten tavoittei-        koina tapahtuvien uudistusten seurauksena
9605: den toteutumista läänissään. Hallitus antaa edus-       aluetason toimivalta on lisääntynyt. Tämän sekä
9606: kunnalle vuoden 1996 keväällä selonteon                 niukkenevien voimavarojen johdosta aluehallin-
9607: valtionosuusjärjestelmän toimivuudesta. Siinä           toviranomaisten välisen yhteistyön tarve on li-
9608: yhteydessä voitaisiin ministeriön mukaan harkita        sääntynyt. Tämä puolestaan edellyttää yhte-
9609: myös perusturvalautakunnan toiminnan hajaut-            neväisiä maakuntajakoon perustuvia aluejakoja,
9610: tamista alueellisesti.                                  mikä on nyt eri hallinnonaloilla selkeästi tiedos-
9611:    Sisäasiainministeriön mukaan lääninhallituk-         tettu. Erityisesti aluekehitystehtävien siirtäminen
9612: sen kaltaiselle virastolle saattaisi olla perusteltua   lääninhallituksilta maakuntajaolla toimiville maa-
9613: asettaa ylimmäksi päättäväksi elimeksi johtokun-        kunnan liitoille sekä lääninhallitusten tehtävien
9614: ta toiminnan monialaisuuden vuoksi. Johtokunta          väheneminen muutenkin ovat lisänneet maa-
9615: voisi antaa viraston päällikölle asiantuntemustu-       kuntajaon merkitystä aluejaotusten yhtenäistämi-
9616: kea ja tuoda ulkopuolista näkemystä viraston            sen pohjana.
9617: johtamiseen. Suomessa ei ole riittävästi kiinnitet-         Sisäasiainministeriön mukaan hallitusohjel-
9618: ty huomiota virastojen toiminnan avoimuuteen.           man linjaus aluehallinnon tuntuvasta vähentämi-
9619: Toiminnan julkisuus edistää viraston toimintaa ja       sestä viittaa myös nykyisten aluejakojen uudista-
9620: parantaa myös sen sisäistä johtamista. Peruspal-        mistarpeeseen. Tehokkain keino karsia aluehal-
9621: velujen toteutumisen alueellisessa arvioinnissa         linnon hallintokuluja on epäilemättä viranomais-
9622: johtokunta voisi tukea lääninhallitusta ja edistää      ten toimialueiden yhdistäminen.
9623: arviointitehtävän suorittamista. Sisäasianministe-
9624: riön tarkoituksena on käynnistää johtokuntajär-            Alueiden kehittäminen. Laki alueiden ke-
9625: jestelmän kokeilu joissakin lääninhallituksissa         hittämisestä (1135/93) tuli voimaan kertomus-
9626: vuoden 1995 syksyllä.                                   vuoden alusta. Lain mukaan maakunnan liitto
9627:                                                         vastaa alueella, jolla se toimii aluekehitysviran-
9628:     Aluejaot. Aluejaot poikkeavat vielä nykyisin        omaisena, lääninhallituksen sijasta alueen ylei-
9629: liiaksi toisistaan, minkä on katsottu vaikeuttavan      sestä kehittämisestä. Lapin liiton aloitettua toi-
9630: viranomaisten välistä yhteistyötä ja niiden toi-        mintansa on kaikissa maakunnissa aluekehitysvi-
9631: mintojen yhteensovittamista sekä toimivallan            ranomaisena vuoden 1995 alusta lähtien toimi-
9632: siirtoja keskushallinnosta lähemmäksi kansalai-         nut maakunnan liitto.
9633: sia. Hallinnon asiakkaille, yrityksille ja kansalai-       Laki muutti aluepolitiikan valmistelun ja to-
9634: sille, aiheutuu joillakin alueilla vielä eri suuntaan   teuttamisen ohjelmaperusteiseksi ja samalla EU:n
9635: tapahtuvasta asioirnisesta tarpeetonta vaivaa ja        vaatimusten mukaiseksi. Alueilla laadittavilla
9636:                                                                                                          123
9637: 
9638: aluekehittämisohjelmilla yhteensovitetaan erilai-      jelmien valmistelussa. Näiden ohjelmien valmis-
9639: sia tehtäviä ja hankkeita sekä suunnataan niitä        telusta ovat vastanneet sisäasiainministeriön joh-
9640: alueellisten ja paikallisten ongelmien vaatimalla      dolla toimineet valmisteluryhmät, joissa on ollut
9641: tavalla. Ohjelmien toteuttaminen edellyttää yh-        edustettuina eri ministeriöitä ja Suomen Kunta-
9642: teistyötä sekä keskushallinnossa että alueiden         liitto. Ohjelmat jätettiin komissiolle 8.3.1995.
9643: sisällä eri viranomaisten, kuntien ja yritysten            Maakuntien laatimilla aluekehityslain mukai-
9644: kesken. Kun kehittämisohjelmia kootaan, sovi-          silla aluekehittämisohjelmilla suunnataan alueen
9645: taan samalla toimenpiteiden ajoituksesta ja mi-        omien resurssien ja 'Valtion talousarviossa nimet-
9646: toituksesta sekä arvioidaan niiden yhteisvaiku-        tyjen aluekehitysrahojen käyttöä. Ohjelmat pyri-
9647: tusta.                                                 tään ottamaan huomioon myös keskushallinnon
9648:      Ohjelmaperusteinen aluepolitiikka soveltuu        muita toimenpiteitä suunnattaessa. Sisäasiainmi-
9649: hallinnon omaksumaan tulosjohtamiseen. Eri             nisteriö valmistelee aluepolitiikkaa suuntaavaa
9650: hallinnonalat voivat määritellä tulostavoitteitaan     alueohjelmaa, josta valtioneuvosto tekee päätök-
9651: ohjelmien perusteella ja seurata toimintansa vai-      sen. Tavoiteohjelmapäätöksen valmistelussa on
9652: kutusta. Samalla ne voivat aikaisempaa parem-          hyödynnetty maakuntien aluekehittämisohjel-
9653: min arvioida asemaansa aluepolitiikalle asetettu-      mia.
9654: jen tavoitteiden toteuttajana.
9655:      Saadun selvityksen mukaan yhteistyö valtion          Aluehallinnon tulosohjaushanke. Valtio-
9656: aluehallinnon ja liittojen kesken on sujunut alus-     neuvoston 17.6.1993 antamassa periaatepäätök-
9657: ta lähtien hyvin. Etenkin valtion piirihallinto on     sessä toimenpiteistä keskushallinnon ja aluehal-
9658: osallistunut aktiivisesti sekä ohjelmatyöhön että      linnon uudistamiseksi on edellytetty mm. alue-
9659: omien strategioidensa ja suunnitelmiensa esitte-       hallinnon tulosohjauksen kehittämistä sekä
9660: lyyn liittojen luottamuselimissä. Aluehallintovi-      alueiden vaikutusmahdollisuuksien parantamis-
9661: ranomaisten yhteistyöhalu on ollut erittäin hyvä.      ta siten, että alueiden kehittämisviranomaisten
9662: Paikallishallintoviranomaisten kanssa yhteistyötä      tulosohjauksessa otetaan nykyistä paremmin
9663: ovat tehneet lähinnä kunnat ja seutukunnat             huomioon alueiden omat kehittämistavoitteet.
9664: Konkreettisesti liittojen ja valtion aluehallinnon     Periaatepäätöksen mukaan hallinnon kehittämi-
9665: yhteistyötä tehdään suoraan valmistelijoiden           sen ministerivaliokunta asettaa hankkeen valmis-
9666: kesken sekä liittojen nimeämässä aluehallinnon         telemaan tarpeelliset toimet ja menettelytavat.
9667: yhteistyöryhmässä. Työryhmän tehtävänä on                 Eduskunta on edellyttänyt alueiden kehittä-
9668:  koordinoida valtion aluehallinnon yhteistyötä,        mistä koskevan lain (HE 99/1993 vp.) käsittelyn
9669: valmistella ja koordinoida ohjelmatyötä ja siihen      yhteydessä hyväksymänsä lausuman mukaan
9670:  liittyvää aluekehitysrahojen jakoa, mukaan lu-        hallituksen huolehtivan siitä, että valtion eri piiri-
9671:  kien maakunnan kehittämisraha, sekä toimia ED-        hallintoviranomaisilla on riittävästi toimivaltaa ja
9672:  jäsenyyden maakunnallisena seurantakomitea-           toiminnan edellyttämiä resursseja mukaan lukien
9673:  na.                                                   aluekehitysrahat, jotta piirihallintoviranomaiset
9674:      Maakunnissa laadittiin kertomusvuoden kulu-       voivat tehokkaasti osallistua ohjelmasopimus-
9675:  essa aluekehitysviranomaisen johdolla alueiden        neuvotteluun.
9676:  kehittämisestä annetun lain mukaisia aluekehit-          Sisäasiainministeriö asetti joulukuussa 1993
9677:  tämisohjelmia. Aluekehitysviranomaisen johdol-        em. periaatepäätöksen ja eduskunnan lausuman
9678:  la laadittiin myös EU:n rakennerahastojen alueel-     pohjalta aluehallinnon tulosohjaushankkeen sen
9679:  listen tavoitteiden kohdealueille maakuntien eh-      jälkeen, kun hallinnon kehittämisen ministeriva-
9680:  dotukset 6-, 2- ja 5b-ohjelmiksi. 6-tavoite koskee    liokunta oli hyväksyt sen. Hankkeen raportti
9681:  harvaan asuttujen alueiden, 2-tavoite taantuvien      valmistui kertomusvuoden kesäkuussa. Tulosoh-
9682:  teollisuusalueiden ja 5b-tavoite maaseudun ke-        jaushankkeen keskeisenä tavoitteena oli paran-
9683:  hittämistä. Kertomusvuoden aikana valmistuivat        taa alueiden taloudellisten ja muiden olojen ke-
9684:  myös osaamiskeskusohjelmat, rakennemuutos-            hittämistä tukevien aluehallintoviranomaisten
9685:  alueohjelmat ja muut kansalliset ohjelmat mu-         toimintojen yhteensovittamista sekä parantaa
9686:  kaan lukien kootut maakuntien kehittämisohjel-        alueiden mahdollisuuksia vaikuttaa valtionhal-
9687:  mat.                                                  linnon tulostavoitteisiin ja päätöksiin.
9688:      Sisäasiainministeriö koordinoi ohjelmatyötä          Tulosohjaushankkeen raportin pohjalta hal-
9689:  yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa. Maakun-       linnon kehittämisen ministerivaliokunta hyväk-
9690:  tien 6-, 2- ja 5b-ohjelmat ovat olleet lähtökohtana   syi kertomusvuoden marraskuussa kannanoton
9691:  vastaavien valtakunnallisten rakennerahasto-oh-       toimista aluehallinnon tulosohjauksen kehittämi-
9692: 124
9693: 
9694: seksi ja aluehallinnon toimintaedellytysten pa-           informaatiojärjestelmien ja uusien tietojärjestel-
9695: rantamiseksi. Kannanoton mukaan ministeriöt               mien alueilla. Selvityksestä vastaa julkisen hallin-
9696: vastaavat hallinnonalakohtaisten kehittämistoi-           non tietohallinnon neuvottelukunta 0UHTA)
9697: mien toteutuksesta. Hallinnon kehittämisen mi-            yhteistyössä asianomaisten hallinnonalojen
9698: nisterivaliokunta seuraa toimenpiteiden toteu-            kanssa.
9699: tusta sisäasiainministeriön avustamana. Ministe-
9700: rivaliokunnan kannanotossa edellytetyt toimen-                Paikallishallintouudistus. Kihlakuntauu-
9701: piteet merkitsevät mm. seuraavaa:                         distuksen päälinjaukset sisältyvät lakiin valtion
9702:    -Alueellisten viranomaisten päätösvaltaa li-           paikallishallinnon kehittämisen perusteista (126/
9703: sätään siten, että ne voivat päättää kaikista niistä      92). Lakia sovelletaan poliisitoimen, syyttäjätoi-
9704: alueelle sijoittuvista hankkeista, joilla ei ole valta-   men, ulosottotoimen ja yleishallintotehtävien
9705: kunnallista merkitystä. Ensimmäisessä vaiheessa           sekä, sen mukaan kuin erikseen säädetään, mui-
9706: päätösvaltaa lisätään siten, että siihen kuuluvat         denkin valtion paikallishallintotehtävien järjestä-
9707: enintään 10 Mmk:n hankkeet.                               miseen. Uudelleenjärjestely koskee myös rekis-
9708:    -Valtion talousarvion rakennetta kehitetään            teritoimistoja.
9709: jatkamalla valtion talousarvion momenttien yh-                Valtion paikallishallinto järjestetään kihlakun-
9710: distämistä hallinnonalojen sisällä aluehallinnon          nittain, joihin perustetaan joko yhtenäisjärjestel-
9711: päätöksenteon nopeuttamiseksi ja joustavoitta-            män mukaiset kihlakunnanvirastot tai erilliset
9712: miseksi sekä toiminnan tehokkuuden ja vaikutta-           virastot. Valtioneuvoston 23.12.1993 tekemän
9713: vuuden parantamiseksi.                                    kihlakuntajakopäätöksen (1464/92) mukaan
9714:    - Valtiovarainministeriö asettaa työryhmän             maa jaetaan 95 kihlakuntaan, jotka korvaavat
9715: selvittämään valtion aluehallinnolle osoitettavien        nykyiset nimismiespiirit, kaupunkien erillisorga-
9716: määrärahojen budjetoinnin rakenteen kehittä-              nisaatiopiirit sekä kihlakunnat. Uudesta kihla-
9717: mistä edelleen ottaen huomioon myös ED-budje-             kuntajaosta on jo nyt tullut valtion paikallishallin-
9718: toinnin vaatimukset.                                      non perusaluejako, johon muut aluejaot tukeutu-
9719:    - Ministeriöiden välistä yhteistyötä tiiviste-         vat. Näin on tapahtunut mm. veropiirien yhdistä-
9720: tään aluehallinnon tulosohjauksen yhteensovit-            misissä. Valtioneuvoston ohjesääntöä on myös
9721: tamiseksi ottaen huomioon myös alueiden kehit-            muutettu 1.12.1994 lukien siten, että valtioneu-
9722: tämistyön tarpeet.                                        voston yleisistunnossa ratkaistaan kihlakuntien
9723:    - Hallituksen esitysten laatimisohjeita täy-           alueet sekä veropiirit, työvoimatoimistojen toimi-
9724: dennetään siten, että esityksen perusteluissa             alueet ja käräjäoikeuksien tuomiopiirit, jollei jao-
9725: edellytetään selostettavaksi esityksen vaikutuk-          tus noudata kihlakuntajakoa siten, että ne muo-
9726: set alueiden kehitykseen. Vaikutusten selvittämi-         dostuvat yhdestä tai useammasta kihlakunnasta.
9727: sessä otetaan huomioon alueiden kehittämisestä                Valtioneuvoston 14.4.1994 tekemän kihlakun-
9728: annetun lain (1135/93) tarkoittamat tavoiteohjel-         tien virastotyyppipäätöksen (281/94) mukaan
9729: mat                                                       yhtenäisjärjestelmän mukainen kihlakunnanvi-
9730:    - Aluehallinnon ja keskushallinnon vuoro-              rasto perustetaan 90 kihlakuntaan ja erilliset vi-
9731: vaikutusta lisätään ottamalla ainakin alueiden            rastot Helsingin, Turun, Tampereen sekä Oulun
9732: kehittämiseen merkittävästi osallistuvilla hallin-        ja sen naapurikuntien muodostamiin kihlakun-
9733: nonaloilla käyttöön keskushallinnon ja aluehal-           tiin. Kihlakunnanvirastoa koskeva asetus annet-
9734: linnon yhteinen johtoryhmätyöskentely.                    tiin 30.9.1994 (859/94). Se sisältää säännökset
9735:    - Tulosohjauksessa sovitetaan yhteen alue-             lähinnä kihlakunnanviraston tehtävistä ja ase-
9736: hallintoviranomaisten aikataulut, yhtenäistetään          masta, viraston ohjauksesta, organisaatiosta ja
9737: aluehallinnolle annettavia ohjeita ja lisätään tu-        viraston yhteisestä henkilöstöstä.
9738: lostavoitteisiin sitoutumista sekä kehitetään oh-             Kihlakunnanvirastojen on tehdyn päätöksen
9739: jelmaperusteista kehysohjausta ja budjetointia.           mukaan määrä aloittaa toimintansa 1.1.1996. Vi-
9740:    -Valtion aluejaot sopeutetaan valtioneuvos-            rasto jakaantuu poliisitointa, syyttäjätointa, ulos-
9741: ton periaatepäätöksen mukaisesti maakuntaja-              ottotointa ja rekisteritointa hoitaviin yksiköihin.
9742: koon niin, että alueet muodostuvat yhdestä tai            Kihlakunnanvirasto toimii myös paikallisena
9743: useammasta maakunnasta.                                   yleishallintoviranomaisena. Vaikka kihlakun-
9744:    - Alueellisten viranomaisten tietoteknistä             nanviraston yksiköt tulevat toimimaan varsin it-
9745: yhteistyötä lisätään. Lähinnä selvitetään mahdol-         senäisesti, hoidetaan eräitä tehtäviä kuitenkin
9746: lisuudet kehittää yhteistyötä erityisesti tietoverk-      keskitetysti. Näitä ovat yleishallinto-, virasto- ja
9747: kojen, puhelinpalvelujen, sähköisen viestinnän,           asiakaspalvelutehtävät sekä muut yhteistä hallin-
9748:                                                                                                            125
9749: 
9750: toa koskevat ja viraston kehittämiseen liittyvät           sillä tiepiirejä on yhdistetty samoin kuin tullipii-
9751: tehtävät. Näitä varten osoitetaan kihlakunnanvi-           rejä ja sotilaspiirejä. Alueellisten kehittämisteh-
9752: rastolle ns. kihlakunnan yhteinen määräraha,               tävien siirtäminen lääneiltä maakunnille edus-
9753: josta maksetaan keskitetysti hoidettavien tehtävi-         taa tosin päinvastaista kehitystä. Alueellisten
9754: en aiheuttamat menot kuten esim. yleishallinto-            ympäristökeskusten perustaminen 1.3.1Cy95 on
9755: tehtävien henkilöstö- ja muut menot. Lisäksi               puolestaan selkeyttänyt ympäristöhallintoa.
9756: yhteiselle toimintamenomomentille budjetoi-                    Meneillään olevalla hallinnon kehittämistyöl-
9757: daan määräraha kihlakunnanviraston päällikön               lä toimivaltaa siirretään edelleen valtion paikal-
9758: käyttöön toimintojen yleistä kehittämistä varten.          lishallintoyksiköihin ja kuntiin, missä palvelut
9759: Kihlakunnanviraston muun henkilöstön palk-                 tuotetaan. Kihlakuntauudistuksella voidaan pa-
9760: kaukset sekä matkat, tietojärjestelmien kehittä-           rantaa palvelujen laatua ja kansalaisten oikeus-
9761: minen, ajoneuvot, viestivälineistö, aseet ja muut          turvaa, turvata palvelujen riittävä ja tasapuoli-
9762: hallinnonalojen erityismenot maksetaan viras-              nen saatavuus maan eri osissa sekä luoda edelly-
9763: toon kuuluvien tehtäväalueiden omilta toiminta-            tykset palvelujen nykyistä taloudellisemmalle
9764: menomomenteilta.                                           tuottamiselle.
9765:      Kihlakuntauudistuksen piiriin kuuluvien ulos-            julkisen talouden vaikeuksien vuoksi on hal-
9766: otto- ja syyttäjätoimen osalta ei eduskunnalle             linnon rakenteiden keventämistä ja uudistamis-
9767: annettujen hallituksen esitysten (HE 23 ja 24/             ta jatkettava. Aluehallinnossa on edelleen pääl-
9768:  1994 vp.) mukaan ole vielä ratkaistu täsmällisesti,       lekkäisyyttä, tehottomuutta, ylikapasiteettia, tar-
9769:  mitä tehtäviä hoidetaan aluehallinnossa eli lää-          peetonta moniportaisuutta ja liikaa yksiköitä.
9770:  ninhallituksissa. Sen sijaan kihlakunnan maist-            Valtiolla on nykyisin lähes 30 erillistä alueorga-
9771:  raatti (rekisteri toimi) ja poliisiosasto ovat selkeäs-   nisaatiota, joilla on n. 200 yksikköä aluehallin-
9772:  ti lääninhallituksen alaisia. Ulosotto-, syyttäjä- ja     nossa. Erillisten pienten piiriviranomaisten suu-
9773:  rekisteritointa koskevat em. hallituksen esitykset        ri määrä on valtiontaloudellisesti epätarkoituk-
9774:  samoin kuin poliisihallintoa koskeva esitys (HE           senmukaista. Näiden määrää tulee huomatta-
9775:  315/1993 vp.) raukesivat eduskunnassa kerto-              vasti vähentää ja koota niitä suurempiin, talou-
9776:  musvuoden valtiopäivien päättyessä. Valtion               dellisesti toimiviin yksiköihin. Vähenevien mää-
9777:  paikallishallinnon kehittämisen perusteista an-            rärahojen vuoksi palvelut voidaan säilyttää vain
9778:  netun lain mukaan poliisi-, ulosotto-ja syyttäjä-         vahvistamalla aluehallinnon yksiköitä, tiivistä-
9779:  toimi on järjestettävä tuon lain mukaan vuoden            mällä viranomaisten yhteistyötä sekä yhteenso-
9780:  1996 loppuun mennessä.                                    vittamalla tulosohjausta. Todellisten kustannus-
9781:                                                            hyötyjen aikaansaaminen vaatii yli hallinnon-
9782:     Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan           alojen käyviä rakenteiden ja organisaatioiden
9783: vuodelta 1991 (s. 102) katsoneet, että julkisen            muutoksia esim. alueellisessa elinkeinohallin-
9784: hallinnon keventämisessä on saatava aikaan                 nossa, jonka kehittämisestä on laadittu varsin
9785: konkreettisia tuloksia mahdollisimman pikaises-            paljon erilaisia selvityksiä ja ehdotuksia.
9786: ti. Hallintoa uudistettaessa on rationalisoitava               Lääninhallitusten toimintaympäristö on
9787: julkishallinnon tehtäviä ja selkeytettävä työnja-          muuttunut huomattavasti viime vuosina. Niiden
9788: koa niin, että hallinnon kustannukset ja hallin-           tehtävät ovat vähentyneet, vaikka eräille aloille
9789: tohenkilöstön määrä vähenevät. joustavalla                 tehtäviä on tullut lisääkin. Lääninhallitusten
9790: henkilöstöpolitiikalla ja toimintoja järkeistämäl-         perinteinen asema aluetason juridis-hallinnolli-
9791: lä on peruspalvelujen taso pyrittävä säilyttä-             sena yksikkönä on muuttunut ja keventynyt.
9792:  mään nykyisellään.                                        Sisäasiainministeriön tavoitteena on kehittää
9793:     Aluehallinto on muuttunut ja muuttuu jo teh-           lääninhallituksia alueellisina yleishallintovi-
9794: tyjen päätösten ja vireillä olevien suunnitelmien          ranomaisina, joihin kootaan alueellisia hallin-
9795: seurauksena. Aluehallinnolle siirretään lisää              to-, tarkastus- ja valvontatehtäviä. Lisäksi ne
9796:  toimivaltaa ja uusia tehtäviä. Kansainvälistymi-          suorittavat peruspalveluihin liittyviä seuranta-
9797:  nen korostaa alueiden merkitystä kansallisval-            ja arviointitehtäviä. Valtiontilintarkastajain
9798:  tioiden rinnalla mm. sen vuoksi, että Euroopan            mielestä lääninhallitusten asemaa ja tulevia teh-
9799:  unionin rakenneluet jaetaan alueille. Aluehal-            täviä on arvioitava osana hallinnon kokonai-
9800:  linnon merkittävä kehityspiirre on alueiden               suutta.
9801:  koon kasvu aluehallinnon yksiköiden määrän                    Laki alueiden kehittämisestä muutti aluepoli-
9802:  vähenemisen ja myös liikelaitastumisen seu-               tiikan valmistelun ja toteuttamisen ohjelmape-
9803:  rauksena. Toiminta-alueiden koko on kasvanut,             rusteiseksi ja samalla EU:n vaatimusten mukai-
9804: 126
9805: 
9806: seksi. Kehittämisohjelmien valmistelu ja toteutta-             Keskusrikospoliisin toiminta
9807: minen ovat pääosin maakuntapohjaisen alue-
9808: hallinnon ja kuntien vastuulla, ja niiden rahoi-             Toiminnan kehittäminen. Keskusrikospo-
9809: tus tapahtuu lähinnä alueellisella kehittämisra-         liisin toiminta voidaan jakaa kolmeen pääaluee-
9810: halla. Aluekehitysviranomaisen johdolla on laa-          seen:
9811: dittu myös EUn rakennerahastojen alueellisten                - rikosten ennalta estäminen, paljastaminen
9812: tavoitteiden mukaiset ohjelmat. Uudesta aluepo-          ja esitutkinta
9813: litiikasta on jäsenyyden myötä tullut merkittä-              - rikostorjuntaan liittyvä lausunnonanto- ja
9814: västi vaikuttavampaa, koska siihen on nyt käy-           muu asiantuntijapalvelu
9815: tettävissä enemmän varoja kuin aiemmin. Oh-                  - poliisin kansallisille keskuksille kuuluvat
9816: jelmien toteuttaminen ja rahoituksen kanavoi-            tehtävät Cinterpol, Europol, Venäjä-sopimus).
9817: minen hankkeisiin edellyttävät kuitenkin sau-                Tämän lisäksi keskusrikospoliisille on säädet-
9818: matonta yhteistyötä sekä keskushallinnossa että          ty tehtäviä rikollisuuden seuraamisessa ja poliisin
9819: alueiden välillä ja sisällä eri viranomaisten,           keskitettyjen atk-järjestelmien ylläpidossa ja ope-
9820: kuntien ja yritysten kesken. Uuden alue- ja ra-          roinnissa. Keskusrikospoliisin nykyinen oh-
9821: kennepoliittisen jätjestelmän tulee luoda mah-           jesääntö tuli voimaan 1.1.1995. Ohjesäännöllä
9822: dollisuudet löytää terveitä ja käyttökelpoisia rat-      keskusrikospoliisiin vahvistettiin yhdeksän tu-
9823: kaisuja ajankohtaisiin kysymyksiimme, työttö-            losyksikköä. Sisäasiainministeriö on poliisin hal-
9824: myyteen ja alueellisiin rakenneongelmiin.                linnosta annetun asetuksen nojalla vahvistanut
9825:     Alueellisen suunnittelun suurin ongelma on           keskusrikospoliisin alueelliset yksiköt ja niiden
9826: ollut yhteisen valtakunnallisen ja maakunnalli-          sijoituspaikat seuraavasti:
9827: sen kehittämisstrategian puuttuminen sekä                    -Eteläiseen alueyksikköön kuuluvat Uuden-
9828: suunnittelun pirstoutuminen. Maakunnissa ei              maan, Hämeen ja Keski-Suomen lääni. Yksikön
9829:  riittävästi hahmoteta kansallisten ja ED-hank-          sijoituspaikka on Vantaa ja muina toimipisteinä
9830:  keiden luonnetta, vaatimuksia ja oma rahoitus-          Tampere ja Jyväskylä.
9831:  tarvetta. ED-hankkeet ovat luonteeltaan laajoja             -Läntiseen alueyksikköön kuuluvat Turun ja
9832: ja saavuttavat rahoittajien kiinnostuksen vasta,         Porin sekä Vaasan lääni ja Ahvenanmaan maa-
9833:  kun niillä on paikallista, alueellista tai kansallis-   kunta. Yksikön sijoituspaikka on Turku ja muina
9834:  ta laajempi merkitys ja kun alueellinen oma-            toimipisteinä Vaasa ja Maarianhamina.
9835:  rahoitus on kunnossa. Valtiontilintarkastajain              - Itäiseen alueyksikköön kuuluvat Kuopion,
9836: saaman selvityksen mukaan ensimmäistä kertaa             Mikkelin, Kymen ja Pohjois-Karjalan lääni. Yksi-
9837:  toteutettu ohjelmamenettely on tuottanut kun-           kön sijoituspaikka on Kuopio ja muina toimipis-
9838:  ta-, seutu-ja maakuntatasolla runsaasti asiakir-        teinä]oensuu, Mikkeli, Kouvola ja Lappeenranta.
9839: ja-aineistoa, joista olennaisen löytäminen on                - Pohjoiseen alueyksikköön kuuluvat Lapin
9840:  erittäin vaikeaa. Selkeitä painotuksia ei ole pys-      ja Oulun lääni. Yksikön sijoituspaikkana on Ro-
9841:  tytty tekemään, ja ohjelmat sisältävät suuren           vaniemi ja muuna toimipisteenä Oulu.
9842:  määrän yksittäisiä, pieniäkin hankkeita. Lisäksi            Keskusrikospoliin palveluksessa on kaikkiaan
9843:  ohjelmien keskinäinen koordinointi maakun-              470 henkilöä, joista 272 kuuluu poliisihenkilös-
9844:  tien kesken on olematonta tai hyvin vähäistä.           töön. Henkilöstön laadullinen kehittäminen on
9845:  Sisäasiainministeriön koordinointiote näyttää           tarkoittanut viime vuosina:
9846: puuttuvan ainakin alkuvaiheessa. Aluekehitys-                - talousrikostutkintaan liittyvien valmiuksien
9847:  työn keskeisenä tavoitteena näyttää olevan sekä         parantamista
9848:  kansallisen ja erityisesti EU-tuen saaminen alu-            - rikosten kansainvälistymiseen ja kansain-
9849:  eelle. Koko kehittämistoiminta pyritään ehdollis-       välisiin yhteyksiin liittyvien valmiuksien kehittä-
9850:  tamaan tuenvaraiseksi ja sen menestystä mita-           mistä
9851:  taan saaduilla tai mahdollisesti saatavilla tuki-           - ammattimaisen ja järjestäytyneen rikolli-
9852:  rahoilla. Omaehtoinen ja varsinkin omarahoit-           suuden valvonnan tehostamista
9853:  teinen kehittämistoiminta, vaikka se olisi alueel-          - tietoteknisen osaamisen lisäämistä
9854:  le tärkeää, jää entistä vähemmälle. Valtiontilin-           - tietopalvelun ja rikosanalyysitoiminnan
9855:  tarkastajat edellyttävät, että sisäasiainministeriö     kehittämistä
9856:  vuosittain seuraa aluekehitystyön ja etenkin ED-            - tuloksellisuusajattelun kehittämistä.
9857:  hankkeiden etenemistä ja ryhtyy toimiin epäkoh-             Hallinto on keskitetty keskusrikospoliisin uu-
9858:  tien kotjaamiseksi.                                     teen toimitaloon Vantaalle. Keskittäminen on
9859:                                                          mahdollistanut uusien, entistä tarkoituksenmu-
9860:                                                                                                          127
9861: 
9862: kaisempien tulosyksiköiden muodostamisen.               Pääsääntönä on, että paikallispoliisi tutkii myös
9863: Esimerkkinä tällaisesta on lausuntoja antavien          talousrikokset, koska talousrikostutkijoita on jär-
9864: toimistojen (rikoslaboratorio, sormenjälkitoimis-       jestelmällisesti koulutettu jo usean vuoden ajan
9865: to ja tekninen toimisto) yhdistäminen rikostekni-       eri puolille valtakuntaa. Isoissa ja vaikeissa ju-
9866: seksi laboratorioksi. Yhdistämisen etuna niin           tuissa keskusrikospoliisi antaa tutkinnan käyn-
9867: tässä kuin muissakin tulosyksiköissä on päällek-        nistämiseksi apua ja tarvittaessa sijoittaa oman
9868: käisyyksien karsiminen ja sitä kautta tehokkuu-         tutkijan tällaiseen paikallispoliisin tutkintaryh-
9869: den lisääminen. Rikostekninen laboratorio on            mään. Vastaavaa menettelyä toteutetaan keskus-
9870: ensimmäistä kertaa saanut tilat, jotka on nimen-        rikospoliisin ja paikallispoliisin kesken varsin
9871: omaisesti suunniteltu laboratoriokäyttöön. Uusi         joustavasti myös muissa lääneissä.
9872: toimitalo on mahdollistanut myös ammattimai-                Keskusrikospoliisin toiminta niin rikosten tul-
9873: sen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan,         kinnassa kuin rikostorjuntaa tukevassa lausun-
9874: rikosanalyysin ja poliisin kansainvälisten yhteyk-      nonantotoiminnassa on ylikuormittunut. Tämä
9875: sien kehittämisen muodostamaila näistä toimin-          johtaa juttujen tutkinta-aikojen venymiseen. Pit-
9876: noista oma tulosyksikkönsä.                             kä tutkinta-aika saattaa aiheuttaa sekä rikosten
9877:      Aluetoimistojen päätehtävänä on sellaisten ri-     vanhentumisongelman että selvittämisen vai-
9878: kosten esitutkinta, jotka pääasiassa lääninhalli-       keutumisen todisteiden häviämis- tai hävittämis-
9879: tukset ovat keskusrikospoliisin tutkittavaksi saat-     vaaran johdosta. Taloudellinen tilanne on pakot-
9880: taneet. Aluetoimistot ovat suorittaneet jossain         tanut ylitöiden rajoittamiseen, mikä puolestaan
9881: määrin myös kouluttamis- ja rikostutkinnan ke-          on lisännyt tutkinnan kestoa. Olisikin tärkeää, että
9882: hittämistehtäviä. Aluetoimistojen yhteyteen on          samanaikaisesti kun huolehditaan keskusrikospo-
9883: vuodesta 1989 lähtien perustettu aikaisemmin            liisin toimintaedellytyksistä, tehostetaan paikallis-
9884:  komennusmiesjärjestelmään perustuen ja vuo-            poliisin valmiuksia rikosten selvittämiseen.
9885:  desta 1993lähtien vakinaisella henkilöstöllä huu-          Lausunnonantotoiminnan ruuhkautuminen
9886:  merikostutkintaan ja rikostiedusteluun (atari) tar-    pidentää lausuntojen antamisajat sietämättömik-
9887:  koitettuja ryhmiä. Näiden tehtävänä on keskittyä       si. Keskusrikospoliisin tulostavoitteena onkin
9888:  erityisesti vakavan huumerikollisuuden torjun-         säilyttää keskimääräinen lausunnonantoaika 25
9889:  taan sekä ammattimaisen ja järjestäytyneen rikol-      vuorokautena. Tämä vaatii kuitenkin, että toi-
9890:  lisuuden paljastamiseen. Aluetoimistojen ongel-        minnan sisäisen tehostamisen lisäksi käytetään
9891:  ma on ollut niiden pieni koko ja resurssien            laboratoriotekniikan tuomat mahdollisuudet riit-
9892:  vähäisyys, minkä vuoksi toiminta on rakennettu         tävällä tavalla hyväksi. Poliisin teknisen välineis-
9893:  yksiköiden yhteistyön pohjalle. Vuonna 1991            tön hankintaan osoitetut määrärahat tulisi kes-
9894:  aloitettiin kokeilunluonteisena aluetoimistojen        kusrikospoliisin mielestä nostaa niin suuriksi,
9895:  yhteistyön kehittäminen muodostamaila kahden           että laboratoriotekniikkaa kyettäisiin riittävästi
9896:  tai useamman aluetoimiston käsittäviä tutkinta-        uudistamaan.
9897:  alueita. Kokeilu on johtanut käytännön toimiin             Keskusrikospoliisin rikostorjunnan painopis-
9898:  siten, että vuoden 1995 alusta astui voimaan           tealueita ovat tulevaisuudessa:
9899:  sisäasiainministeriön vahvistama, edellä kuvattu           - taloudellinen rikollisuus
9900:  keskusrikospoliisin uusi aluejako. Aluejako nou-           - ammattimainen ja järjestäytynyt rikollisuus
9901:  dattaa liikkuvan poliisin vastaavaa. Alueiden              - rikollisuuden kansainvälistyminen
9902:  muodostamisella on pyritty voimavarojen entistä            Talousrikosten osalta keskusrikospoliisi pyrkii
9903:  tehokkaampaan yhteiskäyttöön siirtämällä hen-          lyhentämään tutkinta-aikoja. Tavoitteena on, et-
9904:  kilöstöä hallinnosta rikosten tutkintaan.              tei tutkinnan käynnistäruisaika ylittäisi kuukautta
9905:       Yhteistyötä paikallispoliisin kanssa on pyritty   ja että keskimääräinen tutkinta-aika olisi alle
9906:  kehittämään jatkuvasti. Keskusrikospoliisin tut-       kuusi kuukautta. Tavoitteen saavuttamiseksi kes-
9907:   kinta-alueiden tulospäälliköt käyvät tuloskeskus-     kusrikospoliisin sisäistä toimintaa on tehostetta-
9908:   telut myös lääninhallitusten poliisitoimistojen       va, mutta myös lisättävä yhteistoimintaa asian-
9909:   kanssa. Näissä keskusteluissa sovitaan yhteisistä     omistajatahon, valvontaviranomaisten ja syyttä-
9910:   toiminnan painopistealueista ja yhdessä suoritet-     jien kanssa siten, että rikostutkiota kyetään koh-
9911:   tavista tehtävistä.                                   distamaan asian kannalta olennaiseen. Keskusri-
9912:       Rikostutkintaan liittyvä yhteistyö paikallispo-   kospoliisi pitää tärkeänä, että suunnitteilla olevaa
9913:   liisin kanssa on jatkunut pisimpään Keski-Suo-        rikosoikeudenkäynnin uudistusta kehitettäessä
9914:   men läänissä, jossa keskusrikospoliisi ja paikal-     rikosten esitutkinnan toimintaedellytyksiin kiin-
9915:   lispoliisi muodostavat yhteisiä tutkintaryhmiä.       nitettäisiin erityistä huomiota.
9916: 128
9917: 
9918:     Keskusrikospoliisin toiminnan kehittämisen                 Poliisin valtakunnallisen tietojärjestelmän tie-
9919: merkittävimmät kustannusvaikutukset sisältyvät              tokannat eivät ole kehittyneet siten, kuin poliisin
9920: rahanpesun ja rikoshyödyn jäljittämisen kehittä-            tutkintaa palvelevien rekisterien uudelleenjärjes-
9921: miseen. Näitä toimintoja joudutaan tehostamaan              telyjä ja ohjelmistovalintoja selvittänyt VALTTU-
9922: mm. henkilöstöä lisäämällä. Sisäasiainministeriö            työryhmä esitti v. 1991 sisäasiainministeriölle
9923: varasi kertomusvuoden lopulla keskusrikospolii-             luovuttamassaan muistiossa. VALTTU-työryhmä
9924: sin käyttöön määrärahan, jonka avulla voitiin               esitti parannuksia, joista suurinta, järjestelmien
9925: käynnistää vuoden 1995 loppuun kestävä pro-                 kokonaisuudistusta, määrittelemään asetettiin
9926: jekti rikoshyödyn jäljittämiseen liittyvän selvityk-        TUTTI-työryhmä, johon osallistui mm. kaksi kes-
9927: sen tekemiseen. Määrärahoilla perustettiin rikos-           kusrikospoliisin edustajaa. Työryhmän esittämää
9928: tarkastajan ja rikoskomisarion tilapäinen virka.            yhtenäistä tutkinnan tietokantaa ei voitu perus-
9929: Projektiin osallistuu myös ulosottotoimen ja ve-            taa, koska poliisin tietojärjestelmiä koskevaa la-
9930: rohallinnon edustajat.                                      kia ei ollut. Poliisin henkilörekisterilakia valmis-
9931:     Keskusrikospoliisi ei ole kyennyt suuntaa-              teltiin useita vuosia tietosuojaviranomaisia ja ED-
9932: maan riittävästi voimavarojaan alueellisesti laajo-         säännöksiä tyydyttävään muotoon, ennen kuin
9933: jen ja vaikeasti selvitettävien rikosten tutkintaan.        laki helmikuussa 1995 hyväksyttiin. Se astui voi-
9934: Suurin este on ollut paikallispoliisin heikot val-          maan 1.10.1995. Tietokannan tietosisältö mää-
9935: miudet hoitaa erityisesti talousrikosten tutkintaa.         ritellään valmisteltavassa asetuksessa. Tietokan-
9936: Keskusrikospoliisi on joutunut tästä syystä otta-           nan määrittelyn tarkistusta ja toteuttamista var-
9937: maan tutkittavaksi sellaisia rikoksia, jotka jutun          ten on asetettu projekti, jonka tehtävänä on
9938: luonteen vuoksi olisi muuten voitu hoitaa paikal-           saada uusi poliisin henkilörekisterilain mukai-
9939: lispoliisissa. Tilanne on kuitenkin paranemassa,            nen tietokanta valmiiksi vuoden 1997 alkupuo-
9940: koska paikallispoliisin valmiuksia talousrikostut-          lella.
9941: kintaan on viime vuosina kehitetty. Entistä laa-                Keskusrikospoliisin mukaan tietoyhteyksissä
9942: jempi keskusrikospoliisin ja paikallispoliisin voi-         ongelmia aiheuttaa se, että sovellukset ovat tiet-
9943: mavarojen yhteiskäyttö Keski-Suomen läänin                  tyyn tarkoitukseen räätälöityjä. Tietoja ei voi
9944: esimerkin mukaisesti tehostaa myös paikallispo-             sujuvasti muuntaa ja siirtää standardin mukaisiin
9945: liisin toimintaa tässä suhteessa.                           tietokantoihin ja päinvastoin. Esimerkiksi rikosil-
9946:     T i e t o j ä r j e s t e 1m i e n e p ä k o h t i a.   moitusjärjestelmä (RIKI) on suunniteltu alunpe-
9947: Poliisin valtakunnallisen tietojärjestelmän kes-            rin ainoastaan yksittäisen poliisiyksikön käyttöä
9948: kustietokonelaitteiston omistaa sisäasiainminis-            varten. Toteutuksessa ei ole otettu huomioon
9949: teriö. Keskuskoneena on MVS/ESA -käyttöjärjes-              poliisin tarvetta saada kattavaa tietoa rikoksista ja
9950: telmää käyttävä IBM 9121/260 tietokone. Sovel-              rikoksentekijöistä. Poliisin yksiköillä ei ole tek-
9951: lukset ovat pääosin Minttu-pohjaisia, mutta pas-            nistä käyttöyhteyttä toistensa RIKI-järjestelmiin.
9952: sirekisteri ja tuleva ampuma-aserekisteri on tehty          Tämän vuoksi keskusrikospoliisilla ei ole ollut
9953: IDMS:llä. Minttu-sovellukset eroavat toisistaan.            käytännön mahdollisuutta kattavaan, asetukses-
9954: Käytössä on neljä eri sovellusversiota, jotka on            sa sille määrättyyn tehtävään seurata rikollisuu-
9955: räätälöity tiettyjä tarkoituksia varten. Keskustie-         den kehitystä. RIKI:n ongelma on myös sen
9956: tokonelaitteisto on sijoitettu Vantaalle keskusri-          vaikeakäyttöisyys.
9957: kospoliisin tiloihin. Tietojärjestelmän teknistä yl-            Sisäasiainministeriön mukaan rikosilmoitus-
9958: läpitoa ja valvontaa sekä keskustietokoneen                 järjestelmä RIKI on suunniteltu nimenomaan
9959: operointia hoitaa keskusrikospoliisi. Järjestel-            poliisiyksikön tutkintatoimen tarpeita varten, ja
9960: män toimintaa valvotaan ympäri vuorokauden, ja              ns. vaativan rikostutkinnan tarvitsemat tiedot
9961: valvontaan sisältyy käyttäjätuen antaminen.                 RIKI-järjestelmistä siirretään automaattisesti edel-
9962:     Poliisin valtakunnallisen tietojärjestelmän kes-        lä kuvattuun TUTTI-tietokantaan, jolloin valta-
9963: keisin ongelma tietojenkäsittelyssä on se, että             kunnallinen tietotarve tulee täytetyksi. Uusi polii-
9964: järjestelmän tietokannat ovat vanhoja, ns. yhden            sin henkilörekisterilaki määrittelee myös sään-
9965: asian rekistereitä. Samaa henkilöä koskevat tie-            nöt, joiden mukaan RIKI-tietoja voidaan luovut-
9966: dot ovat useaan kertaan eri Minttu-tietakannois-            taa mm. teknisiä käyttöyhteyksiä käyttäen polii-
9967: sa ja tiedot ovat heikosti yhteismitallisia. Sovel-         sin yksikköjen välillä. Keskusrikospoliisi on saa-
9968: lukset on koodattu fas-ohjelmointikielellä, ja ne           nut RIKI-järjestelmästä kaikki tiedot, joihin se
9969: poikkeavat toteutustavaltaan toisistaan. VTKK-              olemassa olevien säädösten mukaan on ollut
9970: Yhtymä Oy ei enää tue fas-kielen kehittämistä.              oikeutettu.
9971:                                                                                                              129
9972: 
9973:     Rikollisuuden vastustaminen. Rikollisuus                   Sekä verorikollisuuden tutkinnassa että muun
9974: on muuttunut ammattimaisemmaksi ja järjestäy-              rikollisuuden taloudellisten hyötyjen jäljittämi-
9975: tyneemmäksi. Se on samalla raaistunut, ja näyttää          sessä päädytään yhä useammin ns. veroparatii-
9976: siltä, että rikollisuus kokonaisuudessaan väkival-         seihin, joihin varat ohjautuvat ja joista Suomen
9977: taistuu ja aseellistuu. Keskusrikospoliisin mu-            viranomaisten tietojensaanti on erittäin ongel-
9978: kaan rikostorjunnan painopistettä on siirrettävä           mallista. Keskusrikospoliisin mielestä Suomen
9979: selvästi ennalta estävään toimintaan. Tämä on              tulee aktivoitua kansainvälisillä foorumeilla ja
9980: erityisen tärkeää taloudellisen rikollisuuden ai-          tehdä aloitteita veroparatiisien rahaliikenteen
9981: heuttamien vahinkojen torjumiseksi. Ennen                  tiukemman valvonnan aikaan saamiseksi.
9982: kaikkea viranomaisten välisiä rikoksiin liittyviä,             Rikostorjuntaan liittyvän yhteistyön lisäämi-
9983: toimintavelvollisuutta ja salassapitoa koskevia            nen Venäjän ja Baltian maiden kanssa on erittäin
9984: säännöksiä on kehitettävä.                                 tärkeää tulevaisuudessa. Suomi on jo solminut
9985:     Talousrikollisuuden kasvun uhkaa on julki-             kertomusvuoden helmikuussa voimaan tulleen
9986: suudessa korostettu viime vuosina. On ilmeistä,            yhteistyösopimuksen Venäjän kanssa. Sopimuk-
9987: että talousrikollisuuden aiheuttamat vahingot              sen soveltaminen on ollut kuitenkin vaikeaa,
9988: pysyvät edelleenkin suurina. Muun muassa uusi              koska Venäjä ei ole vielä kyennyt nimeämään
9989: lainsäädäntö mahdollistaa aikaisemmin tunte-               yhteistyötä haitavaa keskusviranomaista. Varsi-
9990:  mattomat talousrikokset. Esimerkkinä voidaan              naisissa rikostapauksissa on tarvittavaa yhteis-
9991:  mainita velkasaneerausmenettelyyn liittyvät vää-          työtä on voitu kuitenkin tehdä menestyksellises-
9992:  rinkäytökset. On myös ilmeistä, että Suomessa             ti. Vastaava sopimus on valmisteilla Viron kans-
9993:  joudutaan varautumaan EU:n tukiin liittyviin vää-         sa.
9994:  rinkäytöksiin jo lähiaikoina.                                 Rikosten torjunnassa on tärkeää käyttää myös
9995:      Talousrikollisuus kansainvälistyy yhdentymis-         ne mahdollisuudet, jotka tarjoutuvat Euroopan
9996:  kehityksen vaikutuksesta mutta myös siksi, että           unionissa. Tämä on välttämätöntä EU:n sisäisen
9997:  liiketoiminta kansainvälistyy. Erityisesti on kiin-       rajakontrollin poistumisen vuoksi. Suomen tulee
9998:  nitettävä huomiota rikollisuusuhkiin, jotka liitty-       liittyä EU:ssa kehitteillä oleviin tietojärjestelmiin,
9999:  vät taloudelliseen kanssakäymiseen Venäjän ja             joilla torjutaan rikollisuuden leviämistä ja laitonta
10000:  Baltian maiden kanssa. Tällä hetkellä liiketoimin-        maahanmuuttoa. Poliisi on jo ryhtynyt valmiste-
10001:  nan varjolla tapahtuva rikoksella hankittujen va-         lemaan yhdysmiehen sijoittamista EU:n huume-
10002:  rojen siirtäminen maasta toiseen, idänkauppaan            yksikköön Haagiin.
10003:  liittyvät veropetokset ja veronpalautuksilla kei-             Eduskunta hyväksyi kertomusvuoden valtio-
10004:  nottelu sekä tuonti- ja vientikiellossa olevien           päivillä pakkokeinolain uudistamista koskevat
10005:  tavaroiden laiton kauppa ovat lisääntymässä.              säännökset mm. telekuuntelun mahdollistami-
10006:  Myöskään yhteisyritysten, jotka saattavat liittyä         seksi. Suomen lainsäädäntöä on tältä osin merkit-
10007:  tavalla tai toisella edellä kerrottuun, valvontaan        tävästi lähennetty muiden EU-maiden lainsää-
10008:  poliisilla ei näytä olevan mitään mahdollisuuksia.        däntöön. Poliisille joudutaan rakentamaan kuun-
10009:      Yhteistyön tiivistyessä erityisesti Euroopan          telukeskus, jonne kuunneltavat viestit ohjataan.
10010:  unionin maiden kanssa on jatkossa voitava var-            Kuuntelukeskus perustettaneen keskusrikospo-
10011:   mistua siitä, että rikostorjunnasta vastaavien vi-       liisin Vantaan toimitaloon. Investointien koko-
10012:   ranomaisten toimivaltuudet ovat riittävän yhte-          naismääräksi arvioidaan 3--4 Mmk. Toiminta
10013:   näisesti säännellyt. Tämä tarkoittaa mm. poliisi-        vaatii 6-8 hengen ryhmää, johon henkilöt siirre-
10014:   toimintaa koskevan sääntelyn tarkistamista ja            tään ja koulutetaan poliisin muista tehtävistä.
10015:   selkiyttämistä erityisesti pakkokeinolain osalta.        Poliisilaki ja laki poliisin henkilörekisteristä vah-
10016:   Suomen lainsäädännöstä puuttuu selkeät normit            vistettiin 7.4.1995 ja ne tulivat voimaan 1.10.1995.
10017:   rikollisjärjestöihin soluttautumisesta ja siihen liit-   Samalla poliisin oikeuksia saada muilta viran-
10018:   tyvästä turvallisuustarpeesta, tapahtuneeseen ri-        omaisilta tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla
10019:   kokseen liittyvän näytön provosoinnista sekä             on selkiinnytetty. Lain mukaan poliisi voi perus-
10020:   tiedonantajien käytöstä sekä heille maksettavasta        taa epäiltyjen rekisterin, johon tallennetaan tieto-
10021:   korvauksesta. Keskusrikospoliisin mukaan rikol-          ja henkilöistä, joiden on syytä epäillä syyllistyvän
10022:   lisuuden raaistuessa ja kansainvälistyessä on voi-       tai syyllistyneen rikokseen, josta saattaa seurata
10023:   tava taata myöskin todistajien ja tiedonantajien         vankeutta, tai myötävaikuttavan tai myötävaikut-
10024:   turvallisuus sen varmistamiseksi, että heitä yli-        taneen rikokseen, josta saattaa seurata enemmän
10025:   päätään olisi vakavissa jutuissa käytettävissä.          kuin kuusi kuukautta vankeutta. Poliisilaissa sää-
10026:   Todistajien suojelu on jo nyt noussut esille.            detään poliisin toiminnan tavoitteista, tehtävistä,
10027: 
10028:  17 350889R
10029: 130
10030: 
10031: työssä noudatettavista periaatteista ja toimival-       saan kiinnittämään erityistä huomiota siihen,
10032: tuuksista.                                              miten eri sääntelyvaihtoehdoilla kyetään tehok-
10033:     Talousrikollisuuden torjuota-                       kaimmin vähentämään talousrikosten tekomah-
10034: o h j e 1 m a. Talousrikollisuudesta aiheutuu yh-       dollisuuksia. Jo käynnistetyt talousrikollisuuteen
10035: teiskunnalle vuosittain useiden miljardien mark-        liittyvät lainsäädäntöhankkeet saatetaan mahdol-
10036: kojen vahingot. Taloudellisten menetysten lisäk-        lisimman pian voimaan. Mm. liiketoimintakieltoa
10037: si talousrikollisuus mm. lisää työttömyyttä, ai-        pyritään uudistamaan siten, että liiketoiminta-
10038: heuttaa epävarmuutta työmarkkinoilla, vääristää         kiellon käyttöalaa laajennetaan konkurssien li-
10039: yritysten välistä kilpailua, heikentää veromoraa-       säksi muihinkin talousrikoksiin.
10040: lia ja lisää korruptiota. Talousrikollisuus on myös         Hallituksen talouspoliittinen ministerivalio-
10041: osaltaan heikentänyt yleistä yhteiskuntamoraalia        kunta seuraa talousrikollisuuden torjuntatyön
10042: ja luottamusta oikeusjärjestykseen.                     edistymistä. Ministeriöiden tulee säännöllisesti
10043:     Talousrikollisuuden ennalta ehkäiseminen            raportoida ministerivaliokunnalle omista talous-
10044: vaatii voimakkaita toimia. Hallituksen talouspo-        rikollisuuden vastustamistoimistaan. Ohjelman
10045: liittinen ministerivaliokunta hyväksyi 14.2.1995        mukaan sisäasiainministeriöllä on talousrikostor-
10046: toimintaohjelman talousrikollisuuden ja sen ai-         junnan yleinen koordinointivastuu. Sisäasiainmi-
10047: heuttamien vahinkojen merkittäväksi vähentämi-          nisteriössä valmisteltavana oleva talousrikosten
10048: seksi. Ohjelman tavoitteena on:                         torjuntaohjelma tukee eri ministeriöissä jo me-
10049:     -vähentää julkiseen tulorahoitukseen (verot,        neillään olevia hankkeita talousrikosten ja har-
10050: tullit, maksut jne.) kohdistuvia väärinkäytöksiä        maan talouden torjumiseksi. Ohjelman täytän-
10051:     - estää valtion menorahoitukseen (valtion-          töönpano edellyttää kuitenkin lisäksi selviä ja
10052: avut, työttömyysturva, muu sosiaaliturva, maata-        konkreettisia toimia niissä ministeriöissä, jotka
10053: loustuki jne.) kohdistuvat laittomat teot               käsittelevät taloudelliseen toimintaan liittyviä
10054:     - kehittää talouselämän normistoa siten, että       asioita.
10055: rikostorjunnalliset tarpeet otetaan siinä riittävästi       Keskusrikospoliisin mukaan talousrikosten
10056: huomioon                                                ennalta estämiseksi on muun muassa viran-
10057:     - ehkäistä konkurssien avulla tapahtuvaa            omaisten keskinäisiä salassapitoa koskevia sään-
10058: keinottelua                                             nöksiä uudistettava. Nykyisten salassapitosään-
10059:     - tehostaa rikoksen tuottaman hyödyn jäljil-        nösten vuoksi viranomaiset eivät vapaaehtoisesti
10060: tämistä ja takaisinsaantia sekä                         tiedota epäilyttävistä havainnoistaan toiselle vi-
10061:     - suojata yksityistä rahoitussektoria laitto-       ranomaiselle, jolla olisi velvollisuus ryhtyä toi-
10062: malta toiminnalta.                                      miin rikosten torjumiseksi tai selvittämiseksi. Sa-
10063:     Torjuntaohjelman avulla myös varaudutaan            lassapitosäännösten uusiminen edellyttäisi sään-
10064: estämään ulkomailta Suomeen kohdistuvaa ta-             nösten kokonaisuudistusta, jota koskeva hanke
10065: lousrikollisuutta.                                      on ollut jo pitkään vireillä oikeusministeriössä.
10066:     Torjuntaohjelman mukaan torjuntatyön pai-           Toinen vaihtoehto on laatia laki viranomaisten
10067: nopistettä siirretään talousrikoksia ennalta estä-      yhteistoiminnasta rikosten torjunnassa. Lakiin
10068: viin toimiin. Torjuntaohjelman toteuttamisen            voitaisiin ottaa säännökset, joiden nojalla muut
10069: avulla talousrikosten tekemistä vaikeutetaan ja se      salassapitosäännökset syrjäytyvät silloin, kun se
10070: tehdään kannattamattomaksi. Rikoksentekijöi-            on välttämätöntä rikosten estämiseksi, paljasta-
10071: den kiinnijäämisriskiä lisätään talousrikosten tor-     miseksi tai selvittämiseksi.
10072: juntaan osallistuvien viranomaisten toiminta-               H u u me r i k o 11 i s u u s. Huumausaineri-
10073: edellytyksiä parantamalla. Ohjelman keskeiset           koksella tarkoitetaan huumausaineen laitonta
10074: toimintalinjat talousrikollisuuden torjumiseksi         valmistamista, maahantuontia, maastavientiä,
10075: ovat:                                                   kuljettamista, levittämistä, hallussapitoa ja käyt-
10076:     - lainsäädännön kehittäminen                        töä. Kertomusvuoden alusta tulivat voimaan uu-
10077:     -     torjuntatyöhön osallistuvien resurssien       det säännökset huumausainerikoksista. Rangais-
10078: vahvistaminen ja uudelleen kohdentaminen                tussäännökset siirtyivät samalla rikoslakiin.
10079:     - osaamisen lisääminen                              Uusien säännösten myötä kriminalisoitiin myös
10080:     - viranomaisyhteistyön kehittäminen sekä            ns. rahanpesu. Samaan aikaan voimaan tulleessa
10081:     - viranomaisten, yhteisöjen ja yksittäisten         huumausainelaissa säädetään huumausaineval-
10082: kansalaisten aktivoiminen estämään ennalta ta-          vonnan pääperiaatteista.
10083: lousrikollisuutta.                                          Huumerikollisuus on ollut ns. piilorikollisuut-
10084:     Ministeriöt veivoitetaan säädösvalmistelus-         ta, joka liittyy kiinteästi muuhun rikollisuuteen ja
10085:                                                                                                                       131
10086: 
10087: aiheuttaa muuta rikollisuutta. Huumerikollisuu-                        ruerikollisuus on Suomessa nykyään liiketoimin-
10088: della on kytkentöjä omaisuus- ja talousrikollisuu-                     taa, joka on järjestäytynyt ja johon liittyy suuria
10089: teen sekä väkivaltarikoksiin. Yhteiskunnallisilta                      omaisuusarvoja. Tarjontaa luova porras pyrkii
10090: haittavaikutuksiltaan huumerikollisuus on varsin                       hankkimaan varallisuutta huumekaupan ohella
10091: merkittävää. Eri aineiden käyttöannokset ovat                          myös muilla rikoksilla kuten erilaisilla talousri-
10092: kalliita, ja päiväannoksen hankkiminen johtaa                          koksilla ja muuntamaan varallisuutensa lailliseksi
10093: yleensä muuhun rikolliseen toimintaan kuten                            pesemällä rahaa. Huumeiden ostajien taas arvel-
10094: omaisuusrikoksiin, ryöstöihin tai prostituutioon.                      laan osallistuvan varsin suureen osaan muuta
10095: Huumerikollisuuden ilmenemismuotoina voi-                              rikollisuutta. Poliisin arvion mukaan joka toinen
10096: daan erotella kysyntä ja tarjonta. Tarjonnan muo-                      huumeista syytetty on rikoksenuusija. Rikoksen-
10097: dostavat järjestäytyneet rikollisorganisaatiot, jot-                   uusijat ovat usein poliisin hyvin tuntemia henki-
10098: ka järjestävät huumeita Suomeen ja välittävät                          löitä, joilla on syytteitä myös muunlaisista rikok-
10099: niitä edelleen. Maailmanlaajuisesti on arvioitu,                       sista.
10100: että huumekaupassa liikkuva varallisuus vastaa                            Huumerikoksia paljastuu kaikkialla Suomes-
10101: maailman öljykauppaa.                                                  sa, selvästi eniten kuitenkin Etelä-Suomessa.
10102:    Suomen huumerikostorjuntaan osallistuvat vi-                        Seuraavassa asetelmassa on huumeisiin liittyvien
10103: ranomaiset ovat viime vuosina onnistuneet pal-                         rikosilmoitusten ja huumerikoksista kiinni jää-
10104: jastamaan useita järjestäytyneitä huumerikosor-                        neiden määrät v. 1990-94:
10105: ganisaatioita. Keskusrikospoliisin mukaan huu-
10106: 
10107:                                                                1990          1991          1992         1993         1994
10108: Ilmoituksia ............................................       1488         1957          2 391        2 974        3100
10109: Henkilöitä .............................................       1346         1969          2 399        3063         3175
10110: 
10111: Seuraavassa on eritelty eri huumeiden takavarikoiden määrät:
10112: 
10113:                                                                1990          1991          1992         1993         1994
10114: Takavarikoiden määrä, kpl ..................                    821         1309          1547         2056         2 090
10115: Takavarikoiden määrä, g
10116:   Hasis ..................................................    71179       101295        43863        117 077       64 325
10117:   Amfetamiini ......................................           1383         5 319       11582         18 701        9070
10118:   Heroiini .............................................         26           664        1872            682        1 557
10119:   Kokaiini .............................................         36        38141            68             5           37
10120:   Kat .....................................................                39 385       12 606        23873        88 233
10121:   LSD, kpl ............................................           39           27          337            29        2 541
10122:   Lääkkeet, kpl ....................................          15 598       34 640       21906         18 507       28972
10123: Apteekkeihin ja lääkevarastoihin koh-
10124: distuneet murrot ...................................             58            67           126          101           99
10125: 
10126: 
10127:    Suomalainen narkomaani on ns. sekakäyttäjä,                         huumerikoksista kertovat kiinnijääneiden mää-
10128: joka yleensä aloittaa huumeiksi luokiteltujen                          rän, jonka senkin arvioidaan olevan n. 10 %
10129: lääkkeiden ja alkoholin yhteiskäytöllä. Varsinai-                      huumerikoksiin osallisien kokonaismäärästä.
10130: sista huumeista yleisimmät ovat kannabistuotteet                       Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa 1993:8
10131: ja amfetamiini. Viime vuosina on amfetamiini                           Päihdeopas kunnan työntekijöille ja luottamus-
10132: tullut varsin yleiseksi mm. katukaupassa. Heroii-                      henkilöille arvioidaan, että v. 1992 kannabistuot-
10133: nia takavarikoidaan Suomessa melko vähän,                              teiden käyttäjiä olisi Suomessa ollut 45 000 ja
10134: mutta voidaan sanoa, että myös Suomessa on                             suonensisäisesti käytettävien huumeiden käyttä-
10135: omat heroiinimarkkinat Kansainvälisesti on ar-                         jiä n. 2 000. Helsingin yliopistollisen keskus-
10136: vioitu, että huumetakavarikot ovat alle 10 % huu-                      sairaalan huumevierotusyksikön mukaan v.
10137: mekaupassa liikkuvasta huumemäärästä.                                  1987-93 hoitoon hakeutui 1 500 käyttäjää.
10138:    Huumeiden käytön yleisyydestä voidaan esit-                            H u u m a u s a i n e k o n t r o 11 i. Suomen
10139: tää vain arvioita. Valvontaviranomaisten tilastot                      huumekontrolli perustuu poliisin ja tullin toimin-
10140: 132
10141: 
10142: taan. Kontrollia on viime vuosina tehostettu.             esitykset keskittyivät tutkinnan uudelleen järjes-
10143: Poliisin ja tullin voimavaroja, teknisiä apuvälinei-      tämiseen, poliisien asennekasvatukseen, infor-
10144: tä ja huumerikoksia koskevaa koulutusta on                maation jakamiseen poliisipiireille sekä muihin
10145: lisätty, minkä johdosta yhä suurempi osa kentällä         asioihin, joista ei aiheudu pysyviä kustannuksia.
10146: toimivista poliiseista tuntee huumausaineet ja            Lainsäädännön kehittäminen on erittäin keskeis-
10147: niiden käytöstä aiheutuvat spesifiset tunnusmer-          tä toiminnan turvaamisessa.
10148: kit. Varsinaista strategiaa ei ole virallisesti vahvis-       Suomessa huumerikoksia tutkii poliisin lisäksi
10149: tettu, mutta valvonnalla pyritään puuttumaan              myös tulli. Järjestelmää on toisinaan arvosteltu
10150: sekä tarjontaan että kysyntään. Jotta tarjonta            päällekkäisyyksien vuoksi. Päällekkäisyyksien
10151: vähenisi, pyritään paljastamaan organisaatioita,          lisäksi järjestelmä voi aiheuttaa epätervettä kil-
10152: jotka toimittavat huumeita Suomeen ja välittävät          pailua, mikä estää tehokkaan yhteistyön. Yhteis-
10153: niitä. Kysynnän vähentämiseksi on pyrkimykse-             työtä vaikeuttavat myös ongelmat viranomaisten
10154: nä estää huumeiden välittäminen ja kauppa käyt-           välisessä tiedonkulussa.
10155: täjille. Kysynnän rajoittamisessa on varsin tärkeä            YK:n alaisen UNDCP:n (The United Nations
10156: asema valvontaviranomaisten ohella myös valis-            International Drug Control Programme) Viron
10157: tavilla (koulut) ja ehkäisevää toimintaa harjoitta-       maaraportin tehnyt valtuuskunta antoi syksyllä
10158: villa (sosiaali- ja terveysviranomaiset) tahoilla ja      1993 Wienissä pitämässään kokouksessa suosi-
10159: vapaaehtoisjärjestöillä. Poliisi on viime vuosina         tuksen, että vain yksi viranomainen suorittaisi
10160: onnistunut paljastamaan useita ammattimaisesti            huumerikostutkintaa. Suosituksen tarkoituksena
10161: järjestäytyneitä rikollisorganisaatioita. Tuloksena       on päällekkäisyyyksien poistaminen ja sitä kaut-
10162: on ollut määrällisesti merkittäviä takavarikoita ja       ta toiminnan tehostaminen. Aiemmin mainittu
10163: useiden henkilöiden joutuminen lailliseen edes-           sisäasiainministeriön työryhmä esittikin samaa
10164: vastuuseen sekä menettämisseuraamuksina                   vieläpä samoin perustein. Myös tullin toiminta
10165: omaisuutta tai varallisuutta miljoonien markko-           tehostuisi, koska se voisi suunnata voimavaransa
10166: jen arvosta. Nämä tutkinnat ovat olleet aikaa ja          pelkästään valvontaan.
10167: voimavaroja vaativia, ja niiden vuoksi poliisiyksi-           UNDCP:n valtuuskunta suositteli myös maini-
10168: köt ovat joutuneet arvioimaan voimavarojensa              tussa kokouksessaan, että kuhunkin maahan
10169: kohdentamista uudelleen.                                  perustettaisiin pysyvä valtakunnallinen yhteys- ja
10170:     Huumeet kulkeutuvat Suomeen edelleen pää-             koordinaatioelin huumevalvontaan osallistuvien
10171: asiassa Keski-Euroopasta. Lähes kaikki kanna-             virastojen henkilöstöstä, eli poliisin, tullin ja raja-
10172:  bistuotteet ovat lähtöisin Marokosta ja kulkeutu-        vartioston henkilöstöstä. Sen tehtävänä olisi ke-
10173: vat Suomeen Espanjan ja Hollannin kautta. Am-             rätä, tallentaa, analysoida ja jakaa huumeisiin
10174: fetamiini on peräisin pääasiassa Hollannista ku-          liittyvää kansallista ja kansainvälistä tietoa sekä
10175: ten myös heroiini. Reitit Suomeen kulkevat Tans-          avustaa huumerikostorjunnan ja -tutkinnan
10176: kan ja Ruotsin kautta. Venäjällä ja Baltian maissa        koordinoinoissa valtakunnallisesti.
10177: on potentiaalia huumeiden tuotantoon ja jalos-                Rikostutkintaan ollaan kehittämässä tietoko-
10178: tukseen, mutta toistaiseksi Suomeen on sieltä             nepohjaisia analysointiohjelmia. Huumerikostor-
10179: tullut vain vähän aineita.                                junnan ja -tutkinnan kehittämistä pohtinut työ-
10180:     Suomi on tärkeä myös muihin Pohjoismaihin             ryhmä piti erityisen tärkeänä tällaista analysointi-
10181: kulkeutuvien huumeiden kauttakulkumaana.                  ohjelmaa, sillä huumerikostutkintahan perustuu
10182: Viime vuosina ovat erityisesti afrikkalaiset rikol-       juuri tiedon käsittelyyn, analysointiin ja hyödyn-
10183: lisjärjestöt salakuljettaneet mm. heroiinia Suo-          tämiseen. Nykyisin tietoa käsitellään ja analysoi-
10184:  men kautta. Kysymyksessä ovat olleet kehonsi-            daan manuaalisesti, mikä on hidasta ja työlästä.
10185: säisesti huumeita salakuljettaneet kuriirit.              Sen vuoksi huumerikostutkintaan olisi saatava
10186:     Huumerikollisuuden torjunta                           mahdollisimman pikaisesti toimiva analysointi-
10187:  j a t u t k i n t a. Huumausainerikostutkinta on         ohjelma käsittelemään vihjeitä. Ohjelman avulla
10188: vuosien 1994-97 rikostorjunnan yksi painoalue.            olisi mahdollista suunnata rikostorjuntaa ja
10189: Huumetilanteen pitäminen edes nykyisenä vaati-            -tutkintaa tarkoituksenmukaisella tavalla sekä
10190: si sisäasiainministeriön asiaa pohtineen työryh-          sarjoittaa juttuja. Tiedon keskitetty kokoaminen,
10191: män (3/1994) mukaan joko tuntuvaa resurssien              tallentaminen ja käsittely säästävät viranomaisten
10192: lisäämistä tai tutkiotajärjestelyjen muuttamista.         voimavaroja poistamalla päällekkäisiä toimintoja.
10193: Poliisin resurssien lisäämiseen ei valtion talou-             Vaikka sisäasiainministeriön määräyksen mu-
10194: dellisen tilanteen vuoksi liene tällä hetkellä mah-       kaan myös huumerikostulkinta kuuluu paikallis-
10195: dollisuuksia. Sen vuoksi työryhmän toimenpide-            poliisille, se on edelleenkin käytännössä keskus-
10196:                                                                                                        133
10197: 
10198: rikospoliisin ja muutaman muun huumerikostut-           käytettävissä ja osoittautunut toimivaksi kana-
10199: kintaan erikoistuneen yksikön vastuulla. Paikal-        vaksi.
10200: lispoliisi ei ole kiinnostunut huumeiden rikostut-
10201: kinnasta, koska se koetaan mainittujen yksiköi-             Vaikeasti selvitettävien rikosten määrän kas-
10202: den tehtäväksi. Huumetilanne on kuitenkin huo-          vu ja rikosten yleinen raaistuminen asettavat
10203: nontunut niin paljon, etteivät nämä yksiköt yksin       poliisin toiminnan kehittämiselle erityiset vaati-
10204: pysty enää suoriutumaan tehtävästään. Siksi on          mukset. Keskusrikospoliisin uudet, nykyaikaiset
10205: välttämätöntä saada kaikki poliisipiirit mukaan         toimitilat Vantaalla mahdollistavat voimavaro-
10206: huumerikostorjuntaan ja -tutkintaan. Kuten              jen entistä tehokkaamman käytön, kun kaikki
10207: muunkin rikostutkinnan, myös huumerikostut-             toiminnot on voitu koota yhteen. Keskittäminen
10208: kinnan ensisijaisen vastuun tulisi olla paikallis-      on mahdollistanut uusien, entistä tarkoituksen-
10209: poliisilla. Keskusrikospoliisin jokaisessa alueelli-    mukaisempien tulosyksiköiden muodostamisen
10210: sessa tutkintayksikössä tulisi olla riittävä määrä      ja toimintojen päällekkäisyyksien karsimisen.
10211: koulutettuja huumerikostutkijoita, joiden velvol-       Koska keskusrikospoliisilla on erikoisasema val-
10212: lisuutena olisi vastustaa, paljastaa ja tutkia valta-   takunnallisena organisaationa, on valtiontilin-
10213: kunnallista ja poliisipiirirajat ylittävää ammatti-     tarkastajien mielestä sen toimintaedellytyksiin
10214: maista, törkeää tai kansainvälistä huumerikolli-        jatkuvasti kiinnitettävä erityistä huomiota. Ri-
10215: suutta. Näiden yksiköiden velvollisuutena olisi         kostutkintaan liittyvää yhteistyötä paikallispolii-
10216: lisäksi ottaa tutkittavakseen sellaiset huumeri-        sin kanssa tulee kehittää tehostamalla niukkojen
10217: kosjutut, joiden tutkimiseen paikallispoliisilla ei     resurssien yhteiskäyttöä mm. tilojen ja kaluston
10218: ole jutun laajuuden tai vakavuuden vuoksi mah-          osalta. Tietoyhteyksissä ja -järyestelmissä havai-
10219: dollisuuksia, vaikka juttu muuten kuuluisi pai-         tut epäkohdat tulee koryata. Atk-jäljestelmiä tu-
10220: kallispoliisille.                                       lee kehittää siten, että ne tuottavat luotettavaa,
10221:     V i r a n o m a i s te n y h t e i s t y ö. Val-    mahdollisimman reaaliaikaista tietoa, joka on
10222:  vontaviranomaisten eli poliisin ja tullin välinen      helposti ja taloudellisesti hyödynnettävissä.
10223: yhteistoiminta huumerikostorjunnassa Suomessa               Rikollisuuden toljunnassa on tulkinnasta
10224:  on varsin kiinteää. Myös muu viranomaistoimin-         vastaavien viranomaisten, lähinnä poliisiviran-
10225:  ta on kiinteää, ja poliisilla on edustus mm. useim-    omaisten, toimintamahdollisuuksilla ratkaiseva
10226:  missa Stakesin huumausaineiden käytön ehkäi-           merkitys. Valtiontilintarkastajat pitävätkin
10227:  syä pohtivissa toimikunnissa. Paikallisesti yhteis-    myönteisenä, että viime aikoina on lainsäädän-
10228:  työ vaihtelee mm. eri viranomaistahaja koske-           nön uudistamisessa kiinnitetty huomiota polii-
10229:  vien salassapitosäännösten takia. Huumeiden            sin ja muiden viranomaisten mahdollisuuksiin
10230:  käytön ehkäisyssä poliisi osallistuu koulutuk-         estää ja tutkia rikollista toimintaa. Tarvittavan
10231:  seen ja valistukseen.                                  erikoiskoulutetun henkilöstön ohella poliisin toi-
10232:      Kansainvälisistä yhteistyö- ja tiedonvälitysta-    mintamahdollisuuksia on edelleen parannetta-
10233:  soista tärkeimmät ovat kansainvälinen poliisijär-      va mm. tehostamalla eri viranomaisten välistä
10234:  jestö Interpol ja yhteispohjoismainen PTN (Polis       tiedonkulkua ja säätelemällä niiden salassapito-
10235:  och Tull i Norden mot narkotika), jonka yhtey-         ja ilmoitusvelvollisuutta. Tehokkaan rikostoryun-
10236:  dessä on meneillään useita eri huumerikostor-          nan ja -tutkinnan aikaansaaminen edellyttää
10237:  juntaan liittyviä projekteja. PTN:n alaisuudessa       salassapitosäännösten kokonaisuudistusta, joka
10238:  toimivat eri puolilla maailmaa huumeyhdysmie-          on pitkään ollut vireillä oikeusministeriössä.
10239:  het, jotka ovat tärkeitä tiedonvälityskanavia. Suo-    Myös konkurssilainsäädäntöä on uudistettava ja
10240:  mi on asettanut pohjoismaisen yhdysmiehen              syyttäjätoimi keskitettävä omiin, poliisitoimesta
10241:  Kyprokselle. Venäjällä ja Baltian maissa toimii         riippumattomiin alueyksiköihin.
10242:   myös PTN:n ulkopuolisia suomalaisia poliisiyh-            Talousrikollisuus aiheuttaa yhteiskunnalle
10243:  dysmiehiä, jotka keräävät ja välittävät tietoa myös    vuosittain useiden miljardien markkojen vahin-
10244:   huumerikollisuudesta. Europolin huumeryhmä            got. Se on myös osaltaan heikentänyt yleistä yh-
10245:  (EDU) toimii tällä hetkellä Haagissa, ja sen toi-      teiskuntamoraalia ja luottamusta oikeusjärjes-
10246:   minta on vasta muotoutumassa. Suomikin on             tykseen.
10247:   asettamassa edustajansa tähän organisaatioon,             Keskusrikospoliisin onkin keskityttävä erityi-
10248:   jonka toiminta on tulevaisuudessa hyödyllistä.        sesti sellaisen rikollisuuden vastustamiseen, jolle
10249:  Yhdysvaltojen huumevalvontavirasto DEA on              on tunnusomaista huomattavat yhteiskunnalli-
10250:   niinikään asettanut yhdysmiehiään eri puolille        set haittavaikutukset, organisoituminen, suun-
10251:   maailmaa, ja tämäkin organisaatio on Suomen           nitelmallisuus ja mahdollisimman suuren ta-
10252: 134
10253: 
10254: loudellisen hyödyn tavoittelu. Valtiontilintar-     liittyy usein vakavaa seurannaisrikollisuutta
10255: kastajat pitävät tärkeänä, että edellisen halli-    kuten kiristämistä, kiskontaa, pahoinpitely- ja
10256: tuksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan       henkirikoksia sekä talousrikoksia. Huumausai-
10257: 14.2.1995 hyväksymä toimintaohjelma talousri-       nekontrollia ja -valvontaa on tehostettava kaik-
10258: kollisuuden vähentämiseksi toteutetaan mah-         kialla maassa huumerikollisten kiinnijoutumis-
10259: dollisimman tehokkaasti ja määrätietoisesti. Si-    riskin lisäämiseksi.
10260: säasiainministeriön tulee talousrikostorjunnan          Keskusrikospoliisin tuleekin jatkuvasti valvoa
10261: vastuuviranomaisena huolehtia torjuntaohjel-        huumerikollisuutta ja kehittää yhteistyötä sekä
10262: man koordinoinnista ja eri tahojen yhteistyön       ulkomaisten että kotimaisten viranomaisten
10263: edistämisestä. Ohjelmaa toteutettaessa tulee sel-   kanssa. Viranomaisten tulisi pystyä paljasta-
10264: vittää myös valmiudet ehkäistä EUn jäsenyyden       maan erityisesti ammattimaisesti järjestäytyneet
10265: ja muun kansainvälisen kehityksen tuomia uu-        rikollisorganasaatiot, joilla on kansainvälisiä
10266: sia talousrikollisuuden muotoja. Vireillä olevat    yhteyksiä. Erityisen tärkeää on lisätä paikallispo-
10267: talousrikollisuuteen liittyvät lainsäädäntöhank-    liisin ammatillista pätevyyttä ja tehokkuutta sekä
10268: keet tulisi saattaa mahdollisimman pian voi-        erikoiskoulutusta. Huumeiden välittäminen ja
10269: maan. Liiketoimintakiellon käyttöön ja toimi-       levitys nuorisolle ja kouluihin tulee pyrkiä estä-
10270: vuuteen tulee kiinnittää huomiota ja pyrkiä ke-     mään mahdollisimman tehokkaasti. Huumeri-
10271: hittämään järjestelmää niin, että sille asetetut    kostutkinnan siirtämistä yksinomaan poliisin
10272: tavoitteet voidaan saavuttaa.                       tehtäväksi tulee harkita, mikäli sillä voidaan
10273:    Muihin läntisiin teollisuusmaihin verrattuna     tehostaa toimintaa.
10274: huumetilannettamme on pidetty ongelmatto-               Rajavalvonnalta vaaditaan paljon, nyt kun
10275: mampana mutta vakavana. Huumerikollisuus            Suomi on EUn jäsen. Huumeiden salakuljetus
10276: on keskittynyt lähinnä Etelä-Suomen suuriin         Venäjältä ja Baltian maista Suomeen ja Suomen
10277: asutuskeskuksiin, mutta se on lisääntynyt viime     kautta muualle Eurooppaan lisääntynee. Myös
10278: vuosina myös muualla maassa. Huumerikolli-          Kaukoidän huumeiden lyhin reitti länsimaihin
10279: suus on ammattimaista ja kansainvälistä. Siihen     kulkee Venäjän ja Suomen kautta.
10280:                                                                                                        135
10281: 
10282: 
10283: 
10284: 
10285:                        Puolustusministeriön hallinnonala
10286: 
10287: 
10288:   Palvelusjärjestelmän kehittäminen                   sen elinmahdollisuuksien ja oikeuksien puolus-
10289:                                                       tamista kriisien sattuessa. Yleinen asevelvolli-
10290:     Hallitusmuodon mukaan jokainen Suomen             suus on siten edelleen puolustusjärjestelmämme
10291: kansalainen on velvollinen olemaan osallisena         peruspilari.
10292: isänmaan puolustamisessa tai sitä avustamaan,            Varusmiespalveluksesta on vallalla käsityksiä,
10293: niin kuin siitä laissa säädetään. Asevelvollisuus-    joiden mukaan koulutus ei olisi tehokasta. Samo-
10294: lain ( 452/50) mukaan isänmaan ja laillisen yhteis-   ja asioita kerrataan uudelleen ja uudelleen, vaik-
10295: kuntajärjestyksen puolustukseksi on jokainen          ka ne olisi mahdollista oppia lyhyemmässäkin
10296: Suomen mies asevelvollinen. Naisten vapaaeh-          ajassa. Osin tästä syystä arvellaan, että varus-
10297: toinen asepalvelus alkoi vuoden 1995 syksyllä,        miespalveluksen alussa korkealla ollut palvelus-
10298: jolloin palvelukseen otettiin 30 naista. Koulutus-    motivaatio laskee loppua kohden. Palveluksen
10299: ta laajennetaan jo v. 1996 ottamalla palvelukseen     loppuaikoina varusmiesten sanotaan pitkästyvän
10300: enintään 300 naista.                                  ja keskittyvän lähinnä vain palvelutehtävien vält-
10301:    Jos asevelvollinen vakuuttaa, että uskonnolli-     tämiseen. Viime vuosina on huomiota herättänyt
10302: seen tai eettiseen vakaumukseen perustuvat va-        varusmiespalveluksen korkea keskeyttämispro-
10303: kavat omantunnonsyyt estävät häntä suoritta-          sentti. Pahimmillaan se on eräissä Etelä-Suomen
10304: masta asevelvollisuuslaissa säädettyä palvelusta,     varuskunnissa yltänyt jopa 20 o/o:iin. Tällöin on
10305: hänet vapautetaan sen suorittamisesta rauhan          ryhdytty keskustelemaan siitä, johtuuko tämä
10306: aikana. Tällöin hänet määrätään suorittamaan          ensisijaisesti varusmiespalveluksen epäkohdista
10307: siviilipalvelusta, niin kuin siviilipalveluslaissa    vai varusmiesikäisten nuorten miesten kasautu-
10308: (1723/91) säädetään. Siviilipalvelukseen määrää-      vista siviiliongelmista.
10309: minen perustuu aina hakemukseen, jossa em.               Puolustusministeri asetti 22.8.1991 työryhmän
10310: perusteet esitetään.                                  laatimaan ehdotuksen varusmiespalveluksen ke-
10311:     Asevelvollisuuden suorittamisesta ei voi va-      hittämissuunnitelmaksi. Toimeksiantonsa mu-
10312: pautua ilman laissa erikseen säädettyä syytä.         kaisesti työryhmän tuli ottaa huomioon varus-
10313: Ainoastaan Jehovan todistajien vapauttamisesta        miespalveluksen sopeuttaminen yhteiskunnalli-
10314: asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä ta-         seen kehitykseen sekä yleisessä koulutusjärjes-
10315: pauksissa annetun lain (645/85) mukaan voi-           telmässä ja puolustushallinnossa tapahtuvat
10316: daan niin menetellä rauhan aikana.                    muutokset. Työryhmä on tarkastellut asiaa sekä
10317:     Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan Ahve-         yhteiskunnallisesta että sotilaallisesta näkökul-
10318: nanmaan kotiseutuoikeudet omaava saa asepal-          masta.
10319: veluksen sijasta palvella vastaavalla tavalla luot-      Yhteiskunnan näkökulmasta varusmiesten tu-
10320: si- ja majakkalaitoksessa tai muussa siviilihallin-   lee saada valmiudet, joilla maata tarvittaessa
10321: nossa. Tällaista palvelusta ei ole kuitenkaan jär-    voidaan tehokkaasti puolustaa. Puolustusvalmi-
10322:  jestetty, eivätkä ahvenanmaalaiset ole yleensä       us pitää saada mahdollisimman edullisesti. Va-
10323: suorittaneet asepalvelusta.                           rusmiesten tulisi olla mahdollisimman vähän ai-
10324:                                                       kaa poissa varsinaisista siviilitehtävistään: työelä-
10325:   Kehittämistarpeet. Varusmiespalveluksen             mästä tai opiskelusta. Yhteiskunta odottaa puo-
10326: kehittämisen lähtökohtana on, että mahdollisim-       lustusvoimilta pysyvyyttä ja luotettavuutta. Yh-
10327: man moni miespuolinen kansalainen saa riittä-         teiskunnan nopeiden muutosten ei odoteta välit-
10328: vän aseellisen koulutuksen. Tällä tavoitellaan        tömästi heijastuvan puolustusvoimiin.
10329: valtakunnan, oikeusjärjestyksen, väestön sekä            Sotilaallisesta näkökulmasta katsoen varus-
10330: 136
10331: 
10332: miehistä pitää kouluttaa mahdollisimman tehok-             Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) ra-
10333: kaita yksiköitä reserviin. Osana järjestelmää va-      portti suomalaisten asenteista vuodelta 1995
10334: rusmiesten tulee osallistua puolustusvoimien la-       osoittaa, että suomalaiset ovat tehneet kansain-
10335: kisääteisten tehtävien toteuttamiseen. Varusmie-       välisestä tilanteesta selvän, kenties jopa yksioi-
10336: het odottavat puolestaan, että palvelus on moti-       koisen johtopäätöksen taloudessa ja politiikassa.
10337: voivaa ja tarkoituksenmukaista. Varusmiespalve-        Isänmaallisuus nousi esiin korostuneesti. Kyse
10338: lun tulisi sopeutua varusmiehen elämäntilantee-        on samalla myös laajemmasta eurooppalaisesta
10339: seen ja aiheuttaa hänen perheelleen mahdolli-          suuntauksesta. Kansallishenki on Suomessa nyt
10340: simman vähän ongelmia.                                 voimakas, mikä ilmentää myös kansallisen ehey-
10341:    Tämä ns. Langinvainion työryhmä sai työnsä          den tavoittelua. Suomalaiset ovat oman arvionsa
10342: päätökseen 15.2.1993. Mietinnössään työryhmä           mukaan nykyisin voimakkaan puolustustahtoi-
10343: on käsitellyt mm. seuraavia asioita: kutsunnat,        sia. Kansallisen puolustuksen ajatuksella on laaja
10344: palveluskelpoisuusluokat, varusmiesten talou-          kannatus. Maanpuolustustahto sijoittui ykkössi-
10345: dellinen ja sosiaalinen asema, kouluttajat, ope-       jalle (82 o/o) kysymyssarjassa, jossa tiedusteltiin
10346: tustilat, opetusvälineet ja opetusmateriaali, kou-     kansalliselle mielentilallemme tunnusomaisia
10347: luampumaradat, lähiharjoitusalueet ja leirialueet,     piirteitä.
10348: kasarmit, esimiesten ja alaisten väliset suhteet,          Uudistuvan sotilaan tehtävät.
10349: todenmukainen ja taistelukentän tilanteita vas-        Varusmieskoulutuksessa on otettu huomioon
10350: taava koulutus, kansalaiskasvatus, koulutusme-         yksikön kiinteyden voimistaminen, jolla on to-
10351: netelmät, koulutus- ja saapumiseräjärjestelmä          dettu olevan merkittävä vaikutus joukon käyttäy-
10352: sekä palvelusajat Osa työryhmän ehdotuksista           tymiseen sodan olosuhteissa ja taistelutilanteissa.
10353: on jo toteutettu.                                      Niinpä varusmiespalveluksessa koulutettuja
10354:    Puolustusvoimat on jo sopeuttanut toimin-           joukkoja tai niiden osia pyritään siirtämään sa-
10355: taansa muuttuvan varusmiesmäärän mukaiseksi.           massa kokoonpanossa myös reserviin. Joukon
10356: Suurimmillaan asevelvollisten ikäluokka oli            taistelutahtoon vaikuttavia tärkeimpiä tekijöitä
10357: 46 000 v. 1968. Vielä v. 1985 ikäluokan suuruus        ovat luottamus johtajiin, yksikön kiinteys ja mo-
10358: oli 34 500, mutta lähivuosille vahvuudeksi on          raali, luottamus aseistukseen ja omaan suoritus-
10359: määritelty 31 000 asevelvollista vuodessa.             kykyyn sekä luottamus sodan tai sotilaallisen
10360:    Varusmiesten koulutustaso on kohonnut huo-          operaation oikeutukseen.
10361: mattavasti, sillä varusmiesikäisistä perusasteen           Uudistuvan sotilaan määrittelyssä työryhmä
10362: jälkeistä koulutusta on nykyisin saanut yli 80%,       päätyy käsitteisiin taistelija, tukisotilas ja turvaso-
10363: kun 30 vuotta sitten vastaavaa koulutusta oli          tilas. Taistelijoiksi valittaisiin fyysisesti ja psyykki-
10364: saanut vain 50 o/o. Uudenmaan korkea koulutus-         sesti kestävimmät. Taistelijan tehtävät ovat edel-
10365: taso korostuu. Vaasan ja Mikkelin läänien koulu-       leen varusmieskoulutuksen perusta, ja tätä kou-
10366: tustaso on maan alhaisin. Varsinkin peruskoulu-        lutusta annetaan kaikissa puolustushaaroissa ja
10367: tuskaudella yksikön varusmiesten pohjakoulutus         aselajeissa.
10368: ja oppimisedellytykset ovat hyvin eritasoisia.             Tukisotilaiksi koulutenavat valittaisiin erityi-
10369: Vuoden 1995 alusta varusmiesten koulutusjärjes-        sesti siviilissä hankitun ammattitaidon perusteel-
10370: telmää on uudistettu ja koulutuksen sisältöä ke-       la. Saamansa taistelijan peruskurssin jälkeen heil-
10371: hitetty.                                               le annettaisiin oman erityisalansa koulutusta,
10372:    M a a n p u o 1 u s t u s t a h t o. Kansalaisten   joka useimmissa tapauksissa kuuluu lähinnä
10373: ja myös nuorten perusarvot ja asenteet ovat pysy-      huollon alaan.
10374: neet koko itsenäisyyden ajan jokseenkin muuttu-            Turvasotilaiksi erikoistuville, sotilaiden par-
10375: mattomina. Isänmaallisuus ja maanpuolustustah-         haimmistoon kuuluville annettaisiin aluksi taiste-
10376: to ovat säilyttäneet asemansa. Samalla kuitenkin       lijan peruskoulutus, minkä jälkeen koulutus voisi
10377: nuorison ajattelua ohjaa yhä enemmän kansain-          jakautua turvallisuuspalveluun, suojelukoulu-
10378: välistyminen, yksilöllinen eriarvoisuus sekä vas-      tukseen, pelastuskoulutukseen, rauhanturvaa-
10379: tuu maailman säilyttämisestä tuleville sukupolvil-     miskoulutukseen ja muihin kansainvälisiin tehtä-
10380: le. Varusmiehistä 78 o/o suhtautuu aseelliseen         viin soveltuvaan koulutukseen. Erityisesti kan-
10381: maanpuolustukseen myönteisesti. Varusmiespal-          sainvälisiin tehtäviin valmentavaan koulutuk-
10382: veluksen suorittaminen ei näytä vaikuttavan tä-        seen tulisi kuulua huomattava osa itseopiskelua
10383: hän lukuun millään tavalla, joten maanpuolustus-       opetuspakettien avulla. Tällä motivoitaisiin va-
10384: tahto omaksutaan jo nuorena kodin, koulun ja           rusmiehiä käyttämään vapaa-aikaansa heitä kiin-
10385: muun ympäristön yhteisvaikutuksena.                    nostaviin asioihin. Turvasotilaille tulisi järjestää
10386:                                                                                                           137
10387: 
10388: tutustumisia alan siviilikohteisiin, ja kouluttajina      mista tai lykkäyksen myöntämistä koskevat pää-
10389: tulisi olla puolustusvoimien henkilöstön lisäksi          tökset. Esim. vuoden 1992 kutsunnoissa 84,7 o/o
10390: muita alan asiantuntijoita. Turvatehtävät jaettai-        kutsuntaikäisistä määrättiin varusmiespalveluk-
10391: siin sisäiseen ja kansainväliseen turvallisuuteen.        seen, 6,2 o/o määrättiin uudelleen tarkastettavaksi,
10392:     Pääesikunta toteaa lausunnossaan, että koulu-         3,9 % vapautettiin palveluksesta terveydellisistä
10393: tuksen vaatimustasoa nostetaan tasaisesti koko            syistä, 3,0 o/o:lle myönnettiin lykkäystä ja 1,2 o/o
10394: varusmiespalveluksen ajan. Peruskoulutuskau-              hyväksyttiin siviilipalvelukseen.
10395: den vaatimustasoa lasketaan hieman nykyisestä.               Asevelvollisten palvelukseen määrääminen
10396: Palvelusajan lopulle sijoittuvan jatkokoulutus-           voitaisiin työryhmän mukaan toteuttaa tietotek-
10397: kauden aikana harjoittelu tulee tapahtumaan               niikalla ilman kutsuntojakin pelkästään asiakirjo-
10398: joukon pääpiirteisessä sodan ajan kokoonpanos-            jen perusteella. Muutoksenhakumenettely tosin
10399: sa, ja koulutuksen painopiste on sodan ajan               voisi osoittautua kutsuntoja kalliimmaksi. Puo-
10400: tehtävän edellyttämien toimintojen harjoittelus-          lustusvoimien kutsuntakulut ovat vuosittain alle
10401: sa. Joukkokoulutuskausi tulee olemaan koko                1 Mmk. Yhteiskunnalle ja asianasaisille järjestel-
10402:  palvelusajan vaativin koulutusjakso.                     mästä aiheutuu kuitenkin lisäkustannuksia, kun
10403:     Sekä koulutuksen suunnittelussa ja toteutuk-          mukaan lasketaan kutsuttavien menettämät opis-
10404:  sessa korostettavilla toimenpiteillä että koulutuk-      kelu- ja työpäivät.
10405:  sen tehokkuutta parantavilla keinoilla pyritään             Puolustusministeriön mukaan nykyisen kut-
10406:  vähentämään siviilipalvelukseen hakeutumista ja          suntamenettelyn etuna voidaan pitää sitä, että
10407:  varusmiespalveluksen keskeyttämistä. Koulutet-           kutsuntatilaisuudessa kaikki kutsutut saavat suo-
10408:  tavien motivointiin on kiinnitetty erityistä huo-        ran kontaktin puolustusvoimiin, tilaisuudessa
10409:  miota. Motivaatioprosessin ja oppimisilmapiirin          voidaan vaihtaa informaatiota ja kutsunnanalai-
10410:  kehittämisessä on lähtökohtana tulevien koulut-          nen on itse läsnä häntä koskevassa päätöksen-
10411:  tajien asenteisiin vaikuttaminen Maanpuolustus-          teossa. Nämä tekijät parantavat samalla palveluk-
10412:  korkeakoulussa ja Maanpuolustusopistossa.                seen siirtymisen edellytyksiä.
10413:      Uudistetussa koulutusjärjestelmässä on nou-              Kutsunnoissa suoritettavan lääkärintarkastuk-
10414:  datettu seuraavia periaatteita:                          sen perusteella lääkäri esittää terveydentilaan
10415:     - Kaikille varusmiehille annetaan puolustus-          pohjautuvan palveluskelpoisuusluokan, jonka
10416:  haarasta ja aselajista riippumatta samanlainen,          kutsuntalautakunta vahvistaa. Vuodesta 1991
10417:  yksittäisen sotilaan taistelutaitoja sisältävä perus-    palvelukseen kelpuuttavat luokat ovat A ja B.
10418:  koulutus. Erikoiskoulutus ja johtajakoulutus an-         Jälkimmäiset kuuluvat vain fyysiseltä rasittavuu-
10419:  netaan puolustushaarojen, aselajien ja toimialo-         deltaan kevyeen palvelukseen. C- ja D-luokat
10420:  jen määrittämän puolustusvoimien sodan ajan              merkitsevät vapautusta aseellisesta palveluksesta
10421:  tarpeen mukaan.                                          joko rauhan aikana tai kokonaan. E-luokka mer-
10422:      -Jokaiselle varusmiehelle opetetaan riittävä         kitsee vammasta tai sairaudesta johtuvaa tilapäis-
10423:  valmius toimia virka-aputehtävissä. Yhteisesti           luonteista palveluskyvyn alenemista ja siten vel-
10424:  kaikille varusmiehille on lisätty väestönsuojelu-        vollisuutta osallistua uusintatarkastukseen 1-3
10425:  koulutusta, joka kuitenkin lähinnä tähtää henki-         vuoden kuluttua.
10426:   lökohtaiseen suojautumiseen. Myös ensiapu- ja               Työryhmän mukaan B-luokasta tulisi koko-
10427:   hengenpelastuskoulutus ovat lisääntyneet.               naan luopua ja rajoitettu palveluskelpoisuus tuli-
10428:      - Pääesikunnan koulutusosasto on antanut             si ottaa huomioon palvelushaaran ja -tehtävien
10429:   ohjeen varusmiesten käytöstä tukitehtäviin.             valinnassa. Palveluskelpoisuuden määrittämi-
10430:      Pääesikunnan mukaan määrärahojen puut-               seen tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomio-
10431:   teen vuoksi varusmieskoulutuksen tehosta on             ta. Tavoitteeksi tulee asettaa se, että palveluksen
10432:   kuitenkin jouduttu tinkimään. Sota- ja taistelu-        keskeyttäneiden määrä ei saa olla suurempi kuin
10433:   harjoituksia ei kyetä pitämään tarpeen vaatimalla       kutsunnassa vapautettujen. Viimeksi kutsunnas-
10434:   tavalla.                                                sa vapautettiin 4 o/o ja palveluksensa keskeytti
10435:      Kutsuntajärjestelmän kehittä-                        8 o/o varusmiehistä. Keskeyttämisen yleisimmät
10436:   m i ne n. Kutsunnat toimeenpannaan sotilaslää-          syyt olivat sopeutumishäiriöt, persoonallisuus-
10437:   neittäin yleensä kuntakohtaisesti, ja niihin kutsu-     häiriöt ja neuroottiset häiriöt. Näiden osuus oli
10438:   taan kaikki sinä vuonna 18 vuotta täyttävät mie-        lähes 60 o/o kaikista tapauksista. Palveluksen kes-
10439:   het. Kutsunnoissa tehdään palveluskelpoisuutta,         keyttäneiden määrä on kasvanut 1980-luvulta
10440:   aseellista tai aseetonta palvelusta, siviilipalveluk-   alkaen, mutta kehitys ei ole ollut tasaista koko
10441:   seen hyväksymistä sekä palveluksesta vapautta-          maan alueella. Selvästi yleisempää keskeyttämi-
10442: 
10443:  18   350889R
10444: 138
10445: 
10446: nen on ollut pääkaupunkiseudun varuskunnissa,          teen. Vuoden 1992 alusta siviilipalvelusaika ly-
10447: joissa keskeyttämisprosentti on ollut yli kaksin-      hennettiin lähes entiselleen eli 13 kuukaudeksi.
10448: kertainen maan keskiarvoon verrattuna.                    Siviilipalvelukseen hakeutuneiden määrä on
10449:    Langinvainion työryhmä esitti kehittämistoi-        kasvanut selvästi jo vuodesta 1991 alkaen. Kerto-
10450: miksi seuraavia:                                       musvuonna siviilipalvelukseen hakeutuneita oli
10451:    - kutsuntavaiheen terveystarkastusten ylei-         yli 2 100, kun v. 1990 heitä oli alle 700. Reservi-
10452: sen osuvuoden parantaminen                             läisten siviilipalvelukseen hakeutuminen on py-
10453:    - mielenterveydellisen seulonnan osuvuo-            synyt pitkään vakaana eli 1,5 o/o:na kertausharjoi-
10454: den parantaminen                                       tuksiin kutsutuista. Pääesikunta kehotti v. 1993
10455:    - palveluspaikkaan sijoittamisen kehittämi-         joukko-osastoja vastaisuudessa kiinnittämään
10456: nen                                                    huomiota siihen,että varusmiehiä ei kurinpidolli-
10457:    - fyysisen kunnon kohottaminen                      sista, lääketieteellisistä tai muista syistä kehoteta
10458:    - sosiaali- ja talousasioiden järjestäminen         hakeutumaan siviilipalvelukseen. Siviilipalve-
10459: ennen palvelusta                                       lukseen on kesken varusmiespalvelusta hakeu-
10460:    - palveluksessa olevien varusmiesten kohte-         tunut viimeksi yli 700 varusmiestä vuodessa eli
10461: lun parantaminen                                       kolmasosa kaikista siviilipalvelusta suorittavista.
10462:    -palveluksen ja palvelusolosuhteiden kehit-             Pääesikunta korostaa lausunnossaan siviilipal-
10463: täminen                                                veluslain kunnioitusta mutta toteaa, että siviili-
10464:     - keskeyttämistapausten analysointi.               palveluksen lyhentynyt palvelusaika, valittavissa
10465:     Suomessa on edellä esitetyistä epäkohdista ja      oleva siviilipalvelustehtävä sekä siviilielämästä
10466: kehittämistarpeista huolimatta varsin korkea va-       tutut ja tavanomaiset suorituspuitteet vaikuttavat
10467: rusmiespalveluksen suorittaneiden osuus. Suo-          niin, että osa asevelvollisista laskelmoidusti ha-
10468: messa 85--87 o/o asevelvollisista suorittaa varus-     keutuu siviilipalvelukseen.
10469: miespalveluksensa asevelvollisuuslain määrää-              Siviilipalvelukseen hakeutuminen on siis li-
10470: mään 30. ikävuoteen mennessä, kun vastaavat            sääntynyt Suomessa viime vuosina , mutta sama
10471: luvut muissa Pohjoismaissa ovat seuraavat: Ruot-       suuntaus on nähtävissä myös kansainvälisesti.
10472: si 75 o/o, Norja 65 o/o ja Tanska 40 o/o. Työryhmän    Väestömäärään nähden siviilipalvelus on Suo-
10473: mielestä Suomen korkea palveluaste on myön-            messa nyt yhtä yleistä kuin Norjassa. Hakeutumi-
10474: teinen asia kansalaiskasvatuksen kannalta.             nen kertausharjoituksia korvaavaan täydennys-
10475: Myöskään asepalvelukseen halukkaalta ei pitäisi        palvelukseen varusmiespalveluksen jälkeen on
10476: kevyin perustein evätä mahdollisuutta sen suorit-      kuitenkin vähentynyt. Takaisin varusmiespalve-
10477: tamiseen, sillä epääminen saattaa vaikuttaa kiel-      lukseen on vuosittain siirtynyt satakunta siviili-
10478: teisesti asianomaisen itsetuntoon.                     palvelusmiestä. Seuraava asetelma kuvaa siviili-
10479:     Pääesikunnan mukaan kutsuntatoimintaa on           palveluksen yleistymistä:
10480: jatkuvasti kehitetty. Kertomusvuonna vahvistet-
10481: tiin käyttöön uusittu lääkärintarkastusohjesään-       Vuosi                                         Uusia          Uusia
10482:                                                                                                      siviili-    täydennys-
10483: tö. Sen käyttöönottoa tehostettiin terveyskeskus-                                                  palvelus-      palvelus-
10484: lääkärien koulutuksella. Tilaisuuksissa keskityt-                                                  velvollisia    velvollisia
10485: tiin erityisesti mielenterveyskysymyksiin. Kerto-      1986 .................................. .     563          200
10486: musvuoden syksyllä kokeiltiin ns. peruskoe 2:n         1987 .................................. .     821          678
10487: suorittamista kutsunnoissa. Koe mittaa tunne-          1988 ···································      635          807
10488: elämän tasapainoa, sosiaalista sopeutumista ja         1989 ···································      834          710
10489: kykyä hallita itseään psyykkistä painetta aiheut-      1990 ···································      685         1000
10490: tavissa tilanteissa. Näin osaltaan pyritään edel-      1991 .................................. .    1052          629
10491: leen kehittämään terveystarkastusten ja mielen-        1992 ···································     1899          433
10492: terveydellisen seulonnan osuvuutta jo kutsun-          1993 .................................. .    1992          413
10493: noissa.                                                1994 ···································     2107          254
10494: 
10495:    Siviilipalvelun yleistyminen. Siviilipalve-
10496: lusta koskeva merkittävä muutos tehtiin 1.1.1987          Vuoden 1992 tilastoon eivät sisälly ne 222
10497: säädetyllä lailla, kun luovuttiin aseista kieltäyty-   siviilipalvelukseen siirtynyttä, joiden palvelus-
10498: vän asevelvollisen vakaumuksen uskottavuuden           velvollisuus päättyi tällöin voimassa olleen lain
10499: tutkimisesta ja siirryttiin ns. hakumenettelyyn.       mukaan heidän suoritettuaan 8 kuukautta varus-
10500: Samalla siviilipalvelusaikaa jatkettiin 16 kuukau-     miespalvelusta.
10501:                                                                                                            139
10502: 
10503:    Ennen vuotta 1987 kertausharjoitusten sijasta              Varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten
10504: siviilipalvelukseen siirtyneitä täydennyspalvelus-          asema. Vuonna 1992 voimaan tulleen siviilipal-
10505: velvollisia oli vuosittain pari sataa.                      veluslain 0723/91) perusteluissa (HE 149/1991
10506:    Vuonna 1992 siviilipalvelukseen hakeuduttiin             vp.) 395 päivän palvelusaikaa, joka on selvästi
10507: entistä enemmän kesken varusmiespalveluksen.                pitempi kuin varusmiespalvelus, perusteltiin ni-
10508: Tilastoiduista palvelusvelvollisista 39 o/o oli suo-        menomaan yhdenvertaisuusperiaatteella ja ko-
10509: rittanut varusmiespalvelusta ja 18 o/o peräti yli 60        konaisrasittavuuden eroilla. Huomattavasti va-
10510: päivää. Vastaavat luvut v. 1993 olivat 31 o/o ja            rusmiespalvelusta pitempää siviilipalvelusta pi-
10511: 10 o/o.                                                     dettiin kyseenalaisena esim. kansainvälisten vel-
10512:    Työministeriö pyrki v. 1992 selvittämään syitä           voitteiden kannalta. Perusteluissa todettiin, että
10513: tähän kysymällä asiaa palvelusvelvollisilta. Va-            yhdenvertaisuusperiaatetta toteutettaessa tulisi
10514: kaumuksen kypsyminen oli peruste enemmistöl-                ottaa huomioon palvelusmuotojen erilaiset läh-
10515: lä. Vastanneista 18 o/o ilmoitti kuitenkin siirtoon         tökohdat ja toteuttamistapa. "Siviilipalveluksessa
10516: vaikuttaneeksi perusteeksi varusmiespalveluk-               pyritään vakaumusta kunnioittavan palvelus-
10517: sen olot ja 12 o/o terveydentilan. Puolustusvoimi-          muodon tarjoamiseen. Suurella osalla siviilipal-
10518: en lääkäri ei esim. kiinnittänyt riittävästi huomio-        velusmiehiä on enemmän vapauksia kuin varus-
10519: ta allergiaan tai synnynnäiseen jalkavammaan.               miehillä keskimäärin. Siviilipalvelusmiehillä on
10520: Tämän perusteella 30 o/o:lle syyksi voidaan sanoa           yleensä varusmiehiä lyhyempi päivittäinen työ-
10521: varusmiespalveluksen olot. Ainoastaan 10 o/o vas-           aika ja säännölliset viikkovapaat sekä usein mah-
10522: tanneista ilmoitti siviilipalveluksen olojen tai uu-        dollisuus asua kotona samoin kuin paremmat
10523: den siviilipalveluslain houkutelleen. Huomatta-             edellytykset opiskella tai tehdä ansiotyötä vapaa-
10524: vaa on, että vastanneista runsaat 10 o/o oli saanut         aikana. Perustuslakivaliokunta totesi perusoi-
10525: ehdotuksen siirtyä siviilipalvelukseen sotilashen-          keusrajoitusten koskevan siviilipalvelusmiehiä
10526: kilöltä, ja pääteltävissä oli terveydellisiä tai kurin-     vain siltä osin kuin ne ovat välttämättömiä itse
10527: pidollisia ongelmia, jotka melko varmasti ovat              siviilipalvelusvelvollisuuden täyttämiseksi."
10528: siirtyneet siviilipalvelukseen. Oli siirtymisen syy            Siviilipalveluksen paremmista etuuksista kes-
10529: mikä hyvänsä, vastauksissa kritisoitiin usein puo-          kusteltiin paljon lehdistössä kertomusvuoden
10530: lustusvoimien koulutusta ja johtamistapoja. Tätä            keväällä. On vaikea arvioida, miten kirjoittelu
10531: taustaa vasten voidaan olettaa uudistusten puo-             vaikutti siviilipalveluksen houkuttelevuuteen.
10532: lustusvoimien koulutuksessa osaltaan vaikutta-              Tarkoitus kuitenkin on, että siviilipalvelusmies
10533: van siihen, ettei siviilipalvelukseen hakeuduta             saa ylläpidon ja päivärahan kuten varusmies ja
10534: epäillyillä asianomilla perusteilla.                        täydennyspalvelusta suorittava lisäksi reserviläis-
10535:     Työministeriön mukaan asevelvollinen on                 palkkaa vastaavan täydennyspalveluspalkan.
10536: saattanut saada tietoa siviilipalveluksesta vasta           Lähtökohtana on siis yhdenvertaisuus. Mainitta-
10537: armeijassa. Siviilipalveluksen koulutusjaksoilta            koon, että siviilipalvelusta koskevat työministe-
10538: kertomusvuonna koottujen palautteiden mu-                   riön määräykset, jotka sisältävät yksityiskohtaiset
10539: kaan ennen kutsuntoja siviilipalveluksesta oli              määräykset ylläpidosta, on käsitelty ministeriön
10540: omasta mielestään saanut riittävästi tietoa ainoas-         apuna toimivassa siviilipalvelusasiain neuvotte-
10541: taan 17 o/o miehistä, yli 74 o/o oli toista mieltä.         lukunnassa. Siinä on edustus mm. puolustusmi-
10542: Kutsunnoissa ei ollut riittävästi tietoja yli 81 o/o:lle,   nisteriöstä ja pääesikunnasta.
10543: ja ainoastaan vajaat 6 o/o piti tietoja riittävinä.            Taloudellista asemaa koskeva kysely paljasti
10544: Tarpeet kehittää tiedottamista kutsunnoissa ja              mm., etteivät kaikki siviilipalveluslaitokset huo-
10545: niitä ennen ovat pitkään olleet esillä.                     lehdi velvoitteista, joihin ne ovat sitoutuneet.
10546:     Puolustusministeriön mukaan kutsuntoihin                Siviilipalvelusmies saattaa jopa luopua eduistaan
10547: kutsutuille asevelvollisille lähetetään keväällä            saadakseen palveluspaikan, sillä niistä on ollut
10548: etukäteen asevelvollisuuslain edellyttämät tiedot           pulaa. Ajalla 1.1.-20.8.1994 koulutusjakson jäl-
10549: ja palvelusta koskevaa muuta informaatiota.                 keen työpalveluun sijoittamalla jääneitä oli jatku-
10550:  Näihin sisältyy Varusmieheksi-kirjanen, jossa on           vasti keskimäärin 40. Tärkein syy palveluspaik-
10551: selvitetty, miten hakea aseettomaan tai siviilipal-         kapulaan ovat olleet säästötoimet: Siviilipalve-
10552: velukseen. Kotiin lähetetyssä Ruotuväki-lehdes-             lusmies maksaa siviilipalveluslaitokselle keski-
10553: sä on myös selvitetty tätä asiaa. Työministeriö             määrin 30 000 mk.
10554:  jakaa lisäksi siviilipalvelusta koskevaa tiedotetta.          Suuri osa siviilipalveluslaitoksista on kunta-
10555: Kutsuntatilaisuudessa näitä asioita selvitetään             sektorilla. Noin puolet toimii sosiaali- ja tervey-
10556:  vielä.                                                     denhuoltoalalla ja noin neljännes opetus- ja kult-
10557: 140
10558: 
10559: tuurialalla. Erityisesti kouluttamattomien ja nuor-    viisipäiväinen. Varsinaisia lomia varusmiehillä
10560: ten, joilla esim. työttömyyden vuoksi ei ole työ-      on 45-59 vrk palvelusajasta riippuen. Nettopal-
10561: kokemusta, on ollut vaikea löytää palveluspaik-        velusaika on varusmiehillä palvelusajasta, henki-
10562: kaa. Tällaisten osuus siviilipalvelusmiehistä on       lökohtaisista ja kuntoisuuslomista riippuen
10563: kasvanut. Ongelman ratkaisemiseksi on mm.              172-239 vrk. Puolustusministeriön laskelman
10564: annettu sijoittamatta jääneille erityiskoulutusta      mukaan varusmies joutuu olemaan palvelukses-
10565: sijoitusedellytysten parantamiseksi.                   sa 4 000-5 500 tuntia ja siviilipalvelusmies 1 900
10566:    Työministeriön ja siviilipalveluskeskuksena         tuntia.
10567: toimivan Vaasan ammatillisen aikuiskoulutus-               Työministeriö pitää puolustusministeriön las-
10568: keskuksen on tarkoitus v. 1995 aloittaa järjestel-     kelmia epäselvinä, sillä 4 000 tuntia 172 vrk:ssa
10569: mällinen tarkastustoiminta siviilipalveluslaitok-      merkitsee 23,3 tuntia vuorokaudessa. Siviilipal-
10570: siin, jotta epäkohtiin voitaisiin puuttua ja palve-    velusmiesten lyhyempi päivittäinen työaika ja
10571: luspaikoille antaa entistä tehokkaammin koulu-         säännölliset vapaat antavat heille puolustusmi-
10572: tusta ja neuvontaa. Siviilipalveluslaitoksille on      nisteriön mukaan varusmiehiä olennaisesti pa-
10573: vuosittain järjestetty koulutusta, joka kuitenkaan     remmat mahdollisuudet opiskeluun palveluksen
10574: ei ole tavoittanut kaikkia.                            ohessa, muuhun itsensä kehittämiseen ja jopa
10575:    Työministeriön kertomusvuoden keväällä te-          sivuansioiden hankkimiseen, ansiotyön tai oman
10576: kemä selvitys osoittaa, että töissä on siviilipalve-   yrityksen hoitamiseen.
10577: luksen aikana käynyt 14 % siviilipalvelusmiehis-           Aseistakieltäytyjäliiton lausunnossa todetaan,
10578: tä. Puolet siviilipalvelusmiehistä asuu kotonaan.      että siviilipalvelusmiehillä on palveluksensa ai-
10579: Monissa tapauksissa tämä johtuu kuitenkin siitä,       kana lomaa keskimäärin 139 vuorokautta, jolloin
10580: että palveluspaikka on vastoin siviilipalvelusla-      laskelmassa ovat mukana henkilökohtaisten 07
10581: kia ja -asetusta kieltäytynyt järjestämästä majoi-     vrk) ja kuntoisuuslomien (11 vrk) lisäksi viikon-
10582: tusta. Saman selvityksen mukaan vain 42 o/o:lle        loppuvapaat (111 vrk). Kun siviilipalveluksen
10583: siviilipalvelusmiehistä palveluspaikka on osoitta-     brunokesto on 395 vrk, nettopalvelusaika on
10584: nut muun majapaikan kuin kodin ja 12 o/o:lle ei        395-139 vrk = 256 vrk; kuntoisuuslomat poislu-
10585: minkäänlaista majoitusta. Kotiin asumaan osoite-       kien 267 vrk. Kuntoisuuslomien poisjättäminen
10586: toista vain joka kymmenennen vuokran maksaa            palveluslaskelmista on liiton mielestä perustel-
10587: palveluspaikka, yli puolen kohdalla sen maksa-         tua, koska kumpaakaan palvelusmuotoa suorit-
10588: vat vanhemmat, puoliso tai siviilipalvelusmies         tavilla ei ole niihin sinänsä subjektiivista oikeutta;
10589: itse.                                                  oikeus on vain mahdollisuuteen niiden saamisel-
10590:     Aseistakieltäytyjäliiton mielestä palveluspaik-    le.
10591: kapula ja olematon viranomaisvalvonta, johon               Liiton mielestä puolustusministeriön laskel-
10592: tosin v. 1995 on saatu parannusta, ovat mahdol-        miin varusmiesten 4 000--5 500 palvelustunnista
10593: listaneet palveluspaikkojen laiminlyönnit ja jopa      on ilmeisesti otettu mukaan myös se aika, jona
10594: suoranaisen kiristyksen. Liiton tiedossa on ta-        varusmiehet nukkuvat, syövät ja viettävät tosi-
10595: pauksia, joissa palveluspaikka on vaatinut siviili-    asiallisesti vapaa-aikaa. Liiton mielestä varus-
10596: palvelusmiestä allekirjoittamaan lainvastaisen         miesten säännönmukainen päivittäinen palvelus
10597: sopimuksen, jossa tämä luopuu joistakin lakisää-       kestää yleensä 11-12 tuntia, joten varusmiehet
10598: teisistä etuuksistaan palveluspaikan saamisen          joutuvat olemaan palveluksessa palvelusajasta
10599: ehtona. Laiminlyönnit ulottuvat majoituksen li-        riippuen 2 000--2 600 tuntia ja siviilipalvelus-
10600: säksi myös siviilipalvelusmiesten ruokailuun. Yli      miehet vastaavasti 267 x 8 = 2 100 tuntia.
10601: neljäsosalle kotona asuvista siviilipalvelusmie-           Puolustusministeriön mukaan varusmiespal-
10602: histä ei viikonloppuisin tarjota ruokailoa eikä        velus suoritetaan henkisesti ja fyysisesti raskais-
10603: ruokarahaa.                                            sa, valvotuissa olosuhteissa. Siviilipalvelus on
10604:     Puolustusministeriöitä saadun selvityksen          varsin vapaata ja ilman erityistä valvontaa tapah-
10605: mukaan olennainen ero varusmiespalvelun ja             tuvaa työtä. Siviilipalvelusmiehet saavat itse ha-
10606: siviilipalvelun välillä on palvelusajassa. Varus-      keutua noin kuukauden mittaisen perehdyttä-
10607: miesten säännönmukainen päivittäinen palvelus          misjakson jälkeen siviilipalveluspaikkaansa. Si-
10608: kestää yleensä 11-12 tuntia, kun siviilipalvelus-      viilipalveluspaikkoja on Suomessa runsaat 800.
10609: miehet noudattavat työpaikkojensa työaikaa,            Tehdyn tutkimuksen mukaan lähes 60 % siviili-
10610: joka yleensä on enintään 8 tuntia päivässä. Va-        palvelusmiehistä suorittaa työpalvelun kotipaik-
10611: rusmiespalveluksessa ollaan viitenä kuutena päi-       kakunnallaan, yli 25-vuotiaista jopa 75 %. Työ-
10612: vänä viikossa. Siviilipalveluksessa työviikko on       palvelun suorittamisesta kotipaikkakunnalla
10613:                                                                                                            141
10614: 
10615: seuraa usein automaattisesti, että siviilipalvelus-       Palveluspaikassa siviilipalvelusmiehen valvonta
10616: mies voi asua kotonaan. Siviilipalvelusmies saa           ja kurinpito kuuluvat palveluspaikan päällikölle
10617: kotona asuessaankin viikonloppuisin täyden                tai palveluspaikassa siviilipalvelusasioista vastaa-
10618: ylöspidon, johon kuuluu joko ilmaiset ateriat tai         maan määrätylle henkilölle, joka toimii tässä
10619: ruokaraha. Varusmiehet majoitetaan sen sijaan             tehtävässään virkavastuulla. Itse siviilipalvelus-
10620: yleensä 10--16 hengen tupiin, eivätkä he saa              miehen velvollisuudet on myös todettu laissa.
10621: vapaille viikonlopuilleen minkäänlaista tukea.            Siviilipalvelusmies on velvollinen suorittamaan
10622: Varusmiesten heikentynyt taloudellinen tilanne            tunnollisesti hänelle määrätyt palvelustehtävät
10623: heijastuu miesten palvelusmotivaatioon ja so-             sekä noudattamaan työministeriön, siviilipalve-
10624: peutumiseen, mikä on yksi syy siviilipalveluk-            luskeskuksen ja palveluspaikan antamia mää-
10625: seen siirtymiseen.                                        räyksiä.
10626:     Varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten sosiaa-            Siviilipalveluksen valvontaa on hiljattain te-
10627: lis-taloudelliset etuudet, kuten päiväraha, ilmai-        hostettu. Työministeriö on sopinut siviilipalve-
10628: set lomamatkat, ruokaraha sekä sotilasavustus,            luskeskuksen kanssa, että vuoden 1995 aikana
10629: määräytyvät samojen perusteiden mukaisesti.               siviilipalveluskeskus suorittaa tarkastuskäynnin
10630: Huomattava ero on siinä, että siviilipalvelusmie-         80-100 siviilipalveluslaitoksessa. Siinä yhtey-
10631: hille voidaan maksaa ruokarahaa myös viikon-              dessä kiinnitetään huomiota mm. tehtävien suo-
10632: loppujen ajalta, mutta lomalla olevalle varusmie-         rittamisen valvontaan. Siviilipalveluskeskus an-
10633: helle ei.                                                 taa palvelusvelvolliselle määräyksen siviilipalve-
10634:      Puolustusministeriön mukaan varusmieheen             lukseen ja määrää siviilipalveluslaitoksen, jossa
10635: verrattuna siviilipalvelusmiehen sosiaalis-talou-         työpalvelu suoritetaan. Nykyinen palveluspaik-
10636: dellinen asema on selvästi parempi mm. seuraa-            kapula on tosin johtanut siihen, että siviilipalve-
10637: vien syiden perusteella:                                  lusmies joutuu myös itse etsimään palveluspaik-
10638:      - Siviilipalvelusmiehet saavat hakeutua noin         kaa. Tämä johtuu myös siitä, että palveluspaik-
10639: kuukauden pituisen perehdyttämiskoulutusjak-              kojen etujen mukaista ei ole ottaa ketä tahansa
10640: son jälkeen hyvinkin yksilöllisesti valittuun ja          työpalveluun, vaan palveluspaikat valitsevat si-
10641: omakohtaisten mieltymysten mukaiseen siviili-             viilipalvelusmiehensä kuten muutkin työnteki-
10642: palveluspaikkaan, käytännössä jopa useimmiten             jänsä eli ajatellen lähinnä omaa etuaan. Siviilipal-
10643: omalle paikkakunnalleen.                                  velusmiehellä ei ole mahdollisuutta kieltäytyä
10644:      - Siviilipalvelus on varsin vapaata, ilman           paikasta, joka on valmis hänet ottamaan. Ainoa
10645: erityistä valvontaa olevaa työtä normaalina työ-          poikkeus on se, että palvelustehtävät perustel-
10646: aikana.                                                   lusti olisivat siviilipalvelusmiehen vakaumusta
10647:      - Siviilipalvelukseen ei kuulu sota- ja leirihar-    vastaan, mutta tällaisia tapauksia ei tiettävästi ole
10648: joituksia, vartio- ja päivystyspalvelua, tiukkaa          sattunut. Palveluspaikkana ei voi toimia mikä
10649: kuuliaisuusvelvollisuutta, yhteismajoitusta, liik-        tahansa paikka, vaan laissa on määritelty palve-
10650:  kumisvapauden rajoituksia ja muita sotilaspalve-         luspaikoiksi mm. valtion viranomaiset, kunnat ja
10651:  lulle luonteenomaisia piirteitä.                         seurakunnat. Siviilipalvelusasetuksessa on lisäksi
10652:      - Siviilipalvelusmies voi asua kotonaan, ja          lueteltu ne yksityisoikeudelliset yhteisöt, jotka
10653:  kuitenkin hän saa majoituskorvauksen.                    voivat toimia siviilipalveluslaitoksina. Jokaisen
10654:      - Siviilipalvelusmiehen viikonloppuloman             siviilipalveluslaitoksen on tehtävä etukäteen työ-
10655:  kustannukset kotona kattaa ruokaraha, jota va-           ministeriön kanssa sopimus siviilipalveluksen
10656:  rusmiehelle ei viikonloppuloman aikana makse-            järjestämisestä.
10657:  ta.                                                          Puolustusministeriöitä saadun selvityksen
10658:      - Siviilipalvelusmiehellä on mahdollisuus            mukaan asevelvollisten taloudelliset etuudet
10659:  kotoa käsin hakeutua jopa iltaopiskeluun tai             ovat pysyneet lähes muuttumattomina vuodesta
10660:  ansiotyöhön.                                             1991lähtien. Syyt tähän ovat valtiontaloudelliset.
10661:      - Siviilipalvelusmiehille ei järjestetä kertaus-     Päivärahaa on viimeksi korotettu yhdellä markal-
10662:  harjoituksia korvaavaa koulutusta.                       la 1.7.1991, josta alkaen se on ollut 19,00 mk 240
10663:       Työministeriö toteaa lausunnossaan, että sivii-     palveluspäivään asti ja sen jälkeisiltä päiviltä
10664:  lipalveluksen valvonta tapahtuu lain mukaan              19,50 mk. Vapaita lomamatkoja varusmies saa
10665:  siten, että työministeriö johtaa ja valvoo siviilipal-   kaksi palveluskuukautta kohden. Tärkeimpänä
10666:  velusta ylimpänä viranomaisena. Siviilipalvelus-         tavoitteenaan varusmiesten taloudellisen ase-
10667:  keskus huolehtii siviilipalveluksen toimeenpa-           man parantamisessa puolustusministeriö pitää
10668:  nosta ja siviilipalvelusvelvollisten valvonnasta.        päivärahan korottamista. Pääesikunta toteaa lau-
10669: 142
10670: 
10671: sunnossaan, että varusmiesten päivärahan koro-           niin vaikeita ja monimuotoisia, ettei sotilasesi-
10672: tusta yhdellä markalla 1.7.1995lukien sekä edel-         miehillä ole mahdollisuutta, tietoa, taitoa tai ai-
10673: leen yhdellä markalla v. 1997 ja 1999 on valmis-         kaa paneutua niihin riittävästi. Tästä syystä puo-
10674: teltu. Näitä ei ole kuitenkaan kyetty sisällyttä-        lustusvoimissa on jo 1970-luvulta saakka kehitet-
10675: mään rahoituskehykseen. Päivärahan tasokoro-             ty sosiaalikuraattorijärjestelmää, jossa sosiaali-
10676: tus ei nykyisillä rahoituskehyksillä ole mahdol-         alan ammattilainen palkataan päätoimisesti aut-
10677: lista. Kertomusvuonna varusmiehille maksettiin           tamaan varusmiehiä heidän ongelmissaan. Jär-
10678: päivärahoina 155 Mmk. Yhden markan korotus               jestelmästä saadut kokemukset ovat puolustus-
10679: päivärahaan tuolloin olisi aiheuttanut 8 Mmk:n           voimien mukaan hyvin myönteisiä. Pääesikun-
10680: lisämäärärahan tarpeen.                                  nan lausunnossa todetaan, että vuoden 1995
10681:     Työministeriön mukaan siviilipalvelusmiehille        aikana vakinaistetaan neljä työllisyysvaroin pal-
10682: maksettava ruokaraha on yhdeltä aterialta 30 mk          kattua sosiaalikuraattoria ja vuosien 1996-99
10683: ja kahdelta aterialta 53 mk päivässä. Ruokarahan         aikana kaikki työllisyysvaroin palkatut sosiaali-
10684: maksaa työnantaja. Pääesikunta toteaa, että sivii-       kuraattorit. Sosiaalikuraattorit ovat pääosin nai-
10685: lipalvelusmiesten ruokarahaa vastaavan rahan             sia.
10686: maksaminen varusmiehille viikonloppuisin ja                 Aseistakieltäytyjäliitto katsoo, että varusmies-
10687: loma-aikoina edellyttäisi 130 Mmk:n vuotuista            ten päivärahaan tulisi tehdä tasokorotus. Päivära-
10688: määrärahaa.                                              han tulisi olla vähintään viidesosa valtion virka-
10689:     Lisäksi tärkeä kehittämiskohde on puolustus-         miehen kokopäivärahasta; tätä tasoa on vaatinut
10690: ministeriön mukaan ns. uusimuotoisten opinto-            kolmas parlamentaarinen puolustuskomitea jo v.
10691: lainojen korkotuki asevelvollisille. Korkotuen           1981. Sama korotus tulisi liiton mukaan tehdä
10692: kustannukset olisivat v. 1995 enintään 0,5 Mmk,          myös siviilipalvelusmiesten päivärahoihin.
10693: mutta kasvaisivat tulevaisuudessa.                          Liitto korostaa, että siviilipalvelukseen hakeu-
10694:     Eduskunnan         puolustusvaliokunta         on    tumisen täytyy perustua hakijan vakaumukselli-
10695: 26.5.1994 työministeriölle ja puolustusministe-          siin perusteisiin. Henkilöille, jotka ajautuvat on-
10696: riölle antamassaan lausunnossa todennut, että            gelmiin varusmies palveluksessa, on joko tarjotta-
10697: siviilipalvelus tulee toteuttaa siten, etteivät aseel-   va apua esim. sosiaalikuraattorijärjestelmän puit-
10698: lista palvelusta suorittavat joudu kansalaisten          teissa tai vaihtoehtoisesti heidät tulee vapauttaa
10699: yhdenvertaisuusperiaatteen huomioon ottaen               palveluksesta.
10700: huonompaan asemaan kuin siviilipalvelusmie-                 Liitto pitää tärkeänä kutsuotajärjestelmän ke-
10701: het. Yhdenvertaisuus edellyttää valiokunnan kä-          hittämistä. Tilanne, jossa kaksi kolmasosaa ter-
10702: sityksen mukaan varusmiesten taloudellisten              veydellisin perustein tapahtuvista palveluksesta
10703: etuoksien yhdenmukaistamista siviilipalvelusta           vapauttamisista todetaan vasta palveluksen alet-
10704: suorittavien tasolle.                                    tua, kertoo suurista puutteista kutsuntajärjestel-
10705:     Puolustusvaliokunta on edelleen 13.10.1994           mässä. Liiton mukaan tulisi myös vakavasti ottaa
10706: valtiovarainvaliokunnalle antamassaan lausun-            harkittavaksi vapauttamisperusteiden laajenta-
10707: nossa todennut: "Mahdollinen liikkumavara bud-           minen ja nykyistä laajempi soveltaminen. Suo-
10708: jetin sisällä tulee käyttää ennen muuta varus-           messa varusmiespalveluksen suorittaa huomatta-
10709: miesten taloudellisen aseman parantamiseen."             vasti suurempi osa miespuolisesta väestöstä kuin
10710:     Valtiovarainministeriö arvioi hallitusohjelman       juuri missään muussa Euroopan maassa.
10711: säästötavoitteisiin viitaten, ettei kovin tuntuviin
10712: päivärahojen korotuksiin ole lähivuosina valtion-           Ulkomailta palvelukseen kutsutut. Ulko-
10713: taloudellisia edellytyksiä. Ministeriö kuitenkin         mailta varusmiespalvelukseen on viime vuosina
10714: toteaa, että päivärahojen korottaminen on puo-           tullut Pohjoismaista 400--500 miestä vuosittain,
10715: lustusministeriön harkittavissa oleva asia hallin-       joista 98 % Ruotsista. Muista Euroopan maista on
10716: nonalalle kulloinkin vahvistettavien kokonaiske-         tullut 45-55 ja Euroopan ulkopuolelta 30--40
10717: hysten puitteissa. Päivärahojen sitomista indek-         miestä.
10718: siin tai muuhun automatiikkaan valtiovarainmi-              Valtiolle heistä aiheutuu lisäkustannuksia. Pal-
10719: nisteriö ei pidä perusteltuna.                           velukseen tulomatkat, maksunomat lomamatkat
10720:     Siviiliongelmat seuraavat yhä enemmän va-            sekä kotiottaminen korvataan. Pohjoismaiden
10721: rusmiehiä palvelukseen, sillä yhä useammalla on          ulkopuolelta tulleista aiheutui kertomusvuonna
10722: jo perhe, lainaa tai eri syistä johtuvia ongelmia,       kuluja valtiolle arviolta 1 Mmk, josta 0,6 Mmk
10723: joita ei palveluksessa voi vain unohtaa tai jättää       Euroopan ulkopuolelta tulleista. Pääesikunta on
10724: hoitamatta. Monet näistä siviiliongelmista ovat          tehnyt esityksen Euroopan ulkopuolella pysy-
10725:                                                                                                        143
10726: 
10727: västi asuvien suomalaisten vapauttamiseksi va-         Sotilaana on myös opittava olemaan. Varus-
10728: rusmiespalveluksesta rauhan aikana. Esityksen          miesaika ei ole pelkkää koulutusta. Se on myös
10729: vaikutuksia selvitetään puolustusministeriössä ja      puolustusvoimille asetettujen valmiusvaatimus-
10730: tehdään tarvittaessa esitykset asevelvollisuuslain     ten täyttämistä ja järjestelmän ylläpitämistä.
10731: muutoksista.                                              Uudistuvan sotilaan tehtäviä kuvaavat käsit-
10732:                                                        teet taistelija, tukisotilas ja turvasotilas. Perus-
10733:     Valtiontilintarkastajat toteavat, että varus-      koulutuksessa kaikki saisivat taistelijan koulu-
10734: mieskoulutus on edelleen puolustusvoimiemme            tuksen, tukisotilaiksi koulutettavat valittaisiin
10735: ensisijainen tehtävä rauhan aikana. Koulutuk-          erityisesti siviilissä hankitun ammattitaidon pe-
10736: sen korkea ja ajanmukainen taso on omiaan              rusteella lähinnä huoltotehtäviin ja turvasoti-
10737: takaamaan puolustusvoimien toiminnan tehok-            laiksi erikoistuvat koulutettaisiin mm. turvalli-
10738: kuuden ja ylläpitämään varusmiesten palvelus-          suus-, suojelu-, pelastus- ja rauhanturvaamis-
10739: motivaatiota. Mahdollisimman monen asevel-             tehtäviin sekä muihin kansainvälisiin tehtäviin.
10740: vollisen tulee saada sellainen aseellinen koulu-        Valtiontilintarkastajat katsovat, että näin eriyty-
10741: tus, että hän pystyy täyttämään tehtävänsä so-         vät koulutustavoitteet palvelevat sekä kotimaisen
10742: dan aikana puolustusvoimissa sekä puolusta-            että kansainvälistyvän toimintakentän tarpeita
10743: maan itseään, lähimmäisiään ja toimipaik-              samalla, kun ne toivottavasti lisäävät varusmies-
10744: kaansa.                                                ten koulutus- ja palvelusmotivaatiota.
10745:    Näitä valmiuksia lisää osaltaan naisten va-            Kutsunta-ja koulutusjärjestelmän uudistami-
10746: paaehtoinen varusmiespalvelus, joka aloitettiin        nen ja kehittäminen on valtiontilintarkastajien
10747: vuoden 1995 syksyllä. Naisten vapaaehtoinen            mielestä toteutettava nopeasti, sillä palveluksen
10748: perehtyminen puolustusvoimiin saattaa myös li-         keskeyttäneiden määrä on jatkuvasti kasvanut.
10749: sätä alalle hakeutuvien naispuolisten sosiaaliku-      Kun viimeksi kutsunnoissa vapautettiin palve-
10750: raattorien ammattitaitoa ja samalla koko ku-           luksesta 4 % asevelvollisista ja 6 % jälkitarkas-
10751: raattorijärjestelmän toimivuutta ja tehokkuutta.       tuksissa, niin vielä näiden jälkeen palvelukseen
10752:     Varusmiespalveluksen edelleen kehittämiseen        astuneista varusmiehistä 8 % keskeytti palveluk-
10753: on lukuisia perusteita. Koulutusta tulee tehostaa      sen. Enimmillään keskeyttäminen on eräissä Ete-
10754: ja ajanmukaistaa. Palvelusmotivaatio tulee voi-        lä-Suomen varuskunnissa yltänyt peräti
10755: da säilyttää palvelusajan loppuun saakka. Se           20 %:iin. Kehityksen suunta on jo hälyttävä, ja
10756: edellyttää, että palvelustehtävät ovat monipuoli-      on aiheellista kysyä, johtuuko tämä ensisijaisesti
10757: sia, vaihtelevia ja haasteellisia.                     varusmiespalveluksen epäkohdista vai varus-
10758:     Valtiontilintarkastajat pitävät myönteisenä,       miesikäisten nuorten miesten entistä vaikeam-
10759: että puolustusministeriö on pyrkinyt varusmies-        mista ja kasautuvista siviiliongelmista. Pää-
10760: palveluksen kehittämiseen asettamalla v. 1991          asiassa palvelus keskeytettiin mielenterveydellis-
10761: työryhmän asian edistämiseksi. Työryhmä tar-           ten syiden vuoksi. Tavoitteena on pidettävä sitä,
10762: kasteli kehittämistarpeita sekä sotilaalliselta että   että valtaosa tämänkaltaisista syistä saadaan
10763: yhteiskunnalliselta kannalta ja sai ehdotuksensa       selville jo ennen palvelukseen astumista.
10764: valmiiksi v. 1993. Valtiontilintarkastajat pitävät        Valtiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet huo-
10765: työryhmän ehdotuksia pääpiirteissään myöntei-          miota myös siviilipalveluksen huomattavaan
10766: sinä ja toteuttamiskelpoisina sekä kiirehtivät nii-    yleistymiseen. Osin yleistyminen selittynee sillä,
10767: den toteuttamista. Kuluvalla vuosikymmenellä           että v. 1992 siviilipalvelusaikaa lyhennettiin 16
10768:  nämä kehittämistoimet koskevat vuosittain kes-        kuukaudesta 13 kuukauteen. Nuorisotyöttömyy-
10769: kimäärin 30 000 varusmiestä.                           den lisääntyminen ja taloudellinen lama ovat
10770:     Maamme EU-jäsenyys sallii Suomen kansalli-         myös saattaneet osaltaan lisätä siviilipalveluk-
10771: sen puolustuksen ja korostaa sen merkitystä.           seen hakeutumista. Siviilipalvelun valitsi kerto-
10772: Kansalaisten ja myös nuorten asenteet ja perus-        musvuonna yli 2 100 asevelvollista, kun heitä
10773:  arvot ovat pysyneet koko itsenäisyyden ajan jok-      vielä v. 1990 oli alle 700. Yllättävää on, että
10774: seenkin muuttumattomina. Isänmaallisuus ja             kesken varusmiespalveluksen on kertomusvuon-
10775:  maanpuolustustahto ovat säilyttäneet aseman-          na hakeutunut siviilipalvelukseen yli 700 varus-
10776: sa. Varusmiehistä 78% suhtautuu aseelliseen            miestä.
10777:  maanpuolustukseen myönteisesti.                          Työministeriön selvityksestä ilmenee, että puo-
10778:     Hyväksi sotilaaksi tuleminen vaatii muutakin       lustusvoimien kantahenkilökunta on eräissä ta-
10779:  kuin varusmiespalveluksessa hankittua tiedollis-      pauksissa ohjannut siviilipalvelukseen sairaita
10780:  ta ja taidotlista valmiutta sekä hyvää kuntoa.        ja mielenterveysongelmista kärsiviä varusmie-
10781: 144
10782: 
10783: hiä. Tutkimuksesta päätellen tällainen ohjaus on        lainat ja opiskelu ovat asioita, joita ei voida
10784: kohdistunut poikkeuksellisen usein sellaisiin va-       tyystin unohtaa ja jättää hoitamatta varusmies-
10785: rusmiehiin, joille anneijan tiukkaan kuriin so-         palveluksen aikanakaan. Sosiaalikuraattorijär-
10786: peutuminen on tuottanut ongelmia.joka kolmas            jestelmää tarvitaan entistä enemmän näiden
10787: kantahenkilökunnan aloitteesta siviilipalveluk-         asioiden hoitamisessa. Varusmiesten päivära-
10788: seen ohjattu oli varusmiesaikanaan kärsinyt             han korottamista ja opintolainojen korkotuen
10789: jonkin kurinpitorangaistuksen.                          järjestämistä asevelvo!lisille tulee vakavasti har-
10790:    Valtiontilintarkastajat katsovat, että siviilipal-   kita.
10791: velukseen siirtäminen kesken varusmiespalve-                Ulkomailta Suomeen varusmiespalvelusta
10792: luksen ei voi olla ensisijainen ja tuskin toissijai-    suorittamaan tulee vuosittain lähes 500 asevel-
10793: nenkaan toimenpide. Ongelmiensa kanssa pai-              vollista, joista valtaosa Ruotsista. Muista Euroo-
10794: nivaa varusmiestä ei tule hyödyttömänä siirtää          pan maista tulee keskimäärin 50 ja Euroopan
10795: siviilipalvelua suorittamaan, vaan hänen ongel-          ulkopuolelta hieman vähemmän. Valtiontilin-
10796: miaan tulee hoitaa muilla keinoin. Ensisijainen         tarkastajat pitävät aiheellisena, että pääesikun-
10797: toim~ja ja auttaja on tällöin sosiaalikuraattori.        nan esitys Euroopan ulkopuolella pysyvästi asu-
10798:  Tätä järjestelmää tulee edelleen tehostaa maam-         vien suomalaisten asevelvollisten vapauttami-
10799: me kaikissa varuskunnissa.                              seksi varusmiespalveluksesta rauhan aikana sel-
10800:    Valtiontilintarkastajat haluavat kiirehtiä            vitetään puolustusministeriössä viipymättä ja
10801: myös varusmiesten taloudelliseen ja sosiaaliseen        tehdään tarvittaessa esitys asevelvollisuuslain
10802: asemaan liittyviä kehittämistoimia. Siviiliongel-        muuttamiseksi.
10803: mat ovat kasvaneet myös varusmiehillä. Perhe,
10804:                                                                                                            145
10805: 
10806: 
10807: 
10808: 
10809:                        Valtiovarainministeriön hallinnonala
10810: 
10811: 
10812: Valtionhallinnon uudistamispolitiikka                    linnan tuloksellisuuden ja tuottavuuden lisäämi-
10813:                                                          seen sekä hallinnon hajauttamiseen ja keventä-
10814:     Byrokratiataikoot 1980-luvun alussa käynnis-         miseen. Vuoden 1991lokakuussa hallitus määrä-
10815: tivät hallinnon uudistamistoimet ja osaltaan poh-        si ylijohtaja Pekka Ojalan selvitysmieheksi laati-
10816: justivat nykyistä uudistamispolitiikkaa. Tuolloin        maan ehdotuksen valtion keskushallinnon ke-
10817: valtionhallinnossa työskenteleviltä pyydettiin           ventämiseksi. Raportissaan (KM 1992:28) selvi-
10818: ehdotuksia virkavaltaisuuden vähentämiseksi ja           tysmies ehdotti mm. valtion keskus- ja aluehallin-
10819: asiakaspalvelun parantamiseksi.                          non tehtävien ja toimivallan delegointia, vanhen-
10820:     Myös valtiontilintarkastajat ovat toistuvasti        tuneista tehtävistä luopumista sekä hallinnon
10821: korostaneet virkavaltaisuuden torjunnan merki-           rakenteiden uudistamista. Vuoden 1993 kesä-
10822: tystä. Kertomuksessaan vuodelta 1980 (s. 274-            kuussa hallitus teki periaatepäätöksen keskus- ja
10823: 278) he mm. edellyttivät eri hallinnonalojen joh-        aluehallinnon uudistamiseksi. Aluehallinnon ke-
10824: tavien virkamiesten paneutuvan entistä enem-             hittämistä on käsitelty toisaalla tässä kertomuk-
10825: män virastonsa toiminnan tuottavuuden kohotta-           sessa sisäasiainministeriön hallinnonalalla.
10826: miseen, joustavuuden lisäämiseen, käsittelyn                Jo ennen hallituksen periaatepäätöstä valtio-
10827: nopeuttamiseen, vastuun ottamiseen myös vai-             varainministeriö oli 5.3.1992 asettanut projektin
10828: keista asioista sekä hallinnon asiakassuhteiden          puheenjohtajanaan neuvotteleva virkamies Sirpa
10829: kaikinpuoliseen parantamiseen. Edelleen val-             Kekkonen. Projektin tehtävänä oli luoda Suomen
10830: tiontilintarkastajat korostivat valtion keskushal-       julkisen hallinnon kansainvälinen vertailukehik-
10831: linnon ja erityisesti valtiovarainministeriön            ko ja määritellä arvioinnin kriteerit, tuottaa kan-
10832: osuutta hallinnon kehittämistoiminnan jatkuvas-          sainvälistä vertailutietoa erityisesti keskushallin-
10833: sa ohjelmoinnissa, tutkimustyössä, seurannassa           non organisaatiosta ja toimintajärjestelmistä si-
10834:  ja valvonnassa.                                         ten, että tietoja voidaan hyödyntää Suomen julki-
10835:      Meneillään oleva hallinnon uudistustyö perus-       sen hallinnon ajankohtaisissa kehittämishank-
10836:  tuu keskeisiltä osiltaan parlamentaarisen hallin-       keissa, sekä tuottaa kansainvälisen arviointitie-
10837:  non hajauttamiskomitean (KM 1986: 12) ehdo-             don pohjalta arvio julkisesta hallinnosta ja hallin-
10838:  tuksiin. Komitean työ muodosti aikanaan tärkeän         non kehittämisestä. Työryhmän loppuraportti,
10839:  askeleen uuden hallintokulttuurin omaksumisel-          Maailman paras julkinen sektori ?, valmistui
10840:  le. Komitean puheenjohtajana toimi kansliapääl-         10.11.1993 eli hallituksen em. periaatepäätöksen
10841:  likkö Aimo Pajunen.                                     jälkeen.
10842:      Harri Holkerin hallituksen (1987-91) ohjel-             Työryhmän ehdotuksista voidaan todeta mm.
10843:  massa hallinnon kehittäminen nostettiin yhdeksi         seuraavat:
10844:  painopistealueeksi. Ohjelmassa painotettiin hal-            -Valtiovarainministeriön olisi huolehdittava
10845:  linnon toimivuuden ja joustavuuden lisäämistä           siitä, että Suomessa käynnistyy työ 1980-luvulla
10846:  sekä hallinnon parempaa palvelukykyä ja tuotta-         aloitetun julkisen sektorin uudistuspolitiikan ta-
10847:  vuutta. Vuoden 1988 toukokuussa valtioneuvos-           voitteiden toteutumisen ja vaikutusten sekä uu-
10848:  to päätti toimenpiteistä hallinnon uudistamisek-        distusmenetelmien ja muutosprosessien arvioi-
10849:  si. Eduskunnalle hallitus antoi julkisen hallinnon      miseksi.
10850:  uudistamista koskevan Palvelevampaan hallin-                - Tulisi käynnistää julkisen sektorin tulevan
10851:  toon -selonteon maaliskuussa 1990, jolla osal-          roolin ja tehtäväkuvan vaihtoehdot yhteenkoko-
10852:  taan lisättiin poliittista sitoutumista hallinnon ke-   ava selvitys, jossa yhdistettäisiin talouden, politii-
10853:  hittämiseen.                                            kan ja julkisten instituutioiden näkökulmat.
10854:      Myös Esko Ahon hallitus 0991-95) piti hal-              - Olisi syytä arvioida julkisiin palveluihin
10855:  linnon kehittämistä yhtenä painopistealueenaan.         kohdistuvan laatupolitiikan sovellutusalaa ja vä-
10856:   Hallituksen ohjelmassa pääpaino oli asetettu hal-      lineitä.
10857: 
10858: 19 350889R
10859: 146
10860: 
10861:    - Taloussuunnittelun keskeiseksi osaksi olisi      ta syystä tapahtuneen vähentymisen osuudeksi
10862: kytkettävä velvollisuus arvioida säännönmukai-        jää siten 11 000.
10863: sesti julkisen sektorin toimintapolitiikkojen tar-        Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa
10864: koituksenmukaisuutta ja sisältöä, jolloin kysy-       (VATf) tehdyn selvityksen mukaan maassamme
10865: mys liittyy myös tarkastustoiminnan uudistami-        on koko julkisen hallinnon runsaan 520 OOO:n
10866: seen. Näin on eräissä maissa meneteltykin.            suuruisesta henkilöstöstä hallintotehtävissä
10867:    Tämänjälkeen on 17.10.1994 valmistunutHal-         69 000, joista 38 000 toimii kuntien ja 31 000
10868: linnon kehittämiskeskuksen toimittamana julkai-       valtion palveluksessa. Hallintohenkilöstön osuus
10869: su Euroopan unioni ja julkinen hallinto, johon on     kansantalouden työllisistä on meillä Länsi-Eu-
10870: koottu eri kirjoittajien kokemuksia ja näkemyk-       roopan viidenneksi pienin. Valtion hallintotehtä-
10871: siä Euroopan integraation vaikutuksista julkiseen     vissä toimivien yhteenlasketut työvoimakustan-
10872: hallintoon. Julkaisu on tarkoitettu hallinnon ke-     nukset ovat arviolta 5 mrd. mk eli viidennes
10873: hittämistyön tueksi selvitettäessä yhdentymisen       valtion palkkamenoista. Henkilöstön irtisanomi-
10874: vaikutuksia eri hallinnonaloilla.                     sesta koituva nettosäästö verrattuna palkkakus-
10875:    Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen       tannuksiin jää selvitysten mukaan varsin pienek-
10876: mukaan uudet yhtiöt ja liikelaitokset ovat lisän-     si (10-15 o/o), kun työttömyysturva ja sosiaalitur-
10877: neet yleisesti palveluvalikoimiaan, monipuolista-     varahastojen tulonmenetykset otetaan huo-
10878: neet palvelujensa tarjontaa, lisänneet markki-        mioon.
10879: nointia sekä karsineet kannattamauomia palve-             Hallinnon uudistamisen perustumista poliitti-
10880: luja. Lisääntynyt palvelujen tarjonta ei ole perus-   siin linjauksiin on pidetty tärkeänä uudistuspoli-
10881: tunut henkilöstömäärän lisääntymiseen ja uusien       tiikan valintojen ja toimeenpanon kannalta. Hal-
10882: palvelupisteiden perustamiseen vaan pikemmin-         linnon kehittämisen ministerivaliokunta asetet-
10883: kin aktiiviseen uusien tuotteiden kehittelyyn ja      tiin ensimmäisen kerran v. 1987 ohjaamaan ja
10884: sisäisen työnjaon joustavuuteen.                      seuraamaan hallinnon kehittämistä. Ministeriva-
10885:    Vuodesta 1989 lähtien valtionhallintoon on         liokunta on valmistellut hallinnon kehittämisen
10886: muodostettu 12 uusimuotoista liikelaitosta, pe-       toimeenpano-ohjelmat, joilla hallinnon uudista-
10887: rustettu 15 osakeyhtiötä sekä yhdistetty tai lak-     mista on viime vuosina viety eteenpäin.
10888: kautettu 30 keskushallinnon organisaatiota. Val-          Seuraavassa esitetään luettelonomaisesti val-
10889: tion budjettitalouden henkilöstö on vähentynyt        tionhallinnon kehittämisen tärkeimpiä tapahtu-
10890: 39 o/o:lla vuodesta 1989 lähtien, jolloin valtion     mia vuodesta 1980 lähtien. Ensisijaisena lähteenä
10891: henkilöstön määrä oli 213 000. Kertomusvuonna         on käytetty valtiovarainministeriön hallinnon
10892: se oli enää 130 000. Henkilöstön 83 OOO:n suurui-     kehittämisosaston 2.11.1994 Virastopäällikköpäi-
10893: sesta vähennyksestä valtaosa eli 72 000 selittyy      vilie valmistunutta julkaisua Hallinnon uudistus-
10894: em. liikelaitostamisesta ja yhtiöittämisestä. Muus-   politiikan linja.
10895: 
10896: Yleiset
10897: 
10898: 1980--82 Byrokratiataikoot                            byrokratian vähentäminen
10899:                                                       asiakaspalvelun parantaminen
10900: 1986 Parlamentaarisen hallinnon hajauttamis-          rakenteiden keventäminen
10901:      komitean mietintö                                hajauttaminen
10902: 1988 Vnp toimenpiteistä hallinnon                     tulosohjaus
10903:      uudistamiseksi                                   suunnittelun keventäminen
10904:                                                       valtionosuus
10905: 1989 Vnp toimenpiteistä hallinnon palvelukyvyn palvelukyvyn parantaminen
10906:      parantamiseksi ja ohjauksen uudistamiseksi
10907: 1990 Palvelevampaan hallintoon -selonteko             poliittisen sitoumuksen vahvistaminen
10908:      eduskunnalle
10909: 1992 Julkisen sektorin uudistusohjelma                tuottavuus ja laatu
10910:                                                       tulosohjaus ja markkinaohjaus
10911:                                                       tietohallinto ja kansainvälistyminen
10912:                                                                                                  147
10913: 
10914: 1993 Valtioneuvoston periaatepäätös toimen-       keskus- ja aluehallinnon tehtävien
10915:      piteistä keskus- ja aluehallinnon            selkeyttäminen
10916:      uudistamiseksi
10917: 
10918: 
10919: Tuloksista ohjautuvaksi
10920: 
10921: 1989 Budjettiuudistus                             tulosohjaus ja toimintamenobudjetointi
10922: 1989 Virastojen tulosohjauksen kehittämishanke    virastojen toiminnan tuloksellisuus
10923: 1989 Tuottavuusprojekti                           julkisen hallinnon tuottavuuden mittaus-
10924:                                                   problematiikan selvittäminen
10925: 1990 Budjettiasetuksen muutos                     kehysohjauksen soveltaminen
10926: 1991 Hallinnon tuottavuusopas                     tuottavuustyön tukeminen
10927: 1992 Budjettilain osittaisuudistus                nettobudjetointi
10928:                                                   tulosohjausprosessin tukeminen
10929: 1992 Tuottavuus- ja laatuohjelmat                 laatu- ja kustannustietoisen toiminnan
10930:                                                   kehittäminen
10931: 
10932: Markkinaohjautuvuus
10933: 
10934: 1987 Valtion liikelaitoslaki                      luoda painetta kustannustehokkuuteen
10935: 1991 Valtion maksuperustelaki                     selventää virastojen toiminnan maksullisuutta
10936: 1992 Budjettilain osittaisuudistus                nettobudjetointi
10937: 
10938: 
10939: Asiakaslähtöisyys
10940: 
10941: 1986 Parempaa julkista palvelua -hanke            palvelufilosofia, tutkimus julkisen palvelun
10942:                                                   kuvasta
10943: 1988 Palvelujulistus                              yleiset periaatteet julkisten palvelujen
10944:                                                   parantamiselle
10945: 1989 VM:n palveluhanke                            hyvän palvelun esteiden purkaminen
10946: 1992 Kansalaisen käsikirja                        palveluopas julkisista palveluista
10947: 1993 Laki (802/93) ja Vnp yhteisistä palvelu-     julkisen hallinnon asiakaspalvelujen järjestämi-
10948:      yksiköistä                                   nen yhteisissä palveluyksiköissä
10949: 1993 Tuottavuus- ja laatuohjelmat                 laatu- ja kustannustietoisen toiminnan
10950:                                                   kehittäminen
10951: 1994 Palvelujen kehittämishanke                   vaihtoehtoisia tuotantomalleja
10952: 
10953: 
10954: Henkilöstö
10955: 
10956: 1984 Kannustavan palkkapolitiikan työryhmä        tulospalkkauksen kehittäminen
10957: 1989 Virkojen perustamis- ja toimivallan siirto   virastojen ja laitosten päätösvallan lisääminen
10958:      virastoille ja laitoksille
10959: 148
10960: 
10961: 1989 Palkkausjärjestelmien kehittämistyöryhmät    tulospalkkaus
10962:                                                   henkilökohtainen lisä
10963:                                                   tehtävän vaativuuteen perustuva lisä
10964: 1989 Henkilökiertohanke                           lisätä henkilöstön vapaaehtoista liikkuvuutta
10965: 1990 Virkojen siirto virastosta toiseen
10966:      mahdollistuu
10967: 1991 Valtioneuvoston periaatepäätös henkilös-     henkilöstöpolitiikan joustavoittaminen,
10968:      töpolitiikan ja -hallinnon uudistamisesta    hajauttaminen ja aktivoiminen
10969: 1991 Henkilöstöhankkeita 0991-94)                 henkilöstön kehittämishanke
10970:                                                   toimiva työyhteisö -hanke
10971:                                                   palvelusuhdehanke
10972:                                                   johdon kehittämishanke
10973: 1992 Valtiotyönantajan palkkapoliittinen
10974:      ohjelma
10975: 1993 Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän
10976:      uudistaminen
10977: 1993 VNp henkilöstöä vähennettäessä nouda-
10978:      tettavasta henkilöstöpolitiikasta
10979: 1993-95 Valtionhallinnon integraatiovai-
10980:     menousta koskevat VM:n muistiot ja v.
10981:     1994 aloitettu hallintoharjoittelu eurovir-
10982:     kamiehiksi aikoville
10983: 1994 Valtion virkamieslaki
10984: 
10985: 
10986: Sääntely
10987: 
10988: 1986 Valtioneuvoston normien uudistamista         norminannon vähentäminen ja väljentäminen
10989:      koskeva päätös
10990: 1989 Valtioneuvoston periaatepäätös               lupien karsinta
10991:      lupahallinnon uudistamisesta
10992: 1987 OM:n säädösvalmistelutyöryhmän mietintö      säädösvalmistelun kehittäminen
10993: 1989 Normilaki                                    normien selkeyttäminen ja karsiminen
10994: 1994 Uusi lupapäätös                              normien selkeyttäminen ja karsiminen
10995: 1994 Uusi lupapäätös                              lupamenettelyn keventäminen ja karsiminen
10996: 
10997: 
10998: Tietohallinto
10999: 
11000: 1988 Asetus valtionhallinnon tietohallinnosta     toimivallan delegointi
11001: 1989 Valtioneuvoston päätös valtion               parantaa palvelukykyä ja tuottavuutta
11002:      tietohallinnon kehittämisestä                edesauttaa tarkoituksenmukaista työnjakoa
11003: 1989 Suositus avointen tietojärjestelmien         yhteistoimivuuden kehittäminen
11004:      ratkaisuksi
11005: 1992 OECD:n tietohallintoa ja teleliikennettä     kehittämistarpeiden määrittely
11006:      koskeva maatutkimus Suomesta
11007:                                                                                              149
11008: 
11009: 1992 Tietojenkäsittelyn julkisten hankintojen   hankintatoimen kehittäminen
11010:       suorittaminen
11011: 1993 Valtioneuvoston periaatepäätös             tietoturvallisuuden kehittäminen
11012:       tietoturvallisuuden kehittämisestä
11013: 1994 Valtioneuvoston päätös uuden               tietohallinnon kehittäminen
11014:       tietohallinnon kehittämisestä             painopisteiden määrittely
11015: 
11016: Valtionhallinnon rakenneratkaisut 1989-95
11017: Liikelaitoksiksi                                Yhtiöiksi
11018: 1989-93                                         1989-93
11019: Valtion painatuskeskus                          Vammaskosken tehdas
11020: Valtion tietokonekeskus                         Lapuan patruunatehdas
11021: Valtion ravitsemiskeskus                        Turun asennuspaja
11022: Karttakeskus                                    Valtion painatuskeskus
11023: Posti- ja telelaitos                            Valtion tietokonekeskus
11024: Valtionrautatiet                                Valtion ravitsemiskeskus
11025: Ilmailulaitos                                   Suomen rahapaja
11026: Autorekisterikeskus
11027: 
11028: 1994-95                                         1994-95
11029: Metsähallitus                                   Posti- ja telelaitos
11030: Valtion korjaamotoiminta                        Karttakeskus
11031: Valtionhallinnon kehittämiskeskus               Valtionrautatiet
11032: Teknilliset tarkastuspalvelut                   OPH:n kv-koulutusyksikkö
11033:                                                 Valtion hankintakeskus
11034:                                                 Valtion pukutehdas
11035:                                                 Rakennushallinnon palvelut
11036:                                                 Valtion viljavaraston kaupalliset tehtävät
11037: Järvenpään sosiaalisairaalan säätiöittäminen
11038: 
11039: Yhdistämisellä lakkautetut sekä toimintansa lopettaneet organisaatiot
11040: Valtion hevosjalostuslaitos                     Valtion opintotukikeskus
11041: Valtion maitotalouden tutkimuslaitos            Jokioisten siemenkeskus
11042: Valtion maatal. tekn. tutkimuslaitos            Rakennushallitus
11043: Taloudellinen suunnittelukeskus                 Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
11044: VM:n suunnittelusihteeristö                     Rauhan ja konfliktin tutkimuslaitos
11045: Elinkeinohallitus                               Valtion maitovalmisteiden tarkastuslaitos
11046: Sosiaalihallitus                                Valtion siementarkastuslaitos
11047: Lääkintöhallitus                                Poliisin varusvarikko
11048: Kouluhallitus                                   Pelastushallinnon koulutuskeskus
11049: Ammattikasvatushallitus                         Pankkitarkastusvirasto
11050: OPM:n stipendiasiain keskus                     Audiovisuaalinen keskus
11051: Valtion maatalouskemian laitos                  Maatilahallitus
11052: Nastolan vastaanottokeskus                      Valtion margariinitehdas
11053: Lapinjärven vastaanottokeskus                   Lisenssivirasto
11054:                                                 STH:n lääkeosasto
11055:                                                 Lääkelaboratorio
11056:                                                 Työsuojeluhallitus
11057:                                                 Asuntohallitus
11058:                                                 Vesi- ja ympäristöhallitus
11059: 150
11060: 
11061:    Valtiontalouden tarkastusvirastossa valmistui         viäisi nykyisistä ongelmistaan olisi myös tulevai-
11062: 14.10.1994 valtion keskushallinnon organisaatio-         suudessa toimintakykyinen yhteiskunta ja kilpai-
11063: uudistuksia koskenut tarkastus, jossa on käsitelty       lukykyinen kansantalous. Tavoitteeksi asiantun-
11064: eräiden keskusvirastojen yhdistämistä ja lakkaut-        tijaryhmä asettaa ainakin, että Suomessa on ED-
11065: tamista. Sitä on käsitelty valtiontilintarkastajain      maiden tuloksellisin julkinen hallinto.
11066: kertomuksessa vuodelta 1993 (s. 33-34).                      Mainitun raportin julkistamisseminaarissa val-
11067:    Kertomusvuoden jälkeen on VM:n työryhmä-              tiovarainministeriö esitti voimakasta kritiikkiä
11068: muistiaina valmistunut vuoden 1995 alkupuolel-           asiantuntijatyöryhmän työtä ja toimintatapoja
11069: la Ministeriö tuloksentekijänä sekä Julkisen sek-        kohtaan. Arvostelu kohdistui suunniteltua maa-
11070: torin uudistukset ja niiden vaikutukset (SM:n ja         kunnallista määrärahakokonaisuutta, käytännös-
11071: KTM:n hallinnonaloilla).                                 sä maakunnallista valtionosuusjärjestelmää sekä
11072:    Valtioneuvoston kanslia asetti 16.11.1994 asi-        hallinnon uudistusten vauhdittamista vastaan.
11073: antuntijaryhmän puheenjohtajanaan ylijohtaja             Valtiovarainministeriön kannan mukaan maa-
11074: Pekka Kilpi arvioimaan päätösvallan jakautumis-          kunnallista valtionosuusjärjestelmää ei tule luo-
11075: ta ja hajauttamisen lisätarvetta julkisessa hallin-      da. Vauhdittamisen sijasta uudistusten painopis-
11076: nossa. Ryhmän lähtökohtia ovat olleet:                   teenä on nyt saada kirjanpito- ja laskentajärjestel-
11077:    - Julkista taloutta ei saada kuntoon ilman            mät sekä sisäinen valvonta tulosohjauksen ja
11078: julkisen hallinnon rakenne- ja järjestelmäuudis-         muiden hallinnon kehittämishankkeiden edellyt-
11079: tuksia.                                                  tämälle tasolle.
11080:    - Uudistuksia ei saada aikaan ilman vahvaa                Lääninhallituksilta saaduissa lausunnoissa on
11081: poliittista tahtoa ja suoraa painetta kansalaisilta.     suhtauduttu po. asiantuntijaryhmän ehdotuksiin
11082:    - On pidettävä huoli siitä, ettei Suomi ajaudu        varsin kriittisesti. Valtion aluehallinnon edustajat
11083: taloudellisen kriisin jälkeen hallinnon legitimi-        puuttuivat työryhmästä, eikä heitä kuultu edes
11084: teettikriisiin.                                          asiantuntijoina. Lääninhallitukset katsoivat, että
11085:    - Yhteensovittaminen sekä vastuunottohalu             kun valtion keskushallinnon tehtäviä lähdetään
11086: ja -kyky nousevat keskeisiksi kysymyksiksi kai-          delegoimaan alemmille hallintotasoille, on ensi-
11087: killa tasoilla.                                          sijaisena vaihtoehtona oltava valtion oma alue- ja
11088:    Asiantuntijaryhmä sai raporttinsa Luottamus,          paikallishallinto. Valtionhallinto saa voimavaran-
11089: läheisyys, linjakkuus valmiiksi 28.2.1995, ja sen        sa eduskunnalta, jolloin valtion viranomaiset
11090: ehdotusten sisällöstä voidaan tuoda esille mm.           ovat sille myös parlamentaarisessa vastuussa va-
11091: seuraava:                                                rojen käytöstä. Samalla he ovat jäävittömiä suh-
11092:    - Supistetaan ministeriöitä tavoitteena valtio-       teessa niihin, joita päätökset koskevat. Asiantun-
11093: neuvoston henkilöstömäärän väheneminen puo-              tijaryhmän ehdotukset edellyttäisivät lääninhalli-
11094: leen nykyisestä.                                         tusten mukaan valtion ja kuntien työnjaon muut-
11095:    - Annetaan maakunnan liitoille päätösvaltaa           tamista.
11096: maakuntiin valtion talousarviosta tulevien voi-              Valtiovarainministeriön hallinnon kehittämis-
11097: mavarojen suuntaamisessa.                                osasto (entinen järjestelyosasto) on toiminut yli
11098:    - Alueellistetaan valtion talousarviota niin,         50 vuotta valtiovarainministeriössä. Osaston kes-
11099: että pääosa aluekehitysrahoista erityisesti perus-       keinen toiminta liittyy julkisen hallinnon suori-
11100: varustukseen ja elinkeinojen kehittämiseen an-           tuskyvyn parantamiseen osana julkisen sektorin
11101: netaan maakunnalle yhtenä laskennallisin perus-          talous- ja finanssipolitiikkaa. Osaston toiminnan
11102: tein määräytyvänä eränä. Sen suuntaamisesta              painopisteitä ovat:
11103: päättää maakunnan liitto.                                    - valtion keskus- ja aluehallinnon keventä-
11104:    - Maakunnan liittojen tehtäväksi annetaan             miseen tähtäävien toimenpiteiden valmistelu ja
11105: suunnata Euroopan unionin rakennerahastoista             toimeenpano
11106: tuleva alueellisesti jaettava tuki (tavoitteet 6, 2 ja       - tuottavuuden ja laadunhallinnan edistämi-
11107: 5 b) toimenpidekokonaisuuksiin ja laaja-alaisiin         nen
11108: kehittämishankkeisiin.                                       - valtion tietohallintostrategian toteuttami-
11109:    -Valtionhallinnon organisointia joustavoite-          nen ja seuranta
11110: taan siten, että keskus-, alue- ja paikallishallin-          - ED-jäsenyyden hallinnollisten vaikutusten
11111: nosta voidaan valtion talousarvion rajoissa päät-        selvittäminen sekä
11112: tää asetuksella.                                             - hallinnon uudistamispolitiikan arviointi ja
11113:    Uudistamisessa on asiantuntijaryhmän mu-              edelleen kehittäminen.
11114: kaan edettävä ripeämmin, jotta Suomi paitsi sel-             Vuodesta 1987 hallinnon kehittämisosasto on
11115:                                                                                                          151
11116: 
11117: ministeriön esikuntatehtävien lisäksi toiminut           linnan henkilöstöpolitiikasta. Liikelaitosten toi-
11118: hallinnon kehittämisen ministerivaliokunnan              minta ja tulosohjaus kuuluvat ao. ministeriöille ja
11119: sihteeristönä, mikä on valtiovarainministeriön           valtiovarainministeriölle. Sisäasiainministeriölie
11120: mukaan tehostanut julkisen hallinnon uudista-            kuuluu kehittämisvastuu alue- ja paikallishallin-
11121: mista merkittävällä tavalla. Valtiovarainministe-        non sekä kunnallishallinnon osalta. Keskushal-
11122: riö katsoo selvityksessään, että julkisen hallinnon      linnon kehittämisvastuun tulee jakautua valtio-
11123: uudistaminen edellyttää kiinteää yhteyttä talous-        neuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön
11124: ja finanssi politiikkaan. Poikkihallinnollisen luon-     kesken nykyiseen tapaan. Kanslian osuus kos-
11125: teensa vuoksi se katsoo lisäksi olevansa hyvin           kee tuolloin valtioneuvoston kehittämistä laajas-
11126: soveltuva ministeriö keskitetylle hallinnon kehit-       sa mielessä. Tulosohjaukseen siirtyminen sel-
11127: tämiselle.                                               keyttää kanslian mukaan ammattiministeriöiden
11128:     Hallinnon kehittämisosaston siirtämistä valtio-      vastuuta oman alansa kehittämisessä.
11129: neuvoston kansliaan suoraan pääministerin alai-             Paavo Lipposen hallituksen 0995-) ohjel-
11130: suuteen on aika ajoin pohdiskeltu. Valtiovarain-         massa käsitellään myös hallinnon kehittämistä.
11131: ministeriön mukaan mahdollinen siirto edellyt-           Hallituksen tavoitteena on hyvinvointiyhteiskun-
11132: täisi valtioneuvoston kanslian nykyisen toimin-          nan peruspalvelujen turvaaminen koko maassa.
11133: nan luonteen ja painopisteen muuttamista.                Tarkoituksena on lisätä hallinnon tehokkuutta,
11134:     Valtioneuvoston kanslia toteaa selvitykses-          toimivuutta ja palvelualttiutta. Kaikilla hallinon-
11135: sään, että hallinnon kehittämistyön koordinointi         tasoilla vahvistetaan kansalaisten todellisia vai-
11136: ja tehtävänjako lähinnä valtiovarainministeriön ja       kutusmahdollisuuksia ja hallinnon julkisuutta.
11137: sisäasiainministeriön kanssa on ollut joskus esil-       Ministeriöiden, keskusvirastojen, väliportaan
11138: lä, mutta ei viime aikoina. Yhtenä mahdollisuute-        hallinnon ja kunnallishallinnon välinen työnjako
11139:  na on tuolloin tuotu esille kanslian toimialan          ja rahoitusjärjestelmä selkeytetään. Edelleen hal-
11140: laajentaminen hallinnon kehittämistehtävissä si-         litusohjelmassa pyritään julkisten palvelujen ke-
11141:  ten, että valtioneuvoston kehittämisen lisäksi          hittämistyön jatkamiseen, hyvinvointipalvelujen
11142:  kanslialle kuuluisivat keskushallinnon toiminta-        rahoituksen ja tuotantotapojen monipuolistami-
11143: järjestelmää ja päätöksenteon järjestämistä kos-         seen, tulonsiirtojärjestelmien ja niiden hallin-
11144:  kevat asiat. Valtionhallinnon kehittämisvastuun         noinnin perusteelliseen uudelleenarviointiin
11145:  siirtäminen kokonaisuudessaan valtioneuvoston           sekä hallinnon rakenteiden ja vastuiden selkiyt-
11146:  kansliaan ei ole ollut esillä. Kanslian mukaan se       tämiseen.
11147:  tarkoittaisi mm. nykyisin Sisäasiainministeriölie           Sisäasiainministeriö pitää tarkoituksenmukai-
11148:  kuuluvien valtion alue- ja paikallishallinnon ke-       sena nykyistä tilannetta, jossa hallinnon yleistä
11149:  hittämistehtävien siirtoa. Kanslian mielestä sisä-      kehittämistä hoitavat valtiovarainministeriö ja si-
11150:  asiainministeriön roolia on näissä tehtävissä ko-       säasiainministeriö yhdessä ja tehtäväaluetta koo-
11151:  rostettu viime vuosina.                                 tosti johtaa sisäasiainministeriössä oleva hallinto-
11152:      Hallinnon kehittämistehtävien sijoittaminen         ministeri.
11153:  pääministerin alaiseen kansliaan merkitsisi poik-
11154:  keuksellisesti myös sitä, että tehtävät tulisivat           Valtiontilintarkastajat toteavat, että 1980-lu-
11155:  kuulumaan valtioneuvoston työnjaossa päämi-             vulla käynnistyneen valtionhallinnon uudista-
11156:  nisterin toimialaan. Siirtoa tulee kanslian mukaan      mispolitiikan tavoitteena on ollut parantaa hal-
11157:  arvioida tarkoin pääministerin roolin kannalta.         linnon tuottavuutta ja taloudellisuutta, keven-
11158:  Pääministerin toimenkuvaa ei kanslian mielestä          tää hallinnon rakenteita ja kokoa, uudistaa hen-
11159:  tule rasittaa sektoritehtävillä. Hallinnon kehittä-     kilöstöpolitiikkaa sekä vähentää hallinnollista
11160:  mistehtävien siirtäminen vain keskushallinnon-          ohjausta. Uudistuspolitiikan kokonaisvaikutuk-
11161:  kin osalta kansliaan edellyttäisi ilmeisesti kanslia-   sia ei kuitenkaan ole tähän mennessä aroioitu
11162:   ministerikäytännön vakiinnuttamista. Kanslian          riittävän järjestelmällisesti ja laajasti.
11163:  tehtäviä ja organisaatiota suunniteltaessa tulee            Yleiskuva uudistuspolitiikan tuloksista on
11164:   kanslian mukaan ottaa huomioon, että kanslia-          saatujen selvitysten perusteella myönteinen.
11165:   ministerin käyttö voi vaihdella eri hallituksissa.     Tuottavuus on noussut lähes kaikissa valtion
11166:      Valtioneuvoston kanslia katsoo selvitykses-         virastoissa ja laitoksissa. Kehitystä on selitetty
11167:   sään, että nykyinen työnjako on käyttökelpoi-          lähinnä henkilöstömäärän alentumisella tai
11168:   nen. Siinä valtiovarainministeriö johtaa hallinnon     kasvun hidastumisella. Taloudellisen lamankin
11169:   tuottavuuden, tehokkuuden ja palvelukyvyn ke-          aikana lähes kaikkien liikelaitostettujen ja yh-
11170:   hittämistä kokonaisuutena ja vastaa valtionhal-        tiöitettyjen laitosten talous on kehittynyt suotui-
11171: 152
11172: 
11173: sasti. Organisaatiomuodon muutokset ovat joh-            tä tämä osuus on asettumassa jälleen aikaisem-
11174: taneet suurempaan taloudelliseen itsenäisyyteen          malle tasolleen, mikä edustaa myös EUn jäsen-
11175: näiden laitosten johtamisessa. Siirtyminen tulos-        maiden keskitasoa.
11176: vastuuseen on ollut omiaan kehittämään talou-               Valtiontilintarkastajat korostavat lopuksi sitä,
11177: dellista ajattelua. Tulosohjaukseen ja nettobud-         että valtionhallinnon uudistuspolitiikan tulee
11178: jetointiin siirtyneet virastot ja laitokset ovat sääs-   perustua kansallisille tavoitteille. EU:n jäsenenä
11179: täneet keskimäärin runsaat 10% toimintame-               maamme tulee valtionhallinnon uudistuspolitii-
11180: noistaan, mikä kertomusvuonna merkitsee n. 3             kassaan ottaa huomioon myös jäsenyyden edel-
11181:  mrd. mk:aa.                                             lyttämät valmiudet. Näiden tehostamiseksi on
11182:      Epäkohtia on kuitenkin syntynyt henkilöstö-         kehitettävä sekä hallinnon rakenteita että henki-
11183: politiikassa, sillä uudistuspolitiikan vauhti ja to-     löstön valmiuksia. Tavoitteena tulee valtiontilin-
11184: teutus ovat aiheuttaneet hämmennystä ja vai-             tarkastajain mielestä pitää kansalaisnäkökul-
11185: kuttaneet kielteisesti virkakunnan työmotivaa-           man ja hyvän hallinnon periaatteiden tuomista
11186: tioon. Henkilöstön asema on tullut monissa vi-           EUn ja Suomen hallintokoneistojen yhteistoi-
11187:  rastoissa uhanalaiseksi. Olennaisten säästöjen          mintaan. Tällöin keskeisiksi muodostuvat valtio-
11188: etsiminen valtionhallinnosta saattaa jatkues-            neuvoston ja ministeriöiden välinen yhteistyö ja
11189: saan johtaa näennäishallintoon, jossa vaaditta-          yhteensovittaminen, jotka osaltaan nopeuttavat
11190:  vat rakenteet ovat kyllä olemassa, mutta työvoi-        EU-jäsenyyteen liittyvien yhdentymisasioiden ar-
11191:  man vähyyden ja ylikuormituksen vuoksi tehtä-           kipäiväistymistä ja sulautumista osaksi tavan-
11192:  viä ei kyetä hoitamaan siten, että asiantunte-          mukaista hallintokäytäntöä. Valtionhallinnon
11193:  mus, oikeusvarmuus, nopeus ja joustavuus asia-          henkilöstön kansainvälisten valmiuksien tehos-
11194:  kaspalvelussa olisi turvattu. Henkilöstöpolitiikan      taminen on EU-jäsenyyden myötä erityisen kii-
11195:  merkitystä on syytä korostaa valtionhallinnon           reellinen sekä EUn että Suomen rekrytointipoli-
11196:  uudistuspolitiikan jatkokehittelyssä.                   tiikan ja varsinkin suomalaisen virkakunnan
11197:      Valtiontilintarkastajat korostavat, että tässä      urasuunnittelun kannalta.
11198:  vaiheessa tulee välttää uudistusvauhdin lisää-
11199:  mistä ja ottaa sen sijaan pikemminkin käyttöön
11200:  kattava ja harkintaa korostava arviointivaihe.                   Työelämän kehittäminen
11201:  Tällöin painopisteeksi on syytä asettaa kirjanpi-                  valtionhallinnossa
11202:  to- ja laskentajärjestelmien sekä sisäisen valvon-
11203:  nan saaminen tulosohjauksen ja muiden hallin-              Valtion työnantajakenttä on viime vuosina
11204:  non kehittämishankkeiden edellyttämälle tasol-          muuttunut huomattavasti. Vuodesta 1989 val-
11205:  le.                                                     tionhallinnossa on muodostettu 12 uusimuotois-
11206:      Valtionhallinnon uudistuspolitiikan jatko           ta liikelaitosta, perustettu 15 osakeyhtiötä sekä
11207:  edellyttää valtiontilintarkastajien mielestä riittä-    yhdistetty tai lakkautettu 30 keskushallinnon or-
11208:  vän kattavan ja perusteellisen kokonaisarvion           ganisaatiota. Valtion budjettitalouden henkilös-
11209:  lisäksi myös työnjaon ja yhteistyön selkeyttämistä      tömäärä on laskenut 213 OOO:sta 130 OOO:een.
11210:  valtiovarainministeriön, sisäasiainministeriön          Valtaosa vähennyksestä johtuu em. muutoksista.
11211: ja valtioneuvoston kanslian välillä. Parlamen-           Valtion oman työnantajakentän sisällä virastojen
11212:  taarista vastuuta korostavaa näkemystä kansal-          asemaa itsenäisinä ja vastuullisina työnantajayk-
11213:  lisessa päätöksenteossa tulee voimistaa.                sikköinä on korostettu ja toimintamahdollisuuk-
11214:      Suomen jäsenyydellä Euroopan unionissa on           sia on lisätty lainsäädännön, ohjausjärjestelmien
11215: jo ollut ja tulee jatkuvasti olemaan merkittäviä         ja budjetoinnin uudistuksilla.
11216:  vaikutuksia maamme valtionhallinnon uudis-                 Valtion virkamieslainsäädäntö uudistettiin
11217:  tuspolitiikan tavoitteisiin ja toteuttamiseen. Suo-     1.12.1994. Valtion virkasuhteesta on pyritty ke-
11218:  men julkinen sektori on pitkään ollut pienempi          hittämään palvelussuhde, joka entistä paremmin
11219:  kuin useissa muissa Euroopan maissa ja varsin-          soveltuu kaikkiin valtion budjettitalouden piiriin
11220:  kin muissa Pohjoismaissa .julkisen sektorin kan-        kuuluviin tehtäviin. Luotettavuuden ja kontrol-
11221:  santuoteosuuden kasvu on viime vuosina ollut            loitavuuden tulee kuitenkin säilyä. Kehittämistar-
11222:  Suomessa seurausta paitsi taloudellisesta lamas-        peina nähdään kuitenkin jo tarve tiukentaa virka-
11223:  ta myös korkeasuhdanteiden aikana tehdyistä             miesten esteellisyyttä ja sivutoimia koskevia
11224: julkisen hallinnon henkilöstöä ja voimavaroja            säännöksiä.
11225:  lisäävistä kehittämisohjelmista. Toteutettujen             Valtion henkilöstö on voimakkaasti keski-
11226:  säästöohjelmien ja kansantuotteen kasvun myö-           ikäistä. Nykyinen valtajoukko on sitä myös v.
11227:                                                                                                         153
11228: 
11229: 2010, mutta silloin 15 vuotta vanhempaa. Osaa-          aiotut seuraukset ovat eräissä suhteissa käänty-
11230: misen uusiutuminen ja työkyvyn säilyminen ovat          neet kielteisiksi. Työntekijät kokevat huolta ja
11231: uhanalaisia. Markkinaehtoistaminen, automati-           ahdistusta työpaikkojen säilymisestä. Työn sisäl-
11232: sointi, kansainvälistyminen ja työkulttuurin            löllinen kehittäminen on juuttunut paikoilleen.
11233: muuttaminen ovat valtiokonttorin mukaan kes-            Valtionhallinnon ajattelun mukaan tulosjohtami-
11234: keisiä tavoitteita. Sairastaminen, työkyvyn vähe-       nen on ennen kaikkea ohjausjärjestelmä, jolla on
11235: neminen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymi-           varmasti ollut negatiivisia vaikutuksia valtionhal-
11236: nen lisääntyvät merkittävästi. Suomessa vain yksi       linnon eri osien yhteistyölle. Samalla tulosjohta-
11237: kymmenestä miehestä pääsee eläkkeelle nor-              minen on tullut myös johtamisjärjestelmäksi,
11238: maalijärjestyksessä 65-vuotiaana.                       joka voimakkaasti korostaa yksilöllistä hajoita ja
11239:      Valtion Yhteisjärjestö VTY ry. toteaa lausun-      hallitse -periaatetta. Kun valtion keskitetty henki-
11240: nossaan, että ikääntymistä ei kuitenkaan pidä           löstöhallinto on purettu, voidaan perustellusti
11241: nähdä toimintojen suoranaisena heikkenemise-            kysyä, miten henkilöstöjohtamista valtionhallin-
11242: nä. Keski-ikäisten hyviä ominaisuuksia ovat laaja       nossa toteutetaan. Edelleen voidaan kysyä, onko
11243: kokemus, vakava suhtautuminen työhön ja nuo-            valtionhallinnon henkilöstöresurssien johtami-
11244: ria vähäisempi ammatillinen liikkuvuus. Ikäänty-        nen lainkaan sopusoinnussa asetettujen talou-
11245: minen ei vie oppimiskykyä, kun uuden tiedon             dellisuustavoitteiden kanssa. Onko valtionhallin-
11246: hankkiminen koetaan mielekkääksi.                       nossa tietoista henkilöstöresurssien johtamista
11247:      Järjestön mielestä hyvä työkyky on paitsi yksi-    lainkaan, vai onko henkilöstöresurssien johtami-
11248: lön myös hänen työnantajansa etu. Valtiolla työ-        nen hautautunut tuotantokysymysten alle? Koko
11249: kyvystä huolehtimisen taloudelliset vaikutukset         viimeaikainen kansainvälinen tutkimus on osoit-
11250: ovat merkittävämmät kuin yksityisissä yrityksis-        tanut tuotantokysymysten ja henkilöstökysymys-
11251: sä, sillä valtio maksaa kokonaan mm. henkilös-          ten yhdistämisen tärkeyttä. On kuitenkin selvä,
11252:  tönsä tapaturma- ja eläkekustannukset On tär-          ettei johdonmukainen valtionhallinnon työelä-
11253: keää, että valtion talousarviossa säilyy määräraha      män kehittäminen ole mahdollista, ellei tuotan-
11254: varhaiskuntoutuksen toteuttamiseen. Toisaalta           non ohjausjärjestelmään kytketä tietoista henki-
11255:  valtion työpaikoilla pitää tehdä tunnetuksi ja         löstövoimavarojen ohjausta.
11256:  hyödyntää enemmän myös Kansaneläkelaitok-                 Työelämän kehittämiseksi valtionhallinnossa
11257:  sen järjestämää kuntoutusta.                           on viime vuosina toteutettu runsaasti kehittämis-
11258:      Järjestö katsoo, että valtion henkilöstön ylei-    hankkeita eri puolilla hallintoa. Kertomusvuon-
11259:  simmät kuormitustekijät 1990-luvulla ovat huoli        na työministeriö teki koko maan työelämää ku-
11260:  oman työpaikan säilymisestä sekä kiire. Marras-        vaavan työolobarometrin. Työllisyystilanteen lie-
11261:  kuussa 1993 tehdyssä laajassa VTY:n luottamus-         väkin helpottuminen näkyi entistä myönteisem-
11262:  mieskyselyssä 93 %vastanneista arvioi työtahdin        pinä odotuksina. Odotukset kuitenkin ylittivät
11263:  kiristyneen saman vuoden aikana. Yksinomaan            toteutuneen kehityksen. Ulkoiset paineet pakot-
11264:  työnantajan lähtökohdista toteutetut organisaa-        tivat työyhteisöjä kehittämään toimintaansa.
11265:  tiomuutokset ovat aiheuttaneet henkistä pahoin-        Niukkuuden jakamisesta tuli kehittämisen voi-
11266:  vointia ja stressiä. Voimistuvana piirteenä valtion    mavara. Valtion työyhteisöillä on edelleen kiel-
11267:  henkilöstön työoloissa on väkivallan ja sillä uh-      teisempi kuva yksityiseen sektoriin verrattuna.
11268:  kaamisen lisääntyminen. Riskiä on lisännyt ta-         Tämä ilmenee työnteon ulkoisten ehtojen lisäksi
11269:  louden lama ja rajojen avautuminen. Väkivallan         itsensä toteuttamismahdollisuuksien ja työpai-
11270:  torjuminen edellyttää mm. henkilöstön vuorovai-        kan ihmissuhteiden osalta.
11271:   kutustaitojen kehittämistä, turvallisia työtiloja         Sosiaalisten suhteiden muutoksia koskevat
11272:  sekä yksintyöskentelyn välttämistä.                    tutkimukset osoittavat, että työpaikoilla toteutu-
11273:       Tampereen yliopiston Työelämän tutkimus-          neessa vuorovaikutuksessa ovat painottuneet
11274:   keskus toteaa lausunnossaan, että valtion työn-       etunäkökohdat Sosiaaliset tekijät ovat saaneet
11275:   antajakenttä on ratkaisevalla tavalla uusien haas-    antaa niille tilaa. Erilaisten henkilöstöryhmien,
11276:   teiden edessä työelämän kehittämisessä. Julkis-       työntekijöiden ja esimiesten välisten ristiriitojen
11277:   hallinto käy läpi syvällistä murrosta, jonka ainek-   sekä suomalaisten yleisesti kielteisenä kokeman
11278:   set ja ehdot ovat osin suunniteltuja, osin ennalta    kilpailuhengen arvioidaan lisääntyneen työpai-
11279:   arvaamattomia. Kun virastojen itsenäisyyden li-       koilla. Verrattaessa Suomen ja muiden Pohjois-
11280:   sääminen, liikelaitostaminen ja tulosohjaukseen       maiden työelämän sosiaalista tilaa voidaan tode-
11281:   siirtyminen ovat ajoittuneet keskelle kansainvä-      ta, että meillä vuorovaikutus on vähäisempää ja
11282:   listä taloutta koettelevaa lamaa, positiivisiksikin   hierarkkiset suhteet painottuneempia. Myös sosi-
11283: 
11284:  20 350889R
11285: 154
11286: 
11287: aalinen välinpitämättömyys on Suomessa tyypil-            Uusia mahdollisuuksia työn, koulutuksen, va-
11288: lisempää.                                              paa-ajan ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi
11289:    Työterveyslaitos haluaa korostaa omiin tutki-       tulee etsiä entistä joustavarumin aikuisiän eri
11290: muksiinsa perustuen, että työolosuhteita ja työ-       vaiheissa. Sen sijaan työajan yleiseen lyhentämi-
11291: elämää tulee kuvata sekä subjektiivisesti ihmis-       seen ei 1990-luvulla näytä olevan mahdollisuut-
11292: ten itsensä kokemana että objektiivisesti mittauk-     ta. Työelämän uudistamisella pyritään paranta-
11293: siin perustuen. Työntekijän omat arviot työalais-      maan työn turvallisuutta, terveellisyyttä ja viihtyi-
11294: taan ja terveydestään ovat luotettavia työkäyttäy-     syyttä siten, että poissaolot ja varhaiseläkkeelle
11295: tymisen ja työkyvyn tai ennenaikaisen eläkkeelle       jäämisen tarve vähenevät. Uudistamistoimia voi-
11296: siirtymisen ennustajia. Samalla tarvitaan myös         vat olla mm. varhais- ja normaalikuntoutus, uu-
11297: mittauksiin ja ulkopuolisiin asiantuntija-arvioihin    delleen- ja täydennyskoulutus, työtehtävien riit-
11298: perustuvaa tietoa erityisesti työhön liittyvien ke-    tävän aikainen vaihtaminen ja erilaiset työaika-
11299: miallisten, fysikaalisten ja biologisten vaarateki-    järjestelyt.
11300: jöiden osalta. Työpaikan ilmapiirin kannalta esi-         Sosiaali- ja terveysministeriöitä ja työministe-
11301: mies on avainasemassa. Hänen toimintansa hei-          riöitä saatujen selvitysten mukaan on tärkeää,
11302: jastuu sekä hänen ja työntekijöiden välisiin suh-      että eläkkeelle siirtymisen tarvetta ennen varsi-
11303: teisiin että myös työntekijöiden keskinäisiin suh-     naista eläkeikää voidaan nykyisestään vähentää.
11304: teisiin. Linjajohdon edellytyksiä ristiriitojen hal-   Ikääntyville työntekijöille ovat tärkeitä työelä-
11305: linnassa tulisi parantaa.                              män asenteet ja arvostukset. Heidän kohdallaan
11306:    Työelämässä ovat viime aikoina korostuneet          tulisi selvittää kaikki mahdollisuudet työn sisäl-
11307: uudenlaiset ongelmat, kuten työn arvostuksen           lön muuttamiseen mm. tehtävien kierron, osa-
11308: muutokset, psyykkisen kuormituksen ja kiireen          aikatyön ja tehtävien keventämisen avulla. Toi-
11309: lisääntyminen, sosiaalisten suhteiden kiristymi-       saalta on syytä korostaa myös ikääntyvän työnte-
11310: nen sekä riittämätön sukupuolten välinen tasa-         kijän omaa vastuuta itsensä kehittämisessä mm.
11311: arvo. Nämä ongelmat ovat vaikeasti hallittavissa,      teknisen kehityksen edellyttämien uusien työ-
11312: ellei pystytä tehokkaasti pureutumaan niiden           menetelmien omaksumisen suhteen.
11313: taustatekijöihin. Lamakauden aikana huoli työs-           Työterveyslaitoksen seurantatutkimukset työ-
11314: tä, työpaikoista ja yleisestä kehityksestä heijastuu   ja eläkeasenteista vuosilta 1990, 1992 ja 1994
11315: selkeästi myös päivittäiseen työntekoon ja asen-       osoittavat, että ennenaikaiseen eläkkeelle siirty-
11316: teisiin. Samanaikaisesti, kun työvoima ikääntyy,       miseen voidaan vaikuttaa vähentämällä työmää-
11317: työtehtävät ovat muuttuneet nopeasti. Moni ai-         rää ja kiirettä, parantamalla ulkoista työympäris-
11318: emmin varmalta tuntunut ammatti tai kestävältä         töä, lisäämällä kuntootusmahdollisuuksia ja työ-
11319: tuntunut ammattitaito onkin yhtäkkiä vanhentu-         aikajoustoa ja kehittämällä töiden sisältöä ikään-
11320: nut. Työkuormitus ja ammatillinen turvattomuus         tyvän kannalta. Näillä vaikutetaan eläkkeellesiir-
11321: ovat lisääntyneet.                                     tymisajatuksiin jo varhaisvaiheessa. Viime vuosi-
11322:     Valtiokonttorin mukaan suomalaisen työelä-         na myös iän karttuminen sinänsä on tullut yksilö-
11323: män vahvuutena ovat vahvat yksilöt, mutta heik-        tasolla eläkkeellesiirtymishalukkuuden perus-
11324: koutena yhdessä tehtävän työn huono arvostus.          teeksi. Tähän ovat vaikuttaneet ristiriitaiset asen-
11325: Meillä on liian vähän kiinnitetty huomiota ihmis-      teet ikääntyviä kohtaan. Toisaalta he kokevat
11326: suhdetaitoihin menestystekijänä. Tämä epäkohta         vähäistä arvostusta työssä ja toisaalta painetta,
11327: on poistettavissa koulutuksella.                       että nuorille on annettava tilaa.
11328:                                                            Mahdollisuudet sovittaa työn ja muun elämän
11329:    Työn arvostuksen muutokset. Työelämäs-              vaatimuksia keskenään näyttävät parantuneen,
11330: sä on tapahtunut samanaikaisesti muutosta eri          jos asiaa tarkastellaan mahdollisuuksina joustaa
11331: suuntiin. Itsensä toteuttamisen alueella muutos        työajoissa. Työhön liittyvä koulutus on myös
11332: on ollut myönteistä, mutta sosiaalisen toteuttami-     yleistynyt selvästi, sillä kertomusvuonna työnan-
11333: sen alueella kielteistä. Yksilöllinen kehitys ja       tajan kustantamaan koulutukseen osallistuneita
11334: yhteisöllinen kehitys eivät ole toteutuneet sa-        oli yli kaksinkertainen määrä vuoteen 1977 ver-
11335: manaikaisesti. Tämä on johtanut yhteisyyssuhtei-       rattuna.
11336: den lisääntyvään hajoamiseen. Tärkeä haaste                On todennäköistä, että nuorimmat ikäryhmät
11337: työelämän kehittämiselle on, että nykyaikaisen         eivät ole enää yhtä valmiita työskentelemään
11338: yhteiskunnan edellyttämän yksilöllisyyden ja           fyysisesti kuluttavissa ja työympäristöitään huo-
11339: hyvinvoinnin kannalta keskeisen yhteisöllisyy-         noiksi koetoissa tehtävissä. Työvoiman rekry-
11340: den tarpeet voidaan yhdistää.                          tointi- ja motivointiongelmien voidaan otaksua
11341:                                                                                                        155
11342: 
11343: nousevan tulevaisuudessa entistä keskeisemmik-         virastoissa ja laitoksissa (651/88). Työntekijöiden
11344: si. Muuttuvat työodotukset vaativat työolojen,         osallistumismahdollisuuksia työelämässä ovat
11345: työtehtävien ja johtamismenetelmien sekä kou-          parantaneet myös yhteistoimintalakien uudistuk-
11346: lutuksen kehittämistä. Samalla työehdot voivat         set, hallintoedustuslaki (725/90) ja henkilöstöra-
11347: muuttua entistä yksilöllisemmiksi. Nuorille eivät      hastolaki (814/89).
11348: vankka työsuhdeturva ja korkea palkka ole ehkä             Työministeriöitä saadun selvityksen mukaan
11349: läheskään niin tärkeitä kuin vanhemmille työnte-       osallistumisvaatimuksia tai niiden täytäntöön-
11350: kijöille. Nuoret arvostavat mielekkäitä työtehtä-      panemalleja leimaa eräänlainen pintapuolisuus.
11351: viä ja hyviä työkavereita.                             Osallistumisjärjestelmien kehittämistä ei tule jät-
11352:     Timo Koskimäen tutkimuksen (Työelämän              tää yksinomaan tai edes pääasiallisesti lainsää-
11353: laatu ja työyhteisöt valtiosektorilla, Helsinki        dännöllisistä velvoitteista riippuvaksi. Aito ja ke-
11354: 1993) mukaan näyttää siltä, että hallinnon uudis-      hittyvä osallistuminen merkitsee työsuhteen eri
11355: tukset - liikelaitostaminen ja tulosohjaukseen         osapuolten vastavuoroista suhtautumista tavoit-
11356: siirtyminen - heikentävät kovasti oman työn            teiden ja lähtökohtien huomioonottamiseen. Si-
11357: arvostusta. Työntekijän oman työn arvostus lie-        ten yksittäisen työntekijän kannalta keskeiset
11358: nee valtiosektorilla toiminut jonkinlaisena pal-       elämäntilanteesta lähtevät tarpeet ja tavoitteet
11359: kan korvikkeena - tärkeänä ja merkittävänä             tulee käsittää osaksi osallistumisoikeutta. Tämän
11360: pitämäänsä työtä voi tehdä, vaikka palkka ei aina      näkökohdan merkitys korostuu entisestään työ-
11361: olisikaan aivan kilpailukykyinen. Mikäli tällaista     voiman ikääntymisen myötä. Henkilöstön osal-
11362: kilpailuetua ei enää ole, organisaation suoritusta-    listumista tulee kehittää siten, että se rakentuu
11363: so laskee ellei palkkoja nosteta.                      vastavuoroisen sitoutumisen periaatteelle. Täl-
11364:     Samassa tutkimuksessa todetaan, että 1980-         löin henkilöstön sitoutuessa organisaation tavoit-
11365: luvun loppupuoli oli valtiosektorin työolojen          teisiin työnantaja vastavuoroisesti sitoutuu hen-
11366: kannalta huonoa aikaa. Yksityisen sektorin työ-        kilöstön tavoitteisiin.
11367: ajat ja -olot lähentyivät valtiosektorin aiemmin           Työterveyslaitoksen mukaan työntekijän vai-
11368: hieman houkuttelevampia työsuhteen ehtoja.             kutusmahdollisuudet on yleensä todettu terveyt-
11369: Valtiosektorin organisaatiomuutokset näyttävät         tä ja työkykyä ylläpitäviksi tekijöiksi. Osallistu-
11370: nyt murtavan henkilöstön motivaatiota ja perin-        misvaatimuksia ja niiden täytäntöönpanoa lei-
11371: teistä vakavaa suhtautumista työhön. Valtion työ-      maa työpaikkatasolla pintapuolisuus. Yksilön
11372: voimasta neljännes on ollut erilaisten määräai-        työ- ja elämäntilanteen huomioonotto on osa
11373: kaisten järjestelyjen varassa ja enimmäkseen           vaikuttamismahdollisuuksia. Vaikutusmahdolli-
11374: uraansa aloittelevia. Kun määräaikaiset työnteki-      suudet ovat voimakkaasti yhteydessä toteutet-
11375: jät laman mukana vähenevät, ikääntyy jo vuosia         tuun johtamisjärjestelmään ja lähijohtamiseen.
11376: vähäisestä vaihtuvuudesta kärsinyt valtiosektori       Valtionhallinnon tulosjohtamisessa on korostettu
11377: entisestään. !kääntymisen vuoksi vähenevät             osallistumista ja henkilöstön terveyttä ja hyvin-
11378: myös uudet ideat ja innovatiivinen suhtautumi-         vointia. Työterveyslaitoksen toteuttama arviointi
11379: nen työhön. Tutkimuksen mukaan valtiosekto-            tulosjohtamisen yhteyksistä henkilöstön hyvin-
11380: riin ja myös sen henkilöstöön kohdistuu kovin          vointiin eräissä valtionhallinnon organisaatioissa
11381: ristiriitaisia pyrkimyksiä. Toisaalta pyritään huo-    osoitti näiden tavoitteiden toteutuneen heikosti.
11382: lehtimaan siitä, ettei julkisen sektorin rooli muo-    Perinteinen hallintokulttuuri ja uusi tuloskulttuu-
11383: dostu liian hallitsevaksi. Toisaalta julkiselle sek-   ri ovat keskenään ristiriidassa, eikä organisaatio-
11384: torille esitetään yhä kasvavia tehokkuus- ja tuot-     tasolla tarpeellista kulttuurimuutosta ole saatu
11385:  tavuusvaatimuksia. Ei ole ihme, jos tällaisessa       aikaan.
11386:  tilanteessa sekä esimiesten että alaisten toiminta        Tulosjohtamisen tekninen järjestelmä on ke-
11387:  hankaloituu.                                          hittynyt, sen sijaan työyhteisöjen ja henkilöstön
11388:                                                        sitoutuminen, motivoiluminen ja tulosjohtamis-
11389:    Työntekijän vaikutusmahdollisuudet. Yh-             asenteet vaihtelevat riippuen henkilöstön vaikut-
11390: teistoimintalain (725/78) tarkoituksena on toi-        tamismahdollisuuksista tulosjohtamiskäytäntöi-
11391: saalta lisätä työntekijöiden mahdollisuuksia vai-      hin, omaan työhön ja työyksikön arvioihin. Tu-
11392: kuttaa työtään ja työpaikkaansa koskevaan pää-         losjohtamiskoulutus on tavoittanut lähinnä esi-
11393: töksentekoon sekä toisaalta kehittää yrityksen         miestason. Päivittäisjohtamiseen olisi kiinnitettä-
11394: toimintaa ja työoloja. Valtionhallinnon työpai-        vä huomattavasti enemmän huomiota. Ohjausta
11395: koilla yhteistoiminta on järjestetty v. 1988 voi-      ja tiedonkulkua tarvitaan organisaatiossa samaan
11396: maan tulleella lailla yhteistoiminnasta valtion        aikaan sekä ylhäältä alas että alhaalta ylöspäin.
11397: 156
11398: 
11399: Tulosten mittausta olisi kehitettävä eri orgaisaa-    tamisen kehittäminen tulosjohtamisen tai henki-
11400: tiotasoille sopivaksi. Nykyisellään se sopii lähin-   löstövoimavarojen ohjaamisen avulla voivat par-
11401: nä organisaation ylätasolle. Sitä tulisi kehittää     haimmillaan olla tukemassa nais- ja miestyönte-
11402: myös henkilöstön ja työyhteisön hyvinvoinnin ja       kijöiden aseman tasapuolista kehittymistä. Tämä
11403: työkyvyn näkökulmasta.                                edellyttää mm. tulosmittareiden monipuolista-
11404:    Tuotannon ja palveluiden tehokkuuden ja            mista. Töiden vaativuuden arvioinnin tulisi joh-
11405: korkean laadun sekä hyvän työn ja työympäris-         taa uudenlaiseen palkkausjärjestelmään ja myös
11406: tön välisen yhteyden oivaltaminen työyhteisöissä      tulospalkkauksen käyttöönottoon. Myös Työter-
11407: on erityisen tärkeää. Tästä aiheutuvien toimien       veyslaitos kannattaa työn vaativuuden arvioinnin
11408: toteuttaminen on ratkaisevasti sidoksissa työyh-      monipuolistamista.
11409: teisöjen omaan uudistus- ja kehittymishalukkuu-          Opetusministeriö toteaa lausunnossaan, ettei
11410: teen. Julkinen valta ja viranomaiset voivat lähin-    sukupuolten palkkauksellinen tasa-arvo kehity,
11411: nä tehdä aloitteita ja käynnistää, ohjata ja tukea    jos maamme ammattirakenteessa eivät korostu
11412: työyhteisöjen työolojen kehittämistä. Työyhtei-       ammatit, joissa eri sukupuolten ominaisuudet
11413: sön oma vastuu on kuitenkin tärkein työolojen         ovat yhtä hyödyllisiä ja joista voidaan maksaa
11414: kehittämisessä.                                       samaa palkkaa miehille ja naisille.
11415: 
11416:     Sukupuolten välinen tasa-arvo. Naisten ja             Kilpailu ja syrjintä työpaikoilla. Merkittä-
11417: miesten palkkakehitys on ollut maassamme nai-         vin kilpailuhenkeä ja ihmisten välisiä ristiriitoja
11418: sille epäedullinen. Naisten koulutustason nopea       työpaikoilla luova tekijä on työn tuloksellisuu-
11419: nousukaan ei ole tasannut palkkaeroja, vaan ne        teen perustuvan arvioinnin ja valvonnan lisäämi-
11420: ovat päinvastoin kasvaneet. Kun naisten keski-        nen. Työpaikoilla ei ilmeisesti ole riittävästi kiin-
11421: ansioiden osuus miesten keskiansioista v. 1984        nitetty huomiota työpaikan sosiaalisen organi-
11422: oli 78 %, oli se kertomusvuonna alentunut             saation kehittämiseen vaan on liiaksi painotettu
11423: 75 o/o:iin. Osuuksia laskettaessa osa-aikatyönteki-   teknisiä ja taloudellisia tavoitteita. Alkutuotan-
11424: jät ja ylityöstä saadut korvaukset on rajattu ulko-   nossa ristiriitoja koetaan selvästi vähemmän kuin
11425: puolelle. Naisten keskiansioiden alhaisuus nä-        muissa elinkeinoissa. Toimihenkilöt kokevat kil-
11426: kyy kaikilla koulutustasoilla. Eniten palkkaerot      pailuhenkeä ja ristiriitoja selvästi työntekijöitä
11427: ovat kasvaneet keskiasteen koulutuksen saanei-        useammin. Erityisen paljon ristiriitoja kokevat
11428: den naisten ja miesten palkkauksessa. Keskiar-        ylemmät toimihenkilöt.
11429: vopalkkojen ero ei kuitenkaan kerro koko to-              Yksityisen ja julkisen sektorin väliset vertailut
11430: tuutta, koska erot osaltaan johtuvat toimimisesta     osoittavat kilpailuhengen ja muut sosiaaliset ris-
11431: eri vaativuustason tehtävissä. Kun ansioita verra-    tiriidat hieman yleisimmiksi julkisella kuin yksi-
11432: taan tehtävien vaativuuteen, erot pienenevät          tyisellä sektorilla. Ongelmat ovat myös kasva-
11433: huomattavasti. Valtionhallinnossa sukupuolesta        neet julkisella sektorilla enemmän. Näiden ero-
11434: johtuvia eroja ei samoissa tehtävissä ole.            jen on oletettu johtuvan paljolti erilaisista toimin-
11435:     Työn itsenäisyys ja vaikutusmahdollisuudet        takulttuureista. Julkiset työpaikat edustavat edel-
11436: ovat lisääntyneet sekä naisten että miesten töissä.   leen vahvaa hallintokulttuuria, joka ei välttämättä
11437: Ero eri ammattiryhmien välillä ei kuitenkaan ole      sovi enää yhteen valtion kehittyvien hyvinvointi-
11438: yhtä suuri kuin työkoulutukseen osallistumises-       tehtävien kanssa.
11439: sa, vaan työt ovat muuttuneet itsenäisemmiksi
11440: myös työntekijöiden ryhmissä. Selvästi muista            Työpaikan ihmissuhteet. Edellä esitetyt sei-
11441: erottuvat edelleen ylemmät toimihenkilömiehet,        kat liittyvät myös suomalaiseen johtamistyyliin.
11442: joiden vaikutusmahdollisuudet ovat runsaat.           Muodollisen aseman korostaminen ja vähäinen
11443: Yleensä muutos on ollut vähäisintä työtahtiin ja      keskustelu työhön liittyvistä päätöksistä eivät
11444: laitehankintoihin vaikuttamisessa.                    edistä avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä työ-
11445:     Työssä koettu ruumiillinen rasittavuus on py-     paikoilla. Myönteinen ilmapiiri kuitenkin selvästi
11446: synyt ennallaan, eikä naisten ja miesten välillä      vähentäisi ristiriitatilanteiden esiintymistä ja pa-
11447: ole eroa. Tosin alemmilla toimihenkilönaisilla        rantaisi työpaikan toimivuutta.
11448: työn ruumiillinen rasittavuus on lisääntynyt.            Lama-aika ja siihen liittyvä epävarmuus ja
11449: Työn henkinen rasittavuus on kasvanut enem-           voimakkaat muutokset ovat näkyneet sekä yksi-
11450: män naisten työssä, eniten alempien toimihenki-       tyisessä että julkisessa organisaatiossa suurempa-
11451: löiden kohdalla.                                      na kriittisyytenä ja odotuksina johtamista ja tie-
11452:     Työorganisaatioiden uudistushankkeet ja joh-      donkulkua kohtaan. Tämä on varsin luonnollis-
11453:                                                                                                             157
11454: 
11455: ta. Samalla epävarmuustilanne on lisännyt henki-             Työpaikan hyville ihmissuhteille on leimallista
11456: sen väkivallan esiintymistä työpaikoilla.                 tietty yhteisyyden kokeminen. Yhteisyydentun-
11457:      Työterveyslaitoksella käynnissä olevassa Ter-        netta ei luonnollisesti voi syntyä, ellei työtove-
11458: ve ja tuottava työyhteisö -toimintaohjelmassa             reilla ole mitään yhteistä. Kuitenkin työpaikan
11459: (1992-96) on panostettu yleensä suomalaisten              yhteiset tavoitteet tarjoavat mahdollisuuden yh-
11460: työyhteisöjen uudistamiseen, muutoksen parem-             teisyyden kokemiselle. Edellytyksenä on, että
11461: paan hallintaan ja johtamisen kehittämiseen. Pe-          tavoitteet ovat riittävän selkeät, kaikkien hyväk-
11462: rustana tässä toiminnassa ovat terveen työyhtei-          symät ja että yhteistyön tarkoituksesta vallitsee
11463: sön strategiat, joiden toteuttamisessa johdon ja          yhdenmukainen käsitys työpaikalla. Yhteinen
11464: esimiesten rooli on ratkaiseva. Erityisesti valtion-      näkemys syntyy vain, jos jokaisella työpaikan
11465: hallinnossa esimiehiin kohdistuu uusia, suuria            jäsenellä on mahdollisuus ja halu osallistua tavoi-
11466: vaatimuksia, koska siellä muutoksiin ollaan tot-          tekeskusteluun.
11467: tumattomampia ja muutospaineet ovat yhtäkkiä                 Terveen työyhteisön merkittävin ominaisuus
11468: voimakkaat ja sisäisesti ristiriitaiset. Nämä ter-        on hyvä luottamus työntekijöiden ja esimiesten
11469: veen työyhteisön strategiat, joilla pyritään henki-       välillä sekä myös työntekijöiden kesken. Valitet-
11470: löstön terveyden edistämiseen, osaamisen uudis-           tavasti tämä luottamus on irtisanomisten, työttö-
11471:  tamiseen ja yhteisön työn tuottavuuden ja laadun         myyden, fuusioiden ja saneerausten vuoksi mer-
11472:  parantamiseen ovat:                                      kittävästi heikentynyt. Siksi voimakasta sitoutu-
11473:      - ihmisten arvostaminen                              mista työhön on vaikea odottaa. Kuitenkin vain
11474:      - vaikutusmahdollisuudet ja osallistumisen           luottamus tekee mahdolliseksi myös kielteisten
11475:  tukeminen                                                tunteiden ja tuntemusten ilmaisemisen ja käsitte-
11476:      - muutosprosessien hallittu toteutus                 lemisen. Työpaikalla syntyneistä erimielisyyksis-
11477:      - elinikäinen oppiminen ja kasvu                     tä keskustellaan, ristiriitoja ei tukahduteta vai-
11478:      - työympäristön ja -kuormituksen optimointi          kenemalla ja vaikeistakin ongelmista voidaan
11479:      - henkilöstön terveydestä huolehtiminen,             ainakin puhua. Toisaalta jatkuva avoin ja luon-
11480:  työterveyshuolto                                         nollinen keskusteluyhteys työyhteisön jäsenten
11481:      - erilaisuus voimavarana (sukupuolten väli-          välillä estää sinällään pahojen ongelmien synty-
11482:  nen, eri-ikäiset)                                        misen ja siten ylläpitää työpaikan tervettä ilma-
11483:      - työn ja muun elämän tasapaino.                     piiriä. Työyhteisön tulisi antaa tukea työntekijäl-
11484:      Työpaikalla koettu arvostus on todettu ratkai-       le. Esimiehen tehtävä on ylläpitää ja kehittää
11485:  sevaksi tekijäksi ihmisen terveyden ja motivaati-        yhteishenkeä- ja toimintaa.
11486:  on kannalta. Julkisessa organisaatiossa juuri                Ristiriitoja työpaikalla ei saisi koteloida, sillä
11487:  muutosprosessin hallittu toteutus, jossa inhimilli-      häviäjät pyrkivät useimmiten kostaman oletta-
11488:  set arvot otetaan huomioon, on Työterveyslai-            mansa tai todellisen vääryyden. Työpaikan ih-
11489:  toksen kehittämis- ja konsultointikokemusten             missuhteiden ei tule olla toisaalta myöskään liian
11490:  perusteella avainasemassa.                               läheisiä, tärkeintä on, että ne ovat asialliset ja
11491:      Avoin ja luottamukseen pohjautuva organi-            myönteiset. Työpaikan ihmissuhteista esimies-
11492:  saatiokulttuuri on luonteva kehityssuunta, johon         alaissuhde on merkityksellisin sekä stressin hal-
11493:  tulisi määrätietoisesti pyrkiä julkisella työpaikal-     linnan, työtyytyväisyyden että työn tuloksellisuu-
11494:   la. Esimieheltä tai työtovereilla saatu tuki on         den kannalta. Esimies voi valitsemailaan johta-
11495:  tutkimusten mukaan yksi tärkeimmistä voimava-            mistyylillä toimia joko työyhteisöä hajottavana tai
11496:   roista työelämän häiriöitä vastaan. Toisaalta huo-      yhdistävänä tekijänä.
11497:   not, tulehtuneet tai puhumattamuuteen lukkiu-              Sekä ilmapiiriitään huono että hyvä työyhteisö
11498:   tuneet ihmissuhteet voivat olla jatkuvan pahan          tarvitsee säännöllistä huoltoa. Mikäli työyhteisö
11499:   olon ja ahdistuksen lähde kaikille työyhteisön          oppii itse käsittelemään ja ratkaisemaan ongel-
11500:   jäsenille.                                              mansa, työpaikan ilmapiiri kehittyy avoimeksi ja
11501:       Tilastokeskuksen v. 1984 tekemän työolotut-         välittömäksi. Usein kuitenkin kehittämistyön
11502:   kimuksen mukaan 46 o/o palkansaajista piti työ-         käynnistäminen vaatii ulkopuolisen, puolueetto-
11503:   olojaan henkisesti melko raskaina tai raskaina.         man asiantuntijan tai konsultin tukea ja ohjausta
11504:   Vuonna 1990 osuus oli kasvanut 50 o/o:iin. Henki-       sekä koulutusta. Tällöin on tärkeää, että kaikki
11505:   sesti rasittavimmaksi työ on koettu hallinnon ja        työyhteisön jäsenet osallistuvat kehittämistyö-
11506:   opetuksen sekä terveydenhuollon alalla. Niissä          hön ja yhdessä oppimiseen. Aloitteen tulisi läh-
11507:   kaikissa yli 70 o/o työntekijöistä katsoi työn psyyk-   teä työyksiköstä itsestään ja mielellään yksimieli-
11508:   kisesti kuormittavaksi.                                 sen tahdon ilmauksena. Joskus kuitenkin työpai-
11509: 158
11510: 
11511: kan ihmissuhteet ovat niin tulehtuneet ja lukkiu-       voidaan pyrkiä työyhteisöjen yleisellä kehittämi-
11512: tuneet, että yhteistyö ei ole mahdollista tai sitä ei   sellä vähentämällä tilanteita, jotka ovat omiaan
11513: edes haluta.                                            synnyttämään henkistä väkivaltaa. Pitkään jatku-
11514:    Aloite työyhteisön tulehtuneen ilmapiirin sel-       nut henkinen väkivalta tulisi nopeasti katkaista
11515: vittämiseksi voi lähteä myös työterveyshuollon          joko neuvottelemalla tai siirtämällä väkivallan
11516: taholta. Työterveyshuolto toimii usein liian irral-     aiheuttaja pois työyhteisöstä.
11517: lisena organisaationa, vaikka sen aktiivisuudella
11518: saatettaisiin päästä merkittäviin taloudellisiinkin        Suomalaisen työympäristön ominaispiir-
11519: tuloksiin mm. sairauspoissaolojen vähentämises-         teet. Työolokomitea (KM 1991:37) on hahmotta-
11520: sä. Henkiseen väkivaltaan johtaneet tilanteet työ-      nut ja pelkistänyt työelämän tilan ja kehittämis-
11521: paikalla ovat kärjistyneinä vaikeita ja niiden rat-     paineet ja -mahdollisuudet seuraavan nelikentän
11522: kaisu vaatii taitoa. Ongelman ennaltaehkäisyyn          muotoon:
11523: 
11524: 
11525: Vahvat puolet                                           Heikot puolet
11526: 
11527: -   Työvoiman korkea peruskoulutustaso                     Melko kapea kansainvälisesti kilpailukykyi-
11528: -   Työmarkkinoiden suhteellisen vähäinen                  nen vientisektori, minkä vuoksi suuri suhdanne-
11529:     lohkoutuneisuus                                        herkkyys läpi koko työelämän
11530: -   Naistyövoima ei enää marginaalisessa                   Työvoiman (erityisesti miesten) suhteellisen
11531:     asemassa työmarkkinoilla                               varhaisessa iässä loppuun kuluva työkyky
11532: -   Vahva työetiikka                                    - Sukupuolijaon sitkeys työtehtävien osalta
11533: -   Suhteellisen kehittyneet osallistumisjärjestelmät   - Suuri konfliktiherkkyys (lakkojen suuri määrä)
11534: -   Vakiintunut ja hyvin toimiva työmarkkinajärjes-      - Sosiaalisesti huonosti toimivien työyhteisöjen
11535:     telmä                                                  suuri määrä
11536:     Kehittynyt työsuojelu- ja työterveyshuoltojärjes-
11537:     telmä
11538: 
11539: Mahdollisuudet                                          Uhat
11540: 
11541:     Suomalaisten ennakkoluulottomuus uusien             -   Työvoiman ikääntyminen
11542:     teknologioiden käyttöönotossa                       -   Työvoiman tarjonnan väheneminen
11543:     Koulutetun ja erityisesti naistyövoiman             -   Vahvan työetiikan murtuminen
11544:     kykyjen monipuolisemmat                                 Pysyvästi suureksi jäävä työttömyys (erityi-
11545:     käyttömahdollisuudet                                    sesti pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys)
11546:     Laajalle yhteisymmärrykselle rakentuva                  Suomen liukuminen periferia-asemaan
11547:     perinne työelämän uudistamiseksi                        Euroopan yhdentyessä
11548:     Euroopan yhdentymisen positiiviset                      Sosiaaliturvan mahdollinen heikentyminen ilman
11549:     taloudelliset ja kulttuuriset vaikutukset               EY:n sosiaalista ulottuvuutta
11550:     Suomessa                                                Ekologisten ja työoloriskien kasvu uusien
11551:     Omaehtoisten Suomen oloihin ja kulttuuriin              materiaalien käytön myötä
11552:     soveltuvien sosiaalisten innovaatioiden             -   Työelämän polarisoituminen hyviin ja huonoihin
11553:     kehittämismahdollisuudet                                työympäristöihin ja työtehtäviin
11554: 
11555: 
11556: 
11557: 
11558:    Työolokomitea ehdottaa käynnistettäväksi             tövoimavarojen käytön laadullinen parantami-
11559: työelämän laadun kehittämisohjelman. Ohjel-             nen, työyhteisöjen sosiaalisen yhteistoiminnan
11560: man kohdealueita olisivat mm. huonojen työ-             edistäminen ja sukupuolten välisen tasa-arvon
11561: tehtävien poistaminen, uusien teknologioiden            parantaminen sekä työsuojelun yritys- ja kan-
11562: käyttöönottoon ym. muutoksiin liittyvä työn             santaloudellisten vaikutuslaskelmien kehittämi-
11563: organisoinnin kehittäminen, yritysten henkilös-         nen.
11564:                                                                                                         159
11565: 
11566:     Valtionhallinnon tavoitteet työelämän               tamista koskevan periaatepäätöksen kahdeksan
11567: kehittämisekst Nopea taloudellinen kasvu hi-            peruspilaria:
11568: dastui 1990-luvun alussa jyrkästi ja kääntyi lopul-        - Palvelussuhdetta oli kehitettävä pitkälti
11569: ta laskuun, joka syveni lamaksi. Tämä merkitsi          vastaamaan yleistä työlainsäädäntöä. Myös neu-
11570: työttömyyden ennätysmäistä kasvua Suomen                vottelujärjestelmää oli kehitettävä yleisten työ-
11571: historiassa sitten 1930-luvun. Kertomusvuonna           markkinoiden suuntaan.
11572: alkaneesta noususuhdanteesta huolimatta työt-              - Palkkauksessa oli otettava huomioon tehtä-
11573: tömyys on edelleen korkealla tasolla. Yritysten         vien vaativuus, ammattitaito ja työsaavutukset
11574: investointihaluttomuus rajoittaa osaltaan työolo-          - Henkilöstöä oli kehitettävä monitaitoiseksi
11575: jen kehitystä.                                          ja valmennettava kansainvälistymiseen.
11576:     Työsuojeluhallinnon säännösten ja määräys-             -Johtoa ja johtamispätevyyttä oli kehitettävä.
11577: ten noudattamisen valvontaan perustuvan toi-               - Työyhteisöistä oli kehitettävä toimivia ja
11578: mintatavan rinnalle kehitetään uusia toimintata-        tuloksellisia.
11579: poja. Tämä on välttämätöntä elinkeinorakenteen             -Henkilöstön hankinta ja valinta oli uudistet-
11580: muuttuessa ja palvelusektorin työvoimaosuuden           tava.
11581: kasvaessa sekä tuotantotoiminnan monimutkais-              - Sukupuolten tasa-arvoa oli edistettävä ura-
11582: tuessa ja muuttuessa ns. verkostotaloudeksi ja          kehityksessä, koulutuksessa ja palkkauksessa.
11583: joustavaksi tuotannoksi. Ennakoivalla toiminnal-           - Toimivaltaa ja vastuuta oli siirrettävä viras-
11584: la pystytään tehokkaasti ja taloudellisesti vaikut-     toille ja laitoksille.
11585: tamaan tapaturmantorjuntaan ja työympäristön               Valtioneuvosto edellytti valtiovarainministe-
11586: kehittämiseen.                                          riön asettavan seuraavat neljä hanketta, jotka
11587:     Työterveyshuollon sisällössä kiinnitetään           ministeriö asettikin:
11588: huomiota siihen, että tunnistetaan työkykyä yllä-          - Palvelussuhdehanke v. 1991-94
11589: pitävien toimien tarve yksilötasolla sekä suunni-          -Johdon kehittämishanke v. 1992-93
11590: tellaan ja toteutetaan tästä johtuvat käytännön            - Henkilöstön kehittämishanke v. 1992-94
11591: toimet. Työterveyshuollon sisällön kehittämisen            - Toimiva työyhteisö -hanke v. 1992-94
11592: yhdistäminen työhallinnon tehtäviin voisi työmi-           Toimiva työyhteisö -hanketta valvoi valtiova-
11593:  nisteriön selvityksen mukaan olla perusteltua ja       rainministeriön asettama johtoryhmä. Kehittä-
11594:  luontevaa. Työterveyshuollon osuutta tulisi poh-       mishankkeeseen osallistui 27 työyhteisöä, kuten
11595:  tia siinä mielessä, että riittääkö sen tehtäväksi      ministeriöitä, keskusvirastoja, piiritoimistoja, op-
11596:  vain ongelmien hoitotoimet vai tulisiko sen vas-       pilaitoksia jne. Työyhteisöt olivat siten erilaisia,
11597:  tata myös ennaltaehkäisevistä toimista.                erikokoisia ja sijaitsivat eri osissa maata.
11598:     Työterveyslaitos pyrkii siltä saadun selvityk-          Kehittämishankkeen yleistavoitteena oli työ-
11599:  sen mukaan työkykyä edistäviin tavoitteisiin ja        yhteisöjen tuloksellisuuden ja laadun kehittämi-
11600:  ikääntyvän työntekijän työelämään osallistumi-         nen. Niissä oli kehitettävä osaamista, johtamista,
11601:  sen tukemiseen mm. kolmen toimintaohjelman,            yhteistoimintaa, työmotivaatiota, työkykyä, jous-
11602:  työterveyshuollon kehittämisohjelman, tuki- ja         tavuutta, tasa-arvoa, työoloja sekä itsenäistä on-
11603:  liikuntaelinsairauksien ehkäisyohjelman sekä           gelmanratkaisukykyä. Työn onnistumiseksi oli
11604:  ikääntyvän työntekijän työkyvyn, työterveyden          tärkeää käyttää hyväksi sekä henkilöstön asian-
11605:  ja hyvinvoinnin kehittämiseen tähtäävän Ikään-         tuntemusta ja vaikuttamista että saada johto ai-
11606:  tyvä arvoonsa -ohjelman avulla. Tuottavuus, joh-       dosti sitoutumaan projektiin. Myös tiedottami-
11607:  taminen, psyykkinen hyvinvointi ja työyhteisön         sesta tuli huolehtia projektin työn edetessä. Työ-
11608:  toimivuus nähdään toisiinsa nivoutuneina myös          yhteisön kehittämisen toteuttamisvastuu oli ensi-
11609:  Työterveyslaitoksella käynnistyneessä Terve ja         sijaisesti työyhteisöllä itsellään.
11610:  tuottava työyhteisö -ohjelmassa. Näiden ohjel-            Toimiva työyhteisö -hankkeet saatiin päätök-
11611:  mien avulla toteutetaan laaja-alaisia tutkimus-,       seen kertomusvuoden lopulla. Niiden taustalla
11612:  koulutus- ja tiedotushankkeita työelämän eri           vaikuttaneista tekijöistä valtiovarainministeriö
11613:  sektoreilla, useilla toimialoilla ja useantyyppisis-   piti keskeisinä seuraavia:
11614:  sä yrityksissä.                                           - resurssien vähentyminen
11615:                                                            - tulosohjaukseen siirtyminen
11616:    Henkilöstöpoliittiset hankkeet. Kehittä-                - asiakaskeskeisyys
11617: mistyötä ohjaaviksi tavoitteiksi valtiovarainmi-           - automaation hyödyntäminen
11618: nisteriö asetti valtioneuvoston 7.3.1991 antaman           - markkinaohjautuvuus ja markkinarahoi-
11619: valtion henkilöstöpolitiikan ja -hallinnon uudis-       tuksen tarve sekä
11620: 160
11621: 
11622:    - laatuajattelu.                                    ajoissa ja tehokkaasti pureutumaan niiden taus-
11623:    Kehittämishankkeiden taustalla eivät valtiova-      tatekijöihin. Valtionhallinnossa työelämän ke-
11624: rainministeriön mukaan olleet pelkästään ihmis-        hittämistä on viime vuosina toteutettu erityisesti
11625: suhdeongelmat. Projekteissa ongelmien ratkai-          valtiovarainministeriön johdolla ja myös työmi-
11626: sua on haettu vaikuttamalla työn sisältöön ja työn     nisteriön ja sosiaali- ja terveysministeriön toi-
11627: tekemistapaan. Työn uudelleenjärjestelyjen tu-         mesta.
11628: loksena on ollut mm. kokonaisuuden hahmottu-               Valtionhallinnon organisaatiouudistuksilla
11629: minen, keskinäisen yhteistyön ja työmotivaation        ja yhtiöittämisillä on ollut osin yllättäviä vaiku-
11630: paraneminen. Hankkeen kolmen vuoden kestoa             tuksia työelämän muutoksiin. Tutkimuksen mu-
11631: ministeriö pitää hieman liian pitkänä. Henkilös-       kaan liikelaitostaminen ja tulosohjaukseen siir-
11632: tölie on paljon mielekkäämpää tehdä lyhyitä ja         tyminen ovat heikentäneet oman työn arvostus-
11633: tehokkaita projekteja, joissa tuloksia tai osatulok-   ta. Työntekijän oman työn arvostus on valtion-
11634: sia saadaan pian, kuin odottaa jotakin mahdollis-      hallinnossa toiminut perinteisesti jonkinlaisena
11635: ta hyvää joskus vuoden tai kahden kuluttua.            palkan korvikkeena tai sen jatkeena. Tärkeänä
11636: Projekteissa on pyritty mataliin organisaatioihin      ja merkittävänä pitämäänsä työtä virkamies on
11637: ja monitaitoisesti työskenteleviin ihmisiin. Samal-    tehnyt tietoisena siitä, että palkka ei aina ole
11638: la on kuitenkin haluttu ryhmätyötä kiinteämpää         ollutkaan kilpailukykyinen muualla maksetta-
11639: työskentelytapaa, jolloin on päädytty tulosvastui-     viin verrattuna. Oman työn arvostuksen alen-
11640: sesti ja pysyväisluonteisesti keskenään työsken-       tuessa on vaarana, että työyhteisön suoritustaso
11641: televiin tiimeihin. Tiimit ovat syntyneet luontai-     laskee, ellei palkkaa tai muita työn arvostusta
11642: sesti, eikä ylhäältä ohjatusti.                        lisääviä etuja lisätä. Nyt on perusteltua, että val-
11643:    Epäonnistumisia ei toimiva työyhteisö -hank-        tion työyhteisöissä tempoileuan uudistuspolitii-
11644: keen projekteissa ministeriön mukaan juurikaan         kan ja toiminnan alasajojen vastapainoksi kye-
11645: esiintynyt. Henkilöstöstä kaikkia ei saada mu-         tään parantamaan työelämän laatua. Valtion
11646: kaan tai jotkut syttyvät kovin myöhään. Ongel-         henkilöstöpolitiikan tulee olla sopusoinnu::,o;a ta-
11647: mallisinta on ollut silloin, kun organisaation joh-    loudellisuustavoitetta korostavan tulosjohtami-
11648: to ei ole ollut innostunut kehittämään työyhtei-       sen kanssa. Tulos- ja henkilöstöjohtamisen yh-
11649: söään.                                                 distämisen tärkeyttä tulee korostaa.
11650:    Valtiovarainministeriö katsoo, että tällä kehit-        Valtiontilintarkastajat pitävät välttämättö-
11651: tämishankkeella on tulevaisuudessakin paikkan-          mänä, että valtionhallinnossa mahdollisimman
11652: sa virastoissa ja laitoksissa niiden omia kehittä-     pian omaksutaan uudenlainen yhteistyöhakui-
11653: mishankkeita käynnistettäessä. Valtionhallinnon         nen organisaatiokulttuuri, joka perustuu työyh-
11654: suurena haasteena on edelleen joustavuuden ja          teisön jäsenten keskinäiseen luottamukseen, ar-
11655: monitaitoisuuden lisääminen, keveämmät orga-            vostukseen ja avoimuuteen. Terveen työyhteisön
11656: nisaatiot sekä henkilöstön työkyvyn ja työmoti-        tärkein ominaisuus on hyvä luottamus esimies-
11657: vaation ylläpitäminen.                                 ten ja työntekijöiden välillä kuin myös työnteki-
11658:                                                        jöiden kesken. Se tekee mahdolliseksi myös kiel-
11659:    Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtion-     teisten tunteiden ja tuntemusten ilmaisemisen ja
11660: hallinnon uudistustoimilla ja työelämän ongel-         käsittelemisen.
11661: milla on selkeä yhteys. Vaikka virastolla olisi             Työelämän muutoksissa sukupuolten välinen
11662: kuinka kyvykäs, hyvin tiedottava ja modernisti         tasa-arvo ei ole edistynyt toivottuun suuntaan.
11663: toimiva johto, työilmapiiri henkilöstön keskuu-        Naisten keskiansioiden osuus miesten ansioista
11664: dessa voi olla ahdistava, jos henkilöstö tuntee        on edelleen alentunut. Kertomusvuonna naisten
11665: asemansa epävarmaksi ja uhatuksi.                      palkat olivat 75 % miesten ansioista. Naisten
11666:    Maamme koko työelämässä ja myös valtion-             koulutustason entistä nopeammalla nousutta-
11667: hallinnon työpaikoilla ovat viime aikoina koros-        kaan ei ole ollut palkkaeroja tasaavaa vaikutus-
11668: tuneet osin uudentyyppiset ongelmat, kuten työn        ta. Naisten keskiansioiden alhaisuus näkyy kai-
11669: arvostuksen aleneminen, työn psyykkisen kuor-           killa koulutustasoilla. Eniten palkkaerot ovat
11670: mituksen lisääntyminen, työpaikan ihmissuhtei-         kasvaneet keskiasteen koulutuksen saaneilta
11671: den kiristyminen, kilpailu ja syrjintä, johtami-        naisilla ja miehillä. Valtionhallinnossa samoissa
11672: seen liittyvät ongelmat ja työntekijöiden vaiku-       tehtävissä toimivilla ei ole sukupuolesta johtuvia
11673: tusmahdollisuuksien rajoittuneisuus sekä riittä-       palkkaeroja. Palkkaerojen keskeinen selittäjä on
11674: mätön sukupuolten välinen tasa-arvo. Nämä               kuitenkin sukupuolen mukaan eriytynyt työn-
11675: ongelmat ovat vaikeasti hallittavia, ellei kyetä       jako.
11676:                                                                                                            161
11677: 
11678:    Valtiontilintarkastajat toteavat, että kansain-          Henkilöstön kehittämisessä henkilöstökoulu-
11679: välinen kilpailu ja Suomen EU-jäsenyys lisäävät          tus on yksi keino. Muita ovat työhönopetus,
11680: osaltaan paineita maamme työelämän kehittä-              työssä oppiminen, henkilökierto sekä omaehtoi-
11681: miselle. Myös terveydenhuollon ja työsuojelun            nen itsensä kehittäminen ja sen tukeminen.
11682: sisällön, aseman, vaikutusmahdollisuuksien ja            Opiskelua varten voidaan myöntää opintovapaa-
11683: hallinnon kehittämistä on syytä korostaa. Hal-           ta tai virkavapautta, jolloin opiskeluajalta voi-
11684: linnon rakenteiden yksinkertaistaminen, normi-           daan maksaa tietyin edellytyksin palkkaa. Lisäksi
11685: hierarkian vähittäinen purkaminen sekä tietolii-         virasto voi harkintansa mukaan tukea henkilös-
11686: kenteen ja tietohallinnon tarjoamat mahdolli-            tön omaehtoista opiskelua. Esimerkiksi ympäris-
11687: suudet tulee käyttää hyväksi valtionhallinnon            töministeriössä henkilöstöä on motivoitu ja akti-
11688: työolojen kehittämisessä.                                voitu myös omaehtoiseen itsensä kehittämiseen,
11689:                                                          jota tuetaan ajallisesti ja rahallisesti.
11690:                                                             Henkilökierrolla tarkoitetaan pysyvää tai mää-
11691:           Valtion koulutuspalvelut                       räaikaista siirtymistä tehtävästä toiseen tai siirty-
11692:                                                          mistä toisen organisaation palvelukseen. Henki-
11693:     Henkilöstökoulutus valtionhallinnossa.               lökierrosta saadut kokemukset valtionhallinnos-
11694: Valtion henkilöstökoulutus on pääasiassa amma-           sa ovat olleet myönteisiä, vaikkakin henkilökier-
11695: tillista lisä- ja täydennyskoulutusta, sillä ammatil-    toa on toteutettu melko vähän. Kauppa- ja teolli-
11696: linen perus- ja jatkokoulutus hankitaan yleisessä        suusministeriöön perustettiin kertomusvuonna
11697: koulutusjärjestelmässä. Toimialoilla, joilla ope-        henkilöstörakenteen kehittämiseksi sisäiset työ-
11698: tusviranomaiset eivät järjestä ammatillista perus-       markkinat eli ns. resurssipankki. Resurssipankin
11699: koulutusta, ylläpidetään budjettivaroin oppilai-         lähtökohtana oli monipuolisen kokemuksen
11700: toksia. Kertomusvuonna tehdyn selvityksen mu-            hankkiminen ministeriön sisällä, minkä katsottiin
11701: kaan tällainen anunatillinen perus- ja jatkokoulu-       hyödyttävän sekä ministeriötä itseään että kier-
11702: tus on vähentynyt ja koulutus on useissa tapauk-         toon lähteviä henkilöitä. Kertomusvuoden aika-
11703: sissa siirtynyt keskiasteen oppilaitoksiin. Puolus-      na resurssipankin kautta uusiin tehtäviin siirtyi 5
11704: tusvoimien ja rajavartiolaitoksen opistoupseeri-         henkeä ja 4 henkeä pääsi mukaan yhteisprojek-
11705: koulutus sekä poliisitoimen ja vankeinhoidon             teihin tai heidän tehtäväkuvaansa laajennettiin.
11706: ammatillinen koulutus vastaavat yleisen koulu-              Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla
11707: tusjärjestelmän opistotasoista koulutusta.               Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämis-
11708:      Kertomusvuoden alussa valtion budjettitalou-        keskuksen (Stakes) henkilökierto on ollut sisäl-
11709: den piiriin kuuluvan henkilöstön määrä oli n.            löllisesti monipuolista ja sitä on toteutettu pitkälti
11710:  140 000. Vuonna 1989 henkilöstöä oli vielä              yksilöohjautuneesti sekä talon sisäisenä kiertona
11711:  213 000. Noin 35 o/o:lla valtion henkilöstöstä ei       että talosta ulospäin suuntautuvana. Henkilöstö
11712:  ole yleissivistävän koulutuksen lisäksi ammatil-        on voinut itse ilmoittaa kiinnostuksensa johon-
11713:  lista tutkintoa. Ammatillista tutkintoa vailla ole-     kin tiettyyn tehtävään. Myös Stakesin johto on
11714:  vien osuus on valtiolla suurempi kuin koko              rohkaissut henkilökuntaa henkilökiertoon ja tu-
11715:  työvoimassa keskimäärin. Valtion henkilöstössä          kenut sitä taloudellisesti.
11716:  on kuitenkin akateemisen tutkinnon suorittanei-            Valtiovarainministeriö asetti vuosiksi 1992-
11717:  ta kaksi kertaa niin paljon kuin koko työvoimas-        94 henkilöstön kehittämishankkeen edistämään
11718:  sa.                                                     valtion henkilöstökoulusta ja muuta henkilöstön
11719:      Tulosajattelun mukaisesti virasto itse määritte-    kehittämistä. Hankkeessa keskityttiin neljään
11720:  lee henkilöstönsä koulutustarpeen ja maksaa             osa-alueeseen: henkilöstön kehittämisen strate-
11721:  kustannukset omasta budjetistaan toimintame-            giseen suunnitteluun, virastojen ja laitosten jär-
11722:  novarojensa rajoissa. Tulosajattelun on pelätty         jestämään ammatilliseen koulutukseen, työ-
11723:  vaikuttavan henkilöstökoulutukseen niin, että           markkinakelpoisuuteen sekä ay-koulutuksen ja
11724:  pitkäjänteinen ammattipätevyyden ylläpito ja            henkilöstökoulutuksen koordinointiin. Hank-
11725:  kehittäminen vaaranluvat välittömiä hyötyjä pai-        keen yhteydessä on tehty selvityksiä, kehitetty
11726:  notettaessa. Ohjaamalla toimintaa hallinnonala-         toimintamalleja, tuotettu oppaita ja muita julkai-
11727:  ja virastokohtaisten strategioiden avulla ja asetta-    suja sekä järjestetty koulutusta ja tiedotusta viras-
11728:  malla henkilöstön kehittämiseen ja ammattitai-          toille ja laitoksille.
11729:  toon liittyviä tulostavoitteita jää tällainen haitta-      Henkilöstön kehittämishankkeen johtoryhmä
11730:  vaikutus valtiovarainministeriön mukaan synty-          esittää loppuraportissaan (VM 1994/34) koko
11731:   mättä.                                                 valtioyhtymää koskeviksi strategioiksi koulutus-
11732: 
11733:  21   350889R
11734: 162
11735: 
11736: tason nostamista, kehitys- ja urasuunnittelusta        löstöpoliittiseen ohjelmaan. Tulos- tai kehitys-
11737: huolehtimista sekä ED-jäsenyyden ja lähialueyh-        keskustelut suuntaavat ministeriöiden vuosittais-
11738: teistyön edellyttämien valmiuksien priorisoimis-       ta henkilöstön kehittämis- ja koulutusohjelmaa.
11739: ta organisaation tehtäväalueen mukaan. Lisäksi         Koulutuksen suunnittelijat toimivat yhteistyössä
11740: henkilöstön ydinosaamisen kehittämiseksi ja val-       osastojen kanssa, jolloin osastojen kehittämistar-
11741: tionhallinnon toiminta- ja palvelukyvyn turvaa-        peiden pohjalta tehdään lopulliset kehittämis-
11742: miseksi esitetään seuraavia toimia:                    suunnitelmat.
11743:    - Kehittämisstrategia otetaan johtamisen väli-          Kertomusvuonna on käytetty hyväksi koulu-
11744: neeksi.                                                tuksen järjestämisessä ministeriöiden yhteisiä
11745:    - Osaamistasan kohottamiseen kehitetään             koulutushankkeita eli verkostoitumista. Ministe-
11746: uusia keinoja ja omaehtoisuutta.                       riöiden koulutuspäälliköiden suunnittelemat ja
11747:    - Työnantajat ja järjestöt ryhtyvät järjestä-       tilaamat yhteishankkeet edistävät yhteistoimin-
11748: mään yhteistä koulutusta.                              taa eri ministeriöiden välillä ja alentavat kustan-
11749:    - Tulosjohtamisen, johdon kehittämisen ja           nuksia. Tällaisia yhteishankkeita ovat olleet mm.
11750: henkilöstön kehittämisen uudistamistaimien vai-        integraatiokoulutus, kansainvälisyyskoulutus,
11751: kuttavuutta valtion henkilöstön osaamistasoon ja       neuvottelutaidon kurssit, tietopalvelualan koulu-
11752: valmiuksiin tulee seurata.                             tus, sihteerikoulutus sekä Venäjä-koulutus.
11753:    Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen            Ministeriöiden koulutuksen painopistealueita
11754: mukaan valtionhallinnon käyttämien kehittämis-         olivat kertomusvuonna mm. integraatiovalmen-
11755: palvelujen määrästä ja sisällöstä ei ole käytettä-     nus, asiantuntijoiden koulutus, tietotekniikan
11756: vissä tilastotietoa koko valtionhallinnon tasolla.     hyväksikäyttöön liittyvä koulutus sekä kielikou-
11757: Henkilöstökoulutuksen volyymia seurataan               lutus. Lisäksi siirtyminen asteittain tulosjohtamis-
11758: koko valtionhallinnon tasolla säännöllisesti työ-      käytäntöön on lisännyt johdon valmiuksiin liitty-
11759: voimakustannusten yhteydessä. Vuonna 1993              vää koulutusta. Ministeriöissä meneillään olevat
11760: koulutusajan palkat olivat valtion budjettitalou-      erilaiset kehittämishankkeet ovat myös omalta
11761: den piiriin kuuluvissa virastoissa 303,3 Mmk ja        osaltaan lisänneet koulutustarvetta.
11762: muut koulutuskustannukset 109,9 Mmk. Nämä                  Ulkoasiainministeriöllä on monipuolinen pe-
11763: ovat yhteensä 1,7 o/o työvoimakustannuksista.          rus- ja täydennyskoulutusohjelma, jossa koulut-
11764: Työministeriössä on kehitetty henkilöstötietojär-      tajina toimivat sekä ministeriön omat virkamie-
11765: jestelmään perustuvaa koulutuksen tilastointia ja      het että ulkopuoliset asiantuntijat. Vuodesta 1993
11766: seurantaa. Järjestelmästä saadaan kokonaistieto-       lähtien on ministeriössä työskentelevillä, amma-
11767: jen lisäksi koulutuksen aihealueita ja kohderyh-       tillista peruskoulutsta vailla olevilla työntekijöillä
11768: miä koskevia tilastotietoja.                           ollut mahdollisuus aloittaa merkonomin tutkin-
11769:    Koulutushenkilöstön määrä vaihtelee viras-          non suorittaminen oppisopimuskoulutuksena.
11770: toittain, mutta tavallisesti virastossa on 1-2 pää-        Puolustusministeriö asetti v. 1991 työryhmän,
11771: toimista koulutushenkilöä. Koulutus- ja kehittä-       joka selvitti naisten asemaa puolustusvoimissa ja
11772: mishenkilöstö tuottaa omin voimavaroin koulu-          teki raportissaan koulutusta koskevat kehittämis-
11773: tus- ja kehittämispalveluja tai niitä hankitaan        ehdotuksensa. Raportista kävi ilmi, että 90 o/o
11774: ostopalveluina. Ostopalvelujen hankinnassa tu-         naisista piti etenemismahdollisuuksia huonoina
11775: lee noudattaa voimassa olevia valtion hankinta-        sekä 50-80 o/o oli halukas työtä koskeviin muu-
11776: tointa koskevia säännöksiä ja vuoden 1995 alusta       toksiin, kuten tehtävien vaativuuden, vastuun ja
11777: myös EU:n palvelujen hankintaa koskevia peri-          itsenäisyyden lisäämiseen. Noin 60 o/o naisista
11778: aatteita. Koulutus liittyy yhä enemmän erilaisiin      katsoi, että puolustusvoimissa olisi heille etene-
11779: toiminnan kehittämishankkeisiin, joten koulu-          mismahdollisuuksia, jos he saisivat osallistua
11780: tushenkilöstö on muuttumassa sisäisiksi kehittä-       annettavaan lisäkoulutukseen. Lisäksi osa työn-
11781: jiksi tai konsulteiksi. Sisäiset koulutuspalvelut on   tekijöistä oli tyytymättömiä perehdyttämiskoulu-
11782: useissa tapauksissa saatettu kilpailutilanteeseen      tukseen ja osa oli jäänyt täysin vaille tätä koulu-
11783: ulkopuolisten palvelujen kanssa.                       tusta. Täydennyskoulusta vaille oli jäänyt 43 o/o
11784:    Henkilöstön yksilökohtaiset kehittämistarpeet       kaikista vastaajista, eikä keskimäärin 60 o/o naisis-
11785: määritellään mm. esimiehen ja alaisen välisessä        ta ollut saanut lainkaan turvallisuuspolitiikan
11786: tuloskeskustelussa tai kehityskeskustelussa, jos-      opetusta.
11787: sa sovitaan, mitä kehittämismuotoa käytetään.              Puolustusvoimien siviilihenkilöstön koulutuk-
11788: Henkilöstön kehittämisen periaatteet ja toiminta-      sen tarkistamista selvittäneen työryhmän rapor-
11789: tavat voidaan sisällyttää myös ministeriön henki-      tin pohjalta suunniteltiin puolustusvoimien sivii-
11790:                                                                                                           163
11791: 
11792: lihenkilöstön koulutusjärjestelmä, jota on kehi-         velut olivat maksuttomia. Laki Valtion koulutus-
11793: tetty ja uudistettu v. 1992-94 ministeriön ja            keskuksesta (68/1971) rajasi palvelut vain valtion
11794: pääesikunnan yhteistyöllä. Uudistustyössä mää-           palveluksessa olevan henkilökunnan koulutta-
11795: riteltiin siviilihenkilöstön kehittämisen periaat-       miseen. Vuonna 1986 kehittämiskeskuksen hen-
11796: teet ja tavoitteet sekä annettiin siviilihenkilöstölle   kilökunnan määrä oli 54, ja valtioneuvoston aset-
11797: mahdollisuus osallistua muiden henkilöstöryh-            tama johtokunta johti ja ohjasi sen toimintaa.
11798: mien koulutukseen esim. Maanpuolustuskorkea-                Valtiovarainministeriön resurssihallintotyö-
11799: koulussa ja Maanpuolustusopistossa.                      ryhmän muistio v. 1986 edelsi kehittämiskeskuk-
11800:     Puolustusvoimien palkatun henkilöstön ko-            sen perustamista. valtiovarainministeriön järjes-
11801: konaismäärä oli kertomusvuonna 17 500, josta             telyosastolta, suunnittelusihteeristöstä ja palkka-
11802: siviilihenkilöitä oli 7 800. Uudistetussa koulutus-      osastolta sekä valtiokonttorista siirrettiin henkilö-
11803: järjestelmässä siviilihenkilöstön koulutus on pe-        kuntaa ja tehtäviä Valtionhallinnon kehittämis-
11804: rehdyttämiskoulutusta, säännönmukaista täy-              keskukseen, minkä vuoksi henkilöstömäärä pe-
11805: dennyskoulutusta sekä toimialajohtoista täyden-          rustamisvaiheessa kasvoi 20:llä. Valtionhallinnon
11806: nyskoulutusta, jossa on koulutuksen painopiste           kehittämiskeskuksesta annetussa laissa (110/87)
11807: ja joka käsittää neuvottelupäiviä sekä koulutusti-       määritellään kehittämiskeskuksen tehtäväksi
11808: laisuuksia ja kursseja. Lisäksi hankitaan tarpeen        hallinnon koulutus-, konsultointi- ja muiden ke-
11809: mukaan ulkopuolista täydennyskoulutusta. Mi-             hittämispalveluiden tuottaminen.
11810: nisteriön mukaan koulutusuudistustoimet ovat                 Valtionhallinnon kehittämiskeskuksen perus-
11811: tilastojen mukaan alkaneet vaikuttaa jo kerto-           tamisen yhteydessä painotettiin, ettei julkisen
11812: musvuonna.                                               hallinnon kehittämisessä tarvittavaa asiantunte-
11813:      Ympäristöministeriössä kehittämistarpeita on        musta voida pysyvästi järjestää kaikkiin virastoi-
11814: selvitetty mm. koko ministeriön henkilökuntaa            hin ja laitoksiin. Tämän vuoksi virastojen ja
11815: koskevan TUJO-kehittämisohjelman yhteydessä.             laitosten oman kehittämistuntemuksen täydentä-
11816: Koko hallinnonalalle yhteiset kehittämisen pai-          minen ulkopuolisia palveluja käyttämällä oli kei-
11817: nopisteet ja periaatteet on sovittu ympäristöhal-        no edistää ja tehostaa kehittämistoimien läpi-
11818: linnon uudistamisprojektin yhteydessä. Näitä             vientiä koko hallinnossa.
11819: periaatteita on sovellettu 1.3.1995 alkaen.                  Koulutus- ja konsultointipalvelut tulivat vähi-
11820:      Ulkoasiainministeriön mukaan henkilöstövä-          tellen maksullisiksi. Valtion maksuperustelain
11821:  hennysten johdosta työrytmi osastoilla on kiristy-      (980/73) nojalla annettu maksuasetus (1305/87;
11822:  nyt ja osallistuminen koulutukseen on vaikeutu-         muutettu 698/90) sääteli koulutus- ja konsultoin-
11823:  nut. Oikeusministeriöitä saadun selvityksen mu-         tipalveluista perittäviä maksuja. Maksuasetus
11824:  kaan henkilöstön kehittäminen on toiminut tyy-          mahdollisti maksun perimättä jättämisen koulu-
11825:  dyttävästi, mutta kehittämisen suunnitelmalli-          tuspalveluilta siihen saakka, kun maksuasetus
11826:  suudessa on kuitenkin ollut puutteita, sillä mm.        kokonaan kumottiin (1269/92). Vuonna 1987
11827:  tuloskeskusteluja ei ole käytetty systemaattisesti      konsultointipalvelut olivat maksuttomia, jos pal-
11828:  hyväksi koulutustarpeiden kartoituksessa. Ope-          velun tuottaminen oli alkanut ennen asetuksen
11829:  tusministeriön sekä kauppa- ja teollisuusministe-       voimaantuloa ja hanke suoritettiin loppuun
11830:  riön mukaan koulutus- ja kehittämistoiminnasta          30.6.1988 mennessä. Tämän jälkeen konsultti-
11831:  saatu palaute on ministeriöiden mukaan ollut            palvelut hinnoiteltiin omakustannusarvoisiksi tai
11832:  myönteistä. Maa- ja metsätalousministeriön mu-          markkinahintaisiksi. Vuoden 1993 alusta annet-
11833:  kaan sen alaiselleen hallinnolle järjestämä koulu-      tiin uusi maksuperustelaki (150/92). Ministeriön
11834:  tus ei ole saatujen palautteiden mukaan ollut           päätös Valtionhallinnon kehittämiskeskuksen
11835:  riittävää. Asiaan kiinnitetään ministeriön mukaan       suoritteiden maksullisuudesta säädettiin maksu-
11836:  tulevaisuudessa enemmän huomiota.                       asetuksessa (1710/92), jonka mukaan Valtionhal-
11837:                                                          linnon kehittämiskeskus hinnoineli suoritteensa
11838:    Hallinnon kehittämiskeskus. Hallinnon                 liiketaloudellisin perustein. Osin tai kokonaan
11839: kehittämiskeskusta (HAUS) edeltäneet organi-             budjettirahoituksella kertomusvuoden loppuun
11840: saatiot olivat Valtion koulutuskeskus v. 1971--87        asti toteutettua toimintaa on ollut pääosa kan-
11841: ja Valtionhallinnon kehittämiskeskus v. 1987-            sainvälisestä toiminnasta, tutkimus, julkaisutoi-
11842: 94. Vuoden 1995 alusta aloitti toimintansa liike-        minta, osallistuminen erilaisiin valtioneuvoston
11843: laitokseksi muuttunut Hallinnon kehittämiskes-           valmisteluihin ja asiantuntijaelimiin sekä tuote-
11844: kus. Valtion koulutuskeskuksessa toiminta rahoi-         kehittely.
11845: tettiin talousarvion määrärahoilla ja koulutuspal-           Valtionhallinnon kehittämiskeskuksen toi-
11846: 164
11847: 
11848: mintaa johti ja ohjasi valtioneuvoston asettama                   Valtionhallinnon kehittämiskeskus on tuotta-
11849: johtokunta ja toimintaa ohjattiin vuosittain ta-              nut arviolta 10% valtionhallinnon tarvitsemista
11850: lousarviossa. Valtionhallinnon kehittämiskeskus               kehittämis- ja koulutuspalveluista. Kehittämis-
11851: siirtyi v. 1992 toimintamenobudjetointiin ja vuo-             keskus on hinnoitellut konsultointipalvelut liike-
11852: den 1993 alusta nettobudjetointiin. Vuosina                   taloudellisin perustein, mutta koulutuspalvelu-
11853: 1992-94 toiminta oli jaettu maksulliseen palve-               jen kustannuksiin on valtion talousarvioissa
11854: lutoimintaan ja talousarviorahoitteiseen toimin-              myönnetty vuosittain määräraha. Maksullisen
11855: taan. Maksullisen palvelutoiminnan kannatta-                  palvelutoiminnan hintatukeen osoitettiin VKK:n
11856: vuustavoitteet määriteltiin v. 1992-94 vuosittai-             toiminnan nettobudjetointiaikana voimassa ole-
11857: sessa talousarviossa ja Valtionhallinnon kehittä-             van maksuperustelain 050/92) nojalla v. 1993
11858: miskeskuksen ja valtiovarainministeriön välises-              6 Mmk ja kertomusvuonna 4,8 Mmk.
11859: sä tulossopimuksessa. Kertomusvuonna maksul-                      Vuoden 1995 alusta Valtionhallinnon kehittä-
11860: lisen toiminnan tulojen oli tulostavoitesopimuk-              miskeskus muuttui Hallinnon kehittämiskeskuk-
11861: sen mukaan katettava 85 % toiminnan menoista.                 seksi ja siitä tuli valtion liikelaitos. Näin taataan
11862: Vuosina 1990-94 Valtionhallinnon kehittämis-                  eduskunnan ja valtioneuvoston mahdollisuus
11863: keskuksen tulojen ja kokonaismenojen (mukaan                  ohjata laitoksen toimintaa asettamalla sille vuo-
11864: lukien talousarviorahoitteinen toiminta) koko-                sittain palvelu- ja muut toimintatavoitteet Valtion
11865: naiskehitys on ollut seuraava:                                liikelaitoksista säädetään yleislailla (627 /87),
11866:                                                               joka tuli voimaan v. 1987. Yleislain soveltamises-
11867: Vuosi                                Tulot    Kokonaismenot   ta liiketoimintaa harjoittavaan valtion laitokseen
11868:                                              Mmk              päättää eduskunta laitoskohtaisesti erikseen lail-
11869: 1990 ........................... .    9,6         25,0        la. Lain (496/94) ja asetuksen (825/94) mukaan
11870: 1991 ····························    11,9         31,1        Hallinnon kehittämiskeskuksen tehtävänä on
11871: 1992 ····························    14,7         32,0        tuottaa julkisen hallinnon erityisasiantuntemuk-
11872: 1993 ····························    20,3         35,8        seen perustuvaa täydennyskoulutusta ja konsul-
11873: 1994 ........................... .   29,0         41,8        tointi- ja muita kehittämispalveluja sekä niihin
11874:                                                               liittyviä muita palveluja. Hallinnon kehittämis-
11875:    Valtionhallinnon kehittämiskeskuksen palve-                keskus tukee täten toiminnallaan julkisen hallin-
11876: lutoiminnan painopistealueita olivat kertomus-                non keskeisten uudistus- ja kehittämistavoittei-
11877: vuonna integraatiovalmennus sekä johtamisen,                  den toteuttamista kysynnän mukaan.
11878: henkilöstötoimen ja taloushallinnon kehittämi-                    Vuoden 1995 valtion talousarviossa tulosta-
11879: seen sekä sopeuttamiseen liittyvät koulutus- ja               voitteeksi on asetettu 0-tulos ja liikevaihtotavoit-
11880: konsultointipalvelut Eduskunta ja hallitus voivat             teeksi 32 Mmk. Hallinnon kehittämiskeskuksen
11881: palvelu- ja tulostavoitteiden asettamisen kautta              mukaan kannattavuustavoite saavutetaan liike-
11882: suunnata tehtäviä ja painopistealueita. Virasto-              vaihtoa kasvattamalla, mutta liikelaitokseksi
11883: muotoinen ja budjettirahoitteinen toimintamuo-                muuttumisen jälkeen on parannettava kaikkien
11884: to sekä ministeriöiden, erityisesti valtiovarainmi-           toimintojen kannattavuutta, karsittava ja lopetet-
11885: nisteriön, toimintatapa liitti Valtionhallinnon ke-           tava toimintoja, pyrittävä kehittämään henkilös-
11886: hittämiskeskuksen ja sen asiantuntemuksen tii-                töä uusiin tehtäviin, luotava uusia kannattavia
11887: viimmin hallinnon keskitettyihin uudistamis- ja               toimintoja ja palveluja sekä karsittava kustannuk-
11888: tehostamishankkeisiin. Hallinnon kehittämisen                 sia. Kannattavan toiminnan saavuttamiseksi pyri-
11889: ministerivaliokunnassa Valtionhallinnon kehittä-              tään HAUSin palvelurakenteen kasvattamisella
11890: miskeskus oli edustettuna vuoteen 1992 saakka,                sekä kustannusrakenteen sopeuttamisella. Liike-
11891: jonka jälkeen valtiovarainministeriön hallinnon               vaihtoa kasvattamalla välttämättömät kiinteät
11892: kehittämisosasto on toiminut tiedonvälittäjänä.               kustannukset kohdistetaan valtiovarainministe-
11893:    Maksullisen toiminnan volyymia v. 1992-94                  riön mukaan aiempaa laajempaan tuotantoon.
11894: lisäsi se, että valtiovarainministeriö osti Valtion-          Tällöin ei ole välitöntä tarvetta ryhtyä henkilöstö-
11895: hallinnon kehittämiskeskukselta ylimmän joh-                  supistuksiin. Valtion talousarvioon otettiin mää-
11896: don kehittämispalveluja ja Euroopan integraati-               räraha liikelaitoksen vuokrakustannusten katta-
11897: oon tähtäävää valmennusta strategisten muutos-                miseksi.
11898: ten aikaansaamiseksi. VKK:n omat henkilöstö-                      Liikelaitastumista selvitti v. 1993 valtiovarain-
11899: menot olivat kertomusvuonna n. 19 Mmk, joka                   ministeriön asettama työryhmä (VM:n työryhmä-
11900: käsitti 86 eri palvelussuhdetta. Henkilötyövuosia             muistio 1993:20). Työryhmä katsoi, että Valtion-
11901: kertomusvuonna kertyi n. 80.                                  hallinnon kehittämiskeskuksen palvelut soveltu-
11902:                                                                                                           165
11903: 
11904: vat hyvin liikelaitostettavaksi tai yhtiöitettäväksi       konsultointitoimintaa. Valtion talousarviossa
11905: jo v. 1995. Tämä edellytti työryhmän mukaan                korkeakoulujen maksulliseen palvelutoimintaan
11906: kuitenkin kiireellisesti suoritettavaa lisäselvitystä      myönnettävä tuki sekä eräiden virastojen ja lai-
11907: taloudellisen ja tuotannollisen toiminnan edelly-          tosten maksulliseen toimintaan myönnettävä
11908: tyksistä sekä pikaisen VKK:n tervehdyttämisoh-             tuki vääristävät kilpailutilannetta. Valtiovarain-
11909: jelman laatimista.                                         ministeriön hallinnon kehittämisosasto on val-
11910:     Liikelaitokseksi siirtymisestä päätettiin muo-         tion talousarvion valmistelun yhteydessä vuosit-
11911: dollisesti vasta hallituksen antaessa eduskunnal-          tain tuonut epäkohdan esille.
11912: le esityksen Hallinnon kehittämiskeskusta kos-                Henkilöstökoulutus on muissakin maissa kil-
11913: kevaksi laiksi ( 496/94). Hallinnon kehittämis-            pailulle avoin ala, jossa palvelujen tarjontaa on
11914: keskuksen mukaan muutoksen edellyttämään                   myös keskitetyn organisaation ulkopuolella.
11915: henkilöstövoimavarojen sopeuttamiseen voitiin                 Henkilöstön koulutustehtävät on yleisimmin
11916: ryhtyä vasta lain tultua hyväksytyksi ja osin vasta,       organisoitu keskitettyyn yksikköön valtionhallin-
11917: kun vuoden 1995 talousarvioehdotuksesta oli                nossa. Keskitettyjen kehittämisyksiköiden tehtä-
11918: suhteellisen varmaa tietoa.                                väkuvat poikkeavat toisistaan ja ohjaava viran-
11919:     Koulutus- ja kehittämispalvelujen ohjaus on            omainen vaihtelee. Suurimmassa osassa keskite-
11920:  muuttunut keskitetystä ohjauksesta asiakasohja-           tyn kehittämisen yksikköjä talous perustuu sekä
11921: ukseksi. Liikelaitosohjaus turvaa myös valtiova-           yksikön tuloihin maksullisista palveluista että
11922:  rainministeriölle mahdollisuuden edellyttää, että         valtion budjettirahoitukseen.
11923: liikelaitos tarjoaa hallinnon kannalta strategisesti          Koulutuspalvelujen                    hyödyn
11924:  merkittäviä koulutus- ja kehittämispalveluja. Hal-        m i t t a a m i n e n. Koulutuspalvelut suunnitel-
11925:  linnon kehittämiskeskuksen mukaan olisi tarkoi-           laan ja toteutetaan siten, että asiakas saa palve-
11926:  tuksenmukaista, että virastot hankkisivat hallin-         lusta hyödyn, josta on valmis maksamaan. Koko
11927:  non kehittämisen asiantuntijapalveluja mahdolli-          arviointiajattelu on hallinnon kehittämisessä
11928:  simman paljon sen sijaan, että ministeriöissä ja          yleistynyt ja Hallinnon kehittämiskeskuskin to-
11929:  virastoissa laajamittaisesti pidettäisiin yllä koulu-     teuttaa itsekin erillisiä arviointihakkeita.
11930:  tuksen ja kehittämisen erityisasiantuntemusta.               Avoimessa koulutuksessa suunnittelu perus-
11931:      Koulutus- ja konsultointialaa voidaan vain            tuu Hallinnon kehittämiskeskuksen asiantunti-
11932:  osin pitää puhtaasti liiketaloudellisin perustein         joiden ja asiakkaiden vuorovaikutukseen. Asia-
11933:  kilpailtuna, sillä useilla koulutuslaitoksilla on         kastarpeita selvitetään kyselyin, haastatteluin ja
11934:  käytössään joko julkista rahoitusta tai muuta             suunnitteluyhteistoiminnan eri muodoin. Koulu-
11935:  taustayhteisön tukea. Esimerkiksi yliopistojen ja         tustilaisuuksista kerätään palautteen yhteydessä
11936:  korkeakoulujen täydennyskoulutuskeskusten                 tietoa palvelun kehittämiseksi ja uudelleen suun-
11937:  maksutulot kattoivat v. 1992 keskimäärin 40 %             taamiseksi. Tilauskoulutuksessa hyötyjen ja vai-
11938:  menoista. Osa palvelujen tuottajista toimii ilman         kuttavuuden seuranta toteutetaan tilaajan halua-
11939:  arvonlisäveroa ja tuettu työllisyyskoulutus vai-          malla tavalla, koska laatuajattelu on korostanut
11940:  kuttaa myös markkinoihin.                                 hyötyjen ja vaikuttavuuden arviointia. Lisäksi
11941:      Hallinnon kehittämiskeskuksen kilpailijoita           HAUS selvittää parin vuoden välein asiakasmieli-
11942:  ovat virastojen ja laitosten oma koulutus- ja             kuvaansa, palvelujen osuvuutta ja arvioitua hyö-
11943:   kehittämistoiminta, korkeakoulujen täydennys-            dyllisyyttä. Nämä selvitykset ohjaavat liiketoi-
11944:   koulutuskeskukset, ammatillisten oppilaitosten           mintastrategiaa, tuotteiden ja palvelujen kehittä-
11945:   kurssitoiminta sekä yksityiset koulutus- ja kehit-       mistä, markkinointia sekä viestintää.
11946:   tämisorganisaatiot. Myös valtionhallinnon sisällä           Tarkastuksen yhteydessä ministeriölle tehtiin
11947:   on koulutuslaitoksia, jotka voivat olla Hallinnon        kysely, jossa tiedusteltiin Hallinnon kehittämis-
11948:   kehittämiskeskuksen kilpailijoita, kuten työvoi-         keskuksen mahdollisuuksista vastata ministeriöi-
11949:   maopisto sekä ammattikasvatuksen ja opetushal-           den koulutus- ja kehittämisvaatimuksiin.
11950:   linnon koulutuslaitokset Lisäksi jotkut ministeri-           Ulkoasiainministeriön mukaan Hallinnon ke-
11951:   öt ja virastot tuottavat ulkopuolisille virastoille ja   hittämiskeskuksen liikelaitastuminen on korotta-
11952:   laitoksille koulutukseen ja konsultointiin verrat-       nut kurssien hintoja niin, että osanottajien lähet-
11953:   tavaa, useimmiten ilmaista palvelua esim. uudis-         tämiseen suhtaudutaan aiempaa valikoivammin.
11954:   tushankkeiden toteuttamisen yhteydessä. Myös             Vastaavaa koulutusta on ministeriön mukaan
11955:   lääninhallitusten antama koulutus on laajentunut         muissakin koulutusorganisaatioissa kilpailuky-
11956:   nopeasti. Se on HAUSin arvion mukaan asiak-              kyiseen hintaan. Hallinnon kehittämiskeskuk-
11957:   kaille alihinnoiteltua tai maksutonta koulutus- ja       sessa tarjoilukustannusten sisällyttäminen kurssi-
11958: 166
11959: 
11960: pakettiin on ministeriön mukaan selvästi lisännyt     min koulutustarpeita, olisi ministeriön mukaan
11961: kurssihintaa ja aiheuttanut kritiikkiä. Ulkoasiain-   toivottavaa, että HAUS selvittäisi esim. ministe-
11962: ministeriön koulutuksessa HAUS on yhteistyö-          riöiden ja muun valtionhallinnon tarpeet esim.
11963: kumppanina yksi vaihtoehto, mutta yhteistyö-          olemalla jo koulutusta suunnitellessaan yhtey-
11964: muotojen kehittäminen myös muiden sekä koti-          dessä ministeriöiden koulutuspäälliköihin. Lisäk-
11965: että ulkomaisten koulutuslaitosten ja korkea-         si HAUSin tarjoama koulutus on usein kallista,
11966: koulujen kanssa on välttämätöntä.                     mikä saattaa monesti rajoittaa koulutukseen il-
11967:     Sisäasiainministeriön mukaan sisäasiainmi-        moittamista.
11968: nisteriö hallinnanalaineen tarvitsee tulevaisuu-         Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-
11969: dessa Hallinnon kehittämiskeskuksen palveluja         alalla Teknillisen tarkastuskeskuksen mukaan
11970: erityisesti integraatio- ja Venäjä-valmennuksiin      HAUSin palveluista on käytetty paljon hallinto-
11971: mutta myös muihin koulutuksiin. Hallinnon ke-         asioihin, tulosohjaukseen sekä johdon koulutuk-
11972: hittämiskeskus on sisäasiainministeriön mielestä      seen liittyviä koulutuspalvelu ja. Yhteistyö on vä-
11973: vastannut hyvin hallinnonalan koulutus- ja kehit-     hentynyt. Syynä tähän on HAUSin hinnoittelu
11974: tämisvaatimuksiin ja palvelut ovat yleensä olleet     sekä lisääntynyt tarjonta muilta koulutuspalvelu-
11975: hyviä. Kilpailutettaessa koulutuksia HAUS on          jen tarjoajilta. Teknologian kehittämiskeskuksen
11976: jättänyt kilpailukykyisiä tarjouksia, mutta kilpai-   muistion mukaan HAUSin toiminta on tarpeellis-
11977: lutuksessa ongelmaksi on muodostunut se, että         ta ja kannatettavaa ja yleiskuva toiminnasta on
11978: joillakin aloilla ei ole muita koulutuspalvelujen     myönteinen. Kurssien anti on kuitenkin ollut
11979: tarjoajia.                                            vaihteleva. Jotkut koulutustilaisuudet ovat olleet
11980:     Valtiovarainministeriö pitää tärkeänä Hallin-     mielenkiintoisia, tarpeellisia ja ajankohtaisia, kun
11981: non kehittämiskeskuksen roolia asiantuntevien         taas toiset korkeintaan tyydyttäviä asiasisällöl-
11982: kehittämis- ja koulutuspalvelujen tarjoajana. Mi-     tään ja toteutukseltaan.
11983: nisteriö on käyttänyt HAUSia yhteistyökumppa-            Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan oman
11984: ninaan valtaosassa valtionhallinnolle suunnatuis-     koulutusorganisaation seuratessa markkinoitten
11985: ta kehittämis- ja koulutushankkeistaan. Valtiova-     ja tuottajien laatutasoa, kilpailuttamalla parhaita
11986: rainministeriön rahoituksella on HAUSilta ostettu     palvelujen tuottajia ja suunnittelemalla omiin olo-
11987: kertomusvuonna valtionhallinnon johdolle kou-         suhteisiinsa tarjolla olevaa tarpeellista koulutusta
11988: lutusta, integraatiovalmennusta sekä työyhteisö-      luodaan kohtuulliset mahdollisuudet laadukkaa-
11989: jen kehittämisen ja koulutuksen asiantuntijapal-      seen kehittämistoimintaan. Ongelmana on se,
11990: veluja. Ministeriön mielestä valtion virastot mie-    että HAUSin palvelut eivät anna massiiviseen
11991: lellään käyttävät asiantuntevan ja kehittymiskel-     koulutustoimintaan lainkaan mahdollisuuksia.
11992: poisen asiantuntijalaitoksen palveluja, ja infor-        HAUSilla on parhaat mahdollisuudet menes-
11993: maatiota tulossa olevista hankkeista annetaan         tyä sellaisen osaamisen alueilla, joita ei yksityis-
11994: myös riittävästi.                                     ten palveluntuottajien ulottuvilla ole lainkaan.
11995:     Opetusministeriöltä saadun tiedon mukaan          Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä HAUSin
11996: HAUSin kurssitarjonta on vastannut joustavasti        ansiokkaan integraatiokoulutuksen osaamisen
11997: koulutuskysyntää ja sen palveluja on laajalti hyö-    lisäksi esim. sen Venäjä-koulutus avaa kokonaan
11998: dynnetty. Kuitenkin virastoissa tarvitaan myös        uudet mahdollisuudet lähestymistavalle, jossa
11999: sellaista asiantuntijakoulutusta, jota HAUS ei tar-   julkishallinnon verkostojen ja ajattelutavan tun-
12000: joa. Koulutuspalveluja ostetaan HAUSilta samoil-      temus otetaan huomioon. Myös henkilöstöhal-
12001: la periaatteilla kuin muiltakin kouluttajilta eli     linnon alalla HAUSilla on edelleen vahvat mark-
12002: tarveharkinnan ja edullisuusvertailun pohjalta.       kinat. Tavoitteena tulee ministeriön mukaan olla
12003: Korkea hinta on kuitenkin rajoittanut joskus          terveen kilpailun edistäminen myös koulutuspal-
12004: mahdollisuuksia osallistua HAUSin kursseille.         velujen antamisessa, joten HAUSille ei tule antaa
12005:     Maa- ja metsätalousministeriön mukaan             koulutuksen tuottajana erityisasemaa.
12006: HAUS on vastannut melko hyvin hallinnonalan               Työministeriön mukaan kohonneet kurssihin-
12007: henkilöstön yleisiin kehittämistarpeisiin esim.       nat ovat vähentäneet yksiköiden mahdollisuuk-
12008: integraatiovalmennuksen osalta. Koulutuksen si-       sia osallistua koulutukseen, etenkin pitempiin
12009: sältö ei ole kuitenkaan aina vastannut odotuksia,     kursseihin. HAUS edustaa kuitenkin sellaista asi-
12010: sillä tieto on ollut joskus jopa vanhentunutta tai    antuntemusta ja on lisännyt ulkomaisia yhteyk-
12011: samoja asioita on käsitelty eri kursseilla. Jotta     siään mm. kansanvälisyyskoulutuksessa ja joh-
12012: HAUSin tarjoamaa koulutusta voitaisiin vastedes       don koulutuksessa, että sen toiminta on vastai-
12013: hyödyntää paremmin ja jotta se vastaisi parem-        suudessakin ministeriölle tärkeää. Koska monet
12014:                                                                                                            167
12015: 
12016: ministeriöt kouluttavat etenkin virolaisia kolle-         miehille Suomessa ja suomalaisvirkamiehille Ve-
12017: gojaan, olisi työministeriön mukaan aiheellista           näjällä järjestettävät seminaarit. Venäläisvirka-
12018: pohtia koordinointia tai ainakin tiedonvaihtoa eri        miehille Suomessa toteutettavan koulutuksen ti-
12019: hallinnonalojen ja HAUSin antaman kohdemai-               laa ja rahoittaa toistaiseksi valtiovarainministeriö,
12020: den hallintojen kehittämiskoulutuksen välillä.            mutta tarkoituksena on saada tälle koulutukselle
12021:     Ympäristöministeriöitä saadun tiedon mu-              mahdollisimman pian muita rahoittajia mm. EU:n
12022: kaan HAUSin kanssa on tehty yhteistyötä erityi-           TACIS-rahasto ja venäläiset tilaajatahot TACIS- ja
12023: sesti integraatiokoulutuksessa ja valtiovarainmi-         PHARE-ohjelmat ovat Venäjän ja Baltian maiden
12024: nisteriön tukemissa kehittämishankkeissa sekä             avustamiseksi käynnistettyjä EU:n rahoittamia
12025: vesi- ja ympäristöhallituksen muutosvalmennuk-            hankkeita. Näiden ohjelmien eräänä painopiste-
12026: sessa ja työyhteisön kehittämisessä. Ministeriön          alueena on julkisen hallinnon uudistaminen.
12027: mukaan HAUSin osaaminen on tasokasta ja                   Suomen tavoitteena on erityisesti edistää hallin-
12028: asiantuntevaa ja erityisen myönteistä on HAUSin           non infrastruktuurin kehittämistä. Kauppa- ja
12029: halukkuus syventyä asiakkaan tilanteeseen ja              teollisuusministeriö ja liikenneministeriö ovat
12030: kehittämistarpeisiin ja räätälöidä koulutusta             myös ostaneet Venäjän kollegaministeriöidensä
12031: asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Esteenä vieläkin          johtaville virkamiehille tarkoitettua koulutusta.
12032: laajemmalle käytölle ovat olleet kalliit hinnat              Vuodesta 1989 koulutus- ja konsultointihank-
12033: verrattuna ministeriön koulutusmäärärahojen               keita on toteutettu myös Virossa ja hankkeita on
12034: suuruuteen.                                               rahoitettu budjettivaroin, KIE-rahoituksella ja
12035:     K a n s a i n v ä 1i n e n t o i m i n t a. Hallin-   Pohjoismaiden Ministerineuvoston varoin. Toi-
12036: non kehittämiskeskuksen yhteistyöverkko luo-              minta on kertomusvuoden aikana alkanut no-
12037: tiin 1970-luvulla. Pohjoismaisen yhteistoiminnan          peasti laajentua. Hallinnon kehittämiskeskuksen
12038: muotona on pääasiassa vuosittainen kollegalai-            pyrkimyksenä on suunnata toimintansa Suomen
12039: tosten kokous, jonka kukin Pohjoismaa vuorol-             hallituksen määrittelemän lähialuestrategian mu-
12040: laan järjestää. Pohjoismaisten kollegalaitosten           kaisesti. Palvelujen viennin liikevaihdoksi arvioi-
12041: yhteistoiminnassa ongelma on se, että Ruotsi              daan v. 1995 n. 4-5 Mmk. Viron lisäksi hankkei-
12042: lakkaotti v. 1992 HAUSia vastanneen laitoksensa           ta on käynnissä tai vireillä myös Latviassa ja
12043: Statens institut för personalutveckling (SIPU),           Liettuassa. Vientihankkeiden sisältönä ovat julki-
12044: joten yhteistoimintaosapuolet Ruotsissa ovat              sen hallinnon, lähinnä valtion keskus- ja aluehal-
12045: vaihdelleet. Ruotsissa tapahtunut kehitys on vai-         linnon kehittämistoimet, ministeriöiden ja viras-
12046: kuttanut mm. siihen, että Ruotsin virkamiehiä on          tojen hallinnon organisointi ja johtaminen, vir-
12047: osallistunut HAUSin integraatiokoulutukseen.              kamieskoulutuksen järjestäminen, lainsäädäntö-
12048: Tällä hetkellä Ruotsin valtionhallinnossa on hal-         koulutus ja lainsäädännön sopeuttaminen
12049: linnon kehittämisestä keskitetysti vastaava viran-        Euroopan unioniin.
12050: omainen. Tanskassa on vahva kollegalaitos Dan-               Palvelujen osto ulkomailta käynnistyi osana
12051: marks forvaltningsh0jskole, joka kouluttaa koko           EU-valmennusta v. 1992. Tämä sisältää mm.
12052: julkista sektoria ja on säätiömuotoinen. Norjassa         Tanskan hallintokorkeakoulun kanssa suunnitel-
12053: toimii hallintoministeriön alainen Statskonsult,          tuja seminaareja ja kursseja sekä Windows on
12054:  joka avustaa ministeriöitä ja virastoja mm. palve-       Europe -seminaarin toteuttamisen eurooppalais-
12055:  lujen kehittämisessä sekä koulutuksessa.                 ten koulutuslaitosten kanssa Saksassa, Ranskas-
12056:     Yhteistoiminnan muodot ovat tiedonvälitys,            sa, Espanjassa, Portugalissa, Irlannissa ja Isossa-
12057:  vuorovaikutus, oppiminen ja kehittämistyö. Suo-          Britanniassa.
12058:  mi on järjestänyt yhdessä Tanskan ja Norjan
12059:  kollegalaitosten kanssa Toppen av Europa -semi-             Valtionhallinnon ja koko yhteiskunnan no-
12060:  naareja ja opintomatkoja Pohjoismaiden virka-            peiden muutosten hallinta sekä näiden muutos-
12061:  miehille. Yhteistoimintaa on aiemmin rahoitettu          ten soveltaminen omaan työhön ovat lisänneet
12062:  budjettivaroin, mutta HAUSin mahdollisuudet              työn vaativuutta ja muokanneet sen sisältöä.
12063:  osallistua laajaan yhteistoimintaan riippuvat siitä,     Hallinnon jatkuvat uudistukset ovat tuoneet
12064:  kuinka tuottoisaa toiminta on ja minkä verran            mukanaan uudistusväsymystä, eikä uudistusten
12065:  yhteistoiminta voi tukea liiketoimintaa.                 kustannus- ja hyötysuhdetta ole aina pystytty
12066:     Hallinnon kehittämiskeskuksella on ollut              mittaamaan. Kuitenkin valtionhallinnossa työs-
12067:  useita vuosia yhteistoimintaa Venäjän Kansanta-          kentelevien vaihtuvuus on hyvin vähäistä ja
12068:  louden Akatemian kanssa Moskovassa. Tähän on             sama henkilöstö joutuu selviytymään yhä vaati-
12069:  kuulunut luennoitsijavaihto sekä venäläisvirka-          vammista ja lisääntyvistä töistä. Tämän vuoksi
12070: 168
12071: 
12072: henkilöstön osaaminen on tärkeää. Koulutus- ja             Suurin osa henkilöstökoulutuksesta ja kehittä-
12073: kehittämistyön merkitys korostuu erityisesti, min-     mishankkeista toteutetaan virastoissa ja laitok-
12074: kä vuoksi henkilöstön pätevyyteen on valtionti-        sissa ilman ulkopuolista apua. Ministeriöiden
12075: lintarkastajien mielestä kiinnitettävä erityisesti     keskinäinen yhteistoiminta koulutuksen järjestä-
12076: huomiota. Sekä työnantajan että työntekijän on         misessä on tarkoituksenmukaista samoin kuin
12077: omaksuttava jatkuvan kehittämisen periaate.            viraston omiin tmpeisiin räätälöityjen koulutus-
12078:    Henkilöstölie on tarjottava myös mahdolli-          ohjelmien käyttö, koska silloin koulutus on juuri
12079: suuksia laajempaan kuin oman osaamisalueen-            sellaista, mitä ao. virasto tarvitsee.
12080: sa kehittämiseen. Haastavat työtehtävät, mah-             Hallinnossa on oltava selkeä näkemys toimin-
12081: dollisuus kehittää itseään sekä oman työvirey-         nan ja tehtävien vaatiman koulutuksen tmpees-
12082: den ylläpitäminen ja kehittäminen ovat tärkeitä        ta ja tavoitteista. Nimenomaan koulutuksen laa-
12083: arvoja henkilöstölle. Henkilöstökoulutuksen li-        dulle olisi voitava asettaa nykyistä selkeämmin
12084: säksi tulee valtiontilintarkastajien mielestä val-     tavoitteita. Tulosjohtamisjärjestelmä korostaa
12085: tionhallinnossa edistää muidenkin oppimista            henkilöstön koulutuksen merkitystä yksikön tär-
12086: tukevien kehittämismuotojen esim. henkilökier-         keänä tulostekijänä. julkisten koulutuspalvelu-
12087: ron ja työssä oppimisen käyttöä. Työntekijän on        jen kysyntään vastaa yhä suurempi määrä mak-
12088: itse kannettava vastuuta omasta osaamisestaan          sullisia koulutuspalveluja tarjoavia valtion yk-
12089: ja pystyttävä vaikuttamaan sen ylläpitämiseen ja       sikköjä. Osin kyseessä on puhtaasti koulutus-
12090: kehittämiseen, koska tällä tavoin saavutetaan          palvelujen myynti, osin myös ohjauksen pukemi-
12091: parhaat tulokset. Kuitenkin johto on vastuussa         nen koulutuksen muotoon. Koulutuspalvelujen
12092: henkilöstön kehittämisestä, ja onnistunut henki-       hankkimista säätelevät markkinamekanismit ja
12093: löstön kehittäminen edellyttää johdon tukea.           valtion eri koulutuspalveluja tarjoavat yksiköt
12094:    Henkilöstön kehittämisen strategisen suunnit-       ovat joutumassa kiristyvään kilpailutilantee-
12095: telun avulla voidaan valtiontilintarkastajain          seen. Valtiontilintarkastajien mielestä tämän kil-
12096: mielestä yhtenäistää käytäntöä hallinnossa ja          pailuasetelman mielekkyyttä ja toimivuutta on
12097: korostaa henkilöstön kehittämisen merkitystä           harkittava .johtaako tämä valtion kokonaisedun
12098: toiminnan ja tehtävien asettamien vaatimusten          kannalta parhaimpaan mahdolliseen lopputu-
12099: mukaan. Tarkastuksessa on havaittu, että eri           lokseen vai hajanaiseen ja epätaloudelliseen kil-
12100: hallinnonalojen välillä on suuriakin eroja kou-        pailutilanteeseen? Kilpailutilanteen selventämi-
12101: lutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Valtion      seksi palveluja tuottavat valtion yksiköt tulisi vie-
12102: työmarkkinalaitoksessa tehdyssä valtion henki-         lä asettaa yhdenmukaiseen asemaan esim. ar-
12103: löstöstrategiassa määritellään henkilöstön kehit-      vonlisäveromenettelyn ja palvelujen tuottamis-
12104: tämistä koskevat yleiset kehityslinjat ja painopis-    kustannusten osalta.
12105: tealueet, joiden avulla ministeriöt ja virastot voi-       Valtiontilintarkastajien mielestä Hallinnon
12106: vat laatia omat suunnitelmansa. Henkilöstöstra-        kehittämiskeskuksen tulee panostaa palvelujen
12107: tegian läpivieminen hallinnossa on tärkeää,            kehittämiseen siten, että palvelut tukevat hallin-
12108: koska henkilöstö on hallinnon tärkein resurssi.        non ja työelämän kehittämisen tavoitteita ja vas-
12109: Hallinnon sitoutumista valtion henkilöstöstrate-       taavat asiakkaiden tarpeita. Valtionhallinto sel-
12110: giaan edistäisi se, että valtioneuvosto tekisi sen     laisenaan on HAUSille kooltaan pienenevä asia-
12111: noudattamisesta periaatepäätöksen. Tällöin on          kaskunta. HAUSin on otettava tämä huomioon
12112: korostettava henkilöstön kehittämisen strategian       toimintansa laajuutta, sisältöä, osaamistaan ja
12113: toteuttamiskelpoisuutta kaikilta osin.                 eri asiakaskuntiin suuntautumista ratkaistaessa
12114:     Valtiontilintarkastajat pitävät puutteena sitä,    ja kannattavuuden edellytyksiä luotaessa. Val-
12115: ettei valtionhallinnon käyttämien koulutus- ja         tiontilintarkastajien käsityksen mukaan HAUSin
12116: kehittämispalvelujen määrästä ja sisällöstä ole        laitoskohtaisessa laissa säädettyä perustehtävää
12117: käytettävissä tilastotietoa tai tunnuslukuja tulok-    tukisi ja HAUSin valtionhallinnon tuntemiseen
12118: sellisuuden arviointia varten ja suunnittelun          perustuvan erityisosaamisen mukaista olisi, jos
12119: pohjaksi. Henkilöstökoulutuksen yhtenäisten            toimintaa laajennettaisiin mm. muuhun julki-
12120: seurantajärjestelmien kehittämiseen samoin             seen sektoriin ja etu- ja kansalaisjärjestöihin.
12121: kuin henkilöstön kehittämisen vaikuttavuuden               Koulutusala on erittäin kilpailtu ala ja samal-
12122: arviointimenetelmiin on kiinnitettävä erityistä        la palvelujen ostajien laatu- ja kustannustietoi-
12123: huomiota tuloksellisuuden varmistamiseksi. Ke-         suus on kasvanut, mikä vaatii Hallinnon kehit-
12124: hittyvät henkilöstöjärjestelmät luovat pohjan          tämiskeskuksen henkilöstöitä uutta osaamista.
12125: koulutusta koskevan tilastoinnin kehittämisen.         Korkeatasoiset kurssit ja muut kehittämispalve-
12126:                                                                                                                      169
12127: 
12128: lut, joiden hintataso on kohdallaan, ovat keino-        rojen sijoittajana. Valtiokonttorin mukaan sen
12129: ja, joilla HAUS voi tulevaisuudessa kilpailla me-       vastaavankokoisen salkun tuotto on lähes poik-
12130: nestyksellisesti. EU-koulutus on hyvä esimerkki         keuksetta ylittänyt pankin vertailusalkun tuoton.
12131:  nopeasti laajentuvasta koulutusalasta, jolla           Pankin salkun koko oli tarkastusajankohtana alle
12132: HAUS on saavuttanut hyviä tuloksia ja jolla             2 mrd. mk. Valtiovarainministeriö katsoo, että
12133: osanottajia on muualtakin kuin valtionhallin-           valtiokonttori on onnistunut sijoitustehtäväs-
12134:  nosta. Esimerkkinä uusista osaamisen aloista           sään.
12135:  voivat valtiontilintarkastajien mielestä olla idän-        Valtiokonttori sijoittaa hoidossaan olevat ly-
12136:  kaupan elvyttämiseen liittyvä koulutus sekä            hytaikaiset kassavarat pääosin periodisijoituksik-
12137: EUsta saatavien varainsiirtojen hallinnointiin,         si (1-12 kk) rahamarkkinoille. Sijoitettavat varat
12138:  valvontaan ja tarkastamiseen sekä yleensä sisäi-       muodostuvat sekä valtion lainanotosta että val-
12139: seen valvontaan ja tarkastukseen liittyvä koulu-        tion muista tuloista. Vuosina 1990--94 valtion
12140:  tus.                                                   periodisijoitusten tuotto on ollut huomattava.
12141:                                                         Vuosina 1990--92 tuotto oli 13-14 o/o, minkä
12142:                                                         jälkeen se aleni 8 o/o:iin v. 1993 ja kertomusvuon-
12143:    Valtion kassatalous ja kassareservit                 na edelleen 6 o/o:iin. Kertomusvuonna valtion
12144:                                                         koko lainanoton kustannus oli kuitenkin lyhytai-
12145:     Ennen vuotta 1987 valtion kassavarat olivat         kaisten periodisijoitusten tuottoa korkeampi.
12146: sijoitettuina Postipankin välityksellä pankkien         Massiivisen velkaantumisen vuoksi valtio on ol-
12147: välisille markkinoille sekä Suomen Pankin talle-        lut pakotettu turvautumaan hyvin lyhytaikaiseen
12148: tustodistuksiin. Sijoituksilla Suomen Pankkiin          0-12 kk) velkarahoitukseen enenevässä mää-
12149: pyrittiin siihen, että kassavarojen keskituotto olisi   rin. Tämän lyhytaikaisen velkasitoumuskannan
12150: ollut peruskoron suuruinen.                             määrä oli valtiokonttorin mukaan kertomusvuo-
12151:     Joulukuussa 1986 Suomen Pankki käynnisti            den lopussa runsaat 33 mrd. mk ja vuoden 1995
12152: tilipohjaisen 3 kuukauden keskuspankkiluoton            huhtikuun lopussa yli 41 mrd. mk. Valtiokontto-
12153: myöntämisen. Periodisijoitukselle sai parempaa          rin mukaan valtion lyhytaikaiset kassareservit on
12154: korkotuottoa kuin avistavaroille. Silloisen bud-        rahoitettu ainakin pääosin lyhytaikaisella velka-
12155: jettiasetuksen (775/72) 25 §:n mukaan valtion           sitoumuslainanotolla, jonka kustannukset olivat
12156: kassavarojen sijoitukset oli tehtävä siten, että ne     kertomusvuonna niukasti valtion periodisijoitus-
12157: oli voitava välittömästi pääomatappiota tuotta-         ten tuottoja korkeammat. Vuoden 1995 huhti-
12158: matta muuttaa rahaksi. Valtion varat voitiin sijoit-    kuun lopussa sijoitusten tuottotaso oli jo kustan-
12159: taa asetuksen mukaan siten vain avistana. Maalis-       nustasoa korkeampi.
12160: kuussa 1987 asetusta muutettiin siten, että sijoi-          Seuraavassa esitetään valtion tilinpäätöstietoi-
12161: tusten avistavelvoite poistettiin, jolloin valtiolle    hin ja talousarvioihin perustuvat valtion korkotu-
12162: tuli mahdollisuus osallistua käynnistyneille pe-        lot kassareservitalletuksista v. 1987-95:
12163: riodimarkkinoille.
12164:     Tämän jälkeen talletustodistukset Suomen            Vuosi                                      Tilinpäätös  Tuloarvio
12165: Pankista purettiin, ja koko valtion kassavarojen                                                             Mmk
12166:  sijoitustoiminta siirtyi Postipankki Oy:öön. Täten     1987 ................................. .       760         590
12167: valtio alkoi saada sijoituksilleen parempaa kor-        1988 ................................. .     1024          710
12168:  kotuottoa riippuen sijoituksen kestosta. Asetuk-       1989 ................................ ..     1484          980
12169:  sen muutoksen jälkeen alettiin valtiovarainminis-      1990 ................................ ..     2128        1200
12170:  teriössä miettiä valtion omatoimisen sijoittamisen     1991 ................................ ..     2 411       1950
12171:  mahdollisuuksia pankkivaihtoehdon sijaan. Val-         1992 ................................ ..     2 401       2 450
12172:  tiokonttorin kanssa käytyjen keskustelujen jäl-        1993 ................................. .     3 473       2 450
12173:  keen vuoden 1988 budjettiin saatiin tarvittavat        1994 ................................. .     1 741       2 800
12174:  määrärahat valtion oman sijoitusyksikön perus-         1995 ................................ ..                 1700
12175:  tamiseksi valtiokonttoriin. Toiminta alkoi
12176:  1.5.1988.                                                 Hallitusmuodon 67 §:n 2 momentin mukaan
12177:      Koska sijoitustoiminta oli valtiokanttorille ja    talousarvion tulojen ja menojen on oltava tasa-
12178:  valtiovarainministeriölle jokseenkin uutta toi-        painossa. Valtion talousarvioon otetaan kuiten-
12179:  mintaa, jätettiin Postipankki Oy:lle 2-4 mrd.          kin tuloja ja menoja, jotka ovat kassavaikutuksil-
12180:  mk:n suuruinen vertailusalkku, jonka avulla voi-       taan eri perusteisia. Valtion verotulot merkitään
12181:  tiin seurata valtiokonttorin osaamista valtion va-     talousarvioon ja tilinpäätökseen kassaperustei-
12182: 
12183:  22 350889R
12184: 170
12185: 
12186: sesti kuten käytännössä myös valtion nettolai-       myös talousarvioon otetut siirtomäärärahat kate-
12187: nanotto. Valtion menoista kiinteät ja arviomäärä-    taan kassaperusteisesti nettolainanotolla tai muil-
12188: rahat ovat lähes kassaperusteisia, mutta siirto-     la tuloilla. Osa valtion kassareservistä koostuu
12189: määrärahat pitkälti velvoiteperusteisia.             siten talousarvion siirtomäärärahoille hankitusta
12190:    Valtion lyhytaikaiset kassareservit (positiivi-   katteesta. Vuoden 1993 tilinpäätöksessä siirto-
12191: nen tai negatiivinen) syntyvät tulojen ja menojen    määrärahojen osuus oli 23 mrd. mk ja kertomus-
12192: eriaikaisuudesta. Tähän vaikuttaa suuri valtion-     vuoden lopussa 27 mrd. mk.
12193: velka ja rahoitustarve sekä talousarvioon otettu-       Seuraavassa esitetään valtion maksimi- ja rui-
12194: jen määrärahojen kattamisperiaate, jonka vuoksi      nimikassat sekä niiden vaihtelut v. 1988--95.
12195:    Kassa, mrd mk                                                                                                                                                                                       Vaihtelu, mrd mk
12196: 
12197: 70000                                                                                                                                                                                                                 70000
12198: 
12199: 
12200: 
12201: 
12202: 60000                                                                                                                                                                                                                 60000
12203:                                         ----Max
12204: 
12205:                                         lOCICIQOCI(I(IO       M in
12206: 
12207:                                        -vaihtelu
12208: 
12209: 50000                                                                                                                                                                                                                 50000
12210: 
12211: 
12212: 
12213: 
12214: 40000                                                                                                                                                                                                                 40000
12215: 
12216: 
12217: 
12218: 
12219: 30000                                                                                                                                                                                                                 30000
12220: 
12221: 
12222: 
12223: 
12224: 20000                                                                                                                                                                                                                 20000
12225: 
12226: 
12227: 
12228: 
12229: 10000                                                                                                                                                                                                                 10000
12230: 
12231: 
12232: 
12233: 
12234:     0                                                                                                                                                                                                                 0
12235: 
12236:             C?   1.(')   ""'"   0')   C"')    1.{)   ......   C>     M   LO   ...._   m   C?   LO   ......,   m   M   L()   r....   en   ('1)    ll)   .....   0>   ("')    1.0   ......   <»   ,...    ,....   C")
12237: 
12238: 
12239: 
12240: 
12241:              1988                            1989                        1990                  1991               1992                          1993                       1994                        1995
12242:                                                                                                                                                                                                                               -
12243:                                                                                                                                                                                                                               - ..)
12244: 172
12245: 
12246:    Kertomusvuoden tilinpäätöksessä valtion tu-         siirry seuraavien budjettivuosien tuloiksi tai me-
12247: loiksi oli tulorästeinä kirjattu tuloja 867 Mmk sekä   noiksi.
12248: menorästeinä ja siirrettyinä siirtomäärärahoina            Kertomusvuoden tilinpäätöksen mukaan val-
12249: 28 373 Mmk. Budjetin tasapainoperiaatteen mu-          tion budjettitalouden piiriin kuuluvien budjetin
12250: kaan edellä todettu merkitsee sitä, että valtion       ulkopuolisten rahastojen kassavaroja oli yhteen-
12251: kassaan on pitänyt kertyä nettomääräisesti varoja      sä 3 838 Mmk. Myös ne ovat kasvattaneet valtion
12252: 27 506 Mmk niitä nettomääräisiä velvoitteita var-      kassareserviä.
12253: ten, jotka eduskunta on hyväksynyt ja joita varten         Valtion budjettitalouden kassan asema olisi
12254: ei tarvitse esittää vastaavia tuloja vuoden 1995 ja    ollut kertomusvuoden päättyessä seuraava, mi-
12255: senjälkeisissä budjeteissa. Budjetista aiheutuvat      käli budjetointi olisi ollut täysin kassaperustei-
12256: velvoitteet on kuitenkin suoritettava ajallaan val-    nen, ylijäämää ei olisi syntynyt eikä budjetin
12257: tion kassasta, minne ko. suuruiset varat budje-        ulkopuolisten rahastojen varat olisi valtion kassa-
12258: tointiperiaatteen johdosta on tullut kerätä.           talouden piirissä:
12259:    Merkittävin yksittäinen tekijä valtion kassan
12260: koon kasvattamiseen on ollut valtion vuosien                                                                             Mmk
12261:                                                        Budjetoimattomat sitoumukset,
12262: 1992-94 talousarvioihin siirtomäärärahoina               netto 31.12.1994 ........................ ..                          41 753
12263: budjetoitu pankkituki. Pankkitukeen on tuolloin        Katteeksi kelpaavat tulorästit ........ .                   867
12264: budjetoitu yhteensä 33 mrd. mk, josta kertomus-        Katettavat menorästit .................... ..            -1520
12265: vuoden loppuun mennessä oli maksettu tuen              Katettavat siirretyt siirtomäärärahat                   -26852      -27 505
12266: saajille 20,4 mrd. mk. Näin ollen 12,6 mrd. mk jäi     Budjetin ulkopuolisten rahastojen
12267: odottamaan kassareservinä mahdollisia tulevia            kassat ......................................... ..                   -3838
12268:                                                        Budjettitalouteen syntynyt ylijäämä                                     -5915
12269: maksatuksia valtion kassasta. Väliaikana siirretty-
12270: jen siirtomäärärahojen kate on ollut sijoitettuna      Budjettitalouden kassaperusteinen
12271:                                                          kassa 31.12.1994 ........................ .                            4 495
12272: markkinoille korkoa tuottavalla tavalla.
12273:    Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen
12274: mukaan kertomusvuoden tilinpäätöksessä oli                Kun valtion todelliset kassareservit olivat ker-
12275: valtiolle kertynyt myös ylijäämää aikaisemmilta        tomusvuoden lopussa lähes 42 mrd. mk, olisivat
12276: vuosilta yhteensä 5 915 Mmk. Myös tämä ylijää-         ne täysin kassaperusteisina olleet siitä vain kym-
12277: mä oli kertomusvuoden päättyessä valtion kassa-        menesosan eli 4,5 mrd. mk, mikäli edellä esitetyt
12278: reservinä. Kertyneen ylijäämän voidaan valtiova-       siirtomäärärahat, ulkoisten rahastojen kassat
12279: rainministeriön mukaan katsoa kasvattaneen tar-        sekä budjettitalouden ylijäämä olisi voitu jättää
12280: peettomasti valtion kassavaroja. Kertyneen yli-        kattamatta.
12281: jäämän käyttäminen edellyttää hallitusmuodon              Seuraavassa esitetään valtion kassamenot,
12282: 67 §:n 2 momentin mukaan erillistä lainsäädän-         kassareservit ja reservien riittävyys päivissä mitat-
12283: töä. Ylijäämät tai alijäämät eivät automaattisesti     tuna v. 1988--95.
12284:                                                                                                                     173
12285: 
12286: 
12287: 
12288:              "'
12289:              "'               "'...                  "'"'   "'"'    "'"        "'"'       "'"'   "'
12290:       >
12291: "'>->- a.
12292: >                                                                                                     &
12293: .E                                                                                                          "'"'
12294: a:
12295:                                                                                                       ~ ~
12296:                                                                                                             "'
12297:                                                                                                       6
12298:                                                                                                       L
12299:                                                                                                       g
12300:                                                                                                             "'"'"
12301: 
12302:                                                                                                       ~ ~
12303: 
12304:                                                                                                       6
12305: 
12306: 
12307:                                                                                                       g     "'"'
12308:                                                                                                       &
12309:                                                                                                             "'
12310: 
12311:                                                                                                       ~ ~
12312: 
12313:                                                                                                       6
12314: 
12315: 
12316:                                                                                                       g
12317:                                                                                                             "'"'
12318:                                                                                                       &     "'
12319: 
12320:                                                                                                       ~ ~
12321: 
12322:                                                                                                       6
12323:                                                                                                       L
12324: 
12325:                                                                                                             "'"'
12326:                                                                                                       g
12327: 
12328:                                                                                                       &
12329: 
12330: 
12331: 
12332:                                                                                                       ~ ~
12333: 
12334:                                                                                                       6
12335:                                                                                                       L
12336:                                                                                                             0
12337:                                                                                                       g
12338:                                                                                                             "'"'
12339:                                                                                                       &
12340:                                            >
12341: 
12342:                        "'"'
12343:                         "'
12344:                                       ä
12345:                                       c:
12346:                                            ~>-                                                        ~ ~
12347:                        .\1            Q)   >
12348:                        ~   ..::
12349:                                       E
12350:                                            E
12351:                                            a:
12352:                                                                                                       6
12353: 
12354:                        """ ""                                                                         L
12355:                                                                                                       g     "'"'
12356:                                                                                                             "'
12357:                        1              1 1                                                             &
12358: 
12359: 
12360: 
12361:                                                                                                       ~ ~
12362: 
12363: 
12364: 
12365: 
12366:                                                                                                       g     "'
12367:                                                                                                             "'
12368:                                                                                                       &      "'
12369: 
12370:        "'E
12371:        "E         0                              0             0          0           0          0
12372:        E          0                              0             0          0           0
12373:                   0                              0             0          0           0
12374:                   0                              0             0          0           0
12375: 
12376:                   "'                             "             "'         "'
12377: 174
12378: 
12379:    Valtiokoottorilta saadun selvityksen mukaan          taan nettorahoituksesta valuuttalainoina. Ilman
12380: valtio emittoi velkapapereita v. 1993 yhteensä          valtion pääomantuontia valuuttavaranto olisi val-
12381: 120 mrd. mk:n ja kertomusvuonna 150 rnrd.               tiovarainministeriön mukaan huvennut tyhjiin.
12382: mk:n arvosta. Lainanotossa päähuomio rahoitus-          Valtion lainanoton ajoitukseen vaikutti tuolloin
12383: tarpeen koon vuoksi on ollut kiinnitettävä velka-       ratkaisevasti enemmän koko kansantalouden etu
12384: rahoituksen saannin järjestämiseen ja sen saami-        kuin pelkkä valtion oman rahoitustoiminnan hie-
12385: seen suurelta osin markkamääräisenä. Lainan-            nosäätö tai kassatilanne.
12386: oton suuruuden sekä kansainvälisille että koti-             Myös kertomusvuonna valtion valuuttaluo-
12387: maisille rahoitusmarkkinoille tyypillisten häiriöi-     tonotto keskitettiin alkuvuoteen historiallisesti
12388: den vuoksi ei ole mahdollista ajoittaa lainanottoa      alhaisen kansainvälisen korkotason vuoksi, kun
12389: sitä vaarantamatta kuin vähäisessä määrin kassa-        markkinoilla lisäksi odotettiin loppuvuonna kor-
12390: reservin mukaisesti. Valtiokonttorin mukaan val-        kojen nousua, mikä sitten tapahtuikin. Kerto-
12391: tion nettolainanotto on 1990-luvulla ollut yleensä      musvuoden lopulla luottamus Suomen talouteen
12392: vuoden loppupuolelle painottunutta, mutta vuo-          kohentui sijoittajien keskuudessa, minkä seu-
12393: den 1995 nettolainanotto on painettumassa eri-          rauksena markka vahvistui kertomusvuoden
12394: tyisesti markkamääräisen lainanoton osalta vuo-         syksyllä. Tällöin valtion pääomantuontia ulko-
12395: den alkupuolelle. Tarkoituksena on muutoinkin           mailta voitiin vähentää alkuvuoteen verrattuna,
12396: nostaa tuntuvasti markkarahoituksen osuutta             mikä osaltaan hillitsi markan vahvistumista ja
12397: valtion lainanotosta.                                   näin tuki Suomen Pankin raha- ja valuuttapoli-
12398:    Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen         tiikkaa.
12399: mukaan lainanotossa keskeisin tavoite on valtion            Ainakin vuoden 1995 alkupuolella valtaosa
12400: tarvitseman lainarahoituksen hankkiminen kai-           valtion lainanotosta on voitu valtiovarainministe-
12401: kissa olosuhteissa valtion- ja kansantalouden           riön perustavoitteen mukaisesti siirtää kotimaan
12402: kannalta parhaalla mahdollisella tavalla riskejä        markkinoille, kun valtion velkapapereilla on ol-
12403: välttäen. Tämä päätavoite on kyetty saavutta-           lut runsaasti kysyntää kotimaassa. Ajoittain valtio
12404: maan, vaikka lainanottotarve kasvoi räjähdyk-           on ollut nettomääräisesti jopa pääomien viejä.
12405: senomaisesti 1990-luvun alussa ja jatkuu brutto-        Tavoitteeksi on asetettu markka- ja valuuttavelan
12406: määräisesti edelleen erittäin suurena. Bruttolai-       tasapainottaminen yhtä suuriksi. Vuoden 1995
12407: nanoton ml. vuoden sisällä erääntyvät lyhytaikai-       nettolainanotosta lähes 75 o/o voitaneen saada
12408: set velkasitoumukset on v. 1995 arvioitu olevan         kotimaasta.
12409: 830 Mmk työpäivää kohti.                                    Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen
12410:     Lainanoton ajoituksessa joudutaan valtiova-         mukaan valtion lainanoton tiukka sitominen
12411: rainministeriön mukaan ottamaan kassattlanteen          budjettivuoteen rajoittaa osaltaan mahdollisuuk-
12412: lisäksi huomioon lukuisia muitakin ja osin ristirii-    sia valita tarkoituksenmukaisin ajoitus lainan-
12413: taisia tekijöitä ja tavoitteita, kuten koti- ja ulko-   otossa. Nettolainanottotarve on katettava budjet-
12414: maisten pääomamarkkinoiden tilanne ja niitä             tivuoden aikana. Sitä ei voida rahoittaa edellisen
12415: koskevat ennusteet, korkokehitys, Suomen Pan-           budjettivuoden aikana tai lykätä seuraavaan bud-
12416: kin valuuttavaranto sekä finanssi- ja rahapolitii-      jettivuoteen, vaikka kassa- tai markkinatilanne
12417: kan yhteensovittaminen ylipäätään.                      puoltaisivatkin tällaista ratkaisua. Toiseksi myös
12418:    Valtiovarainministeriön mukaan v. 1992-93            siirtyvät menot on katettava budjettivuoden ku-
12419: valtion lainanoton tarve oli suuri ja samanaikai-       luessa siitä riippumatta, toteutuvatko ne budjetti-
12420: sesti valtion luottokelpoisuus heikkeni, joten tar-     vuonna vai eivät. Tällöin niitäkin siirtyviä menoja
12421: vittavan rahoituksen hankinnan varmistaminen            varten, jotka realisoituvat vasta seuraavina bud-
12422: leimasi koko toimintaa. Lainat oli otettava koti- ja    jettivuosina, on hankittava rahoitus, joka jää val-
12423: ulkomaanmarkkinoilta silloin, kun niitä oli saata-      tion kassaan odottamaan tulevaa käyttöä. Suuria
12424: villa. Varsinkin v. 1992 peräti 2/3-osaa nettora-       lainamääriä ei ministeriön mukaan yksinkertai-
12425: hoitustarpeesta jouduttiin hankkimaan ulkomai-          sesti uskalleta jättää aivan vuoden lopulle, koska
12426: sissa valuutoissa, koska kotimaiset rahamarkki-         silloin on vaara, ettei markkinaongelmien takia
12427: nat olivat suppeat eivätkä vetäneet riittävästi.        lainoja saada tai ne joudutaan ottamaan kalliim-
12428:     Suomen markka oli etenkin v. 1991-93 voi-           malla hinnalla markkinoiden tiedostaessa valtion
12429: makkaiden paineiden kohteena, mikä kulutti              pakottavan lainanottotarpeen.
12430: valuuttavarantoa. Tukeakseen Suomen Pankin                  Valtiovarainministeriön mukaan valtion lai-
12431: valuutta- ja rahapolitiikkaa valtio otti alkuvuo-       nanoton ajoituksen ja kassanhallinnan tarkoituk-
12432: desta 1993 pääosan koko vuonna tarvitsemas-             senmukaisuutta tarkasteltaessa tulisi otettujen
12433:                                                                                                        175
12434: 
12435: lainojen korkokustannusten ja kassavaroista saa-       rin mukaan samansuuruinen lyhytaikaisten
12436: tujen korkotuottojen vertailun lisäksi ottaa huo-      velkasitoumuslainojen korkokustannuksiin ver-
12437: mioon talouspoliittiset näkökohdat ja taloudelli-      rattuna.
12438: sen kehityksen heijastusvaikutukset valtion pit-           Hallitusmuodon mukaan talousarvion tulo-
12439: kän ajan rahoituskustannuksiin. Esimerkiksi ker-       jen ja menojen on oltava tasapainossa. Valtion
12440: tomusvuonna valuuttalainanotto keskitettiin al-        talousarvioon otetaan kuitenkin tuloja ja meno-
12441: kuvuoteen, mikä kasvatti kassavaroja, mutta toi-       ja, jotka ovat kassavaikutuksiltaan eri perustei-
12442: saalta markan vahvistumisen seurauksena va-            sia. Valtion verotulot merkitään talousarvioon ja
12443: luuttavelan markkavasta-arvo supistui 18 mrd.          tilinpäätökseen kassaperusteisesti kuten käytän-
12444: mk:lla, josta säästyneinä korkoruenoina ja kuole-      nössä myös valtion nettolainanotto. Valtion me-
12445: tuksina toteutui jo kertomusvuonnan arviolta 1         noista kiinteät ja arviomäärärahat ovat lähes
12446: mrd. mk. Lisäksi alkuvuonna lainat saatiin edul-       kassaperusteisia, mutta siirtomäärärahat pitkäl-
12447: lisemmin ehdoin, kuin olisi ollut mahdollista          ti velvoiteperusteisia. Myös velvoiteperusteiset tu-
12448: loppuvuonna, mikä osaltaan pienentää valtion           lee kattaa.
12449: tulevia lainanhoitokustannuksia.                           Valtion kassareservit olivat kertomusvuoden
12450:     Suomen Pankki pitää valtion kassareservien         lopussa lähes 42 mrd. mk, mutta täysin kassape-
12451: huomattavaa kasvua ongelmana ja kannattaa              rusteisina ne olisivat olleet siitä vain kymmenes-
12452: budjettisäädösten tarkoituksenmukaisuuden sel-         osan eli 4,5 mrd. mk, mikäli siirtomääräraha!,
12453: vittämistä tältä osin. Suomen Pankin käsityksen        ulkopuolisten rahastojen kassat sekä budjettita-
12454: mukaan toimenpiteet, jotka omalta osaltaan pie-        louden ylijäämä olisi voitu jättää kattamatta.
12455: nentävät valtion tarpeettoman suurta kassaa,           Kertomusvuoden lopussa siirtomäärärahoja oli
12456: edistävät rahamarkkinoidemme vakautta. Valtio          27,5 mrd. mk, budjetin ulkopuolisten rahastojen
12457: on maamme rahamarkkinoilla niin suuri osapuo-          kassavaroja 3,8 mrd. mk ja budjettitalouteen
12458: li, että sen toimilla on väistämättä suuri vaikutus    syntynyt ylijäämä 5,9 mrd. mk eli yhteensä 3 7,2
12459: markkinoiden hinnanmuodostukseen. Suomen               mrd. mk.
12460: Pankki pitää lisäksi tärkeänä, että valtion kassa-         Valtiontilintarkastajat pitävät merkittävänä
12461: varojen sijoittamisessa ja maksuliikenteessä toi-      epäkohtana sitä, että valtion lainanoton tiukka
12462: mintaa ohjaavat keskeiset periaatteet ovat pank-       sitominen budjettivuoteen kasvattaa osin tar-
12463: kien välinen kilpailullisuus ja tasapuolisuus.         peettomasti kassareservejä ja osaltaan rajoittaa
12464:                                                        mahdollisuuksia valita tarkoituksenmukaisin
12465:    Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtion      ajoitus lainanotossa. Säädösten mukaan netto-
12466: kassataloudessa on kuluvalla vuosikymmenellä           lainanottotarve on katettava budjettivuoden ai-
12467: tapahtunut rajuja muutoksia. Sekä kertomus-            kana. Sitä ei voida näinollen rahoittaa edellisen
12468: vuonna että jo sitä edeltäneenä vuonna valtion         budjettivuoden aikana tai lykätä seuraavaan
12469: kassareservit olivat kohonneet moninkertaisiksi        budjettivuoteen, vaikka kassa- tai rahamarkki-
12470: aikaisempien vuosien tasolta. Merkittävin yksit-       natilanne puoltaisivatkin tällaista ratkaisua.
12471: täinen tekijä valtion kassareservien koon kasvat-          Valtiontilintarkastajat pitävät tarpeellisena,
12472: tamiseen on ollut vuosien 1992-94 talousar-            että budjettisäädösten tarkoituksenmukaisuus
12473: vioihin siirtomäärärahoina budjetoitu pankki-          selvitetään tältä osin pikaisesti. Budjettisäädök-
12474: tuki. Pankkitukeen oli tuolloin budjetoitu yh-         siä, hallinnollista kirjanpitoa ja laskentajärjes-
12475: teensä 33 mrd. mk, josta kertomusvuoden lop-           telmiä tulee selvittää laajemminkin vastaamaan
12476: puun mennessä oli maksettu tuen saajille 20,4          kansainvälistyneiden ja kehittyneiden pääoma-
12477: mrd. mk. Siten 12,6 mrd. mk jäi edelleen odotta-       markkinoiden vaatimuksia.
12478: maan kassareservinä mahdollisia maksatuksia                Koska valtionvelka tulee yhä lisääntymään,
12479: valtion kassasta. Väliaikana siirrettyjen siirto-      johtaa se nykysäädösten vuoksi kassareservien
12480: määrärahojen ja muiden erien kate on ollut             vääjäämättömään kasvuun. Vaikka kassareser-
12481: sijoitettuna valtiokonttorin toimesta markkinoil-      vien sijoitustoiminnasta ei toistaiseksi ole voitu-
12482: le korkoa tuottavalla tavalla. Kertomusvuonna          kaan osoittaa olleen merkittäviä kustannuksia
12483: niistä kertyi valtiolle korkotuloja tilinpäätöksen     lyhytaikaisten velkasitoumusten kustannuksiin
12484: mukaan 1 741 Mmk, kun edellisenä vuonna                verrattuna, ei valtion kassareservien tason koho-
12485: niitä kertyi3 473Mmk. Kertomusvuonna valtion           amista 20 mrd. mk:n tasolta 50--60 mrd. mk:n
12486: periodisijoitusten tuottoprosentti oli valtiokontto-   tasolle voida pitää ongelmattomana.
12487: 176
12488: 
12489: 
12490: 
12491: 
12492:                                  Opetusministeriön hallinnonala
12493: 
12494:        Korkeakoululaitoksen kehitys                               tioneuvosto teki lain vahvistamisen yhteydessä
12495:                                                                   periaatepäätöksen, jonka mukaisesti korkeakou-
12496:    Maamme korkeakoululaitos käsitti kertomus-                     lulaitoksen kulutusmäärärahoja kasvatetaan
12497: vuonna 21 tiede- ja taidekorkeakoulua. Niitä                      15 o/o:lla tutkimusedellytysten parantamiseksi v.
12498: täydentävät 22 ammattikorkeakoulukokeiluun                        1987-91. Samalla valtioneuvosto asetti selkeät
12499: osallistuvaa ei-yliopistollista ammattikorkeakou-                 toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet. Tätä kehi-
12500: lua, joista 9 vakinaistettiin kesäkuussa 1995. Kor-               tyssuuntaa tukivat myös valtioneuvoston v. 1986
12501: keakouluverkko kattaa opetusministeriön näke-                     vahvistama korkeakoululaitoksen kehittämis-
12502: myksen mukaan koko maan ja keskeisellä sijalla                    suunnitelma vuosiksi 1987-92 ja v. 1991 vahvis-
12503: on eri yksiköiden yhteistyön kehittäminen.                        tama koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitetta-
12504:    Vuosina 1966-86 korkeakoululaitosta ohjasi                     van tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosiksi
12505: eduskunnan v. 1966 hyväksymä laki korkeakou-                      1991-96.
12506: lulaitoksen kehittämisestä. Lain tavoitteena oli                     Korkeakoulujen lukumäärän sekä opettajien
12507: ohjata oppilasvirrat yhteiskunnan kannalta tar-                   ja opiskelijoiden määrän kasvua v. 1966-94
12508: koituksenmukaisella tavalla ja taata koulutuksel-                 kuvaa seuraava asetelma:
12509: le riittävät vähimmäisresurssit. Tähän ajanjak-
12510: soon sisältyi myös korkeakoululaitoksen voima-                    Vuosi                Korkeakouluja Opettajia Opiskelijoita
12511: kas määrällinen kasvukausi.                                       1966 ................ .     12       4 000        44 000
12512:    Vuoden 1986 lopussa eduskunta vahvisti uu-                                                 20       7 400        95 000
12513: den korkeakoululaitoksen kehittämislain (1052/                    1986 ·················
12514:                                                                   1994 ................ .     21       7700        128 300
12515: 86). Kyseessä ei kuitenkaan enää ollut varsinai-
12516: nen resurssilaki, vaikka laissa taattiinkin korkea-                  Seuraavasta asetelmasta ilmenevät korkea-
12517: kouluvoimavaroille inflaatiosuoja vuoden 1996                     koulujen opiskelija-, tutkinto- ja henkilöstömää-
12518: loppuun saakka. Painopiste oli toiminnan laa-                     rät kertomusvuonna:
12519: dullisessa ja toiminnallisessa kehittämisessä. Vai-
12520: 
12521: Yliopistot ja korkeakoulut                 Uudet         Kaikki Alemmat ja ylemmät Tohtorin-   Opetus-            Muu hen-
12522:                                          opiskelijat   opiskelijat korkeakoulu-    tutkinnot henkilökunta         kilökunta
12523:                                                                      tutkinnot                                      (budjet-
12524:                                                                                                                    tivaroin)
12525: Helsingin yliopisto .............         3843         29698          2190                  228         1755          2173
12526: Jyväskylän yliopisto ............         1355          9 455          848                   44          576           509
12527: Oulun yliopisto ...................       1553         11060          1004                   75          795           888
12528: Joensuun yliopisto ..............         1059          5 773          651                   22          388           339
12529: Kuopion yliopisto ...............          561          3642           451                   47          300           320
12530: Turun yliopisto ...................       1691         12 205         1095                   83          789           691
12531: Tampereen yliopisto ..........            1612         12 253          939                   39          612           507
12532: Åbo Akademi ......................         627          5147           371                   27          317           227
12533: Vaasan yliopisto .................         523          2 974          285                    5          135            94
12534: Lapin yliopisto ....................       448          2171           235                    5          137           137
12535: Eläinlääketieteellinen kor-
12536: keakoulu .............................      48            416            43                  5            48            153
12537: Teknillinen korkeakoulu ....              1198         12 291           773                 60           534            625
12538:                                                                                                                            177
12539: 
12540: Yliopistot ja korkeakoulut                     Uudet         Kaikki Alemmat ja ylemmät Tohtorin-   Opetus-           Muu hen-
12541:                                              opiskelijat   opiskelijat korkeakoulu-    tutkinnot henkilökunta        kilökunta
12542:                                                                          tutkinnot                                     (budjet-
12543:                                                                                                                       tivaroin)
12544: Tampereen teknillinen kor-
12545: keakoulu .............................           952         6960             434             24            297            190
12546: Lappeenrannan teknillinen
12547: korkeakoulu .......................              483         3179             228             10            188            138
12548: Helsingin kauppakorkea-
12549: koulu ...................................        435         3 721            307              7            146            224
12550: Svenska handelshögskolan                         290         2 091            201             10            105             82
12551: Turun kauppakorkeakoulu                          240         1893             195              2             87             61
12552: Taideteollinen korkeakoulu                       189         1457             116              0            143            102
12553: Sibelius-Akatemia ...............                150         1419             129              5            273            126
12554: Teatterikorkeakoulu ...........                   48           279             30              0             65             79
12555: Kuvataideakatemia .............                   41           190             27              0             19              6
12556: Yhteensä ............................. 17 274              128 274         10 552            698           7709         7671
12557: 
12558: 
12559:    1990-luvun alkupuolen laman ja julkisen ta-                            maila vahvistettiin pitkän aikavälin koulutus- ja
12560: louden vaikeuksien myötä myös korkeakoulu-                                tutkimuspolitiikan suuntaviivat. Taloudellisten
12561: määrärahoja jouduttiin supistamaan ja toimintoja                          syiden ohella tarkistamistarvetta aiheuttivat no-
12562: sekä niiden tavoitteita arvioimaan uudelleen.                             peasti vaikeutunut työllisyystilanne sekä nopeu-
12563: Korkeakoulujen kehittämislain resurssisuojasta                            tunut kansainvälistymiskehitys.
12564: luovuttiin v. 1993 ja 1994. Valtioneuvosto vahvis-                           Seuraavassa esitetään valtion tutkimusrahoi-
12565: ti vuoden 1993 koulutuksen ja korkeakouluissa                             tuksen, korkeakoulumäärärahojen, yleissivistä-
12566: harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitel-                           vän, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen määrära-
12567: man vuosiksi 1991-96. Siinä aikaisemman                                   hojen sekä valtion menojen reaalikehitys (%)
12568: suunnitelman painotuksia osin tarkistettiin ja sa-                        vuodesta 1970 vuoteen 1994.
12569: 
12570: 
12571: Jakso                                                          Valtion        Korkeakoulu-      Yleissivistävän, Valtion menot
12572:                                                               tutkimus-         rahoitus        ammatillisen ja  ilman valtion-
12573:                                                                rahoitus                       aikuiskoulutuksen velan kuluja
12574:                                                                                                    rahoitus
12575: 1970--80 ······································                5,8                3,5                3,6                   4,3
12576: 1980--91 ..................................... .               9,4                8,3                3,8                   3,7
12577: 1991-94 ..................................... .                -3               -5,4               -3,2                    0,5
12578: 
12579: 
12580:    Seuraavasta asetelmasta ilmenevät korkeakoulujen määrärahat v. 1990-94 laskettuna vuoden
12581:  1994 rahassa opetusministeriön KOTA-tietokannan mukaan:
12582: 
12583:  Vuosi                                                        Palkat'         Muut toiminta- Maksullinen    Rakenta- Yhteensä
12584:                                                                                  menot        palvelu-       minen
12585:                                                                                               toiminta
12586:                                                                                                 Mmk
12587:  1990 ·············································           2 450              1042              663          13       4169
12588:  1991 ·············································           3097               1134              731          17       4 979
12589:  1992 ............................................ .          3120               1162              742          28       5 052
12590:  1993 ·············································           2 933               977              894          23       4 827
12591:  1994 ·············································           2 803               957              841          42       4 643
12592:  1   Eläkemenot palkkamenoissa vuodesta 1991 lähtien.
12593: 
12594:  23    350889R
12595: 178
12596: 
12597:   Korkeakoulujen keskeisen voimavaran eli opetushenkilökunnan määrän kehitys v. 1990---94
12598: näkyy seuraavassa asetelmassa:
12599: 
12600: Vuosi                 Pro-      Apulais-      Yli-    Assis-   Lehto-   Päätoimiset   Laskennal-      Yh-
12601:                     fessorit   professorit   assis-   tentit     rit       tunti-     Iiset tunti-   teensä
12602:                                              tentit                      opettajat     opettajat
12603: 1990 ............   1055         787          523     1834     1770        585          1243         7 788
12604: 1991 ............   1088         806          603     1822     1854        513          1126         7 812
12605: 1992 ............   1109         815          629     1808     1854        523          1090         7 828
12606: 1993 ............   1127         832          615     1805     1897        466          1073         7 815
12607: 1994 ............   1134         840          612     1804     1859        402          1058         7709
12608: 
12609: 
12610:     Toiminnan tuloksellisuus ja säästöt. Kor- koulujen opetusyksiköistä ja vastaavasti Suomen
12611: keakoulujen kanssa tehdään vuosittain tulossa- Akatemialta ehdotuksen niistä tutkimusyksiköis-
12612: pimukset, joissa arvioidaan korkeakoulujen toi- tä, jotka tulisi ottaa huomioon, kun määrärahoja
12613: minnan tuloksellisuutta ja myös palkitaan siitä, kohdennetaan korkeakouluille tuloksellisuuden
12614: asetetaan sille tavoitteet ja sovitaan korkeakoulu- perusteella. Sekä korkeakouluneuvosto että Suo-
12615: laitoksen määrärahakehyksen puitteissa voima- men Akatemia suorittavat näin vuosittain yksi-
12616: varoista. Sopimus tehdään opetusministeriön ja köiden arviointia, toinen opetuksen ja toinen
12617: korkeakoulun kesken. Vuonna 1994 valmisteltiin tutkimuksen laadun osalta. Tämä kilpailu- ja
12618: vuosia 1995-98 koskevat sopimukset.                 palkitsemispohjainen arviointi kytkeytyy myös
12619:     Vuodesta 1991 vuoteen 1994 perustutkintojen kehitteillä olevaan korkeakoulujen arvioinnin
12620: määrä on kasvanut 14 %:lla ja tohtorintutkintojen kokonaisjärjestelmään. Korkealaatuisten yksi-
12621: määrä 33 %:lla, vaikka määrärahat ovat samana köiden arvioinnissa voidaan käyttää hyväksi
12622: ajanjaksona vähentyneet reaalisesti n. 16 %:lla.    mm. kokonaisarviointien tuloksia.
12623: Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärät ovat kasva-         Korkeakoululaitoksen nimellissäästöt v.
12624: neet voimakkaasti ja olivat v. 1994lähes 100 000 1991-94 olivat opetusministeriön mukaan yh-
12625: opiskelijaa täydennyskoulutuksessa ja lähes teensä runsaat 800 Mmk. Vuoden 1994 määrära-
12626: 70 000 opiskelijaa avoimissa korkeakouluopin- hat olivat reaalisesti runsaat 16% pienemmät
12627: noissa. Kansainvälistymiselle asetettu opiskelija- kuin vuoden 1991 määrärahat. Kokonaisvolyymi
12628: vaihdon tavoite, 4 000 opiskelijaa vuosittain, on oli 1980-luvun lopun tasoa, mutta opiskelijamää-
12629: pääosin saavutettu. Korkeakoulut ovat sovittujen rien kasvun johdosta opiskelijakohtaiset menot
12630: tavoitteiden mukaisesti kohdentaneet voimava- olivat noin vuoden 1987 tasolla.
12631: rojaan tutkimuksen profiloimiseksi ja huippuyk-        Vuonna 1994 kaikki korkeakoulut olivat siirty-
12632: siköiden luomiseksi.                                neet toimintamenobudjetointiin, jossa korkea-
12633:     Vuoden 1994 talousarviossa tuloksellisuuden koulumäärärahat osoitetaan investointimenoja
12634: perusteella jaettiin 19,5 Mmk eli alle 1 %korkea- lukuun ottamatta kokonaisuutena korkeakou-
12635: koulumäärärahoista. Vuoden 1994 tuloskriteerei- luille ja korkeakoulut itse päättävät niiden koh-
12636: nä käytettiin tutkimuksen huippuyksiköitä, tut- dentamisesta. Opetusministeriön mukaan sääs-
12637: kiotatehokkuutta mitattuna tutkintojen ja opetta- töt on toteutettu lomautuksin, kirjasto- ja laite-
12638: jamäärän suhteella, tutkintomäärien kolmen hankinnoista tinkimällä tai niistä luopumalla
12639: edellisen vuoden kehitystä, koulutuksen kan- sekä jättämällä avoimia virkoja täyttämättä ja
12640: sainvälistymistä ja aikuiskoulutusta. Kaksi vii- leikkaamaHa yleisiä toimintamäärärahoja. Kirjas-
12641: meistä arvioitiin sekä määrällisten että laadullis- tohankinnat vähenivät säästöpäätösten, deval-
12642: ten seikkojen perustella. Vuonna 1994 valmistel- vaation ja hintatason nousun vuoksi vuodesta
12643: tiin tuloskriteereiden laajentamista vuodesta       1991 vuoteen 1993 30---80 %:lla kohteesta riip-
12644: 1995 lähtien. Tulosten perusteella jaettava mää- puen. Toteutustavan vuoksi säästöt eivät välttä-
12645: räraha nousee v. 1995 130 Mmkaan eli n. 3 °~ättä kohdistuneet toiminnan kannalta tarkoi-
12646: korkeakoulurahoituksesta. Tuloksellisuuskritee- tuksenmukaisimmalla tavalla. Säästövaikutukset
12647: rit kohdentuvat kolmelle pääalueelle, joita ovat näkyivät voimakkaimmin niissä korkeakouluis-
12648: laatu, tehokkuus ja vaikuttavuus.                   sa, joissa tuloksellisuus- ja hankerahoituksen
12649:     Opetusministeriö pyytää vuosittain korkea- osuus jäi vähäiseksi. Korkeakouluille ei ole mi-
12650: kouluneuvostolta ehdotuksen niistä korkea- nisteriön mielestä jäänyt mahdollisuuksia ope-
12651:                                                                                                         179
12652: 
12653: tuksen ja tutkimuksen edellyttämään joustavuu-          korkeakoulujen sisäiselle uudistukselle. Korkea-
12654: teen, vaan perustoiminnoistakin on jouduttu tin-        kouluille turvattiin merkittävä voimavarojen li-
12655: kimään.                                                 säys v. 1986--91 ja asetettiin samalla tietyt kehit-
12656:     Suoraan yliopistojen toimintamenoja vähen-          tämistavoitteet. Näissä edellytettiin,
12657: tävien säästöjen osuus vuosina 1995-99 on n. 60             - että korkeakoulujen tavoitteellisen johta-
12658: Mmk. Nämä säästöt on kirjattu yliopistojen tulos-       misen edellytyksiä parannetaan sekä lisätään
12659: sopimuksiin. Käytännössä säästöt aiheutuisivat          korkeakoulujen mahdollisuuksia itse päättää
12660: lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääke-         niille osoitettujen määrärahojen käytöstä ja että
12661: tieteen aloilla sovituista rakenteellisista uudistuk-   opettajien työvelvollisuudet määritellään entistä
12662: sista.                                                  joustavammin.
12663:     Tulossopimuksissa sovittujen toimenpiteiden             - että kaikissa korkeakouluissa otetaan käyt-
12664: lisäksi yliopistot ovat käynnistäneet omia sisäisiä     töön toiminnan arviointijärjestelmä, joka tuottaa
12665: rakenteellisen kehittämisen ohjelmiaan. Näiden          riittävät ja vertailukelpoiset tiedot tutkimuksen ja
12666: taloudelliset vaikutukset saadaan ministeriön           opetuksen tuloksista sekä niiden kustannuksista.
12667: mukaan selville vuoden 1998 päätyttyä, kun                  - että korkeakoulut määräajoin raportoivat
12668: rakenteellisen kehittämisen toimenpiteiden ko-          toimintansa tuloksista, joista yhteenveto esite-
12669: konaisvaikutuksesta tehdään perusteellinen ar-          tään korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitel-
12670: vio.                                                    massa, jonka valtioneuvosto hyväksyy joka nel-
12671:     Ministeriö on sopinut yliopistojen kanssa, että     jäs vuosi.
12672: ne kohdentavat v. 1994-96 opetuksen ja tutki-               - että uusia voimavaroja kohdennettaessa
12673: muksen voimavaroista vähintään 5 o/o painopiste-        otetaan huomioon tutkimuksessa ja koulutukses-
12674: aloilleen ja tukitoimien voimavaroista vähintään        sa saavutetut tulokset ja että olemassaolevia voi-
12675: 10 o/o perustoimintoihinsa. Uudelleen kohden-           mavaroja kohdennetaan uudelleen muuttuvien
12676: nettavien voimavarojen kokonaismäärä on n.              tarpeiden mukaisesti.
12677: 170 Mmk, joista vuoden 1995 loppuun mennessä                - että perustutkintoon (ylempään korkea-
12678: on ministeriön mukaan kohdennettu 110 Mmk.              koulututkintoon) tähtäävää koulutusta tehoste-
12679:     Budjetin ulkopuolisen rahoituksen määrä il-         taan siten, että perustutkinnot pääsääntöisesti
12680: man maksupalvelutoimintaa oli kertomusvuon-             suoritetaan 4-5 vuodessa.
12681: na 860 Mmk, kun se v. 1991 oli 530 Mmk.                     - että tutkijankoulutusta tehostetaan kor-
12682: Maksupalvelutoiminnan kokonaismäärä oli ker-            keakoulujen yhteistyönä siten, että kaikille tie-
12683: tomusvuonna 840 Mmk, kun se v. 1991 oli 710             teenaloille laaditaan tutkijankoulutusohjelmat,
12684: Mmk. Yliopistojen kanssa on sovittu, että ne            jotka mahdollistavat tohtorintutkinnon suoritta-
12685: edelleem lisäävät aktiivisesti talousarvion ulko-       misen päätoimisesti opiskellen 4 vuodessa.
12686: puolista rahoitusosuuttaan.                                 Tätä kehityssuuntaa jatkoi myös valtioneuvos-
12687:     Kansainvälistä rahoitusta pyritään lisäämään        ton v. 1991 vahvistama koulutuksen ja korkea-
12688:  aktiivisella osallistumisella kansainväliseen kou-     kouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämis-
12689: lutus- ja tutkimustoimintaan. Ehdotukset EU:n           suunnitelma vuosiksi 1991-96.
12690:  rakennerahastoa varten on valmisteltu ja EU:n              Näitä kehittämisohjelmia toteutettaessa kor-
12691:  tutkimusohjelmiin on osallistuttu. Suomen mak-         keakoululaitoksen resurssikasvu oli erittäin hy-
12692:  suosuus EU:n tutkimusohjelmiin on v. 1995 n.           vää. Niinpä ne tuottivatkin hyviä tuloksia. Seu-
12693:  200 Mmk ja v. 1996 n. 300 Mmk. Ministeriön             raavassa esitetään opetusministeriön näkemys
12694:  mukaan kertomusvuoden maksuosuudet palau-              tämän kehittämisen tärkeimmistä muutoksista ja
12695:  tuivat lähes kaikki Suomeen.                           tuloksista. Lähteenä on käytetty Suomen korkea-
12696:     Koulutussetelijärjestelmään liittyviä sivuaine-     koulupolitiikan kansainvälistä arviointia varten
12697:  vouchereita aletaan ministeriön mukaan kokei-          laadittua ns. maakatsausta.
12698:  lulunonteisesti soveltaa v. 1996 sivuaineopinto-           1. Tulosjohtamisen soveltaminen ja siirtymi-
12699:  jen joustavoittamiseksi. Tavoitteena on koulu-         nen toimintamenobudjetointiin kertomusvuo-
12700:  tuksen laadun paraneminen ja tulevien koulutus-        teen mennessä on merkinnyt korkeakoulujen
12701:  menojen vähentäminen.                                  päätäntävallan ratkaisevaa lisäämistä. Ne edellyt-
12702:                                                         tävät myös muutoksia korkeakoulujen sisäisiin
12703:    Korkeakoulutuksen kehittämissuunnitel-               päätäntävaltasuhteisiin ja johtamismenettelyihin.
12704: mat. Vuoden 1986 kehittämislain tavoitteena oli             2. Korkeakoulujen toiminnan arviointia palve-
12705: taata korkeakouluille 1990-luvun puoliväliin asti       leva valtakunnallinen tietojärjestelmä on käytös-
12706: vakaa voimavarakehitys ja luoda edellytykset            sä ja korkeakoulujen itsearviointijärjestelmää ol-
12707: 180
12708: 
12709: laan kehittämässä useiden korkeakoulujen koke-            jonta on laajentunut. Täydennyskoulutuksessa
12710: musten perusteella. Myös koulutusaloja on ar-             korkeakoulut ovat keskittyneet ammatillisen jat-
12711: vioitu. Keskushallintoon ollaan luomassa arvi-            kokoulutuksen ja muun pitkäkestoisen täyden-
12712: ointitoimintaa tukevaa organisaatiota.                    nyskoulutuksen laajentamiseen. Työttömyyden
12713:     3. Korkeakoulujen toiminnan raportointijär-           nopea kasvu on lisännyt työvoimapoliittisen ja
12714: jestelmää on tehostettu. Ensimmäinen valtakun-            muun uudelleenkoulutustyyppisen koulutuksen
12715: nallinen katsaus esitettiin keväällä 1991, kun            kysyntää.
12716: valtioneuvosto vahvisti koulutuksen ja korkea-                9. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on viime
12717: kouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämis-          vuosina kehittynyt nopeasti. Korkeakouluissa on
12718: suunnitelman vuosiksi 1991-96.                            kiinnitetty huomiota erityisesti perustutkimuk-
12719:     4. Tuloksellisuus on otettu yhdeksi perusteek-        sen ja tutkijankoulutuksen kehityksen edellytys-
12720: si määrärahojen jakamiselle eri korkeakoulujen            ten turvaamiseen nopeasti lisääntyvän teknisen
12721: kesken, ja se saa lisää merkitystä korkeakoulujen         ja muun soveltavan tutkimuksen sekä tuotekehi-
12722: resurssitilanteen heikennyttyä 1990-luvun alus-           tyksen rinnalla. Korkeakoulut ovat lisänneet yh-
12723: sa.                                                       teistyötään erityisesti suurissa tutkimushankkeis-
12724:     5. Ylempien korkeakoulututkintojen suoritta-          sa ja laitehankinnoissa. Huomiota on kiinnitetty
12725: misajat eivät ole enää pidentyneet, ja opintojen          tutkimuksen laadun parantamiseen ja tutkimuk-
12726: keskeyttäminen on vähentynyt opetusministeri-             sen kansainvälisyyteen. Erillisten tutkimuslaitos-
12727: ön ja korkeakoulujen yhteistyössä vuodesta 1986           ten sijasta korkeakouluihin on perustettu jousta-
12728: toimeenpaneman perustutkintojen kehittämisen              via määräaikaisia tutkimusyksiköitä.
12729: toimenpideohjelman ansiosta. 1990-luvulla on                  K e h i tt ä m i s o h j e 1m a n t a r k i s t u s.
12730: peruskoulutuksen kehittämisessä painopiste ol-            Hallitus tarkisti mm. valtiontalouden huonon
12731: lut koulutuksen laadussa ja sen arvioimisessa.            tilan takia koulutus- ja tiedepolitiikan kehittämis-
12732:     6. Tutkijankoulutusta on tehostettu monin ta-         suunnitelmaa kesällä 1993. Vaikkakin aikaisem-
12733: voin. Tohtorintutkintojen vuosittainen määrä on           mat kehittämistavoitteet olivat edelleenkin ajan-
12734: kasvanut yli 50 o/o:lla 1980-luvun puolivälistä.          kohtaiset, olivat korkeakoululaitoksen toiminta-
12735: Useille aloille on luotu korkeakoulujen yhteis-           ympäristö ja taloudelliset ehdot siinä määrin
12736: työnä toteutettavat tutkijankoulutusohjelmat, ja          muuttuneet, että uuden kehittämisstrategian
12737: kansainvälisiä yhteyksiä on lisätty, samoin yh-           määrittely oli välttämätöntä. Tähän muutostar-
12738: teistyötä teollisuuden ja muun elinkeinoelämän            peeseen vaikuttivat erityisesti kansainvälisen toi-
12739: kanssa. Tutkijankoulutusta on erityisesti tehos-          mintaympäristön muutos, maan taloudellinen ti-
12740: tettu aloilla, joilla se on ollut liian vähäistä, kuten   lanne ja tarve julkisten menojen supistamiseen,
12741: esim. tekniikassa ja kauppatieteissä. Yleisenä            työllisyystilanteen nopea huononeminen ja työ-
12742: tavoitteena on ollut tohtorintutkinnon suoritus-          elämän uudet vaatimukset, tutkimustarpeen ko-
12743: iän alentaminen ja naisten osallistumisen lisäämi-        rostuminen ja pyrkimys kansallisen innovaatio-
12744: nen tutkijankoulutukseen. Ammatillista erikois-           järjestelmän vahvistamiseen, tutkintorakenteen
12745: tumiskoulutusta ja muuta jatkokoulutusta on laa-          ja opetuksen sisällön kehittämistarve sekä koulu-
12746: jennettu, eräänä erityishuomion kohteena on               tusjärjestelmän sisäiset ongelmat.
12747: ollut myös taiteellinen jatkokoulutus.                        Uuden kehittämisohjelman mukaan koulutus
12748:     7. Kansainvälisiä yhteyksiä on lisätty myös           ja tutkimus ovat yhä keskeisempi osa Suomen
12749: peruskoulutuksessa. Ulkomailla opiskelu on li-            kehitysstrategiaa. Tätä strategiaa tukee myös tie-
12750: sääntynyt, samoin kansainvälisiin vaihto-ohjel-           de- ja teknologianeuvoston v. 1993 vahvistama
12751: miin osallistuminen, ja myös Suomessa opiskele-           Tiedon ja osaamisen Suomi -strategia.
12752: vien ulkomaalaisten määrä on kasvanut. Pyrki-                 Keskeisimmät kehittämistoimet ovat laadun ja
12753: myksenä on, että vähintään kolmanneksella kor-            vaikuttavuuden arviointi, korkeakoululaitoksen
12754: keakoulututkinnon suorittaneista sisältyisi opin-         rakenteellinen kehittäminen ja ammattikorkea-
12755: toihin myös ulkomaisissa korkeakouluissa suori-           koulujen kokeiluohjelma, tutkimuksen huippu-
12756: tettuja jaksoja.                                          yksiköiden luominen ja korkeakoulujen perus-
12757:     8. Aikuiskoulutuksen yleinen tehostaminen             tutkimuksen yleinen vahvistaminen, tutkintojen
12758: on merkinnyt laajenevaa tehtävää korkeakoulu-             rakenteen ja sisältöjen uudistaminen ja valinnai-
12759: laitokselle. Korkeakoulujen tarjoamasta aikuis-           suuden lisääminen, ammattitaidon laajentami-
12760: koulutuksesta avoimen korkeakoulun opetus on              nen ja työttömyyden vaikutusten lieventäminen
12761: moninkertaistunut viime vuosina, ja myös aikuis-          sekä toiminnan tehostaminen ja voimavarojen
12762: ten tarpeisiin soveltuvan peruskoulutuksen tar-           uudelleenkohdentaminen.
12763:                                                                                                         181
12764: 
12765:     Korkeakoululaitosta kehitetään ohjelman mu-        telyjä lisätään. 60--65 %:lle ikäluokasta varataan
12766: kaan seuraavilla tavoilla:                             koulutusmahdollisuudet korkea-asteella. Kah-
12767:     - Toiminnan laadun korostamiseksi korkea-          den kolmasosan tarjonnasta arvioidaan olevan
12768: koulut laajentavat toimintansa arviointia. Valta-      ei-yliopistollisella sektorilla ja kolmasosan yli-
12769: kunnallisia koulutusaloja koskevia arviointeja ja      opistoissa. Koulutuspaikkojen jakautumaa aio-
12770: korkeakoulujen kokonaisarviointeja jatketaan.          taan myös tarkistaa ja suunnata paikkoja mm.
12771: Edelleen toteutetaan korkeakouluissa järjestettä-      uusteollistamisen kannalta tärkeille aloille.
12772: vän aikuiskoulutuksen arviointi. Suomen Akate-            Aloituspaikkoja ei jatkossa varata epätarkoi-
12773: mia jatkaa tieteenalojen arviointejaan. OECD           tuksenmukaiseen moninkertaiseen koulutuk-
12774: suorittaa Suomen korkeakoulupolitiikan maatut-         seen. Opiskelijavalintaa kehitetään niin, että jat-
12775: kinnan ammattikorkeakoulujen kokeiluohjelma            ko-opintoihin sijoittuminen nopeutuu, keskeyt-
12776: mukaan luettuna.                                       täminen ja moninkertaisen koulutuksen määrä
12777:     - Koulutusyksiköitä vähennetään aloilla,           vähenee ja eri pyrkijäryhmät ohjautuvat suoraan
12778: joilla liian moniin yksiköihin jakautuminen on         tavoitteitaan vastaavaan koulutukseen ja voivat
12779: esteenä tutkimuksen ja opetuksen kehittämiselle        joustavasti yhdistellä opintoja ja tutkintoja. Lisäk-
12780: ja aiheuttaa turhia kustannuksia. Lisäksi tarkiste-    si varataan tutkintoa tai sen osaa suorinaville
12781: taan koulutusmääriä, tehtäviä ja työnjakoa aloil-      aikuisille riittävä osuus toisen asteen ja korkea-
12782: la, joilla opistoasteen koulutuksen laajentuminen      asteen koulutuspaikoista, n. 25 000-30 000
12783: ja ammattikorkeakoulujen kehittäminen ovat li-         paikkaa, mikä on noin neljäsosa koulutuksen
12784: sänneet päällekkäistä koulutusta.                      kokonaistarjonnasta. Tämän ohella laajennetaan
12785:     - Erityisesti samalla paikkakunnalla toimivat      myös aikuisten jatko- ja täydennyskoulutusta
12786: korkeakoulut, korkeakouluyksiköt ja ammatti-           sekä muuta joustavaa koulutustarjontaa.
12787: korkeakoulut lisäävät yhteistyötään ja selkiyttä-
12788: vät työnajakoaan toiminnan tehostamiseksi ja               Korkeakoululaitoksen rakenteellinen ke-
12789: taloudellisten säästöjen aikaansaamiseksi.             hittäminen. Opetusministeriössä valmistui v.
12790:     - Tutkintojen ja koulutusohjelmien raken-          1991 rakenteellisen kehittämisen toimenpide-
12791: netta kehitetään valtakunnallisten arvioiden poh-      ohjelma, jonka tavoitteena oli kehittää korkea-
12792: jalta. Opetusministeriö organisoi arviot toteutet-     koululaitoksen rakenteita siten, että toiminnan
12793: taviksi koulutusaloittain korkeakoulujen ja kor-       päällekkäisyyttä puretaan, epätarkoituksenmu-
12794: keakouluneuvoston yhteistyönä ja osin kansain-         kaisia toimintoja lakkautetaan ja voimavarojen
12795: välisiä asiantuntijoita käyttäen. Opiskelijoiden       käyttöä tehostetaan. Syntyvien säästöjen kautta
12796: edustus arviointiryhmissä turvataan. Humanisti-        vapautuisi voimavaroja uusien painopistealuei-
12797: sella ja luonnontieteellisellä alalla nämä arviot on   den kehittämiseen. Hallinnon säästöjä selvitti
12798: jo tehty.                                              opetusministeriön asettama selvitysmies.
12799:     - Päätökset koulutusohjelmarakenteen uu-               Valtioneuvosto vahvisti v. 1993 kehittämis-
12800: simisesta tehdään korkeakoulujen ja korkea-            suunnitelman yhteydessä korkeakoululaitoksen
12801:  kouluneuvoston laatimien arvioiden pohjalta.          rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjel-
12802: Tavoitteena on koulutusohjelmien nykyisen              man vuosiksi 1993-96. Toimenpideohjelman
12803:  määrän merkittävä supistaminen. Tutkintoase-          kautta voimavaroja vapautuisi kehittämistyöhön
12804: tuksia uudistetaan pitäen lähtökohtana sellaisia       merkittävästi vasta 1990-luvun loppupuolella.
12805: valtakunnallisia puitesäännöksiä, jotka antavat            Ohjelman mukaan tulisi mm. yhdistää Eläin-
12806:  riittävän joustavuuden ja sisällöllisen liikkumava-   lääketieteellinen korkeakoulu Helsingin yliopis-
12807:  ran sekä korkeakouluille että opiskelijoille. Luo-    toon, Åbo Akademi ja Svenska handelshögsko-
12808:  daan koulutuksen kustannuksia säästävät sekä          lan ruotsinkieliseksi yliopistoksi sekä Rauhan- ja
12809:  opiskelijan kannalta joustavat tutkintojen ja opin-   konfliktintutkimuslaitos Tampereen yliopistoon.
12810:  tojen yhdistelymahdollisuudet.                        Avaruustekniikan tutkimus tulisi keskittää Tek-
12811:      Kehittämisohjelman mukaan koulutuspaikko-         nilliseen korkeakouluun, kiihdytintä käyttävä
12812:  jen kokonaistarjonta mitoitetaan pitemmälläkin        tutkimus Helsingin ja Jyväskylän yliopistoihin,
12813:  aikavälillä siten, että koko peruskoulun päättä-      terveydenhuoltoalan koulutus neljään yksik-
12814:  välle ikäluokalle voidaan tarjota toisen asteen       köön ja lastentarhanopettajien koulutus yliopis-
12815:  koulutus lukiossa tai ammatillisissa opinnoissa.      tojen kasvatustieteellisiin tiedekuntiin. Kasvatus-
12816:  Arviolta 35--40 % ikäluokasta siirtyy toisen as-      alan hallinnon koulutusta ja voimavaroja esitet-
12817:  teen koulutuksen jälkeen työelämään. Oppisopi-        tiin vähennettäviksi ja samoin lääketieteen kou-
12818:  muskoulutusta ja muita joustavia koulutusjärjes-      lutuksen voimavaroja, jopa 20 %. Turun ja Kuo-
12819: 182
12820: 
12821: pion yliopistojen hammaslääketieteen yksiköt ja         - Lääketieteen voimavarasupistuksista v.
12822: Helsingin yliopiston terveydenhuoltoalan koulu-      1995-98 on sovittu. Säästövaikutus on yhteensä
12823: tus esitettiin lakkautettaviksi.                     34 Mmk.
12824:    Vahvistettaviksi aloiksi ehdotettiin ohjelmassa      - Tampereen yliopiston sisäänottoja supiste-
12825: biotekniikkaa ja molekyylibiologiaa, teletekniik-    taan puolella ja peruskoulutukseen otetaan v.
12826: kaa ja tiedonsiirtoa sekä teollista muotoilua ja     1994--98 vuosittain 40 opiskelijaa. Lääketieteen
12827: taideteollista alaa. Panostusta ehdotettiin myös     koulutus painottuu perusterveydenhuoltoon ja
12828: kansainväliseen yhteistyöhön, perustutkimuk-         ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus yleis-
12829: seen ja huippuyksiköiden edistämiseen.               lääketieteeseen. Yliopisto ottaa myös valtakun-
12830:    Korkeakoululaitoksessa ollaan uudistamassa        nallisen vastuun terveydenhoitoalan monitietei-
12831: myös tutkintorakenteita. Vuosina 1994 ja 1995        sestä jatko- ja täydennyskoulutuksesta (Public
12832: lähes kaikilla koulutusaloilla otetaan käyttöön      Health School).
12833: kaksiportainen tutkintojärjestelmä, jossa alempi        - Terveydenhuoltoalan koulutus lakkaa
12834: kandidaatintutkinto vastaa kansainvälistä bache-     Helsingin yliopistosta 1.7.1998. Säästövaikutus
12835: lor-tutkintoa ja ylempi maisterintutkinto master-    on 1 Mmk v. 1996--98. Åbo Akademin toiminta-
12836: tutkintoa. Uusi tutkintojärjestelmä on kansainvä-    menoja lisätään v. 1996 0,2 Mmklla terveyden-
12837: lisesti vertailukelpoinen ja uudet alemmat tutkin-   huollon ruotsinkielisen koulutuksen keskittämi-
12838: not tarjoavat ministeriön mielestä monille mah-      sen ja Helsingin yliopiston alan koulutuksen
12839: dollisuuden tutkinnon suorittamiseen opintojen       lakkauttamisen johdosta.
12840: keskeyttämisen sijaan.
12841:    Rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjel-      2. Luonnontieteet ja maatalous-metsätieteellinen
12842: mia on valmisteltu useilla eri sektoreilla ja toi-   ala
12843: menpiteistä on sovittu korkeakoulujen ja opetus-
12844: ministeriön välisissä tulosneuvotteluissa. Vuon-        - Biotekniikan rahoitusohjelmaa on toteu-
12845: na 1994 valmistelluissa vuosien 1995-98 tulos-       tettu v. 1988--1995 ja ohjelmaan on kohdennettu
12846: sopimuksissa on myös sovittu, että korkeakoulut      määrärahoja yhteensä 330 Mmk.
12847: kehittävät omaa toimintaansa niin, että opetuk-         - Opetusministeriön           toimenpideohjelma
12848: sen ja tutkimuksen voimavaroista 5 % ja tukitoi-     suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittämisestä v.
12849: mien vapautuvista voimavaroista 10 % on vuo-         1995-99 on valmistunut ja sitä on ryhdytty
12850: den 1996 loppuun mennessä kohdennettu uusil-         toteuttamaan. Vuoden 1996 hallituksen talousar-
12851: le painopistealueille. Tämän lisäksi korkeakoulut    vioesityksessä osoitetaan 81,5 Mmk koulutuksen
12852: ovat käynnistäneet omia rakenteellisen kehittä-      ja tutkimuksen tietostrategian toteuttamiseen,
12853: misen toimenpideohjelmiaan.                          mistä 51,5 Mmk tietotekniikan opetuksen ja tut-
12854:    Ministeriöstä saadun selvityksen mukaan ra-       kimuksen kehittämiseen ja 30 Mmk henkilökoh-
12855: kenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmaa         taisiin laitteisiin. Rahoitusta jatketaan seuraavina
12856: on toukokuuhun 1995 mennessä toteutettu seu-         vuosina.
12857: raavasti:                                               - Esaan on liitytty ja tulosneuvotteluissa sel-
12858:                                                      keytetty korkeakoulujen työnjako. Avaruustek-
12859: 1. Terveydenhuoltoala                                niikan valtakunnallinen keskusyksikkö kehite-
12860:    - Eläinlääketieteellinen korkeakoulu aloit-       tään Teknilliseen korkeakouluun.
12861: taa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisenä        - Oulun yliopiston geologian, tähtitieteen ja
12862: tiedekuntana 1.8.1995. Toimintamenojen säästö-       geofysiikan laitokset on yhdistetty 1.8.1994.
12863: vaikutus on 6 Mmk v. 1996--98.                          - Sodankylän geofysiikan observatorio on
12864:    - Kuopion yliopiston hammaslääketieteelli-        tarkoitus liittää Oulun yliopistoon.
12865: nen tiedekunta lakkautetaan v. 1995-98 ja Tu-           - Maa- ja metsätalousalojen koulutuksen
12866: run yliopiston hammaslääketieteen peruskoulu-        kehittämistyöryhmä asetettiin 7.10.1994 ja sen
12867: tus lakkautetaan 1.7.1998lähtien. Säästö toimin-     määräaika päättyy 30.9.1995. Työryhmä valmis-
12868: tamenoissa on n. 22 Mmk v. 1995-99. Oulun            telee esitykset koulutusmääristä ja -rakenteista.
12869: yliopistolle (sosiaalihammaslääketieteen siirto         - Tutkimusasematyöryhmän raportti valmis-
12870: Kuopiosta) kohdennetaan säästöistä 1,2 Mmk v.        tui 26.1.1995 (OPM:n työryhmien muistiaita 2/
12871: 1996. Lisäksi Kuopion yliopistossa kohdenne-         1995). Yliopistoja koskevista esityksistä Värriön
12872: taan hammaslääketieteen vapautuvista voimava-        tutkimusaseman siirtoa Oulun yliopiston hallin-
12873: roista 46 henkilötyövuotta yliopiston muille kes-    taan selvitetään vuoden 1995 aikana, Helsingin
12874: keisille aloille.                                    yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan
12875:                                                                                                        183
12876: 
12877: ambulatoriset toiminnot siirretään Mäntsälän           4. Kauppa-, oikeus- ja yhteiskuntatieteet
12878: maatalousoppilaitokseen ja yliopiston Muddus-
12879: järven koetilan toiminta lakkautetaan. Joensuun            - Oulun yliopiston kirjastotieteen ja infor-
12880: yliopiston Siikasalmen tutkimus- ja koeaseman          matiikan koulutusohjelma on siirretty humanisti-
12881: perinteiset tutkimusasematoiminnot lakkaute-           selle koulutusalalle 1.8.1994 lukien. Oulun yli-
12882: taan.                                                  opistossa ei järjestetä eikä kehitetä yhteiskunta-
12883:    - Jyväskylän yliopiston kanssa on sovittu,          tieteellisiin tutkintoihin johtavaa koulutusta.
12884: että se ottaa vastuun kiihdytintä käyttävän tutki-         - Turun korkeakoulujen kansantaloustie-
12885: muksen valtakunnallisesta kehittämistyöstä yh-         teen yksiköistä muodostetaan yhteinen instituut-
12886: teistyössä Helsingin yliopiston kanssa.                ti, joka koordinoi perus- ja jatkokoulutusta, tutki-
12887:    - Selvitysmies, professori Olli Lounasmaa           musta sekä niiden tarvitsemia tukipalveluja.
12888: on nimitetty 11.4.1995 selvittämään luonnontie-            - Tampereen yliopiston hallintotieteiden
12889: teellisten ja teknistieteellisten yksiköiden työnja-   kokonaisuutta kehitetään muodostamaila yli-
12890: koa, mitoittamista ja rakenteellista kehittämistä      opiston neljälle laitokselle yhteinen osasto-orga-
12891: sekä ehdotusten tuottamia säästöjä ja voimavaro-       nisaatio (School of Publie Management). Yhteis-
12892: jen uudelleenjärjestelyjä. Määräaika päättyy           työtä Vaasan yliopiston kauppa- ja hallintatietei-
12893: 31.12.1995.
12894:                                                        den kanssa kehitetään.
12895:                                                            ---:- Tulossopimuksissa on sovittu kauppatie-
12896:                                                        teditsen alan työnjaosta. Jyväskylän ja Tampe-
12897: 3. Tekniikka, arkkitehtuuri ja taideteollisuus         reen yliopistot ovat täsmentäneet yksikköjensä
12898:    - Tulossopimuksissa on pyritty kehittämään          profiileja.
12899: korkeakoulujen keskinäistä työnjakoa.                      - Tampereen yliopiston kauppatieteiden
12900:    - Tampereen yliopisto ja Tampereen teknil-          yhteyksiä Tampereen teknilliseen korkeakou-
12901: linen korkeakoulu ovat käynnistäneet vuonna            luun laajennetaan TAM-NET-hankkeen puitteis-
12902: 1995 yhteistyöprojektin. Yhteistyömahdollisuuk-        sa.
12903: sia selvitetään opetuksen, tutkimuksen ja tukitoi-         - Åbo Akademi ja Svenska handelshögsko-
12904: mintojen osalta. Tavoitteena on saavuttaa myös         lan tiivistävät yhteistyötään ja kehittävät työnja-
12905: olennaisia voimavarasäästöjä.                          koaan. Tavoitteena on yhteinen opiskelijavalinta
12906:    - Rakennusalan koulutustarvetta selvittä-           v. 1996 ja peruskoulutuksen koordinointi niin
12907: mään asetettiin keväällä 1995 opetusministeriön        että yhteistyö perus- ja jatkokoulutuksessa toteu~
12908: työryhmä. Työryhmän määräaika on 31.5.1995 ja          tuu.
12909: esitykset koskevat alan koulutusmääriä ja -raken-          - Helsingin kauppakorkeakoulu ja Svenska
12910: teita.                                                 handelshögskolan koordinoivat kirjastohankin-
12911:    - Tampereen teknillinen korkeakoulu pai-            tojaan.
12912: nottaa rakennusalan sisällä puu-, miljöö- ja korja-        - Vaasan korkeakoulujen kirjastotoiminnot
12913: usrakentamista.                                        koordinoidaan yhdeksi yhteiseksi kirjastoksi.
12914:    - Valtakunnallinen osaamiskeskusverkko                  - Psykologian alan valtakunnallista integroi-
12915: on perustettu ja yliopistot ovat niiden keskeinen      tumista keskinäisen verkottomisen kautta jatke-
12916: osa.                                                   taan.
12917:    - Taideteollinen korkeakoulu on tiivistänyt             - Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos on lii-
12918: yhteistyötään Teknillisen korkeakoulun ja mui-         tetty Tampereen yliopistoon 1.8.1994.
12919: den yksiköiden kanssa. Yhteistyön ja työnjaon
12920: kehittämisen tavoitteena on saada vuoden 1996          5. Kasvatustieteellinen ala
12921: loppuun mennessä aikaan laadun paranemista ja
12922: olennaisia säästöjä.                                      - Kasvatustieteellisen alan kokonaisarviointi
12923:     - Lapin yliopisto ja Oulun yliopisto ovat          valmistui keväällä 1995. Tulossopimuksissa on
12924: tehneet sopimuksen yhteistyöstä ja työnjaosta          sovittu, että kasvatustieteelliset tiedekunnat sel-
12925: yhteiskuntatieteellisen ja muotoilualan koulu-         keyttävät profiiliaan ja valtakunnallista työnjakoa
12926: tuksen osalta. Lisäksi Pohjois-Suomen tutkimus-        ottaen huomioon arviointiprojektin ehdotukset.
12927: laitoksen Lapin yksikön asemaa on selkeytetty.         Opettajankoulutuksessa painopiste on opetus-
12928:     - Lapin yliopiston teollisen muotoilun kou-        suunnitelmien kehittämisessä ja uuden teknolo-
12929: lutus käynnistyi 1.8.1994 ja Rovaniemen käsi- ja       gian soveltamisessa.
12930: taideteollisuusoppilaitos liitetään 1.8.1996 Lapin        - Lastentarhanopettajien koulutuksen siirto
12931: yliopistoon.                                           korkeakouluihin toteutetaan 1.8.1995. Yliopisto-
12932: 184
12933: 
12934: jen määrärahakehystä kasvatetaan v. 1995-96                Yliopistojen ja korkeakoulujen aikuis-
12935: 40 Mmk määrärahasiirtona opistokoulutuksesta.           koulutus. Korkeakoulujen aikuiskoulutuksesta
12936: Turun yliopisto on keskittänyt lastentarhanopet-        vastaavat täydennyskoulutuskeskukset, jotka
12937: tajakoulutuksen Rauman opettajankoulutuslai-            ovat korkeakoulujen erillislaitoksia. Niiden toi-
12938: tokseen ja lakkauttanut sen Turusta.                    minnan rahoituksesta suurin osa tulee maksulli-
12939:    - Harjoittelukoulujen kanssa on sovittu pai-         sesta palvelutoiminnasta. Aikuiskoulutuksen
12940: nopistealueista.                                        päämuodot ovat täydennyskoulutus ja avoin kor-
12941:    - Jyväskylän yliopiston alaisen Kasvatustie-         keakouluopetus.
12942: teen tutkimuslaitoksen nimi muutetaan Koulu-                Maamme ensimmäinen koko korkeakoulua
12943: tuksen tutkimuslaitokseksi. Toiminta organisoi-         edustava täydennyskoulutuskeskus perustettiin
12944: daan projektiluonteiseksi, jatkokoulutusta tehos-       1970 Tampereen yliopistoon. 1980-luvun puoli-
12945: tetaan ja hallinnolliset palvelut järjestetään keski-   välissä toimi jo kaikissa sen aikaisissa korkea-
12946: tetysti.                                                kouluissa täydennyskoulutuskeskus. Kaikissa
12947:                                                         nykyisissä korkeakouluissa Kuvataideakatemiaa
12948: 6. Humanistinen ala ja teologia                         lukuun ottamatta on täydennyskoulutuskeskus.
12949:                                                         Alueellisine sivutoimipisteineen täydennyskou-
12950:    - Humanistisen alan koulutusvastuut on               lutusyksiköitä oli korkeakouluilla kertomus-
12951: määritelty tulosneuvotteluissa ja tutkintoasetuk-       vuonna 23 paikkakunnalla yhteensä 39 kpl.
12952: sessa. Humanistisen alan kaksiportainen tutkin-             Hallinnollisesti täydennyskoulutuskeskukset
12953: toasetus tuli voimaan 1.8.1994.                         ovat lähes poikkeuksetta korkeakoulujen erillis-
12954:    - Kääntäjänkoulutuslaitosten työnjakoa on            laitoksia, mutta niiden organisaatiomalli ja talmi-
12955: selkeytetty tulosneuvotteluissa. Turun yliopistos-      dellinen ja toiminnallinen päätöksentekoproses-
12956: sa on aloitettu konferenssitulkkien koulutus            si vaihtelee korkeakouluittain. Keskusten toimin-
12957: vuonna 1995.                                            nan yksi ominaispiirre on, että niillä ei ole juuri
12958:    - Kielikeskusten asemaa, tehtäviä ja suhdet-         lainkaan omia opettajia, vaan kuhunkin koulu-
12959: ta ainelaitoksiin selvittää selvitysmies Lauri Carl-    tushankkeeseen etsitään kouluttajat joko korkea-
12960: son. Määräaika päättyy 31.10.1995.                      koulun tai työelämän asiantuntijoista.
12961:    - Tulosneuvotteluissa on sovittu, että kor-              OECD:n arviointiryhmän suorittamaa maatut-
12962: keakoulut lisäävät vieraskielistä opetustarjontaa.      kintaa varten laaditun ns. maakatsauksen mu-
12963:                                                         kaan korkeakoulujen täydennyskoulutuskeskus-
12964: 7. Taidealat                                            ten kehitysiinjoissa on 1980-luvulta lähtien näh-
12965:                                                         tävissä seuraavia yhteisiä piirteitä:
12966:    - Taideteollisen korkeakoulun työnjakoa                  - Koulutus on laajentunut keskusten alku-
12967: muiden viestintäalan korkeakoulujen ja Lapin            peräisillä tehtäväalueilla (täydennyskoulutus,
12968: yliopiston kanssa on selkeytetty. Korkeakoulun          avoin korkeakouluopetus, työvoimapoliittinen
12969: kokonaisarviointi on valmistunut.                       koulutus). Opetus on kasvanut määrällisesti, ja
12970:    - Sibelius-Akatemian kokonaisarviointi on            koulutukseen on tullut uusia sisältöalueita ja
12971: käynnissä.                                              kohderyhmiä.
12972:                                                             - Toiminta on laajentunut myös kokonaan
12973: 8. Tiedeasiat                                           uusille tehtäväalueille, jotka kytkeytyvät väljästi
12974:                                                         tai eivät lainkaan keskusten järjestämään koulu-
12975:    - Laki Suomen Akatemiasta annettiin                  tukseen. Tällaisia ovat mm. oppimateriaalituo-
12976: 13.5.1994 ja asetus 30.9.1994. Akatemian organi-        tanto ja palvelututkimus.
12977: saatio ja päätöksentekojärjestelmä uudistuivat              - Toimintamallit ovat monipuolistuneet ja
12978: vuoden 1995 alusta niin, että Akatemian toimin-         erilaistuneet. Keskukset ovat yhä enemmän
12979: tamahdollisuudet tutkimuksen edistäjänä pa-             muuttumassa koulutuksen suunnittelu-, toteu-
12980: ranevat.                                                tus- ja kehittämisyksiköiksi.
12981:    - Tutkijakoulut (graduate school) käynnis-               - Taloudellinen lama ja työttömyys ovat li-
12982: tettiin vuoden 1994 aikana. Tutkijakoulut ovat          sänneet täydennyskoulutuskeskusten herkkyyttä
12983: korkeakoulujen yhteistyötä, jonka tavoitteena on        reagoida yhteiskunnallisiin koulutustarpeisiin ja
12984: tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen laadun paran-         valmiuksia ottaa vastaan uusia mittavia tehtäviä,
12985: taminen. Tutkijakouluja on kaikkiaan 93, joissa         kuten työllisyyden hoitoon liittyviä hankkeita.
12986: yhteensä 949 palkattua koulutuspaikkaa. Määrä-          Tällainen toimintastrategia on kiristyvien resurs-
12987: rahoja osoitetaan vuosittain 116 Mmk.                   sien aikana keskusten toiminnan elinehto.
12988:                 ~
12989:                                                                                                                             185
12990: 
12991:     Aikuiskoulutuksen toteutustavat                                         sä ja yhteiskunnallis-humanistisissa aineissa. Tar-
12992: Täydennyskoulutuksen muoto, toteutustapa ja                                 jonta on kuitenkin laajentumassa teknisiin, luon-
12993: tavoitteet vaihtelevat suuresti kohderyhmän ja                              nontieteellisiin ja kaupallisiin aineisiin, mikä li-
12994: koulutuksen aihealueen mukaan. Lyhytkurssien,                               sää huomattavasti näiden opintojen käyttökel-
12995: seminaarien ja kongressien tavoitteena on ajan-                             poisuutta ammatillisesti erikoistavana koulutuk-
12996: kohtaisen uuden tiedon välittäminen ja vuoro-                               sena.
12997: vaikutus tiedon tuottajien ja asiantuntijoiden kes-                             K e h i t y s v u o s i n a 1 9 9 0-
12998: ken. Lyhyitä kursseja on kurssien lukumäärinä n.                            9 4. Korkeakoulujen aikuiskoulutukseen ovat
12999: 65 o/o koko toiminnasta.                                                    opetusministeriön mukaan 1990-luvulla vaikut-
13000:     Pitkäkestoinen täydennyskoulutus toteute-                               taneet voimakkaasti sekä taloudellinen lama että
13001: taan joko lähiopetuksena tai koulutusohjelmina.                             työvoimapoliittinen kriisi. Lama on heijastunut
13002: Koulutusohjelmat kestävät 1-3 vuotta ja sisältä-                            monitahoisesti toimintaan, ja sen yksi vaikutus
13003: vät sekä lähiopetusjaksoja että työnohjausta tai                            on ollut teknillisten ja kaupallisten alojen täyden-
13004: muuta työpaikalla tapahtuvaa koulutusta. Pitkä-                             nyskoulutuksen kasvun pysähtyminen laman al-
13005: kestoisen koulutuksen tavoitteena on usein am-                              kuvuosina. Pitkäkestoisen ja tutkinnonomaisen
13006: matillinen erikoistuminen tai pätevöityminen.                               koulutuksen suosion kasvun syy löytynee minis-
13007: Vuodesta 1992 alkaen ovat korkeakoulututkin-                                teriön mielestä niukentuneista kouluttautumisre-
13008: non suorittaneille työttömille tarkoitetut täyden-                          sursseista: Halutaan panostaa koulutukseen, jolla
13009: nyskoulutuskurssit olleet tärkeä osa pitkäkestois-                          on käyttö- ja vaihtoarvoa kiristyneillä työmarkki-
13010: ta täydennyskoulutusta. Opetustunteina laskien                              noilla.
13011: pitkäkestoisen koulutuksen osuus on n. 75 o/o                                   Työttömyyden räjähdysmäinen kasvu myös
13012: korkeakoulujen täydennyskoulutuksesta.                                      korkeimmin koulutettujen keskuudessa on tuo-
13013:     Avoin korkeakoulu on hajaotettu opintojärjes-                           nut korkeakoulujen aikuiskoulutuksen piiriin
13014: telmä, jossa korkeakoulut yhteistyössä muiden                               kokonaan uusia koulutusmuotoja. Koska massa-
13015: oppilaitosten, kuten aikuisoppilaitosten ja kesä-                           työttömyyden aikana työhallinto ei ole juuri lain-
13016: yliopistojen kanssa tarjoavat aikuisväestölle                               kaan ostanut koulutusta korkeakoulututkinnon
13017: mahdollisuuden opiskella yliopistollisen perus-                             suorittaneille (insinöörejä lukuun ottamatta), on
13018: opetuksen opintokokonaisuuksia lähes koko                                   korkeakouluissa vuodesta 1992 opetusministeri-
13019: maan alueella. Korkeakoulut järjestävät itse n.                             ön rahoituksella järjestetty akateemisille työttö-
13020: 30 o/o avoimesta korkeakouluopetuksesta, n.                                 mille suunnattua omaehtoista täydennyskoulu-
13021: 70 o/o toteutuu muissa oppilaitoksissa.                                     tusta. Vuodesta 1993 tämä koulutus on ollut osa
13022:     Avoimessa korkeakouluopetuksessa voi poh-                               laajoja valtakunnallisia hankkeita, Relanderin
13023:  jakoulutuksesta riippumatta opiskella alempia ja                           työryhmän ja nuorisokansliapäällikkötyöryhmän
13024: ylempiä opintokokonaisuuksia, mutta ei suorit-                              ohjelmia. Näihin ohjelmiin liittyy myös avoimen
13025:  taa tutkintoa. Suoritettuaan noin yhden kolmas-                            korkeakouluopetuksen laajennus työvoimapo-
13026:  osan koulutusohjelman opinnoista avoimessa                                 liittisin perustein.
13027:  korkeakoulussa opiskelijalla on mahdollisuus                                   Vuosina 1990-94 täydennyskoulutuksen
13028:  siirtyä jatkamaan tutkintoon asti korkeakoulun                             opiskelijamäärä kasvoi runsaalla 31 OOO:lla elin.
13029:  perusopiskelijana. Tätä väylää käyttää kuitenkin                           50 o/o:lla. Kurssien määrä kasvoi runsaalla
13030:  varsin pieni joukko opiskelijoista. Valtaosa avoi-                         1 500:lla eli yli 84 o/o:lla.
13031:  men korkeakouluopetuksen kautta tutkintoon                                     Seuraava asetelma osoittaa korkeakoulujen
13032:  johtaviin opintoihin siirtyvistä osallistuu opiskeli-                      täydennyskoulutuksen opiskelijamäärien, kurs-
13033:  javalintoihin.                                                             sien ja kurssipäivien määrän kehityksen v. 1990
13034:      Opetusta on eniten tarjolla kasvatustieteellisis-                      -94 ministeriön KOTA-tietokannan mukaan:
13035: 
13036: 
13037: 
13038: 
13039:                                                                               1990     1991       1992       1993         1994
13040: Opiskelijat ........................................................... .   61 585   62 075     70 957     78480        96180
13041: Kurssit yhteensä ................................................. .         1811     2082       2 401      2763         3 339
13042:   Pitkäkestoinen koulutus ................................ .                   698      797        989      1397         1837
13043:   Pitkäkestoisen koulutuksen osuus, o/o .......... ..                         38,5     38,3       41,2       50,6          55,0
13044: Kurssipäivät ........................................................ .     22 134              26 232     29859        50770
13045: 
13046: 24 350889R
13047: 186
13048: 
13049:    Avoimen korkeakouluopetuksen opiskelija-                                          Opiskelijoiden bruttoluvun kasvu kuvastaa
13050: määrä kasvoi vuodesta 1990 vuoteen 1994 vajaal-                                   avoimen korkeakoulun nykyistä kasvuvaihetta:
13051: la 30 OOO:lla, kasvu vuodesta 1993 oli runsaat                                    Yksittäiset opiskelijat opiskelevat aikaisempaa
13052: 8 000 opiskelijaa. Opiskelijoiden bruttolukumää-                                  laajempia kokonaisuuksia.
13053: rä, jossa on mukana kaikki opintoihin osallistu-                                     Avoimen korkeakouluopetuksen opiskelija-
13054: miset, on kasvanut vielä enemmän: Kasvu vuo-                                      määrien ja korkeakoulujen itse järjestämän ope-
13055: desta 1990 on vajaat 48 000 ja vuodesta 1993 n.                                   tuksen osuus koko opetuksesta ilmenee seuraa-
13056: 12 500.                                                                           vasta asetelmasta:
13057: 
13058:                                                                                      1990           1991       1992             1993       1994
13059: Opiskelijat
13060: Netto .........................................................................     38752          42 900    49 918            59 949   68131
13061: Brutto ........................................................................     42 819         51845     61057             78 275   90797
13062: Korkeakoulujen itse järjestämässä opetuksessa ......                                10 455         15 444    18617             35 359   45183
13063: Itse järjestetyn opetuksen opiskelijoiden osuus, o/o.                                 24,4           29,8      30,5              45,2     49,8
13064: 
13065: 
13066:     Sekä Relander- että nuorisokansliapäällikkö -                                 erikoiskorkeakouluissa. Kertomusvuonna kaikki
13067: ohjelmiin liittyvä avoimen korkeakouluopetuk-                                     korkeakoulut Kuvataideakatemiaa lukuun otta-
13068: sen laajentaminen on opetusministeriön mukaan                                     matta järjestivät avointa korkeakouluopetusta.
