<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ​​ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

Nimesi:

Lausahdus:

91 Käyttäjää paikalla! 0.0088460445404053

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1996_1 | A_1996_2 | A_1996_3 | A_1996_4 | A_1996_5 | A_1996_6 | B_1996_1 | B_1996_2 | C_1996_1 | C_1996_2 | D_1996_1 | D_1996_2 | E_1996_1 | E_1996_2 | F_1996_1 | F_1996_2 | F_1996_3 | F_1996_4 | Hak_1996 | PTK_1996_1 | PTK_1996_2 | PTK_1996_3 | PTK_1996_4 | PTK_1996_5 | 
1: Vuoden 1996
2:               ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: 81
10: Kertomukset
11: 1-8
12: 
13: 
14: 
15: 
16: EDUSKUNTA
17: HELSINKI
18:  ISSN 0783-9847
19: 
20: OY EOITA AB, HELSINK11997
21: SISÄLLYSLUETTELO
22: 
23: 
24: 
25: 
26: Kertomukset 1-8
27:   Suomen itsenäisyyden juhlarahaston SITRAn toi-     6 Valtioneuvoston kertomus kansanterveyden tilasta
28:   mintakertomus vuodelta 1995                          ja kehityksestä vuonna 1996
29: 
30: 2 Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 1995          7 Kertomus niistä toimenpiteistä,joihin Eduskunnan
31:                                                        tekemät muistutukset valtiovarain hoidosta ja tilin-
32: 3 Eduskunnan tilintarkastajien kertomus vuodelta       pidosta vuonna 1993 ovat antaneet aihetta
33:   1995
34:                                                      8 Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus oikeus-
35: 4 Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintaker-     kanslerin virkatoimista ja lain noudattamista kos-
36:   tomus vuodelta 1995                                  kevista havainnoista vuodelta 1995
37: 
38: 5 Kertomus hallituksen toimenpiteistä vuonna 1995
39: 
40: 
41: 
42: 
43: 270016
44:                        j
45:                       j
46:                      j
47:                     j
48:                    j
49:                   j
50:                  j
51:                 j
52:                j
53:               j
54:              j
55:             j
56:            j
57:           j
58:          j
59:         j
60:        j
61:       j
62:      j
63:     j
64:    j
65:   j
66:  j
67: j
68:                                         K 1/1996 vp
69: 
70: 
71: 
72: 
73:           SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLARAHASTON
74:                          SITRAN
75:              TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1995
76: 
77: 
78:                                      Eduskunnalle
79:     Viitaten 24. päivänä elokuuta 1990 Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta annetun lain (717/90)
80:  9 §:n 1 momentin 9 kohtaan Suomen itsenäisyydenjuhlarahaston hallintoneuvosto lähettää oheisena
81:  kunnioittaen eduskunnalle kertomuksen SITRAn toiminnasta vuodelta 1995.
82: 
83:       Helsingissä 28. päivänä helmikuuta 1996
84: 
85:                   Suomen itsenäisyyden juhlarahaston hallintoneuvoston puolesta
86: 
87: 
88:                                           Ilkka Kanerva
89:                                           puheenjohtaja
90: 
91: 
92: 
93: 
94:                                                                        Heikki T. Hämäläinen
95:                                                                        sihteeri
96: 
97: 
98: 
99: 
100: 360076H
101: ISSN 1235-6166
102: OY EDITA AB, HELSINKI1996
103:    SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLARAHASTON SITRAN
104:   TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1995 EDUSKUNNALLE
105:     Suomen itsenäisyyden juhlarahastoa SITRAa               Valtion vuoden 1995 talousarviosta SITRA
106: koskevan lain (717/90) mukaan SITRAn hallin-            sai toimintansa rahoittamiseen 20 miljoonan
107: toneuvoston muodostaa eduskunnan kulloinkin             markan määrärahan.
108: asettama pankkivaltuusto. Lain 9 §:n 9 kohdan               SITRAn peruspääoma oli 600 miljoonaa
109: mukaan hallintoneuvoston on annettava vuosit-           markkaa koko kertomusvuoden ajan. Lain mu-
110: tain kertomus rahaston toiminnasta eduskunnal-          kaan peruspääoman tuotolla rahoitetaan rahas-
111: le.                                                     ton toimintaa. Muita tulolähteitä ovat rahoitus-
112:     Hallintoneuvosto antaa eduskunnalle oheisen         toiminnasta saadut tuotot sekä valtion talousar-
113: kertomuksen SITRAn toiminnasta vuodelta                 vion määrärahat. SITRAn taloussuunnittelun
114: 1995. Kertomus käsittää hallintoneuvoston lau-          lähtökohtana on, että edellä mainituilla tuotoilla
115: suman, rahaston tilinpäätöksen, eduskunnan va-          katetaan toiminnan kulut sillä lisäyksellä, että
116: litsemien tilintarkastajien tarkastuskertomuksen        omaisuuden arvonnoususta johtuvia myynti-
117: ja SITRAn vuosikertomuksen vuodelta 1995.               voittoja ei käytetä juoksevaan toimintaan, vaan
118:     SITRAn hallintoneuvoston, hallituksen ja ti-        niillä varmistetaan tulevaisuuden toimintamah-
119: lintarkastajien kokoonpano on selostettu tilin-         dollisuuksia.
120: päätökseen kuuluvassa hallituksen toimintaker-              SITRAa koskevan lain mukaan peruspääoma
121: tomuksessa.                                             on sijoitettava turvallisella ja tuottavalla tavalla.
122:     SITRAa koskeva laki määrittää rahaston toi-         Edelleen lain määräysten mukaisesti hallinto-
123: minnan tavoitteet ja yleisellä tasolla sen, millä       neuvosto on vahvistanut sijoituspolitiikan nimel-
124:  keinoilla tavoitteet tulee toteuttaa. Tavoitteet       lä sijoitustoimintaa koskevat yleiset ohjeet. Syk-
125:  tähtäävät Suomen ja sen talouden vakaaseen ke-         syllä hallintoneuvosto hyväksyi esitetyt täsmen-
126:  hitykseen, kasvun edistämiseen ja kansantalou-         nykset sijoituspolitiikkaan. Nämä täsmennykset
127:  den tehokkuuden lisäämiseen sekä tulevaisuuden         koskivat muun muassa sijoitusinstrumenttien
128:  kehitysvaihtoehtojen kartoittamiseen. Tavoittei-       vaihteluvälin laajentamista osakkeiden osalta ja
129:  den toteuttamiseksi tarvittavat toimintamuodot         sitä, että sijoituspolitiikassa mainitut liikkeeseen-
130: ja keinot muuttuvat ympäristön muutosten vai-           laskijakohtaiset rajoitukset lasketaan jatkossa
131:  kutuksesta. Yleisesti ottaen SITRAn toiminnalle        peruspääoman markkina-arvosta.
132:  on tyypillistä innovaatioiden edistäminen ja van-          Hallintoneuvoston tehtävä SITRAn sijoitus-
133:  hojen toimintatapojen kyseenalaistaminen. Vuo-         toiminnan organisaatiossa on vahvistaa kulloin-
134:  den 1995 aikana SITRAssa tehty strategiasuun-          kin noudatettava sijoituspolitiikka ja valvoa si-
135:  nittelutyö osoitti, että tarvetta erityisesti uusien   joitustoimintaa hallintoneuvostolle kuuluvan
136:  toimintarakenteiden ja -muotojen kehittämiseen         yleisen valvontatehtävän osana lähinnä sille toi-
137:  on jatkuvasti. Toisaalta nähtiin, että toiminnan       mitettujen raporttien perusteella. Hallitus vastaa
138:  uudet painotukset sopivat hyvin nykyisen lain          sijoitustoiminnasta ja muun muassa valitsee si-
139:  määrittämiin puitteisiin.                              joituspolitiikan edellyttämät omaisuudenhoita-
140:      Kertomusvuonna SITRAn tärkeimmät toi-              jat Hallitus on asettanut avukseen omaisuuden-
141:  minta-alueet olivat yritysrahoitus, rahastosijoi-      hoidonjohtoryhmän,johon kuuluu kolmesta vii-
142:  tukset, teknologian siirto sekä tutkimus ja koulu-     teenjäsentä. Jäsenistä yksi tai kaksi on ulkopuo-
143:  tus. Näitä toimintalohkoja erityisesti vuoden          lisia asiantuntijoita. Sijoitustoiminnan käytän-
144:   1995 toiminnan osalta on tarkemmin kuvattu            nön toteuttamisesta vastasi vuonna 1995 kolme
145:  tähän toimintakertomukseen kuuluvissa halli-           omaisuudenhoitajaa, kotimaiset Gyllenberg As-
146:  tuksen toimintakertomuksessa ja vuosikerto-            set Management Oy ja Postipankki Oy sekä sveit-
147:  muksessa.                                              siläinen investointipankki Lombard Odier & Cie.
148: 4
149: 
150:    SITRAn sijoitusomaisuuden kirjanpitoarvo               Kokouksessaan 19 .l 0.1995 hallintoneuvosto
151: oli vuoden 1995lopussa 1 177,9 miljoonaa mark-        myönsi eron hallituksenjäsenyydestä Postipank-
152: kaa. Sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 130,8       ki Oy:n johtokunnan jäseneksi nimitetylle pan-
153: miljoonaa markkaa.                                    kinjohtaja Eino Keinäselle ja valitsi hallituksen
154:    Hallintoneuvosto katsoo, että rahaston perus-      jäseneksi ja uudeksi puheenjohtajaksi valtiosih-
155: pääoma on sijoitettu turvallisella ja tuottavalla     teeri Raimo Sailaksen. Hallituksen varapuheen-
156: tavalla, että rahaston talous on vakaalla pohjalla    johtajaksi valittiin kansliapäällikkö Matti Vuo-
157: ja että toiminta on hyvin hoidettu.                   ria, kun pankinjohtaja Esko Ollila oli ilmaissut
158:     Hallintoneuvosto vahvisti rahaston tilinpää-      halunsa luopua varapuheenjohtajan tehtävästä
159: töksen vuodelta 1994 ja myönsi vastuuvapauden         mutta jatkaa hallituksen jäsenenä. Yliasiamies
160: hallitukselle ja yliasiamiehelle kokouksessaan        Jorma Routille myönnettiin hänen pyytämänsä
161: 23.3.1995. Hallintoneuvosto päätti myös pyytää        virkavapaus ajaksi 1.11.1995-30.6.1996. Asia-
162: selvityksen tehdyistä kansainvälisistä sijoituksis-   mies Matts Andersson nimitettiin hoitamaan yli-
163: ta. Samassa kokouksessa hyväksyttiin eduskun-         asiamiehen tehtäviä ja toimimaan hallituksenjä-
164: nalle annettava toimintakertomus vuodelta 1995        senenä edellä mainittuna aikana.
165: ja valtiovarainministeriölle toimitettava vuotta          Hallintoneuvosto piti vuoden neljännen koko-
166: 1996 koskeva talousarvioesitys. Edelleen hallin-      uksensa 24.11.1995. Siinä hyväksyttiin jo aiem-
167: toneuvostolle raportoitiin hallituksen hyväksy-       min päälinjoiltaan hyväksytty SITRAn strategia,
168: mät strategiset toimintalinjat ja päätettiin, että    kuitenkin niin, että päätöksentekojärjestelmän
169: niitä käsitellään tarkemmin myöhemmässä ko-           osalta asia siirrettiin uudelleen hallituksen val-
170: kouksessa.                                            misteltavaksi. Kokouksessa hyväksyttiin talous-
171:     Elokuun 31. päivänä pidettiin kokous Inno-        ja toimintasuunnitelmat vuodelle 1996 ja vuosille
172: poli Oy:ssä Espoossa. Hallintoneuvosto hyväk-         1997-2002.
173: syi edellisessä kokouksessa esitetyn selvityksen          Hallintoneuvosto        on     kokouksessaan
174: SITRAn kansainvälisistä sijoituksista ja niiden       28.2.1996 tilintarkastajien esityksen mukaisesti
175: riskienhallinnasta. Kokouksessa hyväksyttiin          vahvistanut SITRAn tuloslaskelman ja taseen
176: SITRAn strategiasuunnitelman päälinja ja mer-         vuodelta 1995 ja tilinpäätöksen osoittaman
177: kittiin tiedoksi, että yliasiamies Jorma Routti oli   72 588 240,30 markan ylijäämän siirtämisen
178: nimitetty Euroopan unionin komission XII pää-         edellisien tilikausien ylijäämään sekä myöntänyt
179: osaston pääjohtajaksi vuoden 1996 alusta läh-         vastuuvapauden hallitukselle ja yliasiamiehille
180: tien. Kokouksen jälkeen tutustuttiin SITRAn           vuodelta 1995.
181: kohdeyritysten Innopoli Oy:n ja Neuromag Oy:n
182: toimintaan.
183: 
184:      Helsingissä 28. helmikuuta 1996
185: 
186:           Ilkka Kanerva                  Matti Puhakka                  Olavi Ala-Nissilä
187:           Tuulikki Hämäläinen            Anneli Jäätteenmäki            Johannes Koskinen
188:           Mauri Pekkarinen               Kimmo Sasi                     Esko Seppänen
189:                                                                         .1. Heikki T. Hämäläinen
190:                                                                                                          5
191: 
192: 
193: 
194: 
195:                                          TILINPÄÄTÖS
196:                     Hallituksen toimintakertomus vuodelta 1995
197:     SITRAn toiminnan päälohkot olivat vuonna           nan uudelleenorganisointisuunnitelma,jota käsi-
198: 1995 yritysrahoitus, rahastosijoitukset, teknolo-      telläänjäljempänä yritysrahoituksen yhteydessä.
199: gian siirto sekä tutkimus ja koulutus. Toiminnan          Strategiatyö on jatkuva prosessi SITRAn kal-
200: volyymi rahoituspäätöksillä ja niihin perustuvil-      taiselle organisaatiolle, jonka toimintaa toisaalta
201: la maksatuksilla mitattuna pysyi lähes samana          ohjaavat pitkän aikavälin tavoitteet ja päämää-
202: kuin edellisenä vuonna. Rahoituspäätöksiä teh-         rätjajonka tehtävänä toisaalta on etsiäjatkuvas-
203: tiin vuoden aikana yhteensä 151,6 miljoonan            ti kansakuntaa ja kansantaloutta hyödyttäviä
204: markan arvosta, kun vastaava luku vuonna 1994          uusia toimintamalleja. Siksi nyt hyväksytty stra-
205: oli 175,4 miljoonaa markkaa. Rahoituskohtei-           tegia ei ole pysyvä eikä kaikilta osiltaan sellaise-
206: siin maksettiin yhteensä 89,7 miljoonaa mark-          naan toteutettava, vaan sitä tullaan systemaatti-
207: kaa, edellisenä vuonna 92,8 miljoonaa markkaa.         sesti päivittämään muuttuvia oloja vastaavasti.
208:     SITRAn päätoimialalla, pääomasijoittami-              SITRAn talous on kehittynyt vakaasti. Ta-
209: sessa, on tilanne Suomessa sikäli poikkeukselli-       loussuunnittelu perustuu siihen, että toiminnan
210: nen, että julkisen sektorin merkitys on selvästi       tuotoilla ja mahdollisella valtion talousarvion
211: suurempi kuin yleensä kansainvälisesti. Merkit-        määrärahalla pystytään rahoittamaan oma toi-
212: tävin tapahtuma toimialalla oli Suomen Teolli-         minta. Yli 1,2 miljardin markan taseen loppu-
213: suussijoitus Oy:n perustaminen. Yhtiöön kana-          summa, josta 95 prosenttia koostuu omasta pää-
214: voidaan valtionyhtiöiden yksityistämisestä saa-        omasta, luo edellytykset toiminnan johdonmu-
215: tavia varoja. Yhtiön tarkoituksena on toimia           kaiselle kehittämiselle ilman, että pitkän aikavä-
216: rahastojen rahastona, toisin sanoen tehdä sijoi-       lin toimintaedellytykset heikkenisivät.
217: tuksia muihin pääomarahastoihin ja lisäksi ke-
218: hittää toimialaa yleisesti. Kauppa- ja teollisuus-     Yritysrahoitus
219:  ministeriön piirissä kartoitettiin syksyn aikana
220: julkisten pääomasijoittajien toimintaa ja työnja-         SITRAn yritysrahoitustoiminta keskittyy eri-
221:  koa. SITRA osallistui asiasta käytyihin keskus-       tyisesti teknologiayritysten rahoittamiseen. Pai-
222:  teluihin. Työnjaon täsmentämiseen tähtäävää           nopistetoimialoja ovat biotekniikka ja lääketie-
223:  työtä jatketaan vuonna 1996. SITRAn omakin            de, materiaalitekniikka ja konepajateollisuus
224:  toiminta pääomasijoittamisessa on saavuttanut         sekä informaatiotekniikka.
225:  sellaisen kehitysvaiheen ja volyymin, että sijoi-        Kertomusvuonna tehtiin uusia yritysrahoitus-
226:  tuksista yhä suurempi osa tulevaisuudessa tapah-      päätöksiä yhteensä 102,2 miljoonan markan ar-
227:  tuu epäsuorasti eli jo toimivien tai perustettavien   vosta (vuonna 1994 60,7 miljoonaa markkaa).
228:  rahastojen kautta.                                    Maksatuksia, toisin sanoen tehtyjä sijoituksia,
229:     Vuoden alkupuolella laadittiin ehdotus SIT-        oli 63,5 miljoonaa markkaa (vuonna 1994 66,7
230:  RAn strategiasuunnitelmaksi lähivuosille. Suun-       miljoonaa markkaa). Tuottoja rahoituskohteista
231:  nitelmaa käsiteltiin vuoden jälkipuolella useaan      saatiin 25,6 miljoonaa markkaa (1994 24,8 mil-
232:  kertaan niin hallituksessa kuin hallintoneuvos-       joonaa markkaa),joista 12,7 miljoonaa markkaa
233:  tossa. Vuoden lopulla suunnitelma hyväksyttiin        oli sijoitusten realisointituottoja.
234:  SITRAn lähivuosien toiminnan pohjaksi. Uu-               Strategiasuunnitelmassa hahmotetaan SIT-
235:  dessa strategiassa painotetaan erityisesti SIT-       RAn yritysrahoituksen uutta rakennetta. Nykyi-
236:   RAlle sitä koskevan lain mukaan kuuluvaa inno-       sestä yritysrahoituksesta siemenrahoitus jää
237:  vatiivista yleistehtävää. Strategiasuunnitelmassa     edelleen SITRAn keskeiseksi toiminnaksi. Se
238:  konkretisoidaan SITRAn yritysrahoitustoimin-          tulee jatkossa toimimaan tiiviissä yhteistyössä
239: 6
240: 
241: SITRAn teknologiansiirtotoimintojen kanssa.              Merkittävimmät uudet rahastosijoitushank-
242: Muussa yritysrahoituksessa siirrytään vähitellen       keet kertomusvuonna olivat lähialuerahastoja,
243: rakenteeseen,jossa sijoitukset yrityksiin tehdään      Venäjällä toimivat Northwest Russia Regional
244: välillisesti toimialakohtaisten pääomarahastojen       Venture Fundja Russian Technology Fund sekä
245: kautta. Tavoitteena on, että SITRAn aloitteesta        Baltian maissa toimiva Baltic Investment Fund.
246: muodostetaan pääomarahastoja, joihin merkit-
247: tävä osa pääomista hankitaan yksityisiltä sijoit-      Teknologian siirto
248: tajilta. Pisimmällä ovat suunnitelmat bioteknii-
249: kan ja lääketieteen rahaston perustamiseksi.               SITRAn teknologiansiirtotoiminnoissa teh-
250: Suunnitelman mukaan rahasto ja sen sijoitustoi-        tiin uusia sijoituspäätöksiä 0,2 miljoonan mar-
251: mintaa hoitava hallinnointiyhtiö aloittavat toi-       kan arvosta. Maksatuksia tehtiin 9,0 miljoonaa
252: mintansa jo vuoden 1996 aikana. Muiden mah-            markkaa, joista valtaosa perustui aikaisempina
253: dollisten toimialarahastojen osalta selvitetään        vuosina tehtyihin sijoituspäätöksiin.
254: vielä vaihtoehtoisia rakenteita ja toimintamalle-          Toiminta on keskittynyt viiden teknologian-
255: ja. Lähitulevaisuudessa SITRA kuitenkin jatkaa         siirtoyhtiön muodostaman verkoston toiminnan
256: myös suorien sijoitusten tekemistä yrityksiin.         kehittämiseen. SITRA on merkittävänä osak-
257:                                                        kaana näissä viidellä eri korkeakoulupaikkakun-
258: Rahastosijoitukset                                     nalla toimivissa yhtiöissä. Samalla on jatkettu ja
259:                                                        kehitetty yhteistyötä korkeakoulujen ja tutki-
260:     SITRA on viime vuosina tehnyt niin koti-           muslaitosten kanssa.
261: maassa kuin ulkomaillakin pääomarahastosijoi-
262: tuksia, jotka tukevat SITRAn muuta toimintaa.          Tutkimus ja koulutus
263: Kotimaassa on yhdessä Kera Oy:n kanssa raken-
264: nettu maan kattava alueellisten pääomarahasto-            SITRAn tutkimustoiminnassa on valitun stra-
265: jen verkko. Tässä työssä SITRA on rahallisen           tegian mukaisesti keskitetty voimavaroja muuta-
266: panoksen lisäksi erityisesti tuonut toimialan          maan suureen hankkeeseen. Näistä päättyivät
267: osaamista rahastohankkeisiin. Kansainvälisiin          vuonna 1995 muun muassa Kansainvälinen kil-
268: pääomarahastoihin sijoittamisessa tärkeimpiä           pailukyky ja teollinen tulevaisuus sekä Globaali-
269: kriteerejä korkean tuotto-odotuksen lisäksi on         talous ja Suomi -tutkimushankkeet, joista, kuten
270: ollut rahastojen toiminta-alue niin maantieteelli-     useimmista muistakin suurista hankkeista, jul-
271: sesti kuin toimialan osalta. Tärkeänä tavoitteena      kaistiin kirja SITRAn julkaisusarjassa. Muista
272: on ollut niin ikään saada pääomasijoitustoimin-        tutkimushankkeista mainittakoon Suomi ja hal-
273: nan osaamista SITRAanja toisaalta avata mah-           litusten välinen konferenssi 1996 sekä kiinteistö-
274: dollisuuksia tukea SITRAn omia kohdeyrityksiä          jen arvopaperistamista käsittelevä tutkimus.
275: ja muita suomalaisia yrityksiä niiden kansainvä-           Koulutustoiminta jatkui aikaisempien vuo-
276: listymisessä.                                          sien tapaan, kuitenkin niin, että saatujen koke-
277:     Rahastosijoituksia koskevien uusien rahoitus-      musten perusteella koulutusohjelmia kehitettiin
278: päätösten määrä oli kertomusvuonna 41,5 mil-           saatujen palautteiden ja ympäristökehityksen
279: joonaa markkaa, kun se vuotta aiemmin oli 94,8         vaatimusten mukaisesti.
280: miljoonaa markkaa. Rahastoihin maksettuja si-
281: joituksia oli vuoden 1995loppuun mennessä teh-         Hallinto
282: ty 59,7 miljoonaa markkaa. Jos kaikki vuoden
283: loppuun mennessä tehdyt rahoituspäätökset to-             SITRAn hallintoneuvosto kokoontui vuoden
284: teutuvat, nousee sijoitusten yhteismäärä 159,0         aikana neljä kertaa. Lakimääräistenja vuosittain
285: miljoonaan markkaan. Rahastosijoitusten verk-          toistuvien asioiden lisäksi hallintoneuvosto antoi
286: ko on nyt pääosin rakennettu. Tästedes keskity-        merkittävän panoksen uuden strategiasuunnitel-
287: tään siihen, miten sijoituksista ja osallistumisesta   man käsittelyyn.
288: rahastojen toimintaan saadaan paras hyöty SIT-            SITRAsta annetun lain mukaan hallintoneu-
289: RAn kokonaisintressien kannalta.                       voston muodostaa eduskunnan valitsema pank-
290:     SITRA oli vuoden 1995lopussa sijoittajana 11       kivaltuusto. Eduskuntavaalien vuoksi pankki-
291: kotimaisessa ja 12 kansainvälisessä rahastossa.        valtuuston kokoonpano osittain muuttui. SIT-
292: SITRAn rooli näissä vaihtelee: joissakin ollaan        RAn hallintoneuvoston jäseninä toimivat
293: pelkästään sijoittajana, toisissa taas osallistutaan   5.4.1995 saakka kansanedustaja Pentti Mäki-
294: tiiviisti rahaston hallinnointiin.                     Hakola puheenjohtajana, kansanedustaja Jussi
295:                                                                                                       7
296: 
297: Ranta varapuheenjohtajana sekä jäseninä kan-          sisäisestä tarkastuksesta ja rahoituskohteiden
298: sanedustajat Olavi Ala-Nissilä, Jörn Donner,          tarkastuksesta.
299: Tuulikki Hämäläinen, Tellervo Renko, Esko
300: Seppänen ja Paavo Väyrynen (28.4.1995 saakka)         Peruspääoma ja sijoitustoiminta
301: sekä maaherra Mauri Miettinen. Lisäksi hallin-
302: toneuvoston jäseninä olivat 5.-28.4.1995 kan-             SITRAn peruspääoma on 600 miljoonaa
303: sanedustajat Sauli Niinistö ja Matti Vanhanen.        markkaa. Se on SITRAa koskevan lain ja sen
304:     Hallintoneuvoston kokoonpano 5.4.1995 al-         perusteella hallintoneuvoston vahvistaman sijoi-
305: kaen (suluissa mahdollinen poikkeava päivä-           tuspolitiikan mukaisesti sijoitettuna lähinnä
306: määrä) oli seuraava: kansanedustajat Ilkka Ka-        joukkovelkakirja- ja osakemarkkinoille. Sijoi-
307: nerva (28.4.1995 alkaen), puheenjohtaja, Matti        tustoiminnan nettotuotot vuonna 1995 olivat
308: Puhakka, varapuheenjohtaja, Olavi Ala-Nissilä,         130,8 miljoonaa markkaa. Hallitus vastaa SIT-
309: Tuulikki Hämäläinen, Anneli Jäätteenmäki              RAn sijoitustoiminnasta. Hallituksen apuna toi-
310: (28.4.1995 alkaen), Johannes Koskinen, Mauri          mii omaisuudenhoidon johtoryhmä, jonka työ-
311: Pekkarinen (28.4.1995 alkaen), Kimmo Sasi ja          järjestys hyväksyttiin hallituksessa vuoden lopul-
312: Esko Seppänen.                                        la. Johtoryhmään kuuluu kolmesta viiteen jäsen-
313:     Hallintoneuvoston sihteerinä toimi varatuo-       tä. Tällä hetkellä siihen kuuluvat SITRAn yli-
314: mari Heikki T. Hämäläinen.                            asiamies ja talousjohtaja sekä yksi ulkopuolinen
315:     SITRAn hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä.         asiantuntija. Käytännön sijoitustoimintaa to-
316: Hallituksen puheenjohtajana toimi valtiosihteeri      teuttavat hallituksen valitsemat omaisuudenhoi-
317: Eino Keinänen 19.10.1995 asti, jolloin hänelle        tajat Gyllenberg Asset Management Oy, Posti-
318: myönnettiin ero hallituksen jäsenyydestä hänen        pankki Oy ja sveitsiläinen investointipankki
319: tultuaan nimitetyksi Postipankki Oy:njohtokun-        Lombard Odier & Cie.
320: nan jäseneksi. Valtiosihteeri Raimo Sailas nimi-
321: tettiin hallituksen jäseneksi ja puheenjohtajaksi     Kirjanpito ja tilinpäätös
322: samasta päivästä lukien. Pankinjohtaja Esko
323: Ollila oli hallituksen varapuheenjohtajana               SITRAn keskeiset kirjanpito- ja tilinpäätös-
324:  19.10.1995 asti, jonkajälkeen hänjatkoi hallituk-    periaatteet on selostettu tilinpäätöksen liitetie-
325:  sen jäsenenä. Hallituksen jäsen kansliapäällikkö     doissa. Rahaston toiminnan erityisluonteen
326:  Matti Vuoria nimitettiin varapuheenjohtajaksi        vuoksi ja SITRAa koskevaan lakiin perustuen
327:  19.10.1995 alkaen. Muina hallituksen jäseninä        kirjataan hankkeisiin maksettu rahoitus maksu-
328:  toimivat ylijohtaja Markku Linna ja osastopääl-      vuoden tuloslaskelmaan kuluksi. Toiminnan
329:  likkö Hannele Pohjola. SITRAn yliasiamiehelle        luonteen muuttuessa nykyistä enemmän välilli-
330:  professori Jorma Routille myönnettiin virkava-       seksi, rahastojen kautta tapahtuvaksi toiminnak-
331:  paus yliasiamiehen tehtävästä ja hallituksenjäse-    si myös tarpeet hankkeisiin maksetun rahoituk-
332:  nyydestä ajaksi 1.11.1995-30.6.1996 hänen siir-      sen esitystavasta tilinpäätöksessä muuttuvat.
333:  ryttyään Euroopan unionin komission palveluk-        Kirjanpito- ja tilinpäätöskäytännön kehittämi-
334:  seen. Hallintoneuvosto nimitti asiamies Matts        seen tähtäävä selvitystyö on käynnistetty.
335:  Anderssonin yliasiamieheksi ja hallituksen jäse-        Vuoden aikana otettiin käyttöön uusi talous-
336:  neksi edellä mainitun virkavapauden ajaksi.          hallinnon järjestelmä, jonka avulla kirjanpito,
337:     Hallituksen sihteerinä toimi johdon sihteeri      maksuliikenne ja muut taloushallinnon toimin-
338:  Kirsti Uotila.                                       not hoidetaan integroidusti ja aikaisempaa te-
339:     Hallitus kokoontui vuoden aikana 11 kertaa.       hokkaammin. Vuoden lopulla saatiin käyttöön
340:     Eduskunnan valitsemina SITRAn tilintarkas-        hankeseurantajärjestelmä, joka parantaa olen-
341:  tajina toimivat vuonna 1995 verojohtaja Kauko        naisesti SITRAn myöntämän rahoituksen ja
342:  Heikkinen puheenjohtajana sekä kansanedusta-         pääomasijoitusten seurantaa.
343:  jat Johannes Leppänen, Iivo Polvi, Matti Saari-         Tilikauden ylijäämä oli 72,6 miljoonaa mark-
344:  nen ja Martti Tiuri. VaratiHotarkastajina olivat     kaa, kun se edellisenä vuonna oli 183 miljoonaa
345:  kansanedustajat Kari Kantalainen, Markku             markkaa. Valtion talousarviosta saatu määrära-
346:  Koski, Jorma Kukkonen, Jukka Mikkola ja Väi-         ha oli 20 miljoonaa markkaa (edellisenä vuonna
347:  nö Saaria. Tilintarkastajien sihteerinä toimi pro-   145 miljoonaa markkaa).
348:  fessori Kalervo Virtanen.                               Hallitus esittää, että tilikauden ylijäämä
349:     KHT -yhteisö SVH Coopers & Lybrand Oy             72 588 240,30 markkaa siirretään edellisten tili-
350:  vastasi hallintoneuvoston nimeämänä SITRAn           kausien ylijäämän lisäykseksi.
351: 8
352: 
353: 
354: 
355: 
356:                                                          Tuloslaskelma
357:                                                                                           1.1.-31.12.1995   1.1.-31.12.1994
358: Varsinainen toiminta
359:    Yritysrahoitus
360:       Tuotot rahoituskohteista 1) ...................................... .                  25 648 607,04     24 824 949,81
361:       Kulut rahoituskohteista 2) ........................................ .               -63 501 235,77    -66 683 912,82
362:       Hankkeisiin liittyvät kulut 10) .................................. .                  -919 228,92      -1 276 339,82
363:       Henkilöstökulut 11) .................................................. .             -3 564 133,68     -2 641 680,57
364:       Muut toimintakulut .................................................. .              -1 574 918,52       -846 739,60
365:                                                                                           -43 910 909,85    -46 623 723,00
366:     Rahastosijoitukset
367:       Tuotot rahoituskohteista 3) ...................................... .                     71 031,71              0,00
368:        Kulut rahoituskohteista 4) ........................................ .              -10 250 000,00    -12 250 000,00
369:        Hankkeisiin liittyvät kulut 10) ................................. ..                  -23 711 14        -33 332 05
370:                                                                                           -10 202 679,43    -12 283 332,05
371:     Teknologian siirto
372:        Tuotot rahoituskohteista 5) ...................................... .                   702 835,76              0,00
373:        Kulut rahoituskohteista 6) ........................................ .               -8 993 235,62     -4 474 123,40
374:        Hankkeisiin liittyvät kulut 10) .................................. .                   -5 490,00         -6944,17
375:        Henkilöstökulut 11) .................................................. .             -458 470,45       -399 221,96
376:        Muut toimintakulut .................................................. .              -167 875,56       -146180,87
377:                                                                                            -8 922 235,87     -5 026 470,40
378:     Tutkimukset ja selvitykset
379:        Tuotot rahoituskohteista 7) ..................................... ..                   141 223,41         68 407,18
380:        Kulut rahoituskohteista 8) ........................................ .               -4 885 730,09     -7 605 030,46
381:        Hankkeisiin liittyvät kulut 10) .................................. .                 -266 885,44       -370 819,07
382:        Henkilöstökulut 11) .................................................. .             -402 865,93       -397 932,87
383:        Muut toimintakulut .................................................. .              -116 604,26       -115 176,45
384:                                                                                            -5 530 862,31     -8 420 551,67
385:     Koulutus
386:       Kulut rahoituskohteista 9) ....................................... ..                -2 022 456,93     -1 770 882,37
387:       Hankkeisiin liittyvät kulut 10) .................................. .                    -7 375 88        -1111071
388:                                                                                            -2 029 832,81     -1 781 993,08
389:     Hallinto
390:        Tuotot ....................................................................... .       379 928,56        415 947,04
391:        Henkilöstökulut 11) .................................................. .            -5 190 950,05     -4 283 257,70
392:        Muut kulut ............................................................... .        -1 797 040,07     -1 372 915,40
393:                                                                                            -6 608 061,56     -5 240 226,06
394: Kulujäämä ........................................................................... .   -77 204 581,83    -79 376 296,26
395: Sijoitustoiminta
396:     Sijoitustoiminnan tuotot 12) .......................................... .              163 378 456,56    150 470 619,93
397:     Sijoitustoiminnan kulut 13) ............................................ .            -32 556 244,39    -32 632 671,94
398:                                                                                            130 822 212,17    117 837 947,99
399: Toiminnan tuottojäämä ........................................................ .            53 617 630,34     38 461 651,73
400: Määräraha valtion talousarviosta ....................................... .                  20 000 000,00    145 000 000,00
401: Suunnitelman mukaiset poistot 14) ..................................... .                  -1 029 390,04      -864 977,00
402: YbJaama 15) ........................................................................ .      72 588 240,30    182 596 674,73
403:                                                                                                                              9
404: 
405: 
406: 
407: 
408:                                                                      Tase
409:                                                                                                  31.1201995         31.12.1994
410: Vastaavaa
411:   Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset
412:   sijoitukset 16)
413:        Aineelliset hyödykkeet
414:            Koneet ja kalusto 000000000000000000 0000000 00000 000000000000000 00 0              1 121 404,85        951 203,38
415:        Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut
416:        pitkäaikaiset sijoitukset
417:            Osakkeo~t Ja osuudet 00000000000000 00 0000000 0000 000000000 00000 Oo 00           6 386 600,00       8 665 100,00
418:            Muut SIJOitukset oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo                 2 307 284,62       2 670 457,75
419:    ~oä~ttöomaisuus j~o muut pitkäaikaiset
420:    SIJOitukset yhteensa oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo               9 815 289,47      12 286 761,13
421:    Sijoitusomaisuus 17)
422:        Strategiset sijoitukset Oooooooooooooooooooooooooooo 00 0000 ooooooo 00 00000          77 367 578,72      45 475 756,34
423:        Pitkäaikaiset sijoitukset
424:            Joukkovelkakirjalainat Ooo Oooooo ooooooooooo 00 000 0000 0000 0000000            380 654 593,90     364 065 415,17
425:            Osakkeet ja osuudet 0000000000 ooooooooooooooo 00 000 0000 0000 0000000           496 266 515,03     376 029 971,71
426:            Rahasto-osuudet 0000000000000000000000000000000000000oo 0000 00 0000               20 113 500,00               0,00
427:            Kiinteistösijoitukset 00000 00 Oooooooooooooooo 000000 000 ooooooooooooo           13 068 062,84      10 046 293,72
428:        Pitkäaikaiset sijoitukset yhteensä 0000 ooooooooooo ooooooo 00 000000                 910 102 671,77     750 141 680,60
429:        Lyhytaikaiset sijoitukset ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo                 190 437 797,41     202 816 467,83
430:    Sijoitusomaisuus yhteensä ooo ooooooooooooo oooooooooooooo 0000 oooo 00000000            1177908047,90       998 433 904,77
431:    Rahoitusomaisuus
432:        Siirtosaamiset 18) 00000000 0000 0000000oo 00000 0000 0000000 00Oo 0000000Oo 000 0      26 712 983,27     110 658 764,00
433:        Rahat ja pankkisaamiset 00000 oooooo 0000000000 000000 oooo oooooooooooo                 4 638 241,70       4 298 163,00
434:    Rahoitusomaisuus yhteensä oooooooooooooo Ooooooooooo ooooooooooooo 00000                    31 351 224,97     114 956 927,00
435: Vastaavaa yhteensä oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo           1 219 074 562,34   1 125 677 592,90
436: 
437: Vastattavaa
438:   Omapääoma
439:       Peruspääoma 0000 0000 0000000 0000000 0000Oo 000000000oo 00000 00 0000000 00 00000      600 000 000,00     600 000 000,00
440:       Edellisten tilikausien ylijäämä oo 0000000 0000 000 00 Ooooooooo 00000000               490 958 018,40     308 361 343,67
441:       Tilikauden ylijäämä 00000000 000000000 00 ooooooooooooooo oooooooooooooooo               72 588 240,30     182 596 674,73
442:   Oma pääoma yhteensä Oooooooooooo Ooooooooooooo ooooooo oooo 000 oooo 00000000             1 163 546 258,70   1 090 958 018,40
443:    Vieras pääoma
444:        Lyhytaikainen
445:           Siirtovelat 19) OOooooooooooooooooooooooooooooooOOOOOooooooOOOoooooooo               55 528 303,64      34 719 574,50
446: Vastattavaa yhteensä 00000000000000000000000000000000000000000000000000000000000            1 219 074 562,34   1 125 677 592,90
447: 
448: 
449: 
450: 
451:  2 360076H
452: 10
453: 
454: 
455: 
456: 
457:                                    Tilinpäätöksen liitetiedot
458: 
459: SITRAn kirjanpito ja tilinpäätös                       Tuloslaskelma on ensimmäistä kertaa esitetty
460:                                                        toimintokohtaisestija vertailutiedot on muutettu
461:    SITRAa koskevan lainsäädännön mukaan                vastaavasti. Vertailuluvut ovat hankkeisiin liitty-
462: sen kirjanpidossa noudatetaan soveltuvin osin          vien kulujen sekä henkilöstö- ja muiden toimin-
463: kirjanpitolakia,josta saadaan runko kirjanpidol-       takulujen osalta laskennallisia.
464: le. Rahaston toiminnan erityisluonteen vuoksi
465: on vain rajoitetusti tarkoituksenmukaista nou-
466: dattaa kirjanpitolain yleisesti edellyttämää suori-    1 Yritysrahoitus
467: teperustetta. Kirjanpidossa käytetään seuraavia
468: laista poikkeavia menettelyjä:                                                                     1995     1994
469:    - SITRAn rahoituspäätöksiin liittyvien ra-          Tuotot rahoituskohteista
470: hoitussopimusten pohjalta syntyvä maksuliiken-         -pääoman palautukset .... ..               20104     9 491
471: ne kirjataan sekä kulujen että tuottojen osalta        -korot .............................. ..    3 890    3 393
472: maksuperusteisesti.                                    - myyntivoitot .................. ..        1 507   11 875
473:    - SITRAn hankkeisiin maksama rahoitus               -osingot ............................ .       143       66
474: kirjataan maksuvuoden tuloslasketmaan kuluk-           - bonusrojaltit .................. ..           5        0
475: si.                                                                                               25 649   24 825
476:     - SITRAn hallituksen strategisiksi sijoituk-
477: siksi määrittelemät, toimintaa edistävät ja tuloa
478: tuottavat sijoitukset esimerkiksi kotimaisiin tai      2 Yritysrahoitus
479: kansainvälisiin pääomarahastoihin kirjataan ta-
480: seeseen sijoitusomaisuudeksi, kun maksusitou-          Kulut rahoituskohteista
481: mus on tehty.                                            Yritysrahoitusta maksettiin 63,5 miljoonaa
482:     - Tilinpäätöksen oleellisena osana olevissa        markkaa. Rahoitusmuodoittain tämä määrä ja-
483: liitetiedoissa esitetään yhteenveto kuluksi kirja-     kaantuu seuraavasti:
484: tusta rahoituksesta. Tuloslaskelman liitteenä on
485: katsaus tilivuoden aikana rahoitettuihin tutki-        Oman pääoman ehtoinen rahoitus
486: mus- ja koulutushankkeisiin. Taseen liitteenä on       - osakesijoitukset ............... 34 178 41 521
487: yhteenveto taseen ulkopuolisista, kuluksi kirja-       - vaihtovelkakirjalainat...... 17 373 14 352
488: tuista sijoituksista tilivuoden päättyessä sekä nii-                                                 ------
489: den lisäyksistä tilivuoden aikana.                                                                   51551 55873
490:     Muilta osin SITRAn kirjanpidossa noudate-          Muu yritysrahoitus
491: taan kirjanpitolakia, erityisesti:                     -ehdolliset lainat.. ............ ..           1 041  3 011
492:     -SITRAn hallintoon liittyvät tilitapahtumat        -muut lainat .................... ..           5 844  8 793
493: merkitään suoriteperusteisesti tilinpäätökseen.        -muu yritysrahoitus .......... .               5 065      0
494:     - SITRAn kirjanpitoon sisältyvät tutkimus-                                                       11 950 11 804
495: ja koulutusmenotjaksotetaan suoriteperusteises-        Siirto taseen sijoitus-
496: ti osana SITRAn tilinpäätöstä.                         omaisuuteen .... .. .. .. .. .. .. .... .....      0 -993
497:                                                        Yritysrahoitus yhteensä........ 63 501 66 684
498: Tuloslaskelman liitetiedot (1 000 markkaa)
499:                                                        3 Rahastosijoitukset
500:    Liitetiedoissa annetaan lisätietona selvitys tu-
501: loslaskelman erien sisällöstä. Liitetietojen yhtey-    Tuotot rahoituskohteista
502: dessä esitetty numero viittaa tuloslaskelmaan.         -pääoman palautukset ......                   71         0
503:                                                                                                                11
504: 
505: 4 Rahastosijoitukset                        1995     1994    9 Koulutus
506: Kulut rahoituskohteista                                      Kulut rahoituskohteista
507: - osakesijoitukset .............. .        10 250   12 250
508:                                                                 Tilikauden aikana rahoitettiin koulutushank-
509:                                                              keita yhteensä 2 miljoonalla markalla. Koulutus-
510: 5 Teknologian siirto                                         hankkeet olivat
511: Tuotot rahoituskohteista                                        Kansallisen strategian kehitysohjelma
512: -pääoman palautukset .... ..                 650        0       Talouspolitiikan johtamiskoulutus
513: -korot .............................. ..      53        0
514:                                                                 Ekonomistien täydennyskoulutus
515:                                                                 Toimittajien Eurooppa- ja kansantalouskou-
516:                                              703        0    lutus
517:                                                                 Rahoituskohteisiin maksettiin yhteensä 89,7
518: 6 Teknologian siirto                                         miljoonaa markkaa (edellisenä vuonna 92,8 mil-
519:                                                              joonaa).
520: Kulut rahoituskohteista                                         Sitoumusten määrä (rahoituspäätös tehty, ei
521: - osakesijoitukset .............. .        4980        0     vielä maksettu) oli tilikauden lopussa 117,8 mil-
522: -muu rahoitus .................. .         4013     4474     joonaa markkaa (edellisenä vuonna 118,0 mil-
523:                                            8 993    4474     joonaa).
524: 
525: 7 Tutkimukset ja selvitykset
526: Tuotot rahoituskohteista                                     JO Hankkeisiin liittyvät kulut
527: -julkaisutoiminta .............. .           141       68
528:                                                                 koostuvat asiantuntijapalveluista ja tutkimus-
529: 8 Tutkimukset ja selvitykset                                 julkaisujen painatuskuluista.
530: 
531: Kulut rahoituskohteista
532:    Tilikauden aikana rahoitettiin yhteensä 34                11 Henkilöstökulut
533: tutkimus- ja selvityshanketta yhteensä 4,9 mil-
534:                                                                                                       1995   1994
535: joonalla markalla. Esimerkkeinä näistä maini-                Henkilökunnan lukumäärä
536: taan seuraavat:                                              tilikauden päättyessä
537:                                                              - yritysrahoitus ...................       9
538: Julkisenja yksityisen sektorin kehittämis-                   -teknologian siirto .............          1
539: hankkeet                                                     - tutkimukset ja selvitykset.              l
540:                                                              -hallinto ............................    15
541:    Suomi-skenaariot
542:    Kansallinen kilpailukyky ja teollinen tulevai-                                                      26      23
543: suus
544:    Ulkomaisten investointien edistäminen
545:    Euroopan unionin kehitys ja Suomen tavoit-                Henkilöstökulut ja luontaisedut
546: teet                                                         -palkat .............................. 6750     5 371
547:    Suomen Pankin valtiosääntöoikeudellinen                   - eläkekulut ........................  1 511    1 130
548: asema                                                        -muut henkilösivukulut .....           1 355    1 221
549:    Talouspolitiikan tietopankki                                                                     9 616    7 722
550:    Eläkevaje ja sukupolvien välinen tulonjako                - luontaisedut .....................     179      163
551:    Kiinteistöjen arvopaperistaminen                                                                 9 795    7 885
552:    Kiinteistösijoitusrahastot
553:    Koulujen sähköpostijärjestelmä
554: 
555: Riskisijoitustoiminnan kehittämishankkeet                      SITRAssa tOimiVan projektihenkilökunnan
556:                                                              määrä oli 6 (edellisenä vuonna 12). Näiden palk-
557:     Teknologiayritysten riskienhallinta                      ka- ym. henkilösivukulut 1,579 miljoonaa mark-
558:     Pääomasijoittamisen kehittäminen Suomessa                kaa sisältyvät rahoituskohteiden kuluihin.
559: 12
560: 
561: 12 Sijoitustoiminnan tuotot                 1995       1994     käyttöiän mukaisina tasapoistoina alkuperäises-
562:                                                                 tä hankintahinnasta.
563: Sijoitustoiminnan tuotot ovat:
564: - korkotuotot .................... . 49 997 51 755              Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat
565: - kurssivoitot ..................... .   9 509 12 287           -muut pitkävaikutteiset menot                   5 vuotta
566: - myyntivoitot ................... . 91 899 82469               -toimitilojen perusparannukset                 10 vuotta
567: - osinkotuotot ................... . II 746      3 787          - koneet ja kalusto ..... . ... .... ... ... .  5 vuotta
568: - vuokratuotot .................. .        227     173
569:                                        163 378 150 471             Sijoitusomaisuuden poistot 0,4 miljoonaa
570:                                                                 markkaa on laskettu käyttöomaisuushyödykkei-
571:   Myyntivoitot ovat syntyneet pääosin Nokian                    den poistoja vastaavalla tavalla ja sisällytetty si-
572: osakkeiden hajauttamisesta.                                     joitustoiminnan kuluihin.
573: 
574: 13 Sijoitustoiminnan kulut
575: - arvonalennukset ............. .        23 068       16 872    15 Ylijäämä
576: - myyntitappiot ................. .       1 354        4 552       Tilikauden ylijäämä on 72,6 miljoonaa mark-
577: - kurssitappiot ................... .     4 368        8 596    kaa. Ylijäämää kasvattavat osakkeiden myyn-
578: - omaisuudenhoitokulut .... .             1 862          927    nistä saadut voitot.
579: - välityspalkkiot ................ .        702        1 029
580: - kiinteistökulut ................ .        560          521
581: - muut kulut ...................... .       642          136
582:                                          32 556       32 633    Taseen liitetiedot (1 000 markkaa)
583: 
584: 14 Suunnitelman mukaiset poistot                                   Liitetiedoissa annetaan lisätietona selvitys ta-
585:                                                                 seen erien sisällöstä. Liitetietojen yhteydessä esi-
586: -muut pitkävaikutteiset menot                   101      88     tetty numero viittaa taseeseen.
587: - toimitilojen perusparannukset                 354     351
588: - koneet ja kalusto ................... .       574     426
589:                                                                 16 Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset
590:                                               1 029     865
591:                                                                    sijoitukset
592:   Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu                       Tilikauden aikana on tehty käyttöomaisuus-
593: käyttöomaisuushyödykkeiden     taloudellisen                    hankintoja 0,9 miljoonalla markalla.
594: 
595: 
596:                                                        Hankintameno            Kert.sumupoist.            Kirjanpitoarvo
597:                                                           31.12.1995                 31.12.1995               31.12.1995
598: -muut pitkävaikutteiset menot ..... ...... ..... .... ...              506                 333                     173
599: -toimitilojen perusparannukset ............... .......              3 538               1 404               2 134
600: -koneet ja kalusto...........................................   _2c:-7c:-9:-8_ _ _ _ _ _1:-6:-7:-7_ _ _ _ _--,-l-,--l--::-:c21
601:                                                                     6 842               3 414               3 428
602: 
603: 
604: Osakkeet ja osuudet ovat:                   1995       1994       Toimitilaosakkeista on siirretty vuokratta-
605: - toimitilaosakkeet ............ .          6 222      8 500    vaksi kunnostettu 475 m 2:n osuus sijoitusomai-
606: -muut osakkeet ................ .             165        165    suuteen.
607:                                             6 387      8 665
608:                                                                                                                  13
609: 
610: 
611: 17 Sijoitusomaisuus                                                Taseen ulkopuolella olevat sijoitukset osakkuus-
612:                                            1995          1994      yrityksiin 31.12.1995 (sijoitus osakepääomaan
613: Strategiset sijoitukset.. ........       77 368        45 476      tai vaihtovelkakirjalainaan)
614: Pitkäaikaiset sijoitukset
615: - joukkovelkakirjalainat ... 380 655                 364 065         Aalto Filtration Oy
616: -kotimaiset osakkeet ....... 416 936                 326 143         Aboatech Oy Ab
617: -ulkomaiset osakkeet ...... 79 330                    49 887         Aboa Venture Ky
618: - rahasto-osuudet ............. 20 113                     0         Acrobaatti Oy
619: - kiinteistösijoitukset ........ 13 068               10 046         Aplicom Oy
620: Lyhytaikaiset sijoitukset                                            BenemecOy
621: - joukkovelkakirjalainat ... 62674                    53 876         Bio-Orbit Oy
622: - sijoitustodistukset .......... 118 668             120 979         Bioka Oy
623: -valuuttatilit ....................          57       25 311         Bioproton Oy
624: - hoitotilit .........................    9 039        2 651         CCM Instruments Ab
625:                                                                      Cerntech Oy
626:                                        1 177 908     998 434         Cellomeda Oy
627:                                                                      Clids Oy
628:   Sijoitusomaisuuteen kuuluvien osakkeiden ja                        David Hoiding Oy
629: osuuksien aktivoitujen hankintamenojen ja                            DCC-Management Oy
630: markkina-arvon erotus:                                               Design Power Inc.
631:                                                     1995    1994     DeskArtes Oy
632:                                                                      DIARC-Technology Oy
633: -markkina-arvo yhteensä 809 164 738 176                              Diomed Ltd.
634: -vastaava kirjanpitoarvo. 516 380 376 030                            Ecolution Oy
635:                                                 -------
636: - erotus ... .. .. ... .. .... ... .... .. . ... 292 784 362 146     Erikkilä Nostotekniikkaa Oy
637:                                                                      FibroGen Inc.
638:    Strategiset sijoitukset on kirjattu, kun maksu-                   FimetOy
639: sitoumus on tehty. Strategisia sijoituksia on tehty                  Finnsonic Oy
640: seuraaviin rahastoihin:                                              Finntech Finnish Technology Ltd. Oy
641:                                                                      Fluid-Bag Oy Ab
642:     Advanced European Technologies                                   Fluilogic Systems Oy
643:     Associated Venture Investors                                     Go Distance Oy Ab Ltd.
644:     Baltic Investment Fund, L.P.                                     Grafisystems Oy
645:     Baring Capricorn Ventures Ltd.                                   Helsingin Tiedepuisto Oy
646:     European Association of Securities Dealers                       Helsingin Yliopiston Hoiding Oy
647:     European Renaissance Capital, L.P.                               High Speed Tech Oy Ltd.
648:     Euroventures Nordica II B.V.                                     Hope Finlandia Oy Ltd.