13069: tähdännyt myös opetustarjonnan laajentami-                                           Opetustarjonnan kehitys v. 1991-94 aloittain,
13070: seen. Vuonna 1993 toiminta laajentui kaupallisiin                                 opiskelijamäärissä laskettuna ilmenee seuraavas-
13071: ja teknillisiin korkeakouluihin ja vahvistui muissa                               ta asetelmasta:
13072: 
13073: 
13074:                                                               1991                          1992                    1993                1994
13075:                                                                                              Opiskelijoita
13076:                                                     Määrä              %            Määrä     %          Määrä             %       Määrä       %
13077: Humanistinen ......................                6152              11,9           7 522      12,3        10963       14,0 14 422 15,9
13078: Kasvatustieteellinen .............                17 877             34,5          20630       33,8        21621       27,6 22 411 24,7
13079: Yhteiskuntatieteellinen ........                   9992              19,3          13 200      21,6        15 201      19,4 14 921 16,4
13080: Kaupallinen .........................              1278               2,5           2 576       4,2         6748        8,6 6768 7,5
13081: Luonnontieteellinen ............                   3 544              6,8           3 589       5,9         5076        6,5  7 365 8,1
13082: Teknillinen ...........................              536              1,0             998       1,6         1752        2,2  3042 3,3
13083: Kasvatus- ja yhteiskuntatie-
13084: teellisen osuus yhteensä .....                                       53,8                      55,4                    47,2                 41,1
13085: Teknillisen, kaupallisen ja
13086: luonnontieteellisen             osuus
13087: yhteensä ...............................                             10,3                      11,7                    17,3                 18,9
13088: 
13089: 
13090:    A i k u i s k o u 1 utu k s e n r a hoi t u s.                                 tullut työvoimapoliittinen erillisrahoitus, joka v.
13091: Opetusministeriön v. 1993 antamien maksupää-                                      1992 oli 10 Mmk ja v. 1993 110 Mmk. Maksutulot
13092: tösten (81/93 ja 83/93) mukaan täydennyskoulu-                                    ovat ministeriön mukaan lamasta huolimatta kas-
13093: tus on maksullista liiketaloudellista ja avoin kor-                               vaneet jonkin verran, kun taas korkeakoulujen
13094: keakouluopetus maksullista julkisoikeudellista                                    budjetin kautta tuleva rahoitus näyttää vähene-
13095: toimintaa.                                                                        vän. Korkeakoulujen osuus aikuiskoulutuksen
13096:    Korkeakoulujen täydennyskoulutuskeskusten                                      rahoituksesta vähenee ministeriön näkemyksen
13097: rahoituksesta v. 1990-93 on erilliskyselyinä teh-                                 mukaan edelleen.
13098: ty selvitys. Selvityksen mukaan täydennyskoulu-                                      Seuraavassa asetelmassa on täydennyskoulu-
13099: tuskeskusten kokonaisrahoitus on kasvanut tar-                                    tuskeskusten rahoitus v. 1990-93 rahoitusläh-
13100: kasteluajankohtana yli 50 o/o:lla, n. 150 Mmklla.                                 teittäin ja eri rahoituslähteiden suhteellinen
13101: Tähän lukuun sisältyy opetusministeriön kautta                                    osuus.
13102:                                                                                                         187
13103: 
13104:                                        1990                       1991                  1992        1993
13105: Rahoituslähde                     1000 mk       %       1000 mk          %    1000 mk     % 1000 mk      %
13106: Maksutulot                         193 835     68       192 274          60   195 463    57   217 057    49
13107: Opetusministeriö                    36625      13        44848           14    62 469    18   148 312    34
13108: Korkeakoulun budjetti               35 275     12        51775           16    58193     17    45 518    10
13109: Kunta                                9650       3        15 893           5    17673      5    19 555     4
13110: Muu                                 11130       4        13 838           4    11044      3    10 597     2
13111: Yhteensä                           286 515    100       318 628      100      344 842   100   441 038   100
13112: 
13113:     Aikuiskoulutusta koskeva valtion-                     Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen peruson-
13114: talouden tarkastusviraston                             gelma on edelleen koulutuksen jäsentymätön ja
13115: tarkastus. Valtiontalouden tarkastusvirastos-          epäselvä asema korkeakoulukentässä. Toimin-
13116: sa valmistui vuoden 1993 lopussa poikkeukselli-        nan alkuvaiheessa ei pystytty riittävän selvästi
13117: sen laaja yliopistojen ja korkeakoulujen aikuis-       tekemään asiaa koskevia peruslinjapäätöksiä,
13118: koulutusta koskeva arviointi. Tavoitteena oli ar-      jotka varsin keskeisesti olisivat liittyneet tämän
13119: vioida korkeakoulujen aikuiskoulutusta ja sen          toiminnan rahoitukseen.
13120: toimivuutta kokonaisuutena ja etsiä vastauksia            Palvelujen hinnoitteluperiaatteita on tarkas-
13121: siihen, miten järjestelmää voitaisiin kehittää sel-    tusviraston mukaan nyttemmin selkeytetty. Muu-
13122: laiseksi, että se tarjoaisi tehokkuuden, vaikutta-     tokset eivät ole kuitenkaan poistaneet tarvetta
13123: vuuden ja tuloksellisuuden arvioimiseksi riittä-       kehittää korkeakoulujen aikuiskoulutuksen talo-
13124: vän perustan.                                          utta ja rahoitusta koskevia informaatio- ja lasken-
13125:     Eri yliopistojen ja korkeakoulujen aikuiskou-      tajärjestelmiä. Liiketaloudellisten toimintaperi-
13126: lutus tulisi tarkastusviraston mielestä kaikissa       aatteiden lisääntynyt käyttö on entisestään ko-
13127: toimintamuodoissaan nykyistä selkeämmin kyt-           rostanut tätä kehittämistarvetta. Järjestelmien ra-
13128: keä korkeakoulujen aikuiskoulutuksen koko-             kenteelliset ja sisällölliset erot ovat tehneet esim.
13129: naiskenttään. Korkeakoulujen aikuiskoulutustoi-        erilaisten vertailujen tekemisen varsin vaikeaksi.
13130: minnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta on mah-         Yleensäkin korkeakoulujen aikuiskoulutustalou-
13131: dollista parantaa järjestelmän eri osajärjestelmien    den seuranta on toiminnan määrälliseen seuran-
13132: yhteistoimintaa lisäämällä ja tiivistämällä. Kor-      taan verrattuna jäänyt taka-alalle.
13133: keakoulujen aikuis-, perus- ja jatkokoulutuksen           Keskeinen syy aikuiskoulutuksen epäselvään
13134: toiminnallisten yhteyksien lisääminen ja tiivistä-     asemaan on tarkastusviraston mielestä se, että
13135: minen tarjoavat myös mahdollisuudet parantaa           toiminnan ohjaus eri ohjaustasoilla on ollut var-
13136: korkeakoulujen toiminnan kokonaistulokselli-           sin väljää ja yleisluonteista. Tällainen ohjaus on
13137: suutta. Myös tilastointijärjestelmiä tulisi kehittää   mahdollistanut toiminnan laajennustavoitteiden
13138: siten, että aikuiskoulutuskenttää voitaisiin tarkas-   saavuttamisen, mutta ei ole kuitenkaan pystynyt
13139: tella kokonaisuutena.                                  täsmentämään korkeakoulujen aikuiskoulutuk-
13140:      Tarkastusviraston mielestä on havaittavissa,      sen kokonaisasemaa korkeakoulukentässä. Täs-
13141: että aikuiskoulutus on joiltakin osin siirtymässä ja   tä tavoiteväljyydestä on seurannut korkeakoulu-
13142: laajentumassa täydennyskoulutuskeskuksista ta-         kohtaisesti monipuolinen, mutta samalla osittain
13143: kaisin tiedekuntiin ja ainelaitoksiin, ainakin pit-    päällekkäinen koulutustarjonta.
13144: kät, selkeästi tiedepohjaiset erikoistumis- ja päte-      Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen tavoite-
13145: vöitymisohjelmat. Niin erikoistumis- ja pätevöity-     asettelua tulisi tarkastusviraston arvion mukaan
13146:  miskoulutuksessa kuin myös avoimen korkea-            täsmentää siten, että se tarjoaisi myös paremmat
13147:  kouluopetuksen järjestelyssä ja toteutuksessa tu-     edellytykset toiminnan ohjaukseen. Ohjaukselta
13148:  lisi tarkastusviraston mielestä pyrkiä valtakunnal-   on puuttunut riittävä konkreettisuus. Korkea-
13149:  liseen kokonaissuunnitteluun. Työvoimapoliitti-       koulutasoisuus-käsitteelle pitäisi esimerkiksi
13150:  sen aikuiskoulutuksen järjestämisessä pitäisi pyr-    pystyä antamaan konkreettinen sisältö, jotta sen
13151:  kiä turvaamaan korkeakoulujen tietotaitavaran-        avulla voitaisiin ohjata korkeakoulujen aikuis-
13152:  nan siirtyminen mahdollisimman tehokkaasti ja         koulutusta. Korkeakoulujen pitäisi ottaa entistä
13153:  tuloksellisesti tähän koulutukseen. Tämän tavoit-     aktiivisempi ote korkeakoulujen aikuiskoulutuk-
13154:  teen saavuttaminen edellyttää myös korkea-            seen. Asiaa tulisi tarkastusviraston mielestä tar-
13155:  koulujen välisen aikuiskoulutuksen yhteistyön         kastella korkeakoulujen aikuiskoulutuksen ko-
13156:  lisäämistä.                                           konaistasolla, ei yksinomaan täydennyskoulu-
13157: 188
13158: 
13159: tuskeskusten tasolla. Mikäli tämä aikuiskoulu-          osana tähän aikuiskoulutuksen kokonaisstrategi-
13160: tuksen kokonaisohjaus ei lisäänny ja konkreti-          aan ja tavoiteasetteluun. Kun valtion asema ja
13161: soidu, vaarana on toiminnan entistä suurempi            tehtävät aikuiskoulutuksessa ovat varsin keskei-
13162: eriytyminen ja jopa korkeakoulukohtainen pääl-          set ja merkittävät, valtion pitäisi pystyä nykyistä
13163: lekkäisyys.                                             paremmin ja täsmällisemmin määrittelemään
13164:     Toiminnan tavoitteellisuutta tulisi tarkastusvi-    myös oma asemansa koulutuksen tuottajana,
13165: raston mielestä kauttaaltaan lisätä. Tämä tavoite-      tilaajana, rahoittajana ja asiakkaana tässä koulu-
13166: asettelu mahdollistaisi myös korkeakoulujen ai-         tuksessa. Asiaa tulisi tarkastella kokonaisuutena,
13167: kuiskoulutuksen vaikuttavuuden, tehokkuuden             johon tulisi liittää myös kouluttajien ja koulutet-
13168: ja tuloksellisuuden arvioimisen. Tavoitteenisuut-       tavien irrottautumiseen liittyvät kysymykset.
13169: ta on lisättävä kaikilla toiminnan tasoilla. Laatu-
13170: järjestelmien kehittäminen tukisi tämän tavoit-             Ammattikorkeakoulut.           Ammattikorkea-
13171: teen saavuttamista.                                     koulukokeilu perustuu lakiin nuorisoasteen kou-
13172:     Viime vuosien aikana aikuiskoulutuksessa on         lutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeilusta
13173: entistä enemmän siirrytty koulutusmarkkinoihin.         (391/91). Kokeilun tarkoituksena on selvittää,
13174: Markkinaperusteiseen ohjausmalliin siirtyminen          miten erityisesti eri koulu- ja oppilaitosmuotojen
13175: on merkinnyt samalla liiketaloudellisten toimin-        välisellä yhteistoiminnalla voidaan edistää perus-
13176: taperiaatteiden lisääntymistä aikuiskoulutuslai-        koulun jälkeisen koulutuksen tason kohottamis-
13177: tosten toiminnassa. Kehitys on kuitenkin ollut          ta, yhteiskunnan ja työelämän muuttuvien tieto-
13178: eriaikaista ja rakentunut monin eri tavoin erilai-      ja taitotarpeiden tyydyttämistä, joustavien ja yksi-
13179: siin lähtökohtiin, koska aikuiskoulutuksen kehit-       löllisten opintokokonaisuuksien muodostamista
13180: tämisestä on puuttunut yhteinen strateginen ta-         ja koulutusmahdollisuuksien monipuolistamista
13181: voiteasettelu. Eri aikuiskoulutuslaitosten toimin-      sekä koulutusjärjestelmän toimintakyvyn paran-
13182: nan tai niiden tarjoamien palveluiden liiketalou-       tamista ja hallinnon kehittämistä. Tähän lakiin
13183: dellisista lähtökohdista tapahtuvan arvioinnin          perustuva ammattikorkeakoulukokeilu jatkuu
13184: vertailun vaikeus johtuu ensisijassa erilaisten vä-     vuoden 1999 loppuun.
13185: lillisten tai välittömien tukijärjestelmien käytöstä.       Ammattikorkeakoulukokeilussa on mukana
13186: Kun aikuiskoulutuslaitosten toimintaan kohdis-          22 väliaikaista ammattikorkeakoulua, jotka on
13187: tuu erisuuruista rahoitustukea, merkitsee tämä jo       muodostettu kaikkiaan 85 ammatillisesta oppilai-
13188: sitä, että laitosten asema koulutusmarkkinoilla         toksesta. Väliaikaisista ammattikorkeakouluista
13189: on hintakilpailutilanteessa aina hieman erilainen.      16 on useasta oppilaitoksesta muodostettuja,
13190: Samoin on tilanne myös korkeakoulujen aikuis-           pääosin monialaisia yhtymiä. Kuusi väliaikaista
13191: koulutuksessa, jota korkeakoulut ovat itse myös         ammattikorkeakoulua muodostuu vain yhdestä
13192: määrärahoillaan tukeneet.                               oppilaitoksesta. Kokeiluverkko kattaa ministe-
13193:     Kysyntäperusteiseen koulutustarjontaan siir-        riön käsityksen mukaan alueellisesti varsin tasa-
13194: tyminen on merkinnyt samalla aikuisoppilaitos-          puolisesti koko maan. Väliaikaisia ammattikor-
13195: ten toiminnallisten vapauksien lisääntymistä. Mi-       keakouluja on sekä korkeakoulupaikkakunnilla
13196: käli koulutuslaitosten erilaiset rahoitusluet olisi-    että maakunnissa, joissa ei ole tiedekorkeakou-
13197: vat saman suuruiset, korostuisi koulutuksen laa-        lua.
13198: tu kilpailutekijänä. Kun tuet ovat kuitenkin erilai-        Eduskunta hyväksyi keväällä 1995 lain am-
13199: set, tämä kilpailutekijä ei voi samalla tavalla         mattikorkeakouluopinnoista (255/95). Lainsää-
13200: korostua. Tilanne on omiaan synnyttämään epä-           dännöllä käynnistetään ammattikorkeakoulu-
13201: tervettä kilpailua. Koulutuksen tuottamisen te-         uudistus siten, että ensimmäiset ammattikorkea-
13202: hokkuus ja laadukkuus eivät tässä markkinatilan-        koulut aloittavat toimintansa 1.8.1996. Valtioneu-
13203: teessa välttämättä siis ohjaa koulutuksen kysyn-        vosto myönsi 15.5.1995 vakinaiset toimiluvat
13204: tää. Kun toiminnallisen vapauden lisääntymiseen         yhdeksälle ammattikorkeakoululle.
13205: yhdistyy erilainen tukirahoitusrakenne, koulu-              Ammattikorkeakoulukokeilun ar-
13206: tusmarkkinat eivät tuota taloudellisesti parasta        v i o i n t i a. Ammattikorkeakoulukokeilun tu-
13207: mahdollista tulosta.                                    loksia voidaan ministeriön mielestä luonnehtia
13208:     Aikuiskoulutuksen kehittämiseksi tarvittaisiin      myönteisiksi. Erityisen merkittäviä tuloksia on
13209: tarkastusviraston mielestä strateginen tavoite-         saatu toiminnan kansainvälistämisessä sekä
13210: asettelu. Tarvitaan myös aikuiskoulutuksen ra-          opettajien jatkokoulutushankkeiden järjestämi-
13211: hoituksen kehittämisen tavoiteasettelu. Korkea-         sessä. Uusia, mielenkiintoisia koulutusohjelmia
13212: koulujen aikuiskoulutus pitäisi kytkeä yhtenä           on kehitetty, vaikka toisaalta monet koulutusoh-
13213:                                                                                                            189
13214: 
13215: jelmat noudattavat vanhaa linjarakennetta. Ope-            sen erityismerkitystä alueilla, joilla ei ole tiede-
13216: tus- ja opiskelumenetelmiä on uudistettu. Keski-           korkeakouluja.
13217: määräisesti verrattain puutteellisten kirjasto- ja            Ammattikorkeakouluverkon profiili ja am-
13218: informaatiopalvelujen kehittämisestä on laadittu           mattikorkeakoulujen lukumäärä riippuu minis-
13219: ammattikorkeakoulukohtaiset suunnitelmat. On               teriön mielestä ratkaisevasti siitä, muodoste-
13220: myös laadittu suunnitelmat työelämäsuhteiden               taanko ammattikorkeakoulut ensisijaisesti mo-
13221: järjestämisestä, jossa on niin ikään kehittämisen          nialaisiksi. Jos näin menetellään ja jos ammatti-
13222: varaa. Väliaikaisten ammattikorkeakoulujen si-             korkeakoulut kattavat joitakin poikkeuksia lu-
13223: säistä toimintaa yhteisönä on pyritty kehittä-             kuun ottamatta koko opistoasteen ja ammatilli-
13224: mään, vaikka eri oppilaitosten, usein eri ylläpitä-        sen korkea-asteen koulutuksen, voidaan vaki-
13225: jien oppilaitosten, löyhä sateenvarjo-organisaa-           naisten ja väliaikaisten ammattikorkeakoulujen
13226: tio ja -hallinto ovat osoittautuneet ongelmallisik-        määrän sekä valtioneuvoston 15.6.1995 teke-
13227: si.                                                        män toimilupapäätöksen ja samassa yhteydessä
13228:      Kahdessa neljää väliaikaista ammattikorkea-           päätetyn hallituksen erillisen kannanoton pe-
13229: koulua koskevassa kansainvälisessä arvioinnissa            rusteella arvioida, että ammattikorkeakoulujen
13230:  arviointiryhmät katsoivat mm., että kokeilu on            määräksi tulisi kaikkiaan n. 30.
13231:  aikaansaanut suurta innostusta ja sitoutuneisuut-            Ammattikorkeakoulu-uudistuksen avulla voi-
13232:  ta eri osapuolissa, oppisisältöjen ja opetussuun-         daan ministeriön näkemyksen mukaan kehittää
13233:  nitelmien kehittämisessä on edistytty, jousta-            ja järkeistää oppilaitosverkkoa, jos ammattikor-
13234:  vuutta ja valinnaisuutta on lisätty ja projekti- ja       keakoulun päämallina on monialainen, useasta
13235:  ryhmätyön lisääminen sekä harjoittelu ja päättä-          oppilaitoksesta muodostettu yhtymä. Tällaisen
13236:  työ ovat tuoneet opiskelijoille lisää vastuuta.           ammattikorkeakoulun muodostaminen edellyt-
13237:  Arvioitsijat katsoivat oppilaitosten tilojen ja lait-     tää useimmissa tapauksissa myös ylläpitojärjes-
13238:  teiden kirjastoja lukuun ottamatta olevan yleensä         telmän yhtenäistämistä. Näillä ehdoilla ammatti-
13239:  erinomaisessa kunnossa.                                   korkeakoulu-uudistus johtaa nykyistä suurem-
13240:       Myös OECD:n suorittamassa Suomen kor-                piin ja sekä henkisiltä että aineellisilta voimava-
13241:  keakoulupolitiikan maatutkinnassa ammattikor-             roiltaan vahvempiin oppilaitosyksiköihin.
13242:  keakoulukokeilu ja siihen pohjautuva suomalai-                Ammattikorkeakoulujen muodostamisproses-
13243:  nen ammattikorkeakoulumalli saivat ministe-               si luo samanaikaisesti edellytykset ammattikor-
13244:  riön mukaan erittäin myönteisen arvion ja vas-            keakoulujen ulkopuolisen, nuorisoasteen am-
13245:   taanoton.                                                matillista koulutusta järjestävän oppilaitosverkon
13246:       Ammattikorkeakouluilla ja yliopistolaitoksen         vastaavaan kehittämiseen. Muodostettaessa mo-
13247:   korkeakouluilla on opetusministeriön käsityksen          nialaisia ammattikorkeakouluja usean ammatilli-
13248:   mukaan selkeästi omat tehtävänsä. Koko korkea-           sen oppilaitoksen pohjalta, tulisi ministeriön
13249:   koulujärjestelmän oppilaitosverkkoa ajatellen ne         mielestä edetä niin, että nämä oppilaitokset siir-
13250:   eivät ole toistensa vaihtoehtoja. Ammattikorkea-         retään ensiksi samalle yllä pitäjälle, minkä jälkeen
13251:   koulu-uudistus on nähtävä opistoasteen ja am-            niistä muodostetaan yksi monialainen ammatti-
13252:   matillisen korkea-asteen koulutuksen kehittä-            korkeakoulu ja yksi monialainen ammatillinen
13253:   misprosessina. Ammattikorkeakoulut muodoste-             oppilaitos.
13254:   taan opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen              Ministeriö painottaa, että vaikka yliopistolai-
13255:   koulutusta antavien olemassa olevien ammatillis-         toksen korkeakouluilla, ammattikorkeakouluilla
13256:   ten oppilaitosten pohjalta eikä täysin uusina            ja ammatillisilla oppilaitoksilla on omat erityis-
13257:   instituutioina olemassa olevien laitosten lisäksi.       tehtävänsä ja vaikka ne ovat erillisiä instituutioi-
13258:   Ammattikorkeakouluverkko muodostuu siten                 ta, niiden monipuolista yhteistyötä on korostetta-
13259:   nykyisestä oppilaitosverkosta. Verkon kattavuus          va ja edistettävä.
13260:   ja tiheys riippuu ensisijaisesti siitä, kehitetäänkö         Ammattikorkeakoulujen tutkimus-
13261:   kaikki nykyinen opistoasteen ja ammatillisen             t o i m i n t a. Ammattikorkeakouluopinnoista
13262:   korkea-asteen koulutus ammattikorkeakoulutut-            annetussa laissa säädetään ammattikorkeakoulu-
13263:   kinnoiksi. Hallitus katsoi antaessaan 28.11.1994         jen tutkimustehtävästä niin, että ammattikorkea-
13264:   eduskunnalle esityksen laiksi ammattikorkea-             koulu voi sille määrätyn koulutustehtävän rajois-
13265:    kouluopinnoista erillisessä kannanotossa mm.,           sa harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palve-
13266:    että ammattikorkeakouluverkko on luotava alu-           levaa ja työelämää tukevaa tutkimus- ja kehitys-
13267:    eellisesti ja kieliryhmittäin tasapainoiseksi. Lisäk-   työtä. Tällainen tehtävä sopii ministeriön mieles-
13268:    si hallitus korosti ammattikorkeakoulu-uudistuk-        tä hyvin ammattikorkeakoulun toimenkuvaan ja
13269: 190
13270: 
13271: on omiaan ylläpitämään ja kehittämään ammatti-        asteen koulutuksen lisäksi myös muilla aloilla
13272: korkeakoulun ja työelämän välisiä yhteyksiä           opistoasteen koulutuksen kehittäminen pää-
13273: mm. sitomalla opiskelijoiden opinnäytetyöt oi-        sääntöisesti ammattikorkeakoulututkinnoiksi on
13274: keisiin yhteyksiin. Kansainvälisesti ammattikor-      nähtävä tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi.
13275: keakouluilla katsotaan yleisesti olevan rooli so-     Sellaista tutkintorakennetta, jossa olisi rinnak-
13276: veltavan tutkimuksen harjoittamisessa.                kain esim. opistoasteen agrologi ja ammattikor-
13277:     Ammattikorkeakouluille        luonteenomainen     keakouluagrologi, opistoasteen hortonomi ja
13278: tutkimus- ja kehityspalvelutehtävä suuntautuisi       ammattikorkeakouluhortonomi sekä opistosai-
13279: ministeriön mukaan erityisesti pienen ja keski-       raanhoitaja ja ammattikorkeakoulusairaanhoita-
13280: suuren yritystoiminnan tarpeisiin ja alueelliseen     ja, ei voitane pitää pysyvänä järjestelynä tarkoi-
13281: kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut eivät har-         tuksenmukaisena. Vanhan opistoasteen säilyttä-
13282: joittaisi varsinaista tieteellistä tutkimusta, joka   mistä arvioitaessa on myös pohdittava, mitkä
13283: jäisi nykyisen käytännön mukaisesti yliopistolai-     ovat tällaisen koulutuksen kehitysmahdollisuu-
13284: toksen korkeakoulujen tehtäväksi.                     det ja vetovoima ja miten estetään se, ettei se jää
13285:     Muutokset tutkintojärjestelmään                   vain moninkertaista koulutusta ruokkivaksi läpi-
13286: Ammatillisen koulujärjestelmän tutkintorakenne        kulkupaikaksi ammattikorkeakoulu- ja muihin
13287: on ollut kolmiportainen muodostuen kouluas-           korkeakouluopintoihin.
13288: teen, opistoasteen ja eräillä aloilla lisäksi amma-       Ammattikorkeakoulujen vakinais-
13289: tillisen korkea-asteen tutkinnoista.                  t a m i n e n. Ammattikorkeakouluopinnoista an-
13290:     Kouluasteen koulutuksen kehittämisessä on         netun lain mukaan valtioneuvosto voi myöntää
13291: päätetty siirtyä aikaisemmista varsin eriytynee-      kunnalle tai kuntayhtymälle taikka rekisteröidyl-
13292: seen linjajakoon perustuvista tutkinnoista laaja-     le suomalaiselle yhteisölle tai säätiölle ammatti-
13293: alaisiin perustutkintoihin.                           korkeakoulun toimiluvan. Luvan myöntämisen
13294:     Samassa yhteydessä on päätetty siirtyä perus-     edellytyksenä on, että ammattikorkeakoulu on
13295: koulupohjaisessa ammatillisessa koulutuksessa         koulutustarpeen vaatima ja täyttää ammattikor-
13296: ns. peräkkäiseen rakenteeseen, mikä tarkoittaa        keakouluopintojen järjestämiselle asetettavat
13297: sitä, että opistoasteen ja ammatillisen korkea-       laatu- ja muut vaatimukset. Toimiluvassa voi-
13298: asteen koulutus pohjautuu ammatillisiin perus-        daan ammattikorkeakoululle määrätä myös ke-
13299: tutkintoihin. Opistoasteen ja ammatillisen kor-       hittämis- ja muita velvoitteita.
13300: kea-asteen koulutuksen pohjakoulutukseksi tu-             Valtion ammattikorkeakoulu voidaan perus-
13301: lee näin ollen nuorisoasteen koulutus eli ylioppi-    taa erityisestä valtakunnalliseen koulutustarpee-
13302: lastutkinto tai ammatillinen perustutkinto aivan,     seen liittyvästä syystä. Valtion ammattikorkea-
13303: kuten ammattikorkeakoulujen kohdallakin on            koulun perustamisesta päättää valtioneuvosto.
13304: ollut asianlaita.                                         Opetusministeriö asetti 22.12.1994 työryh-
13305:     Samoin kuin ammatillisten perustutkintojen        män, jonka tehtävänä oli:
13306: muodostamisessa ammattikorkeakoulu-uudis-                 - laatia 31.1.1995 mennessä ehdotus kun-
13307: tuksessakin pyritään irrottautumaan opistoas-         nallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen
13308: teen ja ammatillisen korkea-asteen koulutuksen        toimilupahakemusten ja valtion ammattikorkea-
13309: vanhasta linjajaosta kehittämällä uusia ja laaja-     koulun perustamisesitysten arviointimenettelys-
13310: alaisia koulutusohjelmia, jotka johtavat ammat-       tä ja yleisistä arviointiperusteista sekä hakuoh-
13311: tikorkeakoulututkintoon.                              jeista
13312:     Nykyiset ammatilliset tutkinnot kouluasteella,        - laatia 15.2.1995 mennessä ehdotus 1 koh-
13313: opistoasteella ja ammatillisella korkea-asteella      dassa tarkoitettujen hakemusten ja esitysten yksi-
13314: ovat siis kehittymässä kahteen erilliseen tutkinto-   tyiskohtaisista arviointiperusteista
13315: järjestelmään, nuorisoasteella ammatillisten pe-          - sen jälkeen kun ammattikorkeakoululain-
13316: rustutkintojen järjestelmäksi ja korkea-asteella      säädäntö on hyväksytty ja vahvistettu ja hake-
13317: ammattikorkeakoulututkintojen järjestelmäksi.         mukset ja esitykset koskien ammattikorkea-
13318: Niiden lisäksi tutkintojärjestelmään kuuluvat yli-    koulujen aloittamista 1.8.1996 on opetusministe-
13319: opistolaitoksen korkeakoulututkinnot                  riölle toimitettu, arvioida hakemukset ja esitykset
13320:     Ministeriön mukaan avoinna on edelleen ky-        opetusministeriön myöhemmin asettaman mää-
13321: symys siitä, kehitetäänkö kaikista opistoasteen       räajan kuluessa.
13322: tutkinnoista ammattikorkeakoulututkinto. Halli-           Ammattikorkeakoulun toimiluvan myöntä-
13323: tus on esityksessään ammattikorkeakoululain-          mistä ja valtion ammattikorkeakoulun perusta-
13324: säädännöksi katsonut, että ammatillisen korkea-       mista harkittaessa sovellettavat arviointiperusteet
13325:                                                                                                      191
13326: 
13327: on erityisesti mainittu ammattikorkeakouluopin-        10. Kansainvälinen yhteistyö
13328: noista annetussa laissa. Työryhmä päätyi seuraa-       - yhteistyösopimukset ja niiden liittyminen
13329: vanlaiseen arviointiperustaan:                      ammattikorkeakoulun yleiseen strategiaan
13330:                                                        - vastavuoroinen opiskelija- ja opettajavaih-
13331:    1. Ammattikorkeakoulun toiminta-ajatus           to
13332:    -visio                                              - ammattikorkeakoulun vieraskielinen kou-
13333:    -missio                                          lutustarjonta
13334:    - toiminta-ajatus                                   11. Alueellinen koulutus- ja palvelutehtävä
13335:    - strategia                                         - liittyminen alueelliseen ja paikalliseen
13336:    - toiminta- ja kehittämisohjelma                 elinkeinostrategiaan ja toimintaan
13337:    2. Koulutusohjelmien ajanmukaisuus ja tar-          - opiskelijoiden rekrytointialue
13338: peellisuus                                             12. Arvioinnin järjestäminen
13339:    - ohjelmien paikallinen, alueellinen, valta-        - ammattikorkeakoulun arvioinnin koko-
13340: kunnallinen sekä kieliryhmittäinen tarve            naisohjelma
13341:    - ohjelmien ja muuttuvien ammattien sekä            - oppimisen ja opetuksen arviointi
13342: työolojen tarpeiden vastaavuus                         13. Oppimisympäristö
13343:    - ohjelmien sisältämät uudet innovaatiot ja         - ammattikorkeakoulun pedagogiset ratkai-
13344: niiden omaleimaisuus                                sut
13345:    - henkilöstön osaaruistaso                          - kehittämissuunnitelma
13346:     3. Koulutusalojen yhdistelmien toimivuus           14. Työympäristö
13347:    - koulutusalojen välinen sisäinen synergia          - työyhteisön luonne
13348:    - tuleva oppilaitoskokonaisuus ja toiminta-         - kehittämissuunnitelma
13349: pisteiden fyysinen etäisyys
13350:     - yhteistoimintaverkostojen toimivuus, eri-        Ammattikorkeakoulujen arviointiryhmä on
13351: tyisesti yksialaisten ammattikorkeakoulujen osal-   ensisijaisesti arvioinut hakijoiden tasoa ja kyp-
13352: ta                                                  syyttä toimia ammattikorkeakouluna. Lisäksi ko-
13353:     4. Toiminnan vahvuusalue                        keilevien ammattikorkeakoulujen osalta on otet-
13354:     - vahvuusalueet suhteessa ammattikorkea-        tu huomioon kokeilussa saavutetut tulokset.
13355: koulun tavoitteisiin ja toimintaan                  Työryhmä on arvioinut hakemukset kriteereit-
13356:     - vahvuusalueiden liittyminen paikalliseen,     täin ja painottanut niistä erityisesti toiminta-aja-
13357: alueelliseen, valtakunnalliseen ja kansainväli-     tusta, opettajiston koulutustasoa, suhteita työelä-
13358: seen ympäristöön                                    mään, alueellista koulutus- ja palvelutehtävää
13359:     - ammattikorkeakoulun keskeiset kilpailu-       sekä oppimisympäristöä.
13360:  tekijät verrattuna muihin saman alan yksiköihin       Työryhmä sai ensimmäisen vaiheen arvioin-
13361:     5. Riittävä koko suhteessa koulutustehtävään    tinsa suoritetuksi 5.4.1995. Opetusministeriö an-
13362:     - nykyinen koko                                 toi 18.4.1995 työryhmälle jatkotoimeksiannon,
13363:     - tavoitekoko                                   jonka mukaan työryhmän tuli jatkaa arviointityö-
13364:     - koon riittävyys                               tä ja valmistella kaikille hakijoille kirjallinen pa-
13365:     6. Opettajien koulutustaso                      laute tulevaa kehittämistyötä varten. Lisäksi sen
13366:     - perustana olevien oppilaitosten opettajien    tuli arvioida, onko hakijoiden joukossa sellaisia,
13367:  koulutustaso sekä muodolliset kelpoisuudet         joille tulee myöntää kokeilulupa, sekä arvioida
13368:     - opettajien työelämäkokemus                    koulutustarpeen kannalta ongelmalliset koulu-
13369:     - henkilöstön kehittämisohjelma                 tusalat Työryhmä sai tämän jatkotyönsä valmiik-
13370:      7. Kirjasto- ja informaatiopalvelut            si 16.5.1995.
13371:      - palveluiden nykytila                            Ammattikorkeakoulujen toimilupahakemus-
13372:     - kehittämissuunnitelma                         ten arvioinnissa työryhmä päätyi siihen, että
13373:      8. Suhteet työelämään                          yhdeksän ammattikorkeakouluhanketta täyttää
13374:      - yhteistyön nykytilanne                       vakinaiselle ammattikorkeakoululle asetettavat
13375:      - kehittämissuunnitelma                        laatu- ja tasovaatimukset Muissa hankkeissa oli
13376:      9. Yhteistyö yliopistojen ja korkeakoulujen    työryhmän arvion mukaan vaihtelevassa määrin
13377:  sekä muiden oppilaitosten kanssa                   puutteellisuuksia, minkä takia kehittämistoimin-
13378:      - kotimaisen yhteistyön nykytilanne            taa tulisi edelleen jatkaa vakinaistamiskynnyksen
13379:      - kotimaisen yhteistyön kehittämissuunni-      ylittämiseksi.
13380:  telma                                                 Tarkoitettujen kehittämistoimenpiteiden jat-
13381: 192
13382: 
13383: kamisen turvaamiseksi työryhmä esitti, että am-      toa käytetään myös Valtion tiede- ja teknologia-
13384: mattikorkeakoulujen toimilupien myöntämisen          neuvostossa ja ministeriöiden tutkimuspolitiikan
13385: ohella ammattikorkeakoulukokeilua laajennet-         suunnittelussa ja tutkimuksen rahoituksessa.
13386: taisiin 1.8.1996 lukien. Työryhmä esitti, että ko-      Suomen Akatemia on myös ollut arvioinnin
13387: keilulupa myönnettäisiin viidelle uudelle väliai-    kohteena. Kansainvälinen asiantuntijaryhmä ar-
13388: kaiselle ammattikorkeakoululle ja että seitsemän     vioi v. 1992 Suomen Akatemian toiminnan ja
13389: väliaikaisen ammattikorkeakoulun kokeilulupaa        organisaation ja antoi siitä raportin.
13390: muutettaisiin niin, että näiden yksiköiden oppi-        Arviointiraportissa kritisoitiin mm. sitä, että
13391: laitospohjaa laajennettaisiin toimilupahakemuk-      Akatemia on liiaksi keskittynyt tutkimusmäärära-
13392: sen mukaisella tavalla. Kokeilutoiminnan laajen-     hojen jakoon saatujen hakemusten perusteella
13393: taminen esitetyllä tavalla nopeuttaisi myös am-      eikä sillä ole ollut riittävän aktiivista strategista
13394: mattikorkeakoulu-uudistuksen tarkoittaman tut-       otetta. Raportissa esitettiinkin Akatemialle roh-
13395: kintorakenteen uudistamista, eli opistoasteen ja     keampaa ja aktiivisempaa tiedepoliittista otetta ja
13396: ammatillisen korkea-asteen tutkintojen kehittä-      myös sisäisen rakenteen pikaista uudistamista.
13397: mistä ammattikorkeakoulututkinnoiksi.                   Arvioitsijat esittivät Akatemian tieteellisten toi-
13398:    Työryhmän työn pohjalta myönnettiin valtio-       mik-untien määrän vähentämistä seitsemästä kol-
13399: neuvoston päätöksellä 15.6.1995 ammattikor-          meen tai neljään toimikuntaan ja työnjaon selke-
13400: keakoulujen toimiluvat seuraaville hankkeille:       yttämistä tieteen keskustoimikunnan ja muiden
13401:    1. Espoon-Vantaan teknillinen ammattikor-         toimikuntien kesken.
13402: keakoulu                                                Akatemian asemaa sekä tieteellisen tutkimuk-
13403:    2. Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu           sen rahoittajana että yleisen tiedepolitiikan har-
13404:    3. Hämeen ammattikorkeakoulu                      joittajana oli arvioitsijoiden mielestä vahvistetta-
13405:    4. Tampereen ammattikorkeakoulu                   va. Akatemian tehtävänä olisi siis yhtäältä rahoit-
13406:    5. Lahden ammattikorkeakoulu                      taa tutkijoiden esittämiä korkeatasoisia tutkimus-
13407:    6. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu            hankkeita ja toisaalta olla aktiivinen korkeakou-
13408:    7. Seinäjoen ammattikorkeakoulu                   luissa, tutkimuslaitoksissa ja elinkeinoelämässä
13409:    8. Oulun seudun ammattikorkeakoulu                tehtävän tutkimuksen yhteistyön edistämisessä ja
13410:    9. Kajaanin ammattikorkeakoulu                    koordinoinnissa sekä voimakkaammin ottaa
13411:                                                      kantaa tiedepolitiikkaan. Akatemialle kuuluisi
13412:    Korkeakouluarviointi Arvioinnilla tarkoite-       myös hallituksen tiedepoliittisten tavoitteiden
13413: taan korkeakouluyksikön ja sen toiminnan ana-        toteuttaminen ja toimiminen valtioneuvoston ja
13414: lyyttista tarkastelua, joka antaa perustellun ku-    muiden tutkimusta ja tiedepolitiikkaa harjoittavi-
13415: van tarkastelun kohteesta ja tuo esille sen vahvat   en tahojen asiantuntijaelimenä.
13416: ja heikot puolet. Arvioinnin tarkoituksena on           Arvioinnin seurauksena Akatemia on muutta-
13417: korkeakoulujen toiminnan laadun ja tulokselli-       nut toimintansa painopisteitä. Kertomusvuonna
13418: suuden parantaminen. Alakohtainen arviointi          annettiin laki ja asetus Suomen Akatemiasta, jolla
13419: kohdistuu jonkin tieteenalan tai koulutusalan        mm. sisäistä organisaatiota ja toimikuntaraken-
13420: toimintaan ja tuloksiin, kun taas kokonaisarvi-      netta uudistettiin voimakkaasti.
13421: oinnilla tarkoitetaan kokonaisen korkeakoulu-           Yksittäiset tiedekunnat ovat joissakin korkea-
13422: yksikön toiminnoista, toiminnan edellytyksistä ja    kouluissa arvioineet omaa tutkimustaan, esi-
13423: tuloksista tehtävää arviointia.                      merkkinä Turun yliopiston lääketieteellinen tie-
13424:    T u t k i m u k s en a r v i o i n t i. Korkea-   dekunta. Näissäkin on noudatettu kaksivaiheista
13425: kouluissa tehtävän tutkimuksen arvioinnista          arviointitapaa, joissa yksikkö on ensin koonnut
13426: huolehtii Suomen Akatemia. Se on toimeenpan-         toimintatiedot ja ulkomaiset asiantuntijat ovat
13427: nut vuodesta 1983 lähtien 16 valtakunnallista        suorittaneet vertaisarvioinnin ja antaneet siitä
13428: tieteenalakohtaista arviointia. Meneillään on 4      raportin.
13429: arviointia. Arvioinnit on toteutettu kokoamalla ja      Opetusministeriön mukaan Suomen Akatemia
13430: analysoimalla tutkimusyksiköiden toimintaa kos-      on kertomusvuonna lisännyt tutkimuksen arvi-
13431: keva tietoaineisto ja suorittamalla toisessa vai-    ointien määrää.
13432: heessa ns. vertaisarviointi, jonka tekevät puolu-        K o u 1u t u s a 1a - a r v i o i n t i. Vuosina
13433: eettomat ulkomaiset asiantuntijat.                   1991-93 suoritettiin humanistisilla ja luonnon-
13434:    Arviointien tuloksia on käytetty Suomen Aka-      tieteellisillä aloilla opetusministeriön toimeksian-
13435: temiassa ao. tieteenalan tutkimusrahoitusta kos-     nosta valtakunnallinen koulutuksen laadun ja
13436: kevassa päätöksenteossa. Arvioinnilla saatua tie-    koulutusjärjestelmän toimivuuden arviointi. Sa-
13437:                                                                                                        193
13438: 
13439: manlainen arviointi suoritettiin v. 1993-94                - Arviointi on osoittautunut merkittäväksi
13440: kasvatustieteiden alalla. Vuosina 1993-94 teh-          korkeakoulun sisäisen sekä sen ja ministeriön
13441: tiin myös yhteiskuntatieteellisillä aloilla tutkinto-   välisen keskustelun herättäjäksi.
13442: ja koulutusohjelmarakennetta koskevat selvityk-            Näistä arvioinneista on ministeriön mukaan
13443: set ja hallintotieteiden alalla arviointi.              noussut joitakin asioita opetusministeriön ja kor-
13444:     Keskeinen tulos näistä arvioinneista on huma-       keakoulujen välisiin tulossopimusneuvottelui-
13445: nististen, luonnontieteellisten ja yhteiskuntatie-      hin, mutta selkeimmin ne toimivat korkeakoulu-
13446: teellisten tutkintojen uudistus.                        jen sisäisen toiminnan kehittämisen merkittävä-
13447:     Opetusministeriön aloitteesta tehtyjen arvi-        nä apuvälineenä.
13448: ointien lisäksi Eläinlääketieteellisessä korkea-           Kertomusvuonna käynnistettiin opetuksen
13449: koulussa on toteutettu arviointi yhdessä ED-            arviointi Tampereen yliopistossa sekä koko-
13450: maiden eläinlääketieteellisten yksiköiden kans-         naisarviointi Vaasan yliopistossa ja Sibelius-
13451: sa.                                                     Akatemiassa. Lapin yliopistossa saatettiin edel-
13452:     Uusia koulutusalakohtaisia arviointeja ja selvi-    lisenä vuonna aloitettu kokonaisarviointi pää-
13453: tyksiä tutkintojen ja koulutuksen kehittämiseksi        tökseen. Vuoden lopulla aloitettiin EU- ja EFTA-
13454: ollaan toteuttamassa kasvatustieteiden, oikeus-         maiden korkea-asteen opetuksen arvioinnin
13455: tieteen ja kauppatieteen sekä yhteiskuntatietei-        kokeiluun sisältyvät arvioinnit Taideteollisessa
13456:  den ja lääketieteen aloilla. Ministeriön mukaan        korkeakoulussa ja Tampereen teknillisessä kor-
13457:  arviointi on johtanut koulutussisältöjen ja raken-     keakoulussa.
13458:  teiden muuttamiseen kaikilla aloilla, joilla sitä on
13459:  toteutettu.                                               Suomen korkeakoulupolitiikan kansain-
13460:      Korkeakoulujen kokonaisarviointi                   välinen arviointi. Suomi teki v. 1992
13461:  Vuosina 1992-93 suoritettiin Jyväskylän ja Ou-         OECD:lle aloitteen korkeakoulupolitiikan maa-
13462:  lun yliopistossa kokonaisarvioinnit, joiden tar-       tutkinnan järjestämisestä. OECD:n koulutusko-
13463:  koituksena oli yliopistojen toiminnan ja tulosten      mitea otti tutkinnan vuoden 1994 työohjel-
13464:  laadun parantaminen ja laadun arviointi- ja var-       maansa. Tutkintaa valmisteltiin parin vuoden
13465:  mistamismenetelmien kehittäminen. Yliopistot           ajan. Suomessa laadittiin tutkintaa varten taus-
13466:  toimivat siten myös esimerkkikohteina säännölli-       taraportti, ns. maakatsaus, jossa kuvataan
13467:  sen arviointijärjestelmän kehittämisessä. Ministe-     harjoitettua korkeakoulupolitiikkaa ja hallituk-
13468:  riön mukaan yliopistot oli valittu arvioinnin koh-     sen suunnitelmia korkeakoulupolitiikan uudis-
13469:  teiksi monialaisuutensa ja keskimääräisen ko-          tamiseksi.
13470:  konsa sekä vapaaehtoisuutensa perusteella.                OECD:n tutkijaryhmä vieraili kertomusvuo-
13471:      Näiden yliopistojen arvioinnissa tehtiin ensim-    den keväällä kahden viikon ajan yliopistoissa,
13472:   mäisessä vaiheessa itsearvioinnit Toisessa vai-       korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa.
13473:   heessa puolueeton kansainvälinen asiantuntija-        Ryhmä teki työstään arviointiraportin, jonka pe-
13474:   ryhmä suoritti vertaisarvioinnin ja laati raportin    rusteella pidettiin Suomen korkeakoulupolitii-
13475:   ongelmista ja suosituksistaan.                        kan tutkinta OECD:nkoulutuskomitean kokouk-
13476:      Näiden arviointien keskeisiä tuloksia olivat       sessa Pariisissa marraskuussa 1994. Tutkinnassa
13477:   seuraavat:                                            kiinnitettiin huomiota mm. korkeakoulutuksen
13478:      - Opetuksen laadun kritisoinnin seuraukse-         mitoitukseen, opetuksen laatuun, ammattikor-
13479:   na opetuksen kehittämistä on tehostettu molem-        keakouluihin, tutkimusrahoitukseen, huippuyk-
13480:   missa yliopistoissa ja useissa muissa korkeakou-      sikköpolitiikkaan, tulosohjaukseen ja yliopisto-
13481:   luissa, esim. Oulun ja Tampereen yliopistoissa        jen sisäiseen johtamiseen.
13482:   kehitetään opetuksen yleistä arviointimenette-           Vuonna 1996 Suomi esittää OECD:n koulutus-
13483:   lyä.                                                  komitealle tutkinnan seurantaraportin, jossa esi-
13484:      - Oulun ja Jyväskylän yliopistoissa on pää-        tellään, mihin tutkijaryhmän esittämiin toimenpi-
13485:   dytty rakenteelliseen kehittämiseen, pieniä yksi-     teisiin on ryhdytty. Seurantaraportissa perustel-
13486:   köitä on yhdistetty yliopistojen luonnontieteelli-    laan myös, miksi joitakin toimenpiteitä mahdolli-
13487:   sissä ja humanistisissa tiedekunnissa.                sesti on päätetty toteuttaa toisin kuin tutkijaryh-
13488:      - Yliopistojen strategista suunnittelua on te-     mä raportissaan esitti.
13489:   hostettu ja toiminta-ajatusta selkeytetään.              Yleisenä johtopäätöksenä arviointiryhmä hy-
13490:      - Tieto omasta toiminnasta, sen ongelmista         väksyi Suomen viranomaisten esittämän korkea-
13491:   ja parantamiskeinoista on lisääntynyt yliopiston      koulujärjestelmän uudistamisen päälinjaukset.
13492:   sisällä.                                              Ongelmia nähtiin ainoastaan siinä, miten toteut-
13493: 
13494:  25 350889R
13495: 194
13496: 
13497: taa sinänsä oikeaa yleislinjaa ja samalla välttää     opiskelumahdollisuuksien lisäystä oppilaitosten
13498: tästä johtuvat epätoivottavat seuraukset.             ja koulutusohjelmien monipuolistamisen ja am-
13499:    Raportissa korostetaan, että uudistukset pan-      mattikorkeakoulujen perustamisen avulla sekä
13500: naan toimeen aikana, jolloin menoja on supistet-      lisäämällä mahdollisuuksia lyhyempien tutkinto-
13501: tava nopeasti ja tuntuvasti. Tämä tilanne syntyi      jen suorittamiseen.
13502: ryhmän arvion mukaan melkein ilman ennakko-
13503: varoitusta ja saattoi aiheuttaa jonkin verran va-     Suositukset
13504: hinkoa korkeakoululaitokselle asetetuille kehi-
13505: tys- ja taloustavoitteille. Keskushallinto ja kor-       - On syytä pohtia, onko tavoite korkea-
13506: keakoulujen hallinto joutuvat kuitenkin teke-         asteen koulutuksen tarjoamisesta 60--65 o/o:lle
13507: mään epämieluisia päätöksiä, joiden ne tietävät       ikäluokasta yhteensovitettavissa koulutuksen
13508: olevan ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että      laatutavoitteen kanssa, ja onko se mahdollista
13509: korkeakoulut kehittäisivät mahdollisuuksien           odotettavissa olevaan talouskehitykseen näh-
13510: mukaan omaa identiteettiään samalla pyrkien           den.
13511: täyttämään valtakunnalliset tarpeet.                     - Korkea-asteen koulutuksen monipuolista-
13512:    Seuraavassa esitetään tiivistelmä arviointiryh-    minen olisi varmemmalla pohjalla, jos uudet
13513: män tärkeimmistä johtopäätöksistä ja suosituk-        alemmat korkeakoulututkinnot otettaisiin käyt-
13514: sista.                                                töön vain niillä aloilla, joilla ei ole selvää yhteyttä
13515:                                                       tiettyyn ammattialaan.
13516: 1. Korkeakoulu-uudistuksen tausta                        - Voimavarojen riittävyyden turvaamiseksi
13517:                                                       tulisi välttää kahden korkeakoulusektorin koulu-
13518:    Arviointiryhmä hyväksyi Suomen viranomais-         tusohjelmien päällekkäisyyttä. Tähän voitaisiin
13519: ten esittämät kauaskantoiset suunnitelmat kor-        päästä korkeakoulujen välistä yhteistyötä lisää-
13520: keakoulujärjestelmän uudistamiseksi ja tavan,         mällä ja ammattikorkeakoulujen opetustarjontaa
13521: jolla sitä on ryhdytty toteuttamaan. Uudistusten      keskittämällä.
13522: ajoittuminen aikaan, jolloin menoja on supistet-         - Hallituksen tulisi käynnistää keskustelu
13523: tava nopeasti ja tuntuvasti, voi vaikeuttaa kor-      koulutusaloittain suoritettavien tutkintojen mää-
13524: keakoululaitokselle asetettujen tavoitteiden to-      rällisistä muutoksista.
13525: teuttamista. Supistuslen seurauksena korkea-
13526: koulut pyrkinevät kuitenkin entistä voimak-           3. Korkeakouluopetus ja henkilöstö
13527: kaammin järkeistämään toimintaansa. Supistuk-
13528: set saattavat antaa aihetta myös vaihtoehtoisten         Arviointiryhmä totesi, että kaikki merkittä-
13529: rahoituslähteiden, mm. lukukausimaksujen käyt-        vimmät korkeakouluopetukseen liittyvät kysy-
13530: töönoton tutkimiseen.                                 mykset on Suomessa otettu tarkasteltaviksi.
13531:    Arviointiryhmän mielestä Suomen talouspoli-        Monia nopeamman valmistumisen esteitä on jo
13532: tiikasta vastaavien olisi päätettävä, pyritäänkö      ruvettu purkamaan. Ryhmän mielestä opetus-
13533: taloudelliseen kehitykseen ja kasvuun edelleen        menetelmien kehittymisestä eri laitoksilla on
13534: aiemmin asetettujen tavoitteiden mukaisesti kor-      niin paljon näyttöä, että se voi luottaa korkea-
13535: keakoululaitosta vahvistamalla.                       koulujen uudistumiskykyyn. Muutos voi kuiten-
13536:                                                       kin toteutua vain, jos sitä tuetaan kaikilla tasoil-
13537: Suositukset                                           la. Melkein kaikissa aiemmissa arviointirapor-
13538:                                                       teissa on ankarasti arvosteltu opetuskäytäntöä,
13539:     - Mahdollisia uusia rahoituslähteitä tulisi ai-   ja arviointiryhmä korostaa tämän itsekritiikin
13540: nakin tutkia koulutuksen laajentamisohjelman          merkitystä.
13541: riittävän rahoituksen varmistamiseksi.                   Ryhmän mielestä henkilöstöanalyysit oppilai-
13542:     - Supistuslen seurauksia tulisi pohtia ennen      tostasolla ja valtakunnallisella tasolla voisivat
13543: kuin niistä päätetään.                                olla hyödyksi ministeriön ja oppilaitosten pyrki-
13544:                                                       essä lisäämään opetustarjonnan joustavuutta.
13545: 2. Pääsyvaatimukset, määrällinen ja rakenteelli-      Opettajakunnalle on luotava edellytykset inno-
13546: nen kehitys                                           vatiiviseen opetustyöskentelyyn ja tutkimuksen
13547:                                                       harjoittamiseen. Henkilöstön kehittämisellä voi-
13548:    Arviointiryhmän mielestä korkeakoululaitok-        daan valmistaa opettajia kohtaamaan korkea-
13549: sen laajentaminen on perustellusti Suomen mer-        koulujen muuttovasta ympäristöstä ja roolista
13550: kittävimpiä kansallisia tavoitteita. Se kannattaa     johtuvat haasteet.
13551:                                                                                                         195
13552: 
13553: Suositukset                                               - Oppilaitosten           opetushenkilökuntansa
13554:                                                        työlle asettamia vaatimuksia tulisi vahvistaa esim.
13555:     - Monissa koulutusohjelmissa käyttöön otet-        kokeilemalla korkeakouluopettajien ammatti-
13556: tavan alemman korkeakoulututkinnon tarkoitus           etiikkaan liittyvän ohjeiston käyttöä.
13557: ja sisältö on määriteltävä selkeästi. Ylempään            - Tiedekuntien johtajien ja professorien
13558: tutkintoon jatkavien opiskelijoiden tulee hakea        tulisi edistää akateemista ja tulosvastuullista joh-
13559: pääsyä koulutusohjelmaan.                              tamistailoa toimimalla esikuvina ja ottamalla
13560:     - Koulutusohjelmissa, joissa alempi tutkinto       käyttöön säännöllisiä seuranta- ja arviointiohjel-
13561: on perustutkinto, ylempää tutkintoa tulisi pitää       mia.
13562: jatkotutkintona, jolla pyritään ammatillisten val-        - Monet oppilaitokset ovat innokkaasti tart-
13563: miuksien parantamiseen ja syventämiseen.               tuneet kansainvälistymisen tarjoamiin haastei-
13564:     - Lisensiaatin tutkinto tulee säilyttää sikäli,    siin. Kielitaito ja infrastruktuuri kaipaavat kuiten-
13565: kuin sillä on selkeä funktio.                          kin parantamista.
13566:     - Koulutusaloja tulee keskittää ja rationali-
13567: soida niin opetuksen kuin tutkimuksenkin osal-
13568: ta.                                                    4. Tutkimus
13569:     - Tohtorintutkinnon soveltuvuutta työelä-
13570: män tarpeisiin tulisi pohtia. Ammattikorkea-              Suomi on panostanut tutkimukseen paljon
13571: koulujen henkilökunnan lisäpätevöityminen ei           sekä rahallisesti että henkisesti, ja panostus on
13572: arviointiryhmän näkemyksen mukaan näytä si-            ollut arviointiryhmän käsityksen mukaan järke-
13573: sältyvän nykyisiin tavoitteisiin.                      vässä suhteessa sekä taloudellisiin että koulutuk-
13574:     - Osa-aikaisen opiskelun virallistamista tuli-     sellisiin tavoitteisiin. Talouslama on kuitenkin
13575: si harkita, ja korkeakouluja tulisi rohkaista laati-   johtanut määrärahojen supistuksiin. Ryhmä huo-
13576: maan opintosuunnitelmansa siten, että osa-aikai-       mauttaa, että perustutkimuksen ja soveltavan
13577:  nen opiskelu on mahdollista.                          tutkimuksen erilainen kohtelu voi vaarantaa Suo-
13578:     - Suomessa tai ulkomailla suoritettujen            men teknologiaan perustuvan nousun tieteelli-
13579:  opintojen hyväksilukemisesta tulisi laatia yhte-      sen perustan. Yhteistyötä tiede- ja tutkimuspoli-
13580:  näinen säännöstö. Opintosuoritukset avoimessa         tiikan päättäjien välillä onkin tehostettava. Tietty
13581:  korkeakoulussa tulisi hyväksyä tutkinnon osa-         jännitys perustutkimuksen ja soveltavan tutki-
13582:  suorituksiksi.                                        muksen välillä voi ryhmän mielestä olla hedel-
13583:      - Opintosuunnitelmien sekä opetus- ja arvi-       mällistä, kunhan molemmille taataan riittävä ra-
13584:  ointimenetelmien arviointi tulisi järjestää sään-     hoitus.
13585:  nöllisesti ja niiden kehittämistä ja parantamista        Arvioijat hyväksyvät myös huippuyksiköiden
13586:  tulisi edistää.                                       perustamiseen johtaneet syyt. Tutkimuksen rati-
13587:      - Opetusministeriön on toimittava siten, että     onalisointi lienee väistämättä tarpeen tutkimus-
13588:  korkeakoulut näkevät, että opetusta arvostetaan,      yksiköiden kasvattamiseksi elinkelpoiseen vä-
13589:  tiedekuntien ja yksittäisten opettajien pitää voida   himmäiskokoon, vaikka tämä saattaa olla ristirii-
13590:  nähdä, että tasokas opetus palkitaan.                 dassa monipuolisen kurssitarjonnan tavoitteen
13591:      - Professoreiden on osallistuttava enemmän        kanssa.
13592:  ensimmäisten vuosikurssien opiskelijoiden ope-
13593:  tukseen.
13594:      - Ministeriölle suositellaan henkilöstöana-       Suositukset
13595:  lyysin tekemistä, jonka tuloksia voitaisiin käyttää
13596:  hyväksityövelvollisuus-ja varhaiseläkejärjestely-        - Huippuosaamista suosittaessa olisi syytä
13597:  jä kehitettäessä sekä tohtorintutkinnon suoritta-     pohtia tuen kohdentamista sellaisille yksiköille,
13598:  neiden tulevaa sijoittumista suunniteltaessa.         joilla on parantamisen varaa.
13599:      - Korkeakoulujen tulisi kehittää henkilöstö-         - Tutkijankoulutuksen ml. tohtorintutkin-
13600:  analyysiä ja -politiikkaa, joiden tarkoituksena       toon tähtäävän koulutuksen aloituspaikkoja mi-
13601:  olisi antaa nuoremmalle opettajakunnalle tilai-       toitettaessa olisi syytä ottaa huomioon sekä kor-
13602:  suuksia kehittää tutkimuksen ja opetuksen laa-        keakoululaitoksen että muun työelämän tarpeet.
13603:  tua.                                                     - Ammattikorkeakouluja tulisi rohkaista ke-
13604:      - Suomen Akatemian rahoittaman tutkimus-          hittämään omaa tutkimusnäkökulmaa läheisessä
13605:  vapaan sijasta tai ohella suositellaan sapattiva-     yhteistyössä paikallisten yritysten ja järjestöjen
13606:  paaseen perustuvaa järjestelmää .                     kanssa.
13607: 196
13608: 
13609: 5. Korkeakoululaitoksen ei-yliopistollinen sekto-       taa edelleen tutkinnon suorittaneiden valmiutta
13610: ri                                                      työelämään.
13611:                                                            Ryhmä painottaa myös vakavaa nuorisotyöt-
13612:   Arviointiryhmä kannattaa valtioneuvoston              tömyysongelmaa. Harkittavaksi jää, pitäisikö
13613: päätöstä rinnakkaisen ammattikorkeakoululai-            Suomessa ryhtyä valmentamaan opiskelijoita sel-
13614: toksen perustamisesta parantamalla ylemmän              viytymään pitkistä epävarmuuden ja huonojen
13615: ammatillisen koulutuksen laatua. Ryhmän ha-             työnsaantimahdollisuuksien ka usista.
13616: vaintojen mukaan kokeiluvaiheen aikana am-
13617: mattikorkeakoulut hyväksyttiin yhä yleisemmin.          Suositus
13618: 
13619: Suositukset                                                - Työmarkkinoiden ja korkeakoululaitok-
13620:                                                         sen yhteistyössä kaivataan edelleen ulkopuolis-
13621:    - Tämän linjan jatkamiseksi on syytä varmis-         ten tahojen edustusta korkeakouluissa ja täysi-
13622: taa ammattikorkeakouluille riittävät voimavarat,        painoista osallistumista ammattikorkeakoulujen
13623: määritellä alemman korkeakoulututkinnon ja              hallintoelinten toimintaan.
13624: ammattikorkeakoulututkinnon erot ja kehittää
13625: kilpailun sijasta sektorien välistä yhteistyötä. Tar-   7. Korkeakoulujen ohjaus, keskushallinnon ja
13626: vitaan myös arvioita tutkinnon suorinavien opis-        korkeakoulujen väliset suhteet
13627: kelijoiden määrästä.
13628:    - Nykyisten oppilaitosten yhteenliittämisen              Arviointiryhmä on todennut hallituksen jo
13629: tarve on ilmeinen. Yleensä ammattikorkeakoulu-          huomattavasti vähentäneen säädöksiin perustu-
13630: jen tulisi olla monialaisia.                            vaa korkeakoulujen ohjausta. Nykyiset tulosneu-
13631:    - Laissa ammattikorkeakoulujen vakinaista-           vottelut johtavat sekä moraalisten että muodollis-
13632: misesta on selkeästi määriteltävä ammattikorkea-        ten sopimusten syntymiseen valtion ja korkea-
13633: koulujen luonne. Sen on myös taattava ammatti-          koulujen välille. Ryhmän mielestä tämä on järke-
13634: korkeakoulujen pysyvyys ja toimintaedellytyk-           vä tapa valtakunnallisen politiikan ja korkea-
13635: set.                                                    koulujen oman kehityksen varmistamiseksi. Tu-
13636:    - Ensimmäisille ammattikorkeakouluille eh-           losbudjetointiin suhtaudutaan kuitenkin pienellä
13637: dotetaan noin viiden vuoden sisäänajovaihetta.          varauksella.
13638: Tänä aikana uuden järjestelmän itsenäistä luon-             Koulutusalakohtainen arviointi ja oppilaitos-
13639: netta tulisi kehittää.                                  ten itsearviointi on arviointiryhmän mielestä ylei-
13640:    - Hallituksen olisi luotava oppilaitosten toi-       sesti otettu vastaan hyvin, ja se uskoo, että ne
13641: mintaedellytysten parantamiseen, henkilöstön            parantavat Suomen korkea-asteen koulutuksen
13642: kehittämiseen ja soveltavan tutkimuksen edistä-         laatua.
13643: miseen liittyviä järjestelmiä. Henkilöstön kehittä-         Korkeakoulujen itsehallinto on yleensä kasva-
13644: mistä varten tulisi perustaa erityinen palveluyk-       nut, ja koulut ovat tyytyväisiä päätöksenteon
13645: sikkö.                                                  hajauttamiseen. Useat tekijät ovat kuitenkin jar-
13646:    - Lain voimaantullessa voitaisiin myöntää            ruttaneet vapautumista. Arviointiryhmä on va-
13647: koeaika niille ammattikorkeakouluille, jotka ei-        kuuttunut, että ministeriö siirtää yhä enemmän
13648: vät vielä täysin täytä lakisääteisiä vaatimuksia.       päätösvaltaa korkeakouluille yhteisesti sovitun
13649:    - Ammattikorkeakoulujen omistusta, johto-            valtakunnallisen politiikan puitteissa.
13650: kuntien kokoonpanoa ja neuvoa-antavien elin-               Jotta oppilaitokset voisivat käyttää autonomia-
13651: ten perustamista koskevien määräysten tulisi var-       ansa täysivaltaisesti ja toteuttaa rakenteellisia
13652: mistaa yhteistyö ja tavoitteisiin sitoutuminen          muutoksia ilman lisärahoitusta, niiden on pystyt-
13653: aluetasolla ja työelämän piirissä.                      tävä uudistamaan henkilöstörakennettaan. Sa-
13654:                                                         malla niiden sisäistä rakennetta on ryhmän mie-
13655: 6. Korkeakoululaitos ja työelämä                        lestä kehitettävä siten, että tehokas johtaminen
13656:                                                         on mahdollista.
13657:    Työelämän painopisteen siirtyminen julkiselta            Vaikka ministeriön tuleva asema hajautetussa
13658: yksityiselle sektorille vaatii arviointiryhmän mie-     järjestelmässä ei käy ryhmän mielestä maarapor-
13659: lestä korkea-asteen koulutuksen profiilin ja tar-       tista selvästi ilmi, ministeriö tulee keskittymään
13660: jonnan merkittävää sopeuttamista. Yrittäjäntaito-       korkeakoulu- ja tutkimuspolitiikan muotoiluun
13661: ja on jo pyritty kehittämään, ja muiden opinto-         ja vähentämään entisestään korkeakoulujen
13662: suunnitelman uudistusten toteutuminen paran-            budjetti- ja säädösteknistä ohjailua. Hallituksella
13663:                                                                                                       197
13664: 
13665: pitää edelleen olla ylin vastuu korkeakoululai-        Suositukset
13666: toksen strategisesta ohjauksesta. Arviointiryhmä
13667: ilmoittaa uskovansa, että opetusministeriö on             - Oppilaitoksille pitäisi laatia ohjeet kunkin
13668: valinnut valistuneen linjan suhteessa korkeakou-       arviointimenetelmän merkityksestä sekä ilmoit-
13669: luihin.                                                taa selkeästi, miten arvioinnin tulokset vaikutta-
13670:                                                        vat ministeriön suhtautumiseen oppilaitoksen
13671: Suositukset                                            suunnitteluun ja määrärahoihin.
13672:    - Tulosbudjetointijärjestelmä voidaan säilyt-          - Tulosmittauksia tulisi pitää lähtökohtana
13673: tää, mutta sitä on käytettävä varoen ja yhdessä        sekä sekundaarisena informaationa ja tukena,
13674: muiden arviointilähteiden kanssa, ja sen pyrki-        kun hyödynnetään itsearvioinnilla, vertaisarvi-
13675: mykset on ilmaistava selkeästi.                        oinnilla ja muulla ulkopuolisella arvioinnilla saa-
13676:    - Ministeriön on pyrittävä kaikin keinoin           tuja tuloksia.
13677: edistämään oppilaitosten itsenäistä toimintaa, si-        - Ministeriön suunnitelma erityisen arvioin-
13678: käli kuin kansallinen lainsäädäntö ja neuvotellut      nin tukiyksikön perustamisesta on kannatettava.
13679: sopimukset asettavat toiminnalle rajoituksia.          Kyseinen yksikkö voisi olla ministeriöstä riippu-
13680:    - Ministeriön muuttuvat tehtävät ja valtuudet       maton toimielin.
13681: ja niistä aiheutuvat muutokset korkeakoulujen ja
13682: ministeriön välisessä suhteessa tulisi ilmaista sel-   9. Korkeakoulujen sisäinen hallinto
13683: keämmin.
13684:                                                           Korkeakoulut ovat arviointiryhmän mielestä
13685:                                                        hankalassa siirtymävaiheessa keskusjohtoisuu-
13686: 8. Arviointi                                           desta itsehallintoon. Niiden on toimittava useilla
13687:    Arviointiryhmän mielestä opetusministeriö on        eri rintamilla voidakseen yhdistää tehokkaan
13688: onnistuneesti ohjannut korkeakouluja arvioinnin        johtamisen ja päätöksenteon akateemiseen va-
13689: käyttöönottoon. Arviointi on hyväksytty akatee-        pauteen ja luovuuteen.
13690: misen elämän luonnolliseksi osaksi. Ryhmä huo-
13691: mauttaa kuitenkin, että arviointivaatimukset           Suositukset
13692: merkitsevät todellista lisäkustannusta korkea-
13693: kouluille ja niiden perusyksiköille ja että tulos-         - Korkeakoulujen on muotoiltava yleiset ta-
13694: mittareiden käyttökelpoisuus on edelleen kiis-         voitteensa siten, että niillä pystytään perustele-
13695: tanalainen.                                            maan korkeakoulun toimintaohjelma. Ajattelu
13696:    Koulutusalakohtaiset arvioinnit ovat ryhmän         voisi perustua monipuolisempaan analyysiin
13697: mielestä hyödyllisiä pohdittaessa sekä alan yleis-     omasta tulevaisuudesta suhteessa valtakunnalli-
13698: tä tilaa Suomessa että yksittäisten koulutusyksi-      seen politiikkaan, korkeakoulujen omaan käsi-
13699: köiden tilaa. Jokseenkin kaikki arviointiryhmän        tykseen välttämättämistä tarpeista ja korkea-
13700: kohtaamat henkilöt, jotka olivat olleet tekemisis-     koulujen todennäköisiin resursseihin.
13701: sä itsearvioinnin kanssa, olivat olleet sitä mieltä,       - Korkeakoulun hallitus päättää yleislinjois-
13702: että menetelmä on korkeakoulun kannalta hyö-           ta, mutta rehtorilla ja johtoryhmällä on valta
13703: dyllinen.                                              panna päätökset toimeen. Rehtori on vastuussa
13704:    Itsearvioinnin tavoitteet vaihtelevat johtopor-     harjoitetun politiikan perustamisesta ja siitä neu-
13705: taan ajamista uudistuksista toimintayksiköiden         vottelemisesta.
13706: itseopiskeluun. Useat kustannuksia ja ulkoisen             - Kaikkien korkeakouluilta vaadittujen ja
13707: ohjauksen määrää koskevat kysymykset on vielä          korkeakoulujen itsensä valitsemien arviointi-
13708: ratkaistava. Monet oppilaitokset ovat kuitenkin        muotojen perusteellinen tarkastelu antaisi niille
13709: vaikean tehtävän edessä pyrkiessään ottamaan           mahdollisuuden päättää sovellettavista menetel-
13710: käyttöön arviointimenetelmiä ja toteuttamaan           mistä ja niiden käyttötarkoituksista.
13711: niitä suunnitelmiensa ja määrärahojensa puit-              - Henkilöstöpoliittinen suunnittelu mahdol-
13712: teissa.                                                listaisi uuden henkilökunnan hankkimisen kor-
13713:    Arviointiryhmä painottaa, että oppilaitosten        keakoulun tarpeiden järkevän arvioinnin perus-
13714: tulisi olla hyvin perillä kunkin arviointimenetel-     teella eikä yksinomaan perinteisiä tapoja noudat-
13715: män tarkoituksesta ja soveltaa niitä sen mukai-        taen.
13716: sesti. Opettajien ja tutkijoiden pitäisi olla tyyty-       - Rehtorien toimikautta olisi tärkeää piden-
13717: väisiä yksityiskohtaisen kontrollin vähenemises-       tää asiantuntemuksen ja johtamistaidon jatku-
13718: tä ja hyväksyä jatkuvan arvioinnin tarpeellisuus.      vuuden varmistamiseksi.
13719: 198
13720: 
13721:    - Korkeakoulujen hallitusten asemaa olisi           koulu harjoittaa maksullista palvelutoimintaa.
13722: selkeytettävä. Niillä tulee olla ylin päätäntävalta    Mainitunlaisissa tilanteissa saattaa viraston näke-
13723: toimintalinjoista, ja niiden tulee edustaa akatee-     myksen mukaan syntyä eturistiriitoja ja tulla esiin
13724: misen yhteisön mielipidettä, mutta yksityiskoh-        esteellisyyskysymyksiä. Tällainen virkatoimen
13725: tainen toimeenpano ei edustuksellisille hallinto-      kanssa samalla alalla toimiminen on syntyneen
13726: elimille sovi.                                         käsityksen mukaan korkeakoululaitoksen piiris-
13727:    - Ulkopuolisille ryhmille on korkea aika            sä varsin yleistä.
13728: saada edustus korkeakouluihin. Edustajia tulisi           Sivutoimien vastaanottamista
13729: ottaa joko korkeakoulujen hallituksiin tai uuteen,     j a p i t ä m i s t ä k o s k e v a s ä ä n n ö s t ö.
13730: kaksikamariseen järjestelmään.                         Valtion virkamieslain (755/86) 24 §:ssä on sään-
13731:    - Lineaariset yhteydet ovat elintärkeitä sen        nökset sivutoimirajoituksista. Virkamies ei saa
13732: varmistamiseksi, että korkeakoulu pystyy vastaa-       ottaa vastaan eikä pitää sivu tointa, joka edellyttää
13733: maan resurssisupistuksiin ja muihin ulkoisiin          työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtä-
13734: haasteisiin. Dekaanit ja laitosten esimiehet on        vien suorittamiseen, ellei asianomainen viran-
13735: integroitava johtoportaaseen.                          omainen myönnä siihen sivutoimilupaa. Harkit-
13736:    - Ei voida määrittää varmuudella ennakolta          taessa sivutoimiluvan myöntämistä viranomaisen
13737: tutkimatta, millainen infrastruktuuri parhaiten        on otettava huomioon, että virkamies ei saa
13738: soveltuisi korkea-asteen oppilaitoksiin. Pääperi-      sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi virassa. Si-
13739: aatteena tulisi olla rakenteen ja sen eri tasojen      vutoimi ei saa vaarantaa luottamusta virkamie-
13740: välisten yhteyksien taloudellisuus, joskin suuris-     hen tasapuolisuureen viranhoidossa eikä muu-
13741: sa oppilaitoksissa ja monimutkaisilla aloilla voi-     toinkaan haitata viran asianmukaista hoitamista.
13742: daan tarvita koulutusalojen ja keskushallinnon         Muusta sivutoimesta virkamiehen on tehtävä il-
13743: välille sijoittuvaa väliportaan hallintoa. Päätök-     moitus asianomaiselle viranomaiselle. Virka-
13744: set tulisi tehdä huolellisen tavoiteanalyysin poh-     miesten esteellisyysperusteista on säädetty erik-
13745: jalta.                                                 seen hallintomenettelylain (598/82) 10 §:ssä.
13746:                                                           Virkamieslain mukaan sivutoimella tarkoite-
13747:                                                        taan virkaa, palkattua työtä ja tehtävää, josta
13748:    Sivutoimllupajärjestehnät korkeakouluis-            virkamiehellä on oikeus kieltäytyä, samoin kuin
13749: sa ja tutkimuslaitoksissa. Valtiontalouden tar-        ammattia, elinkeinoa ja liikettä.
13750: kastusvirasto on kertomusvuonna suorittanut               Valtiovarainministeriön antamien virkamies-
13751: korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sivutoimilu-       lain soveltamisohjeiden (11.11.1987 P 13/87)
13752: pajärjestelmiä koskevaan tarkastuaiheeseen liit-       mukaan sivutoimilupaa ei tarvitse hakea tai il-
13753: tyvän esiselvityksen. Esiselvityksessä on pyritty      moitusta tehdä, jos kysymyksessä on tehtävä,
13754: arv101maan sivutoimilupajärjestelmien toimi-           johon asianomainen valtion viranomainen on
13755: vuutta sekä niihin mahdollisesti liittyviä eturisti-   määrännyt tai esittänyt virkamiehen. Sivutoi-
13756: riita-ja esteellisyyskysymyksiä lähinnä maksulli-      mella ei tarkoiteta myöskään tehtäviä, joista ei
13757: seen palvelutoimintaan liittyvän ammatti-, elin-       ole oikeus kieltäytyä, kuten monet kunnalliset
13758: keino- ja liiketoiminnan näkökulmasta. Ministeri-      luottamustehtävät. Myöskään yksittäisten tila-
13759: öiden ja keskushallinnon virkamiesten esteelli-        päisten tehtävien ei katsota olevan sivutoimia.
13760: syyskysymysten osalta selvityksessä viitataan          Tällaisten tehtävien jatkuva suorittaminen sen
13761: eduskunnan oikeusasiamiehen 8.11.1993 edus-            sijaan edellyttää sivutoimilupaa tai -ilmoitusta.
13762: kunnalle antamaan esteellisyyssäännösten kehit-        Jos sivutoimen edellyttämät tehtävät ovat sellai-
13763: tämistä koskevaan kertomukseen.                        sia, että ne ovat ristiriidassa viraston toimintaan
13764:    A i h e e t s e 1v i t y k s e e n. Selvityksen     nähden, on sivutoimenpito ohjeiden mukaan
13765: mukaan tarkastusvisraston tietoon on tullut run-       kiellettävä.
13766: saasti epäilyjä ja väitteitä korkeakoulujen virka-        Velvoite sivutoimiluvan hakemiselle tai siitä
13767: miesten sivutoimien pitoon liittyvistä epäsel-         ilmoituksen tekemiselle perustuu virkamieslaissa
13768: vyyksistä. Yleensä epäselvyydet ovat liittyneet        virkamiehelle asetettuun velvollisuuteen. Viran-
13769: maksulliseen palvelutoimintaan ja sen rinnalla         omaisella on virkamieslain 24 §:n 2 momentissa
13770: sivutoimena harjoitettuun elinkeinotoimintaan.         mainitut seikat huomioon ottaen annettu mah-
13771: Myös tarkastusviraston suorittamissa tarkastuk-        dollisuus sivutoimilupahakemuksia käsitelles-
13772: sissa on kiinnitetty huomiota siihen, että korkea-     sään harkita, myöntääkö se luvan sivutoimen
13773: koulujen virkamiehet ovat perustaneet omia yri-        pitämiseen.
13774: tyksiä, jotka toimivat samalla alalla, kuin korkea-       Vaikka viranomaiselle ei virkamieslaissa ole
13775:                                                                                                              199
13776: 
13777: asetettu suoranaista sivutoimien valvontavelvol-          sivutoimiluparekistereistä todeta, että erityisesti
13778: lisuutta, on ko. säännöksen tarkastusviraston             omaan yritystoimintaan tai muuhun ulkopuoli-
13779: näkemyksen mukaan katsottava kuitenkin edel-              seen yritystoimintaan liittyvissä tapauksissa sivu-
13780: lyttävän, että viranomainen riittävän aktiivisesti        toimenpitäjät olivat pääosin tällaisessa esimies-
13781: saattaa nämä sivutoimien pitämistä ja virkamie-           asemassa. Tällöin keskusteluissa esiin tuotu työ-
13782: hen esteellisyyttä koskevat säännökset virka-             tovereiden välinen valvonta yhtenä yksikköta-
13783: miesten tietoisuuteen ja järjestää hyväksymiensä          son valvonnan osana menettää ilmeisestikin ai-
13784: sivutoimien osalta asianmukaisen valvonnan ja             nakin osin merkitystään.
13785: seurannan. Jos sivutoimista ei kuitenkaan ilmoi-              Sivutoimen toimialan sivutessa varsinaisten
13786: teta virkamieslain edellyttämällä tavalla, ovat vi-       virkatehtävien toimialaa nousevat tarkastusviras-
13787: ranomaisen mahdollisuudet valvoa niiden pitä-             ton mielestä myös esteellisyys- ja eturistiriitaky-
13788: mistä ja hyväksyttävyyttä varsin vähäiset.                symykset helposti esiin varsinkin edellä maini-
13789:      Sivutoimien pitoon ja hyväk-                         tunlaisessa virka-asemassa olevien osalta. Vaikka
13790: syttävyyteen liittyviä näkemyk-                           maksulliseen palvelutoimintaan liittyvät sopi-
13791: sta        ja     tarkastusviraston               ar-     mukset hyväksytäänkin keskushallinnossa, käy-
13792: v i o i n t i a n i i s t ä. Selvityksen yhteydessä       dään kaikki sopimusneuvottelut yksikkötasolla,
13793: keskushallinnon virkamiesten kanssa käytyjen              missä muukin toiminta tapahtuu. Tällöin saattaa
13794: keskustelujen perusteella suhtautuminen sivu-             syntyä tilanteita, joissa sivutoimenpitäjän voi-
13795:  toimien pitämiseen näytti tarkastusviraston ar-          daan katsoa edustavan samanaikaisesti korkea-
13796: vion mukaan olevan joka paikassa myönteistä,              koulua ja esim. omaa yritystään.
13797: eikä ongelmia nähty syntyvän sen paremmin                     Suhteessa henkilöstön määrään ja rakentee-
13798:  työajan käytön kuin toiminnan laadun tai laajuu-         seen vaikutti rekisteröityjen sivutoimien luku-
13799:  den eikä estellisyys- ja eturistiriitakysymysten tai     määrä kaikissa paikoissa melko pieneltä. Sitä,
13800:  valvonnan osalta.                                        onko kaikkiin virkamieslaissa tarkoitetunlaisiin
13801:      Suhtautuminen sivutoimilupa- ja ilmoitusme-          sivutoimiin tosiasiassa haettu asianmukainen
13802:  nettelyyn sekä sen asianmukaiseen seurantaan ja          lupa tai tehty niistä ilmoitus, ei tarkastusviraston
13803:  valvontaan näyttää viraston mielestä keskushal-          mukaan voida varmistaa olemassa olevien rekis-
13804:  linnossa jääneen jossain määrin toissijaiseksi asi-      teritietojen perusteella. Oikean tiedon saanti on
13805:  aksi. Sivutoimien pidon ja niistä ilmoittamisen          riippuvainen sivutoimenpitäjien tunnollisuudes-
13806:  valvonnan uskottiin olevan yksikkötasolla riittä-        ta velvoitetta kohtaan ja annettujen ohjeiden
13807:  vän tehokas ehkäisemään tällaisten ongelmien             tulkinnasta.
13808:  syntyä.                                                      Eduskunnan oikeusasiamies on eduskunnalle
13809:      Selvityksen kuluessa syntyneen kokonaisnä-           8.11.1993 antamassaan esteellisyyssäännösten
13810:  kemyksen perusteella esitettyihin näkemyksiin            kehittämistä koskevassa kertomuksessaan toden-
13811:  on tarkastusviraston mielestä kuitenkin syytä            nut sivutoimien valvonnan tehostamisen osalta,
13812:  suhtautua varauksella, sillä ongelmien esiintyes-        ettei laillisuusvalvonnassa saatujen kokemusten
13813:  sä tiedon tuskin halutaan leviävän laajemmalle.          perusteella virkamiesten sivu toimien valvonta ole
13814:  Toisaalta, vaikka ongelmia ei joitakin tarkastusvi-      tällä hetkellä riittävä ja että valvontaa tulisi nykyi-
13815:  rastonkin tietoon tulleita tapauksia lukuun otta-        sestään tehostaa. Myös esteellisyystilanteita voi-
13816:  matta käytännössä olisi juuri keskushallinnon            taisiin estää, mikäli sivutoimilupa- ja ilmoitusasi-
13817:  tietoon tullutkaan, voi se viraston mielestä johtua      oita käsiteltäessä otettaisiin riittävästi huomioon
13818:   myös siitä, etteivät ongelmat vain ole tulleet esille   sivutoimen vaikutus pääviran hoitoon. Tarkastus-
13819:  yksikkötason oletettua heikomman valvonnan               viraston selvityksen mukaan sen omat havainnot
13820:   takia.                                                  tarkastustoimen osalta tukevat oikeusasiamiehen
13821:      Tarkastusviraston mielestä yksikkötasolla ta-        kertomuksessa esiin tuotua havaintoa.
13822:   pahtuvaa valvontaa arvioitaessa on huomattava,             Esteellisyyskysymyksiä          oikeusasiamiehen
13823:   että tarkastusviraston tietoon tulleita epäselvyyk-     kertomuksessa on viraston näkemyksen mukaan
13824:   siä koskevissa tapauksissa ei useimmiten ollut          kuitenkin käsitelty lähinnä ministeriöiden ja kes-
13825:   haettu sivutoimilupaa tai tehty sivutoimi-ilmoi-        kushallinnon ylempien virkamiesten osalta liit-
13826:   tusta. Useissa tapauksissa kysymyksessä on ollut        tyen heidän toimintaansa toisen oikeushenkilön
13827:   yksikössä sellaisessa esimiesasemassa oleva hen-        toimielimessä tai valtioon kuuluvan muun viras-
13828:   kilö, jolle oman yksikön osalta juuri kuuluu            ton tai laitoksen toimielimessä. Sivutoimena suo-
13829:   sivutoimien pidon ja niistä ilmoittamisen valvon-       ritettavaa varsinaisen virkatoimen kanssa samalla
13830:   ta. Myös tehdyn selvityksen yhteydessä voitiin          alalla tapahtuvaa ammatti-, elinkeino- ja liiketoi-
13831: 200
13832: 
13833: mintaa sekä siihen liittyviä esteellisyyskysymyk-       toimintaan liittyvien virkatehtävien kanssa ja ai-
13834: siä ei kertomuksessa ole sen sijaan käsitelty.          heuttaa virkatehtävien hoidossa toistuvasti es-
13835:     Kuitenkin myös tällaisten sivutoimien hyväk-        teellisyystilanteita.
13836: syttävyyden valvonta ja niihin liittyvät esteelli-          Ministeriöiden              toimenpiteet
13837: syys- ja eturistiriitakysymykset ovat tarkastusvi-      s e 1v i t y k s e n j o h d o s t a. Valtiontalou-
13838: raston mielestä merkityksellisiä. Erityisesti huo-      den tarkastusvirasto on kertomusvuoden touko-
13839: miota tulisi kiinnittää edellä mainitunlaisiin vir-     kuussa lähettänyt selvityksensä mm. opetus- ja
13840: katoimen kanssa mahdollisesti kilpailutilantees-        valtiovarainministeriölle ja pyytänyt niitä ilmoit-
13841: sa oleviin sivu toimiin. Tulosjohtamiseen ja netto-     tamaan virastolle 31.12.1994 mennessä, mihin
13842: budjetointiin siirtyminen, säästötoimenpiteistä         toimenpiteisiin asiassa on ryhdytty.
13843: johtuvat määrärahavähennykset sekä maksulli-                Opetusministeriö on tarkastusviraston selvi-
13844: sen palvelutoiminnan ja palvelujen maksullisuu-         tyksen johdosta lähettänyt yliopistoille ja korkea-
13845: den merkityksen korostuminen korkeakoulujen             kouluille kirjeen, jossa se ilmoittaa yhtyvänsä
13846: rahoituksessa asettavat myös uusia vaatimuksia          viraston ao. asiassa esittämään toimenpide-eh-
13847: sivutoimien hyväksyttävyydelle ja valvonnalle.          dotukseen. Ministeriö ilmoittaa tässä kirjeessä
13848:     Hallituksen esityksessä uudeksi virkamies-          edellyttävänsä, että
13849: laiksi on virkamiehen sivutointa koskeviin sään-            - sivutoimet ja niiden vaikutus pääviran hoi-
13850: nöksiin lisätty työsopimuslain 16 §:ää vastaava         toon tulee aina selvittää riittävän perusteellisesti
13851: kilpailevan toiminnan kielto. Sivutoimiluvan            jo viran täyttöprosessin alkuvaiheessa. Samoin
13852: myöntämistä harkittaessa olisi otettava huo-            tilanteissa, joissa virkamiehen Virkanimike tai
13853: mioon myös se, ettei sivutoimi kilpailevana toi-        tehtäväalue muuttuvat tai sivutoimen laatu ja
13854: mintana saa vahingoittaa työnantajana toimivaa          laajuus muuttuvat olennaisesti, tulee sivutoimen
13855: virastoa. Budjettitalouden piiriin kuuluvia viras-      sallittavuus arvioida uudelleen
13856: toja tämä koskee erityisesti siltä osin, kuin ne            - korkeakoulut huolehtivat siitä, ettei sivu-
13857: hoitavat maksullista palvelutoimintaa kilpailuti-       toimen pitoa hyväksytä sellaisessa tilanteessa,
13858: lanteessa.                                              joissa sivutoimi on ristiriidassa maksulliseen pal-
13859:     Valtiontalouden tarkastusvi-                        velutoimintaan liittyvien virkatehtävien kanssa ja
13860: raston toimenpide-ehdotukset.                           aiheuttaa virkatehtävien hoidossa toistuvasti es-
13861:  Tarkastusviraston mielestä voitaneen sivutoimi-        teellisyystilanteita
13862: säännöksiä pitää sinänsä riittävinä, kun otetaan            - korkeakoulujen tulee kaikissa tilanteissa
13863: huomioon sivutoimisäännöksiin lisätty kilpaile-         varmistaa sivutoimien seurannan ja valvonnan
13864: van toiminnan kielto. Säännösten soveltamisoh-          toimivuus.
13865: jeissa tulisi niiden sisältöä ja merkitystä sivutoi-        Valtiovarainministeriön henkilöstöosasto to-
13866: mien hyväksyttävyyteen kuitenkin täsmentää.             teaa tarkastusvirastolle lähettämässään kirjeessä,
13867: Tämä tulisi tehdä vireillä olevan valtion virka-        että sivutoimikontrolli perustuu lainsäädännössä
13868: mieslain uudistuksen yhteydessä. Korkeakoulu-           virkamiehen velvollisuuteen hakea lupa tai il-
13869: jen ja tutkimuslaitosten tulisi myös omalta osal-       moittaa sivutoimesta. Jos virkamies ei hae lupaa
13870: taan nykyistä aktiivisemmin tiedottaa henkilös-         tai ilmoita sivutointa, hän menettelee virkavel-
13871: tölle sivutoimisäännöksistä ja niiden tulkinnasta       vollisuuksiensa vastaisesti. Viranomaisella on täl-
13872: työnantajan kannalta samoin kuin säännöksiin            löin käytettävissään virkamieslaissa säädetyt kei-
13873: liittyvistä esteellisyyskysymyksistä.                   not.
13874:     Sivutoimet ja niiden vaikutus pääviran hoi-             Harkittaessa sivutoimiluvan myöntämistä vi-
13875: toon tulisi tarkastusviraston mielestä aina selvit-     ranomaisen tulee virkamieslain 18 §:n 2 momen-
13876: tää riittävän perusteellisesti jo ennen virkaan         tin mukaan ottaa huomioon, että virkamies ei saa
13877: nimittämistä. Samoin tilanteissa, joissa virkamie-      sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi tehtäväs-
13878: hen virkanimike tai tehtäväalue tai sivutoimen          sään. Sivutoimi ei myöskään saa vaarantaa luot-
13879: laatu ja laajuus muuttuvat olennaisesti, tulisi sivu-   tamusta tasapuolisuureen tehtävän hoidossa tai
13880: toimen sallittavuus arvioida uudelleen. Viran-          muutenkaan haitata tehtävän asianmukaista hoi-
13881: omaisen tulee tarkastusviraston mielestä kaikissa       tamista taikka kilpailevana toimintana ilmeisesti
13882: tilanteissa varmistaa sivutoimien seurannan ja          vahingoittaa työnantajaa. Henkilöstöosasto huo-
13883: valvonnan toimivuus. Korkeakoulujen ja tutki-           mauttaa, että sivutoimen ilmoitustapauksissa vi-
13884: muslaitosten tulee huolehtia siitä, ettei sivutoi-      ranomainen voi mainituin perustein kieltää sivu-
13885: men pitoa hyväksytä sellaisissa tilanteissa, joissa     toimen. Sivutoimilupa voidaan myös peruuttaa,
13886: sivutoimi on ristiriidassa maksulliseen palvelu-        kun siihen on syytä.
13887:                                                                                                      201
13888: 
13889: 
13890:    Valtiovarainministeriön        henkilöstöosaston    kaan rahoitusta. Tutkimustoimintaan ulkopuo-
13891: mielestä virkamieslain sivutoimisäännökset riit-       lista rahoitusta on ollut jonkin verran saata-
13892: tävät takaamaan sen, että sivutoimien pito ja          vissa.
13893: niiden valvonta voidaan asianmukaisesti järjes-            Valtioneuvoston vahvistamaan korkeakoulu-
13894: tää. Henkilöstöosasto ei katso tarpeelliseksi an-      laitoksen rakenteellisen kehittämisen toimenpi-
13895: taa erityisiä tarkentavia ohjeita virkamiesten sivu-   deohjelmaan on sisällytetty tärkeitä säästö- ja
13896: toimista ja niiden valvonnasta.                        kehittämisehdotuksia, joista osa on jo toteutettu.
13897:                                                        Pääosin toimenpideohjelman säästövaikutukset
13898:     Viime vuosien aikana maamme korkeakoulu-           näkyvät vasta 1990-luvun loppupuolella. On
13899: laitos on joutunut muun valtionhallinnon ta-           kuitenkin ilmeistä, että on edelleen etsittävä ni-
13900: voin uudenlaisen rahoitustilanteen eteen. Toi-         menomaan toiminnan rakenteisiin kajoavia
13901: mintamäärärahoja on leikattu, henkilökuntaa            pitkän aikavälin säästö- ja kehittämisratkaisuja
13902: Iomautettu ja avoimia virkoja jätetty täyttämät-       sekä korkeakoulujen sisällä että koko korkea-
13903: tä. Osin tästä syystä, mutta osin jo aiemman           kouluverkkoa ajatellen. jokaisen koulutusalan
13904: kehityksen jatkona korkeakoululaitoksessa on           osalta on vielä syytä tarkkaan harkita koulutuk-
13905: käynnissä voimakas kehittämisvaihe. Tätä on            sen sisältöä, opiskelijoiden määrää ja optimaa-
13906: leimannut toiminnan arviointi, uusien paino-           lista opetuksen järjestämisvaihtoehtoa. Tässä
13907: pistealueiden haku, verkottuminen, yhteistyön          yhteydessä on myös syytä painottaa korkea-
13908: merkityksen korostuminen ja taloudellisten nä-         koulujen omaa aloitteellisuutta säästö-, yhteis-
13909: kökohtien huomioon ottaminen kaikessa toimin-          työ- ja kehittämismahdollisuuksien etsinnässä.
13910: nassa. Kehityksen keskeinen edellytys on ollut             Investointipäätöksiä lukuun ottamatta ope-
13911: korkeakouluhallinnossa suoritettu toimivallan          tusministeriön ohjausote korkeakoululaitokseen
13912: delegointi keskushallinnolta korkeakouluille.          perustuu pääasiassa tulossopimusmenettelyyn
13913:     Korkeakoululaitoksessa on jouduttu hyvin ly-       ministeriön ja yksittäisten korkeakoulujen kes-
13914: hyellä ajalla aikaansaamaan jo merkittäviä             ken ja tähän liittyvään seurantaan. Toimivallan
13915: säästöjä. Kaikki korkeakoulut olivat siirtyneet        delegointi nykyisessä kiristyneessä resurssitilan-
13916: kertomusvuonna toimintamenobudjetointiin,              teessa on asettanut korkeakoulut erityisen han-
13917: joten toimintamäärärahan säästöt kohdennet-            kalien päätöstilanteiden eteen. Ministeriön on
13918: tiin käytännössä pääosin korkeakouluissa itse-         jatkuvasti pohdittava sitä, antaako nykyinen,
13919:  näisesti. Nämä säästöt ovat pakostakin olleet         entistä väljempi seurantajärjestelmä ministeriöl-
13920:  melko sattumanvaraisia, on säästetty helpoim-         le riittävät tiedot korkeakoulupolitiikan käytän-
13921:  mista ja sillä hetkellä nopeimmin säästöjä kerryt-    nön toteuttamisesta ja korkeakoulujen tilasta.
13922:  tävistä kohteista ensin. Pitkällä aikavälillä arvi-   Erityisen tarkkaan on valtiontilintarkastajien
13923:  oiden ne ovat olleet epätarkoituksenmukaisiakin       mielestä seurattava sitä, toimiiko nykyinen kor-
13924:  eivätkä ole tukeneet yliopistolaitoksen pitkäjän-     keakoulujen päätöksenteko- ja hallintojärjestel-
13925:  teistä kehittämistä. Melko vähän on vielä saatu       mä tavalla, joka vastaa toimivallan kasvua ja
13926:  aikaan korkeakoululaitoksen rakenteisiin ka-          pystytäänkö sen puitteissa tekemään tmpeeksi
13927: joavia merkittäviä säästö- ja kehittämisratkai-        joustavasti koko korkeakoulua hyödyttäviä rat-
13928:  suja.                                                 kaisuja, joilla opetuksen ja tutkimuksen riittävän
13929:     Säästöjen tosiasiallisia vaikutuksia korkea-       korkea taso tulee turvatuksi. Nykyisessä tulosjoh-
13930:  koululaitoksen toimintaan kokonaisuudessa on          tamismallissa tämä kysymys on kaikkein keskei-
13931:  hankala arvioida, sillä varsinaisten säästötoi-       simpiä.
13932:  mien lisäksi lopputulokseen ovat vaikuttaneet             Valtiontilintarkastajien mielestä nykyistä ar-
13933:  mm. muut kehittämistoimet, painopistealueiden         viointijärjestelmää on kehitettävä edelleen jatku-
13934:  tarkistukset ja voimavarojen uudelleenkohden-         vaksi arviointiprosessiksi, jolla taataan korkea-
13935:  tamiset sekä yhteistyömahdollisuuksien lisään-        koulujen perustehtävien opetuksen ja tutkimuk-
13936:  tymiset. Valtiontilintarkastajien käsityksen mu-      sen korkea laatu. Viime vuosina arviointimenet-
13937:  kaan enää ei kuitenkaan voida edetä merkittä-         tely on muodostunut korkeakoulutuksen uudis-
13938:  villä toimintamäärärahojen yleisleikkauksilla         tamisen tärkeäksi apuvälineeksi. jo toteutetut
13939:  vaikuttamatta samalla hyvin kielteisesti korkea-      arvioinnit ovat antaneet uutta pohjaa keskuste-
13940:  koulujen perustehtävien eli opetuksen ja tutki-       luille opetuksen laadusta ja korkeakoulujen toi-
13941:  muksen laatuun. Erityisesti opetuksen laadusta        minnan tehokkuudesta. Opetusministeriöön
13942:  tulisi määrärahojen jaossa kantaa huolta, sillä       suunniteltu koulutuksen arviointiyksikkö on tar-
13943:  tälle sektorille ei ole saatavissa ulkopuolista-      peellinen uusien arviointintimenetelmien ja
13944: 26 350889R
13945: 202
13946: 
13947: -käytäntöjen kehittämisessä. Tärkeää on, että         kooltaan riittävän suuria ja elinvoimaisia sekä
13948: korkeakoulujen omaa itsekriittistä aroiointitoi-      laatutietoisia. Toiminnan kehittämisellä tulee
13949: mintaa kannustelaan ja että siitä luodaan me-         ennen kaikkea olla mahdollista taata oppilaille
13950:  netelmällisesti luotettava korkeakoulun kehittä-     hyvä ammattitaito valitsemaliaan alalla. Toimi-
13951:  misen apuväline.                                     lupia harkittaessa on lisäksi otettava huomioon
13952:     Korkeakoulujen aikuiskoulutus on 1990-lu-         alueelliset ja kielelliset painotukset.
13953:  vulla kasvanut merkittävästi, mikä on johtunut          Tärkeää on, että ammattikorkeakoulut toi-
13954: mm. laajoista valtakunnallisista työllistämisoh-      minnassaan selvästi erottuisivat tiede- ja taide-
13955: jelmista, joihin on sisältynyt avoimen korkea-        korkeakouluista. Työnjako näiden kahden eri
13956: kouluopetuksen laajennus työvoimapoliittisin          koulutuslohkon välillä tulee pitää selkeänä ja
13957: perustein. jätjestelmän joustavuus ja itsenäisyys     päällekkäisiä toimintoja on vältettävä. Kilpailu-
13958: on mahdollistanut toiminnan laajentamisen ky-         asetelma esim. lisäresursseista näiden kahden
13959: synnän kasvua vastaavasti. ]ätjestelmän koko-         koulutuslohkon kesken heikentäisi yhteistyön
13960:  naishallittavuus ja riittävä koordinointi on kui-    mahdollisuuksia, johtaisi sektoroitumiseen ja
13961: tenkin ilmeisesti jäänyt vähemmälle huomiolle.        epätaloudelliseen toimintaan. Myös ammatti-
13962:  Valtiontalouden tarkastusviraston raportti ai-       korkeakoulututkintojen vaikutukset ammatilli-
13963: heesta osoittaa, että korkeakoulujen aikuiskou-       seen tutkintojätjestelmään tulisi selvittää no-
13964: lutusjätjestelmä vaatisi voimakkaan kasvuvai-         peasti ja siten, että tutkintojätjestelmä olisi selkeä
13965: heen jälkeen hengähdystauon, jonka aikana toi-        ja johdonmukainen. Tämä liittyy kysymykseen
13966: minnan keskeisiä tavoitteenasetteluja ja toimin-      ammattikorkeakoulujätjestelmän laajuudesta
13967:  nallisia ratkaisuja pohdittaisiin uudelleen. Val-    ja vanhan opistoasteisen koulutuksen tulevai-
13968: tiontilintarkastajien mielestä on korostettava jat-   suudesta.
13969: kuvan kouluttautumisen periaatetta ja korkea-             Valtiontilintarkastajat haluavat lisäksi koros-
13970: koulujen aikuiskoulutuksen merkitystä jopa tut-       taa valtiontalouden tarkastusviraston esittämää
13971: kintoon johtavana koulutusmuotona.                    käsitystä, että sivutoimilupajätjestelmän toimi-
13972:     Opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen        vuuteen tulisi korkeakouluissa ja tutkimuslai-
13973: koulutuksen kehittämisessä saavutettiin kesällä       toksissa kiinnittää nykyistä enemmän huomio-
13974:  1995 merkittävä virstanpylväs, kun valtioneu-        ta. Maksullisen palvelutoiminnan kasvun myö-
13975: vosto myönsi toimiluvat ensimmäisille vakinai-        tä on myös erilaisten eturistiriitojen mahdolli-
13976: sille ammattikorkeakouluille. Kun tätä uutta          suus kasvanut. Näiden eturistiriitojen eh-
13977: ammattikorkeakouluverkkoa laajennetaan, tu-           käiseminen on aina verrattomasti helpompaa
13978: lee perimmäisenä tavoitteena vastedeskin olla         kuin ilmitulleiden tapausten usein hyvinkin
13979: koulutuksen laadun nostaminen. Uusien am-             ikävä jälkipuinti.
13980: mattikorkeakoulujen tulee olla monialaisia,
13981:                                                                                                       203
13982: 
13983: 
13984: 
13985: 
13986:                Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
13987: 
13988: 
13989:                Metsäpolitiikka                        set teoriat, mallit ja käsitteet sekä muut tutkimus-
13990:                                                       tulokset ovat vaikuttaneet metsäpolitiikan sisäl-
13991:    Metsäpolitiikan yhtenä keskeisenä tarkoituk-       töön.
13992: sena on parantaa markkinoiden toimivuutta sekä            Kestävä metsätalous -käsite on ilmeisesti eni-
13993: reagoida markkinoiden ulkopuolisiin vaikutuk-         ten vaikuttanut metsäpolitiikkaan niin Suomessa
13994: siin ja suhdanteiden vakauttamiseen. Metsäpoli-       kuin ulkomaillakin. Kestävää metsätaloutta on
13995: tiikkaa tarvitaan sen vuoksi, että mm. metsän         Keski-Euroopassa korostettu jo yli 200 vuoden
13996: uudistamiseen, tuotantoon, omistussuhteisiin ja       ajan. Suomessa sitä alettiin soveltaa valtion met-
13997: metsätalouden vaikutuksiin liittyy sellaisia talou-   sätalouteen viime vuosisadan puolivälissä, kun
13998: dellisia erikoispiirteitä, joita ei muissa elinkei-   metsähallitus perustettiin, sekä lainsäädännön ja
13999: noissa ole.                                           edistämistoiminnan kautta vähitellen myös yksi-
14000:     Metsätalouden tärkeä asema Suomen talou-          tyismetsätalouteen itsenäisyytemme alusta läh-
14001: den kehityksessä sekä metsien ekologiset ja ta-       tien.
14002: loudelliset erikoispiirteet ovat johtaneet siihen,        Metsätalous voi käsittää paitsi puun kasvatuk-
14003: että valtiovalta on jo kauan jossain määrin ohjan-    sen ja korjuun myös muut metsästä saatavat
14004: nut metsätalouden harjoittamista. Esimerkiksi         hyödykkeet. Laajasti tarkasteltuna metsä on
14005: Holkerin hallitus sitoutui toteuttamaan Metsä         ekosysteemi, johon puuston lisäksi kuuluvat
14006: 2000 -ohjelmaa. Ahon hallitus ilmoitti edistävän-     muu kasvillisuus, eläimistä, mikrobisto, metsä-
14007: sä metsävarojen kestävää käyttöä.                     maa, ilmasto jne. Metsäsektorilla taas tarkoite-
14008:     Suomen metsäpolitiikka on muotoutunut             taan metsätalouden, metsäteollisuuden ja metsä-
14009: useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Metsä-        tuotteiden käyttäjistä muodostuvaa kokonaisuut-
14010: politiikalla on useimmiten pyritty tukemaan           ta.
14011: koko kansantalouden päämääriä ja yleistä tai              Metsätase ja teollisuuden puuraaka-aineen
14012: metsätalouden etua. Käytännössä esim. puun            käyttö ovat kehittyneet v. 1955-95 seuraavasti
14013: ostajien ja myyjien eturyhmät ovat voimakkaasti       (kasvu on toteutunut kuvan ennustetta suurem-
14014: vaikuttaneet puumarkkinoiden toimintaan ja            pana ja on nyt n. 85 milj. m 3/v):
14015: metsäpolitiikkaan yleisemminkin. Myös tieteelli-
14016: 204
14017: 
14018:                                      Poistuma            Suunnite
14019:                                      Kokonaispoistuma    Poistumasuunnite
14020:                                      - luonnonpoistuma   - luonnonpoistuma
14021:                                      - Hakkuupoistuma    - Hakkuusuunmte
14022:                                      - metsähukkapuu     - metsähukkapuu
14023: milj. m3                             = Hakkuukertymä     - Kertymäsuunnite
14024: 
14025: 80
14026: 
14027: 
14028: 70           Kokonaispoistuma
14029:       Liika-               /
14030:       hakkuu . ~ Poistumasuunnite
14031:          "'         ::.      1
14032: 60         ·, . .. ·.::·::   ~
14033: 
14034: 
14035: 
14036: 
14037: 50
14038:            Muu puunkäyttö
14039:            ja hukkapuu
14040: 40
14041: 
14042:                                                                Kemiallisen
14043:                                                                metsäteollisuuden
14044:                                                                arvioitu käyttö
14045:                               Teoll. kotim. raakapuu
14046: 20                                                         ........ ·--·--··········
14047:                                                                Mekaanisen
14048:       Metsäteollisuuden puuraaka-aineen käyttö                 metsäteollisuuden
14049: 10                                                             arvioitu käyttö
14050: 
14051: 
14052: 
14053: 
14054: 20 +------.------~-----.------~-----.------~-----.------,
14055:   1955   1960         1970          1980         1990   1995
14056:                                                                                                          205
14057: 
14058:     Sotakorvaukset, jälleenrakennus ja metsäteol-         ovat myös metsäkeskusten, metsähallituksen ja
14059: lisuuden vahvistuminen aiheuttivat 1960-luvulla           metsäteollisuusyritysten uudistetut metsänhoito-
14060: tilanteen, jolloin hakkuut ylittivät puuston kas-         ohjeet
14061: vun. Metsätalouden rahoitusohjelmilla (MERA)                 Ministeriön mukaan metsäpolitiikan pääaluei-
14062: pyrittiin lisäämään puuntuotantoa ja siten turvaa-        ta ovat:
14063: maan teollisuuden raaka-aineen saanti sekä hoi-              - koko metsätalouden kehittäminen,
14064: tamaan työllisyyttä. Keinoina olivat soiden kuiva-           - ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti
14065: tus sekä metsien istutus, lannoitus ja muut hoito-        kestävän metsien hoidon ja käytön edistäminen,
14066: toimet. Puun käyttö lämmitykseen väheni. Myös                - koko metsäluonnon elinvoimaisuuden ja
14067: metsien monikäyttö otettiin esille.                       monimuotoisuuden turvaaminen,
14068:     1970-luvun alulle ominaisen metsänviljelyn               - Suomen kansallisten etujen turvaaminen
14069: osuutta pyrittiin vähentämään kustannusten ja             kansainvälisellä metsäsektorilla,
14070: monikäyttönäkökohtien korostumisen vuoksi.                   - kansallisen metsäntutkimuksen tasosta ja
14071: Puun energiakäyttö lisääntyi öljykriisien takia.          tulosten hyödynnettävyydestä huolehtiminen ja
14072:     1980-luvulle tultaessa puuston kasvu ylitti jo           - metsätalouden näkökulman tuominen yh-
14073: selvästi teollisuuden ja kotitalouksien käytön ja         teiskunnalliseen päätöksentekoon.
14074: puun käyttöä pyrittiin lisäämään teollisuudessa ja           Metsäpolitiikan muuttamiseen luo paineita
14075: energiahuollossa. Metsä 2000 -ohjelmaa arvostel-          erityisesti puuvarojen lisääntyminen, osaamisen
14076: tiin siitä, ettei se riittävästi painottanut teollisuu-   lisääntyminen metsätalouden harjoittajien kes-
14077: den jalostuskapasiteetin edistämistä puun kysyn-          kuudessa, vihreitten arvojen korostuminen yh-
14078: nän kasvattamiseksi, vaan keskittyi puuntuotan-           teiskunnassa, joukkotyöttömyys, kansainvälisen
14079: non lisäämiseen. Vuosikymmenen loppupuolel-               metsäpolitiikan aktivoituminen, metsäpolitiikan
14080: la pienennettiin puuntuotantotavoitteita yksityis-        muutokset vertailumaissa, markkinatalouden
14081: metsätaloudelle annetuissa hoitosuosituksissa ja          korostuminen ja metsälakien uudistamistarve.
14082: korostettiin valtion metsien käyttöä virkistykseen
14083: ja luonnonsuojeluun.
14084:     Metsä 2000 -ohjelmaa tarkistettiin v. 1992 mm.           Puun tuotanto- ja käyttö- sekä työllisyys-
14085: puun kysynnän osalta. Puuntuotannon ohella                tavoitteet. 1970-luvun jälkeen teollisuudella ei
14086: tavoitteiksi asetettiin koko metsäluonnon hoito,          ole yleensä ollut pulaa raakapuusta. Sen sijaan
14087: metsien virkistyskäyttö, luonnonsuojelu ja siinä          puuhuollossa on alueellisia ja puutavaralajeittai-
14088: erityisesti metsien monimuotoisuuden säilyttä-            sia ongelmia, jotka ovat pidentäneet raakapuun
14089: minen. Valtioneuvosto teki metsätalouden ym-              kuljetusmatkoja. Erityisesti lehtikuitupuuta on
14090: päristöohjelman pohjalta periaatepäätöksen ker-           jouduttu tuomaan Venäjältä ja Baltian maista
14091: tomusvuoden kesällä. Metsälakitoimikunta uu-              pääasiassa Kaakkois- ja Itä-Suomen tehtaille,
14092: distaa paraikaa yksityismetsälakia, metsänparan-          mutta myös Pohjois-Suomeen. Vuosittaisesta 5-
14093: nuslakia ja yksityismetsätalouden organisaatiota          7 milj. m 3:n tuonnista voitaisiin arvion mukaan
14094: koskevaa lakia. Uusia ohjelmia ei laadita toistai-        2 milj. m 3 saada kotimaasta lisäämällä kotimaisen
14095: seksi.                                                    lehtipuun käyttöä.
14096:     Ohjelmien lisäksi metsäpolitiikan ohjauskei-             Ministeriön mukaan ongelmana on puuston
14097: noja ovat lainsäädäntö, rahoitus, tutkimus sekä           pysyvä vajaakäyttö. Kertomusvuonna markkina-
14098: toteutusorganisaatiot eli työohjelmat, metsän-            puuta hakattiin ennätysmäärä, 55 milj. m 3. Sitä
14099:  suunnittelu, koulutus ja neuvonta. Vireillä oleva        olisi voitu hakata 15 milj. m3 enemmän.
14100: metsälainsäädännön uudistus koskee metsien                   Metsäteollisuuden arvion mukaan kotimaisen
14101:  kestävän käytön, hoidon ja suojelun periaatteita,        runkopuun tarve kasvaa vuoteen 1997 mennessä
14102:  metsätalouden tukimuotojen suuntaamista, ta-             vähintään 8 milj. m 3. Ostokysyntä kohdistuu
14103:  loudellista ja muuta ohjaamista sekä metsätalou-         erityisesti yksityismetsiin. Kysynnän kasvu, suo-
14104:  den hallinto- ja edistämisorganisaatioiden toi-          jeluvaraukset ja metsänhoidon pehmentynyt
14105:  mintaa. Rahoitusehtoja on yksinkertaistettu siir-        suuntaus huomioon ottaen kasvun ja käytön
14106:  tymällä lainoituksesta hallinnollisesti kevyem-          välinen ero olisi arvioitua pienempi, ainoastaan
14107:  pään suoraan tukeen. Uudistettaessa metsähalli-          11 milj. m3. Tuontitarve olisi 8---9 milj. m 3 vuo-
14108:  tusta koskevaa lainsäädäntöä, joka koskee val-           dessa. Alueittain ja puulajeittain tarkasteltuna
14109:  tion metsien hoitotavoitteita, on korostettu moni-       puuhuollon ongelmat saattavat kärjistyä. Suoje-
14110:  käyttöä, monimuotoisuuden säilyttämistä ja               lutavoitteiden vuoksi tilanne on tulevaisuudessa
14111:  luonnonsuojelua. Ohjauksen kannalta tärkeitä             vaikein Pohjois-Suomessa.
14112: 206
14113: 
14114:    Nykyisin noin puolet hyödynnetystä puusta           taksia maaperässä ja maan ekasysteemien toi-
14115: käytetään lopulta energian tuotantoon. Puun            minnassa.
14116: pohtokäytöstä suurin osa on metsäteollisuuden              Ympäristöohjelman tavoitteiden toteuttami-
14117: jäteliemien ja -lipeän hyödyntämistä. Sellutehtaat     seksi Metsäkeskus Tapiossa ja kaikissa metsälau-
14118: ovat energian suhteen omavaraisia ja voivat jopa       takunnissa on tehty organisatorisia ja toiminnal-
14119: myydä sitä. Metsätähteen ja raakapuuksi sopivan        lisia uudistuksia. Sisäisten uudistusten lisäksi
14120: puun käyttö kiinteistöjen lämmitykseen on säily-       metsälautakuntien alueille on perustettu maa-
14121: nyt entisellään. Kauppa- ja teollisuusministeriön      kunnalliset metsätalouden ympäristöryhmät li-
14122: tukemia kunnallisia hankkeita, joissa puuntuot-        säämään metsä- ja ympäristötahojen yhteistyötä
14123: tajat vastaavat koko energiaprojektista polttoai-      sekä koordinoimaan ympäristönhoidon koulu-
14124: neen hankinnasta aina lämmönmyyntiin asti, on          tusta, tiedotusta, neuvontaa sekä organisaatioi-
14125: toteutettu ja uusia on vireillä.                       den toiminnan laadunvalvontaa. Tutkimusorga-
14126:    Metsäteollisuuden jalostuskapasiteetin kasvat-      nisaatioiden välistä yhteistyötä lisätään. Metsän-
14127: tamisen ongelmana on ollut velkaantuneisuus.           tutkimuslaitos suuntaa tutkimusresursseja ympä-
14128: Siitä huolimatta teollisuus on viime ja tällä vuosi-   ristöohjelmassa esitetyille painoaloille. Metsähal-
14129: kymmenellä sijoittanut ulkomaisiin yrityksiin,         lituksen yhdeksi tulostavoitteeksi vuodelle 1995
14130: osittain ulkomaisella lainarahalla, 20 mrd. mk         lisättiin metsäluonnon monimuotoisuuden yllä-
14131: ostoina, saneerauksina ja uudisrakentamisena.          pitäminen valtion metsissä.
14132: Osinko- ja korkotuotot lienee käytetty tytäryritys-        Ympäristöohjelman suojelustrategia perustuu
14133: ten toiminnan kehittämiseen, koska niitä on            ekologien tekemiin laskelmiin. Ne osoittavat,
14134: kotiotettu vain vähän.                                 että hoitamalla talousmetsiä luonnonläheisesti
14135:    Sijoitukset ulkomaille heikentävät kotimaisen       tarve suojella alueita kokonaan vähenee kolmas-
14136: teollisuuden kehittämistä ja vähentävät raaka-         osaan nykyisestä. Suojelupolitiikka koostuu suo-
14137: puun kysyntää ja työllisyyttä. Paperikoneiden          jelualueista, valtioneuvoston hyväksymistä suo-
14138: uusimista ja lisäkoneiden rakentamista koskevat        jeluohjelmista ja talousmetsien luonnonläheises-
14139: kotimaiset investoinnit lisäävät puun käyttöä          tä hoidosta.
14140: huomattavasti. Ministeriön mukaan metsäteolli-             Kokonaistrategiassa keskitytään yhtenäisten,
14141: suudella on nyt varaa investoida, sillä kertomus-      ekologisesti oikein rajattujen kokonaisuuksien
14142: vuonna sen tulokseksi laskettiin n. 6 mrd. mk.         suojeluun sekä niiden pelisääntöjen luomiseen,
14143:    MERA-kaudella ojitus, taimikonhoito ja met-         joilla suojelua toteutetaan metsätalouden, raken-
14144: sien lannoitus työllistivät paljon metsureita, ko-     tamisen ja muun toiminnan yhteydessä. Ministe-
14145: neurakoitsijoita ja metsänomistajia. Metsänpa-         riön mukaan uudessa luonnonsuojelulaissa tu-
14146: rannusrahoituksen vähentyminen ja metsätyön            lisikin hyväksyä aiempaa joustavammat suojelu-
14147: koneellistaminen ovat vähentäneet työpäivien           menettelyt, kuten arvokkaiden alueiden määrä-
14148: määrää huomattavasti. Vaikeilla työttömyys-            aikaiset rauhoittamiset. Suurmetsätaloudessa eli
14149: alueilla valtion metsissä on koneellistamisen si-      valtion, metsäteollisuusyritysten ja suurimpien
14150: jaan suosittu työvaltaisia menetelmiä. Vähäinen        yhteismetsien mailla metsien monikäyttö ja mo-
14151: hankintalisä ja pystykaupan helppous ovat johta-       nimuotoisuuden säilyttämistavoitteet ovat johta-
14152: neet siihen, että monet viljelijät ja kaupunkilais-    neet periaatteelliseen ristiriitaan metsänomista-
14153: omistajat, joiden määrä on lisääntynyt, jättävät       jien ja muiden käyttäjien välillä. Maanomistajat
14154: korjuutyöt ostajan tehtäväksi.                         katsovat, että muiden metsän käyttäjien tarpei-
14155:                                                        den huomioon ottamisesta aiheutuu heille tulon-
14156:    Ympäristötavoitteet. M et s i e n m on i -          menetyksiä ja lisäkustannuksia, joita ei korvata.
14157: k ä y t t ö j a m on i m u o t o i s u u s. Metsä-     Yksityismetsätaloudessa ristiriidat eivät ole olleet
14158: talouden ympäristöohjelmalla ohjataan Suomen           merkittäviä. Ympäristöohjelman mukaisten met-
14159: metsä- ja ympäristöpolitiikkaa, ministeriöiden         sänkäsittelyohjeiden ja suositusten soveltaminen
14160: alaisten organisaatioiden käytännön toimintaa          käytännön metsänhoidossa ei ole kohdannut
14161: ja tutkimusta sekä tuetaan metsätalousalan kou-        suurta vastustusta.
14162: lutusta ja neuvontaa. Politiikkojen lähtökohtana           Metsätalouden ympäristöohjelman toteuttami-
14163: on tavoitella ekologisesti kestävän metsätalou-        seksi esitettiin vuoden 1995 talousarvioon mää-
14164: den suomaa kilpailuetua metsäteollisuustuottei-        rärahaa luonnonhoitotöitä varten. Se olisi autta-
14165: den markkinoilla sekä turvata puuntuotanto ja          nut myös torjumaan juurikääpää, jota kuusipui-
14166: säilyttää metsäluonnon monimuotoisuus ehkäi-           den korjuu kesäaikana lisää. Varoja ei kuiten-
14167: semällä ilman epäpuhtauksien aiheuttamia muu-          kaan myönnetty.
14168:                                                                                                                               207
14169: 
14170:    Talousmetsien luonnonsuojelun järjestämi-                          selvittää metsätalouden ympäristörahaston pe-
14171: seksi tarvittaisiin vuoden 1996 talousarvioon                         rustaminen. Ympäristöohjelmassa on lisäksi eh-
14172: 250 Mmk. Se on n. 0,6% metsäteollisuuden                              dotettu, että metsätalouden kustannusten tulisi
14173: vientituloista. Rahoitus esitetään järjestettäväksi                   olla verotuksessa tiloittain vähennyskelpoisia.
14174: metsätalouden ympäristömomentin, kestävän                                L u o n n o n s u o j e 1u. Luonnonsuojeluoh-
14175: metsätalouden rahoituslain ja EU:n maatalouden                        jelmat ja -alueet olivat kertomusvuoden lopussa
14176: ympäristötuen turvin. Työryhmän mukaan tulisi                         seuraavat:
14177: 
14178: Suojeluohjelma                                                        Toteutunut            Perustamalta                   Suojelu-
14179:                                                                                                                           ohjelmat
14180:                                                                                                                           yhteensä
14181:                                                                                      Valtion maat        Yksityismaat
14182:                                                                                                     ha
14183: Kansallispuistot ................................................... .     729 000      2 500               3000         734 500
14184: Luonnonpuistot .................................................. .        151800            0                 0         151800
14185: Soidensuojelualueet ........................................... .          414 000     82 000              90000         586 000
14186: Lehdot ................................................................. .   1250         750               3000           5 000
14187: Vanhojen metsien suojelualueet1 ...................... ..                    9150      17700               10000          36850
14188: Erityiset suojelualueet ........................................ .          51400      40000                   0          91400
14189: Lintuvedet (maa-ala) .......................................... .                0      3 700              22000          25 700
14190: Rantametsät ........................................................ .           0     56000               70000         126 000
14191: Yksityiset suojelualueet ...................................... .           23000            0                 0          23000
14192: Erämaat ............................................................... . 1483 000           0                   0      1483 000
14193: Yhteensä ............................................................. . 2 862 600    202 650             198 000       3 263 250
14194: 1   Valtioneuvosto ei ole käsitellyt suojeluohjelma 13 600 ha:n osalta.
14195: 
14196:    Rauhoittamattomia yksityismaita sisältyy vah-                      kauan. Epätietoisuus ohjelmien toteuttamisesta
14197: vistettuihin ohjelmiin n. 200 000 ha. Niiden arvo                     ja uusista ohjelmista haittaa koko metsätaloutta ja
14198: on useita miljardeja markkoja.                                        -teollisuutta, aiheuttaa työllisyys- ja aluetaloudel-
14199:    Eteläisen Suomen vanhoja metsiä koskeva                            lisia ongelmia erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa
14200: vielä vahvistamaton suojeluohjelma sisältää n.                        sekä johtaa vastakkainasetteluun ja asenteiden
14201: 10 000 ha yksityismetsiä, joiden arvo on noin 250                     kiristymiseen suojelua kohtaan.
14202: Mmk. Suojeluohjelmassa valtion maiden osuutta                             Metsänomistaja ei voi käyttää suojelukohtei-
14203: lisättiin 3 600 hehtaarilla.                                          den metsiä hyödykseen, koska uhkana on enim-
14204:    Vanhojen metsien suojelutyöryhmä inventoi                          millään kahden vuoden toimenpidekielto. Met-
14205: suojelunarvoiset kohteet myös Pohjois-Suomes-                         säteollisuusyritykset eivät osta suojelukohteilta
14206: sa. Inventoitava pinta-ala on 700 000 ha, josta                       tarjottavaa puuta. Varojen puuttuessa valtio pys-
14207: metsämaata n. 180 000 ha. Metsähallitus on jaka-                      tyy korvaamaan täysin vain yksittäistapauksissa
14208: nut maansa suojeltaviin ja talouskäyttöön kuulu-                      metsänomistajille toimenpidekiellon ajalta va-
14209: viin alueisiin. Työryhmä tekee suojeluesityksen                       hingon ja haitan tai Junastamaan alueita valtiolle.
14210: vuoden 1995 lokakuun loppuun mennessä ja                              Toimenpidekieltoa on alettu soveltaa jo laadit-
14211: arvioi siinä myös työllisyys- ja kustannusvaiku-                      taessa vanhojen metsien suojeluohjelmaa. Työ-
14212: tukset sekä mahdollisen uuden luonnonsuojelu-                         ryhmäselvitysten perusteella metsänomistajan
14213: lain velvoitteet. Jos otetaan huomioon metsien                        puutteelliseen oikeusturvaan ei ole esitetty olen-
14214: kasvu ja vuotuisten hakkuiden määrä, on minis-                        naisia parannuksia.
14215: teriön mielestä varaa metsäluonnon suojeluun                              M e t s ä t e o 11 i s u u s j a y m p ä r i s t ö.
14216: suunnitellusti.                                                       Metsäteollisuuden ympäristönsuojelun tavoittee-
14217:     Luonnonsuojelun keskeisin ongelma on val-                         na on ensisijaisesti pitää Suomen metsät puun-
14218: tioneuvoston jo vahvistamien ohjelmien ja käy-                        tuotannollisesti terveinä. Metsien omistussuhtei-
14219: tettävissä olevien resurssien välinen epäsuhta.                       den luonne turvaa maatilametsien mosaiikkimai-
14220: Varojen puuttuessa ohjelmien toteuttaminen                            sen rakenteen ja metsikkökäsittely ikärakenteel-
14221: kestää maanomistajien kannalta kohtuuttoman                           taan vaihtelevan metsäluonnon. Siirtymällä hak-
14222: 208
14223: 
14224: kuutapoihin, JOissa otetaan metsäluonto koko-            Metsälautakuntien ja -hoitoyhdistysten laati-
14225: naisvaltaisemmin huomioon, turvataan yhdessä          mat metsäsuunnitelmat koskivat kertomusvuon-
14226: kohtuullisen suojelualueverkoston kanssa myös         na 1,171 milj. hehtaaria. Tiloja koskevia suunni-
14227: luonnon monimuotoisuuden vaatimukset.                 telmia tehtiin 12 590. Henkilökohtaista neuvon-
14228:    Jo 1970-luvulta lähtien on vähennetty proses-      taa sai 30 490, ryhmäneuvontaa 24 230 ja yrittäjä-
14229: sitekniikan ympäristövahinkoja. Massan- ja pa-        neuvontaa 855 metsänomistajaa. Metsäverotuk-
14230: perinvalmistus on lähes suljettu prosessi. Myös       seen ja metsälakien valvontaan liittyviä tarkas-
14231: raskaan polttoöljyn käyttö ja luontoa kuormitta-      tuksia tehtiin 16 549.
14232: vat päästöt ovat vähentyneet huomattavasti. Met-         Kertomusvuoden alusta liikelaitokseksi muu-
14233: säteollisuuden mielestä perusvoiman saannin           tetun metsähallituksen liikevaihto oli 1 147 Mmk,
14234: turvaamiseksi pitäisi uudelleen harkita viidennen     kulut 864 Mmk ja voitto 213 Mmk.
14235: ydinvoimalan rakentamista.                               Ministeriö on osallistunut aktiivisesti kansain-
14236:    Metsäteollisuus on metsissään toteuttanut          väliseen ympäristö- ja metsä- sekä kehitysyhteis-
14237: 1990-luvulla metsänhoidossa ja puunkorjuussa          työhön. Erityisesti Suomi profiloitui v. 1992 pide-
14238: omaksuttuja uusia linjauksia ja pyydettäessä          tyn YK:n Rion ympäristö- ja kehityskonferenssin
14239: osallistunut ympäristökysymyksiä ja luonnon-          valmistelu- ja seurantatehtävissä sekä Helsingissä
14240: hoitoa koskeviin komiteoihin ja työryhmiin. Sa-       v. 1993 järjestetyn metsäministerikonferenssin
14241: malla on koulutettu huomattava osa kenttähen-         toteuttajana ja jatkotyön yhteensovittajana.
14242: kilöstöä.
14243:    Metsäteollisuuden mielestä on ensiarvoisen             Metsäpolitiikan arviointi. Ministeriön mu-
14244: tärkeää uudistaa luonnonsuojelulainsäädäntö           kaan 1960-luvulta lähtien harjoitetun aktiivisen
14245: vastaamaan kansainvälisiä sopimuksia. Luon-           metsäpolitiikan tavoitteissa ovat liikaa painottu-
14246: nonsuojelutavoitteet tulee suhteuttaa kotimaisiin     neet talous- ja metsäteollisuuspoliittiset intressit,
14247: resursseihin. Niitä ei saa ylimitoittaa, jolloin ne   lähinnä teollisuuden raaka-aineen turvaaminen.
14248: uhkaisivat tärkeiden vientisektorien kilpailuetua.    Metsä- ja maatalouspolitiikan erilaisten lähtökoh-
14249: Metsälainsäädännössä on selkeästi määritettävä        tien vuoksi maatilaa ei ole tarkasteltu kokonai-
14250: talousmetsien ympäristökysymysten vastuu-             suutena eikä metsien käyttöä nähty maaseutu-
14251: alueet. Niiden toteuttamiseksi on vahvistettava       väestön toimeentulolähteenä.
14252: metsähallinto-organisaatiota ja varattava metsien         Metsälöiden pirstoutumisen estäminen ja tila-
14253: käsittelyn ohjaukseen ja lainvalvontaan riittävät     koon kasvattaminen sekä muut rakennepoliitti-
14254: resurssit.                                            set ongelmat ovat jääneet lähes yksinomaan
14255:    Metsäteollisuus korjaa suurimman osan yksi-        maatalousviranomaisten hoidettaviksi ilman riit-
14256: tyismetsälöiden leimikoista. Se toimii yksityisten    tävää yhteyttä metsäviranomaisten toimintaan.
14257: omistamissa metsissä maanomistajalta saamiensa        Sen vuoksi niiden ratkaiseminen ei ole onnistu-
14258: valtuuksien pohjalta. Metsäteollisuuden mielestä      nut kovin hyvin. Metsätalouden merkitys osana
14259: se puunkorjaajana vastaa vain hakkuu- ja ajotyön      maatalouden rakennemuutosta tosin tiedostet-
14260: jäljestä ja maanomistaja vastaa hakkuiden lailli-     tiin jo 1980-luvun lopussa. Talouslaman vuoksi
14261: suudesta. Toiminnan sujuvuuden kannalta on            lupaavasti alkanut kehitys kuitenkin taittui.
14262: tärkeää, että maanomistajien näkemykset met-              Metsänparannus- ja työllisyysvaroja jaettaessa
14263: sien käsittelystä ovat mahdollisimman yhdenmu-        yhtymäkohdat aluepolitiikkaan ovat olleet riittä-
14264: kaiset.                                               mättömät. Huoli maaseutuasutuksen säilymises-
14265:                                                       tä hakkuu- ja metsätöiden jatkumiseksi on 1990-
14266:     Metsähallinnon toiminta. Yksityismetsäta-         luvulla liittänyt maaseutu- ja metsäpolitiikan toi-
14267: louden edistämistä ja lakien valvontaa hoitavat       siinsa. Myös integraatiokehitykseen liittyvä ohjel-
14268: kaksi metsäkeskusta ja 19 metsälautakuntaa. Nii-      matyö on laajentanut metsäpolitiikan aluetta ja
14269: den saarnat valtionavut toimintamenoihin olivat       lähentänyt poliitikoita.
14270: kertomusvuonna yhteensä n. 273 Mmk (v.                    Ministeriön mukaan valtiontalouden alijää-
14271: 1991 329 Mmk). Metsänparannusvaroja käytet-           män ja suuren työttömyyden hoitamiseksi metsä-
14272: tiin metsän uudistamiseen 74,4 Mmk, kulotuk-          politiikan tärkeä tehtävä laajasti käsitettynä on
14273: seen 0,3 Mmk, terveyslannoitukseen 0,3 Mmk,           tulevaisuudessakin edistää metsiin perustuvaa
14274: taimikonhoitoon 21,4 Mmk, nuoren metsän kun-          tuotantoa, työllisyyttä ja vientiä. Runsaat metsä-
14275: nostukseen 40,9 Mmk, metsäteiden tekemiseen           varat ja puuston lisääntynyt vuotuinen kasvu
14276: 28,6 Mmk, suunnitteluun ja työnjohtoon 51,0           antavat mahdollisuuden lisätä puun käyttöä ja
14277: Mmk ja kehittämiseen 1,17 Mmk.                        huolehtia muista metsänkäyttömuodoista, kuten
14278:                                                                                                              209
14279: 
14280: suojelusta, virkistyksestä ja maisemasta. Edistä-        alaisiksi jo tehtyjen investointien yksityis- ja kan-
14281: mällä mekaanista puuteollisuutta ja puun ener-           santaloudellisen merkityksen.
14282: giakäyttöä voidaan luoda työpaikkoja. Puunkäy-              Metsäteollisuuden mielestä ympäristö- ja met-
14283: tön lisäämiseksi tarvitaan ennen kaikkea ener-           säasioiden heikko koordinointi on herättänyt
14284: gia-, teollisuus- ja veropoliittisia päätöksiä. Met-     kansallisesti ja kansainvälisesti epäluuloa metsä-
14285: säpolitiikan resurssien, kuten metsänparannus-           talouden käytännön toimia kohtaan. Se on il-
14286: varojen, -investointien, -tutkimuksen ja -organi-        mennyt erityisesti YVA- ja luonnonsuojelulaki-
14287: saatioiden, supistaminen on ristiriidassa yhä suu-       uudistuksissa. Myös vanhojen metsien suojelu-
14288: remman tehtävämäärän kanssa.                             kartoitus on edennyt tavalla, joka asettaa kyseen-
14289:     Suomen kansainvälisten sitoumuksien ja oma-          alaiseksi metsänomistajan oikeusturvan. Yksit-
14290: ehtoisten toimien vuoksi metsätalouden ekologi-          täisten suojelukohteiden varaustoimet on tehty
14291: sesta kestävyydestä on tullut metsäpolitiikan no-        taitamattomasti ja salamyhkäisesti. Ne ovat johta-
14292: peimmin kehittyvä alue. Vireillä olevan metsä-           neet ennakoiviin hakkuisiin ja korvaamattomien
14293: lainsäädännön uudistamisen yhteydessä tarkoi-            arvojen menetyksiin.
14294: tuksena on sopia suojelun periaatteista, laatia             Uudet tehtävät ja puuntuotannon tehostamis-
14295: vanhojen metsien suojeluohjelma, huolehtia               vaatimukset edellyttävät metsäorganisaatioilta
14296: uhanalaisista lajeista sekä ennen kaikkea järjes-        hyvää toimintavalmiutta mm. metsäsuunnittelus-
14297: tää suojeluun tarvittava rahoitus. Sen mitoituk-         sa. Organisaatiouudistukset ja epävarmuus met-
14298: sessa otetaan huomioon myös suojeluun alku-              sälautakuntien tulevaisuudesta johtavat päinvas-
14299: vaiheessa liittyvät työpaikkojen menetykset.             taiseen tulokseen. Metsäteollisuuden mukaan
14300: Kyse on yhtä suurista asioista kuin MERA-ohjel-          aina Suomen kansainvälisten sopimusten vir-
14301: missa.                                                   heellisestä tulkinnasta lähtien metsäsektorin kan-
14302:     Metsänomistussuhteiden muutokset, kuten ti-          santaloudellinen merkitys on alistettu metsä-
14303: lojen siirtyminen viljelijöiltä eläkeläisille, palkan-   luonnon muulle käytölle. Se on johtanut ympä-
14304: saajille ja yrittäjille sekä tilojen pirstoutuminen      ristöhallinnon määrätietoiseen kasvattamiseen ja
14305: vähentävät puun tarjontaa. Siihen sekä metsän-           metsähallinnon organisaation hajauttamiseen.
14306: hoidon tasoon voidaan vaikuttaa taloudellisella
14307: ohjauksella, neuvonnalla ja tiedotuksella. Tär-             Kestävän metsätalouden ansiosta maamme
14308: keää on korostaa yrittäjänäkökulmaa metsän-              metsävarat ovat lisääntyneet niin, että korkea-
14309: omistuksessa. Ongelma, johon on vaikea vaikut-           suhdanteenkin aikana puuston kasvu ylittää
14310: taa, on yksityismetsien pirstoutuminen perin-            käytön. Ympän'stökysymysten yhä suurempi
14311: nönjaossa.                                               merkitys osana kasvuun perustuvaa talouspoli-
14312:     Metsäteollisuuden esittämän kritiikin mukaan         tiikkaa ja Suomea sitovat kansainväliset ympä-
14313: Metsä 2000 -ohjelman tarkistetut metsäpoliittiset        ristösopimukset sekä kestävän kehityksen sallima
14314: tavoitteet ja toimet ovat ristiriidassa metsäteolli-     hakkuuvaje edellyttävät harjoitetun metsäpolitii-
14315: suuden kansantaloudellisen aseman ja puuhuol-            kan tarkistamista. Valtiontilintarkastajat katso-
14316: lon turvaamisen kanssa. Uudistettaessa metsä- ja         vat, että maahamme on luotava talouspolitiikan
14317: pääomaverotusta puunmyynti ja veronmaksu si-             teoriaan ja tutkimustuloksiin perustuva metsä-
14318: dottiin toisiinsa. Pinta-alaverotukseen kuuluneet        politiikka, jossa puuntuotannon turoaamisen
14319:  puuntuotannolliset ja metsän käyttöön liittyvät         ohella pyritään kestävien hakkuumahdollisuuk-
14320:  kannustimet poistettiin. Osa metsänomistajista          sien tehokkaaseen käyttöön ja korostetaan ym-
14321:  jäi verotuksen ulkopuolelle, mikä puolestaan            päristönäkökohtia. Sen toteuttamisessa on sovel-
14322: vähensi kuntien verotuloja.                              lettava markkinatalouden periaatteita. Metsäta-
14323:     Maanhankintalain tarkistus jäi metsäteollisuu-       louden harjoittajien, luonnonsuojelun ja virkis-
14324:  den mukaan näennäiseksi. Vapaa maanosto-oi-             tyskäytön välillä on löydettävä yhteisymmänys
14325:  keus olisi mahdollistanut järkevät tilusjärjestelyt,    harjoitettavan politiikan ja keinojen suhteen.
14326:  mutta sitä ei toteutettu. Uudistus ei edes estä         Metsävaroja ja niiden käyttöä koskeviin aroioin-
14327:  tilojen pirstoutumista. Maankäytön ohjaus liittää       teihin liittyvät ristiriitaiset käsitykset on selvitettä-
14328:  talousmetsät ympäröiviin suojelu- tai muihin            vä.
14329:  käyttöalueisiin tavalla, joka heikentää tai estää          Suomi yli 10 %:n puuvaranta-osuudellaan on
14330:  puuntuotantotavoitteiden toteuttamista niille va-       merkittävä metsämaa Euroopan unionissa. Suo-
14331:  ratuilla alueilla. Metsänparannusrahoituksen vä-        mi osallistuu aktiivisesti metsäpoliittisten Iinjaus-
14332:  hentäminen ja sen kohdistaminen ns. pehmeän             len tarkistamista koskevaan keskusteluun. Edis-
14333:  puuntuotantolinjan tukemiseen asettaa kyseen-           tyminen metsäkysymyksissä vaatii paitsi EU-yh-
14334: 27   350889R
14335: 210
14336: 
14337: teistyön myös muun kansainvälisen yhteistyön             tion budjettirahoitusta täydentävä rahoitusjär-
14338: lisäämistä ja instituutioiden vahvistamista.             jestelmä. Vaihtoehtoina voisivat olla esim. obli-
14339: Maamme asemaa ensikuidun tuottajana on py-               gaatiot, ympäristöbonukset, suojelukiintiöt ja
14340:  rittävä vahvistamaan kehittämällä EUn lain-             suojelusäätiöiden perustaminen. Ruotsin ja
14341: säädäntöä ja edistämällä taroittaessa suoma-              Tanskan esimerkkien mukaan jossiilisille poltto-
14342: laisten yritysten sijoittumista koko EUn alueelle.       aineille voitaisiin määrätä kuluttajiin kohdistu-
14343:     Nykyistä tuloksellisesti toteutettua lähinnä         va ympäristövero, joka ei muuttaisi teollisuuden
14344: puuntuotantoon ja vain osittain metsätalouden            kilpailuolosuhteita.
14345:  kestävyyden varmistamiseen tarkoitettua yksi-               Runsaat metsävarat ja puuston lisääntynyt
14346: tyismetsälakia ja metsänparannuslakia uudiste-           vuotuinen kasvu luovat edellytykset laajentaa
14347: taan vanhentuneilta osin. Valtiontilintarkasta-          metsävaroihin perustuvaa teollisuutta ja sen
14348: jien mielestä tulisi parlamentaarisella tasolla sel-     myötä kasvattaa hyvinvointia. Paitsi nettovienti-
14349:  vittää, voitaisiinko metsähallituksen muututtua         tulojen tuojana metsäteollisuuden välitön ja vä-
14350: liikelaitokseksi sen tilalle säätää kaikkia omista-      lillinen työllisyysvaikutus on muuhun teollisuu-
14351: jaryhmiä koskeva yleismetsälaki, jossa kieltojen         teen verrattuna suuri ja aluepoliittinen merkitys
14352: sijaan korostettaisiin taloudellisia kannustimia         huomattava. Valtiontilintarkastajat kuitenkin
14353: ja jolla turoataan metsiemme taloudellisesti, eko-       toteavat, että Suomen metsäluonnonvaroihin
14354: logisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä ke-   perustuvan kilpailuedun säilyminen ja markki-
14355: hitys. Metsäyrittäjyyden edistämiseksi on maan-          naosuuden lisääminen kasvavaa kansainvälis-
14356:  hankintaoikeuslakia kehitettävä siten, että yh-         tä kysyntää vastaavasti ei ole itsestään selvää.
14357: teismetsien ja metsäosuuskuntien lisäksi metsä-           Tarjonnan kasvu Kaukoidästä, Latinalaisesta
14358: osakeyhtiöiden ja -yhtymien perustaminen hel-            Amerikasta ja Venäjältä sekä Itä-Euroopasta las-
14359: pottuu.                                                  kee tuotteiden hintaa ja voi johtaa kansainväli-
14360:     Metsätalouden uudet tehtävät ja puuntuotan-          seen ylitarjontaan.
14361:  non tehostamisvaatimukset edellyttävät metsäor-             Metsäsektorin toimintaa tukevin talouspoliit-
14362: ganisaatioita hyvää toimintavalmiutta. Organi-           tisin toimin on metsäteollisuuden kotimaista kil-
14363: saation supistamissuunnitelmat ja varojen vä-            pailukykyä kehitettävä sellaiseksi, että sen inves-
14364: hentäminen aiheuttavat epävarmuutta, joka jat-           toinnit Suomeen lisääntyvät vientikysyntää vas-
14365: kuessaan saattaa haitata koko metsätalouden ja           taavasti. Siihen pääsemiseksi mm. avoimen sek-
14366: -teollisuuden toimintaa. Metsälakiuudistusten            torin toimintaedellytykset ja kilpailukyky on tur-
14367: yhteydessä uusi organisaatio on tarkkaan analy-           vattava, luottamusta markkinoihin lisättävä
14368: soilava ja jäsennettävä. Yhtenä vaihtoehtona on          sekä pääomamarkkinoita ja verotusta kehitettä-
14369: harkittava voitaisiinko nykyisistä metsäkeskuk-          vä.
14370: sista, metsälautakunnista ja metsähallituksesta              Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, rahoitta-
14371:  muodostaa ns. yleismetsähallinto, jolle kuuluisi        jien ja teknologisten tutkimuskeskusten on suun-
14372: kaikkien omistajaryhmien suojelumetsien kehit-           nattava toimintaansa metsäalan osaamisen,
14373: täminen ja hoito sekä yleismetsälain toimeen-            teknologian ja yritystoiminnan kehittämiseen si-
14374: pano.                                                    ten, että osaaminen on kansainvälisesti erin-
14375:     Laaja ja intensiivinen taloudellinen toiminta        omaista. Kehittämisessä on hyödynnettävä käy-
14376: ja luonnon hyödyntäminen, kansalaisten                   tännön kokemusta. Metsäteollisuuden hyvä tulos
14377: muuttuneet perusaroot sekä matkailun edistä-             viime vuonna suo mahdollisuudet kasvattaa
14378: miseen liittyvät, joskus puuntuotantoakin suu-           metsäteollisuuden omaa tutkimus- ja kehitystoi-
14379:  remmat hyödyt, korostavat metsien monikäyt-             mintaa.]ulkisin varoin rahoitettavaa tutkimusta
14380: töä ja lisäävät luonnonsuojelun taroetta. Met-           on suunnattava metsäteollisuuden ympäristö-
14381: siin sijoitettujen tuotantopanosten sekä metsien         vaikutusten selvittämiseen. Teknologiaohjelmien
14382: teroeyden ja kasvukunnon takia on tarkoituk-             toteuttamisen kannalta on tärkeää, että ne kyt-
14383: senmukaista lisätä hakkuita nykyisestä. Metsä-           ketään teollisuusala-ja yrityskohtaisiin tavoittei-
14384: teollisuuden edistämisen ohella on selvitettävä          siin. Metsäntutkimusta on käsitelty myös jäljem-
14385: puubiomassan palttoon perustuvan energiajär-             pänä maa- ja metsätalousministeriön tutkimus-
14386: jestelmän kehittämistä ja sen työllisyys-, tulo- ja      toimintaa koskevassa osuudessa.
14387: aluepoliittiset vaikutukset sekä vaihtotasevaiku-            Teollisuuspolitiikan ja teollisuuden omin toi-
14388: tukset. Suojelun ja puunkäytön elvytysohjelman           min on puuraaka-aineen hinta saatava kilpai-
14389: rahoittamista varten on metsätalouden eri osa-           lukykyisemmäksi ja lisättävä joustavuutta työ-
14390: puolten yhteistyössä kehitettävä perinteistä val-        voimakustannuksiin erityisesti laman aikana.
14391:                                                                                                       211
14392: 
14393: 
14394: Metsäteollisuuden hyvällä tuloksella voidaan             - Opetusministeriön tehtävänä on selvittää
14395: parantaa suomalaisten metsäteollisuusyritysten        ne tarvittavat toimet ja yleiset periaatteet, jotka
14396: veikaista pääomarakennetta ja alentaa veloista        koskevat korkeakoulujen myös ammattikorkea-
14397: johtuvia korkeita pääomakustannuksia. Niiden          koulujen osallistumista sektoritutkimukseen.
14398: yritystaloudellisen aseman kohentamiseksi on             -Suomen Akatemian ja Teknologian kehittä-
14399: pyrittävä tehostamaan kapasiteetin käyttöä pysy-      miskeskuksen on aktiivisesti tuettava sektoritut-
14400: västi ja lisäämään työn tuottavuutta myös henki-      kimuksen kehittämistä antamalla siihen tieteellis-
14401: löstöhallinnon keinoin. Maamme syrjäisestä si-        tä ja teknologista asiantuntemusta. Niiden edus-
14402: jainnista ja hankinta-alueiden laajuudesta joh-       tajien tulisi olla mukana sektoritutkimuksen
14403: tuvia, eurooppalaisittain tarkasteltuna korkeita      asiantuntijaelimissä.
14404: kuljetuskustannuksia on pyrittävä alentamaan             - Lisäksi on selvitettävä maksuperustesää-
14405: kehittämällä uusia logistisia ratkaisuja. Lisäksi     dösten ja niiden soveltamisen vaikutukset sekto-
14406: on huolehdittava siitä, että energiaan ja osaami-     ritutkimukseen.
14407: seen liittyvä kilpailuetu säilyy tulevaisuudessa-        Johtoryhmän mukaan sektoritutkimusta kehi-
14408:  kin.                                                 tetään hallinnonaJoittain ja toiminnalliselta poh-
14409:                                                       jalta osana keskushallinnon uudistusta ja tutki-
14410:                                                       musjärjestelmän kehittämistä. Kehittämisessä
14411:                                                       painotetaan sitä, että sektoritutkimus on hallin-
14412:              Tutkimustoiminta                         non strateginen resurssi. Lyhyellä aikavälillä py-
14413:                                                       ritään muutoksen hallintaan, toiminnan tehosta-
14414:    Valtioneuvosto teki kesäkuussa 1993 periaate-      miseen ja tutkimuslaitosten kansainvälisen toi-
14415: päätöksen toimista keskushallinnon ja aluehal-        mintakyvyn parantamiseen. Pitkän aikavälin ta-
14416: linnon uudistamiseksi. Päätös edellytti muun          voitteena on sosiaalisesti ja taloudellisesti kestä-
14417: ohella ministeriöiltä toimia niiden oman tutki-       vä yhteiskunnallinen kehitys. Tutkimuksen lisäk-
14418: muksen eli sektoritutkimuksen ja kehittämistoi-       si ministeriöiden yleisten tavoitteiden toteutta-
14419: minnan tehostamiseksi. Jatkoselvityksistä vasta-      mista tukevat muut tiedonhankintakanavat,
14420: sivat ministeriöt valtion tiede- ja teknologianeu-    esim. erilaiset selvitys-, suunnittelu- ja kehittä-
14421: voston johdolla. Selvitystyön etenemistä seuraa-      mishankkeet.
14422: maan, ohjaamaan ja arvioimaan asettu, kerto-              Sektoritutkimusta koskevaan päätöksente-
14423: musvuoden lopussa toimintansa päättänyt johto-        koon, valmisteluun ja hyödyntämiseen osallistu-
14424: ryhmä esitti seuraavaa.                               viita vaaditaan korkeatasoista tieteellistä asian-
14425:    - Sektoritutkimus on hallinnolle strateginen       tuntemusta. Ministeriöiden tehtävänä on rahoit-
14426: resurssi. Valtioneuvoston, ministeriöiden ja tutki-   taa, teettää ja hyödyntää sektoritutkimusta, mut-
14427: musorganisaatioiden on huolehdittava sen kehit-       ta ei tehdä sitä itse. Nopeat muutokset edellyttä-
14428: tämisestä edelleen.                                   vät, että ministeriöiden asiantuntijat ovat periaat-
14429:    -Jokaisella ministeriöllä on oltava sen yleis-     teessa määräaikaisia ja vaihtuvat tarpeen mu-
14430: tavoitteita tukeva tutkimusstrategia, jonka toteut-   kaan aJoittain. Valtion tutkimustoiminnan ja
14431: tamiseen ministeriön johto sitoutuu. Ministeriöi-     -rahoituksen koordinointi edellyttää hyvää tie-
14432: den tulee lisätä sitomattomia tutkimusvarojaan.       don kulkua hallinnonalojen välillä. Yhteistyön
14433:    - Hallinnonalan tutkimuslaitosten rakenteel-       edistämiseksi rahoittajaorganisaatioiden, Suo-
14434: linen kehittäminen, esim. laitoksen liittäminen       men Akatemian ja Teknologian kehittämiskes-
14435: korkeakouluun, lakkauttaminen, jakaminen, jät-        kuksen, tulisi olla asiantuntijoina mukana sekto-
14436: täminen ennalleen tulee sisällyttää ministeriöi-      ritutkimuksessa.
14437: den tutkimusstrategiaan. Kaikki tutkimuslaitok-          Valtion nykyisten sektoritutkimuslaitosten yh-
14438: set arvioidaan. Tavoitteena on tehdä vuoden           teistoimintaa tehostetaan, ja ne organisoidaan
14439: 1995 loppuun mennessä sektoritutkimuksen ke-          uudelleen hallintoa ja yhteiskuntaa laaja-alaisesti
14440: hittämisohjelma.                                      palveleviksi asiantuntijaorganisaatioiksi. Kehittä-
14441:    -Tutkimuslaitosten tulee jatkuvasti parantaa       mistoimet eivät koske niitä valtion tutkimuslai-
14442: toimintansa laatua, merkityksellisyyttä ja tehok-     toksia, jotka tekevät muuta kuin sektoritutkimus-
14443: kuutta. Niillä on oltava oma toimintastrategiansa,    ta. Valtioneuvosto edellytti periaatepäätökses-
14444: jossa tutkimuksen ohella tarkastellaan myös lai-      sään lisäksi, että kukin hallinnonala arvioi sekto-
14445: tosten muita tehtäviä ja niiden kehittämistä. Osa-    ritutkimustoimintaansa neljällä hallinnonalarajat
14446: na tutkimusjärjestelmän kehittämistä on selvitet-     ylittävällä tutkimuslohkolla, joita ovat ympäristö,
14447: tävä huippuyksikköpolitiikkaa.                        energia ja luonnonvarat; työ, terveys ja sosiaali-
14448: 212
14449: 
14450: turva; koulutus ja kulttuuri sekä liikenne, asumi-      lisäksi talousarviossa osoitettavilla yhteistutki-
14451: nen ja yhdyskunnat.                                     musvaroilla (7,9 Mmk) ja maatilatalouden kehit-
14452:                                                         tämisrahaston varoilla (n. 12,6 Mmk).
14453:     Maa- ja metsätaloushallinnonalan tutki-                Tutkimuksen tavoitteena on tukea väestön
14454: mus. Tutkimusrahoituksen osuus oli kertomus-            elintarvikehuoltoa, parantaa tuotantoedellytyk-
14455: vuonna 3,6 o/o hallinnonalan kokonaismenoista.          siä ja kilpailukykyä ja saada aikaan uutta tuotan-
14456: Tutkimus tukee maa- ja elintarviketaloutta, met-        toa. Tutkimuksen merkitys kasvaa toimintaym-
14457: sätaloutta, eläinlääkintää, maanmittausta sekä          päristön nopeiden ja hallinnonalan elinkeinoihin
14458: kala-, riista- ja porotaloutta koskevaa päätöksen-      voimakkaasti vaikuttavien muutosten ja toimin-
14459: tekoa. Sen tehtävänä on luoda edellytykset uu-          tavaihtoehtojen kehittämisen vuoksi.
14460: siutuvien luonnonvarojen kestävälle ja monipuo-            Maataloudellisen tutkimuksen neuvottelu-
14461: liselle käytölle ja maaseudun elinkeinojen ja           kunta on määrinänyt maa- ja puutarhatalouden
14462: väestön vapaa-ajan toimintojen kehittämiselle           sekä niihin perustuvan elintarviketalouden ke-
14463: sekä turvata uusiutuvista luonnonvaroista saata-        hittämistavoitteet seuraavasti:
14464: vien hyödykkeiden korkea laatu. Tutkimuksen                - kansainvälistyvään markkinaympäristöön
14465: tavoitteena on tuottaa tehokkaasti korkeatasoisia       sopeutuminen,
14466: tutkimus- ja tietopalveluja ja täyttää ne odotuk-          - yritysten rakenteisiin, toimivuuteen ja kan-
14467: set, joita muu tiedon käyttäjäkunta ja sidosryh-        nattavuuteen, tuotannon jalostusasteeseen, tuot-
14468: mät sille asettavat. Sen kautta tieteellinen asian-     teiden laatuun ja markkinoinnin tehokkuuteen
14469: tuntemus pyritään organisoimaan hallinnonalan           perustuvan kilpailukyvyn parantaminen,
14470: käyttöön.                                                  - uuden tuotannon ja tuotantoprosessien
14471:     Tutkimustiedon käyttäjiä on eri aloilla. Merkit-    kehittäminen,
14472: tävimpiä käyttäjätahoja ovat poliittinen päätök-           - uusiutuvien luonnonvarojen kestävä ja ta-
14473: senteko, kuten valtioneuvosto ja eduskunta,             loudellinen hyödyntäminen ottaen huomioon
14474: EU:n päätöksenteko-organisaatio, keskus- ja pai-        tuotannon ja ympäristön vuorovaikutus ja kehit-
14475: kallishallinto, maa- ja metsätalouden sekä kala-,       tämistarpeet.
14476: riista- ja porotalouden samoin kuin muun elintar-           Neuvottelukunta on määrinänyt yhteensä 23
14477: viketalouden organisaatiot ja etujärjestöt, elinkei-    tärkeää tutkimusaluetta, joille tutkimusta tulisi
14478: noelämä, yksityiset kansalaiset, tutkimus, koulu-       suunnata. Tutkimusalueiden valintaan vaikutti
14479: tus ja neuvonta, tiedotusvälineet ja kansainväliset     ratkaisevasti uusi toimintaympäristö, sillä Suo-
14480: tutkimusyhteisöt                                        men liityttyä EU:hun maa- ja elintarviketalous
14481:     Hallinnonalan tutkimustoiminta poikkeaa             sidottiin kansainvälistyvään ja avoimeen markki-
14482: muista ministeriöistä kahdessa suhteessa. Perin-        natalouteen. Maatalouden tutkimustoimintaa
14483: teisen asiakaskunnan muodostavat maatilayrittä-         ohjataan tutkimusohjelmilla. Tutkimusohjelmat
14484: jät, siis elinkeinonharjoittajat Toisaalta hallin-      lähtevät ongelmista ja niitä rahoitetaan ministe-
14485: nonalalla on kaksi suurta tutkimuslaitosta, Maa-        riön omin ja muiden julkisten rahoituslähteiden,
14486: talouden tutkimuskeskus ja Metsäntutkimuslai-           tutkimuslaitosten ja yksityisen elinkeinoelämän
14487: tos, jotka edustavat kumpikin suurinta osaa alan-       tutkimusmäärärahoin.
14488: sa tutkimuksesta Suomessa. Myös ministeriön                 Maatalous- ja elintarviketutkimusta arvioitiin
14489: tutkimusresurssit ovat suuret.                          mm. sektoritutkimusten yhteydessä ja neuvotte-
14490:     Suurten tutkimuslaitosten rinnalla yliopistojen     lukunnan valmistellessa muistiota, joka koskee
14491: maatalous-metsätieteellinen tutkimus edustaa            maataloudellisen tutkimuksen suunnitelmia vuo-
14492: varsin pientä osaa koko maatalous- ja metsäntut-        siksi 1995-2000. Maatalouden tutkimuskeskuk-
14493: kimuksesta Suomessa. Tiedekunnat ovat kool-             sen kansainvälinen arviointi aloitetaan v. 1995.
14494: taan pieniä myös verrattuna koko suomalaiseen              Tutkimuslaitosten toiminnassa korostetaan
14495: korkeakouluyhteisöön.                                   tutkimusten kohdenlumista ja vaikutuksia sekä
14496:     Maa-         ja    elintarviketaloutta              tulosten käyttökelpoisuutta yhteiskunnan kan-
14497: k o s k e v a t u t k i m u s. Maa- ja elintarviketa-   nalta. Käyttäjäkunta on laajentunut maatilatalou-
14498: louden tutkimukseen käytettiin kertomusvuonna           desta koko elintarvikeketjuun. Laitokset joutuvat
14499: n. 182,6 Mmk eli 1,6 o/o hallinnonalan kokonais-        yhä enemmän kilpailemaan rahoituksesta ja tar-
14500: menoista. Merkittävimmät tutkimusyksiköt ovat           joamaan tutkimus- ja kehittämispalveluja paitsi
14501: Maatalouden tutkimuskeskus (n. 151 Mmk) ja              muille hallinnonaloille kotimaassa myös EU:ssa.
14502: Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos (n. 11         Budjettirahoituksella joudutaan ylläpitämään ja
14503: Mmk). Maataloudellista tutkimusta rahoitetaan           parantamaan tutkijakunnan osaamista ja ammat-
14504:                                                                                                         213
14505: 
14506: titaitoa sekä varautumaan erityisesti EU:n säädös-     ongelmat ovat Pohjoismaissa samanlaiset. Poh-
14507: valmistelun edellyttämiin asiantuntijatehtäviin.       joismainen yhteistyöelin, SNS, on jakanut vuosit-
14508: Tutkimushankkeissa korostetaan yhteistyötä tut-        tain n. 4 Mmkn suuruisen tutkimusrahan. Tutki-
14509: kimustiedon käyttäjien kanssa.                         musyhteistyö on lisääntynyt Suomen ja Ruotsin
14510:      Tutkimuksen ohjausjärjestelmiä, rahoitusta ja     liityttyä EU:n jäseniksi.
14511: voimavarojen jakamista, tutkimusyhteistyötä ja             Metsäntutkimusta ei ole kokonaisuudessaan
14512: viranomaistehtävien hoitoa kehitetään. Lähtö-          arvioitu ulkopuolisten toimesta. Suomen Akate-
14513: kohtana on ongelma- ja ohjelmaperusteinen tut-         mian toimesta on kansainvälisesti arvioitu met-
14514: kimus ja kiinteä yhteistyö erityisesti yliopistojen    sänuudistamistutkimus v. 1986 ja ministeriön toi-
14515: ja maataloudellisten tutkimuslaitosten sekä tutki-     mesta v. 1991 metsätalouden liiketaloustieteelli-
14516: mustiedon käyttäjien kanssa. Tutkimuksessa ta-         nen tutkimus. Molemmissa tutkimushankkeet
14517: voitellaan soveltavan ja perustutkimuksen tasa-        todettiin tieteellisesti hyviksi tai erinomaisiksi,
14518: painoa ja synergiaetuja. Laitoksia ohjataan minis-     kysymyksenasettelu oli merkityksellistä ja resurs-
14519: teriön priorisoimien tutkimusohjelmien perus-          sointi riittävää. Tutkijaryhmien kansainvälinen
14520: teella.                                                aktiivisuus oli sen sijaan liian vähäistä ja tutki-
14521:      Tutkimuksen ohjelma- ja hankesuunnittelus-        mustiedon levittäminen käytäntöön vaatisi te-
14522: sa, toteutuksessa, organisoinnissa ja tiedon siirtä-   hostamista.
14523: misessä käytäntöön sovelletaan verkostoutumis-             Tutkimustiedon hyödynnettävyyden paranta-
14524: ta. Tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten       miseksi tehostetaan tutkijoiden ja tiedon käyttä-
14525: verkostoista kehitetään osaamiskeskittymiä, jois-      jien välistä vuorovaikutusta tutkimusten suunnit-
14526: sa vuorovaikutussuhteet ovat moninaiset ja tiiviit.    telussa käynnistämällä ongelmakeskeisiä tutki-
14527: Verkostumista sovelletaan myös tutkimuslaitos-         musohjelmia. Kansainvälistyminen ja tutkijaver-
14528: ten sisällä. Samoin kansainvälinen tutkimusyh-         kostojen luominen korostuvat, kun hyödynne-
14529: teistyö ja tiedon siirto käytäntöön tapahtuvat         tään ED-jäsenyyden myötä avautuneita tutkimus-
14530:  luontevasti ja joustavasti yhteistyöverkkojen         markkinoita.
14531:  puitteissa.                                               Ministeriö pitää metsäntutkimuksen julkista
14532:      Maatalouden tutkimuskeskuksen viranomais-         rahoittamista välttämättömänä, koska suuri osa
14533:  tehtävät liittyvät mm. kasvilajikelautakunnan ja      tutkimustiedosta palvelee yleishyödyllisiä tarkoi-
14534:  Kasvitarkastuskeskuksen toimeksiantoihin sekä         tuksia. Julkisen rahoituksen hallitseva asema on
14535:  asiantuntijatehtäviin. Suomen liityttyä EU:hun        ominaista myös muissa merkittävissä metsäta-
14536:  Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen           lousmaissa. Tutkimuksen pitkäjänteinen ohjaus
14537:  vastuulle tuli FADN-kirjanpitojärjestelmän käyt-      edellyttää ministeriön alaisuudessa toimivaa met-
14538:  tö. EU:n tuomat viranomaistehtävät edellyttävät       sätalouden tutkimuslaitosta.
14539:  tutkimuslaitosten asiantuntemuksen lisäämistä.            Metsäntutkimuslaitoksen viranomaistehtäviin
14540:      Me t s ä n t u t k i m u s. Merkittävin metsän-   käytettiin kertomusvuonna 19,5 Mmk ja 110 hen-
14541:  tutkimusta harjoittava yksikkö on Metsäntutki-        kilötyövuotta. Laajimmat tehtävät olivat metsien
14542:  muslaitos, jonka toimintamenot olivat kertomus-       terveydentilan seurantatutkimukset (9,1 Mmk),
14543:  vuonna n. 155,6 Mmk. Metsänjalostussäätiön saa-       valtakunnan metsien inventointi (6,6 Mmk) sekä
14544:  ma valtionapu oli 12,6 Mmk ja Työtehoseuran           metsätilaston ja -verotuksen tarkistaminen (2,2
14545:  metsätalouden toimialan 3,64 Mmk. Metsäteolli-        Mmk). Muita tehtäviä olivat torjunta-aineiden
14546:  suuden omistaman Metsätehon kokonaisbudjetti          tarkastus, metsägeneettisen rekisterin ylläpito ja
14547:  oli 12 Mmk. Lisäksi metsäntutkimusta tekivät          puutavaran mittaus.
14548:  lähinnä Helsingin ja Joensuun yliopistot.                 Viranomaistehtävistä       kehittämismahdolli-
14549:       Metsäntutkimuksen onnistuminen edellyttää        suuksia olisi erityisesti metsien inventoinnissa,
14550:  tiivistä yhteistyötä yliopistoissa tehtävän perus-    jossa Suomi ainoana maana käyttää satelliittiku-
14551:  tutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välillä.        via. Palvelu on metsälautakunnille ilmaista ja
14552:  Yliopistojen opiskelijat voivat osallistua Metsän-    jotkut kunnat maksavat siitä. Toimintaa voitaisiin
14553:  tutkimuslaitoksen tutkimushankkeisiin. Myös           kehittää selvittämällä satelliitista otettujen tutka-
14554:   opetustoimessa yhteistyö yliopistojen kanssa on      kuvien käyttömahdollisuudet ja lisäämällä kuva-
14555:   tiivistä.                                            tietojen tarkkuutta. Kehittämisen kannalta tär-
14556:       Metsätalouden sektoritutkimuksella on hyvät      keintä on rahoituksen varmistaminen.
14557:  yhteydet kansainvälisiin tutkimusyksiköihin ja            Eläinlääkintää koskeva tutki-
14558:   järjestöihin. Pohjoismaisella tutkimusyhteistyöllä   m u s. Alan ainoan tutkimusyksikön, Eläinlää-
14559:   on pitkät perinteet, sillä olosuhteet ja tutkimus-   kintä- ja elintarvikelaitoksen, toimintamenot oli-
14560: 214
14561: 
14562: vat kertomusvuonna n. 105 Mmk. Tieteellisen            liseksi tutkimuskeskukseksi, jonka toiminta kat-
14563: tutkimuksen osuus toiminnasta oli 10--20%.             taa pohjoismaisittain tarkastellen poikkeukselli-
14564: Laitos keskittyy tarttuvia eläintauteja ja eläimistä   sesti koko kartastoalan. Kotimaisten tieteellisten
14565: saatavia elintarvikkeita koskevaan soveltavaan         ja ylläpitotehtävien lisäksi laitos tekee geodeetti-
14566: tutkimukseen, joka palvelee laitoksen ja hallin-       sia perusmittauksista ja yhdistää ne kansainväli-
14567: nonalan muuta toimintaa ja sen kehittämistä.           siin järjestelmiin. Tutkimustietoa käytetään koko
14568: Siihen liittyvää perustutkimusta suorittavat kor-      hallinnonalalla esim. kasvillisuutta, luonnonva-
14569: keakoulut ja yliopistot.                               roja ja maankäyttöä koskevissa selvityksissä. Lai-
14570:    Laitoksen tutkimustoiminnassa korostetaan           tos tekee tutkimuksia myös hallinnonalan ulko-
14571: eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä eläimistä      puolella.
14572: saatavien elintarvikkeiden turvallisuutta. Eläin-         Vähäisiä kartastotutkimuksia, lähinnä kauko-
14573: lääkintä- ja elintarvikelaitoksen tutkimustoimin-      kartoitustutkimusta, tekee myös Valtion teknilli-
14574: taa pidetään hallinnonalan tavoitteiden toteutu-       nen tutkimuskeskus. Fotogrammetriaan, geode-
14575: misen kannalta välttämätömänä. Tutkimustoi-            siaan, kartografiaan ja paikkatietojen yhteiskäyt-
14576: minnan merkitystä lisää vielä se, että vastaavia       töön liittyvää tutkimusta tehdään pienin voima-
14577: tutkimuksia tehdään hyvin rajoitetusti esim.           varoin myös Teknillisessä korkeakoulussa.
14578: eläinlääketieteilisessä tiedekunnassa.                 Maanmittausalan kiinteistötutkimuksia tehdään
14579:    Laitos osallistuu myös EU:n tutkimusohjelmiin       jonkin verran yksityisessä Pellervon taloudelli-
14580: (COST, AIR ja BCR).                                    sessa tutkimuslaitoksessa ja Teknillisessä kor-
14581:    Maanmittausta koskeva tutki-                        keakoulussa.
14582: m u s. Hallinnonalan tehtäviin kuuluvat mm.               Geodeettisen laitoksen kansainvälisiä yhteis-
14583: maanmittaus-, jako-, kartta- ja rekisterilaitosta,     työtahoja ovat Pohjoismaat ja muut Euroopan
14584: paikkatietojen yhteiskäyttöä sekä geodeettista         maat sekä EU:n ulkopuolisista maista mm. Kiina,
14585: tutkimusta koskevat asiat. Maanmittausta hoita-        Yhdysvallat ja Kanada. Laitos osallistuu aktiivi-
14586: vat maanmittauslaitos sekä tutkimuslaitoksena          sesti kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja
14587: Geodeettinen laitos, joiden toiminta liittyy suu-      mm. Etelämantereella järjestettävään tutkimus-
14588: relta osin uusiutuvien luonnonvarojen tehokkaa-        työhön.
14589: seen ja taloudelliseen käyttöön.                          Kala-, riista- ja porotaloutta
14590:    Maastokarttatuotannon perustana oleva kiin-         k o s k e v a t u t k i m u s. Päätöksenteko, alan
14591: topistejärjestelmä perustuu yhä enemmän tieteel-       kehittäminen sekä kansainvälisten sopimusten
14592: lisesti mitattavaan, kansainväliseen kiintopistejär-   hoitaminen edellyttävät riittäviä, ajantasalla ole-
14593: jestelmään (GPS-järjestelmä). Siinä tarvitaan yhä      via tietoja kala-, riista- ja porokantojen tilasta,
14594: enemmän tutkimustietoa kehittyvien laitteistojen       hyödyntämisestä ja kehityssuunnasta sekä sääte-
14595: ja mittausmenetelmien tarkkuudesta ja soveltu-         lyn ja valvonnan tarpeesta. Ympäristömuutosten
14596: vuudesta. Kaukokartoitusmenetelmien käyttö-            tiedostaminen, niiden vaikutusten ennakoimi-
14597: mahdollisuuksia koskevaa perus- ja soveltavaa          nen ja uusiin olosuhteisiin sopivien hoitomene-
14598: tutkimusta tarvitaan maastokarttatuotannon kus-        telmien kehittäminen ovat kala- ja riistatutkimuk-
14599: tannusten alentamiseksi sekä laskenta- ja analy-       sen keskeisiä aiheita.
14600: sointimenetelmien kehittämiseksi. Maastokartta-           }Joro-, riista- ja kalatalouden ongelmat ja hy-
14601: tuotantoteknologian kehitys edellyttää myös kar-       väksytyt kestävän kehityksen vaatimat toimet
14602: tografista ja fotogrammetrista tutkimustietoa.         ovat lähtökohdiltaan samat eri maissa, luonnon-
14603:     Kartoituksen lisäksi kiintopistetietoja käyte-     olojen erilaisuuden takia yksityiskohdissa on
14604: tään maankuoren liikkumista ja stabiilisuotta kos-     eroja. Kansainväliset sopimukset ja yhteiset tutki-
14605: kevissa tieteellisissä tutkimuksissa. Pisteiden si-    mushankkeet lisääntyvät. Erityisen tärkeätä on
14606: jainti on kyettävä selvittämään tarkasti. Molem-       jatkuvasti tietää kala- ja riistakantojen tila. Tällais-
14607: missa tehtävissä tarvitaan päivitettyä tietoa GPS-     ta tehtävää ei voi hoitaa projektinluonteisesti.
14608: järjestelmän pohjana olevien satelliittien radoista.   Suomesta on kehittynyt nopeasti merkittävä ruo-
14609:    Geodeettisen laitoksen toimintamenot olivat         kakalankasvattaja. Kehityksen jatkuminen vaatii
14610: kertomusvuonna n. 13,7 Mmk. Kartastoa koske-           osaltaan tutkimuspanosta. Vesiviljelyssä on kes-
14611: vien tutkimusten ohella sen tehtävänä on huo-          keisellä sijalla talouskala-ja rapukantojen elvyt-
14612: lehtia myös erilaisista mittaustehtävistä sekä ke-     täminen ja vahvistaminen sekä terveen, ensi-
14613: hittää toimintaa palvelevia tieteellisiä mittaus-,     luokkaisen viljelymateriaalin tuottaminen. Minis-
14614: laskenta- ja analysointimenetelmiä.                    teriön mukaan kalataloustutkimusta ei voi jättää
14615:    Laitosta on kehitetty kartastoalan valtakunnal-     yksityisten viljelijöiden tehtäväksi.
14616:                                                                                                         215
14617: 
14618:     Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen me-        korkeatasoisia, pääasiassa määräaikaisia ja
14619: not olivat kertomusvuonna n. 107,1 Mmk. Pää-             aloittain vaihtuvia asiantuntijoita. Valtion ra-
14620: töksenteossa tarvittavan tiedon hankinnan lisäksi        hoittaman tutkimustoiminnan tehostamiseksi
14621: laitos tekee pitkäaikaisia tutkimuksia, tuottaa           on yhteistyötä ja tiedon kulkua hallinnonalojen
14622: tilastoja ja seuraa kehitystä. Tutkimuslaitoksen         ja rahoittajaorganisaatioiden välillä lisättävä.
14623: toiminta on selvästi rajattu, eikä sillä ole juuri ole       Hallinnon rahoittaman ja teetättämän tutki-
14624: kilpailua eikä päällekkäisyyttä. Toimintojen, eri-        muksen on perustuttava yhä enemmän avoimiin
14625: tyisesti vesiviljelyn ja tutkimuksen, yhdistämises-      yhteistyöverkostoihin, joissa tutkimustehtävistä
14626: tä samaan yksikköön on hyötyä. Myös kirjasto- ja         kilpaillaan. Eri hallinnonaloille ja tutkimuslai-
14627: atk-palvelujen, tilastoinnin ja tutkimuksen integ-       toksiin hajautunutta, yksittäisten ongelmien rat-
14628: rointi laitoksen sisällä ja kansainvälisesti on          kaisuun suuntautunutta tutkimustoimintaa on
14629: osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi ja toimi-           ennakkoluulottomasti koottava toiminnallisiksi
14630: vaksi ratkaisuksi.                                       tutkimusohjelmiksi, joilla pyritään ratkomaan
14631:     Kansainvälisen yhteistyön kehittäminen edel-          maaseutuelinkeinojen ja kansantalouden on-
14632: lyttää pitkäaikaista ja pysyvää asiantuntijoiden ja      gelmia ja arvioimaan ratkaisujen vaikutuksia.
14633: tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä. ED-jäsenyy-        Tutkimusresurssien käytön tehostamiseksi on
14634: den mukanaan tuomien velvollisuuksien hoita-             kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, erityisesti
14635: minen vaatii tilastoinnin kehittämistä. Ministe-          osallistumista EU:n tutkimusohjelmiin lisättävä
14636: riön mukaan viranomaisten tarpeita ajatellen hal-        sekä tehostettava kansainvälisen ja kotimaisen
14637: linnonalan tutkimusta ja Riista- ja kalatalouden         tutkimustoiminnan koordinointia. Verkostoyh-
14638: tutkimuslaitosta pitäisi kehittää kertomusvuonna         teistyön edellytyksiä ja menettelytapoja on kehi-
14639: uudistetulta, lähinnä yhden ministeriön ohjauk-          tettävä. Tutkimustoiminnan laatua ja kohden-
14640: seen perustuvalta organisaatiopohjalta.                  tuvuutta on parannettava, jotta tutkimuksiin
14641:     Ministeriön mukaan yhteistyötä yliopistojen ja       saadaan kansainvälistä rahoitusta ja turvataan
14642: muiden ministeriöiden sekä tutkimuslaitosten             alueellisten osaamiskeskusohjelmien tulokselli-
14643: kanssa olisi lisättävä. Mikäli viranomaisnäkökul-        suus. Verkostoyhteistyön kehittämiseksi ja kilpai-
14644: man sijaan tarkastellaan pelkästään tutkimuksen           lun edistämiseksi on laitoksiin sitomattomien
14645: kehittämistä, voisivat korkeakoulut ja Suomen            tutkimusvarojen osuutta lisättävä.
14646: Akatemia painottaa perustutkimusta ja tutkija-               Maa- ja metsätalous- sekä opetushallinnon
14647: koulutusta.                                               välistä verkostoyhteistyötä on kehitettävä. Samal-
14648:                                                           la tutkimuksen laatu, kohdentuvuus ja toimin-
14649:     Syvenevä taloudellinen integraatio, teknolo-          nan tehokkuus on varmistettava niin, että tutki-
14650: gian nopea kehitys ja voimakkaat ulko- ja osit-           mus täyttää maa-ja metsätaloushallinnon tutki-
14651: tain myös sisäpoliittiset muutokset ovat aiheutta-        mustarpeet ja kehittää näiden alojen tietoa ja
14652: neet tilanteen, jonka jäsentäminen vaatii luovaa         osaamista opetushallinnon perustutkimuksessa
14653: suhtautumista ja jatkuvaa oppimista. Toiminta-           ja korkeakoulutuksessa. Hallinnonalojen, tutki-
14654: ympäristön muutosten arviointiin joudutaan               mustulosten hyödyntäjien, korkeakoulujen ja
14655: asennoitumaan uudelleen sekä kehittämään                 Suomen Akatemian sekä muiden tutkimuksen
14656: uusia menetelmiä ja keinoja, sillä perinteiset            rahoittajaorganisaatioiden välistä yhteistyötä
14657: menetelmät soveltuvat vain rajallisesti muutos-          on kehitettävä luomalla yhteisiä tutkimusohjel-
14658: ten ennustamiseen. Tiedon lisäämisen ohella on            mia sekä lisäämällä tutkimusohjelmiin sisältyviä
14659: ennen kaikkea kiinnitettävä huomiota tiedon              perustutkimushankkeita ja tutkijankoulutusta.
14660: jäsentämiseen ja hyödyntämiseen poliittisessa            Lisäksi on selvitettävä, mitä muita mahdolli-
14661: päätöksenteossa sekä yritysten ja julkisten yhtei-       suuksia on osallistua tutkimustoiminnan pitkä-
14662: söjen toiminnassa.                                       jänteiseen kehittämiseen. Kehittämisen esteenä
14663:     Hallintoon kehitettävän, sen yleistavoitteita        olevia maksuperustelain säädöksiä on muutetta-
14664: tukevan tutkimusstrategian tuloksia on ministe-          va joustavammiksi.
14665:  riöiden johdon sitouduttava hyödyntämään                    Maa- ja metsätalousministeriön tutkimusoh-
14666:  määrittäessään toiminnan tavoitteita, toiminta-         jelmista lähtevää, tosiasioiden selvittämiseen
14667: linjoja ja yhteiskunnallisen kehittämisen pää-           suuntautuvaa kehittämislinjausta on jatkettava.
14668: suuntia. Tutkimus on organisoitava ministeriöi-          Maatalouden tutkimuskeskuksen lisäksi myös
14669:  den johtamisen tarpeista lähtien. Tutkimusta            muista hallinnonalan tutkimuslaitoksista on
14670:  koskevaan päätöksentekoon, valmisteluun ja              tehtävä kansainvälinen, riippumaton arviointi
14671:  hyödyntämiseen on niiden käytettävissä oltava           ja sen perusteella kehitettävä niiden toimintaa.
14672: 216
14673: 
14674: Toimiva tulosohjaus on tärkeä tekijä tutkimus-        ton seismologian laitoksen toiminnan yhdistä-
14675: laitosten rakenteellisessa kehittämisessä. Laitos-    mistä Geodeettiseen laitokseen pitää selvittää ao.
14676: ten tulostavoitteita määritettäessä on otettava       tahojen välisissä suorissa neuvotteluissa.
14677: huomioon myös hallinnonalan ulkopuolisten
14678: tiedon käyttäjien, erityisesti elinkeinoelämän
14679: tmpeet, laitosten kansainväliset tehtävät ja yh-                    Ohjaus ja valvonta
14680: teistyösuhteet. Tutkimuslaitosten valmiuksia sel-
14681: vitä EU-yhteistyön mukanaan tuomista asian-              Hallinnonalan ohjaus ja johtaminen perustu-
14682: tuntija-, arviointi- sekä tiedon keruu ja analy-      vat säädös- ja tulosohjaukseen. Suomen liittymi-
14683: sointitehtävistä on kehitettävä.                      nen EU:n jäseneksi lisäsi säädösmäärää ja vaikut-
14684:    Maataloustutkimuksen on murrosvaiheessa            ti ohjaukseen ja tavoiteasetantaan. Kaikkia siitä
14685: voimakkaasti tuettava elinkeinon rakennemuu-          johtuvia vaikutuksia ei ole vielä otettu huomioon
14686: tosta. Määräaikainen erityispanostus tärkeille        ohjauksessa.
14687: ongelma-alueille, kuten maa- ja puutarhatalou-           Hallinnonalan valvonta perustuu kunkin tilivi-
14688: den EU-sopeutuksen vaikutuksiin ja edellytyksiin      raston sisäiseen ja ulkoiseen, erityisesti valtionta-
14689: (MA1EUS-tutkimusohjelma), on perusteltua.             louden tarkastusviraston, valvontaan. Sisäistä
14690: Elintarvikeketjun eli elintarvikkeiden käyttäjien,    valvontaa, myös EU-jäsenyyden vaikutuksia si-
14691: tuottajien ja ja/ostajien näkemystä maatalous-        säiseen tarkastukseen ja sen organisointiin, on
14692: tutkimuksen ohjauksessa on vahvistettava. Alku-       selvitetty kertomusvuonna. Sisäistä valvontaa
14693: tuotantoa välittömästi palvelevan tutkimuksen         kehitetään edelleen työryhmässä, jonka valtiova-
14694: osuutta on suhteessa vähennettävä ja tutkimusta       rainministeriö asetti vuoden 1995 helmikuussa.
14695: suunnattava palvelemaan muiden tutkimuksen
14696: asiakasryhmien, koko elintarvikeketjun ja mi-            Yksityismetsätalous. Lain mukaan ministe-
14697: nisteriön, kehittämistä. Teollisuuden osallistu-      riön valvontaan kuuluvat metsäkeskukset ohjaa-
14698: mista yhteisesti toteuttaviin tutkimusohjelmiin       vat ja valvovat metsälautakuntien toimintaa, jo-
14699: on lisättävä. Yhteistyösuhteita muiden tutkimus-      hon ne saavat valtionapua. Metsänparannustoi-
14700: organisaatioiden, esim. Valtion teknillisen tutki-    minnasta on erillinen laki. Toimintasuunnitel-
14701: muskeskuksen bio- ja elintarviketekniikan tutki-      mat, talousarviot ja tilinpäätökset toimitetaan
14702: musyksikön kanssa, on kehitettävä. Pitkällä ai-       ministeriöön. Metsälautakunnat perivät ammatti-
14703: kavälillä on julkisin varoin rahoitettava maata-      avusta ministeriön määräämien perusteiden mu-
14704: loustutkimus mitoitettava suhteessa elinkeinon        kaiset toimitusmaksut Hallintoa ja tilejä tarkasta-
14705: kansantaloudelliseen merkitykseen.                    vat ministeriön määräämät tilintarkastajat ja val-
14706:    Metsätutkimuksen tarvetta lisäävät mm. met-        vontatilintarkastaja.
14707: säsektorin tärkeä asema maaseudun ja koko                Organisaatioille vuosittain asetetut metsänpa-
14708: kansantalouden kehityksessä, hakkuiden opti-          rannustoimintaa ja metsäsuunnittelua koskevat
14709: mointi, ympäristökysymysten kasvava merkitys          tulostavoitteet vaikuttavat valtionavun suuruu-
14710: metsätaloudessa, yhteiskunnan heikentyneet ra-        teen. Määrärahojen ja tulostavoitteiden yhdistä-
14711: hoitusmahdollisuudet ja metsänomistajakun-            minen toisiinsa on keskeinen keino metsälauta-
14712: nan rakennemuutos. Metsäntutkimuspoliittisen          kuntien ohjauksessa. Normeilla ohjataan mm.
14713: ohjelman valmistuttua on metsäntutkimus, sen          varojen käyttöä ja toimintamaksuja. Työohjel-
14714: organisointi ja tutkimusorganisaatioiden väli-        malla ohjataan metsänparannusvarojen ja työvoi-
14715: nen yhteistyö arvioitava uudelleen. julkisen hal-     man käyttöä.
14716: linnon rahoittamassa tutkimuksessa on korostet-          Tilitykseen liittyvän tarkastuksen lisäksi met-
14717: tava metsäsektorin ympäristökysymyksiä. Metsä-        säpolitiikan osasto tekee vuosittain hanketarkas-
14718: teollisuuden rahoitusosuutta metsätalouden            tuksia. Vuonna 1993 tarkastettiin kaikkien metsä-
14719: muussa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, eri-       lautakuntien alueilla nuoren metsän kunnostus-
14720: tyisesti pienten ja keskisuurten yritysten tuoteke-   hankkeet. Ministeriö käytti siihen n. 100 työpäi-
14721: hityksessä on lisättävä.                              vää. Metsälautakunnille huomautettiin siitä, että
14722:    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toi-     ne vastaavat metsänparannustoimintaan liitty-
14723: mintoja on arvioitava muun ohella sen selvittä-       västä koulutuksesta ja ohjauksesta. Puutteellises-
14724: miseksi, onko perusteltua erottaa varsinainen         ti toteutetut hankkeet vaadittiin korjaamaan ja
14725: tutkimustoiminta laitoksen kalanviljelytoimin-        virheellisesti maksetut maksut perimään takaisin.
14726: nasta, jota kehitettäisiin määrätietoisesti myös         Kertomusvuonna ministeriö tarkasti metsän-
14727: liiketoiminnan näkökulmasta. Helsingin yliopis-       parannus- ja maataloustuotannon tasapainotta-
14728:                                                                                                        217
14729: 
14730: misvaroin toteutettuja ja tilitettyjä metsänuudista-     nisteriö antoi kertomusvuonna asiasta päätök-
14731: mis- ja pellonmetsityshankkeita. Maastotarkas-           sen.
14732: tuksiin käytettiin n. 50 työpäivää. Kuudesta met-           Siemen-Tapio on Metsäkeskus Tapion yhtey-
14733: sälautakunnasta kahdessa oli huomautettavaa.             dessä toimiva, v. 1958 perustettu rahasto, jonka
14734: Epäselvyydet selvitettiin.                               varojen käyttöön liittyy mahdollisia epäselvyyk-
14735:     Metsäkeskukset tarkastavat metsälautakun-            siä. Ministeriö selvittää asiaa.
14736: tien toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja yh-               Maatilatalouden tuloverolain mukaisten ve-
14737: denmukaisuutta. Kolmen vuoden välein arvioi-             roetuuksien saamiseksi metsälautakunta ilmoit-
14738: daan hallintoa, metsänhoitotöitä, leimauksia,            taa veroviranomaisille vuosittain perustetut, pin-
14739: koulutusta, metsänparannustoimintaa sekä met-            ta-alaverotuksen piiriin kuuluvat taimikot. Lää-
14740: sälautakuntien metsänhoitoyhdistysten toimin-            ninverovirastojen selvitysten mukaan perusta-
14741: taan kohdistamaa ohjausta ja valvontaa.                  misilmoituksissa oli v. 1991 olennaisia virheitä.
14742:     Metsälautakuntien suorittamissa tarkastuksis-        Metsälautakuntien mielestä epäselvyydet johtui-
14743: sa painotukset vaihtelevat vuosittain työlajeittain      vat siitä, että perustamisajankohdan määrittely
14744: ja tekijöittäin. Uusin tarkastuskohde on ympäris-        oli tulkinnallinen, käytäntö vakiintumaton ja ve-
14745: tön- ja luonnonhoidon tilan selvittäminen. Tar-          rohallituksen ohjeet puuttuivat. Verohallitus tut-
14746: kastuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa toi-             kituttaa asiaa.
14747: mintaa, lisätä tuottavuutta sekä kerätä tietoa kou-         ED-jäsenyyden                 vaikutukset.
14748: lutus- ja kehittämistoiminnan suuntaamista var-          Maatilojen metsätaloustoimista annetun asetuk-
14749: ten. Tarkastuksesta 50--70 o/o kohdistuu harkin-         sen nojalla metsänparannustoimintaan voi saada
14750: nanvaraisiin kohteisiin. Loppuosa on järjestel-          EU-tukea maatalousrahaston (EMOTR) tukiosas-
14751: mällistä tarkastusta, jolla kehitetään työn laatua.      tolta. Tukijärjestelmän toimeenpanoa varten mi-
14752:     Kertomusvuonna koottiin yhdelle momentille           nisteriössä on laadittu monivuotinen ohjelma.
14753: metsänjalostukseen ja siemenhuoltoon tarkoite-           Lisäksi maatalousrahaston ohjausosastolta voi-
14754: tut määrärahat, joita oli yhteensä 22,56 Mmk.            daan saada tukea 5b- ja 6-ohjelmiin sisältyviin
14755:  Uudistuksen jälkeen ministeriöllä on aiempaa            metsien hoidon ja käytön edistämistoimiin. Tu-
14756:  paremmat mahdollisuudet ohjata ja seurata mää-          kea koskevat hakemus-, maksatus-, tarkastus- ja
14757:  rärahojen käyttöä. Metsän hyönteis- ja sienituho-       ohjelmamenettelyt ovat osa EU:n hallinto- ja
14758:  jen torjuntaa sekä metsänviljelyaineiston kaup-         valvontajärjestelmää. Tuettavista töistä tehdään
14759:  paa koskevien lakien valvonta kuuluu ministe-           ennakolta rahoituspäätös. Tuettavista hankkeista
14760:  riölle.                                                 tarkastetaan suunnitteluvaiheessa 5 o/o. Sama
14761:     V ä ä r i n k ä y t ö k s e t. Vuoden 1993 aika-     koskee toteutettuja hankkeita.
14762:  na tuli ilmi epäselvyyksiä, jotka liittyivät Metsä-         Komissiolle raportoidaan neljä kertaa vuodes-
14763:  keskus Tapion ja Taimi-Tapio Oy:n välisiin ra-          sa maatalousrahaston tukiosastolta rahoitettavan
14764:  hoitusjärjestelyihin, osakekauppoihin ja muihin         ohjelman toteutumisesta, varojen käytöstä ja
14765:  toimiin. Rahoitusjärjestelyn seurauksena metsä-         tuen saajista. Kaksi kertaa vuodessa annetaan
14766:  keskus oli joutunut tilanteeseen, jossa sen saata-      arvio ohjelman toteuttamiseen tarvittavista va-
14767:  vat Taimi-Tapiolta ja sille annetut vastuut olivat      roista. Menoista raportoidaan tukiosastolle vii-
14768:  n. 38 Mmk. Samanaikaisesti Taimi-Tapion velat           kottain ja kuukausittain ja ne maksetaan jälkikä-
14769:  olivat runsaat 80 Mmk ja liikevaihto n. 50 Mmk.         teen kuukausiraportin perusteella.
14770:     Ministeriö käynnisti selvityksen ja sai siihen           Metsänparannushankkeiden raportointia ke-
14771:  virka-apua valtiontalouden tarkastusvirastolta.         hitetään siten, että se palvelee myös komissiota.
14772:  Tehdyt laina- ja takauspäätökset johtivat oikeus-       Metsälautakunnat toimivat tukiosaston osara-
14773:  kanslerinviraston aloitteesta neljän henkilön           hoittamien maksujen välittäjinä, joten ministe-
14774:  kohdalla syytteisiin, joita on käsitelty Helsingin      riön valvontatehtävät lisääntyvät. 5b- ja 6-ohjel-
14775:  käräjäoikeudessa. Metsäkeskus Tapio vaati syy-          miin sisältyvien metsänparannushankkeiden ra-
14776:  tetyiltä korvausta, joka saattaa enimmillään nous-      hoitus ja tuen maksatus voidaan toteuttaa nykyi-
14777:  ta yli 13 miljoonaan markkaan.                          sen käytännön mukaisesti. EU:n osittain rahoitta-
14778:     Etelä-Savon metsälautakunnan vuoden 1993             mia hankkeita seurataan ja varat maksetaan ta-
14779:  valtionavun käytön tarkastuksen yhteydessä tuli         vanomaisen käytännön mukaisesti.
14780:  ilmi, että se oli antanut lainan ja takauksen
14781:  Metsätyllilä Oy:lle, josta lautakunta omistaa 90 o/o.      Maatalouden valvonta. Tulosohjausta sovel-
14782:  Sitoumukset olivat vakuudettornia ja niiden             letaan ministeriön maaseudun kehittämisosaston
14783:   myöntämisessä oli menetelty virheellisesti. Mi-        alaiseen hallintoon, johon kuuluvat Kasvintuo-
14784: 
14785:  28 350889R
14786: 218
14787: 
14788: tannon tarkastuskeskus, Maatalouden tutkimus-             Eläinlääkinnän valvonta. Eläinlääkintätoi-
14789: keskus, Maatalouden taloudellinen tutkimuslai-         men tehtävät ovat toiminnan luonteen vuoksi
14790: tos ja Kasvinjalostuslaitos. Osasto ohjaa osaltaan     varsin pitkälle normiohjattuja. Siihen liittyvät tar-
14791: myös maaseutuelinkeinopiirejä. Kertomusvuo-            kastus- ja valvontatehtävät kohdistuvat toimin-
14792: den alusta perustettiin piiriohjauksen tueksi joh-     nan, ei niinkään rahoituksen, valvontaan. Kun-
14793: toryhmä, johon kuuluu ministeriön ja piirien           tien eläinlääkintätehtäviin sovelletaan sosiaali- ja
14794: virkamiehiä. Ryhmän välityksellä piirit saivat         terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmää. Ker-
14795: mm. ajankohtaista tietoa ED-jäsenyyden valmis-         tomusvuonna siirrettiin eläimistä saatavien elin-
14796: telun etenemisestä. Toiminta painottuu jatkossa-       tarvikkeiden elintarvikehygieeninen valvonta
14797: kin suuriin asiakokonaisuuksiin.                       ministeriöitä eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen
14798:     Maatalouden rakennetoimien valvonta perus-         tehtäväksi. Lihan, kalan, maidon ja niistä saata-
14799: tuu mm. luottolaitosten tarkastuksiin. Piirit tar-     vien tuotteiden sekä munavalmisteiden valvon-
14800: kastavat myönnetyt maatilalain, maaseutuelin-          nassa painopiste siirtyi viranomaisvalvonnasta
14801: keinolain sekä poro-, kohta- ja luontaiselinkeino-     laitosten omaan valvontaan.
14802: lain mukaiset lainat. Tarkastuksissa on kiinnitetty
14803: huomiota mm. maksatukseen, yrityksen menes-                Metsätalouden varojen käytössä esiintyneet
14804: tymiseen ja vakuuksiin sekä annettu ohjausta.          omavaltaiset menettely! ja suoranaiset väärin-
14805: Luottolaitokset myöntävät em. valtion- ja korko-       käytökset osoittavat, että valtionavuilla rahoitet-
14806: tukilainoja maaseutuelinkeinopiirin lausunnon          tavassa toiminnassa ovat jopa ylimmän johdon
14807: perusteella.                                           toimivaltuudet epäselvät ja asenne valvontaan
14808:     Piiri myöntää avustukset. Ministeriön tietopal-    vähättelevä. Maa- ja metsätaloushallinnon ja
14809: velukeskus hoitaa pienyritystoiminnan avustuk-         sen valvomien järjestöjen välinen erittäin tiivis
14810: sia ja ympäristönsuojeluavustuksia koskevat tar-       rekrytointiyhteys on riskialtis vääristymille. Met-
14811: kastukset.                                             sälautakuntien ja verottajan tulkinnat lainsää-
14812:     Maaseutuelinkeinolain mukaisen rakentami-          dännöstä ovat ristiriitaiset. Maatalosviranomai-
14813: sen avustus- tai lainoituserien maksuun liittyviä,     silla ei ole ollut lain suomaa mahdollisuutta
14814: rakennuspaikalla tehtäviä tarkastuksia suoritta-       puuttua rahoittamansa tilan toimintaan, vaik-
14815: vat kuntien rakennustarkastajat. Norminannon ja        ka toiminta poikkeaisi olennaisesti rahoituspää-
14816: valvonnan kehittämistä selvittänyt työryhmä eh-        töksen perusteena olleesta suunnitelmasta. Val-
14817: dotti kertomusvuonna rakentamisen valvonnan            vontaa on tehostettava ja sen merkityksen lisää-
14818: kehittämistä siten, että tarkastuksia voisivat suo-    miseksi on kehitettävä lainsäädäntöä.
14819: rittaa myös muu kunnan rakennusvalvontaviran-              Suomen liityttyä Euroopan unianiin maa- ja
14820: omainen, lupapäätöksessä nimetty henkilö tai           puutarhatalouden tukijärjestelmän käyttöönotto
14821: maaseutuelinkeinopiirin hyväksymä pätevä hen-          sekä maatalous- ja kalastuspolitiikan täytän-
14822: kilö. Muutos liittyy kuntien rakennusvalvonnan         töönpanotehtävät lisäsivät, laajensivat ja syven-
14823: uudistuksiin. Se ei heikennä tuen käytön valvon-       sivät myös valvontaa. Kansalaisten luottamuk-
14824: taa, mutta joustavoittaa valvonnan järjestämistä       sen säilyttämiseksi myös kansallisen tuen valvon-
14825: käytännössä. Laki maa- ja metsätalouden raken-         taa on tehostettava. Lisääntyneet valvontatehtä-
14826: nepoliittisista toimista sisältää vastaavan valvon-    vät on ensisijaisesti pyrittävä hoitamaan koh-
14827: taa koskevan pykälän.                                  dentamalla uudelleen hallinnon resursseja, jot-
14828:     ED-jäsenyyden                 vaikutukset.         ka ovat maa- ja metsätaloushallinnon alalla
14829: Suomen liityttyä EU:n jäseneksi muuttuivat ra-         varsin huomattavat. Tarkastuksen tuloksellisuu-
14830: kenteen ja maaseudun kehittämisen tukijärjestel-       den ja vaikuttavuuden kannalta ratkaisevaa on,
14831: mät huomattavasti. Tulosohjauksen kannalta ne          onnistutaanko henkilöstön ammattitaitoa kehit-
14832: ovat ainakin alkuvaiheessa osoittautuneet moni-        tämään muuttuneiden tehtävien mukaisesti.
14833: mutkaisiksi ja -ulotteisiksi. Tulostavoitteiden            Auktorisointia laajentamalla on yksityisten ja
14834: asettaminen on vaikeutunut, koska eri rakenne-         eri viranomaistehtävissä toimivien tilintarkasta-
14835: rahastot, eri tavoitteet, ministeriöt ja alueet kyt-   jien osaamista pyritty lisäämään. Euroopan
14836: keytyvät toisiinsa. Muutokset aluepolitiikassa ja      maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EM01R)
14837: ED-jäsenyys ovat aiheuttaneet sen, että yksittäi-      tukiosaston menoihin liittyy varmennustehtävä,
14838: sen ministeriön asema aluehallintonsa tulosoh-         jonka komissio vaatii suoritettavaksi kansainvä-
14839: jaajana ei ole selvä. Valvonta järjestetään ED:n       lisesti hyväksyttyjen standardien mukaisesti. Val-
14840: edellyttämällä tavalla ja tarkastukset ulotetaan       tiontilintarkastajien mielestä kysymys on sen
14841: maatiloille saakka.                                    laatuisesta viranomaistoiminnasta, joka hyvin
14842:                                                                                                   219
14843: 
14844: soveltuisi itsenäisen ja riippumattoman valtion-   noudattaminen ja tilinpäätös, että toiminnan
14845: talouden tarkastusviraston tehtäväksi, kunhan      tarkastukseen. Resurssien tehokas käyttö edellyt-
14846: sille myönnetään tehtävän suorittamiseen riittä-   tää, että sisäisen valvonnan ja tarkastusviraston
14847: vät resurssit.                                     välinen työnjako on selvä. Koska hallinnollisen
14848:     Hallinnon sisäinen valvonta ja valtiontalou-   ja sisäinen kirjanpidon tiedot soveltuvat toimin-
14849: den tarkastusviraston tarkastustoiminta kohdis-    tojen arviointiin vain rajallisesti, on tietopohjaa
14850: tuvat molemmat sekä tilintarkastukseen, jonka      kehitettävä arvionnin kannalta tärkeiden vertai-
14851: kohdealueita ovat sisäinen tarkkailu, kirjanpito   lutietojen osalta.
14852: ja maksuliikenne, talousarvion ja säännösten
14853: 220
14854: 
14855: 
14856: 
14857: 
14858:                          Liikenneministeriön hallinnonala
14859: 
14860:               Suomen tieverkko                         ti liikenneympäristöön. Liikennesuorite on kas-
14861:                                                        vanut Etelä-Suomessa, erityisesti raskas liikenne
14862:    Suomen tieverkkoon kuuluvat tielaitoksen            Suomesta Venäjälle johtavilla teillä.
14863: hoidossa olevat yleiset tiet, kuntien hoitamat             Liikenneturvallisuus on kohentunut viime
14864: kadut ja kaavatiet, valtionavustuksia saavat yksi-     vuosina. Talouslaman aiheuttama liikenteen vä-
14865: tyistiet sekä muut yksityistiet, mm. metsäautotiet     heneminen selittää sen osittain. Kertomusvuon-
14866:                                                        na tapahtui yleisillä teillä 3 496 henkilövahinko-
14867:    Tieverkon yleiskunto. Suomessa on 77 640            onnettomuutta. Tielaitoksen toimin onnetto-
14868: km yleisiä teitä, joista päällystettyjä on 48 800 km   muudet vähenivät laskennallisesti 89:llä.
14869: (63 %). Sorateitä on 28 800 km (37 %). Uusitun             Useimmissa tiepiireissä on tehty ympäristösel-
14870: toiminnallisen luokituksen mukaan valtateitä on        vitys. Vuoteen 2005 ulottuva ympäristöpolitiik-
14871: 8 410 km, kantateitä 4 350 km, seututeitä 12 750       kaohjelma ja siihen liittyvä vuoteen 2000 ulottuva
14872: km ja yhdysteitä 52 130 km. Ramppeja ja lautta-        toimenpideohjelma ovat tekeillä. Tielaitos on
14873: välejä on 640 km. Moottori- ja moottoriliikenne-       ilmoittanut panostavansa voimakkaasti ympäris-
14874: teiden yhteispituus on 612 km.                         tökysymyksiin v. 1996.
14875:    Valaistuja tienosia on 9 300 km ja kevyen               Liikenneministeriön ohjelma ympäristöhaitto-
14876: liikenteen väyliä 3 400 km. Siltoja on 12 900,         jen vähentämiseksi sisältää mm. tavoitteet liiken-
14877: joista painorajoitettuja 300. Lauttapaikkoja on 63.    nemelun vähentämiseksi ja pohjavesien suojaa-
14878:    Yleisten teiden liikennesuorite oli kertomus-       miseksi. Vuotuiset lisäkustannukset ovat 50--70
14879: vuonna n. 27 milj. auto-km. Keskimääräinen             Mmk.
14880: vuorokausiliikenne oli n. 950 ajoneuvoa tietä              Tieverkon kestopäällystettyjen teiden kunto
14881: kohden.                                                on liikenneministeriön mukaan saatu lähelle ta-
14882:    Päällystettyjen teiden kunto on liikenneminis-      loudellista optimia. Kevytpäällysteisten teiden
14883: teriön mukaan pääosin hyvä. Teiden urautumi-           tasaisuutta, vaurioita ja kantavuutta on vielä pa-
14884: nen on saatu viiden viime vuoden aikana hallin-        rannettava.
14885: taan. Vaurioituneita ja epätasaisia päällysteitä oli       Teiden talvihoidon vaikutuksia on tutkittu laa-
14886: kertomusvuoden lopussa n. 6 600 km (14 %).             jasti. Tulosten mukaan suolan käytöstä ei voida
14887: Rakenteeltaan huonokuntoisia teitä oli n. 2 500        luopua. Pohjavesien suojaaminen on liikennemi-
14888: km (5 %). Sekä vaurioituneita että rakenteeltaan       nisteriön mukaan parempi ratkaisu.
14889: huonoja teitä oli n. 760 km (1,5 %).
14890:    Soratiet ovat liikenneministeriön mukaan lii-          Tieverkon laajennussuunnitehnat. Ruuh-
14891: kenteen edellyttämässä kunnossa, joskin kelirik-       kautuvien tienosien kapasiteettia ei ole liikenne-
14892: ka voi olla paikoin vaikeakin. Vuosittain liiken-      ministeriön mukaan voitu lisätä tarpeen mukai-
14893: teeltä rajoitetaan keskimäärin 5 500 km (7 %)          sesti. Mikäli liikenne kasvaa, palvelutason säilyt-
14894: teitä.                                                 tämiseksi on lähivuosina ainakin tärkeimpiä pää-
14895:                                                        väyliä laajennettava.
14896:    Tieverkko, liikenneturvallisuus ja ympä-               Tieinvestointien tarve kartoitetaan mm. pitkän
14897: ristö. Suomen liikennesuorite on pysytellyt            aikavälin suunnittelua varten tehtävissä selvityk-
14898: 1990-luvulla ennallaan. Se on kuitenkin keskitty-      sissä. Vaihtoehtoisten ratkaisujen kustannukset
14899: nyt aiempaa enemmän päätieverkolle ja vähen-           ja hyödyt eritellään selvityksissä sekä muunne-
14900: tynyt muulla tieverkolla. Viime vuosina on val-        taan rahamääräisiksi tunnusluvuiksi. Toteutuk-
14901: mistunut korkealuokkaisia uusia teitä. Liikenteen      seen johtavien hankkeiden tulisi olla tällöin yh-
14902: keskittyminen niille on aiheuttanut paikallisia        teiskuntataloudellisesti kannattavia. Toteutusjär-
14903: muutoksia, jotka vaikuttavat yleensä myönteises-       jestys ei kuitenkaan perustu yksinomaan tunnus-
14904:                                                                                                        221
14905: 
14906: lukuihin, vaan siihen vaikuttavat mm. hankkei-            Muiden tienpitäjien kustannuksista liikenne-
14907: den järkevä eteneminen sekä aluepoliittiset nä-        ministeriöllä ei ole täsmällistä tietoa. Ympäri
14908: kökohdat.                                              vuoden kunnossa pidettäviä yksityisteitä (ns.
14909:     Liikenneministeriön asettaman työryhmän            asutut tiet) on n. 140 000 km. Niiden kunnossa-
14910: laatima Suomen liikenneinfrastruktuuri 2010            pidon keskimääräiset vuosikustannukset ovat ar-
14911: -suunnitelma sisältää esityksen v. 1996-99 aloi-       violta n. 0,5 mrd. mk. Teiden rakentamiseen
14912: tettavista uusista kehittämishankkeista. Tiever-       käytettäneen vuosittain n. 0,1 mrd. mk. Yksityis-
14913: kon kehittämisohjelma sisältää yhdeksän han-           teiden kunnossapidon ja rakentamisen valtion-
14914: ketta, jotka painottuvat Etelä-Suomen pääteille.       apuihin on 1990-luvulla käytetty keskimäärin
14915:     Lähivuosien tieinvestointisuunnitelmat pai-        150 Mmk vuosittain. Kertomusvuonna valtion-
14916: nottuvat näin liikenneministeriön mukaan tär-          apuja maksettiin n. 118 Mmk.
14917: keimpien pääteiden, erityisesti nk. Eurooppa-
14918: teiden liikennöitävyyden turvaamiseen sekä pää-           Tieverkon lähivuosien määrärahatar-
14919: kaupunkiseudun pullonkaulojen poistamiseen.            peet. Liikenneministeriön em. työryhmän arvion
14920: Eräitä moottoriväylinä jo osin toteutettuja teitä on   mukaan liikenneinfrastruktuurin ylläpidon ra-
14921: tarkoitus täydentää. Laajaa moottoriväyläverkon        hoitustasoa olisi haitallista laskea nykyisestä. Ra-
14922: lisärakentamista ei suunnitella.                       hoituksen vähentäminen lisäisi liikennekustan-
14923:     Pienehköt tieinvestoinnit rahoitetaan perus-       nuksia ja huonokuntoisten liikenneväylien mää-
14924: tienpidon määrärahoin. Ne käsittävät taajama-          rää sekä haittaisi liikenneturvallisuutta. Liiken-
14925: alueiden liikenneolojen parantamisen sekä tie- ja      teen kasvun vuoksi tarvittaisiin rahoituksen li-
14926: siltarakenteiden ylläpitoinvestoinnit Näin torju-      säystä nykyisestä. Valtiontalouden vaikean tilan
14927: taan myös liikenteen ympäristöhaittoja. Mainittu-      vuoksi pitäisi kokeilla ja ottaa käyttöön uusia
14928: jen hankkeiden toteutus riippuu lähinnä ongel-         rahoitustapoja, esim. yksityistä rahoitusta. Myös
14929: man merkittävyydestä eikä niinkään kannatta-           EU:n tarjoamat rahoitusmahdollisuudet tulisi
14930: vuuslaskemista.                                        hyödyntää.
14931:     Tienpidon suunnitelma vuosiksi 1995-2004              Tielaitos on arvioinut yleisten teiden rahoitus-
14932: valmistui maaliskuussa 1995. Tarkemmat hank-           tarpeeksi lähivuosina vuosittain 6 mrd. mk. Tästä
14933:  keiden ajoitukset ovat tielaitoksen vuosittaisissa    tieverkon kehittäminen on 1,6 mrd. mk, yleisten
14934:  toiminta- ja taloussuunnitelmissa.                    teiden perustienpito 4,1 mrd. mk sekä maanlu-
14935:                                                        nastusten ja ulkopuolisten töiden rahoitus 0,3
14936:    Tienpidon ja tieinvestointien kustannuk-            mrd. mk. Tienpidon valtionapuihin on arvioitu
14937: set. Tienpidon kustannukset ovat 1990-luvulla          tarvittavan vuosittain lisäksi n. 170 Mmk.
14938: olleet keskimäärin n. 6 mrd. mk vuodessa. Kus-            Perustienpidon rahoitusta tulisi liikenneminis-
14939: tannukset olivat kertomusvuonna n. 5,8 mrd. mk.        teriön mukaan lisätä vuoden 1995 talousarvion n.
14940: Vuoden 1995 työohjelmassa ne olivat n. 5 mrd.          3,3 mrd. mk:sta 4,1 mrd. mk:aan Rahoitustarve
14941: mk.                                                    jakaantuu seuraavasti: tiestön päivittäiseen hoi-
14942:    Tieverkon kehittämisinvestointien (ml. suun-        toon 1,0 mrd. mk, tiestön kunnon kohentami-
14943: nittelu) kustannukset olivat kertomusvuonna n.         seen 1,5 mrd. mk, liikenneympäristön paranta-
14944: 1,4 mrd. mk elin. 0,3 mrd. mk pienemmät kuin           miseen 1,3 mrd. mk ja muihin menoihin 0,3 mrd.
14945: 1990-luvulla keskimäärin. Yleisten teiden hoito-       mk. Tällä rahoituksella tiestön kunto voitaisiin
14946: ja kunnostuskustannukset ovat 1990-luvulla ol-         liikenneministeriön mukaan pitää ennallaan
14947: leet runsaat 1 mrd. mk vuodessa. Tiestön kor-          sekä parantaa liikenneturvallisuutta ja -ympäris-
14948: jaukset ja liikenneympäristön parantamisen vuo-        töä.
14949: tuiskustannukset ovat olleet yhteensä n. 1,4 mrd.
14950: mk. Hallinnon sekä tutkimus- ja kehittämistoi-            Tienpidon ongehnat ja epäkohdat. Rahoi-
14951: minnan kustannukset ovat 1990-luvulla olleet           tuksen niukkuus, rahoitussuunnittelun lyhytjän-
14952: keskimäärin n. 0,6 mrd. mk vuodessa.                   teisyys ja uusien rahoitusmuotojen kehittymättö-
14953:    Kuntien liikenneväylien vuosittaiset ylläpito-      myys ovat liikenneministeriön mukaan keskeiset
14954: kustannukset olivat v. 1990-93 keskimäärin n.          tienpidon ongelmat.
14955: 2,5 mrd. mk ja väylien rakentamiskustannukset             Huono talouskehitys on aiheuttanut ongelmia
14956: n. 1,7 mrd. mk. Kustannukset ovat laskeneet            kehysbudjetoinnissa. Menoja on pitänyt karsia
14957: selvästi vuodesta 1990. Kuntien liikenneväylien        mm. hidastamaHa aloitettujen kohteiden rakenta-
14958: ylläpitokustannukset olivat v. 1993 n. 2,3 mrd.        mista tai siirtämällä uusien hankkeiden aloitusta,
14959: mk ja rakentamiskustannukset n. 1,4 mrd. mk.           erityisesti tieverkon uusinvestointeja.
14960: 222
14961: 
14962:    Rahoitussuunnittelu on lyhytjänteistä. Pitkän           - Suomen talvitienpidon asiantuntemus on
14963: aikavälin suunnittelu on rahoituksen vuotuisen         maailman kärkitasoa.
14964: budjettisidonnaisuuden vuoksi lähes mahdoton-              Tielaitoksen strategisia kehittämiskohteita
14965: ta. Myös toiminta- ja taloussuunnitelmat ovat          ovat mm. tienpidon kymmenvuotissuunnitelma,
14966: rahoituskehyksien kaventuessa menettäneet pi-          tienpidon ympäristöasiat, liikenneturvallisuus,
14967: tävyytensä. Tielaitoksen toimintaa on suunniteltu      yhteiskunta ja tienpito, tielain kokonaisuudistus,
14968: vain vuosi tai sen osa kerrallaan.                     kansainvälisyys, talvitienpito, tuotannon kilpai-
14969:    Tielaitoksen tekemät ehdotukset tienkäyttäjil-      lukyky, henkilöstö, organisaation kehittäminen
14970: tä perittävien maksujen ohjaamisesta suoraan           sekä tutkimus- ja kehittämistoimi.
14971: tielaitoksen käyttöön eivät ole saaneet kannatus-         Johtamisen pääperiaatteet ovat tulosohjaus
14972: ta. Nettobudjetointia koskevat rajoitukset ovat        sekä yhteistyö sidosryhmien ja henkilöstön kans-
14973: lisäksi vaikeuttaneet tienpidon toimintatapojen        sa.
14974: muuttamista markkinaohjatummiksi.
14975:                                                           Suoritteet ja henkilöstö. Tielaitoksen tehtä-
14976:                                                        vänä on pitää yleiset tiet liikennettä tyydyttävässä
14977:                     Tielaitos                          kunnossa. Tielaitos selvittää yhteiskunnan ja
14978:                                                        tienkäyttäjien tienpidolle asettamat tarpeet ja
14979:    Organisaatio. Tielaitoksen organisaatio on          muuntaa ne tienpidon ohjelmiksi ja toimiksi.
14980: pää piirteiltään vuodelta 1992.]ohtokunta päättää      Laitos valmistelee hankekohtaiset tarveselvityk-
14981: mm. yleisistä toimintalinjoista, budjetista sekä       set ja suunnitelmat, rahoituksen perustelut sekä
14982: johtajien ja tiejohtajien nimityksistä. Tielaitosta    muut tienpidon viranomaistehtävät ja -palvelut.
14983: johtaa pääjohtaja. Muita johtajia ovat ylijohtaja,        Tielaitoksen keskushallinnon ja tiepiirien väli-
14984: kolme johtajaa ja yhdeksän tiejohtajaa. Keskus-        sissä tuotantosopimuksissa resurssit pyritään
14985: hallinnossa on kuusi johdon tuki- ja esikuntayk-       suuntaamaan siten, että halutut vaikutukset ties-
14986: sikköä. Tielaitoksen omaa henkilöstöä on 8 700,        tön kuntoon ja hoitoon, liikenneturvallisuuteen
14987: joista keskushallinnossa on 115 (1,3 %).               ja ympäristöön saadaan aikaan. Vuoden 1995
14988:    Yhdeksän tiepiiriä hoitaa tulosyksikköinä           tuotantosopimuksiin sisältyivät mm. tieverkon
14989: tienpitoa alueellaan. Tiepiirit jakaantuvat tienpi-    kehittämishankkeet suunnitteluineen, tiestön tal-
14990: toalueisiin sekä tiemestaripiireihin, joiden alueita   vi- ja kesähoito, päällystettyjen ja sorateiden sekä
14991: laajennetaan ja lukumäärää vähennetään tulevai-        siltojen ja laitureiden kunnossapito, lauttaliiken-
14992: suudessa. Tiepiirit kokeilevat tilaaja- ja tuotanto-   teen hoito, viranomaispalvelut sekä liikenneym-
14993: toimintojen eriyttämistä.                              päristön parantaminen.
14994:    Tienpidon erityisosaamista on 10 palveluyksi-          Tielaitoksen henkilöstö väheni v. 1988-94
14995: kössä, jotka laskuttavat palveluistaan tilaajilta.     12 320:sta 8 720:een (29 %). Urakoitsijoiden,
14996: Näitä ovat keskushallinto ja tiepiirit Palveluyksi-    konsulttien sekä yksityisten auto- ja konemiesten
14997: köissä on henkilöstöä 405 (4,7 %).                     määrä pysyi lähes ennallaan 3 500:na.
14998:                                                            Tielaitoksen menot olivat kertomusvuonna
14999:    Toimintalinjat ja johtamisperiaatteet. Tie-         5 572 Mmk. Vuonna 1993 ne olivat 5 635 Mmk ja
15000: laitoksen toiminta-ajatuksena on: Tielaitos vastaa     v. 1992 6 081 Mmk. Vähenemä oli kahdessa
15001: yleisistä teistä ja luo tienkäyttäjille edellytyksiä   vuodessa n. 500 Mmk (8 %). Vuoden 1995 arvioi-
15002: turvalliseen ja sujuvaan liikkumiseen.                 dut menot ovat n. 4 700 Mmk.
15003:    Tielaitoksen keskeiset tulevaisuuden toimin-
15004: talinjaukset ovat:                                         Tielaitoksen materlaalitoimi. Laitoksen
15005:    -Toiminnan perustana ovat asiakkaiden ja            materiaalitoimintoja on kevennetty. Pääasiassa
15006: yhteiskunnan tarpeet.                                  tielaitoksen korjaamoista muodostettiin 1. 7.1994
15007:    -Toimintaa ohjaa kestävän kehityksen peri-          liikelaitos Raskone. Sille siirrettiin myös suuri osa
15008: aate.                                                  tielaitoksen koneiden varaosahuollosta.
15009:    -Päivittäinen tiestön kunnossapito on perus-           Tiepiirien keskusvarastot lakkautettiin kerto-
15010: tehtävä, ja tieverkon kehittäminen keskittyy pää-      musvuonna. Materiaalitoimittajat hoitavat pää-
15011: teiden parantamiseen.                                  osin varastoinnin, ja ne toimittavat materiaalit
15012:    - Tielaitos jakaantuu tehtäviltään eriytettyi-      suoraan käyttökohteisiin ilman välivarastoja.
15013: hin tilaaja- ja tuotanto-osiin.                            Tielaitoksen materiaalihankintojen arvo oli
15014:    - Tuotanto on kilpailukykyistä avoimilla            kertomusvuonna 450 Mmk ilman kiviaineksia ja
15015: markkinoilla.                                          varaston arvo vuoden lopussa 57 Mmk. Tiepii-
15016:                                                                                                         223
15017: 
15018: rien tavoitteeksi on asetettu mm. tarvikkeisiin        tusta liikenneministeriön toimeksiannosta tiehal-
15019: sitoutuvien pääomien vähentäminen ja kiertono-         linnon ja -tuotannon eriyttämiseksi.
15020: peuden lisääminen. Tarvikkeiden kiertonopeus              Tielaitos haluaisi siirtää nimettyjen rakennus-
15021: kasvoi kertomusvuonna neljänneksen.                    hankkeiden rahoituksen kokonaisuudessaan
15022:    Keskusvarastojen, tienpidon perusyksiköiden         hankkeiden aloituspäätösten yhteyteen, jotta ne
15023: ja välivarastoinnin vähentämisen seurauksena           voitaisiin toteuttaa tuottavasti ja oikein ajoitettu-
15024: tielaitos arvioi materiaalitoimintojen henkilöstö-     na. Tämä olisi yhteiskunnalle edullista, koska
15025: tarpeen vähenevän.                                     hankkeiden rakennusaikaisia haittoja yhteiskun-
15026:    Tarvikkeiden ja materiaalin varmuusvaras-           nalle, tienkäyttäjille ja ympäristölle voitaisiin lai-
15027: tointi sitoo pääomaa. Varastointikustannusten          toksen mielestä näin vähentää.
15028: alentamiseksi tielaitos on vähentänyt omaa va-            Tielaitoksen mukaan tieliikenneturvallisuus-
15029: rastointiaan. Materiaalitoimittajat hoitavat tielai-   asiat tulisi hoitaa yhdessä organisaatiossa, tielai-
15030: tokselle asetettua varmuusvarastointivelvoitetta       toksessa, Ruotsin mallin mukaisesti. Liikennetur-
15031: korvausta vastaan silloin, kun se tuotteen omi-        vallisuuteen saataisiin tällöin yhtenäinen näkö-
15032: naisuudet huomioon ottaen on perusteltua.              kulma.
15033:                                                           Perustienpidon rahoitus olisi tielaitoksen mu-
15034:    Urakointi tielaitoksen tuotannossa. Tielai-         kaan nostettava 4,1 mrd mk:aan eli muutaman
15035: tos on lisännyt tasaisesti yksityisten yritysten       vuoden takaiselle tasolle, koska tiestön kunto
15036: käyttöä rakentamistöissä. Tielaitos kilpailuttaa       vaikuttaa olennaisesti kuljetuskustannuksiin ja
15037: pääsääntöisesti suunnittelu- ja rakentamishank-        välillisesti koko kansantalouteen.
15038: keet. Yksityisyritysten osuus rakentamisesta on           Liikenneministeriön työryhmä on selvittänyt
15039: 70 o/o, suunnittelusta 50 o/o ja kunnossapidosta       tieliikenteen lainsäädännön uudistamista. Tielai-
15040: 30 o/o. Suunta on edelleen nouseva. Tielaitos lisää    toksen mielestä tienpidon lainsäädäntöuudistuk-
15041: urakointia myös kunnossapidossa, jossa vielä           sesta on tulossa hajanainen, minkä vuoksi lain-
15042: toimii yksityisautoilijoita paljolti vuokrasopimuk-    säädännön kokonaisuudistus olisi tarpeen.
15043: sin. Tieinvestointikohteet laitos teettää pääosin
15044: yksityisillä yrityksillä.                                  Tieliikenteen pitkän ajan kasvuarviot toteut-
15045:    Varsinkin matalasuhdanteessa yksityisyritys-        tavat valtiontilintarkastajien mielestä usein it-
15046: ten käyttö on tielaitoksen kannalta taloudellista.     sensä johtaessaan tieverkon laajentamisen ja lii-
15047: Urakkakilpailu on kireää ja tarjoushinnat muo-         kenneyhteyksien lisäämisen kautta liikenne-
15048: dostuvat edullisiksi. Erilaisia urakkakokonai-         määrien kasvuun. Myös päinvastainen syy-seu-
15049: suuksia muodostamaHa töihin on saatu paljon            raussuhde on joissakin tapauksissa mahdolli-
15050: myös paikallisia yrityksiä. Aluepoliittisten etujen    nen. Tieliikenteen lisääntyminen aiheuttaa kui-
15051: lisäksi kilpailu säilyy tällöin kireänä.               tenkin - tavoiteitujen hyötyjen ohella - myös
15052:    EU:n kansainvälinen urakointikäytäntö ja tie-       epäkohtia esim. kasvavina meluhaittoina, ym-
15053: dotus tuonevat ulkomaisia yrityksiä kilpailemaan       päristölle haitallisina päästöinä, liikenneonnet-
15054: tielaitoksen urakoista. Aiemmin ne ovat osallistu-     tomuuksina ja maisemavaurioina. Haittojen
15055: neet mm. siltahankkeisiin.                             torjunta ja korjaaminen synnyttävät puolestaan
15056:    Tielaitoksen oman henkilökunnan vähentä-            kustannuksia sekä yhteiskunnalle että yksityisille
15057: minen lisää yksityisyritysten käyttöä kunnossapi-      kansalaisille. Näillä kustannuksilla on taipumus
15058: totöissä. Alalta kuitenkin puuttuu vielä osaavia       kasautua viime kädessä valtiontalouden kan-
15059: yksityisyrityksiä.                                     nettavaksi.
15060:                                                           Koska Suomen tieverkko on valtiontilintarkas-
15061:    Tielaitoksen toiminnan ongelmat. Tielai-            tajien käsityksen mukaan kokonaisuutena ver-
15062: toksen mukaan tieviranomaisille kuuluvien vi-          rattain tyydyttävä niin liikenneyhteyksiltään
15063: ranomaistehtävien sekä tienpidon suunnittelu- ja       kuin kunnoltaankin ja koska valtiontalouden
15064: tilaustehtävien eriyttäminen tuotantotehtävistä        tila pysyy edelleen vaikeana, on syytä pidättyä
15065: on perusteltua. Tieviranomaisen toiminnan tulisi       lähivuosina uusista suurista tieinvestointihank-
15066: olla riippumatonta tuotannosta ja sen resurssoin-      keista. Tiepolitiikan pääpaino tulee sen vuoksi
15067: nista. Liikelaitosmuotoinen tuotanto eriytyisi tie-    suunnata nykyisen tieverkon asianmukaiseen
15068: laitoksen arvion mukaan virastohallinnollisista        kunnossapitoon ja uusimiseen tarpeen niin vaa-
15069: jäykkyyksistä. Sekä viranomaisen puolueetto-           tiessa. Tämä edellyttää, että liikenneministeriö ja
15070: muus että tuotannon kilpailukyky paranisivat.          tielaitos kohdistavat käytössä olevat määrärahat
15071: Tielaitos on valmistellut kertomusvuonna ehdo-         tiestön kunnossapidon ohella lähinnä sellaisiin
15072: 224
15073: 
15074: uusintainvestointeihin, jotka lisäävät tieliiken-       moni- ja tasapuolisesti ja että kehitykseen liitty-
15075: teen turvallisuutta ja vähentävät siitä aiheutuvia      vät hyödyt ja haitat selvitetään ja punnitaan
15076: ympäristöhaittoja.                                      tarkoin.
15077:     Harkittaessa mahdollisia uusia tieinvestointe-         Myös kevyen liikenteen väylästön kehittämi-
15078: ja, sikäli kuin budjettimäärärahat tai muu ulko-        seen tulisi kiinnittää huomiota aiempaa enem-
15079: puolinen rahoitus ne mahdollistavat, tulee lähtö-       män monien myönteisten piirteiden, kuten mm.
15080: kohdaksi ottaa niin ikään turvallisuus ja ympä-         liikunta- ja ympäristöystävällisyyden vuoksi. Ke-
15081:  ristö. Lisäksi voitaneen puoltaa lähinnä raskaan       vyen liikenteen tiestön lisääminen erityisesti asu-
15082: liikenteen käyttämien pääliikenneyhteyksien pa-         tuskeskuksissa ja niiden lähiympäristössä tuot-
15083:  rantamista. Erityisesti kansainvälisiä maalii-         taisi epäilemättä huomattavan hyödyn suhteessa
15084: kenne- ja kauttakulkuliikenteen edellyttämiä            kustannuksiin.
15085: yhteyksiä on tarpeen kohentaa, varsinkin mikäli             Valtiontilintarkastajat pitävät tielaitoksen vi-
15086: hankkeisiin on saatavissa ulkomaista tai muuta          ranomais-, tilaaja- ja tuotantotoimintojen eriyl-
15087:  budjetista riippumatonta rahoitusta.                   tämistä kannatettavana. Eriyttäminen selkiyttää
15088:      Liikenneministeriö ja tielaitos ovat valtionti-    tielaitoksen asemaa viranomaisena samalla,
15089:  lintarkastajien mielestä myötäilleet osin passiivi-    kun voidaan odottaa liikelaitoksena toimivan
15090: sesti tieliikenteen todellista tai oletettua kasvua     tuotanto-organisaation tuottavuuden ja talou-
15091: sen sijaan, että ne olisivat osaltaan ohjanneet ja      dellisuuden paranemista kiristyvän kilpailun
15092: suunnanneet aktiivisin toimin liikenteen mää-           oloissa. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä var-
15093:  rällistä ja tiekohtaista kehitystä. Tiepolitiikan ja    mistua siitä, että tielaitokseen vuosien mittaan
15094:  -hallinnon tavoitteeksi tulisi entistä selkeämmin      kertynyttä erityisosaamista ja taitotietoa kyetään
15095: asettaa liikenteen määrien ja suuntautumisen            jatkossakin hyödyntämään yhteiseksi hyväksi.
15096:  hallittu ohjaaminen, jotta syntyviä epäkohtia ja        Tämä koskee erityisesti tieverkon kunnossapitoa
15097:  haittoja voitaisiin vähentää. Tieliikenteen hait-      ja huoltoa. Lisäksi on perusteltua korostaa asian-
15098:  tojen vähentäminen edellyttää, että tavoite tar-        mukaisen ja tehokkaan viranomaisvalvonnan
15099: peellisine toimineen sisällytetään uudistetta-          järjestämistä, jotta sopimusten mukaisten suorit-
15100:  vaan tielainsäädäntöön. Säännökset tulisi uu-          teiden toteutuminen voidaan luotettavasti var-
15101:  distaa niin, että eri näkökohtia tarkastellaan          mistaa.
15102:                                                                                                        225
15103: 
15104: 
15105: 
15106: 
15107:               Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
15108: 
15109:       Hornet-hävittäjähankinnan                       2,83 mrd. USD (sisältää jo tehdyt sekä vielä
15110:  vastakauppoja koskevan sopimuksen                    avoimet hankinnat).
15111:             toteutuminen                                 Pääosan maksuista muodostavat maksut Yh-
15112:                                                       dysvaltain hallitukselle. Nämä maksetaan neljän-
15113:     Tilausvaltuuden taustaa. Valtion tulo- ja me-     nesvuosittain, ja kunkin maksuerän suuruus
15114: noarvioesityksessä vuodeksi 1992 annettiin ti-        määräytyy vasta maksuhetkellä senhetkisen va-
15115: lausvaltuus ilmavoimien torjuntahävittäjien uusi-     luuttakurssin mukaan. Tähän asti valuuttakurssi-
15116: miseksi. Esityksen mukaan oli mahdollista tehdä       muutokset ovat olleet suuria. Puolustusministe-
15117: tilaussopimuksia ilmavoimien torjuntahävittäjien      riön mukaan osa maksuista on maksettu alle 4
15118: uusimiseksi ja kotimaisen teollisuuden huolto-        mk:n kurssilla, osa taas yli 6 mk:n kurssilla.
15119: valmiuden sekä hävittäjäkaluston koulutus- ja         Koska viimeiset maksut maksetaan vasta v. 2001,
15120: käyttöedellytysten luomiseksi. Tilausvaltuudesta      on puolustusministeriön tässä vaiheessa mahdo-
15121: sai aiheutua valtiolle menoja enintään 9,5 mrd.       tonta arvioida valuuttakurssimuutosten vaikutus-
15122: mk. Valtuuden käytöstä sai aiheutua valtiolle         ta loppusummaan.
15123: menoja vuoden 1992 loppuun mennessä 150                  Jonkinlaisen vertailupohjan saamiseksi voi-
15124: Mmk, vuoden 1993 loppuun mennessä 440                 daan esittää puolustusministeriön pääluokan
15125: Mmk, kertomusvuoden loppuun mennessä                  menot: vuoden 1993 tilinpäätös 9,225 mrd. mk.,
15126: 1 790 Mmk, vuoden 1995 loppuun mennessä               kertomusvuoden talousarvio 8,483 mrd. mk ja
15127: 3 190 Mmk ja tämän jälkeen vuoden 1999 lop-           vuoden 1995 talousarvioesitys 8,169 mrd. mk.
15128: puun mennessä 9 500 Mmk.
15129:      Talouden nopean heikentymisen vuoksi ly-            Vastaostojärjestelmän pääpiirteet. Torjun-
15130: kättiin torjuntahävittäjien uusintaa varten myön-     tahävittäjien hankinnan edellytykseksi asetettiin
15131: netyn tilausvaltuuden maksuja 150 Mmk:lla vuo-        sen ulkomaista osuutta vastaavat täysimääräiset
15132: den 1995 jälkeen maksettaviksi. Tilausvaltuuden       vastaostot Suomesta. Tällä pyritään parantamaan
15133: maksuaikataulua pidennettiin vuoteen 2000.            erityisesti pitkälle jalostettujen tuotteiden vienti-
15134: Myöhemmin valtion vuoden 1994 talousarvioesi-         mahdollisuuksia ja luomaan näille aloille pysyviä
15135: tykseen sisällytettiin tilausvaltuuteen myös ase-     työpaikkoja. Lisäksi vastaostojen avulla pyritään
15136: ja huoltojärjestelmiä koskeva tilausvaltuus, joka     lisäämään teollisuuden yhteistyömahdollisuuk-
15137: oli arvoltaan 4,42 mrd. mk.                           sia erityisesti korkeateknologian alalla ulkomais-
15138:      Kun varsinainen tilausvaltuus oli 9,5 mrd. mk,   ten yritysten kanssa.
15139: kokonaishankintahinta on siis yhteensä 13,920            Hornet-torjuntahävittäjiä koskeva vastaosto-
15140:  mrd. mk. Lopullinen kauppasumma voidaan sa-          sopimus solmittiin 19.5.1992 puolustusministe-
15141:  noa vasta sen jälkeen, kun kaikki kauppaan           riön ja McDonnell Douglas -yhtymän välillä.
15142:  liittyvät valuuttakurssien muutoksista ja indek-     Sopimus torjuntahävittäjien hankinnasta tehtiin
15143:  seistä aiheutuvat menot on suoritettu. Valtioneu-    Suomen puolustusministeriön ja Yhdysvaltojen
15144:  vostolle tehdyn kysymyksen vastauksessa              hallituksen kesken. Hornet-kaupan julkistamisti-
15145:  18.2.1993 puolustusministeri totesi, että hank-      laisuus oli 6.5.1992. Varsinaisia hävittäjäkoneita
15146:  keen dollarimääräinen osuus on 2,7 mrd. USD.         hankittiin 57 ja harjoitushävittäjiä 7, yhteensä 64
15147:  Yhdysvaltojen lentokoneteollisuuden hintain-         konetta.
15148:  deksien suuruus (3-5 %) ilmoitettiin eduskun-
15149:  nalle 1.12.1992 annetussa kirjallisessa kysymyk-        Kompensaatiotoimikunta. Vastakauppo-
15150:  sessä.                                               jen hallinto ja päätöksenteko siirrettiin valtioneu-
15151:      Puolustusministeriöitä saatujen tietojen mu-     voston päätöksellä puolustusministeriöitä kaup-
15152:  kaan hankinnan dollarimääräinen hinta on n.          pa- ja teollisuusministeriölle vuoden 1993 helmi-
15153: 
15154: 29 350889R
15155: 226
15156: 
15157: kuussa. Tällä 4.2.1993 annetulla valtioneuvoston         kokoonpanoon ja osavalmistukseen. Epäsuorien
15158: päätöksellä siirrettiin kaikkien, pl. Venäjältä han-     vastaostojen määrä oli v. 1993 n. 383 milj. USD.
15159: kittavan materiaalin, puolustushallinnon vasta-          Epäsuorat vastaostot eivät liity hävittäjien kokoa-
15160: kauppojen päätöksenteko kauppa- ja teollisuus-           miseen eivätkä osavamistukseen.
15161: ministeriölle. Muutosta perusteltiin sillä, että eri-       Dollarin myyntikurssi oli esim. joulukuun
15162: tyisesti torjuntahävittäjähankinta suuruutensa           1992 lopulla 5,245 mk ja vuoden 1993 lopulla
15163: vuoksi asettaa vastakaupoille uusia vaatimuksia.         5,785 mk. Kaikkiaan vuoden 1993 kompensaa-
15164: Tavoitteena on suomalaisen uusviennin edistä-            tiokertymä oli siis n. 3,80 mrd. mk.
15165: minen sekä sitä kautta kotimaisen tuotannon ja              Hornet-team sai Suomen toimistonsa käyntiin
15166: työllisyyden tukeminen. Nämä kuuluvat kauppa-            varsinaisesti vasta syksyllä 1992, joten vastaosto-
15167: ja teollisuusministeriön toimialaan. Puolustusmi-        jen huomattava lisääntyminen v. 1993 on tietysti
15168: nisteriö neuvottelee vastaisuudessakin puolus-           ymmärrettävää. Niin sanottuja esikompensaatioi-
15169: tusmateriaalihankintoihin liittyvät mahdolliset          tahan Hornet-valmistajalla on vähiten.
15170: vastakauppoja koskevat sopimukset. Kauppa- ja               Kertomusvuoden lopussa kokonaiskompen-
15171: teollisuusministeriö osallistuu niiden valmiste-         saatiokertymä oli 883 milj. USD, josta suoria
15172: luun sekä käsittelee ja hyväksyy vastakauppa-            vastaostokauppoja 249 milj. USD ja epäsuoria
15173: velvollisten ulkomaisten yritysten esittämät vas-        634 milj. USD. Kertomusvuonna hyväksyttiin
15174: takauppaehdotukset                                       vastakauppoja 225 milj. USD:n arvosta, mistä
15175:     Kompensaatiotoimikunnan työtä ja kompen-             summasta suorien vastakauppojen osuus oli 11
15176: saatio-ohjeita on laajasti selvitelty valtiontilintar-   milj. USD ja epäsuorien 214 milj. USD. Kertomus-
15177: kastajain kertomuksessa vuodelta 1993 (s. 173--          vuoden joulukuussa dollarin keskikurssi oli
15178: 174).                                                    4,845 mk, joten kokonaiskertymä kertomusvuo-
15179:                                                          den lopussa oli markoissa n. 4,28 mrd. mk.
15180:    Kompensaatio-ohjeet. Kompensaatiotoimi-                  Suorien vastakauppojen pieni määrä kerto-
15181: kunta on marraskuussa 1991 vahvistanut kom-              musvuonna johtuu kauppa- ja teollisuusministe-
15182: pensaatio-ohjeet. Kompensaatio-ohjeiden mu-              riön mukaan siitä, että koneiden ja moottoreiden
15183: kaan Suomen perinteinen vienti tai vakiintunei-          kokoonpanoon ja osavalmistukseen liittyvän
15184: den, pysyvien liikesuhteiden jatkuminen eivät            teknologian siirron, koulutuksen jne. kompen-
15185: yleensä ole sellaisenaan kompensaatioksi kel-            saatio oli kirjattu vastakauppatilille jo aiemmin, ja
15186: paavia. Toisaalta ei ole myöskään määritelty             itse kompensaatiotyö alkaa vasta v. 1995, jolloin
15187: tuotteita, yrityksiä tai toimialoja, jotka olisivat      tätä koskeva kompensaatio kirjataan. Kertomus-
15188: vastakauppakelpoisia.                                    vuoden suorat vastakaupat koostuivat Hometien
15189:    Kaupalle voidaan antaa arvo myös toisin kuin          osavalmistustöistä.
15190: sopimuksen kotimaisuusasteen täyden arvon                   Kertomusvuoden epäsuorista vastakaupoista
15191: mukaan. Tällöin käytetään hyväksi erityistä ker-         vientikauppoja oli 54 o/o, teknologian siirtoa
15192: rointa, joka on 1-20. Esimerkiksi voidaan kom-           30 o/o, markkinointiapua (mm. New Yorkin vien-
15193: pensaatiotoimikunnan harkinnan mukaan käyt-              ninedistämiskeskus) 12 o/o ja muuta 4 o/o. Tekno-
15194: tää kerrointa 1-5 silloin, kun suomalaisena              logian siirron voidaan sanoa käynnistyneen vasta
15195: kauppakumppanina on itsenäinen pieni tai kes-            kertomusvuonna. Kun vuoden 1993lopussa tek-
15196: kisuuri yritys. Tämä tarkoittaa sitä, että kun nor-      nologian siirron osuus kaikista epäsuorista kom-
15197: maalisti kompensaatioarvoksi hyväksytään vien-           pensaatioista oli vajaat 4 o/o, oli osuus kivunnut
15198: tikaupan kotimaisuusastearvo, on pk-yritysten            kertomusvuoden loppuun mennessä lähes
15199: kyseessä ollessa mahdollista ko. kertoimen avul-         13 o/o:iin.
15200: la korottaa kompensaatioarvoa jopa viisinkertai-            Kertomusvuoden epäsuorat vastakaupat
15201: seksi. Tällä tavoin vastakauppasääntöjen avulla          koostuivat useista arvoltaan pienehkäistä projek-
15202: on luotu edellytykset sille, että vastaostovelvolli-     teista. Vuoden aikana ei juuri solmittu suuria
15203: set vastakauppatoimiaan suunnitellessaan otta-           vientiprojekteja, sen sijaan annettiin lukuisia en-
15204: vat myös pk-sektorin huomioon.                           nakkopäätöksiä vireilllä oleviin suuriinkin hank-
15205:                                                          keisiin. Kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä
15206:    Kompensaatiokertymä. McDonnell Doug-                  on todennäköistä, että vuoden 1995 aikana teh-
15207: lasin kompensaatiokertymä oli vuoden 1992 lo-            dään taas suurempia vastakauppoja.
15208: pussa n. 37 milj. USD ja vuoden 1993lopussa 658             Pysyvien liikesuhteiden syntymistä on kaup-
15209: milj. USD. Tästä summasta n. 238 milj. USD on            pa- ja teollisuusministeriön mukaan vielä vaikea
15210: ns. suoria vastaostoja, jotka liittyvät hävittäjän       arvioida. Niiden syntymistä tuetaan mm. siten,
15211:                                                                                                                       227
15212: 
15213: että vastaostovelvollisten avulla avautuville uu-             arvo. Osalle kaupoista voidan kertoimen avulla
15214: sille liikesuhteille pohjautuva vienti pääsääntöi-            antaa kaupan arvoa suurempi arvo. Toisaalta osa
15215: sesti kompensoidaan viiden vuoden ajan edellyt-               kaupoista tapahtuu ilman kerrointa, ja kauppa-
15216: täen, että vastaostovelvollinen tukee viennin ke-             hinnasta luetaan vastaostokelpoiseksi aina vain
15217: hitystä koko tämän ajan. Erityisesti pk-sektorille            sen kotimainen osuus.
15218: pyritään ministeriön mukaan löytämään uusia                      Seuraavassa asetelmassa kuvataan kokonais-
15219: markkina-alueita. Tämä on myös näkynyt pk-                    kertymätilanne kertomusvuoden lopussa:
15220: sektorin vastakauppojen luonteessa. Yhä useam-
15221: min projektit ovat yksittäisten vientikauppojen               Kokonaiskertymä 1992-94 ..                    883 milj. USD
15222: sijasta olleet suunnitelmallisia pysyvään markki-               suorat vastakaupat ............ .           249 milj. USD
15223: noillepääsyyn tähtääviä hankkeita. Sen sijaan                   epäsuorat vastakaupat ...... .              634 milj. USD
15224: esim. investointitavaroiden viennit ovat aina                 Epäsuorista vastakaupoista
15225: luonteeltaan kertakauppoja, vaikka toki nämä-                   vientiä ............................... .    78 o/o
15226: kin helpottavat uusien kauppojen syntymistä.                    teknologian siirtoa ............ .           13 o/o
15227: Kauppa- ja teollisusministeriön mukaan on kui-                  markkinointiapua ............. .              7o/o
15228: tenkin selvä, ettei koko vastakauppavelvoite voi                muuta ................................ .      2o/o
15229: täyttyä pienistä projekteista, vaikka vienti olisikin         VientiUSA:hankaikista vasta-
15230: jatkuvaa. Myös työllisyyssyyt puoltavat suurten               kaupoista .............................. .     13 o/o
15231: kertakauppojen sisällyttämistä vastaostoihin.                 Pk-sektorin osuus epäsuorista
15232:      Varsinaisia vastakauppaprojekteihin liittyviä            vastakaupoista ...................... .        13 o/o
15233: ongelmia ei kauppa- ja teollisuusministeriön                  Pk-sektorin projekteista
15234: mukaan ole esiintynyt. Projektit ovat kuitenkin                 vientiä ............................... .    43 o/o
15235: tulleet yhä monimutkaisemmiksi. Esimerkiksi                     markkinointiapua ............. .             44 o/o
15236: monissa tapauksissa vastaostovelvolliset avusta-                teknologian siirtoa ............ .           13 o/o
15237: vat kaupan rahoitusjärjestelyissä. Sinänsä näissä-
15238: kin kysymys on samasta asiasta kuin yleensä                      Vuoden 1995 helmikuun puoliväliin mennes-
15239: vastakaupoissa: vastaostovelvollisten riittävän               sä vastaostoja oli kertynyt n. 1,1 mrd. USD:n
15240: myötävaikutuksen toteamisesta.                                arvosta. Suoria vastaostoja oli n. 290 milj. ja
15241:      Seuraavassa asetelmassa esitetään vastakaup-             epäsuoria 820 milj. USD:n arvosta. Epäsuorista
15242: patilanne kertomusvuodelta. On huomattava,                    vastakaupoista viennin ja teknologian siirron
15243:  että jonkin ryhmän prosenttiosuus voi lyhyellä               osuus on vuoden 1995 alusta hieman pienenty-
15244:  aikavälillä vaihdella suurestikin, koska joissakin           nyt, kun taas markkinointiavun ja muiden hank-
15245:  kompensaatiotoimikunnan kokouksissa voi olla                 keiden osuus on hieman kasvanut.
15246:  vain esim. markkinointiapua koskevia hankkei-                   Vuoden 1995 toukokuussa tilanne oli edel-
15247:  ta.                                                          leenkin parantunut. Kokonaiskertymä olin. 1,27
15248:                                                               mrd. USD.
15249: Kertymä 1994 ........................ .       225 milj. USD      Vienti on laajentunut ja ulottui vuoden 1995
15250:   suorat vastakaupat ............ .            11 milj. USD   alussa yli 20 maahan. Suurimmat tavararyhmät
15251:   epäsuorat vastakaupat ...... .              214 milj. USD   ovat kuljetusvälineet, voimakoneet ja moottorit
15252: Epäsuorista vastakaupoista                                    sekä elektroniikkateollisuuden tuotteet. Vienti-
15253:   vientiä .............................. ..    54 o/o         kauppoja on eniten tehty Yhdysvaltojen kanssa,
15254:   teknologian siirtoa ............ .           30 o/o         joskin ne ovat dollarimäärältään melko pieniä.
15255:   markkinointiapua ............. .             12 o/o         Muuta-kohdan hankkeet ovat kovin erilaisia,
15256:   muuta ................................ .      4o/o          esim. seminaareja, kielenkääntöprojekteja.
15257: VientiUSA:hankaikista vasta-                                     Uusimmista teknologian siirtohankkeista voi-
15258: kaupoista .............................. .     14 o/o         daan mainita sumeaa säätöä ja neuroverkkolas-
15259: Pk-sektorin osuus epäsuorista                                 kentaa käsittävä hanke, jossa ovat mukana sekä
15260: vastakaupoista ...................... .        24 o/o         teolllisuus- että tutkimuslaitokset.
15261: 
15262:    Esitetyt dollarimäärät eivät kerro sitä, miten               Pienen ja keskisuuren teollisuuden sekä
15263: suuria kauppoja todellisuudessa on tehty, vaan                korkean teknologian ja tutkimuksen osuu-
15264: näyttävät kertoimilla korjattujen vastaostojen                det vastaostoista Pk-teollisuuden osuus epä-
15265: määrät. Kompensaatiokaupan arvoksi hyväksy-                   suorista vastakaupoista on n. 13 o/o. Kertomus-
15266: tään vain kaupan kotimaisuusasteen mukainen                   vuonna hyväksytyistä vastakaupoista pk-sekto-
15267: 228
15268: 
15269: rin osuus oli runsaat 24 o/o, mikä tarkoittaa sitä,    kana sen jälkeen, kun General Electric ja Metal-
15270: että kertomusvuoden aikana syntyi enemmän              liteollisuuden keskusliitto saivat valmiiksi perus-
15271: pk-projekteja kuin aiempina vuosina. Kasvua            selvityksen siirto-ohjelmaan halutuista teknolo-
15272: selittää toisaalta se, että suurten projektien määrä   gian alueista. Teknologian siirron tulokset näh-
15273: oli kertomusvuonna vähäinen.                           dään kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan
15274:    Pk-sektorin hankkeista erityisen maininnan          vasta tulevien vuosien aikana, koska useimmat
15275: ansaitsee New Yorkiin perustettu vienninedistä-        projektit ovat yrityksen tuotteen, tuotantomene-
15276: miskeskus (EPC), jossa jokainen sinne valittu pk-      telmän tai -prosessin kehitysprojekteja ja kestä-
15277: yritys toimii noin kolme kuukautta selvittäen          vät varsin pitkään. Projektien tavoitteena on
15278: General Electricin avulla markkinatilannetta ja        tuotteen tai tehokkuuden parantamisen tai esim.
15279: luoden uusia liikesuhteita. Ohjattu valmistautu-       uuden tuotesukupolven kehittämisen kautta
15280: minen EPC-vierailuun alkaa yrityksen osalta hy-        edistää kilpailukykyä ja edelleen lisätä yrityksen
15281: vissä ajoin jo kotimaassa, jotta vierailusta saatai-   vientiä.
15282: siin mahdollisimman suuri hyöty. EPC:n palvelu-
15283: ja lisättiin vuoden 1995 alusta. EPC:n amerikka-          Vastakauppojen julkisuus. Kertomukses-
15284: lainen henkilökunta avustaa siellä käyneen yri-        saan vuodelta 1993 (s. 178) valtiontilintarkastajat
15285: tyksen liikesuhteiden jatkohoidossa ja toimii          totesivat, että julkisuuteen tulisi antaa nykyistä
15286: kontaktipisteenä vielä kuuden kuukauden ajan           enemmän vastakauppojen valvontaan ja seuran-
15287: vierailun päättymisestä. EPC on toistaiseksi pal-      taan liittyvää tietoa. Valtiontilintarkastajat esitti-
15288: vellut 12 yritystä.                                    vätkin, että olisi tarkoin selvitettävä, miten kaikki
15289:    EPC:n lisäksi erityisesti pk-sektorille suunnat-    kompensaatiokaupat voitaisiin julkistaa siten,
15290: tu hanke on v. 1995 aloitettu pääomarahasto, jota      että annetaan tieto yrityksestä, kaupan nimik-
15291: käsitellään jäljempänä laajemmin.                      keestä ja kertoimesta. Sen sijaan hinnat, kaupan
15292:     Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan vas-       ehdot ja muut yksityiskohdat voisivat valtiontilin-
15293: takauppaviranomaiset ovat koko Hornet-vasta-           tarkastajien mielestä tulla julkisiksi vain, jos
15294: ostoajan korostaneet vastaostovelvollisille pk-        asianomaiset antaisivat siihen suostumuksensa.
15295: yritysten tärkeyttä vastaosto-ohjelman onnistu-           Kauppa- ja teollisuusministeriön käsityksen
15296: misen kannalta. Vastaostovelvolliset ovat myös         mukaan ministeriö tai kompensaatiotoimikunta
15297: huomanneet tämän, sillä pk-sektoriin on erityi-        ei voi julkistaa yksittäisiä vastakaupoiksi hyväk-
15298: sesti panostettu mm. palkkaamalla pelkästään           syttyjä liiketoimia yritysten liikesalaisuuksien säi-
15299: pk-sektorin projekteihin keskittyvää henkilö-          lyttämisen vuoksi.
15300: kuntaa. Myös projektien luonne on muuttumas-              Se, että yksittäinen vastakauppa on asiakirja-
15301: sa. Yhä useampi pk-sektorin vastakauppa on             julkisuuslainsäädännössä tarkoitettua salassa pi-
15302: kokonaisvaltainen, pysyvään markkinoille pää-          dettävää tietoa yksityisestä liike- ja teollisuustoi-
15303: syyn tähtäävä ohjelma yksittäisessä vientikaupas-      minnasta tulee kauppa- ja teollisuusministeriön
15304: sa avustamisen sijasta.                                mielestä ehkä selkeimmin esille teknologian siir-
15305:     Pk-yritysten osuudesta puhuttaessa on kaup-        toprojekteissa. Näissähän kysymys on yritysten
15306: pa- ja teollisuusministeriön mielestä myös muis-       tuotekehitykseen liittyvistä hankkeista, jotka
15307: tettava, että suuryritysten vastakauppaprojekteis-     yleensä ovat yrityksissä tarkimmin ulkopuolisilta
15308: ta tulee aina osa pk-sektorille alihankintoina.        varjeltuja asioita ja joiden olemassaalastakaan ei
15309: Tämä osa voi olla huomattava, jopa 30-50 o/o           välttämättä anneta tietoja. Tällaisen projektin jul-
15310: hankkeen suomalaisesta osuudesta.                      kistaminen viranomaisten taholta viestisi välittö-
15311:     Pk-yritysten vastakaupoista selvästi suurempi      mästi kilpailijoille kehitysprosessista ja usein
15312: osa on suuntautunut Yhdysvaltoihin kuin vasta-         myös siitä, mihin suuntaan tuotetta tai sen omi-
15313: kaupoista keskimäärin. Vastakauppoja saaneilla         naisuuksia ollaan kehittämässä. Teknologian siir-
15314: yrityksillä on kauppa- ja teollisuusministeriön        toprojekteihin osallistuneet yritykset ovatkin mi-
15315: mukaan ollut korkeatasoisia tuotteita ja jonkin        nisteriön mukaan useimmiten kieltäytyneet
15316: verran vientikokemusta, mutta ne ovat vasta            kompensaatiotoimikunnan kysyttyä, voidaanko
15317: aloittamassa vientiä Yhdysvaltoihin.                   yrityksen nimi julkistaa.
15318:     Tähän mennessä vastakauppoja on saanut                Myös eräät vientikauppoja saaneet yritykset
15319: runsaat 30 pk-yritystä.                                ovat kieltäneet nimensä julkistamisen, mikä
15320:     Teknologian siirron ja tutkimuksen osuus vas-      osoittaa, että yksittäinen vientikauppa tai sen
15321: takaupoista on nyt n. 13 o/o. Projektit ovat varsi-    syntyprosessi voivat joissain tapauksissa yritys-
15322: naisesti käynnistyneet vasta kertomusvuoden ai-        ten mielestä olla asioita, joita ne eivät halua
15323:                                                                                                           229
15324: 
15325: julkisuuteen. Jo yrityksen nimen julkistaminen           toimivat virkavastuulla. Kompensaatiotoimikun-
15326: voi erityisesti pienten yritysten osalta merkitä         nan tehtävä on käsitellä valmistavasti sille tulleet
15327: koko kaupan julkisuuteen tuloa vastoin yrityk-           vastakauppoja koskevat hakemukset. Toimikun-
15328: sen tahtoa. Kauppa- ja teollisuusministeriön mu-         nan esitykset saatetaan tämän jälkeen kauppa- ja
15329: kaan ei voida ajatella, että vastakauppaviran-           teollisuusministeriön päätettäviksi. Vastakaup-
15330: omaiset kussakin yksittäisessä tapauksessa voisi-        pa-asioiden esittelijä kauppa- ja teollisuusminis-
15331: vat ratkaista, kuuluuko jokin asia yrityksen liike-      teriössä ei kuulu kompensaatiotoimikuntaan tai
15332: salaisuuksien piiriin vai ei ja olisiko ko. liiketoimi   sen sihteeristöön. Toimikunnan toimintaa valvoo
15333: salassa pidettävä vai julkistettava.                     vastakauppa-asioiden ministeriryhmä (ulko-
15334:     Kertoimet ovat kiinteästi yrityksiin ja niiden       maankauppaministeri, kauppa- ja teollisuusmi-
15335: hyväksyttyihin vastakauppoihin liittyviä tietoja.        nisteri ja puolustusministeri), jolle toimikunta
15336: Yksittäinen kerroin irrotettuna asiayhteydestään         raportoi neljännesvuosittain ja jolta on pyydetty
15337: (itse kaupasta ja yrityksestä) ei kauppa- ja teolli-     erillisiä kannanottoja laajakantoisissa ja periaat-
15338: suusministeriön käsityksen mukaan sinällänsä             teellisissa kysymyksissä. Edelleen toimikunta ra-
15339: ilmaise mitään. Lisäksi esim. high tech -kerroin         portoi puolivuosittain talouspoliittiselle ministe-
15340: on yrityksen kannalta tietoa, jota se ei välttämättä     rivaliokunnalle. Valtiontilintarkastajain kerto-
15341: halua julkistaa, sisältäähän kerroin asiantuntijan       muksessa vuodelta 1993 (s. 178) valtiontilintar-
15342: (kompensaatiotoimikunnan teknisen työryh-                kastajat totesivat, että kompensaatiotoimikunnan
15343: män) arvion yrityksen tuotteen teknisestä tasos-         asema on ristiriitainen. Tilanne, jossa sama viran-
15344: ta.                                                      omainen tulkitsee, hyväksyy, tarkastaa ja valvoo
15345:     Kertoimet ovat myös puolustusministeriön ja          omaa toimintaansa, ei ole tarkoituksenmukai-
15346: McDonnell Douglasin välisen sopimuksen toteu-            nen.
15347: tumiseen liittyviä seikkoja, jotka sopimuksessa              Kompensaatiotoimikunta kokoontui kerto-
15348: on sovittu pidettäviksi luottamuksellisina. Kertai-      musvuonna yhteensä yhdeksän kertaa. Tämän
15349: mien tarkoituksena on ohjata vastaostovelvollis-         lisäksi pidettiin useita puhelinkokouksia kiireel-
15350: ten vastakauppatoimia aloille, joita eduskunta on        lisistä asioista. Toimikunnan ja Hornet-teamin
15351: pitänyt tärkeinä, kuten pk-sektorille ja teknolo-        yhteiskokouksia pidettiin kaksi kertaa (keväällä
15352: gian siirtoon. Kompensaatiotoimikunnan julkis-           ja syksyllä). Näissä kokouksissa käsitellään ohjel-
15353:  tamat yleiset tiedot kuvaavat tätä kehitystä kaup-      man yleistä etenemistä ja laajoja kysymyksiä.
15354:  pa- ja teollisuusministeriön mielestä paremmin          Toimikunnan sihteeristö tapaa vastaostovelvol-
15355:  kuin yksittäiset kertoimet.                             listen Helsinkiin sijoitetut edustajat kerran viikos-
15356:     Kompensaatiotoimikunta julkistaa vastakin            sa ajankohtaisten asioiden käsittelyä varten.
15357:  säännöllisesti tietoja vastakauppaohjelman ylei-            Kompensaatio-ohjeet ovat kauppa- ja teolli-
15358:  sestä etenemisestä, laskelmia käytetyistä kertoi-       suusministeriön mielestä osoittautuneet toimi-
15359:  mista, toteutetuista tai vireillä olevista erityis-     viksi, eikä tältä osin ole muutostarvetta. Toisaalta
15360:  hankkeista (kuten EPC tai pääomarahasto), eri           ohjeet muodostavat selkeän kehyksen liiketoi-
15361:  tuoteryhmien tai erityyppisten projektien osuuk-        mien kompensaatiokelpoisuudelle. Toisaalta
15362:  sista eli asioista, joista se voi tiedottaa yritysten   taas ne ovat riittävän joustavat mahdollistaak-
15363:  liikesalaisuuksien suojaa loukkaamatta. Yksittäi-       seen hyvinkin erityyppisten vientiä ja yritysten
15364:  sistä vastakaupoista tiedottaminen jää yritysten        kansainvälistä toimintaa edistävien projektien si-
15365:  itsensä tehtäväksi, silloin kun ne sitä haluavat.       sällyttämisen vastaostoihin. Varsinainen vastaos-
15366:  Kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä olisi         tosopimuskin perustuu näihin v. 1991 annettui-
15367:  suotavaa, että yritykset toisivat soimimiaan vasta-     hin ohjeisiin.
15368:  kauppoja julkisuuteen, jotta viranomaisten anta-            Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan tek-
15369:  ma yleiskuva vastakaupoista tätä kautta täyden-         nologian siirtohankkeissa kompensointi kertoi-
15370:  tyisi. Ministeriön käsityksen mukaan julkisuudel-       men 1-20 avulla ei useinkaan käytännössä so-
15371:  la sinänsä ei ole suoranaisia haittavaikutuksia,        vellu vastakauppa-arvon määrittämiseksi. Koska
15372:  mikäli edellä olevan mukaisesti kunnioitetaan           hankkeet usein ovat kehitysprojekteja, joille ei
15373:  yritysten liikesalaisuuksien suojaa.                    lisäksi ole vaihtoehtoista hankintakanavaa tai
15374:                                                          markkinahintaa, mitään selkeästi määriteltävää
15375:    Kompensaatiotoimikunnan työskentely.                  perusarvoakaan, johon kerrointa sovellettaisiin,
15376: Kompensaatiotoimikunta on kauppa- ja teolli-             ei ole olemassa. Näissä tapauksissa on todettu
15377: suusministeriön nimittämä kolmen ministeriön             toimivammaksi määritellä hankkeille kokonais-
15378: virkamiehistä koostuva elin, jossa virkamiehet           arvo, jossa otetaan huomioon mm. vastaostovel-
15379: 230
15380: 
15381: vallisen hankkeeseen osoittamat voimavarat,           lustusministeriö edelleen solmii hankintasopi-
15382: teknologian taso, arvioitu merkitys vastaanolta-      musten yhteydessä niihin liittyvät vastakauppa-
15383: valle yritykselle erityisesti tulevan viennin kan-    sopimukset, mutta kauppa- ja teollisuusministe-
15384: nalta jne. Näissä tapauksissa kompensaatiotoimi-      riö ja kompensaatiotoimikunta osallistuvat nii-
15385: kunnan teknisen työryhmän asiantuntemus on            den valmisteluun. Puolustusministeriö informoi
15386: ministeriön mukaan osoittautunut erityisen tär-       vastaostovelvoitteiden kulloisistakin arvoista
15387: keäksi.                                               (mahdolliset indeksikorotukset jne.). Puolus-
15388:                                                       tusministeriöllä on edustaja kompensaatiotoi-
15389:     Pääomarahaston sisällyttäminen vastaos-           mikunnassa. Puolustusministeriö on kertomus-
15390: toihin. Kompensaatiotoimikunta on antanut             vuoden aikana järjestänyt puolustusvälineteolli-
15391: ennakkopäätöksen McDonnell Douglasille tä-            suuden vastakauppamahdollisuuksista seminaa-
15392: män hakemukseen pääomarahaston sisällyttämi-          rin, johon kompensaatiotoimikunta on osallistu-
15393: sestä vastaosto-ohjelmaan. Hankkeen valmiste-         nut.
15394: lut ovat jatkuneet annetun ennakkopäätöksen               Suomen Ulkomaankauppaliitto hoitaa yhdes-
15395: pohjalta. McDonnel Douglas on osallistunut ak-        sä General Electricin kanssa yritysten valinnan
15396: tiivisesti hankkeen valmisteluun ja sijoittaa tule-   New Yorkin vienninedistämiskeskukseen. Suur-
15397: vaisuudessa myös rahastoon. Rahaston tavoite-         ten yritysten vastakauppayhteenliittymä Findoc
15398: koko on 50 milj. USD. Vuoden 1995 alussa kaikki       on järjestäytynyt Ulkomaankauppaliiton yhtey-
15399: rahaston perustamiseen liittyvä dokumentaatio         teen. Muutoin Ulkomaankauppaliitto hoitaa
15400: oli valmistunut, ja tarjousesite oli jaettu mahdol-   muun toimintansa ohessa myös vastakauppoihin
15401: lisille sijoittajille. Tavoiteaikataulun mukaan en-   liittyvää neuvontatyötä.
15402: simmäinen merkintäkierros päättyisi maalis-               Teknologian kehittämiskeskus on edustettuna
15403: huhtikuussa ja toinen touko-kesäkuussa. Sijoi-        kompensaatiotoimikunnan teknisessä työryh-
15404: tukset yrityksiin voisivat alkaa heti tämän jäl-      mässä, samoin kuin Valtion teknillinen tutkimus-
15405: keen. Rahaston tarkoituksena on tehdä sijoituk-       keskuskin. Lisäksi tekniseen työryhmään kuulu-
15406: sia suomalaisiin pieniin ja keskisuuriin kasvuyri-    vat edustajat puolustusministeriöstä, Suomen
15407: tyksiin.                                              Metalli-, Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden
15408:     Rahaston vastakauppa-arvon määrittely pe-         Keskusliitosta (MET) sekä Ulkomaankauppalii-
15409: rustui hakemukseen liitettyihin tietoihin siitä,      tosta. Kompensaatiotoimikunnan rahoitusasian-
15410: kuinka paljon vastaavantyyppisten rahastojen si-      tuntijatyöryhmään kuuluvat edustajat Valtionta-
15411: joitusten avulla yleensä syntyy lisävientiä, sekä     kuukeskuksesta, Suomen Vientiluotto Oy:stä,
15412: McDonnel Douglasin suoraan panostukseen               Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitosta sekä
15413: hankkeeseen.                                          valtiovarainministeriöstä.
15414:                                                           MET osallistuu teknologian siirtoprojekteihin
15415:    Hornet-hävittäjien kokoonpano ja osaval-           ja hoitaa projektien koordinointia yhdessä Gene-
15416: mistus. Kokoonpano- ja osavalmistustyön teke-         ral Electricin kanssa ja osallistuu myös eräisiin
15417: minen Suomessa oli ilmavoimien vaatimus, jolle        projekteihin tietämyksen siirtämiseksi laajem-
15418: on erityisesti puolustusvalmiuteen liittyvät perus-   malti Suomeen.
15419: telut (riittävän koneeseen, sen käyttöön ja huol-         Hävittäjien amerikkalaisilla myyjillä on velvoi-
15420: toon liittyvän taitotiedon saaminen Suomeen).         te toteuttaa vastaostot. Kauppa- ja teollisuusmi-
15421: Hankinnan yhteydessä sovittiin Suomeen siirret-       nisteriön mielestä on syytä painottaa, että suoma-
15422: tyjen töiden hyvittämisestä vastakauppoina.           laiset yritykset voivat tavalliseen tapaan käyttää
15423:    Hometien moottoreiden kokoonpano alkoi             suomalaisten ulkomaankauppaorganisaatioiden
15424: vuoden 1995 tammikuussa ja itse koneiden ko-          apua myös vastakauppaprojekteissaan. On pi-
15425: koonpano alkoi syksyllä 1995. Osavalmistus            dettävä kuitenkin huolta siitä, etteivät nämä tahot
15426: käynnistyi v. 1992. Koska kokoonpanotyöt ovat         tee sitä työtä, mikä kuuluu vastaostovelvollisille.
15427: vasta alkaneet tai alkamassa, siihen on syytä
15428: palata muutaman vuoden kuluttua.                          Sveitsin    Hornet-vastakauppaohjehnan
15429:                                                       eteneminen. Sveitsin hallitus valitsi Hornetin
15430:     Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteis-          maan uudeksi torjuntahävittäjäksi v. 1988. Maan
15431: työtahot. Kauppa- ja teollisuusministeriön mu-        liittoneuvosto vahvisti hankinnan v. 1991. Lopul-
15432: kaan yhteistyö puolustusministeriön kanssa on         linen sopimus 34 hävittäjän hankinnasta tehtiin
15433: tiivistä. Valtioneuvoston 4.2.1993 antaman vasta-     vuoden 1993 kesällä pidetyn kansanäänestyksen
15434: kauppahallinnon siirtopäätöksen mukaan puo-           jälkeen.
15435:                                                                                                         231
15436: 
15437:      Sveitsin hävittäjäkaupasta Hornet-toimittajille        Tarkoitus on, että vastakauppojen toteutumis-
15438: syntynyt vastaostovelvoite on runsaat 2 miljardia       ta seurattaisiin aina Vastaostoajan päättymiseen
15439: Sveitsin frangia (CHF), joka tämänhetkisen kurs-        saakka. Varsinaisen konehankinnan vastaosto-
15440: sin mukaan vastaa vajaata 7,5 mrd. mk. Vastaos-         aika päättyy v. 2002 ja huolto-, varaosa- ja
15441: toaika ulottuu vuoteen 2003. Kertynyt vastaosto-        asejärjestelmään kuuluvien hankintojen aika v.
15442: saldo oli kauppa- ja teollisuusministeriön mu-          2005.
15443: kaan vuoden 1995 alussa n. 800 milj. CHF.                   Vastaostokauppojen hallinnon ja päätöksen-
15444: (Frangin arvo oli keväällä 1995 n. 3,83 mk.)            teon siirtämistä puolustusministeriöitä kauppa-
15445:      Määrää arvioitaessa on kauppa- ja teollisuus-      ja teollisuusministeriölle on pidettävä oikeana
15446: ministeriön mielestä otettava huomioon se, että         toimenpiteenä. Ennen kaikkeahan vastakaup-
15447: McDonnell Douglas on toteuttanut vastaostoja            pojen tavoitteena on suomalaisen uusviennin
15448: Sveitsistä heti vuodesta 1988 alkaen. Suurimmat         edistäminen ja sitä kautta kotimaisen tuotan-
15449: alihankkijat Northrop Grumman ja General                non ja työllisyyden tukeminen. Nämä toimet ja
15450: Electric ovat olleet Sveitsissä vielä tätäkin kauem-    niistä huolehtiminen sopivat paremmin kauppa-
15451: min ja toteuttaneet vastaostoja aiempien velvoit-       ja teollisuusministeriölle kuin puolustusministe-
15452: teiden jälkeisten esikompensaatiosopimusten             riölle. Sinänsä koko vastakauppajärjestelmää on
15453: mukaan, ja niistä syntynyt saldo on kirjattu Hor-       pidettävä luonnottomana ilmiönä vapaakaup-
15454: net-kompensaatioiksi.                                   paan suuntautuvassa maailmankaupassa. Kun
15455:      Vastaostot Sveitsissä ovat suuntautuneet pää-      kuitenkin se on kaikkialla erityisesti asehankin-
15456: asiassa koneteollisuuteen. Hornet -teamin ilmoi-        noille tyypillinen ilmiö, ei Suomikaan voi jäädä
15457: tuksen mukaan valtaosa vastaostoista on teamin          tällaisten järjestelyjen ulkopuolelle.
15458: jäsenten tai näiden alihankkijoiden ostoja.                Kompensaatiokertymä on kehittynyt nopeasti.
15459:      Sveitsin vastakauppaohjelmien tavoitteena on        Vuoden 1992 lopussa kertymä oli n. 37 milj.
15460: ollut tukea ensisijaisesti maan puolustusteolli-         USD, vuoden 1993 lopussa 658 milj. USD, josta
15461: suutta ja sellaista muuta teollisuutta, joka on         vuoden 1993 osuus oli 621 milj. USD. Kertomus-
15462: merkittävää myös puolustussektoria ajatellen.           vuoden lopulla kompensaatiokertymä oli jo 883
15463: Näkökulma on nyttemmin kuitenkin avartunut              milj. USD, josta kertomusvuoden osuus oli siis
15464: siten, että vastaostojen ei nähdä enää olevan           225 milj. USD. Vastakauppajärjestelmän ongel-
15465: ensisijaisesti puolustuspolitiikkaa vaan myös ta-       ma on kuitenkin se, että voidaan esittää arvailu-
15466: lous- ja teollisuuspolitiikkaa.                         ja, olisiko jokin kauppa toteutunut ilman vasta-
15467:      Suomen ja Sveitsin vastakauppaviranomaisilla       kauppavelvollisen myötävaikutusta. Edelken
15468: ei kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan ole          voidaan esittää kysymyksiä siitä, onko kerroin
15469: varsinaista yhteistyötä. Findoc-yritykset ja Ulko-      oikein valittu, syntyykö vastakauppavelvollisten
15470:  maankauppaliitto ovat tutkineet yhteistyömah-          toimesta pysyviä liikesuhteita ja onko mahdollis-
15471:  dollisuuksia. Mahdollisia projekteja vaikeuttaa        ta tällä tavoin saavuttaa uusia markkina-ase-
15472:  se, että kummankin maan vastakauppaohjelmien           mia. Kaikissa näissä kysymyksissä kompensaa-
15473: tarkoituksena on hyödyttää oman maan yrityk-            tiotoimikunnalla on laaja vastuu. Valtiontilin-
15474:  siä. Periaatteessa mahdollisia voisivat olla projek-   tarkastajien mielestä järjestelmä on rakennettu
15475:  tit, joissa kummankin maan yritykset täydentäisi-      siten, etteivät väärinkäytökset ole mahdollisia.
15476:  vät toisiaan. Hornet-teamin Sveitsin ja Suomen          Viranomaisvalvonnan yksi tärkeä osa - julki-
15477:  edustajat pitävät yhteyttä toisiinsa tällaisten mah-   suus- kuitenkin puuttuu. Valtiontilintarkasta-
15478:  dollisuuksien löytämiseksi. Kauppa- ja teolli-         jien mielestä olisi jatkuvasti käytävä yritysten
15479:  suusministeriön tiedossa on, että ainakin yksi         kanssa keskusteluja siitä, että ainakin yritysten
15480:  Suomen vastakauppaprojekti on syntynyt siten,          nimet voitaisiin julkistaa .joka tapauksessa pitäi-
15481:  että yhteistyökumppani on löytynyt Yhdysvaltoi-        si olla mahdollista laatia sellainen luettelo, josta
15482:  hin sijoituneesta sveitsiläisestä yrityksestä, joka     näkyisi yritysten lukumäärä eri lääneissä. Luet-
15483:  oli tullut Hornet-leamille tutuksi Sveitsin vasta-     telo antaisi jonkinlaisen kuvan siitä, miten eri
15484:  kauppaohjelman kautta.                                 puolille maata sijoittuneet yritykset ovat päässeet
15485:                                                         vastakauppoihin mukaan.
15486:    Valtiontilintarkastajat käsittelivät edellisessä         Tarkoituksenmukaista olisi, että yritykset itse
15487: kertomuksessaan laajasti hävittäjähankintaa.            julkistaisivat soimimiaan vastakauppoja. Näin
15488: Päähuomio kiinnitettiin tuolloin hankintojen ti-        viranomaisten antama yleiskuva vastakauppo-
15489: lausvaltuuteen, joskin myös varsinaisia vasta-          jen kehityksestä täydentyisi. Kauppa- ja teolli-
15490: kauppoja tarkasteltiin.                                 suusministeriön omaksumaa käytäntöä antaa
15491: 232
15492: 
15493: muutaman kuukauden välein tiedote vasta-               kia koskevia tulkintaohjeita. Komissio on kuiten-
15494: kauppojen etenemisestä valtiontilintarkastajat         kin suhtautunut kielteisesti Suomen suoraan yri-
15495: pitävät hyvänä.                                        tyksille kohdentamaan vienninedistämistukeen.
15496:     Kun hävittäjähankintaa käsiteltiin eduskun-        Näin erityisesti silloin, kun tuki on myönnetty
15497: nassa, korostettiin sitä, että pienen ja keskisuu-     suurelle yritykselle tai se on ollut säännöllistä ja
15498: ren teollisuuden tuli saada osuutensa vastakau-        jatkuvaa. Toisaalta Euroopan unionin viennin-
15499: poista. Toistaiseksi pk-sektorin osuus ei ole nous-    edistämistoiminta on vasta muotoutumassa. Pää-
15500: sut suureksi. Tämä selittynee pääosin vastakaup-       osin EU on jättänyt yhteisömaiden ulkopuolella
15501: pojen luonteella. Kun jokainen kauppa vaatii           toteutettavan vienninedistämisen jäsenmaiden
15502: vastakauppavelvolliselta samanlaisen tuen an-          hoidettavaksi. Kesällä 1992 komissio antoi pie-
15503: tamisen, ei liene yllätys, että toimet kohdistuvat     nille ja keskisuurille yrityksille suunnanavaa val-
15504: nimenomaan suuriin kauppoihin.                         tiontukea koskevan ohjeistuksen.
15505:     Kertomusvuoden aikana pk-yritysten osuus              Kertomusvuoden talouskehitys oli vahvasti
15506: toki kasvoi, mutta siihen saattoi syynä olla lähin-    vientivetoista, ja kansantalous alkoi viennin ri-
15507: nä se, ettei kertomusvuonna ollut mitään laiva-        peän kasvun ansiosta irtautua lamasta. Teollisuu-
15508: tai muita suuria tilauksia. Valtiontilintarkasta-      den kasvu jatkui ja voimistui. Kokonaistuotanto
15509: jien mielestä pk-sektorin osuuden kehittymistä         kääntyi nousuun samaan aikaan, kun kotimark-
15510: onkin erityisesti seurattava. Tällöin on kehitettä-    kina-aloilla ensimmäiset merkit nousun käynnis-
15511: vä uusia keinoja, joilla pienen ja keskisuuren         tymisestä lisääntyivät. Kun kansainvälinen ta-
15512: teollisuuden vientimahdollisuuksia voidaan pa-         louskasvu nopeutuu ja Suomen kilpailukyky on
15513: rantaa. Vasta myöhemmin nähdään, mikä mer-             edelleen varsin hyvä, viennin kasvu voi jatkua
15514: kitys pk-yrityksille on kehitteillä olevalla pää-      voimakkaana. Erityisesti Länsi-Euroopan talous-
15515: omarahastolla.                                         kasvu vahvistui selvästi kertomusvuoden kulues-
15516:     Myös Sveitsi on valinnut Hornetin maan uu-         sa. Kertomusvuoden kasvua vauhdittivat jo edel-
15517: deksi torjuntahävittäjäksi samantapaisin vasta-        lisenä vuonna tapahtunut korkojen lasku eri
15518: ostovelvoittein kuin Suomikin. Suomen ja Sveit-        maissa ja sekä kuluttajien että yritysten kohentu-
15519: sin vastakauppaviranomaisten kesken ei toistai-        nut luottamus talouden elpymiseen. Toisaalta
15520: seksi ole syntynyt mitään erityistä yhteistyötä.       Suomen tuonti kasvaa, sillä teollisuuden käyttä-
15521:  Tämä selittynee sillä, että Sveitsin vastakauppa-     mien panosten tuonti lisääntyy tuotannon vah-
15522: ohjelmien tarkoitus alun perin on ollut oman           van kasvun myötä ja investoiminen johtaa konei-
15523: aseteollisuuden tukeminen. Kun Sveitsin vasta-         den ja laitteiden tuonnin tuntuvaan lisääntymi-
15524: kauppatoiminta on kuitenkin muuttunut vähi-            seen. Suomen viennin kannalta tärkeiden raaka-
15525:  tellen enemmän yleisen kauppapolitiikan suun-         aineiden ja näihin perustuvien tuotteiden maail-
15526: taan, yhteistyötä Suomen ja Sveitsin kesken olisi      manmarkkinahinnat nousivat kertomusvuoden
15527: syytä tutkia. Valtiontilintarkastajien mielestä        aikana.
15528: Suomen ja Sveitsin yhteistyöllä voitaisiin tukea
15529:  kummankin maan vastakauppaponnisteluja.                  Teollisuuden rakennemuutos ja viennin
15530:                                                        kehitys. Teollisuuden toimialarakenteen viime
15531:                                                        vuosien selkeimmät muutokset ovat sähkötekni-
15532:                                                        sen tuotannon voimakas kasvaminen ja toisaalta
15533: Viennin kehitys ja vienninedistäminen                  tekstiili- ja vaatetusteollisuuden nopea supistu-
15534:                                                        minen. Elintarviketuotanto ja kemianteollisuus
15535:    Valtiontilintarkastajien kertomuksessa vuo-         ovat lisänneet osuuttaan jonkin verran ja vastaa-
15536: delta 1993 (s. 178-185) on käsitelty kaupallisten      vasti kulkuneuvojen valmistus ja rakennusaine-
15537: sihteerien toimintaa. Kaupallisten sihteerien pe-      tuotanto ovat vähentyneet. Metsäteollisuuden ja
15538: rustamisen syy v. 1960 oli se, että voitiin lähettää   perusmetallin osuudet ovat kohonneet. Metalli-
15539: päteviä henkilöitä edistämään Suomen vientiä           tuote- ja koneteollisuus ovat hieman menettä-
15540: sellaisille alueille, joihin vientiä muuten oli vai-   neet osuuttaan. Tarkasteltaessa rakennemuutos-
15541: kea aloittaa. Ensimmäiset kohteet olivat Accra,        ta tuotteittain voidaan todeta, että seitsemän
15542: Bangkok ja Karachi. Kertomuksessa on lyhyesti          viime vuoden aikana huipputekniikan tuottei-
15543: selvitelty myös vienninedistämistä Suomessa ja         den arvon kasvu on ollut keskimäärin 27 o/o
15544: eräissä muissa maissa. Myös vienninedistämistu-        vuodessa. Jo kahden vuoden ajan Suomesta on
15545: kea Euroopan unionissa on selvitelty. EU:n ko-         viety enemmän huipputekniikkaa kuin tänne on
15546: missio ei ole antanut erityisiä vienninedistämistu-    tuotu.
15547:                                                                                                                      233
15548: 
15549:    Vuoden 1992 valuutan kellutuksen aloittami-                            Tavarakaupan tase oli v. 1993 n. 31 mrd. mk
15550: sen jälkeen viennin osuus bruttokansantuottees-                       ylijäämäinen, ja hieman suurempaa ylijäämää
15551: ta on voimakkaasti lisääntynyt. Tätä havainnollis-                    odotetaan kertomusvuodeksi. Kun myös tavaroi-
15552: taa seuraava taulukko:                                                den ja palvelujen yhteinen tase tullee olemaan yli
15553:                                                                       30 mrd. mk positiivinen, saadaan vaihtotaseen
15554: Vuosi                                 Tavaravienti     Tavara- ja     ylijäämäksi n. 10 mrd. mk.
15555:                                                      palvelu vienti      Viennin markkamääräisessä kehityksessä voi-
15556:                                        % bkt:sta       % bkt:sta
15557:                                                                       daan kertomusvuoden aikana havaita eräitä mer-
15558: 1990 ·····························      19,7             23,1         kittäviä alueellisia muutoksia. Vienti Baltiaan
15559: 1991 ·····························      18,9             22,3         kasvoi yli 2 mrd. mk, samoin IVY-maihin yhteen-
15560: 1992 ·····························      22,5             26,9         sä yli 2 mrd. mk ja Itä-Euroopan maihinkin kasvu
15561: 1993 ............................ .     27,9             33,2         oli n. 1 mrd. mk. Näiden maiden osalta voidaan
15562: 1994 arvio ................... .        30,0             35,0         puhua huomattavista kasvun lisäyksistä. Erään
15563:                                                                       ulkomaisen tutkimuslaitoksen arvion mukaan
15564:    Viennin rakenne osoittaa selvästi, että metalli-                   entisten sosialististen maiden talouskehitys eriy-
15565: teollisuudesta on tullut Suomen suurin vientiala                      tyy. Suurimmalle osalle näistä maista on odotet-
15566: (44 %). Metsäsektorin osuus viennistä on hitaasti                     tavissa hyvinkin suuria bruttokansantuotteen
15567: laskenut ja on n. 35 o/o. Suurin muutos on tapah-                     kasvunäkymiä.
15568: tunut metallisektorin sisällä. Sähkökoneiden ja                           Kaakkois-Aasian vienti sen sijaan supistui.
15569: -laitteiden osuus on kasvanut viidessä vuodessa                       Vienti suuntautuu yhä enemmän Kiinaan, ja lisä-
15570: 8 o/o:sta 12 o/o:iin koko ulkomaankauppamme ar-                       ystä oli 700 Mmk. Viennin supistumista Kauko-
15571: vosta. Luku kuvaa huipputeknologian viennin                           itään ei voitane pitää yllättävänä, koska viennin
15572: erittäin nopeaa kasvuvauhtia.                                         kasvuvauhti oli edellisinä vuosina niin raju. On
15573:    Tutkimus- ja kehittämistoimintaan osoitettu-                       kuitenkin syytä korostaa, että Euroopan ulko-
15574: jen määrärahojen tuloksellisuuden yhtenä mitta-                       puolella suurin muutos Suomen viennissä on
15575: rina voidaankin kauppa- ja teollisuusministeriön                      tapahtunut juuri koko Aasian alueella. Tämä
15576: mukaan pitää huipputeknologian tuotteiden                             johtuu Aasian dynaamisesta kasvuvauhdista.
15577: viennin voimakasta ja jatkuvaa kasvua viime                           Suomen viennistä 12 o/o suuntautui kertomus-
15578: vuonna.                                                               vuonna Aasiaan, kun sen osuus vielä v. 1989 oli
15579:     Hyvän hintakilpailukyvyn myötä vienti on                          n. 7 o/o.
15580: kasvanut tuntuvasti kaikilla päämarkkinoilla.                             Vuonna 1993 Suomessa oli tullihallituksen
15581: Kertomusvuonna esim. vienti ED-maihin kasvoi                          tilaston mukaan n. 6 500 viejää, joiden viennin
15582:  14 o/o ja Efta-alueelle 13 o/o edellisvuotisesta. Eri-               arvo oli yli 100 000 mk. Viennin kasvun myötä
15583: tyisen voimakkaasti kasvoi vienti Aasiaan ja Poh-                     viejien määrä lisääntyi 1 500:lla. Viejien määrä
15584: jois-Amerikkaan. Risteilyalustoimitusten arvo oli                     lisääntyi myös sen vuoksi, että monille tuoteryh-
15585: kolmanneksen suurempi kuin v. 1993. Raken-                            mille pelkät kotimaan markkinat eivät ole riittä-
15586: teeltaan uudistunut Venäjän vienti on kasvanut                        vän suuret tai kotimarkkinat ovat niin kyllästetyt,
15587:  40 o/o:n vauhdilla. Tosin täytyy muistaa, että osa                   että markkina-aluetta on laajennettava Suomen
15588: viennistä Itä-Eurooppaan ja Venäjälle on puh-                         rajojen ulkopuolelle kannattavan liiketoiminnan
15589:  dasta välityskauppaa. Hyvin menestyneiden pää-                       ylläpitämiseksi.
15590:  vientialojen rinnalle on uudelleen nousemassa                            Suomen vienti on kuitenkin hyvin keskittynyt-
15591:  kulutustavara-alojen vienti.                                         tä. Kokonaisviennin arvosta 23 suurimman viejän
15592:     Tavarakaupan kumulatiivinen ylijäämä oli v.                       osuus oli v. 1992 noin puolet ja 380 viejän osuus
15593:  1983-90 n. 2 400 Mmk. Silti vaihtotase oli sama-                     n. 90 o/o. Suurilla yrityksillä on koitekin aina
15594:  na aikana alijäämäinen 85 000 Mmk. Alijäämät                         runsaasti alihankkijoita, joiden määrä ei näy esi-
15595:  syntyivät siten muissa vaihtotaseen erissä kuin                      tetyissä luvuissa. Vuonna 1993 tilanne hieman
15596:  tavarakaupassa (palvelutaseessa ja korkomenoi-                       muuttui ja keskittyminen väheni. Kokonaisvien-
15597:  na, kun maahan alkoi virrata "halpaa" rahaa                          nin arvosta 27 suurimman viejän osuus oli noin
15598:  valuutan säännöstelyn lakatessa). Kun tavara-                        puolet ja 480 viejän osuus n. 90 o/o.
15599:  kaupan taseet muuttuivat alijäämäisiksi v. 1989 ja                       Kauppa- ja teollisuusministeriön käsityksen
15600:  1990, oltiin kestämättömässä tilanteessa, ja mark-                   mukaan viennin näkymät ovat suotuisat v. 1995.
15601:  ka päästettiin keHumaan syyskuussa 1992. Mark-                       Kotimaisista vientiä tukevista tekijöistä voidaan
15602:  ka on vahvistunut vuosien 1991 ja 1992 keliotus-                     ministeriön mielestä mainita työn tuottavuus,
15603:  päätösten jälkeen lähes 20 o/o.                                      jonka arvioidaan pysyvän lähivuosina noin neljä-
15604: 
15605:  30 350889R
15606: 234
15607: 
15608: nä prosenttina. Tämä on tärkeää, koska deval-                              Vuonna 1993 myönnettiin muita vuosia enem-
15609: vaatiohyöty on jo realisoitu ja markan arvo dolla-                     män tukea viennin edistämiseen. Kotimaan
15610: riin nähden on viime aikoina vahvistunut. Vien-                        markkinoiden laman vuoksi yritysten oli nopeas-
15611: nistämme n. 25 o/o on dollariperusteista. Teolli-                      ti löydettävä uusia markkinoita viennistä. Yritys-
15612: suutemme kilpailukyky on parantunut ja on nyt                          ten kansainvälistymiseen osoitettu ja määrärahoja
15613: OECD-alueella 45 o/o pitkän ajan keskiarvon ylä-                       (mom. 32.85.40 ja 84) lisättiin tuolloin erityisesti
15614: puolella.                                                              vientituotteiden markkinointiin ja toimialoittain
15615:     Ulkomaiset tekijät näyttävät kauppa- ja teol-                      toteutettaviin        vienninedistämistapahtumiin.
15616: lisuusministeriön mielestä myös hyviltä. Pää-                          Vuoden 1993 poikkeamaa lukuun ottamatta
15617: markkina-alueemme EU:n talouskasvun ennuste                            tämä määräraha on pysytellyt n. 250 Mmk:na.
15618: vuodeksi 1995 on 3 o/o, Yhdysvaltojen 3 o/o ja Itä-                        Aiemmin ulkoasiainministeriön hallinnonalal-
15619: Aasian jopa 5 o/o. IVY-maiden taloustaantuma                           le kuuluneet kaupalliset sihteerit siirtyivät syksyl-
15620: jatkuu, mutta vientimme näihin maihin näyttää                          lä 1992 kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-
15621: siitä huolimatta kasvavan.                                             nonalalle. Tämä lisäsi ulkomaankauppaa edistä-
15622:     Kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä on                       ville järjestöille myönnettävää tukea v. 1993.
15623: välttämätöntä lisätä vientiyritysten määrää. Kun                       Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle on vaih-
15624: on kyse huipputeknologiaa sisältävästä tuottees-                       dellut 319 Mmk:sta 410 Mmkaan. Korkotuki on
15625: ta, kansainvälistymisen on usein tapahduttava                          käytetty lähinnä alushankintojen korkotukeen
15626: heti, kun yritys perustetaan. Tämä siitä syystä, että                  sekä valuuttakurssitappioiden korvaamiseen.
15627: kotimarkkinamme ovat maailman pienimpiä.                               Yritysten kansainvälistymiseen myönnettävistä
15628:                                                                        lainoista luovuttiin kertomusvuonna.
15629:    Viennin edistämiseen osoitettujen määrä-                                Valtion tuki yritysten kansainvälistymiseen ja-
15630: rahojen kehitys. Viennin edistämistä harjoitta-                        kautuu suoraan yrityksille myönnettäviin välittö-
15631: vat Suomessa julkinen valta ja elinkeinoelämä                          miin valtionapuihin sekä välillisesti yrityksille
15632: yhdessä. Maamme vienninedistämisjärjestelmä                            kanavoituviin toimialoinaisiin valtionapuihin.
15633: koostuu viennin- ja matkailunedistämistoimintaa                        Välilliset tuet kanavoitovat yrityksille ulkomaan-
15634: hallinnoivista organisaatioista sekä organisaati-                      kauppaa edistävien järjestöjen toteuttamien ta-
15635: oista, jotka tuottavat yrityksille vienninedistämis-                   pahtumien kautta. Tällaisia järjestöjä ovat Suo-
15636: palveluja tai tukevat vienninedistämistoimintaa                        men Ulkomaankauppaliitto, Osuuskunta Viexpo
15637: rahallisesti. Vienninedistämisestä puhuttaessa                         ja Suomalais-ruotsalainen kauppakamari.
15638: tarkoitetaan erityisesti julkisen sektorin harjoitta-                      Tukihakemusten määrä on 1990-luvun alku-
15639: maa vienninedistämistä, johon voi sisältyä yritys-                     vuosina kasvanut vuoteen 1993 asti, jolloin ha-
15640: ten vientitoimintaan kohdistuvia rahoituksellisia                      kemuksia saapui yli 3 000. Kertomusvuonna
15641: tai verotuksellisia kannustimia, vientimarkki-                         hakemusten määrä laski 2 400:aan. Hankkeiden
15642: nointiin liittyvää tieto- ja neuvontapalvelua sekä                     kokonaiskustannukset eivät kuitenkaan ole su-
15643: ulkomailla harjoitettavaa kampanjointi- ja tiedo-                      pistuneet. Hakemusten määrän vähentyminen
15644: tustoimintaa, joka tähtää viennin kasvattamiseen.                      johtuu siitä, että yksittäinen hakemus sisältää
15645: Vienninedistämiseen luetaan kuuluvaksi myös                            kokonaisvaltaisen suunnitelman eikä enaa
15646: julkisesti tuettu vientikoulutus ja muu julkisilla                     myönnetä erikseen esim. näyttelykohtaisia
15647: varoilla toteutettava yritysten vienti- ja kansain-                    avustuksia.
15648: välistymisvalmiuksia parantava toiminta.                                   Uusien, ensimmäistä kertaa tukea hakevien
15649:    Viennin edistämiseen osoitetut määrärahat                           yritysten määrä on huomattavasti lisääntynyt vii-
15650: kehittyivät v. 1992-94 kauppa- ja teollisuusmi-                        me vuosina. Uusien hakijoiden osuus oli v. 1990
15651: nisteriön hallinnonalalla seuraavasti:                                 n. 15 o/o, kun se kertomusvuonna nousi kolman-
15652:                                                                        nekseen kaikista myönnetyistä tuista. Uudet yri-
15653:                                               1992     1993     1994   tykset ovat suurelta osin pieniä, alle viisi henkeä
15654:                                                        Mmk
15655:                                                                        työllistäviä, ja ne toimivat palvelu- ja suunnittelu-
15656: Yritysten kansainvälistyminen                 233,00   292,20   264
15657: Ulkomaankauppaa edistävät                                              vientiin sekä tietotekniikkaan liittyvillä korkean
15658:   järjestöt ...............................    92,25   182,00   181    teknologian toimialoilla.
15659: Korkotuki Suomen                                                           Yritysten kansainvälistymiseen myönnettävä
15660:   Vientiluotto Oy:lle .............           379,00   410,00   400    tuki tulee kauppa- ja teollisuusministeriön mu-
15661: Lainat yritysten                                                       kaan nähdä osana yritysten kokonaisvaltaista
15662:   kansainvälistymiseen .........               24,50    25,50    15    kehittämistä. Johdonmukaisena jatkotoimena
15663: Yhteensä ................................     728,75   909,70   860    tuotekehitykseen myönnetyn tuen tulosten hyö-
15664:                                                                                                           235
15665: 
15666: dyntämiseksi huolehditaan näin aikaansaatujen                Kansainvälistymistukien toimialoinaisessa ja-
15667: uutuustuotteiden rittävän nopeasta ja oikea-ai-          kautumisessa tämä on näkynyt aiemmin vahvan
15668: kaisesta saattamisesta kansainvälisille markki-          metalliteollisuuden toimialojen yrityslukien mää-
15669: noille.                                                  rän laskuna. Metalliteollisuuden saamien tukien
15670:    Pienten ja keskisuurten yritysten riskirahoitus       osuus oli v. 1992 45 o/o, mistä se on laskenut
15671: on huomattavasti aktivoitunut kahden viime               kertomusvuoteen mennessä 33 o/o:iin.
15672: vuoden aikana. Sijoituksia tehtiin v. 1993 160               Tukia on myönnetty tehostetusti toimialoille,
15673: Mmk, joista julkisten sijoittajien, esim. Sitran ja      jotka tuottavat teknisiä palveluja liike-elämälle.
15674: Start Fund of Keran, osuus oli 80--90 o/o. Toimi-        Tähän toimialaluokituksen pääluokkaan kuulu-
15675: alalla on Suomen riskisijoitusyhdistyksen ilmoi-         vat mm. seuraavat toimialat:
15676: tuksen mukaan n. 500 Mmk sijoittamatonta pää-                - yhdyskuntasuunnittelu ja -tutkimus
15677: omaa ja sijoitettu pääoma oli vuoden 1993lopus-              - rakennustekninen palvelu
15678: sa n. 400 Mmk. Yhdistykseen kuuluu n. 30                     - kone- ja prosessisuunnittelu
15679: pääomasijoituksia tekevää yhteisöä ja liitännäis-           - tietokone- ja käsittelypalvelut
15680: jäsentä.                                                     - atk-suunnittelu ja -ohjelmointi ym.
15681:    Valtiontakuukeskus otti kertomusvuoden                    Vienninedistämismäärärahoilla tuetoista 1 702
15682: syksyllä käyttöön uudistetun riskipääomata-              yrityksestä 523 eli 30 o/o oli uusia viejiä (v. 1993
15683: kuun, jolla pyritään lisäämään kotimaisten pk-           24 o/o). Yrityksiin palkattiin kertomusvuonna
15684: yritysten oman pääoman ehtoisen rahoituksen              kauppa- ja teollisuusministeriön tuella 220 vien-
15685: määrää kattamalla enintään 50 o/o yksityisen pää-        titehtävissä toimivaa henkilöä.
15686: omasijoittajan sijoitukseen liittyvästä riskistä. Täl-       Uusien vientiyritysten perustaminen on kaup-
15687: lä hetkellä pk-yritysten omavaraisuusaste on n.          pa- ja teollisuusministeriön mielestä omiaan ai-
15688: 15-20 o/o, ja tavoitteena on nostaa se 40--              kaa myöten monipuolistamaan viennin raken-
15689: 50 o/o:iin vuoteen 2000 mennessä, jolloin se olisi       netta, mikä sisältyy ministeriön teollisuusstrate-
15690: kansainvälistä keskitasoa. Takuuvaltuus on 500           giaan ja ulkomaankaupan edistämisen tavoittei-
15691: Mmk.                                                     siin. Uusista ja pienistä tukea saaneista yrityksistä
15692:    Valtio perusti vuoden 1995 alussa Suomen              suurin osa toimii palvelu- ja suunnitteluviennin
15693: Teollisuussijoitus Oy:n, johon kanavoidaan ensi          sekä tietotekniikan toimialoilla. Näiden osuus on
15694: vaiheessa valtionyhtiöiden yksityistämisestä tul-        jo miltei neljännes (24 o/o) tukea saaneista. Myös
15695: lutta rahaa n. 320 Mmk. Lisäksi on perustettu ns.        huipputekniikkaa edustavien elektroniikkateol-
15696: vastakaupparahasto McDonnel Douglasin ja Sit-            lisuusyritysten ja elintarviketeollisuuden osuus
15697: ran avustuksella. Sen suuruus on n. 250 Mmk.             lisääntyi kertomusvuonna. Suomalaiset ympäris-
15698: Jälkimmäinen rahasto sijoittaa suoraan yrityksiin,       töyritykset ovat verrattain pieniä ja nuoria. Yri-
15699: kun taas valtion pääomayhtiö sijoittanee pääosin         tykset toimivat usein hyvin kapeilla ja erikoistu-
15700: nykyisten rahastojen kautta. Tästä rahastosta on         neilla markkinasegmenteillä ja joutuvat jo varhai-
15701: edellä ollut puhetta, kun on käsitelty Hornet-           sessa vaiheessa laajentamaan toimintaansa ulko-
15702: hävittäjäkaupan vastakauppoja.                           maan markkinoille.
15703:                                                              K o k o 1u o k i t t a i n e n j a k a u t u m a.
15704:    Vienninedistämistukien jakautuma. Pää-                Myönnettyjen tukien luokittelussa on kertomus-
15705: osin julkisen tuen myöntämisestä vienninedistä-          vuoden alusta otettu käyttöön EU:n pk-yritys-
15706: miseen huolehtivat kauppa- ja teollisuusministe-         määritelmät, joiden mukaan pienen ja keskisuu-
15707: riö ja sen alaiset organisaatiot.                        ren yrityksen liikevaihto on alle 120 Mmk tai
15708:    T o i m i a 1o i t t a i n e n j a k a u t u m a.     taseen loppusumma alle 60 Mmk, henkilökun-
15709: Kertomusvuoden valtiontalousarvion mukaan                nan määrä on alle 250 ja suuremman yrityksen
15710: (mom. 32.85) vienninedistämistoiminnan tulos-            omistusosuus on alle 25 o/o.
15711: tavoitteet olivat viennin bkt-osuuden lisääminen             Kaikista myönnetyistä tuista v. 1990 viidennes
15712: ja uusien työpaikkojen luominen vientiteollisuu-         ohjautui suurille yrityksille. Tällä vuosikymme-
15713: delle, yritysten vientivalmiuksien kehittäminen ja       nellä on suurille yrityksille myönnettyjen tukien
15714: kansainvälistymisen edistäminen sekä viennin             osuus laskenut vuoteen 1995 mennessä 5 o/o:iin
15715: markkina-aloittainen ja rakenteellinen monipuo-          kaikista myönnetyistä toista. Suhteessa eniten
15716: listaminen. Erityisesti talousarvion mukaan oli          tukea myönnettiin kertomusvuonna yrityksille,
15717: tarkoitus tukea hankkeita, jotka liittyivät ympä-        jotka ovat työllistäneet 5--49 henkeä. Pienten,
15718: ristöteknologiaan, vientiin lähialueille, pk-yritys-     alle 5 henkeä työllistävien yritysten osuus on
15719: ten yhteistyöhön ja uuden teknologian sovelta-           noussut suhteessa eniten. Kertomusvuonna nii-
15720: miseen.                                                  den osuus oli jo 36 o/o.
15721: 236
15722: 
15723:    Liikevaihdon mukaan yrityskokoa tarkastel-               Tällaiset tilastot ovat tosin vain suuntaa anta-
15724: taessa korostuu pienten yritysten osuus entises-         via. Hankkeiden tilastointi jollekin markkina-
15725: tään. Yrityksille, joiden liikevaihto oli alle 10        alueelle on vaikeaa, sillä toimenpiteitä voidaan
15726: Mmk, myönnettiin 46 % kaikista tuista. Muutok-           toteuttaa usealla eri markkina-alueella.
15727: sesta kertoo se, että kun v. 1992 vientiavustuksis-
15728: ta n. 90 % ohjautui yrityksille, joiden liikevaihto         Vienninedistämisavustusten               palaute.
15729: oli yli 120 Mmk, kertomusvuonna tällaisia yrityk-        Kauppa- ja teollisuusministeriössä seurataan
15730: siä oli vain vajaat 6 %.                                 myönnettyjen vienninedistämisavustusten koh-
15731:    Käyttökohteittainen jakautu-                          denlumista ja tuen vaikutuksia käyttäen hyväksi
15732: m a. Tuet myönnetään yritysten tekemän laa-              ministeriössä kehitettyä atk-järjestelmää. Järjes-
15733: jemman, vähintään puolivuotisen vientisuunni-            telmän avulla voidaan seurata tuen kohdisturuis-
15734: telman perusteella. Näin tuki myönnetään                 ta ministeriön tavoitteeksi asettamille painopiste-
15735: useaan käyttökohteeseen kerrallaan. Tukien               alueille (pk-yritykset, painopisteeksi asetetut toi-
15736: myöntämisperusteiden mukaan tukea ei myön-               mialat tai markkina-alueet). Atk-rekisteristä voi-
15737: netä yhteen yksittäiseen toimenpiteeseen.                daan myös seurata tuen kumulaatiota, ts. paljon-
15738:    Eniten tukea on myönnetty yritysten kansain-          ko yksittäinen yritys on yhteensä saanut tukea.
15739: välisiin näyttelyosallistumisiin, joihin on kohdis-      Yrityksiltä tiedusteliaan hakemusvaiheessa vien-
15740: tunut miltei neljännes kaikista tuista. Näyttely-        nin kasvulle asetettuja tavoitteita. Näiden tavoit-
15741: osallistumisia on tuettu esiteaineistolla. Kolman-       teiden toteutumista seurataan avustuksen tilitys-
15742: neksi eniten on tukea käytetty myyntiorganisaa-          vaiheessa, jolloin yrityksen tulee antaa tiedot
15743: tion perustamiseen ulkomaille. Osa näistä hank-          avustuksella aikaansaaduista tuloksista.
15744: keista on yritysten yhdessä perustamia myyntior-            Ongelmana on kauppa- ja teollisuusministe-
15745: ganisaatioita.                                           riön mielestä se, että on vaikea yksiselitteisesti
15746:     Eri käyttökohteiden (14) kesken ei ole tapah-        osoittaa, mikä osuus myönnetyllä vienninedistä-
15747: tunut viime vuosina suuria avustusten määriä             ruistuella on aikaansaatuihin tuloksiin, ts. olisiko
15748: koskevia muutoksia, vaan koko 1990-luvun ajan            samat tulokset saatu aikaan ilman tukeakin.
15749: käyttökohdeosuudet ovat pysyneet suurin piir-               Ongelmaa on pyritty selvittämään Valtion ta-
15750: tein samoina. Vuosi 1993 oli kuitenkin poikkeus,         loudellisen tutkimuskeskuksen vaikuttavuustut-
15751: koska silloin määrärahakin oli suurempi kuin             kimuksella, jolla kartoitettiin myönnettyjen tuki-
15752: muina vuosina.                                           en vaikuttavuutta kauppa- ja teollisuusministe-
15753:     M a a n t i e tee 11 i ne n     j a k a u t u m a.   riön hallinnonalalla. Tutkimuksen empiiriseen
15754: Yritysten vientiponnistelut kohdistuvat edelleen         osaan sisältyy myös vienninedistämisavustusten
15755: ensisijaisesti Euroopan alueelle, kertomusvuon-          vaikutusten analysointi valittujen kohdeyritysten
15756: na 45%. Suurimmillaan Länsi-Euroopan osuus               sisällä. Alustavien tulosten mukaan näyttää siltä,
15757: oli v. 1991, yli 60 o/o. Länsi-Eurooppaan suuntau-       että yritykset arvioivat tuella olleen esim. inves-
15758: tuneiden hankkeiden osuus on vähentynyt, v.              tointitukia suuremman merkityksen yrityksen
15759: 1993 se oli 53 o/o. Suomalaiset vientiyritykset          toiminnalle. Yritykset voivat panostaa tehok-
15760: näyttävät suuntaavan vientiponnistuksia yhä              kaasti niihin vienninedistämistoimiin, joihin val-
15761: enemmän lähialueille Venäjälle ja Baltiaan.              tiovalta on myöntänyt avustusta 50 %. Esimerkik-
15762:     Etelä-Amerikassa toteutettuja hankkeita on           si vienninedistämisavustuksella on voitu suorit-
15763: tuettu varsin vähän. Alle 1 o/o kaikista tuista on       taa perusteellinen selvitys markkinoista ja sen
15764: kohdistunut tälle markkina-alueelle. Perustelu           avulla estää epäonnistumaan tuomitun strategian
15765: tähän on kauppa- ja teollisuusministeriön mu-            toteuttaminen, ts. vienninedistämisavustuksen
15766: kaan se, että kyseisellä markkina-alueella toimi-        kustannukset ovat huomattavasti pienemmät
15767: vat yritykset ovat pääosin suuria yrityksiä, joille      verrattuna kuluihin, joita yritykselle olisi aiheutu-
15768: tukea ei ole myönnetty muuta kuin poikkeusta-            nut epäsopiville markkinoille pyrkimisestä.
15769: pauksissa uutuusnäkökohtia sisältäviin erillis-          VATT:n selvitys Yritystuen vaikutukset yrityksen
15770: hankkeisiin.                                             ja yhteiskunnan kannalta julkistettiin toukokuus-
15771:     Sen sijaan Aasian kasvukykyisistä markkinois-        sa 1995. Tutkituista yrityksistä (10) vain muutama
15772: ta ovat kiinnostuneet myös pienet ja keskisuuret         sai vienninedistämisavustusta, joten pitkälle me-
15773: yritykset. Alueella toteutettuja hankkeita on tuet-      neviä johtopäätöksiä ei kauppa- ja teollisuusmi-
15774: tu kansainvälistymisvaroista 26 Mmklla. Aasiaan          nisteriön mielestä voi tämän selvityksen perus-
15775: myönnettyjen tukien määrä on kasvussa. Kerto-            teella tehdä.
15776: musvuonna niiden osuus oli 10 o/o kaikista myön-            Vientiin liittyvät panostukset ovat yritykselle
15777: netyistä tuista.                                         aineettornia investointeja, ja rahoituksen hankki-
15778:                                                                                                                        237
15779: 
15780: minen niihin on etenkin nuorille pk-yrityksille         laisia jopa saman toimialan yrityksissä riippuen
15781: vaikeaa. Vaikka yritys onnistuisi kehittämään           siitä, onko vientituote investointi- tai kulutusta-
15782: uutuustuotteen esim. Tekesin tuella, tuotteen           vara, teollinen loppu- tai välituote tai tyypillinen
15783: kaupallistaminen on usein huomattavasti vaike-          alihankintatuote. Yleispäteviä vientistrategioita
15784: ampaa ja tuotteesta koituvia tuloja saatetaan           ei yrityksillä ole, vaan ne räätälöidään yrityspro-
15785: joutua odottamaan useita vuosia. Kuitenkin tuot-        fiilien, markkinoiden ominaisuuksien, markki-
15786: teiden vienti olisi kotimaan markkinoiden pie-          noinnin kypsyysasteen ja asiakastarpeiden sekä
15787: nuuden vuoksi käynnistettävä heti uutuustuot-           omien resurssien mukaan. Selvityksen tuloksia
15788: teen valmistuttua. Vienninedistämisavustuksella         analysoitaessa on kuitenkin huomattava, että
15789: pyritään vaikuttamaan siihen, että tarvittavat          kyselyyn vastanneista 32 yrityksestä suurin osa
15790: vienninedistämistoimet voidaan toteuttaa nope-          on suuria yrityksiä, jotka jo ovat kansainvälisty-
15791: ammin, tehokkaammin ja laajempina kuin ilman            neet. Näiden yritysten vienti- ja yhteistyökiinnos-
15792: tukea olisi mahdollista.                                tus näyttää lähitulevaisuudessa kohdistuvan en-
15793:     Kauppa- ja teollisuusministeriön ilmoituksen        tistä selvemmin ED-alueen ulkopuolelle kaukai-
15794: mukaan tukien avulla saatujen tulosten mittaus-         sille markkinoille. Kiinnostavimpia alueita ovat
15795: keinoja pyritään jatkuvasti kehittämään. Vuoden         Etelä- ja Kaakkois-Aasian maat, eteläisen Etelä-
15796: 1995 aikana on tarkoitus teettää ns. asiakastyyty-      Amerikan maat (nk. ABC-maat), Yhdysvallat,
15797: väisyyskartoitus, jonka avulla toivotaan saatavan       Kanada ja Meksiko sekä Euroopassa Itä-Euroo-
15798: yrityksiltä palautetta tuen myöntämisperustei-          pan maat.
15799: siin. Suunnitteilla on myös tutkimus, jonka avulla          Kauppa- ja teollisuusministeriössä on viime
15800: vertailtaisiin tukea saaneiden yritysten viennin        aikoina kiinnitetty erityistä huomiota tukien
15801: kasvua sellaisten yritysten viennin kasvuun, jot-       myöntämisen ja käytön valvontaan. Yhteistyötä
15802: ka eivät ole saaneet tukea, ts. onko tukea saanei-      on kehitetty mm. keskusrikospoliisin talousri-
15803: den yritysten vienti kasvanut nopeammin kuin ei         kostoimiston ja verottajan kanssa. Yhteistyömuo-
15804: tukea saaneiden.                                        toja ovat virkamiesvaihto, koulutus, säännölliset
15805:      Kauppa- ja teollisuusministeriö on lisäksi aset-   kokoukset ja tietojen vaihto. Myös ohjeistoja on
15806: tanut selvitysmiehen kehittämään ministeriön            uusittu yhteistyössä. Keskusrikospoliisista on ol-
15807:  hallinnonalalla käytössä olevia yritystoiminnan        lut tutkija kauppa- ja teollisuusministeriössä.
15808:  tukijärjestelmiä. Selvitystyö koostuu tukijärjestel-   Suoritettu selvitys osoitti, että yrityslukien väärin-
15809:  mien kustannusten ja vaikutusten kokonaisval-          käytökset ovat vähäisiä verrattuna tukipäätösten
15810:  taisesta analyysistä.                                  määrään. Poliisilla on vuoden 1990 jälkeen ollut
15811:      Kauppa- ja teollisuusministeriön yritystukien      tutkittavana 210 epäiltyä avustusrikosta. Niistä
15812:  uudistamista selvittämään asettama selvitysmies        vain kuusi on liittynyt kauppa- ja teollisuusminis-
15813:  luovutti raporttinsa ministeriölle toukokuussa         teriöön eikä yksikään myönnettyihin viennin-
15814:  1995. Raportissa on ehdotettu tukijärjestelmään        edistämisavustuksiin.
15815:  useita muutoksia. Kansainvälistymisavustukset              Ministeriön tukijärjestelmä ei kauppa- ja teol-
15816:  ehdotetaan yhdistettäväksi eräiden muiden tuki-        lisuusministeriön mukaan ole erityisen altis vää-
15817:  ohjelmien kanssa pk-tueksi, jota KTM yrityspal-        rinkäytöksille. Yksityiskohtaiset asiakirjaselvityk-
15818:  velun piirit voisivat myöntää pk-yrityksille erilai-   set, yrittäjän oma sitoutuminen, henkilökohtaiset
15819:  seen aineettomaan kehittämiseen, ml. markki-           neuvottelut ja toteutuneiden kustannusten pe-
15820:  nointiin, vientiin ja kansainvälistymiseen liittyvät   rusteella tapahtuva maksatus estävät kauppa- ja
15821:  hankkeet. Viennin erityisrahoituksesta (vienti-        teollisuusministeriön mukaan väärinkäytökset
15822:  luotot ja vientitakuut) selvitysmies ei esittänyt      varsin tehokkaasti.
15823:  merkittäviä uusia ehdotuksia, koska tätä aluetta
15824:  ovat käsitelleet useat kauppa- ja teollisuusminis-       Tutkimus- ja kehittämismenojen kehitys.
15825:   teriön työryhmät tai toimikunnat. Valtiontakuu-       Tutkimus- ja kehittämismenot ovat olleet kaup-
15826:   keskuksesta on lisäksi juuri parhaillaan valmis-      pa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla v.
15827:  teilla kauppa- ja teollisuusministeriön riippumat-     1992-95 seuraavat:
15828:  tomilta asiantuntijoilta tilaama arvio.
15829:      järjestöistä Teollisuuden ja työnantajien kes-     Vuosi                                                          Mmk
15830:   kusliitto (TT) on tehnyt yritystason vienninedis-     1992 .................................................... .   1679
15831:   tämistarpeita koskevan selvityksen Suomen ED-         1993 .................................................... .   2 025
15832:   jäsenyyden valossa. Tämän selvityksen mukaan          1994 ·····················································    2 041
15833:   yritysten vienninedistämistarpeet ovat varsin eri-    1995 ·····················································    2 133
15834: 238
15835: 
15836:    Lukuihin sisältyvät Tekesin kokonaismenot,         viointi suoritettiinkin v. 1993, ja sen tuloksena
15837: Vtt:n ja Gtk:n budjettirahoitteinen toiminta sekä     laaditut suositukset koskien Vtt:n organisaatiota
15838: kauppa- ja teollisuusministeriön energiatutki-        ja toimintatapaa on jo toteutettu. Tekesiä koske-
15839: muksen menot. Eri vuosien luvut eivät ole täysin      va arvio valmistui huhtikuussa 1995.
15840: vertailukelpoisia laskentaperusteiden muutosten           Kertomusvuonna Tekesin yrityksille myöntä-
15841: vuoksi.                                               mästä 911 Mmk:n tuotekehitysrahoituksesta
15842:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on tietoisesti     54 % kohdistui suoraan pk-yrityksille. Välillinen
15843: siirtänyt omien määrärahojensa rajoissa voima-        rahoitus suurten yritysten hankkeiden kautta
15844: varoja teknologian kehittämiseen. Teknologia-         nostaa pk-yrityksille suuntautuneen Tekesin ra-
15845: toimialalla on ministeriön mukaan samalla mm.         hoituksen 60 %:iin. Noin 10 % rahoituksesta
15846: hallintoa tehostamalla siirretty resursseja Tekesin   suuntautui suuryrityksille, joilla oli palvelukses-
15847: käytettäväksi, eli on pyritty tehostamaan entistä     saan yli 10 000 henkeä. ED-määritelmän mukai-
15848: välittömämmin yritystoimintaa edistäviä toimen-       sesti yrityksiä määriteltäessä prosenttiluku muut-
15849: piteitä.                                              tuu. Tällöin 34 % Tekesin tuotekehitysrahoituk-
15850:    Suomen panostus tutkimus- ja kehittämistoi-        sesta suuntautui kertomusvuonna pk-yrityksille.
15851: mintaan bkt-osuudella mitattuna alittaa OECD-
15852: maiden keskiarvon. Ero keskiarvoon on kaup-               Suomen kansantalous on viime vuosina koke-
15853: pa- ja teollisuusministeriön mukaan kuitenkin         nut ennennäkemättömän pitkän ja syvän ta-
15854: jatkuvasti pienentynyt 1980-luvun lopulta läh-        louskriisin. Kokonaistuotanto on pudonnut ra-
15855: tien, ja Suomi on vähitellen saavuttamassa            justi ja työttömyys kasvanut suureksi. Myös vel-
15856: OECD-maiden tason. OECD-maiden keskimää-              kaantuminen on jatkunut. Omaksuttu talouspo-
15857: räinen panostus tutkimus- ja kehittämistoimin-        litiikka on perustunut vienlivetoisen kasvun stra-
15858: taan oli 2,29 % bkt:sta v. 1992. Suomen vastaava      tegiaan. Viennin kasvun kautta ulkomainen vel-
15859: luku vuodelta 1992 oli 2,07% ja vuodelta 1993         kaantuminen on pyritty pysäyttämään. Näin on
15860: 2,23%.                                                mahdollista saada korkotaso laskemaan ja koti-
15861:     Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan ko-       mainen kysyntä elpymään, mikä turvaa kestä-
15862: kemus osoittaa, että tutkimus- ja kehittämistulok-    vän talouskasvun ja valtiontalouden tasapainot-
15863: set ovat suoraan verrannollisia kehittämis- ja        tumisen.
15864: tutkimusmenojen määrään. Ilman näitä panoksia             Suomen talouden kasvu onkin ollut viime
15865: ei ole mahdollista pitää yllä teollisuuden ja muun    vuosina pääasiassa viennin varassa, joskaan ei
15866: elinkeinoelämän teknologista osaamista ja kan-        kertomusvuonna enää yksinomaan kuten vielä
15867: sainvälistä kilpailukykyä. Suomessa tehtävässä        v. 1992 ja 1993. Valtiontilintarkastajat korosta-
15868: julkisrahoitteisessa tutkimuksessa ja kehittämis-     vat viennin jatkuvan kasvun tärkeyttä, koska
15869: työssä on aina yksityinen panos mukana. Tällä         valtion velkaongelma jatkuu vielä kauan vai-
15870: tavoin saadaan lisättyä kehittämispanosta ja me-      keana. Viennin kasvusta huolimatta ongelmia
15871: netelmä takaa sen ,että tuki kanavoituu hankkei-      saattaa syntyä siksi, että tuonti kasvanee nopeas-
15872: siin, joita myös yritykset pitävät hyödyllisinä.      ti, koska markan vahvistuminen parantaa tuon-
15873:     Kauppa- ja teollisuusministeriön näkemyksen       nin kilpailukykyä. Maailmankaupan vapautu-
15874: mukaan julkisesti tuettu tutkimus- ja kehittämis-     minen ja EU-jäsenyys lisäävät kilpailua koti-
15875: toiminta on pääosin ollut sekä teknisesti että        maan markkinoilla.
15876: kaupallisesti onnistunutta ja johtanut niin lyhyen        Viennin edistämiseen osoitettiin määräraho-
15877: kuin pitkänkin aikavälin hyötyihin. Tuotekehi-        ja v. 1993 huomattavan paljon, lähes miljardi
15878: tystoimintaa on suunnattu etenkin uusimpien           markkaa. Kertomusvuonna varoja myönnettiin
15879: teknologioiden soveltamiseen ja edelleen kehit-        n. 60Mmkvähemmän. Varoja näin osoitettaessa
15880: tämiseen. Perusteknologian kehittämiseen Suo-         on perusteltua odottaa myös tuloksia. Voidaan
15881: men voimavarat eivät useinkaan riitä.                 perustellusti myös kysyä, olisiko Suomen vienti-
15882:     Se, että Suomessa on viime vuosina panostettu     menestys voitu turvata ilman valtion määrära-
15883: tutkimus- ja kehittämistoimintaan yhä enemmän,        hoja tai ainakaan näin tuntuvia määrärahoja.
15884: on kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä oi-       Viennin kasvun kehityshän perustui aluksi de-
15885: keansuuntaista. Panostuksen määrän lisäämisen         valvoitumisen tuomaan hyvään kilpailukykyyn
15886: ohella on kuitenkin tärkeää lisätä toiminnan          kaukaisilla markkina-alueilla, kun perinteisillä
15887: tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Tähän pyritään       markkinoilla kysyntä oli heikkoa. Kertomus-
15888: kehittämällä laitosten tulosohjausta sekä suoritta-   vuonna viennin painopiste oli taas siirtymässä
15889: malla kansainvälisiä kokonaisarvioita. Vtt:n ar-      Eurooppaan.
15890:                                                                                                           239
15891: 
15892:      Valtiontilintarkastajien mielestä on oikein,       rostavat silti tässäkin, että on syytä pyrkiä alenta-
15893: että viennin edistämiseen osoitetaan voimavaro-         maan kaupallisten sihteerien toimintaan myön-
15894: ja. Se on tärkeää juuri nyt, kun kansainvälinen         netyn valtionavun enimmäismäärää (96 %).
15895: toimintaympäristö on em. syistä nopeasti muut-             Kaupallisten sihteereiden verkostoa olisi koko
15896: tumassa ja kun kotimaisilla yrityksillä on kilpai-      ajan kehitettävä niin, että voimavarat suunnat-
15897: lukykyä ja ulkomaisilla markkinoilla kysyntää.          taisUn edelleenkin nimenomaan uusille ja kas-
15898: On tärkeää, että pk-yritysten vientiponnisteluja        vukykyisille markkinoille, joille yritysten on omin
15899: tuetaan. Ongelma meillä on se, että vaikka yritys       ponnisteluin vaikea päästä. Vielä on aiheellista
15900: kykenee luomaan uutuustuotteen, sen kaupallis-          tähdentää kaupallisten sihteerien yhteistyötä ul-
15901: taminen on pienelle yritykselle useimmiten hyvin        koasiainministeriön kanssa. Vaikka kaupallis-
15902: vaikeaa, mitä vielä lisää kotimarkkinoiden pie-         ten sihteerien toiminta onkin siirretty ulkoasi-
15903:  nuus. On siksi perusteltua, että vienninedistä-        ainministeriöstä Suomen Ulkomaankauppaliit-
15904:  misavustuksilla pyritään nopeuttamaan yritys-          toon, valtiontilintarkastajat korostavat ministe-
15905: ten mahdollisuuksia viennin nopeaan aloittami-          riön ja liiton läheisen yhteistyön tärkeyttä.
15906: seen.
15907:      Toistaiseksi ei ole tehty mitään kattavaa selvi-
15908:  tystä siitä, mikä osuus myönnetyillä vienninedis-
15909:  tämisavustuksilla on ollut saavutettuihin tulok-
15910: siin. Valtiontilintarkastajat pitävät tätä puuttee-         Kauppa- ja teollisuusministeriön
15911:  na. Kauppa- ja teollisuusministeriön antaman             ja sen alaisten virastojen ja laitosten
15912: selvityksen mukaan vuoden 1995 aikana val-                              virka-autot
15913:  mistuu asiasta laaja selvitys. Tämän selvityksen
15914: pohjalta on sitten käytävä ennakkoluulotonta               Valtion virastojen ja laitosten edustusautojen
15915:  keskustelua viennin edistämiseen tarkoitettujen        hankinta oli aiemmin tarkoin säänneltyä. Valtio-
15916:  määrärahojen määrästä ja tarpeesta. Selvitys           varainministeriön silloinen järjestelyosasto antoi
15917:  valmistui toukokuussa 1995.                            tulo- ja menoarvion soveltamista koskevien
15918:      Myös muita selvityksiä on kauppa- ja teolli-       yleismääräysten mukaisesti erityisen edustusau-
15919:  suusministeriön antaman tiedon mukaan tar-             tosuosituksen lisäksi myös tarkempia ohjeita.
15920:  koitus teettää vuoden 1995 aikana. Vaikka ns.          Esimerkkinä näistä suosituksista käynee valtio-
15921:  asiakastyytyväisyyskartoituksiin on syytä suh-         varainministeriön 14.3.1983 antama päätös
15922:  tautua hieman varoen, valtiontilintarkastajat          Q 132/716/83). Päätöksessään valtioneuvoston
15923: pitävät tärkeänä suunnitteilla olevaa tutkimus-         kanslialle ja kaikille ministeriöille sekä niiden
15924:  ta, jossa vertailtaan tukea saaneiden yritysten        alaisille virastoille ja laitoksille valtiovarainminis-
15925:  viennin kasvun nopeutta sellaisten yritysten kas-      teriö ilmoitti, että ennen moottoriajoneuvojen
15926:  vuun, jotka eivät ole saaneet tukea. Näyttää siltä,    hankintaan ryhtymistä virastojen ja laitosten tu-
15927:  ettei vienninedistämisavustusjätjestelmä ole altis     lee pyytää asiasta valtiovarainministeriön järjes-
15928:  väärinkäytöksille.                                     telyosaston lausunto, ellei hankittavaksi suunni-
15929:      Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-        teltu moottoriajoneuvo sisälly valtiovarainminis-
15930:  alan tutkimus- ja kehittämismenot ovat pysyneet        teriön antamaan merkki- ja mallikohtaiseen suo-
15931:  n. 2 mrd. mk:na viime vuosien aikana. Valtion-         situsluetteloon. Suositusluettelossa julkaistun
15932:  tilintarkastajat pitävät oikeana ja erityisen on-      edustusautosuosituksen lisäksi virastojen tuli
15933:   nistuneena sitä, että kauppa- ja teollisuusminis-     noudattaa näiden hankinnassa seuraavanlaisia
15934:  teriö on omien kehystensä rajoissa osoittanut          ohjeita:
15935:  määrärahoja mm. Tekesin käyttöön. Vuoden                  - Edustusautoja voivat hankkia valtioneuvos-
15936:   1995 aikana valmistuu laaja, ulkopuolisten ta-        ton kanslia, puolustusministeriö, lääninhallituk-
15937:  hojen suorittama selvitys myös Tekesin toimin-         set ja keskusvirastot saatuaan valtiovarainminis-
15938:   nasta. Sen perusteella tulee kehittämiskeskuksen      teriön järjestelyosaston puoltavan lausunnon.
15939:  toimintaa edelleen kehittää. Valtiontilintarkas-          - Ministeriöt ja korkeimmat oikeudet, jotka
15940:  tajien mielestä kauppa- ja teollisuusministeriöllä     eivät edellisen kohdan perusteella voi hankkia
15941:  ja Tekesillä itsellään on siihen vahvat valmiudet.     varsinaista edustusautoa, voivat kuitenkin järjes-
15942:      Tässä kertomuksessa ei ole käsitelty kaupallis-    telyosaston luvalla hankkia suositusluettelossa
15943:   ten sihteerien toimintaa. Sitä on selvitelty val-     mainittujen henkilöautojen sijasta erikseen vuo-
15944:   tiontilintarkastajien kertomuksessa vuodelta          sittain päätettävän muun pienemmän edustusau-
15945:   1993 (s. 178--185). Valtiontilintarkastajat ko-       tomallin.
15946: 240
15947: 
15948:    - Virastojen ja laitosten on mahdollisuuksien        kintakeskukselta v. 1992 ja 1993. Kolmas auto oli
15949: mukaan luovutettava hallinnassaan olevia edus-          Opel Astra Caravan, joka hankittiin ministeriön
15950: tusautoja käytettäväksi valtiovierailujen yhtey-        omistukseen v. 1993. Edustusautoja luovutettiin
15951: dessä ulkoasiainministeriön määräämällä tavalla.        kertomusvuonna ulkoasiainministeriön käyttöön
15952:    - Hankittavien autojen tulisi valtiovierailu-        kaksi kertaa, yhteensä neljäksi päiväksi. Autoja
15953: käyttöä silmällä pitäen olla väriltään tummia           oli tiedusteltu ulkoasiainministeriön käyttöön
15954: (musta tai tummansininen).                              useamminkin, mutta ministeriön omien ajojen
15955:    Päätöksestä ilmenee, että vaikka nimetyillä          takia autoa ei voitu luovuttaa.
15956: virastoilla oli oikeus hankkia edustusauto ja vaik-         Kauppa- ja teollisuusministeriö pitää nykyistä
15957: ka oli olemassa erityinen edustusautosuositus,          tilannetta parempana kuin aiempaa, jolloin voi-
15958: niin tästä kaikesta huolimatta virastojen tuli saa-     massa oli valtiovarainministeriön määräys ajo-
15959: da vielä asiasta valtiovarainministeriön puoltava       neuvojen hankinnasta. Ministeriön mielestä ei
15960: lausunto.                                               sen hallinnonalalla ole mahdollista siirtyä yhteis-
15961:    Valtiovarainministeriö antoi vuosittain pää-         ten autojen käyttöön eikä taksiseteleilläkään mi-
15962: töksen moottorikäyttöisten ajoneuvojen hankin-          nisteriön mukaan voida korvata omia autoja.
15963: nasta. Tällainen oli esim. valtiovarainministeriön          K u 1u t ta j a v i r a s t o 11 a on virka-autona
15964: päätös 17.12.1985 (749/716/85). Edustusautojen          Volvo 740. Auto ostettiin elinkeinohallitukselle v.
15965: osalta päätöksessä viitattiin em. valtiovarainmi-       1986. Elinkeinohallituksen toiminnan päätyttyä
15966: nisteriön kirjeeseen. Moottorikäyttöisten ajoneu-       1.6.1990 ja kuluttajaviraston aloitettua toimintan-
15967: vojen vakiomerkkejä ja -malleja vuodelle 1986           sa auto siirtyi kuluttajavirastolle. Viraston auto ei
15968: koskevan suosituksen mukaan edustusautojen              ollut kertomusvuonna ulkoasiainministeriön
15969: merkit olivat Saab 9000 ja Volvo 740. Samat             käytössä.
15970: automerkit sisältyvät myös vuotta 1989 koske-               K i 1p a i 1u v i r a s t o 11 a on ollut vuodesta
15971: neeseen suositukseen, joka oli annettu                  1988 vuokrasopimuksella auto, Ford Sierra, joka
15972: 14.12.1988 (J 782/716/88) ja joka jäi viimeiseksi.      hankittiin omaksi kertomusvuonna.
15973: Normien purkamisen yhteydessä saman vuosi-                  Patentti- ja rekisterihallituk-
15974: kymmenen lopulla suositus katsottiin kumoutu-           s e 11 a on kolme autoa. Opel Vectra hankittiin
15975: neeksi. (Valtion hankintakeskuksen seuraajaksi          omistukseen v. 1990. Cadillac Seville hankittiin
15976: 1.1.1995 muuttuneen Hansel Oy:n Ajoneuvot-              vuokrasopimuksella v. 1993. Pontiac Transport
15977: lehdessä edustusautoiksi on valittu Saab ja Vol-        hankittiin omistukseen kertomusvuonna. Cadil-
15978: vo).                                                    lac oli kertomusvuonna ulkoasiainministeriön
15979:    Valtion talousarvion yleisiin soveltamismää-         käytössä kuusi kertaa.
15980: räyksiin (esim. 12.4.1995, TM 9509, 6 luvun 3               Geologian                tutkimuskeskuk-
15981: kohta) sisältyy määräys, jonka mukaan käyttö-           s e 11 a on toiminnan luonteen vuoksi varsin
15982: omaisuuden hankinnan pääasiallinen muoto on             laaja autokanta. Varsinainen edustusauto on
15983: sen ostaminen. Erilaiset vuokrauksen muodot             Saab 900, joka hankittiin virastolle v. 1991. Tutki-
15984: ovat tämän määräyksen mukaan taloudellisesti            muskeskuksen autot eivät ole olleet ulkoasiain-
15985: hyväksyttäviä silloin, kun vertailulaskelmin osoi-      ministeriön käytössä. Yhteisten autojen käyttöön
15986: tetaan niiden edullisuus ostovaihtoehtoon ver-          siirtymistä hallinnonalalla virasto ei pidä mahdol-
15987: rattuna. Valtion omaisuutta ei myöskään vakuu-          lisena.
15988: teta. Tästä seuraa se, että jos valtion viraston            Valtion teknisellä tutkimus-
15989: omistama auto romuttuu korjauskelvottomaksi ja          keskuksella on kaksi autoa. Volvo 940
15990: vastapuolista maksajaa ei ole, niin virasto kärsii      hankittiin viraston omistukseen v. 1991 ja Volvo
15991: tuntuvan menetyksen. Valtiokonttori maksaa              240 v. 1989. Keskuksen autoja ei ole pyydetty
15992: vain vastapuolelle syntyneen vahingon.                  ulkoasiainministeriön käyttöön. Ajoneuvojen
15993:    Kauppa- ja teollisuusministeriössä ja sen alai-      hankintaan ei tutkimuskeskuksen mielestä tarvi-
15994: sissa laitoksissa kuljetus on järjestetty eri tavoin.   ta erillisiä ohjeita. Hallinnonalan yhteisten auto-
15995: Osalla laitoksista ei ole lainkaan autoa, vaan          jen käyttö ei Valtion teknillisen tutkimuskeskuk-
15996: kuljetukset on hoidettu taksin avulla. Osalla on        sen mielestä ole perusteltua.
15997: vuokralla auto tai autoja, ja osa on hankkinut              Teknologian                 kehittämiskes-
15998: autot omistukseensa.                                    kuksen edustusautona on v. 1989 viraston
15999:    Kauppa- ja teollisuusministe-                        omistukseen hankittu Saab 900. Kertomusvuo-
16000: ri ö 11 ä oli kertomusvuonna kolme autoa, joista        den jälkeen auto vaihdettiin uuteen Saabiin.
16001: kaksi Saab 9000 -autoa vuokrattiin Valtion han-             Virastot ovat etupäässä hankkineet edustusau-
16002:                                                                                                       241
16003: 
16004: tonsa omakseen. Vuokrausvaihtoehtoa on käy-             jälkeen aloittanut valtion virastojen virka-auto-
16005: tetty harvoin, vain kauppa- ja teollisuusministe-       jen hankintoihin liittyvän tarkastuksen. Sen tu-
16006: riössä ja patentti- ja rekisterihallituksessa. Autot    lokset valmistuvat aikanaan.
16007: ovat osin melko vanhoja, vanhin vuodelta 1986.              Valtiontilintarkastajien mielestä kauppa- ja
16008: Merkit ovat samantyyppisiä lukuun ottamatta             teollisuusministeriön edustusautojen hankinnat
16009: patentti- ja rekisterihallitusta. Vuotuisten ajokilo-   ovat olleet pääosin tarkoituksenmukaisia. Auto-
16010: metrien määrä vaihtelee 6 500 km:stä lähes              jen valinnoissa on pitkälti noudatettu nyt jo ku-
16011: 30 000 km:iin.                                          moutuneita valtiovarainministeriön suosituk-
16012:    Vuokrattujen autojen kustannuksista kor-             sia. Autojen hankinnoissa olisi kuitenkin vuok-
16013: keimmat ovat patentti- ja rekisterihallituksella.       rausten sijasta käytettävä omaksi ostamista.
16014: Sen Cadillacin vuokra oli kertomusvuonna n.              Vuokraus on aina kalliimpi vaihtoehto. Vuokra-
16015: 130 000 mk. Kauppa- ja teollisuusministeriön            uksessa kustannusten jaksottaminen mahdollis-
16016: Saab 9000:n vuokra oli kertomusvuonna n.                taa ajoneuvohankinnan myös silloin, kun suu-
16017: 73 000 mk. Näihin summiin on vielä lisättävä            reen kertasijoitukseen ei olisi varaa. Tämä saat-
16018: huolto-, vakuutus- ja polttoainekustannukset.           taa antaa siten mahdollisuuden hankkia viras-
16019:                                                         tolle vuokraamalla hyvinkin kallis ajoneuvo, jol-
16020:     Vuonna 1990 aloitettua tulosbudjetoinnin ja         laisen ostamiseen virastolla ei olisi varaa.
16021: -johtamisen kehittämistä on viime vuosien aika-             Omaksi ostamiseen liittyy kuitenkin yksi epä-
16022: na voimakkaasti jatkettu. Hallinnon palveluja           kohta, joka aiheutuu siitä, ettei valtion omai-
16023: on muutettu maksullisiksi. Nettobudjetoinnin            suutta saa vakuuttaa. Valtiokonttori vastaa vain
16024: käyttöä on laajennettu ja näin lisätty joustavuut-      liikennevakuutuksen perusteella vastapuolelle
16025: ta, jolloin virastot voivat mitoittaa voimavaro-        suoritettavasta korvauksesta. Valtion virasto jou-
16026: jaan maksullisen palvelukysynnän mukaisesti.            tuu itse kantamaan taloudellisen vahingon, jos
16027:     Viime vuosien aikana tapahtunut hallinnon           auto tuhoutuu eikä syyllistä maksajaa ole. Vuok-
16028: kehittäminen on ollut perusteltua. Kun virastolle       rasopimuksissa tätä ongelmaa ei ole, koska näi-
16029: annetaan valtaa ja vastuuta, siltä voidaan edel-        hin autoihin on aina otettava täydellinen va-
16030: lyttää myös asiallista ja esimerkillistä hallinnon      kuutusturva. Valtiontilintarkastajien mielestä
16031: ja talouden hoitoa. Tulosohjauksessahan on              tämä epäkohta tulee korjata siten, että valtio-
16032: pohjimmiltaan kysymys siitä, että mahdollisim-          kanttorille annetaan oikeus myöntää autova-
16033:  man pienin kustannuksin saadaan mahdolli-              kuutuksia, kaskoja, valtion omistamille autoille.
16034: simman hyvä tulos.                                          Valtiontilintarkastajien mielestä valtion lai-
16035:     Valtiontilintarkastajat ovat kauppa- ja teolli-     tosten autohankinnassa tulee osoittaa riittävää
16036: suusministeriön hallinnonalan asioita selvitel-         arvostelukykyä sekä pyrkimystä löytää mahdolli-
16037: lessään kiinnittäneet huomiota hallinnonalan            simman tarkoituksenmukainen vaihtoehto vi-
16038:  virka- ja edustusautojen hankintoihin. Valtion-        raston ja sen johdon kuljetusjärjestelyihin.
16039: talouden tarkastusvirasto on kertomusvuoden
16040: 
16041: 
16042: 
16043: 
16044: 31 350889R
16045: 242
16046: 
16047: 
16048: 
16049: 
16050:                 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
16051: 
16052:       Työttömien toimeentuloturva                        Työttömyyspäivärahaa maksetaan Suomessa
16053:                                                      asuvalle 17--64-vuotiaalle työttömälle, joka on
16054:                                                      ilmoittautunut työnhakijaksi työvoimatoimis-
16055:    Työttömyysturvan yleispiirteet. Työttö-           toon, hakee kokoaikatyötä, on työkykyinen ja
16056: myysturvajärjestelmän kokonaisuudistus toteu-        työmarkkinoiden käytettävissä ja jolle ei voida
16057: tettiin v. 1985. Työttömyyspäivärahaa maksetaan      osoittaa työtä tai koulutusta. Työvoimaviran-
16058: peruspäivärahana tai ansioon suhteutettuna päi-      omaiset antavat työttömyyspäivärahan maksajaa
16059: värahana. Peruspäivärahan tarkoitus on turvata       sitovan lausunnon työvoimapoliittisten edelly-
16060: työttömän vähimmäistoimeentulo. Ansiopäivära-        tysten täyttymisestä.
16061: han tarkoitus on säilyttää työttömän tulotaso            Työtön on velvollinen ottamaan vastaan työtä.
16062: kohtuullisena suhteessa työttömyyttä edeltävään      Työtön menettää oikeutensa päivärahaan kuu-
16063: vakiintuneeseen tulotasoon. Perus- ja ansiopäi-      deksi viikoksi, jos hän ilman pätevää syytä kiel-
16064: värahaa maksetaan yhtäläisin edellytyksin. An-       täytyy vastaanottamasta työtä, joka on sopivaa
16065: siopäiväraha edellyttää lisäksi työttömyyskassan     työkyky huomioon ottaen ja josta maksetaan
16066: jäsenyyttä. Peruspäivärahaa maksaa Kansanelä-        käypä palkka. Samoin on silloin, jos työsopimus
16067: kelaitos ja ansiopäivärahaa työttömyyskassat         on jäänyt syntymättä työttömästä johtovasta syys-
16068:    Aiemmin peruspäivärahaa maksettiin talou-         tä. Ns. karenssi kestää kolme viikkoa, jos työ olisi
16069: dellisen tuen tarpeen perusteella rajoittamatto-     kestänyt enintään viisi päivää.
16070: man ajan. Kertomusvuoden alusta tarveharkinta            Työttömän ei tarvitse ottaa vastaan osa-aika-
16071: poistettiin asteittain. Samalla peruspäivärahan      työtä, jos palkka ja työttömyyspäiväraha yhteen-
16072: maksaruisedellytykseksi otettiin työssäoloehdon      sä jää kustannukset huomioon ottaen pienem-
16073: täyttyminen, ja peruspäivärahan saannille mää-       mäksi kuin täysin työttömänä saatava työttö-
16074: rättiin enimmäisaika.                                myyspäiväraha.
16075:    Työttömille, jotka eivät täytä työttömyysturvan       Työttömällä on ammattitaitosuoja kolmen en-
16076: työssäoloehtoa tai jotka ovat saaneet päivärahaa     simmäisen työttömyyskuukauden ajan. Työtön
16077: enimmäisajan, maksetaan kertomusvuoden alus-         saa tänä aikana kieltäytyä ottamasta vastaan
16078: ta työmarkkinatukea. Sen tarkoituksena on tur-       muun kuin oman alansa työtä.
16079: vata työttömän toimeentulo sekä ohjata hänet             Perheetön työtön ei voi päivärahaoikeutta
16080: työvoimapalvelujen ja työmarkkinakelpoisuutta        menettämättä kieltäytyä muualta kuin työssä-
16081: lisäävien toimien piiriin.                           käyntialueeltaan tarjotusta pysyvästä kokoaika-
16082:    Vuoden 1995 alusta työttömyysturvalakia           työstä. Sama koskee perheellistä työtöntä, jonka
16083: (602/84) muutettiin määrittelemällä työssäoloeh-     muuttoa perhesuhteet eivät estä. Muuttopaikka-
16084: don täyttyminen yritystoiminnassa. Yrittäjät sai-    kunnalta pitää kuitenkin olla saatavissa kohtuul-
16085: vat oikeuden liittyä työttömyyskassan jäseniksi.     linen työttömän perheelle sopiva asunto. Työssä-
16086: Työssäoloehdon täytyttyä he voivat saada ansio-      käyntialueen ulkopuolelta tarjotusta työstä saa
16087: päivärahaa. Yrittäjien työttömyysturva poikkeaa      kieltäytyä painavan henkilökohtaisen syyn
16088: osin palkansaajien työttömyysturvasta.               vuoksi. Koulutuksesta kieltäytyminen johtaa vas-
16089:                                                                                                         243
16090: 
16091: taaviin seuraamuksiin. Koulutus tarkoittaa tässä       tyy, mikäli henkilö on 24:n edellisen kuukauden
16092: yhteydessä työvoimapoliittista aikuiskoulutusta        tarkastelujakson aikana ollut 26 viikkoa työssä.
16093: ja 17-19-vuotiaiden kohdalla ammattikoulu-             Työajan on pitänyt olla vähintään 18 tuntia vii-
16094: tusta.                                                 kossa ja palkka työehtosopimuksen tai paikka-
16095:     Toistuvasti työvoimaviranomaisen tarjoamista       kunnalla maksettavan käyvän palkan mukainen.
16096: työkyvyn tai -kunnon selvittämistä tai työllisty-      Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, jos henkilö on
16097: mistä edistävistä toimista kieltäytyvä työtön me-      toiminut yrittäjänä vähintään kaksi vuotta työttö-
16098: nettää päivärahaoikeutensa kuudeksi viikoksi.          myyttä edeltävän neljän vuoden tarkastelujakson
16099: Jos työtön kieltäytyy toistuvasti ilman pätevää        aikana ja jos yritystoiminta on ollut tarpeeksi
16100: syytä ottamasta vastaan työtä tai koulutusta, on       laajaa. Jos henkilö on ollut poissa työmarkkinoil-
16101: hän oikeutettu työttömyyspäivärahaan vasta ol-         ta hyväksyttävän syyn vuoksi, voidaan tarkaste-
16102: tuaan työssä tai koulutuksessa kahdeksan viik-         lujaksoa pidentää.
16103: koa.                                                      Mikäli palkansaajan työssäoloehdon täyttävä
16104:     Työtön työnhakija menettää päivärahaoikeu-         työtön ryhtyy yrittäjäksi, säilyy oikeus palkansaa-
16105: tensa kahdeksaksi viikoksi, jos hän ilman päte-        jan päivärahaan puolentoista vuoden ajan.
16106: vää syytä on itse eronnut työstään tai aiheuttanut        Ansiopäivärahan saaminen edellyttää lisäksi
16107: itse työsuhteen päättymisen. Enintään viideksi         työttömyyskassan jäsenyyttä ja kassan jäsenenä
16108: päiväksi tarkoitetusta työstä eroaminen johtaa         täyttynyttä työssäoloehtoa. Palkansaajan pitää
16109: päivärahaoikeuden menetykseen kolmeksi vii-            olla kassan jäsen vähintään kuusi kuukautta ja
16110: koksi.                                                 yrittäjän vähintään kaksi vuotta. Työssäoloeh-
16111:     Jos työtön työnhakija on työvoimatoimistoon        toon sisällytetään myös muun EU- tai Eta-maan
16112: ilmoittautumista edeltävän kuuden kuukauden            vakuutuskaudet, jos työtön on välittömästi en-
16113: aikana ollut työmarkkinoilla enintään kuusi viik-      nen työttömyyttään tehnyt työtä Suomessa vä-
16114: koa, eikä esitä siihen hyväksyttävää syytä, me-        hintään neljä viikkoa tai jos työn oli tarkoitus
16115: nettää hän oikeutensa työttömyyspäivärahaan            kestää vähintään sen ajan.
16116:  kuudeksi viikoksi.                                       Ensi kertaa työmarkkinoille tuleville työttömil-
16117:     Työttömällä ei ole oikeutta päivärahaan, jos       le, jotka eivät saa työttömyyspäivärahaa työssä-
16118:  hänen toimeentulonsa on turvattu muulla sosiaa-       oloehdon täyttymättömyyden vuoksi, maksetaan
16119:  lietuudella tai jos hän ei ole työmarkkinoiden        työmarkkinatukea. Samoin myös työttömille,
16120:  käytettävissä. Päivärahaoikeutta ei ole esim. hen-    joille on maksettu työttömyyspäivärahaa 500 päi-
16121:  kilöllä, joka saa sairauspäivärahaa, täyttä työky-    vän enimmäisaika.
16122:  vyttömyyseläkettä, kuntoutusrahaa, lasten koti-          Työmarkkinatukea maksetaan ensimmäistä
16123:  hoidon tuen lisäosaa tai koulutustukea.               kertaa työmarkkinoille tuleville työttömille kol-
16124:     Päivärahaoikeutta ei ole silloin, kun työttö-      men kuukauden odotusajan jälkeen. Odotusai-
16125:  mällä on oikeus saada työnantajalta irtisanomis-      kaa ei vaadita, jos hakijalla on ammatillinen
16126:  ajan palkkaa tai vastaavaa korvausta tai kun          koulutus.
16127:  työnantajan antama muu etuus (ns. kultainen              Oikeus työmarkkinatukeen evätään kuudeksi
16128:  kädenpuristus) voidaan jaksottaa palkan perus-        viikoksi, jos henkilö kieltäytyy toistuvasti osallis-
16129:  teella. Samoin vaikuttaa yritystoiminnan !opetuk-     tumasta työvoimatoimiston osoittamiin työvoi-
16130:  seen liittyvä myyntivoitto. Mikäli työtön on aiem-    mapoliittisiin tai muihin työllistymistä edistäviin
16131:  min harjoittanut päätoimisesti yritystoimintaa,       toimiin. Seuraamus on sama, jos henkilö ilman
16132:  syntyy oikeus päivärahaan yritystoiminnan lo-         pätevää syytä kieltäytyy taikka eroaa tai erote-
16133:  pettamisen tai pysyvän keskeytymisen (neljä           taan omasta syystään työvoimakoulutuksesta tai
16134:  kuukautta) nojalla. Rajoitusta ei sovelleta palkan-   jos hän ilman pätevää syytä keskeyttää työhar-
16135:  saajaan rinnasteiseen yrittäjään eikä sivutoimi-      joittelun tai ammatinvalinnanohjauksen tai kun-
16136:  seen tai kausiluonteiseen yrittäjään. Jos työtön      toutuksen.
16137:  aloittaa yrityksen tai oman työn, poistuu päivära-
16138:  haoikeus, mikäli ne estävät kokoaikaisen työn            Työttömyysturvaetuuksien suuruus ja
16139:  vastaanottamisen.                                     kesto. Peruspäiväraha oli kertomusvuonna 116
16140:      Oikeutta päivärahaan ei ole päätoimisella         mk ja vuoden 1995 alusta 118 mk päivässä.
16141:  opiskelijalla eikä työttömällä, joka itse asettaa     Ansiopäiväraha määräytyy pääsääntöisesti työt-
16142:  työn vastaanottamisen estäviä rajoituksia.            tömyyttä edeltäneiden kuuden kuukauden tulo-
16143:      Päivärahaoikeus edellyttää nk. työssäoloeh-       jen nojalla. Ansiopäiväraha koostuu peruspäivä-
16144:  don täyttymistä. Palkansaajan työssäoloehto täyt-     rahaa vastaavasta perusosasta ja ansio-osasta,
16145: 244
16146: 
16147: joka on 42% päiväpalkan ja perusosan erotuk-            Tarveharkintaa ei sovelleta 180 ensimmäisen
16148: sesta. Mikäli tulot ovat ylittäneet 90-kertaisesti   päivän ajalta myönnettäessä työmarkkinatukea
16149: perusosan (10 620 mk v. 1995), on ansio-osa          työttömyyspäivärahakauden päättymisen jäl-
16150: ylittävältä tulonosalta 20 %. Ansiopäiväraha lap-    keen. Tarveharkintaa ei kohdisteta 55 vuotta
16151: sikorotuksineen saa olla enintään 90 % aiemmas-      täyttäneeseen henkilöön, joka työttömäksi jou-
16152: ta palkasta.                                         tuessaan on täyttänyt palkansaajan tai yrittäjän
16153:    Työttömän yrittäjän ansiopäivärahan perus-        työssäoloehdon. Ei myöskään silloin, kun henki-
16154: teena on työtulo, josta henkilö on itsensä yrittä-   lö osallistuu työvoimapoliittiseen aikuiskoulu-
16155: jäkassassa vakuuttanut. Kassan jäsenmaksu mää-       tukseen, työharjoitteluun, työkokeiluun tai työ-
16156: räytyy saman työtulon perusteella.                   hallinnon järjestämään kuntoutukseen.
16157:    Työttömyyspäivärahaan maksetaan lapsikoro-            Ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tulevalle
16158: tusta, joka kertomusvuonna oli yhdestä lapsesta      ja vanhempiensa taloudessa asuvalle työttömäl-
16159: 24 mk, kahdesta lapsesta 34 mk ja kolmesta tai       le työmarkkinatukea maksetaan 60 % täydestä
16160: useammasta lapsesta 44 mk.                           määrästä ja täysimääräisenä, kun henkilö osal-
16161:    Kertomusvuoden alusta osittain työttömät          listuu työllistymistä edistäviin toimiin. Työmark-
16162: pääsivät yhdenmukaisen sovitellun työttömyys-        kinatukea voidaan maksaa 65-vuotiaaksi saak-
16163: päivärahaoikeuden piiriin. Oikeus soviteltuun        ka.
16164: työttömyyspäivärahaan syntyy, jos henkilön työ-          Työttömyysturvaetuudet ovat saajansa veron-
16165: aikaa on lyhennetty lomauttamalla, jos työ- tai      alaista tuloa. Työttömyyspäivärahaa maksetaan,
16166: virkasuhde on osa-aikaistettu, jos henkilö on        kun henkilö on ensin ollut työttömänä työnhaki-
16167: työttömänä vastaanottanut osa-aikatyön tai kuu-      jana työvoimatoimistossa vähintään viisi päivää
16168: kautta lyhyemmän kokoaikatyön, jos henkilö           kahdeksan viikon jaksolla. Omavastuuaika las-
16169: jatkaa työttömänä päätoimen ohella tehtyä sivu-      ketaan korkeintaan kerran kalenterivuodessa.
16170: työtä tai jos henkilö on työttömänä aloittanut           Päivärahaa maksetaan enintään viideltä päi-
16171: yritystoiminnan, joka ei estä kokoaikatyön vas-      vältä viikossa. Työttömyyspäivärahaa voidaan
16172: taanottoa. Oikeutta soviteltuun työttömyyspäivä-     maksaa myös Suomesta työnhakijaksi toiseen
16173: rahaan ei ole, jos työaika ylittää 80% alalla        EU- tai Eta-maahan lähtevälle työttömälle kol-
16174: sovellettavan kokoaikatyön työajasta.                men kuukauden ajalta.
16175:    Soviteltua päivärahaa määrättäessä sitä vähen-        Perus- ja ansiopäivärahaa maksetaan yhteensä
16176: tää 80 % 750 mk ylittävästä palkan osasta kuu-       enintään 500 päivältä neljänä peräkkäisenä ka-
16177: kauden sovittelujaksolla. Soviteltua päivärahaa      lenterivuonna. Enimmäismäärään sisältyvät
16178: maksetaan enintään 150 täyttä työttömyyspäivä-       myös työttömyyspäivät, joilta työttömälle on
16179: rahaa vastaava määrä, vähintään 18:lta ja enin-      maksettu päivärahaa toisessa EU- tai Eta-maassa.
16180: tään 24:ltä kuukaudelta.                             Palkansaajalle, joka on täyttänyt 55 vuotta ennen
16181:    Lomautetulle työntekijälle maksetaan ansio-       500 päivän enimmäisajan päättymistä, voidaan
16182: päivärahaa hänen saatuaan ensin lomautuspäi-         maksaa työttömyyspäivärahaa 60-vuotiaaksi
16183: värahaa 15 päivältä. Lomautuspäiväraha on 70 %       saakka.
16184: ansiopäivärahasta (ilman lapsikorotuksia), kui-          Päivärahapäivien laskenta alkaa alusta, jos
16185: tenkin vähintään perusosan ja mahdollisten lap-      henkilö täyttää palkansaajan työssäoloehdon
16186: sikorotusten kokoinen.                               kahdeksassa kuukaudessa tai yrittäjän työssäolo-
16187:    Täysimääräinen työmarkkinatuki vastaa pe-         ehdon yhtäjaksoisesti. Enimmäismäärän täytyt-
16188: ruspäivärahaa. Työmarkkinatukeen kuuluvat            tyä työttömälle maksetaan päivärahaa vasta hä-
16189: myös vastaavat lapsikorotukset Työmarkkinatu-        nen täytettyään uudestaan työssäoloehdon.
16190: ki on tarveharkintainen. Taloudellisen tuen tar-
16191: vetta arvioitaessa otetaan huomioon, eräitä sosi-       Etuuksien kansainvälinen vertailu. Työ-
16192: aalietuuksia lukuun ottamatta, hakijan omat tulot    tön saa työttömyyspäivärahaa kaikissa EU:n jä-
16193: täysin sekä avio- tai avopuolison tulot 300 mk       senmaissa. Työttömyysturvan ehdot ovat kunkin
16194: kuukaudessa ylittävältä osalta. Täyteen työmark-     jäsenmaan päätettävissä. EU:n neuvoston suosi-
16195: kinatukeen oikeuttavien tulojen raja on huolto-      tuksen mukaan työtön tulisi ohjata ensisijaisesti
16196: velvollisella 5 540 mk ja yksinäisellä 3 700 mk      takaisin työelämään.
16197: kuukaudessa. Huoltovelvollisen tulorajaa koro-          Useimmissa EU-maissa päiväraha määräytyy
16198: tetaan 630 mk:aa kutakin huollettavaa kohti.         työttömän aiemman työhistorian ja palkan perus-
16199: Työmarkkinatuki pienenee 75 %:lla tulorajan          teella. Korvaustaso on yleensä sitä suurempi mitä
16200: ylittävistä tuloista.                                pidempään työtön on osallistunut työelämään.
16201:                                                                                                                                 245
16202: 
16203:    EU:n Jasenmaissa työttömyyspäivärahoja                                          jakson suhteellisesti korkeampaa päivärahaa
16204: maksetaan yleensä kahdella tavalla.                                                vain yhden maksukauden ajan. Suomessa taas
16205:    1. Ensimmäisen, rajallisen jakson aikana päi-                                   ansiosidonnaisen päivärahan maksujakson las-
16206: värahan suhde aiempaan nettopalkkaan on kor-                                       kenta aloitetaan alusta, mikäli työtön on välillä
16207: kea, jopa 85 %. Päiväraha suhteutetaan yleisesti                                   täyttänyt työssäoloehdon.
16208: työttömän aiempaan työtuloon ja se vastaa Suo-                                        Oheisessa taulukossa ovat tiedot työttömyys-
16209: men ansiosidonnaista päivärahaa. Tämän jakson                                      päivärahasta suhteessa aiempaan nettopalkkaan
16210: aikana työtöntä pyritään kannustamaan nopeasti                                     sekä maksukauden pituudesta EU-maissa. Tie-
16211: takaisin työelämään.                                                               dot ovat vuodelta 1993. Ne kuvaavat teollisuu-
16212:    2. Jos työttömyys pitenee, pienenee työttö-                                     dessa työskennelleen, teollisuuden keskipalkkaa
16213: myyspäiväraha Isoa-Britanniaa lukuun ottamatta                                     ansainneen, n. 20 vuotta työelämässä olleen 40-
16214: kaikissa muissa EU-maissa. Tämän jakson aikana                                     vuotiaan työttömän keskimääräistä nettokorva-
16215: päiväraha suhteutetaan yleisesti kussakin maassa                                   usastetta. Suomen kohdalla korvausaste on las-
16216: maksettaviin muihin sosiaalisiin tulonsiirtoihin.                                  kettu kaikkien palkansaajien keskipalkan mu-
16217:    ED-jäsenmaissa vallitseva tavanomainen käy-                                     kaan.
16218: täntö on, että työtön voi saada ensimmäisen
16219: 
16220: 
16221: 
16222: Ansiosidonnainen                                                                      Kesto       Muu           Kesto
16223:                                                                                 työttömyysturva   kk      työttömyysturva     kk
16224:                                                                                    %palkasta                 %palkasta
16225: Luxemburg .......................................................... .               85           12            46          ei rajaa
16226: Belgia .................................................................. .          79           12            55          ei rajaa
16227: Tanska ................................................................ .            73           30            63          ei rajaa
16228: Saksa ................................................................... .          63           12            56          ei rajaa
16229: Kreikka ............................................................... .            28           12            0
16230: Espanja ................................................................ .           80           6             70          18
16231: Ranska ................................................................ .            80           12            67-33 1     ei rajaa
16232: Irlanti ................................................................... .        41           12            32-35 2     ei rajaa
16233: Italia .................................................................... .        26           6             0
16234: Hollanti ............................................................... .           74           24            49          ei rajaa
16235: Portugali .............................................................. .           81           21            44          21
16236: Iso-Britannia ....................................................... .              23           12            23          ei rajaa
16237: EU keskimäärin .................................................. .                  61           14            42
16238: Suomi .................................................................. .           66           23            27          ei rajaa
16239: 1   Ranskassa työttömyyden jatkuttua yli 12 kk työtön saa 4 kk:n ajan sosiaaliseen apuun suhteutettua tukea, joka on 67%
16240:     aiemmasta palkasta, seuraavan 4 kk:n ajan 46 %, seuraavan 4 kk:n ajan 38% ja tämän jälkeen tukea, joka on 33 %
16241:     aikaisemmasta palkasta.
16242: 2
16243:     Irlannissa työttömyyden jatkuttua pidempään kuin 12 kk, työtön saa sosiaaliseen apuun suhteutettua tukea 32% aiemmasta
16244:     palkasta 3 seuraavan kuukauden ajan, sen jälkeen tuki on 35% palkasta.
16245: 
16246: 
16247: 
16248: 
16249:    Useimmissa EU:n jäsenmaissa Suomen ansio-                                          Muuhun sosiaalitukeen suhteutettu toissijai-
16250: sidonnaista päivärahaa vastaava työttömyysturva                                    nen työttömyysturva on useimmissa EU-maissa
16251: on 60---80 % työttömän aiemmasta nettopalkas-                                      tarkoitettu ainakin työttömän vähimmäistoi-
16252: ta. EU-maiden keskiarvo on 61 %. Suomessa                                          meentulon turvaamiseen. Tanskassa ja Belgiassa
16253: korvausaste on yksinäisellä 66% ja lapsikorotuk-                                   työttömyyspäiväraha pysyy edelleen ansiotasoon
16254: set mukaan lukien 72 %. Ansiosidonnaisen päi-                                      suhteutettuna. Kreikassa ja Italiassa ei makseta
16255: värahakauden kesto vaihtelee 6:sta 30 kuukau-                                      lainkaan toissijaista työttömyysturvaa. Useimmis-
16256: teen. EU:n keskiarvo on 14 kk. Suomessa ansio-                                     sa maissa tätä päivärahaa maksetaan rajoittamat-
16257: sidonnaisen päivärahan enimmäiskesto on                                            tomasti. Espanjassa ja Portugalissa toissijaisen
16258: 23 kk.                                                                             työttömyysturvan kesto on 18--21 kk.
16259: 246
16260: 
16261:    Useimmissa EU-maissa ansiopäivärahaa vas-                            Ansiopäivärahan saajien vastaavat jakaumat
16262: taavan työttömyysturvan piiriin pääseminen                           olivat:
16263: edellyttää työttömältä aiempaa, vähintään yhden
16264: vuoden yhtäjaksoista työssäoloa. Ellei työssäolo-                    Ikä                       Kaikki      Osuus       Miehiä        Naisia
16265:                                                                                                             %
16266: ehto ole täyttynyt, kuuluu työtön muun, useim-
16267:                                                                        -19 ..............      3 352         0,6       1690          1662
16268: miten harkinnanvaraisen sosiaaliturvan piiriin.                      20-24 ..............     51754          8,7      27 465        24 289
16269:    Suomen ansiosidonnainen päiväraha on suh-                         25-29 ..............     88049         14,8      46908         41141
16270: teellisesti suurempi kuin EU:n vastaava keski-                       30-34 ..............     86 319        14,5      46183         40136
16271: määräinen (EU 61 %, Suomi 66 %). Suomessa                            35-39 ..............     84238         14,1      44 547        39 691
16272: päivärahakausi on myös pidempi (EU 14 kk,                            40-45 ..............     86849         14,6      45 543        41306
16273: Suomi 23 kk). Perusturvan korvausaste on Suo-                        46-49 ..............     79044         13,3      41 241        37 803
16274:                                                                      50-55 ..............     53 340         8,9      26 725        26 615
16275: messa EU:n keskiarvoa pienempi (EU 42 %, Suo-                        56---59 ..............   45 517         7,6      21889         23 628
16276: mi 27 %).                                                            60- .................    17730          3,0       8308          9422
16277:                                                                      Yhteensä ..........      596 192      100,0     310 499       285 693
16278:    Etuuksien saajat, kustannukset ja rahoi-
16279: tus. Vuoden 1985 työttömyysturvauudistuksen
16280: jälkeen ansiopäivärahan saajien osuus työttömis-                        Tyypillinen peruspäivärahaa saava henkilö on
16281: tä on jatkuvasti kasvanut.                                           kokonaan työtön. Ansiopäivärahaa saavista lo-
16282:    Työttömyyspäivärahaa saaneita oli v. 1990-                        mautettujen ja lyhennetyllä työajalla olevien
16283: 94:                                                                  osuus on huomattavan suuri. Näillä ryhmillä
16284:                                                                      päivärahat ovat suurimmat. Lomaotettujen päivä-
16285: Vuosi                       Ansio-           Perus-      Työmark-    rahat vaikuttavat suuresti ansioturvan menoihin.
16286:                             turva            turva        kinatuki      Työttömyysturvaetuuksia       maksettiin   v.
16287: 1990 ···············      171284         126 051                     1990-94 seuraavasti:
16288: 1991 ...............      339125         236 487
16289: 1992 ···············      489 285        325 894                     Vuosi                        Ansio-           Perus-       Työmark-
16290: 1993 ···············      596 211        363 106                                                  turva            turva         kinatuki
16291: 1994 ···············      544100         280 545         123 590                                                   Mmk
16292:                                                                      1990 .............. .       2 217               860
16293:    Peruspäivärahan saajat ovat keskimäärin an-                       1991 .............. .       5678              2 321
16294: siopäivärahan saajia nuorempia. Alle 25-vuotiai-                     1992 .............. .      10879              4 464
16295: ta peruspäivärahan saajista on vuosittain ollut                      1993 .............. .      15176              5 789
16296: runsaat 40 %. Ansiopäivärahan saajista ikäryh-                       1994 ............. ..      14 854             5133          1307
16297: män osuus on ollut 11-13%. Yli 55-vuotiaita,
16298: joille maksetaan päivärahaa 60 ikävuoteen asti,
16299: on ansioturvan piirissä ollut enemmän kuin pe-                          Työttömyysturvan kokonaismenot ovat kas-
16300: rusturvan piirissä.                                                  vaneet vuosittain työllisyystilanteen huononemi-
16301:    Vuonna 1993 peruspäivärahan saajien ikä- ja                       sen myötä. Kertomusvuonna työttömyyspäivära-
16302:                                                                      hamenot olivat 21,3 mrd. mk.
16303: sukupuolijakautumat olivat:
16304:                                                                         Peruspäiväraha rahoitetaan kokonaan valtion
16305:                                                                      budjettivaroista. Ansiopäivärahan rahoittavat val-
16306: Ikä                       Kaikki     Osuus      Miehiä      Naisia   tio, työnantajat ja työttömyyskassojen jäsenet.
16307:                                       %                              Vuodesta 1993 myös palkansaajat ovat osallistu-
16308:   -19 ..............     42195        11,6      24084       18111    neet rahoitukseen.
16309: 20-24 ..............     96502        26,6      56460       40 042      Työnantajien rahoitusosuus kootaan työnan-
16310: 25-29 ..............     53 248       14,7      33 536      19 712   tajien työttömyysvakuutusmaksulla. Päiväraho-
16311: 30-34 ..............     38687        10,7      24 611      14 076
16312: 35-39 ..............     35088         9,7      22109       12 979
16313:                                                                      jen lisäksi sillä rahoitetaan työnantajien osuus
16314: 40-45 ..............     34 519        9,5      22 460      12 059   työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen opintoso-
16315: 46-49 ..............     28044         7,7      18350        9694    siaalisista etuuksista, työeläkelisät, Koulutus- ja
16316: 50-55 ..............     16 953        4,7      10 612       6 341   erorahaston toimintaa sekä palkkaturvalaissa tar-
16317: 56---59 ..............   12466         3,4       6909        5 557   koitetut korvaukset. Viime vuosina työttömyys-
16318: 60- .................     5404         1,5       2 621       2 783   turvan kustannuksia on siirretty työnantajilta pal-
16319: Yhteensä ..........      363106      100,0     221 752     141 354   kansaajille työnantajien työttömyysvakuutus-
16320:                                                                                                                           247
16321: 
16322: maksun nousun rajoittamiseksi. Työttömyysva-                           Vuonna 1995 alempaa maksua on sovellettu
16323: kuutusmaksu on porrastettu työnantajan palkka-                         palkkasumman ensimmäiseen 5 Mmk:aan.
16324: summan perusteella.                                                       Vuoden 1985 työttömyysturvauudistuksessa
16325:   Työnantajan ja palkansaajan työttömyysva-                            ansiopäivärahojen rahoitusosuudet olivat seu-
16326: kuutusmaksut olivat v. 1990--95, o/o palkasta:                         raavat: valtion osuus oli 48 o/o, työnantajien osuus
16327:                                                                        47 o/o ja kassojen jäsenten osuus 5 o/o. Vuoden
16328: Vuosi                               Työnantajien       Palkansaajien   1992 alusta valtion osuus laskettiin 47,5 o/o:iin ja
16329:                                       maksu               maksu        kassojen jäsenten osuus nostettiin 5,5 o/o:iin. Ker-
16330:                                                    %
16331:                                                                        tomusvuonna ja v. 1995 rahoitusosuuksia on
16332: 1990 .......................... .      0,60                            muutettu yksivuotisilla laeilla, joiden mukaan
16333: 1991 .......................... .      1,40                            valtio rahoittaa 62,5 o/o ja työnantajat 32 o/o ansio-
16334: 1992 .......................... .      3,70                            päivärahoista kassan jäsenten osuuden pysyessä
16335: 1993 .......................... .      3,75/6,0            0,2         entisenä. Valtion osuutta pienentää palkansaajan
16336: 1994 .......................... .      3/6,3               1,87        työttömyysvakuutusmaksun tuotto. Vuoden
16337: 1995 .......................... .      2/6,1               1,87        1993 tuoton 60 Mmk ylittävä osa käytettiin tähän.
16338:                                                                        Kertomusvuonna ja v. 1995 tuoton 80 Mmk
16339:   Vuonna 1993 työnantajien pienempää työttö-                           ylittävästä osasta puolet on käytetty pienentä-
16340: myysvakuutusmaksua sovellettiin, mikäli työn-                          mään valtion osuutta ja puolet työnantajien
16341: antajan maksamat työpalkat jäivät alle 1 Mmk:n.                        osuutta työeläkelisien rahoituksesta.
16342: Kertomusvuonna pienempää maksua maksettiin                                Ansioturvan päivärahojen rahoitusosuudet v.
16343: palkkasumman ensimmäisen Mmk:n osalta.                                 1990--94 olivat seuraavat:
16344: 
16345: Vuosi                        Valtio                Työnantajat         Kassojen jäsenet   Palkansaajat         Yhteensä
16346:                        Mmk             %       Mmk             %        Mmk       %       Mmk       o/o     Mmk           %
16347: 1990 ............      1064           48,0    1042            47,0      111       5,0        0      0       2 217      100,0
16348: 1991 ............      2725           48,0    2669            47,0      284       5,0        0      0       5 678      100,0
16349: 1992 ............      5168           47,5    5113            47,0      598       5,0        0      0      10879       100,0
16350: 1993 ............      6895           45,4    7133            47,0      835       5,5      314      2,1    15 176      100,0
16351: 1994 ............      7779           52,4    4 750           32,0      816       5,5     1499     10,1    14 845      100,0
16352: 
16353: 
16354:    Työttömyyskassat saavat hallintokuluihin                            siitä. Jos tilinpäätös osoittaa edelleen vajausta,
16355: kohdistuvaa valtionosuutta. Työttömyyskassojen                         saadaan vajaus täyttää työttömyyskassojen tuki-
16356: keskuskassa maksaa tukimaksuna hallintokului-                          kassan varoista. Tukikassaan kuuluvat kaikki
16357: hin saman verran kuin valtio. Kertomusvuonna                           palkansaajien kassat. Sen varoista voidaan kalen-
16358: sekä valtio että työnantajat maksoivat hallinto-                       terivuoden aikana käyttää enintään puolet. Ellei
16359: apurahaa 55 Mmk.                                                       yksittäisen kassan vajausta voida täyttää näin-
16360:    Eri alojen työttömyysrasituksen tasoittamisek-                      kään, se täytetään valtion varoista myönnettäväl-
16361: si valtio maksaa jäsenmaksujen tasausta työttö-                        lä lisäosuudella. Valtio on myöntänyt lisäosuutta
16362: myyskassoille, joiden päivärahamenot ovat ylit-                        seuraavasti: v. 1992 110 Mmk, v. 1993 15 Mmk ja
16363: täneet 75 o/o:lla kassojen keskimääräiset päivära-                     kertomusvuonna 3,7 Mmk.
16364: hamenot Valtion budjetissa oli tähän tarkoituk-                            Yrittäjäkassan työttömyyspäivärahoista valtio
16365: seen 10 Mmk:n määräraha v. 1992. Sittemmin                             rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja
16366: jäsenmaksun tasaukseen on osoitettu osa pal-                           kassan jäsenet rahoittavat ansio-osat. Työnanta-
16367: kansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta:                           jat eivät osallistu yrittäjäkassan päivärahojen ra-
16368: v. 1993 60 Mmk ja kertomusvuonna 80 Mmk.                               hoitukseen.
16369: Kertomusvuonna ja v. 1995 jäsenmaksun tasaus-                              Valtiotyönantaja ei maksa työttömyysvakuu-
16370: ta ovat saaneet kassat, joiden päivärahamenot                          tusmaksua. Valtion liikelaitoksille maksuvelvolli-
16371: ovat ylittäneet 50 o/o:lla kassojen keskimääräiset                     suus säädettiin v. 1993. Niiden työttömyysvakuu-
16372: päivärahamenot                                                         tusmaksu on muita työnantajia pienempi, koska
16373:    Työttömyyskassan tilinpäätöksen osoittaessa                         liikelaitosten henkilöstö ei ole oikeutettu kaik-
16374: vajausta käytetään sen täyttämiseen työttömyys-                        kiin työnantajan työttömyysvakuutusmaksulla
16375: kassan omaa tasoitusrahastoa, enintään puolta                          rahoitettaviin etuuksiin.
16376: 248
16377: 
16378:    Työttömyysturvan kattavuus ja riittävyys.                                yksikön muutos työttömyysasteessa työttömyys-
16379: Viime vuosien toimet, tarveharkinnan poisto pe-                             turvan kokonaismenoihin n. 1 200--1 300 Mmk
16380: rusturvasta sekä itsenäisten ammatinharjoittajien                           vuodessa. Tästä ansioturvan osuus on kaksi kol-
16381: ja yrittäjien työttömyysturva, ovat lisänneet työt-                         masosaa. Muutosvaikutus riippuu työttömyysas-
16382: tömyysturvan kattavuutta. Työttömyyskassojen                                teesta.
16383: jäsenmäärät ovat kasvaneet talouslaman myötä
16384: seuraavasti:                                                                   Työttömyysturvan epäkohdat ja väärin-
16385:                                                                             käytökset. Työttömyysturvan lainsäädäntöön,
16386: Vuosi                        Jäseniä                       Muutos           saantiehtoihin sekä järjestelmän organisointiin ja
16387:                                                    Hlöä               o/o   toimeenpanaan liittyvät seikat tekevät sosiaali- ja
16388: 1990 ...............      1740 579            -2697             -0,2        terveysministeriön mukaan työttömyysturvan
16389: 1991 ···············      1770 635             30056             +1,7       väärinkäytökset todennäköisiksi ja helpoiksi
16390: 1992 ···············      1832 907             62 272            +3,5       muihin sosiaaliturvamuotoihin verrattuna. Työt-
16391: 1993 ···············      1859 401             26494             +1,4       tömyys on epämääräisempi ja tulkinnanvarai-
16392:                                                                             sempi käsite kuin muut syyperusteiset sosiaali-
16393:     Työttömyysturvan kattavuus on Suomessa                                  turvaan oikeuttavat tilanteet. Työttömyysturva
16394: hyvä. Työttömistä työnhakijoista n. 90% on työt-                            on usein suurempi kuin muut toimeentuloetuu-
16395: tömyysturvan piirissä, kun ED-maissa osuus on                               det Työttömyysturva paikkaa eräissä tilanteissa
16396: keskimäärin n. 50 %.                                                        muun sosiaaliturvan aukkoja.
16397:     Työttömyysturvan ulkopuolelle jääminen ai-                                 Verrattaessa Suomen työttömyysturvaa mui-
16398: heutuu useimmissa tapauksissa työttömyysturva-                              den ED-maiden järjestelmiin epäkohtia sosiaali-
16399: lain rajoituksista: omavastuuaika, päivärahaoike-                           ja terveysministeriön mielestä ovat työttömyys-
16400: us on evätty määräajaksi, työtön saa muuta etuut-                           turvan piiriin pääsyn helppous, turvan pitkähkö
16401: ta.                                                                         kesto ja etuuden pysyvyys käytännössä useankin
16402:     Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan kor-                              päivärahakauden ajan sekä työttömyysturvaa to-
16403: vausasteet eri palkkatasoilla ovat karkeasti seu-                           teuttavien organisaatioiden hajanaisuus.
16404: raavat:                                                                         Näiden seikkojen vuoksi työttömyysturva-
16405:                                                                             etuuksia saavat myös henkilöt, jotka eivät tosi-
16406: Bruttopalkka                                Päiväraha,                      asiallisesti hae työtä eivätkä ole työmarkkinoiden
16407: mk/kk                                       o/o palkasta                    käytettävissä. Työttömyysturvan luonnollinen
16408:                                               brutto          netto
16409:                                                                             kontrolli on laman aikana heikko, koska työtä on
16410: 3000 ................................. .       86,0           94,1          vähän tarjolla.
16411: 4 000 ................................. .      76,9           82,2             Työttömyyspäivärahan työssäoloehdon kah-
16412: 5 000 ................................. .      69,5           75,9          den vuoden tarkastelujakso pitenee mm. opiske-
16413: 6000 ................................ ..       64,6           71,6          lun ja lastenhoidon perusteella. Työssäoloehto
16414: 7000 ................................. .       61,1           69,0          voi siten täyttyä lyhytaikaisella, mutta pitkällä
16415: 8000 ................................. .       58,5           67,6          aikavälillä toteutuvalla työnteolla. Työmarkkina-
16416: 9000 ................................. .       56,5           66,2          tuen saaminen ei edellytä työttämäitä aiempaa
16417: 10 000 ............................... .       54,8           65,3          työssäkäyntiä eikä ammattikoulutusta.
16418: 11 000 ............................... .       53,5           64,6             Työttömyyspäivärahaa maksetaan 500 päiväl-
16419: 12 000 ............................... .       50,8           62,2          tä neljänä peräkkäisenä kalenterivuonna. Työ-
16420: 13 000 ............................... .       48,4           60,0          markkinatukea maksetaan rajoituksetta 65 ikä-
16421: 14 000 ............................... .       46,3           58,0          vuoteen saakka. Päivärahan 500 maksupäivän
16422: 15 000 ............................... .       44,5           56,6          laskenta alkaa alusta, jos henkilö ennen sen
16423: 16 000 ............................... .       42,9           55,4          päättymistä täyttää työssäoloehdon 8 kk:n tarkas-
16424: 17 000 ............................... .       41,5           54,2          telujaksolla. Päivärahan perustepalkkaa ei määri-
16425: 18 000 ............................... .       40,3           53,1          tellä uudelleen, jos työnteko kestää alle 27 viik-
16426: 19 000 ............................... .       39,1           52,2          koa.
16427: 20 000 ............................... .       38,1           51,2             Työssäoloehto, päivärahakauden uusi aloitus
16428: 25 000 ............................... .       34,3           47,5          ja palkanmäärittely ovat yhdessä työllistämistuen
16429: 30 000 ............................... .       31,8           45,3          ehtojen (tukityön kuuden kuukauden määräaika
16430:                                                                             ja työttömyysedellytykset) kanssa johtaneet so-
16431:   Muiden seikkojen pysyessä ennallaan ja työt-                              siaali- ja terveysministeriön mukaan siihen, että
16432: tömyysasteen ollessa n. 15 %vaikuttaa yhden%-                               ansioturva jatkuu suhteellisen pysyvästi aiem-
16433:                                                                                                         249
16434: 
16435: man tasaisena. Järjestelmä motivoi huonosti työ-       kassalain mukaisiin seuraamuksiin (huomautus,
16436: töntä ja työvoimaviranomaista toimimaan aktiivi-       varoitus, kassasta erottaminen) johti 344 ja rikos-
16437: sen työvoimapolitiikan mukaisesti.                     ilmoituksiin 26 tapausta.
16438:     Työttömyysturvalaki (602/84) sisältää run-             Kansaneläkelaitos on tehnyt yhteenvedon
16439: saasti ns. joustavia oikeusnormeja, joiden täsmäl-     1.7.-31.12.1992 epäillyistä sosiaaliturvan vää-
16440: linen sisältö ja tulkinta muotoutuvat lähinnä          rinkäytöksistä. Tapauksia oli yhteensä 263, joista
16441: muutoksenhakuasteiden ratkaisukäytännössä.             työttömyysturvaan liittyi 200. Näistä aiheutui yli 1
16442: Työttömyysturvan toimeenpano on hajautunut             Mmkn menetykset. Yleisimmät väärinkäytöstyy-
16443: alueellisesti ja asiakohtaisesti. Työttömyysturvan     pit olivat työnteon salaaminen (65,8 %), päivära-
16444: johto, valvonta ja kehittäminen on jaettu kahden       han nostaminen, vaikka henkilö ei ollut työmark-
16445: ministeriön kesken. Yhtenäinen väliportaan hal-        kinoiden käytettävissä (19,1 %), ja tulojen salaa-
16446: linto puuttuu. Työttömyysturvan toimeen-               minen päivärahan tarveharkinnassa (10, 1 %).
16447: panaan osallistuu n. 200 työvoimatoimistoa ja          Vuonna 1993 Kansaneläkelaitoksen paikallistoi-
16448: -toimikuntaa, yli 200 Kelan paikallistoimistoa ja      mistot ilmoittivat aluekeskuksiin 599 sosiaalitur-
16449: 68 työttömyyskassaa. Työttömyysturvan atk-jär-         van väärinkäytökseksi epäiltyä tapausta.
16450: jestelmiltä (Kelan järjestelmä sekä työttömyys-            Näkyvään talouteen liittyy useita väärinkäy-
16451: kassojen 4 eri järjestelmää) sekä muilta sosiaali-     töstapoja. Henkilö voi hakea työttömyyspäivära-
16452: etuoksien atk-järjestelmiltä puuttuu keskinäinen       haa ilmoittaen olevansa työtön, vaikka on palk-
16453: yhteys. Joustavista normeista ja hajaotetusta or-      katyössä, toimii päätoimisena yrittäjänä, työsken-
16454: ganisaatiosta seuraa väärinkäytöksiä sekä vir-         telee perheyrityksessä tai opiskelee päätoimises-
16455: heellisiä tai yleiskäytännöstä poikkeavia tulkin-      ti. Työmarkkinoiden käytettävissä oloon liittyviä
16456: toja ja ratkaisuja toimeenpanossa.                     seikkoja voidaan salata esim. ulkomailla opiskel-
16457:      Työttömyysturvajärjestelmä on erityisen altis     taessa tai vapausrangaistusta suoritettaessa. Päi-
16458: väärinkäytöksille lamaoloissa. Työttömien mää-         värahaan vaikuttavia seikkoja voidaan salata tai
16459:  rän kasvaessa valvontamahdollisuudet heik-            ilmoittaa virheellisinä.
16460:  kenevät, kun työttömyysturvan toimeenpanon ja             Jos työttömyyspäivärahaa on maksettu aiheet-
16461: valvonnan voimavarat eivät vastaavasti lisäänny.       ta tai liian suurena, peritään etuus takaisin. Takai-
16462: Työttömyysturvaan on tehty pikaisesti monia            sinperinnästä voidaan luopua, jos henkilön toi-
16463:  menoja vähentäviä säädösmuutoksia. Niiden             meentulomahdollisuudet ovat heikot. Jos etuu-
16464:  nopea toimeenpano on sitonut voimavaroja mi-          den saaja on menetellyt vilpillisesti tai törkeän
16465:  nisteriöissä, työhallinnossa, Kelassa ja työttö-      luottamuksellisesti, on aiheetta maksettu päivä-
16466:  myyskassoissa. Lamaan liittyy myös työnantajien       raha perittävä aina takaisin. Takaisinperinnästä
16467:  ja työntekijöiden yhteinen kiinnostus maksattaa       ei ole tehty tarkkoja selvityksiä. Sosiaali- ja ter-
16468:  osa henkilöstökuluista työttömyyspäivärahoilla        veysministeriö arvioi väärinkäytöksistä johtovien
16469:  esim. lomautusten yhteydessä.                         takaisinperintöjen määräksi enintään joitakin
16470:      Työministeriön asettaman työryhmän arvion         miljoonia markkoja vuosittain.
16471:  mukaan väärinkäytöksiin ns. näkyvillä markki-             Työttömyysturvan toimeenpanoa johtaa, val-
16472:  noilla syyllistyy 2-2,5 % työttömyyspäiväraho-        voo ja kehittää ylimpänä viranomaisena toi-
16473:  jen saajista. Tästä arvioidaan aiheutuvan n. 300      meentuloturvaan liittyvien asioiden osalta so-
16474:  Mmkn menetykset vuodessa. Niin sanotussa              siaali- ja terveysministeriö. Sekä Kansaneläkelai-
16475:  harmaassa taloudessa väärinkäytöksiä olisi 3-         toksessa että sosiaali- ja terveysministeriössä on
16476:  4 %kaikista tapauksista. Seurauksena on arviolta      työttömyysturva-asioiden neuvottelukunta. Nii-
16477:  n. 500 Mmkn vuosimenetykset Väärinkäytästen           den tehtävänä on mm. aloittein ja esityksin kehit-
16478:  valtaosa, 80-90 %, liittyisi työryhmän mukaan         tää työttömyysturvaa sekä antaa lausuntoja Kan-
16479:  työnteon salaamiseen. Salatyöskentely voi olla        saneläkelaitokselle, sosiaali- ja terveysministe-
16480:  palkkatyötä tai yrittäjätoimintaa. Arviot ovat suu-   riölle ja työministeriölle.
16481:  ria verrattuna viime vuosina ilmenneisiin ja toi-         Kansaneläkelaitos vastaa pitkälti järjestelmän
16482:  miin johtaneisiin väärinkäytöksiin.                   toimivuuden seurannasta sekä paikallistoimisto-
16483:      Kattavaa selvitystä väärinkäytöksistä ja niiden   jen ohjaamisesta ja niiden yhdenmukaisen toi-
16484:  kustannuksista ei ole viime vuosina tehty. Sosiaa-    minnan valvonnasta.
16485:  li- ja terveysministeriö on selvittänyt työttömyys-       Sosiaali- ja terveysministeriö hoitaa ansiotur-
16486:  kassoissa ilmenneitä väärinkäytöksiä. Vuonna          van johdon ja säädösvalmistelun ohella työttö-
16487:  1992 ja alkuvuonna 1993 työttömyyskassoissa           myyskassojen ohjauksen ja valvonnan. Myös toi-
16488:  tuli ilmi 971 väärinkäytöstä. Näistä työttömyys-      meenpanoa seurataan ministeriössä.
16489: 
16490: 32 350889R
16491: 250
16492: 
16493:    Työttömyyskassat vastaavat ansiopäivärahan         räykset väärinkäytösten käsittelystä ja työttö-
16494: myöntämisestä ja maksamisesta. Peruspäivära-          myyskassan velvollisuudesta saattaa asia poliisi-
16495: han myöntämisen ja maksamisen hoitavat Kelan          tutkintaan.
16496: sosiaalivakuutustoimikunnat ja paikallistoimis-           - Työministeriön sisäistä tarkastusta tehoste-
16497: tot. Työtön hakee päivärahaa kirjallisesti, ja mak-   taan tarkastustoimintaa lisäämällä. Tähän on va-
16498: saja (työttömyyskassa tai Kela) on velvollinen        rauduttu vuoden 1995 talousarviossa. Ostopalve-
16499: antamaan päätöksen kirjallisena. Päätökseen tyy-      luna hankitaan 700--800 tarkastuspäivää aiem-
16500: tymättömällä on oikeus hakea muutosta työttö-         man tarkastustoiminnan lisäksi.
16501: myysturvalautakunnalta ja edelleen vakuutusoi-            - Työministeriö ja työvoimapiirien toimistot
16502: keudelta.                                             tehostavat ohjaus- ja koulutustoimintaa. Piirien
16503:    Työvoimapoliittisten edellytysten osalta ylim-     tarkastustoiminta sovitetaan yhteen sisäisen tar-
16504: pänä viranomaisena työttömyysturvan toimeen-          kastuksen tavoitteiden ja toiminnan kanssa. Pai-
16505: panoa johtaa, valvoo ja kehittää työministeriö.       no on ohjaavissa ja neuvovissa tarkastuksissa
16506: Kussakin työvoimapiirissä on työministeriön           sekä osallistumisessa työvoimatoimikuntien ko-
16507: määräämä työttömyysturva-asiamies, jonka teh-         kouksiin. Suurimmissa työvoimapiireissä harki-
16508: tävänä on valvoa lausuntojen lain- ja yhdenmu-        taan työttömyysturva-asiamiehen tehtävän muut-
16509: kaisuutta. Asiamiehellä on oikeus hakea muutosta      tamista päätoimiseksi.
16510: työttömyyspäivärahoja koskeviin päätöksiin tai            - Työttömyysturvan tehtävät otetaan huo-
16511: päätösten poistamista vakuutusoikeudelta sekä         mioon ja sovitetaan yhteen muiden tavoitteiden
16512: osallistua työvoimatoimikuntien kokouksiin.           kanssa tulosohjauksessa. Perustavoitleena on
16513:    Työvoimatoimisto antaa työvoimapoliittisen         yhtenäinen käsitys työhallinnossa sekä työhallin-
16514: lausunnon työttömyysturvan hakijasta maksajan         non ja päivärahojen maksajien välillä siitä, mitkä
16515: pyytämättä. Työvoimatoimikunta antaa lausun-          ovat työttömyysturvan perusperiaatteet ja tavoit-
16516: not, jotka koskevat työmarkkinoiden käytettävis-      teet ja miten ne käytännössä toteutetaan, sekä
16517: sä oloa, päätoimista opiskelua tai yrittäjyyttä,      siitä, mitä on hyvä asiakaspalvelu.
16518: työstä kieltäytymistä ja eroamista sekä koulutuk-         - Työvoimatoimikuntien jäsenten koulutusta
16519: sesta kieltäytymistä ja eroamista. Työvoimatoimi-     lisätään. Koulutusvastuu kuuluu sekä jäsenten
16520: kunta on luottamuselin, jonka puheenjohtajana         taustajärjestöille että työhallinnolle, joka huoleh-
16521: toimii työvoimatoimiston virkamies ja jäseninä        tii muutoksenhakuelinten tärkeiden ratkaisujen
16522: paikallisesti tärkeimpien työmarkkinajärjestöjen      seuraamisesta ja tiedottamisesta.
16523: edustajat.                                                Työryhmä ehdotti lisäksi toimia tietojen salas-
16524:    Työministeriön em. työryhmä teki useita eh-        sapitoa ja luovutusta koskevien säännösten
16525: dotuksia väärinkäytösten vähentämiseksi ja pal-       muuttamiseksi niin, että tiedostoja voidaan ajaa
16526: jastamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön mu-     ristiin väärinkäytösten paljastamiseksi. Työryh-
16527: kaan kertomusvuonna tai v. 1995 on ryhdytty           mä ehdotti myös erityisen selvittely-yksikön pe-
16528: mm. seuraaviin toimiin:                               rustamista. Sosiaali- ja terveysministeriön mieles-
16529:    - Työttömyyskassojen tarkastustoimintaa li-        tä sen sijaan on tarpeen tehostaa viranomaisten ja
16530: sätään erityisesti ennakko- ja asiakohtaisessa val-   työttömyyskassojen välistä yhteistyötä ja tietojen
16531: vonnassa. Selvitetään, onko tarkoituksenmukais-       vaihtoa. Kokeiluna pitäisi vertailla työttömyys-
16532: ta, että ministeriö valvoo välittömästi etuoksien     kassojen tietoja järjestelmällisesti viranomaisten
16533: maksajia.                                             tiedostoihin väärinkäytösten selvittämiseksi.
16534:    - Tulkintaan liittyviä epäkohtia vähennetään
16535: tukemalla työttömyyskassoja keskitetyllä, sovel-         Kunnallinen toimeentulotuki työttö-
16536: tamis- ja tulkintakäytäntöä ohjaavalla organisaa-     myysturvana Toimeentulotuki on toimeentu-
16537: tiolla. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä työmi-    loturvan viimesijainen muoto. Sitä on oikeutettu
16538: nisteriö ja Kansaneläkelaitos antavat ohjeet työt-    saamaan tuen tarpeessa oleva henkilö, joka ei
16539: tömyyspäivärahan määräämisessä tarvittavien           voi saada tarpeen mukaista toimeentuloa ansio-
16540: tietojen tarkistus- ja varmistamismenettelystä.       työllä, yrittäjätoiminnalla tai muulla tavalla. Työt-
16541:    - Työttömyyskassalain valvontaa ja epäkoh-         tömyysturva on toimeentulotukeen nähden ensi-
16542: tien korjaamista koskevat säännökset uudiste-         sijainen. Toimeentulotukea voidaan kuitenkin
16543: taan. Valtionosuuden epäämisen ohelle valmis-         myöntää, ellei tukea hakevalle henkilölle makse-
16544: tellaan käyttökelpoisemmat sanktiomuodot.             ta työttömyyspäivärahaa karenssiaikojen vuoksi
16545: Seuraamuksia koskevia säännöksiä täsmenne-            päivärahojen odotusajalle tai niiden täydennyk-
16546: tään. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa mää-       seksi.
16547:                                                                                                                              251
16548: 
16549:    Odotusajalle myönnetty toimeentulo peritään                           Toimeentulotuen saajat ja tuen kustannukset
16550: yleensä takaisin, mikäli hakija on saanut samalta                     olivat v. 1990-95 seuraavat:
16551: ajalta työttömyyspäivärahaa. Toimeentulotukea
16552: myönnetään lähinnä asumiskustannuksiin työt-
16553: tömyyspäivärahojen täydennykseksi.
16554: 
16555: 
16556:                                                         Tuen saajat         Osuus väestöstä %           Kustannukset Mmk
16557: Vuosi                                           Kotitaloudet     Henkilöt                       Bruno        Netto    Muutos%
16558: 
16559: 1990 ·······································    181600           314 000           6,3          1179         1078          +22
16560: 1991 ·······································    222 700          396100            7,9          1562         1407          +31
16561: 1992 ...................................... .   258 900          464 600           9,2          1799         1580          +12
16562:     1
16563: 1993 •····•·······•··················•··••·     292 600          528100           10,4          2 223        2 000         +27
16564: 19942 ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••    310 000          550 000          10,8          2 600        2 300         +15
16565:     2
16566: 1995 ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••     320 000          570 000          11,1          2 900        2600          +13
16567: 1
16568:     Ennakkotieto
16569: 2
16570:     Arvio
16571: 
16572: 
16573: 
16574: 
16575:     Toimeentulotuen tarpeen kasvu 1990-luvulla                        rahaa, tuottavat pienetkin asumismenot lasken-
16576: liittyy työttömyyden nousuun. Työttömyyttä ko-                        nallisen oikeuden toimeentulotukeen. Kaikki
16577: keneiden kotitalouksien osuus kotitalooksista                         työttömät eivät käytä oikeuttaan. Silti lähes vii-
16578: kaksinkertaistui marraskuusta 1990 marraskuu-                         dennes peruspäivärahan saajista on turvautunut
16579: hun 1992, jolloin työttömyys vaikutti n. 57 000                       1990-luvun alkuvuosina toimeentulotukeen.
16580: asiakaskotitalouteen eli kahteen kolmasosaan                             Toimeentulotuki on viime vuosina muuntunut
16581: kaikista toimeentulotukitapauksista.                                  muuta sosiaaliturvaa täydentäväksi. Muut sosiaa-
16582:     Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan työttö-                    lietuudet muodostivat marraskuussa 1993 pää-
16583: myydestä kärsivien toimeentulotukiasiakkaiden                         asiallisen tulolähteen 70 o/o:lle toimeentulotukea
16584: määrän nopea kasvu osoittaa, että työttömyystur-                      saaneista talouksista. Työttömyysturvaetuuksia
16585: va ei tarjoa riittävää toimeentuloa kaikille työttö-                  saaneiden tukiasiakkaiden osuus on kasvanut
16586: mille. Osa ongelmista aiheutuu ansiosidonnaisen                       lähes puoleen kaikista asiakastalouksista.
16587: turvan pitkistä käsittelyajoista ja karenssikäytän-
16588: nöstä. Vuonna 1992 työttömänä olleista joka                              Työttömyysturvajärjestelmän yleiset uu-
16589: kymmenes sai toimeentulotukea. Peruspäivära-                          simistarpeet. Sosiaali- ja terveysministeriön
16590: haa saaneista työttömistä joka viides sai myös                        mukaan työttömyysturvan tarkoituksena on huo-
16591: toimeentulotukea.                                                     lehtia työttömien kohtuullisesta toimeentulosta.
16592:     Työttömyyskassat ruuhkautuivat pahiten                            Samalla tulisi edistää työvoiman kysynnän ja
16593: 1990-luvun alkuvuosina työttömien määrän kas-                         tarjonnan tasapainoa. Vapaaehtoiseen jäsenyy-
16594: vaessa nopeasti. Työttömyysturvan viipyminen                          teen perustuva työttömyyskassajärjestelmä on
16595: toimeentulotuen tarpeen syynä oli suurimmil-                          Pohjoismaissa perinteisesti liittynyt korkeaan
16596: laan, 8,3 o/o tukitapauksista ja 15 o/o työttömyyttä                  ammatilliseen järjestäytymiseen. Suomen ED-jä-
16597: kokeneista tukitalouksista, marraskuussa 1991.                        senyys puoltaa työvoiman vapaan liikkumisen
16598: Sittemmin tilanne on helpottunut. Vuonna 1993                         kannalta vastaavaa työttömyysturvaa kuin muis-
16599: työttömyysturvan viivästyminen oli syynä                              sa EU-maissa.
16600: 4 o/o:ssa eli vajaassa 10 o/o:ssa työttömyyttä koke-                     Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä työttö-
16601:  neista tukitalouksista. Rangaistusluonteisten tai                    myysturvan muutokset tulee valmistella neuvo-
16602:  alkukarenssien osuus tukitapausten syistä oli v.                     tellen työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työttö-
16603:  1993 vajaat 3 o/o.                                                   myysturvan ohella tarvitaan työvoiman kysyntää
16604:      Toimeentulotuen tarve syntyy myös työttö-                        lisääviä toimia.
16605:  myyspäivärahan ja toimeentulotuen mitoituksen                           Työttömyysturvaa kehitetään ministeriön mu-
16606:  vuoksi. Mikäli työtön saa peruspäivärahaa, työ-                      kaan aktiivista työvoimapolitiikkaa tukevana an-
16607:  markkinatukea tai pientä ansiosidonnaista päivä-                     sionmenetyskorvauksena. Mikäli työllisyystilan-
16608: 252
16609: 
16610: ne paranee, pidennetään päivärahan maksami-             luvun alkupuolella. jo yksinomaan tämän vuok-
16611: sen työssäoloehto ja ansionmäärittelyn tarkaste-        si työttömyyden aikainen toimeentuloturva tulisi
16612: lujakso vuoden mittaiseksi. Samoin voidaan päi-         uudistaa kokonaisuudessaan, sillä työttömyys
16613: värahakauden enimmäiskestoa lyhentää asteit-            pysyttelee todennäköisesti varsin suurena pitkäl-
16614: tain työttömyyden pitkittyessä. Lapsikorotukset         le tulevaisuuteen. Työttömyysturvan uudistus pi-
16615: poistetaan, ja tällä rahoitetaan lapsiperheisiin        täisi lisäksi sovittaa yhteen perusturvauudistuk-
16616: kohdistuva vähimmäisturvauudistus.                      sen kanssa.
16617:     Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen              Valtiontilintarkastajat korostavat, ettei ongel-
16618: mukaan on kehitettävä keinoja työttömyyskau-            mana ole työttömyysturvan kattavuus, taso ja
16619: den katkaisemiseksi. Työmarkkinatuki yhtäältä           kesto sinänsä, vaan työvoiman vähäisestä kysyn-
16620: sallii ja toisaalta pakottaa aktiivisuuteen. Sen        nästä johtuva työpaikkojen yleinen niukkuus.
16621: piiriin tulisivat työttömät työnhakijat, joiden työt-   Hyvinvointiyhteiskunnan yleisesti hyväksytty pe-
16622: tömyys on kestänyt 300 päivää. Työvoiman ky-            riaate on, että sen kaikkien jäsenten perustoi-
16623: synnän ja tarjonnan tasapainon edistämiseksi            meentulo turvataan, mikäli he eivät itsestään
16624: olisi heikennettävä ammattitaitosuojaa ja lisättä-      riippumattomista syistä kykene siitä itse huoleh-
16625: vä alueellista liikkuvuutta.                            timaan. Ellei yhteiskunta kykene järjestämään
16626:     Työttömyyspäivärahan ja samanaikaisen pal-          kansalaisille mahdollisuutta työntekoon, tulee
16627: kan yhteensovitusta olisi lievennettävä. Opinto-        sen tarjota ainakin työttömyyden aikainen vä-
16628: tukea ja työmarkkinatukea olisi lähennettävä,           himmäistoimeentulon turva.
16629: jotta koulutus tulisi kilpailukykyiseksi vaihtoeh-          Suomen työttömyysturva on kansainvälisesti
16630: doksi. Nuoria ammattitaidottomia työttömiä olisi        verrattuna kohtuullisen korkeaa tasoa. Suomen
16631: ohjattava määrätietoisesti koulutukseen.                ansioturva on suhteellisesti EUn keskiarvoa kor-
16632:     Kaikkien työttömien saaminen ansionmene-            keampi, mutta perusturva sitä matalampi. Suo-
16633: tyskorvauksen piiriin edellyttää yleistä työttö-        messa työttömyysturvan kattavuus on kuitenkin
16634: myysvakuutusta. Päiväraha olisi työttömyyden            suuri ja kesto pitkähkö. Työttömyysturvan piiriin
16635: alkaessa esim. puolet vakiintuneesta ansiosta,          pääsee melko helposti, eikä sen piiristä putoa
16636: mikä vastaa Kansainvälisen työjärjestön (ILO:n)         vähällä pois. Perustyöttömyysturvan riittämättö-
16637: suositusta vähimmäistasosta. Työttömyyskassat           myyttä osoittaa kuitenkin se, että työttömyyden
16638: voisivat hoitaa jäsentensä pakollisen työttömyys-       osuus kunnallisen toimeentulotuen myöntämis-
16639: turvan ja maksaa yhteisvastuullista lisäpäivära-        perusteena on varsin suuri. Työttömyysturvan
16640: haa.                                                    riittämättömyys näyttääkin liittyvän työttömyy-
16641:     Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on      den pitkittymisestä aiheutuviin toimeentulo-on-
16642: pitkällä aikavälillä rahoittaa pakollisilla vakuu-      gelmiin.
16643: tusmaksuilla yleisenä työttömyysvakuutuksena                Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan
16644: maksettavat päivärahat. Siirtymävaiheessa voi-          työttömyysturvajärjestelmää tulisi uudistaa si-
16645: daan vapaaehtoisten vakuutusten rahoitukseen            ten, että se tarjoaisi kohtuullisen korvauksen an-
16646: käyttää työttömyyskassojen jäsenmaksujen lisäk-         sionmenetykselle lyhytaikaisissa ja keskipitkissä
16647: si työnantajilta kerättäviä työttömyysvakuutus-         työttömyystapauksissa. Työttömyyden pitkittyes-
16648: maksuja. Yleisen työttömyysvakuutuksen menot            sä työttömyysturvan olisi nivellyttävä entistäkin
16649: rahoitettaisiin palkansaajien ja työnantajien va-       selkeämmin yleiseen perusturvaan, jolla turva-
16650: kuutusmaksuilla sekä valtionosuudella.                  taan pienituloisuuden syystä riippumatta kan-
16651:     Työnantajien työttömyysvakuutusmaksut tuli-         salaisten vähimmäistoimeentulo. Asiaa olisi val-
16652: si ministeriön mielestä toteuttaa pääosin aiheut-       tiontilintarkastajien mielestä selvitettävä no-
16653: tamisperiaatteella. Maksurasitusta kohdennettai-        peasti ottaen samalla tavoitteeksi valtiontalou-
16654: siin enemmän keskimääräistä suurempia työttö-           den kustannusrasitteen pienentäminen nykyti-
16655: myyskustannuksia aiheuttaville aloille ja työnan-       laan verrattuna.
16656: tajille.                                                    Nykyistä työttömyysturvajärjestelmää luon-
16657:                                                         nehtii myös vähäinen kannustavuus. Se motivoi
16658:    Työttömyyden raju kasvu 1990-luvun lamas-            heikosti työttömiä hakeutumaan työmarkkinoil-
16659: sa on tehnyt työttömien toimeentuloturvasta erit-       le ja työhön samalla, kun se passivoi työviran-
16660: täin raskaan yhteiskunnallisen ja valtiontalou-         omaisia. Työttömyysturvan yksityiskohtien pitäi-
16661: dellisen kustannusrasitteen. Työttömyysturva-           si pääsääntöisesti johtaa siihen, että työnhakijat
16662: järjestelmä on suunniteltu ja mitoitettu nykyistä       ja viranomaiset pyrkisivät aina asettamaan työl-
16663: selvästi pienemmän työttömyyden oloihin 1980-           listämisen, vaikkapa lyhytaikaisenkin, etusijalle
16664:                                                                                                         253
16665: 
16666: päivärahan maksamiseen verrattuna. järjestel-          että vakuutusten ehdot ja maksut ovat lain mu-
16667: mä ei saisi miltään osin suosia työttömyyttä työl-     kaiset ja että vakuutus- ja eläkelaitokset noudat-
16668: lisyyden kustannuksella, eikä varsinkaan ai-           tavat lakia ja hyvää vakuutustapaa.
16669: heuttaa pitkäaikaistyöttömyyden kasvua. Nämä              Vastuu vakuutusyhtiön toiminnasta on ensisi-
16670: periaatteet tulisi valtiontilintarkastajien mielestä   jaisesti yhtiön hallituksella. Mahdollisen hallinto-
16671: ottaa keskeisiksi työttömyysturvaa uudistettaes-       neuvoston tehtävänä on valvoa hallitusta. Lisäksi
16672: sa.                                                    yhtiön tilintarkastajien, erityisesti KHT-pätevyy-
16673:     Työttömyysturvan toimeenpanaan sisältyy ny-        den omaavan valvontatilintarkastajan, tulee val-
16674: kyisellään myös luvattoman paljon väärinkäy-           voa ja tarkastaa yhtiön ja sen hallintoelinten
16675: tösmahdollisuuksia. Väärinkäytöksiä on tullut          toimintaa.
16676: ilmi kuitenkin suhteellisen vähän. Valtiontilin-          Sosiaali- ja terveysministeriön valvonta ei pyri
16677: tarkastajien mielestä on tavoiteltava niiden pois-     johtamaan vakuutusyhtiötä eikä pelastamaan lii-
16678: tamista kokonaan. Toisaalta työttömyysturvan           ketoiminnassa epäonnistuneita vakuutusyhtiöitä
16679: saannin ehtoja ei pidä kohtuuttomasti kiristää         tai niiden johtoa. Vakuutustarkastuksen tehtävä-
16680: yksinomaan väärinkäytösten ehkäisemiseksi.             nä on puuttua asioihin silloin, kun yhtiöllä on
16681:     Työttömyysturvajärjestelmä on organisatori-        vielä varoja, joilla vakuutuksenottajien edut voi-
16682: sesti ja säännöksiltään hajanainen ja järjesty-        daan turvata.
16683: mätön.järjestelmän asianmukainen toiminta ja              Vakuutustoiminnan julkinen valvonta kohdis-
16684:  väärinkäytösmahdollisuuksien kitkentä edellyt-        tuu seuraaviin vakuutusyhtiöihin ja -laitoksiin:
16685:  tävät selkiinnyttämistä, viranomaisten ja mui-        vakuutusyhtiöt, vakuutusyhdistykset, ulkomaiset
16686: den toimijoiden yhteistyön lisäämistä sekä tie-        Suomessa toimivat vakuutusyhtiöt, vakuutuskas-
16687: donkulun helpottamista ja tehostamista. Valvon-        sat, eläkesäätiöt, työttömyyskassat, lailla peruste-
16688:  taa tulee tehostaa Väärinkäytästen ehkäisemisek-      tut työeläkelaitokset, Eläketurvakeskus, Liiken-
16689: si ja paljastumiseksi. Tähän käytettäviä voima-        nevakuutuskeskus ja Potilasvakuutusyhdistys.
16690:  varoja on lisättävä, ellei tarpeellista valvonnan        Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa vakuutus-
16691:  tehostamista kyetä muutoin, esim. viranomais-         ja eläkelaitosten valvonnasta. Se on kuitenkin
16692:  ten tietorekisterien käytöllä, saamaan aikaan.        eräiltä osin siirretty muille toimielimille. Ministe-
16693:                                                        riö on asettanut vakuutustarkastuksen tarkasta-
16694:                                                        maan vakuutusyhdistyksiä. Lisäksi valtioneuvos-
16695:        Vakuutustoiminnan valvonta                      to on päätöksellään siirtänyt Eläketurvakeskuk-
16696:                                                        selle valvonta- ja tarkastustehtäviä työntekijäin
16697:    Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on        eläkelain mukaista toimintaa harjoittavissa eläke-
16698: valvoa sekä sosiaali- että yksityisvakuutusta har-     säätiöissä. Vastaavasti ministeriö on siirtänyt Elä-
16699: joittavia vakuutus- ja eläkelaitoksia. Ministeriölle   keturvakeskukselle valvonta- ja tarkastustehtäviä
16700: kuuluu laitosten valvonnan ja tarkastamisen li-        työntekijäin eläkelain ja yrittäjien eläkelain mu-
16701: säksi alan kansainvälinen yhteistyö sekä vakuu-        kaista toimintaa harjoittavissa eläkekassoissa.
16702: tus- ja eläkelaitoksia koskevan lainsäädännön
16703: valmistelu. Vakuutusyhtiöryhmiä valvotaan ko-             Valvontatehtävät. Sosiaali- ja terveysministe-
16704: konaisuutena. Valvonnan palaute voidaan käyt-          riö suorittaa vakuutus- ja eläkelaitosten valvon-
16705: tää välittömästi hyödyksi säädösvalmistelussa.         taa ja tarkastusta
16706:    Vakuutusyhtiöt ja eläkelaitokset hoitavat suu-         - valmistelemalla ja esittelemällä valtioneu-
16707: ren osan sosiaalivakuutuksesta. Vakuutusyhtiöi-        vostolle vakuutusyhtiöiden toimilupaa koskevat
16708: den maksutuloista n. 2/3 tulee lakisääteisistä         hakemukset
16709: vakuutuksista. Vapaaehtoisilla vakuutuksilla              -vahvistamalla hakemuksesta vakuutusyhti-
16710: (esim. henki- ja palovakuutus) on lisäksi keskei-      öiden yhtiöjärjestykset, vakuutusyhdistysten yh-
16711: nen asema kotitalouksien sosiaaliturvan varmis-        distysjärjestykset sekä vakuutuskassojen, eläke-
16712: tuksessa.                                              säätiöiden ja työttömyyskassojen säännöt
16713:    Sosiaali- ja terveysministeriön tulee huolehtia        -vahvistamalla hakemuksesta vakuutusyhti-
16714: vakuutustoiminnan lainsäädännön pitämisestä            öiden ja vakuutuskassojen vakuutusteknisen
16715: ajan tasalla. Mahdolliset puutteet tulee korjata       vastuuvelan laskuperusteet
16716: nopeasti ottaen huomioon muuttuneet olot.                 - vahvistamalla hakemuksesta vakuutus-
16717:    Vakuutustoiminnan valvonnan on varmistet-           maksujen laskuperusteet henki- ja eläkevakuu-
16718: tava, että vakuutuksenottajien sekä eläkkeen- ja       tuksessa sekä lakisääteisessä tapaturmavakuu-
16719: korvauksensaajien edut on suojattu turvaavasti,        tuksessa
16720: 254
16721: 
16722:    - vahvistamalla hakemuksesta vakuutuseh-                 - Vakuutusyhtiön toimiluvasta päättäminen
16723: dot lakisääteisessä työeläkevakuutuksessa ja la-        siirtyy valtioneuvostolta sosiaali- ja terveysminis-
16724: kisääteisessä ta paturmavaku utuksessa                  teriölle lukuun ottamatta lakisääteisen eläkeva-
16725:    - käsittelemällä ja ratkaisemaHa vakuutus- ja        kuutuksen ja lakisääteisen tapaturmavakuutuk-
16726: eläkelaitosten lupahakemuksia, jotka koskevat           sen harjoittamista koskevia toimilupia.
16727: esim. sulautumista, vakuutuskannan luovutta-                - Vakuutusyhtiöiden tilinpäätöstä koskevat
16728: mista, yhtiömuodon muuttamista sekä oikeutta            vakuutusyhtiölain säännökset muuttuivat, mikä
16729: omistaa osakkeita ja osuuksia muulla toimialalla        aiheuttaa mm. vakuutusyhtiön tuloslaskelman
16730: olevista yrityksistä                                    ja taseen rakennetta sekä muutakin tilinpäätös-
16731:    -antamalla vakuutus- ja eläkelaitoksille kir-        informaatiota koskevien säännösten uudistami-
16732: janpitoa ja tilinpäätöstä sekä mm. vakuutustek-         sen.
16733: nisiä seikkoja koskevia yleisiä määräyksiä ja
16734: ohjeita                                                    Valvontatoiminnan organisaatio. Vakuu-
16735:    - osallistumalla vakuutus- ja eläkelaitosten         tus- ja eläkelaitosten valvonta kuuluu sosiaali- ja
16736: vuositilintarkastuksiin sekä tarkastamaHa laitos-       terveysministeriön vakuutusosastolle. Osastolla
16737: ten tilinpäätöksiä ja niiden liitteinä olevia vakava-   on vakuutustarkastustoimisto, sosiaalivakuutus-
16738: raisuus- ja muita selvityksiä                           toimisto ja työttömyysturvayksikkö. Vakuutus-
16739:    - julkaisemalla vuosittain Suomen virallisen         tarkastustoimisto vastaa vakuutus- ja eläkelaitos-
16740: tilaston osana olevan Vakuutusyhtiöt-nimisen ti-        ten vakavaraisuuden ja niiden oikeudellisesta
16741: lastokirjan                                             valvonnasta. Sosiaalivakuutuslainsäädännön so-
16742:    - suorittamalla tarkastuksia vakuutus- ja elä-       veltamisen valvonta kuuluu sosiaalivakuutustoi-
16743: kelaitoksissa                                           mistolle.
16744:    - käsittelemällä ja ratkaisemaHa vakuutus- ja           Vakuutustarkastustoimiston organisaatio uu-
16745: eläkelaitosten toimintaa koskevia kansalaisten ja       distettiin ja henkilöstöä lisättiin kertomusvuoden
16746: yritysten tekemiä kantelukirjoituksia.                  syksyllä. Toimiston toiminta perustuu kolmeen
16747:     Vakuutusyritysten valvonta muuttuu so-              tietystä valvontasektorista vastaavaan ryhmään.
16748: peutettaessa Suomen lainsäädäntö EU:n uusiin            Vakuutus- ja eläkelaitosten talouden vakauden
16749: vakuutusdirektiiveihin (ns. kolmas vahinkova-           valvonnasta vastaa kaksi valvontaryhmää. Toi-
16750: kuutusdirektiivi, kolmas henkivakuutusdirektiivi        mistossa on myös oikeudellinen ryhmä. Ryh-
16751: ja vakuutusyritysten tilinpäätösdirektiivi). Muu-       mien sisäinen työnjako on asia- tai yhtiökohtai-
16752: tokset tulivat voimaan huhtikuussa 1995. Ne             nen.
16753: merkitsevät mm. seuraavaa:                                  Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden valvon-
16754:     - Suomessa toteutetaan EU:n sisämarkkinoi-          taryhmä valvoo henki- ja vahinkovakuutusyhti-
16755: den vaatimat yhden toimiluvan ja kotivaltion            öiden vakavaraisuutta. Ryhmä valvoo erityisesti
16756: valvonnan periaatteet. Suomalaisella vakuutus-          henki-, liikenne-, potilas- ja lakisääteisen tapatur-
16757: yhtiöllä on Suomessa myönnetyn toimiluvan               mavakuutuksen vakuutusmaksuihin ja vastuu-
16758: nojalla oikeus harjoittaa vakuutustoimintaa joko        velkaan liittyviä asioita. Ryhmä osallistuu vakuu-
16759: sijoittautumisoikeuden tai palvelujen vapaan tar-       tusyhtiöitä koskevien lakien, määräysten ja ohjei-
16760: joamisen oikeuden perusteella Eta-alueella. So-         den valmisteluun.
16761: siaali- ja terveysministeriö vastaa kotimaisten va-         Eläkelaitosten valvontaryhmä valvoo eläkeva-
16762: kuutusyhtiöiden vakavaraisuuden valvonnasta             kuutusyhtiöitä, eläkesäätiöitä, vakuutuskassoja,
16763: myös yhtiöiden ulkomaantoiminnan osalta.                lailla perustettuja eläkelaitoksia ja muita eläkejär-
16764:     -Sosiaali- ja terveysministeriö ei valvo niiden     jestelmiin liittyviä laitoksia. Ryhmän tehtäviin
16765: Suomessa toimivien ulkomaisten vakuutusyh-              kuuluu vastaavasti eläkelaitoksia koskeva sää-
16766: tiöiden taloutta, joiden kotipaikka sijaitsee jossa-    dösvalmistelu.
16767: kin toisessa Eta-valtiossa. Niiden valvonta kuu-            Oikeudellisen ryhmän tehtäviin kuuluvat sää-
16768: luu yhtiön kotimaan viranomaiselle.                     dösten, kansainvälisten asioiden ja oikeudellis-
16769:     -Vakuutusyhtiön koko vastuuvelka on ka-             ten asioiden valmistelu ja yhteensovittaminen.
16770: tettava siten kuin säännöksissä määrätään. Vas-
16771: tuuvelan laskuperusteiden ja henkivakuutuksen              Valvonnan kehittämishankkeet. Sosiaali-
16772: perusteiden ennakkovahvistuksesta luovutaan.            ja terveysministeriö asetti kertomusvuoden hei-
16773: Lakisääteisen eläkevakuutustoiminnan kohdalla           näkuussa työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin
16774: vakuutuksen perusteiden vahvistaruismenettely           valmistella ehdotus lakisääteisen tai vaikutuksil-
16775: säilyy kuitenkin pääosin ennallaan.                     taan siihen rinnastettavan takuujärjestelmän to-
16776:                                                                                                         255
16777: 
16778: teuttamisesta liikenne-, potilas ja lakisääteisessä     olisi saatu selville, oliko yhtiön toiminnassa il-
16779: tapaturmavakuutuksessa sekä selvittää tarve ja          mennyt rikollista menettelyä tai vahingonkorva-
16780: mahdollisuudet lakisääteisen tai vaikutuksiltaan        uskanteeseen johtavia laiminlyöntejä. Huhti-
16781: siihen rinnastettavan takuujärjestelmän toteutta-       kuussa 1995 julkistetun erikoistilintarkastuksen
16782: miseen ensivakuutuksena myönnetyssä henki-              mukaan yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja eivät
16783: vakuutuksessa ja vahinkovakuutuksessa. Työ-             ole huolehtineet yhtiön luotonannon ja sijoitus-
16784: ryhmän määräaika päättyi kesäkuussa 1995.               toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä eivät-
16785:    Sosiaali- ja terveysministeriö asetti kertomus-      kä siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta
16786: vuoden lopussa vakuutusosaston ylijohtajan sel-         olisi ollut asianmukaisesti järjestetty.
16787: vittämään lakisääteisen työeläkejärjestelmän toi-          Yhtiössä vakuutettujen etujen turvaamisesta
16788: mivuuden varmistamiseksi tarvittavia kiireellisiä       sovittiin tammikuussa 1995 periaateratkaisu, jon-
16789: lainsäädäntötoimia ja muita kehittämistarpeita.         ka mukaan mm. vakuutusalan suora taloudelli-
16790: Selvitys valmistui toukokuussa 1995.                    nen tuki Apollon vakuutusten turvaamiseksi oli
16791:    Selvitysmiehen ehdotuksena oli, että on sää-         38 Mmk. Neuvottelujen yhtenä lähtökohtana oli
16792: dettävä työeläkeyhtiöitä koskeva erillislaki, jossa     Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton halli-
16793: säädettäisiin mm. työeläkeyhtiön tarkoituksesta,        tuksen v. 1988 antama suositus, jonka mukaan
16794: sallitusta yhtiömuodosta, yhtiön omistajista, näi-      suomalaisen vakuutusyhtiön joutuessa selvitysti-
16795: den päätösvallasta, hallintoelinten jäsenten päte-      laan Keskusliiton jäsenyhtiöt pyrkivät vakuutus-
16796: vyysvaatimuksista ja esteellisyydestä, työeläke-        kannan siirrolla ja sitä täydentävillä yhtiöiden
16797: yhtiön omistuksista muissa yhtiöissä, työeläke-         välisillä järjestelyillä huolehtimaan suoritustilaan
16798: yhtiön itsenäisyydestä, hallinnosta, varojen omis-      joutuneen yhtiön vastuista.
16799: tusoikeudesta, sijoitustoiminnasta ja sijoitusten          Vakuutusyhtiölakiin on tehty vakuutusalan
16800: katteesta.                                              toivomat muutokset, jotta muut alan yhtiöt voisi-
16801:    Lainsäädännön kehittämisen lisäksi selvitys-         vat tehdä laillisessa järjestyksessä päätöksen
16802: mies ehdotti työeläkevarojen sijoitustoiminnan          Apollossa vakuutettujen etujen tukemisesta.
16803: kehittämistä siten, että se palvelisi nykyistä pa-         Apollon vakuutussopimusten mukaisten etu-
16804: remmin itse eläkejärjestelmää, maan elinkeino-          jen turvaaminen olisi edellyttänyt n. 80 Mmk:n
16805: elämää ja kotimaista työllisyyttä. Selvitysmiehen       tukea, joten vakuutuksenottajien tappioksi jää-
16806:  ehdotuksiin kuului myös vakuutusvalvonnan te-          nee 40-45 Mmk. Apollon vakuutuksenottajat
16807:  hostaminen.                                            joutuivat valitsemaan, ottaako vastaan vakuutus-
16808:    EU:n työryhmissä on selvitelty mm. finanssi-         alan tuki ehtoineen ja rajoituksineen vai tyytyäkö
16809:  konglomeraattien ja vakuutusryhmien valvon-            vakuutuksen edellyttämään jako-osuuteen Apol-
16810:  nan tehostaruistarvetta ja -mahdollisuuksia.           lon varoista.
16811:                                                            Apollon konkurssiin ovat vaikuttaneet yhtiön
16812:    Valvonnan epäonnistuminen eräissä ta-                johdon toiminta sekä toimintaympäristön muu-
16813: pauksissa.         He n k iv a ku u tu sy h tiö         tokset. Yhtiö perustettiin v. 1988 noususuhdan-
16814: A p o 11 o. Yhtiö joutui selvitystilaan ja puretta-     teessa ja se teki sijoituksia korkean hintatason
16815: vaksi, kun valtioneuvosto peruutti 22.12.1993           aikana. Kiinteistöjen arvon lasku vaikutti sittem-
16816: yhtiön toimiluvan vakuutusliikkeen harjoittami-         min Apolloon erityisen tuntuvasti, koska sille ei
16817: seen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 18.5.1994         ollut kertynyt arvostuseroja vaimentamaan ar-
16818: Apollon päätöksestä tekemän valituksen. Apollo          vonlaskujen vaikutuksia. Apollon liiketoiminta-
16819: asetettiin konkurssiin Turun käräjäoikeuden             kulut olivat koko toiminnan ajan suuremmat
16820: päätöksellä 26.1.1995. Toimilupa peruutettiin,          kuin vakuutusmaksuihin sisältyvä kustannus-
16821: koska yhtiö ei kyennyt täyttämään vakuutustek-          kuormitusosuus.
16822: nisen vastuuvelan katetta koskevia vaatimuksia             V a r m a, H e n k i - K a n s a j a V a h i n -
16823: eikä esittänyt hyväksyttävää suunnitelmaa niiden        k o- K a n s a. Sosiaali- ja terveysministeriö
16824: täyttämisestä.                                          puuttui vuoden 1992 tilinpäätösten valmistumi-
16825:    Yhtiön velkojen ja omaisuuden erotus on              sen jälkeen myös vakuutusyhtiöiden Kansa ja
16826: sittemmin osoittautunut aiemmin arvioitua suu-          Varma toimintaan. Sittemmin Varma on sulautet-
16827: remmaksi. Apollon omaisuudeksi arvioitiin vuo-          tu vakuutusyhtiö Pohjolaan ja Vahinko-Kansa on
16828: den 1995 alkupuolella 110-128 Mmk ja vastuu-            siirtynyt vakuutusosakeyhtiö Sammon omistuk-
16829: velaksi 196 Mmk.                                        seen. Henki-Kansa asetettiin konkurssiin kerto-
16830:    Apollossa suoritettiin erityistilintarkastus, joka   musvuoden joulukuussa vakuutuksenottajien
16831: valmistui maaliskuussa 1995. Tämä tehtiin, jotta        aseman turvaamiseksi. Epäselvää on, joutuvatko
16832: 256
16833: 
16834: vakuutuksenottajat lopulta kärsimään menetyk-           kurssiin, ja vakuutuksenottajat joutuvat kärsi-
16835: siä.                                                    mään menetyksiä. Yhtiöiden vaikeudet ovat ai-
16836:    E 1 ä k e - K a n s a. Eläke-Kansan yhtiöko-         heutuneet osin johdon ja hallintoelinten taita-
16837: kous päätti kertomusvuoden lokakuussa asettaa           mattomuuden, vammattomuuden tai moititta-
16838: yhtiön selvitystilaan, koska yhtiö ei enää täyttä-      van menettelyn vuoksi, osin taloudellisen laman
16839: nyt vakuutusyhtiölaissa säädettyjä vakavarai-           synnyttämän sijoituskohteiden arvonalennuk-
16840: suusvaatimuksia. Välitilinpäätöksen ajalta 1.1.-        sen seurauksena. Näiden yhtiöiden sijoitustoi-
16841: 31.7.1994 mukaan yhtiön vakuutusteknisen vas-           minta on osoittautunut epäonnistuneeksi.
16842: tuuvelan luetteloidussa katteessa oli 429 Mmk:n             Vaikka lakisääteisen työeläkevakuutuksen
16843: vajaus. Yhtiön hallitus totesi, että yhtiön koko        yhteisvastuu turvaakin vakuutettujen edut, niin
16844: toimintapääoma oli menetetty. Hallituksen tie-          konkurssitappiot tulevat koko järjestelmän ja vii-
16845: dossa ei ollut toimenpiteitä, joilla vakuutusyhtiö-     me kädessä kaikkien työnantajien ja vakuutettu-
16846: lain mukaiset toimintapääomavaatimukset olisi           jen kannettaviksi kohonneina eläkevakuutus-
16847: voitu täyttää. Tilinpäätöksen 7.10.1994 mukaan          maksuina.
16848: yhtiön oma pääoma oli -1 097 Mmk. Vastuuvelan              julkisen vakuutustarkastuksen tehtävänä on
16849: määrä oli 5 247 Mmk ja omaisuuden määrä 4 236           ensisijaisesti valvoa vakuutettujen etua ja var-
16850: Mmk. Vastuuvelan katteesta puuttui siten 1 011          mistaa sen turvaaminen. Viime vuosien tapah-
16851: Mmk. Kertomusvuoden loppuun mennessä voi-               tumat vakuutusalalla osoittavat, ettei tavoitetta
16852: massa olleiden säännösten mukaan katevajaus             ole täysin kyetty saavuttamaan. Viranomaiset
16853: oli 677, 1 Mmk, koska vakuutusteknisen vastuu-          eivät kuitenkaan johda yksityisiä yhtiöitä eivät-
16854: velan katteena olevasta omaisuudesta tuli luette-       kä tee niiden sijoituspäätöksiä. Vakuutustarkas-
16855: loida 85 % vastuuvelan määrästä.                        tusta on siitä huolimatta tehostettava, jotta vi-
16856:    Lakisääteiset eläkevakuutukset on varmistettu        ranomaiset voivat jatkossa puuttua riittävän
16857: eläkelaitosten yhteisvastuulla. Lain mukaan elä-        ajoissa vakuutusyhtiöiden toimintaan ja niiden
16858: kelaitokset vastaavat yhteisesti, jos eläke jää tur-    johdon päätöksiin vakuutettujen etujen turvaa-
16859: vaamatta eläkelaitoksen konkurssin johdosta.            miseksi.
16860: Muiden eläkelaitosten maksettavaksi tuleva                  Valtiontilintarkastajat yhtyvät käsitykseen,
16861: osuus otetaan huomioon työeläkevakuutusmak-             että lakisääteisen työeläkejärjestelmän toimi-
16862: sussa sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien      vuuden varmistamiseksi on ryhdyttävä pikaisesti
16863: perusteiden mukaisesti. Eläke-Kansan tilan              lainsäädäntötoimiin. Työeläke- ja muiden va-
16864: vuoksi muiden eläkelaitosten maksettavaksi tu-          kuutusyhtiöiden sijoitustoimintaa pitää kehittää
16865: leva osuus jaksotetaan pitkälle ajalle, jotta työelä-   nykyistä monipuolisemmaksi, kuitenkin niin,
16866: kevakuutusmaksun vuosittainen korotustarve              että vakuutetut eivät joudu kantamaan kohtuu-
16867: jäisi vähäiseksi. Eläke-Kansalla ei ole välitöntä       tonta riskiä tulevista eläkkeistään. Vakuutusyh-
16868: lisärahoituksen tarvetta.                               tiöiden sijoitustoiminnan valvontaa on lisättävä
16869:    Edellä todettu koskee myös työntekijän eläke-        huonojen sijoituspäätösten ehkäisemiseksi tai
16870: lain mukaista lisäeläketurvaa. Muiden vapaaeh-          vähentämiseksi. Yhtiöiden johdon tiedonanto-
16871: toisten eläkevakuutusten osalta selvitysmiehet          velvollisuutta valvontaviranomaiselle tulee lisä-
16872: yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa          tä, ja sanktioida sen laiminlyönnit riittävän voi-
16873: ovat pyrkineet löytämään vakuutuksenottajien ja         makkaasti.
16874: vakuutettujen edut turvaavan ratkaisun. Yhteis-             Valvontaviranomaisten asemaa ja organi-
16875: vastuun toteuttamiseksi Eläke-Kansa asetettiin          saatiota tulisi valtiontilintarkastajien mielestä
16876: konkurssiin kertomusvuoden lopussa. Yhtiössä            selvittää mm. sen arvioimiseksi, pitäisikö va-
16877: on suoritettu erityistilintarkastus, joka samoin        kuutusvalvonta yhdistää esim. rahoitustarkas-
16878: kuin tilinpäätös per 31.12.1995 valmistui kesä-         tukseen, vai riittääkö näiden yhteistyö ja toi-
16879: kuussa 1995.                                            mien yhteensovittaminen nykyistä joustavam-
16880:                                                         min ja tiiviimmin. Näyttää myös välttämättä-
16881:   Viime vuosien talouslama on konkreettisesti           mäitä lisätä edelleen vakuutustarkastuksen
16882: osoittanut myös vakuutusyhtiöiden haavoittu-            henkilöstövoimavaroja. Lisäksi asiantuntevan
16883: vuuden ja vakuutusalan valvonnan tärkeyden.             henkilöstön rekrytointi ja tehtävissä pitäminen
16884: Ainakin toistaiseksi on vakuutusyhtiökriisi pysy-       edellyttävät, että työsuhde-edut mitoitetaan kil-
16885: nyt mitoiltaan maltillisena. Kuitenkin useita va-       pailukykyisiksi suhteessa vakuutusalan yksityi-
16886: kuutusyhtiöitä on joutunut selvitystilaan tai kon-      siin yrityksiin.
16887:                                                                                                        257
16888: 
16889:         Sosiaali- ja terveyspalvelut                   jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai
16890:                                                        häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun
16891:      Sosiaali- ja terveysministeriön joulukuussa       sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei
16892: 1991 asettaman palvelurakennetyöryhmän toi-            muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palve-
16893: menpideohjelman mukaan avohuoltoa ja ns. vä-           luja.
16894: limuotoisia palveluja lisätään paikallisen ja alu-         Kehitysvammalain mukaisesti maa jaettiin eri-
16895: eellisen tarpeen mukaisesti. Näin voidaan eh-          tyishuoltopiireihin. Erityishuoltopiiriin kuuluvat
16896: käistä vanhusväestön, mielenterveyspotilaiden ja       kunnat ovat jäseninä erityishuoltopiirin kunlain-
16897: kehitysvammaisten tarpeetonta sijoittumista lai-       liitossa (nyk. kuntayhtymässä), jonka tulee järjes-
16898: toksiin.                                               tää kuntien velvollisuudeksi säädetty erityishuol-
16899:      Henkilöt, jotka eivät ole laitoshoidon tarpees-   to, mikäli kehitysvammaisten erityishuollosta
16900: sa, siirretään laitoksista kotikunnan avohuollon       annetun lain säännöksistä ei muuta johdu. Eri-
16901: palvelujen käyttäjiksi.                                tyishuoltoon kuuluvia palveluja ovat esim. ter-
16902:      Työryhmän toimenpideohjelmassa suositel-          veydenhuolto, yksilöllinen hoito sekä muu vas-
16903: laan vuoteen 2000 mennessä päästävän tilantee-         taava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen
16904: seen, jossa psykiatriseen erikoissairaanhoitoon        toiminta. Lain mukaan myös kunta voi järjestää
16905: käytetään vuodessa 0,5 hoitopäivää kunnan asu-         erityishuoltoa. Tämän lisäksi myös valtiolla voi
16906: kasta kohti. Laskennallisina sairaansijoina tämä       olla erityishuollon toimintayksiköitä.
16907: merkitsee koko maassa 1,5 sairaansijaa tuhatta             Keskeisenä periaatteena laissa on siinä tarkoi-
16908: asukasta kohti (sairaansijojen 90 %:n kuormituk-       tettujen palvelujen toissijaisuus. Kehitysvam-
16909: sella).                                                maisten tulisi ensisijaisesti voida käyttää hyväk-
16910:      Kehitysvammahoitoon käytettäisiin suosituk-       seen mm. yleisiä opetus- sekä terveyden- ja
16911:  sen mukaan 0,2 hoitopäivää kunnan asukasta            sairaanhoitopalveluja. Laki on pääasiassa hallin-
16912:  kohti. Laskennallisina hoitopaikkoina tämä mer-       nollinen puitelaki, jolla pyritään luomaan teho-
16913:  kitsee koko maassa 0,5 hoitopaikkaa tuhatta           kas hallinto-organisaatio kehitysvammaisten eri-
16914:  asukasta kohti (sadan prosentin kuormituksella).      tyishuollon tarkoituksenmukaiseksi järjestämi-
16915:      Palvelurakennetyöryhmän muistion mukaan           seksi. Laissa ei ole juurikaan toiminnallisia sään-
16916:  ehdotetulla toimenpideohjelmalla on aikaansaa-        nöksiä. Kuitenkin korostetaan kuntoutustavoit-
16917:  tavissa vähitellen alkava, kumuloituva säästö.        teita.
16918:  Valtakunnan tasolla säästöt vanhustenhuollossa            Lain 68 §:n mukaisesti erityishuoltopiirin kun-
16919:  olisivat n. 1 mrd. mk vuodessa (oletuksena, että      tayhtymä voi sopia sellaisen terveydenhuolto-
16920:  samalla erikoissairaanhoidon käyttö vähenisi n.       alan kuntayhtymän kanssa, jonka toimialue kä-
16921:  10 %:lla). Psykiatrisessa erikoishoidossa avohoi-     sittää erityishuoltopiirin alueen, että erityishuol-
16922:  toon pitäisi panostaa n. 280 Mmk ja laitoshoidos-     topiirin kuntayhtymän varat ja velat siirtyvät ter-
16923:  ta voitaisiin optimisijoittumisten myötä säästää n.   veydenhuoltoalan kuntayhtymälle. Tällöin ter-
16924:  450 Mmk vuodessa. Kehitysvammahuollossa               veydenhuoltoalan kuntayhtymästä on soveltuvin
16925:  optimisijoittumiset aiheuttaisivat päinvastaisen      osin voimassa, mitä erityishuoltopiirin kunlainlii-
16926:  vaikutuksen eli n. 400 Mmk:n lisätarpeen.             tosta laissa säädetään.
16927:       Suurimmat syyt kehitysvammahuollon lisära-           Vammaispalvelulain (380/87) tarkoituksena
16928:  hoitustarpeeseen ovat puutteet asumista tukevis-      on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää
16929:  sa palveluissa sekä erityisesti asuntola- ja hoito-   ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteis-
16930:  asuntolatyyppisten hoitomuotojen lisätarve.           kunnan jäsenenä ehkäisemällä ja poistamalla
16931:  Avohuollossa ovat hoitopäivän hinnat tukipalve-       vammaisuuden aiheuttamia haittoja. Laki sisältää
16932:  luineen keskuslaitosten hoitopäivän hintoja kal-      vaikeavammaisen oikeuden kuljetus- ja saatto-
16933:   liimmat.                                             palveluihin, tulkkipalveluihin, asunnon muutos-
16934:                                                        töihin ja palveluasumiseen.
16935:    Kehitysvammaisten palvelut. L a i n s ä ä -             Kuntien valtionosuuslaki ja laki sosiaali- ja
16936: d ä n t ö. Suurin osa nykyisistä 15 keskuslaitok-      terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu-
16937: sesta perustettiin 1960--70-luvuilla vajaamielis-      desta (733/92) siirsivät käyttökustannusten val-
16938: lain (107/58) aikaansaamina. Viimeinen keskus-         tionosuuden tulemaan vuoden 1993 alusta eri-
16939: laitos rakennettiin Kajaaniin 1970-luvun lopussa.      tyishuoltopiirin sijasta suoraan kunnille. Tällöin
16940:    Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/       kunnat joutuivat maksamaan palveluista bruno-
16941: 77) tuli voimaan vuoden 1978 alusta. Laissa            hinnan. Tämä lisäsi kuntien kustannustietoisuut-
16942: säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle,       ta.
16943: 
16944:  33 350889R
16945: 258
16946: 
16947:    Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 1996        lammen kuntayhtymät ovat kertomusvuoden
16948: esitetään, että vaikeasti kehitysvammaisten ope-       kesällä aloittaneet kolmivuotisen valtakunnalli-
16949: tus siirretään opetusministeriön hallinnonalalle       sen seurantatutkimuksen (Palmu-projektin), jon-
16950: V. 1997.                                               ka tavoitteena on tutkia laitoksista muuttaneiden
16951:    Etelä-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla on pe-       nykyisiä elämänolosuhteita, kuntien palvelujär-
16952: rustettu uudet erityishuoltopiirit sairaanhoitopii-    jestelmiä kehitysvammaisille ja muutoksen talou-
16953: rien yhteyteen vuoden 1995 alusta. Uuden piiri-        dellisia vaikutuksia.
16954: jaon tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon         Kehitysvammalaitoksissa oli kertomusvuonna
16955: alueellisen yhteistyön tehostaminen ja kunnalli-       3 524 hoitopaikkaa. Vuonna 1990 niitä oli 1 224
16956: sen päätäntävallan lisääminen.                         enemmän eli 4 749 hoitopaikkaa.
16957:    K e h i t y s v a m m a i s t e n m ä ä r ä. Ke-       Kehitysvammalaitoksista muutti v. 1991-93
16958: hitysvammaisia arvioidaan olevan maassamme             pois 1 039 kehitysvammaista ja kertomusvuonna
16959: 27 000-28 000. Kertomusvuonna sai Kelan tilas-         n. 450. Keskuslaitoksiin puolestaan on v. 1991-
16960: tojen mukaan koko maassa työkyvyttömyyselä-            94 muuttanut 802 kehitysvammaista.
16961: kettä kehitysvammaisuuden perusteella 5,8 hen-            Uusista palveluista 37 o/o on kuntien ja 32 o/o
16962: keä tuhatta työikäistä 16-64-vuotiasta kohti.          kuntayhtymien järjestämiä, yksityisten ja perhe-
16963: Kehitysvammaisten suhteellinen määrä vaihtelee         hoidon osuus on 27 o/o. Koko maassa yli puolet
16964: eri lääneissä, samoin kuin se vaihtelee läänin eri     kehitysvammaisista asuu omaistensa luona ja
16965: alueilla ja kunnissa. Uudenmaan läänissä vastaa-       heidän pääasiallisen huolenpitonsa varassa.
16966: va luku on 3,0 promillea, Keski-Suomen läänissä           Erityishuoltopiirien laitoshoidon nettokustan-
16967: 7,4, Oulun läänissä 8,7, Kuopion läänissä 8,9 ja       nukset ovat vuodesta 1991 vuoteen 1993 vähen-
16968: Pohjois-Karjalan läänissä 10,3 promillea.              tyneet 95,7 Mmk:lla. Vuonna 1994 vähennys
16969:    Esimerkkinä kuntakohtaisista eroista voidaan        edellisestä vuodesta oli 84,7 Mmk. Kuntien järjes-
16970: mainita, että n. 9 500 asukkaan Kalajoen kunnas-       täessä kehitysvammaisten palvelut yhä useam-
16971: sa sosiaaliviranomaiset arvioivat olevan 55 kehi-      min itse kehitysvammahuollon menot ovat vas-
16972: tysvammaista eli 5,8 promillea asukkaista, kun         taavasti kasvaneet. Kuntien kehitysvammahuol-
16973: taas 11 500 asukkaan Pudasjärvellä arvioitiin ole-     lon kustannuksissa tapahtuneet muutokset ovat
16974: van 120 kehitysvammaista eli 10,4 promillea            parhaillaan selvityksen kohteena.
16975: asukkaista. Työkyvyttömyyseläkettä kehitys-               Seuraavat hoitopäiväkohtaiset hinnat antavat
16976: vammaisuuden perusteella sai v. 1994 Pudasjär-         jonkinlaisen mahdollisuuden vertailuun. Tiedot
16977: vellä 108 henkilöä eli 15,8 promillea työikäisistä,    on saatu Kuopion lääninhallituksesta. Suluissa
16978: kun taas Kalajoella vastaava luku on 34 eli 5,8        Suomen Kuntaliiton valtakunnalliset luvut.
16979: promillea työikäisistä.
16980:    Sosiaali- ja terveysministeriön palveluraken-                         mk/hoitopäivä
16981: netyöryhmä lähti tavoitteissaan siitä, että kehitys-
16982: vammahuollon hoitopäivien määrä suhteutetaan           Vaalijalan keskuslaitos 509
16983: kunnan asukaslukuun. Oulun lääninhallitus to-               "     sivuosastot 345
16984: teaa muistiossaan valtiontilintarkastajille, että                 asuntola      82       (ohjattu asuminen
16985: mikäli kehitysvammahuollon laitoshoidon tarve                                            90-335)
16986:                                                                                          (autettu asuminen
16987: suhteutetaankin kehitysvammaisten määrään
16988: kunnassa asukasmäärän sijasta, kuntien tarpeet                                           211-533)
16989:                                                                  päivähoito 127          (113-245)
16990: vaihtelevat olennaisesti.
16991:                                                                  työtoiminta 115
16992:    P a 1v e 1u j e n k u n n a 11 i s t a m i n e n.
16993: Kehitysvammahuoltoa käsittelevät työryhmära-
16994:                                                        Yksityiset toimintayksiköt:
16995: portit ovat pyrkineet jo 1980-luvun alusta suun-
16996: taamaan kehitystä siihen, että kehitysvammais-         Perhekotihoito          133-182
16997: ten hoito tapahtuisi kotikunnissa, kodinomaisis-       Hoitokodit              280--400
16998:                                                        - hoitokodeista
16999: sa pienyksiköissä ja normaalipalveluja käyttäen.
17000:                                                           useimmat             350-390
17001: Näin on pyritty parantamaan kehitysvammaisten
17002: elämänlaatua ja integroimaan heidät normaaliin
17003: yhteiskuntaan.
17004:    Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa kehitys-         Kunnallisissa tukiasunnoissa asukkaat maksa-
17005: vammahuollon rakennemuutosta rahoittamana              vat itse eläkkeestään vuokran ja saavat asumistu-
17006: alaa koskevia tutkimuksia. Vaalijalan ja Honka-        kea. Kotipalvelun kustannuksia ei eritellä tämän
17007:                                                                                                         259
17008: 
17009: kohderyhmän mukaisesti, mutta päivätoiminta-             ollut riittävästi aikaa eikä muitakaan edellytyksiä
17010: menot ovat samat kuin yllä.                              suunnitella siirtoja yhdessä asiakkaiden ja heidän
17011:     Kehitysvammaisten muutto keskuslaitoksista           omaistensa kanssa. Näin pääsi syntymään epä-
17012: tapahtui aluksi hallitusti ja paransi selvästi muut-     luottamustilanne, jossa kunnan asukkaat eivät
17013: tajien elämänlaatua. Esimerkiksi Vaalijalan kun-         uskoneet kunnan kykyyn hoitaa erityishuollon
17014: tayhtymän laitoksesta siirtyi v. 1991-92 asumis-         toimintaa.
17015: valmennuksen kautta pieniin kuntien ja myös                  Kehitysvammalain 34 §:n mukaan erityishuol-
17016: kuntayhtymän omistamiin asumisyksiköihin ja              to-ohjelma on mahdollisuuksien mukaan laadit-
17017: perhekotihoitoon yhteensä 89 henkeä. Tästä siir-         tava yhteistyössä asianomaisen henkilön itsensä
17018: tymävaiheesta saatiin paljon myönteistä palautet-        ja hänen holhoojansa tai muun huoltajansa kans-
17019: ta. Kehitysvammaiset kykenivät yllättävän hyvin          sa.
17020: huolehtimaan itsestään, ja he viihtyivät omissa              Maarit Aalto on tehnyt vuosia 1992-93 kos-
17021: asunnoissaan. Omaisten kontaktit heihin lisään-          kevan kehitysvammahuollon seurantatutkimuk-
17022: tyivät ja monipuolistuivat.                              sen Varsinais-Suomessa 0994). Tutkimuksessa
17023:      Riitta Kuparinen esittelee lisensiaattityössään     keskityttiin henkilökunnan näkemyksiin ja arvi-
17024: 0994) yhtenä kehitysvammahuoltonsa esimer-               ointeihin rakennemuutoksen onnistumisesta.
17025: killisesti järjestäneistä kunnista 4 380 asukkaan        Tutkimuksen kohteena oli 38 muuttajaa eritys-
17026: Padasjoen. Padasjoella koko kehitysvammaisten            huoltopiirin keskuslaitoksesta ja hoitokodista.
17027: erityishuolto on siirretty kunnan toiminnaksi.               Tutkimuksen mukaan niiden kehitysvam-
17028: Tarvittava erityisosaaminen ostetaan kuitenkin           maisten, jotka siirtyivät laitoksista kotikuntien
17029: erityishuoltopiiriltä.                                   pienyksiköihin, hyvinvointi on lisääntynyt. Lai-
17030:      Padasjoen esimerkistä käy ilmi, että palvelura-     toksesta muuttamisen jälkeen asuinryhmä on
17031: kenteen muutoksen onnistuminen vaatii siirty-            pienentynyt ja asumistaso parantunut. Erityisesti
17032: misvaiheessa taloudellista panostusta. Vuonna            vaikeimmin kehitysvammaisten asema on paran-
17033: 1988 koko kehitysvammahuollon toiminta oli               tunut.
17034: järjestetty erityishuoltopiirin kautta, ja kehitys-          Ongelmina tutkimuksessa todettiin kehitys-
17035: vammahuollon kustannukset olivat 490 mk kun-             vammaisille lapsille järjestettyjen palvelujen
17036:  nan asukasta kohti. Siirtymävaiheessa v. 1989,          puutteet. Laitoksesta on siirtynyt kuntiin aikuisia,
17037: kun maksettiin sekä laitoshoito erityishuoltopii-        mutta ei alle 16-vuotiaita lapsia. Varsinais-Suo-
17038:  rille että oman järjestelmän perustaminen, menot        men erityishuoltopiirin keskuslaitoksessa oli
17039: olivat 697 mk asukasta kohti. Mutta vuonna 1993          vuoden 1993lopulla 13 alle 16-vuotiasta kehitys-
17040: saatiin laskelmaksi 414 mk asukasta kohti, vaikka        vammaista.
17041: tarjolla oli enemmän palveluja, varsinkin omais-             Kehitysvammaisten tukiliiton tutkimuksessa
17042: ten luona asuville.                                      Kultakutri karhujen talossa 0994) todetaan, että
17043:      Kunnallistamisen ongelmat. Valtionosuusuu-          perheiden tarvitsemien tukimuotojen kärkeen
17044:  distus v. 1993 ja voimavarojen säästämistarve           kuuluvat joustavasti järjestetty kehitysvammais-
17045:  vauhdittivat palvelujen kunnallistamista, ja ra-        ten lasten tilapäishoito sekä lasten henkilökoh-
17046:  kennemuutos sai hallitsemattomia piirteitä. On-         taiset avustajat.
17047:  gelmia syntyi paitsi kehitysvammaisten palvelu-             Aallon tutkimuksessa todetaan lisäksi ongel-
17048:  jen yhteensovittamisessa ja oikean hoitopaikan          mana, että aktiivisessa aikuisiässä olevia kehitys-
17049:  löytämisessä myös erityishuoltopiirien, kuntien         vammaisia on sijoitettu vanhustenhuollon hoi-
17050:  ja omaisten välisessä yhteistyössä.                     dettaviksi. Samoin puutteita todettiin lapsuuden-
17051:      Esimerkiksi siirrettäessä kehitysvammaisia          kotiin muuttaneiden kehitysvammaisten tukemi-
17052:  Vaalijalan kuntayhtymän kehitysvammahuollon             sessa, koska kunnat keskittyvät tukemaan pien-
17053:  piiristä kunnan tarjoamaan kehitysvammahuol-            yksiköihin muuttaneita kehitysvammaisia.
17054:  toon tapahtuivat siirrot joissakin tapauksissa riit-        Riitta Kuparinen selvitti lisensiaatintyössään
17055:  tämättömästi valmistettuina. Tästä syntyi kitkaa        0994) kaikkien Etelä-Hämeen erityishuoltopiirin
17056:  kuntayhtymän, kunnan ja kehitysvammaisten               palveluista 1991-93 pois muuttaneiden 67 kehi-
17057:  sekä heidän omaistensa välillä. Asiat on kuiten-        tysvammaisen tilanteen. Tutkimuksessa kuva-
17058:  kin pystytty pääosin selvittämään.                      taan palvelurakenteen muutosprosessia erityi-
17059:      Kuopion lääninhallitukselle on tehty viisi vali-    sesti yksittäisen ihmisen näkökulmasta, jota voi-
17060:  tusta erään kunnan menettelystä kolmen kehitys-         daan myös nimittää käyttäjänäkökulmaksi.
17061:  vammaisen siirtoasioissa. Prosessi näyttää johtu-           Muuttajista kolmasosa (21) siirtyi vanhainko-
17062:  neen siitä, että sosiaalitoimen työntekijöillä ei ole   teihin tai terveyskeskuksiin. Monet heistä elävät
17063: 260
17064: 
17065: tutkijan havaintojen mukaan näissä laitoksissa        vain koulutuksen työharjoittelun verran. Suuri
17066: vailla toimintaa ja psyykkisesti oireilevina, koska   osa teki päätehtävänään jotain muuta kuten van-
17067: hoitoryhmät ovat suurempia kuin kehitysvam-           hustenhoitoa. Toivottiin koulutusta kehitysvam-
17068: mahuollossa ja työntekijöitä on vähän.                ma-alalta ja lisäksi työnohjausta.
17069:     Kuparinen selvitti myös itsenäiseen asumi-           Hajauttamisprosessin toteutumisvaiheessa on
17070: seen muuttaneiden kehitysvammaisten tilanteen.        muissa Pohjoismaissa valtion taholta katsottu
17071: Useimmat heistä kokivat elämänsä turvattomak-         aiheelliseksi lisätä resursseja ja erityisasiantunte-
17072: si. Kotipalvelu kävi yksin asuvien luona liian        muksen säilyttämiseksi siirtää laitoksen henkilö-
17073: harvoin, joten he jäivät ilman uudessa ympäris-       kunta kehitysvammaisten mukana pienyksiköi-
17074: tössä kipeästi tarvittavaa ohjausta päivittäisistä    hin. Laitoksien hajauttaminen muissa Pohjois-
17075: toimista selviytymisessä. Niinpä eräät heistä eivät   maissa on lisännyt kehitysvammahuollon työ-
17076: esim. syöneet iltaisin tai aamuisin mitään, koska     paikkoja huomattavasti.
17077: eivät osanneet ostaa ruokaa.                             Vuoden 1994 alusta Ruotsissa tuli voimaan
17078:     Siirtopäätökset eivät koskeneet ainoastaan lai-   LSS-laki, joka mm. antaa mahdollisuuden tukea
17079: toshoidossa olevia, vaan kehitysvammaisia haet-       kehitysvammaista normaaliympäristössä henki-
17080: tiin kotikuntaan myös avohuollon asumisyksi-          lökohtaisten avustajien avulla.
17081: köistä. Erityishuoltopiirin laitoshoidosta siirtyi       Kehitysvammalaitoksen ja kunnan palvelujen
17082: pois 27, mutta avohuollon palveluista peräti 40.      vertailu. Kuparinen päätyy tutkimuksessaan to-
17083: Avohuollosta muuttaneista 11 siirtyi laitoshoi-       teamukseen, että erityishuoltopiirin ja kunnallis-
17084: toon.                                                 ten yksiköiden vertailussa kehitysvammalaitos ei
17085:     Lähes puolet siirroista oli tehty kehitysvam-     jäänyt ainakaan huonommaksi. Hänen mukaan-
17086: maista ja lähityöntekijöitä kuulematta. Vain osal-    sa laitoksen osastot ovat nykyään viihtyisiä hoito-
17087: la muuttajista oli mahdollisuus tutustumiskäyn-       koteja, laitoksen henkilökunnalla on asianmu-
17088: tiin ennen muuttoa. Lähettävän ja vastaanottavan      kainen koulutus ja työkokemus ja se myös kyke-
17089: yksikön vuorovaikutus monissa tapauksissa on          nee kehittämään omaa työtään teoreettista op-
17090: ollut liian vähäistä, eikä tarpeellinen tieto asuk-   piaan soveltaen.
17091: kaan hoidosta ole välittynyt uuteen asuinpaik-           Tutkijan mukaan myös asukkaiden integraatio
17092: kaan.                                                 ja osallistuminen yhteiskunnan normaalipalvelu-
17093:     Laitoshoidosta luopuminen ei ilmeisesti ole       jen käyttöön näytti olevan laitoksessa runsaam-
17094: onnistunut myöskään valtakunnan tasolla, sillä        paa kuin uusissa avohuollon asumispalveluissa.
17095: sosiaali- ja terveysministeriön Palmu-projektin       Laitoksesta käytiin enemmän ostoksilla, teatteris-
17096: selvityksestä voi tehdä sen johtopäätöksen, että      sa, retkillä ja matkoilla. Kunnallisissa asumisyksi-
17097: 40 o/o (167 henkeä 424:stä) kuntien järjestämiin      köissä toimintaa haittasi henkilökunnan ja talou-
17098: palveluihin siirtyneistä kehitysvammaisista on        dellisten resurssien vähyys.
17099: muuttanut erityishuoltopiirin laitoshoidosta             Förbundet De Utvecklingsstördas Väl r.f:n
17100: muuhun laitoshoitoon, etupäässä vanhainkotei-         (FDUV) projektisihteeri Maarit Aalto puolestaan
17101: hin ja terveyskeskuksiin. (Satu Syrjäiän raportti     kritisoi laitoskulttuuria (Ketju 4/1995). Hänen
17102: 28.6.1994). Kun lasketaan mukaan kaikki kes-          mukaansa Suomessa sitoudutaan järjestelmien,
17103: kuslaitoksista v. 1991-93 muuttaneet, 1 064,          laitosten ylläpitoon ja unohdetaan kehitysvam-
17104: saadaan laitoksiin muuttaneiden suhteelliseksi        maisten yksilölliset tarpeet. "On syntynyt valtava
17105: määräksi 15,5 o/o. Kertomusvuonna vastaava luku       taistelu organisaatioiden olemassaolon ja vam-
17106: oli 17 o/o (52 henkeä 294:stä).                       maisen hyvinvoinnin välille." Hän suosittelee,
17107:     Palvelurakennetoimikunnan          edellyttämää   että on julkistettava tutkimustietoa laitosten ha-
17108: voimavarojen siirtymistä kehitysvammalaitoksis-       jautuksen myönteisistä vaikutuksista ja puhutta-
17109: ta avohuoltoon ei ole tapahtunut, vaan kunnat         va normalisaation puolesta kaikissa tilanteissa.
17110: ovat työllistäneet esim. työttömyysuhan alaista       Hänen mielestään sosiaali- ja terveysministeriön
17111: henkilöstöään kehitysvammahuollon tehtäviin.          palvelurakennemuutosta seuraavan työryhmän
17112:     Kanta-Hämeen kunnissa tehdyn selvityksen          pitää tehdä päätös laitosten lakkauttamisesta.
17113: mukaan (Stakes, Aiheita 14/1994) vajaalla puo-           Kehitysvammaisten tukiliitto r.y. toteaa val-
17114: lella kunnallisista kehitysvammatyöntekijöistä oli    tiontilintarkastajille antamassaan lausunnossa:
17115: kehitysvammatyön koulutus, ja enemmän kuin            "Suurena vaarana näemme epätasa-arvon lisään-
17116: puolet koulutuksen saaneistakin sanoi koulutuk-       tymisen. Kaikilla kunnilla ei ole mahdollisuuksia
17117: sensa olevan riittämätön nykyiseen työhön. Ke-        tasokkaan huollon järjestämiseen. Kuntayhty-
17118: hitysvamma-alan työkokemusta useimmilla oli           mien toiminta on ollut "tasaava tekijä". Pienten
17119:                                                                                                           261
17120: 
17121: tai köyhien kuntien vammaiset ovat hyötyneet               22 % mielenterveyspotilaita. Tuettu työllistymi-
17122: kuntayhtymien järjestämistä palveluista eniten."           nen tarjoaa vammaiselle henkilölle uusia mah-
17123:      Omaisten luona asuvien kehi-                          dollisuuksia liittyä tasaveroisesti normaaliyhteis-
17124: ty s v a mm a i s t e n p a 1v e 1u t a r v e. Ku-         kuntaan. Se vastaa myös YK:n yleiskokouksen
17125: parisen tutkimuksen mukaan kunnallisten palve-             asettamia vammaispoliittisia tavoitteita, joiden
17126: lujen lisääntymisestä huolimatta on omaisten               mukaan "jäsenvaltioiden tulee aktiivisesti tukea
17127: luona asuvien kehitysvammaisten osuus kasva-               vammaisten henkilöiden integroitumista avoi-
17128: nut. Kehitysvammaisista asui omaisten luona                mille työmarkkinoille" (YK: Standard Rules,
17129: Etelä-Hämeen kunnissa v. 1992 46 %, v. 1993                1993).
17130: 49 % ja koko maassa 52 %.                                     Suomessa avotyötoimintaa on harrastettu jo
17131:      Eläkeikäisten kehitysvammaista haitavien              vuosia, ja se on nykyisin ripeästi laajenemassa.
17132: vanhempien määrä kasvaa voimakkaasti. Vuon-                Vähintään 600 kehitysvammaista on nykyään
17133: na 1980 asui yli 65-vuotiaiden vanhempiensa                mukana tässä toiminnassa. Eräissä kunnissa jo yli
17134: kanssa 169 kehitysvammaista, v. 1985 jo 2 058 ja           puolet kehitysvammaisten työpaikoista on nor-
17135: v. 1992 n. 4 000.                                          maaliyhteisössä.
17136:      Kuparisen lisensiaattityön toinen tarkastaja             Kehitysvammaliiton projektin Toimiva vam-
17137:  korostaa lausunnossaan erityisesti kotona asu-            maishuolto kunnassa mukaan ohjattu asuminen
17138: vien tilanteen tukemista. Se on hänen mukaansa             ja työtoiminta maksavat kunnalle n. 97 000 mk
17139:  kehitysvammahuollon ydinkysymys.                          vuodessa, mutta tuettu itsenäinen asuminen ja
17140:      Esimerkiksi Oulun lääninhallitukselle on tehty        avotyötoiminta vain 29 000 mk. Hyvällä palvelu-
17141:  suullinen kantelu, että eräässä kunnassa ei järjes-       suunnittelulla ja asiakkaan omatoimisuuden tu-
17142:  tetä kehitysvammahuoltoa kotona asuvalle, kos-            kemisella voidaan näin paitsi parantaa asiakkaan
17143:  ka ei ole määrärahaa tai koska on ajateltu, ettei         elämänlaatua myös saavuttaa huomattavia sääs-
17144:  kehitysvammainen hyödy siitä.                             töjä.
17145:      Kehitysvammaisten tukiliitto r.y.:n käsityksen           Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Jyväskylän
17146:  mukaan omaisten luona hoidetaan suurempi osa              yliopiston erityispedagogiikan laitos ovat aloitta-
17147:  kehitysvammaisista kuin viranomaisten tiedossa            neet v. 1995 Tie auki! -hankkeen, joka auttaa
17148:  olevat 52 %. Liiton mukaan avohuolto on lähes             järjestäjiä toteuttamaan palvelujen rakennemuu-
17149:  kokonaan omaisten vastuulla. Vaikka kehitys-              tosta kehitysvammaisten aikuisopiskelussa ja
17150:  vammainen käy osan viikosta tai päivittäin päivä-         työllistymisessä. Talvella 1995 mukana olivat
17151:  huoltolassa, toimintakeskuksessa ym., jää omai-           Pääjärven kuntayhtymä, Kaarinan kunta, Helsin-
17152:  sille hoitovastuuta vielä kuusitoista tuntia vuoro-       gin kaupunki ja Tampereen kaupunkilähetys ry.
17153:  kaudesta. Liitto muistuttaa, että omaishoitajien          Kunkin sopimuskumppanin suositeltu mukana-
17154:  vapaa tulisi saada lakisääteiseksi, kuten muuta-          oloaika on kolme vuotta.
17155:  ma vuosi sitten valtakunnallisessa sosiaali- ja              Yhteistoimintasopimuksiin perustuvan rahoi-
17156:  terveydenhuollon suunnitelmassa esitettiin.               tuksen lisäksi hanke on saanut tukea Raha-
17157:      T y ö t o i m i n t a.     Kehitysvammaisuuden        automaattiyhdistykseltä. Projekti saa lisäksi ra-
17158:  määritelmän pohjana pidetään nykyisin paitsi              hoitusta Helios II -hankkeen kautta kansainväli-
17159:  henkilön älykkyyttä ja sopeutumistaitoja myös             seen asiantuntijayhteistyöhön ED-maiden piiris-
17160:  hänen toiminnallista suhdettaan ympäristöön,              sä. Projekti on hakeutumassa Horizon-ohjel-
17161:   kotiin, kouluun, työhön ja yhteiskuntaan. Kun            maan, jonka kautta myös hankkeen yhteistyö-
17162:   otetaan käyttöön vammaisen omat voimavarat,              kumppanit voivat hakea ED-rahoitusta omalle
17163:   kehitetään kommunikaatiota, laajennetaan hä-             toiminnalleen.
17164:   nen fyysistä ja psyykkistä toimintakykyään sekä             Vajaakuntoisten työllistymisen edistämissääti-
17165:   muutetaan hänen suhdettaan ympäristöön, voi-             öllä ja Kehitysvammaliitolla on edellistäkin laa-
17166:   daan uuden määritelmän mukaan vammaisuu-                 jempi Horizon-hanke, johon liittyy tuetun työllis-
17167:   den astetta madaltaa. Asiantuntevalla kuntoutuk-         tämisen edistäminen valtakunnallisen verkoston
17168:   sella ja riittävän joustavasti järjestetyillä erikois-   avulla ja viisi kokeiluyksikköä eri puolilla maata.
17169:   sairaanhoidon palveluilla on suuri merkitys.             Kokeiluyksiköt ovat Kauhavan Pihlajapuiston
17170:       Kansainväliset kokemukset osoittavat, että           koulu, Jyväskylän Päiväharjun toimintakeskus,
17171:   useimmat kehitysvammaiset aikuiset on mahdol-            Liperin ammattioppilaitos, Kuopion kaupunki,
17172:   lista työllistää tavallisille työpaikoille. Yhdysval-    Kymiset Kuusankoskelta ja Helsingin kaupun-
17173:   loissa työskenteli v. 1992 jo 75 000 henkeä tue-         kiin perustettava työnetsintäyksikkö. Kymisetin
17174:   tussa työssä. Heistä 63 % oli kehitysvammaisia ja        ohjelmaan kuuluu nuorten työttömien koulutta-
17175: 262
17176: 
17177: minen vammaisten työllistettävien tukihenkilöik-           Paikallisella tasolla vastuu laadunvarmistuk-
17178: si. He opastavat valmennettavansa työtehtäviin,         sesta on kunnan luottamushenkilöillä ja muilla
17179: jotka nämä myöhemmin pystyvät hoitamaan itse-           päättäjillä sekä henkilöstöllä itsellään. Yksityisen
17180: näisesti.                                               palveluntuotannon asianmukaisuuden valvonta
17181:     Kehitysvammaliitto ilmaisee lausunnossaan           kuuluu kunnille ja lääninhallituksille.
17182: valtiontilintarkastajille huolensa siitä, että saira-       Kehitysvammaliiton näkemyksen mukaan tar-
17183: usvakuutuksen kuntootusraha ollaan poistamas-           vitaan kehitysvammahuollon hallitun muutok-
17184: sa tai alentamassa opintotuen tasolle. Kuntootus-       sen kansallinen ohjelma. Ohjelmassa määriteltäi-
17185: rahan avulla lievästi kehitysvammaiset nuoret           siin tarvittava lainsäädäntö ja kehitysvamma-
17186: ovat voineet opiskella ammatillisissa oppilaitok-       huollon sisällöllisen kehittämisen vastuunkanta-
17187: sissa hakeutumatta työkyvyttömyyseläkkeelle.            jat tulevaisuudessa.
17188: Kuntootusraha on enemmän työhön motivoiva                  FDUV:n valtiontilintarkastajille antaman lau-
17189: vaihtoehto kuin työkyvyttömyyseläke. Kehitys-           sunnon mukaan on laadittava
17190: vammaliiton näkemyksen mukaan kuntootusra-                 - hoitoideologinen suunnitelma siitä, minkä-
17191: han myöntämistä vammaisen nuoren koulutus-              laiset kehitysvammaisten perus- ja lisäpalvelut
17192: ja työhönvalmennusajan toimeentuloturvaksi pi-          kunnassa pitää olla
17193: täisi laajentaa eikä suinkaan kaventaa.                    - keskuslaitosten purkusuunnitelma ja suun-
17194:     Kehitysvammapalvelujen laa-                         nitelma siitä, miten näin vapautuvat varat kana-
17195: dun valvonta ja kehittäminen.                           voidaan kehitysvammaisten lähiyhteisöpalvelui-
17196: Kuparinen selvitti tutkimuksessaan myös kehi-           hin
17197: tysvammapalvelujen laadun valvontaa. Palvelu-              -    suunnitelma kehitysvammaisten lasten
17198: jen laadun valvomiseksi perustettiin sosiaali- ja       vanhempien tukemisesta
17199: terveysministeriön yhteyteen vuoden 1993 alusta            - uusi lainsäädäntö. Vammaispalvelulakiin
17200: perusturvalautakunta. Jos kunta ei ole järjestänyt      voitaisiin tehdä lisäykset ja korjaukset, joilla tue-
17201: asukkailleen erityislaeissa tarkoitettuja palveluja     taan ja ohjataan lähiyhteisöpalvelun kehittämistä.
17202: siten, että välttämättömät peruspalvelut vastaavat          Sekä Kehitysvammaliitossa että Stakesissa on
17203: maassa yleisesti hyväksyttyä tasoa, voi sosiaali- ja    käynnistetty laadunvarmistusprojekteja. Kehitys-
17204: terveysministeriö saattaa palvelujärjestelmän           vammaliiton Palveluiden tuloksellisuus ja laatu -
17205: asianmukaisuuden perusturvalautakunnan tut-             projektiin otetaan mukaan kokeilualueita, joilla
17206: kittavaksi.                                             selvitetään, missä määrin on perusteltua luopua
17207:     Sosiaali- ja terveysministeriö on toistaiseksi      esim. toimintakeskuksista, asuntoloista ja laitos-
17208: saattanut yhden kunnan palvelujärjestelmän              hoidosta ja siirtää niiden resursseja yksilön ym-
17209: (Hollolan päivähoidon) asianmukaisuuden lau-            pärille rakennettaviin palveluihin.
17210: takunnan tutkittavaksi.                                    Stakesin tarkoituksena on tuottaa v. 1995 val-
17211:     Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan nykyi-       takunnallinen suositus sosiaali- ja terveyden-
17212: nen kunnallinen palvelujärjestelmä on pystynyt          huollon laadunvarmistamisen järjestämisestä ja
17213: vastaamaan kohtuullisen hyvin kiristyneen ta-           sisällöstä.
17214: loudellisen tilanteen ja lisääntyneiden tarpeiden
17215: asettamiin vaatimuksiin.                                    Valtiontilintarkastajat pitävät oikeansuuntai-
17216:     Kehitysvammaliitto, FDUV ja Kehitysvam-             sina palvelurakennetyöryhmän tavoitteita kehi-
17217: maisten Tukiliitto r.y. eivät pidä perusturvalauta-     tysvammaisten laitoshoidon vähentämisestä ja
17218: kuntaa oikeana paikkana hoidon tason ja laa-            heidän integroimisestaan kotikunnan normaa-
17219: dunvalvonnan selvittämiseen, vaan ehdottavat            lipalveluiden käyttäjiksi. Kun muutot kotikun-
17220: seurantajärjestelmän luomista niitä tapauksia           tiin on tehty asiantuntevasti ja yhdessä kehitys-
17221: varten, joissa yksilötasolla tehdään vääriä, asiat-     vammaisten ja heidän omaistensa kanssa, on
17222: tomia tai epäoikeudenmukaisia ratkaisuja.               niistä saatu myönteistä palautetta.
17223:     Tehdyt valitukset ja kantelut ja niiden käsittely      Eri kuntien kehitysvammaiset asukkaat ovat
17224: osoittavat, että oikeudellisuutta selvitetään lailli-   kuitenkin hyvin eriarvoisessa asemassa, sillä kai-
17225: suusarvioinnin muodoin, jolloin tutkitaan pää-          kille muutot eivät ole merkinneet elämänlaadun
17226: osin, ovatko päätökset syntyneet normien mu-            parantumista. Kehitysvammaisia on siirretty hä-
17227: kaisin menetelmin ja onko tehty, mitä on ollut          täisesti pelkästään viranomaisten päätöksellä
17228: tarkoitus. Päätös voi olla normien mukainen,            erityishuoltopiirin keskuslaitoksesta tai jopa avo-
17229: mutta vaikutukset asianosaisen elämään saatta-          palveluista kunnan vanhainkotiin tai terveys-
17230: vat olla kohtuuttomia.                                  keskukseen. Valtiontilintarkastajat eivät pidä
17231:                                                                                                        263
17232: 
17233: tällaisia pakkosiirtoja hyväksyttävinä. Vanhain-     kehitysvamma-alan erityisosaamisen kehittämi-
17234: koti tai teroeyskeskuksen vuodeosasto ei ole nuo-    nen turoattava. Asiantuntija-avun tulee olla ke-
17235: relle tai keski-ikäiselle kehitysvammaiselle nor-    hitysvammaisista huolehtivien käytössä.
17236: maali asuinpaikka. Tällainen menettely merkit-          Lainsäädäntöä tulee selkeyttää niin, että nor-
17237: see kehitysvammahuollon taantumista vuosi-           maalilait turoaavat myös erityisryhmien palvelu-
17238: kymmenillä.                                          jen saannin. Normaalipalveluiden rinnalla tar-
17239:     Vanhoja kehitysvammaisia sijoitetaan van-        vitaan kuitenkin erityisosaamista ja monenlais-
17240: hainkoteihin normaalisuusperiaatteeseen vedo-        ta tukea. Esimerkiksi kun lapsen kehitysvammai-
17241: ten. Valtiontilintarkastajien näkemyksen mu-         suus todetaan, eivät tavalliset neuvolapalvelut
17242: kaan näissäkin tapauksissa on ensin selvitettä-      yksin riitä, vaan tarvitaan erityisosaamista kun-
17243: vä, millaiset mahdollisuudet kehitysvammaisella      toutuksen suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi.
17244: vanhuksella on kotiutua uuteen ympäristöön ja        Valtiontilintarkastajien mielestä lapsen kuntou-
17245: tulla siellä ymmärretyksi ja hyväksytyksi.           tusohjelma on laadittava niin, että se sisältää
17246:     Kunnan ja erityishuoltopiirin on aina valmis-    myös vanhempien taroitseman tuen.
17247: tettava muutto yhdessä muuttajan ja hänen               Kehitysvammatsten integraation onnistumi-
17248: omaistensa kanssa. Ennen muuttoa on oltava           seksi tarvitaan uudenlaista työkulttuuria ter-
17249: selkeä ja toimiva palvelusuunnitelma. On otetta-     veyskeskuksissa, työvoimatoimistoissa, perhe-
17250: va huomioon asiakkaan ja hänestä huolehtivien        neuvoloissa, mielenterveystoimistoissa ym. Kehi-
17251: työntekijöiden ja omaisten tarpeet. Asiantunte-      tysvammaisten asiat vaativat paneutumista ja
17252: maton ja uupunut työntekijä ei pysty antamaan        vievät aikaa. Sytjäytymisen estämiseksipalveluja
17253: kehitysvammaiselle sitä tukea, jota hän taroitsee    olisi tatjottava niillekin, jotka eivät osaa niitä itse
17254: erityisesti muutos- ja sopeutumisvaiheessa.          pyytää. Integraatio edellyttää myös, että kunnan
17255:     Samaan aikaan, kun kehitysvammaisia siir-        vapaa-ajan toimi, kulttuuri-ja liikuntatoimi ym.
17256: tyy pois keskuslaitoksista, heitä on muuttanut       kehittävät kehitysvammaisille sopivia toiminta-
17257: sinne useita satoja suureksi osaksi omaistensa       muotoja.
17258: luota. Tämä osoittaa avohuollon tukitoimien
17259: riittämättömyyttä, mihin on kiinnitettävä vaka-          Mielenterveyspalvelut. L a i n s ä ä d ä n -
17260: vaa huomiota. Valtiontilintarkastajien mielestä      t ö. Sosiaali- ja terveydenhoidossa on perintei-
17261: on selvitettävä, miksi omaisten luona asuvien        sesti käytetty runsaasti laitoshoitoa, niin myös
17262: kehitysvammaisten määrä on kasvussa. Yhä             mielenterveystyössä. Vielä 1970-luvun alussa
17263: useammin kehitysvammainen asuu kotonaan              mielisairaaloissa oli runsaat neljä sairaansijaa tu-
17264: eläkeikäisten vanhempiensa hoidossa, mikä ei         hatta asukasta kohti. Mielisairaslakia uudistettiin
17265: ole normaalisuusperiaatteen mukaista.                osittain v. 1977, jolloin mielisairaanhoidon koh-
17266:     Omaishoitajien lomanviettomahdollisuuksis-       dealue laajeni sairauksien hoidosta muiden mie-
17267: sa on hyvin suuria eroja kuntien välillä. On         lenterveyshäiriöiden       ehkäisyyn,      hoitoon
17268: selvitettävä, kuinka omaishoitajien mahdolli-        ja kuntoutukseen. Myös avohoidon tärkeyttä
17269: suus lomiin ja vapaa-aikaan voidaan turoata.         korostettiin uudella tavalla. Psykiatriassa aloitet-
17270:  Olennaisen tärkeää on sekä omaishoitajaa että       tiin väestövastuullisen toimintamallin kehittely.
17271: hoidettavaa tyydyttävän sijaishoidon jätjestymi-     Sairaalapaikat alkoivat 1970-luvun loppupuolel-
17272:  nen. Valtiontilintarkastajien saaman tiedon         la hitaasti vähentyä, ja vähentyminen voimistui
17273:  mukaan omaishoitajat jättävät usein mieluum-        seuraavalla vuosikymmenellä. Vähentymiskehi-
17274:  min loman pitämättä, kuin vievät hoidettavansa      tystä vauhdittivat erityisesti Mielenterveystyön
17275: epätyydyttävään sijaishoitoon. Tämä saattaa          komitean mietintö (KM 1984: 17) ja valtakunnalli-
17276: johtaa hoitajan uupumiseen ja lopulta paljon         nen skitsofrenian tutkimuksen, hoidon ja kun-
17277:  kalliimpiin hoitoratkaisuihin.                      toutuksen kehittämisohjelma vuosiksi 1981-
17278:     Tiukka laitos- ja avohoidon vastakkainasette-    1987.
17279:  lu ei tutkimusten valossa näytä tarkoituksenmu-        Mielenterveystyön järjestämisestä säädetään
17280:  kaiselta. Palvelujätjestelmää on kehitettävä ko-    erikoissairaanhoitolaissa, mielenterveyslaissa,
17281:  konaisvaltaisesti ottaen huomioon myös kotona       kansanterveyslaissa ja sosiaalihuollon eräissä la-
17282:  asuvien palvelutarve. Kustannuksia seurattaessa     eissa.
17283:  on otettava huomioon sekä kunnalle että valtiolle      Psykiatria liitettiin erikoissairaanhoitolaissa
17284:  aiheutuvat kustannukset kokonaisuutena.             (1062/89) hallinnollisesti muiden erikoisalojen
17285:     Valtiontilintarkastajat katsovat, että keskus-   yhteyteen. Laki sisältää säännökset kunnallisen
17286:  laitosten asema ja tehtävät on selkeytettävä ja     erikoissairaanhoidon alueellisesta järjestämises-
17287: 264
17288: 
17289: tä. Erikoissairaanhoitolain mukaan maa on jaettu      teista hoitoon hakeutumista ja itsenäistä suoriu-
17290: 21 sairaanhoitopiirin kuntainliitoiksi (nyk. kun-     tumista tuetaan. Laki pitää mielenterveyspalvelu-
17291: tayhtymiksi), joiden hallinnassa ovat kaikki nii-     jen antamisen edellytyksenä toimivaa työnohja-
17292: den alueilla sijaitsevat erikoissairaanhoidon pal-    uksen järjestelmää.
17293: veluja tuottavat sairaalat.                               Lisäksi laki velvoittaa myös mielenterveyspal-
17294:     Useimmissa sairaanhoitopiireissä psykiatrinen     velujen yhteensovittamiseen niin, että sairaan-
17295: erikoissairaanhoito on jakaantunut jo mielenter-      hoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueella toimi-
17296: veystyön komitean ehdottamiin osavastuualuei-         vien terveyskeskusten on yhdessä kunnallisen
17297: siin. Aluepsykiatrisen toimintamallin mukaisesti      sosiaalihuollon ja erityispalveluja antavien kun-
17298: on psykiatrinen avohoito ja sairaala joissakin        tayhtymien kanssa huolehdittava siitä, että mie-
17299: paikoissa yhdistetty mielenterveyskeskukseksi.        lenterveyspalveluista muodostuu toiminnallinen
17300: Suurin osa entisistä keskusmielisairaaloista jat-     kokonaisuus. Kunnan järjestämään toimintaan
17301: kaa osavastuualueen sairaalana, ja osalla niistä      sovelletetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suun-
17302: on keskitettyjä erityisasiantuntemusta vaativia       nittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia
17303: toimintoja. Muista mielisairaaloista jotkut jatka-    (733/92).
17304: vat, osa on siirtynyt perusterveydenhuollon sai-          Mielisairautta tai muuta mielenterveyshäiriötä
17305: raalaksi ja osa on kokonaan tai osittain lopetettu.   potevalle henkilölle on riittävän hoidon ja palve-
17306:     Mielenterveyslaki (1116/90) sisältää säännök-     lujen ohella yhteistyössä asianomaisen kunnan
17307: set mm. mielenterveystyöstä, mielenterveyspal-        sosiaalitoimen kanssa järjestettävä mahdollisuus
17308: veluista ja tahdosta riippumatta annettavasta hoi-    hänen tarvitsemaansa lääkinnälliseen tai sosiaali-
17309: dosta. Lain mukaan mielenterveystyöllä tarkoite-      seen kuntoutukseen liittyvään tuki- ja palvelu-
17310: taan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toiminta-       asumiseen, siten kuin siitä on erikseen säädetty
17311: kyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä         (L ja A vammaisuuden perusteella järjestettävistä
17312: sekä mielisairauksien ja muiden mielentervey-         palveluista ja tukitoimista).
17313: den häiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lie-         Mielenterveyslain antamisen yhteydessä kan-
17314: vittämistä.                                           santerveyslakiin lisättiin kunnan velvollisuudeksi
17315:     Mielenterveyspalvelut ovat mielenterveystyö-      järjestää asukkaiden tarvitsemat sellaiset mielen-
17316: hön kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon pal-       terveyspalvelut, jotka on tarkoituksenmukaista
17317: veluja, joita annetaan mielisairauksia ja muita       antaa terveyskeskuksessa (1117/90).
17318: mielenterveyden häiriöitä poteville henkilöille           Mielenterveyspalvelujen tar-
17319: heidän lääketieteellisin perustein arvioitavan sai-   v e. Mielenterveyden häiriöt ovat nousseet kes-
17320: rautensa tai häiriönsä vuoksi.                        keiseksi kansanterveysongelmaksi. Tutkimusten
17321:     Mielenterveystyöhön kuuluu myös väestön           mukaan joka kymmenennellä lapsella ja joka
17322: elinolosuhteiden kehittäminen siten, että elin-       viidennellä aikuisella on jokin hoitoa tai huomio-
17323: olosuhteet ehkäisevät ennalta mielenterveyden         ta vaativa mielenterveyshäiriö. Kertomusvuoden
17324: häiriöiden syntyä, edistävät mielenterveystyötä ja    lopussa oli työkyvyttömyyseläkkeellä (sisältää
17325: tukevat mielenterveyspalvelujen järjestämistä.        varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet ja yksilölliset
17326:     Mielenterveystyön yleinen suunnittelu, ohjaus     varhaiseläkkeet) mielenterveydellisten häiriöi-
17327: ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeri-   den vuoksi lähes 96 000 henkilöä (32,7 %) Kelan
17328: ölle. Läänin alueella ne kuuluvat lääninhallituk-     sairausryhmäjaottelun mukaisesti. Määrään sisäl-
17329: selle. Lisäksi mielenterveystyön asiaintuntijavi-     tyy kehitysvammaisuuden perusteella myönne-
17330: rastolla toimii Stakes.                               tyt työkyvyttömyyseläkkeet Erityisen hälyttäväk-
17331:     Mielenterveyslaki säätää kunnan velvollisuu-      si asian tekee se, että työkyvyttömyyseläkkeet
17332: deksi huolehtia alueellaan mielenterveyspalve-        alkavat yleensä muita varhemmin ja ovat voimas-
17333: lujen järjestämisestä osana kansanterveystyötä ja     sa pitempään. Lähes kaksi kolmasosaa alle 44-
17334: sosiaalihuoltoa. Sairaanhoitopiirin kuntayhty-        vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä on myön-
17335: män velvollisuutena on taas huolehtia erikoissai-     netty mielenterveyden häiriön perusteella.
17336: raanhoitona annettavista mielenterveyspalve-             Väestön mielenterveyspalvelujen tarve johtuu
17337: luista alueellaan. Lisäksi mielenterveyslaki edel-    pääosin muista mielenterveyden häiriöistä kuin
17338: lyttää, että palvelut järjestetään sisällöltään ja    varsinaisista mielisairauksista (psykooseista).
17339: laajuudeltaan sellaisiksi, kuin kunnassa tai kun-     Tutkimusten mukaan psykooseja sairastaa vain
17340: tayhtymän alueella tarve edellyttää.                  n. 2-3 % aikuisväestöstä ja niitä esiintyy Itä- ja
17341:     Mielenterveyspalvelut on ensisijaisesti järjes-   Pohjois-Suomessa yleisemmin kuin muualla
17342: tettävä avopalveluina sekä niin, että oma-aloit-      maassa. Väestön sairastamista mielenterveyden
17343:                                                                                                           265
17344: 
17345: häiriöistä suurin ryhmä, n. 15 o/o, ovat ns. neuroo-      kaksinkertainen verrattuna ylimpään ryhmään
17346: sit (lähinnä ahdistus- ja masennustilat) ja ne ovat       (7 %). Keskimmäisen sosiaaliryhmän tilanne oli
17347: yleisempiä pääkaupunkiseudulla. Muita häiriöitä           hyvin lähellä ylimmän ryhmän tilannetta. Tutki-
17348: ovat mm. persoonallisuushäiriöt ja päihteiden             muksessa havaittiin myös, että sosiaaliryhmä liit-
17349: (lähinnä alkoholin) väärinkäyttöongelmat, joi-            tyy vain erikoissairaanhoidon tarpeeseen, ei pe-
17350: den yhteinen osuus on n. 5 o/o väestöstä.                 rusterveydenhuollon tarpeeseen.
17351:     Erilaisten elämäntilanteiden, kuten yksinäi-             Tutkimusten mukaan mielenterveyshäiriöistä
17352: syyden, ihmissuhdevaikeuksien, fyysisen sairas-           kärsivien hoitotilanne ei ole tyydyttävä. Mini-
17353: tamisen, alhaisen koulutus- ja tulotason, epätyy-         Suomi -terveystutkimuksessa todettiin, että vain
17354: dyttävien työolojen sekä lapsuuden vaikeiden              42 o/o hoidon tarpeessa olevista oli tutkimushet-
17355: kasvuolojen, on todettu altistavan ihmistä mie-           kellä jossain hoidossa. Tarvittava hoito puuttui
17356: lenterveyshäiriöille.                                     lähes 60 o/o:lta, kun esim. sydän- ja verisuonisaira-
17357:     Työttömyys tai sen uhka lisäävät tutkimuksen          uksissa hoito puuttui vain kymmenesosalta ja
17358: mukaan mielenterveysoireita, itsemurha-ajatuk-            tuki- ja liikuntaelinsairauksissa viidesosalta.
17359: sia ja elämänhalun puutetta. Työttömillä näitä               Mielenterveyspalvelujen jär-
17360: oireita esiintyi lähes joka neljännellä, työttömyys-      jestäminen. Mielisairauksien ja mielenter-
17361: uhan alla elävillä vielä suuremmalla joukolla eli         veyshäiriöiden hoidossa on 1980-luvulta alkaen
17362: lähes joka kolmannella.                                   painopiste siirtynyt laitoshoidosta avohoitoon ja
17363:     Aikuisväestön mielenterveyspalvelujen tarvet-         puoliavoimiin hoitomuotoihin. Toinen painopis-
17364: ta on selvitetty Mini-Suomi -terveystutkimukses-          tealue psykiatrisessa hoidossa on ehkäisevän
17365: sa ja ns. UKKI (Uusikaupunki-Kemijärvi) -tutki-           mielenterveystyön toimintamallien kehittämi-
17366: muksessa. Tutkimusten antama kuva on varsin               nen. Tätä kehitystä ovat tukeneet Mielenterveys-
17367: yhdenmukainen. Mini-Suomi -terveystutkimuk-               työn komitean mietintö (KM 1984: 17), Terveyttä
17368: sessa arvioitiin, että kaikkiaan 17,2 o/o yli 30-         kaikille vuoteen 2000 -ohjelma 0986) sekä valta-
17369: vuotiaista oli mielenterveyspalvelujen tarpeessa.         kunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon suunni-
17370: Tästä joukosta puolet arvioitiin voitavan hoitaa          telmat. Valtakunnallinen skitsofrenian tutkimuk-
17371:  perusterveydenhuollossa ja puolet psykiatrisessa         sen, hoidon ja kuntouksen kehittämisohjelma,
17372:  erikoissairaanhoidossa, lähinnä avohoidossa.             joka toteutettiin v. 1981-1987, on ollut merkittä-
17373: Vaikeaa psykoosia sairastavista arvioitiin 90 o/o         vä hoitomenetelmien kehittäjä.
17374:  kuuluvan erikoissairaanhoidon piiriin, masen-               Valtakunnallisissa sosiaali- ja terveydenhuol-
17375:  nustiloista kärsivistä 60 o/o ja ahdistushäiriöistä n.   lon suunnitelmissa asetettiin 1980-luvulla tavoit-
17376:  25 o/o.                                                  teeksi vähentää psykiatrisia sairaansijoja. Mielen-
17377:      UKKI-tutkimuksessa, joka on saman väestö-            terveystyön komitean mietinnössä vuodelle 2000
17378:  otoksen seurantatutkimus kuin Mini-Suomi -ter-           tavoitteena oli alle 2 sairaansijaa 1 000 asukasta
17379:  veystutkimus, ilmeni psykiatrisen erikoissairaan-        kohti. Lisäksi komitean mietinnössä kiinnitettiin
17380:  hoidon tarvetta 9,8 o/o:lla ja yleislääkäritasoisen      huomiota psykiatrisen terveydenhuollon henki-
17381:  psykiatrisen hoidon tarvetta 11 o/o:lla eli yhteensä     löstörakenteen kehittämiseen ja henkilöstön
17382:  20,8 o/o:lla. Lisäksi UKKI-tutkimuksessa 6,6 o/o:lla     koulutuksen ja työnohjauksen parantamiseen.
17383:  arvioitiin olevan mielenterveysneuvonnan tarve.             Vuosina 1983-1989 valtakunnallisissa suun-
17384:      Mielenterveyspalvelujen tarve vaihtelee alu-         nitelmissa oli painopistealueena psykiatrinen eri-
17385:  eellisesti. Mini-Suomi -terveystutkimuksessa tar-        koissairaanhoito, ja tänä aikana osoitettiin vuosit-
17386:  vetta selvitettiin Kelan viiden sosiaalivakuutus-        tain 20 o/o erikoissairaanhoidon uusista kiintiövi-
17387:  alueen mukaan ja todettiin, että eniten tarvetta oli     roista psykiatriaan voimavarojen jälkeenjäänei-
17388:  Etelä-Suomessa ja vähiten Lounais-Suomessa. Li-          syyden korjaamiseksi. Näiden virkojen avulla
17389:  säksi todettiin, että Pohjois-Suomen miehillä ja         lisättiin psykiatrian erikoislääkärikoulutusta mer-
17390:  Itä-Suomen naisilla oli varsin yleisesti hoidon          kittävästi. Samanaikaisesti kävi kuitenkin niin,
17391:  tarvetta.                                                että psykiatrisista sairaaloista vapautuvia resurs-
17392:      Useissa tutkimuksissa on todettu, että sosiaali-     seja suunnattiinkin psykiatrian ulkopuolelle.
17393:  sella asemalla on yhteys mielenterveyden häiri-          Lopputuloksena oli psykiatrian resurssilisäyksen
17394:  öiden esiintyvyyteen. Häiriöt kasaantuvat alim-          jääminen pienemmäksi kuin muun erikoissai-
17395:  paan sosiaaliryhmään. Mini-Suomi -terveystutki-          raanhoidon. Varsinkin psykiatrinen avohoito jäi
17396:  muksessa henkilöt oli jaettu kolmeen sosiaaliryh-        kehityksessä jälkeen.
17397:  mään, jolloin todettiin, että alimmassa ryhmässä            Vuosina 1981-1987 toteutetun valtakunnalli-
17398:  mielenterveyspalvelujen tarve (lähes 20 o/o) oli yli     sen skitsofrenian kehittämisohjelman keskeisenä
17399: 
17400:  34 350889R
17401: 266
17402: 
17403: tavoitteena oli vähentää skitsofreniaa sairasta-       lähteviä suunnitelmia ja kokeiluja esim. mielen-
17404: vien potilaiden ottamista ja jäämistä pitkäaikai-      terveystoimistojen siirtämisestä terveyskeskusten
17405: seen sairaalahoitoon. Tämä edellytti tietämyksen       alaisuuteen tai yhteyteen.
17406: lisäämistä sairastuneiden taustasta sekä skitsofre-        Mielenterveystyön järjestämisen keskeisiä pe-
17407: niapotilaan hoidon ja kuntouksen kehittämistä.         riaatteita ovat alueellinen väestövastuu, hoidon
17408: Kehittämisohjelman molemmat valtakunnalliset           joustava ja tarkoituksenmukainen porrastus, vai-
17409: pääprojektit, Uusien skitsofreniapotilaiden hoi-       keimmassa asemassa olevien priorisointi, hoidon
17410: don kehittäminen sekä Pitkäaikaispotilaiden hoi-       vuorovaikutuksellisuus, moniammatillisuus sekä
17411: don ja kuntouksen kehittäminen, tuottivat oman         hoidon laatu ja tehokkuus.
17412: ehdotuksensa hoitoon tulevan potilaan hoito-               Väestövastuullinen aluepsykiatrinen hoitojär-
17413: malliksi ja pitkäaikaisen skitsofreniapotilaan         jestelmä merkitsee toiminnan järjestämistä siten,
17414: kuntoutusmalliksi.                                     että sairaalahoidon ja avohoidon palvelut koor-
17415:    Skitsofrenian kehittämisohjelman 10-vuotisar-       dinoidaan alueellisesti ja hoitojärjestelmä porras-
17416: vioinnin selvityksen (Stakes 1994, Raportteja          tetaan. Tähän järjestelmään kuuluvat ainakin
17417: 143) perusteella molemmat hoitomallit on otettu        avohoidon vastaanottotoiminta, kotisairaanhoi-
17418: käyttöön valtaosassa maata. Kokemukset niiden          to, hoidollinen työ, päiväsairaala, pien- ja kun-
17419: käyttökelpoisuudesta, soveltuvuudesta ja tulok-        tootuskodit sekä asuntola- ja kuntootusosastot
17420: sellisuudesta ovat sairaanhoitopiirien osavastuu-      sairaaloitten yhteydessä.
17421: alueilla myönteisiä. Uusien skitsofreniapotilai-           Mielenterveystyön porrastustyöryhmän (STM
17422: den hoitomalli on vähentänyt pitkäaikaispotilai-       1992:10) mietinnön mukaan tavoitteena on tilan-
17423: den määrää 60 %:lla v. 1982-1992. Hoitomalli           ne, jossa mielenterveystoimistot tuottavat kor-
17424: perustuu psykoosityöryhmän toteuttamaan in-            keatasoisia psykiatrisen erikoissairaanhoidon
17425: tensiiviseen perhe- ja ympäristökeskeiseen hoi-        avopalveluja ja terveyskeskukset huolehtivat
17426: toon.                                                  asianmukaisesti perustason mielenterveyspalve-
17427:     Pitkäaikaispotilaan kuntousmallissa keskeiset      luista. Työryhmä suositti terveyskeskusten ja
17428: elementit ovat portainainen kuntootus ja siinä         mielenterveystoimistojen välisten konsultaatio-
17429: arkisia ja sosiaalisia taitoja edistävät menetelmät.   mahdollisuuksien kehittämistä ja säännöllisten
17430: Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti sairaalahoidossa      tapaamisten lisäämistä.
17431: olleiden potilaiden määrä on myös vähentynyt               Perusterveydenhoidon ja so-
17432: merkittävästi, 68% v. 1982-1992. Skitsofrenia-         s i a a 1i t o i m e n p a 1v e 1u t. Perustervey-
17433: potilaiden hoidossa on tapahtunut asenteellinen        denhuollossa terveyskeskus on mielenterveyden
17434: muutos niin, että enää ei ole pysyviä pitkäaikai-      häiriöiden ensisijainen tunnistamis-, hoito- ja
17435: sia sairaalapotilaita, vaan jokainen potilas on        hoitoonohjauspaikka. Sosiaali- ja terveysministe-
17436: kuntouksen piirissä tavoitteena siirtyä avohoi-        riön tutkimuksen mukaan terveyskeskukset ta-
17437: toon. Tämä on mahdollista yhä useampien poti-          voittavat varsin hyvin ryhmiä, joilla mielenter-
17438: laiden kohdalla.                                       veyden häiriöitä on todettu olevan keskimääräis-
17439:     1990-luvulla valtakunnallisissa suunnitelmissa     tä enemmän, kuten työttömiä ja heidän perhei-
17440: hoidon sisällöllisinä painopistealueina ovat edel-     tään sekä monilla elämänalueilla huono-osaisia
17441: leen työnohjaus ja psykoterapia. Psykiatrisessa        kuntalaisia. Mielenterveystyön porrastustyöryh-
17442: avohoidossa kotisairaanhoidon, pienkoti- ja            mä suositti lisättäväksi täydennyskoulutuksen
17443: kuntootustoiminnan lisäämistä on korostettu vä-        avulla terveyskeskusten henkilökunnan val-
17444: hennettäessä psykiatrisia sairaansijoja edelleen.      miuksia tunnistaa ja hoitaa mielenterveydellisiä
17445: Skitsofreniapotilaan hoitoa kehitetään edelleen        ongelmia. Työryhmä totesi lisäksi, että hoidon
17446: valtakunnallisen projektin hoitomallin mukai-          perustana tulee olla kunnollinen arviointi.
17447: sesti.                                                     Terveyskeskusten mielenterveystyössä ovat
17448:     Mielenterveystyön avohoitotoiminta järjeste-       keskeisessä asemassa terveyskeskuspsykologit
17449: tään yhteistyössä mielisairaaloiden ja yleissairaa-    Joissakin kunnissa he ovat ainoita mielenterveys-
17450: loiden poliklinikoiden, mielenterveystoimisto-         työhön erikoiskoulutettuja työntekijöitä, jotka
17451: jen, -keskusten, terveyskeskusten ja sosiaalitoi-      arvioivat potilaiden ongelmia, hoitavat itse (krii-
17452: men kanssa siten, että annettavista palveluista        sihoito, psykoterapia, perheneuvottelut ym.) ja
17453: muodostuu alueella toiminnallinen kokonai-             lähettävät tarvittaessa muualle hoitoon. Usein
17454: suus. Mielenterveystoimistojen ja terveyskeskus-       terveyskeskuspsykologit myös organisoivat ja
17455: ten välisen työnjaon kehittämiseksi on eri sai-        kokoavat kunnan mielenterveystyötä sekä kehit-
17456: raanhoitopiireissä tehty paikallisista olosuhteista    tävät ja toteuttavat ehkäisevää mielenterveystyö-
17457:                                                                                                            267
17458: 
17459: tä. Ehkäisevää mielenterveystyötä tekevät ter-             porrastustyöryhmä suositti psykiatrien maaraa
17460: veydenhoitajat neuvolatyössä ja koulu- ja opis-            lisättäväksi suhteessa koko henkilökuntaan.
17461: kelijaterveydenhuollossa.                                      Mielenterveystoimisto antaa tarvittaessa kon-
17462:      Lisäksi perusterveydenhuoltoon kuuluu työ-            sultaatio- ja työnohjausapua muille yksiköille.
17463: terveyshuolto. Joillakin työterveysasemilla on             Monet mielenterveystoimistot toimivat samoissa
17464: käytettävissään psykologin ja psykiatrin palve-            tiloissa kuin terveyskeskukset, mikä yhteistoi-
17465: luja.                                                      minnan kannalta on osoittautunut hyväksi ratkai-
17466:      Sosiaalihuollon mielenterveyspalveluita ovat          suksi. Joissakin kunnissa mielenterveystoimisto,
17467: palvelut, joilla on mielenterveyttä edistävä ja            A-klinikka ja kasvatus- ja perheneuvola on yhdis-
17468: häiriöitä ennaltaehkäisevä merkitys. Tällaisia             tetty laaja-alaista mielenterveystyön erityisosaa-
17469: ovat hyvin monet sosiaalihuollon palvelut, kuten           mista tarjoavaksi erityispalvelukeskukseksi.
17470: lasten päivähoito, lastensuojelu, kotipalvelu ja               Yksi avohoidon toimintamuoto on ns. erityis-
17471: sosiaalitoimistojen sosiaalityö yleisesti sekä eri-        työryhmä (psykoosi- tai kriisityöryhmä), jonka
17472: laiset päiväkeskus- ja laitospalvelut ja vanhuksil-        tehtävänä on tarjota välitöntä apua erityisesti
17473: le suunnatut palvelut.                                     kaikissa akuuteissa psykoositapauksissa ja muis-
17474:      Erityisosaamista vaativiin psykososiaalisiin          sa vaikeissa mielenterveyden kriiseissä. Toiminta
17475:  palveluihin kuuluvat kasvatus- ja perheneuvonta           on intensiivistä ja perhekeskeistä sekä tapahtuu
17476: sekä päihdehuollossa A-klinikoiden antamat eri-            usein yhteistyössä perusterveydenhuollon kans-
17477:  laiset palvelut. Lisäksi ovat ne sosiaalipalvelut,        sa. Työryhmän toiminnan yhtenä tavoitteena on
17478:  joita erityisesti mielisairauksista tai mielentervey-     estää potilaan joutuminen sairaalahoitoon.
17479:  den häiriöistä kärsivät henkilöt tarvitsevat. Näi-            Puoliavoimilla ja avohoitoa tukevilla toimin-
17480:  hin kuuluvat erilaiset palvelu- ja tukiasumisen           noilla tarkoitetaan asuntoloita, kuntoutus- ja
17481:  muodot, kotipalvelu, suojatyö- ja työtoiminta             pienkoteja, avohoidon päiväsairaalapaikkoja ja
17482:  sekä ohjaus ja neuvonta.                                  päivätoimintakeskuksia sekä suojatyöpaikkoja.
17483:      Peruskunnan sosiaalityön ja erikoissairaan-           Niiden keskeisenä tavoitteena on säilyttää poti-
17484:  hoidon sosiaalityön yhteydenpito ja yhteistyö on          laan yhteydet normaaliin elämään. Suhteellisen
17485:  välttämätöntä mielenterveyspotilaan hoidon jat-           yleinen hoitovaihtoehto on päiväsairaalatoimin-
17486:  kuvuuden kannalta. Hyvin alkanut auttamispro-             ta, jossa potilas on hoidossa vain arkipäivisin klo
17487:  sessi saattaa katketa siirron yhteydessä, tapahtui        8--16. Illat, yöt ja viikonloput hän on kotonaan
17488:  siirto sitten avohoidosta sairaalaan tai päinvas-         tai asuntolassa. Päiväsairaalahoito voi tarjota
17489:  toin.                                                     apua sekä akuutti- että pitkäaikaispotilaalle.
17490:      Erikoissairaanhoidon                       palve-         Psykiatrisissa sairaaloissa hoidetaan vain kaik-
17491:  1u t. Psykiatrinen erikoissairaanhoito jaetaan            kein vaikeimmat psyykkiset sairaudet.
17492:  toiminnallisesti avohoitoon, puoliavoimiin, avo-              K u n t o u t u s p a 1v e 1u t. Mielenterveys-
17493:  hoitoa tukeviin toimintoihin sekä laitoshoitoon.          potilaiden kuntoutus on laaja ja monitasoinen
17494:  Erikoistasan avohoitoa toteuttavat yleensä erilli-        kokonaisuus, johon kuuluvat yksilöllisen kun-
17495:  set toimipisteet, joita ovat mielenterveystoimis-         toutusohjelman suunnittelu, sen edellyttämä asi-
17496:  tot, lasten ja nuorten mielenterveystoimistot,            akaspalveluyhteistyö, kuntoutuksen järjestämi-
17497:   mielenterveyskeskukset sekä -neuvolat. Avohoi-           nen sekä kuntoutusajan toimeentuloturva ja vas-
17498:   to voi toteutua myös sairaaloiden yhteydessä             tuu kuntoutuskustannuksista. Kuntoutusta tarvit-
17499:   toimivissa psykiatrian, nuorisopsykiatrian tai las-      sevien toisessa ääripäässä ovat pitkäaikaiset sai-
17500:   tenpsykiatrian poliklinikoissa.                          raalapotilaat, jotka tarvitsevat kuntoutusta selviy-
17501:      Mielenterveystoimiston tai -keskuksen moni-           tyäkseen avohoidossa, ja toisessa neuroottisesta
17502:   ammatilliseen työryhmään kuuluu yleensä psy-             häiriöstä kärsivät henkilöt, jotka tarvitsevat kun-
17503:   kiatri, psykologi, yksi tai useampia psykiatrisia        tausta voidakseen ylläpitää työ- ja toimintakyky-
17504:   erikoissairaanhoitajia, sosiaalityöntekijä, mielen-      ään.
17505:   terveyshoitaja ja kanslisti. Psykiatri vastaa sekä           Vastuu mielenterveyspotilaan kuntoutuspro-
17506:   yksikön toiminnasta että potilaiden hoidosta,            sessin ja sen suunnittelun käynnistämisestä on
17507:   hoito- ja kuntoutussuunnitelmista ja hoitojen            mielenterveyspalveluja tuonavilla tahoilla, eri-
17508:   seurannasta. Työryhmä tutkii ja kehittää työtään         koissairaanhoidolla, perusterveydenhuollolla ja
17509:   ja sillä on oltava saatavilla tarpeellista jatkokoulu-   sosiaalitoimella. Näiden tahojen on yhteistyössä
17510:   tusta ja työnohjausta. Laadun ylläpito edellyttää        potilaan ja tarvittaessa hänen omaistensa sekä
17511:   yksikön kuulumista laajempaan erikoistason               viranomaisten kanssa tehtävä henkilökohtainen
17512:   psykiatriseen organisaatioon. Mielenterveystyön          kuntoutusohjelma. Käytännössä yhteistyö tapah-
17513: 268
17514: 
17515: tuu kuntoutustyöryhmässä. Mielenterveysongel-           hennettävän vuoteen 2000 mennessä 30 %. Psy-
17516: mista kärsivä tarvitsee kuntoutusta usein pit-          kiatrisen sairaanhoidon vuodesijoja työryhmä
17517: käänkin selviytyäkseen arkielämästä.                    ehdottaa vähennettävän ainoastaan 10 % vuo-
17518:    Kuntoutusmuotoja ovat erilaiset terapiat             teen 2000 mennessä. Psykiatrisen hoidon avo-
17519: (esim. psykoterapia, lyhyt-, perhe- ja taidetera-       hoitopainotteisuutta ehdotetaan edelleen lisättä-
17520: pia), sopeutumisvalmennus ja kuntoutuskurssit,          vän.
17521: suojatyö-, työ- ja päivätoiminnat (päiväsairaala,          Vuonna 1993 voimaan tullut valtionosuusuu-
17522: toimintakeskus), ammatillinen kuntoutus (täy-           distus mahdollisti kuntien entistä itsenäisemmän
17523: dennys- ja uudelleenkoulutus, työkokeilu, työ-          päätöksenteon myös mielenterveyspalvelujen
17524: kyvyn arviointi), toimintakykyä ylläpitävä kun-         järjestämisessä. Taloudellinen lama ja yleiset
17525: toutus sekä sosiaalisia taitoja ylläpitävä ja edistä-   säästötavoitteet ovat pakottaneet kunnat arvioi-
17526: vä kuntoutus.                                           maan palvelunsa uudelleen. Kunnan velvolli-
17527:    Kuntoutuspalveluja tuottavat useat alan järjes-      suus on kuitenkin mielenterveyslain mukaan
17528: töt, säätiöt ja liitot sekä kunnat ja valtion viran-    järjestää mielenterveyspalvelut sisällöltään ja laa-
17529: omaiset. Esimerkiksi Suomen Mielenterveysseu-           juudeltaan alueen tarvetta vastaavasti.
17530: ra järjestää kuntoutuskursseja Kelan maksamana,            Psykiatrisen erikoissairaanhoidon sairaansijo-
17531: ja työvoimatoimistot tarjoavat maksutonta am-           jen määrä on vähentynyt tasaisesti vuoden 1980
17532: matinvalinnanohjausta,          työvoimakoulutusta,     n. 20 000 paikasta niin, että v. 1990 mielisairaala-
17533: työ- ja koulutuskokeiluja, neuvonta- ja työsijoi-       paikkoja oli runsaat 11 000, vuoden 1992lopussa
17534: tuspalveluita. Kelan kuntoutuspalveluita ovat           vajaat 7 500 ja kertomusvuoden alussa 6 525
17535: psykoterapia,         sopeutumisvalmennuskurssit,       paikkaa. Vaikka psykiatrista laitoshoitoa on su-
17536: kuntoutustutkimus- ja työklinikkatoiminta ja            pistettu, sosiaali- ja terveysministeriön mukaan
17537: ammatillisen kuntouksen eri muodot.                     lääninhallitusten tiedossa ei ole, että kotiutettuja
17538:     Kuntoutustoiminnan rahoittajia ovat kunnat,         potilaita olisi joutunut heitteille.
17539: sairaanhoitopiirit ja Kela. Kunnat ja kuntayhty-           Sairaansijojen määrä on sosiaali- ja terveysmi-
17540: mät voivat tuottaa itse kuntoutuspalveluja ja           nisteriön mukaan vähentynyt, koska psykiatrista
17541: ostaa niitä myös yksityisiltä tai alan järjestöiltä.    hoitoa tarvitsemanomat pitkäaikaissairaat van-
17542: Kelan kuntoutusasiakkaat voivat olla sekä laki-         hukset on sijoitettu joko vanhainkoteihin tai
17543: sääteisessä että harkinnanvaraisessa kuntoutuk-         terveyskeskuksiin. Kuntoutuksen ja erilaisten
17544: sessa.                                                  tuettujen asumismuotojen avulla myös muita pit-
17545:     P a 1v e 1u r a k e n t e e n m u u t o s. Pal-     käaikaispotilaita on voitu siirtää omatoimisem-
17546: velurakenteen muutos v. 1982-92 oli nopea.              man ja itsenäisemmän elämän piiriin, jolloin
17547: Tapahtui selvä muutos sairaalakeskeisyydestä            heidän jatkohaitansa tapahtuu avohoidossa joko
17548: avohoitoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon palve-        mielenterveystoimistossa tai terveyskeskuksessa.
17549: lukatsauksen (Stakes 1995, Raportteja 173) mu-          Lisäksi psykiatrian hoitokäytännöt ovat muuttu-
17550: kaan tämä muutos oli ainakin vuoteen 1993 asti          neet siten, että laitoshoitojaksot ovat lyhentyneet
17551: hallittu. Hallitusta rakennemuutoksesta huoli-          aiemmista.
17552: matta avohoito- ja sairaalapalveluiden välille on          Stakes on kartoittanut psykiatrisen hoitojärjes-
17553: syntynyt epätasapaino siten, että sairaansijoja on      telmän muutosta selvityksessä Minne mielisai-
17554: viime vuosina purettu nopeammin kuin avohoi-            raalapotilaat ovat kadonneet? (Julkaisusarja Ai-
17555: toa rakennettu. Tätä tasapainottaa jonkin verran        heita nro 51/1993). Selvityksessä todetaan, että
17556: se, että useissa sairaaloissa on hoitosuhteen jat-      taloudellisen laman myötä on psykiatrian sai-
17557: kuvuuden turvaamiseksi alettu toteuttaa myös            raansijoja suljettu suunniteltua enemmän. Potilai-
17558: avohoitotoimintoja.                                     ta on kuntien ja terveyskeskusten toivomuksesta
17559:     Vuonna 1992 mietintönsä luovuttanut Palvelu-        siirretty kustannussäästöjen aikaansaamiseksi
17560: rakennetyöryhmä määritti palvelurakenteen uu-           mielisairaaloista mm. terveyskeskuksiin ja yksi-
17561: distamisen tavoitteet. Uudistuksen yleisenä peri-       tyisiin hoitolaitoksiin. Sairaalahenkilökunnan
17562: aatteena on ollut tehostaa palveluiden tuottamis-       käsityksen mukaan yhteisneuvotteluissa potilai-
17563: tapaja ja organisoida palvelut siten, että laitos-      den sijoittamisvaihtoehdoista ei ole kiinnitetty
17564: hoitoa korvataan avohuollon palveluilla, jotka          yhtä paljon huomiota hoitosuunnitelmissa ase-
17565: ovat kustannuksiltaan edullisempia ja paremmin          tettujen tavoitteiden toteuttamiseen kuin aiem-
17566: käyttäjien tarpeita vastaavia. Lisäksi palvelura-       min.
17567: kennetyöryhmä ehdotti erikoissairaanhoidossa               Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan perus-
17568: somaattisen vuodeosastohoidon sairaansijoja vä-         terveydenhuollon valmiudet mielenterveystyös-
17569:                                                                                                                          269
17570: 
17571: sä ovat parantuneet sitä mukaa, kuin lääkäri- ja                       sairaalassa (keskimäärin 11 päivää), avohoitoon,
17572: sairaanhoitajatyövoiman vaihtuvuus on pienen-                          takaisin sairaalaan, avohoitoon jne.
17573: tynyt. Terveyskeskusten henkilökunta on tällä                              Psykiatriset potilaat ovat herkästi syrjäytyvä
17574: hetkellä kokeneempaa ja taidoiltaan parempaa                           ryhmä, ja avohoidon tulisi turvata sosiaalinen
17575: kuin aiemmin. Lisäksi monet kunnat ovat reagoi-                        verkosto syrjäytymisen estämiseksi. Esimerkiksi
17576: neet mielenterveyspalvelujen puutteeseen uusil-                        hoidollista suojatyötoimintaa on liian vähän tar-
17577: la palvelu- ja tukimuodoilla sekä kouluttamalla                        jolla. Riittämättömien avohoidon palvelujen tu-
17578: avohuollon henkilöstöä.                                                eksi on syntynyt erilaisia potilas-, omais- ja va-
17579:    Suomen Mielenterveysseuran valtiontilintar-                         paaehtoisyhdistyksiä, jotka järjestävät mielenter-
17580: kastajille toimittamassa lausunnossa todetaan,                         veyspotilaille mielekästä toimintaa. Osallistumi-
17581: että useissa tapauksissa avohoitoon siirtäminen                        nen toimintaan pitää yllä ja parantaa sosiaalisia
17582: on saattanut tapahtua suhteellisen hätäisesti re-                      yhteyksiä muihin ihmisiin. Vapaaehtoistyöllä on
17583: surssipulan takia ja avohoitoon on siirretty liian                     suuri merkitys ja tuki mielenterveyspotilaille
17584: sairaita potilaita, jotka eivät olekaan pystyneet                      sekä heidän omaisilleen.
17585: huolehtimaan itsestään vaan ovat joutuneet pa-                             Psykiatriselle erikoissairaanhoidolle on asetet-
17586: laamaan takaisin sairaalaan. Tosiasiassa sairaa-                       tu määrällisiä tavoitteita. Seuraavassa asetelmas-
17587: laan sisäänotettujen potilaiden määrä on kasva-                        sa esitetään psykiatrisen erikoissairaanhoidon
17588: nut, eli potilaat kiertävät uutta kehää: lyhyt jakso                   voimavarojen tavoitteet ja toteutuminen:
17589: 
17590: 
17591:                                                                                              Tavoite               Tilanne
17592:                                                                                       1993             2000       31.12.1992
17593: Sairaansijat/1 000 asukasta .................................................... .     2,7             2,0            1,9
17594: Avohoidon henkilöstöilO 000 asukasta ................................ .                4,5             6,6            5,1
17595: Avohoidon päiväsairaaloiden sairaansijat/1 000 asukasta .. ..                                          0,4--0,7       0,13
17596: Asuntolat, kuntoutus- ja pienkodit/1 000 asukasta .............. .                                     0,4--0,7       0,25
17597: 
17598: 
17599: 
17600:     Psykiatrian sairaansijojen määrä 1 000 asukas-                         Selvityksessä Minne mielisairaalapotilaat ovat
17601: ta kohti (1,9) oli v. 1992 mielenterveystyön komi-                     kadonneet? kartoitettiin Helsingin kaupungin
17602: tean vuodelle 2000 asettaman tavoitteen, 2,0                           mielisairaaloissa yli kolme kuukautta hoidettu-
17603: sairaansijaa/1 000 asukasta, alapuolella.                              jen, v. 1987-91 uloskirjoitettujen potilaiden ti-
17604:     Avohoidon henkilökuntaa oli v. 1992 enem-                          lannetta heinäkuussa 1993. Tutkimuksen perus-
17605: män kuin valtakunnallisissa suunnitelmissa ase-                        teella vaikuttaa siltä, että pitkän mielisairaalahoi-
17606: tettu tavoite vuodelle 1993. Kyseinen tavoite on                       don jälkeen uloskirjoitetut potilaat eivät joudu
17607: kuitenkin asetettu silmällä pitäen nykyistä kor-                       muuta väestöä useammin asunnottomiksi. Kuol-
17608: keampaa sairaansijamäärää. Vuoden 1992 lopus-                          leisuusriski ja uudestaan pysyvästi mielisairaa-
17609: sa käytettävissä olevaan sairaansijamäärään suh-                       laan joutumisriski ovat suuria.
17610: teutettuna avohoidon henkilökuntaa tulisi olla                             Uloskirjoitettuja potilaita oli ko. aikana 1 788,
17611: 6,6 työntekijää 10 000 asukasta kohden, eli avo-                       ja heistä noin viidennes (364) oli seurantajakson
17612: hoito on selvästi aliresurssoitu.                                      aikana kuollut. Kolmannes elossa olevista (568)
17613:     Psykiatrisen hoidon painopisteen siirtäminen                       oli palannut pysyvästi sairaalaan tai muuhun
17614: avohoitoon on yleismaailmallinen tavoite, joka                         laitokseen. Tutkimuspäivänä oli lisäksi 54 lyhyt-
17615: eri maissa on toteutunut eri tavoin. Monessa                           aikaisessa sairaalahoidossa ja ilman sairaalahoi-
17616: Euroopan maassa on sairaansijojen supistumi-                           toa selvisi sinä päivänä 742. Sairaalassa hoidossa
17617: nen jatkunut 1990-luvulla, mutta taloudellisen                         olleista lähes 90 % oli hoidettavana mielisairaa-
17618: laman takia ei ole perustettu korvaavia avopalve-                      lassa. Lisäksi 3,7% (64) oli rekisteröity asuntolas-
17619: lu ja. Tanskassa on psykiatristen sairaansijojen                       sa asuviksi. Asunnonomiksi rekisteröitiin 0,3 %
17620: määrä 1 000 asukasta kohti pudonnut 0,8 sai-                           (6). Tämän tutkimuksen perusteella Helsingissä
17621: raansijaan, ja selvityksen jälkeen Kööpenhami-                         lienee n. 10-20 asunnotonta mielisairaalasta
17622: nassa on todettu olevan asunnottomia mielisai-                         uloskirjoitettua potilasta. Niistä entisistä potilais-
17623: raita. Lisäksi mielisairaiden itsemurhat ja väkival-                   ta, jotka eivät tutkimuspäivänä olleet sairaalassa,
17624: lanteot ovat lisääntyneet.                                             oli kolme neljännestä käyttänyt psykiatrista avo-
17625: 270
17626: 
17627: hoitoa tutkimuspäivää edeltäneen puolen vuo-            paaasiassa oman kunnan asiakkaille ja tehdä
17628: den aikana.                                             ehkäisevää mielenterveystyötä. Keskeisenä ta-
17629:     Suomen Mielenterveysseuran lausunnon mu-            voitteena on selkeyttää perusterveydenhuollon
17630: kaan psykiatrisen hoidon tarve on kasvanut ta-          psykiatrista palvelu toimintaa, hoidon porrastusta
17631: loudellisen laman myötä. Psykiatrian avohoidon          ja yhteistyötä sekä paikallisesti että sidosryhmien
17632: käyntimäärät nousivat 50 o/o v. 1990--93. Laman         kanssa.
17633: tuomaan palvelujen lisätarpeeseen ei ole voitu              Mielenterveysyksikön avohoito on porrastettu
17634: vastata riittävästi. Avohoidon riittämättömyyden        niin, että erikoissairaanhoidon mielenterveystoi-
17635: takia on psykiatrinen hoito kriisiytynyt, eikä          mistoon lähetetään uudet psykoosipotilaat, poti-
17636: vapaaehtoisjärjestöjen kasvava palvelutuotanto          laat, joiden suhteen on diagnostisia ongelmia,
17637: ole kriisiä voinut estää. Asumispalveluja on viime      vaikeat depressiopotilaat, vaikeat persoonalli-
17638: aikoina pystytty tarjoamaan, mutta asumiseen            suuden häiriöpotilaat sekä tiivistä psykoterapiaa
17639: liittyvien tukipalvelujen puuttumisen vuoksi avo-       tarvitseva potilaat. Ensi kertaa sairaalahoidossa
17640: hoito on usein jäämässä asumiseen sijoittamisek-        olleiden potilaiden jatkohoito ja työkykyarvioin-
17641: si. Muu hoito on useilla avohoitopotilailla vain        nit tehdään myös erikoissairaanhoidon mielen-
17642: käynti mielenterveystoimistossa kerran kuukau-          terveystoimistossa.
17643: dessa.                                                      Terveyskeskuksen mielenterveysyksikkö hoi-
17644:     Sairaalaanoton kriteerejä on jouduttu tarken-       taa pitkäaikaispotilaiden päivätoiminnan sekä
17645: tamaan siinä määrin, että tällä hetkellä sairaalaan     kontrollikäynnit vastaanotoilla ja kotikäynneillä.
17646: on todella vaikea päästä. Lausunnossa todetaan,         Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa on erittäin tiivis-
17647: että psykiatrisen sairaanhoidon puutteet näkyvät        tä, samoin kuin terveyskeskuksen muiden yksik-
17648: erityisen selvästi lasten ja nuorten kohdalla.          köjen (kotisairaanhoito, neuvola, vuodeosasto)
17649: Nuorten ongelmat ovat lisääntyneet tuntuvasti,          kanssa. Terveyskeskuksen lääkärit voivat kon-
17650: mutta hoitoon lähettäminen on vähentynyt. Las-          sultoida mielenterveysyksikön henkilökuntaa, ja
17651: ten ja nuorten kannalta tulisi perheneuvoloiden         vuodeosastolle on voitu ottaa mielenterveyspoti-
17652: toimintaa, tukiopetusta ja koulujen psykososiaa-        laita myös akuutissa vaiheessa tilanteen kartoitta-
17653: lista toimintaa lisätä ja tehostaa.                     mista varten. Yhteistyötä erikoissairaanhoidon
17654:     Lausunnossa todettiin lisäksi, että psykiatrisen    kanssa kehitetään edelleen. Mielenterveysyksik-
17655: sairaanhoidon avoyksiköiden tai niiden osien            kö osallistuu myös mielenterveystyön kriisiryh-
17656: siirto terveyskeskusten hallintaan on synnyttänyt       mään ja kuntoutustyöryhmään.
17657: epätietoisuutta perus- ja erikoissairaanhoidon              Viimeaikainen tutkimus on selvästi osoittanut,
17658: työnjaosta ja pirstonut psykiatrisen erikoissai-        että kehittyneet psykiatriset hoitokeinot ja ennal-
17659: raanhoidon avo- ja laitostoiminnot eri hallintoi-       taehkäisevä mielenterveystyö tuottavat tuloksia,
17660: hin vastoin erikoissairaanhoidon tavoitetta.            jotka säästävät huomattavia summia. Mielenter-
17661:     Palvelurakenteen kehittämiseksi kunnissa on         veyshäiriöihin kannattaa puuttua mahdollisim-
17662: meneillään kokeiluja psykiatrisen avohoitotoi-          man varhaisessa vaiheessa, sillä pitkälle edennei-
17663: minnan tai sen osan siirroista erikoissairaanhoi-       den psyykkisten sairauksien hoito on paljon
17664: dosta terveyskeskuksen toiminnaksi. Esimerkiksi         kalliimpaa. Yhden pitkäaikaispotilaan vuotuinen
17665: Jalasjärvellä on terveyskeskuksen toiminnaksi           sairaalahoito maksaa n. 200 000 mk.
17666: siirtynyt mielenterveystoimiston sivupiste ja päi-          Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsauk-
17667: vätoimintakeskus. Terveyskeskuksen mielenter-           sen mukaan psykiatrisen erikoissairaanhoidon
17668: veysyksikkössä on erikoissairaanhoitajan vas-           kokonaiskäyttömenot kehittyivät koko maassa v.
17669: taanotto ja päivätoimintayksikkö, jossa työsken-        1986--92 seuraavasti:
17670: telee erikoissairaanhoitaja ja mielenterveyshoita-
17671: ja. Yksi terveyskeskuslääkäri vastaa toiminnasta                                   1986     1988    1990   1991    1992
17672: ja käyttää aikaa tähän mielenterveystyöhön 1-2          Psykiatrisen
17673:                                                                                                     Mmk
17674: päivää viikossa. Kokemukset toiminnan siirtämi-         erikoissairaanhoidon
17675: sestä erikoissairaanhoidosta terveyskeskukseen          käyttömenot .... ... .. ... 2 174   2 426   2646   2 090   1666
17676: ovat olleet edullisia toiminnallisesti ja taloudelli-
17677: sesti.                                                      Vuosina 1991 ja 1992 joissakin sairaanhoito-
17678:     Jalasjärven terveyskeskuksen mielenterveys-         piireissä psykiatrinen erikoissairaanhoito kirjat-
17679: yksikön toiminnan tavoitteena on antaa yleislää-        tiin perusterveydenhuoltoon (kustannukset ovat
17680: käritasoiset psykiatriset tutkimus-, hoito- ja kun-     asetelmassa hieman liian alhaiset). Tästä huoli-
17681: toutuspalvelut sekä tarvittaessa hoitoon ohjausta       matta voidaan todeta, että kustannukset nousivat
17682:                                                                                                                                       271
17683: 
17684:   vuoteen 1990 saakka, jonka jälkeen ne ovat                                      asiassa psykiatristen sairaansijojen voimakkaasta
17685:   laskeneet.                                                                      vähenemisestä ja ainoastaan osittain henkilökun-
17686:      Sosiaali- ja terveysministeriöstä saadun selvi-                              nan lisääntymisestä, joka oli 11 o/o vuodesta 1982
17687:   tyksen mukaan erikoissairaanhoidon kokonais-                                    vuoteen 1992. Avohoidon henkilöstö on samana
17688:   käyttökustannukset ovat laskeneet. Vuonna 1993                                  ajanjaksona kaksinkertaistunut, samoin avohoi-
17689:   ne olivat 16,5 mrd.mk ja kertomusvuonna 15,7                                    don suhteellinen osuus koko psykiatrian henki-
17690:   mrd. mk (ei sisällä terveyskeskusten erikoissai-                                lökunnasta on kaksinkertaistunut. Merkittävää
17691:   raanhoitoa).                                                                    on, että koko henkilökunta on vuodesta 1987
17692:      Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan käytet-                               vuoteen 1992 vähentynyt 15 o/o:lla. Tätä kehitystä
17693:   tävissä olevien tilastojen perusteella on vaikea                                ei voida sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukat-
17694:   sanoa, mikä osa säästöistä johtuu palveluraken-                                 sauksen mukaan pitää myönteisenä, koska vir-
17695:   teen muutoksesta ja mikä muusta rationalisoin-                                  koja ei ole riittävästi siirretty avohoitoon. Täyttä-
17696:   nista ja säästämisestä. Myös psykiatrisen erikois-                              mättömien virkojen määrä on lisääntynyt ja sijais-
17697:   sairaanhoidon osuutta kustannusten alenlumi-                                    ten määrä vähentynyt. Sairaalatilaston mukaan
17698:   sessa on vaikea erottaa. Erikoissairaanhoidon                                   virallisen kokonaisvirkamäärän ja käytettyjen vir-
17699:   kustannusten aleneminen antaa peruskunnille                                     kojen välinen erotus on huomattavasti kasvanut.
17700:   enemmän pelivaraa sosiaalihuollon ja peruster-                                  Vuonna 1991 erotus oli 4,7 o/o ja v. 1992 se oli
17701: . veydenhuollon palvelujen kehittämisessä.                                        13,6 o/o .
17702:      Psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoidon                                     Avohoidon henkilöstön määrä vaihtelee Ah-
17703:   ja sairaalahoidon henkilöstön määrä v. 1982 ja                                  venanmaan ja Pohjois-Savon n. 8:sta Satakunnan
17704:   1992 ilmenee seuraavasta:                                                       ja Vaasan n. 4:ään henkilöön 10 000 asukasta
17705:                                                                                   kohti. Sairaansijat vaihtelivat vuoden 1992 lopul-
17706:                          Sairaaloiden     Avohoidon        Avohoidon
17707:                          henkilöstö/      henkilöstö/    virkojen osuus           la Pohjois-Karjalan 2,73:sta ja Pohjanmaan
17708:                           sairaansija      10 000 as.    kaikista viroista        2,48:sta Länsi-Pohjan 0,99:ään ja Uudenmaan
17709:  1982 .............. .       0,43             2,7               10 o/o            1,29:ään 1 000 asukasta kohti.
17710:  1992 .............. .       1,27             5,1               21 o/o               Psykiatrisen erikoissairaanhoidon laadullisten
17711:                                                                                   voimavarojen kehitystä kuvataan seuraavassa
17712:     Henkilöstövoimavarat sairaansijaa kohti ovat                                  taulukossa v. 1988, 1991 ja 1992 ammattiryhmit-
17713:  lähes kolminkertaistuneet. Tämä johtuu pää-                                      täin:
17714: 
17715: 
17716:                                                                                  1988                   1991                   1992
17717:                                                                          määrä           o/o    määrä           o/o    määrä            o/o
17718:  Lääkärit ...................................................          680               4,8      733           6,2      788           6,6
17719:  Sairaanhoitajat ........................................            2719               19,4    2 841          24,0    3144           26,2
17720:  Mielisairaanhoitajat ja vastaavat .............                     4427               31,5    3 765          31,8    3 792          31,6
17721:  Psykologit ...............................................            336               2,4                             401           3,3
17722:  Huoltohenkilöstö ....................................               3683               26,2    2 365          19,9    1714           14,3
17723:  Hallintohenkilöstö ..................................                 904               6,4      683           5,8      531           4,4
17724:  Yhteensä .................................................         14 046                     11858                  12 013
17725: 
17726: 
17727: 
17728:     Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa lääkä-                                  psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa on pyritty
17729:  reiden osuus on kasvanut sekä absoluuttisesti                                    viime vuosina painottamaan psykoterapeuttista
17730:  että suhteellisesti. Myös sairaanhoitajien määrä                                 asennetta ja osaamista, joka on näin ollen yksi
17731:  on kasvanut sekä absoluuttisesti että suhteelli-                                 laadun mittari. Sosiaali- ja terveydenhuollon pal-
17732:  sesti. Henkilökunnan vähennys kohdistuu mie-                                     velukatsauksen mukaan vuoden 1993 alussa vä-
17733:  lenterveyshoitajiin sekä hallinto- ja huoltohenki-                               hintään 2,5 vuoden koulutuksen saaneita psyko-
17734:  löstöön. Henkilökunnan koulutustaso on paran-                                    terapeutteja 100 000 asukasta kohti oli koko
17735:  tunut.                                                                           maassa keskimäärin 8,1. Vähintään 5 vuoden
17736:     Laadullisia voimavaroja voidaan tarkastella                                   koulutuksen saaneita psykoterapeutteja oli
17737:  erityisosaamisen kautta. Mielenterveystyössä ja                                  100 000 asukasta kohti keskimäärin 1,5. Luku-
17738: 272
17739: 
17740: määräiset vaihtelut alueittain ovat kuitenkin suu-     mukaan onnistuneet. Näin menetellen toteute-
17741: ria. Esimerkiksi Vaasassa, Kainuussa, Etelä-Poh-       taan mielenteroeyslaissa määriteltyä avohoidon
17742: janmaalla tai Keski-Pohjanmaalla ei ollut lain-        ensisijaisuutta.
17743: kaan psykiatrisen erikoissairaanhoidon viroissa           Taloudellinen lama ja kuntien yleiset säästö-
17744: vähintään 5 vuoden koulutuksen saaneita psyko-         tavoitteet ovatjohtaneet laitoshoidon vähentämi-
17745: terapeutteja. Yksityissektorilla tai sosiaalitoimes-   seen. Samalla avohoitoa on kehitetty, muttei riit-
17746: sa näitä saattoi olla.                                 tävästi. Valtiontilintarkastajien saaman käsityk-
17747:     Mielenterveyden Keskusliitto teki kesällä 1993     sen mukaan paikoin hoidon taso ja laatu uhkaa-
17748: psykiatrista avohoitoa koskevan kyselyn mielen-        vat kunnissa huonontua tavalla, jota ei enää
17749: terveyspalveluiden käyttäjille. Kyselyitä lähetet-     voida pitää yleisesti hyväksyttävänä. Mielisai-
17750: tiin lähes 800 liiton jäsenyhdistyksille ja mielen-    raaloista kotiutetut taroitsevat avohoitoa ja puo-
17751: terveysstoimistoille, joissa ne jaettiin yhdistyksen   liavoimia hoitomuotoja selviytyäkseen yhteis-
17752: toimintaan aktiivisesti osallistuville ja mielenter-   kunnassa sairaalan ulkopuolella. Myös heidän
17753: veystoimistojen asiakkaille. Palautusprosentti oli     omaisensa taroitsevat tukea.
17754: 50. Kyselyyn vastanneiden mielestä avohoidon              Psykiatrisessa sairaanhoidossa aloitettiin sai-
17755: palvelut toimivat verrattain hyvin, vaikka kontak-     raansijojen vähentäminen muita erikoisaloja
17756: te ja oli harvakseltaan. Keskeisimmiksi ongelmik-      aiemmin. Tämän johdosta psykiatristen laitos-
17757: si osoittautuivat yksinäisyys ja eristäytyneisyys.     hoitopaikkojen määrää on jo monissa sairaan-
17758: Myös huono taloudellinen tilanne ja leimatuksi         hoitopiireissä vähennetty vastaamaan väestön
17759: joutuminen sävyttivät potilaiden elämää. Lisäksi       nykyhetken taroetta. Psykiatrista avohoitoa piti
17760: kyselyssä nousi esiin potilaiden tarve saada tie-      kehittää samassa tahdissa laitospaikkojen vä-
17761: toa hoidosta ja lääkkeistä sekä niiden merkityk-       hentämisen kanssa, ja sijoittaa laitoshoidosta
17762: sestä ja tavoitteista. Hoito- ja kuntoutussuunnitel-   vapautuvat resurssit avohoitoon. Valtiontilin-
17763: ma oli valtaosalle potilaita tuntematon.               tarkastajien saaman käsityksen mukaan kun-
17764:                                                        tien avohuollon palvelurakenne ja sen resurssit
17765:    Sosiaali- ja teroeydenhuollon palveluraken-         eivät kuitenkaan ole kyenneet riittävällä tavalla
17766: teen muuttamisen keskeisenä tavoitteena on tur-        vastaamaan avohoitoon siirrettyjen mielenteroe-
17767: vata laadukkaat palvelut kohtuullisin kustan-          yspotilaiden hoitotarpeeseen. Riittävät avohoito-
17768: nuksin palvelutarpeiden lisääntyessä 2000-lu-          palvelut olisi pitänyt turoata kunnissa jo ennen
17769: vulle tultaessa. Hoitomuotojen kehittäminen            mielenteroeyspotilaiden siirtoja avohoitoon. jat-
17770: avohoitoa painottavaan suuntaan ja taloudellis-        kossa on vakavasti tarkasteltava psykiatrisen
17771: ten näkökohtien saama entistä suurempi paino-          avohoidon ja avohoitoa tukevien palvelujen
17772: aroo ovat viime vuosina merkittävästi vaikutta-        määrää ja laatua sekä kuntatasolla että koko
17773: neetpalvelu rakenteeseen. Avohuollon palvelujen        valtakunnassa. Mielenteroeyspalvelujen laatu
17774: ja tukitoimien lisääminen sekä laitoshoidon su-        sekä tasa-arooinen ja monipuolinen saatavuus
17775: pistaminen ovat jo saaneet aikaan merkittäviä          on turoattava maan kaikissa osissa.
17776: kustannussäästöjä kunnissa ja kuntayhtymissä.             Avohoitoon siirryttäessä on mielenteroeyspoti-
17777: Tätä muutosta on selvästi nopeuttanut kuntien          lasta ja hänen omaisiaan kuultava riittävästi
17778: heikentynyt taloudellinen tila.                        hoitoa ja kuntoutusta koskevassa suunnittelussa.
17779:     Valtiontilintarkastajat kannattavat edelleen       Vähäinen osallistuminen hoidon suunnitteluun
17780: palvelurakenteen muuttamista avohuollon ja             hidastaa väistämättä hoidon ja kuntoutuksen
17781: välimuotoisten palvelujen suuntaan. Taloudel-          tavoitteisiin pääsemistä. Mielenteroeyspotilaalle
17782: listen näkökohtien lisäksi näin voidaan kehittää       on nimettävä hoidosta ja kuntoutussuunnitel-
17783: hoitoa nykyistä inhimillisemmäk.si ja potilaslä-       man mukaisesta palvelukokonaisuudesta vas-
17784: heisemmäksi. Tätä kehitystä on edistänyt yleinen       taava henkilö.
17785: muutos asenteissa erityisryhmiä kohtaan. Mie-             Toimivien mielenteroeyspalvelujen järjestämi-
17786: lenteroeyspotilaan kannalta avohoito on kun-           seksi tulee valtiontilintarkastajien mielestä tehos-
17787: touttavampaa ja leimaamattomampaa. Kun                 taa yhteistyötä erikoissairaanhoidon, peruster-
17788: mielenteroeyspotilaiden siirrot sairaalasta avo-       veydenhuollon ja sosiaalitoimen kesken niin,
17789: hoitoon on tehty yhteistyössä kaikkien osapuolten      että mielenteroeysasiakkaan hoito ei missään
17790: kanssa ja riittävän asteittaisen kuntoutuksen          vaiheessa pääse katkeamaan. Katkeamisen estä-
17791: avulla sekä niin, että toimivat avohoitopalvelut       miseksi mielenteroeyspotilaan hoitotietojen vaih-
17792: ja niitä tukevat toiminnot on turoattu, ovat siir-     toa potilaan luvalla on kehitettävä. Myös mielen-
17793: rot valtiontilintarkastajien saaman käsityksen         teroeyspotilaan siirtymisestä avohoitoaan on il-
17794:                                                                                                    273
17795: 
17796: moitettava kotikunnan pernsteroeydenhuoltoon             Valtiontilintarkastajien näkemyksen mukaan
17797: ja sosiaalitoimeen.                                  yksi keskeisimmistä lähivuosien tehtävistä on
17798:    Avohoitohenkilöstön kykyä vuorovaikutuksel-       psykiatrisen erikoissairaanhoidon, sosiaalitoi-
17799: liseen hoitotyöhön on valtiontilintarkastajien       men ja mielenteroeysyhdistysten toiminnan yh-
17800: käsityksen mukaan tuettava jatkuvalta täyden-        teensovittaminen ts. ammatillisen työn ja toi-
17801: nyskoulutuksella ja riittävällä työnohjauksella,     saalta järjestö- ja vapaaehtoistyön voimavarojen
17802: koska keskeisin hoitoväline on hoitavan henki-       rationaalinen yhdistäminen. Tämä koskee eri-
17803: lön oma persoonallisuus. Työnohjaus lisää työn-      tyisesti kuntouttavan toiminnan ja sosiaalisia
17804: tekijöiden ja sitä kautta työyksikön voimavaroja     verkostoja ylläpitävän ja vahvistavan toiminnan
17805: vahvistaessaan osaamista ja työntekijöiden           järjestämistä. Näiden palvelujen laatuun tulee
17806: omaa jaksamista. Myös kotona asuvien mielen-         kiinnittää erityistä huomiota. Potilas-, omais- ja
17807: terveyspotilaiden omaisten jaksamista on tuetta-     kansanteroeysyhdistysten ja niiden toiminnassa
17808: va järjestämällä heille koulutusta ja työnohjaus-    mukana olevien voimavaroilla ja kokemuksilla
17809: ta. Lisäksi on selvitettävä, kuinka omaishoitajien   on huomattava merkitys mielenteroeyspotilaiden
17810:  mahdollisuus lomiin ja vapaa-aikaan voidaan         mielekkään elämän ylläpitäjinä.
17811: turoata.
17812: 
17813: 
17814: 
17815: 
17816: 35 350889R
17817: 274
17818: 
17819: 
17820: 
17821: 
17822:                             Työministeriön hallinnonala
17823: 
17824:                  Työttömyys                           jetin. Sen työllistämistoimet rahoitetaan vähentä-
17825:                                                       mällä talousarvion muita menoja.
17826:    Työttömyys on 1990-luvun alkuvuosina ly-               Aktiivisella työvoimapolitiikalla alennetaan
17827: hyessä ajassa monikertaistunut ja kohonnut suu-       avointa työttömyyttä jo vuoden 1995 aikana.
17828: remmaksi kuin koskaan aiemmin Suomessa. Vie-          Kansallisella rahoituksella toteutettavien ohjel-
17829: lä vuoden 1990 syyskuussa työnvälityksessä oli        mien piirissä olevien henkilöiden osuus työvoi-
17830: alle 100 000 työtöntä työnhakijaa, mutta vuoden       masta nostetaan vähintään viiteen prosenttiin.
17831: 1993 heinäkuussa jo yli puoli miljoonaa. Vajaassa     Työvoimapolitiikan toimenpiteet kohdennetaan
17832: kolmessa vuodessa työttömyys siten viisinker-         nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin. Työmarkkinoil-
17833: taistui. Vuonna 1990 maamme 3,4 o/o:n työttö-         ta syrjäytyminen estetään tehostamalla yhteis-
17834: myysaste oli OECD-maiden alhaisimpia ja vastasi       kunnan järjestämien työ- ja koulutuspaikkojen
17835: käytännössä täystyöllisyyttä. Vuoden 1994 keski-      tarjontaa.
17836: määräinen työttömyysaste olin. 18,4 o/o. OECD:n           Lisäbudjetissa suunnataan varoja myös työvoi-
17837: arvion mukaan teollisuusmaiden keskimääräi-           mavaltaisiin rakennus-, perusparannus- ja liiken-
17838: nen työttömyysaste oli kertomusvuonna 8,5 o/o ja      nehankkeisiin. Lisäbudjetin valmistelun yhtey-
17839: Euroopan unionin 12,0 o/o. Espanjan ja Irlannin       dessä selvitetään mahdollisuudet lisätä asunto-
17840: ohella Suomessa on Länsi-Euroopan korkein             tuotantoa tarkistamalla korkotukiehtoja.
17841: työttömyys.                                               2. Pienten ja keskisuurten yritysten työllistä-
17842:    Kertomusvuoden syksyllä eduskunnalle an-           mismahdollisuuksia parannetaan suuntaamalla
17843: netussa valtion vuoden 1995 talousarviossa tode-      työttömyysvakuutusmaksun alentamisvaraa nii-
17844: taan, että talouskehitys on kääntynyt selvästi        hin.
17845: parempaan suuntaan. Laman pohja ohitettiin                3. Työhallinnon palveluja tehostetaan yksilöl-
17846: vuoden 1993 jälkipuoliskolla, minkä jälkeen ko-       lisempien työvoimapalvelujen takaamiseksi.
17847: konaistuotanto on kasvanut voimakkaasti. Työt-            4. Hallitus edistää omilla toimillaan sellaisten
17848: tömyys on talousarvioehdotuksen mukaan kään-          työmarkkinasopimusten syntymistä, joissa ote-
17849: tynyt laskuun ja kansantalouden velkaantumi-          taan huomioon työllisyysnäkökohdat Yhdessä
17850: nen ulkomaille on pysähtynyt. Ripeästi kasva-         työmarkkinajärjestöjen kanssa uudistetaan työ-
17851: neen viennin myönteiset vaikutukset ovat alka-        lainsäädäntöä siten, että työllistämistä ja työhön
17852: neet vähitellen levitä muuhun talouteen. Kansan-      menoa estäviä jäykkyystekijöitä puretaan. Työt-
17853: talouden kehitys on talousarvioehdotuksen mu-         tömien aktiivista hakeutumista koulutukseen ja
17854: kaan ollut korostuneen kaksijakoista, viennin         työmarkkinoille tuetaan. Työttömyyden ongel-
17855: määrä on kasvanut jo kolme vuotta, mutta kysyn-       maa helpotetaan myös luomalla mahdollisuuksia
17856: tä kotimarkkinoilla on vähentynyt. Eniten uutta       työn uudelleen jakamiseksi esim. työvuorottelu-
17857: työvoimaa talousarvioesityksen mukaan otetaan         järjestelmän ja kaksi kertaa kuusi tuntia -päivä-
17858: metalliteollisuuteen ja yksityisiin palveluelinkei-   vuorojärjestelmän avulla.
17859: noihin.                                                   5. Työnteon kannustimien lisäämiseksi verot,
17860:    Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen            tulonsiirrot ja palvelumaksut yhteensovitetaan
17861: 13.4.1995 antamassa ohjelmassa työllisyyden           siten, että ne kannustavat aina työntekoon. Hal-
17862: hoidolla on keskeinen asema. Työttömyyttä             litus selvittää pikaisesti toimenpide-esitykset ja
17863: alennetaan ohjelman mukaan kasvun edistämi-           antaa tarvittavat lakiesitykset siten, että eduskun-
17864: sen lisäksi seuraavin toimenpitein:                   ta voi käsitellä ne viimeistään kevätistuntokau-
17865:     1. Hallitus tehostaa työvoimapoliittisia toimia   della 1996.
17866: lisäämällä voimavaroja työllisyyden hoitoon.              6. Hallitus edistää työpaikkojen syntyä kierrä-
17867: Hallitus antoi jo keväällä 1995 työllisyyslisäbud-    tykseen ja muille ympäristöliiketoiminnan aloil-
17868:                                                                                                           275
17869: 
17870: le. Omatoimista työllistymistä tuetaan edistämäl-       kasvoi näin n. 66 o/o:lla edellisvuotisesta. Yleisille
17871: lä työ- ja palveluosuuskuntatoimintaa.                  työmarkkinoille sijoittui pitkäaikaistyöttömiä lä-
17872:                                                         hes kaksinkertainen määrä vuoteen 1993 verrat-
17873:     Työttömien määriin kehitys. Työttömyy-              tuna. Näillä keinoin pitkäaikaistyöttömyyden
17874: den kehityksessä kertomusvuosi oli käännekoh-           neljättä vuotta jatkunut jyrkkä kasvu saatiin py-
17875: ta. Työttömyys saavutti huippunsa kertomusvuo-          säytettyä       kertomusvuoden         lopulla      n.
17876: den heinäkuussa, jolloin työttömiä oli 510 700 eli      140 OOO:een.
17877: 20,1 o/o työvoimasta. Näin viime vuosikymmenen             Työllisyyden paranemista selittää osaltaan
17878: lopun ylikuumentunut korkeasuhdanne vaihtui             myös työvoiman tarjonnan supistuminen työ-
17879: lamaksi. Työttömien määrä kääntyi kuitenkin             markkinoiden nuorimmissa ikäryhmissä. Kerto-
17880: laskuun kertomusvuoden aikana.                          musvuonna työvoiman määrä supistui kaikkiaan
17881:     Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli            n. 4 OOO:lla ja nuorten osalta n. 20 OOO:lla. Koulu-
17882: kertomusvuonna keskimäärin 456 000 eli 18,4 o/o         tustoimien lisääminen laski nuorisotyöttömyyttä
17883: työvoimasta. Työttömien määrä oli keskimäärin           loppuvuodesta selvästi muuta työttömyyttä no-
17884: n. 12 000 henkeä korkeampi kuin v. 1993. Kerto-         peammin. Kaikkiaan nuoria, alle 25-vuotiaita
17885: musvuoden viimeisellä neljänneksellä työttömiä          työttömiä oli työvoimatutkimuksen mukaan ker-
17886: oli kuitenkin jo yli 30 000 vähemmän kuin vuotta        tomusvuonna 88 000 eli n. 6 000 vähemmän kuin
17887: aiemmin eli yhteensä 425 000. Myös työnvälitys-         V. 1993.
17888: tilaston mukaan työttömyys alkoi laskea kerto-             Suhdanteiden ajoitus vaihtelee alueen elinkei-
17889: musvuoden loppua kohti. Työnvälitykseen il-             no- ja tuotantorakenteen mukaan. Suhdanteet
17890: moitettuja työttömiä työnhakijoita oli kertomus-        näyttävät kuitenkin kääntyneen paremmiksi ker-
17891: vuonna keskimäärin 494 000. Viimeisellä neljän-         tomusvuoden aikana kaikissa työvoimapiireissä.
17892: neksellä työttömiä oli keskimäärin 478 000 eli          Parhaiten työllisyystilanne on kehittymässä Tu-
17893:  33 000 vähemmän kuin vastaavasti vuotta aiem-          run, Hämeen, Vaasan ja Kainuun työvoimapii-
17894: min. Vuoden 1994 joulukuussa vastaavat työttö-          reissä, joissa työttömiä oli kertomusvuonna kes-
17895:  myyslukemat alinuivat jo n. 42 OOO:lla.                kimäärin sama määrä tai hieman vähemmän kuin
17896:     Suhdannetilanteen paranemisen ohella myös           v. 1993. Viimeisenä suhdannenousu saavutti
17897:  toimenpiteiden lisääminen vaikutti työttömyy-          Pohjois-Karjalan työvoimapiirin, jossa edellis-
17898:  den vähenemiseen. Työhallinnon palkkaperus-            vuoden työttömyysluvut alkoivat alittua vasta
17899:  teisilla toimenpiteillä työllistettyjä, työmarkkina-   aivan vuoden lopulla.
17900:  tuella tapahtuva harjoittelu mukaanlukien, oli            Työttömyysasteet olivat kertomusvuonna
17901:  kertomusvuonna keskimäärin 70 000 eli 13 000           edelleen korkeimmat Kainuun (24,6 o/o) ja Lapin
17902:  enemmän kuin v. 1993. Vastaavasti työvoima-            (25,3 o/o) työvoimapiireissä. Matalimmat työttö-
17903:  koulutuksessa oli kertomusvuonna keskimäärin           myysasteet olivat Uudenmaan (16,8 o/o) ja Turun
17904:  29 000 henkeä eli määrä lisääntyi edellisvuodesta      (18,0 o/o) työvoima piireissä. Suhteellinen työttö-
17905:  vajaalla 2 OOO:lla.                                    myys on näin edelleen korkein kehitysalueilla,
17906:     Toimenpiteet kohdistettiin työministeriön an-       joskin alueelliset työttömyyserot selvästi tasoit-
17907:  taman selvityksen mukaan pitkäaikaistyöttömiin         tuivat laman aikana, kun työttömyys kasvoi suh-
17908:  ja pitkäaikaistyöttömyyden uhkaamiin työttö-           teellisesti eniten eteläisen Suomen ja pääkau-
17909:  miin. Kaikkiaan työhallinnon toimenpiteillä kat-       punkiseudun perinteisesti hyvän työllisyyden
17910:  kaistiin kertomusvuonna n. 80 OOO:n pitkäaikais-       alueilla.
17911:  työttömyys, ja n. 17 000 pitkäaikaistyötöntä sijoit-      Työttömien määrä ja työttömyysaste maan eri
17912:  tui avoimille työmarkkinoille. Pitkäaikaistyöttö-      osissa v. 1992-94 näkyy yksityiskohtaisesti seu-
17913:  miin kohdennettujen toimenpiteiden volyymi             raavasta taulukosta:
17914: 276
17915: 
17916: Työvoima-                                           Työttömät työnhakijat                   Muutos,%                 Osuus työvoimasta
17917: piiri
17918:                                             1992            1993            1994        9V93       93/94      1992          1993         1994
17919: Uudenmaan .....................            78300         110 400        115 700         +41,1          +4,8   11,3          16,1         16,8
17920: Turun ................................     28400          40 200         40 200         +41,5          -0,0   12,7          18,2         18,0
17921: Satakunnan ......................          20100          24900          25 500         +23,8          +2,3   17,0          20,7         21,0
17922: Hämeen ............................        58800          77700          78300          +32,2          +0,7   15,8          21,0         21,3
17923: Kymen ...............................      25 200         32 600         33400          +29,2          +2,7   15,7          20,3         21,0
17924: Mikkelin ............................      15 700         20700          21 500         +31,8          +4,3   15,8          21,4         22,8
17925: Vaasan ...............................     28300          37700          37900          +33,3          +0,6   13,5          18,0         18,2
17926: Keski-Suomen ..................            20100          26800          28100          +33,6          +4,6   16,5          22,2         23,3
17927: Kuopion ............................       19000          24 700         25 200         +29,9          +1,8   15,6          20,8         21,6
17928: Pohjois-Karjalan ...............           14100          17 600         18800          +24,5          +6,8   17,4          22,1         23,7
17929: Kainuun ............................        9100          10 900         10 500         +19,8          -3,4   21,9          26,3         24,6
17930: Oulun ................................     26100          34000          34600          +30,2          +1,2   15,9          20,9         21,5
17931: Lapin .................................    19900          24 000         24 500         +20,3          +2,2   20,7          24,8         25,3
17932: Yhteensä ..........................       363 100        482 200        494 200         +32,8          +2,5   14,5          19,4         19,9
17933: 
17934: 
17935: 
17936:    Kunnittain tarkasteltuna maassa oli kertomus-                                   den lopulla. Vuoden viimeisellä neljänneksellä
17937: vuoden lopussa kaikkiaan 52 kuntaa, joiden                                         työpaikkoja oli n. 20 000 (2 o/o) enemmän kuin
17938: työttömyysaste ylitti 25 o/o. Yli 30 o/o:n työttömyys-                             vuotta aiemmin. Maataloutta sekä rahoitus- ja
17939: aste oli kymmenessä kunnassa: Enontekiö                                            vakuutustoimintaa lukuun ottamatta työvoiman
17940: (35,2 o/o), Salla (32,9 o/o), Kannonkoski (32,9 o/o),                              kysyntä näytti kääntyneen kasvuun kaikilla pää-
17941: Kuivaniemi (31,9 o/o), Taivalkoski (31,8 o/o), Pello                               toimialoilla. Suhdanteen parantuessa erityisesti
17942: (31,6 o/o), Inari (30,7 o/o), Suomussalmi (30,6 o/o),                              lomautukset vähenivät, mutta uuden työvoiman
17943: Kuhmo (30,6 o/o) ja Kolari (30,2 o/o). Useim.rnat                                  rekrytointi oli työministeriön mukaan vielä vä-
17944: näistä ovat pieniä kuntia, joissa työttömien abso-                                 häistä. Lomaotettuja oli kertomusvuonna keski-
17945: luuttinen määrä oli muutama sata. Sitävastoin                                      määrin 26 800 eli 19 100 vähemmän kuin v. 1993.
17946: Etelä-Suomessa on eräitä ns. taantuvia teollisuus-                                     Taloudellisen kasvun jatkuessa ennustetulla
17947: alueita, joissa sekä työttömien absoluuttinen että                                 n. 5 o/o:n kasvu-uralla työministeriö arvioi työttö-
17948: suhteellinen määrä ovat huomattavan korkeita.                                      myyden alenevan vuosittain lähes kaksi prosent-
17949: Näistä vaikein oli Lahti, jossa kertomusvuoden                                     tiyksikköä. Työttömyysaste olisi tällöin v. 1995
17950: lopussa oli 12 300 työtöntä ja työttömyysaste                                      keskimäärin 16,5 o/o ja v. 1996 alle 14 o/o. Vuoden
17951: 26,2 o/o. Porin vastaavat luvut olivat 9 500 ja                                    1995 talousarviossa on esitetty sama arvio.
17952: 25,8 o/o sekä Imatran 4 100 ja 25,0 o/o. Näiden                                        Kertomusvuoden syksyllä jätetyn tasavallan
17953: alueiden erityisongelma on lisäksi se, että pitkä-                                 presidentin työllisyystyöryhmän esityksessä on
17954: aikaistyöttömyyden riski on korkeampi kuin                                         hahmoteltu sellainen kansallinen talous-, sosiaa-
17955: muualla maassa. Vaikeista teollisuusalueista                                       li- ja työvoimapoliittinen toimintalinja, jonka to-
17956: myönteisin kehitys tapahtui kertomusvuonna                                         teutuminen alentaisi työttömyyden vuoteen 2000
17957: Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste laski                                     mennessä 200 OOO:een sekä kääntäisi valtionta-
17958: vuoden alun 32 o/o:sta n. 19 o/o:iin vuoden lopus-                                 louden alijäämän ja ulkomaisen velan selvään
17959: sa. Pääosa kunnista (169) oli ryhmässä, jossa                                      laskuun.
17960: työttömyysaste oli 15,0-19,9 o/o. Sellaisia kuntia,
17961: joissa työttömyysaste oli alle 10 o/o, oli kaikkiaan                                  Naisten työttömyys. Naisten työttömyys on
17962: 14, pääosin Ahvenanmaalla. Alhaisen työttö-                                        aina ollut vähäisempää ja sen suhdanne- ja kau-
17963: myysasteen kuntia olivat esim. Sipoo (11,9 o/o),                                   sivaihtelut ovat olleet pienempiä kuin miehillä.
17964: Kauniainen (12,6 o/o), Tammisaari (12,3 o/o) Ylä-                                  Työttömyyden lisääntyessä 1990-luvulla miesten
17965: maa (12,9 o/o), Tuulos (13,2 o/o) ja Tervo (14,7 o/o).                             työttömyys kasvoi ensin. Vuoden 1991 lopussa
17966:    Työministeriön mukaan työllisyystilanne ke-                                     miehiä olikin työttöminä lähes kaksinkertainen
17967: hittyi kertomusvuonna ennakoidusti. Työllisyy-                                     määrä naisiin verrattuna. Laman levitessä myö-
17968: den ja tuotannon välillä on aina noin puolen                                       hemmin palvelu- ja toimihenkilöaloille myös
17969: vuoden viive ja työllisyyskehitys vastasi hyvin                                    naisten työttömyyden kasvu kiihtyi.
17970: talouden kehitystä. Kun tuotannon kasvu voimis-                                       Vuonna 1985 työttömiä naisia oli runsaat
17971: tui yli 4 o/o:iin kertomusvuoden toisella neljän-                                  50 000 ja miehiä alle 100 000. Naisten työttömyys
17972: neksellä, alkoi työvoiman kysyntä kasvaa vuo-                                      pysyikin kauan suurin piirtein tämän suuruisena,
17973:                                                                                                         277
17974: 
17975: oli jopa sen alapuolellakin v. 1990--91. Miesten         kun se saman ikäisillä miehillä on vain 29 %:lla.
17976: työttömyys aaltoili samana ajanjaksona ja tavoit-        Viime vuosina suoritetuista keskiasteen ja kor-
17977: teli useana vuonna 100 OOO:n rajaa. Muutos ta-           kea-asteen tutkinnoista naiset ovat suorittaneet
17978: pahtui v. 1990 ja 1991, jolloin työttömyys alkoi         n. 57%.
17979: rajusti kasvaa. Miehillä huippu saavutettiin kerto-         Naisten parempi koulutustaso on laman aika-
17980: musvuonna, jolloin työttömiä miehiä oli yli              na heijastunut naisten työttömyyteen siten, että
17981: 300 000. Työttömien naisten määrä kasvoi vuo-            koulutettujen osuus työttömistä on naisilla suu-
17982: den 1993 puolivälissä 200 OO:een, jona se on             rempi kuin miehillä. Korkea-asteen tutkinnon
17983: pysynyt.                                                 suorittaneita työttömiä naisia on ollut myös abso-
17984:     Kertomusvuonna työvoiman kysyntä alkoi jo            luuttisesti enemmän kuin vastaavan koulutuksen
17985: kasvaa eräillä teollisuuden aloilla, ja erityisesti      saaneita miehiä. Kertomusvuoden lopussa kor-
17986: miesten työttömyys kääntyi laskuun. Kertomus-            kea-asteen tutkinnon suorittaneita naisia oli työt-
17987: vuoden lopussa työvoimatoimistoihin ilmoittau-           tömänä n. 20 000 ja miehiä 17 000. Koulutus
17988: tuneista työttömistä oli miehiä 270 900 (56 %) ja        kuitenkin vähentää selvästi työttömyysriskiä niin
17989: naisia 220 000 (44 %). Työttömyysasteet olivat           miehillä kuin naisillakin. Pelkän perusasteen
17990: vastaavasti 21,3% ja 19,0 %. Miesten työttömyys          koulutuksen saaneiden naisten työttömyysaste
17991: laski vuoden aikana 11 % ja naisten 3 %.                 oli kertomusvuonna arviolta n. 25 %. Keskias-
17992:     Työministeriö arvioi naisten työttömyyden            teen suorittaneiden naisten työttömyysaste oli
17993: laskevan myös v. 1995 miesten työttömyyttä               vastaavasti 16% ja korkea-asteen suorittaneiden
17994: hitaammin. Osaltaan kehitykseen vaikuttaisivat           12%.
17995: julkiselle sektorille kaavaillut henkilöstösupis-
17996: tukset, mikäli niitä joudutaan laajemmin toteutta-          Rakennusalan työttömyys. Suomessa ra-
17997:  maan. Koko julkisen sektorin n. 620 000 työlli-         kentaminen on vähentynyt määrällisesti 1990-
17998: sestä kaksi kolmasosaa oli kertomusvuonna nai-           luvulla enemmän kuin missään muussa Länsi-
17999: sia. Naisvaltaisuus on vieläkin suurempi kunta-          Euroopan maassa. Useissa Itä-Euroopan maissa
18000: sektorilla, jossa työllisiä oli yhteensä n. 450 000 ja   rakentaminen on sen sijaan vähentynyt Suomea-
18001:  näistä naisia 336 000 eli kolme neljäsosaa. Työl-       kin enemmän. Vähenemisen ohella rakentami-
18002:  listen määrä kuntasektorilla ei kuitenkaan ole          sen hintataso on samaan aikaan laskenut huo-
18003:  kehittynyt ennusteiden mukaisesti. Vuoden 1993          mattavasti. Rakennusalan kriisi on nähtävä vuo-
18004:  lopulla Kuntaliitto ennusti kuntien työvoiman           sien 1988--89 ylinopean kasvun vastareaktioksi.
18005:  vähenevän keskimäärin 10 OOO:lla vuosittain aina           Rakennussektorin työttömyys edustaa kan-
18006:  vuoteen 2000 saakka. Kuitenkin työvoimatutki-           santalouden koko työttömyydestä merkittävää
18007:  muksen mukaan kuntien työvoima lisääntyi ker-           osaa. Siksi rakennusalan elpyminen on yksi edel-
18008:  tomusvuonna n. 10 OOO:lla. Todennäköisesti              lytys sille, että kokonaistyöttömyys alkaa todella
18009:  säästösyistä toteutettuja lomaotuksia oli kerto-        supistua.
18010:  musvuonna edellisvuotta vähemmän. Työminis-                Rakennusalan työttömyysaste oli Tilastokes-
18011:  teriön mielestä on myös mahdollista, että kun           kuksen mukaan kertomusvuonna keskimäärin
18012:  kunnat ovat toisaalta vähentäneet virkojaan, ne         36,7 %. Talonrakentamisessa työttömyysaste oli
18013:  ovat toisaalta joutuneet palkkaamaan lisää hen-         38% sekä maa- ja vesirakentamisessa 32,2 %.
18014:  kilökuntaa määräaikaisiin ja tilapäisiin työsuhtei-     Alan työvoima supistui v. 1991-94 yli 40 %:lla,
18015:  siin. Työministeriön mukaan on myös huomatta-           mutta yksityisen rakentamisen peräti 70 %:lla.
18016:  va, että vaikka julkinen sektori supistaisikin työ-     Osa työllisyyden vähenemisestä ei näy avoimes-
18017:  voimaansa, ovat naisten työllisyysnäkymät pi-           sa työttömyydessä, vaan työllisiä on siirtynyt
18018:  temmällä aikavälillä kuitenkin miehiä paremmat,         työvoiman ulkopuolelle. Rakennusliiton jäsenis-
18019:  koska valtaosa uusista työpaikoista syntyy palve-       tä työttöminä oli yli puolet. Maa- ja vesiraken-
18020:  lualoille.                                              nuksen romahdus on ollut lievempi kuin talonra-
18021:      Naisten suhteellista työmarkkina-asemaa pa-         kennuksen.
18022:  rantaa työministeriön mielestä myös se, että nais-         Myös työministeriön luvuista löytyvät merkit
18023:  ten koulutustaso on korkeampi kuin miesten              työllisyystilanteen lievästä paranemisesta kerto-
18024:  erityisesti alle 45-vuotiaiden ikäryhmissä. Tule-       musvuoden aikana. Vuoden mittaan rakennus-
18025:  vaisuuden työmarkkinoilla menestyminen riip-            alan työttömyyden kasvu hidastui ja kertomus-
18026:   puu yhä enemmän koulutuksen ja osaamisen               vuoden syyskuusta alkaen työttömyys on ollut
18027:   tasosta. Esimerkiksi 25-29-vuotiaiden ikäryh-          alempi kuin vuotta aiemmin ensimmäisen kerran
18028:   mässä ylioppilastutkinto on n. 48 %:lla naisista,      neljään vuoteen. Ero on vielä pieni, mutta kasva-
18029: 278
18030: 
18031: massa. Tammikuussa 1995 oli talonrakennukses-                   Tilanne on muuttunut v. 1995 etenkin asunto-
18032: sa työttömiä työnhakijoita 47 800 ja vuotta aiem-            rakentamisessa synkemmäksi kuin vielä kerto-
18033: min 48 500. Loppusyksystä ainoastaan maa- ja                 musvuoden puolivälissä odotettiin. Tilanteen
18034: vesirakennuksen marraskuun luku oli poikkeus                 synkistyminen näkyy siten, että alan työllisyysti-
18035: ja siis suurempi kuin vuotta aiemmin. Avoimien               lanne paheni v. 1995 jo elokuussa, kun aiemmin
18036: paikkojen määrä oli koko kertomusvuoden ra-                  työllisyys heikkeni yleensä vasta vuoden loppu-
18037: kennusalalla suurempi kuin vuotta aiemmin, jos-              vaiheessa eli joulukuussa. Asuntorakentaminen
18038: kin tammikuussa 1995 taas pienempi.                          näytti vilkastuvan kertomusvuonna mutta hiipui
18039:    Eniten kortistaituja työttömiä oli vuoden 1995            sitten korkojen noustessa.
18040: tammikuun lopussa Uudellamaalla eli yli viiden-                 Vuoden 1990 tammikuussa avoimia työpaik-
18041: nes kaikista. Häme oli seuraava 16 o/o:n osuudel-            koja oli Työnvälitystilastojen mukaan 873, heinä-
18042: laan. Kymen, Vaasan ja Oulun työvoimapiirit                  kuussa 1 965, elokuussa 2 155 ja joulukuussa
18043: seuraavat kukin 7 o/o:n osuudellaan. Määrä oli               387. Kertomusvuoden tammikuussa avoimia
18044: hieman laskenut vuotta aiemmasta Uudellamaal-                paikkoja oli 98, kesäkuussa 477 ja joulukuussa
18045: la, kuten myös Turun, Satakunnan, Mikkelin,                  174.
18046: Vaasan, Kuopion ja Kainuun työvoimapiireissä.                    Rakennustoiminta työllisti kertomusvuonna
18047: Muualla työttömyys vielä nousi. Vielä kertomus-              113 500 henkeä, mikä oli 92 000 henkeä eli 45 o/o
18048: vuoden kesäkuussa alenemaa edellisvuodesta                   vähemmän kuin v. 1990. Talonrakennuksen työl-
18049: oli vasta Turun, Satakunnan ja Vaasan työvoima-              listen määrä v. 1990 oli 166 200 ja kertomusvuon-
18050: piireissä.                                                   na 85 500 henkeä. Maa- ja vesirakennuksessa
18051:    Pahimmillaan rakennusalan työttömien määrä                vastaavat määrät olivat 39 200 ja 28 000 henkeä.
18052: oli kertomusvuoden talvella jopa 85 000 henkeä               Talonrakennuksessa työllisyys supistui 80 700 eli
18053: eli 45,5 o/o alan työvoimasta, vaikka tilannetta             51 o/o tänä aikana. Tämä oli suhteellisesti enem-
18054: helpotti osaltaan rakennusviennin (suunnittelu-,             män kuin millään muulla toimialalla. Maa- ja
18055: rakennus-, materiaali- sekä projektiviennin) li-             vesirakennuksessa vähentymä oli 11 000 henkeä
18056: sääntyminen.                                                 eli 29 o/o.
18057:    Työministeriön eri vuosien työnvälitystilastoja               Työllisten määrä oli huipussaan v. 1990
18058: tarkasteltaessa voidaan niistä poimia esiin eräitä           205 000 henkeä. Pudotus oli v. 1991 26 000, v.
18059: tietoja, jotka osoittavat kehityksen kulkua ja ni-           1992 30 000, v. 1993 25 000 ja kertomusvuonna
18060: menomaan sen nopeutta. Jäljempänä olevassa                   9 000 henkeä, eli jo vähemmän. Vuosineljännek-
18061: taulukossa on tarkasteltu tilannetta v. 1990--94             sittäin työllisyyden huippu oli 218 000 henkeä
18062: tammikuussa, heinäkuussa ja joulukuussa. Tilas-              vuoden 1990 kolmannella neljänneksellä. Kuu-
18063: tot osoittavat, paitsi sen, että rakennusalan työt-          kausihuippu oli kesäkuussa 1990, jolloin työllisiä
18064: tömyys oli alimmillaan kesäkuukausina myös                   oli 233 000. Tämä oli lähellä kaikkien aikojen
18065: sen miten jyrkkä työttömyyden lisäys on todella              huippua, kesäkuuta 1965, jolloin rakennusalalla
18066: ollut vuoden 1990 alusta kertomusvuoden joulu-               oli työllisiä 234 000. Aiemmista talouden huippu-
18067: kuuhun mennessä.                                             ja laskukausista on havaittu, että rakennusalan
18068:                                                              työllisyyden lasku seuraa muutaman kuukauden
18069: Vuosi                           Rakennusalan työttömät       viiveellä teollisuuden työllisyyden laskua.
18070:                             Tammikuu   Heinäkuu   Joulukuu       Valtiontilintarkastajien pyynnöstä työministe-
18071: 1990 ....................     8 370     5 375      13144     riö arvioi, millä tavoin mm. asuntotuotannon
18072: 1991 ....................    17 858    20362       31762     lisääminen, lähialueiden rakennuskohteet ja ul-
18073: 1992 ....................    34028     35 252      45 621    komaiset rakennuskohteet vähentäisivät raken-
18074: 1993 ....................    46011     45 455      53 347    nusalan työttömyyttä.
18075: 1994 ....................    53980     46708       52 899        Työministeriön arvion mukaan asuntoraken-
18076:                                                              tamisen alkavasta elpymisestä huolimatta raken-
18077:                                                              nusalan työllistämien henkilöiden määrä ei pit-
18078:    Vuoden 1990 tammikuun 8 370:n työttömän                   källäkään aikavälillä kasva lamaa edeltäneen
18079: määrä kasvoi kertomusvuoden joulukuuhun                      huippusuhdanteen tasolle. Rakennusalan työlli-
18080: mennessä 52 899:ään. Näistä tilastoista nähdään,             syyden parantamiseksi ja uusien asuntojen tar-
18081: että v. 1990 ylitettiin rakennusalalla 10 000 työttö-        jonnan lisäämiseksi valtion tukeman asuntotuo-
18082: män määrä, v. 1991 30 OOO:n, v. 1992 40 OOO:n ja             tannon osuus koko tuotannosta pyritään vielä v.
18083: v. 1993 50 OOO:n. Kertomusvuonna työttömien                  1995 pitämään huomattavan suurena, mitä kui-
18084: määrän ylä- ja alarajat olivat 45 415 ja 54 392.             tenkin on lisääntyvästi vaikeuttanut rakennus-
18085:                                                                                                          279
18086: 
18087: kustannusten nousu. Asumiskustannusten nou-             suomalaisten yritysten palveluksessa työskente-
18088: sun estämiseksi rakennuskustannusten hillintään         levien suomalaisten työntekijöiden tuloverova-
18089: ja huoneistotyyppien kysyntään joudutaankin             paus poistuisi. Nykyisin mm. Venäjällä suoma-
18090: kiinnittämään painokkaasti huomiota.                    laisten rakennusyhtiöiden palveluksessa olevat
18091:     Vuonna 1995 arvioidaan aloitettavanyhteensä         suomalaiset työntekijät ovat saaneet tulonsa ve-
18092: n. 32 000 asunnon rakentaminen, mistä valtion           rovapaina, jos työsuhde on kestänyt yli kuusi
18093: tukeman tuotannon osuudeksi arvioidaan ta-              kuukautta.
18094: lousarvioesityksen sisältämien määrärahojen ja              Harmaan talouden                    merkitys
18095: valtuuksien pohjalta n. 51 o/o. Vuonna 1995 ote-        rakennus a 1a 11 a. Pimeän työn taiharmaan
18096: taan käyttöön uudet omistusasuntojen korkotu-           talouden arvoa ja merkitystä on erityisesti kah-
18097: kilainoitusmuodot. Budjetin rahoitusta asuntora-        den viime vuoden aikana runsaasti selvitelty.
18098: kentamiselle olisi ministeriön mielestä tarpeen         Yhteenveto eri selvityksistä sisältyy työministe-
18099: lisätä, jos mietitään saada tuntuva työllisyyslisäys    riön tutkimukseen Työttömyysturvan vuodot ja
18100: aikaiseksi. Rakennusteollisuuden oma arvio              väärinkäytökset. Rakennusalan selvityksiä on li-
18101: asuntojen aloitusmäärästä on 22 000 ja valtion          säksi valmistunut useita vuoden 1995 aikana.
18102: vuoden 1996 talousarvioesityksen arvio 23 000           Keskuskauppakamarin lakivaliokunnan rapor-
18103: asuntoa.                                                tissa Talouselämä ja harmaa talous, on harmaalla
18104:     Lähialueiden rakennuskohteista ja niiden työl-      taloudella tarkoitettu laajasti lakien tai sopimus-
18105: listävästä vaikutuksesta työministeriö on esittä-       ten vastaista menettelyä, joka kohdistuu elinkei-
18106: nyt seuraavan arvion.                                   nonharjoittajiin tai julkisyhteisöön ja jossa on
18107:     Suomalaisten kilpailukyky rakennusalan kan-         kysymys velkojen tai muiden suoritusten maksa-
18108: sainvälisessä kilpailussa on kohentunut olennai-        matta jättämistä.
18109: sesti kahden viime vuoden aikana. Erityisesti               Harmaan talouden rinnalla on käytetty terme-
18110: tämä koskee rajojemme lähellä olevia markkina-          jä pimeä, varjo, epävirallinen, musta tai laiton
18111: alueita, missä työvoima on tullut valtaosin paikan      talous tai harmaat markkinat. Harmaan talouden
18112:  päältä tai Virosta, Puolasta, Turkista tai Kiinasta.   määrittely riippuu pitkälti käsitteen käyttötarkoi-
18113:  Kaikkiaan n. 7 500:sta suomalaisten rakennusyri-       tuksesta. Viime aikoina on merkittäväksi noussut
18114:  tysten palveluksessa olevasta työntekijästä oli        kysymys siitä, missä määrin harmaata taloutta jää
18115:  suomalaisia n. 1 000 vuosien 1994 ja 1995 vaih-        kansantalouden kirjanpidon ulkopuolelle vääris-
18116:  teessa.                                                tämään bkt-lukuja. Näissä laskelmissa harmaan
18117:      Rakennusteollisuuden keskusliiton rakennus-        talouden piiriin luetaan ED-suositusten mukaan
18118:  vientikohdekyselyn perusteella suomalaisilla ra-       ilmoittamatta jätetty laillinen tuotanto, laiton ta-
18119:  kentajilla oli vuoden 1993 lopulla käynnissä 120       varoiden ja palvelujen tuotanto sekä kätketyt
18120:  projektia ulkomailla. Reilusti yli puolet hankkeis-    luontaisedut.
18121:  ta oli rakenteilla entisen Neuvostoliiton alueella         Pimeän työn laajuudesta ei saada täsmällisiä
18122:  ja loput muualla maailmassa. Laskutus oli kuiten-      lukuja. Työministeriö tutki kahdesta työvoima-
18123:  kin vielä enemmän Venäjä-painotteinen. Verrat-         piiristä vuoden 1992 lopussa pienen otoksen,
18124:  tuna viennin loistovuosiin 1982--83 on projekte-       jonka perusteella palkkatyössä olleiden osuus
18125:  ja käynnissä lähes kaksinkertainen määrä. Yksik-       vaihteli tutkitussa työttömien ryhmässä 0,7 o/o:sta
18126:  kökoko on sen sijaan pudonnut kolmasosaan              1,7 o/o:iin. Palkkatyössä ololla olisi ollut vaikutus-
18127:  aiemmasta, ja inflaatio huomioon ottaen vielä          ta heidän työttömyyspäivärahaansa tai työ olisi
18128:  siitäkin puoleen. Paljolti tämä johtuu siitä, että     estänyt maksatuksen.
18129:  todella suuret hankkeet, kuten Kostamus ja Sve-            Työministeriön työryhmä arvioi tekemiensä
18130:  togorsk olivat, puuttuvat nyt kokonaan.                selvitysten perusteella, että työttömyyspäivära-
18131:      Saksalaisten rahoittamat sotilaskylien tarjous-    han saajista olisi työssä näkyvässä taloudessa
18132:  kilpailut, näillä näkymin n. 40 eri kohdetta, on jo    vajaa 1 o/o eli vajaat 5 000 henkeä.
18133:  miltei käyty loppuun. Suomalaisten menestys on             Työministeriön työryhmä arvioi, että pimeän
18134:  ollut 57 kansainvälisen kilpailijan joukossa työ-      työn ohella maksettavat työttömyyspäivärahat
18135:  ministeriön mielestä hyvä. Olemme voittaneet           eivät muodosta merkittävää osuutta harmaiden
18136:  käydyistä kilpailuista lähes kolmanneksen, tosin       markkinoiden liikevaihtoehdosta tai sen yhteis-
18137:  yhteistyössä useimmiten saksalaisen kumppanin          kunnalle aiheuttamista menetyksistä, vaikka se
18138:  kanssa.                                                työttömyysturvan väärinkäytösmuodoista lienee
18139:      Kertomusvuoden jälkeen valtiovarainministe-        yleisin. Työryhmä lähtee ajatuksesta, etteivät
18140:  riössä on valmistunut ehdotus, jonka mukaan            työttömät tai työttömyysturvajärjestelmä sinänsä
18141: 280
18142: 
18143: luo harmaita markkinoita. Poikkeuksena tästä             esim. omakotitalon uudisrakennuksen tai kor-
18144: olivat kuitenkin v. 1992-93 ilmeisesti varsin            jauksen, maksamatta veroja ja maksuja sekä
18145: yleiset valelomautukset Tällöin lomautusaikana           mahdollisesti nostaa petollisesti työttömyyspäi-
18146: tehdään 1omauttavan työnantajan työssä työtä,            värahaa tai muuta sosiaalietuutta.
18147: kuten muutoinkin, ja saadaan työttömyyspäivä-                Suurin työministeriön työryhmän tiedossa ole-
18148: rahaa ja pimeää palkkaa. Lomautusten vähene-             va arvio on Rakennusteollisuuden keskusliiton
18149: minen ja valvonnan tehostuminen ovat vähentä-            esittämä. Arvion mukaan puolet muusta kuin
18150: neet näitä väärinkäytöksiä.                              ammattimaisesta rakentamisesta saattaisi olla
18151:     Yleinen olettamus on, että rakennusalalla, ml.       kuutamourakointia. Vaikka arvio puolitettaisiin,
18152: sivu- ja aliurakointi ( LVI-työt, sähkötyöt jne.),       kuutamokeikkoja olisi 4 000--5 500 miestyö-
18153: pimeää työtä tehdään selvästi enemmän. Vaikka            vuotta ja saamatta jääneet tuloverot palkoista
18154: tarkkoja lukuja ei harmaasta taloudesta ole esitet-      140--195 Mmk vuodessa.
18155: tävissä, eräät tunnusmerkit näyttäisivät ministe-            Korjausrakentamisen markkinat ovat 16--20
18156: riön mielestä tukevan olettamaa. Rakennustyö-            mrd. mk vuodessa. Näistä kolmanneksen toteut-
18157: läisten työttömyyskassa ryhtyi v. 1993 toimiin 114       tavat muut kuin yritykset. Liiton arvion mukaan
18158: jäsenensä osalta. Kassassa paljastui n. 300 väärin-      siitä puolet toteutettaisiin kuutamokeikkoina.
18159: käytöstä samana ajanjaksona, jona kaikissa kas-          Mikäli tämäkin arvio puolitetaan, jäisi näkyvien
18160: soissa paljastui yhteensä vajaat tuhat väärinkäy-        markkinoiden ulkopuolelle 3 000--4 000 mies-
18161: töstä. Verrattuna kassan päivärahan saajien mää-         työvuotta ja tuloveroja saamatta 150--140 Mmk
18162: rään (66 927) luku on pieni, mutta verrattuna            vuodessa.
18163: esim. Kansaneläkelaitoksen tekemien rikosil-                 Koko rakennusalan ja yhteiskunnan kannalta
18164: moitusten määrään suhteellisen suuri. Lisäksi            huolestuttavin harmaiden markkinoiden muoto
18165: kiinnijäämisriski työttömyysturvan väärinkäytös-         on tilanne, jossa yritys, yleensä aliurakoitsija,
18166: tä on pieni, rakennusalalla työn luonteen johdos-        suunnitelmallisesti laiminlyö kaikki yhteiskun-
18167: ta vielä keskimääräistä pienempi.                        nalliset veivoineensa tai osana palkanmaksua
18168:     Seikkoja, jotka työvoimaviranomaisten näkö-          hyödyntää joko palkkaturva- tai työttömyystur-
18169: kulmasta viittaavat mahdollisiin väärinkäytöksiin        vajärjestelmää.
18170: ovat ainakin:                                                Yleisesti ottaen rakennuskohteen pääurakoit-
18171:     1. vaikeudet saada työntekijöitä avoimiin työ-       sijat pyrkivät hoitamaan velvoitteensa, ainakin
18172: paikkoihin                                               kun kyseessä on suurehko rakennusalan yritys.
18173:     2. työtarjousten yhteydessä kieltäytyminen,          Ongelmana on työministeriön mukaan aliura-
18174: sillä perusteella, että on juuri saanut toisen työn ja   kointi, jonka osuus lienee rakennusalalla ainakin
18175:     3. työttömäksi ilmoittautuneen työhistoriassa        puolet koko toiminnasta. Epäterveen tilanteen
18176: olevat selittämättömät katkokset.                        mahdollistavat seuraavat tekijät:
18177:     Tilanteessa, jossa avoimia työpaikkoja on vä-            Harmaita markkinoita muodostavien urakoit-
18178: hän ja niistä vain harvat ilmoitetaan työvoima toi-      sijoiden toiminta on systemaattista. Urakkatar-
18179: mistoon, kohdissa 1-2 mainitut seikat välittyvät         jous on mitoitettu sen mukaan, että mitään välil-
18180: vain satunnaisesti työnantajilta työvoimatoimis-         lisiä kustannuksia ei makseta. Ääritapauksissa
18181: toon heidän tarjottuaan työtä suoraan työnteki-          palkkojakaan ei ole tarkoitus maksaa, vaan niitä
18182: jälle. Vaikka näiden tekijöiden perusteella tehtyi-      maksetaan esim. palkkaturvasta. Toimintaa har-
18183: hin johtopäätöksiin on suhtauduttava varovai-            joitetaan yhtiömuodossa, usein osakeyhtiönä,
18184: sesti, rakennusalalta tällaisia tietoja ja väitteitä     jolloin tarpeen vaatiessa sen toiminta voidaan
18185: tulee työministeriön mukaan runsaasti.                   lopettaa ja urakointia jatkaa eri yhtiön nimissä.
18186:     Lisäksi on ainakin väitetty, ettei tiettyjen ra-         Rakennusalalla 15.10.1993 tehty ns. tervehdyt-
18187: kennustarvikkeiden menekki ole laskenut sa-              tämissopimus näyttää työministeriön mukaan
18188: massa suhteessa kuin rakennusalan työttömyys             jonkin verran todella tervehdyttäneen tilannetta.
18189: on lisääntynyt.                                          Koska em. periaattein tehdyt tarjoukset ovat
18190:     Rakennusalan harmaat markkinat voidaan               halvimpia, on rakennuttajana ja pääurakoitsijana
18191: työministeriön mielestä jakaa karkeasti kahteen          kuitenkin edelleen suuri kiusaus jättää varmista-
18192: ryhmään: kuutamokeikkailuun ja siihen, että yri-         matta aliurakoitsijan velvoitteiden täyttämiskyky
18193: tykset suunnitelmallisesti laiminlyövät yhteis-          ja -halu. Pääurakoitsijan taloudellinen riski on
18194: kunnalliset velvoitteensa.                               suhteellisen pieni, varsinkin jos aliurakoitsijalle
18195:     Perinteisessä kuutamokeikkailussa työntekijä         maksetaan urakkahinta pieninä erinä.
18196: tai ammatinharjoittaja suorittaa tietyn urakan,              "Mustimpien" yritysten palveluksessa olevat
18197:                                                                                                            281
18198: 
18199: työntekijät eivät ole järjestäytyneitä. Ilmeistä on,          - henkilökohtaisen vastuun lisääminen yh-
18200: että ainakin osa heistä on nimenomaisesti tai             tiön kirjanpidon laiminlyönneistä
18201: hiljaisesti suostunut siihen, että osa palkasta tulee         - konkurssipesän hoitajan vastuun lisäämi-
18202: sosiaaliturvasta.                                         nen velallisen kirjanpidossa
18203:     Harmaiden markkinoiden laajuutta ja luonnet-              - konkurssipesien kirjanpitovelvollisuuden
18204: ta ei työministeriön mielestä ole keskitetysti sel-       ja tilintarkastuksen säännöksien valmisteleminen
18205: vitetty. Samoin viranomais- ja muu valvonta on                -vaikkapa kuuden kuukauden karenssiajan
18206: hajanaista: veroviranomaiset, työsuojeluviran-            säätäminen yrityksen toiminimelle yrityksen
18207: omaiset, vakuutuslaitokset ja työttömyysturvan            myyntitilanteessa
18208: maksajat valvovat omaa sektoriaan, ammattiyh-                 - kansainväliseen veronkiertoon puuttumi-
18209: distysliike hoitaa jäsentensä työsuhdeasioita jne.        nen esim. tiukentamalla korkotulojen lähdevero-
18210: Yhteistyö eri tahojen välillä on satunnaista, ja          vapauden edellytyksiä
18211: osittain lainsäädäntö estää tietojen luovuttamisen            - valvonnan tehostaminen mm. lisäämällä
18212: eri tahojen välillä. Lisäksi viranomaisvalvonta ei        viranomaisten tietojen vaihtoa ja konkurssitar-
18213: ole erityisen tiivistä. On esim. vuosia toimineita        kastuksen resursseja
18214: yrityksiä, jotka koko aikana eivät ole työnantaja-            - ns. passiivisen eli veroilmoituksen laimin-
18215: maksuista huolehtineet, eikä niitä mikään taho            lyönnistä johtuvan veropetoksen säätäminen
18216: ole vaatinutkaan.                                         rangaistavaksi ilman viranomaisten kehotusta il-
18217:     Muutoinkin hajanaista valvontaa vaikeuttaa            moituksen antamiseen
18218:  myös toiminnan luonne. Työkohteet vaihtuvat,                 - törkeän kirjanpitorikoksen säätäminen ri-
18219: yritykset vaihtuvat tai muuttavat ainakin nimeä ja        koslakiin
18220:  työmaalla saattaa olla suuri määrä aliurakoitsijoi-          - ulosoton ja rikoshyödyn jäljittämisen kehit-
18221:  ta. Aliurakointiketju saattaa olla niin pitkä, ettei     täminen
18222:  edes työmaan vastaava tiedä, keitä työmaalla                 - liiketoimintakiellon käytön tehostaminen.
18223:  pitäisi olla, saati sitä, keitä siellä todellisuudessa       Asenteisiin vaikuttamisen ja tiedottamisen tu-
18224:  työskentelee. Erityisen huolestuttavia merkkejä          lokset näkyvät hitaasti ja niitä on vaikea mitata.
18225:  on työministeriön mielestä järjestäytyneen rikol-        Tiedottamista ja kansalaisten sekä työttömyystur-
18226:  lisuuden työntymisestä ilmeisesti rahoittajan            va-asioita hoitavien asenteisiin vaikuttamista tu-
18227:  ominaisuudessa toimintaan mukaan.                        lee työministeriön mielestä kuitenkin lisätä.
18228:      Työministeriön työryhmä, työttömyysturvan                Kaikki toimet, joilla pimeän työn molemmille
18229:  vuodot ja väärinkäytökset, on arvioinut, että            osapuolille tuottamaa taloudellista hyötyä pie-
18230:  harmailla markkinoilla työskenteleville makse-           nennetään, vähentävät työministeriön mielestä
18231:  taan 500 Mmk työttömyysetuuksia.                         myös sosiaaliturvan maksatusta harmaille mark-
18232:      Erilaisten väärinkäytösten osuus päivärahan          kinoille.
18233:  saajista olisi 5--6 o/o, mikä on taloudelliselta ar-         Helpoimmin yhteinen intressi olisi työministe-
18234:  violtaan 800 Mmk vuodessa eli runsaat 3% ko-             riön mukaan purettavissa silloin, kun tietämättö-
18235:  konaismenoista.                                          myys menettelytavoista on syynä työn teettämi-
18236:      Valtiovarainministeriön työryhmä arvioi maa-         seen pimeästi. Tällaisia tilanteita syntyy lähinnä
18237:  liskuussa 1995 valmistuneessa muistiossaan               silloin, kun yksityishenkilö tai pienyrittäjä palk-
18238:   (1995:6) Suomen harmaan talouden arvoksi vä-            kaa henkilöstöä. Hän saattaisi olla halukas hoita-
18239:   hintään 20 mrd. mk. Vuonna 1992 arvo oli 4,2 o/o        maan työllistämiseen liittyvät verot ja maksut,
18240:  bkt:sta.                                                 mutta häneltä puuttuu tietoa siitä, kuinka mene-
18241:      Kertomusvuonna ilmestyneessä sisäasiainmi-           tellä. Tällöin syntyy kiusaus vaivojaan säästääk-
18242:   nisteriön tutkimuksessa arvioitiin talousrikosten       seen teettää työ pimeästi.
18243:   markkamääräksi 12,5 mrd. mk v. 1992.                        Työn teettäjän ja tekijän yhteisen intressin
18244:      Valtiovarainministeriön em. työryhmä on eh-          purkaminen voisi tapahtua myös siten, että työn
18245:   dottanut seuraavia toimia harmaan talouden vä-          teettäjästä ja hänen liiketoiminnastaan ja velvoit-
18246:   hentämiseksi:                                           teidensa hoidosta pidettäisiin julkista, ajan tasalla
18247:      - ansiotuloverotuksen keventäminen                   olevaa rekisteriä. Työntekijän intressiä taas voi-
18248:      - tilintarkastajan vastuun korostaminen,             taisiin purkaa siten, että oikeus sosiaaliturvaan
18249:   maksujen laiminlyönnistä muistutus tilintarkas-         syntyisi ainakin ansioturvan kohdalla vain sellai-
18250:   tuskertomukseen                                         sesta työstä, josta verot ja maksut on asianmukai-
18251:      - pöytälaatikkoyhtiöiden hyväksikäyttömah-           sesti hoidettu. Työntekijän oikeutta sosiaalitur-
18252:   dollisuuksien vähentäminen                              vaan ei tietenkään tule kaventaa, jos laiminlyönti
18253: 
18254:  36 350889R
18255: 282
18256: 
18257: ei johdu hänestä itsestään. Laiminlyönnit saatai-     vuoteen 2000 mennessä. Valtiontilintarkasta-
18258: siin kuitenkin paremmin esiin.                        jien mielestä tavoitteen saavuttamista vaikeuttaa
18259:    Yhteisen intressin purkamisessa keskeinen          kuitenkin epävarmuus siitä, kuinka entiset tuo-
18260: kysymys on työn verotus. Pienyrityksen ei kan-        tannon tuottavuuden ja työllisyyden lainalai-
18261: nata palkata työvoimaa, kun työn hinnasta me-         suudet pätevät nyt koetun laman jälkeen. Uhka-
18262: nee suurin osa työnantajamaksuihin ja työnteki-       na on myös se, että nykyinen taloudellinen nou-
18263: jöiden veroihin ja pieni osa jää työntekijälle        sukausi jää lyhytaikaiseksi.
18264: käteen. Työn verotuksen keventäminen työval-              Naisten työttömyys ei ole huonontunut niin
18265: taisessa yritystoiminnassa on työministeriön mie-     jyrkästi kuin etukäteen on arvioitu. Tämä johtu-
18266: lestä keskeinen tavoite, jos halutaan poistaa syyt    nee siitä, että kunnat ovat ilmeisesti joutuneet
18267: harmaiden markkinoiden synnyltä. Verotulot            palkkaamaan sekä sijaisia että määräaikaisia
18268: voivat tällöin jopa lisääntyä, koska yritystoiminta   työntekijöitä. Näin kuntien toteuttamat irtisano-
18269: tulee avoimien markkinoiden piiriin.                  miset näyttäisivät ainakin osin olken ylimitoitet-
18270:    Rakennusalalla on myös kertomusvuoden jäl-         tuja. Myös tässä yhteydessä voidaan korostaa
18271: keen otettu käyttöön menettelyjä, joilla pyritään     koulutuksen merkitystä työttömyyden vähennys-
18272: lisäämään vastuullista urakointia. Tällaisia ovat     keinona. Pelkästään perusasteen koulutuksen
18273: mm. sopimukset urakoitsijan ja aliurakoitsijan        saaneiden naisten työttömyys oli kertomusvuon-
18274: hyväksymis- ja ilmoittamismenettelystä ja menet-       na kaksinkertainen korkea-asteen koulutuksen
18275: tely, jonka perusteella on mahdollista luovuttaa      saaneisiin naisiin verrattuna.
18276: urakoitsijatietoja verottajalle. Rakennusurakan ti-       Rakennusala on kokenut kovimmin nykyisen
18277: laaja mm. tarkistaa urakoitsijalta, että verojäämät   talouslaman. Yksityisten rakennusliikkeiden
18278: ja LEL-maksut on hoidettu.                            henkilöstöstä 70 % on menettänyt työpaikkansa
18279:    Valtiontilintarkastajien asiantuntijoina kuole-    vuoden 1990 syksyn jälkeen. Yrityskenttä on
18280: mat Rakennusteollisuuden keskusliiton ja Ra-           muuttunut, ja yhä useampi työ suoritetaan ali-
18281: kennusliiton edustajat esittivät, että työttömyys-    urakointina. Myös kertomusvuoden jälkeinen
18282: turvalainsäädäntöön tehtäisiin muutoksia, jotka       aika näyttää hyvin vaikealta, koska asuntora-
18283: koskevat lomaotussakkoa tai -päivärahaa sekä          kentamisessa ei näy minkäänlaisia elpymisen
18284: työttömyysturvan ja -palkan yhteensovittamis-         merkkejä. Ainakin talojen peruskotjaukset voi-
18285: säännöksiä. Muutokset tehtäisiin niin, että ne         vat muodostaa sellaisen sektorin, jonka avulla
18286: koskisivat nimenomaan rakennusalaa.                    työllisyyttä voidaan parantaa. Tämän vuoksi
18287:                                                       asuntoyhtiöiden kotjausavustusmäärärahat tu-
18288:    Kertomusvuonna työttömyystilanteessa saa-          lisi ottaa uudelleen käyttöön.
18289: vutettiin käänne. Vuoden lopussa työttömiä oli jo         Valtiontilintarkastajien arvion mukaan koti-
18290: vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tilanne              maisen rakennusalan työllistävä merkitys on tu-
18291: kuitenkin muuttuu koko ajan eikä pysyvää              levaisuudessa joka tapauksessa pienempi kuin
18292: käännettä parempaan ole tapahtunut. Pitkäai-          aiemmin. Toteutuneet yhdentymisratkaisut
18293: kaistyöttömien määrän lähes neljä vuotta jatku-       saattavat lisätä eurooppalaisten rakennusyritys-
18294: nut jyrkkä kasvu saatiin erilaisin työvoimavi-        ten levittäytymistä Suomeen, jolloin kilpailu koko
18295: ranomaisten toimin pysähtymään. Työttömyy-            ajan kovenee ja tuottavuuden lisääntymisen
18296: destä myös keskusteltiin kertomusvuoden aikana        seurauksena työpaikat vähenevät. Vielä näin ei
18297: aiempaa enemmän. Tähän vaikutti käyty presi-          ole käynyt, mutta tähänkin on syytä varautua.
18298: dentinvaalikamppailu, jossa työttömyyden hoito            Rakennusalan harmaiden markkinoiden
18299: nousi keskeiseksi kysymykseksi. Tasavallan presi-     laajuutta ei vielä kertomusvuonna ollut juuri-
18300: dentin työllisyystyöryhmän mietintö oli käydyn        kaan selvitetty. Vasta vuoden 1995 aikana val-
18301: keskustelun luonteva jatko.                            mistui useita selvityksiä. Valtiontilintarkastajien
18302:    Kertomusvuoden jälkeen on valmistunut usei-        mielestä on kuitenkin ilmeistä, että viranomais-
18303: ta selvityksiä rakennusalan harmaan talouden          ten valvonta ja yhteistyö on ollut nykyisellään
18304: eri osatekijöistä. Niitä edelsi kertomusvuonna        kovin hajanaista. Kukin viranomainen tai jär-
18305: valmistunut työministeriön selvitys työttömyys-       jestö on valvonut vain omaa aluettaan, esim.
18306: turvan vuodoista ja väärinkäytöksistä.                veroja, työsuojelua tai jäsentensä työsuhdeasioi-
18307:    Valtiontilintarkastajat ovat yhtä mieltä em.       ta. Yhteinen valvonta ja vastuu on puuttunut ja
18308: Matti Pekkasen johtaman työllisyystyöryhmän           varmasti myös tiukka tietosuojalainsäädäntökin
18309: kanssa siitä, että tavoitteena tulee olla Suomen      on asettanut esteen viranomaisten yhteiselle val-
18310: työttömien määrän alentaminen 200 OOO:een             vontajätjestelmälle. Kertomusvuoden jälkeen
18311:                                                                                                           283
18312: 
18313: hannaiden markkinoiden torjuntaa on raken-             si järjestäjiksi hyväksyttiin korkeakoulut. Käytän-
18314: nusalalla tehostettu järjestöjen yhteistoimin. Par-    nönläheisenä koulutusmuotona työllisyyskoulu-
18315: haat tulokset saavutetaankin nimenomaan ra-            tus on ilmeisen hyvin vastannut tarkoitustaan.
18316: kennusalan eri järjestöjen yhteistoiminnalla. Sil-     Suurin osa koulutetuista sai myös työtä. Vasta v.
18317: loin kun rakennusalan tilaajana on valtio tai          1992 tilanne huononi ratkaisevasti.
18318: kunta tai rahoitus on pääosin julkiselta valta/ta,         Vuoden 1990 loppuun mennessä työllisyys-
18319: valtiontilintarkastajat korostavat, että rakennus-     koulutuksen suorittaneita oli yli 405 000. Kes-
18320: urakan tilaajan tulee vaatia urakoitsija/ta vero-      keyttäneistä on tilastoja vuodesta 1975 lähtien, ja
18321: jäämä- ja !EL-todistukset sekä urakoitsijan re-        v. 1975-90 heidän lukumääränsä oli lähes
18322: kisteröityminen ennakkoperintärekisteriin ja ar-       85 000 eli noin kuudesosa. Koulutuksessa oli ko.
18323: vonlisäverovelvolliseksi.                              ajanjaksona vuosittain keskimäärin 15 000 hen-
18324:     Osasyynä työn teettämisessä pimeästi on var-       keä. Koulutetuista sijoittui työhön keskimäärin
18325: masti myös sillä, että ollaan tietämättömiä erilai-    80 o/o, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä saavu-
18326: sista veroista ja maksuista. Työnantajan hoidet-       tuksena.
18327: tavaksi määrättyjen maksujen ja verojen hoita-             Työllisyyskoulutuksen epäkohdat liittyivät lä-
18328:  minen vaatii paljon vaivaa ja paperityötä, ja jää     hinnä päätöksenteko- ja rahoitusjärjestelmiin.
18329: siksi usein tekemättä. Myös tällaisiin seikkoihin      Koulutuksen rahoituksesta ja sisällöstä päätti
18330: tulisi kiinnittää huomiota ja helpottaa vähäiseen      opetushallinto ja koulutuksen tarpeellisuudesta
18331:  työsuoritukseen liittyvää byrokratiaa.                työvoimahallinto.Järjestelmässä ei voitu riittäväl-
18332:      Valtiontilintarkastajien mielestä asuntotuo-      lä tavalla yhteensovittaa työvoimapoliittisia kou-
18333:  tannon elvyttäminen on nopeasti vaikuttava kei-       lutustarpeita ja koulutuspoliittisia näkökohtia.
18334:  no, jolla työllisyyttä voidaan parantaa. Oikeana          U u s i 1 a i n s ä ä d ä n t ö. Uusi laki työvoi-
18335:  ei siksi voida pitää sellaisia menojen supistuksia,   mapoliittisesta aikuiskoulutuksesta (763/90) tuli
18336: joilla rakennusalan aiempia verohelpotuksia ja         voimaan 1.1.1991. Lain tarkoituksena on aikuis-
18337:  avustuksia pienennetään nykyisen työttömyy-           väestölle koulutusta hankkimalla edistää ja yllä-
18338:  den vallitessa. Rakentamisen kotimaisuusasteen        pitää työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapai-
18339:  korkeus, yli 90 %, sekä se, että rakennusaikana       noa työmarkkinoilla sekä torjua työttömyyttä ja
18340:  valtiolle, kunnille ja laitoksille palautuu veroina   poistaa työvoimapulaa. Tällainen aikuiskoulutus
18341: ja maksuina yli 40 %hankinta-arvosta, antavat          on pääasiassa ammatillista koulutusta. Yleissivis-
18342: perusteita asuntotuotannon elvyttämiseen. Tä-          tävää koulutusta voidaan hankkia ammattiin tai
18343:  män vuoksi tulee myös eri keinoin vahvistaa           tehtävään valmentavana koulutuksena silloin,
18344:  vakuutus- ja eläkelaitosten ja muiden yksityisten     kun sen puuttuminen estää työllistymisen tai
18345:  kiinnostusta asuntosijoittamiseen.                    osallistumisen ammatilliseen koulutukseen. Lu-
18346:                                                        kio-opinnot eivätkä korkeakoulututkinnot voi
18347:                                                        kuitenkaan olla työvoimapoliittista aikuiskoulu-
18348: Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen                  tusta.
18349:  ohjaavan koulutuksen erityispiirteitä                     Koulutusta voidaan hankkia ammatillisilta ai-
18350:                                                        kuiskoulutuskeskuksilta ja muilta ammatillisilta
18351:    Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen               oppilaitoksilta sekä korkeakouluilta. Lisäksi kou-
18352: taustaa. Työllisyys- ja työvoimapoliittisella ai-      lutusta voidaan hankkia muilta työvoimapoliitti-
18353: kuiskoulutuksella on maassamme jo pitkät perin-        sen aikuiskoulutuksen järjestämiseen soveltuvil-
18354: teet vuodesta 1965 alkaen, jolloin laki työllisyyttä   ta koulutuspalvelujen tuottajilta.
18355: edistävästä ammattikurssitoiminnasta tuli voi-             Laki on pääosiltaan pysynyt muuttumattoma-
18356: maan. Melko pian lain voimaantulon jälkeen             na vuoden 1991 jälkeen. Joitakin muutoksia,
18357: todettiin, ettei toiminnan laajentamiseen, tehos-      lähinnä opintososiaalisia etuoksia koskevia, on
18358: tamiseen ja laadun nostamiseen ollut riittäviä         kuitenkin vuosien mittaan jouduttu tekemään.
18359: edellytyksiä. Laki työllisyyskoulutuksesta tuli        Lain toimeenpanoa johtaa, valvoo ja kehittää
18360: voimaan v. 1976 ja siinä korostettiin erityisesti      ylimpänä viranomaisena työministeriö. Koulu-
18361: koulutuksen suuntaamista 20 vuotta täyttäneille        tuksen hankintatoiminnasta huolehtivat työvoi-
18362: jo työelämässä olleille aikuisille. Työllisyyskou-     maviranomaiset.
18363: lutus haluttiin nähdä entistä selkeämmin osana             Kasvavan joukkotyöttömyyden vuoksi työvoi-
18364: koulutusjärjestelmää niin, että ulkopuoliset ta-       mapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuneis-
18365: hot, kuten kunnat, säätiöt ja yhdistykset, eivät       ta sijoittui v. 1991 työhön vain 66 o/o, v. 1992 49 o/o,
18366: enää voineet toimia järjestäjinä. Sen sijaan uusik-    v. 1993 33 o/o sekä v. 1994 36 o/o.
18367: 284
18368: 
18369:    Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan        tarvittavat voimavarat koulutuksen toteuttami-
18370: vuodelta 1992 (s. 228-238) käsitelleet työllisyys-     seksi. Työministeriö myös vastaa työvoimakou-
18371: ja työvoimapoliittista aikuiskoulutusta. Kannan-       lutuksen valtakunnallisesta kehittämistyöstä.
18372: otossaan valtiontilintarkastajat totesivat mm., että   Ohjaavan koulutuksen kehittämisessä on minis-
18373: niin kauan kuin joukkotyöttömyyden nopeasta            teriön johdolla toiminut kehittämishanke, joka
18374: vähenemisestä ei ole takeita, on tärkeää, että         on toteutettu yhdessä työvoimapiirien kanssa.
18375: maassamme on tarjolla nykyistä määrää ja laatua        Työministeriö seuraa ja arvioi työvoimakoulu-
18376: vastaava aikuiskoulutuskapasiteetti. Aikuiskou-        tuksen tuloksia käyttäen hyväksi tilasto- ja tutki-
18377: lutuskeskuksilla on oppilaitosmuotona merkittä-        mustietoa. Samalla menetelmällä arvioidaan
18378: vä asema aikuiskoulutuksen järjestämisessä             myös ohjaavan koulutuksen vaikutuksia. Työmi-
18379: myös tulevaisuudessa. Koska aikuiskoulutuskes-         nisteriön aloitteesta asetettiin kertomusvuonna
18380: kuksilla on pitkä kokemus työvoimakoulutuksen          yhteinen työryhmä opetushallituksen kanssa laa-
18381: järjestämisestä, on niillä muita oppilaitoksia pa-     timaan ohjaavan koulutuksen opetussuunnitel-
18382: remmat edellytykset tuottaa jatkuvaa koulutusta        man perusteita.
18383: työelämän muuttuvien vaatimusten mukaisesti.              Mä ä r ä r a h a n    k e h i t y s. Ohjaavan
18384: Edelleen valtiontilintarkastajat pitivät myönteise-    koulutuksen osuus koko työvoimapoliittisen ai-
18385: nä sitä, että työllisyyskoulutuksen epäkohdat          kuiskoulutuksen määrärahoista on melko pieni.
18386: johtivat lainsäädännön uudistamiseen.                  Sen suuruus on n. 50 Mmk, kun taas koko
18387:                                                        työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen määrära-
18388:    Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen               ha oli kertomusvuonna yhteensä n. 2 mrd. mk.
18389: ohjaavan koulutuksen sisältö. Ohjaavan kou-               Ohjaavan koulutuksen määrärahaa tarkastel-
18390: lutuksen avulla pyritään tuottamaan opiskelijalle      laan tässä vuodesta 1991, jolloin laki työvoima-
18391: sellaisia yleisiä työelämän- ja muita valmiuksia,      poliittisesta aikuiskoulutuksesta tuli voimaan.
18392: joiden avulla hän voi toteuttaa koulutus- tai          Työvoimapiireillä ei ole erillistä määrärahaa oh-
18393: työllistymissuunnitelmiaan tavoitteena työelä-         jaavaan koulutukseen, vaan piirit toimivat niille
18394: mään sijoittuminen. Kohderyhminä ovat ennen            osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa.
18395: kaikkea pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset ja
18396: nuoret. Sen lisäksi ohjaavaa koulutusta annetaan       Vuosi                    Opintopäivien   Opiskelija-   Määräraha
18397:                                                                                    määrä        työpäivän
18398: mm. ulkomaalaisille ja peruskoulun kesken jättä-                                                keskihinta
18399: neille.                                                                                            mk           Mmk
18400:    Ohjaava koulutus on sekä kestoltaan että sisäl-     1991 .................    230 000           195           45
18401: löltään joustavaa. Se on osa työvoimatoimiston         1992 .................    390 000           151           59
18402: palvelukokonaisuutta ja täydentää työvoimatoi-                                   457 000           118           54
18403: miston antamia työnvälityksen, ammatinvalin-           1993 ·················
18404:                                                        1994 ·················    420 000           116           49
18405: nanohjauksen ja tietopalvelun yksilö- ja ryhmä-
18406: palveluja.
18407:    Ohjaavaa koulutusta järjestettäessä sovelle-            Määräraha oli kertomusvuonna hieman vuo-
18408: taan työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta         den 1991 määrärahaa suurempi. Suurimmillaan
18409: annettua lakia. Lisäksi työministeriön määräykset      määräraha oli v. 1992, kuten koko työvoimapo-
18410: ja ohjeet työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen        liittisen koulutuksen määräraha. Voidaan kuiten-
18411: suunnittelusta, hankkimisesta ja opiskelijoiden        kin havaita, että opintopäivien määrä on kasva-
18412: valinnasta koskevat myös ohjaavaa koulutusta.          nut vuodesta 1991 huomattavasti. Opiskelijan
18413: Erillisiä määräyksiä tai ohjeita ohjaavasta koulu-     työpäivän hinta on taas vastaavasti laskenut, jopa
18414: tuksesta ei ole.                                       40 o/o:lla, kun verrataan vuoden 1991 kustannuk-
18415:    Vastuu koulutushankinnoista ja niiden työvoi-       sia kertomusvuoteen. Kurssien kesto on myös
18416: mapoliittisesta tarkoituksenmukaisuudesta on           lyhentynyt kolmesta kuukaudesta noin kahteen.
18417: työvoima piirien toimistoilla. Työvoima piireillä      Määrärahan käytön tehostumiseen on myötävai-
18418: on työministeriön mielestä parhaat edellytykset        kuttanut myös atk-pohjaisen seurantajärjestel-
18419: hankkia alueensa työhakijoiden ja yritysten tar-       män käyttöönotto ja tietysti se, että piirit ovat
18420: peita vastaavaa koulutusta. Työministeriö ohjaa        saaneet yhä enemmän kokemusta kurssien jär-
18421: työvoimapiirien toimintaa tulosohjauksella. Tu-        jestämisestä.
18422: losohjauksessa määritellään työvoimapiirikohtai-           H a k i jo i d e n   maaran        k e h i t y s.
18423: set opiskelijatyöpäivätavoitteet ja muut painopis-     Ohjaavaan koulutukseen hakeneiden määrät
18424: teet, ja niiden perusteella työministeriö jakaa        ovat moninkertaistuneet useimmissa työvoima-
18425:                                                                                                                                    285
18426: 
18427: puretssa v. 1991-94. Kertomusvuonna hakijoi-                                 ja Pohjois-Karjalan työvoimapiireissä. Koko tar-
18428: den määrät olivat suurimpia Uudenmaan, Turun,                                kastelujakson on tilanne ollut vakiintunein Kes-
18429: Hämeen ja Vaasan työvoimapiirissä. Hakijoiden                                ki-Suomen työvoimapiirissä.
18430: määrän lisäys kuvastanee työttömyyden kasvua                                    Ohjaavaan koulutukseen hakeneiden määrät
18431: näillä alueilla. Määrällisesti vähiten oli hakijoita                         ja prosenttiosuudet työvoimapiireittäin v. 1991-
18432: Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa. Kasvu-                             94 ilmenevät seuraavasta:
18433: prosentti oli suurin Kainuun, Uudenmaan, Turun
18434: 
18435: 
18436: Piiri                                             1991                        1992                   1993                   1994
18437:                                            kpl           %             kpl            o/o     kpl            o/o     kpl            o/o
18438: Uusimaa ............................       877           12,8      1426              12,3    2850           22,4    3186           22,3
18439: Turku ................................     523            7,6        631              5,4    1283           10,1    1658           11,6
18440: Satakunta .........................        515            7,5      1 025              8,8     894            7,0      868           6,1
18441: Häme ................................     1307           19,0      2 410             20,8    1958           15,4    2 516          17,6
18442: Kymi ..................................    682            9,9        960              8,3     942            7,4      899           6,3
18443: Mikkeli ..............................     410            6,0        548              4,7     549            4,3      489           3,4
18444: Vaasa .................................    574            8,4        942              8,1     839            6,6    1 206           8,4
18445: K-Suomi ............................       507            7,4        670              5,8     567            4,5      532           3,7
18446: Kuopio ..............................      419            6,1        891              7,7     934            7,3      833           5,8
18447: P-Karjala ............................     149            2,2        581              5,0     437            3,4      431           3,0
18448: Kainuu ..............................      100            1,5        342              3,0     249            2,0      429           3,0
18449: Oulu ..................................    473            6,9        676              5,8     705            5,5      806           5,6
18450: Lappi .................................    325            4,7        485              4,2     527            4,1      446           3,1
18451: Yhteensä ..........................       6861           100      11 587             100    12 734          100    14 299          100
18452: 
18453: 
18454: 
18455:    Seuraavasta taulukosta käyvät ilmi ohjaavan                               jaavan koulutuksen erityisiä kohderyhmiä ovat
18456: koulutuksen aloittaneiden ja suorittaneiden mää-                             vajaakuntoiset, ulkomaalaiset ja peruskoulun
18457: rät koko maassa v. 1991-94:                                                  keskenjättäneet
18458:                                                                                 Ohjaavan koulutuksen suorittaneista kuului v.
18459:                                1991       1992       1993       1994         1991 erityisryhmiin 1 275. Vuonna 1994 heitä oli
18460: Aloittaneet....               3 800       6 917     7 483       8979         jo 3 662, eli joka toinen koulutuksen suorittaneis-
18461: Suorittaneet..                3 336       5 391     6 812       7177         ta oli joko nuori, pitkäaikaistyötön tai vajaakun-
18462:                                                                              toinen.
18463:                                                                                 Kokemuksia ohjaavasta kou-
18464:    Hakijoiden ja aloittaneiden määrissä on varsin                            1 u t u k s e s t a. Ohjaavan koulutuksen tehoa
18465: suuri ero. Kertomusvuonna ohjaavaan koulutuk-                                voidaan pyrkiä mittaamaan erilaisin tutkimuksin
18466: seen haki kaikkiaan 14 299 henkeä ja sen aloitti                             tai kehittämishankkein. Työvoimakoulutuksen
18467: 8 979. Työministeriön mukaan syy oli se, että                                lyhyen ajan vaikutusten arvioimiseksi työminis-
18468: kaikki hakijat eivät mahdu kursseille, ei se, ettei-                         teriö seuraa opiskelijoiden sijoittumista kaksi
18469: kö heitä olisi kursseille hyväksytty.                                        kuukautta koulutuksen päätyttyä.
18470:    Ero kurssin aloittaneiden ja suorittaneiden                                  Ohjaavan koulutuksen tavoitteena ei kuiten-
18471: välillä selittyy osin sillä, että osa kursseista jatkui                      kaan ole ammattipätevyyden saavuttaminen,
18472: vuoden vaihteen yli. Pääsyy eroihin oli keskeyt-                             vaan ennen kaikkea opiskelijoiden koulutus- tai
18473: täminen. Keskeyttäneitä on v. 1991-94 ollut                                  työurasuunnitelmien selkiyttäminen, jotta he voi-
18474: 15-10 o/o, joskin keskeyttäminen on vähentynyt                               sivat sijoittua työelämään joko suoraan tai muun
18475: koko ajan. Motivaatio kurssin suorittamiseen                                 koulutuksen jälkeen. Yleisen työllisyystilanteen
18476: näyttää lisääntyneen. Mainittakoon, että työvoi-                             huononemisen myötä ohjaavan koulutuksen
18477: mapoliittiseen aikuiskoulutukseen hakijoita on                               suorittaneiden työhön tai koulutukseen sijoittu-
18478: noin 10-kertainen määrä ja keskeyttäneiden                                   minen heikkeni v. 1992 ja 1993. Sama kehitys-
18479: osuus 9--8 o/o.                                                              suunta oli koko työvoimakoulutuksessa.
18480:    Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrän kas-                                 Ohjaavan koulutuksen avulla ei myöskään voi
18481: vu näkyy ohjaavassa koulutuksessa. Se on entistä                             luoda uusia työpaikkoja, koska kyse on ei-am-
18482: enemmän painottunut näihin ryhmiin. Muita oh-                                matillisesta koulutuksesta. Koulutuksella on silti
18483: 286
18484: 
18485: tässäkin työllisyystilanteessa työministeriön mu-                      tyvien työharjoittelun, työhön tutustumisen ja
18486: kaan välittömiä vaikutuksia työttömyyteen. Kou-                        työkokeilujen kautta. Palaute työnantajilta on
18487: lutenavat ovat työttöminä koulutuksen alkaessa,                        ministeriön mukaan ollut myönteistä.
18488: mutta 30 o/o heistä on päätynyt ratkaisuun, joka                          Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ohjaa-
18489: on on päättänyt työttömyyden heidän osaltaan.                          van koulutuksen suorittaneiden sijoittumispro-
18490:    Yritysten ja työnantajien kanssa ollaan yhteis-                     sentit kaksi kuukautta koulutuksen jälkeen v.
18491: työssä lähinnä ohjaavaan koulutukseen sisäl-                           1991-94 olivat seuraavia:
18492: 
18493:                                                                             1991         1992          1993         1994
18494:                                                                                                  o/o
18495: Ohjaavan koulutuksen suorittaneet yhteensä
18496: - Työhön tai koulutukseen ...............................                   48            30            25           29
18497: - Työvoiman ulkopuolelle ................................                    6             4             3            4
18498: -Työtön ............................................................        46            66            71           68
18499: 
18500: Nuoret
18501: - Työhön tai koulutukseen ...............................                   45            28            25           30
18502: - Työvoiman ulkopuolelle ................................                    6             4             4            4
18503: -Työtön ............................................................        49            68            71           66
18504: 
18505: Pitkäaikaistyöttömät
18506: - Työhön tai koulutukseen ...............................                   33            33            23           27
18507: - Työvoiman ulkopuolelle ................................                    4             2             3            2
18508: -Työtön ............................................................        63            65            74           71
18509: 
18510: Vajaakuntoiset
18511: - Työhön tai koulutukseen ...............................                    41           24            22           23
18512: - Työvoiman ulkopuolelle ................................                    10            7             7            5
18513: -Työtön ····························································         49           69            71           72
18514: 
18515: 
18516:    Kehitys kuvaa työttömyyden kasvua tarkaste-                         töön ohjaavan koulutuksen laadun arvioimiseksi
18517: lujakson aikana. Erityisryhmien sijoittuminen                          opiskelun arviointilomake. Yhteistyössä opetus-
18518: koulutuksen jälkeen työhön tai muuhun koulu-                           hallinnon kanssa aloitettiin myös mainittu ohjaa-
18519: tukseen vastaa ohjaavan koulutuksen suoritta-                          van koulutuksen opetussuunnitelman kehittämi-
18520: neiden keskimääräistä sijoittumista. Vajaakuntoi-                      nen.
18521: set ja pitkäaikaistyöttömät sijoittuvat hieman har-                       Työministeriö käynnisti keväällä 1993 myös
18522: vemmin kuin nuoret tai ohjaavan koulutuksen                            laajan kolmen tutkimuksen hankeen, jossa tutki-
18523: suorittaneet keskimäärin.                                              taan työvoimakoulutuksen vaikutuksia yksilön,
18524:    Työministeriö käynnisti v. 1993 ohjaavan kou-                       yrityksen ja työvoimapolitiikan näkökulmasta.
18525: lutuksen kehittämishankkeen. Kehittämishank-                           Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tutki-
18526: keeseen liittyviä kokeiluja käynnistettiin yhdessä                     muslaitoksessa tehdään työvoimakoulutuksen
18527: viiden työvoimapiirin kanssa seitsemän työvoi-                         yksilökohtaista vaikuttavuutta koskevaa tutki-
18528: matoimiston alueella. Kokeiluhankkeiden tavoit-                        musta. Seurantatutkimuksen kohteena ovat kaik-
18529: teena oli parantaa ohjaavan koulutuksen jousta-                        ki n. 5 000 työvoimakoulutuksen toukokuussa
18530: vuutta, kehittää itseohjautuvia ja ratkaisukeskei-                     1993 aloittanutta. Tutkimuksessa selvitetään
18531: siä koulutusmenetelmiä sekä tiivistää työhallin-                       koulutettavien odotukset ennen koulutusta, ko-
18532: non, kouluttajan ja opiskelijan yhteistyötä. Lisäk-                    kemukset kurssin päättymisvaiheessa ja lisäksi
18533: si pyrittiin selvittämään, missä määrin ohjaavan                       seurataan koulutuksen vaikuttavuutta vuosi ja
18534: koulutuksen ostopalveluja voidaan korvata työ-                         kaksi vuotta koulutuksen jälkeen. Tutkimus oli
18535: voimatoimiston omilla ryhmäpalveluilla ja työko-                       kertomusvuonna vielä kesken.
18536: keiluilla. Vertailussa painotettiin omien ja ostet-                       Alustavien tulosten perusteella voidaan työmi-
18537: tujen palvelujen kustannuksia. Kehittämishank-                         nisteriön mukaan sanoa, että ohjaavaan koulu-
18538: keen aikana laadittiin työvoimatoimistojen käyt-                       tukseen osallistuneiden kokemukset koulutuk-
18539:                                                                                                           287
18540: 
18541: sesta ovat varsin myönteisiä ja osallistujilla on         vaan koulutukseen liittyvä kurssi. Saman vaiku-
18542: lähes aina ollut vahva motivaatio koulutukseen            telman ehkä antavat kurssit, joissa keskeisiä ovat
18543: hakeutumiseen. Suurin osa ohjaavaan koulutuk-             ruumiin ja hengen liikunta, ruumiin ja mielen
18544: seen osallistuneista aikoo hakeutua jatko-opis-           kuuntelu ja alussa oli kaaos -teema.
18545: keluun, ja 25 o/o oli jo kahden kuukauden kulues-            Kurssien yleistavoitteena on yleensä selkeyt-
18546: sa saanut opiskelupaikan. Ohjaava koulutus                tää opiskelijan elämäntilannetta ja pyrkiä raken-
18547: näyttää siis ministeriön mielestä selkiyttäneen           tamaan hänelle oma koulutus- ja urasuunnitel-
18548: osallistujien suunnitelmia. Koulutus on lähes             ma. Monella kurssilla opetetaan aivan tarkkaan
18549: puolella vastannut täysin odotuksia, ja melkein           työnhakuilmoitukseen vastaamista ja työpaikka-
18550: kaikkien odotukset ovat jonkin verran toteutu-            haastatteluun valmistautumista. Joillakin kurs-
18551: neet. Kaksi kolmesta arvioi työllistymismahdolli-         seilla käsitellään myös työnhakua ED-maihin.
18552: suuksiensa parantuneen jonkin verran.                     Toisilla kursseilla taas on varsin runsaasti kieliä,
18553:    Joitakin             tietoja         ohjaavan          matematiikkaa tai atk:n opiskelua. Myös eri lai-
18554: koulutuksen kursseista kerto-                             toksiin tutustutaan monilla kursseilla. Joillakin
18555: m u s v u on n a. Ohjaava koulutus kesti kerto-           kursseilla on tavoitteena löytää yksityisiltä työ-
18556: musvuonna keskimäärin 2,3 kk. Kestoaika vaih-             markkinoilta työnantaja, joka etsii uutta työvoi-
18557: teli eri työvoimapiireissä. Lyhyimmät kurssit jär-        maa. Pääosin kurssit kuitenkin pyrkivät anta-
18558: jesti Hämeen työvoimapiiri, sen kurssien keskipi-         maan valmiuksia omien ura- tai opiskelumahdol-
18559: tuus oli 1,8 kk. Pisimmät kurssit taas järjesti           lisuuksien arviointiin. Aktiivisuuden lisääminen
18560: Pohjois-Karjalan työvoimapiiri, sen kurssien kes-         työpaikan löytämiseksi on kurssien keskeinen
18561: kipituus oli 3 kk.                                        teema. Useilla kursseilla selvitetään myös yrittä-
18562:    Työvoimapiireillä saatujen tietojen mukaan             miseen ja oman yrityksen perustamiseen liittyviä
18563: yhtään ohjaavan koulutuksen kurssia ei peruun-            kysymyksiä.
18564: tunut hakijoiden puutteen vuoksi v. 1991, 1992
18565: eikä kertomusvuonna. Vuonna 1993 peruuntui                    Nykyisessä vaikeassa työttömyystilanteessa
18566: kolme kurssia ja kertomusvuonna 11 kurssia                työvoimapoliittinen aikuiskoulutus on yhä tär-
18567: muista syistä kuin hakijoiden puutteen vuoksi,            keämpää. Elinkeino-ja ammattirakenteen muu-
18568: esim. kurssille ei saatu opettajia. Hämeen työvoi-        tosten seurauksena työvoiman määrä eri toimi-
18569: mapiiri keräsi liki 20 o/o kaikista kurssilaisista, kun   aloilla muuttuu jatkuvasti. Ammattitaitovaati-
18570: taas Pohjois-Karjalassa oli 2,8 o/o kaikista kurssien     musten muutokset kohdistuvat entistä useam-
18571: osallistujista. Kaikkiaan kursseja oli 251 ja kurssi-     min jo ammatissa toimivaan väestöön. Myös hy-
18572: laisia 8 976. Kursseista 11 oli ruotsinkielisiä.          vän ammatillisen peruskoulutuksen saaneet
18573:     Koulutuksen nimike jo yleisesti kertoo, että          henkilöt joutuvat usein joko vaihtamaan am-
18574: koulutus on ohjaavaa, uuteen työuraan tai koulu-          mattia tai hankkimaan jatko- ja täydennyskou-
18575: tukseen valmentavaa kurssitusta. Nimikkeistä              lutusta.
18576: myös ilmenee, että kurssit ovat pääosin tarkoitet-            On kuitenkin syytä pohtia, kurssitetaanko
18577: tuja nuorille ja pitkäaikaistyöttömille, esim. seu-       meillä työttömiä vain pelkän kurssituksen vuok-
18578: raavat usein esiintyneet kurssien nimet kertovat          si. Näin työttömyys voidaan katkaista kurssilla,
18579: sisällön: Ammattiin ja koulutukseen ohjaava               mikä toki voi olla aivan perusteltuakin. Lähes
18580: kurssi, Elämässä eteenpäin - valmennus pitkä-             kaikki työvoimapoliittiset toimet on kuitenkin
18581:  aikaistyöttömille, Koulutukseen ja työelämään            suunniteltu alemman työttömyyden oloihin,
18582:  ohjaava kurssi, Työllistä itsesi -kurssi, Nuorison       eikä nykytilanteessa mikään toimi tunnu riittä-
18583: ammattiin valmentava kurssi, Takaisin työelä-             vällä. Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta
18584: mään.                                                     annetun lain (763/90) tullessa voimaan v. 1991,
18585:     Valtiontilintarkastajain kanslia pyysi eri piireil-   työttömyysaste oli hieman yli 8 %, kun se esim.
18586: lä 50 kurssin opetussuunnitelmat, joihin kanslia          kertomusvuoden heinäkuussa oli hieman yli
18587:  tutustui tarkemmin. Kanslian käsityksen mukaan           20 %. Kyse onkin valtiontilintarkastajien mieles-
18588:  kurssien ohjelmat ovat varsin samantyyppisiä.            tä siitä, onnistutaanko kehittämään sellaisia
18589:  Kurssit, joilla käsitehäviä aiheita olivat mm. elä-      työvoimapoliittisia toimia, joilla voidaan rat-
18590:  mänkaaren tarkastelu, odotusten ja toiveitten            kaista suurtyöttömyyden aiheuttamat ongelmat,
18591:  kartoitus, äänen fyysisyys, sen kuuleminen ja            vai etsitäänkö ratkaisuja keinoilla, jotka toimi-
18592:  tuottaminen ja hiljaisuus sekä tie sisäiseen ehey-       vat vain alhaisen työttömyyden vallitessa. Vaik-
18593:  teen eivät vain äkkiseltään kerro, että kyse on          ka siis kurssien avulla työpaikkaa ei löytyi-
18594:  työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ohjaa-             sikään, niiden ilmeinen hyöty on kuitenkin sii-
18595: 288
18596: 
18597: nä, että työnhakijan ammattitaito voidaan py-         massa jo vuodesta 1991, vasta kertomusvuonna
18598: syttää ajan tasalla. Tällöin hän on valmis otta-      perustettiin työviranomaisten ja opetushallin-
18599: maan vastaan uusia tehtäviä sitten, kun uusia         non yhteinen työryhmä laatimaan ohjaavan
18600: työpaikkoja synt)ry.                                  koulutuksen opetussuunnitelmien perusteita,
18601:     Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan      joskin yhteistyötä on tehty aiemminkin.
18602: vuodelta 1992 (s. 228----238) käsitelleet työlli-        Ohjaavan koulutuksen määräraha (n. 50
18603: S)ryS- ja työvoimapoliittista aikuiskoulutusta. Tä-   Mmk) oli kertomusvuonna hieman suurempi
18604: män vuoksi tässä kertomusosuudessa huomio on          kuin 1990-luvun alussa. Opiskelijoiden määrä
18605: kiinnitetty työvoimapoliittisen aikuiskoulutuk-       on kuitenkin kaksinkertaistunut. Tämä kertoo
18606: sen ohjaavaan koulutukseen. Varsinaisesta             ainakin sen, että kustannusten ei ole annettu
18607: ammatillisesta koulutuksesta ohjaava koulutus         kasvaa. Sen sijaan se ei kerro mitään kurssien
18608: eroaa siinä, että sillä pyritään antamaan kurs-       yleisestä tasosta tai laadusta. Valtiontilintarkas-
18609: sitaisille niitä perusvalmiuksia, joiden avulla       tajat painottavat työministeriön valvonta- ja oh-
18610: hän voi toteuttaa koulutus- tai työsuunnitelman,      jausvastuuta ohjaavan koulutuksen jätjestämi-
18611: jonka tavoitteena on työelämään sijoittuminen.        sestä. Kertomusvuoden aikana onkin tehty laa-
18612: Ohjaavan koulutuksen kurssien jälkeiset työhön-       jaa selvitystyötä työvoimakoulutuksen vaikutta-
18613: sijoittumisprosentit eivät näin sellaisenaan ku-      vuudesta Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen
18614: vaa kurssien tehoa tai vaikutusta.                    tutkimuslaitoksen kanssa, ja sen tuloksena kou-
18615:     Ohjaavan koulutuksen lainsäädännöllistä           lutusta lienee mahdollista edelleen kehittää.
18616: pohjaa, työvoimapoliittisesta aikuiskoulutukses-         Valtiontilintarkastajain kanslian toimesta on
18617: ta annettua lakia, valtiontilintarkastajat pitävät    käyty läpi eri työvoimapiirien jätjestämien kurs-
18618: riittävänä. Erillistä lakia ohjaavaa koulutusta       sien ohjelmia. Niissä ei ole havaittu sen lisäksi,
18619: varten ei tarvita, yhtä vähän kuin erityistä oh-      mitä edellä kertomuksessa on sanottu, mitään
18620: jeistustakaan sen jätjestämiseksi. Huomattava         erityistä huomautettavaa.
18621: silti on, että vaikka lainsäädäntö on ollut voi-
18622:                                                                                                       289
18623: 
18624: 
18625: 
18626: 
18627:                        Ympäristöministeriön hallinnonala
18628: 
18629: Kansalliset luonnonsuojeluohjelmat ja                 suojeluarvoa heikentävät muutokset myös aluei-
18630:       kansainväliset velvoitteet                      den ulkopuolella, jos vaikutukset ulottuvat suo-
18631:                                                       jelualueelle. Lisäksi direktiivi velvoittaa jäsenval-
18632:    Luonnonsuojelun keskeiset keinot maassam-          tiot seuraamaan yhteisön tärkeinä pitämien luon-
18633: me ovat v. 1923 säädettyyn luonnonsuojelulakiin       totyyppien ja lajien suojelun tasoa sekä toimi-
18634: perustuvat lajien rauhoitus ja suojelualueiden        maan suojeluverkon ekologisen kattavuuden ja
18635: perustaminen. Vuosina 1970-90 laadituilla eri         toimivuuden saavuttamiseksi myös lainsäädän-
18636: luontotyyppejä edustavilla suojeluohjelmilla on       nön yleisen kehittämisen ja maankäytön suunnit-
18637: luotu maamme suojelualueiden perusverkosto.           telun keinoin. Edelleen jäsenvaltioiden tulee
18638: Ohjelmilla on pyritty turvaamaan luonnon moni-        seurata direktiivin V liitteen lajien hyötykäyttöä ja
18639: muotoisuuden säilyminen.                              ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin näiden lajien
18640:    ED-jäsenyyden myötä maamme luonnonsuo-             suojelun tason turvaamiseksi.
18641: jelua ohjaavat EU:n luonnonsuojeludirektiivit.            Luontodirektiivi velvoittaa jäsenmaan muo-
18642: Lisäksi eräät kansainväliset sopimukset ja suosi-     dostamaan ohjelmaan sisällytetyistä alueista suo-
18643: tusluonteiset asiakirjat vaikuttavat velvoittavasti   jelualueita viimeistään kuuden vuoden kuluessa
18644: maamme luonnonsuojelun tasoon. Muun muas-             siitä, kun alue on sisällytetty Natura 2000
18645: sa näiden kansainvälisten velvoitteiden johdosta      -suojelualueverkkoon.
18646: luonnonsuojelulainsäädäntöämme on välttämä-               Tähän eurooppalaiseen suojelualueverkkoon
18647: töntä uudistaa.                                       liitettäviä alueita koskevat kansalliset ehdotukset
18648:                                                       olisi direktiivin mukaan tullut tehdä 5.6.1995
18649:                                                       mennessä. Suomen tarkoituksena on tehdä alus-
18650:     Luonnonsuojelun kansainväliset velvoit-           tava esitys Natura 2000 -verkoksi Suomen osalta
18651: teet. Euroopan unionin jäsenyys velvoittaa maa-       syksyn 1995 aikana. Samalla on tarkoitus yhteis-
18652: tamme soveltamaan Euroopan yhteisön direktii-         työssä Ruotsin kanssa saada aikaan EU:n luon-
18653: vejä luontotyyppien ja luonnonvaraisen eläimis-       nonsuojelukomiteassa päätös, että pohjoiset
18654: tön ja kasviston suojelusta (92/43/ETY, luonto-       luontotyypit ja eräät lajit sisällytetään luontodi-
18655: direktiivi) ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta   rektiiviin. Suomen täydennysesitys valmistellaan
18656: (79/409/ETY, lintudirektiivi). Näiden direktiivien    vuoden 1996 loppuun mennessä.
18657: keskeinen tavoite on luonnon monimuotoi-                  Ympäristöministeriön mukaan voidaan kui-
18658: suuden säilyttäminen. Tähän pyritään Natura           tenkin jo nyt arvioida, että valtaosa Suomen
18659: 2000 -ohjelmalla ja lajisuojelua koskevilla vel-      Natura 2000 -alueista olisi joko olemassa olevia
18660: voitteilla.                                           luonnonsuojelualueita tai valtioneuvoston hy-
18661:     Natura 2000 -ohjelmalla luodaan EU:n kattava      väksymiin suojeluohjelmiin sisältyviä alueita. Joi-
18662: luonnonsuojelutoimia vaativien alueiden ver-          takin täydennyksiä kuitenkin tarvitaan, jotta
18663: kosto, joka rakentuu eri jäsenvaltioiden ehdotuk-     EU:n asettamat kriteerit voitaisiin täyttää. Täy-
18664: sista. Kun komissio on hyväksynyt tietyn alueen       dennystarpeet kohdistuvat ennen kaikkea van-
18665: osaksi verkostoa, jäsenvaltioiden tulee varsin        hoihin metsiin sekä maatalouden muovaamiin ja
18666: tiukasti rajoittaa sellaisia luonnontilan muutok-     eräisiin rannikon luontotyyppeihin. Lopullisesta
18667:  sia, jotka heikentävät näiden alueiden suojeluar-    ehdotuksesta päättää valtioneuvosto.
18668: voa. Sinänsä suojelun taso voi paljonkin vaihdel-         Myös eräät kansainväliset sopimukset aiheut-
18669:  la, aina sen mukaan, mikä on suojelutoimien          tavat Suomelle velvoitteita luonnonsuojelun alal-
18670:  tavoite.                                             la. Rio de Janeirossa v. 1992 hyväksytty biologi-
18671:     Luontodirektiivi velvoittaa jäsenmaan estä-       sen monimuotoisuuden turvaamista koskeva
18672:  mään Natura 2000 -ohjelmaan sisällytetyn alueen      yleissopimus asettaa maallemme luonnon moni-
18673: 
18674: 37 350889R
18675: 290
18676: 
18677: muotoisuuden suojeluun ja sen kestävään käyt-                          dattaa. Tällaisia ovat esimerkiksi Rio de Janeiron
18678: töön kohdistuvia velvoitteita.                                         sopimukseen liittyvä Agenda 21 -ohjelma ja EU:n
18679:     Vuonna 1992 uusitussa Itämeren suojelusopi-                        5. ympäristöpoliittinen ohjelma.
18680: muksessa osapuolet sitoutuvat muun ohella säi-
18681: lyttämään Itämeren vaikutuspiirissä olevan ran-                           Luonnonsuojeluohjelmien             nykyvaihe.
18682: nikon ekasysteemien monimuotoisuuden ja tur-                           Suomen luonnonsuojelualueverkon selkäranka-
18683: vaamaan luonnonvarojen kestävän käytön                                 na voidaan pitää maamme kansallis- ja luonnon-
18684: alueella. Velvoitteiden toteuttamiseen pyritään                        puistoja. Niiden yhteenlaskettu pinta-ala oli ker-
18685: aluksi suosituksin, jotka vaativat yksimielistä hy-                    tomusvuoden lopussa n. 880 000 ha. Verkkoa on
18686: väksymistä. Helsingin komissio on kertomus-                            täydennetty ja kehitetty pääosin toteuttamalla
18687: vuonna hyväksynyt rannikkokaistan suojelua                             useita hallinnossa valmisteltuja suojeluohjelmia,
18688: koskevan suosituksen, jonka mukaan kaupunki-                           joiden toimeenpano perustuu lainsäädäntöön ja
18689: alueiden ja olemassa olevan asutuksen ulkopuo-                         valtioneuvoston periaatepäätöksiin. Lakisääteis-
18690: lella tulisi rajoittaa rakentamista ja muuta ranta-                    ten luonnonsuojelualueiden kokonaispinta-ala
18691: luonnon muuttamista 100--300 metrin kaista-                            on n. 1 400 000 ha. Lisäksi on suojeluun varattuja
18692: leelia rannasta.                                                       alueita sekä valtion että yksityisillä mailla n.
18693:     Ministeriön mukaan Suomen on Itämeren                              420 000 ha.
18694: suojelusopimuksen uusimisen johdosta oleelli-                             Virtaavien vesien suojelua on toteutettu erilli-
18695: sesti tehostettava meren rannikon suojelua.                            sellä koskiensuojelulailla (35/87) sekä kahdella
18696: Tämä voisi tapahtua joko ostamalla lisää ranta-                        yksittäisellä suojelulailla (Ounasjoki, Kyrönjoki).
18697: alueita tai muuttamalla lainsäädäntöä. Kestävän                        Vuonna 1991 säädetyllä erämaalailla (62/91) pe-
18698: kehityksen toimikunta on mietinnössään vuodel-                         rustettujen erämaa-alueiden yhteispinta-ala on n.
18699: ta 1995 esittänyt rantojensuojeluohjelman täy-                         1 500 000 ha eli vähän suurempi kuin kaikkien
18700: dentämistä mannerrantojen heikon suojelutilan-                         lakisääteisten luonnonsuojelualueiden nykyinen
18701: teen johdosta.                                                         yhteispinta-ala.
18702:     Kansainvälisten sopimusten lisäksi on eräitä                          Seuraavassa esitetään luettelo vahvistetuista
18703: toimintaohjelman luonteisia asiakirjoja, joilla ei                     suojeluohjelmista ja niiden suunnitelluista pinta-
18704: ole oikeudellista sitovuutta mutta joita Suomi                         aloista.
18705: siitä huolimatta on ilmoittanut haluavansa nou-
18706: 
18707: 
18708: Kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelma 1978 ............................ .                          828 800 ha
18709: Soidensuojelun perusohjelmat 1979 ja 1981 .............................................. .                    586000 ha
18710: Lintuvesien suojeluohjelma 1982 ................................................................ .             82 000 ha
18711: Harjujensuojeluohjelma 1984 ...................................................................... .           93 800 ha
18712: Koskiensuojeluohjelma 1989 (Koskiensuojelulaki) ................................... .
18713: Lehtojensuojeluohjelma 1989 ...................................................................... .            5 200 ha
18714: Rantojensuojeluohjelma 1990 (vain maa-alueet) ....................................... .                        12 560 ha
18715: Erämaat 1991 (Erämaalaki) ......................................................................... .       1 500 000 ha
18716: Vanhojen metsien suojeluohjelma Etelä-Suomen valtionmaille 1993 ....... .                                      31 200 ha
18717: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 1995 .................................... .                       730000 ha
18718: Uhanalaisten lajien suojeluohjelmat ........................................................... .
18719: 
18720: 
18721: 
18722:    Näiden lisäksi on useita ohjelmia ja inventoin-                     Tämä koskee erityisesti harjujen, kallioiden, kos-
18723: teja, jotka ovat vielä tekeillä tai joista periaatepää-                kien, maisema-alueiden, perinnebiotooppien ja
18724: töksiä ei ole vielä tehty.                                             avainbiotooppien suojelua.
18725:    Pääosin mainittuja ohjelmia toteutetaan perus-                         Seuraavat kaksi asetelmaa osoittavat luonnon-
18726: tamalla lakisääteisiä suojelualueita, eli hankki-                      suojelualueiden hankintojen eli kauppojen, vaih-
18727: malla alueita valtiolle tai rauhoittamalla niitä                       tojen ja lunastusten yhteisarvot lääneittäin ja
18728: maanomistajan hakemuksesta. Osa ohjelmista                             suojeluohjelmittain v. 1993 ja 1994.
18729: on kuitenkin tarkoitus toteuttaa muulla tavalla.
18730:                                                                                                                                    291
18731: 
18732: Vuosi 1993
18733: 
18734: Lääni                                                   Kansallis- ja  Soiden-      Rantojen-   Lehtojen-    Lintu-      Muut   Yhteensä
18735:                                                      luonnonpuistojen suojelun      suojelu-    suojelu-     vesien
18736:                                                         kehittämis-    perus-       ohjelma     ohjelma     suojelu-
18737:                                                          ohjelma      ohjelma                               ohjelma
18738:                                                                                                 1000 mk
18739: Uusimaa .......................................           6 515         456          6 690       2 540                    300    16 501
18740: Turku ja Pori ................................            7 852       1 991          5 221         784      2 698       2 770    21 289
18741: Häme ...........................................         15 900         603          5 813                                720    23 036
18742: Kymi .............................................                                  11 905                                340    12 245
18743: Mikkeli .........................................            861         232        61 985          260        47       1 610    64 995
18744: Pohjois-Karjala .............................              4 712          38         3 106                                105     7 961
18745: Kuopio .........................................                                    17 312                                852    18 164
18746: Keski-Suomi .................................                           245          2 974         160                  1 722     5 101
18747: Vaasa ............................................           257      3 330          7 570         404        360                11 921
18748: Oulu .............................................                    2 385          2364           96         19        717      5 581
18749: Lappi············································                       583            536          10                            1129
18750: Yhteensä ......................................          36 070       9 863        125 476       4 254      3 124      9136     187 923
18751: 
18752: 
18753: Vuosi 1994
18754: Lääni                                                   Kansallis- ja  Soiden-      Rantojen-   Lehtojen-    Lintu-      Muut   Yhteensä
18755:                                                      luonnonpuistojen suojelun      suojelu-    suojelu-     vesien
18756:                                                         kehittämis-     perus-       ohjelma     ohjelma    suojelu-
18757:                                                          ohjelma      ohjelma                               ohjelma
18758:                                                                                                  1000 mk
18759: Uusimaa .......................................            8 555        844                                   131         750    10 280
18760: Turku ja Pori ................................             8 353      1 858          2 131                  1 264       1910     15 517
18761: Häme ...........................................           1 620                     1 100                    215       5 642     8 577
18762: Kymi .............................................            85         169         2 723                              1 591     4 568
18763: Mikkeli .........................................                                   31 591         364         37       1 450    33 442
18764: Pohjois-Karjala .............................              1 707          90         2 448         250                    615     5 110
18765: Kuopio .........................................                                    48 859                              2 025    50 884
18766: Keski-Suomi .................................                                        1 893         291                  2 342     4 526
18767: Vaasa ............................................         2 027      3 006          6 016         143        258       2 439    13 889
18768: Oulu .............................................                    1 998            698           10                 1 091     3 797
18769: Lappi············································          1 887      1 858          1 595           60       106       1 114     6 619
18770: Yhteensä ......................................          24 234       9 823         99 054       1 118      2011       20 969   157 209
18771: 
18772: 
18773:     Suojeluohjelmien toteuttamiseksi tehtyjen                                    vaihtoja yksityisten henkilöiden kanssa vähin-
18774:  maanvaihtojen määrä on oleellisesti lisääntynyt                                 tään 20 Mmk:n arvosta.
18775:  kertomusvuodesta alkaen. Tähän on vaikuttanut
18776:  se, että metsähallituksen hallinnassa olevaa maa-                                  Suojeluohjelmien toteutumistilanne ker-
18777:  omaisuutta on voitu käyttää vaihtomaana. Kerto-                                 tomusvuoden lopussa. Yksityisomistuksessa
18778:  musvuonna maanvaihtoja tehtiin n. 60 Mmk:n                                      olevia ohjelma-alueita on toteuttamatta tällä het-
18779:  arvosta, ja vuodeksi 1995 asetettu tavoite on                                   kellä n. 250 000 ha. Suurimmat toteuttamatta
18780:  60Mmk.                                                                          olevat pinta-alat sisältyvät soidensuojelun ja lin-
18781:     Kertomusvuonna metsähallituksen tekemät                                      tuvesien suojeluohjelmiin. Näiden ohjelmien
18782:  maanvaihdot tehtiin pääasiassa metsäyhtiöiden                                   osalta toteuttamatta olevat alueet painottuvat
18783:  kanssa. Vuoden 1995 tulosneuvotteluissa maa- ja                                 Oulun ja Lapin läänin kohteisiin. Rantojensuoje-
18784:  metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja                                   luohjelmasta on myös toteuttamatta melko suu-
18785:  metsähallitus ovat sopineet, että v. 1995 tehdään                               ret pinta-alat.
18786: 292
18787: 
18788:    Seuraavasta taulukosta ilmenee luonnonsuojelualueiden ja suojeluohjelmien toteuttamistilanne
18789: 1.1.1995:
18790:                                                                                         Perustetut     Valtiolla  Yksityismaita Kokonaisala
18791:                                                                                           alueet     perustamalla toteutumatta
18792:                                                                                                                   ha
18793: Kansallispuistot ........................................................... .           674 600        3 700           1 500     679 800
18794: Luonnonpuistot .......................................................... .               90 700       58 300               0     149 000
18795: Soidensuojelualueet .................................................... .               408 200       91 600          86 200     586 000
18796: Lehtojensuojelualueet ................................................. .                  2 000          800           2 400       5 200
18797: Vanhojen metsien suojelualueet ................................ .                          9 100       22 100               0      31 200
18798: Muut erityiset suojelualueet ....................................... .                    41 600            0               0      41 600
18799: Lintuvedet ................................................................... .           2000         3 900          76 100      82 000
18800: Rantojensuojelualueet ................................................ .                   2 100       60 200          63 300     125 600
18801: Yksityismaiden suojelualueet ..................................... .                      25 300            0               0      25 300
18802: Erämaat ....................................................................... .      1 377 800            0               0   1 377 800
18803: Yhteensä ..................................................................... .       2 633 400      240 600       229 500     3 103 500
18804: 
18805: 
18806:   Seuraavasta asetelmasta ilmenee ympäristö-                                        sesti. Lisäksi valmisteilla olevat luonnonsuojelu-
18807: ministeriön näkemys siitä, mitä resursseja eräi-                                    lain uudistus ja EU:n Natura 2000 -ohjelma saat-
18808: den keskeneräisten ohjelmien loppuunsaattami-                                       tavat muuttaa tilannetta melkoisesti. Vaihtoihin
18809: nen vielä vaatisi.                                                                  käytettävissä olevat valtionmaat huomioon ot-
18810:                                                                                     taen voidaan suojeluohjelmien toteutukseen
18811: Ohjelma                                 Toteuttamatta          Kustannukset         käyttää tällä hetkellä n. 170-180 Mmk vuosit-
18812:                                                   ha                  Mmk           tain.
18813: Kansallispuistot ................. .               1 500                    55
18814: Soidensuojeluohjelma ...... .                     86 200                   237         Suojeluohjelmien toteutuksen keskeiset
18815: Lintuvesien suojeluohjelma                        76 100                   240      ongelmat ja uudelleenarvioinnin tarve. Mi-
18816: Lehtojensuojeluohjelma .... .                      2 400                    96      nisteriön mielestä keskeisin ongelma luonnon-
18817: Rantojensuojeluohjelma ... .                      63 300                 1 670      suojeluohjelmien toteuttamisessa on ollut viime
18818:                                                                                     vuosina käytettävissä olleiden määrärahojen
18819:                                                                                     niukkuus. Myös henkilöstön lisäystarvetta on.
18820:    Ministeriön arvion perusteella tarvittaisiin siis                                Yhtä aikaa ovat toteutettaviksi tulleet sellaiset
18821: vielä vähintään 2,3 mrd. mk jo hyväksyttyjen                                        suojeluun varatut alueet, jotka yksittäisen omista-
18822: suojeluohjelmien toteuttamiseen. Kustannuksil-                                      jan kannalta ovat taloudellisesti arvokkaita, ku-
18823: taan suurin yksittäinen ohjelma on rantojensuo-                                     ten rannat ja vanhat metsät. Tämä on lisännyt
18824: jeluohjelma, jonka osalta kustannusarvio tosin                                      huomattavasti maanomistajien kiinnostusta vara-
18825: on ministeriön mukaan epävarma. Ei tiedetä,                                         usten toteuttamiseen etenkin taloudellisena la-
18826: missä määrin kustannuksiin mukaanluetut met-                                        makautena.
18827: säalueet tulevat suojelun piiriin. Yleiskaavojen                                       Rantojensuojeluohjelman toteutuksessa mo-
18828: vaikutusta toteuttamiskustannuksiin on myös                                         net maanomistajat ovat kiinnostuneita pitämään
18829: vaikeaa arvioida ennakolta.                                                         maa-alueet omistuksessaan ja hakevat yksityisen
18830:    Edellä mainittujen ohjelma-alueiden lisäksi                                      suojelualueen perustamista korvausta vastaan.
18831: tulevat kansallispuistojen täydennyshankinnat,                                      Tällöin maanomistajalle voi jäädä ranta-alueiden
18832: vanhojen metsien hankinta sekä uhanalaisten                                         metsienkäsittelyoikeus, jolloin toteuttamisen
18833: eliöiden suojelualueet Vahvistetuissa seutu- ja                                     kustannukset jäävät valtion kannalta pienem-
18834: yleiskaavoissa saattaa ministeriön mukaan lisäksi                                   miksi.
18835: olla suojeluvarauksia, jotka eivät kuulu valtakun-                                     Myös esitetyn vanhojen metsien suojeluohjel-
18836: nallisten ohjelmien piiriin.                                                        man toteuttaminen on lisännyt resurssitarpeita.
18837:    Toteuttamisaikataulu venyy yli kymmenen                                          Vanhojen metsien omistajatkin ovat olleet melko
18838: vuoden mittaiseksi nykyisten resurssien mukaan.                                     valmiita yksityisen suojelualueen muodostami-
18839: Tarkempaa aikataulua on ministeriön mielestä                                        seen korvausta vastaan. Korvausmääräraha ei
18840: vaikeaa ennakoida, koska toteuttamistarpeet                                         kuitenkaan riitä maanomistajien aloitteisiin. Kos-
18841: ovat vaihdelleet viime vuosienkin aikana melkoi-                                    ka vanhojen metsien suojelualueilta ei yleensä
18842:                                                                                                         293
18843: 
18844: jää maanomistajille käyttöoikeuksia, eivät suoje-       duttu käytännön syistä osin suuntaamaan sellai-
18845: lukustannukset ministeriön mielestä oleellisesti        siin kohteisiin, jotka eivät luonnon monimuotoi-
18846: muutu toteutustavasta toiseen siirryttäessä.            suuden kannalta olisi ensisijaisia. Esimerkkinä
18847:     Toteutukseen käytettävissä olevat määrärahat        ympäristökeskus mainitsee rantojensuojeluoh-
18848: ja resurssit vaikuttavat olennaisesti maanomista-       jelman. Kun maanomistajat vaativat ohjelman
18849: jan oikeusturvaan. Mikäli maanomistajien oi-            pikaista toteuttamista ja kun rantarakennusoike-
18850: keuksista ja luonnonsuojelun riittävästä tasosta        uksien korvaaminen on erittäin kallista, pysäytti
18851: halutaan pitää samanaikaisesti kiinni, tulisi suoje-    rantojensuojeluohjelman toteuttaminen luonnon
18852: lupäätöksiin liittää aikaisempaa kiinteämmin ta-        monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta erit-
18853: loudelliset sitoumukset. Yksi keino olisi ministe-      täin tärkeän ja kustannuksiltaan huomattavasti
18854: riön mielestä se, että toteuttamismäärärahat            halvemman lehtojensuojeluohjelman toteutuk-
18855: muuttuisivat arviomäärärahoiksi, jolloin toteu-         sen. Vanhojen ohjelmien edelle toteutuksessa on
18856: tustyötä voitaisiin tehdä maanomistajien tekemi-        Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan
18857: en aloitteiden pohjalta.                                ajanut sekä yhteiskunnalliselta merkitykseltään
18858:     Uudelleen arviointia ja tarkistamista saattaisi-    huomattava että myös luonnon monimuotoisuu-
18859: vat ministeriön mielestä kaivata lähinnä vanhim-        den säilyttämisen kannalta kiireellinen vanhojen
18860: mat suojeluohjelmat eli pääosin 1970-luvun lo-          metsien suojeluohjelma.
18861:  pussa laadittu soidensuojelun perusohjelma ja              Etenkin Etelä-Suomessa suojelualueverkko on
18862:  1980-luvun alussa laadittu lintuvesiensuojeluoh-       ympäristökeskuksen arvion mukaan vielä täysin
18863:  jelma. Viimeksi mainitun perustana oleva pistey-       riittämätön. Sen kehittäminen edellyttää useassa
18864:  tys, jonka pohjalta on määritelty kansainvälisesti     tapauksessa soiden, metsien ja perinnebiotoop-
18865:  arvokkaat ja toisaalta muut lintuvedet, on saatta-     pien ennallistamista. Pohjois-Suomessa on
18866:  nut vuosien kuluessa muuttua. Olisi hyvä myös          enemmän luonnontilaisena säilyneitä alueita, ja
18867:  määritellä, mitkä kohteet pyritään toteuttamaan        siellä tulee kiinnittää huomiota etenkin vanhojen
18868:  ensin ja mitkä voivat jäädä myöhempään vaihee-         metsien säilyttämiseen.
18869:  seen.                                                      Ympäristökeskuksen mielestä eri suojeluoh-
18870:      EU:n Natura 2000 -verkoston kokoaminen             jelmia on mahdotonta asettaa tärkeysjärjestyk-
18871:  merkitsee itse asiassa tällaista priorisointia. Täl-   seen. Kukin niistä kattaa korvaamattoman osan
18872:  löin on suojeluohjelmat käytävä läpi ja valittava      maamme luonnon monimuotoisuudesta ja siten
18873:  niistä Natura 2000 -verkostoon arvokkaimmat,           myös Suomen suojelualueverkosta. Toteutuksen
18874:  jotka sitten pyritään mahdollisimman pikaisesti        hitauden vuoksi osa ohjelmista on kuitenkin
18875:  toteuttamaan.                                          vanhentunut. Jotkut kohteista ovat menettäneet
18876:      Suomen ympäristökeskuksen lausunnon mu-            suojeluarvonsa ja uusia arvokkaita alueita on
18877:   kaan luonnonsuojelun tavoitetasoa on luonnon          löydetty. Sen vuoksi vanhat ohjelmat, erityisesti
18878:   monimuotoisuuden ja sen säilymisestä käytössä         lintuvesien suojeluohjelma vaativat uutta tarkas-
18879:   olevan tiedon puutteellisuuden vuoksi vaikea          telua.
18880:   määritellä. Vaihtelevien kansainvälisten arvioi-          Suomen ympäristökeskus toteaa lausunnos-
18881:   den mukaan eri luontotyypeistä tulisi suojella        saan, että maamme uhanalaisten ja jo hävinnei-
18882:   5-15 o/o niiden kokonaisalasta. Etenkin vähäisin      den eliölajien määrä on varsin suuri ja maankäyt-
18883:   arvio edellyttää ympäristökeskuksen mielestä,         tö on ylivoimaisesti suurin uhkatekijä. Siten tarve
18884:   että suojelun ulkopuolelle jäävillä alueillakaan      luonnonsuojelujärjestelmän ja ekologisesti kes-
18885:   käyttö ei ole luonnon monimuotoisuuden kan-           tävien maankäyttömuotojen kehittämiseen on
18886:   nalta kovin tuhoisaa. Tällaisiin prosenttilukuihin    suuri. Suojelualueverkon rakenteeseen ja ekolo-
18887:   ei useimpien luontotyyppien osalta päästä edes        giseen toimivuuteen on kiinnitettävä erityistä
18888:   nykyisten suojeluohjelmien täysimääräisellä to-       huomiota. Muutoin suojelualueilla elävät eliöpo-
18889:   teuttamisella, varsinkaan Etelä-Suomessa. Luon-       pulaatiot voivat eristäytyä toisistaan ja jäädä vail-
18890:   toomme kohdistuneen voimakkaan maankäytön             le mahdollisuutta perintötekijöiden vaihtoon.
18891:   takia olemme joka tapauksessa kaukana mah-            Tällöin voidaan ajautua lajien paikallisiin suku-
18892:   dollisesta luonnonsuojelun tavoitetasosta.            puuttoihin. Ympäristökeskuksen mielestä on sel-
18893:      Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan            vää, että luonnonsuojelun tavoitetason saavutta-
18894:   nykyisiä ohjelmia vahvistettaessa ei ole huoleh-      minen edellyttää nykyistä tuntuvampia voimava-
18895:   dittu toteutukseen tarvittavien voimavarojen riit-    roja. Halvalla, osin vapaaehtoisin harrastajavoi-
18896:   tävyydestä. Tästä syystä ohjelmien toteuttaminen      min toteutetut inventoinnit ja muu luonnonsuo-
18897:   on ollut hidasta, ja vähäiset voimavarat on jou-      jelun edistäminen on ollut resursseihin nähden
18898: 294
18899: 
18900: erittäin tuloksekasta, joskaan ei riittävää eikä aina   vaamisen sekä maanomistajien tasapuolisen
18901: menettelyitään tarkoituksenmukaisinta.                  kohtelun. Tämä ei ole mahdollista rantakaavoi-
18902:    Jatkossa on ympäristökeskuksen mielestä              tuksessa, jolla käsitellään yleensä vain pientä
18903: olennaista kehittää niitä keinoja, joilla luonnon-      osaa vesistön rannoista.
18904: suojelua voidaan edistää myös muun lainsäädän-              Valtakunnallisen        rantojensuojeluohjelman
18905: nön kuin luonnonsuojelulain turvin. Samalla tu-         240 kohteesta on yleiskaava todettu tarpeellisek-
18906: lee myös luonnonsuojelulakia uudistaa keinova-          si 117 kohteessa. Niistä 21 on jo saanut vahviste-
18907: likoimaitaan monipuolisemmaksi. Vaihtoehtoi-            tun yleiskaavan ja 96:lla on yleiskaavoitus vireil-
18908: sia keinoja ovat mm. erilaiset sopimukset aluei-        lä.
18909: den suojelusta tai maankäytön rajoituksista.                Kiinnostus rantakaavojen laatimiseen on mi-
18910:    Ympäristönsuojelussa laajasti noudatettua "ai-       nisteriön mukaan edelleen suuri. Muutamana
18911: heuttamis- ja käyttäjä maksaa-periaatetta" tulee        viime vuonna on vahvistettu kaksinkertainen
18912: ympäristökeskuksen mielestä soveltaa myös               määrä kaavoja 1980-luvun alkupuoleen verrattu-
18913: luonnonsuojeluun. Tulisi myös tarkastella niitä         na. Voimassa olevia rantakaavoja oli kertomus-
18914: säädöksiä, käytäntöjä ja rahoitusjärjestelmiä, jot-     vuoden 1994 alussa yhteensä 2 840 ja pinta-
18915: ka uhkaavat luonnon monimuotoisuuden säily-             alaltaan ne olivat 1 460 km2 , mikä vastaa 0,5 o/o
18916: mistä. Myös maanomistukseen ja -käyttöön on             maapinta-alasta. Rantaviivaa kaavoihin sisältyi
18917: nykyistä enemmän kuuluttava velvollisuus ottaa          8 900 km ja lomarakennusvarauksia 61 000.
18918: luonnon monimuotoisuus huomioon.                            Vuonna 1993 valmistuneiden lomarakennus-
18919:                                                         ten määrä vastasi samaan aikaan vahvistettuihin
18920:    Rantojensuojeluohjelma. Meren rannikkoa              rantakaavoihin ja hyväksyttyihin poikkeuslupiin
18921: on suojeltu luonnonsuojelulailla n. 1 150 km,           sisältyneiden lomarakennusten määrää. Kuiten-
18922: mikä on vajaat 3 o/o meren rantaviivasta. Suojel-       kin näistä valmistuneista lomarakennuksista pe-
18923: Iosta meren rannikosta on alle 10 o/o mannerran-        räti 82 o/o sijoittui kaavojen ulkopuolisille alueille.
18924: taa. Valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan             Voimassa olevista kaavoista laskettu "keskiar-
18925: sisältyy lisäksi n. 1 000 km eli 2,6 o/o meren          vo-rantakaava" on pinta-alaltaan 51 ha, sisältää
18926: rantaviivasta. Kansainvälisesti tarkastellen tilan-     rantaviivaa 3,1 km, rakennuspaikkoja 20 ja loma-
18927: ne on ministeriön arvion mukaan erittäin heikko,        rakennusvarauksia 22. Tämä merkitsee lähes 7
18928: esimerkiksi muut Itämeren valtiot ovat suojelleet       lomarakennusta rantakilometriä kohden. Kuta-
18929: 66--90 o/o rantaviivastaan.                             kin lomarakennusvarausta kohti tulee rantavii-
18930:    Sisävesien osalta ei ole saatavissa tarkkoja         vaa vajaat 150 m ja kaava-alueen pinta-alaa
18931: lukuja. Valtakunnalliseen rantojensuojeluohjel-         2,4 ha.
18932: maan sisältyy n. 7 000 km sisävesien rantoja,               Koska rantakaava on maanomistajan kaava,
18933: mikä on n. 5 o/o rantaviivasta.                         siinä ministeriön mukaan yleensä pyritään opti-
18934:     Rantojen tulevasta rakentamisvauhdista on           moimaan rakentamismahdollisuudet. Maan-
18935: ministeriön mukaan vaikea esittää varmaa arvio-         omistajana on oikeus saada haja-asutusluontei-
18936: ta. Rannalla sijaitsevien loma-asuntojen kysyntä        nen rantakaava viivytyksettä hyväksytyksi ja vah-
18937: tuskin supistuu. Asiaan vaikuttaa myös se, että         vistetuksi. Tämä mahdollisuus maanomistajalla
18938: kaikki ulkomaalaisrajoitukset poistuvat lähivuo-        on myös rantojensuojeluohjelmaan kuuluvilla
18939: sina. Kun missään muualla Euroopassa ei voi             alueilla. Käytännössä maanomistaja voi ranta-
18940: enää rakentaa omarantaisia loma-asuntoja ja kun         kaavoituksella lisätä korvattavien rakennuspaik-
18941: sellaisen arvo tarjonnan vähentyessä vain nou-          kojen määrää ja valtion kustannuksia.
18942: see, voidaan olettaa paineen vielä vapaana ole-
18943: vien rantojen rakentamiseksi kasvavan. Uutta                Luonnonsuojelulain uudistus. Luonnon-
18944: luonnonsuojelulakia valmistellut luonnonsuoje-          suojelulakityöryhmä on vuoden 1995 alussa jät-
18945: lulakityöryhmä on arvioinut, että nykyisellä lain-      tänyt ehdotuksensa uudeksi luonnonsuojelulaik-
18946: säädännöllä kaikki virkistystarkoituksiin soveltu-      si ja eräiksi siihen liittyviksi lainmuutoksiksi (YM
18947: vat rannat Etelä-Suomessa ja paikoin muuallakin         3/1994). Mietinnöstä saatujen lausuntojen poh-
18948: maassa saattavat jo yhden sukupolven kuluessa           jalta työryhmä sai tehtäväkseen tarkistaa ehdo-
18949: tulla rakennetuiksi.                                    tuksensa ja se antoi uuden ehdotuksensa ympä-
18950:     Rantojen käytön ohjauksessa ja myös suojelun        ristöministeriölle 31.3.1995 (YM 5/1995). Varsi-
18951: toteuttamisessa on viime vuosina painotettu             nainen lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnal-
18952: yleiskaavoitusta, joka mahdollistaa laajempien          le syyskaudella 1995, jotta se voisi tulla voimaan
18953: alueiden käsittelyn ja myös suojeluarvojen tur-         1.1.1996.
18954:                                                                                                            295
18955: 
18956:     Luonnonsuojelulain uudistuksella on tarkoi-              Ehdotuksen mukaan vain yli 1 000 ha käsittä-
18957: tus saattaa vanhentunut luonnonsuojelua koske-           vien kansallispuistojen ja luonnonsäästiöiden
18958: va lainsäädäntömme paremmin vastaamaan kan-              perustaminen edellyttäisi lakia. Tätä pienempiä
18959: sainvälisiä, erityisesti ED-jäsenyydestä johtuvia        luonnonsäästiöitä voisi perustaa asetusteitse.
18960: velvoitteitamme. Maanomistajan kannalta on tar-          Muiden luonnonsuojelualueiden perustamisesta
18961: koitus päätyä tilanteeseen, jossa ei olisi merkitys-     päättäisi ympäristöministeriö. Vastoin alueen
18962: tä sillä, perustuuko tietyn alueen suojelu kan-          omistajan suostumusta ei kuitenkaan voitaisi pe-
18963: sainväliseen vai kansalliseen suojeluohjelmaan.          rustaa muuta kuin sellaista luonnonsuojelualuet-
18964: Esimerkiksi Natura 2000 -verkostoon otettavista          ta, joka sisältyy luonnonsuojelusuunnitelmaan.
18965: alueista ei luoda uutta suojelukategoriaa, johon             Ehdotuksellaan työryhmä mahdollistaisi myös
18966: sovellettaisiin muita tiukempia sääntöjä, vaan           päätäntävallan joustavan siirtämisen ympäristö-
18967: samat säännöt koskisivat kaikkia luonnonsuoje-           ministeriöitä alemmille toimielimille. Ministeriö
18968: lualueita.                                               voisi siirtää päätösvaltaansa alueellisille ympäris-
18969:     EU:n direktiiveistä johdettavia periaatteita         tökeskuksille tai sille viranomaiselle tai laitoksel-
18970: esitetään sovellettaviksi paitsi Natura 2000 -ver-       le, jonka hallinnassa alue on. Näin päätösvaltaa
18971: kostoon kuuluviin alueisiin, myös kansallispuis-         voitaisiin antaa nykyistä enemmän lähempänä
18972: toihin, luonnonsäästiöihin ja uuden luonnonsuo-          luonnonsuojelualueiden käytännön toteuttamis-
18973: jelulain voimaantulon jälkeen perustettaviin mui-        ta oleville elimille.
18974: hin luonnonsuojelualueisiin. Niitä ei kuitenkaan             Suojelun toteuttamisen keinovalikoimakin on
18975: sovellettaisi ennen lain voimaantuloa perostet-          työryhmän mielestä nykylaissa äärimmäisen sup-
18976: tuihin muihin suojelualueisiin.                          pea. Useissa tapauksissa tietylle alueelle ei olisi
18977:     Edellä mainittu poikkeus vanhojen suojelu-           lainkaan tarpeen perustaa luonnonsuojelualuet-
18978: alueiden osalta johtuu työryhmän esityksen mu-           ta, vaan suojelu olisi mahdollista toteuttaa muilla,
18979: kaan ensinnäkin siitä, että niitä perustettaessa ja      sekä maanomistajan että valtion kannalta kevy-
18980: asianosaisia kuultaessa ei ole voitu ottaa huo-          emmillä menetelmillä. Myös esim. eliölajien ja
18981: mioon sitä, että ratkaisun vaikutukset ulottuisivat      arvokkaiden maisemien suojelu vaatisi suojelu-
18982: myös suojelualueen ulkopuolelle. Toiseksi sään-          menetelmien ja oikeusturvanäkökohtien tarkis-
18983: nösten soveltaminen kaikkiin, n. 1 200 yksityis-         tamista.
18984: mailla olevaan rauhoitusalueeseen samoin kuin                Työryhmä esittää tämän johdosta uuteen
18985: valtion maille asetuksella perostettuihin suojelu-       luonnonsuojelulakiin säännöksiä, joilla pieni-
18986: alueisiin olisi hallinnollisesti varsin raskasta. Kol-   alaisia luontotyyppejä ja arvokkaita luonnon-
18987: manneksi, tärkeimmät mainituista alueista voi-           muodostumia suojeltaisiin suoraan lain nojalla
18988: daan sisällyttää Natura 2000 -suojelualueverkos-         kaikkialla, missä niitä esiintyy. Ehdotetuilla luon-
18989: toon.                                                    totyyppien ja luonnonmuodostumien suojelua
18990:      Luonnonsuojelualueiden         muodostaminen        koskevilla säännöksillä tulisi erityisesti suojella
18991:  nykyisen lainsäädännön pohjalta on työryh-              sellaisia luonto tyyppejä, jotka ovat vaarassa hävi-
18992: män mielestä liian raskasta ja byrokraattista.           tä tai jotka ovat tärkeitä uhanalaisten lajien kan-
18993: Suhteellisen pienetkin eli jo 500 ha:n suurui-           nalta.
18994: set luonnonsuojelualueet perustetaan lailla.                 Arvokkaiden maisemien suojelun mahdollis-
18995:  Laki ei tee eroa kansallis- ja luonnonpuistojen         tamiseksi työryhmä ehdottaa uuden ja nykyistä
18996:  ja muiden suojelualueiden välillä. Raskasta             lievemmän suojelumuodon, eli maisemanhoito-
18997:  lainsäädäntömenettelyä on noudatettava siinä-           ja -suojelualueen käyttöönottoa. Tätä suojelua-
18998:  kin tapauksessa, että alue sisältyy johonkin            luetyyppiä koskevat säännökset olisivat monessa
18999: valtioneuvoston hyväksymään lainvoimaiseen               suhteessa samantapaiset kuin luonnonsuojelu-
19000:  suojeluohjelmaan.                                       alueita koskevat. Maisemanhoito- ja -suojelualu-
19001:      Työryhmän ehdotuksessa keskeiseen ase-              een keskeinen oikeusvaikutus olisi lievempi
19002:  maan tulisivat luonnonsuojelusuunnitelmat, joi-         kuin nykyisten suojelualueiden vaikutukset.
19003:  den laadinnassa ja hyväksymismenettelyssä py-           Vain maiseman olennaisten piirteiden muuttami-
19004:  rittäisiin turvaamaan kansalaisten laajat vaikutta-     nen olisi kiellettyä. Aluetta voitaisiin siis edelleen
19005:  mismahdollisuudet sekä alueiden omistajien ja           käyttää taloudelliseen toimintaan, kunhan mai-
19006:  haltijoiden oikeusturva. Kun suunnitelma olisi          seman kauneusarvot eivät siitä kärsisi.
19007:  hyväksytty ja lainvoimainen, siihen sisältyvä suo-          Maisemanhoito- ja -suojelualuetta koskevat
19008:  jelualue tulisi voida toteuttaa suhteellisen yksin-     määräykset syrjäytyisivät niillä alueilla, joille laa-
19009:  kertaista menettelyä noudattaen.                        dittaisiin yleiskaava tai yksityiskohtainen kaava.
19010: 296
19011: 
19012: Tällaisen alueen lakkauttaminen olisi myös hel-         siitä, voidaanko rantojensuojelua tehostaa muil-
19013: pompaa kuin luonnonsuojelualueen. Maiseman-             la, lähinnä kaavoituksen ja lainsäädännön kei-
19014: hoito- ja -suojelualueen oikeusvaikutukset eivät        noilla. Vaihtoehdot ovat lainsäädännön uudista-
19015: liioin ulottuisi alueen ulkopuolelle.                   minen niin, että tarve ostaa rantoja luonnonsuo-
19016:     Maanomistajien kannalta voimassa olevan             jelutarkoituksiin vähenee, tai kestävän kehityk-
19017: luonnonsuojelulain ja siihen perustuvan päätök-         sen toimikunnan ehdottama täydentävän ranto-
19018: senteko- ja toteuttamisjärjestelmän keskeinen           jensuojeluohjelman laatiminen ja sen ripeä to-
19019: epäkohta on se, että valtakunnallisiin suojeluoh-       teuttaminen.
19020: jelmiin sisältyvät alueet ovat voineet jäädä valtion        Työryhmä ehdottaa rantavyöhykkeille kaavoi-
19021: rahavaikeuksien vuoksi vuosikausiksi toteutta-          tusvelvollisuutta. Rannoille voisi edelleenkin ra-
19022: matta. Maanomistaja ei ole voinut suunnitella           kentaa, mutta sen tulisi tapahtua kaavan, joko
19023: alueen tulevaa käyttöä tai normaalilla tavalla          vahvistetun yleiskaavan tai yksityiskohtaisen
19024: käyttää aluetta vaihdannassa, koska alueeseen           kaavan mukaan. Tällöin voitaisiin työryhmän
19025: on kohdistunut lunastusuhka. Hänellä ei ole             mukaan rakennukset sijoittaa ja ryhmitellä niin,
19026: myöskään ollut keinoa pakottaa valtiota toteutta-       että maisema ja muut luonnonarvot sekä yleiset
19027: maan suojeluohjelma omalta osaltaan.                    tarpeet ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu
19028:     Maanomistajien asema on ollut korostetun            otettaisiin huomioon, mutta samalla säästettäisiin
19029: hankala vanhimpien suojeluohjelmien kohdalla.           luonnontilaista rantaa.
19030: Vuonna 1982 hyväksytyssä lintuvesiensuojelu-                Työryhmän ehdotuksella uudeksi luonnon-
19031: ohjelmassa on erityisen paljon tällaisia toteutusta     suojelulaiksi olisi varsin merkittäviä valtiontalou-
19032: vailla olevia alueita, samaten myös v. 1979 ja          dellisia vaikutuksia. Vanhojen suojeluohjelmien
19033: 1981 hyväksytyissä soidensuojelun perusohjel-           osalta lakiehdotus ei muuttaisi ohjelmien rahoi-
19034: missa.                                                  tustilannetta. Uusien suojelumenetelmien käyt-
19035:     Valtioneuvoston periaatepäätöksessä valta-          töönotosta aiheutuisi kuitenkin eräissä tapauk-
19036: kunnallisesta rantojensuojeluohjelmasta v. 1990         sissa suoraan lakiin perustuva valtion korvaus-
19037: edellytettiin, että maanomistajalla olisi mahdolli-     velvollisuus. Lakiin ehdotettu valtion korvausvel-
19038: suus niin halutessaan saada ohjelma omalta koh-         vollisuus ei kuitenkaan koskisi vähäisiä taloudel-
19039: daltaan toteutetuksi. Riittävien määrärahojen           lisia menetyksiä.
19040: puutteessa tämä ei käytännössä ole toteutunut.              Ehdotuksen merkityksellisin valtiontaloudelli-
19041: Myös eduskunnan oikeusasiamies on kiinnittä-            nen vaikutus liittyisi ehdotettuun rantojensuoje-
19042: nyt huomiota näihin ongelmiin.                          lua koskevaan säännökseen. Rannalle ei tiettyjä
19043:     Työryhmä painottaa mietinnössään sitä, että         poikkeuksia lukuun ottamatta saisi vastedes ra-
19044: Natura 2000 -verkostoon sisällytettävät alueet on       kentaa uudisrakennusta ilman vahvistettua kaa-
19045: toteutettava viimeistään kuudessa vuodessa hy-          vaa. Tämän kiellon johdosta valtiolle ei kuiten-
19046: väksymispäätöksestä ja että maanomistajien oi-          kaan syntyisi korvausvelvollisuutta. Jo hyväksy-
19047: keudellinen asema ei tässäkään suhteessa saisi          tyn rantojensuojeluohjelman kustannuksiin tämä
19048: olla erilainen riippuen siitä, onko heidän alueit-      vaikuttaisi pienentävästi. Esimerkiksi pienillä
19049: tensa suojelulla kansainvälinen vai kansallinen         saarilla ja kapeilla niemillä ei enää olisi korvana-
19050: peruste. Tämän vuoksi esitykseen on sisällytetty        vaa rakennusoikeutta eikä niitä myöskään yleen-
19051: maanomistajalle subjektiivinen oikeus vaatia            sä tarvitsisi hankkia valtiolle. Työryhmä arvioi,
19052: luonnonsuojelusuunnitelmaan              sisällytetyn   että tämän perusteella rantojensuojeluohjelmasta
19053: alueen lunastamista kahden vuoden kuluessa              aiheutuvat kustannukset voisivat supistua useita
19054: siitä, kun valtioneuvoston päätös luonnonsuoje-         satoja miljoonia markkoja.
19055: lusuunnitelman hyväksymisestä on saanut lain-               Luontotyyppien ja luonnonmuodostumien
19056: voiman. Tämä ei esityksen mukaan kuitenkaan             suojelusta aiheutuisi valtiolle jonkin verran laki-
19057: koskisi ennen lain voimaantuloa hyväksyttyjä            määräisiä kustannuksia. Korvauskysymykset rat-
19058: valtakunnallisia suojeluohjelmia ja -päätöksiä.         kaisisi aina tapauskohtaisesti maanmittaustoimi-
19059:     Työryhmä arvioi myös, että luonnonsuojelu           tuksessa erityinen lunastustoimikunta. Luonnon-
19060: tulee maassamme useimpiin muihin maihin ver-            suojelualueiden ja maisemanhoito- ja -suojelu-
19061: rattuna huomattavan kalliiksi. Samalla rahamää-         alueiden perustamisesta johtuvaa valtion korva-
19062: rällä saadaan esim. Ruotsissa ostetuksi selvästi        usvelvollisuutta voidaan puolestaan säädellä
19063: enemmän luonnonsuojelualueita, nimenomaan               vuosittain perustettavien alueiden määrällä. Täl-
19064: silloin kun ne sisältävät rantoja. Uusien rantojen-     löin on otettava huomioon myös käytettävissä
19065: suojelualueiden tarve taas riippuu ratkaisevasti        olevat taloudelliset voimavarat.
19066:                                                                                                       297
19067: 
19068:     EU-jäsenyyden myötä maamme luonnonsuo-               Natura 2000 -suojelualueverkoston valmiste-
19069: jelun kehittämiseen vaikuttavat entistä enem-        lu edellyttää käytännössä vanhojen suojeluohjel-
19070: män myös kansainväliset velvoitteet, päällim-        mien sisällön uudelleenarviointia ja toteutta-
19071: mäisinä EU:n luonnonsuojelua koskevat direk-         matta olevien eri kohteiden asettamista tärkeys-
19072: tiivit. Natura 2000 -ohjelman Suomen osuuden         järjestykseen. Tämän uudelleenarvioinnin mer-
19073: valmistelu on käynnissä, ja valmisteltavana ole-     kitystä on korostettava, sillä ajan kuluessa osa
19074: vaan uuteen luonnonsuojelulakiin ehdotetaan          vanhoista kohteista on menettänyt suojeluarvon-
19075: sisällytettäväksi luonnonsuojeludirektiivien kes-    sa ja uusia arvokkaita on vastaavasti löydetty.
19076:  keiset periaatteet. Uuden luonnonsuojelulain        Kaiken kaikkiaan tämä inventointi voisi antaa
19077:  tarve onkin ilmeinen sekä kansainvälisten että       riittävän pohjan keskusteluille siitä, mikä on se
19078:  kansallisten muutostarpeiden johdosta.              luonnonsuojelun kansallinen tavoitetaso, johon
19079:     Ympäristöministeriön arvion mukaan esitys        pitkällä ajalla on tarkoitus pyrkiä ja miten sen
19080:  uudeksi luonnonsuojelulaiksi tulisi eduskun-        voisi käytännössä määritellä ja saavuttaa. Ra-
19081:  nan käsittelyyn vuoden 1995 syksyllä. Sen joh-      hoitussuunnitelmalla pitäisi tässäkin olla keskei-
19082:  dosta valtiontilintarkastajat haluavat tässä yh-     nen merkitys.
19083:  teydessä ainoastaan todeta pitävänsä järjestel-          Valtiontilintarkastajat korostavat, että valtio-
19084:  män selkeyden kannalta hyvänä sitä perusperi-        neuvoston ehdotuksen Natura 2000 -ohjelmaan
19085:  aatetta, että maanomistajan oikeusasema pysyy       sisällytettävistä, vielä toteuttamatta olevista
19086:  samana riippumatta siitä, perustuuko hänen          luonnonsuojeluhankkeista on oltava myös val-
19087:  alueensa suojelu kansalliseen vai kansainväli-      tiontalouden kannalta realistinen ja toteutta-
19088:  seen suojeluohjelmaan. Ottaen huomioon edus-         miskelpoinen. Tämä kansallinen ehdotuksemme
19089:  kunnan oikeusasiamiehenkin kannanotot               tulee EU:n komission hyväksymänä sitomaan
19090:  maanomistajien oikeusturvasta luonnonsuoje-          myös eduskuntaa tulevia talousarvioita laaditta-
19091:  luohjelmien toteuttamisessa on maanomistajille      essa. EU:n elinympäristödirektiivin mukaan
19092:  kaavailtua subjektiivista oikeutta vaatia valtio-    nämä hankkeet on nimittäin toteutettava vii-
19093:   neuvoston hyväksymän luonnonsuojelusuunni-          meistään kuuden vuoden kuluessa siitä, kun
19094:  telman toteuttamista pidettävä myös perusteltu-     kyseiset alueet on sisällytetty Natura 2000 -suoje-
19095:   na. On kuitenkin tarkkaan harkittava, minkä        lualueverkostoon.
19096:  pituinen aika valtiolle on varattava suunnitel-         Lopuksi valtiontilintarkastajat toteavat, että
19097:   man toteuttamista varten. Tämän muutoksen          ympäristönsuojelun ja maankäytön lainsää-
19098:  pitäisi ennen kaikkea johtaa siihen, että tule-      däntö ja hallinnointi on jo pitkään ollut jatkuvi-
19099:   vaisuudessa uusista luonnonsuojeluohjelmista        en muutosten vallassa. Toiminnan oikeellisuu-
19100:  päätettäessä kiinnitetään enemmän huomiota          den ja oikeusturvan kannalta on syytä vakavasti
19101:   myös näiden hankkeiden rahoitusmahdolli-            tarkastella myös näiden alojen juridisen asian-
19102:  suuk'>iin.                                           tuntemuksen riittävyyttä eri viranomaisissa.
19103: 
19104: 
19105: 
19106: 
19107:  38 350889R
19108: 298
19109: 
19110: 
19111: 
19112: 
19113:                          Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt
19114: 
19115:                  Yleiskatsaus                                                                1994       Muutos edellisestä
19116:                                                                                                            vuodesta
19117:                                                                                              Mmk        Mmk              o/o
19118:    Valtionyhtiöiden taloudellinen kehitys.             Liikevaihto .....................    124 953   -5129             -4
19119: Valtionyhtiöiden tuloskehitys jatkui myönteisenä       ./. Ainekulut ..................      73898    -6830             -----s
19120: kertomusvuonna. Suurten teollisuusyhtiöiden lii-       ./. Henkilökulut ............         17 729    -245             -1
19121: kevoitto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna          ./. Muut kulut ................       16062     -528             -3
19122: 2 300 Mmk:lla. liikevoitto pieneni kertomus-           Käyttökate ......................     17264      2 474            17
19123: vuonna vain Imatran Voima- ja Valmet-konser-           ./. Poistot (suunn.) ........          6802     --680            -9
19124: neissa sekä Kemijoki Oy:ssä. Valmet- ja Sisu-          Liikevoitto ......................    10462      3154             43
19125: konsernien tunnuslukuihin vaikutti yhtiöiden           + Korkotuotot ..............           1330     -440            -25
19126: välinen toimialajärjestely, jonka seurauksena          + Muut rahoitustuotot ..                 513        17             3
19127:                                                        ./. Korkokulut ...............         5820    -1699            -23
19128: Valmetin liikevaihto väheni ja Sisun kasvoi tuntu-     + Kurssierot .................           123     1477
19129: vasti. Valtion suurten teollisuusyhtiöiden yhteen-     ./. Muut rahoituskulut ...               356        16             5
19130: laskettu nettotulos oli kertomusvuonna n. 5 000        Nettotulos ......................      6 252     5825           1364
19131: Mmk, kun se vielä edellisenä vuonna oli lähes          + Satunnaiset tuotot ja
19132: 200 Mmk tappiollinen. Nettotulosparannukset               kulut .........................      204     -116            -36
19133: olivat suurimmat Neste-konsernissa (n. 2 700           Kokonaistulos ................         6456      5 709           764
19134: Mmk), Enso-Gutzeit-konsernissa (n. 1 000 Mmk)          ./. Tilinpäätössiirrot ja
19135: sekä Rautaruukki-konsernissa (n. 600 Mmk).                 välittömät verot ........          2 282     4834
19136:    Outokumpu-konserni ei ollut enää kertomus-          Kirjanpidon tulos ...........          4174       875              27
19137: vuonna aiempien vuosien tapaan valtionenem-
19138: mistöinen osakeyhtiö.
19139:    Muista suurista valtionyhtiöistä Alko-konser-          Valtion teollisuuskonsernien osuus teollisuus-
19140: nin nettotulos pieneni kertomusvuonna n. 560           investoinneista      romahti     kertomusvuonna
19141: Mmk, kun taas Finnair-konserni saavutti usean          9,8 %:iin niiden oltua yhteensä 9,2 mrd. mk.
19142: tappiollisen vuoden jälkeen 120 Mmk:n nettovoi-        Vuonna 1993 vastaavat luvut olivat 26,8% ja 12,3
19143: ton. Lisäystä edellisvuotiseen oli n. 470 Mmk.         mrd. mk. Investointeja lisäsivät vain Enso-Gut-
19144:    Suurimpien valtionenemmistöisten osakeyh-           zeit-, Rautaruukki-, Vapo- ja Sisu-konsernit. Nes-
19145: tiöiden (ml. seuraavat: Alko-yhtiöt, Enso-Gutzeit-     te- ja Imatran Voima-konsernien investoinnit vä-
19146: konserni, Finnair-konserni, Imatran Voima -kon-        henivät huomattavasti. Valtionyhtiöt pyrkivät
19147: serni, Kemira-konserni, Kemijoki Oy, Neste-kon-        näin parantamaan vakavaraisuuttaan ohjaten tu-
19148: serni, Rautaruukki-konserni, Sisu-konserni, Val-       lojaan velkojen vähentämiseen. Valtion teolli-
19149: met-konserni, Vapa-konserni ja Veitsiluoto Oy)         suuskonsernien brunoinvestoinneista kotimaa-
19150: yhteenlaskettu tuloslaskelma kertomusvuodelta          han suuntautui kaksi kolmasosaa.
19151: oli seuraava (Finnair-konsernin            tilikausi      Kasvaneet voitot, vähentyneet investoinnit ja
19152: 1.4.1993-31.3.1994):                                   toteutetut osakeannit vahvistivat merkittävästi
19153:                                                                                                                                          299
19154: 
19155: suurten valtionyhtiöiden rahoitusasemaa. Niiden                                   työskenteli kertomusvuonna 136 400 henkeä.
19156: keskimääräinen omavaraisuusaste oli arviolta                                      Henkilöstöä lisäsivät myös Arsenal Oy, Painatus-
19157: 35 o/o kertomusvuoden lopussa.                                                    keskus-konserni, Postipankki Oy ja VfKK-kon-
19158:    Valtion suurissa teollisuusyhtiöissä oli henki-                                semi.
19159: löstöä kertomusvuonna 74 029 eli 20 o/o edellis-                                     Varsinaista tuotanto- ja rahoitustoimintaa har-
19160: vuotta vähemmän. Henkilöstöä lisäsivät Enso-                                      joitti kertomusvuonna 29 valtionenemmistöistä
19161: Gutzeit-, Vapo- ja Sisu-konsemit. Kotimaassa                                      yhtiötä ja konsernia. Niiden liikevaihto ja henki-
19162: työskenteli 54 300 henkeä eli 73,3 o/o. Kaikkiaan                                 löstö muutoksineen (edelliseen vuoteen verrat-
19163: varsinaisesti toiminnallisissa valtionyhtiöissä                                   tuna) olivat kertomusvuonna seuraavat:
19164: 
19165: 
19166: Yhtiö (Konserni)                                       Liikevaihto                Muutos               Henkilöstö               Muutos
19167:                                                            Mmk                                                              Henki-
19168:                                                    1994              1993       Mmk        %        1994            1993     löä         %
19169: Alko-konserni .............................       4 501           4986        -485      -10        4 206       4 741        -535         -11
19170: Arsenal Oy ..................................       324             172          152       88        559         450          109          24
19171: Avecra Oy ...................................       160             141           19      14         443         454         -11          -2
19172: Enso-Gutzeit-konserni ................           17 711          13 o60        4 651      36      14 747      14071           676           5
19173: Finnair-konserni .........................        5958            5 456          502       9       9721       10 324        --603         --6
19174: Imatran Voima-konserni .............              7602            6744           858      13       5458        5 556         -98          -2
19175: Karttakeskus Oy .........................            39              37            2       5         115         112            3           3
19176: Kera Oy ......................................    1 535 1         1919 1      -384      -20          256         250            6           2
19177: Kemijoki-konserni ......................            294             311        -17       -5          436         485         -49         -10
19178: Kemira-konserni .........................        11698           11838        -140      -12       11156       11446         -290          -3
19179: Neste-konserni ............................      49 201 4        63 089 4   -13888      -22        9 017 4    13 332 4     -4315         -32
19180: Oy Otatech Ab ............................           30              16           14       88         30          25            5          20
19181: Painatuskeskus-konserni ............                280             217           63        29       617         558           59          11
19182: Patruunatehdas Lapua Oy ..........                  113             108            5        46       334         347         -13          -4
19183: Oy Pohjolan Liikenne Ab ...........                  37              34            3         9       147         165         -18         -11
19184: Postipankki Oy ...........................        7638 3          9076 3     -1438          16     6102        5 237          865          17
19185: Rahapaja Oy ...............................         146              80           66        83        68          48           20          42
19186: Rautaruukki-konserni .................            7613            7011           602         9     9068        9151          --83         -1
19187: Sisu-konserni ..............................      4 588 4           918 4      3670        400     6 374 4     1 223 4       5151         421
19188: Suomen PT Oy ...........................          9800                                            33 191
19189: Suomen Vientiluotto Oy .............              3 581'          5 061'     -1480      -29          128          119           9           8
19190: Teollisen yhteistyön rahasto Oy.                    142 1           193 1      -51      -26           32           31           1           3
19191: Valmet-konserni .........................         8328 4         10 676 4    -2348      -22       12 146 4     15 716 4    -3570         -23
19192: Vammas Oy ................................          170             167           3        2         313          310           3           1
19193: Vapa-konserni ............................        1387            1178          209       18       1040           917         123          13
19194: Oy Veikkaus Ab .........................          4 267           5 759         508       14         500          501         -1          --0
19195: Veitsiluoto-konserni ....................         6062            4815         1247       26       4 587        4684         -97          -2
19196: VTKK-konserni ...........................           623             309         314      102       1 051          467         584         125
19197: Oy Yleisradio Ab ........................         1896            1855           41        2       4 549        4 587        -38          -1
19198: Yhteensä ..................................... 142 828 4        136 977 4       5 851     4      136 391 4   105 307 4      31084          30
19199:                                                  12 8961.2. 3    16 249'·'· 3 -3353     -21
19200: 1
19201:   Myönnetty rahoitus.
19202: 2 Nostetut lainat.
19203: 3 Korko- ja muut tuotot.
19204: 4 Vuosien 1993 ja 1994 luvut eivät ole vertailukelpoisia.
19205: 
19206: 
19207: 
19208: 
19209:    Valtion ja valtionenemmistöisien osa-                                          tuskeskus Oy:n (75 Mmk) ja VTKK-Yhtymä Oy:n
19210: keyhtiöiden keskinäiset rahoitussuhteet.                                          (75 Mmk) osakepääomien apporttiluonteiset ko-
19211: Osakepääomaa korotettiin kertomusvuonna 12                                        rotukset, jotka liittyivät näiden aiempien liikelai-
19212: valtionyhtiössä. Suurin, pankkituesta aiheutunut,                                 tosten yhtiöittämiseen kertomusvuoden alusta.
19213: korotus oli valtion omaisuudenhoitoyhtiö Ar-                                         Valtion suurten teollisuusyhtiöiden osakepää-
19214: senal Oy:ssä, 6 942,3 Mmk. Muita suuria korotuk-                                  omia korotettiin kertomusvuonna 1 033 Mmk
19215: sia olivat Suomen PT Oy:n (2 400 Mmk), Paina-                                     4 377 Mmk:n emissiohintaan. Veitsiluoto Oy:ssä
19216: 300
19217: 
19218: toteutettiin kertomusvuoden lopulla lisäksi 500                                  Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt maksoivat
19219: Mmk:n osakeanti, josta v. 1995 osakepääomaksi                                 valtiolle osinkoja kertomusvuonna 329 Mmk.
19220: kirjattiin 63,6 Mmk. Maksoiliset lisäsijoitukset                              Suurimmat osingon maksajat olivat Imatran Voi-
19221: olivat siten kertomusvuonna kaikkiaan 4 877                                   ma Oy (104,6 Mmk), Neste Oy (50,9 Mmk),
19222: Mmk. Osakepääomaa korotettiin Kemira Oy:ssä,                                  Suomen Vientiluotto Oy (47,2 Mmk), Enso-Gut-
19223: Neste Oy:ssä, Rautaruukki Oy:ssä, Oy Sisu                                     zeit Oy (43,2 Mmk), Vapo Oy (36,0 Mmk) ja
19224: Ab:ssä sekä Valmet Oy:ssä. Valtio osallistui Neste                            VTKK-Yhtymä Oy (11,3 Mmk). Valtionyhtiöiden
19225: Oy:n ja Sisu Oy:n osakeanteihin. Valtion osuus                                maksamat osingot olivat 2,5 o/o valtion niihin
19226: osakepääoman korotuksista oli 138 Mmk 350                                     sijoittaman osakepääoman nimellisarvosta.
19227: Mmk:n emissiohintaan.                                                            Valtion suurilta teollisuusyhtiöiltään saarnat
19228:    Valtio osallistui myös Finnair Oy:n osakepää-                              247 Mmk:n osingot merkitsivät 3,9 %:n tehokasta
19229: oman korotukseen 200 Mmklla.                                                  osinkotuottoa. Osakkeiden myyntituonoina val-
19230:    Kaikkiaan valtio sijoitti yhtiöihinsä kertomus-                            tio sai lisäksi kertomusvuonna tuloja 1 507 Mmk.
19231: vuonna osakepääomina runsaat 10 mrd. mk.                                         Kokonaisuudessaan valtion ja valtionenem-
19232: Tästä pankkituen luonteinen Arsenal Oy:n osa-                                 rnistöisten osakeyhtiöiden keskinäiset rahoitus-
19233: kepääoman korotus oli lähes 70 %.                                             suhteet olivat kertomusvuonna seuraavanlaiset:
19234: 
19235: 
19236: Yhtiö (konserni)                                            Valtion saarnat             Valtion suorittamat                 Valtion rahoitus
19237:                                                   Osingot        Korot      Kuoletuk- Uudet osake-      Uudet      Osakkeet             Laina-
19238:                                                                               set       pääomat         lainat   (nimellisarvo)        pääoma
19239:                                                                                       1000 mk
19240: Alko-Yhtiöt Oy ...........................          672                                                               9600
19241: Arsenal Oy ..................................                                         6942 300                    2 221 150
19242: Enso-Gutzeit Oy .........................        43 234          382         2 581                                  720 572             8854
19243: Finnair Oy ...................................   14 040                                 200000                      247 553
19244: Finnish Publie
19245:   Management Ltd Oy ...............                                                          400                        400
19246: Imatran Voima Oy ......................          104 609      1778          8083                                    871 743            40163
19247:                                                                                                    1
19248: Karttakeskus Oy .........................                       168           115          1000                       1000              2 335
19249: Kemijoki Oy ................................       5729         413         4 739                                   190 971             4 740
19250: Kemira Oy ..................................                    463         5880                         383        872 978            12 708
19251: Kera Oy ......................................               43 675       201160         75 000 2                   535 000           929 760
19252: Lapuan Patruunatehdas Oy ........                             1204          2 539                                    43 500            15 237
19253: Neste Oy .....................................    50908         418           168       100 000        2 200        868470             20049
19254: Otatech Oy .................................                     49                                                     600             1960
19255: Painatuskeskus Oy .....................            2 250        866          1600        74 975 1                    15 000            11600
19256: Postipankki Oy ...........................                                                                          630 000
19257: Rahapaja Oy ...............................        1600          955         1666          7975 1                     8000             13 333
19258: Rautaruukki Oy ..........................                        174         1 016                       400        825 497             5 274
19259: Saimaan Kanavalaivat Oy ...........                                                                                  13 765
19260: Sisu-Auto Oy ...............................       6136          153                    250 051          229        271748               5 529
19261: Suomen
19262:   kiinteistöpalvelu-yhtymä Oy ..                                                           500                          500
19263: Suomen PT Oy ...........................                     22 391       685 855     2 400000 1                  2 400000             50 272
19264: Suomen Vientiluotto Oy .............             47 224      36 514        93120                                    590 300           692 320
19265: Teollisen yhteistyön rahasto Oy.                              1990          3 091                                   281800            105 909
19266: Valmet Oy ...................................                                                                       498 294
19267: Vaivilla Oy ..................................                                                                       27 800
19268: Vammas Oy ................................         5490         663         1400                                     61000              8400
19269: Vapo Oy .....................................     36000        8626        21429                         650        300 000
19270: Veikkaus Oy ...............................                                                                             996            99330
19271: Veitsiluoto Oy .............................                      2            29                                   438 555
19272:                                                                                                    1
19273: VTKK-Yhtymä Oy .......................            11250        2682          3602        74 975                      75000             36025
19274: Yleisradio Oy ..............................                                                                         46 831
19275: Yhteensä .....................................   329142     121896      1 051 081    10 127 176        3862      13 068 623         2 082 221
19276: 
19277: 1
19278:     Apportti.
19279: 2   Osakepääoma maksettu kuittaamaila Kera Oy:n lainojen kuoletuksia.
19280:                                                                                                       301
19281: 
19282:    Valtio sai yhtiöiltään kertomusvuonna korkoi-       petrakemian ja polyolefiiniliiketoimintansa Bo-
19283: na 121,9 Mmk (5,9% lainapääomasta kertomus-            realis-konserniksi, josta Neste omistaa puolet.
19284: vuoden lopussa) ja kuoletuksina 1 051,1 Mmk            Maakaasuliiketoiminta      yhtiöitettiin   Gasum
19285: Valtio myönsi yhtiöille uusia lainoja 3,9 Mmk          Oy:ksi, johon kaasun toimittaja RAO Gazprom
19286: Valtionenemmistöisten yhtiöiden yhteenlaskettu         tuli mukaan neljänneksen osakkuudella. Neste
19287: lainakanta valtiolta aleni näin kertomusvuoden         myi yhdessä muiden OK Petroleum AB:n osak-
19288: lopussa 2 082,2 Mmk:aan, mikä oli 305 Mmk              kaiden kanssa yhtiön koko osakekannan. Kon-
19289: vähemmän kuin vuotta aiemmin.                          sernin rakenteen tasapainottamiseksi Öljy-toimi-
19290:                                                        alasta muodostettiin kertomusvuoden maalis-
19291:    Valtionyhtiöiden organisaatiomuutokset.             kuusta alkaen kolme erillistä toimialaa: Öljynja-
19292: Kertomusvuonna valtio sopi tarjouskierroksen           lostus, Markkinointiyhtiöt ja International Tra-
19293: jälkeen Enso-Gutzeit Oy:n kanssa ehdoista, joil-       ding & Supply. Öljy-toimialaan kuulunut Bitumi
19294: la Enson omistukseen siirtyi 35% Veitsiluoto           ja voiteluaineet-yksikkö toimii vastedes omana
19295: Oy:n osakekannasta. Kaupan tavoitteena olivat          tulosryhmänään.
19296: mm. kilpailukykyisempi metsäteollisuusyksikkö              Rautaruukki-konserni osti kertomusvuoden
19297: ja synergiaedut. Enso-Gutzeit Oy päätti marras-        alussa ennestään siihen kuuluneen Carl Froh
19298: kuussa 1994 myös n. 400 Mmk:n investoinnista           Röhrenwerk GmbH & Co:n kokonaan. Tämän ja
19299: kemimekaanisen massalinjan rakentamiseksi              lähellä sijaitsevan Schmacke Rohr Gmb:n toimin-
19300: Imatran tehtaille. Uusi linja käynnistyy kesällä       not yhdistettiin uudeksi yhtiöksi. Rakennustuote-
19301: 1996 ja on kapasiteetiltaan n. 200 00 tonnia vuo-      ryhmään liitetyissä profilointiyksiköissä sulautet-
19302: dessa. Puun kulutus lisääntyy n. 600 000 m 3:lla       tiin Verho-metalli Oy Rannila Steel Oy:öön sekä
19303: vuosittain.                                            Alamentti Oy, Nordicon Oy ja Steel Buildings
19304:     Vuoden 1995 toukokuussa valtio päätti fuu-         Systems Oy Mäkelä Metals Oy:öön. Ryhmä pe-
19305: sioida Veitsiluoto Oy:n kokonaan Enso-Gutzeit          rusti Puolaan profilointitehtaan. Rannila Steel
19306: Oy:öön. Toiminta uutena Enso Oy:nä alkaa               meni osakkaaksi toiseen puolalaiseen yrityk-
19307:  1.6.1996.                                             seen. Virossa toimiva AS Rannila Profiil käynnisti
19308:     Imatran Voima Oy teki kotimaassa kertomus-         syksyllä uuden muotokatteen tuotantolinjan.
19309: vuonna Tripower Oy:n, Lohjan Sähkö Oy:n ja             Saksan Duisburgista hankittiin teräspalvelukes-
19310: Vihdin Sähkö Oy:n kanssa sähkösopimukset               kus. Metform-ryhmään kuulunut varastokalustei-
19311:  Isossa-Britanniassa yhtiö solmi Humber Power          ta valmistava Regalia Steel Oy myytiin, samoin
19312:  Ltd:n kanssa n. 400 Mmk:n käyttö- ja kunnossa-        Konepajaryhmän Solitra Oy, Mariachi Oy ja Eu-
19313:  pitosopimuksen. IVO-yhtiöihin kuuluva Ener-           romaski Oy. Oy Datacity Patron Ab fuusioitiin
19314:  met Oy osti sveitsiläisen Zellweger Luwa AG-          kertomusvuoden lopussa Rautaruukki Oy:öön.
19315:  konsernin verkkokäskyohjausliiketoiminnon.            Oy Transtech Ltd sopeutti toimintaansa pienem-
19316:     Kemira-konsernin Kemwater-yksikön yhteis-          pään tuotantoon.
19317:  yritys, AS Kemivesi, aloitti vedenpuhdistuskemi-          Oy Sisu-Auto Ab osti kertomusvuoden kevääl-
19318:  kaalien tuotannon Tallinnassa. Kemira Chemi-          lä Valmet Oy:n traktori- ja kuljetusvälineyhtiöi-
19319:  cals laajensi vesikemikaaleihin liittyvää liiketoi-   den osakekannat Samalla Valmetista tuli Sisun
19320:  mintaansa Tsekinmaahan ostamalla 51 %:n osuu-         vähemmistöosakas 24 %:n osuudella. Sisu-kon-
19321:  den Prerovissa toimivasta tuotantolaitoksesta,        sernin operatiivinen johto-organisaatio muodos-
19322:  joka valmistaa rautakemikaaleja sekä juoma- että      tettiin seitsemästä liiketoimintaryhmästä: Sisu
19323:  jäteveden puhdistukseen. Industrial Chemicals         Tractors, Sisu Terminai Systems, Sisu Logging,
19324:  laajensi kalsiumkloridituotantoaan Kokkolassa,        Sisu Trucks, Sisu Defence, Sisu Factory Automa-
19325:  Ruotsin Helsingborgissa ja Hollannin Delfzijlissa.    tion ja Sisu Components. Konsernin emoyhtiö
19326:  Muurahaishappotuotantoa on laajennettu Oulus-         muutti nimensä kertomusvuoden lokakuussa Oy
19327:  sa. Kemira Pigmentsin liiketoiminnan kehittämi-       Sisu Ab:ksi. Factory Automation liketoimintaryh-
19328:  seen hyväksyttiin 500 Mmk:n investointiohjelma,       män toiminta päättyi syksyllä 1995.
19329:  joka tähtää tuotantotehokkuuden ja kannatta-              Valmetista Sisuun siirtyneiden liiketoiminto-
19330:  vuuden sekä vesiensuojelun vahvistamiseen.            jen liikevaihto ylitti 3 mrd. mk Kaupan yhde-
19331:  Tikkurila-konsernin uuden sävytyspastatehtaan         ydessä siirtyi henkilöstöä Valmetista Sisuun n.
19332:  rakentaminen Hollantiin alkoi vuoden 1995 alus-       3 600. Valmet päätti lopettaa Redigo-kouluko-
19333:  sa.                                                   neiden valmistuksen kertomusvuoden lopussa.
19334:      Neste-konsernin rakenne muuttui kertomus-         Siitä aiheutuneet satunnaiset kulut olivat n. 85
19335:  vuonna. Neste ja norjalainen Statoil yhdistivät       Mmk Valmet myi myös Procons Data Oy:n
19336: 302
19337: 
19338: koko osakekannan Tietotehdas Oy:lle. Vuoden               Valtionyhtiöiden kannattavuuden kasvu ja
19339: 1995 alusta astui voimaan Valmet Paperikoneet         edelleen parantuneet tulokset eivät vielä kerto-
19340: Oy:n ja Valmet-Tampella Oy:n fuusio. Valmet           musvuonnakaan näkyneet valtion yhtiöiltään
19341: Oy ja Valmet Paperikoneet Oy on sittemmin             saamissa osinkotuotoissa. Osingotjäivät edelleen
19342: fuusioitu.                                            vaatimattomiksi erityisesti verrattaessa niitä val-
19343:    Vapo-konsernissa kasvuturvetoimiala ja puu-        tion kertomusvuonna sijoittamiin lisäpääomiin.
19344: tarha- ja kasvualusta-alan yhtiö Kekkilä Oy yh-           Valtiontilintarkastajien mielestä valtionyhti-
19345: distettiin konsernin tytäryhtiöksi. Vapon omis-       öiden osingonjakopolitiikka kaipaa tarkistamis-
19346: tusosuus yhtiössä on 60 o/o. Kekkilään siirtyi myös   ta. Valtion omistajavaltaa valtionyhtiöissä käyt-
19347: kasvuturvetuotteiden englantilainen maahan-           tävien viranomaisten tulee jatkossa huolehtia
19348: tuontiyhtiö. Kertomusvuonna perustettiin Vapon        siitä, että niiden vastuulle kuuluvat valtion-
19349: ja Karjalan viranomaistahojen turvealan yhteis-       enemmistöiset osakeyhtiöt maksavat kohtuulli-
19350: yritys Karel-Vapo kotipaikkana Petroskoi. Yhtiön      sen, alan muiden samankaltaisten yritysten
19351: kaupallinen toiminta alkoi v. 1995. Viron ener-       osinkoja suhteellisesti vastaavan tuoton valtion
19352: gia- ja turvetuotantomahdollisuuksien selvittämi-     sijoittamalle osakepääomalle. Tätä puoltavat
19353: seen perustettiin yhtiö. Vapon sähköenergian          sekä valtiontaloudelliset syyt että valtion omista-
19354: tuotanto käynnistyi kertomusvuoden lopulla            ja-asemaan liittyvät yleiset sijoitusperiaatteet.
19355: Lieksan 34 MW:n voimalaitoksen valmistuttua.              Valtiontilintarkastajat toteavat valtionyhtiöi-
19356:     Finnair-konsernissa seuramatkojen tuotantoa       den lisänneen kertomusvuonna omavaraisuut-
19357: ja myyntiä harjoittavien tytäryhtiöiden Oy Aurin-     taan tuntuvasti. Velkaantuneisuuden vähene-
19358: komatkat-Suntours Ltd:n ja Oy Finnmatkat-Finn-        minen on osaltaan seuraus investointien hiipu-
19359: tours Ltd:n tuotanto- ja hallintoyksiköt yhdistet-    misesta. Vaikka omavaraisuuden kohottamiseen
19360: tiin uudeksi yhtiöksi Finnair Travel Services         onkin ollutperusteltua syytä, ei laimea investoin-
19361: Oy:ksi. Kertomusvuonna konsernin merkittävin          titoiminta ole ajan mittaan tavoiteltava kehitys-
19362: investointipäätös oli DC-9 -koneiden vaiheittai-      strategia. Markkinatilanteen parannuttua val-
19363: nen korvaaminen käytettyinä hankittavilla MD-         tionyhtiöiden sekä niitä ohjaavien ja valvovien
19364: 80 -koneilla. Seitsemäntoista MD-80 -koneen           viranomaisten tulee etsiä ja käynnistää kannat-
19365: hankintahinnaksi arvioitiin n. 1 700 Mmk. Han-        tavia investointihankkeita tuotannollisen ja ta-
19366: kinnat on tarkoitus jakaa usealle vuodelle alkaen     loudellisen tehokkuuden lisäämiseksi. Suurten
19367: 1995.                                                 valtionenemmistöisten teollisuusyhtiöiden inves-
19368:     Aiempi valtion liikelaitos Posti- ja Telelaitos   toinneilta on yrityskohtaisen aroonsa lisäksi
19369: aloitti toimintansa osakeyhtiömuotoisena Suo-          myös huomattava taloudellista kasvua ja työlli-
19370: men PT Oy:nä kertomusvuoden alusta.                   syyttä edistävä merkitys.
19371:     Aiemman Valtion tietokonekeskus -liikelai-
19372: toksen varsinainen liiketoiminta yhtiöitettiin ker-
19373: tomusvuoden alussa emoyhtiö VTKK-Yhtymä
19374: Oy:öön. Valtionhallinnon asiakkaita palvelevista         Valtionyhtiöiden toimivan johdon
19375: yksiköistä muodostettiin uusi yhtiö VTKK-Val-                      palkkausedut
19376: tionjärjestelmät Oy, jonka emoyhtiö omistaa täy-
19377: sin. Emoyhtiö muodostui konsernin keskushal-             Valtiontilintarkastajat ovat tiedustellet kaup-
19378: linnosta. Se myi CSC-Tieteellinen laskenta Oy:n       pa- ja teollisuusministeriöltä, liikenneministeriöi-
19379: osake-enemmistön kertomusvuoden alussa ope-           tä sekä valtiovarainministeriöltä näiden hallin-
19380: tusministeriölle. Yhtymä solmi yhteistyösopi-         nonalojen alaisten merkittävien valtionyhtiöiden
19381: muksen itsenäisten säästöpankkien perustaman          toimivan johdon (toimitusjohtaja ja johtokunnan
19382: palveluyhtiön Sarnlink Oy:n kanssa ja hankki          jäsenet) palkkausetuja, ml. luontais- ym. edut,
19383: yhtiön osakekannasta 27 o/o. Tallinnaan perustet-     pääyhtiöissä sekä tärkeimmissä tytäryhtiöissä.
19384: tiin tytäryhtiö VTKK Baltic Ltd. VTKK-Yhtymä ja       Valtiontilintarkastajat tiedustelivat myös näitä
19385: Suomen PT perustivat yhdessä venäläisten yh-          etuja koskevia yleisiä periaatteita, perusteluja ja
19386: teistyökumppanien kanssa Logistics Nord-yhtiön        sääntöjä.
19387: Pietariin. VTKK-Yritysjärjestelmät Oy:n tytäryhtiö       Saatuaan ministeriöiltä yleisellä tasolla olevat
19388: Pro Logix Oy fuusioitiin emoyhtiöönsä. Oy Da-         selvitykset tiedusteluunsa valtiontilintarkastajat
19389: tatrans Ltd:n liiketoiminta lopetettiin kertomus-     pyysivät niiden täydentämistä siten, että vastauk-
19390: vuonna ja fuusioitiin emoyhtiöön maaliskuussa         sissa esitetään yhtiö- ja yksityiskohtaisesti ko.
19391: 1995.                                                 palkkausetujen määräytymisperusteet ja -perus-
19392:                                                                                                         303
19393: 
19394: telut sekä muut niihin vaikuttavat seikat ja syyt,       nonalan alaisten tuotannollista toimintaa harjoit-
19395: ko. palkkausedut ja luontaisetujen verotusarvot          tavien valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden
19396: (mk/kk) sekä palkkausetujen päättämis- ja muut-          toimivan johdon ja hallitusten jäsenten palkkaus-
19397: tamistavat esittely- ja hyväksymismenettelyi-            eduista. Henkilöstön edustajat eivät ole läsnä
19398: neen.                                                    johdon palkkausasioita käsiteltäessä. Nämä asiat
19399:     Ministeriöt täydensivät vastauksiaan antamalla       käsitellään valmistelevasti yleensä hallintoneu-
19400: selvityksen useimpiin, joskaan ei kaikkiin val-          vostojen työvaliokunnissa, jonka puheenjohtaja
19401: tiontilintarkastajien tiedustelemiin seikkoihin.         tai jäsen esittää tavanmukaisesti palkkausasiat
19402: Kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksistä           päätettäviksi.
19403: puuttuivat mm. suurten valtionenemmistöisten                 Hallintoneuvostojen puheenjohtajat neuvotte-
19404: konsernien tärkeimpien tytäryhtiöiden tiedot sa-         levat tavallisesti - vaikkakaan eivät aina -
19405: moin kuin valtiovarainministeriön selvityksestä.         myös kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa
19406: Selvityksissä oli myös puutteita ja epätarkkuuk-         ennen päätöksentekoa. Kauppa- ja teollisuusmi-
19407: sia mm. joidenkin yhtiöiden toimivan johdon              nisteriön esittämän suosituksen mukaan hallinto-
19408: nauttimien luontaisetujen verotusarvojen koh-            neuvoston puheenjohtajan tulisi keskustella mi-
19409: dalla. Valtiovarainministeriön selvityksestä eivät       nisteriön edustajan kanssa ennen ao. päätöksen-
19410: ilmenneet yhtiökohtaiset palkkausedut, vaikka-           tekoa yhtenäisen linjan säilyttämiseksi valtionyh-
19411: kin ministeriö toimitti neljän hallinnonalalleen         tiöissä.
19412: kuuluvan valtionyhtiön yksilöimättömät tiedot.               Valtionyhtiöiden yhtiökokoukset, joissa kaup-
19413: Sen sijaan valtiovarainministeriön selvityksestä         pa- ja teollisuusministeriö edustaa valtio-omista-
19414: puuttuivat kokonaan mm. hallinnonalan suurim-            jaa, eivät ole antaneet toimivan johdon ja halli-
19415: man valtionyhtiön Postipankki Oy:n sekä valtion          tuksen jäsenten palkkausetuja koskevia ohjeita.
19416: omaisuudenhoitoyhtiön Arsenal Oy:n tiedot.               Sen sijaan yhtiökokoukset ovat osakeyhtiölain
19417:     Selvityksiin sisältyvät kauppa- ja teollisuusmi-     (734/78) mukaisesti päättäneet yhtiöiden johdon
19418:  nisteriön hallinnonalan alaiset valtionenemmis-         palkkausetuihin luettavien optiolainojen myön-
19419:  töiset yhtiöt Enso-Gutzeit Oy, Imatran Voima Oy,        tämisestä.
19420:  Kemijoki Oy, Kemira Oy, Kera Oy, Neste Oy,                  Kauppa- ja teollisuusministeriö on kuitenkin
19421:  Rautaruukki Oy, Sisu Oy, Valmet Oy, Vapo Oy,            ilmoittanut seuranneensa ja valvoneensa valtion-
19422: Veitsiluoto Oy ja Suomen Vientiluotto Oy, liiken-        yhtiöiden ylimmän johdon palkkausehtoja ja nii-
19423:  neministeriön hallinnonalan alaiset yhtiöt Finnair      den kehitystä sekä selvittäneensä vastaavien yk-
19424:  Oy, Suomen PT Oy ja Oy Yleisradio Ab eräine             sityisten yhtiöiden toimivan johdon ja hallitusten
19425:  tytäryhtiöineen sekä valtiovarainministeriön hal-       jäsenten palkkausehtoja tarpeellisten vertailutie-
19426:  linnonalan alaiset yhtiöt Engel Kiinteistöpalvelu-      tojen saamiseksi. Ministeriö on ilmoittanut myös
19427:  yhtiö Oy, Painatuskeskus Oy, Rahapaja Oy ja             antaneensa suosituksia, miten valtionyhtiöiden
19428:  VTKK-Yhtymä Oy. Selvityksestä puuttuvat mer-            johdon palkkausehtoja tulisi tarkistaa ja minkä
19429:  kittävät valtionyhtiöt, Arsenal Oy:n ja Postipank-      periaatteiden mukaan niitä tulisi suorittaa. Minis-
19430:  ki Oy:n lisäksi, ovat sosiaali- ja terveysministe-      teriö on myös antanut suositusluonteiset periaa-
19431:  riön hallinnonalan alainen Alko-Yhtiöt Oy, maa-         teohjeet valtionyhtiöiden ylimmän johdon kan-
19432:  ja metsätalousministeriön hallinnonalan alainen         nustusjärjestelmistä (tulospalkkaus- ja optiolai-
19433:  Karttakeskus Oy, opetusministeriön hallinnon-           najärjestelyistä) sekä valtionyhtiöiden hallitusten
19434:  alan alainen Oy Veikkaus Ab sekä puolustusmi-           ulkopuolisten asiantuntijajäsenten palkkauspe-
19435:  nisteriön hallinnonalan alaiset Patruunatehdas          rusteista.
19436:  Lapua Oy ja Vammas Oy.                                      Lähtökohtana valtionyhtiöiden johdon palk-
19437:     Mainituista puutteista ja epätarkkuuksista           kausehtojen määrittelyssä kauppa- ja teollisuus-
19438:  huolimatta saadut tiedot kuvannevat verrattain          ministeriön mukaan on, että valtionyhtiöt ovat
19439:  edustavasti valtionenemmistöisten osakeyhtiöi-          johdon rekrytoinnin suhteen tasavertaisessa ase-
19440:  den toimivan johdon palkkausetuja kertomus-             massa yksityisiin yhtiöihin nähden. Tämä edel-
19441:  vuonna.                                                 lyttää ministeriön mukaan, että valtionyhtiöiden
19442:                                                          tarjoamat palkkausedut ovat kilpailukykyisiä yk-
19443:    Palkkausetujen yleisperustelut. K a u p -             sityisiin yhtiöihin verrattuna. Toisaalta johdon
19444: p a - j a te o 11 i s u u s m i n i s te r i ö. Parla-   palkkausetujen on ministeriön mielestä oltava
19445: mentaarisin perustein valitut valtionyhtiöiden           oikeassa suhteessa vastuuseen, jonka henkilö
19446: hallintoneuvostot päättävät kauppa- ja teolli-           tietyssä johtotehtävässä tai hallituksen jäsenenä
19447: suusministeriön ilmoituksen mukaan sen hallin-           joutuu kantamaan.
19448: 304
19449: 
19450:    Vastuu ja siten myös palkkausedut vaihtelevat         että valtionyhtiöiden ylimmän johdon palkkaus-
19451: monien eri seikkojen perusteella. Niitä ovat mi-         ehdot ja niiden kehitys vastaisivat yksityisten
19452: nisteriön ilmoituksen mukaan ko. konsernin               yhtiöiden noudattamia ehtoja. Ministeriön mu-
19453: koko (liikevaihto ja tase), kannattavuus, kansain-       kaan valtionenemmistöisten yhtiöiden toimitus-
19454: välisyys (vienti ja ulkomaantoiminnot), toimialan        johtajan palkkaus sovitaan yleisesti hallintoneu-
19455: kilpailutilanne sekä yhtiön teknologian laatu ja         voston tai hallituksen puheenjohtajan ja ao. toi-
19456: taso. Nämä vaikuttavat periaatteessa valtionyh-          mitusjohtajan kesken (vaatinee hallintoneuvos-
19457: tiöiden johdon palkkausehtoihin: mitä korkeam-           ton antaman valtuutuksen). Muun ylemmän joh-
19458: pi kannattavuus ja kansainvälisempi yritys, mitä         don palkkausehdot päättää yleensä yhtiön hallitus.
19459: kovempi kilpailuasema ja mitä korkeampi tekno-              V a 1 t i o vara i n ministeriö. Valtiova-
19460: logian taso, sitä suuremmat ovat periaatteessa           rainministeriön ilmoituksen mukaan sen hallin-
19461: johdon palkkausedut                                      nonalalla toimivan neljän valtionenemmistöisen
19462:    Suomalaisten suuryhtiöiden johdon palkkaus-           osakeyhtiön (Engel Kiinteistöpalveluyhtymä Oy,
19463: erot ovat kauppa- ja teollisuusministeriön mu-           Painatuskeskus Oy, Rahapaja Oy ja VTKK-Yhty-
19464: kaan kuitenkin pienet. Mainitut seikat vaikutta-         mä Oy) toimivan johdon palkkauspäätökset te-
19465: vat lähinnä suuntaa antavasti. Kauppa- ja teolli-        kee kunkin yhtiön hallitus. Niiden puheenjohta-
19466: suusministeriön mukaan suomalaisten suuryri-             jat neuvottelevat käytännössä ennen päätöksen-
19467: tysten johdon palkkataso on alhainen kansainvä-          tekoa asiasta valtiovarainministeriön kanssa.
19468: liseen tasoon verrattuna. Ministeriö ei ole kuiten-         Johdon palkkausetujen määrittelyssä pidetään
19469: kaan esittänyt väitettä tukevia tosiseikkoja. Poik-      valtiovarainministeriön mukaan perusteena sitä,
19470: keustapauksissa, esim. valittaessa uusi johto sa-        että ne ovat kilpailukykyisiä ja tasavertaisia suh-
19471: neerauksen tarpeessa olevaan yhtiöön, joudu-             teessa ko. alan vastaavien muiden yhtiöiden
19472: taan johdolle ministeriön mukaan tarjoamaan              palkkausetuihin, valtionyhtiöille asetettuihin ta-
19473: tavanomaista paremmat palkkausedut                       voitteisiin sekä ministeriön noudattamaan ylei-
19474:    Kauppa- ja teollisuusministeriön ilmoituksen          seen palkkapolitiikkaan.
19475: mukaan valtionyhtiöiden johdon palkkausedut                 Yhtiöiden toimitusjohtajille maksettavat palk-
19476: pyritään suorittamaan siten, että ne koostuvat           kausedut määritellään ministeriön mukaan pää-
19477: kokonaisuudessaan päätoimesta maksettavan                sääntöisesti bruttomääräisinä. Etuihin sisältyvät
19478: rahapalkan muodossa ilman sisar- tai tytäryhtiöi-        matkapuhelin- ja henkilön niin halutessa auto-
19479: den kautta maksettavia lisäetuja. Käytännössä            etu. Kahdessa yhtiössä sovelletaan yhtiöiden
19480: valtionenemmistöisten teollisuus- ja energiayh-          vuositulokseen sidottua tulospalkkiojärjestel-
19481: tiöiden toimitus- tai pääjohtajilla sekä niillä halli-   mää, joka koskee koko henkilöstöä. Yhtiöiden
19482: tusten jäsenillä, jotka saavat varsinaisen palkkan-      hallitukset tekevät asiaa koskevat päätökset.
19483: sa päätehtävästään yhtiöltä, on lähes poikkeuk-              Yhtiöiden hallituksen jäseninä toimiville toi-
19484: setta luontaisetuina sekä puhelin- (koti- ja matka-      mitusjohtajille tai muille henkilöille, jotka saavat
19485: puhelin) että vapaa autoetu. Kolmella valtionyh-         vakituista palkkaa ao. valtionyhtiöistä, ei valtio-
19486: tiön toimitusjohtajalla sekä eräillä hallitusten jä-     varainministeriön mukaan makseta kuukausi-
19487: senillä on lisäksi asuntoetu.                            palkkioita yhtiöiden tai niiden tytäryhtiöiden hal-
19488:    Kauppa- ja teollisuusministeriön suosituksen          litusten jäsenyyden nojalla.
19489: mukaan valtionyhtiöiden hallitusten niille jäse-
19490: nille, jotka saavat varsinaisen palkkansa pääteh-            Palkkausetuja koskevat suositukset. Kaup-
19491: tävästään yhtiöltä, ei makseta lisäpalkkioita ao.        pa- ja teollisuusministeriön valtionyhtiötyöryh-
19492: yhtiön tai sen tytäryhtiöiden hallitusten jäsenen        mä 1993 esitti, että ministeriö ryhtyisi kehittä-
19493: tehtävistä. Suosituksesta on kuitenkin poikettu          mään valtionyhtiöiden ylimpien johtajien ja ulko-
19494: eräiden yhtiöiden kohdalla. Ministeriö ei ole            puolisten hallitusten jäsenten yleisiä palkkauspe-
19495: ilmoittanut syytä menettelyyn.                           rusteita yhteistyössä valtiovarainministeriön ja
19496:    L i i k e n n e m i n i s t e r i ö. Liikenneminis-   muiden valtionyhtiöitä hallinnaivien ministeriöi-
19497: teriö on ilmoittanut lähettäneensä kauppa- ja            den kanssa ja ulkopuolisten asiantuntijoiden
19498: teollisuusministeriön kertomusvuoden touko-              avustuksella. Kertomusvuoden keväällä kauppa-
19499: kuussa tekemät suositukset valtionyhtiöiden ul-          ja teollisuusministeriön hallinnonalaan kuulu-
19500: kopuolisten asiantuntijajäsenten palkkausperus-          vien valtionyhtiöiden yhtiökokoukset velvoitti-
19501: teista hallinnonalansa yhtiöille sekä pyrkineensä        vat hallintoneuvostot valitsemaan yhtiöiden hal-
19502: omilla toimillaan toteuttamaan suositukset. Ylei-        lituksiin vähintään kaksi ulkopuolista asiantunti-
19503: nen lähtökohta liikenneministeriön mukaan on,            jajäsentä 1.9.1994 mennessä.
19504:                                                                                                          305
19505: 
19506:     Kauppa- ja teollisuusministeriö antoi kerto-         1990 valtionyhtiöiden ylimmän johdon tulos-
19507: musvuoden toukokuussa suosituksen valtionyh-             palkkauksen periaatteet. Niihin ei sisältynyt
19508: tiöiden hallituksen ulkopuolisten asiantuntijajä-        mahdollisuutta toteuttaa yhtiöiden osakkeisiin
19509: senten palkkausperusteista. Suosituksessa esitet-        perustuvia kannustejärjestelmiä. Ministeriö on
19510: tiin mm. seuraavat periaatteet:                          kuitenkin myöhemmin katsonut, että osakeomis-
19511:     - Sellaisen hallituksen asiantuntijajäsenen,         tukseen perustuvat kannustejärjestelmät ovat
19512: joka toimii erityisehdoitta tai -velvoitteitta, palk-    yleistyneet niin Suomessa kuin muuallakin. Suo-
19513: kaus on enintään 10% yhtiön ylimmän johdon               messa yhtiöiden osakkeisiin perustuvien kan-
19514: (johtokunta/johtoryhmä) keskipalkasta. Mikäli            nustejärjestelmien suosiota ministeriön mukaan
19515: asiantuntijajäsenelle asetetaan erityistehtäviä ja/      lisäävät mm. pääomatuloverotuksen keventymi-
19516: tai -vastuita, tai jos tämä tarjoaa yhtiön käyttöön      nen ja osakemarkkinoiden aktivoituminen.
19517: erityisasiantuntemusta, otetaan nämä erikseen               Edelleen kauppa- ja teollisuusministeriö totesi
19518: huomioon palkkauksessa.                                  perustelunaan, että valtio pyrkii turvaamaan yh-
19519:     - Kun asiantuntijajäsen toimii hallituksen           tiöilleen kilpailukykyisen aseman mm. johtavien
19520: puheenjohtajana vailla erityistehtäviä yhtiön stra-      henkilöresurssien kohdalla. Tästä syystä ministe-
19521: tegian suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi, on         riö katsoi tarkoituksenmukaiseksi mahdollistaa
19522: palkkaus enintään 10% yhtiön toimitusjohtajan            myös osakeomistukseen perustuvan kannuste-
19523: palkasta. Mikäli asiantuntijalle annetaan vastuu         järjestelmän käyttöönoton valtionyhtiöissä. Mi-
19524: strategian suunnittelusta ja toteutuksesta määräy-       nisteriön mielestä sopivin järjestelmä on optiolai-
19525: tyy palkkaus toimitusjohtajille maksetun palkan          na, koska siinä voidaan parhaiten ottaa huo-
19526: ja tehtävään käytetyn työajan perusteella.               mioon sekä yritysjohdon että yhtiön edut.
19527:     - Hallituksen varapuheenjohtajana toimival-             Optiolainajärjestelmä on ministeriön mukaan
19528: le asiantuntijajäsenelle maksettava palkkaus on          nähtävä kiinteänä osana yhtiön tavoiteohjaus- ja
19529: enintään 25-30 % muun ulkopuolisen jäsenen               tulospalkkausjärjestelmää, eikä sen tarvitse pois-
19530: palkkaa suurempi. Jos hallituksessa on sekä ul-          taa johdolta mahdollisuutta toteuttaa sen rinnalla
19531:  kopuolinen puheenjohtaja että muu jäsen, on             perinteistä tulospalkkausta. Sitä tulee soveltaa
19532: varapuheenjohtajan palkkaus näiden palkkojen             yhtiökohtaisesti, mutta ei vastoin yhtiön johdon
19533:  puolivälissä. Varapuheenjohtajalle mahdollisesti        tahtoa. Sitä voidaan toteuttaa tarkoituksenmukai-
19534: annetut erityistehtävät ja -vastuut sekä mahdolli-       sesti vain pörssiyhtiöissä.
19535:  nen erityisasiantuntemus otetaan huomioon                  Kauppa- ja teollisuusministeriö on pitänyt
19536:  palkkauksessa vastaavasti kuin muun jäsenen             suotavana, että valtionyhtiöiden ylimmän johdon
19537:  kohdalla.                                               tulospalkkaus- ja kannustejärjestelmän sovelta-
19538:      Suosituksen mukaan on perusteltua tehdä             misessa noudatetaan seuraavia periaatteita:
19539:  ulkopuolisen asiantuntijajäsenen kanssa sopi-              -Järjestelmiä sovelletaan yhtiökohtaisesti.
19540:  mus, jossa määritellään riittävän yksityiskohtai-          - Toteutus voi olla joko rahapalkkion tai
19541:  sesti mm. mahdolliset erityistehtävät, ajankäyttö,      optiolainan muodossa. Optiolainaa sovelletaan
19542:  palkkaus ja sopimuskauden pituus. Yhtiön puo-           vain pörssiyhtiöissä.
19543:  lesta sopimuksen hyväksyy yhtiön hallintoneu-              - Palkkioille tulee määritellä katto; pörssiyh-
19544:  vosto, ja ellei sitä ole, yhtiön hallitus. Kauppa- ja   tiöissä tulospalkkio on enintään 20 % vuosipal-
19545:  teollisuusministeriön mukaan sillä on valvova ja        kasta, jos käytössä on myös optiolaina. Muutoin
19546:  yhteensovittava rooli hallinnonalansa alaisten          rahapalkkio on enintään 30 % vuosipalkasta.
19547:  valtionyhtiöiden osalta, joten on tärkeää, että            - Rahapalkan määrittelyssä tulee olla muka-
19548:  sopimus laaditaan ministeriön hyväksymän lin-           na myös pitkän ajan kehitystä mittaava tekijä,
19549:  jan mukaiseksi. Ministeriö on katsonut roolinsa         esim. vertailuluku saman toimialan vastaavanlai-
19550:  sopimuksen laatimisessa olevan erityisen keskei-        siin yrityksiin. Mittareissa tulee antaa suurin pai-
19551:  nen silloin, kun kyseessä on yhtiökokouksen             no niille tekijöille, jotka kuvaavat kannattavuu-
19552:  päätökseen tai kannanottoon perustuva sopi-             den ja omavaraisuuden kehitystä. Taloudelliset
19553:  mus.                                                    tekijät tulee kuitenkin aina ottaa arvioinnissa
19554:      Kauppa- ja teollisuusministeriö laati kerto-        huomioon.
19555:  musvuoden helmikuussa hallinnonalansa yhtiöi-              - Optiolainajärjestelmää sovellettaessa tulee
19556:  den sisäiseen käyttöön valtionyhtiöiden ylimmän         lainan määrä mitoittaa kohtuulliseksi, esim. 1-3
19557:  johdon kannustejärjestelmää koskevan suosituk-          kk:n bruttopalkan suuruiseksi.
19558:  sen. Sen perusteluissa on todettu mm. seuraavaa.           - Rahapalkkio maksetaan ainoastaan voittoa
19559:      Kauppa- ja teollisuusministeriö määritteli v.       tuottavalle konsernille.
19560: 
19561: 39 350889R
19562: 306
19563: 
19564:    -Järjestelmää sovelletaan ainoastaan yhtiön         oma vastaa kohderyhmän 1-3 kuukauden brut-
19565: palvelukseen kuuluvien johtokunnan tai halli-          topalkkaa luontaisetuineen, että merkintäoikeus
19566: tuksen jäseniin ja varajäseniin.                       on henkilökohtainen, että laina-aika on 5-7
19567:    -Tulee laatia siirtymäsäännöt, esim. portait-       vuotta ja että kuponkikorko määräytyy tapaus-
19568: taiset eläkkeellesiirtymissäännöt, sekä säännöt        kohtaisesti. Kuponkikorko voisi olla vähintään
19569: mahdollisia eroamis- ja erottamistapauksia var-        Suomen Pankin peruskorko lisättynä 1-2 pro-
19570: ten.                                                   senttiyksiköllä. Lainaehdoissa voidaan varautua
19571:    -Jos yhtiössä on toteutettu henkilöstörahas-        olosuhteiden muutokseen mm. asianomaisten
19572: tomalli siten, että myös ylin johto kuuluu sen         palvelusuhteissa.
19573: piiriin, niin silloin ei palkkiojärjestelmää tule         Optiotodistukseen perustuvan merkintäoi-
19574: toteuttaa siten, että olisi mahdollista kuulua jo-     keuden yleinen lähtökohta muistion mukaan on,
19575: kaiseen järjestelmään.                                 että lainapääoman yksi markka oikeuttaa merkit-
19576:    - Tytäryhtiöissä järjestelmä tulee toteuttaa        semään enintään yhden osakkeen, jonka mer-
19577: emoyhtiön johdolla.                                    kintähinta on lainan liikkeeseenlaskua edeltä-
19578:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on toimittanut      vien kahden kuukauden ao. osakkeen kaupan-
19579: suosituksensa ulkoasiain-, sosiaali- ja terveys-,      käyntikurssien painotettu keskiarvo lisättynä
19580: valtiovarain-, liikenne-, opetus- ja puolustusmi-      10-20 prosentilla. Merkintäaika alkaa yleensä
19581: nisteriön kansliapäällikköjen tiedoksi.                4-5 vuoden kuluttua lainan liikkeeseenlaskusta
19582:    Suosituksen liitteenä olevassa muistiossa on        ja jatkuu 1-2 vuotta.
19583: tarkemmin esitetty periaatteet, joita kauppa- ja          Muistiossa on arvioitu myös arvopaperimark-
19584: teollisuusministeriö on pitänyt suotavina optio-       kinalain ao. määräyksiä sekä optiolainajärjeste-
19585: lainajärjestelmän soveltamisessa. Muistiossa on        lyn verotuskysymyksiä. Viimeksi mainittujen
19586: todettu mm. seuraavaa. Kannustejärjestelyjen ta-       osalta on todettu, että verokohtelu voi muuttua
19587: voitteena on sitoa johto yritykseen ja sen pitkän      ennen edun realisoitumista. Pääomatulon edulli-
19588: ajan tulostavoitteisiin. Optiolainajärjestelyn tuot-   semman verokohtelun huomautetaan aiheutta-
19589: tama taloudellinen kompensaatio perustuu toi-          van tulkintaongelmia, kun palkkatuloa pyritään
19590: minnan pitkän aikavälin tulokseen ja tehtävässä        eri tavoin muuttamaan pääomatuloksi. Yhtiön
19591: onnistumiseen, ei niinkään henkilökohtaiseen           johdon kannalta on huomautettu olevan merki-
19592: työpanokseen tai yrityksen lyhyen ajan tulok-          tyksellistä, voiko se verotuksellisesti järkevällä
19593: seen. Kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka voivat         tavalla rahoittaa sijoituksensa. Veronalaisen tu-
19594: vaikuttaa yrityksen kehittämiseen. Kompensaa-          lon hankkimiseksi otettavan velan korkojen on
19595: tio sidotaan yrityksen osakkeen hintakehityk-          todettu olevan vähennyskelpoisia. Lainaehtoihin
19596: seen ja se on saajan pääomatuloa.                      sisältyvä osakkeen merkintähinta ei muistion
19597:    Muistiossa on todettu, että optiolainajärjeste-     mukaan saa alittaa sen markkinahintaa lainan
19598: lyn kohtuullisuutta arvioidaan mm. suhteessa           liikkeeseenlaskuhetkellä, koska markkinahin-
19599: osakkeenomistajien asemaan sekä yrityksen              nan alittava osuus saattaa realisoitua merkitsijän
19600: muun henkilöstön asemaan. Järjestelyn kohtuul-         verotettavaksi palkkatuloksi jo merkintähetkellä.
19601: lisuutta ei muistiossa ole kuitenkaan tarkemmin           Muistiossa on todettu lopuksi, että työntekijän
19602: arvioitu.                                              työnantajaltaan saamasta lainasta maksama kor-
19603:    Päätöksenteosta muistiossa on todettu, että         ko on työntekijän verotettavaa tuloa siltä osin
19604: yhtiön hallitus ei voi pääsääntöisesti tehdä pää-      kuin korko alittaa Suomen Pankin peruskoron
19605: töksiä omassa asiassaan. Osakepääoman koro-            lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Vielä on
19606: tuksesta ja osakesidonnaisen lainan liikkeellelas-     huomautettu, että suomalainen osakeyhtiö ei saa
19607: kusta päättää aina yhtiökokous, kun kohderyh-          rahoittaa omien osakkeidensa hankintaa eikä
19608: mänä on yhtiön hallitus. Hallintoneuvosto antaa        antaa tähän vakuutta. Rajoitus ei koske kuiten-
19609: yleensä hallituksen esityksestä lausuntonsa yh-        kaan osakesidonnaisia optio- tai vaihtovelkakir-
19610: tiökokoukselle.                                        jalainoja.
19611:    Edelleen muistiossa on huomautettu, että op-           Viimeksi esitetty huomautus tarkoittanee, ettei
19612: tiolaina on kannuste-, sitomis- ja verotusmielessä     ole verotuksellisia tai muita esteitä menettelylle,
19613: tarkoituksenmukaisin ja joustavin väline. Vero- ja     jossa yhtiö lainaa johdolleen pääoman, jonka
19614: muun sääntelyn ja oikeuskäytännön muutokset            johto vuorostaan lainaa takaisin yhtiölle ko. op-
19615: voivat kuitenkin tehdä muunlaisen järjestelyn          tiolainajärjestelyssä. Optiolainan kuponkikorko
19616: tarkoituksenmukaisemmaksi.                             voi tällöin kattaa johdon yhtiöltä saaman henki-
19617:    Muistiossa on todettu, että optiolainan pää-        lökuntalainan koron. Järjestely on yhtiön johdon
19618:                                                                                                                    307
19619: 
19620: kannalta riskitön sisältäen kuitenkin huomatta-        ninä mahdollisesti toimivien, ao. yhtiöissä pää-
19621: van tuottomahdollisuuden.                              toimessa olevien henkilöiden palkkausetuja. Mi-
19622:    Verotuskäytäntöä on sittemmin muutettu si-          nisteriön mukaan hallituksen jäsenille maksetaan
19623: ten, että yritysjohdon optiolainajärjestelyjen tuot-   hallinnonalan alaisissa yhtiöissä kuukausipalk-
19624: tama myyntivoitto lasketaan saajansa palkkatu-         kioita seuraavasti: puheenjohtajille 3 000 mk
19625: loksi.                                                 kuukaudessa, varapuheenjohtajille 2 300 mk
19626:                                                        kuukaudessa ja jäsenille 2 000 mk kuukaudessa.
19627:    Johdon palkkausedut. Selvityksiin sisältyi-         Ministeriön ilmoituksen mukaan toimitusjohtajil-
19628: vät tiedot yhteensä 81 henkilön palkkauseduista.       le, hallituksen jäsenille ja muille henkilöille, jotka
19629: Näistä pääyhtiöiden toimitusjohtajia oli 19, nii-      saavat yhtiöstä vakituista palkkaa, ei makseta
19630: den johtokuntien muita jäseniä 54 ja tytäryhtiöi-      kuukausipalkkioita omista eikä tytäryhtiöiden
19631: den toimitusjohtajia 8. Pääyhtiöiden toiminnan         hallituksista.
19632: laajuutta kuvaa niiden liikevaihto tai rahoitusyh-         Selvitykseen sisältyneiden valtionyhtiöiden
19633: tiön kohdalla vastaava luku. Selvityksessä muka-       tytäryhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalk-
19634: na olevien kauppa- ja teollisuusministeriön hal-       kaus oli 28 500---42 900 mk kuukaudessa. Keski-
19635: linnonalan alaisten yhtiöiden (konsernien) liike-      arvo oli 35 900 mk kuukaudessa.
19636: vaihto tai vastaava luku vaihteli kertomusvuonna           Kaikkiaan selvityksessä olleiden valtionenem-
19637: 294 Mmk:sta 49,2 mrd. mk:aan, liikenneministe-         mistöisten osakeyhtiöiden toimivaan johtoon
19638: riön hallinnonalan alaisten yhtiöiden 1,9 mrd.         kuuluvien 81 henkilön kokonaispalkkajakauma
19639: mk:sta 9,8 mrd. mk: aan sekä valtiovarainministe-      oli seuraava:
19640: riön hallinnonalan alaisten yhtiöiden 146
19641: Mmk:sta 623 Mmk:aan.                                   Kokonaispalkkaus                       Hallinnonala        Kaikki
19642:     Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-        mk/kk                            KTM       LM         VM
19643: 
19644: alan alaisten pääyhtiöiden toimitusjohtajien ko-        20 ooo- 29 999 ........                    2                2
19645: konaispalkkaus (sisältää rahapalkan ja luon-            30 000- 39 999 ........          3         4                7
19646:                                                         40 000- 49 999 ........          7        14          4    25
19647: taisetujen verotusarvot sekä tytäryhtiökorvauk-         50 ooo- 59 999 ........          9         6               15
19648: set) oli vuoden 1995 alussa 51 200---132 800 mk         60 000- 69 999 ........         18         1               19
19649: kuukaudessa, josta luontaisedut olivat keskimää-        70 000- 79 999 ........          4         2                6
19650: rin 5 100 mk kuukaudessa. Keskiarvo oli 86 800          80 000- 89 999 ........          2                          2
19651: mk kuukaudessa.                                         90 000- 99 999 ........          2                          2
19652:     Liikenneministeriön hallinnonalan alaisten         100 000-109 999 ........          2                          2
19653:                                                        110000- ....................      1                          1
19654:  pääyhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalk-
19655:                                                        Yhteensä .....................   48        29          4    81
19656: kaus (kuten edellä, lisäksi yhden yhtiön johdon
19657: kohdalla mukana ovat myös kertomusvuonna
19658:  maksetut tulospalkkiot) oli 55 500---78 000 mk            Kokonaispalkkauksen lisäksi valtionyhtiöiden
19659:  kuukaudessa. Keskiarvo oli 70 800 mk kuukau-          toimivaan johtoon kuuluvilla on muita palkkauk-
19660:  dessa.                                                senluonteisia etuja. Kauppa- ja teollisuusministe-
19661:      Valtiovarainministeriön hallinnonalan alaisten    riön ilmoituksen mukaan yhtiöiden toimitusjoh-
19662: yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalkkaus           tajilla yleensä sekä useilla hallitusten jäsenillä on
19663:  vaihteli 43 000 mk:sta 49 000 mk: aan kuukaudes-      TEL-ehtoja edullisempia eläke-ehtoja ja edullisia
19664:  sa. Lisäksi ministeriö on ilmoittanut kahdelle        irtisanoutumisehtoja. Eläke on useissa tapauksis-
19665:  toimitusjohtajalle kertomusvuodelta maksetuista       sa 66 % palkasta 30---33 vuoden palvelun jäl-
19666:  tulospalkkioista, suuruudeltaan 50 000 mk ja          keen. Erityisesti toimitusjohtajilla on oikeus siir-
19667:  72 000 mk. Keskiarvo oli 45 500 mk kuukaudes-         tyä täydelle eläkkeelle usein jo 60-vuotiaina.
19668:  sa.                                                   Yhden vuoden mittainen irtisanomisaika ja
19669:      Pääyhtiöiden hallitusten muiden jäsenten ko-      -palkka ovat yleisiä. Eräissä tapauksissa toimitus-
19670:  konaispalkkaus oli kauppa- ja teollisuusministe-      johtajan irtisanomissuoja on tätäkin parempi.
19671:  riön hallinnonalan alaisissa yhtiöissä 41 500---      Yhdessä yhtiössä ylimmällä johdolla on indeksi-
19672:  95 400 mk kuukaudessa (keskiarvo 60 400 mk            sidonnainen säästöhenkivakuutus, suuruudel-
19673:  kuukaudessa) ja liikenneministeriön hallinnon-        taan 200 000 mk.
19674:  alan alaisissa yhtiöissä 36 700---69 200 mk kuu-          Useissa yhtiöissä sovelletaan myös ylimmän
19675:  kaudessa (keskiarvo 47 700 mk kuukaudessa).           johdon tulospalkkausta, jolloin tulospalkkiona
19676:      Valtiovarainministeriö ei ole ilmoittanut hal-    maksetaan kokonaispalkan lisäksi 2-3 kuukau-
19677:  linnonalansa alaisten yhtiöiden hallitusten jäse-     den rahapalkkaa vastaava määrä. Kauppa- ja
19678: 308
19679: 
19680: teollisuusministeriön hallinnonalan alaisissa val-        Kansanedustajien ja ministerien palkkiot oli-
19681: tion pörssiyhtiöissä (Enso-Gutzeit Oy, Rauta-          vat siten kertomusvuonna seuraavat:
19682: ruukki Oy ja Valmet Oy) otettiin kertomusvuon-            - kansanedustajan palkkio 15 493-19 786
19683: na käyttöön myös optiolainaan perustuva kan-           mk/kk
19684: nustejärjestelmä. Ministeriö on ilmoittanut suh-          -ministerin palkkio 36 001 mk/kk
19685: tautuvansa kielteisesti optiolainajärjestelyjen en-       -pääministerin palkkio 43 201 mk/kk
19686: nenaikaiseen purkamiseen siten, että voitot rea-                  kansanedustaja-ministerin        palkkio
19687: lisoituisivat alkuperäisistä suunnitelmista poike-     43 747-45 894 mk/kk
19688: ten.                                                            kansanedustaja-pääministerin palkkio
19689:    Liikenneministeriön hallinnonalan alaisten          50 947-53 095 mk/kk.
19690: valtionyhtiöiden johdon muista eduista ministe-           Kansanedustajalle suoritetaan palkkion lisäksi
19691: riö on ilmoittanut, että yhden yhtiön johtoon          pääosin verovapaata kulukorvausta edustajan-
19692: kuuluvilla on henkilökohtainen eläke, jota kart-       toimesta aiheutuvista ylimääräisistä kuluista.
19693: tuu 6 o/o kalenterivuodessa tai sen osassa henki-      Korvauksen suuruus on 33-56 o/o edustajan-
19694: lön toimiessa ao. tehtävässä. Eläkkeen määrä ei        palkkiosta ilman ikälisiä. Edustajalta, joka on
19695: kuitenkaan ylitä yhtiön eläkesäätiön sääntöjen         kutsuttu valtioneuvoston jäseneksi, pidätetään
19696: mukaista täyttä eläkettä.                              puolet kulukorvauksesta. Koska kulukorvaus on
19697:    Valtiovarainministeriö ei ole ilmoittanut hal-      tarkoitettu nimenomaisesti peittämään edusta-
19698: linnonalansa alaisten valtionyhtiöiden johdon          jantoimesta aiheutuvia ylimääräisiä kuluja, ei sitä
19699: muista eduista.                                        voida rinnastaa suoranaisesti palkkausetuihin.
19700:                                                           Korkeisiin virkatehtäviin sekä edustajantoi-
19701:    Eräitä vertailutietoja Ministeriöt ilmoittivat,     meen ja valtioneuvoston jäsenyyteen saattaa liit-
19702: että valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden joh-         tyä myös tuloa tuottavia sivutehtäviä ja muita
19703: don palkkausetujen tulee olla kilpailukykyisiä         palkkauksenluonteisia etuja. Samoin on yleensä
19704: suhteessa muiden, lähinnä yksityisten, vastaa-         myös suurten yritysten johtotehtävissä. Nämä
19705: vien yhtiöiden etuihin. Koska yksityisten työnan-      eivät sisälly kuitenkaan ao. tehtävistä maksetta-
19706: tajien maksamat palkat ja muut edut eivät ole          viin välittömiin palkkausetuihin, eikä niitä ole
19707: julkisia, ei kattavaa vertailua niihin voida tehdä.    siten syytä ottaa huomioon palkkausvertailuissa.
19708: Valtion virkapalkat ja julkisista tehtävistä makset-      Vertailu osoittaa, että kauppa- ja teollisuusmi-
19709: tavat palkkiot ovat sen sijaan julkisia.               nisteriön hallinnonalan alaisten valtionyhtiöiden
19710:    Korkein käytössä oleva valtion virkapalkka-         toimitusjohtajien keskimääräiset palkkausedut
19711: luokka (A 34) oli kertomusvuonna Helsingissä           ovat suunnilleen kaksinkertaiset pääministerin
19712: ikälisistä riippuen 28 753-36 721 mk kuukau-           tehtävästä maksettuun palkkioon verrattuna ja yli
19713: dessa. Tämä palkkaus on mm. useimmilla minis-          nelinkertaiset kansanedustajan palkkioon näh-
19714: teriöiden kansliapäälliköillä. Muutamille virka-       den. Samoin ne ovat yli kaksinkertaiset korkeim-
19715: miehille palkka maksettiin 10 prosentilla korotet-     piin virkapalkkoihin ja ministerinpalkkioihin
19716: tuna, joten se oli enimmillään 40 393 mk kuukau-       verrattuna. Lähes vastaavat suhteet luonnehtivat
19717: dessa.                                                 myös liikenneministeriön hallinnonalan alaisten
19718:    Valtioneuvoston jäsenen palkkio oli yhtä suuri      valtionyhtiöiden toimitusjohtajien palkkausetuja
19719: kuin korkein valtion virasta tai toimesta suoritet-    vertailutehtäviin nähden. Valtiovarainministe-
19720: tava palkkaus viidellä ikälisällä koeotettuna (Laki    riön hallinnonalan alaisten ja selvitykseen sisälty-
19721: valtioneuvoston jäsenten palkkauksesta 229/55).        neiden yhtiöiden toimitusjohtajien palkkausedut
19722: Tämä merkitsi kertomusvuonna 36 001 mk kuu-            vastaavat suunnilleen pääministerin tai valtio-
19723: kaudessa. Pääministerille palkkio suoritetaan          neuvoston jäseneksi kutsutun kansanedustajan
19724: 20 o/o:lla korotettuna, ja se oli kertomusvuonna       palkkioita. Ne ylittävät kuitenkin selvästi sekä
19725: 43 201 mk kuukaudessa. Kansanedustajan palk-           korkeimmat virkapalkat että ministeripalkkion.
19726: kio on seitsemän palkkausluokkaa pienempi              Kansanedustajan palkkioon nähden ne ovat yli
19727: kuin valtioneuvoston jäsenen palkkio (Laki             kaksinkertaiset.
19728: edustajan palkkiosta 328/47) eli valtion palk-
19729: kausluokan A 27 mukainen. Helsingissä se oli              Suomen Hallitusmuodon 71 §-n mukaan val-
19730: kertomusvuonna ikälisistä riippuen 15 493-             tiontilintarkastajilla on oikeus saada viran-
19731: 19 786 mk kuukaudessa. Kansanedustajalta, joka         omaisilta tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Valtion-
19732: on kutsuttu valtioneuvoston jäseneksi, pidäte-         enemmistöisten osakeyhtiöiden toiminnan tar-
19733: tään puolet edustajanpalkkiosta.                       kastuksesta annetun lain (968/47) 3 §:n mu-
19734:                                                                                                         309
19735: 
19736: kaan valtionenemmistöinen osakeyhtiö sekä mi-            kausedut kilpailukykyisinä. Ministeriö ei ole kui-
19737: nisteriö, jonka hallinnonalaan valtionenemmis-           tenkaan esittänyt, miten koti- ja ulkomaista seu-
19738: töinen osakeyhtiö kuuluu, ovat velvollisia anta-         rantaa käytännössä riittävän kattavasti ja luo-
19739: maan valtiontilintarkastajille näiden pyytämät           tettavasti toteutetaan.
19740: valtionenemmistöisiä osakeyhtiöitä koskevat sel-             Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtion-
19741: vitykset ja asiakirjat.                                 yhtiöt saavat kilpailuetua muihin vastaaviin yri-
19742:    Valtiontilintarkastajat toteavat, että ao. vi-       tyksiin verrattuna mm. rahoitukseen liittyvissä
19743: ranomaiset ovat toimittaneet valtiontilintarkas-         kysymyksissä yksinomaan jo omistuspohjansa
19744: tajien pyytämät tarpeelliset valtionenemmistöis-        perusteella.
19745: ten osakeyhtiöiden johdon palkkausetuja koske-               Yksinomaan yksityisten ja valtionenemmis-
19746: vat tiedot ja selvitykset yksityiskohdiltaan puut-      töisten yritysten johdon palkkausetujen keskinäi-
19747: teellisina.                                             seen vertailuun, yritysten keskinäiseen palkkaus-
19748:     Viranomaisten menettely ei ole sopusoinnussa         kilpailuun sekä yksilöllisiin ei-julkisiin työsopi-
19749: hallitusmuodon ja muiden asiaa koskevien                 muksiin perustuva palkkausjärjestelmä voi val-
19750: säännösten kanssa. Valtiontilintarkastajat to-          tiontilintarkastajien mielestä johtaa kohtuutto-
19751: teavat, että viranomaisten tulee noudattaa tie-          miin lopputuloksiin. Erilaiset tulospalkkausjär-
19752: doksinantoa koskevia säännöksiä viivyttelemät-          jestelyt, esim. valtionyhtiöiden johdon optiolai-
19753: tä ja asianmukaisesti niin, että pyydetyt tiedot ja      nat, voivat kasvattaa yhtiöiden toimivan johdon
19754: selvitykset toimitetaan valtiontilintarkastajille       todelliset palkkausedut vielä todettua suurem-
19755: määräajassa ja yksityiskohdiltaan riittävinä.            miksikin.
19756: Päätösvalta ja vastuu valtiontilintarkastajain              Valtiontilintarkastajien mielestä valtion
19757: kertomuksen asiasisällöstä ja muodosta on val-          enemmistöomistuksen tulee vaikuttaa myös
19758: tiontilintarkastajilla, jotka päättävät, miten pe-      yleisten yhteiskunnallisten oikeudenmukaisuus-
19759: rustuslaillisen tiedonsaantioikeuden nojalla            ja kohtuullisuuskäsitysten painottamiseen val-
19760: hankittuja tarpeellisia tietoja ja selvityksiä käyte-   tionyhtiöiden hallinnon ja johtamisen yksityis-
19761: tään ja missä muodossa havaituista seikasta ker-         kohdissa. Kauppa- ja teollisuusministeriön tulee
19762: rotaan eduskunnalle.                                    laatia yhteistyössä muiden omistajavaltaa käyt-
19763:     Saamiensa tietojen ja tekemiensä selvitysten        tävien ministeriöiden kanssa asianmukaiset
19764: perusteella valtiontilintarkastajat toteavat, että      suuntaviivat ja menettelytavat valtionyhtiöiden
19765: valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden toimivan           korkeimman johdon palkkausetujen määrittä-
19766: johdon palkkausetujen määräytymiseen ja ta-              miseksi. Omistajavaltaa edustavien viranomais-
19767: soon on ollut syytä kiinnittää huomiota. Kaup-          ten tulee vahvistaa valtionyhtiöiden johdon palk-
19768: pa- ja teollisuusministeriö on ilmoittanut seu-          kausetujen yleiset, niin rahamääräisiä kuin
19769:  raavansa vastaavien yksityisten yritysten johdon        muitakin etuja koskevat periaatteet, jotka toimi-
19770: palkkausta pitääkseen tavoittelemaliaan tavalla         vat yhtiöiden johdon todelliset palkkausedut
19771:  hallinnonalansa valtionyhtiöiden johdon palk-          päättävien hallintoelinten apuna ja ohjeena.