649:     Finnventure II Ky                                                Indekon Oy
650:     Global Private Equity II                                         Innoke Oy
651:     Hambros Advanced Technology Trust II L.P.                        Innopoli Oy
652:     MB Equity Fund Ky                                                Innoventure Oy
653:     Northwest Russia Regional Venture Fund                           Instmel Oy
654:     Russian Technology Fund, L.P.                                    Intellect Partners, L.P.
655:                                                                      Interferm Oy
656:                                                                      Kalottventure Oy
657:  18 Siirtosaamiset
658:                                                                      Kielikone Oy
659:    Sijoitustoiminnan tuottoihin kirjatut siirtyvät                   Kone Instruments Oy
660:  korot tilikaudelta ovat 26,1 miljoonaa markkaa.                     Labmaster Oy
661:                                                                      Lasermatic Oy
662:                                                                      MAP Medical Technologies Oy
663:  19 Siirtovelat
664:                                                                      Mapvision Oy
665:     Siirtovelkoihin sisältyy strategisista sijoituk-                 Mega Elektroniikka Oy
666:  sista sitoumusten mukaan maksamatta oleva                           Megatrex Oy
667:  määrä 49,4 miljoonaa markkaa.                                       Metorex International Oy
668: 14
669: 
670:      Microbial Oy                                                          Savon Teknia Oy
671:      Micronas Oy                                                           Shanghai Fimet Medical Instruments
672:      Midinvest Oy                                                          Sitrans Oy Ltd.
673:      Modulaire Oy                                                          Skywings Oy Ab
674:      Muotoilutoimisto E & D Oy                                             Solid Information Technology Oy
675:      MytekOy                                                               Spinno-seed Oy
676:      Neorem Magnets Oy                                                     Suomen JOT-Tuote Oy
677:      NeuromagOy                                                            Sysmen Oy
678:      OkmeticOy                                                             Tapvei Oy
679:      Oulutech Oy                                                           Tecnomen Data Collection Inc.
680:      Pharming Health Care Products B.V.                                    Tecnomen System Solutions Oy
681:      Pikespo Invest Oy                                                     Tekinnova Oy
682:      Polarmatic Oy                                                         Teknoventure Oy
683:      Rados Technology Oy                                                   Tuotekehitys Oy Tamlink
684:      Ras-Met Oy                                                            UnicraftOy
685:      Rauma Materials Technology Oy                                         Vakka-Suomen Pääomarahasto Ky
686:      RoctexOy Ab                                                           Visolutions Oy
687:      RollTest Oy                                                           Vista Communication Instruments Oy
688:      SampowerOy
689: 
690: 
691: 
692: 
693:      Näihin 87 yritykseen on sijoitettu
694:                                                                                 1995          ed.vuosina         yhteensä
695: osakkeet ........................................................... .        39 158           138 971           178 129
696: vaihtovelkakirjalainat ...................................... .               17 373            36 486            53 859
697: ehdolliset lainat ................................................ .             936            10 511            11 447
698: muut lainat ....................................................... .          8 844            16 516            25 360
699: yhteensä ........................................................... .        66 311           202 484           268 795
700: 
701: 
702: 
703: 
704:    Osakkuusyrityksiä on poistettu tilikauden ai-                         Taseen ulkopuolella olevat lainat, joihin liittyy
705: kana 11 kappaletta. Näistä neljä teki konkurssin                         takaisinmaksuvelvollisuus, 31.12.1995
706: (sijoitus yhteensä 7,2 miljoonaa markkaa). Seit-
707: semän yritystä myytiin.                                                     Muihin kuin edellä mainittuihin osakkuusyri-
708:    Uusia osakkuusyrityksiä on 16. Näihin on si-                          tyksiin kohdistuvia lainoja oli tilikauden lopussa
709: joitettu yhteensä 38,7 miljoonaa markkaa.                                yhteensä 67,0 miljoonaa markkaa (edellisenä
710:                                                                          vuonna 89,9). Lainoista 2,2 miljoonaa (4,0) on
711:                                                                          sellaisia, joiden takaisinmaksuehto on toteutu-
712:                                                                          nut ja takaisinmaksu tapahtuu kiinteän aikatau-
713:                                                                          lun mukaan, ja 28,2 miljoonaa (41,2) lainoja,
714:                                                                          joiden takaisinmaksu määräytyy kiinteän aika-
715:                                                                          taulun sijaan rojaltiperusteisesti. Lainoja, joiden
716:                                                                          takaisinmaksuehto ei ole toteutunut tai joiden
717:                                                                          takaisinmaksusta ei ole vielä tehty sopimusta, on
718:                                                                          yhteensä 36,6 miljoonaa markkaa (44,7).
719:                                                                                                           15
720: 
721: Taseen ulkopuolella olevat kirjaamattomat sitoumukset 31.12.1995
722: 
723: Rahoituspäätös tehty, mutta sopimus solmimatta
724: 
725: Yritysrahoitus
726: -osakkeet ....................................................... .     43 450
727: - vaihtovelkakirjalainat .................................. .           14 346
728: -ehdolliset lainat ............................................ .        1 015
729: -muut lainat .................................................. .          500         59 311
730: Rahastosijoitu_~set ............................................ .                     22000
731: Teknologian snrto ............................................ .                          810
732: Tutkimukset ja selvitykset ................................ .                           2 125
733: Koulutus .......................................................... .                     100
734: Strategiset sijoitukset ....................................... ..                     24000    108 346
735: Maksamatta sopimuksista
736: 
737: Yritysrahoitus
738: -osakkeet ....................................................... .        167
739: - vaihto velkakirjalainat .................................. .           2000
740: -ehdolliset lainat ........................................... ..        1 089
741: -muut lainat .................................................. .        l 500          4 756
742: Teknologian siirto ............................................ .                         589
743: Tutkimukset ja selvitykset ................................ .                           3 078
744: Koulutus .......................................................... .                   1 080     9 503
745: Sitoumukset yhteensä ...................................... ..                                  117 849
746: 
747:   Kirjaamattomia sitoumuksia oli edellisen tilikauden päättyessä yhteensä 118,0 miljoonaa mark-
748: kaa.
749: 
750:        Helsingissä helmikuun 1. päivänä 1996
751: 
752:                             Raimo Sailas                                   Matti Vuoria
753:                             Matts Andersson                                Markku Linna
754:                             Esko Ollila                                    Hannele Pohjola
755: 16
756: 
757: 
758: 
759: 
760:                          TILINTARKASTUSKERTOMUS
761: 
762:     Eduskunnan valitsemina tilintarkastajina           Tilinpäätös, joka        osoittaa  ylijäämää
763: olemme suorittaneet Suomen itsenäisyyden juh-       72 588 240,30 markkaa, on laadittu voimassa
764: larahaston tilinpäätöksen ja kirjanpidon sekä       olevien säännösten mukaisesti.
765: hallinnon tarkastuksen tilivuodelta 1995 hyvän         Tarkastuksemme perusteella esitämme tulos-
766: tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa.     laskelmanja taseen vahvistamista sekä vastuuva-
767:     KHT-yhteisö SVH Coopers & Lybrand Oy on         pauden myöntämistä hallituksen jäsenille ja yli-
768: suorittanut rahaston sisäisen tarkastuksen ja ra-   asiamiehelle tarkastamaltamme tilivuodelta.
769: hoituskohteiden tarkastuksen. Olemme perehty-       Puollamme tilikauden ylijäämän käsittelyä halli-
770: neet tarkastuksista laadittuihin kertomuksiin.      tuksen esittämällä tavalla.
771: 
772:      Helsingissä helmikuun 14. päivänä 1996
773: 
774:                                         Kauko Heikkinen
775:                     Johannes Leppänen                         Iivo Polvi, JHTT, HTM
776:                     Matti Saarinen                            Martti Tiuri
777:                                         .1. Kalervo Virtanen, KHT
778:            K 2/1996 vp
779: 
780: 
781: 
782: 
783:        EDUSKUNNAN
784: PANKKIVALTUUSTON KERTOMUS
785:              1995
786: 
787:                *
788:         EDUSKUNNAN
789:     TALOUSVALIOKUNNALLE
790: 
791: 
792: 
793: 
794:         HELSINKI 1996
795: ISSN 1237-4334
796: 
797: OY EOITA AB, HELSINKI 1996
798:                                                            SISÄLLYS
799: 
800:                                                                 Sivu                                                                      Sivu
801: SUOMEN PANKIN TOIMINTA .......... .                               5    Valtion velanoton painopiste siirtyi
802:                                                                          markkamarkkinoille ............................ .                 20
803: Taloudellinen kehitys ............................... .           5    Viitelainamarkkinoilla kasvu jatkui ........ .                      20
804:                                                                        Velkapapereiden markkinoilla useita
805: Euroopan talouskasvu hidastui                                            kehityshankkeita ................................. .              2I
806:   vuoden loppua kohden ........................ .                 5    Osakemarkkinoiden kasvu vähäistä ........ .                         22
807: Suomen vientimarkkinat ja vienti                                       Rahoitusmarkkinoita koskeva uusi
808:   kehittyivät suotuisasti .......................... .            5      yhteisölainsäädäntö valmisteilla .......... .                     22
809: Kulutus elvytti kotimaista kysyntää ........ .                    7    Rahoitusmarkkinoiden valmistelu EMUn
810: Kokonaistuotannon nopea kasvu jatkui ..                           8      kolmatta vaihetta varten etenee ........... .                     23
811: Inflaatio oli hidasta ................................. .         8
812: Valtiontalouden alijäämän kasvu taittui ..                        8
813: Vaihtotaseessa ylijäämää ......................... .              9    Maksujärjestelmät ja maksuvälinehuolto ...                          23
814:                                                                        Maksujärjestelmäyhteistyötä EU :n jäsen-
815: Rahapolitiikka ......................................... .        9      maiden kesken ..................................... .             23
816: Korkopolitiikka keveni loppuvuodesta,                                  Suomen Pankin ja pankkien yhteistyö
817:   markka vakaantui ............................... .             10      maksujärjestelmäasioissa tiivistyi ........ .                     24
818: Häiriöitä kansainvälisillä raha- ja                                    Maksujärjestelmien valvontaa kehitettiin.                           24
819:   valuuttamarkkinoilla ........................... .             10    Pankit jatkavat korttirahajärjestelmän
820: Suomen Pankki alensi huutokauppa-                                        kehittämistä ......................................... .          25
821:   korkoa loppuvuodesta ......................... .               II    Pankkien tarve velkaautua Suomen
822: Ulkomainen velka supistui, valtion                                       Pankin sekkitileillä pieneni .................. .                 25
823:   velkaantuminen ulkomaille pysähtyi ....                        I3    Setelistö ennallaan, metallirahat
824: Pankkiluottojen kysyntä elpyi hitaasti,                                  lisääntyivät .......................................... .         25
825:   raha-aggregaattien kasvuvauhti                                       Useita juhlarahoja laskettiin liikkeeseen ..                        26
826:   maltillista ............................................. .     I4   Setelivirrat lisääntyivät ............................ .            26
827: Vähimmäisvarantojärjestelmä uudistettiin                          I5   Suomen Pankki supisti
828: Muutokset maksuvalmiusjärjestelmässä ..                           I5     metallirahavarastojaan ........................ .                 27
829: Rahamarkkinainterventioiden vastapuoli-                                  Metallirahavastuun siirron valmistelu ... .                       27
830:   kriteerejä täsmennettiin ....................... .              I5   Vanhat rahat palautuivat verkalleen ....... .                       27
831: Rahamarkkinainterventioissa valtion arvo-                              Seteleiden väärennöksiä vähän ................ .                    27
832:   paperit pääasialliseksi materiaaliksi ..... .                   I5   Rahahuollon palveluja maksullisiksi ....... .                       27
833: Raha- ja valuuttakurssipolitiikan valmis-                              Yhteisen setelin valmistelu ...................... .                27
834:   telu talous- ja rahaliittoa varten ........... .                I6
835:                                                                        Muu toiminta ........................................... .          28
836: Rahoitusmarkkinat .................................. .            I6
837:                                                                        Valuuttavarannon sijoittaminen .............. .                     28
838:  Pankkien kannattavuus parani hitaasti ... .                      I6
839:  Markkinaehtoisten viitekorkojen käyttö
840:    lisääntyi edelleen .................................. .        17   Tilinpäätös ............................................... .       30
841:  Rakennemuutokset pankkisektorilla ....... .                      I8
842:  Pankkituki vuonna I995 ......................... .               I9   Tuloslaskelma ......................................... .           30
843:  Rahoitusmarkkinoita koskevaa lainsää-                                 Tase ......................................................... .    32
844:    däntöä tarkistettiin .............................. .          I9   Tilinpäätöksen liitteet .............................. .            34
845: 
846:  360025C
847: 4
848: 
849:                                                                Sivu                                                                 Sivu
850: Tilinpäätöksen kommentit ...................... .               36    Rahoitusmarkkinoiden vakauden turvaa-
851:   Kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntö ......... .                36      minen 1 Sponda-konsernin toiminta .....                      40
852:   Tuloslaskelman kommentit ................... .                36    Ylimääräisille talletuksille
853:   Taseen kommentit ................................ .           37      maksettava korko ................................ .          40
854:                                                                       Ulkomainen asiamiespankki ................... .                41
855: PANKKIVALTUUSTON                                                      Ehdotus rahalain muuttamisesta ............. .                 41
856:   KÄSITTELEMIÄ ASIOITA .............. .                         39    Suomen ~~~kin varojen sijoittaminen
857:                                                                         osakke1snn ........................................... .     41
858: SUOMEN PANKKI ............................... .                 39    Kiinteistöjen myyntejä ............................ .          41
859:                                                                       Suomen Pankin eläkesäännön ja perhe-
860: Tilintarkastus .......................................... .     39      eläkesäännön muutoksia ..................... .               42
861: Lainausliikkeen ja valuuttakaupan                                     Eläkevarauksen korko 1996 .................... .               44
862:   tarkastus .............................................. .    39    Tasa-arvoselvitys ..................................... .      44
863: Inventoinnit ja haarakonttorien                                       Suomen Pankin palkkaratkaisu .............. .                  44
864:   tarkastukset ......................................... .      39    Johtokunta .............................................. .    45
865: Kertomus E. 1. Längmanin rahastojen                                   Haarakonttoreiden valvojat .................... .              45
866:   toiminnasta .......................................... .      39    Pankkivaltuusto ...................................... .       45
867: Peruskorko .............................................. .     39    Tilintarkastajat ........................................ .    46
868: Bilateraalinen valuuttatukisopimus
869:   N orges Bankin kanssa ......................... .             40    RAHOITUSTARKASTUS ..................... .                      47
870: Tilapäisluotto Sambialle ......................... .            40
871: 
872: 
873: 
874:                                           Kertomuksen luvut perustuvat vuoden 1996
875:                                                helmikuun alussa käytettävissä
876:                                                      olleisiin tietoihin.
877:                                                                                                          5
878: 
879: 
880: 
881: 
882:                                SUOMEN PANKIN TOIMINTA
883: 
884:               Taloudellinen kehitys                       Taantuman aikana suurentunut julkisen sek-
885:                                                        torin alijäämä supistui suhteessa bruttokansan-
886: Suomen jäsenyys Euroopan unionissa alkoi               tuotteen arvoon, mutta supistumisvauhti oli
887: suotuisissa merkeissä. Taloudellinen kasvu oli         edelleen tavoitteisiin nähden hidasta. Inflaatio jäi
888: nopeaa erityisesti vuoden alussa. Markka vahvis-       Euroopassa aiemmin odotettua hitaammaksi.
889: tui, ja pitkät korot laskivat. Elintarvikkeiden        Myös inflaatioerot kaventuivat. Inflaatiopainei-
890: hinnat alenivat heti vuoden alussa ED-jäsenyy-         den vähentyminen teki useissa ED-maissa tilaa
891: den seurauksena. Kilpailu lisääntyi aiemmin suo-       rahapolitiikan keventämiselle.
892: jatuilla aloilla, mikä sekin oli omiaan alentamaan        Yhdysvalloissa jo neljättä vuotta jatkunut
893: inflaatiopaineita.                                     suhteellisen nopea kasvu alensi työttömyysas-
894:      Talouspolitiikassa jatkettiin jo aiemmin valit-   teen alle 6 prosenttiin. Edellisenä vuonna toteu-
895: tua linjaa, joka perustuu julkisen talouden vel-       tettu rahapolitiikan nopea tiukentaminen näyt-
896: kaantumisen pysäyttämiseen ja hitaaseen inflaa-        tää taittaneen inflaatio-odotukset ja paineet
897: tioon. Tämä linjaus vastaa hyvin myös ED-jäse-         hintojen nostamiseen. Niinpä kuluttajahintojen
898: nyyden asettamia tavoitteita. Maaliskuun edus-         nousuvauhti pysyi alhaisena vuonna 1995 ripeäs-
899:  kuntavaalien jälkeen nimitetyn uuden hallituk-        tä kasvusta ja dollarin ajoittaisesta heikkenemi-
900:  sen ohjelmassa sitouduttiin koko vaalikauden          sestä huolimatta. Siten keskuspankki pystyi las-
901:  kestäviin valtion menotason alentamiseen ja           kemaan korkoja, kun ensimmäiset merkit kas-
902:  työllisyyden määrätietoiseen kohentamiseen.           vun hidastumisesta näkyivät.
903:  Tämä ohjelma vahvistettiin myös syyskuussa hy-            ED-maiden tapaan myös Yhdysvallat on aset-
904:  väksytyssä ED :n komissiolle ja ministerineuvos-      tanut tavoitteeksi taittaa julkisen sektorin vel-
905:  tolle toimitetussa Suomen lähentymisohjelmas-         kaantumisen kasvu. Julkisen sektorin alijäämä
906:  sa.                                                   pieneni vuonna 1995 alle 2 prosenttiin suhteessa
907:      Valtiontalouden tasapainottamista koskevat        bruttokansantuotteen arvoon. Supistuminen oli
908:  päätökset, työttömyyttä vähentävät toimet, syk-       kuitenkin hitaampaa kuin parina edellisenä vuo-
909:  syllä sovitut maltilliset tuloratkaisut, inflaatio-   tena.
910:  odotusten väheneminen sekä pitkien korkojen               Japanissa taloudellinen kasvu oli pysähdyk-
911:  lasku Juovat pohjan kestävälle kasvulle. Samalla      sissäjo kolmatta vuotta peräkkäin. Finanssipoli-
912:  ne antavat hyvän lähtöaseman sille päätöksente-       tiikka oli kevyttä, ja julkisen sektorin alijäämä
913:  koprosessille, jonka aikana ratkeaa Suomen liit-      suureni edelleen. Hitaan kasvun ja osittain myös
914:  tyminen Euroopan unionin talous- ja rahaliiton        pankkien vaikeuksien vuoksi keskuspankki alen-
915:   3. vaiheeseen.                                       si korkojaan lähelle nollaa. Tuntuvakaan korko-
916:                                                        ero ei estänyt jenin nopeaa vahvistumista kevääl-
917:                                                        lä, kun Yhdysvaltain ja Japanin kauppaneuvot-
918:                                                        telutjuuttuivat paikoilleen. Vuoden loppua koh-
919:          Euroopan talouskasvu hidastui                 den jenin dollarikurssi kuitenkin palasi vuoden
920:             vuoden loppua kohden                       alun tasolle.
921: 
922: ED-maiden työllisyys parani vuonna 1995 vain
923: lievästi, vaikka vuoden alkupuoliskolla taloudel-              Suomen vientimarkkinat ja vienti
924: linen kasvu oli nopeaa. Vuoden loppupuolella                       kehittyivät suotuisasti
925: kasvu alkoi hidastua. Vaikka kasvun hidastumi-
926: nen onkin laskettavissa osittain tilapäisten teki-     Maailmankaupan kasvu jatkui voimakkaana
927: jöiden kuten varastojen supistamisen tiliin, epä-      myös vuonna 1995. Kansainvälistä kauppaa
928: varmuus kasvun jatkumisesta lisääntyi selvästi         vauhdittivat erityisesti Yhdysvaltain ja Japanin
929: vuoden lopulla.                                        tuonnin nopea kasvu. Teollisuusmaissa kauppaa
930: 6
931: 
932: lisäsi kysynnän painottuminen kone- ja laite-                                               min. Sen sijaan Ruotsin tuonti kasvoi vilkkaasti
933: investointeihin. Euroopassa kysyntää lisäsivät                                              teollisuuden investointien ja vientituotantoon
934: vuoden alkupuolella yritysten investoinnit, kun                                             tarvittavan tuonnin vauhdittamana.
935: sen sijaan kulutuksen ja asuinrakentamisen kas-                                                Valuuttakurssien tuntuvat heilahtelut viime
936: vu jäi vaatimattomaksi. Aasian nopeasti kasva-                                              vuoden aikana eivät juurikaan vaikuttaneet
937: vien maiden kysyntä enemmän kuin kompensoi                                                  kauppavirtoihin teollisuusmaiden välillä. Sen si-
938: Meksikon kriisistä aiheutuneen vaimentumisen                                                jaan dollarin heikentyminen vuoden aikana alen-
939: latinalaisen Amerikan tuontikysynnässä.                                                     si joidenkin raaka-aineiden ja niistä erityisesti
940:     Koska Saksan ja Englannin tuonnin kasvu oli                                             öljyn hintoja muina valuuttoina. Ruotsin kruu-
941: suhteellisen hidasta, Suomen vientimarkkinat                                                nun heikentyminen laski puolestaan sahatavaran
942: (vientiosuuksilla painotettu maailmankauppa)                                                maailmanmarkkinahintoja. Euroopassahan sa-
943: kasvoivat selvästi maailmankauppaa hitaam-                                                  hatavara suurelta osin laskutetaan kruunuissa.
944: 
945: 
946: 
947: 
948:                                                                                 Kotimainen kehitys
949:                                                                                     1985-94          1992         1993         1994      1995
950:                                                                                    keskimäärin
951:                                                                                                             määrän muutos, %
952: Vienti ....................................................                           4.5           10.0         16.7          13.3      8
953: Yksityiset investoinnit ..........................                                   -5.3          -19.6        -19.5          -0.3     12 1/z
954: Yksityinen kulutus ...............................                                    0.6           -4.9         -2.9           1.8      41/z
955: Kotimainen kokonaiskysyntä ..............                                             0.1           -5.6         -5.5           3.6      5
956: - siitä julkinen ....................................                                 0.8           -2.2         -7.0           0.8          IIz
957: Tuonti ··················································                             3.0            1.1          0.8          12.6     IQlfz
958: BKT .....................................................                             0.6           -3.6         -1.2           4.4      41/z
959: 
960: .... .. ..... .. ...... ..... ............ .............. .... .. muutos, o/o
961: Ansiotaso .............................................                               5.8             1.9         0.7           2.0      41h
962: Yksikkötyökustannukset ·····················                                          3.3            -2.1        -4.6          -2.9      3
963: Vientihinnat .........................................                                2.6             4.7         6.4           1.5      7.0
964: Tuontihinnat ........................................                                 2.1             7.6        10.1          -0.2     -0.1
965: Kuluttajahinnat ....................................                                  4.0             2.9         2.2           1.1       1.0
966: -joulukuu -joulukuu ······················                                                            2.3         1.5           1.6      0.3
967: Pohjainflaatio .......................................                                0.6             2.9         2.6           1.3
968: -marraskuu- marraskuu .................                                                               3.1         2.7           0.8     -0.5
969: Työttömyysaste, % ...............................                                     9.2            13.1        17.9          18.4     17.2
970: 
971: ................................ % bruttokansantuotteesta
972: Bruttoinvestoinnit ................................                                  21.8            16.7        14.3          15.4     16 1h
973: Bruttosäästäminen ·······························                                    19.6            12.1        13.0          16.7     20
974: Vaihtotase= rahoitusjäämä .................                                          -2.2            -4.6        -1.3           1.3      31/z
975: - yrityssektori .....................................                                -2.2            -3.0         2.0           5.0      4 1h
976:                                                                                                                                              1
977: -rahoituslaitokset ..............................                                     0.4            -0.1         1.1           0.4          /z
978: -kotitaloudet .....................................                                  -0.2             4.2         3.4           1.9      3
979: -julkinen sektori ................................                                   -0.1            -5.7        -7.9          -6.0     -5
980: Ulkomainen nettovelka ........................                                       35.5            48.2        54.7          52.5     44
981:                                                                                                          7
982: 
983:      Suomen tavaranviennin määrällinen kasvu            käytettävissä olevia tuloja. Sen sijaan loppuvuo-
984: jatkui nopeana vuoden 1995 kesäkuukausiin               desta alentuneiden korkojen vaikutus ei vielä eh-
985: saakka, ja sen jälkeen se alkoi tasaantua. Keski-       tinyt vaikuttaa kotimaiseen kysyntään.
986: määrin vienti kuitenkin kasvoi edellisestä vuo-            Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kas-
987: desta 6 %, eli vientimarkkinoiden kasvua vähem-         voivat vuonna 1995 reaalisesti lähes 7 %, osittain
988: män. Vientiä tukivat hyvänä pysynyt hintakilpai-        tosin kaksien veronpalautusten ansiosta. Reaali-
989: lukyky ja kansainvälistä kysyntää vastaava tuo-         tulojen nousuun vaikuttivat tuntuvasti kasva-
990: tevalikoima. Vuoden aikana viennin kasvua al-           neet nimellistulot ja hitaana pysynyt inflaatio.
991: koi rajoittaa kapasiteetin puute useissa yrityksis-     Työtulojen kasvu ja työttömyysriskin pienenty-
992:  sä, erityisesti metalliteollisuudessa. Loppuvuo-       minen lisäsivät kotitalouksien luottamusta tule-
993: desta joidenkin metsätuotteiden vientiä ryhdyt-         vaisuuteen. Yksityinen kulutus kasvoikin huo-
994:  tiin rajoittamaan myyntihintojen vakauttami-           mattavasti, 41h %.
995:  seksi.                                                    Asuntojen ostaminen ei sen sijaan kiinnosta-
996:      Metalliteollisuuden vienti kasvoi erittäin no-     nut kotitalouksia, jotka lamanjäljiltä olivat edel-
997:  peasti mm. elektroniikkatuotteiden ansiosta.           leen haluttomia tekemään pitkäaikaisia sitou-
998:  Myös konepajateollisuuden tuotteita vietiin run-       muksia. Edellisenä vuonna koettu pitkien korko-
999:  saasti maailmalla menossa olleen investointibuu-       jen nousu oli omiaan pitämään yllä pelkoja kor-
1000:  min ansiosta. Tosin tässä ryhmässä kasvulukuja         kojen uudesta noususta, mikä myös vähensi kiin-
1001:  pienensi parin laivatoimituksen siirtyminen vuo-       nostusta lainanottoon. Syksyn 1994 palkkarat-
1002:  teen 1996.                                             kaisut lisäsivät kevätkuukausina pelkoja inflaa-
1003:      Metsäteollisuuden markkinatilanne alkoijois-       tion kiihtymisestä ja sitä kautta korkojen nou-
1004:  sakin tuoteryhmissä heikentyä selvästi vuoden          susta. Asuntojen hinnat laskivat tästä syystäjon-
1005:  loppua kohden. Jo keväällä sahatavaran vienti          kin verran vuoden 1995 aikana. Kotitalouksien
1006:  oli joutunut vaikeuksiin, mutta syksyllä joudut-       velkaantuminen väheni siis edelleen. Tosin huo-
1007:  tiin rajoittamaan myös hienopaperin tuotantoa.         mattava osa kotitalouksista kärsi edelleen ylivel-
1008:   Sellun ja paperituotteiden keskimääräinen vien-       kaantumisen aiheuttamista ongelmista.
1009:  tihinta nousi kuitenkin erittäin nopeasti, ja vielä        Myös yrityssektorin rahoitusasema parani ja
1010:  joulukuussa tuoteryhmän vientihinnat olivat            velkaantuminen väheni vuonna 1995. Korkea
1011:   markan vahvistumisesta huolimatta 27 % kor-           kapasiteetin käyttöaste ja vientihintojen nousu
1012:   keammat kuin vuotta aiemmin. Paperituotteiden         paransivat huomattavasti teollisuusyritysten tu-
1013:   hintojen nousu johtui hyvän markkinatilanteen         loksia. Kotimaiset kustannukset eivät nousseet
1014:   lisäksi siitä, että tässä noususuhdanteessa inves-    niin nopeasti kuin aiemmissa noususuhdanteissa
1015:   toinnit uuteen kapasiteettiin maailmalla ovat         yleensä on käynyt. Teollisuuden velkaantunei-
1016:  jääneet erittäin vähäisiksi.                           suus onkin nyt selvästi vähäisempää kuin keski-
1017:      Vientihintojen nousua vuoden 1995 aikana           määrin 1980-luvulla.
1018:   nopeutti paperituotteiden lisäksi myös metallin          Teollisuuden investoinnit lisääntyivät huo-
1019:   perusteollisuuden vientihintojen vahvistuminen.       mattavasti vuonna 1995. Investointihalukkuutta
1020:   Kun samanaikaisesti öljyn ja öljytuotteiden           lisäsi hyvän kannattavuuden lisäksi kapasiteetin
1021:   tuontihinnat laskivat, vaihtosuhde oli vuoden         puute. ED-jäsenyyden varmistuminen käynnisti
1022:    1995 lopulla lähes 10% parempi kuin vuotta           puolestaanjoitakin odottamassa olleita hankkei-
1023:   aiemmin. Vaihtosuhde siis palautui samalle ta-        ta. Teollisuuden investointiaste oli vuonna 1995
1024:   solle kuin edellisessä suhdannehuipussa vuonna        jo kutakuinkin sama kuin keskimäärin 1980-lu-
1025:    1989.                                                vulla, mutta yritykset eivät tarvinneet nyt juuri-
1026:                                                         kaan lainarahaa.
1027:                                                             Muiden kuin teollisten yritysten asema vahvis-
1028:                                                         tui jonkin verran rationalisointien ja kulutus-
1029:        Kulutus elvytti kotimaista kysyntää              kysynnän kasvun ansiosta. Niiden velkaantunei-
1030:                                                         suus oli kuitenkin edelleen suurempaa kuin 1980-
1031:  Kotimainen kysyntä kasvoi vuonna 1995 5%               luvun puolessa välissä. Kotimarkkinayrityksiä
1032:  yksityisen kulutuksen ja teollisuuden investoin-       rasitti myös edelleen monilla aloilla kysyntään
1033:  tien lisääntymisen ansiosta. Rakennusalan lama         nähden liiallinen kapasiteetti, joten investointi-
1034:  sitä vastoin jatkui, mikä tuntui erityisesti asunto-   tarpeita ei juurikaan syntynyt.
1035:  tuotannossa. Markan vahvistuminen tuki kysyn-             Julkinen sektori on joutunut yrityssektorin
1036:  tää lisäämällä kotitalouksien ja suljetun sektorin     tavoin ratianalisoimaan toimintaansa. Julkinen
1037: 8
1038: 
1039: kysyntä, investoinnit ja kulutus, kasvoi vuonna       man elintarvikkeiden hintojen laskua välillisen
1040: 1995 hieman. Julkisten menojen (pl. finanssisijoi-    verotuksen kiristäminen olisi vauhdittanut ku-
1041: tukset) osuus bruttokansantuotteesta alentui.         luttajahintojen nousuvauhdin vuoden 1995 alku-
1042:                                                       puolella vajaasta 2 prosentista 3 prosentin tuntu-
1043:                                                       maan.
1044:     Kokonaistuotannon nopea kasvu jatkui                 Vakaa hintakehitys uhkasi vaarautua vuoden
1045:                                                       alkupuolella, kun edellisen syksyn palkkaratkai-
1046: Kuten edellisinäkin vuosina, tuotannon kasvua         sujen vaikutukset alkoivat nostaa työvoimakus-
1047: vuonna 1995 tuki merkittävimmin vientisektori,        tannuksia ja inflaatio-odotuksia. Oli pelättävis-
1048: mutta myös muun yritystoiminnan tuotanto li-          sä, että vientisektorin erittäin vahva kannatta-
1049: sääntyi jonkin verran. Kokonaistuotannon kas-         vuus alkaisi entiseen tapaansa siirtyä kotimaisiin
1050: vuksi tuli runsaat 4 %. Teollisuustuotannon kas-      kustannuksiin. Koko kansantalouden ansiotaso
1051: vuvauhti alkoi vuoden loppua kohden hidastua          nousikin edellisestä vuodesta keskimäärin 41/z %.
1052: osin tilapäisten tekijöiden vuoksi. Osassa teolli-    Tuottavuuden kasvu ei riittänyt kompensoi-
1053: suutta kapasiteettirajoitteet vaimensivat tuotan-     maan työkustannusten nousua, joten yksikkö-
1054: non kasvua. Metsäteollisuuden seisokit vähensi-       työkustannusten noususta aiheutui selvästi in-
1055: vät tuotantoa vuoden loppupuolella.                   flaatiopaineita.
1056:    Koska teollisuuden investoinnit painottuivat          Inflaatiopaineita hillitsi kuitenkin vahvistuva
1057: koneisiin ja laitteisiin ja kotitaloudet välttivät    markka, jonka vuoksi tuontihinnat olivat hie-
1058: hankkimasta uusia asuntoja, rakennustuotanto          nokseltaan laskussa. Erityisesti kulutustavaroi-
1059: oli edelleen lamassa. Teollisuuden aloittamat         den ja öljyn hinta laskivat tuntuvasti. Samoin
1060: muutamat suuret investointiprojektit eivät vielä      vahvistuva markka hillitsi haluja siirtää kustan-
1061: täysimääräisesti näkyneet tuotannossa. Raken-         nusten nousu hintoihin. Valuuttakurssin kehitys
1062: nustuotannossa toimintaa oli laajemmin vain           oli siis alentuneen ruuan hinnan ohella omiaan
1063: korjausrakentamisessa.                                pitämään myös inflaatio-odotukset alhaisina.
1064:     Palvelualojen ja muiden kotimarkkina-alojen          Elintarvikkeiden hintojen ja tuontihinto-
1065: työllisyys ei vuonna 1995 juurikaan kohentunut.       jen lasku vaikuttaa pohjainflaatioindikaattoriin
1066: Loppuvuoden 1994 suuret palkankorotukset yh-          enemmän kuin kuluttajahintaindeksiin, koska
1067: dessä leveän verokiilan kanssa vaikeuttivat osal-     edellisestä on poistettu asuntojen hintojen, kor-
1068: taan työllisyyden parantumista. Ainoastaan            kojen ja välillisen verotuksen vaikutus. Pohjain-
1069: teollisuus lisäsi selvästi työvoimaansa. Työttö-      flaation vuosimuutos kääntyikin negatiiviseksi
1070: myysaste aleni vähemmän kuin työllisyyden li-         kesäkuukausista alkaen.
1071: säys olisi edellyttänyt, koska myös työvoiman            Vuoden aikana alhainen noin 2 prosentin in-
1072: tarjonta kasvoi. Työttömyysaste aleni siten vain      flaatiotavoite alettiin hyväksyä yhä laajemmin.
1073: hitaasti ja pysyi korkeana, keskimäärin 17.2 .')ro-   Työmarkkinaosapuolet pitivät selvästi tarpeelli-
1074: senttina.                                             sena solmia pitkäaikainen ja palkkakustannuk-
1075:     Korkeana pysyneen työttömyyden vuoksi hal-        sia hillitsevä sopimus. Tämä johtikin keskitet-
1076: litus esitti eduskunnalle työllisyyspoliittisen oh-   tyyn hivenen yli kaksivuotiseen tulosopimuk-
1077: jelman, jonka merkittävin osa oli välillisten työ-    seen, jossa mukana olivat käytännössä kaikki
1078: kustannusten alentaminen keskimäärin 1.5 pro-         palkansaajat. Sopimuspalkoista syntyvä inflaa-
1079: senttiyksiköllä. Ohjelman avulla pyritään myös        tiopaine jääkin vuosina 1996-97 selvästi pie-
1080: lisäämään työmarkkinoiden toimivuutta.                nemmäksi kuin vuonna 1995.
1081: 
1082: 
1083:                Inflaatio oli hidasta                      Valtiontalouden alijäämän kasvu taittui
1084: 
1085: Merkittävin kuluttajahintoihin vaikuttanut teki-      Valtion lainanotto oli alkuvuodesta vielä varsin
1086: jä olivat ED-jäsenyyden vuoksi alentuneet elin-       suurta, koska tilapäiset tekijät lisäsivät menoja ja
1087: tarvikkeiden hinnat; ne alkoivat laskea jo vuoden     vähensivät tuloja. Valtiontalouden rahoitusase-
1088: 1994 lopulla. Ruuan hinta aleni tuntuvammin           ma vahvistui kuitenkin vuoden 1995loppua koh-
1089: vuoden alkukuukausina ja uudelleen syksyllä.          den ja nettorahoitustarve oli 63-64 mrd. mark-
1090: Siten ED-jäsenyydellä on merkittävä, mutta tila-      kaa eli pienempi kuin edellisenä vuonna. Valtion
1091: päinen vaikutus kuluttajahintaindeksin vuosi-         tulot kasvoivat edellisestä vuodesta 10 %ja me-
1092: muutosvauhtiin vielä vuoden 1996 puolelle. 11-        not 7%.
1093:                                                                                                           9
1094: 
1095:     Menoista kasvoivat edelleen valtionvelan ko-      määrän kasvu pysähtyi, kun taas tuonnin kasvu
1096: rot. Tulonsiirrot kotitalouksille, mm. työllisyys-    jatkui kotimaisen kysynnän elvyttämänä koko
1097: tilanteen parantumisen vuoksi, sen sijaan väheni-     vuoden. Vaikka tuonti kasvoi määrällisesti vien-
1098: vät yli 4 prosenttia vuodesta 1994, noin 42 mrd.      tiä enemmän, kauppataseen ylijäämä pysyi suu-
1099: markkaan. Palkkasumman nopea kasvu ja kulu-           rena vaihtosuhteen tuntuvan paranemisen vuok-
1100: tuksen elpyminen lisäsivät puolestaan valtion tu-     si.
1101: loja. Koko tulo- ja varallisuusveron kertymä toi          Vaihtotaseen muista eristä palvelutase vahvis-
1102: valtion kassaan 15% edellistä vuotta enemmän.         tui tuntuvasti edellisestä vuodesta. Kuljetuksista
1103:     Uuden, maaliskuussa 1995 virkaansa astu-          saadut tulot kasvoivat nopeammin kuin ulko-
1104: neen hallituksen toimet julkisen sektorin vel-        maanmatkailun lisääntymisestä koituneet me-
1105: kaantumisen pysäyttämiseksi vaikuttivat vain          not. Markan vahvistuminenja ulkomaisen velan
1106: vähän vuoden 1995 lainanottoon. Hallitusohjel-        supistuminen vahvistivat puolestaan pääoman-
1107: man mukaan valtion menoperusteita leikataan           korvaustasetta. ED-jäsenmaksuja oli saman ver-
1108: noin 21 mrd. markalla vaalikauden loppuun             ran kuin EU:sta saatuja tukia.
1109: mennessä. Kun mukaan lasketaan valtion meno-              Vaihtotaseen ylijäämäksi vuonna 1995 muo-
1110: jen leikkaukset vuodesta 1991 alkaen, säästöt         dostui 19 mrd. markkaa, mikä oli selvästi enem-
1111: ovat yhteensä vuonna 1999 jo 8% kokonaistuo-          män kuin edellisenä vuonna. Tällä määrällä Suo-
1112: tannon arvosta. Syksyllä tehdystä työllisyysoh-       mi kykeni vähentämään kansainvälisesti verrat-
1113: jelmasta ei ole valtiontaloudelle juurikaan rasi-     tuna suurta ulkomaista nettovelkaansa. Suhtees-
1114: tusta.                                                sa bruttokansantuotteeseen vaihtotaseen ylijää-
1115:      Kun kunnallistalous ja sosiaaliturvarahastot     mä oli 31h %. Kotimaisten sektoreiden kannalta
1116:  olivat vuonna 1995 rahoitusylijäämäisiä, koko        vaihtotaseen ylijäämän vahvistuminen merkitsi
1117: julkisen sektorin alijäämäksi muodostui 5.5%          yksityisen sektorin ja siitä erityisesti yritysten ra-
1118:  kokonaistuotannon arvoon suhteutettuna. Jul-         hoitusaseman tuntuvaa vahvistumista edellisestä
1119:  kisen sektorin velka oli samojen lähentymiskri-      vuodesta.
1120:  teerien mukaan puolestaan vuoden lopulla 60 %
1121:  bruttokansantuotteesta. Valtion velka sen sijaan
1122:  kasvoi edelleen nopeasti, 359 mrd. markkaan eli                        Rahapolitiikka
1123:  65 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
1124:      Julkisen talouden rahoitusaseman tervehdyt-      Rahapolitiikan toimintaympäristö oli vuoden
1125:  täminen edellyttää julkisten menojen karsimista      1995 aikana suotuisa. Inflaatio-odotukset tait-
1126:  useiden vuosien ajan. Ilman menojen karsimista       tuivat vuoden aikana. Kansainvälisistä häiriöte-
1127:  ei myöskään ole mahdollista toteuttaa työllisyyt-    kijöistä huolimatta markka säilyi vakaana. Ul-
1128:  tä parantavia ja verokiilaa pienentäviä verotuk-     koisen tasapainon vahvistuminen jatkui, ja pit-
1129:  sen muutoksia. Uusi hallitus antoi koko vaali-       kät obligaatiokorot laskivat selvästi.
1130:  kauden kattavan säästöohjelman. Samat toi-               Alkuvuoden voimakkaaseen talouskasvuun
1131:  menpiteet kirjattiin myös Suomen lähentymisoh-       liittyvä inflaatio-odotusten kasvu sekä lähinnä
1132:  jelmaan, joka jätettiin syyskuussa EU:n komis-       kustannustekijöistä aiheutuvien inflaatiopainei-
1133:  siolle ja ministerineuvostolle. Ohjelma sai myön-    den lisääntyminen rajoittivat rahapolitiikan liik-
1134:  teisen vastaanoton talous- ja valtiovarainminis-     kumavaraa vuoden viimeiselle neljännekselle
1135:  terien muodostaman Ecofin-neuvoston kokouk-          saakka. Suomen Pankki korotti helmi- ja kesä-
1136:   sessa lokakuussa. Ohjelman mukaan Suomi täyt-       kuussa huutokauppakorkoa, mutta loppuvuo-
1137:   tää talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen edel-   desta rahapolitiikan liikkumavara lisääntyi.
1138:   lyttämän julkisen talouden alijäämäkriteerin jo     Avainasemassa olivat valtiontaloutta ja työ-
1139:   vuonna 1996 ja julkista velkaa koskevan kritee-     markkinoita koskevat ratkaisut. Talouspolitii-
1140:   rin vuonna 1999, nopean kasvun vaihtoehdossa        kan johdonmukaisilla toimilla luotiin edellytyk-
1141:  jo vuonna 1997.                                      set vakauteen pääsemiselle: alhaiselle inflaatiolle,
1142:                                                       hyvälle kilpailukyvylle, valtiontalouden terveh-
1143:                                                       dyttämiselle sekä työllisyyden parantumiselle.
1144:              Vaihtotaseessa ylijäämää                 Koska luottamus talouspolitiikkaan oli lisäänty-
1145:                                                       nyt ja inflaatio-odotukset olivat taittuneet, edel-
1146:  Kauppataseen ylijäämä oli vuonna 1995 42             lytykset korkotason alenemiselle olivat olemas-
1147:  mrd. markkaa, eli selvästi enemmän kuin edel-        sa, joten Suomen Pankki laski huutokauppakor-
1148:  lisenä vuonna. Vuoden loppua kohti viennin           koa ja peruskorkoa loppuvuodesta.
1149: 
1150:  2 360025C
1151: 10
1152: 
1153:      Korkopolitiikka keveni loppuvuodesta,           peasti, kun taas huhtikuussa ja elokuussa vai-
1154:               markka vakaantui                       mennettiin markan liian nopeaa vahvistumista.
1155:                                                      Suomen Pankin termiinipositio kasvoi alkuvuo-
1156: Rahapolitiikan vuonna 1994 alkanut varovai-          desta ja elokuussa, kun osa pääomanliikkeiden
1157: nen kiristäminen jatkui helmikuussa, kun Suo-        likviditeettiä kiristävästä vaikutuksesta neutra-
1158: men Pankki korotti huutokauppakorkoa 0.25            loitiin termiinikaupoin. Maalis-toukokuussa
1159: prosenttiyksikköä 5.75 prosenttiin, ja kesäkuus-     ja loppuvuodesta valuuttamarkkinoiden ollessa
1160: sa, jolloin huutokauppakorkoa nostettiin uudel-      rauhalliset termiinisalkun annettiin supistua ja
1161: leen 0.25 prosenttiyksikköä. Koronnostoa pe-         termiinien erääntyä. Valtio ei ottanut vuoden
1162: rusteltiin kasvaneilla inflaatio-odotuksilla ja      1995 aikana nettomääräisesti ulkomaista lainaa,
1163: kustannuspaineilla. Pitkät korot olivat korkeim-     mikä osaltaan teki Suomen Pankin valuuttava-
1164: millaan alkuvuodesta, mutta laskivat senjälkeen      rannonja termiiniposition supistamisen mahdol-
1165: tasaisesti, kun taas lyhyet markkinakorot olivat     liseksi. Loppuvuodesta Suomen Pankki salli
1166: korkeimmillaan kesällä ja laskivat loppuvuo-         markan arvossa jonkin verran aikaisempaa pie-
1167: desta.                                               nemmän vaihtelun. Vuoden lopussa markka oli
1168:    Koska toteutunut inflaatio pysyi alhaisena ja     kauppapainoisella valuuttaindeksillä mitaten
1169: inflaatiotavoitteen uskottavuus lisääntyi, alkoi-    3 %vahvempi kuin edellisen vuoden vastaavana
1170: vat taloudenpitäjien inflaatio-odotukset taittua     ajankohtana.
1171: ja markkinoiden korko-odotukset kääntyä.
1172: Myös tulevan inflaatiovauhdin arvioitiin säily-
1173: vän lähivuosina matalana tilapäistekijöistä huo-
1174: limatta. Kun lisäksi näkymät valtiontalouden                    Häiriöitä kansainvälisillä
1175: tervehtymisestä olivat parantuneet ja työmarkki-              raha- ja valuuttamarkkinoilla
1176: noilla saavutettiin poikkeuksellisen maltilliset
1177: tulosopimukset, syntyi syksyllä tilaa rahapolitii-   Meksikon talousongelmien kärjistyminen ai-
1178: kan keventämiseen. Tämä mahdollisuus käytet-         heutti kansainvälisille raha- ja valuuttamarkki-
1179: tiin hyväksi loka-joulukuussa, jolloin huuto-        noille häiriöitä vuodenvaihteen 1994-95 mo-
1180: kauppakorkoa laskettiin yhteensä 1.75 prosent-       lemmin puolin. Yhdysvaltain dollari heikentyi
1181: tiyksikön verran 4.25 prosenttiin ja peruskorkoa     tammi-huhtikuussa Saksan markan suhteen
1182: laskettiin 5.25 prosentista 5 prosenttiin marras-    noin 13% ja Japanin jenin suhteen noin 19%.
1183: kuun alusta sekä edelleen 4.75 prosenttiin 15.       Euroopassa Meksikon kriisin seurannaisvaiku-
1184: joulukuuta alkaen.                                   tukset näkyivät tammikuussa voimakkaimmin
1185:     Rahapolitiikan mitoitusperusta pysyi vuoden      Espanjan, Italian ja Ruotsin rahamarkkinoilla.
1186: aikana ennallaan. Politiikka mitoitettiin keski-         Valuuttamarkkinoiden häiriöt kärjistyivät
1187: pitkän aikavälin noin 2 prosentin inflaatiotavoit-   maaliskuun alussa. Euroopan unionin valuutta-
1188: teen mukaisesti. Mitoitus perustui Suomen Pan-       kurssimekanismiin ERM:ään kuuluvien valuut-
1189: kin arvioihin tulevasta inflaatiokehityksestä.       tojen keskinäinen poikkeama lähestyi järjestel-
1190: Hintakehitystä arvioitaessa hyödynnettiin en-        män vaihtelualueiden rajoja. Espanjan peseta
1191: nusteita ja useita talouden tilaa kuvaavia indi-     joutui niin voimakkaan paineen alaiseksi, että
1192: kaattoreita. Arvioista kerrottiin aikaisempaa        Euroopan unionin raha-asiain komitea kutsut-
1193: täsmällisemmin julkisuudessa, mm. Markka &           tiin Espanjan vaatimuksesta koolle maaliskuun
1194: talous -lehden vakioartikkeleissa "Taloudellinen     5. päivänä. Raha-asiain komitea päätti kokouk-
1195: kehitys, inflaatio ja rahapolitiikka" ja lokakuus-   sessaan Espanjan pesetan 7 prosentin ja Portuga-
1196: sa myös erillisessä tiedotteessa. Rahapolitiikan     lin escudon 3.5 prosentin devalvaatioista muiden
1197: ohjauksessa huutokauppakoron keskeinen mer-          ERM-valuuttojen suhteen.
1198: kitys vakiintui vuoden aikana.                           Maaliskuun lopulla Saksan keskuspankki las-
1199:     Kansainvälisten valuuttamarkkinoiden häi-        ki diskonuokorkoa 0.5 prosenttiyksikköä 4 pro-
1200: riöt eivät heijastuneet markan ulkoiseen arvoon      senttiin ja repo korkoa, joka on Saksan rahapoli-
1201: juuri lainkaan. Kun valuuttainterventiot olivat      tiikan tärkeä ohjauskorko, 4.85 prosentista 4.5
1202: aikaisempia vuosia vähäisempiä, markan arvo          prosenttiin. Sveitsin, Belgian, Itävallan ja Hol-
1203: määräytyi vapaasti. Kauppapainoiseen valuut-         lannin keskuspankit seurasivat Saksan koronlas-
1204: taindeksiin ja ecukoriin nähden markka vahvis-       kua. Saksassa rahan määrän kasvu oli keskus-
1205: tui vuoden aikana selvästi. Alkuvuodesta ja syk-     pankin tavoitealueen alapuolella ja inflaatio hi-
1206: syllä markkaa estettiin heikentymästä liian no-      dastumassa.
1207:                                                                                                      11
1208: 
1209:     Yhdysvaltain keskuspankki alensi odotetusti        varjosti kansainvälisiä pääomamarkkinoita.
1210: lyhyttä tavoitekorkoaan (ns. fed funds -korko)         Keskustelu EMU-kelpoisista maista ja EMU-
1211: heinäkuun alkupuolella 0.25 prosenttiyksikköä          aikataulusta taas osoitti, että mitä lähemmäksi
1212: 5.75 prosenttiin. Korkoa oli sitä ennen nostettu       takaraja kolmannen vaiheen aloittamiselle tulee,
1213: yhteensä seitsemän kertaa. DiskonUokorko pi-           sitä herkemmäksi markkinat tälle keskustelulle
1214: dettiin edelleen 5.25 prosentissa. Koron laskuun       muuttuvat.
1215: olivat syynä merkit Yhdysvaltain talouskasvun
1216: heikentymisestä. Japanin, Ranskan, Tanskan ja
1217: Kanadan keskuspankit seurasivat Yhdysvaltain
1218: keskuspankkia rahapolitiikan maltillisessa ke-           Suomen Pankki alensi huutokauppakorkoa
1219: ventämisessä. Yhdysvaltain koron laskun myötä                       loppuvuodesta
1220: pitkät korot alenivat myös Euroopassa.
1221:     Rahapolitiikan keventäminen jatkui elokuus-        Alkuvuoden kansainvälisten raha- ja valuutta-
1222: sa, kun Saksan keskuspankki laski korkojaan            markkinoiden häiriöt eivät vaikuttaneet merkit-
1223: puoli prosenttiyksikköä - diskonUokorko las-           tävästi Suomeen. Markan ulkoisen arvon vahvis-
1224: kettiin 3.5 prosenttiin ja lombardkorko 5.5 pro-       tuminen vuoden 1994 aikana oli seurausta ylijää-
1225: senttiin. Keskeisin peruste Saksan korkojen alen-      mäisen vaihtotaseen ja ripeän taloudellisen kas-
1226: tamiselle oli raha-aggregaatti M3:n supistumi-         vun ohella Suomen taloutta koskevan yleisen
1227: nen ja Saksan myönteinen inflaatiokehitys. Lä-         luottamuksen vahvistumisesta. Suomi oli onnis-
1228: hes kaikissa ERM-maissa seurattiin Saksan esi-         tunut vakauttamaan valtiontalouttaan, ja vuo-
1229: merkkiä.                                               den alusta toteutunut ED-jäsenyys lisäsi edelleen
1230:      Dollari alkoi vahvistua elokuun alussa keskei-    luottamusta Suomen talouteen. Kansainvälisten
1231: siin valuuttoihin nähden. Dollarin vaihtelun suu-      markkinoiden häiriöt heijastuivat vaimentunei-
1232: ruutta kuvaa se, että elokuun lopussa dollari oli      na Suomen markkinoille lähinnäRuotsin kautta.
1233: jenin suhteen noin 21 % vahvempi kuin huhti-           Tammikuussa markan ulkoinen arvo heikentyi
1234: kuun puolessa välissä, jolloin dollari oli heikoim-    ulkomaankauppapainoisella valuuttaindeksillä
1235: millaan. Saksan markan suhteen dollari vahvis-         mitaten noin prosentin. Korkotaso pysyi tammi-
1236: tui elokuun alkupuolella 7 %.                          kuussa vakaana.