19772: 310
19773: 
19774: 
19775: 
19776: 
19777:          Valtiontilintarkastajien rahoittama tutkimustoiminta
19778: 
19779:    Valtiontilintarkastajat hankkivat parlamentaa-       keiden, Julkisten palveluiden yksityistäminen ja
19780: rista tarkastusta palvelevia tutkimuksia ja selvi-      Elinkeinotuen vaikuttavuus, tulokset selostetaan
19781: tyksiä tutkimusmäärärahansa puitteissa. Kerto-          myös tässä kertomuksessa.
19782: musvuoden tutkimusmääräraha oli 450 000 mk.                Tutkimushankkeiden loppuraportit on esitelty
19783: Valtiontilintarkastajat pyysivät joulukuussa 1993       valtiontilintarkastajien kokouksissa, joissa niistä
19784: eräiltä korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilla esi-     on voitu keskustella tutkijoiden alustusten poh-
19785: tyksiä tutkimustarjouksiksi. Määräaikaan men-           jalta. Valtiontilintarkastajat eivät ole ottaneet kan-
19786: nessä saapui yhteensä 38 tutkimusesitystä, joiden       taa tutkimustuloksiin tai tutkijoiden esittämiin
19787: yhteenlaskettu määrärahan tarve olin. 4,6 Mmk.          suosituksiin, vaan niistä vastaavat tutkijat. Tutki-
19788: Tarjousten joukosta valittiin viisi tutkimushan-        musraportit on jaettu valtiontilintarkastajien ja
19789: ketta.                                                  heidän kansliansa lisäksi mm. valtiovarainvalio-
19790:    Tutkimustoiminnan ennalta määritellyt paino-         kunnan tarkastusjaoston jäsenille, eduskuntaryh-
19791: pistealueet olivat kertomusvuonna seuraavat:            mille ja eräille ministeriöille. Tutkimuslaitokset
19792: työttömyyden vähentäminen, yhteiskunnalliset            ovat vastanneet itsenäisesti muusta esim. tutki-
19793: peruspalvelut, alueellinen kehitys, elinkeinojen        joille ja kirjastoille suunnarusta raporttien jake-
19794: tukeminen sekä tulosohjaus. Teemojen tarkempi           lusta.
19795: sisältö kuvailtiin tarjouspyyntökirjeen liitteessä.         Tutkimustuloksia on käytetty hyväksi parla-
19796:    Valtiontilintarkastajat päättivät 1.3.1994 rahoit-   mentaarisen tilintarkastuksen kehittämisessä ja
19797: taa tarjousten pohjalta seuraavat tutkimushank-         valtiontilintarkastajain kertomuksen valmistelus-
19798: keet                                                    sa. Tutkimustoiminnan yhtenä tavoitteena on
19799:     1. Julkisten palvelujen yksityistäminen - kri-      ollut tuoda esiin sellaisia aiheita, joiden ympärillä
19800: teerit ja kokemukset. Liiketaloustieteellinen tut-      on käyty julkista keskustelua. Tällä tavalla on
19801: kimuslaitos (LTI).                                      haluttu rohkaista myös tutkijoita tarttumaan uu-
19802:     2. Parlamentaarista valvontaa palveleva joh-        siin aiheisiin ja haasteisiin. Seuraavassa esitellään
19803: don tietojärjestelmä. Tampereen yliopisto.              tutkimushankkeiden tulokset lyhyesti.
19804:     3. Peruspalvelun käsite, vaihtoehtoiset rahoi-          Liiketaloustieteellisen tutki-
19805: tusmallit ja väestön asennoituminen niihin. Kuo-        m u s 1a i t o k s e n projektissa selvitetään jul-
19806: pion yliopisto.                                         kisten palveluiden yksityistämistä. Tutkija varoit-
19807:     4. Elinkeinotuen vaikuttavuus. Valtion talou-       taa yksityistäruis-käsitteen yksipuolisesta ja täs-
19808: dellinen tutkimuskeskus (VATI).                         mentämättömästä käytöstä ja ehdottaa mm. var-
19809:     5. Euroopan reuna-alueiden aluepolitiikka ja        sinaisen ja osittaisen yksityistämisen käsitteiden
19810: aluejaot. Tampereen yliopisto.                          käyttöä selventämään aste-eroja julkisen ja yksi-
19811:    Valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuodel-       tyisen rahoituksen, valvonnan ja ohjauksen ulot-
19812: ta 1993 on jo raportoitu Parlamentaarista valvon-       tuvuudella. Tutkimuksen yhtenä päämääränä on
19813: taa palveleva johdon tietojärjestelmä, Peruspal-        ollut selvittää, kuinka pitkälle Suomen julkista
19814: velu ja Euroopan reuna-alueiden aluepolitiikka          hallintoa on yksityistetty ja minkälaisia koke-
19815: -projektien tulokset. Näiden tutkimushankkei-           muksia siitä on saatu. Tutkimuksen kohteeksi
19816: den tuloksia ei enää käsitellä tässä yhteydessä.        valittiin kuntien ja valtion palvelutoiminta. Tu-
19817: Aiemmin tutkimusrahoituksen saaneiden ja                lokset osoittavat, että yksityistäruisestä on kes-
19818: v. 1993 käynnistyneiden projektien Julkissekto-         kusteltu vilkkaasti, mutta sitä on harvemmin
19819: rin säästämisen uudet muodot ja Julkisen sekto-         konkreettisesti toteutettu. Yksityistäruisestä on
19820: rin arviointimenetelmät ja evaluaatio tulokset          vielä yllättävän vähän konkreettisia esimerkkita-
19821: selostetaan tässä kertomuksessa. Kertomusvuon-          pauksia. Tästä syystä tutkimuksessa ei voitu teh-
19822: na käynnistyneiden ja nyt valmistuneiden hank-          dä arvioita esimerkiksi siitä, kuinka hyvin yksi-
19823:                                                                                                         311
19824: 
19825: tyistäminen on taloudellisesti onnistunut. Yksi-        räätälöityjä tietojärjestelmiä. Uusi tietotekniikka
19826: tyistämisen oikeudellisten edellytysten lisäksi         antaa tähän taloudellisesti perusteltuja mahdolli-
19827: tutkija painottaa, että yksityistäminen edellyttää      suuksia. V a 1t i on ta 1 o u d e 11 i s e n t u t-
19828: kilpailua palvelun tuottajien kesken. Lisäksi hän       k i m u s k e s k u k s e n projektissa on tutkittu
19829: toteaa, että julkisten palvelujen kohdalla kilpai-      ja kehitetty elinkeinolukien vaikuttavuuden
19830: lun edellytykset erityisesti kunnissa eivät usein-      analysointiin soveltuvaa elinkeinolukien tieto-
19831: kaan näytä täyttyvän.                                   järjestelmää. Erityisenä tapaustutkimuksen koh-
19832:     K u o p i o n y 1 i o p i s t o s s a laaditussa    teena ovat olleet kauppa- ja teollisuusministeriön
19833: arviointia koskevassa tutkimuksessa tarkastel-          elinkeinotuet. Tietojärjestelmän kehittäminen
19834: laan kirjallisuustutkimuksen menetelmin julkisen        päätöksenteon apuvälineeksi vaatii vielä lisä-
19835: sektorin evaluaation kehittymistä. 1990-luvulla         työtä.
19836: tulosajattelun myötä on painotettu erityisesti hal-        Edellä kuvattujen tutkimushankkeiden tulok-
19837: linnon sisäisen laskentatoimen ja tilinpidon ke-        set saatetaan eduskunnan tietoon tarkastuskerto-
19838: hittämistä, mutta tämän kvantitatiivisen kehitys-       mukseen liitettyinä tutkimustiivistelminä. Tiivis-
19839: työn rinnalle on tullut entistä tärkeämmäksi ja         telmän alussa mainitaan tutkimusprojektin työ-
19840: perinteistä laskentatoimea täydentäväksi väli-          nimi, rahoitusvuosi ja hankkeesta vastaava joh-
19841: neeksi tuloksellisuuden tai toiminnan arviointi         taja. Tämän jälkeen selostetaan loppuraportin
19842: (evaluointi). Tutkimuksessa on siis arvioitu ar-        bibliografiset tiedot, jotka saattavat poiketa pro-
19843: viointia, sen teoriaa, menetelmiä ja tuloksia. Tut-     jektin alkuperäisestä työnimestä. Kirjallisuusviit-
19844: kijat uskovat, että Suomen mahdollisuudet har-          teen jälkeen esitetään varsinainen tiivistelmä-
19845: joittaa tehokasta arviointia ovat suhteellisen hy-      teksti, joka on lyhennelmä tutkimuksen yhteen-
19846: vät mm. kattavan tilastojärjestelmän ansiosta,          vedosta.
19847: mutta samalla tutkijat varoittelevat kritiikittö-
19848: mästä ulkomaisten esikuvien omaksumisesta ja
19849: standardimaisesta arviointiotteesta. Heidän mie-
19850: lestään arvioinneilla ei ole vain rationaalisen         Julkisten palveluiden yksityistäminen
19851: päätöksenteon tehostamiseen tähtääviä käytän-            -edellytykset ;a kokemukset (1994)
19852: töjä, vaan myös muut, usein asiaan kuulumatto-
19853: mat esim. symboliset ja legitimointitehtävät saat-         ToimitusjohtajaJarmo Granfelt, Liiketaloustie-
19854: tavat liittyä arviointien toteuttamiseen. Tästä         teellinen tutkimuslaitos (LTT)
19855: syystä tarvitaan edelleen kriittistä arviointien tut-
19856: kimusta.                                                           Pentti Jonninen 0995). Julkisten pal-
19857:     Uutta julkista hallintoa rakennetaan ristiriitai-           veluiden yksityistäminen - edellytykset
19858: sessa tilanteessa, jossa toisaalta juurrutetaan jul-            ja kokemukset. Sarja B 113. Liiketalous-
19859: kiseen hallintoon tulosajattelua ja toisaalta pyri-             tieteellinen tutkimuslaitos. Helsinki.
19860: tään julkisen talouden tervehdyttämiseen mm.
19861: huomattavin budjettisäästöin. Niin kuin keskus-            Tutkimuksen keskeisenä tarkoituksena on ol-
19862: telu yksityistämisestä on myös keskustelu julki-        lut kartoittaa julkisen palvelutuotannon yksityis-
19863: sen sektorin säästöistä ollut ajoittain kiivasta.       tämisen tavoitteita, edellytyksiä ja kokemuksia.
19864: Oulun yliopiston Pohjois-Suo-                           Tutkimuksen tavoitteet voidaan tiivistää seuraa-
19865: m e n t u t k i m u s 1a i t o k s e s s a laaditussa   vien kysymysten muotoon: Mitä julkisten palve-
19866: tutkimuksessa todetaan kuitenkin, että hallinnos-       luiden yksityistämisellä tarkoitetaan ja minkälai-
19867: sa toimivien mielipiteet säästämisen välttämättö-       sia ovat yksityistämisen eri muodot? Mitkä ovat
19868: myydestä ovat yllättävän yhtenäisiä ja säästöpak-       julkisten palveluiden yksityistämisen tavoitteet
19869: koa ymmärtäviä. Valtion ja kaupunkikuntien vä-          sekä mitä etuja ja haittoja siitä katsotaan aiheutu-
19870: lillä on kuitenkin säästämisen muodoissa ja ajoit-      van? Mitkä ovat palvelujen yksityistämisen edel-
19871: tumisessa selviä eroja. Näyttää siltä, että kuntien     lytykset? Mitä osaa julkisesta palvelutuotannosta
19872: mahdollisuudet toteuttaa säästöpolitiikkaa ovat         yksityistäminen käytännössä voisi koskea? Missä
19873: olleet paremmat kuin sektoroituneen valtionhal-         määrin julkista palvelutuotantoa on Suomessa jo
19874: linnon. Tulosten perusteella voitaneen myös ar-         yksityistetty? Minkälaisia ovat yksityistämiskokei-
19875: vioida, että uusia rakenteellisia säästämisen           luista saadut kokemukset?
19876: muotoja on vielä löydettävissä.                            Tutkimus on toteutettu kirjallisuus- ja haastat-
19877:     Yksityistämisen, arvioinnin ja säästämisen          telututkimuksena. Koska julkisen palvelutuotan-
19878:  pohjaksi tarvitaan kunnollisia ja usein pitkälle       non pääpaino on kuntatasolla, tutkimus käsitte-
19879: 312
19880: 
19881: lee pääasiassa kunnallisten palveluiden yksityis-          Julkisten palveluiden yksityistämisen edelly-
19882: tämistä. Haastatteluin on kerätty kokemuksia            tykset riippuvat palveluiden luonteesta. Puhtaille
19883: muutamasta valtiosektorin palveluorganisaatios-         julkisille hyödykkeille (esim. maanpuolustus tai
19884: ta, vaikka kokemukset ovatkin tällä sektorilla          katuvalaistus) on ominaista, että niitä kulutetaan
19885: toistaiseksi vähäisiä.                                  yhteisesti eikä niiden käytöstä voida periä mak-
19886:    Yksityistämisen käsite on käytännön keskus-          sua. Tästä syystä niiden varsinainen yksityistämi-
19887: telussa vakiintumaton ja epämääräinen. Ongel-           nenkään ei ole mahdollista. Suurin osa julkisista
19888: mia ovat aiheuttaneet erilaiset näkemykset yksi-        palveluista on kuitenkin sellaisia, joiden varsinai-
19889: tyistämisen soveltamisalasta ja erityisesti yksityis-   nen yksityistäminen on periaatteessa mahdollis-
19890: tämisen toteuttamistavasta. Yksityistäminen on-         ta, koska niiden käytöstä voidaan periä maksu
19891: kin tulkittu joko sääntelyverkon purkamiseksi,          (esim. opetus, terveydenhoito ja joukkoliiken-
19892: taloudellisen tuen supistamiseksi tai julkisen pal-     ne). Yksityistämisen rajoitteeksi tulevat kuiten-
19893: velutuotannon yksityistämiseksi. Näin laaja yksi-       kin ns. yhteiskunnalliset syyt, kuten kansalaisten
19894: tyistämiskäsitteen soveltamisala on omiaan vai-         tasa-arvoinen kohtelu, tasapuolinen palvelutar-
19895: keuttamaan siitä käytävää keskustelua ja siksi          jonta sekä palvelutuotannon jatkuvuuden tur-
19896: tässä työssä yksityistämisen käsite rajattiin koske-    vaaminen.
19897: maan vain palvelutuotantoa.                                Yksityistämisen mahdollisuudet riippuvat
19898:    Vaikka julkisten palveluiden kirjo on hetero-        myös palvelun oikeudellisista edellytyksistä. Oi-
19899: geeninen, voidaan palveluiden tuotantoproses-           keudelliselta kannalta esimerkiksi kunnan ylei-
19900: sin katsoa muodostuvan kolmesta osiosta eli             seen toimialaan kuuluvia tehtäviä on mahdollista
19901: tuotannon ohjauksesta ja valvonnasta, varsinai-         yksityistää, koska kunnat voivat itse päättää nii-
19902: sesta tuotantotoiminnasta ja tuotannon rahoituk-        den tuottamisesta. Sen sijaan julkisen vallan käyt-
19903: sesta. Mikäli kaikki osiot siirtyvät yksityisen sek-    töä edellyttäviä tehtäviä tai kunnan toimielimen
19904: torin vastuulle, on kyseessä varsinainen yksityis-      tai viranhaltijan tehtäviä ei voi nykysäännösten
19905: täminen. Mikäli osioista vain yksi tai kaksi, lähin-    mukaan yleensä luovuttaa yksityisen yhteisön
19906: nä tuotantotoiminta, siirtyy yksityisen sektorin        suoritettavaksi. Yksityiseltä sektorilta puuttuu
19907: vastuulle, puhutaan osittaisesta yksityistämisestä.     myös sellaisia oikeusturvajärjestelyitä, joita on
19908: On huomattava, että julkisen sektorin rooli säilyy      asetettu julkiselle sektorille.
19909: osittaisen yksityistämisen tapauksissa edelleen             Ulkomaisissa tutkimuksissa on painotettu, että
19910: merkittävänä.                                           kilpailun olemassaolo on vähintäänkin yhtä tär-
19911:    Yksityistämisen puolustajien tärkeimmät pe-          keää tuotantotoiminnan tehokkuuden kannalta
19912: rustelut ovat taloudellisia tai ideologisia. Keskei-    kuin pelkkä omistussuhde. Suomessa kuntien
19913: senä taloudellisena perusteluna on näkemys jul-         pienen koon ja harvan asutuksen vuoksi kilpai-
19914: kisen palvelutuotannon tehottomuudesta ja näin          lun aikaansaaminen julkisessa palvelutuotannos-
19915: yksityistämisen tavoitteeksi muodostuu tehok-           sa voi olla erittäin vaikeaa. Lisäksi kunnalliset
19916: kuuden parantaminen ja kustannussäästöjen ai-           palvelutuottajat ja liikelaitokset ovat usein mono-
19917: kaansaaminen. Taloudellisten tavoitteiden rin-          poliasemassa, jolloin tehokkuuden kannalta kes-
19918: nalla esiintyy ideologisia tavoitteita esim. julkisen   keinen kilpailu puuttuu.
19919: sektorin roolin pienentäminen tai kansalaisten             Julkisten palveluiden yksityistämismahdolli-
19920: valinnanvapauden lisääminen. Selvää eroa talou-         suus on riippuvainen myös siitä, onko kyseessä
19921: dellisten ja ideologisten tavoitteiden välille ei       peruspalvelu (lopputuotepalvelu, esim. opetus-
19922: useinkaan tehdä.                                        työ, terveydenhoito tai lastenneuvola) vai tuki-
19923:    Yksityistämisen vastustajat väittävät yksityistä-    palvelu (välituotepalvelu). Tukipalvelut, kuten
19924: misen ensisijaiseksi tarkoitukseksi vain hyvin-         siivous, ruokailupalvelut, kuljetukset, kiinteistö-
19925: vointivaltion palveluiden purkaisen, mikä jättäisi      jen hoito ovat huomattavasti helpommin yksi-
19926: kansalaiset tulemaan toimeen omin neuvoin sen           tyistettävissä kuin lopputuotepalvelut
19927: mukaan kuin itse kullakin on mahdollisuus ostaa             Palveluiden yksityistäminen edellyttää onnis-
19928: tarvitsemiaan palveluita. Yksityistämisen vastus-       tuakseen kunnissa käytävää arvo- ja priorisointi-
19929: tajien mielestä julkisen vallan on kuitenkin yllä-      keskustelua. Tällaista syvällistä keskustelua on
19930: pidettävä sellaisia tuotannonaloja, jotka ovat tär-     käyty melko vähän tai se ollut pääasiassa keskus-
19931: keita mm. työllisyys-, alue- tai turvallisuussyistä.    telua kustannussäästöistä.
19932: Tästä syystä yksityistäminen nähdään uhkana                Varsinaista palvelujen yksityistämistä on tähän
19933: tällaisten toimintojen jatkuvuudelle. Perustelut        mennessä toteutettu kuntatasolla erittäin vähän.
19934: ovat usein luonteeltaan ideologisia.                    Kunnat ovat tosin luopuneet joistakin pienimuo-
19935:                                                                                                            313
19936: 
19937: toisista toiminnoista kuten lasten leikkikenttätoi-      maa. Valtiosektorilla ei tämän tutkimuksen mu-
19938: minnasta tai koululaisten iltapäiväkerhosta. Var-        kaan näyttäisi olevan varsinaisen palvelutuotan-
19939: sinaista yksityistämistä on tapahtunut myös tuki-        non yksityistämisen avulla saatavissa merkittäviä
19940: palveluissa. Sekin on yleisyydeltään ja laajuudel-       kustannussäästöjä.
19941: taan vähäistä. Lähellä varsinaista yksityistämistä           Lyhyellä aikavälillä merkittävien kustannus-
19942: ovat myös urheiluseurojen hoidettaviksi annetut          säästöjen aikaansaaminen myöskään kuntatasol-
19943: kunnan liikuntapalvelut ja liikuntapaikkojen             la ei yksityistämisen avulla näytä kovin realisti-
19944: kunnossapito kunnan myöntämien avustusten                selta. Tämä johtuu siitä, että laaja-alainen yksi-
19945: tukemana. Yksityistäruisestä ei ole saatavissa           tyistäminen edellyttää syvälle luotaavaa arvo- ja
19946: kunnollisia tilastotietoja.                              priorisointikeskustelua kunnan palvelutuotan-
19947:     Osittaisen yksityistämisen muodoista henki-          non laajuudesta ja järjestämistavoista. Keskuste-
19948: löstöyrityksiä on kokeiltu melko harvassa kun-           lussa tulisi pohtia esimerkiksi sitä, mistä julkisista
19949: nassa. Keskeinen syy tähän on ollut verotuskäy-          palveluista voidaan luopua kokonaan ja jättää ne
19950: täntö. Merkittävä osa näistä henkilöstöyrityksistä       yksityisen sektorin vastuulle. Keskustelun yhtey-
19951: ei useinkaan edusta kunnallista palvelutuotan-           dessä olisi myös tutkittava, mitkä julkiset paivelut
19952: toa, joten ne eivät periaatteessakaan korvaa kun-        voidaan yksityistää osittain (mm. palvelusetelit,
19953: nan toimintaa.                                           franchising, tilaaja-tuottajamalli, osuuskunnat,
19954:      Palvelusetelikokeilut ovat pääosin vasta al-        ostopalvelujen laajentaminen). Näyttäisikin siltä,
19955: kamassa. Muutamat toimivat palvelusetelikokei-           että tehokkuusetujen syntyminen vaatii melko
19956: lut ovat liittyneet kuljetus- ja ateriapalveluihin.      pitkän ajan. Lisäksi palvelutuotannon yksityistä-
19957: Uudet kokeilut koskevat usein lasten päivähoi-           minen, supistaminen tai tason heikentäminen
19958: toa.                                                     koetaan kuntalaisten kannalta siinä määrin nega-
19959:      Tilaaja-tuottajamallia puhtaimmassa muodos-         tiiviseksi, että niitä koskeva poliittinen päätök-
19960: saan, jolloin sopimukset palvelun tuottamisesta          senteko helposti lykkääntyy. On myös otettava
19961: tehdään yksityisten tuottajien kanssa kilpailutta-       huomioon, että palveluiden tuotantomuutoksista
19962:  misen jälkeen, oli mm. Stakesin mukaan käytetty         saattaa aiheutua kunnalle kertaluontoisia lisä-
19963: tutkimusajankohtana vain yhdessä kunnassa.               kustannuksia. Mikäli yksityinen palvelun tuottaja
19964:      Ostopalvelut ovat yleisin kunnan ja yksityisen      ei pysty takaamaan palveluiden jatkuvuutta ja
19965:  sektorin välinen yhteistyömuoto. Se voidaan tul-        laatua, voi kunta joutua ottamaan palvelutuotan-
19966:  kita osittaiseksi yksityistämiseksi, jos sillä korva-   non uudelleen vastuulleen tai palvelutarjonta
19967:  taan kunnan omaa tuotantoa. Ostopalveluiden             tältä osin heikkenisi. Tärkeää on palvelutoimin-
19968:  käyttö on laajenemassa erityisesti tukipalvelui-        nan jatkuvuuden ja laadun varmistaminen palve-
19969:  den ostoissa. Varsinkin sosiaalihuollossa yhdis-        luiden varsinaisen yksityistämisen jälkeenkin,
19970:  tysten ja järjestöjen omistamilla laitoksilla ja avo-   mikäli palvelutasosta ei haluta tinkiä.
19971:  huoltopalveluilla sekä vapaaehtoistyöllä on ollut
19972:  aina huomattava merkitys kuntien järjestämän
19973:  palvelutoiminnan tukena ja täydentäjänä.
19974:      Valtiosektorilla on menty palveluiden yksityis-           Arviointi ja seuranta julkisella
19975:  tämisen ja sääntelyn purkamisen suuntaan liike-                     sektorilla (1993)
19976:  laitostamisen ja yhtiöittämisen kautta. Näiden
19977:  kahden toimintamuodon välillä ei ole yksikön              Professori Sirkka Sinkkonen, Kuopion yli-
19978:  tosiasiallisten toimintaedellytysten kannalta mer-      opisto
19979:  kittävää eroa. Merkittävin muutos tulee silloin,
19980:  kun virasto saa liikelaitostamisen yhteydessä                      Sirkka Sinkkonen ja Juha Kinnunen
19981:  oman kassan ja eriytyy valtion budjetista omaksi                0994). Arviointi ja seuranta julkisella
19982:  talousyksikökseen. Liikelaitostaminen näyttää li-               sektorilla. Kuopion yliopiston julkaisuja
19983:  säksi jäävän usein välivaiheeksi siirryttäessä koh-             E. Yhteiskuntatieteet 22. Terveyshallin-
19984:  ti yhtiöittämistä, jossa julkiselle sektorille jää              non ja -talouden laitos. Kuopion yliopis-
19985:  pääomistajan rooli. Yksityistäminen näyttäisi toi-              to. Kuopio.
19986:  mivan hyvin sellaisissa tapauksissa, joissa palve-
19987:  lutuotantoa harjoittavan organisaation yksikkö-            Tutkimus sisältää julkisen hallinnon, politii-
19988:  koko on suhteellisen pieni, yksikön toimiala            kan ja julkisten toimintojen arvioinnin ja seuran-
19989:  liittyy tukitoimintoihin ja kun yksiköllä ei ole        nan käsite- ja meta-analyyseja. Raportissa on
19990:  yhteiskunnallisia velvoitteita tai monopoliase-         katsaus arvioinnin ja arviointitutkimuksen kehi-
19991: 
19992: 40 350889R
19993: 314
19994: 
19995: tykseen ja sitä määränneisiin poliittisen ja talou-         Toinen 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa mm.
19996: dellisen ympäristön sekä poliittishallinnollisen        Isossa-Britanniassa, Hollannissa ja Norjassa
19997: ohjauksen muutoksiin. Tutkimus kuuluu hank-             käynnistynyt aalto ajoittuu uusliberalistisen po-
19998: keeseen, jonka tavoitteena on tarkastella kriitti-      liittisen suuntauksen voimistumiseen. Arviointia
19999: sesti julkisten palvelujen arvioinnin toteutusta-       käytettiin tällöin ensiksi osoittamaan julkisten
20000: paja, arviointimenetelmien käyttökelpoisuutta,          palvelujen tuottavuuden, taloudellisuuden ja tu-
20001: niiden etuja ja haittoja sekä soveltamisedellytyk-      loksellisuuden ongelmia. Päämääränä oli julki-
20002: siä.                                                    sen toiminnan tehostaminen mm. teknokraattisin
20003:     Julkisen sektorin arvioinnin ja arviointitutki-     rationalisoinnein. "Taloudellisesti kannattamat-
20004: muksen yksiselitteistä määrittelyä ja tulkintaa         tomien" palvelujen supistaminen ja "alasajo" oli
20005: vaikeuttavat seuraavat tekijät. Julkisen sektorin       toinen arvioinnin päätavoite.
20006: arviointi on laaja kaikkia yhteiskuntapolitiikan            Julkisen sektorin arviointi on Suomessa par-
20007: lohkoja sekä poliittishallinnollisen päätöksente-       haillaan toisen aallon harjalla. Se ajoittuu yli
20008: on ja muun ohjauksen tasoja koskeva alue. Ar-           kymmenen vuotta systemaattisen arviointitoi-
20009: viointitiedon käyttö ja soveltamisympäristö vaih-       minnan käynnistäneitä, läntisiä teollisuusmaita
20010: televat suuresti yksittäisistä toimijoista ja toimin-   myöhempään ajankohtaan.
20011: tayksiköistä arvioinnin kohteisiin (esim. varojen           Julkisen sektorin arviointi- ja seurantatieto on
20012: käytön laillisuuden valvonta), laajoihin yhteis-        nojautunut pääasiassa positivistisiin, ihmisen ja
20013: kunnallisiin uudistuksiin (kansanterveyslaki, val-      organisaatioiden toiminnan rationaalisuutta ko-
20014: tionosuusuudistus ja niiden toimeenpano) tai            rostaviin tiedekäsityksiin. Arviointia tehtäessä
20015: hallinnon uudistuspolitiikkaan ja yhteiskuntapo-        oletetaan ihmisten ja organisaatioiden oppivan
20016: liittisiin pitkäkestoisiin uudistusohjelmiin (esi-      aikaisemmasta kokemuksesta.
20017: merkkinä        hyvinvointivaltion      kehittäminen        Arviointitietoja ei kuitenkaan käytetä yksin-
20018: 1960-1980 -luvulla). Arviointia ja arviointitutki-      omaan poliittisten ja hallinnollisten päätösten
20019: musta harjoittaneiden tutkijoiden ja asiantuntijoi-     avustamiseen ja parantamiseen. Niillä pyritään
20020: den analyysit perustuvat yleensä useiden, eri           myös vahvistamaan mielikuvaa toimijoiden ole-
20021: tieteenalojen teorioihin ja menetelmiin (mm. hal-       tetusta rationaalisuudesta, jolloin arvioinnilla voi
20022: linto-, kasvatus-, oikeus- ja taloustieteet sekä        olla vain vahva symbolinen tehtävänsä. Arvioin-
20023: sosiologia ja valtio-oppi), jolloin tutkimuksen         nilla voidaan myös hankkia ohjelmien ja uudis-
20024: viitekehys vaihtelee arvioinnista toiseen vaikeut-      tusten etu- tai jälkikäteinen hyväksyntä. Tämä
20025: taen mm. vertailtavuutta.                               legitimointitehtävä on arvioinnin toinen ratio-
20026:     Vaikka edellä todettu arvioinnin tarkasteluta-      naalista päätöksentekomallia vastaamaton käyt-
20027: pojen moninaisuus on sinänsä rikkaus arvioinnin         tötarkoitus. Sekä inhimillisen toiminnan vuoro-
20028: menetelmälliselle kehittämiselle, arviointianalyy-      vaikutuksellisten, kommunikatiivisten mallien
20029: sien ongelmat syntyvät mm. käsitteiden epäyhte-         että arvotiedon analyysit ovat välttämättömiä,
20030: näisyydestä, epätäsmällisyydestä ja jäsentymättö-       jotta voidaan täydentää rationaalisuusoletukseen
20031: myydestä. Usein englanninkielisten lainasanojen         perustuvien arviointimallien rajoittunutta ihmis-
20032: kritiikitön käyttö ja tutkijoiden pyrkimys suojata      käsitystä. Viimeaikaisissa arvioinneissa on sovel-
20033: omaa reviiriään lisäävät hämmennystä. Nämä              lettu tällaisia lähestymistapoja mm. monitoimijai-
20034: tekijät vaikeuttavat käytännön ja tiedeyhteisön         sia ja -ulotteisia arvioinnin malleja. Näiden mal-
20035: keskinäistä kommunikaatiota ja yhteistyötä. Ar-         lien teoreettinen, menetelmällinen, empiirinen ja
20036: viointien tulokset eivät välity soveltajille eivätkä    rueta-analyyttinen tarkastelu onkin tärkeä jatko-
20037: aina toisille tutkijoiliekaan yli tiede- ja koulukun-   tutkimusten kohde.
20038: tarajojen.                                                  Vaikka suomalaista julkisen sektorin arviointia
20039:     Julkisen sektorin arvioinnin ja seurannan kan-      voidaan pitää kansainvälisestikin tasokkaana ja
20040: nalta tärkeä kysymys on arviointitiedon tarpei-         kattavana, on erityisesti kunta- ja aluetasoilla
20041: den, tavoitteiden, luonteen ja käytön kriittinen        löydettävissä selkeitä kehittämistarpeita. Tämä
20042: tarkastelu. Kansainvälistä kehitystä yksinkertais-      johtuu mm. siitä, että palvelujen tuottamista kos-
20043: taen arvioinnissa ja seurannassa on havaittavissa       kevaa päätöksentekoa ja vastuuta on siirretty
20044: kaksi aaltoa. Ensimmäinen aalto sijoittuu hyvin-        aiempaa enemmän ylhäältä alas kuntiin. Korkea-
20045: vointipalvelujen kehittämisen ja laajenemisen           tasoisen tilastointijärjestelmän ansiosta arviointia
20046: kaudelle, jolloin yhteiskunnallisia uudistuksia         ja seurantaa on Suomessa helpompaa toteuttaa
20047: perusteltiin kansalaisten hyvinvoinnin puutteita        kuin monissa muissa maissa.
20048: kuvaavilla arviointi- ja seurantatiedoilla.                 Yhteiskuntapolitiikkarnn1e monille lohkoille
20049:                                                                                                         315
20050: 
20051: kehittynyt keskitetty suunnittelujärjestelmä välitti       Tutkimus paljastaa suuria eroja säästämisen
20052: vakaan kasvun vaiheessa tehokkaasti ohjaukses-         tasossa kunta- ja valtiosektorin, mutta myös yk-
20053: sa tarvittavaa arviointitetoa. Taloudellisen ja po-    sittäisten kaupunkien ja virastojen välillä. Säästöt
20054: liittisen toimintaympäristön nopea murros ja kes-      vaihtelivat alle neljästä yli kahdeksaan prosent-
20055: kitettyjen suunnittelujärjestelmien purkaminen         tiin. Valtiolla tuli esiin myös hyvin selvä säästöjen
20056: ovat synnyttäneet tarpeen hankkia arviointietoja       lisäys vuodesta 1993 vuoteen 1994. Kuntasekto-
20057: uusilla tavoilla. Tämä on yksi syy siihen, miksi       rilla vastaavaa muutosta ei havaittu. Valtiolla
20058: julkisen sektorin arviointia korostetaan.              vuodeksi 1994 arvioidut säästöt olivatkin selvästi
20059:     Lähestymistavoiltaan maamme julkisen sekto-        suuremmat kuin kaupungeissa.
20060: rin arviointi noudattaa kansainvälisiä linjoja. Jul-       Yleisarviot säästöjen toteutumisesta olivat
20061: kisen sektorin arvioinnin kehittämisessä on kui-       joka toisella vastaajalla myönteisiä. Selvästi kiel-
20062: tenkin kiinnitettävä kriittistä huomiota epätoivot-    teisiä ne olivat vain kuudenneksella arvionsa
20063: taviin kansainvälisiin muoti-ilmiöihin. Muiden         esittäneistä. Vastaajan roolilla työyhteisössä tai
20064: maiden kokemusten seuraamisen ollessa välttä-          muilla henkilökohtaisilla taustatekijöillä ei ollut
20065: mätöntä niiden kritiikitön soveltaminen voi joh-       merkittävää vaikutusta arvioiden laatuun.
20066: taa toisenlaisissa ympäristöissä kehitettyjen mal-         Virkojen hoidon järjestelyt ja maksettavan
20067: lien tarpeettomaan omaksumiseen. Kun Suomen            palkkasumman alentaminen olivat säästöjen tär-
20068: koulutus-, sosiaali-, terveys- ja koko hyvinvointi-    keimmät alueet v. 1993 ja 1994 sekä kaupungeis-
20069: politiikka perustuu rakenteellisen hyvinvointi-        sa että valtiolla. Kaiken kaikkiaan säästöt tuntu-
20070: politiikan malliin kattavine ja yhtenäisine palve-     vat painottuvan voimakkaasti juuri näihin asioi-
20071: lujärjestelmineen, on tämä tärkeä ottaa huo-           hin ja yleensäkin henkilöstökustannuksiin. Kau-
20072: mioon pyrittäessä soveltamaan ohjelmallisen hy-        pungeissa ovat alenneet myös investoinnit, mut-
20073: vinvointipolitiikan arviointiin ja seurantaan kehi-    ta niiden merkitys säästöissä ei ole läheskään
20074: tettyjä yleisiä menetelmiä ja malleja. Niiden tilan-   yhtä suuri kuin henkilöstösäästöjen.
20075: teeseen sitomaton soveltaminen voi johtaa sellai-          Henkilöstömenojen vähentäminen kohdistui
20076: seen menettelytapojen standardointiin, joka ei         hiukan eri tavoin yksilöityihin säästömuotoihin
20077: palvele hyvinvointipolitiikan kansanvaltaista oh-      kaupungeissa ja valtiosektorilla. Valtiolla näytti-
20078: jaamista.                                              vät virkojen täyttämättäjättäminen ja lakkautta-
20079:                                                        minen olevan tärkeämpiä säästäruismuotoja kuin
20080:                                                        kaupungeissa, joissa sijaisten käytön vähentä-
20081:                                                        mistä pidettiin merkittävämpänä. Myös irtisano-
20082:    Keskeisen henkilöstön käsitykset                    misten arvioitiin yleistyvän valtiolla, mutta ei
20083:  säästöistä julkisella sektorilla vuosina              kaupungeissa.
20084:            1993 ja 1994 (1993)                             Tiettyjen säästömuotojen ajoitus vaihteli val-
20085:                                                        tiosektorin ja kaupunkien välillä. "Lomarahaleik-
20086:   Dosentti Seppo Aho, Oulun yliopisto, Pohjois-        kuri" oli ilmeisesti otettu valtion virastoissa ylei-
20087: Suomen tutkimuslaitos                                  sesti käyttöön jo v. 1993. Kaupungeissa paineet
20088:                                                        säästöihin olivat tässä asiassa kasvamassa v.
20089:            Seppo Aho 0994). Keskeisen henki-           1994. Lomautukset näyttävät olleen kaupungeis-
20090:         löstön käsitykset säästöistä julkisella sek-   sa yleisemmin käytössä jo 1993, valtiolla ne olivat
20091:         torilla vuosina 1993 ja 1994. Oulun yli-       yleistymään päin.
20092:         opisto, Pohjois-Suomen tutkimuslaitos,             Kaupunkien monipuolinen palvelujen tar-
20093:         Lapin yksikkö. Rovaniemi.                      jonta merkitsee suurempaa mahdollisuutta erilai-
20094:                                                        siin säästömuotoihin kuin mitä voi toteutua val-
20095:    Tutkimuksen aiheena ovat julkisen sektorin          tion virastoissa. Sama koskee myös tulojen han-
20096: säästöjen kohdentuminen ja muutkin arviot nii-         kintaa.
20097: den toteutumisesta Suomessa v. 1993 ja 1994.               Talousyksikön (jolla siis on oma toiminta-
20098: Tarkastelun kohteena on kymmenen valtion vi-           budjetti) koko on merkittävä asia säästöjen to-
20099: rastoa ja yksitoista kaupunkia. Tutkimusaineisto       teutumisessa. Suurissa yksiköissä on helpompi
20100: kerättiin kyselylomakkeella, joka jaettiin hieman      järjestellä varsinkin henkilöstön käytön muu-
20101: yli neljällesadalle erilaisten työyksiköiden yleis-    toksiin perustuvia säästöjä. Niinpä esimerkiksi
20102: johtajista, taloussuunnittelijoista ja kehittäjistä    henkilöstön väheneminen erilaisten tukimuoto-
20103: sekä luottamushenkilöistä koostuvalle vastaaja-        jen myötä on selvästi yleisintä suurissa talous-
20104: joukolle.                                              yksiköissä.
20105: 316
20106: 
20107:     Toimintasektorien väliset erot tulivat selvästi        Julkisuudessa varsin laajasti negatiivissävyisi-
20108: esiin varsinkin valtion virastojen vertailussa. Me-     nä esillä olleet säästötoimet on työpaikoilla kyet-
20109: nossa olevan talousmurroksen vaikutukset olivat         ty sulattamaan varsin hyvin. Säästöjen toteutusta-
20110: suuria lääninhallintoon ja rakennushallituksen          pa ei ole aiheuttanut merkittävää katkeruutta
20111: toimialaan, kun taas työhallinto ymmärrettävistä        vähenevien resurssien varassa työskenteleville.
20112: syistä oli päässyt säästöistä keskimääräistä vä-        Säästöt on ilmeisesti laajalti koettu välttämättä-
20113: hemmällä. Kaupunkien eri toimialojen väliset            miksi.
20114: erot olivat melko pieniä. Sijaisten oton vähene-           Tämän tutkimuksen vastaajajoukko vastaa
20115: misen merkitys korostuu ymmärrettävästi sosiaa-         kukin tahollaan myös julkisen sektorin kehitty-
20116: lisektorilla ja investointien lykkääiDisen vaiku-       misestä. Näin ollen heidän arviailiaan on varsin
20117: tukset teknisellä puolella.                             suuri painoarvo niissä asioissa, joita kukin hoi-
20118:     Muutoksia säästöjen rakenteissa vuodesta            taa. Kokonaisuutena mukana olevat työyhteisöt
20119: 1993 vuoteen 1994 voidaan luonnehtia yleisesti          muodostavat varsin suuren valikoiman julkisesta
20120: melko vähäisiksi. Valtiolla säästötavoite on ollut      palvelutuotannosta. Tutkimuksen tuloksia voita-
20121: vahvasti kasvussa, kaupungeissa tähän ei ole            neen pitää vähintäänkin suuntaa antavina julki-
20122: koettu vastaavaa tarvetta.                              sella sektorilla Suomessa tapahtuvasta kehityk-
20123:     Vaikka henkilöstömenot olivatkin tutkimuk-          sestä. Vastaamisessa ilmeisen vähäisiksi jääneet
20124: sessa paljon esillä, vain joka toisen vastaajan         vaikeudet ja avoimille kysymyksille omistettu
20125: mielestä merkittävin talouden tervehdyttämistoi-        runsas huomio viitannevat siihen, että säästö-
20126: menpide kohdistui yksioikoisesti henkilöstöme-          muotojen pohdiskelu on jo osa julkista työkult-
20127: noihin. Tuloksellisuusajattelun parantaminen sai        tuuria.
20128: runsaasti kannatusta julkisen sektorin talouden
20129: tervehdyttämiskeinona. Yleisarviot säästöjen to-
20130: teutumisesta olivat joka toisella vastaajalla myön-
20131: teisiä, minkä lisäksi osa suhtautui asiaan neutraa-         Elinkeinotukien vaikuttavuus-
20132: listi.                                                    tapaustutkimus valtion talousarvion
20133:     Tuloksista näkyy varsin selvästi, että säästötar-            rahoitustuista (1994)
20134: peet ja niiden toteutus eivät kohtaa kaupunkeja
20135: ja valtion virastoja tasaisesti. Kenttäkeskusteluis-      Tutkimusjohtaja Rolf Myhrman, Valtion talou-
20136: sa esiin tulleet tiedot viittaavat siihen, että "nuu-   dellinen tutkimuskeskus (VA TT)
20137: kasti elämisen pakko" jo 1980-luvulla on kouli-
20138: nut eräitä kaupunkeja kestämään 1990-luvun                       Hannu Arvelo 0995). Tietojärjestelmä
20139: alun talousmurroksen keskimääräistä paremmin.                  yhteiskunnallisen kustannus/vaikutta-
20140: Tilanne valtion virastoissa taas vaihtelee paljolti            vuuden laskemiseksi.
20141: kunkin toimialan sisäisten kehittymistarpeiden
20142: pohjalta.                                                  Elinkeinolukien vaikuttavuutta on tutkittu
20143:     Julkisen sektorin kaksi päälohkoa kunnat ja         yleensä yksittäisten tukimuotojen tai tukipolitii-
20144: valtion virastot ovat painottaneet säästötoimiaan       kan kohdalla. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan
20145: hieman eri tahdissa. Yleiskuva on kuitenkin var-        elinkeinotukea budjettipolitiikan näkökulmasta.
20146: sin yhtenäinen: säästöjen avain on palkkameno-          Tutkimuksessa kehitetty rahoitustuen tietojärjes-
20147: jen alentamisessa. Tämä ei kuitenkaan ole välttä-       telmä on väline valtion rahoitustukiin liittyvän
20148: mättä ainoa tai edes oikea keino julkisen talou-        informaation hallitsemiseen. Sen avulla suuret
20149: den tervehdyttämiseen. Tuottavuuden ja tulok-           tietomäärät pysyvät järjestyksessä ja tietojen etsi-
20150: sellisuuden korostaminen ansaitsisi ilmeisesti tä-      minen, esittäminen ja muokkaaminen on help-
20151: hänastista suurempaa huomiota. Maksullisen              poa ja nopeaa. Järjestelmän tarkoituksena on
20152: palvelutoiminnan lisäämisessä nähdään laajasti          ollut koota eri välineillä hajallaan oleva ja rahoi-
20153: mahdollisuus julkisen sektorin tulojen kasvatta-        tustukiin liittyvä teksti- ja numeromuotoinen in-
20154: miseen.                                                 formaatio yhteen paikkaan, mikä tehostaa tuki-
20155:     Vähäiset erot työelämän eri rooleissa toimi-        tietojen käsittelyä ja hyväksikäyttöä.
20156: vien arvioissa merkinnevät sitä, että julkisen             Periaatteessa tietojärjestelmä ylläpitää relaa-
20157: sektorin tilanne tunnetaan ja ymmärretään varsin        tiotietokantaa, johon rahoitustukitiedot on tal-
20158: yhtäläisesti eri tahoilla. Tämä merkinnee hyvää         lennettu talousarviosta momenttikohtaisesti. Tie-
20159: lähtökohtaa myös uusien kehittämisstrategioi-           tokanta sisältää momenttia kuvaavaa perustietoa,
20160: den aikaansaamiseen.                                    kuten tukea koskevan lainsäädännön, tavoitteet,
20161:                                                                                                        317
20162: 
20163: kohderyhmän ja menovaikutuksen. Tämän rin-             peaa ja yksinkertaista. Syötetyistä perustiedoista
20164: nalle järjestelmässä otetaan käyttöön elinkeino-       voidaan muodostaa monenlaisia yhteenvetoja ja
20165: tuen nykyarvolaskelmat, joiden avulla voidaan          raportteja, joita voidaan käyttää hyväksi eri tar-
20166: analysoida, kuinka suuriin kustannuksiin valtio        koituksiin. Räätälöity graafinen käyttöliittymä on
20167: tukipäätöksellään sitoutuu ja miten pitkäksi al-       helppokäyttöinen ja varmistaa, että kaikki tiedot
20168: kaa. Se mahdollistaa lisäksi eri budjettivuosina       syötetään oikeassa ja yhtenäisessä muodossa
20169: tehtyjen tukipäätösten aiheuttamien kustannus-         tietokantaan. Tietojärjestelmä on helposti laajen-
20170: ten erottamisen toisistaan ja eri momenttien, eri      nettava. Siihen voidaan lisätä uusia tietokokonai-
20171: tukimuotojen sekä eri budjettivuosina tehtyjen         suuksia ja se voidaan laajentaa toimimaan yhtei-
20172: päätösten keskinäisen vertailun.                       senä kokoomatietokantana, johon eri tahot voi-
20173:    Järjestelmässä on helppokäyttöinen graafinen        vat olla yhteydessä.
20174: Windows-pohjainen käyttöliittymä, jossa toimin-           Tietojärjestelmään liitetyllä nykyarvoperustei-
20175: taa voidaan ohjata hiiren avulla. Käyttöliittymän      sella laskentajärjestelmällä valtion tukipolitiikan
20176: avulla kaikki tiedot tallennetaan tietokantaan         läpinäkyvyys paranee mm. seuraavista syistä.
20177: oikeassa muodossa ja tietojen esittäminen on           Momenttikohtaisia tukipäätöksiä ja -määrärahoja
20178: tehokasta.                                             tarkastellaan tukiohjelmittain keskenään yhteis-
20179:    Järjestelmä tarjoaa talousarvion rahoitustukien     mitallisella tavalla. Tukien myöntämisvaltuus
20180: osalta momenttikohtaista lisätietoa päätöksente-       kuvaa hallituksen sitoutumista tietyn suuruiseen
20181: on ja talousarviosuunnittelun ja -valmistelun tu-      tukiohjelmaan budjettivuonna ja sitä seuraavina
20182: eksi. Perusajatuksena on ollut syöttää tietokan-       vuosina. Näin eri vuosien tukipäätökset erottuvat
20183: taan tarvittavat perustiedot, joiden perusteella       toisistaan. Vuotuisen talousarvion momentit ku-
20184: voidaan kerätä erilaisia yhteenvetotietoja ja ra-      vaavat eri vuosilta peräisin olevien tukipäätösten
20185: portteja. Rahoitustukitietojärjestelmän ensimmäi-      kassavirtaa.
20186: nen versio sisältää periaateratkaisuna kaikki toi-         Luotu relaatiojärjestelmä antaa atk-tekniset
20187: minnot, jotka tarvitaan tietokannan rakentami-         valmiudet tukipolitiikan tavoitteiden selkeälle
20188: seksi sekä tietojen esittämiseksi ja muokkaami-        asettelulle ja tavoitteiden toteutumisen empiiri-
20189: seksi. Yhteenveto- ja raportointiosa voidaan to-       selle seurannalle. Rahoitustietojärjestelmä mah-
20190: teuttaa seuraavassa vaiheessa.                         dollistaa teksti- ja numeromuotoisen informaati-
20191:     Rahoitustukitietojärjestelmä tarjoaa useita etu-   on yhdistämisen. Tämä parantaa tukitietojen kä-
20192:  ja verrattuna perinteisiin taulukkolaskenta- ja       sittelyä ja hyväksikäyttöä. Tukipolitiikan tavoit-
20193: tekstinkäsittelyohjelmiin, joita on käytetty tuki-     teenasettelun selkeyttämiseksi tarvitaan yhteen-
20194: informaation esitysvälineinä. Se kokoaa kaiken         veto- ja raportointiosan selkeyttämistä. Raken-
20195:  rahoitustukiin liittyvän teksti- ja numeromuotoi-     nettu tietojärjestelmä antaa perustan tätäkin laa-
20196: sen informaation yhteen tietokantaan, jonka etu-       jemmalle tukipolitiikan suunnitteluvälineelle.
20197:  ja voidaan kuvata seuraavasti. Tietokanta voi-        Seuraavassa vaiheessa luodaan yhteiskunnalli-
20198:  daan jakaa monen käyttäjän kesken, jolloin use-       sen ja yritystason vaikuttavuuden arvioimiseen
20199:  ampi käyttäjä voi samanaikaisesti katsella ja         tarvittava kriteeristö ja sen pohjalta suunnitellaan
20200:  muokata tietoja. Tietokannassa suuretkin tieto-       tietojenkeruujärjestelmä. Vasta tämä mahdollis-
20201:  määrät pysyvät luonnostaan hyvässä järjestyk-         taa harjoitettavan tukipolitiikan yhteiskunnalli-
20202:  sessä ja niiden hallitseminen on helppoa. Tiedon      sen ja yritystason vaikutusten arvioinnin ja seu-
20203:  etsiminen, esittäminen ja muokkaaminen on no-         rannan.
20204: 318
20205: 
20206: 
20207: 
20208: 
20209:                                                                  SISÅLLYSLUE1TELO
20210: 
20211: 
20212:                                                                            Sivu                                                                                   Sivu
20213: 
20214: Parlamentaarisen valtiontilintarkastuk-                                               Suomen taloussuhteet Kiinaan, Hongkon-
20215:   sen vaiheita ................................................. .           5          giin, Korean tasavaltaan ja Vietnamiin....                                 96
20216: 
20217: Vuoden 1994 valtiontilintarkastajien toi-                                         Oikeusministeriön hallinnonala ..... ....... .. .. .                            102
20218:   minta ............................................................ .      13
20219:                                                                                       Oikeuspolitiikka ...........................................                102
20220:                                                                                       Muutoksenhaku .. .... .. ........ ....... ...... .... ..... .. ....         109
20221: Yleinen osa ...................................................... .        20
20222:                                                                                       Ulosottotoimi ... ... ...... ...... .. ......... .... .. ....... .. .....   115
20223:     Vuoden 1994 tilinpäätöksen vertailu vuoden
20224:        1993 tilinpäätökseen ............................... .               20
20225:                                                                                   Sisäasiainministeriön hallinnonala ............                                 118
20226:        Tulot ......................................................... .    21
20227:        Menot ....................................................... .      21        Aluehallinnon kehittäminen .........................                        118
20228:     Vuoden 1994 tilinpäätöksen vertailu talous-                                       Keskusrikospoliisin toiminta ........................                       126
20229:        arvioon ..................................................... .      21
20230:        Tulot v. 1994 ........................................... .          21    Puolustusministeriön hallinnonala ............                                  135
20231:        Menot v. 1994 ......................................... .            24        Palvelusjärjestelmän kehittäminen ...............                           135
20232:     Määrärahojen ylitykset ................................. .              27
20233:        Kiinteiden ja siirtomäärärahojen ylitykset                           27
20234:                                                                                   Valtiovarainministeriön hallinnonala .... ....                                  145
20235:        Arviomäärärahojen ylitykset ................... .                    28
20236:     Valtionvelka .................................................. .       29        Valtionhallinnon uudistamispolitiikka .........                             145
20237:     Valtion lainananto ja korkotukilainat.. ........ .                      33        Työelämän kehittäminen valtionhallinnossa                                   152
20238:     Tulosjohtaminen .......................................... .            40        Valtion koulutuspalvelut ..............................                     161
20239:     ED-jäsenyyden valmistelu eri ministeriöissä,                                      Valtion kassatalous ja kassareservit .............                          169
20240:        ministeriöiden välinen yhteistyö ja asia-
20241:        kirjajulkisuuteen liittyvät kysymykset ..... .                       41    Opetusministeriön hallinnonala .................                                176
20242:     Nuorten syrjäytyminen ................................ .                57        Korkeakoululaitoksen kehitys ......................                         176
20243:     Valtiontalouden tarkastusviraston tarkas-
20244:        tuskertomukset ....................................... .             67
20245:                                                                                   Maa- ja metsätalousministeriön hallin-
20246:     Eräitä valtiontalouden tarkastusviraston
20247:                                                                                   nonala................................................................          203
20248:        havaintoja ................................................. .       70
20249:                                                                                     Metsäpolitiikka ...... .... .... ..... ... ... .... .... .... ... ...... .    203
20250:                                                                                     Tutkimustoiminta..........................................                    211
20251: Valtioneuvosto ................................................ .           72      Ohjaus ja valvonta ........................................                   216
20252:     Hallituksen työskentelyn parantaminen .. ....                           72
20253:                                                                                   liikenneministeriön hallinnonala ........ .. .. ..                              220
20254: Ulkoasiainministeriön hallinnonala ......... .                              76        Suomen tieverkko .... ....................................                  220
20255:     Kehitysyhteistyö ........................................... .          76        Tielaitos ..........................................................        222
20256:                                                                                                                                                       319
20257: 
20258:                                                                        Sivu                                                                           Sivu
20259: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-                                      Ympäristöministeriön hallinnonala .. ... .. ... .                       289
20260:   nonala...........................................................    225       Kansalliset luonnonsuojeluohjelmat ja kan-
20261:   Hornet-hävittäjähankinnan vastakauppoja                                          sainväliset velvoitteet ...............................            289
20262:       koskevan sopimuksen toteutuminen.....                            225
20263:   Viennin kehitys ja vienninedistäminen .... ... .                     232
20264:                                                                               Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt..............                          298
20265:   Kauppa- ja teollisuusministeriön ja sen alais-
20266:      ten virastojen ja laitosten virka-autot .. ... .                  239       Yleiskatsaus ........................................... ....... .   298
20267:                                                                                  Valtionyhtiöiden toimivan johdon palkkaus-
20268: Sosiaali- ja terveysministeriön hallin-                                             edut...........................................................   302
20269:    nonala...........................................................   242
20270:    Työttömien toimeentuloturva ...... ...... ... ... .....             242    Valtiontilintarkastajien rahoittama tutki-
20271:    Vakuutustoiminnan valvonta .......................                  253       mustoiminta ................................................         310
20272:    Sosiaali- ja terveyspalvelut ..... ... .... .. .... .. ..... ..     257       Julkisten palveluiden yksityistäminen -
20273:                                                                                     edellytykset ja kokemukset.....................                   311
20274: Työministeriön hallinnonala .......................                    274       Arviointi ja seuranta julkisella sektorilla ......                   313
20275:                                                                                  Keskeisen henkilöstön käsitykset säästöistä
20276:    Työttömyys....................................................      274          julkisella sektorilla vuosina 1993 ja 1994                        315
20277:    Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen oh-                                     Elinkeinotukien vaikuttavuus - tapaustut-
20278:      jaavan koulutuksen erityispiirteitä .... ......                   283          kimus valtion talousarvion rahoitustuista                         316
20279:                K 12/1995 vp
20280: 
20281: 
20282: 
20283: 
20284:      HALLITUKSEN KERTOMUS
20285: VALTIOVARAIN HOIDOSTA JA TILASTA
20286:           VUONNA1994
20287: 
20288: 
20289:                    *
20290: 
20291:                ANNETTU
20292:        EDUSKUNNALLE VUODEN 1995
20293:             VALTIOPÄIVILLÄ
20294: 
20295: 
20296: 
20297: 
20298:              HELSINKI 1995
20299:       ISSN 0356-3804
20300: 
20301: PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI 1995
20302:                              EDUSKUNNALLE
20303:   Valtiopäiväjärjestyksen 30 §mukaisesti Edus-      Valtiokonttorin julkaisema valtion tilinpää-
20304: kunnalle annetaan hallituksen kertomus valtio-   tös liitteineen vuodelta 1994 on erikseen jaettu
20305: varain hoidosta ja tilasta vuonna 1994.          Eduskunnan jäsenille.
20306: 
20307:     Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1995
20308: 
20309: 
20310:                                      Tasavallan Presidentti
20311: 
20312: 
20313: 
20314: 
20315:                                     MARTTI AHTISAARI
20316: 
20317: 
20318: 
20319: 
20320:                                                                            Ministeri Arja Alho
20321: 
20322: 
20323: 
20324: 
20325: 351049Q
20326:                                                                                               SISÄLLYSLUETTELO
20327: 
20328:                                                                                                                                Sivu                                                                                     Sivu
20329: 1. Taloudellinen kehitys oo•··························· ..... oooo                                                               7       7.1. Budjettitalouteen kuuluvat virastot ja lai-
20330: 2. Talouspolitiikka...............................................                                                              10            tokset ...............................    000000000000000000000000.        47
20331: 3. Valtiontalouden tasapaino ...............................                                                                    12       7.2. Liikelaitoslain mukaiset liikelaitokset oooooo.                            47
20332: 4. Valtion tulot .......... ........................ ...................                                                        15       7.3. Valtionyhtiöt         000000000000000000000000000000000000000000000        48
20333:     4.1. Tulon ja varallisuuden perusteella kannet-                                                                                   8. Valtionvelka       00000000000000000000000000000000000000000000000000000        50
20334:           tavat verot ........... ............ ............ ............ ..                                                     17       8.1. Valuuttamääräinen valtionvelka ooooOOooOOoooo•                             52
20335:     4.2. Liikevaihdon perusteella kannettavat ve-                                                                                        8.2. Markkamääräinen valtionvelka                        0000000000000000       53
20336:           rotja maksut.............................................                                                             18
20337:     4.3. Valmisteverot............................................                                                              19    LIITTEET
20338:     4.4. Muut verot................................................                                                             20
20339:     4.5. Muut tulot ........................................... oooo•                                                           21     1. Yhdistelmät valtion talousarvioista ja tilinpää-
20340: 5. Valtion menot .............................................. oooo•                                                           23        töksistä sekä valtion taseet             000000 000000000000 000000 000000     55
20341:     5 .1. Menot tehtävien mukaan ... .................. .....                                                                   25     2. Talousarvion toteutuminen vuonna 1994                            00000000      57
20342:           5.1.1. Yleiset tehtävät...............................                                                                25     3. Veroperusteiden muutokset vuodeksi 1994 oooo•                                  58
20343:           5.1.2. Kotitalouksia palvelevat tehtävät...                                                                           27     4. Valtiontalouden kassatulot tulolajeittain                        00000000      63
20344:           5.1.3. Elinkeinojen edistäminen................                                                                       30     5. Valtiontalouden kassamenot tehtävittäin                          00000000      65
20345:           5.1.4. Muut menot ...................................                                                                 33     6. Valtiontalouden kassamenot menolajeittain                               00.    67
20346:     5.2. Menot menolajeittain ................................                                                                  34     7. Valtiontalouden kassamenot tehtävä- ja meno-
20347:           5.2.1. Kulutusmenot ................................                                                                  34        lajiryhmittäin vuonna 1994                                    oo•
20348:                                                                                                                                                                                     000000000000000000 00000000          68
20349:           5.2.2. Siirtomenot .....................................                                                              35     8. Valtion budjettitalouden henkilöstön määrä                              00.    70
20350:           5.2.3. Sijoitusmenot..................................                                                                35     9. Valtion budjettitalouden palkkausmenot                           00000000      70
20351:           5.2.4. Muut menot ...................................                                                                 35    10. Valtion maksamien eläkkeiden lukumäärä ja
20352: 6. Valtion rahoitustuki .........................................                                                               36        eläkemenot OOooooOOOOOOOOoooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo              71
20353:     6.1. Rahoitustuki eri sektoreille .......................                                                                   37    11. Valtion budjettitalouden virkasuhteinen hen-
20354:           6.1.1. Siirrot .............................................                                                          37        kilöstö sijoituspalkkausluokan ja sukupuolen
20355:           6.1.2. Finanssisijoitukset ..........................                                                                 37        mukaan marraskuussa 1994                   0000000000000000000000000000        71
20356:           6.1.3. Valtion tukisijoitukset pankkeihin..                                                                           38    12. Valtion lainananto OOOOOOOOOOOOOOOOOOooooOOoooooooooooooooooo                  72
20357:           6.1.4. Korkotuki .... ....................... .. .........                                                            39    13. Valtion korkotukilainat              0000000000000000000000000000000000        76
20358:           6.1.5. Valtion takaukset ...........................                                                                  39    14. Valtion myöntämät takaukset                   000000000000000000000000.        80
20359:     6.2. Elinkeinotoiminnan rahoitustuki ........... ...                                                                        40    15. Valtionvelkaoooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo               83
20360:           6.2.1. Alkutuotannon ja elintarvikkeiden                                                                                    16. Valtiokonttorin hoidossa olevat valtion omis-
20361:                  rahoitustuki ............. ...... ........ .. .......                                                          40        tamat osakkeet, osuudet ja muut arvopaperit .                                  85
20362:           6.2.2. Jalostus- ja palvelualojen rahoitus-                                                                                 17. Valtion teollisuuslaitosten hoidon ja käytön
20363:                  tuki.................................................                                                          42        yleisistä perusteista annetun lain (13.5.19311
20364:           6.2.3. Sosiaaliturvan luonteinen tuki elin-                                                                                     168) 13 §:n 2 mom. edellyttämät valtion teolli-
20365:                  keinotoiminnalle ................. ... ....... ..                                                              46        suuslaitosten vuosikertomukset, tilinpäätökset
20366:  7. Valtion liiketoiminta........................................                                                               47        ja tilintarkastajien lausunnot                                oo.
20367:                                                                                                                                                                                       0000000000000000 00000000          87
20368: 
20369: 
20370: 
20371: 
20372:  Asetelmissa ja taulukoissa käytetyt symbolit
20373: 
20374:  Ei mitään ilmoitettavaa                    00000000000000000000000000000000000000000                                                 Kukin asetelmien ja taulukoiden luvuista on pyöristetty
20375:  Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä                                                                        00        0   erikseen, mistä aiheutuu, että summat eivät aina täsmää.
20376:  Tietoa ei ole saatu                                             oooo•
20377:                              0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00
20378: 
20379: 
20380: 
20381:  Loogisesti mahdoton esitettäväksi                                            0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
20382: 
20383: 
20384: 
20385: 
20386:  Ennakkoarvio ··oo··········· ....................................... .
20387:                                                                                                                                                                         7
20388: 
20389: 
20390: 
20391: 
20392:                                          1. TALOUDELLINEN KEHITYS
20393:     Kansainvälinen noususuhdanne pääsi ylei-                                                                                           1992          1993 1994*
20394: semmin liikkeelle v. 1994, kun tuotanto useissa                      Vaihtotase, mrd. mk ...................... -22,0 -6,2                                          5,6
20395: Länsi-Euroopan maissa kääntyi kasvuun. Yh-                           Ansiotasoindeksi, muutos,% ......             1,9  0,8                                         2,1
20396: dysvalloissa talous kasvoi edelleen nopeasti, tuo-                   Kuluttajahintaindeksi, muutos,%               2,6  2,2                                         1,1
20397:                                                                      Työttömyysaste,%.......................      13,1 17,9                                        18.4
20398: tantokapasiteetti oli lähes täyskäytössä, ja työlli-                                                         prosenttia bruttokansantuotteesta
20399: syys parani. Myös Japanissa tuotanto lisääntyi                       Veroaste.........................................                 46,8          45,4          47,4
20400: viime vuoden jälkipuoliskolla parin vuoden nol-                      Julkisyhteisöjen bruttovelka........                              41,5          57,3          59,8
20401: lakasvunjälkeen. Kysynnän kasvu nosti useiden                        Valtiontalouden velka...................                          34,7          53,0          60,6
20402: raaka-aineiden hintoja huomattavasti. Brutto-
20403: kansantuote OECD-maissa lisääntyi 3%. Työt-                             Teollisuuden mahdollisuudet investoida para-
20404: tömyys pysyi liki ennallaan, Euroopassa se vielä                     nivat selvästi viime vuonna. Kapasiteetin käyttö-
20405: lisääntyi.                                                           aste kohosi, tulorahoitus kasvoi nopeasti ja vel-
20406:     Tuotannon kasvun myötä finanssipolitiikkaa                       kaantuminen väheni. Kansantalouden investoin-
20407: voitiin useissa maissa kiristää julkisen sektorin                    nit kohdistuivat pääasiassa koneisiin ja laittei-
20408: suureksi paisuneiden alijäämien pienentämisek-                       siin, jotka samoin kuin teollisuuden investoinnit
20409: si. Inflaatiopaineiden hillitsemiseksi myös raha-                    kasvoivat neljänneksen. Rakennusinvestoinnit
20410: politiikkaa kiristettiin monissa maissa. Niinpä                      supistuivat edelleen.
20411: mm. Yhdysvalloissa korkoja korotettiin vuoden
20412:                                                                      Kuvio 1.
20413: aikana useaan kertaan.
20414:     Suomessa kertomusvuonna viennin määrä li-                              JULKINEN SEKTORI KANSANTALOUDESSA 1)
20415:                                                                      mrd. mk
20416: sääntyi edelleen tuntuvasti, yli 12 %, kysynnän
20417: kasvun myötä. Edellisvuotisesta poiketen kasvu                       550
20418:                                                                                                                       1. . . . .
20419:                                                                                       1
20420: 
20421: 
20422:                                                                                                !                                                     1
20423: 
20424: painottui nyt perinteisille markkina-alueille.                       500 1---~;--
20425:                                                                                                                                    1
20426:                                                                                                                                        ~
20427: Kun markka vahvistui, vientihintojen nousu jäi
20428: vaatimattomaksi. Voimakas kasvu teollisuudes-                        450
20429:                                                                                                i             VI                         B~T
20430:                                                                                                                                                          ../
20431: 
20432:                                                                                                                                                                    ---
20433: 
20434:                                                                                                         V
20435:                                                                                       1
20436:                                                                                                !
20437: sa lisäsi raaka-aineiden, tuotantotarvikkeiden ja
20438: investointitavaroiden tuontia. Vaihtosuhteen                         400              1
20439: 
20440: 
20441: 
20442: 
20443:                                                                                       1_%                                                   1
20444: 
20445: 
20446: 
20447: 
20448:                                                                                  ? ~~~
20449:                                                                                                                                             1
20450: paraneminen kasvatti ulkomaankaupan ylijää-                          350
20451: mää, ja vaihtotase oli ylijäämäinen ensimmäisen                                                                                                      1
20452: 
20453: 
20454: kerran yli kymmeneen vuoteen. Suomen ulko-                                                     1
20455: 
20456: 
20457: 
20458: 
20459:                                                                                                          ~:.f t-·f
20460:                                                                      300
20461: 
20462: 
20463: 
20464: 
20465:                                                                                   ;Ll:J-H
20466:                                                                                    - - - =- .---·
20467: mainen nettovelka supistui 8 mrd. markalla 257
20468: mrd. markkaan.
20469: 
20470: 1. Kansantalouden kehitys
20471:                                                                      250
20472: 
20473:                                                                              i1 ~j
20474:                                                                      200 1----L-
20475: 
20476:                                                                      150
20477:                                                                              1             +--- j _J:j·'
20478:                                                                                                     .   •
20479:                                                                                                                            --l----1                                 -
20480: 
20481: 
20482:                                            1994*      1993   1994*                    1                      1        1
20483: 
20484: 
20485: 
20486: 
20487:                                                                                                                           -~ n eno~
20488:                                          mrd. mk   määrän muutos,%
20489:                                                                      100
20490: BKT ................................ .
20491: Tuonti ............................ .
20492:                                             508
20493:                                             150
20494:                                                     -1,2
20495:                                                       0,7
20496:                                                                4,0
20497:                                                               12,6     50
20498:                                                                              f-       j- _f _:_ -                - · · ~altipn                                          -
20499: 
20500: Vienti ............................. .      181      16,7     12,5                                           1        1
20501: 
20502:                                                                                                                                             1
20503:                                                                         0
20504:                                                                                                                                    1                           1
20505: 
20506: 
20507: 
20508: Yksityinen kulutus ........ .               284     -2,9       1,8
20509: Julkinen kulutus ........... .              114     -5,3     -0,6                85       86       87   88       89       90           91       92       93        94
20510: Yksityiset investoinnit .. .                 60    -19,5     -0,5           1) Kansantalouden tilinpidon mukaan, käyvin hinnoin; ei sisällä
20511: Julkiset investoinnit ..... .                13    -17,8     -9,9              rahoitustaloustoimia, mm. pankkitukea ja aravalainoja; eikä
20512: Kotimainen kysyntä ..... .                  476     -5,5       3,5             julkisen sektorin sisäisiä siirtoja.
20513: 8
20514: 
20515:    Työtunnit eivät vähentyneet enää v. 1994, ja                                       Inflaatio hidastui yhä v. 1994. Markan vahvis-
20516: palkkasumma kasvoi 2 % kuten keskiansiotkin.                                       tuminen vaimensi lähes tyystin tuontihintojen
20517: Reaalisesti palkansaajien ansiot lisääntyivät pro-                                 nousun vaikutuksen hintakehitykseen. Myös
20518: sentin. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot                                  työkustannukset tuoteyksikköä kohden alenivat
20519: vähenivät reaalisesti 1 1h %. Niitä supistivat vero-                               edelleen. Keskimääräinen hintataso oli prosentin
20520: tuksen kiristyminen, vuoden 1993 verotuksenjäl-                                    korkeampi kuin v. 1993.
20521: kikannon ja palautusten siirtyminen vuoden                                            Toista vuotta jatkunut korkojen lasku katkesi
20522: 1995 puolelle ja tulonsiirtoihin kohdistuneet                                      talvella 1994. Kansainvälistä kehitystä seuraten
20523: säästötoimet. Kun kotitaloudet kuitenkin vähen-                                    pitkät korot kääntyivät nousuun. Lyhyet korot
20524: sivät säästämistään, yksityinen kulutus kasvoi                                     sen sijaan pysyivät koko vuoden liki ennallaan ja
20525: pari prosenttia.                                                                   niiden ero Saksaan nähden pienenä. Valuuttava-
20526:    Viennin nopea kasvu ja kotimaisen kysynnän                                      ranto kasvoi, ja markka vahvistui etenkin vuo-
20527: elpyminen kasvattivat tuotannon 4% suurem-                                         den jälkipuoliskolla. Rcaalikorot olivat edelleen
20528: maksi kuin v. 1993. Näinkään vahva kasvu ei                                        melko korkeat, ja luottojen kysyntä pysyi vaisu-
20529: vielä ehtinyt lisätä työvoiman kysyntää, ja työt-                                  na. Luottokanta olikin vuoden lopussa pienempi
20530: tömyysaste kohosi edelleen puolella prosenttiyk-                                   kuin samaan aikaan vuotta aiemmin.
20531: siköllä 18,4 prosenttiin.
20532: 
20533: 
20534: 2. Julkisyhteisöjen tulot ja tulonkäyttö
20535: 
20536:                                                                           1994*       1980         1985         1990        1993   1994*
20537:                                                                          milj.mk       osuus bruttokansantuotteesta, prosenttia
20538: 
20539: Omaisuus- ja yrittäjätulot ...............................                26106        2.4          3.4          3,8         5,8     5,1
20540: siitä: korot .......................................................      22 078       2,1          2,8          3,2         4,9     4,3
20541: Välittömät verot ..............................................           87 815      14,5         16,8         18,0        15,5    17,3
20542: Välilliset verot, pakolliset maksut, sakot .......                        77 000      13,7         14,8         15,7        15.4    15,2
20543: Sosiaalivakuutusmaksut ................................                   78 263       9,5          9,9         12,3        15,1    15.4
20544: Muut tulot .......................................................         1 856       1,6          1,8          0,9         0,6     OA
20545: Tulot ................................................................   271 040      41,7         46,8         50,7        52,3   53,4
20546: 
20547: Kulutusmenot ..................................................          113 726      18,0         20,2         21,1        23,3    22.4
20548: Tukipalkkiot ·····················································        15 633       3,3          3,1          2,9         3.4     3,1
20549: Sosiaalivakuutusetuudet ................................                  94 047      10,1         12,5         13,5        19,3    18,5
20550: Sosiaaliavustukset ..........................................             33 491       1,8          2,2          2,3         5,9     6,6
20551: Muut tulonsiirrot .............................................           10 443       1,0          1,3          1,7         2,3     2,1
20552: siitä: ulkomaille ...............................................          2 209       0,2          0,3          0,5         0,5     0,4
20553: Korot ................................................................    26 051       1,0          1,9          1,5         4,6     5,1
20554: Muut menot .....................................................             323       0,1          0,1          0,1         0,2     0,1
20555: Menot ..............................................................     293 714      35,3         41,3         42,9        58,9    57,8
20556: 
20557: 
20558: 
20559:    Veronpalautusten poikkeuksellinen ajoittu-                                      sääntyivät 7 % lähinnä työntekijöiden työttö-
20560: minen hankaloittaa julkisen sektorin tulokehi-                                     myysvakuutusmaksun korotuksen johdosta.
20561: tyksen tarkastelua. Vuoteen 1993 osuneet kahdet                                       Julkisyhteisöjen menot kasvoivat vain 4 %.
20562: palautukset supistivat julkisen sektorin verotulo-                                 Tukipalkkioita maksettiin edellisvuotista vä-
20563: ja 7 mrd. mk siitä, mihin normaali ajoittuminen                                    hemmän, sosiaalivakuutusetuuksia saman ver-
20564: olisi johtanut. Vastaavasti, kun v. 1994 ei mak-                                   ran kuin v. 1993. Myös ulkomaille maksetut tu-
20565: settu veronpalautuksia, verotulot olivat 3 mrd.                                    lonsiirrot jäivät edellisvuotista pienemmiksi. Sen
20566: mk normaalia suuremmat.                                                            sijaan sosiaaliavustukset kasvoivat yli 10% ja
20567:    Julkisyhteisöjen tila parani hieman v. 1994                                     korkomenot liki kuudenneksen. Kulutusmenot
20568: kansantalouden tilinpidon mukaan. Verotulot li-                                    olivat reaalisesti liki ennallaan, investointien
20569: sääntyivät 10 %, osittain kysynnän ja tuotannon                                    määrä puolestaan supistui lähes 10 %. Julkisten
20570: kasvun takia. Sosiaalivakuutusmaksutulot Ii-                                       menojen osuus kononaistuotannosta, kun mu-
20571:                                                                                                                                                           9
20572: 
20573: 3. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämät
20574: 
20575:                                                                                Valtio         Kunnat   Työeläke-    Muut sosiaali-     Yhteensä
20576:                                                                                                         laitokset   turvarahastot
20577:                                                                           miljardia markkaa                                                   % BKT:sta
20578: 
20579: 1987 ................................................................ .        -3,6           -2,0         9,6         -0,1             3,9         1,0
20580: 1988 ................................................................ .          5,4          -0,1        11,7           0,5           17,6         4,1
20581: 1989 ................................................................ .         13,6            0,3       16,0            OA           30,6         6,3
20582: 1990 ·································································           6,2            0,5       21,8         -0,9            27,7         5,4
20583: 1991 ................................................................ .       -22,0           --4,3       21,4         -2,4           -7,4        -1,5
20584: 1992 ·································································        -36,4           -3,8        15,3         -3,0          -27,9        -5,9
20585: 1993 ................................................................ .       -54,2             1,9       16,0         -2,4          -38,7        -8,0
20586: 1994* ·······························································         -57,0             8,0       16,4           2,9         -29,6        -5,8
20587: 
20588: 
20589: 
20590: kaan lasketaan myös investointimenot, aleni pari                                           Julkisen sektorin rahoitusalijäämä Guoksevat
20591: prosenttiyksikköä 61 prosenttiin.                                                       tulot miinus juoksevat menot, nettoinvestoinnit,
20592:                                                                                         pääoman siirrot ja maan ostot) supistui kerto-
20593:                                                                                         musvuonna selvästi kuntien ja sosiaaliturvara-
20594: Kuvio 2.                                                                                hastojen rahoitusaseman paranemisen takia.
20595:                                   VEROASTEET                                            Pankkitukea, jota ei lueta rahoitusalijäämään,
20596: %                                                                                       käsitellään kohdassa 6.1.3.
20597: 50.-------------------------------
20598:                                                                                            Julkisyhteisöjen bruttovelka oli vuoden 1994
20599:                                                                                         lopussa runsas 300 mrd. mk. Valuuttakurssien
20600:                                                                                         muutosten nettovaikutus pienensi valuuttamää-
20601:                                                                                         räisen velan kasvua liki 20 mrd. markalla viime
20602: 40                                                                                      vuonna. Mahdollisuudet saada velkaa kotimai-
20603:                                                                                         silta rahoitusmarkkinoilta olivat edellisvuotista
20604:                                                                                         paremmat, ja kotimaisten luottojen osuus velka-
20605:                                                                                         kannasta kohosi nelisen prosenttiyksikköä 45
20606:                                                                                         prosenttiin.
20607: 30
20608:                                                                                           Kansantalouden tilinpito uudistettiin kesällä 1993, jol-
20609:                                                                                           loin mm. perusvuosi sekä eräitä käsitteitä ja laskenta-
20610:                                                                                           menetelmiä muutettiin. Julkisen talouden osalta tär-
20611:                                                                                           keää on se, että työeläkelaitokset siirrettiin rahoituslai-
20612: 20                                                                                        tossektorista julkisen sektorin sosiaaliturvarahastoi-
20613:                                                                                           hin. Tämä oli tarpeen mm.kansainvälisen vertailukel-
20614:                                                                                           poisuuden lisäämiseksi, sillä useissa maissa työeläke-
20615:                                                                                           järjestelmä on julkisen sektorin hoidossa ja se rahoite-
20616:                                                                                           taan pääosin pakollisin maksuin. Muutos vaikuttaa
20617:  10- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1                                            sosiaaliturvarahastojen ja koko julkisen sektorin ta-
20618:                                                                                           loustoimien tilastointiin. Veroaste on nyt aiemmin esi-
20619:                                                                                           tettyä korkeampi, koska siihen sisältyvät myös pakolli-
20620:                                                                                           set työeläkemaksut. Koko julkisen sektorin nettoluo-
20621:                                                                                           tonannon (rahoitusjäämä) taso on aiempaa korkeampi
20622:                                                                                           (nykyisessä tilanteessa alijäämä eli nettoluotonotto pie-
20623:                                                                                           nempi), koska työeläkerahastojen nettoluotonanto oli
20624:                                                                                           mm. kertomusvuonna 16,4 mrd. mk.
20625: 
20626: 
20627: 
20628: 
20629:  2 351049Q
20630: 10
20631: 
20632: 
20633: 
20634: 
20635:                                   2. TALOUSPOLITIIKKA
20636:     Talouden tila kääntyi v. 1994 parempaan                Julkisen nettoluotonannon suhde bruttokan-
20637: suuntaan, kun tuotanto alkoi kasvaa, vienti veti,       santuotteeseen, kun sitä tarkastellaan veronpa-
20638: kotimainen kysyntä lisääntyi ja vaihtotase muut-        lautusoikaistuna, oli kertomusvuonna liki sama
20639: tui ylijäämäiseksi. Silti työllisyys heikkeni yhä, ja   kuin v. 1993. Nettoluotonannon muutosten pe-
20640: valtiontalouden alijäämä paisui edelleen.               rusteella tarkastellen finanssipolitiikka oli margi-
20641:     Finanssipolitiikan tavoitteenasettelussa ei ta-     naalisesti kireämpää kuin edellisvuonna. Tämä
20642: pahtunut merkittäviä muutoksia. Tavoitteena             aiheutui kunnallistalouden säästöistä ja työttö-
20643: oli palauttaa talous kestävän kasvun uralle ja          myysvakuutusmaksujen korotuksista.
20644: siten turvata työllisyyden paraneminen. Talou-             Finanssipolitiikka, kun korkomenot jätetään
20645: den rakenteen ja toimintamekanismien tehosta-           tarkastelun ulkopuolella, oli selvästi kiristävää;
20646: minen korostui sitä mukaa, kun valmistelut Eu-          näin laskien julkinen nettoluotonotto olisi ollut
20647: roopan yhteisöön liittymisen varalta etenivät ja        1 1h prosenttiyksikköä pienempi kuin v. 1993.
20648: lainsäädännössä ja hallinnossa tarvittavien muu-
20649: tosten laajuus alkoi selkiintyä. Ulkoisen tasapai-
20650: non merkitys tavoitteenasettelussa väheni, kun
20651: vaihtotase kääntyi ylijäämäiseksi. Finanssipoli-
20652: tiikan painopiste olikinjulkisten menojen kasvun
20653: hillinnässä ja julkisen velkaantumisen kasvun hi-       Kuvio 3.
20654: dastamisessa, sillä mittava alijäämän kasvu olisi                    FINANSSIPOLITIIKAN KYSYNTÄSYSÄYS
20655: voinutjohtaa nopeaan korkojen nousuun ja mui-           %              prosenttia bruttokansantuotteesta
20656:                                                          8.---,--,---,---,--,---,---,--,---,
20657: hinkin vaikeuksiin alijäämän rahoittamisessa.
20658:     Valtion menoja karsittiin erilaisin säästötoi-                                       1
20659: 
20660: 
20661: 
20662: 
20663: min noin 12 mrd. mk. Summassa on mukana                                                  1
20664: 
20665: 
20666: myös ne säästöt, jotka johtuivat aiempien yksi-
20667: vuotisten säästölakien jatkamisesta. Toisaalta
20668: työttömyyden lisääntyminen kasvatti työllisyy-
20669: den hoidon menoja, ja nuorten ja pitkäaikais-
20670: 
20671: 
20672:                                                              +--+=-ta-JI~-+-~+----t~I;!J-H!HI.
20673: työttömien työllistämiseen panostettiin edellis-
20674: vuotista enemmän. Siirtomenot, joiden osuus
20675: valtion menoista ylittää 50 %, supistuivat ensim-        4
20676: mäisen kerran vuosikymmeniin. Niihin kohdis-             2                                                           ----
20677: 
20678: 
20679: 
20680:                                                                                               1 ~ i 111
20681: tuvat säästötoimet suunnattiin etenkin valtion-
20682: avustuksiin kunnille, jotka itsekin jatkoivat me-
20683: nojensa supistamista. Julkisen sektorin henkilös-        0      n., n II
20684: tön määrä väheni edelleen, ja henkilöstömenojen               1 tl 1         Lr
20685: säästöjä jatkettiin.
20686:     Julkisen sektorin tasapainoa pyrittiin kohen-
20687:                                                         -2
20688: tamaan menosäästöjen ohella myös kiristämällä
20689:                                                                                         '1        1
20690: verotusta. Ympäristö- ja haittaveroja korotettiin
20691: ja erilaisia sosiaaliturvamaksuja nostettiin. EU:n                                       !        1
20692: 
20693: 
20694: 
20695: 
20696: mukaiseen arvonlisäverojärjestelmään siirryt-           -4                                        i
20697: tiin kesäkuun alussa, mikä lisäsi kulutuksen ve-                86     87    88    89        90       91   92   93    94
20698: rottamista. Verokertymä ei olennaisesti tämän
20699: uudistuksen johdosta muuttunut.                              1!11 Valtio D Kunnat • Työeläkelaitokset IJ Julkisyhteisöt
20700:                                                                                                     11
20701: 
20702: 
20703:     Rahoitusmarkkinoilla toimintaympäristö oli       prosessi, joka mm. Suomessa ja Ruotsissa ilmeni
20704: selvästi suotuisampi kuin parina edellisenä vuon-    pitkien korkojen voimakkaana nousuna. Myös
20705: na. Inflaatio pysyi hitaanaja valuuttakurssihäiri-   markan kurssin vahvistuminen päättyi, ja kesällä
20706: öt vähäisinä. Rahapolitiikka oli varsin vakaata      markka heikkeni. Paranevat talousuutiset ja
20707: koko vuoden. Korkopolitiikka voitiin pitää suh-      Suomen EU:in liittyminen vahvistivat markkaa
20708: teellisen kevyenä, vaikka markan kurssin vahvis-     uudelleen elokuusta lähtien. Myös pitkät mark-
20709: tumispaineita ei enää voitu purkaa lyhyiden kor-     kinakorot alkoivat markan vahvistuessa laskea,
20710: kojen laskuun. Peruskorkoa laskettiin helmi-         mutta olivat vuoden päättyessä useita prosentti-
20711: kuun alussa 0,25 prosenttiyksikköä 5,25 prosent-     yksiköitä korkeammat kuin vuoden alussa. Vuo-
20712: tiin. Lyhimmät markkinakorot olivat alimmil-         den lopussa rahapolitiikkaa kiristettiin lievästi,
20713: laan maaliskuussa.                                   kun Suomen Pankki nosti lyhyitä markkinakor-
20714:     Kansainvälisten korkojen laskeva trendi tait-    koja ohjaavaa huutokauppakorkoa puolella
20715: tui helmikuun alussa, kun Yhdysvaltain keskus-       prosenttiyksiköllä 5,5 prosenttiin.
20716: pankki kiristi rahapolitiikkaa. Siitä käynnistyi
20717: 12
20718: 
20719: 
20720: 
20721: 
20722:                                3. VALTIONTALOUDEN TASAPAINO
20723:    Talousarvioesitys vuodelle 1994 oli 11 milj.                      esitys laiksi maataloustuotteiden markkinointi-
20724: mk ylijäämäinen. Eduskuntakäsittelyssä menoja                        rahastosta ei toteutunut kertomusvuonna. Net-
20725: lisättiin nettomääräisesti 5 472 milj. mk. Suurim-                   tolainanottoa lisättiin 3 750 milj. mk. Varsinai-
20726: mat lisäykset tehtiin siirtomenoihin, erityisesti                    nen tulo- ja menoarvio osoitti 3 milj. markan
20727: valtionapuihin elinkeinoelämälle ja kunnille.                        ylijäämää.
20728: Toisaalta siirto maataloustuotteiden markki-                            Kertomusvuonna annettiin kolme lisätalous-
20729: nointirahastoon, 1 150 milj. mk, poistettiin ta-                     arviota. Lisäbudjeteilla menojen yhteismäärää
20730: lousarviosta siksi, että esitys laiksi maatalous-                    lisättiin 6 444 milj. mk; lisäykset kohdistuivat
20731: tuotteiden markkinointirahastosta ei tullut voi-                     erityisesti työministeriön, liikenneministeriön,
20732: maan. Veroarvioita korotettiin eduskuntakäsit-                       opetusministeriön sekä sosiaali- ja terveysminis-
20733: telyssä 1 925 milj. mk. Tästä 1 140 milj. mk oli Oy                  teriön hallinnonaloille. Verotulojen arvioita
20734: Alko Ab:n ylijäämää ja 400 milj. mk eräiden                          alennettiin yhteensä 252 milj. mk; tulo- ja varalli-
20735: maataloustuotteiden         markkinoimismaksua.                      suusveroarviota alennettiin 1 690 milj. mk, mutta
20736: Nämä lisäykset aiheutuivat siitä, että hallitus pe-
20737: ruutti alkoholijuomaverolakiesityksensä ja että
20738: 
20739:                                                                      Kuvio4.
20740:                                                                                VALTIONTALOUDEN TULOT JA MENOT
20741:                                                                                    12 kuukauden liukuva summa
20742:                                                                      mrd. mk
20743: 4. Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot                            220 ,------,---,---,-----,--,-,------,---,--...,-----,
20744: 
20745:                                           1992       1993    1994                                      1
20746: 
20747: 
20748:                                                  miljoonaa markkaa   200 ~--+-+--1---+-+---+!-+-----lf--1'~.-1""'1
20749: 
20750: Verotulot') ........................       259        240     248
20751: Sekalaiset tulot ................          618      2 226   1 616
20752: Eläkemaksut ....................         6652       6605    5957
20753: Korkotulot ........................      3494       4161    3 979
20754: Takaisin maksettavat lainat              3 880      4528    5 764
20755: Siirrot budjetista .............         3167       3 588     724
20756: Tulot ilman lainananottoa               18 071    21348 18288
20757: 
20758: Kulutusmenot ..................            429    301         771
20759: 
20760: 
20761: 
20762: 
20763:                                                                                                       -t+t
20764: Siirtomenot ......................         972  2197        1 772
20765: Reaalisijoitukset ..............            31      0          16    120
20766: 
20767: 
20768:                                                                            +---+--+l~t---+-+
20769: Finanssisijoitukset ...........         25 524 12 574       7 788                                 1
20770: Korkomenot .....................           850  2 443       2 909
20771: Varastojen muutos ..........               129    373         288    100
20772: Siirrot budjettiin ..............        6208   6114        6 091
20773: Menot yhteensä ..............           34144 24002 19 635                               ---+-+--- f ...    :    1
20774: 
20775: 
20776: 
20777: 
20778: Tuloylijäämä ....................        5570 5393       677
20779: Nettorahoitustarve (-) ..              -16 073 -2 653 -1 347
20780: 
20781: 1)   Varmuusvarastointimaksu.
20782:                                                                                                                             13
20783: 
20784: liikevaihtoveroarviota korotettiin 1 460 milj. mk.                   5 383 milj. mk. Siirtyvien ja maksusuoritusta
20785: Valmisteverojen ja autoveron tuottoarviota ko-                       edustamattomien kirjanpidollisten erien!) vaiku-
20786: rotettiin yhteensä 1 490 milj. mk, mutta leimave-                    tuksesta budjettitalous kuitenkin osoitti kassa-
20787: ron arviota alennettiin 600 milj. mk. Muiden                         ylijäämää 7 962 milj. mk.
20788: tulojen arviota korotettiin lisäbudjeteissa 3 043                        Budjetin ulkopuolisten rahastojen 2> tulot il-
20789: milj. mk. Nettolainanottoa merkittiin lisää 4 349                    man lainanottoa supistuivat 14% ja olivat 18 288
20790: milj. mk. Lisäbudjeteilla tulojen arviota, netto-                    milj. mk. Tästä eläkerahaston osuus oli 40 %ja
20791: lainanotto mukaan lukien, korotettiin nettomää-                      asuntorahaston osuus 23 %. Rahastojen menot
20792: räisesti 6 446 milj. mk. Talousarvion sekä lisäta-                   ilman kuoletuksia supistuivat 18 % ja olivat
20793: lousarvioiden mukaan ylijäämä oli 5 milj. mk.                        19 635 milj. mk. Menojen supistuminen aiheutui
20794:    Tilinpäätöksen mukaan menot jäivät 3 148                          asuntorahaston lainanannon supistumisesta ja
20795: milj. mk pienemmiksi kuin menoarviot Tulot                           valtion vakuusrahaston kautta maksetun pank-
20796: puolestaan olivat 1 295 milj. mk tuloarvioita pie-                   kituen jäämisestä pois. Budjetin ulkopuolisten
20797: nemmät. Tilinpäätös osoitti 1 858 milj. markan                       rahastojen tuloylijäämä oli 677 milj. mk ja netto-
20798: ylijäämää; edellisenä vuonna ylijäämä oli ollut                      rahoitustarve 1 347 milj. mk.
20799:                                                                          Valtiontalouden (budjettitalous +budjetin ul-
20800:                                                                      kopuoliset rahastot) verotulot kasvoivat 4%.
20801: 5. Budjettitalouden ja valtiontalouden tasapaino                     Kun muut tulot supistuivat osin poikkeuksellis-
20802:                                                                      tenja kertaluonteisten tekijöiden vuoksi kuuden-
20803:                                      1992     1993          1994     neksen, tulot ilman lainanottoa olivat kertomus-
20804:                                         miljoonaa markkaa            vuonna 135,9 mrd. mk eli 1h% pienemmät kuin
20805:                                                                      V. 1993.
20806: Budjettitalous                                                           Valtiontalouden kassamenot olivat 200,8
20807: Tulot ilman rahoitus-
20808: taloustoimia .................     127 938   127 566    128 163      mrd. mk ja kasvoivat 1 1h %. Kasvu aiheutui
20809: Menot ilman rahoitus-                                                lähinnä korkomenojen lisäyksestä neljänneksel-
20810: taloustoimia .................     174909    181 600    183 117      lä; kulutusmenoja lukuun ottamatta muut meno-
20811: Tuloylijäämä (+) .......... -46971           -54035    -54954        ryhmät supistuivat. Vuonna 1993 pankkitukea
20812: Finanssisijoitukset,                                                 maksettiin 6,8 mrd. mk ja kertomusvuonna 8,6
20813: netto(-) ...................... -8803         -4340     -8557        mrd. mk. Ilman pankkitukea menot lisääntyivät
20814: Nettorahoitustarve 1-l -55 774               -58375    -63 510       nimellisesti vajaan prosentin, mutta supistuivat
20815:                                                                      reaalisesti prosentin.
20816: Rahastotalous
20817: Tulot ilman rahoitus-
20818:                                                                          Kun valtiontalouden menot kasvoivat ja tulot
20819: taloustoimia .................      14191     16 820        12 524   ilman lainanottoa supistuivat, nettorahoitustar-
20820: Menot ilman rahoitus-                                                ve suureni edellisen vuoden 61,0 mrd. markasta
20821: taloustoimia .................       8620     11 428        11 847   kertomusvuonna 64,9 mrd. markkaan. Kun ker-
20822: Tuloylijäämä (+) ..........        5570        5393           677    tomusvuoden aikana nostettiin lainoja valtionta-
20823: Fi nanssisijoitukset,                                                louteen 73,2 mrd. mk enemmän kuin maksettiin
20824: netto(-) ...................... -21644       -8046      -2023        kuoletuksia, valtiontalouden kassaylijäämä oli
20825: Nettorahoitustarve (-) -16 073               -2653      -1347        8,3 mrd. mk.
20826:                                                                          Valtiontalouden vero- ja muut tulot ilman val-
20827: Valtiontalous"
20828: Tulot ilman rahoitus-
20829:                                                                      tiolle takaisin maksettuja lainoja ja nettolainan-
20830: taloustoimia .................     126 617   129 229    128 596      ottoa olivat kertomusvuonna 54,3 mrd. mk pie-
20831: Menot ilman rahoitus-                                                nemmät kuin valtion tavaroiden ja palvelusten
20832: taloustoimia .................     168 017   177 870    182 873      ostot ja siirtomenot. Valtiontalouden tuloalijää-
20833: Tuloylijäämä (+) .......... -41 400          -48641    -54277
20834: Finanssi sijoitukset.                                                1
20835:                                                                      > Tilinpäätöksen tuloissa ja menoissa ei oteta huomioon
20836: netto (-) ...................... -30 447     -12 386   -10 580          siirtyvien erien kannan muutoksia, jotka kuitenkin vai-
20837: Nettorahoitustarve 1-l -71 847               -61028    -64857           kuttavat kassajäämään. Lisäksi tilinpäätökseen sisäl-
20838:                                                                         tyy eriä, joita vastaavia samanaikaisia maksusuorituk-
20839: Valtion netto-                                                          sia ei ole tai jotka eivät missään vaiheessa merkitse
20840: lainanotto .....................    70 692    84036         73191       kassatuloa tai -menoa.
20841:                                                                      2
20842:                                                                       > Valtion asuntorahasto, valtion eläkerahasto, maatila-
20843: 1)   Budjettitalouden ja rahastojen tuloja tai menoja ei                talouden kehittämisrahasto, huoltovarmuusrahasto,
20844:      voi sellaisinaan laskea yhteen keskinäisten siirtojen              valtiontakuurahasto, valtion vakuusrahasto, valtion
20845:      vuoksi.                                                            ydinjätehuoltorahasto ja öljysuojarahasto.
20846: 14
20847: 
20848: Kuvio5.                                                                             hoitustarve oli 64,9 mrd. mk, mikä suhteessa
20849:      VALTIONTALOUDEN NETTORAHOITUSTARVE (-)                                         kansantuotteeseen oli 12,7% kuten edellisenäkin
20850:                  12 kuukauden liukuva summa                                         vuonna.
20851: mrd. mk
20852:                                                                                        Lyhytaikaisia rahoitusvarauksia oli kerto-
20853:   40~~~~~~~~~~~~~~                                                                  musvuoden lopussa 42,8 mrd. mk, joka vastasi
20854:                                                                                     kahden ja puolen kuukauden menoja. Edellisessä
20855: 
20856:   ~~tj-r--~~
20857:                                                                                     vuodenvaihteessa rahoitusvarauksia oli ollut
20858:                                                                                     36,3 mrd. mk ja vuoden 1992 lopussa 19,6 mrd.
20859:                                                                                     mk. Kun kertomusvuodelta siirtyneet menot
20860:                                                                                     kasvoivat 3,3 mrd. mk, mutta siirtyneet tulot
20861:      •r----"'1'--V                               ~                                  supistuivat 2,8 mrd. mk, siirtyneistä eristä aiheu-
20862:                                                                                     tunut rahoitusvastuu lisääntyi 6,1 mrd. mk. Kun
20863:                                                                                     samanaikaisesti lyhytaikaiset rahoitusvaraukset
20864:  -20                               ·--1----t----'H--+-----+--1                      kasvoivat 6,5 mrd. mk, valtiontalouden rahoitus-
20865:                                                  1    \
20866:                                                                                     asema pysyi ennallaan. Kertomusvuoden lopus-
20867:                                     ~            1
20868:                                                                                     sa lyhytaikaiset rahoitusvaraukset ylittivät siirty-
20869:  -40 +-----+-+--~-+---·+-----+!---t\r-\+-----+--1                                   neiden menojen ja tulojen nettomäärän 16,1 mrd.
20870:                                                                                     markalla.
20871:                                                                                        Budjettitalouden velka vuoden 1994 päättyes-
20872:  -60 +--+-+--+-+-----+-+-----+---''li-------I~JoJt-1\                               sä oli 288,0 mrd. mk ja rahastotalouden velka
20873:                                                            1
20874:                                                                     \1        1 '   31,8 mrd. mk. Kun budjettitalouden velasta 12,3
20875:  -80 +--+--+-+----+----+1-t----+----+-Y-f-----1
20876:                                                            1)/..J'                  mrd. mk oli otettu valtion eläkerahastolta, koko
20877:                                                                                     valtiontalouden velka oli kertomusvuoden lo-
20878:                                                            1         1
20879:                                                                                     pussa 307,5 mrd. mk. Vuoden aikana velka kas-
20880:                                         !                  1         1
20881:                                                                                     voi nettolainanoton ja valuuttakurssimuutosten
20882: -1 00 .L____L_    _J_____j_         1 _ _ _ L_
20883:                                _L_J__                     _l_____l_       _L__J
20884:                                                                                     vuoksi 51,7 mrd. mk. Velan suhde kansantuot-
20885:         85       86   87      88   89       90       91        92        93    94   teeseen nousi kertomusvuonna 60 prosenttiin.
20886:                                                                                     Valtiontalouden velasta valuuttamääräisen ve-
20887:                                                                                     lan osuus aleni hieman ja oli 57 1/z %. Valtionta-
20888:                                                                                     louden kokonaisvelka,joka sisältää myös valtion
20889: mä oli siten edellisen vuoden 48,6 mrd. markan                                      metallirahavastuun, kansainvälisille rahoituslai-
20890: tuloalijäämän sijaan 54,3 mrd. mk. Kun nettofi-                                     toksille annetut sitoumukset ja ydinjätehuoltora-
20891: nanssisijoitukset olivat 10,6 mrd. mk, nettora-                                     haston rahasto-osuudet, oli 313,9 mrd. mk.
20892:                                                                                                                                                 15
20893: 
20894: 
20895: 
20896: 
20897:                                                           4. VALTION TULOT
20898:    Hallituksen esitys kertomusvuoden tuloarvi-                                          loustuotteiden verotus ennalleen. Nettolainanot-
20899: oksi oli 187 998 milj. mk. Eduskuntakäsittelyssä                                        toa korotettiin 3 750 milj. mk.
20900: tuloarvio nousi nettomääräisesti 5 464 milj. mk.                                           Kertomusvuoden aikana lisättiin budjetoituja
20901: Verotulojen arvioita korotettiin 1 925 milj. mk,                                        tuloja nettomääräisesti 6 446 milj. mk, mikä si-
20902: mm. palauttamaila alkoholijuomien ja maata-                                             sälsi verojen tuottoarvioiden vähennyksiä 252
20903: 
20904: 
20905: 6. Tuloarvio sekä tulot tilinpäätöksen ja budjettitalouden kassalaskelman mukaan vuonna 1994
20906: 
20907:                                                                    Esitys       Hyväksytty        Hyväksytyt   Tuloarviot Tilinpäätös Kassa-
20908:                                                                    tulo-        tuloarvio         lisäykset ja yhteensä               laskelma
20909:                                                                    arvioksi                       vähennykset
20910:                                                                    miljoonaa markkaa
20911: 
20912: 11 Os. Verot ja veronluonteiset tulot .......                        100923            102 848     -252         102 596        104 254   104 254
20913: 12 Os. Sekalaiset tulot ...............................               18148             17 937      2431         20 368         19465     19 746
20914: 13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset ...                            3 853             3853        612          4465           4161      4164
20915: 15 Os. Lainat ..............................................          65074             68824       3655         72479          70 733    73014
20916: 
20917: Yhteensä ....................................................        187 998           193 461     6446         199908         198 612   201178
20918: 
20919: 
20920: 
20921: 
20922: 7. Valtiontalouden kassatulot
20923: 
20924:                                                                                                    1992           1993         1994      Muutos
20925:                                                                                                                                          1994/93
20926:                                                                                                            miljoonaa markkaa               %
20927: 
20928: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ........... .                                34310         31 655         34589        9
20929: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut .......... .                                 42030         39 275         39 968       2
20930: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut ................. .                                1 678         1488           1490        0
20931: Valmisteverot ............................................................................        18 512        20388          20969        3
20932: Muut verot ja veronluontaiset tulot .........................................                      8 836         7 597          7 487     -1
20933: 
20934: Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä ................................ .                       105 367       100 404     104 502          4
20935: 
20936: Sekalaiset tulot 11 ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••      14 778        20412          17 052    -16
20937: Korkotulot ja voiton tuloutukset .............................................. .                  6 277         8 413          7 042    -16
20938: Liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten
20939:    rahoituskatteet .......................................................................           195
20940: Valtiolle takaisin maksettavat lainat .........................................                    5 052          7 366         7 306     -1
20941: 
20942: Tulot ilman lainanottoa .......................................................... .             131 669       136 595     135902         -1
20943: 
20944: Nettolainanotto (+), nettokuoletukset (-) .............................. .                        70 692        84036          73 191    -13
20945: 
20946: Kassatulot yhteensä .................................................................            202 362       220 631     209092         -5
20947: 1l   Sisältää valtion liikelaitosten omaisuuden myynnit.
20948: 16
20949: 
20950: milj. mk, sekalaisten tulojen lisäystä 2 431 milj.                                     Kuvio 6.           VALTIONTALOUDEN TULOT
20951: mk ja nettolainanoton lisäystä 2 870 milj. mk.
20952: Kertomusvuodelle budjetoidut tulot olivat yh-                                          mrd. mk           12 kuukauden liukuva summa
20953: teensä 199 908 milj. mk.                                                               250~--------~----------------~----,
20954: 
20955: 
20956: 
20957: 
20958:                                                                                                                   ~ulolyh~o.a
20959:    Tilinpäätöksen mukaan budjettitalouden tu-
20960: lot olivat 198 612 milj. mk eli 1 296 milj. mk
20961: budjetoituja pienemmät. Budjettitalouden kas-
20962: satulot olivat 201 178 milj. mk eli 1 270 milj. mk                                                                 !        1    ~'
20963:                                                                                                        ~ ,~-~---~~~-~,--~~-c---~-~~--1------
20964: suuremmat kuin kaikki budjetoidut tulot.
20965:    Budjetin ulkopuolisten rahastojen tulot ilman
20966: lainanottoa supistuivat 14 %ja olivat 18 288 milj.
20967: mk. Tulojen supistuminen aiheutui lähinnä bud-
20968: jettitaloudesta tulleista siirroista, jotka jäivät
20969: murto-osaan edellisvuotisista. Rahastojen saa-
20970: rnat lainojen takaisinmaksut lisääntyivät neljän-
20971: neksellä 5 764 milj. markkaan. Rahastoille ta-
20972: kaisinmaksettuja lainoja saivat lähinnä valtion
20973: ydinjätehuoltorahasto ja asuntorahasto.
20974:    Koko valtiontalouden kassatulot 1> nousivat                                                                              i
20975:                                                                                                                       Verotulot
20976: 209 092 milj. markkaan (taulukko 7 ja liite 4).
20977: Nettolainanottoa tästä oli 73 191 milj. mk.
20978:    Valtiontalouden verotulot kasvoivat 4%, eli                                           60+-----~--~----~----~----+--
20979: prosenttiyksikön vähemmän kuin kansantuot-
20980: teen arvo. Tulo- ja varallisuusveron tuotto kasvoi
20981: 
20982: 1
20983:  > Budjettitalouden kassatulot miinus siirrot rahastoista
20984:                                                                                               0+---~----~----+-----~---+--~
20985:     plus rahastojen tulot ilman siirtoja budjetista =valtion-
20986:     talouden tulot.                                                                               89        90        91        92        93    94
20987: 
20988: 
20989: 
20990: 
20991: 8. Verojäämät
20992:                                                                                                          1992           1993           1994    Muutos
20993:                                                                                                                                                1994/93
20994:                                                                                                                  miljoonaa markkaa                %
20995: 
20996: Ennakkovero ............................................................................. .             1 528         1 549           1 818      17
20997: Kannossa maksettavat verotuslain mukaiset verot ............... .                                       5 704         7 083           8458       19
20998: Perintö- ja lahjavero ................................................................. .                  81            89              89       0
20999: Maksuunpannut työnantajasuoritukset .................................. .                                4152          4903            5132        5
21000: Muut maksuunpannut välittömät verot .................................. .                                   49            90             100      11
21001: 
21002: Välittömät verot yhteensä ....................................................... .                    11 513        13 714          15 597      14
21003: 
21004: Maksuunpantu liikevaihtovero ................................................ .                         5 055         6973            7 891      13
21005: Muut maksuunpannut välilliset verot ..................................... .                                13           80               88      10
21006: 
21007: Välilliset verot yhteensä .......................................................... .                  5 068         7 053           7 979      13
21008: 
21009: Verojäämät yhteensä .............................................................. .                   16 581        20767           23 576      14
21010:                                                                                                                                              17
21011: 
21012: 9 prosenttiyksikköä palkkasumman kasvua                                                   tyivät kaikkiaan 13 112% ja olivat vuoden päätty-
21013: enemmän; vuonna 1994 ei maksettu yksiäkään                                                essä 23,6 mrd. mk. Verojäämät sisältävät välittö-
21014: veronpalautuksia. Välillisten verojen tuottoa li-                                         mien verojen osalta kaikille veronsaajille kuulu-
21015: säsi yksityisen kulutuksen ja koko kotimaisen                                             via osuuksia. Koska suoritukset eri veronsaajille
21016: kysynnän kasvu. Auto- ja moottoripyöräveroa                                               määräytyvät kertyneiden verotulojen mukaan,
21017: kertyi runsas neljäsosa enemmän, mutta leimave-                                           uudet verojäämät vähentävät kaikkien veronsaa-
21018: roa jälleen kuudesosa vähemmän kuin edellisenä                                            jien kassatuloja niiden osuuksien suhteessa. Ker-
21019: vuonna.                                                                                   tomusvuoden päättyessä olleista verojäämistä
21020:     Valtiontalouden veroaste nousi 0,4 prosent-                                           48,5 % eli 11,4 mrd. mk liittyi päättyneisiin tai
21021: tiyksikköä ja oli 23,0 %. Koko veroaste nousi                                             rauenneisiin konkursseihin tai niiden osalta oli
21022: l 1h prosenttiyksikköä ja oli 47,2 %.                                                     ulosotossa todettu perimiseste. Vain runsas puo-
21023:     Verojen kertymiin vaikuttaa myös se, missä                                            let verojäämistä oli aktiiviperinnän kohteena.
21024: määrin maksuunpannut verot saadaan kanne-                                                 Kertomusvuonna verojäämien kasvu merkitsi
21025: tuiksi. Viime vuosina verojäämät ovat kasvaneet                                           2 809 milj. markan jäämistä pois veronsaajien
21026: suhteessa verojen tuottoon. Verojäämät !isään-                                            tuloista.
21027: 
21028: 
21029: 
21030: 
21031:                   4.1. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
21032:    Tuloverotusta lievennettiin siten, että tulo-                                          nuslain, joka salli investointien vähentämisen
21033: luokkien rajat ja veron markkamäärät olivat 2                                             vapaasti verovelvollisen haluamalla tavalla.
21034: prosenttia suuremmat kuin vuodelta 1993 toimi-                                               Merenkulun veronhuojennuslain mukaista
21035: tetussa verotuksessa. Verotettavan tulon alaraja                                          jäämaksuluokkavähennystä jatkettiin koske-
21036: korotettiin 40 000 markasta 41 000 markkaan.                                              maan laivatilauksia,jotka on tehty vuosina 1994-
21037: Perhepoliittisista vähennyksistä luovuttiin ja tu-                                        1996. Vähennyksen suuruus on 3 %aluksen han-
21038: loverotuksessa vähennyskelpoista työntekijän                                              kintamenosta, ja sen saa tehdä kahden vuoden
21039: työttömyysvakuutusmaksua korotettiin 0,2 pro-                                             aikana. Alushankintavarauksen muodostamis-
21040: sentista 1,87 prosenttiin. Varallisuusveroasteik-                                         mahdollisuutta ei enää jatkettu.
21041: ko pidettiin ennallaan.                                                                      Yhteisöjen varallisuusveroprosentti oli edel-
21042:    Vuoden alusta tuli voimaan uusi laki kehitys-                                          leen 1 niissä tapauksissa, joissa ne eivät olleet
21043: alueiden veronhuojennuksista. Lakia sovelletaan                                           varallisuusverosta vapaita.
21044: vuosilta 1994-2000 toimitettavissa verotuksissa,                                             Vuoden 1994 henkilökohtaiset ennakonpidä-
21045: ja se koskee investointeja, jotka on tehty vuosina                                        tysprosentit tulivat voimaan 1.3.1994. Tammi-
21046:  1994-1997. Laki sallii kehitysalueinvestointien                                          helmikuussa ennakonpidätys toimitettiin vuo-
21047: vähentämisen poistoina, jotka ylittävät 50 pro-                                           den 1993 pidätysperusteiden mukaan.
21048: sentilla elinkeinoverolain mukaiset enimmäis-                                                Ennakkoperinnän korotusta (ns. lainaveroa)
21049: poistot. Lain mukainen huojennus on suppeampi                                             kannetaan v. 1993-1995 eriiiisen progressiivisen
21050: kuin sitä edeltävän kehitysalueiden veronhuojen-                                          asteikon mukaan. Korotus otetaan huomioon
21051: 
21052: 
21053: 
21054: 9. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
21055: 
21056:                                                                                                      1992         1993            1994   Muutos
21057:                                                                                                                                          1994/93
21058:                                                                                                             miljoonaa markkaa              %
21059: 
21060: Tulo- ja varallisuusvero ........................................................... .             32 009        29 069         32 198     11
21061: Korkotulojen lähdevero ........................................................... .                1 069         1 663          1 379   -17
21062: Perintö- ja lahjavero ................................................................. .           1 019           923          1 012     10
21063: Arpajaisvero ..............................................................................           213
21064: 
21065: Yhteensä ....................................................................................      34310         31655          34589       9
21066: 
21067: 3 35!049Q
21068: 18
21069: 
21070: lopullisessa verotuksessa, joten se lisää veronpa-                                         kuuhun. Viivästyneille veronpalautuksille ei
21071: lautuksia tai pienentää jälkikantoa. Ennakkope-                                            maksettu hyvityksiä. Myös vuoden 1993 lopulli-
21072: rinnän korotusta lievennettiin kertomusvuonna                                              sen verotuksenjälkikanto, 10 408 milj. mk, ajoit-
21073: prosenttiyksiköllä yhteen prosenttiin ansiotulo-                                           tui kokonaisuudessaan vuoden 1995 puolelle.
21074: luokassa 100 000-150 000 mk. Ennakkoperin-                                                    Korkotulojen lähdevero korotettiin 20 pro-
21075: nän korotuksen arvioidaan lisänneen vuoden                                                 sentista 25 prosenttiin vuodelle 1994. Lähdeve-
21076: 1994 tuloverokertymää 1,2 mrd. mk.                                                         ron kertymä kuitenkin supistui korkotason las-
21077:    Vuoden 1992 tuloihin kohdistunut verotus                                                kun ja talletuskannan pienenemisen vuoksi 17 %
21078: valmistui ajallaan marraskuun alussa ja veronpa-                                           ja oli 1 379 milj. mk.
21079: lautukset maksettiin joulukuussa v. 1993. Vuo-                                                Tulon ja varallisuuden perusteella kannetta-
21080: den 1993 lopullinen verotus valmistui aivan ker-                                           vat verot yhteensä kasvoivat 9 %, ja niitä kertyi
21081: tomusvuoden lopussa ja veronpalautusten, 6 874                                             34 589 milj. mk.
21082: milj. mk, maksaminen siirtyi vuoden 1995 helmi-
21083: 
21084: 
21085: 
21086:                  4.2. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
21087:    Kertomusvuoden kesäkuun alussa voimaan                                                  minta sekä teatteri-, sirkus-, musiikki- ja tanssi-
21088: tullut arvonlisäverolaki merkitsi yleisen kulutus-                                         esitysten pääsymaksut olivat kertomusvuonna
21089: verotuksen laajentamista kattamaan periaattees-                                            väliaikaisesti verottomia.
21090: sa kaiken tavaroiden ja palvelusten kulutuksen.                                               Arvonlisäverouudistuksen arvioitiin lisäävän
21091: Veropohjan laajentumisen seurauksena verovel-                                              veron tuottoa vuositasolla noin 3,5 mrd. mk.
21092: vollisten lukumäärän arvioitiin lisääntyvän                                                Kertomusvuonna uudistuksen vaikutus valtion
21093: 110 OOO:lla noin 370 000 verovelvolliseen.                                                 rahoitusasemaan oli kuitenkin negatiivinen,
21094:    Arvonlisäverotukseen siirtyminen merkitsi                                               mikä johtui useista tekijöistä. Ensinnäkin osa
21095: myös yritystoiminnan tuotantopanoksiin sisälty-                                            verotuoton kasvusta aiheutui valtion omista
21096: vän veron vähennysoikeuden laajentumista. Tä-                                              hankinnoista ja toiseksi veropohjan laajennus li-
21097: män arvioitiin keventävän yritystoiminnan kus-                                             säsi valtion maksamien erilaisten tukienja avus-
21098: tannuksia noin 8,2 mrd. markalla vuodessa, josta                                           tusten määrää. Lisäksi kertomusvuonna valtion
21099: vientituotannon osuus oli noin 2,3 mrd. mk.                                                verotuloja vähensi 1.2.1993-31.5.1994 välisenä
21100:    Yleinen arvonlisäverokanta oli kertomus-                                                aikana tehdyille eräille palvelualojen investoin-
21101: vuonna sama kuin liikevaihtoverossa eli 22 %.                                              neille myönnetty takautuva vähennysoikeus,
21102: Alempaa 12 prosentin verokantaa sovellettiin                                               jonka vaikutukseksi arvioitiin 2, 7 mrd. mk. Näis-
21103: elokuviin, lääkkeisiin, kirjoihin sekä urheilutilo-                                        tä kertomusvuonna maksettujen palautusten
21104: jen käyttöoikeuden luovutuksiin. Henkilöliiken-                                            määräksi arvioitiin 1 350 milj. mk. Kun vielä
21105: nepalveluihin sovellettiin 6 prosentin verokan-                                            otetaan huomioon hallituksen päättämä kuntien
21106: taa. Oy Yleisradio Ab:n valtion radiorahastolta                                            kustannusrasituksen nousun väliaikainen kom-
21107: saamiin korvauksiin sovellettiin 5 prosentin ve-                                           pensointi vuosina 1994-1996, oli arvonlisävero-
21108: rokantaa. Majoitustoiminta, käyntisatamatoi-                                               uudistuksen vaikutus kertomusvuonna valtion
21109: 
21110: 
21111: 10. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
21112: 
21113:                                                                                                        1992         1993          1994   Muutos
21114:                                                                                                                                          1994/93
21115:                                                                                                               miljoonaa markkaa            %
21116: 
21117: Liikevaihtovero ..........................................................................           40 010       37 295      37 667       1
21118:    siitä Oy Alko Ab .....................................................................             1 344        1167        1 066     -9
21119: Vakuutusmaksuvero ................................................................ .                  1 674        1 637       1 549     -5
21120: Apteekkimaksut .........................................................................                346          344         346       1
21121: Televero .....................................................................................                                   405
21122: 
21123: Yhteensä ....................................................................................        42030        39275       39968         2
21124:                                                                                                                                              19
21125: 
21126: rahoitusasemaan arviolta 1,4 mrd. mk heikentä-                                            kaikkiaan 37 667 milj. mk, josta Oy Alko Ab
21127: vä.                                                                                       suoritti 1 066 milj. mk. Liikevaihtoveron kerty-
21128:    Kertomusvuonna kannetusta liikevaihtovero/                                             mää supistijäämien kasvu 918 milj. markalla.
21129: arvonlisäverosta 1 800 milj. mk tilitettiin suoraan                                          Vakuutusmaksuveron tuotto supistui 5%, ja
21130: Kansaneläkelaitokselle, mikä supisti valtion lii-                                         sitä kertyi 1 549 milj. mk. Apteekkimaksuja ker-
21131: kevaihtoveromomentille kertynyttä veroa 41h %.                                            tyi suunnilleen edellisvuotinen määrä eli 346 milj.
21132: Liikevaihtovero/arvonlisävero tuotti valtiolle                                            mk.
21133: 
21134: 
21135: 
21136: 
21137:                                                                  4.3. Valmisteverot
21138:     Kertomusvuoden toukokuun alusta alkaen                                                lijuomat 2,62 tai 3,00 mk senttilitralta etyylialko-
21139: savukkeiden lisäveron vähimmäismäärää koro-                                               holia). Pääosa alkoholiyhtiön ylijäämänä aiem-
21140: tettiin 42 markalla 462 markkaan 1 000 kappa-                                             min kerätystä osuudesta siirrettiin kannettavaksi
21141: leelta vähennettynä perusveron määrällä. Muu-                                             alkoholijuomaverona. Alkoholijuomien pääl-
21142: toksella ei ollut suoranaista vaikutusta veroker-                                         lyksistä kannettava lisävero ,jonka määräksi sää-
21143: tymään.                                                                                   dettiin 4 mk litralta porrastettiin sen mukaisesti,
21144:     Alkoholijuomien verotus uudistettiin kerto-                                           onko juoman vähittäismyyntipäällys uudelleen-
21145: musvuoden heinäkuun alusta. Olutverolaki ku-                                              täytettävä (0 mk) vai raaka-aineena käytettävä
21146: mottiin, ja oluesta ryhdyttiin kantamaan veroa                                            (2 mk/1). Alkoholijuomaverolain uudistuksella ei
21147: 1, 70 markkaa jokaiselta juomalitran sisältämäitä                                         ollut vaikutusta verojen kokonaiskertymään,
21148: senttilitralta etyylialkoholia alkoholijuomavero-                                         joskin juomaryhmien välisissä suhteissa veron
21149: lain perusteella. Kaikkien alkoholijuomien veron                                          muutoksista ja uusista hinnoitteluperusteista
21150: määräytymisperusteeksi säädettiin alkoholipi-                                             johtuen tapahtui muutoksia.
21151: toisuus joko tuotteen määrän (viinien vero 8, 13                                              Kertomusvuoden alussa energiaverotuksen
21152: tai 17 markkaa litralta) tai tuotteen sisältämän                                          rakennetta muutettiin ja samalla korotettiin eri
21153: etyylialkoholimäärän perusteella (muut alkoho-                                            polttoaineiden veromääriä. Moottoribensiinin ja
21154: 
21155: 
21156: 11. Valmisteverot
21157: 
21158:                                                                                                       1992         1993          1994    Muutos
21159:                                                                                                                                          1994/93
21160:                                                                                                              miljoonaa markkaa             %
21161: 
21162: Tupakkavero ..............................................................................           2 969        3173           3 157    -1
21163: Olutvero .....................................................................................       2 530        2430           1 391   -43
21164: Alkoholijuomavero ...................................................................                4173         3 882          5 122     32
21165: Elintarviketuotteiden valmistavero ......................................... .                         224          208            143   -31
21166: Polttoainevero ...........................................................................           7 003        8404           9 815     17
21167: Muut valmisteverot ...................................................................               1 613        2 291          1 340   -42
21168: Yhteensä ....................................................................................       18 512       20388           20969      3
21169: 
21170: 
21171: dieselöljyn veron porrastus lyijy- ja rikkipitoi-                                         raskaan vastaavasti 5,13 p/1. Kivihiilen lisäveroa
21172: suuden sekä muiden ominaisuuksien mukaan to-                                              korotettiin 33,83 mk/t, jyrsinpolttoturpeen 0,13
21173: teutettiin perusveron porrastuksena. Veroperus-                                           mk/MWhja maakaasun 4,41 p/nm3• Sähkövero-
21174: temuutosten vuoksi perusveron ja lisäveron kes-                                           laki kumottiin ja vain ydinvoimalla ja vesivoi-
21175: kinäisissä suhteissa tapahtui muutoksia. Lyijyt-                                          malla tuotetun sekä maahantuodun sähkön ve-
21176: tömien sekä lyijyllisten moottoribensiinilaatujen                                         rottamista jatkettiin polttoaineverolain perus-
21177: veron korotus oli yhteensä 3,1 p/1. Vastaavasti                                           teella. Samalla veroa alennettiin ydinvoimalla
21178: dieselöljyn veroa korotettiin 3,8 p/1. Kevyen polt-                                       tuotetun sähkön osalta 0,02 p/kWhja tuontisäh-
21179: toöljyn veron korotus oli kaikkiaan 3,83 p/1 ja                                           kön osalta 0,82 p/kWh.
21180: 20
21181: 
21182:     Arvonlisäverolain voimaantuloon ja dieselöl-                                            tuotteiden hinnanerokorvauksista. Muutosten
21183: jyn polttoaineveron vähennyskelpoisuuteen liit-                                             vuoksi verotulot elintarviketuotteiden osalta las-
21184: tyen dieselöljyn perusveroa korotettiin kesäkuun                                            kivat yli 30% eli 143 milj. markkaan. Sen sijaan
21185: alusta alkaen 55 penniä litralta.                                                           tuontimaksun tuotto nousi 257 milj. markkaan,
21186:     Polttoaineveroperusteiden muutosten ja ve-                                              mikä oli nelinkertainen edellisvuotiseen verrattu-
21187: ronkorotusten vuoksi veroja kannettiin noin                                                 na. Lakeja ryhdyttiin soveltamaan 1.3.1994 sa-
21188:  17% enemmän kuin edellisenä vuonna eli kaik-                                               manaikaisesti, kun näiden asioiden hallinnointi
21189: kiaan 9 815 milj. markkaa.                                                                  siirrettiin valtiovarainministeriöltä maa- ja met-
21190:     Elintarviketuotteiden valmisteverolaki uusit-                                           sätalousministeriölle.
21191: tiin kertomusvuoden alussa. Osa valmistevero-                                                  ED-jäsenyyden vuoksi lannoiteveron kannas-
21192: tuksen piiriin kuuluvista tuotteista siirrettiin                                            ta luovuttiin 16.6.1994. Niinikään rehujen rasva-
21193: tuontimaksulain alaisuuteen. Kertomusvuoden                                                 ja valkuaisveron kantamisesta luovuttiin
21194: alusta tuli voimaan myös uusi tuontimaksulaki,                                              12.11.1994 sekä sokeri ja ravintorasvaverosta
21195: jolla saatettiin silloinen Suomen pääasiassa mää-                                           1.12.1994 alkaen. Verotulojen vähentyminen
21196: rällisiin tuontirajoituksiin perustuva maatalous-                                           lannoiteveron osalta oli arviolta noin 210 milj.
21197: tuotteiden rajasuoja lähemmäksi EU:n sovelta-                                               markkaa, mutta muiden verojen osalta tulojen
21198: maa tuontimaksuihin perustuvaa rajasuojajär-                                                menetys ei ollut yhtä merkittävä.
21199: jestelmää. Samalla vero- ja tuontimaksuperustei-                                               Valmisteveroja kertyi kertomusvuonna yh-
21200: ta muutoinkin tarkistettiin. Viennin hinnanero-                                             teensä 20 969 milj. markkaa eli vajaat 3% enem-
21201: korvauksille säädettiin oma lakinsa maatalous-                                              män kuin edellisenä vuonna.
21202: 
21203: 
21204: 
21205: 
21206:                                                                      4.4. Muut verot
21207:    ETA-sopimuksen voimaantulo kertomusvuo-                                                  EFTA-vapaakauppasopimusta. Grönlannin al-
21208: den alussa aiheutti muutoksia eräiden ETA-                                                  kuperätuotteisiin sovellettiin edelleen Suomen ja
21209: alueen tuotteiden tulleihin. Koska Sveitsi ja                                               Grönlannin välistä vapaakauppaa koskevaa so-
21210: Liechtenstein jäivät sopimuksen ulkopuolelle,                                               pimusta. KEVSOS-sopimukset jäivät voimaan
21211: sovellettiin näiden maiden tuotteisiin edelleen                                             uusien EFTA-sopimusten (EFTA-Bulgaria- ja
21212: 
21213: 
21214: 
21215: 12. Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut
21216: 
21217:                                                                                                         1992         1993          1994   Muutos
21218:                                                                                                                                           1994/93
21219:                                                                                                                miljoonaa markkaa            %
21220: 
21221: Tuontitulli ......................................................................................     1 139       1156        1 206         4
21222: Tuontimaksut ................................................................................             73         62          257
21223: Tasausvero ...................................................................................           465        269           26      -90
21224: 
21225: Yhteensä .......................................................................................       1 678      1488         1490          0
21226: 
21227: 
21228: 
21229: 
21230: EFTA-Unkari-sopimus) rinnalle. Näihin sopi-                                                 markkaa eli hieman enemmän kuin edellisenä
21231: muksiin liitettiin lisäksi kahdenväliset maatalo-                                           vuonna.
21232: ustuotesopimukset. Viron, Latvian ja Liettuan                                                  Arvonlisäverojärjestelmään siirtymisen vuok-
21233: tuontia koskivat erilliset vapaakauppajärjestelyt.                                          si tasausveroa ei kannettu enää kertomusvuon-
21234: Venäjän ja muiden IVY-maiden tuonnista kan-                                                 na, mutta sitä kertyi vielä 26 milj. mk.
21235: nettiin tullitariffin mukainen yleinen tulli. Kerto-                                           Huomattava osa leimaverosta kertyy asunto-
21236: musvuonna kannettiin tuontitullia 1 206 milj.                                               ja kiinteistökaupoista sekä velkakirjoista ja
21237:                                                                                                                                                   21
21238: 
21239: 13. Muut verot ja veronluonteiset tulot
21240: 
21241:                                                                                                         1992         1993           1994    Muutos
21242:                                                                                                                                             1994/93
21243:                                                                                                                miljoonaa markkaa               %
21244: 
21245: Leimavero ..................................................................................           3 021        2 527           2 116   -16
21246: Auto- ja moottoripyörävero .................................................... ..                     1 987        1 609           2 054     28
21247: Moottoriajoneuvovero ............................................................ .                      817          885             844    -5
21248: Oy Alko Ab:n ylijäämä ..............................................................                   1 501        1133              680   --40
21249: Muut ...........................................................................................       1 511        1443            1 793     24
21250: Yhteensä ....................................................................................          8837         7 597           7487      -1
21251: 
21252: 
21253: 
21254: muista saamistodisteista. Kertomusvuoden                                                    luvan tai oikeuden. Leimaveroa kannettiin 2 116
21255: alussa luovuttiin toimituskirjan pituuden mu-                                               milj. mk eli 16% edellisvuotista vähemmän.
21256: kaan määräytyvästä leimaverosta. Viranomais-                                                   Muut verot ja veronluonteiset tulot tuottivat
21257: ten toimituskirjoista leimaveroa peritään enää                                              kertomusvuonna prosentin vähemmän kuin
21258: vain apteekkiluvasta, arvonimistä ja eräistä                                                vuotta aiemmin, ja niitä kertyi yhteensä 7 487
21259: päätöksistä, jotka sisältävät varallisuusarvoisen                                           milj. mk.
21260: 
21261: 
21262: 
21263:                                                                      4.5. Muut tulot
21264:    Verojen osuus tuloista ilman lainanottoa on                                              on siten rahoitettu keskimäärin 5 % menoista;
21265: useana vuonna ollut 85 %, mutta se on alentunut                                             vuonna 1991 kuitenkin jo 19 % ja vuonna 1994
21266: vähitellen ja oli kertomusvuonna 77 %. Veroilla                                             32%. Muiden tulojen kuin verotulojen osuus
21267: ja muilla tuloilla on aiempina vuosina rahoitettu                                           menojen rahoituksesta on pysynyt 13-18 prosen-
21268: 95% valtion menoista ilman kuoletuksia, mutta                                               tin vaiheilla.
21269: vuonna 1991 tämä suhdeluku aleni 81 prosenttiin                                                Suurin osa "muista tuloista" kertyy erilaisista
21270: ja oli kertomusvuonna 68 %. Nettolainanotolla                                               palveluksista kannettavista maksuista, valtion
21271: 
21272: 
21273: 14. Muut tulot
21274:                                                                                                        1992          1993          1994     Muutos
21275:                                                                                                                                             1994/93
21276:                                                                                                                miljoonaa markkaa              %
21277: 
21278: Sekalaiset tulot ..........................................................................          14 778        20412       17 052       -16
21279: -osuus veikkausvoittovaroista 11 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••                        2 543         2 576       2 628          2
21280: - veronlisäykset yms. veronmaksun laiminlyömisestä
21281:     määräaikana .........................................................................               427           418           526       26
21282: -liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten
21283:     omaisuuden myynnit .......................................................... .                       9
21284: -muut ......................................................................................         11 799        17 419      13 898       -20
21285: Korkotulot ja voiton tuloutukset .............................................. .                     6 277         8413        7 042       -16
21286: Liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten
21287:    rahoituskatteet .......................................................................               195
21288: Valtiolle takaisin maksettavat lainat ....................................... ..                       5 052        7 366          7 306     -1
21289: 
21290: Yhteensä ....................................................................................        26 302        36190       31400        -13
21291: 
21292: 
21293: 11   Valtion osuus veikkausvoittovaroista, raha-arpajaisten voittovaroista ja vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saa-
21294:      dusta tulosta sekä Raha-automaattiyhdistyksen tuotto.
21295: 22
21296: 
21297: antamien lainojen koroista ja kuoletuksista sekä      2 057 milj. mk oli asunto- ja perusparannuslaino-
21298: muista finanssisijoituksista saaduista koroista ja    ja, mikä vastasi 4% asuntolainojen kannasta ker-
21299: osingoista. Palveluista kannettuja maksuja ovat       tomusvuoden alussa. Ydinjätehuoltorahaston
21300: mm. terveydenhuollon tulot, tutkimus- ja tarkas-      antamien lainojen takaisinmaksuja oli 2 253 milj.
21301: tustoiminnan tulot sekä erilaiset liikenteeseen       mk. Loppuosa lainojen takaisinmaksuistajakau-
21302: liittyvät maksut. Myös kuntien osuudet valtion        tui lähinnä maa- ja metsätalouden sekä teollisuu-
21303: hoitamista tehtävistä, kuten verotoimistojen ja       den ja muiden elinkeinojen osalle. Näiden val-
21304: poliisilaitoksen menoista, paikallisteiden me-        tiolta saamista lainoista suuri osa on annettu
21305: noista yms. sisältyvät muihin tuloihin.               maatilatalouden kehittämisrahaston kautta.
21306:     Valtio sai antamistaan lainoista v. 1994 kor-         Korkotulot obligaatioista ja talletuksista su-
21307: kotuloja 4 340 milj. mk eli 5 % vähemmän kuin         pistuivat 38 %. Lyhytaikaisista sijoituksista ker-
21308: edellisenä vuonna. Korkotulojen supistumiseen         tyi tuloa yhteensä 1 745 milj. mk eli 50% edellis-
21309: vaikutti mm. korkokannan aleneminen. Korko-           vuotista vähemmän. Osinkotulot olivat kerto-
21310: tulot asunto- ja perusparannuslainoista kasvoi-       musvuonna 329 milj. markkaa. Saadut osingot
21311: vat 3 %; korkotuotto suhteessa lainakantaan           merkitsivät keskimäärin 3 prosentin tuottoa
21312: kertomusvuoden alussa oli 4 %. Muiden lainojen        budjettivaroin rahoitetulle valtionyhtiöiden osa-
21313: keskimääräinen tuotto oli 15% eli prosenttiyksi-      kepääomalle. Vuonna 1993 vastaava tuotto oli
21314: kön pienempi kuin v. 1993.                            myös 3%.
21315:     Valtion myöntämiä lainoja maksettiin takai-           Muut kuin verotulot olivat kertomusvuonna
21316: sin 7 306 milj. mk eli lähes yhtä paljon kuin edel-   yhteensä 31 400 milj. mk, 13% vähemmän kuin
21317: lisenä vuonna. Takaisin maksetuista lainoista         edellisenä vuonna.
21318:                                                                                                                                     23
21319: 
21320: 
21321: 
21322: 
21323:                                                         5. VALTION MENOT
21324: 
21325:    Vuoden 1994 varsinaisen menoarvion menot                                    sältää myös edellisenä vuonna toteutetut yksi-
21326: olivat 10% suuremmat kuin vuoden 1993 budje-                                   vuotiset säästöt, joita jatkettiin vuodelle 1994.
21327: tissa. Eduskuntakäsittelyssä menojen loppusum-                                     Kertomusvuonna annettiin 3 lisätalousarvio-
21328: ma nousi 5,4 mrd. mk hallituksen esityksestä.                                  ta, joiden menojen summa oli 6,4 mrd. mk. Lisä-
21329: Syinä tähän olivat mm. työmarkkinaratkaisut,                                   menoarvioiden loppusumma supistui 3 prosent-
21330: maataloustuotteiden markkinoinnin rahoituk-                                    tiin varsinaisesta budjetista. Talouskehityksen
21331: sen muuttuminen ja lapsilisälain muuttuminen.                                  vahvistuminen heijastui jo selvästi lisäbudjeteis-
21332: Hyväksytyn budjetin menot olivat nimellisesti                                  sa; työttömyys ei enää lisännyt menoja siinä mää-
21333: 2 1/z% suuremmat kuin edellisen vuoden kassa-                                  rin kuin edellisinä vuosina.
21334: menot; reaalinen kasvu oli vähäinen. Jos pankki-                                   Ensimmäiseen lisäbudjettiin otettiin yhteensä
21335: tuki jätetään huomioon ottamatta, budjetin me-                                 1, 7 mrd. markan lisämäärärahat, jotka oli tar-
21336: not supistuivat nimellisesti vajaan prosentin. Ta-                             koitettu ensisijaisesti investointien vauhdittami-
21337: lousarvioon sisältyi menojen säästöjä yhteisvai-                               seen työllisyyden parantamiseksi. Liikenneinves-
21338: kutukseltaan arviolta 14 1h mrd. mk; summa si-                                 tointeihin varattiin 0,9 mrd. mk, ja lisäksi työlli-
21339: 
21340: 
21341: 
21342: 
21343: 15. Menoarvio sekä menot tilinpäätöksen ja budjettitalouden kassalaskelman mukaan vuonna 1994
21344:                                                                      Esitys    Hyväksytty   Hyväksytyt   Menoarviot    Tilin-    Kassa-
21345:                                                                      meno-     menoarvio    lisäykset ja yhteensä      päätös laskelma"
21346:                                                                      arvioksi               vähennykset
21347:                                                                      miljoonaa markkaa
21348: 
21349: 21 Pl. Tasavallan Presidentti ........................                   23         24            0          24            21        29
21350: 22 Pl. Eduskunta ............................................           241        241                      241           232       234
21351: 23 Pl. Valtioneuvosto ....................................              158        162         11           173           172       188
21352: 24 Pl. Ulkoasiainministeriön hallinnonala ..                          3 063      3 095        135         3 230         3 117     3 073
21353: 25 Pl. Oikeusmininisteriön hallinnonala .....                         2 256      2 337         80         2 417         2 398     2 396
21354: 26 Pl. Sisäasiainministeriön hallinnonala ...                         9 999     10339        -17         10 322        10 315    10 149
21355: 27 Pl. Puolustusministeriön hallinnonala ...                          8 276      8483         692         9 175         9 175     9 331
21356: 28 Pl. Valtiovarainministeriön hallinnonala                          29 026     29178         326        29 503        29 516    26 590
21357: 29 Pl. Opetusministeriön hallinnonala ........                       25 938     26 532        757        27 289        27 107    26 917
21358: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriön hal-
21359:          linnonala ..............................................     9 626     11 453         475       11 928        11 517    11 589
21360: 31 Pl. Liikenneministeriön hallinnonala ......                        8 016      8 094       1 119        9 213         9 169     9 475
21361: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriön hal-
21362:          linnonala ..............................................     5 126      5180          647        5 828         5 272     5 371
21363: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriön hal-
21364:          linnonala ..............................................    51 245     53 021         768       53 789        53 541    53 573
21365: 34 Pl. Työministeriön hallinnonala .............                      8 994      9 231        1125       10 356         9 683     9 039
21366: 35 Pl. Ympäristöministeriön hallinnonala ..                           4168       4186          483        4 669         4 590     4357
21367: 36 Pl. Valtionvelka .........................................        21 830     21 903       -157        21 747        20 930    20 932
21368: 
21369: Yhteensä ........................................................   187 987    193 459       6444       199 903       196 755   193 244
21370: 
21371: 
21372: •1   liman varastojen muutoksia.
21373: 24
21374: 
21375: syysperusteisiin investointeihin ja talonraken-                                        Kuvio7.
21376:                                                                                                     KOKONAISTUOTANNON JA VALTION
21377: nusinvestointeihin osoitettiin lisävaroja.
21378:                                                                                                         MENOJEN MUUTOKSET
21379:    Toisen lisäbudjetin menonlisäykset koostui-
21380: vat pääasiassa nuorisotyöttömyyden torjuntaan                                                                 kiintein hinnoin
21381: tarkoitetuista lisävaroista. Esitykset perustuivat
21382: kansliapäälliköiden työryhmän ehdotuksiin
21383: koulutus- ja työpaikkojen lisäämiseksi. Lisäbud-
21384: jetin menot olivat yhteensä 1,4 mrd. mk.
21385:     Kolmanteen lisätalousarvioon kertomusvuo-
21386: den syksyllä otettiin lisämäärärahoja 3,4 mrd.
21387: mk, säästyneet menoerät vähennettyinä. Lähes
21388: puolet lisämenoista aiheutui työttömyysturvasta
21389: ja työllisyyden hoidon menoista. Myös maata-
21390: loustuotteiden vientitukeen ja puolustusvoimien                                         5
21391: materiaalihankintoihin tarvittiin lisävaroja.
21392: Määrärahoja säästyi mm. maatalousyrittäjien
21393: tulotuesta sekä valtionosuuksista kansaneläke-
21394: ja sairausvakuutusmenoihin.
21395:    Yksittäisistä menonlisäyksistä suurimmat oli-
21396: vat valtionosuus työttömyyskassoille 0,9 mrd.                                           -5
21397: mk, maataloustuotteiden vientituki 0,6 mrd. mk
21398: ja valtionvelan korot 0,4 mrd. mk. Suurimmat
21399: menonvähennykset merkittiin valtionvelan mui-
21400: hin kustannuksiin, maatalousyrittäjien tulotu-                                                 ~      M   ~      ~     ~   00    ~       ~   ~     ~
21401: keen ja sekä valtion sairausvakuusmenoihin.                                                    l!i1l Bruttokansantuote markkinahintaan
21402:    Vuodelle 1994 budjetoidut määrärahat yh-
21403: teensä olivat 2 1h% pienemmät kuin v. 1993.                                                    D Valtiontalouden kassamenot ilman kuoletuksia
21404:    Tilinpäätöksen mukaan menot olivat 3,1 mrd.                                                   (ml. pankkituki)
21405: mk pienemmät kuin budjetoidut. Arviomäärära-
21406: hoja ylitettiin 1,1 mrd. markalla, ja määrärahoja
21407: säästyi lisäbudjeteissa huomioon otettujen lisäk-
21408: si 4,3 mrd. mk.                                                                        deksi nousi vain yhden prosentin, sillä palkkoja
21409:     Budjettitalouden kassamenot jäivät 3,5 mrd.                                        ei korotettu ja muut hinnat nousivat varsin vä-
21410: mk pienemmiksi kuin tilinpäätöksen mukaiset                                            hän. Menojen kasvu vastasi verrattain hyvin
21411: menot lähinnä siksi, että siirtomäärärahoja siir-                                      budjetissa ennakoitua, ylittäen sen vain yhdellä
21412: tyi seuraavaan vuoteen enemmän kuin edelli-                                            prosenttiyksiköllä (ilman pankkitukea).
21413: sestä vuodesta kertomusvuoteen (ks. liite 2.)                                             Valtiontalouden kassamenoihin sisällytetään
21414: Budjettitalouden kassamenot kasvoivat nimelli-                                         budjettitalouden lisäksi budjetin ulkopuolisten
21415: sesti 21h% ja reaalisesti 1 1h %. Jos pankeille                                        valtion rahastojen menot (ks. luku 3). Rahasto-
21416: maksettu pääomatukijätetään pois, menotjäivät                                          jen menot vähenivät viidenneksen, kun valtion
21417: nimellisesti edellisvuotiselle tasolle ja supistuivat                                  vakuusrahastosta maksettu pankkituki sekä val-
21418: reaalisesti 1 prosentin. Valtion menojen hintain-                                      tion asuntolainoitus supistuivat. Valtiontalou-
21419: 
21420: 
21421: 16. Valtiontalouden kassamenot
21422: 
21423:                                                                                              1992             1993              1994             Muutos
21424:                                                                                                                                                  1994/93
21425:                                                                                              miljoonaa markkaa                                      %
21426: 
21427: Yleiset tehtävät ............................................................... .           23 485           21772             23 352               7
21428: Kotitalouksia palvelevat tehtävät .................................. .                       96 581           92 988            90 056             -3
21429: Elinkeinojen edistäminen .............................................. .                    62 354           48 747            49 059               1
21430: Muut menot .................................................................... .            21 098           34113             38 291              12
21431: Yhteensä ......................................................................... .     203 516           197 622          200 759                  2
21432:                                                                                                              25
21433: 
21434: den menot kasvoivat nimellisesti 1 1/z% ja kiin-           töönotto v. 1993 ja sen laajentaminen kertomus-
21435: tein hinnoin 1/z %. Jos pankkituki jätetään pois,          vuonna alentaa menojen Ga tulojen) tasoa jonkin
21436: menot kasvoivat nimellisesti vain 1/z %, ja reaali-        verran, mikä siten pienentää näennäisesti meno-
21437: sesti ne vähenivät 1/z %. Nettobudjetoinnin käyt-          jen kasvua.
21438: 
21439: 
21440: 
21441:                                    5.1. Menot tehtävien mukaan
21442:    Valtion menojen tehtävittäistä sekä menola-             Valtiontalouden menojen tehtävittäisissä laskel-
21443: jeittaista kehitystä tarkastellaan koko valtionta-         missa valtion eläkemaksun vaikutus (sisäinen
21444: louden kassamenojen pohjalta. Budjetin menola-             siirto) on joissakin tehtäväryhmissä jouduttu ar-
21445: jeittainen rakenne muuttui edelleen tulosbudje-            vioimaan, mikä heikentää hieman eri vuosien
21446: toinnin ja nettobudjetoinnin laajenemisen takia.           keskinäistä vertailukelpoisuutta.
21447: Arvonlisäverouudistus kertomusvuoden kesä-                     Liikelaitosuudistus eteni siten, että metsähalli-
21448: kuun alusta lukien muutti menolajeittaista ja eri-         tuksesta muodostettiin uusimuotoinen valtion
21449: tyisesti tehtävittäistä rakennetta, kun myös in-           liikelaitos, ja se siirtyi budjetin ulkopuolelle.
21450: vestointien arvonlisävero budjetoitiin keskitetys-         Muutos ei vaikuttanut valtion toimintamenoihin
21451: ti kulutusmenoihin valtiovarainhallinnon tehtä-            (kulutusmenoihin), sillä metsähallinnon talous
21452: väalueelle. Lisäksi kolmannessa lisäbudjetissa             oli jo aiemmin nettobudjetoitu ja nettotuotto
21453: muutettiin työvoimapoliittisen koulutuksen os-             merkitty tulopuolelle. Budjetin investointimenot
21454: topalvelumenot tulonsiirroista kulutusmenoiksi.            sen sijaan pienenivät tästä syystä jonkin verran.
21455:                                                            Valtion liikelaitosten toimintaa selostetaan lu-
21456:                                                            vussa 7.
21457:                                                                Vajaa puolet (45 %) valtion menoista suuntau-
21458: Kuvio8.                                                    tui edelleen kotitalouksille ja voittoa tavoittele-
21459:               VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT                   mattomille yhteisöille joko suoraan tulonsiirtoi-
21460:                     TEHTÄVIEN MUKAAN                       na tai palveluksina. Menot elinkeinoja edistäviin
21461: mrd. mk
21462: 220.---,--,---,--,---,-~---,--,--,                         tehtäviin olivat 24% kaikista menoista. Pankki-
21463:                                                            tuki luetaan tähän menoryhmään, ja sen heilah-
21464:                                                            telut vaikuttivat tuntuvasti etenkin vuosien 1992-
21465:                                                            1993 kehitykseen. Kollektiivisten tehtävien me-
21466:                                                            not kasvoivat osittain budjettiteknisten muutos-
21467:                                                            ten vuoksi (mm. arvonlisäveron kirjaus), ja nii-
21468:                                                            den osuus kasvoi lievästi. Muut menot kasvoivat
21469:                                                            nopeimmin lähinnä korkomenojen kasvun vuok-
21470:                                                            si, ja niiden osuus nousi.
21471: 
21472: 120
21473:                                                            5.1.1. Yleiset tehtävät
21474: 100
21475:                                                               Valtion yleisten tehtävien menot kasvoivatjäl-
21476:  80                                                        leen reaalisesti selvästi. Kasvu aiheutui kuitenkin
21477:                                                            kokonaan ajoitustekijöistä (maanpuolustushan-
21478:  60                                                        kinnat) ja arvonlisäverotukseen siirtymisestä.
21479: 
21480:  40
21481:                                                            Yleinen hallinto
21482:     20
21483:                                                               Yleisen hallinnon menot kasvoivat 10 %. Ylei-
21484:                                                            sen hallinnon laajimmat tehtävät ruenoilla mitat-
21485:          85   86   87   88   89   90   91   92   93   94   tuna ovat nykyisin valtiovarainhallinto, ulko-
21486:                                                            asiainhoito ja kansainvälinen kehitysyhteistyö.
21487: 
21488: 4        351049Q
21489: 26
21490: 
21491: 17. Yleisten tehtävien kassamenot
21492: 
21493:                                                                                          1992            1993             1994    Muutos
21494:                                                                                                                                   1994/93
21495:                                                                                         miljoonaa markkaa                            %
21496: 
21497: Yleinen hallinto .............................................................. .         9449          8273              9137        10
21498: Yleinen järjestys ja turvallisuus .................................... .                  5 083         5 019             5172         3
21499: Maanpuolustus ...............................................................             8953          8480              9 043        7
21500: 
21501: Yhteensä ..........................................................................      23 485        21772          23 352             7
21502: 
21503: 
21504:     Valtiovarainhallinnon menot lähes kaksinker-                                      Nettobudjetoinnin vuoksi rakennushallinnon
21505: taistuivat, mikä kuitenkin aiheutui kokonaan ar-                                      menot vähenivät neljäsosaan entisestä. Raken-
21506: vonlisäverotuksen voimaantulosta. Virastoille ja                                      nusinvestointien määrä väheni selvästi edellis-
21507: laitoksille myönnettiin kulutusmeno- ja inves-                                        vuodesta. Rakennushallinnon hoidossa oleva
21508: tointimäärärahat budjetissa verottomina, ja lii-                                      kiinteistökanta ja siivottava pinta-ala kasvoivat
21509: kevaihtovero/arvonlisävero merkittiin keskite-                                        2-3 %. Koko rakennushallinnossa kiinteistöjen
21510: tysti valtiovarainministeriön hallinnonalan mo-                                       ylläpitotoiminnan tuottavuustavoitteet saavu-
21511: mentille. Verohallinnon henkilöstö- ja toiminta-                                      tettiin hyvin.
21512: menot supistuivat hieman kertomusvuonna.
21513: Pääoma- ja yritystulojen verouudistus sekä ar-
21514: vonlisäverouudistus Euroopan unionin jäsenyy-                                         Yleinen järjestys ja turvallisuus
21515: den edellyttämine muutoksineen sekä uusi ajo-
21516: neuvovero olivat keskeisiä toiminnallisia tavoit-                                        Tehtäväalueen menot lisääntyivät 3 %. Poliisi-
21517: teita, jotka saavutettiin hyvin. Verohallinnon                                        toimen menot kasvoivat 4 %. Yleinen järjestys ja
21518: menot olivat 1,4 mrd. mk.                                                             turvallisuus säilyi kohtuullisen hyvänä turvalli-
21519:     Tullilaitoksessa valmistauduttiin myös liitty-                                    suustasoindeksillä mitattuna. Vuoteen 1990 ver-
21520: miseen Euroopan unioniin. Talouden elpyessä                                           rattuna turvallisuus parani, joten tulostavoite
21521: ulkomaankauppa kääntyi erittäin selvään kas-                                          saavutettiin; edelliseen vuoteen verrattuna tur-
21522: vuun. Vienti kasvoi 13 %ja tuonti 20 %. Vastaa-                                       vallisuustaso kuitenkin hieman heikkeni. Rikos-
21523: vasti tullaukset lisääntyivät tuntuvasti. Liikenne-                                   lakirikosten määrä väheni edelleen, rikosten sel-
21524: ja matkustajamäärät kasvoivat edelleen etenkin                                        vitysaste jäi hieman tavoitteista. Poliisin henki-
21525: erittäin vilkkaan idänliikenteen vuoksi, ja val-                                      löstömäärä, noin II 800, oli hieman suurempi
21526: vontasuoritteet lisääntyivät. Tullilaitos kantoi                                      kuin edellisenä vuonna johtuen virkasiirroista
21527: erilaisia veroja yhteensä 47,8 mrd. mk eli kymme-                                     muilta hallinnonaloilta.
21528: neksen enemmän kuin v. 1993. Tullin henkilötyö-                                           Oikeudenkäytön organisaatiota muutettiin
21529: vuosien määrä supistui yhdellä prosentilla, ja                                        mm. lakkauttamaila liikevaihtovero-oikeus ja
21530: kun suoritteet selvästi kasvoivat, tuottavuus                                         siirtämällä sen tehtävät muille viranomaisille.
21531: nousi peräti 15 %. Myös yksikkökustannuksilla                                         Oikeusministeriön hallinnonalan viranomaiset
21532: mitattuna taloudellisuus koheni selvästi.                                             olivat pääosin tulosohjauksessa. Oikeudenkäy-
21533:     Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön budjetoi-                                     tön menot lisääntyivät yli kymmenyksen mm.
21534: tiin yhteensä 1,9 mrd. mk eli 12% vähemmän                                            uusien vuokramenojen vuoksi. Eri oikeusastei-
21535: kuin edellisenä vuonna. Kehitysyhteistyömeno-                                         siin saapuneiden asioiden määrät laskivat lähes
21536: jen maksatukset olivat ennakkoarvioiden mu-                                           poikkeuksetta edellisestä vuodesta. Vireillä ollei-
21537: kaan l ,5 mrd. mk eli reaalisesti 22 %pienemmät                                       den asioiden ja ratkaistujen asioiden suhteella
21538: kuin v. 1993. Kansantuotteeseen suhteutettuna                                         arvioiden tuomioistuinlaitoksen ruuhkautumi-
21539: kehitysapu aleni arviolta 0,31 prosenttiin.                                           nen helpottui eräitä poikkeuksia lukuun otta-
21540:     Muuhun yleiseen hallintoon luetaan mm. ra-                                        matta. Käräjäoikeuksiin tulleiden asioiden mää-
21541: kennushallinto, lääninhallitukset, sisäasiainmi-                                      rä kasvoi erityisesti yksityishenkilöiden velkajär-
21542: nisteriö, rekisterihallinto ja Tilastokeskus. Ra-                                     jestelyä ja yrityssaneerausta koskevan lainsää-
21543: kennushallinto, joka on ollut menoiltaan suurin                                       dännön vuoksi, ja asioiden käsittely ruuhkautui
21544: tehtävä, siirtyi tulosbudjetointiin v. 1993. Vuon-                                    noin 50 käräjäoikeuteen. Käräjäoikeuksien hen-
21545: na 1994 otettiin käyttöön sisäiset vuokrat, ja sii-                                   kilöstö ja toimintamenot kasvoivat, kun henki-
21546: voustoiminta muuttui kokonaan maksulliseksi.                                          löstöä on jouduttu lisäämään ruuhkien purkami-
21547:                                                                                                                                      27
21548: 
21549: seksi. Tulostavoitteet saavutettiin yleensä hyvin.                                    denmukaisesti selvästi; mm. henkilöstövähennys
21550: Tuottavuus eli ratkaistut asiat suhteessa työpa-                                      oli yhteensä noin 550 henkilötyövuotta. Varus-
21551: nokseen koheni yleisesti, mutta heikkeni eräissä                                      miespalvelukseen astui kahdessa saapumiserässä
21552: erityistuomioistuimissa. Ulosottovirastojen työ-                                      26 500 miestä. Säästösyistä kertausharjoituksissa
21553: tilanne helpottui parin edellisen vaikean vuoden                                      koulutettujen määrä laski edelleen. Asevelvollis-
21554: jälkeen. Käsittelyyn tulleiden asioiden määrä                                         ten ylläpidon erityismenot olivat 557 milj. mk,
21555: sekä niiden kokonaismarkkamäärä alenivat 6 %.                                         8% pienemmät kuin v. 1993. Kun erityismenojen
21556: Kertomusvuonna koko maassa saapui ulosot-                                             lisäksi otetaan huomioon kiinteistö- ja koulutus-
21557: toon 3,3 miljoonaa asiaa, ja perittävä markka-                                        menot, kokonaiskustannukset varusmiespäivää
21558: määrä oli 27,6 mrd. mk. Ulosottovirastojen tu-                                        kohti olivat 157mkelijonkin verran suuremmat
21559: lostavoitteita ei saavutettu kaikilta osin; mm.                                       kuin edellisenä vuonna. Puolustusmateriaalihan-
21560: tuottavuuden alenemiseen vaikutti veronpalau-                                         kintoihin käytettiin 3,7 mrd. mk. Lisäys oli noin
21561: tusten poikkeuksellinen ajoittuminen.                                                 neljännes; se aiheutui lähinnä torjuntahävittäjien
21562:     Rajavartiolaitoksen toiminnan painoalueet                                         maksujen aikaistamisesta. Puolustusvoimien
21563: pysyivät pääpiirteissään ennallaan. Rajavartio-                                       materiaalista tilannetta paransivat Saksasta teh-
21564: laitoksen vastuuta henkilöiden maahantulon ja                                         dyt, entisen DDR:nkansanarmeijan varustuksen
21565: maastalähdön valvonnassa on asteittain lisätty                                        hankinnat. Puolustusvoimien kiinteistömenot
21566:  1990-luvulla. Kertomusvuonna rajavartiolaitos                                        vähenivät selvästi.
21567: otti vastuun koko matkustaja-alusliikenteen pas-                                          Taloudellinen maanpuolustus käsittää huolto-
21568: sintarkastuksesta. Matkustajamäärien kasvu jat-                                       varmuusvarastoinnin, joka toimii rahastomuo-
21569: kui. Rajavartiolaitoksen tekemien passintarkas-                                       toisena. Rahaston tulot ovat varmuusvarastoin-
21570: tusten määrä itärajan rajanylityspaikoilla ja mat-                                    timaksuja,joita kertyi 248 milj. mk, sekä myynti-
21571: kustaja-alussatamissa kasvoi edellisvuotisista                                        tuloja. Menot aiheutuvat mm. turvavarastohan-
21572: 45 %, noin 4,5 miljoonaan. Laitoksen työn koko-                                       kinnoista. Varastot kasvoivat 288 milj. markan
21573: naistuottavuus parani suunnitellulla tavalla.                                         arvosta.
21574: 
21575: 
21576: Maanpuolustus
21577:                                                                                       5.1.2. Kotitalouksia palvelevat tehtävät
21578:     Sotilaallisen maanpuolustuksen menot kasvoi-
21579: vat reaalisesti runsas 5 %. Ne olivat yhteensä 8,4                                       Hyvinvointitehtävien menot supistuivat ni-
21580: mrd. mk. Suhteutettuna kansantuotteeseen ne                                           mellisesti 3 % ja reaalisesti noin 4 %. Lähinnä
21581: olivat 1,6% elijokseenkin saman suuruiset kuin                                        vain työttömyysmenot kasvoivat edelleen, mutta
21582: edellisinä vuosina. Puolustusvoimat siirtyivät                                        muiden etuuksien ja palvelumenojen säästöt vä-
21583: kertomusvuonna tulosohjaukseen ja -budjetoin-                                         hensivät menoja. Tehtäväkokonaisuuden menot
21584: tiin. Toimintamenot vähenivät säästötavoittei-                                        olivat lähes puolet kaikista valtion menoista.
21585: 
21586: 
21587: 18. Kotitalouksia palvelevien tehtävien kassamenot
21588: 
21589:                                                                                         1992            1993         1994        Muutos
21590:                                                                                                                                  1994/93
21591:                                                                                         miljoonaa markkaa                           %
21592: 
21593: Opetus, tiede ja kulttuuri ............................................... .            29 279         26 862       25 693          -4
21594: Sosiaaliturva ja terveydenhuolto ................................. .                    53 850         53 693       53 589          -0
21595: Asuminen ja ympäristö ..................................................                13 452         12 433       10774          -13
21596: 
21597: Yhteensä ..........................................................................     96581          92988        90056           -3
21598: 
21599: 
21600: 
21601: 
21602: Opetus, tiede ja kulttuuri                                                            Vuosina 1991-1994 säästöjen kokonaismää-
21603:                                                                                       räksi arvioidaan 4,4 mrd. mk, josta yli puolet
21604:    Opetusministeriön hallinnonalan säästöjen                                          on kuntien valtionosuuksien vähennyksiä. Ta-
21605: arvioidaan olleen v. 1994 noin 1,4 mrd. mk.                                           loudellisuus ja tehokkuus ovat lisääntyneet
21606: 28
21607: 
21608: viime vuosina selvästi kaikissa koulutusmuo-          Sosiaaliturva ja terveydenhuolto
21609: doissa.
21610:     Yleissivistävän opetuksen menot vähenivät            Kansantalouden elpyminen vahvistui kerto-
21611: 3 %. Peruskonluja oli kertomusvuoden syksyllä         musvuonna, ja kansantuote kasvoi määrältään
21612: 4 539 ja niissä 578 500 oppilasta; sekä koulujen      4 %. Työttömyys lisääntyi silti edelleen keski-
21613: että oppilaiden lukumäärä supistui edelleen hie-      määrin koko vuonna, mutta sen kasvu kuitenkin
21614: man. Lukioiden koko oppilasmäärä kasvoi 7 %           jo taittui. Valtion rahoitusongelmien vuoksi
21615: noin 134 OOO:een, koulujen lukumäärä väheni           myös sosiaalimenoja on jouduttu karsimaan, ja
21616: viidellä. Lukioiden oppilasmäärä on koko 1990-        vuosina 1992-1994 säästöpäätökset ovat vähen-
21617: luvulla kasvanut noin 20 OOO:lla. Peruskoulujen       täneet valtion budjettiin sisältyviä sosiaalimeno-
21618: käyttömenot ovat vähentyneet vuodesta 1990            ja yhteensä noin 10 mrd. mk. Säästöistä huoli-
21619: 15 %ja lukioiden käyttömenot 9 %. Oppilaskoh-         matta sosiaalimenot yhteensä ovat kasvaneet
21620: tainen käyttömeno on samaan aikaan alentunut          18 1/2% vuodesta 1990 vuoteen 1994. Menokehi-
21621: peruskouluissa 16% ja lukiossa jopa neljännek-        tys on viime vuosina ollut selvästi kaksijakoista:
21622: sen.                                                  sosiaali- ja terveyspalvelujen menot ovat supistu-
21623:     Ammattiopetuksessa koulutuksen määrää on          neet, mutta toimeentuloturvan menot (tulonsiir-
21624: lisätty, ja opiskelijamäärä on kasvanut viime         rot) ovat kasvaneet selvästi. Sosiaalimenot suh-
21625: vuosina       merkittävästi.   Ammattiopetuksen       teessa kansantuotteeseen nousivat 9 prosentti-
21626: alueella säästöjä on toteutettu mm. yhdistämällä      yksikköä 37 prosenttiin vuodesta 1990 vuoteen
21627: ja Iakkauttamalla oppilaitoksia. Ammattiope-          19941>. Suuri työttömyyden kasvu ja samanaikai-
21628: tuksen menot supistuivat kertomusvuonna 4 %.          nen kansantuotteen supistuminen olivat tähän
21629: Tähän vaikutti säästöjen lisäksi osittainen netto-    pääsyinä. Työttömyyspäivärahan saajia oli ker-
21630: budjetointi ja arvonlisäverouudistus. Vuodesta        tomusvuonna 456 000 eli viisi kertaa niin paljon
21631: 1990 käyttömenot ovat supistuneet yhteensä            kuin v. 1990. Toimeentuloturvan saajien määrä
21632: 2 %, mutta oppilaskohtainen käyttömeno peräti         kaksinkertaistui vastaavana aikana.
21633: 23 %. Ammatillisissa oppilaitoksissa oli v. 1994         Säästötoimien ja talouskasvun elpymisen an-
21634: noin 196 800 oppilasta. Oppilaiden määrä oli          siosta sosiaalimenojen reaalinen kasvu pysähtyi
21635: noin 40 000 suurempi kuin v. 1990; lisäksi amma-      ja kääntyi jo lievään laskuun kertomusvuonna.
21636: tillisessa koulutuksessa oli 10 000 oppilasta nuo-    Sosiaalimenot suhteutettuna kansantuotteeseen
21637: rityöllisyyskoulutuksessa.                            alenivat pari prosenttiyksikköä edellisestä vuo-
21638:     Korkeakouluopetuksen menojen säästöt olivat       desta.
21639: vuosina 1991-1994 keskimäärin 5 1h % vuodes-              Valtion talousarvion tehtäväluokituksen mu-
21640: sa. Opiskelijoiden määrä on lisääntynyt jatku-        kaiset sosiaaliturva- ja terveydenhuoltomenot
21641: vasti 1990-luvulla, kertomusvuonna korkea-            jäivät v. 1994 nimellisesti suunnilleen ennalleen
21642: kouluopiskelijoita oli 16% enemmän kuin v.            ja supistuivat reaalisesti pari prosenttia. Lähin-
21643: 1991 (128 300). Myös suoritettujen tutkintojen        nä työttömyysturvamenot kasvoivat, palvelujen
21644: määrä on kasvanut; kertomusvuonna suoritet-           menot sen sijaan yleisesti vähenivät, ja myös
21645: tiin yhteensä 13 000 tutkintoa, 14% enemmän           eräitä etuuksia kavennettiin edellisvuotiseen ta-
21646: kuin v. 1991.                                         paan.
21647:     Aikuiskoulutuksen menot pysyivät reaalisesti          Toimeentuloturvamenot ovat tulonsiirtoja ko-
21648: ennallaan. Tämä aiheutui lähinnä siitä, että am-      titalouksille, ja ne koostuvat perhekustannusten
21649: matillisen aikuiskoulutuksen rahoitus siirtyi         tasauksesta, työttömyysturvasta, sairausturvas-
21650: työvoimahallinnon puolelle. Valtionavut kansa-        ta, eläketurvasta sekä sodista kärsineiden turvas-
21651: lais- ja kansanopistoille vähenivät hieman.           ta. Toimeentuloturvamenot yhteensä olivat 30,5
21652:     Opintotuen uudistus aloitettiin v. 1992 korkea-   mrd. mk eli reaalisesti 6 1/z% suuremmat kuin v.
21653: kouluista. Kokonaisuudistuksen sisältävä opin-         1993. Vuoden 1994 alusta voimaan tulleella per""'
21654: totukilaki annettiin kertomusvuoden tammi-            hetukiuudistuksella poistettiin valtaosa verotuk-
21655: kuussa. Uudistus merkitsi opintorahan osuuden         sen lapsivähennyksistä, ja samalla korotettiin
21656: lisäystä ja opintolainojen korkotuen poistamista.     lapsilisiä keskimäärin 63 prosentilla. Lapsilisä oli
21657: Opintotukijärjestelmän piirissä oli kertomus-         korotuksen jälkeen 570-1 220 kuukaudessa lap-
21658: vuonna oppilaita neljännes enemmän kuin viisi
21659: vuotta aiemmin. Valtion opintotukimenot yh-
21660: teensä olivat kertomusvuonna 3,5 mrd. mk eli          1l Sosiaalimenot on tässä käsitteenä laajempi kuin valtion
21661: 7% suuremmat kuin v. 1993 ja kaksinkertaiset            budjetin tehtäväalue "sosiaaliturva ja terveydenhuol-
21662: kuluvan vuosikymmenen alkuun verrattuna.                to".
21663:                                                                                                        29
21664: 
21665: sen järjestysluvusta riippuen. Alle 3-vuotiaalle      ja etuuksia ei korotettu v. 1994; TEL-indekseihin
21666: maksettu lapsilisän korotus poistettiin, mutta        jätettiin tekemättä 2,5 prosentin indeksikorotus.
21667: yksinhuoltajalle maksettiin 220 markan lisä kuu-      Valtion osuus maatalousyrittäjäeläkkeisiin oli
21668: kaudessa lasta kohti. Lapsilisämenot olivat 9 059     1 990 milj. mk ja merimieseläkkeisiin 123 milj.
21669: milj. mk.                                             mk; eläkkeensaajien lukumäärät kasvoivat hie-
21670:     Valtion työttömyysturvamenot olivat 14,1          man. Yrittäjäeläkkeiden valtionosuus, 430 milj.
21671: mrd. mk, 5% suuremmat kuin v. 1993. Työttö-           mk, väheni 5 %. Perhe-eläkkeitä maksettiin 254
21672: myyskorvausmenot kaikkiaan olivat 20,1 mrd.           milj. mk eli hieman vähemmän kuin v. 1993;
21673: mk, kun ne laman alussa v. 1990 olivat vain 4,0       perhe-eläkkeet rahoittaa kokonaan valtio.
21674: mrd. mk. Työttömyysaste kohosi kertomus-                  Rintamasotilaseläkkeitä ja rintamalisiä asu-
21675: vuonna 1h prosenttiyksikköä 18,4 prosenttiin.         mistukineen maksettiin 1 060 milj. mk eli jonkin
21676: Valtio rahoittaa kokonaan peruspäivärahat, jot-       verran vähemmän kuin edellisenä vuonna;
21677: ka yhteensä olivat 5,2 mrd. mk. Päiväraha ko-         etuuksien saajien lukumäärä väheni selvästi.
21678: rotettiin 118 markkaan. Työttömyysturvalakia              Sodista kärsimään joutuneille maksettiin eri-
21679: muutettiin, ja siihen liittyen annettiin laki työ-    laisia korvauksia yhteensä 2 163 milj. mk; kor-
21680: markkinatuesta. Muutos vähensi perusturvame-          vaukset vähenivät 7 %invalidien keskimääräisen
21681: noja, kun osa niistä siirtyi työmarkkinatuen pii-     haitta-asteen alenemisen vuoksi. Sotilasvamma-
21682: riin. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa           korvaukset olivat yhteensä 1 771 milj. mk. Kun-
21683: maksettiin kertomusvuonna yhteensä 14,9 mrd.          toutus- ja laitoshuoltokustannukset kasvoivat
21684: mk, josta valtion osuus oli 8,9 mrd. mk; kasvu        muutaman prosentin.
21685: oli lähes 17 %. Keskimääräinen päiväraha aleni            Palvelurakenteen muutos oli sosiaali- ja ter-
21686: 3 %ja oli 209 mk. Lain mukainen valtion rahoi-        veydenhuollon vuosia 1994-1997 koskevan val-
21687: tusosuus ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta        takunnallisen suunnitelman painoalue. Uudis-
21688: oli 62,5 %, työnantajien osuus 32 %ja vakuutet-       tuksen edellytyksinä ovat toimivat ja riittävät
21689: tujen osuus 5,5 %. Kun palkansaajien työttö-          lähipalvelut. Lähipalveluiden tavoitteena on so-
21690:  myysvakuutusmaksu, 1,87 % palkoista, otetaan         siaali- ja terveydenhuollon yhteinen alueellinen
21691:  huomioon valtion rahoitusosuutta vähentävänä         väestövastuu peruspalveluissa. Kunnissa on laa-
21692:  tekijänä valtion todellinen rahoitusosuus oli        jasti hyväksytty nämä tavoitteet. Laitoshoidon
21693:  52 % ja palkansaajien osuus vastaavasti suu-         käyttö kaikilla sektoreilla vähentyi. Jonot useim-
21694:  rempi.                                               piin sairaalahoitoihin lyhentyivät ja hoidettujen
21695:     Valtion osuus sairausvakuutuksen kustan-          potilaiden määrä kasvoi. Uusi laskennallinen
21696:  nuksista aleni 5% oli 759 milj. mk. Osa liikevaih-   valtionosuusjärjestelmä oli kertomusvuonna
21697:  toveron/arvonlisäveron tuotosta tuloutettiin         voimassa toista vuotta. Vuonna 1994 kuntien
21698:  edelleen suoraan sairausvakuutusrahastoon.           valtionosuuksia leikattiin väliaikaisella lainsää-
21699:  Sairausvakuutuksen korvausmenojen kasvua ra-         dännöllä valtiontalouden tasapainottamiseksi ja
21700: joitettiin mm. tarkistamallalääkkeiden korvaus-       perhetukiuudistuksen vaikutusten tasaamiseksi.
21701:  asteita ja omavastuuosuuksia. Kansaneläkelai-        Kunnille maksettu käyttökustannusten valtion-
21702:  tos maksoi sairausvakuutuskorvauksia kaik-           osuus sosiaali- ja terveyspalveluihin väheni 2,8
21703:  kiaan 12 mrd. mk eli yhtä paljon kuin parina         mrd. mk 18,4 mrd. markkaan.
21704:  edellisenä vuonna.                                       Kertomusvuoden alusta tuli voimaan uusi val-
21705:     Valtion osuus kansaneläkemenoihin oli vain        tioneuvoston päätös toimeentulotuen perusteis-
21706:  24 milj. mk. Kansaneläkemenot kaikkiaan olivat       ta, jonka mukaan myöntämisperusteet ovat kai-
21707:   17,3 mrd. mk eli lähes yhtä suuret kuin v. 1993.    kissa kunnissa yhteneväiset. Toimeentulotuen
21708:  Vakuutetun kansaneläkemaksua alennettiin 0,25        tarve lisääntyi edelleen. Tukea maksettiin arviol-
21709:  pennillä 1,55 penniin äyriltä; muiden maksut py-     ta 310 000 kotitaloudelle ja saajien määrä oli
21710:  syivät ennallaan. Myös kansaneläkerahastoon          590 000. Tuen kokonaiskustannukset olivat 2,6
21711:  tuloutettiin osa liikevaihtoveron tuotosta sekä      mrd. mk.
21712:  liikenne- ja tapaturmavakuutusmaksut Kansan-             Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta käytet-
21713:  eläkkeisiin ei tehty indeksikorotusta. Talouskas-    tiin sosiaali- ja terveysalan yhteisöjen avustuksiin
21714:  vun viriäminen ja palkkasumman kääntyminen            l,Omrd. mk.
21715:  kasvuun lisäsivät kansaneläkelaitoksen maksu-            Valtion kustannukset maatalousyrittäjien lo-
21716:  tuloja ja vähensi näin valtionosuuksia, eikä ns.     matoimintaan olivat 1,2 mrd. mk, kustannukset
21717:  takuusuoritusta tarvinnut maksaa.                    alenivat 14%. Pienyrittäjien vuosilomajärjestel-
21718:      Työeläkkeitä ja muita TEL-indeksiin sidottu-     mää ei sovellettu v. 1994.
21719: 30
21720: 
21721: Asuminen ja ympäristö                                                                   riin yhteensä 1 037 milj. mk, joilla rahoitettiin
21722:                                                                                         yhteensä 6 600 asunnon rakentamista tai perus-
21723:    Tehtäväalueen menot pienenivät lähes kym-                                            parantamista. Maksettu korkotuki oli 219 milj.
21724: meneksen lähinnä asuntolainoituksen supistumi-                                          mk. Oman asunnon hankinnan korkotukijärjes-
21725: sen vuoksi. Pääosa tehtäväalueen menoista ai-                                           telmässä maksettiin korkotukea 273 milj. mk,
21726: heutuu asumisen edistämisestä. Suurimmat me-                                            alle puolet edellisvuotisesta.
21727: noerät ovat asuntolainat ja asumistuki. Lainat                                             Asumistukea maksettiin vuoden 1994 lopulla
21728: myönnetään talousarvion ulkopuolisesta valtion                                          227 500 tuensaajalle, koko vuonna yhteensä
21729: asuntorahastosta. Rahastoon kertyi lainojen ly-                                         2 420 milj. mk. Tuensaajia oli 35 000 enemmän
21730: hennyksinä ja korkoina 4 207 milj. mk, ja rahas-                                        kuin vuoden 1993 lopulla, maksettu tuki yhteen-
21731: ton nettolainanotto oli 1 921 milj. mk. Talousar-                                       sä kasvoi 29 %. Työttömyys on lisännyt laman
21732: viosta ei siirretty varoja rahastoon. Asunto- ja                                        aikana asumistuen tarvetta, työttömien ruoka-
21733: perusparannuslainoja myönnettiin 3 570 milj.                                            kuntien osuus asumistuen saajista kertomus-
21734: mk, yli kolmannes vähemmän kuin edellisenä                                              vuonna oli selvästi yli puolet.
21735: vuonna. Kertomusvuonna aloitettiin noin 9 300
21736: asunnon rakentaminen ja 13 700 asunnon perus-
21737: korjaus, joihin oli myönnetty valtion lainaa. Uu-
21738: disrakentaminen väheni kolmanneksen, korjaus-                                           5.1.3. Elinkeinojen edistäminen
21739: työt pysyivät lähes ennallaan. Valtion asuntolai-
21740: noja kaikkiaan maksettiin 4 518 milj. mk; laino-                                           Tässä kertomuksessa elinkeinoja edistäviin
21741: jen nostot vähenivät kolmanneksen. Luottolai-                                           tehtäväalueisiin on luettu työvoima, maa- ja met-
21742: tosten myöntämiä lainoja vuokra-asuntojen                                               sätalous, liikenne sekä teollisuus ja muut elinkei-
21743: hankkimista, rakentamista tai peruskorjausta                                            not. Näiden menot yhteensä kasvoivat nimelli-
21744: varten hyväksyttiin korkotukijärjestelmän pii-                                          sesti hieman, mutta jäivät reaalisesti ennalleen.
21745: 
21746: 
21747: 19. Elinkeinojen edistämisen kassamenot
21748: 
21749:                                                                                           1992            1993          1994        Muutos
21750:                                                                                                                                     1994/93
21751:                                                                                            miljoonaa markkaa                           %
21752: 
21753: 
21754: Työvoima ........................................................................ .         7 968          7158         8 762           22
21755: Maa- ja metsätalous .......................................................                13 903         12 493       11 966          -4
21756: Liikenne ............................................................................      10 242          9140         8 971          -2
21757: Teollisuus ja muut elinkeinot ........................................ .                   30 241         19 956       19 361          -3
21758: Yhteensä ......................................................................... .       62354          48747        49059
21759: 
21760: 
21761: 
21762: 
21763: Työvoima                                                                                na. Työnhakijoita kävi työvoimatoimistoissa
21764:                                                                                         1,05 miljoonaa, ja samaan aikaan vapaita työ-
21765:    Työvoimahallinnon toimintaympäristö alkoi                                            paikkoja ilmoitettiin vain 154 000.
21766: helpottua kertomusvuonna: kokonaistuotanto                                                 Työvoimapolitiikassa painotettiin aktiivisia
21767: kasvoi 4% ja investoinnitkin kääntyivät kas-                                            toimia. Työllisyyslaki pysyi olennaisilta osiltaan
21768: vuun. Kokonaistyöttömyys kääntyi laskuun,                                               muuttumattomana. Aluevelvoite oli edelleen
21769: vaikka työttömyyden vuosikeskiarvo vielä hie-                                           voimassa, mutta se ei ylittynyt millään alueella
21770: man nousi. Työttömyysaste oli 18,4 %. Avoimet                                           työttömyyden tasaannuttua alueellisesti. Kerto-
21771: työpaikat lisääntyvät yli 30 OOO:lla. Valtion työ-                                      musvuoden alusta tuli voimaan laki työmarkki-
21772: voimamenot kasvoivat yli viidenneksen, kun työ-                                         natuesta. Työmarkkinatuki on tarkoitettu edis-
21773: voimapolitiikan toimenpiteet nostettiin ennätys-                                        tämään ja parantamaan työttömän sijoittumista
21774: tasolle. Eri työvoimapoliittisten toimenpiteiden                                        työmarkkinoille aktiivisin työvoimapoliittisin
21775: piirissä oli keskimäärin 100 000 henkeä kuukau-                                         toimenpitein. Työtön voidaan osoittaa työmark-
21776: dessa eli 12 000 enemmän kuin edellisenä vuon-                                          kinatuella ollessaan työharjoitteluun, aikuiskou-
21777:                                                                                                      31
21778: 
21779: lutukseen ym. koulutus- ja kuntoutustaimien pii-      misrahaston varoja 441 milj. mk. Kesannointi-
21780: rin. Työmarkkinatukea maksettiin v. 1994 keski-       palkkioihin käytettiin näistä 365 milj. mk, joiden
21781: määrin 48 000 henkilölle yhteensä 1,3 mrd. mk.        avulla poistettiin tuotannosta 505 000 hehtaaria
21782: Tuki oli 116 mk päivää kohti.                         peltoa. Edellisen lisäksi valtion osuutena luopu-
21783:    Työvoimapolitiikan toimeenpanoon käytet-           miseläkelain ja luopumiskorvauslain mukaisista
21784: tiin 8,4 mrd. mk. Näillä rahoitettujen toimenpi-      menoista maksettiin 488 milj. mk. Maaseutuelin-
21785: teiden piirissä oli keskimäärin 100 000 henkilöä.     keinotoimintaan myönnettiin investointi- ym.
21786: Palkkaperusteisilla tuilla työllistettiin keskimää-   avustuksia 234 milj. mk ja maatilatalouden kehit-
21787: rin 66 000 henkilöä ja työllisyyskoulutuksessa oli    tämisrahastosta lainoja 379 milj. mk.
21788: keskimäärin 32 000 henkilöä. Valtion työtehtä-           Luvussa 6.2 tarkastellaan myös elinkeinotoi-
21789: vissä oli 12 000 henkilöä, kuntasektorilla 25 400     minnan saamaa valtion tukea. Tukikäsite poik-
21790: henkilöä ja yksityisellä sektorilla 29 000. Viimek-   keaa tässä esitetystä budjetin luokituksen mukai-
21791: si mainitussa luvussa ovat mukana myös yrittä-        sesta jonkin verran.
21792: jien starttirahalla aloittaneet henkilöt. Työvoi-        Valtion menot metsätalouteen vähenivät lähes
21793: mapoliittista aikuiskoulutusta hankittiin 6,6 mil-    40 %. Yksityismetsätalouden edistämiseen käy-
21794: joonaa opiskelijatyöpäivää, noin 8 % enemmän          tettiin 573 milj. mk eli 16% vähemmän kuin v.
21795: kuin edellisenä vuonna. Koulutushankintojen           1993. Valtionavut metsänparannustöihin olivat
21796: taloudellisuus parani edelleen selvästi. Opintoso-    222 milj. mk ja lainat 35 milj. mk. Valtionavut
21797: siaalisia etuuksia maksettiin työllisyyskoulutuk-     metsäkeskuksille ja metsälautakunnille olivat
21798:  sessa yhteensä 1,1 mrd. mk.                          272 milj. mk. Metsähallituksesta muodostettiin
21799:                                                       vuoden 1994 alusta lukien samanniminen valtion
21800:                                                       liikelaitos. Metsähallituksen investointimenojen
21801: Maa- ja metsätalous                                   poistuminen budjettitaloudesta vähensi tehtävä-
21802:                                                       ryhmän menoja selvästi, kun lisäksi maanhan-
21803:     Valtion menot maa- ja metsätalouteen v. 1994      kintamenot olivat edellisenä vuonna olleet ver-
21804: olivat yhteensä 12,0 mrd. mk. Menot vähenivät         rattain suuret. Metsähallituksen tulos parani
21805: reaalisesti 5 %; tämä aiheutui lähinnä metsähalli-    edellisestä vuodesta. Liikevaihto, 1,1 mrd. mk,
21806: tuksen muuttumisesta liikelaitokseksi.                pysyi lähes ennallaan.
21807:     Talousarvion tehtäväluokituksen mukaan
21808: maatalouteen kohdistuviksi menoiksi luetaan
21809: 10,7 mrd. mk. Valtion maatalousmenot pysyivät         Liikenne
21810: nimellisesti ennallaan.
21811:     Kertomusvuosi oli sääoloiltaan maatalous-            Liikenne- ja viestintäsektorilla tuotanto kas-
21812: tuotannolle jokseenkin normaali. Viljojen koko-       voi v. 1994 noin 6%. Tavaraliikenteessä rikottiin
21813: naissato oli sekä laadultaan että määrältään edel-    ennätyksiä rautatieliikenteessä ja merikuljetuk-
21814: lisvuotista parempi. Kotieläintuotannon vähene-       sissa ja myös maantiekuljetukset lisääntyivät.
21815: minen toisaalta jatkui, mutta kulutuksen saman-       Valtion liikennemenoista vajaa 60% aiheutuu
21816: aikainen supistuminen säilytti ylijäämät lähes        tieliikenteestä ja noin 20 % radanpidosta. Liiken-
21817: ennallaan. Maataloustuotteiden ja jalostettujen       nemenot yhteensä vähenivät näennäisesti jonkin
21818: elintarvikkeiden vientitukia maksettiin 3 366         verran arvonlisäveroon siirtymisen yhteydessä.
21819: milj. mk; vientituen kasvu aiheutui lähinnä viljan        Tieliikennemenot supistuivat nimellisesti 3 %.
21820: viennistä. Valtion osuus vientikustannuksista oli     Tielaitoksen aluehallintoa kehitettiin siirtymällä
21821:  1 820 milj. mk; loput jäivät maataloustuottajien     suurempiin tulosyksiköihin, ja samalla henkilös-
21822: osuudeksi.                                            tön supistamistoimia jatkettiin. Tienpidon kus-
21823:     Kertomusvuoden maaliskuun alusta tuli voi-        tannukset alkoivat etenkin vuoden jälkipuolis-
21824: maan maataloustuotteiden markkinajärjestel-           kolla nousta hieman yleistä kustannustasoa no-
21825:  mästä annettu laki, joka korvasi aikaisemman         peammin, mikä heijastui taloudellisuuskehityk-
21826:  maataloustulolain. Uuden lain mukaista tukea         seen. Yleisten teiden tienpitoon käytettiin 5,6
21827: maksettiin v. 1994 yhteensä 3 884 milj. mk. Eri-      mrd. mk, työllisyystyöt mukaan luettuina; sum-
21828:  koiskasvien (mm. sokerijuurikas ja öljykasvit)       ma on hieman pienempi kuin v. 1993. Tienpidon
21829:  tuet olivat 893 milj. mk. Hinta- ja tulotuki yh-     valtionapuihin käytettiin lisäksi 118 milj. mk,
21830:  teensä (luku 30.31) lisääntyivät 6 %. Maatalous-     selvästi vähemmän kuin viime vuosina. Yleisen
21831:  tuotannon tasapainottamiseen käytettiin budjet-      tieverkon liikenne väheni vielä hieman, kuitenkin
21832:  tivaroja 259 milj. mk ja maatilatalouden kehittä-    pääteillä liikenteen määrä kääntyi kasvuun. Tie-
21833: 32
21834: 
21835: laitos saavutti v. 1994 sille asetetut turvallisuus-,   kat säilyivät suunnilleen ennallaan. VR:n henki-
21836: teiden kunnossapito- ja päällystystavoitteet. Sen       löstö supistui 6 1h %.
21837: sijaan toiminnan taloudellisuuden tavoitetta ei             Valtion tietoliikennemenot ovat lähinnä vies-
21838: saavutettu, kun tuotot pienenivät ja kustannuk-         tinnän korvauksia ja avustuksia; yhteensä nämä
21839: set alkoivat nousta; yleiskustannustavoite kui-         vähenivät kertomusvuonna 3 %. Sanomalehdis-
21840: tenkin saavutettiin.                                    tön tukea maksettiin 90 milj. mk ja jakelukorva-
21841:     Vesiliikenne kasvoi voimakkaasti. Ulkomaan          uksia Suomen Posti Oy:lle 98 milj. mk.
21842: tavaraliikenteessä vienti kasvoi 12% ja tuonti              Vuoden 1994 alusta Posti- ja telelaitos aloitti
21843: 19 %. Kauttakulkuliikenteen kasvu oli 13 %,jon-         osakeyhtiömuotoisena. Konsernin emoyhtiö on
21844: kin verran ennakoitua pienempi. Matkustajalii-          Suomen PT Oy ja tärkeimmät tytäryhtiöt Suo-
21845: kenne väheni ensi kerran vuoden 1980 jälkeen            men Posti Oy ja Telecom Finland Oy. Valtion
21846: osittain kahden vakavan laivaonnettomuuden              liikelaitosten ja valtionyhtiöiden toimintaa kuva-
21847: vuoksi. Merenkulkulaitos saavutti pääosin tulos-        taan lähemmin luvussa 7.
21848: tavoitteet. Talvimerenkulussa oli eräitä viivästy-
21849: miä liikennemäärien kasvun vuoksi sekä leutojen
21850: taivien jälkeen 1tiikenteessä olleiden heikkote-        Teollisuus ja muut elinkeinot
21851: hoisten alusten vuoksi. Vesiliikenteen investoin-
21852: teihin käytettiin 290 milj. mk, josta valtaosa alus-        Tehtäväalueen menot pienenivät nimellisesti
21853: ten ja laitteiden hankintaan. Monitoimialus Nor-        3 %; tämä aiheutui kuitenkin lähinnä nettobudje-
21854: dica alkoi työsk~nnellä sekä jäänmurtajana että         toinnista ja arvonlisäveroon siirtymisestä. Pank-
21855: offshore-tukialuksena. Keiteleen kanava vihit-          kitukea maksettiin edellisvuotista enemmän.
21856: tiin käyttöön. Valtion menot vesiliikenteeseen              Teollisuutta edistävän tutkimustoiminnan me-
21857: vähenivät nim~llisesti muutaman prosentin.              not vähenivät näennäisesti varsin selvästi. Tämä
21858:     Ilmaliikenteessä kehitys muuttui myönteisek-        aiheutui Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen
21859: si. Matkustajamäärät kääntyivät 5 prosentin             siirtymisestä nettobudjetointiin; VTT:n maksul-
21860: nousuun. Kotimaan lentoliikenne kasvoi 2% ja            lisen toiminnan tulot pienensivät menoja 565
21861: kansainvälinen liikenne 8 1/z %. Lentoliikenteen        milj. markalla v. 1994. VTT uusi organisaatio-
21862: kysynnän elpymisen ja toimintojen rationalisoin-        taanjavähensi henkilöstöään. Menot supistuivat
21863: nin ansiosta Ilmailulaitoksen tulos kääntyi 23          lisäksi investointien vähenemisen vuoksi, ja kun
21864: milj. mk voitolliseksi. Ilmailulaitoksen 193 milj.      tulot nousivat mm. liiketaloudellisen hinnoitte-
21865: markan investoinnit rahoitettiin tulorahoituksel-       lun käyttöönoton ansiosta, VTT:n rahoitustilan-
21866: la. Budjettirahoituksella peruspääomaa korotet-         ne muodostui hyväksi.
21867: tiin 60 milj. markalla. Tämän lisäksi budjetin              Teknologian kehittämiskeskuksen menot oli-
21868: menot koostuivat Finnair Oy:n osakepääoman              vat 948 milj. mk, ja ne supistuivat 15 %. Teke-
21869: korotuksesta sekä eräistä laiteinvestoinneista.         sin rahoittamien hankkeiden määrä kertomus-
21870: Valtion menot yhteensä vähenivät 15 %.                  vuonna oli 1 715, kymmeneksen pienempi kuin
21871:     Valtion menot rautatieliikenteeseen kasvoivat       edellisenä vuonna, mutta lähes 2 1/z -kertainen
21872: reaalisesti noin 5 %. Radanpitoon eli rataverkon        vuoteen 1990 verrattuna. Hankkeisiin myönnet-
21873: kunnossapitoon, korvausinvestointeihin ja ke-           ty rahoitus kasvoi 5 % vuodesta 1993. Eri vuo-
21874: hittämiseen käytettiin 1,8 mrd. mk eli 7% enem-         sina myönnettyjä tuotekehityslainoja nostettiin
21875: män kuin v. 1993. Merkittävimmät kehittämis-            203 milj. mk ja avustuksia 328 milj. mk. Sovel-
21876: kohteet olivat rataosilla Helsinki-Turku, Helsin-       tavan teknisen tutkimuksen menot olivat 275
21877: ki-Tampere ja Tampere-Seinäjoki. Sähköistys-            milj. mk.
21878: töitä sekä neljännen linjaraiteen rakentamista              Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevien
21879: välillä Helsinki-Tikkurila jatkettiin. Budjettiva-      luottolaitosten menot kasvoivat nimellisesti
21880: roin rahoitettiin myösVR:nantamaa koulutusta            12 %. Vuoden 1994 varsinaisessa budjetissa pan-
21881: ja valtion ostamia joukkoliikenteen palveluja.          keille maksettavaan pääomatukeen varattiin 10
21882: Rautatieliikenteen palveluostot olivat 251 milj.        mrd. mk. Tukea maksettiin 8,9 mrd. mk. Pankki-
21883: mk. Valtionrautatiet ylitti 110 milj. markan tu-        tukea selostetaan tarkemmin luvussa 6.
21884: lostavoitteen, tilikauden voitto oli 300 milj. mk.          Muut ko. luottolaitosten menot ovat lähinnä
21885: Liikevaihto kasvoi 2 %noin 3,4 mrd. markkaan.           Kera Oy:n rahoitusta. Valtion rahoitus Kera
21886: Tavaraliikenteessä kuljetettiin tavaraa ennätyk-        Oy:lle kasvoi kolmanneksen ja oli 627 milj. mk.
21887: selliset 40,2 milj. tonnia, 6% enemmän kuin v.          Korkotuki oli 186 milj. mk ja luotto- ja kurssitap-
21888: 1993. Henkilöliikenteessä kaukoliikenteen mat-          pioiden korvaukset 296 milj. mk, viimeksimaini-
21889:                                                                                                                                         33
21890: 
21891: tut nousivat 50%. Avustuksia riskipääomara-                                           gian investointeihin ja energiansäästöinvestoin-
21892: hastoa varten maksettiin 68 milj. mk sekä Kera                                        teihin. Energiataloudellisiin tutkimus- ja kehitys-
21893: Oy:n osakepääoman korotuksena 75 milj. mk.                                            hankkeisiin sekä koetoimintaan maksettiin edel-
21894:     Valtio käytti teollisuuden edistämiseen 2,6                                       lä mainittujen lisäksi avustuksia 53 milj. mk.
21895: mrd. mk; menot vähenivät yli neljänneksen mm.                                         Energiateknologian kehitystyö on johtanut mer-
21896: takauskorvausten (ml. vientitakuut) pienenemi-                                        kittävään vientimenestykseen, siten energiatek-
21897: sen vuoksi. Muu teollisuustuki on pääasiassa yri-                                     nologian viennin arvo nousi vuoden 1990 noin 3
21898: tystoiminnan alueellista rahoitustukea sekä val-                                      mrd. markasta lähes 8 mrd. markkaan v. 1994.
21899: tionyhtiöiden osakerahoitusta; myös nämä su-                                              Valtion ydinjätehuoltorahastoon kertyi laino-
21900: pistuivat kertomusvuonna. Valtion takuukorva-                                         jen takaisinmaksuja 2,3 mrd. mk, ja ydinjäte-
21901: uksia ja yleistä elinkeinotukea kuvataan tarkem-                                      huoltovelvollisille lainattiin takaisin 2,5 mrd.
21902: min luvussa 6.; tukikäsite poikkeaa tässä luvussa                                     mk.
21903: esitetystä. Valtionyhtiöitä kuvataan luvussa 7.                                           Valtion menot ulkomaankaupan edistämiseen
21904:     Taloudellisen tilanteen kohenemisen myötä                                         vähenivät yli viidenneksen (vientitakuukorvauk-
21905: yritykset investoivat edellisvuotta enemmän.                                          set sisältyvät" teollisuuden edistämisen "menoi-
21906: Vuoden alusta voimaan tulleen yritystukilain                                          hin). Yritysten kansainvälistymiseen myönnet-
21907: mukaisten investointitukihakemusten määrä                                             tiin avustuksia 263 milj. mk, mikä on lähes kol-
21908: kasvoi 6 700:aan. Kehittämistukia sen sijaan ha-                                      mannes vähemmän kuin v. 1993. Alueellisen
21909: ettiin aiempaa vähemmän. Avustuksia myönnet-                                          vientihenkilöstön ja kaupallisten sihteereiden
21910: tiin koko myöntämisvaltuuden määrä, 810 milj.                                         verkoston toiminnot organisoitiin uudelleen si-
21911: mk. Investointitukea myönnettiin 656 milj. mk ja                                      ten, että Suomen Ulkomaankauppaliittoon
21912: kehittämistukea 152 milj. mk. Investointituilla                                       muodostettiin neuvonta- ja kansainvälistymis-
21913: rahoitetuissa hankkeissa arvioidaan syntyvän                                          toiminnot-tulosryhmä. Suomen Ulkomaan-
21914: 5 000 työpaikkaa. Yritystukilain mukaisia tukia                                       kauppaliiton kiinteään toimintaan osoitettiin
21915: maksettiin yrityksille kertomusvuonna 461 milj.                                       valtionapua yhteensä 156 milj. mk, hieman vä-
21916: mk, selvästi myönnettyä vähemmän. Tämä joh-                                           hemmän kuin v. 1993. Korkotuki Suomen Vien-
21917: tuu siitä, että myönnetyt tuet tulevat maksuun                                        tiluotto Oy:lle aleni melkein puolella 196 milj.
21918:  useamman vuoden aikana ja osa hankkeista pe-                                         markkaan.
21919:  ruuntuu. Alueellista kuljetustukea maksettiin
21920:  160 milj. mk. Pk-yritysten investointeihin myön-
21921:  nettiin korkotukea lähes 800 yritykselle 600 milj.
21922:  markan lainamäärälle. Taloudellisen tilanteen                                        5.1.4. Muut menot
21923:  kohentumisen ja investointien elpymisen myötä
21924:  korkotukihakemusten vastaanottaminen lope-                                              "Muut menot" ovat valtion tehtäväluokituk-
21925:  tettiin vuoden 1994 lopussa. Korkotukea mak-                                         sessa lähinnä valtionvelan korkoja, eläkemenoja
21926:  settiin 25 milj. mk.                                                                 sekä kuntien yleisiä valtionosuuksia. Muut me-
21927:      Valtion energiahuollon menot kasvoivat reaa-                                     not yhteensä kasvoivat 12 %, kasvu hidastui jyr-
21928:  lisesti kymmeneksen. Energiatutkimukseen käy-                                        kästi.
21929:  tettiin 109 milj. mk. Energia-avustuksia makset-                                        Valtionvelan korkomenojen kasvu putosi nel-
21930:  tiin 99 milj. mk. Avustuksia annetaan mm. uuden                                      jännekseen, kun ne edellisenä vuonna olivat kak-
21931:  teknologian kaupallistamiseen, kotimaisen ener-                                      sinkertaistuneet. Korkokannan kehitys oli kerta-
21932: 
21933: 
21934: 
21935: 20. Muut menot
21936:                                                                                         1992                1993      1994        Muutos
21937:                                                                                                                                   1994/93
21938:                                                                                         miljoonaa markkaa                           %
21939: 
21940: Valtionvelan hoito .......................................................... .           8 376         16 091       20050              25
21941:   siitä korot .....................................................................       8 223         15 278       19 055             25
21942: Muut menot .....................................................................         12 722         18022        18 241              1
21943:   siitä eläkemenot ......................................................... .           10 760         11 201       11 543              3
21944: 
21945: Yhteensä ..........................................................................      21098          34113       38291               12
21946: 
21947: 5 351049Q
21948: 34
21949: 
21950: musvuonna selvästi edullisempi kuin v. 1993.                                           Muihin menoihin sisältyvät myös kuntien ylei-
21951: Taulukon 20 korkomenot eivät sisällä valtion                                        set rahoitusavustukset, jotka valtionosuusuudis-
21952: vakuusrahaston ja asuntorahaston korkoja, jot-                                      tuksen vuoksi kasvoivat v. 1993 moninkertaisik-
21953: ka ovat ao. tehtäväryhmien menoissa. Valtionve-                                     si. Kertomusvuonna kuntien yleistä valtion-
21954: lan ja sen hoitomenojen kehitystä tarkastellaan                                     osuutta leikattiin yli 421 milj. mk, yli 10 prosentil-
21955: lähemmin luvussa 8. ja liitteessä 15.                                               la. Myös kuntien verotulojen täydennystä alen-
21956:    Valtion eläkemenot olivat 11,5 mrd. mk ja                                        nettiin budjetissa. Kuntien yleisiä valtionosuuk-
21957: niiden kasvu 3,1 %. Eläkkeiden lukumäärä kas-                                       sia maksettiin 3,8 mrd. mk ja verotulojen täyden-
21958: voi 4 %. Eläkkeiden kehitys on esitetty liitteessä                                  nystä 1,9 mrd. mk. Yleisavustukset kunnille yh-
21959: 10.                                                                                 teensä vähenivät nimellisesti 3 %.
21960: 
21961: 
21962: 
21963: 
21964:                                                       5.2. Menot menolajeittain
21965:    Valtiontalouden kassamenot kasvoivat v.                                          kasvun syyt. Työttömyysturvamenojen kasvu hi-
21966: 1994 nimellisesti 1,6 %. Ilman pankkitukea me-                                      dastui selvästi laman hellittäessä. Säästötoimien
21967: not kasvoivat käyvin hinnoin 1/z ja supistuivat                                     vaikutus näkyy varsin selvästi useiden muiden
21968: reaalisesti 1/z %. Korkomenojen sekä lapsilisäme-                                   menolajiryhmien supistumisena.
21969: nojen lisääntyminen olivat keskeiset menojen
21970: 
21971: 
21972: 21. Valtiontalouden kassamenot menolajeittain
21973:                                                                                        1992          1993         1994   Muutos 1994/93, %
21974:                                                                                               miljoonaa markkaa           Arvo     Määrä
21975: 
21976: Kulutusmenot ............................................................... .       49 291       46880        48751        4        3
21977: Siirtomenot ................................................................... .   105 184      108 608      108 154     -0       -1
21978: Reaalisijoitukset ............................................................        5043         4306         3 738    -13      -14
21979: Finanssisijoitukset .........................................................        35499        19 752       17 886     -9      -11
21980: Muut menot ...................................................................        8498        18076        22 229      23       21
21981: 
21982: Yhteensä ........................................................................   203 516      197 622      200 759       2         1
21983: 
21984: 
21985: 
21986: 
21987: 5.2.1. Kulutusmenot                                                                 nen; sen tarkkoja vaikutuksia menokehitykseen
21988:                                                                                     ei ole käytettävissä. Valtion työvoimakustan-
21989:    Valtion kulutusmenot lisääntyivät 4%. Puo-                                       nukset kaikkiaan pysyivät melko tarkoin edellis-
21990: lustusvoimien materiaalihankintojen menot kas-                                      vuotisten suuruisina. Eläkemenojen kasvu toi-
21991: voivat ajoitustekijöiden vuoksi yli neljänneksen;                                   saalta jatkui.
21992: mm. torjuntahävittäjähankintojen maksatuksia                                           Vuonna 1994 voimassa olleet virka- ja työeh-
21993: aiennettiin. Kulutusmenoja lisäsi noin kahdella                                     tosopimukset eivät lisänneet palkkausmenoja.
21994: prosenttiyksiköllä budjettitekninen muutos, jol-                                    Kun myöskään edellisenä vuonna palkkoja ei
21995: la aiemmin tulonsiirtoihin sisältynyt työllisyys-                                   korotettu, siitä ei aiheutunut ns. palkka perintöä.
21996: koulutuksen ostopalvelut siirrettiin toimintame-                                    Valtion henkilöstön ansiotasoindeksi nousi vuo-
21997: noihin. Kulutusmenoja lisäsi myös investointien                                     desta 1993 vuoteen 1994 kuitenkin keskimäärin
21998: liikevaihtoveron/arvonlisäveron      kirjaaminen                                    prosentin, mikä aiheutui tehtävärakenteen muu-
21999: keskitetysti kulutusmenoihin. Toisaalta toimin-                                     toksista sekä palvelusaikaan perustuvien lisien
22000: tamenoja vähensi nettobudjetoinnin laajentami-                                      kertymisestä. Sopimusratkaisussa vaihdettiin
22001:                                                                                                         35
22002: 
22003: Kuvio 9.                                                denneksen. Tulonsiirrot kotitalouksille kasvoivat
22004:             VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT                  pääasiassa lapsilisien tuntuvan korotuksen vuok-
22005:                    MENOLAJEITT AIN                      si; korotus liittyi perheturvauudistukseen, jolla
22006: mrd. mk
22007: 220.---.--,---,--,---,---,-~---,--.
22008:                                                         samalla lapsivähennykset poistettiin verotukses-
22009:                                                         sa. Valtion rahoittaman työttömyyden perustur-
22010:                                                         van menot, työmarkkinatuki sekä valtionavut
22011:                                                         työttömyyskassoille yhteensä kasvoivat 14%.
22012:                                                         Valtionosuudet kansaneläkkeisiin ja sairausva-
22013:                                                         kuutusmenoihin vähenivät kolmannekseen. Nii-
22014:                                                         tä pienensi se, että osaliikevaihtoveron/arvonlisä-
22015:                                                         veron tuotosta tuloutettiin suoraan Kansanelä-
22016:                                                         kelaitokselle kuten edellisenäkin vuonna sekä
22017:                                                         Kelan maksutulojen kasvu ja etuuksien säästöt.
22018:                                                         Tulonsiirrot ulkomaille, lähinnä kehitysyhteis-
22019:                                                         työmenot, pienenivät säästötoimien vuoksi.
22020: 100
22021: 
22022:  80                                                     5.2.3. Sijoitusmenot
22023:  60                                                        Valtion reaali-investointien supistuminen jat-
22024:                                                         kui; kiintein hinnoin vähennys oli noin 15 %. Osa
22025:  40                                                     vähenemisestä aiheutui investointien liikevaihto-
22026:                                                         veron/arvonlisäveron kirjaamisen muuttumises-
22027:  20                                                     ta. Kone- ja kalustohankinnat supistuivat lisäksi
22028:                                                         näennäisesti tulosbudjetoinnin laajenemisen
22029:   0                                                     vuoksi, ts. budjetin rakenne muuttui tältä osin.
22030:       85   86   87   88   89   90   91   92   93   94   Myös metsähallituksen siirtyminen pois budjetis-
22031:                                                         ta liikelaitosuudistuksen vuoksi kertomusvuo-
22032: vuoden 1994lomarahasta 38% paikalliseksi va-            den alusta lukien muutti budjetin rakennetta ja
22033: paaksi, pääasiassa tästä aiheutuva säästövaiku-         pienensi jonkin verran rakennusinvestointeja ja
22034: tus vuodelle 1994 oli arviolta vajaa 2%. Valtion        finanssisijoituksia.
22035: budjettitalouden palkkasumma pieneni yli 2 %.               Finanssisijoitukset vähenivät kymmeneksen.
22036: Valtion palveluksessa oli v. 1994 yhteensä noin         Pankkitukea maksettiin 8,9 mrd. mk, runsas 2
22037: 135 OOOpalkansaajaa. Henkilöstön määrä väheni           mrd. mk enemmän kuin v. 1993. Valtion asunto-
22038: 5 000 hengeltä, mistä osa kuitenkin aiheutui met-       lainoja nostettiin 4,6 mrd. mk eli kolmannes vä-
22039: sähallituksen liikelaitostamisesta ja siirtymisestä     hemmän kuin edellisenä vuonna. Valtionyhtiöi-
22040: budjetin ulkopuolelle. Valtion henkilöstön mää-         den osakepääomia korotettiin 356 milj. mk.
22041: rät, palkkausmenot sekä eläkkeiden kehitys on
22042: esitetty liitteissä 8-11.
22043:                                                         5.2.4. Muut menot
22044:  5.2.2. Siirtomenot                                        Muut menot ovat lähinnä valtionvelan korko-
22045:                                                         menoja. Korkomenot kasvoivat neljänneksen.
22046:     Siirtomenot yhteensä supistuivat lievästi ni-       Niiden kasvu vastasi yli kahta prosenttiyksikköä
22047:  mellisestikin. Valtion tulonsiirrot ja pääomansiir-    menojen nimelliskasvusta, ts. ilman korkomeno-
22048:  rot kunnille vähenivät selvästi lähinnä säästötoi-     ja valtion menot supistuivat hieman. Valtionvel-
22049:  mien vuoksi. Kuntien kulutusmenot eivät juuri          kaa ja velanhoitomenoja on tarkasteltu lähem-
22050:  kasvaneet ja investoinnit vähenivät edelleen vii-      min luvussa 8. ja liitteessä 15.
22051: 36
22052: 
22053: 
22054: 
22055: 
22056:                                                6. VALTION RAHOITUSTUKI
22057: 
22058:    Valtio rahoittaa talouden muita sektoreita                                                Valtion siirrot ja finanssisijoitukset esitetään
22059: bruttomääräisillä tulon- ja pääomansiirroilla,                                            kansantalouden tilinpidon mukaisin käsittein ja
22060: tukipalkkioilla, lainoilla sekä hankkimalla osak-                                         luokituksin. Sitä vastoin elinkeinotukea (luku
22061: keita ja osuuksia. Näistä vastikkeettornia siirto-                                        6.2.) tarkastellaan nettomääräisenä talousarvion
22062: ja valtiolta saajasektorille ovat tulon- ja pää-                                          jaotteluun pohjautuen.
22063: omansiirrot ja tukipalkkiot. Vastikkeellisia siir-                                           Valtion bruttomääräinen rahoitustuki on ryh-
22064: toja eli finanssisijoituksia ovat lainananto sekä                                         mitelty saajien mukaan seuraavasti. Saajasekto-
22065: osakkeiden ja osuuksien hankinta, joihin liittyy                                          reina ovat julkisyhteisöt (kunnat ja kuntayhty-
22066: takaisinmaksuvelvollisuus tai tuottovaatimus.                                             mät sekä sosiaaliturvarahastot), yritykset, koti-
22067: Myös valtion sijoitukset pankkeihin (pankkitu-                                            taloudet (ml. voittoa tavoittelemattomat yhtei-
22068: ki) luokitellaan vastikkeelliseksi siirroksi. Tässä                                       söt) ja ulkomaat. Elinkeinotoiminnan rahoitus-
22069: luvussa tarkastellaan näiden tukien jakautumis-                                           tukea käsitellään luvussa 6.2.
22070: ta eri saajasektorien kesken. Tarkemmin keski-                                               Valtion suora bruttomääräinen rahoitustuki
22071: tytään elinkeinotoiminnalle myönnettyyn rahoi-                                            oli kertomusvuonna 116,9 mrd. mk, jossa laskua
22072: tustukeen.                                                                                edellisvuodesta oli 4 %.
22073: 
22074: 
22075: 
22076: 22. Valtion rahoitustuki tukimuodoittain
22077:                                                                                                        1992         1993           1994    Muutos
22078:                                                                                                                                            1994/93
22079:                                                                                                               miljoonaa markkaa               %
22080: 
22081: Siirrot
22082:   Tulonsiirrot .................................................................................     90 021       97 223          98124       1
22083: 
22084:    ~~~~~~!~~~~r~·~t·::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
22085:                                                                                                      16 218       15388           14540     -6
22086:                                                                                                       4288         3354            2461    -27
22087: Finanssisijoitukset
22088:   Lainananto 11 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••       6 506        4 768           1 219   -74
22089:   Osakkeet 21 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••       652        1 538             525   ---66
22090: 
22091: Suora rahoitus yhteensä ............................................................ .              117 685      122 271      116 869       -4
22092: 
22093: Sijoitukset pankkeihin ...................................................................           32 212       11 686            5032
22094: Korkotukilainatn ...............................................................................      7 889        6748           -3277
22095: Valtiontakaukset 11 ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••      4434         1 057          -2434
22096: Takuukeskuksen takuu- ja takausvastuu 11 ••••••••••••••••••••••••••••••••••••                         3 250        5198           -3695
22097: 11 Kannan muutos.
22098: 21 Valtion kassamenot osakehankintoihin v. 1994.
22099:                                                                                                                                                   37
22100: 
22101:                                                   6.1. Rahoitustuki eri sektoreille
22102: 
22103: 6.1.1. Siirrot                                                                              Kuvio 10.
22104:                                                                                                         VALTION BRUTTOMÄÄRÄISET SIIRROT
22105:    Tulon- ja pääomansiirrot sekä tukipalkkiot                                                         TUENSAAJASEKTOREITTAIN VUONNA 1994
22106: valtiolta muille sektoreille olivat v. 1994 yhteensä
22107: 115 mrd. mk, hieman vähemmän kuin v. 1993.                                                                             Ulkomaat
22108: Pääosa siirroista kohdistui julkisyhteisöille (66                                                                         2%
22109: %) ja kotitalouksille (18 %). Noin 14% suuntau-
22110: tui tukipalkkioina yritystoiminnalle ja 2% mak-
22111: settiin ulkomaille pääosin kehitysyhteistyöme-
22112: noina ja kansainvälisen yhteistyön kustannus-
22113: osuuksina.
22114:    Tukipalkkioita saavat vain yritykset. Osa tu-
22115: kipalkkioista maksetaan elinkeinonharjoittaja-
22116: kotitalouksille (esim. maatilat), mutta sektori-
22117: kohtaisessa tarkastelussa kaikki tukipalkkiot on                                             Yritykset
22118: tilastollisista syistä kirjattu yrityksille. Yrityksille                                         14%
22119: maksettuja tukipalkkioita tarkastellaan lähem-
22120: min elinkeinotoiminnan saaman rahoitustuen
22121: yhteydessä (luku 6.2).
22122:     Tukisijoitukset pankkeihin olivat nettomää-
22123: räisesti 5 mrd. mk. Vastikkeellisuuden takia
22124: pankkitukea ei kirjata tulon- eikä pääomansiir-
22125: roiksi, vaan pääoman rahoitustilille rahoitusva-
22126: rojen nettohankinnaksi. Jos pankkituki myö-                                                 saamien siirtojen suhde yksityisiin kulutusme-
22127: hemmin muutetaan vastikkeettomaksi, se käsi-                                                noihin oli 8 %.
22128: tellään pääomansiirtona pankkisektorille.
22129:     Valtion siirrot julkisyhteisöille kasvoivat ker-
22130: tomusvuonna 7% ja olivat 76 mrd. mk. Kunta-                                                 6.1.2. Finanssisijoitukset
22131: sektorille myönnetyllä tuella (40 mrd. mk) rahoi-
22132: tetaan lähinnä kuntien toiminnallisia kulutusme-                                            Lainanauto
22133: noja, kuten sosiaali- ja terveyspalveluita sekä
22134: opetus- ja kulttuuritointa.                                                                     Valtion budjettivaroista ja budjetin ulkopuoli-
22135:     Valtion tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille                                           sista rahastoista myönnettyjen lainojen kanta
22136: olivat 36 mrd. mk, mikä aiheutuu mm. lapsilisien                                            (liite 12) oli kertomusvuoden lopussa 67,7 mrd.
22137: korotuksista sekä työttömyysturvamenojen li-                                                mk. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli ta-
22138: sääntymisestä. Kasvua edellisvuodesta oli 27 %.                                             pahtunut vajaat 2 %.
22139:     Valtion vastikkeettomat siirrot kotitalouksille                                             Valtion budjettivaroista suoraan myönnetty-
22140: ja voittoa tavoittelemattomille yhteisöille olivat                                          jen lainojen määrä väheni edellisestä vuodesta
22141: kertomusvuonna 21 mrd. mk. Kotitalouksien                                                   13,5 %ja oli 6,2 mrd. mk.
22142: 
22143: 
22144: 23. Valtion siirrot tuensaajasektoreille
22145: 
22146:                                                                                                          1992          1993            1994   Muutos
22147:                                                                                                                                               1994193
22148:                                                                                                                  miljoonaa markkaa               %
22149: 
22150: Julkisyhteisöt .................................................................................        60 971        71 301         76161        7
22151: Yritykset .........................................................................................     17 258        16 640         15 712    -6
22152: Kotitaloudet ...................................................................................        29 792        25 779         21 178   -18
22153: Ulkomaat ........................................................................................        2 506         2 245          2 074    -8
22154: Yhteensä ........................................................................................      110 527       115 965         115125    -1
22155: 38
22156: 
22157:    Valtion asuntorahaston lainakanta oli viime                uusia lainoja 421 milj. mk, mikä oli 19% vähem-
22158: vuoden lopussa 54,3 mrd.mk. Kasvua edellisestä                män kuin edellisenä vuonna.
22159: vuodesta oli lähes 5 %.                                          Valtiokonttorin hoitamien lainojen osalta
22160:    Valtiokonttorin hoidossa oleva lainakanta                  konkurssivalvontojen määrä lisääntyi kolman-
22161: kasvoi 1,7 mrd. markalla ja oli 59,2 mrd. mk                  neksella edellisestä vuodesta. Sen sijaan pakko-
22162: (87,4% koko valtion antolainauskannasta). Täs-                huutokauppavalvontojen määrä väheni puolel-
22163: tä Valtiokonttorin hoidossa olevasta lainakan-                la. Konkursseissa ja pakkohuutokaupoissa val-
22164: nasta 0,3 mrd. mk oli korotonta, pääasiassa                   vottiin Valtiokonttorin saamisia 46 kertaa. Ti-
22165: asuntolainoja. Keskikorko oli 4,0 %. Laina-ajat               leistä poistojen määrä oli kertomusvuonna yh-
22166: vaihtelivat viidestä vuodesta 45 vuoteen. Yli puo-            teensä 58 milj. mk. Tileistä poistamisen syy oli
22167: let lainakannasta ajoittui 26-35 lainavuosien                 lainojen muuttaminen avustuksiksi. Muun
22168: välille.                                                      muassa kauppa- ja teollisuusministeriön sekä
22169:    Maatilatalouden kehittämisrahaston laina-                  Teknologian kehittämiskeskuksen myöntämiä
22170: kannan määrä, 7,1 mrd. mk, oli 347 milj. mk                   hankevienti- ja tuotekehityslainoja muutettiin
22171: pienempi kuin vuoden 1993 lopussa.                            avustuksiksi. Ulkoasiainministeriön kehitysluot-
22172:    Valtion myöntämien uusien lainojen nostot                  toja ei viime vuonna muutettu avustuksiksi.
22173: pienenivät kertomusvuonna yli 2 mrd. mk edel-                    Vuonna 1994 kirjattiin asuntorahastolle 8,4
22174: lisvuoteen verrattuna, ollen 5,6 mrd. mk. Budjet-             milj. markan luottotappiot. Luottotappiot ovat
22175: titalouden osuus nostoista oli 546 milj. mk ja                syntyneet henkilökohtaisten asuntolainojen vas-
22176: rahastojen osuus 5,1 mrd. mk. Suurin osa luo-                 tuunjaoista valtion ja kunnan välillä sekä henki-
22177: toista oli asuntolainoja, joita nostettiin 4,6 mrd.           lökohtaisten asuntolainojen velkajärjestelyistä.
22178: mk 1>, joka oli 2,3 mrd. mk vähemmän kuin edel-
22179: lisenä vuonna. Uusien lainojen määrän pienene-
22180: minen johtui valtion suoran lainoituksen supis-               Osakesijoitukset
22181: tumisesta ja painopisteen osittaisesta siirtymises-
22182: tä korkotukilainoitukseen.                                       Valtion osakesalkun nimellisarvo kertomus-
22183:    Asuntolainojen osuus valtion koko lainakan-                vuoden päättyessä oli 13,9 mrd. mk, josta varsi-
22184: nasta kasvoi hieman kertomusvuoden aikana ja                  naisten valtionyhtiöiden osuus oli 13,1 mrd. mk.
22185: oli 80 %. Yksityishenkilöiden saamien asuntolai-              Osinkoja tulootettiin kertomusvuonna valtion-
22186: nojen määrä oli 17,7 mrd. mk ja vuokratalojen                 enemmistöisistä osakeyhtiöistä 329,1 milj. mk.
22187: 36,3 mrd. mk. Toiseksi suurin lainaryhmä oli                     Valtion osakeomistuksiin rinnastettavina si-
22188: maa- ja metsätalouden saarnat lainat, joiden                  sältyi osakesalkkuun myös kansainvälisten ra-
22189: määrä oli hieman laskenut edelliseen vuoteen                  hoituslaitosten osuuksia tai muita rahoituspa-
22190: verrattuna. Niiden määrä oli 8,4 mrd. mk. Kol-                nostuksia vuoden lopun valuuttakurssien mu-
22191: manneksi eniten oli lainoja teollisuus- ja elinkei-           kaan laskettuna 5 mrd. markan arvosta. Lisäksi
22192: nosektorilla, joiden lainakanta oli vuoden lopus-             valtiolla oli pääomasijoituksia talletuspankkei-
22193: sa 3,3 mrd. mk. Loput eli hieman yli 2% laina-                hin 7,4 mrd. markan arvosta. Pankit maksoivat
22194: kannasta oli lainoja muille lainansaajaryhmille.              pääomasijoituksille korkoa 31,9 milj. markkaa.
22195:     Yritysten ja rahoituslaitosten velka valtiolle
22196: oli vuoden päättyessä 4,6 mrd. mk. Asunto-osa-
22197: keyhtiöiden ja kiinteistöyhtiöiden valtiolta saa-             6.1.3. Valtion tukisijoitukset pankkei-
22198: rnat lainat olivat 33,7 mrd. mk eli 2,7 mrd. mk                      hin
22199: enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Julkisten
22200: yritysten ja luotto-osakeyhtiöiden osuus yritys-                 Kertomusvuonna pankkitukea maksettiin
22201: ten ja rahoituslaitosten valtiolta saamien laino-             nettomääräisesti 5 mrd. mk. Suurin osa brutto-
22202: jen kannasta oli 57 %.                                        määräisestä tuesta rahoitettiin valtion talousar-
22203:    Teollisuudelle ja muille elinkeinoille myönnet-            vion kautta ja vain vähäinen osa valtion vakuus-
22204: tyjä luottoja nostettiin selvästi enemmän (noin               rahaston varoista. Vuoden 1994 aikana tärkeim-
22205: 70 %) kuin edellisenä vuonna eli 459 milj. mk.                mät tapahtumat liittyvät Arsenal Oy:n toimin-
22206: Maatilatalouden kehittämisrahastosta nostettiin               nan käynnistämiseen.
22207: 1> Määrään sisältyy 47 milj. mk taloyhtiöiden rakennusai-
22208:                                                                  Kansantalouden elpyminen vähensi pankkien
22209:                                                               luottotappioiden määrää. Kertomusvuonna yk-
22210:   kaisista lainoista henkilökohtaisiksi osakelainoiksi tai
22211:   hankintaiainoiksi siirrettyjä lainoja ja 67 milj. mk pää-   sikään pankki ei ottanut valtion takausta oman
22212:   omitettuja korkoja.                                         pääoman ehtoiselle varainhankinnalleen. Mak-
22213:                                                                                                                                        39
22214: 
22215: setusta pankkituesta johtuvat korkomenot olivat                                        mrd. markkaan vuosina 1993- 1997, näistä 11,8
22216: kertomusvuonna 2, 7 mrd. mk.                                                           mrd. mk toteutui vuonna 1994. Lopullisten tap-
22217:    Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n lainan-                                           pioiden määrä riippuu mm. kiinteistömarkkinoi-
22218: otolle annettavasta takauksesta tehtiin kerto-                                         den kehityksestä tulevina vuosina. Valtion va-
22219: musvuoden toukokuussa päätös aikaisemmin                                               kuusrahasto sai takaisin 454 milj. markan tuen
22220: hyväksyttyyn 28 mrd. markkaan asti. Arsenal                                            palautuksia Suomen Säästöpankki Oy:ltä.
22221: Oy:lle myönnettiin syyskuussa 6 mrd. mk oman                                           SK 0 P:lle maksettu pankkituki aleni 514 milj. mk
22222: pääoman muotoista palautusta. Arsenal- kon-                                            ja takausmuotoinen tuki 802 milj. mk.
22223: sernin tappioiden arvioidaan nousevan noin 19
22224: 
22225: 24. Julkinen pankkituki 199411
22226: 
22227:                                                                                               Maksettu tuki                Takaukset
22228:                                                                                                           miljoonaa markkaa
22229: 
22230: SKOP .............................................................................              -514                        -802
22231: SSP ................................................................................            -454
22232: Arsenal Oy21 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••                 6000                       28000
22233: Yhteensä ........................................................................                5032                       27198
22234: 
22235: 11 Taulukossa olevat luvut ovat nettomääräisiä.
22236: 21   Periaatepäätös takauksen antamisesta tehty 22.10.1993. Takauksen kokonaismäärä pysyi aikaisemmin hyväksy-
22237:      tyissä 28 000 milj. markassa.
22238: 
22239: 
22240: 6.1.4. Korkotuki                                                                          Yrityksille maksetut korkotuet vähenivät
22241:                                                                                        edellisvuoden 349 milj. markasta 254 milj. mark-
22242:    Valtion korkotukea saavien lainojen laina-                                          kaan. Pk-yrityksille suunnattuja tukimuotoja
22243: pääoma (liite 13) oli kertomusvuoden päättyessä                                        varten (investointien korkotukilainat ja avustuk-
22244: 45,5 mrd. mk eli 6, 7 % pienempi kuin edellis-                                         set olemassa olevien luottojen korkomenojen
22245: vuonna. Valtion korkotukilainoista 6,1 mrd. mk                                         alentamiseen) maksettavat korkotuet alenivat
22246: kohdistui opiskelijoiden tukemiseen. Nuorten                                           vuoden 1993 huippulukemasta 106 milj. markal-
22247: oman ensiasunnon hankintaan myönnettyjen lai-                                          la eli 38%.
22248: nojen lainapääoma laski hieman verrattuna edel-
22249: liseen vuoteen ja oli 11,8 mrd. mk.
22250:    Valtion maksamien korkotukien määrä oli                                             6.1.5. Valtion takaukset
22251: kertomusvuonna 1,8 mrd. mk eli 28% pienempi
22252: kuin vuotta aiemmin. Eniten korkotukea mak-                                            Valtiokonttori ja Valtion opintotukikeskus
22253: settiin asumisen ja ympäristön tehtäväalueella
22254: (616 milj. mk). Teollisuuden ja muiden elinkeino-                                         Valtiokonttorin ja Valtion opintotukikeskuk-
22255: jen tukeminen putosi kolmanneksi suurimmaksi                                           sen hoitamien takausten (liite 14) takausvastuu
22256: ryhmäksi (389 milj. mk) opetuksen, tieteen ja                                          oli kertomusvuoden lopussa 20,7 mrd. mk, jossa
22257: kulttuurin noustessa sen edelle (419 milj. mk).                                        vähennystä edellisvuodesta oli n. 11 %. Näistä
22258: Suurin yksittäinen ryhmä oli aikaisemmin nuor-                                         takauksista Valtiokonttorin vastuulla oli 9 mrd.
22259: ten oman ensiasunnon hankintaan myönnetyille                                           markan takaukset. Kaikista takauksista valuut-
22260: lainoille maksettu korkotuki. Korkotason las-                                          tamääräisten takausten osuus oli 2,5 mrd. mk.
22261: kusta ja käyttöönotetusta lainansaajan makset-                                            Valtiokonttorin hoidossa olevista takauksista
22262: tavaksi jäävästä vähimmäiskorosta johtuen                                              kotimaisille lainoille annettuja takauksia oli 6,5
22263: maksetun korkotuen määrä putosi 603 milj. mar-                                         mrd. mk. Suurin osa (57%) va1uuttamääräisestä
22264: kasta 273 milj. markkaan. Vähennystä oli 55%.                                          takausvastuusta kohdistui dollarimääräisille lai-
22265: Suurimmaksi yksittäiseksi ryhmäksi nousi opin-                                         noille.
22266: tolainojen korkotuki, jota maksettiin kertomus-                                           Julkisten rahoituslaitosten osuus Valtiokont-
22267: vuonna 418 milj. mk. Määrä oli kuitenkin 136                                           torin hoidossa olevista takauksista oli 65 %. Val-
22268: milj. markkaa vähemmän kuin vuotta aikaisem-                                           tionyhtiöiden osuus Valtiokonttorin takausvas-
22269: min.                                                                                   tuusta oli 21 %ja yksityisten yritysten 3%. Yrit-
22270: 40
22271: 
22272: täjätoiminnassa takaukset suuntautuivat lähin-         ja valtiontakauksien määrä kasvoi 9,5 mrd.
22273: nä teollisuudelle, energiahuoliolle ja liikenteelle.   markkaan. Takuukeskuksen kassaperusteisen
22274:    Valtion opintotukikeskuksen takausvastuu            tuloslaskelman alijäämä kasvoi 1 mrd. mark-
22275: koostui yksinomaan opintolainatakauksista.             kaan. Suurimmat alijäämän aiheuttajat olivat
22276: Vuoden 1994lopussa se oli 11,7 mrd. mk. Taka-          entisen Neuvostoliiton ja Wärtsilä Meriteollisuu-
22277: usvastuu pysyi edellisvuoteen verrattuna lähes         den velkojen korvaukset 678 milj. mk. Maksetut
22278: ennallaan.                                             korvaukset olivat 1,3 mrd. mk kertomusvuoden
22279:                                                        lopussa, mutta takaisinperintä tuotti vain 177
22280:                                                        milj. markkaa.
22281: Valtiontakuukeskus                                        Ulkomaisen riskinoton vastuut laskivat 42,6
22282:                                                        mrd. markkaan, joista ostajaluottotakuiden
22283:     Takuukeskus toimii erityisrahoituslaitoksena       osuus oli 26,8 mrd. mk. Kotimaisen riskinoton
22284: kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa.         vastuut kasvoivat 9,7 mrd. markkaan, joista
22285: Valtiontakuukeskuksen keskeiset tehtävät ovat          alustakauksien määrä oli 4,6 mrd. mk vuonna
22286: viennin edistäminen sekä pienen ja keskisuuren          1994. Takuukeskuksen suoriteperusteisen laskel-
22287: teollisuuden toimintaedellytyksien parantami-          man perusteella tilikauden alijäämä kasvoi 308
22288: nen. Takuukeskus tarjoaa yrityksille ja rahoitta-      milj. markkaan. Takuutoiminnan maksetut kor-
22289: jille vientitakuita ja valtiontakauksia.               vaukset, 537 milj. mk, kaksinkertaistuivat edelli-
22290:     Takuukeskuksen kokonaisvastuun määrä 53            seen vuoteen verrattuna. Takaustoiminnan mak-
22291: mrd. mk pysyi edellisen vuodenvaihteen tasolla.        setut korvaukset olivat 98 milj. mk tilivuonna
22292: Vientitakuiden määrä laski 43, l mrd. markkaan          1994.
22293: 
22294: 
22295: 
22296: 
22297:                          6.2. Elinkeinotoiminnan rahoitustuki
22298: 
22299:    Elinkeinotuki sisältää suojatun alkutuotan-         nonja elintarvikkeiden osuus oli 60%. Yrittäjien
22300: non ja elintarvikesektorin ja kilpailulle alttiiden    sosiaaliturvan rahoitukseen v. 1994 käytetyistä
22301: jalostus- ja palvelualojen tuen. Elinkeinotukeen       3,8 mrd. markasta käytettiin yli 85% maatalous-
22302: luetaan myös tilapäiseksi luokiteltava pankkitu-       yrittäjien sosiaaliturvaan.
22303: ki. Verojärjestelmään sisältyvät tuet eivät kuulu
22304: rahoitustukeen. Elinkeinotuki on osa valtion toi-
22305: mintaa muiden sektoreiden rahoittajana. Se             6.2.1. Alkutuotannon ja elintarvikkei-
22306: koostuu valtion maksamista tukipalkkioista ja                 den rahoitustuki
22307: sen tekemistä osakepääoma- ja finanssisijoituk-
22308: sista.                                                    Alkutuotannolle maksettu tuki oli kertomus-
22309:    Varsinaisen elinkeinotoiminnan lisäksi val-         vuonna bruttomäärältään 10 385 milj. mk, oltu-
22310: tiolle aiheutuu huomattavia menoja osallistumi-        aan edellisenä vuonna 3 % korkeampi. Pääosa
22311: sesta maatalousyrittäjien ja jossakin määrin           tuesta (9 978 milj. mk) kohdistui maatalouteen ja
22312: myös muiden yrittäjien eläketurvan ja lomajär-         elintarvikkeisiin. Muun alkutuotannon kuin
22313: jestelmien rahoitukseen. Valtion koko elinkeino-       maatalouden osuus oli 407 milj. mk. Valtion saa-
22314: tuesta on alkutuotannon ja elintarvikkeiden            rnat tulot olivat 1 915 milj. mk, eli 14% pienem-
22315: osuus ollut noin kaksi kolmasosaa. Tukien las-         mät kuin edellisenä vuonna. Nettomääräinen
22316: kentamenettelyä on selostettu kertomuksessa            tuki oli siten v. 1994 yhteensä 8 063 milj. mk.
22317: valtiovarain hoidosta ja tilasta vuonna 1993.             Maataloustuen maksatus viljelijöille on muut-
22318:    Elinkeinotoiminnan rahoitustukia maksettiin         tunut viime vuosien aikana enenevässä määrin
22319: v. 1994yhteensä 14,1 mrd. mk,jostaalkutuotan-          suoraksi tueksi. Silti vielä huomattava osa tuesta
22320:                                                                                                                                  41
22321: 
22322: välittyi vuonna 1994 viljelijöille tuotteiden tilitys-                            maksetusta tuotantotuesta oli puolet tuen mää-
22323: hintojen yhteydessä. Viljelijöiden lisäksi tukea                                  rästä. Hintatuki tukimuotona poistuu lähes ko-
22324: maksettiin maataloustuotteita jalostavalle teolli-                                konaan ED-jäsenyyden myötä.
22325: suudelle ja viejinä toimiville keskusliikkeille.
22326: 
22327:                                                                                   Elintarviketeollisuus
22328: Maatalous
22329:                                                                                     Elintarviketeollisuudelle maksettu tuki oli 720
22330:    Maatalous siirtyi maataloustulolakien aika-                                    milj. mk suurempi kuin siltä kerätyt maksut.
22331: kaudesta kohti markkinaorientoituneempaa                                          Edellisenä vuonna tuki oli 14 milj. mk suurempi
22332: käytäntöä, kun säädettiin laki maatalouden                                        kuin elintarviketeollisuudelta kerätyt maksut.
22333: markkinajärjestelyistä. Maataloustuotannon tu-
22334: kemisessa on jo jonkin aikaa siirrytty käyttä-
22335: mään hintatuen sijaan Euroopan unionin suosi-                                      Maataloustuotteiden markkinointi
22336: maa suoraa tukea viljelijöiden tulotason turvaa-
22337: misessa. Suurin yksittäinen tukimuoto on pelto-                                      Keskeisten maataloustuotteiden kotimaisen
22338: alan perusteella maksettava tuki. Sen suuruus oli                                 kulutuksen ja tuotannon perusteella lasketut
22339: kertomusvuonna 1 161 milj. mk, jossa oli nousua                                   omavaraisuusasteet säilyivät edellisvuoden ta-
22340: 202 milj. mk edellisestä vuodesta. Maatalous-                                     solla, toisin sanoen ylijäämien viennistä aiheutui
22341: tuottajille maksettu tuki oli yhteensä 5 107 milj.                                valtiolle kustannuksia. Kasvinviljelytuotantoa
22342: mk oltuaan edellisenä vuonna 399 mi1j. mk suu-                                    pienensi käytössä ollut velvoitekesannointijär-
22343: rempi. Hintatuen osuus maataloustuottajille                                       jestelmä.
22344: 
22345: 
22346: 
22347: 
22348: 25. Alkutuotantoon ja elintarvikkeisiin kohdistuvat valtion tulot ja menot
22349:                                                                          Menot               Tulot           Nettomenot
22350:                                                                          1993      1994      1993    1994    1992      1993     1994
22351:                                                                          miljoonaa markkaa
22352: 
22353: Maataloustuotanto .........................................             5 506      5107                      6247     5506     5107
22354: Hintatuki ..........................................................    3 594      3872
22355: Maatalouden rakenteen kehittäminen:
22356: Avustukset .......................................................        793       774
22357: Lainatuki ..........................................................      218       148
22358: Muut ................................................................     901       313
22359: Elintarviketeollisuus .......................................             814      1356       800     636    -78         14     720
22360: Valmisteverot ..................................................                              800     636
22361: Maataloustuotteiden hintatuki .......................                     710       857
22362: Muut ................................................................     104       499
22363: Markkinointi (vienti, sen rahoitus) ................                    3952      3515       1429    1279    2531     2 523    2236
22364: Maataloustuotteiden vientituki ......................                   2 689      2457
22365: Viennin liikevaihtoverotuki .............................                 712       708
22366: Hinnanerokorvaukset, vienti ..........................                    551       350
22367: Maatalouden osuutena perityt maksut .........                                                1 367   1 022
22368: Muut ................................................................                           62     257
22369: Elintarviketuotanto yhteensä ........................                   10272     9978       2 229   1915    8 700    8043     8063
22370: 
22371: Porotalous .......................................................         32        19                        24       32       19
22372: Kalatalous .......................................................         46        41                        51       46       41
22373: Yksityismetsätalous ........................................              255       267                       335      255      267
22374: Muu alkutuotanto ............................................             135        80                       106      135       80
22375: Alkutuotanto (pl. maatalous) yhteensä ........                            468       407                       517      468      407
22376: 
22377: Yhteensä .........................................................      10740    10385       2 229   1 915   9 217    8 511    8470
22378: 
22379: 
22380: 6 351049Q
22381: 42
22382: 
22383:    Maataloustuotteiden viennin tukeminen vä-                                                   nanerokorvausta. Vientitukimomentilta makset-
22384: heni sekä bruttomääräisesti että nettomääräisesti                                              tiin hinnanerokorvausta myös kotimaiselle käy-
22385: 11 %edellisvuodesta. Valtion maksama vientitu-                                                 tölle.
22386: ki aleni 232 milj. mk ja samalla viljelijöiden                                                     Kun aikaisemmin maitotuotannon ylijäämän
22387: markkinoimis-, kiintiö- ja vientikustannusmak-                                                 vienti hoidettiin lähinnä voina ja rasvattomana
22388: sut laskivat 345 milj. mk. Viennin liikevaihto-                                                maitojauheena, niin kertomusvuonna laajennet-
22389: verotuki säilyi entisessä tasossaan ja hinnanero-                                              tiin tuoteluetteloa (taulukossa erikoisjauheet) ja
22390: korvaukset viennistä laskivat 201 milj. mk.                                                    annettiin mahdollisuuksia tuotekehittelylle osa-
22391:    Vientitukea maksettiin jalostamattomille                                                    na siirtymistä kohti ED-jäsenyyden mukanaan
22392: maataloustuotteille. Jalosteille maksettiin hin-                                               tuomia haasteita.
22393: 
22394: 26. Keskeisten maataloustuotteiden vientituki 1'
22395: 
22396:                                                                                                                       1992            1993          1994
22397:                                                                                                                                 miljoonaa markkaa
22398: 
22399: Voi ...........................................................................................................        532            512            418
22400: Juusto .....................................................................................................           520            445            411
22401: Maitojauhe, rasvainen ...........................................................................                       53              7              2
22402: Maitojauhe, rasvaton .............................................................................                      47             23             26
22403: Erikoisjauheet .........................................................................................                                             102
22404: Kananmunat ...........................................................................................                100              121           136
22405: Sianliha ...................................................................................................          243              209           266
22406: Naudanliha .............................................................................................              211              207           250
22407: Vehnä ......................................................................................................          425              108           109
22408: Rehuvilja .................................................................................................           850            1 023          1344
22409: 
22410: 11   Ml. arvioitu viennin liikevaihtoverotuki.
22411: 
22412: 
22413: Elintarvikesektorin tuki tuotteittain                                                          mutta olivat edelleen hieman suuremmat kuin
22414:                                                                                                lihan. Valtion nettomenot säilyivät edellisvuo-
22415:    Vuoteen 1993 asti kullakin jalosteella oli val-                                             den tasolla.
22416: tioneuvoston päätökseen perustuva tuotekohtai-
22417: nen tuki. Kertomusvuonna otettiin jalosteilla
22418: käyttöön todelliseen käyttöön perustuva tuki.
22419: Tällöin tuotteen tuki voi koostua useasta eri ryh-                                             6.2.2. Jalostus- ja palvelualojen rahoi-
22420: mästä. Jalosteiden tuki sisältyy taulukossa 27                                                        tustuki
22421: kohtaan hyödykkeille jakamaton.
22422:    Maatalouteen ja elintarvikkeisiin kohdistuvis-                                                Valtio myöntää talousarviosta rahoitustukea
22423: ta valtion menoista maitotaloustuotteet on edel-                                               suoraan yrityksille sekä erityisluottolaitoksille
22424: leen suurin yksittäinen tuen kohde. Viljan vienti-                                             (Suomen Vientiluotto Oy, Kera Oy), muille ra-
22425: kustannukset laskivat selvästi edellisvuodesta,                                                hastoille (SITRA, Teollisen yhteistyön rahasto
22426: 
22427: 27. Maatalouteen ja elintarvikkeisiin kohdistuvat valtion menot ja tulot tuotteittain
22428: 
22429:                                                                                      Menot                           Tulot                   Nettomenot
22430:                                                                               1993              1994          1993           1994     1992     1993        1994
22431:                                                                               miljoonaa markkaa
22432: 
22433: Maitotaloustuotteet .........................................                 2 006           1 710             87             83    1 861     1 919       1 627
22434: Kananmunat ....................................................                 278             301              4              4      261       274         297
22435: Liha ..................................................................       1 303           1188              90             86    1 157     1 213       1102
22436: Vilja ..................................................................      2 031           1 631            359            342    1 330     1 672       1 289
22437: Erikoiskasvit .....................................................             916             909            301            230      582       615         679
22438: Hyödykkeille jakamaton .................................                      3 738           4239           1 388           1170    3 509     2 350       3069
22439: 
22440: Yhteensä .........................................................          10 272            9978           2 229           1 915   8 700     8043        8063
22441:                                                                                                                                                                   43
22442: 
22443: Oy) sekä kehitysyhtiöille. Lisäksi Valtiontakuu-                                               Vuonna 1994 teollisuus- ja palvelualojen tuen
22444: keskuksen kautta myönnetty erityisrahoitus                                                   kokonaismäärä oli 5 640 milj. mk, 7 % edellis-
22445: (vientitakuut ja takaukset) sisältää tukielemen-                                             vuotista vähemmän. Avustukset olivat edelleen
22446: tin.                                                                                         suurin tukimuoto.
22447: 28. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuki tukimuodottain
22448:                                                                                                                    1992              1993            1994
22449:                                                                                                                              miljoonaa markkaa
22450: 
22451: Avustukset ..............................................................................................         3 529             3 831           3 585
22452: Korkotuet ................................................................................................          397               776             254
22453: Lainatuki ..................................................................................................        158               111             191
22454: Osakepääomatuki ..................................................................................                1 008               750             617
22455: Takuu- ja takaustuki ...............................................................................                291               606             993
22456: Yhteensä .................................................................................................        5383              6074            5640
22457: 
22458: 29. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuki tavoitealueittain
22459:                                                                                                                                                             Muutos
22460:                                                                                                           1992              1993             1994           1994/93
22461:                                                                                                                   miljoonaa markkaa                           %
22462: 
22463: Aluetuki ............................................................................                     925               1064            1 060            -0
22464: Energiahuolto ................................................................. .                          57                 152             156              3
22465: Pk-tuki ...............................................................................                   121                 395             228           --42
22466: Sektorikohtainen tuki ......................................................                              733                 503             719             43
22467: Tutkimus ja tuotekehitys ................................................                                 508                 739             621           -16
22468: Työllisyystuki ...................................................................                      1 168               1 003             861           -14
22469: Valtionyritysten tuet ....................................................... .                           910                 672             552           -18
22470: Viennin edistäminen ...................................................... .                              521               1066            1044             -2
22471: Ympäristön suojelu .........................................................                               94                  88              93             6
22472: Muut tuet ........................................................................ .                      346                 392             306           -22
22473: Yhteensä ..........................................................................                    5 383                6074            5640             -7
22474: 
22475: 
22476: 
22477:                                         Kuvio 11.
22478:                                                                 TUKIEN JAKAUMA JALOSTUs- JA
22479:                                                                 PALVELUALOILLA VUONNA 1994
22480:                                                                               Muut tuet
22481:                                                                                 5%
22482:                                                                                                                  Aluetuki
22483: 
22484: 
22485:                              Viennin edistäminen
22486:                                      19%                                                                                  Energiahuolto
22487:                                                                                                                                3%
22488:                                                                                                                            PK-tuki
22489:                                                                                                                              4%
22490: 
22491: 
22492:                            Valtionyritysten tuet                                                                      Sektorikohtainen tuki
22493:                                         10%                                                                                   13%
22494: 
22495: 
22496: 
22497:                                                      Työllisyystuki
22498:                                                           15%
22499: 44
22500: 
22501: Tuki käyttötarkoituksen ja tavoitealueen mu-         5 % pienempi kuin edellisvuonna. Merenkulun
22502: kaan                                                 ja laivanrakennuksen tuki nousi tarkastelu-
22503:                                                      vuonna 502 milj. markkaan, koska alustakuu-
22504:    Valtion rahoitustuella pyritään mm. luomaan       toiminnasta aiheutui valtiolle menoja edellisen
22505: toimintaedellytyksiä sellaisille yrityksille ja      vuoden tulojen sijasta. Takuukeskuksen alusta-
22506: hankkeille, joita ei muuten toteutettaisi tai joi-   kuu- ja takaustoiminnan tuki oli 375 milj. mk.
22507: den toteuttaminen olisi hyvin vaikeaa. Valtion       Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan alus-
22508: rahoitustuella täydennetään hyödyke- ja rahoi-       hankintojen korkotuen määrä oli kertomus-
22509: tusmarkkinoiden puutteita. Tukien avulla voi-        vuonna -14,7 milj. mk, joten tukea ei ollut
22510: daan myös vaikuttaa talouden tulonjakoon tai         lainkaan.
22511: niitä voidaan käyttää suhdannepolitiikan väli-           Tutkimus- ja tuotekehitystuen määrä oli kerto-
22512: neenä.                                               musvuonna 621 milj. markkaa. Vähennystä edel-
22513:    Aluetuen tavoitteena on edistää kansantalou-      lisvuoteen oli 16 %. TEKESin avustukset teolli-
22514: den alueellisesti tasapainoista kehitystä. Ener-     suuden T &K-toimintaan laskivat edellisvuodes-
22515: giahuollon tuella tuetaan mm. kotimaisten ener-      ta 446 milj. markkaan. Suomen itsenäisyyden
22516: gialähteiden käyttöä ja kehittämistä. Pk-yritys-     juhlarahastoon (SITRA) sijoitetusta peruspää-
22517: ten tuki kohdistuu etupäässä rahoitusmarkki-         omasta syntyvä laskennallinen pääomatuki ja
22518: noiden puutteiden korjaamiseen. Sektorikohtai-       valtion maksamat suorat avustukset merkitsivät
22519: sella tuella pyritään turvaamaan (tiettyjen) toi-    yhteensä noin 103 milj. markan tukea yritysten
22520: mialojen tai sektoreiden toimintaedellytykset.       riskirahoitukseen. Loppuosa on KTM:n suoraa
22521: Tähän luokkaan luetaan myös vaikeuksissa ole-        tutkimus- ja tuotekehitystukea.
22522: vien yritysten pelastamiseen jaettava kriisiluon-        Työllisyysperusteista tukea myönnettiin v.
22523: teinen tuki. Tutkimus- ja tuotekehitystuen ta-        1994 kaikkiaan 861 milj. mk, tämä oli 14% vä-
22524: voitteena on edistää tietopääoman leviämistä         hemmän kuin edellisvuonna. Varsinaisten suori-
22525: maassamme. Työllisyysperusteisilla tuilla pyri-      en palkkaperusteisten tukien lisäksi työllisyyspe-
22526: tään helpottamaan työttömyystilannetta. Yri-         rusteinen tuki sisältää myös investointiavustuk-
22527: tyksille jaettava työllistämistuki on pääosin        sia.
22528: palkkaperusteista. Valtionyritysten tuet koostu-         Valtionyritysten tuet olivat kertomusvuonna
22529: vat pääosin valtion yhtiöihinsä tekemistä osake-     552 milj. mk, josta suurimman osan muodosti
22530: pääomasijoituksista. Viennin edistäminen käsit-      laskennallinen pääomatuki valtionenemmistöi-
22531: tää mm. yritysten vientivalmiuksien kehittämi-       sille osakeyhtiöille (217 milj. mk) ja valtion liike-
22532: sen ja kansainvälistymisen edistämisen. Ympä-        laitoksille (230 milj. mk). Osakepääomamuotoi-
22533: ristönsuojeluinvestointeja tukemalla voidaan         sen tuen määrä laski edellisvuodesta jo siitä syys-
22534: parantaa ympäristön tilaa ja lisätä tätä kautta      tä, että vuoden 1994 tuottovaatimus oli edellis-
22535: hyvinvointia. Muita tukia ovat mm. joukkolii-        vuotta alhaisempi. Lisäksi useampi valtionyhtiö
22536: kenteen kehittämistuet.                              maksoi osinkoa kuin v. 1993.
22537:    Aluetuen osuus kaikista elinkeinotuista oli           Viime vuosien liikelaitosuudistuksessa uusi-
22538: kertomusvuonna 18% eli 1 060 milj. mk. Kaup-         muotoisille valtion liikelaitoksille on määritelty
22539: pa- ja teollisuusministeriön suoraan maksaman        peruspääoma, joka on valtiolle maksettavien
22540: yritystoiminnan aluetuen määrä oli 673 milj. mk.     voiton tuloutusten perustana.
22541: KTM:n hallinnonalan tukeen sisältyy lisäksi              Viennin edistämiseen suunnattu tuki väheni
22542: Kera Oy:lle suunnatut avustus-, laina- ja osake-     2%. Sen määrä oli 1 044 milj. mk. Takuumuo-
22543: pääomatuet.                                          toisen tuen osuus oli 566 milj. mk. Varsinaiset
22544:    Energiahuoltoon kohdistuva tuki kasvoi 3 %        viennin edistämiseen suunnatut avustukset olivat
22545:  156 milj. markkaan.                                 223 milj. mk.
22546:    Pk-yritysten tuki väheni kertomusvuonna               Yrityksille suuntautunut ympäristönsuojelun
22547: 42% 228 milj. markkaan. Tämä tuki koostuu             tuki kasvoi edellisvuoden 88 milj. markasta 93
22548: nimenomaan pk-yrityksille suunnatuista tukioh-       milj. markkaan.
22549: jelmista. Erityistä pk-yritysten korkoavustusta          Muut tuet laskivat edellisvuoden 392 milj.
22550: maksettiin kertomusvuonna 148 milj. mk.              markasta 306 milj. markkaan. Muita tukia pie-
22551:    Sektorikohtainen tuki koostuu pääosin me-         nensi mm. Suomen elokuvasäätiön tuen pie-
22552: renkulkuun ja laivanrakennukseen suunnatuista        neneminen. Liikenneministeriön maksama tuki
22553: rahoitustuista sekä lehdistötuesta. Lehdistötu-      joukkoliikenteen kehittämiseen ja säilyttämi-
22554: kea myönnettiin v. 1994 205 milj. mk, mikä on        seen oli kertomusvuonna 215 milj. mk.
22555:                                                                                                                                                          45
22556: 
22557: Tuki ministeriöittäin                                                                 30. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuki yrityskoon
22558:                                                                                           mukaan vuonna 1994
22559:    Teollisuus- ja palvelualoille maksetuista net-
22560:                                                                                                                                miljoonaa markkaa   %
22561: totuista kaksi kolmasosaa kanavoitui kauppa- ja
22562: teollisuusministeriön sekä sen hallinnonalaan                                         Vähintään 250 työntekijää                       1 763        31
22563: kuuluvien erityisrahoituslaitosten kuten TEKE-                                        50-249 työntekijää .......... .                   487         9
22564: Sin, Valtiontakuukeskuksen, Suomen Vienti-                                            Alle 50 työntekijää ............ .              1 406        25
22565: luotto Oy:n ja Kera Oy:n kautta.                                                      Erittelemätön .................... .            1 984        35
22566:    Työministeriön kautta myönnetyt tuet laski-
22567: vat 690 milj. markkaan. Liikenneministeriön                                           Yhteensä ........................... .          5 640        100
22568: kautta kulkeutunut tuki oli kertomusvuonna 825
22569: milj. markkaa; lehdistötuki sekä osa liikelaitos-
22570: ten peruspääomatuesta muodostavat pääosan                                             kea myös työllisyysperusteisen tuen ja aluetuen
22571: liikenneministeriön tukikustannuksista. Muiden                                        sekä tutkimus- ja tuotekehitystuen ja teollisuus-
22572: ministeriöiden kautta kanavoitui loppuosa tues-                                       takausten muodossa.
22573: ta, 602 milj. mk.
22574:                                                                                       Tuen jakautuminen toimiaJoittain
22575: Tuet yrityskokoluokittain
22576:    Pk-yrityksiä tuettiin kertomusvuonna erillis-                                        Selvästi eniten tukea saivat liikenne ja liiken-
22577: ten tukiohjelmien avulla. Pk-yritykset saivat tu-                                     nettä palveleva toiminta, metalliteollisuus ja
22578: 
22579: 
22580: 
22581: 31. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuki toimialoittain
22582:                                                                                      1992     %jalos-   1993     %jalos-   1994     %jalos-
22583:                                                                                     milj.mk tusarvosta milj.mk tusarvosta milj.mk tusarvosta
22584: 
22585: Maatalous, metsätalous, kalatalous ..........................                         65           0,3           95            0,4        67        0,3
22586: Kaivannaistoiminta .....................................................              85           4,7          141            8,4        73        3,8
22587: Erittelemätön teollisuus .............................................               438                        167                       24
22588: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus ......                                 61           0,5           90            0,7        71        0,6
22589: Tekstiilien, vaatteiden, nahkatuotteiden valmistus.                                   66           2,0           87            2,7        76        2,1
22590: Puutavaran ja puutuotteiden valmistus ....................                           102           2,0          224            3,7       173        2,3
22591: Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus ......                                 253           2,0          416            2,7       143        0,8
22592: Kustantaminen ja painaminen ...................................                      378           5,1          263            3,7       240        3,1
22593: Kemian, öljy-, kumi- ja muovituotteiden valmistus.                                   175           1,6          309            2,6       169        1,3
22594: Lasi-, savi- ja kivituotteiden valmistus ......................                       53           1,6           62            2,0        37        1,0
22595: Metallien valmistus .....................................................            261           4,9          188            2,9        38        0,6
22596: Metallituotteiden, sähköteknisten tuotteiden ja kul-
22597:   kuneuvojen valmistus .............................................                 643           2,2          893            2,8      1042        2,9
22598: Huonekalujen valmistus ja muu teollinen valmistus                                    130           4,9          100            4,0       189        7,1
22599: Sähköhuolto, lämpö- ja vesihuolto ...........................                        126           1,1          256            2,3       238        2,0
22600: Talonrakentaminen sekä maa- ja vesirakentaminen                                      156           0,6          173            0,8       133        0,6
22601: Tukku- ja vähittäiskauppa ..........................................                  33           0,1          156            0,4       152        0,4
22602: Hotelli- ja ravitsemistoiminta .....................................                  36           0,5          153            2,1        74        1,0
22603: Rautatie-, tie-, vesi- ja ilmaliikenne ...........................                   803           3,1          582            2,2       655        2,3
22604: Posti- ja teleliikenne ....................................................           54           0,5           80            0,8        60        0,6
22605: Rahoitus- ja vakuutustoiminta ...................................                    558           4,3          853            4,9       818        5,1
22606: Kiinteistöpalvelu ja puhtaanapito .............................                       50           0,1           48            0,1        60        0,1
22607: Liike-elämän palvelut .................................................              113           0,6          253            1,4       189        1,0
22608: Koulutus sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta ........                                23           4,7           50            9,1        13        2,3
22609: Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut sekä sosiaali-
22610:    palvelut .....................................................................      1           0,0           19             0,6       25        0,7
22611: Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut                                   74           0,8           99             1,1       95        1,0
22612: Erittelemätön ...............................................................        646                        317                      786
22613: 
22614: Yhteensä ......................................................................     5 383          1,7        6074              1,8     5640        1.6
22615: 46
22616: 
22617: kulkuneuvojen valmistus sekä rahoitus- ja va-         6.2.3. Sosiaaliturvan luonteinen tuki
22618: kuutustoiminnan toimialat Näiden toimialojen                 elinkeinotoiminnalle
22619: saaman tuen osuus tuen kokonaismäärästä oli
22620: kertomusvuonna noin 45 %. Määrällisesti eri-             Maatalousyrittäjien eläkelain ja maatalous-
22621: tyisen vähän rahoitustukia kohdistui koulutuk-        yrittäjien tapaturmalain piiriin kuuluvalle m~~­
22622: sen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä        taloudelle ja muulle alkutuotannolle maksettnn
22623: terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden toimi-          valtion osuutena menoista 2 098 milj. mk. Maan-
22624: aloille.                                              viljelijöiden lomituskustannuksiin valtio osallis-
22625:     Kertomusvuonna tuen suhde arvonlisäykseen         tui I I53 milj. markalla. Sosiaaliturvan luonteiset
22626: teollisuus- ja palvelualoilla yhteensä oli I ,6 %.    menot maataloudelle ja alkutuotannolle pieneni-
22627: Keskimääräinen tuen osuus jalostusarvosta oli         vät 4%.
22628:  I,8 %. Erityisen suuri tuen osuus o.li huonekal_u-      Sosiaaliturvan luonteinen tuki jalostus- ja pal-
22629: jen valmistuksessa ja muussa teollisessa valmis-      velualoille oli 560 milj. mk. Vähennystä edellis-
22630: tuksessa, rahoitus- ja vakuutustoiminnassa sekä       vuodesta oli II % . Tuen vähentyminen aiheutui
22631: kaivannaistoiminnassa. Elintarvikkeiden koh-          pääosin pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän
22632: dalla alkutuotannon tukia ei ole otettu huo-          kustannusten laskusta.
22633: mioon laskelmissa.                                       Kertomusvuonna valtion osuus yrittäjien elä-
22634:     Rahoitus- ja vakuutustoiminnan tukia nosta-       kelain mukaisista menoista oli 43I milj. mk.
22635: vat valtion erityisrahoituslaitoksille myöntämät      Muita sosiaaliturvan luonteisia tukieriä olivat
22636: määrärahat. Erityisrahoituslaitosten edelleenja-      valtion osuus merimieseläkekassan menoista
22637: kama tuki ei näy nettokustannustiedoissa, joten       (123 milj. mk) sekä korvaus pienyrittäjien vuosi-
22638: toimialan tukiosuus nousee korkeaksi.                 lomajärjestelmän kustannuksista (6 milj. mk).
22639:                                                                                                                                        47
22640: 
22641: 
22642: 
22643: 
22644:                                              7. VALTION LIIKETOIMINTA
22645: 
22646:    Valtion liiketoimintaa harjoittavat valtion-                           toituja, sekä budjettitalouden ulkopuolella ole-
22647: enemmistöisten osakeyhtiöiden ja muiden val-                              vat, valtion liikelaitoksista annetun lain mukai-
22648: tionyhtiöiden lisäksi eräät budjettitalouteen kuu-                        set liikelaitokset.
22649: luvat virastot ja laitokset, jotka ovat nettobudje-
22650: 
22651: 
22652: 
22653:                       7.1. Budjettitalouteen kuuluvat virastot ja laitokset
22654:    Budjettitalouteen kuuluvia, liiketoimintaa                                                               Liike-  Käyttö-    Henki-
22655:                                                                                                            vaihto    kate       Iästä
22656: harjoittavia virastojaja laitoksia oli v. 1994 vain                                                        milj. mk milj. mk keskimäärin
22657: neljä. Niiden toimintaa osoittavat seuraavat lu-
22658: vut:                                                                      Kasvinjalostuslaitos ..... .         10    -6           54
22659:                                                                           Siemenperunakeskus ... .             15      0          18
22660:                                                                           Valtion hankintakeskus ..         1 584     17         240
22661:                                                                           Valtion pukutehdas ...... .          51      3         186
22662: 
22663: 
22664: 
22665: 
22666:                                  7.2. Liikelaitoslain mukaiset liikelaitokset
22667:    Valtion liikelaitoksista annetun lain mukaisi-                         (Painatuskeskus Oy), Valtion tietokonekeskus
22668: na liikelaitoksina toimivat v. 1994 Autorekisteri-                        (VTKK-Yhtymä Oy), Valtion ravitsemiskeskus
22669: keskus (vuoden 1993 alusta), Ilmailulaitos (vuo-                          (Kulinaariravintolat Oy, sittemmin myyty),
22670: den 1991 alusta), Metsähallitus (vuoden 1994                              Karttakeskus (Karttakeskus Oy) sekä Posti- ja
22671: alusta), Valtion Korjaamo (muodostettu lähinnä                            telelaitos (Suomen PT Oy).
22672: tielaitoksen sekä vesi- ja ympäristöhallinnon                                Liikelaitokset saavuttivat niille asetetut palve-
22673: korjaamo- ja varikkotoiminnasta heinäkuun                                 lu- ja muut toimintatavoitteet sekä tulostavoit-
22674: 1994 alusta; myöhemmin RASKONE -nimisenä)                                 teet Liikelaitosten yhteenlaskettu peruspääoma
22675: ja Valtionrautatiet (vuoden 1990 alusta). Kerto-                          kertomusvuonna oli 8 651 milj. mk. Niiden yh-
22676: musvuoden alkuun mennessä oli yhtiöitetty seu-                            teenlaskettu liiketoiminnan tulos oli 606 milj.
22677: raavat liikelaitokset: Valtion painatuskeskus                             mk, josta tuloutettiin valtiolle 454 milj. mk.
22678: 
22679: 32. Liikelaitoslain mukaiset liikelaitokset vuonna 1994
22680: 
22681:                                               Liike-   Käyttö-    Investointi-   Toteutuneet    Asetettu     Tulos   Tuloutus Henkilöstö
22682:                                               vaihto    kate       valtuudet     investoinnit    tulos-                         keski-
22683:                                                                                                 tavoite                        määrin
22684:                                               miljoonaa markkaa                                                                  kpl
22685: 
22686: Autorekisterikeskus ................            397       81           100           23            35          71        29       1 201
22687: llmailulaitos ............................      677      193           400          193             1          23                 1 611
22688: Metsähallitus ..........................      1147       299           200           12           105         213       150       2 709
22689: Valtion Korjaamo ...................             42        2            15            4           -1          -0                    309
22690: Valtionrautatiet .......................      3 393      664           550          243           110         300       275      16 760
22691: 48
22692: 
22693:                                       7.3. Valtionyhtiöt
22694:    Valtion teollisuusyhtiöiden myönteinen tulos-        Valtion teollisuuskonsernien viennin arvo oli
22695: kehitysjatkui v. 1994. Vaikka niiden liikevaihto     33,7 mrd. mk. Se oli 22% Suomen tavaroiden ja
22696: supistui, niiden yhteenlaskettu liikevoitto parani   palvelujen viennistä.
22697: edellisestä vuodesta 2 300 milj. markalla. Vertai-      Valtion suora omistusosuus valtionyhtiöissä
22698: luissa on otettava huomioon, että Outokumpu-         vaihtelee 33,7 prosentista koko osakekannan
22699: konsernin tiedot eivät enää ole mukana vuotta        omistukseen. Pienin omistusosuus valtiolla on
22700: 1994 koskevissa luvuissa. Edelliseen vuoteen ver-    Enso-Gutzeit Oy:ssä, jossa valtion osakeomistus
22701: rattuna liikevoitto pieneni ainoastaan Imatran       laski jo v. 1992 alle 50 prosentin. Tästä huolimat-
22702: Voima- ja Valmet-konserneissa ja Kemijoki            ta Enso-Gutzeit Oy on edelleen valtionyhtiö,
22703: Oy:ssä. Valmet- ja Sisu-konsernin lukuja tulkit-     koska valtio omistaa yhtiön äänivallasta yli
22704: taessa on otettava huomioon niiden välillä ta-       50%. Suurin osakeomistus valtiolla on Vapo
22705: pahtunut toimialajärjestely,jolloin Valmetin toi-    Oy:ssä, jossa se on 100 %, ja se on lähes samaa
22706: minta supistui ja Sisun kasvoi huomattavasti.        luokkaa Oy Alko Ab:ssä, Imatran Voima Oy:ssä
22707: Positiivinen kehityssuunta näkyi myös nettotu-       ja Neste Oy:ssä. Valtion teollisuusyrityksistä
22708: loksessa; se oli yhteensä 5,0 mrd. mk, oltuaan       Outokumpu Oy lakkasi olemasta valtionenem-
22709: edellisenä vuonna 0,2 mrd. mk tappiollinen. Eni-     mistöinen osakeyhtiö kesän 1994 suunnatun osa-
22710: ten nettotulostaan paransi Neste-konserni (2,7       keannin jälkeen, jolloin valtion suora osuus
22711: mrd. mk); muita huomattavasti nettotulostaan         osakkeista ja äänistä laski alle 50 prosentin. Vuo-
22712: parantaneita olivat Enso-Gutzeit-konserni (1         den 1994 aikana valtionyhtiöistä Kemira Oy:stä
22713: mrd. mk) ja Rautaruukki-konserni (0,6 mrd.           tuli uusi pörssiyhtiö. Kemiran ohella Helsingin
22714: mk).                                                 arvopaperipörssissä noteerattiin Enso-Gutzeit
22715:     Vuonna 1994 valtion teollisuuskonsernien         Oy:n, Finnair Oy:n, Outokumpu Oy:n, Rauta-
22716: bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 9,2 mrd. mk       ruukki Oy:n ja Valmet Oy:n osakkeet. Enso-
22717: eli 25 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ne         Gutzeit Oy:n osakkeet noteerattiin myös Lon-
22718: olivat vain 9,8% koko teollisuuden investoin-        toon arvopaperipörssissä. Vuoden 1994 aikana
22719: neista. Edelliseen vuoteen verrattuna investoin-     jatkettiin edelleen valtionyhtiöiden omistuspoh-
22720: nit kasvoivat ainoastaan Enso-Gutzeit-, Rauta-       jan laajentamista koskevaa selvitystyötä siltä
22721: ruukki-, Vapo-konserneissa ja Valmet-järjeste-       pohjalta, että hallituksen eduskunnalta saamia
22722: lyistä johtuen myös Sisu-konsernissa. Valtion-       valtuuksia valtion omistusosuuden pienentämi-
22723: yhtiöiden investointien vähenemiseen vaikuttaa       seksi voitaisiin toteuttaa jatkossa.
22724: Outokumpu-konsernin poisjäämisen lisäksi                Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-
22725: Neste- ja Imatran Voima-konsernien investoin-        alaan kuuluvien teollisuusyhtiöiden (11 kpl) osa-
22726: tien tason huomattava lasku. Alhainen inves-         kepääomia korotettiin viime vuonna 1 033 mi1j.
22727: tointitaso johtuu myös valtionyhtiöiden pyrki-       markalla 4 377 mi1j. markan emissiohintaan.
22728: myksestä parantaa vakavaraisuuttaan lainoja          Veitsiluoto Oy:ssä toteutettiin viime vuoden lo-
22729: lyhentämällä. Valtion teollisuuskonsernien           pulla lisäksi 500 milj. markan osakeanti, josta
22730: bruttoinvestointien kokonaismäärästä koti-           kirjataan v. 1995 osakepääomaksi 63,6 milj. mk.
22731: maahan investoitiin 65 %, kun vastaavasti edel-      Maksulliset lisäsijoitukset olivat viime vuonna
22732: lisenä vuonna kotimaan investointien osuus oli       kaikkiaan 4 877 milj. mk. Osakepääomaa koro-
22733: 62%.                                                 tettiin Kemira Oy:ssä, Neste Oy:ssä, Outokumpu
22734:     Valtion teollisuuskonsernien osuus Suomen        Oy:ssä, Rautaruukki Oy:ssä, Oy Sisu Ab:ssä sekä
22735: teollisuuden jalostusarvosta oli 18,8 %, kun se      Valmet Oy:ssä. Valtio osallistui Neste Oy:nja Oy
22736: edellisenä vuonna oli ollut 22,8 %. Myös valtion-    Sisu Ab:n osakeanteihin. Valtion osuus osake-
22737: yhtiöiden henkilöstön osuus koko teollisuuden        pääoman korotuksista oli 138 milj. mk 350 milj.
22738: henkilömäärästä laski. Valtion teollisuusyhtiöi-     markan emissiohintaan. Valtio myi lisäksi 1 507
22739: den henkilöstön määrä oli 74 029, mikä oli 20%       milj. markan arvosta osakkeita, joiden nimelli-
22740: edellisvuotista pienempi. Henkilöstön määrä          nen arvo oli 201 milj. mk. Valtion nimellinen
22741: kasvoi ainoastaan Enso-Gutzeit-, Vapo- ja Sisu-      omistus väheni näin viime vuonna 63 milj. mk.
22742: konserneissa. Henkilöstömääriin vaikutti mer-        Yhteensä 1 507 milj. markan myyntituotot ker-
22743: kittävimmin valtionyhtiöiden entisen suurim-         tyivät Outokumpu Oy:n, Valmet Oy:nja Veitsi-
22744: man työllistäjän, Outokumpu-konsernin, poistu-       luoto Oy:n osakkeiden myynnistä. Näistä Veitsi-
22745: minen valtionyhtiöiden joukosta.                     luoto Oy:n osakkeiden 1 000 milj. markan kaup-
22746:                                                                                                 49
22747: 
22748: pahinta maksetaan vuoden 1995 kevään aikana.         Teollisuusyritysten lisäksi valtionenemmistöi-
22749: Valtion omistusosuus väheni Kemira Oy:ssä,        siä yhtiöitä ovat muun muassa seuraavat erityistä
22750: Outokumpu Oy:ssä, Rautaruukki Oy:ssä, Oy          tehtävää varten perustetut yhtiöt: Alko-konser-
22751: Sisu-Auto Ab:ssa, Valmet Oy:ssä ja Veitsiluoto    ni, Arsenal Oy, Oy Veikkaus Ab ja Oy Yleisradio
22752: Oy:ssä.                                           Ab. Lähinnä liikenteen ja tietoliikenteen alalla
22753:    Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-    toimivat Pohjolan Liikenne Oy, Suomen PT Oy
22754: alaan kuuluvat teollisuusyhtiöt maksoivat viime   ja VTKK-yhtymä Oy, graafisen teollisuuden
22755: vuonna osinkoa keskimäärin 4% osakepää-           piirissä Karttakeskus Oy ja Painatuskeskus Oy,
22756: omalle. Yhdestätoista teollisuusyhtiöstä kuusi    aseteollisuudessa Patruunatehdas Lapua Oy ja
22757: maksoi osinkoja. Teollisuusyhtiöt maksoivat       Vammas Oy. Postipankki Oy harjoittaa pankki-
22758: osinkoja edellisen vuoden tuloksestaan yhteensä   toimintaa. Rahapaja Oy on metallialan yritys.
22759: 324 milj. mk, josta valtion osuus oli 247 milj.   Lisäksi valtiolla on merkittäviä yhtiömuotoisia
22760: mk.                                               kiinteistösijoituksia.
22761: 
22762: 
22763: 
22764: 
22765: 7 35!049Q
22766: 50
22767: 
22768: 
22769:                                                           8. VALTIONVELKA
22770:      Valtionvelka oli vuoden 1994 päättyessä                                     Valuuttamääräisen velan osuus oli kertomus-
22771: 319 823 milj. mk (ilman alla olevissa taulukoissa                                vuoden päättyessä 55 %eli neljä prosenttiyksik-
22772: olevaa oikaisuerää). Vuotta aiemmin valtionvel-                                  köä pienempi kuin vuotta aiemmin.
22773: ka oli 265 543 milj. mk. Lisäys oli 54 280 milj. mk                                Budjettitalouden bruttolainanotto v.1994 oli
22774: eli 20,4 %. Vuonna 1993 velka lisääntyi 51,5 %.                                  168 216 milj. mk ja nettolainanotto 69 190 milj.
22775: 33. Valtionvelka 11
22776:                                                                     1990         1991              1992          1993        1994     Muutos
22777:                                                                                                                                       1994/93
22778:                                                                            miljoonaa markkaa                                               %
22779: 
22780: Markkamääräinen velka .....................                     32 245          48406            68 895        109 966     143 261        30
22781: Pitkäaikainen velka ..............................              32 245          43 226           54 133         87142      110 108        26
22782:    Budjettitalouden velka ...................                   30 995          39 003           47 316         71 704      93250         30
22783:    Rahastotalouden velka ..................                      1 250           4223             6 817         15 438      16 858         9
22784: Lyhytaikainen velka ............................                                 5 180           14 762         22 824      33153         45
22785:    Budjettitalouden velka ...................                                    4 840           13 646         22 824      33153         45
22786:    Rahastotalouden velka ..................                                        340            1 116
22787: Valuuttamääräinen velka ...................                     24 793          43 646         106 387         155 577     176 562        13
22788: Pitkäaikainen velka ..............................              24 793          43646          106 387         155 577     176 562        13
22789:    Budjettitalouden velka ...................                   24 231          43124           92 021         138 525     161 644        17
22790:    Rahastotalouden velka ..................                        562             522          14 366          17 052      14 918      -13
22791: Yhteensä ..............................................         57 038          92052            175 282       265 543     319 823        20
22792: Oikaisuerä ............................................                                                         21 6 875   31-5945
22793: 
22794: 
22795: Valtiontalouden kokonaisvelka .........                                                                        272 418     313 878        15
22796: 
22797: •1 Vuoden lopussa.
22798: 21 Vähennetty valtion eläkerahastolta otettu velka ja lisätty valtion metallirahavastuu, kansainvälisille rahoituslai-
22799:    toksille annetut sitoumukset, ydinjätehuoltorahaston rahasto-osuudet sekä valtion siirtovelat.
22800: 31 Vähennetty valtion eläkerahastolta otettu velka ja lisätty valtion metallirahavastuu, kansainvälisille rahoituslai-
22801: 
22802:    toksille annetut sitoumukset sekä ydinjätehuoltorahaston rahasto-osuudet.
22803: 
22804: 34. Valtionvelka lainatyypeittäin
22805:                                                             Velka          Nostot       Kuole-       Valuutan- Valuutta- Velka        Korko-
22806:                                                           31.12.1993                    tukset        vaihdot kurssien 31.12.1994     menot
22807:                                                                                                        ym.     muutokset
22808:                                                   miljoonaa markkaa
22809: 
22810: Markkamääräinen velka .................                   109 966          125 920      92625                               143 261   11 029
22811: Pitkäaikainen velka ..........................             87142            34124       11 158                              110 108    9 058
22812: - yleisöobligaatiolainat ................                  71 082           31 524       9 598                               93 008    7 821
22813: - muut joukkovelkakirjalainat .......                       2 602                          739                                1 863      269
22814: - velkakirjalainat ...........................             13 458           2 600          821                               15 237      968
22815: Lyhytaikainen velka ........................               22 824          91 796       81 467                               33 153    1 971
22816: - velkasitoumukset .......................                 22 824          70 411       60 082                               33 153    1 965
22817: - lyhytaikaiset luotot ....................                                21 385       21 385                                             6
22818: Valuuttamääräinen velka ...............                   155 577          46500         6902              7    -18620      176 562   11 743
22819: Pitkäaikainen velka ..........................            155 577          46 500        6902              7    -18 620     176 562   11 743
22820: - obligaatiolainat ..........................             142 824          39 216        4060              7    -17 400     160 587   11 028
22821: - muut joukkovelkakirjalainat .......                       8 737           2 860        1 851                    -656        9 090      414
22822: - velkakirjalainat ...........................              4016            4424           991                    -564        6 885      301
22823: Yhteensä ..........................................       265 543          172 420      99 527             7    -18620      319 823   22 772
22824: Oikaisuerä ........................................        11 6 875                                                         21-5945
22825: 
22826: 
22827: Valtiontalouden kokonaisvelka ......                      272 418                                                           313 878
22828: 11 Vähennetty valtion eläkerahastolta otettu velka ja lisätty valtion metallirahavastuu, kansainvälisille rahoituslai-
22829:    toksille annetut sitoumukset, ydinjätehuoltorahaston rahasto-osuudet sekä valtion siirtovelat.
22830: 21 Vähennetty valtion eläkerahastolta otettu velka ja lisätty valtion metallirahavastuu, kansainvälisille rahoituslai-
22831:    toksille annetut sitoumukset sekä ydinjätehuoltorahaston rahasto-osuudet.
22832:                                                                                                                                                             51
22833: 
22834: mk. Budjettitalouden velan hoitomenot ilman                                             keskimääräinen niroelliskorko oli 7,2% ja keski-
22835: kuoletuksia olivat yhteensä 20 936 milj. mk eli                                         määräinen takaisinmaksuaika 4 v. 9 kk. Mikäli
22836: 23,1 % suuremmat kuin v. 1993. Korot olivat                                             kaikki toteutuneet ja ennakoidut lainakustan-
22837: kertomusvuonna 19 938 milj. mk ja lainojen liik-                                        nukset muutetaan vuotuiseksi koroksi, efektiivi-
22838: keeseenlasku-, lunastus- ym. palkkiot ja kulut                                          nen keskikorko oli 7,9 %.
22839: 998 milj. mk. Vuonna 1993 vastaavat valtionve-                                             Valtionvelan keskimääräiset efektiiviset kus-
22840: lan menot olivat 17 002 milj. mk.                                                       tannukset ja niroelliskorot ovat vaihdelleet seu-
22841:    Kertomusvuoden päättyessä velkakannan                                                raavasti:
22842: 
22843: 
22844: 
22845: 
22846: Vuosi                                                                            Markkamääräinen               Valuuttamääräinen             Koko velka
22847:                                                                                  Efekt. Nimellis-              Efekt.   Nimellis-        Efekt.    Nimellis-
22848:                                                                                  kust.    korko                 kust.     korko          kust.       korko
22849: 
22850: 1990 .........................................................................   10,3             9,8             8,3          8,4        9,4         9,2
22851: 1991 .........................................................................   10,8             9,2            10,7          8,8       10,8         9,0
22852: 1992 .........................................................................   11,4             8,2            11,8          8,3       11,6         8,3
22853: 1993 .........................................................................    9,3             7,8            10,7          7,7       10,1         7,7
22854: 1994 .........................................................................    8,3             7,0             7,7          7,3        7,9         7,2
22855: 
22856: 
22857: 
22858: 
22859:    Efektiiviset kustannukset on laskettu ottamal-                                       kannan mukaan laskettuna kehittynyt seuraa-
22860: la huomioon kaikki toteutuneet kustannukset                                             vasti:
22861: (myös valuuttakurssimuutokset) ja tarkastelu-                                           Vuosi                         Markka-        Valuutta-    Koko velka
22862: hetken jälkeen erääntyvät korot ja kuoletukset.                                                                      määräinen       määräinen
22863: Valuuttakursseina on käytetty tarkasteluajan-                                                                          velka           velka
22864: kohdan kursseja, minkä vuoksi kustannukset ei-
22865: vät sisällä tulevien valuuttakurssimuutosten vai-                                       1990    000000000000000000   3v 9kk           5v 11kk       4v 9kk
22866:                                                                                         1991    000000000000000000   4v Okk           6v 4kk        5v 1kk
22867: kutuksia.                                                                               1992 ..................      3v 7kk           6v 3kk        5v 3kk
22868:    Velkakannan keskimääräinen takaisinmaksu-                                            1993    000000000000000000   3v 11kk          5v 10kk       5v0kk
22869: aika on ko. vuoden lopussa maksamatta olleen                                            1994    000000000000000000   3v 6kk           5v 10kk       4v9kk
22870: 52
22871: 
22872: Kuvio 12.
22873:                                                        Kuvio 13.       VALTIONTALOUDEN VELKA
22874:       VALTIONTALOUDEN BRUTTOLAINANOTTO,
22875:           VELAN KUOLETUKSET JA KOROT
22876: mrd. mk                                                             prosenttia bruttokansantuotteesta
22877:                                                        %
22878: 180.-------,--------,---------------.                  70              1
22879: 
22880: 
22881:                                                                        !'
22882:                                                                                                         1
22883:                                                                             1
22884:                                                                                                         !
22885: 160     EJBruttolainanotto c-+--------t-                        1
22886:                                                                                                         i
22887:                                                                             1                           1
22888:                                                                 1
22889:                                                        60                                               1
22890:         IJ Kuoletukset                                          '
22891:                                                                         1
22892:                                                                                                                           V
22893: 140
22894:         II Korot
22895:                                                        50
22896:                                                                                        !
22897:                                                                                        i
22898:                                                                                                         1
22899:                                                                                                                         /1
22900: 120 +-------+-----------
22901:                                                                                        i                            1
22902: 100 +--------+---------+--                             40                              1
22903:                                                                                                                 1
22904: 
22905:                                                                                                             1
22906:                                                                                                                           i
22907: 
22908:                                                                                                                           ..
22909:                                                                                        1                                  1
22910:                                                                                        1
22911:                                                                                                                           ,,
22912:                                                                                                                           1    •
22913: 
22914: 
22915: 
22916:  80 +-------+---------+-                                                               i                                1 !
22917:                                                        30
22918:                                                                                                         V
22919:                                                                                                                     1
22920:                                                                                        1
22921:                                                                                                                           !
22922:                                                                                                                 1
22923:                                                        20
22924:                                                                 1
22925:                                                                             1
22926: 
22927:                                                                              1                      1'      1
22928: 
22929: 
22930: 
22931: 
22932:                                                                             ~
22933:                                                                              1
22934:                                                                              1
22935:                                                                                  Yh eem,ä
22936: 
22937: 
22938:                                                                                    ~J
22939:                                                                                                 !/
22940:                                                               - - - -----,
22941:                                                        10   - - t----        1                      1           ·~-----~-
22942: 
22943: 
22944: 
22945: 
22946:                                                                                                 1
22947:                                                                      - 'i""
22948:                                                                          ! ....
22949:                                                                                            ./
22950:                                                                         1
22951:                                                                             yalu~ ~m"- äräir en
22952:                                                         0               1
22953: 
22954: 
22955: 
22956: 
22957:             1985     1990       1993       1994
22958: 
22959: 
22960: 
22961: 
22962:                             8.1. Valuuttamääräinen valtionvelka
22963:     Valuuttamääräinen valtionvelka lisääntyi ker-      maksettiin 11 743 milj. mk eli 17,0% enemmän
22964: tomusvuonna 155 577 milj. markasta 176 562             kuin v. 1993.
22965: milj. markkaan. Uusia valuuttamääräisiä lainoja           Pitkäaikaista valuuttamääräistä velkaa nos-
22966: nostettiin 46 500 milj. mk ja kuoletuksia makset-      tettiin budjettitalouteen eri valuutoissa 46 500
22967: tiin 6 902 milj. mk, josta ennenaikaisesti takai-      milj. mk. Lainojen noston yhteydessä tehtiin
22968: sinmaksettujen lainojen osuus oli 877 milj. mk.        kahdeksan valuutanvaihtosopimusta ja neljä ko-
22969: Vaiuttakurssien muutosten nettovaikutus kerto-         ronvaihtosopimusta. Näiden lisäksi tehtiin v.
22970: musvuoden aikana pienensi valuuttamääräistä            1994 tai sitä aiemmin nostettuihin lainoihin kah-
22971: velkaa 18 620 milj. markalla. Vuoden aikana teh-       deksan valuutanvaihtosopimusta ja yksi koron-
22972: dyt valuutanvaihtosopimukset lisäsivät velkaa 7        vaihtosopimus.
22973: milj. markalla. Valuuttamääräisen velan nettoli-          Kertomusvuonna otettujen valuuttamääräis-
22974: säys oli siten 20 985 milj. mk eli 13,5 °Al. Korkoja   ten pitkäaikaisten lainojen määrät ja lainaehdot
22975:                                                                                                              53
22976: 
22977: olivat seuraavat (vaihdetun lainan osalta mark-               pidempi kuin edellisenä vuonna. Vuonna 1994
22978: kamäärät ja efektiiviset kustannukset laskettu                nostettujen valuuttamääräisten lainojen keski-
22979: todellisen nostovaluutan mukaan)                              määräinen nimelliskorko oli 5,89 %ja keskimää-
22980:                                                               räinen efektiivinen kustannus 6,08 %. Vuonna
22981: Lainan valuutta- Vasta-    Korko   Laina- Emissio- Ef.kust.   1993 nostettujen valuuttamääräisten lainojen
22982: määrä, milj.      arvo      %       aika   kurssi      %      vastaavat luvut olivat 6,56% ja 6,69 %.
22983:                  milj.mk           vuotta    %
22984:                                                                  Kertomusvuoden päättyessä valuuttamääräi-
22985: Obligaatiolainat:                                             sestä velkakannasta oli 91 % obligaatiolainoja,
22986: JPY 45 000      2 311  2,75          5    100,00      2,81    5 %muita joukkovelkakirjalainoja ja 4% velka-
22987: DEM 2 000 6466         5,50          7    100,95      5,73    kirjalainoja.
22988: LUF    2 000      321  6,50          7    101,60      6,56
22989:                                            99,68      5,26
22990:                                                                  Eri valuuttojen osuudet valuuttamääräisestä
22991: USD 1 500 8 164 vaihtuva             5
22992: NLG      400    1 179  6,50          7     98,96      6,89    velkakannasta kertomusvuoden päättyessä oli-
22993: FRF    6 000 5852      7,00         10     98,608     7,25    vatseuraavat
22994: USD 1 500 7 802       7,875         10     99,27      8,10
22995: JPY 25 000 1 273       5,50         20    100,00      5,54                 DEM          28%
22996: LUF    5 000      803  8,00         10    102,30      7,97                 ECU           13%
22997: GAD      200      716  9,50         10    101,52      5,53
22998:                                                                            FRF           12%
22999: DEM 1 250 4 026 vaihtuva             8     99.76      5,37
23000: LUF    2 000      302 8,125          8    102,20      8,10                 JPY           12%
23001:                                                                            USD           11%
23002: Muut lainat:                                                               GBP           11%
23003: JPY   20 000       950      5,50    20    100,00      5,54                 NLG            5%
23004: JPY   20 000       956      4.43     5     99,90      4,50                 CHF            4%
23005: JPY   20 000       955      4,50     6    100,00      4,54
23006:                                                                            muut valuutat 4%
23007: JPY   10 000       519      4.40    10    100,00      4.45
23008: JPY   10 000       530      4.40    10    100,00      4.42
23009: JPY    5 500       285      4.40    10    100,00      4.43
23010: DEM      114       379      7,30    15    100,00      7,30       Pitkäaikaisen valuuttamääräisen valtionvelan
23011: JPY 10 000         531      4.40    10    100,00      4.42    keskimääräinen takaisinmaksuaika vuoden 1994
23012: JPY 10 000         499      5,00    12    100,00      5,01    lopussa oli 5 v. 10 kk eli sama kuin vuotta aikai-
23013: JPY 5 000          250      5,05    12    100,00      5,10    semmin. Velasta 47% eli 83 385 milj. mk makse-
23014: JPY 11 000         514      5,15    15    100,00      5,18
23015: DEM      100       307      8,00    15     99,10      8,12    taan takaisin kuoletusehtojen mukaisesti seuraa-
23016: DEM      100       306      8,00    10     99,90      8,01    van viiden vuoden kuluessa. Kuoletuksia erään-
23017: DEM      100       306      8,10    15     99.75      8,13    tyy maksettavaksi 6-10 vuoden kuluttua 81 411
23018:                                                               milj. mk ja senjälkeen II 766 milj. mk.
23019:    Efektiiviset kustannukset on edellä olevassa                  Kertomusvuoden päättyessä pitkäaikaisen
23020: taulukossa laskettu ao. lainan nostoajankohta-                valuuttamääräisen valtionvelan pääoman mark-
23021: na.                                                           kavasta-arvona painotettu nimellinen keskikor-
23022:    Kertomusvuoden valuuttamääräisestä lainan-                 ko, 7,29 %, oli 0,41 prosenttiyksikköä edellisvuo-
23023: otosta oli 25% lainoja,joiden laina-aika on kor-              tista alhaisempi. Mikäli toteutuneet valuutta-
23024: keintaan 5 vuotta. Vastaava suhde v. 1993 oli                 kurssien muutokset ja lainakustannukset muute-
23025: 32 %. Uusista lainoista 28% oli laina-ajaltaan 6-             taan vuotuiseksi koroksi, oli todellinen keskikor-
23026: 8 vuotta, ja 10 vuoden ja sitä pidempiä lainoja               ko 7,69 %; se on laskettu vuodenlopun valuutta-
23027: nostettiin 47 %. Nostettujen lainojen pääoman                 kurssien mukaan ja on siis tulevien lainakustan-
23028: markkavasta-arvona painotettu keskimääräinen                  nusten osalta ennuste, joka muuttuu valuutta-
23029: takaisinmaksuaika oli 8 v. 7 kk , eli l v. 4 kk               kurssikehityksen mukaisesti.
23030: 
23031: 
23032: 
23033:                              8.2. Markkamääräinen valtionvelka
23034:    Vuonna 1994 markkamääräinen valtionvelka                   edellisvuonna 60% ja vuonna 1992 34%. Uusia
23035: kasvoi 109 966 milj. markasta 143 261 milj.                   lainoja otettiin 125 920 milj. mk ja kuoletuksia
23036: markkaan. Valtion osuus kaikista markkamää-                   maksettiin 92 625 milj. mk. Pitkäaikaista velkaa
23037: räisistä joukkolainaemissioista oli 68 %, oltuaan             nostettiin 34 124 milj. mk ja kuoletettiin II 158
23038: 54
23039: 
23040: milj. mk. Pitkäaikaisten lainojen alin korko oli          Vuonna 1994 otettujen lainojen (poislukien
23041: 5,50% ja ylin 11 %, laina-ajat vaihtelivat 2 vuo-      lyhytaikaiset luotot) keskimääräinen nimellis-
23042: desta 10 vuoteen.                                      korko oli 2,74% ja keskimääräinen efektiivinen
23043:     Valtion viitelainojen (neljä sarjaobligaatio-      kustannus 6,41 %. Uusista lainoista 56% oli
23044: lainaa ja yksi asunto-obligaatiolaina) mark-           nollakorkoisia valtion velkasitoumuksia.
23045: kinatakausjärjestelmää vahvistettiin hyväk-               Vuoden päättyessä markkamääräisestä velka-
23046: symällä kolme uutta markkinatakaajaa. Vuoden           kannasta 77 % oli pitkäaikaisia ja 23 % lyhytai-
23047: lopussa päämarkkinatakaajia oli 10. Valtio laski       kaisia lainoja.
23048: liikkeeseen 2-10 vuoden sarjaobligaatiolainoja            Markkamääräisen valtionvelan keskimääräi-
23049: yhteismääräitään 24 672 milj. mk. Valtion asun-        nen takaisinmaksuaika vuoden 1994 lopussa oli
23050: torahasto emittoi 8 vuoden asunto-obligaatiolai-       3 v. 6 kk 5 pv. Edellisenä vuonna se oli 3 v. 11 kk
23051: naa pääomamäärältään 1 921 milj. mk.                   13 pv. Noin 70%, 100 773 milj. mk, maksetaan
23052:     Yleisölle tarkoitettuja 2-4 vuoden tuotto-ob-      kuoletusehtojen mukaisesti takaisin seuraavan
23053: ligaatiolainoja valtio laski liikkeeseen 4 931 milj.   viiden vuoden kuluessa. Kuoletuksia erääntyy
23054: markan arvosta. Tuotto-obligaatioiden korko            maksettavaksi 6-11 vuoden kuluttua 42 487
23055: vaihteli 5,50 prosentista 7,50 prosenttiin.            milj. mk.
23056:     Lyhytaikaisia valtion velkasitoumuksia emit-          Markkamääräisesta valtionvelasta maksettiin
23057: toitiin 70 411 milj. mk. Vuoden lopussa velkasi-       korkoa 9 058 milj. mk eli 9 % enemmän kuin
23058: toumuskanta oli 33 153 milj. mk eli 50 % edellis-      edellisenä vuonna.
23059: vuotista suurempi. Valtion kassavaihteluiden ta-          Kertomusvuoden päättyessä markkamääräi-
23060: saamiseksi valtio otti 1-3 päivän lyhytaikaista        sen valtionvelan nimellinen keskikorko oli
23061: luottoa 21 385 milj. mk.                               7,05% eli 0,76 prosenttiyksikköä edellisvuotista
23062:     Lainanotosta 86 % oli lainoja, joiden laina-       pienempi. Jos lainakustannukset muutetaan
23063: aika on enintään 5 vuotta. Vastaava suhdeluku          vuotuiseksi koroksi, efektiivinen keskikorko oli
23064: v.1993oli71 %. Uusistalainoista 14%olisellai-          8,26 %, oltuaan edellisenä vuonna 9,28 %.
23065: sia, joiden laina-aika on 6-10 vuotta.
23066:                                                                                                                                                    55
23067: 
23068: 
23069: 
23070: 
23071:                                                                              Liitteet
23072: 
23073: LIITE 1
23074: 
23075: 
23076: YHDISTELMÄTVALTION TALOUSARVIOISTA JA TILINPÄÄTÖKSISTÄ SEKÄ VALTION TASEET
23077: 
23078: 1.1. Yhdistelmät valtion talousarvioista ja tilinpäätöksistä vuosilta 1993 ja 1994
23079: 
23080:                                                                                           Talousarvio                             Tilinpäätös
23081:                                                                                1993                     1994               1993                 1994
23082:                                                                                                            miljoonaa markkaa
23083: 
23084: Tulot .................................................................. .    204 824               199 908             207 567            198 612
23085: Menot .................................................................       204 821               199 903             202 184            196 755
23086: 
23087:           Ylijäämä ..................................................                 3                     5              5 383                 1858
23088: 
23089: 
23090: 
23091: Tulot
23092: 11 Os. Verot ja veronluonteiset tulot ............. .                         100 240               102 596              100 164           104 254
23093: 12 Os. Sekalaiset tulot .................................... ..                21 074                20 368               21 866            19 465
23094: 13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset .......... .                            4955                  4465                 5 490             4161
23095: 15 Os. Lainat ..................................................... .          78 556                72 479               80 046            70 733
23096:           Tulot yhteensä ..................................... ..             204824                199 908             207 567            198 612
23097: 
23098: 
23099: 
23100: Menot
23101: 21 Pl. Tasavallan Presidentti ........................... .                        24                       24                20                    21
23102: 22 Pl. Eduskunta ............................................... .                256                      241               237                   232
23103: 23 Pl. Valtioneuvosto ........................................                    204                      173               202                   172
23104: 24 Pl. Ulkoasiainministeriö ............................. .                     3 567                    3 230             3 399                 3 117
23105: 25 Pl. Oikeusministeriö .................................... .                  2 183                    2 417             2 181                 2 398
23106: 26 Pl. Sisäasiainministeriö .............................. .                   10 555                   10 322            10 562                10 315
23107: 27 Pl. Puolustusministeriö .............................. .                     9 207                    9 175             9 226                 9 175
23108: 28 Pl. Valtiovarainministeriö ........................... .                    34249                    29 503            34029                 29 516
23109: 29 Pl. Opetusministeriö .................................. ..                  28 551                   27 289            28 653                27 107
23110: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriö ............. .                           12 886                   11 928            12 550                11 517
23111: 31 Pl. Liikenneministeriö ................................. .                  10 068                    9 213            10 046                 9 169
23112: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriö ............ .                           7 144                    5 828             6 853                 5 272
23113: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriö ............... .                        54833                    53 789            53 814                53 541
23114: 34 Pl. Työministeriö ..........................................                 8 354                   10 356             7 877                 9 683
23115: 35 Pl. Ympäristöministeriö .............................. .                     5 579                    4 669             5 571                 4 590
23116: 36 Pl. Valtionvelka ............................................ .             17 161                   21 747            16964                 20 930
23117: 
23118:            Menot yhteensä ................................... .               204 821               199 903             202184             196 755
23119: 56
23120: 
23121: 1.2. Valtion tase 31.12.1993 ja 31.12.1994
23122: 
23123:                                                                                                                                          31.12.1993         31.12.1994
23124:                                                                                                                                                  miljoonaa markkaa
23125: 
23126: 
23127: Vastaavaa
23128: Kassatilit ........................................................................................................................               10               11
23129: Postisiirtotulotilit ..........................................................................................................                   44               40
23130: Postisiirtomenotilit .......................................................................................................                      17                2
23131: Muut pankkitilit ............................................................................................................                     55               60
23132: Varsinaisten saatavien tilit ..........................................................................................                          632              936
23133: Annettujen ennakkojen tilit .........................................................................................                            638              475
23134: Tilitystä vastaan annettujen varojen tilit .................................................................. .                                   58               88
23135: Budjetoimattomien sijoitusten tilit .............................................................................                             36 360           42 899
23136: Varastotilit ....................................................................................................................                201              171
23137: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit ......................................................................... ..                             1                0
23138: Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit ............................................................................                                               2
23139: Tulorästien tilit .............................................................................................................                3 616              867
23140: Muut varat, aktiivatilit ..................................................................................................                   27 381           38 097
23141: Rahastot ja lahjoitetut varat, aktiivatilit .....................................................................                                 41               51
23142: Selvitystilit ....................................................................................................................                15               20
23143:                                                                                                                                               69 070           83 721
23144: 
23145: Vastattavaa
23146: Varsinaisten velkojen tilit ............................................................................................                       1 915              2 976
23147: Saatujen ennakkojen tilit .............................................................................................                           68                 95
23148: Tilitettävien varojen tilit ..............................................................................................                       145                225
23149: Budjetoimattomien luottojen tilit ...............................................................................                              1 264              1146
23150: Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit ............................................................................                              3
23151: Tilivirastojen väliset kokoomatilit ..............................................................................                             1 325            1 265
23152: Tiliviraston sisäiset kokoomatilit ................................................................................                            2 863            1 645
23153: Menorästien tilit ...........................................................................................................                  1 819            1 520
23154: Siirrettyjen määrärahojen tilit .....................................................................................                         23 237           26852
23155: Budjetin ulkopuolisten rahastojen yhdystilit ............................................................ .                                    4 858            3 838
23156: Muut varat, passiivatilit ...............................................................................................                     27 403           38 110
23157: Rahastot ja lahjoitetut varat, passiivatilit ..................................................................                                  115              134
23158: Jäämien kertymä tilivuoden lopussa, ylijäämä ...................................................... ..                                         4 057            5 915
23159:                                                                                                                                               69070            83 721
23160: 
23161: 
23162: 1.3. Valtion taseen pohjalta laskettu tilinpäätöksen ylijäämä vuonna 1994
23163: 
23164:                                                                                                                          Vastaavaatilien lisäys Vastaavaatilien vä-
23165:                                                                                                                          tai vastattavaatilien  hennys tai vastatta-
23166:                                                                                                                          vähennys               vaati Iien lisäys
23167:                                                                                                                                       miljoonaa markkaa
23168: 
23169: 
23170: 
23171: Kassoissa olevat varat lisääntyneet ................................................................                                      0
23172: Ps- ja pankkitileillä olevat varat vähentyneet ................................................ .                                                            14
23173: Tulorästit vähentyneet ....................................................................................                                               2 749
23174: Menorästit vähentyneet ..................................................................................                              299
23175: Siirretyt määrärahat lisääntyneet ................................................................... .                                                   3 615
23176: Varastot vähentyneet ......................................................................................                                                  29
23177: Velalliset lisääntyneet ......................................................................................                        6 711
23178: Velkojat lisääntyneet .......................................................................................                                             1 051
23179: Virastojen ~~lis.~t ja sisäiset tilit vähentyneet ................................................                                    1 281
23180: Muut taset1l1t vahentyneet ...............................................................................                            1 025
23181: Ylijäämä ............................................................................................................                                     1 858
23182:                                                                                                                                       9 316               9 316
23183:                                                                                                                                                57
23184: 
23185: LIITE 2
23186: 
23187: 
23188: 
23189: 
23190: TALOUSARVION TOTEUTUMINEN VUONNA 1994
23191: 
23192:                                                              miljoonaa                                                                   miljoonaa
23193:                                                               markkaa                                                                     markkaa
23194: 
23195: Talousarviot                                                             Kassalaskelma
23196: Varsinainen tuloarvio ........................... .           193 461    Tilinpäätöksen tulot .............................. .            198 612
23197: Lisätuloarviot ......................................... .      6446     Tulorästien ja muiden korjauserien vai-
23198:                                                                              kutus ...................................................      2 566
23199: Budjetoidut tulot yhteensä ................... .              199 908
23200:                                                                          Budjettitalouden kassatulot ................. .                  201 178
23201: Varsinainen menoarvio ........................ .              193 459
23202: Lisämenoarviot ..................................... .          6444     Tilinpäätöksen menot ........................... .               196 755
23203:                                                                          Menorästien vaikutus ........................... .                   298
23204: Budjetoidut menot yhteensä ............... .                  199 903    Siirrettyjen määrärahojen vaikutus ..... .                       -3615
23205: Talousarvion ylijäämä .......................... .                  5    Muiden korjauserien vaikutus ............. .                       -222
23206:                                                                          Budjettitalouden kassamenot .............. .                     193 216
23207:                                                                          Budjettitalouden kassaylijäämä ........... .                       7 962
23208: 
23209:                                                                          Budjettitalouden kassatulot ................. .                  201 178
23210: Tilinpäätös                                                              Budjetin ulkopuolisten rahastojen tulot,
23211: Tulot budjetoituja pienemmät..............                      1 295      netto 11 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••        7 915
23212: ------~--~~--------------------
23213: Tilinpäätöksen tulot...............................           198 612    Valtiontalouden kassatulot .................. .                  209 092
23214: 
23215: Menot budjetoituja pienemmät                                             Budjettitalouden kassamenot .............. .                     193 216
23216: --- säästyneet menot ............................. .         -4283       Budjetin ulkopuolisten rahastojen me-
23217: - arviomäärärahojen ylitykset ............ .                   1 135       not, netto 11 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••           7 543
23218: Tilinpäätöksen menot ........................... .            196 755    Valtiontalouden kassamenot .............. ..                     200 759
23219: Tilinpäätöksen ylijäämä ....................... .               1 858    Valtiontalouden kassaylijäämä ............ .                       8 333
23220: 
23221: 
23222: 11   liman siirtoja budjetista ja budjettiin.
23223: 
23224: 
23225: 
23226: 
23227:  8 351049Q
23228: 58
23229: 
23230: LIITE 3
23231: 
23232: 
23233: 
23234: 
23235: VEROPERUSTEIDEN MUUTOKSET VUODEKSI 1994
23236: 
23237: Vero, tuotto ja osuus               Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
23238: verotuloista v. 1994
23239: 
23240: Tulo- ja varallisuusvero            Tulosta ja varallisuudesta suoritetaan valtiolle veroa tuloverolain (1535/92) ja
23241: 32 198 milj. mk                     varallisuusverolain (1537/92) mukaan. Elinkeinoverotus toimitetaan elinkeino-
23242: 30,8%                               verolain (360/68) ja maatilatalouden verotus maatilatalouden tuloverolain (543/
23243:                                     67) ja niihin myöhemmin tehtyjen muutosten mukaan. Luonnollisten henkilöi-
23244:                                     den tulot jaetaan ansio- ja pääomatuloihin. Pääomatuloihin kohdistuu 25 pro-
23245:                                     sentin suuruinen valtionvero, joka on sama kuin yhteisöverokanta.
23246: 
23247: Tuloverotuksen perusteiden          Tulo- ja varallisuusveroasteikkoihin tehtiin 2 prosentin inflaatiotarkistus. Kes-
23248: muutosten arviointiin johtavan      keisiä muutoksia o 1ivattu 1overotu ksessa vä hen nyskel poisen työntekijän työttö-
23249: luonnollisten henkilöiden           myysvakuutusmaksun korotus 0,2 prosentista 1,87 prosenttiin, perhepoliittisis-
23250: valtion tulo- ja varallisuusvero-   ta vähennyksistä luopuminen ja 100 000 markan ylittävään vuositulon osaan
23251: tuksen tuoton vähenemiseen          kohdistuvan ylipidätyksen eli ns. lainaveron alentaminen prosenttiyksiköllä
23252: 1 630 milj. markalla                alimman tuloluokan osalta.
23253: 
23254:                                     Uudet henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit tulivat voimaan 1.3.1994 al-
23255:                                     kaen. Tammi-helmikuussa sovellettiin edellisen vuoden henkilökohtaisia pidä-
23256:                                     tysperusteita.
23257: 
23258:                                     Ansiotulosta valtiolle suoritettavan veron progressiivinen asteikko v. 1994 oli
23259:                                     (1560/93):
23260: 
23261:                                       Verotettava              Vero alarajan                Vero alarajan
23262:                                        tulo, mk                kohdalla, mk                  ylittävästä
23263:                                                                                              tulosta,%
23264:                                      41 000- 57 000                  50                            7
23265:                                      57 000- 71 000               1 170                           17
23266:                                      71 000-100 000               3 550                           21
23267:                                     100 000-157 000               9640                            27
23268:                                     157 000-280 000              25 030                           33
23269:                                     280 000-                     65 620                           39
23270: 
23271: 
23272:                                     Vuoden 1994 ennakkoperinnän korotuksen eli ns. lainaveron asteikko:
23273: 
23274:                                       Verotettava            Korotus alarajan               Korotus alarajan
23275:                                      ansiotulo, mk            kohdalla, mk               ylittävästä tulosta,%
23276:                                     100 000-150 000                   0                            1
23277:                                     150 000-275 000                500                             3
23278:                                     275 000-                      4250                             4
23279: 
23280: 
23281:                                     Varallisuusveroasteikko:
23282: 
23283:                                     Verotettava                Vero alarajan                Vero alarajan
23284:                                     varallisuus,                 kohdalla,               ylittävästä varalli-
23285:                                         mk                          mk                   suuden osasta, %
23286:                                     1 100 000                       500                          0,9
23287:                                                                                                           59
23288: 
23289: 
23290: Vero. tuotto ja osuus
23291:                             Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
23292: verotuloista v. 1994
23293: 
23294:                             Pääomatulosta tehtävien vähennysten muutokset:
23295:                             - Jälkimarkkinahyvitys: Verovelvollisella on oikeus vähentää pääomatuloistaan
23296:                             tulonhankkimismenona myös maksamansa jälkimarkkinahyvitys, jolla tarkoite-
23297:                             taan joukkovelkakirjan luovutuksen yhteydessä saatua tai maksettua, joukko-
23298:                             velkakirjalainan luovutusta edeltäneen koronmaksupäivän ja luovutuspäivän
23299:                             väliseltä ajalta kertynyttä korkoa vastaavaa hyvitystä (1502/93).
23300: 
23301:                             Samalla lainmuutoksella rajoitettiin eräiden vuonna 1991 tai sen jälkeen arava-
23302:                             lain tai asuntotuotantolain nojalla myönnettyjen lainojen korkojen sekä eräiden
23303:                             joukkovelkakirjojen luovutusten yhteydessä saatujen jälkimarkkinahyvitysten
23304:                             vähennysoikeutta.
23305: 
23306:                             Ansiotulosta tehtävien vähennysten muutokset:
23307:                             -   Ansiotulosta tehtävät vähennykset olivat kertomusvuonna ennallaan.
23308: 
23309:                             Puhtaasta ansiotulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa tehtävien vähennys-
23310:                             ten muutokset:
23311:                             - Eläkevakuutusmaksuvähennys: vähennystehdään sen puolison ansiotulosta,
23312:                             joka on vaatinut vähennystä. Ellei näin voida menetellä, vähennys tehdään
23313:                             ensisijaisesti sen puolison tulosta, jonka valtionverotuksen puhtaan ansiotulon
23314:                             määrä on suurempi (1502/93).
23315: 
23316:                             Puhtaasta ansiotulosta valtionverotuksessa tehtävien vähennysten muutok-
23317:                             set:
23318:                             -   Lapsenhoitovähennys poistettiin (1235/93).
23319: 
23320:                             Puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten
23321:                             muutokset:
23322:                             -   Lapsivähennys ja yksinhuoltajavähennys poistettiin (1235/93).
23323: 
23324: Korkotulojen lähdevero      Korkotulojen lähdevero korotettiin 20 prosentista 25 prosenttiin (1259/93).
23325: 1 379 milj. mk
23326: 1,3%
23327: 
23328: Perintö- ja lahjavero       Veroperusteita ei muutettu.
23329: 1 012 milj. mk
23330: 1,0%
23331: 
23332: Liikevaihtovero ja arvon-   Liikevaihdon verottamisessa siirryttiin 1.6.1994arvonlisäverojärjestelmään (1501/
23333: lisävero                    93). Samalla veropohja ja veron vähennysoikeus laajentuivat palvelualoille ja
23334: 37 667 milj. mk             rakennustoimintaan. Palvelualojen investoinneille myönnettytakautuva vähen-
23335: 36,0%                       nysoikeus pienensi verokertymää 1 350 milj. mk. Kuntien kustannusrasituksen
23336:                             nousun kompensoimiseksi kunnille palautettiin niiden maksama arvonlisävero.
23337:                             Tästä kuitenkin 77,5 % perittiin takaisin kunnallissektorilta sekalaisena tulona
23338:                             valtiolle. Kannetusta liikevaihtoverosta 1 800 milj. mk ohjattiin suoraan
23339:                             Kansaneläkelaitokselle (962/93) ja 37 667 milj. mk kirjattiin liikevaihtovero/
23340:                             arvonlisäveromomentille.
23341: 
23342: Eräistä vakuutusmaksuista   Veroperusteita ei muutettu.
23343: suoritettava vero
23344: 1 549 milj. mk
23345: 1,5%
23346: 
23347: Apteekkimaksut              Apteekkien liikevaihtoon perustuvan apteekkimaksun progressiivisen taulukon
23348: 346 milj. mk                markkamääriä tarkistettiin 28,8 prosentilla (84/94). Päätöstä sovellettiin ensim-
23349: 0,3%                        mäisen kerran vuoden 1993 liikevaihdon perusteella kannettavaan apteekki-
23350:                             maksuun.
23351: 60
23352: 
23353: Vero, tuotto ja osuus
23354: verotuloista v. 1994        Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
23355: 
23356: 
23357: Televero                    Kertomusvuoden alusta ryhdyttiin kantamaan televeroa 9 % telepalvelun
23358: 405 milj. mk                verotlomasta hinnasta (961/93).
23359: 0.4%
23360: 
23361: Tuontitulli                 Veroperusteisiin ei tehty tuottoon vaikuttavia muutoksia.
23362: 1 206 milj. mk
23363: 1,2%
23364: 
23365: Tuontimaksut                Veroperusteisiin ei tehty tuotto on vaikuttavia muutoksia.
23366: 257 milj. mk
23367: 0,2%
23368: 
23369: Tasausvero                  Tasausveron kantamisesta luovuttiin kertomusvuoden alusta, mutta sitä kertyi
23370: 26 milj. mk                 vielä 26 milj. mk (1536/91).
23371: 0,0%
23372: 
23373: Tupakkavero                 Savukkeiden lisäveron vähimmäismäärää korotettiin 1.5.19941ukien (283/94).
23374: 3 157 milj. mk
23375: 3,0%
23376: 
23377: Makeisvero                  Veroperusteisiin ei tehty muutoksia.
23378: 152 milj. mk
23379: 0,1%
23380: 
23381: Olutvero                    Laki olutverosta kumottiin 1.7.1994 lukien, jonka jälkeen veroa kannetaan alko-
23382: 1 391 milj. mk              holijuomaverona alkoholipitoisuuden mukaan (532/94).
23383: 1,3%
23384: 
23385: Alkoholijuomavero           Kertomusvuoden heinäkuun alusta alkoholijuomaverotus uudistettiin. Kaikkien
23386: 5 122 milj. mk              alkoholijuomien vero määräytyy tuotteen alkoholipitoisuuden mukaan. Pääosa
23387: 4,9%                        alkoholiyhtiön ylijäämänä aiemmin kerätystä osuudesta kannetaan tämän jäl-
23388:                             keen alkoholijuomaverona (532/94). Uudistuksella ei ollut vaikutusta
23389:                             verokertymään.
23390: 
23391: Virvoitusjuomavero          Veroperusteisiin ei tehty muutoksia.
23392: 133 milj. mk
23393: 0,1%
23394: 
23395: Elintarvikkeiden            Veroperusteisiin ei tehty tuottoon vaikuttavia muutoksia.
23396: valmistevero
23397: 143 milj. mk
23398: 0,1%
23399: 
23400: Polttoainevero              Energiaverotuksen rakennetta muutettiin siten, että kaikille primäärienergialäh-
23401: 9 815 milj. mk              teille määrättiin energiasisällön mukaan määräytyvä vero. Sitä ei kanneta puus-
23402: 9.4%                        ta, tuulienergiasta eikä energiatuotannossa käytettävästä jätteestä. Fossiilisista
23403:                             polttoaineista kannetaan niiden hiilisisällön mukaan määräytyvä vero. Sähkö-
23404: Perustemuutosten arvioitu   verosta luovuttiin, mutta ydinvoimalla ja vesivoimalla tuotetusta sähköstä sekä
23405: vaikutus+ 330 milj. mk.     tuontisähköstä kannetaan edelleen veroa (1161/93). Arvonlisäverolain voimaan-
23406:                             tuloon ja veron vähennyskelpoisuuteen liittyen dieselöljyn polttoaineveroa
23407:                             korotettiin 1.6.1994 55 pennillä litralta (137/94).
23408: 
23409: Ravintorasvavero            Ravintorasvaveroa koskeva laki kumottiin 1.12.1994 lukien (1476/94).
23410: 263 milj. mk
23411: 0,3%
23412: 
23413: Sokerivero                  Veroa alennettiin kertomusvuoden alussa 9 pennillä 1,17 markkaan kilolta ( 1085/
23414: 230 milj. mk                93). Sokeriveroa koskeva laki kumottiin 1.12.19941ukien (1476/94).
23415: 0,2%
23416:                                                                                                                61
23417: 
23418: 
23419: Vero, tuotto ja osuus          Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
23420: verotuloista v. 1994
23421: 
23422: Perustemuutoksen arvioitu
23423: vaikutus- 20 milj. mk.
23424: 
23425: Sähkövero                      Yksivuotisen sähköverolain voimassaoloa ei jatkettu kertomusvuodelle, vaan
23426: 56 milj. mk                    sähkön verotus järjestettiin polttoaineverolailla (1161/93). Veroa kuitenkin kertyi
23427: 0,1%                           vielä kertomusvuoden puolella.
23428: 
23429: Lannoitevero                   Lannoiteverolaki kumottiin 1.7.19941ukien (533/94).
23430: 267 milj. mk
23431: 0,3%
23432: 
23433: Rehujen rasva- ja              Rehujen rasva- ja valkuaisveroa koskeva laki kumottiin 1.12.1994 lukien (1476/
23434: valkuaisvero                   94).
23435: 239 milj. mk
23436: 0,2%
23437: 
23438: Leimavero                      Kertomusvuoden alussa luovuttiin toimituskirjan pituuden mukaan määräyty-
23439: 2 116 milj. mk                 västä leimaverosta. Viranomaisten toimituskirjoista leimaveroa peritään enää
23440: 2,0%                           vain apteekkiluvasta, arvonimistä ja eräistä päätöksistä, jotka sisältävät varalli-
23441:                                suusarvoisen luvan tai oikeuden (1080 ja 1166/93).
23442: Perustemuutosten arvioitu
23443: vaikutus- 180 milj. mk
23444: 
23445: Auto- ja moottoripyörävero     Veroperusteisiin ei tehty tuottoon vaikuttavia muutoksia.
23446: 2 054 milj. mk
23447: 2,0%
23448: 
23449: Moottoriajoneuvovero           Veroperusteisiin ei tehty tuottoon vaikuttavia muutoksia.
23450: 844 milj. mk
23451: 0,8%
23452: 
23453: Tilauslentovero                Veroperusteisiin ei tehty muutoksia.
23454: 80 milj. mk
23455: 0,1%
23456: 
23457: Arpajaisvero                   Veroperusteisiin ei tehty muutoksia.
23458: 304milj. mk
23459: 0,3%
23460: 
23461: Ajoneuvovero                   Kertomusvuonna maksettiin ajoneuvoveroa 300 mk autosta, joka on ensi kerran
23462: 618 milj. mk                   merkitty rekisteriin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1993. Myöhemmin ensi
23463: 0,6%                           kerran rekisteröidyistä autoista vero oli 500 mk (135/94).
23464: 
23465: Oy Alko Ab:n ylijäämä          Ks. alkoholijuomavero.
23466: 680 milj. mk
23467: 0,7%
23468: 
23469: Lästimaksut                    Veroperusteisiin ei tehty muutoksia.
23470: 4milj.mk
23471: 0,0%
23472: 
23473:  Eräiden maataloustuotteiden   Laki suurilta kana- ja sikatalousyrityksiltä kannattavista markkinointimaksuista
23474:  markkinoimismaksut            kumottiin eikä kertomusvuodelta näitä maksuja enää kannettu (899/94).
23475:  515 milj. mk
23476:  0,5%
23477: 
23478:  Öljyjätemaksu                 Veroperusteisiin ei tehty muutoksia.
23479:  19 milj. mk
23480:  0,0%
23481: 62
23482: 
23483: Vero, tuotto ja osuus
23484: verotuloista v. 1994      Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
23485: 
23486: 
23487: Muut verotulot            Muiden verotulojen momentille kirjataan ne verotulot, joilla ei enää ole omaa
23488: 4milj.mk                  momenttiaja joita ei enää varsinaisesti kanneta, vaikka niitä eri syistä vielä kertyy
23489: 0,0%                      tai palautetaan.
23490: 
23491: Varmuusvarastointimaksu   Varmuusvarastointimaksu kannettiin budjetin ulkopuoliseen huoltovarmuus-
23492: 248 milj. mk              rahastoon. Veroperusteisiin ei tehty tuottoon vaikuttavia muutoksia.
23493: 0,2%
23494:                                                                                                                                                63
23495: 
23496: LIITE4
23497: 
23498: 
23499: 
23500: VALTIONTALOUDEN KASSATULOT'l TULOLAJEITTAIN
23501: 
23502:                                                                                                      1992          1993          1994    Muutos
23503: Tulolaji                                                                                                                                 1994/93
23504:                                                                                                             miljoonaa markkaa               %
23505: 
23506: 
23507: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ........... .                                  34 310       31 655         34589       9
23508: Tulo- ja varallisuusvero ..............................................................             32 009       29 069         32198      11
23509: Korkotulojen lähdevero ..............................................................                1 069        1 663          1 379   -17
23510: Perintö- ja lahjavero ................................................................... .          1 019          923          1 012     10
23511: Arpajaisvero ................................................................................          213
23512: 
23513: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut ......... .                                    42 030       39 275         39968       2
23514: Liikevaihtovero ............................................................................        40 010       37 295         37 667      1
23515: siitä: Oy Alko Ab .........................................................................          1 344        1 167          1 066    -9
23516: Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero ......................... .                              1 674        1 637          1 549    -5
23517: Apteekkimaksut ...........................................................................             346          344            346      1
23518: Televero .......................................................................................                                   405
23519: 
23520: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut ................. .                                  1678         1488           1490       0
23521: Tuontitulli ....................................................................................     1 139        1156           1 206      4
23522: Tuontimaksut ..............................................................................             73          62             257
23523: Tasausvero ..................................................................................          465         269              26   -90
23524: 
23525: Valmisteverot ..............................................................................        18 512       20388          20969       3
23526: Tupakkavero ................................................................................         2 969        3 173          3 157    -1
23527: Makeisvero ..................................................................................          140          145            152      4
23528: Olutvero .......................................................................................     2 530        2 430          1 391   -43
23529: Alkoholijuomavero .................................................................... .             4173         3 882          5 122     32
23530: Virvoitusjuomavero ................................................................... .               125          115            133     15
23531: Elintarvikkeiden valmistavero ................................................... .                    224          208            143   -31
23532: Polttoainevero .............................................................................         7 003        8404           9 815     17
23533: Ravintorasvavero ........................................................................              319          335            263   -21
23534: Sokerivero ...................................................................................         270          257            230   -11
23535: Sähkövero ....................................................................................                      656             56   -92
23536: Lannoitevero ...............................................................................          486           516            267   -48
23537: Rehujen rasva- ja valkuaisvero ................................................. .                    273           267            239   -11
23538: 
23539: Muut verot ...................................................................................       6157         5 616          6 016     7
23540: Leimavero ....................................................................................       3 021        2 527          2 116   -16
23541: Luottovero ...................................................................................         123          198
23542: Auto- ja moottoripyörävero ...................................................... .                  1 987        1 609          2 054     28
23543: Moottoriajoneuvovero .............................................................. .                  817          885            844    -5
23544: Matkustajavero ............................................................................            209
23545: Tilauslentovero ...........................................................................                         111            80    -28
23546: Arpajaisvero ................................................................................                       286           304      7
23547: Ajoneuvovero ..............................................................................                                       618
23548: 
23549: Muut veronluonteiset tulot ...................................................... .                  2 679        1 981          1 471   -26
23550: Oy Alko Ab:n ylijäämä ................................................................               1 501        1 133            680   -40
23551: Lästimaksut .................................................................................            3            4              4     3
23552: Eräiden maataloustuotteiden markkinoimismaksut ............... .                                       837          540            515    -5
23553: Erikoiskasvien markkinoimismaksut ........................................ .                            61           44
23554: Öljyjätemaksu ..............................................................................            15           21            19    -6
23555: Muut verotulot ............................................................................            262          241           252     5
23556: Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä ................................. .                        105 367      100 404     104 502         4
23557: 
23558: 11 Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset tulot ja rahastojen tulot (pl. budjetin ja rahastojen väliset siirrot)
23559: 
23560:    lisättyinä tulorästien kannan muutoksilla sekä vähennettyinä eräillä maksusuorituksia edustamanomilla erillä.
23561: 64
23562: 
23563:                                                                                                      1992          1993          1994    Muutos
23564: Tulolaji                                                                                                                                 1994/93
23565:                                                                                                             miljoonaa markkaa               %
23566: 
23567: 
23568: Sekalaiset tulot .......................................................................... .       14 769       20412          17 052   -16
23569: 
23570: Korkotulot ja voiton tuloutukset ............................................ ..                     6277         8413           7 042   -16
23571: 
23572: Liiketoimintaa harjoittavat valtion virastot ja laitokset ........ .                                  204
23573: Käyttötalouden rahoituskatteet ............................................... ..                     193
23574: Omaisuuden myynnit ................................................................ .                   9
23575: 
23576: Valtiolle takaisin maksettavat lainat ...................................... ..                      5 052        7 366          7 306    -1
23577: Tulot ilman lainanottoa ............................................................ .             131 669      136 595     135 902       -1
23578: 
23579: Nettolainanotto {+), nettokuoletukset {-) .............................. ..                         70 692       84 036         73 191   -13
23580: Yhteensä ..................................................................................... .   202 362      220 631     209 092       -5
23581:                                                                                                                                                  65
23582: 
23583: LIITE 5
23584: 
23585: 
23586: 
23587: 
23588: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOP TEHTÄVITTÄIN
23589: 
23590:                                                                                                          1992          1993          1994    Muutos
23591: Tehtäväryhmä                                                                                                                                 1994/93
23592:                                                                                                                 miljoonaa markkaa               %
23593: 
23594: 
23595: Yleinen hallinto .................................................................................      9449          8273          9 137      10
23596: 010 Ylin päätöksenteko ....................................................................               360           314           456      45
23597: 020 Valtiovarainhallinto .................................................................. .           2 478         2 247         4 273      90
23598:       siitä: Verotustoimi .................................................................... .        1 565         1423          1 530       8
23599: 030 Ulkoasiainhoito ..........................................................................          1 365         1 626         1 869      15
23600: 040 Kansainvälinen kehitysyhteistyö ............................................. .                     2 819         1 893         1 487    -21
23601: 050 Muu yleinen hallinto ................................................................. .            2 426         2192          1 053    -52
23602:       siitä: Rakennushallinto ............................................................. .           1 451         1143            305    -73
23603: 
23604: Yleinen järjestys ja turvallisuus ......................................................                 5 083        5019          5172        3
23605: 070 Hallinto ........................................................................................      167          180           209      16
23606: 080 Poliisitoimi ..................................................................................      2 337        2 274         2 354       4
23607: 090 Oikeudenkäyttö ..........................................................................              964          982         1 113      13
23608: 100 Vankainhoito ..............................................................................            747          742           705     -5
23609: 110 Pa~o~ ja pela_st~s~oimi sekä väestönsuojelu ............................ .                             113           95            97       2
23610: 120 Rajojen vart101nt1 ........................................................................            756          744           693     -7
23611: Maanpuolustus .................................................................................          8 953        8480          9043        7
23612: 150 Hallinto ........................................................................................      205          182            39    -79
23613: 160 Sotilaallinen maanpuolustus ................................................... .                    8 518        7 873         8 419       7
23614: 170 Taloudellinen maanpuolustus ................................................. .                        230          425           585      38
23615: 
23616: Opetus, tiede ja kulttuuri .................................................................            29 279       26862          25 693    -4
23617: 210 Hallinto ja muut yhteiset tehtävät ............................................                        276          197            196    -1
23618: 220 Yleissivistävä opetus ................................................................ .            10 226        8 969          8 659    -3
23619: 230 Ammattiopetus ..........................................................................             6 640        5 296          5 091    -4
23620: 240 Korkeakouluopetus ....................................................................               4 536        4442           3 605   -19
23621: 250 Aikuiskoulutus ............................................................................          1 576        1 787          1 805      1
23622: 260 Opintotuki ...................................................................................       2 823        3 236          3 506      8
23623: 270 Yleinen tutkimus ........................................................................              510          536            640     19
23624: 280 Kirjastot, arkistot ja museot ..................................................... .                  971          817            776    -5
23625: 290 Taide ...........................................................................................      879          927            837   -10
23626: 300 Urheilu- ja nuorisotoiminta ...................................................... .                   821          626            556   -11
23627: 310 Kirkollishallinto ..........................................................................            19           28             22   -21
23628: 
23629: Sosiaaliturva ja terveydenhuolto····································-··············                     53 850       53 693         53 589    --0
23630: 400 Hallinto ........................................................................................      370          326            328      1
23631: 410 Toimeentuloturva ......................................................................             28 041       28 400         30 537      8
23632: 420 Sosiaalipalvelukset ................................................................... .           24909        24436          22 277    -9
23633: 450 Tutkimuslaitokset .......................................................................              399          392            412      5
23634: 470 Kansanterveystyö ......................................................................                 23           21             26     24
23635: 480 Erikoissairaanhoito ....................................................................               108          117              8   -93
23636: 
23637: 
23638: 
23639: 
23640:  11 Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset menot ja rahastojen menot (pl. budjetin ja rahastojen väliset
23641:     siirrot) lisättyinä siirrettyjen määrärahojen ja menorästien kannan muutoksilla ja vähennettyinä eräillä maksu-
23642:     suorituksia edustamanomilla erillä.
23643: 
23644:  9 351049Q
23645: 66
23646: 
23647:                                                                                                             1992          1993          1994    Muutos
23648: Tehtäväryhmä                                                                                                                                    1994/93
23649:                                                                                                                    miljoonaa markkaa               %
23650: 
23651: 
23652: Asuminen ja ympäristö .................................................................. ..                13 452       12 433         10 774   -13
23653: 510 Hallinto ........................................................................................          91           86             51   -41
23654: 520 Ympäristön ja luonnonsuojelu ................................................ .                           338          323            190   -41
23655: 530 Alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen valvonta ........ ..                                           44           31            185
23656: 540 Asumisen edistäminen ............................................................ ..                   12 025       11 081          9 430   -15
23657: 550 Maanmittaus ..............................................................................                437          375            226   -40
23658: 560 Vesitalous ...................................................................................            517          537            693     29
23659: 
23660: Työvoima ...........................................................................................        7 968        7158           8762      22
23661: 610 Hallinto ........................................................................................         721          535            395   -26
23662: 620 Työvoiman ohjaus .................................................................... .                 7 213        6 610          8 367     27
23663: 630 Erittelemättömät työllisyysmenot .......................................... ..                             34           13
23664: 
23665: Maa- ja metsätalous .........................................................................              13 903       12493          11 966    --4
23666: 650 Hallinto ........................................................................................          56          296            104   --65
23667: 660 Maa- ja metsätalouden tutkimus- ja tarkastustoiminta ........ ..                                          363          309            298    -4
23668: 670 Maatalous ...................................................................................          11 945       10 620         10 664      0
23669: 680 Metsätalous ................................................................................            1 254        1 018            625   -39
23670: 690 Kalastus, metsästys ja porotalous ...........................................                             286          250            275     10
23671: 
23672: Liikenne ..............................................................................................    10 242        9140           8971     -2
23673: 710 Hallinto ........................................................................................         198          142            112   -21
23674: 720 Tieliikenne ..................................................................................          6129         5447           5 285    -3
23675: 730 Vesiliikenne ................................................................................           1 062          860            831    -3
23676: 740 limaliikenne ................................................................................             213          222            188   -15
23677: 750 Rautatieliikenne ..........................................................................             2 199        2 240          2 332      4
23678: 760 Tietoliikenne ...............................................................................             441          229            223    -3
23679: Teollisuus ja muut elinkeinot ........................................................ ..                  30241        19956          19 361    -3
23680: 810 Hallinto ........................................................................................         199          201            200    -0
23681: 820 Teollisuuden ja muiden elinkeinojen valvonta ja tarkastus .. .                                            246          235             69   -71
23682: 830 Teollisuutta ja muita elinkeinoja edistävä tutkimustoiminta ..                                          2 055        2434           1 577   -35
23683: 840 Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevat luottolaitokset .. .                                      22 972       10 112         11 313     12
23684: 850 Teollisuuden edistäminen .........................................................                      1 933        3 606          2 643   -27
23685: 860 Energiahuolto .............................................................................             2 163        2448           2 828     16
23686: 870 Muiden elinkeinojen edistäminen .......................................... ..                             102          131           114    -13
23687: 880 Ulkomaankaupan edistäminen .................................................                              572          788           615    -22
23688: 
23689: Muutmenot ......................................................................................           21098        34113          38 291     12
23690: 910 Valtionvelka ................................................................................           8 376       16 091         20 050     25
23691: 950 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset .............................. ..                              10 760       11 201         11 543      3
23692: 960 Yleisavustukset kunnille yms...................................................                         1 895        6 762          6 587    -3
23693: 990 Muut erittelemättömät menot ..................................................                             67           58            111     91
23694: Yhteensä ............................................................................................     203 516      197 622     200 759         2
23695:                                                                                                                                                    67
23696: 
23697: LIITE 6
23698: 
23699: 
23700: 
23701: 
23702: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT'I MENOLAJEITTAIN
23703: 
23704:                                                                                                            1992          1993          1994    Muutos
23705: Menolaji                                                                                                                                       1994/93
23706:                                                                                                                   miljoonaa markkaa               %
23707: 
23708: 
23709: Kulutusmenot ................................................................................. .         49 291        46880          48 751       4
23710: Eläkkeet .............................................................................................   10 760        11 201         11 543      3
23711: Puolustusvoimien kaluston hankkiminen .................................... ..                             3 433         2 941          3 732     27
23712: Muut kulutusmenot .........................................................................              35 098        32 738         33 477       2
23713: 
23714: Siirtomenot ......................................................................................       105184       108 608     108154        --0
23715: Valtionavut kunnille ja kuntainliitoille ym ................................... ..                        42 989       42 720      40 389       -5
23716: Valtionavut elinkeinoelämälle ....................................................... .                   16 507       16 891      15 975       -5
23717: Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille .......... .                                34437        39 422      43 981        12
23718: Siirrot budjetin ulkopuolisille valtion tileille ................................ .                        3 521        2 508         763      -70
23719: Erittelemättömät siirrot kotimaahan ..............................................                         4 717        4 714       4 798         2
23720: Siirrot ulkomaille ..............................................................................          3 014        2 353       2 249       --4
23721: 
23722: Sijoitusmenot ...................................................................................         40543        24058          21 624   -10
23723: 
23724: Reaalisijoitukset ...............................................................................          5043         4306           3738    -13
23725: Kaluston hankinta ............................................................................               629          340            312    --8
23726: Talonrakennukset .............................................................................             1 701        1 603          1 204   -25
23727: Maa- ja vesirakennukset ..................................................................                 2 714        2 363          2 221    --6
23728: 
23729: Lainat ja muut finanssisijoitukset ...................................................                    35499         19 752        17 886    -9
23730: Valtion varoista myönnettävät lainat .............................................                        13 405         9 928         7 721   -22
23731: Muut finanssisijoitukset ..................................................................               22 094         9 825        10166        3
23732: 
23733: Muut menot .....................................................................................           8498        18076          22 229      23
23734: Valtionvelan korot ja indeksikorotukset .........................................                          8 351       17 721         21964       24
23735: Muut ja erittelemättömät menot ....................................................                           45            0              6
23736: Varastojen muutos (kasvu +) ........................................................ ..                      101          355            259   -27
23737: Yhteensä ...........................................................................................     203 516      197 622     200 759          2
23738: 
23739: 
23740: 11 Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset menot ja rahastojen menot (pl. budjetin ja rahastojen väliset
23741:     siirrot) lisättyinä siirrettyjen määrärahojen ja menorästien kannan muutoksilla ja vähennettyinä eräillä maksu-
23742:     suorituksia edustamanomilla erillä.
23743: 68
23744: 
23745: LIITE 7
23746: 
23747: 
23748: 
23749: 
23750: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT" TEHTÄVÄ- JA MENOLAJIRYHMITTÄIN VUONNA 1994
23751: 
23752:                                                                                    Kulutus-   Siirto-      Sijoitus-   Muut    Yhteensä
23753: Tehtäväryhmä/Menolajiryhmä                                                          menot     menot         menot      menot
23754:                                                                                                 miljoonaa markkaa
23755: 
23756: Yleinen hallinto .............................................................     6 202       2 460         473          2       9137
23757: 010 Ylin päätöksenteko ...............................................               367          77          12                    456
23758: 020 Valtiovarainhallinto ..............................................            4 065         203           4                  4273
23759: 030 Ulkoasiainhoito ....................................................           1 077         716          73          4       1 869
23760: 040 Kansainvälinen kehitysyhteistyö ........................                                   1 465          22                  1 487
23761: 050 Muu yleinen hallinto ............................................               694                      362        -3        1 053
23762: Yleinen järjestys ja turvallisuus ..................................               4 765        241           164         2       5172
23763: 070  Hallinto ..................................................................     163         30            15         2         209
23764: 080  Poliisitoimi ............................................................     2 339                       15                 2 354
23765: 090  Oikeudenkäyttö ....................................................             980        134                               1 113
23766: 100  Vankeinhoito .........................................................          554         55            96                   705
23767: 110  Palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu .......                               71         23             3                    97
23768: 120  Rajojen vartiointi ..................................................           658                       35                   693
23769: Maanpuolustus .............................................................        8469           16          270       289       9 043
23770: 150 Hallinto ..................................................................       36           3            2       -2           39
23771: 160 Sotilaallinen maanpuolustus ..............................                     8 148                      268         3       8419
23772: 170 Taloudellinen maanpuolustus ............................                         284          13                    288         585
23773: Opetus, tiede ja kulttuuri .............................................           6248       18 898          547                25 693
23774: 210 Hallinto ja muut yhteiset tehtävät ......................                        183           9            4                   196
23775: 220 Yleissivistävä opetus ...........................................                354       8 266           40                 8 659
23776: 230 Ammattiopetus .....................................................            2 015       2 877          200                 5 091
23777: 240 Korkeakouluopetus ..............................................               3 347                      258                 3 605
23778: 250 Aikuiskoulutus ......................................................             45       1 763          -2                  1 805
23779: 260 Opintotuki .............................................................           9       3 497                              3 506
23780: 270 Yleinen tutkimus ..................................................              113         528                                640
23781: 280 Kirjastot, arkistot ja museot ................................                   128         636           12                   776
23782: 290 Taide ......................................................................      36         766           35                   837
23783: 300 Urheilu- ja nuorisotoiminta .................................                                556                                556
23784: 310 Kirkollishallinto .....................................................          20            1                                 22
23785: Sosiaaliturva ja terveydenhuolto ................................                   615       52 916           61                53 589
23786: 400  Hallinto ..................................................................    303           25                                328
23787: 410  Toimeentuloturva ················································                        30 537                             30 537
23788: 420  Sosiaalipalvelukset ..............................................              58       22 216            4                22 277
23789: 450  Tutkimuslaitokset .................................................            226          138           48                   412
23790: 470  Kansanterveystyö ................................................               26                                              26
23791: 480  Erikoissairaanhoito ..............................................             -1                          8                     8
23792: Asuminen ja ympäristö ................................................              767        3 723        4867       1 418     10774
23793: 510 Hallinto ..................................................................      51                                             51
23794: 520 Ympäristön ja luonnonsuojelu ...........................                         17         157            16                  190
23795: 530 Alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen
23796:     valvonta ................................................................        78          33            74                   185
23797: 
23798: '> Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset menot ja rahastojen menot (pl. budjetin ja rahastojen väliset
23799:    siirrot) lisättyinä siirrettyjen määrärahojen ja menorästien kannan muutoksilla ja vähennettyinä eräillä maksu-
23800:    suorituksia edustamattomilla erillä.
23801:                                                                                                                                          69
23802: 
23803:                                                                                       Kulutus-    Siirto-      Sijoitus-    Muut    Yhteensä
23804: Tehtäväryhmä/Menolajiryhmä                                                             menot      menot         menot       menot
23805:                                                                                                     miljoonaa markkaa
23806: 
23807: 540 Asumisen edistäminen ...................................... ..                      74        3 333         4606        1 418      9 430
23808: 550 Maanmittaus .........................................................              197                        29                     226
23809: 560 Vesitalous .............................................................           350          201          143                     693
23810: 
23811: Työvoima ...................................................................... .    2346         5 887           528                  8762
23812: 610 Hallinto ................................................................. .        36          359                                  395
23813: 620 Työvoiman ohjaus ...............................................                 2 311        5 528           528                  8 367
23814: 
23815: Maa- ja metsätalous ................................................... ..             833       10 585           549                 11 966
23816: 650 Hallinto ................................................................. .        19           86                                  105
23817: 660 Maa- ja metsätalouden tutkimus- ja tarkastus-
23818:     toiminta .................................................................         273                         25                    298
23819: 670 Maatalous ............................................................ .           407        9 822           435                 10 664
23820: 680 Metsätalous ......................................................... .             63          519            43                    625
23821: 690 Kalastus, metsästys ja porotalous ..................... .                           71          158            46                    275
23822: 
23823: Liikenne .........................................................................   4018         2 892         2 087       -27        8971
23824: 710  Hallinto ................................................................. .       69           43             1                    112
23825: 720  Tieliikenne .............................................................       3 513          128         1 671       -27        5 285
23826: 730  Vesiliikenne ...........................................................          436          166           228                    831
23827: 740   limaliikenne ......................................................... .                                    188                    188
23828: 750   Rautatieliikenne ....................................................                       2 332                                2 332
23829: 760  Tietoliikenne .........................................................                        223                                  223
23830: 
23831: Teollisuus ja muut elinkeinot ..................................... .                 1855        3 939       12 078        1490      19 361
23832: 810 Hallinto ................................................................. .       199            1                                  201
23833: 820 Teollisuuden ja muiden elinkeinojen valvonta
23834:       ja tarkastus ........................................................... .        65             4                                  70
23835: 830 Teollisuutta ja muita elinkeinoja edistävä tutki-
23836:       mustoiminta .........................................................            966          392           219                  1 577
23837: 840 Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevat
23838:       luottolaitokset .......................................................          293          559         8 972       1 490     11 313
23839: 850 Teollisuuden edistäminen .................................. .                       98        2 189           356                  2 643
23840: 860 Energiahuolto .......................................................              121          186         2 521                  2 828
23841: 870 Muiden elinkeinojen edistäminen ..................... .                            113             2                                 114
23842: 880 Ulkomaankaupan edistäminen .......................... .                                         605            10                    615
23843: 
23844: Muut menot ..................................................................        12 636       6 598             2      19 056     38 291
23845: 910 Valtionvelka ......................................................... .            995                                19 055     20 050
23846: 950 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset ......... .                              11 543                                           11 543
23847: 960 Yleisavustukset kunnille yms ............................. .                                  6 587                                6 587
23848: 990 Muut erittelemättömät menot ........................... .                           98           11             2                    111
23849: Yhteensä ........................................................................    48751       108154       21 624       22 229   200 759
23850: 70
23851: 
23852: LIITE 8
23853: 
23854: 
23855: 
23856: 
23857: VALTION BUDJETTITALOUDEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ
23858: 
23859:                                                                                                         1990      1991        1992      1993     1994
23860: 
23861: Virkasuhteiset .................................................................................. 100 268      102 012     101 781    98346    96 393
23862: Kuukausipaikkaiset ·········································································· 100 103          101 907     101 661    98 271   96 328
23863: - kokoaikaiset ················································································· 98 461        100 018      99 426    94 074   90 658
23864: -osa-aikaiset ..................................................................................    1 642        1 889       2 235     4 197    5 670
23865: Tuntipaikkaiset .................................................................................     165          105         120        75       65
23866: 
23867: Työsuhteiset ....................................................................................     46680     43 865      43 319    41 540   36525
23868: Kuukausipaikkaiset ..........................................................................         37 494    36 217      35 752    34439    32 623
23869: - kokoaikaiset ·················································································      35 204    34020       32 736    28 515   26 276
23870: -osa-aikaiset ..................................................................................       2 290     2 197       3 016     5 924    6 347
23871: Tuntipaikkaiset .................................................................................      9 186     7 648       7 567     7 101    3 902
23872: Yhteensä .......................................................................................... 146 948    145 877     145100 139 886 132 918
23873: Muutos edellisestä vuodesta,% .....................................................                              -0,7        -0,5   -3,6    -5,0
23874: 
23875: 
23876: 
23877: 
23878: LIITE 9
23879: 
23880: 
23881: 
23882: 
23883: VALTION BUDJETTITALOUDEN PALKKAUSMENOP
23884: 
23885:                                                                                                         1990      1991        1992      1993     1994
23886:                                                                                                                          miljoonaa markkaa
23887: 
23888: 
23889: Valtion palkkaukset
23890: Virkasuhteiset ...................................................................................    13 126    14 277      14 267    13 748   13 613
23891: Työsuhteiset .....................................................................................     4 880     4 917       4 804     4 506    4 223
23892: Yhteensä...........................................................................................   18 006    19 194      19 071    18 254   17 836
23893: Muutos edellisestä vuodesta, % .....................................................                               6,6       -0,6      --4,3    -2,3
23894: 11 Eivät sisällä työnantajan sosiaaliturvamaksuja.
23895:                                                                                                                                                       71
23896: 
23897: LIITE 10
23898: 
23899: 
23900: 
23901: 
23902: VALTION MAKSAMIEN ELÄKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ JA ELÄKEMENOT
23903: 
23904:                                                                                                      1990        1991"     1992"       1993 11      1994
23905: 
23906: Valtion palvelukseen perustuvat eläkkeet .................................... 174 863                       180 817      186 546     192 471     199 320
23907: Omat eläkkeet ................................................................................... 126 813   131 901      136 670     142 161     148 404
23908: Perhe-eläkkeet .................................................................................. 48 050     48 916       49 876      50 310      50916
23909: 
23910: Kunnan, yksityisen ym. palvelukseen perustuvat eläkkeet .....                                       29186       31386     33 467      35 627      38087
23911: Omat eläkkeet ...................................................................................   24835       26 843    28 746      30 784      33 089
23912: Perhe-eläkkeet ..................................................................................    4351        4 543     4 721       4843        4998
23913: 
23914: Muut eläkkeet ..................................................................................    3 815        3 012     2924        2 829       2746
23915: Omat eläkkeet ...................................................................................   2 795        2 097     2 075       2 045       2 026
23916: Perhe-eläkkeet ..................................................................................   1 020          915       849         784         720
23917: Eläkkeet yhteensä ............................................................................ 207 864      215 215      222 937     230 927     240153
23918: Muutos edellisestä vuodesta, % .....................................................                4,8         3,5           3,6         3,6        4,0
23919: 
23920: Eläkemenot, miljoonaa markkaa .................................................                     8 713        9 775    10 658      11 060      11 434
23921: Muutos edellisestä vuodesta,% .....................................................                  13,0         12,2       9,0          3,8         3.4
23922: 
23923: 11 Korjatut luvut.
23924: 
23925: 
23926: 
23927: 
23928: LIITE 11
23929: 
23930: 
23931: 
23932: 
23933: VALTION BUDJETTITALOUDEN VIRKASUHTEINEN HENKILÖSTÖ SIJOITUSPALKKAUSLUOKAN JA SUKUPUO-
23934: LEN MUKAAN MARRASKUUSSA 1994
23935: 
23936: Palkkausluokka-                                         Yhteensä                    Miehiä             Naisia              Naisten OSUUS,%
23937: ryhmä' 1
23938: 
23939: 1    -A2 ··························                           244                     83                161                     66
23940: 2 A3-A7 ..........................                          2 867                    410              2 457                     86
23941: 3 A8-A 12 ..........................                       29 856                 10 657             19 199                     64
23942: 4 A 13-A 17 ..........................                     27 883                 17 104             10 779                     39
23943: 5 A 18-A21 ..........................                      18 350                  9 896              8 454                     46
23944: 6 A22-A24 ..........................                        7 734                  5 018              2 716                     35
23945: 7 A25-      ..........................                      7 862                  6 314              1 548                     20
23946: 
23947: Yhteensä .................................                 94796                  49482              45 314                     48
23948: 
23949: 11 Mukana A-. S- ja C-palkkausluokkiin sijoitetut. Palkkausluokkaryhmittelyssä on C- ja S-palkkausluokat otettu
23950:     huomioon seuraavasti:
23951:     1 c 25
23952:     2 C26-C31
23953:     3 C32-C38
23954:     4 C39-C47,S17
23955:     5 C 48-C 55, S 18-S 21
23956:     6 C 56-C 61, S 22-S 24
23957:     7 c 62-, s 25-.
23958: 72
23959: 
23960: LIITE 12
23961: 
23962: 
23963: 
23964: 
23965: VALTION LAINANANTO
23966: 
23967: 
23968: 12.1. Valtion lainananto tehtäväalueittain ja lainaryhmittäin 11
23969: Tehtäväalue                                        Laina-       Laina-       Lisäys   Vähennys   Laina-       Korot       Pääoma-
23970: Lainaryhmä                                         pääoma       pääoma       1994     1994       pääoma       1994        muutos
23971:                                                    31.12.1992   31.12.1993                       31.12.1994               1994193
23972: 
23973:                                                    miljoonaa markkaa                                                        %
23974: 
23975: Yleinen hallinto ..................... .            1 316        1 327         21       289       1059           30          -20
23976: Kehitysluotot ......................... .             655          724         21         9        736            3            2
23977: Lainat Teollisen yhteistyön
23978: rahasto Oy:lle ........................ .             111          109                    3        106                2         -3
23979: Eläkemaksulainat valtion liike-
23980: laitoksille ................................ .        550          494                  277        217           25          -56
23981: Yleinen järjestys ja turvallisuus                                                         0                           0      -33
23982: Lainat väestönsuojelua varten                                                             0                           0      -33
23983: Opetus, tiede ja kulttuuri ...... .                   529          468                   60        408           25          -13
23984: Rakennuslainat peruskouluille                         208          182                   23        159           10          -13
23985: Lainat    yksityisoppikoulujen
23986: muuttamiseksi           kunnallisiksi
23987: kouluiksi ................................. .          30              27                 2          25               2         -7
23988: Rakennuslainat kirjastoille .... .                     34              32                 3          29               2         -9
23989: Veikkausvoittovaroista myön-
23990: netyt lainat ............................. .          252          224                   31        193            11         -14
23991: Muut lainat opetuksen, tieteen
23992: ja kulttuurin edistämiseksi .....                        5              3                             2               0      -33
23993: Sosiaaliturva ja terveyden-
23994: huolto ..................................... .           1                                            0               0      -26
23995: lnvalidihuoltolain               mukaiset
23996: lainat ....................................... .                                                      0               0      -26
23997: Asuminen ja ympäristö ........ .                   46476        51 847       4643     2110       54380        2086               5
23998: Valtion asuntorahaston lainat                      46417        51 795       4 631    2098       54328        2084               5
23999: - Vuokratalolainat ............... .               29 696       33921        2 973      571      36 323        1 250             7
24000: - Asunto-osakeyhtiötalolai-
24001:    nat ..................................... .        238          143                   89          55               9      -62
24002: - Henkilökohtaiset asunto-
24003:    osakelainat ....................... .            5 389        5 556        195       558       5 193         252             -7
24004: - Omakotitalolainat ............ .                  6 682        6 864        395       568       6691          337             -3
24005: - Peruskorjaus- ja peruspa-
24006:    rannuslainat ..................... .             4 068        4999        1 067      272       5 794         223            16
24007: - Muut asuntolainat ........... .                     218         213           0        10         203               7       -5
24008: - Lämmityslaitoslainat ....... .                      126          98           0        28          70               7      -29
24009: Lainat      vesihuoltolaitteiden
24010: rakentamiseen ....................... .                                                   0                           0      -34
24011: Vesiensuojelulainat                 teolli-
24012: suudelle .................................. .          15              10                 4           6                      --43
24013: Lainat peruskuivatukseen ..... .                       43              41      12         8          45                         10
24014: Työvoima ............................... .                                                                            0          0
24015: 
24016: Maa- ja metsätalous ............. .                 9128         8924         524       965       8482          351             -5
24017: Maatilatalouden kehittämis-
24018: rahaston lainat ...................... .            7 658        7 474        421       768       7 127         308             -5
24019:                                                                                                                                    73
24020: 
24021: 
24022: Tehtäväalue                                       Laina-       Laina-         Lisäys   Vähennys     Laina-       Korot       Pääoma-
24023: Lainaryhmä                                        pääoma       pääoma         1994     1994         pääoma       1994        muutos
24024:                                                   31.12.1992   31.12.1993                           31.12.1994               1994/93
24025: 
24026:                                                   miljoonaa markkaa                                                            %
24027: 
24028: Muut lainat asutustoimin-
24029: nan edistämiseen .................. .                132          122             3           12       112               4         -8
24030: Metsänparannuslainat .......... .                  1 335        1 325          101           185     1 241          39             -6
24031: Muut lainat maa- ja metsäta-
24032: louden edistämiseen ............ .                      3             3                         0        2               0      -12
24033: Liikenne ................................. ..         25           25                          0       26                2          4
24034: Lainat satamien rakentami-
24035: seen ........................................ .         0             0                         0        0               0      -37
24036: Lainat          valtionrautateiden
24037: asuinrakennusten peruskor-
24038: jaamiseen .............................. .            25           25                           0      26                2          4
24039: 
24040: Teollisuus ja muut elinkeinot                      4194         3845           459          1 002    3 302         146          -14
24041: Tuotekehityslainat ................ ..               887        1 014          190            164    1 040          25            3
24042: Lainat luotto-osakeyhtiöille .. ..                 2 118        1 916                        294     1 622          80          -15
24043: Kauppahintasaatavat valtion
24044: liikelaitoksilta, valtionyhtiöil-
24045: tä ja yrityksi Itä ...................... ..         882          669          259           491      437           33          -35
24046: Valtion      investointirahaston
24047: lainat Postipankki Oy:lle ja
24048: Kera Oy:lle ............................ ..           17
24049: Muut lainat teollisuuden edis-
24050: tämiseen ................................ .           84           70                         13       57                0      -19
24051: Lainat energiatalouden edis-
24052: tämiseen ................................ .           88           65                         15       50                3      -23
24053: Lainat yritysten kansainvälis-
24054: tymiseen ............................... ..          118          111            10           25       96                5      -14
24055: Muut lainat elinkeinojen edis-
24056: tämiseen ................................ .             0             0                        0         0               0      -23
24057: Yhteensä ................................ .       61 671       66439        21 5 646   31   4 427   67 658       2 641              2
24058: 
24059: 11 Taulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahaston lainanantoa.
24060: 21 Luku sisältää 47 milj. mk taloyhtiöiden rakennusaikaisista lainoista henkilökohtaisiksi osakelainoiksi tai hankin-
24061: 
24062:    taiainoiksi siirrettyjä lainoja ja 67 milj. mk pääomitettuja korkoja.
24063: 31 Luku sisältää   47 milj. mk taloyhtiöiden rakennusaikaisista lainoista henkilökohtaisiksi osakelainoiksi tai hankin-
24064:    taiainoiksi siirrettyjä lainoja ja 135 milj. mk tileistä poistoja.
24065: 
24066: 
24067: 
24068: 
24069: 10     351049Q
24070: 74
24071: 
24072: 12.2. Valtion lainananto lainansaajasektoreittain 11
24073: Sektori                                             Laina-       Laina-         Lisäys   Vähennys     Laina-       Korot       Pääoma-
24074:                                                     pääoma       pääoma         1994     1994         pääoma       1994        muutos
24075:                                                     31.12.1992   31.12.1993                           31.12.1994               1994/93
24076: 
24077:                                                     miljoonaa markkaa                                                            %
24078: 
24079: Yhteisöyritykset .................... .              3 279        3 270          566      1 030        2806          130          -14
24080: Julkiset yritykset .................. ..             1 680        1 424          267        829         862           67          -39
24081: Yksityiset ulkomaalaisten
24082: yritykset ................................. ..            2                                                0               0      -89
24083: Yksityiset suomalaisten
24084: yritykset ................................. ..       1 597        1 845          299           200     1 944          63              5
24085: Rahoituslaitokset .................. .               2277         2054                         300     1 754          85          -15
24086: Yksityiset rahalaitokset ........ ..                   17            5                           1         4               1         -9
24087: Vakuutuslaitokset .................. .                 25           23                           2        21               2         -9
24088: Muut yksityiset rahoituslaitok-
24089: set .......................................... ..        8              1                                  1           0            0
24090: Julkiset rahoituslaitokset ...... .                  2 227        2 025                        297     1 728          82          -15
24091: 
24092: Julkisyhteisöt ........................ .            2677         2 792          195           121     2866          119              3
24093: Kaupungit ............................. ..           1 643        1 749          140            56     1 833          71              5
24094: Muut kunnat .......................... .             1 012        1 022           55            63     1 014          47             -1
24095: Kuntainliitot .......................... ..             22           21             0            2        19               1      -10
24096: 
24097: Voittoa tavoittelemattomat
24098: yhteisöt ................................. ..       29395        34008         3 572           685    36 895       1275               8
24099: Valtionkirkot ......................... ..             26           28             0             2        26          2              -7
24100: Asunto-osakeyhtiöt ja asunto-
24101: osuuskunnat .......................... .             2 073        2 391          328           138     2 581           85             8
24102: Asuinkiinteistöyhtiöt ............ ..               23 583       27 474        2 801           454    29 821        1 022             9
24103: Muut asuntoyhteisöt ............ ..                    985        1 127          148            23     1 252           44            11
24104: Muut voittoa tavoittelemat-
24105: tomat yhteisöt ...................... ..             2 728        2 988          295            68     3 215         122              8
24106: 
24107: Kotitaloudet .......................... .           23 389       23 591        1292           2282    22 601        1029             --4
24108: Elinkeinonharjoittajien               koti-
24109: taloudet ................................. ..        8 054        7 417          339            773    6983          298             --6
24110: Palkansaajakotitaloudet ...... ..                   15 116       15 825          911          1 474   15 262         727             --4
24111: Muut kotitaloudet .................. .                 219          349           42             35      356           4               2
24112: 
24113: Ulkomaat ............................... .             655          724            21            9      736                3          2
24114:                                                                               21 5 646   31                        2 641
24115: Yhteensä ............................... ..         61 671       66439                        4427    67 658                          2
24116: 
24117: 11 Taulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahaston lainanantoa.
24118: 21 Luku sisältää 47 milj. mk taloyhtiöiden rakennusaikaisista lainoista henkilökohtaisiksi osakelainoiksi tai hankin-
24119:    taiainoiksi siirrettyjä lainoja ja 67 milj. mk pääomitettuja korkoja.
24120: 31 Luku sisältää 47 milj. mk taloyhtiöiden rakennusaikaisista lainoista henkilökohtaisiksi osakelainoiksi tai hankin-
24121: 
24122:    taiainoiksi siirrettyjä lainoja ja 135 milj. mk tileistä poistoja.
24123:                                                                                                                                  75
24124: 
24125: 12.3. Valtion lainananto toimialoittain lainansaajasektoreille "Vhteisöyritykset" ja "Eiinkeinonharjoittajien
24126:          kotitaloudet"
24127: 
24128: Toimiala                                          Laina-       Laina-       Lisäys   Vähennys     Laina-       Korot       Pääoma-
24129:                                                   pääoma       pääoma       1994     1994         pääoma       1994        muutos
24130:                                                   31.12.1992   31.12.1993                         31.12.1994               1994/93
24131: 
24132:                                                   miljoonaa markkaa                                                          %
24133: 
24134: Erittelemätön            elinkeinotoi-
24135: minta ...................................... ..                       4        0              0        4               0         -6
24136: Maatalous, kala- ja riistatalous                   6962         6345         253            621   5976           266             -6
24137: Metsätalous ............................. .        1096         1 088        310            153   1244            44             14
24138: Kaivos- ja kaivannaistoiminta                        146          124                        22     103                7      -17
24139: Teollisuus ............................... ..      1037         1060         168            177   1 051            30            -1
24140: Elintarvikkeiden, juomien ja
24141: tupakan valmistus .................. ..               32           32          5              5       33                          3
24142: Tekstiilien, vaatteiden ja nah-
24143: katuotteiden valmistus .......... .                    15             16       2              5       13               0      -19
24144: Puutavaran ja puutuotteiden
24145: valmistus ................................ ..          13             15       2              2       15               0         -0
24146: Massan, paperin ja paperi-
24147: tuotteiden valmistus ............... .               100           88          8             23       74               4      -16
24148: Kustantaminen ja painaminen                           21           18          1              2       18               1         -3
24149: Kemikaalien ja kemiallisten
24150: tuotteiden sekä kumi- ja
24151: muovituotteiden valmistus .....                       96          136         27             17     145                4          7
24152: Lasi-, savi- ja kivituotteiden
24153: valmistus ................................. .          18          23          2              4      22                1       -8
24154: Metallien valmistus ................ ..              115          105          7             19      93                2      -11
24155: Metallituotteiden,          koneiden
24156: ja laitteiden, sähköteknisten
24157: tuotteiden ja instrumenttien
24158: sekä kulkuneuvojen valmistus                         607          596        104             93     606            16             2
24159:  Muu teollisuus ......................... .           20           30         10              7      34             2            13
24160: Energia- ja vesihuolto ............ .                142          108          0             29       79               5      -27
24161: Rakentaminen ......................... .             302          441        111             10     542           15            23
24162: Kauppa ................................... ..         71           69         11             22       58               5      -16
24163: Majoitus- ja ravitsemistoi-
24164: minta ...................................... ..       26           11                         1       10               1         -8
24165: Kuljetus ................................... .       185          150                        13     137           10           -9
24166: Tietoliikenne ............................ .         905          736                       686      50           22          -93
24167: Kiinteistö-, puhtaus- ja vuok-
24168: rauspalvelut ............................. .         246          297          3              5     295           14             -1
24169: Tekninen palvelu ja palvelut
24170: liike-elämälle ........................... .         182          225         48             60     213                7         -5
24171: Koulutus ja tutkimus .............. .                   4             4                       2        3                      --41
24172: Terveys- ja sosiaalipalvelu .... ..                     2              1       0                       2               0         13
24173: Virkistys- ja kulttuuripalvelut                       27           24                         3       22               1      -11
24174:                                                   11 333       10 687                21 1   803
24175: Yhteensä ............................... ..                                 '1905                 9 789          428             -8
24176: 
24177: 11   Luku sisältää 3 milj. mk pääomitettuja korkoja.
24178: 21   Luku sisältää 122 milj. mk tileistä poistoja.
24179: 76
24180: 
24181: LIITE 13
24182: 
24183: 
24184: VALTION KORKOTUKILAINAT
24185: 
24186: 13.1. Valtion korkotukilainat tehtäväalueittain ja lainaryhmittäin
24187: 
24188: Tehtäväalue                                                 Rahoituslaitosten osuus                                              Valtion osuus
24189: 
24190: 
24191: Lainaryhmä                                                  Laina-       Laina-       Lisäys     Vähennys Laina-        Lai-    Keskim. Valtion
24192:                                                             pääoma       pääoma       1994       1994     pääoma        nojen korko- maksamat
24193:                                                             31.12.1992   31.12.1993                          31.12.1994 keskim. tuki    korkotuki-
24194:                                                                                                                         korko   31.12. menot
24195:                                                                                                                         31.12.   1994' 1     1994
24196:                                                                                                                         199411
24197: 
24198:                                                             miljoonaa markkaa                                             %        %         mmk
24199: 
24200: 
24201: Yleinen hallinto ................................             2135        2 723        452         21 579      2 596                                125
24202: Kehitysmaiden taloudellista kehi-
24203: tystä varten myönnettävä! korko-
24204: tukiluotot ...........................................        2 135       2 723        452          21 579     2 596      5,75      4,85            125
24205: 
24206: Maanpuolustus ................................                  144         159          18            41        136                                  8
24207: Turvavarastojen perustamisen ja
24208: ylläpitämisen korkotukilainat ...........                       144         159          18            41        136     11,20      5,00              8
24209: 
24210: Opetus, tiede ja kulttuuri .................                  7 773       7 248                    1127        6121                                 419
24211: Lukioiden rakentamisen korkotuki-
24212: lainat ..................................................                                                          0      5,25      0,25              0
24213: Kunnallisten ja yksityisten ammatil-
24214: Iisten oppilaitosten rakentamisen
24215: korkotukilainat ...................................              73          45                        27         18      8,20      1,95
24216: Kansan-, kansalais- ja työväenopis-
24217: tojen rakentamisen korkotukilainat.                              18           13                        4          9      9,50      2,65              0
24218: Ammatillisten             aikuiskoulutuskes-
24219: kusten rakentamisen korkotukilainat                              16          14                         3        11      10,80      2,20              0
24220: Opintolainojen korkotuki ..................                   7 665       7 175                   31 1 092     6083       8,90      4,65            418
24221: 
24222: Asuminen ja ympäristö .................... 16144                         17 113       5 495        2 372      20236                                 616
24223: limansuojelun ja jätehuollon inves-
24224: tointien korkotukilainat .....................            529               618         164            89        693     10,05      3,50             25
24225: ASP-järjestelmään liittyvät korko-
24226: tukilainat ........................................... 12 153            12 318       1 282        1 799      11 801      6,75     51 2,25          273
24227: Vlivelkaantuneiden asunnonhank-
24228: kijoiden korkotukilainat ....................                               333       1 432          105       1 660      9,90      5,00             51
24229: Oman asunnon hankintaan valtion
24230: lainan sijasta myönnettävät korko-
24231: tukilainat ...........................................      3                 3           0            0           3     12,65      5,55              0
24232: Asuntolainojen korkotuki ................. 2 456                          2 819       2 374          159       5 034      9,80      6,60            219
24233: Lämmityslaitoshankkeiden korko-
24234: tukilainat ...........................................    272               288          55            69        274     10,75      5,10             16
24235: Vesihuoltolaitteiden rakentamisen
24236: korkotukilainat ...................................       416               412         135            92        455      9,10      3,95             19
24237: Yhdyskuntien vesiensuojeluinves-
24238: tointien korkotukilainat .....................            192               198          51            39        210      8,85      3,95              9
24239: Teollisuuden vesiensuojeluinves-
24240: tointien korkotukilainat .....................            123               124              2         20        106      6,60      3,40              4
24241: 
24242: Maa- ja metsätalous ........................                  6415        6 288        583           883       5 988                                219
24243: Maataloustuotteiden varastotilojen
24244: rakentamisen korkotukilainat ...........                         60          46                        15         31     10,00      1,30              1
24245: Maatalouden perusluotto .................                         2           1                         0          1               511,40             0
24246:                                                                                                                                                  77
24247: 
24248: 
24249: Tehtäväalue                                                  Rahoituslaitosten osuus                                          Valtion osuus
24250: 
24251: 
24252: Lainaryhmä                                                   Laina-       Laina-       Lisäys   Vähennys Laina-     Lai-     Keskim. Valtion
24253:                                                              pääoma       pääoma       1994     1994     pääoma     nojen korko- maksamat
24254:                                                              31.12.1992   31.12.1993                     31.12.1994 keski m. tuki    korkotuki-
24255:                                                                                                                     korko    31.12. menot
24256:                                                                                                                     31.12. 1994   11 1994
24257:                                                                                                                     199411
24258: 
24259:                                                              miljoonaa markkaa                                         %        %          mmk
24260: 
24261: 
24262: Maaseutuelinkeinolain ja maatila-
24263:                                                                                                                                51
24264: lain mukaiset korkotukilainat ...........                      5 434       5 151        576         703      5 024                  3,35         170
24265: Eräiden maatilatalouden luottojen
24266: vakauttamisesta annettujen lakien
24267:                                                                                                     122       817              51 5,15
24268: mukaiset korkotukilainat ..................                      712         937           2                                                     45
24269: Maaseudun pienimuotoisen elinkei-
24270: notoiminnan edistämisestä anne-
24271:                                                                                                       16                       51 2,25
24272: tun lain mukaiset korkotukilainat ....                            78          65                               50
24273: Vuoden 1987 satovahinkojen kor-
24274: kotukilainat .......................................              35             7                     5         2     9,50         5,00           0
24275: Ravi- ja ratsastusurheiluhankkeisiin
24276:                                                                                                                                51 3,75
24277: myönnettävät korkotukilainat ..........                           30          26                       8       18
24278: Kalatalouden korkotukilainat ...........                          64          55           4          14       45      6,90         1,30
24279: 
24280: Liikenne ............................................            439         562          77          75      564                                25
24281: Tielain mukaiset korkotukilainat ......                            1           1                       1         0     5,00         2,50           0
24282: Kauppa- ja teollisuussatamien ra-
24283:                                                                              110                      36       74              51 3,90
24284: kentamisen korkotukilainat ..............                        127                                                                               4
24285: Lastialusten hankintojen tukemisen
24286: korkotukilainat ...................................              311         451          77          38      490     10,90     4,20              21
24287: Saaristoliikenteen korkotukilainat ...                             0           0                       0        0      6,25      2,90              0
24288: 
24289: Teollisuus ja muut elinkeinot ........                         8848       14 643       2 255      7 201      9 697                               389
24290: Eräiden kehitysalueilla sijaitsevien
24291: hankkeiden korkotukilainat ............ ..                          2                                            0     8,30         2,80           0
24292: Kera Oy:n myöntämät korkotuki-
24293: lainat ................................................ ..        8            4                      2          2     9,50         4,45           0
24294: Kera Oy:n ottamat korkotukilainat ..                           1430        2 475         120        215      2 380    12,75         6,80         185
24295: Pk-yritysten investointien korko-
24296: tukilainat ......................................... ..             3        276        423           61      638      9,70         5,00          25
24297: Pk-yritysten olemassa olevien luot-
24298: tojen korkomenojen alentaminen ...                                         4 536       1 069      5464        141      8,90         5,00         149
24299: Energiainvestointien                    korkotuki-
24300: lainat ................................................ ..       315         287          50          71      266      9,25         3,10          10
24301: Haja-asutusalueiden vähittäiskau-
24302: pan korkotukiluotot .......................... .                   18          16          0           5        11    12,55         9,95
24303: Suomen Vientiluotto Oy:n luotan-
24304:                                                                7 072       7 048                 41 1 382    6259      5,90 -1,25                 19
24305: oton korkotukilainat ........................ ..                                        593
24306: 
24307:  Muut menot .................................... .                                       121           1      120                                  0
24308:  Kunnan talouden vakauttamisesta
24309:  ja kuntaselvityksestä annetun lain
24310:  (658/94) mukaiset korkotukilainat ....                                                  121                  120      7,20         3,20           0
24311:  Yhteensä .......................................... 41 898               48 737       9 001     12 279     45 460                           1802
24312: 
24313:  11 Keskimääräiset korkoprosentit on  laskettu painottamalla korkoprosentit ao. lainaryhmän 31.12.1994 takaisin
24314:     maksamatta olevalla pääomalla.
24315:  21 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa vähennystä 418 milj. mk.
24316:  31 Muutos on esitetty nettomääräisenä.
24317:  41 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa vähennystä 343 milj. mk.
24318: 
24319:  51 Laskennallinen arvio.
24320: 78
24321: 
24322: 13.2. Valtion korkotukilainat lainansaajasektoreittain
24323: Sektori                                                  Laina-       Laina-       Lisäys   Vähennys   Laina-       Valtion      Pääoma-
24324:                                                          pääoma       pääoma       1994     1994       pääoma       maksamat     muutos
24325:                                                          31.12.1992   31.12.1993                       31.12.1994   korkotuki-   1994/93
24326:                                                                                                                     menot
24327:                                                                                                                     1994
24328:                                                          miljoonaa markkaa                                                          %
24329: 
24330: Yhteisöyritykset ............................             1453        6 483        1880      5772      2 591         254            -60
24331: Julkiset yritykset ...........................             532          786          91       160        717          34             -9
24332: Yksityiset ulkomaalaisten yri-
24333: tykset ..............................................         8           6                      1         5           0            -17
24334: Yksityiset suomalaisten yritykset                           913       5 691        1 789     5 611     1 869         220            --67
24335: 
24336: Rahoituslaitokset ..........................              8 531       9550          736      1 601     8685          207              -9
24337: Vakuutuslaitokset ..........................                  9          13          19                   32           2
24338: Yksityiset rahoituslaitokset ..........                      20          14           4            4      14           1               0
24339: Julkiset luotto-osakeyhtiöt ...........                   8 502       9 523         713     11 1 597   8 639         204              -9
24340: 
24341: Julkisyhteisöt ................................           1180         1088         299        252      1135           48              4
24342: Kaupungit ......................................           675          607         230        147       690           26             14
24343: Muut kunnat ..................................             424          413          64         84       393           20            -5
24344: Kuntainliitot ...................................           81           68           5         21        52            2           -24
24345: 
24346: Voittoa tavoittelemattomat
24347: yhteisöt ..........................................       2251         2630        2308        169     4 769          199              81
24348: Valtionkirkot ..................................              2            2                     0         2            0             -0
24349: Asuntoyhteisöt ..............................             2 017        2 399       2 268       136     4531           187              89
24350: Muut voittoa tavoittelemattomat
24351: yhteisöt ..........................................         232         229          40          33      236           12                  3
24352: 
24353: Kotitaloudet ..................................          26193        26109        3 306     3 895     25520         962              -2
24354: Elinkeinonharjoittajien kotitalou-
24355: det ..................................................    6 525        6434          600       922      6 112         223            -5
24356: Palkansaajakotitaloudet ...............                  10 568       10 899       2 451     1 667     11 683         280             7
24357: Muut kotitaloudet ..........................              9100         8 776         255     1 306      7 725         459           -12
24358: 
24359: Ulkomaat .......................................          2290         2 878        472       21 590    2760          132             --4
24360: 
24361: Yhteensä ........................................        41 898       48737        9001     12 279     45460        1 802             -7
24362: 
24363: 11 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa vähennystä 343 milj. mk.
24364: 21 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa vähennystä 418 milj. mk.
24365:                                                                                                                                      79
24366: 
24367: 13.3. Valtion korkotukilainat toimialoittain lainansaajasektoreille "Vhteisöyritykset" ja "Eiinkeinonharjoittajien
24368:        kotitaloudet"
24369: 
24370: Toimiala                                              Laina-        Laina-      Lisäys   Vähennys   Laina-       Valtion      Pääoma-
24371:                                                       pääoma        pääoma      1994     1994       pääoma       maksamat     muutos
24372:                                                       31.12.1992   31.12.1993                       31.12.1994   korkotuki-   1994/93
24373:                                                                                                                  menot
24374:                                                                                                                  1994
24375:                                                       miljoonaa markkaa                                                          %
24376: 
24377: Erittelemätön elinkeinotoiminta ..                                   170           89      183         76            8           -55
24378: 
24379: Maatalous, kala- ja riistatalous ...                  6400         6298          587       891      5994          220              -5
24380: Metsätalous ...................................            3          10            1           7        4           0           --60
24381: 
24382: Kaivos- ja kaivannaistoiminta .....                       11          19            4           8       15                       -21
24383: 
24384: Teollisuus ......................................       731        4502         1159     4242       1 419         164            --68
24385: Elintarvikkeiden, juomien ja tupa-
24386: kan valmistus ................................            89         346           87      288        145           12           -58
24387: Tekstiilien, vaatteiden, nahkatuot-
24388: teiden ja jalkineiden valmistus ....                       9         254          140      357          37          12           --85
24389: Puutavaran ja            puutuotteiden
24390: valmistus .......................................          9         604          167      647        124           22           -79
24391: Massan, paperin ja paperituottei-
24392: den valmistus ................................          330          414           25      123        316           14           -24
24393: Kustantaminen ja painaminen .....                         1          275           86      307         54            9           --80
24394: Kemikaalienja kemiallisten tuot-
24395: teiden valmistus sekä kumi- ja
24396: muovituotteiden valmistus ..........                      44         424           63      270        217           16           -49
24397: Savi-, lasi- ja          kivituotteiden
24398: valmistus .......................................        40          188           65      202         51            8           -73
24399: Metallien valmistus .......................             141          247           68      151        164           11           -34
24400: Metallituotteiden, koneiden ja
24401: laitteiden, sähköteknisten tuot-
24402: teiden ja instrumenttien sekä
24403: kulkuneuvojen valmistus .............                     59        1 387        409     1 521        275           50           --80
24404:  Muu teollisuus ...............................            9          363         49       376         36           10           -90
24405: Energia- ja vesihuolto ..................               463          506         250       105        651           30               29
24406: Rakentaminen ...............................              51         176           58      120        114            9           -35
24407: Kauppa ...........................................        80         434         124       443        115           16           -73
24408: Majoitus- ja ravitsemistoiminta ..                         5         162           57      210           9           6           -94
24409: Kuljetus ..........................................     109          189           93      133        149            9           -21
24410: Kiinteistö-, puhtaus- ja vuokraus-
24411: palvelut ..........................................       71         132           19       63         88            6           -33
24412: 
24413: Tekninen palvelu ja palvelut liike-
24414: elämälle ..........................................        7         202           33      204         31            6           --85
24415: Koulutus ja tutkimus ....................                              8            0           8        0           0           -94
24416: Terveys- ja sosiaalipalvelu ...........                    9          10            4           3       11           0               10
24417: 
24418: Virkistys- ja kulttuuritoiminta .....                     30          86            1       69          18           2           -79
24419: 
24420: Muut palvelut ................................             8          13                        4       10           0           -23
24421: Yhteensä ........................................     7 978        12 917       2480     6694       8703          477            -33
24422: 80
24423: 
24424: LIITE 14
24425: 
24426: 
24427: 
24428: 
24429: VALTION MYÖNTÄMÄTTAKAUKSET'l
24430: 
24431: 14.1. Valtiontakaukset valuutoittain
24432: 
24433: Voimassa olevat takaukset        Takausvastuu   Takausvastuu Kurssierot Voimassa olevat takaukset   Valuutta-  Muutos
24434: 31.12.1993                       lisääntynyt    vähentynyt   markkoina 31.12.1994                   määräisten 1994/93
24435:                                  1994           1994                                                takausten
24436: Valuutoissa         Vasta-arvo   markkoina      markkoina               Valuutoissa    Vasta-arvo   jakautuma
24437:                     markkoina"                                                        markkoina"    valuutoit-
24438:                                                                                                     tain
24439: miljoonaa rahayksikköä                                                                                  %         %
24440: 
24441: Yhteensä ......      23 336            2 865         5153       -366                   20682                     -11
24442: 
24443: Markkamääräi-
24444: set yhteensä         20185             2 391         4421                              18155                     -10
24445: 
24446: Valuuttamääräi-
24447: set yhteensä             3151           474           732       -366                    2 527                    -20
24448: 
24449: 
24450: CHF           105          411                                         CHF       29       103          4
24451: DEM           188          626                                         DEM      155       475         19
24452: DKK            33           28                                         DKK       29        23          1
24453: ECU             1            9                                         ECU
24454: FRF            16           16                                         FRF       16        14
24455: GBP             2           13                                         GBP
24456: JPY           141            7                                         JPY      184         9         0
24457: NLG            27           79                                         NLG       15        44         2
24458: SEK           117           81                                         SEK       61        39         1
24459: USD           304        1 760                                         USD      302     1 434        57
24460: XEU            19          120                                         XEU       66       386        15
24461: 
24462: 
24463: ,, Valtiokonttorin ja valtion opintotukikeskuksen hoidossa olevatvaltiontakaukset. Taulukko ei sisällä valtiontakuu-
24464:    keskuksen hoidossa olevia valtion takauksia, joiden takausvastuun määrä 31.12.1994 oli 27 542 milj. mk
24465:    (vientitakuulain tarkoittama kirjanpidollinen kokonaisvastuu oli 29 527 milj. mk).
24466: 21 Vuosien 1993 ja 1994 lopussa voimassa olleiden valuuttamääräisten valtiontakausten markkavasta-arvoja
24467: 
24468:    laskettaessa on käytetty jäljempänä mainittuja kursseja. Takausvastuun lisäykset ja vähennykset on arvostettu
24469:    Suomen Pankin vuodelle 19941askemien keskimääräisten myyntikurssien mukaan.
24470: 
24471: 
24472:      31.12.1993                    31.12.1994
24473: CHF        3,9083                CHF       3,618
24474: DEM        3,335                 DEM       3,0615
24475: DKK        0,8549                DKK       0,7794
24476: ECU        6,45626               ECU
24477: FRF        0,9817                FRF       0,8873
24478: GBP        8,554                 GBP
24479: JPY        0,05177               JPY       0,04759
24480: NLG        2,9812                NLG       2,7337
24481: SEK        0,6945                SEK       0,6358
24482: USD        5,7845                USD       4,7432
24483: XEU        6,459                 XEU       5,815
24484:                                                                                                                             81
24485: 
24486: 14.2. Valtiontakaukset sektoreittain
24487: 
24488: Sektori                        Voimassa     Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot   Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset    Muutos
24489:                                olevat       lisääntynyt  vähentynyt                lainojen    lainojen    yhteensä     1994/93
24490:                                takaukset    1994           1994                    takaukset   takaukset   31.12.1994
24491:                                31.12.1993                                          31.12.1994   31.12.1994
24492: 
24493:                                miljoonaa markkaa                                                                        %
24494: 
24495: 
24496: Yhteisöyritykset ....            2 638              345            670    -113       1440        760          2200      -11
24497: Julkiset yritykset ...           2144                              438     -78       1 274       354          1 628     -24
24498: Yksityiset suoma-
24499: laisten yritykset .....            494              345            232    -35          166       406           572        16
24500: Rahoituslaitokset ..             3 593             1180            696    --82       3 559       436          3 995       11
24501: Yksityiset rahoitus-
24502: laitokset ..................       260                             237    -23
24503: Julkiset rahoitus-
24504: laitokset ..................     3 333             1180            459    -59        3 559       436          3 995       20
24505: Julkisyhteisöt ........          3 850             1200       3 550                  1 500                    1500      -61
24506: Sosiaaliturva-
24507: rahastot ..................      3 850             1 200      3 550                  1 500                    1 500     -61
24508:                                                                   11219
24509: Kotitaloudet .......... 11874                                                       11 655                   11 655     -2
24510: Muut kotitaloudet .. 11 874                                        219              11 655                   11 655     -2
24511: Ulkomaat ...............         1 381              140             18    -171           1      1331          1332       -4
24512: Yhteensä ................ 23 336                   2 865      5153        -366      18155       2527         20682      -11
24513: 
24514: 11 Muutos on esitetty nettomääräisenä.
24515: 
24516: 
24517: 
24518: 
24519:  11    351049Q
24520: 82
24521: 
24522: 14.3. Valtiontakaukset toimiaJoittain sektorille uYhteisöyrityksetu
24523: Toimiala                      Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot   Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset    Muutos
24524:                               olevat    lisääntynyt vähentynyt                lainojen    lainojen    yhteensä     1994/93
24525:                               takaukset 1994        1994                      takaukset   takaukset   31.12.1994
24526:                               31.12.1993                                      31.12.1994   31.12.1994
24527: 
24528:                                  miljoonaa markkaa                                                                  %
24529: 
24530: Teollisuus .............           1398         345       252        -21       1154          316        1470         5
24531: Massan,          paperin
24532: ja paperituotteiden
24533: valmistus ..............              37                   24         -1          12                       12      -68
24534: Lasi-, savi- ja kivi-
24535: tuotteiden valmis-
24536: tus ..........................       322                  181                    141                      141      -56
24537: Metallien          valmis-
24538: tus ..........................        26        335        23        -20            2        316         318
24539: Koneiden,            laittei-
24540: den ja kulkuneuvo-
24541: jen valmistus ........             1 013             10    24                    999                     999       -1
24542: Energia- ja vesi-
24543: huolto ....................         718                   368        -56           4         290         294       -59
24544: Kuljetus .................          412                    25        -36         197         154         351       -15
24545: Kiinteistö-,        puh-
24546: taus- ja vuokraus-
24547: palvelut .................           108                   25                     83                       83      -23
24548: Tekninen palvelu ja
24549: palvelut liike-
24550: elämälle .................             2                                          2                        2        -7
24551: Yhteensä ...............           2 638        345       670       -113       1440          760        2200       -17
24552:                                                                                                                                        83
24553: 
24554: LIITE 15
24555: 
24556: 
24557: VALTIONVELKA
24558: 
24559: 15.1. Markkamääräinen valtionvelka 11
24560: Lainaryhmä                                                           Jakau- Pääoma       Otetut   Maksetut Pääoma       Jakau- Maksetut
24561:                                                                       tuma 31.12.1993    lainat   kuole-   31.12.1994    tuma korot
24562:                                                                        %                          tukset                  %    1994
24563:                                                                             miljoonaa markkaa
24564: 
24565: Pitkäaikainen velka ........................................           79   87142       34124     11158    110 108        77     9058
24566: Yleisöobligaatiolainat ....................................            65   71 083      31 524     9 598    93 009        65     7 821
24567: - budjettitalouden yleisöobligaatiolainat ..                           54   59 580      29 603     9 598    79 585        56     6 511
24568: - valtion asuntorahaston asunto-
24569:     obligaatiolainat ........................................          11    11 503       1 921             13424          9     1 310
24570: Lainat vakuutusyhtiöiltä, työeläkelaitok-
24571:     silta ja eläkesäätiöiltä ..............................             2     2 986                  948     2 038         1          309
24572: Lainat valtion eläkerahastolta .......................                  9     9 700       2 600             12 300         9          645
24573: Lainat muilta ...................................................       3     3 373                  612     2 761         2          283
24574: 
24575: Lyhytaikainen velka .......................................            21    22824      91796     81467     33153         23     1 971
24576: Budjettitalouden velkasitoumukset ..............                       21    22 824     70 411    60 082    33153         23     1 965
24577: Lyhytaikainen luotto ......................................                             21 385    21 385                             6
24578: 
24579: Yhteensä .........................................................    100   109 966     125 920   92 625   143 261       100    11 029
24580: 
24581: 
24582: 1lTaulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahastolta otettua velkaa.
24583: 84
24584: 
24585: 15.2. Valuuttamääräinen valtionvelka
24586: 
24587:                                    Velka 31.12.1993   Velan Ii-      Velan vä-       Kurssi-    Velka 31.12.1994           Mak-
24588:                                                       säys 1994      hennys 1994     erot                                  setut
24589:                                    Ulkomaan Vasta- markkoina         markkoina       mark-      Ulkomaan Vasta-    Jakau-  korot
24590:                                    rahan       arvo   Lainojen       Lainojen        koina      rahan    arvo      tuma    mark-
24591:                                    määräi-     mark- nosto           kuoletus                   määräi-  mark-     valuut- koina
24592:                                    senä        koina (valuutan-      (valuutan-                 senä     koina     tojen
24593:                                                       vaihdot ym.)   vaihdot ym.)                                  mukaan' 1
24594:                                    miljoonaa rahayksikköä                                                          %
24595: 
24596: 
24597: Pitkäaikainen velka .....                     155 577   46500          6902-18 620                      176 562    100    11 743
24598:                                                         (6272)       (6 265)
24599: Dollarilainat IUSD) .......        3 265       18 888    6 732         1 313 -3726              3 795    17 999     11     1 367
24600:                                                                      (2 582)
24601: Puntalainat (GBP) .........        1 699       14 531     4 252              -2 570             2 662    19 724     11     1163
24602:                                                         (3 511)
24603: Ruotsinkruunulainat
24604:   (SEK) ..........................   678         471                                --40         678        431      0         55
24605: Tanskankruunulainat
24606:   (DKK) .......................... 2 423        2 071                   729    -155             1 523     1 187                194
24607: Saksanmarkkalainat
24608:   (DEM) ......................... 11 408       38 045    14 880       1103 -3968               16 201    49 599     28     3177
24609:                                                         (1 745)
24610: Floriinilainat (NLG) .......       2434         7 257     1 179         250    -745             3 094     8 457      5         546
24611:                                                         (1 016)
24612: Belgianfrangilainat
24613:    (BEF) .......................... 7 293       1 168                               -82         7 293     1 086                91
24614: Luxemburginfrangilainat
24615:    (LUF) .......................... 9 200       1474     1 426          578    -162            14 500     2 160                82
24616: Sveitsi nfra ng i 1ai nat
24617:    (CHF) .......................... 2 245       8 774                   382    -631             2 145     7 761      4         520
24618: Ranskanfrangilainat
24619:    (FRF) ........................... 21 033    20 648    5 852       (3 683) -2 202            23 233    20 615     12     1 615
24620: ltalianliiralainat (ITL) .... 82 380              278                          -37             82 380       241      0        34
24621: ltävallanshillinkilainat
24622:    (ATS) .......................... 3 000       1 423                        -118            3 000        1 305      1       100
24623: Jenilainat (JPY) ............ 314 304          16 272    9 053        1 852 -1591          459 804       21 882     12       691
24624: ECU-Iainat ..................... 3 697         23 880    3 126          330 -2 568           4146        24108      13     2 080
24625: Kuwaitindinaarilainat
24626:    (KWD) ........................        20      388                    364         -24                                         27
24627: PSC-Iainat .....................          7        9                      1          -1             6          7     0           1
24628: 
24629: Lyhytaikainen velka .....
24630: Yhteensä .......................              155 577   46500          6902-18 620                      176 562    100    11 743
24631:                                                         (6272)       (6 265)
24632: 
24633: ' 1 11man valuutanvaihtosopimuksia koskevien kuoletusten vaikutusta.
24634:                                                                                                                                           85
24635: 
24636: LIITE 16
24637: 
24638: 
24639: VALTIOKONTTORIN HOIDOSSA OLEVATVALTION OMISTAMAT OSAKKEET, OSUUDET JA MUUT ARVOPAPERIT
24640: 
24641: 16.1. Kotimaiset osakkeet, osuudet ja muut arvopaperit
24642: 
24643:                                                                                            31.12.1992        31.12.1993      31.12.1994
24644:                                                                                            Nimellisarvo, miljoonaa markkaa
24645: 
24646: 
24647: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt .................................. .                          7 680              9 883         13 070
24648: OyAikoAb ...........................................................................               10                10             10
24649: Arsenal Oy ...........................................................................                            1 721          2 221
24650: Enso-Gutzeit Oy
24651: -SarjaA .......................................................................... ..            593                593            593
24652: -Sarja B ............................................................................            128                128            127
24653: Finnair Oy, SarjaA ............................................................ ..               172                234            248
24654: Finnish Publie Management Ltd Oy ................................ ..                                                                  0
24655: Imatran Voima Oy ............................................................. ..                872                872            872
24656: Karttakeskus Oy ................................................................. .                                                  1
24657: Kemijoki Oy
24658: -SarjaA ............................................................................                4                 4               4
24659: -Sarja B ............................................................................            172                187            187
24660: Kemira Oy ............................................................................           788                873            873
24661: Kera Oy ................................................................................         460                460            535
24662: Kulinaari Ravintolat Oy .......................................................                     0
24663: Lapuan Patruunatehdas Oy ................................................                         43                 43             43
24664: Neste Oy ..............................................................................          848                848            868
24665: Otateeh Oy ...........................................................................              1                  1              1
24666: Outokumpu Oy, SarjaA .................................................... .                      459                551
24667: Painatuskeskus Oy ..............................................................                    0                 0             15
24668: Postipankki Oy .....................................................................             630                630            630
24669: Rahapaja Oy ....................................................................... .               0                 0               8
24670: Rautaruukki Oy .................................................................. ..             757                825            825
24671: Saimaan Kanavalaivat Oy ..................................................                        14                 14             14
24672: Oy Sisu-Auto Ab ............................................................... ..               153                153            272
24673: Suomen Kiinteistöpalveluyhtymä Oy .............................. .                                                                    1
24674: Suomen PT Oy ....................................................................                                                2 400
24675: Suomen Vientiluotto Oy .....................................................                      59                 59            590
24676: Teollisen yhteistyön rahasto Oy ...................................... ..                        173                282            282
24677: Valmet Oy, SarjaA ............................................................ ..                519                519            498
24678: Vaivilla Oy ............................................................................          28                 28             28
24679: VammasOy .........................................................................                61                 61             61
24680: Vapo Oy ...............................................................................          300                300            300
24681:  Oy Veikkaus Ab ................................................................. ..                1                  1              1
24682: Veitsiluoto Oy ......................................................................            389                439            439
24683: VTKK-Yhtymä Oy ............................................................... .                    0                 0             75
24684:  Oy Yleisradio Ab ................................................................ .              47                 47             47
24685:  Asunto-osakeyhtiöt ........................................................... .                   0                 0               0
24686: 
24687:  Muut osakeyhtiöt ............................................................. .                 72                322            820
24688:  Oy Ekokem Ab .................................................................... .              12                 12              12
24689:  Finnyards Oy ...................................................................... .            50                 50              50
24690:  Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy .................................. .                               5                  5              5
24691:  Outokumpu Oy, SarjaA .....................................................                                                        498
24692:  Publie Management Consulting Oy .................................. .                               0                 0               0
24693:  Suomenlinnan Liikenne Oy ................................................                          3                 3               3
24694:  Suomen Puututkimus Oy ...................................................                          0                 0               0
24695:  Suomen Säästöpankki- SSP Oy .................................... .                                                 250            250
24696:  Vuosaaren Kehitysyhtiö Oy ................................................                         2                 2               2
24697:  Muut osakkeet ................................................................... ..               0                 0               0
24698:  Osakkeet yhteensä .............................................................               7 752             10205          13 890
24699: 86
24700: 
24701:                                                                                                31.12.1992              31.12.1993             31.12.1994
24702:                                                                                                Nimellisarvo, miljoonaa markkaa
24703: 
24704: Muut yhteisöt ..................................................................... .                       0                    0                     0
24705: Helsingin Puhelinyhdistys ................................................. .                               0                    0                     0
24706: Muut .....................................................................................                  0                    0                     0
24707: Yhteensä ..............................................................................               7 752                  10 205              13 890
24708: 
24709: Valtion pääomasijoitukset .............................................. .                           7 912                    6998                7448
24710: Liikepankit ............................................................................             5 550                    5 730               6180
24711: Osuuspankit .........................................................................                1108                     1108                1108
24712: Säästöpankit ....................................................................... .               1 254                      160                160
24713: 
24714: Kaikki yhteensä .................................................................. .                 15 665                  17 203              21338
24715: 
24716: 
24717: 16.2. Valtion osuudet kansainvälisissä rahoituslaitoksissa
24718: 
24719:                                                             Merkitty                                        Maksettu
24720:                                                             31.12.1994
24721:                                                             alkuperäi-                  Osuudet alku-       Osuuksien markkavasta-arvot
24722:                                                             sessä                       peräisessä          31.12.1994       Maksupäivien valuutta-
24723:                                                             valuutassa'!                valuutassa          valuuttakurssien kurssien mukaan
24724:                                                                                         31.12.1994          mukaan           31.12.1993      31.12.1994
24725: 
24726:                                                             miljoonaa yksikköä
24727: 
24728: Kansainvälinen Jälleenrakennus-
24729: pankki .............................................        SDR            856          USD           59           277                  275                  275
24730: Kansainvälinen Rahoitusyhtiö .....                          USD             13          USD           13            62                   51                   58
24731: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö                           USD            319          USD          319         2 497                2 250                2 262
24732:                                                             SDR            143          SDR          143
24733: -Afrikka-rahasto .........................                  USD             12          USD           12               57               78                   78
24734: Aasian Kehityspankki ....................                   USD             14          USD            5               45               38                   38
24735:                                                             SDR             48          SDR            3
24736: Aasian Kehitysrahasto 21 ................                   USD             77          USD           77           365                 350                  360
24737: Latinalaisen Amerikan Kehitys-
24738: pankki .............................................        USD             48          USD            3            12                  14                   14
24739: -pankin erityisrahasto ................                     USD             14          USD           14            64                  74                   74
24740: Afrikan Kehityspankki ...................                   UA              66          UA             8            57                  42                   42
24741: Afrikan Kehitysrahasto .................                    FUA            116          FUA          116           735                 518                  577
24742: EFTA-maiden Portugalin Teollista-
24743: misrahasto .....................................            SDR                8        SDR             8              56               42                   42
24744: Kansainvälinen Maatalouden
24745: Kehittämisrahasto .........................                 FIM             96          FIM          96             96                  96                   96
24746: Länsipohjolan Kehittämisrahasto                             USD              2          USD           2             11                   8                   11
24747: Pohjoismaiden Investointipankki.                            ECU            498          ECU          42            246                 188                  205
24748: Kansainvälinen lnvestointitakaus-
24749: laitos ...............................................      SDR                6        USD             1                6               6                    6
24750: Perushyödykkeiden yhteisrahasto                             SDR                2        FRF             8                7               6                    6
24751: Pohjoismaiden Ympäristörahoitus-
24752: yhtiö ...............................................       ECU                7        ECU             7              40               30                   39
24753: Maailmanlaajuinen                  Ympäristö-
24754: rahasto ...........................................         FIM            140          FIM          140           140                 105                  140
24755: Euroopan Jälleenrakennus- ja
24756: kehityspankki .................................             ECU              30         ECU          30            174                 128                  176
24757: Teknisen avun rahasto (NIB) ........                        ECU               1         ECU           1              7                   5                    7
24758: Teknisen avun rahasto (NOPEF) ..                            ECU               1         ECU           1              7                   5                    7
24759: Yhteensä ........................................                                                                4961                 4309                 4513
24760: 
24761: 11 Sisältää merkityt vuosiosuudet 31.12.1994 saakka ja sekä maksettavan että takuupääoman.
24762: 21 Aasian Kehitysrahasto on Aasian Kehityspankin rahasto.
24763:                                                                                                                                                                                                                     87
24764: 
24765: LIITE 17
24766: 
24767: VALTION TEOLLISUUSLAITOSTEN HOIDON JA KÄYTÖN YLEISISTÄ PERUSTEISTAANNETUN LAIN 13.5.1931/168
24768: 13 §:N 2 MOM. EDELLYTTÄMÄT VALTION TEOLLISUUSLAITOSTEN VUOSIKERTOMUKSET, TILINPÄÄTÖKSET,
24769: JA TILINTARKASTAJIEN LAUSUNNOT
24770: 
24771: 
24772: 
24773: 
24774:                                                                                Valtion pukutehdas
24775:    Vuosi 1994 oli Valtion pukutehtaalle viimeinen toimin-                                                      mat, rajavartiolaitos, poliisit, palokunnat ja taksiautoili-
24776: tavuosi budjettisidonnaisena valtion laitoksena. Myyn-                                                         jat. ISO 9002-sertifikaatin kattavuutta laajennettiin ja
24777: nin kasvu kokonaisuudessaan oli 10,4 %. Vapaa-ajan                                                             koko laatujärjestelmää kehitettiin edelleen.
24778: tuoteryhmälle Ianseerattiin kevään aikana uusi tuote-                                                             Valtion pukutehtaan liikevaihto vuonna 1994 oli 51
24779: merkki BOREUS COLLECTION, joka sai hyvän vas-                                                                  milj. mk, jossa lisäystä edelliseen vuoteen 8,4 %. Henkilö-
24780: taanoton. Onnistuneiden markkinointipanostusten avul-                                                          määrä oli kertomusvuoden päättyessä 187 henkilöä, jois-
24781: la saatiin BOREUS-tuoteryhmän myynti kasvamaan                                                                 ta valmistustyöntekijöitä 127.
24782: noin 24% ja oman asiakasrekisterin henkilömäärä kasvoi                                                            Tehtaan johtokuntaan ovat kertomusvuonna kuulu-
24783: 100 OOO:een asiakkaaseen. Tärkein vientikauppa solmit-                                                         neet puheenjohtajana maaherra Hannu Tenhiälä sekä
24784: tiin Viron tullilaitoksen kanssa toimitusten ajoittuessa                                                       jäseninä kenraalimajuri Rauli Helminen, toimitusjohtaja
24785: kuitenkin vuoden 1995 puolelle. Tärkeimmät kotimaiset                                                          Liisa Joronen, tekniikan tohtori Hannes Kulvik ja neu-
24786: virkapukuasiakasryhmät olivat edelleen puolustusvoi-                                                           votteleva virkamies Eero Paukkunen.
24787: 
24788: 
24789: 
24790:                                                                              Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1994
24791: 
24792: Myyntituotot .................................................................................................................................... .                                           64 389 875,71
24793: 
24794: Myynnin oikaisuerät
24795:   Alennukset ....................................................................................................... .              121 360,12
24796:   Välilliset verot .................................................................................................. .        11 542 851,37
24797:   Muut oikaisuerät .............................................................................................. .              1 507 974,01                                                 13 172 185,50
24798: Liikevaihto ........................................................................................................................................ .                                        51 217 690,21
24799: 
24800: Muuttuvat kulut
24801:  Aineet ja tarvikkeet...........................................................................................             24 941 218,51
24802:  Valmistuspalkat ................................................................................................             9 514 551.43
24803:  Henkilökulut ......................................................................................................          2 440 997.42
24804:  Muut muuttuvat kulut......................................................................................                       189 382,74
24805:  Varastojen muutos........................................................................................... -2 722 547,80                        34 363 602,30
24806:                                                                                                                             ------~----------~--
24807: Myyntikate........................................................................................................................................ 16 854 087,91
24808: 
24809: Kiinteät kulut
24810:   Palkat.................................................................................................................       6 486 129.40
24811:   Henkilökulut ......................................................................................................           2 433 607,35
24812:   Vuokrat ..............................................................................................................            554 758,07
24813:   Muut kiinteät kulut ...........................................................................................             _4_7c:...31-'-70c:...6:..:.'.:..85'----'-14c....:::c20.:..6::....::.20.:..1...:.,6.:..:...7
24814: Käyttökate .........................................................................................................................................                                2 647 886,24
24815: 
24816: Poistot
24817:   Rakennuksista ja rakennelmista ..................................................................... .                          264 255,96
24818:   Koneista ja kalustosta ..................................................................................... .               1 891 512,22                                                     2 155 768,18
24819: Liikeylijäämä .................................................................................................................................... .                                              492 118,06
24820: 
24821: Muut tuotot ja kulut
24822:   Korkotuotot ...................................................................................................... .           1 652,22
24823:   Muut tuotot ...................................................................................................... .       750 044,92
24824:   Muut kulut ........................................................................................................ .  -429 883,36                                                                321 813.78
24825: Tilikauden ylijäämä ......................................................................................................................... .                                                     813 931,84
24826: 88
24827: 
24828:                                                                             Tase 31.12.1994
24829: 
24830: Vastaavaa
24831: 
24832: Rahoitusomaisuus
24833:   Rahat ja pankkisaamiset ..................................................................................                6 517 538,48
24834:   Myyntisaamiset ................................................................................................           3 778 619,32
24835:   Siirtosaamiset ...................................................................................................          435 016,34   10 731 174,14
24836: 
24837: Vaihto-omaisuus
24838:   Aineet ja tarvikkeet ...........................................................................................         13 430 368,64
24839:   Valmisteet .........................................................................................................      9 507 448,85
24840:   Keskeneräiset työt ............................................................................................           1 221 156,00   24158 973,49
24841: 
24842: Käyttöomaisuus
24843:   Maa-alue ...........................................................................................................         43 500,00
24844:   Rakennukset ja rakennelmat ...........................................................................                    6 756 718,20
24845:   Koneet ja kalusto ..............................................................................................          4 153 520,71
24846:   Atk-ohjelmat .....................................................................................................          260 007,78
24847:   Osakkeet ja osuudet .........................................................................................                11 100,00   11 224 846,69
24848:                                                                                                                                            46 114 994,32
24849: 
24850: 
24851: Vastattavaa
24852: 
24853: Vieras pääoma
24854: Lyhytaikainen
24855:   Ostovelat ...........................................................................................................     1134 502,60
24856:   Siirtovelat ..........................................................................................................    1 358 268,04
24857:   Muut lyhytaikaiset velat ...................................................................................              1 380 482,97    3 873 253,61
24858: 
24859: Oma pääoma
24860:  Rahoituspääoma ..............................................................................................             30 202 962,18
24861:  Käyttöomaisuuspääoma ..................................................................................                   11 224 846,69
24862:  Tilikauden ylijäämä ..........................................................................................               813 931,84   42 241 740,71
24863:                                                                                                                                            46 114 994,32
24864: 
24865: 
24866: 
24867: 
24868:                                                                     Tilintarkastuskertomus
24869:    Valtioneuvoston valittua meidät Valtion pukutehtaan                                        Taseessa esitetyt erät olemme todenneet arvostetuiksi
24870: tilintarkastajiksi olemme tarkastaneet yhtiön tilinpäätök-                                  voimassa olevien määräysten mukaisesti. Käyttöomai-
24871: sen ja kirjanpidon sekä hallinnon tilikaudelta 1.1.-                                        suuden poistoperusteet ovat asianmukaiset.
24872: 31.12.1994 hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laa-                                      Tilisaatavat ja tilivelat on tilinpäätöksessä otettu huo-
24873: juudessa.                                                                                   mioon oikeamääräisinä. Saatavien perintä on hoidettu
24874:    Tilinpäätös on oikein laadittu ja osoittaa ylijäämää                                     asianmukaisesti.
24875: 813 931,84 markkaa.                                                                           Edellä esitetyn perusteella ja kun tehtaan toimintaa on
24876:    Vuoden 1994 tilinavaus perustuu edellisen vuoden vah-                                    käsityksemme mukaan johdettu ja hoidettu huolella eh-
24877: vistettuun tilinpäätökseen.                                                                 dotamme, että Valtion pukutehtaan tilinpäätös vahviste-
24878:    Kirjanpidon viennit perustuvat asianmukaisiin ja hy-                                     taan vuodelta 1994.
24879: väksyttäviin tositteisiin.
24880: 
24881:    Hämeenlinnassa helmikuun 1 päivänä 1995
24882: 
24883:                                    Ilmari Puukko                                                                       Hannu Taunula
24884:        Valtion tilinpäätös liitteineen vuodelta 1994 -kirjaan on jäänyt virhe
24885:       sivujen 190-228 taulukon viimeisen sarakkeen otsikon vuosilukuun.
24886: 1publikationen Statsbokslutet jämte bilagor för år 1994 ingår ett fel i årtalet i sista
24887:                       kolumnen i tabellen på sidorna 190-228.
24888: 
24889:                          Taulukon sarakkeiden otsikot pitää olla seuraavat
24890:                       Kolumnrubrikerna i tabellen bör ha följande ordalydelse:
24891: 
24892:                              Selvitys siirretylstä määrärahoista vuodelta 1994
24893:                                                                                                       S!VU 19Q-228
24894: XX Pl.- Ht.                  Relation angående reserverade anslag för år 1994                         Slda
24895:  Pl.- Ht.                                                   Käytettävissä       Käytettylperuutettu      Vuodelle
24896:        Luku- Kap.                                       Stått tili förtogande    Använtlindraget          Tili år
24897:            Mom.-Mom.                                     wonna - år 1994         wonna- år 1994            1995
24898:                 Vuosi- Ar
24899:                         •• ••   ••
24900: VALTION TILINPMTOS
24901:        LIITTEINEEN
24902:        VUODELTA
24903:            1994
24904:   STATSBOKS
24905:     ••
24906:                 LUTET
24907:    JAMT~. BII_AGOR
24908:           FORAR
24909:            1994
24910: 
24911: 
24912: 
24913: 
24914:        VALTIOKONTTORI
24915:      ISSN 0356-2727
24916: 
24917: PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI 1995
24918:                                                 SISÄLLVS -INNEHÅLL
24919:                                                                                                                                          Sivu
24920:                                                                                                                                          Sida
24921: Yhdistelmä valtion budjettitalouden tilinpäätöksestä vuodelta 1994- Sammandrag
24922: av bokslutet av statens budgethushållning för år 1994 ..................................................                                   5
24923:     Yhdistelmä talousarvion toteutumisesta - Sammandrag av budgetens förverk-
24924:      ligande..........................................................................................................................     6
24925:     Valtion tase- Statens balansräkning .......................................................................                            7
24926: Valtion tilinpäätös- Statsbokslutet .................................................................................                      9
24927:      Talousarvion toteutuminen- Budgetens förverkligande .......................................                                          11
24928:      Valtion tasetilit- Statens balanskonton ..................................................................                           75
24929:      Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tuloslaskelmat ja taseet-
24930:      Statens icke budgeterade fonders resultat- och balansräkningar ...........................                                          165
24931:      Valtion liikelaitosten tuloslaskelmat ja taseet - Statens affärsverkens resultat-
24932:      och balansräkningar ....................................................................................................            177
24933: Liitteet- Bilagor ................................................................................................................       187
24934:      Selvitys siirretyistä määrärahoista- Relation angående reserverade anslag ......                                                    189
24935:      Liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten tuloslaskelmat ja taseet
24936:      - Statens affärsdrivande ämbetsverkens och inrättningarnas resultat- och ba-
24937:      lansräkningar ...............................................................................................................       229
24938:      Selvitys annetuista lainoista ja muusta tuloa tuottavasta omaisuudesta- Utred-
24939:      ning över utgivna lån och annan inkomstbringande egendom ..............................                                             235
24940:      Selvitys valtion velasta- Utredning över statsskulden ..........................................                                    239
24941:      Selvitys valtion takaus- ja muista sitoumuksista - Utredning över statens ga-
24942:       ranti- och andra förbindelser ......................................................................................               245
24943: 
24944: 
24945: 
24946: 
24947: 350539L
24948:           ..
24949: YHDISTELMA VALTION BUDJETTI-
24950:  TALOUDEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ
24951:          VUODELTA
24952:             1994
24953: 
24954: 
24955: SAMMANDRAG AV BOKSLUTET AV
24956:                         0
24957: 
24958: STATENS BUDGETHUSHALLNING
24959:                ••   0
24960: 
24961:           FORAR
24962:            1994
24963: 6
24964: 
24965:                            Yhdistelmä talousarvion toteutumisesta vuodelta 1994
24966:                            Sammandrag av budgetens förverkligande för år 1994
24967: Yhdistelmä- Sammandrag
24968:                                                                                                                                        Talousarvio       Tilinpäätös
24969:                                                                                                                                        Budget            Bokslut
24970: 
24971: Tulot- lnkomster ................................................................................................................    199 907 588 011   198 612 362 697,52
24972: Menot- Utgifter ..................................................................................................................   199 902 659 000   196 754 523 456,18
24973: 
24974: Ylijäämä- överskoH ..........................................................................................................              4 929 011     1 857 839 241 ,34
24975: 
24976: 
24977: 
24978: Tulot- lnkomster
24979: Osasto- Avdelning
24980: 
24981: 11      Verot ja veronluonteiset tulot- Skatter och inkomster av skattenatur ....................                                    102 595 700 000   104 253 678 281,86
24982: 12      Sekalaiset tulot- lnkomster av blandad natur ............................................................                     20 367 852 011    19 465 343 369,49
24983: 13      Korkotulot ja voiton tuloutukset- Ränteinkomster och bokföring av vinster ............. .                                      4 464 813 000     4 160 835 863,73
24984: 15      Lainat-Lån ...............................................................................................................    72 479 223 000    70 732 505 182,44
24985: 
24986: Tulot yhteensä- Summa inkomster ...................................................................................                  199 907 588 011   198 612 362 697,52
24987: 
24988: 
24989: 
24990: Menot- Utgifter
24991: Pääluokka- Huvudtitel
24992: 
24993: 21     Tasavallan Presidentti- Republikens President ..........................................................                           23 910 000        21 068 708,13
24994: 22     Eduskunta - Riksdagen ...............................................................................................             241157 000        232 069 223,17
24995: 23     Valtioneuvosto- Statsrådet .........................................................................................              173162 000        172 461 286,48
24996: 24     Ulkoasiainministeriön hallinnonala- Utrikesministeriets förvaltningsomräde ............ .                                       3 230 016 000     3 116 758 280,74
24997: 25     Oikeusministeriön hallinnonala- Justitieministeriets förvaltningsomräde ...................                                     2 416 744 000     2 397 850 837,12
24998: 26     Sisäasiainministeriön hallinnonala -lnrikesministeriets förvaltningsområde ..............                                      10 321 906 000    10 315 487 535,89
24999: 27     Puolustusministeriön hallinnonala- Försvarsministeriets förvaltningsomräde .......... .                                         9174 766 000      9 174 557 152,20
25000: 28     Valtiovarainministeriön hallinnonala- Finansministeriets förvaltningsomräde ............                                       29 503 430 000    29 516190 948,91
25001: 29     Opetusministeriön hallinnonala- Undervisningsministeriets förvaltningsområde ...... .                                          27 289174 000     27 106 942 402,53
25002: 30     Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala - Jord- och skogsbruksministeriets
25003:        förvaltningsområde .......................................................................................................     11 928 094 000    11 516 918 043,14
25004: 31     Liikenneministeriön hallinnonala- Trafikministeriets förvaltningsomräde ...................                                     9 212 676 000     9 168 975 232,65
25005: 32     Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala - Handels- och industriministeriets
25006:        förvaltningsomräde .......................................................................................................      5 827 781 000     5 271 910 021,49
25007: 33     Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala - Social- och hälsovårdsministeriets
25008:        förvaltningsområde .......................................................................................................     53 788 793 000    53 541 366 537,32
25009: 34     Työministeriön hallinnonala- Arbetsministeriets förvaltningsområde ........................ .                                  10 355 668 000     9 682 802 457,97
25010: 35     Ympäristöministeriön hallinnonala- Miljöministeriets förvaltningsomräde .................                                       4 668 687 000     4 589 529 313,57
25011: 36      Valtionvelka - Statsskulden ........................................................................................          21 746 695 000    20 929 635 474,87
25012: 
25013: ~ij~~~~~Ö:e;!:~.~-~--~-~~~~~~.:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
25014:                                                                                                                                      199 902 659 000   196 754 523 456,18
25015:                                                                                                                                            4 929 011     1 857 839 241 ,34
25016: 
25017:                                                                                                                                      199 907 588 011   198 612 362 697,52
25018:                                                                                                                                                                           7
25019: 
25020:                    Valtion tase 31.12.1994 -                                                 Statens balansräkning 31.12.1994
25021:                                                                                   VASTAAVAA- AKTIVA
25022: 
25023: Rahatilit- Penningkonton
25024:  Kassatilit- Kassakonton .................................................................................................                10 594,540,69
25025:  Postisiirtotulotilit- Postgiroinkomstkonton .....................................................................                        40 311 571,82
25026:  Postisiirtomenotilit- Postgiroutgiftskonton ....................................................................                          2 316 277,90
25027:  Muut pankkitilit- Övriga bankkonton ..............................................................................                       60 000 571 ,34     113 222 961,75
25028: Saatavien tilit- Fordringskonton
25029:   Varsinaisten saatavien tilit- Ordinarie fordringskonton ..................................................                              936 285 549,00
25030:   Annettujen enoakkojen tilit - Utgivna förskotts konton ..................................................                               474 974 723,42
25031:   Tilitystä vastaan annettujen varojen tilit- Mot redovisning utgivna medels konton ........ .                                             88 264 140,51
25032:   Budjetoimattomien sijoitusten tilit- Obudgeterade placeringars konton .........................                                      42 899 365 277,52   44 398 889 690,45
25033: Varastotilit- Lagerkonton ..................................................................................................                                 m 458076,98
25034: Virastojen väliset ja sisäiset tilit- Verkens inbördes och interna konton
25035:   Tilivirastojen välisten tilitointen tilit- Räkenskapsverkens inbördes transaktioners konton                                                 220 496,96
25036:    Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit- Räkenskapsverkets interna transaktioners konton ..                                             1 906 922,35        2127 419,31
25037: Siirtyvien erien tilit- Konton för resultatregleringsposter
25038:    Tulorästien tilit- lnkomstresters konton .........................................................................                                        867 291 647,06
25039: Muut tasetilit- Övriga balanskonton
25040:   Muut varat, aktiivatilit- Övriga medel, aktivkonton .........................................................                        38 097 461 644,13
25041:   Rahastot ja lahjoitetut varat, aktiivatilit- Fonder och donerade medel, aktivkonton ........ .                                           51 109 993,61
25042:   Selvitystilit- Utredningskonton .......................................................................................                  19 621 790,65   38 168 193 428,39
25043:                                                                                                                                                            83 721183 223,94
25044: 
25045: 
25046: 
25047:                                                                                VASTATTAVAA- PASSIVA
25048: Velkojen tilit- Skuldkonton
25049:   Varsinaisten velkojen tilit- Ordinarie skulders konton ....................................................                           2 975 929 507,61
25050:   Saatujen enoakkojen tilit- Erhållna förskottskonton .......................................................                              94 698 827,05
25051:   Tilitettävien varojen tilit- Redovisningsmedels konton ...................................................                              225 357 753,88
25052:   Budjetoimattomien luottojen tilit- Obudgeterade krediters konton .................................                                    1 145 840 988,88    4 441 827 077,42
25053: 
25054: Virastojen väliset ja sisäiset tilit- Verkens inbördes och interna konton
25055:    Tilivirastojen väliset kokoomatilit- Räkenskapsverkens inbördes samlingskonton ........ .                                            1 265 305 957,28
25056:    Tiliviraston sisäiset kokoomatilit- Räkenskapsverkets interna samlingskonton ............. .                                         1 645 265 075,14    2 910 571 032,42
25057: 
25058: Siirtyvien erien tilit- Konton för resultatregleringsposter
25059:    Menorästien tilit- Utgiftsresters konton ..........................................................................                  1 520 356 004,25
25060:    Siirrettyjen määrärahojen tilit- Reserverade anslags konton ..........................................                              26 852 413183,21    28 372 769 187,46
25061: 
25062: Muut tasetilit- Övriga balanskonton
25063:   Budjetin ulkopuolisten rahastojen yhdystilit- Utom budgeten stäende fonders
25064:   kollektivkonton ..................................................................................................................    3 837 774 264,87
25065:   Muut varat, passiivatilit- övriga medel, passivkonton ....................................................                           38 109 618 399,24
25066:   Rahastot ja lahjoitetut varat, passiivatilit- Fonder och donerade medel, passivkonton .. .                                              134 048 315,14   42 081 440 979,25
25067: Ylijäämä vuoden alkaessa- Överskott vid årets ingång ..................................................                                 4 056 735 706,05
25068: Tilivuoden ylijäämä- Redovisningsårets överskott .........................................................                              1 857 839 241,34    5 914 574 947,39
25069: 
25070:                                                                                                                                                            83 721183 223,94
25071: 
25072:  Helsinki, Valtiokonttori 4. huhtikuuta 1995- Helsingfors, Statskontoret den 4 april1995
25073: 
25074:  Pääjohtaja
25075:  Generaldirektör JUKKA WUOLIJOKI
25076: 
25077: 
25078:  Yksikönjohtaja
25079:  Enhetschef                SEPPO KIVELÄ
25080: VALTION TILINPÄÄTÖS
25081:      VUODELTA
25082:         1994
25083: 
25084: 
25085:  STATSBOKSLUTET
25086:        ••   0
25087: 
25088:      FORAR
25089:       1994
25090: TALOUSARVION
25091: TOTEUTUMINEN
25092:     1994
25093: 
25094: 
25095:   BUDGETENS
25096: FÖRVERKLIGANDE
25097:      1994
25098:                                               Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
25099:                                                                                                                                          sivu
25100: 11 Os. - Avd.                                 Budgetens förverkligande år 1994                                                           sida     12
25101: Luku- Kap.                                                                        Talousarvio        Tilinpäätös      Tilinpäätös - Talousarvio
25102:                                                                                     Budget             Bokslut        Bokslut - Budget
25103:      Mom.- Mom.
25104:                                                                                                                       Suurempi- Högre             %
25105:                                                                                                                       Pienempi - Lägre (-)
25106: 
25107: 
25108: 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT - SKAT-
25109:    TER OCH INKOMSTER AV SKAITENATUR .......                                   102 595 700 000   104 253 678 281,86      1 657 978 281,86           2
25110: 
25111: 01   TULON JA VARALLISUUDEN PERUSTEELLA KAN-
25112:      NEITAVAT VEROT - SKAITER PÅ GRUND AV
25113:      INKOMST OCH FÖRMÖGENHET ...............                                   34 320 000 000    34 588 434 378,54        268 434 378,54
25114:      01 Tulo- ja varallisuusvero - Skatt på inkomst och
25115:         förmögenhet. ............................                             32 000 000 000     32 197 859 060,90        197 859 060,90
25116:      02 Korkotulojen lähdevero - Källskatt på räntein-
25117:         komster.................................                                1 350 000 000     1 378 631178,18          28631178,18             2
25118:      03 Perintö- ja lahjavero - Skatt på arv och gåva ..                          970 000 000     1 011 944139,46          41 944139,46            4
25119: 
25120: 04 LIIKEVAIHDON PERUSTEELLA KANNEITAVAT VE-
25121:    ROT JA MAKSUT - SKAITER OCH AVGIFTER PÅ
25122:    GRUND AV OMSÄITNING ....................                                    37 665 000 000    39 967 695 869,09     2 302 695 869,09            6
25123:    01 Liikevaihtovero ja arvonlisävero - Omsättnings-
25124:        skatt och mervärdesskatt ...................                            35 200 000 000    37 667 259 406,83     2 467 259 406,83            7
25125:    02 Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava ve-
25126:        ro - Skatt på vissa försäkringspremier .......                           1 600 000 000     1 549 139 300,12      -50 860 699,88             3
25127:    03 Apteekkimaksut - Apoteksavgifter ...........                                365 000 000       346 381 612,99      -18618387,01               5
25128:    04 Televero - Teleskatt .....................                                  500 000 000       404 915 549,15      -95 084 450,85            19
25129: 
25130: 06 TUONNIN PERUSIEELLA KANNEITAVAT VEROT
25131:    JA MAKSUT - P GRUND AV IMPORT UPPBUR-
25132:    NA SKAITER OCH AVGIFTER .................                                    1 490000000       1 489 905121,00          -94879,00               0
25133:    01 Tuontitulli - lmporttull ....................                             1 220 000 000     1 206 337 748,00      -13 662 252,00
25134:    02 Tuontimaksut - lmportavgifter ..............                                250 000 000       257 175 273,00        7175273,00               3
25135:    09 Tasausvero - Utjämningsskatt .............                                   20 000 000        26 392 100,00        6 392 100,00            32
25136: 
25137: 08 VALMISTEVEROT- ACCISER ................                                     21 637 000 000    20 968 846 048,56     --668153 951,44             3
25138:    01 Tupakkavero - Tobaksaccis ...............                                 3200000000        3 157 092 460,00      -42 907 540,00             1
25139:    02 Makeisvero - Sötsaksaccis ................                                  140000000         151 724 625,00        11 724 625,00            8
25140:    03 Olutvero - Ölaccis .......................                                1 390 000 000     1 391 437 784,07         1 437784,07             0
25141:    04 Alkoholijuomavero - Skatt på alkoholdrycker ..                            5 350 000 000     5 122 438 905,30     -227 561 094,70             4
25142:    05 Virvoitusjuomavero - Läskedrycksaccis ......                                130 000 000       132 594 763,79         2 594 763,79            2
25143:    06 Elintarvikkeiden valmistavero - Accis på livsme-
25144:       delsprodukter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       150000000         142 885 386,00       -7114 614,00              5
25145:    07 Polttoainevero - Bränsleaccis ..............                             10 200 000 000     9 815 303 922,40     -384 696 077,60             4
25146:    08 Ravintorasvavero - Accis på ätbara fetter .....                             307000 000        263 331 334,00      -43 668 666,00            14
25147:    09 Sokerivero - Sockeraccis .................                                  210 000 000       229 91 0 209,00       19 910 209,00            9
25148:    10 Sähkövero - Accis på elström ..............                                  70 000 000        55 695 951,00      -14 304 049,00            20
25149:    11 Lannoitevero - Accis på gödselmedel ........                                260000000         267157991,00           7157 991,00             3
25150:    14 Rehujen rasva- ja valkuaisvero - Fett- och pro-
25151:       teinaccis på foder .........................                               230 000 000       239 272 717,00            9272717,00            4
25152: 
25153: 10 MUUT VEROT - ÖVRIGA SKAITER ...........                                      6 600 000 000     6 016 242 027,51     -583 757 972,49             9
25154:    01 Leimavero - Stämpelskatt .................                                2 300 000 000     2 115 756 903,74     -184 243 096,26             8
25155:    03 Auto- ja moottoripyörävero - Skatt på bilar och
25156:       motorcyklar ..............................                                2 360 000 000     2 054 159 086,08     -305 840 913,92            13
25157:    04 Moottoriajoneuvovero - Motorfordonsskatt ....                               930 000 000       844 421 606,46      -85 578 393,54             9
25158:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
25159:                                                                                                                 sivu
25160: 11 Os.- Avd.                       Budgetens förverkligande år 1994                                             sida    13
25161: Luku- Kap.                                                  Talousarvio      Tilinpäätös     Tilinpäätös -Talousarvio
25162:                                                               Budget           Bokslut       Bokslut · Budget
25163:      Mom.-Mom.
25164:                                                                                              Suurempi· Högre             %
25165:                                                                                              Pienempi · Lägre (-)
25166: 
25167:     05 Tilauslentovero - Charterskatt ..............         80 000 000      80 213 122,90         213122,90             0
25168:     06 Arpajaisvero - Lotteriskatt .................        280 000000      304 138 193,33       24138 193,33            9
25169:     07 Ajoneuvovero - Fordonsskatt ..............           650 000 000     617 553 115,00     -32 446 885,00            5
25170: 
25171: 19 MUUT VERONLUONTEISET TULOT - ÖVRIGA
25172:    INKOMSTER AV SKATTENATUR ...............                 883 700 000    1222554837,16        338 854 837,16          38
25173:    01 Oy Alko Ab:n ylijäämä - Oy Alko Ab:s överskott.       550 000 000     679 922 214,03      129 922 214,03          24
25174:    02 Lästimaksut - Lästavgifter .................            3 200 000       4346141,00          1146141,00            36
25175:    04 Eräiden maataloustuotteiden markkinoimismak-
25176:       sut - Marknadslöringsavgifter för vissa lant-
25177:       bruksprodukter . . . . . . . . . ..................   308 000 000     514 912 968,42      206 912 968,42           67
25178:    08 Öljyjätemaksu - Oljeavfallsavgift ............         22 000 000      19 259 703,00      -2 740 297,00            12
25179:    09 Muut verotulot - Övriga skatteinkomster ......            500 000       4113810,71          3613810,71            723
25180:                                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
25181:                                                                                                                                                sivu
25182: 12 Os.- Avd.                                        Budgetens förverkligande år 1994                                                           sida     14
25183: Luku- Kap.                                                                                Talousarvio       Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
25184:                                                                                             Budget            Bokslut       Bokslut - Budget
25185:       Mom.-Mom.
25186:                                                                                                                             Suurempi - Högre             %
25187:                                                                                                                             Pienempi- Lägre (-)
25188: 
25189: 
25190: 12 SEKALAISET TULOT- INKOMSTER AV BLAN-
25191:    DAD NATUR................................                                           20 367 852 011   19 465 343 369,49    -902 508 641,51             4
25192: 
25193: 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN           HALLINNONALA -
25194:    UTRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ-
25195:    DE........................................                                             34122 000        64 345 758,22         30 223 758,22          89
25196:    99 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot - ln-
25197:       komster inom utrikesministeriets förvaltningsområ-
25198:       de.....................................                                              34122000        64 345 758,22         30 223 758,22           89
25199: 
25200: 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - JUSTI-
25201:    TIEMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE.....                                               442 000 000      359 183 485,63      -82 816 514,37            19
25202:    01 Tuomioistuintulot - Domstolarnas inkomster...                                      231 000 000      169 469 388,13      --{11 530 611,87          27
25203:    47 Ulosottomaksut - Utsökningsavgifter. . . . . . . . .                               110 000 000       99 406 918,54      -10 593 081,46            10
25204:    50 Vankeinhoitolaitoksen tulot - Fångvårdsväsen-
25205:       dets inkomster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 96 000 000      83 437 299,17      -12 562 700,83             13
25206:    99 Oikeusministeriön hallinnonalan muut tu-
25207:       lot - Övriga inkomster inom justitieministeriets
25208:       förvaltningsområde. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                     5 000 000        6869879,79            1 869 879,79          37
25209: 
25210: 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA - IN-
25211:    RIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE...                                               398117 000       349 712 372,79      -48 404 627,21             12
25212:    05 Lääninhallitusten suoritteista kertyvät tulot - ln-
25213:       komster av länsstyrelsemas prestationer . . . . . . .                                36 500 000      33 268 964,58        -3 231 035,42             9
25214:    62 Tulot poliisin lupapalveluista - lnkomster av po-
25215:       lisens tillståndsservice . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 180 000 000      133 210 570,43      -46 789 429,57            26
25216:    64 Ulosottotoimen maksutulot - lnkomster av ut-
25217:       mätningsväsendets avgifter . . . . . . . . . . . . . . . . .                       140 000 000      147 853 505,57           7 853505,57            6
25218:    80 Pelastushallinnon koulutuksen tulot - lnkomster
25219:       av räddningsförvaltningens utbildning. . . . . . . . . .                             10 997 000        9 572 545,49       -1 424 454,51            13
25220:    90 Rajavartiolaitoksen tulot - Gransbevakningsvä-
25221:       sendets inkomster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    15 620 000      14 919 847,66          -700152,34             4
25222:    99 Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tu-
25223:       lot - Övriga inkomster inom inrikesministeriets
25224:       förvaltningsområde . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   15 000 000      10 886 939,06        -4 113 060,94            27
25225: 
25226: 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA -
25227:    FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ-
25228:    DE. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      71 890 000      102 502 948,82         30 612 948,82          43
25229:    20 Tulot puolustusvoimien irtaimen omaisuuden
25230:        myynnistä ja vuokrauksesta sekä royalty-maksuis-
25231:        ta - lnkomster vid föryttring och uthyming av
25232:        försvarsmaktens lösegendom samt av royaltyav-
25233:        gifter .................................. .                                            100 000          124303,20               24303,20         24
25234:    21 Metsätalouden tulot - lnkomster av skogshus-
25235:        hållningen .............................. .                                            420 000        4846 089,03           4 426 089,03 1 054
25236:    22 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot -
25237:        Försvarsförvaltningens byggverks inkomster ....                                        100 000          100000,00                      0,00        0
25238:    90 Valtion pukutehtaan tulot - Statens beklädnads-
25239:        fabriks inkomster ........................ .                                         1270 000      -5 582 317,70         ---{) 852 317,70        540
25240:    99 Puolustusministeriön hallinnonalan muut tu-
25241:        lot - Övriga inkomster inom försvarsministeriets
25242:        förvaltningsområde ....................... .                                        70 000000      103 014 874,29         33 014 874,29           47
25243:                                      Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
25244:                                                                                                                      sivu
25245: 12 Os.- Avd.                         Budgetens förverkligande år 1994                                                sida     15
25246: luku- Kap.                                                       Talousarvio       Tilinpäätös     Tilinpäätös -Talousarvio
25247:                                                                    Budget            Bokslut       Bokslut - Budget
25248:      Mom.-Mom.
25249:                                                                                                    Suurempi- Högre             %
25250:                                                                                                    Pienempi - Lägre (-)
25251: 
25252: 
25253: 
25254: 
25255: 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONA\1-
25256:     FINANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMR DE.                    11 171 884 000   10 202 948 559,36    -968 935 440,64            9
25257:    07 Siirto valtion eläkerahastosta - Överföring från
25258:        statens pensionsfond ......................             6 000 000 000    6 000 000 000,00                    0,00        0
25259:    23 Tulot Valtiokonttorin maksullisesta palvelutoimin-
25260:        nasta - lnkomster av Statskontorets avgiftsbe-
25261:        lagda service ............................                36 063 000       31 279 421,25        -4 783 578,75           13
25262:    24 Tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavien yhtiöi-
25263:        den vakuutusmaksuosuus - Av försäkringsbo-
25264:        lag, som bedriver olycksfallsförsäkring, erlagd pre-
25265:        mieandel. ...............................                  14300 000        19 546 214,40          5246 214,40          37
25266:    25 Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauksista -
25267:        Försäkringsavgifter för skadeersättningar m.m ...        151 000 000      161 831 902,83         10 831 902,83           7
25268:    28 Kuntien osuudet verotuskustannuksista - Kom-
25269:        munernas andelar av beskattningskostnadema ..            448 000 000      487 007 974,51         39 007 974,51           9
25270:    29 Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuk-
25271:        sista - Folkpensionsanstaltens andel av be-
25272:        skattningskostnaderna .....................              122 000 000      125 818 400,00          3818400,00             3
25273:    30 Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet vero-
25274:        tuskustannuksista - Evangelisk-lutherska för-
25275:        samlingarnas andelar av beskattningskostnader-
25276:        na .....................................                   68 000 000       70 376 968,00         2376968,00             3
25277:    49 Tullilaitoksen tulot - Tullverkets inkomster ....           57 000 000       62 109 532,02         5109 532,02            9
25278:    52 Tilastokeskuksen tulot - Statistikcentralens in-
25279:        komster.................................                      114 000          274519,45             160 519,45        141
25280:    61 Rakennushallinnon maksullisen palvelutoiminnan
25281:        tulot - lnkomster av byggnadsförvaltningens av-
25282:        giftsbelagda service .......................                  117 000      27 542 341 ,49        27 425 341,49 23 440
25283:    98 Takaisinperiitävät arvonlisäveropalautukset -
25284:         Mervärdesskatteåterbäringar som återkrävs . . . ..     2 400 000 000    1 610 168 498,79    -789 831 501,21            33
25285:    99 Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tu-
25286:         lot - Övriga inkomster inom finansministeriets
25287:        förvaltningsområde ........................             1 875290000      1 606 992 786,62    -268 297 213,38            14
25288: 
25289: 29 OPETUSMINISTERIÖN             HALLINNONALA -       UN-
25290:      ~Ä~~~~~.~~~~~~~~.~~~~~ ~~. ~~~~~~~~~.~~~?~~               3 009 417 000    3170 669 942,14        161 252 942,14           5
25291:      01 Opetusministeriön tulot - Undervisningsministe-
25292:         riets inkomster . . . ........................             3 150 000        7 522430,52           4372430,52          139
25293:      06 Valtion audiovisuaalisen keskuksen tulot - Sta-
25294:         tens audivisuella centrals inkomster ...........             100000           12361,94           -87638,06             88
25295:      10 Korkeakoulujen tulot - Högskolornas inkomster.            49 843 000     135 025 581,53         85182581,53           171
25296:      39 Valtion opintotukikeskuksen tulot - Statens stu-
25297:         diestödscentrals inkomster ..................             78224 000      144 344 067,79         66 120 067,79          85
25298:      42 Kuntien maksuosuudet ja korvaukset - Kommu-
25299:         nernas betalningsandelar och ersättningar ......       1 365 900 000    1311810362,17        -54 089 637,83             4
25300:      43 Ylioppilastutkintolautakunnan tulot - Studente-
25301:         xamensnämndens inkomster ................                 18 500 000       20 316 521,00          1816521,00           10
25302:      83 Arkistolaitoksen tulot - lnkomster av arkiwä-
25303:         sendel .................................                   3 300 000        2588882,41           -711117,59            22
25304:      91 Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten
25305:         voittovaroista - Statens andel av tippningens
25306:         och penninglotteriets vinstmedel. .............        1 484 000 000    1 543 859 428,85        59 859 428,85           4
25307:                                       Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
25308:                                                                                                                      sivu
25309: 12 Os.- Avd.                          Budgetens förverkligande år 1994                                               sida     16
25310: Luku- Kap.                                                       Talousarvio     Tilinpäätös      Tilinpäätös - Talousarvio
25311:                                                                    Budget          Bokslut        Bokslut - Budget
25312:      Mom.- Mom.
25313:                                                                                                   Suurempi- Högre             %
25314:                                                                                                   Pienempi - lägre (-)
25315: 
25316: 
25317:      93 Museoviraston tulot - Museiverkets inkomster .             6 000 000      4 756530,65         -1 243 469,35           21
25318:      96 Tulot elokuvien tarkastuksesta - lnkomster av
25319:         filmgranskning .......................... .                  400 000        433 775,28               33 775,28         8
25320: 
25321: 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN-
25322:    NONALA - JORD- OCH SI<;OGSBRUKSMINISTE-
25323:    RIETS FÖRVALTNINGSOMRADE .............. .                     411 009 000    284 468181,47      -126 540 818,53            31
25324:    30 Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuissa
25325:       saadusta tulosta - Statens andel av inkomsten
25326:       av vadhållning vid travtävlingar. ............. .           26 000 000     17718 513,42         -8 281 486,58           32
25327:    32 Kasvinjalostusmaksut - Växtförädlingsavgifter .              9 000 000      6840885,90          -2159114,10             24
25328:    35 Hirvieläinten metsästysmaksut - Avgifter för jakt
25329:       på hjortdjur ............................. .                21 300 000     16 298 955,21        -5 001 044,79           23
25330:    37 Kalastuksenhoitomaksut - Fiskevårdsavgifter ..              48 900 000     42 519 524,09        -6 380 475,91           13
25331:    38 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tulot -
25332:         Vilt- och fiskeriforskningsinstitutets inkomster .. .      6 500 000      7 408804,82              908804,82          14
25333:    39 Riistanhoitomaksut - Jaktvårdsavgifter ...... .             32 285 000     32386251,71               101 251,71          0
25334:    40 Vesioikeudelliset kalanhoitomaksut - Vatten-
25335:       rättsliga fiskeskyddsavgifter . . . . . . . . ........ .     3 500 000      4192 568,00              692568,00          20
25336:    41 Tenojoen kalastuslupamaksut - Avgifter för till-
25337:       stånd att fiska i Tana älv .................. .              1 700 000      1 567 254,60          -132745,40             8
25338:    65 Geodeettisen laitoksen tulot - Geodetiska insti-
25339:       tutets inkomster ......................... .                   600 000        420 383,02          -179616,98            30
25340:    70 Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot - Lant-
25341:       brukets forskningscentrals inkomster ......... .            29 000 000     26 905 702,85        -2 094 297,15            7
25342:    72 Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen tu-
25343:       lot - Lantbruksekonomiska forskningsanstalt-
25344:       ens inkomster ........................... .                      40 000         16 718,00           -23282,00           58
25345:    76 Metsäntutkimuslaitoksen         tulot - Skogsforsk-
25346:       ningsinstitutets inkomster .................. .             17000 000      16 338 980,87          -661 019,13            4
25347:    80 Poronlihan tarkastustoiminnan maksutulot - ln-
25348:       komster av avgifter för besiktning av renkött ....           1 500 000      1161 094,10           -338905,90            23
25349:    83 Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tulot - ln-
25350:       komster tili kontrollcentralen för växtproduktion ..        23840 000      23 141 095,09          -698904,91             3
25351:    84 Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tulot - ln-
25352:       komster tili statens anstaH för veterinärmedicin och
25353:       livsmedel .............................. .                  49 720 000     57 311 689,40           7 591 689,40         15
25354:    97 Siemenperunakeskuksen tulot - lnkomster tili
25355:       centralen för utsädespotatis ................ .                124 000      1 862 242,09           1 738 242,09 1 402
25356:    99 Maa- ja met~talousministeriön hallinnonalan
25357:       muut tulot - Ovriga inkomster inom jord- och
25358:       skogsbruksministeriets förvaltningsområde ..... .          140 000 000     28 377 518,30     -111622481,70              80
25359: 
25360: 31 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA - TRA-
25361:    FIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRADE .....                      604284 000     600 569 293,29        -3 714 706,71
25362:    22 Kuntien osuus paikallisteiden kunnossapitome-
25363:        noista - Kommunemas andel i underhållet av
25364:        bygdevägar. ............................ .                 70 000 000     68 651 527,66        -1 348472,34             2
25365:    23 Kuntien osuus paikallisteiden tekemisestä -
25366:         Kommunernas andel i byggandet av bygdevägar.              42 000 000     46 760 832,20           4 760 832,20         11
25367:    24 Tielaitoksen sekalaiset tulot - Vägverkets in-
25368:        komster av blandad natur .................. .               5 000 000      5984938,87               984 938,87         20
25369:                                            Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
25370:                                                                                                                               sivu
25371: 12 Os.- Avd.                               Budgetens förverkligande år 1994                                                   sida     17
25372: Luku- Kap.                                                                Talousarvio      Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
25373:                                                                             Budget           Bokslut       Bokslut - Budget
25374:      Mom.- Mom.
25375:                                                                                                            Suurempi- Högre             %
25376:                                                                                                            Pienempi - Lägre (-)
25377: 
25378: 
25379:      25 Ulkopuolisilta perittävä! osuudet tietöiden kustan-
25380:         nuksista - Andelar av sådana kostnader för vä-
25381:         garbeten vilka uppbärs hos utomstående .......                    84 000 000      62 257 121,43      -21 742 878,57            26
25382:      30 Merenkulkulaitoksen tulot - Sjöfartsväsendets
25383:         inkomster ...............................                        394234000       405 476 680,09         11 242 680,09           3
25384:      31 Merentutkimuslaitoksen tulot - Havsforskning-
25385:         sinstitutets inkomster ......................                       3 300 000       3904272,31              604272,31          18
25386:      52 Telehallintokeskuksen tulot - Teleförvaltnings-
25387:         centralens inkomster.......................                         4 250 000       5308043,24            1 058043,24          25
25388:      90 Ratamaksu - Banavgift ...................                           1 000 000       1 000 000,00                 0,00           0
25389:      99 Liikenneministeriön hallinnonalan muut tu-
25390:         lot - Övriga inkomster inom trafikministeriets
25391:         förvaltningsområde ........................                           500 000       1 225 877,49            725877,49          145
25392: 
25393: 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN-
25394:    NONALA - HANDELs- OCH INDUSTRIMINISTE-
25395:    RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ...............                              776 074 011     815864073,31           39 790 062,31           5
25396:    02 Tulot yrityspalvelun piiritoimistojen maksullisesta
25397:       palvelutoiminnasta - lnkomster av avgiftsbe-
25398:       lagd service vid distriktsbyråer för företagstjänst .                 9 920 000       9 987 315,77              67 315,77
25399:    33 Kuluttajatutkimuskeskuksen tulot - Konsument-
25400:       forskningscentralens inkomster. ..............                        1 500 000         873 552,97         ---U26 447,03         42
25401:    40 Geologian tutkimuskeskuksen tulot - Geologis-
25402:       ka forskningscentralens inkomster ............                      25 000 000      20 449 899,03        -4 550 100,97           18
25403:    50 Tulot osakemyynnistä - lnkomster av aktieför-
25404:       säljning .................................                         528 734 011     521 531 370,22        -7 202 640,78
25405:    80 Siirto valtion ydinjätehuoltorahastosta - Överfö-
25406:       ring från statens kärnavfallshanteringsfond .....                   90 810 000      90 807 629,06             -2370,94            0
25407:    90 Valtion hankintakeskuksen tulot - Statens upp-
25408:       handlingscentrals inkomster .................                         7 000 000       7166079,25              166079,25           2
25409:    99 Kauppa- ja 199llisuusministeriön hallinnonalan
25410:       muut tulot - Ovriga inkomster inom handels-
25411:       och industriministeriets förvaltningsområde .....                  113110000       165 048 227,01         51 938 227,01          46
25412: 
25413: 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINI.~TERI~N HALLINNO-
25414:    NALA - SOCIAL- OCH HALSOV RDSMINISTE-
25415:    RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ...............                             1 744 095000    1 926 671 961,30       182576961,30            10
25416:    06 Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tu-
25417:       lot - lnkomster tili rättsskyddscentralen för häl-
25418:       sovården ................................                             1 750 000       2174 748,33             424 748,33         24
25419:    08 Kansanterveyslaitoksen tulot - Folkhälsoinstitu-
25420:       tets inkomster ............................                         43522 000       37 941 762,32        -5 580 237,68            13
25421:    10 Säteilyturvakeskuksen tulot - Strålsäkerhets-
25422:       centralens inkomster.......................                         41 800 000      41 914 836,80             114836,80           0
25423:    12 Valtion koulukotien tulot - Statens skolhems in-
25424:       komster.................................                            57 975 000      35201 527,18       -22 773 472,82            39
25425:    13 Järvenpään sosiaalisairaalan tulot - lnkomster
25426:       av socialsjukhuset Järvenpään sosiaalisairaala ..                     8248000         5528046,12         -2 719 953,88           33
25427:    92 Raha-automaattiyhdistyksen tuotto - Avkast-
25428:       ning av penningautomatföreningens verksamhet .                    1 104 000 000   1 108 338 000,00          4338000,00            0
25429:    98 Valtionapujen palautukset - Återbäringar av
25430:        statsunderstöd . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .......    485 000000      686 912 853,61        201 912 853,61          42
25431: 
25432:  2 350539L
25433:                                       Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
25434:                                                                                                                      sivu
25435: 12 Os.- Avd.                          Budgetens förverkligande år 1994                                               sida     18
25436: Luku- Kap.                                                       Talousarvio     Tilinpäätös      Tilinpäätös - Talousarvio
25437:                                                                    Budget          Bokslut        Bokslut - Budget
25438:      Mom.-Mom.
25439:                                                                                                   Suurempi - Högre             %
25440:                                                                                                   Pienempi - Lägre (-)
25441: 
25442: 
25443:      99 Sosiaali- i!l terveysministeriön hallinnonalan muut
25444:         tulot - Ovriga inkomster inom social- och hälso-
25445:         vårdsministeriets förvaltningsområde ..........            1 800000       8 660186,94            6 860186,94          381
25446: 
25447: 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA - ARBETS-
25448:    MINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ........                      568400 000     435 467 384,88     -132 932 615,12             23
25449:    70 Palkkaturvamaksujen        palautukset - Återbä-
25450:       ringar av betalningar enligt lönegaranti. ........         533300 000     343 915 893,79     -189 384106,21              36
25451:    99 Työministeriön hallinnonalan muut tulot - Övri-
25452:       ga inkomster inom arbetsministeriets förvaltnings-
25453:       område .................................                    35100 000      91 551 491 ,09        56 451 491,09          161
25454: 
25455: 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN           HALLINNONA'_(c -
25456:     MILJÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMR DE ..                       25460000       24 827 353,77          -632646,23              2
25457:    25 Vesi- ja ympäristöhallinnon tulot - Vallen- och
25458:       miljöförvaltningens inkomster ................               6500000        6 551 782,36               51782,36
25459:    40 Asuntotoimen tulot - Bostadsväsendets in-
25460:       komster.................................                     3000000          228 649,59        -2 771350,41             92
25461:    60 Korvaukset ympäristövahinkojen torjuntatoimis-
25462:       ta - Ersättningar för åtgärder för skydd mot mil-
25463:       jöskador ................................                   10 500 000     10 599 006,27               99 006,27
25464:    99 Ympäri~_töministeriön hallinnonalan muut tu-
25465:       lot - Ovriga inkomster inom miljöministeriets för-
25466:       vaHningsområde ..........................                    5460 000       7 447915,55            1 987 915,55          36
25467: 
25468: 39 MUUT SEKALAISET TULOT - ÖVRIGA INKOMS-
25469:    TER AV BLANDAD NATUR ....................                    1111100000     1 128 112 054,51        17 012 054,51            2
25470:    01 Sakkorahat - Böter ......................                  330 000 000     241 791 991,14      -88 208 008,86            27
25471:    02 Valtiolle tilitettävät viivästyskorot, jäämämaksut ja
25472:       veronlisäykset veronmaksun laiminlyömisestä
25473:       määräaikana - Dröjsmålsräntor,             restavgifter
25474:       och skattetillägg för försummad betalning av skatt
25475:       inom utsatt tid, vilka skall inlevereras tili staten ..    430000000      525 579 371 '14        95 579 371,14           22
25476:    03 Oikaisurahat - Anmärkningsmedel ..........                    100000                0,00          -100000,00            100
25477:    04 Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutuk-
25478:       set - lndragning av utgiftsrester och reservera-
25479:       de anslag ...............................                  210 000 000    183 014 428,72       -26 985 571 ,28           13
25480:    05 Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien oikeuk-
25481:       sien myynti - lnkomst vid föryttring av statsjord
25482:       och inkomstbringande rättigheter .............              40 000 000     84 925 685,09          44 925 685,09         112
25483:    07 VaHiolle valtion eläkerahaston ulkopuolella tu-
25484:       loutettavat eläkemaksut ja korvaukset - Pen-
25485:       sionsavgifter och ersättningar som bokförs som
25486:       inkomst tili staten utanför statens pensionsfond ..         46000000       70311997,13            24311997,13            53
25487:    09 VaHiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä
25488:       sosiaaliturvamaksut - Dag- och moderskaps-
25489:       penningar samt socialskyddsavgifter som skall er-
25490:       läggas tili staten ..........................               40000000        13 056 745,92      -26 943 254,08            67
25491:    10 Muut sekalaiset tulot - ÖVriga inkomster av
25492:       blandad natur ............................                  15 000 000       9431 835,37        -5 568164,63             37
25493:                                      Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
25494:                                                                                                                      sivu
25495: 13 Os. - Avd.                        Budgetens förverkligande år 1994                                                sida     19
25496: Luku- Kap.                                                       Talousarvio      Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
25497:                                                                    Budget           Bokslut       Bokslut - Budget
25498:      Mom.-Mom.
25499:                                                                                                   Suurempi - Högre
25500:                                                                                                   Pienempi - Lägre (-)
25501:                                                                                                                                %
25502: 
25503: 
25504: 13 KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET-
25505:    RÄNTEINKOMSTER OCH BOKFÖRING AV VINS-
25506:    TER ..................................... .                 4464813000      4160 835 863,73     -303 977 136,27             7
25507: 
25508: 01   KORKOTULOT - RÄNTEINKOMSTER ......... .                   3501 413000     3178 463 513,15     -322 949 486,85             9
25509:      04 Korot valtion lainoista liikelaitoksille - Räntor på
25510:         statens lån tili affärsverken ................. .         19 562 000      23 281 818,66        3 719 818,66            19
25511:      05 Korot muista lainoista - Räntor på övriga Iän ..         281 851 000     338 398 642,36       56 547 642,36            20
25512:      07 Korot talletuksista - Räntor på depositioner .. .      2 800000000     1 741 356238,40    -1 058 643 761,60            38
25513:      08 Korot obligaatioista - Räntor på obligationer .. .       400000000     1 075 426 813,73      675 426 813,73           169
25514: 
25515: 03 OSINKOTULOT - DIVIDENDINKOMSTER ...... .                     310000000       329 372 350,58         19 372 350,58            6
25516:    01 Osinkotulot valtionyhtiöistä - Dividendinkomster
25517:       av statsbolag ........................... .               300 000000      323 653 429,20         23 653 429,20           8
25518:    02 Muut osinkotulot - Övriga dividendinkomster ..             10 000000        5 718921,38         -4 281 078,62           43
25519: 
25520: 05 VALTION LIIKELAITOSTEN VOITON TULOUTUK-
25521:    SET - INTÄKTSFÖRING AV STATENS AFFÄR8-
25522:    VERKS VINST ............................. .                  653400000       653 000 000,00          -400 000,00             0
25523:    01 Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset - lntäkts-
25524:       föring av statens affärsverks vinst ........... .         653400000       653 000 000,00          -400 000,00             0
25525:                                        Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
25526:                                                                                                                           sivu
25527: 15 Os.- Avd.                           Budgetens förverkligande år 1994                                                   sida     20
25528: luku- Kap.                                                           Talousarvio        Tilinpäätös     Tilinpäätös -Talousarvio
25529:                                                                        Budget             Bokslut       Bokslut - Budget
25530:      Mom. -Mom.
25531:                                                                                                         Suurempi- Högre
25532:                                                                                                         Pienempi - Lägre (-)
25533:                                                                                                                                    %
25534: 
25535: 
25536: 15 LAINAT -       LÅN .............................              72 479 223 000    70 732 505 182,44    -1 746 717 817,56           2
25537: 
25538: 01   VALTIOLL~ TAKAISIN MAKSETTAVAT LAINAT-
25539:      LÅN SOM TERBETALAS TILL STATEN .........                      1 379 223 000     1 542 355 938,19       163132 938,19          12
25540:      02 Takais~maksut valtion lainoista liikelaitoksil-
25541:         Ie -    terbetalningar på statens lån tili affärsverk.      477755 000        395 771 474,34      -81 983 525,66           17
25542:      04 ~u!den lainojen lyhennykset - Avkortningar på
25543:         ovnga lån ...............................                   901 468000       1 146 584 463,85       245 116 463,85         27
25544: 
25545: 02 VALTION NETTOLAINANOTTO- STATENS NET-
25546:    TOUPPLÅNING .............................                     71100 000 000      69 190 149 244,25   -1 909 850 755,75           3
25547:    01 Nettolainanotto - Nettoupplåningen ..........              71 100 000 000     69 190 149 244,25   -1 909 850 755,75           3
25548: 
25549:      TULOJEN YHTEISMÄÄRÄ - INKOMSTERNAS TO-
25550:      TALBELOPP ................................                  199 907 588 011   198 612 362 697,52   -1 295 225 313,48
25551:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
25552:                                                                                                               sivu
25553: 21 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1994                                           sida     21
25554: Luku- Kap.                                                  Talousarvio    Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
25555:                                                               Budget         Bokslut       Bokslut - Budget
25556:      Mom.-Mom.
25557:                                                                                            Suurempi - Högre
25558:                                                                                            Pienempi - Lägre (-)
25559:                                                                                                                        %
25560: 
25561: 
25562: 21   TASAVALLAN    PRESIDENTII - REPUBLIKENS
25563:      PRESIDENT ................................             23 910 000     21 068 708,13       -2 841 291,87           12
25564: 
25565: 01   TASAVALLAN       PRESIDENTII - REPUBLIKENS
25566:      PRESIDENT ................................               1 515 000     1 511 574,78            -3425,22            0
25567:      01 Presidentin palkkio ja edustusrahat - Presiden-
25568:         tens arvode och representationsanslag ........        1 390 000     1 386574,78             -3425,22            0
25569:      21 Presidentin käyttövarat - Presidentens disposi-
25570:         tionsmedel ..............................               125 000       125 000,00                     0,00       0
25571: 
25572: 02 TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA - REPUB-
25573:    LIKENS PRESIDENTS KANSLI .................               22 395000      19 557133,35        -2 837 866,65           13
25574:    01 Palkkaukset       (Arviomääräraha) - Avlöningar
25575:        (Förslagsanslag) ..........................           15 030 000    13 435 710,11       -1 594 289,89           11
25576:    27 Eläkkeellä olevan presidentin menot (Arviomäärä-
25577:        raha) - Utgifter för pensionerad president (För-
25578:        slagsanslag) .............................               210 000       122271,76            -..!i37728,24       42
25579:    29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
25580:        konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ..........        5 910 000     4 754151,48        -1 155 848,52           20
25581:    70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - Ans-
25582:        kaffning av inventarier (Reservationsanslag 3år) .     1 245000      1 245 000,00                     0,00       0
25583:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
25584:                                                                                                               sivu
25585: 22 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1994                                           sida     22
25586: Luku- Kap.                                                  Talousarvio     Tilinpäätös     Tilinpäätös -Talousarvio
25587:                                                               Budget          Bokslut       Bokslut - Budget
25588:      Mom.-Mom.
25589:                                                                                             Suurempi - Högre           %
25590:                                                                                             Pienempi - Lägre (-)
25591: 
25592: 
25593: 22 EDUSKUNTA -        RIKSDAGEN .................           241157000      232 069 223,17       -9 087 776,83           4
25594: 
25595: 01   KANSANEDUSTAJAT- RIKSDAGSMÄNNEN ....                   77730000        77 621 505,07         -108494,93            0
25596:      01 Palkkaukset      (Arviomääräraha) - Avlöningar
25597:         (Förslagsanslag) ..........................         44630 000       44 702 818,84             72 818,84         0
25598:      02 Edustajien kulukorvaukset (Arviomääräraha) -
25599:           Riksdagsmännens dagspenningar (Förslagsans-
25600:         lag) ....................................            18400000       18 484 334,31             84334,31          0
25601:      20 Matkat (Arviomääräraha) - Resor (Förslagsans-
25602:         lag) ....................................            14 700000      14 434 351,92         -265 648,08           2
25603: 
25604: 02 EDUSKUNNAN KANSLIA - RIKSDAGENS KANS-
25605:    LI ........................................              104296 000      97 878 448,22       -6417551,78             6
25606:    01 Palkkaukset        (Arviomääräraha) - Avlöningar
25607:        (Förslagsanslag) ..........................           57 476000      56 610 158,46         -865841,54            2
25608:    10 Rakennusten käyttö (Arviomääräraha) - Bygg-
25609:        naders drift (Förslagsanslag) ................         9985000        8925 904,31        -1 059 095,69          11
25610:    29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - ÖVriga
25611:        konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ..........       34695000       30 202 385,45       -4 492 614,55          13
25612:    70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - Ans-
25613:        kaffning av inventarier (Reservationsanslag 3år) .     2140000        2140 000,00                     0,00       0
25614: 
25615: 09 VALTIONTILINTARKASTAJAT- STATSREVISO-
25616:    RERNA ....................................                 6142000        5699 895,70          -442104,30            7
25617:    01 Palkkaukset      (Arviomääräraha) - Avlöningar
25618:       (Förslagsanslag) ..........................             4642 000       4460777,13           -181 222,87           4
25619:    29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - ÖVriga
25620:       konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ..........         1 500000       1 239118,57          -260881,43           17
25621: 
25622: 14 EDUSKUNNAN         OIKEUSASIAMIES - RIKSDA-
25623:    GENS JUSTITIEOMBUDSMAN .................                   9 687000       9 633 737,19           -53262,81
25624:    01 Palkkaukset      (Arviomääräraha) - Avlöningar
25625:       (Förslagsanslag) ..........................             8 915 000      8905549,17              -9450,83           0
25626:    29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - ÖVriga
25627:       konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ..........           772 000        728188,02            -43811,98           6
25628: 
25629: 25 POHJOISMAIDEN NEUVOSTON SUOMEN VAL-
25630:    TUUSKUNTA- FINLANDS DELEGATION 1 NOR-
25631:    DISKA RÅDET ..............................                11190000        9 736 489,45       -1 453 510,55          13
25632:    01 Palkkaukset      (Arviomääräraha) - Avlöningar
25633:       (Förslagsanslag) ..........................             2926000        2 697960,79          -228039,21            8
25634:    29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - ÖVriga
25635:       konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ..........         8264000        7038528,66         -1225471,34            15
25636: 
25637: 30 EDUSKUNNAN KIRJASTO - RIKSDAGSBIBLIO-
25638:    TEKET ....................................                15363000       14 820 148,23         -542 851,77           4
25639:    01 Palkkaukset      (Arviomääräraha) - Avlöningar
25640:       (Förslagsanslag) ..........................            11 870 000     11 454 797,86         -415 202,14           3
25641:    21 Kirjallisuuden hankinta ja sidonta (Siirtomääräraha
25642:       3v) - Anskaffning och inbindning av litteratur
25643:       (Reservationsanslag 3år) ...................            2076 000       2076 000,00                     0,00       0
25644:    29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
25645:       konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ..........         1 417 000      1 289 350,37         -127649,63            9
25646:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
25647:                                                                                                                sivu
25648: 22 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1994                                           sida     23
25649: Luku- Kap.                                                   Talousarvio    Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
25650:                                                                Budget         Bokslut       Bokslut - Budget
25651:      Mom.-Mom.
25652:                                                                                             Suurempi - Högre            %
25653:                                                                                             Pienempi- Lägre (-)
25654: 
25655: 
25656: 
25657: 
25658: 99 EDUSKUNNAN MUUT MENOT - RIKSDAGENS
25659:      ÖVRIGA UTGIFTER ..........................               16 749000     16 678 999,31           -70 000,69           0
25660:      21 Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmäkanslioita
25661:         varten - Dispositionsmedel tili riksdagsgrupper-
25662:         na för gruppkanslierna .....................          15849000      15 848 600,00               -400,00          0
25663:      22 Parlamenttienvälisen liiton Suomen ryhmän käy-
25664:         tettäväksi - Tili förfogande för Finlands grupp av
25665:         lnterparlamentariska unionen ................            900000        830399,31            -69 600,69           8
25666:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
25667:                                                                                                                 sivu
25668: 23 Pl. - Ht.                        Budgetens förverkligande år 1994                                            sida     24
25669: Luku- Kap.                                                    Talousarvio    Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
25670:                                                                 Budget         Bokslut       Bokslut - Budget
25671:      Mom.-Mom.
25672:                                                                                              Suurempi- Högre
25673:                                                                                              Pienempi- Lägre (-)
25674:                                                                                                                          %
25675: 
25676: 
25677: 23 VALTIONEUVOSTO- STATSRÅDET ...........                     173162 000    172 461 286,48         -700713,52             0
25678: 
25679: 01   VALTIONEUVOSTO - STATSRÅDET ...........                   17 838 000    17 862 821,33              24 821,33         0
25680:      01 Palkkaukset      (Arviomääräraha) - Avlöningar
25681:         (Förslagsanslag) ..........................            15 558 000    14 937 897,16         -620102,84             4
25682:      20 Matkat (Arviomääräraha) - Resor (Förslagsans-
25683:         lag) ....................................               2280000       2 924924,17             644 924,17         28
25684: 
25685: 02 VALTIONEUVOSTON KANSLIA - STATSRÅDETS
25686:    KANSLI ....................................                 50818000      50 352 754,99         -465245,01
25687:    01 Palkkaukset      (Arviomääräraha) - Avlöningar
25688:       (Förslagsanslag) ..........................             24 988 000     24 522 754,99         -465245,01             2
25689:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v) - Övri-
25690:       ga konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) .        23 078 000    23 078 000,00                     0,00       0
25691:    70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - Ans-
25692:       kaffning av inventarier (Reservationsanslag 3år) .        2 752 000     2 752 000,00                     0,00       0
25693: 
25694: 03 OIKEUSKANSLERINVIRASTO - JUSTITIEKANS-
25695:    LERSÄMBETET .............................                   13 035 000    12 694 976,37         -340023,63             3
25696:    01 Palkkaukset      (Arviomääräraha) - Avlöningar
25697:       (Förslagsanslag) ..........................              10 327 000     9 986 976,37         -340023,63             3
25698:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v) - Övri-
25699:       ga konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) .         2 708 000     2 708 000,00                     0,00       0
25700: 
25701: 25 VALTIONEUVOSTONJDUSTUS- JA VIRKAHUO-
25702:    NEISTOT - STATS DETS                  REPRESENTA-
25703:    TIONs- OCH ÄMBETSLOKALER ................                    8 738 000     8 562465,99          -175534,01             2
25704:    26 Kalastajatorpan vierastalo (Arviomääräraha) -
25705:         Representationslokaliteterna i anslutning tili Fis-
25706:       kartorpet (Förslagsanslag) ..................             1439000       1 263465,99          -175534,01            12
25707:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v) - Övri-
25708:       ga konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) .         2079000       2079 000,00                      0,00       0
25709:    74 Valtioneuvoston väestönsuoja (Siirtomääräraha
25710:       3v) - Statsrådets skyddsrum (Reservationsan-
25711:       slag 3år) ................................                5 220 000     5220 000,00                      0,00       0
25712: 
25713: 27 POLIITTISEN TOIMINNAN AVUSTAMINEN - UN-
25714:    DERSTÖDJANDE AV POLITISK VERKSAMHET ....                    76 200 000    76 200 000,00                     0,00       0
25715:    50 Puoluetoiminnan tukeminen - Understödjande
25716:       av partiverksamhet. .......................              64200000      64 200 000,00                     0,00       0
25717:    51 Eräät avustukset - Vissa understöd .........              2 000000      2000 000,00                      0,00       0
25718:    52 Avustukset neuvoa-antavan kansanäänestyksen
25719:       vaihtoehtoja koskevan tiedottamisen tukemiseen
25720:       (Siirtomääräraha 2v) - Understöd för stödjande
25721:       av information om alternativen vid en rådgivande
25722:       folkomröstning (Reservationsanslag 2år) .......          10 000 000    10 000 000,00                     0,00       0
25723: 
25724: 99 VALTIONEUVOSTON MUUT MENOT - STATSRÅ-
25725:    DETS ÖVRIGA UTGIFTER .....................                   6 533 000     6 788267,80             255267,80           4
25726:    23 Presidentti Lauri Kristian Relanderin muistomerkki
25727:       (Siirtomääräraha 2v) - Monument över Lauri
25728:       Kristian Relander (Reservationsanslag 2år) .....            592 000       592 000,00                     0,00       0
25729:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
25730:                                                                                                               sivu
25731: 23 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1994                                          sida     25
25732: Luku- Kap.                                                   Talousarvio    Tilinpäätös     Tilinpäätös -Talousarvio
25733:                                                                Budget         Bokslut       Bokslut- Budget
25734:      Mom.-Mom.
25735:                                                                                             Suurempi- Högre
25736:                                                                                             Pienempi- Lägre (-)
25737:                                                                                                                        %
25738: 
25739: 
25740:      24 Kunniamerkit (Arviomääräraha) - Ordnar (För-
25741:         slagsanslag) .............................             1 817 000     2 072 267,80            255 267,80        14
25742:      25 J. V. Snellmanin kootut teokset (Siirtomääräraha
25743:         3v) - J. V. Snellmans samlade verk (Reservati-
25744:         onsanslag 3år) ...........................             1 836000      1 836 000,00                    0,00       0
25745:      26 Suomen        hallintohistoria   (Siirtomääräraha
25746:         3v) - Finlands förvaltningshistoria (Reservati-
25747:         onsanslag 3år) ...........................             1 864000      1 864 000,00                    0,00       0
25748:      27 Presidentti Risto Rytin muistomerkki (Siirtomäärä-
25749:         raha 2v) - Monument över Risto Ryti (Reserva-
25750:         tionsanslag 2år) ..........................              424000        424 000,00                    0,00       0
25751:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
25752:                                                                                                                    sivu
25753: 24 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1994                                               sida     26
25754: Luku- Kap.                                                    Talousarvio      Tilinpäätös      Tilinpäätös - Talousarvio
25755:                                                                 Budget           Bokslut        Bokslut - Budget
25756:      Mom.-Mom.
25757:                                                                                                 Suurempi- Högre
25758:                                                                                                                             %
25759:                                                                                                 Pienempi - Lägre (-)
25760: 
25761: 
25762: 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN      HALLINNONALA -
25763:    UTRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ-
25764:    DE. ...................................... .              3230 016 000    3116 758 280,74     -113 257719,26              4
25765: 
25766: 01   ULKOASIAINHALLINTO - UTRIKESFÖRVALT-
25767:      NINGEN .................................. .              805 068 000     805 068 000,00                      0,00       0
25768:      21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25769:         nader (Reservationsanslag 2år) ............. .        749915 000      749 915 000,00                      0,00       0
25770:      74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
25771:         byggen (Reservationsanslag 3år) ............ .         41153 000       41153 000,00                       0,00       0
25772:      87 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (Siirto-
25773:         määräraha 3v) - Anskaffning av fastigheter och
25774:         lokaler (Reservationsanslag 3år) ............ .        14 000 000      14 000 000,00                      0,00       0
25775: 
25776: 30 KANSAINVÄLINEN        KEHITYSYHTEISTYÖ - IN-
25777:    TERNATIONELLT UTVECKLINGSSAMARBETE ....                   1 360 176 000   1 360 176 000,00                     0,00       0
25778:    66 Varsinainen kehitysyhteistyö (Siirtomääräraha
25779:       3v) - Egentligt utvecklingssamarbete (Reserva-
25780:       tionsanslag 3år) ......................... .           1 360 176 000   1 360 176 000,00                     0,00       0
25781: 
25782: 40 TEOLLINEN        KEHITYSYHTEISTYÖ - INDUST-
25783:    RIELLT UTVECKLINGSSAMARBETE ........... .                   21 808000       15122 238,23         -6 685 761,77           31
25784:    50 Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle (Ar-
25785:       viomääräraha) - Statsbidrag tili Fonden för in-
25786:       dustriellt samarbete Ab (Förslagsanslag) ...... .        14 808 000      12153316,55          -2 654 683,45           18
25787:    66 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteistyö
25788:       kehitysmaiden kanssa (Arviomääräraha) - Eko-
25789:       nomiskt, industriellt och teknologiskt samarbete
25790:       med utvecklingsländerna (Förslagsanslag) ..... .          7 000 000       2 968921,68         -4 031 078,32           58
25791: 
25792: 50 YHTEISTYÖ KESKI- JA ITÄ-EUROOPAN MAIDEN
25793:    KANSSA - SAMARBETE MED CENTRAL- OCH
25794:    ÖSTEUROPEISKA LÄNDER .................. .                  118813000       116 548 000,00        -2 265 000,00            2
25795:    61 Lähialueyhteistyö ja yhteistyö Baltian maiden
25796:       kanssa (Siirtomääräraha 3v) - Samarbete med
25797:       närliggande områden och de baltiska länderna
25798:       (Reservationsanslag 3år) .................. .            25 073 000      25 073 000,00                      0,00       0
25799:    67 Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus- ja ke-
25800:       hityspankin osakepääoman maksamisesta (Arvio-
25801:       määräraha) - Finlands andel i aktiekapitalet för
25802:       Europeiska banken för återuppbyggnad och ut-
25803:       veckling (Förslagsanslag) .................. .           49740 000       47 475 000,00        -2 265 000,00            5
25804:    69 Monen- ja kahdenväliset rahoitusjärjestelyt (Siirto-
25805:       määräraha 3v) - Multilaterala och bilaterala fi-
25806:       nansieringsarrangemang       (Reservationsanslag
25807:       3år) ................................... .               44 000 000      44 000 000,00                      0,00       0
25808: 
25809: 99 ULKOASIAINMINISTERIÖN              HALLINNONALAN
25810:    MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM UTRI-
25811:    KESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM RÅDE ....                   924151 000      819 844 042,51     -104 306 957,49            11
25812:    02 Palkkaukset        (Arviomääräraha) - Avlöningar
25813:       (Förslagsanslag) ......................... .             24 215 000      22 321 834,89        -1 893165,11             8
25814:    21 Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotteluis-
25815:       sa (Arviomääräraha) - Tillfällig representation
25816:       vid internationella konferenser (Förslagsanslag) ..      36 231 000      28 142 452,83        -8088547,17             22
25817:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
25818:                                                                                                                 sivu
25819: 24 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1994                                            sida      27
25820: Luku- Kap.                                                  Talousarvio      Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
25821:                                                               Budget           Bokslut       Bokslut - Budget
25822:      Mom.- Mom.
25823:                                                                                              Suurempi - Högre
25824:                                                                                              Pienempi - Lägre (-)          %
25825: 
25826: 
25827:      22 Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpitomenot
25828:         (Siirtomääräraha 2v) - Utgifter för underhåll av
25829:         de finska övervakningsstyrkorna (Reservationsan-
25830:         slag 2år) ................................          143 830000      143 830 000,00                    0,00          0
25831:      26 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Siirtomääräraha
25832:         2v) - Forsknings- och utvecklingsverksamhet
25833:         (Reservationsanslag 2år) ...................          8958000         8958 000,00                     0,00          0
25834:      27 Kansainväliseen yhteistyöhön Suomessa liittyvät
25835:         menot (Arviomääräraha) - Utgifter i Finland för
25836:         internationellt samarbete (Förslagsanslag) ......     4300000         4063270,10           -236 729,90              6
25837:      29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - ÖVriga
25838:         konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ..........      14 500 000      13 504 467,57         -995532,43               7
25839:      50 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ......       4 095000        4 095 000,00                0,00              0
25840:      51 Hädänalaisten Suomen kansalaisten avustaminen
25841:         (Arviomääräraha) - Understöd tili nödställda
25842:         finska medborgare (Förslagsanslag) ...........          290 000         286 333,48            -3666,52
25843:      66 Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (Arviomää-
25844:         räraha) - Vissa medlemsavgifter och finansie-
25845:         ringsandelar (Förslagsanslag) ................      687 632 000     590 634158,93      -96 997 841,07              14
25846:      93 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) - Kursfluktua-
25847:         tioner (Förslagsanslag) .....................           100 000       4008 524,71           3908524,71           3909
25848:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
25849:                                                                                                                 sivu
25850: 25PI.-Ht.                          Budgetens förverkligande år 1994                                             sida     28
25851: Luku- Kap.                                                   Talousarvio      Tilinpäätös     Tilinpäätös -Talousarvio
25852:                                                                Budget           Bokslut       Bokslut - Budget
25853:      Mom.-Mom.
25854:                                                                                               Suurempi- Högre
25855:                                                                                               Pienempi - Lägre (-)
25856:                                                                                                                          %
25857: 
25858: 
25859: 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - JUSTI-
25860:    TIEMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .....                 2416 744000    2 397 850 837,12     -18 893162,88
25861: 
25862: 01   OIKEUSMINISTERIÖ - JUSTITIEMINISTERIET ...              106 071 000    105 886 647,08          -184352,92            0
25863:      01 Palkkaukset      (Arviomääräraha) - Avlöningar
25864:         (Förslagsanslag) ..........................           77 851 000     77 834 027,79           -16972,21            0
25865:      28 Maksullinen    palvelutoiminta    (Arviomäärära-
25866:         ha) - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ..        2 300 000       2 132 619,29         -167380,71            7
25867:      29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v) - Övri-
25868:         ga konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) .     25 920 000     25 920 000,00                     0,00       0
25869: 
25870: 10 YLIMMÄT TUOMIOISTUIMET - DE HÖGSTA
25871:    DOMSTOLARNA ............................                   67 896 000     67 896 000,00                     0,00       0
25872:    21 Korkeimman oikeuden toimintamenot (Siirtomää-
25873:       räraha 2v) - Högsta domstolens omkostnader
25874:        (Reservationsanslag 2år) ...................           29983 000      29 983 000,00                     0,00       0
25875:    22 Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot
25876:        (Siirtomääräraha 2v) - Högsta förvaltningsdom-
25877:       stolens omkostnader (Reservationsanslag 2år) ..         37913000       37 913 000,00                     0,00       0
25878: 
25879: 20 HOVIOIKEUDET - HOVRÄTIERNA ............                   153 375 000    153 375 000,00                     0,00       0
25880:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25881:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............          153 375 000    153 375 000,00                     0,00       0
25882: 
25883: 25 LÄÄNINOIKEUDET- LÄNSRÄTIERNA .........                     88156000        88156 000,00                     0,00       0
25884:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25885:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............           88156 000       88 156 000,00                    0,00       0
25886: 
25887: 30 KÄRÄJÄOIKEUDET- TINGSRÄTIERNA ........                    527708000      512 869 340,23      -14 838 659,77            3
25888:    01 Palkkaukset      (Arviomääräraha) - Avlöningar
25889:       (Förslagsanslag) ..........................            393 958 000    379119340,23        -14 838 659,77            4
25890:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v) - Övri-
25891:       ga konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) .      133 750000     133 750 000,00                     0,00       0
25892: 
25893: 40 ERITYISTUOMIOISTUIMET - SPECIALDOMSTQ-
25894:    LARNA ....................................                 75 727000       75 727 000,00                    0,00       0
25895:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25896:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............           75 727 000      75 727 000,00                    0,00       0
25897: 
25898: 45 ERÄÄT OIKEUDENHOITOMENOT - SÄRSKILDA
25899:    RÄTISVÅRDSUTGIFTER .....................                  127 870000     153 696 593,48         25 826 593,48         20
25900:    22 Eräät oikeudenk~ntimenot (Arviomääräraha) -
25901:         Särskilda rätteg ngsutgifter (Förslagsanslag) ...     18 870 000      19 907 616,35          1 037 616,35         5
25902:    50 Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut oikeuden-
25903:       hoitomenot (Arviomääräraha) - Fri rättegång
25904:       och vissa andra rättsvårdsutgifter (Förslagsans-
25905:       lag) ....................................              109000 000     133 788977,13          24 788977,13          23
25906: 
25907: 46 SYYTIÄJÄNVIRASTOT- ÅKLAGARÄMBETENA .                       33603000        34 527 594,60            924594,60          3
25908:    01 Palkkaukset      (Arviomääräraha) - Avlöningar
25909:       (Förslagsanslag) ..........................             26 659 000      27 583 594,60            924 594,60         3
25910:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
25911:                                                                                                                       sivu
25912: 25 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1994                                                  sida     29
25913: Luku- Kap.                                                  Talousarvio        Tilinpäätös          Tilinpäätös -Talousarvio
25914:                                                               Budget             Bokslut            Bokslut - Budget
25915:      Mom.-Mom.
25916:                                                                                                     Suurempi- Högre
25917:                                                                                                     Pienempi - Lägre (-)
25918:                                                                                                                                %
25919: 
25920: 
25921:      21 Lahden kaupunginviskaalinviraston toimintamenot
25922:         (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader för Lahtis
25923:         stadsfiskalsämbete (Reservationsanslag 2år) ....      2 082 000         2082 000,00                          0,00       0
25924:      29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v) - Övri-
25925:         ga konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) .     4 862 000         4862 000,00                          0,00       0
25926: 
25927: 47 ULOSOTTOVIRASTOT - EXEKUTIONSVERKEN .                    167 519 000       167 519 000,00                         0,00       0
25928:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25929:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............         167 519 000       167 519 000,00                         0,00       0
25930: 
25931: 50 VANKEINHOITOLAITOS- FÅNGVÅRDSVÄSEN-
25932:    DET ......................................               782 236 000       782 236 000,00                         0,00       0
25933:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25934:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............         628 827 000       628 827 000,00                         0,00       0
25935:    50 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle lainsää-
25936:       däntöön perustuviin tehtäviin (Arviomäärära-
25937:       ha) - Statsunderstöd för Kriminalvårdsför-
25938:       eningen för uppgifter som grundar sig på lagstift-
25939:       ning (Förslagsanslag) ......................           45 520 000        45 520 000,00                         0,00       0
25940:    51 Valtionapu muun kriminaalihuoltotyön suorittami-
25941:       seen - Statsunderstöd för annat kriminalvård-
25942:       sarbete .................................               7 693000          7 693 000,00                         0,00       0
25943:    52 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle toimitilo-
25944:       jen perustamis- ja peruskorjausmenoihin (Siirto-
25945:       määräraha 3v) - Statsunderstöd för Kriminal-
25946:       vårdsföreningen för anläggnings- och grundrepa-
25947:       rationsutgifter för verksamhetsutrymmen (Reser-
25948:       vationsanslag 3år) ........................             1 526 000         1 526 000,00                         0,00       0
25949:    74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (Siirtomää-
25950:       räraha 3v) - Nybyg~nader och renoveringar
25951:       (Reservationsanslag 3 r) ...................           31 253 000        31 253 000,00                         0,00       0
25952:    75 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset avolaitostyö-
25953:       nä (Siirtomääräraha 3v) - Nybyggnader och re-
25954:       noveringar vilka utförs som arbete i öppen anstalt
25955:        (Reservationsanslag 3år) ...................          43 745000         43 745 000,00                         0,00       0
25956:    76 Vankilasta vapautuneiden työllistäminen (Siirto-
25957:       määräraha 3v) - Sysselsättande av frigivna
25958:       fångar (Reservationsanslag 3år) ..............          2 611 000         2611 000,00                          0,00       0
25959:    77 Työsiirioloille jä~estettävät työt (Siirtomääräraha
25960:       3v) - Arbeten för arbetskolonier (Reservations-
25961:        anslag 3år) ..............................            20 278 000        20 278 000,00                         0,00       0
25962:    79 Maa- ja vesirakennukset (Siirtomääräraha
25963:       3v) - Jord- och vattenbyggen (Reservationsan-
25964:        slag 3år) ................................               783000            783000,00                          0,00       0
25965:    87 Huoneisto-osakkeiden hankkiminen - Anskaff-
25966:       ning av ak1ielokaler........................                        0                  0,00                    0,00       0
25967: 
25968: 60 ERÄÄT VIRASTOT - VISSA VERK .............                 14 652 000        14 652 000,00                         0,00       0
25969:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25970:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............          14 652 000        14 652 000,00                         0,00       0
25971: 
25972: 70 VAALIT- VAL .............................                169 009 000       140 603 931,26          -28 405 068,74           17
25973:    21 Vaalimenot (Arviomääräraha) - Valutgifter (För-
25974:       slagsanslag) .............................            169 009000        140 603 931,26          -28 405 068,74           17
25975:                                   Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
25976:                                                                                                              sivu
25977: 25 Pl.- Ht.                       Budgetens förverkligande år 1994                                           sida     30
25978: Luku- Kap.                                                 Talousarvio     Tilinpäätös     Tilinpäätös -Talousarvio
25979:                                                              Budget          Bokslut       Bokslut - Budget
25980:      Mom.-Mom.
25981:                                                                                            Suurempi - Högre
25982:                                                                                                                       %
25983:                                                                                            Pienempi - Lägre (-)
25984: 
25985: 
25986: 
25987: 99 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT
25988:    MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER IN~M JUSTITIEMI-
25989:    NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMR DE ..........                102922 000     100 705 730,47       -2 216 269,53           2
25990:    25 Hallinnon ja henkilöstön kehittäminen (Siirtomää-
25991:       räraha 2v) - Utvecklande av förvaltningen och
25992:       personalen (Reservationsanslag 2år) ..........         4946000        4946000,00                      0,00       0
25993:    26 Kansainvälinen       yhteistyö     (Arviomäärära-
25994:       ha) - lnternationellt samarbete (Förslagsans-
25995:       lag) ....................................              6 705 000      6094 773,59          -610226,41            9
25996:    27 Automaattinen tietojenkäsittely (Siirtomääräraha
25997:       2v) - Automatisk databehandling (Reservati-
25998:       onsanslag 2år) ...........................            34900000       34 900 000,00                    0,00       0
25999:    29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
26000:       konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ..........        9216 000      10 381 677,48          1165 677,48         13
26001:    50 Eräät vaHion maksamat korvaukset ja avustukset
26002:       (Arviomääräraha) - Vissa ersättningar och un-
26003:       derstöd som belalas av staten (Förslagsanslag) .      32 400 000     29 628 279,40       -2 771 720,60           9
26004:    70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - Ans-
26005:       kallning av inventarier (Reservationsanslag 3år) .    14 755 000     14 755 000,00                    0,00       0
26006:                                  Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
26007:                                                                                                                  sivu
26008: 26 Pl.- Ht.                      Budgetens förverkligande år 1994                                                sida     31
26009: Luku- Kap.                                                  Talousarvio       Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
26010:                                                               Budget            Bokslut       Bokslut - Budget
26011:      Mom.-Mom.
26012:                                                                                               Suurempi - Högre
26013:                                                                                               Pienempi - Lägre (-)
26014:                                                                                                                           %
26015: 
26016: 
26017: 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA - IN-
26018:    RIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ...              10 321 906 000   10 315 487 535,89       ---6 418 464,11          0
26019: 
26020: 01   SISÄASIAINMINISTERIÖ - INRIKESMINISTE-
26021:      RIET ......................................           106 817 000      106 817 000,00                      0,00       0
26022:      21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26023:         nader (Reservationsanslag 2år) ..............      106 817 000      106 817 000,00                      0,00       0
26024: 
26025: 05 LÄÄNINHALLITUKSET - LÄNSSTYRELSERNA ...                 409 269 000      409266817,13               -2182,87            0
26026:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26027:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............        409 269 000      409266817,13               -2182,87            0
26028: 
26029: 06 REKISTERIHALLINTO - REGISTERFÖRVALT-
26030:    NINGEN ...................................              114 076 000      114 076 000,00                      0,00       0
26031:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26032:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............        114 076 000      114 076 000,00                      0,00       0
26033: 
26034: 75 POLIISITOIMI - POLISVÄSENDET .............             2 713 505 000   2 723 760 069,96         10 255 069,96           0
26035:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26036:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............       2 588779000     2 588 778 788,50                -211,50          0
26037:    23 Erityismenot (Arviomääräraha) - Särskilda ut-
26038:       gifter (Förslagsanslag) .....................        113 634 000      123 889 281,46         10 255 281,46           9
26039:    74 Eräät rakennustyöt (Siirtomääräraha 3v) - Vis-
26040:       sa byggnadsarbeten (Reservationsanslag 3år) ...        11 092 000       11 092 000,00                     0,00       0
26041: 
26042: 80 PELASTUSHALLINTO - RÄDDNINGSFÖRVALT-
26043:    NINGEN ...................................              113 555 000      115 952 399,16           2 397 399,16          2
26044:    21 Koulutuksen toimintamenot (Siirtomääräraha
26045:       2v) - Omkostnader för utbildningen (Reservati-
26046:       onsanslag 2år) ...........................            53 624 000       53 624 000,00                      0,00       0
26047:    22 Erityismenot (Arviomääräraha) - Särskilda ut-
26048:       gifter (Förslagsanslag) .....................           5000000          7 398599,92           2 398 599,92         48
26049:    23 Muut ~.lastushallinnon menot (Siirtomääräraha
26050:       2v) - Ovriga utgifter inom räddningsförvalt-
26051:       ningen (Reservationsanslag 2år) .............         22 419 000       22 419 000,00                      0,00       0
26052:    31 Valtionosuudet (Siirtomääräraha 2v) - Statsan-
26053:       delar (Reservationsanslag 2år) ...............        21 800 000       21 798 799,24             -1200,76            0
26054:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
26055:       byggen (Reservationsanslag 3år) .............          10 712 000      10 712 000,00                      0,00       0
26056: 
26057: 90 RAJAVARTIOLAITOS- GRÄNSBEVAKNINGSVÄ-
26058:    SENDET ...................................              949254000        949 254 000,00                      0,00       0
26059:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26060:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............        856 862 000      856 862 000,00                      0,00       0
26061:    70 Ilma- ja vartioalusten hankinta (Siirtomääräraha
26062:       3v) - Anskaffning av luft- och bevakningsfarkos-
26063:       ter (Reservationsanslag 3år) ................         64520000         64 520 000,00                      0,00       0
26064:    74 Rakentaminen (Siirtomääräraha 3v) - Husbyg-
26065:       gen (Reservationsanslag 3år) ................         27 872 000       27 872 000,00                      0,00       0
26066: 
26067: 97 AVUSTUKSET KUNNILLE JA ALUEELLINEN KEHIT-
26068:    TÄMINEN - UNDERSTÖD ÅT KOMMUNER OCH
26069:    DEN REGIONALA UTVECKLINGEN .............               5 915 430 000   5 896 361 249,64      -19 068 750,36             0
26070:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
26071:                                                                                                                   sivu
26072: 26 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1994                                               sida     32
26073: Luku- Kap.                                                   Talousarvio      Tilinpäätös      Tilinpäätös - Talousarvio
26074:                                                                Budget           Bokslut        Bokslut - Budget
26075:      Mom.-Mom.
26076:                                                                                                Suurempi - Högre
26077:                                                                                                Pienempi- Lägre (-)         %
26078: 
26079: 
26080:      31 Kuntien yleiset valtionosuudet (Arviomäärära-
26081:         ha) - Allmänna statsandelar tili kommunema
26082:         (Förslagsanslag) ..........................        3 813 000 000   3 811 391 638,00        -1 608 362,00            0
26083:      32 Kuntien yhdistymisavustukset (Arviomäärära-
26084:         ha) - Understöd åt kommunerna för kommun-
26085:         sammanslagning (Förslagsanslag) ............          36 000 000     35 297 249,00           -702 751,00            2
26086:      33 Kuntien verotulojen täydennys (Arviomäärära-
26087:         ha) - Komplettering av kommunernas skattein-
26088:         komster (Förslagsanslag) ...................       1 903 000 000   1 902 032 235,00          -967765,00             0
26089:      34 Kuntien harkinnanvarainen avustus - Unders-
26090:         töd tili kommunerna enligt prövning ...........       71 000 000     71 000 000,00                       0,00       0
26091:      43 Maakunnan kehittämisraha (Siirtomääräraha
26092:         2v) - Landskapsutvecklingspengar (Reservati-
26093:         onsanslag 2år) ...........................            75 000 000     75 000 000,00                       0,00       0
26094:      51 Eräät muut valtionavustukset - Vissa andra
26095:         statsunderstöd ...........................             2430000         1 630000,00           -800000,00            33
26096:      80 Korkoluet ja vakautuslainat kunnille - Räntes-
26097:         töd och konsolideringslån tili kommunerna ......      15 000000            10 127,64     -14 989 872,36            100
26098:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
26099:                                                                                                                   sivu
26100: 27 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1994                                               sida     33
26101: Luku- Kap.                                                    Talousarvio      Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
26102:                                                                 Budget           Bokslut       Bokslut - Budget
26103:      Mom.- Mom.
26104:                                                                                                Suurempi- Högre
26105:                                                                                                Pienempi- Lägre (-)
26106:                                                                                                                            %
26107: 
26108: 
26109: 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN      HALLINNONALA -
26110:    FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ-
26111:    DE ........................................              9 174 766 000   9174557152,20            -208 847,80            0
26112: 
26113: 01   PUOLUSTUSMINISTERIÖ - FÖRSVARSMINISTE-
26114:      RIET ......................................              50 410 000      50 410 000,00                     0,00        0
26115:      21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26116:         nader (Reservationsanslag 2år) ..............         50 410 000      50410000,00                       0,00        0
26117: 
26118: 10 PUOLUSTUSVOIMAT - FÖRSVARSMAKTEN ....                    9 065 119 000   9 065 119 000,00                     0,00       0
26119:    16 Puolustusmateriaalihankinnat (Siirtomääräraha
26120:       3v) - Anskaffning av försvarsmateriel (Reserva-
26121:       tionsanslag 3år) ..........................           3 613 600 000   3 613 600 000,00                    0,00        0
26122:    21 Puolustusvoimien toimintamenot (Siirtomääräraha
26123:       2v) - Försvarsmaktens omkostnader (Reserva-
26124:       tionsanslag 2år) ..........................           5 225 379 000   5 225 379 000,00                     0,00       0
26125:    74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (Siirtomää-
26126:       räraha 3v) - Nybyggnader och ombyggnadsar-
26127:       beten (Reservationsanslag 3år) ..............          214140 000      214140 000,00                      0,00        0
26128:    87 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (Siirtomäärära-
26129:       ha 2v) - lnköp och expropriation av fastigheter
26130:       (Reservationsanslag 2år) ...................             12 000 000      12 000 000,00                     0,00       0
26131: 
26132: 30 KANSAINVÄLINEN RAUHANTURV AAMISTOIMIN-
26133:    TA - INTERNATIONELL           FREDSBEVARANDE
26134:    VERKSAMHET ..............................                  55 737 000      55 631 207,80          -105 792,20            0
26135:    21 YK:n ja ETYK:n rauhanturvaamistoiminnan toimin-
26136:       tamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader
26137:       för FN:s och KSSE:s fredsbevarande verksamhet
26138:       (Reservationsanslag 2år) ...................            54 620 000      54 620 000,00                      0,00       0
26139:    24 ETYK:n toimeenpanosta aiheutuvat menot (Arvio-
26140:       määräraha) - Utgifter för verkställandet av
26141:       KSSE (Förslagsanslag) ....................                1117 000        1 011 207,80         -105 792,20            9
26142: 
26143: 99 PUOLUSTUSMINISTERIÖN             HALLINNONALAN
26144:    MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM FÖR-
26145:    SVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSO MRÅDE .                      3 500 000       3 396 944,40         -103055,60             3
26146:    40 Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden tapatur-
26147:       makorvaukset (Arviomääräraha) - Olycksfall-
26148:       sersättningar på grund av olyckan vid Lappo pat-
26149:       ronfabrik (Förslagsanslag) ..................               300 000         334 822,40             34 822,40         12
26150:    50 Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemi-
26151:       nen - Understödjande av försvarsorganisatio-
26152:       ners verksamhet. .........................                3 000 000       3 000 000,00                     0,00       0
26153:    93 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) - Kursfluktue-
26154:       ringar (Förslagsanslag) .....................               200 000           62122,00         -137 878,00           69
26155: 
26156: 
26157: 
26158: 
26159:  3 350539L
26160:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
26161:                                                                                                                    sivu
26162: 28 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1994                                                sida     34
26163: Luku- Kap.                                                     Talousarvio       Tilinpäätös     Tilinpäätös -Talousarvio
26164:                                                                  Budget            Bokslut       Bokslut - Budget
26165:      Mom.-Mom.
26166:                                                                                                  Suurempi - Högre
26167:                                                                                                  Pienempi - Lägre (-)       %
26168: 
26169: 
26170: 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONAÄ'A -
26171:     FINANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMR DE.                  29 503 430 000   29 516190 948,91         12 760 948,91          0
26172: 
26173: 01   VALTIOVARAINMINISTERIÖ - FINANSMINISTE-
26174:      RIET ......................................              102940 000       102 940 000,00                     0,00       0
26175:      21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26176:         nader (Reservationsanslag 2år) ..............         102 940 000      102 940 000,00                     0,00       0
26177: 
26178: 03 VALTION     TALOUDELLINEN         TUTKIMUSKES-
26179:    KUS- STATENS EKONOMISKA FORSKNINGS-
26180:    CENTRAL. .................................                   18588000         18 588 000,00                    0,00       0
26181:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26182:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............             18588000         18 588 000,00                    0,00       0
26183: 
26184: 05 VALTIOKONTTORI - STATSKONTORET........                     152 718 000      152 471 979,20          -246 020,80           0
26185:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26186:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............           142 456 000      142 456 000,00                     0,00       0
26187:    22 Työpaikkaterveydenhuollon toimintamenot (Siirto-
26188:       määräraha 2v) - Omkostnader för företagshäl-
26189:       sovården (Reservationsanslag 2år) ...........              9 962 000        9 962 000,00                    0,00       0
26190:    95 Valtion saatavien turvaaminen (Arviomäärära-
26191:       ha) - Tryggande av statens fordringar (Förslag-
26192:       sanslag) ................................                    300 000            53979,20         -246 020,80          82
26193: 
26194: 06 TAPATURMAKORVAUKSET JA MUUT VAHINGON-
26195:    KORVAUKSET- OLYC~SFALLSERSÄTTNINGAR
26196:    OCH ÖVRIGA SKADEST ND ..................                   207 600 000       191 822 972,76     -15 777 027,24            8
26197:    50 Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvauk-
26198:       set (Arviomääräraha) - Olycksfallsersättningar
26199:       och övriga skadestånd (Förslagsanslag) .......          207 600 000       191 822 972,76     -15 777 027,24            8
26200: 
26201: 07 ELÄKKEET - PENSIONER ...................                 11 797700 000    11 722 132 755,60     -75 567 244,40
26202:    05 Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntou-
26203:       tusmenot (Arviomääräraha) - Ordinarie pensi-
26204:       oner, familjepensioner samt rehabiliteringsutgifter
26205:       (Förslagsanslag) ..........................           11 354 700 000   11 314 921 490,41     -39 778 509,59            0
26206:    06 Ylimääräiset eläkkeet (Arviomääräraha) - Extra
26207:       pensioner (Förslagsanslag) .................            135 000 000      120 434151,63       -14 565 848,37           11
26208:    07 Muut eläkemenot (Arviomääräraha) - Övriga
26209:       pensionsutgifter (Förslagsanslag) .............          135 000 000     134 227 355,02          -772644,98
26210:    61 Korko valtion eläkerahastolle (Arviomäärära-
26211:       ha) - Ränta tili statens pensionsfond (Förslag-
26212:       sanslag) ................................               173000 000        152 549 758,54     -20 450 241 ,46          12
26213: 
26214: 10 VALTIONTALOUDEN          TARKASTUSVIRASTO-
26215:    STATENS REVISIONSVERK ...................                    29382 000       29 382 000,00                     0,00       0
26216:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26217:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............            29 382 000       29 382 000,00                     0,00       0
26218: 
26219: 18 VEROHALLINTO - SKATTEFÖRVALTNINGEN ...                    1 530 466 000    1 530 466 000,00                    0,00       0
26220:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26221:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............          1 530 466 000    1 530 466 000,00                    0,00       0
26222:                                      Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
26223:                                                                                                                        sivu
26224: 28 Pl.- Ht.                          Budgetens förverkligande år 1994                                                  sida    35
26225: Luku- Kap.                                                    Talousarvio     Tilinpäätös          Tilinpäätös - Talousarvio
26226:                                                                 Budget          Bokslut            Bokslut - Budget
26227:     Mom. -Mom.
26228:                                                                                                    Suurempi - Högre            %
26229:                                                                                                    Pienempi - Lägre (-)
26230: 
26231: 
26232: 39 ERÄÄT SIIRROT AHVENANMAAN MAAKUNNAL-
26233:     Ä~N"o ~~~.~~ ?~~~:?~~.~~~~ :~~~ ~~~~~~:.~~                674142000      673 993 802,11              -148197,89             0
26234:     30 Verotaloudellinen     tasoitus      (Arviomäärära-
26235:        ha) - Skattefinansiell utjämning (Förslagsans-
26236:        lag) ....................................              671 672 000    671 666 228,11                 -5771,89            0
26237:     40 Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenan-
26238:        maan maakunnalle (Arviomääräraha) - Återbä-
26239:        ring av intäkterna av lotteriskatten tili landskapet
26240:        Åland (Förslagsanslag) .....................             2 470 000      2 327 574,00              -142426,00             6
26241: 
26242: 40 TULLILAITOS - TULLVERKET ................                  469537 000     469 467 000,00                -70000,00            0
26243:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26244:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............           461 622 000    461 552 000,00                -70 000,00           0
26245:    66 Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjattava kehi-
26246:       tysapu (Siirtomääräraha 3v) - Utvecklingshjälp
26247:       som styrs via en internationell tullorganisation (Re-
26248:       servationsanslag 3år) ......................                220000         220 000,00                          0,00       0
26249:    74 Tullitalojen   rakentaminen          (Siirtomääräraha
26250:       3v) - Tullhusbyggen (Reservationsanslag 3år) .            7695000        7695 000,00                           0,00       0
26251: 
26252: 52 TILASTOKESKUS - STATISTIKCENTRALEN ....                    156 598 000    156 598 000,00                          0,00       0
26253:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26254:        nader (Reservationsanslag 2år) ..............          156598000      156 598 000,00                          0,00       0
26255: 
26256: 60 RAKENNUSHALLINTO - BYGGNADSFÖRVALT-
26257:    NINGEN ...................................                 344 771 000    304 542 867,88          -40 228132,12              12
26258:    11 Valtion virastojen ja laitosten edeltä arvaamatto-
26259:       mat vuokramenot (Arviomääräraha) - Oförut-
26260:       sedda hyresutgifter för statens ämbetsverk och
26261:       inrättningar (Förslagsanslag) ................            1 000 000                   0,00       -1 000 000,00           100
26262:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26263:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............            53301 000      14 072 867,88           -39228132,12             74
26264:    75 Perusparannukset (Siirtomääräraha 3v) - Re-
26265:       paration och ombyggnad (Reservationsanslag
26266:       3år) ....................................                55 000000      55 000 000,00                          0,00       0
26267:    76 Virastotalojen rakentaminen sekä valtion talonra-
26268:       kennusten suunnittelu ja koerakentaminen (Siirto-
26269:       määräraha 3v) - Byggande av ämbetshus samt
26270:       planering av statens husbyggen och experimen-
26271:       tellt byggande (Reservationsanslag 3år) ........        147 970 000    147 970 000,00                          0,00       0
26272:    87 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hankkimi-
26273:       nen (Siirtomääräraha 3v) - Anskaffning av Ias-
26274:          gl~)~t~~ . ~~~ . ~~t~~~~i~~ .(~~s·e-~~t~~~~~n_s~~~    87 500 000     87 500 000,00                          0,00        0
26275: 
26276: 70 VALTIONHALLINNON           KEHITIÄMISKESKUS-
26277:    STATENS UTVECKLINGSCENTRAL. ............                    12876 000      12 809 968,78                -66031,22
26278:    21 Toimintamenot (maksullisen toiminnan hintatukea
26279:       enintään 4 826 000) (Siirtomääräraha 2v) - Om-
26280:       kostnader (Reservationsanslag 2år) ...........           12 876 000     12 809 968,78                -66 031,22
26281:                                              Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
26282:                                                                                                                               sivu
26283: 28 Pl.- Ht.                                  Budgetens förverkligande år 1994                                                 sida      36
26284: luku- Kap.                                                                  Talousarvio    Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
26285:                                                                               Budget         Bokslut       Bokslut - Budget
26286:       Mom.- Mom.
26287:                                                                                                            Suurempi- Högre               o/o
26288:                                                                                                            Pienempi - lägre (-)
26289: 
26290: 
26291: 80 HALLINNON UUDISTAMINEN JA ERÄÄT HENKI-
26292:    LÖSTÖHALLINNON TUKITOIMENPITEET - FÖR-
26293:    NYANDE AV FÖRVALTNINGEN OCH VISSA STÖ-
26294:    DÅTGÄRDER 1 PERSONALADMINISTRATIONEN ..                                  178 549 000   165 752 834,07     -12 796 165,93                7
26295:    02 Eräät muut palkat ja palkkiot (Arviomäärära-
26296:       ha) - Vissa andra löner och arvoden (Förslag-
26297:       sanslag) ................................                               2303 000        406 250,07       -1 896 749,93             82
26298:    20 Kehittämis- ja koulutustoiminta (Siirtomääräraha
26299:       3v) - Utvecklings- och utbildningsverksamhet
26300:       (Reservationsanslag 3år) ...................                           10 850 000    10 850 000,00                     0,00          0
26301:    21 Henkilöstöpoliittiset tukitoimet hallinnon rationali-
26302:       soinnin ja säästöpäätösten toteuttamisen yhtey-
26303:       dessä (Siirtomääräraha 3v) - Personalpolitiska
26304:       stödåtgärder i samband med rationaliseringen av
26305:       förvaltningen och genomförandet av sparbesluten
26306:       (Reservationsanslag 3år) ...................                           40 000 000    40 000 000,00                     0,00          0
26307:    22 Integraatiovalmennus (Siirtomääräraha 3v) - ln-
26308:       tegrationsutbildning (Reservationsanslag 3år) ...                      34000 000     34 000 000,00                     0,00          0
26309:    23 Työsuojelun       edistäminen             (Siirtomääräraha
26310:       3v) - Främjande av arbetarskyddet (Reservati-
26311:       onsanslag 3år) ...........................                              6 096 000     6 096 000,00                     0,00          0
26312:    25 Valtion henkilöstöjärjestelyt (Siirtomääräraha
26313:       2v) - Statens personalarrangemang (Reservati-
26314:       onsanslag 2år) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..    63850 000     63 850 000,00                     0,00          0
26315:    60 Valtionosuus koulutus- ja erorahastosta johtuvista
26316:       menoista (Arviomääräraha) - Statens andel av
26317:       utgiftema på grund av utbildnings- och avgångs-
26318:       bidragsfonden (Förslagsanslag) ..............                          21 450 000    10 550 584,00     -10 899 416,00              51
26319: 
26320: 81    ERÄÄT HALLINNONALOIITAIN JAKAMAITOMAT
26321:       MENOT - VISSA UTGIFTER SOM ICKE FÖRDE-
26322:       LAS ENLIGT FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..........                                5200 000     12 895 370,77          769537o,n             148
26323:       74 Talonrakennushankkeiden         kustannusarvioiden
26324:          tarkistuksista aiheutuvat menot (Arviomäärära-
26325:          ha) - Utgifter föranledda av justeringar av kost-
26326:          nadskalkyler för husbyggnadsprojekt (Förslag-
26327:          sanslag) ................................                              100 000     1 615 612,15          1 515 612,15         1 516
26328:       95 Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita var-
26329:          Ien talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrä-
26330:          rahaa (Arviomääräraha) - På lag eller författ-
26331:          nin~ grundade utgifter för vilka särskilt anslag icke
26332:          ing r i budgeten (Förslagsanslag) ............                         100 000       479 259,00            379259,00           379
26333:       96 Edeltä arvaamattomat tarpeet - Oförutsedda ut-
26334:          gifter ...................................                           1 000 000     1 000 000,00                     0,00          0
26335:       97 Tileistä poistot (Arviomääräraha) - Avskriv-
26336:          ningar (Förslagsanslag) ....................                         4 000 000     9800499,62            5800499,62            145
26337: 
26338: 82 POSTIPANKKI OY- POSTSANKEN AB .........                                   24 000 000    22 459 990,15       -1 540 009,85               6
26339:    43 Luottotappiokorvaus Postipankki Oy:lle (Arvio-
26340:       määräraha) - Kreditförlustersättning tili Post-
26341:       banken Ab (Förslagsanslag) .................                           24 000 000    22 459 990,15       -1 540 009,85               6
26342: 
26343: 83 KANSAINVÄLISET   RAHOITUSYHTEISÖT - IN-
26344:    TERNATIONELLA FINANSINSTITUT .............                                 7 400 000     7 072 661,00         -327339,00                4
26345:                                               Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
26346:                                                                                                                                       sivu
26347: 28 Pl.- Ht.                                   Budgetens förverldigande år 1994                                                        sida     37
26348: Luku- Kap.                                                                       Talousarvio       Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
26349:                                                                                    Budget            Bokslut       Bokslut - Budget
26350:      Mom.-Mom.
26351:                                                                                                                    Suurempi - Högre            %
26352:                                                                                                                    Pienempi - Lägre (-)
26353: 
26354: 
26355:      68 Suomen osuus Kansainvälisen rahoitusyhtiön
26356:         osakepääoman korottamisesta (Arviomäärära-
26357:         ha) - Finlands andel i höjningen av lnternatio-
26358:         nella finansieringsbolagets aktiekapital (Förslag-
26359:         sanslag) ................................                                  7 400 000        7 072 661,00         -327339,00             4
26360: 
26361: 
26362: 84 POHJOISMAISET RAHOITUSYHTEISÖT - NOR-
26363:    DISKA FINANSINSTITUT ......................                                   35100 000        32 678 358,17        -2 421 641,83            7
26364:    68 Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristö-
26365:       rahoitusyhtiön pääomasta (Arviomääräraha) -
26366:         Finlands betalningsandel av Nordiska miljöfinan-
26367:       sieringsbolagets kapital (Förslagsanslag) .......                            9 600 000        8683274,00           -916 726,00           10
26368:    69 Suomen maksuosuus Länsipohjola-rahasten pää-
26369:       omasta (Arviomääräraha) - Finlands betalning-
26370:       sandel i Västnordenfonden (Förslagsanslag) ....                              2 200 000        2186581,65             -13418,35
26371:    88 Osuus Pohjoismaiden Investointipankin penuspää-
26372:       oman korottamisesta (Arviomääräraha) - Andel
26373:       av höjningen av Nordiska lnvesteringsbankens
26374:       grundkapital (Förslagsanslag) ................                              17 700 000      17 054 476,76          -645523,24             4
26375:    89 Suomen osallistuminen rahoitusyhteistyöhön Bal-
26376:       tian maiden kanssa (Arviomääräraha) - Fin-
26377:       lands deltagande i finansieringssamarbete med de
26378:       baltiska länderna (Förslagsanslag) ............                              5 600 000        4 754 025,76         -845 974,24           15
26379: 
26380: 85 SITOUMUSTEN LUNASTAMINEN - INFRIANDE
26381:    AV FÖRBINDELSER .........................                                      17 000 000      21 236 480,55           4236 480,55          25
26382:    66 Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen si-
26383:       toumusten         lunastaminen        (Arviomäärära-
26384:        ha) - lnfriande av förbindelser som avgivits tili
26385:       internationella finansinstitut (Förslagsanslag) ....                        17 000 000      21 236 480,55           4236 480,55          25
26386: 
26387: 86 SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLARAHASTO -
26388:    JUBILEUMSFONDEN FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄN-
26389:    DIGHET ...................................                                   145 000 000       65 000 000,00      -80 000 000,00            55
26390:    60 Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan
26391:       rahoittaminen - Finansiering av den verksam-
26392:       het som Jubileumsfonden för Finlands självstän-
26393:       dighet bedriver . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     145 000 000       65 000 000,00      -80 000 000,00            55
26394: 
26395: 87 RAHOITUSMARKKINOIDEN                  VAKAUTIAMI-
26396:    NEN - STABILISERING AV FINANSMARKNADEN.                                    11 540 000 000   11 540 000 000,00                     0,00       0
26397:    61 Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja taka-
26398:       usten hoitomenoihin (Siirtomääräraha 3v) - Er-
26399:       sättning tili statens säkerhetsfond för utgifter för
26400:       skötsel av lån och säkerheter (Reservationsanslag
26401:       3år) ....................................                                1 540 000 000    1 540 000 000,00                     0,00       0
26402:    89 Pankkitoiminnan tukeminen (Siirtomääräraha
26403:       3v) - Stödande av bankverksamheten (Reser-
26404:       vationsanslag 3år) ........................                             10 000 000 000   10 000 000 000,00                     0,00       0
26405: 
26406:  99 VALTIOVARAINMINISTERIÖN   HALLINNONALAN
26407:     MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM Fl-
26408:     NANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ...                                    2 053 863 000   2 283 879 907,87        230 016 907,87          11
26409:                                      Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
26410:                                                                                                                     sivu
26411: 28 Pl. - Ht.                         Budgetens förverkligande år 1994                                               sida     38
26412: Luku- Kap.                                                     Talousarvio       Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
26413:                                                                  Budget            Bokslut       Bokslut - Budget
26414:      Mom.- Mom.
26415:                                                                                                  Suurempi- Högre
26416:                                                                                                  Pienempi - Lägre (-)        %
26417: 
26418: 
26419:      21 Valtion eläkelautakunnan toimintamenot (Siirto-
26420:         määräraha 2v) - Statens pensionsnämnds om-
26421:         kostnader (Reservationsanslag 2år) .......... .          1 526 000       1 526 000,00                0,00             0
26422:      22 Metallirahamenot - Utgifter för metallmynt ... .       110 500 000      76 912 487,23      -33 587 512,77            30
26423:      23 Liikevaihtovero- ja arvonlisäveromenot (Arviomää-
26424:         räraha) - Omsättningsskatte- och mervärdes-
26425:         skatteutgifter (Förslagsanslag) .............. .      1 919 200 000   2 193 861 258,01       274 661 258,01          14
26426:      50 Korvaus Sotainvalidien Veljesliitolle - Ersätt-
26427:         ningar åt Krigsinvalidernas Brödraförbund ..... .          137 000          136902,00                 -98,00          0
26428:      61 Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut
26429:         verot (Arviomääräraha) - På grund av befrielse
26430:         från skatt återbetalda skatter (Förslagsanslag) ...     22 000 000       10 943 260,63     -11 056 739,37            50
26431:      98 Osakkeiden       hankkiminen      (Siirtomääräraha
26432:         2v) - Anskaffning av aktier (Reservationsanslag
26433:         2år) ................................... .                 500 000          500 000,00                     0,00       0
26434:                                           Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
26435:                                                                                                                               sivu
26436: 29 Pl.- Ht.                               Budgetens förverkligande år 1994                                                    sida     39
26437: Luku- Kap.                                                               Talousarvio       Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
26438:                                                                            Budget            Bokslut       Bokslut - Budget
26439:      Mom.- Mom.
26440:                                                                                                            Suurempi- Högre             %
26441:                                                                                                            Pienempi- Lägre (-)
26442: 
26443: 
26444: 29 OPETUSMINISTERIÖN     HALLINNONALA - UN-
26445:    DERVISNINGSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM-
26446:    RÅDE .....................................                         27 289174 000    27 106 942 402,53    -182231597,47
26447: 
26448: 01   OPETUSMINISTERIÖ - UNDERVISNINGSMINIS-
26449:      TERIET ....................................                        123772 000       123 771 657,09                -342,91          0
26450:      21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26451:         nader (Reservationsanslag 2år) ..............                    88 696 000       88 696 000,00                      0,00       0
26452:      26 Eräät kopiointi- ja nauhoituskorvaukset - Vissa
26453:         kopierings- och bandinspelningsersättningar ....                  15 838 000       15 838 000,00                   0,00         0
26454:      50 Eräät avustukset - Vissa understöd .........                      19 238 000       19 237 657,09               -342,91          0
26455: 
26456: 02 EVANKELIS-LUTERILAINEN KIRKKO - EVANGE-
26457:    LISK-LUTHERSKA KYRKAN ...................                              13 959 000       14 208 478,81            249478,81           2
26458:    01 Palkkaukset        (Arviomääräraha) - Avlöningar
26459:        (Förslagsanslag) ..........................                        11179 000        11 430 077,71            251 077,71          2
26460:    29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif-
26461:       ter .....................................                            2 030 000        2 028 401,10            -1598,90            0
26462:    50 Avustus Suomen Merimieslähetysseuralle -
26463:        Bidrag tili Finska Sjömansmissionssällskapet ....                     750 000          750 000,00                     0,00       0
26464: 
26465: 05 ORTODOKSINEN KIRKKOKUNTA- ORTODOXA
26466:    KYRKOSAMFUNDET .........................                                8136 000         7 797 993,09         -338006,91             4
26467:    01 Palkkaukset      (Arviomääräraha) - Avlöningar
26468:       (Förslagsanslag) ..........................                          5 845 000        5523249,52           -321 750,48            6
26469:    29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif-
26470:       ter .....................................                              863 000          846 743,57           -16256,43            2
26471:    50 Eräät avustukset - Vissa understöd .........                           320 000          320 000,00                 0,00           0
26472:    51 Avustukset kaluston hankintaan ja ko~austöihin
26473:       (Siirtomääräraha 3v) - Understöd för inventa-
26474:       rieanskaffningar och för reparationsarbeten (Re-
26475:       servationsanslag 3år) . . . . . . . . . . . . . . . . . .....          200 000          200000,00                      0,00       0
26476:    70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - Ans-
26477:       kaffning av inventarier (Reservationsanslag 3år) .                     908000           908 000,00                     0,00       0
26478: 
26479: 06 VALTION AUDIOVISUAALINEN KESKUS - STA-
26480:    TENS AUDIVISUELLA CENTRAL ...............                               1 690 000        1 202 834,83         -487165,17            29
26481:    01 Palkkaukset      (Arviomääräraha) - Avlöningar
26482:       (Förslagsanslag) ..........................                            750 000          675446,72            -74553,28           10
26483:    28 Maksullinen    palvelutoiminta   (Arviomäärära-
26484:       ha) - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ..                        350 000          209 545,70         -140454,30            40
26485:    29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif-
26486:       ter .....................................                              590 000          317 842,41         -272157,59            46
26487: 
26488: 07 OPETUSHALLITUS - UTBILDNINGSSTYRELSEN.                               108755000        108 755 000,00                      0,00       0
26489:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26490:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............                     103 505 000      103 505 000,00                      0,00       0
26491:    88 Osakkeiden     hankkiminen      (Siirtomääräraha
26492:       2v) - Anskaffning av aktier (Reservationsanslag
26493:       2år) ....................................                            5 250 000        5 250 000,00                     0,00       0
26494: 
26495: 08 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ- INTERNATIO-
26496:    NELLT SAMARBETE .........................                            160 937 000      160 892 012,42            -44987,58            0
26497:                                      Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
26498:                                                                                                                    sivu
26499: 29 Pl.- Ht.                          Budgetens förverkligande år 1994                                              sida     40
26500: luku- Kap.                                                      Talousarvio      Tilinpäätös     Tilinpäätös -Talousarvio
26501:                                                                   Budget           Bokslut       Bokslut - Budget
26502:      Mom.-Mom.
26503:                                                                                                  Suurempi- Högre
26504:                                                                                                  Pienempi- lägre (-)        %
26505: 
26506: 
26507:      01 Palkkaukset        (Arviomääräraha) - Avlöningar
26508:         (Förslagsanslag) ..........................               6 250 000       5824620,56           -425 379,44           7
26509:      21 Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimin-
26510:         tamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader
26511:         för centret för intemationellt personutbyte (Reser-
26512:         vationsanslag 2år) ........................             23 322 000      23 322 000,00                     0,00       0
26513:      22 Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot
26514:         (Siirtomääräraha 2v) ::- Omkostnader för institu-
26515:         tet för Ryssland och Osteuropa (Reservationsan-
26516:         slag 2år) ................................                3 400 000       3 400 000,00                    0,00       0
26517:      25 Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (Siirtomääräraha
26518:         2v) - lnternationellt kulturellt samarbete (Reser-
26519:         vationsanslag 2år) ........................             44 587 000      44 587 000,00                     0,00       0
26520:      50 Eräät avustukset - Vissa understöd .........            27 687 000      27 687 000,00                     0,00       0
26521:      66 Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (Ar-
26522:         viomääräraha) - Finansieringsandelar tili inter-
26523:         nationella organisationer (Förslagsanslag) ......       55 691 000      56 071 391,86             380 391,86
26524: 
26525: 10 KORKEAKOULUT - HÖGSKOLORNA ..........                      4 220 600 000   4 220 600 000,00                    0,00       0
26526:    21 Korkeakoulujen toimintamenot (Siirtomääräraha
26527:       2v) - Högskolornas omkostnader (Reservati-
26528:       onsanslag 2år) ...........................              4 012 420 000   4 012 420 000,00                    0,00       0
26529:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
26530:       byggen (Reservationsanslag 3år) .............            149 700 000     149 700 000,00                     0,00       0
26531:    87 Kiinteistöjen    hankinta      (Siirtomääräraha
26532:       3v) - Anskaffning av fastigheter (Reservations-
26533:       anslag 3år) ..............................                58 480 000      58 480 000,00                     0,00       0
26534: 
26535: 11   VALTION      HARJOITIELUKOULUT- STATENS
26536:      ÖVNINGSSKOLOR ...........................                 251 583 000     247 793 421,27        -3 789 578,73           2
26537:      01 Palkkaukset      (Arviomääräraha) - Avlöningar
26538:         (Förslagsanslag) ..........................            213 200 000     210510243,49          -2 689 756,51
26539:      21 Oppilashuolto      (Arviomääräraha) - Elewård
26540:         (Förslagsanslag) ..........................             14813000        13 713177,78         -1 099 822,22           7
26541:      29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v) - Övri-
26542:         ga konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) .       23 120 000      23 120 000,00                     0,00       0
26543:      74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
26544:         byggen (Reservationsanslag 3år) .............               450 000         450 000,00                    0,00       0
26545: 
26546: 19 MUUT KORKEAKOULUMENOT - ÖVRIGA HÖG-
26547:    SKOLEUTGIFTER ...........................                   114518000       114417918,65            -100 081,35           0
26548:    01 Palkkaukset        (Arviomääräraha) - Avlöningar
26549:       (Förslagsanslag) ..........................               43 063 000      43164 970,10              101 970,10         0
26550:    21 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Siirtomääräraha
26551:       2v) - Forsknings- och utvecklingsverksamhet
26552:       (Reservationsanslag 2år) ...................              30 035 000      30 035 000,00                     0,00       0
26553:    23 Lastentarhanopettajien väliaikaisen koulutuksen
26554:       järjestäminen - Anordnande av interimistisk
26555:       barnträdgårdslärarutbildning .................             11 375 000     11 349 923,71           -25 076,29           0
26556:    26 Eräät opettajankoulutuksen menot - Vissa utgif-
26557:       ter för lärarutbildning.......................             17 595 000     17 418 024,84          -176 975,16
26558:    27 Korkeakoulujen yhteinen atk-toiminta (Siirtomää-
26559:       räraha 2v) - Högskolornas gemensamma ADB-
26560:       verksamhet (Reservationsanslag 2år) .........              12 450 000     12 450 000,00                     0,00       0
26561:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
26562:                                                                                                                     sivu
26563: 29 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1994                                                sida    41
26564: Luku- Kap.                                                     Talousarvio      Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
26565:                                                                  Budget           Bokslut       Bokslut - Budget
26566:      Mom.-Mom.
26567:                                                                                                 Suurempi- Högre             %
26568:                                                                                                 Pienempi- Lägre (-)
26569: 
26570: 
26571: 
26572: 39 OPINTOTUKI - STUDIESTÖD ................                  3 534 515 000   3 482 782 373,65     -51 732 626,35
26573:    21 Va~ion opintotukikeskuksen toimintamenot (Siirto-
26574:       määräraha 2v) - Statens studiestödscentrals
26575:       omkostnader (Reservationsanslag 2år) ........              5 609 000       5 609 000,00                     0,00       0
26576:    22 Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toiminta-
26577:       menot (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader för
26578:       besvärsnämnden i studiestödsfrågor (Reservati-
26579:       onsanslag 2år) ...........................                   906 000         906 000,00                     0,00       0
26580:    52 Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (Arvio-
26581:       määräraha) - Statsgaranti och räntestöd för stu-
26582:       dieiän (Förslagsanslag) ....................            575 000 000     576 404 472,25           1 404472,25           0
26583:    55 Opintoraha (Arviomääräraha) - Studiepenning
26584:       (Förslagsanslag) ..........................            2 583 000 000   2 623 554 166,80        40 554 166,80           2
26585:    56 Aikuisopintoraha (Arviomääräraha) - Studie-
26586:       penning för vuxenstudier (Förslagsanslag) ......        340 000 000     249 262 741,00      -90 737 259,00            27
26587:    57 Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (Arviomäärä-
26588:       raha) - MåHidsstödet tili högskolestuderande
26589:       (Förslagsanslag) ..........................               30 000 000     27 045 993,60        -2 954 006,40           10
26590: 
26591: 42 VALTION      YLEISSIVISTÄVÄT         OPPILAITOK-
26592:    SET- STATENS ALLMÄNBILDANDE LÄROANS-
26593:    TALTER ...................................                 164220 000      164 220 000,00                      0,00       0
26594:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26595:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............           143 227 000     143 227 000,00                      0,00       0
26596:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
26597:       byggen (Reservationsanslag 3år) .............             20 993 000     20 993 000,00                      0,00       0
26598: 
26599: 43 LUKIOT, PERUSKOULUT JA MUSIIKKIOPPILAITOK-
26600:    SET - GYMNASIER, GRUNDSKOLOR OCH MU-
26601:    SIKLÄROANSTALTER ........................                 8 379 685 000   8 300 044 309,88     -79 640 690,12
26602:    21 Ylioppilastutkintolautakunnan menot (Arviomäärä-
26603:       raha) - Studentexamensnämndens              utgifter
26604:       (Förslagsanslag) ..........................               16 807 000      17 584 955,88            777955,88           5
26605:    25 Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (Siirto-
26606:       määräraha 2v) - Utvecklande av den allmänbil-
26607:       dande utbildningen (Reservationsanslag 2år) ....           8812 000        8812 000,00                      0,00       0
26608:    30 Valtionosuus lukio-opetuksen käyttökustannuksiin
26609:        (Arviomääräraha) - Siatsandel för gymnasieun-
26610:       dervisningens driftskostnader (Förslagsanslag) ..      1 355370 000    1 313 457 764,80     -41 912 235,20             3
26611:    31 Valtionosuus peruskouluopetuksen käyttökustan-
26612:       nuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel för
26613:       grundskoleundervisningens driftskostnader (För-
26614:        slagsanslag) .............................            6 478990 000    6 454 449 273,00      -24 540 727,00            0
26615:    34 Valtionosuus yleissivistävien oppilaitosten perus-
26616:        tamiskustannuksiin (Arviomääräraha) - Stat-
26617:        sandel för de allmänbildande läroanstalternas an-
26618:        läggningskostnade r (Förslagsanslag) .........         241 500 000     226 978 245,00       -14 521 755,00            6
26619:    35 Yleissivistävän opetuksen valtionosuuksien lop-
26620:        puerät (Arviomääräraha) - Slutraterna gällande
26621:        statsandelarna för den allmänbildande undervis-
26622:        ningen (Förslagsanslag) ....................             25 800 000      27 289 554,00          1 489 554,00          6
26623:    51 VaHionapu yksityiseen yleissivistävään opetuk-
26624:        seen (Arviomääräraha) - Statsunderstöd för pri-
26625:        vat allmänbildande undervisning (Förslagsanslag).        35 600 000      36 785 546,20          1185 546,20           3
26626:                                      Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
26627:                                                                                                                     sivu
26628: 29PI.-Ht.                            Budgetens förverkligande år 1994                                               sida     42
26629: Luku- Kap.                                                      Talousarvio      Tilinpäätös      Tilinpäätös -Talousarvio
26630:                                                                   Budget           Bokslut        Bokslut - Budget
26631:      Mom.- Mom.
26632:                                                                                                   Suurempi - Högre
26633:                                                                                                                              %
26634:                                                                                                   Pienempi - Lägre (-)
26635: 
26636: 
26637:      52 Valtionosuus musiikkioppilaitosten käyttökustan-
26638:         nuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel för mu-
26639:         sikläroanstalternas driftskostnader (Förslagsans-
26640:         lag) ................................... .             216 806 000     214 686 971 ,00        -2 119 029,00
26641: 
26642: 60 VALTION AMMATILLISET OPPILAITOKSET -
26643:    STATLIGA YRKESLÄROANSTALTER ........... .                  2 720 097 000   2 710 391 389,84        -9 705 610,16           0
26644:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26645:       nader (Reservationsanslag 2år) ............. .          2 549332 000    2 539 626 389,84        -9 705 610,16           0
26646:    25 Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (Siirto-
26647:       määräraha 2v) - Utvecklande av yrkesutbild-
26648:       ning (Reservationsanslag 2år) .............. .             14185 000       14185 000,00                      0,00       0
26649:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
26650:       byggen (Reservationsanslag 3år) ............ .           147 200 000     147 200 000,00                      0,00       0
26651:    87 Kiinteistöjen       hankinta     (Siirtomääräraha
26652:       3v) - Anskaffning av fastigheter (Reservations-
26653:       anslag 3år) ............................. .                 9 350 000       9 350 000,00                     0,00       0
26654:    88 Säätiön peruspääoman maksaminen - Betal-
26655:       ning av en stiftelsens grundkapital ........... .               30000           30 000,00                    0,00       0
26656: 
26657: 65 KUNNALLISET JA YKSITYISET AMMATILLISET OP-
26658:    PILAITOKSET- KOMMUNALAOCH PRIVATA YR-
26659:    KESLÄROANSTALTER ...................... .                  2 663 498 000   2 651 835 773,46      -11 662 226,54            0
26660:    30 Valtionosuus kunnallisten ammatillisten oppilaitos-
26661:       ten käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - S-
26662:       tatsandel för kommunala yrkesläroanstalters
26663:       driftskostnader (Förslagsanslag) ............. .        2108 510 000    2 079 412 926,46      -29 097 073,54
26664:    34 Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten
26665:       ammatillisten oppilaitosten perustamiskustannuk-
26666:       siin (Siirtomääräraha 3v) - Siatsandel och stats-
26667:       understöd för kommunala och privata yrkeslä-
26668:       roanstalters anläggningskostnader (Reservations-
26669:       anslag 3år) ............................. .              178648 000      178 648 000,00                      0,00       0
26670:    35 Ammattiopetuksen valtionosuuksien ja -avustus-
26671:       ten loppuerät (Arviomääräraha) - Slutrat av
26672:       statsandelar och statsunderstöd för yrkesutbild-
26673:       ning (Förslagsanslag) ..................... .             24 050000       26 279100,00             2 229100,00          9
26674:    37 VaHionavustus kiinteistöjen hankintaan (Siirto-
26675:       määräraha 3v) - Statsunderstöd för fastighet-
26676:       sanskaffningar (Reservationsanslag 3år) ...... .            3500 000        3 500 000,00                     0,00       0
26677:    50 Valtionosuus yksityisten ammatillisten oppilaitos-
26678:       ten käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - S-
26679:       tatsandel för privata yrkesläroanstalters driftskost-
26680:       nader (Förslagsanslag) .................... .            223290 000      231109 126,00             7 819126,00          4
26681:    51 Valtionosuus ammatillisten erityisoppilaitosten
26682:       käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Siat-
26683:       sandel lör specialyrkesläroanstalters driltskostna-
26684:       der (Förslagsanslag) ...................... .            125 500 000     132 886 621,00            7386 621,00          6
26685: 
26686: 66 OPPISOPIMUSKOULUTUS - LÄROAVTALSUT-
26687:    BILDNING ................................. .                245100 000      179 729 977,00       -65 370 023,00           27
26688:    30 Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (Arvio-
26689:        määräraha) - Siatsandel för läroavtalsutbild-
26690:        ning (Förslagsanslag) ..................... .           245100 000      179 729 977,00       -65 370 023,00           27
26691:                                         Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
26692:                                                                                                                                   sivu
26693: 29 Pl.- Ht.                             Budgetens förverkligande år 1994                                                          sida     43
26694: Luku- Kap.                                                            Talousarvio          Tilinpäätös          Tilinpäätös -Talousarvio
26695:                                                                         Budget               Bokslut            Bokslut - Budget
26696:      Mom.- Mom.
26697:                                                                                                                 Suurempi - Högre           %
26698:                                                                                                                 Pienempi - Lägre (-)
26699: 
26700: 
26701: 69 AIKUISKOULUTUS - VUXENUTBILDNING ......                          1 829 999 000       1 830 086 420,98                  87 420,98         0
26702:    21 Opetushallinnon koulutuskeskusten toimintame-
26703:       not (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader för ut-
26704:          ~~~~n~{t_ö~~~~~i~~~~~. ~n.s~i~~~- .(~~~~~~Ii~~~~~              9113000             9 113 000,00                         0,00       0
26705:      22 Opetustoimen henkilöstökoulutus (Siirtomäärära-
26706:         ha 2v) - Undervisningsväsendets personalut-
26707:         bildning (Reservationsanslag 2år) ............                30 536 000          30 536 000,00                          0,00       0
26708:      25 Aikuiskoulutuksen kehittäminen (Siirtomääräraha
26709:         2v) - Utvecklande av vuxenutbildningen (Reser-
26710:         vationsanslag 2år) ........................                    14 629 000         14 629 000,00                          0,00       0
26711:      30 Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuk-
26712:         siin (Arviomääräraha) - Siatsandel för medbor-
26713:         garinstitutens driftskostnader (Förslagsanslag) ...          342 020 000         345 743 330,00               3 723330,00
26714:      32 Valtionavustus ja -korvaus ammatillisille aikuis-
26715:         koulutuskeskuksille (Arviomääräraha) - Stat-
26716:         sunderstöd och -ersättning tili yrkesutbildnings-
26717:         centrer för vuxna (Förslagsanslag) ............              220 600 000         214 557 185,00             -6 042 815,00           3
26718:      33 Ammatillinen aikuiskoulutus (Siirtomääräraha
26719:         2v) - Yrkesinriktad vuxenutbildning (Reservati-
26720:         onsanslag 2år) ...........................                   569 241 000         569 241 000,00                          0,00       0
26721:      35 Aikuiskoulutuksen valtionosuuksien ja -avustusten
26722:         loppuerät (Arviomääräraha) - Slutrater för vux-
26723:         enutbildningens statsandelar och -understöd (För-
26724:         slagsanslag) .............................                     12 500 000         12 447 743,00                -52 257,00           0
26725:      50 Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin
26726:         (Arviomääräraha) - Siatsandel för folkhögsko-
26727:         lornas driftskostnader (Förslagsanslag) ........             333 830 000         347178311,00                13348311,00            4
26728:      51 Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten
26729:         käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Stat-
26730:         sandel för specialyrkesläroanstalters driftskostna-
26731:         der (Förslagsanslag) .......................                 129 750 000         118 863 355,00           -10 886 645,00            8
26732:      52 Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perus-
26733:         tamiskustannuksiin (Siirtomääräraha 3v) - Stat-
26734:         sandel och -understöd för vuxenutbildningens an-
26735:         läggningskostnader (Reservationsanslag 3år) ...                43 900 000         43 900 000,00                          0,00       0
26736:      53 Valtionavustus järjestöille - Statsunderstöd tili
26737:         organisationer. . . . . . . . . . . . . . . .............      46 600 000         46 600 000,00                          0,00       0
26738:      55 Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin
26739:          (Arviomääräraha) - Siatsandel för studiecentra-
26740:         lers driftskostnader (Förslagsanslag) ..........               62 580 000         62 580 000,00                          0,00       0
26741:      56 Kesäyliopistojen ja eräät muut valtionavustuk-
26742:         set - Vissa statsunderstöd ................                    14 700 000         14 697 496,98                  -2503,02           0
26743: 
26744: 80 VARASTOKIRJASTO - DEPÅBIBLIOTEKET .....                              4227 000            4227000,00                           0,00       0
26745:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26746:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............                     4227 000            4227000,00                           0,00       0
26747:    87 Kiinteistöjen    hankinta       (Siirtomääräraha
26748:       3v) - Anskaffning av fastigheter (Reservations-
26749:       anslag 3år) ..............................                                    0                    0,00                    0,00       0
26750: 
26751: 81   RAUHAN- JA KONFLIKTINTUTKIMUSLAITOS -
26752:      FREDS- OCH KONFLIKTFORSKNINGSINSTITUTET.                           1 712 000           1 711 968,30                     -31,70         0
26753:      21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26754:         nader (Reservationsanslag 2år) ..............                   1 712 000           1 711 968,30                     -31,70         0
26755:                                         Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
26756:                                                                                                                       sivu
26757: 29 Pl.- Ht.                             Budgetens förvertdigande år 1994                                              sida     44
26758: Luku- Kap.                                                          Talousarvio    Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
26759:                                                                       Budget         Bokslut       Bokslut - Budget
26760:      Mom.-Mom.
26761:                                                                                                    Suurempi- Högre
26762:                                                                                                    Pienempi - Lägre (-)
26763:                                                                                                                                %
26764: 
26765: 
26766: 
26767: 
26768: 82 KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS -
26769: 
26770:      ~~~%~~~~~~~~~:~~-~~~. -~~~ ..~~. -~~-~~~~-~~                    13 560 000    13 560 000,00                     0,00       0
26771:      21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26772:         nader (Reservationsanslag 2år) ..............                11 927 000    11 927 000,00                     0,00       0
26773:      28 Maksullinen   palvelutoiminta    (Arviomäärära-
26774:         ha) - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ..               1 633 000     1 633 000,00                     0,00       0
26775: 
26776: 83 ARKISTOLAITOS- ARKIWÄSENDET ..........                           35 084 000     35 073 885,25           -10114,75            0
26777:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26778:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............                  34 363 000    34 363 000,00                     0,00       0
26779:    28 Maksullinen   palvelutoiminta    (Arviomäärära-
26780:       ha) - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ..                   721 000       710885,25            -10114,75
26781: 
26782: 88 SUOMEN AKATEMIA JA TIETEEN TUKEMINEN -
26783:    FINLANDS AKADEMI OCH STÖDJANDET AV VE-
26784:    TENSKAPEN ...............................                        585 644 000   586 420 319,95            776 319,95          0
26785:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26786:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............                 115 646 000   115 646 000,00                     0,00       0
26787:    50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (Siirto-
26788:        määräraha 3v) - Finlands Akademis forskning-
26789:       sanslag (Reservationsanslag 3år) ............                 153 896 000   153 896 000,00                     0,00       0
26790:    53 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tie-
26791:       teen tukemiseen (Arviomääräraha) - Tippnings-
26792:       och penninglotterivinstmedel för främjande av ve-
26793:       tenskapen (Förslagsanslag) .................                  280832 000    281 742 006,99            910 006,99          0
26794:    66 Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (Ar-
26795:       viomääräraha) - Finansieringsandelar tili inter-
26796:        nationella organisationer (Förslagsanslag) ......             33 530 000    33 396 312,96         -133 687,04            0
26797:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
26798:        byggen (Reservationsanslag 3år) .............                  1 740 000     1 740 000,00                     0,00       0
26799: 
26800: 89 TIETEEN MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER
26801:    FÖR VETENSKAPEN .........................                          6 690 000     6 523850,34          -166149,66             2
26802:    25 Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (Siirto-
26803:        määräraha 2v) - Utarbetande och anskaffning
26804:        av vissa verk (Reservationsanslag 2år) ........                1 570 000     1 570000,00                  0,00           0
26805:    50 Eräät avustukset - Vissa understöd .........                    5120 000      4953 850,34           -166149,66            3
26806: 
26807: 90 TAITEEN TUKEMINEN - UNDERSTÖD FÖR
26808:    KONST ....................................                       743145000     751 040 001,99          7 895 001,99
26809:    21 Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien
26810:        toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26811:        nadema för centralkommissionen för konst och
26812:       konstkommissionerna (Reservationsanslag 2år) ..                 5 101 000     5101 000,00                      0,00       0
26813:    31 Valtionosuus teattereiden ja orkestereiden käyttö-
26814:        kustannuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel
26815:        för teatrars och orkestrars driftskostnader (För-
26816:        slagsanslag) .............................                    19 270 000    20 470 000,00          1 200 000,00          6
26817:    51 Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (Ar-
26818:        viomääräraha) - Stipendier åt konstnärer, för-
26819:        fattare och översättare (Förslagsanslag) .......               1 016 000     1 016 000,00                     0,00       0
26820:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
26821:                                                                                                                 sivu
26822: 29 Pl. - Ht.                       Budgetens förverkligande år 1994                                             sida     45
26823: Luku- Kap.                                                 Talousarvio      Tilinpäätös      Tilinpäätös - Talousarvio
26824:                                                              Budget           Bokslut        Bokslut - Budget
26825:      Mom.-Mom.
26826:                                                                                              Suurempi- Högre
26827:                                                                                              Pienempi - Lägre (-)        %
26828: 
26829: 
26830:      52 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tai-
26831:         teen tukemiseen (Arviomääräraha) - Tippnings-
26832:         och penninglotterivinstmedel för främjande av
26833:         kansten (Förslagsanslag) .................. .      686 608 000     693 303 001 ,99          6 695 001,99
26834:      74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
26835:         byggen (Reservationsanslag 3år) ............ .       3 850 000       3 850 000,00                      0,00       0
26836:      76 Oopperatalon rakennustyöt ja kalustaminen (Siir-
26837:         tomääräraha 3v) - Byggnadsarbetena på och
26838:         inredning av operahuset (Reservationsanslag
26839:         3år) ................................... .          27 300 000      27 300 000,00                      0,00       0
26840: 
26841: 92 VALTION TAIDEMUSEO- STATENS KONSTMU-
26842:    SEUM .................................... .              31 673000       31 673 000,00                      0,00       0
26843:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26844:       nader (Reservationsanslag 2år) ............. .        26 673 000      26 673 000,00                      0,00       0
26845:    72 Museokokoelmien kartuttaminen (Siirtomääräraha
26846:       3v) - Utökning av museisamlingar (Reservati-
26847:       onsanslag 3år) .......................... .            5000 000        5 000 000,00                      0,00       0
26848: 
26849: 93 MUSEOVIRASTO JA KULTIUURIPERINNE- MU-
26850:    SEIVERKET OCH KULTURARVET ............. .                99 519 000      99 515 320,17             -3679,83            0
26851:    01 Museoviraston       palkkaukset    (Arviomäärära-
26852:       ha) - Avlöningar för museiverket (Förslagsans-
26853:       lag) ................................... .            39 938 000      39 937 613,97                -386,03          0
26854:    21 Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (Siirto-
26855:       määräraha 2v) - Omkostnader för förvaltnings-
26856:       nämnden för Sveaborg (Reservationsanslag 2år).        13177 000       13 177 000,00                      0,00       0
26857:    28 Museoviraston maksullinen palvelutoiminta (Arvio-
26858:       määräraha) - Museiverkets avgiflsbelagda ser-
26859:       vice (Förslagsanslag) ..................... .          1 230 000       1 229 706,20                -293,80          0
26860:    29 Museoviraston muut kulutusmenot (Siirtomäärära-
26861:       ha 2v) - Museiverkets övriga konsumtionsutgif-
26862:       ter (Reservationsanslag 2år) ............... .        11842 000       11 842 000,00                      0,00       0
26863:    30 Valtionosuudet ja -avustukset museoille (Arvio-
26864:       määräraha) - Statsandelar och -understöd för
26865:       museer (Förslagsanslag) .................. .           6 370 000       6 370 000,00                      0,00       0
26866:    40 Avustus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (Arviomää-
26867:       räraha) - Understöd tili Suomenlinnan Liikenne
26868:       Oy (Förslagsanslag) ...................... .             900 000         900 000,00                      0,00       0
26869:    50 Entistämis- ja korjausavustukset (Siirtomääräraha
26870:       3v) - Understöd för restaureringar och repara-
26871:       tioner (Reservationsanslag 3år) ............. .       16 748 000      16 748 000,00                  0,00           0
26872:    52 Eräät avustukset - Vissa understöd ........ .            940 000         937 000,00             -3000,00            0
26873:    75 Perusparannukset ja talonrakennukset (Siirtomää-
26874:       räraha 3v) - Grundförbättringar och husbyggen
26875:       (Reservationsanslag 3år) .................. .          8274000         8 274 000,00                      0,00       0
26876:    95 Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot
26877:        (Arviomääräraha) - Utgifter för skydd av kuHur-
26878:        miljö (Förslagsanslag) ..................... .          100 000         100 000,00                      0,00       0
26879: 
26880: 94 KIRJASTOTOIMI - BIBLIOTEKSVERKSAMHET...                 629 372 000     628 843 505,72          -528494,28             0
26881:    01 Näkövammaisten ki~aston palkkaukset (Arvio-
26882:       määräraha) - Avlöningar vid biblioteket för
26883:       synskadade (Förslagsanslag) ............... .          8212 000        8 070 023,92          -141 976,08            2
26884:                                         Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
26885:                                                                                                                      sivu
26886: 29 Pl.- Ht.                             Budgetens förverkligande år 1994                                             sida     46
26887: Luku- Kap.                                                         Talousarvio    Tilinpäätös      Tilinpäätös -Talousarvio
26888:                                                                      Budget         Bokslut        Bokslut - Budget
26889:      Mom.- Mom.
26890:                                                                                                    Suurempi - Högre
26891:                                                                                                    Pienempi- Lägre (-)
26892:                                                                                                                               %
26893: 
26894: 
26895:      29 Näkövar(.lmaisten kirjaston muut kulutusme-
26896:         not - Ovriga konsumtionsutgifter vid biblioteket
26897:         för synskadade . . . . . . . . . . . . . . .............    10 870000     10 848 992,80           -21 007,20           0
26898:      30 Valtionosuus ja -avustus kirjastojen käyttökustan-
26899:         nuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel och -un-
26900:         derstöd för bibliotekens driftskostnader (Förslag-
26901:         sanslag) ................................                  575 040000    578 503 652,00          3 463 652,00
26902:      31 Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskus-
26903:         tannuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel för
26904:         anläggningskostnaderna för nya bibliotek (För-
26905:         slagsanslag) .............................                  35 250 000    31 420 837,00        -3 829 163,00          11
26906: 
26907: 95 SUOMEN       ELOKUVA-ARKISTO - FINLANDS
26908:    FILMARKIV .................................                      11829000      11 829 000,00                     0,00       0
26909:    21 Suomen elokuva-arkiston toimintamenot (Siirto-
26910:        määräraha 2v) - Finlands filmarkivs omkostna-
26911:       der (Reservationsanslag 2år) ................                 11 829 000    11 829 000,00                     0,00       0
26912: 
26913: 96 KULTIUURIN MUUT MENOT- ÖVRIGA UTGIF-
26914:    TER FÖR KULTUREN ........................                        58 695 000    59 988 038,35           1293 038,35          2
26915:    21 Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot (Siirto-
26916:       määräraha 2v) - Statens filmgranskningsbyrås
26917:       omkostnader (Reservationsanslag 2år) ........                  2 806 000     2 806 000,00                     0,00       0
26918:    30 Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimin-
26919:       taan (Arviomääräraha) - Statsandelar och -un-
26920:       derstöd för kulturverksamhet i kommunerna (För-
26921:       slagsanslag) .............................                     3 510 000     4310 000,00              800 000,00        23
26922:    35 Kulttuuritoimen valtionosuuksien loppuerät (Arvio-
26923:       määräraha) - Slutraterna för statsandelar för
26924:       kulturverksamheten (Förslagsanslag) ..........                 2450000       3179199,00              729 199,00         30
26925:    50 Eräät avustukset - Vissa understöd .........                  49 929 000    49 692 839,35          -236160,65            0
26926: 
26927: 98 LIIKUNNAN JA NUORISONKASVATUSTYÖN TUKE-
26928:    MINEN - UNDERSTÖD FÖR IDROTI OCH UNG-
26929:    DOMSFOSTRINGSARBETE ...................                         526 960 000   558 006 951 ,49        31 046 951,49          6
26930:    50 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat liikun-
26931:        nan ja nuorisonkasvatustyön tukemiseen (Arvio-
26932:        määräraha) - Tippnings- och penninglotteri-
26933:        vinstmedel för stödjande av idrott och fysisk fost-
26934:        ran (Förslagsanslag) .......................                516 560 000   547 606 951,49         31 046 951,49          6
26935:    52 Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille. - S-
26936:        tatsbidrag åt idrottsutbildningscentrer ..........            5900 000      5 900 000,00                     0,00       0
26937:    53 Yleisurheilun EM-kilpailujen juhlarahan tuoton pe-
26938:        rusteella myönnettävä! avustukset liikuntapaikko-
26939:        jen rakentamiseen ja varustusten hankintaan ja
26940:        vuokraukseen - Understöd för byggande av id-
26941:        rottsanläggningar och anskaffning och hyr ing av
26942:        utrustning vilket beviljas på basis av avkastningen
26943:        på jubileumsmyntet för EM i friidrott ...........             4500000       4500 000,00                      0,00       0
26944:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
26945:                                                                                                                                sivu
26946: 30 Pl. - Ht.                        Budgetens förverkligande år 1994                                                           sida     47
26947: Luku- Kap.                                                       Talousarvio           Tilinpäätös          Tilinpäätös - Talousarvio
26948:                                                                    Budget                Bokslut            Bokslut - Budget
26949:      Mom.- Mom.
26950:                                                                                                             Suurempi- Högre             %
26951:                                                                                                             Pienempi- Lägre (-)
26952: 
26953: 
26954: 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNO-
26955:    NALA - JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERI-
26956:    ETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ................ .                  11 928 094 000       11 516 918 043,14         -411175956,86               3
26957: 
26958: 01   MM- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ, MAASEU-
26959:      TUELINKEINOPIIRIT - JORD- OCH SKOGS-
26960:      BRUKSMINISTERIET,         LANDSBYGDSNÄRINGS-
26961:      DISTRIKTEN ............................... .               174 230 000          172 518 388,27             -1711 611,73
26962:      21 Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot
26963:         (Siirtomääräraha 2v) - Jord- och skogsbruksmi-
26964:         nisteriets omkostnader (Reservationsanslag 2år).         71186 000            71 186 000,00                           0,00       0
26965:      23 Maaseutuelinkeinopiirien toimintamenot (Siirto-
26966:         määräraha 2v) - Landsbygdsnäringsdistriktens
26967:         omkostnader (Reservationsanslag 2år) ....... .            92 755 000          92 755 000,00                           0,00       0
26968:      25 Eläinlääkintähuolto (Arviomääräraha) - Veteri-
26969:         närvård (Förslagsanslag) .................. .             10 289 000            8 577 388,27            -1 711611,73            17
26970: 
26971: 02 MM- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TIETOPAL-
26972:    VELUKESKUS - JORD- OCH SKOGSBRUKSMI-
26973:    NISTERIETS INFORMATIONSTJÄNSTCENTRAL ...                       28 264 000          28 264 000,00                           0,00       0
26974:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26975:       nader (Reservationsanslag 2år) ............. .              28 264 000          28 264 000,00                           0,00       0
26976: 
26977: 31   HINTA- JA TULOTUKI - PRIS- OCH INKOMSTS-
26978:      TÖD ..................................... .               4 931100 000         4 821 280 575,67         -109 819 424,33             2
26979:      41 Maatalousyrittäjien    tulotuki      (Arviomäärära-
26980:         ha) - lnkomststöd tili lantbruksföretagare (För-
26981:         slagsanslag) ............................ .            3 884 700 000        3 884 485 046,29              -214953,71             0
26982:      44 Satovahinkojen korvaaminen (Siirtomääräraha
26983:         3v) - Ersättning för skördeskador (Reservati-
26984:         onsanslag 3år) .......................... .                            0                     0,00                     0,00       0
26985:      45 Sokerintuotannon tukeminen (Arviomäärära-
26986:         ha) - Understödjande av sockerproduktionen
26987:         (Förslagsanslag) ......................... .            380 000 000          374 223 019,00             -5 776 981,00            2
26988:      46 Öljykasvituotannon tukeminen (Siirtomääräraha
26989:         2v) - Stödjande av produktionen av oljeväxter
26990:         (Reservationsanslag 2år) .................. .           431 000 000          431 000 000,00                           0,00       0
26991:      47 Tärkkelystuotannon tukeminen (Arviomäärära-
26992:         ha) - Stödjande av stärkelseproduktionen (För-
26993:         slagsanslag) ............................ .               95 400 000          95 383 855,68                 -16144,32            0
26994:      48 Eräiden alkoholijuomien raaka-aineiden hinnan-
26995:         erokorvaukset (Arviomääräraha) - Prisskillnad-
26996:         sersättningar för råvaror tili vissa alkoholdrycker
26997:         (Förslagsanslag) ......................... .             140 000 000          36188 654,70           -103 811 345,30            74
26998: 
26999: 32 MAATALOUSTUOTIEIDEN MARKKINOINTI JA
27000:    TUOTANNON           TASAPAINOTIAMISTOIMENPI-
27001:    TEET - MARKNADSFÖRING AV LANTBRUKS-
27002:    PRODUKTER OCH ÅTGÄRDER FÖR BALANSE-
27003:    RING AV PRODUKTIONEN ................... .                  4 310 000 000        4 105 050 504,65         -204 949 495,35             5
27004:    40 Maataloustuotteiden ja jalostettujen elintarvike-
27005:       tuotteiden markkinointikustannukset (Arviomäärä-
27006:       raha) - Exportstöd för lantbruksprodukter (För-
27007:       slagsanslag) ............................ .              3 527 000 000        3 366 027 556,92         -160 972 443,08             5
27008:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
27009:                                                                                                                 sivu
27010: 30 Pl. - Ht.                       Budgetens förverkligande år 1994                                             sida     48
27011: Luku- Kap.                                                  Talousarvio     Tilinpäätös      Tilinpäätös - Talousarvio
27012:                                                               Budget          Bokslut        Bokslut - Budget
27013:      Mom.- Mom.
27014:                                                                                              Suurempi - Högre            %
27015:                                                                                              Pienempi - Lägre (-)
27016: 
27017: 
27018:      41 Maataloustuotannon tasapainottamismenot (Siir-
27019:         tomääräraha 3v) - Utgifter för balansering av
27020:         lantbruksproduktionen (Reservationsanslag 3år) .    248 000 000    248 000 000,00                      0,00       0
27021:      42 Luopumiskorvaukset (Arviomääräraha) - Avträ-
27022:         delseersättning (Förslagsanslag) ............ .     535 000 000    491 022 947,73      -43 977 052,27             8
27023: 
27024: 33 MAATILATALOUDEN RAKENTEEN JA MAASEU-
27025:    DUN     KEHITTÄMINEN - UTVECKLANDE              AV
27026:    GARDSBRUKETS STRUKTUR OCH LANDSBYG-
27027:    DEN ..................................... .              210 720 000    177 741 952,68      -32 978 047,32            16
27028:    41 Maataloustuotteiden varastotilojen rakentamisen
27029:       korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för
27030:       byggande av lagerutrymmen för lantbruksproduk-
27031:       ter (Förslagsanslag) ...................... .             720 000        532 807,68          -187192,32            26
27032:    49 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (Arviomää-
27033:       räraha) - Räntestödslån för näringsverksamhet
27034:       på landsbygden (Förslagsanslag) ............ .        210 000 000    177 209 145,00      -32 790 855,00            16
27035: 
27036: 34 MUUT MAATALOUDEN MENOT- ÖVRIGA UT-
27037:    GIFTER FÖR LANTBRUKET .................. .               165 735 000    156 379 525,08        -9 355 474,92            6
27038:    40 Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämi-
27039:       seen - Statsbidrag för utvecklande av lands-
27040:       bygdsnäringarna ......................... .            87 470 000     87 465 306,00             -4 694,00           0
27041:    41 Eräät korvaukset (Arviomääräraha) - Vissa er-
27042:       sättningar (Förslagsanslag) ................ .          4165 000       3860634,44            -304365,56             7
27043:    42 Hukkakauran torjunnasta aiheutuvat me-
27044:       not - Utgifter för bekämpning av flyghavre ....           200 000         199 357,00               -643,00          0
27045:    43 Satovahinkojen johdosta myönnettävien korkotuki-
27046:       lainojen menot (Arviomääräraha) -         (Förslag-
27047:       sanslag) ............................... .                200 000          43 336,91         -156 663,09           78
27048:    44 Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä he-
27049:       voskilpailuissa kertyvillä varoilla (Arviomäärära-
27050:       ha) - Hästskötselns främjande med medel som
27051:       inflyter genom vadhållning vid travtävlingar (För-
27052:       slagsanslag) ............................ .            41 000 000     32 255 630,79        -8 744 369,21           21
27053:    45 VaRionapu 4H-toimintaan - Statsbidrag för 4H-
27054:       verksamhet. . . . . . ....................... .        27 200 000     27 200 000,00                      0,00       0
27055:    46 Metsämarjojen ja sienien varastoinnin tukeminen
27056:       (Siirtomääräraha 3v) - Understödjande av lag-
27057:        ringen av skogsbär och svamp (Reservationsan-
27058:       slag 3år) .............................. ..             1 000 000      1 000 000,00                      0,00       0
27059:    47 Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (Arviomää-
27060:       räraha) - Främjande av växtförädlingsverksam-
27061:        heten (Förslagsanslag) .................... .          4500 000       4355259,94            -144 740,06            3
27062: 
27063: 36 KALA-, RIISTA- JA POROTALOUS - FISKERI-,
27064:    VILT- OCH RENHUSHÅLLNING ............... .               173 780 000    163 354 936,69       -10 425 063,31            6
27065:    25 Kalakannan      hoitovelvoitteet   (Arviomäärära-
27066:        ha) - Skyldighet att vårda fiskbeståndet (För-
27067:        slagsanslag) ............................ .            3 500 000      4411 697,02              911 697,02         26
27068:    40 Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (Arvio-
27069:        määräraha) - Främjande av jakten och jaktvår-
27070:        den (Förslagsanslag) .................... ..          32274000       32 268 315,00              -5 685,00          0
27071:                                              Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
27072:                                                                                                                               sivu
27073: 30 Pl.- Ht.                                  Budgetens förverkligande år 1994                                                 sida    49
27074: Luku- Kap.                                                                 Talousarvio    Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
27075:                                                                              Budget         Bokslut       Bokslut - Budget
27076:      Mom.- Mom.
27077:                                                                                                           Suurempi- Högre             %
27078:                                                                                                           Pienempi - Lägre (-)
27079: 
27080: 
27081:      41 Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaami-
27082:         nen (Arviomääräraha) - Ersättning för hjortdjurs
27083:         skadegörelse (Förslagsanslag) ...............                       21 300 000    13238346,73         -8 061 653,27           38
27084:      42 Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaami-
27085:         nen - Ersättning för rovdjurs skadegörelse ....                      4100 000      4 080 049,00           -19951,00            0
27086:      43 Porotalouden           edistäminen      (Siirtomääräraha
27087:         2v) - Främjande av renskötseln (Reservations-
27088:         anslag 2år) ..............................                          10 030 000    10 030 000,00                    0,00        0
27089:      44 Pilkintämaksut ja Tenojoen kalastuslupamaksut
27090:         (Arviomääräraha) - Pilkfiskeavgifter och avgift-
27091:         er för tillstånd tili fiske i Tana älv (Förslagsanslag).            10 190 000     7 385 547,00       -2 804 453,00           28
27092:      45 Kalatalouden            edistäminen       (Arviomäärära-
27093:         ha) - Främjande av fiskerihushållningen (För-
27094:         slagsanslag) .............................                          48436000      48 307 126,08         -128 873,92            0
27095:      46 Kalastuksesta saatavan tulon vakaannuttaminen
27096:         ja kotimaisen kalan käytön edistäminen (Arvio-
27097:         määräraha) - Stabiliseringen av inkomsten av
27098:         fiske och främjande av användningen av inhemsk
27099:         fisk (Förslagsanslag) .......................                       34 800 000    34 766 144,34           -33855,66            0
27100:      47 Kalastusvakuutustoiminta (Arviomääräraha) -
27101:           Fiskeförsäkringsverksamheten (Förslagsanslag).                     5 850 000     5 755106,43            -94 893,57           2
27102:      48 Kalatalouden korkotukilainojen menot (Arviomää-
27103:         räraha) - Utgifter för fiskerihushållningens rän-
27104:         testöd (Förslagsanslag) ....................                           800 000       612 605,09         -187394,91            23
27105:      77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushank-
27106:         keet (Siirtomääräraha 3v) - Fiskeriekonomiska
27107:         byggnads- och iståndsättningsprojekt (Reservati-
27108:         onsanslag 3år) ...........................                           2 500 000     2500000,00                      0,00        0
27109: 
27110: 38 RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS -
27111:     VILT- OCH FISKERIFORSKNINGSINSTITUTET ...                              107 062 000   107 062 000,00                    0,00        0
27112:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27113:        nader (Reservationsanslag 2år) ..............                        70 075 000    70 075 000,00                    0,00        0
27114:    24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (Siirtomää-
27115:        räraha 3v) - Kontraktsodling av värdefisk (Re-
27116:        servationsanslag 3år) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     7328000       7328000,00                      0,00        0
27117:    74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (Siirtomäärära-
27118:        ha 3v) - Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal-
27119:        ter (Reservationsanslag 3år) ................                        24500000      24 500 000,00                    0,00        0
27120:    75 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
27121:        byggen (Reservationsanslag 3år) .............                         5 159 000     5159 000,00                     0,00        0
27122: 
27123: 65 GEODEETIINEN LAITOS - GEODETISKA INSTI-
27124:    TUTET ....................................                               25 069 000    25 069 000,00                    0,00        0
27125:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27126:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............                         13 672 000    13 672 000,00                    0,00        0
27127:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
27128:       byggen (Reservationsanslag 3år) .............                         11 397000     11 397 000,00                    0,00        0
27129: 
27130: 70 MAATALOUDEN         TUTKIMUSKESKUS - LANT-
27131:    BRUKETS FORSKNINGSCENTRAL .............                                 150 957 000   151 186 670,08            229 670,08          0
27132:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27133:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............                        132 392 000   132 392 000,00                    0,00        0
27134: 
27135: 4 350539L
27136:                                   Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
27137:                                                                                                               sivu
27138: 30 Pl.- Ht.                       Budgetens förverkligande år 1994                                            sida     50
27139: luku- Kap.                                                Talousarvio      Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
27140:                                                             Budget           Bokslut       Bokslut - Budget
27141:      Mom.-Mom.
27142:                                                                                            Suurempi - Högre            %
27143:                                                                                            Pienempi -lägre (-)
27144: 
27145: 
27146:      22 Torjunta-ainetarkastukset (Arviomääräraha) -
27147:          Kantroll av bekämpningsmedel (Förslagsanslag).     2810 000        2810000,00                       0,00       0
27148:      28 Maksullinen     palvelutoiminta  (Arviomäärära-
27149:         ha) - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ..    13 915 000     14144 670,08              229 670,08          2
27150:      74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
27151:         byggen (Reservationsanslag 3år) ............ .      1 740 000       1 740 000,00                     0,00       0
27152:      77 Maa- ja vesirakennustyöt (Siirtomääräraha
27153:         3v) - Jord- och vattenbyggnadsarbeten (Reser-
27154:         vationsanslag 3år) ....................... .          100 000         100 000,00                     0,00       0
27155: 
27156: 72 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAI-
27157:    TOS - LANTBRUKSEKONOMISKA                FORSK-
27158:    NINGSANSTALTEN ......................... .              11124 000       11 124 000,00                     0,00       0
27159:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27160:       nader (Reservationsanslag 2år) ............. .       11124000        11 124 000,00                     0,00       0
27161: 
27162: 76 METSÄNTUTKIMUSLAITOS - SKOGSFORSK-
27163:    NINGSINSTITUTET ......................... .            164 458 000     164 457 999,52                  -{),48        0
27164:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27165:       nader (Reservationsanslag 2år) ............. .      155598000       155 597 999,52                  -{),48        0
27166:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
27167:       byggen (Reservationsanslag 3år) ............ .        7960000         7 960 000,00                     0,00       0
27168:    77 Metsien perusparannukset (Siirtomääräraha
27169:       3v) - Grundlig förbättring av skog (Reservati-
27170:       onsanslag 3år) .......................... .             900 000         900 000,00                     0,00       0
27171: 
27172: 83 KASVINTUOTANNON          TARKASTUSKESKUS-
27173:    KONTROLLCENTRALEN FÖR VÄXTPRODUKTION                    27575000        27 575 000,00                     0,00       0
27174:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27175:       nader (Reservationsanslag 2år) ............. .       27 575000       27 575 000,00                     0,00       0
27176: 
27177: 84 ELÄINLÄÄKINTÄ- JA ELINTARVIKELAITOS -
27178:    ANSTALTEN FÖR VETERINÄRMEDICIN OCH LIVS-
27179:    MEDEL ................................... .             98932000       105 096 572,86          6164572,86            6
27180:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27181:       nader (Reservationsanslag 2år) ............. .       52205000        52 205 000,00                     0,00       0
27182:    22 Lihantarkastustoiminnan toimintamenot (Siirto-
27183:       määräraha 2v) - Omkostnader för köttbesikt-
27184:       ningsverksamheten (Reservationsanslag 2år) ...       23 927000       23 927 000,00                     0,00       0
27185:    28 Rokotteet ja seerumi! (Arviomääräraha) - Vac-
27186:       cin och serum (Förslagsanslag) ............. .       14100 000       20 264 572,86          6164572,86           44
27187:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
27188:       byggen (Reservationsanslag 3år) ............ .        8 700000        8 700 000,00                     0,00       0
27189: 
27190: 85 VESIVAROJEN KÄYTIÖ JA HOITO- ANVÄND-
27191:    NING OCH SKÖTSEL AV VATTENTILLGÅNGAR ...               177262000       171 018 931,43       -6 243 068,57            4
27192:    22 Vesivarojen käytön ja hoidon menot (Siirtomäärä-
27193:       raha 2v) - Utgifter för användning och skötsel
27194:       av vattentillgångar (Reservationsanslag 2år) ....    13 962 000      13 962 000,00                     0,00       0
27195:    30 Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (Ar-
27196:       viomääräraha) - Räntestöd för byggande av
27197:       vatten- och avloppsanläggningar (Förslagsans-
27198:       lag) ................................... .           22000000        19718531,43         -2 281 468,57           10
27199:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
27200:                                                                                                                 sivu
27201: 30 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1994                                            sida     51
27202: Luku- Kap.                                                   Talousarvio     Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
27203:                                                                Budget          Bokslut       Bokslut - Budget
27204:      Mom. -Mom.
27205:                                                                                              Suurempi - Högre            %
27206:                                                                                              Pienempi - Lägre (-)
27207: 
27208: 
27209:      31 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin
27210:         (Siirtomääräraha 3v) - Understöd för samhälle-
27211:         nas vatten- och avloppsåtgärder (Reservationsan-
27212:         slag 3år) ................................            45 000 000     45 000 000,00                    0,00        0
27213:      43 Eräät valtion maksettavaksi määräty1 korvaukset
27214:         (Arviomääräraha) - Vissa ersättningar som sta-
27215:         ten åläggs att belala (Förslagsanslag) .........       4 000 000         38400,00        -3 961 600,00           99
27216:      48 Avustukset peruskuivatukseen (Siirtomääräraha
27217:         3v) - Bidrag för grundtorrläggning (Reservati-
27218:         onsanslag 3år) ...........................             5000 000       5 000 000,00                    0,00        0
27219:      77 Vesistö- ja vesihuoltotyöt ASiirtomääräraha
27220:         3v) - Vattendrags- och vattenv rdsarbeten (Re-
27221:         servationsanslag 3år) ......................          82 300000      82 300 000,00                    0,00        0
27222:      83 Lainat     peruskuivatukseen     (Siirtomääräraha
27223:         3v) - Lån för grundtorrläggning (Reservations-
27224:         anslag 3år) ..............................             5 000 000      5000 000,00                     0,00        0
27225: 
27226: 86 YKSITYISMETSÄTALOUS - DET                    PRIVATA
27227:    SKOGSBRUKET .............................                 576850 000     576193 636,00          -656364,00             0
27228:    25 Metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto - Skogst-
27229:       rädsförädling och fröförsörjning ..............         22 560 000     22 522 393,86           -37606,14            0
27230:    42 Valtionapu yksityismetsätalouden edistämisorga-
27231:       nisaatioille - Statsbidrag tili organisationer för
27232:       främjande av privat skogsbruk ...............          272 400 000    272 400 000,00                    0,00        0
27233:    44 Valtiontuki metsänparannustöihin (Arviomäärära-
27234:       ha) - Statsunderstöd för skogsförbättringsarbe-
27235:       ten (Förslagsanslag) .......................           222 500 000    221 881 246,14         -618753,86             0
27236:    46 Valtiontuki puunjalosteiden muotoilun kehittämi-
27237:       seen (Siirtomääräraha 3v) - Statligt stöd för ut-
27238:       vecklande av formgivningen gällande träförädlings
27239:       produkter (Reservationsanslag 3år) ...........           2 000 000      2 000 000,00                     0,00       0
27240:    50 Eräät metsätalouden valtionavut - Vissa stats-
27241:       bidrag för skogsbruket .....................            21 890000      21 889 996,00                  -4,00         0
27242:    83 Metsänparannuslainat              (Siirtomääräraha
27243:       3v) - Skogsförbättringslån (Reservationsanslag
27244:       3år) ....................................               35500 000      35 500 000,00                     0,00       0
27245: 
27246: 87 MAANMITIAUSLAITOS - LANTMÄTERIVERKET                      262515000      261 115 559,08       -1 399 440,92
27247:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27248:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............          242 515 000    242 514 952,29                -47,71          0
27249:    80 Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat me-
27250:       not (Arviomääräraha) - Utgifter för understöd-
27251:       jande av fastighetsförrättningar (Förslagsanslag) .     20 000 000     18 600 606,79       -1 399 393,21            7
27252: 
27253: 96 ERÄÄT METSÄTALOUDEN MENOT- VISSA UT-
27254:    GIFTER FÖR SKOGSBRUKET .................                   45254000       44 754 000,00         -500000,00
27255:    24 Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset palvelut ja
27256:       yleinen     uitto- väylätuki      (Siirtomääräraha
27257:       3v) - Vissa samhälleliga serviceuppgifter och
27258:       stöd för allmänna flottledsar beten tili skogsbruket
27259:       (Reservationsanslag 3år) ...................            41 854 000     41 854 000,00                     0,00       0
27260:    43 Eräät korvaukset (Arviomääräraha) - Vissa er-
27261:       sättningar (Förslagsanslag) .................            3400000        2 900 000,00         -500000,00            15
27262:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
27263:                                                                                                                     sivu
27264: 30 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1994                                                 sida     52
27265: luku· Kap.                                                 Talousarvio      Tilinpäätös          Tilinpäätös · Talousarvio
27266:                                                              Budget           Bokslut            Bokslut · Budget
27267:      Mom.·Mom.
27268:                                                                                                  Suurempi· Högre
27269:                                                                                                  Pienempi - Lägre (-)
27270:                                                                                                                              %
27271: 
27272: 
27273: 97 KASVINJALOSTUSLAITOS - VÄXTFÖRÄDLINGS-
27274:    ANSTALTEN ................................               16 392 000      16 392 000,00                          0,00       0
27275:    21 Kasvinjalostuslaitoksen toimintamenot (Siirtomää-
27276:       räraha 2v) - Växtförädlingsanstaltens omkost-
27277:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............         10 892 000      10 892 000,00                          0,00       0
27278:    88 Lajikeoikeuksien yms. hankkiminen (Siirtomäärä-
27279:       raha 2v) - Förvärv av sorträttigheter m.m. (Re-
27280:       servationsanslag 2år) ......................           5 500 000       5 500 000,00                          0,00       0
27281: 
27282: 99 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN-
27283:    NONALAN MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER
27284:    INOM JORD- OCH ~KOGSBRUKSMINISTERIETS
27285:    FÖRVALTNINGSOMR DE .....................                270 815 000     231 282 791,13          -39 532 208,87            15
27286:    25 Kansainvälinen yhteistyö (Määrärahasta saa käyt-
27287:       tää enintään 14 220 000 mk muiden kuin jäsen-
27288:       maksuista aiheutuvien menojen maksa- miseen)
27289:       (Arviomääräraha) - lnternationellt samarbete
27290:       (Förslagsanslag) ..........................           29 220 000      24604 791,13             -4 615 208,87            16
27291:    27 Yhteistutkimukset (Siirtomääräraha 3v)- Sa-
27292:       marbetsforskning (Reservationsanslag 3år) .....       27 945 000      27 945 000,00                          0,00       0
27293:    44 Eräät      yhteistyöhankkeet      (Siirtomääräraha
27294:       3v) - Vissa samarbetsprojekt (Reservationsan-
27295:       slag 3år) ................................            32 500 000      32 500 000,00                          0,00       0
27296:    48 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen
27297:       korvaaminen (Siirtomääräraha 2v) - Ersättande
27298:       av skador som förorsakats av exceptionella över-
27299:       svämningar (Reservationsanslag 2år) .........          5 000 000       5 000 000,00                          0,00       0
27300:    61 Siirto siementuotannon edistämisvaroihin (Arvio-
27301:       määräraha) - Överföring tili medel för främjande
27302:       av fröproduktionen (Förslagsanslag) ...........        1 500 000                    0,00       -1 500 000,00           100
27303:    62 Viljan ja nurmikasvien siementen varmuusvaras-
27304:       toinnista aiheutuvien kustannusten korvaaminen
27305:       (Arviomääräraha) - Ersättande av kostnaderna
27306:       för säkerhetsupplagring av spannmål och vallfrö
27307:       (Förslagsanslag) ..........................          174 600 000     141183 000,00            -33 417 000,00            19
27308:    88 Osakkeiden       hankkiminen      (Siirtomääräraha
27309:       2v) - Förvärv av aktier (Reservationsanslag
27310:       2år) ....................................                  50 000          50 000,00                         0,00       0
27311:                                   Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
27312:                                                                                                                 sivu
27313: 31   Pl.- Ht.                     Budgetens förverkligande år 1994                                              sida     53
27314: Luku- Kap.                                                  Talousarvio      Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
27315:                                                               Budget           Bokslut       Bokslut- Budget
27316:      Mom.- Mom.
27317:                                                                                              Suurempi - Högre            %
27318:                                                                                              Pienempi- Lägre (-)
27319: 
27320: 
27321: 31   LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONA~ - TRA-
27322:      FIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMR DE .....             9 212 676 000   9 168 975 232,65     -43 700 767,35             0
27323: 
27324: 01   LIIKENNEMINISTERIÖ - TRAFIKMINISTERIET ...              42 875 000     42 875 000,00                      0,00       0
27325:      21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27326:          nader (Reservationsanslag 2år) ..............      42 875 000      42 875 000,00                      0,00       0
27327: 
27328: 24 TIELAITOS- VÄGVERKET ...................               5 081173 000    5 058 274 265,44     -22 898 734,56             0
27329:    21 Yleisten teiden perustienpito (Siirtomääräraha
27330:       2v) - Basväghållning av allmänna vägar (Reser-
27331:       vationsanslag 2år) ........................         3 543 234 000   3 543 234 000,00                     0,00       0
27332:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
27333:       byggen (Reservationsanslag 3år) .............          10 000 000     10 000 000,00                      0,00       0
27334:    77 Tieverkon      kehittäminen     (Siirtomääräraha
27335:       2v) - Utvecklande av vägnätet (Reservations-
27336:       anslag 2år) ..............................          1 241 950 000   1 241 950 000,00                     0,00       0
27337:    78 Ulkopuolisille tehtävät tietyöt (Arviomäärära-
27338:       ha) - Vägarbeten som utförs åt utomstående
27339:       (Förslagsanslag) ..........................            83 690 000     60 838 503,07      -22 851 496,93            27
27340:    87 Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korva-
27341:       ukset (Arviomääräraha) - Anskaffning av jord-
27342:       områden samt ersättningar enligt lagen om all-
27343:       männa vägar (Förslagsanslag) ...............         201 899 000     201 851 762,37            -47 237,63           0
27344:    88 Osakehankinnat (Siirtomääräraha 3v) - Ak1ie-
27345:       förvärv (Reservationsanslag 3år) .............            400 000         400 000,00                     0,00       0
27346: 
27347: 25 TIENPIDON VALTIONAVUT- STATSUNDERS-
27348:    TÖD FÖR VÄGHÅLLNINGEN ...................                137 000 000    125 875 679,02      -11124 320,98              8
27349:    34 Valtionapu katujen rakentamiseen (Siirtomäärära-
27350:        ha 3v) - Statsbidrag för anläggande av gator
27351:        (Reservationsanslag 3år) ...................          20 000 000     20 000 000,00                      0,00       0
27352:    50 Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon (Ar-
27353:        viomääräraha) - Statsunderstöd för underhåll
27354:       av enskilda vägar (Förslagsanslag) ...........       103 500 000      92 375 679,02      -11124 320,98             11
27355:    51 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen (Siirto-
27356:        määräraha 3v) - Statsbidrag för byggande av
27357:        enskilda vägar (Reservationsanslag 3år) .......       13 500 000      13 500 000,00                     0,00       0
27358: 
27359: 30 MERENKULKULAITOS - SJÖFARTSVERKET ....                  715 340 000     715 282 164,81            -57835,19            0
27360:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27361:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............        485 753 000     485 753 000,00                      0,00       0
27362:    22 Saimaan kanavan hoitokunta (Arviomäärära-
27363:       ha) - Förvaltningsnämnden för Saima kanal
27364:       (Förslagsanslag) ..........................             1 027 000         969 164,81           -57835,19            6
27365:    70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - Ans-
27366:       kaffning av materiel (Reservationsanslag 3år) ...     150 950 000    150 950 000,00                      0,00       0
27367:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
27368:       byggen (Reservationsanslag 3år) .............           7 810 000       7 810 000,00                     0,00       0
27369:    77 Väylätyöt (Siirtomääräraha 3v) - Farledsarbe-
27370:       ten (Reservationsanslag 3år) ................          67 700 000     67 700 000,00                      0,00       0
27371:    79 Saimaan kanavan vuokra-alueen tie (Siirtomäärä-
27372:       raha 3v) - Vägen tili arrendeområdet vid Saima
27373:       kanal (Reservationsanslag 3år) ..............           1 700 000       1 700 000,00                     0,00       0
27374:                                      Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
27375:                                                                                                                  sivu
27376: 31   Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1994                                            sida     54
27377: Luku- Kap.                                                    Talousarvio     Tilinpäätös      Tilinpäätös -Talousarvio
27378:                                                                 Budget          Bokslut        Bokslut- Budget
27379:      Mom.-Mom.
27380:                                                                                                Suurempi - Högre
27381:                                                                                                Pienempi - Lägre (-)       %
27382: 
27383: 
27384:      87 Maa- ja vesialueiden hankinta (Siirtomääräraha
27385:         3v) - Anskaffning av marl<- och vattenområden
27386:         (Reservationsanslag 3år) ...................              400 000        400 000,00                     0,00       0
27387: 
27388: 31 MERENTUTKIMUSLAITOS - HAVSFORSKNINGS-
27389:    INSTITUTET ................................                33 020 000     32 992 001,13            -27 998,87           0
27390:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27391:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............           30 020 000     30 020 000,00                      0,00       0
27392:    28 Maksullinen   palvelutoiminta    (Arviomäärära-
27393:       ha) - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ..           3 000 000      2972001,13             -27998,87
27394: 
27395: 32 MERENKULUN JA MUUN VESILIIKENTEEN EDIS-
27396:    TÄMINEN - FRÄMJANDE AV SJÖFARTEN OCH
27397:    ANNAN VATIENTRAFIK ......................                  163 036 000    156 414133,62         -6 621 866,38           4
27398:    30 Piensatamien rakentaminen (Siirtomääräraha
27399:       3v) - Byggande av småhamnar (Reservations-
27400:       anslag 3år) ..............................                6 300 000      6 300 000,00                     0,00       0
27401:    31 Kauppa- ja teollisuussatamien rakentamisen kor-
27402:       kotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för byg-
27403:       gande av handels- och industrihamnar (Förslag-
27404:       sanslag) ................................                 3 711 000      3 711 000,00                     0,00       0
27405:    40 Lastialusten hankintojen tukeminen (Arviomäärä-
27406:       raha) - Stödjande av anskaffningar av lastfartyg
27407:       (Förslagsanslag) ..........................              63 000 000    56 374 721,48         -6 625 278,52          11
27408:    41 Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkit-
27409:       tyjen alusten kilpailuedellytysten turvaaminen (Ar-
27410:       viomääräraha) - Tryggande av konkurrensförut-
27411:       sättningarna för fartyg som är upptagna i en för-
27412:       teckning över handelsfartyg i utrikestrafik (Förslag-
27413:       sanslag) ................................                86 000 000    85 424 055,00           -575945,00
27414:    44 Saaristoliikenteen avustaminen - Skärgårdstra-
27415:       fikens understödjande......................                 800 000        789 835,10            -10164,90
27416:    45 Saaristoliikenteen korkotuki (Arviomääräraha) -
27417:         Räntestöd tili skärgårdstrafik (Förslagsanslag) ..          25 000          7 522,04          -17 477,96          70
27418:    50 Lästimaksuista suoritettavat avustukset (Arvio-
27419:       määräraha) - Statsunderstöd ur lästavgifterna
27420:       (Förslagsanslag) ..........................               3 200 000      3 807 000,00             607 000,00        19
27421: 
27422: 40 AUTOREKISTERIKESKUS - BILREGISTERCENT-
27423:    RALEN ....................................                   8 200 000      8 200 000,00                     0,00       0
27424:    22 Ajoneuvohallinnon toimintamenot (Siirtomäärära-
27425:       ha 2v) - Omkostnader för fordonsförvaltningen
27426:       (Reservationsanslag 2år) ...................              8 200 000      8 200 000,00                     0,00       0
27427: 
27428: 50 ILMATIETEENLAITOS - METEOROLOGISKAINS-
27429:    TITUTET ...................................                124 234 000    124 234 000,00                     0,00       0
27430:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27431:        nader (Reservationsanslag 2år) ..............          124234000      124 234 000,00                     0,00       0
27432: 
27433: 52 TELEHALUNTOKESKUS - TELEFÖRVALT-
27434:    NINGSCENTRALEN ..........................                   10 869 000     10 869 000,00                     0,00       0
27435:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27436:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............            10 869 000     10 869 000,00                     0,00       0
27437:                                   Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
27438:                                                                                                                        sivu
27439: 31 Pl.- Ht.                       Budgetens förverkligande år 1994                                                     sida     55
27440: Luku- Kap.                                                 Talousarvio          Tilinpäätös          Tilinpäätös -Talousarvio
27441:                                                              Budget               Bokslut            Bokslut - Budget
27442:      Mom.-Mom.
27443:                                                                                                      Suurempi- Högre
27444:                                                                                                      Pienempi - Lägre (-)
27445:                                                                                                                                 %
27446: 
27447: 
27448: 55 VIESTINNÄN KORVAUKSET JA AVUSTUK-
27449:    SET- ERSÄTTNINGAR OCH UNDERSTÖD FÖR
27450:    KOMMUNIKATION ...........................               226 500000         226 375 000,00               -125000,00            0
27451:    41 Sanomalehdistön tuki - Understödjande av tid-
27452:       ningspressen ............................             90 000 000         89 875 000,00               -125 000,00           0
27453:    42 Lehtien maaseutujakelun korvaus - Ersättning
27454:       för tidningsdistribution på landsbygden .........     98000000           98 000 000,00                          0,00       0
27455:    44 Sanomalehtien yhteisjakelun tuki (Siirtomääräraha
27456:       3v) - Understöd för samdistribution av tidningar
27457:       (Reservationsanslag 3år) ...................          17 000 000          17 000 000,00                         0,00       0
27458:    52 Valtionapu televisio-ohjelmien välityskustannuk-
27459:       siin Suur-Tukholman alueella (Siirtomääräraha
27460:       3v) - Statsunderstöd för kostnaderna för för-
27461:       medling av TV-program tili Starstockholms områ-
27462:       de (Reservationsanslag 3år) .................          5000000             5 000 000,00                         0,00       0
27463:    53 Valtionapu Oy Yleisradio Ab:lle Kruunupyyn lähe-
27464:       tysaseman rakentamiseen (Siirtomääräraha
27465:       3v) - Statsunderstöd tili Oy Yleisradio Ab för
27466:       byggande av Kronoby sändarstation (Reservati-
27467:       onsanslag 3år) ...........................             1 500000            1 500 000,00                         0,00       0
27468:    58 Korvaus poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä
27469:       (Siirtomääräraha 3v) - Ersättning för kommuni-
27470:       kationsarrangemang för undantagsförhållanden
27471:        (Reservationsanslag 3år) ...................         15 000 000         15 000 000,00                          0,00       0
27472: 
27473: 57 HENKILÖLIIKENTEEN VALTIONAVUT JA KOR-
27474:    VAUKSET- STATSBIDRAG               OCH      ERSÄTT-
27475:    NINGAR FÖR PERSONTRAFIKEN ..............                488937000          488 936129,00                     -871,00          0
27476:    34 Valtionapu pääkaupunkiseudun metrojärjestelmän
27477:       suunnitteluun ja ra- kentamiseen (Siirtomääräraha
27478:       3v) - Statsbidrag för planering och byggnade av
27479:       metrosystemet i huvudstads- regionen (Reservati-
27480:       onsanslag 3år) ...........................                         0                    0,00                    0,00       0
27481:    44 Ulkomaanliikenteen maantiekaluston liikevaihto-
27482:       verokorvaus ja hankinta-avustus (Arviomäärära-
27483:       ha) - Ersättning för omsättningsskatt på samt
27484:       anskaffningsunderstöd för landsvägsmateriel i ut-
27485:       rikestrafik (Förslagsanslag) ..................          937 000             936129,00                    -871,00          0
27486:    61 Valtionapu ja korvaus joukkoliikennejärjestelmän
27487:       kehittämiseen ja säilyttämiseen (Siirtomääräraha
27488:       3v) - Statsbidrag och ersättning för utvecklande
27489:       och bevarande av kollektivtrafiksystemet (Reser-
27490:       vationsanslag 3år) ........................          488000000          488 000 000,00                          0,00       0
27491: 
27492: 58 RADANPITO JA RADANPITOON LIITTYVÄT VAL-
27493:    TIONAVUT - BANHÅLLNING O~H STATSBIDRAG
27494:    SOM ANSLUTER SIG TILL BANH LLNINGEN ....               2115000000         2 115 000 000,00                         0,00       0
27495:    31 Valtionapu tasoristeysten poistamiseen (Siirto-
27496:       määräraha 3v) - Statsunderstöd för avlägsnan-
27497:       de av plankorsningar (Reservationsanslag 3år) ..       8000 000            8 000 000,00                         0,00       0
27498:    62 Valtionrautateiden radanpito (Siirtomääräraha
27499:       3v) - Stat~ärnvägarnas banhållning (Reservati-
27500:       onsanslag 3 r) ...........................          2107000 000        2 107 000 000,00                         0,00       0
27501:                                   Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
27502:                                                                                                              sivu
27503: 31   Pl.- Ht.                     Budgetens förverkligande år 1994                                           sida     56
27504: luku- Kap.                                                Talousarvio     Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
27505:                                                             Budget          Bokslut       Bokslut - Budget
27506:      Mom.-Mom.
27507:                                                                                           Suurempi- Högre             %
27508:                                                                                           Pienempi - lägre (-)
27509: 
27510: 
27511: 93 ILMALIIKENTEEN KORVAUKSET JA AVUSTUK-
27512:    SET- ERSÄTTNINGAR OCH UNDERSTÖD FÖR
27513:    LUFTTRAFIKEN ............................ .             11 442 000     11 441 249,63               -750,37          0
27514:    41 Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen
27515:       ja ylläp~oon - Statsunderstöd för byggande och
27516:       underhåll av vissa flygplatser ............... .     11 000 000     11 000 000,00                     0,00       0
27517:    43 Vahingonkorvaus Finnair Oy:lle - Skadestånd
27518:       tili Finnair Ab ........................... .           442 000        441 249,63               -750,37          0
27519: 
27520: 99 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT
27521:    MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM TRAFIKMI-
27522:    NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMR ÅDE ........ .               55 050 000     52 206 610,00       -2 843 390,00            5
27523:    22 Tutkimus ja suunnittelu (Siirtomääräraha
27524:        3v) - Undersökning och planering (Reservati-
27525:        onsanslag 3år) .......................... .         13 000 000     13 000 000,00                 0,00           0
27526:    40 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ..... .      4550000        4519 000,00            -31000,00
27527:    42 Korvaus koulutuksesta - Ersättning för utbild-
27528:        ning .................................. .           29 000 000     26187 610,00        -2 812 390,00           10
27529:    45 Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avu~~aminen
27530:        (Siirtomääräraha 3v) - Understöd tili Ost- och
27531:        Centraleuropas trafikbransch (Reservationsanslag
27532:        3år) ................................... .           8 500 000      8 500 000,00                     0,00       0
27533:                                        Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
27534:                                                                                                                       sivu
27535: 32 Pl.- Ht.                            Budgetens förverkligande år 1994                                               sida     57
27536: Luku- Kap.                                                         Talousarvio      Tilinpäätös     Tilinpäätös- Talousarvio
27537:                                                                      Budget           Bokslut       Bokslut - Budget
27538:      Mom.-Mom.
27539:                                                                                                     Suurempi- Högre
27540:                                                                                                     Pienempi - lägre (-)
27541:                                                                                                                                %
27542: 
27543: 
27544: 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN-
27545:    NONALA - HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTE-
27546:    RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ...............                      5 827 781 000   5 271 910 021,49    -555 870 978,51           10
27547: 
27548: 01   KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ - HAN-
27549:      DELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET ............                   235 705 000     231 025 753,15        -4 679 246,85           2
27550:      21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27551:         nader (Reservationsanslag 2år) ..............             119 088 000     119 088 000,00                     0,00       0
27552:      22 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimustoiminta (Siir-
27553:         tomääräraha 3v) - Tili näringspolitiken ansluten
27554:         forskningsverksamhet (Reservationsanslag 3år) ..            10528000       10 528 000,00                     0,00       0
27555:      26 Kansainvälinen          yhteistyö     (Arviomäärära-
27556:         ha) - lnternationellt samarbete (Förslagsans-
27557:         lag) ....................................                  37 085000       32 530 785,13        -4 554 214,87          12
27558:      60 Siirto valtion.. ydinjätehuoltorahastoon (Arviomää-
27559:         räraha) - Overföring tili statens kärnavfallshan-
27560:         teringsfond (Förslagsanslag) ................                  462 000         461 939,58               -60,42          0
27561:      66 Kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuudet (Ar-
27562:         viomääräraha) - Finansieringsandelar tili inter-
27563:         nationella organisationer (Förslagsanslag) ......            2 000 000       1 875161,45          -124838,55            6
27564:      88 Osakehankinnat Valtion hankintakeskuksen yhti-
27565:         öit- tämiseksi (Siirtomääräraha 2v) - Aktieför-
27566:         värv för bolagisering av Statens upphandlings-
27567:         central (Reservationsanslag 2år) .............                 500 000         500 000,00                    0,00       0
27568:      92 Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (Arvio-
27569:         määräraha) - Ersättning tili statens kärnavfalls-
27570:         hanteringsfond (Förslagsanslag) ..............             66 042 000      66 041 866,99               -133,01          0
27571: 
27572: 02 KTM YRITYSPALVELUN PIIRITOIMISTOT - DIST-
27573:    RIKTSBYRÅERNA FÖR HIM-FÖRETAGSTJÄNST ..                         46 393000       46 393 000,00                     0,00       0
27574:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27575:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............                46 393 000      46 393 000,00                     0,00       0
27576: 
27577: 27 KULUnAJAVIRASTO - KONSUMENTVERKET ..                            29 578 000      29 578 000,00                     0,00       0
27578:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27579:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............                25188 000       25 188 000,00                     0,00       0
27580:    50 Valtionavustus kuluttajajärjestöille - Statsun-
27581:       derstöd för konsumentorganisationer ..........                 4390 000        4390 000,00                     0,00       0
27582: 
27583: 28 KULUTIAJAVALITUSLAUTAKUNTA - KONSU-
27584:    MENTKLAGONÄMNDEN ......................                           5 265 000       5265 000,00                     0,00       0
27585:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27586:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............                  5 265 000       5265 000,00                     0,00       0
27587: 
27588: 29 KILPAILUVIRASTO - KONKURRENSVERKET....                           15 998 000     15 998 000,00                     0,00       0
27589:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27590:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............                15 998 000      15 998 000,00                     0,00       0
27591: 
27592: 30 ELINTARVIKEVIRASTO - LIVSMEDELSVERKET.                          10213000        10213000,00                       0,00       0
27593:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27594:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............                10213000        10213000,00                       0,00       0
27595:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
27596:                                                                                                                sivu
27597: 32 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1994                                            sida       58
27598: Luku- Kap.                                                  Talousarvio      Tilinpäätös     Tilinpäätös -Talousarvio
27599:                                                               Budget           Bokslut       Bokslut - Budget
27600:      Mom.- Mom.
27601:                                                                                              Suurempi - Högre
27602:                                                                                                                           %
27603:                                                                                              Pienempi- Lägre (-)
27604: 
27605: 
27606: 31   KULUnAJA-ASIAMIEHEN TOriSTO- KONSU-
27607:      MENTOMBUDSMANNENS BYR ...............                    7 249000        7 249 000,00                    0,00         0
27608:      21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27609:         nader (Reservationsanslag 2år) ..............         7249 000        7 249 000,00                    0,00         0
27610: 
27611: 32 PATENTII- JA REKISTERIHALLITUS - PATENT-
27612:    OCH REGISTERSTYRELSEN ..................                     751 000    -13 571 886,12      -14322886,12             1 907
27613:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27614:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............             751 000    -13 571 886,12      -14 322 886,12           1 907
27615: 
27616: 33 KULUnAJATUTKIMUSKESKUS- KONSUMENT-
27617:    FORSKNINGSCENTRALEN ....................                   9746 000        9 746 000,00                    0,00         0
27618:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27619:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............           9 746 000       9 746 000,00                    0,00          0
27620: 
27621: 38 MlnATEKNIIKAN KESKUS- MÄnEKNIKCENT-
27622:    RALEN ....................................                12 656 000      12 656 000,00                    0,00          0
27623:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27624:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............           6054 000        6 054 000,00                    0,00          0
27625:    23 Kansallisten mittauspaikkojen kehittäminen (Siirto-
27626:       määräraha 3v) - Utvecklande av riksmätplatser
27627:       (Reservationsanslag 3år) ...................            6602 000        6 602 000,00                    0,00          0
27628: 
27629: 39 TEKNILLINEN TARKASTUSKESKUS - TEKNISKA
27630:    KONTROLLCENTRALEN ......................                  15396 000       15 396 000,00                    0,00          0
27631:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27632:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............          15396 000       15 396 000,00                    0,00          0
27633: 
27634: 40 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS - GEOLOGIS-
27635:    KA FORSKNINGSCENTRALEN .................                 213622 000     207 392 165,26        -6 229 834,74             3
27636:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27637:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............         194172000       194 172 000,00                    0,00          0
27638:    28 Maksullinen   palvelutoiminta    (Arviomäärära-
27639:       ha) - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ..        19450 000       13 220 165,26       -6 229 834,74            32
27640: 
27641: 42 VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS -
27642:    STATENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRAL ....                  313 676 000    313 676 000,00                     0,00          0
27643:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27644:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............         295976 000     295 976 000,00                     0,00         0
27645:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
27646:       byggen (Reservationsanslag 3år) .............          16 000 000      16 000 000,00                    0,00          0
27647:    88 Toimitilojen    ostaminen      (Siirtomääräraha
27648:       3v) - Köp av lokaliteter (Reservationsanslag
27649:       3år) ....................................               1 700000        1 700 000,00                    0,00          0
27650: 
27651: 44 TEKNOLOGIAN KEHinÄMISKESKUS - TEKNO-
27652:    LOGISKA UTVECKLINGSCENTRALEN ...........                 912 587 000    772 393 928,25     -140 193 071,75             15
27653:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27654:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............         105 537 000     105 537 000,00                    0,00          0
27655:    23 Soveltava tekninen tutkimus (tutkimusapulaiset
27656:       250 htv) (Arviomääräraha) - Tillämpad teknisk
27657:       forskning (Förslagsanslag) ..................         316 050 000    312 953 310,25        -3 096 689,75
27658:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
27659:                                                                                                                    sivu
27660: 32 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1994                                               sida     59
27661: Luku- Kap.                                                    Talousarvio      Tilinpäätös      Tilinpäätös - Talousarvio
27662:                                                                 Budget           Bokslut        Bokslut - Budget
27663:      Mom.- Mom.
27664:                                                                                                 Suurempi - Högre
27665:                                                                                                 Pienempi - Lägre (-)
27666:                                                                                                                             %
27667: 
27668: 
27669:      40 Tuotekehitysavustukset       (Arviomääräraha) -
27670:         Produktutvecklingsunderstöd (Förslagsanslag) ...      326 000 000     241147718,00        -84 852 282,00            26
27671:      83 Tuotekehityslainat (Arviomääräraha) - Produk-
27672:         tutvecklingslån (Förslagsanslag) ..............       165 000 000     112 755 900,00      -52 244 100,00            32
27673: 
27674: 49 KERA OY - KERA AB .......................                  659 000 000     607 701 987,22      -51 298 012,78             8
27675:    42 Korkotuki Kera Oy:lle (Arviomääräraha) - Rän-
27676:       testöd tili Kera Ab (Förslagsanslag) ...........        236 000 000     185 605 600,74      -50 394 399,26            21
27677:    43 Luotto- ja kurssitappioiden korvaaminen (Arvio-
27678:       määräraha) - Ersättande av kredit- och kursför-
27679:       luster (Förslagsanslag) .....................           296 000 000     296 000 000,00                      0,00       0
27680:    45 Yritysten tutkimustoiminnan tukeminen (Arviomää-
27681:       räraha) - Stödjande av företagens forsknings-
27682:       verksamhet (Förslagsanslag) ................              2 000 000        1 096 386,48         -903 613,52           45
27683:    46 Avustus riskipääomarahastoa varten Kera Oy:l-
27684:       Ie - Understöd tili Kera Ab för inrättande av en
27685:       riskkapitalfond ............................             50 000 000      50 000 000,00                      0,00       0
27686:    88 Kera Oy:n osakepääoman korottaminen - Höj-
27687:       ning av Kera Ab:s aktiekapital ...............           75 000 000      75 000 000,00                      0,00       0
27688: 
27689: 50 TEOLLISUUDEN JA SITÄ PALVELEVAN TUTKIMUK-
27690:    SEN EDISTÄMINEN - FRÄMJANDE AV INDU-
27691:    STRIN OCH UNDERSÖKNINGEN TILL STÖD FÖR
27692:    INDUSTRIN ................................                1 372184000     1 371 885 484,40         -298515,60             0
27693:    24 Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehitystyön
27694:       edistäminen (Siirtomääräraha 3v) - Främjande
27695:       av undersöknings- och utvecklingsarbete tili stöd
27696:       för industrin (Reservationsanslag 3år) .........         22 704000       22 704 000,00                      0,00       0
27697:    41 Avustukset teollisuuden edistämiseen (Siirtomää-
27698:       räraha 2v) - Understöd tili främjande av indust-
27699:       rin (Reservationsanslag 2år) .................           48 350 000      48 350 000,00                      0,00       0
27700:    42 Tuki elintarviketeollisuuden investointeihin ja tuo-
27701:       tantorakenteen sopeuttamiseen (Siirtomääräraha
27702:       3v) - Stöd för livsmedelsindustrins investeringar
27703:       och anpassing av produk- tionsstukturen (Reser-
27704:       vationsanslag 3år) ........................              70 000 000      70 000 000,00                      0,00       0
27705:    45 Eräiden kehitysalueilla sijaitsevien hankkeiden
27706:       korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för vis-
27707:       sa projekt inom utvecklingsområdena (Förslag-
27708:       sanslag) ................................                     50 000          34 915,20           -15084,80           30
27709:    61 Siirrot valtiontakuurahastoon.. ja vientitakuukorva-
27710:       ukset (Arviomääräraha) - Overföringar tili stats-
27711:       garantifonden och exportgarantiersättningar (För-
27712:       slagsanslag) .............................              600 000 000     600 000 000,00                      0,00       0
27713:    88 Osakehankinnat (Siirtomääräraha 3v) - Aktie-
27714:       förvärv (Reservationsanslag 3år) .............          300 000 000     300 000 000,00                      0,00       0
27715:    89 Sijoitukset valtion pääomasijoitusyhtiöön (Siirto-
27716:       määräraha 2v) - lnvesteringar i statens kapita-
27717:       linvesteringsbolag (Reservationsanslag 2år) .....       320 000 000     320 000 000,00                      0,00       0
27718:    90 Vaivilla Oy:n tukeminen (Arviomääräraha) - Un-
27719:       derstöd tili Vaivilla Oy (Förslagsanslag) ........       11 000 000      10 717 069,20          -282 930,80            3
27720:    95 Maanomistajien osuus puolustusmaksuista (Arvio-
27721:       määräraha) - Jordägarnas andel av försvarsav-
27722:       gifter (Förslagsanslag) .....................                 80000           79 500,00              -500,00
27723:                                        Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
27724:                                                                                                                    sivu
27725: 32 Pl.- Ht.                            Budgetens förverkligande år 1994                                            sida     60
27726: Luku- Kap.                                                        Talousarvio    Tilinpäätös     Tilinpäätös -Talousarvio
27727:                                                                     Budget         Bokslut       Bokslut - Budget
27728:      Mom.- Mom.
27729:                                                                                                  Suurempi- Högre
27730:                                                                                                                             %
27731:                                                                                                  Pienempi- Lägre (-)
27732: 
27733: 
27734: 51   YRITYSTOIMINNAN ALUEELLISET RAHOITUSTOI-
27735:      MENPITEET - REGIONALA                 INVESTERINGS-
27736:      OCH      UTVECKLINGSSTÖD            INOM     FÖRETA
27737:      GSVERKSAMHETEN ........................ .                    680 000 000   668 039 903,93     -11 960 096,07            2
27738:      48 Alueellinen kuljetustuki (Arviomääräraha) - Re-
27739:         gionalt transportstöd (Förslagsanslag) ........ .         160 000 000   159 737 220,00         -262780,00            0
27740:      49 Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tu-
27741:         keminen (Arviomääräraha) - Stödjande av före-
27742:         tagens investerings- och utvecklingsprojekt (För-
27743:         slagsanslag) ............................ .               480 000 000   477 986 670,00       -2 013 330,00           0
27744:      50 Korkotuki pk-yr~ysten investointeihin (Arviomäärä-
27745:         raha) - Räntestöd för små och medelstora före-
27746:         tagsinvesteringar (Förslagsanslag) ........... .           35 000 000    25 316 013,93       -9 683 986,07          28
27747:      52 Riskisijoitustoiminnan management-tuki (Siirto-
27748:         määräraha 2v) - Management-understöd inom
27749:         riskinvesteringsverksamheten (Reservationsan-
27750:         slag 2år) ............................... .                 5 000000      5000 000,00                     0,00       0
27751: 
27752: 52   PIEN~N JA KESKISUUREN YRITYSTOIMINNAN KE-
27753:      HITIAMINEN- UTVECKLANDE AV SMA OCH
27754:      MEDELSTORA FÖRETAGS VERKSAMHET ...... .                       55050 000     55 050 000,00                    0,00       0
27755:      24 Kehittämispalvelut pienille ja keskisuurille yrityksil-
27756:         le (Siirtomääräraha 2v) - Utvecklingsservice för
27757:         små och medelstora företag (Reservationsanslag
27758:         2år) ................................... .                 42 050 000    42 050 000,00                    0,00       0
27759:      40 VaHionavustus PK-yritysten kehittämispalvelutoi-
27760:         mintaan ja alan yhteisöille (Siirtomääräraha
27761:         2v) - Statsunderstöd för utvecklingstjänsteverk-
27762:         samhet för små och medelstora företag och sam-
27763:         fund i branschen (Reservationsanslag 2år) .....            13 000 000    13 000 000,00                    0,00       0
27764: 
27765: 55 ENERGIATALOUS- ENERGIHUSHÅLLNING ....                          281 600 000   197 586 136,37     -84 013 863,63           30
27766:    21 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnittelu- ja val-
27767:       vontatoiminnan        menot       (Siirtomääräraha
27768:       3v) - Vissa utgifter för forsknings-, planerings-
27769:       och övervakningsverksamhet angående energiför-
27770:       sö~ningen (Reservationsanslag 3år) ......... .               26400000      26 400 000,00                    0,00       0
27771:    22 Energiayhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan maiden
27772:       kanssa (Siirtomäär?raha 3v) - Energisamarbe-
27773:       te med länderna i Ost- och Mellaneuropa (Reser-
27774:       vationsanslag 3år) ....................... .                  5000 000      5000000,00                      0,00       0
27775:    23 Energiateknologinen tutkimus (Arviomäärära-
27776:       ha) - Energiteknologisk forskning (Förslagsans-
27777:       lag) ................................... .                   37000 000     36 219 037,52         -780962,48            2
27778:    27 Energiansäästön ja energian tehokkaan käytön
27779:       edistäminen ja energia-alan tietohuolto (Siirtomää-
27780:       räraha 2v) - Främjande av energisparande och
27781:       effektiv användning av energi samt informations-
27782:       försö~ning på energins område (Reservationsan-
27783:       slag 2år) .............................. ..                  10 000 000    10 000 000,00                    0,00       0
27784:    40 Energia-avustukset (Arviomääräraha) - Ener-
27785:       giunderstöd (Förslagsanslag) ............... .              175 000 000    98 743 369,29     -76 256 630,71           44
27786:    41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen (Siirto-
27787:       määräraha 3v) - Understöd för landsbygdens
27788:       elektrifiering (Reservationsanslag 3år) ........ .            1 000000      1 000 000,00                    0,00       0
27789:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
27790:                                                                                                                   sivu
27791: 32 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1994                                              sida    61
27792: Luku- Kap.                                                  Talousarvio      Tilinpäätös      Tilinpäätös - Talousarvio
27793:                                                               Budget           Bokslut        Bokslut - Budget
27794:      Mom.- Mom.
27795:                                                                                               Suurempi - Högre            %
27796:                                                                                               Pienempi - Lägre (-)
27797: 
27798:      42 Avustukset energiateknologisen tutkimuksen edis-
27799:         tämiseen (Arviomääräraha) - Understöd för
27800:         främjande av energiteknologisk forskning (För-
27801:         slagsanslag) .............................           15 000 000      10 034 840,67        --4 965 159,33          33
27802:      45 Energiainvestointien korkotuki (Arviomäärära-
27803:         ha) - Räntestöd för energiinvesteringar (För-
27804:         slagsanslag) .............................           12 000 000       9 988888,89         -2011111,11             17
27805:      50 Eräät energiataloudelliset avustukset (Siirtomää-
27806:         räraha 3v) - Vissa understöd för energihushåll-
27807:         ningen (Reservationsanslag 3år) .............           200 000         200 000,00                      0,00       0
27808: 
27809: 61   KOTIMAANKAUPAN EDISTÄMINEN - INRIKES-
27810:      HANDELNS FRÄMJANDE .....................                 1 700 000       1 316 784,81          -383215,19            23
27811:      40 Korkotuki haja-asutusalueiden vähittäiskaupan in-
27812:         vestointeihin (Arviomääräraha) - Räntestöd för
27813:         minuthandelns investeringar inom glesbygdsom-
27814:         råden (Förslagsanslag) .....................          1 500 000       1 226 634,81          -273365,19            18
27815:      41 Avustukset haja-asutusalueiden vähittäiskaupan
27816:         investointeihin (Arviomääräraha) - lnvesterin~-
27817:         sunderstöd tili minuthandeln inom glesbygdsomr -
27818:         den (Förslagsanslag) ......................             200 000           90150,00          -109850,00            55
27819: 
27820: 80 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS- CENTRALEN
27821:    FÖR TURISTFRÄMJANDE .....................                 89 412 000      89 411 000,00             -1000,00            0
27822:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27823:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............          89 362 000      89 362 000,00                      0,00       0
27824:    88 Muut finanssisijoitukset - övriga finansinveste-
27825:       ringar ..................................                  50 000           49 000,00            -1 000,00           2
27826: 
27827: 85 ULKOMAANKAUPAN EDISTÄMINEN - UTRIKES-
27828:    HANDELNS FRÄMJANDE .....................                 860 000 000     617 508 764,22     -242 491 235,78            28
27829:    40 Yritysten kansainvälistyminen (Arviomäärära-
27830:       ha) - Företags internationalisering (Förslag-
27831:       sanslag) ................................             264 000 000     233 703 081,00      -30 296 919,00            11
27832:    41 Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjestöil-
27833:       Ie - Understöd tili organisationer som främjar
27834:       utrikeshandeln ...........................             13 000 000      13 000 000,00                      0,00       0
27835:    43 Alueellinen vientihenkilöstö - Regional export-
27836:       personal ................................              10 000 000       9 900 000,00          -100000,00
27837:    44 Kaupalliset sihteerit (Arviomääräraha) - Han-
27838:       delssekreterare (Förslagsanslag) .............        131 000 000     128 000 000,00        -3 000 000,00            2
27839:    45 Avustus Suomen Ulkomaankauppaliitto ry:l-
27840:       Ie - Understöd tili Finlands Utrikeshandelsför-
27841:       bund r.f.................................              27 000 000      27 000 000,00                      0,00       0
27842:    47 Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle (Arviomäärä-
27843:       raha) - Räntestöd tili Finlands Exportkredit Ab
27844:       (Förslagsanslag) ..........................           400 000 000     195 777 683,22     -204 222 316,78            51
27845:    84 Lainat yritysten kansainvälistymiseen (Arviomää-
27846:       räraha) - Lån för företags internationalisering
27847:       (Förslagsanslag) ..........................            15 000 000      10 128 000,00        --4 872 000,00          32
27848:                                   Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
27849:                                                                                                                 sivu
27850: 33 Pl. - Ht.                      Budgetens förverkligande år 1994                                              sida     62
27851: Luku- Kap.                                                  Talousarvio       Tilinpäätös     Tilinpäätös -Talousarvio
27852:                                                               Budget            Bokslut       Bokslut - Budget
27853:      Mom.-Mom.
27854:                                                                                               Suurempi- Högre
27855:                                                                                               Pienempi- Lägre (-)
27856:                                                                                                                          %
27857: 
27858: 
27859: 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN-
27860:    NONALA - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINIS-
27861:    TERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ............ .             53 788 793 000   53 541 366 537,32    -247 426 462,68            0
27862: 
27863: 01   SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ - SOCIAL-
27864:      OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIET ............. .             116581000        116581000,00                       0,00       0
27865:      21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27866:         nader (Reservationsanslag 2år) ............. .     116581000        116 581 000,00                     0,00       0
27867: 
27868: 02 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS- JA KE-
27869:    HITIÄMISKESKUS- FORSKNINGS- OCH UT-
27870:    VECK~INGSCENTRALEN FÖR SOCIAL- OCH HÄ
27871:    LSOVARDEN .............................. .               91 577 000        91 577 000,00                    0,00       0
27872:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27873:       nader (Reservationsanslag 2år) ............. .        91 577000         91 577 000,00                    0,00       0
27874: 
27875: 03 TYÖTIÖMYYSTURVALAUTAKUNTA- ARBETS-
27876:    LÖSHETSNÄMNDEN ........................ .                  8 074 000        8 074 000,00                    0,00       0
27877:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27878:       nader (Reservationsanslag 2år) ............. .          8 074 000        8 074 000,00                    0,00       0
27879: 
27880: 04 TARKASTUSLAUTAKUNTA - PRÖVNING8-
27881:    NÄMNDEN ................................ .                 6 543 000        6 543 000,00                    0,00       0
27882:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27883:       nader (Reservationsanslag 2år) ............. .          6 543 000        6 543 000,00                    0,00       0
27884: 
27885: 05 TAPATURMAVIRASTO - OLYCKSFALLSVER-
27886:    KET ...................................... .             48111000          48 111 000,00                    0,00       0
27887:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27888:       nader (Reservationsanslag 2år) ............. .        48111000          48111 000,00                     0,00       0
27889: 
27890: 06 TERVEYDENHUOLLON               OIKEUSTURVAKES-
27891: 
27892:      ö~~DEN ~~-~~~~:~.~~~~-~~~~~~~- ~?.~ ~~~~~~               9 069 000        9 069 000,00                    0,00       0
27893:      21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27894:         nader (Reservationsanslag 2år) ............. .        9 069 000        9 069 000,00                    0,00       0
27895: 
27896: 07 TYÖTERVEYSLAITOS - INSTITUTET FÖR AR-
27897:    BETSHYGIEN .............................. .             137500 000        137 500 000,00                    0,00       0
27898:    50 Valtionapu työterveyslaitoksen menoihin (Siirto-
27899:       määräraha 2v) - Statsbidrag för utgifterna vid
27900:       institute! för arbetshygien (Reservationsanslag
27901:       2år) ................................... .           137 500 000       137 500 000,00                    0,00       0
27902: 
27903: 08 KANSANTERVEYSLAITOS - FOLKHÄLSOINSTI-
27904:    TUTET ................................... .             166 885 000       159 653 325,05       -7 231 674,95           4
27905:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27906:       nader (Reservationsanslag 2år) ............. .       140 885 000       140 885 000,00                    0,00       0
27907:    26 Rokotteiden hankinta (Arviomääräraha) - Ans-
27908:       kaffning av vaccin (Förslagsanslag) .......... .       25 000000        17 768 325,05       -7 231 674,95          29
27909:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
27910:       byggen (Reservationsanslag 3år) ............ .          1 000000         1 000 000,00                    0,00       0
27911:                                                  Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
27912:                                                                                                                                                  sivu
27913: 33 Pl. - Ht.                                     Budgetens förverkligande år 1994                                                                sida     63
27914: Luku· Kap.                                                                          Talousarvio          Tilinpäätös          Tilinpäätös - Talousarvio
27915:                                                                                       Budget               Bokslut            Bokslut - Budget
27916:      Mom.-Mom.
27917:                                                                                                                               Suurempi - Högre            %
27918:                                                                                                                               Pienempi - Lägre (-)
27919: 
27920: 
27921: 09 SOSIAALI· JA TERVEYDENHUOLLON TUOTEVAL-
27922:    VONTAKESKUS- PRODUKTÖVERVAKNINGS-
27923:    CENTRAL FÖR SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDEN ....                                             750 000             750 000,00                          0,00       0
27924:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27925:       nader (Reservationsanslag 2år) ............. .                                    750000              750 000,00                          0,00        0
27926: 
27927: 10 SÄTEILYTURVAKESKUS - STRÅLSÄKERHETS-
27928:    CENTRALEN .............................. .                                       118131000           118131 000,00                           0,00        0
27929:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27930:       nader (Reservationsanslag 2år) ............. .                                 86 631 000          86 631 000,00                          0,00        0
27931:    87 Kiinteistöjen    hankinta      (Siirtomääräraha
27932:       3v) - Fastighetsförvärv     (Reservationsanslag
27933:       3år) ................................... .                                     31 500 000          31 500 000,00                          0,00        0
27934: 
27935: 11    LÄÄKELAITOS - LÄKEMEDELSVERKET ....... .                                        1 644 000         -2 280 267,57             -3 924 267,57           239
27936:       21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27937:          nader (Reservationsanslag 2år) ............. .                               1 644000          -2 280 267,57             -3 924 267,57           239
27938: 
27939: 12 VALTION KOULUKODIT- STATENS SKOLHEM                                               46 754 000          46 754 000,00                          0,00        0
27940:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27941:       nader (Reservationsanslag 2år) ............. .                                 46 754000           46 754 000,00                          0,00        0
27942:    50 Valtionavustus koulukotisäätiölle - Statsunders-
27943:       töd tili skolhemsstiftelsen .................. .                                            0                    0,00                     0,00        0
27944: 
27945: 13 JÄRVENPÄÄN      SOSIAALISAIRAALA - SOCIAL-
27946:    SJUKHUSET 1TRÄSKÄNDA .................. .                                         10 066 000          10 065 991,39                       -8,61          0
27947:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27948:       nader (Reservationsanslag 2år) ............. .                                  7 891 000           7 890991,39                        -8,61          0
27949:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
27950:       byggen (Reservationsanslag 3år) ............ .                                  2175000             2175 000,00                           0,00        0
27951: 
27952:  14 VALTION MIELISAIRAALAT - STATENS SINNES-
27953:     SJUKHUS ................................. .                                      21188000            12 714 503,94            -8 473 496,06            40
27954:     21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27955:        nader (Reservationsanslag 2år) ............. .                                14 988 000           6514 503,94             -8 473 496,06            57
27956:     74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
27957:        byggen (Reservationsanslag 3år) ............ .                                 6 200 000           6 200 000,00                          0,00        0
27958: 
27959:  15 PERHEKUSTANNUSTEN TASAUS - UTJÄMNING
27960:     AV FAMILJEKOSTNADER .................... .                                    9 122 250 000       9 127 605 830,20               5 355 830,20           0
27961:     51 Äitiysavustus (Arviomääräraha) - Moderskap-
27962:        sunderstöd (Förslagsanslag) ............... .                                 69 250 000          68 689 818,20              -560181,80
27963:     52 Lapsilisät (Arviomääräraha) - Bambidrag (För-
27964:        slagsanslag) ............................ .                                9 053 000 000       9 058 916 012,00               5916012,00             0
27965: 
27966:  16 YLEINEN PERHE-ELÄKE - ALLMÄN FAMILJE-
27967:     PENSION . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     256 000 000         253 610 215,00            -2 389 785,00
27968:     50 Yleinen perhe-eläke (Arviomääräraha) - Allmän
27969:        familjepension (Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . .                  256 000 000         253 610 215,00            -2 389 785,00
27970: 
27971:  17 TYÖTIÖMYYSTURVA- UTKOMSTSKYDD FÖR
27972:     ARBETSLÖSA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        13 925 000 000      14 080 000 000,00           155 000 000,00
27973:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
27974:                                                                                                                  sivu
27975: 33 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1994                                              sida     64
27976: Luku- Kap.                                                   Talousarvio      Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
27977:                                                                Budget           Bokslut       Bokslut - Budget
27978:      Mom.-Mom.
27979:                                                                                               Suurempi - Högre            %
27980:                                                                                               Pienempi - Lägre (-)
27981: 
27982: 
27983:      50 Valtionosuus työttömyyskassoille (Arviomäärära-
27984:         ha) - Siatsandel tili arbetslöshetskassor (För-
27985:         slagsanslag) .............................         8 880 000 000   8 880 000 000,00                     0,00       0
27986:      51 Työttömyysturvalain mukainen perusturva (Arvio-
27987:         määräraha) - Grundskydd i enlighet med lagen
27988:         om utkomstskydd för arbetslösa (Förslagsanslag).   5 045 000 000   5 200 000 000,00       155 000 000,00           3
27989: 
27990: 18 SAIRAUSVAKUUTUS - SJUKFÖRSÄKRING .....                   754 000 000     738 762 971 ,41     -15 237 028,59             2
27991:    60 Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista me-
27992:       noista (Arviomääräraha) - Statens andel i de
27993:       utgifter som föranleds av sjukförsäkringslagen
27994:       (Förslagsanslag) ..........................           754 000 000     738 762 971,41      -15 237 028,59             2
27995: 
27996: 19 ELÄKEVAKUUTUS - PENSIONSFÖRSÄKRING ..                   2 607 000 000   2 569 458 784,03     -37 541 215,97
27997:    50 VaHion osuus merimieseläkekassan menoista (Ar-
27998:       viomääräraha) - Statens andel i sjömanspen-
27999:       sionskassans utgifter (Förslagsanslag) .........      124 000 000     123 234 400,99          -765599,01
28000:    51 Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista joh-
28001:       tuvista menoista (Arviomääräraha) - Statens
28002:       andel i de utgifter som löranleds av lagen om
28003:       pension för lantbruksföretagare (Förslagsanslag).    1 991 000 000   1 990 735 207,54         -264 792,46            0
28004:    52 VaHion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista me-
28005:       noista (Arviomääräraha) - Statens andel i de
28006:       utgifter som föranleds av lagen om pension för
28007:       företagare (Förslagsanslag) .................         432 000 000     431 200 265,00          -799 735,00            0
28008:    60 Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista me-
28009:       noista (Arviomääräraha) - Statens andel i de
28010:       utgifter som föranleds av folkpensionslagen (För-
28011:       slagsanslag) .............................              60 000 000      24 288 910,50      -35 711 089,50           60
28012: 
28013: 20 TAPATURMAVAKUUTUS - OLYCKSFALLSFÖR-
28014:    SÄKRING ..................................               108 000 000      107 274 853,27         -725146,73
28015:    53 Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmava-
28016:       kuutuksen     kustannuksista     (Arviomäärära-
28017:       ha) - Statens andel i kostnaderna för lantbruks-
28018:       företagares olycksfallsförsäkring (Förslagsans-
28019:       lag) ....................................             108 000 000      107 274 853,27         -725146,73
28020: 
28021: 21   RINTAMAVETERAANIELÄKKEET - FRONTVETE-
28022:      RANPENSIONER ............................             1 061 800 000   1 061 728 296,58           -71 703,42           0
28023:      52 Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (Arviomää-
28024:         räraha) - Frontmannapensioner och bostadsbi-
28025:         drag (Förslagsanslag) ......................       1 060 000 000   1 060 216 999,00            216 999,00          0
28026:      53 Rintamaveteraanien varhaiseläke (Arviomäärära-
28027:         ha) - Förtidspension för frontveteraner (För-
28028:         slagsanslag) .............................             1 800 000       1 511 297,58         -288 702,42           16
28029: 
28030: 22 SOTILASVAMMAKORVAUKSET JA ERÄÄT KUN-
28031:    TOUTUSTOIMINNAN           MENOT - ERSÄTINING
28032:    FÖR SKADA, ÅDR~GEN 1 MILITÄRTJÄNST OCH
28033:    VISSA UTGIFTER FOR REHABILITERING ........              2 349 250 000   2 144 362 106,88    -204 887 893,12             9
28034:    50 Sotilasvammakorvaukset           (Arviomäärära-
28035:        ha) - Ersättning för skada, ådragen i militär-
28036:       tjänst (Förslagsanslag) .....................        1 963 000 000   1 770 773 941,31    -192 226 058,69            10
28037:                                        Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
28038:                                                                                                                          sivu
28039: 33 Pl. - Ht.                           Budgetens förverkligande år 1994                                                  sida     65
28040: Luku- Kap.                                                          Talousarvio       Tilinpäätös      Tilinpäätös -Talousarvio
28041:                                                                       Budget            Bokslut        Bokslut - Budget
28042:      Mom.-Mom.
28043:                                                                                                        Suurempi- Högre            %
28044:                                                                                                        Pienempi - Lägre (-)
28045: 
28046: 
28047:      51 Valtion korvaus Sotilastapaturmista ja palvelussai-
28048:         rauksista (Arviomääräraha) - Statlig ersättning
28049:         för olycksfall i militärtjänst och militärtjänstsjukdom
28050:         (Förslagsanslag) ......................... .                  8 000 000        8 623 638,39             623 638,39         8
28051:      55 Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökus-
28052:         tannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig ersättning
28053:         för driftskostnader för krigsinvalidernas inrätt-
28054:         ningar (Förslagsanslag) ................... .               292 500000       279214527,18        -13 285 472,82            5
28055:      56 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutus-
28056:         toimintaan (Siirtomääräraha 2v) - Statsbidrag
28057:         för rehabilitering av makar tili krigsinvalider (Re-
28058:         servationsanslag 2år) ..................... .                12150000         12 150 000,00                     0,00       0
28059:      57 Valtion korvaus ulkomaalaisten vapaaehtoisten
28060:         rintamasotilaiden kuntoutukseen ja rintamarahaan
28061:         (Siirtomääräraha 3v) - Statlig ersättning för re-
28062:         habilitering av och frontpenning tili utländska frivil-
28063:         liga frontmän (Reservationsanslag 3år) ....... .              5 000 000        5 000 000,00                     0,00       0
28064:      59 Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimin-
28065:         taan (Siirtomääräraha 2v) - Statsbidrag för
28066:         frontveteranernas rehabilitering (Reservationsan-
28067:         slag 2år) ............................... .                  68 600 000       68 600 000,00                     0,00       0
28068: 
28069: 23 MUU SODISTA KÄRSINEIDEN TURVA- ANNAT
28070:    SKYDD FÖR PERSONER SOM LIDIT SKADA AV
28071:    KRIGEN .................................. .                       32 800 000       25 003 150,24        -7 796 849,76          24
28072:    30 Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (Ar-
28073:       viomääräraha) - Statlig ersättning för vården av
28074:       personer som lidit skada av krigen (Förslagsans-
28075:       lag) ................................... .                     32 800 000       25 003 150,24        -7 796 849,76          24
28076: 
28077: 28 MUU      TOIMEENTULOTURVA - ANNAT                 UT-
28078:    KOMSTSKYDD ............................. .                        45 300 000       46 173 796,24             873 796,24         2
28079:    30 Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muut-
28080:       tavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heille an-
28081:       netun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustan-
28082:       nuksiin (Arviomääräraha) - Statlig ersättning tili
28083:       kommunerna för speciella kostnader för utkomst-
28084:       stöd tili personer som flyttar tili Finland och för
28085:       social- och hälsovård som ges dem (Förslagsans-
28086:       lag) ................................... .                     38 500 000       39 373 796,24             873 796,24         2
28087:    66 Eräät avustukset vanhusten huoltoon (Siirtomää-
28088:       räraha 3v) - Vissa understöd för åldringsvård
28089:       (Reservationsanslag 3år) .................. .                   6 800 000        6 800 000,00                     0,00       0
28090: 
28091: 29 PAKOLAISTEN JA TURVAPAIKAN HAKIJOIDEN
28092:    VASTAANOnO- MOTIAGANDE AV FLYK-
28093:    TINGAR OCH ASYLSÖKANDE ................ .                        408 000 000      374498901,13        -33 501 098,87            8
28094:    61 Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden vastaanotto
28095:       (Arviomääräraha) - Mottagande av flyktingar
28096:       och asylsökande (Förslagsanslag) ........... .                408 000 000      374 498 901,13      -33 501 098,87            8
28097: 
28098: 32 KUNTIEN JÄRJESTÄMÄ SOSIAALI- JA TERVEY-
28099:    DENHUOLTO- AV KOMMUNERNA ANORDNAD
28100:    SOCIAL- OCH HÄLSOVÄRD .................. .                     19 982 500 000   19 933 552 036,74     -48 947 963,26            0
28101: 
28102:   5 350539L
28103:                                      Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
28104:                                                                                                                       sivu
28105: 33 Pl.- Ht.                          Budgetens förverkligande år 1994                                                 sida     66
28106: Luku- Kap.                                                        Talousarvio       Tilinpäätös     Tilinpäätös -Talousarvio
28107:                                                                     Budget            Bokslut       Bokslut - Budget
28108:      Mom.- Mom.
28109:                                                                                                     Suurempi- Högre
28110:                                                                                                     Pienempi - Lägre (-)
28111:                                                                                                                                %
28112: 
28113: 
28114:      30 VaHionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon
28115:         käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Stat-
28116:         sandel tili kommunerna för social- och hälsovår-
28117:         dens driflskostnader (Förslagsanslag) .........        18 425 000 000   18 409 440 819,00     -15559181,00              0
28118:      31 Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelu-
28119:         jen perustamiskustannuksiin (Arviomäärära-
28120:         ha) - Siatsandel tili kommunerna för social- och
28121:         hälsovårdsservicens anläggningskostnader (För-
28122:         slagsanslag) .............................               530 000 000      471 553 200,00      -58 446 800,00           11
28123:      32 VaHion maksuosuus yliopistollisten sairaaloiden
28124:         käyttömenoihin (Arviomääräraha) - Statens be-
28125:         talningsandel av universitetssjukhusens driflskost-
28126:         nader (Förslagsanslag) .....................             686 000000       690 321 511,29          4321511,29
28127:      34 Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilais-
28128:         ta sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin
28129:         (Arviomääräraha) - Statlig ersättning tili kom-
28130:         munerna för kostnaderna för patienter som sinne-
28131:         sundersöks och patientöverföringar (Förslagsans-
28132:         lag) ....................................                  14600 000       11376141,10          -3 223 858,90          22
28133:      35 Valtionavustus kunnille erikoissairaanhoidon kus-
28134:         tannuksiin - Statsunderstöd tili kommunerna för
28135:         specialsjukvårdens kostnader ................                 500 000          500000,00                     0,00       0
28136:      36 VaHionavustus eräiden sosiaali- ja terveyspalvelu-
28137:         hankkeiden      kustannuksiin        (Arviomäärära-
28138:         ha) - Statsunderstöd lör kostnaderna för vissa
28139:         SOCial- och hälsovårdsserviceprojekt (Förslag-
28140:         sanslag) ................................                 37900000         34 530 993,23        -3 369 006,77           9
28141:      38 VaHionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja ter-
28142:         veyspalvelujen eräisiin käyttökustannuksiin (Arvio-
28143:         määräraha) - Slutrat av siatsandel tili kommun-
28144:         erna för vissa driflskostnader för social- och häl-
28145:         sovårdsservice (Förslagsanslag) .............             62 000 000       76 966 366,96         14 966 366,96         24
28146:      39 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja ter-
28147:         veyspalvelujen eräisiin perustamiskustannuksiin
28148:         (Arviomääräraha) - Slutrat av siatsandel tili
28149:         kommunerna för vissa anläggningskostnader för
28150:         social- och hälsovårdsservice (Förslagsanslag) ..        183 000 000      193 363 005,16         10 363 005,16          6
28151:      50 Sotilasavustus      (Arviomääräraha) - Militärun-
28152:         derstöd (Förslagsanslag) ...................              43500 000        45 500 000,00          2 000 000,00          5
28153: 
28154: 53 TERVEYSKASVATUS JA -VALVONTA - HÄLSO-
28155:    FOSTRAN OCH -ÖVERVAKNING ...............                       23 500 000       23 433 071 ,27          -66 928,73           0
28156:    21 Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön ja tupa-
28157:       koinnin      vähentäminen       (Siirtomääräraha
28158:       2v) - Hälsofostran och minskande av rusme-
28159:       delsbruk och tobaksrökning (Reservationsanslag
28160:       2år) ....................................                    17 350 000       17 350 000,00                 0,00          0
28161:    23 Terveysvalvonta - Hälsoövervakning ........                   2 750 000        2743991,10              -6 008,90          0
28162:    24 Tartuntatautien valvonta (Arviomääräraha) - Ö-
28163:       vervakning av epidemisjukdomar (Förslagsans-
28164:       lag) ....................................                     3 400 000        3 339 080,17          -60 919,83           2
28165: 
28166: 57 LOMATOIMINTA- SEMESTERVERKSAMHET ...                         1198 800 000     1 158 667 568,07     --40 132 431,93           3
28167:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
28168:                                                                                                                    sivu
28169: 33 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1994                                               sida     67
28170: Luku- Kap.                                                     Talousarvio     Tilinpäätös      Tilinpäätös - Talousarvio
28171:                                                                  Budget          Bokslut        Bokslut - Budget
28172:      Mom.-Mom.
28173:                                                                                                 Suurempi - Högre
28174:                                                                                                                             %
28175:                                                                                                 Pienempi- Lägre (-)
28176: 
28177: 
28178:      40 Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalve-
28179:         lujen kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig
28180:         ersättning för kostnaderna för semesteravbytare
28181:         för lantbruksföretagare (Förslagsanslag) .......     1192 000 000    1 152 752 470,07     -39 247 529,93             3
28182:      42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajärjestel-
28183:         män kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig
28184:         ersättning för kostnaderna för semestersystem för
28185:         småföretagare (Förslagsanslag) ..............            6 800 000      5915098,00            -884 902,00           13
28186: 
28187: 92 RAHA-AUTOMAATIIYHDISTYKSEN                    TUOTON
28188:    KÄYTTÖ - ANDVÄNDNING AV AVKASTNINGEN
28189:    AV PENNINGAUTOMATFÖRENINGEN s VERK-
28190:    SAMHET ...................................                1 104 000 000   1 108 338 000,00          4338000,00            0
28191:    50 Avustukset yksityisten sosiaali- ja terveysalan yh-
28192:       teisöjen kustannuksiin (Arviomääräraha) - Un-
28193:       derstöd tili enskilda sammanslutningar inom soci-
28194:       al- och hälsovårdssektorn (Förslagsanslag) .....       1 002600 000    1 006 938 000,00          4338 000,00           0
28195:    59 Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan me-
28196:       not - Utgifter för rehabilitering av frontveteraner.    101 400 000     101 400 000,00                      0,00       0
28197: 
28198: 99 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN-
28199:    NONALAN MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER
28200:    INOM SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIETS
28201:    FÖRVALTNINGSOMRÅDE .....................                    27 720 000      25 653 403,45        -2 066 596,55            7
28202:    26 Osuus koulutus- ja tutkimuskeskuksen hankkei-
28203:       den kustannuksiin - Andel i kostnaderna för ut-
28204:       bildnings- och forskningscentralens projekt .....            720 000        720000,00                       0,00       0
28205:    67 Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (Ar-
28206:       viomääräraha) - lnternationella medlemsavgif-
28207:       ter och betalningsandelar (Förslagsanslag) .....         27 000 000      24 933 403,45        -2 066 596,55            8
28208:                                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
28209:                                                                                                                                                    sivu
28210: 34 Pl.- Ht.                                        Budgetens förverkligande år 1994                                                                sida     68
28211: luku- Kap.                                                                              Talousarvio         Tilinpäätös          Tilinpäätös -Talousarvio
28212:                                                                                           Budget              Bokslut            Bokslut - Budget
28213:       Mom.-Mom.
28214:                                                                                                                                  Suurempi - Högre
28215:                                                                                                                                  Pienempi -lägre (-)
28216:                                                                                                                                                             %
28217: 
28218: 
28219: 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA - ARBETS-
28220:    MINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE. . . . . . . .                                    10 355 668 000       9 682 802 457,97        -672 865 542,03            6
28221: 
28222: 01    TYÖMINISTERIÖ - ARBETSMINISTERIET . . . . . .                                    137 414 000         137 414 000,00                         0,00       0
28223:       20 Tuottavuuden kehittäminen (Siirtomääräraha
28224:          2v) - Produktivitetsutveckling (Reservationsan-
28225:          slag 2år) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        2 400 000          2 400 000,00                         0,00       0
28226:       21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
28227:          nader (Reservationsanslag 2år)..............                                  135 014 000         135 014 000,00                         0,00       0
28228: 
28229: 03 TYÖSUOJELUN        PIIRIHALLINTO - DISTRIKTS-
28230:    FÖRVALTNINGEN FÖR ARBETARSKYDDET......                                              104 070 000         104 070 000,00                         0,00       0
28231:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
28232:       nader (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . . . . . . .                       104 070 000         104 070 000,00                         0,00       0
28233: 
28234: 06 TYÖVOIMAPOLITIIKAN                 TOIMEENPANO - AR-
28235:    BETSKRAFTSPOLITIKEN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                      9 540 831 000       9 059 706 854,73        -481124145,27              5
28236:    02 Palkkaukset          (Arviomääräraha) - Avlöningar
28237:       (Förslagsanslag). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              774 695 000         950187117,97              175 492 117,97         23
28238:    21 Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnon toimin-
28239:       tamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader
28240:       inom arbetskraftsärendenas distrikts- och lokalför-
28241:       valtnin g (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . . . . .                       539 229 000         539 229 000,00                         0,00       0
28242:    25 Työvoimapalvelujen erityismenot - Specialutgif-
28243:       ter för arbetskraftsservicen . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   40 955 000         34 514 875,34            -6 440 124,66          16
28244:    29 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalve-
28245:       lut (Siirtomääräraha 3v) - Köpta tjänster som
28246:       hänför sig tili arbetskraftspolitisk vuxenutbildni ng
28247:       (Reservationsanslag 3år) . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  1 037 762 000       1 037 762 000,00                        0,00       0
28248:    30 Valtionapu kunnille ja kuntayhtymille työttömyyden
28249:       lieventämiseen (Arviomääräraha) - Siatsandel
28250:       tili kommuner och samkommuner för lindrande av
28251:       arbetslösheten (Förslagsanslag)..............                                   1158 000 000        1 347 838 577,66           189 838 577,66         16
28252:    50 Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistu-
28253:       vien opintososiaaliset edut (Arviomäärära-
28254:       ha) - Studiesociala förmåner för dem som deltar
28255:       i arbetskraftspolitisk vuxenutbildning (Förslag-
28256:       sanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        1 259 268 000       1 076 389 283,57        -182 878 716,43           15
28257:    51 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalve-
28258:       lut (Arviomääräraha) - Köpta tjänster som hän-
28259:       för sig tili arbetskraftspolitisk vuxenutbildning (För-
28260:       slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                          0                   0,00                    0,00       0
28261:    52 Työmarkkinatuki           (Arviomääräraha) - Arbets-
28262:       marknadsstöd (Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . .                       1 655 000 000       1 427 272 732,00        -227 727 268,00           14
28263:    61 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (mo-
28264:       mentti sisäHää ehdollisen päätöksen) (Siirtomää-
28265:       räraha 3v) - Statsunderstöd för lindrande av ar-
28266:       betslösheten (Reservationsanslag 3år). . . . . . . . .                          1 998 000 000       1 569 000 000,00        -429 000 000,00           21
28267:    62 Työllisyysperusteinen valtionapu investointeihin
28268:       (Siirtomääräraha 3v) - Statsunderstöd för in-
28269:       vesteringar i sysselsättningsfrämjande syfte (Re-
28270:       servationsanslag 3år)......................                                      515 620 000         515 620 000,00                         0,00       0
28271:    64 Muuttoturva (Arviomääräraha) - Utkomstskydd
28272:       vid flyttning (Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . .                      5 972 000           5 563268,19              -408 731,81           7
28273:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
28274:                                                                                                                sivu
28275: 34 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1994                                            sida     69
28276: Luku- Kap.                                                 Talousarvio      Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
28277:                                                              Budget           Bokslut       Bokslut - Budget
28278:      Mom.-Mom.
28279:                                                                                             Suurempi - Högre            %
28280:                                                                                             Pienempi- Lägre (-)
28281: 
28282: 
28283:      n Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (Siirto-
28284:          määräraha 3v) - lnvesteringsutgifter för tryg-
28285:          gande av sysselsättningen (Reservationsanslag
28286:          3år) ....................................         556 330 000     556 330 000,00                    0,00        0
28287: 
28288: 99 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT ME-
28289:    NOT - ÖVRIGA UTGIFTER IN~M ARBETSMINIS-
28290:    TERIETS FÖRVALTNINGSOMR DE ............                 573 353 000     381 611 603,24    -191 741 396,76            33
28291:    21 Työvoimaopiston toimintamenot (Siirtomääräraha
28292:       2v) - Arbetskraftsinstitutets omkostnader (Re-
28293:       servationsanslag 2år) ......................           2 878 000       2 878000,00                      0,00       0
28294:    22 Työneuvoston toimintamenot (Siirtomääräraha
28295:       2v) - Arbetsrådets omkostnader (Reservations-
28296:       anslag 2år) ..............................               802 000         802 000,00                    0,00        0
28297:    23 Siviilipalvelus   (Arviomääräraha) - Civiltjänst
28298:       (Förslagsanslag) ..........................           12 072 000      12 333 772,31            261 772,31          2
28299:    50 Palkkaturva     (Arviomääräraha) - Lönegaranti
28300:       (Förslagsanslag) ..........................          538 800 000     348 347 658,26    -190452341,74              35
28301:    51 Eräät merimiespalvelut (Arviomääräraha) - Vis-
28302:       sa former av sjömansservice (Förslagsanslag) ...       4 921 000       3 370215,59        -1 550 784,41           32
28303:    52 Työttömien aloitteellisuuden tukeminen (Siirto-
28304:       määräraha 2v) - Stödjande av arbetslösas före-
28305:       tagsamhet (Reservationsanslag 2år) ..........          5 000 000       5 000 000,00                     0,00       0
28306:    67 Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja mak-
28307:       suosuudel (Arviomääräraha) - lnternationella
28308:       organisationers medlemsavgifter och betalning-
28309:       sandelar (Förslagsanslag) ..................           8880000         8879957,08                  -42,92          0
28310:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
28311:                                                                                                                         sivu
28312: 35 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1994                                                    sida     70
28313: Luku- Kap.                                                     Talousarvio      Tilinpäätös          Tilinpäätös - Talousarvio
28314:                                                                  Budget           Bokslut            Bokslut - Budget
28315:      Mom.-Mom.
28316:                                                                                                      Suurempi - Högre            %
28317:                                                                                                      Pienempi - Lägre (-)
28318: 
28319: 
28320: 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN   HALLINNONA~ -
28321:     MIWÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMR DE ..                    4668687000     4 589 529 313,57          -79157 686,43              2
28322: 
28323: 01   YMPÄRISTÖMINISTERIÖ - MIWÖMINISTERIET..                   145 578 000    145 578 000,00                           0,00       0
28324:      21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
28325:         nader (Reservationsanslag 2år) ..............           80481 000      80 481 000,00                           0,00       0
28326:      22 Kehittäminen, suunnittelu, tutkimus ja valvonta
28327:         (Siirtomääräraha 2v) - Utveckling, planering,
28328:         forskning och övervakning (Reservationsanslag
28329:         2år) ....................................               43454 000      43 454 000,00                           0,00       0
28330:      24 Kansainvälinen     yhteistyö    (Siirtomääräraha
28331:         2v) - lnternationellt samarbete (Reservations-
28332:         anslag 2år) ..............................              16 903 000      16 903 000,00                          0,00       0
28333:      26 Koulutus, tiedotus ja valistus (Siirtomääräraha
28334:         2v) - Utbildning, information och upplysning
28335:         (Reservationsanslag 2år) ...................             4 740 000       4 740000,00                           0,00       0
28336: 
28337: 11 YMPÄRISTÖN SUOJELU - MILJÖVÅRD ........                      67 400 000      67 376 665,67                -23334,33            0
28338:    50 Valtionavut eräille ympäristöjärjestöille - Stats-
28339:       bidrag tili vissa miljöorganisationer ............         3400 000        3 392 000,00                 -8000,00            0
28340:    61 Saaristo- ja tunturialueiden ympäristönsuojelun tu-
28341:       keminen (Siirtomääräraha 3v) - Stödjande av
28342:       miljövården i skärgården och fjällen (Reservati-
28343:       onsanslag 3år) ...........................                 2900000         2900 000,00                           0,00       0
28344:    62 Ympäristönsuojelun edistäminen (Siirtomääräraha
28345:       3v) - Främjande av miljövården (Reservations-
28346:       anslag 3år) ..............................                13 600 000      13 600 000,00                          0,00       0
28347:    63 limansuojelun ja jätehuollon investointien korkotu-
28348:       ki (Arviomääräraha) - Räntestöd för luftvårds-
28349:       och avfallshanteringsinvesteringar (Förslagsans-
28350:       lag) ....................................                 25 500 000      25 484 665,67                -15334,33            0
28351:    64 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (Siirto-
28352:       määräraha 3v) - Oljeavfallshantering som Ii-
28353:       nansieras med oljeavfallsavgift (Reservationsan-
28354:       slag 3år) ................................                22000 000       22 000 000,00                          0,00       0
28355: 
28356: 13 YMPÄRISTÖYHTEISTYÖ ITÄ- JA KESKI-EUROQ-
28357:    PAN MAIDEN KANSSA - MIWÖSAMARBETE
28358:    MED ÖST- OCH CENTRALEUROPA .............                     57526 000       57 026 000,00              -500000,00
28359:    40 Itä- ja Keski-Euroopan maiden ympäristönsuoje-
28360:       luinvastointien korkotuki (Arviom.~äräraha) -
28361:         Räntestöd för miljöinvesteringar i Ost- och Cent-
28362:       raleuropeiska stater (Förslagsanslag) ..........             500000                     0,00         -500000,00            100
28363:    66 Avustukset ympäristöinvestointeihin Itä- ja Keski-
28364:       Euroopan maissa (Siirtomääräraha 3v)_ - Un-
28365:       derstöd för miljövårdsinvesteringar i Ost- och
28366:       Centraleuropeiska stater (Reservationsanslag
28367:       3år) ....................................                 40000 000       40 000 000,00                          0,00       0
28368:    67 Ympäristöyhteistyön yleinen edistäminen (Siirto-
28369:       määräraha 3v) - Allmänt främ!ande av miljösa-
28370:       marbetet (Reservationsanslag 3 r) ............            17026 000       17 026 000,00                          0,00       0
28371: 
28372: 25 VESI-JA YMPÄRISTÖHALLINTO- VATTEN-OCH
28373:    MILJÖFÖRVALTNINGEN ......................                   506526 000     508 637 169,90                2111169,90            0
28374:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
28375:                                                                                                                 sivu
28376: 35 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1994                                            sida     71
28377: Luku- Kap.                                                   Talousarvio     Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
28378:                                                                Budget          Bokslut       Bokslut - Budget
28379:      Mom.-Mom.
28380:                                                                                              Suurempi - Högre
28381:                                                                                                                          %
28382:                                                                                              Pienempi - Lägre (-)
28383: 
28384: 
28385:      21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
28386:         nader (Reservationsanslag 2år) ..............        335310 000     335 310 000,00                     0,00       0
28387:      27 Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunta (Arvio-
28388:         määräraha) - Bekämpning av olje- och fartygs-
28389:         kemikalieskador (Förslagsanslag) .............        10 900 000     13 549 630,43          2 649 630,43         24
28390:      28 Maksullinen     palvelutoiminta    (Arviomäärära-
28391:         ha) - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ..        1164000          974174,01          -189 825,99           16
28392:      30 Yhdyskuntien vesiensuojeluinvestointien korkotuki
28393:         (Arviomääräraha) - Räntestöd för samhällenas
28394:         vattenvårdsinvesteringar (Förslagsanslag) ......       9 000 000      9 000 000,00                     0,00       0
28395:      31 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpi-
28396:         teisiin (Siirtomääräraha 3v) - Understöd för
28397:         samhällenas vattenvårdsåtgärder (Reservations-
28398:         anslag 3år) ..............................             7 000 000      7 000 000,00                     0,00       0
28399:      40 Teollisuuden vesiensuojeluinvestointien korkotuki
28400:         (Arviomääräraha) - Räntestöd för industrins
28401:         vattenvårdsinvesteringar (Förslagsanslag) ......       4500 000       4151 381,76          -348618,24             8
28402:      44 Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset (Arvio-
28403:         määräraha) - Ersättningar enligt forsskyddsla-
28404:         gen (Förslagsanslag) ......................          100 000 000     99 999 983,70                -16,30          0
28405:      74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
28406:         byggen (Reservationsanslag 3år) .............            200 000        200000,00                      0,00       0
28407:      77 Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt (Siirtomäärära-
28408:         ha 3v) - Vattendrags- och miljövårdsarbeten
28409:         (Reservationsanslag 3år) ...................          32 652 000     32 652 000,00                     0,00       0
28410:      88 Osakkeiden        hankinta       (Siirtomääräraha
28411:         3v) - Anskaffning av aktier (Reservationsanslag
28412:         3år) ....................................              5800 000       5 800 000,00                     0,00       0
28413: 
28414: 
28415: 
28416: 30 YHDYSKUNNAT, ALUEIDENKÄYTIÖ JA LUON-
28417:    NONiUOJELU - SAMHÄLLEN, ANVÄNDNING AV
28418:    OMR DEN OCH NATURVÅRD .................                   196744 000     196 743 999,89                  -0,11         0
28419:    21 Luonnonsuojelun yleismenot (Siirtomääräraha
28420:       2v) - Allmänna utgifter för naturvården (Reser-
28421:       vationsanslag 2år) ........................              3130000        3 129 999,89                  -0,11         0
28422:    22 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito
28423:       (Siirtomääräraha 3v) - Skötsel och underhåll av
28424:       naturskyddsområdena (Reservationsanslag 3år) .          63151 000      63 151 000,00                     0,00       0
28425:    32 Avustukset virkistysalueiden hankintaan (Siirto-
28426:       määräraha 3v) - Understöd för anskaffning av
28427:       rekreationsområden (Reservationsanslag 3år) ...          5000 000       5 000 000,00                     0,00       0
28428:    34 Avustukset kunnille rakennussuojelukustannuksiin
28429:       (Siirtomääräraha 3v) - Understöd för byggnads-
28430:       skyddskostnader tili kommunerna (Reservations-
28431:       anslag 3år) ..............................               6 820 000      6 820 000,00                     0,00       0
28432:    37 Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön
28433:       ohjaukseen (Siirtomääräraha 2v) - Understöd
28434:       för planläggning i kommuner och styrning av mark-
28435:       användningen (Reservationsanslag 2år) ........           4800 000       4800 000,00                      0,00       0
28436:    61 Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset (Siirto-
28437:       määräraha 3v) - Vissa ersättningar i samband
28438:       med naturvården (Reservationsanslag 3år) .....          20 460 000     20 460 000,00                     0,00       0
28439:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
28440:                                                                                                                   sivu
28441: 35 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1994                                              sida     72
28442: luku- Kap.                                                    Talousarvio       Tilinpäätös     Tilinpäätös -Talousarvio
28443:                                                                 Budget            Bokslut       Bokslut - Budget
28444:      Mom.-Mom.
28445:                                                                                                 Suurempi- Högre            %
28446:                                                                                                 Pienempi- lägre (-)
28447: 
28448: 
28449:      62 Muut avustuk;?et rakennussuojeluun (Siirtomäärä-
28450:         raha 3v) - Ovriga understöd för byggnadsskydd
28451:         (Reservationsanslag 3år) .................. .           6 490 000        6 490 000,00                    0,00       0
28452:      74 Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (Siirto-
28453:         määräraha 3v) - Husbyggnadsarbeten inom na-
28454:         turskyddsområdena (Reservationsanslag 3år) ...           1 893 000       1 893 000,00                    0,00       0
28455:      87 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (Siirtomää-
28456:         räraha 3v) - Anskaffning av naturskyddsområ-
28457:         den (Reservationsanslag 3år) ............... .         85 000 000      85 000 000,00                     0,00       0
28458: 
28459: 41   VALTION ASUNTORAHASTO - STATENS 80-
28460:      STADSFOND .............................. .                22413000        22 413 000,00                     0,00       0
28461:      21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
28462:         nader (Reservationsanslag 2år) ............. .         22 413 000      22 413 000,00                     0,00       0
28463: 
28464: 45 ASUNTO- JA RAKENNUSTOIMI - BOSTADS-
28465:    OCH BYGGNADSVÄSENDET ................. .                  3 672 500 000   3 591 754 478,11     -80 745 521,89            2
28466:    52 Avustukset asuntoalan järjestöille - Understöd
28467:       tili organisationer inom bostadsbranschen ..... .          1 500 000       1 500 000,00                    0,00       0
28468:    53 ASP-järjestelmään liittyvät palkkiot ja korkotuki
28469:       (Arviomääräraha) - Premier i anslutning tili
28470:       BSP-systemet och räntestöd (Förslagsanslag) ...         349 000 000     301 109 903,48      -47 890 096,52           14
28471:    54 Asumistuki (Arviomääräraha) - Bostadsbidrag
28472:       (Förslagsanslag) ......................... .           2 300 000 000   2 402 677 407,00       102 677 407,00          4
28473:    55 Ylivelkaantuneiden asunnonhankkijoiden korkotu-
28474:       ki (Arviomääräraha) - Räntestöd för överskuld-
28475:       satta bostadsköpare (Förslagsanslag) ........ .          90 000 000      51 524 837,73      -38 475 162,27           43
28476:    56 Avustukset korjaustoimintaan (Siirtomääräraha
28477:       3v) - Understöd för reparationsverksamhet (Re-
28478:       servationsanslag 3år) ..................... .           350 000 000     350 000 000,00                     0,00       0
28479:    57 Arvonlisäveron korvaaminen (Siirtomääräraha
28480:       3v) - Ersättning för mervärdesskatt (Reservati-
28481:       onsanslag 3år) .......................... .             175 000 000     175 000 000,00                     0,00       0
28482:    61 Avustukset       vuokrataloille   (Siirtomääräraha
28483:       3v) - Understöd tili hyreshus (Reservationsan-
28484:       slag 3år) ............................... .              53 000 000       53 000 000,00                    0,00       0
28485:    62 Lämmityslaitoshankkeiden korkotuki (Arviomäärä-
28486:       raha) - Räntestöd för värmeanläggningsprojekt
28487:       (Förslagsanslag) ......................... .             20 000 000       15 877 719,49       -4122 280,51           21
28488:    63 Asuntolainojen korkotuki (Arviomääräraha) -
28489:          Räntestöd för bostadslån (Förslagsanslag) .....      320 000 000     234309610,41        -85 690 389,59           27
28490:    64 Avustukset asunnottomille ja pakolaisille osoitetta-
28491:       viin asuntoihin (Arviomääräraha) - Understöd
28492:       för bostäder tili bostadslösa och flyktingar (För-
28493:       slagsanslag) ............................ .              14 000 000        6 755 000,00       -7 245 000,00          52
28494:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1994
28495:                                                                                                                      sivu
28496: 36 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1994                                                  sida     73
28497: Luku- Kap.                                                     Talousarvio        Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
28498:                                                                  Budget             Bokslut       Bokslut - Budget
28499:      Mom.- Mom.
28500:                                                                                                   Suurempi - Högre
28501:                                                                                                   Pienempi - Lägre (-)
28502:                                                                                                                               %
28503: 
28504: 
28505: 36 VALTIONVELKA - STATSSKULDEN ...........                 21 746 695 000    20 929 635 474,87     -817 059 525,13             4
28506: 
28507: 01   MARKKAMÄÄRÄISEN VELAN KORKO- RÄNTA
28508:      PÅ SKULDEN 1FINSKA MARK .................               9 620 400 000     9 365 363 515,75    -255 036 484,25             3
28509:      90 Markkamääräisen velan korko (Arviomäärära-
28510:         ha) - Ränta på skulden i finska mark (Förslag-
28511:         sanslag) ................................            9620400 000       9 365 363 515,75    -255 036 484,25             3
28512: 
28513: 03 VALUUTIAMÄÄRÄISEN VELAN KORKO - RÄNTA
28514:      PÅ SKULDEN 1UTLÄNDSK VALUTA ............               10 854 000 000    10 572 330 423,10    -281 669 576,90             3
28515:      90 Valuuttamääräisen velan korko (Arviomäärära-
28516:         ha) - Ränta på skulden i utländsk vaiula (För-
28517:          slagsanslag) .............................         10 854 000 000    10 572 330 423,10    -281 669 576,90             3
28518: 
28519: 09 MUUT MENOT VALTIONVELASTA- ÖVRIGA UT-
28520:      GIFTER FÖR STATSSKULDEN .................               1 272295 000       991 941 536,02     -280 353 463,98            22
28521:      21 Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (Arviomää-
28522:          räraha) - Arvoden och andra utgifter för stats-
28523:          skulden (Förslagsanslag) ...................        1 272 295 000      991 941 536,02     -280 353 463,98            22
28524: 
28525:      MENOJEN YHTEISMÄÄRÄ- UTGIFTERNAS TOTAL-
28526:      BELOPP ...................................            199 902 659 000   196 754 523 456,18   -3148135 543,82              2
28527:   VALTION TASETILIT
28528:       31.12.1994
28529: 
28530: 
28531: 
28532: STATENS BALANSKONTON
28533:       31.12.1994
28534:                                             Valtion tasetilit 31.12.1994
28535:                                                                                                           sivu
28536: Tili- Konto   6111                          Statens balanskonton 31.12.1994                               sida      76
28537: 
28538:                                                                               Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
28539: 
28540: 
28541: 611           KASSATILIT
28542:               KASSAKONTON                                                       10 594 540,69
28543: 
28544: 6111          Kassatili
28545:               Kassakonto                                                        10 594 540,69
28546:                      Ajoneuvohallinto
28547:                      Fördonsförvaltningen                                              2 949,50
28548:                      Asuntorahastovirasto
28549:                      Bostadsfondverket                                                   307,50
28550:                      Eduskunta
28551:                      Riksdagen                                                       19 915,30
28552:                      Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
28553:                      Veterinärmediciniska högskola                                     6834,10
28554:                      Geologian tutkimuskeskus
28555:                      Geologiska forskningscentralen                                   13 944,50
28556:                      Helsingin kauppakorkeakoulu
28557:                      Helsingfors handelshögskola                                       9 308,40
28558:                      Helsingin poliisilaitos
28559:                      Helsingfors polisinrättning                                       7 271,50
28560:                      Helsingin yliopisto
28561:                      Helsingfors universitet                                        104 781,50
28562:                      Hämeen lääninhallitus
28563:                      Länsstyrelsen i Tavastehus Iän                                  54 095,45
28564:                      limatieteen la~os
28565:                      Meteorologiska institute!                                         1 822,90
28566:                      Joensuun yliopisto
28567:                      Joensuu universitet                                             12914,10
28568:                      Jyväskylän yliopisto
28569:                      Jyväskylä univers~et                                           128234,50
28570:                      Kansallisarkisto
28571:                      Arkiwäsendet                                                      9501,05
28572:                      Kansanterveyslaitos
28573:                      Folkhälsoinstitutet                                               2633,10
28574:                      Kasvinjalostusla~os
28575:                      Växtförädlingsanstalten                                           9 001,45
28576:                      Kauppa- ja teollisuusministeriö
28577:                      Handels- och industriministeriet                                 15582,10
28578:                      Keski-Suomen lääninhallitus
28579:                      Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän                          48129,90
28580:                      Keskusrikospoliisi
28581:                      Centralkriminalpolisen                                           19 890,73
28582:                      Kilpailuvirasto
28583:                      Konkurrensverket                                                  3 919,20
28584:                      Kuluttajavirasto
28585:                      Konsumentverket                                                     824,90
28586:                      Kuopion lääninhallitus
28587:                      Länsstyrelsen i Kuopio Iän                                      22 762,75
28588:                      Kuopion yliopisto
28589:                      Kuopio universitet                                               18 968,30
28590:                      Kymen lääninhallitus
28591:                      Länsstyrelsen i Kymmene Iän                                      49 315,60
28592:                      Lapin lääninhallitus
28593:                      Länsstyrelsen i Lapplands Iän                                    35551,10
28594:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
28595:                                                                                                               sivu
28596: Tili - Konto   6111                          Statens balanskonton 31.12.1994                                  sida      77
28597: 
28598:                                                                                   Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
28599: 
28600: 
28601:                       Lapin yliopisto
28602:                       Lapplands universitet                                                5326,80
28603:                       Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
28604:                       Villmanstrands tekniska högskola                                     9782,80
28605:                       Liikenneministeriö
28606:                       Trafikministeriet                                                    9 820,60
28607:                       Liikkuva poliisi
28608:                       Rörliga polisen                                                      4367,30
28609:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland
28610:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland                                   89 982,80
28611:                       Maa- ja metsätalousministeriö
28612:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                    42 819,55
28613:                       Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
28614:                       Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral           11 253,69
28615:                       Maanmittauslaitos
28616:                       Lantmäteriverket                                                   90 685,01
28617:                       Maatalouden tutkimuskeskus
28618:                       Lantbrukets forskningscentral                                        6 881,80
28619:                       Matkailun edistämiskeskus
28620:                       Centralen för turistfrämjande                                      20501,20
28621:                       Merenkulkuhallitus
28622:                       Sjöfartsstyrelsen                                                 101 249,10
28623:                       Merentutkimuslaitos
28624:                       Havsforskningsinstitutet                                             6 839,60
28625:                       Metsäntutkimuslaitos
28626:                       Skogsforskningsinstitutet                                          33445,90
28627:                       Mikkelin lääninhallitus
28628:                       Länsstyrelsen i S:t Michels Iän                                    36 318,40
28629:                       Museovirasto
28630:                       Museiverket                                                          9 971,20
28631:                       Oikeusministeriö
28632:                       Justitieministeriet                                               486579,98
28633:                       Opetushallitus
28634:                       Utbildningsstyrelsen                                              290735,29
28635:                       Opetusministeriö
28636:                       Undervisningsministeriet                                           15067,16
28637:                       Oulun lääninhallitus
28638:                       Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän                                      28204,21
28639:                       Oulun yliopisto
28640:                       Uleåborgs universitet                                               19 063,30
28641:                       Patentti- ja rekisterihallitus
28642:                       Patent- och registerstyrelsen                                        8587,60
28643:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
28644:                       Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän                                 96688,30
28645:                       Poliisikoulu
28646:                       Polisskola                                                          10 409,30
28647:                       Poliisiopisto
28648:                       Polisinstitut                                                          571,90
28649:                       Poliisivarikko
28650:                       Polisdepån                                                          15061,30
28651:                       Puolustusministeriö
28652:                       Försvarsministeriet                                               892 957,17
28653:                       Puolustusvoimat
28654:                       Försvarsmak!en                                                    834 592,11
28655:                                             Valtion tasetilit 31.12.1994
28656:                                                                                                                 sivu
28657: Tili- Konto   6111                          Statens balanskonton 31.12.1994                                     sida      78
28658: 
28659:                                                                                     Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
28660: 
28661: 
28662:                      Rajavartiolaitos
28663:                      Gränsbevakningsväsendet                                               13952,40
28664:                      Rakennushallitus
28665:                      Byggnadsstyrelsen                                                     72 872,40
28666:                      Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
28667:                      Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                 43 567,14
28668:                      Sibelius-akatemia
28669:                      Sibelius-akademin                                                         285,70
28670:                      Sisäasiainministeriö
28671:                      lnrikesministeriet                                                      1 003,90
28672:                      Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
28673:                      Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.          31 395,16
28674:                      Sosiaali- ja terveysministeriö
28675:                      Social- och hälsovårdsministeriet                                     39 862,74
28676:                      Suojelupoliisi
28677:                      Skyddspolisen                                                           5 755,60
28678:                      Suomenlinnan hoitokunta
28679:                      Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                      15688,20
28680:                      Svenska handelshögskolan
28681:                      Svenska handelshögskolan                                                9 079,90
28682:                      Säteilyturvakeskus
28683:                      Strålsäkerhetscentralen                                                 2 927,35
28684:                      Taideteollinen korkeakoulu
28685:                      Konstindustriella högskolan                                           20402,80
28686:                      Tampereen teknillinen korkeakoulu
28687:                      Tammerforstekniska högskola                                             8 103,30
28688:                      Tampereen yliopisto
28689:                      Tammerfors universitet                                                23 570,30
28690:                      Tapaturmavirasto
28691:                      Olycksfallsverket                                                       3325,15
28692:                      Tasavallan presidentin kanslia
28693:                      Republikens presidents kansli                                           1 040,00
28694:                      Teatterikorkeakoulu
28695:                      Teaterhögskolan                                                         3154,00
28696:                      Teknillinen korkeakoulu
28697:                      Tekniska högskolan                                                      6 722,90
28698:                      Teknologian kehittämiskeskus
28699:                      Teknologiska utvecklings centralen                                    35 559,22
28700:                      Telehallintokeskus
28701:                      Teleförvaltningscentralen                                             33 749,00
28702:                      Tielaitos
28703:                      Vägverket                                                             53 592,90
28704:                      Tilastokeskus
28705:                      Statistikcentralen                                                      4086,90
28706:                      Tullihallitus
28707:                      Tullstyrelsen                                                        704839,39
28708:                      Turun ja Porin lääninhallitus
28709:                      Länsstyrelsen i Åbo och Bjömeborgs Iän                                74012,70
28710:                      Turun kauppakorkeakoulu
28711:                      Åbo handelshögskola                                                     8 354,05
28712:                      Turun yliopisto
28713:                      Åbo universitet                                                       13171,50
28714:                      Työministeriö
28715:                      Arbetsministeriet                                                       6 964,65
28716:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
28717:                                                                                                            sivu
28718: Tili - Konto   6111                          Statens balanskonton 31.12.1994                               sida      79
28719: 
28720:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
28721: 
28722: 
28723:                       Ulkoasiainministeriö
28724:                       Utrikesministeriet                                          4198544,62
28725:                       Uudenmaan lääninhall~us
28726:                       Länsstyrelsen i Nylands Iän                                    102 341,50
28727:                       Vaasan lääninhallitus
28728:                       Länsstyrelsen i Vasa Iän                                        70 098,89
28729:                       Vaasan yliopisto
28730:                       Vasa universitet                                                  4652,90
28731:                       Vaitiokonttori
28732:                       Statskontoret                                                1 089 484,20
28733:                       Valtion hankintakeskus
28734:                       Statens upphandlingscentral                                       5000,00
28735:                       Valtion pelastuskoulu
28736:                       Statens räddningsskola                                            3381,90
28737:                       Valtion taidemuseo
28738:                       Statens konstmuseum                                               7000,00
28739:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
28740:                       Statens tekniska forskningscentral                              42 788,60
28741:                       Valtioneuvoston kanslia
28742:                       Statsrådets kansli                                                    47,63
28743:                       Valtionhallinnon kehittämiskeskus
28744:                       Statens utvecklingscentral                                        5014,30
28745:                       Valtiontalouden tarkastusvirasto
28746:                       Statens revisionsverk                                               663,20
28747:                       Valtiovarainministeriö
28748:                       Finansministeriet                                                 1112,22
28749:                       Verohallitus
28750:                       Skattestyrelsen                                                   5179,20
28751:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
28752:                       Vallen- och miljöstyrelsen                                      18 643,98
28753:                       Väestörekisterikeskus
28754:                       Befolkningsregistercentralen                                      1 634,00
28755:                       Ympäristöministeriö
28756:                       Miljöministeriet                                                  3255,00
28757:                       Åboakademi
28758:                       Åboakademi                                                      22436,50
28759: 
28760: 
28761: 612            POSTISIIRTOTULOTILIT
28762:                POSTGIROINKOMSTKONTON                                             40 311 571,82
28763: 
28764:  6121          Tiliviraston yleinen postisiirtotulotili
28765:                Räkenskapsverkets allmänna postgiroinkomstkonto                     1 853 618,87
28766:                       Keski-Suomen lääninhallitus
28767:                       Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän                         143966,00
28768:                       Kuopion lääninhallitus
28769:                       Länsstyrelsen i Kuopio Iän                                      99863,00
28770:                       Opetushallitus
28771:                       Utbildningsstyrelsen                                            61 489,85
28772:                       Oulun lääninhallitus
28773:                       Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän                                  136000,00
28774:                       Turun ja Porin lääninhallitus
28775:                       Länsstyrelsen i Åbo och Bjömeborgs Iän                              200,00
28776:                                             Valtion tasetilit 31.12.1994
28777:                                                                                                              sivu
28778: Tili- Konto   6121                          Statens balanskonton 31.12.1994                                  sida      80
28779: 
28780:                                                                                  Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
28781: 
28782: 
28783:                      Uudenmaan lääninhallitus
28784:                      Länsstyrelsen i Nylands Iän                                       793397,81
28785:                      Åboakademi
28786:                      Åboakademi                                                        618 702,21
28787: 
28788: 6122          Tiliviraston muut postisiirtotulotilit
28789:               Räkenskapsverkets övriga postgiroinkomstkonton                       15 905 331,14
28790:                      Hämeen lääninhallitus
28791:                      Länsstyrelsen i Tavastehus Iän                                     48004,19
28792:                      Keski-Suomen lääninhallitus
28793:                      Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän                                                         348,90
28794:                      Kymen lääninhallitus
28795:                      Länsstyrelsen i Kymmene Iän                                        20742,55
28796:                      Lapin lääninhallitus
28797:                      Länsstyrelsen i Lapplands Iän                                        2 607,00
28798:                      Maa- ja metsätalousministeriö
28799:                      Jord- och skogsbruksministeriet                                   915166,94
28800:                      Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
28801:                      Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral     10 231 645,00
28802:                      Maatalouden tutkimuskeskus
28803:                      Lantbrukets forskningscentral                                     183 704,31
28804:                      Merenkulkuhallitus
28805:                      Sjöfartsstyrelsen                                                   12 203,81
28806:                      Mikkelin lääninhallitus
28807:                      Länsstyrelsen i S:t Michels Iän                                    52 182,65
28808:                      Pohjois-Karjalan lääninhallitus
28809:                      Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän                                  75881,05
28810:                      Sisäasiainministeriö
28811:                      lnrikesministeriet                                                 70613,22
28812:                      Taideteollinen korkeakoulu
28813:                      Konstindustriella högskolan                                         14400,00
28814:                      Telehallintokeskus
28815:                      Teleförvaltningscentralen                                       4 123 938,47
28816:                      Turun ja Porin lääninhall~us
28817:                      Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän                            26 356,41
28818:                      Uudenmaan lääninhallitus
28819:                      Länsstyrelsen i Nylands Iän                                        74479,54
28820:                      Vaasan lääninhallitus
28821:                      Länsstyrelsen i Vasa Iän                                            53 754,90
28822: 
28823: 6123          Maksupisteen postisiirtotulotili
28824:               Betalningspunktens postgiroinkomstkonto                              22 552 621,81
28825:                      Geologian tutkimuskeskus
28826:                      Geologiska forskningscentralen                                    210694,57
28827:                      Hämeen lääninhall~us
28828:                      Länsstyrelsen i Tavastehus Iän                                     59 381,50
28829:                      Kauppa- ja teollisuusministeriö
28830:                      Handels- och industriministeriet                                     5000,00
28831:                      Kuopion lääninhallitus
28832:                      Länsstyrelsen i Kuopio Iän                                        306128,17
28833:                      Kymen lääninhallitus
28834:                      Länsstyrelsen i Kymmene Iän                                         72104,02
28835:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
28836:                                                                                                                  sivu
28837: Tili - Konto   6123                          Statens balanskonton 31.12.1994                                     sida      81
28838: 
28839:                                                                                      Vastaavaa • Aktiva   Vastattavaa · Passiva
28840: 
28841: 
28842:                       Maa- ja metsätalousministeriö
28843:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                   2428 301,53
28844:                       Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
28845:                       Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral             95168,10
28846:                       Maanmittauslaitos
28847:                       Lantmäteriverket                                                   1 422 520,30
28848:                       Merenkulkuhallitus
28849:                       Sjöfartsstyrelsen                                                    415201,24
28850:                       Metsäntutkimuslaitos
28851:                       Skogsforskningsinstitutet                                             81 282,98
28852:                       Mikkelin lääninhallitus
28853:                       Länsstyrelsen i S:t Michels Iän                                         4 769,86
28854:                       Oikeusministeriö
28855:                       Justitieministeriet                                               2251 634,94
28856:                       Opetushallitus
28857:                       Utbildningsstyrelsen                                              8 716 703,43
28858:                       Opetusministeriö
28859:                       Undervisningsministeriet                                              40467,67
28860:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
28861:                       Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän                                      5350,00
28862:                       Rakennushallitus
28863:                       Byggnadsstyrelsen                                                  1 632 797,44
28864:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
28865:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.         272 863,43
28866:                       Teknillinen tarkastuskeskus
28867:                       Tekniska kontrollcentralen                                            15 526,30
28868:                       Tullihallitus
28869:                       Tullstyrelsen                                                        211 933,00
28870:                       Turun ja Porin lijäninhallitus
28871:                       Länsstyrelsen i Abo och Björneborgs Iän                               60817,20
28872:                       Työministeriö
28873:                       Arbetsministeriet                                                 4 213 905,33
28874:                       Uudenmaan lääninhallitus
28875:                       Länsstyrelsen i Nylands Iän                                           23255,80
28876:                       Vaasan lääninhallitus
28877:                       Länsstyrelsen i Vasa Iän                                                  700,00
28878:                       Valtion pelastuskoulu
28879:                       Statens räddningsskola                                                  6115,00
28880: 
28881: 
28882: 613            POSTISIIRTOMENOTILIT
28883:                POSTGIROUTGIFTSKONTON                                                    2316277,90
28884: 
28885:  6131          Tiliviraston yleinen postisiirtomenotili
28886:                Räkenskapsverkets allmänna postgiroutgiftskonto                                4862,15
28887:                       Kuopion lääninhallitus
28888:                       Länsstyrelsen i Kuopio Iän                                                                        667,65
28889:                       Tapaturmavirasto
28890:                       Olycksfallsverket                                                       5 529,80
28891: 
28892:  6132          Tiliviraston muut postisiirtomenotilit
28893:                Räkenskapsverkets övriga postgiroutgiftskonton                           2311415,75
28894: 
28895:  6 350539L
28896:                                             Valtion tasetilit 31.12.1994
28897:                                                                                                           sivu
28898: Tili- Konto   6132                          Statens balanskonton 31.12.1994                               sida      82
28899: 
28900:                                                                               Vastaavaa • Aktiva   Vastattavaa • Passiva
28901: 
28902: 
28903:                      Opetusministeriö
28904:                      Undervisningsministeriet                                       510277,82
28905:                      Puolustusministeriö
28906:                      Försvarsministeriet                                          1 801137,93
28907: 
28908: 
28909: 615           MUUT PANKKITILIT
28910:               ÖVRIGA BANKKONTON                                                 60 000 571 ,34
28911: 
28912: 6152          ~uut shekkitilit ja käyttötilit
28913:               Ovriga checkkonton och brukskonton                                46 985 677,56
28914:                      Teknologian kehittämiskeskus
28915:                      Teknologiska utvecklings centralen                           2 054 879,61
28916:                      Ulkoasiainministeriö
28917:                      Utrikesministeriet                                         44 930 797,95
28918: 
28919: 6159          ~uut pankkitilit
28920:               Ovriga bankkonton                                                 13014893,78
28921:                      Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
28922:                      Veterinärmediciniska högskola                                   68 464,31
28923:                      Geologian tutkimuskeskus
28924:                      Geologiska forskningscentralen                                  53 819,39
28925:                      Helsingin yliopisto
28926:                      Helsingfors universitet                                      1 028653,95
28927:                      Joensuun yliopisto
28928:                      Joensuu universitet                                            146617,63
28929:                      Jyväskylän yliopisto
28930:                      Jyväskylä universitet                                          182226,32
28931:                      Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
28932:                      Villmanstrands tekniska högskola                               210260,62
28933:                      Matkailun edistämiskeskus
28934:                      Centralen för turistfrämjande                                8208490,59
28935:                      Sibelius-akatemia
28936:                      Sibelius-akademin                                              366569,92
28937:                      Taideteollinen korkeakoulu
28938:                      Konstindustriella högskolan                                    360880,32
28939:                      Valtion teknillinen tutkimuskeskus
28940:                      Statens tekniska forskningscentral                           2388910,73
28941: 
28942: 
28943: 621           VARSINAISTEN SAATAVIEN TILIT
28944:               ORDINARIE FORDRINGARS KONTON                                     936 285 549,00
28945: 
28946: 6211          Tilisaatavien tili
28947:               Kontofordringars konto                                           774 078 071 ,92
28948:                      Ajoneuvohallinto
28949:                      Fördonsförvaltningen                                           192 994,00
28950:                      Asuntorahastovirasto
28951:                      Bostadsfondverket                                                 1 334,32
28952:                      Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
28953:                      Veterinärmediciniska högskola                                  433 822,49
28954:                                             Valtion tasetilit 31.12.1994
28955:                                                                                                              sivu
28956: Tili- Konto   6211                          Statens balanskonton 31.12.1994                                  sida      83
28957:                                                                                  Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
28958: 
28959: 
28960:                      Geologian tutkimuskeskus
28961:                      Geologiska forskningscentralen                                 7 511 045,91
28962:                      Helsingin kauppakorkeakoulu
28963:                      Helsingfors handelshögskola                                    2 951 677,15
28964:                      Helsingin poliisilaitos
28965:                      Helsingfors polisinrättning                                       611 008,93
28966:                      Helsingin yliopisto
28967:                      Helsingfors universitet                                        9 494 696,12
28968:                      Hämeen lääninhallitus
28969:                      Länsstyrelsen i Tavastehus Iän                                    144461,30
28970:                      limatieteen laitos
28971:                      Meteorologiska institute!                                      5 699 606,63
28972:                      Joensuun yliopisto
28973:                      Joensuu universitet                                            3237221,04
28974:                      Jyväskylän yliopisto
28975:                      Jyväskylä universitet                                          2739111,64
28976:                      Kansallisarkisto
28977:                      Arkiwäsendet                                                       56179,10
28978:                      Kansanterveyslaitos
28979:                      Folkhälsoinstitutet                                            5 418 818,95
28980:                      Kasvinjalostuslaitos
28981:                      Växtförädlingsanstalten                                           477703,84
28982:                      Kauppa- ja teollisuusministeriö
28983:                      Handels- och industriministeriet                                1 978033,62
28984:                      Keski-Suomen lääninhallitus
28985:                      Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän                          1 611 261,25
28986:                      Kilpailuvirasto
28987:                      Konkurrensverket                                                   39 222,50
28988:                      Kuluttajavirasto
28989:                      Konsumentverket                                                   267227,94
28990:                      Kuopion lääninhallitus
28991:                      Länsstyrelsen i Kuopio Iän                                      1 807 329,80
28992:                      Kuopion yliopisto
28993:                      Kuopio universitet                                             4 689246,83
28994:                      Kymen lääninhallitus
28995:                      Länsstyrelsen i Kymmene Iän                                        32 842,93
28996:                      Lapin lääninhallitus
28997:                      Länsstyrelsen i Lapplands Iän                                  3 095 706,13
28998:                      Lapin yliopisto
28999:                      Lapplands universitet                                             648 795,12
29000:                      Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
29001:                      Villmanstrands tekniska högskola                               4 718 795,11
29002:                       Lääkelaitos
29003:                       Läkemedelsverket                                                 217 481,22
29004:                      Maa- ja metsätalousministeriö
29005:                      Jord- och skogsbruksministeriet                                 3529282,95
29006:                      Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
29007:                      Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral       3627 451,55
29008:                       Maanmittauslaitos
29009:                       Lantmäteriverket                                             51 765 535,07
29010:                       Maatalouden tutkimuskeskus
29011:                       Lantbrukets forskningscentral                                  3 980774,61
29012:                       Matkailun edistämiskeskus
29013:                      Centralen för turistfrämjande                                   4404431,36
29014:                                             Valtion tasetilit 31.12.1994
29015:                                                                                                                 sivu
29016: Tili- Konto   6211                          Statens balanskonton 31.12.1994                                     sida     84
29017: 
29018:                                                                                     Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
29019: 
29020: 
29021:                      Merenkulkuhallitus
29022:                      Sjöfartsstyrelsen                                                16 327 584,15
29023:                      Merentutkimuslaitos
29024:                      Havsforskningsinstitutet                                          2 041 319,05
29025:                      Metsäntutkimuslaitos
29026:                      Skogsforskningsinstitutet                                            792280,90
29027:                      Museovirasto
29028:                      Museiverket                                                          452 999,04
29029:                      Oikeusministeriö
29030:                      Justitieministeriet                                                9769476,38
29031:                      Opetushallitus
29032:                      Utbildningsstyrelsen                                             33 928 830,74
29033:                      Opetusministeriö
29034:                      Undervisningsministeriet                                              42 893,55
29035:                      Oulun lääninhallitus
29036:                      Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän                                      2 479 785,31
29037:                      Oulun yliopisto
29038:                      Uleåborgs univers~et                                               4308823,10
29039:                      Patentti- ja rekisterihallitus
29040:                      Patent- och registerstyrelsen                                        173574,49
29041:                      Poliisikoulu
29042:                      Polisskola                                                            76 205,90
29043:                      Poliisiopisto
29044:                      Polisinstitut                                                         31 218,00
29045:                      Poliisivarikko
29046:                      Polisdepån                                                         3140 501,70
29047:                      Puolustusministeriö
29048:                      Försvarsministeriet                                                4399087,14
29049:                      Puolustusvoimat
29050:                      Försvarsmakten                                                   12 437 010,21
29051:                      Rajavartiolaitos
29052:                      Gränsbevakningsväsendet                                              483 764,94
29053:                      Rakennushallitus
29054:                      Byggnadsstyrelsen                                                15 509 241,50
29055:                      Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
29056:                      Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                              2132 361,61
29057:                      Sisäasiainministeriö
29058:                      lnrikesministeriet                                                   289 076,78
29059:                      Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
29060:                      Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.     12 519 404,19
29061:                      Sosiaali- ja terveysministeriö
29062:                      Social- och hälsovårdsministeriet                                    886397,21
29063:                      Suojelupoliisi
29064:                      Skyddspolisen                                                          52 560,00
29065:                      Suomen Akatemia
29066:                      Finlands Akademi                                                   1 618 585,81
29067:                      Svenska handelshögskolan
29068:                      Svenska handelshögskolan                                             304423,90
29069:                      Säteilyturvakeskus
29070:                      Strålsäkerhetscentralen                                            9240056,46
29071:                      Taideteollinen korkeakoulu
29072:                      Konstindustriella högskolan                                        2529 533,26
29073:                      Tampereen teknillinen korkeakoulu
29074:                      Tammerforstekniska högskola                                       17 016 014,91
29075:                                            Valtion tasetilit 31.12.1994
29076:                                                                                                          sivu
29077: Tili- Konto   6211                         Statens balanskonton 31.12.1994                               sida      85
29078: 
29079:                                                                              Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
29080: 
29081: 
29082:                      Tampereen yliopisto
29083:                      Tammerfors universitet                                     4893 780,54
29084:                      Teknillinen korkeakoulu
29085:                      Tekniska högskolan                                        52 040 507,11
29086:                      Teknillinen tarkastuskeskus
29087:                      Tekniska kontrollcentralen                                 7 695 392,00
29088:                      Teknologian kehittämiskeskus
29089:                      Teknologiska utvecklings centralen                            497791,23
29090:                      Telehallintokeskus
29091:                      Teleförvaltningscentralen                                  3 396 163,80
29092:                      Tielaitos
29093:                      Vägverket                                                 20 197 656,99
29094:                      Tilastokeskus
29095:                      Statistikcentralen                                          4 417 667,76
29096:                      Tullihallitus
29097:                      Tullstyrelsen                                               2 897 850,09
29098:                      Turun ja Porin lääninhallitus
29099:                      Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän                     1 961 355,60
29100:                      Turun kauppakorkeakoulu
29101:                      Åbo handelshögskola                                         2112 340,13
29102:                      Turun yliopisto
29103:                      Åbo universitet                                           13 506 266,04
29104:                      Työministeriö
29105:                      Arbetsministeriet                                             642 655,74
29106:                      Ulkoasiainministeriö
29107:                      Utrikesministeriet                                          7286973,28
29108:                      Uudenmaan lääninhallitus
29109:                      Länsstyrelsen i Nylands Iän                                 2 219 394,44
29110:                      Vaasan lääninhallitus
29111:                      Länsstyrelsen i Vasa Iän                                      234554,24
29112:                      Vaasan yliopisto
29113:                      Vasa universitet                                              552795,24
29114:                      VaHiokonttori
29115:                      Statskontoret                                                 857 398,73
29116:                      Valtion hankintakeskus
29117:                      Statens upphandlingscentral                              200 556 969,96
29118:                      Valtion taidemuseo
29119:                      Statens konstmuseum                                           340 626,97
29120:                      Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
29121:                      Statens ekonomiska forskningscentral                          376393,77
29122:                      VaHion teknillinen tutkimuskeskus
29123:                      Statens tekniska forskningscentral                       145 568 818,57
29124:                      Valtionhallinnon kehittämiskeskus
29125:                      Statens utvecklingscentral                                  2016141,03
29126:                      Valtiovarainministeriö
29127:                      Rnansministeriet                                            3 417 962,46
29128:                      Vesi- ja ympäristöhallitus
29129:                      Vallen- och miljöstyrelsen                                    186 970,03
29130:                      Väestörekisterikeskus
29131:                      Befolkningsregistercentralen                                6580091,59
29132:                      Ympäristöministeriö
29133:                      Miljöministeriet                                                23246,08
29134:                      Åboakademi
29135:                       Åboakademi                                                11 234198,86
29136:                                            Valtion tasetilit 31.12.1994
29137:                                                                                                              sivu
29138: Tili- Kanto   6212                         Statens balanskonton 31.12.1994                                   sida      86
29139:                                                                                  Vastaavaa - Akliva   Vastattavaa - Passiva
29140: 
29141: 
29142: 6212          Muiden saatavien tili
29143:               Övriga fordringars kanto                                            162 207 477,08
29144:                      Asuntorahastovirasto
29145:                      Bostadsfondverket                                                   14208,87
29146:                      Eduskunta
29147:                      Riksdagen                                                          20377,93
29148:                      Geologian tutkimuskeskus
29149:                      Geologiska forskningscentralen                                    392 794,61
29150:                      Helsingin kauppakorkeakoulu
29151:                      Helsingfors handelshögskola                                         18 023,55
29152:                      Helsingin poliisilaitos
29153:                      Helsingfors polisinrättning                                                              14476,91
29154:                      Helsingin yliopisto
29155:                      Helsingfors universitet                                         9 282 065,42
29156:                      Hämeen lääninhallitus
29157:                      Länsstyrelsen i Tavastehus Iän                                  4477140,77
29158:                      limatieteen la~os
29159:                      Meteorologiska institute!                                           57 347,74
29160:                      Joensuun yliopisto
29161:                      Joensuu universitet                                                                     598 717,12
29162:                      Jyväskylän yliopisto
29163:                      Jyväskylä univers~et                                            2063 655,44
29164:                      Kansanterveyslaitos
29165:                      Folkhälsoinstitutet                                                 92758,38
29166:                      Kasvinjalostusla~os
29167:                      Växtförädlingsanstalten                                             51140,08
29168:                      Kauppa- ja teollisuusministeriö
29169:                      Handels- och industriministeriet                                  575243,60
29170:                      Keski-Suomen lääninhallitus
29171:                      Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän                               5195,55
29172:                      Keskusrikospoliisi
29173:                      Centralkriminalpo Iisen                                             20 178,41
29174:                      Kuluttajavirasto
29175:                      Konsumentverket                                                     11 626,35
29176:                      Kuopion lääninhallitus
29177:                      Länsstyrelsen i Kuopio Iän                                                                 7 718,94
29178:                      Kuopion yliopisto
29179:                      Kuopio universitet                                                  28 127,46
29180:                      Kuvataideakatemia
29181:                      Bildkonstakademin                                                   13 531,44
29182:                      Lapin lääninhallitus
29183:                      Länsstyrelsen i Lapplands Iän                                        9231,99
29184:                      Lapin yliopisto
29185:                      Lapplands universitet                                                1 608,68
29186:                      Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
29187:                      Villmanstrands tekniska högskola                                  280694,52
29188:                      Liikenneministeriö
29189:                      Trafikministeriet                                                   65 867,54
29190:                      Lääkelaitos
29191:                      Läkemedelsverket                                                    18 402,00
29192:                      Maa- ja metsätalousministeriö
29193:                      Jord- och skogsbruksministeriet                                12 903 071,07
29194:                      Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
29195:                      Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral           25 569,95
29196:                                             Valtion tasetilit 31.12.1994
29197:                                                                                                                 sivu
29198: Tili- Konto   6212                          Statens balanskonton 31.12.1994                                     sida      87
29199: 
29200:                                                                                     Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
29201: 
29202: 
29203:                      Maanmittauslaitos
29204:                      Lantmäteriverket                                                      11881,80
29205:                      Maatalouden tutkimuskeskus
29206:                      Lantbrukets forskningscentral                                         54 671,00
29207:                      Matkailun edistämiskeskus
29208:                      Centralen tör turistfrämjande                                      1 077 636,42
29209:                      Merenkulkuhallitus
29210:                      Sjölartsstyrelsen                                                 5832332,19
29211:                      Metsäntutkimuslaitos
29212:                      Skogsforskningsinstitutet                                             10925,83
29213:                      Mikkelin lääninhallitus
29214:                      Länsstyrelsen i S:t Michels Iän                                      833970,76
29215:                      Museovirasto
29216:                      Museiverket                                                          134902,35
29217:                      Oikeusministeriö
29218:                      Justitieministeriet                                                  481 841,28
29219:                      Opetusministeriö
29220:                      Undervisningsministeriet                                          8383255,02
29221:                      Oulun lääninhallitus
29222:                      Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän                                        135 852,71
29223:                      Oulun yliopisto
29224:                      Uleåborgs universHet                                              3438 740,86
29225:                      Patentti- ja rekisterihallitus
29226:                      Patent- och registerstyrelsen                                        464699,40
29227:                      Pohjois-Karjalan lääninhallitus
29228:                      Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän                                   430416,76
29229:                      Puolustusministeriö
29230:                      Försvarsministeriet                                              24 020 478,86
29231:                      Puolustusvoimat
29232:                      Försvarsmakten                                                     1 621 678,17
29233:                      Rajavartiolaitos
29234:                      Gränsbevakningsväsendet                                                 5383,50
29235:                      Rakennushallitus
29236:                      Byggnadsstyrelsen                                                17 318 282,80
29237:                      Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
29238:                      Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                 20106,57
29239:                      Sibelius-akatemia
29240:                      Sibelius-akademin                                                    609247,29
29241:                      Sisäasiainministeriö
29242:                      lnrikesministeriet                                                    80 804,71
29243:                      Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
29244:                      Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.         216914,80
29245:                      Sosiaali- ja terveysministeriö
29246:                      Social- och hälsovårdsministeriet                                     23161,03
29247:                      Suomen Akatemia
29248:                      Finlands Akademi                                                        1 352,00
29249:                      Svenska handelshögskolan
29250:                      Svenska handelshögskolan                                             179 262,92
29251:                      Säteilyturvakeskus
29252:                      Strålsäkerhetscentralen                                               98254,25
29253:                      Tampereen teknillinen korkeakoulu
29254:                      Tammerfors tekniska högskola                                          68 206,46
29255:                      Tampereen yliopisto
29256:                      Tammerfors universitet                                               195 423,41
29257:                                            Valtion tasetilit 31.12.1994
29258:                                                                                                          sivu
29259: Tili- Konto   6212                         Statens balanskonton 31.12.1994                               sida      88
29260:                                                                              Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
29261: 
29262: 
29263:                      Tapaturmavirasto
29264:                      Olycksfallsverket                                               14 651,90
29265:                      Teatterikorkeakoulu
29266:                      Teaterhögskolan                                               287 531,12
29267:                      Teknillinen korkeakoulu
29268:                      Tekniska högskolan                                          2 065 792,12
29269:                      Teknillinen tarkastuskeskus
29270:                      Tekniska kontrollcentralen                                         498,00
29271:                      Teknologian kehittämiskeskus
29272:                      Teknologiska utvecklings centralen                             67671,11
29273:                      Tielaitos
29274:                      Vägverket                                                 13 010 132,82
29275:                      Tilastokeskus
29276:                      Statistikcentralen                                                                   26 399,10
29277:                      Tullihallitus
29278:                      Tullstyrelsen                                                  35175,20
29279:                      Turun ja Porin lääninhallitus
29280:                      Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän                     1199 105,62
29281:                      Turun kauppakorkeakoulu
29282:                      Åbo handelshögskola                                             51 925,99
29283:                      Turun yliopisto
29284:                      Åbo universitet                                                 71 329,96
29285:                      Työministeriö
29286:                      Arbetsministeriet                                           1205491,11
29287:                      Ulkoasiainministeriö
29288:                      Utrikesministeriet                                            237 897,94
29289:                      Uudenmaan lääninhallitus
29290:                      Länsstyrelsen i Nylands Iän                                 1 313 446,51
29291:                      Vaasan lääninhallitus
29292:                      Länsstyrelsen i Vasa Iän                                      601 289,14
29293:                      Vaasan yliopisto
29294:                      Vasa universitet                                                 4260,72
29295:                      Valtiokonttori
29296:                      Statskontoret                                             40229451,70
29297:                      Valtion hankintakeskus
29298:                      Statens upphandlingscentral                                   542 532,55
29299:                      Valtion pelastuskoulu
29300:                      Statens räddningsskola                                        100167,12
29301:                      Va~ion taidemuseo
29302:                      Statens konstmuseum                                             17 868,20
29303:                      Va~ion teknillinen tutkimuskeskus
29304:                      Statens tekniska forskningscentral                            113 332,35
29305:                      Va~ioneuvoston kanslia
29306:                      Statsrådets kansli                                              13106,50
29307:                      Va~iontalouden tarkastusvirasto
29308:                      Statens revisionsverk                                           15 367,00
29309:                      Verohallitus
29310:                      Skattestyrelsen                                             1 313 303,84
29311:                      Vesi- ja ympäristöhallitus
29312:                      Vallen- och miljöstyrelsen                                  4963443,68
29313:                      Väestörekisterikeskus
29314:                      Befolkningsregistercentralen                                    25877,80
29315:                      Ympäristöministeriö
29316:                      Miljöministeriet                                                                  1 902 611,89
29317:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
29318:                                                                                                            sivu
29319: Tili- Konto   6212                           Statens balanskonton 31.12.1994                               sida      89
29320: 
29321:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
29322: 
29323: 
29324:                      Åboakademi
29325:                      Åboakademi                                                   1 079 206,54
29326: 
29327: 
29328: 622           ANNEITUJEN ENNAKKOJEN TILIT
29329:               UTGIVNA FÖRSKOTIS KONTON                                          474 974 723,42
29330: 
29331: 6221          Annettujen hankintaennakkojen tili
29332:               Utgivna leveransförskotts konto                                   431 483 415,89
29333:                      Helsingin yliopisto
29334:                      Helsingfors universttet                                          28 718,41
29335:                      limatieteen laitos
29336:                      Meteorologiska institute!                                        13 310,00
29337:                      Merenkulkuhallitus
29338:                      Sjöfartsstyrelsen                                               357 850,49
29339:                      Puolustusvoimat
29340:                      Försvarsmakten                                            411 253 693,02
29341:                      Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
29342:                      Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                              2 045,24
29343:                      Tampereen teknillinen korkeakoulu
29344:                      Tammerforstekniska högskola                                        2 200,00
29345:                      Teatterikorkeakoulu
29346:                      Teaterhögskolan                                                      706,60
29347:                      Tielaitos
29348:                      Vägverket                                                   12 380 000,00
29349:                      Turun yliopisto
29350:                      Åbo universitet                                                  23602,80
29351:                      Valtion hankintakeskus
29352:                      Statens upphandlingscentral                                  6 252 380,23
29353:                      Valtionhallinnon kehtttämiskeskus
29354:                      Statens utvecklingscentral                                      771 532,90
29355:                      Verohallitus
29356:                      Skattestyrelsen                                                 397 376,20
29357: 
29358: 6222          Matkaennakkojen tili
29359:               Reseförskotts konto                                                 7158 592,12
29360:                      Eduskunta
29361:                      Riksdagen                                                          7 883,08
29362:                      Geologian tutkimuskeskus
29363:                      Geologiska forskningscentralen                                   12 345,70
29364:                      Helsingin kauppakorkeakoulu
29365:                      Helsingfors handelshögskola                                      84568,48
29366:                      Helsingin poliisilaitos
29367:                      Helsingfors polisinrättning                                      15 920,36
29368:                      Helsingin yliopisto
29369:                      Helsingfors universitet                                         308 281,43
29370:                      Hämeen lääninhallitus
29371:                      Länsstyrelsen i Tavastehus Iän                                       951,00
29372:                      limatieteen laitos
29373:                      Meteorologiska institute!                                       109 316,00
29374:                      Joensuun yliopisto
29375:                      Joensuu universitet                                                7 160,00
29376:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
29377:                                                                                                               sivu
29378: Tili - Konto   6222                          Statens balanskonton 31.12.1994                                  sida      90
29379: 
29380:                                                                                   Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
29381: 
29382: 
29383:                       Jyväskylän yliopisto
29384:                       Jyväskylä universitet                                              70166,00
29385:                       Kansallisarkisto
29386:                       Arkiwäsendet                                                         1 795,00
29387:                       Kansanterveyslaitos
29388:                       Folkhälsoinstitutet                                               156948,60
29389:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
29390:                       Handels- och industriministeriet                                  355 343,11
29391:                       Keski-Suomen lääninhallitus
29392:                       Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän                             16 766,34
29393:                       Keskusrikospoliisi
29394:                       Centralkriminalpolisen                                             57 785,20
29395:                       Kuluttajavirasto
29396:                       Konsumentverket                                                    39177,89
29397:                       Kuopion lääninhallitus
29398:                       Länsstyrelsen i Kuopio Iän                                         10 501,86
29399:                       Kuopion yliopisto
29400:                       Kuopio universitet                                                 34 760,42
29401:                       Kymen lääninhallitus
29402:                       Länsstyrelsen i Kymmene Iän                                          2 539,84
29403:                       Lapin lääninhallitus
29404:                       Länsstyrelsen i Lapplands Iän                                      48114,88
29405:                       Lapin yliopisto
29406:                       Lapplands universitet                                              32 567,00
29407:                       Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
29408:                       Villmanstrands tekniska högskola                                   51 850,95
29409:                       Liikenneministeriö
29410:                       Trafikministeriet                                                   11 950,00
29411:                       Liikkuva poliisi
29412:                       Rörliga polisen                                                      6 219,00
29413:                       Maa- ja metsätalousministeriö
29414:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                    10149,98
29415:                       Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
29416:                       Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral            6626,64
29417:                       Maanmittauslaitos
29418:                       Lantmäteriverket                                                     1 935,90
29419:                       Maatalouden tutkimuskeskus
29420:                       Lantbrukets forskningscentral                                      42 457,26
29421:                       Matkailun edistämiskeskus
29422:                       Centrelen för turislfrämjande                                      77 696,15
29423:                       Merenkulkuhallitus
29424:                       Sjöfartsstyrelsen                                                 133428,30
29425:                       Metsäntutkimuslaitos
29426:                       Skogsforskningsinstitutet                                          85023,60
29427:                       Mikkelin lääninhallitus
29428:                       Länsstyrelsen i S:t Michels Iän                                      1 557,74
29429:                       Museovirasto
29430:                       Museiverket                                                         13 739,83
29431:                       Oikeusministeriö
29432:                       Justilieministeriet                                                58196,26
29433:                       Opetushallitus
29434:                       Utbildningsstyrelsen                                              135 542,43
29435:                       Opetusministeriö
29436:                       Undervisningsministeriet                                          173 701,30
29437:                                              Valtion tasetilit 31-12.1994
29438:                                                                                                                  sivu
29439: Tili - Konto   6222                          Statens balanskonton 31.12.1994                                     sida      91
29440: 
29441:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
29442: 
29443: 
29444:                       Oulun lääninhallitus
29445:                       Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän                                         19 976,16
29446:                       Oulun yliopisto
29447:                       Uleåborgs univers~et                                                 174472,95
29448:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
29449:                       Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän                                      3236,00
29450:                       Poliisikoulu
29451:                       Polisskola                                                                772,00
29452:                       Puolustusministeriö
29453:                       Försvarsministeriet                                                   13 791,87
29454:                       Puolustusvoimat
29455:                       Försvarsmakten                                                    2 136180,85
29456:                       Rajavartiola~os
29457:                       Gränsbevakningsväsendet                                                 4994,40
29458:                       Rakennushallitus
29459:                       Byggnadsstyrelsen                                                       8122,90
29460:                       Riista- ja kalatalouden tutkimusla~os
29461:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                     343,51
29462:                       Sibelius-akatemia
29463:                       Sibelius-akademin                                                       6525,30
29464:                       Sisäasiainministeriö
29465:                       lnrikesministeriet                                                    30785,00
29466:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
29467:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.            9 325,69
29468:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
29469:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                     56295,00
29470:                       Suomen Akatemia
29471:                       Finlands Akademi                                                     270 371,02
29472:                       Svenska handelshögskolan
29473:                       Svenska handelshögskolan                                             119 549,65
29474:                       Säteilyturvakeskus
29475:                       Strålsäkerhetscentralen                                                 5 393,16
29476:                       Taideteollinen korkeakoulu
29477:                       Konstindustriella högskolan                                             9299,89
29478:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
29479:                       Tammerfors tekniska högskola                                          55082,36
29480:                       Tampereen yliopisto
29481:                       Tammerfors universitet                                                23402,85
29482:                       Teatterikorkeakoulu
29483:                       Teaterhögskolan                                                         2 276,50
29484:                       Teknillinen korkeakoulu
29485:                       Tekniska högskolan                                                    34 794,03
29486:                       Teknillinen tarkastuskeskus
29487:                       Tekniska kontrollcentralen                                            26 843,92
29488:                       Teknologian kehittämiskeskus
29489:                       Teknologiska utvecklings centralen                                   347777,23
29490:                       Telehallintokeskus
29491:                       Teleförvaltningscentralen                                             46330,70
29492:                       Tielaitos
29493:                       Vägverket                                                            138 837,21
29494:                       Tilastokeskus
29495:                       Statistikcentralen                                                      5400,00
29496:                       Tullihallitus
29497:                       Tullstyrelsen                                                         21 366,00
29498:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
29499:                                                                                                            sivu
29500: Tili - Konto   6222                          Statens balanskonton 31.12.1994                               sida      92
29501: 
29502:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
29503: 
29504: 
29505:                       Turun ja Porin lääninhallitus
29506:                       Länsstyrelsen i Åbo och Bjömeborgs Iän                          10 632,00
29507:                       Turun kauppakorkeakoulu
29508:                       Åbo handelshögskola                                             14172,08
29509:                       Turun yliopisto
29510:                       Åbo universitet                                                116021,78
29511:                       Työministeriö
29512:                       Arbetsministeriet                                              185945,74
29513:                       Ulkoasiainministeriö
29514:                       Utrikesministeriet                                             736 000,54
29515:                       Uudenmaan lääninhallitus
29516:                       Länsstyrelsen i Nylands Iän                                     10854,76
29517:                       Vaasan lääninhallitus
29518:                       Länsstyrelsen i Vasa Iän                                        11374,14
29519:                       Vaasan yliopisto
29520:                       Vasa universitet                                                    316,00
29521:                       Valtiokonttori
29522:                       Statskontoret                                                       224,00
29523:                       Valtion pelastuskoulu
29524:                       Statens räddningsskola                                              520,00
29525:                       Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
29526:                       Statens ekonomiska forskningscentral                              2052,98
29527:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
29528:                       Statens tekniska forskningscentral                              95613,03
29529:                       Valtioneuvoston kanslia
29530:                       Statsrådets kansli                                                3457,06
29531:                       Valtiontalouden tarkastusvirasto
29532:                       Statens revisionsverk                                             4620,00
29533:                       Valtiovarainministeriö
29534:                       Finansministeriet                                                 3874,59
29535:                       Verohallitus
29536:                       Skattestyrelsen                                                 67 387,75
29537:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
29538:                       Vallen- och miljöstyrelsen                                      94 576,48
29539:                       Ympäristöministeriö
29540:                       Miljöministeriet                                                46435,51
29541: 
29542: 
29543: 6223           tyluiden annettujen annakkojen tili
29544:                Ovriga utgivna förskotts konto                                    36 332 715,41
29545:                       Eduskunta
29546:                       Riksdagen                                                       50000,00
29547:                       Geologian tutkimuskeskus
29548:                       Geologiska forskningscentralen                                    8966,24
29549:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
29550:                       Helsingfors handelshögskola                                       7781,10
29551:                       Helsingin poliisilaitos
29552:                       Helsingfors polisinrättning                                       5894,70
29553:                       Helsingin yliopisto
29554:                       Helsingfors universitet                                         29 606,31
29555:                       Jyväskylän yliopisto
29556:                       Jyväskylä universitet                                             4099,80
29557:                       Kansanterveyslaitos
29558:                       Folkhälsoinstitutet                                               6624,50
29559:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
29560:                                                                                                                  sivu
29561: Tili - Konto   6223                          Statens balanskonton 31.12.1994                                     sida      93
29562: 
29563:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
29564: 
29565: 
29566:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
29567:                       Handels- och industriministeriet                                        3 000,00
29568:                       Keskusrikospoliisi
29569:                       Centralkriminalpo Iisen                                                                       9 663,76
29570:                       Kilpailuvirasto
29571:                       Konkurrensverket                                                           30,00
29572:                       Kuluttajavirasto
29573:                       Konsumentverket                                                           500,00
29574:                       Kuopion lääninhallitus
29575:                       Länsstyrelsen i Kuopio Iän                                                 27,50
29576:                       Kuopion yliopisto
29577:                       Kuopio universitet                                                        900,00
29578:                       Lapin yliopisto
29579:                       Lapplands universitet                                                 24180,80
29580:                       Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
29581:                       Villmanstrands tekniska högskola                                     180 522,92
29582:                       Liikenneministeriö
29583:                       Trafikministeriet                                                       9 510,55
29584:                       Liikkuva poliisi
29585:                       Rörliga polisen                                                           766,50
29586:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland
29587:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland                                          400,00
29588:                       Lääkelaitos
29589:                       Läkemedelsverket                                                          697,80
29590:                       Maa- ja metsätalousministeriö
29591:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                       83420,43
29592:                       Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
29593:                       Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral             34585,60
29594:                       Maanmittauslaitos
29595:                       Lantmäteriverket                                                     401 250,38
29596:                       Maatalouden tutkimuskeskus
29597:                       Lantbrukets forskningscentral                                        340809,77
29598:                       Matkailun edistämiskeskus
29599:                       Centralen för turistfrämjande                                        943533,14
29600:                       Merenkulkuhallitus
29601:                       Sjöfartsstyrelsen                                                 2 255 044,71
29602:                       Metsäntutkimuslaitos
29603:                       Skogsforskningsinstitutet                                               9 515,63
29604:                       Oikeusministeriö
29605:                       Justitieministeriet                                                  108 634,40
29606:                       Opetushallitus
29607:                       Utbildningsstyrelsen                                              5 756639,98
29608:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
29609:                       Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän                                    21711,84
29610:                       Rakennushallitus
29611:                       Byggnadsstyrelsen                                                         854,41
29612:                       Sibelius-akatemia
29613:                       Sibelius-akademin                                                         526,50
29614:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
29615:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.              388,50
29616:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
29617:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                         550,00
29618:                       Suomen Akatemia
29619:                       Finlands Akademi                                                     101 732,95
29620:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
29621:                                                                                                            sivu
29622: Tili - Konto   6223                          Statens balanskonton 31.12.1994                               sida      94
29623: 
29624:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
29625: 
29626: 
29627:                       Säteilyturvakeskus
29628:                       Strålsäkerhetscentralen                                           2 837,57
29629:                       Teknillinen tarkastuskeskus
29630:                       Tekniska kontrollcentralen                                       13 710,55
29631:                       Teknologian kehittämiskeskus
29632:                       Teknologiska utvecklings centralen                           1 530403,09
29633:                       Tielaitos
29634:                       Vägverket                                                    7186 595,08
29635:                       Tullihallitus
29636:                       Tullstyrelsen                                                  303 681,81
29637:                       Työministeriö
29638:                       Arbetsministeriet                                              123 990,73
29639:                       Ulkoasiainministeriö
29640:                       Utrikesministeriet                                         15 751 938,81
29641:                       Uudenmaan lääninhallitus
29642:                       Länsstyrelsen i Nylands Iän                                       5200,33
29643:                       Valtiovarainministeriö
29644:                       Finansministeriet                                                13 390,00
29645:                       Verohallitus
29646:                       Skattestyrelsen                                                  61 035,00
29647:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
29648:                       Vallen- och miljöstyrelsen                                        2 872,09
29649:                       Ympäristöministeriö
29650:                       Miljöministeriet                                               954017,15
29651: 
29652: 
29653: 623            TILITYSTÄ VASTAAN ANNETTUJEN VAROJEN TILIT
29654:                MOT REDOVISNING UTGIVNA MEDELS KONTON                             88 264 140,51
29655: 
29656: 6231           Annettujen etukäteisvarojen tili
29657:                Utgivna försträckningsmedels konto                                88 264140,51
29658:                       Eduskunta
29659:                       Riksdagen                                                        14100,00
29660:                       Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
29661:                       Veterinärmediciniska högskola                                    14 304,24
29662:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
29663:                       Helsingfors handelshögskola                                      97178,93
29664:                       Hämeen lääninhallitus
29665:                       Länsstyrelsen i Tavastehus Iän                                    1 700,00
29666:                       Joensuun yliopisto
29667:                       Joensuu universitet                                              20 947,25
29668:                       Kansanterveyslaitos
29669:                       Folkhälsoinstitutet                                               1 823,51
29670:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
29671:                       Handels- och industriministeriet                             1148 442,60
29672:                       Keski-Suomen lääninhallitus
29673:                       Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän                            2179,30
29674:                       Kuluttajavirasto
29675:                       Konsumentverket                                                   2 204,14
29676:                       Kuopion lääninhallitus
29677:                       Länsstyrelsen i Kuopio Iän                                       13979,90
29678:                       Kuvataideakatemia
29679:                       Bildkonstakademin                                                 3034,20
29680:                                             Valtion tasetilit 31.12.1994
29681:                                                                                                          sivu
29682: Tili - Konto   6231                         Statens balanskonton 31.12.1994                              sida      95
29683:                                                                               Vastaavaa -Aktiva   Vastattavaa - Passiva
29684: 
29685: 
29686:                       Lapin lääninhallitus
29687:                       Länsstyrelsen i Lapplands Iän                              1 052 761,82
29688:                       Lapin yliopisto
29689:                       Lapplands universitet                                             829,90
29690:                       Maa- ja metsätalousministeriö
29691:                       Jord- och skogsbruksministeriet                           19 497 951,34
29692:                       Maatalouden tutkimuskeskus
29693:                       Lantbrukets forskningscentral                                  10 550,81
29694:                       Merenkulkuhallitus
29695:                       Sjöfartsstyrelsen                                            605944,76
29696:                       Mikkelin lääninhallitus
29697:                       Länsstyrelsen i S:t Michels Iän                                   250,00
29698:                       Museovirasto
29699:                       Museiverket                                                     6110,00
29700:                       Oikeusministeriö
29701:                       Justitieministeriet                                            31 664,50
29702:                       Opetusministeriö
29703:                       Undervisningsministeriet                                  16 227 869,33
29704:                       Oulun lääninhallitus
29705:                       Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän                                   1 000,00
29706:                       Puolustusministeriö
29707:                       Försvarsministeriet                                            12 936,08
29708:                       Puolustusvoimat
29709:                       Försvarsmakten                                               405619,97
29710:                       Rajavartiolaitos
29711:                       Gränsbevakningsväsendet                                        10811,51
29712:                       Rakennushallitus
29713:                       Byggnadsstyrelsen                                               1 733,20
29714:                       Sisäasiainministeriö
29715:                       lnrikesministeriet                                             16 082,72
29716:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
29717:                       Social- och hälsovårdsministeriet                         48612801,65
29718:                       Suojelupoliisi
29719:                       Skyddspolisen                                                  43 800,00
29720:                       Svenska handelshögskolan
29721:                       Svenska handelshögskolan                                       49834,09
29722:                       Taideteollinen korkeakoulu
29723:                       Konstindustriella högskolan                                    12 565,50
29724:                       Tasavallan presidentin kanslia
29725:                       Republikens presidents kansli                                   7258,80
29726:                       Teknologian kehittämiskeskus
29727:                       Teknologiska utvecklings centralen                              4649,00
29728:                       Tielaitos
29729:                       Vägverket                                                    262655,79
29730:                       Tullihallitus
29731:                       Tullstyrelsen                                                   9 715,62
29732:                       Turun ja Porin lääninhallitus
29733:                       Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän                         1 035,70
29734:                       Työministeriö
29735:                       Arbetsministeriet                                               1 540,75
29736:                       Uudenmaan lääninhallitus
29737:                       Länsstyrelsen i Nylands Iän                                    26 952,51
29738:                       Vaasan lääninhallitus
29739:                       Länsstyrelsen i Vasa Iän                                                            85 000,00
29740:                                             Valtion tasetilit 31.12.1994
29741:                                                                                                             sivu
29742: Tili- Konto   6231                          Statens balanskonton 31.12.1994                                 sida      96
29743: 
29744:                                                                                 Vastaavaa - Akliva   Vastattavaa - Passiva
29745: 
29746: 
29747:                      Valtiokonttori
29748:                      Statskontoret                                                     16265,55
29749:                      Valtion teknillinen tutkimuskeskus
29750:                      Statens tekniska forskningscentral                                43 500,00
29751:                      Valtioneuvoston kanslia
29752:                      Statsrådets kansli                                                  6684,54
29753:                      Verohallitus
29754:                      Skattestyrelsen                                                   47 871,00
29755: 
29756: 
29757: 624           BUDJETOIMATTOMIEN SIJOITUSTEN TILIT
29758:               OBUDGETERADE PLACERINGARS KONTON                                42 899 365 277,52
29759: 
29760: 6241          Valtion saatavatili Postipankki Oy:ssä
29761:               Statens konto för kontofordringar i Postbanken Ab                2 545 253 787,43
29762:                      Valtiokonttori
29763:                      Statskontoret                                             2 545 253 787,43
29764: 
29765: 6242          Markkatalletusten tili
29766:               Markdepos~ioners konto                                          39 327 529 681,66
29767:                      Valtiokonttori
29768:                      Statskontoret                                            39 327 529 681 ,66
29769: 
29770: 6243          Valuuttatalletusten tili
29771:               Valutadepositioners konto                                          976 581 808,43
29772:                      Valtiokonttori
29773:                      Statskontoret                                               976 581 808,43
29774: 
29775: 6245          Annettujen luottojen tili
29776:               Utgivna krediters konto                                             50 000 000,00
29777:                      Valtiokonttori
29778:                      Statskontoret                                                50 000 000,00
29779: 
29780: 
29781: 631           VARASTOT! LIT
29782:               LAGERKONTON                                                        171 458 076,98
29783: 
29784: 6310          Varastotili
29785:               Lagerkonto                                                         171 458 076,98
29786:                      Oikeusministeriö
29787:                      Justitieministeriet                                            7 329 653,61
29788:                      Puolustusministeriö
29789:                      Försvarsministeriet                                            7 036 640,31
29790:                      Puolustusvoimat
29791:                      Försvarsmakten                                               51446871,11
29792:                      Tiela~os
29793:                      Vägverket                                                    71 511 562,74
29794:                      Valtion hankintakeskus
29795:                      Statens upphandlingscentral                                  34 029 566,94
29796:                                             Valtion tasetilit 31.12.1994
29797:                                                                                                           sivu
29798: Tili- Konto   6310                          Statens balanskonton 31.12.1994                               sida      97
29799: 
29800:                                                                               Vastaavaa - Aktiva   vastattavaa - Passiva
29801: 
29802: 
29803:                      Vesi- ja ympäristöhallitus
29804:                      Vatten- och miljöstyrelsen                                     103 782,27
29805: 
29806: 
29807: 651           VARSINAISTEN VELKOJEN TILIT
29808:               ORDINARIE SKULDERS KONTON                                                            2 975 929 507,61
29809: 
29810: 6511          Tilivelkojen tili
29811:               Kontoskulders konto                                                                  1 383 436 124,07
29812:                      Asuntorahastovirasto
29813:                      Bostadsfondverket                                                                    301 940,09
29814:                      Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
29815:                      Veterinärmediciniska högskola                                                     3197724,04
29816:                      Geologian tutkimuskeskus
29817:                      Geologiska forskningscentralen                                                     4499 319,92
29818:                      Helsingin kauppakorkeakoulu
29819:                      Helsingfors handelshögskola                                                        4163 758,44
29820:                      Helsingin poliisilaitos
29821:                      Helsingfors polisinrättning                                                      11 541 955,59
29822:                      Hämeen lääninhallitus
29823:                      Länsstyrelsen i Tavastehus Iän                                                   15 321 712,65
29824:                      Joensuun yliopisto
29825:                      Joensuu universitet                                                                4 192 572,74
29826:                      Jyväskylän yliopisto
29827:                      Jyväskylä universitet                                                              6 715 273,32
29828:                      Kansallisarkisto
29829:                      Arkiwäsendet                                                                         257 472,60
29830:                      Kansanterveyslaitos
29831:                      Folkhälsoinstitutet                                                                5212556,19
29832:                      Kasvinjalostuslaitos
29833:                      Växtförädlingsanstalten                                                           3 001 938,10
29834:                      Kauppa- ja teollisuusministeriö
29835:                      Handels- och industriministeriet                                                 33 892 704,55
29836:                      Keski-Suomen lääninhallitus
29837:                      Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän                                            4 783807,89
29838:                      Keskusrikospoliisi
29839:                      Centralkriminalpolisen                                                            2 268 650,13
29840:                      Kilpailuvirasto
29841:                      Konkurrensverket                                                                     140 109,88
29842:                      Kuluttajavirasto
29843:                      Konsumentverket                                                                    1 818 229,56
29844:                      Kuopion lääninhallitus
29845:                      Länsstyrelsen i Kuopio Iän                                                         1426497,08
29846:                      Kuopion yliopisto
29847:                      Kuopio universitet                                                                 4261 354,77
29848:                      Kuvataideakatemia
29849:                      Bildkonstakademin                                                                    302 619,94
29850:                      Lapin lääninhallitus
29851:                      Länsstyrelsen i Lapplands Iän                                                      3 466 976,99
29852:                      Lapin yliopisto
29853:                      Lapplands universitet                                                              5442 636,27
29854:                      Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
29855:                      Villmanstrands tekniska högskola                                                   2 226 476,20
29856: 
29857: 
29858:  7 3505391
29859:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
29860:                                                                                                                  sivu
29861: Tili - Konto   6511                          Statens balanskonton 31.12.1994                                     sida      98
29862: 
29863:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
29864: 
29865: 
29866:                       Liikenneministeriö
29867:                       Trafikministeriet                                                                      16 465 245,28
29868:                       Lääkelaitos
29869:                       Läkemedelsverket                                                                        2226114,22
29870:                       Maa- ja metsätalousministeriö
29871:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                                          1 888774,88
29872:                       Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
29873:                       Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral                                  472 579,72
29874:                       Maanmittauslaitos
29875:                       Lantmäteriverket                                                                         7 333194,75
29876:                       Maatalouden tutkimuskeskus
29877:                       Lantbrukets forskningscentral                                                            4142 615,28
29878:                       Matkailun edistämiskeskus
29879:                       Centralen för turistfrämjande                                                            2 000 559,47
29880:                       Merentutkimuslaitos
29881:                       Havsforskningsinstitutet                                                                 3 551 055,02
29882:                       Metsäntutkimuslaitos
29883:                       Skogsforskningsinstitutet                                                                2 554982,98
29884:                       Mikkelin lääninhallitus
29885:                       Länsstyrelsen i S:t Michels Iän                                                            250836,55
29886:                       Oikeusministeriö
29887:                       Justitieministeriet                                                                    39 463 220,81
29888:                       Opetushallitus
29889:                       Utbildningsstyrelsen                                                                  163 919 423,44
29890:                       Opetusministeriö
29891:                       Undervisningsministeriet                                                                 1 879790,52
29892:                       Oulun lääninhallitus
29893:                       Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän                                                            6640666,78
29894:                       Oulun yliopisto
29895:                       Uleåborgs universitet                                                                      132973,92
29896:                       Patentti- ja rekisterihallitus
29897:                       Patent- och registerstyrelsen                                                            9 267 337,14
29898:                       Poliisikoulu
29899:                       Polisskola                                                                                 718 911,64
29900:                       Poliisiopisto
29901:                       Polisinstitut                                                                              597 726,53
29902:                       Poliisivarikko
29903:                       Polisdepån                                                                               2 474 738,30
29904:                       Puolustusministeriö
29905:                       Försvarsministeriet                                                                        594319,42
29906:                       Puolustusvoimat
29907:                       Försvarsmakten                                                                         79 560 788,37
29908:                       Rakennushallitus
29909:                       Byggnadsstyrelsen                                                                      62 563 697,32
29910:                       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
29911:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                                      179 913,86
29912:                       Sibelius-akatemia
29913:                       Sibelius-akademin                                                                        1 331 233,08
29914:                       Sisäasiainministeriö
29915:                       lnrikesministeriet                                                                     13 295 253,71
29916:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
29917:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                             6 874864,01
29918:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
29919:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                                        6 998156,42
29920:                                            Valtion tasetilit 31.12.1994
29921:                                                                                                          sivu
29922: Tili- Konto   6511                         Statens balanskonton 31.12.1994                               sida      99
29923: 
29924:                                                                              Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
29925: 
29926: 
29927:                      Suojelupoliisi
29928:                      Skyddspolisen                                                                       525 634,98
29929:                      Suomen Akatemia
29930:                      Finlands Akademi                                                                12 547 746,58
29931:                      Suomenlinnan hoitokunta
29932:                      Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                                    219 074,04
29933:                      Svenska handelshögskolan
29934:                      Svenska handelshögskolan                                                          1 624 297,51
29935:                      Säteilyturvakeskus
29936:                      Strålsäkerhetscentralen                                                           3 215 034,76
29937:                      Taideteollinen korkeakoulu
29938:                      Konstindustriella högskolan                                                       2 210 535,62
29939:                      Tampereen teknillinen korkeakoulu
29940:                      Tammerfors tekniska högskola                                                      3 050448,01
29941:                      Tampereen yliopisto
29942:                      Tammerfors universitet                                                            6170245,28
29943:                      Tapaturmavirasto
29944:                      Olycksfallsverket                                                                   417247,03
29945:                      Tasavallan presidentin kanslia
29946:                      Republikens presidents kansli                                                     1136 540,86
29947:                      Teatterikorkeakoulu
29948:                      Teaterhögskolan                                                                     613 693,78
29949:                      Teknillinen korkeakoulu
29950:                      Tekniska högskolan                                                              22 256 134,64
29951:                      Teknillinen tarkastuskeskus
29952:                      Tekniska kontrollcentralen                                                        2 788152,04
29953:                      Teknologian kehittämiskeskus
29954:                      Teknologiska utvecklings centralen                                                1 282 569,90
29955:                      Telehallintokeskus
29956:                      Teleförvaltningscentralen                                                         4839440,72
29957:                      Tielaitos
29958:                      Vägverket                                                                      256 273 549,14
29959:                      Tullihallitus
29960:                      Tullstyrelsen                                                                     7937 760,45
29961:                      Turun ja Porin lääninhallitus
29962:                      Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän                                           5298588,50
29963:                      Turun kauppakorkeakoulu
29964:                      Åbo handelshögskola                                                               1 708 705,51
29965:                      Turun yliopisto
29966:                      Åbo universitet                                                                  11 890 404,92
29967:                      Työministeriö
29968:                      Arbetsministeriet                                                              262 263 014,68
29969:                      Uudenmaan lääninhallitus
29970:                      Länsstyrelsen i Nylands Iän                                                       2174196,49
29971:                      Vaasan lääninhallitus
29972:                      Länsstyrelsen i Vasa Iän                                                         15 869173,31
29973:                      Vaasan yliopisto
29974:                      Vasa universitet                                                                  4 314 621,37
29975:                      Valtiokonttori
29976:                      Statskontoret                                                                    12 272 591,22
29977:                      Va~ion hankintakeskus
29978:                      Statens upphandlingscentral                                                    107 281 390,31
29979:                      Va~ion pelastuskoulu
29980:                      Statens räddningsskola                                                            2 958644,55
29981:                                             Valtion tasetilit 31.12.1994
29982:                                                                                                           sivu
29983: Tili- Konto   6511                          Statens balanskonton 31.12.1994                               sida    100
29984:                                                                               vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
29985: 
29986: 
29987:                      Valtion taidemuseo
29988:                      Statens konstmuseum                                                                2 683 790,85
29989:                      Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
29990:                      Statens ekonomiska forskningscentral                                                 470815,82
29991:                      Valtion teknillinen tutkimuskeskus
29992:                      Statens tekniska forskningscentral                                               30 227 053,65
29993:                      Valtioneuvoston kanslia
29994:                      Statsrådets kansli                                                                 1658298,91
29995:                      Valtionhallinnon kehittämiskeskus
29996:                      Statens utvecklingscentral                                                         1180 653,49
29997:                      Valtiontalouden tarkastusvirasto
29998:                      Statens revisionsverk                                                                387 700,75
29999:                      Valtiovarainministeriö
30000:                      Finansministeriet                                                                11 042 940,49
30001:                      Vesi- ja ympäristöhallitus
30002:                      Vallen- och miljöstyrelsen                                                       10 792 668,69
30003:                      Väestörekisterikeskus
30004:                      Befolkningsregistercentralen                                                       4824060,88
30005:                      Ympäristöministeriö
30006:                      Miljöministeriet                                                                   7535259,83
30007:                      Åboakademi
30008:                      Åboakademi                                                                         3678184,15
30009: 
30010: 6512          Muiden velkojen tili
30011:               övriga skulders konto                                                                1 592 493 383,54
30012:                      Ajoneuvohallinto
30013:                      Fördonsförvaltningen                                                                 869 701,58
30014:                      Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
30015:                      Veterinärmediciniska högskola                                     6 706,63
30016:                      Geologian tutkimuskeskus
30017:                      Geologiska forskningscentralen                                                         18043,80
30018:                      Helsingin kauppakorkeakoulu
30019:                      Helsingfors handelshögskola                                                          146059,13
30020:                      Helsingin poliisilaitos
30021:                      Helsingfors polisinrättning                                                        5918 066,00
30022:                      Helsingin yliopisto
30023:                      Helsingfors universitet                                                          53 292 159,20
30024:                      Hämeen lääninhallitus
30025:                      Länsstyrelsen i Tavastehus Iän                                                          4 019,65
30026:                      limatieteen laitos
30027:                      Meteorologiska institute!                                                          2 413 584,33
30028:                      Jyväskylän yliopisto
30029:                      Jyväskylä universitet                                                                       155,88
30030:                      Kauppa- ja teollisuusministeriö
30031:                      Handels- och industriministeriet                                                            796,80
30032:                      Keski-Suomen lääninhallitus
30033:                      Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän                                                  2 214,42
30034:                      Kuluttajavirasto
30035:                      Konsumentverket                                                                             474,30
30036:                      Kymen lääninhallitus
30037:                      Länsstyrelsen i Kymmene Iän                                                        2190762,48
30038:                      Lapin lääninhallitus
30039:                      Länsstyrelsen i Lapplands Iän                                                          82252,39
30040:                                             Valtion tasetilit 31.12.1994
30041:                                                                                                              sivu
30042: Tili- Konto   6512                          Statens balanskonton 31.12.1994                                  sida 101
30043:                                                                                  Vastaavaa • Aktiva   Vastattavaa · Passiva
30044: 
30045: 
30046:                      Lapin yliopisto
30047:                      Lapplands universitet                                                                   113841,22
30048:                      Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
30049:                      Villmanstrands tekniska högskola                                                        591 836,79
30050:                      liikkuva poliisi
30051:                      Rörliga polisen                                                                       2 270257,32
30052:                      Länsstyrelsen i landskapet Åland
30053:                      Länsstyrelsen i landskapet Åland                                                           1 205,50
30054:                      Lääkelaitos
30055:                      Läkemedelsverket                                                                           4580,00
30056:                      Maa- ja metsätalousministeriö
30057:                      Jord- och skogsbruksministeriet                                                       4194324,26
30058:                      Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
30059:                      Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral                             4172100,93
30060:                      Maanmittauslaitos
30061:                      Lantmäteriverket                                                                        920630,92
30062:                      Matkailun edistämiskeskus
30063:                      Centralen för turistfrämjande                                                           227 232,10
30064:                      Merenkulkuhallitus
30065:                      Sjöfartsstyrelsen                                                                   48 863 669,83
30066:                      Metsäntutkimuslaitos
30067:                      Skogsforskningsinstitutet                                                                      70,56
30068:                      Mikkelin lääninhallitus
30069:                       Länsstyrelsen i S:t Michels Iän                                                         29439,33
30070:                      Museovirasto
30071:                      Museiverket                                                                           1 930 308,11
30072:                      Oikeusministeriö
30073:                      Justitieministeriet                                                                     197 683,55
30074:                      Opetusministeriö
30075:                       Undervisningsministeriet                                                           35 209 452,37
30076:                      Oulun lääninhallitus
30077:                       Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän                                                            93375,95
30078:                      Oulun yliopisto
30079:                       Uleåborgs universitet                                                              30 140 763,60
30080:                       Patentti- ja rekisterihallitus
30081:                       Patent- och registerstyrelsen                                                          321 860,00
30082:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
30083:                       Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän                                                   2 349193,22
30084:                       Poliisivarikko
30085:                       Polisdepån                                                                           2 045590,47
30086:                       Puolustusministeriö
30087:                       Försvarsministeriet                                                                  4 745 788,45
30088:                       Puolustusvoimat
30089:                       Försvarsmakten                                                                     57 729 306,57
30090:                       Rajavartiolaitos
30091:                       Gränsbevakningsväsendet                                                            15 835 319,62
30092:                       Rakennushallitus
30093:                       Byggnadsstyrelsen                                                                    2 734 707,67
30094:                       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
30095:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                                9 465 801,66
30096:                       Sibelius-akatemia
30097:                       Sibelius-akademin                                                                        19211,12
30098:                       Sisäasiainministeriö
30099:                       lnrikesministeriet                                                                       29072,23
30100:                                             Valtion tasetilit 31.12.1994
30101:                                                                                                                 sivu
30102: Tili- Konto   6512                          Statens balanskonton 31.12.1994                                     sida    102
30103:                                                                                     Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30104: 
30105: 
30106:                      Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
30107:                      Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                                  6901,73
30108:                      Sosiaali- ja terveysministeriö
30109:                      Social- och hälsovårdsministeriet                                                   1132 178 926,83
30110:                      Suomen Akatemia
30111:                      Finlands Akademi                                                  2 742200,00
30112:                      Suomenlinnan hoitokunta
30113:                      Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                                         1 015 907,18
30114:                      Svenska handelshögskolan
30115:                      Svenska handelshögskolan                                                                          870,00
30116:                      Tampereen teknillinen korkeakoulu
30117:                      Tammerfors tekniska högskola                                                                      789,90
30118:                      Tampereen yliopisto
30119:                      Tammerfors universitet                                                                     138401,98
30120:                      Teatterikorkeakoulu
30121:                      Teaterhögskolan                                                       63 994,70
30122:                      Teknillinen korkeakoulu
30123:                      Tekniska högskolan                                                                       1 604 669,25
30124:                      Teknillinen tarkastuskeskus
30125:                      Tekniska kontrollcentralen                                                                 293469,52
30126:                      Teknologian kehittämiskeskus
30127:                      Teknologiska utvecklings centralen                                                          73383,24
30128:                      Telehallintokeskus
30129:                      Teleförvaltningscentralen                                                                  156 868,49
30130:                      Tielaitos
30131:                      Vägverket                                                                                4496875,04
30132:                      Tilastokeskus
30133:                      Statistikcentralen                                                                       4 729 553,52
30134:                      Turun ja Porin liiäninhallitus
30135:                      Länsstyrelsen i Abo och Björneborgs Iän                                                    201 947,15
30136:                      Turun yliopisto
30137:                      Åbo universitet                                                                             28401,00
30138:                      Työministeriö
30139:                      Arbetsministeriet                                                                           88 056,40
30140:                      Ulkoasiainministeriö
30141:                      Utrikesministeriet                                                                     60 019 692,66
30142:                      Uudenmaan lääninhallitus
30143:                      Länsstyrelsen i Nylands Iän                                                              6 134 212,04
30144:                      Vaasan lääninhallitus
30145:                      Länsstyrelsen i Vasa Iän                                                                      1 643,55
30146:                      Valtiokonttori
30147:                      Statskontoret                                                                              548199,49
30148:                      Valtion taidemuseo
30149:                      Statens konstmuseum                                                          2,00
30150:                      Valtion teknillinen tutkimuskeskus
30151:                      Statens tekniska forskningscentral                                                     11 146 999,94
30152:                      Verohallitus
30153:                      Skattestyrelsen                                                                        76 363 264,82
30154:                      Vesi- ja ympäristöhallitus
30155:                      Vallen- och miljöstyrelsen                                                               6698286,26
30156:                      Ympäristöministeriö
30157:                      Miljöministeriet                                                                           123 362,58
30158:                      Åboakademi
30159:                      Åboakademi                                                                                  80690,99
30160:                                            Valtion tasetilit 31.12.1994
30161:                                                                                                          sivu
30162: Tili- Konto   6521                         Statens balanskonton 31.12.1994                               sida    103
30163: 
30164:                                                                              Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30165: 
30166: 
30167: 652           SAAATUJEN ENNAKKOJEN TILIT
30168:               ERHÅLLNA FÖRSKOTTS KONTON                                                              94 698 827,05
30169: 
30170: 6521          Saatujen hankintaennakkojen tili
30171:               Erhållna leveransförskotts konto                                                       20 056 375,04
30172:                      Maanmittauslaitos
30173:                      Lantmäteriverket                                                                    240 766,50
30174:                      Maatalouden tutkimuskeskus
30175:                      Lantbrukets forskningscentral                                                     1 404 045,73
30176:                      Metsäntutkimuslaitos
30177:                      Skogsforskningsinstitutet                                                         2 159 110,20
30178:                      Opetushallitus
30179:                      Utbildningsstyrelsen                                                                   2 916,00
30180:                      Oulun yliopisto
30181:                      Uleåborgs universitet                                                               328919,40
30182:                      Säteilyturvakeskus
30183:                      Strålsäkerhetscentralen                                                             120 072,40
30184:                      Tampereen teknillinen korkeakoulu
30185:                      Tammerfors tekniska högskola                                                        305985,80
30186:                      Tielaitos
30187:                      Vägverket                                                                         2574 364,77
30188:                      Valtion hankintakeskus
30189:                      Statens upphandlingscentral                                                     12678443,14
30190:                      Valtionhallinnon kehittämiskeskus
30191:                      Statens utvecklingscentral                                                           40 504,00
30192:                      Väestörekisterikeskus
30193:                      Befolkningsregistercentralen                                                        201 247,10
30194: 
30195: 6522          Muiden saatujen ennakkojen tili
30196:               Övriga erhållna förskotts konto                                                        74 642 452,01
30197:                      Helsingin kauppakorkeakoulu
30198:                      Helsingfors handelshögskola                                                       3431 722,83
30199:                      limatieteen laitos
30200:                      Meteorologiska institute!                                                            42112,54
30201:                      Joensuun yliopisto
30202:                      Joensuu universitet                                                                 195390,18
30203:                      Jyväskylän yliopisto
30204:                      Jyväskylä univers~et                                                              2462842,25
30205:                      Kansanterveyslaitos
30206:                      Folkhälsoinstitutet                                                                 818139,32
30207:                      Kauppa- ja teollisuusministeriö
30208:                      Handels- och industriministeriet                                                    146 719,75
30209:                      Kuopion yliopisto
30210:                      Kuopio universitet                                                                  309 898,00
30211:                      Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
30212:                      Villmanstrands tekniska högskola                                                    858000,00
30213:                      Matkailun edistämiskeskus
30214:                      Centralen för turistfrämjande                                                       171 562,54
30215:                      Oikeusministeriö
30216:                      Justitieministeriet                                                                   97 336,71
30217:                      Opetushallitus
30218:                      Utbildningsstyrelsen                                                              2 648808,40
30219:                                               Valtion tasetilit 31.12.1994
30220:                                                                                                             sivu
30221: Tili - Konto   6522                           Statens balanskonton 31.12.1994                               sida     104
30222: 
30223:                                                                                 Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30224: 
30225: 
30226:                       Patentti- ja rekisterihallitus
30227:                       Patent- och registerstyrelsen                                                         199812,66
30228:                       Rakennushallitus
30229:                       Byggnadsstyrelsen                                                                     375074,81
30230:                       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
30231:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                                 570 273,35
30232:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
30233:                       Tammerforstekniska högskola                                                       10 685 032,89
30234:                       Tampereen yliopisto
30235:                       Tammerfors universitet                                                              4676 713,31
30236:                       Teknillinen korkeakoulu
30237:                       Tekniska högskolan                                                                29 537 296,08
30238:                       Tielaitos
30239:                       Vägverket                                                                             389 537,34
30240:                       Tullihallitus
30241:                       Tullstyrelsen                                                                       1 577 274,70
30242:                       Turun kauppakorkeakoulu
30243:                       Åbo handelshögskola                                                                   214 700,00
30244:                       Turun yliopisto
30245:                       Åbo universitet                                                                     4828506,21
30246:                       Valtiokonttori
30247:                       Statskontoret                                                                         584537,60
30248:                       Valtion pelastuskoulu
30249:                       Statens räddningsskola                                                                   1 500,00
30250:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
30251:                       Statens tekniska forskningscentral                                                  9 691 213,17
30252:                       Valtionhallinnon kehittämiskeskus
30253:                       Statens utvecklingscentral                                                            128447,37
30254: 
30255: 
30256: 653            TILITEITÄVIEN VAROJEN TILIT
30257:                REDOVISNINGSMEDELS KONTON                                                               225 357 753,88
30258: 
30259: 6531           Eläke- ja avustuskassamaksujen tili (työnantaja)
30260:                Pensions- och understödskassebetalningars konto (arbetsgivare)                             3 697 687,50
30261:                       Eduskunta
30262:                       Riksdagen                                                                                1 476,20
30263:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
30264:                       Helsingfors handelshögskola                                                                   70,29
30265:                       Helsingin yliopisto
30266:                       Helsingfors universitet                                                                20296,69
30267:                       Hämeen lääninhallitus
30268:                       Länsstyrelsen i Tavastehus Iän                                                           2857,80
30269:                       Jyväskylän yliopisto
30270:                       Jyväskylä universitet                                                                        307,12
30271:                       Kasvinjalostuslaitos
30272:                       Växtförädlingsanstalten                                                                  3053,64
30273:                       Keski-Suomen lääninhallitus
30274:                       Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän                                                   1 567,50
30275:                       Keskusrikospoliisi
30276:                       Centralkriminalpolisen                                                                 39 327,53
30277:                       Kuopion yliopisto
30278:                       Kuopio universitet                                                                           241,92
30279:                                             Valtion tasetilit 31.12-1994
30280:                                                                                                                 sivu
30281: Tili- Konto   6531                          Statens balanskonton 31.12.1994                                     sida     105
30282: 
30283:                                                                                     Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30284: 
30285: 
30286:                      Kymen lääninhallitus
30287:                      Länsstyrelsen i Kymmene Iän                                                                   1610,58
30288:                      Liikkuva poliisi
30289:                      Rörliga polisen                                                                                   202,40
30290:                      Maanmittauslaitos
30291:                      Lantmäteriverket                                                                              1 754,98
30292:                      Maatalouden tutkimuskeskus
30293:                      Lantbrukets forskningscentral                                                                 5 309,87
30294:                      Matkailun edistämiskeskus
30295:                      Centralen för turistfrämjande                                                                 6486,34
30296:                      Merenkulkuhallitus
30297:                      Sjöfartsstyrelsen                                                                        1 039 641,47
30298:                      Metsäntutkimuslaitos
30299:                      Skogsforskningsinstitutet                                                                     6 957,23
30300:                      Mikkelin lääninhallitus
30301:                      Länsstyrelsen i S:t Michels Iän                                                                   206,80
30302:                      Museovirasto
30303:                      Museiverket                                                           18267,16
30304:                      Oikeusministeriö
30305:                      Justitieministeriet                                                                         41 408,90
30306:                      Opetushallitus
30307:                      Utbildningsstyrelsen                                                                        36 042,00
30308:                      Opetusministeriö
30309:                      Undervisningsministeriet                                                                    10 572,42
30310:                      Pohjois-Karjalan lääninhallitus
30311:                      Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän                                                            2 402,90
30312:                      Puolustusministeriö
30313:                      Försvarsministeriet                                                                           8130,61
30314:                      Puolustusvoimat
30315:                      Försvarsmakten                                                                             549 644,29
30316:                      Rakennushallitus
30317:                      Byggnadsstyrelsen                                                                           75 970,08
30318:                      Sibelius-akatemia
30319:                      Sibelius-akademin                                                                           34629,52
30320:                      Sisäasiainministeriö
30321:                      lnrikesministeriet                                                                            1 760,00
30322:                      Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
30323:                      Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                                      717,65
30324:                      Sosiaali- ja terveysministeriö
30325:                      Social- och hälsovårdsministeriet                                                             7904,60
30326:                      Suojelupoliisi
30327:                      Skyddspolisen                                                                0,01
30328:                      Taideteollinen korkeakoulu
30329:                      Konstindustriella högskolan                                                                       616,00
30330:                      Tampereen teknillinen korkeakoulu
30331:                      Tammerforstekniska högskola                                                                       660,00
30332:                      Tampereen yliopisto
30333:                      Tammerfors universitet                                                                        6317,17
30334:                      Tasavallan presidentin kanslia
30335:                      Republikens presidents kansli                                                               20237,85
30336:                      Teatterikorkeakoulu
30337:                      Teaterhögskolan                                                                               4680,22
30338:                      Tielaitos
30339:                      Vägverket                                                                                1 006 781,69
30340:                                             Valtion tasetilit 31.12.1994
30341:                                                                                                           sivu
30342: Tili- Konto   6531                          Statens balanskonton 31.12.1994                               sida    106
30343: 
30344:                                                                               Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30345: 
30346: 
30347:                      Tullihallitus
30348:                      Tullstyrelsen                                                                           1 054,02
30349:                      Turun ja Porin lääninhallitus
30350:                      Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän                                                 1 214,67
30351:                      Työministeriö
30352:                      Arbetsministeriet                                                                    406 781,52
30353:                      Ulkoasiainministeriö
30354:                      Utrikesministeriet                                                                      4357,72
30355:                      Vaasan lääninhallitus
30356:                      Länsstyrelsen i Vasa Iän                                                                    149,05
30357:                      Vesi- ja ympäristöhallitus
30358:                      Vallen- och miljöstyrelsen                                                           360 743,71
30359:                      Ympäristöministeriö
30360:                      Miljöministeriet                                                                        1 809,72
30361: 
30362: 6532          Tilitystä vastaan saatujen varojen tili
30363:               Mot redovisning erhållna medels konto                                                   64 454 265,15
30364:                      Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
30365:                      Veterinärmediciniska högskola                                                        109 925,05
30366:                      Geologian tutkimuskeskus
30367:                      Geologiska forskningscentralen                                                        17075,56
30368:                      Helsingin yliopisto
30369:                      Helsingfors universitet                                                            3533285,45
30370:                      Hämeen lääninhall~us
30371:                      Länsstyrelsen i Tavastehus Iän                                                        26 985,01
30372:                      Joensuun yliopisto
30373:                      Joensuu universitet                                                                  443112,37
30374:                      Jyväskylän yliopisto
30375:                      Jyväskylä universitet                                                              8519754,53
30376:                      Kansallisarkisto
30377:                      Arkiwäsendet                                                                            9 460,65
30378:                      Kansanterveyslaitos
30379:                      Folkhälsoinstitutet                                                                         789,09
30380:                      Kasvinjalostusla~os
30381:                      Växtförädlingsanstalten                                                               56958,09
30382:                      Keski-Suomen lääninhallitus
30383:                      Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän                                               279 701,90
30384:                      Kuluttajavirasto
30385:                      Konsumentverket                                                                       80640,89
30386:                      Kuopion lääninhallitus
30387:                      Länsstyrelsen i Kuopio Iän                                                                  367,30
30388:                      Kuopion yliopisto
30389:                      Kuopio universitet                                                                 3897298,45
30390:                      Kuvataideakatemia
30391:                      Bildkonstakademin                                                                       8 762,49
30392:                      Lapin yliopisto
30393:                      Lapplands universitet                                                                310498,00
30394:                      Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
30395:                      Villmanstrands tekniska högskola                                                   2190575,30
30396:                      Liikenneministeriö
30397:                      Trafikministeriet                                                                     29112,18
30398:                      Länsstyrelsen i landskapet Åland
30399:                      Länsstyrelsen i landskapet Åland                                                       48 786,00
30400:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
30401:                                                                                                                  sivu
30402: Tili - Konto   6532                          Statens balanskonton 31.12.1994                                     sida    107
30403: 
30404:                                                                                      Vastaavaa • Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30405: 
30406: 
30407:                       Maa- ja metsätalousministeriö
30408:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                                            383330,71
30409:                       Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
30410:                       Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral                                    10032,69
30411:                       Maatalouden tutkimuskeskus
30412:                       Lantbrukets forskningscentral                                                            2 024042,47
30413:                       Matkailun edistämiskeskus
30414:                       Centralen för turistfrämjande                                                               58696,12
30415:                       Metsäntutkimuslaitos
30416:                       Skogsforskningsinstitutet                                                                  956190,79
30417:                       Mikkelin lääninhallitus
30418:                       Länsstyrelsen i S:t Michels Iän                                                             46259,79
30419:                       Oikeusministeriö
30420:                       Justitieministeriet                                                                        220362,01
30421:                       Opetushallitus
30422:                       Utbildningsstyrelsen                                                                     2346907,99
30423:                       Opetusministeriö
30424:                       Undervisningsministeriet                                                                 1 269 305,33
30425:                       Oulun yliopisto
30426:                       Uleåborgs universitet                                                                    6 617 520,60
30427:                       Poliisikoulu
30428:                       Polisskola                                                                                    5157,50
30429:                       Puolustusvoimat
30430:                       Försvarsmakten                                                                             178000,63
30431:                       Rakennushallitus
30432:                       Byggnadsstyrelsen                                                                        8277 909,87
30433:                       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
30434:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                                       24336,67
30435:                       Sibelius-akatemia
30436:                       Sibelius-akademin                                                                          308 639,11
30437:                       Sisäasiainministeriö
30438:                       lnrikesministeriet                                                                         183 570,26
30439:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
30440:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                               814819,27
30441:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
30442:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                    267923,34
30443:                       Suomen Akatemia
30444:                       Finlands Akademi                                                                                  988,78
30445:                       Svenska handelshögskolan
30446:                       Svenska handelshögskolan                                                                   406 205,31
30447:                       Säteilyturvakeskus
30448:                       Strålsäkerhetscentralen                                                                       4257,31
30449:                       Taideteollinen korkeakoulu
30450:                       Konstindustriella högskolan                                                                360880,32
30451:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
30452:                       Tammerforstekniska högskola                                                                480459,23
30453:                       Tampereen yliopisto
30454:                       Tammerfors universitet                                                                   1 410852,22
30455:                       Teknillinen korkeakoulu
30456:                       Tekniska högskolan                                                                       3524143,43
30457:                       Tielaitos
30458:                       Vägverket                                                                                    77081,33
30459:                       Tilastokeskus
30460:                       Statistikcentralen                                                                         186 461,41
30461:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
30462:                                                                                                            sivu
30463: Tili - Konto   6532                          Statens balanskonton 31.12.1994                               sida    108
30464: 
30465:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30466: 
30467: 
30468:                       Turun ja Porin lääninhallitus
30469:                       Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän                                               76 008,13
30470:                       Turun kauppakorkeakoulu
30471:                       Åbo handelshögskola                                                                  328258,53
30472:                       Turun yliopisto
30473:                       Åbo universitet                                                                      909 795,09
30474:                       Työministeriö
30475:                       Arbetsministeriet                                                                    549 540,00
30476:                       Ulkoasiainministeriö
30477:                       Utrikesministeriet                                             305841,47
30478:                       Valtion pelastuskoulu
30479:                       Statens räddningsskola                                                                47 259,84
30480:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
30481:                       Statens tekniska forskningscentral                                                 2 371 884,73
30482:                       Valtioneuvoston kanslia
30483:                       Statsrådets kansli                                                                   117954,32
30484:                       Valtionhallinnon kehittämiskeskus
30485:                       Statens utvecklingscentral                                      17 649,24
30486:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
30487:                       Vallen- och miljöstyrelsen                                                         4 884071,65
30488:                       Ympäristöministeriö
30489:                       Miljöministeriet                                                                     189 589,20
30490:                       Åboakademi
30491:                       Åboakademi                                                                         5 831 818,25
30492: 
30493: 6533           Jäsenmaksujen tili
30494:                Medlemsavgifters konto                                                                    7 806488,28
30495:                       Asuntorahastovirasto
30496:                       Bostadsfondverket                                                                       7 201,23
30497:                       Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
30498:                       Veterinärmediciniska högskola                                                               555,99
30499:                       Geologian tutkimuskeskus
30500:                       Geologiska forskningscentralen                                                         67211,53
30501:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
30502:                       Helsingfors handelshögskola                                                           25 431,46
30503:                       Helsingin yliopisto
30504:                       Helsingfors universitet                                             886,54
30505:                       limatieteen laitos
30506:                       Meteorologiska institute!                                                             47 859,56
30507:                       Kansallisarkisto
30508:                       Arkiwäsendet                                                                            7 431,95
30509:                       Kansanterveyslaitos
30510:                       Folkhälsoinstitutet                                                                    37229,09
30511:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
30512:                       Handels- och industriministeriet                                                       17933,60
30513:                       Keskusrikospoliisi
30514:                       Centralkriminalpolisen                                                               110 396,63
30515:                       Kilpailuvirasto
30516:                       Konkurrensverket                                                                        5858,61
30517:                       Kuopion lääninhallitus
30518:                       Länsstyrelsen i Kuopio Iän                                                             70257,59
30519:                       Kuopion yliopisto
30520:                       Kuopio universitet                                                                     71 431,02
30521:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
30522:                                                                                                               sivu
30523: Tili - Konto   6533                          Statens balanskonton 31.12.1994                                  sida    109
30524: 
30525:                                                                                   Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30526: 
30527: 
30528:                       Kymen lääninhallitus
30529:                       Länsstyrelsen i Kymmene Iän                                                              91 470,43
30530:                       Lapin lääninhallitus
30531:                       Länsstyrelsen i Lapplands Iän                                                            79 870,51
30532:                       Liikenneministeriö
30533:                       Trafikministeriet                                                                          6694,77
30534:                       Liikkuva poliisi
30535:                       Rörliga polisen                                                                          95 450,55
30536:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland
30537:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland                                                           1 247,43
30538:                       Lääkelaitos
30539:                       Läkemedelsverket                                                                           5410,76
30540:                       Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
30541:                       Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral              615,45
30542:                       Maanmittauslaitos
30543:                       Lantmäteriverket                                                                        184415,58
30544:                       Maatalouden tutkimuskeskus
30545:                       Lantbrukets forskningscentral                                                              1 422,23
30546:                       Matkailun edistämiskeskus
30547:                       Centralen för turistfrämjande                                                                  130,88
30548:                       Merenkulkuhallitus
30549:                       Sjöfartsstyrelsen                                                                       332 928,89
30550:                       Metsäntutkimuslaitos
30551:                       Skogsforskningsinstitutet                                                                80 940,97
30552:                       Mikkelin lääninhallitus
30553:                       Länsstyrelsen i S:t Michels Iän                                                          52 595,15
30554:                       Museovirasto
30555:                       Museiverket                                                                              27 306,86
30556:                       Oikeusministeriö
30557:                       Justitieministeriet                                                                     237 628,26
30558:                       Opetushallitus
30559:                       Utbildningsstyrelsen                                                                    275 734,55
30560:                       Opetusministeriö
30561:                       Undervisningsministeriet                                                                 60 979,47
30562:                       Oulun lääninhallitus
30563:                       Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän                                                            99 595,38
30564:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
30565:                       Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän                                                       46 994,99
30566:                       Poliisikoulu
30567:                       Polisskola                                                                                     462,06
30568:                       Poliisivarikko
30569:                       Polisdepån                                                                                 9 748,19
30570:                       Puolustusministeriö
30571:                       Försvarsministeriet                                                                       11912,35
30572:                       Puolustusvoimat
30573:                       Försvarsmakten                                                                        2041282,10
30574:                       Rajavartiolaitos
30575:                       Gränsbevakningsväsendet                                                                 224413,98
30576:                       Rakennushallitus
30577:                       Byggnadsstyrelsen                                                                       269 058,37
30578:                       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
30579:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                                    30 636,39
30580:                       Sibelius-akatemia
30581:                       Sibelius-akademin                                                                        78 209,17
30582:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
30583:                                                                                                                  sivu
30584: Tili - Konto   6533                          Statens balanskonton 31.12.1994                                     sida    110
30585:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30586: 
30587: 
30588:                       Sisäasiainministeriö
30589:                       lnrikesministeriet                                                                          24497,38
30590:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
30591:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                               111 200,60
30592:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
30593:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                                           39408,89
30594:                       Suojelupoliisi
30595:                       Skyddspolisen                                                                               20 063,45
30596:                       Suomenlinnan hoitokunta
30597:                       Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                                              9 373,67
30598:                       Svenska handelshögskolan
30599:                       Svenska handelshögskolan                                                  105,00
30600:                       Säteilyturvakeskus
30601:                       Strålsäkerhetscentralen                                                                           32,04
30602:                       Taideteollinen korkeakoulu
30603:                       Konstindustriella högskolan                                                                 27339,80
30604:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
30605:                       Tammerforstekniska högskola                                                                 49 332,77
30606:                       Tampereen yliopisto
30607:                       Tammerfors universitet                                                                     151 578,29
30608:                       Tapaturmavirasto
30609:                       Olycksfallsverket                                                                            16 366,43
30610:                       Tasavallan presidentin kanslia
30611:                       Republikens presidents kansli                                                                 8278,47
30612:                       Teatterikorkeakoulu
30613:                       Teaterhögskolan                                                                             29 742,51
30614:                       Teknillinen tarkastuskeskus
30615:                       Tekniska kontrollcentralen                                                                   22486,66
30616:                       Teknologian kehittämiskeskus
30617:                       Teknologiska utvecklings centralen                                                            6242,89
30618:                       Tielaitos
30619:                       Vägverket                                                                                1 258904,96
30620:                       Tullihallitus
30621:                       Tullstyrelsen                                                                                 9182,59
30622:                       Turun ja Porin lääninhallitus
30623:                       Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän                                                    180973,57
30624:                       Turun kauppakorkeakoulu
30625:                       Åbo handelshögskola                                                                          18202,52
30626:                       Turun yliopisto
30627:                       Åbo universitet                                                                            178408,88
30628:                       Työministeriö
30629:                       Arbetsministeriet                                                                          210 979,48
30630:                       Ulkoasiainministeriö
30631:                       Utrikesministeriet                                                                            6209,43
30632:                       Uudenmaan lääninhallitus
30633:                       Länsstyrelsen i Nylands Iän                                                  6,05
30634:                       Vaasan lääninhallitus
30635:                       Länsstyrelsen i Vasa Iän                                                                     97778,64
30636:                       Valtion pelastuskoulu
30637:                        Statens räddningsskola                                                                       8182,32
30638:                       Valtion taidemuseo
30639:                        Statens konstmuseum                                                                         11 327,88
30640:                       Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
30641:                       Statens ekonomiska forskningscentral                                                          2 389,86
30642:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
30643:                                                                                                               sivu
30644: Tili - Konto   6533                          Statens balanskonton 31.12.1994                                  sida     111
30645:                                                                                   Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30646: 
30647: 
30648:                       VaHion teknillinen tutkimuskeskus
30649:                       Statens tekniska forskningscentral                                                      184 810,56
30650:                       VaHioneuvoston kanslia
30651:                       Statsrådets kansli                                                                               0,53
30652:                       VaHiontalouden tarkastusvirasto
30653:                       Statens revisionsverk                                                                          166,23
30654:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
30655:                       Vallen- och miljöstyrelsen                                                              148 465,78
30656:                       Väestörekisterikeskus
30657:                       Befolkningsregistercentralen                                                               7 871,96
30658:                       Ympäristöministeriö
30659:                       Miljöministeriet                                                                         21 709,45
30660:                       Åboakademi
30661:                       Åboakademi                                                                              131 254,30
30662: 
30663: 6534           Ulosaitojen tili
30664:                Utmätningars konto                                                                             295002,20
30665:                       Asuntorahastovirasto
30666:                       Bostadsfondverket                                                                              700,00
30667:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
30668:                       Helsingfors handelshögskola                                                                9460,24
30669:                       Helsingin poliisilaitos
30670:                       Helsingfors polisinrättning                                          2148,26
30671:                       Keskusrikospoliisi
30672:                       Centralkriminalpolisen                                                                         181,54
30673:                       Liikkuva poliisi
30674:                       Rörliga polisen                                                                          20257,55
30675:                       Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
30676:                       Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral                 0,60
30677:                       Maanmittauslaitos
30678:                       Lantmäteriverket                                                                           2 901,42
30679:                       Maatalouden tutkimuskeskus
30680:                       Lantbrukets forskningscentral                                                              1 565,00
30681:                       Merenkulkuhallitus
30682:                       Sjöfartsstyrelsen                                                                        32 464,86
30683:                       Metsäntutkimuslaitos
30684:                       Skogsforskningsinstitutet                                              282,33
30685:                       Museovirasto
30686:                       Museiverket                                                                                3088,65
30687:                       Oikeusministeriö
30688:                       Justitieministeriet                                                                      10765,92
30689:                       Opetushall~us
30690:                       Utbildningsstyrelsen                                                                     13127,94
30691:                       Opetusministeriö
30692:                       Undervisningsministeriet                                                                   3696,12
30693:                       Oulun lääninhallitus
30694:                       Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän                                                              1 300,00
30695:                       Poliisivarikko
30696:                       Polisdepån                                                                                 3076,81
30697:                       Puolustusvoimat
30698:                       Försvarsmaklen                                                       3943,14
30699:                       Rakennushallitus
30700:                       Byggnadsstyrelsen                                                                        55276,48
30701:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
30702:                                                                                                                  sivu
30703: Tili - Konto   6534                          Statens balanskonton 31.12.1994                                     sida    112
30704: 
30705:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30706: 
30707: 
30708:                       Sisäasiainministeriö
30709:                       lnrikesministeriet                                                        907,52
30710:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
30711:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                                  6436,85
30712:                       Suomenlinnan hoitokunta
30713:                       Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                                              5 940,68
30714:                       Tielaitos
30715:                       Vägverket                                                                                   75 360,D4
30716:                       Työministeriö
30717:                       Arbetsministeriet                                                                           38 990,47
30718:                       Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
30719:                       Statens ekonomiska forskningscentral                                                              655,24
30720:                       Verohallitus
30721:                       Skattestyrelsen                                                        12 339,93
30722:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
30723:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                                                  24504,33
30724:                       Väestörekisterikeskus
30725:                       Befolkningsregistercentralen                                                                  1 557,00
30726:                       Ympäristöministeriö
30727:                       Miljöministeriet                                                                              2 616,84
30728:                       Åboakademi
30729:                       Åboakademi                                                                                        700,00
30730: 
30731: 6535           Eläke- ja avustuskassamaksujen tili (työntekijät)
30732:                Pensions- och understödskassebetalningars konto (arbetare)                                        711 423,10
30733:                       Eduskunta
30734:                       Riksdagen                                                                                         402,60
30735:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
30736:                       Helsingfors handelshögskola                                                                        19,17
30737:                       Helsingin yliopisto
30738:                       Helsingfors universitet                                                                       5 349,07
30739:                       Hämeen lääninhallitus
30740:                       Länsstyrelsen i Tavastehus Iän                                                                    779,40
30741:                       Jyväskylän yliopisto
30742:                       Jyväskylä universitet                                                                              83,76
30743:                       Kasvinjalostuslaitos
30744:                       Växtförädlingsanstalten                                                                           545,29
30745:                       Keski-Suomen lääninhallitus
30746:                       Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän                                                            427,50
30747:                       Keskusrikospoliisi
30748:                       Centralkriminalpolisen                                                                       15 789,57
30749:                       Kuopion lääninhallitus
30750:                       Länsstyrelsen i Kuopio Iän                                                                    4118,70
30751:                       Kuopion yliopisto
30752:                       Kuopio universitet                                                                                 43,20
30753:                       Kymen lääninhallitus
30754:                       Länsstyrelsen i Kymmene Iän                                                                   6 289,25
30755:                       Lapin lääninhallitus
30756:                       Länsstyrelsen i Lapplands Iän                                                                 3925,00
30757:                       Liikkuva poliisi
30758:                       Rörliga polisen                                                                               3058,90
30759:                       Maanmittauslaitos
30760:                       Lantmäteriverket                                                        1 374,95
30761:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
30762:                                                                                                                 sivu
30763: Tili - Konto   6535                          Statens balanskonton 31.12.1994                                    sida     113
30764: 
30765:                                                                                      Vastaavaa -Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30766: 
30767: 
30768:                       Maatalouden tutkimuskeskus
30769:                       Lantbrukets forskningscentral                                                                    794,16
30770:                       Matkailun edistämiskeskus
30771:                       Centralen för turistfrämjande                                                                    179,70
30772:                       Merenkulkuhallitus
30773:                       Sjöfartsstyrelsen                                                                          16456,72
30774:                       Metsäntutkimuslaitos
30775:                       Skogsforskningsinstitutet                                                                    1 242,37
30776:                       Mikkelin lääninhallitus
30777:                       Länsstyrelsen i S:t Michels Iän                                                              3 356,40
30778:                       Museovirasto
30779:                       Museiverket                                                                                  3138,30
30780:                       Oikeusministeriö
30781:                       Justitieministeriet                                                                          8308,38
30782:                       Opetushallitus
30783:                       Utbildningsstyrelsen                                                                         7 077,81
30784:                       Opetusministeriö
30785:                       Undervisningsministeriet                                                                     2139,98
30786:                       Oulun lääninhallitus
30787:                       Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän                                                                7000,00
30788:                       Puolustusministeriö
30789:                       Försvarsministeriet                                                                          1451,90
30790:                       Puolustusvoimat
30791:                       Försvarsmakten                                                                             98124,44
30792:                       Rakennushallitus
30793:                       Byggnadsstyrelsen                                                                          13 566,17
30794:                       Sibelius-akatemia
30795:                       Sibelius-akademin                                                                            9444,35
30796:                       Sisäasiainministeriö
30797:                       lnrikesministeriet                                                                               480,00
30798:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
30799:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                                     243,65
30800:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
30801:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                                            2155,80
30802:                       Suojelupoliisi
30803:                       Skyddspolisen                                                                                    750,00
30804:                       Taideteollinen korkeakoulu
30805:                       Konstindustriella högskolan                                                                      168,00
30806:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
30807:                       Tammerforstekniska högskola                                                                      180,00
30808:                       Tampereen yliopisto
30809:                       Tammerfors universitet                                                                       1 722,86
30810:                       Tasavallan presidentin kanslia
30811:                       Republikens presidents kansli                                          3867,67
30812:                       Teatterikorkeakoulu
30813:                       Teaterhögskolan                                                                              1 276,42
30814:                       Tielaitos
30815:                       Vägverket                                                                                 188 905,71
30816:                       Tullihallitus
30817:                       Tullstyrelsen                                                                                    287,46
30818:                       Turun ja Porin lääninhallitus
30819:                       Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän                                                    13331,27
30820:                       Työministeriö
30821:                       Arbetsministeriet                                                                         224980,12
30822: 
30823:  8 350539L
30824:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
30825:                                                                                                           sivu
30826: Tili - Konto   6535                          Statens balanskonton 31.12.1994                              sida     114
30827: 
30828:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
30829: 
30830: 
30831:                       Ulkoasiainministeriö
30832:                       Utrikesministeriet                                                                     1172,62
30833:                       Vaasan lääninhallitus
30834:                       Länsstyrelsen i Vasa Iän                                                               3840,65
30835:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
30836:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                                            63 565,51
30837:                       Ympäristöministeriö
30838:                       Miljöministeriet                                                                           493,56
30839: 
30840: 
30841: 6539           ~uiden tilitettävien varojen tili
30842:                Ovriga redovisningsmedels konto                                                        148 392 887,65
30843:                       Geologian tutkimuskeskus
30844:                       Geologiska forskningscentralen                                                      183801,28
30845:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
30846:                       Helsingfors handelshögskola                                                           96 786,43
30847:                       Helsingin yliopisto
30848:                       Helsingfors univers~et                                                           33 174 926,36
30849:                       Hämeen lääninhall~us
30850:                       Länsstyrelsen i Tavastehus Iän                                                      137977,77
30851:                       limatieteen laitos
30852:                       Meteorologiska institute!                                                         7234143,99
30853:                       Joensuun yliopisto
30854:                       Joensuu universitet                                                               2 665909,08
30855:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
30856:                       Handels- och industriministeriet                                                    543500,00
30857:                       Keski-Suomen lääninhallitus
30858:                       Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän                                                 7 990,00
30859:                       Kuopion lääninhallitus
30860:                       Länsstyrelsen i Kuopio Iän                                                          346593,43
30861:                       Kymen lääninhall~us
30862:                       Länsstyrelsen i Kymmene Iän                                                            2 940,00
30863:                       Lapin lääninhallitus
30864:                       Länsstyrelsen i Lapplands Iän                                                           1 800,00
30865:                       Lapin yliopisto
30866:                       Lapplands universitet                                                               591 418,09
30867:                       Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
30868:                       Villmanstrands tekniska högskola                                                      70200,00
30869:                       Maanmittauslaitos
30870:                       Lantmäteriverket                                                                       6116,00
30871:                       Maatalouden tutkimuskeskus
30872:                       Lantbrukets forskningscentral                                                         16 255,97
30873:                       Metsäntutkimuslaitos
30874:                       Skogsforskningsinstitutet                                                              6241,32
30875:                       Mikkelin lääninhallitus
30876:                       Länsstyrelsen i S:t Michels Iän                                                        4200,00
30877:                       Oikeusministeriö
30878:                       Justitieministeriet                                                                  123322,92
30879:                       Opetushallitus
30880:                       Utbildningsstyrelsen                                                              2 587035,85
30881:                       Oulun lääninhallitus
30882:                       Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän                                   45375,05
30883:                       Pohjois-Karjalan lääninhall~us
30884:                       Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän                                                         556,00
30885:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
30886:                                                                                                                  sivu
30887: Tili - Konto   6539                          Statens balanskonton 31.12.1994                                     sida     115
30888: 
30889:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30890: 
30891: 
30892:                       Puolustusvoimat
30893:                       Försvarsmakten                                                                                    994,53
30894:                       Sibelius-akatemia
30895:                       Sibelius-akademin                                                                          188 426,33
30896:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
30897:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                                      423,50
30898:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
30899:                       Tammerfors tekniska högskola                                         184213,54
30900:                       Tampereen yliopisto
30901:                       Tammerfors universitet                                                                   4 726469,64
30902:                       Teknillinen korkeakoulu
30903:                       Tekniska högskolan                                                                       8 510 244,47
30904:                       Telehallintokeskus
30905:                       Teleförvaltningscentralen                                                              56 595 582,27
30906:                       Tielaitos
30907:                       Vägverket                                                                                    17 521,85
30908:                       Tullihallitus
30909:                       Tullstyrelsen                                                                          24 600 592,30
30910:                       Turun ja Porin lijäninhallitus
30911:                       Länsstyrelsen i Abo och Björneborgs Iän                                                      45814,00
30912:                       Turun kauppakorkeakoulu
30913:                       Åbo handelshögskola                                                                        530 281,23
30914:                       Turun yliopisto
30915:                       Åbo universitet                                                                            337 854,12
30916:                       Työministeriö
30917:                       Arbetsministeriet                                                                        1 391 305,33
30918:                       Ulkoasiainministeriö
30919:                       Utrikesministeriet                                                                         103363,65
30920:                       Uudenmaan lääninhallitus
30921:                       Länsstyrelsen i Nylands Iän                                                                275254,08
30922:                       Vaasan lääninhallitus
30923:                       Länsstyrelsen i Vasa Iän                                                                     84024,51
30924:                       Valtiokonttori
30925:                       Statskontoret                                                                            2 047243,47
30926:                       Verohallitus
30927:                       Skattestyrelsen                                                                          1 365366,47
30928: 
30929: 
30930:  654           BUDJETOIMATTOMIEN LUOTTOJEN TILIT
30931:                OBUDGETERADE KREDITERS KONTON                                                              1 145 840 988,88
30932: 
30933:  6549          Muiden luottojen tili
30934:                övriga krediters konto                                                                     1 145 840 988,88
30935:                       Valtiokonttori
30936:                       Statskontoret                                                                       1 145 840 988,88
30937: 
30938: 
30939:  661           TILIVIRASTOJEN VÄLISTEN TILITOINTEN TILIT
30940:                RÄKENSKAPSVERKENS INBÖRDES TRANSAKTIONERS KON-
30941:                TON                                                                         220 496,96
30942:                                             Valtion tasetilit 31.12.1994
30943:                                                                                                           sivu
30944: Tili- Konto   6611                          Statens balanskonton 31.12.1994                               sida    116
30945: 
30946:                                                                               Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30947: 
30948: 
30949: 6611          Lähetteiden tili
30950:               Remisskonto                                                           220496,96
30951: 
30952: 
30953: 662           TILIVIRASTON SISÄISTEN TILITOINTEN TILIT
30954:               RÄKENSKAPSVERKETS INTERNA TRANSAKTIONERS KON-
30955:               TON                                                                 1 906 922,35
30956: 
30957: 6621          Tiliviraston sisäisten suoritusten tili
30958:               Räkenskapsverkets interna betalningars konto                                              2 731 057,72
30959:                      Hämeen lääninhallitus
30960:                      Länsstyrelsen i Tavastehus Iän                                                          1120,00
30961:                      Kuopion lääninhallitus
30962:                      Länsstyrelsen i Kuopio Iän                                                              1 356,17
30963:                      Kymen lääninhallitus
30964:                      Länsstyrelsen i Kymmene Iän                                                                 412,00
30965:                      Lapin lääninhallitus
30966:                      Länsstyrelsen i Lapplands Iän                                                                 0,50
30967:                      Merenkulkuhallitus
30968:                      Sjöfartsstyrelsen                                                 5835,58
30969:                      Metsäntutkimuslaitos
30970:                      Skogsforskningsinstitutet                                        14420,53
30971:                      Oikeusministeriö
30972:                      Justitieministeriet                                                                    32 338,70
30973:                      Puolustusvoimat
30974:                      Försvarsmakten                                                                     3 892 081,79
30975:                      Teknillinen tarkastuskeskus
30976:                      Tekniska kontrollcentralen                                          821,28
30977:                      Tielaitos
30978:                      Vägverket                                                      541 304,39
30979:                      Työministeriö
30980:                      Arbetsministeriet                                                                      29 397,14
30981:                      Ulkoasiainministeriö
30982:                      Utrikesministeriet                                             663 012,30
30983:                      Verohallitus
30984:                      Skattestyrelsen                                                     254,50
30985: 
30986: 6623          Tiliviraston sisäinen menojen siirtotili
30987:               Räkenskapsverkets intema utgiftsgirokonto                           4896084,91
30988:                      Puolustusministeriö
30989:                      Försvarsministeriet                                            488989,92
30990:                      Ulkoasiainministeriö
30991:                      Utrikesministeriet                                           4407 094,99
30992: 
30993: 6624          Tiliviraston sisäinen tulojen siirtotili
30994:               Räkenskapsverkets interna inkomstgirokonto                                                  258104,84
30995:                      Geologian tutkimuskeskus
30996:                      Geologiska forskningscentralen                                                         54050,00
30997:                      Kuopion lääninhallitus
30998:                      Länsstyrelsen i Kuopio Iän                                        8 036,42
30999:                      Kuopion yliopisto
31000:                      Kuopio univers~et                                                    638,30
31001:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
31002:                                                                                                            sivu
31003: Tili - Konto   6624                          Statens balanskonton 31.12.1994                               sida    117
31004: 
31005:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31006: 
31007: 
31008:                       Kymen lääninhallitus
31009:                       Länsstyrelsen i Kymmene Iän                                                           31194,60
31010:                       Lapin lääninhallitus
31011:                       Länsstyrelsen i Lapplands Iän                                     4 796,10
31012:                       Opetushallitus
31013:                       Utbildningsstyrelsen                                                                 186331,06
31014: 
31015: 
31016: 663            TILIVIRASTOJEN VÄLISET KOKOOMATILIT
31017:                RÄKENSKAPSVERKENS INBÖRDES SAMLINGSKONTON                                            1 265 305 957,28
31018: 
31019: 6631           Ennakonpidätysten tili
31020:                Förskottsinnehållningars konto                                                        814 353 978,92
31021:                       Asuntorahastovirasto
31022:                       Bostadsfondverket                                                                    359526,00
31023:                       Eduskunta
31024:                       Riksdagen                                                                         3 996 793,00
31025:                       Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
31026:                       Veterinärmediciniska högskola                                                        840146,72
31027:                       Geologian tutkimuskeskus
31028:                       Geologiska forskningscentralen                                                     2 527 217,00
31029:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
31030:                       Helsingfors handelshögskola                                                        1 746155,29
31031:                       Helsingin poliisilaitos
31032:                       Helsingfors polisinrättning                                                        6 172 983,68
31033:                       Helsingin yliopisto
31034:                       Helsingfors universitet                                                          21 714 646,11
31035:                       Hämeen lääninhallitus
31036:                       Länsstyrelsen i Tavastehus Iän                                                     5441281,00
31037:                       limatieteen laitos
31038:                       Meteorologiska institute!                                                          2 056193,00
31039:                       Joensuun yliopisto
31040:                       Joensuu universitet                                                                4 728479,00
31041:                       Jyväskylän yliopisto
31042:                       Jyväskylä universitet                                                             7 729185,57
31043:                       Kansallisarkisto
31044:                       Arkiwäsendet                                                                         540513,00
31045:                       Kansanterveysla~os
31046:                       Folkhälsoinstitutet                                                                1964501,00
31047:                       Kasvinjalostusla~os
31048:                       Växtförädlingsanstalten                                                              189 655,00
31049:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
31050:                       Handels- och industriministeriet                                                   2290918,00
31051:                       Keski-suomen lääninhallitus
31052:                       Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän                                             2342 942,00
31053:                       Keskusrikospoliisi
31054:                       Centralkriminalpolisen                                                             2048527,95
31055:                       Kilpailuvirasto
31056:                       Konkurrensverket                                                                     263 624,00
31057:                       Kuluttajavirasto
31058:                       Konsumentverket                                                                      732117,00
31059:                       Kuopion lääninhallitus
31060:                       Länsstyrelsen i Kuopio Iän                                                         2411823,67
31061:                                            Valtion tasetilit 31.12.1994
31062:                                                                                                              sivu
31063: Tili- Konto   6631                         Statens balanskonton 31.12.1994                                   sida    118
31064: 
31065:                                                                                  Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31066: 
31067: 
31068:                      Kuopion yliopisto
31069:                      Kuopio universitet                                                                    4 058 797,00
31070:                      Kuvataideakatemia
31071:                      Bildkonstakademin                                                                       134 912,00
31072:                      Kymen lääninhallitus
31073:                      Länsstyrelsen i Kymmene Iän                                                           3 219 005,86
31074:                      Lapin lääninhallitus
31075:                      Länsstyrelsen i Lapplands Iän                                                         2 804548,00
31076:                      Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
31077:                      Villmanstrands tekniska högskola                                                      1 762 351,00
31078:                      Liikenneministeriö
31079:                      Trafikministeriet                                                                       774074,00
31080:                      Liikkuva poliisi
31081:                      Rör1iga polisen                                                                       2358233,00
31082:                      Länsstyrelsen i landskapet Åland
31083:                      Länsstyrelsen i landskapet Åland                                                         78 228,00
31084:                      Lääkelaitos
31085:                      Läkemedelsverket                                                                        408112,00
31086:                      Maa- ja metsätalousministeriö
31087:                      Jord- och skogsbruksministeriet                                                       3 879 568,50
31088:                      Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
31089:                      Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral                             1154 731,00
31090:                      Maanmittauslaitos
31091:                      Lantmäteriverket                                                                      6493631,00
31092:                      Maatalouden tutkimuskeskus
31093:                      Lantbrukets forskningscentral                                                         2375 739,00
31094:                      Matkailun edistämiskeskus
31095:                      Centralen för turistfrämjande                                                           277 581,92
31096:                      Merenkulkuhallitus
31097:                      Sjöfartsstyrelsen                                                                     8 331 586,20
31098:                      Merentutkimuslaitos
31099:                      Havsforskningsinstitutet                                                                525 774,71
31100:                      Metsäntutkimuslaitos
31101:                      Skogsforskningsinstitutet                                                             3036 559,00
31102:                      Mikkelin lääninhallitus
31103:                      Länsstyrelsen i S:t Michels Iän                                                       1 826 476,00
31104:                      Museovirasto
31105:                      Museiverket                                                                             888557,07
31106:                      Oikeusministeriö
31107:                      Justitieministeriet                                                                 29 077 397,07
31108:                      Opetushallitus
31109:                      Utbildningsstyrelsen                                                                32 483 282,43
31110:                      Opetusministeriö
31111:                      Undervisningsministeriet                                                              3380245,60
31112:                      Oulun lääninhallitus
31113:                      Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän                                                         3365 598,00
31114:                      Oulun yliopisto
31115:                      Uleåborgs universitet                                                                      3 839,66
31116:                      Patentti- ja rekisterihallitus
31117:                      Patent- och registerstyrelsen                                                         1 459 653,00
31118:                      Pohjois-Karjalan lääninhallitus
31119:                      Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän                                                    1 720 555,00
31120:                      Poliisikoulu
31121:                      Polisskola                                                                                 3111,00
31122:                                             Valtion tasetilit 31.12.1994
31123:                                                                                                                 sivu
31124: Tili- Konto   6631                          Statens balanskonton 31.12.1994                                     sida    119
31125:                                                                                     Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31126: 
31127: 
31128:                      Poliisivarikko
31129:                      Polisdepån                                                                                 241 928,00
31130:                      Puolustusministeriö
31131:                      Försvarsministeriet                                                                      3448617,00
31132:                      Puolustusvoimat
31133:                      Försvarsmakten                                                                         59 846 725,79
31134:                      Rajavartiolaitos
31135:                      Gränsbevakningsväsendet                                                                10 806 725,00
31136:                      Rakennushallitus
31137:                      Byggnadsstyrelsen                                                                       9378424,89
31138:                      Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
31139:                      Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                                    1 440 731,00
31140:                      Sibelius-akatemia
31141:                      Sibelius-akademin                                                                        1 846161,00
31142:                      Sisäasiainministeriö
31143:                      lnrikesministeriet                                                                       1 698084,94
31144:                      Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
31145:                      Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                             3420546,00
31146:                      Sosiaali- ja terveysministeriö
31147:                      Social- och hälsovårdsministeriet                                                        2541 670,30
31148:                      Suojelupoliisi
31149:                      Skyddspolisen                                                                              653570,00
31150:                      Suomen Akatemia
31151:                      Finlands Akademi                                                                         2410334,00
31152:                      Suomenlinnan hoitokunta
31153:                      Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                                           224 910,00
31154:                      Svenska handelshögskolan
31155:                      Svenska handelshögskolan                                                                   888860,75
31156:                      Säteilyturvakeskus
31157:                      Strålsäkerhetscentralen                                                                  1 236496,00
31158:                      Taideteollinen korkeakoulu
31159:                      Konstindustriella högskolan                                                              1193069,70
31160:                      Tampereen teknillinen korkeakoulu
31161:                      Tammerfors tekniska högskola                                                            3899 087,00
31162:                      Tampereen yliopisto
31163:                      Tammerfors universitet                                                                  6998 794,00
31164:                      Tapaturmavirasto
31165:                      Olycksfallsverket                                                                          668797,00
31166:                      Tasavallan presidentin kanslia
31167:                      Republikens presidents kansli                                                              343211,72
31168:                      Teatterikorkeakoulu
31169:                      Teaterhögskolan                                                                            611 267,00
31170:                      Teknillinen korkeakoulu
31171:                      Tekniska högskolan                                                                      8264619,00
31172:                      Teknillinen tarkastuskeskus
31173:                      Tekniska kontrollcentralen                                                               1101 189,00
31174:                      Teknologian kehittämiskeskus
31175:                      Teknologiska utvecklings centralen                                                         894520,00
31176:                      Tielaitos
31177:                      Vägverket                                                                              36 247 449,94
31178:                      Tilastokeskus
31179:                      Statistikcentralen                                                                      2 557 692,00
31180:                      Tullihallitus
31181:                      Tullstyrelsen                                                                           6 712 077,00
31182:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
31183:                                                                                                            sivu
31184: Tili- Konto   6631                           Statens balanskonton 31.12.1994                               sida    120
31185: 
31186:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31187: 
31188: 
31189:                      Turun ja Porin lääninhallitus
31190:                      Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän                                            5 799 808,00
31191:                      Turun kauppakorkeakoulu
31192:                      Åbo handelshögskola                                                                   944 734,10
31193:                      Turun yliopisto
31194:                      Åbo universitet                                                                    8 921 556,00
31195:                      Työministeriö
31196:                      Arbetsministeriet                                                                 15 987 936,84
31197:                      Ulkoasiainministeriö
31198:                      Utrikesministeriet                                                                  7 279 982,98
31199:                      Uudenmaan lääninhall~us
31200:                      Länsstyrelsen i Nylands Iän                                                         5975950,07
31201:                      Vaasan lääninhallitus
31202:                      Länsstyrelsen i Vasa Iän                                                            3 855098,00
31203:                      Valtiokonttori
31204:                      Statskontoret                                                                    359 781 334,00
31205:                      Valtion hankintakeskus
31206:                      Statens upphandlingscentral                                                         1 310 869,00
31207:                      Valtion pelastuskoulu
31208:                      Statens räddningsskola                                                                403638,00
31209:                      Valtion taidemuseo
31210:                      Statens konstmuseum                                                                   383040,00
31211:                      Va~ion taloudellinen tutkimuskeskus
31212:                      Statens ekonomiska forskningscentral                                                  345441,00
31213:                      Valtion teknillinen tutkimuskeskus
31214:                      Statens tekniska forskningscentral                                                11 682441,54
31215:                      Valtioneuvoston kanslia
31216:                      Statsrådets kansli                                                                  1 436 750,00
31217:                      Valtiontalouden tarkastusvirasto
31218:                      Statens revisionsverk                                                                 530 761,00
31219:                      Va~iovarainministeriö
31220:                      Finansministeriet                                                                   1 785922,65
31221:                      Verohallitus
31222:                      Skattestyrelsen                                                                   18 989 594,56
31223:                      Vesi- ja ympäristöhallitus
31224:                      Vallen- och miljöstyrelsen                                                          7 378839,24
31225:                      Väestörekisterikeskus
31226:                      Befolkningsregistercentralen                                                          276911,00
31227:                      Ympäristöministeriö
31228:                      Miljöministeriet                                                                    1 633971,00
31229:                      Åboakademi
31230:                      Åboakademi                                                                          4 094 466,90
31231: 
31232: 6632          Sosiaaliturvamaksujen tili
31233:               Socialskyddsavgifters konto                                                              94 179 047,64
31234:                      Ajoneuvohallinto
31235:                      Fördonsförvaltningen                                                                          0,17
31236:                      Asuntorahastovirasto
31237:                      Bostadsfondverket                                                                       65477,43
31238:                      Eduskunta
31239:                      Riksdagen                                                                             661 701,30
31240:                      Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
31241:                      Veterinärmediciniska högskola                                                         167 499,19
31242:                                            Valtion tasetilit 31.12.1994
31243:                                                                                                          sivu
31244: Tili- Konto   6632                         Statens balanskonton 31.12.1994                               sida    121
31245:                                                                              Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31246: 
31247: 
31248:                      Geologian tutkimuskeskus
31249:                      Geologiska forskningscentralen                                                      540 931,00
31250:                      Helsingin kauppakorkeakoulu
31251:                      Helsingfors handelshögskola                                                         338161,72
31252:                      Helsingin poliisilaitos
31253:                      Helsingfors polisinrättning                                                       1330501,03
31254:                      Helsingin yliopisto
31255:                      Helsingfors universitet                                                          4424328,59
31256:                      Hämeen lääninhallitus
31257:                      Länsstyrelsen i Tavastehus Iän                                                    1144045,57
31258:                      limatieteen laitos
31259:                      Meteorologiska institute!                                                           429 780,24
31260:                      Joensuun yliopisto
31261:                      Joensuu universitet                                                                 873282,00
31262:                      Jyväskylän yliopisto
31263:                      Jyväskylä universitet                                                             1 462 023,84
31264:                      Kansallisarkisto
31265:                      Arkiwäsendet                                                                        121 742,00
31266:                      Kansanterveyslaitos
31267:                      Folkhälsoinstitutet                                                                 413406,03
31268:                      Kasvinjalostuslaitos
31269:                      Växtförädlingsanstalten                                                              38 344,98
31270:                      Kauppa- ja teollisuusministeriö
31271:                      Handels- och industriministeriet                                                    424045,21
31272:                      Keski-Suomen lääninhallitus
31273:                      Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän                                              475 598,15
31274:                      Keskusrikospoliisi
31275:                      Centralkriminalpolisen                                                              403 956,00
31276:                      Kilpailuvirasto
31277:                      Konkurrensverket                                                                     47700,81
31278:                      Kuluttajavirasto
31279:                      Konsumentverket                                                                     144 506,00
31280:                      Kuopion lääninhallitus
31281:                      Länsstyrelsen i Kuopio Iän                                                          484 786,22
31282:                      Kuopion yliopisto
31283:                      Kuopio universitet                                                                  815 283,63
31284:                      Kuvataideakatemia
31285:                      Bildkonstakademin                                                                    30 683,00
31286:                      Kymen lääninhallitus
31287:                      Länsstyrelsen i Kymmene Iän                                                         647915,78
31288:                      Lapin lääninhallitus
31289:                      Länsstyrelsen i Lapplands Iän                                                       544 946,72
31290:                      Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
31291:                      Villmanstrands tekniska högskola                                                    354 349,18
31292:                      Liikenneministeriö
31293:                      Trafikministeriet                                                                   144 453,00
31294:                      Liikkuva poliisi
31295:                      Rörliga polisen                                                                     507 401,17
31296:                      Länsstyrelsen i landskapet Åland
31297:                      Länsstyrelsen i landskapet Åland                                                     13110,00
31298:                      Lääkelaitos
31299:                      Läkemedelsverket                                                                     78 010,47
31300:                      Maa- ja metsätalousministeriö
31301:                      Jord- och skogsbruksministeriet                                                     806 319,01
31302:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
31303:                                                                                                                  sivu
31304: Tili - Konto   6632                          Statens balanskonton 31.12.1994                                     sida    122
31305:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31306: 
31307: 
31308:                       Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
31309:                       Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral                                  241 879,83
31310:                       Maanmittauslaitos
31311:                       Lantmäteriverket                                                                        1 421 888,51
31312:                       Maatalouden tutkimuskeskus
31313:                       Lantbrukets forskningscentral                                                              523 190,95
31314:                       Matkailun edistämiskeskus
31315:                       Centralen för turistfrämjande                                                              206259,34
31316:                       Merenkulkuhallitus
31317:                       Sjöfartsstyrelsen                                                                        1 726 587,34
31318:                       Merentutkimuslaitos
31319:                       Havsforskningsinstitutet                                                                   162274,68
31320:                       Metsäntutkimuslaitos
31321:                       Skogsforskningsinstitutet                                                                  669 384,52
31322:                       Mikkelin lääninhallitus
31323:                       Länsstyrelsen i S:t Michels Iän                                                            381 423,73
31324:                       Museovirasto
31325:                       Museiverket                                                                                193376,99
31326:                       Oikeusministeriö
31327:                       Justitieministeriet                                                                      5 709 396,39
31328:                       Opetushallitus
31329:                       Utbildningsstyrelsen                                                                     6 216 599,49
31330:                       Opetusministeriö
31331:                       Undervisningsministeriet                                                                   611 946,33
31332:                       Oulun lääninhallitus
31333:                       Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän                                                              681 725,37
31334:                       Oulun yliopisto
31335:                       Uleåborgs universitet                                                                             826,31
31336:                       Patentti- ja rekisterihallitus
31337:                       Patent- och registerstyrelsen                                                              300 377,24
31338:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
31339:                       Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän                                                         349 793,02
31340:                       Poliisikoulu
31341:                       Polisskola                                                                                        606,65
31342:                       Poliisiopisto
31343:                       Polisinstitut                                                             256,19
31344:                       Poliisivarikko
31345:                       Polisdepån                                                                                   48521,56
31346:                       Puolustusministeriö
31347:                       Försvarsministeriet                                                                        801 566,23
31348:                       Puolustusvoimat
31349:                       Försvarsmak1en                                                                         12894017,88
31350:                       Rajavartiolaitos
31351:                       Gränsbevakningsväsendet                                                                  2385835,26
31352:                       Rakennushallitus
31353:                       Byggnadsstyrelsen                                                                        2 090 546,19
31354:                       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
31355:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                                      310318,61
31356:                       Sibelius-akatemia
31357:                       Sibelius-akademin                                                                          361 672,73
31358:                       Sisäasiainministeriö
31359:                       lnrikesministeriet                                                                         313400,74
31360:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
31361:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                               725 436,78
31362:                                             Valtion tasetilit 31.12.1994
31363:                                                                                                           sivu
31364: Tili - Konto   6632                         Statens balanskonton 31.12.1994                               sida    123
31365: 
31366:                                                                               Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31367: 
31368: 
31369:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
31370:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                                   475 098,47
31371:                       Suojelupoliisi
31372:                       Skyddspolisen                                                                       132 359,79
31373:                       Suomen Akatemia
31374:                       Finlands Akademi                                                                    462974,21
31375:                       Suomenlinnan hoitokunta
31376:                       Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                                     50058,76
31377:                       Svenska handelshögskolan
31378:                       Svenska handelshögskolan                                                            173515,85
31379:                       Säteilyturvakeskus
31380:                       Strålsäkerhetscentralen                                                             236860,26
31381:                       Taideteollinen korkeakoulu
31382:                       Konstindustriella högskolan                                                         251 515,29
31383:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
31384:                       Tammerforstekniska högskola                                                         789168,55
31385:                       Tampereen yliopisto
31386:                       Tammerfors universitet                                                            1 341 990,58
31387:                       Tapaturmavirasto
31388:                       Olycksfallsverket                                                                   127007,02
31389:                       Tasavallan presidentin kanslia