1237:      Keskustelu talous- ja rahaliiton kolmannen           Suomen Pankki oli nostanut huutokauppa-
1238:  vaiheen aikataulusta ja siihen osallistuvista         korkoaan joulukuussa 1994 toteuttamallaan
1239:  EMU-kelpoisista maista vaikutti valuuttamark-         määrähuutokaupalla. Huutokauppakoron rooli
1240:  kinoilla syksyllä. Lokakuun alussa Ranskan            tärkeimpänä rahapolitiikan ohjauskorkona vah-
1241:  frangi alkoi heikentyä nopeasti Saksan markan         vistui edelleen vuoden 1995 aikana. Suomen
1242:  suhteen. Ranskan, Espanjan ja Italian korot           Pankki korotti huutokauppakorkoa helmikuus-
1243:  nousivat merkittävästi uudelleen lokakuun lo-         sa neljännesprosenttiyksiköllä 5.75 prosenttiin.
1244:  pussa. Loppuvuonna Ranskan hallituksen sääs-          Koron nostaminen perustui siihen, että lähivuo-
1245:  töohjelmaa koskeneet vaikeudet eivät heijastu-        sien inflaatio-odotukset ja kustannuspaineet oli-
1246:  neet rahamarkkinoille.                                vat selvästi kasvaneet. Vientihintojen, palkkojen
1247:      Vuoden loppupuolella näkemykset eurooppa-         ja kotimaisten raaka-aineiden hintojen nousuun
1248:  laisten talouksien kasvuvauhdin hidastumisesta        sisältyi voimistunut inflaation vaara.
1249:  verrattuna aikaisempiin odotuksiin loivat tilaa          Lyhyet korot nousivat helmikuussa huuto-
1250:  pitkien korkojen voimakkaalle laskulle. Koska         kauppakoron nostoa vastaavasti ja pitkät obli-
1251:  inflaatiopaineet samanaikaisesti pysyivät vähäi-      gaatiokorot laskivat jonkin verran osittain kan-
1252:  sinä, odotukset uusista keskuspankkien rahapo-        sainvälisten, lähinnä Yhdysvaltojen, pitkien kor-
1253:  litiikan kevennyksistä lisääntyivät. Joulukuun        kojen laskun seurauksena. Pisimmät korot ylitti-
1254:  14. päivänä Saksan keskuspankki laskikin sekä         vät Suomessa kuitenkin edelleen 10 prosentin
1255:  diskontto- että lombardkorkoaan 0.5 prosent-          tason. Kolmen kuukauden korkoero Saksan
1256:  tiyksikköä 3 prosenttiin ja 5 prosenttiin ja asetti   markkaan nähden kasvoi tammi-helmikuussa
1257:  repohuutokaupan koron 3.75 prosenttiin.               noin 0.3 prosenttiyksiköllä ja oli helmikuun lo-
1258:      Kansainväliset raha- ja valuuttamarkkinat         pussa vajaan prosenttiyksikön. Pitkien korkojen
1259:  olivat koko vuoden häiriöille alttiita. Dollarin      ero oli helmikuun lopussa noin 2.8 prosenttiyk-
1260:  arvo ja erityisesti sen arvo suhteessa jeniin oli     sikköä. Markka sen sijaan vahvistui helmikuus-
1261:  keskeinen ongelma. Keskuspankit tukivat dolla-        sa selvästi, ulkomaankauppapainoisella valuut-
1262:  ria useaan otteeseen. Myös Japanin pankkikriisi       taindeksillä mitaten 3.8 prosentilla. Markkaa
1263: 12
1264: 
1265: 
1266: vahvistivat lähinnä Yhdysvaltain dollarin ja           kuussa markkinakorkoja ja vahvistivat mark-
1267: Ruotsin kruunun heikkeneminen.                         kaa. Samalla koronlaskuodotukset lisääntyivät
1268:    Ripeästi muodostettu hallitus ja hallitusohjel-     jyrkästi. Markan vahvistuessa elokuun alussa
1269: maan sisältyvien valtiontalouden säästösuunni-         voimakkaasti Suomen Pankki osti valuuttaa, ja
1270: telmien saama myönteinen vastaanotto vaikutti-         markan heiketessä aivan elokuun lopussa Suo-
1271: vat siihen, että pitkät obligaatiokorot laskivat yli   men Pankki myi valuuttaa. Markka heikkeni,
1272: prosenttiyksikön huhtikuussa. Korkoero Sak-            kun Saksan markka vahvistui jyrkästi kansain-
1273: saan nähden kapeni vastaavasti 2 prosenttiyksik-       välisillä valuuttamarkkinoilla. Valuuttamarkki-
1274: köön. Pitkien korkojen laskun takia tuottokäyrä        noiden rauhoituttua kansainvälinen korkojen
1275: oli loiventunut vuoden alusta selvästi ja heijasti     lasku veti myös kotimaista korkotasoa alaspäin.
1276: paitsi Suomen talouspolitiikan linjan uskotta-         Myös monet ED-maat alensivat keskuspankki-
1277: vuuden vahvistumista myös inflaatio-odotusten          korkojaan elokuussa. Pitkät korot laskivat kui-
1278: vähentymistä.                                          tenkin Suomessa enemmän kuin monessa muus-
1279:    Markkinoiden luottamus talouspolitiikan lin-        sa ED-maassa. Suomen pisin korko oli elokuun
1280: jaan näkyi valuuttamarkkinoilla siten, että huh-       lopussa noin 1.5 prosenttiyksikköä korkeampi
1281: tikuun lopulla markan ulkoinen arvo oli ulko-          kuin Saksassa ja noin 2 prosenttiyksikköä alempi
1282: maankauppapainoisella indeksillä mitaten 4.2%          kuin Ruotsissa. Suomen pisin korko aleni 8 pro-
1283: vahvempi kuin edellisen vuoden lopussa. Valuut-        senttiin ja oli vain hieman korkeampi kuin Tans-
1284: tainterventioissaan Suomen Pankki toimi koko           kan ja Englannin vastaavat korot.
1285: alkuvuoden markan kellunnan aikana omaksu-                Lokakuun alussa Suomen Pankki laski huuto-
1286: tun menettelytavan mukaisesti. Markan kurssi           kauppakorkoa puoli prosenttiyksikköä 5.5 pro-
1287: sai määräytyä vapaasti markkinoilla Suomen             senttiin ja peruskorkoa 0.25 prosenttiyksikköä
1288: Pankin puuttuessa kurssikehitykseen ainoastaan         5.0 prosenttiin. Suomen Pankin päätös perustui
1289: voimakkaiden lyhytaikaisten vaihtelujen tasaa-         suotuisaan inflaatiokehitykseen ja pidemmän ai-
1290: miseksi.                                               kavälin inflaatiopaineiden hellittämiseen. Ko-
1291:    Suomen Pankki nosti huutokauppakoron 6              ronlaskun yhteydessä Suomen Pankki antoi jul-
1292: prosenttiin kesäkuussa. Koron noston syynä oli         kisuuteen täsmällisen arvion odotettavissa ole-
1293: talouden hintapaineiden lisääntyminen, ja sen          vasta inflaatiokehityksestä ja siihen vaikuttavis-
1294: erityisenä tavoitteena oli estää inflaatiopaineiden    ta tekijöistä. Tämä oli ensimmäinen kerta mar-
1295: voimistuminen ja leviäminen taloudessa. Samal-         kan kellunnan ja inflaatiotavoitteen aikana, kun
1296: la haluttiin korostaa Suomen Pankin sitoutumis-        Suomen Pankkijulkisti arvioitaan tulevasta hin-
1297: ta hintavakauden tavoitteeseen. Vientihintojen         takehityksestä. Palkkojen nousun vuoksi ja kos-
1298: voimakas nousu heijastusvaikutuksineen oli uh-         ka ED-jäsenyydestä aiheutuneiden elintarvike-
1299: kaamassa pitkän aikavälin hintavakautta. In-           hintojen alenemisen ei enää katsottu vaikutta-
1300: flaatiopaineisiin viittasivat myös toteutunut an-      van, kuluttajahintainflaation arvioitiin kiihty-
1301: siotason nousuja epävarmuus tulevien palkkoja          vän tilapäisesti vuoden 1995 lopulla ja vuoden
1302: koskevien ratkaisujen sisällöstä. Suomen Pa.1kki        1996 aikana. Kustannusten nousun hidastumi-
1303: totesi, että valuuttakurssien kehitys ja palkka:at-    sen myötä pohjainflaation arvioitiin palautuvan
1304: kaisut vaikuttavat keskeisesti tulevaan hinta'ra-      vuoden 1997 aikana tavoitteen mukaiselle noin 2
1305: kauteen, jonka turvaaminen puolestaan on vält-         prosentin tasolle.
1306: tämätön edellytys työllisyyttä lisäävän kasvun             Korkojen lasku ja julkaistu inflaatioarvio sai-
1307: jatkumiselle. Koron nostonjälkeen lyhyet mark-         vat markkinoilla myönteisen vastaanoton. Bud-
1308: kinakorot nousivat huutokauppakoron tasolle,           jetti- ja palkkaratkaisut ja hallituksen työllisyys-
1309: sen sijaan pitkät korot nousivat pääasiassa sa-        ohjelma olivat luoneet myönteisen perusvireen
1310: maan aikaan nousseiden kansainvälisten korko-          markkinoille, mitä osaltaan lisäsi Suomen lähen-
1311: jen mukana.                                            tymisohjelman saama myönteinen vastaanotto
1312:    Markka oli pysytellyt touko-kesäkuun va-            ED:n talous- ja valtiovarainministerien Ecofin-
1313: kaana mutta vahvistui kesän aikana ja oli elo-         kokouksessa. Luottamus talouspolitiikkaan oli
1314: kuun puolivälissä vahvimmillaan sitten kellutuk-       näiden toimenpiteiden ansiosta vahvistunut, ja
1315: sen alkamisen. Onnistuneet budjettineuvottelut,        Suomen Pankki jatkoi korkotason alentamiseen
1316: kasvava luottamus maltilliseen palkkaratkai-           tähtäävää politiikkaansa laskemalla huutokaup-
1317: suun, hitaana pysytellyt inflaatiovauhti ja odo-       pakorkoa marraskuun 1. ja 20. päivänä, ensin
1318: tettua parempi ulkoinen tasapaino laskivat elo-        puoli ja sitten neljäsosa prosenttiyksikköä. Huu-
1319:                                                                                                                    13
1320: 
1321: tokauppakorko aleni yhteensä 4.75 prosenttiin,                      Vuoden heliborkorko saavutti siihenastisen his-
1322: jossa se oli sitä ennen ollut viimeksi vuoden 1994                  toriansa alimman arvon, kun se laski marras-
1323: alussa.                                                             kuun lopulla alle 4.9 prosentin ja edelleen joulu-
1324:     Suomen Pankki laski marraskuun lopulla uu-                      kuussa 4.5 prosenttiin. Valtion yhdeksän vuoden
1325: delleen myös peruskorkoa 0.25 prosenttiyksik-                       obligaation korko laski marraskuussa noin 7.4
1326: köä 4.75 prosenttiin siten, että koronalennus tuli                  prosenttiin ja oli vuoden lopussa 7.2 %. Markan
1327: voimaan 15. joulukuuta.                                             ulkoiseen arvoon koronlaskulla ei ollut vaikutus-
1328:     Joulukuussa Suomen Pankki alensi inflaa-                        ta. Markan arvo Saksan markkaan nähden vaih-
1329: tioennustettaan ja laski huutokauppakorkoa                          teli kolmen markan molemmin puolin elokuusta
1330: 4.25 prosenttiin. Heikentynyt kansainvälinen ta-                    lähtien.
1331: louskehitys ja lisääntyneen kilpailun edelleen
1332:  alentamat elintarvikkeiden hinnat johtivat ar-
1333:  vioon, että pohjainflaatio jää tulevan kahden                                 Ulkomainen velka supistui,
1334:  vuoden aikana selvästi alle 2 prosentin. Ylimää-                     valtion velkaantuminen ulkomaille pysähtyi
1335:  räisille varannoille maksettavaa korkoa lasket-
1336:  tiin marras-joulukuussa huutokauppakoron                           Suomen ulkomainen nettovelka suorat sijoituk-
1337:  laskun myötä 2.25 prosenttiin.                                     set mukaan lukien supistui vuoden aikana 26.5
1338:      Suomen Pankin toimenpiteiden jälkeen kol-                      mrd. markalla ja oli vuoden lopussa 240.6 mrd.
1339:  men kuukauden korkoero Saksan markkaan su-                         markkaa. Velka väheni muun muassa ulkomaa-
1340:  pistui vajaaseen puoleen prosenttiyksikköön ja                     laisten hallussa olevien suomalaisten arvopape-
1341:  pitkän koron ero 1.3 prosenttiyksikköön. Lyhyi-                    reiden kurssivaihtelun vuoksi. Osakkeiden kurs-
1342:  den korkojen ero Saksaan oli vuoden lopussa                        silaskun osuus oli 6.3 mrd. markkaa. Suhteessa
1343:  jokseenkin vuoden 1994lopun tasolla, mutta pit-                    kokonaistuotantoon nettovelka laski noin 45
1344:  kien korkojen ero supistui 1.5 prosenttiyksiköllä.                 prosenttiin.
1345: 
1346: 
1347: 
1348: 
1349:                                                          Maksutase, milj. mk
1350: 
1351:                                                            1994*                         1995*
1352:                                                                        1         II        III        IV       I-IV
1353:  Kauppatase .....................................         33 339   11 469      14 191    8400       7 800      41 860
1354:  A. VAIHTOTASE ..........................                  6 627    3 436       5 938    4 743      4976       19 094
1355:  B. RAHOITUS- JA
1356:  PÄÄOMATASE .............................                 18 877   -1 745      -7 226   -6 335     -5 267     -20 573
1357:  Suorat sijoitukset ............................         -14 207      369      -2 639     -998        650      -2 618
1358:  Port[oliosijoitukset ..........................          39 217      -14      -3 042    3 411       -411         -57
1359:  Lainat ..............................................     8 107      901      -3 056   -4236       1 752      -4 639
1360:  Muut erät ........................................      -14 239   -3 001       1 511   -4 512     -7 258     -13 260
1361:  A.+B. VALUUTTAVARANNON
1362:  MUUTOS .......................................           25 504     1 691     -1 288   -1 592       -291      -1 480
1363:  (Lisäys+, vähennys-)
1364:  Lisä tieto:
1365:  Valtion pääomanliikkeet, netto .......                   31 165    5 889      -7 021      987       -453        -598
1366:  * Ennakkotieto.
1367: 14
1368: 
1369:     Valuuttavaranto kasvoi alkuvuodesta valtion         to- että kulutusluottojen kannan supistuminen
1370: pääomantuonnin takia ja oli korkeimmillaan              pysähtyi vuoden puolivälissä.
1371: tammikuussa. Valtio siirtyi vuoden aikana va-               Pankkien antolainauskorkojen ja yleisön
1372: rainhankinnassaan lähes yksinomaan markka-              markkatalletusten keskikoron erotus oli lähes
1373: määräiseen rahoitukseen ja kuoletti valuutta-           koko vuoden noin 4.9 prosenttiyksikköä, mutta
1374: määräistä velkaa, joten valuuttavaranto supistui        supistui vuoden lopulla hieman. Uusien luotto-
1375: vuoden aikana 3.9 mrd. markkaa.                         jen korot nousivat tammi-heinäkuussa heijas-
1376:     Valtion ulkomainen nettovelka kääntyi las-          taen Suomen Pankin korkopolitiikkaa ja mark-
1377: kuun vuoden aikana, mutta edelleen yli puolet           kinakorkojen nousua. Nousu näkyi lähinnä yri-
1378: ulkomaisesta velasta oli valtion velkaa. Valtio ei      tysluottojen koroissa. Niiden keskikorko oli hei-
1379: tuonut vuoden aikana pääomaa nettomääräi-               näkuussa 8.0 %. Yhtä korkea yritysluottojen
1380: sesti lainkaan, koska markkamääräisten valtion          keskikorko oli edellisen kerran vuoden 1993 mar-
1381: lainapapereiden kysyntä oli vakaata kotimaan            raskuussa. Kotitalouksien uusiin asunto- ja ku-
1382: markkinoilla. Erityisesti vakuutussektori kasvat-       lutusluottoihin ei alkuvuoden korkojen nousu
1383: ti valtion velkapaperisalkkuaan, koska vaihtoeh-        ehtinyt vaikuttaa. Niiden korot olivat alkuvuo-
1384: toiset turvalliset sijoituskohteet puuttuivat. Ul-      den aikana verrattain vakaat: uusien asuntoluot-
1385: komaalaiset sen sijaan myivät hallussaan olevia         tojen noin 8.5 %ja kulutusluottojen noin 10 %.
1386: valtion markkaobligaatioita takaisin Suomeen            Keskikesän jälkeen luottojen korot kääntyivät
1387: 2.3 mrd. markalla.                                      laskuun. Tämä kehitys sai lisäpuhtia loppuvuo-
1388:     Yksityisen sektorin ulkomaanvelkaa kasvatti-        desta, kun Suomen Pankki laski omia korkojaan
1389: vat huhti-syyskuussa ulkomaalaisten huomat-             ja pitkät markkinakorot laskivat. Myös pankit
1390: tavasti kasvaneet arvopaperisijoitukset suoma-          laskivat primekorkojaan loppuvuodesta. Uusien
1391: laisiin, erityisesti Nokian, osakkeisiin. Ulkomaa-      luottojen keskikorko olijoulukuussa 6.2 %. Jou-
1392: laisten hallussa olevien suomalaisten osakkeiden        lukuussa kotitalouksien uusien asuntoluottojen
1393: arvo kasvoi tuolloin yli 30 mrd. markalla, mutta        keskikorko oli laskenut 7.5 prosenttiin.
1394: supistui uudelleen vuoden lopulla Nokian kurs-              Rahoitusmarkkinoiden likviditeetti oli koko
1395: sin laskiessa jyrkästi, ja oli vuoden lopussa 63.7      vuoden hyvä. Talletuspankkien markkaottolai-
1396: mrd. markkaa. Yritykset jatkoivat valuuttalai-          naus kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla
1397: nojen kuoletuksiaan vuoden aikana. Kotimais-             noin 10 mrd. markalla mutta kääntyi senjälkeen
1398: ten pankkien kautta otettujen valuuttalainojen          lievään laskuun. Markkatalletukset kasvoivat
1399: kanta supistui vuoden 1994 lopun 46 mrd. mar-           uudelleen vuoden lopulla, ja niitä olijoulukuussa
1400: kasta 26 mrd. markkaan. Termiinimarkkinoilla             291 mrd. markan verran.
1401: yritykset lisäsivät vientisaamistensa suojauksia            Alkuvuoden hyvä likviditeetti näkyi myös
1402:  12 mrd. markalla, koska markan kurssi vahvis-           raha-aggregaattien kehityksessä. Rahan määrän
1403: tui.                                                     kasvua piti yllä voimakkaana jatkunut talouden
1404:                                                         aktiviteetti. Korkotason lievä nousu ja suhdan-
1405:                                                         nehuipun taittuminen sekä inflaation vaimentu-
1406:       Pankkiluottojen 1 kysyntä elpyi hitaasti,         minen hidastivat vastaavasti rahan määrien kas-
1407:      raha-aggregaattien kasvuvauhti maltillista          vua vuoden puolivälin jälkeen. Suppean raha-
1408:                                                          aggregaatin M 1:n 12 kuukauden kasvu oli huhti-
1409: Jo usean vuoden jatkunut pankkiluottojen kan-            kuussa noin 9 %, elokuussa kasvuvauhti oli hi-
1410: nan supistuminen hidastui. Markkaluottojen               dastunut 5.5 prosenttiin. Laveat raha-aggregaa-
1411: kanta oli vuoden lopussa noin 264 mrd. mark-             tit kasvoivat edellisvuosien tapaan hitaammin.
1412: kaa. Yritysluottojen kanta pysyi jo kolmatta             M2 kasvoi elokuussa vajaan 3 prosentin vuosi-
1413: vuotta runsaan 80mrd. markan määräisenä. Yri-            vauhtia ja M3 supistui alkuvuodesta, mutta
1414: tysten rahoituksessa osake- ja joukkolainaemis-          kääntyi senjälkeen lievään nousuun. Loppuvuo-
1415: sioiden merkitys oli selvästi pienempi kuin parina       desta suppean raha-aggregaatin kasvu kääntyi
1416: edellisenä vuonna ja tulorahoituksen merkitys            nousuun. M 1:n 12 kuukauden kasvuvauhti oli
1417: korostui entisestään. Kotitalouksien sekä asun-         joulukuussa 13.9% ja M2:n 6.0 %. Rahan mää-
1418:                                                          riin vaikuttivat vuoden aikana myös erilaiset
1419:                                                          kausi tekijät. Sen sijaan rahan tarjonnan muutok-
1420: 1 Vuoden 1995lopun pankkiluotot sisältävätjoulukuussa    set vaikuttivat raha-aggregaatteihin aiempia
1421: omaisuudenhoitoyhtiöiksi muuttuneiden Suomen Sääs-       vuosia vähemmän valtion valuuttamääräisen lai-
1422: töpankki Oy:nja Siltapankki Oy:n luottokannan.           nanoton tyrehdyttyä.
1423:                                                                                                             15
1424: 
1425:    Vähimmäisvarantojärjestelmä uudistettiin               le talletuksille maksettava korko ei ole sidottu
1426:                                                           huutokauppakorkoon, vaan Suomen Pankki
1427: Suomen Pankki teki vuoden 1995 aikana muu-                päättää siitä erikseen.
1428: toksia välineisiin, joilla se toteuttaa rahapolitiik-        Suomen Pankki muutti vähimmäisvaranto-
1429: kaansa. Tärkein muutos koski vähimmäisvaran-              velvoitteen keskiarvoistamisen yhteydessä myös
1430: tojärjestelmää, jossa otettiin käyttöön velvoit-          maksuvalmiusluotan ehtoja siten, että pankki
1431: teen täyttäminen kuukausikeskiarvon pohjalta.             voi ottaa maksuvalmiusluottoa, vaikka pankin
1432: Myös vähimmäisvarantojen määräytymispoh-                  sekkitilillä Suomen Pankissa ei ole velkasaldoa.
1433: jaan tehtiin pieniä muutoksia.                               Keskiarvoistaminen merkitsi myös muutosta
1434:      Vähimmäisvarantovelvoitteella tarkoitetaan           vakuuskäytäntöön, jota Suomen Pankki sovel-
1435: osuutta, joka pankkien on talletettava keskus-            taa pankkien keskuspankkiluottoihin. Vähim-
1436: pankkiin yleisöltä vastaanottamistaan talletuk-           mäisvarantoja oli käytetty sekä pankkien päi-
1437: sista. Luottolaitosten kirjanpito-ohjeistus muut-         vänsisäisten sekkitililimiittien että maksuval-
1438: tui vuoden 1995 alusta EU:n direktiivien mukai-           miusluottojen vakuutena. Kun vähimmäisvaran-
1439: seksi ja samalla määräytymispohja sovittiin uu-           not siirtyivät pankkien sekkitileille, niitä ei voitu
1440: delleen. Uudistuksen yhteydessä talletusten mää-          enää käyttää vakuutena. Pankitjoutuivat toimit-
1441: rä pyrittiin pitämään entisen suuruisena ja varan-        tamaan Suomen Pankille muita vakuuksia, lä-
1442: tapohjan raportointia pyrittiin yksinkertaista-           hinnä valtion velkasitoumuksia ja Suomen Pan-
1443:  maan siten, että se perustuisi entistä tarkemmin         kin sijoitustodistuksia. Niitä oli liikkeessä vuo-
1444:  tase-eriin. Lisäksi hankalaksi osoittautuneita vä-       den lopussa noin 65 mrd. markan arvosta; va-
1445:  hennyseriä poistettiin.                                  kuusmateriaalia oli siten markkinoilla runsaasti.
1446:      Useimmissa maissa vähimmäisvarannot talle-
1447:  tetaan pankkien sekkitileille keskuspankissa,jol-
1448:  loin pankit voivat käyttää niitä maksujen suorit-                 Rahamarkkinainterventioiden
1449:  tamiseen. Velvoite täytetään keskiarvon pohjalta                vastapuolikriteerejä täsmennettiin
1450:  siten, että pankin sekkitilin päivittäisten saldojen
1451:  kuukausikeskiarvon on oltava vähintään vä-               Suomen Pankki muutti 1. päivästä kesäkuuta
1452:  himmäisvarantovelvoitteen suuruinen. Suomen              1995 rahamarkkinainterventioiden vastapuolien
1453:  Pankki päätti soveltaa tätä käytäntöä lokakuus-          valintakriteerejä siten, että se voi hyväksyä vasta-
1454:  ta 1995 alkaen.                                          puoliksi ne vähimmäisvarantovelvoitteen alaiset
1455:      Vähimmäisvarantovelvoitteen täyttäminen              luottolaitokset, joilla on riittävät valmiudet vas-
1456:  keskiarvon pohjalta vaikuttaa korkojen ohjauk-           tapuolina toimimiseen. Vastapuolilta edellyte-
1457:  seen. Se, että pankit voivat käyttää harkintaa ja        tään riittäviä teknisiä valmiuksia, kuten sekkiti-
1458:  hyödyntää aktiivisesti korkonäkemystään vel-             liä Suomen Pankissa ja yhteyttä Helsingin Raha-
1459:   voitteen täyttämisessä kuukauden aikana, va-            markkinakeskukseen, sekä aktiivista ja merkittä-
1460:   kaannuttaa erityisesti yön yli -koron vaihtelua.        vää toimintaa rahamarkkinoilla. Suorien kah-
1461:   Keskiarvoistaminen helpottaa myös pankkien              denvälisten kauppojen vastapuolien on lisäksi
1462:   likviditeetin hallintaa, eikä keskuspankin tarvit-      noudatettava rahamarkkinoiden peli- ja käyttäy-
1463:   se säädellä likviditeettiä niin aktiivisesti kuin ai-   tymissääntöjä. Pelisäännöissä sovitaan kaupan-
1464:   kaisemmin.                                              käynnin yleisistä toimintatavoista, kuten mark-
1465:                                                           kinoiden aukioloajasta.
1466: 
1467:      Muutokset maksuvalmiusjärjestelmässä
1468:                                                             Rahamarkkinainterventioissa valtion arvo-
1469:  Vähimmäisvarantovelvoitteen täyttäminen kes-                  paperit pääasialliseksi materiaaliksi
1470:  kiarvon pohjalta muutti myös maksuvalmiusjär-
1471:  jestelmää, koska pankkien päivätalletuksia Suo-          Suomen Pankin rahamarkkinainterventioissa
1472:  men Pankissa ei enää aikaisemmassa merkityk-             hyväksyttäviä arvopapereita muutettiin 1. päi-
1473:  sessä ollut. Pankkien talletukset Suomen Pankis-         västä kesäkuuta 1995 siten, että valtion liikkee-
1474:  sa olevilla sekkitileillä ovat nyt pankkien varan-       seen laskemista arvopapereista tuli pääasiallinen
1475:  totalletuksia. Uudessa järjestelmässä syntyy yli-        interventiomateriaali. Suorissa rahamarkkina-
1476:  määräisiä talletuksia,jos pankin sekkitilin päivit-      kaupoissa Suomen Pankki hyväksyy normaalisti
1477:  täisten saldojen kuukausikeskiarvo ylittää pan-          vain valtion velkasitoumukset ja Suomen Pankin
1478:   kin vähimmäisvarantovelvoitteen. Ylimääräisil-          sijoitustodistukset Repokaupoissa materiaaliksi
1479: 16
1480: 
1481: hyväksytään Suomen Pankin ja pankkien sijoi-           denjärjestämistä EMUn kolmanteen vaiheeseen
1482: tustodistusten ja velkasitoumusten lisäksi valtion     osallistumattomien jäsenmaiden valuuttojen
1483: viitelainat ja Arsenalin velkasitoumukset. Inter-      kanssa. Selvityksiä tehtiin ja keskusteluja käytiin
1484: ventioissa hyväksyttäviä arvopapereita oli vuo-        mm. siitä, pitääkö valuuttaoperaatioita keskittää
1485: den 1995 päättyessä liikkeessä noin 248 mrd.           vai hajauttaa, miten valuuttavarantoa tulisi halli-
1486: markan arvosta.                                        ta keskuspankeissa ja EKP:ssa sekä miten taat-
1487:     Materiaalin muuttamisen yhteydessä otettiin        taisiin riittävä valuuttakurssien vakaus kaikkien
1488: repokaupoissa käyttöön materiaalin aliarvostus         Euroopan unionin jäsenmaiden kesken myös
1489: eli ns. haircut. Aliarvostus on yleinen kansainvä-     EMUn kolmannen vaiheen aikana.
1490: linen käytäntö, jolla luoton antaja (arvopaperei-         Kolmannen vaiheen valmistelutyön etenemi-
1491: den ostaja) suojautuu arvopapereihin liittyviä         nen saatettiin Euroopan rahapoliittisen instituu-
1492: korko- ja likviditeettiriskejä vastaan siinä ta-       tin neuvoston käsiteltäväksi, ja se antoi ohjeita
1493: pauksessa, että vastapuoli ei pysty maksamaan          jatkotyöskentelyä varten. Raha- ja valuuttapoli-
1494: luottoa (eli ostamaan arvopapereita) takaisin ja       tiikan alueella neuvosto seurasi myös EU-alueen
1495: luoton antaja joutuu myymään vakuudet mark-            taloudellista ja talouspoliittista kehitystä, kes-
1496: kinoilla. Aliarvostuksessa arvopaperin hintaa          kusteli sekä valuuttakurssien ja yksityisen ecun
1497: pienennetään tietyllä prosenttiosuudella, eli sitä     käytön kehityksestä että Euroopan valuuttajär-
1498: ei hyväksytä vakuudeksi koko markkina-arvos-           jestelmän EMS:n tominnasta. Raha- ja valuutta-
1499: taan.                                                  kurssipoliittisia kysymyksiä käsiteltiin myös
1500:                                                        Euroopan rahapoliittisen instituutin sijaistason
1501:                                                        komiteassa ja Euroopan unionin raha-asiain
1502:   Raha- ja valuuttakurssipolitiikan valmistelu         komiteassa.
1503:           talous- ja rahaliittoa varten
1504: 
1505: Suomen Pankki osallistui Euroopan unionin
1506: talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen valmis-                       Rahoitusmarkkinat
1507: teluun Euroopan rahapoliittisen instituutin
1508: EMin neuvostossa, sen alakomiteoissaja työryh-         Tuottojen heikko kehitys ja kustannusleikkaus-
1509: missä sekä neuvoston sijaistason komiteassa ja         ten hidas toteutuminenjarruttivat pankkien kan-
1510: EU:n raha-asiain komiteassa.                           nattavuuden kohenemista parantuneesta yleis-
1511:    Rahapolitiikan alueella valmisteltiin Euroo-        taloudellisesta kehityksestä huolimatta. Koska
1512: pan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) rahapoli-          yritykset ja kotitaloudet vähensivät velkojaan,
1513: tiikan ohjausjärjestelmiä EMUn kolmatta vai-           pankkien rahoituskate ja muut tuotot supistui-
1514: hetta varten. Tavoitteena oli valmistella välineitä    vat. Pankit joutuivatkin edelleen sopeuttamaan
1515: ja menetelmiä, joita tarvitaan EKPJ:n rahapoliit-      kustannuksiaan ja purkamaan liikakapasiteet-
1516: tisten tehtävien toteuttamiseksi EMUn kolman-          tiaan pystyäkseen toimimaan kannattavasti ai-
1517: nessa vaiheessa. Valmistelu keskittyi vaihtoeh-        kaisempaa selvästi kilpailullisemmilla markki-
1518: toisten toimintatapojen vertailuun. Yhteisiä piir-     noilla.
1519: teitä eri vaihtoehdoille olivat luotto- ja talletus-      Pääomamarkkinoiden suhteellinen merkitys
1520: mahdollisuus Euroopan keskuspankissa (EKP)             kotimaisessa rahoituksen välityksessä lisääntyi
1521: markkinakorkoa korkeammalla ja alemmalla               jälleen vuonna 1995. Eniten kasvoivat joukko-
1522: korolla sekä avomarkkinaoperaatiot Erottavia           velkakirjamarkkinat, joiden kasvu johtui lähes
1523: piirteitä olivat vähimmäisvarantojen ja niiden         yksinomaan valtion uusista markkamääräisistä
1524: keskiarvoistamisen käyttö ja avomarkkinaope-           obligaatioemissioista. Osakemarkkinoilla uuden
1525: raatioiden tiheys. Valmistelun yhteydessä kes-         riskipääoman hankinta oli vähäistä. Voimak-
1526: kusteltiin myös rahapoliittisten toimien keskittä-     kaat osakekurssien heilahtelut loivat edellytyk-
1527: misestä ja hajauttamisesta sekä erilaisista vaihto-    set kaupankäynnin vilkastumiselle johdannais-
1528: ehdoista niiden toteuttamiseksi ja valmistelutyön      markkinoilla.
1529: vaatimasta ajasta eri maissa.
1530:    Valuuttapolitiikan alueella valmisteltiin va-
1531: luuttavarantoon kuuluvien varojen siirtoa jäsen-            Pankkien kannattavuus parani hitaasti
1532: maiden keskuspankeilta Euroopan keskuspank-
1533: kiin, EKP:n ja keskuspankkien varantojen hoi-          Kotimaisten talletuspankkikonsernien tappio
1534: toa sekä valuuttainterventioidenja -kurssisuhtei-      puoliintoi vuodesta 1994. Niiden yhteenlaskettu
1535:                                                                                                         17
1536: 
1537: liiketappio oli kuitenkin vielä 2.8 mrd. markkaa.        Pankkien yhteenlaskettujen muiden tuottojen
1538: Tästä suurin osajohtui Unitaksen ja KOP:n fuu-        määrää alensivat huomattavasti PSP:nja KOP:n
1539: sion yhteydessä tehdyistä kertaluonteisista tap-      New Yorkin konttoreiden arvopaperikaupan
1540: piokirjauksista. Tuloksen koheneminen aiheutui        tappiot. Vaikka ne jätettäisiin huomiotta, pank-
1541: pääosin luotto- ja takaustappioiden pienenemi-        kien peruskannattavuus (tulos ennen luotto- ja
1542: sestä; ne vähenivät runsaalla kolmanneksella, 6.2     takaustappioita) heikkeni vuodesta 1994. Rahoi-
1543: mrd. markkaan, koska uusia järjestämättömiä           tustoimintakatteen supistumisen lisäksi kotimai-
1544: saamisia kertyi aikaisempaa selvästi hitaammin.       set pankit menettivät selvästi markkinaosuuk-
1545: Jos otetaan huomioon omaisuudenhoitoyhtiöt            siaan valuutanvaihdossa ja arvopapereiden väli-
1546: (Arsenal, Siltapankki, Suomen Säästöpankki-           tystoiminnassa, ja kilpailun kiristyminen näkyi
1547: SSP), pankkisektorin luottotappiot nousivat           takausprovisioiden kaventumisena. Muita tuot-
1548: kaiken kaikkiaan 9.8 mrd. markkaan. Järjestä-         toja vähensi lisäksi heikko luotonkysyntä.
1549: mättömien saamisten supistuminen pysähtyi kui-           Luottotappioiden vähenemisestä huolimatta
1550: tenkin vuoden puolivälissä 22 mrd. markkaan           pankkien kannattavuus ei vielä kohentunut riit-
1551: eräiden suurten asiakasyritysten ongelmien ja         tävästi, eivätkä saneeraustoimista saatavat kulu-
1552: velkasaneeraukseen liittyvien luottojärjestelyjen     säästöt toistaiseksijuurikaan näkyneet pankkien
1553: vuoksi.                                               peruskannattavuudessa. Pankit joutuvat siksi
1554:     Parantuneesta tuloskehityksestä huolimatta        edelleen nostamaan kustannustehokkuuttaan
1555:  pankkien sekä rahoitustoimintakate että muut         suunnitelmien mukaisesti sopeutuakseen entistä
1556:  tuotot pienenivät selvästi vuoden 1995 aikana.       kilpailullisemmille markkinoille, joilta saatava
1557: Tämä oli seurausta vähäisestä tuotonkysynnästä        tuotto on aiempaa pienempi.
1558:  sekä markka-anto- ja markkaottolainauksen vä-           Yritysten hyvä likviditeettitilanne ja kotita-
1559:  lisen korkomarginaalin kaventumisesta. Yritys-       louksien varovaisuus sekä yleisen taloudellisen
1560:  sektorin hyvä kannattavuus ja pyrkimys omava-        toimeliaisuuden vilkastuminen näkyivät pank-
1561:  raisuuden nostamiseen sekä myös kotitalouksien       kien talletuskannan kasvuna. Markkatalletukset
1562:  halu vähentää velkataakkaansa johtivat pank-         ovat jo pitkään olleet markkaluottoja suurem-
1563:  kien luottokannan supistumiseen edelleen. Yri-       mat.
1564:  tykset vähensivät erityisesti valuuttaluottojaan.
1565:      Korkomarginaalin kaventuminen heijasti la-           Markkinaehtoisten viitekorkojen käyttö
1566:  manjälkeen uudelleen selvästi kiristynyttä pank-                  lisääntyi edelleen
1567:  kikilpailua, ja kiristymiseen vaikutti myös ulko-
1568:  maisen kilpailun lisääntyminen. Korkomargi-          Pankit lisäsivät edelleen tuotonannossaan voi-
1569:  naali supistui lähes puolella prosenttiyksiköllä     makkaasti helibor- ja primekorkojen käyttöä vii-
1570:  vuoden 1994 aikana mutta vakautui alkuvuoden         tekorkoina, kun taas peruskorkoon ja pitkiin
1571:   1995 kuluessa noin 4.9 prosenttiin. Vuoden lop-     viitekorkoihin sidottujen luottojen osuus väheni.
1572:  pupuolen korkotason lasku supisti sitä edelleen,     Primekorkoisten luottojen osuus kasvoi erityi-
1573:  koska luottojen korot alenivat talletuskorkoja       sesti sen jälkeen kun PSP, KOP ja SYP (Meri ta)
1574:  nopeammin markkinakorkojen laskun myötä.             laskivat primekorkojaan vuoden 1995 kesäkuus-
1575:      Ulkomaisten luottolaitosten toiminta Suo-        sa loppuvuoden 1994 korotusten jälkeen. Prime-
1576:   men markkinoilla alkoi merkittävästi lisääntyä      korkoihin sidotut luotot ovat lähinnä kotitalous-
1577:  jo ETA-sopimuksen ja siihen liittyvän ED-lain-       luottoja, kun taas yrityksille ja rahoituslaitoksille
1578:   säädännön tultua voimaan 1994 ja edelleen Suo-      myönnetyt luotot ovat lähes yksinomaan heli-
1579:   men liityttyä Euroopan unionin jäseneksi 1995.      bor- tai kiinteäkorkoisia.
1580:   Kun Suomessa ennen vuotta 1994 toimi kahden            Peruskorkosidonnaisten talletusten vähene-
1581:   ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttori, oli        minen jatkui vuonna 1995 ja primekorkoisten
1582:   määrä noussut vuoden 1995 lopussa jo yhdek-         talletusten ja verottomien käyttelytilien samoin
1583:   sään. Ilmoituksia EU-luottolaitoksista, jotka ai-   kuin kiinteäkorkoisten talletusten osuudet kas-
1584:   kovat tarjota palvelujaan Suomessa ilman tytär-     voivat. Verottomien käyttelytilien suuri määrä
1585:   pankin tai sivukonttorin perustamista, oli vuo-     on alentanut pankkien varainhankinnan kustan-
1586:   den 1995 loppuun mennessä kertynyt 28. Ulko-        nuksia. Toisaalta niiden korko ei juurikaanjous-
1587:   maista kilpailua on tähän mennessä ollut eniten     ta markkinakorkojen muutosten suhteen. Omien
1588:   tukkupankkitoiminnassa, valuutanvaihdossa ja        viitekorkojen jatkuvasti lisääntynyt käyttö luot-
1589:   arvopapereitten välityksessä sekä erityisesti       tojenja talletusten hinnoittelussa on pienentänyt
1590:   suurasiakkaita palvelevassa pankkitoiminnassa.      kuitenkin pankkien korkoriskiä.
1591: 
1592:  3 360025C
1593: 18
1594: 
1595:          Rakennemuutokset pankkisektorilla                                 kuussa, Ja Merita Pankki aloitti toimintansa
1596:                                                                            1.6.1995. Uusi pankki on taseeltaan Suomen
1597: Suomessa ryhdyttiin poikkeuksellisen suureen                               suurin ja suurimpia myös Pohjoismaissa.
1598: pankkifuusioon, kun KOP ja SYP ilmoittivat                                    Kotitalousluotoissa sekä Meritan että osuus-
1599: 14.2. yhdistävänsä liiketoimintansa. Pankkien                              pankkiryhmän markkinaosuus on noin 40 %, jo-
1600: yhtiökokoukset vahvistivat päätöksen maalis-                               ten ne ovat näillä markkinoilla varsin tasavahvo-
1601: 
1602: 
1603:                                                    Pankkituki 1991-95, milj. markkaa
1604: 
1605:                                                              Suomen         Valtioneuvosto          Valtion            Yhteensä
1606:                                                              Pankki                              vakuusrahasto
1607:                                                     pääoma       takaus   pääoma      takaus   pääoma    muu      pääoma    takaus
1608:                                                                                                                   ja muu
1609: 1991
1610: Scopu1us,Spondaja So1idium ....                      4 330                                                         4 330
1611: 
1612: 1992
1613: Scopu1us, Sponda ja So1idium .. .                    9444         600                                              9444       600
1614: Skop ......................................... .                             580                3 000              3 580
1615: Suomen Säästöpankki .............. .                                       1 094               11400              12494
1616: Osuuspankit ............................. .                                1 108                                   1 108
1617: Postipankki .............................. .                                 903                                     903
1618: Kansallis-Osake-Pankki ........... .                                       1 726                                   1 726
1619: Unitas ....................................... .                           1 749                                   1 749
1620: OKO ........................................ .                               422                                     422
1621: Säästöpankkien Vakuusrahasto                                                                     500                 500
1622: Muu ......................................... .                             160                                      160
1623: 
1624: 1993
1625: Scopu1us,Spondaja So1idium ... .                    -2 722       -100                                             -2 722     -100
1626: STS (Siltapankki) ..................... .                                                       3 036              3 036
1627: Suomen Säästöpankki .............. .                                       -844                -2 656             -3 500
1628: Skop ......................................... .                            350        300        700              1 050      300
1629: Kansallis-Osake-Pankki ........... .                                                 1 800                                  1800
1630: Unitas 1 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••                                     1 000                                  1 000
1631: Arsenal ..................................... .                            3 442                1 558              5 000
1632: Liikepankkien ja Postipankki
1633:   Oy:n vakuusrahasto .............. .                                                           -357               -357
1634: Osuuspankkien vakuusrahasto 1 •                                                        900                                    900
1635: Säästöpankkien Vakuusrahasto                                                                    -345               -345
1636: 
1637: 1994
1638: Sponda ......................................       -1 220       -500                                             -1 220     -500
1639: Arsena1 ..................................... .                            6 000    28 000                         6 000   28 000
1640: Suomen Säästöpankki .............. .                                                            -686        232     -454
1641: Skop ......................................... .                                      -174       450        256      706     -174
1642: 
1643: 1995
1644: Arsenal ..................................... .                                                 8 000     -579     7 421
1645: Skop ......................................... .                                       -36                                    -36
1646: Säästöpankkien Vakuusrahasto                                                                    -155               -155
1647: 
1648: Yhteensä ................................... .       9 832            0   16 690    31 790     24 445      -91    50 876   31 790
1649: 1
1650:     Periaatepäätös.
1651:                                                                                                         19
1652: 
1653: ja kilpailijoita. Yritysluotoissa Merita Pankin         ma aika on osoittautunut alun perin arvioitua
1654: markkinaosuus on selvästi suurin, noin 50 %.            pitemmäksi erityisesti kiinteistöjen osalta.
1655: Osuuspankkien ja Postipankin maanlaajuinen                 Hallituksen talouspoliittinen ministerivalio-
1656: verkosto ja ulkomaisten pankkien kilpailu pi-           kunta teki 9.1.1996 päätöksen, jolla valtio sitou-
1657: tänevät kuitenkin yllä tehokasta kilpailua. Vuo-        tui ostamaan Suomen Pankilta Sponda-konser-
1658: den 1995 kuluessa ei ollutkaan nähtävissä merk-         ninja korvaamaan Skop-operaatiosta syntyneitä
1659: kejä kilpailun heikkenemisestä suurfuusion ta-          korko kustannuksia.
1660: kia; kilpailu pankkimarkkinoilla näyttää kiristy-
1661: neen edelleen.
1662:     Muut merkittävät rakennemuutokset pankki-           Rahoitusmarkkinoita koskevaa lainsäädäntöä
1663:  sektorilla liittyivät pankkikriisin jälkihoitoon.                     tarkistettiin
1664:  Siltapankki Oy:nja Suomen Säästöpankki-SSP
1665:  Oy:n toimilupa peruutettiin ja ne muuttuivat           Valtioneuvosto oli asettanut huhtikuussa 1994
1666:  omaisuudenhoitoyhtiöiksi. Lisäksi Siltapankki          työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella talle-
1667:  Oy siirrettiin Arsenal-konserniin.                     tusten vakuussuojaa koskevasta Euroopan unio-
1668:      Valtioneuvosto päätti kesäkuussa myydä             nin direktiivistä aiheutuvat lainsäädäntömuu-
1669:  Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin terveet             tokset. Sen tuli myös arvioida Suomen rahoitus-
1670:  osat sekä Teollistamisrahasto Oy:n ja Skop-ra-         markkinoiden vakaan toiminnan ja luottolaitos-
1671:  hoitus Oy:n osakkeet Svenska Handelsbankenii-          ten kansainvälisen kilpailukyvyn edellyttämiä
1672:  le 4.4 mrd. markan kauppahinnasta. Tytäryhtiöi-        muutoksia vakuusrahastojärjestelmään ja sen
1673:  den kauppaan kuuluivat myös Suomen Kiinteis-           kattavuuteen.
1674:  töpankki Oy (SKIP) ja Aktiiviraha Oy. Skop on             Työryhmä jätti marraskuussa 1994 välirapor-
1675:  tarkoitus myöhemmin muuttaa omaisuudenhoi-             tin, jossa esitettiin luottolaitostoiminnasta an-
1676:  toyhtiöksi.                                            netun lain muuttamista talletussuojadirektiivin
1677:                                                         edellyttämällä tavalla. Eduskunta hyväksyi esite-
1678:                                                         tyt muutokset, ja ne tulivat voimaan 1.7.1995.
1679:                                                         Uudet säännökset koskevat mm. vakuusrahas-
1680:              Pankkituki vuonna 1995                     ton korvaus- ja maksuvelvollisuuden ajankohtia,
1681:                                                         ulkomaisten luottolaitosten sivukonttorien va-
1682:  Säästöpankkiryhmän kriisin ratkaisemisen ja            paaehtoista talletusten lisäsuojaa sekä informaa-
1683:  muiden pankkien tulosten paranemisen vuoksi            tiovelvollisuutta.
1684:  pankkijärjestelmän vakavaraisuusongelmat ovat             Huhtikuussa 1995 jättämässään loppurapor-
1685:  Iieventyneet. Pankit eivät tarvinneet uutta val-       tissa työryhmä suositti kaksivaiheista toimenpi-
1686:  tion pääomatukea vuonna 1995. Sen sijaan               depakettia, jonka avulla parannettaisiin rahoi-
1687:  Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy käytti tap-            tusmarkkinoiden vakautta ja pankkien toimin-
1688:  pioidensa kattamiseen lisää pääomatukea yh-            taa. Toimenpidekokonaisuuteen sisältyivät suo-
1689:  teensä 8 mrd. markkaa.                                 situkset pikaisesti toteutettavista rahoitusmark-
1690:      Suomen Pankin osuus pankkikriisin hoidossa         kinoiden riskitietoisuutta lisäävistä toimenpiteis-
1691:  liittyy omaisuuteen, joka Skopin haltuunoton           tä sekä ehdotus pidemmällä aikavälillä toteutet-
1692:  yhteydessä vuonna 1991 siirrettiin Suomen Pan-         tavasta talletussuojajärjestelmän kokonaisuu-
1693:  kin omaisuudenhoitoyhtiöille. Tuolloin Sponda          distuksesta. Uudistuksen valmistelua varten ase-
1694:  Oy otti haltuunsa osake- ja kiinteistöomistuksia       tettiin uusi työryhmä, jonka toimiaika jatkuu
1695:  ja Solidium Oy:stä tuli Oy Tampella Ab:n osake-        kesäkuun 1996 loppuun.
1696:  enemmistön haltija. Suomen Pankilta sitoutui              Korkolakia muutettiin 1.5.1995 lukien siten,
1697:  näihin järjestelyihin yhteensä runsaat 15 mrd.         että kiinteästä 16 prosentin viivästyskorosta luo-
1698:   markkaa.                                              vuttiin ja korko sidottiin markkinakorkoon.
1699:      Suomen Pankin omaisuudenhoitoyhtiöiden             Suomen Pankki laskee viivästyskoron suuruu-
1700:   tavoitteena on ollut hoitaa niille siirrettyä omai-   teen vaikuttavan viitekoron kunakin vuonna
1701:   suutta ja myydä se mahdollisimman pian pitäen         marraskuun lopun tilanteen mukaisesti. Viite-
1702:   kuitenkin huolta siitä, että yhteiskunnalle aiheu-    korko taas pohjautuu kolmen kuukauden mark-
1703:   tuvat tappiot jäisivät mahdollisimman pieniksi.       kinakorkoon. Suomen Pankin seuraavalle kalen-
1704:   Suomen Pankin myöntämiä osakasluottoja oli            terivuodelle vahvistama viitekorko julkaistaan
1705:   pankin vastuulla vuoden 1995 lopussa noin 4.5         Suomen säädöskokoelmassa viimeistään 14 vuo-
1706:   mrd. markkaa. Omaisuuden realisoinnin vaati-          rokautta ennen vuodenvaihdetta.
1707: 20
1708: 
1709:     Osuuspankkien yhteenliittymätyöryhmä jätti        teen vaikuttivat lähinnä yrityssektorin omara-
1710: toukokuun alussa ehdotuksen osuuspankkeja             hoitusmahdollisuuksia parantanut hyvä kannat-
1711: koskevan lainsäädännön muuttamiseksi siten,           tavuus sekä vielä alkuvuodesta korkeat pitkät
1712: että osuuspankkien yhteisvastuuseen perustuvan        korot. Myöskään yritysobligaatioiden suhteelli-
1713: yhteenliittymän muodostaminen olisi mahdollis-        sen epälikviditjälkimarkkinat eivät ole suosineet
1714: ta. Keskusyhteisöön kuuluvat osuuspankit olisi-       tämän rahoitusmahdollisuuden käyttöä.
1715: vat vastuussa toistensa puolesta, eivätkä niitä          Valtion kasvaneen markkarahoituksen ei voi
1716: sellaisinaan koskisi tietyt luottolaitoskohtaiset     katsoa syrjäyttäneen yksityissektorin edellytyk-
1717: säännökset; vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja        siä hankkia rahoitusta joukkovelkakirjamarkki-
1718: asiakasriskejä valvottaisiin konsolidoidusti.         noilta. Vuoden 1995 kotimaisten pitkien korko-
1719:     Valuuttalain voimassaoloaikaa jatkettiin kol-     jen laskun myötä joukkovelkakirjarahoituksen
1720: mella vuodella vuoden 1996 alusta lähtien. Lain       suosion voikin odottaa elpyvän. Myös valtion
1721: sisältö pidettiin muilta osin entisellään, mutta      viitelainamarkkinoiden kasvu auttaa kotimais-
1722: luottolaitosten valuuttakurssiriskien valvonta        ten yritysobligaatiomarkkinoiden kehittymistä,
1723: siirrettiin Suomen Pankilta rahoitustarkastuk-        koska se tarjoaa näille riskittämän vertailukoron
1724: selle luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin li-    sekä herättää kiinnostusta suomalaisia joukko-
1725: sätyllä säännöksellä.                                 velkakirjamarkkinoita kohtaan.
1726:     Valtiovarainministeriö asetti tammikuussa
1727: työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella mm.