31390:                       Republikens presidents kansli                                                        83 725,47
31391:                       Teatterikorkeakoulu
31392:                       Teaterhögskolan                                                                     127311,69
31393:                       Teknillinen korkeakoulu
31394:                       Tekniska högskolan                                                                1 661 910,20
31395:                       Teknillinen tarkastuskeskus
31396:                       Tekniska kontrollcentralen                                                          217 582,36
31397:                       Teknologian kehittämiskeskus
31398:                       Teknologiska utvecklings centralen                                                  157110,18
31399:                       Tielaitos
31400:                       Vägverket                                                                         7 625 045,10
31401:                       Tilastokeskus
31402:                       Statistikcentralen                                                                  544922,86
31403:                       Tullihallitus
31404:                       Tullstyrelsen                                                                     1 480176,00
31405:                       Turun ja Porin l~äninhallitus
31406:                       Länsstyrelsen i Abo och Björneborgs Iän                                           1 219110,02
31407:                       Turun kauppakorkeakoulu
31408:                       Åbo handelshögskola                                                                 181187,23
31409:                       Turun yliopisto
31410:                       Åbo universitet                                                                   1 733936,93
31411:                       Työministeriö
31412:                       Arbetsministeriet                                                                 3074817,80
31413:                       Ulkoasiainministeriö
31414:                       Utrikesministeriet                                                                1 581 439,15
31415:                       Uudenmaan lääninhall~us
31416:                       Länsstyrelsen i Nylands Iän                                                       1258631,02
31417:                       Vaasan lääninhallitus
31418:                       Länsstyrelsen i Vasa Iän                                                            757 547,03
31419:                       Valtiokonttori
31420:                       Statskontoret                                                                       759420,41
31421:                       Valtion hankintakeskus
31422:                       Statens upphandlingscentral                                                         239803,88
31423:                                           Valtion tasetilit 31.12.1994
31424:                                                                                                         sivu
31425: Tili- Konto   6632                        Statens balanskonton 31.12.1994                               sida    124
31426:                                                                             Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31427: 
31428: 
31429:                      Valtion pelastuskoulu
31430:                      Statens räddningsskola                                                              77044,87
31431:                      Valtion taidemuseo
31432:                      Statens konstmuseum                                                                 86288,97
31433:                      Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
31434:                      Statens ekonomiska forskningscentral                                                63281,21
31435:                      Valtion teknillinen tutkimuskeskus
31436:                      Statens tekniska forskningscentral                                              2300702,43
31437:                      Valtioneuvoston kanslia
31438:                      Statsrådets kansli                                                                 237 087,95
31439:                      Valtiontalouden tarkastusvirasto
31440:                      Statens revisionsverk                                                               96 669,91
31441:                      Valtiovarainministeriö
31442:                      Finansministeriet                                                                  308423,93
31443:                      Verohallitus
31444:                      Skattestyrelsen                                                                  4252 489,65
31445:                      Vesi- ja ympäristöhallitus
31446:                      Vatten- och miljöstyrelsen                                                       1 583 058,25
31447:                      Väestörekisterikeskus
31448:                      Befolkningsregistercentralen                                                        61158,55
31449:                      Ympäristöministeriö
31450:                      Miljöministeriet                                                                   303 976,15
31451:                      Åboakademi
31452:                      Åboakademi                                                                         801 753,74
31453: 
31454: 6633          Edelleen siirrettävien tulojen tili
31455:               Vidare överförbara inkomsters konto                               2 448141,61
31456:                      Hämeen lääninhallitus
31457:                      Länsstyrelsen i Tavastehus Iän                                                        1 900,00
31458:                      Keski-Suomen lääninhallitus
31459:                      Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän                                             170 792,00
31460:                      Lapin lääninhallitus
31461:                      Länsstyrelsen i Lapplands Iän                                   3979,21
31462:                      Länsstyrelsen i landskapet Åland
31463:                      Länsstyrelsen i landskapet Åland                                                    81 494,00
31464:                      Mikkelin lääninhallitus
31465:                      Länsstyrelsen i S:t Michels Iän                                                       1 680,00
31466:                      Tullihallitus
31467:                      Tullstyrelsen                                                                      115003,00
31468:                      Turun ja Porin lääninhallitus
31469:                      Länsstyrelsen i Åbo och Bjömeborgs Iän                                             108 758,42
31470:                      Ulkoasiainministeriö
31471:                      Utrikesministeriet                                                                  15543,62
31472:                      Uudenmaan lääninhallitus
31473:                      Länsstyrelsen i Nylands Iän                                                           3056,00
31474:                      Vaasan lääninhallitus
31475:                      Länsstyrelsen i Vasa Iän                                                              6 610,00
31476:                      Valtiokonttori
31477:                      Statskontoret                                                                      513363,10
31478:                      Valtion hankintakeskus
31479:                      Statens upphandlingscentral                                3462 362,54
31480:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
31481:                                                                                                                   sivu
31482: Tili - Konto   6634                          Statens balanskonton 31.12.1994                                      sida    125
31483: 
31484:                                                                                       Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31485: 
31486: 
31487: 6634           Edelleen siirrettävien menojen tili
31488:                Vidare överförbara utgifters konto                                                               7066502,10
31489:                       Asuntorahastovirasto
31490:                       Bostadsfondverket                                                                            27962,60
31491:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
31492:                       Helsingfors handelshögskola                                                                    6179,38
31493:                       Helsingin yliopisto
31494:                       Helsingfors universitet                                               608299,52
31495:                       Hämeen lääninhallitus
31496:                       Länsstyrelsen i Tavastehus Iän                                                3,41
31497:                       limatieteen laitos
31498:                       Meteorologiska institute!                                           1 628655,32
31499:                       Kansanterveyslaitos
31500:                       Folkhälsoinstitutet                                                    76107,08
31501:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
31502:                       Handels- och industriministeriet                                                                    0,11
31503:                       Keski-Suomen lääninhallitus
31504:                       Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän                                                       26536,76
31505:                       Kuopion yliopisto
31506:                       Kuopio universitet                                                                        2 018208,30
31507:                       Kymen lääninhallitus
31508:                       Länsstyrelsen i Kymmene Iän                                           291096,78
31509:                       Lapin lääninhallitus
31510:                       Länsstyrelsen i Lapplands Iän                                                               754982,76
31511:                       Maa- ja metsätalousministeriö
31512:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                        42 444,72
31513:                       Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
31514:                       Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral                                    87630,14
31515:                       Maanmittauslaitos
31516:                       Lantmäteriverket                                                                               5376,00
31517:                       Merenkulkuhallitus
31518:                       Sjöfartsstyrelsen                                                                            52188,06
31519:                       Metsäntutkimuslaitos
31520:                       Skogsforskningsinstitutet                                                                   104888,62
31521:                       Mikkelin lääninhallitus
31522:                       Länsstyrelsen i S:t Michels Iän                                                               19 184,44
31523:                       Museovirasto
31524:                       Museiverket                                                                                  73 745,50
31525:                       Oikeusministeriö
31526:                       Justitieministeriet                                                                           10 951,20
31527:                       Oulun lääninhallitus
31528:                       Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän                                                                42 857,62
31529:                       Oulun yliopisto
31530:                       Uleåborgs universitet                                                                     4108956,97
31531:                        Pohjois-Karjalan lääninhallitus
31532:                       Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän                                                          100022,09
31533:                        Rajavartiolaitos
31534:                       Gränsbevakningsväsendet                                                 19 204,47
31535:                        Rakennushallitus
31536:                       Byggnadsstyrelsen                                                                           592128,00
31537:                        Sibelius-akatemia
31538:                        Sibelius-akademin                                                                            14433,75
31539:                        Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
31540:                        Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                               463947,01
31541:                                             Valtion tasetilit 31.12.1994
31542:                                                                                                           sivu
31543: Tili - Konto   6634                         Statens balanskonton 31.12.1994                               sida    126
31544:                                                                               Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31545: 
31546: 
31547:                       Suomen Akatemia
31548:                       Finlands Akademi                                                                  1106 015,74
31549:                       Säteilyturvakeskus
31550:                       Strålsäkerhetscentralen                                                              70 225,31
31551:                       Taideteollinen korkeakoulu
31552:                       Konstindustriella högskolan                                   210 837,53
31553:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
31554:                       Tammerfors tekniska högskola                                                        548066,60
31555:                       Tapaturmavirasto
31556:                       Olycksfallsverket                                              20966,84
31557:                       Teatterikorkeakoulu
31558:                       Teaterhögskolan                                                  5000,00
31559:                       Teknillinen korkeakoulu
31560:                       Tekniska högskolan                                          2832 781,86
31561:                       Teknillinen tarkastuskeskus
31562:                       Tekniska kontrollcentralen                                    386 865,99
31563:                       Teknologian kehittämiskeskus
31564:                       Teknologiska utvecklings centralen                                                    15634,69
31565:                       Tielaitos
31566:                       Vägverket                                                     106 860,96
31567:                       Tilastokeskus
31568:                       Statistikcentralen                                          2036062,50
31569:                       Turun kauppakorkeakoulu
31570:                       Åbo handelshögskola                                           236255,79
31571:                       Turun yliopisto
31572:                       Åbo universitet                                                                   7 368184,61
31573:                       Työministeriö
31574:                       Arbetsministeriet                                             152 594,94
31575:                       Vaasan lääninhallitus
31576:                       Länsstyrelsen i Vasa Iän                                      767 893,10
31577:                       Vaasan yliopisto
31578:                       Vasa universitet                                                                    253913,71
31579:                       Valtiokonttori
31580:                       Statskontoret                                               1118 770,06
31581:                       Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
31582:                       Statens ekonomiska forskningscentral                            25 613,03
31583:                       Valtioneuvoston kanslia
31584:                       Statsrådets kansli                                            174976,73
31585:                       Ympäristöministeriö
31586:                       Miljöministeriet                                                64427,24
31587: 
31588: 
31589: 6635           Eläkemaksujen tili (työnantaja)
31590:                Pensionavgifters konto (arbetsgivare)                                                 245 218 415,44
31591:                       Asuntorahastovirasto
31592:                       Bostadsfondverket                                                                   207042,25
31593:                       Eduskunta
31594:                       Riksdagen                                                                         1 341 980,70
31595:                       Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
31596:                       Veterinärmediciniska högskola                                                       552310,87
31597:                       Geologian tutkimuskeskus
31598:                       Geologiska forskningscentralen                                                    1 816 566,00
31599:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
31600:                       Helsingfors handelshögskola                                                       1 067 548,77
31601:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
31602:                                                                                                               sivu
31603: Tili - Konto   6635                          Statens balanskonton 31.12.1994                                  sida    127
31604: 
31605:                                                                                   Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31606: 
31607: 
31608:                       Helsingin poliisilaitos
31609:                       Helsingfors polisinrättning                                                          4386 716,73
31610:                       Helsingin yliopisto
31611:                       Helsingfors universitet                                                             14 018 500,34
31612:                       Hämeen lääninhallitus
31613:                       Länsstyrelsen i Tavastehus Iän                                                        3818889,03
31614:                       limatieteen laitos
31615:                       Meteorologiska institute!                                                             1 411 838,01
31616:                       Joensuun yliopisto
31617:                       Joensuu universitet                                                                   3049 857,39
31618:                       Jyväskylän yliopisto
31619:                       Jyväskylä universitet                                                                4571 596,40
31620:                       Kansallisarkisto
31621:                       Arkiwäsendet                                                                            402153,00
31622:                       Kansanterveyslaitos
31623:                       Folkhälsoinstitutet                                                                   1 361 046,72
31624:                       Kasvinjalostuslaitos
31625:                       Växtförädlingsanstalten                                                                 113 714,34
31626:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
31627:                       Handels- och industriministeriet                                                      1 400575,30
31628:                       Keski-suomen lääninhallitus
31629:                       Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän                                                1 560 185,17
31630:                       Keskusrikospoliisi
31631:                       Centralkriminalpolisen                                                                1 299132,59
31632:                       Kilpailuvirasto
31633:                       Konkurrensverket                                                                        162 413,78
31634:                       Kuluttajavirasto
31635:                       Konsumentverket                                                                         428257,00
31636:                       Kuopion lääninhallitus
31637:                       Länsstyrelsen i Kuopio Iän                                                            1603481,77
31638:                       Kuopion yliopisto
31639:                       Kuopio universitet                                                                    2 637 050,81
31640:                       Kuvataideakatemia
31641:                       Bildkonstakademin                                                                       100 628,53
31642:                       Kymen lääninhallitus
31643:                       Länsstyrelsen i Kymmene Iän                                                          2 153 749,47
31644:                       Lapin lääninhallitus
31645:                       Länsstyrelsen i Lapplands Iän                                                         1 794592,83
31646:                       Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
31647:                       Villmanstrands tekniska högskola                                                      1135 782,27
31648:                       Liikenneministeriö
31649:                       Trafikministeriet                                                                       456225,00
31650:                       Liikkuva poliisi
31651:                       Rörliga polisen                                                                       1 696 788,35
31652:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland
31653:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland                                                         44462,39
31654:                       Lääkelaitos
31655:                       Läkemedelsverket                                                                        237 344,36
31656:                       Maa- ja metsätalousministeriö
31657:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                                      2 649 388,68
31658:                       Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
31659:                       Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral                               783294,65
31660:                       Maanmittauslaitos
31661:                       Lantmäteriverket                                                                      4611681,93
31662:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
31663:                                                                                                                  sivu
31664: Tili - Konto   6635                          Statens balanskonton 31.12.1994                                     sida    128
31665: 
31666:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31667: 
31668: 
31669:                       Maatalouden tutkimuskeskus
31670:                       Lantbrukets forskningscentral                                                            1 743 607,59
31671:                       Matkailun edistämiskeskus
31672:                       Centralen för turistfrämjande                                                              199 876,94
31673:                       Merenkulkuhallitus
31674:                       Sjöfartsstyrelsen                                                                        5143 644,01
31675:                       Merentutkimuslaitos
31676:                       Havsforskningsinstitutet                                                                   241142,37
31677:                       Metsäntutkimuslaitos
31678:                       Skogsforskningsinstitutet                                                               2160 753,65
31679:                       Mikkelin lääninhallitus
31680:                       Länsstyrelsen i S:t Michels Iän                                                          1 267 954,60
31681:                       Museovirasto
31682:                       Museiverket                                                                                651 327,26
31683:                       Oikeusministeriö
31684:                       Justitieministeriet                                                                    19 765 927,71
31685:                       Opetushallitus
31686:                       Utbildningsstyrelsen                                                 134 371,49
31687:                       Opetusministeriö
31688:                       Undervisningsministeriet                                                                 1 956 010,57
31689:                       Oulun lääninhallitus
31690:                       Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän                                                            2 285198,92
31691:                       Oulun yliopisto
31692:                       Uleåborgs universitet                                                                         2 253,22
31693:                       Patentti- ja rekisterihallitus
31694:                       Patent- och registerstyrelsen                                                              996 704,37
31695:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
31696:                       Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän                                                       1117 725,99
31697:                       Poliisikoulu
31698:                       Polisskola                                                                                         0,66
31699:                       Poliisivarikko
31700:                       Polisdepån                                                                                 162 702,66
31701:                       Puolustusministeriö
31702:                       Försvarsministeriet                                                                      2 630 716,42
31703:                       Puolustusvoimat
31704:                       Försvarsmakten                                                                                1 023,00
31705:                       Rajavartiolaitos
31706:                       Gränsbevakningsväsendet                                                                13 401 208,87
31707:                       Rakennushallitus
31708:                       Byggnadsstyrelsen                                                                        6 741115,78
31709:                       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
31710:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                                      990 748,04
31711:                       Sibelius-akatemia
31712:                       Sibelius-akademin                                                                        1 044 993,86
31713:                       Sisäasiainministeriö
31714:                       lnrikesministeriet                                                                         999 276,07
31715:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
31716:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                             2 313 000,88
31717:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
31718:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                                        1 492 891,39
31719:                       Suojelupoliisi
31720:                       Skyddspolisen                                                                              438 848,15
31721:                       Suomen Akatemia
31722:                       Finlands Akademi                                                                         1 523818,74
31723:                                             Valtion tasetilit 31.12-1994
31724:                                                                                                           sivu
31725: Tili - Konto   6635                         Statens balanskonton 31.12.1994                               sida    129
31726: 
31727:                                                                               Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31728: 
31729: 
31730:                       Suomenlinnan hoitokunta
31731:                       Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                                    165451,01
31732:                       Säteilyturvakeskus
31733:                       Strålsäkerhetscentralen                                                             762 934,12
31734:                       Taideteollinen korkeakoulu
31735:                       Konstindustriella högskolan                                                         795 032,04
31736:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
31737:                       Tammerforstekniska högskola                                                       2574271,15
31738:                       Tampereen yliopisto
31739:                       Tammerfors universitet                                                            4 256 701,42
31740:                       Tapaturmavirasto
31741:                       Olycksfallsverket                                                                   410297,35
31742:                       Tasavallan presidentin kanslia
31743:                       Republikens presidents kansli                                                       186 200,43
31744:                       Teatterikorkeakoulu
31745:                       Teaterhögskolan                                                                     407 854,00
31746:                       Teknillinen korkeakoulu
31747:                       Tekniska högskolan                                                                5 355 298,81
31748:                       Teknillinen tarkastuskeskus
31749:                       Tekniska kontrollcentralen                                                          710 616,86
31750:                       Teknologian kehittämiskeskus
31751:                       Teknologiska utvecklings centralen                                                  547 042,33
31752:                       Tielaitos
31753:                       Vägverket                                                                       23 496 884,64
31754:                       Tilastokeskus
31755:                       Statistikcentralen                                                                1 804 036,30
31756:                       Tullihallitus
31757:                       Tullstyrelsen                                                                     4 866054,00
31758:                       Turun ja Porin l~äninhallitus
31759:                       Länsstyrelsen i Abo och Björneborgs Iän                                           4005048,76
31760:                       Turun kauppakorkeakoulu
31761:                       Åbo handelshögskola                                                                 580171,74
31762:                       Turun yliopisto
31763:                       Åbo universitet                                                                   5614200,39
31764:                       Työministeriö
31765:                       Arbetsministeriet                                                                 9 996 124,84
31766:                       Ulkoasiainministeriö
31767:                       Utrikesministeriet                                                                4137781,78
31768:                       Uudenmaan lääninhallitus
31769:                       Länsstyrelsen i Nylands Iän                                                       4 150 606,14
31770:                       Vaasan lääninhallitus
31771:                       Länsstyrelsen i Vasa Iän                                                          2552206,98
31772:                       Valtiokonttori
31773:                       Statskontoret                                                                     2 561 593,92
31774:                       Valtion hankintakeskus
31775:                       Statens upphandlingscentral                                                         683 428,49
31776:                       Valtion pelastuskoulu
31777:                       Statens räddningsskola                                                              236 594,09
31778:                       Valtion taidemuseo
31779:                       Statens konstmuseum                                                                 261175,14
31780:                       Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
31781:                       Statens ekonomiska forskningscentral                                                179 027,94
31782:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
31783:                       Statens tekniska forskningscentral                                                7 405 493,73
31784: 
31785: 
31786:  9 3505391
31787:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
31788:                                                                                                            sivu
31789: Tili - Konto   6635                          Statens balanskonton 31.12.1994                               sida    130
31790: 
31791:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31792: 
31793: 
31794:                       Valtioneuvoston kanslia
31795:                       Statsrådets kansli                                                                   632 325,92
31796:                       Valtiontalouden tarkastusvirasto
31797:                       Statens revisionsverk                                                                319 866,95
31798:                       Valtiovarainministeriö
31799:                       Finansministeriet                                                                    961 040,16
31800:                       Verohallitus
31801:                       Skattestyrelsen                                                                  14165 784,63
31802:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
31803:                       Vallen- och miljöstyrelsen                                                        4 731 558,27
31804:                       Väestörekisterikeskus
31805:                       Befolkningsregistercentralen                                                         201 468,00
31806:                       Ympäristöministeriö
31807:                       Miljöministeriet                                                                     894953,69
31808:                       Åboakademi
31809:                       Åboakademi                                                                         2 596 393,76
31810: 
31811: 6636           Eläkemaksujen tili (työntekijät)
31812:                Pensionavgifters konto (arbetare)                                                       33 883 948,52
31813:                       Asuntorahastovirasto
31814:                       Bostadsfondverket                                                                     28 232,90
31815:                       Eduskunta
31816:                       Riksdagen                                                                            293109,81
31817:                       Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
31818:                       Veterinärmediciniska högskola                                                         75 315,03
31819:                       Geologian tutkimuskeskus
31820:                       Geologiska forskningscentralen                                                       247 713,00
31821:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
31822:                       Helsingfors handelshögskola                                                          145 574,68
31823:                       Helsingin poliisilaitos
31824:                       Helsingfors polisinrättning                                                          598472,24
31825:                       Helsingin yliopisto
31826:                       Helsingfors universitet                                                            1 910 877,80
31827:                       Hämeen lääninhallitus
31828:                       Länsstyrelsen i Tavastehus Iän                                                       520 757,38
31829:                       limatieteen laitos
31830:                       Meteorologiska institute!                                                            192 469,28
31831:                       Joensuun yliopisto
31832:                       Joensuu universitet                                                                  415 641,63
31833:                       Jyväskylän yliopisto
31834:                       Jyväskylä universitet                                                                623344,98
31835:                       Kansallisarkisto
31836:                       Arkiwäsendet                                                                           54 831,20
31837:                       Kansanterveyslaitos
31838:                       Folkhälsoinstitutet                                                                  185 597,27
31839:                       Kasvinjalostuslaitos
31840:                       Växtförädlingsanstalten                                                                15 506,52
31841:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
31842:                       Handels- och industriministeriet                                                     190 988,18
31843:                       Keski-Suomen lääninhallitus
31844:                       Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän                                               212 752,38
31845:                       Keskusrikospoliisi
31846:                       Centralkriminalpolisen                                                               176 987,55
31847:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
31848:                                                                                                               sivu
31849: Tili - Konto   6636                          Statens balanskonton 31.12.1994                                  sida     131
31850: 
31851:                                                                                   Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31852: 
31853: 
31854:                       Kilpailuvirasto
31855:                       Konkurrensverket                                                                         22147,46
31856:                       Kuluttajavirasto
31857:                       Konsumentverket                                                                          58256,60
31858:                       Kuopion lääninhallitus
31859:                       Länsstyrelsen i Kuopio Iän                                                              218 650,79
31860:                       Kuopion yliopisto
31861:                       Kuopio universitet                                                                      359598,97
31862:                       Kuvataideakatemia
31863:                       Bildkonstakademin                                                                        13 722,06
31864:                       Kymen lääninhallitus
31865:                       Länsstyrelsen i Kymmene Iän                                                             293692,97
31866:                       Lapin lääninhallitus
31867:                       Länsstyrelsen i Lapplands Iän                                                           244 717,02
31868:                       Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
31869:                       Villmanstrands tekniska högskola                                                        155 994,66
31870:                       Liikenneministeriö
31871:                       Trafikministeriet                                                                        62 212,00
31872:                       Liikkuva poliisi
31873:                       Rörliga polisen                                                                         231 380,25
31874:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland
31875:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland                                                           5 937,06
31876:                       Lääkelaitos
31877:                       Läkemedelsverket                                                                         32 365,13
31878:                       Maa- ja metsätalousministeriö
31879:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                                         361480,64
31880:                       Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
31881:                       Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral                               106 812,56
31882:                       Maanmittauslaitos
31883:                       Lantmäteriverket                                                                        628841,87
31884:                       Maatalouden tutkimuskeskus
31885:                       Lantbrukets forskningscentral                                                           237764,50
31886:                       Matkailun edistämiskeskus
31887:                       Centralen för turistfrämjande                                                            59250,98
31888:                       Merenkulkuhallitus
31889:                       Sjöfartsstyrelsen                                                                       701 363,52
31890:                       Merentutkimuslaitos
31891:                       Havsforskningsinstitutet                                                                 32 024,12
31892:                       Metsäntutkimuslaitos
31893:                       Skogsforskningsinstitutet                                                               294583,47
31894:                       Mikkelin lääninhallitus
31895:                       Länsstyrelsen i S:t Michels Iän                                                         172 902,78
31896:                       Museovirasto
31897:                       Museiverket                                                                              85448,60
31898:                       Oikeusministeriö
31899:                       Justitieministeriet                                                                   2696778,75
31900:                       Opetushallitus
31901:                       Utbildningsstyrelsen                                                                     32150,65
31902:                       Opetusministeriö
31903:                       Undervisningsministeriet                                                                266879,22
31904:                       Oulun lääninhallitus
31905:                       Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän                                                           311 548,78
31906:                       Oulun yliopisto
31907:                       Uleåborgs universitet                                                                          277,20
31908:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
31909:                                                                                                                  sivu
31910: Tili - Konto   6636                          Statens balanskonton 31.12.1994                                     sida    132
31911: 
31912:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31913: 
31914: 
31915:                       Patentti- ja rekisterihall~us
31916:                       Patent- och registerstyrelsen                                                              135914,20
31917:                       Pohjois-Karjalan lääninhall~us
31918:                       Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän                                                         152417,81
31919:                       Poliisikoulu
31920:                       Polisskola                                                                                          0,04
31921:                       Poliisivarikko
31922:                       Polisdepån                                                                                  22278,24
31923:                       Puolustusministeriö
31924:                       Försvarsministeriet                                                                        358 786,52
31925:                       Puolustusvoimat
31926:                       Försvarsmakten                                                                                    139,50
31927:                       Rajavartiolaitos
31928:                       Gränsbevakningsväsendet                                                                  1 086 789,66
31929:                       Rakennushallitus
31930:                       Byggnadsstyrelsen                                                                          919 276,31
31931:                       Riista- ja kalatalouden tutkimusla~os
31932:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                                      135 549,66
31933:                       Sibelius-akatemia
31934:                       Sibelius-akademin                                                                          142499,08
31935:                       Sisäasiainministeriö
31936:                       lnrikesministeriet                                                                         138570,09
31937:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
31938:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                               313 888,88
31939:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
31940:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                                          203 576,71
31941:                       Suojelupoliisi
31942:                       Skyddspolisen                                                                               59 842,58
31943:                       Suomen Akatemia
31944:                       Finlands Akademi                                                                           206 816,88
31945:                       Suomenlinnan ho~okunta
31946:                       Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                                            22 561,65
31947:                       Svenska handelshögskolan
31948:                       Svenska handelshögskolan                                                     2,17
31949:                       Säteilyturvakeskus
31950:                       Strålsäkerhetscentralen                                                                    104036,90
31951:                       Taideteollinen korkeakoulu
31952:                       Konstindustriella högskolan                                                                108 224,49
31953:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
31954:                       Tammerforstekniska högskola                                                                351 036,87
31955:                       Tampereen yliopisto
31956:                       Tammerfors universitet                                                                     580495,71
31957:                       Tapaturmavirasto
31958:                       Olycksfallsverket                                                                           55950,34
31959:                       Tasavallan presidentin kanslia
31960:                       Republikens presidents kansli                                                               25390,96
31961:                       Teatterikorkeakoulu
31962:                       Teaterhögskolan                                                                             55494,55
31963:                       Teknillinen korkeakoulu
31964:                       Tekniska högskolan                                                                         729 765,19
31965:                       Teknillinen tarkastuskeskus
31966:                       Tekniska kontrollcentralen                                                                  96903,06
31967:                       Teknologian keMtämiskeskus
31968:                       Teknologiska utvecklings centralen                                                          74609,74
31969:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
31970:                                                                                                            sivu
31971: Tili - Konto   6636                          Statens balanskonton 31.12.1994                               sida   133
31972: 
31973:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
31974: 
31975: 
31976:                       Tielaitos
31977:                       Vägverket                                                                         3495 641,69
31978:                       Tilastokeskus
31979:                       Statistikcentralen                                                                   246005,53
31980:                       Tullihallitus
31981:                       Tullstyrelsen                                                                        663553,00
31982:                       Turun ja Porin lääninhallitus
31983:                       Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän                                              546140,91
31984:                       Turun kauppakorkeakoulu
31985:                       Åbo handelshögskola                                                                   79 328,12
31986:                       Turun yliopisto
31987:                       Åbo universitet                                                                      765 576,55
31988:                       Työministeriö
31989:                       Arbetsministeriet                                                                 1 362 968,00
31990:                       Ulkoasiainministeriö
31991:                       Utrikesministeriet                                                                 1 241 768,99
31992:                       Uudenmaan lääninhallitus
31993:                       Länsstyrelsen i Nylands Iän                                                          565992,13
31994:                       Vaasan lääninhallitus
31995:                       Länsstyrelsen i Vasa Iän                                                             348028,10
31996:                       Valtiokonttori
31997:                       Statskontoret                                                                        346 918,45
31998:                       Valtion hankintakeskus
31999:                       Statens upphandlingscentral                                                          106 232,36
32000:                       Valtion pelastuskoulu
32001:                       Statens räddningsskola                                                                32262,82
32002:                       Valtion taidemuseo
32003:                       Statens konstmuseum                                                                   35 615,45
32004:                       Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
32005:                       Statens ekonomiska forskningscentral                                                  24 412,71
32006:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
32007:                       Statens tekniska forskningscentral                                                 1 009 105,34
32008:                       Valtioneuvoston kanslia
32009:                       Statsrådets kansli                                                                   103 793,55
32010:                       Valtiontalouden tarkastusvirasto
32011:                       Statens revisionsverk                                                                 43 618,20
32012:                       Valtiovarainministeriö
32013:                       Finansministeriet                                                                    131 050,92
32014:                       Verohallitus
32015:                       Skattestyrelsen                                                                    1 931 678,55
32016:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
32017:                       Vallen- och miljöstyrelsen                                                           645212,46
32018:                       Väestörekisterikeskus
32019:                       Befolkningsregistercentralen                                                          27 239,61
32020:                       Ympäristöministeriö
32021:                       Miljöministeriet                                                                     122 039,11
32022:                       Åboakademi
32023:                       Åboakademi                                                                           353998,08
32024: 
32025:  6637          Työttömyysvakuutusmaksujen tili
32026:                Arbetslöshetsförsäkringsavgifters konto                                                 53 639 859,07
32027:                       Ajoneuvohallinto
32028:                       Fördonsförvaltningen                                                   0,02
32029:                                             Valtion tasetilit 31.12.1994
32030:                                                                                                           sivu
32031: Tili - Konto   6637                         Statens balanskonton 31.12.1994                               sida    134
32032: 
32033:                                                                               Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32034: 
32035: 
32036:                       Asuntorahastovirasto
32037:                       Bostadsfondverket                                                                    35 352,24
32038:                       Eduskunta
32039:                       Riksdagen                                                                           356016,11
32040:                       Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
32041:                       Veterinärmediciniska högskola                                                        94968,17
32042:                       Geologian tutkimuskeskus
32043:                       Geologiska forskningscentralen                                                      308122,00
32044:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
32045:                       Helsingfors handelshögskola                                                         180511,95
32046:                       Helsingin poliisilaitos
32047:                       Helsingfors polisinrättning                                                         796 754,35
32048:                       Helsingin yliopisto
32049:                       Helsingfors universitet                                                           2 380 817,86
32050:                       Hämeen lääninhall~us
32051:                       Länsstyrelsen i Tavastehus Iän                                                      672 502,87
32052:                       limatieteen laitos
32053:                       Meteorologiska institute!                                                           246637,20
32054:                       Joensuun yliopisto
32055:                       Joensuu universitet                                                                 505 736,72
32056:                       Jyväskylän yliopisto
32057:                       Jyväskylä universitet                                                               748893,09
32058:                       Kansallisarkisto
32059:                       Arkiwäsendet                                                                          68351,50
32060:                       Kansanterveyslaitos
32061:                       Folkhälsoinstitutet                                                                 231 793,47
32062:                       Kasvinjalostuslaitos
32063:                       Växtförädlingsanstalten                                                               19 785,11
32064:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
32065:                       Handels- och industriministeriet                                                    238145,95
32066:                       Keski-Suomen lääninhallitus
32067:                       Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän                                              268257,49
32068:                       Keskusrikospoliisi
32069:                       Centralkriminalpolisen                                                              247 619,87
32070:                       Kilpailuvirasto
32071:                       Konkurrensverket                                                                      26803,39
32072:                       Kuluttajavirasto
32073:                       Konsumentverket                                                                       72 796,00
32074:                       Kuopion lääninhallitus
32075:                       Länsstyrelsen i Kuopio Iän                                                          268527,12
32076:                       Kuopion yliopisto
32077:                       Kuopio universitet                                                                  442443,28
32078:                       Kuvataideakatemia
32079:                       Bildkonstakademin                                                                     16 883,05
32080:                       Kymen lääninhallitus
32081:                       Länsstyrelsen i Kymmene Iän                                                         349550,75
32082:                       Lapin lääninhallitus
32083:                       Länsstyrelsen i Lapplands Iän                                                       299622,16
32084:                       Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
32085:                       Villmanstrands tekniska högskola                                                    190 312,24
32086:                       Liikenneministeriö
32087:                       Trafikministeriet                                                                     n395,oo
32088:                       Liikkuva poliisi
32089:                       Rörliga polisen                                                                     285524,20
32090:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
32091:                                                                                                             sivu
32092: Tili - Konto   6637                          Statens balanskonton 31.12.1994                                sida    135
32093: 
32094:                                                                                   Vastaavaa -Aktiva   Vastattavaa- Passiva
32095: 
32096: 
32097:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland
32098:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland                                                         6485,99
32099:                       Lääkelaitos
32100:                       Läkemedelsverket                                                                        39 865,69
32101:                       Maa- ja metsätalousministeriö
32102:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                                       448490,58
32103:                       Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
32104:                       Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral                             133124,46
32105:                       Maanmittauslaitos
32106:                       Lantmäteriverket                                                                      787 883,04
32107:                       Maatalouden tutkimuskeskus
32108:                       Lantbrukets forskningscentral                                                         297930,21
32109:                       Matkailun edistämiskeskus
32110:                       Centralen för turistfrämjande                                                           36278,36
32111:                       Merenkulkuhallitus
32112:                       Sjöfartsstyrelsen                                                                   1 016 091,18
32113:                       Merentutkimuslaitos
32114:                       Havsforskningsinstitutet                                                                37 312,31
32115:                       Metsäntutkimuslaitos
32116:                       Skogsforskningsinstitutet                                                             371 621,39
32117:                       Mikkelin lääninhallitus
32118:                       Länsstyrelsen i S:t Michels Iän                                                       436275,57
32119:                       Museovirasto
32120:                       Museiverket                                                                            116 681,82
32121:                       Oikeusministeriö
32122:                       Justitieministeriet                                                                 3432 088,50
32123:                       Opetushallitus
32124:                       Utbildningsstyrelsen                                                                4683327,20
32125:                       Opetusministeriö
32126:                       Undervisningsministeriet                                                              336469,26
32127:                       Oulun lääninhallitus
32128:                       Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän                                                         405 684,71
32129:                       Oulun yliopisto
32130:                       Uleåborgs universitet                                                                        172,79
32131:                       Patentti- ja rekisterihallitus
32132:                       Patent- och registerstyrelsen                                                          169 384,73
32133:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
32134:                       Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän                                                     190 746,45
32135:                       Poliisikoulu
32136:                       Polisskola                                                               0,08
32137:                       Poliisivarikko
32138:                       Polisdepån                                                                              24445,25
32139:                       Puolustusministeriö
32140:                       Försvarsministeriet                                                                   425 372,94
32141:                       Puolustusvoimat
32142:                       Försvarsmakten                                                                      7 398 923,79
32143:                       Rajavartiolaitos
32144:                       Gränsbevakningsväsendet                                                             1 377 364,51
32145:                       Rakennushallitus
32146:                       Byggnadsstyrelsen                                                                   1187 677,95
32147:                       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
32148:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                                  169 878,80
32149:                       Sibelius-akatemia
32150:                       Sibelius-akademin                                                                      186 782,91
32151:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
32152:                                                                                                                 sivu
32153: Tili - Konto   6637                          Statens balanskonton 31.12.1994                                    sida    136
32154: 
32155:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
32156: 
32157: 
32158:                       Sisäasiainministeriö
32159:                       lnrikesministeriet                                                                        172209,91
32160:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
32161:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                              394 931,68
32162:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
32163:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                                         256 322,71
32164:                       Suojelupoliisi
32165:                       Skyddspolisen                                                                               76 572,29
32166:                       Suomen Akatemia
32167:                       Finlands Akademi                                                                          258317,14
32168:                       Suomenlinnan hoitokunta
32169:                       Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                                            28174,67
32170:                       Svenska handelshögskolan
32171:                       Svenska handelshögskolan                                                    42,80
32172:                       Säteilyturvakeskus
32173:                       Strålsäkerhetscentralen                                                                    128 794,90
32174:                       Taideteollinen korkeakoulu
32175:                       Konstindustriella högskolan                                                                133 357,29
32176:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
32177:                       Tammerfors tekniska högskola                                                              436 988,04
32178:                       Tampereen yliopisto
32179:                       Tammerfors universitet                                                                    720 751,73
32180:                       Tapaturmavirasto
32181:                       Olycksfallsverket                                                                           69 638,54
32182:                       Tasavallan presidentin kanslia
32183:                       Republikens presidents kansli                                                               31 732,18
32184:                       Teatterikorkeakoulu
32185:                       Teaterhögskolan                                                                             69 670,00
32186:                       Teknillinen korkeakoulu
32187:                       Tekniska högskolan                                                                         906 048,23
32188:                       Teknillinen tarkastuskeskus
32189:                       Tekniska kontrollcentralen                                                                 121 751,22
32190:                       Teknologian kehittämiskeskus
32191:                       Teknologiska utvecklings centralen                                                          93172,94
32192:                       Tielaitos
32193:                       Vägverket                                                                                3835 019,94
32194:                       Tilastokeskus
32195:                       Statistikcentralen                                                                         306 281,64
32196:                       Tullihallitus
32197:                       Tullstyrelsen                                                                              831 746,00
32198:                       Turun ja Porin lääninhallitus
32199:                        Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän                                                   658137,33
32200:                       Turun kauppakorkeakoulu
32201:                       Åbo handelshögskola                                                                         94596,58
32202:                       Turun yliopisto
32203:                       Abo universitet                                                                            946 271,85
32204:                       Työministeriö
32205:                        Arbetsministeriet                                                                       1 793815,00
32206:                        Ulkoasiainministeriö
32207:                        Utrikesministeriet                                                                        748692,34
32208:                        Uudenmaan lääninhallitus
32209:                        Länsstyrelsen i Nylands Iän                                                               741 647,98
32210:                       Vaasan lääninhallitus
32211:                        Länsstyrelsen i Vasa Iän                                                                  418 779,41
32212:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
32213:                                                                                                            sivu
32214: Tili - Konto   6637                          Statens balanskonton 31.12.1994                               sida    137
32215: 
32216:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32217: 
32218: 
32219:                       Vaasan yliopisto
32220:                       Vasa universitet                                                                     136 919,03
32221:                       Valtiokonttori
32222:                       Statskontoret                                                                        307 549,80
32223:                       Valtion hankintakeskus
32224:                       Statens upphandlingscentral                                                          124 787,06
32225:                       Valtion pelastuskoulu
32226:                       Statens räddningsskola                                                                40269,31
32227:                       Valtion taidemuseo
32228:                       Statens konstmuseum                                                                   43 594,48
32229:                       Va~ion taloudellinen tutkimuskeskus
32230:                       Statens ekonomiska forskningscentral                                                  29 893,27
32231:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
32232:                       Statens tekniska forskningscentral                                                 1 269 961,33
32233:                       Valtioneuvoston kanslia
32234:                       Statsrådets kansli                                                                   132 280,32
32235:                       Valtiontalouden tarkastusvirasto
32236:                       Statens revisionsverk                                                                 54137,96
32237:                       Valtiovarainministeriö
32238:                       Finansministeriet                                                                    165 204,79
32239:                       Verohallitus
32240:                       Skattestyrelsen                                                                    2 406 658,16
32241:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
32242:                       Vallen- och miljöstyrelsen                                                           890 656,57
32243:                       Väestörekisterikeskus
32244:                       Befolkningsregistercentralen                                                          34 029,67
32245:                       Ympäristöministeriö
32246:                       Miljöministeriet                                                                     151 793,61
32247:                       Åboakademi
32248:                       Åboakademi                                                                           432261,54
32249: 
32250: 6638           Tapaturmamaksu
32251:                Olycksfallsavgift                                                                       19 412 347,20
32252:                       Asuntorahastovirasto
32253:                       Bostadsfondverket                                                                       7 331,59
32254:                       Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
32255:                       Veterinärmediciniska högskola                                                         25017,36
32256:                       Geologian tutkimuskeskus
32257:                       Geologiska forskningscentralen                                                       245 383,00
32258:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
32259:                       Helsingfors handelshögskola                                          21,79
32260:                       Helsingin poliisilaitos
32261:                       Helsingfors polisinrättning                                                          355164,91
32262:                       Helsingin yliopisto
32263:                       Helsingfors universitet                                                              619 802,17
32264:                       Hämeen lääninhallitus
32265:                       Länsstyrelsen i Tavastehus Iän                                                       307 367,99
32266:                       limatieteen laitos
32267:                       Meteorologiska institute!                                                             51 520,87
32268:                       Jyväskylän yliopisto
32269:                       Jyväskylä universitet                                                                194462,74
32270:                       Kansallisarkisto
32271:                       Arkiwäsendet                                                                           14211,39
32272:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
32273:                                                                                                               sivu
32274: Tili - Konto   6638                          Statens balanskonton 31.12.1994                                  sida    138
32275: 
32276:                                                                                   Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32277: 
32278: 
32279:                       Kansanterveysla~os
32280:                       Folkhälsoinstitutet                                                                      60779,08
32281:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
32282:                       Handels- och industriministeriet                                                         49940,16
32283:                       Keski-Suomen lääninhallitus
32284:                       Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän                                                  122658,13
32285:                       Keskusrikospoliisi
32286:                       Centralkriminalpolisen                                                                  108856,06
32287:                       Kilpailuvirasto
32288:                       Konkurrensverket                                                                           3 741,00
32289:                       Kuopion lääninhallitus
32290:                       Länsstyrelsen i Kuopio Iän                                                              122194,10
32291:                       Kuopion yliopisto
32292:                       Kuopio univers~et                                                                       115 850,68
32293:                       Kuvataideakatemia
32294:                       Bildkonstakademin                                                                          4365,63
32295:                       Kymen lääninhallitus
32296:                       Länsstyrelsen i Kymmene Iän                                                             163965,05
32297:                       Lapin lääninhallitus
32298:                       Länsstyrelsen i Lapplands Iän                                                           137 526,93
32299:                       Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
32300:                       Villmanstrands tekniska högskola                                                         48958,89
32301:                       Liikenneministeriö
32302:                       Trafikministeriet                                                                        16227,20
32303:                       Liikkuva poliisi
32304:                       Rörliga polisen                                                                          41 250,09
32305:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland
32306:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland                                                           2 648,25
32307:                       Lääkelaitos
32308:                       Läkemedelsverket                                                                           8204,04
32309:                       Maa- ja metsätalousministeriö
32310:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                                         355994,85
32311:                       Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
32312:                       Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral                                27 924,75
32313:                       Maanm~auslaitos
32314:                       Lantmäteriverket                                                                        209 365,31
32315:                       Maatalouden tutkimuskeskus
32316:                       Lantbrukets forskningscentral                                                           268323,93
32317:                       Matkailun edistämiskeskus
32318:                       Centralen för turistfrämjande                                                              9 831,37
32319:                       Merenkulkuhallitus
32320:                       Sjöfartsstyrelsen                                                                       954085,94
32321:                       Metsäntutkimuslaitos
32322:                       Skogsforskningsinstitutet                                                               203 778,13
32323:                       Museovirasto
32324:                       Museiverket                                                                              67922,49
32325:                       Oikeusministeriö
32326:                       Justitieministeriet                                                                     888 031,40
32327:                       Opetushallitus
32328:                       Utbildningsstyrelsen                                                                  1980832,65
32329:                       Opetusministeriö
32330:                       Undervisningsministeriet                                                                 88412,84
32331:                       Oulun lääninhallitus
32332:                       Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän                                                           193825,91
32333:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
32334:                                                                                                                  sivu
32335: Tili - Konto   6638                          Statens balanskonton 31.12.1994                                     sida    139
32336: 
32337:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32338: 
32339: 
32340:                       Oulun yliopisto
32341:                       Uleåborgs universitet                                                                      283 551,02
32342:                       Patentti- ja rekisterihallitus
32343:                       Patent- och registerstyrelsen                                                               35326,39
32344:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
32345:                       Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän                                                          89 750,68
32346:                       Puolustusministeriö
32347:                       Försvarsministeriet                                                                        331 915,19
32348:                       Rajavartiolaitos
32349:                       Gränsbevakningsväsendet                                                                    615101,84
32350:                       Rakennushallitus
32351:                       Byggnadsstyrelsen                                                                        1 011 226,23
32352:                       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
32353:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                                       68590,74
32354:                       Sisäasiainministeriö
32355:                       lnrikesministeriet                                                                          78942,56
32356:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
32357:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                               157763,08
32358:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
32359:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                                            53485,61
32360:                       Suojelupoliisi
32361:                       Skyddspolisen                                                                                34569,59
32362:                       Suomen Akatemia
32363:                       Finlands Akademi                                                                             54567,49
32364:                       Suomenlinnan hoitokunta
32365:                       Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                                             16663,76
32366:                       Svenska handelshögskolan
32367:                       Svenska handelshögskolan                                                                     23 855,13
32368:                       Taideteollinen korkeakoulu
32369:                       Konstindustriella högskolan                                                                  35632,18
32370:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
32371:                       Tammerfors tekniska högskola                                                               114497,74
32372:                       Tampereen yliopisto
32373:                       Tammerfors universitet                                                                     190 387,20
32374:                       Tapaturmavirasto
32375:                       Olycksfallsverket                                                                            14675,17
32376:                       Tasavallan presidentin kanslia
32377:                       Republikens presidents kansli                                                                 6 577,68
32378:                       Teatterikorkeakoulu
32379:                       Teaterhögskolan                                                                              27022,92
32380:                       Teknillinen korkeakoulu
32381:                       Tekniska högskolan                                                                         238117,54
32382:                       Teknillinen tarkastuskeskus
32383:                       Tekniska kontrollcentralen                                                                   25312,13
32384:                       Teknologian kehittämiskeskus
32385:                       Teknologiska utvecklings centralen                                                           19 290,09
32386:                       Tielaitos
32387:                       Vägverket                                                                                4685208,32
32388:                       Tilastokeskus
32389:                        Statistikcentralen                                                                          80545,85
32390:                        Tullihallitus
32391:                        Tullstyrelsen                                                                             337 517,88
32392:                        Turun kauppakorkeakoulu
32393:                        Åbo handelshögskola                                                                         24506,08
32394:                                             Valtion tasetilit 31.12.1994
32395:                                                                                                               sivu
32396: Tili - Konto   6638                         Statens balanskonton 31.12.1994                                   sida    140
32397: 
32398:                                                                                   Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32399: 
32400: 
32401:                       Turun yliopisto
32402:                       Åbo universitet                                                                         250547,93
32403:                       Työministeriö
32404:                       Arbetsministeriet                                                                       476473,39
32405:                       Ulkoasiainministeriö
32406:                       Utrikesministeriet                                                                      161 506,64
32407:                       Uudenmaan lääninhallitus
32408:                       Länsstyrelsen i Nylands Iän                                                             332 349,20
32409:                       Vaasan lääninhallitus
32410:                       Länsstyrelsen i Vasa Iän                                                                195 830,57
32411:                       Vaasan yliopisto
32412:                       Vasa universitet                                                                          35429,52
32413:                       Valtion pelastuskoulu
32414:                       Statens räddningsskola                                                                    18543,55
32415:                       Valtion taidemuseo
32416:                       Statens konstmuseum                                                                       11 267,09
32417:                       Va~ion taloudellinen tutkimuskeskus
32418:                       Statens ekonomiska forskningscentral                                                       6181,53
32419:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
32420:                       Statens tekniska forskningscentral                                                      265 703,00
32421:                       Valtioneuvoston kanslia
32422:                       Statsrådets kansli                                                                       27 427,93
32423:                       VaHiontalouden tarkastusvirasto
32424:                       Statens revisionsverk                                                                     11 312,93
32425:                       Valtiovarainministeriö
32426:                       Finansministeriet                                                                         34655,81
32427:                       Verohallitus
32428:                       Skattestyrelsen                                                                                905,67
32429:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
32430:                       Vallen- och miljöstyrelsen                                                              708886,73
32431:                       Ympäristöministeriö
32432:                       Miljöministeriet                                                                          32 039,43
32433:                       Åboakademi
32434:                       Åboakademi                                                                              112951,10
32435: 
32436: 
32437: 664            TILIVIRASTON SISÄISET KOKOOMATILIT
32438:                RÄKENSKAPSVERKETS INTERNA SAMLINGSKONTON                                                1 645 265 075,14
32439: 
32440: 6641           Tulojen kokoomatili
32441:                lnkomsters samlingskonto                                                                  306 865 319,05
32442:                       Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
32443:                       Veterinärmediciniska högskola                                                           270559,83
32444:                       Geologian tutkimuskeskus
32445:                       Geologiska forskningscentralen                                                            97 529,98
32446:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
32447:                       Handels- och industriministeriet                                                          18655,73
32448:                       Kymen lääninhallitus
32449:                       Länsstyrelsen i Kymmene Iän                                                                6270,09
32450:                       Maa- ja metsätalousministeriö
32451:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                                         165 000,00
32452:                       Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
32453:                       Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral                                 71 579,00
32454:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
32455:                                                                                                                  sivu
32456: Tili - Konto   6641                          Statens balanskonton 31.12.1994                                     sida    141
32457: 
32458:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32459: 
32460: 
32461:                       Maanmittauslaitos
32462:                       Lantmäteriverket                                                                            15243,10
32463:                       Merenkulkuhallitus
32464:                       Sjöfartsstyrelsen                                                                             1465,70
32465:                       Museovirasto
32466:                       Museiverket                                                                                 32 638,52
32467:                       Puolustusministeriö
32468:                       Försvarsministeriet                                                                    13 107 280,23
32469:                       Puolustusvoimat
32470:                       Försvarsmakten                                                                              18490,53
32471:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
32472:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                                14448,00
32473:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
32474:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                                                 84,00
32475:                       Tielaitos
32476:                       Vägverket                                                                              15810501,02
32477:                       Tullihallitus
32478:                       Tullstyrelsen                                                                         266 889 218,16
32479:                       Turun ja Porin lääninhallitus
32480:                       Länsstyrelsen i Åbo och Bjömeborgs Iän                                                      47015,75
32481:                       Työministeriö
32482:                       Arbetsministeriet                                                     56616,30
32483:                       Vaasan lääninhallitus
32484:                       Länsstyrelsen i Vasa Iän                                                                      2412,18
32485:                       Verohallitus
32486:                       Skattestyrelsen                                                                          9 965153,59
32487:                       Väestörekisterikeskus
32488:                       Befolkningsregistercentralen                                                               388389,94
32489: 
32490:  6642          Menojen kokoomatili
32491:                Utgifters samlingskonto                                                                       10 730 274,48
32492:                       Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
32493:                       Veterinärmediciniska högskola                                           6 400,40
32494:                       Geologian tutkimuskeskus
32495:                       Geologiska forskningscentralen                                       379143,32
32496:                       Helsingin yliopisto
32497:                       Helsingfors universitet                                                                    818664,07
32498:                       limatieteen laitos
32499:                       Meteorologiska institute!                                                                   49 788,22
32500:                       Keski-Suomen lääninhallitus
32501:                       Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän                                    747,00
32502:                       Keskusrikospoliisi
32503:                       Centralkriminalpolisen                                               183417,52
32504:                       Kuluttajavirasto
32505:                       Konsumentverket                                                                                   47,61
32506:                       Kuopion lääninhallitus
32507:                       Länsstyrelsen i Kuopio Iän                                              8 632,94
32508:                       Kymen lääninhallitus
32509:                       Länsstyrelsen i Kymmene Iän                                             6 483,40
32510:                       Lapin lääninhallitus
32511:                       Länsstyrelsen i Lapplands Iän                                                               25141,09
32512:                       Liikenneministeriö
32513:                       Trafikministeriet                                                                        1141 065,44
32514:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
32515:                                                                                                                  sivu
32516: Tili - Konto   6642                          Statens balanskonton 31.12.1994                                     sida    142
32517:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32518: 
32519: 
32520:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland
32521:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland                                      11 961,80
32522:                       Maa- ja metsätalousministeriö
32523:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                         2100,16
32524:                       Maanmittauslaitos
32525:                       Lantmäteriverket                                                     160 889,33
32526:                       Matkailun edistämiskeskus
32527:                       Centralen för turistfrämjande                                         41 976,82
32528:                       Merenkulkuhallitus
32529:                       Sjöfartsstyrelsen                                                                          317920,57
32530:                       Merentutkimuslaitos
32531:                       Havsforskningsinstitutet                                                                   347004,24
32532:                       Mikkelin lääninhallitus
32533:                       Länsstyrelsen i S:t Michels Iän                                                               3974,26
32534:                       Museovirasto
32535:                       Museiverket                                                               436,13
32536:                       Opetusministeriö
32537:                       Undervisningsministeriet                                                6654,99
32538:                       Oulun yliopisto
32539:                       Uleåborgs universitet                                                161 875,08
32540:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
32541:                       Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän                                                          18 820,79
32542:                       Puolustusvoimat
32543:                       Försvarsmakten                                                         19 762,64
32544:                       Rajavartiolaitos
32545:                       Gränsbevakningsväsendet                                                                           16,30
32546:                       Sibelius-akatemia
32547:                       Sibelius-akademin                                                         583,00
32548:                       Sisäasiainministeriö
32549:                       lnrikesministeriet                                                    41 205,42
32550:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
32551:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.            8 016,60
32552:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
32553:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                                     181 906 082,89
32554:                       Suomen Akatemia
32555:                       Finlands Akademi                                                       10639,33
32556:                       Säteilyturvakeskus
32557:                       Strålsäkerhetscentralen                                               59 432,78
32558:                       Tampereen yliopisto
32559:                       Tammerfors universitet                                                    866,54
32560:                       Tasavallan presidentin kanslia
32561:                       Republikens presidents kansli                                                              751 992,84
32562:                       Teknillinen tarkastuskeskus
32563:                       Tekniska kontrollcentralen                                              2146,20
32564:                       Teknologian kehittämiskeskus
32565:                       Teknologiska utvecklings centralen                                                            5000,00
32566:                       Tielaitos
32567:                       Vägverket                                                                                1216823,67
32568:                       Tullihallitus
32569:                       Tullstyrelsen                                                                                 3430,17
32570:                       Turun kauppakorkeakoulu
32571:                       Åbo handelshögskola                                                  165890,32
32572:                       Työministeriö
32573:                       Arbetsministeriet                                                       2541,90
32574:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
32575:                                                                                                            sivu
32576: Tili - Konto   6642                          Statens balanskonton 31.12.1994                               sida    143
32577: 
32578:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32579: 
32580: 
32581:                       Ulkoasiainministeriö
32582:                       Utrikesministeriet                                                               36 843 231,77
32583:                       Uudenmaan lääninhallitus
32584:                       Länsstyrelsen i Nylands Iän                                                                 35,00
32585:                       Vaasan lääninhallitus
32586:                       Länsstyrelsen i Vasa Iän                                       153512,59
32587:                       Valtiovarainministeriö
32588:                       Finansministeriet                                              125 916,79
32589:                       Verohallitus
32590:                       Skattestyrelsen                                                     129,00
32591:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
32592:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                                           311 350,30
32593:                       Ympäristöministeriö
32594:                       Miljöministeriet                                          211 468 752,75
32595: 
32596: 6643           Verojen kokoomatili
32597:                Skatters samlingskonto                                                               1 084 449 950,81
32598:                       Verohallitus
32599:                       Skattestyrelsen                                                               1 084 449 950,81
32600: 
32601: 6644           Palkkojen aputili
32602:                Hjälpkonto för löner                                                                    85 442 569,21
32603:                       Asuntorahastovirasto
32604:                       Bostadsfondverket                                                                     25998,05
32605:                       Eduskunta
32606:                       Riksdagen                                                                            723535,97
32607:                       Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
32608:                       Veterinärmediciniska högskola                                                        399 867,85
32609:                       Geologian tutkimuskeskus
32610:                       Geologiska forskningscentralen                                                       247 302,57
32611:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
32612:                       Helsingfors handelshögskola                                                          566 640,12
32613:                       Helsingin poliisilaitos
32614:                       Helsingfors polisinrättning                                     30523,91
32615:                       Helsingin yliopisto
32616:                       Helsingfors universitet                                                            4532456,14
32617:                       Hämeen lääninhallitus
32618:                       Länsstyrelsen i Tavastehus Iän                                                     5353 704,14
32619:                       limatieteen laitos
32620:                       Meteorologiska institute!                                                            772 578,58
32621:                       Joensuun yliopisto
32622:                       Joensuu univers~et                                                                   942 736,16
32623:                       Jyväskylän yliopisto
32624:                       Jyväskylä universitet                                                              1 554564,40
32625:                       Kansanterveyslaitos
32626:                       Folkhälsoinstitutet                                             38322,76
32627:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
32628:                       Handels- och industriministeriet                                                      68810,68
32629:                       Keski-Suomen lääninhallitus
32630:                       Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän                                             1 289 060,34
32631:                       Keskusrikospoliisi
32632:                       Centralkriminalpolisen                                                               612115,45
32633:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
32634:                                                                                                              sivu
32635: Tili - Konto   6644                          Statens balanskonton 31.12.1994                                 sida    144
32636: 
32637:                                                                                   Vastaavaa- Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32638: 
32639: 
32640:                       Kilpailuvirasto
32641:                       Konkurrensverket                                                    1 406,33
32642:                       Kuopion lääninhallitus
32643:                       Länsstyrelsen i Kuopio Iän                                                             892 203,40
32644:                       Kuopion yliopisto
32645:                       Kuopio universitet                                                                     840467,71
32646:                       Kuvataideakatemia
32647:                       Bildkonstakademin                                                                       51 876,67
32648:                       Kymen lääninhallitus
32649:                       Länsstyrelsen i Kymmene Iän                                                          1 580 948,93
32650:                       Lapin lääninhallitus
32651:                       Länsstyrelsen i Lapplands Iän                                                        1 563 468,29
32652:                       Lapin yliopisto
32653:                       Lapplands universitet                                                                  341 292,05
32654:                       Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
32655:                       Villmanstrands tekniska högskola                                       335,25
32656:                       Liikenneministeriö
32657:                       Trafikministeriet                                                                         4 668,21
32658:                       Liikkuva poliisi
32659:                       Rörliga polisen                                                                      2 928243,26
32660:                       Lääkelaitos
32661:                       Läkemedelsverket                                                                          1 518,25
32662:                       Maa- ja metsätalousministeriö
32663:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                                        301 969,78
32664:                       Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
32665:                       Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral                               85 029,56
32666:                       Maanmittauslaitos
32667:                       Lantmäteriverket                                                   28457,94
32668:                       Maatalouden tutkimuskeskus
32669:                       Lantbrukets forskningscentral                                                          169 998,31
32670:                       Merenkulkuhallitus
32671:                       Sjöfartsstyrelsen                                                  17 399,09
32672:                       Merentutkimuslaitos
32673:                       Havsforskningsinstitutet                                                                 10 603,11
32674:                       Metsäntutkimuslaitos
32675:                       Skogsforskningsinstitutet                                          10270,43
32676:                       Mikkelin lääninhallitus
32677:                       Länsstyrelsen i S:t Michels Iän                                                      1 365549,64
32678:                       Museovirasto
32679:                       Museiverket                                                                             89 884,92
32680:                       Oikeusministeriö
32681:                       Justitieministeriet                                                                13 753 329,38
32682:                       Opetushallitus
32683:                       Utbildningsstyrelsen                                                                 2 979 577,19
32684:                       Opetusministeriö
32685:                       Undervisningsministeriet                                                               226146,34
32686:                       Oulun lääninhallitus
32687:                       Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän                                                        2 518 746,53
32688:                       Oulun yliopisto
32689:                       Uleåborgs universitet                                                                2552247,26
32690:                       Patentti- ja rekisterihallitus
32691:                       Patent- och registerstyrelsen                                                          141 757,22
32692:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
32693:                       Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän                                                   1136 188,07
32694:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
32695:                                                                                                                  sivu
32696: Tili - Konto   6644                          Statens balanskonton 31.12.1994                                     sida    145
32697: 
32698:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32699: 
32700: 
32701:                       Poliisikoulu
32702:                       Polisskola                                                                                   16 724,23
32703:                       Poliisiopisto
32704:                       Polisinstitut                                                                                 4309,18
32705:                       Poliisivarikko
32706:                       Polisdepån                                                                100,00
32707:                       Rajavartiolaitos
32708:                       Gränsbevakningsväsendet                                                                  4 888478,96
32709:                       Rakennushallitus
32710:                       Byggnadsstyrelsen                                                                            19 409,81
32711:                       Sibelius-akatemia
32712:                       Sibelius-akademin                                                                        1 315 795,54
32713:                       Sisäasiainministeriö
32714:                       lnrikesministeriet                                                                         209 570,14
32715:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
32716:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                             1 701 519,55
32717:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
32718:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                                        1127112,36
32719:                       Suojelupoliisi
32720:                       Skyddspolisen                                                                              159 046,72
32721:                       Suomen Akatemia
32722:                       Finlands Akademi                                                                           242 843,92
32723:                       Suomenlinnan hoitokunta
32724:                       Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                        2164,29
32725:                       Svenska handelshögskolan
32726:                       Svenska handelshögskolan                                                                           0,06
32727:                       Säteilyturvakeskus
32728:                       Strålsäkerhetscentralen                                                                    143 990,31
32729:                       Taideteollinen korkeakoulu
32730:                       Konstindustriella högskolan                                                                309121,56
32731:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
32732:                       Tammerforstekniska högskola                                            14 949,33
32733:                       Tampereen yliopisto
32734:                       Tammerfors universitet                                                                   1174185,88
32735:                       Tapaturmavirasto
32736:                       Olycksfallsverket                                                                           29 647,25
32737:                       Tasavallan presidentin kanslia
32738:                       Republikens presidents kansli                                                              199 437,02
32739:                       Teatterikorkeakoulu
32740:                       Teaterhögskolan                                                                            242 583,58
32741:                       Teknillinen korkeakoulu
32742:                       Tekniska högskolan                                                                       1218 793,71
32743:                       Teknillinen tarkastuskeskus
32744:                       Tekniska kontrollcentralen                                                                  92 388,31
32745:                       Teknologian kehittämiskeskus
32746:                       Teknologiska utvecklings centralen                                                          62 949,28
32747:                       Telehallintokeskus
32748:                       Teleförvaltningscentralen                                                                  369 933,26
32749:                       Tilastokeskus
32750:                       Statistikcentralen                                                                         557130,88
32751:                       Tullihallitus
32752:                       Tullstyrelsen                                                                            4385416,29
32753:                       Turun ja Porin lääninhallitus
32754:                        Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän                                                 2 983537,69
32755: 
32756:  10 350539L
32757:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
32758:                                                                                                            sivu
32759: Tili - Konto   6644                          Statens balanskonton 31.12.1994                               sida    146
32760: 
32761:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32762: 
32763: 
32764:                       Turun kauppakorkeakoulu
32765:                       Åbo handelshögskola                                                                  222 996,69
32766:                       Turun yliopisto
32767:                       Åbo universitet                                                                    1 307088,86
32768:                       Työministeriö
32769:                       Arbetsministeriet                                                                  1 237 412,11
32770:                       Ulkoasiainministeriö
32771:                       Utrikesministeriet                                                                 1 284 346,75
32772:                       Uudenmaan lääninhallitus
32773:                       länsstyrelsen i Nylands Iän                                                       3537 887,41
32774:                       Vaasan lääninhallitus
32775:                       länsstyrelsen i Vasa Iän                                                           1 532 765,26
32776:                       Vaasan yliopisto
32777:                       Vasa universitet                                                                     374 709,96
32778:                       Valtiokonttori
32779:                       Statskontoret                                                                        494345,96
32780:                       Valtion hankintakeskus
32781:                       Statens upphandlingscentral                                                          160 221,22
32782:                       Valtion pelastuskoulu
32783:                       Statens räddningsskola                                            3264,09
32784:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
32785:                       Statens tekniska forskningscentral                                                   736 518,49
32786:                       Valtioneuvoston kanslia
32787:                       Statsrådets kansli                                                                   277292,38
32788:                       Valtiontalouden tarkastusvirasto
32789:                       Statens revisionsverk                                                                   2 481,92
32790:                       Valtiovarainministeriö
32791:                       Finansministeriet                                                                     99 886,92
32792:                       Verohallitus
32793:                       Skattestyrelsen                                                                      930 722,60
32794:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
32795:                       Vallen- och miljöstyrelsen                                                            22 389,13
32796:                       Ympäristöministeriö
32797:                       Miljöministeriet                                                                        4964,65
32798:                       Åboakademi
32799:                       Åboakademi                                                                         1 284 722,30
32800: 
32801: 6649           Muu kokoomatili
32802:                Övrigt samlingskonto                                                                   157 776 961,59
32803:                       Eduskunta
32804:                       Riksdagen                                                      271 633,24
32805:                       Hämeen lääninhallitus
32806:                       länsstyrelsen i Tavastehus Iän                                  40807,67
32807:                       limatieteen laitos
32808:                       Meteorologiska institute!                                                                   860,00
32809:                       Kilpailuvirasto
32810:                       Konkurrensverket                                                41 013,97
32811:                       Kuopion lääninhallitus
32812:                       länsstyrelsen i Kuopio Iän                                                           130 364,40
32813:                       Kymen lääninhallitus
32814:                       Länsstyrelsen i Kymmene Iän                                                          233 643,90
32815:                       Lapin lääninhallitus
32816:                       länsstyrelsen i Lapplands Iän                                                         97 869,60
32817:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
32818:                                                                                                                  sivu
32819: Tili - Konto   6649                          Statens balanskonton 31.12.1994                                     sida    147
32820:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32821: 
32822: 
32823:                       Liikkuva poliisi
32824:                       Rörliga polisen                                                                               1106,50
32825:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland
32826:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland                                     200 000,75
32827:                       Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
32828:                       Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral                                  435878,47
32829:                       Maanmittauslaitos
32830:                       Lantmäteriverket                                                        3652,00
32831:                       Merenkulkuhallitus
32832:                       Sjöfartsstyrelsen                                                     34303,10
32833:                       Metsäntutkimuslaitos
32834:                       Skogsforskningsinstitutet                                                   23,00
32835:                       Mikkelin lääninhallitus
32836:                       Länsstyrelsen i S:t Michels Iän                                                            336 747,20
32837:                       Museovirasto
32838:                       Museiverket                                                                                   1 008,35
32839:                       Oulun lääninhallitus
32840:                       Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän                                                              200 835,20
32841:                       Oulun yliopisto
32842:                       Uleåborgs univers~et                                                                       384172,10
32843:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
32844:                       Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän                                                         144822,16
32845:                       Puolustusministeriö
32846:                       Försvarsministeriet                                                                    28 856 775,32
32847:                       Puolustusvoimat
32848:                       Försvarsmakten                                                                         99 532 069,30
32849:                       Rajavartiolaitos
32850:                       Gränsbevakningsväsendet                                                 1021,10
32851:                       Rakennushallitus
32852:                       Byggnadsstyrelsen                                                     39 835,00
32853:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
32854:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.            4463,90
32855:                       Taideteollinen korkeakoulu
32856:                       Konstindustriella högskolan                                                                176177,53
32857:                       Tampereen yliopisto
32858:                       Tammerfors universitet                                                30600,00
32859:                       Tasavallan presidentin kanslia
32860:                       Republikens presidents kansli                                          11 098,65
32861:                       Teatterikorkeakoulu
32862:                       Teaterhögskolan                                                                                   139,00
32863:                       Teknillinen korkeakoulu
32864:                       Tekniska högskolan                                                                         523491,43
32865:                       Tielaitos
32866:                       Vägverket                                                               1 222,30
32867:                       Turun ja Porin lääninhallitus
32868:                       Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän                                                    339 649,60
32869:                       Turun yliopisto
32870:                       Åbo universitet                                                                              34245,02
32871:                       Uudenmaan lääninhallitus
32872:                       Länsstyrelsen i Nylands Iän                                                                936 817,80
32873:                       Vaasan lääninhallitus
32874:                       Länsstyrelsen i Vasa Iän                                                                    71 535,70
32875:                       Verohallitus
32876:                       Skattestyrelsen                                                                        25 991 524,65
32877:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
32878:                                                                                                               sivu
32879: Tili - Konto   6649                          Statens balanskonton 31.12.1994                                  sida    148
32880:                                                                                   Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32881: 
32882: 
32883:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
32884:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                                               26903,04
32885: 
32886: 
32887: 671            MENORÄSTIEN TILIT
32888:                UTGIFTSRESTERS KONTON                                                                   1 520 356 004,25
32889: 
32890: 6710           Menorästien tili
32891:                Utgiftsresters konto                                                                    1 520 356 004,25
32892:                       Eduskunta
32893:                       Riksdagen                                                                             3111168,63
32894:                       Geologian tutkimuskeskus
32895:                       Geologiska forskningscentralen                                                             6448,71
32896:                       Helsingin poliisilaitos
32897:                       Helsingfors polisinrättning                                                             202 397,68
32898:                       Helsingin yliopisto
32899:                       Helsingfors universitet                                                                 230328,17
32900:                       Hämeen lääninhallitus
32901:                       Länsstyrelsen i Tavastehus Iän                                                        2 043427,81
32902:                       Joensuun yliopisto
32903:                       Joensuu universitet                                                                       30 070,01
32904:                       Jyväskylän yliopisto
32905:                       Jyväskylä universitet                                                                   531 832,62
32906:                       Kansallisarkisto
32907:                       Arkiwäsendet                                                                              26124,00
32908:                       Kansanterveyslaitos
32909:                       Folkhälsoinstitutet                                                                   6 023431,93
32910:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
32911:                       Handels- och industriministeriet                                                    51 934 355,72
32912:                       Keski-Suomen lääninhallitus
32913:                       Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän                                                     1 451,00
32914:                       Keskusrikospoliisi
32915:                       Centralkriminalpolisen                                                                     1 620,00
32916:                       Kymen lääninhallitus
32917:                       Länsstyrelsen i Kymmene Iän                                                           1 616 815,45
32918:                       Lapin lääninhallitus
32919:                       Länsstyrelsen i Lapplands Iän                                                           503 362,45
32920:                       Lapin yliopisto
32921:                       Lapplands universitet                                                                   469220,61
32922:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland
32923:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland                                                          23201,08
32924:                       Maa- ja metsätalousministeriö
32925:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                                    626 522 561,38
32926:                       Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
32927:                       Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral                               354531,05
32928:                       Maanmittauslaitos
32929:                       Lantmäteriverket                                                                          26874,50
32930:                       Merenkulkuhallitus
32931:                       Sjöfartsstyrelsen                                                                     1 541 501,53
32932:                       Merentutkimuslaitos
32933:                       Havsforskningsinstitutet                                                                272466,20
32934:                       Mikkelin lääninhallitus
32935:                       Länsstyrelsen i S:t Michels Iän                                                          166133,29
32936:                                            Valtion taselilit31.12.1994
32937:                                                                                                          sivu
32938: Tili- Konto   6710                         Statens balanskonton 31.12.1994                               sida    149
32939: 
32940:                                                                              Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32941: 
32942: 
32943:                      Museovirasto
32944:                      Museiverket                                                                         129 900,00
32945:                      Oikeusministeriö
32946:                      Justitieministeriet                                                             14 335 663,65
32947:                      Opetushallitus
32948:                      Utbildningsstyrelsen                                                            49 542 351,30
32949:                      Opetusministeriö
32950:                      Undervisningsministeriet                                                       117 963 552,38
32951:                      Oulun lääninhallitus
32952:                      Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän                                                       700000,00
32953:                      Pohjois-Karjalan lääninhallitus
32954:                      Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän                                                2 281 266,04
32955:                      Puolustusministeriö
32956:                      Försvarsministeriet                                                                 166573,27
32957:                      Puolustusvoimat
32958:                      Försvarsmakten                                                                    1 607609,13
32959:                      Rajavartiola~os
32960:                      Gränsbevakningsväsendet                                                                8297,00
32961:                      Rakennushallitus
32962:                      Byggnadsstyrelsen                                                                     17 825,00
32963:                      Sisäasiainministeriö
32964:                      lnrikesministeriet                                                                  431140,00
32965:                      Sosiaali- ja terveysministeriö
32966:                      Social- och hälsovårdsministeriet                                              320 987 050,87
32967:                      Taideteollinen korkeakoulu
32968:                      Konstindustriella högskolan                                                            2491,67
32969:                      Tampereen yliopisto
32970:                      Tammerfors universitet                                                               40 552,29
32971:                      Teknologian kehittämiskeskus
32972:                      Teknologiska utvecklings centralen                                              41 851 510,90
32973:                      Tielaitos
32974:                      Vägverket                                                                       40 458 156,27
32975:                      Tullihall~us
32976:                      Tullstyrelsen                                                                     3492 765,00
32977:                      Turun ja Porin lääninhallitus
32978:                      Länsstyrelsen i Åbo och Bjömeborgs Iän                                              276333,34
32979:                      Turun yliopisto
32980:                      Åbo universitet                                                                     480 590,31
32981:                      Työministeriö
32982:                      Arbetsministeriet                                                              116 864 823,97
32983:                      Ulkoasiainministeriö
32984:                      Utrikesministeriet                                                              16874845,12
32985:                      Uudenmaan lääninhall~us
32986:                      Länsstyrelsen i Nylands Iän                                                         553886,33
32987:                      Vaasan lääninhallitus
32988:                      Länsstyrelsen i Vasa Iän                                                          3209261,00
32989:                      Valtiokonttori
32990:                      Statskontoret                                                                   52 187 173,52
32991:                      Valtion teknillinen tutkimuskeskus
32992:                      Statens tekniska forskningscentral                                                     8259,49
32993:                      Valtiovarainministeriö
32994:                      Finansministeriet                                                                      4500,00
32995:                      Vesi- ja ympäristöhallitus
32996:                      Vatten- och miljöstyrelsen                                                        7 018 676,71
32997:                                          Valtion tasetilit 31.12.1994
32998:                                                                                                        sivu
32999: Tili- Konto 6710                         Statens balanskonton 31.12.1994                               sida    150
33000: 
33001:                                                                            Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
33002: 
33003: 
33004:                    Ympäristöministeriö
33005:                    Miljöministeriet                                                                32 874 672,00
33006:                    Åboakademi
33007:                    Åboakademi                                                                          346953,87
33008: 
33009: 
33010: 672        TULORÄSTIEN TILIT
33011:            INKOMSTRESTERS KONTON                                            867 291 647,06
33012: 
33013: 6720       Tulorästien tili
33014:            lnkomstresters konto                                             867 291 647,06
33015:                    Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
33016:                    Veterinärmediciniska högskola                                  72 889,24
33017:                    Geologian tutkimuskeskus
33018:                    Geologiska forskningscentralen                                184277,56
33019:                    Helsingin kauppakorkeakoulu
33020:                    Helsingfors handelshögskola                                      6009,27
33021:                    Helsingin poliisilaitos
33022:                    Helsingfors polisinrättning                                   128228,00
33023:                    Helsingin yliopisto
33024:                    Helsingfors universitet                                   29 521 467,02
33025:                    Hämeen lääninhallitus
33026:                    Länsstyrelsen i Tavastehus Iän                              2 128 236,59
33027:                    limatieteen laitos
33028:                    Meteorologiska institute!                                      44919,60
33029:                    Joensuun yliopisto
33030:                    Joensuu universitet                                         3 359 343,54
33031:                    Jyväskylän yliopisto
33032:                    Jyväskylä universitet                                         218 638,00
33033:                    Kansallisarkisto
33034:                    Arkiwäsendet                                                   22 161,00
33035:                    Kansanterveyslaitos
33036:                    Folkhälsoinstitutet                                         1 033 373,57
33037:                    Kauppa- ja teollisuusministeriö
33038:                    Handels- och industriministeriet                            9 339 210,18
33039:                    Kuluttajavirasto
33040:                    Konsumentverket                                                 36878,00
33041:                    Kuopion lääninhallitus
33042:                    Länsstyrelsen i Kuopio Iän                                       9 326,50
33043:                    Kuopion yliopisto
33044:                    Kuopio universitet                                            129 788,15
33045:                    Kymen lääninhallitus
33046:                    Länsstyrelsen i Kymmene Iän                                 1 021 758,30
33047:                    Lapin lääninhallitus
33048:                    Länsstyrelsen i Lapplands Iän                                 101 528,00
33049:                    Lapin yliopisto
33050:                    Lapplands universitet                                           67165,00
33051:                    Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
33052:                    Villmanstrands tekniska högskola                                92 945,85
33053:                    Liikkuva poliisi
33054:                    Rörliga polisen                                                 15 838,17
33055:                    Länsstyrelsen i landskapet Åland
33056:                    Länsstyrelsen i landskapet Åland                                 2 730,00
33057:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
33058:                                                                                                                  sivu
33059: Tili - Konto   6720                          Statens balanskonton 31.12.1994                                     sida    151
33060: 
33061:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
33062: 
33063: 
33064:                       Maa- ja metsätalousministeriö
33065:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                   3849 354,91
33066:                       Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
33067:                       Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral            489 518,99
33068:                       Maanmittauslaitos
33069:                       Lantmäteriverket                                                     118 409,24
33070:                       Maatalouden tutkimuskeskus
33071:                       Lantbrukets forskningscentral                                        163085,28
33072:                       Matkailun edistämiskeskus
33073:                       Centralen för turistfrämjande                                        483105,94
33074:                       Merenkulkuhallitus
33075:                       Sjöfartsstyrelsen                                                     43582,20
33076:                       Mikkelin lääninhallitus
33077:                       Länsstyrelsen i S:t Michels Iän                                      568 896,61
33078:                       Museovirasto
33079:                       Museiverket                                                           28230,38
33080:                       Oikeusministeriö
33081:                       Justitieministeriet                                               8 744180,67
33082:                       Opetushallitus
33083:                       Utbildningsstyrelsen                                             12 583 319,64
33084:                       Opetusministeriö
33085:                       Undervisningsministeriet                                       463 200 761,25
33086:                       Oulun lääninhallitus
33087:                       Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän                                     2 236 413,35
33088:                       Oulun yliopisto
33089:                       Uleåborgs universitet                                                 49 855,35
33090:                       Patentti- ja rekisterihallitus
33091:                       Patent- och registerstyrelsen                                           6630,80
33092:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
33093:                       Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän                                   614 890,78
33094:                       Poliisivarikko
33095:                       Polisdepån                                                                782,00
33096:                       Puolustusministeriö
33097:                       Försvarsministeriet                                              31 474 733,85
33098:                       Puolustusvoimat
33099:                       Försvarsmakten                                                       538931,24
33100:                       Rajavartiolaitos
33101:                       Gränsbevakningsväsendet                                                 9 753,10
33102:                       Rakennushallitus
33103:                       Byggnadsstyrelsen                                                 1 343 421,32
33104:                       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
33105:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                149221,26
33106:                       Sibelius-akatemia
33107:                       Sibelius-akademin                                                       2 050,00
33108:                       Sisäasiainministeriö
33109:                       lnrikesministeriet                                                        833,00
33110:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
33111:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.         221 771,60
33112:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
33113:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                    607907,38
33114:                       Suojelupoliisi
33115:                       Skyddspolisen                                                                6,00
33116:                       Suomenlinnan hoitokunta
33117:                       Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                        4294,20
33118:                                                 Valtion tasetilit 31.12.1994
33119:                                                                                                                sivu
33120: Tili - Konto   6720                             Statens balanskonton 31.12.1994                                sida    152
33121: 
33122:                                                                                   Vastaavaa - Akliva    Vastattavaa - Passiva
33123: 
33124: 
33125:                       Säteilyturvakeskus
33126:                       Strålsäkerhetscentralen                                           104027,70
33127:                       Taideteollinen korkeakoulu
33128:                       Konstindustriella högskolan                                        29 860,20
33129:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
33130:                       Tammerforstekniska högskola                                     1 847 000,41
33131:                       Tampereen yliopisto
33132:                       Tammerfors universitet                                          3 057 093,00
33133:                       Teknillinen korkeakoulu
33134:                       Tekniska högskolan                                              1 029 772,28
33135:                       Teknillinen tarkastuskeskus
33136:                       Tekniska kontrollcentralen                                      1 562277,79
33137:                       Teknologian kehittämiskeskus
33138:                       Teknologiska utvecklings centralen                                 51 396,61
33139:                       Tielaitos
33140:                       Vägverket                                                     24 403 525,77
33141:                       Tilastokeskus
33142:                       Statistikcentralen                                                137673,88
33143:                       Tullihall~us
33144:                       Tullstyrelsen                                                       10 840,00
33145:                       Turun yliopisto
33146:                       Åbo universitet                                                      4130,00
33147:                       Työministeriö
33148:                       Arbetsministeriet                                            117 632 830,96
33149:                       Ulkoasiainministeriö
33150:                       Utrikesministeriet                                              1 310259,80
33151:                       Uudenmaan lääninhallitus
33152:                       Länsstyrelsen i Nylands Iän                                     3294 087,87
33153:                       Vaasan lääninhallitus
33154:                       Länsstyrelsen i Vasa Iän                                        9755 774,64
33155:                       Valtiokonttori
33156:                       Statskontoret                                                121 303 863,48
33157:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
33158:                       Statens tekniska forskningscentral                              1 592 366,37
33159:                       Verohallitus
33160:                       Skattestyrelsen                                                 4 931 683,62
33161:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
33162:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                          74195,80
33163:                       Åboakademi
33164:                       Åboakademi                                                          88 335,00
33165: 
33166: 
33167: 675            SIIRRETIYJEN MÄÄRÄRAHOJEN TILIT
33168:                RESERVERADE ANSLAGS KONTON                                                              26 852 413183,21
33169: 
33170: 6750           Siirrettyjan määrärahojen tili
33171:                Reserverade anslags konto                                                               26 852 413 183,21
33172:                       Ajoneuvohallinto
33173:                       Fördonsförvaltningen                                                                   4 872124,76
33174:                       Asuntorahastovirasto
33175:                       Bostadsfondverket                                                                   465427109,79
33176:                       Eduskunta
33177:                       Riksdagen                                                                              3388455,55
33178:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
33179:                                                                                                           sivu
33180: Tili - Konto   6750                          Statens balanskonton 31.12.1994                              sida 153
33181:                                                                                Vastaavaa -Aktiva   Vastattavaa - Passiva
33182: 
33183: 
33184:                       Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
33185:                       Veterinärmediciniska högskola                                                     7 799 326,58
33186:                       Geologian tutkimuskeskus
33187:                       Geologiska forskningscentralen                                                  14 806 862,35
33188:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
33189:                       Helsingfors handelshögskola                                                     26 547779,18
33190:                       Helsingin poliisilaitos
33191:                       Helsingfors polisinrättning                                                     39 291 403,49
33192:                       Helsingin yliopisto
33193:                       Helsingfors universitet                                                        160 438 638,44
33194:                       Hämeen lääninhall~us
33195:                       Länsstyrelsen i Tavastehus Iän                                                  41 795 870,58
33196:                       limatieteen la~os
33197:                       Meteorologiska institute!                                                       13 799 196,29
33198:                       Joensuun yliopisto
33199:                       Joensuu universitet                                                             44 860 548,95
33200:                       Jyväskylän yliopisto
33201:                       Jyväskylä universitet                                                           40 997 183,33
33202:                       Kansallisarkisto
33203:                       Arkiwäsendet                                                                      1172 694,36
33204:                       Kansanterveysla~os
33205:                       Folkhälsoinstitutet                                                             31 693 234,69
33206:                       Kasvinjalostuslaitos
33207:                       Växtförädlingsanstalten                                                           3 978466,94
33208:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
33209:                       Handels- och industriministeriet                                               234310858,16
33210:                       Keski-Suomen lääninhallitus
33211:                       Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän                                          22 586 488,29
33212:                       Keskusrikospoliisi
33213:                       Centralkriminalpo Iisen                                                         15 809 676,86
33214:                       Kilpailuvirasto
33215:                       Konkurrensverket                                                                  1 872 830,95
33216:                       Kuluttajavirasto
33217:                       Konsumentverket                                                                 14 052 045,25
33218:                       Kuopion lääninhall~us
33219:                       Länsstyrelsen i Kuopio Iän                                                      36 372 705,26
33220:                       Kuopion yliopisto
33221:                       Kuopio universitet                                                              20 161 990,86
33222:                       Kuvataideakatemia
33223:                       Bildkonstakademin                                                                   969 652,21
33224:                       Kymen lääninhallitus
33225:                       Länsstyrelsen i Kymmene Iän                                                     32 832 683,16
33226:                       Lapin lääninhallitus
33227:                       Länsstyrelsen i Lapplands Iän                                                   35 656 583,83
33228:                       Lapin yliopisto
33229:                       Lapplands universitet                                                             5880610,51
33230:                       Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
33231:                       Villmanstrands tekniska högskola                                                27 709 541 ,40
33232:                       Liikenneministeriö
33233:                       Trafikministeriet                                                              431 737 117,31
33234:                       Liikkuva poliisi
33235:                       Rörliga polisen                                                                 13 910 671,72
33236:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland
33237:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland                                                    463 541,53
33238:                                              Valtion tasetilit 31-12.1994
33239:                                                                                                               sivu
33240: Tili - Konto   6750                          Statens balanskonton 31.12.1994                                  sida    154
33241: 
33242:                                                                                   Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
33243: 
33244: 
33245:                       Lääkelaitos
33246:                       Läkemedelsverket                                                                      1 644000,00
33247:                       Maa- ja metsätalousministeriö
33248:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                                    264189 341,82
33249:                       Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
33250:                       Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral                             6426802,73
33251:                       Maanmittauslaitos
33252:                       Lantmäteriverket                                                                    44 730 245,47
33253:                       Maatalouden tutkimuskeskus
33254:                       Lantbrukets forskningscentral                                                       16 966 137,89
33255:                       Matkailun edistämiskeskus
33256:                       Centralen för turistfrämjande                                                       13 799 124,59
33257:                       Merenkulkuhallitus
33258:                       Sjöfartsstyrelsen                                                                  143 809 448,67
33259:                       Merentutkimuslaitos
33260:                       Havsforskningsinstitutet                                                              3 802 944,69
33261:                       Metsäntutkimuslaitos
33262:                       Skogsforskningsinstitutet                                                           22 287 388,60
33263:                       Mikkelin lääninhallitus
33264:                       Länsstyrelsen i S:t Michels Iän                                                     21 059 265,26
33265:                       Museovirasto
33266:                       Museiverket                                                                           8 232 715,25
33267:                       Oikeusministeriö
33268:                       Justitieministeriet                                                                139 138 722,69
33269:                       Opetushallitus
33270:                       Utbildningsstyrelsen                                                               905 050 067,73
33271:                       Opetusministeriö
33272:                       Undervisningsministeriet                                                           136513343,12
33273:                       Oulun lääninhallitus
33274:                       Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän                                                       43 306 669,03
33275:                       Oulun yliopisto
33276:                       Uleåborgs universitet                                                               56 915 285,35
33277:                       Patentti- ja rekisterihallitus
33278:                       Patent- och registerstyrelsen                                                           779 304,92
33279:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
33280:                       Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän                                                  25 659 749,73
33281:                       Poliisikoulu
33282:                       Polisskola                                                                           12 647 954,23
33283:                       Poliisiopisto
33284:                       Polisinstitut                                                                         4178 992,45
33285:                       Poliisivarikko
33286:                       Polisdepån                                                                            9 744604,02
33287:                       Puolustusministeriö
33288:                       Försvarsministeriet                                                                239 146 628,37
33289:                       Puolustusvoimat
33290:                       Försvarsmakten                                                                   2192011358,81
33291:                       Rajavartiolaitos
33292:                       Gränsbevakningsväsendet                                                            283 261 427,40
33293:                       Rakennushallitus
33294:                       Byggnadsstyrelsen                                                                  764 440 638,61
33295:                       Riista- ja kalatalouden tutkimusla~os
33296:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                                33 946 838,77
33297:                       Sibelius-akatemia
33298:                       Sibelius-akademin                                                                    10 162 154,66
33299:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
33300:                                                                                                                  sivu    •
33301: Tili - Konto   6750                          Statens balanskonton 31.12.1994                                     sida     ' 55
33302:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
33303: 
33304: 
33305:                       Sisäasiainministeriö
33306:                       lnrikesministeriet                                                                     95 394 654,36
33307:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
33308:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                           40314105,49
33309:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
33310:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                                      45497981,18
33311:                       Suojelupoliisi
33312:                       Skyddspolisen                                                                          15 753 071,76
33313:                       Suomen Akatemia
33314:                       Finlands Akademi                                                                      179 095 178,75
33315:                       Suomenlinnan hoitokunta
33316:                       Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                                         4410833,19
33317:                       Svenska handelshögskolan
33318:                       Svenska handelshögskolan                                                                 5821175,94
33319:                       Säteilyturvakeskus
33320:                       Strålsäkerhetscentralen                                                                  7 427 637,36
33321:                       Taideteollinen korkeakoulu
33322:                       Konstindustriella högskolan                                                              9 491 270,52
33323:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
33324:                       Tammerforstekniska högskola                                                            30 754 858,91
33325:                       Tampereen yliopisto
33326:                       Tammerfors universitet                                                                 42 566 782,54
33327:                       Tapaturmavirasto
33328:                       Olycksfallsverket                                                                      17 573 279,06
33329:                       Tasavallan presidentin kanslia
33330:                       Republikens presidents kansli                                                            6109 628,36
33331:                       Teatterikorkeakoulu
33332:                       Teaterhögskolan                                                                          6369977,26
33333:                       Teknillinen korkeakoulu
33334:                       Tekniska högskolan                                                                     80 492 608,52
33335:                       Teknillinen tarkastuskeskus
33336:                       Tekniska kontrollcentralen                                                             20514413,83
33337:                       Teknologian kehittämiskeskus
33338:                       Teknologiska utvecklings centralen                                                    119 473152,05
33339:                       Telehallintokeskus
33340:                       Teleförvaltningscentralen                                                                6 492 913,36
33341:                       Tielaitos
33342:                       Vägverket                                                                             567 800 186,43
33343:                       Tilastokeskus
33344:                       Statistikcentralen                                                                     31 792 923,21
33345:                       Tullihallitus
33346:                       Tullstyrelsen                                                                          83 609 068,91
33347:                       Turun ja Porin lääninhallitus
33348:                       Länsstyrelsen i Åbo och Bjömeborgs Iän                                                 51 408 429,42
33349:                       Turun kauppakorkeakoulu
33350:                       Åbo handelshögskola                                                                    12191 478,14
33351:                       Turun yliopisto
33352:                       Åbo universitet                                                                        52 440 696,00
33353:                       Työministeriö
33354:                       Arbetsministeriet                                                                   1 283 368 756,01
33355:                       Ulkoasiainministeriö
33356:                       Utrikesministeriet                                                                    557 295 610,20
33357:                       Uudenmaan lääninhallitus
33358:                       Länsstyrelsen i Ny1ands Iän                                                            73 153 085,58
33359:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
33360:                                                                                                                sivu
33361: Tili - Konto   6750                          Statens balanskonton 31.12.1994                                   sida    156
33362: 
33363:                                                                                   Vastaavaa - Akliva    Vastattavaa - Passiva
33364: 
33365: 
33366:                       Vaasan lääninhallitus
33367:                       Länsstyrelsen i Vasa Iän                                                             31 308 430,02
33368:                       Vaasan yliopisto
33369:                       Vasa universitet                                                                     16 285 554,02
33370:                       Valtiokonttori
33371:                       Statskontoret                                                                     1 243 046 810,07
33372:                       Valtion pelastuskoulu
33373:                       Statens räddningsskola                                                               25 142 955,90
33374:                       VaHion taidemuseo
33375:                       Statens konstmuseum                                                                    8 020015,57
33376:                       VaHion taloudellinen tutkimuskeskus
33377:                       Statens ekonomiska forskningscentral                                                   2 075114,55
33378:                       VaHion teknillinen tutkimuskeskus
33379:                       Statens tekniska forskningscentral                                                   67152 763,82
33380:                       Valtioneuvoston kanslia
33381:                       Statsrådets kansli                                                                   24166 096,80
33382:                       Valtiontalouden tarkastusvirasto
33383:                       Statens revisionsverk                                                                  3595052,94
33384:                       VaHiovarainministeriö
33385:                       Finansministeriet                                                                13 998 874 625,66
33386:                       Verohallitus
33387:                       Skattestyrelsen                                                                     336 756 953,12
33388:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
33389:                       Vallen- och miljöstyrelsen                                                          214188240,18
33390:                       Väestörekisterikeskus
33391:                       Befolkningsregistercentralen                                                           1 971 903,44
33392:                       Ympäristöministeriö
33393:                       Miljöministeriet                                                                    197 146112,66
33394:                       Åboakademi
33395:                       Åboakademi                                                                           37 021 750,68
33396: 
33397: 
33398: 691            BUDJETIN ULKOPUOLISTEN RAHASTOJEN YHDYSTILIT
33399:                UTOM BUDGETEN STÅENDE FONDERS KOLLEKTIVKONTON                                            3 837 774 264,87
33400: 
33401: 6911           Maatilatalouden kehittämisrahaston yhdysiili
33402:                Kollektivkonto för gårdsbrukets utvecklingsfond                                            844 932 862,06
33403:                       Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
33404:                       Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral                           844 932 862,06
33405: 
33406: 6912           Valtiontakuurahaston yhdysiili
33407:                Statsgarantifondens kollektivkonto                                                          57 895 086,83
33408:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
33409:                       Handels- och industriministeriet                                                     57 895 086,83
33410: 
33411: 6914           Huoltovarmuusrahaston yhdysiili
33412:                Försö~ningsberedskapsfondens kollektivkonto                                                189 975 833,95
33413:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
33414:                       Handels- och industriministeriet                                                    189 975 833,95
33415:                                             Valtion tasetilit 31.12.1994
33416:                                                                                                                sivu
33417: Tili- Konto   6916                          Statens balanskonton 31.12.1994                                    sida    157
33418: 
33419:                                                                                    Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
33420: 
33421: 
33422: 6916          Öljysuojarahaston yhdysiili
33423:               Oljeskyddsfondens kollektivkonto                                                             12 645 686,50
33424:                      Ympäristöministeriö
33425:                      Miljöministeriet                                                                      12 645 686,50
33426: 
33427: 6917          Asunto-olojen kehittämisrahaston yhdysiili
33428:               Kollektivkonto för fonden för utvecklande av bostadsförhållandena                         2 301 542 823,10
33429:                      Valtiokonttori
33430:                      Statskontoret                                                                      2 301 542 823,10
33431: 
33432: 6918          Valtion ydinjätehuoltorahaston yhdysiili
33433:               Statens kärnavlallshanteringsfonds kollektivkonto                                                114943,83
33434:                      Kauppa- ja teollisuusministeriö
33435:                      Handels- och industriministeriet                                                          114943,83
33436: 
33437: 6919          Valtion eläkerahaston yhdysiili
33438:               Stadens pensionsfonds kollektivkonto                                                        430 667 028,60
33439:                      Valtiokonttori
33440:                      Statskontoret                                                                        430 667 028,60
33441: 
33442: 
33443: 692           MUUT VARAT, AKTIIVATILIT
33444:               ÖVRIGA MEDEL, AKTIVKONTON                                           38097461644,13
33445: 
33446: 6921          Saamamieskirjan tili
33447:               Fordringsägarbokens konto                                           2 424 542 619,50
33448:                      Valtiokonttori
33449:                      Statskontoret                                                2 424 542 619,50
33450: 
33451: 6922          Talletetut ja vieraat varat, aktiivatili
33452:               Deponerade och främmande medel, aktivkonto                            189 770 687,21
33453:                      Hämeen lääninhallitus
33454:                      Länsstyrelsen i Tavastehus Iän                                  12 521 158,81
33455:                      Keski-Suomen lääninhallitus
33456:                      Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän                           5564536,94
33457:                      Kuopion lääninhallitus
33458:                      Länsstyrelsen i Kuopio Iän                                        1 753076,49
33459:                      Kymen lääninhallitus
33460:                      Länsstyrelsen i Kymmene Iän                                       1 680324,05
33461:                      Lapin lääninhallitus
33462:                      Länsstyrelsen i Lapplands Iän                                    9029241,10
33463:                      Maa- ja metsätalousministeriö
33464:                      Jord- och skogsbruksministeriet                                     168 358,90
33465:                      Mikkelin lääninhallitus
33466:                      Länsstyrelsen i S:t Michels Iän                                  2529445,04
33467:                      Oulun lääninhallitus
33468:                      Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän                                   21 258 093,51
33469:                      Pohjois-Karjalan lääninhallitus
33470:                      Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän                                  693453,89
33471:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
33472:                                                                                                              sivu
33473: Tili - Konto   6922                          Statens balanskonton 31.12.1994                                 sida    158
33474: 
33475:                                                                                 Vastaavaa - Aktiva    Vastattavaa - Passiva
33476: 
33477: 
33478:                       Rakennushallitus
33479:                       Byggnadsstyrelsen                                             4 740209,50
33480:                       Turun ja Porin lääninhallitus
33481:                       Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän                       7023072,75
33482:                       Turun yliopisto
33483:                       Åbo universitet                                                  18 200,26
33484:                       Uudenmaan lääninhallitus
33485:                       Länsstyrelsen i Nylands Iän                                 16 246 393,78
33486:                       Vaasan lääninhallitus
33487:                       Länsstyrelsen i Vasa Iän                                      6 546450,01
33488:                       Valtiokonttori
33489:                       Statskontoret                                               99 998 672,18
33490: 
33491: 6929           Sekalaiset muut varat, aktiivatili
33492:                Diverse övriga medel, aktivkonto                                35 483148 337,42
33493:                       Valtiokonttori
33494:                       Statskontoret                                            35 483148 337,42
33495: 
33496: 
33497: 693            MUUT VARAT, PASSIIVATILIT
33498:                ÖVRIGA MEDEL, PASSIVKONTON                                                            38109 618 399,24
33499: 
33500: 6931           Saamamieskirjaan merkittyjen talletustodistusten tili
33501:                1fordringsägarboken införda depositionsbevis konto                                     2 424 542 619,50
33502:                       Valtiokonttori
33503:                       Statskontoret                                                                   2 424 542 619,50
33504: 
33505: 6932           Talletetut ja vieraat varat, passiivatili
33506:                Deponerade och främmande medel, passivkonto                                              201 927 442,32
33507:                       Hämeen lääninhallitus
33508:                       Länsstyrelsen i Tavastehus Iän                                                      13897401,20
33509:                       Keski-Suomen lääninhallitus
33510:                       Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän                                               5605925,89
33511:                       Kuopion lääninhallitus
33512:                       Länsstyrelsen i Kuopio Iän                                                           4927 457,74
33513:                       Kymen lääninhallitus
33514:                       Länsstyrelsen i Kymmene Iän                                                          1 704334,08
33515:                       Lapin lääninhallitus
33516:                       Länsstyrelsen i Lapplands Iän                                                        9 734938,56
33517:                       Maa- ja metsätalousministeriö
33518:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                                      1173 358,90
33519:                       Mikkelin lääninhallitus
33520:                       Länsstyrelsen i S:t Michels Iän                                                      2543 050,68
33521:                       Oikeusministeriö
33522:                       Justitieministeriet                                                                  2764 791,34
33523:                       Oulun lääninhallitus
33524:                       Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän                                                       21 662 254,62
33525:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
33526:                       Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän                                                      753 333,25
33527:                       Rakennushallitus
33528:                       Byggnadsstyrelsen                                                                    4 740209,50
33529:                                                 Valtion tasetilit 31.12.1994
33530:                                                                                                                   sivu
33531: Tili - Konto   6932                             Statens balanskonton 31.12.1994                                   sida    159
33532: 
33533:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva    Vastattavaa - Passiva
33534: 
33535: 
33536:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
33537:                       Tammerforstekniska högskola                                                                  13542,50
33538:                       Turun ja Porin lääninhallitus
33539:                       Länsstyrelsen i Åbo och Bjömeborgs Iän                                                   7 218 001,60
33540:                       Ulkoasiainministeriö
33541:                       Utrikesministeriet                                                                          103 701,22
33542:                       Uudenmaan lääninhall~us
33543:                       Länsstyrelsen i Nylands Iän                                                             18 317 850,26
33544:                       Vaasan lääninhallitus
33545:                       Länsstyrelsen i Vasa Iän                                                                 6 763436,98
33546:                       Valtiokonttori
33547:                       Statskontoret                                                                          100 000 000,00
33548:                       Vesi- ja ympäristöhaliitus
33549:                       Vallen- och miljöstyrelsen                                                                     3854,00
33550: 
33551: 
33552: 6939           Sekalaiset muut varat, passiivatili
33553:                Diverse övriga medel, passivkonto                                                          35 483 148 337,42
33554:                       Valtiokonttori
33555:                       Statskontoret                                                                       35 483 148 337,42
33556: 
33557: 
33558: 696            RAHASTOT JA LAHJOITETUT VARAT, AKTIIVATILIT
33559:                FONDER OCH DONERADE MEDEL, AKTIVKONTON                                  51 109 993,61
33560: 
33561: 6961           Rahastot, aktiivatili
33562:                Fonder, aktivkonto                                                      26 663 658,58
33563:                       Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
33564:                       Veterinärmediciniska högskola                                      1 081141,16
33565:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
33566:                       Helsingfors handelshögskola                                                               2 411 467,67
33567:                       Helsingin yliopisto
33568:                       Helsingfors universitet                                              259 023,01
33569:                       Opetusministeriö
33570:                       Undervisningsministeriet                                           1 545 304,67
33571:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
33572:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.          12 563,28
33573:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
33574:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                 3 092 788,31
33575:                       Svenska handelshögskolan
33576:                       Svenska handelshögskolan                                             345 044,40
33577:                       Tampereen yliopisto
33578:                       Tammerfors universitet                                            3544 351,56
33579:                       Teknillinen korkeakoulu
33580:                       Tekniska högskolan                                                7 598 471,70
33581:                       Turun kauppakorkeakoulu
33582:                       Åbo handelshögskola                                               2 051 013,46
33583:                       Turun yliopisto
33584:                       Åbo universitet                                                   9545424,70
33585: 
33586: 
33587:  6962          Lahjoitetut varat, aktiivatili
33588:                Donerade medel, aktivkonto                                              24 446 335,03
33589:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
33590:                                                                                                                  sivu
33591: Tili - Konto   6962                          Statens balanskonton 31.12.1994                                     sida    160
33592: 
33593:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
33594: 
33595: 
33596:                       Helsingin yliopisto
33597:                       Helsingfors universitet                                            1 213 908,91
33598:                       Joensuun yliopisto
33599:                       Joensuu universitet                                               3 904 097,99
33600:                       Jyväskylän yliopisto
33601:                       Jyväskylä universitet                                                433 668,46
33602:                       Kuopion yliopisto
33603:                       Kuopio universitet                                                    35 675,25
33604:                       Lapin yliopisto
33605:                       Lapplands universitet                                                   3 946,66
33606:                       Museovirasto
33607:                       Museiverket                                                          881 243,01
33608:                       Opetushallitus
33609:                       Utbildningsstyrelsen                                                 881 553,83
33610:                       Opetusministeriö
33611:                       Undervisningsministeriet                                                8207,14
33612:                       Oulun yliopisto
33613:                       Uleåborgs universitet                                                515989,33
33614:                       Puolustusministeriö
33615:                       Försvarsministeriet                                                1 063 416,68
33616:                       Puolustusvoimat
33617:                       Försvarsmakten                                                        98 387,40
33618:                       Sibelius-akatemia
33619:                       Sibelius-akademin                                                  8508 275,21
33620:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
33621:                       Tammerforstekniska högskola                                        4028254,73
33622:                       Vaasan yliopisto
33623:                       Vasa universitet                                                   2 000 000,00
33624:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
33625:                       Statens tekniska forskningscentral                                   869 710,43
33626: 
33627: 
33628: 697            RAHASTOT JA LAHJOITETUT VARAT, PASSIIVATILIT
33629:                FONDER OCH DONERADE MEDEL, PASSIVKONTON                                                      134 048 315,14
33630: 
33631: 6971           Rahastot, passiivatili
33632:                Fonder, passivkonto                                                                           78 408 284,39
33633:                       Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
33634:                       Veterinärmediciniska högskola                                                            1 081141,16
33635:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
33636:                       Helsingfors handelshögskola                                        2411467,67
33637:                       Helsingin yliopisto
33638:                       Helsingfors universitet                                                                    259 023,01
33639:                       Opetusministeriö
33640:                       Undervisningsministeriet                                                                 1 545 304,67
33641:                       Puolustusministeriö
33642:                       Försvarsministeriet                                                                      3 037181,95
33643:                       Puolustusvoimat
33644:                       Försvarsmakten                                                                             111 286,27
33645:                       Sisäasiainministeriö
33646:                       lnrikesministeriet                                                                     48 294 304,31
33647:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
33648:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                                 12 563,28
33649:                                              Valtion tasetilit 31.12.1994
33650:                                                                                                            sivu
33651: Tili - Konto   6971                          Statens balanskonton 31.12.1994                               sida    161
33652: 
33653:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
33654: 
33655: 
33656:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
33657:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                                 3092 788,31
33658:                       Svenska handelshögskolan
33659:                       Svenska handelshögskolan                                                             345 044,40
33660:                       Tampereen yliopisto
33661:                       Tammerfors universitet                                                             3544351,56
33662:                       Teknillinen korkeakoulu
33663:                       Tekniska högskolan                                                                7598471,70
33664:                       Turun kauppakorkeakoulu
33665:                       Åbo handelshögskola                                                                2 051 013,46
33666:                       Turun yliopisto
33667:                       Åbo universitet                                                                    9847 277,98
33668: 
33669: 6972           Lahjoitetut varat, passiivatili
33670:                Donerade medel, passivkonto                                                             55 640 030,75
33671:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
33672:                       Helsingfors handelshögskola                                                          717 210,92
33673:                       Helsingin yliopisto
33674:                       Helsingfors universitet                                                            1 258634,62
33675:                       limatieteen laitos
33676:                       Meteorologiska institute!                                                               6 059,62
33677:                       Joensuun yliopisto
33678:                       Joensuu universitet                                                                4 868 709,18
33679:                       Jyväskylän yliopisto
33680:                       Jyväskylä universitet                                                                433 668,46
33681:                       Kansanterveyslaitos
33682:                       Folkhälsoinstitutet                                                                   42 584,12
33683:                       Kasvinjalostuslaitos
33684:                       Växtförädlingsanstalten                                                               84142,30
33685:                       Keskusrikospoliisi
33686:                       Centralkriminalpolisen                                                                31 610,32
33687:                       Kuopion yliopisto
33688:                       Kuopio universitet                                                                 4217 839,67
33689:                       Kuvataideakatemia
33690:                       Bildkonstakademin                                                                       7 273,00
33691:                       Lapin yliopisto
33692:                       Lapplands universitet                                                                 38414,66
33693:                       Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
33694:                       Villmanstrands tekniska högskola                                                     230284,04
33695:                       Maatalouden tutkimuskeskus
33696:                       Lantbrukets forskningscentral                                                        444 969,40
33697:                       Metsäntutkimuslaitos
33698:                       Skogsforskningsinstitutet                                                            280 066,60
33699:                       Museovirasto
33700:                       Museiverket                                                                        1080418,18
33701:                       Opetushallitus
33702:                       Utbildningsstyrelsen                                                               1 428 922,44
33703:                       Opetusministeriö
33704:                       Undervisningsministeriet                                                               17 607,14
33705:                       Oulun yliopisto
33706:                       Uleåborgs universitet                                                             6 828 775,90
33707:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
33708:                       Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän                                                      2162,90
33709: 
33710:  II 350539L
33711:                                               Valtion tasetilit 31.12.1994
33712:                                                                                                             sivu
33713: Tili - Konto   6972                           Statens balanskonton 31.12.1994                               sida    162
33714: 
33715:                                                                                 Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
33716: 
33717: 
33718:                       Puolustusministeriö
33719:                       Försvarsministeriet                                                                 1063416,68
33720:                       Puolustusvoimat
33721:                       Försvarsmakten                                                                     2 279 443,41
33722:                       Rajavartiolaitos
33723:                       Gränsbevakningsväsendet                                                                25 547,30
33724:                       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
33725:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                                  56222,73
33726:                       Sibelius-akatemia
33727:                       Sibelius-akademin                                                                   8 879 484,49
33728:                       Taideteollinen korkeakoulu
33729:                       Konstindustriella högskolan                                                            16150,00
33730:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
33731:                       Tammerforstekniska högskola                                                         4064 746,69
33732:                       Tampereen yliopisto
33733:                       Tammerfors universitet                                                              3343230,73
33734:                       Teatterikorkeakoulu
33735:                       Teaterhögskolan                                                                        27 535,67
33736:                       Teknillinen korkeakoulu
33737:                       Tekniska högskolan                                                                  2 867 857,09
33738:                       Turun yliopisto
33739:                       Åbo universitet                                                                     5579 959,90
33740:                       Työministeriö
33741:                       Arbetsministeriet                                                                      15 000,00
33742:                       Ulkoasiainministeriö
33743:                       Utrikesministeriet                                                                       4869,78
33744:                       Vaasan yliopisto
33745:                       Vasa universitet                                                                    2 336237,23
33746:                       Valtion taidemuseo
33747:                       Statens konstmuseum                                                                   170 920,54
33748:                       Vattion teknillinen tutkimuskeskus
33749:                       Statens tekniska forskningscentral                                                  1 384819,70
33750:                       Åboakademi
33751:                       Åboakademi                                                                          1 505235,34
33752: 
33753: 
33754: 699            SELVITYSTILIT
33755:                UTREDNINGSKONTON                                                   19 621 790,65
33756: 
33757: 6991           Epäselvien erien tili
33758:                Oklara posters konto                                               19 621 790,65
33759:                       Geologian tutkimuskeskus
33760:                       Geologiska forskningscentralen                                                         74170,74
33761:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
33762:                       Helsingfors handelshögskola                                                              8450,00
33763:                       Helsingin yliopisto
33764:                       Helsingfors universilet                                                                53 083,74
33765:                       Hämeen lääninhallitus
33766:                       Länsstyrelsen i Tavastehus Iän                                       130,00
33767:                       Jyväskylän yliopisto
33768:                       Jyväskylä universitet                                            24931,44
33769:                       Kansallisarkisto
33770:                       Arkiwäsendet                                                                                 117,10
33771:                                           Valtion tasetilit 31.12.1994
33772:                                                                                                         sivu
33773: Tili- Konto   6991                        Statens balanskonton 31.12.1994                               sida    163
33774: 
33775:                                                                             Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
33776: 
33777: 
33778:                      Kansanterveyslaitos
33779:                      Folkhälsoinstitutet                                                                143467,54
33780:                      Keski-Suomen lääninhallitus
33781:                      Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän                                              14 618,90
33782:                      Keskusrikospoliisi
33783:                      Centralkriminalpolisen                                          5 391,70
33784:                      Kuopion lääninhallitus
33785:                      Länsstyrelsen i Kuopio Iän                                        114,60
33786:                      Kuopion yliopisto
33787:                      Kuopio universitet                                            44119,94
33788:                      Kymen lääninhallitus
33789:                      Länsstyrelsen i Kymmene Iän                                                               956,95
33790:                      Lapin lääninhallitus
33791:                      Länsstyrelsen i Lapplands Iän                                                         3 087,73
33792:                      Maanmittauslaitos
33793:                      Lantmäteriverket                                                3611,85
33794:                      Maatalouden tutkimuskeskus
33795:                      Lantbrukets forskningscentral                                        1,20
33796:                      Merenkulkuhallitus
33797:                      Sjöfartsstyrelsen                                                                2956497,71
33798:                      Museovirasto
33799:                      Museiverket                                                                           4646,99
33800:                      Oikeusministeriö
33801:                      Justitieministeriet                                                                  19 678,35
33802:                      Opetushallitus
33803:                      Utbildningsstyrelsen                                          25093,04
33804:                      Opetusministeriö
33805:                      Undervisningsministeriet                                       10531,75
33806:                      Oulun lääninhallitus
33807:                      Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän                                                              22,80
33808:                      Oulun yliopisto
33809:                      Uleåborgs universitet                                           1 918,17
33810:                      Poliisivarikko
33811:                      Polisdepån                                                                         171 411,89
33812:                      Puolustusministeriö
33813:                      Försvarsministeriet                                               497,00
33814:                      Puolustusvoimat
33815:                      Försvarsmakten                                                60 022,90
33816:                      Suomen Akatemia
33817:                      Finlands Akademi                                                  166,55
33818:                      Tampereen teknillinen korkeakoulu
33819:                      Tammerforstekniska högskola                                                               820,00
33820:                      Tampereen yliopisto
33821:                      Tammerfors universitet                                                                    702,73
33822:                      Telehallintokeskus
33823:                      Teleförvaltningscentralen                                                          280 557,23
33824:                      Tielaitos
33825:                      Vägverket                                                      42 598,68
33826:                      Tilastokeskus
33827:                      Statistikcentralen                                                                    2 974,49
33828:                      Tullihallitus
33829:                      Tullstyrelsen                                                                    2 023 711,77
33830:                      Turun ja Porin lääninhallitus
33831:                      Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän                           500,00
33832:                                             Valtion tasetilit 31-12.1994
33833:                                                                                                             sivu
33834: Tili - Konto   6991                         Statens balanskonton 31.12.1994                                 sida    164
33835: 
33836:                                                                                Vastaavaa - Aktiva    Vastattavaa - Passiva
33837: 
33838: 
33839:                       Työministeriö
33840:                       Arbetsministeriet                                              417 524,95
33841:                       Uudenmaan lääninhallitus
33842:                       Länsstyrelsen i Nylands Iän                                                              8 756,39
33843:                       Vaasan lääninhallitus
33844:                       Länsstyrelsen i Vasa Iän                                                                 1 643,47
33845:                       Valtiokonttori
33846:                       Statskontoret                                              26 432 729,06
33847:                       Valtioneuvoston kanslia
33848:                       Statsrådets kansli                                                                     83 657,72
33849:                       Valtionhallinnon kehittämiskeskus
33850:                       Statens utvecklingscentral                                                               1 683,60
33851:                       Valtiovarainministeriö
33852:                       Finansministeriet                                              132 615,00
33853:                       Verohallitus
33854:                       Skattestyrelsen                                                                     1 825066,96
33855:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
33856:                       Vallen- och miljöstyrelsen                                      83506,86
33857:                       Ympäristöministeriö
33858:                       Miljöministeriet                                                19 003,76
33859:                       Åboakademi
33860:                       Åboakademi                                                                               3 433,00
33861: 
33862: 
33863:                TASETILIT YHTEENSÄ
33864:                BALANSKONTON SAMMANLAGT                                        83 721183 223,94      77 806 608 276,55
33865: 
33866: 6030           '(.lijäämien ja vajausten tili
33867:                Overskotts och underskotts konto                                                      5 914 574 947,39
33868:                     Ylijäämä vuoden alkaessa
33869:                     Överskott vid årets ingång            4 056 735 706,05
33870:                     Tilivuoden ylijäämä
33871:                     Redovisningsårets överskott           1 857 839 241 ,34
33872: 6040           HALLINNOLLINEN TASETILI
33873:                ADMINISTRATIV BALANSKONTON                                     83 721 183 223,94     83 721 183 223,94
33874:     TALOUSARVION ULKOPUOLELLA
33875:     OLEVIEN VALTION RAHASTOJEN
33876: 
33877:   TULOSLASKELMAT JA TASEET
33878:             1994
33879: 
33880: 
33881:  STATENS ICKE BUDGETERADE FONDERS
33882: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR
33883:               1994
33884: 166
33885: 
33886: 
33887:         Maatilatalouden kehittämisrahasto - Gårdsbrukets utvecklingsfond
33888:                                                                      Tuloslaskelma- Resultaträkning 1994
33889: Tuotot-lntäkter
33890: Korkotuotot- Ränteintäkter
33891:    Asutuskassalainoista- Kolonisationskassalån .............................................................                                       45,44
33892:    Maaseutuelinkeinolainoista- Lån beviljade för näringsverksamheten på landsbygden                                                        27 261 959,44
33893:    Maatilalainoista- Jordlägenhetslån .............................................................................                       240 486 261,28
33894:    Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan lainoista - Lån beviljade för närings-
33895:    verksamheten i liten skala på landsbygden .....................................................................                          8 839162,61
33896:    Maankäyttölainoista - Jorddispositionslån ...................................................................                            4 493 773,35
33897:    Asuttamislainoista- Kolonisationslån ..........................................................................                                117,00
33898:    Tilojen kauppahinnoista- Lägenheters pris .................................................................                             26 738 112,73
33899:    Muita korkotuloja- Övriga ränteinkomster ..................................................................                                 28881,14
33900:    Provisiot valtiontakauksesta- Provisioner från statsgarantien ................................... .                                        528 364,07    308 376 677,06
33901:                                                                                                                                       -------
33902: Muut tuotot- Övriga intäkter
33903:    Vuokratulot- Hyresinkomster .....................................................................................                          778 633,78
33904:    Myytyjen tilojen tuottama ylijäämä - Överskott av försålda lägenheter ............... .........                                          1 917 633,62
33905:    Satunnaiset tulot- Extraordinära inkomster ................................................................                                875 209,62      3 571 477,02
33906:                                                                                                                                       ----------~------------~
33907:                                                                                                                                                             311 948 154,08
33908: Kulut-Kostnader
33909: Varsinaiset kulut- Ordinära kostnader
33910:      Palkat, sosiaaliturvamaksut ja matkat- Löner, socialskyddsavgifter och resor ............                                                 67 892,16
33911:      Lainojen hoitopalkkiot- Arvoden för skötsel av Iän .....................................................                              42 471 061,58
33912:     Tilojen hoitomenot- Utgifter för skötsel av lägenheter ...............................................                                     51 695,17
33913:      Verot- Skatter ............................................................................................................              655 776,50   -43 246 425,41
33914: 
33915: Kulutusmenot- Konsumtionsutgifter
33916: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen päätöksen 27.2.1995 nro 1221221/95
33917: perusteella on poistettu maatilatalouden kehittämisrahaston tileistä vuoden 1994 tilinpäätök-
33918: sessa seuraavat erät, jotka kokonaan tai osittain jäävät valtion lopullisiksi menoiksi: - På
33919: grund av jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcentralens beslut nr 122/221/95
33920: den 27.2.1995 har avskrivits gårdsbrukets utvecklingsfonds år 1993 bokslut sloptas och
33921: kommer slutligen helt eller delvis att infalla statens utgiftsposter:
33922:     Vapaavuosien lyhennyseriä- Friårs avkortningar ........................................................                                     3 750,28
33923:     Asutusluottojen maksuvapautuksia- Befrielse frän betalning av kolonisationskrediter                                                       832 095,45
33924:     Avustusluontoiset asuntolainat- Bidragliknande bostadslån .......................................                                           1 295,50
33925:     Kuivatus-. tienteko-. vesi- ja viemärikustannuksia - Torrläggnings-. vägbyggnads-.
33926:     vatten- och avloppsledningskostnader ...........................................................................                          129 878,94
33927:      Porotalouslain mukaisia avustuksia- Bidrag enligt lagen om renhushållning ..............                                               7 576 250,00
33928:      Porotilalain mukaisia rakennuspalkkioita- Premier för byggning enligt lagen om ren-
33929:     lägenheter .....................................................................................................................          199 050,00
33930:     Luontaiselinkeinolain mukaisia avustuksia- Bidrag enligt naturnäringslagen ............. .                                              2 986 850,00
33931:     Kolttalain mukaisia avustuksia- Bidrag enligt lagen om skoltar ................................. .                                        625 939,86
33932:     Maatilalain mukaisia rakentamis- ja raivausavustuksia - Bidrag för byggande och för
33933:     uppröjning enligt lagen om gårdsbruksenheter ..............................................................                               595 760,00
33934:     Tientekoavustuksia- Understöd för vägbyggen ..........................................................                                    394 900,00
33935:     Salaojitusavustuksia- Understöd för täckdikning .......................................................                                 1 745 050,00
33936:     Metsänhoito- ja metsänparannustyöt sekä peltojen metsitykset - Skogsvårds- och
33937:     skogsförbättringsarbeten samt beskogning av åkrar .....................................................                                   524 499,11
33938:     Maaseudun kehittämistoiminnan tuki 1993 - Utvecklingsverksamhets stöd på lands-
33939:      orten 1993 .................................................................................................................... .      2 286 820,73
33940:     Maaseutupiirien tutkimus-kehittämishankkeet 1994 - Forsknings-utvecklingsprojekt
33941:     1994 i landsortsregioner ................................................................................................              22 496 612,26
33942:     Valtakunnalliset tutkimus-kehittämishankkeet 1994 - Riksomfattande forsknings-
33943:     utvecklingsprojekt 1994 ................................................................................................ .             13 325 816,88
33944:     Maaseutuelinkeinojen kehittämistoimintaa koskeva tutkimus - Forskningen gällande
33945:     utvecklingsverksamhet av landsbygdsnäringar ..............................................................                              6 842 311,43
33946:     Luontaiselinkeinojen ja porotalouden kehittämistoimintaa koskeva tutkimus -
33947:     Forskningen gällande utvecklingsverksamhet av naturnäring och renhushållning ........ .                                                  486 208,90
33948:     Tutkimusmäärärahoja koskevat lehti-ilmoitukset- Annonser gällande undersöknings-
33949:     anslag ............................................................................................................................       29 060,90
33950:     Maan myyntiä koskevat lehti-ilmoitukset- Annonser gällande jordförsäljning ............ .                                                 31 625,92
33951:     Maanmittausmaksut- Lantmäteriavgifter ....................................................................                               272 043,83
33952:                                                                                                                                                                                                               167
33953: 
33954:       Aloittamisavustukset 1994- Startbidrag 1994 .............................................................                                       55 474 950,60
33955:       1nvestointiavustukset 1994 - lnvesteringsbid rag 1994 ............................................... .                                         51 714 926,50
33956:       Pienyritystoiminta-avustukset 1994- Bidrag för småföretagareverksamhet 1994 ...... .                                                            69 783 279,00
33957:       ATK-menot- ADB-utgifter ...........................................................................................                                767 262,42
33958:       TOTI-projekti- TOTI-projekt ........................................................................................                               375 793,06
33959:       Velkajärjestelyistä aiheutuneet suunnittelukustannukset - Av skuldarrangemang
33960:       föranledda planeringsomkostnader ................................................................................                                   430 080,93
33961:       Takaustoiminnasta aiheutuneet menot- Av grantieverksamhet föranledda utgifter .....                                                               2 632 266,94
33962:       Muut menot- Övriga utgifter .......................................................................................                                 629 166,01                      -243 193 545,45
33963:                                                                                                                                         ----------~------------~
33964: Omatoiminnan tuotto- lntäkt av egen verksamhet ..............................................................                                                                                   25 508 183,22
33965: Siirrot- Överföringar
33966:     Käyttö tuotannon ohjaamiseen- Bruk tili produktionsledning ...........................................................................                                                -252 000 000,00
33967:                                                                                                                                                                             ------------~
33968: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ...........................................................................................                                           -226 491 816,78
33969: 
33970: 
33971:                                                                            Tase- Balansräkning 31.12.1994
33972: Vastaavaa-Aktiva
33973: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
33974: Varat- Medel
33975:  Sitomattomat varat- Obundna medel..............................................................................         314 287 287,65
33976:  Sidotut varat- Bundna medel..........................................................................................   529 697 979,00
33977:  Talletetut varat- Deponerade medel ................................................................................ ______9_4_7_59_5..:....4_1                                               844 932 862,06
33978: 
33979: Lainat- Lån
33980:   Kuntien lainat- Kommunernas lån
33981:     Asutuskassalainat- Kolonisationskassalån .......................................................................................................                                                     3 789,74
33982: 
33983:     Rahalaitosten lainat- Penninginrättningslån
33984:       Maaseutuelinkeinolainat- Lån beviljade för näringsverksamheten på landsbygden .....                                1 430 034 447,27
33985:       Maatilalainat- Jordlägenhetslån .................................................................................. 4 854 677 314,79
33986:       Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan lainat - Lån beviljade för närings-
33987:       verksamheten i liten skala på landsbygden .....................................................................      147 362 084,42
33988:       Maankäyttölainat- Jorddispositionslån ....................................................................... ______  64_3_5_0_32_7..:...,2_1                                         6 496 424 173,69
33989: 
33990: Muut lainat- övriga Iän
33991:    Maankäyttötilojen myyntihintoihin liitetyt lainat - Lån i samband med köpeskillingar
33992:    för jorddispositionslägenheter .......................................................................................   1 970 761,64
33993:    Maahankintatilojen myyntihintoihin liitetyt lainat- Lån i samband med köpeskillingar
33994:    för jordanskaffningslägenheter ...................................................................................... _____7:. . 0:. :8:. :1.!. . 4:.:. .7                                     1 977 843,11
33995: 
33996: Kauppahinnat- Köpeskillingar
33997:    Asutuslain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat- Köpeskillingar för lägenheter, som
33998:    sålts med stöd av kolonisationslagen .............................................................................            127 688,66
33999:    Maankäyttölain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat- Köpeskillingar för lägenheter,
34000:    som sålts med stöd av jorddispositionslagen .................................................................               9 345 917,76
34001:    Maatilalain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat- Köpeskillingar för lägenheter, som
34002:    sålts med stöd av lagen om gårdsbruksenheter .............................................................                608 642 656,80
34003:    Luontaiselinkeinolain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat- Köpeskillingar för lägen-
34004:    heter, som sålts med stöd av naturnäringslagen ............................................................                 2 402 299,83
34005:    Kolttalain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat - Köpeskillingar för lägenheter, som
34006:    sålts med stöd av skoltlagen ........................... .......... .....................................................       8 850,89
34007:    Porotalouslain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat - Köpeskillingar för lägenheter,
34008:    som sålts med stöd av lagen om renhushållning ............................................................                  1 573 000,00
34009:    Maaseutuelinkeinolain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat - Köpeskillingar för
34010:    lägenheter, som sålts med stöd av lagen om näringsverksamheten på landsbyggden ... _ _ _...::6:..:1~4.::.6..:.14.:.:9:.::,8::.:.8                                                           628 246 563,82
34011: 
34012: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
34013:   Ostetut tilat- Köpta lägenheter .............................................................................................................................                                161 870 249,31
34014: 
34015:  Erilaatuiset saatavat- Fordringar avolika slag
34016:     Parannuskorvaukset- Förbättringsersättningar ...............................................................                         4 376,00
34017:     Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ........................................................................... _____..:.9..:.6.;..;10:....4:...:8..::.:6,..:.53=----------'9=--6:..:1..:...4..:.8:..:62:::,5:..:.3
34018:                                                                                                                                                                                             8 143 070 344,26
34019: 168
34020: 
34021: Vasta tta vaa-Pas siva
34022: Vieras pääoma- Främmande kapital
34023:    Talletetut varat- Depositioner ...............................................................................................................................                                                     947 595,41
34024: 
34025: Oma pääoma - Eget kapital
34026:   Pääoma vuoden alussa - Kapital vid årets ingång ............................................................   8 368 614 565,63
34027:  Tilivuoden alijäämä- Räkenskapsårets underskott ......................................................... _ _-....;2=2:.:.6....:4=-91:...:8.:..:1..:.6::..,7=-8_ ___::8....:1...:.:42:..1.:..:2:::2..:.7..:.:48:.::,8:::.5
34028:                                                                                                                                                                                                             8 143 070 344,26
34029: 
34030: 
34031: 
34032:                                          Valtion viljavarasto - Statens spannmålsförråd
34033:                                                                             Tuloslaskelma- Resultaträkning 1994
34034: Liikevaihto - Omsättning ...........................................................................................................................................                                        2 608 831 705,79
34035: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga intäkter ............................................................................................                                                              2 237 536,43
34036: 
34037: Muuttuvat kulut- Rörliga kostnader
34038:  Aineet, tarvikkeet ja tavarat- Materia!, förnödenheter och varor
34039:    Ostot tilikauden aikana -lnköp under räkenskapsperioden .........................................                    2 245 549 451,50
34040:    Varastojen lisäys - ökn.ing i lager ................................................................................ 1 030 299 552,54
34041:  Muut muuttuvat kulut- Ovriga rörliga kostnader ............................................................. ----=2=-2.:..01.:..:8....:0:.:.5=-:6,=-89::..___---=.3.: .29:. :7. .:8:. : 6.:_7=-06:.:0: .: ,9:. : 3
34042: Myyntikate- Försäljningsbidrag ................................................................................................................................                                           -686 797 818,71
34043: 
34044: Kiinteät kulut- Fastna kostnader
34045:    Henkilöstökulut- Personalkostnader ..............................................................................             43 159 433,21
34046:    Vuokrat- Hyror ..............................................................................................................  3 887 279,14
34047:    Muut kiinteät kulut- Övriga fastna kostnader .................................................................. _ ___::2.:_7..:.:18:.:6:...:0:..::0=..:9,..:.:40:....____-_7:....4:...:2:.::3::.2.:.:72::. :1.:.7..:::5
34048:                                                                                                                                                                                                                    :,
34049: Käyttökate- Driftsbidrag ...........................................................................................................................................                                      -761 030 540,46
34050: 
34051: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista- Avskrivningar på
34052: anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid ................................................................................ ____
34053:                                                                                                                                                     -...:3=-5.:..71.:.:3:...:6:.:8.::::0•:..;..;.44
34054: Liikevoitto- Rörelsevinst ..........................................................................................................................................                                      -796 744 220,90
34055: 
34056: Rahoitustuotot ja kulut- Finansieringsintäkter och kostnader
34057:    Korkotuotot- Ränteintäkter ............................... .............................................................                            7 122 158,39
34058:    Muut rahoitustuotot- Övriga finansieringsintäkter .........................................................                                     112 067 587,71
34059:    Korkokulut- Räntekostnader ..........................................................................................                         -95 251 047,68
34060:    Muut rahoituskulut- övriga finansieringskostnader ....................................................... _ _-__.:.1..:...5.:..01....:0....;1..:.2.:..:8,..:...36=------=8:..:9:.:.2=-8=-57.. .:0: .: ,0:.:.6
34061: Voitto ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja- Vinst före extraordinära poster, reserve-
34062: ringar och skatter ........................................................................................................................................................ -787 815 650,84
34063: 
34064: Satunnaiset tuotot ja kulut- Extraordinära intäkter och kostnader
34065:   Satunnaiset tuotot- Extraordinära intäkter ......................................................................               3 989 307,72
34066:   Satunnaiset kulut- Extraordinära kostnader .................................................................... _ _-...:5:...:4.:_7.::.64.:..:9:...:6:..::8::!2,.:..:70:....__ _--=.54.:.::3:...:6:..::6::.0.: : 37:. . :4: .: ,9:. : 8
34067: Voitto ennen varauksia ja veroja- Vinst före reserveringar och skatter ..................................................................... -1 331 476 025,82
34068: Vapaaehtoisten varausten vähennys- Minskning av frivilliga reserveringar .............................................................. ____4.:.:3:.:.5:.:.0..:...00:...;0:..:0.:..0,=00
34069: Tilikauden tappio- Räkenskapsperiodens förlust .....................................................................................................                                                      -896 476 025,82
34070: 
34071: 
34072: 
34073:                                                                                  Tase- Balansräkning 31.12.1994
34074: Vastaavaa-Aktiva
34075:  A~ostuserät- Värderingsposter .....................................................................................                                                                                           159 514 563,33
34076: 
34077:     Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar
34078:      Tavarat- Varor ............................................................................................................ 962 293 323,92
34079:       Varastokorvaus- Lagerersättning ............................................................................... _ _...:3:.:.97:....1.:..:2:...:4..:.78=2::.:,9:.:.8                                   1359418106,90
34080: 
34081:     Saamiset- Fordringar
34082:      Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar .....................................................................                                                249 293 424,88
34083:                                                                                                                                                                                                                  169
34084: 
34085:        Lainasaamiset- Lånefordringar ...................................................................................                               385 000 000,00
34086:        Siirtosaamiset- f!.esultatregleringar ............................................................................                               96 189 556,50
34087:        Muut saamiset- Ovriga fordringar ..............................................................................                                  95 015 382,19                            825 498 363,57
34088: 
34089:    Rahat ja pankkisaamset- Kassa och banktillgodohavanden .................................................................................                                                        63 210 197,35
34090:                                                                                                                                                                               -------
34091:                                                                                                                                                                                               2 407 641 231,15
34092: 
34093: Vasta tta vaa- Pa s s iva
34094:  Oma pääoma - Eget kapital
34095:    Viljavarastorahasto- Spannmålsförrådsfonden
34096:    Perusrahasto- Grundfonden .......................................................................................   695 054 235,00
34097:    Käyttörahasto- Dispositionsfonden ............................................................................ _ ___:3.:. 57:. ._9:. :.4:. ._7.. :. 17:. .:5:!.:,8:. :.4                   1 053 001 410,84
34098: 
34099:    Siementuotannon edistämisvarat- Medel för befrämjande av fröproduktion ........................................................                                                                 20 710 768,61
34100: 
34101:    Tilikauden tappio- Räkenskapsperiodens förlust .................................................................................................                                         -896 476 025,82
34102: 
34103:    Vieras pääoma- Främmande kapital
34104:    Pitkäaikainen - Långfristigt
34105:       Eläkevastuuvelka- Pensionsgarantiskuld ....................................................................                                                                               290 000 000,00
34106: 
34107:     Lyhytaikainen- Kortfristigt
34108:       Lainat rahoituslaitoksilta- Lån från finansieringsanstalter ..........................................                1 542 095 122,52
34109:       Saadut ennakot- Erhållna förskott ..............................................................................            554 935,70
34110:       Ostovelat- Leverantörskulder ............................................... ......................................     352 173 420,74
34111:       Siirtovelat- Resultatregler_lngar ...................................................................................    39 882 428,51
34112:       Muut lyhy1aikaiset velat- Ovriga kortfristiga skulder .................................................. _ _ _.;;.5-"-69:. ;:9__1"-7..:..:0,.:..05:...__ _..:.1..:.94-'-'0'--4--=0..:..5.:..07:..;:7.:..:,5~2
34113:                                                                                                                                                                                               2 407 641 231,15
34114: 
34115: 
34116: 
34117:                         Huoltovarmuusrahasto - Försörjningsberedskapsfonden
34118:                                                                        Tuloslaskelma- Resultaträkning 1994
34119: Liikevaihto- Omsättning ...........................................................................................................................................                              358 065 371,42
34120: Liiketoiminnan muut tuotot- Affärens övriga intäkter .............................................................................................                                                   218 829,20
34121: Myyntiä vastaavat hankintakulut- Anskaffningskostnader som motsvarar försäljningen
34122:    Tavarat- Varor ............................................................................................................   527 293 378,33
34123:    Varastojen muutos- Förändring i lager .......................................................................               -288 870 289,75
34124:    Varastointikulut- Lagringskostnader ........................................................................... _ _---:.3..;..1.;. .71;. :6. . :8. :.68.:. :•. :. 5_
34125:                                                                                                                                                                       4 _ _----"'27--=0'--1--=3..:..9.:. 95:. :.7.:.1c::2
34126:                                                                                                                                                                                                                      ,
34127: Myyntikate- Försäljningsbidrag ................................................................................................................................                                   88144 243,50
34128: 
34129: Kiinteät kulut- Fastna kostnader
34130:      Henkilöstökulut- Personalkostnader ...........................................................................                                       6104 477,31
34131:      Vuokrat- Hyror ...........................................................................................................                            114 300,00
34132:      Puolutustaloudellinen suunnittelukunta - Försvarsekonomiska planeringskommis-
34133:      sionen ...........................................................................................................................                   2 457 902,24
34134:       Muut kiinteät kulut- Övriga fastna kostnader ..............................................................                                         1 416 252,91                        -10 092 932,46
34135:                                                                                                                                           -----~-------'---
34136: Käyttökate- Driftsbidrag ...........................................................................................................................................        78 051 311,04
34137: Poistot- Avskrivningar ............................................................................................................................................. ____-4---'-4-'-1..:.0...;.4::.;22:::.;,6~2
34138: Liikevoitto- Rörelsevinst ..........................................................................................................................................        73 640 888,42
34139: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
34140:    Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................                         703 441 ,64
34141:    Korkokulut- Räntekostnader .......................................................................................... ____-_9:..::2....:5....:.47:...:.•.:..95:...__ _ ___:6:..._1.:..0. :. 89:.:3c:.: ,6c::.9
34142: Rahoituksellinen voitto ennen varmuusvarastointimaksua ja siirtomenoja - Finansiell vinst
34143: före säkerhetsupplagringsavgift och överföringsutgifter .......................................................                                                             74 251 782,11
34144: Varmuusvarastointimaksu- Säkerhetsupplagringsavgift ..........................................................................................                             248 202 169,00
34145: Turvavarastoinnin korkotuki, varastointiavustus- Räntestöd av förvarslagring, lagringsbidrag ...............................                                                 8 287 124,04
34146:                                                                                                                                                                               ----------"-
34147: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst.........................................................................................................                                           314166 827,07
34148: 170
34149: 
34150:                                                                         Tase- Balansräkning 31.12.1994
34151: Vastaavaa-Aktiva
34152: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga
34153: utgifter med lång verkningstid
34154:   Aineetlomat hyödykkeet- lmmateriella tillgångar
34155:       Aineetlomat oikeudet- lmmateriella rättigheter ................................................................................................                     39 738 335,00
34156: 
34157:    Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar
34158:      Maa-alueet- Jordområden ..........................................................................................                     8 030 000,00
34159:      Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner .................................... .                                     263 339 133,33
34160:      Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ...............................................................                             582187,27
34161:      Muut aineelliset hyödykkeet- Övriga materiella tillgångar ...........................................                                    134 469,78
34162:      Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgilter med lång verkningstid .........................                                          1 701 065,01
34163:      Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat - Förskottsbetalningar och pågående
34164:      anskaffningar ................................................................................................................. _ _ _22_9_2_5_26_4..:...,8_4        296 712 120,23
34165: 
34166: Käyttöomaisuusarvopaperit- Värdepapper ingående anläggningstillgångar
34167:   Puhelinosakkeet- Telefonaktier ......................................................................................                              66 000,00
34168:   Osakehuoneisto- Aktielägenheten ..................................................................................                              7 808 506,00              7 874 506,00
34169: 
34170: Arvostuserät- Värderingsposter
34171:   Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar
34172:     Tavarat- Varor ..................................................................................................................................................   3 922137 816,68
34173: 
34174:    Saamiset- Fordringar
34175:     Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar .....................................................................                                12 797 580,20
34176:     ALV-saaminen- MOMS-erhållande .............................................................................                                 47 641 260,30
34177:     Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................                            21 921 700,95
34178:     Ennakkomaksut- Förskottsavgilter .............................................................................                                 931 989,10
34179:     Muut saamiset- Övrigafordringar ...............................................................................                                798 034,94             84 090 565,49
34180:    Rahat ja pankkisaamiset- Kassa- och banktillgodohavanden ............................................................................... _ _ _.....o7..:.89=-9=-7..:.6.....o48:..:9~,5..:.5
34181:                                                                                                                                                                         5140 529 832,95
34182: Vasta ttavaa-Pas siva
34183: Rahastopääoma- Fondka~ital
34184:  Muu rahastopääoma- Ovrigt fondkapital ........................................................................   3 374 258 512,05
34185:  Edellisen tilikauden voitto- Föregående räkenskapsperiodens vinst ...............................                    390 159 906,03
34186:  Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ................................................................ _ _. . :3:..:.1-'-4-'-16:. :6. . :8. :.27:. :.•.=-..07   4 078 585 245,15
34187: Käyttäomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital ................................. ..                                                                      249 380 695,55
34188: 
34189: Varaukset- Reserveringar
34190:   Pakolliset varaukset- Obligatoriska reserveringar ................................................................................................                          360 231,89
34191: 
34192: Vieras pääoma- Främmande kapital
34193:    Lyhytaikainen- Kortlristigt
34194:      Lainat rahoituslaitoksilta- Lån av penninginrättningar ................................................              600 000 000,00
34195:      Ostovelat- Leverantörskulder .....................................................................................   210 780 577,00
34196:      Siirtovelat- Resultatregleringar ...................................................................................     1119 312,95
34197:      Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortlristiga skulder .................................................. -----'-30.:...;3:..:.7_7-'-0,'-41_ _ _ _8_12_2-'0-'-3-'-66.:...;0""',3;.:.6
34198:                                                                                                                                                                         5140 529 832,95
34199: 
34200: 
34201: 
34202: 
34203:                                            Valtiontakuurahasto - Statsgarantifonden
34204:                                                                    Tuloslaskelma- Resultaträkning 1994
34205: Takuumaksutulot- Garantiavgiltsinkomster ........................................................................                 134 804 022,98
34206: Takausmaksutulot- Borgenavgiltsinkomster ...................................................................... -----'44.;....:..;62=-=0-'1-'-37:..:.•..:...;.94         179 424160,92
34207:                                                                                                                                                                                                                                 171
34208: 
34209: Hallintokulut- Förvaltningskostnader
34210:  Palkat ja palkkiot- Löner och arvoden .................................... ........................................              28 562 770,30
34211:  Huoneistokulut- Lokalkostnader ....................................................................................                 4 138 834,97
34212:  Muut hallintokulut- Övriga förvaltningskostnader .......................................................... ----'-10.:...8.:...4;.:;2..:.8.:....11c.:..:,8:..:.9
34213:                                                                                                                                 43 544 417,16
34214:    Muut tuotot- Övriga intäkter .......................................................................................... _ _ _-6---=.6::..:2.:...6.:...4~3,~15:....____--4___:.:2.:. .8:. :8:. :.1. :. 7.:. . 74:.!:,0:. :.1
34215: Takuu- ja takausmaksukate- Garanti- och borgenavgiftsbidrag ...............................................................................                                                                    136 542 386,91
34216: 
34217: Korvaukset, takaisinperintä- ja takautumistuotot - Ersättningar, återindrivnings- och
34218:   regressintäkter
34219:   Takuukorvaukset- Garantiersättningar ...........................................................................          536 776 671,08
34220:   Takauskorvaukset- Borgenersättningar ..........................................................................               97 853 265,12
34221:   Eriks.seur. korvaukset- Avskides efterlöljansvärda ersättningar*) .................................                       678 204 185,17
34222:   Peri~~kulu~-::-lndrivningsk~stn~de_r ····:···::······································································             2120 631,32
34223:   Taka1smpenntätuotot- Atenndnvnmgsmtakter ................................................................             -110 065 387,56
34224:   Takautumisoikeuteen perustuvat tuotot- På regressrätt baserade intäkter .....................                          -23 839 500,04
34225:   Eriks. seur. tak. perintä- Avskides efterlöljansvärd återindrivning*) .............................. ___               --4....:.:.3..:.28:::2:....:6:..:5.:::8,=22:..__ _. . :.1. . :.1.: :37:. . 7:. .:6:.:. 7. :.2: :06:: :,8: . 7
34226: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ...........................................................................................                                                        -1 001 224 819,96
34227: 
34228: *) Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n ja ex. Neuvostoliiton takuut ja takaukset - Wärtsilä Meriteollisuus Ab:s
34229:    och ex. Sovjetunionens garantier och borgen
34230: 
34231:                                                                                  Tase- Balansräkning 31.12.1994
34232: Vastaavaa-Aktiva
34233:  Sijoittamatlomat varat- Oplacerade medel...........................................................................................................                  57 895 086,83
34234:  Rahat- Kassa .......................................................................................................................................................           5 000,00
34235:  Ennakot- Förskott ................................................................................................................................................       133 173,24
34236:  Siirtosaamiset- Resultatregleringar ......................................................................................................................               566 208,45
34237:  Arvopaperit- Värdepapper .................................................................................................................................... _ _ _ __:_:13:.::8...:..7::.:56::::,0:.::0
34238:                                                                                                                                                                                                                  58 738 224,52
34239: 
34240: Vastattava a- Passi va
34241:  Siirtovelat- Resultatregleringar ............................................................................................................................                                    7135 955,99
34242:  Oma pääoma- Eget kapital
34243:   Valtiontakuurahasto - Statsgarantifonden 1.1.1994 .....•....•...•........•..••.•..•••.... ..•....••...•                                    452 827 088,49
34244:    Siirrot rahastoon- Överlöringar tili fonden ..................................................................                            600 000 000,00
34245:    Rahaston alijäämä- Fondens underskott ..................................................................... __              -.:....1.:....0:.::0.:....1=22.:...4c..:8:..:.192 ,=96:...__ _ _5::.:1c..:6:. :0.: .2.::.26:..:8:::,5;.:.3
34246:                                                                                                                                                                                                                  58 738 224,52
34247: 
34248: 
34249: 
34250:                                                            Öljysuojarahasto - Oljeskyddsfonden
34251:                                                                             Tuloslaskelma- Resultaträkning 1994
34252: Tuotot- lntäkter
34253: Öljysuojamaksut- Oljeskyddsavgifter .......................................................................................................................                                                      30 568 012,00
34254: 
34255:  Kulut- Kostnader
34256:  Palkat ja palkkiot- Löner och arvoden ........................ ..... ....................................................           223 826,63
34257:  Matkat- Resor ....................................................................... .............................................      1 182,80
34258:  Sekalaiset kulut - Kostnader av blandad natur .................... ....................... ............ ..............                        427,82
34259:  Öljyvahinkokorvaukset- Oljeskadeersättningar ................................................................... _ ___:2:.:..7..:.67:..:2.:...8:..:.1.:::9•:.:..76:..____-__::27:....:8:..:9;.:.8..:.25::.:7..::,0:..:.1
34260: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ..............................................................................................                                                                  2 669 754,99
34261: 
34262:                                                                                   Tase- Balansräkning 31.12.1994
34263:  Vastaavaa-Aktiva
34264:   Sijoittamatlomat varat- Oplacerade medel ........................................................................................................... _ _ ___:.12.::..:..64:.::5..:.6::.:86::::,5:.::0
34265:                                                                                                                                                                                                                  12 645 686,50
34266: 172
34267: 
34268: Vastatta vaa-Pas s iva
34269: Siirtovelat- Resultatregleringar
34270:   Ennakonpidätykset- Förskottsinnehållningar ..................................................................                        1 320,00
34271:   Sosiaaliturvamaksut- Socialskyddsavgifter ....................................................................                         146,30
34272:   Eläkemaksut- Pensionsavgifter .......................................................................................                  550,00
34273:   Työttömyysvakuutusmaksut- Arbetslöshetsförsäkringsavgifter ......................................                                        82,28
34274:   Tapaturmamaksut -Oiycksfallsavgifter ............................................................................                        17,22
34275:   Menorästit- Utgiftsrester ................................................................................................_ _ _2_6_4_1_82_8..:..,6_9                                        2 643 944,49
34276: 
34277: Pääoma- Kapital1.1.1994 .................................................................................................. 7 331 987,02
34278: Tilikauden ylijiiämii- Räkenskapsperiodens överskott ......................................................... ____        2_66_9_7_5-'4,'-99_____
34279:                                                                                                                                                  10_0_0_1_74_2..:..,0_1
34280:                                                                                                                                                                                             12 645 686,50
34281: 
34282: 
34283: 
34284: 
34285:           Valtion ydinjätehuoltorahasto- Statens kärnavfallshanteringsfond
34286:                                                                     Tuloslaskelma- Resultaträkning 1994
34287: Tuotot- lntäkter
34288: Varsinaiset tuotot- Ordinarie intakter
34289:   Korkotuotot- Riinteintakter ............................................................................................ 178 951 070,55
34290:   Korvaus valtiolta- Ersättning från staten ........................................................................ _ ____:;60::. .;9:. :8.:. . 7. :. 90:. :9. : ,2:.:.5                 239 938 979,80
34291: 
34292: Kulut- Kostnader
34293:   Palkkiot- Arvoden .......................................................................................................... 140 266,00
34294:   Sosiaalikulut- Socialkostnader ......................................................................................          9 325,01
34295:  Eläkemaksut- Pensionsavgifter ......................................................................................           29 199,72
34296:  Korvaus KTM:IIe- Ersättning tili handels- och industriministeriet ..................................                           37 795,00
34297:  Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter ......................................................... _ _ _ _2:..:9_1_6-'-'8,_74_____-_2_4..:..5_71.:....4..:..,4_7
34298: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst .........................................................................................................                                    239 693 265,33
34299: 
34300: 
34301: 
34302: 
34303:                                                                          Tase- Balansräkning 31.12.1994
34304: Vastaavaa-Aktiva
34305: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgängar
34306:   Yhdystilisaatava valtiolta- Kollektivkontofordring frän staten ..............................................................................                                   114 943,83
34307:   Lainasaamiset- Lånefordringar ............................................................................................................................    2 520 825 000,00
34308:   Saatava valtiovarastosta- Fordring från statsförräd .............................................................................................                   858 924 659,48
34309:   Siirtosaamiset- Resultatregleringar ....................................................................................................................._ _ _.:. . 2:. :3:.:.9:.:.93:. :8:. . :9:.:.7. :. 9,=80
34310:                                                                                                                                                                                        3 619 803 583,11
34311: 
34312: 
34313: 
34314: 
34315:                                                                                                                                                                                                    10 317,78
34316: 
34317: 
34318: 
34319: 
34320:                                                                                                                                                                                         3 380 100 000,00
34321:     Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst .................................................................................................... _ _ _.:. . 2:. :3:.:.9:.:.69:. :3:. . :2:. :6. :. 5,=33
34322:                                                                                                                                                                                        3 619 803 583,11
34323:                                                                                                                                                                                                           173
34324: 
34325: 
34326:                                                          Asuntorahasto - Bostadsfonden
34327:                                                                     Tuloslaskelma- Resultaträkning 1994
34328: Korkotuotot- Ränteintäkter
34329: Varsinaiset korkotuotot- Ordinarie ränteintäkter
34330:   Korot asuntotoimen lainoista- Räntor för bostadsväsendets lån ..........................................................................                                              2 168 949 658,24
34331: 
34332: Korkokulut- Räntekostnader
34333: Varsinaiset korkokulut- Ordinarie räntekostnader
34334:   Asunto-obligaatiolainoista- Från bostadsobligationslån ................................................. 1 366 415 927,23
34335:   Valuuttamääräisistä ulkomaisista pankkilainoista- Av valutamässiga utländska banklån _ __..:...:.....;..:__;_;_...:=
34336:                                                                                                               53 404 877,55                                                         -1 419 820 804,78
34337: 
34338: Koronluonteiset kulut- Ränteliknande kostnader
34339:   Emissiokulut- Emissionskostnader ................................................................................            41 675 558,68
34340:   KurssivoitoVkurssitappiot- Kursvinster/kursförluster ....................................................                   -9 397 696,49
34341:   Provisiot- Provisioner ....................................................................................................     327 128,70
34342:   Korkotuet- Räntestöd .................................................................................................... ____2_8_7_09_4..:...,8_8_ _ _-_32_8_9_2_08_5.:...,7_7
34343: Korkokate- Räntebidrag ...........................................................................................................................................                        716 236 767,69
34344: Muut tuotot- ÖVriga intäkter
34345:  Luovutuskorvaukset- Överlåtelseersättningar ...................................................................................................... _ _ _ _....:2::..:4~9..:.96::..:3:!...,4~7
34346: Tuotot yhteensä- lntäkter sammanlagt .....................................................................................................................                                716 486 731,16
34347: 
34348: Muut kulut- övriga kostnader
34349:  Lainojen muutokset avustuksiksi- Förändringar av lån tili bidrag ...................................                                4 638 949,44
34350:  Lainojen hoitomenot- Utgifter för skötsel av lån .............................................................                        333 940,00
34351:  Muut- Övriga ................................................................................................................. _ _ _ _9_2_51_2..:...,2_7_ _ _ _5_0_6_5_40_1.:...,7_1
34352: Luottotappiot- Kreditförluster ..................................................................................................................................                         -8 438 976,76
34353:                                                                                                                                                                         -------
34354: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ..............................................................................................                                        702 982 352,06
34355: 
34356: 
34357:                                                                          Tase- Balansräkning 31.12.1994
34358: Vastaavaa-Aktiva
34359: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
34360:  Valtion kassatalouden piirissä olevat varat- Tillgångar i statens kassahushållning ........ .                                                2 301 542 823,1 0
34361:  Lainasaamiset- Lånefordringar ......................................................................................                        54 328 227 716,29
34362:  Korkosaamiset- Räntefordringar ....................................................................................                            654 512 123,67                        57 284 282 663,06
34363:                                                                                                                                      ---------------
34364:                                                                                                                                               51 284 282 663,06
34365: Vastatta vaa-Pas s iva
34366: Vieras pääoma- Främmande kapital
34367:    Lyhytaikainen- Kortfristigt
34368:      Siirtovelat- Resultatregleringar .........................................................................................................................                         1 034 132 431,38
34369:     Pitkäaikainen- Långfristigt
34370:       Asunto-obligaatiolainat- Bostadsobligationslån ......................................................... 13 424 000 000,00
34371:       Lainat ulkomaisilta rahoituslaitoksilla- Lån från utländska finansieringsinrättningar .. --~~~~~-~_..:...;.~~~
34372:                                                                                                                   667 950 000,00 14 091 950 000,00
34373:                                                                                                                                                                                       15126 082 431,38
34374:    Arvos~u~erät_- Värder!n~spos!er
34375:        EmiSSIOVOitot- Em1SS1onsv1nster ................................................................................                          338 022 750,12
34376:        Kurssivoitot- Kursvinster ...........................................................................................                       7 652 648,81                           345 675 398,93
34377: 
34378:     Oma pääoma - Eget kapital
34379:      Peruspääoma - Grundkapital .......................................................................................                                        28 892 912152,42
34380:      Vapaa oma pääoma- Fritt eget kapital
34381:      Edellisten tilikausien siirrot talousarviosta ja ylijäämät - Förra räkenskapsperiodens
34382:      överföringar från budgeten och överskott ......................................................................    12 216 630 327,64
34383:      Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ................................................ ___7.. .;.0_2-'-98.:...2....;3;.;:.5.::;2,"-69:..-_ _1_2-'-9_19.:. .6.:. .1.; ;.2. :.68.:. .0""',3:. :.3
34384:                                                                                                                                                                                       57 284 282 663,06
34385: 174
34386: 
34387: 
34388:                                                           Eläkerahasto - Pensionsfonden
34389:                                                                     Tuloslaskelma- Resultaträkning 1994
34390: Tuotot- lntäkter
34391: Työnantajan eläkemaksut- Arbetsgivarens pensionsavgifter
34392:   Virastoilta ja laitoksilta- Från ämbetsverk och inrättningar ............................................               4 140 497 182,99
34393:   Liikelaitoksilta- Från affärsverken ...................................................................................   683 883 164,88
34394:   Vai- ja Valtavalaitoksilta- StUL och Valtava inrättningar .................................................               204 799 921,31
34395:   Pohjoismaisilta instituuteilta- Från nordiska instituter ...................................................                2 356 483,52
34396:   Painatuskeskus Oy- Tryckericentral Ab .......................................................................... _ _ _8.o. 4.;.:9c:.6. .:.1.:. :03'"",1c:.9
34397: 
34398: 
34399: 
34400: 
34401: Siirtymämaksu- Overföringsavgift ...........................................................................................................................
34402: 
34403: Korkotuotot- Ränteintäkter
34404:   Lainoista valtiolle - Från Iän tili staten .............................................................................        838 822 222,23
34405:   Yhdystilisaatavasta- Från föräningskontofordringen .....................................................                        195 273 902,41
34406:   Korot siirretyistä eläkemaksuista- Räntor lrån överförda pensionsavgifter ....................                                        721 415,90
34407:   Viivästyskorot- Dröjsmålsräntor .................................................................................... -----'-44.;.:9...:8c:.822 ,::...31=-----'-1..:.03:..:5:...:2:.::6:...7. : 42=2:.c:,8. :.5
34408: Tuotot yhteensä- lntäkter sammanlagt .....................................................................................................................               7 201 333 873,66
34409: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat ......................................................................................................                                 7 201 333 873,66
34410: 
34411: 
34412: 
34413:                                                                          Tase- Balansräkning 31.12.1994
34414: Vastaavaa-Aktiva
34415: Saamiset- Fordringar
34416:   Lainasaamiset- Lånefordringar ......................................................................................                      12 300 000 000,00
34417:   Saatava Painatuskeskus Oy: Itä- Fordringen från Tryckericentral Ab ............................. .                                             8 496103,19
34418:   Siirtosaamiset eläkemaksuista- Resultatregleringar av pensionsavgifter ...................... .                                              486 826 058,52
34419:   Siirtosaamiset korkotuloista- Resultatregleringar av ränteinkomster ........................... .                                            236 309 427,79
34420:   Valtion kassatalouden piirissä olevat varat- Tillgångar i statens kassahushållning ........                                                  430 667 028,60                       13 462 298 618,10
34421:                                                                                                                                      ---------------
34422:                                                                                                                                               13 462 298 618,10
34423: Vasta tta vaa-Pas s iva
34424: Oma pääoma - Eget kapital
34425:   Pääoma vuoden alussa - Kapital i början av året .............................................................                            12 260 931 701,50
34426:   Siirrot talousarvioon- Överföringar tili budgeten ............................................................                          -6 000 000 000,00
34427:   Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat .............................................................                              7 201 333 873,66                        13 462 265 575,16
34428: 
34429: Vieras pääoma- Främmande kapital
34430:    Siirtovelat- Resultatregleringar ......................................................................................                                                                  33 042,94
34431:                                                                                                                                                                                     13 462 298 618,10
34432: 
34433: 
34434: 
34435: 
34436:                                                              Muut rahastot - Övriga fonder
34437:                                                                   Palosuojelurahasto- Brandskyddsfonden
34438: Pääoma- Kapita11.1.1994 .......................................................................................................................................                           43 306 156,30
34439: Menot- Utgifter ........................................................................................................................................................                  36 442 685,89
34440: Tulot- lnkomster ......................................................................................................................................................                   41 430 833,90
34441: Pääoma- Kapital 31.12.1994 ....................................................................................................................................                           48 294 304,31
34442:                                                                                                                                                                                        175
34443: 
34444: 
34445:                                                                Radiorahasto - Radiofonden
34446: Pääoma-Kapital1.1.1994 ...................................................................................................................................... .               37 613 401,00
34447: Menot- Utgifter ........................................................................................................................................................   1 522 800 91 0,46
34448: Tulot- lnkomster ......................................................................................................................................................    1 541 771 091,73
34449: Pääoma- Kapital31.12.1994 ................................................................................................................................... .               56 595 582,27
34450: 1
34451: 
34452: 1
34453: 
34454: 1
34455: 
34456: 1
34457: 
34458:     1
34459:     1
34460: 
34461:     1
34462: 
34463:     1
34464: 
34465:         1
34466: 
34467:         1
34468: 
34469:         1
34470: 
34471:         1
34472: 
34473:             1
34474: 
34475:             1
34476: 
34477:             1
34478:                 VALTION LIIKELAITOSTEN
34479: 
34480:              TULOSLASKELMAT JA TASEET
34481:                       VUODELTA
34482:                         1994
34483: 
34484: 
34485:                 STATENS AFFÄRSVERKENS
34486: 
34487:     RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR
34488:                          ••   0
34489: 
34490:                        FOR AR
34491:                         1994
34492: 
34493: 
34494: 
34495: 
34496: 12 350539L
34497: 178
34498: 
34499:                                                                       llmailulaitos- Luftfartsverket
34500:                                                                               Tuloslaskelma- Resultaträkning 1994
34501: 
34502: Liikevaihto- Omsättning ...........................................................................................................................................                        673 246 929,36
34503: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga intäkter ............................................................................................                                                3 532 675,61
34504:      Kulut- Kostnader
34505:      Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter
34506:      Ostot tilikauden aikana- lnköp under räkenskapsperioden .........................................                                       33 988 371,59
34507:      Varastojen vähennys- Minskning av lager ...................................................................                               1 785 473,10
34508:      Ulkopuoliset palvelut- Yttre tjänster ............................................................................                    105 249 268,40
34509:      Henkilöstökulut- Personalkostnader ...........................................................................                        333 727 657,13
34510:      Vuokrat- Hyror ...........................................................................................................                1 857 536,09
34511:      Muut kulut- Övriga kostnader ..................................................................................... _ _ _.:.9.:.81.:...:0.:...:6:..:.0"-'2,.:...:72=--_--4____:.8.:..:6.:...:4.:...:1.:.8..:.90:..:9:.:.:,0:..:..3
34512: Käyttökate- Driftsbidrag ...........................................................................................................................................                                        190 360 695,94
34513: 
34514: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen
34515:     Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner .....................................                                                                       40 475 554,74
34516:     Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ...............................................................                                                          69 358 406,92
34517:     Maarakenteet- Markanläggningar ...............................................................................                                                       67 762 043,80
34518:     Aineetlomat oikeudet- lmmateriella rättigheter ..........................................................                                                             2 467 161 ,68
34519:     Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med läng verkningstid ........................                                                                          2 019 171,29                  -182 082 338,43
34520:                                                                                                                                                         ------~-------~
34521: Liikevoitto- Rörelsevinst ....................................................................................................                                                                                  8 278 357,51
34522: 
34523: Rahoitustuotot ja kulut- Finansieringsintäkter och kostnader
34524:    Korkotuotot- Ränteintäkter .........................................................................................   16 277 199,30
34525:    Muut rahoitustuotot- Övriga finansieringsintäkter .....................................................                19 516 697,01
34526:    Korkokulut- Räntekostnader .......................................................................................   -16 508 838,29
34527:    Muut rahoituskulut- Övriga finansieringskostnader ................................................... ___-_5_2_5_0_01_5-'-,7_6_____  14_0_3_5_0_42....:,_26
34528: Voitto ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja - Vinst före extraordinåra poster, reser-
34529: veringar och skatter ....................................................................................................................................................                                     22 313 399,77
34530: 
34531: Satunnaiset tuotot ja kulut- Extraordinära intäkter och kostnader
34532:     Satunnaiset tuotot- Extraordinäraintäkter ...................................................................     12 261 840,24
34533:     Satunnaiset kulut- Extraordinärakostnader ................................................................. _ _-_1_1_7-'10'-0_6-'8,'-27_ _ _ _ _5_5_1_7_71...:.,9_7
34534: Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja- Resultat före bokslutöverföringar
34535: och skatter .................................................................................................................................................................. 22 865171,74
34536: Vapaaehtoisten varausten vähennys- Minskning av frivilliga reserveringar .............................................................. - - - - - - - -
34537: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst .........................................................................................................                                                        22 865171,74
34538: 
34539:                                                                                    Tase- Balansräkning 31.12.1994
34540: Vastaavaa-Aktiva
34541: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgångar och övriga längfristiga placeringar
34542:     Aineetlomat hyödykkeet- lmmateriella tillgångar
34543:        Aineetlomat oikeudet- lmmateriella rättigheter ...................................................... 8 176 345,52
34544:        Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid .....................             4 906 465,04                                                                                     13 082 810,56
34545:        Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar
34546:           Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden ........................................................                                               213 911 823,43
34547:           Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och kontruktioner ..................................                                                         917 324 251,47
34548:           Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ..........................................................                                             314 528 478,01
34549:           Maarakenteet- Markanläggningar ...........................................................................                                         750 635 648,35
34550:           Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet - Förskottsbetalningar och halvfärdiga
34551:           projekt ....................................................................................................................... ---'1..:.68.:...:2::..4:..:..2..:.85.:..;7..:..:,8:..:.8       2 364 643 059,14
34552:        Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset -                            Vårdepapper
34553:        ingående i anläggningstillgångarna och övriga långfristiga placeringar
34554:           Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ......................................................................................................                                                      22 454 085,30
34555: 
34556: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsåttnings- och finansieringstillgångar
34557:      Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
34558:        Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ....................................................            7 781 670,35
34559:        Valmiit tuotteet/Tavarat- Färdiga produkterNaror .................................................. ------'3-'-37_86_8.;..,5_1                                                                           8119 538,86
34560:                                                                                                                                                                                                                             179
34561: 
34562: Saamiset- Ford ringar
34563:       Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar .....................................................................                         50 730115,72
34564:       Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................                     42 253 369,30
34565:       Muut saamiset- Övriga fordringar ··············································································------'-'17:....4..::2::..:.92::.:,3:..::8  93 157 777,40
34566: Rahoitusomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset - Värdepapper ingående
34567: i finansieringstillgångarna .!Jch övriga långfristiga placeringar
34568:       Muut arvopaperit- Ovriga värdepapper .................................................. ..........................................................        250 839 655,22
34569:       Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ............................................................................. _ _ _ _7:.. ;2::.:9:..::4..::6.:.:0:1 . :.:,9:. :.0
34570:                                                                                                                                                                                                         2 759 591 537,38
34571: 
34572: Vastattava a- Passi v a
34573: Oma pääoma - Eget kapital
34574:    Peruspääoma- Grun.~kapital ....................................................................................... 1 042 235 950,00
34575:    Muu oma pääoma- Ovrigt eget kapital ........................................................................       1 262 131 049,00
34576:    Edellisten tilikausien voitto- Balanserad vinst från tidigare räkenskapsperioden .........                            51 365 321,04
34577:    Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................................................ _ _--=:22:.. :8:.:6:.:.5. :.17:.. :1.:.:,7. .:.4                                           2 378 597 491,78
34578: 
34579: Varaukset- Reserveringar
34580:    Vap~aeht~_iset varauk!!_et- Frivilliga res~rveringar
34581:       S11rtymavaraus- Overgångsreservenng ........................................................................................................                                                           12 827 000,00
34582:    Pakolliset varaukset- Obligatoriska reserveringar ............................................................................................                                                             1 086 487,40
34583: 
34584: Vieras pääoma- Främmande kapital
34585: Pitkäaikainen - Långfristigt
34586:      Lainat valtiolta - Lån från staten .................................................................................. 17 030 760,00
34587:      Lainat rahoituslaitoksilta- Lån från penninginråttningar ............................................. _ _:. . 1: . :.89:. . :2: .7.: .5.:. 71.:. :8"-=,0:.:.0                                        206 306 478,00
34588: 
34589: Lyhytaikainen- Kortfristigt
34590:    Lainat valtiolta- Lån från staten ..................................................................................  1 892 310,00
34591:    Lainat rahoituslaitoksilta- Lån från penninginrättningar .............................................               32 938 718,00
34592:    Saadut ennakot- Erhållna förskott ..............................................................................      4 072 717,98
34593:    Ostovelat- Leverantörskulder .....................................................................................   39 535 077,07
34594:    Siirtovelat- Resultatregleringar ................................................................................... 67 030 736,91
34595:    Muut lyhytaikaiset velat- övriga kortfristiga skulder .................................................. _ ___:.1.:..5::..:.30:....:4~5..::20::..:.·=-24.:.___ ___.:_16:..:0:.. .:7..:.7. :.4.: .08:. :0:. :.:,2:. : 0
34596:                                                                                                                                                                                                         2 759 591 537,38
34597: 
34598: 
34599: 
34600: 
34601:                                                                      Valtionrautatiet -                                                 Statsjärnvägarna
34602:                                                                                        Tuloslaskelma- Resultaträkning 1994
34603: Liikevaihto- Omsättning
34604:     Tavaraliikenne- Godstrafiken ......................................................................................                                                        2 057 030 578,70
34605:     Henkilöliikenne- Persontrafiken ..................................................................................                                                         1 335 895 427,01         3 392 926 005,71
34606: Valmistus omaan käyttöön- Tillverkning för eget bruk ............................................................................................                                                         124125 538,04
34607: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga intäkter ............................................................................................                                                        21 0 993 388,29
34608: 
34609: Kulut- Kostnader
34610:    Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter
34611:      Tilikauden ostot- Räkenskapsperiodens inköp .......................................................                                                                         334 505 544,10
34612:       Varastojen vähennys- Minskning av reserveringar .................................................                                                                           33 229 634,92
34613:    Ulkopuoliset palvelut- Yttre tjänster ............................................................................                                                            169 561 918,69
34614:    Henkilöstökulut - Personalkostnader .............................................. .............................                                                            2 416 039 259,50
34615:         ~uu~~~~i;rt ~Ö~ri9·å-kösi~~Cier·:::·.·.:::·.·.:·.:·.·.·.·.:·.·.·.:·.:::·.·.·.·.:·.·.:·.::::::·.·.:·.:::·.·.·.·.·.:·.:·.·.:::·.·.:·.::·.::·.·.·.·.·.·.·.·.::·.·.·.:       ~~ ~~~ ~:g~
34616:                                                                                                                                                                              ---=~:...::..:~~-~~~~~
34617:                                                                                                                                                                                                     -3 o64 264 693,29
34618:  Käyttökate- Driftsbidrag ...........................................................................................................................................               663 780 238,75
34619:  Poistot- Avskrivningar ............................................................................................................................................. _ _ _-4.. .:. :.67:.. .7:.. .:0:..::1..:.1. :. 41:..:.:,9:.:. 7
34620:  Liikevoitto- Rörelsevinst ..........................................................................................................................................                                      196 079 096,78
34621: 180
34622: 
34623: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
34624:    Osinkotuotot- Dividendintäkter ...................................................................................        801 192,00
34625:    Korkotuotot- Ränteintäkter .........................................................................................  110 189 924,12
34626:    Korkokulut- Räntekostnader ....................................................................................... ___-_9_28_0_6_30....;.,7_5                                            101 710 485,37
34627: Satunnaiset tuotot- Extraordinära intäkter ............................................................................................................... _ _ _ _7_6.;. :6. :;.2. .;. 88.;. :3c.:.:,2:. ;. 7
34628: Voitto ennen varauksia ja veroja- Vinst före reserveringar och skatter .....................................................................                                                305 452 465,42
34629: 
34630: Vlllittömät verot- Direkta skatter .............................................................................................................................. ____-_5:.. .0.:. ;7..:;.8. .;.4;.. .;71""',8. :;.0
34631: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst........................................................ .................................................                                     300 373 993,62
34632: 
34633: 
34634: 
34635: 
34636:                                                                           Tase- Balansräkning 31.12.1994
34637: Vastaavaa-Aktiva
34638: Käyttöomaisuuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgångar och övriga långfristiga placeringar
34639: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar
34640:     Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden .............................................................   996 742143,00
34641:      Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner .....................................           1 250 840 014,53
34642:     Vetokalusto ja vaunusto- Dragmateriel och vagnar ....................................................     1 481 494 961,85
34643:      Muut koneet ja laitteet- Övrigl! maskiner och anordningar .........................................        279 815 205,56
34644:      Muut aineelliset hyödykkeet- Ovriga materiella tillgångar ...........................................        8 519 034,24
34645:     Ennakkomaksut ja keskeneräiset työt- Förskottsbetalningar och halvfärdiga arbeten . ___1_81_3_1_3_18_7.:.....4_3                                                                     4 198 724 546,61
34646: 
34647: Käyttöomaisuusarvopaperit- Värdepapper ingående i anläggningstillgångar
34648:     Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ..........................................................................................................                                      355 694 098,08
34649: 
34650: 
34651: 
34652:                                                                                                                                                                                             160 921 646,14
34653: 
34654: 
34655: 
34656:                                                                                                                                                                                             600 059 768,49
34657:        Rahoitusomaisuusarvopaperit- Värdepapper ingäende i finansieringstillgängarna ...........................................                              1 897 106 349,13
34658:        Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ............................................................................. -----'2._7..:.38.:..:9:....5:..;;6.:.:0•c....::.78
34659:                                                                                                                                                                                          7 239 895 969,23
34660: 
34661: 
34662: 
34663: Vasta tta vaa- Passi va
34664: Oma pääoma - Eget kapital
34665:    Peruspääoma- Grundkapital ....................................................................................... 2 750 000 000,00
34666:    Muu oma pääoma - Övrigt eget kapital ........................................................................     2 922 387 591 ,68
34667:    Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................................................ ___3_00_3_7_3_99_3.:....,6_2                                                5 972 761 585,30
34668: 
34669: Vapaehtoiset varaukset- Frivilliga reserveringar
34670:     Siirtymävaraus- Övergängsreserveringar .........................................................................................................                                        240 000 000,00
34671: Vieras pääoma- Främmande kapital
34672: Pitkäaikainen - Längfristigt
34673:      Lainat valtiolta - Lån frän staten ........................................................................................................................ 105 555 560,00
34674: Lyhytaikainen - Kortfristigt
34675:      Lainat valtiolta - Lån frän staten ..................................................................................                11 111 11 0,00
34676:      Saadut ennakot- Erhällna förskott ..............................................................................                       5 819 561,57
34677:      Ostovelat- Leverantörskulder .....................................................................................                 274 340 951,03
34678:      Siirtovelat- Resultatregleringar ...................................................................................               452 863 528,25
34679:      Muut lyhytaikaiset velat- övriga kortfristiga skulder .................................................. ___1_7_7_44_3_6_73....;.,_08_ _ _ _                92_1_5_7_8_82_3..:...,9_3
34680:                                                                                                                                                                                          7 239 895 969,23
34681:                                                                                                                                                                                                                                  181
34682: 
34683: 
34684:                                                                              Radanpito - Banhållning
34685:                                                                              Tuloslaskelma- Resultaträkning 1994
34686: 
34687: 
34688: 
34689: 
34690:                                                                                                                                                                                                         -1 949 648 492,54
34691: Sii~o käyttöoma!su~teen- Överföring tili anläggninstillgångar .................................................................................                            1 264 953 804,48
34692: POistot- Avsknvnmgar ............................................................................................................................................. _ _ _-...:.7.:::.57:....1.:..:3;:.3.:::.8.:..:17.!.,4:..:.1
34693: Radanpidon kulut yhteensä- Banhållnings kostnader sammanlagt ..........................................................................                                                                 -1 441 828 505,47
34694: 
34695: Radanpidon rahoitus- Finansiering av banhållning
34696:     Valtion talousarviorahoitus- Finansiering av statens budget ......................................                    1 903 960 006,31
34697:     Siirto rahoitusomaisuuteen- överföring tili finansieringstillgångar .............................                     -25 360 899,85
34698:     Omaisuuden myyntitul~t-::- Försäljningsintäkter av egendomen ...................................                         25 863 314,62
34699:     Muut tuotot- Ovnga mtäkter ....................................................................................... _ _ _.:..9_76.:..7_7_74_,,-'-14-'------'-1..:.91.:..4:...::2:..:3..:.0..:..19::.:5c:.:,2=2
34700: Rataomaisuuden nettolisäys- Nettoökning av bantillgångar ..............................................                                                                                                        472 401 689,75
34701: 
34702: 
34703: 
34704: 
34705:                                                                                   Tase- Balansräkning 31.12.1994
34706: vastaavaa-Aktiva
34707: Käyttöomaisuuus - Anläggningstillgångar
34708:      Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden .........................................................                                                        218 861 409,76
34709: Rata laitteineen- Bana med anläggningar
34710:      Keskeneräiset työt- Halvfärdiga arbeten ..................................                        660 236 273,27
34711:      Radan alusrakenne ja tukikerros- Banas underbyggnad och
34712:      stödskikt...................................................................................... 4 338 421 884,61
34713:      Rata, ratapihalaitteet, laiturit ja sillat - Bana, bangårdsanläg-
34714:      gningar, perronger och broar ...................................................... 3 778 396 851,35
34715:      Sähköistys- Elektrifiering ........................................................               845 438 964,51
34716:      Ohjaus-.: turva~_ia v~hvavirtalaitteet- Lednings-, säkerhets- och
34717:      kraftstromsanlaggmngar .............................................................              613 522 672,73                                        10 236 016 646,47
34718: Rakennukset- Byggnader ...................................................................................................     59 764 285,34
34719: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ....................................................................... _ _. . :.1.: :88::. .:5: . .:4.: :.3.:::83:.:7.!.::,64:.:                             10 703186179,21
34720: 
34721: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
34722:     Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ........................................................           89 516 746,66
34723:     Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ........................................................................ _ __::;22:...;7~8.:::.5. : .64.:. :5.!.: ,9: .9                                                112 302 392,65
34724: Saamiset- Fordringar
34725:    Saamiset kuljetustoiminnalta- Fordringar från transportlunktionen .................................................................. -----=2:..5.::.:36:.:0..:8.::.:99:!.:,8:.:.5
34726:                                                                                                                                                                                                           10 840 849 471 '71
34727:  Vastatta vaa-Pass i va
34728:  Oma pääoma - Eget kapital
34729:     Radanpidon pääoma- Banhållnings kapital ................................................................. 9 422 453 789,02
34730:     Edellisten tilikausien pääomamuutos- Förra räkenskapsperioders förändring i kapital                         834 294 335,57
34731:     Tilikauden pääomamuutos- Räkenskapsperiodens förändring i kapital ...................... ___4.. .:72.:. 4.:. 0. .:.1. :.68.:. 9:. :. ;,7. : :.5                                                       10 729149 814,34
34732:  Vieras pääoma- Främmande kapital
34733:       Valtion talousarviovelka - Finansieringsskuld av statens budget .................................                          25 360 899,85
34734:       Lomapalkkavel~t- Semesterlöneskulder .....................................................................                 75 700 000,00
34735:       Muut velat- Ovriga skulder ......................................................................................... _ __.;_10.:. 6: .:3. :.8. . :75.:. 7;.:.:,5. :; .2_ _ _. .:.1. :.11.:. . 6.:. :9.: :.9.: :.65:.:7. :.:,3:.:. .7
34736:                                                                                                                                                                                                           10 840 849 471 '71
34737: 182
34738: 
34739:                                                           Autorekisterikeskus- Bilregistercentralen
34740:                                                                                              Tuloslaskelma- Resultaträkning 1994
34741: Liikevaihto- Omsättning .....................................................................................................                                                                                   397 198 266,90
34742: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga intäkter ......................................................                                                                                                      1 032192,77
34743: Kulut- Kostnader
34744:    Henkilöstökulut- Personalkostnader ...........................................................................                                                                            187 406 394,17
34745:       ~uu u~r~~M ~Ö~ii"ii~.k~~i~~der··.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·:.·.·:.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.·:.·.·:.·.·.·:::::::::.·:.·::.
34746:            0
34747:                                                                                                                                                                                              1~ ~ ~~~ ~~U~    -316 756 818,23
34748:                                                                                                                                                                                            ----~~~~~----~~~~
34749: 
34750: Käyttökate- Driftsbidrag ...........................................................................................................................................                                             81 473 641,44
34751: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista - Avskrivningar på
34752: anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid ................................................................................                                                               -18 911 853,77
34753: Liikevoitto- Rörelsevinst ..........................................................................................................................................                                             62 561 787,67
34754: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och ·kostnader
34755:    Korkotuotot- Ränteintäkter ......................................................................................... 8127 974,55
34756:    Korkokulut- Räntekostnader ............. ..........................................................................  -27 501 ,64
34757:    Muut rahoituskulut- Övriga finansieringskostnader ................................................... ____-_;3::..;1~6:....:4~4,=39=-----~8:....:0:.:6=8..:::82::.:8:!:,5:::2
34758: Tulos ennen tilinpäätössiirtoja- Resultat före räkenskapsperiodens överföringar .....................................................                70 630 616,19
34759: Vapaaehtoisten varausten lisäys- Ökning av frivilliga reserveringar ......................................................................... - - - - - - - -
34760: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst .........................................................................................................                                                           70 630 616,19
34761: 
34762: 
34763:                                                                                                     Tase- Balansräkning 31.12.1994
34764: Vastaavaa-Aktiva
34765: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgångar och övriga lång·
34766: fristiga placeringar
34767: Aineetlomat hyödykkeet- lmmateriella tillgångar
34768:        Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid ...............................................................                                                                        4 225 921,55
34769: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar
34770:        Maa-alueet- Jordområden ..........................................................................................  67 276 512,50
34771:        Rakennukset- Byggnader ........................................................................................... 156 383 497,11
34772:        Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ...............................................................        38 755 385,65
34773:        Maarakenteet- Markanläggningar ...............................................................................       1 697 190,83
34774:        Keskeneräiset hankinnat- Pågående anskaffningar .................................................... _____1_8.:. . 2_2.. :. 67-'9. :. .,7. .:. 0                                                         265 935 265 '79
34775: Käyttöomaisuusarvopaperit- Värdepapper ingående i anläggningstillgångarna
34776:     Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ..........................................................................................................                                                              698 400,00
34777: Saamiset- Fordringar
34778:     Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar .....................................................................                   3 809 155,14
34779:     Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................              6 870 463,30                                                                   10 679 618,44
34780: RahoitusomaisuusarvopaRerit- Värdepapper ingående i finansieringstillgångarna
34781:     Muut arvopaperit- Övriga värdepapper ............................................................................................................ 165 530 337,00
34782: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden .................................................................................... _ _ _ _..:.5..:.84-'-'3'-'9'-'1-'-'1·=55
34783:                                                                                                                                                                                                                 452 913 454,33
34784: Vasta tta vaa-Pass iva
34785: Oma pääoma - Eget kapital
34786:    Peruspääoma- Grundkapital .......................................................................................  94 000 000 ,00
34787:    Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital ........................................................................      206 534 793,78
34788:    Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ............................................................ ____..:. 70:;.. 6:..:3..:.0. :.6.:. :16:.:. 1..:.9
34789:                                                                                                                                                           ;,                                                    371 165 409,97
34790: 
34791: Vapaaehtoiset varaukset- Frivilliga reserveringar
34792:     Siirtymävaraukset- Övergångsreserveringar ....................................................................................................                                                               14 741 000,00
34793: 
34794: Vieras pääoma- Främmande kapital
34795:      Lyhytaikainen- Kortfristigt
34796:        Saadut ennakoi- Erhållna förskott ..........................................................................      5 894 347,00
34797:        Ostovelat- Leverantörskulder .................................................................................   18 345 094,92
34798:        Siirtovelat- Resultatregleringar ............................................................................... 35 802 452,78
34799:        Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder .............................................. ----'"6"'"96__5_1_4-'9,'-66_ _ _ _.:....67_0'-0_7_04_4"'"',3c.:.6
34800:                                                                                                                                                                                                                 452 913 454,33
34801:                                                                                                                                                                                                                    183
34802: 
34803:                                                                Metsähallitus - Forststyrelsen
34804:                                                                        Tuloslaskelma- Resultaträkning 1994
34805: Liikevaihto- Omsättning ...........................................................................................................................................                            1147 369 724,17
34806: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga intäkter ............................................................................................                                               15 400 796,17
34807: 
34808: Kulut- Kostnader
34809:    Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter
34810:       Ostot tilikauden aikana- lnköp under räkenskapsperioden .....................................                                                      19 187 423,77
34811:      Varastojen vähennys- Minskning av lager ...............................................................                                             34 511 741,00
34812:       Ulkopuoliset palvelut- Yttre tjänster ........................................................................                                    346 036 607,79
34813:       Henkilöstökulut- Personalkostnader .......................................................................                                        394 853 223,89
34814:           ~uu u~r~~M ~Ö~~i·g~.k~~t~~(j(;r··.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·:.·.:·.·:::.·::::::.·::::.·::.·::.·.·::::::::.·.·::.·:::.·:::::. ----~~~~------~~~~
34815:                0
34816:                                                                                                                                                                          66 ci~i ~~~:~~ -864 058 024,67
34817: Käyttökate- Driftsbidrag ...........................................................................................................................................                              298 712 495,67
34818: Poistot- Avskrivningar ............................................................................................................................................. _____-6--=.9=-4..:. :3:.=3..:;8..:. :10:. :. :,8:. ;.4
34819: Liikevoitto- Rörelsevinst ..........................................................................................................................................                              229 278 684,83
34820: 
34821: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
34822:    Korkotuotot- Ränteintäkter .........................................................................................    14 703 290,45
34823:    Korkokulut- Räntekostnader ...................................................................................... _ _-_1_1_50_1_6_2....:2,_73'-----....:3....:2:..:.0.c...1.:..66_7..:...,7_2
34824: Voitto ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja - Vinst före extraordinära poster, reser-
34825: veringar och skatter ....................................................................................................................................................                         232 480 352,55
34826: 
34827: Satunnaiset tuotot ja kulut- Extraordinära intäkter och kostnader ............................................................................                                                        2 365 885,59
34828: Välittömät verot- Direkta skatter
34829:       Tilikaudelta- Från räkenskapsperioden ........................................................................                                 -31 391 908,62
34830:       Aikaisemmilta tilikausilta- Från föregående räkenskapsperioderna ............................                                                    9 344 387,00
34831:                                                                                                                                                         -22 047 521,62
34832:                                                                                                                                            -------'---------'--
34833: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst .........................................................................................................   212 798 716,52
34834: 
34835:                                                                             Tase- Balansräkning 31.12.1994
34836: Vastaavaa-Aktiva
34837: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset - Anläggningstillgångar och övriga
34838: långfristiga placeringar
34839: Aineenomat hyödykkeet- lmmateriella tillgångar
34840:      Aineenomat oikeudet- lmmate~!ella rättigheter ................................................................................................                                                      650 577,31
34841:      Muut pitkävaikutteiset menot- Ovriga utgifter med lång verkningstid ...............................................................                                                                 165 863,00
34842: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar
34843:      Maa- ja vesialueet-Jord och vattenområden ..............................................................                      7 047179 241,37
34844:      Tiet- Vägar .................................................................................................................   238 723 930,00
34845:      Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner .....................................                                  193 074 035,16
34846:      Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ...............................................................                      24 867 980,95
34847:      Keskeneräiset työt- Halvfärdiga arbeten ..................................................................... _ _ _5=-2=-7..:.9. :.97..:. :8. :. :,9:.=2                                  7 509 125 166,40
34848: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Värdepapper ingående i an-
34849: läggningstillgångarna och övriga långfristiga placeringar
34850:     Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ..........................................................................................................                                              11 138 095,57
34851: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar
34852: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
34853:     Valmiit tuotteet- Färdiga produkter ...................................................................................................................                                         99 829 574,00
34854: Saamiset- Fordringar
34855:    Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar .....................................................................        136 831 385,42
34856:    Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................     16 425 814,84
34857:    Muut saamiset- Övriga fordringar .............................................................................. _ _ _1_3_4_2-'-38....:0.:....,1.. :. 3                                         154 599 580,39
34858: 
34859: Rahoitusomaisuusarvopaperit- Värdepapper ingående i finansieringstillgångarna ...................................................                   262 150 879,79
34860: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden .................................................................................... _ _ _ _6=-0:..:5..:.0. :.57_4..:.:,2:..:.0
34861:                                                                                                                                                                                                8 043 710 310,66
34862: 184
34863: 
34864: Vastattavaa-Passiva
34865: Oma pääoma - Eget kapital
34866:    Peruspääoma- Grundkapital ....................................................................................... 4 750 000 000,00
34867:    Muu oma pääoma - Övrigt eget kapital ........................................................................     2 691 797 312,06
34868:    Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................................................ _ _. .: 2. .: 12:. .7. .: 9. :.8. :. .71.. : 6:. :,5. :.2                            7 654 596 028,58
34869: Vieras pääoma- Främmande kapital
34870: Pitkäaikainen - Långfristigt
34871:      Lainat valtiolta- Lån från staten .................................................................................. 198 900 000,00
34872:      Muut pitkäaikaiset velat- Övriga långfristiga skulder .................................................. _ _ _6:. .7. .: 0. :.8. :.00:. :0:. ;,0. :.0                                           205 608 000,00
34873: Lyhytaikainen- Kortfristigt
34874:    Velka valtiolle- Skuld tili staten ................................................................................... 22 100 000,00
34875:    Saadut ennakot- Erhållna förskott ..............................................................................        6 777 047,89
34876:    Ostovelat- Leveratörskulder .......................................................................................    26 717 031,76
34877:    Siirtovelat- Resultatregleringar ...................................................................................   70 037 036,26
34878:    Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder .................................................. _ ____:5. :. .7. :.87.. : 5. .: 1. .: 6.: .;6,. .: 17:. . __ ___:.18:. :3:. . :5. .: 0.: .6.: .28:. :2:.:.:,0. :.8
34879:                                                                                                                                                                                                   8 043 710 310,66
34880: 
34881:                                       Valtion korjaamo - Statens reparationsverkstad
34882:                                                                         Tuloslaskelma- Resultaträkning 1994
34883: Liikevaihto- Omsättning ...........................................................................................................................................                                    41 647 752,14
34884: 
34885: Valmistevarastojen lisäys- Ökning av produktlager .................................................................................................                                                         435107,00
34886: Valmistus omaan käyttöön- Tillverkning för eget bruk ............................................................................................                                                           915 894,20
34887: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga intäkter ............................................................................................                                                           25 098,11
34888: 
34889: Kulut- Kostnader
34890:    Aineet, tarvikkeet ja tavarat- Materia!, förnödenheter och varor
34891:       Ostot tilikauden aikana- lnköp under räkenskapsperioden .....................................                                                        19 232 618,39
34892:       Varaston lisäys - Ökning av lager ............................................................................                                      -7 540 880,48
34893:    Ulkopuoliset palvelut- Yttre tjänster ............................................................................                                       2 234 463,13
34894:    Henkilöstökulut- Personalkostnader ...........................................................................                                          21 098125,14
34895:        ~uu u~~~; ~r8~rigä.kÖ~t~~d~;··.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·:.·.·.·.·.·::::.·:.·.·:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::.
34896:            0
34897:                                                                                                                                                               ! ~~~ m}~
34898:                                                                                                                                                 ------~--------..:...~-
34899:                                                                                                                                                                                                    --40 817 528,28
34900: Käyttökate- Driftsbidrag .....................................................................................................                                                                           2 206 323,17
34901: 
34902: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista - Avskrivningar på
34903: anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid ................................................................................ ____-....;2:...3:..:0:..:..1..:.91.:.:8:.:::,2:.:.6
34904: Liiketappio- Rörelseförlust .................................................................................................                                                                             -95 595,09
34905: 
34906: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
34907:    Korkotuotot- Ränteintäkter .........................................................................................      23 819,07
34908:    Korkokulut- Räntekostnader ...................................................................................... _ _ _-_10_5_7_7--'3,'--41______-8----'_1..;..95"-4..:..,3_4
34909: Tilikauden tulos - Räkenskapsperiodens resultat ......................................................................................................                                                  -177 549,43
34910: 
34911:                                                                              Tase- Balansräkning 31.12.1994
34912: Vastaavaa-Aktiva
34913: Käyttöomaisuuus ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset - Anläggningstillgångar och övriga
34914: placeringar med lång verkningstid
34915: Aineenomat hyödykkeet- lmmaterilla förnödenheter
34916:      Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med läng verkningstid ...............................................................                                                                    579 909,26
34917: 
34918: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar
34919:     Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden .............................................................    10 120 000,00
34920:     Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner .....................................               44 971 239,86
34921:     Koneet ja kalusto - Maskiner o~h inventarier ...............................................................  5 279 342,38
34922:     Muut aineelliset hyödykkeet- Ovriga materiella tillgängar ........................................... ____    1 5_4_8_79_4-'-,0-'-9                                                                61 919 376,33
34923: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset - Värdepapper ingäende
34924: i anläggningstillgångarna och övriga placeringar med läng verkningstid
34925:       Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ..........................................................................................................                                                      51 700,00
34926:                                                                                                                                                                                            185
34927: 
34928: Vaihto- ja rahoitusomaisuus - Omsättnings- och finansieringstillgångar
34929:      Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
34930:        Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ....................................................    7 540 880,48
34931:        Keskeneräiset tuotteet- Halvfärdiga produkter ....................................................... ____4.; :3:.=.5. .:. 10:. :7.:. : ,0: .0                           7 975 987,48
34932: 
34933: Saamiset- Fordringar
34934:    Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar .....................................................................          7 289 614,98
34935:    Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................ _ _ _....:2:.:6::.3..:...78:.:3:!.:,8:..:.4                 7 553 398,82
34936: 
34937: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden .................................................................................... _ _ _ _..:.3..:.85::...4:...:7-=3..:.0,~44
34938:                                                                                                                                                                                81 935102,33
34939: 
34940: Vasta tta vaa-Pass i va
34941: Oma pääoma - Eget kapital
34942:    Peruspääoma- Grun.~kapital ....................................................................................... 15 000 000,00
34943:    Muu oma pääoma- Ovrigt eget kapital ........................................................................       40 975 666,50
34944:    Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat ........................................................ _ _ _-_1:.:.7..:...7..:.54.:.::9:.:.:.4::.3                         55 798 117,07
34945: 
34946: Vieras pääoma- Främmande kapital
34947: Pitkäaikainen- Långfristigt
34948:      Lainat valtiolta- Lån från staten ..................................................................................          3 267 000,00
34949:      Ostovelat- Leverantörskulder ..................................................................................... _ ___;5:...:4...:..7..:..0. :. 11.. :. 7.:. : ,6: .0    8 737117,60
34950: Lyhytaikainen- Kortfristigt
34951:    Lainat valtiolta- Lån från staten ..................................................................................   233 000,00
34952:    Ostovelat- Leverantörskulder .....................................................................................   6 129 101,37
34953:    Siirtovelat- Resultatregler[ngar ................................................................................... 8 734 688,79
34954:    Muut lyhytaikaiset velat- Ovriga kortfristiga skulder .................................................. ---=-2.:::30::3:...:0:.:..77:..!'.:::50::__ _ _1.:..:7_:3:::9.::.9.:::86:::.7.:::,6::.6
34955:                                                                                                                                                                                81 935102,33
34956: LIITTEET
34957: 
34958: BILAGOR
34959:          SELVITYS
34960: 
34961: SIIRRETYISTÄ MÄÄRÄRAHOISTA
34962:          VUODELTA
34963:            1994
34964: 
34965: 
34966:      RELATION ANGÅENDE
34967: 
34968:    RESERVERADEANSLAG
34969:            ..   0
34970: 
34971:           FOR AR
34972:            1994
34973:                                  Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
34974:                                                                                                                      sivu
34975: 21 Pl. • Ht.                     Relation angående reserverade anslag för år 1994                                    sida     190
34976: Pl.• Ht.                                                           Käytettävissä       Kåytetty/peruutettu           Vuodelle
34977:       Luku- Kap.                                               Stått tili förfogande    Anvånt/indraget               Tili år
34978:           Mom.-Mom.                                            wonna - år 1994          vuonna • år 1994               1995
34979:                Vuosi ·År
34980: 
34981: 
34982: 
34983:  21 02 70 91         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34984:                      ventarier ..•.....•................              842969,87             842 969,87 100                    0,00
34985:  21 02 70 92         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34986:                      ventarier ........................ .         10 295 526,24           6101 427,88        59    4194 098,36
34987:  21 02 70 93         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34988:                      ventarier ........................ .          1950000,00                34470,00    2          1 915 530,00
34989:  22 02 13 93         Korjaukset - Reparationer ........ .           442240,37               442 240,37 100                  0,00
34990:  22 02 70 91         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34991:                      ventarier ........................ .                6227,82               6 227,82 100                   0,00
34992:  22 02 70 92         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34993:                      ventarier .....•.•.....•...........              622658,48             184 440,69       30      438217,79
34994:  22 02 70 93         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34995:                      ventarier .....•...............•...           3404594,63             2 704 294,42       79      700300,21
34996:  22 02 70 94         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34997:                      ventarier .................•......•           2140000,00               684153,00        32     1 455 847,00
34998:  22 14 70 91         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34999:                      ventarier ...•.....•.......•.....••              390579,80             390 579,80 100                    0,00
35000:  22 14 70 92         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35001:                      ventarier. ....................... .              95 758,30                    0,00      0       95 758,30
35002:  22 30 21 93         Ki~allisuuden   hankinta ja sidon-
35003:                      ta - Anskaffning och inbindning av lit-
35004:                      teratur ......................... .                53700,87              53 700,87 100                     0,00
35005:  22 30 21 94         Ki~allisuuden   hankinta ja sidon-
35006:                      ta - Anskaffning och inbindning av lit-
35007:                      teratur ........................ ..           2076000,00             1 980 609,32       95       95390,68
35008:  22 30 70 92         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35009:                      ventarier ....•.......•.....•......              760485,33             693 687,01       91       66 798,32
35010:  22 30 70 93         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35011:                      ventarier. ....................... .             540000,00                3856,75               536143,25
35012:  23 02 29 93         Muut kulutusmenot - Övriga konsumti-
35013:                      onsutgifter ..................... ..         11 823121,71           11 823 121,71       100                0,00
35014:  23 02 29 94         Muut kulutusmenot - ÖVriga konsumti-
35015:                      onsutgifter ...•...•........•......          23 078 000,00           9 218 517,46       40    13 859 482,54
35016:  23 02 70 91         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35017:                      ventarier .•.......•......•...•....            1 252100,30           1 252100,30 100                       0,00
35018:  23 02 70 92         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35019:                      ventarier ........................ .          2871849,30             1 969 591 ,00      69      902258,30
35020:  23 02 70 93         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35021:                      ventarier .........••....•.......•.           3721449,80                 16309,00         0    3 705140,80
35022:  23 02 70 94         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35023:                      ventarier ...••......•.............           2752000,00             1 053 529,55       38     1 698 470,45
35024:  23 03 29 93         Muut kulutusmenot - Övriga konsumti-
35025:                      onsutgifter ..................... ..             446335,31             446 335,31       100                0,00
35026:  23 03 29 94         Muut kulutusmenot - Övriga konsumti-
35027:                      onsutgifter ...................... .           2708000,00            2 107 814,20       78      600 185,80
35028:  23 25 29 93         Muut kulutusmenot - Övriga konsumti·
35029:                      onsutgifter ..................... ..             890647,79             890 647,79 100                      0,00
35030:  23 25 29 94         Muut kulutusmenot - Övriga konsumti-
35031:                      onsutgifter ...................... .          2079000,00               948 268,64       46     1130 731,36
35032:  23 25 74 92         Valtioneuvoston väestönsuoja - Stats-
35033:                      rådets skyddsrum ......•...........            9 948 005,13          9948005,13 100                        0,00
35034:  23 25 74 93         Valtioneuvoston väestönsuoja - Stats-
35035:                      rådets skyddsrum ...............•..          25 000 000,00           3376741,15          14   21 623 258,85
35036:  23 25 74 94         Valtioneuvoston väestönsuoja - Stats-
35037:                      rådets skyddsrum .....•............            5220000,00                       0,00      0    5220 000,00
35038:                                  Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
35039:                                                                                                                        sivu
35040: 23 PI.-Ht.                       Relation angående reserverade anslag för år 1994                                      sida   191
35041: Pl.- Ht.                                                            Käytettävissä       Käytetty/peruutettu            Vuodelle
35042:      Luku- Kap.                                                 Stått tili förfogande    Använt/indraget                Tili är
35043:          Mom.-Mom.                                               vuonna - är 1994        vuonna- är 1994                 1995
35044:               Vuosi -År
35045: 
35046: 
35047: 
35048:  23 25 75 91        Säätytalon perusko~austyöt - Grund-
35049:                     reparationsarbeten på Ständerhuset ...             185828,39             185 828,39 100                   0,00
35050:  23 25 76 93        Tasavallan Presidentin virka-asunnon ra-
35051:                     kennustyöt - Byggnadsarbeten på Re-
35052:                     publikens Presidents tjänstebostad ....         8 951 205,96           7 295 510,56       82      1 655 695,40
35053:  23 99 25 91        J. V. Snellmanin kootut teok-
35054:                     set - J.V.Snellmans samlade verk ...                  3 568,03              3 568,03 100                  0,00
35055:  23 99 25 92        J. V. Snellmanin kooM teokset- J.V.
35056:                     Snellmans samlade verk ........... .                  1034,35               1 034,35 100                  0,00
35057:  23 99 25 93        J. V. Snellmanin kootut teokset - J. V.
35058:                     Snellmans samlade verk ........... .               845671,19             845671,19 100                    0,00
35059:  23 99 25 94        J. V. Snellmanin kootut teokset - J. V.
35060:                     Snellmans samlade verk ...•..•.....             1 836 000,00             705 048,51       38      1130 951,49
35061:  23 99 26 92        Suomen hallintohistoria - Finlands för-
35062:                     valtningshistoria .................. .                    86,52                 86,52 100                 0,00
35063:  23 99 26 93        Suomen hallintohistoria - Finlands lör-
35064:                     valtningshistoria .................. .             881648,80             881 648,80 100                   0,00
35065:  23 99 26 94        Suomen hallintohistoria - Finlands lör-
35066:                     valtningshistoria .................. .          1 864000,00              891 953,04       48       972046,96
35067:  23 99 27 93        Presidentti Risto Rytin muistomerkki -
35068:                       Monument över Risto Ryti ......... .             602459,39             602 459,39 100                   0,00
35069:  23 99 27 94        Presidentti Risto Rytin muistomerkki -
35070:                       Monument över Risto Ryti .......•..              424000,00             406 637,14       96         17362,86
35071:  23 99 28 92        Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhla-
35072:                     vuosi - Firandet av 75-årsminnet av
35073:                     Finlands självständighetslörklaring .....           96 436,51             96 436,51       100             0,00
35074:  23 99 28 93        Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhla-
35075:                     vuosi - Firandet av 75-årsminnet av
35076:                     Finlands självständighetslörklaring .••..           76585,09                     0,00      0         76585,09
35077:  24 01 21 93        Toimintamenot (Momentin määrärahasta
35078:                     saa käyttää enintään 62 580 000 mk
35079:                     asemamaasta palkatun henkilöstön palk-
35080:                     kauksiin) - Omkostnader ..•.•.•.•.           122 108168,44          122108168,44 100                      0,00
35081:  24 01 21 94        Toimintamenot - Omkostnader ..... .          749 915 000,00         596 105 692,74 79           153 809 307,26
35082:  24 01 70 91        Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35083:                     ventarier .••....................••                278843,82             278 843,82 100                   0,00
35084:  24 01 70 92        Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35085:                     ventarier ........................ .           2 528935,56            2 507 644,84 99               21290,72
35086:  24 01     74 91    Talonrakennukset - Husbyggen .... .              392131,79              392131,79 100                    0,00
35087:  24 01     74 92    Talonrakennukset - Husbyggen .... .            2 100 813,42           1 492 116,24 71              608697,18
35088:  24 01     74 93    Talonrakennukset - Husbyggen ••...            66 576 381 '17         33 838 080,36 51           32 738 300,81
35089:  24 01     74 94    Talonrakennukset - Husbyggen .....            41153 000,00           14 746 515,97 36           26 406 484,03
35090:  24 01     87 91    Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi-
35091:                     nen - Anskaffning av fastigheter och
35092:                     lokaler ........................ ..            19 052 040,63         19 052 040,63 100                    0,00
35093:  24 01 87 92        Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi-
35094:                     nen - Anskaffning av fastigheter och
35095:                     lokaler ........................ ..           45 867 918,08              587649,97               45 280 268,11
35096:  24 01 87 94        Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi-
35097:                     nen - Anskaffning av lasligheter och
35098:                     lokaler ........................ ..           14 000 000,00              133 651,28              13 866 348,72
35099:                                                        Selvitys slirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
35100:                                                                                                                                                                                                        sivu
35101: 24 Pt.- Ht.                                            Relation angående reserverade anslag för år 1994                                                                                                sida   192
35102: Pl.- Ht.                                                                                                                                           Käytettävissä        Käytetty/peruutettu            Vuodelle
35103:       Luku- Kap.                                                                                                                               Stått tili förfogande     AnvånVindraget                 Tili år
35104:           Mom.-Mom.                                                                                                                            wonna - år 1994           vuonna - år 1994                1995
35105:                Vuosi -Ar
35106: 
35107: 
35108: 
35109:  24 30 50 93         Tuki kansalais- ja lähetysjMestöjen ke-
35110:                      hitysyhteistyötiedotukselle - Stöd tili
35111:                      me<l>orgar- och missionsorganisationer-
35112:                      nas information om utvecklingssamarbe-
35113:                      tet.  0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0             8894,65                8894,65       100             0,00
35114:  24 30 66 91         Kehitysyhteistyötoiminta - Utveck-
35115:                      lingshjälp genom intemationella organi-
35116:                      sationer ....•..•.•...............                                                                                            1822682,90              1 822 682,90       100             0,00
35117:  24 30 66 92         Kehitysyhteistyötoiminta - Utveck-
35118:                      lingssamarbete .................•••                                                                                         36 634 169,96           22 661 878,29        62    13972291,67
35119:  24 30 66 93         Varsinainen kehitysyhteistyö - Egent-
35120:                      ligt utvecklingssamarbete ...•........                                                                                       80 685 964,59          58 753 361,85        73    21 932 602,74
35121:  24 30 66 94         Varsinainen kehitysyhteistyö - Egent-
35122:                      ligt utvecklingssamarbete ........... .                                                                                   1 360 176 000,00        1 217 758 324,64       90    142 417 675,36
35123:  24 40 66 92         Taloudellinen, teollinen ja teknologinen
35124:                      yhteistyö kehitysmaiden kanssa - E-
35125:                      konomiskt, industriellt och teknologiskt
35126:                      samarbete med utvecklingsländerna ...                                                                                         4400 000,00             4 400 000,00 100                   0,00
35127:  24 50 61 91         Lähialueyhteistyö sekä yhteistyö Baltian
35128:                      maiden kanssa - Samarbete med nä-
35129:                      rområdena samt de baltiska ländenna ..                                                                                           233 714,92             233 714,92       100             0,00
35130:  24 50 61 92         Lähialueyhteistyö sekä yhteistyö Baltian
35131:                      maiden kanssa - Samarbete med när-
35132:                      liggande områden samt samarbete med
35133:                      de baltiska länderna ..•.......••....                                                                                         2 451129,86             1 757 920,62       72       693209,24
35134:  24 50 61 93         Lähialueyhteistyö ja yhteistyö Baltian
35135:                      maiden kanssa - Samarbete med när-
35136:                      liggande områden och de baltiska län-
35137:                      dema .......•........•.......•.•                                                                                             23 476 649,02          16 601 285,32        71      6875363,70
35138:  24 50 61 94         Lähialueyhteistyö ja yhteistyö Baltian
35139:                      maiden kanssa - Samarbete med när-
35140:                      liggande områden och de baltiska län-
35141:                      dema .••......••.........•......                                                                                             25 073 000,00            4 969 095,92       20    20 103 904,08
35142:  24 50 68 91         Tavara-avun kuljetustuki - Stöd för va-
35143:                      rutransporter..............•.......                                                                                               31 091,75              31 091,75       100             0,00
35144:  24 50 68 92         Tavara-avun kuljetustuki - Stöd för va-
35145:                      rutransporter....•................•                                                                                               51148,00               51 148,00 100                   0,00
35146:  24 50 68 93         Tavara-avun kuljetustuki - Stöd för va-
35147:                      rutransporter..••..................                                                                                              557979,73              553 189,33       99          4 790,40
35148:  24 50 69 92         Monen- ja kahdenväliset rahoitusjärjes-
35149:                      telyt - Multilaterala och bilaterala fi-
35150:                      nansieringsarrangemang ........••..                                                                                              222772,70              219 616,00       99          3156,70
35151:  24 50 69 93         Monen- ja kahdenväliset rahoitusjä~es­
35152:                      telyt - Multilaterala och bilaterala fl-
35153:                      nansieringsarrangemang ....•.......                                                                                           3264 785,82             2 296 641,98       70       968143,84
35154:  24 50 69 94         Monen- ja kahdenväliset rahoitusjä~es­
35155:                      telyt - Multilaterala och bilaterala fi-
35156:                      nansieringsarrangemang ........•...                                                                                          44 000 000,00          31 198 979,24         71    12 801 020,76
35157:  24 99 22 93         Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito-
35158:                      menot - Utgilter för underhåll av de
35159:                      finska övervakningsstyrkoma ........ .                                                                                      44 524123,73            44524123,73 100                      0,00
35160:  24 99 22 94         Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito-
35161:                      menot - Utgilter för underhåll av de
35162:                      finska övervakningsstyrkoma ........ .                                                                                     143 830 000,00          100 417 190,73        70     43 412 809,27
35163:  24 99 26 93         Tutkimus- ja kehittämistoiminta -
35164:                        Forsknings- och utvecklingsverksam-
35165:                      het .................•...........                                                                                                988401,95              988 401,95       100             0,00
35166:                                  Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
35167:                                                                                                                       sivu
35168: 24 PI.-Ht.                       Relation angående reserverade anslag för år 1994                                     sida     193
35169: Pl.- Ht.                                                           Käytettävissä        Käytetty/peruotettu           Vuodelle
35170:       Luku- Kap.                                                Stått tili förfogande    Använtlindraget                T1llår
35171:           Mom.-Mom.                                              vuonna- år 1994         vuonna- år 1994                1995
35172:                Vuosi -Ar
35173:                                                                                                               -%-
35174: 
35175: 
35176: 
35177:  24 99 26 94         Tutkimus- ja kehittämistoiminta -Forsk-
35178:                      nings- och utvecklingsverksamhet .....         8958000,00             6 897 791,53       77     2060208,47
35179:  24 99 53 93         Suomen valtion lson-Beltin silta-asiassa
35180:                      saaman korvauksen jakami- nen edel-
35181:                      leen lson-Beltin sillan rakentamisesta
35182:                      haittaa kärsiville yrityksille - Fördel-
35183:                      ning av den ersättning som finska staten
35184:                      fått i frågan om bron över Stora Bält
35185:                      vidare tili de företag som .lider men av
35186:                      brobygget .......................•            72 500 000,00                     0,00       0   72 500 000,00
35187:  25 01 29 93         Muut kulutusmenot - Övriga konsumti-
35188:                      onsutgifter . . . ...................•         2 781142,23            2 781142,23        100              0,00
35189:  25 01 29 94         Muut kulutusmenot - Övriga konsumti-
35190:                      onsutgifter ..........•.•..........           25 920 000,00         24 888 716,09        96     1 031283,91
35191:  25 10 21 94         Korkeimman oikeuden toimintame-
35192:                      not - Högsta domstolens omkostna-
35193:                      der ..•..........................             29 983 000,00         29 165 264,85        97      817735,15
35194:  25 10 22 94         Korkeimman hallinto-oikeuden toiminta-
35195:                      menot - Högsta förvaltningsdomsto-
35196:                      lens omkostnader ................. .          37 913 000,00         36 579 576,49        96     1333423,51
35197:  25 10 29 93         Muut kulutusmenot - Övriga konsumti-
35198:                      onsutgifter ..........•............           1 084164,57            1 084164,57 100                  0,00
35199:  25 20 21 93         Toimintamenot - Omkostnader ..... .           6073822,42             6 073 822,42 100                 0,00
35200:  25 20 21 94         Toimintamenot- Omkostnader ..... .          153 375 000,00         144 326 145,80 94            9048854,20
35201:  25 25 21 94         Toimintamenot- Omkostnader ..... .           88156 000,00           85 050 818,88 96            3105181,12
35202:  25 25 29 93         Muut kulutusmenot - Övriga konsumti-
35203:                      onsutgifter .....•.................            1 572 719,81           1 572 719,81       100              0,00
35204:  25 30 29 93         Muut kulutusmenot - Övriga konsumti-
35205:                      onsutgifter ......•........•.......           12 774177,09          12 774177,09         100              0,00
35206:  25 30 29 94         Muut kulutusmenot - Övriga konsumti-
35207:                      onsutgifter ...................... .        133 750 000,00         116917194,07          87    16 832 805,93
35208:  25 40 21 94         Toimintamenot - Omkostnader ..... .          75 727 000,00          70 596 318,76        93     5130 681,24
35209:  25 40 29 93         Muut kulutusmenot - ÖVriga konsumti-
35210:                      onsutgifter .................•.....            3055963,98             3 055 963,98 100                    0,00
35211:  25 46 21 93          Lahden kaupunginviskaalinviraston toi-
35212:                       mintamenot - Omkostnader för Lahtis
35213:                      stadsfiskalsämbete ................ .             126 569,00            126569,00 100                     0,00
35214:  25 46 21 94          Lahden kaupunginviskaalinviraston toi-
35215:                       mintamenot - Omkostnader för Lahtis
35216:                       stadsfiskalsämbete ............•....          2082000,00             1 766 815,51       85      315184,49
35217:  25 46 29 93          Muut kulutusmenot - Övriga konsumti-
35218:                      onsutgifter ...................... .           1145262,80             1145 262,80        100              0,00
35219:  25 46 29 94          Muut kulutusmenot - Övriga konsumti-
35220:                       onsutgifter ...................... .         4862000,00             3 494 064,85 72            1367935,15
35221:  25 47 21 93          Toimintamenot - Omkostnader ..... .          8174035,91             8174 035,91 100                        0,00
35222:  25 47 21 94          Toimintamenot- Omkostnader ..... .         167 519 000,00         153265256,16 91             14253743,84
35223:  25 50 13 91          Kiinteistöjen ko~aus ja kunnossapito -
35224:                         Reparation och underhåll av fastighe-
35225:                       ter ............................ .              76425,63               76 425,63 100                   0,00
35226:  25 50 21 93          Toimintamenot - Omkostnader ..... .         62 321 439,52          62 321 439,52 100                   0,00
35227:  25 50 21 94          Toimintamenot - Omkostnader ..... .        628 827 000,00         589 974 356,47 94           38 852 643,53
35228:  25 50 70 91          Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35229:                       ventarier ..............•..........              703039,77             703 039,77       100                0,00
35230:   13 3505391
35231:                                   Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
35232:                                                                                                                        sivu
35233: 25 Pl.- Ht.                       Relation angående reserverade anslag för år 1994                                     sida   194
35234: Pl.- Ht.                                                             Käytettävissä       Käytetty/peruutettu           Vuodelle
35235:       luku- Kap.                                                 Stått tili förfogande    Använt/indraget               Tili är
35236:           Mom.-Mom.                                               vuonna- är 1994         vuonna - är 1994               1995
35237:                Vuosi -År
35238: 
35239: 
35240: 
35241: 25 50 74 91          Uudisrakennukset ja peruskorjauk-
35242:                      set - Nybyggnader och grundrepara-
35243:                      tioner .......................... .             1 982 451,07           1 982 451,07       100            0,00
35244: 25 50 74 92          Uudisrakennukset ja peruskorjauk-
35245:                      set - Nybyggnader och grundrepara-
35246:                      tioner .......................... .             5 641 397,83             510471,31          9   5130 926,52
35247: 25 50 74 93          Uudisrakennukset ja peruskorjauk-
35248:                      set - Nybyggnader och grundrepara-
35249:                      tioner .......................... .             8448595,59             7 709 492,97        91     739102,62
35250:  25 50 74 94         Uudisrakennukset ja peruskorjauk-
35251:                      set - Nybyggnader och renoveringar .           31 253 000,00         16 349 020,54        52    14 903 979,46
35252:  25 50 75 92         Uudisrakennukset ja perusko~aukset
35253:                      avolaitostyönä - Nybyggnader          och
35254:                      grundreparationer vilka utförs såsom ar-
35255:                      bete i öppen anstalt ......•.........               49706,80              49 706,80 100                  0,00
35256:  25 50 75 93         Uudisrakennukset ja perusko~aukset
35257:                      avolaitostyönä - Nybyggnader          och
35258:                      grundreparationer vilka utförs såsom ar-
35259:                      bete i öppen anstalt ............... .         18 852 058,53         18 852 058,53 100                   0,00
35260:  25 50 75 94         Uudisrakennukset ja perusko~aukset
35261:                      avolaitostyönä - Nybyggnader och re-
35262:                      noveringar vilka utförs som arbete i öp-
35263:                      pen anstalt ..................... .            43 745 000,00         32 083 036,14        73    11 661 963,86
35264: 25 50 76 93          Vankilasta vapautuneiden työllistämi-
35265:                      nen - Sysselsättande av frigivna
35266:                      fångar.......................... .              2068241,51             2 068 241,51       100            0,00
35267:  25 50 76 94         Vankilasta vapautuneiden työllistämi-
35268:                      nen - Sysselsättande av frigivna
35269:                      fångar.......................... .              2 611 000,00             566 732,16       22    2044267,84
35270:  25 50 77 93         Työsiirtoloille jä~estettävät työt - Ar-
35271:                      beten för arbetskolonier ............ .            451 897,61            451 897,61       100            0,00
35272: 25 50 77 94          Työsiirtoloille järjestettävät työt - Ar-
35273:                      beten för arbetskolonier .........•...         20 278 000,00         15 258 431,38        75    5 019 568,62
35274:  25 50 79 91         Maa- ja vesirakennukset - Jord- och
35275:                      vattenbyggen .................... .                 85 308,25             85 308,25 100                  0,00
35276: 25 50 79 93          Maa- ja vesirakennukset - Jord- och
35277:                      vattenbyggen ..•...............•..                 444314,94             390 961,02       88       53353,92
35278: 25 50 79 94          Maa- ja vesirakennukset - Jord- och
35279:                      vattenbyggen ..............•......                783000,00              370 103,61       47     412 896,39
35280: 25 60 21 94          Toimintamenot - Omkostnader ..... .            14 652 000,00           9 952 664,64       68    4699335,36
35281: 25 60 29 93          Muut kulutusmenot - Övriga konsumti-
35282:                      onsutgifter ...................... .            3398057,63             3 398 057,63       100            0,00
35283: 25 99 25 93          Hallinnon ja henkilöstön kehittämi-
35284:                      nen - Utvecklande av förvaltningen
35285:                      och personalen .................. .                638850,35             638 850,35       100            0,00
35286: 25 99 25 94          Hallinnon ja henkilöstön kehittämi-
35287:                      nen - Utvecklande av förvaltningen
35288:                      och personalen .................. .             4946000,00             3 676 225,07       74    1 269 774,93
35289: 25 99 27 93          Automaattinen tietojenkäsittely - Auto-
35290:                      matisk databehandling ............•.            5908281,13             5 908 281,13       100            0,00
35291: 25 99 27 94          Automaattinen tietojenkäsittely - Auto-
35292:                      matisk databehandling ............. .         34 900 000,00          30 444 044,24        87    4455955,76
35293: 25 99 70 92          Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35294:                      ventarier ........................ .              280098,53              270 281,87       96        9 816,66
35295: 25 99 70 93          Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35296:                      ventarier ......•..................             3344667,73             1 916 809,86       57    1 427 857,87
35297:                                   Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
35298:                                                                                                                           sivu
35299: 25 Pl.- Ht.                       Relation angående reserverade anslag för år 1994                                        sida   195
35300: Pl.- Ht.                                                              Käytettävissä        Käytetty/peruutettu            Vuodelle
35301:       Luku- Kap.                                                  Stått tili förfogande     Använtlindraget                Tili år
35302:           Mom.-Mom.                                                wonna - år 1994          vuonna - år 1994                1995
35303:                Vuosi -År
35304:                                                                                                                  -%-
35305: 
35306: 
35307: 
35308:  25 99 70 94         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35309:                      ventarier .........................             14 755 000,00           12 312 262,42        83     2442737,58
35310:  26 01 21 93         Toimintamenot- Omkostnader ......               11 395 574,18           11 395574,18        100             0,00
35311:  26 01 21 94         Toimintamenot - Omkostnader ......             106 817 000,00           89 589 764,53        84    17 227 235,47
35312:  26 05 21 93         Toimintamenot - Omkostnader ......              39036281,15             39 036 281,15       100             0,00
35313:  26 05 21 94         Toimintamenot - Omkostnader ......             409 269 000,00          363 639 528,62        89    45 627 288,51
35314:  26 06 21 93         Toimintamenot - Omkostnader ...•..              12 890 734,84           12 890 734,84       100             0,00
35315:  26 06 21 94         Toimintamenot - Omkostnader ......             114 076 000,00           86 314 261,69        76    27 761 738,31
35316:  26 75 21 93         Toimintamenot - Omkostnader ......             202 378 587,46          202 378 587,46       100             0,00
35317:  26 75 21 94         Toimintamenot - Omkostnader .•.•..           2 588 779 000,00        2 342 842 848,86        90   245 935 939,64
35318:  26 75 70 91         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35319:                      ventarier ......................•..              5139 368,29             5139 368,29 100                    0,00
35320:  26 75 74 92         Eräät rakennustyöt - Vissa byggnad-
35321:                      sarbeten .........................                   62967,15                 9150,00        15        53 817,15
35322:  26 75 74 93         Eräät rakennustyöt - Vissa byggnad-
35323:                      sarbeten ..................•...•..              13 993 335,30            6 861 697,38       49      7131 637,92
35324:  26 75 74 94         Eräät rakennustyöt - Vissa byggnad-
35325:                      sarbeten ...............•..•......              11 092 000,00            3069790,37         28      8022209,63
35326:  26 75 88 91         Teiskon moottoriurheilukeskuksen käyt-
35327:                      töoikeuden hankinta - Anskaffande av
35328:                      nyttjanderätt tili Teisko motorsportcent-
35329:                      ral ..............................               3300000,00              3300000,00 100                     0,00
35330:  26 80 21 93         Koulutuksen toimintamenot - Omkost-
35331:                      nader för utbildningen .....•....•...           35 211 297,37          35211297,37 100                      0,00
35332:  26 80 21 94         Koulutuksen toimintamenot - Omkost-
35333:                      nader för utbildningen ..............           53 624 000,00           13 832 052,45       26     39 791 947,55
35334:  26 80 23 93         Muut pelastushallinnon menot - Övri-
35335:                      ga utgifter inom räddningsförvaltningen .        6 861 780,73            6 861 780,73 100                   0,00
35336:  26 80 23 94         Muut pelastushallinnon menot - Övri-
35337:                      ga utgifter inom räddningsförvaltningen .       22 419 000,00            6307 478,50 28            16111 521,50
35338:  26 80 31 93         Valtionosuudet - Statsandelar ......            12 075 008,16           12 075 008,16 100                   0,00
35339:  26 80 31 94         Valtionosuudet - Statsandelar ......            21 800 000,00           11 042 062,42 51           10 756 736,82
35340:  26 80 70 91         Kaluston ja välineiden hankinta - Ans-
35341:                      kaffning av inventarier och materiel ....         874998,56               874998,56         100             0,00
35342:  26 80 74 91         Talonrakennukset - Husbyggnader...              1 914 577,85            1 914577,85         100             0,00
35343:  26 80 74 92         Talonrakennukset - Husbyggen .....              1 648147,84                70673,20           4     1 577 474,64
35344:  26 80 74 93         Talonrakennukset - Husbyggen .....              1188972,49              1188 972,49         100             0,00
35345:  26 80 74 94         Talonrakennukset - Husbyggen .....             10 712 000,00            1207002,44           11     9504997,56
35346:  26 90 21 93         Toimintamenot - Omkostnader ....•.            140 018143,42           140 018 143,42        100             0,00
35347:  2690 21 94          Toimintamenot - Omkostnader ......            856 862 000,00          668 261 464,91         78   188 600 535,09
35348:  26 90 70 91         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35349:                      ventarier. .•......................              2 942156,59             2 942156,59 100                    0,00
35350:  26 90 70 92         Ilma- ja vartioalusten hankinta - Ans-
35351:                      kaffning av luft- och bevakningsfarkoster.          867334,05               53936,08         6       813397,97
35352:  26 90 70 93         Ilma- ja vartioalusten hankinta - Ans-
35353:                      kaffning av luft- och bevakningsfarkoster.       8890643,88                624656,02         7      8265987,86
35354:  26 90 70 94         Ilma- ja vartioalusten hankinta - Ans-
35355:                      kaffning av luft- och bevakningsfarkoster.      64 520 000,00           16 685 615,15 26           47 834 384,85
35356:  26 90 74 91         Talonrakennukset - Husbyggen .....                  46732,01                46 732,01 100                   0,00
35357:  26 90 74 92         Rakentaminen - Husbyggen ........                4919864,85              3 792618,20 77             1127246,65
35358:  2690 74 93          Rakentaminen - Husbyggen ........               28 231 202,45            9008167,44 32             19 223 035,01
35359:  26 90 74 94         Rakentaminen - Husbyggen ....•...               27 872 000,00            1 975 958,20   7          25 896 041 ,80
35360:                                 Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
35361:                                                                                                                         sivu
35362: 26 Pl. • Ht.                    Relation angående reserverade anslag för år 1994                                        sida   196
35363: PI.-Ht.                                                             Käytettävissä        Käytetty/peruutettu            Vuodelle
35364:      Luku- Kap.                                                 Stått tili törfogande     Använt/indraget                Tillår
35365:          Mom.-Mom.                                               vuonna- år 1994          vuonna - år 1994                1995
35366:               Vuosi -År
35367: 
35368: 
35369: 
35370:  26 90 77 91        Satamat ja muut rakenteet - Hamnar
35371:                     och andra anläggningar ............ .              187 551,19             187551,19 100                    0,00
35372:  26 97 43 92        Läänin kehittämisraha - Länsutveck-
35373:                     lingsbidgarg ...•..•...•..••..•....             9698 707,27             9 002 280,25       93       696427,02
35374:  26 97 43 93        Läänin kehittämisraha - Länsutveck·
35375:                     lingsbidrag ...............•.•.•.•.            30 880 902,11          17 450 084,93        57     13430817,18
35376:  26 97 43 94        Maakunnan kehittämisraha - Lands·
35377:                     kapsutvecklingspengar ............. .          75 000 000,00          66 151 627,96        88      8848372,04
35378:  26 98 43 91        Läänin kehittämisraha - Länsutveck-
35379:                     lingsbidrag ...................... .               404643,06              404 643,06 100                   0,00
35380:  26 99 25 93        Tutkimus- ja kehittämistoiminta -
35381:                       Forsknings- och utvecklingsverksam-
35382:                     het .....•.•..•..................               2021 788,07             2 021 788,07       100             0,00
35383:  27 01 21 93        Tutkimustoiminta - Forskningsverk-
35384:                     samhet ......................•...               2 646 911,29           2 646 911,29 100                  0,00
35385:  27 01 21 94        Toimintamenot - Omkostnader ..... .            50 410 000,00          43 507 263,53 86             6902736,47
35386:  27 01 70 92        Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35387:                     ventarier ........................ .                54262,50                54 262,50 100                      0,00
35388:  27 01 70 93        Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35389:                     ventarier ..•.....•.•...•..•.•.....                335 077,00             335 077,00       100                 0,00
35390:  27 10 16 94        Puolustusmateriaalihankinnat - Ans-
35391:                     kaffning av försvarsmateriel ......... .    3 613 600 000,00        2 782 857 550,35       77    830 742 449,65
35392:  27 10 21 94        Puolustusvoimien        toimintamenot -
35393:                       Försvarsmaktens omkostnader •...•.        5 225 379 000,00        4 688 034 635,11       90    537 344 364,89
35394:  27 10 74 94        Uudisrakennukset ja peruskorjauk-
35395:                     set - Nybyggnader och ombyggnad-
35396:                     sarbeten .........•...•...........           214 140 000,00          125 280 451 ,95       59     88 859 548,05
35397:  27 10 87 94        Kiinteistöjen osto ja pakkolunas-
35398:                     tus - lnköp och expropriation av fastig-
35399:                      heter.....................••..•••             12 000 000,00            5 671 773,16       47      6328226,84
35400:  27 12 21 93         Eräiden laitosten toimintamenot - Om-
35401:                     kostnader för vissa inrättningar •.•....       10 847 619,39           10 847 619,39       100                 0,00
35402:  27 12 29 93        Muut kulutusmenot - Övriga konsumti-
35403:                     onsutgifter ........••...•.........          103 943 014,35          103943014,35 100                          0,00
35404:  27 14 22 91        Vaatetus ja puhtaanapito - Bekläd-
35405:                      nad, tvätt och hygien ......•...•....               42731,37               42 731,37      100                 0,00
35406:  27 14 22 92        Vaatetus ja puhtaanapito - Bekläd-
35407:                      nad, tvätt och hygien .............•.           7 632 737,01           7 604 078,61       100       28658,40
35408:  27 14 22 93         Vaatetus ja puhtaanapito - Bekläd-
35409:                      nad, tvätt och hygien .............. .        32 926 898,86          32 438 063,34        99       488835,52
35410:  27 25 16 91         Puolustusmateriaalihankinnat - Ans-
35411:                      kaffning av försvarsmaterial ..•.•.•...       65 042 774,42           65 042 774,42       100                 0,00
35412:  27 25 16 92         Puolustusmateriaalihankinnat - Ans-
35413:                      kaffning av försvarsmaterial ......... .    258 302 526,75          217 592 030,43         84    40 710 496,32
35414:  27 25 16 93         Puolustusmateriaalihankinnat - Ans-
35415:                      kaffning av försvarsmateriel ...•...•.•    1 411 383 240,71         666496890,12           47   744 886 350,59
35416:  27 25 24 91         Varustuksen käyttö ja kunnossapi-
35417:                     to - Användning och underhåll av ut-
35418:                      rustning ....................•.•..              5244 742,20            5 244 742,20 100                       0,00
35419:  27 25 24 92         Varustuksen käyttö ja kunnossapi-
35420:                     to - Användning och underhåll av ut-
35421:                      rustning ..•••..•..•.....•..•.....            34 998 559,73           22 800 066,33        65    12198 493,40
35422:  27 25 24 93         Varustuksen käyttö ja kunnossapi-
35423:                     to - Användning och underhåll av ut-
35424:                      rustning .....................•...          285 316 972,52          236 810 706,60         83    48 506 265,92
35425:                                  Selvitys siirretyistä määrärahoista wodelta 1994
35426:                                                                                                                       sivu
35427: 27 PI.-Ht.                       Relation angående reserverade anslag för år 1994                                     sida     197
35428: Pl.- Ht.                                                            Käytettävissä       Käytetty/peruutettu           Vuodelle
35429:      Luku -Kap.                                                 Stått tili förfogande    Använtlindraget               T1llår
35430:           Mom.-Mom.                                              wonna - år 1994         vuonna - år 1994               1995
35431:               Vuosi -År
35432:                                                                                                               ~
35433: 
35434: 
35435:  27 27 13 91        Rakennusten, sotilasalueiden ja -laittei-
35436:                     den ko~aus ja kunnossapito - Repara-
35437:                     tion och underhåll av byggnader, mililä-
35438:                     rområden och -anläggningar .......•.                38218,51              38 218,51       100              0,00
35439:  27 27 13 92        Rakennusten, sotilasalueiden ja -laittei-
35440:                     den ko~aus ja kunnossapito - Repara-
35441:                     tion och underhåll av byggnader, militä-
35442:                     rområden och -anläggningar ...•.....            1494541,10             1 455155,19        97       39 385,91
35443:  27 27 13 93        Rakennusten, sotilasalueiden ja -laittei-
35444:                     den ko~aus ja kunnossapito - Repara-
35445:                     tion och underhåll av byggnader, militä-
35446:                     rområden och -anläggningar •.....•..          20 912 366,18          18 716 248,85        89     2196117,33
35447:  27 27 74 91        Uudisrakennukset ja peruskorjauk-
35448:                     set - Nybyggnader och grundförbätt-
35449:                     ringar ...........................                 292103,85             292103,85 100                     0,00
35450:  27 27 74 92        Uudisrakennukset ja peruskorjauk-
35451:                     set - Nybyggnader och grundförbätt-
35452:                     ringar ...........................             17258807,14           16 658 807,14        97      600000,00
35453:  27 27 74 93        Uudisrakennukset ja perusko~auk-
35454:                     set - Nybyggnader och grundförbätt-
35455:                     ringar ...........................            68 613 479,33          62 868 773,94        92     5 744 705,39
35456:  27 27 75 91        Perusparannukset - Grundförbätt-
35457:                     ringar ...........................                 320868,02             320868,02 100                     0,00
35458:  27 27 75 92         Perusparannukset - Grundförbätt-
35459:                     ringar •..•.....................•.              4191 866,57            4024 799,07        96      167 067,50
35460:  27 27 75 93         Perusparannukset - Grundförbätt-
35461:                     ringar ...........................             39 185 434,92         36 704 932,17        94     2480502,75
35462:  27 27 77 91        Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennus-
35463:                     työt - Byggnadsarbeten på militära
35464:                     områden och anläggningar..•.......•                 71547,76              71 547,76       100              0,00
35465:  27 27 77 92        Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennus-
35466:                     työt - Byggnadsarbeten på militära
35467:                     områden och anläggningar...........             1 559 557,08           1503607,43         96       55949,65
35468:  27 27 77 93        Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennus-
35469:                      työt - Byggnadsarbeten på mililära
35470:                     områden och anläggningar•..........            11020669,11           10226678,13          93      793990,98
35471:  27 27 87 93         Kiinteistöjen osto ja pakkolunas-
35472:                      tus - lnköp och expropriation av fastig-
35473:                      heter............................              4370647,07             4370647,07 100                      0,00
35474:  27 30 21 91         Rauhanturvaamistoiminnan valmius- ja
35475:                      sotilastarkkailijatehtävät - Bered-
35476:                      skaps- och militärobservatörsuppgifler i
35477:                      den fredsbevarande verksarnheten ....          1289148,82             1289148,82 100                      0,00
35478:  27 30 21 92         Rauhanturvaamistoiminnan valmius- ja
35479:                      sotilastarkkailijatehtävät - Bered-
35480:                      skaps- och militärobservatörsuppgifler i
35481:                      den fredsbevarande verksamheten ....           2728503,95             2728503,95 100                      0,00
35482:  27 30 21 93         Rauhanturvaamistoiminnan valmius- ja
35483:                      sotilastarkkailijatehtävät - Bered-
35484:                      skaps- och militärobservatörsuppgifler i
35485:                      den fredsbevarande verksamheten ....          10691791,35             5446583,26         51     5245208,09
35486:  27 30 21 94         YK:n ja ETYK:n rauhanturvaamistoimin-
35487:                      nan toimintamenot - Omkostnader för
35488:                      FN:s och KSSE:s fredsbevarande verk-
35489:                      samhet ........••........••......             54 620 000,00         24 289 255,09         44   30 330 744,91
35490:                                   Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
35491:                                                                                                                             sivu
35492: 27 PI.-Ht.                        Relation angående reserverade anslag för år 1994                                          sida   198
35493: Pt.- Ht.                                                                Käytettävissä        Käytetty/peruutettu            Vuodelle
35494:       Luku- Kap.                                                    Stått tili förfogande     Använt/indraget                Tili år
35495:           Mom.-Mom.                                                  wonna - år 1994          vuonna - år 1994                1995
35496:                Vuosi -År
35497:                                                                                                                    -%-
35498: 
35499: 
35500: 
35501:  27 30 22 93         Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto-
35502:                      ja varustamismenot - De finska över-
35503:                      vakningsstyrkomas förvaltnings- och ut-
35504:                      rustningsutgifter ..............•....             62109474,69            62109 474,69 100                     0,00
35505:  27 90 70 91         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35506:                      ventarier .......................•.                         110,31                110,31 100                  0,00
35507:  27 90 70 92         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35508:                      ventarier. ........................               1 612 533,43            1 612 533,43 100                   0,00
35509:  28 01 21 93         Toimintamenot - Omkostnader •.....               18 109 101,28           18109101,28 100                     0,00
35510:  28 01 21 94         Toimintamenot - Omkostnader ......              102 940 000,00           82 11 0 385,24 80          20 829 614,76
35511:  28 01 70 91         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35512:                      ventarier .....................•••.                  44645,04                44645,04 100                    0,00
35513:  28 03 21 93         Toimintamenot - Omkostnader ..•...                  746029,78               746029,78 100                    0,00
35514:  28 03 21 94         Toimintamenot - Omkostnader .....•               18 588 000,00           16 618154,81 89             1 969 845,19
35515:  28 05 21 93         Toimintamenot - Omkostnader ......               28 944 488,28           28 944 488,28 100                   0,00
35516:  28 05 21 94         Toimintamenot - Omkostnader ......              142 456 000,00           99 167 617,49 70           43 288 382,51
35517:  28 05 22 94         Työpaikkaterveydenhuollon toimintame-
35518:                       not - Omkostnader för företagshälso-
35519:                      vården ..•............•..........                  9962000,00              1 089 505,00       11      8872495,00
35520:  28 05 25 93          Valtion henkilöstöjä~estelyt - Statens
35521:                      personalarrangemang .....•.......•                 7304862,10              7304862,10 100                         0,00
35522:  28 05 88 92          Osakkeiden hankkiminen - Anskaff-
35523:                       ning av aktier .....................             10 000 000,00                      0,00      0     10 000 000,00
35524:  28 05 88 93          Osakkeiden hankkiminen - Anskaff-
35525:                      ning av aktier .............•.......               1 000 000,00                     0,00        0     1 000000,00
35526:  28 10 21 93         Toimintamenot - Omkostnader ......                 1 377 431,64            1377 431,64        100             0,00
35527:  28 10 21 94          Toimintamenot - Omkostnader ......               29 382 000,00           25 904 474,70        88     3477525,30
35528:  28 18 21 93          Toimintamenot- Omkostnader ......               202 230 564,35          202 230 564,35       100             0,00
35529:  28 18 21 94          Toimintamenot - Omkostnader ......            1 530 466 000,00        1 193 791 024,88        78   336674975,12
35530:  28 18 22 91          Veroluokitus - Skatteklassificering ...             305 696,62              305 696,62       100             0,00
35531:  28 18 22 92          Veroluokitus - Skatteklassificering ...           4085634,50              4085634,50         100             0,00
35532:  28 40 21 93          Toimintamenot - Omkostnader ......               65 359 136,66           65 359 136,66       100             0,00
35533:  28 40 21 94          Toimintamenot - Omkostnader ......              461 622 000,00          379 01 0 932,96       82    82 541 067,04
35534:  28 40 66 91          Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjat-
35535:                       tava       kehitysapu - Utvecklingshjälp
35536:                       som styrs via en intemationell tullorgani-
35537:                       sation ................•..........                   174221,52              174221,52 100                        0,00
35538:  28 40 66 92          Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjat-
35539:                      lava        kehitysapu - Utvecklingshjälp
35540:                       som styrs via en intemationell tullorgani-
35541:                       sation ...........................                   217000,00                      0,00      0       217000,00
35542:  28 40 66 93          Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjat-
35543:                       lava       kehitysapu - Utvecklingshjälp
35544:                       som styrs via en intemationell tullorgani-
35545:                       sation ...........................                   220000,00                      0,00      0       220000,00
35546:  28 40 66 94          Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjat-
35547:                       lava       kehitysapu - Utvecklingshjälp
35548:                       som styrs via en intemationell tullorgani-
35549:                       sation .............•..........•..                   220000,00                      0,00      0       220000,00
35550:  28 40 74 91          Tullitalojen rakentaminen - Tullhus-
35551:                       byggen ..........................                 7 241 319,10            7 241 319,10 100                       0,00
35552:  28 40 74 92          Tullitalojen rakentaminen - Tullhus-
35553:                       byggen ...................•......                 2 075155,96               804327,88         39     1270828,08
35554:                                  SeMtys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
35555:                                                                                                                       sivu
35556: 28 PI.-Ht.                       Relation angående reserverade anslag för år 1994                                     sida   199
35557: P1.- Ht.                                                            Käytettävissä       Käytetty/peruutettu           Vuodelle
35558:       Luku- Kap.                                                Stått tili förfogande    Använt/indraget               Tili år
35559:           Mom.-Mom.                                              wonna - år 1994         vuonna- år 1994                1995
35560:                Vuosi -År
35561:                                                                                                               ~
35562: 
35563: 
35564:  28 40 74 93         Tullitalojen rakentaminen - Tullhus-
35565:                      byggen ..........................              3455980,25             1146 084,87        33     2309 895,38
35566:  28 40 74 94         Tullitalojen rakentaminen - Tullhus-
35567:                      byggen ..........................              7695000,00            2231 068,35         29     5463931,65
35568:  28 52 21 91         Määräaikaisselvitykset ja laskannat -
35569:                        Regelbundet återkommande undersök-
35570:                      ningar och räkningar •....•.........            413 061,17             413 061,17        100          0,00
35571:  28 52 21 93         Toimintamenot - Omkostnader. .....           39 379 087,26          39 379 087,26        100          0,00
35572:  28 52 21 94         Toimintamenot - Omkostnader ......          156 598 000,00         126 074 846,81         81   30523153,19
35573:  28 52 70 91         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35574:                      ventarier .........................               63 215,61             63 215,61 100                 0,00
35575:  28 60 21 93         Toimintamenot - Omkostnader ......            99 703 327,14         99 703 327,14 100                 0,00
35576:  28 60 21 94         Toimintamenot - Omkostnader ......            53 301 000,00         37114 216,29 70            51187084,17
35577:  28 60 75 93         Perusparannukset - Reparation och
35578:                      ombyggnad ........•...•.......•.              44 722 095,00         39130 059,64         87     5592035,36
35579:  28 60 75 94         Perusparannukset - Reparation och
35580:                      ombyggnad .......•..............              55 000 000,00         22 171 503,14        40    32 828 496,86
35581:  28 60 76 93         Virastotalojen rakentaminen sekä valtion
35582:                      talonrakennusten suunnittelu ja koera-
35583:                      kantaminen - Byggande av ämbets-
35584:                      hus samt planering av statens husbyg-
35585:                      gen och experimentellt byggande .....       121 353 390,61          94 007 872,82        77    27345517,79
35586:  28 60 76 94         Virastotalojen rakentaminen sekä valtion
35587:                      talonrakennusten suunnittelu ja koera-
35588:                      kantaminen - Byggande av ämbets-
35589:                      hus samt planering av statens husbyg-
35590:                      gen och experimentellt byggande .....       147 970 000,00          55 830 160,97        38    92139 839,03
35591:  28 60 87 93         Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden
35592:                      hankkiminen - Anskaffning av fastig-
35593:                      heter och bostadsaktier .............         40 000 000,00                     0,00      0    40 000 000,00
35594:  28 60 87 94         Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden
35595:                      hankkiminen - Anskaffning av fastig-
35596:                      heter och bostadsaktier .............         87 500 000,00         30 378 745,30         35   57121 254,70
35597:  28 64 13 91         Korjaukset - Reparationer .........              369768,98             369 768,98        100           0,00
35598:  28 64 13 92         Korjaukset - Reparationer .........            2 090 574,41          1 250621,03          60     839953,38
35599:  28 64 70 91         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35600:                      ventarier .........................            1 387023,77            1 387 023,77 100                  0,00
35601:  28 64 70 92         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35602:                      ventarier .........................            4899002,25               716 731,30       15     4182270,95
35603:  28 64 76 91         Virastotalojen rakentaminen sekä valtion
35604:                      talonrakennusten suunnittelu ja koera-
35605:                      kantaminen - Byggande av ämbets-
35606:                      hus samt planering av statens husbyg-
35607:                      gen och experimentellt byggande .....         13 921 788,33         13 921 788,33 100                   0,00
35608:  28 64 76 92         Virastotalojen rakentaminen sekä valtion
35609:                      talonrakennusten suunnittelu ja koera-
35610:                      kantaminen - Byggande av ämbets-
35611:                      hus samt planering av statens husbyg-
35612:                      gen och experimentellt byggande .....         42 161 730,79           7 277 461,21       17    34 884 269,58
35613:  28 64 87 91         Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden
35614:                      hankkiminen - Anskaffning av fastig-
35615:                      heter och bostadsaktier .............          4136930,80             4136 930,80        100            0,00
35616:  28 64 87 92         Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden
35617:                      hankkiminen - Anskaffning av fastig-
35618:                      heter och bostadsaktier .............         88 783 265,00         71 050 001,80        80    17 733 263,20
35619:                                  Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
35620:                                                                                                                             sivu
35621: 28 PI.-Ht.                       Relation angående reserverade anslag för år 1994                                           sida   200
35622: PI.-Ht.                                                                Käytettävissä        Käytetty/peruutettu             Vuodelle
35623:      Luku- Kap.                                                    Stått tili törfogande     Använt/indraget                 Tili år
35624:          Mom.-Mom.                                                  vuonna- år 1994          vuonna - år 1994                 1995
35625:               Vuosi -År
35626:                                                                                                                   ~
35627: 
35628: 
35629:  28 70 21 93        Toimintamenot (maksullisen toiminnan
35630:                     hintatukea enintään 6 000 000) - Om-
35631:                     kostnader. •......•...............                 2 633 862,23            2 633 862,23 100                    0,00
35632:  28 70 21 94        Toimintamenot (maksullisen toiminnan
35633:                     hintatukea enintään 4 826 000) - Om-
35634:                     kostnader ........................                12 876 000,00          12 809 968,78        99             0,00
35635:  28 70 74 92        Talonrakennukset - Husbyggen .....                   437062,97               93 314,60        21        343748,37
35636:  28 70 88 91        Osakkeiden hankkiminen - Anskaff-
35637:                     ning av aktier .....................                  400000,00              400000,00 100                     0,00
35638:  28 80 20 91        Kehittämis- ja koulutustoiminta - UI-
35639:                     vecklings- och utbildningsverksamhet ..               972289,34              972289,34 100                     0,00
35640:  28 80 20 92        Kehittämis- ja koulutustoiminta - Ut-
35641:                     vecklings- och utbildningsverksamhet ..            3055222,02              1 241 612,12       41       1 813609,90
35642:  28 80 20 93        Kehittämis- ja koulutustoiminta - Ut-
35643:                     vecklings- och utbildningsverksamhet ..            8426895,55              6 695 716,61       79       1 731178,94
35644:  28 80 20 94        Kehittämis- ja koulutustoiminta - UI-
35645:                     vecklings- och utbildningsverksamhet ..           10 850 000,00            5904145,32         54      4945854,68
35646:  28 80 21 93        Virastojen ja laitosten organisaatiomuu-
35647:                     tosten tukeminen - Stödjande av orga-
35648:                     nisationsförändringarna inom ämbets-
35649:                     verken och inrättningarna •......•....             3 728007,98             2 461 896,51       66       1266111,47
35650:  28 80 21 94        Henkilöstöpoliittiset tukitoimet hallinnon
35651:                     rationalisoinnin ja säästöpäätösten to-
35652:                     teuttamisen yhteydessä - Personalpo-
35653:                     litiska stödåtgärder i samband med ratio-
35654:                     naliseringen av förvaltningen och ge-
35655:                     nomförandet av sparbesluten .........             40 000 000,00            7205872,02         18     32 794127,98
35656:  28 80 22 94        Integraatiovalmennus - lntegration-
35657:                     sutbildning .......................               34 000 000,00          15149 323,80         45      18 850 676,20
35658:  28 80 23 91        Työsuojelun edistäminen - Främjande
35659:                     av arbetarskyddet..................                   948246,58              948 246,58 100                    0,00
35660:  28 80 23 92        Työsuojelun edistäminen - Främjande
35661:                     av arbetarskyddet......•...........                2 639971,53             1 858527,79        70        781443,74
35662:  28 80 23 93        Työsuojelun edistäminen - Främjande
35663:                     av arbetarskyddet. .................               3983829,79              2857 428,05        72       1126 401,74
35664:  28 80 23 94        Työsuojelun edistäminen - Främjande
35665:                     av arbetarskyddet..•.•.............                6096000,00              2348608,18         39      3 747391,82
35666:  28 80 24 92        Henkilöstöruokailun järjestäminen - A-
35667:                     nordnande av personalmåltider .••....              1187841,15              1153246,30         97         34594,85
35668:  28 80 24 93        Henkilöstöruokailun jä~estäminen - A-
35669:                     nordnande av personalmåltider .•.....              3200000,00                475502,90        15      2724497,10
35670:  28 80 25 94        Valtion henkilöstöjä~estelyt - Statens
35671:                     personalarrangemang .•...•.•••....                63 850 000,00          49 525 924,60        78     14 324 075,40
35672:  28 84 89 91        Suomen osallistuminen rahoitusyhteis-
35673:                     työhön Baltian maiden kanssa - Fin-
35674:                     lands deltagande i finansieringssamar-
35675:                     bete med de baltiska länderna ........                831157,06              831157,06 100                     0,00
35676:  28 87 51 93        Pankkitoiminnan tukeminen - Stödjan-
35677:                     de av bankverksamheten ............           11 149 999 900,00        7 392 300 000,00       66   3 757 699 900,00
35678:  28 87 61 94        Korvaus valtion vakuusrahastolle laino-
35679:                     jen ja takausten hoitomenoihin - Er-
35680:                     sättning tili statens säkerhetsfond för ut-
35681:                     gilter för skötsel av lån och säkerheter .     1 540 000 000,00         124 000 000,00         8   1 416 000 000,00
35682:  28 87 88 92        Pääomasijoitukset          talletuspankkei-
35683:                     hin - Kapitalplaceringar i depositions-
35684:                     banker ..........•.....••........                 87 900 000,00                      0,00      0     87 900 000,00
35685:                                   Selvitys silrretyistä määrärahoista vuodelta 1994
35686:                                                                                                                               sivu
35687: 28 PI.-Ht.                        Relation angående reserverade anslag för år 1994                                            sida 201
35688: Pl.- Ht.                                                                Käytettävissä        Käytetty/peruutettu              Vuodelle
35689:       luku- Kap.                                                    Stått tili förfogande     Använt/indraget                  Tili år
35690:           Mom.-Mom.                                                  vuonna- år 1994          vuonna - år 1994                  1995
35691:                Vuosi- År
35692:                                                                                                                    -%-
35693: 
35694: 
35695: 
35696:  28 87 89 94         Pankkitoiminnan tukeminen - Stödan-
35697:                      de av bankverksamheten............            10 000 000 000,00        1 247 971 036,59        12   8 752 028 963,41
35698:  28 99 21 93         Valtion eläkelautakunnan toimintame-
35699:                      not - Statens pensionsnämnds om-
35700:                      kostnader ....................... .                   217045,68              217 045,68       100                 0,00
35701:  28 99 21 94         Valtion eläkelautakunnan toimintame-
35702:                      not - Statens pensionsnämnds om-
35703:                      kostnader ....................•...                 1 526000,00            1 266 195,95         83       259804,05
35704:  29 01 21 93         Toimintamenot - Omkostnader ..... .               12 667 434,73          12 667 434,73        100            0,00
35705:  29 01 21 94         Toimintamenot - Omkostnader ..... .               88 696 000,00          70 977 401 ,29        80     17718598,71
35706:  29 05 70 94         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35707:                      ventarier ........••...............                 908000,00               166 500,30         18        741499,70
35708:  29 05 74 93         Talonrakennukset - Husbyggen •....                  923 544,79              750 075,36         81        173469,43
35709:  29 07 21 93         Toimintamenot - Omkostnader ....•.               38 925 907,50           38 925 907,50        100             0,00
35710:  29 07 21 94         Toimintamenot - Omkostnader ..... .             103 505 000,00           71 259 892,55         69     32 245107,45
35711:  29 07 88 94         Osakkeiden hankkiminen - Anskaff-
35712:                      ning av aktier ..............•......               5250 000,00                       0,00      0        5250 000,00
35713:  29 08 21 93         Kansainvälisen henkilövaihdon keskuk-
35714:                      sen toimintamenot - Omkostnader för
35715:                      centret för internationellt personutbyte .•        6845468,70              6 845 468,70       100                 0,00
35716:  29 08 21 94         Kansainvälisen henkilövaihdon keskuk-
35717:                      sen toimintamenot - Omkostnader för
35718:                      centret för internationellt personutbyte ..       23 322 000,00          21 597 813,28        93        1 724186,72
35719:  29 08 22 93         Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toi-
35720:                      mintamenot - Omkostnader för institu-
35721:                      tet för Ryssland och Östeuropa ...... .               967993,36              967 993,36       100                 0,00
35722:  29 08 22 94         Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toi-
35723:                      mintamenot - Omkostnader för institu-
35724:                      tet för Ryssland och östeuropa .••.•..             3400 000,00             2 985 816,54       88         414183,46
35725:  29 08 25 93         Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö - ln-
35726:                      temationellt kulturellt samarbete.....•.          11 726 012,97          11 726 012,97        100                 0,00
35727:  29 08 25 94         Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö - ln-
35728:                      temationellt kulturellt samarbete ...... .       44 587 000,00           35 817 408,34        80        8 769 591,66
35729:  29 08 70 93         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35730:                      ventarier ...•.................•...                    40196,83                      0,00      0          40196,83
35731:  29 10 20 91         Muut opetus- ja Mkimusmenot, kalus).on
35732:                      hankinta sekä kiinteistön käyttö - Ov-
35733:                      riga undervisnings- och forskningsutgif-
35734:                      ter, inventarieanskaffningar samt fastig-
35735:                      heters drift ...................... .             15 996 515,60          15996515,60          100                 0,00
35736:  29 10 20 92         Muut opetus- ja tutkimusmenot, kaluston
35737:                      hankint.~    sekä kiinteistöjen käyt-
35738:                      tö - Ovriga undervisnings- och forsk-
35739:                      ningsutgifter,     inventarieanskaffningar
35740:                      samt fastigheters drift........•......            63 763 499,49          47 325 829,25        74       16 437 670,24
35741:  29 10 20 93         Muut opetus- ja tutkimusmenot, kaluston
35742:                      hankint~     sekä kiinteistöjen käyt-
35743:                      tö - Ovriga undervisnings- och forsk-
35744:                      ningsutgifter,    inventarieanskaffningar
35745:                      samt fastigheters drift ......•........         173 606 848,00          135 250 378,51        78      38 356 469,49
35746:  29 10 21 93         Eräiden korkeakoulujen toimintame-
35747:                      not - Vissa högskolors omkostnader .            249 041 080,86          249 041 080,86        100                 0,00
35748:  29 10 21 94         Korkeakoulujen           toimintamenot -
35749:                        Högskolomas omkostnader ........ .           4 012 420 000,00        3 370 391 853,20        84    642 028 146,80
35750:  29 10 74 91         Talonrakennukset - Husbyggen .•...                 7 478064,55             7 478 064,55       100              0,00
35751:  29 10 74 92         Talonrakennukset - Husbyggen .•...                20547411,12              8 696101,90         42     11 851 309,22
35752:                                  Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
35753:                                                                                                                      sivu
35754: 29 Pl.- Ht.                      Relation angående reserverade anslag för år 1994                                    sida 202
35755: Pl.- Ht.                                                           Käytettävissä       Käytetty/peruutettu           Vuodelle
35756:       luku- Kap.                                               Stått tili förfogande    Använt/indraget               Tili år
35757:           Mom.-Mom.                                             vuonna- år 1994         vuonna- år 1994                1995
35758:                Vuosi -År
35759: 
35760: 
35761: 
35762:  29 10 74 93         Talonrakennukset - Husbyggen .... .         99 159 238,53          87 558 590,28        88    11 600 648,25
35763:  29 10 74 94         Talonrakennukset - Husbyggen .... .        149 700 000,00          81 213 285,43        54    68 486 714,57
35764:  29 10 87 91         Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
35765:                      fastigheter ...................... .              60837,00               60 837,00 100                   0,00
35766:  29 10 87 92         Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
35767:                      fastigheter ...................... .          1490809,93             1 000 000,00       67      490809,93
35768:  29 10 87 93         Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
35769:                      fastigheter ...................... .         26 447 009,97         26 000 073,00        98      446936,97
35770:  29 10 87 94         Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
35771:                      fastigheter ...................... .         58 480 000,00         51 561 823,00        88     6 918177,00
35772:  29 11 29 93         Muut kulutusmenot - ÖVriga konsumti-
35773:                      onsutgifter ...................... .          3 995117,51            3995117,51         100              0,00
35774:  29 11 29 94         Muut kulutusmenot - ÖVriga konsumti-
35775:                      onsutgifter ...................... .         23120 000,00           18 415 376,25       80     4 704623,75
35776:  29   11 74 92       Talonrakennukset - Husbyggen ..•..            1 859 697,48              62437,80         3     1797259,68
35777:  29   11 74 93       Talonrakennukset - Husbyggen .... .           4917 203,65              138598,10         3     4 778605,55
35778:  29   11 74 94       Talonrakennukset - Husbyggen .... .             450000,00                    0,00        0       450000,00
35779:  29   19 21 93       Tutkimus- ja kehittämistoiminta-
35780:                        Forsknings- och utvecklingsverksam-
35781:                      het ........................•....            48416036,31           48416036,31          100                0,00
35782:  29 19 21 94         Tutkimus- ja kehittämistoiminta -
35783:                        Forsknings- och utvecklingsverksam-
35784:                      het ............................ .           30 035 000,00         23 078 650,63        77     6956349,37
35785:  29 19 27 93         Korkeakoulujen yhteinen atk-toimin-
35786:                      ta - Högskolomas          gemensamma
35787:                      ADB-verksamhet ................. .               742 030,50            742 030,50 100                      0,00
35788:  29 19 27 94         Korkeakoulujen yhteinen atk-toimin-
35789:                      ta - Högskolomas          gemensamma
35790:                      ADB-verksamhet ................. .           12 450 000,00          11 918 375,06        96     531624,94
35791:  29 39 21 93         Valtion opintotukikeskuksen toimintame-
35792:                      not - Statens studiestödscentrals om-
35793:                      kostnader. ...................... .           3 231 516,56           3 231 516,56 100                      0,00
35794:  29 39 21 94         Valtion opintotukikeskuksen toimintame-
35795:                      not - Statens studiestödscentrals om-
35796:                      kostnader ......••..•.............            5609000,00             5 377 374,43       96      231 625,57
35797:  29 39 22 93         Opintotuen muutoksenhakulautakunnan
35798:                      menot - Utgifter för besvärsnämnden i
35799:                      studiestödsfrågor ................. .             41 706,50              41 706,50 100                     0,00
35800:  29 39 22 94         Opintotuen muutoksenhakulautakunnan
35801:                      toimintamenot - Omkostnader för be-
35802:                      svärsnämnden i studiestödsfrågor .... .        906 000,00             883 916,59 98               22 083,41
35803:  29 42 21 93         Toimintamenot - Omkostnader ..... .         15 395 136,09          15395136,09 100                     0,00
35804:  29 42 21 94         Toimintamenot - Omkostnader ..... .        143 227 000,00         119 501 777,63 83           23 725 222,37
35805:  29 42 74 92         Talonrakennukset - Husbyggen .... .             81 735,00              81 735,00 100                   0,00
35806:  29 42 74 93         Talonrakennukset - Husbyggen .... .         24 875 303,70          24 875 303,70 100                   0,00
35807:  29 42 74 94         Talonrakennukset - Husbyggen ....•          20 993 000,00          15998587,10 76              4 994 412,90
35808:  29 43 25 93         Yleissivistävän koulutuksen kehittämi-
35809:                      nen - Utveckling av den allmänbildan-
35810:                      de utbildningen •......•............          5726301,04             5 726 301,04 100                      0,00
35811:  29 43 25 94         Yleissivistävän koulutuksen kehittämi-
35812:                      nen - Utvecklande av den allmänbil-
35813:                      dande utbildningen ................ .          8 812 000,00          1 897 050,57        22    6914949,43
35814:  29 43 32 92         Lukioiden rakentamisen korkotuki -
35815:                        Räntestöd för byggande av gymnasier.             81 095,18              2966,80         4       78128,38
35816:                                 Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
35817:                                                                                                                        sivu
35818: 29 Pl. -Ht.                     Relation angående reserverade anslag för år 1994                                       sida 203
35819: Pl.- Ht.                                                           Käytettävissä        Käytetty/peruutettu            Vuodelle
35820:      Luku- Kap.                                                Stått tili förfogande     Använt/indraget                Tili år
35821:          Mom.-Mom.                                              vuonna - år 1994          vuonna - år 1994               1995
35822:               Vuosi -År
35823: 
35824: 
35825: 
35826:  29 50 27 91        Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus -
35827:                     Fortbildning av skolpersonal. ........ .          345460,49              345 460,49       100               0,00
35828:  29 50 27 92        Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus -
35829:                     Fortbildning av skolpersonal. .....•...        2 217 317,40              946362,77         43     1 270954,63
35830:  29 55 74 91        Talonrakennukset - Husbyggen .•..•               725 744:1-7             725 744:1-7      100            0,00
35831:  29 59 23 91        Tutkimus- ja kehittämistoiminta -
35832:                       Forskning och utvecklingsverksamhet .                    9,69                  9,69     100               0,00
35833:  29 59 25 91        Oppimateriaalin kehittäminen ja valmis-
35834:                     taminen - Utveckling och utarbetande
35835:                     av studiematerial ................. .          2 306 919,47            2 306 919,47 100                   0,00
35836:  29 60 21 93        Toimintamenot - Omkostnader X ...•           368 790 854,46          368 790 854,46 100                   0,00
35837:  29 60 21 94        Toimintamenot - Omkostnader •....•         2 549 332 000,00        1 899 567 313,39 75          640 059 076,45
35838:  29 60 25 93        Ammatillisen koulutuksen kehittämi-
35839:                     nen - Utvecklande av yrkesutbildning.         10 877 623,38          10 877 623,38 100                      0,00
35840:  29 60 25 94        Ammatillisen koulutuksen kehittämi-
35841:                     nen - Utvecklande av yrkesutbildning.         14185 000,00             4365553,14         31      9819446,86
35842:  29 60 70 91        Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35843:                     ventarier .....•.....•..........•..            2532870,86              2 532 870,86       100                 0,00
35844:  29 60 70 92        Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35845:                     ventarier ........................ .         26 159 591,29           19 057 248,68 73             7102 342,61
35846:  29 60 74 91        Talonrakennukset - Husbyggen .... .           2717908,31              2 717 908,31 100                    0,00
35847:  29 60 74 92        Talonrakennukset - Husbyggen •.•..           22 120 099,86           15 717 502,43 71             6402597,43
35848:  29 60 74 93        Talonrakennukset - Husbyggen .... .         105 603 028,38           77 901 075,34 74            27 701 953,04
35849:  29 60 74 94        Talonrakennukset - Husbyggen .... .         147 200 000,00           71 517 494,31  49           75 682 505,69
35850:  29 60 87 91        Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
35851:                     fastigheter ...................... .                       0,80                   0,80    100                 0,00
35852:  29 60 87 93        Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
35853:                     fastigheter ...................... .           2146536,20              2 008 769,94        94       137766,26
35854:  29 60 87 94        Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
35855:                     fastigheter ...................... .           9 350000,00             6 828 503,07        73     2 521 496,93
35856:  29 61 70 91        Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35857:                     ventarier. ....................... .               20 819,75               20 819,75      100                 0,00
35858:  29 61 70 92        Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35859:                     ventarier .....•.....•.............               532784,76              248 553,81        47       284230,95
35860:  29 61 74 91        Talonrakennukset - Husbyggen .... .               543303:1-6             543 303,26       100            0,00
35861:  29 61 74 92        Talonrakennukset - Husbyggen .... .               469 461,36             469461,36        100            0,00
35862:  29 61 77 91         Perusparannukset - Grundförbättring-
35863:                     sarbeten .........••..•.••....•..•                  56879,57               56 879,57      100                 0,00
35864:  29 61 77 92         Perusparannukset - Grundförbättring-
35865:                     sarbeten ........................ .               532239,94              332220,15         62       200019,79
35866:  29 61 87 91        Maa-alueiden hankinta - Anskaffning
35867:                      av mark .....................•..•                250000,00              250 000,00 100                       0,00
35868:  29 61 87 92        Maa-alueiden hankinta - Anskaffning
35869:                      av mark ........................ .               118 419,16             118419,16 100                        0,00
35870:  29 65 34 93         Valtionosuus ja -avustus kunnallisten
35871:                      ammatillisten oppilaitosten perustamis-
35872:                     kustannuksiin - Siatsandel och stats-
35873:                      understöd för de kommunala läroanstalt-
35874:                      ernas anläggningskostnader ........ .        78 335 673,91           41 445 377,50        53    36 890 296,41
35875:                                   Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
35876:                                                                                                                       sivu
35877: 29 PI.-Ht.                        Relation angående reserverade anslag för år 1994                                    sida   204
35878: Pl.- Ht.                                                             Käytettävissä       Käytetty/peruutettu          Vuodelle
35879:       Luku- Kap.                                                 Stått tili törfogande    Använt/indraget              Tili år
35880:           Mom.-Mom.                                               vuonna - år 1994        vuonna - år 1994              1995
35881:                Vuosi -År
35882:                                                                                                                ~
35883: 
35884: 
35885:  29 65 34 94         Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja
35886:                      yksityisten ammatillisten oppilaitosten
35887:                      perustamiskustannuksiin - Siatsandel
35888:                      och statsunderstöd för kommunala och
35889:                      privata yrkesläroanstalters anläggnings-
35890:                      kostnader ........................           178 648 000,00         129 070 914,80        72   495noas,2o
35891:  29 65 37 91         Valtionosuus ja -avustus perustamiskus-
35892:                      tannuksiin - Siatsandel och -under-
35893:                      stöd för anläggningskostnader ........          3673570,00             3673570,00 100                   0,00
35894:  29 65 37 92         Valtionosuus ja -avustus perustamiskus-
35895:                      tannuksiin - Siatsandel och -under-
35896:                      stöd för anläggningskostnader ...•....         64 506 983,00         43 547 264,00        68   20 959 719,00
35897:  29 65 37 93         Valtionavustus kiinteistöjen hankin-
35898:                      taan - Statsunderstöd för fastighet-
35899:                      sanskaffningar ....................            13 500 000,00                     0,00      0   13 500 000,00
35900:  29 65 53 93         Valtionosuus ja -avustus yksityisten am-
35901:                      matillisten oppilaitosten perustamiskus-
35902:                      tannuksiin - Siatsandel och statsun-
35903:                      derstöd för privata yrkesläroanstalters
35904:                      anläggningskostnader ....•........•            14 483 907,95           5498610,76         38    8985297,19
35905:  29 67 57 91         Valtionavustus perustamiskustannuk-
35906:                      siin - Statsunderstöd för anläggnings-
35907:                      kostnader ........................              8073130,00             8073130,00 100                   0,00
35908:  29 67 57 92         Valtionavustus perustamiskustannuk-
35909:                      siin - Statsunderstöd för anläggnings-
35910:                      kostnader ........................              7045459,00               514843,00         7    6 530 616,00
35911:  29 68 52 91         Eräät      rakennusavustukset - Vissa
35912:                      buggnadsunderstöd ................                 250000,00             250000,00 100                  0,00
35913:  29 68 57 91         Kansanopistojen sekä kansalais- ja työ-
35914:                      väenopistojen rakentamisen kork otu-
35915:                      ki - Räntestöd för byggande av folk-
35916:                      högskolor samt medborgar- och arbeta-
35917:                      rinstitut .........................                       51,68                 51,68 100               0,00
35918:  29 68 57 92         Kansanopistojen sekä kansalais- ja työ-
35919:                      väenopistojen rakentamisen korkotu-
35920:                      ki - Räntestöd för byggande av folk-
35921:                      högskolor samt medborgar- och arbetar-
35922:                      institut ..........................                         0,51                 0,00      0            0,51
35923:  29 69 10 93         Opetushallinnon          henkilöstökoulu-
35924:                      tus - Undervisningsförvaltningens per-
35925:                      sonalutbildning ....................           228398n,o2            228398n,o2 100                     0,00
35926:  29 69 21 94         Opetushallinnon koulutuskeskusten toi-
35927:                      mintamenot - Omkostnader för utbilcl-
35928:                      ningsförvaltningens institut ...........        9113 000,00                      0,00      0    9113 000,00
35929:  29 69 22 94         Opetustoimen             henkilöstökoulu-
35930:                      tus - Undervisningsväsendets perso-
35931:                      nalutbildning •.•...•...•...........           30 536 000,00           9986399,95         33   20 549 600,05
35932:  29 69 25 93         Aikuiskoulutuksen kehittäminen - Ut-
35933:                      vecklande av vuxenutbildningen .......          7 706 218,76           7706218,76 100                   0,00
35934:  29 69 25 94         Aikuiskoulutuksen kehittäminen - Ut-
35935:                      vecklande av vuxenutbildningen .......         14 629 000,00           8229652,75         56    6399347,25
35936:  29 69 31 91         Valtion korvaus ammatillisten aikuiskou-
35937:                      lutuskeskusten perustamiskustannuk-
35938:                      siin - Statens ersättning för yrkeskurs-
35939:                      centralernas byggnadskostnader ...•.•              300 000,00            300000,00 100                  0,00
35940:                                        Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
35941:                                                                                                                                        sivu
35942: 29 PI.-Ht.                             Relation angående reserverade anslag för år 1994                                                sida 205
35943: Pl.- Ht.                                                                             Käytettävissä       Käytetty/peruutettu           Vuodelle
35944:       Luku- Kap.                                                                 Stått tili förfogande    Använt/indraget               Tili år
35945:           Mom.-Mom.                                                               wonna - år 1994         vuonna- år 1994                1995
35946:                Vuosi -År
35947: 
35948: 
35949: 
35950:  29 69 31 92         Valtion avustus ammatillisten aikuiskou-
35951:                      lutuskeskusten perustamiskus- tannuk-
35952:                      siin - Statsunderstöd för anläggnings-
35953:                      kostnader för yrkesutbildningscentrer för
35954:                      vuxna ......•.....•.••...........                               2755000,00             2 755 000,00 100                    0,00
35955:  29 69 31 93         Valtionavustus ammatillisten aikuiskou-
35956:                      lutuskeskusten perustamiskustannuk-
35957:                      siin - Statsunderstöd för anläggnings-
35958:                      kostnader för yrkesutbildningscentrer för
35959:                      vuxna ..................•..•.....                              30 280 902,71         11 668 022,71        39    18 612 880,00
35960:  29 69 33 94         Ammatillinen aikuiskoulutus - Yrkesin-
35961:                      riktad vuxenutbildning •.•............                       569 241 000,00         471 783 594,60        83    97 457 405,40
35962:  29 69 52 93         Valtionavustus ammatillisten erikoisoppi-
35963:                      laitosten perustamiskustannuksiin - s-
35964:                      tatsunderstöd för specialyrkesläroanstal-
35965:                      temas anläggningskostnader ....... .                            6431 400,00            1 000 000,00       16     5431400,00
35966:  29 69 52 94         Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuk-
35967:                      sen perustamiskustannuksiin - Siat-
35968:                      sandel och -understöd för vuxenutbild-
35969:                      ningens anläggningskostnader ....... .                         43 900 000,00         15 240 175,25        35    28 659 824,75
35970:  29 69 57 91         Valtionavustus ammatillisten erikoisoppi-
35971:                      laitosten perustamiskustannuksiin - s-
35972:                      tatsunderstöd för specialyrkesläroanstal-
35973:                      temas anläggningskostnader ..•.••...                               196269,00             196 269,00 100                    0,00
35974:  29 69 57 92         Valtionavustus ammatillisten erikoisoppi-
35975:                      laitosten     perustamiskustan-                   nuk-
35976:                      siin - Statsunderstöd lör specialyrkes-
35977:                      läroanstaltemas anläggningskostnader .                          6200 000,00            1 753 829,00       28     4446171,00
35978:  29 69 57 93         Eräät      rakennusavustukset - Vissa
35979:                      byggnadsunderstöd ............... .                              320705,80               320 705,80 100                0,00
35980:  29 80 21 94         Toimintamenot - Omkostnader ..... .                             4227000,00             3 873 550,48 92            353449,52
35981:  29 80 29 93         Muut kulutusmenot - Övriga konsurnti-
35982:                      onsutgifter .................••.•..                                607 921,35            607 921 ,35 100                   0,00
35983:  29 80 87 91         Osakkeiden hankinta - Anskaffning av
35984:                      aktier .......................•...                                    3959,00               3 959,00 100                   0,00
35985:  29 81 29 93         Muut kulutusmenot - ÖVriga konsumti-
35986:                      onsutgifter ...................... .                                7493,54               7 493,54 100                 0,00
35987:  29 82 21 94         Toimintamenot - Omkostnader ..... .                            11 927 000,00         10 822 934,57 91            1104065,43
35988:  29 82 29 93         Muut kulutusmenot - ÖVriga konsurnti-
35989:                      onsutgifter ...................... .                              416007,55             416 007,55 100                  0,00
35990:  29 83 21 94         Toimintamenot - Omkostnader ..... .                            34 363 000,00         33 190 305,64 97            1172 694,36
35991:  29 83 29 93         Muut kulutusmenot - Övriga konsumti-
35992:                      onsutgifler . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . .         999142,59              999 142,59 100                  0,00
35993:  29 83 74 91         Talonrakennukset - Husbyggen .... .                             1212909,57             1 212 909,57 100                  0,00
35994:  29 83 74 92         Talonrakennukset - Husbyggen .... .                             1 762 026,46                   0,00   0          1 762 026,46
35995:  29 84 50 91          Rakennusten                entistämisavustuk-
35996:                      set - Understöd för restaurering av
35997:                       byggnader ......••••.............                                  94501,80              94501,80 100                     0,00
35998:  29 84 50 92          Rakennusten                entistämisavustuk-
35999:                      set - Understöd för restaurering av
36000:                       byggnader .......•.•.......••....                                 367658,05             334 658,05       91        33000,00
36001:  29 84 75 91          Perusparannukset ja talonrakennuk-
36002:                       set - Grundlörbätlringar •.•...•....                               40 458,86             40 458,86       100              0,00
36003:  29 84 75 92          Perusparannukset ja talonrakennuk-
36004:                       set - Grundförbättringar och husbyg-
36005:                       gen ......•..•..•................                                 572 412,98            423341,72        74       149071,26
36006:                                   Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
36007:                                                                                                                                                 sivu
36008: 29 Pl.- Ht.                       Relation angående reserverade anslag för år 1994                                                              sida 206
36009: Pl.- Ht.                                                                                     Käytettävissä       Käytetty/peruutettu            Vuodelle
36010:      Luku- Kap.                                                                          Stått tili förfogande    Använt/indraget                Tili år
36011:          Mom.-Mom.                                                                        wonna - år 1994         vuonna - år 1994                1995
36012:               Vuosi -År
36013:                                                                                                                                        ~
36014: 
36015: 
36016:  29 85 75 92        Perusparannukset - Grundförbätt-
36017:                     ringar ...........................                                      1 545 787,91           1 545 787,91 100                 0,00
36018:  29 88 21 94        Toimintamenot - Omkostnader .....•                                    115 646 000,00         113065631,74 98              2580368,26
36019:  29 88 29 93        Muut kulutusmenot - ÖVriga konsumti-
36020:                     onsutgifter . 00   ••   00   •   00   •   00   00   00   00   ••••       2 061 231,74           2 061 231,74 100                   0,00
36021:  29 88 50 91        Suomen Akatemian tutkimusmäärära-
36022:                     hat - Finlands Akademis forskning-
36023:                     sanslag •oo•oooooo•oo•oo                        0000      00000         270413n;2.5           27 041 377,25 100                    0,00
36024:  29 88 50 92        Suomen Akatemian tutkimusmäärära-
36025:                     hat - Finlands Akademis forskning-
36026:                     sanslag  000000000000000                       0000000000               58 394 545,03         49 303 704,57        84     9 090 840,46
36027:  29 88 50 93        Suomen Akatemian tutkimusmäärära-
36028:                     hat - Finlands Akademis forskning-
36029:                     sanslag 00   00   0000   0000         000000000000.                   143 475 000,00         114 650 220,07        80    28824 n9,93
36030:  29 88 50 94        Suomen Akatemian tutkimusmäärära-
36031:                     hat - Finlands Akademis forskning-
36032:                     sanslag 0000      000000000               0000      00.00      oo•    153 896 000,00          15 396 829,09        10    138 499170,91
36033:  29 88 74 92        Talonrakennukset - Husbyggen .....                                         20 216,10                   0,00         0         20216,10
36034:  29 88 74 93        Talonrakennukset - Husbyggen .•...                                      1 000 000,00                 336,30         0        999663,70
36035:  29 88 74 94        Talonrakennukset - Husbyggen .....                                      1 740 000,00                   0,00         0      1740000,00
36036:  29 89 25 93        Eräiden teosten laatiminen ja hankkimi-
36037:                     nen - Utarbetande och anskaffning av
36038:                     vissa verk .......................•                                         755020,94             755020,94 100                        0,00
36039:  29 89 25 94        Eräiden teosten laatiminen ja hankkimi-
36040:                     nen - Utarbetande och anskaffning av
36041:                     vissa verk ...............•....•.•.                                      1 570 000,00           1245 800,81        79       324199,19
36042:  29 90 21 94        Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimi-
36043:                     kuntien toimintamenot - Omkostna-
36044:                     dema för centralkommissionen för konst
36045:                     och konstkommissionema ........•••                                       5101 000,00            4258329,67 83               842670,33
36046:  29 90 53 93        Eräät avustukset - Vissa understöd ..                                      126 055,00              25000,00 20              101 055,00
36047:  29 90 74 91        Talonrakennukset - Husbyggen .....                                         199 793;2.1            199 793;2.1 100                 0,00
36048:  2990 74 92         Talonrakennukset - Husbyggen .....                                       2000000,00               874 649,12 44            1125350,88
36049:  29 90 74 93        Talonrakennukset - Husbyggen .....                                       1 990 293,54                  20,00    0          1990273,54
36050:  29 90 74 94        Talonrakennukset - Husbyggen ..•..                                       3850000,00             1 093159,40 28             2756840,60
36051:  29 90 76 93        Oopperatalon rakennustyöt ja kalustami-
36052:                     nen - Byggnadsarbetena på och in-
36053:                     redning av operahuset ..............                                        914881,81             914 881,81       100                 0,00
36054:  29 90 76 94        Oopperatalon rakennustyöt ja kalustami-
36055:                     nen - Byggnadsarbetena på och in-
36056:                     redning av operahuset ....•.•..•....                                    27 300 000,00         25 097 946,16        92      2202053,84
36057:  29 92 21 93        Museo-, tutkimus- ja dokumentointitoi-
36058:                     minta - Musei-, forsknings- och doku-
36059:                     mentationsverksamhet .........•..•.                                        512215,43             512 215,43 100                  0,00
36060:  29 92 21 94        Toimintamenot - Omkostnader ......                                      26 673 000,00         20 515 844,85 77             6157155,15
36061:  29 92 70 91        Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36062:                     ventarier. ........................                                         601 494,18            601 494,18 100                       0,00
36063:  29 92 70 92        Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36064:                     ventarier .......•.................                                      2 063 526;2.0            515 262,40       25      1548263,80
36065:  29 92 72 93        Museokokoelmien kartuttaminen - U-
36066:                     tökning av museisamlingar...........                                        512244,80             512 244,80 100                       0,00
36067:  29 92 72 94        Museokokoelmien kartuttaminen - U-
36068:                     tökning av museisamlingar...........                                     5000 000,00            4 703952,56        94       296047,44
36069:  29 92 74 93        Talonrakennukset - Husbyggen ...•.                                         50 118,68               31 569,50       63        18549,18
36070:                                   Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
36071:                                                                                                                       sivu
36072: 29 Pl.- Ht.                       Relation angående reserverade anslag för år 1994                                    sida 207
36073: Pl.- Ht.                                                             Käytettävissä       Käytetty/peruutettu          Vuodelle
36074:       luku- Kap.                                                 Stått tili förfogande    Anvåntlindraget              Tili år
36075:           Mom.-Mom.                                               wonna - år 1994         vuonna- år 1994               1995
36076:                Vuosi- År
36077:                                                                                                                -%-
36078: 
36079: 
36080: 
36081:  29 93 21 93         Suomenlinnan hoitokunnan toimintame-
36082:                      not - Omkostnader för förvaltnings-
36083:                      nämnden för Sveaborg ............. .            4181 212,09            4181 212,09 100                    0,00
36084:  29 93 21 94         Suomenlinnan hoitokunnan toimintame-
36085:                      not - Omkostnader för förvaltnings-
36086:                      nämnden för Sveaborg ............. .           13177 000,00          10 685 612,85        81    2491387,15
36087:  29 93 29 93         Museoviraston muut kulutusmenot -
36088:                        Museiverkets övriga konsumtionsutgif-
36089:                      ter ..................•..........               3 698142,52            3 698142,52 100                    0,00
36090:  29 93 29 94         Museoviraston muut kulutusmenot -
36091:                        Museiverkets övriga konsumtionsutgif-
36092:                      ter ..........•.........•........              11 842 000,00           9 497 282,75       80    2344 717,25
36093:  29 93 50 93         Rakennusten            entistämisavustuk-
36094:                      set - Understöd för restaurering av
36095:                      byggnader ...................... .                 709050,05             568 882,75       80     140 167,30
36096:  29 93 50 94         Entistämis- ja ko~ausavustukset - Un-
36097:                      derstöd för restaureringar och reparatio-
36098:                      ner ....•........................              16 748 000,00         15 623 445,80        93    1124 554,20
36099:  29 93 75 93         Perusparannukset ja talonrakennuk-
36100:                      set - Grundförbättringar och husbyg-
36101:                      gen ..........•..................               4 328 312,72           3990341,42         92     337 971,30
36102:  29 93 75 94         Perusparannukset ja talonrakennuk-
36103:                      set - Grundförbättringar och husbyg-
36104:                      gen ................•.•.•....•...               8274000,00             487om,83           59    3 403222,17
36105:  29 95 21 94         Suomen elokuva-arkiston toimintame-
36106:                      not - Finlands filmarkivs omkostnader.         11 829 000,00           9 789 260,32       83    2039739,68
36107:  29 95 70 93         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36108:                      ventarier ........................ .               448628,30             421 728,24       94      26900,06
36109:  29 96 21 94         Valtion elokuvatarkastamon toimintame-
36110:                      not - Statens filmgranskningsbyrås
36111:                      omkostnader .................... .              2806000,00            2 256 773,85        80     549226,15
36112:  29 98 75 92         Perusparannukset - Grundliga förbätt-
36113:                      ringar .......................... .             2200000,00                       0,00      0    2200000,00
36114:  29 99 51 91         Avustus työväen- ja seurantalojen kor-
36115:                      jaukseen - Understöd för reparation
36116:                      av Folkets Hus-byggnader och för-
36117:                      eningshus ....................... .                   7500,00               7 500,00 100                  0,00
36118:  29 99 71 91         Tutkimus- ja opetusvälineiden hankinta
36119:                      Neuvostoliitosta - Anskaffning         av
36120:                      forsknings- och undervisningsmateriel
36121:                      från Sovjetunionen ...............•.            6687880,05             6 687 880,05 100                   0,00
36122:  29 99 71 92         Tutkimus- ja opetusvälineiden hankinta
36123:                      Neuvostoliitosta - Anskaffning         av
36124:                      forsknings- och undervisningsmateriel
36125:                      från Sovjetunionen ................ .           2753625,56            2 753 625,56 100                    0,00
36126:  30 01 21 93         Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-
36127:                      menot - Jord- och skogsbruksministe-
36128:                      riets omkostnader................. .           12 851 229,87         12 851 229,87 100                    0,00
36129:  30 01 21 94         Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-
36130:                      menot - Jord- och skogsbruksministe-
36131:                      riets omkostnader................. .          71 186 000,00          67 405 454,52        95    3780545,48
36132:  30 01 22 93         Maa- ja metsätalousministeriön tietopal-
36133:                      velukeskuksen toimintamenot - Jord-
36134:                      och skogsbruksministeriets informa-
36135:                      tionstjänstcentralens omkostnader .....         1 041176,17            1 041176,17 100                    0,00
36136:                                  Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
36137:                                                                                                                        sivu
36138: 30 PI.-Ht.                       Relation angående reserverade anslag för år 1994                                      sida 208
36139: PI.-Ht.                                                              Käytettävi~sä       Käytetty/peruutettu           Vuodelle
36140:      Luku- Kap.                                                  Stått tili förfogande    Använt/indraget               Tili år
36141:          Mom.-Mom.                                                vuonna - år 1994        vuonna - år 1994               1995
36142:               Vuosi -År
36143: 
36144: 
36145: 
36146:  30 01 23 94        Maaseutuelinkeinopiirien toimintame-
36147:                     not - Landsbygdsnäringsdistriktens
36148:                     omkostnader .................... .              92 755 000,00         88168 908,61         95    4 586 091,39
36149:  30 02 21 94        Toimintamenot - Omkostnader ..... .             28 264 000,00         27 620 689,20        98      643 310,80
36150:  30 08 74 92        Talonrakennukset - Husbyggen .... .              1 921186,87             442673,55         23    1478 513,32
36151:  30 14 70 92        Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36152:                     ventarier ........................ .                   1 324,70              1 324,70 100                 0,00
36153:  30 14 77 92        Maanrakennustyöt - Jordbyggnadsar-
36154:                     beten .....................•.....                    45330,45                5178,35       11       40 152,10
36155:  30 31 44 93        Satovahinkojen korvaaminen - Ersätt-
36156:                     ning för skördeskador.............. .           29 643 71 0,33          7 248122,58        24    22 395 587,75
36157:  30 31 46 94        Öljykasvituotannon tukeminen - Stöd-
36158:                     jande av produklionen av oljeväxter ....      431 000 000,00         387 522 640,84        90    43477359,16
36159:  30 31 49 91        Puutarhatuotteiden ja ruokaperunan me-
36160:                     nekin edistäminen - Främjande av av-
36161:                     kastningen för trädgårdsprodukler och
36162:                     matpotatis ............•......•...                   23254,30               23 254,30 100                     0,00
36163:  30 32 41 92        Maataloustuotannon tasapainottamisme-
36164:                     not - Utgifter för balansering av lant-
36165:                     bruksproduktionen ................ .                283429,42             202 828,49       72       80 600,93
36166:  30 32 41 93        Maataloustuotannon tasapainottamisme-
36167:                     not - Utgifter för balansering av lant-
36168:                     bruksproduklionen ................ .            31 464 932,49         30237677,19          96     1 227255,30
36169:  30 32 41 94        Maataloustuotannon tasapainottamisme-
36170:                     not - Utgifter för balansering av lant-
36171:                     bruksproduklionen ................ .          248 000 000,00         228 732 065,79        92    19 267 934,21
36172:  30 33 47 91        Turkisnahkojen väliaikainen hintatu-
36173:                      ki - Temporärtprisstöd för pälsskinn ..            633323,65             633 323,65 100                      0,00
36174:  30 33 47 92        Maatalouden kohdennettujen vakautta-
36175:                     mislainojen korkoavustus - Ränteun-
36176:                     derstöd för lantbrukets riktade konsolide-
36177:                     ringslån ........................ .           126 881 045,01          44 319 752,54        35    82 561 292,47
36178:  30 33 47 93        Maatalouden kohdennettujen vakautta-
36179:                     mislainojen korkoavustus - Ränteun-
36180:                     derstöd för lantbrukets riktade konsolide-
36181:                     ringslån ........................•              25 000 000,00                     0,00      0    25 000 000,00
36182:  30 33 48 91        Avustukset peruskuivatukseen - Stat-
36183:                      sunderstöd för torrläggning ......... .            647957,50             647 957,50       100                0,00
36184:  30 33 48 92        Avustukset peruskuivatukseen - Bid-
36185:                      rag för grundtorrläggning ........... .         2229027,60             2 126 228,45       95       102799,15
36186:  30 33 48 93         Avustukset peruskuivatukseen - Bid-
36187:                      rag för grundtorrläggning •.....•.....           3 030 767,18          2 694 714,04       89      336 053,14
36188:  30 33 83 91         Lainat peruskuivatukseen - Lån för
36189:                     torrläggningsarbeten ..•............                  82338,96              82 338,96 100                     0,00
36190:  30 33 83 92         Lainat peruskuivatukseen - Lån för
36191:                      grundtorrläggning ................. .            1 614 715,10          1 614 715,10 100                      0,00
36192:  30 33 83 93         Lainat peruskuivatukseen - Lån för
36193:                      grundtorrläggning ................•.             2 887297,97           2 484 690,34       86      402607,63
36194:  30 34 44 91         Kotimaisen energian käytön edistämi-
36195:                      nen - Främjande av användningen av
36196:                      inhemsk energi ................... .             2128900,00            2128900,00         100                0,00
36197:  30 34 46 93         Metsämarjojen ja sienien varastoinnin tu-
36198:                      keminen - Understödjande av lag-
36199:                      ringen av skogsbär och svamp ....•..                 27 587,00                   0,00       0       27587,00
36200:                                   Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
36201:                                                                                                                        sivu
36202: 30 Pl.- Ht.                       Relation angående reserverade anslag för år 1994                                     sida   209
36203: Pl.- Ht.                                                              Käytettävissä       Käytetty/peruutettu          Vuodelle
36204:       Luku- Kap.                                                  Stått tili förfogande    Använt/indraget              Tili år
36205:           Mom.-Mom.                                                vuonna- år 1994         vuonna - år 1994              1995
36206:                Vuosi -År
36207:                                                                                                                 ~
36208: 
36209: 
36210:  30344694            Metsämarjojen ja sienien varastoinnin tu-
36211:                      keminen - Understödjande av lag-
36212:                      ringen av skogsbär och svamp ...•...             1 000 000,00                     0,00       0   1 000 000,00
36213:  30 34 48 91         Aggregaattiavustukset - Aggregatun-
36214:                      derstöd ..........................                  304916,00             304916,00 100                  0,00
36215:  30 36 43 93         Porotalouden edistäminen - Främjan-
36216:                      de av renskötseln ..•..............•                 45 000,00             45000,00 100                  0,00
36217:  30 36 77 93         Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos-
36218:                      tushankkeet - Fiskeriekonomiska
36219:                      byggnads- och iståndsättningsprojekt ..          1 625 064,25           1197 611,11         74    427 453,14
36220:  30367794            Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos-
36221:                      tushankkeet - Fiskeriekonomiska
36222:                      byggnads- och iståndsättningsprojekt ..          2500 000,00            1 493 633,41        60   1 006366,59
36223:  30 37 23 92         Alueellinen kalataloussuunnittelu ja kala-
36224:                      talouden kehittäminen - Regional pla-
36225:                      nering av fiskerihushållningen och ut-
36226:                      vecklande av fiskerihushållningen .....             307 608,10            125 079,49        41    182 528,61
36227:  30 37 45 91         Kalastusmatkailun kehittäminen - Ut-
36228:                      vecklande av fisketurismen ..•.......                    552,30                552,30      100           0,00
36229:  30 37 45 92         Kalastusmatkailun kehittäminen - Ut-
36230:                      vecklande av fisketurismen ..........                81266,77              81 266,77 100                 0,00
36231:  30 37 46 91         Korvaukset lohenkalastuksen rajoitusten
36232:                      johdosta - Ersättningar tili följd av in-
36233:                      skränkningen av laxfiske ........•...                  1 255,76              1 255,76 100                0,00
36234:  30 37 77 91         Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos-
36235:                      tushankkeet - Fiskeriekonomiska
36236:                      byggnads- och iståndsättningsprojekt .•              96954,97              96 954,97       100           0,00
36237:  30 37 77 92         Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos-
36238:                      tushankkeet - Fiskeriekonomiska
36239:                      byggnads- och iståndsättningsprojekt •.             762696,00             445 747,32       58     316948,68
36240:  30 38 14 91         Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden ja
36241:                      vesitysjärjestelmien sekä luonnonravin-
36242:                      tolammikoiden kunnossapito - Under-
36243:                      håll av fiskodlingsanstalternas dammom-
36244:                      råden och vat1enförsörjningsarrange-
36245:                      mang samt naturdammar för fiskodling .            142 081,43             142 081,43 100                0,00
36246:  30 38 21 94         Toimintamenot - Omkostnader .•.•..             70 075 000,00          63 931 812,24 91           6143187,76
36247:  30 38 23 93         Valtion kalanviljelytoiminta - Statens
36248:                      fiskodlingsverksamhet .......•..•...             3514469,06            3 514469,06         100           0,00
36249:  30 38 24 91         Arvokalojen       sopimuskasvatustoimin-
36250:                      ta - Kontraktsodling av värdefisk ....           1 952 301,21          1 952 301,21        100           0,00
36251:  30 38 24 92         Arvokalojen       sopimuskasvatustoimin-
36252:                      ta - Kontraktsodling av värdefisk ....           7 060 053,90          3940496,52          56    3119557,38
36253:  30 38 24 93         Arvokalojen       sopimuskasvatustoimin-
36254:                      ta - Kontraktsodling av värdefisk ....           7 341 286,60             693399,84          9   6647 886,76
36255:  30 38 24 94         Arvokalojen       sopimuskasvatustoimin-
36256:                      ta - Kontraktsodling av värdefisk •...           7328 000,00                      0,00       0   7328000,00
36257:  30 38 29 93         Muut kulutusmenot - ÖVriga konsumti-
36258:                      onsutgifter ..•.•..............•...              3425482,24            3425482,24 100                    0,00
36259:  30 38 70 93         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36260:                      ventarier ............•............                693 627,93             693627,93        100           0,00
36261:  30 38 74 91         Kalanviljelylaitosten rakennustyöt -
36262:                      Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal-
36263:                      ter .............................                1 840 563,21           1 840 563,21       100           0,00
36264:  14 350539L
36265:                                  Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
36266:                                                                                                                      sivu
36267: 30PI.-Ht.                        Relation angående reserverade anslag för år 1994                                    sida 210
36268: Pl.- Ht.                                                           Käytettävissä       Käytetty/peruutettu           Vuodelle
36269:       Luku- Kap.                                               Stått tili förfogande    Använtlindraget               Tili år
36270:           Mom.-Mom.                                            vuonna - år 1994         vuonna - år 1994               1995
36271:                Vuosi -Ar
36272: 
36273: 
36274: 
36275: 30 38 74 92          Kalanviljelylaitosten rakennustyöt -
36276:                      Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal-
36277:                      ter ..............•..............                591 069,55            364 502,42       62      226567,13
36278: 30 38 74 93          Kalanviljelylaitosten rakennustyöt -
36279:                      Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal-
36280:                      ter ............................ .            5875676;2.7            4 885 670,65       83      990005,62
36281: 30 38 74 94          Kalanviljelylaitosten rakennustyöt -
36282:                        Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal-
36283:                      ter ............................ .           24 500 000,00         17 006 446,09         69   7 493553,91
36284: 30 38 75 92          Talonrakennukset - Husbyggen .... .              44397,06              12830,40          29      31 566,66
36285: 30 38 75 93          Talonrakennukset - Husbyggen .•...            2 711 721,15          2 708 053;2.5       100       3667,90
36286: 30 38 75 94          Talonrakennukset - Husbyggen .....            5159 000,00           3 548 409,68         69   1 610590,32
36287: 30 38 87 93          Maa-alueet, rakennukset ja kiinteis-
36288:                      tö! - Jordområden, byggnader och
36289:                      fastigheter ...................... .         11 500 000,00         11 500 000,00        100                0,00
36290: 30 40 14 91          Vesistöjen hoito - Skötsel av vattend-
36291:                      rag ............................ .               155980,14             155 980,14       100                0,00
36292: 30 40 15 91          Vesioikeudelliset velvoitteet - Vatten-
36293:                      rättsliga skyldigheter ............. ..          288830,44             288 830,44       100                0,00
36294: 30 40 31 91          Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi-
36295:                      menpiteisiin - Understöd för samhälle-
36296:                      nas vatten- och avloppsåtgärder ..... .          948935,00             948 935,00       100                0,00
36297: 30 40 31 92          Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi-
36298:                      menpiteisiin - Understöd för samhälle-
36299:                      nas vatten- och avloppsåtgärder ..... .       3243290,00             2 325 275,00       72      918 015,00
36300: 30 40 77 91          Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vattend-
36301:                      rags- och vattenvårdsarbeten ........ .          542645,99             542 645,99       100                0,00
36302: 30 40 77 92          Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vattend-
36303:                      rags- och vattenvårdsarbeten ........ .     19 082 740,97          13 862 524,00 73            5 220 216,97
36304: 30 65 21 93          Toimintamenot - Omkostnader ..... .          1 960 901,24           1 960 901,24 100                   0,00
36305: 30 65 21 94          Toimintamenot - Omkostnader .•..•.          13 672 000,00          12 441 481,36 91            1230518,64
36306: 30 65 74 93          Talonrakennukset - Husbyggen ...•.           5952 561,80            5 952 561,70 100                   0,10
36307: 30 65 74 94          Talonrakennukset - Husbyggen .... .         11 397 000,00           4 358 835,30 38            7 038164,70
36308: 30 70 21 94          Toimintamenot - Omkostnader ..... .        132 392 000,00         118 448 120,23 89           13 943 879,77
36309: 30 70 24 93          Kasvinjalostustoiminta - Växtföräd-
36310:                      lingsverksamhet. ................. .           1733575,00            1 733 575,00 100                      0,00
36311: 30 70 29 93          Muut kulutusmenot - ÖVriga konsumti-
36312:                      onsutgifter ...................... .          8770771,55             8 770 771,55       100                0,00
36313: 30 70 70 91          Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36314:                      ventarier ...........••............              359793,39             359 793,39       100                0,00
36315: 30 70 70 92          Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36316:                      ventarier ........................ .             358868,60               79728,06        22     279140,54
36317: 30 70 70 93          Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36318:                      ventarier .................•.•.....           1 693 087,78             574 954,77 34          1118133,01
36319: 30 70 74 91          Talonrakennukset - Husbyggen .... .              54218,76               54218,76 100                0,00
36320: 30 70 74 92          Talonrakennukset - Husbyggen .... .             100 000,00             100 000,00 100               0,00
36321: 30 70 74 93          Talonrakennukset - Husbyggen ....•            8905428,28             4 034 080,09 45          4871348,19
36322: 30 70 74 94          Talonrakennukset - Husbyggen .....            1 740 000,00           1 359 160,51  78          380839,49
36323: 30 70 77 91          Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och
36324:                      vattenbyggnadsarbeten ...........•.              223513,93             223 513,93 100                      0,00
36325: 30 70 77 92          Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och
36326:                      vattenbyggnadsarbeten ............ .             401 850,02            228 902,05        57     172947,97
36327: 30 70 77 93          Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och
36328:                      vattenbyggnadsarbeten ............ .             176857,44               65563,91        37     111 293,53
36329:                                  Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
36330:                                                                                                                     sivu
36331: 30 PI.-Ht.                       Relation angående reserverade anslag för år 1994                                   sida 211
36332: Pl.- Ht.                                                           Käytettävissä       Käytetty/peruutettu          Vuodelle
36333:       Luku- Kap.                                               Slått tili lörfogande    Använt/indraget               Tili år
36334:           Mom.-Mom.                                            wonna - år 1994           vuonna- år 1994              1995
36335:                Vuosi -År
36336: 
36337: 
36338: 
36339: 3070n94              Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och
36340:                      vattenbyggnadsarbeten •............            100000,00                   50,75   0            99949,25
36341:  30 70 87 91         Maa-alueet - Jordområden ......•..              93500,00               93 500,00 100                0,00
36342:  30 72 21 94         Toimintamenot - Omkostnader ..... .         11 124 000,00          10 876 066,09 98            247933,91
36343:  30 76 21 93         Toimintamenot - Omkostnader. .... .         15 519 650,73          15519650,73 100                  0,00
36344:  30 76 21 94         Toimintamenot - Omkostnader. .... .        155 598 000,00         139 507 667,69 90          16090331,83
36345:  30 76 70 91         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36346:                      ventarier .................•..•....               60855,29               60 855,29 100                     0,00
36347:  30 76 70 92         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36348:                      ventarier .....•..•................            385075,47               295181,02 77              89894,45
36349:  30 76 74 91         Talonrakennukset - Husbyggen •....             421929,84               421 929,84 100                0,00
36350:  30 76 74 92         Talonrakennukset - Husbyggen .... .           2122 793,04            1 627 444,84 77            495348,20
36351:  30 76 74 93         Talonrakennukset - Husbyggen .... .           9899620,36             7296506,15 74            2 603114,21
36352:  30 76 74 94         Talonrakennukset - Husbyggen .... .           7960000,00             1510975,86 19            6449024,14
36353:  3076n92             Metsien perusparannukset - Grund-
36354:                      förbättring av skog ........•........             13458,86               13 458,86 100                     0,00
36355:  3076n93             Metsien perusparannukset - Grund-
36356:                      förbättring av skog ................ .           547765,68             505 614,03       92       42151,65
36357:  3076n94             Metsien perusparannukset - Grundtig
36358:                      förbättring av skog ...•....•........          900000,00              552 036,32 61            347963,68
36359:  30 76 87 92         Maan hankkiminen - Markförvärv ... .           410 813,42                 820,00  0            411633,42
36360:  30 76 87 93         Maan hankkiminen - Markförvärv ... .           500820,00                  820,00  0            500000,00
36361:  30 83 21 93         Toimintamenot - Omkostnader ..... .          3 477 367,21           3 4n 367,21 100                 0,00
36362:  30 83 21 94         Toimintamenot - Omkostnader ..•..•          27 575 000,00          23 881 091,61 87           3693908,39
36363:  30 84 21 94         Toimintamenot - Omkostnader ..... .         52 205 000,00          46 883 382,89 90           5321617,11
36364:  30842294            Lihantarkastustoiminnan     toimintame-
36365:                      not - Omkostnader för köttbesikt-
36366:                      ningsverksamheten .••.............           23 927 000,00          19 sn 293,85        82    4 349 706,15
36367:  30 84 70 91         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36368:                      ventarier. ......•.................              467953,50             467 953,50 100                      0,00
36369:  30 84 70 92         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36370:                      ventarier ........................ .          2190993,80               804 210,28       37    1386783,52
36371:  30 84 70 93         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36372:                      ventarier ................•........           1179m,oo                 718 797,45       61     460979,55
36373:  30 84 74 92         Talonrakennukset - Husbyggen .....            1 660 132,51             292 092,42       18    1368040,09
36374:  30 84 74 93         Talonrakennukset - Husbyggen .•...            9315843,62             5 002 537,95       54    4313305,67
36375:  30 84 74 94         Talonrakennukset - Husbyggen .....            8 700000,00            2 867 205,44       33    5832794,56
36376:  30 85 22 93         Vesivarojen käytön ja hoidon me-
36377:                      not - Utgifter för användning och sköt-
36378:                      sel av vattentillgångar .............•        60n816,74              6 on 816,74 100                       0,00
36379:  30 85 22 94         Vesivarojen käytön ja hoidon me-
36380:                      not - Utgifter för användning och sköt-
36381:                      sel av vattentillgångar ............. .      13 962 000,00           9119732,15         65    4842267,85
36382:  30 85 31 93         Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi-
36383:                      menpiteisiin - Understöd för sarnhälle-
36384:                      nas vatten- och avloppsåtgärder ..... .      59 547 631,00         40 866 262,00        69   18 681 369,00
36385:  30 85 31 94         Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi-
36386:                      menpiteisiin - Understöd för samhälle-
36387:                      nas vatten- och avloppsåtgärder •.....       45 000 000,00         13 507 368,09        30   31 492 631,91
36388:  30 85 48 94         Avustukset peruskuivatukseen - Bid-
36389:                      rag för grundtorrläggning ........... .       5000000,00             1 848 862,19       37    3151137,81
36390:  3085n93             Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vattend-
36391:                      rags- och vattenvårdsarbeten ........ .      62 690 742,10         41746261,22          67   20 944 480,88
36392:                                  Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
36393:                                                                                                                          sivu
36394: 30 Pl.- Ht.                      Relation angående reserverade anslag för år 1994                                        sida 212
36395: Pl.- Ht.                                                             Käytettävissä        Käytetty/peruutettu            Vuodelle
36396:      Luku- Kap.                                                  Stått tili förfogande     Använt/indraget                Tili år
36397:          Mom.-Mom.                                                wonna - år 1994          vuonna- år 1994                 1995
36398:               Vuosi -År
36399: 
36400: 
36401: 
36402:  30 85 77 94        Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vattend-
36403:                     rags- och vattenvårdsarbeten ........ .         82 300 000,00          44 707995,15         54    37 592 004,85
36404:  30858394           Lainat peruskuivatukseen - Lån för
36405:                     grundtorrläggning ................. .            5000000,00              3 349 014,04       67     1 650985,96
36406:  30864694           Valtiontuki puunjalosteiden muotoilun ke-
36407:                     hittämiseen - Statligt stöd för utveck-
36408:                     lande av formgivningen gällande träfö-
36409:                     rädlings produkter .........•...•...             2000000,00                        0,00      0     2 000000,00
36410:  30 86 83 93        Metsänparannuslainat - Skogsförbätt-
36411:                     ringslån .•.••.•..................              21 580 015,65          21 580015,65 100                     0,00
36412:  30868394           Metsänparannuslainat - Skogsförbätt-
36413:                     ringslån ..........•..............             35 500 000,00           21 275 068,75 60           14224931,25
36414:  30 87 21 93        Toimintamenot - Omkostnader •.....             43 501 887,77           43501887,77 100                     0,00
36415:  30 87 21 94        Toimintamenot - Omkostnader •.....            242 515 000,00          198161 486,44 82            44 353 465,85
36416:  30 96 24 94        Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset
36417:                     palvelut ja yleinen uittoväylät uki - Vis-
36418:                     sa samhälliga serviceuppgifter och stöd
36419:                     för allmänna flottledsarbe Ien tili skogs-
36420:                     bruket •..•..•..................•.              41 854 000,00          40 755 000,00        97      1 099 000,00
36421:  30 97 21 94        Kasvinjalostuslaitoksen        toimintame-
36422:                     not - Växtförädlingsanstaltens         om-
36423:                     kostnader .....................•..              10 892 000,00            7187 877,57        66     3 704122,43
36424:  30 97 88 94        Lajikeoikeuksien yms. hankkiminen -
36425:                     Förvärv av sorträttigheter m.m. . ..... .         5500000,00             5 469120,00        99        30 880,00
36426:  30 98 70 92         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36427:                     ventarier ..•..•.•.•...............                   79454,30               79 454,30 100                      0,00
36428:  30 99 27 91        Yhteistutkimukset - Samarbetsforsk-
36429:                     ning ........................•.•.                   516249,34              516 249,34 100                       0,00
36430:  30 99 27 92        Yhteistutkimukset - Samarbetsforsk-
36431:                      ning ....................•.••....                1669038,68               993 459,68       60       675579,00
36432:  30 99 27 93        Yhteistutkimukset - Samarbetsforsk-
36433:                      ning ................•.••.•......                7 451 850,76           6 356 260,16       85      1 095590,60
36434:  30 99 27 94        Yhteistutkimukset - Samarbetsforsk-
36435:                      ning ...........•................              27 945 000,00           19 976 236,02       71      7968 763,98
36436:  30 99 44 92         Eräät yhteistyöhankkeet - Vissa sam-
36437:                     arbetsprojekt •.•.•.•.•.•..........               3606520,79             1 351 446,14       37      2255074,65
36438:  30 99 44 93         Eräät yhteistyöhankkeet - Vissa sam-
36439:                     arbetsprojekt ....•..•...•.........               8619499,30             4189 922,12        49      4429577,18
36440:  30 99 44 94         Eräät yhteistyöhankkeet - Vissa sam-
36441:                     arbetsprojekt ..............•..•...             32 500 000,00           22 204 278,78       68     10 295 721,22
36442:  30 99 48 93         Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien
36443:                     vahinkojen korvaaminen - Ersättande
36444:                     av skador som förorsakats av exceptio-
36445:                      nella översvämningar ............. .             4150 552,00            4150552,00         100                 0,00
36446:  30 99 48 94         Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien
36447:                     vahinkojen korvaaminen - Ersättande
36448:                      av skador som förorsakats av exceptio-
36449:                      nella översvämningar ......•..••.••             5000000,00                      0,00   0           5 000 000,00
36450:  31 01 21 93        Toimintamenot - Omkostnader .•.••.               3693966,18              3 693 966,18 100                   0,00
36451:  31 01 21 94        Toimintamenot - Omkostnader .•..•.              42 875 000,00           42 720 429,77 100             154 570,23
36452:  31 24 21 93        Yleisten teiden perustienpito - Bas-
36453:                     väghållning av allmänna vägar ...•....        435 866 079,88          435 866 079,88 100                        0,00
36454:  31 24 21 94        Yleisten teiden perustienpito - Bas-
36455:                     väghållning av allmänna vägar ....... .      3 543 234 000,00        3 310 548 125,77 93          232 685 874,23
36456:  31 24 74 91        Talonrakennukset - Husbyggen .... .                633 918,21              633918,21 100                    0,00
36457:                                  Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
36458:                                                                                                                      sivu
36459: 31 Pl.- Ht.                      Relation angående reserverade anslag för år 1994                                    sida 213
36460: Pl.- Ht.                                                           Käytettävissä       Käytetty/peruutettu           Vuodelle
36461:       Luku- Kap.                                               Stått tili förfogande    Använt/indraget               Tili år
36462:           Mom.-Mom.                                             vuonna- år 1994         vuonna- år 1994                1995
36463:                Vuosi -År
36464:                                                                                                              ~
36465: 
36466: 
36467:  31   24 74 92       Talonrakennukset - Husbyggen .....            1 912 159,59           1 554 393,97 81            357765,62
36468:  31   24 74 93       Talonrakennukset - Husbyggen .•...            5401 617,61            3925008,36 73             1476609,25
36469:  31   24 74 94       Talonrakennukset - Husbyggen ...•.           10 000 000,00           9980907,52 100              19092,48
36470:  31   24 77 93       Tieverkon kehittäminen - Utvecklande
36471:                      av vägnätet .............•......••         438 474 870,97         438 474 870,97 100                     0,00
36472:  31 24 77 94         Tieverkon kehittäminen - Utvecklande
36473:                      av vägnätet .....•................        1 241 950 000,00        960 887 946,06        77   281 062 053,94
36474:  31 24 88 94         Osakehankinnat - Aktieförvärv ......            400 000,00            200000,00         50       200 000,00
36475:  31 25 34 92         Valtionapu       katujen     rakentami-
36476:                      seen - Statsbidrag för anläggande av
36477:                      gator......••................•...                 41 758,00                    0,00      0        41 758,00
36478:  31 25 34 94         Valtionapu       katujen     rakentami-
36479:                      seen - Statsbidrag för anläggande av
36480:                      gator.....•......•...............            20 000 000,00           5427378,00         27    14 572 622,00
36481:  31 25 51 91         Valtionapu yksityisten teiden tekemi-
36482:                      seen - Statsunderstöd för byggande
36483:                      av enskilda vägar ..................             207235,00             207235,00 100                     0,00
36484:  31 25 51 92         Valtionapu yksityisten teiden tekemi-
36485:                      seen - Statsunderstöd för byggande
36486:                      av enskilda vägar .•........•.......          1335938,60             1 061236,60        79      274 702,00
36487:  31 25 51 93         Valtionapu yksityisten teiden tekemi-
36488:                      seen - Statsunderstöd för byggande
36489:                      av enskilda vägar ..........•.......         27 851 097,60         20 906 21 0,95       75     6944886,65
36490:  31 25 51 94         Valtionapu yksityisten teiden tekemi-
36491:                      seen - Statsbidrag för byggande av
36492:                      enskilda vägar .....•.......•......         13 500 000,00           3922 337,90 29             9 577 662,10
36493:  31 30 21 93         Toimintamenot - Omkostnader ....••          97 467 699,07          97 467 699,07 100                   0,00
36494:  31 30 21 94         Toimintamenot - Omkostnader ...•..         485 753 000,00         420109 263,46 86            65 643 736,54
36495:  31 30 70 91         Kaluston hankinta - Anskaffning av
36496:                      materiel .........................               118 000,00            118 000,00 100                    0,00
36497:  31 30 70 92         Kaluston hankinta - Anskaffning av
36498:                      materiel .....•......••.......•...               922362,98             922362,98 100                     0,00
36499:  31 30 70 93         Kaluston hankinta - Anskaffning av
36500:                      materiel .........................           19 529 744,38         19 529 744,38 100                     0,00
36501:  31 30 70 94         Kaluston hankinta - Anskaffning av
36502:                      materiel .......•.•...............         150 950 000,00         134 628 664,27 89           16 321 335,73
36503:  31 30 74 92         Talonrakennukset - Husbyggen ...•.              34962,55               34962,55 100                    0,00
36504:  31 30 74 93         Talonrakennukset - Husbyggen .....             598 774,13             210934,38 35               387 839,75
36505:  31 30 74 94         Talonrakennukset - Husbyggen .....           7 810000,00            4474193,94 57              3335806,06
36506:  31 30 77 91         Väylätyöt - Farledsarbeten .........         1 095 998,95           1 095998,95 100                    0,00
36507:  31 30 77 92         Väylätyöt - Farledsarbeten .........         4905868,23             4 637 701,40 95              268166,83
36508:  31 30 77 93         Väylätyöt - Farledsarbeten ........•        18181 314,05           16 911 634,60 93            1269 679,45
36509:  31 307794           Väylätyöt - Farledsarbeten ....•....        67 700 000,00          29 598 930,89 44           38 101 069,11
36510:  31 30 78 92         Keitele-Päijänne kanava - Keitele-Päi-
36511:                      jännekanalen .........•.......•...               591108,69             591108,69 100                       0,00
36512:  31 30 78 93         Keiteleen-Päijänteen kanava - Keite-
36513:                      le-Päijännekanalen •................         17 203 989,82         14 835 679,74        86     2368310,08
36514:   31 30 79 94        Saimaan kanavan vuokra-alueen tie -
36515:                      Vägen tili arrendeområdet vid Saima ka-
36516:                      nai .....................•.•.....             1700000,00               230522,36        14     1 469 477,64
36517:   31 30 87 91        Maa- ja vesialueiden hankinta - Ans-
36518:                      kaffning av mark- och vattenområden ..           225032,40             225032,40 100                       0,00
36519:   31 30 87 92        Maa- ja vesialueiden hankinta - Ans-
36520:                      kaffning av mark- och vattenområden ..           161 555,39            133 380,20       83        28175,19
36521:                                    Selvitys siirretyistä määrärahoista wodelta 1994
36522:                                                                                                                          sivu
36523: 31 Pl. • Ht.                       Relation angående reserverade anslag för år 1994                                      sida   214
36524: Pl. • Ht.                                                              Käytettävissä       Käytetty/peruutettu           Vuodelle
36525:        Luku- Kap.                                                  Stått tili förfogande    Använtiindraget               Tili Ar
36526:            Mom.-Mom.                                                vuonna - Ar 1994        vuonna - år 1994               1995
36527:                 Vuosi -År
36528: 
36529: 
36530: 
36531:  31 30 87 93          Maa- ja vesialueiden hankinta - Ans-
36532:                       kaffning av mark- och vattenområden ..              396400,00                     0,00      0      396400,00
36533:  31 30 87 94          Maa- ja vesialueiden hankinta - Ans-
36534:                       kaffning av mark- och vattenområden ..             400000,00                   0,00          0     400000,00
36535:  31 31 21 93          Toimintamenot - Omkostnader ..•...               2979667,97            2 979 667,97        100          0,00
36536:  31 31 21 94          Toimintamenot - Omkostnader ..... .             30 020 000,00         26 259 116,31         87   3 760883,69
36537:  31 31 70 91          Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36538:                       ventarier ....•.............•......                 107 403,29            107 403,29       100            0,00
36539:  31 31 70 92          Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36540:                       ventarier ..............••.....•...                 246926,70             204 865,70       83       42 061,00
36541:  31 31 72 91          Alusten perusko~aukset - Grundliga
36542:                       reparationer av fartyg .............. .             982385,70             982 385,70 100                      0,00
36543:  31 32 30 91          Piensatamien rakentamisen valtiona-
36544:                       pu - Statsbidrag för byggande av små-
36545:                       hamnar.......•.....•............                    295844,66             295 844,66       100                0,00
36546:  31 32 30 92          Piensatamien rakentamisen valtiona-
36547:                       pu - Statsbidrag för byggande av små-
36548:                       hamnar....••....................                    697249,65             329 319,00       47      367930,65
36549:  31 32 30 93          Piensatamien rakentaminen - Byg-
36550:                       gande av småhamnar ............. .               6702365,21             5 678 633,34       85     1 023 731,87
36551:  31 32 30 94          Piensatamien rakentaminen - Byg-
36552:                       gande av småhamnar ......•......•                6300000,00             2 018 643,01        32    4281 356,99
36553:  31 40 22 94          Ajoneuvohallinnon             toimintame-
36554:                       not - Omkostnader för fordonsförvalt-
36555:                       ningen .......•..................               8200000,00             3 327 875,24         41    4 872124,76
36556:  31 50 21 93          Toimintamenot - Omkostnader ...•..             17 914 592,50          17 914 592,50        100            0,00
36557:  31 50 21 94          Toimintamenot - Omkostnader .....•            124 234 000,00         111 296 971,17         90   12 937 028,83
36558:  31 50 70 92          Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36559:                       ventarier .•.....•..............•..                180428,16              180400,00 100                28,16
36560:  31 52 21 93          Toimintamenot - Omkostnader ....•.              15 607 725,61          15 607 725,61 100                0,00
36561:  31 52 21 94          Toimintamenot - Omkostnader •.....              10 869 000,00           4 449 015,33 41           6419984,67
36562:  31 52 70 91          Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36563:                       ventarier ..............•..........                 475614,23             475 614,23       100                0,00
36564:  31 55 44 94          Sanomalehtien        yhteisjakelun     tu-
36565:                       ki - Understöd för samdistribution av
36566:                       tidningar .....•.............•.....             17 000 000,00          16996599,50         100        3400,50
36567:  31 55 52 93          Valtionapu televisio-ohjelmien välitys-
36568:                       kustannuksiin Suur-Tukholman alueel-
36569:                       la - Statsunderstöd för kostnaderna
36570:                       för förmedling av TV-program tili Stor-
36571:                       Stockholms område ....•....••.....                1 741 602,11          1 741 602,11       100                0,00
36572:  31 55 52 94          Valtionapu televisio-ohjelmien välitys-
36573:                       kustannuksiin Suur-Tukholman alueel-
36574:                       la - Statsunderstöd för kostnaderna
36575:                       för förmedling av TV-program tili Stor-
36576:                       stockholms område ............... .              5000000,00             3185 269,46         64    1 814 730,54
36577:  31 55 53 93          Valtionapu Oy Yleisradio Ab:lle Kruunu-
36578:                       pyyn       lähetysaseman        rakentami-
36579:                       seen - Statsunderstöd tili Oy Yleisra-
36580:                       dio Ab för byggande av Kronoby sän-
36581:                       darstation ...•......•....•......••               1500000,00                      0,00       0    1 500 000,00
36582:  31 55 53 94          Valtionapu Oy Yleisradio Ab:lle Kruunu-
36583:                       pyyn       lähetysaseman        rakentami-
36584:                       seen - Statsunderstöd tili Oy Yleisra-
36585:                       dio Ab för byggande av Kronoby sän-
36586:                       darstation .........•.....•......••               1500000,00                       0,00      0    1 500 000,00
36587:                                   Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
36588:                                                                                                                          sivu
36589: 31 Pl.- Ht.                       Relation angående reserverade anslag för år 1994                                       sida 215
36590: Pl.- Ht.                                                              Käytettävissä        Käytetty/peruutettu           Vuodelle
36591:       Luku- Kap.                                                  Stått tili förfogande     AnvänVindraget                Tili är
36592:           Mom.-Mom.                                                vuonna- år 1994          vuonna- år 1994                1995
36593:                Vuosi -Ar
36594:                                                                                                                  ~
36595: 
36596: 
36597:  31 55 58 93         Korvaus poikkeusolojen viestintäjä~este-
36598:                      lyistä - Ersättning för kommunikation-
36599:                      sarrangemang för undantagsförhållan-
36600:                      den .........................•...               12 798116,00           12 702 369,23        99       95746,77
36601:  31 55 58 94         Korvaus poikkeusolojen viestintäjä~este-
36602:                      lyistä - Ersättning för kommunikation-
36603:                      sarrangemang för undantagsförhållan-
36604:                      den .............................               15 000 000,00               21 300,00        0    14 978 700,00
36605:  31 57 30 91         Valtionapu joukkoliikenteen kehittämi-
36606:                      seen ja säilyttämiseen - Statsunders-
36607:                      töd för utvecklande och bevarande av
36608:                      kollektivtrafiken ....................              204305,00              204305,00 100                     0,00
36609:  31 57 34 91         Valtionavustus pääkaupunkiseudun met-
36610:                      rojärjestelmän suunnitteluun - Stat-
36611:                      sunderstöd för planering av metrosyste-
36612:                      met i huvudstadsregionen ...........             8000000,00              8000000,00 100                      0,00
36613:  31 57 34 93         Valtionapu pääkaupunkiseudun metro-
36614:                      järjestelmän suunnitteluun ja ra- kenta-
36615:                      miseen - Statsbidrag för planerig och
36616:                      byggande av metrosystemet i huvuds-
36617:                      regionen .....•...................               2 000 000,00               34102,00         2     1 965 898,00
36618:  31 57 61 93         Valtionapu ja korvaus joukkoliikennejär-
36619:                      jestelmän kehittämiseen ja säilyttämi-
36620:                      seen - Statsbidrag och ersättning för
36621:                      utvecklande och bevarande av kollektivt-
36622:                      rafiksystemet .....................            52 323 219,58           48 850 562,53        93     3472 657,05
36623:  31 57 61 94         Valtionapu ja korvaus joukkoliikennejär-
36624:                      jestelmän kehittämiseen ja säilyttämi-
36625:                      seen - Statsbidrag och ersättning för
36626:                      utvecklande och bevarande av kollektivt-
36627:                      rafiksystemet .....................           488 000 000,00          417 069 677,36        85    70 930 322,64
36628:  31 58 31 93         Valtionapu tasoristeysten poistami-
36629:                      seen - Statsunderstöd för avlägsnan-
36630:                      de av plankorsningar ...............             5570000,00              5570000,00 100                      0,00
36631:  31 58 31 94         Valtionapu tasoristeysten poistami-
36632:                      seen - Statsunderstöd för avlägsnan-
36633:                      de av plankorsningar ...............             8000000,00             3800000,00          48     4200000,00
36634:  31 58 33 93         Tahkoluodon radan rakentamisen korko-
36635:                      tuki - Räntestöd för byggande av Tah-
36636:                      koluotobanan ...•..............•..                  150 000,00              56 021,56       37       93978,44
36637:  31 58 62 91         Valtionrautateiden radanpito - Stats-
36638:                      järnvägarnas banhållning ............            2000 000,00            2 000000,00 100                      0,00
36639:  31 58 62 93         Valtionrautateiden radanpito - Stats-
36640:                      järnvägarnas banhållning ....••......         100 000 000,00          100 000 000,00 100                     0,00
36641:  31 58 62 94         Valtionrautateiden radanpito - Stats-
36642:                      järnvägarnas banhållning ............        2 107 000 000,00        1 745 768 000,00       83   361 232 000,00
36643:  31 85 88 92         Finnair Oy:n osakepääoman korottami-
36644:                      nen - Höjning av aktiekapitalet i Fin-
36645:                      nair Oy .......••...•.............               1 998870,00                       0,00     0      1 998 870,00
36646:  31 85 88 93         Finnair OY:n osakepääoman korottami-
36647:                      nen - Höjning av aktiekapitalet i Fin-
36648:                      nairOy ..........................             100 000 000,00          100 000 000,00 100                     0,00
36649:  31 92 71 92          lntegroitu       lennonvarmistusjä~estel-
36650:                      mä - lntegrerat flygtrafiktjänstsystem .            481 676,55                     0,00      0      481 676,55
36651:  31 92 71 93          lntegroitu       lennonvarmistusj~estel-
36652:                      mä - lntegrerat flygtrafiktjänstsystem .       31 204 561,76           27 761 123,72        89     3443438,04
36653:                                  Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
36654:                                                                                                                         sivu
36655: 31 Pl.- Ht.                      Relation angående reserverade anslag för år 1994                                       sida 216
36656: PI.-Ht.                                                               Käytettävissä       Käytetty/peruutettu           Vuodelle
36657:      Luku- Kap.                                                   Stått tili förfogande    Använt/indraget               Tili år
36658:          Mom.-Mom.                                                 vuonna- år 1994         vuonna- år 1994                1995
36659:               Vuosi -År
36660: 
36661: 
36662: 
36663:  31 92 88 93        llmailulaitoksen peruspääoman koro-
36664:                     tus - Höjning av luftfartsverkets
36665:                     grundkapital. .................... .             60 000 000,00         60 000 000,00 100                   0,00
36666:  31 99 22 92        Tutkimus ja suunnittelu - Undersök-
36667:                     ning och planering ............•....                 490000,00              44 760,00        9      445240,00
36668:  31 99 22 93        Tutkimus ja suunnittelu - Undersök-
36669:                     ning och planering .•...............              5 743913,70            5 511 319,91       96      232593,79
36670:  31 99 22 94        Tutkimus ja suunnittelu - Undersök-
36671:                     ning och planering ................ .            13 000 000,00           8 264 814,55       64    4 735185,45
36672:  31 99 33 92        Tahkoluodon radan rakentamisen korko-
36673:                     tuki - Räntestöd för byggande av Tah-
36674:                     koluotobanan ..........•..........                      1 755,44              1 755,44 100                 0,00
36675:  31 99 45 93        Itä- ja Keski-Euroopan liikenn~lan avus-
36676:                     taminen - Understöd tili Ost- och
36677:                     Centraleuropas trafikbransch ...••....            4442315,04             4 109 562,04       93      332753,00
36678:  31 99 45 94        Itä- ja Keski-Euroopan liikenn~lan avus-
36679:                     taminen - Understöd tili Ost- och
36680:                     Centraleuropas trafikbransch ....•....           8 500 000,00           5 405177,86 64             3094822,14
36681:  32 01 21 93        Toimintamenot - Omkostnader ..... .             10 806 653,72          10 806 653,72 100                  0,00
36682:  32 01 21 94        Toimintamenot - Omkostnader ..... .            119 088 000,00          96 987 944,73 81           22100 055,27
36683:  32 01 22 91        Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimustoi-
36684:                     minta - Tili näringspolitiken ansluten
36685:                     forskningsverksamhet. ............. .                604216,89             604 216,89       100                0,00
36686:  32 01 22 92        Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimustoi-
36687:                     minta - Tili näringspolitiken ansluten
36688:                     forskningsverksamhet. ............. .             1 645122,29              937 922,27       57      707200,02
36689:  32 01 22 93        Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimustoi-
36690:                     minta - Tili näringspolitiken ansluten
36691:                     forskningsverksamhet. .............•              5995220,87             5 086 516,04       85      908704,83
36692:  32 01 22 94        Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimustoi-
36693:                     minta - Tili näringspolitiken ansluten
36694:                     forskningsverksamhet. ............. .            10 528 000,00           5 272 074,50       50     5255925,50
36695:  32 01 88 94        Osakehankinnat Valtion hankintakeskuk-
36696:                     sen yhtiöit- tämiseksi - Aktieförvärv för
36697:                     bolagisering av Statens upphandlings-
36698:                     central ................••.•..•...                  500000,00             266 312,80         53     233687,20
36699:  32 02 21     93    Toimintamenot - Omkostnader ..... .               5275963,57            5 275 963,57        100           0,00
36700:  32 02 21     94    Toimintamenot - Omkostnader ..... .              46 393 000,00         42 412 516,23         91   3980483,77
36701:  32 27 21     93    Toimintamenot - Omkostnader ..... .               5830372,49            5 830 372,49        100           0,00
36702:  32 27 21     94    Toimintamenot - Omkostnader .....•               25188 000,00          20 535 300,10         82   4652699,90
36703:  32 28 21     93    Toimintamenot - Omkostnader ..... .                 961 928,34            961 928,34        100           0,00
36704:  32 28 21     94    Toimintamenot - Omkostnader ..... .               5265 000,00           3 707 640,19         70   1557359,81
36705:  32 29 21     93    Toimintamenot - Omkostnader ..... .               1 027 557,91          1 027 557,91        100           0,00
36706:  32 29 21     94    Toimintamenot - Omkostnader ..•..•               15 998 000,00         14210025,17           89   1787974,83
36707:  32 30 21     93    Toimintamenot - Omkostnader ..... .               2843114,58            2 843114,58         100           0,00
36708:  32 30 21     94    Toimintamenot - Omkostnader ..•...               10 213 000,00          7 012 823,62         69   3200176,38
36709:  32 31 21     93    Toimintamenot - Omkostnader •.•...                1 368111,63           1368111,63          100           0,00
36710:  32 31 21     94    Toimintamenot - Omkostnader •.•••.                7249000,00            5169 083,20          71   2 079 916,80
36711:  32 32 21     93    Toimintamenot - Omkostnader ..... .              12314412,13           12 314 412,13        100           0,00
36712:  32 32 21     94    Toimintamenot - Omkostnader •.....                  751000,00          14322886,12          907     751 000,00
36713:  32 33 21     93    Toimintamenot - Omkostnader ..... .               3140 622,53           3140 622,53         100           0,00
36714:  32 33 21     94    Toimintamenot - Omkostnader ..... .               9746 000,00           7 269 828,83         75   2476171,17
36715:  32 38 21     93    Toimintamenot - Omkostnader ..... .               1 608155,67           1 608155,67         100           0,00
36716:                                   Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
36717:                                                                                                                         sivu
36718: 32PI.-Ht.                         Relation angående reserverade anslag för år 1994                                      sida 217
36719: Pl.- Ht.                                                              Käytettävissä       Käytetty/peruutettu           Vuodelle
36720:       Luku- Kap.                                                  Stått tili förfogande    Använt/indraget               Tili är
36721:           Mom.-Mom.                                                wonna - är 1994         vuonna- är 1994                1995
36722:                Vuosi -År
36723:                                                                                                                 -%-
36724: 
36725: 
36726: 
36727: 32 38 21 94          Toimintamenot - Omkostnader ......               6054000,00             3246311,25         54     2807688,75
36728: 32 38 23 94          Kansallisten mittauspaikkojen kehittämi-
36729:                      nen - Utvecklande av riksmätplatser .            6602000,00             3965673,75         60     2 636326,25
36730:  32 38 70 91         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36731:                      ventarier ...•..•..........•.•.....                 28975,31              28 975,31 100                   0,00
36732:  32 39 21 93         Toimintamenot - Omkostnader ......              12 874 580,48         12 874 580,48 100                   0,00
36733:  32 39 21 94         Toimintamenot - Omkostnader. .....              15 396 000,00            325601,17    2          15 070 398,83
36734:  32 39 70 91         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36735:                      ventarier ..••.............•.•.....               29469,96                29469,96 100                   0,00
36736:  32 40 21 93         Toimintamenot - Omkostnader .•.•..              8037046,01             8037046,01 100                    0,00
36737:  32 40 21 94         Toimintamenot - Omkostnader ......            194172 000,00          179 483 880,28 92           14 688119,72
36738:  32 40 70 91         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36739:                      ventarier •........................                  22901,54              22 901,54 100                  0,00
36740:  32 40 70 92         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36741:                      ventarier .........................                78348,90               78348,90         100            0,00
36742:  32 40 74 91         Talonrakennukset - Husbyggen .....                217102,34              217 102,34        100            0,00
36743:  32 42 21 93         Toimintamenot - Omkostnader ......             67 715 652,15          67715652,15          100            0,00
36744:  32 42 21 94         Toimintamenot - Omkostnader ......            295 976 000,00         234 759 321,40         79   61 216 678,60
36745:  32 42 74 91         Talonrakennukset - Husbyggen .....              3164071,35             3164 071,35         100            0,00
36746:  32 42 74 92         Talonrakennukset - Husbyggen ..•..                111563,24              111 436,50        100          126,74
36747:  32 42 74 93         Talonrakennukset - Husbyggen .....             27 621 880,98          21 097 297,37         76    6 524583,61
36748:  32 42 74 94         Talonrakennukset - Husbyggen .....             16 000 000,00           2 216 960,31         14   13 783 039,69
36749:  32 42 88 93         Toimitilojen ostaminen - Köp av loka-
36750:                      liteter ..............•.........•..                    2599,75               2 599,75 100                 0,00
36751:  32 42 88 94         Toimitilojen ostaminen - Köp av loka-
36752:                      liteter ...........................              1 700000,00            1104 334,39        65      595665,61
36753:  32 44 21 91         TavoiteMkimustoiminta - Målsätt-
36754:                      ningsundersökningar ...............              9386040,10             9 386 040,10 100                  0,00
36755:  32 44 21 92         Tavoitetutkimustoiminta - Målsätt-
36756:                      ningsundersökningar •..............            48 670 116,85          37 601 262,69 77           11068854,16
36757:  32 44 21 93         Toimintamenot - Omkostnader ......             11 023 327,54          11 023 327,54 100                 0,00
36758:  32 44 21 94         Toimintamenot - Omkostnader •.....            105 537 000,00          74 759 662,90 71           30m337,10
36759:  32 44 22 91         Avaruustutkimustoiminta - Rymcl-
36760:                      forskning .........•..........•...               1 586184,14            1 586184,14 100                   0,00
36761:  32 44 2292          Avaruustutkimustoiminta - Rymcl-
36762:                      forskning ...................•....             12114027,37              1748298,00         14    10 365 729,37
36763:  32 44 40 91         Avustukset teollisuuden Mkimus- ja tuo-
36764:                      tekehitystoimintaan - Understöd tiliin-
36765:                      dustrins forsknings- och produktutveck-
36766:                      lingsverksamhet .............•.....            48 403 223,00          48 403 223,00 100                   0,00
36767:  32 44 40 92         Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuo-
36768:                      tekehitystoimintaan - Understöd tili in-
36769:                      dustrins forsknings- och produktutveck-
36770:                      lingsverksamhet. ..................           102 997 552,00          39 003 556,00        38    63 993 996,00
36771:  32 44 42 91         Avustukset alueellisen ja paikallisen tek-
36772:                      nologiatoiminnan edistämiseen - Un-
36773:                      derstöd för främjande av den regionala
36774:                      och lokala teknologiverksamheten .....             673796,00              673 796,00 100                  0,00
36775:  32 44 42 92         Avustukset alueellisen teknologiatoimin-
36776:                      nan edistämiseen - Understöd tili
36777:                      främjande av regional teknologiverksam-
36778:                      het .........................•...                7348945,00            4369205,00          59     2 979740,00
36779:  32 44 70 91         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36780:                      ventarier .........................                306064,50              306064,50 100                   0,00
36781:                                  Selvitys siirretyistä määrärahoista wodelta 1994
36782:                                                                                                                           sivu
36783: 32PI.-Ht.                        Relation angående reserverade anslag för år 1994                                         sida 218
36784: Pl.- Ht.                                                                Käytettävissä       Käytetty/peruutettu           Vuodelle
36785:       Luku- Kap.                                                    Stått tili förfogande    Anvåntlindraget               Tili år
36786:           Mom.-Mom.                                                  vuonna- år 1994         vuonna - år 1994               1995
36787:              Vuosi -År
36788: 
36789: 
36790: 
36791: 32 44 70 92        Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36792:                    ventarier ...................•.....                     500000,00             298 209,50       60      201 790,50
36793: 32 44 83 91        Teollisuuden tuotekehityslainat - ln-
36794:                    dustrins produktutvecklingslån ..•.....             55 754 550,00         55 754 550,00 100                   0,00
36795: 32 44 83 92        Teollisuuden tuotekehityslainat - ln-
36796:                    dustrins produktutvecklingslån ....... .          112 978 500,00          34 393 000,00        30    78 585 500,00
36797: 32 46 22 91        Kansainvälinen teknistaloudellinen yh-
36798:                    teistyö (30 henk., 1.6.90 lukien 28
36799:                    henk.) - lnternationellt tekniskt-ekono-
36800:                    miskt samarbete ................•..                  1147 407,50            1147 407,50 100                   0,00
36801: 32 46 22 92        Kansainvälinen teknistaloudellinen yh-
36802:                    teistyö - lnternationellt tekniskt-ekono-
36803:                    miskt samarbete ............•......                  1 835371,93            1113 144,46         61     722227,47
36804: 32 46 24 91        Meriteknisen        tutkimuksen       tukemi-
36805:                    nen - Användning av isbrytningslabo-
36806:                    ratoriet .........................•                     217 471,00            217 471,00       100            0,00
36807:  32 46 25 91       Kansallisten mittauspaikkojen sekä mit-
36808:                    ta- ja turvallisuustekniikan kehittämi-
36809:                    nen - Utvecklande av riksmätplatser
36810:                    och säkerhetsteknik ............... .                   461118,57             461118,57        100            0,00
36811:  32 46 25 92       Kansallisten mittauspaikkojen sekä mit-
36812:                    ta- ja turvallisuustekniikan kehittämi-
36813:                    nen - Utvecklande av riksmätplatser
36814:                    samt mät- och säkerhetsteknik....... .               1 816126,31            1 237 862,60       68      578263,71
36815:  32 46 43 91       Avustukset kansainvälisiin teknisiin yh-
36816:                    teistyöhankkeisiin sekä kansainvälisty-
36817:                    miskoulutukseen - Understöd tili inter-
36818:                    nationella tekniska samarbetsprojekt
36819:                    sarnt tili utbildning i internationalisering .          597691,95             597 691 ,95      100            0,00
36820:  32 46 43 92       Avustukset kansainvälisiin teknistalou-
36821:                    dellisiin yhteistyöhankkeisiin - Un-
36822:                    derstöd tili internationella tekniskt-ekono-
36823:                    miska samarbete ................. .                  1 985164,30              709741,47        36     1275422,83
36824:  32 46 49 92       Avustus Keksintösäätiölle - Understöd
36825:                    tili Keksintösäätiö ..........•.......                 700000,00              700 000,00 100                  0,00
36826:  32 48 21 93       Toimintamenot - Omkostnader. .....                   7 324962,85            7 324 962,85 100                  0,00
36827:  32 48 28 91       Maksullinen palvelutoiminta - Avgifts-
36828:                    belagd service ................... .                 1 818107,01            1 818107,01        100            0,00
36829:  32 49 44 91       Avustus Kehitysaluerahasto Oy:lle Poh-
36830:                    jois-Suomen kehitysyhteis- toimintaa
36831:                    varten - Understöd tili Utvecklingsorn-
36832:                    rådesfonden Ab för utvecklings- samar-
36833:                    bete i norra Finland ............... .                  913000,00             913 000,00       100            0,00
36834:  32 49 46 93       Avustus riskipääomarahastoa varten Ke-
36835:                    ra Oy:lle - Understöd tili Kera Ab för
36836:                    inrättande av en riskkapitalfond ...... .           18 000 000,00         18 000 000,00        100            0,00
36837:  32 50 23 91       Teollisuustutkimukset - lndustrialise-
36838:                    ringsundersökningar ...............•                     94 758,64              94 758,64      100                0,00
36839:  32 50 23 92       Teollisuustutkimukset - lndustriunder-
36840:                    sökningar ....................... .                  1 251 961,54           1165 448,78        93       86 512,76
36841:  32 50 24 93       Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehi-
36842:                    tystyön edistäminen - Främjande av
36843:                    undersöknings- och utvecklingsarbete tili
36844:                    stöd för industrin ...............•..               21172182,58           15179 206,71         72     5992975,87
36845:                                   Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
36846:                                                                                                                           sivu
36847: 32 PI.-Ht.                        Relation angående reserverade anslag för år 1994                                        sida 219
36848: Pl.- Ht.                                                               Käytettävissä       Käytetty/peruutettu            Vuodelle
36849:       Luku- Kap.                                                   Stått tili förfogande    Använt/indraget                Tili år
36850:           Mom.-Mom.                                                 vuonna- år 1994         vuonna - år 1994                1995
36851:                Vuosi -År
36852: 
36853: 
36854: 
36855:  32 50 24 94         Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehi-
36856:                      tystyön edistäminen - Främjande av
36857:                      undersöknings- och utvecklingsarbete tili
36858:                      stöd för industrin ................. .           22 704 000,00           7 045 382,92       31     15 658 617,08
36859:  32 50 41 93         Avustukset       teollisuuden    edistämi-
36860:                      seen - Understöd tili främjande av in-
36861:                      dustrin .....•...................•              20 457 293,08          20 457 293,08 100                    0,00
36862:  32 50 41 94         Avustukset       teollisuuden    edistämi-
36863:                      seen - Understöd tili främjande av in-
36864:                      dustrin ....................••....              48 350 000,00          25 232120,96         52     23117 879,04
36865:  32 50 42 94         Tuki elintarviketeollisuuden investointei-
36866:                      hin ja tuotantorakenteen sopeuttami-
36867:                      seen - Stöd för livsmedelsindustrins
36868:                      investeringar och anpassing av produk-
36869:                      tionsstukturen .................... .           70 000 000,00             100650,46    0           69 899 349,54
36870:  32 50 88 92         Osakehankinnat - Aktieförvärv ••.•..            23 798 988,14          23 798 988,14 100                    0,00
36871:  32 50 88 93         Osakehankinnat - Aktieförvärv ..... .          462034414,23           331 870 373,41  72          130 164 040,82
36872:  32 50 88 94         Osakehankinnat - Aktieförvärv •..•..           300 000 000,00             345041,30    0          299 654 958,70
36873:  32 50 89 94         Sijoitukset valtion pääomasijoitusyh-
36874:                      tiöön - lnvesteringar i statens kapita-
36875:                      linvesteringsbolag............•.....           320 000 000,00                      0,00      0    320 000 000,00
36876:  32 51 44 91         Uikevaihtoveron huojennusta vastaavat
36877:                      avustukset kunnille ja kiinteistöyrityksil-
36878:                      le - Mot lättnader i omsättningsskatten
36879:                      svarande understöd tili kommuner och
36880:                      fastighetsföretag ..•................             6088568,00             6 088 568,00 100                   0,00
36881:  32 51 51 92         Pk-yritysten korkoavustus - Räntestöd
36882:                      för srnå och medelstora företag ...... .          2 820365,46            2 579 332,45       91       241033,01
36883:  32 51 51 93         Pk-yritysten korkoavustus - Ränteun-
36884:                      derstöd för små och medelstora företag.        198 360 059,48         146 276 644,79        74     52 083 414,69
36885:  32 51 52 94         Riskisijoitustoiminnan management-tu-
36886:                      ki - Management-understöd inom ris-
36887:                      kinvesteringsverksamheten ....•.....              5000000,00                       0,00      0      5000000,00
36888:  32 52 24 93         Kehittämispalvelut pienille ja keskisuuril-
36889:                      le yrityksille - Utvecklingsservice för
36890:                      små och medelstora företag ......... .           12 739 396,57         12 739 396,57 100                    0,00
36891:  32 52 24 94         Kehittämispalvelut pienille ja keskisuuril-
36892:                      le yrityksille - Utvecklingsservice för
36893:                      små och medelstora företag ......... .          42 050 000,00          32 552 001,49        77      9497998,51
36894:  32 52 40 93         Valtionavustus PK-yritysten kehittämis-
36895:                      palvelutoimintaan ja alan yhteisöil-
36896:                      le - Statsunderstöd för utvecklingst-
36897:                      jänsteverksamhet för små och medelsto-
36898:                      ra företag och samfund i branschen ....          13 444 600,00         13 444 600,00 100                    0,00
36899:  32 52 40 94         Valtionavustus PK-yritysten kehittämis-
36900:                      palvelutoimintaan ja alan yhteisöil-
36901:                      le - Statsunderstöd för utvecklingst-
36902:                      jänsteverksamhet för små och medelsto-
36903:                      ra företag och samfund i branschen....           13 000 000,00           8 477 373,13       65      4522626,87
36904:  32 52 47 91         Valtionavustus pienten ja keskisuurten
36905:                      yritysten          kehittämispalvelutoimin-
36906:                      taan - Statsunderstöd för informa-
36907:                      tions- och utbildningsprojekt inom vissa
36908:                      små och medelstora företag ......... .               111469,18             111 469,18       100             0,00
36909:                                   Selvitys siirretyistä määrärahoista wodelta 1994
36910:                                                                                                                         sivu
36911: 32 Pl. • Ht.                      Relation angående reserverade anslag för år 1994                                      sida 220
36912: Pl .• Ht.                                                             Käytettävissä       Käytetty/peruutettu           Vuodelle
36913:        Luku· Kap.                                                 Slått tili törfogande    Använt/indraget               Tili är
36914:            Mom.-Mom.                                               wonna - är 1994         vuonna - är 1994               1995
36915:                 Vuosi -År
36916:                                                                                                                 -%-
36917: 
36918: 
36919: 
36920:  32 55 21 91          Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnit-
36921:                       telu- ja valvontatoiminnan menot -Vis-
36922:                       sa utgifter för forsknings-, planerings-
36923:                       och övervakningsverksamhet angående
36924:                       energiförsörjningen ...•.............              388652,66             388 652,66 100                  0,00
36925:  32 55 21 92          Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnit-
36926:                       telu- ja valvontatoiminnan menot -Vis-
36927:                       sa utgifter för forsknings-, planerings-
36928:                       och övervakningsverksamhet angående
36929:                       energiförsörjningen ..•••............           7 881347,49            6 449 788,n        82    1 431 558,72
36930:  32 55 21 93          Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnit-
36931:                       telu- ja valvontatoiminnan menot -
36932:                         Vissa utgilter för forsknings-, plane--
36933:                       rings- och övervakningsverksamhet an-
36934:                       gående energiförsö~ningen ......... .          40 019 856,27         39 070 477,98        98      949378,29
36935:  32 55 21 94          Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnit-
36936:                       telu- ja valvontatoiminnan menot -Vis-
36937:                       sa utgifter för forsknings-, planerings-
36938:                       och övervakningsverksamhet angående
36939:                       energiförsö~ningen .......••........           26 400 000,00         17 288 786,85        65    9111213,15
36940:  32 55 22 93          Energiayhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan
36941:                       maiden        kan~ - Energisamarbete
36942:                       med länderna i Öst- och Mellaneuropa .         10 747 380,93           9 310 147,71       87     1 437233,22
36943:  32 55 22 94          Energiayhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan
36944:                       maiden        kan~a - Energisamarbete
36945:                       med länderna i Ost- och Mellaneuropa .          5000000,00             2 269 374,00       45    2730626,00
36946:  32 55 27 93          Energiansäästön ja energian tehokkaan
36947:                       käytön edistäminen ja energia-alan tieto-
36948:                       huolto - Främjande av energisparan-
36949:                       de och effektiv användning av energi
36950:                       samt informationsförsö~ning på energins
36951:                       område ........•.........•.•.....               2 704 021,25           2 704 021,25 100                      0,00
36952:  32 55 27 94          Energiansäästön ja energian tehokkaan
36953:                       käytön edistäminen ja energia-alan tieto-
36954:                       huolto - Främjande av energisparan-
36955:                       de och effektiv användning av energi
36956:                       samt informationsförsö~ning på energins
36957:                       område ......•..........••.......              10 000 000,00           7118 173,44        71     2 881 826,56
36958:  32 55 41 91          Avustukset maaseudun sähköistämi-
36959:                       seen - Understöcl för landsbygdens
36960:                       elektrifiering ..............••......              665609,00             665 609,00 100                      0,00
36961:  32 55 41 92          Avustukset maaseudun sähköistämi-
36962:                       seen - Understöd för landsbygdens
36963:                       elektrifiering .......•..........•...          24 600 156,00          12 634 800,00       51    11 965 356,00
36964:  32 55 41 93          Avustukset maaseudun sähköistämi-
36965:                       seen - Understöd för landsbygdens
36966:                       elektrifiering ..................... .          2 011 000,00             894 891,00       44     1116109,00
36967:  32 55 41 94          Avustukset maaseudun sähköistämi-
36968:                       seen - Understöd för landsbygdens
36969:                       elektrifiering ........•.••..........            1000000,00                      0,00      0     1 000 000,00
36970:  32 55 42 91          Avustukset energiataloudellisen tutki-
36971:                       muksen ja koetoiminnan edistämis
36972:                       een - Understöd för främjande av
36973:                       forskning och försöksverksamhet inom
36974:                       energ ihushållningen .•.............             3692506,03            3 692 506,03 100                      0,00
36975:                                             Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
36976:                                                                                                                                                                                           sivu
36977: 32 Pl.- Ht.                                 Relation angående reserverade anslag för år 1994                                                                                              sida 221
36978: Pl.- Ht.                                                                                                                                Käytettävissä       Käytetty/peruutettu           Vuodelle
36979:       Luku- Kap.                                                                                                                    Stått tili törfogande    Använt/indraget               Tili år
36980:           Mom.-Mom.                                                                                                                  vuonna - år 1994        vuonna- år 1994                1995
36981:                Vuosi- År
36982:                                                                                                                                                                                   -%-
36983: 
36984: 
36985: 
36986:  32 55 42 92         Avustukset energiataloudellisen tutki-
36987:                      muksen ja koetoiminnan edistämi-
36988:                      seen - Understöd för främjande av
36989:                      forskning och försöksverksamhet inom
36990:                      energihushållningen                            0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0      17704478,15           11 088 381,72        63     6 616 096,43
36991:  32 55 42 93         Avustukset energiataloudellisen tutki-
36992:                      muksen ja koetoiminnan edistämi-
36993:                      seen - Understöd för främjande av
36994:                      forskning och försöksverksamhet inom
36995:                      energihushållningen            oo. oo          0   0   0   0   0   0                       0   0   0   0   0     52 084 949,10          29219691,63          56    22 865 257,47
36996:  32 55 46 91         Eräät energiataloudelliset avustuk-
36997:                      set - Understöd för främjande av ut-
36998:                      nyttjandet av råvarutillgångarna på torv
36999:                      och trä0   0   0   0   0   0   0   0   0   0.      0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0           83150,00              83150,00 100                     0,00
37000:  32 55 50 92         Eräät energiataloudelliset avustuk-
37001:                      set - Vissa understöd för energihus-
37002:                      hållningeno ooo                ooooo
37003:                                                     0   0   0   0   0   0   0   0   0   0                       0   0   0   0   0          100 000,00             65 214,15       65       34 785,85
37004:  32 55 50 93         Eräät energiataloudelliset avustuk-
37005:                      set - Vissa understöd för energihus-
37006:                      hållningeno ooooooooooo ooooooooo                              0   0   0                                             100000,00                   0,00   0             100 000,00
37007:  32 80 21 93         Toimintamenot - Omkostnader                                                            0   0   0   0   0   0      39 915 758,53         39 915 758,53 100                   0,00
37008:  32 80 21 94         Toimintamenot - Omkostnader oo                                                         0           0   0   0      89 362 000,00         75 562 875,41  85          13 799 124,59
37009:  32 90 72 92         Vuokraustoiminta - Uthyrningsverk-
37010:                      samheto    0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0       5938512,81            5938512,81          100              0,00
37011:  32 90 74 92         Keskusvaraston        muutostyöt - Änd-
37012:                      ringsalbeten i centrallager                                        0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0         12136,49               12136,49 100                    0,00
37013:  33 01 21 93         Toimintamenot - Omkostnader                                                            0   0   0   0   0   0     27 645 670,24          27 645 670,24 100                   0,00
37014:  33 01 21 94         Toimintamenot - Omkostnader                                                            0   0   0   0   0   0    116581 000,00           81 737 755,D4 70           34 843 244,96
37015:  33 02 21 93         Toimintamenot - Omkostnader                                                            0   0   0   0   0   0     20n7849,77             20m849,77 100                       0,00
37016:  33 02 21 94         Toimintamenot - Omkostnader ooo                                                                    0   0   0     91 577 000,00          69 391 240,13 76           22185 759,87
37017:  33 02 22 91         Kehittämistoiminta - Utvecklingsverk-
37018:                      samheto    0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0         704186,41              704186,41        100              0,00
37019:  33 02 22 92         Kehittämistoiminta - Utvecklingsverk-
37020:                      samhet.    0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0        662933,44              494 421,78         75      168 511,66
37021:  33 03 21 93         Toimintamenot - Omkostnader                                                            0   0   0   0   0   0        238307,99              238 307,99        100            0,00
37022:  33 03 21 94         Toimintamenot - Omkostnader                                                            0   0   0   0   0   0      8074000,00             7 774 969,59         96      299 030,41
37023:  33 04 21 93         Toimintamenot - Omkostnader                                                            0   0   0   0   0   0        295913,62              295 913,62        100            0,00
37024:  33 04 21 94         Toimintamenot - Omkostnader                                                            0   0   0   0   0   0      6543000,00             6 274 447,77         96      268552,23
37025:  33 05 21 93         Toimintamenot - Omkostnader                                                            0   0   0   0   0   0      3 668130,40            3 668130,40         100            0,00
37026:  33 05 21 94         Toimintamenot - Omkostnader                                                            0   0   0   0   0   0     48111 000,00           40 027 763,48         83    8083236,52
37027:  33 06 21 93         Toimintamenot - Omkostnader                                                            0   0   0   0   0   0        473266,82              473 266,82        100            0,00
37028:  33 06 21 94         Toimintamenot - Omkostnader                                                            0   0   0   0   0   0      9069000,00             7 495 495,34         83    1573504,66
37029:  33 08 21 93         Toimintamenot - Omkostnader                                                            0   0   0   0   0   0     25 366 747,91          25 366 747,91        100            0,00
37030:  33 08 21 94         Toimintamenot - Omkostnader.                                                               0   0   0   0   0    140 885 000,00         109 323 894,08         78   31 561105,92
37031:  33 08 26 93          Rokotehuolto - Vaccinförsö~ning                                                               0   0   0   0     15 081 651,71          15 081 651,71        100            0,00
37032:  33 08 74 92         Talonrakennukset - Husbyggen                                                               0   0   0   0   0      3381785,90               332 401,75         10    3049384,15
37033:  33 08 74 93         Talonrakennukset - Husbyggen                                                               0   0   0   0   0      1 485 376,10           1 343 631 ,04        90      141 745,06
37034:  33 08 74 94         Talonrakennukset - Husbyggen                                                               0   0   0   0   0      1 000 000,00                   0,00          0    1 000 000,00
37035:  33 09 21 94         Toimintamenot - Omkostnader                                                            0   0   0   0   0   0        750000,00              354 977,93         47      395022,07
37036:  33 10 21 91          Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan me-
37037:                      not - Vissa utgifter för övervakning
37038:                      och forskning ooooo             oooooo         0   0   0   0   0   0   0                           0   0   0        140 000,00            140 000,00 100                      0,00
37039:   33 10 21 93        Toimintamenot - Omkostnader                                                            0   0   0   0   0   0       7814601,18            7814601,18 100                       0,00
37040:                                    Selvitys siirretyistä määrärahoista wodelta 1994
37041:                                                                                                                           sivu
37042: 33 PI.-Ht.                         Relation angående reserverade anslag för år 1994                                       sida 222
37043: Pl.- Ht.                                                                Käytettävissä       Käytetty/peruutettu           Vuodelle
37044:       Luku- Kap.                                                    Stått tili förfogande    Använt/indraget               Tili år
37045:           Mom.-Mom.                                                  wonna - år 1994         vuonna - år 1994               1995
37046:                Vuosi -År
37047: 
37048: 
37049: 
37050:  33 10 21 94         Toimintamenot- Omkostnader ...••.                 86 631 000,00         79 826 483,85        92    6804516,15
37051:  33 10 70 91         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
37052:                      ventarier. ....................•...                   229434,30             229 434,30 100                  0,00
37053:  33 10 74 91         Talonrakennukset - Husbyggen .....                    300800,80             300 800,80 100                  0,00
37054:  33 10 87 93         Kiinteistöjen hankinta - Fastighetsför-
37055:                      värv .......................• · · · ·             15 000 000,00         15 000 000,00        100            0,00
37056:  33 11 21 93         Toimintamenot - Omkostnader ..... .                  910 000,00            910 000,00        100            0,00
37057:  33 11 21 94         Toimintamenot - Omkostnader ..... .                1644000,00            3 924 267,57        239    1 644000,00
37058:  33 12 21 93         Toimintamenot - Omkostnader ....•.                 4183 087,22           4183087,22          100            0,00
37059:  33 12 21 94         Toimintamenot - Omkostnader ..... .               46 754 000,00         42 893 502,71         92    3860497,29
37060:  33 12 74 92         Talonrakennukset - Husbyggen .... .                1 270182,30             213805,26          17    1056377,04
37061:  33 12 74 93         Talonrakennukset - Husbyggen .... .                3079211,77            2 275 229,06         74      803 982,71
37062:  33 13 21 93         Toimintamenot - Omkostnader ..... .                2 594 451,80          2594451,80          100            0,00
37063:  33 13 74 93         Talonrakennukset - Husbyggen .... .                  699941,40             699 941,40        100            0,00
37064:  33 13 74 94         Talonrakennukset - Husbyggen .•...                 2175 000,00             477288,44          22    1 697 711,56
37065:  33 14 21 93         Toimintamenot - Omkostnader ..... .                7788060,34            7 788 060,34        100            0,00
37066:  33 14 21 94         Toimintamenot - Omkostnader ..... .               14 988 000,00          7 681 524,79         51   14196 028,73
37067:  33 14 70 91         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
37068:                      ventarier ........................ .               1 486 363,91           1 486 363,91       100                0,00
37069:  33 14 70 92         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
37070:                      ventarier ........................ .                729680,00               567 680,34       78      161 999,66
37071:  33 14 74 93         Talonrakennukset - Husbyggen .... .                4329378,68             3 897 203,90       90      432174,78
37072:  33 14 74 94         Talonrakennukset - Husbyggen ..•..                 6200000,00             2 635 729,78       43     3564270,22
37073:  33 22 56 93         Valtionapu sotainvalidien puolisoiden
37074:                      kuntoutustoimintaan - Statsbidrag för
37075:                      rehabilitering av makar tili krigsinvalider.       1 023 391,90           1 023 391,90 100                      0,00
37076:  33 22 56 94         Valtionapu sotainvalidien puolisoiden
37077:                      kuntoutustoimintaan - Statsbidrag för
37078:                      rehabilitering av makar tili krigsinvalider.      12 150 000,00          10 116 299,05       83     2 033 700,95
37079:  33 22 57 93         Valtion korvaus ulkomaalaisten vapaa-
37080:                      ehtoisten rintamasotilaiden kuntoutuk-
37081:                      seen ja rintamarahaan - Statlig ersätt-
37082:                      ning för rehabilitering av och frontpen-
37083:                      ning tili utländska frivilliga frontmän ....       1 355845,35              545 265,02        40     810 580,33
37084:  33 22 57 94         Valtion korvaus ulkomaalaisten vapaa-
37085:                      ehtoisten rintamasotilaiden kuntoutuk-
37086:                      seen ja rintamarahaan - Statlig ersätt-
37087:                      ning för rehabilitering av och frontpen-
37088:                      ning tili utländska frivilliga frontmän ...•       5000000,00               600 510,78        12    4399489,22
37089:  33 22 59 93         Valtionapu rintamaveteraanien kuntou-
37090:                      tustoimintaan - Stalsbidrag för front-
37091:                      veteranemas rehabilitering .......... .             1 045143,66           1 045143,66 100                       0,00
37092:  33 22 59 94         Valtionapu rintamaveteraanien kuntou-
37093:                      tustoimintaan - Statsbidrag för front-
37094:                      veteranemas rehabilitering ........•..            68 600 000,00          66191 909,95         96    2408090,05
37095:  33 28 66 93         Eräät avustukset vanhusten huol-
37096:                      toon - Vissa understöd för åldrings-
37097:                      vård .......•....................                   1 671 407,50          1 671 407,50 100                      0,00
37098:  33 28 66 94         Eräät avustukset vanhusten huol-
37099:                      toon - Vissa understöd för åldrings-
37100:                      vård .............•..............                  6800 000,00            3 720 589,87        55    3079410,13
37101:                                    Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
37102:                                                                                                                                sivu
37103: 33 Pl.- Ht.                        Relation angående reserverade anslag för år 1994                                            sida 223
37104: Pl.- Ht.                                                                   Käytettävissä        Käytetty/peruutettu            Vuodelle
37105:       Luku- Kap.                                                       Stått tili törtogande     Använt/indraget                Tili år
37106:           Mom.-Mom.                                                    vuonna - år 1994          vuonna - år 1994                1995
37107:                Vuosi -År
37108: 
37109: 
37110: 
37111:  33 53 21 93         Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön
37112:                      ja tupakoinnin vähentäminen - Hälso-
37113:                      fostran och minskande av rusmedelsbruk
37114:                      och tobaksrökning ..............•..                   5 588319,85             5588319,85         100             0,00
37115:  33 53 21 94         Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön
37116:                      ja tupakoinnin vähentäminen - Hälso-
37117:                      fostran och minskande av rusmedelsbruk
37118:                      och tobaksrökning ...............•.                  17 350 000,00          13 472 964,37        78      3877035,63
37119:  34 01 20 94         Tuottavuuden kehittäminen - Produk-
37120:                      tivitetsutveckling ....•...........•..               2400000,00              2 004 727,46 84               395272,54
37121:  34 01 21      93    Toimintamenot - Omkostnader ..... .                 44 042 521 ,96          44042521,96 100                      0,00
37122:  34 01 21      94    Toimintamenot - Omkostnader ....•.                 135 014 000,00           98 485 997,59 73            36 528 002,41
37123:  34 03 21      93    Toimintamenot - Omkostnader ..... .                  6 534104,80             6 534 104,80 100                    0,00
37124:  34 03 21      94    Toimintamenot - Omkostnader ..... .                104 070 000,00           97 280 649,28 93             6 789350,72
37125:  34 06 21      93    Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallin-
37126:                       non        toimintamenot - Omkostnader
37127:                       inom arbetskraftsärendenas distrikts-
37128:                      och lokal- förvaltning .............. .              44 567 860,41          44567860,41          100             0,00
37129:  34 06 21 94          Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallin-
37130:                       non        toimintamenot - Omkostnader
37131:                       inom arbetskraftsärendenas distrikts-
37132:                       och lokalförvaltnin g .........•......            539 229 000,00          484 306 224,81        90     54 922 775,19
37133:  34 06 29 94          Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen
37134:                       ostopalvelut - Köpta tjänster som hän-
37135:                       för sig tili arbetskraflspolitisk vuxenutbild-
37136:                       ni ng ........................... .              1 037 762 000,00         843 608 819,34        81    194153180,66
37137:  34 06 61 93          Valtionapu työttömyyden lieventämi-
37138:                       seen - Statsunderstöd för lindrande av
37139:                       arbetslösheten ................... .              427 257 439,68          298 577 571 ,52       70    128 679 868,16
37140:  34 06 61 94          Valtionapu työttömyyden lieventämiseen
37141:                       (momentti sisältää ehdollisen päätök-
37142:                       sen) - Statsunderstöd för lindrande av
37143:                       arbetslösheten ....•...............              1 998 000 000,00        1 022 490 002,12       51    546 509 997,88
37144:  34 06 62 94          Työllisyysperusteinen valtionapu inves-
37145:                       tointeihin - Statsunderstöd för investe-
37146:                       ringar i sysselsättningsfrämjande syfle ..        515 620 000,00          277 806 426,88        54    237813573,12
37147:  34 06 63 91          Rakennemuutosten aiheuttamien häiriöi-
37148:                       den lieventäminen - Lindrande av
37149:                       stömingar föranledda av struklurorn-
37150:                       vandlingen •......................                   7 560855,35             7 560 855,35 100                   0,00
37151:   34 06 77 91         Sijoitusmenot työllisyyden turvaamisek-
37152:                       si - lnvesteringsutgifter för tryggande
37153:                        av sysselsättningen ...........•....                 1 982 011,66           1 982 011,66 100                   0,00
37154:   34 06 77 92         Sijoitusmenot työllisyyden turvaamisek-
37155:                       si - lnvesteringsutgifter för tryggande
37156:                        av sysselsättningen ............... .               8016801,91              5 577 475,08       70      2 439 326,83
37157:   34 06 77 93         Sijoitusmenot työllisyyden turvaamisek-
37158:                        si - lnvesteringsutgifter för tryggande
37159:                        av sysselsättningen ......•.........             162 202113,80           143 812 069,76        89     18 390 044,04
37160:   34 06 77 94          Sijoitusmenot työllisyyden turvaamisek-
37161:                        si - lnvesteringsutgifter för tryggande
37162:                        av sysselsättningen ............... .            556 330 000,00          377 343 555,42        68    178 986 444,58
37163:   34 99 21 93         Työvoimaopiston toimintamenot - Ar-
37164:                        betskraflsinstitutets omkostnader ..... .              568538,63              568 538,63       100             0,00
37165:   34 99 21 94         Työvoimaopiston toimintamenot - Ar-
37166:                        betskraflsinstitutets omkostnader ..... .           2878000,00              2 200 685,86        76       677 314,14
37167:                                  Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
37168:                                                                                                                      sivu
37169: 34 PI.-Ht.                       Relation angående reserverade anslag för år 1994                                    sida 224
37170: Pl.- Ht.                                                            Käytettävissä       Käytetty/peruutettu          Vuodelle
37171:      Luku- Kap.                                                 Stått tili förfogande    AnvänVindraget               Tili år
37172:          Mom.-Mom.                                               vuonna - år 1994        vuonna- år 1994               1995
37173:               Vuosi -År
37174:                                                                                                               ~
37175: 
37176: 
37177: 34 99 22 93         Työneuvoston       toimintamenot - Ar-
37178:                     betsrådets omkostnader .............               212 844,76            212 844,76 100                 0,00
37179:  34992294           Työneuvoston       toimintamenot - Ar-
37180:                     betsrådets omkostnader .............               802000,00             461 017,19       57     340982,81
37181:  34 99 52 94        Työttömien aloitteellisuuden tukemi-
37182:                     nen - Stödjande av arbetslösas före-
37183:                     tagsamhet .......................               5000000,00                   0,00   0           5000000,00
37184:  34 99 74 92        Talonrakennukset - Husbyggen .....              1 500 000,00                 0,00   0           1500000,00
37185:  35 01 21 93        Toimintamenot - Omkostnader ......              8 081 235,95          8081 235,95 100                 0,00
37186:  35 01 21 94        Toimintamenot - Omkostnader ......             80 481 000,00         73146579,17 91             7334420,83
37187:  35 01 2294         Kehittäminen, suunnittelu, tutkimus ja
37188:                     valvonta - Utveckling,         planering,
37189:                     forskning och övervakning ...........         43 454 000,00          17 402 713,27        40   26 051 286,73
37190:  35 01 24 94        Kansainvälinen yhteistyö - lntematio-
37191:                     nellt samarbete ..•..........•.....            16 903 000,00           9609459,55         57    7293540,45
37192: 35 01 26 94         Koulutus, tiedotus ja valistus - Utbild-
37193:                     ning, information och upplysning ..•...         4 740000,00            2960860,92         62    1779139,08
37194:  35 11 26 93        Ympäristön tutkimus, suunnittelu ja vai-
37195:                     vonta - Miljöforskning, planering och
37196:                     övervakning ......................             14446051,29           14 446 051,29 100                  0,00
37197:  35 11 61 91        Saaristo- ja tunturialueiden ympäristön-
37198:                     suojelun tukeminen - Stödjande av
37199:                     miljövården i skärgården och fjällen ....           24 912,90             24 912,90 100                 0,00
37200:  35 11 61 92        Saaristo- ja tunturialueiden ympäristön-
37201:                     suojelun tukeminen - Stödjande av
37202:                     miljövården i skärgården och fjällen •...           78 811,00             60861,00        77       17950,00
37203:  35 11 61 93        Saaristo- ja tunturialueiden ympäristön-
37204:                     suojelun tukeminen - Stödjande av
37205:                     miljövården i skärgården och ijällen ..•.          359 902,19            316 686,79       88       43215,40
37206:  35 11 61 94        Saaristo- ja tunturialueiden ympäristön-
37207:                     suojelun tukeminen - Stödjande av
37208:                     miljövården i skärgården och fjällen ....       2 900000,00            2423056,32         84     476943,68
37209:  35 11 62 91        Jätehuollon edistäminen - Främjande
37210:                     av avfallshanteringen ...............           6777249,72             6m249,72 100                     0,00
37211:  35 11 62 92        Ympäristönsuojelun edistäminen - F-
37212:                     rämjande av miljövården ............           14 231 873,99           8678872,36         61    5553 001,63
37213:  35 11 62 93        Ympäristönsuojelun edistäminen - F-
37214:                     rämjande av miljövården ............           40 753 539,85         17 898 540,34        44   22 854 999,51
37215: 35 11 62 94         Ympäristönsuojelun edistäminen - F-
37216:                     rämjande av miljövården .•..........           13 600 000,00           3 747 481,00       28    9 852 519,00
37217:  35 11 64 91        Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte-
37218:                     huolto - Oljeavfallshantering som f1-
37219:                     nansieras med oljeavfallsavgift....•...         3141 000,00            3141 000,00 100                  0,00
37220:  35 11 64 92        Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte-
37221:                     huolto - Oljeavfallshantering som Ii-
37222:                     nansieras med oljeavfallsavgilt........         9 703000,00                      0,00      0    9703000,00
37223:  35 11 64 93        Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte-
37224:                     huolto - Oljeavfallshantering som Ii-
37225:                     nansieras med oljeavfallsavgilt........        13 000 000,00           6699900,00         52    6300100,00
37226:  35 11 6494         Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte-
37227:                     huolto - Oljeavfallshantering som Ii-
37228:                     nansieras med oljeavfallsavgift........        22 000 000,00         12 000 000,00        55   10 000 000,00
37229: 35 13 66 91         Avustukset ympäristönsuojeluinvestoin-
37230:                     teihin Itä-Euroopassa - .. Understöd för
37231:                     miljövårdsinvesteringar i Osteuropa ....       11 319 720,35         11319720,35 100                        0,00
37232:                                  Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
37233:                                                                                                                        sivu
37234: 35 Pl.- Ht.                      Relation angående reserverade anslag för år 1994                                      sida   225
37235: PL- Ht.                                                              Käytettävissä       Käytetty/peruutettu           Vuodelle
37236:      Luku- Kap.                                                  Stått tili förfogande    AnvänVmdraget                 Tili år
37237:          Mom.-Mom.                                                vuonna - år 1994        vuonna - år 1994               1995
37238:               Vuosi- År
37239: 
37240: 
37241: 
37242: 
37243:  35 13 66 92        Avustukset ympäristönsuojeluinvestoin-
37244:                     teihin Itä- ja Keski-Euroopassa - _\Jn-
37245:                     derstöd för miljövårdsinvesteringar i Ost-
37246:                     och Centraleuropa .................            52 569 347,50          13 433 003,05        26    39 136 344,45
37247:  35 13 66 93        Avustukset ympäristöinvestointeihin Itä-
37248:                     ja Keski-Euroopan maissa - Unders-
37249:                     töd för miljövårdsinvesteringar i öst- och
37250:                     centraleuropeiska stater .............         31 259 715,90          14 250 079,92        46    17 009 635,98
37251:  35 13 66 94        Avustukset ympäristöinvestointeihin Itä-
37252:                     ja Keski-Euroopan maissa - _Unders-
37253:                     töd för miljövårdsinvesteringar i Ost- och
37254:                     Centraieuropeiska stater ............          40 000 000,00            1 881 000,00        5    38 119 000,00
37255:  35 13 67 91        Ympäristönsuojelun yleinen edistämi-
37256:                     nen - Allmänt främjande av miljövår-
37257:                     den .............................                  210 349,86             210 349,86       100             0,00
37258:  35 13 67 92        Ympäristönsuojelun yleinen edistämi-
37259:                     nen - Allmänt främjande av miljövår-
37260:                     den .............................                   872 206,31            826564,87        95        45641,44
37261:  35 13 67 93        Ympäristöyhteistyön yleinen edistämi-
37262:                     nen - Al!mänt främjande av miljösa-
37263:                     marbetet. ........................              13 213 221,61         10 280 462.45        78     2932759,16
37264:  35 13 67 94        Ympäristöyhteistyön yleinen edistämi-
37265:                     nen - Allmänt främjande av miljösa-
37266:                     marbetet. ........................              17 026 000,00          9439 854,66         55     7 586145,34
37267:  35 15 21 93        Luonnonsuojelun        yleismenot - Ali-
37268:                     männa utgifter för naturvården ........             930 510,07            930510,07        100             0,00
37269:  35 15 22 93        Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnos-
37270:                     sapito - Skötsel och underhåll av na-
37271:                     turskyddsområdena ................               2106256,68            2 099 741,28        100        6 515,40
37272:  35 15 32 91        Avustukset virkistysalueiden hankin-
37273:                     taan - Understöd för anskaffning av
37274:                     rekreationsområden ................              2 137 400,00          2137 400,00         100             0,00
37275:  35 15 32 92        Avustukset virkistysalueiden hankin-
37276:                     taan - Understöd för anskaffning av
37277:                     rekreationsområden ................              3 620 350,00             600000,00         17    3020350,00
37278:  35 15 32 93        Avustukset virkistysalueiden hankin-
37279:                     taan - Understöd för anskaffning av
37280:                     rekreationsområden ................              5000000,00                       0,00      0     5 000 000,00
37281:  35 15 44 91        Koskiensuojelulain mukaiset korvauk-
37282:                     set - Ersättningar enligt forsskyddsla-
37283:                     gen .............................                    94 615,22             94 615,22       100             0,00
37284:  35 15 61 92        Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvauk-
37285:                     set- Vissa ersättningar i samband
37286:                      med naturvården ..................                        94,00                  0,00      0             94,00
37287:  35 15 61 93        Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvauk-
37288:                     set- Vissa ersättninaar i samband
37289:                      med naturvården ..... ~ ............            6 014 672,68          6 014 672,68        100             0,00
37290:  35 15 70 91        Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
37291:                     ventarier .........................                 133 979,20            133 979,20       100             0,00
37292:  35 15 74 91        Luonnonsuojelualueiden talonrakennus-
37293:                     työt - Husbyggnadsarbeten inom na-
37294:                     turskyddsområdena ................                  244 667,50            244 667,50       100             0,00
37295:  35 15 74 92        Luonnonsuojelualueiden talonrakennus-
37296:                     työt - HusbXggnadsarbeten inom na-
37297:                     turskyddsomr"dena ................                  997111,31              37 534,96        4      959 576,35
37298:  !5 3505.39L
37299:                                 Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
37300:                                                                                                                       sivu
37301: 35 Pl. -Ht.                     Relation angående reserverade anslag för år 1994                                      sida    226
37302: P1.- Ht.                                                            Käytettävissä       Käytetty/peruutettu           Vuodelle
37303:      Luku- Kap.                                                 Stått tili förtogande    Använtiindraget               Tili år
37304:          Mom.-Mom.                                               vuonna - år 1994        vuonna - år 1994               1995
37305:               Vuosi -Ar
37306:                                                                                                               Ok
37307: 
37308:  35 15 74 93        Luonnonsuojelualueiden talonrakennus-
37309:                     työt - Husbyggnadsarbeten inom na-
37310:                     turskyddsområdena ................                  56 076,50             55 761,50       99             315,00
37311:  35 15 87 91        Luonnonsuojelualueiden          hankkimi-
37312:                     nen - Anskaffning av naturskyddsom-
37313:                     råden ...........................                    13575,00              13 575,00      100              0,00
37314:  35 15 87 92        Luonnonsuojelualueiden          hankkimi-
37315:                     nen - Anskaffning av naturskyddsom-
37316:                     råden ...........................                  404 209,91            404209,91        100              0,00
37317:  35 15 87 93        Luonnonsuojelualueiden          hankkimi-
37318:                     nen - Anskaffning av naturskyddsom-
37319:                     råden ...........................              13910415,11           13 910 338,21        100             76,90
37320:  35 15 88 93        Osakkeiden hankkiminen - Anskaff-
37321:                     ning av aktier .....................           1 617 925,00           1 617 000,00        100          925,00
37322:  35 25 21 93        Toimintamenot - Omkostnader ......            34 523 725,40          34 523 725,40        100            0,00
37323:  35 25 21 94        Toimintamenot - Omkostnader. .....           335 310 000,00         300 200 169,21        90    35 109 830,79
37324:  35 25 31 91        Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelu-
37325:                     toimenpiteisiin - Understöd för sam-
37326:                     hällenas vattenvårdsåtgärder .........             674 000,00            674 000,00       100                0,00
37327:  35 25 31 92        Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelu-
37328:                     toimenpiteisiin - Understöd för sam-
37329:                     hällenas vattenvårdsåtgärder .........           1 315 600,00            926 700,00       70      388 900,00
37330:  35 25 31 93        Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelu-
37331:                     toimenpiteisiin - Understöd för sam-
37332:                     hällenas vattenvårdsåtgärder .........          7 015 800,00           5 383 800,00       77     1 632 000,00
37333:  35 25 31 94        Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelu-
37334:                     toimenpiteisiin - Understöd för sam-
37335:                     hällenas vattenvårdsåtgärder .........          7000 000,00            1 987 000,00        28    5 013 000,00
37336:  35 25 70 91        Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
37337:                     ventarier .........................             2345581,19             2345581,19         100           0.00
37338:  35 25 74     91    Talonrakennukset - Husbyggen .....               456409,81              456409,81         100           0.00
37339:  35 25 74     92    Talonrakennukset - Husbyggen .....               236 090,23              33 698,23         14     202 392,00
37340:  35 25 74     93    Talonrakennukset - Husbyggen .....               255 847,75             187 879,83         73      67 967,92
37341:  35 25 74     94    Talonrakennukset - Husbyggen .....               200 000,00                      0,00       0     200 000,00
37342:  35 25 77     91     Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt -
37343:                      Vattendrags- och miljövårdsarbeten ....         1 019127,70           1 019 127,70       100                0,00
37344:  35 25 77 92         Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt -
37345:                      Vattendrags- och miljövårdsarbeten ....        3 060 870,50           2177183,58          71     883686,92
37346:  35 25 77 93         Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt -
37347:                      Vattendrags- och miljövårdsarbeten ....       13 880117,49           12 669 824,69        91    1 210 292,80
37348:  35 25 77 94         Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt -Vat-
37349:                     tendrags- och miljövårdsarbeten ......         32 652 000,00          16 140 305,92        49   16 511 694,08
37350:  35 25 88 94        Osakkeiden hankinta - Anskaffning av
37351:                      aktier ...........................              5800 000,00           5453100,00          94     346 900,00
37352:  35 30 21 93         Yhdyskuntien ja alueiden käytön tutki-
37353:                     mus ja kehittäminen - Undersökning
37354:                     och utveckling av samhällen och använd-
37355:                     ningen av områden ................               3 831 499,43          3831 499,43        100                0,00
37356:  35 30 21 94         Luonnonsuojelun       yleismenot - Ali-
37357:                     männa utgifter för naturvården ........          3 130 000,00          2 334 046,49        75     795 953,40
37358:  35 30 22 94         Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnos-
37359:                      sapito - Skötsel och underhåll av na-
37360:                      turskyddsområdena ................            63151 000,00           62 418 957,08        99     732042,92
37361:                                   Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1994
37362:                                                                                                                         sivu
37363: 35PI.-Ht.                         Relation angående reserverade anslag för år 1994                                      sida 227
37364: Pl.- Ht.                                                              Käytettävissä       Käytetty/peruutettu           Vuodelle
37365:       Luku- Kap.                                                  Stått tili lörfogande    AnvänVindraget                Tili år
37366:           Mom.-Mom.                                               vuonna - år 1994         vuonna- år 1994                1995
37367:                Vuosi -År
37368:                                                                                                                 -%-
37369: 
37370: 
37371: 
37372: 35 30 32 94          Awstukset virkistysalueiden hankin-
37373:                      taan - Understöd för anskaffning av
37374:                      rekreationsområden •..•.....•......              5000000,00               750 000,00       15    4250000,00
37375: 35 30 34 94          Awstukset kunnille rakennussuojelukus-
37376:                      tannuksiin - Understöd för byggnads-
37377:                      skyddskostnader tili kommunema •...•             6820000,00               512 593,85        8     6 307 406,15
37378:  35 30 37 93         Avustukset kuntien kaavoitukseen ja
37379:                      maankäytön ohjaukseen - Understöd
37380:                      för planläggning i kommuner och styrning
37381:                      av markanvändningen ...•..•..•••..               1066131,00             1066131,00 100                    0,00
37382:  35 30 37 94         Awstukset kuntien kaavoitukseen ja
37383:                      maankäytön ohjaukseen - Understöd
37384:                      för planläggning i kommuner och styrning
37385:                      av markanvändningen ............. .              4800000,00             4 320 529,00       90      479 471,00
37386:  35 30 61 94         Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvauk-
37387:                      set - Vissa ersättningar i samband
37388:                      med naturvården ................. .             20 460 000,00         11 234 780,32        55     9 225 219,68
37389:  35 30 62 94         Muut      .!lvustukset   rakennussuoje-
37390:                      luun - Ovriga understöd för byggnads-
37391:                      skydd ............•..............                6490000,00             2 306 003,08       36     4183 996,92
37392:  35 30 87 94         Luonnonsuojelualueiden          hankkimi-
37393:                      nen - Anskaffning av naturskyddsom-
37394:                      råden ..........................•               85 000 000,00         71 586 041 ,20       84    13 413 958,80
37395:  35 32 21 93          Rakentamisen ja rakennetun ympäristön
37396:                      kehittäminen ja tutkimus - Undersök-
37397:                      ning och utveckling av byggandet och
37398:                      den byggda miljön ..•.•.•..•.......              9 857 511,84           9857511,84 100                    0,00
37399:  35 32 34 91         Awstukset kulttuurihistoriallisesti arvok-
37400:                      kaiden kohteiden säilyttämiseen - Bid-
37401:                      rag för bevarande av kulturhistoriskt vär-
37402:                      defulla objekt ................... ..            4360388,00             4 360 388,00 100                  0,00
37403:  35 32 34 92         Awstukset kulttuurihistoriallisesti arvok-
37404:                      kaiden kohteiden säilyttämiseen - Bid-
37405:                      rag för bevarande av kulturhistoriskt vär-
37406:                      defulla objekt .................... .            5278440,56             1 840 000,00       35     3438440,56
37407:  35 32 34 93         Avustukset kunnille rakennussuojelukus-
37408:                      tannuksiin - Understöd för byggnads-
37409:                       skyddskostnader tili kommunerna •....           5 973155,11            2095041,31         35     3 878113,80
37410:  35 32 61 91          Muut          rakennussuojelukustannuk-
37411:                       set - Ersättningar som föranleds av
37412:                       skyddet av den byggda miljön ....... .             889060,36             889 060,36 100                  0,00
37413:  35 32 61 92          Muut ..       rakennussuojelukustannuk-
37414:                       set - Ovriga kostnader för byggnads-
37415:                       skyddet ........................ .              1489951,76               325 228,76       22     1164 723,00
37416:  35 32 61 93          Muut     .!lvustukset   rakennussuoje-
37417:                       luun - Ovriga understöd för byggnads-
37418:                       skydd .......................... .              8046567,87             3 325 349,08       41     4 721 218,79
37419:  35 32 90 93          Pohjan Ruukkiteollisuus OY:n tukemi-
37420:                       nen - Stöjande av Pojo Bruksindustri
37421:                       Fast. Ab ........................ .             1 070 000,00          1 070 000,00 100                  0,00
37422:  35 40 21 93          Toimintamenot - Omkostnader ..... .             2 116 914,96          2116914,96 100                    0,00
37423:  35 41 21 93          Toimintamenot - Omkostnader ..... .             3900000,00            3 900 000,00 100                  0,00
37424:  35 41 21 94          Toimintamenot - Omkostnader ..... .            22 413 000,00         15137 938,14 68             7275 061,86
37425:  35 45 22 91          Asuntotutkimus - Bostadsundersök-
37426:                       ning ........................... .                  54143,20              54143,20 100                   0,00
37427:                                   Selvitys siirretyistä määrärahoista wodelta 1994
37428:                                                                                                                                sivu
37429: 35 PI.-Ht.                        Relation angående reserverade anslag för år 1994                                             sida   228
37430: Pl.- Ht.                                                               Käytettävissä         Käytetty/peruutettu               Vuodelle
37431:       Luku- Kap.                                                   Stått tili förtogande      Använtlindraget                   Tili år
37432:           Mom.-Mom.                                                 vuonna - år 1994          vuonna - år 1994                   1995
37433:                Vuosi -År
37434:                                                                                                                    -%-
37435: 
37436: 
37437: 
37438:  35 45 56 91         Avustukset korjaustoimintaan - Un-
37439:                      derstöd och lån för reparationsverksarn-
37440:                      het .............................                 3855454,10               3855454,10 100                        0,00
37441:  35 45 56 92         Avustukset ko~austoimintaan - Un-
37442:                      derstöd för reparationsverksamhet .•...          25 075 924,40            14 826 943,40       59       10 248 981,00
37443:  35 45 56 93         Avustukset ko~austoimintaan - Un-
37444:                      derstöd för reparationsverksamhet .....        358 517 257,26           200 046109,64         56      158 471147,62
37445:  35 45 56 94         Avustukset korjaustoimintaan - Un-
37446:                      derstöd för reparationsverksamhet .....        350 000 000,00             69 057 328,30       20      280 942 671,70
37447:  35 45 57 94         Arvonlisäveron korvaaminen - Ersätt-
37448:                      ning för mervärdesskatt •...•.....••.          175 000 000,00              5870393,00          3      169 129 607,00
37449:  35 45 61 91         Avustukset vuokrataloille - Understöd
37450:                      tili hyreshus ......................              7028000,00               7028000,00 100                        0,00
37451:  35 45 61 94         Avustukset vuokrataloille - Understöd
37452:                      tili hyreshus ......................             53 000 000,00            17 806 200,00       34       35193 800,00
37453:  35 45 64 91         Avustukset asunnottomille ja pakolaisille
37454:                      osoitettaviin asuntoihin - Understöd
37455:                      för bostäder tili bostadslösa och flyt-
37456:                      tingar ...........................                6030016,00               6 030 016,00 100                      0,00
37457:  35 99 24 93         Kansainvälinen yhteistyö - lnternatio-
37458:                      nellt samarbete ...................               8 793224,54              8 793224,54 100                       0,00
37459:  35 99 26 93         Hallinnonalan koulutus, tiedotus ja valis-
37460:                      tus - Utbildning, information och upp-
37461:                      lysning inom förvaltningsområdet ......           1 392066,00              1392066,00 100                        0,00
37462: 
37463:                      VUODELTA- FRÅN ÅR 1993 ......                23 236 891 607,01        16 670 792 588,29       72     6 566 099 018,72
37464:                      VUODELTA - FRÅN ÅR 1994 •.•..•               60 014 640 000,00        39 223 531 768,83       65    20 286 314164,49
37465: 
37466:                      YHTEENSÄ -       SAMMANLAGT •.•.•.           83 251 531 607,01        55 894 324 357,12       67    26 852 413183,21
37467:     LIIKETOIMINTAA HARJOITTAVIEN
37468:          VALTION VIRASTOJEN
37469:             JA LAITOSTEN
37470: 
37471:   TULOSLASKELMAT JA TASEET
37472:              VUODELTA
37473:                1994
37474: 
37475: 
37476:       STATENS AFFÄRSDRIVANDE
37477: ÄMBETSVERKENS OCH INRÄTTNINGARNAS
37478: 
37479: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR
37480:                 ..   0
37481: 
37482:               FOR AR
37483:                1994
37484: 230
37485: 
37486:                                     Valtion pukutehdas - Statens beklädnadsfabrik
37487:                                                                     Tuloslaskelma- Resultaträkning 1994
37488: 
37489: Myyntituotot- Försäljningsintäkter ...........................................................................................................................                             64 389 875,71
37490: 
37491: Myynnin oikaisuerät- Försäljningens korrektivposter
37492:   Alennukset- Rabatter.....................................................................................................    121 360,12
37493:   Välilliset verot- lndirekta skatter ....................................................................................  11 542 851,37
37494:   Muut oikaisuerät- övriga korrektivposter ....................................................................... ____1..:.5.::.:07_9:..;.7_;.4,"'0-'-1_ _ _--'-'13:..;.1:.. .:7-=2-'-1.::.:85:..c,5:.::.0
37495: Liikevaihto- Omsättning ...........................................................................................................................................                        51 217 690,21
37496: 
37497: Muuttuvat kulut- Rörliga kostnader
37498:   Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ............................................................            24 941 218,51
37499:   Valmistuspalkat- Tillverkningslöner ...............................................................................        9 514 551,43
37500:   Henkilökulut- Personkostnader .....................................................................................        2 440 997,42
37501:   Muut muuttuvat kulut- Övriga rörliga kostnader ............................................................                   189 382,74
37502:   Varastojen muutos - Föränd ring i lager .......................................................................... ___----=.2.:..:72::2:...:5:...:4~7•..:.80:..____-_3::..4:...:3:.:6.::.3.::.60::2:::,3:..::.0
37503: Myyntikate- Försäljningsbidrag ................................................................................................................................                            16 854 087,91
37504: 
37505: Kiinteät kulut- Fastna kostnader
37506:    Palkat- Löner .............................................. ....................................... ........................... 6 486 129,40
37507:    Henkilökulut- Personkostnader .....................................................................................              2 433 607,35
37508:    Vuokrat- Hyror ..............................................................................................................      554 758,07
37509:    Muut kiinteät kulut- Övriga fastna kostnader ................................................................. _ _ _. .:_4.:..:73:..:1:..:7-=0~6,:::;85=-------_1.:...4:....:2:.:0.::.6.::20:..:1:!:,6:.:. 7
37510: Käyttökate- Driftsbidrag ...........................................................................................................................................                         2 647 886,24
37511: 
37512: Poistot- Avskrivningar
37513:   Rakennuksista ja rakennelmista- Byggnader och konstruktioner ..................................                      264 255,96
37514:   Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier .......................................................... _ _ _:_;.1..:.89:..;1....:5'-'1""2,=22=-------=2:...1:..:5..:.5.:...76:.:8::.;,1..:.8
37515: Liikeylijäämä- Rörelseöverskott ...............................................................................................................................                                 492118,06
37516: 
37517: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
37518:   Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................                                  1 652,22
37519: 
37520:     ~~~~~~~~~~ö~~r~~ak~~~~~~::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::                                J~~ ~:t~~
37521:                                                                                                                                      ---~:.:....:..:.=:~-----==~~..:.
37522:                                                                                                                                                                                                 321 813,78
37523: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ..............................................................................................                                               813 931,84
37524: 
37525: 
37526: 
37527: 
37528:                                                                          Tase- Balansräkning 31.12.1994
37529: Vastaavaa-Aktiva
37530: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
37531:   Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ..........................................                     6 517 538,48
37532:   Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ........................................................................        3 778 619,32
37533:   Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................... ____4.: .:3. :.5. :.0.: .:16:.:.;,3:. ;.4                            10 731174,14
37534: 
37535: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar
37536:   Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ............................................................               13 430 368,64
37537:   Valmisteet- Fabrikat ......................................................................................................  9 507 448,85
37538:   Keskeneräiset työt- Halvfärdiga arbeten ........................................................................ _ _ _1~221 156,00                                                       24 158 973,49
37539: 
37540: Käyttöomaisuus- Anläggningstillgångar
37541:   Maa-alue- Jordområde ..................................................................................................    43 500,00
37542:   Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ........................................                       6 756 718,20
37543:   Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ..................................................................          4 153 520,71
37544:   Atk-ohjelmat- Adb-program ..........................................................................................      260 007,78
37545:   Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ........................................................................ _ _ _ _.:_11:_1:..:0:.:.0•:..::.00::.__ _ _.:. 11:.. :2::2:.. :.4. ::84..::6:::,6:.:9
37546:                                                                                                                                                                                            46114 994,32
37547:                                                                                                                                                                                                                  231
37548: 
37549: Vasta ttavaa- Pa ss iva
37550: Vieras pääoma- Främmande kapital
37551:    Lyhytaikainen- Kortfristigt
37552:    Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................   1134 502,60
37553:    Siirtovelat- Resultatregleringar ...................................................................................... 1 358 268,04
37554:    Muut lyhytaikaiset velat- övriga kortfristiga skulder ..................................................... _ _ _.;..1.::.:38:..:0.....;4~82::.:•.:..:...97                                       3 873 253,61
37555: 
37556: Oma pääoma- Eget kapital
37557:   Rahoituspääoma- Finansieringskapital ..........................................................................    30 202 962,18
37558:   Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgängar bundet kapital ...............................                      11 224 846,69
37559:   Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ................................................... -----'-81"""3"""9..:.3.c.:.1•.:...84'--_ _ _4c.:2:. :2:. . c4.;. 1_74"""0.:. .,7. :.1
37560:                                                                                                                                                                                                    46 114 994,32
37561: 
37562: 
37563:                            Valtion hankintakeskus - Statens upphandlingscentral
37564:                                                                        Tuloslaskelma- Resultaträkning 1994
37565: Liikevaihto- Omsättning ...........................................................................................................................................                           1 584 152 321 ,89
37566: 
37567: Muuttuvat kulut- Rörliga kostnader
37568:   Tavaraostot- Varuinköp ................................................................................................. 1 508 160 448,75
37569:   Varastojen muutos- Förändring i lager .......................................................................... ___-4_.:_..::02=3~6~97:....:•..::93:.........__-_.:_1.::.50::..4:..:1:..::3.::.6-'-75:.:0:!.: ,8:. : 2
37570: Myyntikate- Försäljningsbidrag ................................................................................................................................                                    80 015 571,07
37571: 
37572: Kiinteät kulut- Fastna kostnader
37573:    Palkat- Löner ................................................................................................................ 35 075 345,79
37574:    Vuokrat- Hyror ..............................................................................................................            76 999,96
37575:    Muut henkilömenot- övriga personutgifter ....................................................................                  10 930 456,26
37576:    Aineet, tarvikkeet ja energia- Materia!, förnödenheter och energi ..................................                             3 179 861,77
37577:    Muut kulut- Övriga kostnader ........................................................................................ _ ____.;.1.::.:3.::.:66:..:8-=2~63::.:•.:..:19:_____-6~2:..:9:..::3.::.:0.:. :92:. :6:!.:,9c:. .7
37578: Käyttökate- Driftsbidrag ...........................................................................................................................................                               17 084 644,10
37579: 
37580: Poistot- Avskrivningar
37581:   Rakennuksista- Byggnader ............................................................................................ 2120 565,73
37582:   Koneista ja kalusioista- Maskiner och inventarier .........................................................           9 218 712,76
37583:   Muista pitkävaikutteisista menoista- Övriga utgifter med lång verkningstid .................. _ _ _.;..1"'-'72:.:5-=5~93::.:•.;..11:_____-_1.:..:3:..:0:..::6..:.4.;. 87:. :1. c:,6:. : 0
37584: Liikeylijäämä- Rörelseöverskott ...............................................................................................................................                                      4 019 772,50
37585: 
37586: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
37587:   Korkotuotot- Ränteintäkter .................................................................................................................................. _ _ _ _ _1.;.;0..:.1_6_15-'-,8'--2
37588:                                                                                                                                                                                                      4121 388,32
37589: 
37590: Muut tuotot ja kulut- övriga intäkter och kostnader
37591:   Muut tuotot- Övriga intäkter ..........................................................................................      5 248 802,80
37592:   Muut kulut- Övriga kostnader ........................................................................................ _ _ _-4___;.;5:..:4-.:1~87:....:;4..:.:8:.........____4:...:7:..::9..:.4.: .:61:. :5:!.: ,3:. : 2
37593:                                                                                                                                                                                                      8 916 003,64
37594: 
37595: Varausten muutokset- Förändringar i reserveringar
37596:   Varausten vähennys- Minskning av reserveringar ............................................................................................... ------'-10.:. . __:79:. : 9. .; .6.:. .31.. :.1', "'-7
37597: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ..............................................................................................                                                  19 715 634,81
37598: 
37599: 
37600:                                                                             Tase- Balansräkning 31.12.1994
37601: Vastaavaa-Aktiva
37602:  Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgängar
37603:    Rahat- Kassa.................................................................................................................       5 000,00
37604:    Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ........................................................................               200 556 969,96
37605:    Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ...........................................................................                 6 252 380,23
37606:    Siirtosaamiset- Resultatregleringar ...............................................................................             3 462 362,54
37607:    Muut rahoitusvarat- Övriga finansieringstillgängar ....................................................... _ _ __.:5:...:4=-2.: .:53:. :2.:. :,5.: .:5                                        210 819 245,28
37608: 232
37609: 
37610: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
37611:   Tavaravarasto- Varulager ..............................................................................................                                                                           34 029 566,94
37612: Käyttöomaisuus- Anläggningstillgångar
37613:   Maa-alueet- Jordområden .............................................................................................        7 722 000,00
37614:   Rakennukset- Byggnader ..............................................................................................       25 214 642,7 4
37615:   Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ..................................................................               7 075 703,41
37616:   Vuokrattavat ajoneuvot- Uthyrda mgtorfordon ..............................................................                  10 431 745,62
37617:   Muu vuokratlava käyttöomaisuus- Ovriga uthyrda anläggningstillgångar ......................                                    926 073,41
37618:   Osuudet- Andelar ..........................................................................................................     54 700,00
37619:   Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid ............................ ----'-3-'-13:;.;.7....:6c.::.Oc..:7•.:..:52=-----5'-4....:5c.::.6=.2-'-47.. .:2: . ;,7. . :0
37620:                                                                                                                                                                                                   299 411 284,92
37621: Vasta ttavaa-Pa s s iva
37622: Vieras pääoma- Främmande kapital
37623:    Lyhytaikainen- Kortfristigt
37624:    Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................     107 281 390,31
37625:    Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ...........................................................................            12 678 443,14
37626:    Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................... ............................................... ..   2 625 342,01
37627:    Lomapalkkavelka- Semesterlöneskuld ........................................................................... _ _ _3'-'7-"9"-2. :. 90:. ;.7-'-',4-'-7                                         126 378 082,93
37628: 
37629: Oma pääoma - Eget kapital
37630:   Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital ...............................                  54 562 472,70
37631:   Rahoituspääoma- Finansieringskapital .......................................................................... 42 661 075,11
37632:   Edellisten kausien ylijäämä- Föregående perioders överskott ........................................            56 094 019,37
37633:   Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ................................................... _ _ _1.;...9_71....:5....:6c.::.34-"'"'-81'--_ _ _17...:3-'0c.::.3"'-3"-20:. .;1. :. :,9;.:.9
37634:                                                                                                                                                                                                   299 411 284,92
37635: 
37636: 
37637: 
37638:                                   Siemenperunakeskus - Centralen för utsädespotatis
37639:                                                                          Tuloslaskelma- Resultaträkning 1994
37640: Liikevaihto- Omsättning ...........................................................................................................................................                                 15 287121,18
37641: Kulut- Kostnader
37642: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ................................................................                                          7 341 429,95
37643:    Palkat- Löner ................................................................................................................                          4 088 329,01
37644:         0
37645:     ~~ u~~~M ~Ö~~ig~.k~~t~~d·~;::::·.::·.:·.:::·.·.·.:::·.::::·.:·.·.:::::::::::::·.·.::::::::::·.:::::::·.·.:::::·.::::::·.·.·.::·.·.·.::·.:·.
37646:                                                                                                                             1                                 9~~ ~~~:~~
37647:     Varaston muutos- Förändring i lager ............................................................................. _ _ _. :. .1"-81:..:6:.. :6:.::5=:!2,.:. :00:..____-_1.. .:5:.. :2:.::5.:. :7.:. :74.:. :8:!.:,0:.::8
37648: Käyttökate- Driftsbidrag ...........................................................................................................................................                                       29 373,10
37649: 
37650: Poistot- Avskrivningar
37651:   Rakennukset- Byggnader ..............................................................................................            739 128,50
37652:   Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ..................................................................                   566 487,29
37653:   Salaojat- Täckdikningar ................................................................................................. _ _ _ _1_2_0_03-',_45_ _ _ _-_1_3_1_7_61_9..:...,2_4
37654: Liikealijäämä- Rörelseunderskott .............................................................................................................................                                    -1 288 246,14
37655: 
37656: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader ................................................................................................ _ _ _ _ _68_6_6-'6,'--60
37657: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ...........................................................................................                                                   -1 219 579,54
37658: 
37659: 
37660: 
37661:                                                                               Tase- Balansräkning 31.12.1994
37662: Vastaavaa-Aktiva
37663: Rahoitus~mais~us- F~~a~~ie.ringstillg~ngar
37664:     MyyntJsaamJset- Forsa11nmgsfordnngar .............................................................................................................                                                   290 852,90
37665: 
37666: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
37667:   Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter .................................................................................................                                                  9 405 476,00
37668:                                                                                                                                                                                                                        233
37669: 
37670: Käyttöomaisuuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga
37671: utgifter med lång verkningstid
37672:    Maa-alueet- Jordområden .............................................................................................      1 000 000,00
37673:    Rakennukset- Byggnader ..............................................................................................     17101 005,81
37674:    Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ..................................................................             1 321 803,68
37675:    Salaojitus- Täckdikning .................................................................................................    108 031,03
37676:    Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar ........................................................................ _ _ ____;2:..:8....:3c:;2.:..:9,.:...00:...-_ _ _. . :19;. . ;5:. .:5. :. 9. . :16:. :9. :. ,5"'2
37677:                                                                                                                                                                                                                29 255 498,42
37678: Vastattavaa-Passiva
37679: Vieras pääoma- Främmande kapital
37680: Lyhytaikainen- Kortfristigt
37681:    Siirtovelat- Resultatregleringar ......................................................................................         407 809,15
37682:    Lel-velat- Kapl-skulder ..................................................................................................          5 241 ,53
37683:    Jäsenmaksut- Medlemsavgifter .....................................................................................                  1 147,53
37684:    Eläkemaksuvelat- Pensionsavgiftskulder .......................................................................                    37 128,22
37685:    Muut tilitettävät varat- Övriga redovisningsmedel ......................................................... ------'1.::.2...;..42:..:6.:...,9..:..7                                                           463 753,40
37686: 
37687: Oma pääoma- Eget kapital
37688:   Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital...............................                    19 559 169,52
37689:   Rahoituspääoma- Finansieringskapital ..........................................................................  14 718 951,60
37690:   Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott .................................................           -1 219 579,54
37691:   Edellisen tilikauden alijäämä - Förra räkenskapsperiodens underskott ........................... ___-4-..:...::.26:..:6....:7..:.9.:..:6•.:...56:...-_ _ _.:. .28;. . ;7. . :9. . :1.:. .74:. :5. :. ,0:.: 2
37692:                                                                                                                                                                                                                29 255 498,42
37693: 
37694: 
37695:                                                     Kasvinjalostuslaitos -                                                                       Växtförädlingsanstalten
37696:                                                                                                Tuloslaskelma- Resultaträkning 1994
37697: Liikevaihto- Omsättning ...........................................................................................................................................                                             9 742104,88
37698: Kulut - Kostnader
37699:   Aineet ja tarvikkeeVtavarat- Materia! och förnödenheter/varor ......................................                                                                                         5 740 286,18
37700:   Palkat- Löner ................................................................................................................                                                               6 232 552,75
37701:   Muut henkilökulut- Övriga personkostnader ..................................................................                                                                                 1 869 085,67
37702:     ~uu0u~~~i;;; ~Ö~~i·g~.k~st~~<i·e·~:·.·.·.·.::·.·.·.::·.·.·.:·.·.·.·.::·.::·.·.·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·.::·.:·.·.·.:·:.·.:·.·.·.·.·.::·:.:·.·.·.·.·:::.·.·.·:.·.·.·.·.·.·.·.:·.·.:·.·.·.::
37703:                                                                                                                             3 2~~ ~~::~~
37704:     Varastojen muutos - Föränd ring i lager .......................................................................... ___-_1. :. 25:.. :2.. .:2:..:.6.:. :3,.:. .00:.. -___----'15;.. .;8:.. :8.::.2. :.66.::.. 4. :. ,6:.::2
37705: Käyttökate- Driftsbidrag ...........................................................................................................................................                                          -6140 559,74
37706: 
37707: Poistot- Avskrivningar
37708:   Rakennuksista ja rakennelmista- Byggnader och konstruktioner ..................................                             137 842,00
37709:   Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ...................................................................          1 093 951,45
37710:  Aineettomista oikeuksista -lmmateriella rättigheter ...................................................... ----'-70:..:.7_4..:.84....:•.:...00:...-_ _ _-_1;.. .;9:..:3..:.9.::.27.. .:7..:. .,4.::.5
37711: Liikealijäämä- Rörelseunderskott .............................................................................................................................                                                -8 079 837,19
37712: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
37713:   Korkotulot- Ränteinkomster ..........................................................................................                                                                           6 894,89
37714:   Muut tuotot- Övriga intäkter ..........................................................................................                                                                       187 447,95       194 342,84
37715:                                                                                                                                                                                             -----~-------~-
37716:                                                                                                                                                                                                               -7 885 494,35
37717: 
37718: Välittömät verot- Direkta skatter .............................................................................................................................._ _ _ _ _-.. .:3:.:. 7. .:0;:;28:.!:,9:..:.1
37719: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ...........................................................................................                                                               -7 922 523,26
37720: 
37721: 
37722:                                                                                                       Tase- Balansräkning 31.12.1994
37723: Vastaavaa-Aktiva
37724: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
37725:   Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ..........................................                          9 001,45
37726:   Myyntisaamiset-_Försäljningsfordringar ........................................................................          477 703,84
37727:   Muut saamiset- Ovriga fordringar ................................................................................. _ _ _ _5_1_14_0.:...,0....:8                                                                537 845,37
37728: 234
37729: 
37730: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
37731:   Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ............................................................                   239 524,00
37732:   ValmisteeVTavarat- FabrikaWaror ................................................................................ -----=6--=0:.::9.:..0. :.;72:. :6:.: ,0:. :.0                                6 330 250,00
37733: 
37734: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga utgifter
37735: med lång verkningstid
37736: 
37737:     Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ........................................                    1 831 338,00
37738:     Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ............................................................... ...     2 552 553,35
37739:     Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ........................................................................               33 300,00
37740:     Aineenomat oikeudet- lmmateriella rättigheter .............................................................. _ _ _. :2:. .:8:. =2::. 9.::93:.:7..!:,0::0:...__ _ _. . :7. . :2: . .4:. :.7. . :1.: .28:.:·: : .35
37741:                                                                                                                                                                                                14115 223,72
37742: 
37743: Va statta vaa-Pas s i va
37744: Vieras pääoma- Främmande kapital
37745: Lyhytaikainen- Kortfristigt
37746:    Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 3 001 938,10
37747:    Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ..................................................... ____3::8:.=0..: :60::. .4:.:.:,8: :.8                                             3 382 542,98
37748: 
37749: Oma pääoma - Eget kapital
37750:   Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital ...............................                  7 247 128,35
37751:   Rahoituspääoma- Rnansieringskapital .......................................................................... 11 408 075,65
37752:   Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ................................................. ___-__;_7....:9.::2::.2.:._52:..:3:..:.:,2:..:6_ _ _ _. :.;10:. .7:. .:3: 2--=6:.: 80:.:,.:. . :.74
37753:                                                                                                                                                                                                14115 223,72
37754:           SELVITYS
37755: 
37756:     ANNETUISTA LAINOISTA
37757: JA MUUSTA TULOA TUOlTAVASTA
37758:        OMAISUUDESTA
37759:           VUODELTA
37760:             1994
37761: 
37762: 
37763:        UTREDNING ÖVER
37764:                      0
37765: 
37766:         UTGIVNA LAN
37767: OCH ANNAN INKOMSTBRINGANDE
37768:          EGENDOM
37769:             ••   0
37770: 
37771:            FOR AR
37772:             1994
37773: 236
37774: 
37775:                      Valtion lainananto vuonna 1994- Statens utlåning år 1994
37776:                                                                  Kertyneet korot ja                                Kertyneet
37777:                                                                   kurssihyvitykset          Uudet lainat          kuoletukset
37778:                                               lainapääoma          vuonna 1994             vuonna 1994           vuonna 1994                Lainapääoma
37779:                                                lånekapital      lnflutna räntor och       Nya Iän är 1994          lnflutna                  lånekapital
37780:                                                                 kursgottgörelser är                              amorteringar
37781:                                                31.12.1993              1994                                        är1994                    31.12.1994
37782: 
37783:                                                                                                  mk
37784: 
37785: 1 Tulo- ja menoarvion va-
37786:     roista myönnetyt lainat
37787:     - Lån beviljade av medel
37788:     i statsbudgeten .............            6 390 393 796,84     210 733 610,49         335 284 582,80        1 056 862 663,23          5 668 815 716,41
37789: 
37790:     1. Valtiokonttorin          hoi-
37791:      dossa - Av statskonto-
37792:      ret förvaltade .................        4 901 815 711,23     166170 253,91          221 010 941,34          851 740 557,96          4 271 086 094,61
37793: 
37794:      2. Maa- ja metsätalous-
37795:      ministeriön tietopalvelu-
37796:      keskuksen hoidossa -
37797:      Av jord- och skogs-
37798:      bruksministeriets infor-
37799:      mationscentral förvalta-
37800:      de .................................     121 587 309,85         3 948 727,24          2 214 603,00           12 297 604,33            111 504 308,52
37801: 
37802:      3. Lääninkonttorien hoi-
37803:      dossa- Av landskonto-
37804:      ren förvaltade ................         1 366 834 272,21       40 608 501,54        112 059 038,46          192 783 150,94          1 286110159,73
37805: 
37806:     4. Sosiaali- ja terveys-
37807:     alan tutkimus- ja kehittä-
37808:     miskeskuksen hoidossa
37809:     -Av forsknings- och ut-
37810:     vecklingscentralen för
37811:     social- och hälsovården
37812:     förvaltade ......................              156 503,55             6127,80                                      41 350,00                115153,55
37813: II Maatilatalouden kehittä-
37814:     misrahasto- Gårdsbru-
37815:     kets utvecklingsfond .....               7 473 537 522,63     308 376 677,06         420 596 013,60          767 481 165,87          7 126 652 370,36
37816: 111 Asunto-olojen kehittä-
37817:     misrahasto- Fonden för
37818:     utvecklande av bostads-
37819:     förhållandena ................          51 794 961 926,09   2 168 949 658,24 4 584 466 356,93              2 051 200 566,73         54 328 227 716,29
37820: IV Veikkausvoittovaroista
37821:     myönnetyt lainat - Lån
37822:     beviljade av tippnings-
37823:     vinstmedel ....................           224 362 784,49        10 819152,98                                  30 905 854,55            193 456 929,94
37824: V Saatavat valtion liikelai-
37825:     toksilta - Fordringar av
37826:     statens affärsverk ..........             482 125 285,34        23 281 818,66        231 000 000,00          463 011 985,34            250 113 300,00
37827: VI Muu lainananto - övrig
37828:     utlåning .........................          73 800 000,00       3164 610,39     27 855 323,69                 10 935 141,23              90 720 182,46
37829: Yhteensä- Sammanlagt ..                     66 439181 315,39    2 725 325 527,82 5 599 202 277,02              4 380 397 376,95         67 657 986 215,46 1)2)
37830: 1) Valtiokonttorin hoidossa ovatkohdat 11., III,IV, V ja VI, yhteensä mk 59133 604223,30 (87 %)- Punkter 11., III,IV, Voch VI, sammanlagt mk 59133 604 223,30
37831:    (87 %) , sköts av statskontoret.
37832: 2) Rästissä olevia lainasaamisia mk 137 707 872,92
37833:                                                                                                                                                                             237
37834: 
37835:                               Muu valtion tuloa tuottava omaisuus 31.12.1994
37836:                            Annan statens inkomstbringande egendom 31.12.1994
37837:                                                                                                                                                                       Varat
37838:                                                                                                                                                                    Tillgångar
37839:                                                                                                                                                                   31.12.1994
37840: 
37841: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar'> ...........................................................................................................         34 844 782 337,42
37842: Debentuurit- Debenturer ....................................................................................................................................      638 366 000,00
37843:                                                                                                                                 Yhteensä - Summa               35 483 148 337,42
37844: 
37845: 1) Ei sisällä valtion liikelaitoksista annetun lain (627/87) mukaisten liikelaitosten peruspääomia- Det innehåller inte i stöd av lagen (627/87) överensstämmande
37846:    affärsverkens grundkapital
37847:     SELVITYS
37848: 
37849: VALTION VELASTA
37850:    VUODELTA
37851:      1994
37852: 
37853: 
37854:  UTREDNING ÖVER
37855: 
37856: STATSSKULDEN
37857:       ..   0
37858: 
37859:      FOR AR
37860:       1994
37861: 240
37862: 
37863:                                                                                                        Selvitys valtion velasta vuodelta 1994-
37864:                                                                                                                                           Pääoma 31.12.1993 Kapital
37865: 
37866: 
37867: 
37868: 
37869:                                                                                                                               Ulkomaan                                mk
37870: Lainaryhmän/lainavaluutan nimi -                                                                                               rahassa
37871: Lånegruppens/lånevalutans namn
37872: 
37873: 
37874:                                                                                                                               1utländsk
37875:                                                                                                                                 mynt
37876: 
37877: 
37878: 
37879: 
37880: Ulkomainen velka- Utländsk skuld
37881: 1. Valtion pitkäaikainen velka- Statens längfristiga skuld
37882: 1.1. Dollarilainat- Dollarlän ......................................................................                    USD        2 054 708 537,00            11 885 461 532,28
37883: 
37884: 1.2. Puntalainat- Pundlän                                                                                               GBP        1 598 762 063,34            13 675 81 0 689,81
37885: 
37886: 1.3. Ruotsinkruunulainat- Län i svenska kronor .......................................                                  SEK          677 598 109,00              470 591 886,70
37887: 1.4. Tanskankruunulainat- Län i danska kronor ........................................                                  DKK        1 186 550 000,00             1 014 381 595,00
37888: 1.5. Saksanmarkkalainat- Län i tyska mark ..............................................                                DEM        9 689 632 475,00            32 314 924 304,13
37889: 
37890: 1.6. Floriinilainat- Floriniän ......................................................................                   NLG        2 075 999 000,00             6 188 968 218,80
37891: ·····················································································································
37892: 1.7. Belgianfrangilainat- Län i belgiska franc ............................................                             BEF       7 292 696 344,00              1 168 289 954,31
37893: 1.8. Luxenburginfrangilainat- Län i luxemburgska franc ...........................                                      LUF       9 200 000 000,00              1 473 840 000,00
37894: 1.9. Sveitsinfrangilainat- Schweizerfranclän .............................................                              CHF       2 145 015 000,00              8 383 362 124,50
37895: 1.10. Ranskanfrangilainat- Län i franska franc .........................................                                FRF      21 032 618 714,00             20 647721 791,53
37896: 1.11. ltalianliiralainat- Län i italiensk lire ..................................................                       ITL      82 380 200 000,00                278 445 076,00
37897: 1.12. ltävallanshillinkilainat- Län i österrikiska shilling .............................                               ATS       1 000 000 000,00                474 300 000,00
37898: 1.13. Jenilainat- Yenlän ...........................................................................                    JPY     314 304 000 000,00             16 271 518 080,00
37899: 1.14. ECU-Iainat- Län i ECU .....................................................................                       ECU       3 697 210 627,23             23 880 283 441,28
37900: 1.15. Kuwaitindinaarilainat- Lån i kuwaitiska dinar ...................................                                 KWD          20 000 000,00                387 800 000,00
37901: 1.16. PSC-Iainat- Lån i PSC .....................................................................                       PSC           7 275 637,51                  9 520 899,25
37902: Valtion pitkäaikainen velkayhteensä- Statens längfristiga skuld sammanlagt                                                                                    138 525 219 593,59
37903: 
37904: 
37905: 2. Valtion asuntorahaston pitkäaikainen velka -
37906: Statens bostadsfonds längfristiga skuld
37907: 2.1. Saksanmarkkalainat- Län i tyska mark ..............................................                                DEM          100 000 000,00               333 500 000,00
37908: 2.2. Sveitsinfrangilainat- Schweizerfranclän .............................................                              CHF          100 000 000,00               390 830 000,00
37909:                                                                                                                                                                   724 330 000,00
37910: 
37911: 3. Valtion vakuusrahaston pitkäaikainen velka-
37912: Statens säkerhetsfonds längfristiga skuld
37913: 3.1. Dollarilainat- Dollarlän ......................................................................                    USD        1 210 632 000,00             7 002 900 804,00
37914: 3.2. Saksanmarkkalainat- Lån i tyska mark ..............................................                                DEM        1 618 121 700,00             5 396 435 869,50
37915: 3.3. Tanskankruunulainat- Län i danska kronor ........................................                                  DKK        1 236 000 000,00             1 056 656 400,00
37916: 3.4. Floriinilainat- Floriniän ......................................................................                   NLG          358 100 000,00             1 067 567 720,00
37917: 3.5. Puntalainat- Pundlän ........................................................................                      GBP          100 000 000,00               855 400 000.00
37918: 3.6. ltävallanshillinkilainat- Län i österrikiska shilling ...............................                              ATS        2 000 000 000,00               948 600 000,00
37919:                                                                                                                                                                16 327 560 793,50
37920: Yhteensä ulkomaista velkaa- Summa utländsk skuld 2' ....................... ..                                                                                155 577110 387,09
37921:                                                                                                                           241
37922: 
37923: 
37924: Utredning över statsskulden för år 1994
37925:                                                                                         Pääoma 31.12.1994 Kapital
37926: 
37927:            Nostettu               Kuoletettu
37928:            v.1994                  v.1994
37929:                                                       Valuuttakurssien
37930:                                                                                                     1
37931:           Lyftats år              Amorteras           muutosten vaiku-
37932:             1994                   år 1994              tus v. 1994            Ulkomaan
37933:               mk                      mk                                        rahassa                             mk
37934: 
37935:                                                           Effekt av
37936:           (Valuutan-              (Valuutan-            ändringar på           1 utländsk
37937:      vaihdot ym. v. 1994-    vaihdot ym. v. 1994-      valutakurserna             mynt
37938:        Valutabytesavtal        Valutabytesavtal        under år 1994
37939:          mm. år 1994)            mm. år 1994)
37940:               mk                      mk                    mk
37941: 
37942: 
37943: 
37944:      6 731 794 429,43         1 313 645 618,80       -2 465 250 554,65   USD     2 583 997 573,00           12 256 417 288,26
37945:                             (2 581 942 500,00)
37946:       4 251 806 203,58                              -2 455 623 534,85    GBP     2 562 211 305,83           18 983 423 564,90
37947:     (3 511 430 206,36)
37948:                                                         -39 775 009,00   SEK       677 598 109,00              430 816 877,70
37949:                                728 840 000,00           -62 204 525,00   DKK       286 550 000,00              223 337 070,00
37950:      14 880 430 887,50       1 103 035 000,00        -3 498 127 896,09   DEM    14 482 928 149,00           44 339 484 528,17
37951:     (1 745 292 232,63)
37952:       1 178 840 000,00         249 865 818,70         -655 744 108,70    NLG     2 735 482 000,00            7 477 987143,40
37953:     (1 015 788 852,00)
37954:                                                         -81 678 199,05   BEF     7 292 696 344,00            1 086 611 755,26
37955:      1 426 213 000,00           577 940 000,00         -161 613 000,00   LUF    14 500 000 000,00            2160 500 000,00
37956:                                 382 040 000,00         -602 457 854,50   CHF     2 045 015 000,00            7 398 864 270,00
37957:      5 851 800 000,00       (3 683 420 000,00)       -2 201 799 206,60   FRF    23 232 618 714,00           20 614 302 584,93
37958:                                                         -37 894 892,00   ITL    82 380 200 000,00              240 550 184,00
37959:                                                         -39 200 000,00   ATS     1 000 000 000,00              435 100 000,00
37960:      9 053 035 000,00         1 851 280 000,00       -1 591 200 720,00   JPY   459 804 000 000,00           21 882 072 360,00
37961:      3 126 000 000,00           330 039 400,00       -2 568 355 243,93   ECU     4145 810 627,23            24 107 888 797,35
37962:                                 364 080 000,00          -23 720 000,00
37963:                                   1 568 263,68             -856 463,79   PSC         6 063 031,25                   7 096171,78
37964:      46 499 919 520,51'!      6 902 334101,18       -16485501 208,16                                       161644452595,75
37965:     (6 272 511 290,99)      (6 265 362 500,00)
37966: 
37967: 
37968:                                                         -27 350 000,00   DEM      100 000 000,00               306 150 000,00
37969:                                                         -29 030 000,00   CHF      100 000 000,00               361 800 000,00
37970:                                                         -56 380 000,00                                         667 950 000,00
37971: 
37972: 
37973:                                                      -1 260 631101,60    USD     1 210 632 000,00            5 742 269 702,40
37974:                                                        -442 556 284,95   DEM     1 618 121 700,00            4 953 879 584,55
37975:                                                         -93 318 000,00   DKK     1 236 000 000,00              963 338 400,00
37976:                                                         -88 629 750,00   NLG       358 100 000,00              978 937 970,00
37977:                                                        -114 500 000,00   GBP       100 000 000,00              740 900 000,00
37978:                                                         -78 400 000,00   ATS     2 000 000 000,00              870 200 000,00
37979:                                                      -2 078 035 136,55                                      14 249 525 656,95
37980:     46 499 919 520,51         6 902 334101,18       -18 619 916 344,71                                    176 561 928 252,70
37981:     (6 272 511 290,99)      (6 265 362 500,00)
37982: 
37983: 
37984: 
37985: 
37986:  16 350539L
37987: 242
37988: 
37989:                                                                                                                Selvitys valtion velasta vuodelta 1994
37990:                                                                                                                                      Pääoma 31.12.1993 Kapital
37991: 
37992: 
37993: 
37994: 
37995:                                                                                                                          Ulkomaan                                mk
37996: Lainaryhmän/lainavaluutan nimi -                                                                                          rahassa
37997: Lånegruppens/lånevalutans namn
37998: 
37999:                                                                                                                          1utländsk
38000:                                                                                                                            mynt
38001: 
38002: 
38003: 
38004: 
38005: Kotimainen velka -lnhemsk skuld
38006: 4. Valtion pitkäaikainen velka- Statens långfristiga skuld
38007: 4.1. Yleisöobligaatiolainat- Obligationslån för allmänheten .......................                                                                    58 229 938 320,00
38008: 4.2. Vakuutuslaitoslainat- Försäkringsanstaltslån .....................................                                                                 1 157 867 250,00
38009: 4.3. Työeläkekassalainat- Arbetspensionskasselån ..................................                                                                       163 725 000,00
38010: 4.4. Työeläkelaitoslainat- Arbetspensionsanstaltslån ................................                                                                   1 212 534 250,00
38011: 4.5. Eläkesäätiölainat- Pensionsstiltelselån ..............................................                                                                68 521 800,00
38012: 4.6. Velkakirjalainat eläkesäätiöiltä- Skuldebrevslån av pensionsstiltelser                                                                               384 300 000,00
38013: 4.7. Laina valtion eläkerahastolta- Lån av statens pensionsfond ...............                                                                         9 700 000 000,00
38014: 4.8. Lainat muilta- Andra lån ....................................................................                                                        787 443 026,77
38015: Valtion pitkäaikainen velka yhteensä- Statens långfristiga skuld sammanlagt                                                                             71 704 329 646, 773l
38016: 5. Valtion lyhytaikainen velka- Statens kortfristiga skuld
38017: 5.1. Velkasitoumuslainat rahalaitoksilla- Skuldförbindelselån av penning-
38018: anstalter .......................................................................................................                                      22 823 621125,70
38019: 5.2. Lyhytaikainen luotto- Kortfristig kredit ..............................................                                                                       0,00
38020: Valtion lyhytaikainen velka yhteensä- Statens kortlristiga skuld sammanlagt                                                                             22 823 621125,70
38021: 
38022: 
38023: 6. Valtion asuntorahaston pitkäaikainen velka - Statens bostadslonds
38024: långfristiga skuld ..........................................................................................                                          11 503 000 000,00
38025: .....................................................................................................................
38026: 7. Valtion vakuusrahaston pitkäaikainen velka - Statens säkerhetsfonds
38027: långfristiga skuld ..........................................................................................                                            3 934 850 000,00
38028: 
38029: B. Valtion viljavaraston pitkäaikainen velka - Statens spannmålsförråds
38030: långfristiga skuld ..........................................................................................                                                    32 000,00
38031: Yhteensä kotimaista velkaa- Summa inhemsk skuld .............................                                                                         109 965 832 772,47
38032: 
38033: 9. Yhteenveto- Sammandrag
38034: Yhteensä ulkomaista pitkäaikaista velkaa - Summa utländsk långfristig
38035: skuld ............................................................................................................                                    155 577 110 387,09
38036: .....................................................................................................................
38037: Yhteensä kotimaista pitkäaikaista velkaa - Summa inhemsk långfristig
38038: skuld ............................................................................................................                                     87142 211 646,77
38039: Yhteensä kotimaista lyhytaikaista velkaa - Summa inhemsk kortfristig
38040: skuld ............................................................................................................                                     22 823 621 125,70
38041: Koko valtion velka- Statsskulden inalles 1l •.....••.••........••...•..•....•.....•.....•                                                             265 542 943 159.56
38042:                                                                                                                       243
38043: 
38044: Utredning över statsskulden för år 1994
38045:                                                                               Pääoma 31.12.1994 Kapital
38046: 
38047:          Nostettu               Kuoletettu
38048:          v.1994                  v.1994
38049:                                                     Valuuttakurssien
38050:          Lyftats år            Amorteras            muutosten vaiku-
38051:            1994                 år 1994               tus v. 1994       Ulkomaan
38052:              mk                    mk                                    rahassa
38053:                                                         Elieki av                                         mk
38054:          (Valuutan-             (Valuutan-            ändringar på      1utländsk
38055:     vaihdot ym. v. 1994-   vaihdot ym. v. 1994-      valutakurserna       mynt
38056:       Valutabytesavtal       Valutabytesavtal        under år 1994
38057:         mm. år 1994)           mm. år 1994)
38058:              mk                     mk                    mk
38059: 
38060: 
38061: 
38062: 
38063:     29 603 120 000,00       9 598 354 770,00                                                         78 234 703 550,00
38064:                               334 501 750,00                                                            823 365 500,00
38065:                                44 910 000,00                                                            118 815 000,00
38066:                               339 434 100,00                                                            873100 150,00
38067:                                19 928 900,00                                                              48 592 900,00
38068:                               209 300 000,00                                                            175 000 000,00
38069:       2 600 000 000,00                                                                               12 300 000 000,00
38070:                               111710590,80                                                              675 732 435,97
38071:      32 203 120 000,00      10658140 110,80 4l                                                        93 249 309 535,97 5l
38072: 
38073: 
38074:     70 410 505 657,55      60 080 808 315,13                                                         33153 318 468,12
38075:     21 385 102 858,53      21 385 102 858,53                                                                     0,00
38076:     91 795 608 516,08       81 465 911173,66                                                         33153 318468,12
38077: 
38078: 
38079:       1 921 000 000,00                                                                                13 424 000 000,00
38080: 
38081: 
38082: 
38083:                               500 599 683,35                                                              3 434 250 316,65
38084: 
38085: 
38086:                                       5 000,00                                                                  27 000,00
38087:     125 919 728 516,08     92 624 655 967,81                                                        143 260 905 320,74
38088: 
38089: 
38090: 
38091:      46 499 919 520,51       6 902 334101,18      -18 619 916 344,71                                176 561 928 252,70
38092:                            (6 272 511 290,99)      (6 265 362 500,00)
38093: 
38094:      34 124 120 000,00     11158 744 794,15                                                         11 0 107 586 852,62
38095: 
38096:      91 795 608 516,08     81 465 911173,66                                                          33153318 468,12
38097:     172 419 648 036,59      99 526 990 068,99     -18 619 916 344,71                                319 822 833 573,44
38098:                            (6 272 511 290,99)      (6 265 362 500,00)
38099: 244
38100: 
38101: 1) Mk 2 311 200 000,- tuloutettu vuodelle 1993- Mk 2 311 200 000,- har antecknats som inkomst år 1993
38102: 2) Käytetyt valuuttakurssit- Använda valutakurser 31.12.1993 ja- och 31.12.1994
38103:                             31.12.1993   31.12.1994
38104:    USD .............. .       5,7845      4,7432
38105:    GBP .............. .       8,554       7,409
38106:    SEK .............. ..      0,6945      0,6358
38107:    DKK .............. .       0,8549      0,7794
38108:    DEM .............. .       3,335       3,0615
38109:    NLG .............. .       2,9812      2,7337
38110:    BEF .............. ..      0,1602      0,149
38111:    LUF .............. ..      0,1602      0,149
38112:    CHF .............. ..      3,9083      3,618
38113:    FRF .............. ..      0,9817      0,8873
38114:    ITL ................ .     0,00338     0,00292
38115:    ATS .............. ..      0,4743      0,4351
38116:    JPY .............. ..      0,05177     0,04759
38117:    ECU ...............        6,459       5,815
38118:    KWD ............ ..       19,39
38119:    PSC ...............        1,3086       1,1704
38120: 
38121: 3) Sisältää erääntyneitä, mutta lunastamanomia lainoja 48 814 220 markkaa- lnkluderar förfallna, men icke inlösta lån 48 814 220 mark..
38122: 4) Momentille 15.02.01 on merkitty 92123 724 691,16 markkaa, johon ei sisälly vanhentuneina velasta poistetut lainat 367170 markkaa.
38123:    Momentille on merkitty 35 576,70 markkaa kuoletusta lainoista, jotka on aikaisemmin poistettu vanhentuneina velasta- På moment 15.02.01
38124:    har antecknats 92123 724 691,16 mark, som inte inkluderar som föråldrade från skulden avskrivna lån på 367170 mark. På moment har
38125:    antecknats 35 576,70 mark som amortering för lån, som har tidigare avskrivits som föråldrade från skulden.
38126: 5) Sisältää erääntyneitä, mutta lunastamanomia lainoja 47 318 750 markkaa- lnkluderar förfallna, men icke inlösta lån 47 318 750 mark.
38127: 6) Valtion liikelaitosten velka on esitetty niiden taseissa- Statens affärsverks skuld har föredragits i affärsverkens balansräkningar.
38128:           SELVITYS
38129: 
38130:  VALTION TAKAUS- JA MUISTA
38131:        SITOUMUKSISTA
38132:           31.12.1994
38133: 
38134:        UTREDNING ÖVER
38135: 
38136: STATENS GARANTI- OCH ANDRA
38137:       FÖRBINDELSER
38138:           31.12.1994
38139: 246
38140: 
38141:                       SELVITYS VALTION TAKAUSVASTUISTA 31.12.1994 1!
38142:                    UTREDNING ÖVER STATENS GARANTIANSVAR 31.12.19941!
38143: 1. Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset- Av statskontoret förvaltade garantier
38144: 1. Takaukset kotimaisista lainoista- Garantier för inhemska Iän
38145: 
38146: Va/tioenemmistöiset yhtiöt- Bolag med statlig majoritet
38147:         Finnair Oy ..........................................................................................................     197 028 462,85 mk
38148:         Kemijoki Oy ........................................................................................................        4 491 252,87 mk
38149:         Kiint. Oy Helsingin Oikeus- ja poliisitalot ...........................................................                    48 390 064,00 mk
38150:         Rautaruukki Oy ..................................................................................................           2 208 653,00 mk
38151:         Sisu-Auto Oy Ab21•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••.••••••••••            54 100 960.70 mk
38152:         Valmet Oy ..........................................................................................................      920 000 000,00 mk
38153:         Veitsiluoto Oy .....................................................................................................       12 470 072,33 mk
38154:         Otatech ..............................................................................................................      1 641 444,68 mk    1 240 330 910,43 mk
38155: Yksityistel yhtiöt - Privata bolag
38156:         Finnyards Oy ......................................................................................................        24 891 520,70 mk
38157:         Metra Oy Ab .......................................................................................................       140 823 000,00 mk     165 714 520.70 mk
38158: 
38159: Julkiset rahoituslaitokset- Offentliga penninginrättningar
38160:         Kera Oy ..............................................................................................................   3 558 325 000,00 mk   3 558 325 000,00 mk
38161: 
38162: Sosiaaliturvarahastot- Socialskyddsfonden
38163:       Työttömyyskassojen Keskuskassa .....................................................................                       1 500 000 001,58 mk   1 500 000 001,58 mk
38164: 
38165: Muut- Övriga
38166:     Ekokem Oy Ab ....................................................................................................              34 850 000,00 mk
38167:     Ulkomaat ...........................................................................................................            1 603 548,00 mk      36 453 548,00 mk
38168: Valtiokonttorin hoidossa olevat kotimaiset takaukset yhteensä - Av statskontoret
38169: förvaltade inhemska garanlier sammanlagt ................................................................                                              6 500 823 980,71 mk
38170: 
38171: 
38172: 2. Takaukset ulkomaisista lainoista- Garantier för utländska Iän
38173: Valtioenemmistöiset yhtiöt- Bolag med statlig majoritet
38174:         Finnair Oy ............................................................                  32 366 212,96 USD                153 519 421,31 mk
38175:         Imatran Voima Oy ................................................                        19 925 000,00 USD
38176:                                                                                                  15 999 970,00 NLG
38177:                                                                                                  10 704 472,19 XEU                200 493 883,77 mk
38178:            Outokumpu Oy .....................................................                    54 308 000,00 ECU                315 801 020,00 mk     669 814 325,08 mk
38179: 
38180: Yksityiset yhtiöt- Privata bolag
38181:         Teollisuuden Voima Oy .........................................                          11 650 000,00 USD
38182:                                                                                                  55 512 573,90 SEK                 90 553 174.49 mk      90 553174.49 mk
38183: 
38184: Julkiset rahoituslaitokset- Offentliga penninginrättningar
38185:         MB Osakepankki ..................................................                          3 001 925,78 USD                14 238 734,36 mk
38186:            Kera Oy ................................................................              29 209 832,78 USD
38187:                                                                                                  92 666 666,67 DEM                422 247 078,85 mk     436 485 813,21 mk
38188: 
38189: Muut- Övriga
38190:     Pohjoismaiden Investointipankki ......................... .                                128 617 943,12 USD
38191:                                                                                                 19 261129,89 DEM
38192:                                                                                                 12 528 372,28 CHF
38193:                                                                                                 15 967 741,94 FRF
38194:                                                                                                 29 448 073,87 DKK
38195:                                                                                                184 278 768,50 JPY
38196:                                                                                                  1188 000,00 FIM
38197:                                                                                                  5 262 651,90 SEK
38198:                                                                                                  1 336 500,00 ECU                 772 551 802,24 mk
38199:                                                                                                                                                                                                 247
38200: 
38201:            Ulkomaat .............................................................                  77 621 658,61 USD
38202:                                                                                                    43 052 726,13 DEM
38203:                                                                                                    16 005 895,00 CHF                           557 890 300,28 mk                 1 330 442 102,52 mk
38204: Valtiokonttorin hoidossa olevat ulkomaiset takaukset yhteensä - Av statskontoret förvaltade utländska garan-
38205: tier sammanlagt .........................................................................................................................................................        2 527 295 415,30 mk
38206: 
38207: Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset yhteensä- Av statskontoret förvaltade garantier sammanlagt .......... .                                                                9 028119 396,01 mk
38208: 
38209: 
38210: 
38211: 11. Valtiontakuukeskus - Statsgarantiecentralen
38212: Valtiontakuurahasto- Statsgarantifonden
38213: 
38214:            Valtiontakuukeskuksen hoidossa olevattakauksef3'4' - Av Statsgaranticentralen förvaltade inhemska garantier3' 4'                                                       5 883 000 000,00 mk
38215: 
38216:            Lain valtion takuista perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi mukaisten takuiden kirjanpidollinen takuuvastuu
38217:            - Det bokföringsmässiga ansvaret om garantier enligt lag om statsgarantier för tryggande av basråvaruför-
38218:            sörjningen .......................................................................................................................................................       75 000 000,00 mk
38219: 
38220:            Voimassa olevien takuiden takuuvastuu- Garantiansvaret av garantierna i kraff5l6l .......................................                                            21 584 000 000,00 mk
38221: Valtiontakuukeskuksen hoidossa olevat takuut ja takaukset yhteensä - Av Statsgaranticentralen förvaltade
38222: garantier sammanlagt ................................................................................................................................................           27 542 000 000,00 mk
38223: 
38224: 
38225: 
38226: 111. Valtion opintotukikeskuksen hoidossa olevat takaukset yhteensä - Av Studiestödscen-
38227: tralen förvaltade garantier sammanlagt .....................................................................................                                                    11 873 926 811,58 mk
38228: 
38229: 
38230: IV. Valtion liikelaitoksista annetun lain 12§:n 3 momentin nojalla valtion liikelaitosten anta
38231: mat vakuudet liikelaitoskonserniin kuuluvan tytäryhtiön lainasta - De säkerheter, som
38232: aHärsverk har gett för ett tili aHärsverkskoncernen hörande dotterbolags lån enligt lagen om
38233: aHärsverk 12 § 3 mom.
38234:  llmailulaitos- Luftfartsverket
38235:     Kiinteistö Oy- Fastighets Ab Lentäjäntie 1 .........................................................................................................                          115 000 000,00 mk
38236: Valtiontakuut yhteensä- Statsgarantier inalles .....................................................................................................                            48 559 046 207,59 mk
38237: 
38238: 1) Luettelo ei sisällä asuntotuotantolain 13 a §:ssä tarkoitettuja valtiontakauksia.- Förteckningen innehäller inte de
38239:    garantiansvar som avses i 13 a § lagen om bostadsproduktion.
38240: 2) Sisältää ulkomaan rahan määräisiä låinoja vasta-arvoltaan -lnnehäller Iän i utländska valutortili ett motvärde av                                                               44 121125,00 mk
38241: 3) Sisältää ulkomaan rahan määräisiä lainoja vasta-arvoltaan- lnnehäller Iän i utländska valutortili ett motvärde av                                                              949 000 000,00 mk
38242: 4) Valtiotakausrahaston takausten kirjanpidollinen takausvastuu- Det bokföringsmässiga ansvaret av statsgaranti-
38243:    fondens garantier .......... ................................... ..................................................... ................................................       5 862 000 000,00 mk
38244: 5) Sisältää taattujen luottojen pääomat ja jäljellä olevalta luottoajalta perittävä! korot. Käytetty keskikursseja
38245:    31.12.1994 - lnnehäller kapitalen och räntorna av de garanterade krediterna. Använt medelkurserna per
38246:    31.12.1994.
38247: 6) Vientitakuulain tarkoittama kirjanpidollinen kokonaisvastuu - Det bokföringsmässiga ansvaret enligt lag om
38248:    exportgaranti .........................................................................................................................................................      29 527 000 000,00 mk
38249: 
38250:  Käytetyt valuuttakurssit 31.12.1994-
38251:  Använda valutakurser 31.12.1994
38252: 
38253:  USD                         4,7432
38254:  GBP                         7,409
38255:  DEM                         3,0615
38256:  NLG                         2,7337
38257:  CHF                         3,618
38258:  FRF                         0,8873
38259: 248
38260: 
38261: LUF                         0,149
38262: JPY                         0,04759
38263: DKK                         0,7794
38264: SEK                         0,6358
38265: NOK                         0,7014
38266: XEU                         5,815
38267: 
38268: Valtio otti v. 1985 vastattavakseen osasta Vaivilla Oy:n velkoja yhtiön ja velkojien kanssa tekemillään sopimuksilla.
38269: Valtion vastattavaksi siirtyneiden ja aikaisemmin valtion takaamien lainojen osalta valtion takausvastuu samalla lakkasi.
38270: Valtion vastattavien lainojen määrä oli 31.12.1994 13 279 766,00 markkaa.- Enligt överenskommelse mellan staten
38271: och Vaivilla Ab samt dess borgenärer övertog staten är 1985 ansvaret för en del av Vaivilla AB:s skulder. Samtidigt
38272: upphörde statens garantiansvar för de övertagna Iän en. Beloppet av de av staten övertagna lånen uppgick 31.12.1994
38273: ti1113 279 766,00 mark.
38274: 
38275: 
38276: 
38277: 
38278:                     Kansainvälisille rahoituslaitoksille annetut sitoumukset -
38279:                   Åt internationella finansieringsinstitut utfärdade förbindelser1>
38280:                                                                                                      Sitoumusten           Uusia        Lunastettu       Sitoumusten
38281:                                                                                                         määrä        sitoumuksia 1994     1994              määrä
38282:                                                                                                        Beloppetav          Nya           lnfriats          Beloppet av
38283:                                                                                                      förbindelsema     förbindelser      år 1994         förbindelserna
38284:                                                                                                        31.12.1993        år1994                            31.12.1994
38285:                                                                                                            mk               mk             mk                  mk
38286: 
38287: 
38288: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö- lnternationella
38289: Utvecklingsfonden .......................................................................             718 517 668                 -      91 063 000        627 454 668
38290: Aasian Kehitysrahasto- Asiatiska Utvecklingsfonden .................                                   172 986 574       10 000 000      26 492 713        156 493 861
38291: Latinalaisen Amerikan Kehityspankki -lnteramerikanska Utveck-
38292: lingsbanken
38293:    - peruspääoma- grundkapital .............................................                             2 240 023                -                  -        2 240 023
38294:    -erityisrahasto- specialfonden ...........................................                           14 441 931                -       2 476 885          11 965 046
38295: Afrikan Kehitysrahasto- Afrikanska Utvecklingsfonden ..............                                    230 455 576       58 598 324      52 389 219         236 664 681
38296: Kansainvälinen Maatalouden kehittämisrahasto- lnternationella
38297: Utvecklingsfonden för lantbruk ....................................................                     76198 006                 -      13 484 957          62 713 049
38298: Kansainvälinen Investointitakauslaitos - Multilaterala investe-
38299: ringsgarantiorganet ......................................................................               2 774 032                -                  -        2 774 032
38300: Perushyödykkeiden yhteisrahasto- Gemensamma fonden för
38301: rävaror ..........................................................................................       2 884113                 -                  -        2 884113
38302: Maailmanlaajuinen ympäristörahasto- Världsomfattande miljö-
38303: fonden ..........................................................................................       63 000 000                -      21 000 000          42 000 000
38304: Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki - Den Europeiska
38305: uppbyggnads- och utvecklingsbanken ..........................................                           23 537 500       23 700 000      23163 750           24 073 750
38306:                                                                                                      1 307 035 423       92 298 324     230 070 524       1169 263 223
38307: 1>   Korottomia, vaadittaessa maksettavia velkakirjoja, jotka annettu jäsenosuusmaksujen käteissuoritusten sijaan- Räntefria, vid anfordran betalbara skuldebrev givna i
38308:      stället för kontantprestationer av medlemsandelar.
38309:          K 13/1995vp
38310: 
38311: 
38312: 
38313: 
38314:   POHJOISMAIDEN NEUVOSTO
38315:    SUOMEN VALTUUSKUNTA
38316: 
38317: TOIMINTAKERTOMUS
38318: 
38319: 
38320: 
38321: 
38322:          HELSINKI1996
38323:  ISSN 1237-0584
38324: OY EOITA AB. HELSINK11996
38325: POHJOISMAIDEN NEUVOSTO
38326: Suomen valtuuskunta
38327: 
38328: 
38329: 
38330: 
38331:                         Eduskunnalle
38332: 
38333: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta antaa oheisen kerto-
38334: muksen neuvoston toiminnasta 1995. Kertomuksessa selostetaan 46.
38335: istuntoa 27. helmikuuta-2. maaliskuuta, 5. ylimääräistä istuntoa 29.
38336: syyskuuta ja 47. istuntoa 13.-15. marraskuuta 1995 sekä esitetään
38337: katsaus neuvoston yleiseen toimintaan vuoden aikana.
38338: 
38339: Helsingissä 8. tammikuuta 1996
38340: 
38341: 
38342: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puolesta
38343: 
38344: 
38345: 
38346:                              Outi Ojala
38347:                            puheenjohtaja
38348: 
38349: 
38350: 
38351: 
38352:                                                      Guy Lindström
38353:                                                        pääsihteeri
38354:                                   s                 s         Ä          L       L       y        s
38355: 
38356: 
38357: 
38358: 1      YHTEENVETO ...... ... .. .. ..... .. ...... .....      7         7      PUHEENJOHTAJISTO ................... 25
38359: 1.1 46. istunto ................... ................... 7               7.1 Jäsenet ja kokoukset ..... ..... ..... ...... 25
38360: 1.2 Uudistustyöryhmän raportti.......... 7                              7.2 Pohjoismainen yhteistyö uuteen
38361: 1.3 5. ylimääräinen istunto.................. 8                             aikaan ............................................. 25
38362: 1.4 47. istunto ...................................... 8                7.3 Sihteeristöt samaan paikkaan ....... 26
38363: 1.5 Yhteistyöbudjetti 1996 ................... 9                        7.4 Pohjola Yhdistyneissä kansakun-
38364: 1.6 Pohjoismainen YK-konferenssi..... 9                                     nissa ............................................... 27
38365: 1. 7 Kansainväliset yhteydet................. 9                         7.5 Arktinen yhteistyö ................... ...... 27
38366: 1.8 Arktinen yhteistyö ... ... ..... ...... . .. ... .. 9               7.6 Kansainväliset yhteydet.. ............... 27
38367: 1.9 Valiokunnat .. ................................. 10                 7.7 Sihteerikollegio .............................. 28
38368: 1.10 Vuoden 1996 alkaessa................... 10                         7.8 Puheenjohtajiston budjetti 1996 .... 28
38369: 
38370: 2      NEUVOSTON ORGANISAATIO .... 11                                   8     JURIDINEN YHTEISTYÖ............... 29
38371: 2.1    Yleiskokous .... .......... .... ........ . .. ..... . 11        8.1 Juridinen valiokunta ................ ...... 29
38372: 2.2    Puheenjohtajisto ............................ 11                 8.2 Yleiskeskustelu .............................. 29
38373: 2.3    Valiokunnat ........................... ........ 11              8.3 Asiat 46. istunnossa .. ..... ...... ... ... ... . 29
38374: 2.4    Vaalikomitea ....................... ........... 11              8.4 Asiat 47. istunnossa....................... 30
38375: 2.5    Valtuuskunnat................................ 12                 8.5 Kokoukset.. .................................... 31
38376: 2.6    Puolueryhmät ................................ 12                 8.6 Kansainväliset yhteydet.. ............... 31
38377: 2.7    Pääministerit .................................. 12
38378: 2.8    Yhteistyöministerit ......................... 12                 9      KULTTUURIYHTEISTYÖ .... .. ...... .. 32
38379: 2.9    Pohjoismainen yhteistyökomitea .. 12
38380:                                                                         9.1    Sivistysvaliokunta ..... ...... ..... ...... .... 32
38381: 3      SUOMEN VALTUUSKUNTA .......... 13                                9.2    46. istunto ...................................... 32
38382:                                                                         9.3    Vapaan sivistystyön pohjoismai-
38383: 3.1 Jäsenet............................................ 13                     nen tuki .......................................... 33
38384: 3.2 Toiminta ......................................... 14               9.4    47. istunto ...................................... 33
38385:                                                                         9.5    Kokoukset ...................................... 33
38386: 4      46. ISTUNTO .... .. ... ... .... ....... ... ... .. .. 16
38387: 4.1 Suomen valtuuskunta ....................                16          10     SOSIAALIALAN YHTEISTYÖ ........ 35
38388: 4.2 Pääministereiden selonteko..........                    16
38389:                                                                         10.1 Asiat 46. istunnossa ........ ............... 35
38390: 4.3 Vastavalitun presidentin puhe......                     16
38391:                                                                         10.2 Asiat 47. istunnossa ....................... 35
38392: 4.4 Yleiskeskustelu ..............................          17
38393:                                                                         10.3 Kokoukset...................................... 36
38394: 5      5. YLIMÄÄRÄINEN ISTUNTO ....... 19
38395:                                                                         11     TALOUSYHTEISTYÖ ..................... 37
38396: 5.1 Suomen valtuuskunta .................... 19
38397: 5.2 Asiat ............................ .......... ...... ... 19         11.1 Talousvaliokunta ...... ....... ... ... .. .... .. 37
38398: 5.3 Keskustelu ..................................... 20                 11.2 46. istunnossa käsitellyt asiat ........ 37
38399:                                                                         11.3 47. istunnossa käsitellyt asiat ........ 37
38400: 6      47. ISTUNTO ................................. 22
38401:                                                                         12     YMPÄRISTÖYHTEISTYÖ .............. 39
38402: 6.1    Suomen valtuuskunta ... ...... ...... .... . 22
38403: 6.2    Ulko- ja turvallisuuspoliittinen                                 12.1 Ympäristövaliokunta ..................... 39
38404:        keskustelu ..... ................................. 23            12.2 46. istunnon ympäristöasiat .......... 39
38405: 6.3    Pääministereiden selonteko .......... 23                         12.3 Asiat 47. istunnossa ....................... 40
38406: 
38407: 
38408:                                                                    5
38409:                                                                    II
38410: 13     BUDJETTI JA TARKASTUSTOI-                                      Lll1TEET:
38411:        MINTA ............................................ 42
38412:                                                                       1.   46. istunnossa hyväksytyt suosi-
38413: 13.1 Budjettivaliokunta ......................... 42                       tukset, lausunnot ja sisäiset pää-
38414: 13.2 Ministerineuvoston toiminta 1994 42                                   tökset .............................................. 48
38415: 13.3 Vuoden 1996 budjetti ja toiminta-                                2.   5. ylimääräisessä istunnossa hy-
38416:      suunnitelma ................................... 42                    väksytty suositus ja sisäiset pää-
38417:                                                                            tökset .............................................. 52
38418: 14     POHJOISMAIDEN NEUVOSTON                                        3.   47. istunnossa hyväksytyt suosi-
38419:        PALKINNOT................................... 44                     tukset ja sisäiset päätökset ............ 53
38420:                                                                       4.   Kysymykset.................................... 58
38421: 14.1 Kirjallisuuspalkinto ........................ 44
38422:                                                                       5.   Pohjoismaiden neuvoston kon-
38423: 14.2 Musiikkipalkinto ............................ 44
38424:                                                                            ferenssin "Pohjoismaat YK:ssa -
38425: 14.3 Luonto- ja ympäristöpalkinto ........ 45
38426:                                                                            rauhan ja kehityksen puolesta"
38427:                                                                            loppuasiakirja ......................... .. ..... 59
38428: 15     TIEDOTUS ....................... .............. 46
38429:                                                                       6.   Itämeren alueen 4. parlamentaa-
38430: 15.1 Yleistä ............................................   46             risen yhteistyökonferenssin pää-
38431: 15.2 Nordisk Kontakt ............................           46             töslauselma .................................... 61
38432: 15.3 Lehtimiesapurahat .........................            47
38433: 15.4 Julkaisut ................................. ........   47
38434: 
38435: 
38436: 
38437: 
38438:                                                    Puolueiden lyhenteet
38439: 
38440: 
38441:                                       FS         Frisinnad Samverkan
38442:                                       Kesk.      Suomen Keskusta
38443:                                       Kok.       Kansallinen Kokoomus
38444:                                       lib.       Liberalerna på Aland
38445:                                       RKP        Ruotsalainen kansanpuolue
38446:                                       SDP        Suomen Sosialidemokraattinen
38447:                                                  Puolue
38448:                                       SKL        Suomen Kristillinen Liitto
38449:                                       SR         Suomalainen Rintama
38450:                                       Vas.       Vasemmistoliitto
38451:                                       Vihr.      Vihreä Liitto
38452:                                       Ac         Åländsk Center
38453:                                       ÅSD        Alands socialdemokrater
38454: 
38455: 
38456: 
38457:                                                                  6
38458:                                                                  II
38459:                                                 1
38460:                                   YHTEENVETO
38461: 
38462: 
38463:     Pohjoismaisen yhteistyön rakennetta ja           neuvoston ehdotusta ja 24 kysymystä. Näis-
38464: sisältöä on viime vuosina muutettu kahdes-           tä annettiin 22 uutta suositusta.
38465: sa vaiheessa. Ensimmäiset muutokset tehtiin              Yleiskeskustelun aloitti Tanskan päämi-
38466: ETA-sopimuksen pohjalta pohjoismaisten ja            nisteri Poul Nyrup Rasmussen, joka antoi
38467: eurooppalaisten kysymysten lähemmän                  pääministereiden nimissä selonteon. Siinä
38468: kytkennän synnyttämässä tilanteessa. Kun             hän otti esiin erityisesti Pohjolan uuden
38469: Suomen, Ruotsin ja Norjan päätökset Euroo-           aseman, kun Ruotsi ja Suomi olivat päättä-
38470: pan unionin jäsenyydestä ratkesivat v. 1994          neet liittyä Euroopan unioniin. Hän totesi,
38471: lopussa, käynnistettiin toinen vaihe. Neu-           että myös Norja ja Islanti ovat kehityksessä
38472: voston istunnossa Tromssassa marraskuussa            mukana huolimatta ulkopuolelle jäämisestä.
38473: 1994 neuvoston puheenjohtajisto ja Pohjois-          Molemmat maat kuuluvat ETA-sopimuk-
38474: maiden pääministerit sopivat yhteistyön si-          seen ja osallistuvat aktiivisesti Euroopan tur-
38475: sällön uusista tarkistuksista maiden tekemi-         vallisuuspoliittiseen yhteistyöhön. Tulevai-
38476: en EU-jäsenyyspäätösten pohjalta.                    suudesta hän oli sitä mieltä, että pohjois-
38477:     Toimintavuotena tehtiin ratkaisevat pää-         maista yhteistyötä ei tulla asettamaan ky-
38478: tökset neuvoston työmuotojen muuttami-               seenalaiseksi. Vaikka Pohjoismaat toimivat-
38479: sesta ja työn uudesta sisällöstä. V. 1996            kin Euroopan yhteistyössä eri lähtökohdis-
38480: voimaan tulevat päätökset koskevat poh-              ta, mailla ei koskaan ole ollut niin tiiviitä ja
38481: joismaisen yhteistyösopimuksen ja neuvos-            yhteneviä etuja ajettavanaan Euroopan ke-
38482: ton työjärjestyksen muutoksia. Lisäksi muu-          hityksessä.
38483: tettiin istuntojen määrää ja luonnetta sekä              Istunnon suurista asiakysymyksistä mai-
38484: valiokuntien määrää ja työmuotoja. Puheen-           nittakoon tasa-arvoalan yhteistyöohjelma
38485: johtajiston sihteeristö päätettiin muuttaa           1995-2000, työmarkkina- ja työympäristö-
38486: Tukholmasta Kööpenhaminaan Pohjoismai-               alan yhteistyöohjelma sekä aluepoliittinen
38487: den ministerineuvoston sihteeristön yhtey-           yhteistyöohjelma 1995-1999. Lisäksi neu-
38488: teen. Ensimmäiset poliittiset päätökset              vosto päätti uuden luonto- ja ympäristöpal-
38489: suunnanmuutoksista tehtiin Reykjavikin ke-           kinnon perustamisesta.
38490: vätistunnossa. Puheenjohtajiston ehdotus
38491: uudeksi organisaatioksi ja yhteistyön uu-
38492: deksi sisällöksi hyväksyttiin syyskuussa
38493: neuvoston ylimääräisessä istunnossa Köö-
38494: penhaminassa. Varsinaisesti organisaatiotyö
38495:                                                      1.2 Uudistustyöryhmän
38496: saatiin päätökseen, kun puheenjohtajiston                raportti
38497: työjärjestystä koskevat muutosesitykset hy-
38498: väksyttiin syysistunnossa Kuopiossa.                 Pohjoismaiden pääministerit ja neuvoston
38499:                                                      puheenjohtajisto asettivat yhteisen työryh-
38500:                                                      män analysoimaan, millaiseksi yhteistyötä
38501: 1.1 46. istunto                                      tulisi kehittää sen jälkeen kun Suomessa,
38502:                                                      Norjassa ja Ruotsissa oli äänestetty Euroo-
38503: Neuvoston 46. istunto pidettiin Reykjavikis-         pan unionin jäsenyydestä. Ryhmä jätti ra-
38504: sä 27. helmikuuta-2. maaliskuuta. Asialis-           porttinsa "Pohjoismainen yhteistyö uuteen
38505: talla oli 24 jäsenehdotusta, viisi ministeri-        aikaan" 21. helmikuuta.
38506: 
38507: 
38508:                                                 7
38509:                                                 II
38510:     Ehdotuksen pääkohtia oli pohjoismaisen           tain työskenteleviin valiokuntiin kuten tä-
38511: yhteistyön keskittäminen kolmeen pää-                hänkin asti. Yleiskokous päätti kuitenkin
38512: alaan: Pohjoismaiden keskiseen yhteistyö-            suosittaa Pohjoismaiden hallituksille, että ne
38513: hön, Pohjolan yhteistyöhön Euroopassa,               tekisivät ehdotetut muutokset Helsingin so-
38514: EU:ssa ja ETA:ssa sekä yhteistyöhön Pohjo-           pimukseen ja hyväksyisivät puheenjohtajis-
38515: lan lähialueilla. Lisäksi ryhmä ehdotti muu-         ton ehdotuksen uudeksi organisaatioksi.
38516: toksia neuvoston johtamistoimintoihin ja
38517: valiokuntarakenteeseen.       Puolueryhmien
38518: asemaa haluttiin vahvistaa valmistelu- ja            1.4 47. istunto
38519: päätösvaiheessa, muuttaa kokousmuotoja
38520: sekä siirtää puheenjohtajiston sihteeristö           Neuvoston 47. istunto pidettiin Kuopiossa
38521: ministerineuvoston sihteeristön yhteyteen            13.-15. marraskuuta. Istunnon aluksi käy-
38522: Kööpenhaminaan. Työryhmän esityksen                  tiin ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskuste-
38523: päälinjat hyväksyttiin Reykjavikissa kevätis-        lu, jonka käynnisti Tanskan ulkoministerin
38524: tunnossa.                                            Niels Helveg Petersenin antama selonteko
38525:     Tämän jälkeen puheenjohtajisto asetti            Pohjolan hallitusten puolesta.
38526: sisäisen työryhmän tekemään konkreettiset                Selonteossa korostettiin sitä, että poh-
38527: esitykset organisaation muuttamiseksi. Esi-          joismaisessa yhteistyössä on pyrittävä sijoit-
38528: tyksen pääkohtia olivat, että puheenjohtajis-        tumaan keskeisesti sekä eurooppalaisessa
38529: to toimii neuvoston johtoelimenä ja että             kehityksessä että laajemmin kansainvälises-
38530: siihen kuuluu yhdestätoista kolmeentoista            sä kehityksessä. Ulkoministereiden teettä-
38531: jäsentä, että neuvoston valiokunnat raken-           män raportin mukaan on täysin mahdollista
38532: tuvat kolmelle edellä mainitulle pääalalle,          saada pohjoismaisella toiminnalla asiat esiin
38533: että perustetaan erillinen tarkastuskomitea          kansainvälisillä näyttämöillä EU:n ja ETA:n
38534: ja että budjettivaliokunnan tehtävät siirre-         kautta. Edelleen siinä käsiteltiin Pohjoismai-
38535: tään puheenjohtajistolle.                            den tukea EU:n laajentamiselle Baltian mai-
38536:     Ylimääräisessä istunnossa annettujen             hin ja Keski- ja Itä-Eurooppaan.
38537: suositusten ja sisäisten päätösten pohjalta              Selonteossa käsiteltiin myös lähialueyh-
38538: puheenjohtajisto teki ehdotuksensa neuvos-           teistyötä, arktisen neuvoston perustamista
38539: ton työjärjestyksen muuttamisesta. Työjär-           sekä pohjoismaisen rauhanturvajoukon lä-
38540: jestyksen muutokset vahvistettiin Kuopion            hettämistä entiseen Jugoslaviaan.
38541: istunnossa.                                              Yhteistyöministeri Ole Norrback (RKP)
38542:                                                      antoi yleiskokoukselle selonteon Suomen
38543:                                                      puheenjohtajamaan ohjelmasta. Neuvoston
38544: 1.3 5. ylimääräinen istunto                          ja ministerineuvoston työtapojen muutok-
38545:                                                      sista tehtyjen päätösten seurauksena Suo-
38546: Neuvoston 5. ylimääräinen istunto pidettiin          mi on ministerineuvoston puheenjohtaja-
38547: Kööpenhaminassa 29. syyskuuta. Se kutsut-            maa 1996. Selonteon alussa tulivat esiin
38548: tiin koolle käsittelemään neuvoston uutta            erityisesti Euroopan yhteistyötä ja EU:n
38549: organisaatiota ja uusia työtapoja sekä minis-        hallituskonferenssia koskevat asiat. Siinä
38550: terineuvoston Helsingin sopimuksen muut-             todettiin, että EU:n tulevaisuutta ja hallitus-
38551: tamista koskevia esityksiä.                          konferenssin sisältöä käsitellään säännölli-
38552:     Keskustelun käynnistivät Tanskan yh-             sesti pohjoismaisissa kokouksissa. Suomi
38553: teistyöministeri Marianne jelved ja neuvos-          tulee puheenjohtajamaana huolehtimaan
38554: ton islantilainen puheenjohtaja Geir H.              siitä, että Pohjolaa ja Eurooppaa koskevat
38555: Haarde. Puheenvuoroissa käsiteltiin erityi-          kysymykset ovat aina asialistalla pääminis-
38556: sesti uutta valiokuntarakennetta. Enemmis-           tereiden ja ulkoministereiden kokousten li-
38557: tö kannatti puheenjohtajiston ehdotusta,             säksi myös kaikissa muissa ministerineu-
38558: jonka mukaan neuvostoon tulisi kolme va-             vostoissa sekä virkamieskomiteoissa. Li-
38559: liokuntaa: yksi Pohjolan, toinen Euroopan,           säksi siinä käsiteltiin Pohjolan lähialueiden
38560: kolmas lähialueiden yhteistyötä varten. Kes-         kehitystä. Lähialueyhteistyössä pyritään
38561: kustelussa kannatusta sai myös organisaa-            edistämään tasapainoista poliittista ja ta-
38562: tiomalli, joka perustuisi enemmän asia-aloit-        loudellista kehitystä näillä alueilla. Tämä
38563: 
38564: 
38565:                                                 8
38566:                                                 II
38567: on olennainen osa uutta eurooppalaista                 1.6 Pohjoismainen YK-konfe-
38568: arkkitehtuuria.
38569:       Pohjoismaiden keskisessä yhteistyössä                renssi
38570: kulttuuriyhteistyö on edelleenkin tärkeintä
38571: pohjoismaisen identiteetin vahvistamisessa.            Tammikuun alussa Pohjoismaiden neuvosto
38572: Pääministerit halusivat myös tähdentää ns.             järjesti Helsingissä konferenssin teemana
38573: Suomisen selvityksen merkitystä. Siinä kar-            "Pohjola YK:ssa-rauhan ja kehityksen puo-
38574: toitetaan, mitä mahdollisuuksia on parantaa            lesta". Tasavallan presidentti MarttiAhtisaa-
38575: maiden kilpailukykyä yhdistämällä toiminto-            ri avasi konferenssin, ja pääpuheenvuoron
38576: ja ja selkeyttämällä maiden välistä työnjakoa.         piti YK:n pääsihteeri Boutros Boutros-Ghali.
38577:       Suomen puheenjohtajuudessa tullaan               Neuvosto halusi tällä tavoin osallistua Yh-
38578: erityisesti ja määrätietoisesti työskentele-           distyneiden kansakuntien 50-vuotisjuhlalli-
38579: mään pohjoismaisten kielten ymmärtämisen               suuksiin. Pohjoismaiden pääministerit päät-
38580: parantamiseksi. Suomi aikoo esittää toimia,            tivät elokuussa, että Pohjoismaat jatkavat
38581: joilla parannetaan pohjoismaalaisten, var-             yhteistyötään YK:ssa nykyisellään. Maat
38582: sinkin suomalaisten ja islantilaisten mahdol-          pyrkivät puolustamaan Pohjoismaiden saa-
38583: lisuuksia osallistua tasavertaisin ehdoin              maa arvostusta ja merkitystä.
38584: pohjoismaiseen yhteistyöhön.
38585:       Istunnossa hyväksyttiin vuoden 1996
38586: budjettiesitys. Budjettikeskustelussa herätti
38587: suurta huomiota ministerineuvoston ehdo-               1.7 Kansainväliset yhteydet
38588: tus laitosselvityksestä. Ehdotuksessa käsitel-
38589: tiin periaatekysymyksiä, jotka nousivat esiin          Puheenjohtajisto piti yllä entisessä laajuu-
38590: kun pohjoismaisia laitoksia arvioitiin "poh-           dessaan yhteyksiään sekä Euroopassa ole-
38591: joismaisen hyödyn" näkökulmasta. Selvityk-             viin kansainvälisiin järjestöihin että eri aluei-
38592: sessä asetettiin kyseenalaiseksi erinäisten            siin ja maihin Pohjolan lähialueilla. Baltian
38593: laitosten pohjoismainen hyöty. Raportin                maiden yhteydet haituivat lähinnä Baltian ja
38594: esiinnostamat kysymykset ratkaistaan alka-             Itä-Euroopan maiden kansanedustajien sti-
38595:  vana toimintakautena.                                 pendiohjelman kautta.
38596:       Yleiskokouksen asialistalla oli myös mi-             Pohjoismaiden neuvosto osallistui aktii-
38597:  nisterineuvoston ehdotus maa- ja metsätalo-           visesti 4. parlamentaarisen Itämeri-konfe-
38598:  usalan yhteistyöstä, arktisesta yhteistyöstä,         renssin valmisteluihin ja toteuttamiseen.
38599:  lapsi- ja nuorisokulttuuriyhteistyöstä sekä           Konferenssi pidettiin toukokuussa Bornhol-
38600:  Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön pe-             milla.
38601:  ruspääoman korottamisesta. Lisäksi käsitel-
38602:  tiin 16 jäsenehdotusta. Ehdotuksista annet-
38603:  tiin yhteensä 18 uutta suositusta.
38604:       Istunnon yhteydessä neuvoston puheen-            1.8 Arktinen yhteistyö
38605:  johtajisto tapasi Pohjoismaiden pääministe-
38606:  rit. Lisäksi valiokunnat pitivät yhteiskokouk-        Arktinen yhteistyökomitea (Standing Com-
38607:  sia vastaavien ministerineuvostojen kanssa.           mittee of Parlamentarians of the Arctic Regi-
38608:                                                        on) jatkoi työtään. Komiteassa on kolme
38609:                                                        neuvoston nimeämää kansanedustajaa sekä
38610: 1.5 Yhteistyöbudjetti 1996                             kansanedustajat Kanadasta, Venäjältä, Yh-
38611:                                                        dysvalloista ja Euroopan parlamentista. Li-
38612: Pohjoismaiden yhteistyöbudjetti käsiteltiin            säksi työhön osallistuu alkuperäisväestöjen
38613: 47. istunnossa Kuopiossa. Budjetin loppu-              edustaja. Sihteeriavun komitea saa Pohjois-
38614: summa oli 708 milj. Tkr eli n. 11 milj. Tkr            maiden neuvostolta. Komitea ajaa arktisen
38615: vähemmän kuin 1995. Budjetti on laadittu               neuvoston perustamista. Yhteistyössä Kana-
38616: painopistealoittain, joita ovat kulttuuri, kou-        dan parlamentin kanssa valmistellaan toista
38617: lutus ja tutkimus, ympäristö, talous ja elin-          parlamentaarikkokonferenssia       arktisesta
38618: keinot, kansalaispolitiikka sekä yhteistyö             yhteistyöstä, joka pidetään 13.-14. maalis-
38619: Pohjolan lähialueiden kanssa.                          kuuta 1996 Yellowknifessa Kanadassa.
38620: 
38621: 
38622:                                                   9
38623:                                                   II
38624: 1.9 Valiokunnat                                         ajankohtaisina esillä energia-alan alueyh-
38625:                                                         teistyö. Lisäksi käsiteltiin ministerineuvos-
38626:                                                         ton ehdotukset maa- ja metsätalousyhteis-
38627: juridisessa valiokunnassa käsitelti~n uusi
38628:                                                         työstä, arktisesta yhteistyöstä sekä pohjois-
38629: tasa-arvoalan yhteistyöohjelma. Vahokunta
38630:                                                         maisen ympäristörahoitusyhtiön vahvista-
38631:  osallistui myös syyskuussa Pekingissä pide-
38632:                                                         misesta.
38633:  tyn YK:n neljännen naisten maailmankonfe-
38634:                                                             Budjettivaliokunnan työ painottui vuo-
38635: renssin valmisteluihin. Helsingin sopimuk-
38636:                                                         den 1996 budjetin käsittelyyn sekä valio-
38637: sen ja neuvoston työjärjestyksen muutokset
38638:                                                         kunnan tarkastustehtävään.
38639: olivat myös valiokunnan käsiteltävinä.
38640:       Sivistysvaliokunta käsitteli ministerineu-
38641: voston ehdotuksen lasten ja nuorten kult-               1.10 Vuoden 1996 alkaessa
38642: tuuriyhteistyön toimintaohjelmaksi 1996----
38643:  2000. Lisäksi valiokunta otti esiin vapaan
38644:                                                         Uuden toimintavuoden valmistelut käynnis-
38645: sivistystyön pohjoismaisten yhteistyöelinten
38646:                                                         tettiin valitsemalla neuvoston elimet seuraa-
38647:  tukemisen sekä kirjallisuus- ja musiikkiyh-
38648:                                                         vaksi kalenterivuodeksi niin kuin uusittu
38649:  teistyön lisäämisen. Valiokunnan ehdot~lk­
38650:                                                         oranisaatio edellyttää. Myös ministerineu-
38651: sesta neuvosto antoi suosituksen strategtan
38652:                                                         voston puheenjohtajuus kiertää kalenteri-
38653: laatimisesta avoimen hallintokulttuurin
38654:                                                         vuosittain. 1996 pohjoismaista hallitusyh-
38655: edistämiseksi EU:ssa.
38656:                                                         teistyötä johtaa Suomi ja pääministeri Paavo
38657:       Sosiaalivaliokunnassa käsiteltiin työ-
38658:                                                         Lipponen, kun taas Pohjoismaiden neuvos-
38659:  markkina- ja työympäristöalan pohjoismais-
38660:                                                         toa johtaa tanskalainen Knud Engg_.aar~ . ..
38661:  ta yhteistyöohjelmaa. Esillä olivat myös sii~­
38662:                                                             Neuvoston uudet valiokunnat kaynmsta-
38663:  tolaisuutta, liikuntarajoitteisten asemaa Ja
38664:                                                         vät työnsä tammikuussa, jolloin ne keskus-
38665:  elinehtoja koskevat asiat. Eurooppa-kysy-
38666:                                                         televat toimintasuunnitelmistaan. Helmi-
38667:  myksiä varten valiokuntaan perustettiin eril-
38668:                                                         kuussa puheenjohtajisto päättää valiokunti-
38669:  linen työryhmä.
38670:                                                         en ehdotuksista ja ratkaisee, mitä alivalio-
38671:       Talousvaliokunnan toimintaa hallitsivat
38672:                                                         kuntia tai työryhmiä tarvitaan. Maaliskuun
38673:  Euroopan yhdentymiskysymykset. Vali~­
38674:                                                         alussa järjestetään konferessi, jossa käsitel-
38675:  kunnassa vaihdettiin myös tietoa kansalh-
38676:                                                         lään mm. EU:n hallituskonferenssissa esiin
38677: sesta Eurooppa-kysymysten käsittelystä.
38678:                                                         tulevia asioita. Huhtikuussa järjestetään yh-
38679: Asialistalla olivat myös EU:n talous- ja raha-
38680:                                                         teinen kokous Pohjoismaiden neuvoston ja
38681:  liittoa koskevat kysymykset sekä EU:n tule-
38682:                                                         Baltian parlamentaarisen yleiskokouksen
38683: van hallituskonferenssin asiat.
38684:                                                         kanssa. Neuvoston varsinainen istunto pide-
38685:       Ympäristövaliokunnassa olivat erityisen
38686:                                                         tään marraskuussa Kööpenhaminassa.
38687: 
38688: 
38689: 
38690: 
38691:                                                    10
38692:                                                    II
38693:                               2
38694:                     NEUVOSTON ORGANISAATIO
38695: 
38696: 
38697:     Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismai-               vähintään kaksi jäsentä. Puheenjohtajisto
38698: den kansanedustuslaitosten ja hallitusten               huolehtii neuvoston juoksevien asioiden
38699: yhteistyöelin. Yhteistyön perustana ovat v.             hoidosta istunnoissa ja niiden välillä. Pu-
38700: 1962 solmittu Helsingin sopimus muutoksi-               heenjohtajiston sihteeristö on Tukholmassa.
38701: neen ja neuvoston työjärjestys.                             Puheenjohtajisto käsittelee myös ne jä-
38702:     Pohjoismaiden ministerineuvosto on                  senehdotukset, joita ei lähetetä minkään
38703: Pohjoismaiden hallitusten yhteistyöelin. Se             valiokunnan käsiteltäväksi. Se voi myös toi-
38704: panee täytäntöön neuvoston suosituksia ja               mia yleiskokouksen asemesta ja tehdä esi-
38705: antaa puolestaan sille hyväksyttäväksi omia             tyksen tai antaa lausunnon sellaisesta yh-
38706: ehdotuksiaan. Ministerineuvosto antaa neu-              teistyökysymyksestä, jonka käsittely ei voi
38707: vostolle vuosittain kertomuksen toiminnas-              odottaa seuraavaan istuntoon.
38708: taan, seuraavan vuoden budjettiehdotuk-
38709: sensa sekä toimintasuunnitelmansa. Minis-
38710: terineuvostolla on oma sihteeristö Kööpen-              2.3 Valiokunnat
38711: haminassa.
38712:                                                         Neuvostossa oli vuoden 1995loppuun saak-
38713:                                                         ka kuusi valiokuntaa: juridinen valiokunta,
38714: 2.1 Yleiskokous                                         sivistysvaliokunta, sosiaalivaliokunta, ym-
38715:                                                         päristövaliokunta, talousvaliokunta ja bud-
38716: Neuvoston yleiskokouksen muodostavat 87                 jettivaliokunta.
38717: valittua jäsentä sekä n. 80 hallituksen edus-               Valiokuntien tehtävänä on valmistella
38718: tajaa, jotka kokoontuvat istuntoon vähin-               asiat yleiskokouksen tai puheenjohtajiston
38719: tään kerran vuodessa.                                   päätöksiä varten. Valiokunnat käsittelevät
38720:     Yleiskokous on neuvoston korkein päät-              jäsenehdotuksia, hallitusten ja ministerineu-
38721: tävä elin. Sen tehtävänä on antaa suosituksia           voston ehdotuksia, pohjoismaisten laitosten
38722: ja lausuntoja, vahvistaa neuvoston työjärjes-           kertomuksia, hallitusten ja ministerineuvos-
38723: tys, valita puheenjohtajisto, määrätä valio-            ton ilmoituksia hyväksytyistä suosituksista
38724: kuntien lukumäärä ja toiminta-ala sekä päät-            sekä saapuneita kirjelmiä. Keskeisen osan
38725: tää seuraavan istunnon aika ja paikka. Sään-            valiokuntatyöstä muodostavat ministerineu-
38726: töjen mukaan on mahdollista kutsua koolle               voston selonteko yhteistyösuunnitelmista
38727: myös ylimääräinen istunto. Äänioikeus neu-              (C2) ja budjettiehdotus.
38728: vostossa on vain valituilla jäsenillä eli parla-
38729: mentaarikoilla.
38730:                                                         2.4 Vaalikomitea
38731: 2.2 Puheenjohtajisto                                    Vaalikomitea valmistelee istunnossa vahvis-
38732:                                                         tettavan luottamuspaikkojen jaon sekä ne
38733: Neuvoston puheenjohtajiston muodostavat                 täydennysvaalit, jotka neuvosto valtuuttaa
38734: presidentti ja yhdeksän tai kymmenen muu-               puheenjohtajiston suorittamaan. Vaalikomi-
38735: ta jäsentä, jotka yleiskokous valitsee vuoden           teassa on seitsemän jäsentä. Suomea siinä
38736: ensimmäisessä varsinaisessa istunnossa. Jo-             edusti Ahvenanmaan maakuntapäivien jä-
38737: kaisen viiden maan valtuuskuntaa edustaa                sen Olof Salmen (ÅC).
38738: 
38739: 
38740:                                                    11
38741:                                                    II
38742: 2.5 Valtuuskunnat                                       tuu yhteistyöstä. Pääministerit pyrkivät kyt-
38743:                                                         kemään Pohjoismaiden sisäisen yhteistyön
38744:                                                         eurooppalaiseen ja muuhun kansainväli-
38745: Kunkin jäsenmaan valitut jäsenet, varajä-
38746:                                                         seen työhön.
38747: senet ja hallituksen edustajat muodostavat
38748:                                                             Pääministerit kokoontuvat säännöllisesti
38749: maansa valtuuskunnan. Suomen valtuus-
38750:                                                         kolme tai neljä kertaa vuodessa. Puheenjoh-
38751: kuntaan kuuluu 18 eduskunnan ja kaksi
38752:                                                         tajamaalla on vastuu kokouksista, jotka voi-
38753: Ahvenanmaan maakuntapäivien valitsemaa
38754:                                                         vat olla luonteeltaan varsinaisia tai ylimää-
38755: jäsentä sekä hallituksen määräämät edusta-
38756:                                                         räisiä. Alkuvuoden puheenjohtajamaana oli
38757: jat.
38758:                                                         Islanti, maaliskuun istunnosta lähtien Tans-
38759:      Valituista jäsenistä ja varajäsenistä koos-
38760:                                                         ka.
38761: tuva valtuuskunta järjestäytyy; valitsee itsel-
38762: leen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja
38763: työvaliokunnan sekä laatii tarkemmat ohjeet
38764: työlleen. Valtuuskunnalla on oma, eduskun-
38765: nan vahvistama budjetti.
38766:                                                         2.8 Yhteistyöministerit
38767:                                                         Suomen valtuuskunta toimii tiiviissä yhteis-
38768: 2.6 Puolueryhmät                                        työssä pohjoismaisen yhteistyöministerin ja
38769:                                                         häntä avustavan sihteeristön kanssa. Yhteis-
38770:                                                         työministerin tehtäviin kuuluu pohjoismai-
38771: Parlamentit valitsevat neuvoston jäsenet ja
38772:                                                         sen yhteistyön koordinointi hallituksessa
38773: varajäsenet puolueiden voimasuhteiden
38774:                                                         sekä erityisesti vastuu pohjoismaisen yhteis-
38775: mukaan. Neuvoston luottamuspaikkojen ja-
38776:                                                         työbudjetin käsittelystä. Yhteistyöministeri
38777: koa ja monia käsitehäviä asioita valmistel-
38778:                                                         oli Eurooppaministeri Ole Norrback (RKP).
38779: laan puolueryhmissä ennen poliittisten elin-
38780:                                                             Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö
38781: ten päätöksiä. Puolueryhmiä oli neljä: keski-
38782:                                                         (PYS) kuuluu hallinnollisesti ulkoasiainmi-
38783: puolueet, sosiaalidemokraatit, konservatii-
38784:                                                         nisteriöön. Sihteeristöä johti ulkoasiainneu-
38785: vit ja vasemmistososialistit Puheenjohtajisto
38786:                                                         vos Erkki Kivimäki.
38787: tukee ryhmiä taloudellisesti. Niillä kaikilla
38788: on myös oma ryhmäsihteeri.
38789:      Puolueryhmissä valmistellaan neuvos-
38790: tossa käsitehäviä asioita. Ryhmien työvalio-
38791: kunnissa olivat Suomesta Mari Kiviniemi
38792:                                                         2.9 Pohjoismainen yhteistyö-
38793: (keskipuolueet), Mats Nyhy (sosiaalidemo-                   komitea
38794: kraatit), Kimmo Sasi (konservatiivit) ja Outi
38795: Ojala (vasemmistososialistit).                          Pääministereitä ja yhteistyöministereitä
38796:                                                         avustaa pohjoismainen yhteistyökomitea
38797:                                                         (PYK). Se toimii myös ministerineuvoston
38798: 2.7 Pääministerit                                       sihteeristön ja sen pääsihteerin hallituksena.
38799:                                                         Yhteistyökomitean suomalaisjäsen oli ulko-
38800: Pohjoismaiden pääministereillä on yleisvas-             asiainneuvos Erkki Kivimäki.
38801: 
38802: 
38803: 
38804: 
38805:                                                    12
38806:                                                    II
38807:                                           3
38808:                      SUOMEN VALTUUSKUNTA
38809: 
38810: 3.1 Jäsenet
38811: Valittu 5. huhtikuuta 1995, täydennetty 28. huhtikuuta ja 2. kesäkuuta 1995.
38812: 
38813: 
38814: Valitut jäsenet:                                Varajäsenet:
38815: 
38816: Andersson, Janina, Vihr.                        Apukka, Asko, Vas.
38817: Erland, Olof, lib. (3.11.1995)                  Aula, Maria Kaisa, Kesk.
38818: Hurskainen, Sinikka, SDP                        Aura, Matti, Kok.
38819: Hyssälä, Liisa, Kesk.                           Biaudet, Eva, RKP
38820: Itälä, Ville, Kok.                              Bryggare, Arto, SDP
38821: Kallis, Bjarne, SKL                             Jääskeläinen, Jouko, SKL
38822: Karhunen, Minna, Kok.                           Kaarilahti, Marjut, Kok.
38823: Kautto, Tarja, SDP                              Kemppainen, Hannu, Kesk.
38824: Kiviniemi, Mari, Kesk.                          Kiljunen, Kimmo, SDP
38825: Korteniemi, Ossi, Kesk.                         Korhonen, Riitta, Kok.
38826: Löv, Pehr, RKP                                  Lapintie, Annika, Vas.
38827: Manninen, Hannes, Kesk.                         Luhtanen, Leena, SDP
38828: Nyby, Mats, SDP                                 Olin, Kalevi, SDP
38829: Ojala, Outi, Vas., puheenjohtaja                Prusti, Riitta, SDP
38830: Puisto, Virpa, SDP                              Ranta-Muotio, Aulis, Kesk.
38831: Salmen, Olof, Ac (3.11.1995)                    Rask, Maija, SDP
38832: Sasi, Kimmo, Kok.,varapuheenjoht.               Rothberg, Johan, FS (29.11.1995)
38833: Tuomioja, Erkki, SDP                            Takkula, Hannu, Kesk.
38834: Vehkaoja, Marjatta, SDP                         Veteläinen, Maija-Liisa, Kesk.
38835: Wahlström, Jarmo, Vas.                          Wiklöf, Lasse, ÅSD (29.11.1995)
38836: 
38837: 
38838: 
38839: 
38840:                      SUOMALAISJÄSENET VALIOKUNNITTAIN
38841: 
38842: 
38843: Juridinen valiokunta                            Sivistysvaliokunta
38844: 
38845: Hurskainen, Sinikka, SDP, varapuh.joht.         Hyssälä, Liisa, Kesk.
38846: Itälä, Ville, Kok.                              Puisto, Virpa, SDP
38847: Manninen, Hannes, Kesk.                         Wahlström, Jarmo, Vas.
38848: VARAJÄSENET:                                    VARAJÄSENET:
38849: Prusti, Riitta, SDP                             Takkula, Hannu, Kesk.
38850: Korhonen, Riitta/Aura, Matti, Kok.              Luhtanen, Leena, SDP
38851: Kemppainen, Hannu, Kesk.                        Lapintie, Annika, Vas.
38852: 
38853: 
38854:                                            13
38855:                                            II
38856: Sosiaalivaliokunta                                    Budjettivaliokunta
38857: 
38858: Andersson, Janina, Vihr.                              Erland, Olof, lib.
38859: Löv, Pehr, RKP                                        Korteniemi, Ossi, Kesk.
38860: Vehkaoja, Marjatta, SDP                               Ojala, Outi, Vas.
38861: V ARAJÄSENET:                                         VARAJÄSENET:
38862: Ranta-Muotio, Aulis, Kesk.                            Wikiöf Lasse, ÅSD
38863: Biaudet, Eva, RKP                                     Veteläinen, Maija-Liisa, Kesk.
38864: Olin, Kalevi, SDP                                     Apukka, Asko, Vas.
38865: 
38866: 
38867:                                                       Työvaliokunta
38868: Talousvaliokunta
38869:                                                       Ojala, Outi, Vas., puheenjohtaja
38870: Kallis, Bjarne, SKL                                   Sasi, Kimmo, Kok., varapuh.joht.
38871: Kiviniemi, Mari, Kesk.                                Andersson, Janina, Vihr.
38872: Tuomioja, Erkki, SDP                                  Kallis, Bjarne, SKL
38873: V ARAJÄSENET:                                         Kiviniemi, Mari, Kesk.
38874: Jääskeläinen, Jouko, SKL                              Löv, Pehr, RKP
38875: Aula, Maria Kaisa, Kesk.                              Nyby, Mats, SDP
38876: Kiljunen, Kimmo/Bryggare, Arto, SDP                   Salmen, Olof, ÅC
38877: 
38878: 
38879:                                                       Puheenjohtajisto
38880: Ympäristövaliokunta
38881:                                                       Nyby, Mats, SDP
38882: Karhunen, Minna, Kok.                                 Sasi, Kimmo, Kok.
38883: Kautto, Tarja, SDP
38884: Salmen, Olof, ÅC, puh.joht.
38885: V ARAJÄSENET:                                         Nordisk Kontaktin toimituskomitea
38886: Kaarilahti, Marjut, Kok.
38887: Rask, Maija, SDP                                      Hyssälä, Liisä, Kesk. varapuh.joht.
38888: Rothberg, Johan, FS                                   Kautto, Tarja, SDP
38889: 
38890: 
38891: 
38892: 
38893:                                                       työministereiden selvitystyötä. Työryhmän
38894: 3.2 Toiminta                                          suomalainen kansanedustajajäsen, Lauri
38895:                                                       Metsämäki kertasi uudistusta kolmeen pila-
38896: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus-               riin perustuvasta yhteistyöstä. Pilarit olivat
38897: kunta piti vuoden aikana yksitoista kokous-           hänen mukaansan lähinnä kulttuuriyhteis-
38898: ta ja työvaliokunta kuusi.                            työ, EU- ja ETA-yhteistyö sekä aluepoliitti-
38899:     Valtuuskunnan kokouksessa 19. tammi-              nen yhteistyö. Hän kertoi, että kaikessa
38900: kuuta pohjoismaisen yhteistyöministerin si-           pyritään erityiseen "pohjoismaiseen hyö-
38901: jainen Erkki Kivimäki selosti puheenjohta-            tyyn". Samassa kokouksessa valtuuskunta
38902: jiston ja yhteistyöministereiden asettaman            kuuli ulkoasiainministeriön valtiosihteeriä
38903: työryhmän selvitystyötä tulevasta yhteis-             Veli Sundhäckiä, jonka mukaan Eurooppa-
38904: työstä. Hän kertoi keskeisiksi yhteistyö-             kysymysten painoarvo oli lisääntynyt huo-
38905: aloiksi muodostuvan Pohjoismaiden keski-              mattavasti pohjoismaisessa yhteistyössä.
38906: sen asiat, Eurooppa-yhteistyön sekä lähi-             Hänen mukaansa EU:n jäsenmaat olivat si-
38907: alueyhteistyön.                                       toutuneet EU:n jäsenvelvoitteisiin, jotka
38908:     Myös 2. helmikuuta pidetyssä kokouk-              ovat Suomessakin keskeisiä ja niihin voi-
38909: sessa käsiteltiin puheenjohtajiston ja yhteis-        daan luontevasti nivoa myös pohjoismainen
38910: 
38911: 
38912:                                                  14
38913:                                                  II
38914: yhteistyö. Ulko-asiainneuvos Erkki Kivimä-                   Valtuuskunta järjesti 18. tammikuuta yh-
38915: ki selosti pääministereiden hyväksymää                   dessä Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen
38916: kantaa kolmipilariyhteistyöstä. Pääministerit            kulttuurikeskuksen, Pohjola-Nordenin, ul-
38917: eivät myöskään enää pitäneet tärkeänä kult-              koasiainministeriön ja Ruotsin suurlähetys-
38918: tuurimäärärahojen rajaamista tarkalleen 50               tön kanssa seminaarin pohjoismaisesta yh-
38919: prosenttiin, vaan ne voivat olla noin puolet             teistyöstä ED-kansanäänestysten jälkeen.
38920: budjetista. Kivimäen mukaan pääministerit                Pohjoisen politiikan seuran kanssa järjestet-
38921: halusivat jatkaa puheenjohtajuuskäytäntöä,               tiin 5. toukokuuta seminaari arktisista yh-
38922: mutta kalenterivuosittain vaihtuvana.                    teistyökysymyksistä. Valtuuskunta järjesti
38923:      Valtuuskunnan kokouksissa 16. ja 28.                Pohjolan järjestökäräjien kanssa 12. loka-
38924: helmikuuta käsiteltiin myös puheenjohtajis-              kuuta kansalaisjärjestöjen edustajille kes-
38925: ton ja yhteistyöministereiden selvitystyötä,             kustelutilaisuuden, johon osallistui Satakun-
38926: jota selosti edustaja Lauri Metsämäki.                   ta henkeä.
38927:      Pohjoismaisen yhteistyön uusista suun-                  Valtuuskunnan kokouksessa 16. helmi-
38928: taviivoista päätettiin Reykjavikin istunnossa            kuuta puheenjohtaja Kimmo Sasi muistutti
38929: maaliskuussa 1995, minkä jälkeen puheen-                 eduskunnassa tehdystä kansainvälistä toi-
38930: johtajisto asetti työryhmän tarkentamaan                 mintaa koskevasta selvitystyöstä, jossa esi-
38931: organisaatiomuutoksia. Valtuuskunta käsit-               tettiin kahden viran siirtämistä Pohjoismai-
38932: teli työryhmän raporttia 8. kesäkuuta. Pu-               den neuvoston Suomen valtuuskunnan
38933: heenjohtaja Outi Ojala selosti vasemmisto-               kansliasta kansainvälisten asiain toimis-
38934: sosialistisen ryhmän organisaatioehdotusta,              toon. Valtuuskunta antoi suostumuksensa
38935: jonka hän kertoi olevan lähellä neuvoston                apulaissihteeri Risto Niemisen viran siirtä-
38936: presidentin Geir H. Haarden esittämää mal-               miseen 15. maaliskuuta 1995. Kanslian hen-
38937: lia, joka pohjautui viiteen valiokuntaan: Eu-            kilöstö on muilta osin ollut sama kuin
38938: rooppa-, lähialue-, kulttuuri-, kansalais- ja            vuonna 1994.
38939: ympäristövaliokuntaan. Puheenjohtaja Oja-                    Puheenjohtaja Outi Ojala kertoi valtuus-
38940: la totesi, että valtuuskunnassa keskustelussa            kunnalle 26. syyskuuta, että Pohjoismaiden
38941: olivat eniten saaneet kannatusta Haarden                 parlamenttien pääsihteerit kokoontuivat lo-
38942:  malli ja uudistustyöryhmän se malli, jossa              kakuun alussa keskustelemaan kansainväli-
38943:  esitettiin neljää valiokuntaa: kulttuuri-, ym-          sen toiminnan kehittämisestä maiden parla-
38944:  päristö-, elinkeino- ja kansalaispoliittista va-        menteissa. Hän painotti, että asiaa oli tarkas-
38945:  liokuntaa. Lisäksi tässä kokouksessa ulko-              teltava kokonaisuutena ja että pohjoismai-
38946:  asiainneuvos Kivimäki selosti vuoden 1996               selle yhteistyölle oli taattava riittävät voima-
38947:  budjetin valmisteluja.                                  varat kaikissa olosuhteissa.
38948:      Valtuuskunnan kokouksessa 26. syys-                     Työvaliokunta totesi 15. joulukuuta, että
38949:  kuuta puheenjohtaja Outi Ojala selosti pu-              kansliatoimikunta oli asettanut työryhmän,
38950:  heenjohtajiston ehdotusta neuvoston uu-                 jonka tehtävänä oli laatia säädösmuutokset
38951:  deksi organisaatioksi ja työmuodoiksi. Hän              Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus-
38952:  totesi ehdotuksen perustuvan kolmeen pe-                kunnan kanslian liittämiseksi eduskunnan
38953:  ruspilariin, joita varten olisi kolme valiokun-         kansliaan. Työryhmän jäsenenä oli pääsih-
38954:  taa. 2. marraskuuta lähetystöneuvos Karl                teeri Guy Lindström. Sen määräaika oli 31.
38955: Johan Krokfors selosti valtuuskunnalle mi-               tammikuuta 1996.
38956:  nisterineuvoston selvitystä "Nordisk nytte",                Työvaliokunta oli sitä mieltä, että nykyi-
38957:  joka arvioi pohjoismaisia laitoksia "pohjois-           nen organisaatio vastaa hyvin valtuuskun-
38958:  maisen hyödyn" kannalta. Valtuuskunta ai-               nan odotuksia toiminnan suhteen. Mikäli
38959:  koi seurata tarkasti raportin käsittelyä ja             asiassa kuitenkin edetään yhdistämiseen,
38960:  erityisesti Suomessa sijaitsevien laitosten             työvaliokunta edellytti, että kaikkia asian-
38961:  kohtaloa. Samaa selvitystä selosti valtuus-             osaisia kuullaan ja että mahdollisesta uudes-
38962:  kunnalle Kuopiossa 14. marraskuuta pääsih-              ta organisaatiosta ratkaisua tehtäessä asiaa ja
38963:  teeri Pär Stenbäck, joka kertoi, että ministe-          kaikkia yksiköitä tarkastellaan kokonaisuu-
38964:  rineuvosto odotti laitosten lausuntoja rapor-           tena.
38965:  tista, minkä jälkeen haastateltaisiin laitosten
38966:  johtajia.
38967: 
38968: 
38969:                                                     15
38970:                                                     II
38971:                                                  4
38972:                                     46. ISTUNTO
38973: 
38974: 
38975: 
38976: 4.1 Suomen valtuuskunta                                   Nyrup Rasmussenin mielestä pohjois-
38977:                                                       mainen hyvinvointiajatus voisi hyvinkin vai-
38978:                                                       kuttaa EU:n kehitykseen. Yhteistyölle on
38979: Neuvoston 46. istunto pidettiin Reykjavikis-
38980:                                                       kuitenkin oltava laaja yleisön kannatus.
38981: sa 27. helmikuuta-2. maaliskuuta. Suomen
38982:                                                           Kieliasioista Nyrup Rasmussen totesi,
38983: valtuuskuntaan kuuluivat:
38984:                                                       että vaikka englantikin menettelisi yhteis-
38985:     Hallituksen edustajana: liikenneministe-
38986:                                                       työn kielenä, niin hän silti asetti pohjoismai-
38987: ri, pohjoismainen yhteistyöministeri Ole
38988:                                                       set kielet etusijaan. Kieliyhteisöä täytyy vah-
38989: Norrback.
38990:                                                       vistaa. Tätä ajatellen hän esitti, että laadittai-
38991:     Ahvenanmaan         maakuntahallituksen
38992:                                                       siin kauaskantoinen kielistrategia.
38993: edustajina: maaneuvos Ragnar Erlandsson,
38994:                                                           Schengen-yhteistyössä tarvitaan aivan
38995: varamaaneuvos Harriet Lindeman ja maa-
38996:                                                       selvästi pohjoismaisia järjestelyjä, niin ettei
38997: kuntahallituksen jäsen Anders Eriksson.
38998:                                                       Pohjolan tai Pohjoismaiden ja muun Euroo-
38999:     Eduskunnan valitsemat jäsenet: kansan-
39000:                                                       pan välille synny uusia rajoja. Arktista yh-
39001: edustajat Satu Hassi, Sinikka Hurskain:n,
39002:                                                       teistyötä varten on luotava myös toimiva
39003: Timo Järvilahti, Lauri Metsämäki, Eeva-Lnsa
39004:                                                       organisaatio, jolloin siihen tarvitaan myös
39005: Moilanen, Mats Nyby, Heikki Riihijärvi,
39006:                                                       Arktinen neuvosto.
39007: Markku Rossi, Kimmo Sasi, Erkki Tuomioja
39008: ja Eeva Turunen.
39009:     Ahvenanmaan maakuntapäivien valitse-
39010: mina: maakuntapäivien jäsen May Flodin ja             4.3 Vastavalitun presidentin
39011: varapuhemies Olof Salmen sekä varajäsen                   puhe
39012: Gunnevi Nordman.
39013:                                                       Neuvoston vastavalitun presidentin, islanti-
39014:                                                       laisen Geir H. Haarden mielestä oli tärkeätä,
39015:                                                       että pohjoismaista yhteistyötä jatketaan
39016: 4.2 Pääministereiden selon-                           vaikkakin uusissa muodoissa aivan kuten
39017:     teko                                              uudistustyöryhmä oli esittänyt. Pohjoismai-
39018:                                                       nen yhteistyö tulisi jakaa kolmeen sektoriin:
39019:                                                       tärkeimpänä pidettyyn pohjoismaiseen yh-
39020: Tanskan pääministeri Poul Nyntp Rasmus-
39021:                                                       teistyöhön, Eurooppa-yhteistyöhön ja ~ähi­
39022: sen totesi pääministereiden selonteossa, että
39023:                                                       alueyhteistyöhön varsinkin Baltian ma1den
39024: jokainen Pohjoismaa on saanut uuden teh-
39025:                                                       kanssa.
39026: tävän yhteistyössä, minkä seurauksena
39027:                                                           On tärkeätä, että aktiivista puheenjohta-
39028: koko yhteistyö saa uuden aseman. Hänen
39029:                                                       juutta jatketaan ja kehitetään. Arktista. yh-
39030: mukaansa yhteistyö on yhtä tärkeätä ja vält-
39031:                                                       teistyötä tulisi syventää ja perustaa Arktmen
39032: tämätöntä kuin ennenkin. Meillä on kaksi
39033:                                                       neuvosto kattojärjestöksi ja aktiivisen parla-
39034: päätehtävää: yhtäältä pohjoismaista yhtei~­
39035:                                                       mentaarisen vaikuttamisen kanavaksi.
39036: työtä on uudistettava niin, että voimat keski-
39037:                                                           Haarde ilmaisi puheenjohtajiston tyyty-
39038: tetään kaikkein tärkeimpiin aloihin, toisaal-
39039:                                                       väisyyden siitä, että pääministerit olivat so-
39040: ta yhteistyö tulee saattaa luonnoll~se~~i             pineet      myönteisestä      suhtautumisesta
39041: osaksi laajempaa eurooppalaista yhtelstyo-
39042:                                                       Schengen-yhteistyöhön.
39043: tä.
39044: 
39045:                                                  16
39046:                                                  II
39047:                                                          jossa heillä voisi olla puheoikeus ilman ääni-
39048: 4.4 Yleiskeskustelu                                      oikeutta.
39049:                                                               Repliikinvaihdossa Norrback totesi, että
39050: Yleiskeskustelun pohjana olivat pääministe-              neuvosto voisi olla hyvä foorumi, jossa voi-
39051: reiden selonteko, raportti "Pohjoismainen                taisiin keskustella turvallisuuspolitiikan ke-
39052: yhteistyö uuteen aikaan" sekä ministerineu-              hittämisestä Euroopassa 1990-luvun lopulla
39053: voston raportti kansalaisten yhtäläisestä                ja 2000-luvun alkaessa.
39054: kohtelusta Pohjoismaissa.                                     Kansanedustaja Håkan Nordmanin
39055:      Puheenjohtajiston puolesta puhunut                  (RKP) mielestä uudistustyössä pitäisi paino-
39056: Per Olof Håkanssonin mielestä toimintaa                  piste olla kehittämisessä eikä lakkauttami-
39057: tulisi nyt kehittää uudistustyöryhmän esit-              sessa. On syytä kehittää aktiivista puheen-
39058: tämillä aloilla eli Pohjoismaiden välisessä              johtajuutta mm. niin, että puheenjohtaja ja
39059: yhteistyössä, lähialueyhteistyössä ja Eu-                sihteeri ovat samasta maasta.
39060: rooppa-yhteistyössä. Toiminnan lähtökoh-                      Kansanedustaja Eeva-Liisa Moilanen
39061: ta tulee olla puolueryhmissä. Istuntoja tu-              (SKL) totesi, että pohjoismaisen yhteistyön
39062: lee pitää kerran vuodessa ja tarvittaessa                merkitys kasvaa, vaikka sen luonne muut-
39063: erityisistuntoja. Koko uudistustyössä tulee              tuisikin. On tärkeätä, että kansallisille sih-
39064: mittapuuna pitää pohjoismaista hyötyä,                   teeristöille annetaan riittävästi resursseja,
39065: hän summasi.                                             varsinkin Suomessa kieliolojen vuoksi.
39066:      Kansanedustaja Kimmo Sasin (Kok.)                        Yhteistyö Pohjanmeren ja Itämeren mai-
39067: mielestä uudistusryhmän ehdotukset olivat                den kesken sekä arktisilla alueilla että lähi-
39068: onnistuneita, vaikkakin kompromissiehdo-                 alueilla tulisi kuulua keskeisenä osana poh-
39069: tuksia. Niissä oli kuitenkin kaksi ongelmaa:             joismaiseen yhteistyöhön. On tärkeätä, että
39070: jokainen neuvoston jäsen pitäisi voida valita            YK-politiikka otetaan mukaan pohjoismai-
39071: valmisteleviin elimiin tai valiokuntiin, ja              seen yhteistyöhön. Pohjoismaat voisivat tar-
39072: vuodessa tulisi pitää kaksi istuntoa yhden               jautua toimimaan isäntänä rauhanturvatoi-
39073: sijasta.                                                 minnan huippukokoukselle, totesi Moila-
39074:      Kansanedustaja Erkki Tuomioja (SDP)                 nen.
39075: totesi, että työryhmän ehdotus osoittaa jäl-                  Kansanedustaja Lauri Metsämäki (SDP)
39076: leen kerran, että tilaisuus jätettiin käyttämät-         tähdensi, että pohjoismainen yhteistyö ei
39077: tä. Nykyisten ylimitoitettujen rakenteiden               saa joutua tehostuneen Eurooppa-yhteis-
39078: säilyttäminen Pohjoismaiden neuvostossa                  työn varjoon, vaan sen tulee täydentää ED-
39079: päin vastoin heikentää yhteistyötä. Neuvos-              ja ETA-prosessia. Metsämäen mielestä alue-
39080: ton Eurooppa-politiikkaa hoidettaisiin par-              yhteistyö Pohjolan lähialueilla Baltian mai-
39081: haiten hyvin pienellä ja joustavalla organi-             den kanssa, Koillis-Venäjän kanssa ja arkti-
39082: saatiolla, joka tulisi sijoittaa Brysseliin. Tätä        silla alueilla eidistäisi rauhaa, turvallisuutta
39083: voitaisiin kutsua esim. pohjoismaiseksi Eu-              ja vakautta Euroopassa. Pohjoismainen yh-
39084: rooppa-instituutiksi.                                    teistyö tulisi hänen mukaansa kytkeä pa-
39085:      Ministeri Ole Norrback (RKP) totesi poh-            remmin myös kansallisten parlamenttien
39086: joismaisen yhteistyöorganisaation olevan                 työhön.
39087:  sangen pienen varsinkin sen tuloksia ajatel-                 Kansanedustaja Mats Nyby (SDP) totesi,
39088:  len. Tässä vaiheessa on erittäin epäjohdon-             että ED-jäsenyys ja Norjan ja Islannin pois-
39089:  mukaista ehdottaa yhteistyöresurssien karsi-            jääminen asettaa suuria haasteita. Pohjois-
39090:  mista. Sen sijaan neuvostossa tulisi keskus-            maisella tasolla voidaan nyt muotoilla yhtei-
39091:  tella kahdesta olennaisesta kysymyksestä:               set näkökannat ennen EU:n ministerikoko-
39092:  Euroopan hallitusten välisestä konferenssis-            uksia. Nybyn mielestä on myös tärkeätä, että
39093:  ta, jossa käsitellään turvallisuuspolitiikkaa ja        pohjoismaista turvallisuuspoliittista yhteis-
39094:  rahapolitiikkaa, sekä lähialueyhteistyöstä.             työtä jatketaan.
39095:  Hän piti myös energiayhteistyötä tärkeänä.                   Nybyn mielestä käsite "pohjoismainen
39096:       Norrbackin mielestä oli hyvä, että poliit-         hyöty" on erittäin merkityksellinen sekä yh-
39097:  tisten ryhmien asemaa vahvistetaan. Olisi               teistyön kehittämiselle että yksittäiselle poh-
39098:  myös hyvä, jos ED-parlamentaarikkoja kut-               joismaalaiselle. Lisäksi tulisi vakavissaan sel-
39099:  suttaisiin tarvittaessa neuvoston kokouksiin,           vittää mitä mahdollisuuksia olisi luoda yh-
39100: 
39101: 
39102:                                                     17
39103:                                                     II
39104: teiset YK-joukot, jotka nopeasti pystyisivät            ka tuli pitää etusijalla. Myöskään haja-asu-
39105: siirtymään kriisialueille.                              tusalueita ei saa unohtaa unioniajan Pohjo-
39106:     Kansanedustaja Satu Hassin (Vihr.) mie-             lassa.
39107: lestä ympäristöpolitiikka tulisi olla kaikessa              Kansanedus~aja Heikki Riihijärvi (SR)
39108: kansainvälisessä yhteistyössä keskeisimpiä              muistutti pohjoi:;maisen yhteistyön tuloksis-
39109: aloja. Pohjoismaisesta yhteistyöorganisaati-            ta kansalaisten oikeuksien parantamiseksi
39110: osta hän oli sitä mieltä, että valiokuntatyös-          eikä niitä saanut missään tapauksessa vä-
39111: kentely on tärkein osa neuvoston työtä ja               hentää ED-jäsenyyden vuoksi. Riihijärvi ha-
39112: että työtä tulisi tehdä kiinteästi ministerineu-        luaisi, että neuvostoon perustettaisiin turval-
39113: voston kanssa. Lisäksi tarvittaisiin enemmän            lisuus- ja puolustusvaliokunta.
39114: suoria yhteyksiä Pohjoismaiden parlament-                   Kansanedustaja Eeva Turunen (Kok.)
39115: tien ja niiden valiokuntien kanssa.                     kysyi, tuleeko Pohjoismaiden rahoittaa yh-
39116:     Maaneuvos Ragnar Erlandsson (ÅC)                    teistyöbudjetistaan lähialueiden jälleenra-
39117: tähdensi itsehallintoalueiden osallisuutta              kentaminen ja korjata paljolti itseaiheutettu
39118: pohjoismaisessa yhteistyössä. Aluepolitiik-             hävitys idässä.
39119: 
39120: 
39121: 
39122: 
39123:                                                    18
39124:                                                    II
39125:                                5
39126:                     5. YLIMAARAINEN ISTUNTO
39127: 
39128: 
39129: 
39130: 5.1 Suomen valtuuskunta                               sopimuksen muuttamisesta (B 152/p). Eh-
39131:                                                       dotukset käsiteltiin yhtenä kokonaisuutena.
39132: Neuvoston 5. ylimääräinen istunto pidettiin               Yleiskokous päätti neuvoston uudesta
39133: Kööpenhaminassa 29. syyskuuta. Suomen                 valiokuntajaosta, joka noudattaa Reykjavi-
39134: valtuuskuntaan kuuluivat:                             kin istunnossa hyväksyttyä yhteistyön jakoa
39135:     Hallituksen edustajana: Eurooppa-mi-              kolmeen pilariin, jotka ovat: Pohjoismaiden
39136: nisteri, pohjoismainen yhteistyöministeri             sisäinen yhteistyö, Pohjola ja Eurooppa, EU
39137: Ole Norrback.                                         ja ETA sekä Pohjola ja lähialueet Tämän
39138:     Ahvenanmaan          maakuntahallituksen          mukaisesti päätettiin muodostaa kolme va-
39139: edustajana: maaneuvos Ragnar Erlandsson.              liokuntaa: Pohjola-valiokunta, Eurooppa-
39140:     Eduskunnan valitsemat jäsenet: kansan-            valiokunta ja lähialuevaliokunta.
39141: edustajat Sinikka Hurskainen, Liisa Hyssälä,              Puheenjohtajiston ehdotuksen mukaan
39142: Ville Itälä, Marjut Kaarilahti, Bjarne Kallis,        Pohjoismaiden sisäinen yhteistyö on yhteis-
39143: Tarja Kautto, Mari Kiviniemi, Ossi Kortenie-          työtä, joka perustuu kaikkien Pohjoismai-
39144: mi, Pehr Löv, Hannes Manninen, Outi Ojala,            den kansojen välisiin yhteisiin arvoihin ke-
39145: Riitta Prusti, Virpa Puisto, Aulis Ranta-Muo-         hittäen niitä. Yhteistyö toteutuu parhaiten
39146: tio, Kimmo Sasi, Erkki Tuomioja, Marjatta             kulttuuri- ja kieliyhteisönä ja samankaltaise-
39147: Vehkaoja ja Jarmo Wahlström.                          na näkemyksenä demokratiasta, hyvästä
39148:     Ahvenanmaan maakuntapäivien valitse-              ympäristöstä ja sosiaalisista perusoikeuksis-
39149: mina: maakuntapäivien jäsen May Flodin ja             ta. Se on yhteistoimintaa sellaisten yhteis-
39150: varapuhemies Olof Salmen.                             kunnallisten tehtävien hoidossa, jotka kehit-
39151:                                                       tävät pohjoismaisia arvoja ja joiden yhteis-
39152:                                                       pohjoismaiset ratkaisut ovat kansalaisten
39153: 5.2 Asiat                                             kannalta parempia kuin kansalliset tai vielä
39154:                                                       laajemmat kansainväliset järjestelyt.
39155: Reykjavikin istunnossa maaliskuussa 1995                  Eurooppa-valiokunnan perustamista pu-
39156: Pohjoismaiden neuvosto loi pohjan yhteis-             heenjohtajisto perusteli sillä, että pohjois-
39157: työn uudistamiselle ja kehittämiselle hyväk-          maista yhteistyötä tulee hyödyntää sellaisten
39158: symällä poliittisen sisällön raportissa "Poh-         aloitteiden teossa, joilla maat haluavat vai-
39159: joismainen yhteistyö uuteen aikaan". Neu-             kuttaa eurooppalaiseen päiväjärjestykseen.
39160: voston organisaation ja työtapojen kehittä-           Pohjoismaisella yhteistyöllä voidaan vaikut-
39161: minen annettiin puheenjohtajiston tehtä-              ta myös siihen, että EU:n ja ETA:n direktiivi-
39162: väksi. Sen valmistelema organisaatioehdo-             en ja muiden säädösten toteuttaminen ta-
39163: tus lähetettiin neuvoston puolueryhmiin               pahtuu yhtenäisesti. Lisäksi pohjoismaisen
39164: lausunnolle.                                          yhteistyön tulee toimia siltana Euroopan
39165:     Ylimääräiseen istuntoon kutsutulle neu-           unionin jäseninä olevien maiden ja itsehal-
39166: vostolle jätettiin puheenjohtajiston ehdotus          lintoalueiden sekä eurooppalaiseen yhteis-
39167: neuvoston uudesta organisaatiosta ja uusis-           työhön ETA-sopimuksella tai muilla sopi-
39168: ta työtavoista (A 1117/p), neuvoston vasem-           muksilla liittyneiden maiden ja itsehallinto-
39169: mistososialistisen ryhmän ehdotus neuvos-             alueiden välillä.
39170: ton valiokuntaorganisaatiosta (A 1116/p)                  Puheenjohtajiston mukaan kehitys Poh-
39171: sekä ministerineuvoston ehdotus Helsingin             jolan lähialueilla - Itämeren alueella ja
39172: 
39173: 
39174:                                                  19
39175:                                                  II
39176: Arktiksella Barentsin alue mukaan lukien-                 asua ja työskennellä Pohjolassa. Puheenjoh-
39177: on poliittisesti hyvin merkityksellistä Poh-              tajisto totesi mietinnössään, että säännön
39178: joismaille. Yhteistyön laajentaminen Baltian              ottaminen Helsingin sopimukseen lisää so-
39179: maiden ja Luoteis-Venäjän kanssa edistää                  pimuksen kansainoikeudellista ulottuvuut-
39180: merkittävästi alueen vakautta ja demokrati-               ta.
39181: aa. Kestävä kehitys perustuu siihen, että                     Puheenjohtajiston edellä mainittuja eh-
39182: luonnonvaroja hyödynnetään vastuuntun-                    dotuksia koskevaan mietintöön jätti vasta-
39183: toisesti ja että arktisen alueen ainutlaatuinen           lauseen puheenjohtajiston jäsen Hjörleifur
39184: ympäristö ja alkuperäiskansojen edut ote-                 Guttormsson, joka esitti, että valiokuntara-
39185: taan huomioon.                                            kenteen pohjaksi otettaisiin vasemmistoso-
39186:     Kööpenhaminassa päätettiin myös sel-                  sialistisen ryhmän ehdotus A 1116/p.
39187: kiinnyttää Pohjoismaiden neuvoston johtoa
39188: ja keskittää istunnot laajoihin, poliittisesti
39189: olennaisiin asioihin. Samalla päätettiin vah-
39190: vistaa puolueryhmien asemaa niin, että ne                 5.3 Keskustelu
39191: voivat osallistua aktiivisesti aloitteiden te-
39192: koon, asioiden valintaan ja valmisteluun.                 Neuvoston istuva presidentti Geir H. Haar-
39193: Puheenjohtajistosta tuli selkeästi neuvoston              de totesi aloituspuheenvuorossaan, ettei
39194: johtoelin istuntojen välillä. Edellä mainittu-            uudistustyö sujunut vaikeuksitta, mutta se
39195: jen uusien valiokuntien ja puheenjohtajiston              sai kuitenkin kolmen suurimman puolue-
39196: lisäksi neuvoston organisaatioon perustet-                ryhmän tuen. Hän painotti dynaamisen yh-
39197: tiin vaalikomitea ja tarkastuskomitea.                    teistyön tärkeyttä ja kehotti uusia valiokun-
39198:     Jäsenehdotuksessa A 1116/p neuvoston                  tia esittämään toimintasuunnitelmansa vuo-
39199: vasemmistososialistinen ryhmä esitti, että                den 1996 alussa.
39200: neuvostoon perustettaisiin Eurooppa-valio-                    Yhteistyöministeri Ole Norrback (RKP)
39201: kunta ja uusi kansalaisasiain valiokunta, jos-            peräänkuulutti Pohjoismaiden kansalaisten
39202: sa käsiteltäisiin ne asiat, joita juridinen valio-        yhtäläistä kohtelua koskevan säännön kan-
39203: kunta ja sosiaalivaliokunta hoitivat ennen. ~             sallista seurantaa. Hänen mielestään Poh-
39204: Lisäksi siinä ehdotettiin, että sivistys-, ympä-          joismaiden parlamenttien puhemiehillä tuli-
39205: ristö- ja talousvaliokunta säilytettäisiin. Edel-         si olla tärkeämpi rooli pohjoismaisessa yh-
39206: leen ryhmä esitti budjettivaliokunnan lak-                teistyössä erityisesti ED-päätösten toteutta-
39207: kauttamista ja sen tehtävien siirtämistä pu-              misessa.
39208: heenjohtajistolle.                                            Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja
39209:     Puheenjohtajisto totesi ehdotuksesta an-              Outi Ojala (Vas.) epäili, että neuvostossa oli
39210: tamassaan mietinnössä, että siinä esitetty                useita hänenlaisiaan, joita organisaatiouu-
39211: uudistus ei tyydyttänyt riittävästi neuvoston             distus ei niinkään innostanut. Hän uskoi,
39212: ajankohtaisia uudistustarpeita ja että pu-                että vie pitkän ajan, ennen kuin valiokunnat,
39213: heenjohtajiston edellä esitelty oma ehdotus               puheenjohtajisto ja muut elimet löytävät oi-
39214: valiokunta- ja komitearakenteesta oli pa-                 keat työtavat ja asia-alansa. Ojalan mielestä
39215: rempi.                                                    uuden organisaation kanssa voidaan elää,
39216:     Puheenjohtajisto käsitteli myös ministe-              mutta pohjoismaisen yhteistyön on jatkossa-
39217: rineuvoston ehdotuksen Helsingin sopi-                    kin löydettävä sellaiset työmuodot, jotka
39218: muksen muutoksista (B 152/p). Pohjoismai-                 vahvistavat monipuolista yhteistyötä ja toi-
39219: den yhteistyöministerit allekirjoittivat Köö-             mintoja laajalla pohjalla.
39220: penhaminassa niistä asiakirjan siltä osin                     Hän toivoi myös, että jatkossa keskityt-
39221: kuin ne koskivat neuvoston työskentelyta-                 täisiin asioihin eikä vain organisaatiomallei-
39222: poja. Sopimus käsiteltiin kunkin Pohjois-                 hin. Hänen mielestään organisaatiouudis-
39223: maan parlamentissa mahdollisimman pikai-                  tuksen käsittelyssä oli lyöty laimin demokra-
39224: sen ratifioinnin mahdollistamiseksi. Tärkein              tian pelisääntöjä. Erityisesti käsittely oli jää-
39225: sopimusmuutos on uusi, yhtäläisen kohte-                  nyt vajanaiseksi kansallisella tasolla, sanoi
39226: lun takaava yleismääräys, jonka tarkoitukse-              Ojala.
39227: na on helpottaa entisestään Pohjoismaiden                     Kimmo Sasi (Kok.) piti organisaatiouu-
39228: kansalaisten mahdollisuuksia matkustaa,                   distusta onnistuneena ja katsoi, että poliitti-
39229: 
39230: 
39231:                                                      20
39232:                                                      II
39233: nen johto tuli olla puheenjohtajistolla. Sasin                Marjatta Vehkaoja (SDP) piti vasemmis-
39234: mielestä valiokuntien tuli saada muotoilla               tososialistisen ryhmän ehdotusta hyvänä
39235: oma työnsä vapaasti, mikä toisi tarpeellista             kompromissina ja katsoi, että puheenjohta-
39236: joustavuutta työhön. Tulisi myös olla mah-                jiston esittämässä mallissa on kokonaan hy-
39237: dollista perustaa alavaliokuntia tarpeen mu-             lätty substanssilähtökohta ja korvattu se
39238: kaan. Hän piti historiallisesti erittäin tärkeä-         maantieteellisellä näkökulmalla. Vehkaojan
39239: nä kahden uuden valiokunnan, Eurooppa-                   mielestä substanssinäkökulmien säilyminen
39240: valiokunnan ja lähialuevaliokunnan perus-                tulisi turvata tulevaisuudessakin. Puheen-
39241: tamista.                                                 johtajiston ehdottamia alavaliokuntia hän
39242:     Bjarne Kallis (SKL) piti tärkeämpänä sitä,           piti pelastusyrityksenä, jotta kolmen valio-
39243: että asiat tulevat käsitellyiksi kuin sitä, min-         kunnan päämalli saatiin hyväksytyksi. Hän
39244: kä nimisiä valiokunnat ovat. Hänen mu-                   korosti, että Pohjoismaiden neuvosto on
39245: kaansa asiat on käsiteltävä pohjoismaisesta              perustettu Pohjoismaiden väliseksi elimeksi,
39246: näkökulmasta, eikä hänen mielestään poh-                 minkä takia painopisteen tuli edelleen säilyä
39247: joismainen identiteetti ole uhattuna uudessa             asioissa, jotka ovat Pohjoismaiden kansalai-
39248: organisaatiomallissa.                                    sia lähellä.
39249:     Myös Mari Kiviniemi (Kesk.) piti työn                     Keskustelun jälkeen äänestettiin ensin
39250: sisältöä tärkeämpänä kuin organisaatiomal-               jäsenehdotuksesta A 1116/p ja mietinnön
39251: lia ja katsoi, että organisaatiouudistus voi             vastalauseesta. Niiden puolesta äänesti 16
39252: tuoda uutta dynamiikkaa yhteistyöhön,                    jäsentä, 54 äänesti vastaan ja kuusi jäsentä
39253: mikä lisäisi kansallisten parlamenttien kiin-            jätti äänestämättä eli puheenjohtajiston esi-
39254: nostusta pohjoismaiseen yhteistyöhön. Kivi-              tys voitti. Sen jälkeen äänestettiin puheen-
39255: niemi piti puolueryhmien roolin vahvista-                johtajiston ehdotuksesta A 1117/p. Sen puo-
39256: mista järkevänä ja oli sitä mieltä, että ryhmil-         lesta äänesti 65 jäsentä, yksi äänesti vastaan
39257: le tulisi antaa toimintaan riittävät resurssit.          ja 11 pidättäytyi äänestämästä. Lopuksi ää-
39258:     Tarja Kautto (SDP) katsoi, että neuvos-              nestettiin puheenjohtajiston ehdotuksen A
39259: ton tuli aikaisempaa paremmin pystyä rea-                11171p sisältämistä Helsingin sopimuksen
39260: goimaan niihin haasteisiin, joita Euroopassa             muutoksista ja ministerineuvoston ehdotuk-
39261: ja lähialueillamme tapahtuneet muutokset                 sesta B 152/p. Niiden puolesta äänesti 76
39262: asettavat. Tällä hän tarkoitti erityisesti Itäme-        jäsentä ja kaksi pidättäytyi äänestämästä.
39263: ren puitteissa tehtävää yhteistyötä. Hän pai-            Näin yleiskokous oli hyväksynyt puheen-
39264: notti kuitenkin perinteisen pohjoismaisen                johtajiston esityksestä suosituksen (nro 23)
39265: yhteistyön merkitystä jatkossakin.                       ja kaksi sisäistä päätöstä (nro 3 ja 4).
39266: 
39267: 
39268: 
39269: 
39270:                                                     21
39271:                                                   6
39272:                                     47.1STUNTO
39273: 
39274: 
39275: 
39276: 6.1 Suomen valtuuskunta                                siä kohtaan. Pohjoismaiset yhteistyölaitok-
39277:                                                        set antavat yhteistyölle konkreettisen sisäl-
39278: Neuvoston 47. istunto pidettiin 13.-15.                lön minkä vuoksi niiden olemassaoloa täy-
39279: marraskuuta Kuopion musiikkikeskuksessa.               tyy puolustaa.
39280: Suomen valtuuskuntaan kuuluivat:
39281:      Hallituksen edustajina: Eurooppa-minis-
39282: teri, pohjoismainen yhteistyöministeri Ole             6.2 Ulko- ja turvallisuuspoliit-
39283: Norrback, ulkoasiainministeri Tarja Halo-
39284: nen, opetusministeri Olli-Pekka Heinonen,                  tinen keskustelu
39285: kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kallio-
39286: mäki, ministeri Arja Alho, kulttuuriministeri          Tanskan ulkoministeri Niels Helveg Petersen
39287: Claes Andersson, liikenneministeri Tuula               antoi ministereiden ulko- ja turvallisuuspo-
39288: Linnainmaa ja ympäristöministeri Pekka                 liittisen selonteon. Hän korosti selonteossa
39289: Haavisto.                                              sitä, että pohjoismaisessa yhteistyössä on
39290:     Ahvenanmaan          maakuntahallituksen           pyrittävä sijoittumaan keskeisesti sekä eu-
39291: edustajina: maaneuvos Ragnar Erlandsson ja             rooppalaisessa kehityksessä että laajemmin
39292: maakuntahallituksen jäsen Anders Eriksson.             ajateltuna kansainvälisessä kehityksessä.
39293:     Eduskunnan valitsemat jäsenet: kansan-             Pohjoismaiset näkökulmat on mahdollista
39294: edustajat Janina Andersson, Sinikka Hurs-              saada esiin kansainvälisillä näyttämöillä
39295: kainen, Liisa Hyssälä, Ville Itälä, Jouko Jääs-        EU:n ja ETA:n kautta. Sen vuoksi on tärkeä-
39296: keläinen, Marjut Kaarilahti, Tarja Kautto,             tä, että asiat tulevat pohjoismaisissa yhteis-
39297: Mari Kiviniemi, Ossi Korteniemi, Leena Luh-            työelimissä käsiteltäviksi mahdollisimman
39298: tanen, Pehr Löv, Hannes Manninen, Mats                 aikaisessa vaiheessa. Pohjoismaisten EU:n
39299: Nyby, Outi Ojala, Riitta Prusti, Kimmo Sasi,           jäsenmaiden yhteydet lisääntyvät kaikilla
39300: Erkki Tuomioja ja Jarmo Wahlström.                     tasoilla. Norjalla ja Islannilla on myös hyvät
39301:     Ahvenanmaan maakuntapäivien valitse-               mahdollisuudet olla mukana mm. ETA:n
39302: mina: maakuntapäivien jäsen Olof Erland ja             kautta.
39303: varapuhemies Olof Salmen.                                   Euroopan tasolla tärkein tehtävä on, että
39304:     Valtuuskunnan päätöksen mukaisesti is-             länsimaat avaavat yhteistyön myös Itä-Eu-
39305: tuntoon osallistuivat myös seuraavat varajä-           roopan maille. Baltian maat ovat erityisase-
39306: senet: kansanedustajat Riitta Korhonen ja              massa. Pohjoismaiden tulee huolehtia siitä,
39307: Aulis Ranta-Muotio sekä Ahvenanmaan                    että Baltian maat saavat EU:ssa samat oikeu-
39308: maakuntapäivien jäsen Pekka Tuominen.                  det kuin Keski- ja Itä-Euroopan maat. Yhte-
39309:      Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja,               ydenpitoa Venäjään ja Ukrainaan tulee lisä-
39310: kansanedustaja Outi Ojala toivotti Suomen              tä. Pohjoismaiden tulee tukea Venäjän uu-
39311: valtuuskunnan puolesta yleiskokouksen                  distuspolitiikkaa kaikin tavoin. Venäjän yh-
39312: tervetulleeksi Kuopioon. Hänen mielestään              teistyösopimus EU:n kanssa tulee ratifioida
39313: oli erittäin tärkeätä jatkaa pohjoismaisen             niin pian kuin mahdollista. Venäjä tulisi
39314: identiteetin vahvistamista. Istunto pidettiin          myös mahdollisimman pikaisesti ottaa jäse-
39315: ensimmäistä kertaa täysin suomenkielisellä             neksi Euroopan neuvostoon.
39316: alueella siinä toivossa, että tämä lisäisi ym-              Helveg Petersen mainitsi Itämeren
39317: märtämystä Suomen kielioloja ja edellytyk-             alueen, Barentsin yhteistyön ja arktisen yh-
39318: 
39319: 
39320:                                                   22
39321: teistyön muiksi tärkeiksi aloiksi. Lisäksi hän            Kansanedustaja Kimmo Sasi (Kok.) oli
39322: korosti YK:n asemaa ja totesi, että rahoitus-         sitä mieltä, että Pohjoismaiden tulee tukea
39323: vaikeuksien ratkaisu olisi paras 50-vuotis-           EU :n laajentamista, mikä tulisi olla maiden
39324: lahja YK:lle.                                         tärkeimpänä päämääränä tulevassa hallitus-
39325:      Vasemmistososialistisen puolueryhmän             konferenssissa.
39326: ryhmäpuheessa kansanedustaja Outi Ojala                   Edelleen Sasi korosti lähialueyhteistyötä.
39327: (Vas.) totesi, että maailman väestön kasvu            Meidän on esitettävä EU:n kautta kehitysoh-
39328: aiheuttaa suuria ongelmia kuten elintarvike-          jelmia myös Itämeren alueelle.
39329: pulaa ja energiapulaa. Myös kasvihuoneil-                 Maaneuvos Ragnar Erlandsson (ÅC)
39330: miöstä tulee vakava ongelma. Tehokkain tie            muistutti neuvostoa siitä, että nykyisin vallit-
39331: konfliktien torjunnassa olisi ehkäisevä työ,          seva turvallisuuspoliittinen tilanne on aivan
39332: jonka puolesta YK, ETY] ja Pohjoismaiden              toinen kuin ennen. Jonkin valtion suunnalta
39333: neuvosto voisivat toimia.                             tuleva uhka toiselle maalle on entistä pie-
39334:      Vasemmistososialistinen ryhmä esitti,            nempi, jos sitä verrataan muihin uhkiin, joita
39335: että kehitettäisiin yhteinen ympäristövalmi-          ovat luonnonkatastrofit, järjestäytynyt rikol-
39336: us valvontaan, katastrofivalmiuteen ja ym-            lisuus, ydinvoimalla kiristäminen, salakulje-
39337: päristöriskien hallintaan. Edelleen ryhmä             tus ja laiton maahanmuutto. Ahvenanmaa
39338: vaati Pohjolan ydinaseettoman vyöhykkeen              voisi näytellä aktiivista osaa sellaisen turval-
39339: toteuttamista.                                        lisuuspoliittisen rakenteen luomiseksi, jossa
39340:      Kansanedustaja Erkki Tuomiojan (SDP)             olisi entistä enemmän siviilielementtejä. Li-
39341: mielestä ulko- ja turvallisuupoliittinen se-          säksi Ahvenanmaa voisi toimia oman vä-
39342: lonteko osoitti pohjoismaisen yhteistyön              hemmistömallinsa puolestapuhujana.
39343: tarvetta ja tärkeyttä Euroopassa. Pohjoismai-             Ahvenanmaan maakuntapäivien jäsen
39344: sen harmonian ja vakuuttelujen näennäisten            Olof Erland (lib.) totesi, että Ahvenanmaan
39345: kulissien takana oli kuitenkin toinen todelli-        demilitarisointia, puolueettomuutta ja de-
39346: suus, jota osoitti mm. ETA- ja ED-neuvotte-           mokraattisia rakenteita voitaisiin pitää esi-
39347: lut, joissa Pohjoismaat tuskin lainkaan toimi-        merkkeinä ei-sotilaallisesta turvallisuusajat-
39348: vat yhdessä.                                          telusta alue- ja paikallistasolla. Tämä on
39349:      EU:n pohjoismaiset jäsenmaat kulkevat            alhaalta päin rakennettua siviiliturvallisuut-
39350: jatkossakin omia teitään. Tämä oli hänen              ta.
39351: mielestään valitettavaa, kun yhteisiä etuja
39352: kuitenkin on. Neuvonpidon ja koordinoin-
39353: oin tarve on varsin suuri ensi vuoden halli-
39354: tuskonferenssia silmällä pitäen. Siellä tulisi
39355:                                                       6.3 Pääministereiden selon-
39356: luopua itsenäisen ja yhteisen eurooppalai-                teko
39357: sen puolustusulottuvuuden kehittämispyr-
39358: kimyksistä. Euro-Atlantin turvallisuusjärjes-         Ministeri Ole Norrback (RKP) antoi päämi-
39359: telmä tulisi säilyttää myös tulevaisuudessa.          nistereiden selonteon pääministeri Lippo-
39360:      Ministeri Tatja Halonen (SDP) korosti            sen sijaan. Siinä todettiin EU:n merkityksen
39361: pohjoismaisen yhteistyön merkitystä kan-              kasvaneen myös pohjoismaisessa yhteis-
39362: sainvälisillä foorumeilla mainiten mm. YK:n,          työssä. Suomen puheenjohtajakautena Eu-
39363: ETYJ:n ja Euroopan neuvoston. Yhteistyö               rooppaa ja Pohjolaa koskevat kysymykset
39364: EU:ssa on keskeistä ja erittäin tärkeätä tule-        otetaan pysyväksi kohdaksi pääministerei-
39365: valle hallituskonferenssille.                         den ja ulkoministereiden kokouksissa, mut-
39366:      Tärkeätä oli myös, että Pohjolan ulkomi-         ta myös kaikissa muissa operatiivisesta yh-
39367:  nisterit kiinnittävät yhteisissä kannanotois-        teistyöstä vastaavissa ministerineuvostoissa
39368:  saan kansainvälisen yhteisön ja yleisön huo-         ja virkamieskomiteoissa.
39369:  mion kaikkein polttavimpiin kysymyksiin.                 Vakaat olot Pohjolan lähialueilla ja koko
39370:      Ministeri Halosen mielestä arktinen yh-          Euroopassa ovat tärkeitä, jotta EU:n erityi-
39371:  teistyö oli tärkeätä, minkä vuoksi Pohjois-          nen Venäjä-strategia saataisiin loppuunvie-
39372:  maiden tuli toimia aktiivisesti arktisen neu-        dyksi. Yhteistyötä Baltian maiden kanssa
39373:  voston perustamiseksi suunnitelmien mu-              tulee kehittää. Kokouksia ei pidä järjestää
39374:  kaan maaliskuussa 1996.                              ainoastaan pääministereille ja ulkoasiainmi-
39375: 
39376: 
39377:                                                  23
39378:                                                  II
39379: nistereille, vaan myös muiden alojen minis-          misen edistämiseksi. Suomi aikoo esittää
39380: tereille. Baltian ministerineuvoston ja Poh-         toimia, jotka tukevat kaikkien pohjoismaa-
39381: joismaiden ministerineuvoston välinen yh-            laisten-erityisesti suomalaisten ja islanti-
39382: teistyö oli myös löytämässä muotonsa. Yh-            laisten-mahdollisuuksia osallistua yhteis-
39383: teistyölle halutaan Suomen puheenjohtaja-            työhön yhtäläisin ehdoin.
39384: kaudella antaa mahdollisimman konkreetti-                Kansanedustaja Kimmo Sasi (Kok.) ih-
39385: nen sisältö kaikilla tasoilla. Mahdollisimman        metteli, miksi Ruotsin hallitus leikkasi 75 %
39386: hyvän tuloksen saavuttamiseksi tarvitsem-            suomea ja ruotsia opettavien suomalaisten
39387: me pohjoismaisen lähialuestrategian, jossa           vapaakoulujen valtionavusta. Pääministeri
39388: on sekä kansallisia että monikansallisia toi-        Ingvar Carlsson vastasi, että nykyinen kou-
39389: mia.                                                 lujen valtionapujärjestelmä ei toimi, minkä
39390:     Suomi tulee puheenjohtajakaudellaan              vuoksi sitä ollaan tarkistamassa. Suomen
39391: erityisesti korostamaan määrätietoisen työn          opiskelumahdollisuuksia ruotsalaisissa kou-
39392: tärkeyttä pohjoismaisten kielten ymmärtä-            luissa aiotaan parantaa.
39393: 
39394: 
39395: 
39396: 
39397:                                                 24
39398:                                                 II
39399:                                   7
39400:                            PUHEENJOHTAJISTO
39401: 
39402: 
39403: 
39404:     Kun Suomessa ja Ruotsissa oli syksyllä           sa keskusteltiin pääasiassa pohjoismaisesta
39405: 1994 päätetty Euroopan unionin jäsenyy-              yhteistyöstä ED-äänestysten jälkeen, arkti-
39406: destä, sopivat Pohjoismaiden neuvoston               sesta yhteistyöstä ja pohjoismaisten laitosten
39407: puheenjohtajisto ja pohjoismaiset yhteistyö-         uudistamisesta. Lisäksi puheenjohtajisto ta-
39408: ministerit saman vuoden joulukuussa yh-              pasi yhteistyöministereitä. Näissä kokouk-
39409: teistyön sisällön ja organisaation tarkistuk-        sissa keskusteltiin yleensä olleista istunnois-
39410: sista uuden ED-tilanteen vuoksi. Päätös ai-          ta ja tulevien istuntojen valmisteluista.
39411: heutti tiiviin työvuoden varsinkin neuvoston
39412: puheenjohtajistolle. Alkuvuodesta puheen-
39413: johtajiston ja yhteistyöministereiden yhtei-         7.2 Pohjoismainen yhteistyö
39414: nen työryhmä selvitteli asiaa Reykjavikin
39415: istuntoon. Kevätistunnossa tehtiin myös en-              uuteen aikaan
39416: simmäiset poliittiset päätökset yhteistyön
39417: suunnasta. Sen jälkeen työtä jatkettiin kes-         Pohjoismaiden pääministerit ja Pohjoismai-
39418: kittymällä erityisesti organisaatiokysymyk-          den neuvoston puheenjohtajisto asettivat
39419: siin. Samaan aikaan yhteistyöministerit teki-        yhteisen työryhmän analysoimaan pohjois-
39420: vät puheenjohtajiston organisaatioehdotuk-           maista yhteistyötä sen jälkeen, kun Suomes-
39421: sen pohjalta ehdotuksensa Helsingin sopi-            sa, Norjassa ja Ruotsissa oli pidetty kansan-
39422: muksen muuttamisesta. Puheenjohtajiston              äänestykset Euroopan unionin jäsenyydes-
39423: ehdotus uudesta organisaatiorakenteesta ja           tä. Työryhmä jätti raporttinsa "Pohjoismai-
39424: sisällöstä hyväksyttiin syyskuussa ylimääräi-        nen yhteistyö uuteen aikaan" 21. helmikuu-
39425: sessä istunnossa Kööpenhaminassa. Varsi-             ta 1995. Suomea työryhmässä edustivat yh-
39426: nainen organisaatiotyö päättyi, kun puheen-          teistyöministeri Ole Norrback (RKP) ja kan-
39427: johtajiston ehdotus neuvoston työjärjestyk-          sanedustaja Lauri Metsämäki (SDP).
39428: sen muuttamisesta hyväksyttiin syysistun-                Raportti käsiteltiin neuvoston 46. istun-
39429: nossa Kuopiossa. Helsingin sopimuksen                nossa Reykjavikissa. Siinä ehdotettiin, että
39430: muutokset ratifioitiin niin, että ne voisivat        pohjoismainen yhteistyö keskitettäisiin kol-
39431: tulla voimaan v. 1996 alusta.                        meen pääalaan, jotka olisivat: Pohjolan si-
39432:                                                      säinen yhteistyö, Pohjola ja Eurooppa, ED ja
39433:                                                      ETA sekä Pohjola ja sen lähialueet Lisäksi
39434: 7.1 Jäsenet ja kokoukset                             siinä ehdotettiin neuvoston johtotoiminto-
39435:                                                      jen ja valiokuntarakenteen muuttamista,
39436: Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajis-              puolueryhmien aseman vahvistamista val-
39437: toon kuului yksitoista jäsentä, kaksi kusta-         mistelu- ja päätösprosessissa sekä neuvos-
39438: kin maasta sekä neljänneksi suurimman                ton kokousmuotojen muuttamista.
39439: puolueryhmän edustaja. Suomen edustajat                  46. istunnossa hyväksyttiin raportin poh-
39440: olivat kansanedustajat Kimmo Sasi (Kok.) ja          jalta tehty puheenjohtajiston ehdotus (A
39441: Mats Nyby (SDP).                                     1102/p). Siitä annettiin kaksi suositusta (nro
39442:     Puheenjohtajisto kokoontui 15 kertaa             17 ja 18), jotka hyväksyttiin 61 äänellä.
39443: vuoden aikana. Näiden lisäksi puheenjohta-           Lisäksi neuvosto teki sisäisen päätöksen,
39444: jisto tapasi kahdesti Pohjoismaiden päämi-           jolla se hyväksyi raportin päämäärät ja etusi-
39445: nisterit istuntojen yhteydessä. Neuvotteluis-        jaistukset sekä yhteistyön rakennetta ja or-
39446: 
39447: 
39448:                                                 25
39449:                                                 II
39450: ganisaatiota koskevat esitykset pääpiirteis-                 - Budjettivaliokunnan tehtävät siirre-
39451: sään.                                                    tään puheenjohtajistolle.
39452:      Organisaatiokysymysten yhteydessä kä-                   Sen jälkeen kun esitystä oli valmisteltu
39453: siteltiin myös jäsenehdotus pohjoismaisen                puolueryhmissä ja puheenjohtajistossa ja
39454: tiedotustoimiston perustamisesta Brysseliin              käsitelty puheenjohtajiston ja yhteistyömi-
39455: (A 1097/p). Ehdotuksen olivat tehneet mm.                nistereiden kokouksessa, puheenjohtajisto
39456: Claes Andersson (Vas.), May Flodin (FS),                 teki uuden ehdotuksen (A 1117/p), joka
39457: Satu Hassi (Vihr.), Timo järvilahti (Kesk.),             käsiteltiin ylimääräisessä istunnossa Köö-
39458: Tarja Kautto (SDP), Markku Laukkanen                     penhaminassa 29. syyskuuta. Vasemmisto-
39459: (Kesk.), Paavo Lipponen (SDP), Lauri Met-                sosialistisen ryhmän edustaja Hjörleifur
39460: sämäki (SDP), Håkan Nordman (RKP),                       Guttormsson jätti siihen vastalauseen. Hän
39461: Mats Nyby (SDP) ja OlofSalmen (ÅC). Hei-                 ehdotti valiokuntaorganisaatiota, jossa pe-
39462: dän mielestään Pohjoismaiden neuvoston ja                rinteistä pohjoismaista yhteistyötä edelleen-
39463: Pohjoismaiden ministerineuvoston tulisi pe-              kin tehtäisiin sivistysvaliokunnassa, kansa-
39464: rustaa yhteinen tiedotustoimisto Brysseliin.             laispoliittisessa valiokunnassa ja ympäristö-
39465: Sen tehtävänä olisi ennen muuta pitää yh-                valiokunnassa. Muilta osin hän hyväksyi
39466: teyttä eurooppalaisiin järjestöihin ja joukko-           puheenjohtajiston ehdotuksen. Vastalau-
39467: viestimiin ja sitä kautta lisätä unionissa tietoa        seen johdosta vasemmistososialistinen ryh-
39468: pohjoismaisesta mallista ja pohjoismaisesta              mä jätti oman jäsenehdotuksensa (A 1116/
39469: yhteistyöstä. Lisäksi yhdentymisprosessissa              p). Siitä annettu mietintö sisältyi puheenjoh-
39470: haluttiin herättää kiinnostusta sellaisiin rat-          tajiston ehdotukseen. Lisäksi puheenjohta-
39471: kaisuihin, jotka perustuivat pohjoismaisiin              jiston ehdotuksessa oli otettu huomioon
39472: yhteiskuntapoliittisiin arvostuksiin. Toimis-            ministerineuvoston ehdotus, jonka se teki
39473: to voisi myös auttaa EU:hun kuulumattomia                Helsingin sopimuksen vastaavista muutok-
39474: Pohjoismaita tiedon hankinnassa.                         sista, ja siitä annettu mietintö. Puheenjohta-
39475:     Yhteisen työryhmän tekemiin ehdotuk-                 jiston organisaatiorakenteesta tekemän eh-
39476: siin vedoten puheenjohtajisto totesi mietin-             dotuksen ja ministerineuvoston Helsingin
39477: nössään, että unionin asioista pystytään                 sopimuksen muutoksista tekemän ehdotuk-
39478: hankkimaan tietoa myös ilman erillistä toi-              sen pohjalta neuvosto hyväksyi suosituksen
39479: mistoa. Kuitenkin puheenjohtajiston mieles-              (nro 23) 76 äänellä.
39480: tä asia voitiin ottaa myöhemmin esille, kun-                 Ylimääräisen istunnon jälkeen puheen-
39481: han on saatu enemmän kokemusta yhteis-                   johtajisto jatkoi työtänsä organisaatiomuu-
39482: työstä pohjoismaisen puheenjohtajamaan                   toksen toteuttamiseksi. Annettujen suositus-
39483: Brysselin EU-edustuston kanssa.                          ten pohjalta puheenjohtajisto teki ehdotuk-
39484:      Neuvoston päätöksen johdosta puheen-                sen neuvoston työjärjestyksen muuttamises-
39485: johtajisto asetti huhtikuussa sisäisen työryh-           ta (A 1120/p). Muutokset hyväksyttiin 47.
39486: män konkretisoimaan erityisesti neuvoston                istunnossa Kuopiossa 62 äänellä. Näin etusi-
39487: sisäistä organisaatiota koskevia ehdotuksia.             jaistuksia ja organisaatiomuutoksia koske-
39488: Suomen edustaja oli kansanedustaja Kimmo                 nut pitkä prosessi oli saatu päätökseen.
39489: Sasi (Kok.). Ryhmä jätti raporttinsa, jonka                  Kuopion istunnossa neuvoston elimet
39490: puheenjohtajisto hyväksyi kesäkuussa. Eh-                valittiin uuden mallin mukaisesti. Uusi toi-
39491: dotuksen pääkohdat olivat:                               mintakausi alkoi 1. tammikuuta 1996. Tä-
39492:     - Neuvoston johtoelin on puheenjoh-                  män jälkeen neuvoston puheenjohtajuus ja
39493: tajisto, johon kuuluu 11-13 jäsentä.                     muut luottamustoimet kiertävät kalenteri-
39494:     - Neuvoston valiokunnat keskittyvät                  vuosittain ryhmien ja maiden kesken.
39495: kolmeen pääalaan: Pohjola, Pohjola ja Eu-
39496: rooppa sekä Pohjola ja lähialueet Tarvitta-
39497: essa valiokunnissa voi olla työryhmiä, alava-            7.3 Sihteeristöt samaan
39498: liokuntia tai erillisiä määräaikaisia tai määrä-
39499: tehtävään asetettuja työryhmiä usean valio-
39500:                                                              paikkaan
39501: kunnan keskistä yhteistyötä varten.
39502:     - Perustetaan erillinen tarkastuskomi-               Yhteistyöorganisaatiota selvitettäessä pu-
39503: tea.                                                     heenjohtajisto päätti siirtää Pohjoismaiden
39504: 
39505: 
39506:                                                     26
39507:                                                     II
39508: neuvoston sihteeristön ministerineuvoston                tamuodot tulevaisuudessa, YK ja kollektiivi-
39509: sihteeristön yhteyteen Kööpenhaminaan.                   nen turvallisuus ja Pohjolan osallistuminen
39510: Myös yhteistyöministerit kannattivat sihtee-             sosiaaliasioiden käsittelyyn YK:ssa.
39511: ristöjen yhdistämistä. Sihteeristöt pohtivat                  Neuvoston puheenjohtajisto hyväksyi
39512: yhdessä tilojen ja toimintojen tarvetta. Käy-            kokouksen loppuasiakirjan (Liite 5). Se oli
39513: tännössä tämä tarkoitti sitä, että Tukholmas-            myös yleiskokouksen käsiteltävänä Reykja-
39514: sa toiminut puheenjohtajiston sihteeristö                vikin istunnossa puheenjohtajiston ehdo-
39515: muuttaa Kööpenhaminaan ja aloittaa työnsä                tuksena (A 1101/p). Yksimielisesti hyväksy-
39516: siellä 1996 loppupuolella. Yhdistämisellä                tyssä suosituksessa (nro 19) Pohjoismaiden
39517: pyritään ratianalisoimaan sihteeristötoimin-             hallituksia kehotettiin noudattamaan asia-
39518: toja ja lisäämään näiden kahden sihteeristön             kirjan esityksiä.
39519: yhteistyötä. Tällä ja yhteisen tiedotusstrate-                Pohjoismaiden yhteistyöstä YK:ssa kes-
39520: gian avulla halutaan selkeyttää kuvaa poh-               kusteltiin sekä ulkoministereiden että pää-
39521: joismaisesta yhteistyöstä ulospäin.                      ministereiden kokouksessa. Elokuussa pää-
39522:     Käsitellessään uutta tiedotusstrategiaa              ministerit päättivät, että yhteistyötä YK:ssa
39523: puheenjohtajisto käsitteli myös jäsenehdo-               jatketaan nykyisellään ylläpitäen Pohjois-
39524: tuksen pohjoismaisista hyväntahdonlähetti-               maiden saamaa mainetta ja merkitystä järjes-
39525: läistä (A 1088/p). Ehdotuksen olivat tehneet             tössä. Kannanotto katsottiin erittäin merkit-
39526: Mats Nyby (SDP) ja Eeva Turunen (Kok.).                  täväksi nyt kun kaksi uutta Pohjoismaata oli
39527: He ehdottivat, että muiden kansainvälisten               liittynyt EU:hun.
39528: järjestöjen mallin mukaisesti Pohjoismaiden
39529: neuvosto nimeäisi sellaisia kansainvälisesti
39530: tunnettuja henkilöitä, jotka ovat kiinnostu-
39531: neita neuvoston työstä ja tavoitteista, ja ni-           7.5 Arktinen yhteistyö
39532: mittäisi heidät hyväntahdonlähettiläikseen.
39533: Ehdotuksesta tehtiin sisäinen päätös 46. is-             Parlamentaarinen arktisen yhteistyön komi-
39534: tunnossa.                                                tea jatkoi työtään. Kesäkuusta lähtien pu-
39535:                                                          heenjohtajana on ollut neuvoston president-
39536:                                                          ti Geir H. Haarde. Muut jäsenet olivat Norjan
39537: 7.4 Pohjola Yhdistyneissä                                lakikäräjien puhemies ]an P. Syse, Ruotsin
39538:                                                          puhemies Birgitta Dahl, parlamenttien jä-
39539:     kansakunnissa                                        senet Clif.ford Lincoln Kanadasta, Ljudmila
39540:                                                          Vasiljevna Pobedinskaja Venäjältä, Brian
39541: Pohjoismaiden neuvosto järjesti Helsingissä              Simpson Euroopan parlamentista ja senaat-
39542: 10.-12. tammikuuta konferenssin "Pohjola                 tori Frank H. Murkowski USA:sta. Komitean
39543: YK:ssa-rauhan ja kehityksen puolesta".                   sihteeristö toimi Pohjoismaiden neuvostos-
39544: Kokoukseen saapui kolmisen sataa osanot-                 sa. Komitean sihteerinä oli pääsihteeri Guy
39545: tajaa, näiden joukossa pohjoismaiset päämi-              Lindström. Komitea toimi aktiivisesti arkti-
39546: nisterit, ulko-, puolustus- ja sosiaaliministe-          sen neuvoston perustamiseksi. Se valmisteli
39547: reitä, puhemiehiä ja kansanedustajia, kan-               yhteistyössä Kanadan parlamentin kanssa
39548: sainvälisten järjestöjen edustajia, tutkijoita ja        uutta parlamentaarista kokousta arktisesta
39549: pohjoismaisia virkamiehiä sekä diplomaatti-              yhteistyöstä. Se pidettäisiin 13.-14. maalis-
39550: kunnan edustajia. Tasavallan presidentti                 kuuta 1996 Yellowknifessa Kanadassa. Ko-
39551: Marlti Ahtisaari avasi kokouksen, jonka jäl-             mitea osallistuu tarkkailijana ns. Rovaniemi-
39552: keen YK:n pääsihteeri Boutros Boutros-                   prosessin seurantaan eli arktiseen ympäris-
39553: Ghali piti ensimmäisen puheenvuoron.                     tönsuojelustrategiaan (Arctic Environmental
39554:     Kokouksellaan Pohjoismaiden neuvosto                 Protection Strategy, AEPS).
39555: osallistui YK:n 50-vuotisjuhlien viettoon.
39556: Tämä oli ensimmäinen suuri kansainvälinen
39557: tapahtuma Pohjolassa YK:n juhlavuonna.                   7.6 Kansainväliset yhteydet
39558: Pohjoismaat halusivat osallistua keskuste-
39559: luun YK:n haasteista. Teemoja olivat Pohjo-              Puheenjohtajisto on entisessä määrin pitä-
39560: la, EU ja YK, turvallisuusneuvoston toimin-              nyt yhteyttä sekä eurooppalaisiin kansain-
39561: 
39562: 
39563:                                                     27
39564:                                                     II
39565: välisiin järjestöihin että Pohjolan lähialu-
39566: eella oleviin maihin ja alueisiin. Baltian ja
39567:                                                      7.7 Sihteerikollegio
39568: Itä-Euroopan parlamentaarikkojen vaihto-
39569:                                                      Sihteerikollegioon kuuluu puheenjohtajis-
39570: ohjelmaa jatkettiin. Sen päämääränä on
39571:                                                      ton pääsihteeri sekä kansallisten valtuus-
39572: antaa Pohjolan lähialueiden parlamentaa-
39573:                                                      kuntien pääsihteerit Kollegio valmistelee
39574: rikoille tilaisuus tutustua parlamentaari-
39575:                                                      puheenjohtajiston kokoukset, varsinkin tär-
39576: seen työskentelyymme sekä tietoa talmJ-
39577:                                                      keimmät yhteiset asiat. Lisäksi se pitää yh-
39578: dellisista ja yhteiskunnallisista asioista.
39579:                                                      teyttä Pohjoismaiseen yhteistyökomiteaan
39580: Yhteensä stipendejä myönnettiin 25 parla-
39581:                                                      (ministerineuvoston johtava virkamieselin)
39582: mentaarikolle.
39583:                                                      ja koordinoi puheenjohtajiston ja kansallis-
39584:     Elokuussa puheenjohtajisto osallistui
39585:                                                      ten sihteeristöjen yhteisiä asioita.
39586: neljänteen parlamentaariseen Itämeri-kon-
39587:                                                          Kollegio kokoontui 12 kertaa.
39588: ferenssiin. Neuvoston järjestämä kokous pi-
39589: dettiin Bornholmissa. Pääaiheita olivat EU :n
39590: politiikka Itämeren alueella, demokratia ja
39591: ihmisoikeuskysymykset sekä alueen turval-
39592:                                                      7.8 Puheenjohtajiston
39593: lisuus ja vakaus. Kokous jätti Itämeren                  budjetti 1996
39594: alueen hallituksille suunnatun loppuasiakir-
39595: jan (Liite 6).                                       Neuvoston puheenjohtajiston budjetti 1996
39596:     Joulukuussa puheenjohtajisto tapasi Eu-          on n. 39 milj. Ruotsin kruunua. Yhteinen
39597: roopan neuvoston puheenjohtajiston edus-             sihteeristö on Tukholmassa, ja siellä on 28
39598: tajia. Kokouksessa tiedotettiin ajankohtai-          työntekijää.
39599: sesta toiminnasta sekä keskusteltiin Euroo-              Maiden budjetin rahoitusosuudet mää-
39600: pan neuvoston laajentamisesta itään.                 räytyvät erityisen jakoperusteen mukaan,
39601:     Neuvoston valiokunnat pitivät yhteyttä           joka lasketaan yhteenlasketun bruttokan-
39602: vastaaviin valiokuntiin varsinkin Euroo-             santuotteen perusteella. Vuoden 1996 jako-
39603: pan parlamentissa ja Euroopan neuvos-                perusteen mukaan Suomen maksuosuus on
39604: tossa.                                               16,6 prosenttia.
39605: 
39606: 
39607: 
39608: 
39609:                                                 28
39610:                                                 II
39611:                                                  8
39612:                          JURIDINEN YHTEISTYÖ
39613: 
39614: 
39615: 
39616: 8.1 Juridinen valiokunta                              vaalan yhteistyöohjelmasta (B 146/j). Valio-
39617:                                                       kunta oli sitä mieltä, että ehdotuksessa ei
39618: Juridisen valiokunnan suomalaisjäsenet oli-           otettu riittävästi huomioon valiokunnan ta-
39619: vat Rose-Marie Björkenheim (Kesk.), Sinik-            voitteita ja priorisointeja. Valiokunnan mie-
39620: ka Hurskainen (SDP) ja Riitta Saastamoi-              lestä siinä tulisi selvästi sanoa, että vanhem-
39621:  nen (Kok.) 46. istunnon loppuun. Touko-              pien yhteinen vastuu lapsistaan tulisi näkyä
39622: kuussa valtuuskunta nimesi jäseniksi Sinik-           työelämän säännöstöissä.
39623: ka Hurskaisen (SDP), Ville Itäiän (Kok.) ja                Ohjelman tavoitteisiin olisi pitänyt kuu-
39624: HannesMannisen (Kesk.). Sinikka Hurskai-              lua myös sellaiset asiat kuin syrjintää torjuvi-
39625: nen oli valiokunnan varapuheenjohtaja.                en sopimusten laatiminen työelämässä,
39626:                                                       tasa-arvon suhde valtaan, vaikutusvalta po-
39627:                                                       litiikassa, medioissa ja talouselämässä sekä
39628: 8.2 Yleiskeskustelu                                   samapalkkaisuuden edistäminen. Tärkeätä
39629:                                                       olisi myös päästä vaikuttamaan tasa-arvo-
39630: Ministerineuvoston toimintakertomusta (C              alan yhteistyöhön EU:n puitteissa. Juridinen
39631: 1) käsiteltäessä juridinen valiokunta esitti,         valiokunta esitti kuitenkin suosituksen hy-
39632: Pohjoismaiden lainsäädäntöyhteistyötä pi-             väksymistä ministerineuvoston ehdotuksen
39633: täisi jatkaa ainakin entisessä laajuudessaan,         pohjalta, mutta niin, että ministerineuvoston
39634: vaikka kolme Pohjoismaata onkin EU:n jä-              olisi työssään otettava huomioon valiokun-
39635: seniä ja kahdella on ETA-sopimus. Valio-              nan näkö kannat. Yleiskokous hyväksyi suo-
39636: kunnan mielestä Pohjoismaiden tulisi pyrkiä           situksen (nro 1).
39637: direktiivien samankaltaiseen tulkintaan.                   Juridinen valiokunta käsitteli ministeri-
39638:     Valiokunnan mielestä kuluttaja-alan yh-           neuvoston ehdotuksen rahoituspalveluja
39639: teistyö eteni ratkaisevasti, kun ministerineu-        koskevasta toimintaohjelmasta (B 149/j).
39640: vosto hyväksyi kuluttajan asemaa vahvista-            Sen mukaan rahoituspalvelut (pankkipalve-
39641: van yhteistyöohjelman. Tasa-arvoalan yh-              lut, eläkejärjestelmät ja vakuutukset) olivat
39642: teistyössä juridinen valiokunta valmisteli            suuri kustannuserä pohjoismaisille kulutta-
39643: yhdessä ministerineuvoston kanssa Pohjois-            jille. Luotto-, vakuutus- ja asuntomarkkinoi-
39644: maiden yhteisesiintymisiä YK:n neljänteen             den supistaminen asettaa suurempia vaati-
39645: naisten maailmankonferenssiin. Valiokunta             muksia kuluttajalle ja kuluttajansuojalle. Eri-
39646: kehotti myös ministerineuvostoa laatimaan             tyisesti valiokunnan mielestä olisi tiedotetta-
39647: konkreettisen toimintaohjelman huumeiden              va takauksen merkityksestä ja sen seurauk-
39648: väärinkäytön ehkäisemiseksi. Valiokunta               sista kuluttajalle. Yleiskokous hyväksyi
39649: korosti erityisesti yhteisen tiedotuskampan-          asiasta suosituksen (nro 2).
39650: jan tärkeyttä.                                             Valiokunta teki ehdotuksen pohjoismai-
39651:                                                       sen foornmin seurannasta (A 1100/j), jolla
39652:                                                       pyrittiin Pohjoismaiden yhteisiin valmiste-
39653: 8.3 Asiat 46. istunnossa                              luihin YK:n neljännen naisten maailman-
39654:                                                       konferenssin edellä. Siitä annettiin suositus
39655: Juridinen valiokunta käsitteli ministerineu-          (nro 3), jonka mukaan piti perustaa ministe-
39656: voston ehdotuksenpohjoismaisesta tasa-ar-             rineuvoston ja neuvoston yhteinen työryh-
39657: 
39658: 
39659:                                                  29
39660:                                                  II
39661: mä suunnittelemaan Pohjoismaiden yh-                       Tämän johdosta juridinen valiokunta
39662: teisesiintymistä Pekingissä. Valiokunnasta             esitti, ettei ehdotuksen johdosta ryhdyttäisi
39663: ryhmään valittiin varapuheenjohtaja Sinikka            mihinkään toimiin.
39664: Hurskainen. Pekingin kokousta selostetaan                   Mietintöön jätetyssä vastalauseessa esi-
39665: lähemmin valiokunnan kansainvälistä työtä              tettiin, että saamelaiset otettaisiin neuvoston
39666: koskevassa luvussa.                                    jäseneksi täysin oikeuksin ja velvollisuuksin
39667:     Valiokunnan ehdotus pohjoismaisen ih-              niin, että Suomen saamelaisparlamentti,
39668: misoikeustietoverkon perustamisesta (A                 Norjan saamelaiskäräjät ja Ruotsin saame-
39669: 1099/j) johti myös suositukseen (nro 4).               laiskäräjät valitsisivat neuvostoon kukin yh-
39670: Valiokunnan mielestä tietoisuutta ihmisoi-             den jäsenen, joka kuuluisi asianomaisen
39671: keuksien noudattamisesta ja sen merkityk-              maan valtuuskuntaan. Yleiskokous äänesti
39672: sestä piti jatkuvasti korostaa. Esim. Baltian          asiasta, jolloin valiokunnan kantaa puolsi 46
39673: maissa, mutta myös yleensä maailmassa ih-              jäsentä, vastalausetta 12 jäsentä, yksi pidät-
39674: misoikeuksien edistäminen tukee vahvasti               täytyi äänestämästä ja 20 oli poissa. Vasta-
39675: demokratian kehittymistä. Yhteistyöminis-              lauseen puolesta äänestivät mm. Satu Hassi
39676: teri Ole Norrbackin mielestä ehdotus oli               (Vihr.) ja Håkan Nordman (RKP).
39677: hyvä esimerkki pohjoismaisen yhteistyön                    Yhteistyöministeri Norrback otti esille
39678: kehittämisestä alueella, jolla kansalliset re-         ILO:n alkuperäiskansoja koskevan sopi-
39679: surssit olivat vähäiset.                               muksen. Suomen ja Ruotsin tulisi ratifioida
39680:     Ministeri Norrback muistutti myös Eu-              se mahdollisimman pian, jotta saamelaiset
39681: roopan neuvoston vähemmistökieliä koske-               tunnustettaisiin kansainvälisesti. Hänen
39682: vasta perussopimuksesta, jonka Pohjois-                mielestään saamelaisilla on täysi oikeus
39683: maista ovat ratifioineet vain Suomi ja Norja.          omakieliseen kulttuuriin ja koulutukseen.
39684: Erityisen tärkeää olisi, että Ruotsi ratifioisi
39685: sen, jotta ruotsinsuomalaisten kielellinen
39686: asema voitaisiin turvata.                              8.4 Asiat 47. istunnossa
39687:     Juridinen valiokunta teki ehdotuksen
39688: pohjoismaisesta yhteistyöstä merioikeuden              Juridinen valiokunta teki 47. istuntoon eh-
39689: alalla (A 1106/j). Siinä haluttiin laajentaa           dotuksen pohjoismaisesta lainsäädäntöyh-
39690: yhteistyötä Pohjoismaisen merioikeuden                 teistyöstä (A 1114/j). Samassa yhteydessä
39691: laitoksessa ja koordinoida toimintaa myös              käsiteltiin jäsenehdotus pohjoismaisen oike-
39692: Baltian maiden kanssa, erityisesti Itämeren            usyhtäläisyyden tarkistamisesta maiden lä-
39693: alueella. Yleiskokous hyväksyi suosituksen             hentyessä Eurooppaa (A 1087/j). Siitä ei kui-
39694: (nro 5).                                               tenkaan annettu suositusta, koska se vastasi
39695:     Ehdotuksessa saamelaisten jäsenyydestä             sisällöltään paljolti valiokuntaehdotusta.
39696: Pohjoismaiden neuvostossa (A 1078/j) esi-                  Pohjoismaiden oikeusministerit ovat to-
39697: tettiin, että Pohjoismaiden neuvosto ottaisi           denneet, että eurooppalainen yhteistyö ei
39698: saamelaiset neuvoston jäseneksi täysin oi-             saa johtaa pohjoismaisen lainsäädäntöyh-
39699: keuksin ja velvollisuuksin. Ehdotuksen teki-           teistyön heikkenemiseen. Eurooppalaisen
39700: jöitä olivat mm. Maria Kaisa Aula (Kesk.) ja           yhteistyön ansiosta pohjoismainen lainsää-
39701: Satu Hassi (Vihr.). Juridinen valiokunta tote-         däntöyhteistyö on laajentunut uusille aloille.
39702: si mietinnössään, että valiokunta oli äsket-           Valiokunnan mielestä pohjoismainen yh-
39703: täin teettänyt puheenjohtajiston toimeksian-           teistyö olisi aloitettava mahdollisimman ai-
39704: nosta selvityksen saamelaisten edustukses-             kaisessa vaiheessa, kun käsitellään esim.
39705: ta. Valiokunnan enemmistö katsoi, että                 EU:n uusia direktiivejä. Tärkeätä on, että
39706: edellytykset saamelaisten täysjäsenyydelle             Pohjoismaat toteuttavat säädöksiä mahdolli-
39707: puuttuivat, sillä yhteistyö neuvostossa on             simman yhdenmukaL<>esti. Näin maille tar-
39708: viiden valtion ja kolmen itsehallintoalueen            joutuu mahdollisuus yhteisiin ennakkotul-
39709: parlamenttien välistä. Saamelaisille annet-            kintoihin ja yhdensuuntaisen hallinnon jär-
39710: tiin kuitenkin tarkkailijan asema ja puheoi-           jestämiseen.
39711: keus neuvoston istunnoissa, mikä vahvistet-                Valiokunnan puheenvuoron piti varapu-
39712: tiin 44. istunnossa 1994.                              heenjohtaja Sinikka Hurskainen. Hänen
39713: 
39714: 
39715: 
39716:                                                   30
39717:                                                   II
39718: mielestään meidän on pidettävä huolta siitä,               Kuopion istunnon yhteydessä 13. mar-
39719: että pohjoismainen yhteistyö säilyttää vah-             raskuuta valiokunta tapasi turvapaikka- ja
39720: van asemansa ja ajankohtaisuutensa ED-                  pakolaiskysymyksistä vastaavat Pohjoismai-
39721: yhteistyön tiivistyessä. On myös tärkeätä,              den ministerit.
39722: että unionin ulkopuolelle jääneet Pohjois-
39723: maat olisivat yhteistyössä mukana.
39724:     Juridinen valiokunta teki myös ehdotuk-
39725: sen Pohjoismaiden kansalaisten tasavertai-              8.6 Kansainväliset yhteydet
39726: sesta kohtelusta yhteistyössä pohjoismaisten
39727: oikeusasiamiesten kanssa (A 1122/j). Köö-               Juridisen valiokunnan varapuheenjohtaja
39728: penhaminan ylimääräisessä istunnossa                    Sinikka Hurskainen edusti valiokuntaa
39729: syyskuussa lisättiin Helsingin sopimukseen              Strasbourgissa Euroopan neuvoston konfe-
39730: artikla, jonka mukaan Pohjoismaiden kansa-              renssissa "Tasa-arvo ja demokratia" 9.-11.
39731: laiset on asetettava tasavertaiseen asemaan             helmikuuta. Siellä valmisteltiin kannanotto
39732: oman maan kansalaisten kanssa lakeja ja                 YK:n neljännelle naisten maailmankonfe-
39733: muita oikeussäädöksiä laadittaessa.                     renssille. Koska ihmisoikeudet kuuluvat
39734:      Koska Helsingin sopimus ei ole luonteel-           Euroopan neuvoston päätehtäviin, oli luon-
39735: taan ylikansallinen, on uusi tasa-arvosäädös            nollista, että konferenssi keskittyi juuri nii-
39736: toteutettava kansalliselta pohjalta. Tärkeätä           hin. Strasbourgin konferenssi oli sitä mieltä,
39737: on, että sääntöjen noudattamista valvotaan              että ilman ihmisoikeuksien kunnioittamista
39738: ja arvioidaan järjestelmällisesti ja että niitä         ei voi syntyä todellista kehitystä ja rauhaa.
39739: seurataan samalla tavoin kaikissa Pohjois-              Siellä korostettiin myös naisten tasa-arvoista
39740:  maissa. Siksi juridinen valiokunta halusi,             osallistumista poliittiseen ja julkiseen elä-
39741: että pohjoismaiset oikeusasiamiehet otetaan              mään. Sinikka Hurskainen kertoi omassa
39742:  mukaan valvomaan kansalaisia koskevien                 puheenvuorossaan Pohjoismaiden neuvos-
39743:  tasa-arvosääntöjen soveltamista. Yleiskoko-             ton saavutuksista tasa-arvoyhteistyössä.
39744:  us hyväksyi asiasta suosituksen (nro 39).                   Sinikka Hurskainen oli valiokunnan
39745:                                                          edustajana myös YK:n neljännessä naisten
39746:                                                          maailmankonferenssissa Pekingissä 1.-7.
39747: 8.5 Kokoukset                                           syyskuuta. Hän osallistui sekä viralliseen
39748:                                                          konferenssiin että kansalaisjärjestöjen foo-
39749: Juridinen valiokunta kokoontui kahdeksan                 rumiin, joka pidettiin Huairoussa Pekingin
39750: kertaa ja piti yhden kokouksen Pohjoismai-               ulkopuolella. Konferenssissa valmisteltiin
39751: den oikeusministereiden kanssa 29. kesä-                 toimintaohjelmaa, joka ajaa naisille samoja
39752: kuuta 1995 Mariefredissä. Siellä käsiteltiin             yleisoikeuksia kuin miehillä on. Näitä ovat
39753: Schengenin sopimusta, pohjoismaisen lais-                mm. perimysoikeus, seksuaaliset oikeudet,
39754: äädäntöyhteistyön tulevaisuutta, EU:n vuo-               tyttöjen oikeudet ja kasvumahdollisuudet.
39755: den 1996 hallituskonferenssia ja perheoike-              Pohjoismaalaisten puheissa käsiteltiin tyttö-
39756:  uskysymyksiä. Mariefredin kokouksessa                   jen asemaa, vähemmistönaisten tilannetta,
39757:  kuultiin myös asiantuntijoita eurooppaoike-             naisten seksuaalisia oikeuksia, samapalk-
39758:  uden alalta.                                            kaisuutta ja vanhempien yhteistä vastuuta
39759:     Pohjoismaiden neuvoston organisaatio-                lapsista.
39760:  uudistusten johdosta juridinen valiokunta                   Ministerineuvosto ja neuvosto perustivat
39761:  käsitteli 30. elokuuta Helsingin sopimuksen             kansalaisfoorumiin erillisen "pohoismaisen
39762:  muutoksia, jotka hyväksyttiin 5. ylimääräi-             huoneen", jossa eri järjestöt saattoivat esitel-
39763:  sessä istunnossa Kööpenhaminassa 29.                    lä toimintaansa. Siellä pidettiin myös lehdis-
39764:  syyskuuta. Neuvoston työjärjestyksen muu-               tötilaisuuksia.
39765:  toksia käsiteltiin 18. lokakuuta.
39766: 
39767: 
39768: 
39769: 
39770:                                                   31
39771:                                                    II
39772:                                           ..    9
39773:                          KULTTUURIYHTEISTYO
39774: 
39775: 
39776: 
39777:                                                          Valiokunnan varapuheenjohtaja, edusta-
39778: 9.1 Sivistysvaliokunta                               ja Eeva Tunmen (Kok.) toivoi, että ministe-
39779:                                                      rineuvoston tasa-arvo-ohjelmassa kohde-
39780: Valiokunnan suomalaisjäsenet olivat kan-             ryhmäksi olisi otettu myös lapset ja nuoret,
39781: sanedustajat Eeva Turunen (Kok.), Markku             jotka kulttuuri- ja koulutusyhteistyössä kuu-
39782: Laukkanen (Kesk.) ja Vitpa Puisto (SDP) 5.           luvat kaikkien osa-alojen keskeisimpiin
39783: toukokuuta asti, jolloin uudesta valtuuskun-         kohderyhmiin. Lisäksi hän ihmetteli, että
39784: nasta valiokuntaan valittiin edelleen Virpa          Ruotsissa ainoan suomenkielisen ammatti-
39785: Puisto ja uusina jäseninä Liisa Hyssälä              teatterin piti säästää 30 % menoistaan, kun
39786: (Kesk.) ja]armo Wahlström (Vas.).                    vastaavien muiden laitosten avustuksia su-
39787:                                                      pistettiin vain 10 %.
39788:                                                          Valiokunta ehdotti elokuvan ja television
39789: 9.2 46. istunto                                      viihdyttävän vaikutuksen hyödyntämistä
39790:                                                      asennekasvatuksessa (A 1098/k). Lapsille ja
39791: Valiokunnan islantilainen puheenjohtaja              nuorille tulisi tehdä sellaisia elokuvia ja oh-
39792: Guamundur Ami Stefänsson totesi valio-               jelmia, jotka puhuttelevat heitä heidän
39793: kunnan yleiskeskustelussa: Vaikka EU:ssa             omalla kielellään ja keinoillaan varsinkin,
39794: kulttuuri onkin vain pienen pieni osa yhteis-        kun heille kerrotaan kiusaamisen, syrjinnän,
39795: työtä, osoittaa Ranskan presidentin Mitte-           rotusorron ja päihteiden vaaroista ja seura-
39796: randin Euroopan parlamentissa pitämä                 uksista. Lisäksi tulisi löytää yhteisiä keinoja,
39797: puhe uutta suhtautumista kulttuurin merki-           joilla voitaisiin vähentää törkeää väkivaltaa
39798: tykseen myös Euroopan yhteistyössä. Pu-              sisältävien televisio-ohjelmien ja elokuvien
39799: heenjohtajamaana Ranska aikoi keskittyä              tarjontaa niin kansallisissa verkoissa kuin
39800: enemmän kulttuuriin, kulttuuriperinnön säi-          kaapeliverkoissakin, mutta myös video- ja
39801: lyttämiseen ja eurooppalaisen identiteetin           tietokonepelien jakelussa. Yleiskokous an-
39802: vahvistamiseen. Tällainen käsitys kulttuurin         toi asiasta suosituksen (nro 6).
39803: merkityksestä on aina leimannut pohjois-                 Kansanedustaja Eeva Turunen teki jäsen-
39804: maista yhteistyötä.                                  ehdotuksen avoimemman hallintokulttuu-
39805:     Valiokunta korosti vaihto-ohjelmien tär-         rin edistämisestä Euroopassa (A 1095/k),
39806: keyttä pohjoismaisten verkostojen luomisel-          jossa esitettiin pohjoismaisen strategian laa-
39807: le ja pohjoismaisen identiteetin vahvistami-         timista avoimuuden lisäämiseksi Euroopan
39808: selle. Vaikka kaikki Pohjoismaat voivatkin           unionissa sekä avoimen hallintokulttuurin
39809: osallistua EU:n vaihto-ohjelmiin, tarvitaan          periaatteiden edistämiseksi. Neuvosto antoi
39810: valiokunnan mielestä silti omia, Pohjoismai-         aiheesta suosituksen (nro 11).
39811: den välisen vaihdon takaavia ohjelmia.                   Kansanedustaja Mats Nyhy (SDP) kysyi
39812:     Pohjolan perinteet ja tietämys vapaasta          ministerineuvostolta, miksi se ei tukemut
39813: sivistystyöstä ja aikuiskoulutuksesta on he-         Pohjoismaiden osallistumista Frankfurtin
39814: rättänyt mielenkiintoa myös Euroopassa ja            kirjamessuihin 1997 neuvoston yksimieli-
39815: Baltian maissa, minkä vuoksi valiokunta              sestä tuesta huolimatta. Ministerineuvoston
39816: ehdotti, että teemasta järjestettäisiin kan-         mukaan sillä oli liian vähän aikaa ja liian
39817: sainvälinen seminaari yhdessä ministerineu-          epämääräisiä laskelmia kustannuksista, jotta
39818: voston kanssa.                                       sitova päätös olisi voitu tehdä määräaikana.
39819: 
39820: 
39821:                                                 32
39822:                                                 II
39823:     Sivistysvaliokunnan toimialalta käsitel-            alat eli myös opetuksen ja tutkimuksen.
39824: tiin yhteensä kymmenen jäsen- tai valiokun-             Valiokunta ei myöskään halua kasvattaa
39825: taehdotusta, joista kuusi johti suositukseen.           yhteistyöorganisaatiota eikä lisätä avustus-
39826:                                                         lähteiden määrää, koska käytännön toimi-
39827:                                                         joille tulisi entistä vaikeammaksi perehtyä
39828: 9.3 Vapaan sivistystyön                                 kaikkiin tukijärjestelyihin ja hankevaroihin.
39829:                                                         Tämän vuoksi valiokunta vastusti erillisen
39830:     pohjoismainen tuki                                  "Elävä Pohjola" -rahaston perustamista.
39831:                                                             Yleiskokous hyväksyi suunnitelman an-
39832: Sosiaalidemokraattinen ryhmä teki jäseneh-              taen siitä suositukseen (nro 35), johon sisäl-
39833: dotuksen, jossa se esitti määrärahan säilyt-            tyi myös esitys strategian laatimisesta kult-
39834: tämistäMNn budjetissa vapaansivistystyön                tuurin kehittämiseksi Pohjolan monikulttuu-
39835: pohjoismaisille yhteistyöelimille (A 1093/k),           risissa yhteiskunnissa.
39836: koska aikuiskasvatuksen ja vapaan sivistys-                 Kieliyhteistyö on yksi tärkeimmistä va-
39837: työn johtoryhmä (FOVU) oli esittänyt mää-               liokunnan painopistealoista. Pohjoismaiden
39838: rärahan muuttamista hankeavustukseksi.                  kieliyhteistyö EUssa tuli uudemman kerran
39839: Yleiskokous antoi suosituksen (nro 10)                  valiokunnan käsittelyyn, kun edustaja Turu-
39840: määrärahan säilyttämisestä budjetissa myös              nen ym. tekivät jäsenehdotuksen aiheesta
39841: vuoden 1995 jälkeen.                                    (A 1086/k). Neuvosto suositti Pohjoismai-
39842:      Asia tuli valiokunnassa uudelleen esiin            den hallituksille, että ne tehostavat koulu-
39843: vuoden 1996 budjettikäsittelyn yhteydessä,              tusyhteistyötä ED-elinten kanssa, jotta poh-
39844: sillä ministerineuvosto oli esittänyt neuvos-           joismaisia kieliä taitavia tulkkeja ja kääntäjiä
39845: ton päätöksestä huolimatta määrärahan pi-               saataisiin riittävästi (nro 36).
39846: enentämistä ja siirtymistä hankekohtaiseen
39847: avustamiseen. Kuopion istunnossa yleisko-
39848: kous antoi sekä sivistysvaliokunnan että                9.5 Kokoukset
39849: budjettivaliokunnan yksimielisestä esityk-
39850:  sestä uuden suosituksen (nro 25), jonka                Valiokunta kokoontui yhteensä seitsemän
39851:  mukaan budjettiin tuli ottaa 2,6 milj. Tkr:n           kertaa. Reykjavikin istunnon yhteydessä se
39852:  erillismääräraha tätä tarkoitusta varten.              tapasi kulttuuri- ja opetusministerit ja Kuo-
39853:      Valiokunta ilmaisi myös huolestumisen-             pion istunnon yhteydessä Pohjoismaisen
39854:  sa siitä, että poliittisen elimen eli valiokun-        kulttuurirahaston johdon.
39855:  nan näkemykset jäävät liian vähälle huomi-                 Yhteiskokouksessa ministereiden kans-
39856:  olle ministerineuvoston asiankäsittelyssä ja           sa valiokunta esitti kantansa kolmeen tär-
39857:  varsinkin budjettivalmistelussa.                       keänä pitämäänsä asiaan: Orkester Nord-
39858:                                                         enin asemaan, avoimen hallintokulttuurin
39859:                                                         edistämiseen Euroopassa ja vapaan sivistys-
39860: 9.4 47. istunto                                         työn pohjoismaisten elinten tukemiseen.
39861:                                                         Kahdesta ensin mainitusta asiasta valiokun-
39862: Valiokunta käsitteli valmistelevasti neljä jä-          ta ja ministerit pääsivät kuta kuinkin yksi-
39863: senehdotusta ja yhden ministerineuvoston                mielisyyteen, mutta vapaan sivistystyön tu-
39864: ehdotuksen yleiskokouksen päätettäväksi.                kemisesta näkökannat menivät täysin ristiin
39865: Näistä hyväksyttiin kolme suositusta ja hy-             (ks. edellä).
39866: lättiin kaksi.                                              Syyskuun kokouksessa Pohjoismaisen
39867:     Ministerineuvoston ehdotus "Tuleva                  tutkijankoulutusakatemian pääsihteeri Ulla
39868: Pohjola-lasten ja nuorten kulttuuriyhteis-              Bruun Nergaard esitteli akatemian toimin-
39869: työn toimintasuunnitelmaksi" (B 153/k) oli              taa. Lokakuun kokouksessa Göteborgissa
39870: pariinkin kertaan valiokunnan käsittelyssä.             ministerineuvoston esittelijä Kirsi-Matja
39871: Valiokunta puolsi suunnitelman hyväksy-                 Lehtelä selvitti lapsi- ja nuorisokulttuurioh-
39872: mistä sillä edellytyksellä, että ministerineu-          jelman valmistelua ja periaatteita. Valiokun-
39873: vosto työstää sitä vielä ja antaa seuraavaan            ta oli kutsunut samaan kokoukseen Norden-
39874: istuntoon tarkistetun esityksen, joka sisällöl-         yhdistysten liiton puheenjohtajan Bjarne
39875: tään kattaa kaikki sivistysvaliokunnan osa-             M0rk Eidemin ja pääsihteeri Tetje Tveiton
39876: 
39877: 
39878:                                                    33
39879:                                                    II
39880: selostamaan liiton ja Pohjolan järjestökäräji-        televisioissa. Lisäksi esiteltiin Tjörnin saarel-
39881: en toimintaa ja rahoitusasioita.                      le suunniteltua pohjoismaista akvarellikes-
39882:     Valiokunnalle esiteltiin useita suuria,           kusta.
39883: kaikkia tai useimpia Pohjoismaita koskevia                Kuopion kokouksessa kuultiin suuresta
39884: kulttuurihankkeita, joille haluttiin neuvos-          kuoro- ja teatterihankkesta "Runkärlek", jos-
39885: ton tai muiden yhteistyöelinten tukea. Kesä-          sa esityksen juoni ja tapahtumat sijoittuvat
39886: kokouksessa Malmässä valiokunnalle esitel-            keskiajalle. Ensi-ilta on suunniteltu elokuul-
39887: tiin Norjassa suunnitteilla oleva lasten ja           le 1997 Tukholman vesifestivaalien aikaan.
39888: nuorten musiikkihanke "Nordic and World               Esityspaikkana olisi koko Tukholman oop-
39889: Talents of Music", joka haluttaisiin toteuttaa        peran ja kuninkaanlinnan välinen alue.
39890: kaikissa Pohjoismaissa ja lähettää maiden
39891: 
39892: 
39893: 
39894: 
39895:                                                  34
39896:                                                  II
39897:                                 10
39898:                       SOSIAALIALAN YHTEISTYO
39899: 
39900: 
39901: 
39902:     Sosiaalivaliokunnan    suomalaisjäsenet            torjumiseksi (A 1069/s). Ehdotuksen tekijöi-
39903: olivat Claes Andersson (Vas.), Eeva-Liisa              den mielestä tupakointi on aikamme ehdot-
39904: Moilanen (SKL) ja Markku Rossi (Kesk.) 46.             tomasti vakavin terveys- ja ympäristöongel-
39905: istunnon loppuun asti. Valtuuskunnan ko-               ma. Asiaa käsiteltyään sosiaalivaliokunta
39906: kouksessa 5. toukokuuta uusiksi jäseniksi              päätti esittää ehdotuksen hylkäämistä. Va-
39907: valittiin ]anina Andersson (Vihr.), Pehr Löv           liokunta perusteli kantaansa sillä, että yh-
39908: (RKP) ja Marjatta Vehkaoja (SDP).                      teistyö tämän alan viranomaisten kesken
39909:                                                        toimii jo nyt hyvin eikä kaipaa lisämuodolli-
39910:                                                        suuksia. Yleiskokous päätti kuitenkin ää-
39911:                                                        nestyksen jälkeen hyväksyä valiokunnan
39912:                                                        kannan vastaisen suosituksen (nro 21), jon-
39913: 10.1 Asiat 46. istunnossa                              ka mukaan neuvosto suosittaa ministerineu-
39914:                                                        vostoa ja Pohjoismaiden hallituksia asetta-
39915: Sosiaalivaliokunta käsitteli Pohjoismaiden             maan tupakoinnin ehkäisemisen etusijaan
39916: ministerineuvoston ehdotuksen pohjois-                 terveyspoliittisessa työssään niin kansallisel-
39917: maiseksi yhteistyöohjelmaksi työmarkkina-              la, pohjoismaisella kuin kansainväliselläkin
39918: ja työympäristöalalla (B 148/s). Valiokun-             tasolla.
39919: nan mielestä ehdotus poikkesi aikaisemmis-                 Ehdotuksen toimintarajoitteisia koske-
39920: ta työympäristö- ja työmarkkina-alan yhteis-           vien YK-n normien seurannasta ja arvioin-
39921: työohjelmista siinä, että tässä ehdotettiin            nista (A 1094/s) oli Suomesta allekirjoittanut
39922: kovin vähän konkreettisia työmarkkinapo-               Mats Nyby. Sosiaalivaliokunta totesi, että YK
39923: liittisia toimia. Ehdotusta leimasi pohjois-           on laadituttanut vammaispolitiikasta stan-
39924: maisen yhteistyön uudistaminen. Valiokun-              dardisäännöt, jotka yleiskokous yksimieli-
39925: ta piti tärkeänä, että Pohjoismaiden toimia            sesti hyväksyi v. 1993. Säännöt voisivat olla
39926: yhdenmukaistetaan työttömyyden kasvun                  tukena pohjoismaisessa kehityksessä erityi-
39927: torjumiseksi ja halusi, että nuorisotyöttö-            sesti toimintarajoitteisten tilanteen ja talou-
39928: myyden ehkäiseminen pidetään edelleen-                 dellisten elinolojen arvioinnissa. Ehdotuk-
39929: kin tärkeimpänä painopisteenä.                         sesta hyväksyttiin suositus (nro 22).
39930:      Valiokunnan mielestä ohjelman tavoit-
39931: teet oli jäsenneltävä paremmin. Valiokunta
39932: kaipasi myös kytkentöjä yhteistyöohjelman
39933:  ja muiden tämän sektorin osa-alojen välillä.
39934:  Ohjelman toteuttamisen kustannuslaskel-               10.2 Asiat 47. istunnossa
39935:  mat puuttuivat niin ikään. Yleiskokous hy-
39936: väksyi ohjelman ehdotuksen mukaisesti va-              Sosiaalivaliokunta käsitteli kaksi ehdotusta
39937:  liokunnan näkökohdat huomioon ottaen                  Kuopion istuntoon. Ensimmäinen niistä
39938: (nro 20).                                              koski yhteistyön lisäämistä pohjoismaisten
39939:      Mm. suomalaiset Bjarne Kallis ja Eeva-            merimieslähetysten kesken (A 1110/s). Eh-
39940:  Liisa Moilanen olivat allekirjoittaneet jäsen-        dotuksen suomalaiset allekirjoittajat olivat
39941: ehdotuksen pohjoismaisesta toimintasuun-               Eeva-Liisa Moilanen, Sinikka Hurskainen,
39942:  nitelmasta tupakoinnin haittavaikutusten              Håkan Nordman, Heikki Riihijärvi, Markku
39943: 
39944: 
39945:                                                   35
39946:                                                   II
39947: Rossi ja Eeva Tumnen. Ehdotuksessa todet-                10.3 Kokoukset
39948: tiin, että merimieskirkot ylläpitävät ja välittä-
39949: vät Pohjoismaiden kielten perinteitä ja kult-
39950: tuuria ulkomailla, mutta ennen kaikkea ne                Sosiaalivaliokunta kokoontui viisi kertaa
39951: muodostavat sosiaalisen turvaverkon ihmi-                vuoden aikana. Valiokunnassa toimi myös
39952: sille vieraissa oloissa. Valiokunta totesi, että         kolme työryhmää: ED-kysymysten työryh-
39953: merimieslähetys kuuluu niihin vakiintunei-               mä, Baltia-työryhmä ja YK-työryhmä.
39954: siin pohjoismaisiin toimintoihin, jotka ovat                 Baltia-työryhmän suomalainen jäsen oli
39955: saaneet uusia haasteita. Enää niiden toimin-             kansanedustaja Marjatta Vehkaoja (SDP).
39956: ta ei koske vain merimiehiä, vaan entistä                Ryhmä suunnitteli yhteistyössä International
39957: enemmän opiskelijoita ja virkamiehiä, jotka              Organization for Migrationin Helsingin toi-
39958: liikkuvat maasta toiseen. Istunto hyväksyi               miston kanssa Pohjoismaiden neuvoston ja
39959: ehdotuksen pohjalta suosituksen (nro 40)                 Baltian neuvoston parlamentaarikoiden yh-
39960: jossa Pohjoismaiden hallituksia kehotetaa~               teistä seminaaria, joka pidetään 15.-16.
39961: 1yhtymään toimiin yhteistyön vahvistami-                 tammikuuta 1996 Hanasaaressa.
39962: seksi ja laajentamiseksi pohjoismaisten me-                  ED-työryhmän puheenjohtaja oli kan-
39963: rimieslähetysten kesken Pohjoismaisen me-                sanedustaja Pehr Löv (RKP) ja sihteerinä
39964: rimieskirkkoneuvoston kautta ja tukemaan                 apulaispääsihteeri Greta Lohiniva. Ryhmä
39965: sen toimintaa ulkomailla olevien pohjois-                kokoontui kolme kertaa kartoittaen sosiaali-
39966: maalaisten hyväksi.                                      valiokunnan alaa sivuavat ajankohtaiset
39967:     Toinen jäsenehdotus koski huumetie-                  asiat EU:ssa. 16. lokakuuta Kööpenhaminas-
39968: dotlajien kouluttamista Pohjolan lähialueil-             sa ryhmä kuuli asiantuntijoita EU:n sosiaali-
39969: le (A 1118/s). Siinä ehdotettiin Pohjolan                sesta toimintaohjelmasta 1995-97, kansan-
39970: lähialueiden nuorten kouluttamista huume-                terveysalan toimintaohjelmasta, syöväntor-
39971: alan tiedottajiksi yhteistyössä pohjoismaisen            juntaohjelmasta, immuunikadon torjuntaoh-
39972: huumekysymysten kontaktivaliokunnan ja                   jelmasta ja huumeidenvastustamisohjelmas-
39973: muiden pohjoismaisten ja lähialueilla toimi-             ta. Lisäksi keskusteltiin vuoden 1996 halli-
39974: vien huumeita vastaan taistelevien viran-                tuskonferenssista ja sen sosiaalivaliokunnan
39975: omaisten, laitosten ja järjestöjen kanssa.               toimialaan kuuluvista asioista. Työryhmä
39976: Yleiskokous hyväksyi asiasta suosituksen                 tutustui myös EU:n puheenjohtajamaiden
39977: (nro 41).                                                Ranskan ja Espanjan toimintasuunnitelmiin
39978:                                                          sosiaalivaliokunnan alalla.
39979: 
39980: 
39981: 
39982: 
39983:                                                     36
39984:                                                     II
39985:                                             11
39986:                                            ..
39987:                              TALOUSYHTEISTYO
39988: 
39989: 
39990: 
39991: 11.1 Talousvaliokunta                                 OECD:n kanssa. Yleiskokous antoi ehdo-
39992:                                                       tuksesta suosituksen suunnitelman laatimi-
39993:                                                       sesta (nro 15).
39994: Uusiksi jäseniksi talousvaliokuntaan valittiin
39995:                                                           Jäsenehdotuksessa A 1079/e ehdotettiin,
39996: 5. toukokuuta kansanedustajat Bjarne Kallis
39997:                                                       että ministerineuvosto kartoittaisi nykyistä
39998: (SKL) ja Mari Kiviniemi (Kesk.) Satu Hassin
39999:                                                       toimintaa ja sen pernsteella ryhtyisi toimiin,
40000: ja Håkan Nordmanin tilalle. Erkki Tuomioja
40001:                                                       joilla helpotettaisiin naisten mahdollisuuk-
40002: (SDP) jatkoi valiokunnan jäsenenä. Norjan
40003:                                                       sia pernstaa ja hoitaa omia yrityksiä. Valio-
40004: kansankäräjien jäsen Ole Stavad valittiin va-
40005:                                                       kunnan puheenvuoron pitänyt edustaja
40006: liokunnan puheenjohtajaksi 46. istunnossa
40007:                                                       Satu Hassi totesi mm., että suuri pysyvä
40008: kansankäräjien jäsenen Niels Ahlman-Ohl-
40009:                                                       työttömyys koskettaa naisia paljon enem-
40010: senin jälkeen. Valiokunta piti vuoden aika-
40011:                                                       män kuin miehiä, minkä vuoksi naisten
40012: na viisi kokousta.
40013:                                                       asemaa tulisi parantaa. Naisten mahdolli-
40014:     Valiokunnan asialistan tärkein asia oli
40015:                                                       suuksia ryhtyä yrittäjiksi voitaisiin parantaa
40016: edelleenkin työllisyys. Tärkeitä olivat myös
40017:                                                       melko vaatimattomin voimavaroin. Ehdo-
40018: energiayhteistyö ja lähialueyhteistyö. Ym-
40019:                                                       tuksesta annettiin suositus naisten yrittäjyyt-
40020: päristövaliokunnan kanssa järjestettiin ener-
40021:                                                       tä tukevien keinojen kartoittamisesta (nro
40022: gia- ja ympäristöseminaari Oslossa 31. tam-            16).
40023: mikuuta-1. helmikuuta. Seminaarin tavoit-
40024:                                                           Edustaja Satu Hassi kysyi ministerineu-
40025: teena oli Pohjois-Euroopan energiatilanteen
40026:                                                       vostolta, aikoiko se ryhtyä valmistelemaan
40027: kartoittaminen vuoteen 2010 sekä vuoropu-
40028:                                                       periaatepäätöstä maakaasuputken rakenta-
40029: helun käynnistäminen Venäjän ja Baltian
40030:                                                       misesta Norjasta Ruotsin kautta Suomeen.
40031: maiden kanssa.
40032:                                                       Tanskan yhteistyöministeri Marianne jelved
40033:                                                       vastasi, että ministerineuvosto seuraa alan
40034:                                                       kehitystä ja että maiden välillä käydään neu-
40035: 11.2 46. istunnossa käsitellyt                        votteluja.
40036:                                                           Sosiaalidemokraattinen ryhmä kysyi mi-
40037:      asiat                                            nisterineuvostolta täystyöllisyysstrategiasta
40038:                                                       ja konkreettisia toimia työttömyyden alenta-
40039: Jäsenehdotus sosiaalilausekkeen sisällyttä-           miseksi. Ministerineuvoston vastauksessa
40040: misestä uuteen vapaakauppasopimukseen                 vakuutettiin, että näiden tavoitteiden hyväk-
40041: (WTO) (A 1075/e) ja jäsenehdotus ympäris-             si tehdään työtä koko ajan, mutta samalla
40042: tö- ja sosiaalilausekkeiden sisällyttämisesta         painotettiin kansainvälisen yhteistyön mer-
40043: GATT-sopimukseen sekä kehitysmaiden ta-               kitystä.
40044: loudellisesta kompensoimisesta (A 1077/e)
40045: käsiteltiin yleiskokouksessa yhdellä kertaa.
40046: Talousvaliokunta oli esittänyt, että Pohjois-
40047: maiden hallitukset laatisivat suunnitelman
40048:                                                       11.3 47. istunnossa käsitellyt
40049: siitä, kuinka sosiaali- ja ympäristönäkökoh-               asiat
40050: dat parhaiten pystyttäisiin sisällyttämään
40051: vapaakauppasopimukseen niin, että ne pys-             Talousvaliokunta ei jättänyt 47. istunnon
40052: tyttäisiin sovittamaan yhteen mm. ILO:n ja            yleiskokoukselle uusia esityksiä. Valiokun-
40053: 
40054: 
40055:                                                  37
40056:                                                  II
40057: nan yleiskeskustelussa ministeri Ole Norr-             rakenteellista tekijää: talouden heikko kas-
40058: back (RKP) totesi, että työllisyystilannetta ei        vu, verotusjärjestelmän ja työmarkkinasään-
40059: pystytä parantamaan tilapäisillä ratkaisuilla.         töjen heikkoudet sekä muuttunut kilpailuti-
40060: Työttömyyteen vaikuttavat erityisesti kolme            lanne.
40061: 
40062: 
40063: 
40064: 
40065:                                                   38
40066:                                                   II
40067:                                   12
40068:                                    ..
40069:                           YMPARISTOYHTEISTYO
40070: 
40071: 
40072: 
40073: 12.1 Ympäristövaliokunta                                mahdollisuudet osallistua ympäristöhank-
40074:                                                         keisiin Pohjolan lähialueilla. Lähialueiden
40075: Kansanedustajat Minna Karhunen (Kok.) ja                ydinvoimaloiden turvallisuutta täytyy myös
40076: Tarja Kautto (SDP) valittiin 5. toukokuuta              parantaa. Lisäksi tulisi selvittää vaihtoehtoi-
40077: ympäristövaliokunnan jäseniksi edustajien               sia energiamuotoja.
40078: Anna-Kaarina Louvo (Kok.) ja Kyösti Vir-                    Neuvoston käsiteltävänä oli kaksi minis-
40079: rankoski (Kesk.) jälkeen. Valiokunnan pu-               terineuvoston ehdotusta: toinen Pohjois-
40080: heenjohtajana oli Ahvenanmaan maakunta-                 maiden neuvoston luonto- ja ympäristöpal-
40081: päivien jäsen OlofSalmen (ÅC). Valiokunta               kinnosta (B 150/m), toinenpohjoismaisesta
40082: piti kuusi kokousta.                                    aluepoliittisesta yhteistyöohjelmasta 199~
40083:     Ympäristövaliokunta keskittyi tehosta-              99 (B 147/m).
40084: maan toimialansa eri sektoreiden välistä                    Valiokunta kannatti vuosittain jaettavan
40085: yhteistyötä, mikä oli erittäin tärkeätä poh-            ympäristöpalkinnon perustamista. Yleisko-
40086: joismaisen ympäristöstrategian toteuttami-              kous antoi 350.000 Tkr suuruisen palkinnon
40087: selle. Erityisen tärkeätä oli lisätä yhteistyötä        perustamisesta suosituksen (nro 13).
40088: kuljetussektorin kanssa. Ydinreaktoreiden                   Vuosiksi 1995-99 tehdyssä aluepoliitti-
40089: turvallisuuden lisääminen ja ydinjätteen kä-            sessa yhteistyöohjelmassa painotettiin tie-
40090: sittely ja säilytys Pohjolan lähialueilla olivat        donvaihtoa, raja-alueyhteistyön kehittämis-
40091: myös keskeisesti esillä.                                tä ja aktiivista sektoriyhteistyötä. Valiokun-
40092:     Ympäristövaliokunta järjesti yhteistyössä           nan puheenvuorossa puheenjohtaja Olof
40093: talousvaliokunnan kanssa energia- ja ympä-              Salmen totesi, että aluepoliittista yhteistyötä
40094: ristöseminaarin Oslossa 31. tammikuuta-!.               tuli jatkaa huolimatta maiden erilaisesta suh-
40095: helmikuuta (ks. lukua Talousyhteistyö).                 teesta EU:hun. Valiokunnan esityksestä
40096:                                                         yleiskokous hyväksyi yhteistyöohjelman
40097:                                                         (suositus nro 14).
40098: 12.2 46. istunnon ympäristö-                                Valiokunta teki ehdotuksen luonnon-
40099:                                                         suojelun sektoriyhteistyöstä pohjoismaisessa
40100:      asiat                                              ympäristöstrategiassa (A 1104/m). Valio-
40101:                                                         kunnan käsityksen mukaan sektoreittain
40102: Ympäristövaliokunnan asiakäsittelyn aluksi              laaditut luonnonsuojeluohjelmat vahvistai-
40103: käytiin yleiskeskustelu ympäristöasioista.              sivat pohjoismaista ympäristöstrategiaa. Pu-
40104: Aluksi valiokunnan puheenjohtaja, maa-                  heenjohtaja Salmen korosti ehdotusta esitel-
40105: kuntapäivien jäsen Olof Salmen totesi, että             lessään mm. sitä, että luonnon voimavarojen
40106: tärkein ympäristöalan tehtävä oli eri alojen            kestävä käyttö edellyttää ympäristön ja
40107: sopeuttaminen kestävään kehitykseen. Ym-                luonnon huomioonottamista kaikissa elin-
40108: päristösektorilla on vastuu auttaa muita alo-           keinoissa. Edustaja Satu Hassin mielestä oli
40109: ja välttämättömässä muutosprosessissa.                  välttämätöntä suojella vanhoja metsiä Poh-
40110: Ympäristönlaatuvalvonta on tärkeä keino                 jolan luonnon monimuotoisuuden säilyttä-
40111: sekä neuvostolle että ministerineuvostolle              miseksi. Ehdotuksesta hyväksyttiin suositus
40112: niiden taistelussa paremman ympäristön                  (nro 12).
40113: puolesta. Salmenin mielestä Pohjoismaiden                   Ministerineuvoston ilmoitus suositukses-
40114: investointipankille tuli antaa paremmat                 ta nro 31/1992/p yhteistyöstä arktisilla
40115: 
40116: 
40117:                                                    39
40118:                                                    II
40119: alueilla johti siihen, että puheenjohtajisto             JOlSmaisessa yhteistyössä. Ympäristöstrate-
40120: esitti yleiskokoukselle, että ministerineu-              giaa 1996--2000 varten tuli taata riittävästi
40121: vostoa kehotettaisiin laatimaan 47. istun-               varoja. Tärkein tehtävä oli jatkaa toiminnan
40122: toon ehdotus arktisen alueen yhteistyöoh-                sopeuttamista kestävään kehitykseen.
40123: jelmaksi. Se tulisi laatia läheisessä yhteis-                 Ministeri Pekka Haavisto (Vihr.) totesi,
40124: työssä Pohjoismaiden neuvoston elinten ja                että ympäristöyhteistyössä ollaan enemmän
40125: arktisen yhteistyökomitean kanssa. Puheen-               yhteydessä muuhun maailmaan kuin kos-
40126: johtajisto ja ympäristövaliokunta jatkaisi vie-          kaan aiemmin. On tärkeätä, että EU:n eri
40127: lä asian käsittelyä. Ensimmäisestä osasta                ohjelmissa puututaan myös lähialueillamme
40128: yleiskokous antoi lausunnon (nro 1). Lisäksi             oleviin ongelmiin.
40129: kannatettiin, että asiankäsittelyä jatketaan                  Ahvenanmaan maakuntahallituksen jä-
40130: puheenjohtajistossa ja ympäristövaliokun-                senen Anders Erikssonin (ÅC) mielestä mei-
40131: nassa.                                                   dän on suuntauduttava sellaiseen taloudelli-
40132:      Kansanedustaja Lauri Metsämäki (SDP)                seen ajatteluun, jossa ympäristö on keskei-
40133: kysyi, mitä ministerineuvosto aikoi tehdä                semmin esillä. Tämä on ajanoloon erittäin
40134: Pohjolan ja sen lähialueiden saaristoyhteis-             tärkeätä.
40135: työn laajentamiseksi ja syventämiseksi. Hän                   Ministerineuvoston ehdotus pohjoismai-
40136: toivoi laajempaa Itämeren alueen yhteistyö-              seksi maa- ja metsätalousalan yhteistyöoh-
40137: tä, jossa olisivat mukana Uudenmaan, Ahve-               jelmaksi 1996--2000 (B 154/m) sekä jäsen-
40138: nanmaan, Turun ja Tukholman saaristot                    ehdotukset Pohjolan metsien suojelusta (A
40139: sekä Baltian maiden saaristot. Ministerineu-             1111/m) ja kestävästäpohjoismaisesta maa-
40140: voston vastauksessa todettiin, että nykyiset             talouden toimintaohjelmasta EUn maata-
40141: yhteistyörakenteet toimivat hyvin, mutta                 louspolitiikan muuttamiseksi (A 1113/m)
40142: että parhaillaan selvitetään saaristoyhteis-             käsiteltiin samalla kertaa. Valiokunta esitti,
40143: työn kehittämistä sekä pohjoismaisella ta-               että neuvosto ei ryhtyisi mihinkään toimiin
40144: solla että lähialueiden kanssa.                           kummankaan jäsenehdotuksen johdosta,
40145:      Kansanedustaja Satu Hassi (Vihr.) kysyi             johon yleiskokous yhtyi. Ministerineuvos-
40146: ministerineuvostolta, mitä se aikoi tehdä                ton ehdotuksen valiokunta esitti hyväksyttä-
40147: EU:ssa ja ETA:ssa taloudellisten keinojen                 väksi. Lisäksi ministerineuvostolle suositel-
40148: käyttämiseksi, jotta ilmansuojelu saataisiin              tiin, että se varaa toimintaohjelmaa varten
40149:  pohjoismaiselle tasolle ja miten ministeri-              tarvittavat varat (nro 29).
40150:  neuvosto edistää yleiseurooppalaista ympä-                    Ministerineuvoston ehdotuksessa poh-
40151:  ristöverotusta EU:ssa ja ETA:ssa. Ministeri-            joismaisen ympäristörahoitusyhtiön (NEF-
40152:  neuvoston vastauksessa todettiin, että Poh-              CO) peruspääoman korottamisesta (B 155/
40153:  joismaat toimivat ETA:ssa ja EU:ssa taloudel-            m) esitettiin, että yhtiön peruspääoma kak-
40154:  listen ohjailukeinojen käytön lisäämiseksi.              sinkertaistettaisiin, jolloin se olisi 80 milj.
40155:  Selvitettävänä on mm. voitaisiinko hiilidiok-           ecua. Valiokunta kannatti esitystä, ja yleis-
40156:  sidipäästöistä ja energiasta kantaa veroja tai           kokous antoi siitä suosituksen (nro 30).
40157:  maksuja niin kuin Pohjoismaissa. Yleiseu-                     Ministerineuvoston ehdotus arktisesta
40158:  rooppalaisesta ympäristöverotuksesta to-                yhteistyöstä (B 157/m) ja jäsenehdotus
40159:  dettiin, että perinteisesti verotus on kuulu-            Grönlannin pyyntikulttuurin säilyttämises-
40160:  nut kansallisille ja paikallisille viranomaisil-         tä (A 1105/m) käsiteltiin yhdessä. Valiokun-
40161:  le. Tällaisten taloudellisten ohjailukeinojen            nan esityksestä yleiskokous päätti, että neu-
40162:  käyttö on koko ajan kasvanut, minkä vuoksi               vosto ei ryhdy mihinkään toimiin jäseneh-
40163:  myös läpinäkyvyyden lisääminen ja toimien                dotuksen johdosta. Sen sijaan ministerineu-
40164:  koordinoiminen tulee välttämättömäksi.                   voston ehdotuksesta valiokunta esitti, että
40165:                                                           ministerineuvosto vahvistaa toimintaohjel-
40166:                                                           man arktisen alueen yhteistyötä varten ja
40167: 12.3 Asiat 47. istunnossa                                 varaa siihen tarvittavat varat. Lisäksi ehdo-
40168:                                                           tettiin, että Pohjoismaiden hallitukset toimi-
40169: Ympäristövaliokunnan yleiskeskustelussa                   vat arktisen neuvoston perustamiseksi ja
40170: valiokunnan puheenjohtaja Olof Salmen                     että neuvostolle luodaan pysyvä sihteeristö,
40171: korosti ympäristökysymysten tärkeyttä poh-                jonka toiminta rahoitetaan yhteisestä vuosi-
40172: 
40173: 
40174:                                                     40
40175:                                                     II
40176: budjetista. Asiakokonaisuudesta annettiin             suositteli Pohjoismaiden hallituksille, että ne
40177: kaksi suositusta (nro 31 ja 32).                      yhteistyössä Baltian maiden ja Venäjän
40178:     Valiokunta käsitteli jäsenehdotuksen              kanssa laatisivat suunnitelman alueellisesta
40179: pohjoismaisten toimien tehostamisesta il-             ympäristölle ystävällisestä energiajärjestel-
40180: mansaasteiden torjunnassa kansainvälisel-             mästä, joka mahdollisimman pitkälle pems-
40181: lä tasolla (A 1108/m). Valiokunta esitti, että        tuisi uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
40182: Pohjoismaiden hallitukset toimisivat EU:ssa           Lisäksi haluttiin selvitettäväksi, mitä edelly-
40183: edelleen pakollisen hiilidioksidiveron to-            tyksiä olisi luoda maakaasujärjestelmä, jossa
40184: teuttamiseksi ja tiukempien ja sitovien vaa-          maakaasua saataisiin Norjasta ja Venäjältä, ja
40185: timusten aikaansaamiseksi ilmaasaastutta-             johon sisältyisi maakaasujohdon rakentami-
40186: via aineita kuten typpioksidi- ja rikkidioksi-        nen Norjasta Ruotsin kautta Suomeen sekä
40187: dipäästöjä varten (suositus nro 33).                  millä edellytyksillä Baltian maat voitaisiin
40188:     Valiokunta teki ehdotuksen energia-               liittää järjestelmään. Yleiskokous hyväksyi
40189: alan alueyhteistyöstä (A 1119/m), jossa se            suosituksen (nro 34).
40190: 
40191: 
40192: 
40193: 
40194:                                                  41
40195:                                                  II
40196:                           13
40197:             BUDJETII JA TARKASTUSTOIMINTA
40198: 
40199: 
40200: 
40201: 13.1 Budjettivaliokunta                              13.3 Vuoden 1996 budjetti ja
40202: Kansanedustajat Outi Ojala (Vas.) ja Ossi
40203:                                                           toimintasuun nite 1ma
40204: Koneniemi (Kesk.) valittiin 5. toukokuuta
40205:                                                      Ministerineuvoston vuoden 1996 budjetti-
40206: budjettivaliokuntaan edustajien Timo järvi-
40207:                                                      esityksen loppusumma oli 708 milj. Tkr eli
40208: lahti (Kesk.) ja Lauri Metsämäki (SDP) tilal-
40209:                                                      n. 11 miljoonaa vähemmän kuin 1995. Kuo-
40210: le. Maakuntapäivien jäsen May Flodin (FS)
40211:                                                      pion istunnossa budjettiesitys (B 151/b) ja
40212: oli valiokunnan jäsenenä 1. marraskuuta
40213:                                                      pohjoismaisen yhteistyön toimintasuunni-
40214: asti, jolloin hän jäi pois maakuntapäiviltä.
40215:                                                      telma (C 2) käsiteltiin samalla kertaa. Budjet-
40216: Valiokunnan puheenjohtaja oli Norjan suur-
40217:                                                      tivaliokunta totesi mietinnössään, että poliit-
40218: käräjien jäsen Peter Angelsen.
40219:                                                      tiset painopisteet eivät enää näy budjetissa.
40220:                                                      Valiokunta esitti, että uudistusprosessi "Poh-
40221:                                                      joismainen yhteistyö uuteen aikaan" tulisi
40222:                                                      saattaa päätökseen suunnitelmien mukai-
40223:                                                      sesti ja että yhteistyön painotuksista tulisi
40224: 13.2 Ministerineuvoston                              keskustella uusien valiokuntien ja ministeri-
40225:                                                      neuvoston kesken. Lisäksi esitettiin joitakin
40226:      toiminta 1994                                   pienehköjä muutoksia sekä parempaa tie-
40227:                                                      donkulkua ministerineuvostolta.
40228: Valiokunta esitti ministerineuvoston toimin-             Keskiryhmä teki vastalauseen Nordjob-
40229: nasta v. 1994 (C1/1995) antamassaan mie-             bin, Pohjola-Norden yhdistysten liiton ja
40230: tinnössä, että tehtäisiin kootosti selvitys          Pohjolan järjestökäräjien määrärahoista. Se
40231: kulttuurisektorin laitosten toiminnasta ja           ehdotti Pohjolan järjestökäräjille 350 000
40232: että vahvistettaisiin pohjoismaisten kielten         Tkr:n lisärahoitusta, joka otettaisiin raken-
40233: ymmärtämistä.                                        nus- ja asuntosektorilta.
40234:     Työllisyyden edistäminen kuului valio-               Eduskunnan puhemies Riitta Uosukai-
40235: kunnan mielestä tärkeimpiin asioihin.                nen (Kok.) totesi, että Pohjolan puhemiehet
40236: Hyvintoimivien pohjoismaisten energia-               sijoittivat kokouksensa tällä kertaa neuvos-
40237: markkinoiden luominen ja ympäristöyh-                ton istunnon yhteyteen. Hän korosti laitok-
40238: teistyö olivat valiokunnan priorisoimia              sista tehdyn raportin "Nordisk nytte" johdos-
40239: asia-aloja.                                          ta, että laitokset antavat yhteistyölle konk-
40240:     46. istunnossa valiokunnan puheenjoh-            reettisen sisällön ja vahvistavat pohjoismais-
40241: taja Peter Angelsen selosti valiokunnan mie-         ta identiteettiä. Laitoksia tarvitaan mm. kieli-
40242: tintöä toimintakertomuksesta nostaen esiin           yhteistyöhön, mikä taas on varsin tärkeätä
40243: kolme keskeistä asiaa: Pohjolan lähialueet,          Suomelle. Uosukainen kannatti ajatusta, että
40244: työllisyyspolitiikan ja ympäristöpolitiikan.         kieliyhteistyötä tekevät laitokset yhdistettäi-
40245: Yleiskokous hyväksyi lausunnon (nro 2/               siin ja Suomeen perustettaisiin Pohjoismai-
40246: 1995), jossa neuvosto esittää ministerineu-          nen kieli- ja kulttuurikeskus. Puhemiesten
40247: vostolle, että se ottaa huomioon budjettiva-         osallistuminen istuntoon antoi uusia virik-
40248: liokunnan mietinnössään esittämät näke-              keitä kansallisten parlamenttien väliseen
40249: mykset.                                              yhteistyöhön.
40250: 
40251: 
40252:                                                 42
40253:                                                 II
40254:     Kansanedustaja Outi Ojala (Vas.) totesi               myys, rasismi ja ympäristöongelmat. Näiden
40255: raportin "Nordisk nytte" herättäneen suurta               ratkaisemiseksi täytyy lisätä yhteistyötä yh-
40256: hämmennystä, koska laitosten toimintaa ja                 dyskuntasuunnittelussa.
40257: hyötyä oli mitattu tavalla, jossa ei riittävästi              Kansanedustaja       Ossi    Korteniemen
40258: otettu huomioon pehmeitä arvoja. Myös-                    (Kesk.) mielestä taloudellisten suhdantei-
40259: kään laitosten merkitystä lähialueilla ei oltu            den ei saa antaa vaikuttaa yhteistyöhön.
40260: otettu riittävästi huomioon.                              Budjetin nykyinen taso tulee säilyttää myös
40261:     Ministeri Olli-Pekka Heinosen (Kok.)                  jatkossa. Kuitenkin täytyy olla mahdollista
40262: mielestä raportissa aliarvioitiin kulttuuriyh-            tehdä muutoksia, kun uudet haasteet sitä
40263: teistyötä, koska toimintaa oli arvioitu yksin-            edellyttävät. On tärkeätä edistää pohjois-
40264: omaan taloudellisin perustein. Kuitenkin                  maalaisten vuoropuhelua toistensa kanssa.
40265: raportti on hyvä perusta laitosten kehittämi-             Myös lähialueyhteistyötä tulisi lisätä, sanoi
40266: selle. Yhteistyöstä muilta osin Heinonen                  Korteniemi.
40267: totesi, että tietotekniikan hyödyntämistä on                  Maakuntapäivien jäsen Olof Salmen
40268: tuettava ja hyödynnettävä elektroonisia väli-             (ÅC) oli pahoillaan siitä, että budjetissa ei
40269: neitä esim. opetuksessa. Hänen mielestään                 ollut joustoa eikä näkynyt uutta ajattelua.
40270: myös tutkijakoulutusta tulisi tehostaa.                   Budjetin valmisteluun on kiinnitettävä entis-
40271:     Ministeri Claes Anderssonin (Vas.) mie-               tä enemmän huomiota. Ympäristöyhteis-
40272: lestä kulttuurin painottamista on viime vuo-              työssä saamme uusia haasteita, jotka myös
40273: sina käytetty muiden yhteistyöalojen karsi-               lisäävät kustannuksia.
40274: miseen. Nyt oltiin seuraavassa vaiheessa,                     Keskustelun jälkeen äänestettiin budjet-
40275: jossa pohjoismaiset laitokset halutaan lak-               tivaliokunnan mietinnöstä ja vastalauseesta.
40276: kauttaa. Viidestä Suomessa olevasta uhan-                 Vastalauseen kohta Pohjolan kansankäräji-
40277: alaisesta laitoksesta Andersson oli sitä miel-            en määrärahasta (ks. edellä) hyväksyttiin.
40278: tä, että kaikki viisi olivat tärkeitä ja ansaitsi-        Muilta osin hyväksyttiin valiokunnan mie-
40279: sivat jäädä henkiin. Edelleen Anderssonin                 tintö (nro 25).
40280: mielestä pohjoismaista identiteettiä tulisi                   Valiokunnan ehdotuksessa budjettiva-
40281: vahvistaa varsinkin nuorten keskuudessa.                  liokunnan tarkastustehtävästä (A 1121/b)
40282: Lisäksi hän toivoi yhteisiä pohjoismaisia kir-            esitettiin, että neuvosto tekisi sisäisen pää-
40283: jamarkkinoita.                                            töksen kiinteämmän yhteistyön aikaansaa-
40284:     Kansanedustaja Mats Nyby (SDP) totesi,                miseksi neuvoston ja kansallisten parla-
40285: että myös pohjoismaisten laitosten täytyy                 menttien välillä. Lisäksi esitettiin, että Poh-
40286: sietää kritiikkiä ja että niiden tulee itse osoit-        joismaiden hallitukset tiedottaisivat muille
40287: taa olevansa hyödyllisiä. Raportin hyötykä-               Pohjoismaille laeista ja säädöksistä, kun ne
40288: site oli kuitenkin liian suppea, kun siinä                ovat kansallisen parlamentin käsiteltävinä.
40289: mitattiin vain taloudellista hyötyä. Nybyn                    Kansanedustaja Kimmo Sasi (Kok.) oli
40290: mielestä neuvoston työtä ei enää saisi hallita            sitä mieltä, että ehdotuksen esityksistä tulee
40291: uudistusprosessi, vaan nyt olisi jo aika ryh-             keskustella. Hän totesi konservatiivisen ryh-
40292: tyä käsittelemään poliittisia kysymyksiä.                 män puoltavan sitä, että keskityttäisiin suu-
40293:     Kansanedustaja Pehr Löv (RKP) kiinnitti               remman hyödyn antaviin aloihin, aktiivi-
40294: huomiota siihen, että saatamme lyhyellä ai-               seen puheenjohtajuuteen sekä muodoiltaan
40295: kavälillä omaksua yhteiskuntataloudelli-                  kevyempiin, mutta tehokkaampiin ja poliit-
40296: seen hyötyyn keskittyvän mittaamisen siinä                tisesti painavampiin kokouksiin. Lisäksi
40297: määrin että alamme pitää sitä oikeana, kun                kansallisten parlamenttien puhemiesten toi-
40298:  punnitsemme pohjoismaisten yhteistyö-                    mintaa tulisi lisätä, ja kehittää Pohjoismai-
40299: muotojen tärkeysjärjestystä. Kulttuuri- ja so-            den neuvostoa poliittiseksi toriksi ja parla-
40300: siaalinäkökohdat täytyy olla keskeisiä lai-               menttien valiokuntien yhteistyöfoorumiksi.
40301: toksia arvioitaessa.                                          Keskustelun jälkeen tehtiin sisäinen pää-
40302:     Vihreiden kansanedustaja ]anina An-                   tös (nro 4) ja annettiin hallituksille suositus
40303: dersson totesi, että Pohjoismailla on kolme               (nro 27).
40304: vakavaa yhteistä ongelmaa, nimittäin työttö-
40305: 
40306: 
40307: 
40308: 
40309:                                                      43
40310:                                                      II
40311:                     14
40312:      POHJOISMAIDEN NEUVOSTON PALKINNOT
40313: 
40314: 
40315: 
40316:     Pohjoismaiden neuvosto jakaa tätä ny-              le Arto Mellerin runokokoelman Elävien
40317: kyä kolme palkintoa, sen jälkeen kun luon-             kirjoissa ja Irmeli Sandman Liliuksen satu-
40318: to- ja ympäristöpalkinto perustettiin kirjalli-        romaanin Korpfolksungen.
40319: suus- ja musiikkipalkintojen rinnalle. Neu-
40320: voston kirjallisuuspalkinnon perustivat Poh-
40321: joismaiden hallitukset v. 1961. Se jaettiin            14.2 Musiikkipalkinto
40322: ensimmäisen kerran v. 1962, jolloin palkin-
40323: tosumma oli 50 000 Tkr. Neuvoston suosi-               Neuvoston musiikkipalkinto, nykyiseltä vi-
40324: tuksesta hallitukset perustivat v. 1964 sa-            ralliselta nimeltään Pohjoismaiden neuvos-
40325: mansuuruisen musiikkipalkinnon. V. 1995                ton musiikkipalkinto luovalle ja esittävälle
40326: perustettiin ympäristövaliokunnan ja minis-            säveltaiteelle, annettiin ensimmäisen kerran
40327: terineuvoston yhteisestä sopimuksesta                  v. 1965. Vuoteen 1988 asti se annettiin joka
40328: luonto- ja ympäristöpalkinto. Nykyisin kaik-           toinen vuosi ja vuodesta 1990 lähtien joka
40329: ki palkinnot jaetaan vuosittain samansuu-              vuosi. Palkinto myönnetään vuorovuosin
40330: ruisina eli 350 000 Tanskan kruunua kukin.             luovalle ja esittävälle säveltaiteelle. Pohjois-
40331:                                                        mainen musiikkikomitea NOMUS valitsee
40332:                                                        palkinnonsaajan, jonka tänä vuonna piti
40333: 14.1 Kirjallisuuspalkinto                              edustaa esittävää säveltaidetta. Sääntöjen
40334:                                                        mukaan musiikin esittämisestä palkita voi-
40335: Kirjallisuuspalkinto on annettu vuodesta               daan yhtye tai muusikko aktiivisesta esiinty-
40336: 1962 lähtien joka vuosi. Se myönnetään                 misestä, joka on uutta luovaa ja taiteelliselta
40337: pohjoismaisella kielellä kirjoitetusta teok-           ja tekniseltä tasoltaan korkealuokkaista.
40338: sesta. Palkinnolla halutaan lisätä kiinnostus-              Palkinnon sai ruotsalainen kuoronjohta-
40339: ta naapurimaiden kieliin ja kirjallisuuteen            ja Eric Ericsan "harvinaislaatuisesta toimin-
40340: sekä vahvistaa pohjoismaista kulttuuriyhtei-           nastaan, kun hän pohjoismaisittain ja kan-
40341: söä. Palkinnonsaajan valitsee pohjoismai-              sainvälisesti uutta tyyliä luovalla johtamisel-
40342: nen lautakunta, jonka suomalaisjäsenet oli-            laan uudistaa sekä pohjoismaista kuorolau-
40343: vat fil.tri Pirjo Vaittinen ja kirjailija Mary-        lua että kuoroelämää. Hän ei ainoastaan luo
40344: Ann Bäcksbacka.                                        uusia kuoroteoksia, vaan antaa uutta eloa
40345:     Palkinnon sai islantilainen Einar Mar              myös vanhoille teoksille. Ericksonin renkaat
40346: Guömundsson romaanistaan Englar al-                    veden pinnalla saavuttavat aina uusia ranto-
40347: heimsins, jonka suomennos Kaikkeuden                   ja, ja hän jatkaa alituiseen uusien päämääri-
40348: enkelit julkaistiin 47. istunnon yhteydessä            en etsimistä."
40349: Kuopiossa. Palkintolautakunta perusteli                     NOMUS asettaa joka vuosi viisijäsenisen
40350: päätöstänsä seuraavasti:                               palkintoraadin, jonka jäsenet valitaan pal-
40351:     "Koemme sivistyksen ja maailman runol-             kinnon saantivuorossa olevilta musiikin
40352: lisen hulluuden kautta mielisairaan sisim-             aloilta. Suomea edusti Sibelius-Akatemian
40353: mässä. Huumori korostaa vakavuutta, naivi-             kansanmusiikin lehtori, taiteilijaprofessori
40354: us ironiaa. Romaani saa meidät tajuamaan               Heikki Laitinen.
40355: sitä todellisuutta, jota olemme tottuneet kut-              Suomen ehdokkaat olivat kapellimestari
40356: sumaan normaaliksi."                                   Leif Segerstam ja kansanmusiikkiyhtye
40357:     Suomen palkintolautakunta asetti ehdol-            Värttinä.
40358: 
40359: 
40360:                                                   44
40361:                                                   II
40362: 14.3 Luonto- ja ympäristöpal-                           kitys. Kolmestatoista ehdotuksesta-kaksi
40363:                                                         kustakin maasta ja yksi kultakin itsehallinto-
40364:      kinto                                              alueelta-viidessä esitettiin palkintoa Tor-
40365:                                                         leif Ingelögille. Palkinto annettiin hänelle
40366: Neuvoston ympäristövaliokunta ja Pohjolan               "hänen suurenmoisesta panoksestaan huip-
40367: ympäristöministerit sopivat syksyllä 1994,              pututkijana ja tietonsa välittäjänä". Biologin
40368: että ministerineuvosto tekee 46. istuntoon              ja Ruotsin lajitietopankin, ArtDatabankenin,
40369: ehdotuksen Pohjoismaiden neuvoston                      johtajan Torleif Ingelögin johdolla Ruotsissa
40370: luonto- ja ympäristöpalkinnon pemstami-                 on laadittu "punaisia listoja" n. 3500 harvi-
40371: sesta (B 150/m). Yleiskokous hyväksyi eh-               naisesta, uhanalaisesta tai huomiota vaati-
40372: dotuksen antaen siitä suosituksen (nro 13)              vasta lajista. Sadat kiinnostuneet harrastajat,
40373: Reykjavikin istunnossa 1995.                            kasvitieteilijät ja luonnonsuojelijat raportoi-
40374:     Sääntöjen mukaan palkinto, 350 000 Tkr,             vat "kasvistonvartijoina" lajitietopankille
40375: voidaan antaa henkilölle, jonka panos poh-              uhanalaisten lajien kehityksestä, kasvupai-
40376: joismaisen luonnon- ja ympäristön hyväksi               koista ja lukumääristä. Tutkimuksen ja va-
40377: on merkittävä tai ryhmälle, järjestölle, tiedo-         paaehtoistyön käynnistämisen lisäksi Inge-
40378: tusvälineelle, yritykselle tai laitokselle, joka        lög on tehnyt ansiokkaasti tunnetuksi työn-
40379: on ottanut esimerkillisellä tavalla huomioon            sä tuloksia maa- ja metsätalouden harjoitta-
40380: luonnon ja ympäristön omassa toiminnas-                 jien parissa.
40381: saan.                                                       Palkintokomitean suomalaisjäsenet oli-
40382:     Palkinto luovutettiin ensimmäisen ker-              vat ympäristöministeriön va. kansliapäällik-
40383: ran 47. istunnon yhteydessä 14. marraskuuta             kö Sirkka Hautojäroi ja ekologian ja ympä-
40384: 1995 Kuopion taidemuseossa matsalaiselle                ristönhoidon professori Erkki Leppäkoski
40385: biologille Torleif Ingelögille.                         Åbo Akademista.
40386:     Palkinnon teemana oli luonnonsuojelu                    Torleiflngelögin ohella Suomesta asetet-
40387: ja erityisesti biologisen moninaisuuden mer-            tiin ehdolle Itämeren merikotkahanke.
40388: 
40389: 
40390: 
40391: 
40392:                                                    45
40393:                                                    II
40394:                                            15
40395:                                         TIEDOTUS
40396: 
40397: 
40398: 
40399: 
40400: 15.1 Yleistä                                                 Valtuuskunta osallistui kahteen näytte-
40401:                                                          lyyn. Toinen, Suomessa toimivien pohjois-
40402:                                                          maisten laitosten esittelytilaisuus, järjestet-
40403: Neuvoston tiedotuksesta vastaa yhteistyössä              tiin 18. lokakuuta Valkoisessa salissa Helsin-
40404: kansallisten valtuuskuntien kanssa puheen-               gissä. Valtuuskunta esittäytyi siinä yhdessä
40405: johtajiston sihteeristön tiedotusyksikkö,                pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön ja
40406: joka puolestaan tekee yhteistyötä ministeri-             Pohjoismaiden ministerineuvoston sihtee-
40407: neuvoston tiedotusyksikön kanssa. Yhtei-                 ristön kanssa. Toinen näyttely oli Wanhassa
40408: sen tiedotuksen lisäksi Suomen valtuuskun-               Satamassa Helsingin Katajanokalla 24.-27.
40409: nalla on omaa tiedotustoimintaa.                         lokakuuta järjestetty YK:n 50-vuotisjuhla-
40410:     Viime aikoina on entistä suurempi vas-               vuoden Suomen päätapahtuma. Tässä Maa-
40411: tuu neuvoston tiedottamisesta siirtynyt kan-             ilman näyttely-koti kaikkialla -kansainväli-
40412: sallisille valtuuskunnille. Tämä ilmenee mm.             syystapahtumassa valtuuskunta toimi näyt-
40413: siten, että ministerineuvoston ja puheeen-               teillepanijana yhdessä pohjoismaisen yh-
40414: johtajiston sihteeristön yhteiset tiedotusta-            teistyön sihteeristön, PN:n puheenjohtajis-
40415: pahtumat toteutetaan yhä useammin lähei-                 ton sihteeristön, ministerineuvoston sihtee-
40416: sessä yhteistyössä kansallisten valtuuskun-              ristön ja Pohjoismaisen kieli- ja tiedotuskes-
40417: tien tiedottajien kanssa.                                kuksen kanssa.
40418:     Vuoden aikana valtuuskunnan sihteeris-
40419: töstä lähetettiin 18 lehdistötiedotetta. Lisäksi
40420: julkaistiin valtuuskunnan toiminnasta kerto-
40421: va esite suomeksi ja ruotsiksi. Henkilöstö
40422: esitelmöi omille vierailijaryhmilleen sekä               15.2 Nordisk Kontakt
40423: muiden yhteisöjen järjestämissä tilaisuuksis-
40424: sa yhteensä puolisensataa kertaa.                        Neuvoston aikakauslehden Nordisk Kon-
40425:      Lähinnä poliittisille toimittajille suunnat-        taktin toimituskomitean suomalaisjäsenet
40426: tuja tiedotustilaisuuksia järjestettiin istunto-         olivat kansanedustajat Liisa Hyssälä (Kesk.)
40427: jen alla neljä. Niistä kolme pidettiin yhdessä           ja Tarja Kautto (SDP). Toimituskomitea ko-
40428: pohjoismaisen yhteistyöministerin kanssa.                koontui kaksi kertaa. Lehden päätoimittaja
40429: Marraskuussa valtuuskunta järjesti lisäksi               oli lokakuun loppuun saakka suomalainen
40430: tiedotusluonteisen lounaskokouksen mm.                   Larserik Häggman ja Suomen kirjeenvaihta-
40431: aikakauslehtien seurapiiritoimittajille.                 ja toimittaja Marianne Carlsson. Marras-
40432:     Valtuuskunta isännöi Suomen osuuden                  kuun alussa Häggman palasi entiseen tehtä-
40433: puheenjohtajiston parlamentaarikkostipen-                väänsä Nordisk Kontaktin Suomen kirjeen-
40434: diaattien vierailuohjelmasta. Suomessa vie-              vaihtajaksi.
40435: raili yksi stipendiaattiryhmä kesäkuun alus-                 Parlamentin työkautena julkaistavasta
40436: sa. Ryhmässä oli neljä venäläistä sekä yksi              lehdestä ilmestyi 12 tavallista numeroa, jois-
40437: puolalainen ja yksi ukrainalainen kansan-                ta yksi oli kaksoisnumero. Lisäksi ilmestyi
40438: edustaja.                                                kaksi teemanumeroa.
40439: 
40440: 
40441:                                                     46
40442:                                                     II
40443: 15.3 Lehtimiesapurahat                                 sarjakuvatoimituksiin ja sarjakuvasyndikaat-
40444:                                                        teihin sekä Helsingin toimituksen esimies
40445:                                                        Kari Valtonen, Turun Sanomat ja Savon
40446: Neuvoston lehtimiesapurahaa haki Suomes-
40447:                                                        Sanomat, perehtyäkseen Norjan EU:n ulko-
40448: sa 48 toimittajaa. Apuraha (80 000 Rkr/maa)
40449: jaettiin kymmenen toimittajan kesken. Toi-             puolelle jäämisen vaikutuksiin Norjassa.
40450: mittaja Richard Brander, Suomen Tietotoi-
40451: ?1~sto, . s~i stipendin raportoidakseen poh-
40452: JOismaisista energiamarkkinoista ja mahdol-
40453: lisuuksista vetää maakaasuputki Norjasta
40454:                                                        15.4 Julkaisut
40455: Ruotsin kautta Suomeen, kulttuuritoimittaja
40456: Ritva Enebäck, Yleisradio, tutustuakseen               Pohjoismaiden neuvosto ja ministerineu-
40457: taiteilijajärjestöihin ja kulttuuripolitiikan          vosto julkaisevat parisen sataa nimikettä
40458: ~jankohtaisiin kysymyksiin Ruotsissa ja Nor-
40459:                                                         Nord- ja TemaNord -julkaisusarjoissa. Niitä
40460: Jassa, vapaa toimittaja Juha Haapaniemi                toimitetaan tilauksesta kansanedustajille ja
40461: Pohjolan liikennestrategiaan perehtymistä              eduskunnan virkamiehille. Ajankohtaiset
40462: varten, toimittaja Markku Heikkilä Kaleva              poliittisesti kiinnostavat julkaisut jaetaa~
40463: AEPS Ministerial Conferencen se~raamist~                kaikille kansanedustajille. He saivat mm.
40464: varten, tiedottaja Pirkko Jyväkorpi, soisiaali-        tammikuussa pidetyn YK-seminaarin lop-
40465: ja terveysministeriö, tutustuakseen Pohjois-            puraportin De nordiska länderna och FN:s
40466: kalotin yhteistyöhön, poliittinen toimittaja           framtid.
40467: Johan Kjellherg, Vasabladet, perehtyäkseen                  Kansainvälistä kiinnostusta herättäviä
40468:                                                        ju.~kais~lja kuten YK-seminaarin ja neljännen
40469: tanskalaisten valmiusjoukkojen toimintaan,
40470: päätoimittaja Matti Kalliokoski, Ulkopolitiik-         Itamen-kokouksen tausta- ja loppuraportit
40471: ka, tutustuakseen Norjan ja Tanskan nykyi-             lähetettiin Helsingissä oleville ulkomaiden
40472:                                                         ~ähetystöille. Neuvoston debattikirjasarjassa
40473: seen ulkopoliittiseen asemaan ja keskuste-
40474: luilmastoon, kulttuuritoimittaja Pirkko Koti-          Ilmestynyt kirja sananvapaudesta Ytringsfri-
40475: ranta, Helsingin Sanomat, osallistuakseen               hedens smertegramse, englanninkielinen
40476: Falun Folkmusik Festivaliin, toimittaja Juha-          laitos Freedom af Expression: Tbe Acid Test
40477: ni Tolvanen, Ilta-Sanomat, tutustuakseen               lähetettiin Helsingin lähetystöjen lisäksi kai-
40478: Ruotsin ja Tanskan johtavien päivälehtien               kille Suomen suurlähetystöille ulkomailla.
40479: 
40480: 
40481: 
40482: 
40483:                                                   47
40484:                                                   II
40485:                          L                          T        E
40486: 
40487: 
40488: POHJOISMAIDEN NEUVOSTON 46. ISTUNNOSSA HYVÄKSY-
40489: TYT SUOSITUKSET, LAUSUNNOT JA SISÄISET PÄÄTÖKSET
40490: 
40491: Suositukset                                         Nro4       Ihmisoikeuksien pohjoismai-
40492:                                                                nen tietoverkko (A 1099/j)
40493: Nro1      Tasa-arvoalan yhteistyö-                  Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
40494:           ohjelma 1995-2000                         maiden ministerineuvostoa
40495:           (B 146/j)                                     - avustamaan Pohjoismaiden viittä ih-
40496:                                                     misoikeusinstituuttia luomaan keskinäisen
40497: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-           tietoverkon yhteiseksi hyödyksi opetus- ja
40498: maiden ministerineuvostoa                           tiedotusaineiston valmistuksessa; kokous-
40499:    - hyväksymään pohjoismaisen tasa-ar-             ten, kurssien, seminaarien ja korkeakoulu-
40500: voalan yhteistyöohjelman vuosiksi 1995-             opintojen järjestelyissä; näyttelyissä ja säh-
40501: 2000 täydennettynä vuosittaisella toiminta-         köisten apuvälineiden käytössä.
40502: suunnitelmalla, joka tehdään yhteistyössä
40503: Pohjoismaiden neuvoston kanssa
40504:    - selvittämään tarkasti yhteistyöohjel-          Nro 5      Pohjoismainen yhteistyö
40505: man kustannusvaikutuksia.                                      merioikeuden alalla
40506:                                                                (A1106/j)
40507: 
40508:                                                     Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
40509: Nro 2     Rahoituspalveluja koskeva                 maiden ministerineuvostolle
40510:           toimintaohjelma (B 149/j)                     1. että pohjoismaista yhteistyötä laajen-
40511:                                                     netaan Oslossa olevassa Pohjoismaisessa
40512: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-           merioikeuden laitoksessa koskemaan myös
40513: maiden ministerineuvostoa                           merioikeutta,
40514:     - hyväksymään ehdotuksen rahoitus-                  2. että perustetaan tarvittava määrä vir-
40515: palveluja koskevaksi pohjoismaiseksi toi-           koja hoitamaan pohjoismaista koordinointia
40516: mintaohjelmaksi ja erityisesti ottamaan huo-        merioikeuden alalla,
40517: mioon sen, mitä valiokunta on esittänyt                 3. että pohjoismaisen merioikeudellisen
40518: toteuttamisen järjestelyistä ja valiokunnan         yhteistyön lisäksi toimintaa koordinoidaan
40519: esittämistä lisäyksistä.                            myös Baltian maiden kanssa ja muilla Pohjo-
40520:                                                     lan lähialueilla, erityisesti Itämeren alueella.
40521: 
40522: Nro 3     Beijingissä pidettävän YK.-n
40523:           IV naiskonferenssin valmiste-             Nro 6      Lasten ja nuorten asennekas-
40524:           luryhmä (A 1100/j)                                   vatusta viestimien avulla
40525:                                                                (A 1098/k)
40526: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
40527: maiden ministerineuvostoa                           Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
40528:     - asettamaan työryhmän yhdessä Poh-             maiden ministerineuvostoa:
40529: joismaiden neuvoston kanssa koordi-                    - tekemään aloitteen siitä, että vuodes-
40530: noimaan pohjoismaisia valmisteluja Beijin-          sa tuotetaan vähintään yksi radio-ohjelma,
40531: gissä pidettävää YK:n IV naiskonferenssia           tv-ohjelma tai elokuva, joka kohdennetaan
40532: varten.                                             lapsille ja nuorille ja joka viihteen keinoin ja
40533: 
40534: 
40535:                                                48
40536:                                                II
40537: nykyaikaisessa muodossa muokkaa asentei-                   500 000 Tkr käyttökustannuksiin kahden
40538: ta kiusaamisen, väkivallan, rotusyrjinnän                  vuoden aikana edellyttäen että aloitteente-
40539: sekä alkoholin ja huumeiden väärinkäytön                   kijät jatkavat käytännössä ja taloudellisesti
40540: ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi lasten ja                 orkesterin ylläpitämistä kuten koekaudella
40541: nuorten keskuudessa,                                       1993-95,
40542:     - harkitsemaan        yhteispohjoismaisia                  2. antamaan Nomukselle tehtäväksi laa-
40543: aloitteita raakaa väkivaltaa sisältävien tv-               tia orkesterille organisaatiomalli ja rahoitus-
40544: ohjelmien ja elokuvien tarjonnan vähentä-                  suunnitelma 1. elokuuta 1995 mennessä,
40545: miseksi sekä kansallisilla tv-kanavilla ja kaa-                3. harkitsemaan vuotuisen käyttömäärä-
40546: peliverkoissa että kuvanauhojen ja tietoko-                rahan myöntämistä Orkester Nordenille
40547: nepelien jakelussa Pohjoismaissa.                          Nomuksen esittämän organisaatiomallin ja
40548:                                                            rahoitussuunnitelman pohjalta.
40549: 
40550: Nro 7      Pohjoismaiden neuvoston
40551:            musiikkipalkinto ja itsehal-                    Nro 10 Tuki pohjoismaisten sivistys-
40552:            lintoalueet (A 1073/k)                                 järjestöjen yhteistyöjärjes-
40553:                                                                   töille ( A 1 093/k)
40554: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
40555: maiden ministerineuvostolle                                Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
40556:    - että se selvittää musiikkipalkinnon                   maiden ministerineuvostoa
40557: nimeämismenettelyä ja sääntöjä siltä kan-                      - ryhtymään toimiin pohjoismaisten si-
40558: nalta, voidaanko niiden mukaan itsehallin-                 vistysjärjestöjen yhteistyöjärjestöille myön-
40559: toalueiden ja saamelaisalueen säveltäjiä ja                nettävän avustuksen säilyttämiseksi myös
40560: muusikoita asettaa ehdolle Pohjoismaiden                   vuoden 1995 jälkeen.
40561: neuvoston musiikkipalkinnon saajiksi. Ni-
40562: meämismenettelyn muutoksista ei saa ai-
40563: heutua olennaisia lisäkuluja musiikkipalkin-
40564:                                                            Nro 11 Avoimen hallintokulUuurin
40565: non hallintoon.
40566:                                                                   edistäminen Euroopassa ( A
40567:                                                                   1095/k)
40568: Nro 8      KirjaUisuusyhteistyön vah-
40569:                                                            Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
40570:            vistaminen Pohjolassa (A
40571:                                                            maiden ministerineuvostoa 1. laatimaan
40572:            1082/k)
40573:                                                            pohjoismaisen strategian EU:n avoimuuden
40574:                                                            lisäämiseksi ja
40575: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
40576: maiden ministerineuvostolle                                    2. yhteisen pohjoismaisen strategian
40577:     - että se käynnistää nopean selvityk-                  pohjalta edistämään EU:ssa sellaista avointa
40578:                                                            hallintokulttuuria, joka vastaa keskeisiä
40579: sen Pohjolan kirjallisuusyhteistyöstä tulevai-
40580: suudessa ja selvittää mm.                                  pohjoismaisia periaatteita tällä alalla.
40581:     - voidaanko ehdolle asetettuja teoksia
40582: julkaista nopeammin muilla Pohjoismaiden
40583: kielillä, erityisesti islanniksi, fääriksi ja grön-        Nro 12 Sektorikohtaiset luonnonsuo-
40584: lanniksi,                                                         jelun toimintaohjelmat ( A
40585:     - mitä mahdollisuuksia on saada voit-                         1104/m)
40586: tanut teos julkaistuksi jollakin maailmankie-
40587: listä.                                                     Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
40588:                                                            maiden ministerineuvostoa
40589:                                                                - toimimaan pohjoismaisen ympäristö-
40590: Nro9       Orkester Norden (A 1089/k)                      strategian tarkistuksissa voimakkaammin
40591:                                                            yhteisesti laadittujen luonnonsuojeluohjel-
40592: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-                  mien aikaansaami'>eksi eri sektoreille ja otta-
40593: maiden ministerineuvostoa                                  maan työssä huomioon neuvoston keskus-
40594:    1. myöntämään Orkester Nordenille                       telut ja valiokuntaehdotuksen esitykset.
40595: 
40596: 
40597:                                                       49
40598:                                                       II
40599: Nro 13 Pohjoismainen luonto- ja                           - kartoittamaan, mitä keinoja Pohjois-
40600:        ympäristöpalkinto (B 150/m)                    maissa on käytettävissä naisilla, jotka halua-
40601:                                                       vat ryhtyä itsenäiseksi elinkeinonharjoitta-
40602: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-             jaksi, ja siltä pohjalta ehdottamaan hankkei-
40603: maiden ministerineuvostoa                             ta, joilla voidaan parantaa naisten mahdolli-
40604:    - pemstamaan kerran vuodessa jaetta-               suuksia pemstaa ja pitää yrityksiä.
40605: van pohjoismaisen palkinnon, Pohjoismai-
40606: den neuvoston luonto- ja ympäristöpalkin-
40607: non, ministerineuvoston ehdotuksen B 150/
40608:                                                       Nro 17 Helsingin sopimuksen muu-
40609: m mukaisesti ottaen huomioon ympäristö-
40610:                                                              tokset (A 1102/p, A 1097/p,
40611: valiokunnan esittämät näkemykset.
40612:                                                              suositus 20/1994/p)
40613: 
40614:                                                       Pohjoismaiden neuvosto suosittaa sekä
40615:                                                       Pohjoismaiden ministerineuvostoa että Poh-
40616: Nro 14 Aluepolitiikan pohjoismainen
40617:                                                       joismaiden hallituksia
40618:        yhteistyöohjelma 1995-99
40619:                                                           - yhdessä Pohjoismaiden neuvoston
40620:        (B 147/m)
40621:                                                       puheenjohtajiston kanssa laatimaan minis-
40622: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-             terineuvoston ehdotuksen Helsingin sopi-
40623: maiden ministerineuvostoa                             muksen välttämättämistä muutoksista käsi-
40624:    - vahvistamaan aluepolitiikan pohjois-             teltäväksi Pohjoismaiden neuvoston 47. is-
40625:                                                       tunnossa.
40626: maisen yhteistyöohjelman vuosiksi 1995-
40627: 99 ministerineuvoston ehdotuksen B 147/m
40628: mukaisesti ottaen huomioon ympäristöva-
40629: liokunnan esittämät näkemykset.                       Nro 18    Vuoden 1996 budjetin tavoit-
40630:                                                                 teet ja priorisoinnit
40631:                                                                 (A 1102/p,A 1097/p,
40632:                                                                 suositus 20/1994/p)
40633: Nro 15 Suunnitelma sosiaalistenja
40634:        ympäristönäkemysten edistä-                    Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
40635:        miseksi WHO:ssa (A 1075/e                      maiden ministerineuvostoa
40636:        jaA 1077/e)                                       - ottamaan raportin "Pohjoismainen
40637:                                                       yhteistyö uuteen aikaan" tavoitteet ja priori-
40638: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-             soinnit pemstaksi laadittaessa pohjoismai-
40639: maiden hallituksia                                    sen yhteistyön suunnitelmia ja budjettia
40640:     - laatimaan suunnitelman siitä, kuinka            vuodeksi 1996.
40641: tarkoituksenmukaisimmin voidaan toimia
40642: yhteistyössä mahdollisimman hyvien so-
40643: siaali- ja ympäristöolojen edistämiseksi Poh-         Nro 19 Pohjoismaiden neuvoston
40644: joismaiden kanssa kauppaa käyvissä mais-                     YK-konferenssin seuranta
40645: sa, mm. tutkimalla, kuinka sosiaali- ja ympä-                (A 1101/p)
40646: ristölausekkeet voitaisiin parhaiten sisällyt-
40647: tää Maailman kauppajärjestöön (WTO), ja               Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
40648: varmistamalla näiden kysymysten kiinteä               maiden hallituksia
40649: koordinointi esim. ILO:ssa ja OECD:ssä.                  - ottamaan huomioon ja kehittämään
40650:                                                       edelleen Helsingissä 10.-12. tammikuuta
40651:                                                       1995 pidetyn Pohjoismaiden neuvoston YK-
40652: Nro 16 Naisille paremmat mahdoUi-                     konferenssin päätösasiakirjan ehdotukset
40653:        suudet perustaa yrityksiä                      YK:ta uudistettaessa ja silmällä pitäen erityi-
40654:        (A 1079/e)                                     sesti Kööpenhaminan sosiaalialan huippu-
40655:                                                       kokousta 6.-12. maaliskuuta 1995 ja Beijin-
40656: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-             gin neljättä naisten maailmankonferenssia
40657: maiden ministerineuvostoa                             4.-12. syyskuuta 1995.
40658: 
40659: 
40660:                                                  50
40661:                                                  II
40662: Nro 20 Pohjoismaiden ministerineu-                   työssä Pohjoismaiden neuvoston elinten ja
40663:        voston työmarkkina- ja                        arktisen yhteistyökomitean kanssa ja
40664:        työympäristöalan yhteistyö-                      - että ohjelmaehdotus tulee antaa Poh-
40665:        ohjelma (B 148/s)                             joismaiden neuvostolle niin, että se voidaan
40666:                                                      käsitellä 47. istunnossa.
40667: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
40668: maiden ministerineuvostoa
40669:     - vahvistamaan "Pohjoismaiden minis-             Nro 2     Pohjoismaiden neuvoston
40670: terineuvoston yhteistyöohjelman työmark-                       lausunto (budjettivaliokunta)
40671: kina- ja työympäristöalalla 1995-2000" mi-                     Pohjoismaiden ministerineu-
40672: nisterineuvoston ehdotuksen B 148/s mu-                        voston pohjoismaista yhteis-
40673: kaisesti ottaen huomioon sosiaalivaliokun-                     työtä koskevasta kertomuk-
40674: nan esittämät näkökohdat.                                      sesta 1994 (C 1)
40675:                                                      Pohjoismaiden neuvosto esittää Pohjoismai-
40676:                                                      den ministerineuvostolle,
40677: Nro 21    Tupakoinnin haittavaikutus-
40678:                                                         - että se ottaa huomioon budjettivalio-
40679:           ten torjunta (A 1069/s)
40680:                                                      kunnan mietinnössä ja sen liitteinä olevissa
40681: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-            muiden valiokuntien lausunnoissa esitetyt
40682:                                                      näkemykset.
40683: maiden ministerineuvostoa ja Pohjoismai-
40684: den hallituksia
40685:     - terveyspoliittisessa työssään niin kan-
40686: sallisella, pohjoismaisella kuin kansainväli-
40687:                                                      Sisäiset päätökset
40688: selläkin tasolla asettamaan tupakoinnin eh-
40689: käisemisen etusijaan.                                Nro1      Pohjoismainen yhteistyö
40690:                                                                uuteen aikaan (A 1102/p)
40691: 
40692: Nro 22    Toimintarajoitteisten asema                Pohjoismaiden neuvosto teki seuraavat si-
40693:           ja elinolot Pohjoismaissa                  säiset päätökset
40694:           (A 1094/s)                                     - hyväksytään raportin "Pohjoismai-
40695:                                                      nen yhteistyö uuteen aikaan" tavoitteet ja
40696: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-            priorisoinnit sekä yhteistyön järjestämisestä
40697: maiden ministerineuvostoa-YK:n standar-              ja organisaatiosta tehtyjen ehdotusten pää-
40698: disääntöjen pohjalta arvioimaan toimintara-          piirteet,
40699: joitteisten asemaa ja elinoloja Pohjoismais-             - pidetään raporttia lähtökohtana, kun
40700: sa.                                                  ehdotuksia aletaan konkretisoida,
40701:                                                          - palataan asiaan esittämällä Pohjois-
40702:                                                      maiden neuvostolle 47. istuntoon Kuopioon
40703: Lausunnot                                            raportti uudistustyön etenemisestä ja ehdot-
40704:                                                      tamaHa konkreettisia muutoksia neuvoston
40705: Nro 1     Pohjoismaiden neuvoston                    työjärjestykseen.
40706:           (puheenjohtajiston) lausunto
40707:           Pohjoismaiden ministerineu-                Nro 2     Hyväntahdonliihettiliiät
40708:           voston ilmoituksesta 31/92/p                         (A 1088/p)
40709:           yhteistyöstä arktisella
40710:           alueella                                   Pohjoismaiden neuvosto kehottaa puheen-
40711:                                                      johtajistoa
40712: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-               - harkitsemaan myönteisesti pohjois-
40713: maiden ministerineuvostolle                          maisista hyväntahdonlähettiläistä tehdyn jä-
40714:    - että se laatisi ehdotuksen arktisen             senehdotuksen pyrkimyksiä ottaen huo-
40715: yhteistyön ohjelmaksi 46. istunnon käsitte-          mioon meneillään olevan Pohjoismaiden
40716: lyn pohjalta,                                        neuvoston tiedotus- ja julkaisutoiminnan
40717:    - että työ tehdään läheisessä yhteis-             tarkistuksen.
40718: 
40719: 
40720:                                                 51
40721:                                                 II
40722:                          L                           T       E        2
40723: 
40724: 
40725:                  POHJOISMAIDEN NEUVOSTON
40726:          5. YLIMÄÄRÄISESSÄ ISTUNNOSSA HYVÄKSYTTY
40727:                SUOSITUS JA SISÄISET PÄÄTÖKSET
40728:                         (Suositukset 1-22 sekä sisäiset päätökset 1-2,
40729:                         ks. Pohjoismaiden neuvoston 46. istunto 1995.)
40730: 
40731: 
40732: Suositus                                             Sisäiset päätökset
40733: Nro 23 Helsingin sopimuksen muu-                     Nro 3    Pohjoismaiden neuvoston
40734:        tokset(A 1117/p, B 152/p)                              uusi organisaatio ja uudet
40735:                                                               työtavat (A 1117/p, A 1116/p,
40736: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Tanskan,                     B152/p)
40737: Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin halli-
40738: tuksia ryhtymään toimiin Helsingin sopi-             Pohjoismaiden neuvosto teki seuraavan si-
40739: muksen artiklojen 2, 48, 51, 52, 53, 54 ja 55        säisen päätöksen:
40740: muuttamiseksi puheenjohtajiston ehdotuk-                 Neuvosto hylkäsi jäsenehdotuksen A
40741: sen A 1117/p liitteen 3 mukaisesti.                  1116/p ja hyväksyi puheenjohtajiston esi-
40742:                                                      tyksen Pohjoismaiden neuvoston uudeksi
40743:                                                      organisaatioksi ja uusiksi työtavoiksi.
40744: 
40745: 
40746:                                                      Nro 4    Neuvoston työjärjestyksen
40747:                                                               muutokset ( A 1117/p,
40748:                                                               B152p)
40749: 
40750:                                                      Pohjoismaiden neuvosto antaa puheenjoh-
40751:                                                      tajiston tehtäväksi tehdä Pohjoismaiden
40752:                                                      neuvoston 47. istuntoon Kuopioon ehdo-
40753:                                                      tuksen neuvoston työjärjestyksen ym. muut-
40754:                                                      tamiseksi niiden päätösten pohjalta, jotka
40755:                                                      tehtiin uudesta organisaatiosta ja uusista
40756:                                                      työtavoista sekä Helsingin sopimuksen
40757:                                                      muuttamisesta 5. ylimääräisessä istunnossa.
40758: 
40759: 
40760: 
40761: 
40762:                                                 52
40763:                                                 II
40764:                             L                            T        E        3
40765: 
40766: 
40767: 
40768:                    POHJOISMAIDEN NEUVOSTON
40769:            47. ISTUNNOSSA HYVÄKSYMÄT SUOSITUKSET
40770:                      JA SISÄISET PÄÄTÖKSET
40771:      (Suositukset 1-22 sekä sisäiset päätökset 1-2 ks. PN:n 46. istunto 1995. Suositus 23
40772:               ja sisäiset päätökset 3--4 ks. PN:n 5. ylimääräinen istunto 1995)
40773: 
40774: 
40775: Suositukset                                             nuorisokomitea" varataan 80 o/o 4,7 milj.
40776:                                                         Tkr:n määrärahasta (3,8 milj. Tkr) pohjois-
40777:                                                         maisten lapsi- ja nuorisojärjestöjen yleisiin
40778: Nro 24     Uudistustyönjatkaminen                       tuki järjestelyihin.
40779:            (C 2, B 151/b)
40780:                                                             c) Pohjolan järjestökäräjien määrärahaa
40781:                                                         lisätään 350 000 Tkr ja vastaavasti luvusta 4.4
40782: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
40783:                                                         "Asunto- ja rakennussektori" vähennetään
40784: maiden ministerineuvostoa pitämään huo-
40785:                                                         350 000 Tkr.
40786: len siitä, että uudistusta "Pohjoismainen yh-
40787: teistyö uuteen aikaan" voidaan jatkaa me-
40788: nestyksellisesti, että sitä jatketaan ilman vii-        Nro 26 Ministerineuvoston asiakirjat
40789: vytyksiä, että keväällä 1995 sovittuja poliitti-               Pohjoismaiden neuvostoUe
40790: sia painopisteitä seurataan johdonmukai-                          (C2, B 151/b)
40791: sesti ja että budjetissa on joustovaraa. Sen
40792: vuoksi neuvosto on ehdottomasti sitä miel-              Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
40793: tä, että puheenjohtajistolle ja neuvoston uu-           maiden ministerineuvostoa ottamaan huo-
40794: sille valiokunnille tulee antaa mahdollisuus            mioon seuraavat seikat:
40795: jatkaa keskustelua painopisteistä ministeri-                - neuvosto ja sen eri elimet haluavat
40796: neuvoston kanssa. Keskustelujen lähtökoh-               mitä pikimmiten käynnistää ministerineu-
40797: tana tulee olla raportin "Nordisk nytte" eh-            voston kanssa vuoropuhelun siitä, miten
40798: dotukset käyttäjärahoituksen lisäämisestä               ministerineuvoston toimintakertomus, tilin-
40799: sekä sen muut muutosesitykset                           päätös ja budjettiehdotus käsitellään uudes-
40800:                                                         sa vuosijärjestyksessä, kun varsinainen is-
40801:                                                         tunto on syksyllä. Keskustelussa tulee kes-
40802: Nro 25 Budjetin 1996 vahvistaminen                      kittyä ennen muuta seuraaviin asioihin:
40803:            (B 151/b, C 2)                                   - että neuvostolle ja sen elimille anne-
40804:                                                         taan periaatteessa mahdollisuus keskustella
40805: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-               suunnitelmista, painopisteistä ja niiden vai-
40806: maiden ministerineuvostoa tekemään seu-                 kutuksista budjettiin niin aikaisessa vaihees-
40807: raavat muutokset vuoden 1996 budjettiesi-               sa, että niihin vielä voidaan vaikuttaa
40808: tykseen:                                                    - että ministerineuvosto pitää neuvos-
40809:     a) Varataan erillismääräraha vapaan si-             ton viivyttelemättä ajan tasalla edellisen
40810: vistystyön pohjoismaisten järjestöjen tuke-             vuoden tilinpäätöksestä, hankevarojen siir-
40811: miseen lukuun 2.2 "Määräaikaiset ohjelmat               roista ja tilinpäätösennusteista yms.
40812: ja yleiset tukijärjestelyt". Määräraha on 2,6               - että poliittisia ohjausasiakirjoja kuten
40813: milj. Tkr. Se rahoitetaan pienentämällä mo-             toimintasuunnitelmaa ja budjettia muute-
40814: menttia 2.2.3 "Pohjoismaisen aikuiskoulu-               taan yksinkertaisemmaksi sekä sisällöltään
40815: tuksen ja kansanvalistuksen johtoryhmä"                 että muodoltaan, jotta ne täyttäisivät parem-
40816: 2,6 milj. Tkr.                                          min havainnollisuuden vaatimukset ja näin
40817:     b) Momentissa 1.3.5 "Pohjoismainen                  helpottaisivat uudistuksen jatkamista: että
40818: 
40819: 
40820:                                                    53
40821:                                                    II
40822: pohjoismaisen budjetin varat keskitetään              Nro 30 Pohjoismaisen ympäristöra-
40823: kaikkein etusijaistetuimmille aloille.                       hoitusyhtiön (NEFCO) perus-
40824:                                                              pääoman korottaminen
40825:                                                              (B155/m)
40826: Nro 27 Parempaa tietoa muiden
40827:                                                       Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
40828:        Pohjoismaiden lainsäädän-
40829:                                                       maiden ministerineuvostolle
40830:        nöstä (A 1121/b)
40831:                                                           - että se korottaa Pohjoismaisen ympä-
40832:                                                       ristörahoitusyhtiön peruspaaoman sekä
40833: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
40834: maiden hallituksille                                  muuttaa yhtiön sääntöjen 2., 3. ja 10. pykä-
40835:                                                       lää ministerineuvoston ehdotuksen B 155/m
40836:     - että ne tiedottavat muille Pohjois-
40837:                                                       mukaisesti ja ympäristövaliokunnan näkö-
40838: maille laeista ja säädöksistä, kun lakiesityk-
40839: set ovat kansallisen parlamentin käsiteltävä-         kohdat huomioon ottaen.
40840: nä.
40841: 
40842:                                                       Nro 31    Arktisen alueen yhteistyöoh-
40843: Nro 28 Pohjoismaisten yhteistyölai-                             jelma (B 157/m)
40844:        tosten arviointi (B 156/p)
40845:                                                       Pohjoismaiden neuvosto suositaa Pohjois-
40846: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-             maiden ministerineuvostolle
40847: maiden ministerineuvostolle                               - että se vahvistaa toimintaohjelman
40848:    - että heti kun meneillään olevan lähe-            arktisen alueen yhteistyötä varten ministeri-
40849: tekäsittelyn tulokset pohjoismaisten laitos-          neuvoston ehdotuksen B 157/m mukaisesti
40850: ten arviosta on saatu ja johtopäätökset tehty,        ja ympäristövaliokunnan näkökohdat huo-
40851: ne toimitetaan Pohjoismaiden neuvostolle,             mioon ottaen sekä
40852:    - että neuvostolle annetaan tilaisuus                  - että se varaa Pohjoismaiden ministe-
40853: oman kantansa ilmaisemiseen myös ennen                rineuvoston budjettiin 1997 ja myöhempiin
40854: kuin yhteistyöministerit vahvistavat vuoden           budjetteihin varat pohjoismaisten toimien
40855: 1997 budjettityöskentelyn suuntaviivat ja             koordinoimiseen Arktiksessa ja että varoja
40856:    - että se pitää neuvoston elimet ajan              myönnetään siinä määrin, että ne täydentä-
40857: tasalla laitosselvityksen edistymisestä.              vät kansallisia ja kansainvälisiä rahoitusläh-
40858:                                                       teitä.
40859: 
40860: Nro 29 Pohjoismaisen maa- ja
40861:        metsätalousyhteistyön toi-                     Nro 32 Parlamentaarinen vaikutta-
40862:        mintaohjelma 1996-2000                                minen arktisessa yhteis-
40863:        (B154/m)                                              työssä (B 157/m)
40864: 
40865: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-             Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
40866: maiden ministerineuvostolle                           maiden hallituksille
40867:    - että se vahvistaa pohjoismaisen maa-                 - että ne neuvotellessaan hallitusten
40868: ja metsätalousyhteistyön toimintaohjelman             kesken Arktisen neuvoston perustamisesta
40869: vuosiksi 1996-2000 ministerineuvoston                 toimivat sen puolesta, että saataisiin aikaan
40870: ehdotuksen B 154/m mukaisesti ja ympäris-             yhteydenpitomuotoja kuten pysyvä parla-
40871: tövaliokunnan näkökohdat huomioon ot-                 mentaarinen komitea, jonka kautta arktisten
40872: taen,                                                 maiden hallitukset ja niiden parlamentit voi-
40873:    - että ministerineuvosto varaa pohjois-            vat käydä vuoropuhelua sekä
40874: maisen maa- ja metsätalousyhteistyön toi-                 - että ne toimivat sen puolesta, että
40875: mintaohjelmaa varten 1996-2000 vuoden                 Arktiselle neuvostolle perustetaan pysyvä
40876: 1997 budjetissaan ja sen jälkeen ohjelman             sihteeristö ja että sen toiminta rahoitetaan
40877: voimassaoloajan siihen tarvittavat varat,             yhteisestä vuosibudjetista, johon neuvoston
40878: vuoden 1995 rahan arvossa n. 23 milj. Tkr.            jäsenet maksavat sovitun osuutensa.
40879: 
40880: 
40881:                                                  54
40882:                                                  II
40883: Nro 33    PakoUiset ympäristömaksut                         - sivistysvaliokunta ei tue "Elävä Poh-
40884:           ja ympäristöverot EU:hun                      jola" -rahaston perustamista,
40885:           (A 1108/m)                                        - sivistysvaliokunta suhtautuu epäile-
40886:                                                         västi lapsi- ja nuorisokulttuurin johtoryhmän
40887: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-               perustamiseen,
40888: maiden hallituksille, - että ne toimivat                    - sivistysvaliokunta haluaa, että lapsi-
40889: EU:ssa pakollisen hiilidioksidiveron käyt-              ja nuorisojärjestöille jaettavaa perusmäärä-
40890: töönottamiseksi sekä tiukempien ja sitovien             rahaa ei pienennetä nykyisestä,
40891: vaatimusten asettamiseksi ilmaa saastuttavi-                - laaditaan pohjoismainen strategia
40892: en aineiden, kuten typpioksidien ja rikkidi-            kulttuurikehityksestä Pohjoismaiden moni-
40893: oksidien, päästöille.                                   kulttuurisissa yhteiskunnissa,
40894:                                                             - Pohjoismaiden ministerineuvoston
40895:                                                         tulee koko ajan raportoida Pohjoismaiden
40896: Nro 34     Energia-alan alueyhteistyö                   neuvostolle miten toimintasuunnitelman
40897:            (A 1119/m)                                   täytäntöönpano edistyy.
40898: 
40899: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
40900: maiden hallituksille                                    Nro 36 Yhteistyö EU:n kanssa tulkki-
40901:     - että ne yhteistuumin Baltian maiden                      ja kääntäjäkoulutuksessa
40902: ja Venäjän kanssa laatisivat suunnitelman                      (A 1086/k)
40903: alueellisesta, ympäristölle ystävällisestä
40904: energiajärjestelmästä, joka mahdollisimman              Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
40905: pitkälle perustuisi uusiutuvien energialäh-             maiden hallituksille,
40906: teiden käyttöön sekä                                       - että ne yhdessä sopivien EU-elinten
40907:     - että suunnitelmaa laadittaessa selvi-             kanssa tehostavat koulutusyhteistyötä turva-
40908: tettäisiin, mitä edellytyksiä olisi luoda maa-          takseen mitä pikimmin Pohjoismaiden kieliä
40909: kaasujärjestelmä, jossa maakaasu saataisiin             hallitsevien tulkkien ja kääntäjien tarpeen.
40910: Norjasta ja Venäjältä ja johon sisältyisi maa-
40911: kaasujohdon rakentaminen Norjasta Ruot-
40912: sin kautta Suomeen sekä millä edellytyksillä            Nro 37 Kaksi- ja monikulftuuristen
40913: Baltian maat voitaisiin liittää tähän järjestel-               lasten kieleUisen ja kulftuuri-
40914: mään.                                                          sen identiteetin kehittäminen
40915:                                                                (A 1112/k)
40916: 
40917: Nro 35 Pohjoismaisen lapsi- ja                          Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
40918:        nuorisokulftuurin toiminta-                      maiden ministerineuvostolle
40919:        suunnitelma (B 153/k)                                - että se laatii erilliset järjestelyt, joilla
40920:                                                         edistetään kaksi- ja monikulttuuristen poh-
40921: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-               joismaisten lasten mahdollisuuksia kieli- ja
40922: maiden ministerineuvostolle                             kulttuuri-identiteettinsä kehittämiseen käyt-
40923:     - että se vahvistaa pohjoismaisen lapsi-            täen hyväksi pohjoismaisen yhteistyöllä luo-
40924: ja nuorisokulttuuriyhteistyön toimintasuun-             tua oppilas- ja opettajavaihtoa ja pohjois-
40925: nitelman vuosiksi 1996---2000 sillä varauk-             maista koulutietoverkkoa.
40926: sella, että ministerineuvosto työstää vielä
40927: suunnitelmaehdotusta (B 153/k) ja antaa
40928: Pohjoismaiden neuvoston seuraavaan istun-               Nro 38 Pohjoismainen lainsäädäntö-
40929: toon tarkistetun esityksen, jossa mm. seu-                     yhteistyö ( A 1114/j)
40930: raavat seikat on otettu huomioon:
40931:     - Pohjoismaiden opetus- ja tutkimus-                Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
40932: ministereiltä pyydetään heidän osuuttaan                maiden ministerineuvostolle
40933: pohjoismaiseen lapsi- ja nuorisokulttuuriyh-                - että pohjoismaista lainsäädäntöyh-
40934: teistyöhön ja toimet sisällytetään suunnitel-           teistyötä jatketaan nykyisessä laajuudes-
40935: maan,                                                   saan,
40936: 
40937: 
40938:                                                    55
40939:                                                    II
40940:     - että Pohjoismaat tiedottavat ennen                    ryhtymään toimiin pohjoismaisen yhteis-
40941: uuden lainsäädännön käyttöönottoa sen tar-              työn vahvistamiseksi ja laajentamiseksi poh-
40942: koituksesta ja sisällöstä toisilleen sekä otta-         joismaisten merimieslähetysten kesken
40943: vat selvää, onko vastaavia lakeja säädetty              Pohjoismaisen merimieskirkkoneuvoston
40944: muissa Pohjoismaissa,                                   kautta ja tukemaan sen tärkeää toimintaa
40945:     - että Pohjoismaat toimivat yhteistyös-             ulkomailla Pohjoismaiden kansalaisten hy-
40946: sä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa                  väksi.
40947: kun uusia, Pohjoismaiden kansalaisia kos-
40948: kevia, säädöksiä valmistellaan,
40949:     - että Pohjoismaat ED-sääntöjä ja ETA-              Nro 41    Huumealan tiedoUajien
40950: sopimuksesta johtuvia sääntöjä toteuttaes-                        kouluUaminen Pohjolan
40951: saan ja täytäntöönpannessaan mahdollisim-                         liihialueille (A 1118/s)
40952: man laajalti ja yksittäisten maiden sitoumuk-
40953: sia noudattaen huolehtisivat siitä, että sään-          Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
40954: töjen täytäntöönpanossa toiminaisiin mah-               maiden ministerineuvostoa
40955: dollisimman yhtenäisesti kaikissa Pohjois-                 kouluttamaan Pohjolan lähialueiden
40956: maissa pohjoismaisen lainsäädännön yh-                  nuoria huumealan tiedottajiksi yhteistyössä
40957: denmukaisuuden saavuttamiseksi ja säilyt-               pohjoismaisen huumekysymysten kontakti-
40958: tämiseksi mahdollisimman monilla hallin-                valiokunnan ja muiden pohjoismaisten ja
40959: non aloilla,                                            lähialueilla toimivien viranomaisten, laitos-
40960:     - että samansisältöisten sääntöjen hal-             ten ja järjestöjen kanssa, jotka taistelevat
40961: linnossa toiminaisiin mahdollisimman yhte-              huumeita vastaan.
40962: näisten periaatteiden mukaan,
40963:     - että Pohjoismaiden oikeusministerit
40964: raportoisivat neuvostolle vuosittain uusista
40965: lakijärjestelyistä, joista on päätetty tai jotka
40966: ovat tulleet voimaan vuoden aikana kussa-               Sisäiset päätökset
40967: kin maassa ja tekisivät selkoa kansallisista ja
40968: pohjoismaisista suunnitelmista.                         Nro 4     Pohjoismaisen yhteistyön
40969:                                                                   kytkeminen kansaUisiin
40970:                                                                   parlamenUeihin (A 1121/b)
40971: Nro 39 Pohjoismaiden kansalaisten                                 (budjeUivaliokunnan tarkas-
40972:        tasavertainen kohtelu yhteis-                              tustehtävä)
40973:        työssä pohjoismaisten oike-
40974:        usasiamiesten kanssa                             Pohjoismaiden neuvosto päättää
40975:        (A 1122/j)                                           antaa puheenjohtajistolle tehtäväksi
40976:                                                         huolehtia siitä, että pohjoismainen yhteistyö
40977: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-               - Pohjoismaiden neuvosto- ja kansallisten
40978: maiden hallituksille                                    parlamenttien, puolueryhmien ja -organi-
40979:     - että ne ryhtyvät yhteistyössä selvittä-           saatioiden työ kytketään paremmin toisiin-
40980: mään toimivatko Pohjoismaiden viranomai-                sa. Puheenjohtajiston tulee ottaa huomioon
40981: set parhaalla mahdollisella tavalla, jotta par-         budjettivaliokunnan kartoituksen yhteydes-
40982: lamentaariset oikeusasiamiehet voivat kont-             sä tehdyt esitykset.
40983: rolloida, että Pohjoismaiden kansalaisia
40984: kohdellaan Helsingin sopimuksen 2. artik-
40985: lassa tarkoitetulla tavalla.
40986:                                                         Nro 5     Pohjoismaiden neuvoston
40987:                                                                   tilinpäätös ja tilintarkastus-
40988: Nro 40     Yhteistyön lisääminen poh-                             kertomus 1994 (C9/b)
40989:           joismaisten merimiesliihetys-
40990:           ten kesken (A 1110/s)                         Pohjoismaiden neuvosto päättää
40991:                                                            - että tilintarkastuksessa esiin tulleet
40992: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-               puutteet neuvoston toiminnan johdossa
40993: maiden hallituksia                                      korjataan.
40994: 
40995: 
40996:                                                    56
40997:                                                    II
40998: Nro 6    Pohjoismaiden neuvoston                 neuvoston työjärjestyksen muutoksista
40999:          työjärjestyksen muutokset               (Al120/p, Liite),
41000:          (A 1120/p)                                 - että työjärjestyksen muutokset ast-
41001:                                                  uvat voimaan samana päivänä, kun Helsin-
41002: Pohjoismaiden neuvosto päättää hyväksyä          gin sopimuksen muutokset astuvat voi-
41003: puheenjohtajiston esityksen Pohjoismaiden        maan.
41004: 
41005: 
41006: 
41007: 
41008:                                             57
41009:                                             II
41010:                          L                           T       E        4
41011: 
41012: 
41013: 
41014:           POHJOISMAIDEN MINISTERINEUVOSTOLLE TAI
41015:              HALLITUKSILLE TEHTYJÄ KYSYMYKSIÄ
41016: 
41017: Listassa on vain suomalaisten edustajien             E 12 Hjörleifur Guttormsson, Islanti, kysyi
41018: tekemät sekä Suomen hallitukselle tehdyt             ministerineuvostolta sekä Tanskan, Ruotsin
41019: kysymykset.                                          ja Suomen hallituksi! ta Pohjoismaiden passi-
41020:                                                      vapaudesta.
41021: E 4 Lauri Metsämäki kysyi ministerineuvos-
41022: tolta Poholan ja lähialueiden saaristoyhteis-        E 13 Hjörleijitr Guttonnsson, Islanti, kysyi
41023: työn laajentamisesta ja syventämisestä.              ministerineuvostolta ja Pohjoismaiden halli-
41024:                                                      tuksilta pohjoismaisesta sopimuksesta ja
41025: E 5 Lauri Metsämäki kysyi ministerineuvos-           eurooppaoikeuden yhteisistä tulkinnoista
41026: to!ta Pohjoismaiden passivapaudesta.                 sosiaaliturvan alalla.
41027: 
41028: E 6 Eeva-Liisa Moilanen kysyi Pohjoismai-            E 18 OlofJohansson, Ruotsi, kysyi Pohjois-
41029: den hallituksilta pohjoismaiden passiva-             maiden hallituksilta EBRD:n lainasta kahden
41030: paudesta.                                            ydinvoimalan rakentamiseen Slovakiaan.
41031: 
41032: E 7 Eeva-Liisa Moilanen kysyi Ruotsin hal-           E 19 OlofJohansson, Ruotsi, kysyi Pohjois-
41033: litukselta suomen kielen asemasta vähem-             maiden hallituksilta Venäjän ydinvoimaloi-
41034: mistökielenä Ruotsissa.                              den turvallisuutta parantavista toimista.
41035: 
41036: E 8 Mats Nyby kysyi ministerineuvostolta             E 20 Satu Hassi kysyi ministerineuvostolta
41037: Pohjoismaiden yhteisesiintymisestä Frank-            maakaasuverkon rakentamisesta Norjasta
41038: furtin kirjamessuilla 1997.                          Ruotsin kautta Suomeen.
41039: 
41040: E 9 Satu Hassi kysyi ministerineuvostolta            E 24 Mats Nyhy kysyi Ruotsin hallitukselta
41041: Pohjoismaiden ilmansuojelunormeista ver-             suomenkielisen ammattiteatterin asemasta
41042: rattuna vastaaviin EU:n ja ETA:n normeihin.          Ruotsissa.
41043: 
41044: 
41045: 
41046: 
41047:                                                 58
41048:                                                 II
41049:                          L                           T       E         5
41050: 
41051: 
41052:                       POHJOISMAAT YK:SSA-
41053:                   RAUHAN JA KEHITYKSEN PUOLESTA
41054:                                    HELSINKI 11.-12.1.1995
41055: 
41056: 
41057:                                    Päätösasiakirja
41058: Pohjoismaiden neuvosto,                              1. Maailmanlaajuinen hallin-
41059:                                                         nointi
41060: edustaen kansan valitsemia edustajia Islan-
41061: nin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan                  - Yhdistyneiden kansakuntien yleis-
41062: sekä Ahvenanmaan, Grönlannin ja Pärsaar-             maailmallisen ja suvereenin jäsenistön joh-
41063: ten itsehallintoalueiden kansanedustuslai-           dosta sen kykyä toimia kansainvälistä yhtei-
41064: toksista;                                            söä kosketravien toimenpiteiden poliittisen
41065:                                                      ja moraalisen legitimaation foorumina tulisi
41066: tiedostaen kaikkien valtioiden ja kansojen           vahvistaa.
41067: kasvavan keskinäis-riippuvuuden, mikä                    - Yhdistyneiden kansakuntien tulisi
41068: edellyttää kansainvälisten instituutioiden           keskittyä rooliinsa ja kykyynsä luoda ja yllä-
41069: parantamista maailman rauhan ja kestävän             pitää kansainvälisiä regiimejä, mukaanluki-
41070: kehityksen tähden;                                   en kansainvälisten normien ja standardien
41071:                                                      määrittely, toimeenpano ja valvonta.
41072: tietoisena Yhdistyneiden kansakuntien                    - Peruskirjan johdannon hengessä Yh-
41073: keskeisestä asemasta maailmanpolitiikassa,           distyneiden kansakuntien tulisi kehittää par-
41074: erityisesti turvallisuusneuvoston merkityk-          lamentaarinen ulottuvuus, joka toisi esille
41075: sestä rauhan ja turvallisuuden ylläpitämises-        maailman kansojen mielipiteet jäsenmai-
41076: sä uudessa kylmän sodan jälkeisessä tilan-           densa kansanedustuslaitosten valittujen
41077: teessa;                                              edustajien kautta.
41078:                                                          - Yhdistyneiden kansakuntien tulisi
41079: huomioiden rauhan ja turvallisuuden lä-              kannustaa muita kuin valtiollisia järjestöjä
41080: heisen yhteyden taloudel-liseen ja sosiaali-         kansalaisyhteiskunnan edustajina osallistu-
41081: seen kehitykseen, mukaan luettuna demo-              maan tehokkaasti sen työhön ja kehittä-
41082: kratia ja lain sitovuus;                             mään käytäntöjä jatkuvan kansainvälisen
41083:                                                      vuoropuhelun ylläpitämiseksi sekä kaupan
41084: korostaen maailmanlaajuisten haasteiden              ja teollisuuden että ammattiyhdistysten
41085: edellyttävän maailmanlaajuista vastuuta;             kanssa pitäen mielessään sen, että Yhdisty-
41086:                                                      neiden kansakuntien parlamentaarinen
41087: muistuttaen, että kaikkien keskeisten                ulottuvuus voisi tässä toimia välittävänä te-
41088: hankkeiden pitää olla yhteensopivia kestä-           kijänä.
41089: vän kehityksen kanssa, Riossa 1992 pidetyn
41090: YK:n konferenssin päätöslauselman mukai-
41091: sesti;                                               2. YK:nturvallisuusneuvosto
41092: vaatien, näin ollen, Yhdistyneiden kansa-                - Turvallisuusneuvoston vahvistami-
41093: kuntien vahvistamista;                               sen rakentavana askeleena sen kokoon-
41094:                                                      panoa olisi laajennettava tasapainoisella ta-
41095: suosittelee seuraavaa:                               valla.
41096: 
41097: 
41098:                                                 59
41099:                                                 II
41100:     - Turvallisuusneuvoston uusien jäsen-                  - Sosiaalisen kehityksen huippukoko-
41101: ten mukaantulo olisi toteutettava tavalla              us, jolta Pohjoismaat toivovat paljon, on
41102: joka ei vaaranna sen päätöksen-tekoedelly~             nähtävä myös rauhan ja turvallisuuden nä-
41103: tyksiä.                                                kökulmasta, joita ei voi erottaa taloudellisis-
41104:    - Turvallisuusneuvoston uudistukset                 ta, ympäristöä koskevista ja sosiaalisista on-
41105: pitää toteuttaa yhteistyön ja vuoropuhelun             gelmista.
41106: hengessä.                                                  - Köyhyydessä elävät ihmiset merkit-
41107:                                                        sevät usein voimavarojen vajaata käyttöä;
41108:                                                        köyhyys tulee ymmärtää ei vain taloudellis-
41109: 3. Kollektiivinen turvallisuus                         ten ja sosiaalisten ihmisoikeuksien kieltämi-
41110:    ja kriisinhallinta                                  senä vaan myös epäonnis-tumisena kaik-
41111:                                                        kien ihmisten mahdollisuuksien käyttöön-
41112:     - Konfliktien ennaltaehkäisyyn pitäisi             otossa.
41113: kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.                      - Työttömyyden ja vajaatyöllisyyden
41114:     - Subsidiariteettiperiaatteen merkitystä           t?rjunta ja tuottavan ja vapaasti valitun työl-
41115: kriisinhallinnassa tulisi arvostaa siten, että         hsyyden edistäminen ovat keskeisiä keinoja
41116: Yhdistyneiden kansakuntien oman toimin-                köyhyyden torjumiseksi ja sosiaalisen integ-
41117: nan tulisi mahdollisuuksien mukaan täyden-             raation aikaansaamiseksi.
41118: tää ja tukea alueellisten yhteenliittymien toi-            - Äärimmäisen köyhyyden menestyk-
41119: mintaa peruskirjan VIII luvun hengessä.                sellinen poistaminen edellyttää hallinnon
41120: Vastaavasti alueellisen yhteistyön tulisi aina         demokratiaa, vastuullisuutta ja avoimuutta.
41121: pyrkiä tukemaan YK:ta kansainvälisen rau-                  - Naisten aseman parantaminen ja va-
41122: han ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.                 rustaminen paremmilla edellytyksillä yhteis-
41123:     - Pitäisi löytää menettelytapoja, jotka            kunnassa tulisi olla keskeinen osa kaikkia
41124: turvaavat kriisinhallinta- ja rauhanturvatoi-          hankkeita joilla sosiaalisia ongelmia hoide-
41125: minnan asianmukaisen ja ajoissa tulevan                taan, erityisesti nälkäongelma, lukutaidotto-
41126: rahoituksen.                                           muus, köyhyys ja väestönkasvu.
41127:     - Koska rauha ja turvallisuus ovat lä-                 - Kehitysavun lisäämisessä laadullisia
41128: heisesti kytkeytyneet poliittiseen, taloudelli-        ja määrällisiä näkökohtia tulisi arvioida tasa-
41129: seen ja sosiaaliseen kehitykseen mukaan                puolisesti.
41130: luettuna demokratia ja ihmisoikeuksien to-
41131: teuttaminen maailmanlaajuisesti, kriisinhal-
41132: linnan pitäisi koostua tasapainoisesta diplo-
41133: maattisten, sotilaallisten, juridisten, talou-
41134: dellisten, ympäristöä koskevien ja sosiaalis-
41135:                                                        5. Tuleva pohjoismainen yh-
41136: ten vakautustoimenpiteiden muodostamas-                   teistyö YK:ssa
41137: ta kokonaisuudesta.
41138:                                                        Pohjoismaiden keskinäisillä neuvotteluilla
41139:                                                        ja yhteistyöllä kansainvälisillä foorumeilla
41140: 4. Taloudellinen ja sosiaali-                          erityisesti YK:ssa on pitkät perinteet. Poh-
41141:    nen ulottuvuus                                      joismailla tulee olemaan myös tulevaisuu-
41142:                                                        dessa aktiivinen rooli YK:ssa. Yhteistyössä
41143:    - Kansainvälisen yhteisön on nähtävä                Euroopan unionin kanssa ja unionissa Poh-
41144: kurjuuden lieventäminen ja äärimmäisen                 joismaat tulevat osaltaan vahvistamaan
41145: köyhyyden poistaminen keskeisenä tehtä-                YK:ta maailmanjärjestön aloittaessa seuraa-
41146: vänään.                                                vaa 50-vuotiskauttaan.
41147: 
41148:                                                              Helsingissä 12. tammikuuta 1995
41149: 
41150: 
41151: 
41152: 
41153:                                                   60
41154:                                                   II
41155:                           L                         T        E         6
41156: 
41157: 
41158:                  ITAMEREN ALUEEN
41159:    NELJÄS PARLAMENTAARINEN YHTEISTYÖKONFERENSSI
41160:                           R0NNESSÄ 12.-13. SYYSKUUTA 1995
41161: 
41162: 
41163:                                    Päätöslauselma
41164: Itämeren alueen yhteistyön parlamentaa-             alueen taloudellisten, sosiaalisten, kulttuuris-
41165: risten konferenssien mandaatin perusteella          ten, ympäristöllisten ja poliittisten ongelmien
41166: Ahvenanmaan, Bremenin, Tanskan, Viron,              ja haasteiden yhteennivomisen,
41167: Saksan, Färsaarten, Suomen, Grönlannin,
41168: Hampurin, Islannin, Karjalan, Latvian, Liet-        ottavat huomioon
41169: tuan, Mecklenburg-Vorpommernin, Nor-                palautumattoman demokraattisen kehityk-
41170: jan, Puolan, Venäjän, Schleswig-Holsteinin          sen tärkeyden ja rauhanomaisen ja vakaan
41171: ja Ruotsin kansanedustuslaitosten jäsenet           poliittisen kulttuurin tarpeen,
41172: sekä Baltian yleiskokouksen, Pohjoismai-
41173: den neuvoston ja Euroopan parlamentin               kansainvälisesti tunnustettujen valtionrajojen
41174: jäsenet kokoontuivat R0nnessä 12.-13.               Ioukkaamattamuuden ja ihmisoikeuksien
41175: syyskuuta 1995 jatkaakseen Itämeren                 kunnioittamisen ja vähemmistöjen yhtäläisen
41176: alueen parlamentaaristen elinten käynnissä          kohtelun,
41177: olevan yhteistyön kehittämistä sekä pohti-          tiiviin seurannan pysyvän ja kiireellisen tar-
41178: akseen tärkeitä alueellisia kysymyksiä.             peen ja päättäväiset yhteistyöpyrkimykset
41179:                                                     alueen ilmeisten ympäristöhaasteiden ratkai-
41180: Konferenssin osallistujat                           semiseksi,
41181:                                                     tiiviimmän yhteistyön tärkeyden Itämeren
41182: panevat merkille                                    alueiden kanssa ja niiden kesken, mikä muo-
41183: jatkuvan myönteisen poliittisen kehityk-            dostaa perustan kasvavalle alueelliselle iden-
41184: sen, joka ilmenee esim. demokraattisilla            titeetille, paikallisen demokratian ja itsehal-
41185: vaaleina Itämeren alueen uusissa ja uudel-          linnon kehittämiselle ja kestävälle talouskas-
41186: leen syntyneissä demokratioissa, mikä               vulle,
41187: osaltaan lisää alueen vakautta ja turvalli-         Itämeren neuvoston taholta esitetyt aloitteet
41188: suutta, monia kansallisia ja kansainvälisiä         aluepolitiikkojen koordinoimiseksi ja Itäme-
41189: aloitteita, jotka vauhdittavat alueen taimi-        ren alueen etusijaistuksien määrittelemiseksi,
41190: dellista kehitystä,
41191:                                                     Euroopan unionin lähentymisen Itämeren
41192: Eurooppa-sopimusten ja vakautussopi-                alueen suuntaan,
41193: muksen solmimisen sekä alueen kehitystä
41194: ja kestävää talouskasvua koskevan usean             ovat sopineet
41195: kansainvälisen sopimuksen ja yleissopi-
41196: muksen tärkeyden,                                   harjoittavaosa kansallista poliittista tahtoa ja
41197:                                                     valtaa edistääkseen alueellista talousyhteis-
41198: Itämeren neuvoston demokraattisten lai-             työtä,
41199: tosten ja ihmisoikeuksien sekä vähemmis-
41200: töoikeuksien komissaarin tuen, alueellis-           antavansa täyden kansallisen tuen ympäris-
41201: ten, paikallisten ja yksityisten järjestöjen        tösuojelualan ja kestävän talouskasvun kehit-
41202: käynnistämät eri yhteistyösuunnitelmat,             tämisen yhteistyöohjelmille,
41203: 
41204: 
41205:                                                61
41206:                                                II
41207: kannustavaosa alueellisia, paikallisia ja yksi-         tukemaan alueen kansallisten kansalaisjär-
41208: tyisiä yhteistyösuunnitelmia, jotka osaltaan            jestöjen toimia ja yhteistyötä,
41209: kehittävät alueen demokratiaa ja sosiaalis-
41210:                                                         harkitsemaan mahdollisuutta perustaa Itä-
41211: taloudellista kehitystä,
41212:                                                         meren alueen humanististen aineiden, eko-
41213: tukevansa sosiaali- ja ympäristökysymysten              logian, talouden ja sosiaalitieteiden jatko-
41214: vapaata tiedonkulkua ja -vaihtoa,                       opintokeskus,
41215: kaikin käytettävissä olevin keinoin tukevan-            huolehtimaan siitä, että kansalliset kehittä-
41216: sa taistelua järjestäytynyttä rikollisuutta vas-        missuunnitelmat osaltaan edistävät kestävää
41217: taan ja erityisesti helpottavaosa yhteistyötä           talouskasvua ja kehitystä,
41218: kansallisten hallintojen ja poliisiviranomais-
41219:                                                         julkaisemaan vuosittain kansalliset ympäris-
41220: ten välillä, jotta torjuttaisiin rikollisen toi-
41221:                                                         tön tilaa kuvaavat raportit,
41222: minnan uhka yli maiden rajojen,
41223:                                                         ryhtymään tehokkaisiin toimiin vähentääk-
41224: auttavaosa sovinismin, rasismin ja muuka-
41225:                                                         seen ydinvoimaloiden ja ydinkäyttöisten
41226: laisvihan torjumista kaikilla poliittisilla ta-
41227:                                                         alusten käyttöhäiriöiden aiheuttamaa vaaraa
41228: soilla,
41229:                                                         sekä ydinjätteen loppusijoituspaikkojen
41230: helpottavaosa tavaroiden, palvelujen ja pää-            haittoja,
41231: oman vapaata liikkuvuutta maiden välillä
41232:                                                         ryhtymään tehokkaisiin toimiin terveydelle
41233: keinona saavuttaa tasapainoinen ja yhtäläi-
41234:                                                         haitallisten päästöjen ja valumien supistami-
41235: nen talouskehitys eri maissa,
41236:                                                         seksi Itämeren alueella tavoitteena varmis-
41237: pitävänsä säännöllisesti Itämeren alueen                taa niiden loppuminen yhden sukupolven
41238: parlamentaarisia konferensseja ja seminaa-              aikana (25 vuotta),
41239: reja ja kollokvioita funktionaalisilla tai alu-
41240:                                                         osoittamaan solidaarisuutta energia-alalla
41241: eellisilla tasoilla,
41242:                                                         lyhyellä aikavälillä helpottamalla toiminta-
41243: tutkivaosa mahdollisuutta nimetä vakituisia             kykyisen maakaasuverkoston perustamista
41244: valtuuskuntia ja valiokuntia Itämeren                   koko alueelle ja pitkällä aikavälillä tuke-
41245: alueen parlamentaarista yhteistyötä varten,             maan uudistuvien energialähteiden kaupal-
41246:                                                         lista hyödyntämistä,
41247: pyrkivänsä entisestään parantamaan parla-
41248: mentaaristen konferenssien ja Itämeren val-             perustamaan tiiviit ja toimivat yhteistoimin-
41249: tioiden neuvoston ( CBSS) välistä rakentavaa            taohjelmat järjestäytyneen rikollisuuden tor-
41250: vuoropuhelua,                                           jumiseksi,
41251:                                                         kannustamaan Euroopan unionia toteutta-
41252: kehottavat osallistujamaiden hallituksia                maan julistamaosa Itämeren alueen laaja ja
41253: osoittamaan poliittista tahtoa kannustaa                aktiivinen poliittinen ohjelma,
41254: alue-, väli- ja paikallistason yhteistyötä Itä-         valmistelemaan vaihe vaiheelta alueelle täy-
41255: meren alueella,                                         sin kehittyneen vapaakauppa-alueen, joka
41256: luopumaan voimakeinojen käytöstä tai uh-                käsittää valmistuotteet ja puolivalmisteet,
41257: kaamasta niillä keskinäisissä suhteissa,                raaka-aineet, energian ja ravintoaineet sekä
41258:                                                         helpottamaan yritysten välistä yhteistyötä
41259: turvaamaan alueella vakaan ja rauhallisen               varmistamalla selkeän yrityslainsäädännön,
41260: poliittisen, taloudellisen, juridisen, sosiaali-
41261: sen ja ekologisen kehityksen ja huolehti-               lisäämään ponnisteluja alueen kuljetussek-
41262: maan siitä, että tässä prosessissa taataan              torin infrastruktuurin, niin ilma-, meri- kuin
41263: vähemmistöille perustellut ja yhtäläiset oi-            maaliikenteenkin, sekä elektronisen ja mui-
41264: keudet,                                                 den langanomien kommunikaatioverkosto-
41265:                                                         jen parantamiseksi,
41266: parantamaan kulttuuristen, koulutuksellis-
41267: ten ja tieteellisten pohdintojen ja yhteistyö-          tutkimaan hallitusten välisen yhteistyön
41268: hankkeiden vapaan ja keskinäisen vaihdon                mahdollisuuksia luottamusta herättäviksi ja
41269: olosuhteita,                                            turvallisuutta edistäviksi toimiksi,
41270: 
41271: 
41272:                                                    62
41273:                                                    II
41274: ja päättivät                                          noksen Itämeren alueen aluetoimintaohjel-
41275: kääntyä CBSS:n puoleen pohtiakseen miten              maksi, ja osoittamaan tällä alalla Euroopan
41276: CBSS:n ja parlamentaaristen konferenssien             neuvoston ja ETY]:n yhteistyön tarve,
41277: poliittista vuoropuhelua voidaan rakenta-             pyytää interparlamentaarista työryhmää laa-
41278: vimmin kehittää,                                      timaan ehdotuksen parlamentaarisen konfe-
41279: pyytää CBSS:ää esittämään suunnitelma,                renssin vakinaiseksi sihteeristöksi, jota käsi-
41280: joka tekisi Itämeren alueesta dynaamisen              tellään 5. parlamentaarisessa konferenssis-
41281: poliittisen ja kestävän talouskasvun keskuk-          sa,
41282: sen, joka voi antaa panoksen alueen turval-           ehdottaa, että CBSS harkitsisi vakinaisen
41283: lisuustilanteen parantamiseksi,                       sihteeristön perustamista samaan tarkoituk-
41284: pyytää 4:ttä konferenssia valmistellutta in-          seen,
41285: terparlamentaarista työryhmää jatkamaan               turvata vuosittaisten parlamentaaristen kon-
41286: työtään parlamentaarisen yhteistyön valio-            ferenssien jatkuvan ja ongelmauoman toi-
41287: kuntana ja toimimaan yhteyslinkkinä                   minnan varaamaHa tähän tarkoitukseen ta-
41288: CBSS:ään,                                             loudelliset ja henkilöstöresurssit,
41289: kehottaa tätä työryhmää, tiiviissä yhteistyös-        kiittäen hyväksyä Latvian parlamentin kutsu
41290: sä muiden alueellisten järjestöjen kanssa, ja         pitää Itämeren alueen yhteistyön 5. parla-
41291: asianmukaisesti ottaen huomioon Euroopan              mentaarinen konferenssi Riiassa 10.-11.
41292: maailmanlaajuiset ohjelmat, laatimaan luon-           syyskuuta 1996.
41293: 
41294: 
41295: 
41296: 
41297:                                                  63
41298:                                                  II
41299:        HALLITUKSEN
41300: KEHITYSYHTEISTYÖKERTOMUS
41301:       EDUSKUNNALLE
41302:        VUODELTA 1994
41303: Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto
41304: Katajanokanlaituri 3, 00160 Helsinki
41305: Puhelinvaihde: (90) 134 161, telefax: (90) 622 2576
41306: Aineistotilaukset: tiedotusyksikkö, puhelin (90) 1341 6370, fax (90) 1341 6375
41307: Osaston kotisivut internetissä: http://www.vn.fl/vn/um/kyo/kyo.html
41308:          K 14/1995 vp
41309: 
41310: 
41311: 
41312: 
41313:        HALLITUKSEN
41314: KEHITYSYHTEISTYÖKERTOMUS
41315:       EDUSKUNNALLE
41316:        VUODELTA 1994
41317: 
41318: 
41319: 
41320: 
41321:         Helsinki 1995
41322:    ISSN 0782-7873
41323: Edita Oy, Helsinki 1996
41324:                              EDUSKUNNALLE
41325: 
41326: 
41327: Kehitysyhteistyötä koskevan kertomuksen    nojalla annetaan Eduskunnalle oheisena
41328: antamisesta eduskunnalle joulukuun 13      hallituksen kehitysyhteistyökertomus
41329: päivänä 1985 annetun lain (964185) 1 §:n   vuodelta 1994.
41330: 
41331: Helsinki 22 päivänä joulukuuta 1995
41332: 
41333: 
41334:                           Tasavallan Presidentti
41335:                            MARTTI AHTISAARI
41336: 
41337: 
41338: 
41339: 
41340:                                            Kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto
41341: 
41342: 
41343: 
41344: 
41345:                                                                                   5
41346: 6
41347:                           HALLITUKSEN
41348:                    KEHITYSYHTEISTYÖKERTOMUS
41349:                          EDUSKUNNALLE
41350:                           VUODELTA 1994
41351: 
41352: Johdanto ...................................................................................................... 11
41353: 
41354: !.Ajankohtaisia kehitysnäkymiä ........................................................... 13
41355:      Kansainvälinen muutos ...................................................................... 13
41356:      Kehitysyhteistyö muuttuvassa maailmantilanteessa ........................ 14
41357: 
41358: 2. Suomen kehitysyhteistyön näkymiä ................................................. 17
41359:      Suomen kehitysyhteistyö muutoksessa .............................................. 17
41360:      Kansalaismielipide ja kehitysyhteistyö .............................................. 23
41361: 
41362: 3. Euroopan unioni ................................................................................... 25
41363: 
41364: 4. Yhteistyö muiden avunantajien kanssa .......................................... 27
41365:      Yhteistyön periaatteita ....................................................................... 27
41366:      OECD:n kehitysapukomitea DAC ....................................................... 27
41367:      Pohjoismainen yhteistyö ..................................................................... 29
41368: 
41369: 5. Kehitysmaasuhteiden neuvottelukunta .......................................... 30
41370: 
41371: 6. Kehitysyhteistyön hallinto .................................................................. 31
41372: 
41373: 7. Kahdenvälinen kehitysyhteistyö ...................................................... 35
41374:      Kahdenvälisen kehitysyhteistyön periaatteet .................................... 35
41375:      Ehtojen asettaminen ........................................................................... 36
41376:      Maa- ja aluekohtainen yhteistyö ......................................................... 41
41377:           Yleispiirteitä ............................................................................... 41
41378:           Afrikka ........................................................................................ 41
41379:           Etiopia ........................................................................................ 42
41380:           Kenia ........................................................................................... 43
41381:           Mosambik ................................................................................... 45
41382:           Namibia ...................................................................................... 46
41383:           Sambia ........................................................................................ 47
41384:           Tansania ..................................................................................... 49
41385:           Egypti .......................................................................................... 51
41386:           Alueellinen yhteistyö Afrikassa ................................................. 52
41387:           SADC .......................................................................................... 53
41388:           Aasia ........................................................................................... 54
41389:           Nepal ........................................................................................... 55
41390:           Vietnam ....................................................................................... 57
41391: 
41392: 
41393:                                                                                                                      7
41394:              Alueellinen yhteistyö Aasiassa ................................................... 58
41395:              Latinalainen Amerikka ja Keski-Amerikka .............................. 59
41396:              Nicaragua ................................................................................... 60
41397:              Alueellinen yhteistyö Etelä- ja Keski-Amerikassa ................... 62
41398:         Kehitys- ja korkotukiluotot ................................................................. 63
41399: 
41400: 8. Monenkeskinen kehitysyhteistyö ..................................................... 69
41401:      Monenkeskisen kehitysyhteistyön periaatteet ................................... 69
41402:     YK:n toiminta, kehitysohjelmat ja -rahastot ...................................... 71
41403:      Suomi YK:ssa ....................................................................................... 73
41404:          YK:nkehitysohjelma UNDP ...................................................... 73
41405:          YK:n lastenavun rahasto UNICEF ............................................ 74
41406:          YK:n väestörahasto UNFPA ....................................................... 74
41407:          Elintarvikeapu WFP .................................................................. 75
41408:      Kansainväliset kehitysrahoituslaitokset ............................................ 75
41409:          Kehitysrahoituslaitokset Suomen kehitysyhteistyön
41410:          kannalta ..................................................................................... 75
41411:          Maailmanpankkiryhmä .............................................................. 76
41412:          Aasian kehityspankki AsDB ja -rahasto AsDF ......................... 77
41413:          Mrikan kehityspankki AfDB ja -rahasto AfDF ......................... 78
41414:          Latinalaisen Amerikan kehityspankki IDB .............................. 78
41415:          Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto IFAD .......... 79
41416:          Pohjoismaiden kehitysrahasto NDF .......................................... 79
41417:          Pohjoismaiden ja eteläisen Afrikan SADC-maiden
41418:          välinen NORSAD-rahasto .......................................................... 80
41419:          Euroopan kehitysrahasto EDF ................................................... 81
41420:      Kansainväliset ympäristörahastot ...................................................... 81
41421:          Maailmanlaajuinen ympäristörahasto GEF ............................. 81
41422:          Otsonirahasto ............................................................................. 82
41423: 
41424: 9. Humanitaarinen apu ............................................................................ 83
41425:      Humanitaarisen avun periaatteet ....................................................... 83
41426:      Katastrofi- ja pakolaisapu .................................................................. 83
41427:      Apu ihmisoikeus- ja demokratiapyrkimyksille .................................. 85
41428: 
41429: 10. Kansalaisjärjestötoiminta ................................................................. 86
41430: 
41431: 11. 'futkimus ................................................................................................ 89
41432:        Monenkeskinen tutkimus ................................................................... 89
41433:       Muu tutkimustoiminta ....................................................................... 90
41434: 
41435: 12. Evaluointi ja sisäinen tarkastus ....................................................... 91
41436:      Evaluointi ............................................................................................ 91
41437:      Sisäinen tarkastus .............................................................................. 93
41438: 
41439: 
41440: 
41441: 
41442: 8
41443: 13. 'Thollinen ja kaupallinen kehitysyhteistyö .................................... 94
41444:       Teollisen yhteistyön rahasto Oy FINNFUND .................................... 94
41445:       Taloudellinen, teollinen ja teknologinen (TTT) yhteistyö .................. 94
41446: 
41447: 14. Henkilöapu ........................................................................................... 96
41448: 
41449: 15. Tiedotus ................................................................................................. 99
41450: 
41451: LIITE: KAHDENVÄLISEN KEHITYSYHTEISTYÖN
41452: MAASTRATEGIAT .................................................................................... 103
41453: 
41454: 
41455: 
41456: 
41457: Taulukot:
41458: 
41459: Suomen julkinen kehitysyhteistyö 1980-95, määrärahat ja
41460: varojen käyttö ............................................................................................... 18
41461: Suomen julkinen kehitysyhteistyö 1980-95, jako kahdenväliseen ja
41462: monenkeskiseen 1985-94 ............................................................................. 18
41463: Julkinen kehitysyhteistyö käyttökohteittain .............................................. 20
41464: DAC-maiden kehitysyhteistyöhön käyttämät varat 1994 .......................... 28
41465: Kehitysyhteistyöosaston organisaatio .......................................................... 32
41466: Kahdenvälinen kehitysyhteistyö 1994 maaryhmittäin ja maittain ........... 38
41467: Kahdenvälisen kehitysyhteistyön suurimmat vastaanottajat 1991-94 ..... 39
41468: Hanke- ja ohjelmamuotoinen kehitysyhteistyö 1994, maksatukset
41469: toimialoittain ................................................................................................ 40
41470: Suomen apu päävastaanottajamaille 1994 .................................................. 62
41471: Korkotukiluotot toimialoittain 1987-94 ....................................................... 64
41472: Kahdenvälisen kehitysyhteistyön maakohtaiset maksatukset 1994 ......... 65
41473: Kehitysyhteistyö kansainvälisten järjestöjen kautta 1990-95 ................... 70
41474: Kansalaisjärjestömäärärahojen jakautuminen järjestöittäin 1994 ........... 86
41475: 
41476: 
41477: 
41478: Valokuvat:
41479: Kansikuva: Petri Heinonen, Nepal. Kuva sivulla 10: YK/John Isaac, s. 16: Peter
41480: Knopp, s. 34: Jorma Koponen, s. 56: Jorma Koponen, s. 68: Martin Adler, s. 78:
41481: UNICEF/Hans Samsom, s. 84: Sylvia Moresche, s. 88: Calvin Dondo, s. 92: Timo
41482: Voipio, sivut 98 ja 100: Mauri Ratilainen ja sivu 102: Kristian Runeberg.
41483: 
41484: 
41485: Maatiedot sivuilla 42-60 on koottu YK:n kehitysohjelman (UNDP) julkaisusta
41486: Ruman Development Report 1995 sekä Maailmanpankin julkaisusta World
41487: Development Report 1995.
41488: 
41489: 
41490: 
41491: 
41492:                                                                                                                      9
41493: Johdanto
41494: 
41495: 
41496: Laadun ja tuloksellisuuden korostamisen lisäksi vuonna 1994
41497: Suomen kehitysyhteistyössä keskityttiin avun koordinoinnin
41498: tehostamiseen. Toiminnan kannalta merkittäviä asioita kertomus-
41499: vuonna olivat:
41500: 
41501:      *Toukokuussa 1994 eduskunta hyväksyi uuden kehitys-
41502:      yhteistyöstrategian yleiset periaatteet ja toimintalinjan.
41503:      Strategia määrittää kehitysyhteistyön osaksi Suomen ulko-
41504:      politiikkaa, jonka avulla Suomi pyrkii edistämään materiaa-
41505:      lisen ja inhimillisen hyvinvoinnin lisäämistä kehitysmaihin
41506: 
41507:           - luodakseen suotuisat olosuhteet kestävälle kehityk-
41508:             selle ja hyvinvoinnille kehitysmaissa
41509: 
41510:           - tukeakseen rauhan, tasa-arvon, demokratian ja
41511:             ihmisoikeuksien toteuttamista sekä
41512: 
41513:           - lisätäkseen vuorovaikutusta Suomen ja kehitys-
41514:             maiden välillä.
41515: 
41516:      * Lama vaikutti myös kehitysyhteistyön määrärahoihin.
41517:      Hallituksen säästöpäätöksen mukaan kehitysyhteistyön
41518:      tasoksi vuosina 1993-95 määriteltiin 0,4 prosenttia
41519:      bruttokansantulosta. Vuonna 1994 julkisen kehitysyhteis-
41520:      työn menot olivat kaikkiaan 1 515 miljoonaa markkaa, josta
41521:      1 290 miljoonaa markkaa oli ulkoministeriön kehitys-
41522:      yhteistyöosaston hallinnaimaa varsinaista kehitysyhteis-
41523:      työtä. Maksatukset vastasivat 0,31 prosenttia bruttokansan-
41524:      tulosta (0,45 prosenttia vuonna 1993).
41525: 
41526:      OECD-maiden keskiarvo oli 0,30 prosenttia bruttokansan-
41527:      tulosta vuonna 1994 (0,31 prosenttia vuonna 1993).
41528:      Bruttokansantulo-osuuksien vertailussa Suomen jaettu
41529:      6. sija vuonna 1993 vaihtui jaettuun 14. sijaan vuonna 1994.
41530:      Kehitysyhteistyön määrällisessä vertailussa Suomi sijoittui
41531:      18. sijalle. Suomen apu on muutamassa vuodessa vähenty-
41532:      nyt suhteellisesti enemmän kuin minkään muun
41533:      OECD-maan.
41534: 
41535:      * Kehitysyhteistyön tuloksia arvioitaessa laajin evaluoinnin
41536:      kohde vuonna 1994 oli Suomen ja Tansanian välinen kehi-
41537:      tysyhteistyö. Lisäksi valmistui mm. EU:n ja Suomen
41538:      kehitysyhteistyötä vertaileva selvitys.
41539: 
41540: 
41541:                                                                     11
41542:           *Kansanäänestyksen tuloksena päätettiin Suomen liittymi-
41543:           sestä Euroopan unionin jäseneksi. Unionin jäsenyys avaa
41544:           Suomelle uusia mahdollisuuksia ja lisää kehitysyhteistyön
41545:           haasteellisuutta. Vuoden 1995 alusta lähtien Suomi voi
41546:           osaltaan vaikuttaa maailman suurimman avunantaja-
41547:           yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan muovaamiseen.
41548: 
41549:           *Suomalaisten asenteita suhteessa kehitysyhteistyöhön
41550:           mitattiin kevään 1994 mielipidetutkimuksessa. Thlokset
41551:           osoittivat laman vaikuttavan kansalaisten suhtautumiseen
41552:           maan ulkopuolelle annettavaan apuun. Kotimaiset tarpeet
41553:           menivät aikaisempaa enemmän kehitysyhteistyön edelle.
41554: 
41555:      Kehitysyhteistyöstrategian toiminnallistaminen ja tavoitteen-
41556:      asettelu- ja arviointityö avun eri muotojen kesken jatkui. Keskei-
41557:      nen osa yleisstrategian toiminnallistamista ovat maastrategiat,
41558:      jotka julkaistaan tämän kertomuksen liitteenä. Kullekin kohde-
41559:      maalle on nyt määritelty oma strategiansa, joka toimii pohjana
41560:      maan varsinaiselle apuohjelmalle. Huomiota kiinnitetään
41561:      vastaanottajamaan kokonaistilanteeseen, erityispiirteisiin, omiin
41562:      tavoitteisiin sekä muiden avunantajien toimintaan.
41563: 
41564: 
41565: 
41566: 
41567: 12
41568:     Ajankohtaisia
41569: 1   kehitysnäkymiä
41570: 
41571:     KANSAINVÄLINEN MUUTOS
41572:     Maailman tilanne on tänä päivänä ratkaisevasti erilainen kuin
41573:     vielä 1980-luvun lopulla. Ideologinen vastakkainasettelu idän ja
41574:     lännen välillä on poistunut. Uusia, itsenäisiä valtioita on syntynyt
41575:     - eikä aivan kivutta. Monella puolella maapalloa on näköpiirissä
41576:     selvää taloudellista, poliittista ja demokraattista edistymistä.
41577:     Kehityksen varjopuolena ovat eri puolilla puhjenneet kansalliset
41578:     konfliktit, huonontunut ihmisoikeustilanne ja paheneva
41579:     ympäristökriisi.
41580:           Vaikeita kriisipesäkkeitä lasketaan olevan nelisenkymmentä
41581:     eri puolilla maapalloa; niistä päällimmäisinä Afganistan, Angola,
41582:     Bosnia-Hertsegovina, Liberia, Ruanda ja Burundi.
41583:           Näihin ja muihin kriiseihin liittyy äärimmäisiä ihmisoikeuk-
41584:     sien loukkauksia, joista yli puoli miljoonaa uhria vaatinut Ruan-
41585:     dan kansanmurha on pahin. Vakavat ihmisoikeusloukkaukset
41586:     liittyvät yhä useammin valtionsisäisiin konflikteihin ja hallinto-
41587:     koneistojen täydelliseen romahtamiseen. Näissä oloissa kehityk-
41588:     sen edellytykset häviävät hetkessä. Ihmisoikeuksia loukattiin
41589:     vuoden 1994 aikana kaikkiaan 151 maassa. Ihmisiä "katosi"
41590:     viranomaisten huostasta kaikkiaan 29 maassa.
41591:           Useissa kehitysmaissa maailmanpoliittiset muutokset ovat
41592:     johtaneet siirtymäkauden talouteen, jossa muutetaan entisiä
41593:     poliittisia malleja ja ajetaan sisään markkinataloutta.
41594:           Taloudellisesti ja poliittisesti yhtenäistä kehitysmaaryhmää ei
41595:     enää todellisuudessa ole olemassa. Moni Aasian aikaisemmasta
41596:     kehitysmaasta on kovaa vauhtia nousemassa ja saamassa kiinni
41597:     teollisuusmaita. Latinalaisessa Amerikassa ollaan pääsemässä
41598:     eroon kehityspessimismistä samalla kun maanosan demokraatti-
41599:     nen kehitys osoittaa jonkinlaisia etenemisen merkkejä. Mrikan
41600:     näkymät ovat synkkiä mikäli maanosan taloutta tarkastellaan
41601:     keskimääräisin mittarein. Afrikan maat ovat kuitenkin hyvin
41602:     erilaisia keskenään: toisessa ääripäässä ovat Ruandan ja Soma-
41603:     lian kaltaiset maat synkkine näkymineen kun taas esimerkiksi
41604:     Ghana ja Uganda edustavat nopeasti kehittyviä afrikkalaisia
41605:     valtioita.
41606:           Vaikka joidenkin kehitysmaiden kasvu onkin nopeaa, on
41607:     rikkaiden ja köyhien maiden välinen juopa edelleen kasvamassa.
41608:     Kehitysmaissa kansalaiset ovat jakaantuneet entistä rikkaampiin
41609:     ja entistä köyhempiin. Uudet, itsenäiset valtiot entisessä
41610:     sosialistileirissä kilpailevat kehitysmaiden kanssa kansainvälises-
41611:     tä rahoituksesta. KIE- ja IVY-maat vievät väistämättäkin osan
41612:     teollisuusmaiden huomiosta. Tämä koskee niin poliittista huomio-
41613:     ta, markkinoita kuin kehitysrahoitustakin.
41614: 
41615: 
41616:                                                                             13
41617:           Jako rikkaaseen pohjoiseen ja köyhään etelään on menettä-
41618:      mässä merkitystään. Kehitysmaat eivät ole erillisiä linnakkeita,
41619:      joiden ongelmat olisivat ratkaistavissa erillään muusta maailmas-
41620:      ta. Kehitysmaat pyrkivät itsekin osaksi maailmantaloutta. Sitä
41621:      edistää mm. Maailman kauppajärjestön (WTO) syntyminen.
41622:      Kehitysapuhanon kehitysmaille rajallinen ja jo lähtökohtaisesti
41623:      tilapäinen rahoituskanava, jonka merkitys vaihtelee maasta
41624:      toiseen.
41625:           Maailmantalous yhdentyy ja sillä on suuri merkitys myös
41626:      kehitysmaille. Yhdentymisen lähtökohtia ovat mm. kaupan rajoi-
41627:      tusten poistaminen ja makroekonomisilla mittareilla mitattava
41628:      "terve" talouspolitiikka. Em. pyrkimysten toteuttaminen saattaa
41629:      kuitenkin jättää varjoonsa nk. heikkojen intressien, kuten tule-
41630:      vien sukupolvien, ympäristönsuojelun ja köyhien väestönosien
41631:      tarpeet. Maailmanlaajuisten ympäristöongelmien kä:rjistyminen,
41632:      raju väestönkasvu, pahenevapakolaisongelma ja erityisesti nai-
41633:      siin kohdistuvan ihmisoikeustilanteen heikkeneminen ovat osoi-
41634:      tuksia siitä, ettei kansainvälinen yhteisö ole ottanut näihin
41635:      kehityskulkuihin liittyviä tietoja riittävässä määrin päätöksen-
41636:      teon perusteiksi.
41637:           YK:nviime vuosien kehityskonferenssit kuvaavat sitä maail-
41638:      manlaajuista tahtoa, jolla etsitään ratkaisuja yhteisiin ongelmiin.
41639:      Aikaisemmin järjestetyt Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi,
41640:      Wienin ihmisoikeuskonferenssi, Kairon väestö- ja kehitys-
41641:      konferenssi, sosiaalisen kehityksen huippukokous Kööpenhami-
41642:      nassa, naisten asemaa koskenut konferenssi Pekingissä sekä
41643:      vuonna 1996 pidettävä kaupungistumista ja asuinympäristöä
41644:      koskeva konferenssi Istanbulissa ovat yhteisiä yrityksiä ongel-
41645:      mien pohtimiseksi.
41646: 
41647:      KEHITYSYHTEISTYÖ MUUTTUVASSA
41648:      MAAILMANTILANTEESSA
41649:      Miten kehitysyhteistyö saadaan vastaamaan viime vuosina radi-
41650:      kaalisti muuttunutta maailmantilannetta? Toiveikkaimmat arvi-
41651:      oijat ovat sitä mieltä, että maailma olisi liikkumassa kohti uutta
41652:      apufilosofiaa. Se perustuisi ihmisten ja kansojen väliseen yhteis-
41653:      työhön, solidaarisuuteen ja yhteisiin etuihin. Kehitysavun
41654:      perusta olisi näin muuttumassa perinteisestä hyväntekeväisyy-
41655:      destä keskinäiseksi riippuvuudeksi.
41656:           Onpa kyse sitten solidaarisuudesta tai realiteetteihin perus-
41657:      tuvasta keskinäisestä riippuvuudesta, on kehitysyhteistyössä
41658:      kuitenkin päästy yksimielisyyteen tietyistä perusasioista. 1990-
41659:      luvulla esiin nousseessa uudessa kehitysajattelussa nostetaan
41660:      esiin köyhyyden vähentäminen, demokratia ja yhteiskunnallinen
41661:      tasa-arvo, naiset kehityksen vauhdittajinaja yhteisten ympäristö-
41662:      uhkien torjuminen. Taloudellista kasvua ei pidetä yhtä selvästi
41663:      kuin ennen itseisarvona, vaan keinona edistää sosiaalista kehitys-
41664:      tä. Lopullisena päämääränä on kestävä kehitys eli elinkelpoisuus
41665:      tulevillekin sukupolville.
41666: 
41667: 
41668: 14
41669:      Ehtojen asettaminen avulle on yksi tämän päivän periaatteis-
41670: ta. Vastaanottajamaan sitoutumisesta yhteistyöhön ja sen oman
41671: väestön osallistumisesta kehitykseen on tullut kehitysyhteistyön
41672: ehtoja. Kehitysavun ehdoksi voidaan myös asettaa vastaan-
41673: ottavan maan ihmisoikeustilanteen tai kansanvaltaisen kehityk-
41674: sen parantuminen ja hyvä hallinto.
41675:      Kehitysyhteistyöllä ei tule ruokkia kehitysmaan riippuvuutta
41676: avusta. Päinvastoin, kehitysyhteistyön tulee tehdä itsensä tar-
41677: peettomaksi. Ihannetilanne on, että kehitysyhteistyö perustuu
41678: avunantajien yhteistyöhön ja kansainväliseen työnjakoon avun-
41679: antajien kesken. Tarkoituksena on järkiperäistää kansainvälisen
41680: kehitysyhteistyön ki:rjo kehitysmaan kannalta katsottuna.
41681:      Mielikuva kehitysmaista maailmanlaajuisen sosiaali poli tii-
41682: kan kohteeina on siis auttamattomasti väistymässä. Kehitysyh-
41683: teistyö on vain yksi osa teollisuusmaiden suhteista kehitysmaihin.
41684: Kyse onkin siitä, miten parantaa näiden eri osien yhteensopivuut-
41685: ta eli koherenssia. Tuloksena voi olla perinteisen kehitysavun
41686: merkityksen väheneminen tulevaisuudessa, mikäli samaan tulok-
41687: seen päästään muilla keinoin.
41688:      Vuoden 1994 kehityskeskustelun virstanpylväs oli YK:n
41689: kehitysohjelman (Agenda for Development) julkistaminen. Siinä
41690: korostetaan maailmanlaajuisen riippuvuuden lisääntymistä.
41691: Kehitysohjelma heijastaa paitsi YK:nkehitysvisioita myös YK-
41692: järjestelmän uudistamistarvetta. Nimenomaan multilateraalisissa
41693: yhteyksissä on uusien näkökulmien esiinnostaminen ollut hidas-
41694: ta. YK:ssakaan ei helposti myönnetä, miten hedelmätön perintei-
41695: nen etelä-pohjoinen-vastakkainasettelu on tämän päivän maail-
41696: massa.
41697:      Vuoden 1994 kehityskeskustelua vauhditti myös pääministeri
41698: Ingvar Carlssonin ja brittiläisen kansainyhteisön entisen pääsih-
41699: teerin Shridath Ramphalin johtama korkean tason komissio
41700: ("Carlssonin komissio"). Sen laatima raportti maailman kehitys-
41701: näkymistä ilmestyi vuoden 1995 alussa. Komission työssä on
41702: lähtökohtana muuttunut maailmantilanne ja keskinäinen riippu-
41703: vuus ja huolenaiheena entistä vaikeammin hallittava planeetta.
41704: Hallitusten ja julkisen vallan merkitys ja mahdollisuudet ovat
41705: vähenemään päin, kun taas yksityisen ja ei-julkisen sektorin
41706: merkitys kasvaa. Hallituksilla myönnetään edelleen olevan vaiku-
41707: tusvaltaa, mutta niiden on toimittava yhteistyössä muiden toimi-
41708: joiden kanssa, demokratian pelisäännöillä. Tämän kehityksen
41709: myötä yksilön merkitys kuten myös ihmisten keskinäinen riippu-
41710: vuus korostuu. Kaikkea tätä heijastaen on raportin nimeksi valit-
41711: tu "Our Global Neighbourhood" eli "Maailmanlaajuiset
41712: naapuruussuhteemme".
41713: 
41714: 
41715: 
41716: 
41717:                                                                      15
41718:     Suomen kehitysyhteistyön
41719: 2   näkymiä
41720: 
41721:     SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖ MUUTOKSESSA
41722: 
41723:     Suomen kehitysyhteistyö on osa Suomen ulkopolitiikkaa.
41724:     Kehitysyhteistyön tavoitteet ovat:
41725:                 * köyhyyden vähentäminen
41726:                 * yleismaailmallisten ympäristöuhkien torjuminen
41727:                 * tasa-arvon, kansanvallan ja ihmisoikeuksien
41728:                    edistäminen kehitysmaissa
41729:          Suomen periaate on antaa apua nimenomaan köyhille maille.
41730:     Vauraissa kehitysmaissa Suomi kehittää kaupallista ja muuta
41731:     yhteistoimintaa pikemminkin kuin perinteistä apua. Maailman
41732:     muuttuessa ja kohdemaiden tilanteen eläessä omaa elämäänsä on
41733:     kyettävä tekemään uudelleenarviointeja. Kehitysapu on vain
41734:     pieni osa kehitysmaasuhteista. Kaupallinen yhteistyö on luonnol-
41735:     linen tapa harjoittaa kanssakäymistä kehitysmaiden kanssa.
41736:     Suomen viennistä kymmenesosa menee kehitysmaihin ja tuonnis-
41737:     ta kahdeksan prosenttia on kehitysmaatuontia.
41738:           Kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, laajeni sen kosketuspinta
41739:     kehitysmaihin entisestään. Nyt Suomi joutuu tekemisiin myös
41740:     sellaisten kehitysmaiden kanssa, joissa se ei harjoita kaupallista
41741:     toimintaa tai omaa, kansallista kehitysyhteistyötä.
41742:           Muuttuneessa tilanteessa joudutaan kehitysyhteistyötäkin
41743:     pohtimaan uusista lähtökohdista. Joissakin tilanteissa saatetaan
41744:     esimerkiksi joutua asettamaan lahja-apu ja luotot vastakkain ja
41745:     miettimään kumman käyttö on kulloinkin järkevämpää.
41746:           Kun Suomen valtiontalouden tila heikkeni rajusti 90-luvun
41747:     alkuvuosina karsittiin myös kehitysyhteistyötä. 70- ja BO-luvuilla
41748:     oli totuttu siihen, että kehitysyhteistyövarat kasvoivat kasvamis-
41749:     taan, keskimäärin yli 12 prosenttia vuodessa. Vuonna 1991 Suomi
41750:     ylitti avun kansainvälisen 0, 7 prosentin tavoitteen käyttäen 0,8
41751:     prosenttia bruttokansantuotteestaan kehitysyhteistyöhön. Vuosi-
41752:     na 1993-95 toteutettiin säästöpäätöstä, jonka mukaan kehitysyh-
41753:     teistyöhön osoitetut varat pysyvät 0,4 prosentin bruttokansan-
41754:     tuotetasolla. Kevään 19,95 hallitusneuvotteluissa kehitysyhteis-
41755:     työmenot sovittiin jäädytettäväksi markkamääräisesti vuoden
41756:     1995 tasolle aina vuoteen 1999.
41757:           Uuden hallitusohjelman liitteeksi keväällä 1995 kirjattiin
41758:     seuraava päätös: "Hallitus valmistaa välittömästi selvityksen
41759:     kehitysyhteistyön painopisteistä ja kahdenvälisen yhteistyön sekä
41760:     eri apukanavien tuloksellisuudesta. Selvityksen perusteella halli-
41761:     tus tekee periaatepäätöksen Suomen kehitysyhteistyön suuntaa-
41762:     misesta sekä suunnitelman aikataulusta, jolla kehitysyhteistyö-
41763: 
41764: 
41765:                                                                          17
41766:                 SUOMEN JULKINEN KEHITYSYHTEISTYÖ 1980-1995,
41767:                                        määrärahat ja varojen käyttö
41768: 
41769: 
41770: 
41771:                                                                         ----------,0,80%
41772: 
41773: 
41774:             -11-   Määrärahat
41775: 
41776:             •      Varojen käyttö
41777:                                                                             - - - ' r - - - - - - - j 0,50%    CO
41778:                                                                                                               +"'
41779:                                                                                                                (/)
41780:                                                                                    ~,-------j 0.40 %          ..:J
41781:                                                                                                               ~
41782:                                                                                                    0,30% al
41783: 
41784:                                                                                                    0,20%
41785: 
41786:                                                                                                    0,10%
41787: 
41788:                                                                                                    0,00%
41789:      1980 1981 1982 1983 198        1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995
41790: 
41791: 
41792: 
41793: 
41794:                           SUOMEN JULKINEN KEHITYSYHTEISTYÖ
41795:                          jako kahdenväliseen ja monenkeskiseen 1985-94 (milj. mk)
41796: 
41797:         4000
41798: 
41799:         3500
41800: 
41801:         3000
41802: 
41803:         2500
41804: 
41805:         2000
41806: 
41807:         1500
41808: 
41809:         1000
41810: 
41811:          500
41812: 
41813:            0
41814:                    -85      -86      -87    -88     -89    -90        -91   -92        -93       -94
41815: 
41816:                     1- kahdenvälinen c::=:J monenkeskinen --vuoden 1990 hinnoin 1
41817: 
41818: 
41819: 18
41820: varojen bruttokansantuoteosuutta voidaan nostaa." Tarkoituksena
41821: on, että selvitys on käytettävissä, kun laaditaan vuoden 1997
41822: talous arviota.
41823:      Kehitysavun supistuminen heijastuu vahvasti Suomen kan-
41824: sainväliseen kuvaan avunantajana. Erityisesti YK:n rahoitusta on
41825: karsittu, samoin kahdenvälistä toimintaa. Kahdenvälisten projek-
41826: tien määrä on vähentynyt, mikä tietenkin kaventaa Suomen
41827: suoria suhteita kehitysmaihin. Projektien aikatauluja on jouduttu
41828: venyttämään, budjetteja leikkaamaan ja monista uusista hank-
41829: keista on pidättäydytty. Tuki kansainvälisille kehitysrahoitus-
41830: laitoksille sekä korkotuki ovat sen sijaan säilyneet suhteellisen
41831: hyvin, koska niitä säätelevät monivuotiset sitoumukset. Kehitys-
41832: rahoituslaitosten kohdalla maksatusaikatauluja on pidennetty ja
41833: Suomen osuuksia pienennetty. Kansalaisjärjestöjen tukea ei ole
41834: supistettu samassa suhteessa kuin useimpia muita kehitysyhteis-
41835: työn muotoja. Kehitysyhteistyön hallintoa on karsittu huomatta-
41836: vasti.
41837:      Hallituksen vuonna 1993 hyväksymän kehitysyhteistyön
41838: 1990-luvun strategian mukaan Suomen kehitysyhteistyö-
41839: politiikan tulee olla johdonmukaista, olipa määrärahojen taso
41840: mikä tahansa, olkoonkin, että näillä väistämättä on yhteys. Yhtä
41841: lailla kuin määrärahojen taso, vaikuttavat ulkopuoliset muutok-
41842: set kehitysyhteistyön koko kuvaan. ED-jäsenyys muuttaa Suomen
41843: kehitysyhteistyötä siten, että yhteistyölle on avautunut uusi
41844: kanava.
41845:      Ulkoasiainministeriö käynnisti vuoden 1994 lopulla selvityk-
41846: sen Suomen kehitysyhteistyön uusista haasteista ja tulevaisuu-
41847: den vaihtoehdoista. Tavoitteena oli myös tarjota vaalien jälkeen
41848: muodostettavalle hallitukselle ajankohtaista tausta-aineistoa.
41849: Selvitysmies, ministeri Jaakko Iloniemi, jätti raporttinsa "Suomen
41850: muuttunut kansainvälinen asema ja kehitysyhteistyö" 13.3.1995.
41851: Raportti nostaa esiin tärkeitä kysymyksiä kehitysavun roolista,
41852: avun sisäisistä painopisteistä ja toiminta tavoista.
41853: 
41854: 
41855: 
41856: 
41857:                                                                      19
41858:                 JULKINEN KEIDTYSYIITEISTYÖ KÄYTTÖKOHTEITTAIN,
41859:              VAROJEN KÄYTTÖ 1993-1994 SEKÄ TALOUSARVIO 1995 (milj. mk)
41860:                           talousarvion jaottelun mukaan*
41861: 
41862:                                                   Varojen   Varojen   Talous-
41863:                                                    käyttö    käyttö     arvio      Muutos
41864: 
41865:                                                     1993      1994      1995     1993-1994
41866: 
41867:      MONENKESKINEN KEIDTYSYHTEISTYÖ                 538.8     273.6    415.0    -265.1   -49%
41868: 
41869:      YK:n kehitysohjelmat                           158.5     116.2              -42.3   -27%
41870:      YK:n kehitysohjelma UNDP                        81.7      27.0              -54.7   -67%
41871:      YK:n lastenrahasto UNICEF                       36.5      51.5               15.0    41%
41872:      YK:nväestörahasto UNFPA                         37.7      37.1               -0.6    -2%
41873:      Muut rahastot                                    2.6       0.6               -2.0   -77%
41874:      Tutkimusohjelmat                                 5.0       8.7                3.7    75%
41875:      Taloudellisen kehitystutkimuksen kansain-        2.0       1.1               -0.9   -46%
41876:      välinen instituutti WIDER
41877:      Muut tutkimusohjelmat                            3.0       7.7                4.7   155%
41878:      Elintarvikeapu                                  56.8      42.0              -14.8   -26%
41879:      Maailman elintarvikeohjelma WFP                 56.8      42.0              -14.8   -26%
41880:      Kansainväliset kehitysrahoituslaitokset       318.4     106.6              -211.8   -67%
41881:      Kansainvälinen kehitysrahoitusjärjestö IDA    211.0      12.3              -198.7   ·94%
41882:      Aasian kehitysrahasto AsDF                               10.0                10.0   100%
41883:      Afrikan kehitysrahasto AfDF                     58.6     58.6                 0.0     0%
41884:      Pohjoismainen kehitysrahasto NDF                         15.1                15.1   100%
41885:      Muut rahastot                                   48.8     10.7               -38.1   -78%
41886: 
41887:      MAA- JA ALUEKOHTAINEN KEIDTYSYHTEISTYÖ        543.6     545.4     465.0       1.8      0%
41888: 
41889:      Mrikanmaat                                    329.3     357.7               28.4       9%
41890: 
41891:      Egypti                                         27.3      34.7                7.4     27%
41892:      Etiopia                                         2.8      11.3                8.5    306%
41893:      Kenia                                          35.5      25.2              -10.3    -29%
41894:      Mosambik                                       35.1      47.4               12.3     35%
41895:      Namibia                                        39.0      43.6                4.6     12%
41896:      Sambia                                         72.2      57.0              -15.2    -21%
41897:      Tansania                                       79.9     108.3               28.5     36%
41898:      Muut kohdemaat ja alueellinen toiminta         37.5      30.1               -7.4    -20%
41899: 
41900:      Aasianmaat                                    156.2     137.5              -18.7    -12%
41901: 
41902:      Bangladesh                                     23.7      25.0                1.3      6%
41903:      Nepal                                          33.3      33.0               -0.3     -1%
41904:      Sri Lanka                                      34.3      24.3              -10.0    -29%
41905:      Vietnam                                        31.7      34.8                3.1     10%
41906:      Muut kohdemaat ja alueellinen toiminta         33.3      20.4              -12.9    -39%
41907: 
41908: 
41909: 
41910: 
41911: 20
41912:                                                                     Varojen     Varojen      Talous-
41913:                                                                      käyttö      käyttö        arvio       Muutos
41914: 
41915:                                                                        1993        1994         1995      1993-1994
41916: 
41917: Latinalaisen Amerikan maat                                              58.1        50.2                  -7.9    -14%
41918: 
41919: Nicaragua                                                               18.8        16.9                  -1.8 -10%
41920: Peru                                                                    10.3                             -10.3 -100%
41921: Muut kohdemaat ja alueellinen toiminta                                  29.1        33.2                   4.2   14%
41922: 
41923: MAITI'AIN KOHDENTAMATON                                                 81.5        41.2        40.0     -40.3    -49%
41924: KEWTYSYHTEISTYÖ
41925: 
41926: KEHITYSLUOTOT                                                           61.8        -8.0        50.0     -69.8 -113%
41927: 
41928: KORKOTUKI                                                             126.9       124.7        180.0      -2.2    -2%
41929: 
41930: HUMANITAARINEN APU                                                    121.0       161.7        125.0     40.7     34%
41931: Katastrofiapu ja pakolaisten avustaminen                              111.8       154.7                  42.9     38%
41932: Demokratia- ja ihmisoikeusjärjestöt                                      9.2         6.9                  -2.3   -25%
41933: 
41934: KEHITYSYHTEISTYÖN SUUNNITTELU                                          37.4         30.7        20.0      -6.7   -18%
41935: JA TUKITOIMINNOT
41936: 
41937: Josta:
41938:     Kehitysyhteistyöosaston tiedotus                                    3.6          3.0                  -0.6   -16%
41939: 
41940: KANSALAISJÄRJESTÖJEN
41941: KEIDTYSYHTEISTYÖ                                                      140.3       120.4       120.4     -19.8    -14%
41942: Josta:
41943:     Kansalaisjärjestöjen tiedotustoiminta                               3.1         2.2                   -0.9   -28%
41944:     Avustukset kansalliseen kehitysjoukkotoimintaan                    23.7        19.7                   -4.0   -17%
41945: 
41946: VARSINAINEN KEIDTYSYHTEISTYÖ
41947: YHTEENSÄ                                                            1651.3      1289.8      1415.4     -361.5    -22%
41948: 
41949: 
41950: TEOLLINEN KEIDTYSYHTEISTYÖ                                            161.0        22.6        28.0    -138.4    -86%
41951: FINNFUND                                                              149.0        15.3        18.0    -133.7    -90%
41952: T'TI'-yhteistyö                                                        12.0         7.4        10.0      -4.7    -39%
41953: 
41954: KEHITYSYHTEISTYÖN HALLINTOMENOT                                        85.8        77.2        92.1      -8.6    -10%
41955: 
41956: PAKOLAISVASTAANOTON MENOT                                              65.5        30.8       197.3     -34.7    -53%
41957: 
41958: SUOMEN OSUUS EU:N
41959: KEIDTYSYHTEISTYÖBUDJETI'IIN                                                                  200.0
41960: 
41961: MUUT MAKSUOSUUDET KV. JÄRJESTÖILLE                                    63.2         88.2        66.9      25.0    40%
41962: 
41963: MUUTMENOT                                                               4.7         6.4         5.2       1.7    36%
41964: 
41965: KEHITYSYHTEISTYÖN VAROJEN KÄYTTÖ
41966: YHTEENSÄ                                                           2 031.5     1515.1      2 004.9     -516.5    -25%
41967: 
41968: • Talousarvion mukaan jaoteJJussa taulukossa päävastaanottajamaiden maksatukset sisältävät vain
41969:   ko. budjettikohdasta rahoitetun toiminnan (ei siis esim. kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä,
41970:   humanitaarista apua, kehitysluottoja tai korkotukea). Kokonaismaksatukset maittain käyvät ilmi
41971:   taulukosta 'Kahdenvälisen kehitysyhteistyön maakohtaiset maksatukset 1994'.
41972: 
41973: 
41974: 
41975: 
41976:                                                                                                                          21
41977:                                 ASENTEET KEHITYSAPUA KOHTAAN
41978: 
41979: 
41980: 
41981: 
41982: Omassa maassa kehitys-              1984
41983: alueongelmia, jotka pitäisi         1987
41984: ratkaista ennen kuin
41985: lähetetään apua ulkomaille          1994
41986: 
41987: Velvollisuus auttaa kehitys-        1984
41988: maita niin kauan kuin siellä
41989:                                     1987
41990: on suoranaista hätää kärsiviä
41991: ihmisiä                             1994
41992: 
41993: Kun Suomi antaa apua, pitäisi       1984
41994: varmistua siitä, että varat         1987
41995: käytetään suomalaisiin
41996: tuotteisiin tai palveluihin         1994
41997: 
41998:                                     1984
41999: Kehitysapu vaikuttaa omalta         1987
42000: merkittäväitä osaltaan rauhan
42001: saavuttamiseen maailmassa           1994
42002: 
42003: Kehitysapu on hyödytöntä, kos-      1984
42004: ka se ei koidu köyhien hyväksi,     1987
42005: vaan menee jo muutenkin hyvin
42006: toimeentuleville ihmisille          1994
42007: 
42008: Suomen pitäisi lopettaa avun        1987
42009: antaminen maalle, joka har-
42010: joittaa kansalaisten sortoa         1994
42011: 
42012: Kehitysmaiden tulisi itse
42013:                                     1987
42014: vastata kehityksestään, eikä
42015: turvautua kehitysapuun              1994
42016: 
42017: Rikkaat maat antavat kehitysapua
42018: vain voidakseen sekaantua kehi- 1984
42019: tysmaiden taloudellisiin asioihin 1987
42020: ja turvatakseen luonnonvarojen 1994
42021: saannin
42022: 
42023:                                   1984
42024: Suomalaisten tulisi luopua hyvin-
42025:                                   1987
42026: vointitavoitteistaan voidakseen
42027: paremmin auttaa kehitysmaita      1994
42028: 
42029:                                     1987
42030: Kehitysyhteistyöllä voidaan pa-
42031: rantaa kehitysmaiden asemaa         1994
42032: 
42033: Kansalaisjärjestöjen avulla         1987
42034: saadaan parempia tuloksia kuin
42035: Suomen valtion avustuksella         1994
42036: 
42037:                                     1987
42038: Henkilöapua tulisi lisätä tavara-
42039: avun kustannuksella                 1994
42040: 
42041:                                            0   10   20   30   40   50   60   70   80   90   100
42042: Taloustutkimus Oy, Omnibus/Huhtikuu 1994/LE/pp                     %
42043: Selitysten täydennykset: kehitysyhteistyöosasto
42044: 
42045: 
42046: 
42047: 22
42048: KANSALAISMIELIPIDE JA
42049: KEHITYSYHTEISTYÖ
42050: 
42051: Kehitysyhteistyö on osa Suomen ulkopolitiikkaa, jolla tulee olla
42052: kansalaisten tuki takanaan. Kehitysyhteistyöstä vallitsee monta
42053: kilpailevaa käsitystä. Näillä käsityksillä on kehitysyhteistyölle
42054: suuri vaikutus - ovatpa ne sitten myönteisiä tai kielteisiä.
42055:      Poliittinen vaikutus kehitysyhteistyöhön toteutuu eri tavoin.
42056: Konkreettisina kanavina ovat eduskunnan valiokunnat, lähinnä
42057: ulkoasiain- ja valtiovarainvaliokunta. Kehitysmaasuhteiden
42058: neuvottelukunta (Kesu) edustaa niin ikään poliittista vaikutus-
42059: valtaa. Unohtaa ei pidä myöskään elinkeinoelämän ja kansalais-
42060: järjestöjen vaikutusta julkiseen kehitysyhteistyöhön.