1728: Euroopan yhteisöjen uusimmasta lainsäädän-                  Viitelainamarkkinoilla kasvu jatkui
1729: nöstä johtuvat muutosehdotukset luottolaitok-
1730: sia koskevaan lainsäädäntöön. Työryhmä kes-           Viitelainamarkkinoille tuli vuoden 1995 aikana
1731: kittyi aluksi EU:n markkinariskidirektiivin edel-     yksi uusi päämarkkinatakaaja, ruotsalaisen
1732: lyttämiin muutoksiin luottolaitoslakiin. Seuraa-      Skandinaviska Enskilda Bankenin Suomen sivu-
1733: vana ryhmän työlistalla on kesäkuussa 1995 vah-       konttori. Kansallis-Osake-Pankin ja Suomen
1734: vistettu valvontadirektiivi. Direktiivi vahvistaa     Yhdyspankin yhdistyminen Merita Pankiksi
1735: tilintarkastajien asemaa luottolaitosten valvon-      sekä Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin
1736: nassa ja edellyttää, että nämä informoivat heti       osien myynti Svenska Handelsbankenille merkit-
1737: viranomaisia poikkeuksellisista seikoista, jotka      sivät kahden päämarkkinatakaajan vähenemis-
1738: he ovat tehtäväänsä suorittaessaan havainneet.        tä. Vuoden lopussa päämarkkinatakaajia oli si-
1739: Luottolaitoslainsäädännön tarkistustyöryhmä           ten yhdeksän eli yksi vähemmän kuin vuotta
1740: jatkaa toimintaansa vuoden 1996 kesäkuuhun            aiemmin.
1741: asti.                                                    Viitelainojen kannan tasainen lisääntyminen
1742:                                                       ei näkynyt vastaavana kasvuna viitelainamark-
1743:                                                       kinoiden kaupankäyntivolyymeissa. Päämarkki-
1744:           Valtion velanoton painopiste                natakaajien raportoimien kauppojen määrä
1745:            siirtyi markkamarkkinoille                 vuonna 1995 oli 53.9 mrd. markkaa, mikä oli
1746:                                                       hieman enemmän kuin edellisvuonna. Kaupan-
1747: Liikkeessä olevien joukkovelkakirjojen määrän         käynnin kasvun hidastumiseen oli syynä lähes
1748: kasvu selittyi lähes yksinomaan valtion lainan-       koko vuoden jatkunut korkojen tasainen lasku,
1749: oton siirtymisellä yhä enemmän kotimaahan.            minkä vuoksi sijoitussalkkujen sopeuttamistarve
1750: Valtion nettorahoitustarve vuonna 1995 oli 64         ei ollut yhtä runsasta kuin suurempien korko-
1751: mrd. markkaa. Tämä hankittiin lähes yksin-            vaihteluiden aikoina. Ulkomaalaiset sijoittajat
1752: omaan kotimaasta. Enemmistö markkaemis-               eivät myöskään osallistuneet markkamarkki-
1753: sioista oli tukkumarkkinoille suunnattuja viite-      noille yhtä aktiivisesti kuin edellisvuonna. Vuon-
1754: lainoja,joita laskettiin liikkeeseen kaikkiaan 39.9   na 1995 markkamääräisiä joukkovelkakirjalai-
1755: mrd. markkaa. Kotitalouksille myytäviä tuotto-        noja myytiin nettomääräisesti takaisin Suomeen
1756: obligaatioita laskettiin liikkeeseen 19.4 mrd.        noin 4.2 mrd. markan arvosta.
1757: markan arvosta. Vuoden lopussa viitelainoja oli          Suuri osa uusista viitelainaemissioista päätyi-
1758: liikkeessä 98.7 mrd. markan ja tuotto-obligaa-        kin vuonna 1995 kotimaisten vakuutusyhtiöi-
1759: tioita 43 mrd. markan arvosta.                        den, työeläkelaitosten ja muiden eläkerahastojen
1760:     Yrityssektorin joukkovelkakirjaemissiot oli-      salkkuihin. Vaikka kyseiset yhtiöt suosivatkin
1761: vat aiempiin vuosiin verrattuna erittäin vähäiset.    kuluneena vuonna sijoituspolitiikassaan viitelai-
1762: Joukkovelkakirjarahoituksen suosion vähäisyy-         noja, samanlaisen kehityksen varaan ei valtion
1763:                                                                                                       21
1764: 
1765: velanotossa ajan mittaan voida kuitenkaan noja-        natakaajien kanssa lopetettiin tarpeettomana
1766: ta. Sijoittajapohjan monipuolistuminen ja eten-         l. kesäkuuta, kun valtiokonttori otti käyttöön
1767: kin ulkomaalaisten sijoittajien kiinnostuksen li-      vastaavan lainajärjestelyn. Koska päämarkkina-
1768: sääminen viitelainamarkkinoita kohtaan ovat-           takaajat voivat uudenjärjestelyn perusteella saa-
1769: kin keskeisiä tavoitteita tulevina vuosina.            da papereita väliaikaisesti lainaksi valtiokontto-
1770:    Vuotta aikaisemmin käynnistynyt obligaatio-         rin omasta lainasalkusta, järjestelyn avulla eh-
1771: termiinien kaupankäynti ei myöskään sanotta-           käistään äkillisiä hintavaihteluita ja edistetään
1772: vasti kasvanut. Verrattuna edelliseen vuoteen          siten markkinoiden toimivuutta. Järjestely tar-
1773: kaupankäynti keskittyi kuitenkin enemmän asia-         joaa päämarkkinatakaajille myös uuden kaupin-
1774: kassopimuksiin kuin päämarkkinatakaajien vä-           tasalkun rahoitusmuodon ja samalla Valtiokont-
1775: liseen kaupankäyntiin. Obligaatiotermiinimark-         torilie uuden vakuudellisen sijoitusvaihtoehdon.
1776: kinoiden rakenne myös selkiytyi kesällä 1995,              Valtiovarainministeriö asetti huhtikuussa
1777: kun Helsingin Rahamarkkinakeskuksen ja Suo-            1995 työryhmän selvittämään viitelainojen repo-
1778: men Optiomeklarit Oy:n (SOM) välisellä sopi-           markkinoiden kehittämiseen liittyvien leima-
1779: muksella obligaatiotermiinien selvitystoiminta         vero-ongelmien poistamista. Työryhmä ehdotti,
1780: keskitettiin SOM:ään. SOM:ssä selvitettiin             että valtion viitelainoja koskeva, markkinata-
1781: vuonna 1995 päämarkkinatakaajien obligaatio-           kaajan kanssa tehtävä ja selvitysyhteisössä selvi-
1782: termiinikaupoista 89 %.                                tettävä takaisinostosopimus olisi leimaverosta
1783:                                                        vapaa. Eduskunnalle loppuvuodesta annetussa
1784:                                                        lakiehdotuksessa leimaverovapaus laajennettiin
1785:          Velkapapereiden markkinoilla                  koskemaan valtion viitelainojen lisäksi mm. kun-
1786:             useita kehityshankkeita                    tien, rahoituslaitosten ja yritysten yleisölainoja
1787:                                                        koskevia sopimuksia sekä lyhytaikaisia raha-
1788: Koska valtion lainanotto painottui kotimaahan,         markkinavelkakirjoja yritystodistuksia lukuun
1789: markkamääräisten arvopaperimarkkinoiden ke-            ottamatta. Laki leimaverolain ja arvopaperi-
1790: hittämistarve korostui entisestään. Kotimaisten        markkinalain muuttamisesta tuli voimaan
1791: velkakirjamarkkinoiden kehittämistyössä Suo-           1.1.1996.
1792: men Pankilla on ollut aktiivinen rooli valtion             Vuoden 1995 aikana jatkettiin myös sijoitus-
1793: viitelainojen päämarkkinatakaajajärjestelmän           palveludirektiivin ja markkinariskidirektiivin
1794: yhtenä sopijapuolena. Suomen Pankin edustaja           edellyttämää arvopaperimarkkinoita ja arvo-
1795: toimii päämarkkinatakaajatoimikunnan pu-               paperivälitysliikkeitä koskevaa lainvalmistelua.
1796: heenjohtajana.                                         Työtä jatkettiin edellisvuonna toimineen sijoi-
1797:    Valtion markkarahoituksen kasvusta johtuva          tuspalvelutyöryhmän mietinnön pohjalta. Uusi
1798: kotimaisten raha- ja pääomamarkkinoiden ke-            laki merkitsee velkapapereiden markkinoilla ta-
1799: hittämistarve johti myös viranomaisten välisen         pahtuvan kaupankäynnin ja siellä toimivien
1800: yhteistyön tiivistymiseen. Vuoden 1995 aikana          markkinatakaajien tuloa entistä kattavamman
1801: alkoi kokoontua markkinoiden sekä linjakysy-           laintasoisen sääntelyn piiriin. Lainvalmistelussa
1802: myksiä että teknisiä seikkoja tarkasteleva yhteis-     on kuitenkin otettu huomioon, että alun perin
1803: työryhmä, joka koostui valtiovarainministeriön,        osakemarkkinoille tarkoitettuja arvopaperi-
1804: valtiokonttorin ja Suomen Pankin edustajista.          markkinalain säädöksiä on raha- ja obligaatio-
1805: Ryhmän tehtävänä on seurata ja vauhdittaa koti-        markkinoiden osalta lievennetty. Näin halutaan
1806: maisten pääomamarkkinoiden kehittämiseksi              varmistaa, että ammattimaisesti toimivilla tuk-
1807: sovittujen hankkeiden toteutumista.                    kumarkkinoilla ei olisi vakiintuneita markkina-
1808:     Viitelainamarkkinoiden kehittämiseksi oli          käytäntöjä haittaaviaja ylimääräisiä kustannuk-
1809: käynnissä useita hankkeita. Vuoden aikana val-         sia aiheuttavia tarpeettomia rajoituksia. Samalla
1810: misteltiin viitelainojen muuttamista arvo-osuuk-       halutaan korostaa itsesääntelyn merkitystä näil-
1811: siksi. Laki arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain      lä markkinoilla.
1812:  muuttamisesta tuli voimaan 15.12.1995. Joulu-             Suomen Pankille on lakia valmisteltaessa
1813:  kuussa 1995 liikkeeseen laskettu vuonna 2010          suunniteltu annettavan mahdollisuus, että se tar-
1814:  erääntyvä sarjaobligaatio oli ensimmäinen arvo-       peelliseksi katsoessaan vahvistaa kaupankäyn-
1815:  osuusmuotoinen emissio.                               nin säännöt niillä velkakirjamarkkinoilla, joilla
1816:     Viitelainoihin liittyviä repo- eli takaisinosto-   se on tarpeen Suomen Pankin tehtävien hoitami-
1817:  markkinoita edistettiin niin ikään. Suomen Pan-       seksi. Sääntöjen vahvistamisoikeus ei tarkoita,
1818:  kin viikottainen repohuutokauppa päämarkki-           että Suomen Pankki käyttäisi mahdollisissa
1819: 22
1820: 
1821: sääntörikkomuksissa sanktiovaltaa suhteessa          naismarkkina-arvosta. Pörssin yleisindeksin ke-
1822: muihin markkinaosa puoliin, vaan tältä osin kau-     hitys olisikin ilman Nokiaa ollut etenkin alku-
1823: pankäyntiä valvoo rahoitustarkastus. Suomen          vuodesta huomattavasti toteutunutta kehitystä
1824: Pankin oikeus vahvistaa säännöt on tarpeen lä-       vaatimattomampaa.
1825: hinnä siksi, että etenkin lyhytaikaisilla raha-         Ulkomaisten sijoittajien merkitys Suomen
1826: markkinoilla sääntöjen pitää tarjota hyvät lähtö-    osakemarkkinoilla lisääntyi jälleen vuoden 1995
1827: kohdat rahapolitiikan toteuttamiselle.               aikana. Nettomääräiset sijoitukset suomalaisiin
1828:    Kansallinen arvopaperikeskushanke eteni           osakkeisiin olivat noin 10 mrd. markkaa, ja vuo-
1829: myös vuonna 1995. Hankkeen tavoitteena on            den lopussa ulkomaisten sijoittajien hallussa oli
1830: yhdistää Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy:n           suomalaisia pörssiosakkeita kolmasosa pörs-
1831: ja Suomen Osakekeskusrekisteri Osuuskunnan           siyhtiöiden markkina-arvosta.
1832: kaikki toiminnot, Helsingin Arvopaperipörssi            Voimakkaat vaihtelut osakkeiden kurssikehi-
1833: Oy:n kaupanselvitystoiminta sekä arvo-osuus-         tyksessä loivat edellytykset myös osakejohdan-
1834: yhdistyksen itsesääntelyyn liittyvät toiminnot       naistuotteiden markkinoiden vilkastumiselle.
1835: yhdeksi kansalliseksi arvopaperikeskukseksi.         Vakioitujen osake- ja osakeindeksijohdannais-
1836: Hanketta koskeviin neuvotteluihin ovat osallis-      ten vaihto johdannaispörsseissä kasvoi edellis-
1837: tuneet Suomen valtion ja Suomen Pankin lisäksi       vuotisesta maksettuina preemioina laskettuna
1838: Suomen Osakekeskusrekisteri Osuuskunta, lii-         163%.
1839: kepankit sekä Helsingin Arvo-osuuskeskus Oy.            Sijoitusrahastojen merkitys suomalaisilla pää-
1840: Osana hanketta valtio perusti loppuvuodesta          omamarkkinoilla oli edelleen vähäinen. Sijoitus-
1841: 1995 pienehköllä alkupääomalla Suomen Arvo-          rahastojen yhteenlasketut rahastopääomat py-
1842: paperikeskus Osakeyhtiön. Tarkoituksena on           syivät noin 5 mrd. markkana. Vuoden aikana oli
1843: laajentaa yhtiön omistuspohjaa vuoden 1996 ai-       havaittavissa pääomien hienoista siirtymistä osa-
1844: kana.                                                kerahastoista lähinnä obligaatioihin sijoittaviin
1845:                                                      korkorahastoihin. Alle vuoden pituisiin raha-
1846:                                                      markkinainstrumentteihin erikoistuvien raha-
1847:       Osakemarkkinoiden kasvu vähäistä               markkinarahastojen perustaminen ei vielä ollut
1848:                                                      mahdollista, mutta asiaan tehtävä muutos oli
1849: Vuosi 1995 oli osakemarkkinoilla vaihteleva.         vuoden aikana vireillä sijoitusrahastolakiin teh-
1850: Osakekurssit laskivat alkuvuodesta lievästi ja       tävän muutostyön yhteydessä.
1851: kääntyivät huhtikuun alussa pitkien korkojen
1852: laskun myötä voimakkaaseen nousuun. Nousu
1853: kuitenkin pysähtyi syyskuun puolivälissä, kun                 Rahoitusmarkkinoita koskeva
1854: markkinoiden odotukset vahvan talouskasvun                 uusi yhteisölainsäädäntö valmisteilla
1855: jatkumisesta alkoivat vähitellen heikentyä. Lop-
1856: puvuodesta Helsingin Arvopaperipörssin yleis-        EU:n neuvoston alaisessa työryhmässä käsitel-
1857: indeksi oli jälleen palannut vuoden alun tasolk.     tiin vuoden 1995 aikana luottolaitoksen sanee-
1858:    Pörssiyhtiöiden uuden riskipääoman hankin-        raukseenja sen toiminnan lopettamiseen liittyviä
1859: ta oli niin ikään edellisvuosiin verrattuna vaati-   kysymyksiä. Direktiiviehdotus säätelisi lainva-
1860: matonta. Osittain tähän vaikuttivat kahden edel-     lintaa sellaisessa tilanteessa, että luottolaitos jou-
1861: lisvuoden monet osakeannit, joiden vuoksi tarve      tuu uudelleenjärjestelyjen tai selvitysmenettelyn
1862: uusiin osakeanteihin oli aiempaa vähäisempi.         kohteeksi.
1863: Lisäksi pörssiyhtiöiden poikkeuksellisen hyvä           Tarve tehostaa pankkeja, arvopaperivälitys-
1864: kannattavuus selittää ulkoisen rahoituksen vä-       liikkeitä ja vakuutusyhtiöitä käsittävien finanssi-
1865: häisyyden. Yhteensä pörssiyhtiöt hakivat uutta       konglomeraattien valvontaa on viime aikoina
1866: riskipääomaa 2.3 mrd. markkaa vuonna 1995.           käynyt yhä ilmeisemmäksi, mutta käytännön
1867: Lisäksi uusien pörssiyhtiöiden listautumisan-        ratkaisujen löytäminen on osoittautunut ongel-
1868: neilla kerättiin yli 2 mrd. markkaa.                 malliseksi. Kysymystä on pohdittu mm. EU:n
1869:    Osakevaihdossa Helsingin Arvopaperipörs-          pankkivalvontakomiteassa, ja sitä käsitellään
1870: sissä saavutettiin kuitenkin jälleen uusi ennätys.   myös erityisessä komission alaisessa asiantunti-
1871: Vaihdosta noin puolet keskittyi yhden yrityksen,     jatyöryhmässä.
1872: Nokian, osakkeisiin. Nokian merkitys korostui            Sijoitusrahastodirektiivin uudistamista val-
1873: muutenkin, sillä yhtiön markkina-arvo kävi vuo-      misteltiin vielä alkuvuodesta EU:n komission
1874: den aikana jopa yli 40 prosentissa pörssin koko-     edellisvuonna antaman esityksen pohjalta, mutta
1875:                                                                                                        23
1876: 
1877: yksimielisyyttä asian suhteen ei jäsenmaiden vä-       työryhmissä. Kotimaassa käynnistettiin vastaa-
1878: lillä saavutettu. On kuitenkin odotettavissa, että     va yhteistyö pankkien kanssa. Suomen Pankki ja
1879: EU:n neuvoston alainen työryhmä saisi komis-           rahoitustarkastus suunnittelivat yhdessä maksu-
1880: siolta uuden ehdotuksen vuoden 1996 aikana.            järjestelmiä koskevaa valvontaa. Rahakortin ke-
1881: Uudistuksen yksi tavoite on ulottaa sisämarkki-        hittelystä vastannut tytäryhtiö, Toimiraha Oy,
1882: nat koskemaan myös rahamarkkinasijoituksiin            myytiin marraskuussa kolmen suomalaispankin
1883: erikoistuvia rahamarkkinarahastoja ja ns. rahas-       omistamalle yhtiölle.
1884: to-osuusrahastoja (funds of funds ).                      EMUn kolmannen vaiheen yksi keskeinen ta-
1885:     EU-maiden talous- ja valtiovarainministerit        pahtuma on yhteisen rahan edellyttämien sete-
1886: hyväksyivät syksyllä 1995 yhteisen kannan sijoit-      lien ja metallirahojen liikkeeseenlasku. Suomen
1887: tajien korvausjärjestelmää koskevasta direktiivi-      Pankki osallistui EMin neuvoston perustaman
1888: ehdotuksesta. Direktiivin mukaan jokaisen jä-          setelityöryhmän työskentelyyn, joka valmistelee
1889: senvaltion tulee huolehtia siitä, että sen alueella    yhteisiä seteleitä. Työryhmä suunnittelee setelien
1890: on vähintään yksi sijoittajia koskeva korvausjär-      aihepiiriä ja ulkoasua sekä niiden aitoustekijöitä
1891: jestelmä, jossa sijoituspalveluyritykset ovat jäse-    ja teknisiä määrittelyjä. Myöhemmin valmiste-
1892: ninä ja jolla piensijoittajille taataan talletussuo-   lun painopiste siirtyy rahahuoltoon liittyviin ky-
1893: jaan verrattavissa oleva vähimmäissuoja, jos si-       symyksiin.
1894: joituspalveluyritys ei pysty vastaamaan sitou-
1895: muksistaan asiakkainaan olevia sijoittajia koh-
1896: taan. Direktiivi on tarkoitettu piensijoittajien                 Maksujärjestelmäyhteistyötä
1897: turvaksi. Jäsenvaltio voi halutessaan jättää am-                  EU :n jäsenmaiden kesken
1898: mattimaisesti toimivat sijoittajat korvausjärjes-
1899: telmän tarjoaman suojan ulkopuolelle. Direktii-        Maksujärjestelmiä koskeva yhteistyö ED-jäsen-
1900: viehdotus on jätetty Euroopan parlamentille            maiden kesken on varsin tiivistä. Euroopan ko-
1901:  toista käsittelyä varten.                             mission ja neuvoston työryhmissä valmisteltiin
1902:                                                        vuonna 1995 EU-maiden välisiä maksuja koske-
1903:                                                        vaa direktiiviä. Yhteistyönä selvitettiin maksujen
1904:    Rahoitusmarkkinoiden valmistelu EMUn                lopullisuuteen liittyviä juridisia ym. ongelmia ja
1905:        kolmatta vaihetta varten etenee                 valmisteltiin EU-keskuspankkien maksujärjes-
1906:                                                        telmien yhteenkytkemistä. Keskusteltiin myös
1907: Suomen Pankki osallistui rahoitusmarkkinaky-           keskuspankkien asemasta pienten maksujen jär-
1908: symyksissä vuoden 1995 aikana Euroopan raha-           jestelmissä ja niiden valvonnassa.
1909: poliittisen instituutin puitteissa tapahtuneeseen          ED-maiden välisiä maksuja koskevan direk-
1910: tekniseen valmistelutyöhön,joka koski talous- ja       tiivin valmistelu EU:n neuvostossa saatiin pää-
1911: rahaliiton kolmatta vaihetta sekä yhteistä rahaa.      tökseen, kun poliittinen sopimus direktiivin sisäl-
1912: Selvitettäviä kysymyksiä olivat mm. yhteisen ra-       löstä solmittiin talous- ja valtiovarainministerien
1913: hapolitiikan toteuttamisesta rahoitusmarkki-           neuvoston kokouksessa syyskuussa. Jäsenval-
1914: noille, erityisesti arvopaperikauppojen selvitys-      tioilla on kaksi ja puoli vuotta aikaa ottaa direk-
1915: järjestelmille aiheutuvat vaatimukset. Instituutin     tiivi huomioon omassa lainsäädännössään sen
1916: pankkivalvonnan alakomiteassa keskusteltiin            jälkeen kun direktiivi on lopullisesti hyväksytty.
1917: paitsi rahoitusvalvonnan yhteistyön kehittämi-         Direktiivin tarkoituksena on tehostaa ED-mai-
1918: sestä EU-maiden välillä myös Euroopan keskus-          den välisten maksujen välitystä säännöksillä
1919: pankin ja keskuspankkijärjestelmän mahdolli-           maksujenvälitysajasta, maksuehtojen läpinäky-
1920: sesta valvontaroolista talous- ja rahaliiton kol-      vyydestä ja vastuukysymyksistä. Direktiivin
1921: mannessa vaiheessa.                                    säännöksiä sovelletaan vain EU-maiden välisiin
1922:                                                        pieniin asiakasmaksuihin. Erillinen komission
1923:                                                        alainen työryhmä pohti EU-maiden välisiin
1924:                                                        maksuihin liittyvää juridiikkaa, mm. vastuuky-
1925:      Maksujärjestelmät ja maksuvälinehuolto            symyksiä, ja tämä työryhmä jättänee ehdotuk-
1926:                                                        sensa vuoden 1996 aikana.
1927: Suomen Pankki osallistui vuonna 1995 Suomen                Maastrichtin sopimuksessa hyväksytyn raha-
1928: ED-jäsenyyden myötä yhteistyöhankkeisiin mak-          liittosuunnitelman myötä Euroopan unionin
1929: sujärjestelmien kehittämiseksi Euroopan raha-          keskuspankkien maksujärjestelmien yhteenkyt-
1930: poliittisen instituutin ja EU :n komission alaisissa   keminen on tullut ajankohtaiseksi. Rahaliittoon
1931: 24
1932: 
1933: kuuluvien maiden maksujärjestelmien tehokas           jäsenmaihin verrattuna. Tärkeimmät uudistus-
1934: yhteenkytkeminen luo edellytykset yhtenäisten         hankkeet, joita Suomen Pankissa vuoden aikana
1935: rahamarkkinoiden syntymiselle rahaliittoon            suunniteltiin, koskivat oman järjestelmämme
1936: kuuluvissa maissa ja on näin ollen tärkeä edelly-     liittämistä kansalliset järjestelmät yhdistävään
1937: tys yhteiseen rahapolitiikkaan siirtymiselle. Yh-     järjestelmään.
1938: teenkytkemisen myötä syntyvän koko unionin                Keskuspankkien asemasta pienten maksujen
1939: alueen kattavan järjestelmän nimeksi on vakiin-       järjestelmissä ja järjestelmien valvonnassa kes-
1940: tunut lyhenne T ARGET (Irans-European Au-             kusteltiin EMissä RTF-alatyöryhmässä (Task
1941: tomated Real-time Gross settlement .Express           Force on Retail Payments). Työryhmän mukaan
1942: Iransfer). Target otetaan käyttöön heti EMUn          EU-maiden keskuspankkien yhteistyö on tar-
1943: kolmannen vaiheen alkaessa, ja senjälkeen kaik-       peen, jos rahapolitiikan hoitaminen tai rahata-
1944: ki rahapolitiikkaan liittyvät maksut on suoritet-     louden vakaus vaativat sitä ja jos puhtaasti kan-
1945: tava Targetin kautta. Muissa maksuissajärjestel-      salliset ratkaisut vääristäisivät kilpailuolosuh-
1946: män käyttö on vapaaehtoista.                          teita sisämarkkinoilla. EU-maiden keskuspankit
1947:    Targetia suunnitellaan Euroopan rahapoliitti-      ovat esimerkiksi sopineet yhteisestä kannasta,
1948: sen instituutin alaisuudessa toimivassa maksu-        jonka mukaan korttirahan liikkeeseenlaskijan
1949: järjestelmätyöryhmässä sekä sen alatyöryhmis-         on oltava EU:n toisen pankkidirektiivin mukai-
1950: sä,joissa Suomen Pankilla on muiden EU-alueen         nen luottolaitos.
1951: keskuspankkien tapaan edustus. EMin neuvosto
1952: julkaisi toukokuussa ensimmäisen, työryhmien
1953: työn pohjalta laaditun Targetia käsittelevän ra-           Suomen Pankin ja pankkien yhteistyö
1954: portin, jossa kuvataan tulevan maksujärjestel-               maksujärjestelmäasioissa tiivistyi
1955: män toimintaperiaatteita. Järjestelmä luodaan
1956: yhdistämällä toisiinsa kunkin jäsenmaan reaali-       Suomen Pankki ja pankit tiivistivät vuoden aika-
1957: aikainen bruttomaksujärjestelmä. Kansalliset          na maksujenvälitykseen liittyvien riskien hallin-
1958: järjestelmät toisiinsa yhdistävän järjestelmän        taa koskevaa yhteistyötään. Yhteistyötä varten
1959: tekninen määritystyö tehdään Interlinking-ala-        perustettiin maksujärjestelmien ohjausryhmä,
1960: työryhmässä.                                          maksujärjestelmien yhteistyöryhmä sekä joukko
1961:    Target-järjestelmän aukioloaikaa, maksujen         teknisluonteisia alatyöryhmiä, joissa Suomen
1962: hinnoittelua ja eräitä päivänsisäisen likviditee-     Pankilla, Suomen Pankkiyhdistyksellä ja pan-
1963: tin myöntämiseen liittyviä teknisiä kysymyksiä        keilla on edustus.
1964: selvitetään EMissä ns. R TGS-alatyöryhmässä              Työryhmissä pyritään mm. edistämään sel-
1965: (Real-Time Gross Settlement). Tämän lisäksi           laisten menettelytapojen löytymistä, jotka vä-
1966: TFOS-alatyöryhmässä (Task F orce on Securities        hentävät maksuja välittävien pankkien altistu-
1967: Settlement Systems) selvitellään sellaisia teknisiä   mista riskille, joka syntyy jonkin maksujenväli-
1968: asioita, jotka liittyvät keskuspankkien myöntä-       tyksen osapuolen maksukyvyttömyydestä. Täl-
1969: mälleen päivänsisäiselle likviditeetille vaatimien    laisen riskin pienentäminen vähentää vaaraa
1970: vakuuksien siirtelyyn.                                maksuongelmien leviämisestä pankista toiseen
1971:    Vaikka yhteiseen rahaan siirtymiseen liittyvät     kriisitilanteissa.
1972: yksityiskohdat vielä ovat monelta osin auki, on          Tärkeimmällä sijalla keskusteluissa olivat ky-
1973: päätetty, että Interlinkingin kautta välitetään       symykset pankkien asiakasmaksujen hoitamises-
1974: ainoastaan yhteisen rahan määräisiä maksuja.          ta RTGS-järjestelmän kautta sekä nettoperiaat-
1975: Vaikka Target luodaan ensisijaisesti palvele-         teella selvitettävien maksujen riskien hallinnan
1976: maan yhteisen rahapolitiikan tarpeita ja siten        edistämisestä. Näiden ohella selvitettiin maksu-
1977: rahaliittoon kuuluvia maita, on päätetty, että        jenvälitykseen liittyviä juridisia kysymyksiä.
1978: myös rahaliiton ulkopuolelle jäävät EU-maat           Työryhmien toiminta jatkuu edelleen vuonna
1979: voivat liittyä siihen ja sen kautta suorittaa ja      1996.
1980: vastaanottaa yhteisen rahan määräisiä maksuja
1981: koko EU:n alueella.
1982:    Koska Suomessa oli jo ennen ED-jäsenyyttä              Maksujärjestelmien valvontaa kehitettiin
1983: valmiina toimiva reaaliaikainen bruttomaksujär-
1984: jestelmä, Suomen Pankin sekkitilijärjestelmä,         Suomen Pankki ja rahoitustarkastus ryhtyivät
1985: ovat yhteisen rahapolitiikan vaatimat järjestel-      yhteistyössä selvittämään maksujärjestelmien
1986: män muutostarpeet meillä pienet moniin muihin         valvontaan liittyviä kysymyksiä. Osapuolten
1987:                                                                                                        25
1988: 
1989: kesken pyrittiin yhtäältä kartoittamaan valvon-       taan talletusten kuukausikeskiarvon on oltava
1990: tayhteistyön kannalta tärkeimmät osa-alueet ja        asetetun vähimmäisvarantovelvoitteen mukai-
1991: toisaalta löytämään toimivia ratkaisuja käytän-       nen. Uudistuksen myötä pankkien tarve päivän-
1992: nön valvontayhteistyön järjestämiseksi.               sisäisen sekkitililuoton käyttämiseen pieneni
1993:    Yhteistyön kohteena olivat erityisesti maksu-      merkittävästi, ja pankit hakivatkin uudistuksen
1994: jenvälitykseen liittyvien riskien hallinnalle sekä    yhteydessä uusia sekkitililimiittejä. Uudet limiitit
1995: järjestelmien turvallisuudelle asetettavat vähim-     tulivat voimaan 2.10.1995 eli samaan aikaan kun
1996: mäisvaatimukset. Myös yhteistyöstä maksujen-          siirryttiin keskiarvoistamiseen.
1997: välitystä koskevan lainsäädännön kehittämisek-            Uudistus aiheutti muutoksia myös sekkitilili-
1998: si keskusteltiin.                                     miittien kattamiseksi tarvittavissa vakuuksissa.
1999:                                                       Koska vähimmäisvarantotalletukset siirtyivät
2000:                                                       pankkien käyttöön sekkitileille, ei vähimmäisva-
2001:      Pankit jatkavat korttirahajärjestelmän           rantotalletuksia enää voi entiseen tapaankäyttää
2002:                   kehittämistä                        sekkitililuoton vakuutena, vaan vakuuksiksi on
2003:                                                       toimitettava Suomen Pankin hyväksymiä arvo-
2004: Suomen Pankki myi marraskuun alussa elektro-          papereita (arvo-osuuksia). Pankkien sekkitilili-
2005: niseen käteiskorttiin perustuvan Avaot-maksu-         miiteille vaadittiin vuonna 1995 pääsääntöisesti
2006: järjestelmän rakentamisesta vastaavan Toimi-          25 prosentin vakuus, mutta vuoden 1996 alusta
2007: raha Oy:n Automatia Rahakortit Oy:lle, joka on        kaikkien vakuusvaa timus on 100 %.
2008: Merita Pankin, Osuuspankkien Keskuspankin ja              Tilinhaltijoiden välisten maksujen määrä ja
2009: Postipankin perustama yhtiö. Pankit ovat ilmoit-      keskikoko kasvoivat jonkin verran edellisvuo-
2010: taneet tavoitteekseen pankkiautomaatista ladat-       desta. Kasvu johtui osaltaan siitä, että vuoden
2011: tavan rahakortin käyttöönoton vuoden 1996 ai-         1994loppupuolella järjestelmään liittyi yksi uusi
2012: kana.                                                 ulkomaisomisteisen pankin sivukonttori. Limiit-
2013:     Toimiraha Oy:n myynti pankeille heijastaa         tien yhteismäärä supistui lokakuun alusta noin
2014: Suomen Pankin linjaratkaisua,jossa pankki kat-        2. 7 mrd. markkaa vähimmäisvarantojärjestel-
2015: soo suorittaneensa osuutensa korttirahajärjestel-     män muutoksen yhteydessä.
2016: män kehitystyössä. Suomen Pankin tavoitteena
2017:  on ollut luoda edellytykset luotettavalle ja avoi-
2018:  melle valtakunnalliselle korttirahajärjestelmälle,     Setelistö ennallaan, metallirahat lisääntyivät
2019: ja nämä edellytykset katsottiin turvatuiksi niin,
2020:  että järjestelmää kehittäneen yhtiön omistukses-     Setelistön määrä oli suurimman osan vuotta 12.5
2021:  ta voitiin luopua. Korttirahan liikkeeseenlasku      mrd. markan paikkeilla. Vuoden aikana makset-
2022:  siirtyi pankkisektorille, mikä on sopusoinnussa      tiin kuitenkin kahdet veronpalautukset, jotka
2023:  EMin suositusten ja yleismaailmallisen käytän-       nostivat liikkeessä olevien seteleiden määrää hel-
2024:  nön kanssa. Pankkien valmis asiakasverkosto          mikuussa ja joulukuussa. Joulukuussa setelistön
2025:  edistää korttirahan mahdollisuuksia saavuttaa        määrää lisäsi myös normaali kausivaihtelu.
2026:  asema laajalti hyväksyttynä maksuvälineenä tu-           Liikkeessä olevan setelistön määrä oli suurim-
2027:  levaisuudessa.                                       millaan joulukuun 15. päivänä, jolloin se oli
2028:      Suomen Pankki ryhtyi selvittämään muiden         14 391 milj. markkaa. Pienimmillään setelistön
2029:  viranomaisten kanssa yhteistyössä korttirahaa        määrä oli 31.1.1995, jolloin se oli 11 979 milj.
2030:  koskevan lainsäädännön tarvetta.                     markkaa. Vuoden aikana setelistö lisääntyi 1 193
2031:                                                       milj. markkaa. Pääosa lisääntymisestä näkyi
2032:                                                       1 000 markan ja l 00 markan setelin liikkeessä
2033:           Pankkien tarve velkaautua                   olevan määrän kasvuna.
2034:        Suomen Pankin sekkitileillä pieneni                Liikkeessä olevien metallirahojen määrä li-
2035:                                                       sääntyi vuoden aikana 1 640 milj. markasta 1 743
2036: Vähimmäisvarantovelvoitteen keskiarvoistami-          milj. markkaan. Liikkeessä olevat käyttörahat
2037: sen myötä pankkien vähimmäisvarantotalletuk-          lisääntyivät 84 milj. markkaa ja juhlarahat 19
2038: set siirrettiin niiden Suomen Pankissa oleville       milj. markkaa.
2039: sekkitileille. Vähimmäisvarantotalletukset,jotka          Liikkeessä olevan rahan määrä suhteessa
2040: aikaisemmin olivat jäädytettyinä erillisille vä-      bruttokansantuotteeseen säilyi lähes ennallaan
2041: himmäisvarantotileille, ovat nyt käytettävissä        vuoden aikana. Lukuun ottamatta Luxemburgia
2042: sekkitileiltä suoritettaviin maksuihin ja ainoas-     liikkeessä olevan rahan määrä oli Suomessa vuo-
2043: 
2044:  4 360025C
2045: 26
2046: 
2047: den 1994 lopussa ED-maista pienin, alle 3%            tien 50-vuotispäivän johdosta lyötiin lokakuussa
2048: bruttokansantuotteesta. Useimmissa ED-maissa          100 markan hopeinen juhlaraha, jonka lyönti-
2049: vastaava luku oli 3-7 %. Käteisen rahan mää-          määrä oli 43 000 kappaletta. Kymmenen markan
2050: rään vaikuttavat mm. maksujärjestelmän kehit-         käyttörahasta tehtyä erikoislyöntiä valmistettiin
2051: tyneisyys, pankkijärjestelmän rakenne ja setelei-     myös kulta- ja hopearahana siten, että rahan
2052: den käyttö säästämisen välineenä sekä kotimaas-       keskiosa on kultaseasta ja ympärillä oleva ren-
2053: sa että ulkomailla.                                   kaan muotoinen osa hopeaa.
2054:    Liikkeessä oleva raha laskettuna kuukauden            Yhdessä 10 markan rahan erikoislyönti, 2 000
2055: lopun määrien keskiarvona on pysynyt suhteelli-       markan kultaraha ja YK:n 50-vuotispäivän juh-
2056: sen vakaana, ja sen kasvu on vuodesta 1991 vuo-       laraha muodostivat "50 rauhan vuotta 1995"
2057: teen 1995 ollut vain 4.4 %. Yleisön hallussa          -juhlarahasarjan.
2058: olevan rahan määrä kasvoi vastaavana aikana
2059: 8 831 milj. markasta II 059 milj. markkaan eli
2060: 25 %. Suomen Pankin syksyllä 1995 tekemän                          Setelivirrat lisääntyivät
2061: kyselytutkimuksen mukaan tästä määrästä noin
2062: 14% eli 1.5 mrd. markkaa oli yksityisten yritys-      Setelivirrat Suomen Pankista pankkeihin kasvoi-
2063: ten hallussa. Tämä oli vajaa puolet siitä, mitä       vat markkamääräisesti 19 %ja palautukset 15%
2064: kaksi vuotta aiemmin tehdyn selvityksen perus-        edellisvuotisista eli selvästi enemmän kuin liik-
2065: teella arvioidaan olleen kotitalouksien aktiivises-   keessä olevien seteleiden määrä, joka kasvoi 9 %
2066: sa käytössä. Käteisrahan osuus oli näiden selvi-      vuoden aikana. Suomen Pankki laski liikkeeseen
2067: tysten mukaan kotitalouksien suorittamien mak-        seteleitä 55 607 milj. markkaa ja otti vastaan
2068: sujen arvosta noin 40 %ja yritysten vastaanotta-      palaotuksia 54 414 milj. markkaa.
2069: mien maksujen arvosta lähes viidennes.                    Myös liikkeeseen laskettujen seteleiden kap-
2070:    Pankkien hallussa olevan rahan määrä on            palemäärä lisääntyi 448 milj. kappaleesta 536
2071: alentunut vuoden 199llopun 5 753 milj. markas-        milj. kappaleeseen eli 20%. Suomen Pankkiin
2072: ta 3 210 milj. markkaan eli 44%. Tähän kehityk-       palautuneiden seteleiden kappalemäärä kasvoi
2073: seen vaikutti käteisvaraluottojärjestelmän lak-       463 milj. setelistä 530 milj. seteliin eli 14 %. Eri-
2074: kauttaminen kesäkuussa 1993, jonka jälkeen            tyisen selvästi lisääntyi 100 markan setelien
2075: Suomen Pankki ei enää rahoittanut talletuspank-       palautusmäärä: 330 milj. setelistä 394 milj. sete-
2076: kien käteiskassoja. Lisäksi pankkien hallussa         liin eli 19 %. Tämä johtui siitä, että pankkiauto-
2077: olevan rahan määrä on vähentynyt pankkien             maatteihin tarvittavista lajitelluista seteleistä
2078: konttoriverkoston supistumisen takia. Osaltaan        tilattiin entistä suurempi osa Suomen Pankista
2079: pankkien konttoriverkoston harveneminen sa-           sen sijaan, että pankkien konttorit olisivat täyttä-
2080: moin kuin taloudellisen aktiviteetin viriäminen       neet niitä konttoreihin palautuneilla seteleillä.
2081: ovat lisänneet yleisön käteisrahan hallussapidon          Liikkeessä olevan setelistön kiertonopeus
2082: tarvetta.                                             Suomen Pankin kautta oli 5.7 kertaa vuodessa.
2083:                                                       Verrattuna muihin ED-maihin on kiertonopeus
2084:                                                       Suomessa suuri, sillä muissa ED-maissa se vaih-
2085:      Useita juhlarahoja laskettiin liikkeeseen        telee yleensä 1.5-3.5.
2086:                                                           Eri setelirahalajien kiertonopeudet Suomes-
2087: Vuoden aikana laskettiin liikkeeseen neljä juhla-     sa olivat seuraavat: 1 000 mk 1.3, 500 mk 2.4,
2088: rahaa, joista yksi oli käyttörahasarjan 10 markan     100 mk 7.6, 50 mk 4.9 ja 20 mk 2.9.
2089: rahasta valmistettu EU-erikoislyönti. Tämän eri-          Metallirahojen virrat vähenivät edellisvuoti-
2090: koislyönnin arvopuoli on sama kuin 10 markan          sista, koska vuoden 1993lopulla alkanut vanhan
2091: käyttörahassa, mutta sen tunnuspuolella on len-       sarjan 5 markan ja 1 markan rahojen vaihtu-
2092: tävä joutsen ja EU:ta kuvaavat 12 tähteä. Rahan       minen uuden sarjan rahoihin oli jo pääosin ta-
2093: lyöntimäärä oli 500 000 kappaletta.                   pahtunut ennen vuoden 1995 alkamista. Suomen
2094:    Tammikuussa laskettiin liikkeeseen A. 1. Vir-      Pankki laski vuoden 1995 aikana liikkeeseen me-
2095: tasen syntymän satavuotispäivän johdosta 100          tallirahaa 1 092 milj. markkaa ja otti vastaan
2096: markan hopeinen juhlaraha. Rahaa lyötiin              palaotuksia 988 milj. markkaa. Metallirahoja
2097: 43 000 kappaletta. Kesäkuussa laskettiin liikkee-     laskettiin liikkeeseen 603 milj. kappaletta, mikä
2098: seen 2 000 markan kultainen juhlaraha, jonka          on 19% vähemmän kuin edellisenä vuonna, ja
2099: teemana oli 50 rauhan vuotta. Rahan lyöntimää-        otettiin vastaan 477 milj. kappaletta eli 32%
2100: rä oli 6 900 kappaletta. Yhdistyneiden kansa kun-     vähemmän kuin edellisenä vuonna. Metalliraha-
2101:                                                                                                        27
2102: 
2103: virrat vähenivät myös sen takia, että Suomen         lukuun ottamatta vuoden 1990 mallia olevia 50 ja
2104: Pankki otti maaliskuun alussa käyttöön metalli-      10 pennin rahoja. Liikkeessä olevien lakkautet-
2105: rahan käsittelymaksun.                               tujen metallirahojen määrä väheni vuoden aika-
2106:                                                      na 114.2 milj. markasta 111.1 milj. markkaan.
2107:                                                      Pääosa vähennyksestä aiheutui 50 pennin ja 20
2108: Suomen Pankki supisti metallirahavarastojaan         pennin palautuksista, jotka olivat yhteensä 2.3
2109:                                                      milj. markkaa.
2110: Maastrichtin sopimus kieltää EU:njäsenmaiden
2111: keskuspankkeja rahoittamasta julkista sektoria.
2112: Koska valtiolla Suomessa on yksinoikeus metal-                Seteleiden väärennöksiä vähän
2113: lirahan lyömiseenja rahojen nimellisarvo hyvite-
2114: tään valtion tilille, on Suomen Pankin hallussa      Suomalaisista seteleistä oli liikkeessä vuoden ai-
2115: oleva metalliraha koroton saaminen valtiolta ja      kana joitakin yksittäisiä väärennöksiä, jotka oli-
2116: sen katsotaan muodostavan korkosubvention            vat vuoden 1986 (ilman Litt.) mallia. Lisäksi ta-
2117: valtiolle. Ministerineuvoston antaman asetuksen      vattiin useita kymmeniä eräässä aikakausileh-
2118: mukaan ristiriitaa sopimuksessa olevan kiellon       dessä painettuna olleita 100 markan setelin ku-
2119: kanssa ei kuitenkaan ole, jos keskuspankilla on      via, jotka olivat vuoden 1986 Litt. A -mallia.
2120: hallussaan enintään 10 %liikkeessä olevasta me-         Suomen Pankki ja keskusrikospoliisi järjesti-
2121: tallirahasta.                                        vät eri puolilla maata koulutusta rahaa ammatti-
2122:    Suomen Pankilla oli ennen Suomen ED-jäse-         maisesti käsitteleville henkilöille seteleiden aitou-
2123: nyyttä metallirahaa selvästi enemmän kuin 10 %       den tunnistamisessa.
2124: liikkeessä olevan metallirahan määrästä. Vuon-
2125: na 1995 määrä pidettiin alle 10 prosenttina. Suo-
2126: men Pankin hallussa oli 31.12.1995 metallirahaa            Rahahuollon palveluja maksullisiksi
2127:  139 milj. markkaa eli 8.0% liikkeessä olevan
2128: metallirahan määrästä.                               Suomen Pankki otti 1.3.1995 alkaen käyttöön
2129:                                                      metallirahamaksun, jonka suuruus on 5 mark-
2130:                                                      kaa asiakkaan palauttaessa 1 000 kappaleen me-
2131:       Metallirahavastuun siirron valmistelu          tallirahapussin tai ottaessa metallirahapakkauk-
2132:                                                      sen. Pakkaukset sisältävät 5 markan, 50 pennin
2133: Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokun-     tai 10 pennin rahoja 1 000 kappaletta sekä 10
2134: ta päätti 9.1.1996, että valtio maksaa Suomen        markan tai 1 markan rahoja 800 kappaletta.
2135: Pankille metallirahavastuusta aiheutuvan vel-        Maksu laskettiin valtion maksuperustelain mu-
2136: kansa. Valtion metallirahavastuulla tarkoitetaan     kaisesti omakustannushinnan perusteella. Mak-
2137: valtion velvollisuutta lunastaa nimellisarvostaan    sun perimisellä oli tarkoitus tehostaa metallira-
2138: Suomen Pankilta takaisin sille liikkeeseen laske-    hahuoltoa vähentämällä rahojen kuljettamista
2139: mista varten luovuttamansa metallirahat.             Suomen Pankin käsiteltäväksi. Maksuja kerät-
2140:                                                      tiin vuonna 1995 4.5 milj. markkaa.
2141:                                                          Suomen Pankki ja rahahuollon tietojenkäsit-
2142:       Vanhat rahat palautuivat verkalleen            telyjärjestelmää käyttävät pankit ovat sopineet,
2143:                                                      mitkäjärjestelmän käytöstä ja ylläpidosta aiheu-
2144: Suomen Pankki lakkautti vuoden 1993 lopussa          tuvista maksuista kuuluu maksaa Suomen Pan-
2145: kaikki vuosien 1945-1980 mallia olevat setelit       kille. Vuonna 1995 maksut olivat 7.5 milj. mark-
2146: laillisina maksuvälineinä. Liikkeessä olevien lak-   kaa. Myös nämä maksut laskettiin valtion mak-
2147: kautettujen seteleiden määrä väheni vuoden ai-       superustelain mukaisesti omakustannushinnan
2148: kana 303.0 milj. markasta 252.8 milj. markkaan.      perusteella.
2149: Vuoden lopussa oli vielä liikkeessä 54 milj. mark-
2150: kaa vuoden 197 5 mallia olevaa 500 markan rahaa
2151: ja 77 milj. markkaa vuoden 1963 ja 1976 mallia                  Yhteisen setelin valmistelu
2152: olevaa 100 markan rahaa.
2153:     Valtiovarainministeriö lakkautti laillisina      Maastrichtin sopimuksen mukaan EMin tehtä-
2154: maksuvälineinä vuoden 1993 lopussa kaikki en-        vänä on valvoa yhteisen eurooppalaisen setelin
2155: nen vuotta 1963 lyödyt metallirahat ja vuoden        teknistä valmistelua. Teknistä valmistelua varten
2156:  1963 jälkeen lyödyt pennimääräiset metallirahat     EMI on perustanut erillisen työryhmän, jonka
2157: 28
2158: 
2159: työskentelyyn Suomen Pankki osallistui. Seteli-              Sijoittajana Suomen Pankki karttaa riskejä.
2160: ryhmä toimii yhteistyössä yhteistä metallirahaa          Keskeisimmät varantoon liittyvät riskit ovat va-
2161: valmistelevan jäsenvaltioiden rahapajojen johta-         luuttariski, luottoriski, likvidiysriski ja korkoris-
2162: jien työryhmän kanssa.                                   ki. Sijoitusriskien hallinta on kokonaisuus, jossa
2163:     Seteliryhmä kartoitti erijäsenvaltioiden mak-        minkään yksittäisen riskin tasoa ei voi muuttaa
2164: suvälineisiin ja niiden tuotantoon sekä käsitte-         vaikuttamatta samalla muihin riskeihin.
2165: lyyn liittyviä kysymyksiä. Selvitysten pohjalta             Keskeisiä keinoja välttää valuuttavarantoon
2166: EMin neuvosto hyväksyi, että yhteisen rahasar-           kohdistuvia riskejä ovat sijoitusten hajauttami-
2167: jan suurin metalliraha on 2 yksikköä ja pienin           nen, toiminnan rajoittaminen vain parhaisiin si-
2168: seteli 5 yksikköä. Olettamuksena oli, että seteli-       joituskohteisiin ja vastapuoliin sekä toimintaa
2169: sarjassa on 7 seteliä arvoltaan 5, 10, 20, 50, 100,      ohjaavien vertailunormien käyttö. Sijoitusperi-
2170: 200 ja 500 yksikköä. Seteleiden ulkoasun vaihto-         aatteiden ja sijoitusriskeille asetettujen liikkuma-
2171: ehtoina pidettiin kahta: joko täysin identtinen          rajojen noudattamista valvotaan jatkuvasti.
2172: seteli tai muutoin identtinen seteli paitsi että sete-      Varantoon liittyvistä epävarmuustekijöistä
2173: lin toisella sivulla on rajoitettu kansallinen piirre.   vaikutuksiltaan suurin on valuuttakurssiriski.
2174:     Seteleiden yksityiskohtaisen aihepiirin suun-        Ulkomaisten valuuttakurssien keskinäisistä
2175: nittelu oli käynnissä vuoden aikana. Aihepiirin          vaihteluista aiheutuvat varannon arvon muutok-
2176: valmistelussa EMI käyttää historian, psykolo-            set pyrittiin pitämään mahdollisimman vähäisi-
2177: gian, taiteen ja graafisen suunnittelun asiantunti-      nä hajauttamaila varanto eri valuuttojen sijoitus-
2178: joita. Samanaikaisesti seteliryhmä pohti setelei-        markkinoille. Valuuttajakauman ajantasaisuus
2179: den teknisiä määrittelyjä, kokoa ja aitoustekijöi-       arvioidaan säännöllisesti uudelleen, mutta ja-
2180: tä.                                                      kauman muutoksiin ei vuonna 1995 ollut aihetta.
2181:     EMin seteliryhmä selvitti vuoden aikana li-          Tärkeimmät sijoitusvaluutat olivat Saksan
2182: säksi yhteisen setelisarjan tuotannon ja liikkee-        markka, Yhdysvaltain dollari, Ranskan frangi,
2183: seenlaskun aikatauluun liittyviä kysymyksiä.             Ison-Britannian punta, Japanin jeni ja Alanko-
2184: Tässä yhteydessä kartoitettiin alustavasti myös          maiden guldeni.
2185: erilaisten seteleitä käyttävien automaattien ja nii-         Varannon likvidiys turvataan käyttämällä
2186: tä käsittelevien laitteiden muutostarpeita sekä          .aajaa markkinakelpoisten, pääosin luottoriskit-
2187: muutoksien edellyttämää aikataulua. Joulu-               tömien sijoituskohteiden valikoimaa. Valtaosa
2188: kuussa Madridin huippukokouksessa hyväksy-               varannosta sijoitettiin mainittujen maiden val-
2189: tyn aikataulun mukaan yhteiset setelit ja metalli-       tion liikkeeseen Iaskemiin joukkovelkakirjoihin
2190: rahat lasketaan liikkeeseen viimeistään kolmen           ja näiden takaisinmyyntisopimuksiin. Osa va-
2191: vuoden kuluttua talous- ja rahaliiton kolmannen          rannosta sijoitettiin lyhytaikaisiin valuuttatalle-
2192: vaiheen alkamisesta. Liikkeeseenlaskua seuraa            tuksiin, kultaan ja Kansainvälisen valuuttara-
2193: 6 kuukauden ylimenokausi, jonka ajan kansalli-           haston erityisnosto-oikeuksiin. Kauppaa käy-
2194: nen raha säilyy vielä laillisena maksuvälineenä          dään vain suurimpien, erittäin luottokelpoisten
2195: yhteisen rahan rinnalla.                                 kansainvälisten luottolaitosten kanssa.
2196:                                                              Tärkein valuuttavarannon sijoitustuottoihin
2197:                                                          vuonna 1995 vaikuttanut tekijä oli kansainvälis-
2198:                                                          ten korkojen kääntyminen selvään laskuun vuo-
2199:                                                          denjatkuneen voimakkaan nousun jälkeen. Ylei-
2200:                    Muu toiminta                          nen talouskasvun hidastuminen ja suotuisa in-
2201:                                                          flaatiokehitys loivat tilaa rahapolitiikan keventä-
2202:          Valuuttavarannon sijoittaminen                  miselle Yhdysvalloissa sekä Euroopan sijoitus-
2203:                                                          maista Saksassa ja Hollannissa. Huolimatta sii-
2204: Valuuttavarannon sijoitusperiaatteita ei muutet-         tä, että keskeisiä korkoja nostettiin Ranskassa
2205: tu merkittävästi vuonna 1995. Sijoittamista oh-          valuutan puolustamiseksi ja alkuvuonna Eng-
2206: jaavat keskuspankin tehtävät, tavoitteet ja va-          lannissa inflaation kurissa pitämiseksi, myös
2207: rannon käyttötarkoitus. Varanto sijoitettiin kan-        näillä markkinoilla joukkovelkakirjalainojen
2208: sainvälisille rahoitusmarkkinoille, ja ensisijaisina     korot laskivat selvästi. Vuoden loppupuolella
2209: tavoitteina olivat varannon arvon turvaaminen,           myös Ranskan ja Englannin keskuspankit laski-
2210: likvidiyden ylläpito sekä näissä rajoitteissa tuo-       vat lyhyitä avainkorkojaan. Ranskan ja Englan-
2211: ton saaminen. Erityisesti jatkuvan likvidiyden           nin korkoerot Saksaan pyrkivät kuitenkin leve-
2212: vaatimus ohjaa sijoitusratkaisuja.                       nemään vuoden aikana. Japanin avainkorot las-
2213:                                                                                                            29
2214: 
2215: kettiin ennätyksellisen alhaisiksi, koska maan          Vaihdettavan varannon pääerät ja niiden
2216: talouskasvu pysähtyi, jeni pysyi vahvana sekä         muutos vuoden 1995 aikana olivat seuraavat:
2217: pankkijärjestelmän kriisi ja deflaatiopaineet jat-
2218: kuivat. Yli vuoden mittaisten joukkolainojen                                  Varanto      Varanto     Muutos
2219: korkojen lasku tuotti kaikilla sijoitusmarkkinoil-                           29.12.1995   31.12.1994
2220: la pääomavoittoja sijoitetulle varannolle.                                                 mi1j.mk
2221:    Varannon määrä laski vuoden aikana lähinnä
2222: valtion ulkomaisten velkojen takaisinmaksun           Kulta ..............      1 742       2 180       -438
2223: vuoksi, mutta oli edelleen suuri valtion edellisten   Erityiset nosto-
2224: vuosien runsaan ulkomaisen pääoman tuonnin              oikeudet ......         1 569       1 537         32
2225: takia.                                                Varanto-osuus
2226:    Euroopan valuuttajärjestelmäsopimuksen yh-           IMF:ssa ......          1 685       1 354        331
2227: teydessä vaihdettiin 20% kulta- ja dollarivaran-      Ecusaaminen
2228: nosta Euroopan rahapoliittisen instituutin kans-        EMiltä ........        3 363                    3 363
2229: sa virallisiksi ecuiksi. Suomen Pankki kuitenkin      Valuutta-
2230: hallinnoi vaihdettuja varoja EMin lukuun osana          saamiset ......       40 506       47 672      -7 167
2231: normaalia valuuttavarannon hallintaa.                 Yhteensä ........       48 865       52 743      -3 878
2232: 30
2233: 
2234: 
2235: 
2236: 
2237:                                                                  Tilinpäätös
2238: 
2239:                                                         Tuloslaskelma, milj. mk
2240:                                                                             1.1.-31.12.1995        1.1.-31.12.1994
2241: Korkotuotot
2242: Kotimaiset (1)
2243: Maksuvalmiusluotoista .................................... .                  8.0                    1.0
2244: Sijoitustodistuksista ......................................... .             7.0                   91.5
2245: Arvopapereiden takaisinmyyntisitoumuksista .. .                             201.9                   72.6
2246: Nettokorot kotimaisista termiinikaupoista ....... .                           8.1                   15.2
2247: KTR-luotoista .................................................. .           15.4                   25.5
2248: Joukkovelkakirjoista ........................................ .             226.2                  250.7
2249: Vakauttamislainoista ........................................ .                                     31.8
2250: Muista saamisista ............................................. .              37.5     504.0       37.0       525.3
2251: Ulkomaiset (2)
2252: Kansainväliseltä valuuttarahastolta ................. .                      107.3                   74.2
2253: Arvopapereista ................................................. .         2 129.9                2 215.6
2254: Muista valuuttasaamisista ................................ .                 739.4     2 976.6      430.2    2 720.0
2255: Korkotuotot yhteensä ...................................... .                          3 480.6               3 245.2
2256: 
2257: Korkokulut
2258: ~~ti_?Iaiset (3)_
2259: Patvatalletukststa ............................................. .           -29.7                  -43.9
2260: Sijoitustodistuksista ......................................... .         -2 046.6               -1 539.6
2261: Varantotalletuksista ......................................... .              -4.1
2262: Investointitalletuksista ..................................... .             -34.0                 -48.2
2263: Muista veloista ................................................. .           -5.2    -2 119.6     -11.9    -1 643.6
2264: Ulkomaiset
2265: Kansainväliselle valuuttarahastolle .................. .                    -43.2                  -44.6
2266: Muista veloista ................................................. .         -12.6       -55.9       -1.8      -46.4
2267: Korkokulut yhteensä ....................................... ..                        -2 175.5              -1 690.0
2268: Korkokate ( 4) .................................................. .                    1 305.2               1 555.2
2269: 
2270: Muut tuotot ( 5)
2271: Toimitusmaksut ja palkkiot ............................. .                    20.6                  14.9
2272: Muut ............................................................... .       107.1       127.7      57.7        72.6
2273: 
2274: Muut kulut (6)
2275: Palkat .............................................................. .    -146.9                 -146.7
2276: Sosiaalikulut ..................................................... .       -84.7                  -81.5
2277: Setelien hankintakulut ...................................... .             -34.4                  -49.2
2278: Poistot ............................................................. .    -105.1                  -63.0
2279: Muut ............................................................... .      -88.1      -459.3      -78.0     -418.4
2280:                                                                                                           31
2281: 
2282: Rahoitustarkastuksen kulut ja tuotot (7)
2283: Palkat .............................................................. .   -22.4              -18.9
2284: Poistot ............................................................. .    -0.4               -0.6
2285: Muut kulut ....................................................... .      -22.6              -20.3
2286: Rahoitustarkastuksen valvontamaksut ............ .                         45.5        0.0    40.0        0.2
2287: 
2288: Tulos ennen kurssieroja ja varauksia .................. .                           973.5             1 209.6
2289: Ulkomaisten arvopapereiden kurssierot (8) ...... .                                   883.9           -1 459.8
2290: Valuuttakurssierot (9) ...................................... .                   -2 130.5           -5 816.9
2291: Eläkevarauksen lisäys (10) ................................ .                        -95.9              -89.9
2292: Varauksen (laki Suomen Pankista 30 §)
2293:   lisäys(-)/ purkaminen(+) (10) ...................... .                            369.0             6 157.0
2294: Tilikauden tulos (II) ........................................ .                       0.0                0.0
2295: 32
2296: 
2297:                                                               Tase, milj. mk
2298: 
2299: Vastaavaa                                                                      31.12.1995               31.12.1994
2300: Kulta ja valuuttasaamiset ( 1)
2301: Kulta................................................................     1 742.1                    2 180.5
2302: Erityiset nosto-oikeudet ....................................             1 569.0                    1 536.9
2303: Varanto-osuus Kansainvälisessä
2304:   valuuttarahastossa .........................................            1 685.1                    1 353.7
2305: Ecusaaminen Euroopan rahapoliittiselta
2306:   instituutilta ....................................................      3 363.1
2307: Valuuttasaamiset ...............................................         40 505.5     48 864.8      47 672.2   52 743.2
2308: 
2309: Muut ulkomaiset saamiset ( 1)
2310: Markkaosuus Kansainvälisessä
2311:   valuuttarahastossa ........................................ .           3 910.8                    4 594.6
2312: Osuus Euroopan rahapoliittisessa instituutissa .                             58.2       3 969.1                 4 594.6
2313: 
2314: Saamiset rahoituslaitoksilta (2)
2315: Sijoitustodistukset ............................................ .                                     443.0
2316: Arvopaperit takaisinmyyntisitoumuksin .......... .                        7 075.8                    1 037.4
2317: Joukkovelkakirjat ............................................ .            416.5                      802.2
2318: Muut ............................................................... .    1 338.7       8 831.0        237.9    2 520.5
2319: 
2320: Saamiset julkiselta sektorilta ( 3)
2321: Valtion metallirahavastuu ................................ .              1 882.4       1 882.4      1 806.0    1 806.0
2322: 
2323: Saamiset yrityksiltä ( 4)
2324: Kotimaisten toimitusten rahoitus (KTR) ......... .                          185.2                      315.8
2325: Muut ............................................................... .    2 700.3       2 885.5      2 833.2    3 149.0
2326: 
2327: Muut saamiset ( 5)
2328: Rahamarkkinoiden vakauttamislainat ............. .                        4 532.0                    4 532.0
2329: Siirtosaamiset ................................................... .        972.2                    1 832.1
2330: Muut ............................................................... .      141.0       5 645.2        159.4    6 523.5
2331: 
2332: Arvonjärjestelytili ( 6)                                                                    643.0
2333: Aktivoidut menot ja menetykset
2334:   rahamarkkinoiden vakauden turvaamisesta (7).                                          1 400.0                 1 400.0
2335: Yhteensä .......................................................... .                  74 121.0                72 736.8
2336:                                                                                                                       33
2337: 
2338: 
2339: 
2340: 
2341: Vastattavaa                                                                    31.12.1995                31.12.1994
2342: Valuuttavelat ( 1)                                                                     1 214.2                    130.4
2343: Muut ulkomaiset velat ( 1)
2344: Kansainvälisen valuuttarahaston markkatilit ...                            3 910.9                  4 594.6
2345: Osoitetut erityiset nosto-oikeudet .....................                     926.5     4 837.5        984.9     5 579.5
2346: 
2347: Liikkeessä oleva raha ( 8)
2348: Setelit ...............................................................   13 867.9                  12 675.1
2349: Metalliraha ........................................................      17 743.1    15611.0        1 639.5   14 314.7
2350: 
2351: Sijoitustodistukset (9) .......................................                       28 090.0                 35 236.0
2352: Velat rahoituslaitoksille (JO)
2353: Päivätalletukset .................................................                                   1 386.6
2354: Varantotalletukset .............................................          15 675.7                   6 525.7
2355: Muut ................................................................      1 100.9    16 776.6                  7 912.3
2356: 
2357: Velat julkiselle sektorille (II)
2358: Sekkitilit ............................................................        0.0                      0.0
2359: Valtion vakuusrahaston talletukset ...................                        75.2           75.3      93.1        93.1
2360: 
2361: Velat yrityksille ( 12)
2362: Investointi- ja alushankintatalletukset. ..............                     994.0           994.0    1 548.5    1 548.5
2363: 
2364: Muut velat ( 13)
2365: Siirtovelat ..........................................................      300.0                     436.5
2366: Muut ................................................................        26.9           326.9      24.2      460.8
2367: 
2368:  Varaukset ( 14)
2369: Eläkevaraus .......................................................        1 431.4                   1 328.6
2370: Muut varaukset .................................................                       1 431.4         369.0    1 697.5
2371: 
2372:  Oma pääoma ( 15)
2373: Kantarahasto ....................................................          5 000.0                   5 000.0
2374: Vararahasto ······················································           764.1                     764.1
2375: Tilikauden voitto ...............................................              0.0     5 764.1           0.0    5 764.1
2376:  Yhteensä ...........................................................                 74 121.0                 72 736.8
2377: 
2378: 
2379: 
2380: 
2381:  5 360025C
2382: 34
2383: 
2384:                                                                                                 Tilinpäätöksen liitteet
2385: 
2386:                                                                                                                             31.12.1995              31.12.1994
2387: Setelinanto, miljo mk
2388: Setelinanto-oikeus 00........                  0......            00
2389:                                                           o ..............                        o ..........              48 120                  52 743
2390: Käytössä       o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o . . oooooooooooo   15 170                  12 911
2391: Setelinantovara .. 00.. 0000000000000000000000000.. 0000000000000000                                                        32 950                  39 832
2392: 
2393: Markkalvaluuttatermiinisopimukset, miljo mk
2394: Termiiniostosopimukset 1l 0............ 0.. 0.......... 0.... ..                                                                                     6 079
2395: 
2396: Valuuttalvaluuttatermiinisopimukset, miljo mk
2397: (ostetun valuutan keskikurssi)ll ........................                                                              o                             4 301
2398: 
2399: Valuuttamääräiset futuurisopimukset, miljo mk
2400: Ostosopimukset 1l 00 0000 000 0000                0000 0 000o o . , oooooooooooo oooo                    oooooo                 38
2401: Myyntisopimukset1l 0.. 0.......... 0.......................... ..                                                            6 276                   1 552
2402: 
2403: Osakkeet ja osuudet, nimellisarvo, miljo mk
2404: (sulkeissa Suomen Pankin omistusosuus)
2405: Scopulus Oy .... 0.......... 0.......... 0........ 0........ 0........ 0                                                         2        (100 %)        2        (100 %)
2406: Sponda Oy ........                 o ...... o ...... o .............. o ...... o ........ 0 ..                                 300        (100 %)      300        (100 %)
2407: Setec Oy ..      0 ........ o ............ o ............ o .. o ........ o ........ ..                                         40        (100 %)       40        (100 %)
2408: Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy ................ ..                                                                             35         (52%)        35         (52%)
2409: Bank for International Settlements ..................                                                                   0       53       (1067 %)       56       (1.67 %)
2410: Asunto-osakkeet 00000000000000000000000000000000000.. 0000000000                                                                 1                       1
2411: Kiinteistöosakkeet 0.... 0.......... 0.. 0.......... 0.......... 0.. 0                                                           1                       1
2412: Muut osakkeet ja osuudet ................................                                                               0        1                       1
2413: Yhteensä       oooOOOOOOOoOOOooOOoOOooOOoooooooooooooooooooooooooooooooooo                                                     433                     437
2414: 
2415: Takaukset, miljo mk
2416: Skopin riskikeskittymien siirtoon liittyvät
2417:   tilapäiset takausvastuut ................................                                                             0       13                      75
2418: 
2419: Eläkesitoumuksista johtuva vastuu, miljo mk
2420: Suomen Pankin eläkevastuu 000000000000000000000000000000                                                                     1 772                   1 762
2421: - tästä varauksilla katettu ..............................                                                              0    1 431                   1 329
2422: 
2423: 1
2424:  > Kyseisen valuutan vuoden viimeisen pankkipäivän keskikurssiin.
2425:                                                                 35
2426: 
2427: Suomen Pankin kiinteistöt
2428: 
2429: Kiinteistö      Osoite               Valmistumis-   Tilavuus
2430:                                      vuosi          noin rm 3
2431: Helsinki        Rauhankatu 16        1883/1961       49 500
2432:                 Rauhankatu 19        1954            33 000
2433:                 Unioninkatu 33       1848            17 500
2434:                 Snellmaninkatu 23    1896/1988       27 500
2435:                 Liisankatu 14        1928            48 500
2436:                 Ramsinniementie 34   1920/1983        4 500
2437: Joensuu         Torikatu 34          1984            11 000
2438: Kuopio          Kauppakatu 25-27     1912             7 500
2439:                 Puutarhakatu 4       1993            11 900
2440: Lahti           Torikatu 3           1929            36 500
2441: Mikkeli         Päiviönkatu 15       1965             7 500
2442: Oulu            Kajaaninkatu 8       1973            17 000
2443: Tampere         Hämeenkatu 13        1942            36000
2444: Turku           Linnankatu 20        1914            10 500
2445: Vantaa          Suometsäntie 1       1979           311 500
2446: Inari           Saariselkä           1968/1976        2 000
2447: 36
2448: 
2449:             Tilinpäätöksen kommentit                     5. Muut tuotot
2450: 
2451:         Kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntö               Muut tuotot olivat 128 milj. markkaa. Erään
2452:                                                          sisältyi mm. haarakonttorikiinteistöjen myyn-
2453: Suomen Pankin tase noudattaa sektorijakoa,               neistä saatuja tuottoja 34 milj. markkaa ja kiin-
2454: mikä antaa kuvan keskuspankin ja ulkomaiden              teistöjen vuokratuottoja 30 milj. markkaa.
2455: sekä kotimaan sektoreiden välisistä rahoitussuh-
2456: teista. Taseessa noudatetut arvostusperiaatteet          6. Muut kulut
2457: on selostettu kommentoitavien tase-erien yhtey-
2458: dessä. Ulkomaisten arvopapereiden arvostusta             Palkkasumma oli 147 milj. markkaa. Sosiaaliku-
2459: muutettiin tilikauden 1995 aikana. Käyttöomai-           lut sisältävät 59 milj. markkaa maksettuja eläk-
2460: suus, osakeomistukset ja pitkävaikutteiset menot         keitä.
2461: kirjataan kokonaan kuluiksi hankintavuonna                  Käyttöomaisuus ja pitkävaikutteiset menot
2462: Suomen Pankista annetun lain edellyttämällä ta-          kirjataan poistoina kuluksi hankintavuonna
2463: valla, eivätkä ne niin ollen sisälly taseeseen. Tilin-   Suomen Pankista annetun lain mukaisesti. Pois-
2464: päätöksen liitetiedoissa on luettelo Suomen Pan-         tot sisältävät siis tilikauden aikana hankitun
2465: kin omistamista osakkeista, osuuksista ja kiin-          käyttöomaisuuden ja muut pitkävaikutteiset me-
2466: teistöistä.                                              not kokonaisuudessaan. Poisteihin sisältyy 31
2467:    Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat            milj. markkaa rakennusten muutostöiden ja kor-
2468: on muutettu markoiksi tilinpäätöspäivänä voi-            jausten menoja ja 14 milj. markkaa koneiden ja
2469: massa olleiden keskikurssien mukaisesti.                 laitteiden hankintamenoja.
2470:    Pankkivaltuusto vahvistaa Suomen Pankista
2471: annetun lain 17. pykälän 1. momentin 2. kohdan           7. Rahoitustarkastuksen kulut ja tuotot
2472: mukaisesti tilinpäätöksen laatimisessa noudatet-
2473: tavat perusteet.                                         Suomen Pankin tuloslaskelmassa esitetään pan-
2474:                                                          kin yhteydessä toimivan rahoitustarkastuksen
2475:                                                          toimintakulut (palkat, poistot, muut kulut) erik-
2476:             Tuloslaskelman kommentit                     seen omina erinään. Rahoitustarkastuksen toi-
2477:                                                          mintakulut katetaan valvottavilta jälkikäteen
2478: 1. Kotimaiset korkotuotot                                perittävillä valvontamaksuilla.
2479: Kotimaiset korkotuotot olivat yhteensä 504 milj.
2480: markkaa. Ne sisältävät korkotuottoja arvopape-           8. Ulkomaisten arvopapereiden kurssierot
2481: reiden takaisinmyyntisitoumuksista 202 milj.             Ulkomaisten arvopapereiden kurssierot sisältä-
2482: markkaa ja joukkovelkakirjalainoista 226 milj.           vät arvopapereiden myynnistä syntyneet voitot
2483: markkaa. Kotimaiset korkotuotot vähenivät                ja tappiot, salkussa olevien arvopapereiden han-
2484: edellisvuotisista 21 milj. markkaa.                      kintahinnan ja nimellisarvon välisen preemion/
2485:                                                          diskonton jaksotuksen sekä jaksotuksella korja-
2486: 2. Ulkomaiset korkotuotot                                tun hankintahinnan ja sitä alemman markkina-
2487:                                                          hinnan erotuksen. Nettomääräisesti ulkomaisis-
2488: Ulkomaiset korkotuotot olivat 2 977 milj. mark-          ta arvopapereista kirjattiin 884 milj. markkaa
2489: kaa, mikä on 257 milj. markkaa enemmän kuin              kurssivoittoja.
2490: edellisenä vuonna.
2491: 
2492: 3. Kotimaiset korkokulut                                 9. Valuuttakurssierot
2493: Kotimaiset korkokulut, 2 120 milj. markkaa, li-          Valuuttakurssieroihin sisältyvät valuuttakurs-
2494: sääntyivät 476 milj. markkaa. Suomen Pankin              sien muutoksista aiheutuneet saamistenja velko-
2495: liikkeeseen laskemien sijoitustodistusten korko-         jen sekä taseen ulkopuolisten erien arvon muu-
2496: kuluja oli 2 047 milj. markkaa.                          tokset sekä valuutanvaihtotuotot nettomääräisi-
2497:                                                          nä. Tilikauden 1995 aikana markka vahvistui
2498:                                                          suhteessa keskeisiin varantovaluuttoihin eli Sak-
2499: 4. Korkokate                                             san markkaan, Yhdysvaltain dollariin, Ranskan
2500: Korkokate oli 1 305 milj. markkaa eli 250 milj.          frangiin, Englannin puntaan, Japanin jeniin
2501: markkaa pienempi kuin edellisenä vuonna.                 ja Alankomaiden guldeniin. Valuuttakurssitap-
2502:                                                                                                      37
2503: 
2504: pioita kertyi yhteensä 2 996 milj. markkaa. Tu-       oikeuksien kurssiin Kansainvälisen valuuttara-
2505: loslaskelmaan niistä kirjattiin 2 131 milj. mark-     haston soveltaman käytännön mukaisesti. Mui-
2506: kaa.                                                  hin ulkomaisiin saamisiin sisältyy myös jäsen-
2507:                                                       osuus Euroopan rahapoliittisessa instituutissa.
2508:                                                          Valuuttasaamiset koostuvat pääosin valtioi-
2509: 10. Varausten muutos                                  den liikkeeseen laskemista tai takaamista ulko-
2510: Eläkevaraukseen siirrettiin vuoden 1995 aikana        maisista arvopapereista sekä ulkomaisista pank-
2511: palkoista peritty työntekijäin eläkemaksu, 7 milj.    kitalletuksista. Erään sisältyvät myös ulkomaiset
2512: markkaa. Työntekijäin eläkemaksulle ja edelli-        avistatilit sekä pankin hallussa olevat ulkomaiset
2513: sinä vuosina tehdyille eläkevarauksille lasketaan     maksuvälineet
2514: korkoa lisäämällä peruskorkoon 2 prosenttiyk-            Valuuttavarantoon kuuluvien arvopaperei-
2515: sikköä ja näin saadulla määrällä lisätään eläke-      den arvostusta muutettiin tilikauden 1995 aika-
2516: varausta. Yhteensä eläkevarausta kartutetaan          na. Aikaisemmin arvopaperit arvostettiin nimel-
2517: 102 milj. markkaa.                                    lisarvoon tai sitä alhaisempaan käypään arvoon.
2518:    Suomen Pankista annetun lain 30. pykälän           Tilikaudella 1995 arvopaperit kirjattiin ostohet-
2519: mukainen varaus, 369 milj. markkaa, purettiin         kellä hankintahintaan, ja sen jälkeen hankinta-
2520: kokonaisuudessaan.                                    hinnan ja nimellisarvon erotus kirjataan tulos-
2521:                                                       vaikutteisesti juoksuajan kuluessa. Tilinpäätök-
2522:                                                       sessä arvopaperin jaksotuksella korjattua han-
2523: 11. Tilikauden tulos                                  kintahintaa verrataan vuoden lopun markkina-
2524: Tilikauden tuloksena esitettiin nolla markkaa.        hintaan. Tasearvona käytetään markkinahintaa,
2525:                                                       jos se on alhaisempi.
2526:                                                          Valuuttavelat sisältävät kansainvälisten jär-
2527:                 Taseen kommentit                      jestöjen ja ulkomaisten pankkien vaihdettavat
2528:                                                       markkasaamiset Suomen Pankilta.
2529: 1. Kulta ja ulkomaiset erät
2530:                                                       2. Saamiset rahoituslaitoksilta
2531: Kulta kirjattiin aiempien vuosien tapaan tasee-
2532: seen arvoon 35 mk/g. Vuoden 1995 viimeisen            Sijoitustodistukset ovat pankkien liikkeeseen
2533: päivän markkinahinta oli 54 mk/g. Kultaa oli          laskemia diskonttopapereita.
2534: vuoden 1995 lopussa 49 773 kg, kun sitä oli edel-         Arvopapereiden takaisinmyyntisitoumuksia
2535: lisvuoden lopussa 62 299 kg. Suomen Pankin            eli repokauppoja käytetään tärkeimpänä instru-
2536: taseessa kullan määrässä tapahtui muutos ja           menttina rahamarkkinainterventioissa.
2537: samalla valuuttavarantoon tuli uusi tase-erä              Rahalaitosten joukkovelkakirjalainat ovat
2538: "Ecusaaminen Euroopan rahapoliittiselta insti-        luonteeltaan pääasiassa sijoitusomaisuutta. Ne
2539: tuutilta". Muutokset johtuivat siitä, että ED-        on arvostettu nimellisarvoon.
2540: jäsenyyteen liittyvä Euroopan valuuttajärjestel-
2541: mää (EMS) koskeva sopimus tuli Suomen Pan-            3. Saamiset julkiselta sektorilta
2542: kin osalta voimaan 1.1.1995. Sopimuksen mu-
2543: kaisesti Suomen Pankki vaihtoi 20% kulta- ja          Valtion metallirahavastuu osoittaa metallirahan
2544: dollarivarannostaan ecuihin Euroopan rahapo-          lunastusvelvollisuudesta johtuvan velan määrän
2545: liittisen instituutin kanssa.                         Suomen Pankille.
2546:     Valuuttasaamisissa esiintyviä erityisiä nosto-
2547:  oikeuksia Kansainvälisessä valuuttarahastossa        4. Saamiset yrityksiltä
2548:  vastaa velkapuolen erä osoitetut erityiset nosto-
2549:  oikeudet (SDR). Molemmat erät ovat korollisia        Kotimaisia toimitusluottoja on myönnetty sekä
2550: ja korkona on SDR:n korko.                            yksittäisvelkakirjalainoina että joukkovelkakir-
2551:     SDR-määräinen varanto-osuus sekä markka-          jalainoina. Joukkovelkakirjalainat on arvostettu
2552:  osuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa muo-       nimellisarvoon. Korko vaihtelee pelkästä perus-
2553:  dostavat yhdessä Suomen jäsenosuuden valuut-         korosta 1-2.5 prosenttiyksiköllä lisättyyn pe-
2554:  tarahastossa. Markkaosuuden vastaerä sisältyy        ruskorkoon.
2555:  ulkomaisissa veloissa erään Kansainvälisen va-          Erä muut sisältää lähinnä sijoitusomaisuu-
2556:  luuttarahaston markkatilit Markkaosuus ja sitä       deksi luokiteltavia arvopapereita, jotka on ar-
2557:  vastaavat markkatilit on sidottu erityisten nosto-   vostettu nimellisarvoon.
2558: 38
2559: 
2560: 5. Muut saamiset                                      arvon ja emissiohinnan erotus on ki~j~tt':l siirto-
2561:                                                       saamisiin ja jaksotetaan korkomen01hm Juoksu-
2562: Rahamarkkinoiden vakauttamislainojen määrä            ajan kuluessa.
2563: ei muuttunut vuoden 1995 aikana. Säästöpank-
2564: kien Keskus-Osake-Pankin haltuunottoon ja ris-
2565: kikeskittymien siirtoon sitoutui 1991-92 s~~­         10. Velat rahoituslaitoksille
2566: men Pankin rahoitusta yhteensä 15 582 mllJ.           Päivätalletukset vuonna 1994 olivat keskuspank-
2567: markkaa. Tästä määrästä on saatu palautuksina         kirahoitukseen oikeutettujen rahalaitosten sek-
2568: takaisin 5 750 milj. markkaa, kirjattu tulosvai-      kitilien saldoja. Suomen Pankki muutti vähim-
2569: kutteisesti 3 900 milj. markkaa ja 1 400 milj.        mäisvarantojärjestelmää siten, että 2. päivästä
2570: markkaa on edelleen aktivoituna taseessa. Lisäk-      lokakuuta 1995 alkaen ne varantovelvolliset,
2571: si taseessa on omaisuudenhoitoyhtiöille myön-         joilla on maksuvalmiusluotto-oikeus ja sekkitili
2572: nettyjä rahamarkkinoiden vakauttamislainoja           Suomen Pankissa, täyttävät vähimmäisvaranto-
2573: 4 532 milj. markkaa.                                  velvoitteensa sekkitilin päivän lopun saldojen
2574:    Siirtosaamiset sisältävät pääasiassa korkosaa-     kuukausikeskiarvojen pohjalta. Suomen Pankki
2575: misia. Vuoden 1994 siirtosaamisiin sisältyy ulko-     voi maksaa vähimmäisvarantovelvoitteen ylittä-
2576: maisten arvopapereiden nimellisarvon ja hankin-       ville talletuksille korkoa. Tämä korko oli vuoden
2577: tahinnan tai sitä alemman markkinahinnan ero-          1995 joulukuun viimeisenä päivänä 2.25 %.
2578: tus silloin, kun nimellisarvo on näitä alempi. Täl-
2579: laista erää ei muuttuneen arvostuskäytännön
2580: vuoksi ole vuoden 1995 siirtosaamisissa. Muihin       11. Velat julkiselle sektorille
2581: saamisiin sisältyy myös 109 milj. markkaa henki-      Tase-erään sisältyvät Valtion vakuusrahaston
2582: lökunnan asuntolainoja. Asuntolainojen korko          talletustili ja sekkitili Suomen Pankissa.
2583: on vanhoissa tainoissa peruskoron suuruinen ja
2584: 16.2.1993 jälkeen myönnetyissä tainoissa perus-
2585: korko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä.                 12. Velat yrityksille
2586:                                                       Investointi- ja alushankintatalletukset ovat in-
2587: 6. Arvonjärjestelytili                                vestointi-ja alushankintavarauksen tehneiden
2588:                                                       yritysten lakisääteisiä talletu~~ia _Suomen P~~­
2589: Arvonjärjestelytili koostuu t~~eeseen kirja~uista     kissa. Talletukset ovat korolhsm, Ja korko maa-
2590: valuuttakurssieroista, 865 mllJ. markkaa, Ja ar-      räytyy investointivarauslain mukaan.
2591: vostuserosta, -222 milj. markkaa. Arvostusero
2592: johtuu Euroopan valuuttakurssijärjestelmää
2593: (EMS) koskevan kullanvaihtosopimuksen eh-             13. Muut velat
2594: doista.                                               Siirtovelat ovat pääasiassa korkojen jaksotuk-
2595:                                                       sesta aiheutuneita eriä.
2596: 7. Aktivoidut menot ja menetykset rahamarkki-             Muut velat sisältävät mm. 9 milj. markkaa
2597: noiden vakauden turvaamisesta                         liikkeessä olevan vanhan rahayksikön määräisiä
2598: Suomen Pankille aiheutuneet menetykset Skopin         seteleitä.
2599: osakkeiden ja pääomatodistusten myyn1_1ist_ä
2600: Valtion vakuusrahastolle vuonna 1992 akttvot-         14. Varaukset
2601: tiin taseeseen. Vuonna 1995 tästä erästä ei tehty
2602: poistoja. Vielä poistamaton osuus on 1 400 milj.      Suomen Pankin eläkevastuun kokonaismäärä on
2603: markkaa.                                              1772 milj. markkaa, ja tästä on varauksilla ka-
2604:                                                       tettu 80.8 %.
2605:                                                          Muissa varauksissa oli vuonna 1994 Suomen
2606: 8. Liikkeessä oleva raha
2607:                                                       Pankista annetun lain 30. §:n mukainen varaus,
2608: Liikkeessä oleva raha on yleisön ja rahalaitosten     joka purettiin vuoden 1995 tilinpäätöksestä.
2609: hallussa oleva seteli- ja metalliraha.
2610:                                                       15. Oma pääoma
2611: 9. Sijoitustodistukset
2612:                                                       Pankin kantarahasto ja vararahasto säilytettiin
2613: Suomen Pankin liikkeeseen laskemat sijoitusto-        muuttumattomina.
2614: distukset on arvostettu nimellisarvoon. Nimellis-
2615:                                                                                                     39
2616: 
2617: 
2618: 
2619: 
2620:                 PANKKIVALTUUSTON KÄSITTELEMIÄ ASIOITA
2621: 
2622:                                          SUOMEN PANKKI
2623: 
2624:                   Tilintarkastus                           Kertomus E. J. Längmanin rahastojen
2625:                                                                        toiminnasta
2626: Vuoden 1994 valtiopäivillä valitut tilintarkasta-
2627: jat, verojohtaja Kauko Heikkinen, valtiotieteen       Kokouksessaan 30. kesäkuuta pankkivaltuusto
2628: kandidaatti Arja Alho, valtiotieteen maisteri         merkitsi tiedoksi Suomen Kulttuurirahaston se-
2629: Timo Korva, toimitusjohtaja Matti Lahtinen ja         lostuksen E. J. Längmanin rahastojen toiminnas-
2630: rakennusmestari Jarmo Laivaranta suorittivat          ta 1.10.1993-30.9.1994.
2631: 27.-30. maaliskuuta Suomen Pankin tilinpää-
2632: töksen ja kirjanpidon sekä hallinnon tarkastuk-
2633: sen tilivuodelta 1994.                                                  Peruskorko
2634:    Tilintarkastajien lausunnon mukaisesti pank-
2635: kivaltuusto myönsi kokouksessaan 30. maalis-          Lokakuun 5. päivän kokouksessaan pankkival-
2636: kuuta johtokunnalle vastuuvapauden pankin             tuusto päätti Suomen Pankin peruskoron alenta-
2637: hoidosta vuodelta 1994.                               misesta 0.25 prosenttiyksiköllä 5.25 prosentista
2638:                                                       5.0 prosenttiin 1.11.1995. Johtokunnan esitys
2639:                                                       asiasta 5. lokakuuta kuului seuraavasti:
2640:   Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus            "Jäljempänä olevan perusteella johtokunta
2641:                                                       kunnioittavasti esittää, että pankkivaltuusto
2642: Pankkivaltuusto on kertomusvuoden aikana toi-         Suomen Pankista annetun lain 17 §:n 1 momen-
2643: mittanut johtosääntönsä 5 §:n määräämän pan-          tin 1 kohdan nojalla päättäisi, että
2644: kin lainausliikkeen ja valuuttakaupan sekä pan-
2645: kin varojen muiden sijoitusten tarkastuksen seu-                Suomen Pankin peruskorko alenne-
2646: raavina päivinä: 16. helmikuuta, 31. toukokuuta,             taan 5.25 prosentista 5 prosenttiin
2647: 23. elokuuta, 19.lokakuutaja 14.joulukuuta.                  1.11.1995 alkaen.
2648: 
2649: 
2650:   Inventoinnit ja haarakonttorien tarkastukset                           Perustelut
2651: 
2652: Johtosääntönsä 6 §:n mukaisesti pankkivaltuute-       Suomen Pankin arvion mukaan pidemmän aika-
2653: tut ovat inventoineet pääkonttorin kassat ja kas-     välin inflaatiopaineet ovat selvästi vähentyneet.
2654: saholvit, laina- ja vakuusasiakirjat sekä pantit ja   Sekä ulkomaankauppahinnoista tulevat inflaa-
2655: talletukset. Inventoinneissa ei havaittu aihetta      tiopaineet että kotimaiseen kustannuskehityk-
2656: muistutuksiin.                                        seen liittyvä epävarmuus ovat pienentyneet.
2657:    Pankkivaltuutetut ovat valvoneet, että haara-      Näkymät inflaation säilymisestä maltillisena
2658: konttorien valvojat ovat inventoineet haara-          lähivuosina mahdollistavat peruskoron alenta-
2659: konttorien käsikassat ja holvit kerran kuukau-        misen.
2660: dessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähin-        Varovaisuus peruskoron alentamisessa on
2661: tään kolmesti vuodessa.                               kuitenkin tarpeen, koska kuluvan vuoden palk-
2662:    Kaikissa haarakonttoreissa on toimitettu           kojen noususta ja EU-jäsenyyden vaikutuksen
2663: Suomen Pankin johtosäännön 2 §:ssä säädetty           poistumisesta johtuen inflaation ennakoidaan
2664: tarkastus.                                            kiihtyvän ensi vuoden aikana jonkin verran.
2665: 40
2666: 
2667:    Peruskorko on pysynyt ennallaan vuoden            Rahoitusmarkkinoiden vakauden turvaaminen 1
2668: 1994 tammikuusta alkaen huolimatta mark-                      Sponda-konsernin toiminta
2669: kinakorkojen noususta. Koska peruskorko on
2670: edelleen selvästi huutokauppa- ja markkinakor-      Pankkivaltuusto käsitteli kertomusvuoden aika-
2671: koja alempana, peruskorkoa ei tule tässä vai-       na Sponda Oy:nja mm. sen tytäryhtiön Solidium
2672: heessa laskea neljännesprosenttia enempää."         Oy:n sekä Oy Tampella Ab:n toimintaa johto-
2673:    Marraskuun 29. päivän kokouksessaan pank-        kunnan suullisten ja kirjallisten raporttien perus-
2674: kivaltuusto päätti Suomen Pankin peruskoron         teella kokouksissaan 16. helmikuuta, 20. kesä-
2675: alentamisesta 0.25 prosenttiyksiköllä 5.0 prosen-   kuuta ja 2. marraskuuta.
2676: tista 4.75 prosenttiin 15.12.1995. Johtokunnan
2677: esitys asiasta 27. marraskuuta kuului seuraa-
2678: vasti:                                                Ylimääräisille talletuksille maksettava korko
2679:    "Jäljempänä olevan perusteella Suomen Pan-
2680: kin johtokunta kunnioittavasti esittää, että        Syyskuun 14. päivän kokouksessaan pankkival-
2681: pankkivaltuusto Suomen Pankista annetun lain        tuusto teki päätöksen siitä korosta, jonka Suo-
2682: 17 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla päättäisi,       men Pankki maksaa vähimmäisvarantojärjes-
2683: että                                                telmän muuttamisen jälkeen ns. ylimääräisille
2684:                                                     talletuksille, jos pankin sekkitilin päivittäisten
2685:           Suomen Pankin peruskorko alenne-          saldojen kuukausikeskiarvo ylittää pankin vä-
2686:        taan 5 prosentista 4.75 prosenttiin          himmäisvarantovelvoitteen. Johtokunnan esitys
2687:        15.12.1995 alkaen.                           asiasta 7. syyskuuta kuului seuraavasti:
2688:                                                        "Suomen Pankin johtokunta on päättänyt
2689:                                                     muuttaa vähimmäisvarantojärjestelmää siten,
2690:                    Perustelut                       että pankit täyttävät lokakuusta 1995 alkaen
2691:                                                     vähimmäisvarantovelvoitteensa kuukausikeski-
2692: Pidemmän aikavälin inflaatiopaineet ovat syk-       arvon pohjalta. Tämä tarkoittaa sitä, että pankki
2693: syn aikana vähentyneet. Tämä on sallinut mark-      tallettaa vähimmäisvarannot erillisten vähim-
2694: kinakorkojenja ns. huutokauppakoron alenemi-        mäisvarantotilien sijasta sekkitililleen Suomen
2695: sen. Näkymät inflaation säilymisestä maltillisena   Pankissa ja että pankin sekkitilin päiviitäisten
2696: lähivuosina mahdollistavat nyt myös peruskoron      saldojen kuukausikeskiarvon on oltava vähin-
2697: alentamisen."                                       tään pankin vähimmäisvarantovelvoitteen suu-
2698:                                                     ruinen.
2699:                                                        Vähimmäisvarantovelvoitteen keskiarvoista-
2700:        Bilateraalinen valuuttatukisopimus           minen muuttaa Suomen Pankin maksuvalmius-
2701:              Norges Bankin kanssa                   järjestelmää, koska pankkien päivätalletuksia
2702:                                                     Suomen Pankissa ei enää aikaisemmassa mer-
2703: Pankkivaltuusto päätti 29. marraskuuta ko-          kityksessä ole eikä siten myöskään päivätalletus-
2704: kouksessaan, että Norges Bankin ja mm. Suo-         korko ole enää käytössä. Pankkien sekkitilitalle-
2705: men Pankin 31.12.1995 asti voimassa oleva bila-     tukset Suomen Pankissa ovat lokakuun alusta
2706: teraalinen valuuttatukisopimus (swapsopimus)        alkaen vähimmäisvarantotalletuksia,joille eivä-
2707: voidaan uudistaa entisin ehdoin vuoden ajaksi       himmäisvarantovelvoitetta koskevan lain perus-
2708: 1.1.1996 alkaen.                                    teella voi maksaa korkoa.
2709:                                                         Päivätalletusten sijaan uudessa järjestelmässä
2710:                                                     syntyy ylimääräisiä talletuksia, jos pankin sek-
2711:             Tilapäisluotto Sambialle                kitilin päiviitäisten saldojen kuukausikeskiarvo
2712:                                                     ylittää pankin vähimmäisvarantovelvoitteen.
2713: Pankkivaltuusto hyväksyi omalta osaltaan ko-            Edellä sanottuun viitaten ja kun eduskunnan
2714: kouksessaan 29. marraskuuta Suomen Pankista         pankkivaltuuston asiana on määrätä Suomen
2715: annetun lain 17 §:n l momentin l kohdan nojalla     Pankin peruskorko sekä muut Suomen Pankin
2716: Suomen Pankin osallistumisen 50 milj. SDR:n         soveltamat korot tai niiden rajat, johtokunta
2717: (erityisnosto-oikeuksien) määrällä usean maan       kunnioittaen esittää, että
2718: luottojärjestelyyn,jossa Sambian keskuspankille
2719: myönnetään yhteensä noin 830 milj. SDR:n suu-                 pankkivaltuusto Suomen Pankista an-
2720: ruinen väliaikaisluotto.                                    netun lain 17 §:n 1 momentin l kohdan
2721:                                                                                                        41
2722: 
2723:        nojalla valtuuttaisi johtokunnan mää-          Suomen Pankin varojen sijoittaminen osakkeisiin
2724:        räämään pankkien ylimääräisten talle-
2725:        tusten korosta siten, että se voi olla enin-   Pankkivaltuusto päätti kokouksessaan 16. hel-
2726:        tään huutokauppakoron suuruinen. Ensi          mikuuta Suomen Pankista annetun lain 12 §:n 2
2727:        vaiheessa ylimääräisten talletusten korko      momentinja 17 §:n 1 momentin 5 kohdan nojalla
2728:        olisi sama kuin nykyinen päivätalletus-        antaa johtokunnalle valtuudet ostaa Toimiraha
2729:        korko."                                        Oy:n koko osakekanta Suomen Pankin tytäryh-
2730:                                                       tiöltä Setec Oy:ltä.
2731:                                                          Osana järjestelyä, jolla Suomen Pankki myö-
2732:           Ulkomainen asiamiespankki                   hemmin samana vuonna myi Toimiraha Oy:n
2733:                                                       koko osakekannan Merita Oy:n, Postipankki
2734: Helmikuun 16. päivän kokouksessaan pankki-            Oy:n ja Osuuspankkien Keskuspankki Oy:n pe-
2735: valtuusto päätti, että Central Bank of Ireland        rustamalle Rahakortit Automatia Oy:lle, pank-
2736: otetaan Suomen Pankin ulkomaiseksi asiamies-          kivaltuusto 2. marraskuuta pitämässään ko-
2737: pankiksi.                                             kouksessa antoi Suomen Pankista annetun lain
2738:                                                       12 §:n 2 momentinja 17 §:n 1 momentin 5 kohdan
2739:                                                       nojalla johtokunnalle valtuudet konvertoida
2740:                                                       Toimiraha Oy:lle myönnetyt 30 milj. markan
2741:         Ehdotus rahalain muuttamisesta                pääomalainat yhtiön omaksi pääomaksi.
2742: 
2743: Syyskuun 29. päivän kokouksessaan pankkival-
2744: tuusto teki johtokunnan esityksestä valtioneu-                      Kiinteistöjen myyntejä
2745: vostolle ehdotuksen siitä, että hallitus ryhtyisi
2746: toimenpiteisiin rahalain (358/93) 3 §:n kumoa-        Helmikuun 16. päivän kokouksessaan pankki-
2747: mista ja 4 §:n muuttamista tarkoittavan lakiesi-      valtuusto oikeutti johtokunnan myymään Suo-
2748: tyksen antamiseksi eduskunnalle.                      men Pankin Vaasan konttorin kiinteistön Harry
2749:     Pankkivaltuusto liitti ehdotuksensa oheen         Schaumans Stiftelse -nimiselle säätiölle peruste-
2750: luonnoksen asiaa koskevaksi hallituksen esityk-       tun yhtiön lukuun. Johtokunnan esitys asiasta 9.
2751: seksi perusteluineen. Esitysluonnoksen pääasial-      helmikuuta kuului seuraavasti:
2752: linen sisältö kuului seuraavasti:                        "Eduskunnan         pankkivaltuusto      oikeutti
2753:     "Esityksessä ehdotetaan rahalakia muutetta-       25.10.1991 tekemällään päätöksellä, sovittuaan
2754: vaksi, jotta Suomella on lainsäädännölliset val-      asiasta valtioneuvoston kanssa, Suomen Pankin
2755: miudet liittyä aikanaan Euroopan valuuttajär-         johtokunnan lakkauttamaan pankin Joensuun,
2756: jestelmään (EMS) kuuluvaan valuuttakurssijär-         Jyväskylän, Kotkan, Lahden, Mikkelin, Porin,
2757: jestelmään tai muuhun valuuttakurssijärjestel-        Rovaniemen ja Vaasan haarakonttorit.
2758: mään sitten, kun edellytykset markan kurssin             Lakkautetuista haarakonttoreista myydään
2759: kiinnittämiselle katsotaan olevan olemassa. La-       Vaasan konttorikiinteistö, joka on valmistu-
2760: kiesityksellä ei ole vaikutusta tällä hetkellä nou-   nut vuonna 1952. Rakennuksen pinta-ala on
2761: datettavaan kelluvan kurssin järjestelmään, vaan      9 989m 2• Kiinteistö myydään Harry Schaumans
2762: sitä voidaan lainmuutoksesta huolimatta jatkaa        Stiftelse -nimiselle säätiölle perustetun, mutta re-
2763: toistaiseksi. Lakiesityksen mukaan markan ul-         kisteröimättömän yhtiön lukuun. Kauppahinta
2764: koista arvoa koskevat päätökset tekee valtioneu-      on 20 milj. markkaa.
2765: vosto Suomen Pankin esityksestä. Säännös vas-            Edellä olevaan ja Suomen Pankista annetun
2766: taa nykyistä valtioneuvoston ja Suomen Pankin         lain 17 §:n 1 momentin 5 kohtaan viitaten johto-
2767: välistä toimivallan jakoa, jonka mukaan ylin          kunta kunnioittaen esittää, että
2768: päätösvalta markan ulkoisen arvon määräämi-
2769:  sessä on valtioneuvostolla. Valtioneuvostolle                   eduskunnan pankkivaltuusto osaltaan
2770:  tehtävän esityksen tekevät eduskunnan pankki-                hyväksyisi jäljempänä mainitun kiinteis-
2771:  valtuutetut Suomen Pankin johtokunnan ehdo-                  tökaupan ja oikeuttaisi johtokunnan
2772:  tuksen perusteella. Samalla ehdotetaan luovutta-             myymään Vaasan kaupungin 2. kaupun-
2773:  vaksi valuuttakurssijärjestelmän määräämisestä               ginosan korttelissa 2 004 olevan tontin
2774:  laissa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan                 nro 36 rakennuksineen Harry Schaumans
2775:  mahdollisimman pian sen jälkeen, kun eduskun-                Stiftelse -nimiselle säätiölle perustetun,
2776:  ta on sen hyväksynyt."                                       mutta rekisteröimättömän yhtiön lukuun
2777: 
2778: 6 360025C
2779: 42
2780: 
2781:           20 000 000 markan kauppahinnasta ja         si tontin jaon ja tontin osan myymisen sekä oi-
2782:           muutoin johtokunnan sopiviksi katso-        keuttaisi johtokunnan myymään
2783:           milla ehdoilla."
2784:                                                                 Jyväskylän kaupungin l. kaupungin-
2785:   Kesäkuun 12. päivätyssä kirjelmässään nro 9                osan korttelissa nro 17 tontilla nro 3
2786: eduskunnan pankkivaltuustolle johtokunta esitti              sijaitsevan liike- ja toimistorakennuk-
2787: seuraavaa:                                                   sen 8 milj. markan kauppahinnasta pe-
2788:                                                              rustettavalle yhtiölle tai perustamaan
2789:         "Suomen Pankin Jyväskylän konttori-                  sanotun osakeyhtiön, missä tapauksessa
2790:      kiinteistön jakaminen ja tontin osan myynti             tontin osa voidaan luovuttaa yhtiölle
2791:                                                              apporttina, merkitsemään yhtiön osake-
2792: Eduskunnan pankkivaltuusto oikeutti 25.1 0.                  kannan ja myymään myöhemmin yhtiön
2793: 1991 tekemällään päätöksellä, sovittuaan asiasta             koko osakekannan Rakennus-Otava
2794: valtioneuvoston kanssa, Suomen Pankin johto-                 Oy:lle 8 milj. markan kauppahinnasta
2795: kunnan lakkauttamaan pankin Joensuun, Jyväs-                 sekä perustamaan nykyisestä asuinraken-
2796: kylän, Kotkan, Lahden, Mikkelin, Porin, Rova-                nuksesta tontteineen asunto-osakeyh-
2797: niemen ja Vaasan haarakonttorit.                             tiön, merkitsemään yhtiön osakekannan
2798:    Jyväskylän haarakonttorin tontilla sijaitsee              ja myymään myöhemmin yhtiön koko
2799: ?-kerroksinen liike- ja toimistorakennus (5 185              osakekannan johtokunnan määräämin
2800: brm 2) ja 5-kerroksinen asuinrakennus (2 515                 ehdoin."
2801: brm 2). Rakennukset ovat valmistuneet vuonna
2802: 1950. Näistä liike- ja toimistorakennus on ollut         Kesäkuun 20. päivänä pitämässään kokouk-
2803: noin vuoden melkein kokonaan tyhjillään. Ei ole       sessa eduskunnan pankkivaltuusto hyväksyijoh-
2804: nähtävissä, että tyhjät toimistotilat saataisiin      tokunnan esityksen.
2805: vuokrattua tai kiinteistö kokonaisuudessaan
2806: myytyä. Sen vuoksi liike- ja toimistorakennus
2807: muutetaan asuinrakennukseksi, jonka huoneis-                  Suomen Pankin eläkesäännön ja
2808: tot myydään. Hanke mm. edellyttää, että tontti                 perhe-eläkesäännön muutoksia
2809: jaetaan kahteen osaan siten, että kummallekin
2810: rakennukselle tulee oma tontti.                       Pankkivaltuustolle 20. huhtikuuta lähettämäs-
2811:    Hankkeen toteuttamiseksi on käyty neuvotte-        sään kirjelmässä johtokunta totesi seuraavaa:
2812: luja Jyväskylän kaupungin ja eri rakennusliikkei-
2813: den kanssa. Näistä Lemminkäinen-konserniin                "Suomen Pankin eläke- ja perhe-eläke-
2814: kuuluva Rakennus-Otava Oy on tehnyt kor-                     säännösten viivästysseuraamus
2815: keimman, 8 milj. markan määräisen tarjouksen.
2816: Huoneistojen ostajista saadaan varmuus vasta          Valtion eläkelain 14 §:n muuttamisesta on annet-
2817: markkinointivaiheen jälkeen.                          tu laki (315/95) ja valtion perhe-eläkelain 9 §:n
2818:    Hanke toteutetaan joko siten, että tontti-         muuttamisesta laki (325/95), jotka tulevat voi-
2819: rekisteriin merkitty tontin osa myydään raken-        maan 1.5.1995 (hallituksen esitys 292/94).
2820: nusyhtiön perustarnalle yhtiölle, tai Suomen              Molemmat samansisältöiset muutokset perus-
2821: Pankki ensi vaiheessa perustaa asunto-osakeyh-        tuvat lakiin korkolain muuttamisesta (284/95)
2822: tiön, jonka osakekanta myydään rakennusyh-            siten, että kiinteästä 16 prosentin viivästys-
2823: tiölle edelleen myytäväksi.                           korosta on siirrytty markkinakorkojen mukaan
2824:    Tässä vaiheessa johtokunta pyytää myös val-        vaihtuvaan viivästyskorkoon.
2825: tuudet saada myydä Suomen Pankin omistuk-                 Eläkkeen viivästyessä suoritetaan sille vii-
2826: seen jäävän, jo rakennetun, asuinrakennuksen          västyskorkoa, joka ylittää seitsemällä prosentti-
2827: tontteineen. Jälkimmäisen kiinteistön myynnistä       yksiköllä kulloinkin voimassa olevan Suomen
2828: pyritään järjestämään tarjouskilpailu. On kui-        Pankin vahvistaman viitekoron.
2829: tenkin mahdollista, ettei kilpailun järjestämiselle       Korkeimman hallinto-oikeuden sijaan on
2830: löydy edellytyksiä kiinnostuksen puutteen takia.      vuoden 1995 alusta lukien tullut vakuutusoikeus
2831:    Edellä olevaan ja Suomen Pankista annettuna        eläkeasioiden ylimmäksi muutoksenhakuasteek-
2832: lain 12 §:ään ja 17 §:n l momentin 5 kohtaan          si.