42061:      Eduskunta saa säännöllisen mahdollisuuden ottaa kantaa
42062: kehitysyhteistyön perusteisiin, määrään, laatuun ja suuntaami-
42063: seen mm. siten, että hallitus antaa sille vuosittain kehitysyhteis-
42064: työkertomuksen. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta antaa mietin-
42065: tönsä kehitysyhteistyökertomuksesta. Nämä mietinnöt ovat tär-
42066: keitä ohjenuoria kehitysyhteistyössä.
42067:      Ulkoasiainvaliokunnan mietinnöissä vuosilta 1992-94 on
42068: useita suosituksia Suomen kehitysyhteistyölle. Valiokunta nostaa
42069: näissä mietinnöissä esille mm. seuraavia asioita: eduskunnan
42070: asema kehitysyhteistyössä, kehitysyhteistyöpolitiikan peruslinja,
42071: avun määrälliset tavoitteet, kehitysmaapolitiikka, kestävä kehitys
42072: ja kehitysyhteistyön ehdollistaminen. Lisäksi ulkoasiainvalio-
42073: kunta on kiinnittänyt huomiota mm. kehitysyhteistyöhallintoon,
42074: kehitys- ja korkotukiluottoihin sekä kansalaisjärjestötoimintaan
42075: ja ED-jäsenyyteen kehitysyhteistyön kannalta.
42076:      Eduskunta on useammassa yhteydessä toivonut itselleen
42077: keskeisempää roolia kehitysavun suuntaviivoista päätettäessä.
42078: Ulkoasiainvaliokunta oli vuoden 1994 mietinnössään sitä mieltä,
42079: että parlamentaarinen valta kehitysyhteistyössä on ylimalkais-
42080: tettu koskemaan vain kokonaismäärärahoja.
42081:      Eduskunnan omaan päätösvaltaan kuuluu harkita, ovatko
42082: kehitysyhteistyöbudjetin käsittely, kehitysyhteistyön vuosikerto-
42083: mus ja EU:n kehitysyhteistyöneuvostoon tulevien asioiden käsitte-
42084: ly suuressa valiokunnassa riittävät välineet parlamentaarisen
42085: ohjauksen toteuttamiselle.
42086:      Kansalaismielipide kanavoituu eduskunnan välityksellä,
42087: mutta ehkä vielä selvemmin kansalaisjärjestöjen kautta. Kansa-
42088: laisten mielikuva kehitysyhteistyöstä on muovautunut paljolti
42089: nimenomaan kansalaisjärjestöjen pienmuotoisen ruohonjuuri-
42090: tason toiminnan perusteella.
42091:      Suomen julkisen kehitysyhteistyön periaatteena on, että
42092: kehitysyhteistyön on kohdistuttava myös kehitysmaiden talous-
42093: politiikan tervehdyttämiseen, sosiaali- ja tulonjakopolitiikkaan,
42094: hyvään hallintoon sekä demokratian ja ihmisoikeuksien tukemi-
42095: seen, jotta saataisiin aikaan pysyvää ja kestävää kehitystä. Tätä
42096: kokonaisympäristöä tai kehitysmaiden omatoimisuutta ja omaa
42097: tahtoa ei järjestöjen toteuttamassa kehitysyhteistyössä aina
42098: 
42099: 
42100:                                                                       23
42101:      korosteta. Pitemmällä tähtäimellä hankkeiden tulokset kuitenkin
42102:      pysyvät tai häviävät riippuen siitä kokonaisympäristöstä, jossa
42103:      toiminta tapahtuu. Rakenteellisten muutosten aikaansaamiseksi
42104:      tarvitaan valtion kehitysyhteistyön instrumentteja.
42105:           Suomalainen kehitysyhteistyökeskustelu on monesti ollut
42106:      perin yksisuuntaista ja yksipuolista. Todellisuudessa keskustelun
42107:      pitäisi olla kaksisuuntaista - eli siivittyä niin ruohonjuuritasolta
42108:      valtionkoneistoon kuin päinvastoinkin. Kansalaismielipiteelle
42109:      tulisi tarjota monipuolisia eväitä kehitysyhteistyön ja kehitysmai-
42110:      den koko kuvan pohtimiseen.
42111:           Aika ajoin kansalaismielipide on leimannut kehitysyhteistyön
42112:      epäuskottavaksi toiminnaksi. Usein nimenomaan epäonnistuneet
42113:      projektit ovat esillä tiedotusvälineissä. Tämä tietysti osittain
42114:      kuvaa tiedotusvälineiden välistä kovaa kilpailua, jossa hyvillä
42115:      uutisilla ei ole samaa markkina-arvoa kuin epäonnistumisilla. On
42116:      myös pohdittava, miten saataisiin jatkossa entistä enemmän esille
42117:      kehitysyhteistyön menestystarinoita.
42118:           Kehitysyhteistyöosasto teetti keväällä 1994 mielipidetutki-
42119:      muksen suomalaisten suhtautumisesta kehitysyhteistyöhön.
42120:      Tutkimuksella haluttiin seurata miten asenteet ovat muuttuneet
42121:      1980-luvulta- vastaava tutkimus teetettiin vuonna 1987. Tutki-
42122:      muksen mukaan joka toinen suomalainen piti silloista kehitys-
42123:      avun määrää (0,4 prosenttia BKT:sta) sopivana. Joka kolmas olisi
42124:      ollut valmis lisäämään avun määrää. Joka kymmenes taas piti
42125:      apua liian suurena.
42126:           On selvää, että myös lama vaikuttaa siihen, miten kansa-
42127:      laiset suhtautuvat avun antamiseen maan ulkopuolelle. Vaikka
42128:      suomalaisten asenteet kehitysapuun ovat tutkimusten mukaan
42129:      pysyneet melko myönteisinä, asetettiin kehitysyhteistyön edelle
42130:      vuonna 1994 aikaisempaa enemmän kotimaisia tarpeita, kuten
42131:      terveyden- ja sairaanhoito, lapsilisät ja koulutus. Vuonna 1994
42132:      vaadittiin voimakkaammin kuin 1980-luvun lopulla, että kehitys-
42133:      yhteistyöprojekteissa tulisi käyttää suomalaisia tuotteita ja pal-
42134:      veluja (katso kuva sivulla 22).
42135: 
42136: 
42137: 
42138: 
42139: 24
42140:     Euroopan unioni
42141: 3
42142:     ED-jäsenyyden myötä on syntynyt uusi avun kanava. Toisin kuin
42143:     muussa perinteisessä monenkeskisessä kehitysyhteistyössä,
42144:     Suomen osallistuminen unionin kehitysyhteistyöhön on pakollis-
42145:     ta. Tämän pakollisuuden myötä niin velvollisuus kuin mahdolli-
42146:     suuskin vaikuttaa on suurempi kuin muussa monenkeskisessä
42147:     yhteistyössä. Se, että Suomi osallistuu ohjelmien ja hankkeiden
42148:     käsittelyyn komission hallintoelimissä, tuo ED-toimintaan myös
42149:     kahdenvälisen kehitysyhteistyön piirteitä.
42150:          EU:n apuohjelma-noin neljä miljardia ecua vuositasolla- on
42151:     maailman viidenneksi suurin. EU:n viisitoista jäsenmaata yhdes-
42152:     sä muodostavat maailman suurimman avunantajayhteisön. Unio-
42153:     nin kautta maksettava kehitysapu nousee 6 200 miljoonaan ecuun
42154:     vuoteen 1999 mennessä. Keskimäärin EU-maat kanavoivat noin
42155:     15 prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoistaan EU:n kautta.
42156:     Perinteisesti EU on keskittänyt huomattavan osan avustaan
42157:     maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen. Viidennes kehitys-
42158:     yhteistyövaroista menee kansalaisjärjestöjen kautta ja saman
42159:     verran humanitaariseen apuun. Afrikka on maantieteellisesti
42160:     EU:n avun tärkein kohdealue.
42161:          Maastrichtin sopimus määrittelee Euroopan unionin kehitys-
42162:     yhteistyöpolitiikan tavoitteet. Ne ovat kehitysmaiden kestävä
42163:     sosiaalinen ja taloudellinen kehitys sekä köyhyyden lieventämi-
42164:     nen kehitysmaissa ja kehitysmaiden asteittainen yhdentyminen
42165:     maailmantalouteen. EU sitoo apunsa voimakkaasti ihmisoikeuk-
42166:     siin ja demokratiaan. Eräissä maissa, esimerkiksi Haitissa ja
42167:     Ruandassa, EU:n rahoitus on jopa katkaistu ihmisoikeus-
42168:     loukkausten vuoksi.
42169:          Tärkein EU:n kehitysmaapolitiikkaa säätelevä järjestely on
42170:     LomE"m sopimus, jonka yhteisö solmi ensimmäistä kertaa vuonna
42171:     1975 neljänkymmenenkuuden Afrikan, Karibianmeren ja Tyynen-
42172:     meren kehitysmaan (AKT-maiden) kanssa. Nykyään Lomen sopi-
42173:     mus käsittää seitsemänkymmentä maata, mukana ovat mm.
42174:     kaikki Saharan eteläpuolisen Afrikan valtiot. Sopimus korostaa
42175:     vastaanottavan maan omaa vastuuta ja aloitteita. Sopimuksen
42176:     mukaan kehitysmaa itse valitsee EU:n kehitysrahoituksen muo-
42177:     don ja kohteet. Lomen sopimus korostaa kokonaisvaltaista
42178:     kehitysmaa politiikkaa, joten esimerkiksi kehitysapua ja
42179:     kehitysmaakauppaa ei eroteta toisistaan.
42180:           EU:lla on Lomen sopimukseen kuuluvien AKT-maiden lisäksi
42181:     merkittävää kehitysyhteistyötä myös Välimeren itä- ja eteläran-
42182:     nan maiden sekä Aasian ja Latinalaisen Amerikan kehitysmaiden
42183:     kanssa. Välimeren maiden kanssa solmitut sopimukset sisältävät
42184:     Lomen sopimuksen tavoin sekä kehitysyhteistyöhön että kauppa-
42185:     politiikkaan liittyviä elementtejä.
42186: 
42187: 
42188:                                                                       25
42189:           Suomenjäsenyys Euroopan unionissa pakottaa tarkastele-
42190:      maan kehitysyhteistyötä entistä enemmän osana ulkopolitiikkaa.
42191:      EU tuo mukanaan uusia velvoitteita ja avaa uusia mahdollisuuk-
42192:      sia. Suomen ja EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan yleiset tavoitteet
42193:      eivät merkittävästi poikkea toisistaan. Suomelle ei siten synny
42194:      sen enempää tarvetta kuin velvollisuuttakaan lähteä muutta-
42195:      maan omaa kehitysyhteistyötänsä siksi että Suomi on EU:n jäsen.
42196:           Euroopan unionin jäsenyys laajentaa Suomen kehitysyhteis-
42197:      työn piiriä. Se luo myös suomalaisille yrityksille, konsulteille,
42198:      tu tkim uslai toksille ja kansalaisj ärj estöille mahdollisuuden osallis-
42199:      tua EU:n rahoittamien hankkeiden toteutukseen.
42200:           Suomi osallistuu EU:n kehitysyhteistyön rahoittamiseen
42201:      kahden kanavan kautta. Nämä ovat EU:n varsinainen budjetti ja
42202:      Lomen sopimukseen kuuluva Euroopan kehitysrahasto (EDF).
42203:      Suomen osuus varsinaisen budjetin kautta rahoitettavasta kehi-
42204:      tysyhteistyöstä lasketaan sillä perusteella, kuinka suuri osa koko
42205:      EU:n budjetista määräytyy Suomen maksettavaksi bruttokansan-
42206:      tuoteosuuden perusteella. Vuonna 1995 se on noin 200 miljoonaa
42207:      markkaa. Alustavien arvioiden perusteella Suomen vuosittaiset
42208:      maksut Euroopan kehitysrahastoon olisivat noin 150 miljoonaa
42209:      markkaa vuosikymmenen lopulla.
42210:           EU työllisti kehitysyhteistyöosastoa jo vuoden 1994 puolella
42211:      ennen kuin Suomi oli liittynytkään jäseneksi: tällöin Suomi oli
42212:      aktiivisen huomioitsijan asemassa. Tärkein yksittäinen kysymys,
42213:      johon syksyllä 1994 paneuduttiin, oli Lomen sopimuksen puolivä-
42214:      lin tarkistus ja siihen liittyviin neuvotteluihin valmistautuminen.
42215:      Vuoden 1994 aikana tehtiin sekä kansallisesti että kehitysyhteis-
42216:      työosaston sisällä hallinnollisia järjestelyjä, joita osallistuminen
42217:      EU:n kehitysyhteistyöhön edellytti. Loppuvuodesta Suomen edus-
42218:      tajat osallistuivat EU:n kehitysyhteistyötä käsitteleviin työryhmä-
42219:      ja komiteakokouksiin.
42220:           Vuonna 1994 käynnistettiin ulkopuolinen selvitys EU:n
42221:      kehitysyhteistyöstä. Arviossa selvitettiin EU:n kehitysyhteistyön
42222:      vahvuuksiaja heikkouksiaja sitä, miten Unionin ja Suomen
42223:      kehitysyhteistyö voisivat täydentää toisiaan.
42224: 
42225: 
42226: 
42227: 
42228: 26
42229:     Yhteistyö muiden
42230: 4   avunantajien kanssa
42231: 
42232:     YHTEISTYÖN PERIAATTEITA
42233:     Suomi tekee yhteistyötä muiden avunantajien kanssa niin kah-
42234:     denvälisissä kuin monenkeskisissäkin yhteyksissä. Yhteistyöllä
42235:     pyritään vähentämään päällekkäisyyttä, jota helposti syntyy, kun
42236:     avunantajia on useita. Yhteen hiileen puhaltaminen tekee avusta
42237:     tehokkaamman kehitysmaan kannalta.
42238:          Suomi osallistuu avunantajien yhteistyöhön sangen monella
42239:     foorumilla, mm. OECD:n kehitysapukomiteassa, YK:neri yhteyk-
42240:     sissä, Maailmanpankin konsultatiiviryhmissä ja nykyisin myös
42241:     EU:ssa. Yhteistyön kiijo ulottuu taloudellisten rakennesopeutus-
42242:     ohjelmien toteutuksesta yhteistyöhön projektitasolla.
42243:          Esimerkkejä yhteistyöstä muiden avunantajien kanssa ovat
42244:     toisaalta yhteistyö OECD:nkehitysapukomiteassa ja toisaalta
42245:     pohjoismainen yhteistyö, jonka perinteisesti tärkeä rooli on EU:n
42246:     myötä muuttumassa.
42247: 
42248: 
42249:     OECD:N KEHITYSAPUKOMITEA DAC
42250:     Suomenkin kannalta tärkeää kehitysapupoliittista keskustelua
42251:     käydään OECD:n kehitysyhteistyökomiteassa, DACissa, joka
42252:     antaa suosituksia avun laadusta ja kansainvälisesti hyväksyttä-
42253:     västä, virallisen kehitysavun määritelmästä.
42254:          OECD jäijestönä on muutoksen kourissa: se on laajenemassa
42255:     ja sen ulkosuhteet ovat lisääntymässä. Tämä vaikuttaa tietenkin
42256:     kehitysyhteistyökomiteankin toimintaan. Ns. dynaamisten ei-
42257:     jäsenmaiden ryhmä (Korean tasavalta, Taiwan, Singapore, Hong-
42258:     kong, Thaimaa, Malesia, Argentiina, Brasilia ja Chile) on tullut
42259:     mukaan vuoropuheluun, Meksiko on liittynytOECD:njäseneksi
42260:     ja Argentiina ja Brasilia puolestaan OECD:n kehityskeskuksen
42261:     jäseniksi.
42262:          DACin keskustelussa tuli vuonna 1994 esille uusia näkökul-
42263:     mia kehitysyhteistyöhön - puhuttiin mm. rauhan, konfliktien ja
42264:     kehitysyhteistyön välisestä suhteesta. Vuoden 1994 teemoina
42265:     nousivat esille kauppa ja ympäristö, työelämän standardit ja
42266:     velkakysymykset. DAC hyväksyi kesäkuussa 1994 suuntaviivat
42267:     yksityisen sektorin tukemiseksi kehitysyhteistyössä.
42268:          Vuonna 1993 hyväksyttiin DACissa uusi kehitysmaaluokitus,
42269:     koska vuodelta 1962 peräisin ollut luettelo ei enää vastannut
42270:     todellisuutta. Uuden luokituksen mukaan kehitysmaat on jaettu
42271:     toisaalta varsinaisiksi kehitysmaiksi, joille annettu apu on viral-
42272:     lista kehitysapua ja toisaalta siirtymävaiheen maiksi, joita ei
42273: 
42274: 
42275:                                                                           27
42276:        DAC-MAIDEN KEHITYSYHTEISTYÖHÖN KÄYTTÄMÄT VARAT 1994 (Milj. USD)
42277: 
42278: 
42279:             Japani                                                                                                                 13 239
42280:        Yhdysvallat                                                                                        9 927
42281:           Ranska                                                                                8 466
42282:             Saksa                                                                6 818
42283:                                                3 197
42284:             Italia                         2 705
42285:       Alankomaat                          2 517
42286:            Kanada                       2 250
42287:            Ruotsi                    1 819
42288:            Tanska                 1 446
42289:           Espanja -      1 305
42290:             Norja - 1 1 3 7
42291:          Australia -            1 088
42292:            Sveitsi -    982
42293:            Belgia - 7 2 6
42294: 
42295: 
42296: 
42297:                       .1110290
42298:           Itävalta -        655
42299:          Portugali •      308
42300:            Suomi
42301:      Uusi-Seelanti
42302:             Irlanti    1109 _
42303:         Luxemburg 15~---
42304:                       0            2000             4000               6000              8000           10000           12000       14000
42305: 
42306: 
42307: 
42308: 
42309:          DAC-MAIDEN KEHITYSYHTEISTYÖHÖN KÄYTTÄMÄT VARAT 1994 (% BKTL:sta)
42310: 
42311:             Tanska
42312:             Ruotsi
42313:              Norja
42314:        Alankomaat
42315:                       ~~~~~~-E~~=1,05%                                                          0,76%
42316:                                                                                                                     1,03 Ofo
42317:                                                                                                                 0,96%
42318: 
42319: 
42320:             ~~                                                                    ~%
42321:            Kanada                                               0,43 Ofo
42322:         Luxemburg                                             0,40%
42323:             Sveitsi
42324:           Portugali                                      0,35 Ofo
42325:           Australia                                      0,35%
42326:             Saksa                                        0,34%
42327:            Itävalta                                  0,33%
42328:              Belgia
42329:             Suomi
42330:       Iso-Britannia .
42331:                                                    0,31%
42332:                                                     0,32%
42333: 
42334:                                                    0,31%
42335:            Japani                                 0,29%                                   DAC-maiden keskiarvo 0,30 Ofo
42336:            Espanja                              0,28%
42337:              Italia                            0,27%
42338:             Irlanti                           0,25 Ofo
42339:       Uusi-Seelanti                          0,24 Ofo
42340:        Yhdysvallat ~---            _O,L5 Ofo_ _
42341:                   0,00%             0,20 Ofo              0,40 Ofo         0,60 Ofo          0,80%              1,00%           1,20%
42342: 
42343: 
42344: 
42345: 
42346: 28
42347: enää katsota kehitysmaiksi. Tämä maaryhmittely ja sen mukai-
42348: nen tilastointi otetaan lopullisesti käyttöön vuonna 1996.
42349:       Suomessa laadittiin vuonna 1994 kansallinen OECD-strate-
42350: gia, jossa määriteltiin Suomen toiminnan tavoitteita jäijestössä,
42351: jonka jäsen Suomi on ollut 25 vuotta. Hallituksen talouspoliitti-
42352: nen ministerivaliokunta hyväksyi strategian kesäkuussa 1994.
42353: 
42354: 
42355: POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ
42356: Suomi on perinteisesti luettu pohjoismaiseen ryhmään kehitys-
42357: avun antajana. Kun Suomen kehitysyhteistyötä on vähennetty, on
42358: Suomi määrällisesti etääntynyt varsin kauas muista pohjoismais-
42359: ta, jotka edelleen ovat aputilastojen käijessä. Ideologisesti, laadul-
42360: lisesti ja sisällöllisesti Suomen kehitysyhteistyöllä on kuitenkin
42361: edelleen voimakas pohjoismainen perimä ja leima. Toisaalta
42362: Suomen kehitysapu suhteessa bruttokansantuotteeseen on lähellä
42363: ED:njäsenmaiden keskiarvoaja kaikkien OECD-maiden keski-
42364: määräisen tason yläpuolella.
42365:      Kansainvälisissä järjestöissä pohjoismaisuus on ollut osa
42366: Suomen ulkopoliittista profiilia. Pohjoismaisesti suuntautunut
42367: kehitysyhteistyö, joka painottaa tasapainoista taloudellista ja
42368: sosiaalista kehitystä, nauttii korkeaa kansainvälistä arvostusta.
42369: Pohjoismaat ovat olleet aktiivisesti kehittämässä niinYK:takuin
42370: muitakin kansainvälisiä järjestöjä. YK:ssa pohjoismaiden yhtei-
42371: nen poliittinen painoarvo kehityskysymyksissä on ollut suurempi
42372: kuin niiden yhteenlaskettu väestömäärä edellyttäisi. Kehitys-
42373: rahoituslaitoksissa pohjoismaidenvaikutusvalta on ollut laajempi
42374: kuin maiden osuus pääomasta.
42375:       Pohjoismaat ovat tukeneet varsinkin köyhimpien kehitysmai-
42376: den pyrkimyksiä ja ottaneet huomioon myös sosiaalisen kehityk-
42377: sen vaatimukset. Naisten asema sekä ympäristö- ja väestö-
42378: kysymykset ovat teemoja, joita pohjoismaat ovat pitäneet esillä.
42379:       Tämänhetkisissä poliittisissa linjauksissa otetaan ensisijai-
42380: sesti huomioon ED-jäsenyys. ED-jäsenyys ei kuitenkaan oleelli-
42381: sesti muuta sitä, että pohjoismaat ovat edelleen yksi Suomen
42382: luonnollisista viiteryhmistä. Eurooppalainen integraatiokehitys
42383: on saanut pohjoisen ulottuvuuden. Pohjoismaisuus on ED:lle
42384: myönteinen voimavara kehitysyhteistyössäkin. Nähtäväksi jää,
42385: millaisia tarpeita ja mahdollisuuksia ED:n kehitysyhteistyö tuo
42386: pohjoismaisen yhteistyönjatkamiselle nimenomaan pohjoismais-
42387: ten näkemysten vahvistamiseksi EU:ssa.
42388:       Viime vuosina pohjoismaidenkehitysyhteistyöministerit ovat
42389: tavanneet kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 1994 kehitysyhteis-
42390: työministerit kokoontuivat kerran. Kokous pidettiin
42391: Stykkisholmurissa, Islannissa toukokuussa 1994. Tärkeimpinä
42392: kysymyksinä nousivat esille reformiprosessi Afrikassa sekä kaup-
42393: pa ja kehitys -teema. Vuoden 1995 tammikuussa pidetyssä minis-
42394: terikokouksessa pohdittiin EU-jäsenyyksien vaikutusta pohjois-
42395: maiseen yhteistyöhön.
42396: 
42397: 
42398: 
42399:                                                                          29
42400:          Kehitysmaasuhteiden
42401:      5   neuvottelukunta
42402: 
42403:          Valtioneuvosto asetti toukokuun 1992 alussa Kehitysmaa-
42404:          suhteiden neuvottelukunnan (Kesu), jonka kolmivuotinen toimi-
42405:          kausi päättyi huhtikuussa 1995. Sen puheenjohtajana toimi
42406:          Seppo Niemelä.
42407:               Kesu toimi ulkoasiainministeriön neuvoa-antavana elimenä
42408:          ja sen tarkoituksena oli mm. osallistua aktiivisesti kehitysmaa-
42409:          suhteita koskevaan strategiseen yleissuunnitteluun.
42410:               Kesu oli alkuvaiheessa näkyvästi vaikuttamassa Suomen
42411:          kehitysyhteistyön 1990-luvun strategiaan ja se on myös pohtinut
42412:          kehitysmaakauppaan liittyviä strategisia kysymyksiä. Neuvotte-
42413:          lukunta on toimikautenaan ottanut kantaa kehitysyhteistyön
42414:          määrärahoihin ja kehitysyhteistyön laatuun.
42415:               Kesu on toimikaudellaan luonut suhteita vastaaviin euroop-
42416:          palaisiin neuvottelukuntiin, jota kautta se voi olla mukana vai-
42417:          kuttamassa Euroopan unionin kehitysmaapolitiikkaan. Vuonna
42418:          1994 Kesu keskittyi EU:n vaikutusten tarkasteluun.
42419:               Näkyvimmät kehityspoliittiset aiheet, joita neuvottelukunta
42420:          on toimikaudellaan käsitellyt, ovat olleet ympäristö, väestö ja
42421:          sosiaalinen kehitys. Nämä kaikki ovat aiheita, jotka ovat liitty-
42422:          neetYK:nviime vuosien kehityskonferenssien seurantaan. Loka-
42423:          kuussa 1994 järjestettiin ajankohtainen teemaseminaari "Euroop-
42424:          pa, islam ja Suomi" ja joulukuussa yhteistyössä Kansainvälisen
42425:          metsäpolitiikan toimikunnan kanssa seminaari Suomen metsä-
42426:          alan kehitysyhteistyöstä.
42427:               Kesu otti helmikuussa 1994 kantaa kehitysyhteistyön määrä-
42428:          rahatasoon. Sen kannanottona oli, että Suomen tulee nopeasti
42429:          palata 0, 7 prosentin vähimmäistavoitteeseen nyt kun vaihto-
42430:          taseen parantuminen antaa siihen mahdollisuuden. Kesun mieles-
42431:          tä ED-jäsenyyden edellyttämä Suomen maksuosuus tulee kattaa
42432:          varsinaisten määrärahojen lisäyksenä, muuten Suomen kahden-
42433:          väliset kehitysmaasuhteet uhkaavat loppua kokonaan. Neuvotte-
42434:          lukunta pitää kahdenvälisten suhteiden loppumista yhtenä Suo-
42435:          men kehitysyhteistyön vakavimmista uhkista.
42436:               Kesun edustajat osallistuivat vuonna 1994 kehitysyhteistyön
42437:          vuosineuvotteluihin Egyptissä, Eritreassa, Etiopiassa, Namibias-
42438:          sa, Nepalissa ja Vietnamissa.
42439: 
42440: 
42441: 
42442: 
42443: 30
42444:     Kehitysyhteistyön hallinto
42445: 6
42446:     Kehitysyhteistyöhallinnolle viime vuosien määrärahasupistukset
42447:     ovat merkinneet epävarmuutta. Hallinnoita on vaadittu jatkuvaa
42448:     sopeutumista ja nopeita reaktioita. Kun määrärahoja on leikattu,
42449:     on monelta aikaisemmin käytössä olleelta työmenetelmäitä viety
42450:     pohja pois. Niinpä mm. avun pitkäjänteiseen suunnitteluun luo-
42451:     dut sopimusvaltuus- ja ohjelmointijärjestelmät eivät epävarmassa
42452:     määrärahatilanteessa ole voineet toimia tarkoitetulla tavalla.
42453:          Suunnitelmat hallinnon tehostamiseksi siten, että siirrettäi-
42454:     siin lisää toimivaltaa kentälle, ovat jääneet toteutumatta. Syynä
42455:     tähän ovat olleet henkilöstösupistukset ja erityisesti kenttä-
42456:     hallinnon supistaminen. Samalla henkilökuntaa on jouduttu
42457:     siirtämään uudelleen mm. ED-tehtävien hoitamiseksi ja kaikki
42458:     uudet ED-tehtävät on jouduttu hoitamaan entisen henkilöstön
42459:     työtaakkaa lisäämällä.
42460:          Vuoden 1994 aikana tapahtui hallinnossa merkittäviä
42461:     muutoksia.
42462:     1) Kehitysyhteistyöministerin erottua hallituksesta kesällä 1994
42463:          valtioneuvosto osoitti ulkoasiainministerille kehitysyhteis-
42464:          työasiat.
42465:     2) Ulkoasiainministeriön hallintoasetuksen ja työjärjestyksen
42466:          muutostyö jatkui tiiviinä koko vuoden 1994 loppupuolen.
42467:          Työ saatiin päätökseen helmikuussa 1995. Kehitysyhteistyö-
42468:          osaston organisaatiota muutettiin siten, että osastolle
42469:          muodostettiin uusi kolmas kehityspolitiikan ja koordinaation
42470:          linja, johon sijoitettiin mm. kesäkuun 1994 alussa perustettu
42471:          EU-koordinaatioyksikkö. Osastopäällikön tehtävä täytettiin
42472:          1.9.1995.
42473:     3) Kehitysyhteistyöosaston henkilökuntaa on vähennetty val-
42474:          tiontalouden säästöpäätösten johdosta. Vuonna 1991 osastolla
42475:          toimi 17 4 henkilöä ja vuoden 1994 lopussa enää 130 henkilöä.
42476:          Myös kehitysyhteistyön kannalta tärkeiden edustustojen
42477:          henkilökuntaa on vähennetty siten, ettei kaikkien kotimaa-
42478:          han palaavien tilalle ole lähetetty uusia.
42479:     4) Ulkoasiainministeriässä ryhdyttiin vuonna 1994 valmistele-
42480:          maan ns. kolmannella ura-alueella olevien erillisurien yhdis-
42481:          tämistä yleisuraan. Kehitysyhteistyöuran kohdalla tämä
42482:          tarkoittaa sitä, ettei kehitysyhteistyöuralle enää rekrytoida
42483:          uusia virkamiehiä. Uudet virkamiehet tulevat kehitys-
42484:          yhteistyöosastolle kansainvälisten asioiden valmennus-
42485:          kurssin (KAVAKU) kautta.
42486:              Urien yhdistämistä koskevat neuvottelut ovat käynnisty-
42487:          mässä yhteistoimintalain mukaisesti hallinnon ja henkilöstön
42488:          välillä ja niiden on arvioitu kestävän ainakin vuoden 1995
42489:          loppuun saakka.
42490: 
42491: 
42492:                                                                          31
42493: w
42494: ~
42495:     ULKOASIAINMINISTERIÖ
42496:     Kehitysyhteistyöosasto                        KEHITYSYHTEISTYÖ-
42497:     21.8.1995                                     MINISTERI
42498: 
42499: 
42500:                                                   ALIVALTIOSIHTEERI                  -l
42501:                                                                                           ·1   Evaluoinnin ja sisäisen~
42502:                                                                                                tarkastuksen yksikkö                                ~
42503:                                                                                      1--t Tiedotusyksikkö                                          =
42504:                                                                                                                                                    ~
42505:                                                                                                                                                    ~
42506:                                                   OSASTOPÄÄLLIKKÖ                                                      1
42507:             1   Erityisvirkamiehet     1
42508:                                                                                r--
42509:                                        1
42510:                                                                                            ~-------,
42511:                                                                                      ---1 EU-hankeneuvonta
42512:                                                                                            L _______ _j1                                           ;.9
42513:                                                                                                                                                    ~
42514: 
42515:                                                                                                                                         _L_        00.
42516:                        1                                                                                  1                                        ~
42517:                                                                                                                                                    O:
42518:         KAHDENVÄLISEN KEHITYS                   MONENKESKISTEN                                 KEHITYSPOLITIIKAN JA
42519:     -   YHTEISTYÖN LINJA                   r-   KEHITYSKYSYMYSTEN                    r-        KOORDINAATION LINJA                                 0
42520:                                                                                                                                YLEISSIHTEEI
42521: 
42522: 
42523:            Afrikan yksikkö pl.
42524:                                                 LINJA
42525: 
42526:                                                 YK-järjestelmän kehitys-                       Suunnittelu- ja koordinaatio-
42527:                                                                                                                                - oikeudellisten
42528:                                                                                                                                  yksikkö
42529:                                                                                                                                                    !
42530:                                                                                                                                                    ~
42531:                                                                                                                                                    0
42532:     f---   Välimeren alueen
42533:            kehitysmaat
42534:                                            ~    kysymysten yksikkö                   -         yksikkö
42535:                                                                                                                                - taloushallinto~
42536:                                                                                                                                                    z
42537:                                                                                                                                                    0
42538:                                                                                                                                - yleishallintoy~   ~
42539:           Aasian, Latinalaisen Ameri-          Kehitysrahoituslaitosten                        Toimialapolitiikan ja
42540:     t---- kan ja Välimeren alueen
42541:           kehitysmaiden yksikkö
42542:                                            1 - yksikkö                               -         -neuvonnan yksikkö
42543: 
42544:                                                                                                                                         -          ~
42545:                                                                                                                                                    ~
42546:                                                                                                                                                    00.
42547: 
42548:                                                                                                                                                    ~
42549:     ~       Kansalaisjärjestöyksikkö       -     Humanitaarisen avun                 l..-.-    EU-koordinaatioyksikkö
42550:                                                  yksikkö
42551:                                                                                                                                                    ~
42552: 
42553:                                                                                                                                                    0
42554:                                                 Kansainvälisten rekrytointi-
42555:                                            -    asioiden yksikkö
42556: 5) Vaikka kehitysyhteistyöosaston henkilökuntaa on vähennetty,
42557:     on sen työmäärä kuitenkin kasvanut. Etenkin ED-jäsenyyden
42558:     tuomat uudet haasteet vaikuttavat koko osaston työhön.
42559:     EU:ssa kehitysmaasuhteita käsitellään laajemmasta näkökul-
42560:     masta kuin mihin Suomessa on totuttu. Kantaa joudutaan
42561:     ottamaan kaikkiin EU:ssa esille nouseviin kehitysmaita
42562:     koskeviin asioihin eikä vain Suomen perinteisiin yhteistyö-
42563:     maihin. Tämä lisää tarvetta käsitellä kehitysmaakysymyksiä
42564:     kokonaisvaltaisesti. Samalla se jouduttaa urien yhdistämistä.
42565: Henkilökunnan koulutuksella on pyritty vastaamaan uusiin
42566: haasteisiin. Vuonna 1994 järjestettiin koulutusta etenkin EU:n
42567: kehitysyhteistyöstä. Myös kehitysyhteistyösaston tietohallintoon
42568: ja kehitysmaiden talouteen liittyvää koulutustoimintaa lisättiin,
42569: samoin kuin yleisiä hallinnollisia asioita käsittelevää koulutusta.
42570: 
42571: 
42572: 
42573: 
42574:                                                                       33
42575:     Kahdenvälinen kehitysyhteistyö
42576: 7
42577:     KAHDENVÄLISEN KEHITYSYHTEISTYÖN
42578:     PERIAATTEET
42579:     Kahdenvälinen yhteistyö antaa mahdollisuuden suoraan kanssa-
42580:     käymiseen kehitysmaiden kanssa. Se lisää antajamaan omaa tietoa
42581:     ja taitoa ja vahvistaa sen kilpailukykyä muissakin kehitysyhteis-
42582:     työyhteyksissä. Ilman kahdenvälisiä kokemuksia jäisi kehitys-
42583:     yhteistyö teorian tasolle. Suomella on kahdenvälisten kokemus-
42584:     tensa ansiosta hyvät edellytykset osallistua mm. EU:n ja kansain-
42585:     välisten järjestöjen kehitysyhteistyöhön.
42586:          Suomen kahdenvälisellä avulla on kolmen vuosikymmenen
42587:     perinteet. Sinä aikana on valittu kohdemaita kulloistenkin periaat-
42588:     teiden ja vallinneen määrärahatilanteen mukaisesti. Maavalinnat
42589:     ovat poliittisia päätöksiä; kuitenkin perusperiaatteena on aina ollut
42590:     köyhimpien maiden tukeminen. Avun lähtökohtana on, että kehitys-
42591:     maa itse vastaa omasta kehityksestään ja että avunantajan osuus
42592:     on aina vain kehitysmaan omia pyrkimyksiä tukevaa. Muunlainen
42593:     lähtökohta veisi pohjan pois kestävän kehityksen aikaansaamiselta.
42594:     Samalla kun vastaanottavalta maalta odotetaan sitoutumista yh-
42595:     teistyöhön, pidetään kuitenkin mielessä se, että apu on oikein mi-
42596:     toitettu ajatellen vastaanottajan mahdollisuuksia käyttää hyväk-
42597:     seen apua kestävän kehityksen aikaansaamiseksi.
42598:          Vuonna 1994 Suomi käytti maa- ja aluekohtaiseen yhteistyöhön
42599:     545 miljoonaa markkaa, mikä oli 36 prosenttia kaikesta kehitys-
42600:     yhteistyöstä. Suomella on tällä hetkellä kymmenen ensisijaista
42601:     kohdemaa ta, joiden kanssa harjoitetaan pitkäjänteistä yhteistyötä.
42602:          Päävastaanottajamaiden kanssa tapahtuvaa yhteistyötä täy-
42603:     dentää alueellinen ja maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö.
42604:     Suurin osa tästä on perinteisesti ollut koulutusohjelmia, lähinnä
42605:     metsä- ja kaupallisella alalla. Alueellisesti tuetaan myös hankkeita
42606:     elin- ja työympäristön, ympäristönhuollon, luonnonvarojen käytön
42607:     ja taloudellisen kasvun aloilta.
42608:          Kaikkea kahdenvälistä apua, lukuunottamatta korkotuki-
42609:     luottoja ja kansalaisjärjestötukea, on jouduttu supistamaan vuodes-
42610:     ta 1991lähtien sitä mukaa kun määrärahat ovat vähentyneet. Uusi
42611:     hallitus kirjasi keväällä 1995 ohjelmaansa, että se tekee selvityksen
42612:     kehitysyhteistyön painopisteistä ja tuloksellisuudesta. Tässä yhtey-
42613:     dessä käsitellään kahdenvälistä apua myös määrärahatilanteen
42614:     valossa.
42615:          Kahdenvälisessä yhteistyössä joudutaan jatkossa ottamaan
42616:     kantaa sekä sisältöön että avun määrään. Tarve keskittää apu
42617:     tiettyihin maihin tulee säilymään - samalla kun on syntynyt uusia
42618:     tarpeita. Esimerkiksi ED-jäsenyyden myötä on syntynyt uusia
42619:      paineita Välimeren maiden avustamiselle.
42620: 
42621:                                                                             35
42622:         Suomen kahdenvälisen
42623:      kehitysyhteistyön kohdemaat
42624: 
42625: 
42626: 
42627: 
42628:                             -    vähiten kehittyneitä maita (LDC-maita)
42629: 
42630: 
42631: 
42632:      EHTOJEN ASETTAMINEN
42633:      Avun antaminen on aina ehdollista. Suomi edellyttää, että valtiot,
42634:      kansainväliset järjestöt ja muut tahot, joiden kanssa Suomi har-
42635:      joittaa kehitysyhteistyötä, hyväksyvät ja antavat tukensa seuraa-
42636:      ville kolmelle päämäärälle:
42637:             * kehitysmaissa vallitsevan laajamittaisen köyhyyden
42638:               vähentäminen
42639:             * yleismaailmallisten ympäristöuhkien torjuminen autta-
42640:               malla kehitysmaita ratkaisemaan ympäristöongelmia
42641:             * yhteiskunnallisen tasa-arvon, kansanvallan ja ihmis-
42642:               oikeuksien edistäminen kehitysmaissa.
42643:           Vakavat ihmisoikeusloukkauksetja vastaanottajamaan piit-
42644:      taamattomuus demokratiasta ja ihmisoikeuksista voivat johtaa
42645:      siihen, että yhteistyö keskeytetään.
42646:           Ympäristönsuojelulla on kasvava merkitys. Yhtä tärkeää kuin
42647:      on rahoittaa varsinaisia ympäristöhankkeita on varmistaa, ettei
42648:      yhdestäkään Suomen rahoittamasta hankkeesta koidu ympäris-
42649:      tölle merkittävää vahinkoa.
42650:           Kahdenvälisen yhteistyön lopullinen päämäärä on kestävän
42651:      kehityksen aikaansaaminen. Avun lähtökohtana on, että vastaan-
42652:      ottaja itse osallistuu yhteistyöhön ja kantaa omalta osaltaan vas-
42653:      tuuta siitä. Ääritapauksissa yhteistyö voidaan keskeyttää ellei
42654:      vastaanottajamaa itse riittävästi siihen osallistu. Esimerkkinä
42655:      tästä on Sansibarin vesihuoltohanke, jossa hankkeen onnistumisen
42656:      turvaamiseksi on asetettu monia konkreettisia ehtoja.
42657: 
42658: 36
42659: Sansibarin vesihuollon kehittämisen
42660: jatkotuelle tiukat ehdot
42661: Sansibarin saaret Unguja ja             vesijohtoverkostoa. Lisäksi oli
42662: Pemba sijaitsevat itä-Afrikan           tarkoitus perustaa Sansibarille
42663: rannikolla. Sansibarin saarivaltio      itsenäinen ja tuottava vesihuolto-
42664: liitettiin vuonna 1964 itsenäisty-      yksikkö sekä aloittaa uudelleen
42665: vään Tansaniaan. Sansibar jäi           vesimaksujen perintä.
42666: kuitenkin autonomiseksi valtioksi,           Veden saatavuus itse Sansi-
42667: jolla on oma perustuslaki, presi-       barin kaupungissa on parantunut
42668: dentti ja hallitus. Asukkaita saaril-   huomattavasti: kaupungin jokainen
42669: la on noin 700 000.                     osa saa vettä joka päivä.
42670:       Sansibarin kaupungilla on              Hankkeen kolmessa muussakin
42671: ollut vesilaitos toiminnassa noin 70    kaupungissa tilanne on parantu-
42672: vuotta. Vesijohtoverkosto rakennet-     nut.
42673: tiin Sansibarille siirtomaavallan            Vaikka hankkeen fyysiset pa-
42674: aikana ja asukkailta perittiin          rannukset ovat merkittäviä, ei San-
42675:  vesimaksuja. Itsenäisessä Tansa-       sibarin vesihuolto kuitenkaan vielä
42676:  niassa vesi julistettiin maksutto-     tule itsenäisesti toimeen. Vesihal-
42677:  maksi ja vesihallinto hajautettiin     linnon kehittäminen on ollut suun-
42678:  useiden eri ministeriöiden alaisuu-    niteltua hitaampaa, eikä itsenäises-
42679:  teen. Vesihuoltoa ei kuitenkaan        ti toimivaa vesihuoltoyksikköä ole
42680: pystytty rahoittamaan, minkä            perustettu. Sansibarin valtio ei ole
42681: seurauksena vesijohtoverkosto ja        maksanut osuuttaan, 40 prosenttia
42682:  -hallinto romahtivat.                  sovitusta maksuosuudesta on mak-
42683:       Suomi on tukenut Sansibarin       samatta. Vesimaksujen perinnälle
42684:  kaupungin vesihuoltojärjestelmän       on luotu edellytykset, mutta poliitti-
42685:  kehittämistä vuodesta 1988. Yhdes-     nen päätös maksujen toteutuksesta
42686:  sä Sansibarin viranomaisten            puuttuu.
42687:  kanssa laadittiin Sansibarin                Sansibarilaiset laativat par-
42688:  kaupungin sekä kolmen Pemban           haillaan suunnitelmaa hankkeen
42689:  saarella sijaitsevan kaupungin         jatkolle. Suomi ja Sansibar ovat
42690:  vesihuollon kehityssuunnitelma         yhtä mieltä vesihallinnon kehittä~
42691:  vuosille 1991-2015. Kehitys-           misen ja veden maksullisuuden
42692:  suunnitelma päätettiin toteuttaa       merkityksestä kestävälle kehityksel-
42693:  neljässä eri vaiheessa, jotka Suomi    le. Suomi osallistuu jatkon rahoi-
42694: ja Sansibar rahoittavat yhdessä.        tukseen mikäli Sansibarin valtio
42695:  Tämän jälkeen ulkopuolista rahoi-      sitoutuu oman vesihuoltonsa kehit-
42696:  tusta ei enää tarvittaisi.             tämiseen ja kantaa siitä itse vas-
42697:       Hankkeessa kunnostetaan ja        tuun. Sen vuoksi Suomi on asetta-
42698:  kehitetään Sansibarin kaupunkien       nut tuen jatkumiselle tiukat ehdot.
42699:  vesihuoltoa ja vesilaitosta. Tavoit-   Sansibarin tulee maksaa osuutensa
42700:  teena on taata sansibarilaisten        kokonaan, toteuttaa vesimaksut ja
42701:  veden saanti taloudellisesti ja        perustaa itsenäinen vesihuolto-
42702:  ympäristöystävällisesti.               yksikkö.
42703:       Vuosina 1991-1995 on kunnos-           Mikäli asetettuja ehtoja ei
42704:  tettu ja kehitetty olemassa olevaa     täytetä, Suomi ei jatka tukeaan.
42705: 
42706:                                                                                  37
42707:        SUOMEN KAHDENVÄLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ 1994
42708:             Maksatukset maaryhmittäin ja maittain
42709: 
42710:                            Maittain jakamaton
42711:                                    21 Ofo                                                          Vähiten kehittyneet maat
42712:                                                                                                             36 Ofo
42713: 
42714: 
42715: 
42716: 
42717:      Ylemmän keskitulotason maat
42718:                2%
42719: 
42720: 
42721: 
42722: 
42723:       Alemman keskitulotason maat
42724:               16 Ofo
42725: 
42726: 
42727: 
42728: 
42729:                                                            Muut matalatuloiset maat
42730:                                                                       25 Ofo
42731: 
42732: 
42733: 
42734:                                                                                        Tansania
42735:                                    Maittain jakamaton                                     11 Ofo
42736:                                          20 Ofo
42737:                                                                                                        Sambia
42738:                                                                                                          6%
42739: 
42740: 
42741:                                                                                                             Mosambik
42742:                                                                                                               6%
42743:                          Eurooppa
42744:                             4%
42745:                         Oseania                                                                                  Namibia
42746:                            OOfo
42747:                                                                                                                    4%
42748:                   Muu Amerikka
42749:                          4%                                                                                      Egypti
42750:                                                                                                                   3%
42751:                          Nicaragua
42752:                              2%                                                                                 Kenia
42753:                                                                                                                 3%
42754:                            Muu Aasia
42755:                               8%                                                                            Etiopia
42756:                                                                                                              2%
42757:                                   Bangladesh*
42758:                                      2%                                                              8%
42759: 
42760:                                                                                       Kiina*
42761:                                                            Thaimaa*     Vietnam        4%
42762:                                                               3%           4%
42763: 
42764:                                             *Ei maa- ja aluekohtaEenynteis!yone-nsisijainen kohdemaa
42765: 
42766: 
42767: 
42768: 38
42769:          KAHDENVÄLISEN KEHITYSYHTEISTYÖN SUURIMMAT
42770:                 VASTAANOITAJAT 1991-1994, Mmk
42771: 
42772: 
42773:                                         1991     1992     1993      1994    1991-1994
42774: 
42775: EUROOPPA                                 71.7    140.4     34.6      44.2       291.0
42776: Jugoslavia ja sen seuraajavaltiot***     31.7    128.7     35.7      41.8       238.0
42777: Muut maat 1maittainjakamaton             40.0     11.7      -1.1      2.4        53.0
42778: 
42779: AFRIKKA                                1189.2    906.1    497.6     478.0      3070.8
42780: Tansania*                               164.1    156.5     90.1     117.6       528.2
42781: Sambia*                                 102.6    139.5     86.7      68.3       397.1
42782: Mosambik*                                97.7    102.3     54.5      65.6       320.1
42783: Kenia**                                 138.0     92.4     43.4      31.4       305.2
42784: Egypti**                                 86.7     71.3     28.1      35.9       222.0
42785: Namibia***                               70.9     43.6     45.5      48.4       208.4
42786: Etiopia*                                 73.9     35.7      7.5      19.9       137.0
42787: Zimbabwe**                               47.4     44.5     56.6       5.4       153.9
42788: Somalia*                                 59.0     28.7      4.1      12.9       104.7
42789: Sudan*                                   61.5     12.5      9.3       6.1        89.4
42790: Muut maat 1maittain jakamaton           287.5    179.1     71.8      66.5       604.9
42791: 
42792: AASIA                                   588.3    429.9    440.7     297.0      1755.9
42793: Vietnam**                                74.3     57.8     41.9      42.0       215.9
42794: Kiina**                                  51.2     57.5     54.8      49.8       213.2
42795: Nepal*                                   72.7     72.1     33.8      33.4       212.1
42796: Sri Lanka**                              54.8     42.9     35.9      26.6       160.2
42797: Bangladesh*                              63.9     47.5     24.4      26.3       162.0
42798: Malesia***                               37.7      5.3    117.0      14.1       174.1
42799: Thaimaa***                               15.6     14.1     21.8      33.8        85.3
42800: Muut maat 1maittainjakamaton            218.1    132.7    111.2      71.0       533.0
42801: 
42802: LATINALAINEN AMERIKKA                   171.7    125.1    132.9      65.8       495.5
42803: Nicaragua**                              99.4     62.8     46.0      26.4       234.6
42804: Peru***                                  30.2     17.9     11.4       0.8        60.3
42805: Muut maat 1maittainjakamaton             42.1     44.4     75.5      38.6       200.7
42806: 
42807: OSEANIA                                   1.6      1.1      0.5       0.2         3.5
42808: 
42809: MAITIAIN JAKAMATON                      344.9    287.1    278.2     230.5      1140.6
42810: 
42811: YHTEENSÄ                               2367.4   1889.7   1384.5    1115.7      6757.3
42812: 
42813: 
42814: 
42815: *   Vähiten kehittynyt maa
42816: ** Muu alhaisen tulotason maa
42817: *** Keskituloinen maa
42818: 
42819: 
42820: 
42821: 
42822:                                                                                         39
42823:        HANKE- JA OHJELMAMUOTOINEN KEHITYSYIITEISTYÖ 1994
42824:                      Maksatukset toimialoittain
42825: 
42826:                                                                  %                    Mmk
42827:      SOSIAALINEN KEWTYS                                      41,5%                    254,9
42828: 
42829:      Vesihuolto                                               15,8%                      97,1
42830:      Opetus ja kulttuuri                                       6,3%                      38,9
42831:      Terveydenhuolto                                          10,1%                      62,2
42832:      Sosiaalipalvelut                                          0,7%                       4,3
42833:      Asuminen ja ympäristö                                     1,8%                      11,1
42834:      Julkinen hallinto                                         6,7%                      41,3
42835: 
42836:      TALOUSELÄMÄN                                            25,9%                     158,8
42837:      PERUSRAKENTEET
42838: 
42839:      Energiahuolto                                           15,0%                      92,0
42840:      Kuljetus ja tietoliikenne                                9,2%                      56,3
42841:      Kauppa ja rahoitus                                       1,7%                      10,5
42842: 
42843:      TUOTANTO                                                25,2%                    154,9
42844: 
42845:      Maatalous                                               10,9%                      66,7
42846:      Metsätalous                                             13,6%                      83,5
42847:      Kaivannaistoiminta                                       0,5%                       3,2
42848:      Puunjalostusteollisuus                                   0,1%                       0,6
42849:      Muu teollisuus                                           0,2%                       0,9
42850: 
42851:      TOIMIALOITTAIN                                               7,4%                  45,5
42852:      JAKAMATON
42853: 
42854: 
42855:      YHTEENSÄ                                              100,0%                     614,1
42856: 
42857: 
42858:                                      Erittelemätön
42859:                                             8%       Vesihuolto
42860:                       Muu tuotanto                     17%
42861:                           1%
42862: 
42863: 
42864:         Metsätalous
42865:            15%
42866: 
42867: 
42868:                                                                          Opetus ja kulttuuri
42869:                                                                                  7%
42870: 
42871: 
42872: 
42873: 
42874:       Maatalous
42875:         12%                                                              Terveydenhuolto
42876:                                                                                 11%
42877: 
42878: 
42879: 
42880: 
42881:        Muut talouseläman
42882:         perusrakenteet
42883:                0%
42884: 
42885: 
42886: 
42887:                                      Energiahuolto
42888:                                          16 0/Q
42889: 
42890: 
42891: 
42892: 
42893: 40
42894: MAA- JAALUEKOHTAINEN YHTEISTYÖ
42895: 
42896: Yleispiirteitä
42897: Vuonna 1994 jatkettiin aikaisempina vuosina käynnistettyjä
42898: pitkäaikaisia kehityshankkeita kohdemaissa, uusia projekteja sen
42899: sijaan voitiin käynnistää hyvin vähän. Lähes kaikissa Suomen
42900: avun kohdemaissa jatkuivat taloudelliset uudistukset kohti mark-
42901: kinataloutta. Sama koski poliittisia uudistuksia kohti avointa,
42902: kansanvaltaista ja moniarvoista yhteiskuntaa.
42903:       Suomi tukee aktiivisesti kohdemaissa toteutettavia pitkäai-
42904: kaisia rakennesopeuttamisohjelmia ja antaa apua sellaisiin hank-
42905: keisiin ja ohjelmiin, jotka ovat sopusoinnussa uuden talouspolitii-
42906: kan kanssa. Jotta voitaisiin seurata miten ohjelmat etenevät,
42907: järjestää Maailmanpankki säännöllisin väliajoin konsultatiivi-
42908: ryhmän kokouksia. Osallistuminen näihin on vakiintunut osa
42909: Suomen kahdenvälisen avun hallintoa.
42910:       Kahdenvälistä kehitysyhteistyötä pyritään kehittämään eri
42911: tavoin. Yhtenä työkaluna ovat maastrategiat, joiden valmistelua
42912: jatkettiin vuonna 1994, ja ne saatiin valmiiksi 1995. Ne, samoin
42913: kuin eri alojen toimialastrategiat, perustuvat vuonna 1993 valmis-
42914: tuneeseen kehitysyhteistyön yleisstrategiaan.
42915:       Maastrategia on pohjana kunkin maan varsinaiselle apu-
42916: ohjelmalle. Siinä on analysoitu vastaanottavan maan kokonais-
42917: tilannetta, sen omia tavoitteita ja muiden avunantajien toimintaa.
42918: Tämän analyysin pohjalta etsitään Suomen yhteistyölle konkreet-
42919: tinen sisältö. Maastrategia muuttuu kohdemaan kulloisenkin
42920: tilanteen ja Suomen kehitysavun muutosten myötä.
42921:       Kullekin Suomen kahdenvälisen avun kohdemaalle on laa-
42922: dittu oma strategiansa. Maastrategiat ovat tämän kertomuksen
42923: liitteenä.
42924: 
42925: 
42926: Afrikka
42927: Afrikka on edelleen maapallon köyhin maanosa: kaksi kolmannes-
42928: ta maailman vähiten kehittyneistä maista on Afrikan mantereella.
42929: Vain kahdeksassa Afrikan maassa henkeä kohti laskettu brutto-
42930: kansantuote ylittää 1000 USD. Afrikassa on tapahtunut myönteis-
42931: tä kehitystä viime vuosina, vaikkakaan yhtä nopeaa taloudellista
42932: edistystä kuin muiden maanosien kehitysmaissa ei siellä ole
42933: nähtävissä. Useiden Afrikan köyhimpien maiden talouskasvu
42934: kääntyi vuonna 1994 laskuun neljän nousuvuoden jälkeen. Tähän
42935: vaikuttivat maaosan lukuisat kriisit, joista päällimmäisinä olivat
42936: Ruanda, Somalia, Angola ja Liberia. Ilmasto-olosuhteetkin olivat
42937: epäsuotuisat etenkin Itä-Afrikassa.
42938:      Eräiden Afrikan kehitysmaiden tuottamien perushyödykkei-
42939: den maailmamarkkinahinnan nousu antaa kasvun toiveita tule-
42940: ville vuosille. Markkinatalouden toteuttamisen odotetaan vauh-
42941: dittavan köyhimpien Afrikan maiden taloutta pitemmällä tähtäi-
42942: mellä.
42943: 
42944:                                                                       41
42945:           Maanosan myönteiseen kehitykseen kuuluu eittämättä Etelä-
42946:      Mrikan tasavallan yhteiskunnallinen kehitys. Apartheid-järjestel-
42947:      mä on vihdoin romutettu ja maassa on järjestetty vapaat vaalit, mi-
42948:      kä toivon mukaan vauhdittaa koko eteläisen Afrikan demokraat-
42949:      tista kehitystä.
42950:           Suomen kaikesta kahdenvälisestä avusta 4 78 mmk eli 43 pro-
42951:      senttia suuntautui Mrikkaan vuonna 1994. Tästä valtaosa (437
42952:      mmk) annettiin Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Suomen suhteet
42953:      Saharan eteläpuolisiin Mrikan maihin ovatkin pitkälti keskittyneet
42954:      nimenomaan kehitysyhteistyöhön. Etelä-Afrikan tasavaltaa lukuun-
42955:      ottamatta kaupalliset suhteet ovat vähäiset.
42956:           Saharan eteläpuolisen Afrikan tämänhetkiset ensisijaiset
42957:      yhteistyömaat ovat Etiopia, Kenia, Mosambik, Namibia, Sambiaja
42958:      Tansania. Saharan pohjoispuolisessa Afrikassa avustetaan Egyptiä.
42959:      Yksittäisten maiden lisäksi Suomi jatkaa yhteistyötä eteläisen Afri-
42960:      kan taloudellisen kehitysyhteistyöjärjestön SADC:n kanssa, tosin
42961:      aikaisempaa alhaisemmalla tasolla.
42962: 
42963: 
42964:      ETIOPIA
42965:      Pinta-ala:                                       1 097 000 km 2
42966:      Asukasluku (1993):                               51,9 milj.
42967:      Väestönkasvu (1993-2000, vuosittain):            3,0%
42968:      Lapsikuolleisuus (alle 5 v. 11000 syntynyttä):   204/1000
42969:      Odotettavissa oleva elinikä (1993):              48 V.
42970:      Synnyttäjistä alle 20-vuotiaita (1993):          17%
42971:      Aikuisten lukutaito (1992):                      32,7%
42972:      BKTLI asukas (1993):                             100 USD
42973:      BKTL/asukas vuosittainen kasvu (1980-93):
42974:      Ulkomaisen lainan osuus BKTL:sta (1993):
42975:      Maatalouden osuus BKT:sta (1993):                60%
42976:      Väestöstä kaupungeissa (1993):                   13%
42977: 
42978: 
42979:      Etiopia on edelleen yksi maailman köyhimmistä maista. Maa on
42980:      siirtynyt monipuoluejärjestelmään ja entisiä hallinnon rakenteita
42981:      puretaan. Ihmisoikeustilanteessa on edelleen parantamisen varaa.
42982:           Etiopian taloudellinen tilanne kehittyi vuonna 1994 myöntei-
42983:      seen suuntaan. Talouselämän sääntelyä purettiin, investoinnit
42984:      lisääntyivät, valuuttahuutokaupat jatkuivat ja inflaatio pystyttiin
42985:      pitämään verrattain alhaisena. Maata koetellut laaja kuivuus tosin
42986:      hidasti kansantuotteen kasvua.
42987:           Poliittisen tilanteen kehitys oli vuonna 1994 taloudellista kehi-
42988:      tystä verkkaisempaa. Kesäkuussa järjestettiin perustuslakia säätä-
42989:      vän kansalliskokouksen vaalit. Oppositioryhmät boikotoivat vaaleja
42990:      eivätkä myöskään hyväksyneet uutta perustuslakia. Oppositio ei
42991:      kuitenkaan ole kyennyt järjestäytymään eikä muodostamaan itsel-
42992:      leen ohjelmaa, joten sen uskottavuus on verrattain heikko. Siirty-
42993:      mäkauden hallitus ryhtyi valmistelemaan parlamenttivaaleja ke-
42994:      vääksi 1995.
42995:           Etiopian laaja paikallishallinnon uudistus on vaikeuttanut
42996:      kehityshankkeiden toteuttamista. Kuitenkin maan kyky koordinoi-
42997:      da saamaansa ulkoista apua on parantumassa.
42998: 
42999: 42
43000:     Kansainvälinen apu 1993
43001:               Yhteensä 1116,8 miljoonaa USO
43002:               Suurimmat kahdenväliset avunantajat USA, Ruotsi, Saksa
43003:               Suurimmat monenkeskiset avunantajat IDA, EU, AfOF
43004: 
43005:     Suomen apu 1994, mmk
43006:                Kahdenvälinen apu                                19,9
43007:                josta • hankeyhteistyö                           12,0
43008:                       • kansalaisjärjestöt                       1,6
43009:                      • humonitoarinen apu                        4,1
43010:                       • korkotuki                                1,9
43011: 
43012:      Suomen ja Etiopian välinen kehitysyhteistyö käynnistyi
43013: uudelleen vuonna 1994 sisällissodasta johtuneen tauon jälkeen.
43014: Suomella on Etiopian avussaan kaksi pääsektoria, maaseudun
43015: kehittäminen ja opetus_ Tarkoituksena on saada aikaan pitkäjän-
43016: teinen yhteistyö näillä aloilla.
43017:     Vuoden 1994 aikana Suomi käynnisti neljä uutta hanketta
43018: Etiopiassa_ Nämä olivat maaseudun vesihuoltohanke, Lalibelan
43019: kulttuurimuistomerkkien ympäristöhanke, erityisopettajien
43020: koulutus sekä pitkäjänteinen opetussektorin yhteistyön
43021: suunnitteluhanke_
43022:      Lisäksi valmisteltiin pienviljelijöiden karjataloushankkeen
43023: jatkoa sekä Addis Abeban keskussairaalan peruskorjausta alka-
43024: vaksi vuonna 1995.
43025:     Varsinaisten hankkeiden lisäksi Suomi avusti myös Etiopian
43026: demokraattista kehitystä tukemalla perustuslakia säätävän
43027: kansalliskokouksen vaaleja.
43028: 
43029: 
43030: KENIA
43031: Pinta-ala:                                       580 000 km 2
43032: Asukasluku (1993):                               25,3 milj.
43033: Väestönkasvu (1993-2000, vuosittain):            2,5%
43034: Lapsikuolleisuus (alle 5 v. 11000 syntynyttä):   94/1000
43035: Odotettavissa oleva elinikä (1993):              58 V.
43036: Synnyttäjistä alle 20-vuotiaita (1993):          18%
43037: Aikuisten lukutaito (1992):                      74,5%
43038: BKTL/asukas (1993):                              270 USD
43039: BKTL/asukas vuosittainen kasvu (1980-93):        0,3%
43040: Ulkomaisen lainan osuus BKTL:sta (1993):         103,0%
43041: Maatalouden osuus BKT:sta (1993):                29%
43042: Väestöstä kaupungeissa (1993):                   26%
43043: 
43044: 
43045: 
43046: Kenian talous on vuosikausia kuulunut Saharan eteläpuolisen
43047: Mrikan parhaiten hoidettuihin. Vaikka Kenia tilapäisesti vuonna
43048: 1991 ajautuikin niin suureen taloudelliseen ja poliittiseen kriisiin,
43049: 
43050: 
43051:                                                                         43
43052:      että avunantajat jäädyttivät kaiken suoran budjettitukensa,
43053:      normalisoitui tilanne parissa vuodessa. Talouden kasvu on jälleen
43054:      yltämässä väestön kasvunopeuteen. Taloudellisen kasvun varjossa
43055:      elää kuitenkin yli neljäkymmentä prosenttia kenialaisista
43056:      köyhyysrajan alapuolella.
43057:           Vuonna 1991 puhjenneisiin etnisiin konflikteihin ei vieläkään
43058:      ole löydetty pysyvää ratkaisua. 90-luvun alussa useat avunantajat
43059:      vähensivät kehitysyhteistyötään Keniassa maan taloudellisesti ja
43060:      poliittisesti epävakaan tilanteen vuoksi. Ihmisoikeustilanteessa
43061:      on yhä parantamisen varaa, vaikka maa onkin siirtynyt moni-
43062:      puoluejärjestelmään ja selvästi pyrkinyt kansanvallan lisäämi-
43063:      seen. Rakentavaa keskustelua hallituksen ja opposition välille ei
43064:      kuitenkaan ole syntynyt.
43065:           Vuonna 1994 Kenian hallituksen toimenpiteet maan talouden
43066:      tasapainottamiseksi tuottivat hyviä tuloksia. Tärkeimpiä uudis-
43067:      tuksia olivat kaupan ja valuutan vapauttaminen.
43068:           Poliittisella rintamalla tilanne jatkui epävarmana.
43069: 
43070: 
43071: 
43072:          Kansainvälinen apu 1993
43073:                 Yhteensä 922,7 miljoonaa USD
43074:                 Suurimmat kahdenväliset avunontajat: Japani, Saksa/ Alankomaat
43075:                 Suurimmat monenkeskiset avunantajat IDA, WFP, UNHCR
43076: 
43077:          Suomen apu 1994, mmk
43078:                 Kahdenvälinen apu                                 31,4
43079:                 josta • hankeyhteistyö                            25,4
43080:                       • kansalaisjärjestöt                         2,1
43081:                        • humanitaarinen apu                        0,4
43082:                        • korkotuki                                 3,4
43083: 
43084: 
43085:           Suomen kahdenvälinen apu Kenialie oli vuonna 1994 rahalli-
43086:      sesti laskettuna vain viidennes siitä mitä se oli vuonna 1991.
43087:      Painopiste on maaseudun kehittämisessä ja sosiaalisektorilla sekä
43088:      viime vuosina myös maataloudessa.
43089:           Maataloussektorin tuki on käytännössä ollut karjatalouden
43090:      kehittämistä ja maidon jakelusta vastaavien osuuskuntien
43091:      toiminnan tehostamista. Vuonna 1994 valmisteltiin hankkeen
43092:      toisen vaiheen suunnitelma. Hankkeet maaseutukehityksen
43093:      vesihuolto-, terveys- ja metsäsektoreilla päättyvät vuonna
43094:      1995. Loppuvaiheessa pyritään varmistamaan, että hankkeista
43095:      tulee kestäviä ja että niillä on pysyviä kehitysvaikutuksia.
43096:           Suomi tukee Kenian metsäalan yleissuunnitelman laatimista.
43097:      Maan metsätaloutta lähdetään kehittämään kokonaisvaltaiselta
43098:      kestävältä pohjalta vuonna 1994 valmistuneen suunnitelman
43099:      pohjalta. Käytännön tasolla Suomi on lupautunut tukemaan
43100:      metsäsektorin institutionaalista kehittämistä, maatilametsän-
43101:      hoitoa sekä metsien suojelua.
43102: 
43103: 44
43104:      Vuoden 1994 aikana solmittiin sopimus Kenian väestöohjel-
43105: man tukemisesta. Sen puitteissa tullaanjatkamaan kahdenväli-
43106: sesti aikaisemmin Maailmanpankin kautta annettua apua Ke-
43107: nian väestösektorille. Suomi osallistui vuonna 1994 myös Kenian
43108: lainuudistustyöhön YK:n kautta.
43109: 
43110: 
43111: MOSAMBIK
43112: Pinta-ala:                                              802 000 km 2
43113: Asukasluku (1993):                                      15,1 milj.
43114: Väestönkasvu (1993-2000, vuosittain):                   3,3%
43115: Lapsikuolleisuus (alle 5 v. 11000 syntynyttä):          282/1000
43116: Odotettavissa oleva elinikä (1993):                     46 V.
43117: Synnyttäjistä alle 20-vuotiaita (1993):                 15%
43118: Aikuisten lukutaito (1992):                             36,9%
43119: BKTL/asukas (1993):                                     90USD
43120: BKTL/asukas vuosittainen kasvu (1980-1993):             -1,5%
43121: Ulkomaisen lainan osuus BKTL:sta (1993):                339,4%
43122: Maatalouden osuus BKT:sta (1993):                       33%
43123: Väestöstä kaupungeissa (1993):                          31%
43124: 
43125: 
43126: Mosambikin omaehtoinen kehitys on pääsemässä käyntiin pysy-
43127: vän rauhan myötä. Maassa järjestettiin parlamentti- ja presiden-
43128: tinvaalit lokakuussa 1994. Vaalien jälkeinen kehitys antaa aihet-
43129: ta varovaiseen optimismiin. Maan talous käy läpi rakennemuu-
43130: tosta. Vuotuinen talouskasvu on viime vuosina onnistuttu nosta-
43131: maan väestönkasvua nopeammaksi.
43132:      Mosambikille on elintärkeää, että demokratiaa pystytään
43133: ylläpitämään ja syventämään- ei vähiten siksi, että ulkomaiset
43134: avunantajat asettavat apunsa ehdoksi hyvinkin selvästi sen, että
43135: demokratian on säilyttävä. Mosambik on ehkä enemmän kuin
43136: mikään muu maa maailmassa riippuvainen ulkoisesta avusta.
43137: Kokonaista 70 %bruttokansantuotteesta koostuu kehitysavusta.
43138: Suuri avun määrä ja avunantajien kirjo on omiaan kuormitta-
43139: maan Mosambikin hallintoa, minkä vuoksi avun kansainvälinen
43140: koordinointi on Mosambikin kohdalla vieläkin tärkeämpää kuin
43141: monessa muussa maassa.
43142: 
43143: 
43144:       Kansainvälinen apu 1993
43145:                Yhteensä 1178 miljoonaa USD
43146:                Suurimmat kohdenväliset ovunontojot: Sokso, Portugali, ltolio
43147:                Suurimmat monenkeskiset ovunontojat: IDA, EU, WFP
43148:       Suomen apu 1994, mmk
43149:                Kohdenvälinen opu                                    65,6
43150:                josta • hankeyhteistyö                               52,9
43151:                      • konsoloisjörjestöt                            6,1
43152:                      • humonitaorinen opu                            6,5
43153:                       • korkotuki
43154: 
43155: 
43156:                                                                                45
43157:           Suomen Mosambikille antaman avun painopistettä ollaan
43158:      tietoisesti siirtämässä suuria investointeja vaativista infrastruk-
43159:      tuurihankkeista inhimillisten voimavarojen ja organisaatioiden
43160:      kehittämiseen. Mm. peruskoulutusjärjestelmän tukemisesta
43161:      tulevina vuosina on sovittu.
43162:           Aikaisempina vuosina kuljetussektori on ollut Suomen avun
43163:      pääsektori. Nyt kun Nacalan kanttisataman ja Ruotsin kanssa
43164:      yhteisrahoitetun Beiran kanttisataman kehittämisessä on päästy
43165:      päätösvaiheeseen, keskitytään koulutukseen. Tällä lailla yrite-
43166:      tään varmistaa, että toiminta jatkuu Suomen avun loputtuakin.
43167:      Beiran satamahanke rahoitetaan Suomen tuesta SADC-maille.
43168:      SADC-määrärahoilla tuetaan myös Chimoion metsäopiston kehit-
43169:      tämistä osana laajempaa SADC-alueen metsäopistohanketta.
43170:           Aikaisempien vuosien tuki maatalouskoulutuksen kehittämi-
43171:      selle Boanen ja Umbeluzin maatalousopistoissa jatkui vuonna
43172:      1994, samoin terveyssektorilla Manican läänin terveydenhuollon
43173:      kehittäminen. Hankkeen tavoitteena on luoda pohja läänin ter-
43174:      veydenhuollon kokonaisvaltaiselle kehittämiselle.
43175:           Beirassa ja Nacalassa parannettiin veden saatavuutta ver-
43176:      koston korjauksilla ja laajennuksilla ja kaupunkien vesilaitosten
43177:      toimintaa kehittämällä. Nacalan kaupunkikehittämishankkeessa
43178:      pääpaino on kaupunginhallinnon kehittämisellä ja eroosion-
43179:      torjunnalla.
43180:           Vuonna 1994 Suomi rahoitti myös Mosambikin parlamentti-
43181:      ja presidentinvaalijärjestelyjä.
43182: 
43183: 
43184:      NAMIBIA
43185:      Pinta-ala:                                       824 000 km 2
43186:      Asukasluku (1993):                               1,5 milj.
43187:      Väestönkasvu (1993-2000, vuosittain):            2,6%
43188:      Lapsikuolleisuus (alle 5 v. 11000 syntynyttä):   79/1000
43189:      Odotettavissa oleva elinikä (1993):              59 V.
43190:      Synnyttäjistä alle 20-vuotiaita (1993):          15%
43191:      Aikuisten lukutaito (1992):                      40,0%
43192:      BKTL/asukas (1993):                              1820 USD
43193:      BKTL/ asukas vuosittainen kasvu (1980-1993):     0,7%
43194:      Ulkomaisen lainan osuus BKTL:sta (1993):
43195:      Maatalouden osuus BKT·sta (1993):                10%
43196:      Väestöstä kaupungeissa (1993):                   35%
43197: 
43198: 
43199: 
43200:      Namibiassa vallitsee yhteiskuntarauha. Maassa on kehittyvä
43201:      demokratia, toimiva infrastruktuuri ja suhteellisen tehokas hal-
43202:      linto. Namibian perustuslakia pidetään yhtenä maailman uuden-
43203:      aikaisimmista. Maa ei ole ainakaan toistaiseksi erityisen riippu-
43204:      vainen kehitysavusta ja se pystyy hallinnaimaan tämänhetkisen
43205:      apunsa sangen hyvin. Joulukuussa pidetyt presidentin- ja parla-
43206:      menttivaalit osoittivat, että maan monipuoluemalli toimii myös
43207:      käytännössä.
43208:           Maassa ollutta markkinatalousmallia ei ole ryhdytty muutta-
43209:      maan. Talous kasvaa samaa vauhtia kuin syntyvyys, kolme pro-
43210:      senttia vuodessa. Ennuste talouden kehityksestä on pitkällä
43211: 
43212: 46
43213: tähtäimellä kuitenkin tyydyttävä ja Namibian oletetaan pystyvän
43214: hoitamaan talouttaan siten, että se ei joudu samanlaiseen velka-
43215: kierteeseen kuin monet muut kehitysmaat.
43216:      Vakaasta kehityksestään huolimatta ei Namibiakaan ole
43217: vailla ongelmia. Maata vaivaa korkea työttömyys (eräiden arvioi-
43218: den mukaan jopa 50 prosenttia) sekä sosiaalinen eriarvoisuus.
43219: 
43220:       Kansainvälinen apu 1993
43221:              Yhteensä 154,7 miljoonaa USD
43222:              Suurimmat kohdenväliset ovunontojot Sokso, Ruotsi, Joponi
43223:              Suurimmat monenkeskiset ovunontojot: EU, UNDP, UNICEF
43224:       Suomen apu 1994, mmk
43225:              Kohdenvälinen opu                                  48,4
43226:              josta • hankeyhteistyö                             44,7
43227:                    • konsoloi~ärjestöt                           3,7
43228:                    • humonitoorinen opu
43229:                    • korkotukiluotot
43230:      Namibian viisivuotiskehityssuunnitelman tavoitteiden mu-
43231: kaisesti Suomen apu lähtee Namibian omien resurssien kehittä-
43232: misestä. Erityisesti pyritään kehittämään köyhimmän väestön-
43233: osan elinolosuhteita ja ottamaan huomioon ympäristö. Demo-
43234: kraattista osallistumisjärjestelmää tuetaan alue- ja paikallis-
43235: hallinnon tasolla.
43236:      Suomen ja Namibian välisen yhteistyön sektorit ovat metsä,
43237: vesihuolto ja terveys. Uusia toimialoja ei ohjelmaan ole otettu
43238: vaan tuleva toiminta riippuu Namibian valmisteilla olevasta kehi-
43239: tyssuunnitelmasta, joka kattaa ajanjakson 1995-2000. Sen perus-
43240: tavoite on maan saattaminen niin vakaalle taloudelliselle ja yh-
43241: teiskunnalliselle tasolle, ettei lahjamuotoista kehitysapua enää
43242: tarvittaisi.
43243: 
43244: 
43245: SAMBIA
43246: Pinta-ala:                                           753 000 km 2
43247: Asukasluku (1993):                                   8,9 milj.
43248: Väestönkasvu (1993-2000, vuosittain):                2,6%
43249: Lapsikuolleisuus (alle 5 v. 11000 syntynyttä):       203/1000
43250: Odotettavissa oleva elinikä (1993):                  48 V.
43251: Synnyttäjistä alle 20-vuotiaita (1993):              18%
43252: Aikuisten lukutaito (1992):                          75,2%
43253: BKTL/asukas (1993):                                  380 USD
43254: BKTL/asukas vuosittainen kasvu (1980-1993):          -3,1%
43255: Ulkomaisen lainan osuus BKTL:sta (1993):             160,8%
43256: Maatalouden osuus BKT:sta (1993):                    34%
43257: Väestöstä kaupungeissa (1993):                       42%
43258: 
43259: 
43260: Sambia on syvästi velkaantunut maa, valtaosa sen väestöstä on
43261: köyhää, talouskasvu on hidasta, syntyvyys sitä vastoin pysyy
43262: korkeana. Sambia on sangen riippuvainen ulkoisesta avusta:
43263: 
43264: 
43265:                                                                          47
43266:      kehitysavun osuus bruttokansantuotteesta on lähes 30 prosenttia.
43267:      Vuoden 1991 vapaiden vaalienjälkeen Sambian uusi hallitus otti
43268:      ensimmäiset askeleet kohti markkinataloutta.
43269:           Vuonna 1994 maan hallitus jatkoi rakennesopeutusohjelman
43270:      toteuttamista. Ohjelman tavoitteena on talouden valtiojohtoisuu-
43271:      den purkaminen poistamalla hintasäännöstely, myymällä valtion-
43272:      yritykset ja rohkaisemaHa ulkomaisia investointeja. Ohjelma on
43273:      tuottanut nopeita tuloksia: kun inflaatio vielä vuonna 1991 oli
43274:      lähes 300 prosenttia vuodessa, putosi se nyt noin 35 prosenttiin.
43275:           Velanotossa on saavutettu taitekohta, sillä kokonaisvelka
43276:      alkoi hitaasti vähentyä vuonna 1994. Maan kansantaloudelle
43277:      velanhoito tulee kuitenkin pitkään olemaan raskas taakka.
43278:      Viennin arvosta käytettiin noin 40 prosenttia vuonna 1994 velko-
43279:      jen hoitoon.
43280: 
43281: 
43282:          Kansainvälinen apu 1993
43283:                 Yhteensä 874,6 miljoonaa USD
43284:                 Suurimmat kohdenväliset ovunontajot: Saksa, Japani, Italia
43285:                 Suurimmat monenkeskiset avunantajat IDA, EU, AfDB
43286:          Suomen apu 1994, mmk
43287:                 Kohdenvälinen apu                                   68,3
43288:                 josta • hankeyhteistyö                              57,2
43289:                       • kansalaisjärjestöt                          11,2
43290:                        • humonitoorinen apu
43291:                        • korkotukiluotot
43292: 
43293:           Kehitysavussaan Sambialle Suomi pyrkii inhimillisten voima-
43294:      varojen kehittämiseen, ulkomaisen velan vähentämiseen, infra-
43295:      struktuurin kohentamiseen ja tuotantoelämän yksipuolisuuden
43296:      vähentämiseen, eli osaltaan lievittämään Sambian kaikkein
43297:      vakavimpia ongelmia.
43298:           Suomi tuki Sambian rakennesopeutusohjelmaa vuonna 1994
43299:      noin 60 miljoonalla markalla. Pääasiassa keskityttiin infrastruk-
43300:      tuurin kehittämiseen sekä sosiaalisektorille. Syksyllä 1994 saatiin
43301:      päätökseen mittava Lusakan sähkönjakeluhanke ja samanaikai-
43302:      sesti suunniteltiin tulevaa yhteistyötä energiasektorilla. Sähkön-
43303:      jakeluhankkeella voitiin varmistaa teollistuneen pääkaupunki-
43304:      seudun sähkönsaanti ja siten luotiin edellytyksiä talouden kasvul-
43305:      le alueella.
43306:           Teiden kunnossapitohanke loppui vuosien 1993-1994 taittees-
43307:      sa Lusakan provinssissa. Sen jälkeen aloitettiin vastaava kolmi-
43308:      vuotinen hanke Kuparivyöhykkeellä.
43309:           Sosiaalisektorilla jatkui opetussektorin tukihanke. Yhdys-
43310:      kuntakehityksen ja sosiaalipalvelujen ministeriön tukea jatkettiin
43311:      edelleen vuonna 1994 ja hankkeen seuraavasta vaiheesta sovittiin
43312:      vuodelle 1995.
43313:           Metsäsektorilla valmisteltiin uutta hanketta, joka tukee
43314:      metsänhoitosuunnitelmien toteuttamista kolmessa eri provins-
43315: 
43316: 
43317: 48
43318: sissa. Luapulan läänin maaseudun kehittämishankkeen uusi
43319: nelivuotinen vaihe käynnistyi alkuvuodesta 1995. Sillä pyritään
43320: alueen maa- ja metsätalouden kestävään kehittämiseen ottaen
43321: erityisesti huomioon ympäristönäkökohdat.
43322:      Vuonna 1994 annettiin Sambialle myös ohjelma-apua myöntä-
43323: mällä varoja maan sähköyhtiön laitehankintoihin. Tulevaisuudes-
43324: sa ohjelma-avun merkitys tulee korostumaan, koska se antaa
43325: mahdollisuuden tukea joustavasti maan rakennesopeutusoh-
43326: jelmaa.
43327:      Vuonna 1994 tuettiin Suomen varoin Sambian vaalijärjestel-
43328: män uudistustyötä sekä perustuslain uudistamista. Niin ikään ra-
43329: hoitettiin vuoden 1995 naisten maailmankonferenssin valmistelu-
43330: työtä.
43331: 
43332: 
43333: TANSANIA
43334: Pinta-ala:                                       945 000km 2
43335: Asukasluku (1993):                               28,0 milj.
43336: Väestönkasvu (1993-2000, vuosittain):            2,8%
43337: Lapsikuolleisuus (alle 5 v. 11000 syntynyttä):   16711000
43338: Odotettavissa oleva elinikä (1993):              52 V.
43339: Synnyttäjistä alle 20-vuotiaita (1993):          17%
43340: Aikuisten lukutaito (1992):                      64,4%
43341: BKTL/asukas (1993):                              90USD
43342: BKTL/asukas vuosittainen kasvu (1980-1993):      0,1%
43343: Ulkomaisen lainan osuus BKTL:sta (1993):         248,7%
43344: Maatalouden osuus BKT:sta (1993):                56%
43345: Väestöstä kaupungeissa (1993):                   23%
43346: 
43347: 
43348: 
43349: Tansania on edelleenkin yksi maailman köyhimmistä maista.
43350: Tansanialainen yhteiskunta on tunnettu suvaitsevaisuudestaan;
43351: se on sietänyt hyvin etnistä ja uskonnollista erilaisuutta ja sen
43352: ihmisoikeustilanne on koko itsenäisyyden ajan ollut hyvä.
43353:      Tansania on varsin riippuvainen kehitysavusta, avun osuus
43354: on 40 prosenttia BKT:sta. Tansania on avunantajien tuen turvin
43355: vienyt läpi huomattavia talouspolitiikan uudistuksia sen jälkeen,
43356: kun se vuonna 1986 sitoutui laajaan rakennesopeutusohjelmaan.
43357: Politiikan uudistuksista huolimatta Tansanian talous on edelleen-
43358: kin vaikeuksissa, eikä muutaman prosentin kasvuvauhti ole
43359: merkittävästi vähentänyt köyhyyttä.
43360:      Vuosi 1994 oli maan taloudelle erittäin kriittinen. Valtion
43361: budjetin tulokertymä jäi huomattavasti suunnitellusta jo alkuvuo-
43362: desta ja vaikka tilanne saatiin korjattua, uusia epäselvyyksiä
43363: ilmeni verojen ja tullitulojen keräämisessä myöhemmin syksyllä.
43364: Apuyhteisö reagoi tilanteeseen jäädyttämällä maksutasetukensa
43365: ja sitomalla tulevan budjettituen entistä selvemmin Tansanian
43366: hallituksen konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla maan omien
43367: resurssien käyttöä tehostetaan.
43368:      Maan demokratiakehitys on edennyt rauhanomaisesti. En-
43369: simmäiset paikalliset monipuoluevaalit järjestettiin lokakuussa
43370: 1994 ja ensimmäiset parlamentti- ja presidentinvaalit järjestettiin
43371: lokakuussa 1995. Suomi osallistui paikallisvaalien rahoittamiseen
43372: 
43373: 
43374:                                                                       49
43375:      yhdessä muiden avunantajien kanssa. Tarkoituksena on tukea
43376:      myös vuoden 1995 vaaleja.
43377: 
43378: 
43379:          Kansainvälinen apu 1993
43380:                 Yhteensä 948,1 miljoonaa USD
43381:                  Suurimmat kahdenvötlsef avunantajat Ruotsi, Japanir Tanska
43382:                 Suurimmat monenkeskiset avunantajat IDA, EU, AfDF
43383:          Suomen apu 1994, mmk
43384:                 Kohdenvälinen apu                                  117,6
43385:                 josta • hankeyhteistyö                            109,8
43386:                       • kansalaisjärjestöt                           719
43387:                       • humonitaarinen apu
43388:                       • korkotukiluotot
43389: 
43390:           Tansania oli Suomen ensimmäinen kehitysyhteistyö-
43391:      kumppani ja on 1960-luvulta lähtien pysynyt Suomen suurimpana
43392:      kohdemaana. Keväällä 1995 saatiin valmiiksi evaluointi Suomen
43393:      kehitysyhteistyöstä Tansanian kanssa. Siinä todetaan, ettei kehi-
43394:      tysyhteistyö Tansanian kanssa ole kaikilta osin täyttänyt sille
43395:      asetettuja odotuksia. Suurimmat virheet tehtiin 70-luvun puolivä-
43396:      lin ja 80-luvun puolivälin välisenä aikana nimenomaan pääomaa
43397:      vaativissa teollisuushankkeissa. Osittain syynä epäonnistumisiin
43398:      olivat virheet hankevalinnoissa ja puutteet hankesuunnittelussa,
43399:      osittain Tansanian suunnitelmatalouden malli, joka ei ollut otolli-
43400:      nen yritystoiminnalle.
43401:           Vuoden 1994 aikana Suomen ja Tansanian yhteistyöohjelmaa
43402:      muokattiin vastaamaan entistä paremmin Tansanian omia
43403:      kehityspyrkimyksiä ja uudistusohjelmia ja korostettiin Tansanian
43404:      omaa vastuutaja osallistumista.
43405:           Luonnonvarainhoidon alalla tuettiin Tansanian metsä-
43406:      sektorin toimintaohjelmaa, Itä-Usambaran luonnonmetsien suoje-
43407:      lua ja hoitoa, Sansibarin metsätalouden kehittämistä sekä
43408:      Sansibarin aluesuunnittelua ja ympäristöhallintoa. Sansibarilla
43409:      tuettiin myös kaupunkien vesihuoltohankkeen toteutusta.
43410:           Yhteispohjoismaisesti rahoitettu Panganin vesivoimalan
43411:      rakentaminen eteni edellä aikataulusta. Voimala valmistui osit-
43412:      tain jo vuoden 1994 aikana. Hankkeeseen liittyvän Panganin
43413:      jokialueen vedenkäyttöohjelman ja joen onnistuneen säätelyn
43414:      ansiosta Panganin voimalaitos oli vuoden 1994-95 kuivan kauden
43415:      aikana ainoa täydellä teholla toimiva vesivoimalaitos energia-
43416:      pulan vaivaamassa Tansaniassa. Kuljetussektorilla tuettiin Dar
43417:      es Salaamin satamaa ja saatiin päätökseen Mtwaran ja Lindin
43418:      läänien tiehankkeiden ensimmäinen vaihe.
43419:           Vuoden 1994 syyskuussa käynnistyi toinen vaihe maaseudun
43420:      kehittämisohjelmasta Mtwaran ja Lindin lääneissä. Ohjelma
43421:      tähtää maaseudun väestön omaehtoisen toimeentulon parantami-
43422:      seen ja sen perustana on paikallisen väestön aktiivinen osallistu-
43423:      minen hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen.
43424: 
43425: 
43426: 50
43427:       Itä-Usambaran luonnonmetsien suojelu- ja hoitohankkeen
43428: toisen vaiheen suunnitelma samoin kuin sekä metsäntutkimuksen
43429: tukihankkeen suunnitelma valmistuivat syksyn 1994 aikana.
43430: Mtwaran ja Lindin läänien maaseututiehankkeen, metsäsektorin
43431: tukihankken sekä Sansibarin kaupunkien vesihuoltohankkeen
43432: jatkovaiheiden suunnittelu käynnistyi vuonna 1994. Hankkeen
43433: valmisteluun ollaan valmiita antamaan asiantuntijatukea Suo-
43434: mesta tarvittaessa, mutta vastuu suunnittelusta on tansanialai-
43435: silla.
43436: 
43437: 
43438: EGYPTI
43439: Pinta-ala:                                       1001000 km 2
43440: Asukasluku (1993):                               56,4 milj.
43441: Väestönkasvu (1993-2000, vuosittain):
43442: Lapsikuolleisuus (alle 5 v. 11000 syntynyttä):   86/1000
43443: Odotettavissa oleva elinikä (1993):              64 V.
43444: Synnyttäjistä alle 20-vuotiaita (1993):          12%
43445: Aikuisten lukutaito (1992):                      49,1%
43446: BKTL/asukas (1993):                              660 USD
43447: BKTL/asukas vuosittainen kasvu (1980-1993):      2,8%
43448: Ulkomaisen lainan osuus BKTL:sta (1993):         70,5%
43449: Maatalouden osuus BKT:sta (1993):                18%
43450: Väestöstä kaupungeissa (1993):                   44%
43451: 
43452: 
43453: 
43454: Saharan pohjoispuolisessa Mrikassa Suomen ainoa kohdemaa on
43455: Egypti. Marokon ja Tunisian kanssa harjoitetaan pienimuotoista
43456: teollista yhteistyötä.
43457:      Egyptin taloudelle on jo pitkään ollut tyypillistä kymmenien
43458: prosenttien vuosivauhdilla laukkaava inflaatio, jatkuva
43459: valuuttavarannon supistuminen, suuret velanhoitorästit ja talou-
43460: den taantuva kasvuvauhti. Vuonna 1991 hallitus ryhtyi toteutta-
43461: maan laajaa talouden uudistus- ja rakennesopeutusohjelmaa,
43462: jonka toinen vaihe käynnistettiin vuonna 1994. Talousohjelman
43463: kantavana ideana on siirtyminen keskitetystä taloudesta markki-
43464: natalouteen, vientijohteisuuteen ja yksityisen sektorin johtavaan
43465: rooliin. Vahvan alun jälkeen uudistusohjelma hidastui huomatta-
43466: vasti vuoden 1994 aikana ja poliittinenkin tuki sille on
43467: hiipumassa.
43468:      Bruttokansantuote, joka Egyptissä on 650 USD henkeä kohti,
43469: ei välttämättä ole kuvaavin eikä oikea köyhyyden mittari. Egyptin
43470: yhteiskunnalle on tyypillistä räikeä ero köyhien ja rikkaiden
43471: välillä. Egyptissä on arvioitu neljänneksen väestöstä elävän abso-
43472: luuttisessa köyhyydessä.
43473:      Viime vuosien vähäisen talouskasvun vuoksi sosiaaliset
43474: ongelmat kasaantuvat. Egyptin, kuten muidenkin Välimeren
43475: maiden, sosiaaliset ongelmat koetaan EU:n piirissä uhkana.
43476: Egyptin väkiluku kasvaa 1,2 miljoonalla hengellä vuodessa. Kas-
43477: vu on suurin syvästi uskonnollisella maaseudulla, erityisesti
43478: Etelä-Egyptissä.
43479:      Egypti on viime vuosina ollut varsin suuri kehitysavun
43480: vastaanottajamaa. Syinä tähän ovat olleet osittain kansainvälisen
43481: 
43482:                                                                      51
43483:      politiikan tekijät, Egyptin panostus Persianlahden sotaan ja Lähi-
43484:      Idän rauhanponnisteluihin. Egyptin saaman avun ehdot ovat
43485:      olleet erittäin edulliset, sillä lahja-avun osuus on ollut 60 prosen-
43486:      tin luokkaa.
43487: 
43488: 
43489:          Kansainvälinen apu 1993
43490:                  Yhteensä 2304,4 miljoonaa USD
43491:                  Suurimmat kahdenväliset avunantajat USA, Japani, Ranska
43492:                  Suurimmat monenkeskiset avunantajat Arobijärjestöt, EU, UNDP
43493:          Suomen apu 1994, mmk
43494:                 Kohdenvälinen apu                                  35,9
43495:                 josta • honkeyhteislyö                             35,7
43496:                       • kansalaisjärjestöt                          0,1
43497:                        • humonitoarinen apu
43498:                        • korkotukiluotot
43499: 
43500:           Suomen ja Egyptin välinen yhteistyö vilkastui 1980-luvun
43501:      alussa, jolloin Egypti otettiin yhdeksi Suomen avun päävastaan-
43502:      ottajamaaksi. Siitä lähtien kehitysavun määrä Egyptille on kasva-
43503:      nut aina viime vuosiin saakka.
43504:           Suomen ja Egyptin välistä kehitysyhteistyötä on keskitetty
43505:      suurten infrastruktuuri- ja investointihankkeiden sijasta inhimil-
43506:      listen voimavarojen ja instituutioiden kehittämiseen. Painopistet-
43507:      tä on siirretty ympäristönsuojeluun ja luonnonvarojen kestävään
43508:      käyttöön. Pääasiallinen yhteistyö on lahja-apua. Aikaisemmat
43509:      kehitysluotot annettiin vuonna 1991 anteeksi tai muutettiin lahja-
43510:      avuksi. Kahdenvälisen avun pääsektorit ovat maa- ja metsäta-
43511:      lous, vesihuolto ja sanitaatio. Yksittäisiä hankkeita toteutetaan
43512:      energia- ja kuljetussektoreilla.
43513:           Kun suunnitellaan uusia kehityshankkeita, pyritään etsi-
43514:      mään aloja, jotka tukevat Egyptin talouden kasvua ja talouden
43515:      monipuolistamista. Uutena sektorina on tarkoitus ottaa ohjel-
43516:      maan ympäristönsuojelu. Samalla pyritään luomaan pohjaa Suo-
43517:      men ja Egyptin väliselle taloudelliselle yhteistyölle. Lahja-apu
43518:      keskitetään koulutukseen, teknisen apuun ja instituutioiden
43519:      kehittämiseen.
43520: 
43521: 
43522:      ALUEELLINEN YHTEISTYO AFRIKASSA
43523:      Suuressa osassa Itä- ja Pohjois-Afrikkaa on viime vuosien poliitti-
43524:      nen ja taloudellinen kehitys ollut epävakaata. Ruandassa tilanne
43525:      kärjistyi sisällisodan puhkeamiseen ja epävakaa tilanne Somalias-
43526:      sa ja Sudanissa jatkui vuonna 1994. Afrikassa on tarvittu run-
43527:      saasti humanitaarista ja katastrofiapua, Suomenkin apu oli vuon-
43528:      na 1994 noin 60 miljoonaa markkaa.
43529:           Afrikassa Suomi on mukana erilaisissa alueellisissa hank-
43530:      keissa yhdessä kansainvälisten järjestöjen kanssa ja vuonna 1994
43531: 
43532: 52
43533: niihin käytettiin 3,9 miljoonaa markkaa. FAOn kanssa toteu-
43534: tettiin Senegalin kylämetsityshanketta sekä Tanganjika-
43535: järven kalatalouden kehittämisohjelmaa. IFADin kanssa
43536: toteutettiin Sudanissa luetotusosuuskunnan rahoitushanketta
43537: vuonna 1994.
43538:      UNEPin ja ICIPEn kanssa aloitettiin neem-puun hyöty-
43539: käytön edistämistä koskeva hanke. Neem on suuressa osassa
43540: Afrikkaa kasvava puu, josta yksinkertaisella teknologialla
43541: valmistettavia tuotteita voidaan käyttää kasvinsuojeluun ja
43542: lääkintään.
43543:      Eritreassa jatkettiin vuonna 1993 aloitettua suunnittelua
43544: opettajankoulutuksen uudelleen käynnistämiseksi Asmaran
43545: yliopistossa. Maan rannikkoalueiden luonnonvarojen hyväksi-
43546: käyttöä koskevan hankkeen suunnittelua jatkettiin niinikään
43547: yhteistyössä UNEPin kanssa.
43548:      Maittain kohdentamattomista kehitysyhteistyövaroista pää-
43549: osa käytettiin koulutusohjelmiin. Painopiste oli FTP:n metsäalan
43550: sekä PRODECin kaupallisessa koulutuksessa. ILOn kanssa toteu-
43551: tettava Afrikan työturvallisuuden ja -terveyden edistämiseen
43552: tähtäävä koulutusohjelma jatkui myös vuonna 1994.
43553:      Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n kanssa
43554: jatkettiin vuonna 1993 solmitun kolmivuotisen luonnonvarojen
43555: ekologisesti kestävään käyttöön tähtäävän ohjelman toteuttamis-
43556: ta. Veripalveluohjelma kansallisten veripalveluiden tukemiseen
43557: jatkui kohdemaissa.
43558: 
43559: 
43560: SADC
43561: Yhteistyötä SADC:n kanssa jatkettiin vuonna 1994, tosin aikai-
43562: sempaa suppeampana. Käynnissä oli kolme hanketta. Metsä-
43563: opistojen kehittämisohjelma toimi kymmenessä SADC-alueen
43564: maassa. Lisäksi Suomi tuki vuonna 1994 SADe-konsulttirahastoa
43565: sekä geenipankkia.
43566:      SADC-yhteistyö oli syntyessään aikansa lapsi, eikä se
43567: enää eteläisen Afrikan tilanteen muututtua vastaa alkuperäistä
43568: tarkoitustaan. Vuoden 1994 aikana keskusteltiin erityisesti
43569: pohjoismaisen SADC-aloitteen tulevaisuudesta. Suomi toi esille
43570: ajatuksen, jonka mukaan SADC:n organisaationa tulisi pystyä
43571: rahoittamaan toimintansa sekä toteuttamansa hankkeet
43572: SADC-maiden kansallisin varoin, jolloin ulkoinen rahoitus kes-
43573: kittyisi kahdenvälisiin ohjelmiin. SADC-yhteistyön muotoja
43574: tulevaisuudessa selvittää erillinen SADC:n ja Pohjoismaiden
43575: edustajien työryhmä.
43576: 
43577: 
43578: 
43579: 
43580:                                                                    53
43581:      AASIA
43582:      Aasia on epätasapainoisen taloudellisen kehityksen maanosa.
43583:      Perinteinen luokittelu kehitysmaihin on Aasian kohdalla
43584:      sortunut silmiinpistäväliä tavalla. NIE-maat (Newly
43585:      Industrialised Economies) ja ns. pikkutiikerit (Etelä-Korea,
43586:      HongKong, Singapore ja Taiwan) ovat kehittyneet huimaa vauh-
43587:      tia, kun taas esimerkiksi Bangladesh, Bhutanja Nepalluetaan
43588:      maailman köyhimpien maiden joukkoon. Myös entisestä Neuvos-
43589:      toliitosta eronneet viisi Keski-Aasian ja Kaukasian valtiota lue-
43590:      taan kehitysmaiksi.
43591:           Tilanne köyhimpien aasialaisvaltioiden kohdalla ei näytä
43592:      lupaavalta. Toisaalta entisten kehitysmaiden nousu keskituloisten
43593:      valtioiden keskiluokkaan antaa toivoa uusille yrittäjille parem-
43594:      masta tulevaisuudesta. Poliittinen tilanne Aasian maissa vaihte-
43595:      lee suuresti. Taloudellinen kehitys Kaakkois-Aasiassa ei ole tuo-
43596:      nut mukanaan länsimaista demokraattista käytäntöä.
43597:           Aasiassa asuu noin 60 prosenttia maailman ihmisistä ja siellä
43598:      sijaitsevat eräät maailman väkirikkaimmista maista. Väestön
43599:      määrä aiheuttaneekin maanosan vaikeimmat tulevaisuuden
43600:      ongelmat. Sosiaaliset ongelmat, eritoten slummiutuminen, pa-
43601:      henevat. Luontoon kohdistuva rasitus vaatii määrätietoisia toi-
43602:      menpiteitä kestävän kehityksen saavuttamiseksi.
43603:           Vuonna 1994 Suomen kahdenvälisestä avusta suuntautui
43604:      297 miljoonaa markkaa Aasiaan, mikä oli runsas neljännes kai-
43605:      kesta kahdenvälisestä avusta. Aasiassa Suomen kahdenvälisen
43606:      kehitysyhteistyön ensisijaiset kohdemaat olivat vuonna 1994
43607:      Nepalja Vietnam.
43608:           Bangladesh ja Sri Lanka eivät enää ole ensisijaisia yhteis-
43609:      työmaita. Niiden apua ruvettiin asteittain vähentämään vuoden
43610:      1994 aikana. Sri Laukan apu saatetaan päätökseen vuoden
43611:      1995 aikana, Bangladeshin apu jatkuu vielä ainakin vuoden 1996
43612:      puolelle. Tavoitteena on päättää yhteistyöhankkeet Bangla-
43613:      deshissa ja Sri Laukassa suunnitelmallisesti ja yrittää varmistua
43614:      siitä, että tähänastisella työllä on saavutettu kestäviä kehitys-
43615:      vaikutuksia. Tästä syystä on EU:n komission kanssa käyty
43616:      neuvotteluja parin hankkeen jatkorahoituksesta vaikka Suomen
43617:      kahdenvälinen apu olisikin loppumassa. Sama koskee myös
43618:      eräitä muita Kaakkois-Aasiassa toteutettuja yhteistyökohteita.
43619:      Nyt hankkeita toteuttavat suomalaiset konsultit ja yritykset
43620:      joutuvat osallistumaan EU:n normaaliin tarjouskilpailu-
43621:      menettelyyn.
43622:           Aasian kohdemaiden maastrategioita valmisteltiin vuoden
43623:      1994 aikana. Lisäksi hahmoteltiin Suomen kehitysyhteistyön
43624:      yleisstrategian pohjalta koko Aasian alueelle yleispäteviä
43625:      toimintaperiaatteita. Suuria investointeja vaativista hankkeista
43626:      alettiin vähitellen siirtyä instituutioiden ja inhimillisten voima-
43627:      varojen kehittämiseen. Myös ympäristöalan yhteistyöhön alettiin
43628:      kiinnittää entistä enemmän huomiota. Koska määrärahoja oli
43629:      niukasti, pyrittiin yhteistyöhön kansainvälisten rahoituslaitosten
43630:      kanssa.
43631: 
43632: 
43633: 54
43634: NEPAL
43635: Pinta-ala:                                           141000 km 2
43636: Asukasluku (1993):                                   20,8 milj.
43637: Väestönkasvu (1993-2000, vuosittain):                2,5%
43638: Lapsikuolleisuus (alle 5 v. 11000 syntynyttä):       128/1000
43639: Odotettavissa oleva elinikä (1993):                  54 v.
43640: Synnyttäjistä alle 20-vuotiaita (1993):              14%
43641: Aikuisten lukutaito (1992):                          25,6%
43642: BKTL/asukas (1993):                                  190 USD
43643: BKTL/asukas vuosittainen kasvu (1980-1993):          2,0%
43644: Ulkomaisen lainan osuus BKTL:sta (1993):             25,6%
43645: Maatalouden osuus BKT:sta (1993):                    43%
43646: Väestöstä kaupungeissa (1993):                       13%
43647: 
43648: 
43649: Nepal on yksi maailman köyhimmistä maista. Absoluuttisessa
43650: köyhyydessä elää arviolta puolet väestöstä. Myös sosiaalisilla
43651: indikaattoreilla mitattuna Nepal kuuluu vähiten kehittyneisiin
43652: maihin. Nepalilainen todellisuus on voimakkaasti sidoksissa
43653: uskontoon. Hindulaisuus ja sen sisältämä kastilaitos määrittää
43654: hyvin pitkälle ihmisen aseman ja tulevaisuuden mahdollisuudet.
43655: Erityisesti naisten asema on heikko.
43656:      Nepalin talouskasvu oli vielä 1980-luvulla viiden prosentin
43657: luokkaa. Viime vuosina kasvu on kuitenkin hidastunut mm. il-
43658: masto-oloista johtuen. Vuonna 1992 laadittu kahdeksas viisivuo-
43659: tissuunnitelma on maan taloussuunnittelun perusta. Sen keskei-
43660: nen tavoite on köyhyyden lieventäminen ja erityisesti maaseudun
43661: kehittäminen. Keinoina tuodaan esille mm. yksityisen sektorin
43662: roolin vahvistaminen. Politiikka on linjassa Kansainvälisen va-
43663: luuttarahaston kolmivuotisen rakennesopeutusohjelman kanssa.
43664:      Nepalin talouden kehittymisen kannalta on Intialla strategi-
43665: nen merkitys. Myös koko nepalilaisen yhteiskunnan ja politiikan
43666: ymmärtämiseksi on otettava huomioon sen geopoliitiinen asema
43667: sekä historiallinen, kulttuurinen ja taloudellinen riippuvuus
43668: Intiasta.
43669:      Kehitysavun osuus Nepalin valtion budjetista on kolmannes.
43670: Avun taloudellinen tehokkuus ja tuloksellisuus on Nepalissa
43671: kuitenkin ollut varsin vaatimatonta luokkaa. Pullonkaulana
43672: pidetään ennen kaikkea hallituskoneistoa, ei niinkään kylätasoa
43673: tai yritysmaailmaa.
43674: 
43675:       Kansainvälinen apu 1993
43676:              Yhteensä 369,8 miljoonaa USD
43677:               Suurimmat kohdenväliset avunantajat Japani, Saksa, USA
43678:               Suurimmat monenkeskiset avunantajat AsDB, UNDP, WFP
43679:       Suomen apu 1994,mmk
43680:              Kohdenvälinen apu                                 33,4
43681:              josta • hankeyhteistyö                            33,1
43682:                    • kansalaisjärjestöt                         0,4
43683:                    • humonitoorinen apu
43684:                    • korkotukiluotot
43685: 
43686:                                                                        55
43687:       Suomen toiminta Nepalissa on vuosien mittaan muuttunut
43688: hajanaisista, yksittäisistä hankkeista tiiviiksi kokonaisohjelmak-
43689: si. Jatkossa on tarkoitus keskittää kehitysyhteistyötä edelleen.
43690:       Nepalissajatkettiin vuonna 1994 yhteistyötä metsä-, vesi-,
43691: energia-, telekommunikaatio- ja kartoitussektoreilla, jotka ovat
43692: maan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta keskeisim-
43693: piä ja samalla Suomen vahvoja osaamisalueita.
43694:       Nepalissa haettiin uusia yhteistyömahdollisuuksia eri taho-
43695: jen kanssajatkoa silmällä pitäen. Arun III-vesivoimalan toteutus
43696: piti käynnistyä vuoden 1994 aikana yhteistyössä Maailmanpan-
43697: kin ja muiden avunantajien kanssa, mutta se viivästyi mm. kan-
43698: sainvälisten kansalaisjärjestöjen ja muiden intressiryhmien pai-
43699: nostuksesta.
43700:       Suomi pyrkii aikaansaamaan vähittäisiä uudistuksia esimer-
43701: kiksi vesi- ja metsäsektoreilla, joilla onkin saavutettu hyviä tulok-
43702: sia. Lähitulevaisuuden tavoitteena on varmistaa Nepalin hallituk-
43703: sen tuki mm. metsäalan uusille aloitteille. Näin edistettäisiin
43704: luonnonvarojen kokonaisvaltaista ja kestävää käyttöä.
43705: 
43706: 
43707: 
43708: VIETNAM
43709: Pinta-ala:                                       332 000 km 2
43710: Asukasluku (1993):                               71,3 milj.
43711: Väestönkasvu (1993-2000, vuosittain):            2,1%
43712: Lapsikuolleisuus (alle 5 v. 11000 syntynyttä):   48/1000
43713: Odotettavissa oleva elinikä (1993):              66v.
43714: Synnyttäjistä alle 20-vuotiaita (1993):          3%
43715: Aikuisten lukutaito (1992):                      91,9%
43716: BKTL/asukas (1993):                              170 USD
43717: BKTL!asukas vuosittainen kasvu (1980-93):
43718: Ulkomaisen lainan osuus BKTL:sta (1993):         161,8%
43719: Maatalouden osuus BKT:sta (1993):                29%
43720: Väestöstä kaupungeissa (1993):                   20%
43721: 
43722: 
43723: 
43724: Vietnam aloitti talouden uudistusohjelman vuonna 1986. Sen
43725: tavoitteena on selkeästi markkinatalous ja sitä on toteutettu
43726: kiihtyvällä vauhdilla. Edistystä on tapahtunut erityisesti maata-
43727: loudessa ja viennissä. Kasvutavoitteet ovat korkealla: vuonna
43728: 1995 bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan kymmenisen
43729: prosenttia ja viennin 25 prosenttia.
43730:      Yhdysvallat purki helmikuussa 1994 Vietnamin kauppa-
43731: saartonsa. Vietnam on aktiivisesti valmistautumassa liittymään
43732: alueellisiin talousjärjestöihin ja näin parantamaan taloudellisia
43733: asemiaan.
43734:      Kehitysavun osuus Vietnamin budjetista on noin 8 prosenttia,
43735: mikä sinänsä ei ole kohtuuttoman korkea. Suoranaiseksi ongel-
43736: maksi ovat Vietnamissa kuitenkin tulleet lukuisat uudet avun-
43737: antajat, jotka tuovat mukanaan monenlaisia pyrkimyksiä. Maan
43738: viranomaisten on vaikea koordinoida ulkoista apua ja maan hal-
43739: linto ja sen entisestäänkin heikko henkilöstökapasiteetti joutuu
43740: koetukselle. Suomi etsii yhteistyötä muiden rahoittajien kanssa
43741: 
43742:                                                                         57
43743:      keskittyen niille sektoreille, joilla Suomella on parhainta tietoa ja
43744:      taitoa.
43745: 
43746:          Kansainvälinen apu 1993
43747:                  Yhteensä 258,7 miljoonaa USD
43748:                  Suurimmat kohdenväliset avunantajat Ruotsi, Italia, Ranska
43749:                  Suurimmat monenkeskiset avunantajat UNICEF, WFP, UNHCR
43750:          Suomen apu 1994, mmk
43751:                 Kohdenvälinen apu                                   42,0
43752:                 josta • hankeyhteistyö                              34,9
43753:                       • kansalaisjärjestöt
43754:                        • humanitoarinen apu                          0,5
43755:                       • korkotukiluotot
43756: 
43757:           Lupaavista kehitysnäkymistä huolimatta Vietnam on edel-
43758:      leen kehitysmaa monessa mielessä. Sellaisena se säilyttää ase-
43759:      mansa Suomen toisena päävastaanottajamaana Aasiassa.
43760:          Vietnamissa Suomi on onnistunut pyrkimyksissä yhteistyö-
43761:      hön kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa. Suomi rahoittaa
43762:      yhteistyössä Maailmanpankin kanssa Hanoin ja Haiphongin
43763:      kaupunkien vesi- ja sanitaatiosektorin lainoitusohjelman toteutet-
43764:      tavuustutkimuksia. Tämä tarjoaa luontevan jatkon Suomen vesi-
43765:      sektorin hankkeille näissä kaupungeissa. Jatkuvuutta kuvaa
43766:      myös vuonna 1994 Suomen rahoituksella käynnistetty koko Viet-
43767:      namin kaupunkeja koskeva viemäröinti- ja sanitaatiostrategia.
43768:      Tutkimukset Suomen avun mahdollisesta uussuuntaamisesta
43769:      käynnistyivät vuonna 1994.
43770: 
43771: 
43772:      ALUEELLINEN YHTEISTYO AASIASSA
43773:      Ensisijaisten yhteistyömaiden määrä Aasiassa on vähentynyt
43774:      neljästä kahteen. Sitä korvaa osittain alueellinen yhteistyö sekä
43775:      projektiyhteistyö yksittäisten maiden kanssa. Näin voidaan tukea
43776:      laajemmin alueen demokratisoitumiskehitystä ja siirtymistä
43777:      markkinatalouteen. Toisaalta se on keino seurata alueen kehitys-
43778:      tä Suomen EU-velvoitteitakin silmällä pitäen sekä avata mahdol-
43779:      lisuuksia kaupalliselle yhteistyölle Aasiassa.
43780:           Alueelliseen yhteistyöhön Aasiassa käytettiin 15,5 miljoonaa
43781:      markkaa kahdenvälisen avun varoja vuonna 1994. Alueellisessa
43782:      toiminnassa erottuvat yksittäiset hankkeet Indonesiassa (metsi-
43783:      tys) ja Thaimaassa (metsäsektorin yleissuunnitelma). Nämä ovat
43784:      osa Suomen johdonmukaista tukea alueen kansallisten metsäva-
43785:      rojen käytön suunnittelulle. Samaan pyritään Laosissa laajalla ja
43786:      pitkäaikaisella metsähankkeella, joka toteutetaan yhteistyössä
43787:      Maailmanpankin ja Maailman ympäristörahaston (GEF) kanssa.
43788:           Yhteistyössä Aasian kehityspankin kanssa on tarkoitus suo-
43789:      rittaa Mekong-alueen maissa kartoitus metsien ja ympäristön
43790: 
43791: 
43792: 58
43793: kestävän käytön tilanteesta. Lopullisena tavoitteena on myötävai-
43794: kuttaa Mekong-alueella sellaisen politiikan syntymiseen, jolla
43795: estettäisiin metsien laiton käyttö ja metsäpeitteen väheneminen.
43796: Suomella on takanaan perinteikäs yhteistyö uudistumassa olevan
43797: Mekong-komitean kanssa.
43798:      Alueellisesti merkittävä koulutuslaitos Asian Institute of
43799: Technology sai jatkotukea toiminnalleen vuonna 1994 (telekom-
43800: munikaatiolaitos ja Vietnamin aluetoimisto). Tällä hetkellä tutki-
43801: taan myös mahdollisuuksia sellu- ja paperiteknologian opetus-
43802: linjan perustamiselle instituuttiin Suomen tukemana.
43803: 
43804: 
43805: LATINALAINEN AMERIKKA JA
43806: KESKI-AMERIKKA
43807: Useissa LatinalaisenAmerikan maissa tapahtunut demokraatti-
43808: nen kehitys antaa aihetta toiveikkuuteen. Maanosan monet maat
43809: ovat edistyneet myös talousuudistuksissaan ja ne rakentavat ta-
43810: louskasvunsa lisääntyvän viennin varaan. Eräät alueen maat ovat
43811: muuttuneet dynaamisiksi markkina-alueiksi, toiset ovat hyvää
43812: vauhtia kehittymässä samaan suuntaan. Vaikka monet alueen
43813: maat yhä kamppailevatkin velkataakan alla, on niillä jo valtavien
43814: luonnonvarojensa puolesta hyvät tulevaisuuden näkymät.
43815:      Makrotasolla kehitys osoittaa myönteisiä piirteitä, vaikka
43816: Latinalaisen Amerikan rakennesopeutuksen voidaankin sanoa
43817: alkaneen joko sotilasdiktatuurin seurauksena tai velkakriisin
43818: sanelemasta pakosta. Toisaalta rakennesopeutuksen seurauksena
43819: köyhyys ja tulonjaon epätasaisuus ovat lisääntyneet.
43820:      Latinalaisessa Amerikassa laiton huumekasvien viljely ja
43821: laajeneva huumekauppa sekä siihen liittyvä rikollisuus aiheuttaa
43822: epävakaisuutta ja koetaan uhkana myös teollisuusmaiden turval-
43823: lisuudelle. Nopea kaupungistuminen on kärjistänyt ympäristö-
43824: ongelmat, jotka muodostavat vakavan vaaran asukkaiden tervey-
43825: delle ja sosiaaliselle kehitykselle.
43826:      Latinalaisen Amerikan alueen taloudellinen yhdentyminen
43827: on kaiken aikaa voimistumassa. Tämä on myötävaikuttanut
43828: siihen, että maiden talouskasvu on viime vuosina ollut nopeaa,
43829: useimmissa maissa 6-7 prosenttia vuodessa.
43830:      Suomen edustautuminen alueella ei ole kovin kattava ja
43831: esimerkiksi kehitysyhteistyön saralla Perun poistuttua Suomen
43832: ensisijaisten yhteistyömaiden joukosta yhteistyö on ollut sangen
43833: vähäistä. Myös kaupalliset intressit alueella ovat pysyneet suh-
43834: teellisen vaatimattomina.
43835:      EU-jäsenyytensä myötä Suomelle on tullut tarve tarkastella
43836: suhteitaan Latinalaiseen Amerikkaan kokonaisvaltaisemmin
43837: EU:n taloudellisen, poliittisen ja kehityspoliittisen toiminnan
43838: yhteydessä. EU:lla on tarkoitus nostaa profiiliaan tuntuvasti
43839: alueella.
43840:      Suomen uskottavuuden lisäämiseksi esimerkiksi EU:n
43841: kehitysyhteistyöfoorumeilla on tarkoitus tutkia alueellisia yhteis-
43842: työmahdollisuuksia koko Latinalaisen Amerikan eikä vain Väli-
43843: 
43844: 
43845:                                                                       59
43846:      Amerikan näkökulmasta. Tarkoitus on myös pyrkiä yhteistyöhön
43847:      kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa sektoreilla, joissa osa-
43848:      puolilla on yhteisiä intressejä.
43849:          Latinalaisen Amerikan alueella Nicaragua on tällä hetkellä
43850:      ainoa Suomen kehitysavun ensisijainen yhteistyömaa. Lisäksi
43851:      kehitysyhteistyötä harjoitetaan Keski-Amerikassa alueellisen
43852:      toiminnan puitteissa. Keski-Amerikka tuli 1980-luvulla Suomen
43853:      ja muidenpohjoismaidenkehitysavun piiriin. Se heijasti
43854:      pohjoismaidentahtoa tukea alueen rauhanprosessia ja demo-
43855:      kraattista kehitystä. Alueella vallitseva rauhantila on edelleen
43856:      hauras. Demokratian juurruttaminen Keski-Amerikan maihin on
43857:      hidas prosessi, joka vaatii ulkopuolista tukea ja kannustusta.
43858: 
43859: 
43860:      NICARAGUA
43861:      Pinta-ala:                                       130 000 km 2
43862:      Asukasluku (1993):                               4,1 milj.
43863:      Väestönkasvu (1993-2000, vuosittain):            3,3%
43864:      Lapsikuolleisuus (alle 5 v. 11000 syntynyttä):   7211000
43865:      Odotettavissa oleva elinikä (1993):              67 V.
43866:      Synnyttäjistä alle 20-vuotiaita (1993):          21%
43867:      Aikuisten lukutaito (1992):                      64,7%
43868:      BKTL/asukas (1993):                              340 USD
43869:      BKTL/asukas vuosittainen kasvu (1980-93):        -5,7%
43870:      Ulkomaisen lainan osuus BKTL:sta (1993):         695,4%
43871:      Maatalouden osuus BKT:sta (1993):                30%
43872:      Väestöstä kaupungeissa (1993):                   62%
43873: 
43874: 
43875: 
43876: 
43877:      Nicaraguan demokratisointiprosessi on maassa vallinneista
43878:      kriiseistä huolimatta jatkunut. Talousuudistuksen seurauksena
43879:      Nicaraguan makrotalous on nopeasti kehittynyt. Lyhyellä
43880:      tähtäimellä valtion budjetti on pystytty rahoittamaan, vaihto-
43881:      kurssi on vakaa ja inflaatio on saatu kuriin. Tasapaino rakentuu
43882:      kuitenkin ulkomaanavun varaan, joka vuositasolla on noin
43883:      500 miljoonaa USD.
43884:           Nicaragua on täysin riippuvainen ulkomaisesta kehitys-
43885:      avusta ennen kaikkea ulkomaanvelkansa vuoksi. Velanhoito-
43886:      kulut nielaisevat huomattavan määrän ulkomaan avusta.
43887:      Ruotsin, Suomen ja Itävallan liityttyä Euroopan unionin
43888:      jäseniksi ovat EU ja sen jäsenmaat Nicaraguan suurin avun-
43889:      antajaryhmä.
43890:           Käynnissä olevat talousuudistukset tähtäävät edelleen
43891:      valtiontalouden tasapainottamiseen tavoitteena rakenteellisen
43892:      alijäämäisyyden poistaminen ja kauppataseen vajeen vähentämi-
43893:      nen. Edellytykset taloudelliselle kasvulle eivät kuitenkaan vielä
43894:      ole riittävät. Vanhentuneet ja käyttökelvottomat tuotantolaitokset
43895:      ja kehittymätön infrastruktuuri ovat tuotannon kasvun suurimpia
43896:      esteitä. Yritysystävällisen ilmapiirin luominen, joka kannustaisi
43897:      investoimaan, on tämän vuoksi ensiarvoisen tärkeää. Myös avoin-
43898:      na olevien omistusoikeuskysymysten ratkaiseminen on poliittises-
43899:      ti vakaiden olojen ja investointihalukkuuden perusedellytyksiä.
43900: 
43901: 
43902: 60
43903:     Vuoden 1994 tulokset antavat kaikesta huolimatta aihetta
43904: varovaiseen optimismiin. Talous kääntyi ensimmäistä kertaa yli
43905: 10 vuoteen vaatimattomaan nousuun (3,2 prosenttia) ja vienti
43906: kasvoi 29 prosenttia. Myös ulkomaisen pääoman sijoitus lisääntyi
43907: jossain määrin. Toisaalta on huomautettava, että väestökasvun
43908: jatkuessa talouskasvua suurempana on kohtuullisten peruspalve-
43909: lujen tarjoaminen edelleen ylivoimainen tehtävä.
43910: 
43911: 
43912:     Kansainvälinen apu 1993
43913:             Yhteensä 322,8 miljoonaa USD
43914:             Suurimmat kohdenväliset avunantajat Japani, Ruotsi, USA
43915:            Suurimmat monenkeskiset ovunontajot: EU, IDA, UNDP
43916:     Suomen apu 1994, mmk
43917:            Kohdenvöt.nen apu                                  26,4
43918:            josta • hankeyhteistyö                             17,7
43919:                  • konsoloisjörjestöt                          8,2
43920:                   • humonitaorinen apu
43921:                  • korkotukiluotot
43922: 
43923:      Suomen kehitysapu Nicaragualie on 90-luvun alusta
43924: kohdennettu maatalouteen ja terveydenhuoltoon. Maataloudella
43925: on keskeinen asema Nicaraguan taloudessa ja sen vienti on
43926: kasvamassa. Suomi on omien hankkeidensa ja osallistavien
43927: menetelmien kautta kehittänyt maan neuvontatyötä vastaamaan
43928: viljelijöiden toiveita ja tarpeita. Maaseudun kehittämisohjelman
43929: luoma käsite "Polo de Desarrollo" on myös pohjana hallituksen
43930: maatalouden pienten ja keskisuurten tilojen kehittämis-
43931: politiikalle.
43932:      Punaisena lankana koko Suomen avussa on demokratian
43933: vahvistaminen paikallistasolla. Tästä on hyvä esimerkki vuonna
43934: 1994 alkanut paikallishallintoa ja kansalaisyhteiskuntaa vahvis-
43935: tava sosiaalisektorin ohjelma FADES, joka tähtää mm. maan
43936: demokratisointiprosessin tukemiseen kuntatasolla. Sen puitteissa
43937: tuetaan paikallisia instituutioita.
43938:      Omaehtoisen toiminnan kehittämiseen paikallistasolla ja
43939: sitä kautta köyhyyden lieventämiseen tähtäävät myös maa-
43940: talousneuvonta-ja karjataloushankkeet. Niissä pyritään koko-
43941: naisvaltaisesti lisäämään maanviljelijöiden toimeentulon edel-
43942: lytyksiä.
43943:      Varsinkin maatalous- ja sosiaalisektorin ohjelmissa on
43944: näkyvästi toimittu naisten aseman parantamiseksi ja ympäristön
43945: tilan kohentamiseksi. Vuoden 1994 aikana suomalainen asian-
43946: tuntijaryhmä kartoitti Nicaraguan ympäristösektorin kehittämis-
43947: tarpeita. Kartoituksen pohjalta on tarkoitus toteuttaa
43948: joitakin esitetyistä hankkeista maan asettamien prioriteettien
43949: mukaan.
43950: 
43951: 
43952: 
43953:                                                                       61
43954:      ALUEELLINEN YHTEISTYÖ
43955:      ETELÄ- JA KESKI-AMERIKASSA
43956:      Suomen alueelliseen toimintaan Etelä- ja Keski-Amerikassa käy-
43957:      tettiin vuonna 1994 runsaat 30 miljoonaa markkaa. Alueellinen
43958:      yhteistyö on keskittynyt Keski-Amerikkaan, missä erottuu ennen
43959:      muuta alueellinen metsäohjelma (PROCAFOR). Rauhanprosessin
43960:      etenemisen myötä Keski-Amerikan maiden hallitukset ovat kiin-
43961:      nittäneet yhä enemmän huomiota ympäristön tilaan ja kansalais-
43962:      ten osallistumiseen. Tämä on luonut suotuisan pohjan metsäohjel-
43963:      man jatk~miselle. Hankkeen myötävaikutuksella on Keski-Ameri-
43964:      kan maiden välinen yhteistyö metsäsektorilla edistynyt hyvin.
43965:           Alueella toteutettava meteorologiaprojekti on edennyt päätös-
43966:      vaiheeseen. PAHOn (Pan American Health Organisation) kautta
43967:      toteutetun yhteispohjoismaisen terveysprojektin rahoitus lopetet-
43968:      tiin vuoden 1994 aikana. Trifinion ympäristöhankkeen I vaihe
43969:      Guatemalan, Hondurasin ja El Salvadorin alueella päättyi samoin
43970:      vuonna 1994. Tosin tehtiin myös päätös tukea lyhyttä jatkovaihet-
43971:      ta, jotta varmistauduttaisiin projektin kestävyydestä.
43972:           Perun kanssa aloitettiin vuonna 1994 keskustelut kehitys-
43973:      luottojen muuttamisesta sosiaali- ja ympäristösitoumuksiksi.
43974:      Muissa alueen maissa yksittäisistä hankkeistajatkui vuonna
43975:      1994 Meksikon metsäprojekti. Costa Rican Tyynen valtameren
43976:      satamaan rakennetaan vuoden 1996 loppuun saakka voimassa
43977:      olevalla kehitysluotolla viljasiilot, joiden suunnitteluun ja urakan
43978:      valvontaan käytetään lahja-apua. Hanke toteutetaan yhteisrahoi-
43979:      tushankkeena Maailmanpankin kanssa.
43980: 
43981: 
43982:            Suomen apu päävastaanottajamaille 1994
43983:                                     Hanke- ja ohjelma-   Kahdenvälinen
43984:                                    muotoinen yhteistyö    apu yhteensä
43985:                                                 (Mmk)           (Mmk)
43986: 
43987:            Egypti                                35,7             35,9
43988:            Etiopia                               12,0             19,9
43989:            Kenia                                 25,4             31,4
43990:            Mosambik                              52,9             65,6
43991:            Namibia                               44,7             48,4
43992:            Sambia                                57,2             68,3
43993:            Tansania                             109,8            117,6
43994: 
43995:            Nepal                                 33,1             33,4
43996:            Vietnam                               34,9             42,0
43997: 
43998:            Nicaragua                              17,7            26,4
43999: 
44000:            Yhteensä                             423,2            488,9
44001: 
44002:            Osuus kahdenvälisestä
44003:            avusta                                38%             44%
44004: 
44005: 
44006: 
44007: 62
44008: KEHITYS- JA KORKOTUKILUOTOT
44009: Kehitysluottoja alettiin myöntää 60-luvun lopulla. Niiden alkupe-
44010: räinen tarkoitus oli olla rahoitusvaihtoehto lahja-avulle. Todelli-
44011: suus on kuitenkin ollut toisenlainen- noin puolet myönnetyistä
44012: kehitysluotoista on jouduttu antamaan anteeksi, muuttamaan
44013: lahjaksi tai vakauttamaan, kun vastaanottajamaalla ei ole ollut
44014: realistisia mahdollisuuksia maksaa velkojaan takaisin.
44015:      Monien maiden kohdalla tämä johti tilanteeseen, jossa
44016: kehitysluottojen ja lahja-avun raja hämärtyi. Tästä syystä -ja
44017: senkin vuoksi että määrärahoja on supistettu- ei uusia kehitys-
44018: luottoja ole enää vuoden 1992 jälkeen myönnetty. Kaiken kaik-
44019: kiaan Suomi ehti myöntää kehitysluottoja 21 maalle 1960-luvun
44020: lopulta lähtien yhteensä noin 1,6 miljardin markan arvosta. Voi-
44021: massa olevia suomalaisia kehitysluottoja on yhä seuraavilla
44022: mailla: Zimbabwe, Kamerun, Nicaragua ja Costa Rica.
44023:      Kun uusien kehitysluottojen myöntäminen ei enää osoittautu-
44024: nut tarkoituksenmukaiseksi, luotiin osittain niitä korvaamaan
44025: korkotukijärjestelmä vuonna 1986. Korkotukijärjestelmä nähtiin
44026: myös keinona monipuolistaa kehitysyhteistyön kanavia. Korko-
44027: tukiluottoja on vuosien 1987-1994 aikana myönnetty yhteensä 84
44028: kappaletta ja koko luottokannan yhteisarvo on noin 3063 miljoo-
44029: naa markkaa. Korkotuen sitoumukset ovat yhteensä 1 251 miljoo-
44030: naa markkaa vuosina 1990-2007.
44031:      Kehitysyhteistyön yleisten tavoitteiden mukaisesti korkotuki-
44032: luotoilla tuetaan takuukelpoisten kehitysmaiden pyrkimyksiä
44033: taloudelliseen kasvuun. Edellytys korkotukiluottojen myöntämi-
44034: selle hankkeisiin on se, että hankkeet ovat kehitysvaikutuksiltaan
44035: myönteisiä.
44036:      Korkotukiluottoja on kritisoitu, koska niillä saatettiin aikai-
44037: semmin harjoittaa epätervettä kaupallista kilpailua. Tätä on
44038: pidetty erityisen pahana siitä syystä, että kyseessä ovat kehitys-
44039: yhteistyörahat.
44040:      Ulkoasiainvaliokunta katsoi vuoden 1992 mietinnössään, että
44041: suomalaisen korkotukijärjestelmän uudelleenarviointi on perus-
44042: teltua. Valiokunta esitti, että korkotukimenojen osuus kehitys-
44043: yhteistyöbudjetista rajoitettaisiin korkeintaan 4-6 prosenttiin.
44044:      OECD:ssähyväksyttiin vuoden 1992 alussa korkotukiluotto-
44045: jen käyttöä koskevat uudet periaatteet ("Helsinki-paketti"), jotka
44046: kieltävät korkotuen myöntämisen kaupallisesti kannattaviin
44047: hankkeisiin. Lisäksi kehitysvaikutuksia on entistä enemmän pai-
44048: notettu. Uusien sääntöjen vaikutuksesta korkotukiluotot suuntau-
44049: tuvat sellaisiin investointeihin, joille on vaikea saada markkina-
44050: ehtoista rahoitusta; käytännössä talouden perusrakenteisiin, ym-
44051: päristöhankkeisiin sekä sosiaalisektoriin liittyviin investointeihin.
44052:      OECD:n uusien periaatteiden vaikutus on jo selvästi nähtä-
44053: vissä Suomessa. Korkotukijärjestelmä on yhä käyttökelpoinen
44054: rahoitusmuoto sellaisissa maissa, jotka eivät pysty saamaan
44055: normaalia kaupallista rahoitusta investointihankkeilleen.
44056:      Uusilla säännöillä on ollut myös se vaikutus, että uusien
44057: korkotukiluottoesitysten määrä on voimakkaasti vähentynyt. Kun
44058: huippuvuotena, vuonna 1991, korkotukipäätöksiä tehtiin 19 kap-
44059: 
44060:                                                                         63
44061:                      paletta, yhteensä yli yhden miljardin markan edestä, allekirjoi-
44062:                      tettiin vuonna 1994 vain viisi uutta korkotukiluottosopimusta,
44063:                      yhteensä 76 miljoonaa markkaa.
44064:                           Korkotukimaksujen osuus on pysynyt markkamääräisesti
44065:                      vakaana, mutta niiden suhteellinen osuus kehitysyhteistyö-
44066:                      määrärahoista on kasvanut leikkausten kohdistuttua voimak-
44067:                      kaammin muihin kehitysyhteistyön muotoihin. Vuonna 1994
44068:                      korkotukimaksut olivat noin 134 miljoonaa markkaa eli noin 7,2
44069:                      prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Tämä ylittää tavoite-
44070:                      tason, 4-6 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että sopimukset on aikoi-
44071:                      naan tehty vastaamaan sen hetkistä määräraha tilannetta.
44072:                           Korkotukihankkeisiin tarvittavien määrärahojen tarve kas-
44073:                      vaa seuraavan kahden, kolmen vuoden aikana noin 150-200 mil-
44074:                      joonan markan tasolle aikaisemmin tehtyjen sitoumusten vuoksi.
44075: 
44076: 
44077: 
44078:                              Korkotuen 5 suurinta vastaanottajaa 1992-1994
44079: 
44080:                                               1992           1993       1994          1992-94
44081:                                              (Mmk)       (Mmk)         (Mmk)           (Mmk)
44082:                            Kiina              48,2           53,2       52,5              153,9
44083:                            Thaimaa            11,1           23,8       25,8               60,7
44084:                            Zimbabwe             3,7           9,7       12,2               25,6
44085:                            Intia                4,8           8,1        5,8               18,7
44086:                            Kenia                5,4           5,3        3,4               14,1
44087: 
44088: 
44089: 
44090:                               KORKOTUKILUOTOT TOIMIALOITTAIN 1987-94
44091: 
44092:                                                                            :DMLIUt____     -----~
44093: 
44094: 
44095:           1200 -
44096:                                                                            iDTelekommunikaatio
44097:                                                                            /DTerveys
44098:           10001
44099:                                                                            :IIVesi ja sanitaatio
44100:                                                                            ~!:ollisuusla _energ~-- .
44101:            800 l
44102: 
44103: 
44104:            600 ~
44105:                1
44106: 
44107: 
44108: 
44109: 
44110:            400 c
44111: 
44112: 
44113: 
44114: 
44115:              0"-----·-
44116:                     1987      1988    1989   1990     1991      1992      1993         1994
44117:      Kiinan osuus    0         59     26      47       17        78       100           59 (keskimäärin 41 %)
44118: 
44119: 
44120: 
44121: 
44122: 64
44123:         KAHDENVÄLISEN KEIITTYSYHTEISTYÖN MAAKOHTAISET MAKSATUKSET 1994 (1 OOOmk)
44124: 
44125: 
44126:                             Kokonais-    Prosenttia     Hanke-ja     Tuki kan-     Kahden- Korkotuki ja     Kehitysluo-     Muu kah-
44127:                           maksatukset       kahden-      ohjelma-    aalaisjär-     välinen laJ1iamuotoi-   totja FINN·    denvälinen
44128:                              maittain      välisestä    muotoinen     jostöille humanitaa- nen teollinen       FUNDin      kehitysyh·
44129:                                         yhteiatyöeti.   yhteistyö•                rinen apu   yhteistyö""     luotot• ..   teistyö••u
44130: 
44131: 
44132: EUROOPPA
44133: YHTEENSÄ                       44 213          4.0%                      1000       35 822         3 879         -3 312         6823
44134: 
44135: Albania                         1000           0.1%                      1000
44136: Enl Jugoslavian valtiot        41834           3.7%                                 35822                                       6 012
44137: Turkki                          1378           0.1%                                                3 879         -3 312           811
44138: 
44139: AFRIKKA
44140: YHTEENSÄ                      478 006         42.8%       355 716      38 412       62 428        21 041         -7 647         8 057
44141: 
44142: Saharan pohjoispuol.
44143: Afrikka yhteensä               36 857          3.3%        35 736          100                     1 152          -143             12
44144: 
44145: Egypti                         35 895          3.2%        35 736          100                        59
44146: Libya                              12          0.0%                                                                                12
44147: Marokko                         1048           0.1%                                                1048
44148: Tunisia                           -98          0.0%                                                  45           -143
44149: 
44150: Saharan eteläpuol.
44151: Afrikka yhteensä              437 220         39.2%       316 119      38312        62359         19 889         -7 504         8 045
44152: 
44153: Angola                         7 552            0.7%                        52       7 500
44154: Botswana                          30            0.0%                        30
44155: Burkina Faso                      50           0.0%                         50
44156: Burundi                        3 400           0.3%                                  3 400
44157: Eritrea                          870           0.1%           870
44158: Etelä-Afrikan tasavalta        3 593           0.3%           506                    3060            27
44159: Etiopia                       19 911            1.8%       11 975       1 584        4 368         1923                           61
44160: Ghana                          1294             0.1%                      619                       615                           60
44161: Guinea                           200           0.0%                       200
44162: Kamerun                          674           0.1%                       674
44163: Kenia                         31419            2.8%        25376        2 051          400         3 592
44164: Komorit                          348           0.0%                       348
44165: Liberia                        3 500           0.3%                                  3 500
44166: Madagaskar                        50           0.0%                       50
44167: Malawi                         1940            0.2%                     1940
44168: Mauritius                      1095            0.1%                                                1095
44169: Mosambik                      65 568           5.9%       52 858        6 120        6 500           90
44170: Namibia                       48358            4.3%       44 685        3 674
44171: Nigeria                          100           0.0%                       100
44172: Päiväntasaajan Guinea             12           0.0%                        12
44173: Ruanda                        12 050           !.1%                        40       12010
44174: Sambia                        68 329           6.1%       57 169       11160
44175: Senegal                        3 717           0.3%        3 304           50                       363
44176: Sierra I..eone                   124           0.0%                       124
44177: Somalia                       12 903           1.2%                                  5000                                      7 903
44178: Sudan                          6129            0.5%        2!09            20        4 000
44179: Tansania                     117 597          !0.5%      109 795        7 863                                      -61
44180: Uganda                         1624            0.1%                     1 424         200
44181: Zaire                          2 520           0.2%                                  2500                                         20
44182: Zimbabwe                       5 400           0.5%          581           78                    12 184         -7 443
44183: Alueellinen (SADC ym.)        16 862           1.5%        6 891           50        9 921
44184: 
44185: Afrikka alueellinen            3 930           0.4%        3861                        69
44186: 
44187: 
44188: 
44189: 
44190:                                                                                                                                         65
44191:                              Kokonais-    Prosenttia    Hanke-ja     Tuki kan·     Kahden· Korkotuki ja    Kehitysluo-    Muu kah·
44192:                            maksatukset      kahden-      ohjelma-    aalaisjAr·     välinen lahjamuotoi-   totja FINN-   denvälinen
44193:                               maittain      välisestä   muotoinen     jeatöille humanitaa- nen teollinen      FUNDin     kehitysyh·
44194:                                          yhteistyöstä   yhteistyö'                rinen apu   yhteistyö"     luotot•••   teiatyö••••
44195: 
44196: 
44197:       AMERIKKA
44198:       YHTEENSÄ                  65837           5.9%       50 901       10520        2125          7017         -4 728
44199: 
44200:       Pohjois- ja Keski·
44201:       Amerikka yhteensä         66 000          5.9%       50663        9133          1625         5 578         -999
44202: 
44203:       Barbados                    -350         0.0%                                                              -350
44204:       Dominik. tasavalta         1981          0.2%                                                1981
44205:       El Salvador• •• ••          -131         0.0%                      ·131
44206:      Guatemala                   1213          0.1%                       588          625
44207:      Haiti                         300         0.0%                       300
44208:      Meksiko                     6 079         0.5%         3606          100                     3596          ·1223
44209:      Nicaragua                  26 431         2.4%        17 671       8 186                                     574
44210:      Alueellinen                30 476         2.7%        29386           90        1000
44211: 
44212:      Etelä-Amerikka
44213:      Yhteensä                    -163          0.0%          239        1387           500        1440         -3729
44214: 
44215:      Argentiina                   447          0.0%                                                 447
44216:      Bolivia                      116          0.0%                       116
44217:      Brasilia                     194          0.0%                       175                        19
44218:      Chile                      -2222         -0.2%                       666                       841        -3 729
44219:      Ecuador                      144          0.0%                        12                       132
44220:      Kolumbia                      65          0.0%                        65
44221:      Peru                         834          0.1%                       334         500
44222:      Uruguay                       20          0.0%                        20
44223:      Alueellinen                  239          0.0%          239
44224: 
44225:      AASIA YHTEENSÄ           298 947         26.8%      139 004        4 918       18 896      104 636        15 545       15 949
44226: 
44227:      Lähi-Itä yhteensä         17 806          1.6%                      357         5752         1457                      !0240
44228: 
44229:      Irak                       8 667         0.8%                       258        3000                                     5 409
44230:      Iran                       5207          0.5%                                                 508                       4 699
44231:      Israel                        21         0.0%                         21
44232:      Jemen                         13         0.0%                         !3
44233:      Jordania                     565         0.1%                                                 565
44234:      Libanon                      308         0.0%                         65                      231                          12
44235:      Oman                         153         0.0%                                                 !53
44236:      Syyria                        20         0.0%                                                                              20
44237:      Alueellinen                2852          0.3%                                  2 752                                      !01
44238: 
44239:      Etelä- ja Keski·
44240:      Aasia yhteensä           110 857         9.9%        82 904       3558        II 029       10674          2328            363
44241: 
44242:  Afganistan                    6 797          0.6%                      595         6000                                      202
44243:  Bangladesh                   26292           2.4%       25 007        1245                                                    40
44244:  O..Orgia                      1500           0.1%                                  1 500
44245:  Intia                        !0 634          1.0%          125        1285                      6 896         2328
44246:  Nepal                        33 430          3.0%       33 080         350
44247:  Pakistan                      3 032          0.3%          113          75                      2843
44248:  Sri Lanka                    26 642          2.4%       24 579           8         1000          934                         121
44249:  Tadzhikistan                  2 529          0.2%                                  2529
44250: 
44251: 
44252: 
44253: 
44254: 66
44255:                              Kokonais-      Prosenttia    Hanke-ja      Tuki kan-       Kahden- Korkotukija      Kehitysluo-    Muu kah-
44256:                           maksatukset         kahden·      o}\ielma·       salaisjAr·   välinen la}\iamuotoi·    totja FINN-   denvälinen
44257:                                maittain      vA.liseBtA   muotoinen         jeetöille humanitaa- nen teollinen      FUNDin     kehitysyh·
44258:                                           yhteistyöstä    yhteistyö•                    rinen apu yhteistyö••      luotot•••   teistyö••••
44259: 
44260: 
44261: Kauko-Itä yhteensä              154 819         13.9%        42250             1003         500        92 504         13 217        5 345
44262: 
44263: Filippiinit                      4 840           0.4%                            200                    4 640
44264: HongKong                          -747          -0.1%                                                                  -747
44265: Indonesia                        8 143           0.7%         4 182              221                      763         2 977
44266: Kamputsea                          100           0.0%                             60                                                   40
44267: Kiina                           49 817           4.5%           990              100                   55 378         -6 940          288
44268: Korean tasavalta                   236           0.0%                                                     236
44269: Laoe                               187           0.0%           187
44270: Malesia                         14 096           1.3%                            !55                    1677         12 264
44271: Mongolia                         2 232           0.2%                                                   2232
44272: Singapore                          130           0.0%                                                     130
44273: Thaimaa                         33 780           3.0%         2 002             280                    25 836         5 662
44274: Vietnam•••••                    42006            3.8%        34 889              -13        500         1613                        5 017
44275: 
44276: Aasia alueellinen                15 464          1.4%        13 850                       1615
44277: 
44278: OSEANIA
44279: YHTEENSÄ                           215           0.0%                           215
44280: 
44281: Papua. Uusi Guinea                 215           0.0%                           215
44282: 
44283: MAI'ITAIN
44284: JAKAMATON                      228 499         20.5%         68 469          65 376       5 433           114                      89 107
44285: 
44286: KAHDENVÄLINEN
44287: KEHITYSYHTEISTYÖ
44288: YHTEENSÄ                     1 115 717        100.0%       614 090          120 441     124 704      136 687           -141       119 936
44289: 
44290: Oauus kahdenvälisestä
44291: yhteistyöstä                    100.0%                       55.0%            10.8%      11.2%         12.3%           0.0%        10.7%
44292: 
44293: 
44294: 
44295: 
44296:        Sisältää maa· ja aluekohtaison yhteistyön sekä muuta la}\iamuotoista kahdenvälistä varsinaista kehitysyhteistyötä
44297:        Sisältää korkotuen lisäksi UM:n T'IT-avustukset, KTM:n 'IT-avustukset
44298:        sekä FINNFUND:in osakepääomasijoitukset
44299:        Sisältää luottoehtoison kehitysyhteistyön kokonaisuudessaan, kuoletukset vähennettynä
44300:       Sisältää:
44301:                          . Pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuvat menot:                                            30.8 mmk
44302:                          • Suomen Akatemian kehitysmaatutkimus:                                                         3.0 mmk
44303:                          • Kehitysyhteistyöosaston palkkamenot:                                                        26.3 mmk
44304:                          • Määräaikaisten neuvonantajien palkkamenot                                                    2.7 mmk
44305:                          .. Edustautuminen kansainvälisissä kokouksissa:                                                3.2 mmk
44306:                          ·Kehitysyhteistyön osuus ulkoministeriön muiden yksiköiden hallintomenoista:                   7.4 mmk
44307:                          ·Ulkomaan edustustojen kehitysyhteistyömenot (sia. palkkoja):                                 26.0 mmk
44308:                          • Kehitysyhteistyöosaston kiinteistömenoja                                                    12.9 mmk
44309:                          • FIN!'."FUND:in hallintomenot:                                                                5.9 mmk
44310:                          • Muiden ministeriöiden hallintomenot:                                                         0.1 mmk
44311:                          • Muita hallintoon luettavia menoja:                                                           1.6 mmk
44312: 
44313:        Kansalaisjärjestöjen palauttama käyttämätön tuki ilmenee negatiivisen& lukuna
44314: 
44315: 
44316: 
44317: 
44318:                                                                                                                                              67
44319:     Monenkeskinen
44320: 8   kehitysyhteistyö
44321: 
44322:     MONENKESKISEN KEHITYSYHTEISTYÖN
44323:     PERIAATTEET
44324:     Monenkeskinen toiminta on luonteeltaanuniversaaliaja poliitti-
44325:     sesti neutraalia. Vastaanottajan on usein helpompi hyväksyä
44326:     monenkeskinen kuin kahdenvälinen apu, johon saattaa liittyä
44327:     poliittisia ja kulttuuriristiriitoja.
44328:          Monenkeskisen avun - aivan kuin kahdenvälisenkin - on
44329:     oltava sopusoinnussa vastaanottajamaan omien pyrkimysten ja
44330:     kapasiteetin kanssa ja vastaanottajan on omalta osaltaan osallis-
44331:     tuttava siihen ja kannettava siitä vastuuta. Ihannetilanteessa
44332:     kahdenvälinen ja monenkeskinen kehitysyhteistyö täydentävät
44333:     toisiaan.
44334:          Monenkeskinen yhteistyö on keino edistää antajamaan ulko-
44335:     ja kehityspoliittisia tavoitteita. Kun maiden keskinäinen riippu-
44336:     vuus on lisääntynyt- huoli ympäristön tilasta on yhteinen,
44337:     pakolais- ja siirtolaisongelmat ovat maailmanlaajuisia ja valtio-
44338:     vallan merkitys vähentynyt - ovat monenkeskisen toiminnankin
44339:     lähtökohdat muuttuneet. Toiminta monenkeskisissä järjestöissä
44340:     edistää Suomen kansallista etua, jota määrittelevät niin valtio-
44341:     valta, elinkeinoelämä kuin kansalaisjä:rjestötkin.
44342:          Osallistumalla monenkeskiseen yhteistyöhön Suomi osoittaa
44343:     poliittisesti tukevansa YK-järjestelmää ja kansainvälisten rahoi-
44344:     tuslaitosten ja ympäristörahastojen työtä ja päämääriä. Jäsenyys
44345:     Euroopan unionissa tarjoaa Suomelle uuden avun kanavan, joka
44346:     täydentää niin bilateraalista kuin multilateraalistakin toimintaa.
44347:          Käytännössä YK:n ja kehityspankkien roolit menevät osittain
44348:     päällekkäin. Rajanveto monenkeskisten järjestöjen työkenttien
44349:     välillä on vaikeaa. Kehityspankit laajentavat toimintaansa myös
44350:     YK:nperinteisille aloille, kuten pitkäaikaiseen sosiaalisen kehi-
44351:     tyksen tukemiseen. Koska YK:n resurssit ovat vähentyneet, on
44352:     rahoituslaitosten rooli näillä aloilla suhteellisesti vahvistunut.
44353:          Olennainen ero YK-järjestöjen ja kehitysrahoituslaitosten
44354:     toiminnassa on se, että YK:n apu on lahjaa, kun taas kehitys-
44355:     rahoituslaitokset myöntävät luottoja. Siinä mielessä ne siis eivät
44356:     kilpaile keskenään vaan toimivat omilla ehdoillaan. Kehitys-
44357:     rahoituslaitosten myöntämät luotot ovat sangen pehmeäehtoisia.
44358:     Niillä rahoitettava toiminta on kannattavaa toimintaa, josta
44359:     kertyvillä tuotoilla voidaan maksaa luottojen kuoletukset.
44360:          Suomi on erittäin aktiivisesti korostanut kansainvälisten
44361:     järjestöjen työnjaon merkitystä ja sitä, miten järjestöt toiminnal-
44362:     laan voidaan täydentää toisiaan.
44363: 
44364: 
44365: 
44366:                                                                           69
44367:                          KEHITYSYHTEISTYÖKANSAINVÄLISTEN
44368:                         JÄRJESTÖJEN KAUTTA 1990-1995 (milj. mk)
44369: 
44370:                                                                  1990          1991     1992       1993         1994      1995*
44371:      Kehitysyhteistyö kansainvälisten
44372:      järjestöjen kautta                                         1 204.3       1 220.7   863.9      538.8        273.6          415.0
44373: 
44374:      YK:n kehitysohjelma UNDP                                     200.0        231.7    170.0       81.7 ••       27.0
44375:      YK:n väestörahasto UNFPA                                      75.0         86.7     80.0       37.7          37.1
44376:      YK:n lastenrahasto UNICEF                                    140.0        155.0    129.0       36.5          51.5
44377:      Maailman elintarvikeohjelma WFP                              175.0        229.0    139.4       56.8          42.0
44378:      Maailmanpankki 1 IDA                                         156.1        256.0    256.0      211.0          12.3          37.0
44379:      Alueelliset kehityspankit ja -rahastot                       148.8          3.2     62.4      101.5          94.4         125.3
44380:      Taloudellisen kehitystutkimuksen
44381:      kansainvälinen instituutti WIDER                               3.9         10.4      3.3         2.0          1.1           2.0
44382:      Muut järjestöt                                               305.5        248.7     23.7        11.6          8.3
44383: 
44384:      Muu monenkeskinen yhteistyö                                  127.2        172.4    134.2      108.1        125.8
44385:      YK:n pakolaispäävaltuutettu UNHCR                             56.0         59.0     58.0       30.0         30.0
44386:      Kv. järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet                   38.6         45.8     57.0       63.2         88.2
44387:      Muu monenkeskinen yhteistyö                                   32.6         67.6     19.2       14.9          7.6
44388:      Maailman ympäristörahasto GEF***                                                                                          29.4
44389: 
44390:      MONENKESKINEN YHTEISTYÖ, YHTEENSÄ                          1331.5        1393.1    998.1      646.9        399.4
44391: 
44392: 
44393: 
44394: 
44395:      •   Vuoden 1995 talousarvio
44396: 
44397:      •• UNDP kirjaa vuoden 1994 yleisavustukseksi 53 miljoonaa markkaa, johon sisältyy 26 miljoonaa vuoden 1993 avustuksista
44398: 
44399:      ••• Vuodesta 1995 lähtien luetaan 84 % GEF -avusta kehitysyhteistyöhön
44400: 
44401: 
44402: 
44403: 
44404:                                                                1994
44405: 
44406:                                           Muut järjestöt                       UNDP
44407: 
44408: 
44409: 
44410: 
44411:                     Alueelliset kehityspankit
44412:                                                                                             UNICEF
44413:                          ja -rahastot
44414: 
44415: 
44416: 
44417: 
44418:                                             IDA
44419:                                             WIDER
44420:                                                                     WFP
44421: 
44422: 
44423: 
44424: 
44425: 70
44426:      Monenkeskisen toiminnan, etenkin YK-toiminnan, tulosten
44427: näkeminen lyhyellä tähtäimellä on usein vaikeaa. Hallitusten
44428: välisessä työssä uudet ajatukset vaativat itääkseen vuosia tai jopa
44429: vuosikymmeniä ennenkuin jäsenvaltioiden päätöksenteosta pääs-
44430: tään käytännön toimiin. Esimerkkinä tästä on sosiaalisen kehi-
44431: tyksen esiintuominen kansainvälisessä keskustelussa. Vasta
44432: vuosikymmenen keskustelun jälkeen sosiaaliset kysymykset
44433: tunnustetaan osaksi kehityksen kokonaisuutta.
44434:      YK:ntoiminta perustuu vapaaehtoisiin avustuksiin. Se on
44435: UNDP:n, UNICEFin, UNFPAn ja WFP:n toimesta näkyvissä
44436: käytännöllisesti katsoen kaikkialla maailmassa. Silti se jää
44437: kokonaisvolyymiltaan ja sisältönsä puolesta suhteellisen vaati-
44438: mattomaksi kun sitä verrataan kansainvälisiin kehitysrahoitus-
44439: laitoksiin tai kansainväliseen kauppaan ja yksityisiin pääoma-
44440: virtoihin.
44441:      Vuonna 1994 Suomi käytti 274 miljoonaa markkaa monen-
44442: keskiseen yhteistyöhön, mikä oli 18 prosenttia kaikesta varsinai-
44443: sesta kehitysyhteistyöstä. Suomi rahoittaa monenkeskistä ke-
44444: hitysyhteistyötä järjestöille myönnettävillä yleisavustuksilla.
44445: Kehitysrahoituslaitokset rahoittavat toimintansa joko jäsenmai-
44446: den (erityisesti OECD-maiden) monivuotisilla maksusitoumuksil-
44447: la tai takuiden avulla, joita laitokset käyttävät ottolainaukseen
44448: pääomamarkkinoilta.
44449:      Suomi pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan siihen, että suoma-
44450: laisyritysten osuus kansainvälisten järjestöjen ja rahoituslaitosten
44451: hankinnoista kasvaisi. Kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten
44452: osalta on otettava huomioon, että vain laitosten rahoitukseen
44453: osallistuvat maat pääsevät mukaan niiden lainoittamien hankkei-
44454: den toteutukseen.
44455: 
44456: YK:N TOIMINTA, KEHITYSOHJELMAT
44457: JA -RAHASTOT
44458: YK on 50-juhlavuotensa kynnyksellä etsimässä itselleen uutta
44459: suuntaa niin hallinnon ja rahoituksen uudistamisessa kuin toi-
44460: minnassa yleensäkin.
44461:      YK:n perustamisesta aina 1980-luvun loppuun jatkuneessa
44462: kylmän sodan ideologisesti kahtia jakamassa maailmassa paineet
44463: YK:n uudistamiseen eivät johtaneet sen syvällisempään muutok-
44464: seen. YK:n saama poliittinen ja taloudellinen tuki tosin vähentyi
44465: näiden vuosikymmenien aikana, ja viimeisen parinkymmenen
44466: vuoden aikana on voitu puhua jopa akuutista rahoituskriisistä.
44467:      YK:nuudistustyö kohdistuu tällä hetkellä turvallisuusneu-
44468: voston ja ohjelmabudjetin uudistamiseen. Kehitysmaat ovat il-
44469: maisseet huolestumista siitä, että YK on hylkäämässä taloudelli-
44470: sen ja sosiaalisen kehitystehtävänsä ja keskittymässä etupäässä
44471: rauhan ylläpitämiseen. Kehitysmaat tekivätkin vuonna 1993
44472: aloitteen YK:nkehitysohjelmasta (Agenda for Development) täy-
44473: dentämäänYK:nrauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi vuonna
44474: 1991laadittua (Agenda for Peace) poliittista linjaa.
44475: 
44476: 
44477:                                                                        71
44478:  Kairon väestö- ja kehityskonferenssi
44479:      Kairossa 5.-13.9.1994 pidetyssä väestö-     tulee perustua osapuolten vapaaseen
44480:      ja kehityskonferenssissa (ICPD) hyväk-      tahtoon.
44481:      syttiin toimintaohjelma, jonka tavoittee-         Ennakkojännitteistä huolimatta
44482:      na on, että maailman väestökasvu            Kairon konferenssi pääsi toiminta-
44483:      saataisiin tasapainoon maapallon            ohjelmasta odotettua laajempaan yh-
44484:      luonnonvarojen kanssa vuoteen 2015          teisymmärrykseen. Konferenssiin osal-
44485:      mennessä.                                   listui 183 maata eikä niistä yksikään
44486:           Kun aikaisemmissa väestökonfe-         sanoutunut kokonaan irti ohjelmasta.
44487:      rensseissa on painotettu hedelmäUisyy-      Vatikaani yhdessäjoidenkin Latinalai-
44488:      den vähentämistä ja perhesuunnit-           sen Amerikan maiden kanssa esitti
44489:      telua, oli Kairon konferenssin lähtökoh-    varaumansa lisääntymisterveyttä ja
44490:      tana laajempi kehitysnäkökulma ja           aborttia koskeviin kohtiin. Useat arabi-
44491:      yksilön oma elämäntilanne. Tällöin          maat ilmoittivat toteuttavansa ohjel-
44492:      myös perinteiset kiistakysymykset, ku-      maa islamin sallimissa puitteissa.
44493:      ten perhesuunnittelu ja abortti, voitiin          Suomi oli aktiivisesti mukana
44494:      kytkeä laajempaan yksilön terveyttä ja      valmistelemassa toimintaohjelmaa.
44495:      oikeuksia koskevaan kokonaisuuteen.         Suomen valtuuskuntaa Kairossa johti
44496:      Sitkeiden neuvottelujen tuloksena pääs-     ministeri Elisabeth Rehn. Suomen
44497:      tiin Kairossa )lksimielisyyteen "lisään-    kannanotot toimintaohjelmaan hyväk-
44498:      tymisterveys Ja -oikeudet" -käsitteistä,    syttiin hallituksen ulkoasiainvaliokun-
44499:      jotka sisältävät myös perhesuunnittelun     nassa 30.8.1994.
44500:      ja seksuaaliterveyden.                            Vaikka hyväksytty toimintaohjelma
44501:           Kairon konferenssi korosti voimak-     ei välittömästi koske Suomen kaltaisia
44502:      kaasti naisten ja tyttöjen yhteiskunnal-    valtioita tai aseta lisävelvoitteita, on
44503:      lisen aseman parantamista. Konferenssi      sen kokonaisvaltainen lähestymistapa
44504:      hyväksyi laajan toimintaohjelman, joka      uusine käsitteineen Suomeakin velvoit-
44505:      korostaa mm. yksilön oikeutta päättää       tava. Suomen kehitysyhteistyön tavoit-
44506:      omasta lapsiluvustaan j'a sitä, että        teet j'a toimintamuodot ovat sopusoin-
44507:      naimisiinmenon alaikärajan pitää olla       nussa Kairon konferenssin toiminta-
44508:      riittävän korkea ja että avioliittoJen      ohjelman kanssa.
44509: 
44510: 
44511: 
44512: 
44513: 72
44514:      Pohjoismaisen YK-projektin loppuraportissa vuonna 1991
44515: esitettiin linjatYK:nkehitysyhteistyön hallinnon ja rahoituksen
44516: uusimiseksi. Raportti sisälsipohjoismaidennäkemykset kansain-
44517: välisten järjestöjen työnjaosta ja siitä, miten ne voivat työllään
44518: täydentää toisiaan. Raportin mukaan YK:n erityisjärjestöjen tulee
44519: mandaattiensa mukaisesti keskittyä oman alansa keskustelun,
44520: näkemysten ja lainsäädännön kehittämiseen pikemminkin kuin
44521: kehitysyhteistyöhankkeiden käytännön toteuttamiseen.
44522:      YK on 90-luvulla järjestänyt useita maailmankonferensseja
44523: taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen aloilla. Tällaisia ovat olleet
44524: UNICEFin lasten huippukokous (1990), Rion ympäristö- ja
44525: kehityskonferenssi (1992) ja Wienin ihmisoikeuskonferensi (1993).
44526: Vuonna 1994 oli vuorossa väestö- ja kehityskonferenssi Kairossa
44527: ja vuonna 1995 sosiaalisen kehityksen huippukokous Kööpen-
44528: haminassa ja naisten asemaa käsitellyt konferenssi Pekingissä.
44529: Suomi on kiinnittänyt erityistä huomiota konferenssien integroi-
44530: tuun seurantaan YK-järjestelmässä.
44531: 
44532: 
44533: SUOMI YK:SSA
44534: Suomi antaa YK:n puitteissa kehitysyhteistyövaroistaan avus-
44535: tuksia neljälle keskeisimmälle rahastolle ja ohjelmalle eli YK:n
44536: kehitysohjelmalle (UNDP), YK:n lastenavun rahastolle (UNICEF),
44537: YK:nväestörahastolle (UNFPA) ja Maailman elintarvike-
44538: ohjelmalle (WFP).
44539:      Suomi on perinteisesti pyrkinyt pitämään YK-apunsa lähellä
44540: muiden pohjoismaiden tasoa. Viime vuosina Suomen avustukset
44541: YK:lle, toisin kuin muiden pohjoismaiden, ovat kuitenkin laske-
44542: neet. Näin muiden pohjoismaiden, Islantia lukuunottamatta,
44543: avustukset ovat tätä nykyä huomattavasti suuremmat kuin Suo-
44544: men ja sitä kautta niillä on myös merkittävästi paremmat mah-
44545: dollisuudet tulla valituksi johtokuntien jäseniksi ja vaikuttaa
44546: YK:n kehitysyhteistyöhön.
44547: 
44548: YK:n kehitysohjelma UNDP
44549: YK:n kehitysohjelma, UNDP (United Nations Development
44550: Programme), aloitti toimintansa vuonna 1966. Se on YK-järjestel-
44551: män keskeinen rahoitusjärjestö, kenttätoiminnan suunnittelija ja
44552: koordinoija.
44553:      UNDP:n toiminta nojautuu jäsenmaiden vapaaehtoisiin
44554: yleisavustuksiin. Näin kokoonsaadut varat on jaettu maakohtai-
44555: siksi suunnitteluvarauksiksi kutakin viisivuotista ohjelmointi-
44556: jaksoa varten. Varat käytetään sitten maaohjelmien sisällä hank-
44557: keisiin, joiden kautta on kasvatettu ohjelmamaan hallintokykyä,
44558: tietotaitoa, koulutusta ja kehityssuunnittelua.
44559:      UNDP:n ohjelmiin sisältyviä ja UNDP:n rahoittamia projek-
44560: teja toteuttavat vastaanottajamaiden hallitukset ja YK:n erityis-
44561: järjestöt. UNDP:n käytettävissä olevat varat olivat vuonna 1994
44562: noin 905 miljoonaa dollaria ja erityisrahastojen noin 41 miljoonaa
44563: dollaria.
44564: 
44565:                                                                          73
44566:           Suomen vuoden 1994 yleisavustus UNDP:lle oli 53 miljoonaa
44567:      markkaa, eli suurin piirtein sama kuin vuonna 1993. Vuonna
44568:      1992 avustus UNDP:lle oli miltei nelinkertainen. Vuonna 1994
44569:      annettiin myös UNDP:n yhteydessä toimivalle YK:n naisten
44570:      kehitysrahastolle UNIFEMille 0,6 miljoonan markan suuruinen
44571:      yleisavustus.
44572: 
44573:      YK:n lastenavun rahasto UNICEF
44574:      YK:nlastenavun rahaston, UNICEF (United Nations Children's
44575:      Fund) perustettiin vuonna 1946 päätehtävänään hätäavun anta-
44576:      minen sodanjälkeisen Euroopan lapsille. UNICEFista tuli YK:n
44577:      pysyvä elin vuonna 1953, jolloin UNICEFin mandaatti laajennet-
44578:      tiin hätäavun lisäksi koskemaan lasten aseman parantamiseksi
44579:      tehtävää työtä.
44580:           YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus sekä vuonna 1990
44581:      pidetyn YK:n lasten asemaa koskeneen huippukokouksen julistus
44582:      ja toimintaohjelma muodostavat UNICEFin toiminnan kansainvä-
44583:      liset puitteet. UNICEFin työ painottuu erityisesti kehitysmaiden
44584:      lasten ja äitien terveys- ja sosiaalipalvelujen kehittämiseen.
44585:      UNICEF toimii myös hätäavun kanavana. Vuonna 1994 rahaston
44586:      käytettävissä oli noin 900 miljoonan dollarin suuruinen budjetti.
44587:      Kolme neljäsosaa siitä koostuu jäsenmaiden vapaaehtoisista
44588:      avustuksista. Yksi neljäsosa saadaan UNICEFin kansallisten
44589:      komiteoiden keräämänä sekä yksityisinä avustuksina.
44590:           Vuoteen 1992 saakka Suomi kuului UNICEFin suurimpien
44591:      avunantajien ryhmään. Kehitysyhteistyömäärärahojen supistuk-
44592:      set ovat kohdistuneet tuntuvina myös UNICEFiin. Kun Suomen
44593:      vapaaehtoinen vuosiavustus rahastolle oli vuonna 1991155 mil-
44594:      joonaa markkaa, supistui se vuonna 1993 neljännekseen siitä.
44595:      Vuonna 1994 Suomen osuus oli 51,5 miljoonaa markkaa.
44596:           Vuonna 1994 Suomi kävi aktiivista vaalikampanjaa puolus-
44597:      tus- ja tasa-arvoministeri Elisabeth Rehnin nimittämiseksi
44598:      UNICEFin pääjohtajaksi. Ehdokkuuden takana olivat viiden
44599:      pohjoismaan hallitukset. Kampanjajatkui vuoden 1995 puolelle,
44600:      koskaYK:npääsihteeri pidensi pääjohtaja Grantin toimikautta
44601:      vuodella. Pääjohtajan kuoltuaYK:npääsihteeri nimitti amerikka-
44602:      laisen Carol Bellamyn UNICEFin johtoon huhtikuussa 1995.
44603: 
44604:      YK:n väestörahasto UNFPA
44605:      YK:n väestörahasto UNFPA perustettiin vuonna 1966. UNFPAn
44606:      tehtäviä ovat väestö- ja perhesuunnittelun tietotaidon ja suunnit-
44607:      telukapasiteetin lisääminen sekä tietoisuuden lisääminen väes-
44608:      tönkasvuun liittyvistä ongelmista. Noin kolmannes kaikesta
44609:      kansainvälisestä väestöavusta kanavoidaan UNFPAn kautta.
44610:           UNFPAn rahoittamat ohjelmat tähtäävät sellaiseen kestä-
44611:      vään kehitykseen, jossa kunkin maan väestömäärä, luonnonvarat,
44612:      elinympäristö ja taloudellinen kehitys ovat tasapainossa keske-
44613:      nään. UNFPAn pääjohtaja, N afis Sadik, toimi Kairossa syyskuus-
44614:      sa 1994 pidetyn YK:nväestö-ja kehityskonferenssin pääsihteeri-
44615: 
44616: 
44617: 74
44618: nä. Kairon toimintaohjelman toteuttajana UNFPAlla on keskeinen
44619: rooli sekä mielipiteen muokkaajana että kehitysmaiden lisäänty-
44620: misterveyteen ja perhesuunnitteluun liittyvän poliittisen ja toi-
44621: minnallisen kapasiteetin kasvattamisessa.
44622:      UNFPAn toiminta rahoitetaan hallitusten ja yksityisten
44623: lahjoittajien vapaaehtoisilla avustuksilla. Kehitysyhteistyöhön
44624: osoitettujen määrärahojen supistuttua Suomi on vähentänyt
44625: UNFPAllekin annettavaa vapaaehtoista yleisavustusta. Suomen
44626: avustus vuonna 1994 oli 37 miljoonaa markkaa eli vajaa puolet
44627: siitä mitä se oli vuonna 1991.
44628: 
44629: Elintarvikeapu WFP
44630: Suomen antama elintarvikeapu on monenkeskistä ja se kana-
44631: voidaan pääasiassa YK-järjestelmään kuuluvan Maailman elin-
44632: tarvikeohjelman (World Food Programme, WFP) kautta.
44633:      WFP perustettiin vuonna 1961 YK:nelintarvikeavun hallin-
44634: nolliseksi elimeksi. WFP:n toiminta muodostuu varsinaisista
44635: kehitysohjelmista, WFP:n alaisuudessa toimivan elintarvikkeiden
44636: kansainvälisen hätäapuvaraston kautta annettavasta avusta,
44637: erityishätäapuohjelmista, pitkäaikaisista pakolais- ja sisäisten
44638: siirtolaisten ohjelmista sekä näihin liittyvästä, muustakin kuin
44639: elintarvikkeina annettavasta avusta. WFP:n toiminnan rahoitus
44640: perustuu kokonaisuudessaan vapaaehtoisrahoitukseen.
44641:      Suomi korostaa WFP:n luonnetta nimenomaan kehitysjärjes-
44642: tönä. Kehitysmaiden nälkäongelmien ratkaisemiseksi on ensisijai-
44643: sesti tuettava kehitysmaiden oman elintarviketuotannon paranta-
44644: mista. Elintarvikeavun tavoitteena on näin ollen kehitysmaiden
44645: maatalouden ja maaseutukehityksen tukeminen sekä elintarvike-
44646: tuotannon tehostaminen.
44647:      Suomi tukee WFP:n toimintaa kaikissa sen yllä mainituissa
44648: muodoissa. Suomen apu annetaan pääasiassa kotimaisina elintar-
44649: vikkeina sekä elintarviketoimitusten hallinto- ja kuljetustukena.
44650:      Vuonna 1994 Suomi antoi elintarvikeapua WFP:n kautta
44651: yhteensä 67,5 miljoonan markan arvosta, josta 25,5 miljoonaa
44652: markkaa humanitaarisen avun määrärahoista.
44653: 
44654: 
44655: 
44656: KANSAINVÄLISET
44657: KEHITYSRAHOITUSLAITOKSET
44658: Kehitysrahoituslaitokset Suomen
44659: kehitysyhteistyön kannalta
44660: Suomi on jäsenenä keskeisimmissä kehitysrahoituslaitoksissa ja
44661: ympäristörahastoissa, jotka toimivat joko maailmanlaajuisesti tai
44662: alueellisesti. Kun kehitysyhteistyön määrärahoja on leikattu, ovat
44663: Suomen toimintamahdollisuudet supistuneet pääasiassa siihen,
44664: että osallistutaan laitosten pääomarahoitukseen. Velkahelpotuk-
44665: 
44666: 
44667:                                                                      75
44668:      siin tai erityisohjelmien rahoitukseen ei nykyisessä määräraha-
44669:      tilanteessa ole mahdollisuuksia.
44670:           Pääomakorotukset ja lisärahoitusneuvottelut ovat niitä
44671:      keskeisiä keinoja, joilla rahoittajat ohjaavat kehitysrahoitus-
44672:      laitosten toimintaa. Vuonna 1994 oli käynnissä lisärahoitus-
44673:      neuvotteluja niin Kansainvälisessä kehitysjärjestössä (IDA),
44674:      Afrikan kehitysrahastossa (AfDF) kuin Kansainvälisessä maa-
44675:      talouden kehittämisrahastossakin (IFAD). Suomi osallistui näihin
44676:      neuvotteluihin aktiivisesti.
44677: 
44678:      Maailmanpankkiryhmä
44679:      Maailman pankkiryhmään kuuluvat Kansainvälinenjälleen-
44680:      rakennuspankki (IBRD), Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA),
44681:      Kansainvälinen rahoitusyhtiö (IFC) ja kansainvälinen investointi-
44682:      takauslaitos (MIGA).
44683:           IBRD perustettiin vuonna 1945 tukemaan sodanjälkeistä
44684:      Euroopan jälleenrakennusta. IDA puolestaan perustettiin vuonna
44685:      1960, kun haluttiin luoda jälleenrakennuspankin rinnalle järjestö
44686:      edullisempien lainojen myöntämiseksi kehitysmaille.
44687:           Maailmanpankin toiminta on keskittynyt entistä selvemmin
44688:      kansainvälisiin kehityskysymyksiin kuten köyhyyden vähentämi-
44689:      seen, ympäristökysymyksiin ja kehitysmaiden institutionaalisten
44690:      kasvuedellytysten kohentamiseen. Nykyisin pankin toimintaa
44691:      pyritään ohjaamaan maakohtaisten ja kokonaisvaltaisten
44692:      avustusstrategioiden avulla, kun aikaisemmin toiminta koostui
44693:      lähinnä yksittäisistä, erillisistä rahoituspäätöksistä.
44694:           Maailmanpankin jäsenmaiden lukumäärä on kohonnut
44695:      178:aan erityisesti entisen Neuvostoliiton alueelle sekä Keski- ja
44696:      Itä-Eurooppaan syntyneiden uusien valtioiden liityttyä sen jäse-
44697:      niksi.
44698:           Ns. siirtymätalouden maiden mukaantulo pankin toimintaan
44699:      on sen tähänastisen historian suurimpia haasteita. Näissä maissa
44700:      esiintulevat ongelmat poikkeavat monin tavoin varsinaisten
44701:      kehitysmaiden ongelmista ja vaativat pankilta sangen paljon
44702:      uusia resursseja.
44703:           Maailmanpankin pääjohtaja Lewis T. Preston asetti vuoden
44704:      1992 alussa sisäisen työryhmän selvittämään Maailmanpankin
44705:      hankkeisiin liittyviä ongelmia. Ryhmän vetäjän, Willi
44706:      Wapenhansin, mukaan nimetty raportti julkaistiin lokakuussa
44707:      1992 ja on siitä lähtien ollut jatkuvan keskustelun kohteena.
44708:      Raportti antaa Maailmanpankin hankkeiden toteuttamisesta
44709:      arvosanan "tyydyttävä", sillä kolme neljännestä hankkeista ete-
44710:      nee hyväksyttävästi. Ongelmahankkeita on kuitenkin viidennes ja
44711:      niiden määrä on kasvanut.
44712:           Wapenhansin työryhmän havaintojen pohjalta laadittiin
44713:      pankille uusi toimenpideohjelma. Ohjelma korostaa muutoksen
44714:      tarvetta pankin henkilöstön hallinnossa ja ajattelutavassa. Paino-
44715:      pisteen ei tulisi olla niinkään lainojen määrässä vaan hankkeiden
44716:      laadussa. Vastaanottajamaiden entistä vahvempaa sitoutumista
44717:      hankkeisiin korostetaan. Pankki on myös muuttanut tiedotustoi-
44718: 
44719: 
44720: 76
44721: mintaansa entistä avoimemmaksi ja aktiivisemmaksi parantaak-
44722: seen julkista kuvaansa ja varmistaakseen jäsenmaidensa tuen.
44723:      Vuonna 1993 asetettu uusi riippumaton tarkastuselin sai tut-
44724: kittavakseen ensimmäisen ongelmahankkeen, kun joukko kansa-
44725: laisjärjestöjä teki sille valituksen pankin Nepalissa valmistele-
44726: masta pato- ja voimalahankkeesta (ns. Arun 111 -hanke). Kansa-
44727: laisjärjestöjen huoli kohdistui erityisesti hankkeen ympäristö-
44728: vaikutuksiin.
44729:      Maailmanpankin merkitty pääoma on kasvanut noin 170
44730: miljardiin dollariin. Pääomasta Suomen osuus on 0,61 %. Pankin
44731: myöntämien uusien lainojen määrä oli kesäkuussa 1994 päätty-
44732: neenä tilivuonna 16 %vähemmän kuin edellisenä tilivuonna. Tätä
44733: selittää suurelta osin erityisesti Itä-Aasiassa ja Latinalaisessa
44734: Amerikassa olevien lainansaajamaiden taloudellisen tilanteen
44735: paraneminen ja niiden lisääntyneet mahdollisuudet houkutella
44736: yksityisiä pääomavirtoja.
44737:      Suomen osuus kansainvälisen kehitysjärjestön lisärahoituk-
44738: sesta vuosille 1993/94-1995/96 on 0,5 %. On ilmeistä, että kehitys-
44739: järjestön hankkeita keskitetään jatkossa entistä enemmän köy-
44740: himpiin maihin ja Afrikkaan.
44741:      Yksityisen yritystoiminnan edistämiseen kehitysmaissa
44742: keskittyvän Kansainvälisen rahoitusyhtiön IFC:n lainat ja pää-
44743: omasijoitukset kohosivat kuluneena tilivuonna 2,5 miljardiin
44744: dollariin edellisvuoden 2,1 miljardista dollarista. Kehitysmaissa
44745: toteutettavien investointien turvaamisen ei-kaupallisia riskejä
44746: vastaan perustetun Kansainvälisen investointitakauslaitoksen
44747: MIGAn myöntämiä takauksia oli voimassa tilivuoden päättyessä
44748: 372 miljoonaa dollaria.
44749: 
44750: Aasian kehityspankki AsDB ja -rahasto AsDF
44751: Aasian kehityspankki (AsDB) perustettiin vuonna 1966 vauhditta-
44752: maan Aasian ja Tyynen valtameren alueen kehitysmaiden talou-
44753: dellista ja sosiaalista kehitystä. AsDB myöntää lainoja ja antaa
44754: teknistä apua.
44755:      Pankissa on tällä hetkellä 55 jäsenvaltiota. Pankin uusista
44756: Keski-Aasiassa sijaitsevista jäsenvaltioista Kazakstanin ja
44757: Kirgistanin lainaustoiminta alkoi vuoden 1994 aikana. Suomi
44758: toimi kertomusvuonna AsDB:n ja AsDF:n pohjoismaisena
44759: koordinaattorina.
44760:      Vuonna 1994 tehtiin päätös pankin varsinaisen pääoman
44761: korottamisesta. Korotuksen jälkeen pankin pääoma on noin 50
44762: miljardia dollaria. Suomen ja muidenpohjoismaidenosuus pankin
44763: pääomasta on 0,35 prosenttia. Taloudellisen kasvun vauhdittami-
44764: sen rinnalle pankin tavoitteiksi on nimetty köyhyyden poistami-
44765: nen, ympäristönsuojelu, naisten aseman parantaminen ja väestö-
44766: suunnittelu. Hyväksyessään lisärahoituksen avunantajamaat
44767: velvoittivat pankin uudistamaan toimintaohjelmansa uutta
44768: kehitysohjelmaa vastaavaksi. Pääomakorotuksen jälkeisinä kuu-
44769: kausinajohtokunnan hyväksyttäväksi on tuotu useita ajan tasalle
44770: saatettuja toimintaohjelmia.
44771: 
44772: 
44773:                                                                       77
44774:           Aasian kehityspankki ja sen kehitysrahasto (AsDF) myönsi-
44775:      vät vuonna 1994 lainoja yhteensä 3, 7 miljardilla dollarilla 50
44776:      projektiin. Tämä oli noin kolmannes vähemmän kuin edellisvuon-
44777:      na. Toisaalta pankin maksatukset olivat vuonna 1994 ennätys-
44778:      korkeat. Kehitysrahaston osuus uusien lainojen myönnöistä oli
44779:      kolmannes.
44780: 
44781:      Mrikan kehityspankki AfDB ja -rahasto AfDF
44782:      Afrikan kehityspankki (AfDB) perustettiin 1963 edistämään
44783:      jäsenmaidensa taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia. AfDB
44784:      muodostaa yhdessä 1973 perustetun Afrikan kehitysrahaston
44785:      (AfDF) kanssa Afrikan kehityspankkiryhmän. Pankkiryhmä
44786:      rahoittaa alueensa jäsenmaiden investointihankkeita ja kehitys-
44787:      ohjelmia sekä mobilisoi lisäinvestointeja toiminta-alueelleen.
44788:           Kun Suomen kehitysyhteistyön painopisteenä on perinteisesti
44789:      ollut Afrikka, on Suomi muiden pohjoismaiden tavoin myös varsin
44790:      voimakkaasti tukenut alueen omaa kehityspankkia. Painopiste on
44791:      ollut kehitysrahaston tukemisessa, koska sen kautta myönnetään
44792:      pehmeäehtoisia lainoja alueen käyhirnmille maille. Kehitysrahas-
44793:      ton käynnissä oleva ohjelma korostaa köyhyyskysymyksiä, kapa-
44794:      siteetin kasvattamista, rakennesopeutusta ja ympäristö-
44795:      kysymyksiä.
44796:           Mrikan kehityspankin kokonaispääoma on lähes 135 miljar-
44797:      dia markkaa. Vuonna 1994 pankin vakavaraisuus heikkeni, koska
44798:      usean Afrikan maan luottokelpoisuus on heikentynyt taloudellis-
44799:      ten ja poliittisten ongelmien seurauksena. Maat eivät ole kyen-
44800:      neet hoitamaan pankilta saamiensa luottojen kuoletuksia.
44801:           Suomi toimi vuonna 1994 pohjoismaisena koordinaattorina
44802:      pankkiryhmää koskevissa asioissa. Suomen ja muiden Pohjois-
44803:      maiden käsitys on, että pankin tervehdyttäminen edellyttää luo-
44804:      tonannon ja finanssihallinnon tiukentamista. Toiminnan tulok-
44805:      sellisuus on myös varmistettava ratkaisemaila organisaatioon,
44806:      henkilöstöön ja johtokunnan toimintakykyyn liittyvät ongelmat.
44807: 
44808:      Latinalaisen Amerikan kehityspankki IDB
44809:      Latinalaisen Amerikan kehityspankki (IDB) perustettiin vuonna
44810:      1959. Alueen ulkopuoliset maat ovat päässeet pankinjäseniksi
44811:      vuodesta 1976 lähtien.
44812:           Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen ongelmat ovat
44813:      vakavia siitä huolimatta että taloudellinen kehitys on monessa
44814:      mielessä ollut myönteistä. Alue on taloudellisesti sangen haavoit-
44815:      tuva, kuten Meksikon kriisi vuoden 1994 lopussa osoitti.
44816:           IDB:n tärkeimmät tavoitteet ovat köyhyyden vähentäminen
44817:      ja nykyistä tasapuolisemman kehityksen tukeminen. Pankki on
44818:      suuntaamassa lainausohjelmansa puhtaasti taloudellista kehitys-
44819:      tä ja talouselämän perusrakenteita tukevasta toiminnasta sosiaa-
44820:      liolojen parantamiseen tähtääviin ja elinympäristöä huomioonot-
44821:      taviin toimenpiteisiin. Lisäksi IDB tukee alueen maiden kansain-
44822:      välisen kilpailukyvyn parantamista ja alueen integraatiota.
44823: 
44824: 
44825: 78
44826:      Vuonna 1994 IDB:n varsinaista pääomaa korotettiin 40 mil-
44827: jardilla dollarilla. Korotuksen jälkeen pankin pääoma on noin 100
44828: miljardia dollaria eli IDB:stä tuli kooltaan 3/5 Maailmanpankin
44829: suuruudesta. IDB hyväksyi vuonna 1994 uusia lainoja 5,2 miljar-
44830: dilla dollarilla, millä se jopa ohitti Maailmanpankin lainauksen
44831: alueella.
44832:      Toteutettu lisärahoitus antoi alueen ulkopuolisille maille
44833: mahdollisuuden lisätä vaikutusvaltaansa pankissa ja ne kaksin-
44834: kertaistivat omistusosuutensa pankissa vuonna 1994. Suomen
44835: osuus pankin pääomasta on 0,16 prosenttia. Latinalaisen Ameri-
44836: kan ulkopuolella oleville maille IDB on sekä kehitys- että kauppa-
44837: poliittisesti merkittävä kanava Latinalaisen Amerikan suuntaan.
44838:      IDB toteutti vuonna 1994 organisaatiouudistuksen, joka
44839: vastaa pankin ajankohtaisiin haasteisiin ja ottaa paremmin huo-
44840: mioon lainansaajamaiden tarpeet. Osana IDB:n uutta suuntausta
44841: olivat pankin järjestämät naisten ja kansalaisyhteiskunnan ase-
44842: maa sekä alueen sosiaalista ja taloudellista tilannetta käsitelleet
44843: seminaarit.
44844: 
44845: Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto
44846: IFAD
44847: Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto (lnternational
44848: Development Fund for Agricultural Development- IFAD) perustet-
44849: tiin 1977 YK:n erityisjärjestöksi kolmen maaryhmittymän- teolli-
44850: suusmaiden, kehitysmaiden ja öljyntuottajamaiden - yhteishank-
44851: keena. IFAD on kansainvälisistä rahoituslaitoksista pienin. Se on
44852: toimintansa aikana rahoittanut 370 projektia yli 100 kehitys-
44853: maassa. Kokonaislainoitus on noin 4,1 miljardia dollaria.
44854:      IFADin päätehtäviä ovat maaseudun köyhien auttaminen,
44855: elintarviketuotannon kohottaminen, ravitsemustason parantami-
44856: nen ja köyhyyden vaikutusten lieventäminen. IFAD keskittyy
44857: rahoittamaan ja nyttemmin (alkuperäisestä toiminta-ajatuksesta
44858: poiketen) myös toteuttamaan hankkeita. Maaseudun naisten
44859: aseman parantaminen on näkyvästi esillä IFADin toiminnassa.
44860:      IFADin toimintamahdollisuudet ovat vuosien mittaan heiken-
44861: tyneet. Kolmen maaryhmittymän yhteistoiminta ei ole osoittautu-
44862: nut toimivaksi. OPEC-maiden haluttomuus täyttää rahoitusvel-
44863: voitettaan käynnisti neuvottelut IFADin hallintorakenteen muut-
44864: tamisesta paremmin vastaamaan taakanjakoa rahoituksessa.
44865: Ruotsi edustaapohjoismaitajohtokunnassa ja Tanska toimii vara-
44866: jäsenenä.
44867: 
44868: Pohjoismaiden kehitysrahasto NDF
44869: Pohjoismaiden kehitysrahasto (NDF) aloitti toimintansa vuonna
44870: 1989 viiden vuoden koeajalla. Rahaston pääkonttori on Suomessa,
44871: Pohjoismaiden investointipankin yhteydessä. Rahaston alkupää-
44872: oma oli 100 miljoonaa SDR:a (SDR = n. 6,5 FIM). Rahaston pää-
44873: omaa korotettiin maaliskuussa 1993 150 miljoonalla SDR:lla.
44874: Suomen osuus rahoituksesta on runsas viidennes.
44875: 
44876: 
44877:                                                                       79
44878:           NDF harjoittaa laajaa rahoitusyhteistyötä muiden kehitys-
44879:      rahoituslaitosten, kuten Maailmanpankin ja alueellisten kehitys-
44880:      pankkien, kanssa.
44881:           Johtokuntajäsenenä Suomi pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan
44882:      siihen, että hankkeiden sisältö vastaa myös Suomen kehitysyh-
44883:      teistyölle asetettuja vaatimuksia. NDF:n lainaustoiminta onkin
44884:      suuntautumassa entistä enemmän mm. ympäristöhankkeisiin ja
44885:      sosiaalisektorille. Toisaalta rahasto osallistuu aktiivisesti myös
44886:      talouselämän ja tuotantotoiminnan perusrakenteiden kehittämi-
44887:      seen erityisesti energia- ja tietoliikennesektoreilla. NDF on pyrki-
44888:      nyt laajentamaan toimintaansa yksityisen sektorin tukemiseksi.
44889:           Valtaosa rahoituksesta kohdistuu köyhään Afrikkaan ja
44890:      Aasiaan; varakkaampaan Latinalaiseen Amerikkaan rahasto on
44891:      tehnyt huomattavasti vähemmän sitoumuksia.
44892:           NDF:n rahoittamat hankkeet tulee niin pitkälle kuin mahdol-
44893:      lista toteuttaa pohjoismaisin voimavaroin. Koko toiminta-aika-
44894:      naan NDF on hyväksynyt rahoitettavaksi 45 projektia, näiden
44895:      lisäksi parikymmentä hanketta on neuvottelujen loppuvaiheessa.
44896:      Vuoden 1994 aikana rahasto hyväksyi viitisentoista uutta han-
44897:      ketta. Kohdemaita rahastolla on tällä hetkellä yhteensä 26.
44898:           NDF:n pääomankorotuksen yhteydessä pohjoismaat sitoutui-
44899:      vat suorittamaan rahaston tulossuuntautuneen arvioinnin, joka
44900:      valmistuu vuoden 1995 syksyllä.
44901: 
44902:      Pohjoismaiden ja eteläisen Mrikan
44903:      SADC-maiden välinen NORSAD-rahasto
44904:      NORSAD-rahasto perustettiin osana pohjoismaista SADC-aloitet-
44905:      ta vuonna 1990. Jäseninä rahastossa on Suomen, Ruotsin, Tans-
44906:      kan ja Norjan lisäksi yhdeksän eteläisenMrikan ns. SADC-maa-
44907:      ta. NORSAD pyrkii tukemaan kohdemaiden talouselämän kehit-
44908:      tämistä rahoittamana yhteisyritysten perustamista.
44909:           Rahaston toiminnan alkuvuosia hidastuttivat jäykät päätök-
44910:      sentekomekanismit. Toimintasääntöihin vuonna 1993 tehty muu-
44911:      tos tehosti rahaston toimintaa huomattavasti vuoden 1994 aika-
44912:      na. NORSAD on hyväksynyt tähän mennessä yhteensä lähes 20
44913:      hanketta.
44914:           NORSADin toiminta evaluoitiin vuoden 1994 aikana. Siinä
44915:      tarkasteltiin erityisesti eteläisen Afrikan muuttuneen tilanteen .
44916:      (Etelä-Mrikan tasavallan mukaantulo, SADC-maiden valuutta-
44917:      säännöstelyn helpottuminen) vaikutuksia rahaston tulevaan
44918:      toimintaan. Keskeisimmäksi kysymykseksi nousi NORSADin
44919:      jatko eli kysymys siitä, tulisiko rahasto jatkossa liittää osaksi
44920:      jotain suurempaa kehitysrahoituslaitosta.
44921:           Evaluaatio ei antanut selkeää vastausta kaikkiin toimeksi-
44922:      annossa esitettyihin kysymyksiin, minkä johdosta sitä täydenne-
44923:      tään vuonna 1995. Hallintoneuvosto myönsi NORSADille vuoden
44924:      pituisen jatkoajan vuoden 1996 alkupuolelle, mutta ei uutta
44925:      rahoitusta.
44926:           Evaluaation täydennystyötä varten nimitetyn työryhmän on
44927:      tarkoitus saada työnsä päätökseen vuoden 1995 loppupuolella,
44928:      minkä jälkeen tehdään lopullinen päätös NORSADin jatkosta.
44929: 
44930: 80
44931:     Suomi on tukenut voimakkaasti näkemystä, jonka mukaan
44932: NORSAD voitaisiin liittää Pohjoismaiden kehitysrahastoon erityi-
44933: seksi SADC-rahoitusikkunaksi. Tämä järjestely parantaisi
44934: NORSADin varainhankintaa rahoitusmarkkinoilta, johtaisi mitta-
44935: kaavaetuihin lainaustoiminnassa sekä vähentäisi hallintokuluja.
44936: 
44937: Euroopan kehitysrahasto EDF
44938: Suomen jäsenyys Euroopan unionissa täydentää merkittävällä
44939: tavalla niin monenkeskistä kuin kahdenvälistäkin kehitysyhteis-
44940: työtä. Euroopan kehitysrahaston (European Development Fund,
44941: EDF) kautta rahoitetaan ns. Lomen sopimukseen (Lome IV)
44942: pohjautuvaa yhteistyötä Euroopan yhteisön ja 70:n Mrikan, Kari-
44943: bian ja Tyynenmeren valtion (ns. AKT-maat) välillä. Sopimus
44944: kattaa laajasti sekä kaupan että kehitysyhteistyön. AKT-maat
44945: saavat kehitysyhteistyövaroja Lomen sopimuksen lisäksi EU:n
44946: varsinaisesta budjetista mm. humanitaarisiin tarkoituksiin ja
44947: ympäristöhankkeisiin.
44948:      Lomen sopimuksen erityispiirre on, että se asettaa EU-maat
44949: ja AKT-maat sopimuskumppaneina periaatteessa samanarvoiseen
44950: asemaan. Sopimus kattaa myös laajasti ED-maiden ja AKT-mai-
44951: den väliseen kauppaan liittyvät järjestelyt ja laajan kirjon yhteis-
44952: työsektoreita. Lomen konventio onkin - puutteistaan huolimat-
44953: ta -laajin ja tasapuolisin kauppaaja kehitysyhteistyötä koskeva
44954: sopimusjärjestely teollisuus- ja kehitysmaaryhmien välillä.
44955:      Lome IV -sopimus solmittiin kymmeneksi vuodeksi (1990-
44956: 2000), mutta siihen kirjattiin mahdollisuus sisällön puoliväli-
44957: tarkistuksesta. Nämä neuvottelut alkoivatkin keväällä 1994 ja
44958: Suomi on osallistunut niihin aktiivisesti alusta alkaen kiinnittäen
44959: erityisesti huomiota EU:n harjoittaman kehitysavun laadullisiin
44960: kysymyksiin.
44961:      Yhdessä EU:n muiden pohjoisten jäsenmaiden kanssa Suomi
44962: pyrkii aikaansaamaan sopimusmuutoksia ja järjestelyjä, jotka
44963: mahdollistaisivat Lomen piirissä harjoitetun kehitysyhteistyön
44964: tehostamisen, hankevalmistelun ja -valvonnan parantamisen ja
44965: tiettyjen kaupallisten helpotusten myöntämisen tukena AKT-
44966: maiden omaehtoiselle taloudelliselle kehittymiselle. Suomi tukee
44967: voimakkaasti EU:ta myös sen pyrkimyksissä lisätä ihmisoikeuk-
44968: sien, demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamista
44969: AKT-maissa.
44970: 
44971: 
44972: KANSAINVÄLISETYMPÄRISTÖRAHASTOT
44973: Maailmanlaajuinen ympäristörahasto GEF
44974: Maailmanlaajuinen ymäristörahasto (Global Environment
44975: Facility, GEF) perustettiin Maailmanpankin yhteyteen vuonna
44976: 1991. Rahasto vakinaistettiin vuoden 1994 alussa. GEFin kautta
44977: rahoitetaan kehitysmaissa ja siirtymätalousmaissa sellaisia
44978: ympäristöhankkeita, joilla on maailmanlaajuisia positiivisia
44979: 
44980:                                                                        81
44981:      vaikutuksia. GEF keskittyy neljälle alalle: kansainvälisten vesien
44982:      suojelu, ilmastonmuutoksen ehkäisy, otsonikerroksen suojelu ja
44983:      luonnon monimuotoisuuden suojelu.
44984:           GEF toimii kolmikantajärjestelyllä, jossa toimeenpanevina
44985:      järjestöinä ovatYK:nkehitysohjelma UNDP, YK:n ympäristö-
44986:      ohjelma UNEP ja Maailmanpankki.
44987:           Rahaston toimintaperiaatteet perustuvat kesällä 1992 pide-
44988:      tyssä YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa, UNCEDissa,
44989:      hyväksyttyyn toimintaohjelmaan. Näin ollen GEFin rahoittami-
44990:      nen on osa Suomen sitoutumista UNCED-konferenssin periaattei-
44991:      siin. GEFin tukemisella Suomi myös osoittaa omalta osaltaan
44992:      noudattavansa allekirjoittamiaan kansainvälisiä ympäristö-
44993:      sopimuksia, jotka koskevat maailmanlaajuisen luonnon monimuo-
44994:      toisuutta, ilmastoa ja yläilmakehän otsonikerroksen suojelua.
44995:            GEFin kokonaisrahoitus vuosina 1994-96 on noin 10,5 miljar-
44996:      dia markkaa. Suomen osuus siitä on 124 miljoonaa markkaa.
44997:            Suomi, Ruotsi ja Viro ovat muodostaneet yhteisen johtokunta-
44998:      ryhmän, joka toimii GEFin johtokunnassa varsin aktiivisesti.
44999:      Ulkoasiainministeriö asetti vuoden 1994 lopussa GEF -toimintaa
45000:      koskevan työryhmän, jonka erityistehtävänä on toimia tiedonväli-
45001:      tyksen kanavana GEFiin liittyvissä asioissa, tukea Suomen kan-
45002:      tojen valmistelua GEFin johtokuntatyössä sekä vastata kansalli-
45003:      sen politiikan luomisesta GEFin toiminnan ja rahoituksen osalta.
45004:      Työryhmän tarkoituksena on myös selvittää toimenpiteitä, joilla
45005:      suomalaisten osallistumista GEFin toimintaan voitaisiin lisätä.
45006:      Työryhmään kuuluu valtiovallan, vientisekorin, tieteen ja kansa-
45007:      laisjärjestöjen edustajia.
45008: 
45009:      Otsonirahasto
45010:      Vuonna 1990 perustettiin otsonikerroksen suojelua koskeva
45011:      Montrealin pöytäkirjan alainen monenkeskinen rahasto, jonka
45012:      avulla rahoitetaan kehitysmaille aiheutuvat lisäkustannukset
45013:      niiden siirtyessä pois otsonikerrosta vahingoittavien aineiden
45014:      käytöstä. Rahaston toiminta vakinaistettiin kolmevuotisen kokei-
45015:      lukauden jälkeen vuonna 1993. Rahaston toiminta on alkuvai-
45016:      keuksien jälkeen päässyt kahden viimeisen vuoden aikana vauh-
45017:      tiin.
45018:            Rahastolla on sihteeristö Montrealissa ja sen toimeenpanevia
45019:      järjestöjä ovat YK:nympäristöohjelma UNEP, YK:n kehitysohjel-
45020:      ma UNDP, YK:n teollistamisjärjestö UNIDO ja Maailmanpankki.
45021:            Rahaston kokonaisrahoitus vuosina 1994-96 on noin 2,6 mil-
45022:      jardia markkaa. Suomen osuus siitä on 15 miljoonaa markkaa.
45023:      Rahaston tähänastiset hankkeet ovat keskittyneet pääasiassa
45024:      kylmäkalusteissa käytettävien kemikaalien sekä vaahtojen,
45025:      eristeiden, liuottimien, aerosolien ja halonien korvaamiseen tai
45026:      poistamiseen.
45027:            Vuonna 1995 käydään neuvotteluja rahaston seuraavasta
45028:      lisärahoituksesta, jolla pyritään saamaan aikaan vielä pitemmälle
45029:      meneviä rajoituksia otsonia tuhoavien aineiden käytössä kehitys-
45030:      maissa.
45031: 
45032: 
45033: 82
45034: g Humanitaarinen apu
45035:    HUMANITAARISEN AVUN PERIAATTEET
45036:    Kylmän sodan jälkeinen maailmanpolitiikan epävakaa tilanne on
45037:    koko 1990-luvun ajan lisännyt humanitaarisen avun tarvetta.
45038:    Vuosi 1994 ei ollut poikkeus: Ruandan kriisin puhkeaminen
45039:    aiheutti ennennäkemättömän suuren pakolaisvirran ja edellytti
45040:    kansainväliseltä yhteisöitä massiivisten humanitaaristen
45041:    operaatioiden käynnistämistä. Samaan aikaan jatkui avun tarve
45042:    muilla kriisialueilla, kuten Pohjois-Irakissa, Somaliassa, entisessä
45043:    Jugoslaviassa sekä Kaukasuksellaja Keski-Aasian alueella.
45044:         Suomen antaman humanitaarisen avun piiriin luetaan toi-
45045:    saalta pakolais- ja katastrofiapu ja toisaalta tuki demokratia- ja
45046:    ihmisoikeuspyrkimyksille. Humanitaarisen avun varoista noin
45047:    157 miljoonaa markkaa käytettiin vuonna 1994 katastrofi- ja
45048:    pakolaisapuun ja noin 7 miljoonaa markkaa tukeen ihmisoikeus-
45049:    ja demokratiapyrkimyksille.
45050:         Suomi antaa humanitaarista apua kansainvälisten ja koti-
45051:    maisten humanitaaristen järjestöjen kautta. Valtaosa humani-
45052:    taarisesta avusta annetaan tiettyyn kohteeseen tarkoitettuina
45053:    avustuksina. Tämän ohella humanitaarisen avun varoista makse-
45054:    taan yleisavustukset YK:n pakolaisjä:rjestöille UNHCR:lle ja
45055:    UNRWA:lle sekä Punaisen Ristin Kansainväliselle komitealle
45056:    ICRC:lle.
45057: 
45058: 
45059:    KATASTROFI- JA PAKOLAISAPU
45060:    Katastrofi- ja pakolaisapu sisältää välittömän hätäavun konflik-
45061:    tien ja katastrofien uhreille. Lisäksi avulla pyritään edistämään
45062:    konfliktien ennalta ehkäisyä ja parantamaan katastrofivalmiutta.
45063:    Näitä tavoitteita tukee myös meneillään oleva YK:njulistama
45064:    kansainvälinen luonnononnettomuuksien vähentämisen vuosi-
45065:    kymmen (IDNDR), jonka avulla on tarkoitus vähentää luonnon-
45066:    onnettomuuksien aiheuttamia menetyksiä ja vahinkoja erityisesti
45067:    kehitysmaissa. Pakolaisten avustamisessa puolestaan pyritään
45068:    pysyviin ratkaisuihin pakolaisongelmassa. Näistä ensisijaisin on
45069:    pakolaisten turvallinen ja vapaaehtoinen kotiinpaluu.
45070:         Suuri osa pakolais- ja katastrofiavusta kohdistui vuonna 1994
45071:    Afrikkaan, kuten edellisinäkin vuosina. Suomen antamasta
45072:    humanitaarisesta avusta Afrikan alueelle noin kolmannes annet-
45073:    tiin Ruandan kriisin uhrien avustamiseen. Jo aikaisemminkin
45074:    tuettuja kohdealueita Afrikassa olivat Afrikan Sarvi, Angola,
45075:    Mosambik ja Liberia.
45076: 
45077: 
45078:                                                                           83
45079:           Suomen humanitaarinen apu entisen Jugoslavian alueelle
45080:      jatkui suurena. Kesän aikana heränneet toiveet alueen
45081:      humanitaarisen tilanteen rauhoittumisesta sammuivat loppuvuo-
45082:      desta, kun sotatoimet kiihtyivät jälleen. Avustustilanne oli talven
45083:      tullessa jonkin verran edellisvuotista parempi, mutta toisaalta
45084:      eräät ihmisryhmät olivat nyt täysin riippuvaisia ulkomaisesta
45085:      avusta. Vuoden toisessa lisämenoarviossa entisen Jugoslavian
45086:      apuun varatusta 40 miljoonasta markasta käytettiin noin 35
45087:      miljoonaa markkaa, ja noin viisi miljoonaa markkaa siirtyi vuo-
45088:      delle 1995 käytettäväksi talvikauden 1994-95 tarpeisiin.
45089:           Aasiassa humanitaarisen avun pääkohteita olivat Afganistan
45090:      sekä Keski-Aasian ja Kaukasuksen alue, minkä lisäksi tuettiin
45091:      edelleen pienillä summilla Vietnamin paluumuuttoprojektia ja Sri
45092:      Lankan konfliktin uhreja. Latinalaisessa Amerikassa Suomi tuki
45093:      muun muassa Guatemalan pakolaisten paluumuuttoa edistäviä
45094:      ohjelmia sekä Haitin kriisin uhreja.
45095:           Lähi-idässä Suomi jatkoi palestiinalaisten itsehallinto-
45096:      alueidenjälleenrakennuksen tukemista lokakuussa 1993 annetun
45097:      40 miljoonan markan maksulupauksen pohjalta. Suomi on tähän
45098:      mennessä avustanut itsehallintoalueita noin 14 miljoonalla mar-
45099:      kalla lähinnä Maailmanpankin, UNRWAn ja Kansainvälisen
45100:      Punaisen Ristin kautta.
45101:           Vuoden 1994 aikana valmisteltiin lisäksi Suomen osallistu-
45102:      mista Ramallahin ja Hebronin viemäröintihankkeeseen, jonka on
45103:      tarkoitus käynnistyä vuoden 1995 alkupuolella.
45104: 
45105: 
45106: 
45107: 
45108: 84
45109:      Suomen humanitaarinen apu kanavoitiin pääasiassa YK-
45110: järjestöjen kautta. Avustustoiminnan ohella Suomi jatkoi myös
45111: vaikuttamista YK:n humanitaaristen toimintojen koordinaation
45112: tehostamiseen. Suomi osallistui mm. YK:n humanitaaristen
45113: asioiden osaston (DHA) hallintokulujen rahoittamiseen vuonna
45114: 1994 käynnistetyn DHA:n organisaatiouudistuksen siirtymä-
45115: kauden aikana.
45116:      Katastrofi- ja pakolaisavun kanavina olivat YK-järjestöistä
45117: YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun toimisto UNHCR, Maailman
45118: elintarvikeohjelma WFP, YK:n lastenavun järjestö UNICEF, YK:n
45119: Lähi-idässä olevien palestiinalaisten pakolaisten avustus- ja
45120: työjärjestö UNRWAja Maailman terveysjärjestö WHO. Pääosa
45121: pakolaisten avustamiseen myönnetyistä humanitaarisista varois-
45122: ta kanavoitiin UNHCR:n kautta. UNHCR:n osuus vuoden 1994
45123: humanitaarisista varoista oli lähes 60 miljoonaa markkaa, josta
45124: 30 miljoonaa markkaa myönnettiin UNHCR:n yleisohjelmien
45125: budjettiin.
45126:      YK-järjestöjen rinnalla merkittävä avun kanava oli Kansain-
45127: välinen Punainen Risti. Avustukset ICRC:lle ja IFRC:lle ohjattiin
45128: Suomen Punaisen Ristin kautta. Apua annettiin myös muiden
45129: kotimaisten kansalaisjärjestöjen, mm. Kirkon ulkomaanavun ja
45130: Lähetyksen kehitysapu ry:n kautta.
45131:      Suomalaisen tavara- ja henkilöavun osuus humanitaarisesta
45132: avusta oli selvästi suurempi kuin aikaisempina vuosina.
45133: 
45134: 
45135: 
45136: APU IHMISOIKEUS- JA
45137: DEMOKRATIAPYRKIMYKSILLE
45138: Ihmisoikeuksien tukeminen käsittää tuen ihmisoikeuksien edistä-
45139: mistä ja valvontaa koskevaan tiedotukseen, koulutukseen, oikeus-
45140: apuun, sosiaali työhön, vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen ase-
45141: man parantamiseen sekä rotusorron vastustamiseen. Demokratia-
45142: tukea myönnetään demokratia- ja rauhanprosesseja edistäviin
45143: toimiin.
45144:      Ihmisoikeustukea myönnettiin vuonna 1994 yhteensä lähes
45145: neljä miljoonaa markkaa. Tuki annettiin pääosin vuosiavus-
45146: tuksina 23 yleismaailmalliselle tai alueelliselle ihmisoikeus-
45147: järjestölle. Keskeisin näistä järjestöistä on YK:nvapaaehtoinen
45148: neuvontapalvelurahasto UNFASTA. Uutena tukimuotona oli
45149: avustus vuonna 1994 työnsä käynnistäneen YK:n ihmisoikeus-
45150: valtuutetun kenttäohjelmille Ruandassa ja Burundissa. Avustuk-
45151: sia maksettiin myös ihmisoikeuksia edistäville seminaareille ja
45152: konferensseille. Ihmisoikeusavustuksilla on tuettu erityisesti
45153: toimintaa, jonka tarkoituksena on ehkäistä konfliktien syntymistä
45154: ja ihmisoikeusloukkauksia.
45155:      Humanitaarista apua Etelä-Afrikan demokratisoitumisen
45156: tukemiseksi jatkettiin vuonna 1994. Tuen määrä oli yhteensä noin
45157: kolme miljoonaa markkaa. Apu kohdistui ensisijaisesti mustan
45158: väestön koulutusohjelmille ja ihmisoikeusjärjestöille.
45159: 
45160: 
45161:                                                                     85
45162: 1QKansalaisjärjestötoiminta
45163:                    Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö on tärkeä osa suomalaisen
45164:                    kehitysyhteistyön kokonaisuutta. Lähetysjärjestöjen toiminta
45165:                    kehitysmaissa juontaa juurensa jo vuosikymmenien takaa. Muut
45166:                    kansalaisjärjestöt alkoivat kiinnostua kehitysmaiden ongelmista
45167:                    samoihin aikoihin kuin Suomen valtiollinen kehitysyhteistyö
45168:                    alkoi, eli 1960-luvulla. Kansalaisjärjestöt alkoivat saada
45169:                    valtion tukea jo virallisen kehitysyhteistyön alkuvuosina, jolloin
45170:                    ne saattoivat alkaa toteuttaa myös käytännön kehitysyhteis-
45171:                    työtä.
45172:                         Demokraattisessa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa kansa-
45173:                    laisjärjestöt ovat suuria mielipidevaikuttajia. Kansalaisjärjestö-
45174:                    toiminnan kautta suomalaisten tieto ja ymmärtämys vieraista
45175:                    kulttuureista kasvaa ja ne antavat omakohtaista kehitysyhteis-
45176:                    työkokemusta laajoille kansalaispiireille. Näin ne tuovat monessa
45177:                    suhteessa lisäarvoa valtion kehitysyhteistyölle.
45178:                         Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tulee olla sopusoin-
45179:                    nussa virallisen kehitysyhteistyön yleisten tavoitteiden ja periaat-
45180:                    teiden kanssa. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön lähtökohta
45181:                    on kuitenkin, että järjestöt ovat itsenäisiä ja riippumattomia myös
45182:                    silloin kun ne saavat valtiolta tukea kehitysyhteistyöhankkei-
45183:                    siinsa. Näin pyritään vaalimaan kansalaisjärjestöjen omaleimai-
45184:                    suutta ja monipuolista osaamista.
45185: 
45186:      Kansalaisjärjestömäärärahojenjakautuminen j ärjestöittäin 1994
45187: 
45188:       Muut 0.4%
45189: 
45190:         Ympäristö- ja kehitysjärjestöt 0,9%
45191: 
45192:          Ystävyysseurat l, 9 %
45193: 
45194: 
45195: 
45196:               Kulttuurijärjestöt 5,8%
45197: 
45198:                 Ammatilliset järjestöt 6, 7 %
45199: 
45200: 
45201: 
45202: 
45203:                                                                        Uskonnolliset järjestöt 60.4%
45204: 
45205:  0.0%          10.0%         20.0%         30.0%   40.0%   50.0%   60.0%       70.0%        80.0%
45206: 
45207: 
45208: 
45209: 
45210: 86
45211:      Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön nopeata kasvua hei-
45212: jastaa niiden valtion tuen kehitys. Kun vuonna 197 4 yhteensä
45213: kymmenen järjestöä sai tukea 0,3 miljoonaa markkaa, oli tukea
45214: saavien järjestöjen määrä vuonna 1994 noin 150 ja tuen määrä
45215: 120,5 miljoonaa markkaa. Vuonna 1994 järjestöt toimivat yli 70
45216: kehitysmaassa ja toteuttivat yli neljääsataa hanketta. Kokemus-
45217: ten ja varojen karttuessa ovat kansalaisjärjestöjen hankkeet
45218: muuttuneet. Yksittäisten tavaralahjoitusten tilalle ovat tulleet
45219: laajat, usein monivuotiset hankkeet ja tuotannollisen toiminnan
45220: tukeminen.
45221:      Kansalaisjärjestötoiminnalla voidaan saavuttaa monia sellai-
45222: sia tavoitteita, joihin valtiollinen kehitysyhteistyö ei yllä. Järjestö-
45223: jä toimii myös maissa, joissa Suomi ei harjoita valtiollista kehitys-
45224: yhteistyötä ja ne pystyvät usein toteuttamaan sellaisia hankkeita,
45225: joihin valtiollisen avun kanavien kautta olisi vaikea päästä tai
45226: puuttua. Siksi onkin tärkeää, että valtiollinen kehitysyhteistyö on
45227: toisaalta avoin järjestökentän vaikutteille ja toisaalta että se
45228: välittää järjestöille monipuolista tietoa kehitysmaista ja kehitys-
45229: yhteistyöstä.
45230:      Kansalaisjärjestötoiminnankin pyrkimyksenä on entistä
45231: enemmän saada aikaan kestäviä vaikutuksia kohdemaissa samal-
45232: la kun järjestöillä säilyy niiden itsenäisyys ja perinteinen rooli eli
45233: kehitysmaiden oman kansalaistoiminnan sekä yleensä ei-valtiolli-
45234: sen sektorin tukeminen. Kansalaisjärjestötoiminnan pääpaino on
45235: tähän saakka ollut terveydenhuollon, peruskoulutuksen ja yleen-
45236: sä sosiaalitoimen alueella. Nyttemmin järjestöt pyrkivät myös
45237: entistä enemmän pienmuotoisen tuotannollisen toiminnan lisää-
45238: miseen hankkeissaan. Useisiin kansalaisjärjestöhankkeisiin on
45239: lisätty pienluottojärjestelmiä itsetyöllistämisen ja yrittäjyyden
45240: vauhdittamiseksi.
45241:      Kansalaisjärjestömäärärahojen käyttöaste vuonna 1994 oli
45242: 93 % eli huomattavasti edellisvuosia korkeampi. Tähän vaikutti
45243: ensisijaisesti se, että valtaosa hanketuesta perustui aiemmin
45244: tehtyihin pitempiaikaisiin sitoumuksiin. Koska kansalaisjärjestö-
45245: hankkeita toteuttavat sadat, usein verrattain kokemattomat
45246: vapaaehtoisjärjestöt, sataprosenttiseen käyttöasteeseen on vaikea
45247: päästä.
45248:      Suomalaisten järjestöjen lisäksi rahoitetaan kansain-
45249: välisiä, ts. useissa maissa tai koko maailmassa toimivien
45250: kansalaisjärjestöjen toimintaa. Niiden kohdalla noudatetaan
45251: samoja yleisiä periaatteita kuin suomalaistenkin järjestöjen
45252: kohdalla. Kuitenkin niiden rahoituksessa ollaan valikoivam-
45253: pia, koska hankkeita on vaikeampi valvoa kuin suomalaisia
45254: järjestöjä.
45255:      Kansainvälisille kansalaisjärjestöille annettiin vuonna 1994
45256: tukea runsaan 5 miljoonan markan edestä. Avustuksia pyrittiin
45257: suuntaamaan järjestöille, joiden edustamat toimialat vastasivat
45258:  Suomen kehitysyhteistyön strategisia painotuksia. Uusia tuen
45259: saajia olivat mm. ympäristö-, ihmisoikeus-, nais- ja väestöalan
45260:  kansainväliset järjestöt.
45261: 
45262: 
45263: 
45264:                                                                            87
45265:           Kehitysyhteistyön Palvelukeskus (Kepa) perustettiin vuonna
45266:      1985 kansalaisjärjestöjen katto-organisaatioksi. Kepa vastaa
45267:      Suomen kehitysjoukkotoiminnasta, jota vuonna 1994 harjoitettiin
45268:      Nicaraguassa, Mosambikissa ja Sambiassa. Kepan rooliin kuuluu
45269:      myös eri kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön koordinoiminen
45270:      ja kehitysyhteistyötä koskeva tiedotus- ja koulutustoiminta.
45271:      Vuonna 1994 Kepa aloitti EU:n kansalaisjärjestöjen kehitys-
45272:      yhteistyötä ja kansalaisjärjestötukea koskevan tiedotus- ja
45273:      koulutustoiminnan.
45274:           Noin 80 suomalaiselle kansalaisjärjestölle myönnettiin
45275:      vuonna 1994 entiseen tapaan tiedotustukea kotimaassa tapah-
45276:      tuvaan kehitysmaita ja kehitysyhteistyötä koskevaan tiedotuk-
45277:      seen. Parin välivuoden jälkeen ryhdyttiin kehitysmaiden omia
45278:      kansalaisjärjestöjä ja yhteisöjä jälleen tukemaan Suomen
45279:      kehitysmaasuurlähetystöjen hallinnoimilla ns. pienprojekti-
45280:      määrärahoilla.
45281:           Alkuvuodesta 1994 valmistui ulkopuolisella konsultilla
45282:      teetetty Suomen kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä
45283:      koskeva kokonaisvaltainen evaluaatio. Evaluaatioryhmän
45284:      keskeisiä havaintoja oli se, että kansalaisjärjestöjen toteut-
45285:      tamat hankkeet ovat yleisesti ottaen vastanneet vähintäänkin
45286:      tyydyttävästi niille asetettuja tavoitteita ja että ne kestävät
45287:      hyvin kansainvälisen vertailun. Evaluaatioryhmä esittikin
45288:      kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle myönnettävän tuen
45289:      lisäämistä.
45290: 
45291: 
45292: 
45293: 
45294: 88
45295: 11 Tutkimus
45296:     Suomen kehitysyhteistyössä tutkimusta tuetaan niin monen-
45297:     keskisesti kuin maa- ja aluekohtaisen yhteistyön osana. Lisäksi
45298:     rahoitetaan Suomen kehitysyhteistyöpolitiikkaa ja yleisiä kehitys-
45299:     maakysymyksiä koskevaa tutkimusta muun muassa kehitysyh-
45300:     teistyön suunnittelun tueksi.
45301: 
45302:     MONENKESKINEN TUTKIMUS
45303:     Euroopan unionin jäsenyyden seurauksena Suomi osallistuu
45304:     eurooppalaiseen yhteistyöhön entistä kiinteärumin myös kehitys-
45305:     maatutkimuksen osalta. Unionin puitteissa tutkimusyhteistyön
45306:     tavoitteena on edistää ED-maiden keskinäistä tutkimustyötä ja
45307:     kehittää eurooppalaista kehitysmaa-asiantuntemusta. Samalla
45308:     pyritään vahvistamaan kehitysmaiden omia tutkimusvalmiuksia.
45309:           Euroopan unionin puiteohjelmat vuosiksi 1982-94 keskittyvät
45310:     kehitysmaatutkimuksessa lääketieteeseen ja maatalouteen. Vuo-
45311:     sien 1995-98 puiteohjelman kohdealueina puolestaan ovat uusiu-
45312:     tuvat luonnonvarat, maatalous- ja elintarviketuotannon kehittä-
45313:     minen sekä terveys ja väestö.
45314:           Taloudellisen kehitystutkimuksen kansainvälistä instituuttia
45315:     (WIDER) tuettiin edelleen vuoden 1994 isäntämaasopimuksen
45316:     mukaisesti. Kun eduskunnan ulkoasiainvaliokunta antoi mietin-
45317:     tönsä (UaVM 17/1992) hallituksen kehitysyhteistyökertomuksesta
45318:     vuodelta 1990, se edellytti, että eduskunnalle annetaan täydelli-
45319:     nen selonteko WIDER-instituutin rahoitukseen ja toimintaan
45320:     liittyvistä epäselvyyksistä. Selonteko annettiin vuonna 1994
45321:     eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle. Vastauksessaan valiokunta
45322:     totesi, että WIDER-instituutin toimintaan kohdistunut selvitystyö
45323:     oli saatu tyydyttävään päätökseen.
45324:           Keväällä 1994 käynnistettiin keskustelut YK-yliopiston
45325:     kanssa isäntämaasopimuksen liitteenä olevan pöytäkirjan muut-
45326:     tamisesta, jotta WIDERin toiminnan pohjana olevan peruspää-
45327:     omarahaston Suomen osuuden arvonsäilytys ja korkotuotto saa-
45328:     taisiin turvattua mahdollisimman hyvin ja jotta Suomen tiedon-
45329:     saanti tämän osuuden sijoituksesta varmistettaisiin.
45330:           CGIAR:iin, Kansainväliseen maataloustutkimuksen konsul-
45331:     taatioryhmään kuului vuonna 1994 yhteensä 18 kehitysmaihin
45332:     sijoitettua tutkimuslaitosta, jotka suorittavat tutkimusta maa- ja
45333:     metsätalouden sekä kaijatalouden sektorilla. Jäijestelmän sihtee-
45334:     ristö on sijoitettu Maailmanpankin päämajaan Washingtonissa.
45335:     Suomi tuki vuonna 1994 viittä CGIAR:iin kuuluvaa laitosta yh-
45336:     teensä 3 miljoonalla markalla.
45337:           Suomen vuonna 1993 uudelleen käynnistettyä WHO:n AIDS-
45338:     ohjelmalle annettavaa tukea jatkettiin vuonna 1994 yhteensä 2
45339:     miljoonalla markalla.
45340: 
45341:                                                                          89
45342:      MUU TUTKIMUSTOIMINTA
45343:      Monenkeskisten tutkimusohjelmien lisäksi Suomen kehitysyhteis-
45344:      työvaroin tuetaan sekä hallitustenvälisiä ettäei-hallitustenvälisiä
45345:      suomalaisia, kansainvälisiä ja alueellisia tutkimuslaitoksia ja tiede-
45346:      järjestöjä erillisistä tutkimusmäärärahoista.
45347:            Ulkoasiainministeriön suoraan rahoittaman tutkimus- ja selvi-
45348:      tystyön ohella kehitysteoreettista tutkimusta tuetaan pääasiassa
45349:      Suomen Akatemian kautta. Akatemian kautta rahoitettava tutkimus
45350:      on suuntautunut etupäässä Suomen kehitysyhteistyön kohdemaihin
45351:      ja keskeisille toimialoille. Vuonna 1994 tutkimukseen käytetystä 8,9
45352:      miljoonasta markasta Suomen Akatemian kautta menevä osuus oli
45353:      6,6 miljoonaa markkaa.
45354:           Vuonna 1994 tuettiin myös Helsingin yliopiston Kehitysmaains-
45355:      tituutin ja Uppsalassa sijaitsevan Pohjoismaisen Afrikkainstituutin
45356:      toimintaa erillisavustuksin. Helsingin yliopiston kehitysmaainstituu-
45357:      tin tehtävänä on kehitysmaita koskevan opetuksen edistäminen sekä
45358:      siihen liittyvän tieteellisen tutkimuksen harjoittaminen yhteistyössä
45359:      yliopiston muiden laitosten ja yksiköiden kanssa. Afrikkainstituutti
45360:      on pohjoismaidenyhdessä rahoittama tutkimus- ja dokumentaatio-
45361:      keskus. Instituutin tehtävänä on edistää Mrikkaa koskevaa pohjois-
45362:      maista tutkimusta, levittää tietoa Mrikasta sekä lisätä yhteistyötä
45363:      pohjoismaiden ja afrikkalaisten tutkijoiden välillä.
45364:           Vuonna 1994 tuettiin edellisten vuosien tapaan myös ei-halli-
45365:      tustenvälisiä tutkimuslaitoksia ja tiedejärjestöjä. Näitä olivat vuon-
45366:      na 1994 Amsterdamissa toimiva Transnational Institute (TNI), Tuk-
45367:      holmassa sijaitseva International Foundation for Science (IFS), Eu-
45368:      roopan maiden organisoima European Association of Development,
45369:      Research and Training Institutes (EADI) sekä kenialainen Mrican
45370:      Centre for Technology Studies (ACTS).
45371:           Transnational Institute kattaa useiden kymmenien sekä kehi-
45372:      tys- että teollisuusmaissa toimivien tutkijoiden muodostaman ver-
45373:      koston. Suomen myöntämä tuki on osoitettu instituutin tutkimus-
45374:      ja stipendiaattiohjelmille ja se mahdollistaa uusimman kehitys-
45375:      kriittisen tutkimuksen seuraamisen.
45376:           International Foundation for Science on kansainvälinen ei-hal-
45377:      litustenvälinen tiedejärjestö, joka tukee kehitysmaiden tutkijoita
45378:      stipendein ja laitehankinnoin heidän omissa maissaan. Toiminta
45379:      keskittyy maatalous- ja metsätutkimuksen alalle.
45380:           European Association of Development, Research and Training
45381:      Institutes on lähes kahdensadan tutkimus- ja koulutuslaitoksen
45382:      muodostama yhdistys. Suomesta EADin jäseniä ovat mm. PRODEC,
45383:      HEDEC, Kehitysmaainstituutti sekä Kehitystutkimuksen seura.
45384:      Suomi on rahoittanut EADinjulkaiseman Journal ofDevelopment-
45385:      lehden levityksen kehitysmaiden tutkimus- ja koulutuslaitoksille.
45386:      EADille annettu tuki palvelee kehitysmaiden omien tieteellisten
45387:      instituutioiden ja tutkimuskapasiteetin kehittämistä.
45388:           Mrican Centre for Technology Studies on Nairobissa toimiva
45389:      tutkimusinstituutti, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta tieteen
45390:      ja teknologian hyväksikäytön mahdollisuuksista kehitysmaiden
45391:      luonnonvarapohjan suojelemisessa jl'l sen hyödyntämisessä kestäväl-
45392:      lä tavalla. Suomi on tukenut ACTS:n bioteknologiaohjelmaa.
45393: 
45394: 90
45395: 12   Evaluointi ja sisäinen tarkastus
45396: 
45397: 
45398:      EVALUOINTI
45399:      Kehitysyhteistyön evaluointia ja tulosten arviointia on systemaat-
45400:      tisesti harjoitettu 1980-luvun alkuvuosista lähtien. Aikaisemmin
45401:      evaluointitoiminta kytkettiin kehitysyhteistyöosaston organisaa-
45402:      tiossa pääasiallisesti suunnitteluun. Omaksi, suoraan osastopääl-
45403:      likön alaiseksi yksikökseen evaluointi ja sisäinen tarkastus siir-
45404:      rettiin vuoden 1993 keskivaiheilla. Näin korostettiin evaluoinnin
45405:      riippumattomuutta varsinaisesta kehitysyhteistyön toteutuksesta.
45406:      Evaluointiin käytettiin vuonna 1994 varoja vajaat 2 miljoonaa
45407:      markkaa ja sisäiseen tarkastukseen 600 000 markkaa.
45408:           Toiminnan arviointia tapahtuu kehitysyhteistyöhankkeissa
45409:      luonnollisesti koko ajan niiden seurantajärjestelmän tuotteena.
45410:      Evaluointi ja tarkastus eroavat kuitenkin seurannasta siten, että
45411:      sen toteuttajat ovat hankkeeseen nähden ulkopuolisia asiantunti-
45412:      joita. Kehitysyhteistyössä ulkopuolisten suorittamat arvioinnit
45413:      ovat olennainen osa hankekiertoa. Hankkeen käynnissä ollessa
45414:      arviointitilanteet ovat välievaluointeja ja tarkastusta, sen loput-
45415:      tua loppuevaluointeja ja jälkievaluointeja. Arviointien tulokset
45416:      vaikuttavat taas seuraavien hankkeiden suunnitteluun ja toteu-
45417:      tukseen.
45418:           Projektien ja ohjelmien väliarvioinnista vastaavat kehitys-
45419:      yhteistyöosastolla ko. hankkeita hoitavat yksiköt. Evaluointi-
45420:      yksikön toimeenpanemissa evaluoinneissa on painopistettä
45421:      siirretty yksittäisistä hankkeista ns. aihe-evaluointeihin, temaat-
45422:      ti-ten kokonaisuuksien käsittelyyn ja toimialoja koskeviin selvi-
45423:      tyksiin. Näin evaluoinnin avulla saadaan tietoa, jota voidaan
45424:      käyttää kehitysyhteistyön laadun parantamiseen myös periaate-
45425:      tasolla.
45426:           Viime vuosien aikana on kehitysyhteistyön toimintamuotoja
45427:      koskevia evaluointeja tehty mm. korkotukiluottotoiminnastaja
45428:      kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuesta. Vuonna 1994 käyn-
45429:      nistyi kehitysjoukkoevaluointi ja seuraavaksi evaluoidaan huma-
45430:       nitaarinen apu toimintamuotona. Temaattisissa evaluoinnissa on
45431:      jatkossa tarkoitus mm. selvittää miten teknologian siirtoon liitty-
45432:      vät kulttuuriaspektit vaikuttavat kehitysavun laatuun, sekä mitä
45433:      vastaanottajan sitoutuminen, "omistajuus", merkitsee hankkeiden
45434:      onnistumisen ja kestävän kehitysvaikutuksen kannalta.
45435:           Avun vaikuttavuuden problematiikkaa tarkastellaan vuonna
45436:       1995 valmistuneessa Suomen ja Tansanian välistä kehitysyhteis-
45437:       työtä kolmen vuosikymmenen ajalta käsitelleessä evaluoinnissa,
45438:      ja kehityshankkeen vaikutusta on yritetty tutkia vuonna 1994
45439:       valmistuneessa Sambian käytännön aineiden opetushankkeen
45440:      jälkievaluoinnissa.
45441: 
45442:                                                                            91
45443:      Suomen ja Tansanian välisen
45444:      yhteistyön evaluointi
45445:      Suomen ja Tansanian välistä kehit;ys-              Yksi raportin selvimmistä johto-
45446:      yhteistyötä vuosina 1962-93 käsittele-       päätöksistä on vastaanottajamaan
45447:      vässä evaluointiraportissa todetaan,         yleisen taloudellisen tilanteen ja har-
45448:      että maiden välinen kehitysyhteistyö ei      joitetun politiikan merkitys kehitys-
45449:      ole kaikilta osiltaan täyttänyt sille ase-   yhteistyöhankkeiden onmstumiselle ja
45450:      tettuja tavoitteita. Suomen avun tulok-      epäonnistumiselle. Suomen ohjelma on
45451:      sellisuus ei kuitenkaan poikkea mui-         ollut hyvin sopusoinnussa Tansanian
45452:      den Tansanian avunantajien avun              oman politiikan linjausten kanssa.
45453:      tuloksellisuudesta. Syinä ongelmiin          Tämä on kuitenkin ollut osa ongelmaa,
45454:      ovat olleet sekä epäsuotuisa toiminta-       koska näin on usein tuettu myöhemmin
45455:      ympäristö että hankkeiden suunnit-           kestämättömäksi osoittautunutta
45456:      telun_ja toteutuksen heikkoudet.             politiikkaa.
45457:           Evaluointi vahvistaa myös sen,                Suurimmat virheet Suomen
45458:      että virheistä on opittu; nykyinen           Tansanian avussa syntyivät 1970-
45459:      ohjelma on evaluoijien mukaan laa-           luvun puolivälistä 1980-luvun puoli-
45460:      dullisesti monessa suhteessa entistä         väliin aloitetuissa hankkeissa, etenkin
45461:      parempi. Viime vuosikymmenen lopul-          pääomavaltaisissa teollisuushank-
45462:      la alkanut Suomen ja Tansanian               keissa. Näiden osalta tulosten kestä-
45463:      välisen kehitysyhtezstyön uudelleen          vyys jäi heikoksi, ja monien kohdalla
45464:      suuntaaminen yhdessä Tansaniassa             makrotaloudellisten vaikutusten suun-
45465:      käynnissä olemen poliittisten ja talou-      ta oli väärä. Nykyisestä ohjelmasta
45466:      dellisten uudistusten kanssa näyttää         löyt;yy päinvastalsia, positlivisia esi-
45467:      luovan jatkossa edelly_tykset tuloksel-      merlikejä.
45468:      lisemmalle yhteistyölle.
45469: 
45470: 
45471: 
45472: 
45473:      Maaseudun kehittämisohjelma RIPS käyttää osallistavan suunnittelun menetelmää.
45474:      Se on osa Suomen nykyistä Tansanian apuohjelmaa. Kuva: Timo Voipio.
45475: 92
45476:      EU:n ja Suomen kehitysyhteistyötä arvioiva ja vertaileva
45477: selvitys aloitettiin vuoden 1994lopulla. Väliarvioinneistaja
45478: evaluoinneista vuosilta 1988-94 on tekeillä synteesi, jonka tarkoi-
45479: tuksena on edistää evaluaatioiden tulosten hyväksikäyttöä käy-
45480: tännön toiminnassa. Myös edustustojen toimesta on alettu
45481: pienimuotoisesti toteuttaa hankkeiden arviointeja ja evaluointeja.
45482:      Monenvälisen kehitysyhteistyön kautta rahoitettavan kan-
45483: sainvälisten järjestöjen kehitysyhteistyön evaluointi ja tarkastus
45484: on niiden itsensä vastuulla. Suomen osallistuminen kansainvälis-
45485: ten järjestöjen työn tehokkuuden ja tuloksellisuuden arviointiin
45486: tapahtuu normaalin edustautumisen kautta järjestöjen hallinto-
45487: elimissä. Rahoittajat voivat tehdä myös erillisiä selvityksiä, joihin
45488: Suomi voi tarvittaessa osallistua. Tällaiset useamman avun-
45489: antajan suorittamat evaluoinnit ovat olleet viime aikoina suosittu-
45490: ja. Suomi on osallistunut aktiivisesti Euroopan unionin kehitys-
45491: yhteistyön laajaa evaluaatiota valmistelevan asiantuntijaryhmän
45492: työskentelyyn.
45493: 
45494: 
45495: SISÄINEN TARKASTUS
45496: Sisäisen tarkastuksen tavoitteena on varainkäytön ja toimintojen
45497: oikeellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden selvittäminen sekä
45498: kehitysyhteistyöosaston että muiden hanketoteutuksessa mukana
45499: olevien organisaatioiden osalta. Tarkastuksissa käytetään apuna
45500: ulkopuolista tilintarkastusyhtiötä. Tarkastettuja hankkeita olivat
45501: vuonna 1994 mm. Dar es Salaaruin satamahanke Tansaniassa,
45502: Beiran satamahanke Mosambikissa, Chittagongin satamahanke
45503: Bangladeshissä, Sambian tieprojektihanke, Buran polttopuu-
45504: hanke Keniassa, metsähallinnon tukihanke Nepalissa, N acalan
45505: kaupungin kehittämishanke Mosambikissa ja karjataloushanke
45506: Keniassa.
45507:     Havaittuihin tilinpidollisiin ja hallinnollisiin puutteisiin
45508: pyritään saamaan korjausta kiinnittämällä enemmän huomiota
45509: aukottomien ohjeiden laatimiseen ja asiakirjojen arkistoinnin
45510: asiamukaisuuteen sekä sopimuskäytännön täsmentämiseen.
45511: 
45512: 
45513: 
45514: 
45515:                                                                         93
45516:       Teollinen ja kaupallinen
45517:  13   kehitysyhteistyö
45518: 
45519:       TEOLLISEN YHTEISTYÖN RAHASTO OY
45520:       (FINNFUND)
45521:       Teollisen kehitysyhteistyön tavoitteena on parantaa kohdemaiden
45522:       omaa osaamista ja raaka-aineiden hyödyntämistä sekä kehittää
45523:       taloudellisesti edullisia ja ekologisesti kestäviä tuotantomenetel-
45524:       miä ja teknologiaa, edesauttaa yrittäjyyttä, taloudellista tuotta-
45525:       vuutta ja työpaikkojen luomista. Kestävän kehityksen aikaansaa-
45526:       minen on keskeinen tavoite tämänkin toiminnan kohdalla. Teollis-
45527:       ta kehitysyhteistyötä sitovat muutoinkin samat yleiset tavoitteet
45528:       kuin Suomen kehitysyhteistyötä yleensä.
45529:            Teollisen kehitysyhteistyön pääasiallisena kanavana toimii
45530:       Teollisen yhteistyön rahasto Oy (FINNFUND). FINNFUNDin
45531:       toiminta on mahdollista myös eräissä Keski- ja Itä-Euroopan
45532:       maissa sekä vuodesta 1994 alkaen myös Etelä-Afrikan tasa-
45533:       vallassa.
45534:            Vuoden 1994 lopussa FINNFUNDilla oli voimassa 85 inves-
45535:       tointipäätöstä 31 kohdemaassa. Näiden päätösten yhteisarvo on
45536:       784,3 miljoonaa markkaa, josta osakepääomasijoituksia on 28
45537:       prosenttia ja lainoja 72 prosenttia.
45538:            Maantieteellisesti FINNFUNDin kokonaissitoumuksista 40
45539:       prosenttia on Aasiaan ja 30 prosenttia Keski- ja Itä-Eurooppaan.
45540:       Eniten aloitteita kohdistuu Suomen lähialueille ja Kaakkois-
45541:       Aasiaan sekä Kiinaan. Muista kohdemaista mainittakoon Puola ja
45542:       Unkari. Keskeisiä toimialoja ovat mm. telekommunikaatio-, puu-
45543:       ja paperiteollisuus, rakentaminen ja rakennusaineteollisuus sekä
45544:       metalli- ja koneenrakennusteollisuus.
45545:            FINNFUNDin rahoituspalvelujen kysyntä jatkui vuonna
45546:       1994 vilkkaana. Rahastolle esitettiin yli 80 hankeideaa. Vuoden
45547:       aikana tehtiin 21 rahoituspäätöstä, yhteisarvoltaan 142 miljoonaa
45548:       markkaa. Tästä 46 miljoonaa markkaa on oman pääoman ehtoisia
45549:       sijoituksia ja 96 miljoonaa lainarahoitusta. Maksatuksia oli
45550:       yhteensä 89 miljoonaa markkaa, joista osakepääomasijoitusten
45551:       osuus oli 36 miljoonaa ja lainojen osuus 53 miljoonaa markkaa.
45552: 
45553: 
45554:       TALOUDELLINEN, TEOLLINEN JA
45555:       TEKNOLOGINEN (TTT-) YHTEISTYÖ
45556: 
45557:       Kehitysmaiden kanssa toteuttavia taloudellisia, teollisia ja tekno-
45558:       logisia yhteistyöhankkeita on tuettu ns. TTT-määrärahalla vuo-
45559:       desta 1984 alkaen. Määrärahaa voidaan myöntää suomalaisille
45560: 
45561: 
45562: 94
45563: yrityksille, laitoksille ja yhteisöille kehitysmaissa toteuttaviin
45564: hankkeisiin, joihin liittyy teknologiansiirtoa. Toiminnan tarkoi-
45565: tuksena on luoda mahdollisuuksia pitempiaikaiselle, kaupalliselta
45566: pohjalta tapahtuvalle toiminnalle kehitysmaissa.
45567:      Vuonna 1994 myönnettiin TTT-määrärahoja 12 miljoonaa
45568: markkaa 36 hankkeeseen 16 maassa. Pääsektori oli kuten ennen-
45569: kin metsäteollisuus ja uutena vahvana alana oli terveydenhuolto-
45570: sektori. Tärkeimmät kohdemaat olivat Kiina ja Vietnam. Vietna-
45571: milaisiin kohteisiin on vuodesta 1992 myönnetty TTT-määrärahaa
45572: lähinnä infrastruktuurin kehittämiseen.
45573:      TTT-määrärahajärjestelmä on täyttänyt sille asetetut tavoit-
45574: teet. Avustuksia saaneiden yritysten arviot viittaavat siihen, että
45575: avustusten siemenrahavaikutus on ollut maksettuihin avustuk-
45576: siin verrattuna monikymmenkertainen.
45577: 
45578: 
45579: 
45580: 
45581: Teollisen kehitysyhteistyön 5 suurinta vastaanottajaa 1992-1994
45582: 
45583:                                        1992     1993     1994    1992-94
45584:                                      (Mmk)     (Mmk)    (Mmk)     (Mmk)
45585: Malesia                                  2,9    115,2    12,5         130,7
45586: Uruguay                                  0,0     35,4     0,0          35,4
45587: Intia                                   18,1      3,2     3,4          24,8
45588: Indonesia                                0,6      2,3     3,0           5,8
45589: HongKong                                 5,7      0,0    -0,7           4,9
45590: 
45591: Teollinen kehitysyhteistyö: FINNFUND ja TTT-yhteistyö
45592: 
45593: 
45594: 
45595: 
45596:                                                                         95
45597:  14   Henkilöapu
45598: 
45599: 
45600:       Suomalaisia asiantuntijoita toimii kehitysyhteistyössä kahden-
45601:       välisissä kehitysyhteistyöhankkeissa, suomalaisten kansalais-
45602:       järjestöjen hankkeissa, kansainvälisissa järjestöissä ja kehitys-
45603:       rahoituslaitoksissa. Henkilöapua tarvitaan entistä enemmän
45604:       myös humanitaarisen avun piirissä ja erilaisissa demokratiaa
45605:       edistävissä tehtävissä, kuten vaalivalvonnassa.
45606:            Suomen rahoittamassa kehitysyhteistyössä kertynyttä asian-
45607:       tuntemusta on voitu hyödyntää laajemminkin; kokeneimmat
45608:       suomalaisyritykset ovat saaneet toteutettavakseen kansainväli-
45609:       sellä kehitysrahoituksella rahoitettuja hankkeita. Kehitys-
45610:       yhteistyössä kokemuksensa saaneet henkilöt ja yritykset tulevat
45611:       usein valituksi myös siirtymätalouden maissa toteutettaviin
45612:       kehittämishankkeisiin. Kansainvälinen kehittämistyö on
45613:       muodostumassa omaksi erityisosaamisalueekseen, jota tarvitaan
45614:       sekä kehitysmaissa että siirtymätalouden maissa. Ulkoasiain-
45615:       ministeriön yhtenä tehtävänä on tukea tämäntyyppisessä kan-
45616:       sainvälisessä kehitysyhteistyössä tarvittavien henkilöstö-
45617:       resurssien kehittämistä.
45618:            Ministeriön kansainvälisten rekrytointiasioiden yksikkö
45619:       toimii YK-järjestelmän kansallisena rekrytointielimenä Suomes-
45620:       sa. Se avustaa kansainvälisiäjärjestöjä niiden rekrytoidessa
45621:       henkilöitä Suomesta, se välittää tietoa kansainvälisten järjestöjen
45622:       tehtävistä muun muassa Avoimet Tehtävät -julkaisussa, neuvoo ja
45623:       avustaa hakijoita ja sekä seuraa järjestöjen henkilöstötilannetta
45624:       yhteistyössä edustustojen ja ammattiviranomaisten kanssa. Vuon-
45625:       na 1994 saatiin valmiiksi toimenpidesuunnitelma rekrytointien
45626:       tehostamiseksi kansainvälisten järjestöjen ja rahoituslaitosten
45627:       tehtäviin. Siihen liittyy muun muassa resurssihenkilörekisterin
45628:       ylläpito ja kehittäminen.
45629:            Rekrytointiasioiden yksikössä hoidettavan apulaisasian-
45630:       tuntijaohjelman tavoitteena on luoda uusia resursseja kehitys-
45631:       yhteistyö- ja muihin kansainvälisiin tehtäviin. Ohjelman kautta
45632:       on tähän mennessä rahoitettu noin 460 suomalaisen korkea-
45633:       koulututkinnon suorittaneen nuoren ensimmäinen, yleensä kah-
45634:       den vuoden pituinen kansainvälinen työkokemus YK:neri organi-
45635:       saatioiden palveluksessa. Suurin osa on työskennellyt kehitys-
45636:       maissa toteutetuissa hankkeissa. Kaiken kaikkiaan vuonna 1994
45637:       toimi 45 apulaisasiantuntijaa eri puolilla maailmaa, uusia
45638:       rekrytoitiin vuoden aikana kaikkiaan seitsemän.
45639:            YK:n kehitysjärjestön, UNDP:n yhteydessä toimivien YK-
45640:       vapaaehtoisten (UNV) lähettäminen ja rahoittaminen on ollut
45641:       toinen kanava uusien resurssien luomisessa. Tämä kanava ei ole
45642:       rajoittunut vain nuoriin. Sen kautta on voitu antaa järjestö- tai
45643:       asiantuntijauralla tarvittavaa kansainvälistä peruskokemusta
45644: 
45645: 
45646: 96
45647: myös kokeneemmille, yleensä vähintään opistotasoisen koulutuk-
45648: sen saaneille henkilöille. Vuoden 1994 loppuun mennessä kaiken
45649: kaikkiaan 98 suomalaista on toiminut YK-vapaaehtoisena. Vuon-
45650: na 1994 rekrytoitiin viisi uutta vapaaehtoista.
45651:      Suomen rahoittamiin kehitysyhteistyötehtäviin lähteville
45652: järjestettiin ulkoasiainministeriön toimesta vuonna 1994 viisi
45653: kahden viikon pituista lähtövalmennuskurssia ja joitakin lyhyem-
45654: piä valmennuksia erityisryhmille. Kansalaisjärjestöjen hankkei-
45655: siin lähtevien työntekijöiden osuus kurssin kävijäistä kasvoi
45656: vuonna 1994. Valmennuksella pyritään antamaan lähtijöille
45657: eväitä ymmärtää kehitysyhteistyön tavoitteita ja keinoja sekä
45658: edistämään heidän sopeutumistaan uuteen ympäristöönsä.
45659:      Kohdemaissajärjestetään myös yhteispohjoismaista valmen-
45660: nusta; Suomi osallistui tällaiseen yhteiseen valmennukseen vuon-
45661: na 1994 Keniassa, Sambiassa ja Nepalissa.
45662:      Yksittäisiä, kehitysmaista kotoisin oleviajatko-opiskelijoita
45663: koskeva, kehitysyhteistyövaroin rahoitettu stipendiaattiohjelma
45664: Suomessa on loppumassa.
45665: 
45666: 
45667: 
45668: 
45669:                                                                      97
45670: 15   Tiedotus
45671: 
45672: 
45673:      Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 1994 valtionhallinnon tiedotus-
45674:      ohjeet. Ohjeiden mukaan valtionhallinnon ulkoisen tiedotuksen
45675:      tarkoituksena on antaa kansalaisille heidän tarvitsemiaan tietoja
45676:      valtionhallinnosta ja siten edistää kansanvaltaisuutta ja hallin-
45677:      non toimivuutta. Tiedotuksella toteutetaan hallinnon julkisuus-
45678:      periaatetta, jotta kansalaiset voivat yhtäältä käyttää yhteiskun-
45679:      nallisia oikeuksiaan ja toisaalta täyttää velvollisuutensa.
45680:      Kehitysyhteistyöosaston tiedotusperiaatteet uusittiin vuonna
45681:      1994 valtioneuvoston ohjeiden hengessä vastaamaan kehitys-
45682:      yhteistyön uusia haasteita ja suomalaista tiedotusilma piiriä.
45683:           Kehitysyhteistyöosaston tiedotuksen päämääränä on tehdä
45684:      tunnetuksi Suomen harjoittamaa kehitysyhteistyötä ja välittää
45685:      mahdollisimman kattavaa, monipuolista ja puolueetonta tietoa
45686:      kehityskysymyksistä. Tietoa välitetään eri kohderyhmille, kuten
45687:      poliittisille vaikuttajille, kansanedustajille, päättäjille, hanketo-
45688:      teuttajille, teollisuudelle, yrityksille, kansalaisjärjestöille, tiedo-
45689:      tusvälineille, veronmaksajille sekä opettajille ja koululaisille.
45690:      Kehitysyhteistyötiedotukseen käytettiin vuonna 1994 kolme
45691:      miljoonaa markkaa.
45692:           Julkista kehitysyhteistyökeskustelua hallitsi vuonna 1994
45693:      Suomen liittyminen Euroopan unianiin ja jäsenyyden vaikutukset
45694:      Suomen kehitysyhteistyöhön. Tätä taustaa vasten heräsi tiedotus-
45695:      välineissä keskustelu Suomen oman, kansallisen kehitysyhteis-
45696:      työn merkityksestä ja tulevaisuudesta.
45697:           Suomen kehitysavun leikkauksista käyty keskustelu oli
45698:      ajoittain sangen paradoksaalista. Yhtäältä tiedotusvälineet esitti-
45699:      vät hyvinkin kriittisiä lausuntoja avun supistamisesta kun taas
45700:      toisaalta suhtautuminen kehitysyhteistyön tuloksiin saattoi olla
45701:      hyvinkin epäilevää. Tiedotusilmapiirin kaupallistuminen ja
45702:      lisääntynyt kilpailu on vaikuttanut siihen, että kehitysyhteistyön
45703:      myönteisten tulosten esilletuominen tiedotusvälineissä on
45704:      vaikeaa.
45705:           Kehitysyhteistyöosasto on mm. julkaisemiensa evaluaatio-
45706:      raporttien avulla pyrkinyt antamaan tiedotusvälineille monipuo-
45707:      lista tietoa kehitysyhteistyöstä, sen ongelmista ja haasteista.
45708:      Avoin itsekritiikki, jälkiarviointi, epäonnistumisten julkistaminen
45709:      ja avoin pyrkimys virheistä oppimiseen on ehkä avoimempaa
45710:      kehitysyhteistyöosastolla kuin millään muulla valtionhallinnon
45711:      alalla.
45712:           Kehitysyhteistyö on todellisuudessa sangen kaukana useim-
45713:      pien suomalaisten todellisuudesta. Nuoriso elää kuitenkin tänä
45714:      päivänä hyvin erilaisessa, kansainvälistyvässä ilmapiirissä kuin
45715:      pari vuosikymmentä sitten. Mm. tästä syystä käynnistettiin
45716:      vuonna 1994 keskustelut kouluille ja oppilaitoksille suuntautuvan
45717: 
45718: 
45719:                                                                                99
45720: kehitysmaita koskevan tiedotuksen siirtämisestä opetushallituk-
45721: selle. Näin kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuva tiedotus kehi-
45722: tysmaista tulisi osaksi laajempaa kansainvälisyyskasvatusta.
45723: Päätös tiedotusvastuun siirtämisestä opetushallitukselle tehtiin
45724: keväällä 1995. Kehitysyhteistyöosastolla on koulutiedotusta
45725: tukeva rooli tässä yhteydessä.
45726:      Vuoden 1994 suurin tiedotustapahtuma oli toista kertaa
45727: järjestetty "Ihminen ja kehitys" -näyttely- ja seminaaritilaisuus.
45728: Neljän päivän aikana yli sata järjestöä, hanketoteuttajaaja viran-
45729: omaista esitteli kehitysyhteistyötään. Tapahtuman avulla yli
45730: 23 000 kävijää sai uutta tietoa kehityskysymyksistä.
45731:       Kehitysyhteistyöosasto tiedottaa perinteisesti toiminnastaan
45732: erilaisten kirjallisten julkaisujen avulla. Vuosittain julkaistaan
45733: Hallituksen kehitysyhteistyökertomus eduskunnalle ja raportti
45734: OECD:n kehitysyhteistyökomitealle (DAC), jotka sisältävät perus-
45735: tiedot Suomen kehitysyhteistyöstä. Luettelot kahdenvälisistä
45736: kehitysyhteistyö- ja korkotukihankkeista sekä kansalaisjärjestö-
45737: hankkeista antavat vielä yksityiskohtaisemman kuvan kehitys-
45738: yhteistyön koko kentästä. Kuukausittain ilmestyvä uutislehti
45739: kertoo kehitysyhteistyön päätöksistä ja ajankohtaisista tapahtu-
45740: mista ja Kehitys-Utveckling-lehti puolestaan antaa virikkeitä
45741: kehityskeskusteluun. Lehden teemat vuonna 1994 olivat köyhyys,
45742: väestö, vesi ja hyvä hallinto.
45743:       Suomalaisten tiedotusvälineiden mahdollisuuksia seurata
45744: kehitysyhteistyötä paikan päällä kehitysmaissa lisättiin myöntä-
45745: mällä noin kahdellekymmenelle toimittajalle ja valokuvaajalle
45746: matka-apurahoja. Vuonna 1994 osasto myös järjesti toimittaja-
45747: matkan KairoonYK:nväestö-ja kehityskonferenssiin.
45748:       Kehitysyhteistyökirjasto palvelee kaikkia kehitysyhteistyöstä
45749: kiinnostuneita. Kirjastossa on noin 23 000 kehityskysymyksiä,
45750: kehitysmaita ja kehitysyhteistyötä käsittelevää teosta sekä useita
45751: kehitysmaiden aikakaus- ja sanomalehtiä.
45752:       Kehitysyhteistyöosastolla vuodelle 1995 laaditussa tiedotus-
45753: suunnitelmassa on tarkoitus entisestään terävöittää tiedotustoi-
45754: mintaa mm. profiloimalla julkaisuja, tehostamalla yhteyksiä
45755: päättäjiin ja vahvistamalla sisäistä tiedotusta. Järjestämällä
45756: alueellisia seminaareja eri puolilla Suomea osasto haluaa herättää
45757: kehitysyhteistyökeskustelua myös pääkaupunkiseudun ulkopuo-
45758: lella.
45759: 
45760: 
45761: 
45762: 
45763:                                                                       101
45764: LIITE:   Kahdenvälisen kehitysyhteis-
45765:          työn maastrategiat
45766: 
45767:          Maastrategiat ovat jatkuva tapahtumaketju, jossa Suomen
45768:          kehitysyhteistyön periaatteiden pohjalta analysoidaan yhteistyö-
45769:          maiden tilaa ja etsitään yhteistyön kohteet. Maastrategia on
45770:          perusta, jolle yhteisesti sovittu apukokonaisuus, maaohjelma,
45771:          rakentuu. Maaohjelmat tarkistetaan vuosittain.
45772:              Maastrategioita työstetään tarpeen mukaan. Nyt liitteenä
45773:          olevat maastrategiat on viimeistelty lokakuussa 1995.
45774:               Suomen tuen maakohtainen ja sisällöllinen suuntaaminen on
45775:          jatkossa riippuvainen hallitusohjelman lisäpöytäkirjassa maini-
45776:          tun kehitysyhteistyötä koskevan selvityksen tuloksista.
45777: 
45778: 
45779:          SUOMEN TUKI SAHARAN ETELÄPUOLISEN
45780:          AFRIKAN MAILLE - TAVOITTEET JA KEINOT
45781:          Suomen suhteet Saharan eteläpuolisen Afrikan maihin ovat
45782:          paljolti keskittyneet kehitysyhteistyöhön. Etelä-Afrikan tasa-
45783:          valtaaja kahvintuottajamaa Keniaa lukuunottamatta kaupalliset
45784:          suhteet ovat vähäiset.
45785:               Perustelu sille, että Suomen kehitysyhteistyö suuntautuu
45786:          voimakkaasti Mrikkaan ovat köyhyysnäkökohdat ja se, että
45787:          Afrikan kehitysongelmat ovat vähin poikkeuksin suurempia
45788:          kuin muualla maailmassa. Maat ovat hyvin velkaantuneita.
45789:          Ulkopuolisen tuen tarvetta lisää myös se, että useat alueen maat
45790:          ovat vastaanottaneet naapurimaista konfliktien vuoksi tulleita
45791:          pakolaisia. Edellä mainitun perusteella ja apuyhteisön suositus-
45792:          ten mukaisesti Suomen tuki alueen maille annetaan lahja-
45793:          apuna.
45794:               Suomi edellyttää, että maat, joiden kanssa se harjoittaa
45795:          kehitysyhteistyötä, hyväksyvät ja antavat tukensa seuraaville
45796:          kolmelle päämäärälle: köyhyyden vähentäminen, ympäristö-
45797:          uhkien torjuminen, yhteiskunnallisen tasa-arvon, kansanvallan ja
45798:          ihmisoikeuksien edistäminen.
45799:               Suomen ensisijaiset yhteistyömaat Saharan eteläpuolisessa
45800:          Afrikassa ovat tällä hetkellä Etiopia, Kenia, Mosambik, Namibia,
45801:          Sambia ja Tansania.
45802:               Itsenäistyessään monet alueen maat omaksuivat yksipuolue-
45803:          mallin ja suunnitelmatalouden eli valtion määräävän roolin yri-
45804:          tystoiminnassa. Mosambik, Tansania ja vallankaappauksen jäl-
45805:          keinen Etiopia etenivät mallin toteutuksessa varsin pitkälle.
45806:          Keniassa ja osittain myös Sambiassa pienellä ja keskisuurella
45807:          yksityisyrittäjyydellä oli toiminnan mahdollisuudet. Suunnitelma-
45808:          talouden osoittauduttua toimimattomaksi kaikki kohdemaat
45809: 
45810: 
45811:                                                                              103
45812:       siirtyivät tai ovat siirtymässä markkinatalouteen ja demokraat-
45813:       tiseen monipuoluemalliin.
45814:            Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston tuke-
45815:       mat rakennesopeutusohjelmat ovat edenneet vaihtelevasti, mutta
45816:       pääsääntöisesti taloudet näyttävät kehittyvän myönteiseen suun-
45817:       taan. Rakennesopeutus, joka olisi ollut välttämätön vaikka pankki
45818:       ja valuuttarahasto eivät olisi sitä edellyttäneetkään, tuo kuitenkin
45819:       kiistämättä aluksi yhteiskuntaan uusia sosiaalisia ongelmia. Siksi
45820:       on tärkeää, että avunantajat ohjaavat tukeaan nimenomaan
45821:       ongelmallisiksi nähtäville alueille.
45822:            Kehitysyhteistyö on osa Suomen ulkopolitiikkaa ja kehitys-
45823:       maasuhteita. Vaikuttaminen kehitysmaiden tulevaisuuden
45824:       muotoutumiseen edellyttää avunantajilta kokonaisvaltaista
45825:       maakohtaista politiikkaa eli kaikkien politiikan osa-alueiden
45826:       yhdensuuntaisuutta. Koherenssia edellytetään sekä yhteistyö-
45827:       maahan välittömästi kohdistuvalta kahdenväliseltä että myös
45828:       Suomen kansainväliseltä toiminnalta. Suomen liittyminen Euroo-
45829:       pan unionin jäseneksi korostaa koherenssin merkitystä kehitys-
45830:       maasuhteissa.
45831:            Suomi lähtee siitä, että kehitysmaat itse vastaavat
45832:       kehityksestään ja avunantajan osuus on kehitysmaan pyrkimyk-
45833:       siä tukeva. Kehityksen edellytyksenä on kehitysmaan, sen kansa-
45834:       laisten ja siellä toimivien yhteisöjen, järjestöjen ja instituutioiden
45835:       oma kehitystahto. Tämä ilmenee maan sitoutumisella taloudelli-
45836:       sesti ja poliittisesti ohjelmiin ja hankkeisiin.
45837:            Laajamittaisen köyhyyden vähentämiseen pyritään kehittä-
45838:       mällä talouden rakennetta ja edistämällä taloudellista kasvua:
45839:       toisin sanoen tukemalla talouden rakenteiden muuttamista siir-
45840:       ryttäessä suunnitelmataloudesta markkinatalouteen. Muutoksen
45841:       ydin on inhimillisten voimavarojen kehittäminen, ympäristön
45842:       kannalta kestävän kehityksen tukeminen ja ihmisten välisen
45843:       tasa-arvon edistäminen. Kansanvallan ja ihmisoikeuksien edistä-
45844:       minen - joka jo sinänsä on itseisarvo - luo pohjaa avoimelle
45845:       yhteiskunnalle ja sitä kautta parantaa hyvän hallinnon edelly-
45846:       tyksiä.
45847:            Suomi voi vaikuttaa eteläisen Afrikan kehitykseen kahden-
45848:       välisen lahjamuotoisen avun lisäksi myös humanitaarisen avun ja
45849:       kansalaisjärjestötyön keinoin. Välillisiä vaikutuskeinoja ovat YK-
45850:       järjestelmän, kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten sekä EU:n
45851:       kautta yhteistyömaille ohjautuva tuki sekä Suomen kannanotot
45852:       em. laitosten hallintoelimissä. Suomen yhteistyömaista Etiopia ja
45853:       Mosambik kuuluvat ED-maiden tehostetun koordinaation kohde-
45854:       maihin.
45855:            Pitääkseen apupolitiikkansa johdonmukaisesti linjassa mui-
45856:       den avunantajien kanssa Suomi osallistuu kehitysyhteistyön
45857:       periaatteista käytävään yleiskeskusteluun hallitusten ja muiden
45858:       avunantajien kanssa mm. Euroopan unionin ja konsultatiivi-
45859:       ryhmien kokouksissa. Suomen kannanotoissa heijastuvat maa-
45860:       strategioiden linjaukset. Tulevat ohjelmat ja hankkeet määritel-
45861:       lään Suomen ja kohdemaan välisenä yhteistyönä.
45862: 
45863: 
45864: 
45865: 
45866: 104
45867: ETIOPIA
45868: Poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen tilanne
45869: Etiopian historiassa alkoi uusi vaihe vuonna 1991, kun Mengistu
45870: Haile Mariamin hallinto kukistui. Maahan nimitettiin siirtymä-
45871: kauden hallitus, joka otti tavoitteekseen perusteellisen muutok-
45872: sen yhteiskunnan tärkeimmillä aloilla. Sen tehtäväksi tuli palaut-
45873: taa rauha ja turvalliset olot, valmistella demokraattiset valtiolli-
45874: set vaalit, käynnistää sodan tuhoamien alueiden jälleenrakenta-
45875: minen sekä huolehtia sodan ja edellisen hallinnon asutuspolitii-
45876: kan pahimmin kolhimista ihmisistä. Työkenttään kuului myös
45877: köyhyyden lieventäminen ja talouden kasvun herättäminen ohjaa-
45878: malla maa suunnitelmataloudesta avoimeen markkinatalouteen.
45879:      Siirtymäkauden hallitus toimi keskusjobtoisen hallinnon ja
45880: pitkän sisällissodan jälkeensä jättämissä oloissa: talouselämä oli
45881: lamaantunut, tiestö ja muut perusrakenteet pahasti rappeutu-
45882: neet, ympäristö laiminlyöty ja tuhottu, sosiaaliset verkostot
45883: murentuneet ja ihmisten oma-aloitteisuus nujerrettu.
45884:      Hallitus käynnisti aluehallinnon uudistuksen, jossa etnisin
45885: perustein muodostetut hallinnolliset alueet saivat laajahkon itse-
45886: hallinnon. Uusi perustuslaki laadittiin vuonna 1994. Ongelma
45887: on, että hallitus ei päässyt keskusteluun ulkopuolelle jättäyty-
45888: neen- sisäisesti hajanaisen- opposition kanssa.
45889:      Kokonaisvaltainen talouspoliittinen uudistusohjelma laadit-
45890: tiin syksyllä 1992. Se on merkinnyt mm. valuuttahuutokauppojen
45891: aloittamista, yksityisyrityksiä rajoittavan byrokratian purkamista
45892: sekä valtion yritysten yksityistämisen käynnistämistä. Vaikka
45893: useat toimet ovat vasta alussa, ohjelmaa sinänsä on yleisesti
45894: pidetty verrattain onnistuneena ja sillä on rahoittajien tuki.
45895:      Toukokuun 1995 parlamenttivaalien jälkeen nimettiin ensim-
45896: mäinen varsinainen hallitus. Se on sitoutunut jatkamaan siirty-
45897: mäkauden hallituksen aloittamia poliittisia ja taloudellisia uudis-
45898: tuksia.
45899:      Myönteisestä taloudellisesta kehityksestä huolimatta Etiopia
45900: kuuluu edelleen maailman köyhimpiin maihin. Maan 55-miljoo-
45901: naisesta väestöstä 60 prosentin arvioidaan elävän köyhyysrajan
45902: alapuolella. Lähes 90 prosenttia etiopialaisista asuu maaseudulla
45903: ja valtaosa saa toimeentulonsa luontaismaataloudesta. Maaseu-
45904: dun terveys- ja koulutuspalvelut sekä vesihuolto ovat heikkoja.
45905: Väkiluku kaksinkertaistunee 23 vuodessa: erityisesti kaupunki-
45906: väestön osuuden ennustetaan kasvavan nopeasti.
45907: 
45908: Kestävän kehityksen aikaansaaminen
45909: Laajavaikutteisin Etiopian perusongelmista on äärimmäinen
45910: köyhyys. Syitä siihen on tukuttain: feodaalinen keisarivallan aika,
45911: 20-vuotinen keskusjobtoinen sotilasvalta, haavoittuva ja pitkään
45912: väärinkäytetty ympäristö, epävakaat luonnonolot ja vaikeakulkui-
45913: nen maasto sekä epäselvät maanhallintaolot. Rakennesopeutus-
45914: ohjelma saattaa huonontaa köyhimmän väestön asemaa ja aiheut-
45915: 
45916: 
45917:                                                                        105
45918:       taa hallitsemattomia poliittisia kärjistyksiä. Köyhimpien ihmisten
45919:       elämän vaikeutuminen heikentää väistämättä myös ympäristön
45920:       tilaa.
45921:            Toinen perusongelma on hallinnon ja talouden rakenteiden
45922:       keskeneräisyys. Raskaan byrokratian purkaminen, markkina-
45923:       talouteen siirtyminen, hallinnon uudistaminen ja monipuolue-
45924:       järjestelmän toteuttaminen eivät käy käden käänteessä. Vaikka-
45925:       kin edellisen hallinnon ihmisoikeusrikkomuksien vuoksi käydään
45926:       oikeutta, on edelleen epätyydyttävä ihmisoikeus- ja demokratia-
45927:       tilanne oire yhteiskunnan rakenteiden keskeneräisyydestä.
45928:            Osoitus tahdosta omaksua demokraattinen hallintomalli
45929:       olivat 1993-95 järjestetyt paikalliset, alueelliset ja kansalliset
45930:       vaalit. Niiden käytännön järjestelyt ja lieveilmiöt - mm. keskeis-
45931:       ten oppositiopuolueiden vaaliboikotti-kuitenkin osoittivat, että
45932:       soveltuvien demokratian mallien löytyminen kestää vielä vuosia.
45933:            Siirtymäkauden aika näytti, että Etiopia on ottanut vastuun
45934:       kehityksensä linjasta. Hallitus on määritellyt maan kehitys-
45935:       tavoitteet ja linjannut toimintansa tärkeimmillä aloilla. Pitkän
45936:       ajan kehitysstrategiaa luonnehditaan nimellä 'Agricultural
45937:       Development Led lndustrialization'. Sen mukaisesti kehityksen
45938:       ydin on maaseudun kehittäminen, johon sisältyy mm. elintarvike-
45939:       huollon parantaminen, ympäristön tilan elvyttäminen ja luonnon-
45940:       varojen kestävän käytön edistäminen sekä maaseudun perus-
45941:       palvelujen turvaaminen. Strategia korostaa myös kuljetusten,
45942:       energiahuollon sekä inhimillisten voimavarojen kehittämistä.
45943:       Naisten tasa-arvon kohentamiseksi luotiin keskus- ja alue-
45944:       hallintoon naisten asioiden toimistot, jotka tiiviisti osallistuivat
45945:       mm. toimialastrategioiden laatimiseen.
45946:            Etiopian oma strategia ja menetelmät ulkomaisen avun
45947:       kanavaimiseksi ovat vasta muotoutumassa. Kehitysyhteistyö-
45948:       ohjelmia joudutaan suunnittelemaan ja toteuttamaan koko yhteis-
45949:       kuntaa tuulettavien muutosten pyörteissä. Nopeasti karttuvan
45950:       ulkomaisen avun koordinointi ja hyödyntäminen lienevät tulevai-
45951:       suudessa suuria ongelmia. Maan viranomaiset ovat korostaneet,
45952:       että talouden tiukkuuden takia hankkeiden etiopialaisosuus jää
45953:       pieneksi- monissa tapauksissa se riittää vain paikallisiin palkka-
45954:       menoihin -joten suuret julkiset investointihankkeet eivät tässä
45955:       vaiheessa ole mahdollisia. Koordinoinnin helpottamiseksi rahoit-
45956:       tajia on pyydetty keskittämään toimintojaan maantieteellisesti.
45957: 
45958:       Suomen ja Etiopian suhteet
45959:       Suomi perusti Saharan eteläpuolisen Afrikan ensimmäisen suur-
45960:       lähetystönsä Etiopiaan vuonna 1965. Pitkäaikaisista diplomaatti-
45961:       sista suhteista huolimatta sekä kaupallinen että kulttuuriyhteis-
45962:       työ maiden välillä on jäänyt vähäiseksi.
45963:            Addis Abebassa sijaitsevien Afrikan yhtenäisyysjärjestön,
45964:       OAU:n ja YK:n alaisen Afrikan taloudellisen komission, ECAn,
45965:       toiminta sekä Etiopian tiivis osallistuminen OAU:n työhön teke-
45966:       vät maan edelleen mielenkiintoiseksi myös poliittisen seurannan
45967:       kannalta.
45968: 
45969: 
45970: 106
45971:      Kehitysyhteistyö Suomen ja Etiopian välillä alkoi 1960-luvul-
45972: la. Silloin maan hallinnossa ja opetustehtävissä toimi suomalaisia
45973: asiantuntijoita. 1980-luvun alusta lähtien keskityttiin hanke-
45974: muotoiseen yhteistyöhön. Lisäksi Suomi on tukenut lukuisten
45975: kansalais- ja lähetysjärjestöjen toimintaa sekä sisällissodan ja
45976: nälänhädän vuosina antanut katastrofi- ja elintarvikeapua.
45977: 
45978: Suomen apu Etiopialie
45979: Useimpien muiden avunantajien tavoin Suomi katkaisi kahden-
45980: välisen tukensa lähes täysin maan sisällissodan viimeisinä vuosi-
45981: na. Uutta ohjelmaa alettiin valmistella 1993. Sen perustana olivat
45982: Etiopian viranomaisten linjauksetja Suomen uusi kehitysyhteis-
45983: työstrategia. Etiopia on esittänyt Suomelle keskittymistä alueelli-
45984: sissa hankkeissa Amharan alueelle.
45985:      Kahdenvälisen avun kokonaissitoumukset vuosiksi 1995-97
45986: ovat noin 86 miljoonaa markkaa, niistä aiheutuu vuonna 1995
45987: maksatuksia noin 22 miljoonaa markkaa. Sitoumusten taso nous-
45988: see lähivuosina noin 40 miljoonaan markkaan vuodessa. Tämä
45989: kuitenkin edellyttää sitä, että maan poliittinen kehitys ja erityi-
45990: sesti ihmisoikeustilanne pysyvät vakaina.
45991:      Etiopian säilyttäminen Suomen yhteistyömaana on perustel-
45992: tua: maa on edelleen äärimmäisen köyhä ja on osoittanut voima-
45993: kasta kehitystahtoa ja rakentaa omaleimaista kehitystietä. Etio-
45994: pian kehityksen tukemisen odotetaan vaikuttavan myönteisesti
45995: koko ongelmallisen Afrikan sarven tilanteen selkiintymiseen.
45996: 
45997: Suomen avun tavoitteet ja keinot
45998: Suomen tuen tavoitteena on Etiopian hallituksen määrittelemien
45999: kehityspyrkimysten, erityisesti maaseutuväestön elinolojen pa-
46000: rantamisen ja inhimillisten voimavarojen kehittämisen, tukemi-
46001: nen. Kaikessa yhteistyössä painotetaan myös ihmisten mahdolli-
46002: suuksia osallistua omaa elämäänsä koskevien päätösten tekoon
46003: sekä paikallis- ja aluetason hallinnon rakenteiden kehittämistä.
46004: Erityisesti tuetaan naisten omatoimisuutta ja osallistumista
46005: yhteiskunnan ja talouden eri aloilla.
46006:      Pääasiallinen keino yhteistyön tavoitteiden saavuttamiseksi
46007: on toistaiseksi yhdessä suunniteltuihin ja Suomen valvomiin
46008: kehityshankkeisiin kohdistettu lahja-apu. Päävastuu hankkeiden
46009: toteuttamisesta on Etiopian viranomaisilla.
46010:      Maaseutua kehitettäessä tavoitteena on niukkuudessa
46011: elävän pienviljelijäväestön taloudellisen aseman vahvistaminen ja
46012: elinolojen kohentaminen tavoilla, jotka parantavat ympäristön
46013: tilaa. Tätä varten kehitetään mm. karjatalous-ja peltometsä-
46014: viljelyä koskevaa neuvontaa ja tuetaan yhteisöjen omatoimista
46015: vesihuollon ja teiden rakentamista.
46016:      Inhimillisten voimavarojen kehittäminen on sekä tavoite
46017: sinänsä että keino virkistää taloudellista toimintaa, edistää demo-
46018: kratiaa ja vakiinnuttaa oloja. Suomi tukee maassa käynnistettyä
46019: opetushallinnon uudistusta osallistumalla mm. opettajien täyden-
46020: 
46021: 
46022:                                                                       107
46023:       nyskoulutukseen, opetussuunnitelmien uudistukseen ja oppi-
46024:       aineiston kehittämiseen.
46025: 
46026: 
46027:       KENIA
46028:       Poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen tilanne
46029:       ltsenäistyttyään vuonna 1963 Kenia ajautui yksipuoluejärjestel-
46030:       mään, joka kesti aina 1980-luvun lopulle asti. Sisäinen ja ulkoinen
46031:       painostus johtivat monipuoluejärjestelmään ja ensimmäiset parla-
46032:       mentti- ja presidentinvaalit pidettiinjoulukuussa 1992. Maan
46033:       oppositio oli hajanainen ja vaalit voitti vallassa ollut KANU-
46034:       puolue, KenyaMrican National Union. Presidentiksi valittiin
46035:       KANUn edustaja Daniel arap Moi.
46036:            Vaalien jälkeen maa on ollut poliittisesti epävakaa. Rakenta-
46037:       vaa keskustelua hallituksen ja opposition välille ei ole syntynyt ja
46038:       opposition toiminnan häirintä jatkuu. Seuraavat vaalit pidetään
46039:       vuonna 1997. lhmisoikeuskysymyksissä ongelmia aiheuttavat
46040:       mm. jo 1991 kärjistyneet etniset yhteenotot, joiden aiheuttamaan
46041:       pakolaisuuteen ei vielä ole löytynyt pysyvää ratkaisua.
46042:            Kenian valtion talous on kuulunut alueen parhaiten hoidet-
46043:       tuihin. Vuonna 1991 maa ajautui niin suureen taloudelliseen ja
46044:       poliittiseen kriisiin, että avunantajat jäädyttivät kaiken suoran
46045:       budjetti tukensa. Tilanne normalisoitui vuonna 1993 ja talouden
46046:       uudistusohjelmien eteneminen on palauttamassa luottamuksen
46047:       talouden vakauteen. Kenia on toteuttanut Maailmanpankin ja
46048:       Kansainvälisen valuuttarahaston tukemaa talouden rakenne-
46049:       sopeutusohjelmaa 1980-luvun alusta lähtien.
46050:            Talouden kasvu lähestyy väestön kasvunopeutta, mutta
46051:       kehityksen kompastuskiviä ovat edelleen valtionyritysten yksi-
46052:       tyistämisen ja julkishallinnon rationalisoinnin hitaus sekä kor-
46053:       ruptio. Kotimaisen velan hoito nielee noin 40 prosenttia valtion
46054:       budjetista. Ulkomainen velka sen sijaan on hallinnassa.
46055:            Köyhyysrajan alapuolella elää maaseudulla 47 ja kaupun-
46056:       geissa 30 prosenttia väestöstä. Köyhyysongelman ratkaisuksi
46057:       nähdään kestävä taloudellinen kasvu, siihen perustuva uusien
46058:       työpaikkojen luominen sekä sosiaalisten peruspalvelujen turvaa-
46059:       minen koko väestölle.
46060: 
46061:       Kestävän kehityksen aikaansaaminen
46062:       Kenian kehityksen keskeistä ongelmaa, yhteiskuntaolojen
46063:       huonontumista, ruokkivat talouden hidas kasvu, luonnonvarojen
46064:       ylikäyttö ja elinympäristön saastuminen, hallitsematon väestön-
46065:       kasvu sekä epätyydyttävästi toimiva demokratia. Vakaa, kestävä
46066:       kehitys vaatii erillisiä toimenpiteitä näiden ongelmien poistami-
46067:       seksi.
46068:            Talouskasvun vauhdittuminen edellyttää edistymistä kaikilla
46069:       talouden uudistusohjelman osa-alueilla. Uusia työpaikkoja on
46070:       luotava tyydyttämään voimakkaasti kasvanutta tarvetta. Kasvu
46071: 
46072: 
46073: 108
46074: edellyttää myös koulutuksen ja terveyden peruspalvelujen tur-
46075: vaamista koko väestölle. Hallitus tunnustaa ongelmat ja antaa
46076: tukensa uudistusten toteutukselle.
46077:      Vuonna 1994 valmistui Kenian kansallinen ympäristö-
46078: ohjelma, NEAP, joka antaa lähtökohdat ympäristön tilan paran-
46079: tamiselle sekä ympäristöuhkien torjumiselle. Seuraava vaihe on
46080: käytännön toimintaohjelman laadinta ja toteutus. Ympäristön
46081: kannalta tärkeä Kenian metsäyleissuunnitelma (KFMP) valmis-
46082: tui myös vuonna 1994.
46083:      Kenia on väestöpoliittisin toimin onnistunut laskemaan
46084: syntyvyyttä ja väestönkasvu on hidastumassa. Hallituksen
46085: voimavarat eivät kuitenkaan riitä takaamaan myönteistä
46086: kehitystä, vaan ulkopuolista tukea tarvitaan.
46087:      Kansanvallan lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat
46088: käynnissä. Maa siirtyi monipuoluejärjestelmään ja uudistaa van-
46089: hentunutta lainsäädäntöä vastaamaan nykyaikaisen demokra-
46090: tian vaatimuksia. Poliittinen tilanne on kuitenkin edelleen epä-
46091: vakaa; meneillä on syvällinen ja aikaa vaativa muutos.
46092: 
46093: Suomen ja Kenian suhteet
46094: Suomen ja Kenian suhteet perustuvat kehitysyhteistyöhön ja
46095: varsin tasaisena pysyneeseen kahvikauppaan: Suomi ostaa
46096: Keniasta kahvia vuosittain 50-90 miljoonan markan edestä.
46097: Vienti Suomesta on ollut suhteellisen vähäistä ja se on käsittänyt
46098: mm. paperiteollisuuden tuotteita ja lannoitteita.
46099:     Suomen ja Kenian välinen kehitysyhteistyö käynnistyi
46100: vuonna 1967 yhteispohjoismaisen osuustoimintahankkeen
46101: myötä. Kahdenvälisen yhteistyön -joka alkoi 1980 - painopiste
46102: on ollut sosiaalialan ja maaseutukehityksessä sekä viime vuosina
46103: myös metsätaloudessa.
46104: 
46105: Suomen apu Kenialie
46106: Suomen kehitysyhteistyö Kenian kanssa perustuu jatkossa
46107: linjauksiin, jotka Suomi on määritellyt kehitysyhteistyönsä
46108: strategiassa ja Kenia omissa kehityssuunnitelmissaan. Osa-
46109: puolten yleislinjaukset ovat suurelta osin yhteneväisiä: ne pai-
46110: nottavat mm. köyhyyden vähentämisen ja kestävän talous-
46111: kasvun sekä luonnonvarojen kestävän käytön merkitystä. Suomi
46112: tuo strategiassaan esille myös kansanvallan tärkeyden.
46113:      Kenian tilanne ja politiikka vastaavat periaatetasolla niitä
46114: kriteereitä, joita Suomi tukensa vastaanottajalle asettaa. Köy-
46115: hyys on laaja-alaista, mutta maalla on selkeä ohjelma ongelman
46116: lieventämiseksi. Kenia on monipuoluevaalien myötä astunut
46117: demokratian tielle, mutta toistaiseksi kehitys on ollut hyvin
46118: ailahtelevaa. Ympäristökysymykset on nostettu esiin. Sekä
46119: lyhyen että pitkän ajan kehityssuunnitelmat ilmentävät maan
46120: omaa kehitystahtoa. Kenian kyky hyödyntää ulkopuolista apua
46121: siten, että se saisi aikaan kestävää kehitystä, on kuitenkin rajal-
46122: linen. Tämä on otettava huomioon apuohjelmaa suunniteltaessa.
46123: 
46124: 
46125:                                                                       109
46126:            Näillä näkymin ei ole tarvetta suuresti muuttaa Suomen
46127:       Kenialie osoittaman tuen suuntaa. Viime vuosien yhteistyötä voi-
46128:       daan pitää tuloksellisena. Perusterveydenhuolto-, vesihuolto- sekä
46129:       maa- ja metsätaloushankkeet ovat parantaneet maaseutuväestön
46130:       elinoloja ja toimeentulomahdollisuuksia Länsi-Keniassa. Metsä-
46131:       yleissuunnitelma on luonut juuriston metsätalouden kestävälle
46132:       kehitykselle. Väestöohjelmalie suunnattu tuki on puolestaan
46133:       myötävaikuttanut väestönkasvun hidastumiseen.
46134:            Kenian avun kokonaissitoumukset ovat tällä hetkellä noin
46135:       80 miljoonaa markkaa, mistä vuosittain aiheutuu maksatuksia
46136:       20-25 miljoonaa markkaa. Sitoumusten taso säilynee jatkossa
46137:       nykyisellään. Edellytyksenä on kuitenkin, että Kenia- sekä halli-
46138:       tus että avun kohderyhmät- omalta puoleltaan osoittavat selkeä-
46139:       tä kehitystahtoa.
46140: 
46141:       Suomen avun tavoitteet ja keinot
46142:       Suomen avun pitkän ajan tavoite on Kenian hallituksen tukemi-
46143:       nen maan kehityksen neljällä pääongelma-alueella.
46144:            Talouskasvun perusedellytyksiin vaikutetaan parantamalla
46145:       maaseutuväestön elinoloja ja toimeentulon mahdollisuuksia. Maa-
46146:       seutukehityksessä Suomen tuki nojautuu nykyisten saavutusten
46147:       hyödyntämiseen. Yhteistyön pääaloiksi haarukoituvat jatkossa
46148:       vesihuolto, terveys, maa- ja metsätalous. Kestävyyden varmista-
46149:       miseksi hankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja kustannus-
46150:       ten jaossa korostetaan kohdeyhteisön osallistumista ja vastuuta.
46151:            Ympäristön tilan tervehdyttämistä tuetaan metsäyleissuun-
46152:       nitelman toteutuksen kautta. Hankkeen perustavoite on kestävä
46153:       metsätalous ja yksi osista pyrkii lisäksi suoraan vaikuttamaan
46154:       metsäympäristön suojeluun. Myös erillisen ympäristöhankkeen
46155:       käynnistämistä ryhdyttäneen selvittämään.
46156:            Väestönkasvun hillitsemiseen tähtääviä toimenpiteitä on
46157:       tuettu ehkäisyvälineitä toimittamalla. Sen päätyttyä on suunnit-
46158:       teilla aloittaa erillinen tukiohjelma, joka käynnistyy vuonna 1996.
46159:            Kansanvallanjuurruttamiseen tähtäävä Suomen tuki kana-
46160:       voidaan aluksi Kenian lainuudistusohjelmalle. Jatkossa demokra-
46161:       tian etenemistä tarkkaillaan ja sen pohjalta määritellään muita
46162:       demokratisoitumista ja ihmisoikeuskehitystä tukevia kohteita.
46163:            Suomen tuki on lahja-apuaja sisältää enimmäkseen Suomen
46164:       valvomia kehityshankkeita. Tuen ohjaaminen laajoihin toimiala-
46165:       kohtaisiin ohjelmiin on myös mahdollista. Suora budjettituki ei
46166:       sen sijaan Kenian nykyisessä tilanteessa tule kyseeseen.
46167: 
46168: 
46169:       MOSAMBIK
46170:       Poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen tilanne
46171:       Mosambik elää poliittista, taloudellista ja sosiaalista murroskaut-
46172:       ta. Kansainvälisten avunantajien tukeman rauhanrakentamisen
46173:       merkkipaalu oli lokakuussa 1994 YK:nvalvonnassa järjestetyt
46174: 
46175: 
46176: 110
46177: presidentin- ja parlamenttivaalit. Presidentiksi valittiin uudelleen
46178: -53 prosentin ääniosuudella- valtaapitäneen Frelimo-puolueen,
46179: Frente de Libertacao de Mocambiquen, presidenttiehdokas
46180: Joaquim Chissano. Frelimo sai 44 prosenttia äänistä, enemmistön
46181: parlamenttiin ja muodosti yksin hallituksen. Sisällissodan toinen
46182: osapuoli Renamo, Resistencia Nacional Mocambicana, keräsi 38
46183: prosenttia äänistä.
46184:      Demokratiakehityksen ja yhteiskuntarauhan kannalta on
46185: olennaista, millaiseksi vuoropuhelu hallituspuolue Frelimon ja
46186: hävinneen Renamon välillä kehkeytyy, ja missä määrin kansan-
46187: vallalle välttämättömien rakenteiden- parlamentin, oikeuslaitok-
46188: sen ja vapaan tiedonkulun kehittäminen sekä hallinnon -lähentä-
46189: minen yksittäisiin ihmisiin onnistuu.
46190:      Mosambikin talous käy läpi rajua rakennemuutosta. Ennen
46191: vuonna 1987 käynnistyneen rakennesopeutusohjelman alkua
46192: maassa vallitsi keskusjohtoinen suunnitelmatalous. Nyt talouden
46193: uudistamisohjelma tähtää talouskasvun kiihdyttämiseen ja julki-
46194: sen lohkon rooli pyritään rajaamaan vain olennaisimpiin toimin-
46195: toihin. Rakennesopeutusohjelmassa on vuodesta 1990 lähtien
46196: pyritty hälventämään ohjelman kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia.
46197: Erityisesti opetukseen ja terveyshuoltoon ohjataan entistä enem-
46198: män budjettivaroja. Vuotuinen talouskasvu on viime vuosina ollut
46199: väestönkasvua nopeampaa.
46200:      Sisällissodan jälkeinen murroskausi merkitsee suurta sosiaa-
46201: lista muutosta. Noin 4,5 miljoonan pakolaisen ja evakon uudelleen
46202: asuttaminen sekä vetäminen tuotannolliseen toimintaan nielee
46203: huomattavasti sekä sisäisiä että ulkoisia voimavaroja.
46204:      Kestävän kehityksen tielle päästäkseen Mosambikin täytyy
46205: pystyä ratkaisemaan samanaikaisesti useita ongelmia: demokra-
46206: tiakehitys, väestön uudelleenasuttaminen, ihmisten äärimmäinen
46207: köyhyys sekä markkinatalouteen perustuvan talousjärjestelmän
46208: vakiinnuttaminen. Ulkoinen tuki on Mosambikille oleellisen
46209: tärkeää ainakin lähivuosina. Maa on henkeä kohden lasketun
46210: bruttokansantuotteen perusteella maailman köyhimpiä ja
46211: velkaantuneimpia valtioita. Sen riippuvuus kehitysavusta on
46212: suurempi kuin yhdenkään toisen maan.
46213: 
46214: Kestävän kehityksen aikaansaaminen
46215: Mosambikin talouskasvu on niin hidas, että tasaisenkin tulonjaon
46216: vallitessa suuri osa väestöstä pysyisi vuosikymmeniä köyhyys-
46217: rajan alapuolella. Kansanvallan toimivuudelle välttämättömät
46218: rakenteet ovat vasta syntymässä. Väestön köyhyys uhkaa ympä-
46219: ristön tilaa, ympäristölainsäädäntö on kehittymätön ja ympäristö-
46220: hallintoa ollaan vasta luomassa. Väestön koulutustaso on alhai-
46221: nen ja terveydenhuoltojärjestelmä toimii kehnosti. Julkisen hal-
46222: linnon toimintakyky on huono.
46223:      Mosambikin pysyvä, omaehtoinen kehitys tulee mahdollisek-
46224: si, mikäli yhteiskuntarauha säilyy, demokraattiset rakenteet
46225: vahvistuvat, talouskasvu kiihtyy ja väestön koulutuksen taso sekä
46226: terveydentila paranevat. Talouskasvu on välttämätön mutta ei
46227: riittävä ehto yksittäisten ihmisten köyhyyden vähentymiselle.
46228: 
46229:                                                                        111
46230:           Mosambikin hallitus on sitoutunut Maailmanpankin ja
46231:       Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa sovittuun talouden
46232:       rakennesopeutusohjelmaan. Sen päätavoitteet ovat talouskasvun
46233:       kiihdyttäminen ja köyhyyden vähentäminen sekä väestön koulutus-
46234:       tason ja terveydentilan parantaminen. Hallitus pyrkii myös
46235:       demokraattisten rakenteiden vahvistamiseen.
46236: 
46237:       Suomen ja Mosambikin suhteet
46238:       Suomen ja Mosambikin väliset suhteet ovat painottuneet kehitys-
46239:       yhteistyöhön, eikä tilanne ole muuttumassa. Poliittiset suhteet
46240:       ovat ongelmattomat, mutta kaupalliset suhteet ovat jääneet vähäi-
46241:       siksi. Kanssakäymistä kulttuurin, tieteen ja tutkimuksen alueilla
46242:       on ollut hyvin niukasti.
46243:            Maiden välisiä suhteita on viime vuosina leimannut pyrkimys
46244:       tukea Mosambikin rauhanprosessia osana Suomen eteläistä
46245:       Afrikkaa koskevaa politiikkaa. Tavoitteeseen on pyritty poliittisilla
46246:       kannanotoilla ja antamalla konkreettista apua rauhan rakenta-
46247:       miseksi.
46248:            Suomi voi vaikuttaa Mosambikin kehitykseen suoraan sekä
46249:       antamalla kahdenvälistä lahjamuotoista apua että myös humani-
46250:       taarisen avun ja kansalaisjärjestötyön keinoin. Välillisiä vaikutus-
46251:       kanavia ovat EU:n, YK-järjestelmän ja kehitysrahoituslaitosten
46252:       kautta Mosambikille ohjautuva tuki.
46253: 
46254:       Suomen apu Mosambikille
46255:       Mosambik on osoittanut viime vuosina omaa kehitystahtoa.
46256:       Maata 1980-luvun alusta lähtien piinannut sisällissota päättyi
46257:       rauhansopimuksen solmimiseen lokakuussa 1992, ja vuoden 1994
46258:       vaalien jälkeinen demokratisointi on käynnistynyt. Maa on talous-
46259:       politiikassaan kohtuullisesti noudattanut sovittua rakenne-
46260:       sopeu tusohj elmaa.
46261:            Mosambik on kehittynyt myönteisesti siinä määrin, että sen
46262:       omat ponnistelut ansaitsevat Suomen tuen. Kahdenvälisen avun
46263:       sitoumukset vuoden 1994 lopussa olivat 127 miljoonaa markkaa,
46264:       mistä aiheutuu aiheutuu vuosittain noin 50 miljoonan markan
46265:       suuruiset maksatukset. Sitoumusten määrä säilynee lähivuosina
46266:       ennallaan edellyttäen että Mosambik jatkossakin osoittaa selkeää
46267:       omaa kehitystahtoa, joka ilmenee mm. kurinalaisen talousohjelman
46268:       noudattamisena sekä demokratia- ja ihmisoikeuskehityksenä.
46269:            Suomi koordinoi apunsa sekä Mosambikin omien kehitys-
46270:       pyrkimysten, että kansainvälisen apuyhteisön kanssa. Koordinaa-
46271:       tion tärkeimpiä välineitä ovat neuvottelut mosambikilaisten viran-
46272:       omaisten kanssa, konsultatiiviryhmän kokoukset sekä EU:njäsen-
46273:       maiden keskinäinen koordinaatio.
46274: 
46275:       Suomen avun tavoitteet ja keinot
46276:       Päätökset Suomen avun kohdentamisesta perustuvat arvioon
46277:       Mosambikin tilanteesta sekä näkemykseen siitä, mitkä ovat onnis-
46278: 
46279: 
46280: 112
46281: tumisen mahdollisuudet ja miten voidaan parhaiten toteuttaa
46282: Suomen kehitysyhteistyön yleisiä päämääriä.
46283:      Suomen tuen tavoitteet ovat: demokraattisten rakenteiden
46284: vahvistaminen, talouskasvun kiihdyttäminen sekä väestön elämi-
46285: sen laadun- koulutuksen ja terveydentilan- parantaminen.
46286:      Demokraattisten rakenteiden vahvistamisen keino-
46287: valikoimaa ollaan vasta muotoilemassa. Välineinä voivat olla
46288: esimerkiksi vapaata tiedonvälitystä vahvistava lehtimiesten
46289: koulutus sekä tuki paikallisvaalienjärjestämiselle 1996. Tuen
46290: suuntaaminen YK-järjestelmän kautta on yksi vaihtoehto.
46291: Kansanvaltaisten rakenteiden vahvistaminen edesauttaa myös
46292: hyvän julkisen hallinnon kehittymistä.
46293:      Talouskasvun kiihdyttämiseen Suomi osallistuu maa-
46294: talousalan koulutushankkeen kautta. Maatalous on Mosambikin
46295: talouden kulmakivi, ja koulutetusta alan henkilöstöstä on pulaa.
46296: Tarkoitus on luoda maahan ilman ulkoista tukea toimiva koulu-
46297: tusjärjestelmä, joka tuottaa maatalousteknikoita. Näiden työ-
46298: panos lisää maatalouden tuottavuutta. Suomi vaikuttaa talous-
46299: kasvuun myös epäsuorasti: yhteiskuntarauhan säilyminen on
46300: talouskasvun edellytys ja yhteiskuntarauhaan vaikutetaan
46301: demokraattisia rakenteita tukemalla.
46302:      Väestön elämisen laatua kohennetaan tukemalla tervey-
46303: denhuoltoa sekä peruskoulutusta. Koulutustason kohottaminen
46304: parantaa työvoiman laatua ja siten vaikuttaa suotuisasti myös
46305: talouskasvuun, lukutaidon lisääminen myös vahvistaa demokra-
46306: tiaa. Peruskoulutuksen tukeminen pureutuu köyhyyden syihin
46307: suoremmin kuin tuen suuntaaminen korkeamman asteen koulu-
46308: tukseen.
46309:      Suomen tuen painopistettä ollaan kääntämässä suuria inves-
46310: tointeja vaativista hankkeista kohti ihmisten, organisaatioiden ja
46311: järjestelmien kehittämistä. Suuriin perusrakennehankkeisiin
46312: osallistutaan vastedes EU:n kautta. Nykytilasta tavoitetilaan
46313: siirrytään varoen, jottei liian äkkinäisin muutaksin vaaranneta jo
46314: saavutettuja tuloksia.
46315: 
46316: 
46317: NAMIBIA
46318: Poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen tilanne
46319: Namibia oli vuodesta 1915 lähtien Etelä-Afrikan tasavallan
46320: huoltoalue. EAT:n hallintoaikana maassa noudatettiin tiukkaa
46321: rotuerottelua, jonka seurauksena Namibia edelleen kamppailee
46322: monien perusongelmien kanssa.
46323:      YK:n ja kansainvälisen yhteisön toiminnan sekä EAT:n muut-
46324: tuneen aseman myötä Namibiassa pidettiin vuonna 1989 YK:n
46325: suojeluksessa parlamentti- ja presidentinvaalit, joissa SWAPO,
46326: South Western African Peoples Organisation, menestyi hyvin
46327: voittaen parlamentin 71 paikasta 41. Presidentiksi valittiin
46328: SWAPOn puheenjohtaja Sam Nujoma. Namibia itsenäistyi
46329: maaliskuussa 1990.
46330: 
46331: 
46332:                                                                      113
46333:            Maan demokraattinen järjestelmä toimii hyvin. Tästä esi-
46334:       merkkinä ovat vuoden 1992 ensimmäiset alue- ja kunnallisvaalit.
46335:       Samassa yhteydessä perustettiin parlamenttiin toinen kamari.
46336:            Joulukuussa 1994 järjestettiin itsenäisyyden ajan ensimmäi-
46337:       set parlamentti- ja presidentinvaalit. SWAPO sai parlamenttiin
46338:       huomattavan enemmistön: 73 prosenttia äänistä ja 53 paikkaa.
46339:       Muille seitsemälle puolueelle jäi 19 paikkaa. Presidentiksi valit-
46340:       tiin uudestaan Sam Nujoma seuraavaksi viisivuotiskaudeksi.
46341:       Nykyinen hallitus muodostuu vain SWAPOn edustajista.
46342:            Namibian kansantalouden perusrakenteessa ei ole tapahtu-
46343:       nut itsenäisyyden aikana suuria muutoksia. Talous nojaa edelleen
46344:       kaivostoimintaan- joka kasvunäkymien heikentymisestä huoli-
46345:       matta tuo 30 prosenttia bruttokansantuotteesta. Maatalouden,
46346:       kalastuksen ja teollisuuden yhteisosuus BKT:sta on pysynyt
46347:       viidenneksenä. Yksityiset palvelut, mm. kauppa, pankkitoiminta
46348:       ja turismi, ovat kehittyneet suotuisasti.
46349:            Talouden kasvun arvioidaan pysyvän vuosina 1995-2000
46350:       väestönkasvua suurempana erityisesti kotimaisten maatalouteen
46351:       ja kalastukseen suuntautuvien investointien ansiosta.
46352:            Valtiontalouden ennakoidaan tervehtyvän hitaasti, inflaation
46353:       laskevan alle 10 prosenttiin ja työttömyyden kääntyvän laskuun.
46354:       Valtion tulotaloutta tehostetaan laajentamalla veropohjaa, tehos-
46355:       tamalla veronkantaa sekä siirtämällä verotuksen painopistettä
46356:       työllisyyttä edistävään kulutuksen verottamiseen. Namibia tarvit-
46357:       see taloutensa kehittämiseen ulkomaisia investointeja, mutta
46358:       maan jäsenyys Eteläisen Afrikan tulliunionissa, SACUssa, ei
46359:       toistaiseksi luo edellytyksiä mittaville investoinneille eikä edes
46360:       normaalille kaupankäynnille.
46361:            Namibian talouden ongelma on Etelä-Afrikan tasavailaita
46362:       peritty raaka-ainetuottajan rooli. Maassa on hyvät talouselämän
46363:       perusrakenteet, mutta teollisuustuotanto puuttuu. Mustan väes-
46364:       tön toiminta on pienimuotoista.
46365: 
46366:       Kestävän kehityksen aikaansaaminen
46367:       Namibian suurin ongelma on yhteiskunnallinen eriarvoisuus.
46368:       Mustan väestön kytkeminen hallintoon ja liike-elämään vaatii
46369:       pitkän ajan eikä ole ongelmatonta. Menneisyyden laiminlyönnit
46370:       kostautuvat sosiaalialalla, mm. koulutuksessa ja terveyshuollossa.
46371:       Naisen asema varsinkin maaseudulla on edelleen vaikea. Naisille
46372:       lankeaa usein vastuu perheestä miesten ollessa siirtotöissä
46373:       muualla.
46374:            Namibia on osoittanut viiden itsenäisen vuotensa aikana
46375:       omaa kehitystahtoa sekä omaksunut demokraattisen hallinto-
46376:       mallin. Maa on sijoittanut huomattavan osan budjetistaan opetus-
46377:       alalle sekä perusterveydenhuollon tehostamiseen.
46378:            Työpaikkojen luomiseksi ja vientitulojen kasvattamiseksi
46379:       Namibia mm. suuntaa kotimaisia investointeja maatalouteen,
46380:       kalastukseen ja teollisuuteen. Esimerkiksi maatalouden arvioi-
46381:       daan seuraavalla viisivuotiskaudella tarjoavan 29 000 uutta työ-
46382:       paikkaa. Nykyisin maatalous elättää 70 prosenttia väestöstä ja
46383:       sen osuus BKT:sta on 8 ja viennistä 15 prosenttia. Lisätyöpaik-
46384: 
46385: 114
46386: koja luodaan myös kalastukseenja teollisuuteen arviolta yhteen-
46387: sä 18 000.
46388:     Ympäristökysymyksiin on pyritty kiinnittämään yhä enem-
46389: män huomiota, vaikka yleistilanne ei olekaan huolestuttava.
46390: Namibian ympäristölainsäädäntö on vielä edellisen hallinnon
46391: perua, mutta ympäristöministeriö on kehittämässä omaa lain-
46392: säädäntöä.
46393:      Namibialla on hyvät edellytykset saada kehityksensä
46394: kestävälle pohjalle. Maassa vallitsee yhteiskuntarauha ja sen
46395: demokraattinen järjestelmä näyttää toimivan. Maassa pyritään
46396: yhteiskunnallisen eriarvoisuuden poistamiseen mm. jatkuvasti
46397: panostamalla opetukseen ja sosiaalisektorille. Talouden kasvua
46398: tukee maan hyvä, toimiva infrastruktuuri, joka ei vaadi raskaita
46399: investointeja.
46400: 
46401: Suomen ja Namibian suhteet
46402: Suomen ja Namibian väliset suhteet ovat ongelmattomat ja lähei-
46403: set. Ne ulottuvat 125 vuoden taakse, jolloin ensimmäiset suoma-
46404: laiset lähetystyöntekijät saapuivat maan Pohjoisosaan, Ambo-
46405: maalle. Lähetysasemilla alueen väestö kävi koulunsa ja sai ter-
46406: veydenhuollon palveluja. Monet maan nykyisistä poliittisista joh-
46407: tajistakin ovat käyneet suomalaista lähetyskoulua. Myös Nami-
46408: bian itsenäistymisprosessissa Suomella oli näkyvä osa, koska
46409: YK:npääsihteerin Namibia-valtuutettuna toimi Martti Ahtisaari.
46410:      Korkean tason vierailut maiden välillä ovat ylläpitäneet
46411: jatkuvaa vuoropuhelua maiden välisistä suhteista sekä alueen
46412: kysymyksistä. Myös kulttuurivaihto on ollut vilkasta. Kaupalliset
46413: suhteet eivät sen sijaan ole päässeet kehittymään odotetusti
46414: tulliunionin säännösten vuoksi. Suurin yksittäinen kauppa on
46415: ollut Namibian kolikoiden teettäminen Suomessa.
46416: 
46417: Suomen apu Namibialle
46418: Suomen ja Namibian yhteistyö perustuu maan omaan kehitys-
46419: tahtoon sekä käytännön toimiin, joita toteuttaa. Suomen tuki on
46420: edelleen tarpeen ja perusteltua, sillä Namibian historiallisena
46421: rasitteena siirtomaakaudelta on maan tiettyjen osien kehittymät-
46422: tömyys, peruspalvelujen rajoitettu saatavuus sekä köyhyys.
46423: Suomi tukee Namibiaa maan omissa pyrkimyksissä poistaa
46424: nämä ongelmat.
46425:      Kahdenvälisen avun kokonaissitoumukset olivat vuoden 1994
46426: lopussa 89 miljoonaa markkaa, mistä vuositasolla aiheutuu mak-
46427: satuksia 15-30 miljoonaa markkaa. Sitoumusten taso pyritään
46428: lähivuosina säilyttämään ennallaan. Vastaisuudessa Suomen tuki
46429: keskittyy metsätalouteen ja terveydenhuoltoon sekä paikallis-
46430: hallinnon kehittämiseen.
46431: 
46432: Suomen avun tavoitteet ja keinot
46433: Suomen tavoite on tukea Namibiaa sen omien kehitystavoitteiden
46434: saavuttamisessa. Maan tavoitteena on demokratian ja tasa-arvon
46435: 
46436:                                                                     115
46437:       toteutuminen käytännössä. Suomen rahoituksen päämääränä on
46438:       myös kahdenvälisessä hanketoiminnassa tarjota tukipalveluja ja
46439:       siltäkin osin pyrkiä hyödyntämään paikallisia voimavaroja.
46440:            Köyhyyden vaikutuksia lieventävät terveysolojen ja
46441:       vesihuollon kehittämistä tukevat hankkeet. Metsähankkeiden
46442:       avulla vaikutetaan namibialaisten mahdollisuuksiin vaalia
46443:       ympäristöään. Kansanvallan edistämiseksi meneillään on
46444:       paikallishallinnon kehittäminen.
46445:            Suomen yhteistyön linjaamista muiden avunantajien kanssa
46446:       leimaa myös Namibian oma aloitteellisuus. Namibia ei halua
46447:       keskustella uusista apuhankkeista ennen laajapohjaista konfe-
46448:       renssia, joka pidetään marraskuussa 1995 Genevessä YK:n
46449:       kehitysohjelman, UNDP:n, johdolla. Tuolloin käsitellään maan
46450:       uusi viisivuotiskehityssuunnitelma. Tämän jälkeen on tarkoitus
46451:       järjestää toimialakohtaiset kokoukset Windhoekissa kiinnostu-
46452:       neiden avunantajien kanssa.
46453:            Perusterveydenhuollon saattamista jokaisen kansalaisen
46454:       ulottuville pidetään kuitenkin niin kiireellisenä, että Suomen
46455:       tuesta sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelmalle päätettiin jo
46456:       ennen syksyn neuvotteluja. Valtioiden välinen sopimus allekirjoi-
46457:       tettiin toukokuussa.
46458:            Nykyiseen ohjelmaan ei tässä vaiheessa ole tarvetta tehdä
46459:       huomattavia muutoksia.
46460: 
46461: 
46462:       SAMBIA
46463:       Poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen tilanne
46464:       Sambia itsenäistyi vuonna 1964. Presidentti Kenneth Kaunda ja
46465:       hänen UNIP-puolueensa, United National lndependent Party,
46466:       johdattivat maan yksipuoluejärjestelmään 1970-luvun alussa.
46467:       UNIP hallitsi syksyyn 1991 saakka, jolloin sekä maailmalla
46468:       tapahtuneet poliittiset muutokset että maan sisäiset paineet
46469:       pakottivat järjestämään vapaat monipuoluejärjestelmään perus-
46470:       tuvat vaalit. Talouden liukumäkeen ja yksipuoluejärjestelmään
46471:       kyllästyneet sambialaiset äänestivät valtaan uuden puolueen,
46472:       Movement for Multi-party Democracyn. MMD:n puheenjohtaja
46473:       Frederick Chiluba valittiin presidentiksi. Sekä presidentin että
46474:       parlamentin toimikausi on viisi vuotta. Seuraavat valtakunnalli-
46475:       set vaalit pidetään vuonna 1996.
46476:            Chiluba peri Kaundalta huonossa kunnossa olevan maan.
46477:       Valtaosa väestöstä on köyhää. Palkkatyössä käy noin neljännes
46478:       miehistä ja neljä prosenttia naisista, joten tulot tulevat lähinnä
46479:       epäviralliselta, mm. verotuksen ulkopuolelle jäävältä, talouden
46480:       lohkolta. Sosiaaliturva on olematon ja koska noin puolet
46481:       väestöstä asuu kaupungeissa, ei perinteinen perheiden turva-
46482:       verkkokaan enää toimi. Vesi- ja sanitaatio-olot ovat hyvin
46483:       puutteelliset ja lapsikuolleisuus erittäin suuri -lähes 200 lasta
46484:       tuhatta syntynyttä kohti. AIDS on levinnyt kaikkiin kansan-
46485:       kerroksiin.
46486: 
46487: 
46488: 116
46489:      Sambian taloutta rasittaa Kaundan ajoilta peritty, maan
46490: kantokykyyn verrattuna valtava - lähes seitsemän miljardin
46491: dollarin- ulkomainen velka. Vuonna 1994 velanhoito vei noin
46492: 40 prosenttia maan valuuttatuloista. Talouden vakauttamiseksi
46493: uusi hallitus sitoutui toteuttamaan rakennesopeutusohjelman,
46494: jonka sisältö sovittiin Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuut-
46495: tarahaston kanssa. Maata ryhdyttiin luotsaamaan keskusjobtoi-
46496: sesta talousmallista vapaaseen markkinatalouteen: tukiaisia
46497: poistettiin, hinta- ja kauppasäännöstely lopetettiin. Tavoitteeksi
46498: asetettiin tuotannon monipuolistaminen ja investointien saami-
46499: nen maahan.
46500:      Maan vientituotanto on yksipuolinen: noin 90 prosenttia
46501: vientituloista tulee kuparista, jonka maailmanmarkkinahintojen
46502: pitkäaikainen lasku on vasta aivan viime aikoina taittunut. Koko
46503: vienti- vuonna 1994 noin miljardi dollaria- ei riitä saman-
46504: aikaisesti velkojen hoitoon ja maan noin 8-miljoonaisen väestön
46505: yhteiskuntapalvelujen tyydyttävään ylläpitämiseen.
46506:      Sitoutuminen vakauttamisohjelmaan oli käytännön pakon
46507: sanelema. Ilman ohjelmaa maa ei enää saisi sitä ulkoista tukea,
46508: jota se on 1970-luvun alusta lähtien nauttinut. Ohjelmasta saat-
46509: taa kuitenkin tulla poliittinen ongelma: kansa odotti uudelta
46510: hallitukselta nopeita parannuksia arkielämään, mutta vakautuk-
46511: sen edellyttämät toimet, esimerkiksi elintarvikkeiden tukiaisten
46512: poistaminen ovat kuitenkin vaikeuttaneet tavallisen kadun-
46513: miehen oloja.
46514: 
46515: Kestävän kehityksen aikaansaaminen
46516: Sambian vaihtotase on pitkään pysynyt miinusmerkkisenä.
46517: Keskusjobtoisen talouspoliitiikan aikana yksityisyritteliäisyys
46518: näivettyi ja julkinen lohko on tehoton. Kun talous on kasvanut
46519: hitaasti ja syntyvyys nopeasti, on talouden kantokyky heikentynyt
46520: äärirajoilleen.
46521:      Talouden kasvu nähdään ainoana mahdollisuutena päästä
46522: pois nykytilanteesta. Vakauttamisohjelma on jo kantanut hedel-
46523: mää; korkea inflaatio on saatu hallintaan ja maan velkataakka on
46524: lähtenyt laskusuuntaan. Kasvu edellyttää kuitenkin vielä pitkään
46525: ulkoista tukea, joka oli vuonna 1994 lähes samansuuruinen maan
46526: vientitulojen kanssa. Kestävä kehitys edellyttää talouden perus-
46527: rakenteiden kohentamista ja varsinkin perusterveydenhuollon
46528: sekä koulutuksen huomattavaa parantamista. Yhteiskuntarauhan
46529: säilyminen on ehto kehitykselle. Ulkoisen tuen tulee siten
46530: ohjautua myös demokratiakehityksen ylläpitämiseen.
46531: 
46532: Suomen ja Sambian suhteet
46533: Suomen ja Sambian poliittiset suhteet ovat perinteisesti hyvät.
46534: Taloudellinen kanssakäyminen sen sijaan ei ole sanottavasti
46535: kehittynyt. Kaupankäyntiä rajoittavat Sambian yksipuolinen
46536: vientituotanto sekä valuuttapula. Siten kaupallista toimintaa
46537: sävyttävät kehitysyhteistyön mukanaan tuomat suhteet. Lievää
46538: 
46539: 
46540:                                                                      117
46541:       piristymistä keskinäisessä kaupassa on kuitenkin ollut havaitta-
46542:       vissa aivan viime vuosina, mm. Sambian valtion sähköyhtiö on
46543:       tehnyt hankintoja Suomesta kaupallisella pohjalla.
46544: 
46545:       Suomen apu Sambialle
46546:       Monipuoluevaaleista alkanut Sambian kansanvaltaistuminen loi
46547:       maalle aivan uudet mahdollisuudet kehittyä myös taloudellisesti.
46548:       Uuden hallituksen poliittiset ja taloudelliset linjaukset ovat
46549:       tyydyttäneet myös maata pitkään tukeneita avunantajia. Maassa
46550:       vallitsee selvä tahto selviytyä talousongelmista ja parantaa väes-
46551:       tön asemaa sosiaalisesti ja taloudellisesti. Tällä hetkellä maa
46552:       täyttää ne edellytykset, joita voidaan asettaa avun ehdoksi.
46553:            Sambiassa on meneillään voimakas demokratisoituminen ja
46554:       talouden kehitys on kääntymässä uuteen suuntaan. Suomi katsoo,
46555:       että tuen jatkuminen Sambialle ja erityisesti maan hallituksen
46556:       uudistuspyrkimyksille on perusteltua.
46557:            Suomen kahdenvälisen avun kokonaissitoumukset Sambialle
46558:       olivat vuoden 1994lopussa 142 miljoonaa markkaa, mistä vuosita-
46559:       solla aiheutuu maksatuksia 20-50 miljoonaa markkaa. Sitoumus-
46560:       ten taso on lähivuosina tarkoitus säilyttää ennallaan.
46561: 
46562:       Suomen avun tavoitteet ja keinot
46563:       Suomen kehityspanoksella pyritään vaikuttamaan Sambian
46564:       talouden heikon kantokyvyn mukanaan tuomiin keskeisiin ongel-
46565:       miin: inhimillisten voimavarojen heikkoon tasoon, perusrakentei-
46566:       den huonoon tilaan, tuotantoelämän yksipuolisuuteen ja korkeaan
46567:       ulkomaiseen velkaan. Kehitysvaikutuksen aikaansaaminen edel-
46568:       lyttää myös hallinnon parantumista sekä ohjelmien entistä tehok-
46569:       kaampaa yhteensovittamista muiden avunantajien, erityisesti
46570:       EU:n kanssa.
46571:            Inhimillisten voimavarojen kehittämiseen vaikutetaan
46572:       tukemalla opetusalaa: mm. peruskoulujen kunnostusta, erityis-
46573:       opetusta, alan tutkimusta sekä oppikirjatuotantoa.
46574:            Talouselämän perusrakenteiden parantamiseen tähtää
46575:       Sambian sähköyhtiön toiminnan kehittäminen, lähinnä verkosto-
46576:       suunnittelu ja sitä tukeva informaatiojärjestelmä.
46577:            Ulkomaista velkaa koetetaan vähentää lähinnä kansain-
46578:       välisen toiminnan keinoin. Suomi tukee velkahelpotuksia ja on
46579:       myös valmis neuvottelemaan Sambialle vuonna 1991 myöntämän-
46580:       sä kehitysluotan järjestelyistä. Maailmanpankkin kautta SPA-
46581:       kelpoisille maille tarkoitetuista varoista on ohjattu Sambialle 20
46582:       miljoonaa markkaa, joista noin puolet käytetään kuluvana vuonna
46583:       velkojen takaisinmaksuun.
46584:            Tuotantoelämän monipuolistamiseksi toteutetaan
46585:       Luapulan läänissä maaseudun kehitysohjelmaa. Sen tärkein
46586:       tavoite on maatalouden kehittäminen ruokaomavaraisuuden
46587:       takaamiseksi. Keinoina ovat maatalousneuvonta ja tutkimus,
46588:       maaperän viljavuuden parantaminen, siementuotannon kehittä-
46589:       minen sekä karjatalouden tukeminen. Tuotantoelämän moni-
46590: 
46591: 
46592: 118
46593: puolistamiseen tähtää myös Sambian metsäalan kansallisen
46594: kehittämisohjelman tukeminen kolmen läänin alueella.
46595:      Nykyiseen ohjelmaan ei ole tarvetta tehdä isoja muutoksia.
46596: Tulevina vuosina leimaa antava piirre Suomen ja Sambian väli-
46597: sessä yhteistyössä on investointihankkeiden korvaaminen insti-
46598: tuutioiden toimintaa tukevilla hankkeilla. Muutos tapahtuu
46599: luonnollista tietä hankkeiden valmistumisen ja vastuun
46600: siirtämisen myötä.
46601: 
46602: 
46603: TANSANIA
46604: Poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen kehitys
46605: Tansania on siirtynyt omaleimaisesta afrikkalaisesta sosialismis-
46606: taan asteittain ja rauhanomaisesti kohti markkinataloutta ja
46607: demokratiaa. Maassa toimii nyt 13 puoluetta, mutta uusien puo-
46608: lueiden merkitys on vielä vähäinen. Syksyllä 1994 järjestetyissä
46609: ensimmäisissä paikallisissa monipuoluevaaleissa hallitseva puo-
46610: lue Chama Cha Mapinduzi, CCM, sai 97 prosenttia paikoista.
46611: Ensimmäiset valtiolliset monipuoluevaalit, joissa valitaan maalle
46612: parlamentti ja presidentti, järjestetään lokakuussa 1995.
46613:      Monipuoluejärjestelmän myötä poliittinen keskustelu on
46614: vilkastunut ja mm. lukuisia uusia opposition sanomalehtiä on
46615: syntynyt. Poliittinen keskustelu kuitenkin rajoittuu kaupunkei-
46616: hin, sillä ainoa koko maan kattava tiedotusväline-radio-on ollut
46617: valtapuolueen hallinnassa. Koko maahan ulottuva kansalais-
46618: kasvatus onkin demokratian ja kansalaisyhteiskunnan rakenta-
46619: misen suurimpia haasteita.
46620:      Talouden rakennesopeutus- ja uudistusohjelmat käynnistyi-
46621: vät vuonna 1986 maan talouden ollessa syvässä kriisissä. Hallitus
46622: on Kansainvälisen valuuttarahaston, Maailmanpankin ja avun-
46623: antajien tukemana vienyt läpi mittavia talousuudistuksia. Valtion
46624: osuus on vähentynyt tuotannollisessa toiminnassa ja kasvanut
46625: sosiaalisten peruspalvelujen turvaamisessa. Tärkeimmät uudis-
46626: tukset liittyvät valuutan vapautumiseen, rahoitusalan tervehdyt-
46627: tämiseen, kaupan ja maataloustuotannon vapauttamiseen sekä
46628: valtionhallinnon kehittämiseen. Yksityinen yritteliäisyys on
46629: virinnyt, mutta valtaosa pienyrityksistä toimii yhä epävirallisella
46630: puolella.
46631:      Tansanian valtion budjetti ei ole toteutunut odotetusti. Tulli-
46632: tulojen ja verojen keräys on sujunut heikosti ja valtion menojen
46633: valvonta pettänyt. Maan velkataakka ja sen vuotuiset hoitomenot
46634: viivyttävät taloudellista kehitystä; yhdessä heikon valtionhallin-
46635: non kanssa ne jarruttavat voimavarojen ohjaamista peruspalve-
46636: lujen ja talouselämän perusrakenteiden ylläpitoon.
46637:      Kehitysapu on ollut ja on yhä Tansanialie elintärkeää; sen
46638: osuus bruttokansantuotteesta on noussut ja apuriippuvuus on
46639: kasvanut samalla kun maan omien voimavarojen käytön kehittä-
46640: mistä on laiminlyöty. Avunantajat asettavat avun jatkumisen
46641: ehdoksi maan oman sitoutumisen ohjelmiin ja omat toimet talou-
46642: 
46643: 
46644:                                                                        119
46645:       den parantamiseksi. Tansanian edellytetään tiukentavan valtion
46646:       menojen valvontaa ja tehostavan tulojen - mm. verojen - keruuta;
46647:       viime aikoina tässä onkin edistytty.
46648:             Tansania on edelleen maailman köyhimpiä maita. Uudistus-
46649:       ohjelmien mukanaan tuoma vajaan neljän prosentin talouskasvu
46650:       ei riitä nostamaan maata kestävään kasvuun. Raju väestönkasvu
46651:       mitätöi yritykset vähentää köyhyyttä. Vaikeuksia lisää perus-
46652:       palvelujen romahdus, jota ei ole yrityksistä huolimatta pystytty
46653:       korjaamaan.
46654: 
46655:       Kestävän kehityksen aikaansaaminen
46656:       Tansanian ydinongelma on väestön syvä köyhyys: köyhyysrajan
46657:       alapuolella elää yhä puolet kansalaisista - heistä 90 prosenttia
46658:       maaseudulla. Pelkästään taloudellinen kasvu ei poista köyhyyttä.
46659:       Pysyvä, omaehtoinen kehitys vaatii köyhyyden taustalla oleviin
46660:       ongelmiin puuttumista: koulutuksen ja terveysolojen paranta-
46661:       mista, hallinnon kehittämistä, yrittäjyyden perusedellytysten
46662:       turvaamista, maaseudun väestön omaehtoisen kehityksen
46663:       käynnistämistä sekä luonnonvarojen kestävän käytön kehittä-
46664:       mistä.
46665:            Kestävän kehityksen edellytys on, että jo käynnistynyt
46666:       demokratisoituminen etenee ja että uskonnollinen ja etninen tasa-
46667:       arvo ja ihmisoikeudet turvataan. Tansanian oman kehitystahdon
46668:       ja vastuullisuuden pitää näkyä johdonmukaisena, köyhyyden
46669:       vähentämiseen tähtäävänä ja ympäristön huomioonottavana
46670:       talouspolitiikkana myös käytännössä.
46671: 
46672:       Suomen ja Tansanian suhteet
46673:       Tansania oli Suomen ensimmäinen kehitysyhteistyökumppani ja
46674:       1960-luvulta lähtien suurin kohdemaa. Suhteiden painopiste on
46675:       kehitysyhteistyössä. Kaupalliset yhteydet ovat vähäisiä ja rajoit-
46676:       tuvat toistaiseksi muutaman tansanialais-suomalaisen yhteis-
46677:       yrityksen toimintaan.
46678:            Pitkään jatkuneen kehitysyhteistyön ansiosta Suomen ja
46679:       Tansanian väliset suhteet ovat hyvät ja keskustelu avointa.
46680:       Kansalaisten välinen kosketuspinta on pitkään jatkuneen
46681:       kansalaisjärjestötoiminnan ansiosta laaja. Myös tutkimus-
46682:       yhteistyö ja kulttuurivaihto on ollut suhteellisen vilkasta.
46683: 
46684:       Suomen apu Tansanialie
46685:       Syksyllä 1995 valmistunut Suomen Tansanian kehitysyhteistyön
46686:       evaluaatio toteaa, että kehitysyhteistyö ei ole Tansaniassa kaikil-
46687:       ta osin täyttänyt sille asetettuja odotuksia. Suurimmat virheet
46688:       tehtiin 1970-1980-luvulla pääomavaltaisissa teollisuushankkeissa.
46689:       Osittain syynä oli epäonnistunut hankevalinta ja puutteellinen
46690:       suunnittelu sekä osittain Tansanian suunnitelmatalous, joka ei
46691:       ollut otollinen yritystoiminnalle. Evaluaatio kuitenkin vahvistaa,
46692:       että yhteistyöosapuolet ovat oppineet tehdyistä virheistä.
46693: 
46694: 
46695: 120
46696:      Tansanian käynnistämät poliittiset ja taloudelliset uudistuk-
46697: set tarjoavat tien tulokselliselle yhteistyölle. Sisällöltään ne vas-
46698: taavat pitkälti vaatimuksia, joita Suomi yhteistyökumppaneiltaan
46699: edellyttää. Yhteistyön jatkaminen on siten perusteltua. Ennen
46700: kuin ohjelma-apu aloitetaan tai uusia hankkeita käynnistetään on
46701: Tansanian kuitenkin osoitettava kehitystahtonsa selvittämällä
46702: budjettiongelmansa. Myös muiden kestävän kehityksen edellytys-
46703: ten olemassaoloa seurataan.
46704:      Kahdenvälisen avun sitoumusten kokonaismäärä vuoden
46705: 1994 lopussa oli 204 miljoonaa markkaa, mistä aiheutuu
46706: maksatuksia vuodessa 50-60 miljoonaa. Sitoumusten taso pyri-
46707: tään pitämään lähimain ennallaan, mikäli yhteistyön edellytykset
46708: ovat olemassa.
46709:      Suomi pyrkii ohjaamaan tukensa niin, että sen tuottama
46710: hyöty on kustannuksiinsa nähden tehokasta ja vastaa maan
46711: tarpeita. Edellytys on, että Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet ja
46712: Tansanian poliittiset tavoitteet pysyvät yhdensuuntaisina.
46713: 
46714: Suomen avun tavoitteet ja keinot
46715: Suomen tuen tavoite on parantaa Tansanian valtion edellytyksiä
46716: kehittää inhimillisiä voimavaroja ja tukea luonnonvarojen kestä-
46717: vän käytön kehittämistä. Käytännössä tämä merkitsee mm.
46718: koulutuksen, terveydenhuollon sekä julkisten investointien edis-
46719: tämistä; maaseudun väestön osallistumis- ja vaikutusmahdolli-
46720: suuksien lisäämistä ja yrittäjyyden edellytysten parantamista.
46721:       Valtion edellytyksiä hyödyntää maan omia voimavaroja
46722: edistetään ohjelma-avun kautta tukemalla Tansanian omia,
46723: avunantajien yhteisesti rahoittamia kehitysohjelmia. Suomen tuki
46724: kohdistuu jonkin toimialaohjelman rahoittamiseen tai valmiste-
46725: luun, mikäli ohjelmien periaatteet ja toteutustapa täyttävät asete-
46726: tut ehdot. Ohjelma-avun osuus lisääntynee lähivuosina, sillä Tan-
46727: sania pyrkii karsimaan hankkeiden määrää ja ohjaamaan ulkois-
46728: ta tukea huolellisesti valmisteltuihin kokonaisuuksiin. Toimiala-
46729: ohjelmien valmistelu on Tansaniassa käynnissä ja mm. sosiaali-
46730: alan ohjelmaa jo kokeillaan. Osa ohjelmatuesta käytetään demo-
46731: kratiakehityksen tukemiseen, vuonna 1995 erityisesti vaalien
46732: järjestämiseen ja vaaleihin liittyvään kansalaiskasvatukseen.
46733:       Pääosa Suomen tuesta kanavoidaan kahdenvälisiin hankkei-
46734: siin, joiden tavoitteet pidetään sopusoinnussa Tansanian politii-
46735: kan kanssa. Hankkeiden valmistelu- ja toteutusvastuu on Tansa-
46736: nialla. Suomi seuraa, että ympäristöön ja kansanvallan, ihmisoi-
46737: keuksien ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen sekä kulttuuriin
46738: liittyviä yleisstrategian mukaisia periaatteita noudatetaan. Lisäk-
46739: si edellytetään, että kyseisillä hallinnon aloilla ilmenee toiminnal-
46740: linen kehitystahto.
46741:       Instituutioiden kehittäminen liittyy läheisesti kaikkiin
46742: hankkeisiin. Oleellista kuitenkin on, että tukikohteet ovat Tansa-
46743: nian omissa kehityssuunnitelmissa ja molemmat maat voivat
46744: ohjata niihin voimavaroja.
46745:       Omaehtoista yhteisöjen ja yksilöiden osallistumista
46746: kannustavaa maaseutukehitystä, maaseudun tiestön paranta-
46747: 
46748:                                                                         121
46749:       mista, yksityisen tuotannon ja yritystoiminnan perusrakenteiden
46750:       ja -edellytysten luomista sekä luonnonvarojen kestävän käytön
46751:       kehittämistä tukee mm. Mtwaran ja Lindin läänien maaseudun
46752:       kehittämisohjelma.
46753:            Yritystoiminnan ja yrittäjyyden edellytyksiä lisätään
46754:       investoimalla talouselämän perusrakenteisiin ja tukemalla perus-
46755:       rakenteiden ylläpitoa. Suurista, mittavaa rahoitusta vaativista
46756:       perusrakenneinvestoinneista on viime vuosina määrätietoisesti
46757:       siirrytty ihmisten, organisaatioiden ja järjestelmien kehittämiseen
46758:       ja yhteisrahoitushankkeisiin. Sansibarilla valmistellaan parhail-
46759:       laan kaupunkien vesihuoltohankkeen toista vaihetta. Se käynnis-
46760:       tyy kun hankkeelle asetetut institutionaaliset ja paikallisrahoi-
46761:       tukseen liittyvät ennakkoehdot toteutuvat.
46762:            Luonnonvarojen kestävää käyttöä kehitetään tukemalla
46763:       Tansanian metsähallintoa metsäalan toimintaohjelman toteutuk-
46764:       sessa ja metsäpolitiikan uudistustyössä. Tähän sisältyvät mm.
46765:       metsäntutkimus ja luonnonmetsien suojelun ja hoidon kehittämi-
46766:       nen ltä-Usambaran alueella.
46767: 
46768: 
46769:       SUOMEN TUKI AASIAN JA LATINALAISEN
46770:       AMERIKAN MAILLE SEKÄVÄLIMEREN
46771:       ALUEELLE
46772:       Aasian, Latinalaisen Amerikan ja Välimeren alueen kehitys-
46773:       maiden merkitys kasvaa maailmanlaajuisesti koko ajan. Aasia on
46774:       taloudellisesti nousemassa yhä tärkeämmäksi alueeksi. Latina-
46775:       laisella Amerikalla on huomattavat mahdollisuudet kohentaa
46776:       asemaansa. Välimeren nk. kehitysmaiden eteneminen tasapainoi-
46777:       sesti kohti tasavertaista kauppakumppanuutta on alueen sisäis-
46778:       ten ja ulkoisten suhteiden kannalta kohtalonkysymys. Maailman-
46779:       kaupan muutokset ja uudet avoimet kaupankäyntitavat pakotta-
46780:       vat hallitukset rakentamaan edellytykset kansainväliselle kilpai-
46781:       lukyvylleen liberalisoimalla taloutta ja kehittämällä yksityisten
46782:       yrittäjien toimintaedellytyksiä.
46783:            Myös turvallisuuspoliittinen keskustelu on keskeinen aihe
46784:       kanssakäymisessä sekä Aasian, Latinalaisen Amerikan että Väli-
46785:       meren maiden kanssa. Turvallisuustilanteen kehittyminen riip-
46786:       puu useissa maissa suuresti talouskasvun heräämisestä ja ennen
46787:       muuta kasvun tasapuolisesta jakaantumisesta eri väestönosien
46788:       kesken.
46789:            Yli puolet maailman köyhistä asuu Aasiassa. Merkittävä osa
46790:       sekä Latinalaisen Amerikan että Välimeren alueen asukkaista
46791:       elää vielä absoluuttisessa köyhyydessä. Näiden alueiden huomat-
46792:       tavan raju väestönkasvu syventää hallitusten ongelmia ja vai-
46793:       keuttaa ongelmien hallintaa. Talouskasvu ja rakennesopeutus-
46794:       ohjelmat eivät yksin riitä lievittämään köyhyyttä, vaikka ovatkin
46795:       keskeisin keino talouden rakenteiden vääristymiä oikaistaessa ja
46796:       julkisten varojen käyttöä järkeistettäessä. Hyvän hallinnon ja
46797:       ihmisoikeuksien edistämisen merkitys korostuu kaikilla kyseessä
46798:       olevilla alueilla. Yksittäinen, mutta varsin oleellinen erilliskysy-
46799: 
46800: 
46801: 122
46802:   mys on naisten erittäin heikko ja alistettu asema valtaosassa ko.
46803:   alueiden maita.
46804:        Ympäristö- ja väestökysymykset ovat elintärkeitä koko maail-
46805:   man kehityksen ja tulevaisuuden kannalta. Varsinkin Aasiassa no-
46806:   pea taloudellinen kehitys on perustunut kestämättömälle luonnon-
46807:   varojen käytölle ja tarpeettomasti kuormittanut ja tuhonnut ympä-
46808:   ristöä. Hallitsematon väestönkasvu, kasvava kulutus ja kaupun-
46809:   gistuminen lisäävät ongelmien laajuutta. Samat kehityssuunnat
46810:   näkyvät myös Latinalaisessa Amerikassa; siellä kuten Aasiassakin
46811:   trooppisten metsien häviämisvauhti on huolestuttava, toimiva lain-
46812:   säädäntö ja luonnonvarojen kehittämissuunnitelmat puuttuvat ja
46813:   seuranta on laiminlyöty. Välimeren alueella korostuvat vesien
46814:   saastuminen ja maanviljelyskelpoisen maan pilaantuminen.
46815:         Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa yksityiset rahavirrat ja
46816:   suorat investoinnit ovat lisääntyneet julkisten apuvirtojen vähe-
46817:   tessä. Kansainvälisesti kuitenkin suoranaisesta kaupallisesta
46818:   toiminnasta irrallisella kehitysyhteistyöllä on edelleen oma tärkeä
46819:   tehtävänsä, etenkin alueiden käyhirnmissä maissa, joihin Suomen
46820:   tuki suuntautuu.
46821:         Suomen ensisijaiset yhteistyömaat ko. alueilla ovat Nepal ja
46822:   Vietnam Aasiassa, Nicaragua Latinalaisessa Amerikassa ja Egypti
46823:   Välimeren alueella. Tulevaisuudessa on syytä harkita tapaus-
46824:   kohtaisesti, milloin kannattaa kehittää perinteisen maakohtaisen
46825:   kehitysyhteistyön ja maaohjelmiin perustuvan lähestymistavan
46826:   rinnalle, tai jopa sijalle, teema- ja toimialakohtaisia ohjelmia yksit-
46827:   täisissä maissa ja alueellisia ohjelmia kaikilla näillä alueilla, jos ne
46828:   tehokkaasti palvelevat Suomen kehitysyhteistyön strategisia pää-
46829:   määriä.
46830:         Suomen tulevia suhteita sekä Aasian, Latinalaisen Amerikan
46831:   että Välimeren maihin leimaa pyrkimys kokonaisvaltaiseen
46832:   lähestymistapaan eli politiikan eri osa-alueiden yhdenmukaisuu-
46833:   teen ja täydentävyyteen. Euroopan unioni korostaa näitä kysymyk-
46834:   siä; jäsenmaana Suomi pyrkii tiiviisti omien kokemustensa pohjal-
46835:   ta vaikuttamaan EU:n kehityspoliittisten strategioiden muotoutu-
46836:   miseen sekä avun laadun parantamiseen ja tehostumiseen alueilla.
46837:   Samalla Suomella EU:n jäsenenä on entistä paremmat mahdolli-
46838:   suudet vahvistaa myös kahdenvälisiä suhteitaan. Kehitysyhteistyö
46839:   voi omalta osaltaan edistää poliittisten ja taloudellisten tavoittei-
46840:   den saavuttamista sekä Suomen että kehitysyhteistyömaitten
46841:   etujen mukaisesti.
46842:         Aasian, Latinalaisen Amerikan ja Välimeren alueen maiden
46843: _ kanssa toteutettavassa kehitysyhteistyössä Suomi pyrkii - moni-
46844:   puolisesti, avun eri muotoja hyväksi käyttäen ja kaiken kahden-
46845:   välisen toimintamme koherenssinäkökohdista asioita tarkastel-
46846:   len- edistämään kansanvallan, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon
46847:   edistämistä, köyhyyden vähentämistä ja ympäristöuhkien torju-
46848:   mista. Ehdoton edellytys on yhteistyökumppanin todennettavissa
46849:   oleva selkeä kehitystahto ja valmius edistää sovittavien tavoittei-
46850:   den saavuttamista osoittamalla kehitysbudjettiin määrärahoja ja
46851:   sijoittamalla soveltuvia henkilöresursseilla niihin ko. maan organi-
46852:   saatioihin ja instituutioihin, joiden avulla kehitystapahtuma käyn-
46853:   nistetään ja varmistetaan.
46854: 
46855: 
46856:                                                                              123
46857:       NEPAL
46858:       Poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen tilanne
46859:       Nepalin kuningaskunta pysytteli kansainvälisesti suljettuna aina
46860:       1950-luvulle asti. Poliittisen liikehdinnän ja painostuksen alla
46861:       kuningas luopui absoluuttisesta vallastaan vuonna 1990. Uusi
46862:       perustuslaki hyväksyttiin syksyllä 1990 ja ensimmäiset moni-
46863:       puoluevaalit 30 vuoteen pidettiin keväällä 1991. Vallan sai
46864:       Kongressi puolue, joka otti myös hallitusvastuun. Kesällä 1994
46865:       hallitus ajautui poliittiseen kriisiin, parlamentti hajotettiin ja
46866:       järjestettiin uudet vaalit. Valtaan tulivat kommunistit, joiden
46867:       muodostama vähemmistöhallitus joutui syksyllä 1995 tekemään
46868:       tilaa kongressipuolueen johtamalle parlamentaariselle kokoomus-
46869:       hallitukselle.
46870:            Nepal on monipuoluejärjestelmään siirtymisen jälkeen salli-
46871:       nut vapaan poliittisen toiminnan. Uuden perustuslain myötä
46872:       aiemmin täysin keskitetty vallankäyttö jaettiin demokraattisesti.
46873:       Kansanvallan alkukausi on mennyt demokratian pelisääntöjen
46874:       opetteluun ja puolue-etujen edistämiseen kansallisten kysymysten
46875:       kustannuksella. Orastava kansanvalta ei ainakaan vielä ole
46876:       oleellisesti muuttanut hallintokäytäntöä, jossa perinteisesti koros-
46877:       tuvat yläkastien mielipiteet ja oman edun tavoittelu.
46878:            Nepalin ihmisoikeustilanne on kohtuullinen. Suurimmat
46879:       ongelmat liittyvät poliisin koviin otteisiin sekä pitkiin pidätys-
46880:       aikoihin oikeudenkäyntejä odotellessa. Ihmisoikeuksista keskus-
46881:       tellaan Nepalissa paljon ja maassa toimii useita alan kansalaisjär-
46882:       jestöjä. Väestöstä noin 89 prosentteja on hindujaja vaikka kasti-
46883:       laitos on virallisesti kielletty, eriarvoisuuden perinteet elävät.
46884:       Naisten tasa-arvo on vielä täysin toteutumatta.
46885:            Nepal kuuluu maailman köyhimpiin maihin. Kansantulo
46886:       henkeä kohti on 170 dollaria eikä sen reaaliarvo ole kasvanut
46887:       viime vuosikymmeninä. Nopea väestönkasvu ylittää talous-
46888:       kasvun.
46889:            Noin 90 prosenttia 20 miljoonasta nepalilaisesta saa toimeen-
46890:       tulonsa maataloudesta ja noin puolet maan asukkaista elää abso-
46891:       luuttisessa köyhyydessä. Koko väestöstä lukutaitoisia on 40 pro-
46892:       senttia ja naisista vain 25 prosenttia. Vain kolmanneksella nepali-
46893:       laisista on ulottuvillaan puhdasta juomavettä. Ympäristöä yli-
46894:       kuormittavat toistuvat luonnonkatastrofit sekä puutteellinen
46895:       terveyskasvatus ja sanitaatio.
46896:            Nepalin talous- ja yhteiskuntapoliittinen ohjelma on
46897:       kiteytetty vuonna 1992 tehtyyn viisivuotissuunnitelmaan. Sen
46898:       keskeinen tavoite on köyhyyden lieventäminen, jonka saavuttami-
46899:       sessa kestävä talouskasvu on etusijalla. Keinoina ovat yksityisen
46900:       sektorin vahvistaminen ja valtionhallinnon rationalisointi sekä
46901:       valtiotalouden tervehdyttäminen. Maan valtavien vesivoima-
46902:       varojen hyödyntäminen nähdään suunnitelmissa keskeisenä
46903:       talouskasvun mahdollisuutena. Nepalin kehitystä hankaloittaa
46904:       maan vaikea geopoliittinen asema Intian ja Kiinan naapurina.
46905: 
46906: 
46907: 
46908: 124
46909: Kestävän kehityksen aikaansaaminen
46910: Nepal on vuosikausia ollut avunantajien lempilapsi, eikä tuen
46911: käytön perään olla kovasti kyselty. Siirtyminen kuningasvallasta
46912: perustuslailliseen demokratiaan lisäsi entisestään maan hyvää
46913: mainetta. Nepal on rahoittanut kehitysbudjettinsa yli 60 prosent-
46914: tisesti lahja-avulla ja kehityspankkien lainoilla.
46915:      Kehitysavun taloudellinen tehokkuus ja tuloksellisuus on
46916: Nepalissa ollut vaatimatonta. Kehitysavun tuloksettomuuden ja
46917: avun alhaisen hyödyntämisen syitä ovat erityisesti poliittisen
46918: tason päättämättömyys ja virkamiesten muutosvastarinta sekä
46919: aloitteellisuuden puute ja vastuun välttäminen. Hallinnon päätök-
46920: senteon ja hallintokoneiston jähmeyttä voidaan selittää mm.
46921: hallintokulttuurin nuorella iällä ja riittämättömällä koulutuksel-
46922: la, mutta ilmeisesti enemmänkin on kysymys asenteista ja kult-
46923: tuuritekijöistä. Nepalilainen todellisuus on vielä visusti sidoksissa
46924: hindulaiseen perinteeseen ja kastijärjestelmään.
46925:      Poliittisen päätöksenteon ja byrokratian ongelmat ovat tois-
46926: taiseksi pahin este kehitykselle ja kehitysyhteistyön tulokselli-
46927: suudelle. Ongelma on tunnustettava ja otettava huomioon jo
46928: hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Valtion hallinto tarvitsee apua
46929: oman roolinsa selkeyttämisessä ja tehostamisessa. Kehitysavulie
46930: on myös löydettävä uusia ulottuvuuksia, mitkä pohjaavat vielä
46931: hyödyntämättömiin henkisiin resursseihin.
46932: 
46933: Suomen ja Nepalin suhteet
46934: Suomen ja Nepalin suhteet perustuvat lähinnä kehitysyhteis-
46935: työlle, joka laaja-alaisesti alkoi vuonna 1983. Kaupalliset ja
46936: kulttuurisuhteet ovat toistaiseksi olleet hyvin vähäiset.
46937:       Nepalin kuningas ja pääministeri ovat vierailleet Suomessa.
46938: Suomen ulkoministeri vieraili Nepalissa vuonna 1991 ja kehitys-
46939: yhteistyöministeri vuonna 1994. Toimeliailla ystävyysseuroilla on
46940: keskeinen sija maiden välisen kanssakäymisen kehittämisessä.
46941:       Suomen ja Nepalin välisten taloussuhteiden tulevassa kehi-
46942: tyksessäkorkotuki-ja vientiluottojen saatavuudella on keskeinen
46943: sija.
46944: 
46945: Suomen apu Nepalille
46946: Kymmenessä vuodessa Nepalin ja Suomen välinen kehitysyhteis-
46947: työ on muokkaantunut muutamasta hajanaisesta hankkeesta
46948: tiiviiksi ja selkeäksi ohjelmaksi. Ohjelma noudattaa Suomen
46949: kehitysyhteistyön yleisiä periaatteita ja suuntautuu toimialoille,
46950: joiden kehittämistä maa itse pitää ensisijaisina. Keskeisimmät
46951: yhteistyöalueet ovat olleet metsätalous, vesi- ja sanitaatiohuolto
46952: sekä energiahuolto. Lisäksi on tuettu kansallista väestöohjelmaa,
46953: kulttuuriperinteen tallentamista, peruskartoitusta ja teleliiken-
46954: teen kehittämistä.
46955: 
46956: 
46957: 
46958: 
46959:                                                                         125
46960:            Kahdenvälisen avun kokonaissitoumukset Nepalille tällä
46961:       hetkellä ovat noin 141 miljoonaa markkaa, joista vuosittain aiheu-
46962:       tuu maksatuksia noin 33 miljoonaa markkaa.
46963:            Suomen kehitysstrategian yleiset tavoitteet - köyhyyden
46964:       lieventäminen, ympäristön tilan parantaminen sekä demokratian,
46965:       ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistäminen- ovat olleet keskeisel-
46966:       lä sijalla myös Nepalin kehityspyrkimyksissä uuden demokraatti-
46967:       sen hallitusjärjestelmän aikana.
46968:            Kehitysstrategisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii kiin-
46969:       teää yhteyttä Nepalin arkipäivän todellisuuteen ja yhteistyötä
46970:       hallituksen, virkamiehistön, liikemiesten, tavallisten kansalaisten
46971:       sekä avunantajien kanssa. Tämä merkitsee osallistumista vuoro-
46972:       puheluun nepalilaisten ja muiden avunantajien kanssa, panos-
46973:       tamista apu- ja avunantajakoordinaatioon sekä erityisesti EU:n
46974:       tarjoamien yhteistyömahdollisuuksien hyödyntämistä.
46975: 
46976:       Suomen avun tavoitteet ja keinot
46977:       Suomen ja Nepalin yhteistyö on perustunut lahja-apuun ja lahja-
46978:       apu tulee säilymään lähitulevaisuudessakin tärkeimpänä yhteis-
46979:       työmuotona. Ensisijaisesti rahoitetaan hankkeiden teknistä apua
46980:       ja asiantuntijapalveluja. Investointihankkeisiin pyritään käyttä-
46981:       mään korkotukiluottoja ja muita rahoitusvaihtoehtoja.
46982:            Uusien lahja-avun sitoumusten edellytys on, että Nepalin
46983:       yhteiskunta- ja talouspoliittinen kehitys pysyy vakaana ja että
46984:       yhteiskuntapoliittiset linjaukset korostavat taloudellista vapaut-
46985:       ta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, ihmisoikeuksien kunnioitta-
46986:       mista ja tasa-arvoa.
46987:            Yhteistyön tulisi keskittyä muutamalle keskeiselle toimi-
46988:       alalle, jotta alan ongelmat ja vahvuudet sekä linjoja luotaessa että
46989:       organisaatiotasolla tiedostettaisiin ja halUttaisiin. Jotta nepalilai-
46990:       set voivat taloudellisestikin sitoutua yhteistyön toteutukseen,
46991:       täytyy tuettavien hankkeiden olla ensisijaisia myös maan kehitys-
46992:       budjetissa. Uudet yhteistyöalat tulisi etsiä aloilta, joilla tämänhet-
46993:       kiset tarpeet ovat polttavimmat, kuten ympäristö, naisten tasa-
46994:       arvo ja hyvä hallinto.
46995:            Keskushallinnon hallinto- ja talousvastuita ei voida lisätä,
46996:       vaan niitä tulisi karsia sekä tehokkuus- että budjettipoliittisin
46997:       perustein. Yhteistyökumppanit tulisi löytää kylistä, kansalais-
46998:       järjestöistäja yksityiseltä puolelta. Yhteistyön tuloksellisuus
46999:       paranee, kun työtä tehdään suoraan kohderyhmän kanssa. Tällöin
47000:       omistajuus ja sitoutuminen on luontevaa.
47001:            Esitetyt tavoitteet ja strategia eivät oleellisesti muuta jo
47002:       käynnissä olevaa Suomen ja Nepalin välistä kehitysyhteistyötä.
47003:       Ohjelmaa on viime vuosina muokattu vastaamaan Nepalin omia
47004:       kehitysvaatimuksia sekä Suomen kehitysyhteistyöstrategian
47005:       linjauksia. Yhteistyöhankkeita suunniteltaessa ja toteutettaessa
47006:       korostetaan vastaanottajamaan omaa kehitystahtoa ja hyvää
47007:       hallintoa sekä tarvittaessa ehdollistetaan apua.
47008: 
47009: 
47010: 
47011: 
47012: 126
47013: VIETNAM
47014: Poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen tilanne
47015: Vietnam elää kiihkeää poliittista, sosiaalista ja taloudellista mur-
47016: roskautta. Talouden uudistus markkinatalouden suuntaan alkoi
47017: vuonna 1986 ja sen edetessä kävi ilmi, että markkinatalous edel-
47018: lyttää syviä muutoksia myös poliittisen järjestelmän perusteissa.
47019: Poliittinen muutos etenee talousuudistusta hitaammin, mutta
47020: vallankäyttö Vietnamissa on kuitenkin entistä vivahteikkaampaa
47021: ja valtionkoneiston sekä alempien virkaportaiden itsenäisyys
47022: puolueesta on kasvanut. Yksityisen sektorin kasvu lisää niiden
47023: ihmisten määrää, jotka eivät ole suoraan puolueen valvonnassa.
47024:      Talousuudistusten onnistuminen on puolueen kohtalonkysy-
47025: mys. Jos elintaso ei nouse, ei puolue voi perustella yksinvaltaan-
47026: sa. Toistaiseksi esitykset monipuoluejärjestelmästä torjutaan,
47027: koska katsotaan, että poliittinen vakaus on välttämätön talouden
47028: kehitykselle, erityisesti ulkomaisten investointien tulolle.
47029:      Vietnam kuuluu maailman köyhimpiin maihin. Vuotuinen
47030: BKT henkeä kohti on noin 220 dollaria. Virallisen talouden ulko-
47031: puolella kukoistaa kuitenkin harmaa talous ja ostovoiman mukai-
47032: sesti arvioitu BKT olisi noin 1000-1500 dollaria henkeä kohti.
47033:      Siirtymävaiheen BKT:n kasvun ohjaaminen on vaikeaa.
47034: Keskimäärin BKT kasvaa yhdeksän prosenttia vuodessa, mutta
47035: Hanoin ja Ho Chi Minh Cityn ympäristössä nousu on 15-20 pro-
47036: senttia. Talouden kehitysnäkymät ovat hyvät: investoinnit kasva-
47037: vat, inflaatio on kohtuullinen, samoin julkisen talouden alijäämä.
47038: Taloudellisen lainsäädännön uudistus etenee ripeästi. Kehityksen
47039: jatkumista saattavat jarruttaa hallinnon, mm. lainsäädännön,
47040: kyky sopeutua muutokseen sekä perusrakenteiden- kuljetus,
47041: energia, vesi- ja jätehuolto - pullonkaulat.
47042:      Arviolta viidennes maan työvoimasta on työttömänä, vaikka
47043: virallisesti työttömyys on alle 10 prosenttia. Ongelmaa kärjistävät
47044: valtion hallinnon ja armeijan henkilöstösupistukset.
47045:      Suuret alueelliset erot ennakoivat muuttoliikettä maalta
47046: kaupunkeihin. Delta-alueiden ulkopuolella sekä vuoristossa suuri
47047: osa väestöstä elää erittäin niukasti. Tulotaso on noussut pääasias-
47048: sa vain suurimmissa kaupungeissa ja jokivarsien riisinviljely-
47049: alueilla. Vuoden 1988 jälkeen valtion kassakriisi ja muut talous-
47050: uudistuksen vaikutukset ovat huonontaneet koulutus- ja terveys-
47051: palveluja. Kaupungeissa elämisen laatua heikentävät työttömyys,
47052: puutteellinen vesi- ja jätehuolto, asuntopula sekä saastuminen.
47053: Toisaalta kaupunkeihin on nopeasti muodostumassa yhä
47054: vaurastuva keskiluokka.
47055: 
47056: Kestävän kehityksen aikaansaaminen
47057: Vietnamilla on taloudelliset mahdollisuudet kehittyä edelleen.
47058: Riisin tuojasta se on nousssut suureksi riisin viejäksi. Maalla on
47059: myös runsaasti tarkemmin tutkimattornia luonnonvaroja - öljyä,
47060: kaasua ja mineraaleja.
47061: 
47062: 
47063:                                                                        127
47064:            Taloudellinen kasvu on välttämätön joskaan ei yksinään
47065:       riittävä keino köyhyyden lieventämiseksi. Hallituksen tavoitteena
47066:       on yhä varojen ohjaaminen sosiaaliseen ja tasa-arvoiseen kehityk-
47067:       seen. Maa on sitoutunut sellaisen terveen talouspolitiikan jatka-
47068:       miseen, jolla talouden ylikuumenemista ja inflaatiota pyritään
47069:       välttämään. Jotta talouspolitiikan tavoitteet toteutuisivat käytän-
47070:       nössä, maa tarvitsee tukea talouspolitiikan välineiden ja henkilö-
47071:       voimavarojen kehittämiseen.
47072:            Vietnamin päättäjillä ja hallituksella ei ole näkyviä aikomuk-
47073:       sia poliittisen järjestelmän muuttamiseen. Käytännössä valtion
47074:       toiminnot ovat kuitenkin vähitellen etääntyneet puolueen päätös-
47075:       vallasta. Vanhat yhteiskunnalliset ja poliittiset tavat joutunevat
47076:       mukautumaan vähitellen uuden ajan vaatimuksiin.
47077:            Vietnamissa ei ole räikeitä ihmisoikeuksien loukkauksia.
47078:       Demokraattisen oikeusvaltion mallia ei tunneta tai tunnusteta,
47079:       mutta etenkin etäällä vallan keskuspaikoista itsenäiseen ja oma-
47080:       aloitteiseen päätöksentekoon on totuttu. Vielä melko kaukana
47081:       hyvän hallinnon periaatteista oleva maa on määrätietoisesti
47082:       purkamassa byrokratiaa tavoitteena julkishallinnon avoimuus.
47083: 
47084:       Suomen ja Vietnamin suhteet
47085:       Viime aikoihin asti Suomen ja Vietnamin väliset suhteet
47086:       painottuivat jo 20 vuotta jatkuneeseen kehitysyhteistyöhön, mutta
47087:       tilanne on nyt muuttumassa. Kaupallinen kanssakäyminen on
47088:       vilkastumassa ja poliittinen keskustelu käynnistymässä myös
47089:       EU:n kanavien kautta. Vietnamin liittyminen 1.7.1995 ASEANin
47090:       jäseneksi oli merkki maan kelpoisuudesta lähinaapuriensa yhtei-
47091:       selle foorumille, jonka kautta myös EU käy vuoropuhelua.
47092:            Suomella on kehitysyhteistyön kautta saavutetun hyvän
47093:       maineen ja arvonannon myötä hyvät mahdollisuudet kehittää
47094:       edelleen maiden välisiä suhteita monipuolisesti.
47095: 
47096:       Suomen apu Vietnamille
47097:       Yhteistyön pitkän ajan tavoite on luoda vilkkaat taloudelliset,
47098:       poliittiset ja kulttuurisuhteet, jotka perustuvat normaaliin kans-
47099:       sakäymiseen hallitusten, talouselämän, kansalaisten ja kansalais-
47100:       järjestöjen kesken. Kehitysyhteistyö luo suhteille pohjaa ja tässä
47101:       vaiheessa pyrkii nopeuttamaan Vietnamin kehitystä asettamalla
47102:       maan käyttöön rahoitusta ja osaamista.
47103:            Suomen kahdenvälisen avun kokonaissitoumukset Vietna-
47104:       mille ovat tällä hetkellä 90 miljoonaa markkaa, joista vuositasolla
47105:       aiheutuu maksatuksia 40-45 miljoonaa markkaa.
47106:            Vietnamin hallituksen kehitysohjelma sisältää pääpiirteissän
47107:       ne tavoitteet, joita Suomen kehitysyhteistyön strategia edellyttää.
47108:       Maan vuodesta 1989 lähtien toteuttamat uudistukset osoittavat
47109:       vahvan sitoutumisen kehitysohjelmaan ja siten myös lujan
47110:       kehitystahdon.
47111:            Kaikista Suomen kehitysyhteistyön kohdemaista Vietnam on
47112:       nopeimmin ponnahtamassa kaikkein köyhimpien maiden ryhmäs-
47113: 
47114: 
47115: 128
47116: tä nopean talouskasvun maihin. ASEANin jäsenyys ja yhteistyö-
47117: sopimus EU:n kanssa tuovat uusia ulottuvuuksia ja kanavia
47118: kehitysyhteistyöhön. Tilanne edellyttää myös Suomen avun ta-
47119: voitteiden, sisällön ja lähestymistavan uudelleen arviointia.
47120:      Apu tulisi suunnata joustavasti tukemaan Vietnamin uuden
47121: tilanteen mukaisia keskeisiä kehityspyrkimyksiä, joissa avun
47122: kerrannaisvaikutukset olisivat mahdollisimman suuret. Tavoittee-
47123: na on myös yhä suurempi koherenssi Suomen poliittisten, talou-
47124: dellisten ja kehityspoliittisten toimenpiteiden välillä.
47125: 
47126: Avun tavoitteet ja keinot
47127: Suomen ja Vietnamin yhteistyön tavoitteet ovat markkinatalou-
47128: teen sopeuttaminen ja talouskasvun edellytysten vahvistaminen
47129: sekä elämän laadun ja toimeentuloedellytysten parantaminen.
47130: Näihin pyritään käyttämällä yhteistyön keinovalikoimaa moni-
47131: puolisesti.
47132:      Markkinatalouteen sopeutumista ja talouskasvun edellytys-
47133: ten vahvistamista voidaan tukea sekä lahja-avulla että korko-
47134: tuella ja TTT-määrärahoin; yhteisyritysten tukeminen tullee
47135: mahdolliseksi talouden rakenteiden kehittymisen myötä. Tavoit-
47136: teeseen voidaan pyrkiä eri kanavien ja keinojen kautta. Suomi voi
47137: tehostaa kannanottojaan osallistumalla kehitysyhteistyötä sivua-
47138: vaan poliittiseen ja taloudelliseen keskusteluun mm. EU:n työryh-
47139: missä ja komiteoissa. Tukitoimet voidaan suunnata energia-, vesi-
47140: ja sanitaatio-, tiestö- ja kuljetushankkeisiin lahjaa ja korkotukea
47141: yhdistellen tai yhteisrahoitusta hyväksi käyttäen. Myös valtion
47142: instituutioiden vahvistaminen tarjoaa hyvät mahdollisuudet
47143: siirtymisvaiheessa tarvittavien henkilöresurssien kehittämiseen.
47144:      Väestön elämänlaadun ja toimeentuloedellytysten parantami-
47145: seen vaikutetaan tukemalla maaseutukehitystä ja luomalla erityi-
47146: sesti maaseudun naisille toimeentulomahdollisuuksia, edistämäl-
47147: lä alueellisten hallinto- ja päätäntäelinten oma-aloitteista toimin-
47148: taa sekä tukemalla ympäristönsuojelua ja luonnonvarojen
47149: kestävää käyttöä. Hyvin hoidettu ympäristö ja terve luonto
47150: edesauttavat myös taloudellisen kasvun edellytysten vahvistu-
47151: mista ja säilymistä.
47152:      Näiden tavoitteiden saavuttamisen keinoja ovat lähinnä
47153: lahja-apu tai yhteisrahoitus. Kansalaisjärjestöille avautunee
47154: yhteistyömahdollisuuksia monilla maaseudun kehittämisen
47155: alueilla.
47156:      Suomen kehitysyhteistyötä Vietnamin kanssa on ohjattu
47157: kehitysyhteistyön yleisstrategian periaatteiden mukaisesti vuo-
47158: desta 1994 alkaen. Suuria investointeja vaativista perusrakenne-
47159: hankkeista ollaan vähitellen luopumassa. Tarkoitus on keskittyä
47160: instituutioiden ja henkilöresurssien vahvistamiseen sekä organi-
47161: saatioiden ja menetelmien kehittämiseen. Siirtymävaiheessa
47162: pyritään huolehtimaan siitä, että jo saavutettuja tuloksia ei
47163: vaaranneta.
47164:      Myös yhteistyön käynnistämistapoja yritetään uusia. Tavoit-
47165: teena on siirtyä voimakkaasta konsulttivetoisesta suunnittelusta
47166: 
47167: 
47168:                                                                        129
47169:       ja toteutuksesta Vietnamin omaehtoisen kehittämistyön tukemi-
47170:       seen. Tämä vaatii yhteistyökumppanin omien resurssien riittävyy-
47171:       den ja vastaanottokyvyn huolellista arviointia.
47172: 
47173: 
47174:       NICARAGUA
47175:       Poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen tilanne
47176:       Keski-Amerikka oli 1980-luvun alussa kriisipesäke, jossa
47177:       diktatuureja vastustaneet kansanliikkeet uhkasivat maailman
47178:       poliittista tasapainoa. Nicaraguassa diktatuuri sortui ja kansan
47179:       enemmistön tukemat sandinistit alkoivat uudistaa taloudellisia ja
47180:       sosiaalisia rakenteita. Mahdollisuudet aidon demokratian raken-
47181:       tamiselle olivat hyvät. Tässä vaiheessa Suomi muiden Pohjoismai-
47182:       den tavoin ryhtyi avustamaan maan jälleenrakentamista tavoit-
47183:       teenaan koko Keski-Amerikan rauhanprosessin tukeminen.
47184:            Sandinistit syrjäyttivät yhteistyökummpaninsa ja maa ajau-
47185:       tui sisällissotaan, joka päättyi vasta 1990-luvun alussa. Senjäl-
47186:       keen Nicaragua on elänyt murrosaikaa. Vaikeat poliittiset ja
47187:       taloudelliset kriisit ovat seuranneet toisiaan. Maailmanpankin ja
47188:       Kansainvälisen valuuttarahaston tukema ankara rakennesopeu-
47189:       tus ja sitä seuranneet sosiaaliset ongelmat pitävät poliittista ja
47190:       sosiaalista jännitystä yllä.
47191:            Kriiseistä huolimatta Nicaraguan demokratisointi jatkuu.
47192:       Holhoavaa keskusjobtoista hallintoa on purettu ja hallitus on
47193:       pystynyt takaamaan kansalaisille mielipidevapauden sekä oikeu-
47194:       det poliittiseen osallistumiseen. Silti ihmisoikeuksien loukkauk-
47195:       sia- syytteen nostamattaja tuomion langettamattajättämisiä-
47196:       esiintyy edelleen. Hallituksen ja parlamentin välinen vallanjako
47197:       on epäselvä ja ravistelee tuon tuostakin maan turvallisuutta.
47198:            Valtion budjetti on pystytty rahoittamaan, vaihtokurssi on
47199:       vakaa ja inflaatio on saatu kuriin. Tasapaino rakentuu kuitenkin
47200:       ulkomaanavun - 500 miljoonaa dollaria vuodessa - varaan. Nicara-
47201:       guan talouden suurin ongelma on valtava ulkomaanvelka.
47202:            Taloudelliselle kasvulle ei kuitenkaan vielä ole riittäviä edel-
47203:       lytyksiä. Vanhentuneet tuotantolaitokset, kehittymätön infra-
47204:       struktuuri ja epävarmat omistussuhteet estävät tuotannon kas-
47205:       vun. Omistusoikeuskysymysten ratkaiseminen on poliittisesti
47206:       vakaiden olojen ja investointihalukkuuden perusedellytyksiä.
47207:            Kaikesta huolimatta on aihetta varovaiseen optimismiin.
47208:       Vuonna 1994 talous kääntyi ensimmäistä kertaa yli 10 vuoteen
47209:       nousuun (3,2%) ja vienti kasvoi 29 prosenttia. Myös ulkomaiset
47210:       investoinnit lisääntyivät jossain määrin.
47211:            Nicaragua on Latinalaisen Amerikan toiseksi köyhin maa.
47212:       Noin 3,4 prosentin vuotuinen väestönkasvu mitätöi tuotannon
47213:       kasvun. Peruspalvelujen takaaminen on näissä olosuhteissa
47214:       mahdoton tehtävä. Yhä syvenevät tuloerot, joukkotyöttömyys,
47215:       lasten aliravitsemus jne. ovat sosiaalisen hädän näkyvimpiä
47216:       merkkejä. Sisällissota hajoitti perinteiset sosiaaliset turvaverkot
47217:       ja perusturvallisuus on järkkynyt. Suuri epäkohta on myös perin-
47218: 
47219: 
47220: 130
47221: teinen naista alistava kulttuuri: perheiden hylkääminen sekä
47222: naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta ovat tavallisia ilmiöitä.
47223:      Nicaraguan hallituksen pitkän ajan kehitystavoitteet ovat
47224: rauhan vakiinnuttaminen ja kansallisen sovun aikaansaaminen,
47225: demokraattisten instituutioiden vahvistaminen ja tuotannon
47226: elvyttäminen. Ulkomaisen velan uudelleenjärjestelyin yritetään
47227: tervehdyttää taloutta ja tukea kaikkein köyhimpiä toimialoja.
47228: Myös luonnonvarojen järkevään käyttöön ja luonnonsuojeluun on
47229: ainakin periaatetasolla kiinnitetty huomiota. Vaikka huomattava
47230: osa niukoista budjettivaroista kanavoidaan sosiaalipalveluihin,
47231: niin kuitenkin terveys- ja koulutusmäärärahat pienenevät ja
47232: palvelujen taso laskee.
47233: 
47234: Kestävän kehityksen aikaansaaminen
47235: Runsaat luonnonvarat, rikas biodiversiteetti sekä viljelylle suotui-
47236: sa ilmasto tarjoavat maalle mahdollisuudet. Kansalaisten yhteis-
47237: kunnallinen valveutuneisuus ja osallistuminen mm. poliittiseen
47238: toimintaan muodostaa hedelmällisen pohjan demokraattisille
47239: uudistuksille.
47240:      Mahdollisuuksien hyödyntäminen riippuu kuitenkin suurelta
47241: osin maan harjoittamasta talouspolitiikasta ja kyvystä jakaa
47242: talousuudistuksen taakkaa tasapuolisesti. Kotimaan voimavaroi-
47243: hin nojaava kestävä talouskehitys on mahdollinen vain jos Nicara-
47244: guan hallitus onnistuu neuvotteluissaan velan uudelleen järjeste-
47245: lyistä ja/tai anteeksiannosta.
47246:      Tärkeimmät tekijät pitkän ajan kehityksen aikaansaamiseksi
47247: ovat: rauhan vakiinnuttaminen, hallinnon tehostaminen, tuotan-
47248: tokyvyn nostaminen, ympäristön tilasta huolehtiminen ja naisten
47249: aseman parantaminen.
47250:      Nicaragualla on edellytykset kehittää tuotantoa ja yhteiskun-
47251: taa sekä luoda talouskasvua. Hallituksen toimenpiteet tämän
47252: hetken kysymysten ratkaisemiseksi ovat oikeansuuntaiset, mutta
47253: maan voimavarat ovat riittämättömät.
47254:      Nicaraguan hallitus on uusinut esimerkiksi terveys-, ympä-
47255: ristö-, sosiaali- ja maatalousalan strategioitaan. Maan hallinnolli-
47256: nen kyky ei riitä ohjelma-avun tyyppisen toiminnan kehittelyyn ja
47257: hyödyntämiseen. Kehitysyhteistyöhankkeisiin sidottu apu on
47258: toistaiseksi antanut hyviä tuloksia. Hankkeissa pystytään lisäksi
47259: varmistamaan kansalaisten suora osallistuminen suunnitteluun
47260: ja toteutukseen sekä parantamaan naisten asemaa.
47261:      Talouden vakautuksen ja rakennesopeutuksen jatkuminen
47262: sekä hallituksen sitoutuminen yhteiskunnallisen oikeudenmukai-
47263: suuden ja tasa-arvon periaatteiden toteuttamiseen ovat lisäksi
47264: kestävän pitkäaikaisen kehityksen tärkeitä edellytyksiä.
47265: 
47266: Suomen ja Nicaraguan suhteet
47267: Suomen ja Nicaraguan väliset hyvät suhteet perustuvat kehitys-
47268: yhteistyöhön sekä yhteistyöhön alueen rauhanprosessin tukemi-
47269: seksi. Suomalaisten kansalaisjärjestöjen toiminta maassa on
47270: 
47271: 
47272:                                                                        131
47273:       lisännyt erityisesti ruohonjuuritason suhteita kansalaisten
47274:       kesken.
47275:            Kaupalliset suhteet maiden välillä ovat mitättömät ja
47276:       kulttuurisuhteet varsin vähäiset.
47277: 
47278: 
47279:       Suomen apu Nicaragualie
47280:       Suomen ja Nicaraguan kehitysyhteistyö on keskittynyt maaseu-
47281:       dun ja sosiaalialan kehittämiseen. Kehitysyhteistyöohjelman
47282:       kautta Suomi pyrkii myös lisäämään Nicaraguan hallinnollista
47283:       ja institutionaalista kykyä ja vahvistamaan kansalaisyhteis-
47284:       kuntaa.
47285:            Kahdenvälisen avun kokonaissitoumukset ovat tällä hetkellä
47286:       90 miljoonaa markkaa, joista vuosittain aiheutuu maksatuksia
47287:       20-25 miljoonaa markkaa.
47288:            Päähuomio on kiinnitetty tuotannon edellytysten luomiseen,
47289:       jolla edesautetaan yksityisyritteliäisyyden kehitystä ja luodaan
47290:       työpaikkoja maatalouteen ja pienyrityksiin. Tukea kanavoidaan
47291:       myös heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloedellytysten
47292:       vahvistamiseen.
47293:            Demokratian ja hallinnon instituutioiden kehittäminen myös
47294:       paikallistasolla sisältyy sekä Suomen että myös muiden avun-
47295:       antajien kohteisiin. Naisten tasa-arvon ja oikeuksien lisäämiseen
47296:       kautta vaikutetaan myös väestönkasvuun ja edelleen ympäris-
47297:       töön. Ympäristön hoito ja luonnonsuojelu ovat myös selkeästi
47298:       Suomen tuen kohteita.
47299: 
47300:       Avun tavoitteet ja keinot
47301:       Suomen tuen pääasiallinen muoto ovat toimialakohtaiset ohjel-
47302:       mat, joille hankitaan tukipalvelut suomalaisilta asiantuntija-
47303:       yrityksiltä, valtion laitoksilta tai kansalaisjärjestöiltä. Maksu-
47304:       tasetukea ei vielä toistaiseksi harkita, sillä muiden avunantajien
47305:       kokemukset ovat olleet ristiriitaisia.
47306:            Kehitysyhteistyö jatkuu hankemuotoisena apuna, joka tukee
47307:       nimenomaan yrittäjyyttä sekä tuotantoedellytysten luomista ja
47308:       parantamista. Kestävän kehityksen takaamiseksi yhteistyöhön
47309:       nivoutuvat ympäristöohjelmat.
47310:            Köyhyyden lieventämiseksi tuetaan maaseudun kehittämistä
47311:       hankkeilla jotka voivat luoda uusia mahdollisuuksia myös -ja
47312:       nimenomaan - naisten tuotannolliselle toiminnalle.
47313:            Demokratisoinninjatkuminen ja yhteiskuntarauhan säilymi-
47314:       nen on Suomen kehitysyhteistyön tärkein ehto, joka nykyisissä
47315:       olosuhteissa edelleen täyttyy.
47316: 
47317: 
47318: 
47319: 
47320: 132
47321: EGYPTI
47322: Poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen tilanne
47323: 1980-luvun loppupuolella Egyptin valtava ulkomainen velka oli
47324: pääosin hoitamatta, inflaatio eteni 20 prosentin vuosivauhtia ja
47325: talous oli lamassa. Vuonna 1991 maa aloitti Kansainvälisen
47326: valuuttarahaston ja Maailmanpankin tukeman talouden
47327: vakauttamis- ja rakennesopeutusohjelman. Sen tavoitteena on
47328: johdattaa Egypti keskusjobtoisesta talousjärjestelmästä vientiin
47329: ja yksityisyritteliäisyyteen keskittyvään kehitykseen.
47330:      Talous tervehtyy hyvää vauhtia: vaihtotase on ylijäämäinen,
47331: valuuttavaranto vastaa yli 20 kuukauden tuontia, valtiontalouden
47332: vaje kutistunut, inflaatio laskenut alle 10 prosenttiin ja maan
47333: punta on vaihtokelpoinen. Yksityistämisohjelma tosin on edennyt
47334: hitaasti, mutta hallitus on toistuvasti ilmoittanut täyden
47335: sitoutumisensa siihen.
47336:      Julkisen lohkon uudistusta hidastaa noin 20 prosentin suu-
47337: ruinen työttömyys, jota nopea väestönkasvu vain pahentaa. Ny-
47338: kyinen 3-4 prosentin talouskasvu ei riitä työttömyyttä pienentä-
47339: mään, vaan maa tarvitsisi 6-7 prosenttiin yltävää kasvua.
47340:      Egyptissä on periaatteessa vallalla monipuoluejärjestelmä ja
47341: perustuslaki takaa kansalaisille demokraattiset oikeudet. Käytän-
47342: nössä kansanvallan periaatteet eivät ole juurtuneet vaan valta on
47343: keskittynyt presidentti Mubarikin puolueelle, NPD:lle. Lukkiutu-
47344: nut yhteiskunnallinen tilanne on raivannut tietä ääriislamilaisuu-
47345: delle, jonka suosiota sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat kasvatta-
47346: vat. Hallitus on reagoinut tilanteeseen kovin ottein ja poikkeustila
47347: on jatkunut vuosia. Ihmisoikeuksien rikkominen on edelleen
47348: tavallista.
47349:      Sosiaalisesti tasapainoisen, kestävän kehityksen kannalta
47350: lähivuodet ovat Egyptissä ratkaisevat, sillä väestörakenteen ja
47351: rakennesopeutuksen vuoksi työttömyys vielä kasvaa lähivuosina.
47352: Tämä voi johtaa sosiaalisten epäkohtien kärjistymiseen ja köyhien
47353: ja rikkaiden sekä kaupunkien ja maaseudun välisten erojen kas-
47354: vuun. Lukutaidottomien osuus työvoimasta on yli 50, naisten
47355: kohdalla jopa 66 prosenttia. Työntekijöiden koulutuksen ja työn
47356: koulutuksellisten vaatimusten välillä vallitseekin epäsuhta.
47357:      Ympäristöongelmien tiedostaminen Egyptissä on vielä
47358: vähäistä. Ympäristönäkökohtien huomioonottaminen on
47359: kuitenkin Egyptille elintärkeä kysymys: maatalouden, juoma-
47360: kelpoisen veden ja terveyden turvaamiseksi tarvitaan laajoja
47361: investointeja.
47362: 
47363: Kestävän kehityksen aikaansaaminen Egyptissä
47364: Egyptin kehitysmahdollisuudet riippuvat talouden kehittymisestä
47365: ja yhteiskunnan sisäisen tasapainon säilymisestä.
47366:      Talouden kehityksen oleellisia tekijöitä ovat talouselämän
47367: nopea yksityistäminen ja byrokratian purkaminen. Työvaltaista,
47368: 
47369: 
47370:                                                                         133
47371:       erityisesti vientiin suuntautuvaa pientä ja keskisuurta teollisuut-
47372:       ta tulee lisätä sekä samanaikaisesti maataloutta tehostaa ja sen
47373:       tuotteiden laatua parantaa. Myös yksityisten palvelujen tarjontaa
47374:       pitäisi kasvattaa. Samalla on pystyttävä estämään ympäristön
47375:       tilan heikkeneminen.
47376:            Yhteiskunnan sisäinen tasapaino edellyttää palvelujen tasa-
47377:       puolista ulottamista eri väestönosiin. Tämä ei onnistu ilman
47378:       julkisten instituutioiden uudistamista. Samanaikaisesti väestö-
47379:       politiikkaa tulee tehostaa ja valtion rahoitettavissa olevia turva-
47380:       verkkoja nopeasti kehittää. Sekä perus- että ammattikoulutus
47381:       tarvitsevat uudistamista. Naisten aseman parantaminen ja
47382:       varallisuuserojen kaventaminen on kaikkien uudistusten välttä-
47383:       mätön lähtökohta.
47384:            Egyptin luonnonvarat ovat rajalliset, joskin mm. öljy-, kaasu-
47385:       ja malmiesiintymät ovat vielä osin hyödyntämättä. Egyptin on
47386:       kuitenkin opittava kilpailemaan samoilla markkinatalouden
47387:       keinoilla ja jopa samoin tuottein kuin sen pääkilpailijamaat.
47388:            Lähi-Idän ra uhansu unni telmien, rakennesopeutusohj elman,
47389:       EU:n Välimeripolitiikan ja sen sisältämän Välimeren talousalue-
47390:       suunnitelman eteneminen kannustanevat Egyptiä uudistuspoli-
47391:       tiikkaan ja siten lisäävät kestävän kehityksen mahdollisuuksia
47392:       Egyptissä.
47393:            Egyptillä on oma itsenäinen näkemys kehityksestään ja
47394:       päätösvallan säilyminen paikallisten viranomaisten käsissä myös
47395:       ulkomailta rahoitetuissa hankkeissa on selviö. Tosiasiassa tarvi-
47396:       taan vielä ulkopuolista tukea erityisesti ympäristön hoidossa ja
47397:       yksityistämisessä. Egyptillä on selvä kehitystahto, mutta se on
47398:       voimakkaasti kulttuurisidonnainen. Pullonkaula uudistuksille on
47399:       jähmeä, muutoksia vieroksuva hallinto.
47400: 
47401:       Suomen ja Egyptin suhteet
47402:       Suomen suhteet Egyptiin liittyvät valtaosiltaan kehitysyhteistyö-
47403:       hön. Maiden välinen kauppa on runsaasti ylijäämäinen Suomelle.
47404:       Kulttuuri- ja kansalaisjärjestöyhteistyöon-osin kulttuurien
47405:       erilaisuuden vuoksi -vähäistä ja keskittyy lähinnä tiettyihin
47406:       vähemmistöryhmiin.
47407:            Suomen liittyminen Euroopan unioniinvuoden 1995 alussa
47408:       lisäsi Välimeren alueen merkitystä Suomen ulkopolitiikassa. Alue
47409:       on maantieteellisesti, historiallisesti ja turvallisuuspoliittisista
47410:       syistä EU:n ulkosuhteille tärkeä.
47411:            Egypti on ollut Suomen kehitysavun ainoa päävastaanottaja-
47412:       maa Välimeren alueella. Egyptissä saatua kehitysyhteistyökoke-
47413:       musta voidaan hyödyntää EU:n Välimeriohjelmassa. Rauhantur-
47414:       vaamisen kautta Suomella on muunlaistakin kokemusta alueelta.
47415: 
47416:       Suomen apu Egyptille
47417:       Suomen tuki Egyptille on laskenut viime vuosina. Kahdenvälisen
47418:       avun kokonaissitoumukset Egyptille ovat tällä hetkellä 63 miljoo-
47419: 
47420: 
47421: 
47422: 134
47423: naa markkaa, mistä aiheutuu vuosittain maksatuksia 25-30
47424: miljoonaa markkaa.
47425:      Yhteistyö Egyptin kanssa 1970- ja -80 luvuilla kohdistui
47426: valtaosin talouden perusrakennehankkeisiin. Sittemmin apu
47427: suunnattiin maatalouteen sekä vesialalle ja viime vuosina yhteis-
47428: toiminta on keskittynyt vesi- ja sanitaatiohuoltoon, maatalouteen,
47429: kartoitukseen, terveyteen ja energiahuoltoon.
47430:      Merkittäviä muutoksia kehitysyhteistyöhön Egyptin kanssa
47431: ei ole odotettavissa, sillä sitä on määrätietoisesti ohjattu strate-
47432: gian viitoittamaan suuntaan jo parin viime vuoden ajan.
47433: 
47434: Suomen avun tavoitteet ja keinot
47435: Euroopan unioni pyrkii neuvottelemaan Välimeren valtioiden
47436: kanssa uudet laaja-alaiset yhteistyösuhteet: niihin sisältyvät niin
47437: taloudelliset ja kaupalliset suhteet kuin rahoitus-, sosiaali- ja
47438: kulttuuriyhteistyö sekä poliittien vuoropuhelukin. Tulevaisuudes-
47439: sa tämä yhteistyö on pohja suunnitellulle Euro-Välimeren vapaa-
47440: kauppa- ja talousalueelle. Nämä uudet linjaukset vaikuttavat
47441: Suomen kehitysyhteistyöhön Egyptin kanssa.
47442:      Keskeinen periaate Suomen ja Egyptin kehitysyhteistyössä
47443: on Suomen poliittisten, kaupallisten ja kehityspoliittisten tavoit-
47444: teiden virtaviivaistaminen ja yhteensovittaminen.
47445:      Suomen avun tavoite on auttaa Egyptiä viemään läpi talou-
47446: den ja sosiaalialan uudistamista sekä elinympäristön tilan paran-
47447: tamista. Keinoina tavoitteiden saavuttamiseksi käytetään koulu-
47448: tusta, instituutioiden kehittämistä ja teknistä apua.
47449:      Pääosa kahdenvälisestä yhteistyöstä keskitetään egyptiläis-
47450: ten kannalta ensisijaisille maatalous-, vesi- ja ympäristöaloille,
47451: joiden kautta voidaan lähestyä monia Egyptin perusongelmia.
47452:      Suunnittelun ja toteutuksen aikana hyödynnetään paikallista
47453: osaamista ja voimavaroja mahdollisimman pitkälle. Egyptin edel-
47454: lytetään selkeästi osallistuvan myös hankkeiden rahoitukseen.
47455: Työtä tuetaan tarpeen mukaan suomalaisin konsulttipalveluin.
47456: Egyptiitä siis edellytetään sitoutumista hanketoteutukseen ja
47457: vastuun ottamista omasta kehityksestään.
47458:      Lahja-avun lisäksi Egyptin kanssa tehtävässä kehitys-
47459: yhteistyössä - etenkin investointivaltaisissa hankkeissa - voidaan
47460: käyttää korkotukea ja yhteisrahoitusta. TTT-rahoitus tulee kysy-
47461: mykseen vientihankkeiden esiselvityksissä. Erilaisia vaihtoehtoja
47462: ja niiden yhdistelmiä harkitaan hankekohtaisesti.
47463:      Nykyistä avun suuntausta voidaan vahvistaa täydentämällä
47464: ala- ja teemakohtaisia ohjelmia monipuolisin eri apumuotoja
47465: hyödyntävin tukitoimin. Esimerkiksi ympäristöongelmia voi
47466: lähestyä käyttäen vuorotellen tai samanaikaisesti lahja-apua,
47467: korkotukea ja yhteisrahoitusta. Koherenssivaatimusten kautta
47468: yhteistyölle muodostuu kuitenkin jatkuvasti uusia vaateita. Kehi-
47469: tysyhteistyön mahdollisuudet vaikuttaa muun yhteistyön laajene-
47470: miseen on tunnustettava ja käytettävä hyödyksi.
47471: 
47472: 
47473: 
47474: 
47475:                                                                        135
47476: 136
47477:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025