2833: viitaten johtokunta kunnioittaen esittää, että            Koska Suomen Pankin eläkejärjestelmä Suo-
2834: eduskunnan pankkivaltuusto osaltaan hyväksyi-         men Pankista annetun lain 24 §:n mukaisesti
2835:                                                                                                     43
2836: 
2837: noudattaa soveltuvin osin kulloinkin voimassa       korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korko-
2838: olevaa valtion eläkejärjestelmää, johtokunta pi-    kannan mukainen. Velvollisuus maksaa eläke
2839: tää asianmukaisena, että jäljempänä selostetut      korotettuna ei kuitenkaan koske sitä osaa eläk-
2840: muutokset tehdään myös eduskunnan pankki-           keestä, joka suoritetaan lakisääteistä vakuutusta
2841: valtuuston 13.12.1966 vahvistamaan Suomen           harjoittavalle vakuutus- tai eläkelaitokselle taik-
2842: Pankin eläkesääntöön ja 3.6.1969 vahvistamaan       ka sosiaalivakuutustoimikunnalle tai työttö-
2843: perhe-eläkesääntöön.                                myyskassalle.
2844:                                                        Eläkkeen korotus lasketaan viivästysajan
2845:                                                     jokaiselta päivältä, ei kuitenkaan ajalta ennen
2846:      Suomen Pankin eläkesäännön muutos              kuin kolme kuukautta on kulunut sen kalenteri-
2847: Edellä esitettyyn viitaten ja Suomen Pankista       kuukauden päättymisestä, jona edunsaaja on
2848: annetun lain 17 §:n 1 momentin 22 kohdan no-        esittänyt Suomen Pankille vaatimuksensa sekä
2849: jalla johtokunta kunnioittavasti esittää, että      eläkkeen perustetta ja määrää koskevan sellaisen
2850: pankkivaltuusto muuttaisi eläkesäännön 16b §:n      selvityksen kuin häneltä kohtuudella voidaan
2851: 1 ja 2 momentin sellaisina kuin ne on viimeksi      vaatia ottaen huomioon myös Suomen Pankin
2852:                                                     mahdollisuudet hankkia selvitys. Saman päätök-
2853: muutettu 19.11.1985.                                sen perusteella myöhemmin suoritettavalle elä-
2854:                                                     ke-erälle korotus kuitenkin lasketaan eräpäiväs-
2855:      Eläkesäännön 16b §:n 1 ja 2 momentti           tä. Milloin Suomen Pankin antamaan päätök-
2856:                  (nykyiset)                         seen on haettu muutosta, voi vakuutusoikeus
2857:                                                     määrätä, että korotus lasketaan myöhemmästä
2858: Tämän eläkesäännön mukaisen eläkkeen viiväs-        ajankohdasta, jos Suomen Pankki osoittaa
2859: tyessä maksetaan se viivästysajalta korotettuna.    muutoksenhaun aikana tapahtuneen oleellisen
2860: Eläkkeen korotus on vuotta kohden laskettuna        muutoksen edunsaajan olosuhteissa.
2861: 16%. Velvollisuus maksaa eläke korotettuna ei
2862: kuitenkaan koske sitä osaa eläkkeestä, joka           Suomen Pankin perhe-eläkesäännön muutos
2863: suoritetaan lakisääteistä vakuutusta harjoit-
2864: tavalle vakuutus- tai eläkelaitokselle taikka       Edelleen johtokunta esittää, että pankkivaltuus-
2865: sosiaalivakuutustoimikunnalle tai työttömyys-       to muuttaisi perhe-eläkesäännön 8a §:n 1 ja 2
2866: kassalle.                                           momentin sellaisina kuin ne on muutettu
2867:     Eläkkeen korotus lasketaan viivästysajan        19.11.1985.
2868: jokaiselta päivältä, ei kuitenkaan ajalta ennen
2869: kuin kolme kuukautta on kulunut sen kalenteri-         Perhe-eläkesäännön 8a §:n 1 ja 2 momentti
2870: kuukauden päättymisestä, jona edunsaaja on                            (nykyiset)
2871: esittänyt Suomen Pankille vaatimuksensa sekä
2872: eläkkeen perustetta ja määrää koskevan sellaisen    Tämän perhe-eläkesäännön mukaisen perhe-
2873: selvityksen kuin häneltä kohtuudella voidaan        eläkkeen viivästyessä maksetaan se viivästysajal-
2874: vaatia ottaen huomioon myös Suomen Pankin           ta korotettuna. Perhe-eläkkeen korotus on vuot-
2875: mahdollisuudet hankkia selvitys. Saman päätök-      ta kohden laskettuna 16%. Velvollisuus maksaa
2876: sen perusteella myöhemmin Suoritettavalie elä-      perhe-eläke korotettuna ei kuitenkaan koske sitä
2877:  ke-erälle korotus kuitenkin lasketaan eräpäiväs-   osaa eläkkeestä, joka suoritetaan lakisääteistä
2878:  tä. Milloin Suomen Pankin antamaan päätök-         vakuutusta harjoittavalle vakuutus- tai eläkelai-
2879:  seen on haettu muutosta, voi korkein hallinto-     tokselle.
2880:  oikeus määrätä, että korotus lasketaan myöhem-        Perhe-eläkkeen korotus lasketaan viivästys-
2881:  mästä ajankohdasta, jos Suomen Pankki osoit-       ajan jokaiselta päivältä, ei kuitenkaan ajalta
2882:  taa muutoksenhaun aikana tapahtuneen oleelli-      ennen kuin kolme kuukautta on kulunut sen
2883:  sen muutoksen edunsaajan olosuhteissa.             kalenterikuukauden päättymisestä, jona edun-
2884:                                                     saajat ovat esittäneet Suomen Pankille vaati-
2885:                                                     muksensa sekä perhe-eläkkeen perustetta ja
2886:  Eläkesäännön 16b §:n 1 ja 2 momentti (muutos)      määrää koskevan sellaisen selvityksen kuin heil-
2887:                                                     tä kohtuudella voidaan vaatia ottaen huomioon
2888: Tämän eläkesäännön mukaisen eläkkeen viiväs-        myös Suomen Pankin mahdollisuudet hankkia
2889: tyessä maksetaan se viivästysajalta korotettuna.    selvitys. Saman päätöksen perusteella myöhem-
2890: Eläkkeen korotus vuotta kohden laskettuna on        min suoritettavalle perhe-eläke-erälle korotus
2891: 44
2892: 
2893: kuitenkin lasketaan eräpäivästä. Milloin Suo-                  Eläkevarauksen korko 1996
2894: men Pankin antamaan päätökseen on haettu
2895: muutosta, voi korkein hallinto-oikeus määrätä,       Eduskunnan pankkivaltuustolle 30. marraskuu-
2896: että korotus lasketaan myöhemmästä ajankoh-          ta lähettämässään kirjelmässä johtokunta totesi
2897: dasta, jos Suomen Pankki osoittaa muutok-            seuraavaa:
2898: senhaun aikana tapahtuneen oleellisen muutok-           "Suomen Pankin eläkesääntöjen mukainen
2899: sen edunsaajan olosuhteissa.                         henkilöstön eläkevastuu on vakuutusmatemaat-
2900:                                                      tisesti laskettu viiden prosentin korkokantaan
2901:                                                      perustuen. Vastuun katteeksi tehty eläkevaraus
2902:                                                      kattaa vastaiset eläkkeet, mikäli varaus on vas-
2903:      Perhe-eläkesäännön 8a §:n 1 ja 2 momentti
2904:                                                      tuun suuruinen ja varaukselle saadaan viiden
2905:                     (muutos)
2906:                                                      prosentin reaalikorko.
2907: Tämän perhe-eläkesäännön mukaisen perhe-                Pankkivaltuusto on eläkevarauksen kattamis-
2908: eläkkeen viivästyessä maksetaan se viivästysajal-    ta koskevassa säännöstössä (1992) hyväksynyt,
2909: ta korotettuna. Perhe-eläkkeen korotus vuotta        että varausta kartutetaan tavoitteena kattaa
2910: kohden laskettuna on korkolain 4 §:n 3 momen-        80 % eläkevastuusta ja että varaukselle suorite-
2911: tissa tarkoitetun korkokannan mukainen. Velvol-      taan vähintään peruskoron suuruinen korko.
2912: lisuus maksaa perhe-eläke korotettuna ei kuiten-     Vuonna 1993 varaukselle on suoritettu peruskor-
2913: kaan koske sitä osaa eläkkeestä,joka suoritetaan     ko ja vuosina 1994 ja 1995 peruskorko lisättynä
2914: lakisääteistä vakuutusta harjoittavalle vakuutus-    kahdella prosenttiyksiköllä.
2915: tai eläkelaitokselle.                                    Eläkevaraukseen lisätään myös henkilöstöitä
2916:     Perhe-eläkkeen korotus lasketaan viivästys-      peritty lakisääteinen työntekijäin eläkemaksu.
2917: ajan jokaiselta päivältä, ei kuitenkaan ajalta en-       Suomen Pankin asettaman inflaatiotavoit-
2918: nen kuin kolme kuukautta on kulunut sen              teen, arvioidun inflaatiokehityksen ja nykyisen
2919: kalenterikuukauden päättymisestä, jona edun-         peruskorkotason huomioon ottaen johtokunta
2920: saajat ovat esittäneet Suomen Pankille vaati-        pitää asianmukaisena, että po. eläkevaraukselle
2921: muksensa sekä perhe-eläkkeen perustetta ja           suoritettaisiin vuonna 1996 noin 5-6 %:n suu-
2922: määrää koskevan sellaisen selvityksen kuin heil-     ruinen korko.
2923: tä kohtuudella voidaan vaatia ottaen huomioon            Edellä sanotun johdosta ja viitaten Suomen
2924: myös Suomen Pankin mahdollisuudet hankkia            Pankista annetun lain 17 §:n 1 momentin 1 koh-
2925: selvitys. Saman päätöksen perusteella myöhem-        taan ja pankkivaltuuston 17.12.1992 hyväksy-
2926: min Suoritettavalie perhe-eläke-erälle korotus       mään Suomen Pankin henkilöstön eläkevastuun
2927: kuitenkin lasketaan eräpäivästä. Milloin Suo-        kattamista koskevaan säännöstöön johtokunta
2928: men Pankin antamaan päätökseen on haettu             kunnioittaen esittää, että
2929: muutosta, voi vakuutusoikeus määrätä, että ko-
2930: rotus lasketaan myöhemmästä ajankohdast 1, jos                eläkevaraukselle suoritetaan 1996 kor-
2931: Suomen Pankki osoittaa muutoksenhaun ai1·ana                ko, jonka määrä on Suomen Pankin pe-
2932: tapahtuneen oleellisen muutoksen edunsa~.jan                ruskorko lisättynä yhdellä prosenttiyksi-
2933: olosuhteissa.                                               köllä."
2934: 
2935:                                                         Pankkivaltuusto päätti hyväksyä kokoukses-
2936:                    Voimaantulo
2937:                                                      saan 14. joulukuuta johtokunnan esityksen.
2938: Samalla johtokunta esittää, että edellä mainitut
2939: eläkesäännön ja perhe-eläkesäännön muutokset                        Tasa-arvoselvitys
2940: tulevat voimaan 1.6.1995.
2941:    Säännöksiä ei sovelleta asiaan, joka ennen        Pankkivaltuusto merkitsi tiedoksi kokoukses-
2942: sääntömuutosten voimaantuloa on tullut vireille      saan 20. kesäkuuta johtokunnan selvityksen
2943: Suomen Pankissa. Säännöksiä sovelletaan kui-         tasa-arvolain toteutumisesta Suomen Pankissa.
2944: tenkin sellaiseen eläke-erään, jonka eräpäivä on
2945: 1.6.1995 tai sen jälkeen."                                   Suomen Pankin palkkaratkaisu
2946:    Pankkivaltuusto päätti hyväksyä kokoukses-
2947: saan 31. toukokuuta johtokunnan esittämät            Maaliskuun 30. päivän kokouksessaan pankki-
2948: muutokset Suomen Pankin eläke- ja perhe-eläke-       valtuusto omasta puolestaan ja Suomen Pankista
2949: sääntöön.                                            annetun lain 17 §:n 1 momentin 20 kohdan nojal-
2950:                                                                                                      45
2951: 
2952: la päätti hyväksyä Suomen Pankin ja Suomen               - Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, halli-
2953: Pankin Henkilöstöyhdistys ry:n välisen palkka-        tuksen jäsen
2954: ratkaisua koskevan PES-sopimuksen, joka nou-             - Valtiontakuukeskus, hallintoneuvoston
2955: datti valtiovarainministeriön ja valtion virkamie-    jäsen
2956: hiä edustavan keskusjärjestön välillä helmikuus-
2957: sa sovitun virkaehtosopimuksen mukaisten pal-           Johtokunnan jäsen Kalevi Sorsa
2958: kankorotusten kustannusvaikutusta.                      - Finnair Oy, hallituksen puheenjohtaja
2959:     Lisäksi pankkivaltuusto päätti, että myös joh-
2960: tokunnan palkkausta tarkistetaan vastaavalla            Johtokunnan jäsen Matti Vanhala
2961: tavalla.                                                - Kansainvälinen valuuttarahasto, hallinto-
2962:     Edelleen pankkivaltuusto päätti 19. lokakuu-      neuvoston varajäsen
2963: ta kokouksessaan omasta puolestaan hyväksyä
2964: Suomen Pankin ja Suomen Pankin Henkilöstö-
2965: yhdistys ry:n tekemän palkkausta koskevan                        Haarakonttoreiden valvojat
2966: PES-sopimuksen. Sopimuskausi on 1.11.1995-
2967:  31.1.1998. Suomen Pankissa neuvotelluu sopi-         Pankkivaltuuston 14. joulukuuta tekemän pää-
2968: muksen mukaisesti 1.11.1995 yleiskorotus on           töksen perusteella Suomen Pankin haarakootta-
2969:  180 mk tai 1.8% kuukaudessa. 1.10.1996 koro-         reiden valvojina ja heidän varahenkilöinään
2970:  tus on 110 mk tai 1.3 % kuukaudessa. Tämän           vuonna 1996 toimivat seuraavat henkilöt:
2971:  lisäksi käytetään ns. naispalkka- ja matalapalk-
2972:  karatkaisuun sekä rakenteellisiin korotuksiin          Kuopion konttori:
2973:  0.4 %. Asiantuntijoiden ja esimiesten palkka-           valvojat agronomi Pauli Uolevi Ilva ja maa-
2974:  luokkiin tuleva korotus on 1% 1.10.1996 sekä         oikeustuomari, varatuomari Juha Antero Vouti-
2975:  0.7% suoritusarvioihin perustuviin palkankoro-       lainen sekä varamies poliisimestari, oikeustieteen
2976:  tuksiin.                                             kandidaatti Martti Tapani Kunnasvuori;
2977:      Lisäksi pankkivaltuusto päätti, että myös joh-
2978:                                                          Oulun konttori:
2979:  tokunnan palkkausta tarkistetaan vastaavalla
2980:  tavalla.                                                 valvojat lääninpoliisineuvos, varatuomari
2981:                                                       Erkki Eino Haikolaja käräjäoikeuden pormesta-
2982:                                                       ri, oikeustieteen lisensiaatti Lauri Jorma Tirinen
2983:                     Johtokunta                        sekä varamiehet kenraaliluutnantti Lasse Erik
2984:                                                       Wächter ja toimitusjohtaja Jouko Antero Simo-
2985: Kertomusvuoden päättyessä johtokunnan jäse-           nen;
2986: nillä oli mm. seuraavat luottamustoimet:
2987:                                                          Tampereen konttori:
2988:    Johtokunnan puheenjohtaja Sirkka Hämä-                valvojat valtiotieteen kandidaatti Veikko Ar-
2989: läinen                                                mas Seppänen ja insinööri Pertti Päiviö Sormu-
2990:    - Kansainvälinen valuuttarahasto, hallinto-        nen sekä varamiehet hallintojohtaja, yhteis-
2991: neuvoston jäsen                                       kuntatieteiden kandidaatti Seppo Tapio Loimio
2992:                                                       ja hallintopäällikkö, hallintotieteiden maisteri
2993:    Johtokunnan jäsen Harri Holkeri                    Markku Veikko Tapani Uusitalo;
2994:   - Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, hallinto-
2995:                                                          Turun konttori:
2996: neuvoston jäsen
2997:    - Finnair Oy, hallintoneuvoston puheen-              valvojat kansleri Jaakko Ilmari Nousiaineoja
2998: johtaja                                               kansliapäällikkö Paavo Aarne Sakari Heinonen
2999:    - Helsingin Puhelinyhdistys, hallituksen           sekä varamies Turun kauppakamarin asiamies,
3000: puheenjohtaja                                         varatuomari Jari Eerik Lähteenmäki.
3001:    - Henkivakuutusyhtiö Salama, hallintoneu-
3002: voston jäsen
3003:    - Sponda Oy, hallituksen puheenjohtaja                             Pankkivaltuusto
3004: 
3005:     Johtokunnan jäsen Esko Ollila                     PankkivaltuutettuiDa toimivat vuoden 1995 al-
3006:     - Baltic Investment Fund, Advisory Board,         kaessa seuraavat eduskunnan valitsijamiesten
3007:  jäsen                                                valitsemat henkilöt:
3008: 46
3009: 
3010:      Mäki-Hakola, Pentti, diplomi-insinööri         Jäätteenmäki Paavo Väyrysen sijaan. Ilkka Ka-
3011:      Ranta, Jussi, insinööri                        nerva määrättiin kuulumaan suppeampaan
3012:      Väyrynen, Paavo, valtiotieteen tohtori         pankkivaltuustoon ja Mauri Pekkarinen ja An-
3013:      Ala-Nissilä, Olavi, kauppatieteiden maisteri   neli Jäätteenmäki määrättiin mainitussa järjes-
3014:      Hämäläinen, Tuulikki, ekonomi                  tyksessä toimimaan suppeampaan pankkival-
3015:      Seppänen, Esko, kauppatieteiden kandidaatti    tuustoon aiemmin määrätyn Olavi Ala-Nissilän
3016:      Miettinen, Mauri, maaherra                     varamiehinä.
3017:      Donner, Jörn, filosofian maisteri                 Huhtikuun 28. päivänä pitämässään kokouk-
3018:      Renko, Tellervo, filosofian maisteri.          sessa pankkivaltuutetut valitsivat puheenjohta-
3019:                                                     jakseen Ilkka Kanervan vapautuksen saaneen
3020:    Näistä kolme ensin mainittua muodostivat         Sauli Niinistön sijaan.
3021: suppean pankkivaltuuston.
3022:    Puheenjohtajana toimi pankkivaltuutettu
3023: Pentti Mäki-Hakola ja varapuheenjohtajana
3024: pankkivaltuutettu Jussi Ranta.                                       Tilintarkastajat
3025:    Maaliskuussa toimitettujen valtiollisten vaa-
3026: lien jälkeen eduskunta valitsi yksimielisesti 5.    Eduskunta toimitti 5. huhtikuuta Suomen Pan-
3027: huhtikuuta pankkivaltuutetuiksi seuraavat hen-      kin tilintarkastajien ja heidän varajäsentensä
3028: kilöt:                                              vaalin ja valitsi tilintarkastajiksi vuoden 1995
3029:                                                     tilejä tarkastamaan seuraavat henkilöt:
3030:      Puhakka, Matti, maakuntajohtaja
3031:      Hämäläinen, Tuulikki, ekonomi                    Alho, Arja, valtiotieteen kandidaatti
3032:      Koskinen, Johannes, varatuomari                  Polvi, Iivo, hallintotieteiden maisteri
3033:      Seppänen, Esko, kauppatieteiden kandidaatti      Heikkinen, Kauko, verojohtaja
3034:      Ala-Nissilä, Olavi, kauppatieteiden maisteri     Leppänen, Johannes, agrologi
3035:      Vanhanen, Matti, valtiotieteen maisteri          Tiuri, Martti, professori.
3036:      Väyrynen, Paavo, valtiotieteen tohtori
3037:      Niinistö, Sauli, varatuomari                   Tilintarkastajien varajäsenet:
3038:      Sasi, Kimmo, varatuomari.
3039:                                                        Mikkola, Jukka, varatuomari
3040:    Suppeampaan pankkivaltuustoon määrättiin            Saarinen, Matti, sosionomi
3041: kuulumaan Matti Puhakka, Olavi Ala-Nissilä ja          Koski, Markku, maanviljelijä
3042: Sauli Niinistö.                                        Saario, Väinö, toimitusjohtaja
3043:    Huhtikuun 5. päivänä pitämässään kokouk-            Kantalainen, Kari, hallintotieteiden maisteri.
3044: sessa pankkivaltuutetut päättivät valita puheen-
3045: johtajaksi Sauli Niinistön ja varapuheenjoHta-         Arja Alholle myönnettiin pyynnöstä 28. huhti-
3046: jaksi Matti Puhakan sekä ottaa sihteerikst~en       kuuta vapautus tilintarkastajan tehtävästä ja hä-
3047: Heikki T Hämäläisen.                                nen tilalleen valittiin varatilintarkastaja Matti
3048:    Eduskunta myönsi vapautuksen eduskunnan          Saarinen. Varatilintarkastajaksi Saarisen tilalle
3049: pankkivaltuuston jäsenyydestä 21.4. Sauli Nii-      valittiin pastori Jorma Kukkonen.
3050: nistölie valtioneuvoston jäseneksi nimittämisen        Tilintarkastajat valitsivat 9. kesäkuuta pu-
3051: johdosta ja 25.4. pyynnöstä Matti Vanhaselle        heenjohtajakseen verojohtaja Kauko Heikkisen
3052: sekä Paavo Väyryselle.                              ja ottivat sihteerikseen professori Kalervo Virta-
3053:    Huhtikuun 28. päivänä eduskunta toimitti         sen.
3054: pankkivaltuutettujen täydennysvaalin, jossa tu-        Eduskunnan päätöksellä 8. syyskuuta myön-
3055: livat valituksi seuraavat henkilöt: valtiotieteen   nettiin ero varatilintarkastaja Jukka Mikkolalle
3056: maisteri Ilkka Kanerva Sauli Niinistön sijaan,      ja 15. syyskuuta tehdyllä päätöksellä valittiin
3057: yhteiskuntatieteiden maisteri Mauri Pekkarinen      Mikkolan tilalle varatilintarkastajaksi valtiotie-
3058: Matti Vanhasen sijaan ja varatuomari Anneli         teen maisteri Leena Luhtanen.
3059:                                                                                                        47
3060: 
3061:                                        RAHOITUSTARKASTUS
3062: 
3063: Lokakuun 1. päivänä 1993 voimaan tulleen ra-            sen johtokunnan varajäseneksi 1.6.1995 alkaen
3064: hoitustarkastuslain (503/93) mukaan pankkival-          osastopäällikkö Kaarlo V. Jännärin 30.9.1996
3065: tuustolla on Suomen Pankin yhteydessä toimi-            päättyvän toimikauden loppuun.
3066: vassa rahoitustarkastuksessa vain hallintoon               - Kokouksessaan 23. elokuuta pankkival-
3067: kuuluvia tehtäviä. Suomen Pankinjohtokunnan             tuusto merkitsi tiedoksi ja toimitti edelleen val-
3068: päätösvalta rajoittuu - rahoitustarkastuksen            tioneuvostolle rahoitustarkastuksen johtajan
3069: johtokunnassa olevaa johtokunnan jäsentä lu-            Jorma Arangon samana päivänä päivätyn eron-
3070: kuun ottamatta - myös pelkästään resurssihal-           pyynnön, jossa Aranko pyytää eroa rahoitustar-
3071: lintoon.                                                kastuksen johtajan virasta 1.2.1996 lukien.
3072:      Pankkivaltuusto toistaa sen, mitä se totesi ker-      -Kokouksessaan 19. lokakuuta pankkival-
3073: tomuksessaan vuodelta 1994 rahoitustarkastus-           tuusto sai katsauksen rahoitusmarkkinoiden
3074: lakiin ja siihen liittyvään lainsäädäntöön tarvit-      sääntelyn ja valvonnan kehityssuuntiin eräissä
3075: tavista muutoksista, jotta rahoitustarkastuksen         maissa, rahoitustarkastuksen sisäisiin kehittä-
3076: toiminnan ja hallinnon valvontaan liittyvät on-         misprojekteihin ja vaihtoehtoisiin rahoitustar-
3077:  gelmat sekä pankkivaltuuston ja Suomen Pankin          kastuksen kehittämismalleihin.
3078:  tilintarkastajien asema rahoitustarkastuksen              Pankkivaltuusto toteaa, että eduskunnan ta-
3079:  suhteen saataisiin selkeytetyksi. Pankkivaltuusto      lousvaliokunta on mietinnössään (13/1995 vp)
3080:  kiirehtii asiaan liittyviä välttämättömiä lainsää-     eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksesta
3081:  dännön muutoksia.                                      1994 todennut seuraavaa: "Valiokunta yhtyy sii-
3082:      Pankkivaltuusto käsitteli kertomusvuoden ai-       hen, mitä pankkivaltuusto lausuu lähinnä rahoi-
3083:  kana rahoitustarkastukseen liittyviä asioita seu-      tustarkastuksen sisäisistä asioista. Valiokunta
3084:  raavasti:                                              pitää tärkeänä, että rahoitustarkastuksella on
3085:      -Kokouksessaan 31. toukokuuta pankkival-           myös riittävät voimavarat ja toimivaltuudet var-
3086:  tuusto päätti myöntää eron rahoitustarkastuk-          sinaisen tehtävän toteuttamiseen rahoitusmark-
3087:  sen johtokunnan varajäsenelle, Suomen Pankin           kinoiden ja niillä toimivien valvontaan yleisen
3088:  johtokunnan neuvonantajalle Peter Nybergille           luottamuksen palauttamiseksi rahoitusmarkki-
3089:   31.5.1995 lukien ja nimittää rahoitustarkastuk-       noilla."
3090: 
3091: 
3092:                                 Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 1996
3093: 
3094: 
3095:                                             ILKKAKANERVA
3096: 
3097:                   MATTI PUHAKKA                                  OLA VI ALA-NISSILÄ
3098:                   TUULIKKI HÄMÄLÄINEN                            ESKOSEPPÄNEN
3099:                   ANNELI JÄÄTTEENMÄKI                            JOHANNES KOSKINEN
3100:                   MAURI PEKKARINEN                               KIMMOSASI
3101: 
3102:                                                                                 Heikki T Hämäläinen
3103:                                            K 3/1996 vp
3104: 
3105: 
3106: 
3107: 
3108:                             EDUSKUNNAN
3109:                     TILINTARKASTAJIEN KERTOMUS
3110:                            VUODELTA 1995
3111: 
3112: 
3113: 
3114: 
3115:                                        Eduskunnalle
3116: 
3117:   Eduskunnan tilisäännön 19 §:n 1 momentin määräämällä tavalla valittuina tarkastamaan edus-
3118: kunnan tilinpäätös ja kirjanpito sekä hallinto vuodelta 1995 olemme tänään suorittaneet tehtävämme
3119: loppuun ja annamme oheisena kunnioittavasti tilisäännössä määrätyn kertomuksen.
3120: 
3121:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1996
3122: 
3123:                    Lea Savolainen                          Kalevi Lamminen /kok
3124:                    Armas Komi /kesk                        Eero Suomela, KHT
3125: 
3126: 
3127: 
3128: 
3129: 260136
3130:  ISSN 0782-9248
3131: 
3132: OY EDITAAB, HELSINK11996
3133:                                              K 3/1996 vp                                              3
3134: 
3135: 
3136: 
3137: 
3138:                     Kertomus eduskunnan tilintarkastuksesta
3139:                                 vuodelta 1995
3140:    Eduskunnan valitsijamiehet valitsivat 16.12.      kaisesti neljänneksi tilintarkastajaksi valittiin
3141: 1994 pitämässään kokouksessa eduskunnan ti-          järjestäytymiskokouksessa        kauppatieteiden
3142: lintarkastajiksi vuodelle 1995 seuraavat henkilöt:   maisteri, KHT Eero Suomela ja hänen vara-
3143:                                                      miehekseen ekonomi, KHT Reino Tikkanen ja
3144:   kansanedustaja Lea Savolainen, varamiehe-          valvontatilintarkastusta hoitamaan KHT -tilin-
3145: nään kansanedustaja Marjatta Stenius-Kauko-          tarkastajan johdolla tilintarkastustoimisto
3146: nen                                                  KPMG Wideri Oy Ab.
3147:   kansanedustaja Tuula Linnainmaa, varamie-              Tilintarkastuksen kohteina ovat eduskunnan
3148: henään kansanedustaja Oiva Savela                    tilisäännön mukaisesti olleet eduskunnan tilin-
3149:   kansanedustaja Armas Komi, varamiehenään           päätös ja kirjanpito sekä hallinto vuodelta 1995.
3150: kansanedustaja Johannes Leppänen.                    Tarkastus on käsittänyt eduskunnan virastot ja
3151:                                                      laitokset, joita ovat eduskunnan kanslia, valtion-
3152:    Järjestäytymiskokouksessaan 25.1.1995 tilin-      tilintarkastajien kanslia, eduskunnan oikeusasia-
3153: tarkastajat valitsivat puheenjohtajakseen kan-       miehen kanslia, Pohjoismaiden neuvoston Suo-
3154: sanedustaja Lea Savolaisen ja varapuheenjohta-       men valtuuskunnan kanslia sekä Eduskunnan
3155: jaksi kansanedustaja Tuula Linnainmaan. Edus-        kirjasto.
3156: kunta valitsi täysistunnossaan 28.4.1995 tilin-          Tilintarkastajat ovat kokoontuneet yhteensä
3157: tarkastajaksi kansanedustaja Kalevi Lammisen         viisi kertaa. Kokouksissa on kuultu kirjanpidos-
3158: liikenneministeriksi siirtyneen Tuula Linnain-       ta ja varainhoidosta vastuussa olevia henkilöitä.
3159: maan tilalle. Tilintarkastajat valitsivat kokouk-    Lisäksi valvontatilintarkastuksen suorittanut
3160: sessaan 7.6.1995 varapuheenjohtajaksi Kalevi         KHT-tilintarkastaja on kokouksissa antanut sel-
3161: Lammisen. Eduskunnan tilisäännön 19 §:n mu-          vityksen suoritetusta valvontatarkastuksesta.
3162: 
3163: 
3164:                                         Tarkastuksen toteutus
3165: 
3166:    Tarkastuksen kuluessa ovat tilintarkastajat       olleet kirjanpito ja tositeaineisto sekä varainhoi-
3167: kokouksissaan kuulleet hallintojohtaja Kari T.       don valvonnan järjestelmät. Tarkastuksessa on
3168: Ahosta ja toimistopäällikkö Veikko Lehtistä. He      myös käyty läpi eduskunnan kansliatoimikun-
3169: ovat antaneet selvityksiä kansliatoimikunnan         nan kokouksista laaditut pöytäkirjat. Suoritetus-
3170: päätöksistä ja määrärahatilanteesta sekä muista      ta tarkastuksesta on laadittu kaksi erillistä muis-
3171: esille tulleista asioista.                           tiota, jotka on käsitelty tilintarkastajien kokouk-
3172:    Yksityiskohtaisen tarkastuksen on suoritta-       sissa.
3173: nut allekirjoittanut KHT Eero Suomela KHT-              Eduskunnan kaikki virastot ja laitokset anta-
3174: yhteisö KPMG Wideri Oy Ab:n henkilökunnan            vat toiminnastaan oman kertomuksensa.
3175: avustamana. Tässä tarkastuksessa ovat kohteina
3176: 
3177: 
3178:                                        Kirjanpito ja varainhoito
3179: 
3180:    Tarkastuksessa on todettu eduskunnan kir-            Tilivuoden aikaisen varainkäytön on todettu
3181: janpidon perustuvan hyväksyttävään ja asian-         perustuvan asianmukaisissa elimissä tehtyihin
3182: mukaisesti käsiteltyyn tositeaineistoon, ja kir-     päätöksiin. Varainhoidon valvontaa varten on
3183: janpito on todettu oikein laadituksi.                olemassa järjestelmät, joita toiminnan laadun ja
3184: 4                                                               K 3/1996 vp
3185: 
3186: laajuuden huomioon ottaen voidaan pitää riittä-                        tu. Tarkastuksessa ei ole tullut esille mitään sel-
3187: vinä. Tilikaudella suoritetussa tarkastuksessa on                      laisia seikkoja, jotka antaisivat aihetta epäillä
3188: todettu, että eduskunnan tilisäännön 20 §:ssä                          kirjanpidon oikeellisuutta tai varainhoidon luo-
3189: määritellyt sisäiset valvontatehtävät on suoritet-                     tettavuutta.
3190: 
3191: 
3192:                                                           Tilinpäätös 31.12.1995
3193: 
3194:    Tilinpäätös on laadittu kirjanpitoon perus-                            Menojen keskimääräinen kasvu vuosina
3195: tuen ja on siitä oikein johdettu. Tilinpäätöksen                       1992-95 on ollut n. 0,9 %.
3196: on eduskunnan tiliohjesäännön 26 §:n edellyttä-                           Eduskunnan menojenjakautuminen ja meno-
3197: mällä tavalla allekirjoituksenaan vahvistanut ti-                      lajikohtainen kehitys 1994--95 on esitetty seu-
3198: litoimiston päällikkö Veikko Lehtinen. Tilinpää-                       raavassa taulukossa:
3199: tös on esitetty tämän kertomuksen liitteenä.
3200:     Yksityiskohtaisina havaintoina tilinpäätök-                                                           1994         1995
3201: sen tarkastuksen yhteydessä olemme todenneet                                                             1 OOOmk 1 OOOmk               %
3202: toiminnasta vuonna 1995 mm. seuraavaa:                                 Kansanedustajat ......... 77 622 75 467 31,4
3203:     Eduskunnan      menot       olivat  yhteensä                       Eduskunnan kanslia ... 97 878 107 507 44,7
3204: 240 650 777,34 markkaa. Menot kasvoivat edel-                          Valtiontilintarkastajien
3205: liseen vuoteen verrattuna 3, 7 %. Menojen kehitys                      kanslia ........................ 5 700  5 919   2,5
3206: vuosina 1991-95 on esitetty seuraavassa kaa-                           Eduskunnan oikeus-
3207: viossa.                                                                asiamiehen kanslia .....         9 634  9 947   4,1
3208:                                                                        PN:n Suomen
3209: 250000                                                                 valtuuskunnan kanslia            9 736  8 731   3,6
3210:                                                                        Eduskunnan kirjasto .. 14 820 15 401            6,4
3211: 245000                                                                 Eduskunnan muut
3212: 240000                                                                 menot ......................... 16 679 17 678   7,3
3213: 235000                                                                 Yhteensä .................... 232 069 240 650 100,0
3214: 230000
3215:                                                                          Menoarvion ja sen a1ituksen kehitys vuosina
3216: 225000
3217:                                                                        1991-95 on esitetty seuraavassa taulukossa:
3218: 220000
3219:                1991        1992        1993        1994       1995                                       Menoarvio            Alitus
3220:                                                                        1991 ...................... .   244 568 000      12 063 589
3221:                                                                        1992 ·······················    265 605 000      16 689 404
3222:    Menot on tilinpäätöksessä esitetty nettomää-                        1993 ...................... .   255 605 000      18 511 026
3223: räisinä ilman liikevaihtoveroaja arvonlisäveroa.                       1994 ...................... .   241 157 000       9 087 777
3224:    Aikaisempina vuosina tavaroiden hankinta-                           1995 ·······················    248 397 000       7 746 223
3225: hintaan sisältynyt liikevaihtovero kirjattiin edus-
3226: kunnan menoksi. Kirjauskäytännön ja vero-                                 Vuodelle 1995 vahvistettu menoarvio oli
3227: lainsäädännön muutostenjohdosta vuosien 1994                           248 397 000 markkaa. Menoarvio alitettiin
3228: ja 1995 tilinpäätösten luvut eivät ole täysin ver-                     7 746 223 markalla.
3229: tailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa.                               Merkittävimmät alitukset olivat:
3230: Muutosten vaikutus on ollut vuosien 1994 ja
3231: 1995 menojen määrää vähentävä.                                         Kansanedustajat ........................... .      2 263 053
3232:    Menojen muutokset vuosina 1992-95 ovat                              Eduskunnan kanslia ..................... .         3 057 325
3233: olleet seuraavat:                                                      PN:n Suomen valtuuskunta ......... .               2 412 285
3234: Vuosi                                                         Kasvu%      Tilikauden arviomäärärahojen ylitykset olivat
3235: 1992 .................................................... .     +7,1   eduskunnan oikeusasiamiehen toimintaruenois-
3236: 1993 ·····················································     --4,7   sa 198 799 mk ja ryhmäkanslioiden käyttövarois-
3237: 1994 .................................................... .    -2,1    sa 113 900 mk. Kansliatoimikunta on kokouk-
3238: 1995 ·····················································      +3,7   sessaan 8.2.1996 antanut luvan em. ylityksiin.
3239:                                                    K 3/1996 vp                                               5
3240: 
3241: Toimintamenomomenttien sisäisten lisäjaottelu-              ka. PN:n Suomen valtuuskunnasta siirrettiin
3242: erien ylityksistä merkittävimmät olivat eduskun-            yksi virka kesken vuotta eduskunnan kanslian
3243: nan kanslian palkkauksessa 279 398 mk (0,5 %)               kansainvälisten asioiden toimistoon. Kirjastossa
3244: ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian palk-               oli vuoden 1995lopussa neljä määräaikaista vir-
3245: kauksissa 271 000 mk (3,0 %).                               kaa.
3246:     Liitteenä on esitetty yksityiskohtainen erittely            Eduskunnan tulot vuonna 1995 olivat
3247: menoarvion toteutumisesta vuonna 1995.                      3 105 722,40 mk (3 081 960,53 mk vuonna 1994).
3248:     Eduskunnan palkkamenot vuonna 1995 olivat                   TiEnpäätökseen sisältyvän hallinnollisen tase-
3249: yhteensä 128 272 768,67 markkaa niiden oltua                tilin saldo 31.12.1995 oli 11 361 311,45 mk sen
3250: edellisenä vuonna 128 832 062,25 markkaa.                   oltua edellisessä tilinpäätöksessä 13 874 639 mk.
3251:     Henkilökunnan kokonaismäärä tilikauden lo-              Merkittävimmät erät olivat joulukuun 1995 pal-
3252: pussa oli 392. Lukuun sisältyvät myös määräai-              kanmaksun ennakonpidätys-, sosiaaliturvamak-
3253: kaiset virat.                                               su- ja eläkemaksuvelat 5 867 043 mk sekä me-
3254:     Palkatun henkilökunnan jakautuminen edus-               norästit 4 780 045 mk. Menorästeistä suurimmat
3255: kunnan eri virastojen ja laitosten kesken vuosina           olivat eduskunnan kanslian (3 806 239 mk) ja
3256:  1995 ja 1994 on esitetty seuraavassa taulukossa.           valtiontilintarkastajien kanslian (343 827 mk)
3257:  (suluissa ovat vastaavat tulo- ja menoarvion               momenteilla.
3258:  mukaiset luvut):                                               Yksityiskohtainen erittely hallinnollisesta ta-
3259:                                                             setilistä on liitteenä.
3260:                                   1995           1994
3261:                                                                 Valtiovarainministeriö on tehnyt marraskuus-
3262: Eduskunnan kanslia..... 275 (287) 272 (287)                 sa 1994 päätöksen valtion kirjanpidon uudistuk-
3263: Valtiontilintarkastajien                                    sesta. Tämän mukaisesti eduskunta tulee siirty-
3264: kanslia.......................... 15 (14)         15 (14)   mään muiden valtion virastojen tapaan uuteen
3265: Eduskunnan oikeus-                                          kirjanpitojärjestelmään vuoden 1998 alusta.
3266: asiamies ... .. .. ..... .. .. ... .. ... 30 (30) 30 (30)       Uuteen kirjanpitojärjestelmään siirtymistä
3267: PN:n Suomen                                                 varten eduskunnan tilitoimisto on laatinut en-
3268: valtuuskunta .. ....... .... ... 10 (11)          11 (11)   simmäiset omaisuus- ja pääomaraportit tilan-
3269: Eduskunnan kirjasto.... 62 (58)                   57 (46)   teen 31.12.1995 mukaisesti. Raportit on esitetty
3270:                                          ----~~------~~
3271: Yhteensä ...................... 392 (400) 385 (388)         tämän kertomuksen liitteenä.
3272:                                                                 Uuteen järjestelmään siirryttäessä tulevat
3273:    Vuoden 1995 lopussa oli valtiontilintarkasta-            omaisuus- ja pääomaraportit muodostamaan
3274: jien kansliassa yksi määräaikainen osa-aikavir-             aloittavan taseen.
3275: 
3276: 
3277: 
3278:                                                     Yhteenveto
3279: 
3280:    Suorittamamme tarkastus on toteutettu hy-                   Yhteenvetona suorittamastamme tarkastuk-
3281: vän tilintarkastustavan mukaisesti. Tarkastuk-              sesta toteamme, ettei meillä ole huomauttamista
3282: sen kuluessa olemme saaneet riittävän informaa-             eduskunnan vuoden 1995 kirjanpitoon, tilinpää-
3283: tion eduskunnan kirjanpidosta ja varainhoidosta             tökseen eikä varainhoitoon nähden.
3284: sekä täydentäviä selvityksiä esittämiimme kysy-
3285: myksiin.
3286: 6                                                         K 3/1996 vp
3287: 
3288:                                                                                                             Liite 1
3289: 
3290:                                             Menoarvion toteutuminen vuonna 1995
3291: 
3292:                                                                                                   +ylitys
3293: Määräraha                                                  Menoarvio     Tilinpäätös             -säästö
3294:                                                               mk            mk              mk                 'Yo
3295: 
3296: Kansa':e4ustajat
3297:   T01mmtamenot ...............................             77 730 000    75 466 947    -2 263 053            -2,9
3298: 
3299: Eduskunnan kanslia
3300:   Toimintamenot ...............................           110 565 000   107 507 675    -3 057 325           -2,8
3301: 
3302: Valtiontilintarkastajat
3303:   Toimintamenot ...............................             6 068 000     5 919 674     -148 326             -2,4
3304: 
3305: Eduskunnan oikeusasiamies
3306:   Toimintamenot ...............................             9 748 000     9 946 799      + 198 799            +2,0
3307: 
3308: Pohjoismaiden neuvoston
3309: Suomen valtuuskunta
3310:    Toimintamenot ...............................           11 143 000     8730715      -2412 285            -21,6
3311: 
3312: Eduskunnan kirjasto
3313:    Toimintamenot ...............................           15 531 000    15 400 852     -130 148             -0,8
3314: 
3315: Eduskunnan muut menot
3316:    Käyttövarat ryhmäkanslioita varten                      16 612 000    16 725 900      +113 900             +0,7
3317:    Parlamenttienvälisen liiton
3318:   Suoinen ryhmän käytettäväksi ........                     1 000 000       952 214      -47 786             -4,8
3319: Yhteensä ..............................................   248 397 000   240 650 777    -7 746 223            -3,1
3320: 
3321: Maksettu arvonlisävero 9 223 989 mk
3322:                                                                                                        K 3/1996 vp                                                                       7
3323: 
3324:                                                                                                                                                                                     Liite 2
3325: 
3326:                                                                         EDUSKUNNAN TILINPÄÄTÖS
3327: 
3328:                                                                         Tulojen ja menojen tili
3329:                                                                                   6010
3330:                                                                                                                                                                 1994              1995
3331: Kansanedustajat
3332:    Palkkaukset     00 00 0 Oo 00 0000 00 0 0 0 000 0 00 000 oooo 00 00 000 00 oooo 000 0000 00 00 000 0 0 OOoOO 00                                         44 702 818,84     43 489 615,18
3333:    Kulukorvaukset             oo 0 0 0000 oo ooo 0 000 000 oooooo ooooooo 00 0 0 00000 00 00 0 0000 oo 00 oooo 0 0                                         18 484 334,31     18 217 601 ,98
3334:    Matkat  ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo                                                                     14 434 351,92     13 759 729,87
3335:                                                                                                                                                            77 621 505,07     75 466 947,03
3336: Eduskunnan kanslia
3337:    Palkkaukset     00 0000 00 0 00 00 00 0 00 00 Oo 00 00 00 0 00000000000 oo 00000000000 0000 00000000 00                                                 56 610 158,46     57 034 398,70
3338:    Rakennusten käyttö                     Ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo                                                           8 925 904,31      9 599 331,76
3339:    Muut kulutusmenot                      ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo                                                          30 202 385,45     33 415 721,75
3340:    Kaluston hankinta                  0 000 00 00 00 0 0 0 0000 oooo 0 oooo 00 ooooo oooo ooooooo 00 00 ooooooo 00                                          2 140 000,00      7 458 222,87
3341:                                                                                                                                                            97 878 448,22    107 507 675,08
3342: Valtiontilintarkastajat
3343:    Palkkaukset     ooooooooooooooooooOOOOOOooooooooooooooooooooooooooooOOOOOoooooooooo                                                                      4 460 777,13      4 390 312,58
3344:    Muut kulutusmenot                      ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo                                                           1 239 118,57      1529361,50
3345:                                                                                                                                                             5 699 895,70      5 919 674,08
3346: Eduskunnan oikeusasiamies
3347:    Palkkaukset     0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0     8 905 549,17      9 187 121,10
3348:    Muut kulutusmenot                      ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo                                                             728 188,02        759 678,37
3349:                                                                                                                                                             9 633 737,19      9 946 799,47
3350: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta
3351:    Palkkaukset     00 00 00 0 000 000 00 0 oooo 00 0000 0 ooOO 00 00 OOoooOO 00 000 Oo oooO 000 000000 ooooo                                                2 697 960,79      2 519 528,72
3352:    Muut kulutusmenot                      ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo                                                           7 038 528,66      6 211 186,53
3353:                                                                                                                                                             9 736 489,45      8 730 715,25
3354: Eduskunnan kirjasto
3355:    Palkkaukset     00 0000 000 Oo 00 0 00 oooo 0000 000 00 00000000000 ooooooooooo oooo 000 000000 0 00                                                    1 1 454 797,86    11 651 792,39
3356:    Kirjallisuuden hankinta ja sidonta                                                 000000 oooooo 00000 ooooooo 00 0 oooo 00                              2 076 000,00      2 408 880,30
3357:    Muut kulutusmenot                      ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo                                                            1 289 350,37     1 340 179,65
3358:                                                                                                                                                            14 820 148,23     15 400 852,34
3359: Eduskunnan muut menot
3360:    Käyttövarat ryhmäkanslioita varten                                                       Oo ooo 000 ooooo oooo 000 0000 oooo 00                         15 848 600,00     16 725 900,00
3361:    Parlamenttienvälisen liiton
3362:    Suomen ryhmän käytettäväksi                                            oOOOOOOOOOOoooooooooooooooooooooooooooo                                            830 399,31         952 214,09
3363:                                                                                                                                                            16 678 999,31     17 678 II 4,09
3364: 
3365: Eduskunnan menot yhteensä                             0 0 0 0 0 0 0 0 0. oOOO 00 • • • • o • • 00 0 0 0 0. 0 0 . 0 0 0 0 0 0 0 . 0 . oooo 0 0             232 069 223,17    240 650 777,34
3366: 
3367:    VM:n pääluokan menoja                                  OOOOOoooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo                                                   6 487 555,82      9 223 989,33
3368:    OPM:n pääluokan menoja                                     oooooooooooooooooooOooooooooooooooooooooooooo                                                    19 321,46
3369: 
3370: Maksetut menot kaikkiaan                          · o o o o o o o o o o o o o o o o o • • oooooo 0000000000 ooo • • o o o o o o o o o .                   238 576 100,45    249 874 766,67
3371: 
3372: Eduskunnan tulot yhteensä                         0 0 . 0 0 0 0 0 ·o 0 0 oO • • 0 0 0 00 00 0. 0 0 0 • • 0 oo • • • 0 0 0 0000 00 • • o • • 0               3 081 960,53      3 105 722,40
3373:                                                                                                       00
3374: 
3375: 
3376: 
3377: 
3378:                                      Valtion pääkirjantili
3379:                                              6020
3380: 
3381:                                          1994                                 1995
3382: Tilinavaus                      14 108 840,45                        13 490 730,32
3383: Tulojen ja menojen tililtä     238 576 100,45        3 081 960,53   249 874 766,67     3 105 722,40
3384: Lähetteiden tililtä                                    140 500,00                         17 694,16
3385: Menojen siirtotililtä                              239 265 680,80                    252 612 793,67
3386:                                                                                                       ~
3387: Tulojen siirtotililtä
3388: Hallinnolliselle tasetilille
3389:                                  3 293 930,75
3390: 
3391:                                255 978 871,65
3392:                                                     13 490 730,32
3393:                                                    255 978 871,65
3394:                                                                       3 273 986,57
3395: 
3396:                                                                     266 639 483,56
3397:                                                                                       10 903 273,33
3398:                                                                                      266 639 483,56
3399:                                                                                                       -
3400:                                                                                                       ~
3401:                                                                                                       ~
3402:                                                                                                       0'1
3403:                                                                                                       -d
3404: IV
3405: 
3406: N
3407: s
3408: w
3409: 0..
3410: 
3411: 
3412: 
3413: 
3414:                                                                       Hallinnollinen tase
3415:                                                                              6040
3416:                                                                           1994                                1995
3417:       Valtion pääkirjan tililtä ....................             13 490 730,32                       10 903 273,33
3418:       Kassatili ...........................................          19 915,30                           35 361,70
3419:       Muut saatavat ..................................               20 377,93                           20 180,84
3420:       Matkaennakot .................................                  7 883,08                           31 494,00
3421:       Annetut etukäteisvarat .....................                   64 100,00                          100 850,00
3422:       Palkkojen aputili ..............................                                  723 535,97                      359 410,41
3423:       Ennakonpidätykset joulukuutta .......                                           3 996 793,00                    3 700 879,00
3424:       Sosiaaliturvamaksut joulukuulta .....                                                                                          ~
3425:                                                                                         661 701,30                      657 395,02
3426:       Eläkemaksut joulukuulta/työnantaja                                              1 343 456,90                    1 129 746,64   ~
3427:                                                                                                                                      ....
3428:       Eläkemaksut joulukuulta/työntekijät
3429:                                                                                                                                      ~
3430:                                                                                         293 512,41                      379 023,09
3431:       Työttymyysvakuutusmaksut
3432:       joulukuulta .......................................                              356 016,11                      354 812,15    -d
3433:       Menojen kokoomatili .......................                  271 633,24                          270 151,58
3434:       Menorästien tili ................................                              3 111168,63                     4 780 045,14
3435:       Siirrettyjen määrärahojen tili ...........                                     3 388 455,55
3436:                                                                 13 874 639,87       13 874 639,87    11 361 311,45   11 361 311,45
3437: 
3438:          Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1996
3439: 
3440: 
3441:                                                               Toimistopäällikkö Veikko Lehtinen
3442: 
3443: 
3444: 
3445: 
3446:                                                                                                                                      \0
3447: 10                                                         K 3/1996 vp
3448: 
3449:                                                                                                        Liite 3
3450: 
3451: 
3452: EDUSKUNTA                                                                                          31.12.1995
3453: 
3454: 
3455: 
3456:                                                  OMAISUUSRAPORTTI
3457: 
3458: 10. KANSALLISOMAISUUS
3459: 
3460: 102         Rakennukset
3461: 1021        Toimistorakennukset ........................................ ..                        117 088 484
3462: 
3463: 108         Muu kansallisomaisuus
3464: 1080        Taideteokset ...................................................... .                   18 075 000
3465: 
3466: 11.-13. KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT
3467: PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET
3468: 
3469: 12. Aineelliset hyödykkeet
3470: 
3471: 121         Rakennusmaa ja vesialueet
3472: 1210        Maa-alueet ........................................................ .                   69 517 199
3473: 
3474: 122         Rakennukset
3475: 1221        Toimistorakennukset ......................................... .           28 285 467
3476: 1229        Muut rakennukset ............................................. .          12 692 436    40 977 903
3477: 
3478: 125-126 Koneet ja laitteet
3479: 1250    Autot ja muut maakuljetusvälineet.. ................... .                      1 100 000
3480: 1254    Kevyet työkoneet ............................................. ..                 25 000
3481: 1255    Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet ...................... ..                12835475
3482: 1256    Toimistokoneet ja laitteet ................................. ..                2 984 678
3483: 1257    Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet .......... .                        6 405 601    23 350 754
3484: 
3485: 127         Kalusteet
3486: 1270        Asuinhuoneisto-ja toimistokalusteet ................ ..                                 21 633 700
3487: 
3488: 13. Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset
3489: sijoitukset
3490: 
3491: 130         Käyttöomaisuusarvopaperit
3492: 1301        Osuudet ............................................................. .                  1 498 200
3493: 
3494: 15.-19. VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS
3495: 
3496: 17. Lyhytaikaiset saamiset
3497: 
3498: 170         Varsinaiset lyhytaikaiset saamiset
3499: 1709        Muut lyhytaikaiset saamiset (6212-9) ................ ..                                    20 180
3500: 
3501: 171          Siirtosaamiset
3502: 1713         Muu kokoomatili (6649-9) ............................... ..                              270 151
3503:                                                              K 3/1996 vp                                             11
3504: 
3505: 179          Ennakkomaksut
3506: 1792         Matkaennakoiden tili (6222-2) ........................... .                           31 494
3507: 1793         Annettujen etukäteisvarojen tili (6231-6) ............ .                             100 850       132 344
3508: 
3509: 19. Rahat ja pankkisaamisetja muut rahoitusvarat
3510: 
3511: 190          Kassatilit
3512: 1900         Pääkassa ............................................................ .                             35 361
3513: 
3514: 199          Keskuskassasaatavat
3515: 1990         Valtion pääkirja ................................................ .                             11 057 085
3516: 
3517: OMAISUUS YHTEENSÄ ................................................ .                                        303 656 361
3518: 
3519: 
3520: 
3521:                                                      PÄÄOMARAPORTTI
3522: 
3523: 20.-21. OMA PÄÄOMA
3524: 
3525: 20.          Valtion pääoma
3526: 2000         Valtion pääoma ................................................. .                             284 518 031
3527: 
3528: 
3529: 26.-29. VIERAS PÄÄOMA
3530: 
3531: 27.-29.      Lyhytaikainen vieras pääoma
3532: 277          Ostovelat ja menorästit
3533: 2771         Menorästit ......................................................... .                           4 780 045
3534: 
3535: 278-280 Edelleen tilitettävät erät
3536: 2782    Eläkemaksut (työnantaja) ................................. .                            1 129 746
3537: 2783    Eläkemaksut (työntekijä) .................................. .                             379 023
3538: 2786    Enoakanpidätykset ........................................... .                         3 700 879
3539: 2787    Sosiaaliturvamaksut .......................................... .                          657 395
3540: 2788    Työttömyysvakuutusmaksut ............................. .                                  354 812
3541: 2796    Palkkojen aputili ............................................... .                       359 410     6581265
3542: 
3543: 281          Siirtovelat
3544: 2810         Lomapalkkavelka .............................................. .                                 7 777 020
3545: 
3546: PÄÄOMA YHTEENSÄ .................................................... .                                      303 656 361
3547: 
3548:        Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1996
3549: 
3550: 
3551:                            Kari T. Ahonen                                              Veikko Lehtinen
3552:                            Eduskunnan hallintojohtaja                                  Toimistopäällikkö
3553:                                 j
3554:                             j
3555:                             j
3556:                         j
3557:                         j
3558:                     j
3559:                     j
3560:                 j
3561:                 j
3562:             j
3563:             j
3564:         j
3565:         j
3566:     j
3567:     j
3568: j
3569: j
3570:              K 4/1996 vp
3571: 
3572: 
3573: 
3574: 
3575: KANSANELÄKELAITOKSEN VALTUUTETTUJEN
3576:      TOIMINTAKERTOMUS
3577:           VUODELTA" 1995
3578: 
3579: 
3580: 
3581: 
3582:             HELSINKI 1996
3583:     ISSN 0355-4996
3584: Oy Edita Ab, Helsinki 1996
3585:    Viitaten 8. kesäkuuta 1956 annettuun kansaneläkelain 54 §:n
3586: 2 momenttiin Kansaneläkelaitoksen valtuutetut lähettävät oheisena
3587: kunnioittaen Eduskunnalle toimintakertomuksensa vuodelta 199 5.
3588: 
3589:                  Helsingissä 10. huhtikuuta 1996
3590:                        '
3591: 
3592: 
3593:           Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen puolesta:
3594: 
3595: 
3596:                        Jorma Huuhtanen
3597:                          Puheenjohtaja
3598: 
3599: 
3600: 
3601: 
3602:                                                Juhani Rantamäki
3603:                                                         Sihteeri
3604: KANSANELÄKELAITOKSEN VALTUUTETTUJEN
3605: TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1995
3606: 
3607: 
3608: SISÄLLYS
3609: 
3610: 1.   Esipuhe ............................................................................................................ 9
3611: 2.   Uusi johtosääntö ............................................................................................. 9
3612: 3.   Valtuutetut .... ... .. .. ...... .. .... ... .. ... ... ... .. .. .. .. .. ....... .. ... .. ... .. .. ... .. .. .. .. .. .. .. .. ... .... .. .. .... . 9
3613: 4.   Tilintarkastajat ................................................................................................ 10
3614: 5.   Yleiskatsaus toimintaan .................................................................................. 10
3615: 6.   Kertomusvuonna annetut lausumat ja kannanotot .......................................... 11
3616: 7.   Muita huomioita .............................................................................................. 14
3617: 8.   Liitteet ............................................................................................................. 15
3618: 
3619: Liitteet
3620: Liite 1         Luettelo valtuutetuista ja varavaltuutetuista .......................................... 16
3621: Liite 2         Kansaneläkelaitoksen vuosikertomus 1995 ........................................... 19
3622: Liite 3         Tilintarkastuskertomus Kansaneläkelaitoksen
3623:                 valtuutetuille .......................................................................................... 45
3624: Liite 4         Lisätyn hallituksen lausunto valtuutetuille ............................................ 46
3625: Liite 5         Kansaneläkelaitoksen hallituksen selvitys valtuutetuille
3626:                 toimenpiteistä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön
3627:                 n:o 5/95 johdosta .................................................................................... 47
3628: Liite 6         Katsaus väestön sosiaaliturvan ja hyvinvoinnin kehitykseen
3629:                 - Kelan tutkimustyön tuloksia vuodelta 1995 ........................................ 50
3630:                                                                                             j
3631:                                                                                         j
3632:                                                                                     j
3633:                                                                                 j
3634:                                                                             j
3635:                                                                         j
3636:                                                                     j
3637:                                                                 j
3638:                                                             j
3639:                                                         j
3640:                                                     j
3641:                                                 j
3642:                                             j
3643:                                         j
3644:                                     j
3645:                                 j
3646:                             j
3647:                         j
3648:                     j
3649:                 j
3650:             j
3651:         j
3652:     j
3653: j
3654:                                  t!TCfViUl<SE~·~
3655: 
3656: 
3657: 
3658: 
3659: Ylärivissä vasemmalta valtuutettu Tuula Ikonen, varavaltuutettu Valto
3660: Koski, valtuutetut Hanna Markkula-Kivisilta, Ossi Korteniemi, Ilkka
3661: Joenpalo, Marjut Kaarilahti ja Pehr Löv. Alarivissä vasemmalta val-
3662: tuutetut Kari Rajamäki, Marjatta Vehkaoja (vpj.), Jorma Huuhtanen (pj.),
3663: Outi Ojala ja Timo Ihamäki.
3664: 1. Esipuhe                                           2. Uusi johtosääntö
3665: 
3666:    Vuonna 1991 valittujen valtuutettujen toi-          Eduskunnan 17.1.1995 hyväksymät valtuu-
3667: mikausi päättyi ja Eduskunta valitsi maalis- tettujenjohtosäännön muutokset tulivat voi-
3668: kuussa pidettyjen vaalien jälkeen uudet val- maan 1.5.1995. Uusitun johtosäännön mer-
3669: tuutetut 5.4.199 5.                                 kittävimmät muutokset ovat luopuminen puo-
3670:    Valtuutettujen toiminnan tulee kehittyä ja livuotistarkastuksista, eli tarkastustoiminnan
3671: olla kunkin ajan tarpeiden mukaista. Uudet muotoutumisen jättäminen valtuutettujen
3672: valtuutetut ovat päättäneet kehittää valtuutet- omaan harkintaan, työvaliokunnan toiminnan
3673: tujen toimintaa. Tarkoituksena on kehittää virallistaminen sekä aiempaa selvempi sään-
3674: valtuutettujen omaa tarkastus- ja valvontatoi- nös tilintarkastajien toimimisesta valtuutet-
3675: mintaa sekä parantaa Eduskuntaan päin tie- tujen apuna tarkastustoiminnassa. Myös palk-
3676: donkulkua Kelasta ja sen hoitamasta sosiaali- kiosäännöstö tarkistettiin.
3677: turvasta.
3678:    Valtuutettujen toiminnassa keskeistä on la-
3679: kien täytäntöönpanon ja organisaation toimi- 3. Valtuutetut
3680: vuuden seuranta sekä toiminnan yleinen val-
3681: vonta. Valtuutetut seuraavat myös sitä, mitä          Vuoden 1991 maaliskuussa toimitettujen
3682: sosiaaliturvalainsäädäntö ja siihen tehdyt          edustajanvaalien    jälkeen pidetyillä ensim-
3683: muutokset aiheuttavat kansalaisten elämään. mäisillä varsinaisilla valtiopäivillä Edus-
3684: Valtuutetut tulevat myös aiempaa enemmän kunnan valitsijamiehet toimittivat valtuutet-
3685: käymään Kelan paikallistoimistoissa ja toi- tujen ja heidän varamiestensä vaalin. Varsi-
3686: mihenkilöiden keskuudessa ja pyrkivät näi- naiset valtuutetut olivat seuraavat: kansan-
3687: den käyntien yhteydessä saamaan myös kan- edustaja Eeva Kuuskoski, kansanedustaja
3688: salaisilta riittävän oikean kuvan Kelan toi- Sinikka Hurskainen, kansanedustaja Marjat-
3689: minnasta.                                          ta Vehkaoja, kansanedustaja Kari Rajamäki,
3690:    Valtuutettujen kertomuksesta aiotaan ke- kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukonen,
3691: hittää yhä enemmän eräänlainen palautejär- kansanedustaja Tuula Kuittinen (nykyisin
3692: jestelmä Eduskunnalle. Mitä Eduskunnan Ikonen), kansanedustaja Anna-Kaarina Lou-
3693: päätökset ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat vo, kansanedustaja Saimi Ääri, kansanedus-
3694: kansalaisille ja miten Kela on selvinnyt teh- taja Anneli Taina 1.-1 0.1., kansanedustaja
3695: tävistään ja muutoksista? Tarkoituksena on Kari Häkämies 13.1. lukien, kansanedustaja
3696: myös, että Kelan laajan tutkimus- ja sel- Helmi Morri, kansanedustaja Riitta Jouppila
3697: vittelytyön tulokset tuodaan kertomuksen ja kansanedustaja Håkan Nordman.
3698:  avulla Eduskunnan tietoon. Valtuutettujen            Maaliskuussa 1995 toimitettujen edus-
3699:  kertomuksen toivotaan näin herättävän aiem-       tajanvaalienjälkeen     pidetyillä ensimmäisil-
3700: paa runsaammin keskustelua Eduskunnassa. lä varsinaisilla valtiopäivillä Eduskunnan va-
3701:  Kelan hallituksen vuosikertomus sisällytetään litsijamiehet toimittivat uusien valtuutettujen
3702:  edelleen informatiivisella liitteenä valtuutet- , ja heidän varamiestensä vaalin 5. huhtikuu-
3703:  tujen kertomukseen.                             !
3704:                                                  1
3705:                                                    ta, jolloin varsinaisiksi valtuutetuiksi tulivat
3706:                                                    seuraavat henkilöt: kansanedustaja Eero
3707: 
3708: 
3709:                                                  9
3710: Lämsä 5.-25.4., kansanedustaja Jorma Huuh-         johtaja Markku Auvisen, lehtori Kyösti
3711: tanen 28.4. lukien, kansanedustaja Marjatta        Virrankosken, varalle kunnansihteeri Terttu
3712: Vehkaoja, kansanedustaja Sinikka Mönkäre           Heimalan, kansanedustaja Kimmo Sasin, va-
3713: 5.-21.4., kansanedustaja Kerttu Törnqvist          ralle aineenopettaja Eeva Turusen, filosofian
3714: 28.4. lukien, kansanedustaja Kari Rajamäki,        maisteri Ritva Laurilan, varalle valtiotieteen
3715: kansanedustaja Ilkka Joenpalo, kansanedus-         lisensiaatti Max Arhippaisen, kauppatieteiden
3716: taja Terttu Huttu 5.-21.4., kansanedustaja Outi    maisteri KHT Yrjö Tuokon ja varalle kaup-
3717: Ojala 28.4. lukien, kansanedustaja Ossi Kor-       patieteiden maisteri KHT Hannu T. Koski-
3718: teniemi, terveydenhuollon tarkastaja Tuula         sen. Tilintarkastajien puheenjohtajana on toi-
3719: Ikonen, kansanedustaja Kari Häkämies, kan-         minut Tapio Leskinen ja varapuheenjohtaja-
3720: sanedustaja Timo Ihamäki, kansanedustaja           na Seppo Berg.
3721: Marjut Kaarilahti ja kansanedustaja Pehr Löv.         Valtuutetut hyväksyivät tilintarkastajille
3722: Liitteenä on luettelo valtuutetuista ja vara-      uudenjohtosäännön 21.9.1995.
3723: valtuutetuista (liite 1).
3724:    1.1. - 5.4.1995 valtuutettujen puheenjoh-           ;', '1 ieiskatsaus toimintaan
3725: tajana toimi Eeva Kuuskoski ja varapuheen-
3726: johtajana Sinikka Hurskainen. Työvaliokun-            Valtuutetut ovat kertomusvuoden aikana
3727: taan kuuluivat puheenjohtajan ja varapuheen-       pyytäneet ja saaneet selvityksiä ja keskus-
3728: johtajan lisäksi valtuutetut Marjatta Stenius-     telleet mm. Kelan toimiehtosopimusrat-
3729: Kaukonen, Anna-Kaarina Louvo ja Håkan              kaisusta, henkilöstön palkkauksen ja työ-
3730: Nordman. Valtuutettujen sihteerinä toimiva-        ehtojen perusteista, hallitusohjelmaan liitty-
3731: ratuomari Juhani Rantamäki.                        vien säästöjen vaikutuksista Kelan toimin-
3732:    Eduskuntavaalienjälkeen valitut valtuute-       taan, Kelan organisaatiosta ja henkilökunnan
3733: tut valitsivat puheenjohtajaksi Jorma Huuh-        rakenteesta, palveluverkosta ja palvelukokei-
3734: tasen ja varapuheenjohtajaksi Marjatta Veh-        luista, lainsäädännön yhdenmukaistamis-
3735: kaojan. Työvaliokuntaan valittiin puheenjoh-       hankkeista, toimitila-asioista, kuntoutuksen
3736: tajan ja varapuheenjohtajan lisäksi valtuute-      ajankohtaisista asioista, erityisesti psykiatri-
3737: tut Timo Ihamäki, Outi Ojala ja Pehr Löv.          sen hoidon ja kuntoutuksen nykytilasta, sisäi-
3738: Valtuutettujen sihteeriksi valittiin varatuoma-    sestä valvonnasta, takaisinperintätilanteesta,
3739: ri Juhani Rantamäki.                               tiedotustoiminnasta sekä turvajärjestelmistä.
3740:                                                    Lisäksi valtuutetut ovat käsitelleet Eduskun-
3741: L Tilintarkastajat                                 nan ja valtuutettujen välisen tiedonvaihdon
3742:                                                    parantamista ja Kelan asemaa. Valtuutetut
3743:    Valtuutetut valitsivat kertomusvuoden ti-       ovat saaneet myös juridisen selvityksen teh-
3744: lintarkastajiksi pääjohtaja Tapio Leskisen,        tävistään, asemastaan ja vastuustaan.
3745: varalle tarkastusneuvos Hannu Niemisen,               Vuonna 1995 valtuutetut kokoontuivat
3746: kansanedustaja Virpa Puiston, varalle kansan-      yleisistuntoon 13 kertaa. Valtuutettujen työ-
3747: edustaja Asko Apukan, talouspäällikkö Sep-         valiokunta kokoontui 9 kertaa.
3748: po Bergin, varalle opettaja Pentti Lahden-            Valtuutetut ja tilintarkastajat pitivät yhtei-
3749: sivun, rouva Raili Puhakan, varalle sairaalan-     sen kokouksen 21.9.1995.
3750:                                                       Valtuutetut tekivät tarkastusmatkan Hä-
3751: 
3752: 
3753:                                                   10
3754: meeseen 8. ja 9.8.1995 tutustuen Tampereen,       ten välillä. Valtuutetut pitävät edelläkuvattuja
3755: Hämeenkyrön ja Hämeenlinnan vakuutus-             tutkimustoiminnan suunnitelmia tarkoituk-
3756: piirien toimintaan.                               senmukaisilla.
3757:    Johtaja Olli Helmisen jäädessä eläkkeelle         Valtuutetut pitävät hyvänä myös sitä, että
3758: 1.3.1996 lukien valtuutetut päättivät ilmoit-     Kela harjoittaa entistä enemmän yhteistyötä
3759: taa viran haettavaksi 29.12.1995 ilmestyväs-      muiden tahojen kanssa, mistä hyvänä esi-
3760: sä Virallisessa Lehdessä.                         merkkinä on Kelan ja Helsingin yliopiston
3761:    Valtuutetut vahvistivat 30.3.1995 Kansan-      Kansainvälisen Talousoikeuden Instituutin
3762: eläkelaitoksen vuoden 1994 tilinpäätöksen         (Katti) välinen yhteistyö tutkimusprojektissa
3763: sekä myönsivät laitoksen hallitukselle ja lisä-   "Sosiaalinen dimensio EY:ssä, Euroopan yh-
3764: tylle hallitukselle vastuuvapauden vuodelta       dentymisen vaikutukset sosiaaliturvaan".
3765:  1994.                                               2) Valtuutettujen saaman selvityksen mu-
3766:    Valtuutettujen yleiskokousten pöytäkirjat      kaan ETA- ja ED-ratkaisujen tuomat sosiaa-
3767: on saatettu laitoksen hallituksen ja lisätyn      liturva-asiat ovat lisänneet Kelassa työmää-
3768: hallituksen tietoon.                              rää, mikä on näkynyt etenkin Helsingin va-
3769:                                                   kuutuspiirissä ja sen kansainvälisten asiain
3770: 6. Kertomusvuonna annetut hmsunmt                 ryhmässä. Uudet säännökset ovat vaikea-
3771: kannanotot                                        selkoisia ja menettelytavoiltaan monimutkai-
3772:                                                   sia ja ennusteet työmäärästä ja neuvontatar-
3773:     Tarkastuskokouksessaan valtuutettujen peesta ovat osoittautuneet alimitoitetuiksi.
3774: tarkastaja!, joiden lausumiin valtuutetut            Tarkastajien mielestä valtuutettujen olisi
3775: yleiskokouksessaan 25.1.1995 yhtyivät, lau- palattava yleiskokouksissaan kansainvälisiin
3776: suivat saamiensa selvitysten ja käymiensä . asioihin ja niihin liittyviin ongelmiin, jolloin
3777: keskustelujen perusteella seuraavaa:              on käsiteltävä myös ulkomaalaisten sosiaa-
3778:                                                   liturvakysymyksiä Suomessa. Sosiaali- ja
3779:     1) Kelan tutkimus- ja kehitysyksikössä teh- terveysministeriön ja Kelan tulee selvittää
3780: dään laajaa tutkimustyötä, josta merkittävä EU:hun liittyviä substanssikysymyksiä, esim.
3781: osa on kohdistunut terveyteen, työ- ja toi- ovatko ne kaikilta osin Suomen kannalta
3782: mintakykyyn sekä kuntoutuspalveluun. Saa- edullisia ja tarkoituksenmukaisia. Valtuutet-
3783: dun selvityksen mukaan tutkimustoimintaa tujen tietoon saatettiin mm., että henkilö voi
3784: suunnataan nykyistä enemmän toimeentulo- hakea Kelasta todistusta, että hän ei kuulu
3785: turvan, kansainvälisen sosiaaliturvan, sosiaa- vakuutukseen ja vapautua näin SAVA- ja
3786:  liturvan rahoituksen ja laitoksen oman pal- KEVA-maksuista ja hänelle kuitenkin mak-
3787:  velutoiminnan tutkimiseen. Tutkimusyhteis- setaan etuuksia edelleen ulkomaille.
3788:  työtä Kelan tutkimus- ja kehitysyksikön ja          3) Tarkastajat ovat saaneet selvityksen Ke-
3789:  sosiaali- ja terveysministeriön alaisten valtion lan koulutustoiminnasta. Tarkastajat pitävät
3790:  tutkimuslaitosten kesken ollaan kehittämäs- koulutustoiminnan painopisteitä ja tulevai-
3791:  sä mistä esimerkkinä on Kansaneläkelaitok- suuden suuntaviivoja oikeansuuntaisina.
3792:     '
3793:  sen ja Kansanterveyslaitoksen yhteistyö väes- Käydyssä keskustelussa kiinnitettiin huomio-
3794:  tötasoisessa terveystutkimuksessa. Neuvotte- ta terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ty,ön-
3795:  luissa on myös esillä vastuunjako eri laitos- tekijöiden, erityisesti lääkärien, koulutukseen
3796: 
3797: 
3798:                                                   !l
3799: sosiaalilääketieteessä ja sosiaalivakuutuk- ' lainsäädännön kokonaisuutta ja tavoitetta
3800: sessa. Kysymys on käytännössä tärkeä, kos- asioiden yhtenäiseen käsittelyyn. Säännökset
3801: ka alan ammattihenkilöiden antamat lausun- ovat osittain vanhentuneita, tulkinnanvarai-
3802: not ja todistukset ovat useissa etuuksissa rat- sia ja puutteellisia. Näin ollen olisi tarpeen
3803: kaisevassa asemassa. Tarkastajien mielestä saada kiireellisesti Kelan tietojen saamista,
3804: Kelan tulee osaltaan selvittää, miten koulu- käyttöä ja luovutusta koskeva laki.
3805: tusta ja informaatiota näissä asioissa voitai-     Asiakkaan kannalta olisi usein helpointa
3806: siin lisätä.                                    voida käyttää Kelassa jo valmiina olevia tie-
3807:    4) Sosiaaliturvalainsäädännön iso määrä ja toja myös toisen etuuden ratkaisutoiminnassa.
3808: hajanaisuus aiheuttaa sen, että etuuksista ei Nykyisin tälle menettelylle on olemassa lain-
3809:                                                1
3810: 
3811: 
3812: 
3813: 
3814: useinkaan tiedetä tarpeeksi paljon. Näin on ' säädännöllisiä esteitä. Tietosuojasta voitaisiin
3815: esimerkiksi veteraanihammashuollon osalta. huolehtia, vaikka toisen etuuden käsittelyä
3816: Etuuksista tiedottamiseen on jatkuvasti kiin- varten saatuja tietoja käytettäisiin toisen etuu-
3817: nitettävä huomiota etsien myös uusia tiedot- den ratkaisemiseen.
3818: tamisen keinoja ja yhteistyömuotoja.               Valtuutetut katsovat, että edellä hahmo-
3819:                                                 telluu lainsäädännön aikaansaamisessa olisi
3820:    Helmikuun 2. päivänä 1995 pitämässään edettävä nopeasti. Näin myös nopeutettaisiin
3821: yleiskokouksessa valtuutetut päättivät yksi- palvelua ja ehkäistäisiin eri etuuksien pääl-
3822: mielisesti antaa seuraavan sisältöisen kan- lekkäistä maksatusta. Mahdollisuudesta käyt-
3823: nanoton tietosuojakysymyksistä:                 tää tietoja myös toisen etuuden ratkaisutoi-
3824:                                                 minnassa tulisi niinikään säätää Kelaa kos-
3825:    Valtuutetut ovat kokouksessaan 25.1.1995 kevassa tietosuojalaissa. Samalla on huoleh-
3826: saaneet Kelan hallituksen selvityksen tieto- dittava asiakkaan oikeusturvasta ja siitä, että
3827: suojakysymyksistä. Saadun selvityksen mu- häntä informoidaan tietojen käytöstä. Asiak-
3828: kaan vuoden 1994 aikana tietosuojavaltuu- kaan oikeus tarkastaa omat tietonsa on edel-
3829: tettu on suorittanut Kelan rekisteritoiminto- leen säilytettävä.
3830: jen tarkastuksen. Tarkastuskertomuksensa yh-
3831: teenvedossa on todettu, että Kelan tietojen-       Maaliskuun 30. päivänä 1995 pitämässään
3832: käsittelyn ja rekisterinpidon turvaaminen ja yleiskokouksessa valtuutetut hyväksyivät yk-
3833: tietojen suojaus on hoidettu pääosin hyvin. simielisesti seuraavan sisältöisen kannan-
3834: Lisäksi tietosuojavaltuutettu on antanut re- oton kansainvälisestä sosiaaliturvasta:
3835: kisterinpitoon ja suojaukseen liittyviä yksit-
3836: täisiä kehittämis- ja korjausehdotuksia.           Suomen asumiseen perustuva sosiaali-
3837:    Kelalla on toimintansa luonteesta johtuen turvajärjestelmä kattaa kaikki Suomessa
3838: laajat ja osin arkaluonteista tietoa sisältävät asuvat henkilöt. Asumisperusteinen järjes-
3839: henkilörekisterit. Moneen eri etuuslakiin si- telmä on maahanmuutlajille avoimempi kuin
3840: sältyy tietojen saamisoikeutta, antamisvel- työhön perustuvat jäijestelmät ja Suomesta
3841: vollisuutta, rekisteröintiä ja tietosuojaa kos- lähdettäessä järjestelmän antama turva kes-
3842: kevia rajoittavia säännöksiä. Nykyiset sään- tää pidempään. Järjestelmän antama turva on
3843: nökset ovat syntyneet eri aikoina, eikä niitä myös laajempi kuin useissa muissa maissa.
3844: valmisteltaessa ole otettu huomioon etuus-         Valtuutettujen mielestä asurnisperusteinen
3845: 
3846: 
3847:                                               12
3848: sosiaaliturvajärjestelmä tulee nykyistä pa- sakin säilyttää Eduskunnan alaisena laitok-
3849:                                                     1
3850: 
3851: 
3852: 
3853: 
3854: remmin sopeuttaa vastaamaan niitä vaati- sena. Nykyinen tilanne korostaa entisestään
3855: muksia, joita lisääntyneet kansainväliset yh- sosiaaliturvan toimeenpanon seurannan mer-
3856: teydet ja velvoitteet Suomelle asettavat. Eri- kitystä Eduskunnan toimesta. Kelan siirtä-
3857: tyisesti tulee kiinnittää huomiota siihen, että minen sosiaali- ja terveysministeriön alaisuu-
3858: sosiaaliturvan piiriin kuuluminen on määri- teen ei paranna mitenkään kansalaisten pal-
3859: telty yksiselitteisesti ja niin, ettei asumis- velua. Tämä olisi myös vastoin yleistä hal-
3860: perusteisen järjestelmän kustannusvastuu ' linnon kehittämissuuntaa, jossa pyritään an-
3861: kasva liian suureksi. Asumisperusteisenjär- tamaan palveluyksiköille riittäviä toiminta-
3862: jestelmän mukaiset oikeudet ja velvollisuu- vapauksia järjestää palvelunsa asiakkaiden
3863: det tulee saattaa tasapainoon siten, että etuuk- tarpeista lähtien.
3864: siin oikeutetut osallistuvat myös niiden ra-           Kelan valtuutetut muistuttavat myös, että
3865: hoitukseen. Tämä on myös järjestelmän hy- Kelan hoitamien asioiden lainvalmistelu ja
3866: väksyttävyyden kannalta välttämätöntä.              ohjaus tapahtuu nykyään sosiaali- ja terveys-
3867:     Valtuutetut kiirehtivät toimia, joilla epä- ministeriön lisäksi opetusministeriössä, työ-
3868: kohdat voidaan kmjata. Tämä edellyttää Suo- ministeriössä, ympäristöministeriössä ja puo-
3869: melta aktiivisuutta EU:n lainsäädännön muut- lustusministeriössä.
3870: tamiseksi. Samanaikaisesti on Suomen lain-
3871: säädäntöä muutettava ja valmistelussa tulee , Lokakuun 19. päivänä 1995 pitämässään
3872: kiinnittää huomiota siihen, ettei asumispe- yleiskokouksessa valtuutetut päättivät antaa
3873:                                                  1
3874: 
3875: 
3876: 
3877: 
3878: rusteisen järjestelmän keskeisiä perusteita seuraavan kannanoton valtion vuoden 1996
3879: muuteta ja ettei muutoksilla aiheuteta väes- tulo- ja menoarvioon liittyvistä sosiaalitur-
3880: tön kahtiajakautumista.                           i van leikkauspäätöksistli:
3881: 
3882: 
3883:     ETA-sopimuksen voimaantulosta j ohtu-
3884: vien tehtävien arvioitua suurempi määrä on             Valtion vuoden 1996 tulo-ja menoarvioon
3885: johtanut hakemusten ruuhkautumiseen Ke- liittyen ollaan edellisten vuosien tapaan val-
3886: lan eräissä toimipisteissä. Valtuutettujen saa- tiontaloudellisista syistä tekemässä sosiaali-
3887: man selvityksen mukaan Kelassa pyritään ak- turvajärjestelmäämme lukuisia etuuksien
3888: tiivisesti löytämään uudenlaisia ratkaisuja leikkauspäätöksiä. Osa esitetyistä muutoksis-
3889: ruuhkien purkamiseksi. Valtuutettujen näke- ta, kuten kansaneläkkeen pohjaosan työeläke-
3890:  myksen mukaan Kela, jolla on laaja palvelu- vähenteisyys ja sairausvakuutuksen vähim-
3891:  verkko ja ammattitaitoinen henkilökunta, mäispäivärahan poistaminen, on sosiaalitur-
3892:                                                 1
3893: 
3894: 
3895: 
3896: 
3897: pystyy hoitamaan nämäkin tehtävät parhaal- van rakenteisiin meneviä muutosesityksiä.
3898:  la mahdollisella tavalla.                       ' Kun tehdään periaatteellisia ja rakenteellisia
3899:                                                     muutoksia, on käytävä laaja keskustelu ja tut-
3900:     Elokuun 8. päivänä 1995 pitämässään             kittava eri vaihtoehdot ja muutosten vaiku-
3901: yleiskokouksessa valtuutetut päättivät yk- tukset.
3902:  simielisesti antaa seuraavan sisältöisen kan-         Eduskunnan tulee huolehtiaja seurata, että
3903:  nanoton Kelan asemasta hallinnossa:                sosiaaliturvan  kokonaisuus hallitaan siten,
3904:                                                     että leikkaukset tapahtuvat tasapuolisesti ja
3905:     Valtuutetut katsovat, että Kela tulee jatkos- oikeudenmukaisesti ja että yksittäinen kan-
3906:                                                     salainen ei joudu tehdyistä muutoksista koh-
3907: 
3908:                                                 13
3909: tuuttomasti kärsimään. Valtuutetut korosta-          konaan käyty läpi ja muutoksia etuusjär-
3910: vat myös, että perusturvallisuutta tukeva            jestelmiin tulee runsaasti. Jälleen kerran on
3911: säännöstö ja toimintatavat olisi saatava sel-        käynyt niin, että lainsäädäntömuutokset on
3912: keämmiksi.                                           Eduskunnassa päätetty vasta marras-joulu-
3913:                                                      kuussa ja muutokset tulevat voimaan jo
3914:   Marraskuun 23. päivänä 1995 pitämäs-                1.1.1996. Tämä aiheuttaa toimeenpanijoille,
3915: sään yleiskokouksessa valtuutetut päättivät          erityisesti Kelan toimihenkilöille runsaasti
3916: yksimielisesti hyväksyä seuraavan sisältöi-          ylitöitä sekä lähes kohtuuttomia työtilanteita.
3917: sen lausuman Kelan rahoituksesta:                       Valtuutettujen mielestä jo talousarvion
3918:                                                      suunnittelun täytyisi lähteä siitä, että etenkin
3919:    Kelan valtuutetut ovat useaan kertaan esit-       sosiaaliturvalainsäädännön muutokset tulisi-
3920: täneet, että Kelan hoitaman sosiaaliturvan           vat voimaan vasta seuraavan vuoden maalis-
3921: rahoituksen tulisi perustua nykyistä pysy-           kuun alusta, jolloin toimeenpanijoille jäisi
3922: vämmälle ja laajemmalle pohjalle samalla             kohtuullisesti aikaa muutosten täytäntöön-
3923: kuitenkin säilyttäen rahoituksen vakuutus-           panoon kuten henkilökunnan kouluttamiseen
3924: maksuperiaate. Valtuutetut ovat myös esittä-         ja atk-järjestelmien muuttamiseen. Tämä täy-
3925: neet, että Kelan rahoitusta ei saisi käyttää suh-    tyisi ottaa huomioon valmisteltaessa vuoden
3926: dannepoliittisiin tarkoituksiin ja että työnan-       1997 talousarviota.
3927: tajien ja vakuutettujen vakuutusmaksujen                Valtuutetut haluavat kiittää Kelan toimi-
3928: määräytymisperusteita olisi ryhdyttävä uusi-         henkilöitä kuluneena vuonna tehdystä työs-
3929: maan.                                                tä, joustamiskyvystä ja hyvin suoritetusta,
3930:    Kelan rahoituksessa ei ole päästy suunni-         kaikkia kansalaisia lähellä olevasta palvelu-
3931: telmalliseen ja pitkäjänteiseen toimintaan.          toiminnasta.
3932: Tuloperusteet on vahvistettu vuosittain eril-
3933: lislaeilla,ja toiminnan rahoittamiseen on tul-           . Niuita huomioita
3934: lut uusia erityistuottoja, kuten arvonlisäveron
3935: tuotto. Toistaiseksi ei ole perusteellisesti sel-       Valtuutettujen ja tilintarkastajien tarkas-
3936: vitetty sosiaaliturvan rahoitusta eikä ryhdyt-       tustoiminnan sekä muiden havaintojen perus-
3937: ty toimenpiteisiin maksuperusteiden uusimi-          teella voidaan arvioida, että Kela on selviy-
3938: seksi. Valtuutettujen mielestä on välittömäs-        tynyt viime vuosien aikana sille annettujen
3939: ti aloitettava selvitystyö Kelan hoitaman so-        uusien tehtävien hoidosta varsin hyvin. Eten-
3940: siaaliturvan rahoitusrakenteesta.                    kin paikallistoimistoissa toimihenkilöt ovat
3941:                                                      olleet aika ajoin työmäärän suhteen kovilla,
3942:    Joulukuun 13. päivänä 1995 pitämässään            mutta kehittyneen atk-tekniikan, koulutuksen
3943: yleiskokouksessa valtuutetut päättivät yksi-         ja henkilökunnan venymiskyvyn ansiosta
3944: mielisesti antaa seuraavan sisältöisen lau-          tehtävistä on selviydytty. Tehtävien siirtojen
3945: suman valtion talousarvioon liittyvästä so-          ansiosta hakemusten käsittelyajat ovat yleen-
3946: siaaliturvalainsäädännöstä:                          sälyhentyneet.
3947:                                                         Valtuutetut ovat useampaan otteeseen kiin-
3948:   Vuoden 1996 talousarvioon liittyen sosi-           nittäneet huomiota sosiaaliturvaa koskevan
3949: aaliturvaan liittyvä lainsäädäntö on lähes ko-       lainsäädännön vaikeaselkoisuuteen sekä jär-
3950: 
3951: 
3952:                                                     14
3953: jestelmien välisiin lukuisiin eroavuuksiin.
3954: Viimeksi mainituista vain osa on perustelta-             Helsingissä 10. huhtikuuta 1996
3955: vissa etuuksien erilaisilla tavoitteilla tai muil-
3956: la hyväksyttävillä syillä. Kun Kelan hoita-
3957: mien etuuksien määrä on jatkuvasti kasva-                          Jorma Huuhtanen
3958: nut, tilanne on käynyt asiakaspalvelun kan-
3959: nalta yhä vaikeammaksi. Myös kansalaisten
3960: näkökulmasta olisi välttämätöntä päästä sel-          Marjatta Vehkaoja      Valto Koski
3961: keämpään etuuslainsäädäntöön. Valtuutetut
3962: pitävät tärkeänä sitä, että Kela lakien toimeen-      Kari Rajamäki          Ilkka Joenpalo
3963: panijana on asiassa aloitteellinen ja tekee eh-
3964: dotuksia lainsäädännön kehittämiseksi.                Outi Ojala             Ossi Korteniemi
3965:    Vakuutusmaksut on viimeisten vuosien ai-
3966: kana ratkaistu vuosittain ja niiden taso on           Tuula Ikonen           Hanna Markkula-
3967: vaihdellut voimakkaasti. Ratkaisut ovat liit-                                Kivisilta
3968: tyneet yleiseen suhdannepolitiikkaan ja val-
3969: tion rahoitustukeen eikä niiden yhteydessä            Timo Ihamäki           Marjut Kaarilahti
3970: ole käyty perusteellista sosiaalipoliittista kes-
3971: kustelua. Kelan haitamaa sosiaaliturvan ra-
3972: hoitusta olisi suunniteltava pidemmällä aika-                      PehrLöv
3973: välillä, jotta toiminta olisi vakaata ja rahoi-
3974: tus turvattu. Tämä olisi myös kansalaisten
3975: kannalta välttämätöntä.
3976: 
3977: 
3978: 
3979:    Liitteenä on luettelo valtuutetuista ja vara-
3980: valtuutetuista (liite 1), Kansaneläkelaitoksen ·
3981: vuosikertomus toimintavuodelta 1995 ja sii-
3982: hen liittyvä tuloslaskelma ja tase sekä tilin-
3983: tarkastuskertomus ja lisätyn hallituksen lau-
3984: sunto (liitteet 2- 4) sekä Kansaneläkelaitok-
3985: sen hallituksen selvitys valtuutetuille toimen-
3986: piteistä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mie-
3987: tinnön n:o 5/95 johdosta (liite 5).
3988:    Lisäksi liitteenä on tutkimus- ja kehitys-
3989: yksikön laatima katsaus Kelan tutkimustyön
3990: keskeisistä tuloksista ja havainnoista vuon-
3991: na 1995 (liite 6).
3992: 
3993: 
3994: 
3995: 
3996:                                                  15
3997:                                                                                            Liite 1
3998: 
3999: 
4000: Luettelo valtuutetuista                                Morri, Helmi, kansanedustaja
4001: ja varavaltuutetuista                                     Könkkölä, Kalle, puheenjohtaja
4002:                                                           Laitinen, Maija-Liisa, rehtori
4003:    Vuoden 1991 maaliskuussa toimitettujen              Jouppila, Riitta, kansanedustaja
4004: edustajanvaalien jälkeen pidetyillä ensim-                Takala, Irmeli, kansanedustaja
4005:                                                           Seivästö, Ismo, kansanedustaja
4006: mäisillä varsinaisilla valtiopäivillä Eduskun-
4007:                                                        Nordman, Håkan, kansanedustaja
4008: nan valitsijamiehet toimittivat valtuutettujen            Renlund, Boris, kansanedustaja
4009: ja heidän varamiestensä vaalin. Nämä val-                 Skön, Pentti, piirisihteeri
4010: tuutetut olivat seuraavat:
4011:                                                         Kertomusvuoden maaliskuussa toimitettu-
4012:   Kuuskoski, Eeva, kansanedustaja
4013:                                                  !   jen edustajanvaalienjälkeen pidetyillä ensim-
4014:      Varajäsenet:
4015:      Mölsä, Tero, kansanedustaja                     mäisillä varsinaisilla valtiopäivillä Eduskun-
4016:      Suhola, Aino, kansanedustaja                !   nan valitsijamiehet toimittivat uusien valtuu-
4017:   Hurskainen, Sinikka, kansanedustaja                tettujen ja heidän varamiestensä vaalin 5.
4018:      Vuoristo, Raimo, kansanedustaja                 päivänä huhtikuuta, jolloin valituiksi tulivat
4019:      Törnqvist, Kerttu, kansanedustaja               seuraavat henkilöt:
4020:   Vehkaoja, Marjatta, kansanedustaja
4021:      Urpilainen, Kari, kansanedustaja                  Lämsä, Eero, kansanedustaja, 5.-25.4.
4022:      Koskinen, Johannes, kansanedustaja                Huuhtanen, Jorma, kansanedustaja,
4023:   Rajamäki, Kari, kansanedustaja                          28.4. lukien
4024:      Viljamaa, Marja-Leena, kansanedustaja                Hyssälä, Liisa, kansanedustaja
4025:      Rask, Maija, kansanedustaja                          Komi, Armas, kansanedustaja
4026:   Stenius-Kaukonen, Mmjatta, kansanedustaja            Vehkaoja, Marjatta, kansanedustaja
4027:      Laine, Ensio, kansanedustaja                         Rask, Maija, kansanedustaja
4028:      Polvi, Iivo, kansanedustaja                          Törnqvist, Kerttu, kansanedustaja,
4029:   Kuittinen (nykyisin Ikonen), Tuula,                     5.-26.4.
4030:      kansanedustaja                                       Viljamaa, Marja-Leena, kansanedustaja,
4031:      Röntynen, Kalle, kansanedustaja                      28.4. lukien
4032:      Vihriälä, Jukka, kansanedustaja                   Mönkäre, Sinikka, kansanedustaja, 5.-21.4.
4033:   Louvo, Anna-Kaarina, kansanedustaja                  Törnqvist, Kerttu, kansanedustaja,
4034:      Häkämies, Kari, kansanedustaja, 1.-13.1.             28.4. lukien
4035:      Ihamäki, Timo, kansanedustaja,                       Koski, Valto, kansanedustaja
4036:      13.1.lukien                                          Koskinen, Marjaana, kansanedustaja
4037:      Toivonen, Kyösti, kansanedustaja                  Rajamäki, Kari, kansanedustaja
4038:   Å"äri, Saimi, kansanedustaja                            Mähönen, Raimo, kansanedustaja
4039:      Ikonen, Pirkko, emäntä                               Ojala, Reino, kansanedustaja
4040:      Komi, Armas, kansanedustaja                       Joenpalo, Ilkka, kansanedustaja
4041:   Taina, Anneli, kansanedustaja, 1.-1 0.1.                Peltomo, Pirkko, kansanedustaja
4042:   Häkämies, Kari, kansanedustaja, 13.1.lukien             Rantanen, Jorma, kansanedustaja
4043:      Perho-Santala, Maija, kansanedustaja
4044:      Kaarilahti, Marjut, kansanedustaja
4045: 
4046: 
4047: 
4048: 
4049:                                                  16
4050: Huttu-Juntunen, Terttu, kansanedustaja,
4051:    5.-21.4.
4052: Ojala, Outi, kansanedustaja, 28.4. lukien
4053:    Tiusanen, Pentti, kansanedustaja
4054:    Puhjo, Veijo, kansanedustaja
4055: Korteniemi, Ossi, kansanedustaja
4056:    Koistinen, Annikki, kansanedustaja,
4057:    5.4.-30.5.
4058:    Vihriälä, Jukka, kansanedustaja,
4059:    2.6.lukien
4060:    Takkula, Hannu, kansanedustaja
4061: Ikonen, Tuula, terveydenhuollon tarkastaja
4062:    Lindqvist, Maija-Liisa, kansanedustaja
4063:    Karjula, Kyösti, kansanedustaja
4064: Häkämies, Kari, kansanedustaja
4065:    Markkula-Kivisilta, Hanna,
4066:    kansanedustaja
4067:    Kokkonen, Paula, kansanedustaja
4068: Ihamäki, Timo, kansanedustaja
4069:    Tulonen, Irja, kansanedustaja
4070:    Nurmi, Tuija, kansanedustaja
4071: Kaari/ahti, Marjut, kansanedustaja
4072:    Oksala, Ilkka, eduskuntasihteeri
4073:    Pelkonen, Elisa, järjestösihteeri
4074: Löv, Pehr, kansanedustaja
4075:    Kukkonen, Ulla-Maj, kansanedustaja
4076:    Ryhänen, Matti, kansanedustaja
4077:                                                                                          Liite 2
4078: 
4079: 
4080:              KANSANELÄKELAITOKSEN VUOSIKERTOMUS 1995
4081:                                      58. TOIMINTAVUOSI
4082: 
4083: KELA- JOKAISTA SUOMALAISTA                            KELA VUONNA 1995
4084: VARTEN
4085:                                                      Kelan kokonaismenot olivat 57 174 milj.
4086:     Kansaneläkelaitoksen tehtävänä on huo- markkaa. Tästä käytettiin etuuksien maksa-
4087: lehtia Suomessa asuvien sosiaalisesta perus- miseen 55 576 milj. markkaa ja toiminta-
4088: turvasta eri elämäntilanteissa. Kela turvaa toi- menoihin 1 598 milj. markkaa. Tuloja Kelal-
4089: meentulonja korvaa kustannuksia lapsen syn- le kertyi 57 103 milj. markkaa.
4090: tyessä, opintojen aikana ja sairauden, työky-        Kaikkiaan Kelan toimistoihin otettiin noin
4091: vyttömyyden tai työttömyyden kohdatessa 19 miljoonaa asiakaskontaktia, kun edellis-
4092: sekä eläkkeelle siirryttäessä.                    vuonna määrä oli noin 20 miljoonaa. Pal-
4093:     Kelan hoitamia sosiaaliturvaetuuksia ovat velupisteitä oli vuoden lopussa kaikkiaan
4094: peruseläketurva, sairausvakuutus, kuntoutus, 391. Lisäksi Kela oli mukana noin 100 yhteis-
4095: työttömän perusturva, äitiysavustus, lasten palveluhankkeessa.
4096: kotihoidon tuki, lapsilisät, yleinen asumis-         Toimihenkilöitä oli vuoden päättyessä
4097: tuki, sotilasavustus, opintotuki, vammais-        5  798  eli 2,8 % vähemmän kuin vuosi sitten.
4098:  etuudet ja työvoimapoliittisen koulutustuen Heistä oli kokopäiväisiä vakinaisia 4 716 ja
4099: perustuki.                                        määräaikaisia oli 433.
4100:                                                      Sosiaaliturvan säästötoimenpiteisiin liitty-
4101:  Eduskunnan valvonnassa                           vät vuonna 1995 toteutetut lapsilisien ja opin-
4102:                                                   totuen leikkaukset sekä vuoden 1996 alusta
4103:     Kela toimii Eduskunnan valvonnassa. Lai- voimaan tulleet uudet leikkaukset, kuten kan-
4104:  toksen toimintaa johtaa sen hallitus. Periaat- saneläkkeen pohjaosan eläkevähenteisyys,
4105:  teellisesti tärkeät asiat ja eräät nimitykset sairausajan päivärahan muuttuminen tarve-
4106:  päättää lisätty hallitus. Laitoksen hallintoa ja harkintaiseksija alle 20-vuotiaiden työmark-
4107:  toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat kinatuen saantiin liittyvät muutokset aiheut-
4108:  12 valtuutettua ja heidän valitsemansa kah- tivat runsaasti etuusjärjestelmien suunnitte-
4109:  deksan tilintarkastajaa.                        Jlu- ja muutostöitä ja asiakaskyselyjä toimis-
4110:                                                   toihin.
4111:                                                  1
4112: 
4113: 
4114: 
4115: 
4116:  Lähellä asiakasta                                   Kelassa päätettiin käynnistää tulosohjaus
4117:                                                  1
4118:                                                   siten, että vakuutusalueet siirtyvät koeluontoi-
4119:      Kansalaisten etuuksia koskeva päätöksen- sesti tulosohjaukseen vuoden 1996 alusta.
4120:                                                  j
4121: 
4122: 
4123: 
4124: 
4125:  teko on Kelassa hajautettu paikallistoimis- Kelan hallituksen ja vakuutusalueiden kes-
4126:                                                  1•
4127: 
4128: 
4129: 
4130: 
4131:  toihin. Niissä päätetään lähes kaikista etuuk- , ken tehdyt tulossopimukset hyväksyttiin vuo-
4132:   sista. Lähinnä vain työkyvyttömyyseläkkeet den 1996 toiminta- ja taloussuunnitelman
4133:                                                  1
4134: 
4135: 
4136: 
4137: 
4138:   sekä osa opintotuista ja työterveyshuollon ' yhteydessä.
4139:   korvauksista ratkaistaan keskitetysti pääkont-     Toimeentulotukikokeilu alkoi keväällä en-
4140:   torissa.                                        nakkosuunnitelmien mukaisesti. Kokeiluun
4141: 
4142: 
4143: 
4144:                                                 19
4145: osallistuu yhteensä 30 kuntaa ja 29 Kelan pai-              KELAN MAKSAMAT ETUUDET
4146: kallistoimistoa.
4147:    Kelan toimiehtosopimus hyväksyttiin ajalle               ELÄKETURVA JA VAMMAISETUUDET
4148: 1.5.1995- 31.3.1997. Sopimus uudistettiin
4149: syksylläjatkumaan 31.1.1998 saakka tulopo-                     Kela maksoi eläke- ja vammaisetuuksia
4150: liittisen sopimuksen mukaisesti.                            19 264 milj. markkaa. Menot kasvoivat edel-
4151:    Järjestyksessä 11. Kela-päivät pidettiin                 lisvuodesta 152 milj. markkaa (0,8 %).
4152: Helsingissä 17. - 18.10.1995. Päivillä pereh-                  Eläkettä sai vuoden päättyessä 1 120 000
4153: dyttiin maan taloudelliseen tilanteeseen, so-               henkilöä, mikä oli 10 800 (1,0 %) enemmän
4154: siaaliturvan näkymiin, suomalaisen ihmisen                  kuin vuotta aiemmin. Kansaneläkkeensaajien
4155: hyvinvointiin, palveluyhteistyöhön ja palve-                lukumäärä lisääntyi edellisvuodesta 1,1 %ja
4156: lun laatuun sekä asiakasprosesseihin.                       oli 1 079 600 vuoden lopussa. Suhteellisesti
4157:     Opintotukikeskuksen kyselytulvan helpot-                eniten kasvoi varhennetun vanhuuseläkkeen
4158: tamiseksi otettiin toukokuussa käyttöön auto-               saajien (alle ja yli 65-vuotiaat) määrä
4159: maattinen puhelinpalvelujärjestelmä.                        (14,7 %) ja väheni työttömyyseläkkeen saa-
4160:     Kela ja Kansanterveyslaitos (KTL) sopi-                 jien määrä (8,9 %). Lapsen hoitotukea tai
4161: vat pitkäaikaisesta yhteistyöstä väestön ter-               vammaistukea sai 53 400 henkilöä.
4162: veystutkimuksessa. Kelan terveystutkimus                        Kelaan saapui 428 000 eläkettä, eläkkeen-
4163: siirtyi 1.3.1995 lukien asteittain toteutetta-              osaa, vammaisetuutta tai niiden tarkistusta
4164: vaksi Kansanterveyslaitoksessa.                             koskevaa hakemusta. Näistä runsas 11 000 oli
4165:                                                             ETA-hakemuksia. Noin 103 500 hakemusta
4166: KELA LYHYESTI                                               eli 24 % koski uutta eläkettä. Hakemusten
4167:                                                             kokonaismäärä kasvoi 2,2 %vuodesta 1994.
4168:                   1991    1992   1993     1994     1995     Paikallistoimistoissa ratkaistiin 84 % hake-
4169: Kokonaismenot,
4170:                                                             muksista ja loput pääkonttorissa. Keskimää-
4171: mi1j.mk           36.784 40.689 46.950 55.409 57.174
4172:                                                             räinen käsittelyaika oli 41 päivää, 4 päivää
4173: Toimintamenot/                                               vähemmän kuin edellisvuonna. ETA-hake-
4174: kokonaismenot,% 4,5       4,2    3,0      2,9      2,8       musten käsittelyaika oli niiden erityisluonteen
4175:                                                              takia moninkertainen muihin hakemuksiin
4176: Etuusmenot/
4177: BKT,%             7,2     8,2    9,4      )1),6*   10,1*
4178:                                                              verrattuna. Kun keskimääräinen käsittelyaika
4179:                                                              paikallistoimistoissa ratkaistuissa ETA-hake-
4180: Etuusmenot/                                                  muksissa oli 177 päivää, se oli muissa hake-
4181: sosiaalimenot,%   22,1    22.2   25,0     28,4*    29,0*     muksissa 3 3 päivää.
4182:                                                                 Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen
4183: Etuusmenot/
4184: asukas, mk/v      6.~83   1.7f!fJ 8.951   10.54>8 11.859     perusteella maksettavan eläkkeen uudelleen
4185:                                                              laskemista koskevia hakemuksia Kelaan tuli
4186: Henkilöstö 31.12. 5.863 S.829    5.914    5.%4     5.798     41 000.
4187: *Arvio                                                          Keskimääräinen kansaneläke oli vuoden
4188:                                                              1995 lopussa 1 395 markkaa kuukaudessa,
4189:                                                              kun sekä vakiomääräinen että ylimääräinen
4190:                                                              rintamalisä lasketaan mukaan. Pelkän kansan-
4191: 
4192: 
4193:                                                            20
4194: eläkkeen varassa elävän yksinäisen henkilön                       Vuoden 1995 lopulla vahvistettiin vuoden
4195: kansaneläke, johon kuuluu täysimääräinen                        1996 alusta voimaan tulleet lainmuutokset,
4196: lisäosa, oli ensimmäisessä kuntaryhmässä                       joilla tehdään kansaneläkkeen pohjaosa elä-
4197: 2 526 markkaa kuukaudessa. Keskimääräi-                        kevähenteiseksi sekä lakkautetaan lapsiko-
4198: nen eläkkeensaajien asumistuki oli vuoden                      rotukset, puolisolisät ja hautausavustukset.
4199: lopussa 560 markkaa kuukaudessa.                               Tarvittavat muutokset eläkejärjestelmään saa-
4200: Rintamasotilaseläkkeensaaj ia oli joulukuussa                  tiin toteutetuksi vuoden loppuun mennessä.
4201: 1995 vielä 15.
4202:  ELÄKKEET JA MUUT ELÄKE-ETUUDET
4203: 
4204:                                                  1995               1994          Muutos
4205:                                                milj.mk            milj.mk            o;;,
4206:  Yhteensä                                      18 751,3           18 606,4         + 0,8
4207:  Eläkkeet                                      18 713,5           18 569,0         + 0,8
4208:   Kansaneläkkeet                               17451,6            17 256,8         + 1,1
4209:     Vanhuuseläkkeet                            12 261,7           12 170,8         + 0,7
4210:       Niistä alle 65-vuotiaiden                    88,6               89,2          • 0,7
4211:     Työkyvyttömyyseläkkeet                      4 714,6            4 611,4          + 2,2
4212:       Niistä yksilölliset varhaiseläkkeet         506,8              502,3          + 0,9
4213:     Työttömyyseläkkeet                            475,3              474,6          + 0,2
4214:    Perhe-eläkkeet                                 248,9              253,1          - 1,7
4215:    Rintamasotilasetuudet                        1 013,1            1 059,1          - 4,3
4216:  Muut etuudet                                      37,8               37,4          + 1,1
4217:  Eläkkeensaajien ja
4218:  hautausavustusten lukumäärä                 31.12.1995        31.12.1994       Muutos%
4219:  Eläkkeensaajia yhteensä                      1 119 700         1 108 900          + 1,0
4220:   Kansaneläkkeensaajia                        1 079 600         1 067 900          + 1,1
4221:     Vanhuuseläkkeensaajia                       749 300           732 600          + 2,3
4222:       Niistä alle 65-vuotiaiden                  11000              9700           + 13,8
4223:     l}rökyvyttömyyseläkkeensaajia               291 600           292 900          - 0,4
4224:       Niistä yksilöllisiä varhaiseläkkeitä       60 600            60600           + 0,0
4225:     Työttömyyseläkkeensaajia                     38 700            42 500          - 8,9
4226:    Perhe-eläkkeensaajia                          40 100            40 900          - 2,0
4227:    Rintamasotilaseläkkeensaajia                      15                30          -50,0
4228:  Hautausavustuksia                                6 200             6200           - 0,6
4229:  Kansaneläkkeiden rakenne                    31.12.1995        31.12.1994       Muutos 'Yo
4230:  Kansaneläkkeensaajista oli
4231:   ilman lisäosaa                               417 000            395 700           + 5,4
4232:   vähennetyn lisäosan saajia                   529 800            534 400           - 0,8
4233:   täyden lisäosan saajia                       132 700            137 900           - 3,8
4234:  Kansaneläkkeensaajista sai
4235:   asumistukea                                  155 800            155 100           + 0,4
4236:   puolisolisää                                      300                400          -13,1
4237:   lapsikorotusta                                21 100             21 200           - 0,7
4238:   eläkkeensaajien hoitotukea                   140 800            141 900           - 0,8
4239:   rintamalisää                                 208 400            219 900           - 5,3
4240:   ylimääräistä rintamalisää                    123 400            132 000           - 6,5
4241:  Vammaisetuudet                                  1995               1994        Muutos%
4242:                                                milj.mk            milj.mk
4243:  Lapsen hoitotuet                                392,8              383,1           + 2,5
4244:  Vammaistuet                                      157,3              159,9          - 1,6
4245:   Vammaisetuuksia
4246:   saavien lukumäärä                          31.12.1995         31.12.1994      Muutos%
4247:   Lapsen hoitotuet                               42 100             41 600         + 1,1
4248:   Vammaistuet                                    II 300             II 500         - 1,7
4249: 
4250:                                                           21
4251: SAIRAUSVAKUUTUS                                                                  ratkaisujen keskimääräinen käsittelyaika oli
4252:                                                                                  edellisen vuoden tapaan 11 päivää.
4253:    Vuosina 1993 - 1994 tapahtunut sairaus-                                          Lääkekustannusten omavastuun kattosum-
4254: vakuutusetuuksien kokonaismarkkamäärän                                           ma oli 3 158 markkaa. Lisäkorvauksia mak-
4255: pieneneminen pysähtyi. Etuuksia maksettiin                                       settiin yhteensä 84 milj. markkaa 41 900 hen-
4256: 10 124 milj. markkaa eli 116 milj. markkaa                                       kilölle. Matkakustannusten omavastuun kat-
4257: (1,2 %) enemmän kuin vuonna 1994. Lisäys                                         tosumma oli 900 markkaa. Sen ylittäviä lisä-
4258: johtui sairaanhoitokorvausten kasvusta.                                          korvauksia maksettiin 23 900 henkilölle 67
4259:    Sairauspäivärahamenojen pieneneminen                                          milj. markkaa.
4260: jatkui jo neljäntenä vuonna ja vanhempain-                                          Työterveyshuollon menot olivat 585 milj.
4261: päivärahojen kolmantena vuonna peräkkäin.                                        markkaa, mikä on 8,7% vähemmän kuin
4262: Keskimääräinen sairauspäiväraha oli 209                                          edellisenä vuonna. Työnantajille maksettiin
4263: markkaa ja vähimmäispäiväraha 65,90 mark-                                        510 milj. markkaa, Ylioppilaiden terveyden-
4264: kaa. Vanhempainpäivärahaa maksettiin                                             hoitosäätiölle 73 milj. markkaa, yrittäjien ja
4265:  108 400 äidille ja 40 300 isälle ja keskimää-                                   muiden omaa työtään tekevien työterveys-
4266: räinen päiväraha oli 178 markkaa. Lisäksi                                        huoltokorvauksina 0,2 milj. markkaa, kor-
4267: maksettiin vuosilomakustannusten korvauk-                                        vauksina terveyskeskuksille 1,2 milj. mark-
4268: sia työnantajille 34 milj. markkaa. Sairaus-                                     kaa. Maatalousyrittäjien työolosuhdeselvitys-
4269: päiväraharatkaisuja tehtiin kaikkiaan 536 200                                    ten kustannuksia maksettiin 1,0 milj. mark-
4270: kappaletta (vähennystä 0,4 %). Varsinaisten                                  1   kaa.
4271: 
4272:  SAIRAUSVAKUUTUSETUUDET
4273:                                                          1995                               1994          Muutos
4274:                                                       milj. mk                           milj. mk            %
4275: 
4276:  Kaikki etuudet                                       10 123,7                           10 007,6         + 1,2
4277:  Työtulokorvaukset                                     5 589,1                            5 766,2         - 3,1
4278:      Sairauspäivärahat1                                2 524,8                            2 621,4         - 3,7
4279:      Vanhempainpäivärahat>                             3 064,3                            3 144,8         - 2,6
4280:  Sairaanhoitokorvaukset                                3 909,7                            3 560,0         + 9,8
4281:  Muut etuudet                                            624,9                              681,4         - 8,3
4282: 
4283:      Sisältää myös tartuntatautilain perusteella maksetut päivärahat ja ansionmenetyskorvaukset
4284:      sekä elimen tai kudoksen luovuttajalle maksetut päivärahat.
4285:      Sisältää myös erityishoitorahat ja vuosilomakustannusten korvaukset työnantajalle.
4286: 
4287: 
4288:  Sairaanhoitokorvaukset                                  1995                               1994          Muutos
4289:                                                       milj. mk                           milj.mk             %
4290: 
4291:  Kaikki sairaanhoitokorvaukset                         3 909,7                            3 560,0         + 9,8
4292:      Lääkkeet1                                         2 706,9                            2 459,2         + 10,1
4293:          Peruskorvatut (50 %)2                           904,3                              717,7         + 26,0
4294:          75-prosenttisesti korvatut3                     915,1                              926,8          - 1,3
4295:          100-prosenttisesti korvatut                     803,4                              744,3         + 7,9
4296:      Lääkärinpalkkiot                                    300,5                              273,6         + 9,9
4297:      Hammaslääkärinpalkkiot                              168,6                              162,6         + 3,7
4298:      Tutkimus ja hoito                                   265,2                              239,5         + 10,7
4299:      Matkakustannukset 1                                 468,5                              424,9         + 10,3
4300: 
4301:      Sisältää myös lisäkorvaukset suurista lääke-/matkakustannuksista.
4302:      40 % 31.3.1994 saakka.
4303:      80 % 31.3.1994 saakka.
4304: 
4305: 
4306: 
4307:                                                                            22
4308: Sairausvakuutusetuuksien
4309: saajat                               1995          1994                  :Vluutos-%
4310: 
4311: Kaikki etuudet                    3 616 800    3 532 200                   + 2,4
4312:     Sairauspäivärahat               284 400      283 200                   + 0,4
4313:     Vanhempainpäivärahat            148 700      149 600                   - 0,6
4314: Sairaanhoitokorvaukset            3 554 600    3 467 800                   + 2,5
4315: 
4316: Sairaanhoitokorvaukset               1995          \994                  :VIuutos-%
4317: 
4318: Kaikki sairaanhoitokorvaukset     3 554 600    3 467 800                   + 2,5
4319:    Lääkkeet                       3217300      3 122 900                   + 3,0
4320:    Peruskorvatut (50%)            3 055 900    2 953 500                   + 3,5
4321:    75-prosenttisesti korvatut       694 800      708 200                   - 1,9
4322:     100-prosenttisesti korvatut     329 700      340 100                   - 3,1
4323: Lääkärinpalkkiot                  1 301 600    1 262 000                   + 3,1
4324: Hammaslääkärinpalkkiot              268 500      253 200                   + 6,1
4325: Tutkimus ja hoito                   633 900      634 600                   - 0,1
4326: Matkat                              520 600      506 500                   + 2,8
4327: 
4328: 
4329: 
4330: 
4331: KUNTOUTUS JA SAIRAUKSIEN                          tion kuin ulkopuolisten tilaajien tarpeisiin.
4332: EHKÄISY                                        1  Kuntoutuspalveluasiakkaiden määrä oli
4333:                                                1
4334:                                                 , 3 050. Asiakasvuorokausia kertyi 31 740,
4335:    Kuntoutuskulut olivat 1 029 milj. markkaa. mikä oli 17 % enemmän kuin edellisenä
4336:                                                1
4337: 
4338: 
4339: 
4340: 
4341: Kun aiemmat varaukset otetaan huomioon, vuonna. Lisäksi tutkittiin 1 280 Kelan tutki-
4342:                                                1
4343: 
4344: 
4345: 
4346: 
4347: Kela maksoi kuntoutukseen kaikkiaan mus- ja kehitysyksikön asiakasta.
4348: 1 033 milj. markkaa (lisäystä 0,6 %). Tästä    !
4349: 
4350: 
4351: kuntoutusrahan osuus oli 277 milj. markkaa.
4352:    Kuntoutustoimenpiteitä kustannettiin MUU SOSIAALITURVA
4353: 62 800 henkilölle. Heistä 14 500:lle järjestet-
4354: tiin vajaakuntoisten ammatillisen kuntou- Työttömyysturva
4355: tuksen, 13 1OO:lle vaikeavammaisten lääkin-
4356: nällisen kuntoutuksen ja 36 900:11e muun             Työttömyysturvaetuuksia maksettiin yh-
4357: ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen teensä 6 938 milj. markkaa. Etuudet kasvoi-
4358: toimenpiteitä. Kuntoutusasiakkaiden luku- vat edellisvuodesta 4,8 %. Peruspäivärahoja
4359: määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 4,5 %.    1  maksettiin 2 706 milj. markkaa, työmarkki-
4360:                                                1
4361: 
4362: 
4363: 
4364:    Kuntoutusrahaa maksettiin 39 500 henki- natukia 4 089 milj. markkaa ja työvoima-
4365: lölle. Heistä 34 600 henkilöä oli saanut kun- poliittisia koulutusetuuksia 143 milj. mark-
4366:                                                1
4367: 
4368: 
4369: 
4370: 
4371: toutuspäätöksen Kelasta. Kuntoutusraha oli kaa. Edelliseen vuoteen verrattuna peruspäi-
4372: keskimäärin 160 markkaa päivässä.                 värahojen määrä oli pienentynyt 4 7,3 %, työ-
4373:                                                   markkinatukien määrä yli kolminkertaistu-
4374: Kuntootuksen palveluyksikkö                       nut ja koulutusetuuksien määrä vähentynyt
4375:                                                   20,3 %.
4376:    Kuntoutuksen palveluyksikkö tuottaa kun-          Peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea
4377: toutuspalveluja niin Kelan oman organisaa-        maksettiin 390 800 henkilölle, peruspäivä-
4378: 
4379: 
4380:                                               23
4381: rahaa 215 300 ja työmarkkinatukea 270 000 kaa 61 300 äidille (edellisvuonna 61 800:lle).
4382: henkilölle. Edellisenä vuonna saajia oli i Äitiysavustuksen otti äitiyspakkauksena 74 %
4383: 392 000. Työttömyysturvan täysi peruspäivä- avustuksen saajista ja loput rahana. Raha-
4384: raha korotettiin vuoden alusta lukien 118 mar- avustuksen määrä oli 760 markkaa.
4385: kaksi. Peruspäivärahojen keskimääräinen
4386: päiväkorvaus oli 120 markkaa ja työmarkki- Opintotuki
4387: natuen 118 markkaa. Täyttä päivärahaa mak-
4388: settiin vuoden aikana 91 %:lle peruspäivä-        Opintotukea maksettiin 3 650 milj. mark-
4389: rahan saajista ja 81 %:lle työmarkkinatuen kaa. Vuoden lopussa opintotukea sai 255 700
4390: saajista. Korvattuja peruspäiväraha- tai opiskelijaa, joista korkeakouluopiskelijoita
4391: työmarkkinatukipäiviä kertyi keskimäärin oli 71 300, keskiasteen opiskelijoita 171 900
4392: 146 etuuden saajaa kohti.                      ja aikuisopiskelijoita 9 600. Syyslukukau-
4393:    Peruspäiväraha- ja työmarkkinatukirat- della keskimääräinen opintoraha oli kes-
4394: kaisuja tehtiin kaikkiaan 761 500. Varsinais- kiasteen opiskelijoilla 805 markkaa ja kor-
4395: ten ratkaisujen keskimääräinen käsittelyaika keakouluopiskelijoilla 1 450 markkaa kuu-
4396: oli edellisen vuoden tapaan 13 päivää.         kaudessa. Noin kolmasosalle opintorahan
4397:    Työvoimapoliittisia koulutusetuuksia sai saajista myönnettävän asumislisän keski-
4398: 13 100 henkilöä (edellisvuonna 17 300). määrä oli 705 markkaa kuukaudessa.
4399: Täysimääräinen perustuki on yhtä suuri kuin       Opintotukihakemusten keskimääräinen kä-
4400: työttömyysturvan peruspäiväraha.               sittelyaika oli 46 päivää keskiasteen hake-
4401:                                                muksissa ja 31 päivää korkeakouluopiskeli-
4402: Lapsiperheiden etuudet                         joiden hakemuksissa.
4403: 
4404:    Lasten kotihoidon tukea alennettiin vuo-            Yleinen asumistuki
4405: den alussa. Tukea maksettiin 3 053 milj.
4406: markkaa (edellisvuonna 3 274 milj. mark-                  Yleistä asumistukea maksettiin kaikkiaan
4407: kaa). Tähän sisältyy 58 milj. markkaakunta-            2 585 miljoonaa markkaa (lisäystä 7,1 %).
4408: kohtaisia kotihoidon tuen lisiä. Tukea mak-            Asumistukea saavia ruokakuntia oli vuoden
4409: settiin 155 000 henkilölle.                            lopussa 213 800. Keskimääräinen asumistuki
4410:    Heinäkuun alusta lapsilisien markkamää-             oli vuoden lopussa 905 mk/kk. Lapsiper-
4411: riä pienennettiin osana valtion säästötoimen-          heiden osuus tuen saajista oli 49 %. Työttö-
4412: piteitä. Säästö kohdistettiin useampilapsisiin         miä ruokakuntia oli asumistuen saaj ista 56 %.
4413: perheisiin.                                            Opiskelijaruokakuntien osuus oli 20 %.
4414:    Lapsilisiä maksettiin kaikkiaan 8 768 milj.            Vuoden aikana tehtiin 480 000 yleistä asu-
4415: markkaa. Määrä on 3, 7 % vähemmän kuin                 mistukea koskevaa päätöstä. Hakemukseen
4416: vuonna 1994. Lapsilisää saavia perheitä oli            perustuvien ratkaisujen keskimääräinen kä-
4417: joulukuussa kaikkiaan 614 600. Korotettua              sittelyaika oli 21 päivää.
4418: lapsilisää maksettiin 96 000 yksinhuoltaja-
4419: perheelle. Lapsia,joista maksettiin lapsilisää,        Muut etuudet
4420: oli 1 097 400.
4421:    Äitiysavustuksiin käytettiin 58 milj. mark-           Sotilasavustuksia maksettiin 46 milj. mark-
4422: 
4423: 
4424:                                                   24
4425: kaa (lisäystä 13,9 %). Sotilasavustuksen ' löiden tietohuollosta ja palveli myös ulkopuo-
4426: saajia oli kaikkiaan 7 810 henkilöä (lisäystä lisia käyttäjiä. Tietopalvelu oli edelleen mu-
4427: 10,2 %). Heistä varusmiehiä oli 6 640, sivii- kana tuottamassa TURVA-CD:tä, terveys-,
4428: lipalvelusmiehiä 950 ja omaisia 1 100.          sosiaali- ja työympäristöalan kotimaista tie-
4429:     Rintamaveteraanien kuntoutusmatkakus- topankkilevyä, joka nyt ilmestyi kolmannen
4430: tannuksien korvauksia maksettiin 2, 7 milj. kerran.
4431: markkaaja maatalousyrittäjien työolosuhde-
4432: selvityskorvauksia 1,0 milj. markkaa. Näihin KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
4433: eivät sisälly sairausvakuutuslain mukaan
4434: maksetut korvaukset. Toimeentulotukikokei-         Kela on yhteistyössä eri maiden viran-
4435: lun aikana toimeentulotukea maksettiin 19,4 omaisten ja sosiaalivakuutuslaitosten sekä
4436: milj. markkaa.                                  alanjärjestöjen kanssa. Kela on muun muas-
4437:                                                 sa vuodesta 1954 alkaen osallistunut Kansain-
4438: KELAN MUU TOIMINTA                              välisen sosiaaliturvajärjestön ISSA:n (The
4439:                                                 Intemational Social Security Association)
4440: TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA työhön.
4441:  SEKÄ TIETOPALVELU                                 Vuoden 1995 alussa toteutunut Euroopan
4442:                                                 Unioninjäsenyys ei tuonut sisällöllisiä muu-
4443:     Kansaneläkelaitoksen tutkimus- ja kehit- toksia sosiaaliturva-asioihin, mutta EU:n so-
4444:  tämistoimintaa päätettiin suunnata uudelleen. siaaliturvaa koskevien säädösten sekä poh-
4445:  Se kohdistetaan laitoksen nykyisten kehit- joismaisen sosiaaliturvasopimuksen täytän-
4446:  tämistehtävien mukaisesti aikaisempaa enem- töönpano on sitonut voimavaroja. Kela on
4447:  män toimeentuloturvan, kansainvälisen sosi- osallistunut myös EU:ssa vireillä olevaan
4448:  aaliturvan kehityksen, sosiaaliturvan rahoi- hankkeeseen, jonka tarkoituksena on siirtää
4449:  tuksen ja laitoksen oman palvelutoiminnan etuushakemusliikenne tapahtuvaksi sähköi-
4450:  tutkimiseen. Nyt toteutettiin ensimmäistä siä verkkoja käyttäen.
4451:  vuotta tutkimuspolitiikan keskipitkän aikavä-     Vuoden aikana tuli voimaan sairaanhoidon
4452:  lin 1995 - 1998 suunnitelmaa.                  kustannusten korvauksista luopumista koske-
4453:     Yksikkö oli lisäksi mukana monissa yhteis- va sopimus Englannin kanssa. Täytäntöön-
4454:  työsopimuksiin perustuvissa tutkimushank- panoon liittyvistä kysymyksistä neuvoteltiin
4455:  keissa yliopistojen ja muiden tutkimuslaitos- Pohjoismaiden vastaavien laitosten kanssa.
4456:  ten kanssa. Kelan kuntoutuksen palveluyksi- Kela osallistui vuoden aikana myös Israelin,
4457:   kön kanssa oli merkittävää yhteistyötä asia- Viron ja Latvian kanssa käytyihin sosiaali-
4458:   kastutkimusten toteuttamiseksi.               turvasopimusneuvotteluihin.
4459:      Kelan sarjajulkaisuissa ilmestyi kuusi so-
4460:   siaali- ja terveysturvan tutkimusta. Yksikkö TIEDOTUS
4461:   julkaisi myös seitsemän sosiaali- ja terveys-
4462:   turvan katsausta.                                Yhteistyö muiden laitosten, virastojen ja
4463:      Kelan tietopalvelu Helsingissä ja Turussa järjestöjen kanssa on ollut vilkasta esitteiden
4464:   vastasi Kelan hallintoelinten ja toimihenki- valmistamisessa, tietopankkien rakentamises-
4465:                                                 sa, messutoiminnassa ja yleensä tiedottami-
4466: 
4467: 
4468:                                               25
4469: sessa. Tiedotuksen keinoin tuettiin lapsiper- kuntien atk-järjestelmiin otettiin käyttöön
4470: heiden palvelukampanjan alueellisia tiedotus- ' kesäkuussa.
4471: ja koulutustilaisuuksia yhteistyössä Lasten-          Hallituksen lisäbudjettilakeihin perustuvat
4472: suojelun Keskusliiton kanssa.                      lapsilisien ja opintotukien leikkausten aiheut-
4473:    Kelan ulkoisen imagon uudistaminen graa- ' tamat atk-järjestelmien muutokset toteutettiin
4474: fisin keinoin jatkui. Esitteiden, julisteiden ja lapsilisäjärjestelmään 1.7.1995 ja opinto-
4475:                                                   1
4476: 
4477: 
4478: 
4479: 
4480: vuosikertomuksen ulkoasua yhdenmukais- tukijärjestelmään yhdessä VTKK-yhtymän
4481:                                                   !
4482: 
4483: 
4484: tettiin. Kelaa esittelevä video valmistui.        !kanssa 1.8.1995 lukien. Lähes kaikkiin Ke-
4485:    Kelan sanomat ilmestyi kertomusvuonna lan hoitamiin etuusjärjestelmiin tehtiin muu-
4486: 9 kertaa (numerokohtainen painosmäärä             itoksia 1.1.1996 alkaen eduskunnan vuoden
4487: 900 000 kappaletta), FPA-bladet 7 kertaa lopulla hyväksymien lakien mukaisesti.
4488:                                                   1
4489: 
4490: 
4491: 
4492: 
4493: (64 000 kappaletta), Yhteispeli 10 kertaa             Paikallistoimistoj en kirjanpidon kautta
4494: (12 000 kappaletta) ja Sosiaalivakuutus 6 i hoidetut maksut alettiin 1.6.1995 lukien vä-
4495: kertaa (18 000 kappaletta).                       1littää suoraan asianomaiseen pankkiryhmään.
4496:    Kela osallistui Lappeenrannan ja Lopen              Toimintavuoden päättyessä käytössä oli
4497: maaseutunäyttelyihin, Suomen lukialaisten         1
4498: 
4499:                                                    5  646  päätetyöasemaa, joista 5 344 mikro-
4500: liiton koulutusnäyttelyyn Helsingissä, Suo- tietokoneita. Mikrotietokoneiden osuus työ-
4501:                                                   1
4502: 
4503: 
4504: 
4505: 
4506: men ammattiin opiskelevien liiton Sakki ry:n ' asemakannasta on 95 prosenttia.
4507:                                                   1
4508: 
4509: 
4510: 
4511: 
4512: NextStep-näyttelyyn Helsingissä, Socialfor-       1
4513: 
4514: 
4515: 
4516: 
4517: säkringstämma-näyttelyyn Tukholmassa ja ' TILASTOINTI
4518: Tieto- 95 näyttelyyn Helsingissä.
4519:    Lisäksi osallistuttiin yhteistyössä ETK:n,          Tilastotietokantoihin lisättiin uusia tietoja
4520: FinnJobb-tietopalvelun, työministeriön ja ja tilastoj ärj esteimien uudistamista jatkettiin.
4521:                                                   1
4522: 
4523: 
4524: 
4525: 
4526: molempien maiden verohallinnon kanssa i Hallinnollis-tilastollisen tietosysteemin tieto-
4527: Ruotsissa kahteen ruotsinsuomalaisille suun- I sisältöä laajennettiin ja paikallistoimistojen
4528: nattuun neuvontatilaisuuteen (Västerås ja i toimintaa kuvaavia tunnuslukuja kehitettiin.
4529: Borås).                                            Johdon tietojärjestelmää täydennettiin mm.
4530:                                                  i henkilöstö- ja palveluverkkotiedoilla.
4531: 
4532: TIETOJENKÄSITTELY                                      Kelan tilastollisen vuosikirjan, neljännes-
4533:                                                    vuosittaisen tilastokatsauksen ja taskutilas-
4534:    Atk-keskuksen suunnittelutoiminta vuon-       i tojen  lisäksi kertomusvuonna ilmestyi tilas-
4535: na 1995 painottui lainmuutosten toimeen- I tollisia vuosikatsauksia ja erillisiä tilastoni-
4536: panoon. Atk-järjestelmämuutokset toteutet- ' teitä yhteensä 18 sekä tilastotiedotteita 46.
4537: tiin sairausvakuutuslain, lasten kotihoidon Yleisestä asumistuesta suunniteltiin ja toimi-
4538: tuesta annetun lain ja työttömyysturvalain . tettiin uusi julkaisu. Kela julkaisi yhdessä
4539:  1.4.1995 voimaantulleiden muutosten mu- Eläketurvakeskuksen kanssa kaksi tilasto-
4540:                                                   !
4541: 
4542: 
4543: kaisina.                                         . julkaisua maamme kokonaiseläketurvasta ja
4544:                                                   1
4545: 
4546: 
4547: 
4548:    Sairaanhoitokorvausten atk-järjestelmä yhdessä Lääkelaitoksen kanssa tilastojulkai-
4549: uudistettiin ja otettiin käyttöön 1. 5.199 5 al- sun lääkkeiden käytöstä.
4550:                                                   1
4551: 
4552: 
4553: 
4554: 
4555: kaen. Toimeentulotukikokeilua varten val-
4556: mistettu tapahtumapohjainen tiedonsiirto
4557: 
4558: 
4559:                                                  26
4560: YHTEISTOIMINTASÄÄTIÖT                              hän sisältyvät postitse ja puhelimitse tapah-
4561:                                                    tuneet asioinnit. Eniten otettiin yhteyksiä
4562:    Kelan läheisimpiä yhteistoimintasäätiöitä työttömyysturva-, sairausvakuutus- ja perhe-
4563: ovat Kiipulasäätiö, Kuntoutumis- ja liikunta- etuusasioissa. Näiden osuus oli lähes 70 %
4564: säätiö Peurunka, Kuntoutussairaalasäätiö kaikista asioinneista.
4565: Kankaanpää ja Reumasäätiö, joiden toimin-             Asiakaspalvelua varten Kelalla oli eri puo-
4566: nassa ja hallinnossa Kela on mukana.               lilla Suomea vuoden päättyessä yhteensä 3 91
4567:    Kiipulasäätiö ylläpitää Janakkalassa kol-       toimistoa. Näistä 258 oli täyden palvelun
4568: mea ammatillista erityisoppilaitosta (kauppa- päivittäin auki olevaa toimistoa sekä 133 si-
4569: oppilaitos, puutarhaoppilaitos, ammattioppi- ' vutoimistoa, jotka ovat avoinna määrätunnit
4570: laitos ), ammatillista aikuiskoulutuskeskusta, viikottain tai kuukausittain. Lisäksi Kela osal-
4571: lääkinnällisen kuntoutuksen osastoa ja työ- listuu yhteispalveluun lähes 100 paikkakun-
4572: klinikkaa, joiden tarkoituksena on tarjota nalla ympäri maata. Näissä on mukana noin
4573: kokonaisvaltaista ammatillista ja lääkin- 30 toimeentulotukikokeilua. Yhteispalvelun
4574: nällistä kuntoutusta. Vuonna 1995 vietettiin sisältö vaihtelee paikkakunnittain.
4575: säätiön 50-vuotisjuhlia.                              Viiden vakuutusalueen aluekeskukset si-
4576:    Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurunka jaitsevat Oulussa, Seinäjoella, Kuopiossa,
4577: on kuntoutumis- ja liikuntakeskus, jossa an- Turussa ja Lahdessa. Vakuutusalueet jakau-
4578:                                                    '!
4579: 
4580: 
4581: 
4582: 
4583: netaan monipuolista fyysisesti, psyykkisesti tuvat vakuutuspiireihin, joissa kussakin on
4584: ja sosiaalisesti aktivoivaa kuntoutusta työ- paikallistoimisto. Vakuutuspiirejä oli vuoden
4585: ikäiselle väestölle, sotainvalideille ja sotiem- ' lopussa kaikkiaan 198. Ne sijaitsevat alueit-
4586: me veteraaneille.                                  tain seuraavasti: Pohjois-Suomen vakuutus-
4587:    Kankaanpäässä toimii Kuntoutussairaala- alueella 32, Länsi-Suomen vakuutusalueella
4588: säätiö Kankaanpään kuntoutuskeskus, joka 41, Itä-Suomen vakuutusalueella 41, Lounais-
4589: palvelee pääasiassa vaikea- ja monivammai- Suomen vakuutusalueella 45 ja Etelä-Suomen
4590: sia asiakkaita.                                    vakuutusalueella 39.
4591:    Reumasäätiöllä on Heinolassa reumaattisia
4592: tuki- ja liikuntaelintauteja sairastavien henki- Kelan toimistot 31.12.1995
4593: löiden hoitoon ja kuntoutukseen sekä näiden Vakuutusalue                    Täyden
4594: tutkimukseen ja opetuksen edistämiseen eri-                                palvelun    Sivu-
4595:                                                                            toimistot toimistot Yhteensä
4596: koistunut sairaala ja kuntoutuskeskus.
4597:    Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön hoita- Pohjois-Suomi ........ 38                 20       58
4598: man opiskelijaterveydenhuollon piiriin kuu- Länsi-Suomi ........... 46                  43       89
4599: luu noin 110 000 opiskelijaa. Säätiön kuluis- Itä-Suomi ................ 56             23       79
4600: ta Kela maksoi noin 65 prosenttia.               i Lounais-Suomi .......      51        33       84
4601:                                                    Etelä-Suomi ............ 67          14       81
4602: ASIAKASPALVELU JA
4603: PALVELUVERKKO
4604:                                                         Yhteensä           258       133       391
4605: 
4606:    Kertomusvuonna Kelan toimistoihin otet-         1
4607: 
4608: 
4609: 
4610: 
4611: tiin noin 19 miljoonaa asiakaskontaktia. Tä-
4612: 
4613: 
4614:                                                   27
4615: HENKILÖSTÖ                                           taaviksi. Neuvottelujen kariuduttua toimi-
4616:                                                      henkilöyhdistys jätti lakkovaroituksen. Val-
4617:    Kokopäivätoimisia toimihenkilöitä oli vuo-        takunnansovittelijanjohdolla käydyissä neu-
4618: den lopussa 5 149 ( 179 vähemmän kuin vuosi          votteluissa saavutettiin yksimielisyys eri-
4619: sitten). Heistä oli vakinaisia4 716 (vähennys-       mielisiksi jääneistä kysymyksistä ja uusi toi-
4620: tä 57) ja määräaikaisia 433 (vähennystä 122).        miehtosopimus solmittiin ajalle 1.5.1995 -
4621: Vakinaisia osapäivätoimisia oli 588 (lisäystä        31.3.1997. Toimiehtosopimus uudistettiin
4622: 28) ja määräaikaisia osapäiväisiä 61 (vähen-         syksyllä keskusjärjestöjen allekirjoittaman
4623: nystä 15).                                           tulopoliittisen sopimuksen mukaisestijatku-
4624:                                                      maan 31.1.1998 saakka.
4625:   Kelan kokopäiväinen (vakinaiset ja mää-               Uusi henkilöstötarpeen arviointijärjestelmä
4626: räaikaiset) henkilöstö:                              otettiin käyttöön vuoden alusta.
4627: 
4628: ______________3~1~.1~2~.1~99~5___3_1._12_._19_94_1 KOULUTUS
4629: Keskushallinto ........ .      1 206   1 244
4630: Alue keskukset. ....... .        237     248             Kurssimuotoisia koulutustilaisuuksia jär-
4631: Paikallistoimistot. ... .      3 706   3 836          jestettiin 512. Näihin osallistui yhteensä 11
4632: Yhteensä ................. .   5 149   5 328     1    925 henkilöä ja kurssihenkilöpäiviä kertyi 15
4633:                                                       304. Opintotukiasioista järjestettiin koulutus-
4634:    Koko henkilöstön määrä oli vuoden lopus-           ta 481 :lle Kelan ulkopuoliselle henkilölle, jot-
4635: sa 5 798 (vähennystä 166). Paikallistoimis-      1    ka edustivat eri oppilaitoksia.
4636: tojen henkilömäärä väheni 128 henkilöllä,        1       Henkilöstökoulutuksen painopiste oli
4637: aluekeskusten 11 ja keskushallinnon 27 hen-      1    etuusasioissa, tietotekniikassa ja muutos-
4638:                                                  1
4639: 
4640: 
4641: 
4642: kilöllä.                                              valmennuksessa. Tulosohjauksen käynnistä-
4643:    Yhteensä 128 kelalaiselle myönnettiin elä-         mistä tukeva koulutus aloitettiin vuoden 1995
4644: ke vuonna 1995. Eläkkeistä 29 oli osa-aika-           lopussa. Tietokoneavusteisten itseopiskelu-
4645: tai osatyökyvyttömyyseläkkeitä ja muita var-          ohjelmien valmistamista jatkettiin.
4646: haiseläkejärjestelmän eläkkeitä 41.                      Viides opiskelijaryhmä suoritti vuonna
4647:    Varhaiskuntoutustyöryhmä on järjestänyt             1995 ammatillista pätevyyttä lisäävän Kela-
4648: työkykyä ylläpitävää toimintaa ja varhais-            tutkinnon. Tutkinnon on suorittanut tähän
4649: kuntoutusta 52 toimihenkilölle yksilökoh-             mennessä 224 henkilöä.
4650: taisesti ja 26 työyhteisössä 302 toimihenki-
4651: lölle ryhmäkuntoutusta. Vuoden aikana on li-          KELAN TALOUS
4652: säksi järjestetty kolme Aslak-kurssia, joihin
4653: on osallistunut 26 toimihenkilöä. Tällä tavoin          Kelan kokonaismenot olivat 57 174 milj.
4654: yhteensä 3 80 kelalaista on osallistunut työ-         markkaa. Tuottoja kertyi 57 103 milj. mark-
4655: kykyä ylläpitävään toimintaan.                        kaa. Menot kasvoivat edellisestä vuodesta
4656:    Keväällä käydyissä toimiehtosopimus-               1 765 milj. markkaa (3,2 %) ja tuotot
4657: neuvotteluissa ei päästy yksimielisyyteen pal-        154 milj. markkaa (0,3 %).
4658: kankorotusten tasosta ja irtisanomisperus-              Vakuutusmaksut muodostivat tuotoista
4659: teiden muuttamisesta työsopimuslakia vas-             38 %. Valtion suoritusten osuus nousi
4660: 
4661: 
4662:                                                  28
4663: 43 %:iin. Kuntien osuus pysyi 14 %:na. Lo-         1    syystä 59 milj. markkaa kansaneläkerahas-
4664: put 5% koostuivat omaisuuden tuotoista ja               toon. Siirronjälkeen takuusuoritusta valtiol-
4665: takautumissuorituksista sekä kansaneläke-               ta ei tarvittu.
4666: rahastoon ohjatusta arvonlisäveron tuotosta
4667: ja liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitosten              Sairausvakuutuksen ja kuntootuksen
4668: maksusta.                                               rahoitus
4669:    Kansaneläke- ja sairausvakuutuslakia muu-
4670: tettiin siten, että rahastojen varoja voidaan       Sairausvakuutuksen tuottojen määrä oli
4671: tarvittaessa siirtää rahastosta toiseen. Kansan-  yhteensä 12 719 milj. markkaa. Tuotot vä-
4672: eläke- ja sairausvakuutusrahaston varojen vä-     henivät edellisvuodesta 3,7 %. Sairausva-
4673: himmäismääräksi säädettiin 8 % kansanelä-         kuutuksesta rahoitetaan myös kuntoutus.
4674: ke- ja vastaavasti sairausvakuutuksen koko-         Tuotoista kertyi 64% vakuutettujen ja
4675: naismenoista.                                     34% työnantajien maksuista. Loput 2%
4676:                                                 ' kertyivät omaisuuden tuotoista ja takautumis-
4677: Eläkevakuutuksen rahoitus                         suorituksista. Valtio ei enää kertomusvuonna
4678:                                                   rahoittanut sairausvakuutuksen etuuskuluja.
4679:                                                    1
4680: 
4681: 
4682: 
4683: 
4684:   Eläkevakuutuksen tuotot olivat yhteensä           Sairausvakuutusrahaston varat ylittivät
4685: 19 263 milj. markkaa. Vähennystä edellis- vuodelle 1995 säädetyn vähimmäistason ja
4686:                                                    !
4687: 
4688: 
4689: vuodesta oli 4,1 %.                               rahastosta voitiin siirtää kansaneläkerahaston
4690:   Tuotoista kertyi 11 % vakuutettujen ja minimitason saavuttamiseksi tarvittava mää-
4691: 38 %työnantajien maksamista vakuutusmak- rä.
4692: suista. Valtion osuus oli vajaat 13 %. Valtio      1
4693: 
4694: 
4695: 
4696: 
4697: maksoi perhe- ja rintamasotilaseläkkeet ko- Muun sosiaaliturvan rahoitus
4698: konaanja lisäosista 0,3 %. Valtion rahoitetta-
4699: vaksi tulivat vuonna 1995 lapsen hoitotuet ja       Muun sosiaaliturvan menot olivat yhteen-
4700: vammaistuet sekä 56,5% eläkkeensaajien sä 25 121 milj. markkaa. Niistä kunnat mak-
4701: asumistuista. Kunnat maksoivat lisäosien soivat kokonaan lasten kotihoidon tuen,
4702: rahoitukseen 1,55 penniä äyriltä vuoden 1993 3 053 milj. markkaa ja toimeentulotuen ko-
4703: verotuksessa määrättyjen veroäyrien yhteis- keilun, 19 milj. markkaa. Kuntien rahoitus
4704: määrästä eli lisäosakustannuksista 44,7 %. väheni 6 %:lla edellisvuodesta. Valtio rahoitti
4705:                                                    !
4706: 
4707: 
4708: Asumistuista kunnat maksoivat 43,5 %. muilta osin Kelan hoitaman muun sosiaali-
4709: Kuntien osuus eläkevakuutuksen kokonais- turvan kustannukset eli yhteensä 22 049 milj.
4710: tuotoista oli runsaat 24 %. Loput 14 % tuo- markkaa. Valtion rahoittama määrä kasvoi
4711: toista olivat kansaneläkerahastoon ohjattuja 8 % edellisestä vuodesta. Kasvu johtuu pää-
4712: arvonlisäveron tuottoa 2 400 milj. markkaa osin siitä, että opintotuen kustannukset vai-
4713: sekä liikenne- sekä tapaturmavakuutuslaitok kuttivat koko painollaan vasta vuonna 1995.
4714: silta perittyä maksua 330 milj. markkaa. Opintotuki tuli Kelan hoidettavaksi 1.5 .1994.
4715: Kansaneläkerahaston omat tuotot eivät riit- , Valtion rahoittamat muun sosiaaliturvan kus-
4716: täneet takaamaan rahaston varojen vähim- tannukset ilman opintotukea kasvoivat vajaan
4717:                                                    !
4718: 
4719: 
4720: mäistasoa eli 8 % eläkevakuutuksen menois- prosentin.
4721: ta. Sairausvakuutusrahastosta siirrettiin tästä
4722: 
4723: 
4724:                                                    29
4725: Toimintakulut                                            TYÖNANTAJIEN
4726:                                                          VAKUUTUSMAKSUPERUSTEET
4727:    Toimintakulujen yhteismäärä oli 1 598                 % ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä.
4728: milj. markkaa. Ne kasvoivat edellisvuodesta
4729: 0,2 %. Osuus kokonaismenoista oli 2,8 %.        Kansaneläkevakuutus
4730:    Suurin yksittäinen ryhmä oli palkat ja palk-      1                               1995         1994
4731:                                                   Yksityinen sektori 1
4732: kiot, yhteensä 718 milj. markkaa. Ne kasvoi- i
4733:                                                      I maksuluokka                   2,40         2,40
4734: vat edellisvuodesta 1,4 %. Henkilöstökulut ,
4735:                                                      n maksuluokka                   4,00         4,00
4736: olivat kaikkiaan runsaat 1 009 milj. markkaa.        m maksuluokka                   4,90         4,90
4737: Ostopalvelut, joista suurimmat erät ovat ve-      Julkinen sektori                   3,95         3,95
4738: rotuskustannukset, apteekkipalkkiot ja työ-
4739:                                                 1
4740: paikkakassojen toimintakulukorvaukset, oli-       Maksuluokka määräytyy yrityksen poistojen sekä poistojen
4741:                                                   ja palkkojen suhteen perusteella.
4742: vat noin 200 milj. markkaa ja ne kasvoivat
4743: edellisvuodesta 5,4 %. Muut toimintakulut       Sairausvakuutus
4744: vähenivät edellisvuodesta 3,6 %.                                                     1995         1994
4745:    Toimintakuluista 40 % kohdistetaan tulos-      Yksityinen sektori                 1,60         1,45
4746: laskelmassa eläkevakuutukseen ja sairausva-       Valtio ja kunnat                   2,85         2,70
4747: kuutukseen 60 %. Muille etuuslajeille ei lain     Seurakunnat                        7,85         7,70
4748: mukaan toimintakuluja lasketa.
4749: 
4750: Eläkevastuurahasto                                       VAKUUTETTUJEN
4751:                                                          VAKUUTUSMAKSUPERUSTEET
4752:                                                          penniä kunnallisverotuksessa vahvistetulta
4753:    Kelan toimihenkilöiden vakuutustekninen
4754:                                                          veroäyriltä.
4755: eläkevastuu oli vuoden lopussa 4 801 milj.           !
4756: 
4757: 
4758: markkaa. Tästä alkaneiden eläkkeiden osuus               Kansaneläkevakuutus
4759: oli 1 404 milj. markkaa. Eläkevastuu väheni                                              1995      1994
4760: kertomusvuonna 70 milj. markkaa. Tämä joh-
4761: tui eläkelainsäädännön muutoksista sekä hen-               Palkansaajat                  0,55      1,55
4762: kilöstön määrän vähenemisestä.                             Eläketuloa saaneet            1,55      2,55
4763:    Rahastoon suoritettiin työnantajan kan-
4764: natusmaksua 162 milj. markkaaja työnteki-                Sairausvakuutus
4765: jäin eläkemaksua 29 milj. markkaa. Rahas-                                                1995      1994
4766: tosta maksettiin eläkkeitä yhteensä 135 milj.
4767:                                                            Palkansaajat                  1,90      1,90
4768: markkaa. Eläkevastuun kattamiseen käytet-
4769:                                                            - yli 80.000 äyriä
4770: tiin 56 milj. markkaa. Rahaston omaisuuden
4771:                                                              ylittävän tulon osalta      3,80      3,80
4772: tuotot olivat 14 milj. markkaa. Rahasto on                 Eläketuloa saaneet            4,90      4,90
4773: omakatteellinen. Rahaston varat ovat eläke-                - yli 80.000 äyriä
4774: vastuun katteena.                                            ylittävän tulon osalta      6,80      6,80
4775: 
4776: 
4777: 
4778: 
4779:                                                    30
4780:                                                                      TULOSLASKELMA
4781: 
4782: KANSANELÄKEVAKUUTUS                                                             1.1.- 31.12.1995                   1.1.- 31.12. 1994
4783:                                                                                     1 000 mk                           1 000 mk
4784: 
4785: TUOTOT
4786:   Vakuutusmaksut
4787:      Vakuutettujen maksut.. ....................... .               2 058 259                               5 250 755
4788:      Työnantajien maksut .......................... .               7 268 085                9 326 344      6 807 585           12 058 340
4789:   Valtion osuudet etuuksista .................... .                                          2 424 231                           1 336 163
4790:   Kuntien osuudet etuuksista .................. .                                            4 702 110                           4711084
4791:   Erityistuotot .......................................... .                                 2 730 000                           1 930 000
4792:   Sijoitusomaisuuden tuotot ja kulut.. .... .                                                   45 345                              19 676
4793:   Rahoitustuotot ja kulut.. ...................... ..                                           33 669                              37 111
4794:   Muut tuotot ja kulut.. ............................ .                                           1067                                 105
4795: 
4796:                                                                                             19 262 766                          20 092 479
4797: KULUT
4798:   Eläke- ja vammaisetuudet.. .................. .                                           19 263 663                           19 112 061
4799:   Muut etuudet ........................................ ..                                      37 783                               37 387
4800: 
4801:                                                                                            - 19 301 446                        - 19 149 448
4802: Eläkevakuutuskate                                                                               - 38 680                          + 943 031
4803: 
4804: Toimintakulut
4805:   Henkilöstökulut. ................................ ..               403 764                                 400 568
4806:   Muut toimintakulut. ................................ .             155 724                                 161 518
4807:   Ostopalvelut. ........................................... .         79 898                  -639 386      _____lj_ffi           - 637 903
4808: 
4809: 
4810: Valtion osuus kansaneläkevakuutuksen
4811: kokonaismenoista ....................................... .                                            +0                                +0
4812: 
4813: Suoritukset Savan ja Kevan välillä .......... ..                                               +59 377                                  +0
4814: 
4815:  Alijäämä/ylijäämä ................................... ..                                     -618689                            + 305 128
4816: 
4817:  SAIRAUSVAKUUTUS
4818: 
4819:  TUOTOT
4820:    Vakuutusmaksut
4821:      Vakuutettujen maksut. ....................... ..               8111985                                 8 277 427
4822:      Työnantajien maksut.. ......................... .              4 361 577               12 473 562      3 799 250           12 076 677
4823: 
4824:     Valtion osuudet etuuksista .................... .                                                0                             719 768
4825:     Takautumissuoritukset......................... .                                            48 131                              60 838
4826:     Erityistuotot........................................... .                                       0                             200 360
4827:     Sijoitusomaisuuden tuotot ja kulut.. .... .                                                  5 047                               7 158
4828:     Rahoitustuotot ja kulut.. ...................... ..                                        190 963                             137 136
4829:     Muut tuotot ja kulut.. ............................ .                                           !@!                                158
4830: 
4831:                                                                                             12 719 304                          13 202 095
4832:  KULUT
4833:    Suoritukset vakuutetuille ..................... ..                                        9 498 802                           9 326 096
4834:    Työterveyshuolto .................................. ..                                      585 046                             640 829
4835:    Kuntoutus .............................................. .                                1 029 230                           1 002 241
4836:    Muut etuuskulut                                                                                 32 8~2                           40711
4837: 
4838:                                                                                            -11152937                           -II 009 877
4839:  Sairausvakuutuskate                                                                       + 1 566 367                         + 2 192 218
4840: 
4841:  Toimintakulut
4842:    Henkilöstökulut. ...................................... .         605 646                                 600 852
4843:    Muut toimintakulut. ................................ .            233 587                                 242 277
4844:    Ostopalvelut ............................................ .      ...l.l2...MZ              -959 080       113 726              - 956 855
4845: 
4846:   Valtion osuus sairausvakuutuksen
4847:   kokonaismenoista ....................................... .                                          +0                                +0
4848: 
4849:   Suoritukset Savan ja Kevan välillä ...... .                                                 - ~2 371                                  +0
4850:   Ylijäämä .................................................... .                           + 547 910                          + 1 235 363
4851: 
4852: 
4853:                                                                                       31
4854: MUU SOSIAALITURVA
4855:                                                                    1.1. - 31.12.1995                    1.1.- 31.12.1994
4856:                                                                        1000 mk                             1000 mk
4857: TUOTOT
4858:   Valtion suoritus etuoksiin                                22049175                              20 380 047
4859:   Kuntien suoritukset etuoksiin                              3 072 217             25 121 392      3 274 495          23 654 542
4860: 
4861: 
4862: 
4863: KULUT
4864:   Työttömyysturvaetuudet................... .                6 938 095                             6 620 525
4865:  Lapsiperheiden etuudet... ................. .              11 878 470                            12 430 327
4866:   Opintoetuudet .................................... .       3 650 257                             2 144 903
4867:   Asumistuki ......................................... .     2 585 264                             2 413 368
4868:  Muut etuudet ..................................... .           69306            - 25 121 392         45 419         -23 654 542
4869: 
4870: Ylijäämä/alijäämä ................................. .                                        0                                   0
4871: 
4872: 
4873: 
4874: ELÄKEVASTUURAHASTO
4875: 
4876: 
4877: TUOTOT
4878:   Kannatusmaksut. .............................. .            161 578                                174 646
4879:   Omaisuuden tuotot.. .......................... .             14 574                                  8 820
4880:   Työntekijöiden eläkemaksut. ............ .                   29277                    205 429       21612                 205 078
4881: 
4882: 
4883: 
4884: KULUT
4885:   Toimihenkilöeläkkeet........................ .               134811                                124 816
4886:   Muut kulut.. ........................................ .            0                                     0
4887:   Eläkevastuurahaston katteen lisäys .. .                       70 618                 -205 429       80 262               -205 078
4888: 
4889: Ylijäämä/alijäämä ................................. .                                        0                                    0
4890: 
4891: 
4892: 
4893: 
4894:                                                                               32
4895:                                                                             TASE
4896: 
4897: VASTAAVAT
4898:                                                                       31.12.1995                           31.12.1994
4899:                                                                        1000 mk                              1 OOOmk
4900: 
4901: Kansaneläkevakuutus
4902:    Käyttöomaisuus
4903:      Aineelliset hyödykkeet
4904:         Kiinteistöt. ................................. .          1 820                           1 820
4905:         Koneet ja kalusto ...................... ..                    1                               1
4906:         Muut aineelliset hyödykkeet... .. .                            1                               1
4907:      Käyttöomaisuusarvopaperit
4908:         Osakkeet ja osuudet... ............... ..                                      1 824                                1 823
4909:    Sijoitusomaisuus
4910:      Lainat. ............................................ .          0                           35 647
4911:      Osakkeet. ....................................... .       758 365              758 365     722 952                  758 599
4912:    Rahoitusomaisuus
4913:      Saamiset
4914:         Tilityssaamiset. .......................... .                61                              23
4915:         Ennakkomaksut ........................ .                  3 022                           2 773
4916:      Rahat ja pankkisaamiset
4917:         Muut rahoitussaamiset... .......... ..                         8                       1 340 016
4918:         Rahat ja pankkisaamiset... ........ ..                 232 532              942 223      231 135                1 573 947
4919: 
4920:                                                                                    1 702 812                        2 334 369
4921: Sairausvakuutus
4922:    Käyttöomaisuus
4923:      Aineelliset hyödykkeet
4924:         Kiinteistöt. ................................ .                                1 980                                1 980
4925:    Sijoitusomaisuus
4926:      Lainat. ............................................ .      15 670                          33 542
4927:      Osakkeet. ....................................... .        .70 238              86 608      70 938                  104 480
4928:    Rahoitusomaisuus
4929:      Saamiset
4930:         Tilityssaamiset. ......................... .            20 247                           25 751
4931:         Ennakkomaksut. ........................ .              205 051                          189 651
4932:      Rahat ja pankkisaamiset
4933:         Muut rahoitussaamiset.. ............ .                         0                       2 200 000
4934:         Rahat ja pankkisaamiset... ........ ..                llll±A!l2.           3 522 700     691 130            3 106 532
4935: 
4936:                                                                                    3 618 288                        3 212 992
4937: Muu sosiaaliturva
4938:    Rahoitusomaisuus
4939:      Saamiset
4940:        Tilityssaamiset. .......................... .           105 254                          179 302
4941:        Ennakkomaksut. ........................ .               253 !!55             358 309     279 596                  458 898
4942: 
4943: Eläkevastuurahasto
4944:    Sijoitusomaisuus
4945:      Lainat. ............................................ .     131 227                         115 235
4946:      Osakkeet ja osuudet... .................... .              11!2 2!iJ           248 190      76 963                  192 198
4947:    Arvostuserät
4948:      Eläkevastuurahaston vajaus .......... ..                                       608 142                              678 651
4949:    Rahoitusomaisuus
4950:      Saamiset
4951:         Tilityssaamiset ........................... .            49 314                          64 823
4952:      Rahat ja pankkisaamiset
4953:         Muut rahoitussaamiset... .......... ..                   30 000                               0
4954:         Rahat ja pankkisaamiset... ........ ..                      814               80 128   __Q]'l                     65 502
4955: 
4956:                                                                                     232 46!!                             936 351
4957: 
4958:                                                                                    6 615 869                        6 942 610
4959: 
4960: 
4961: 
4962: 
4963:                                                                               34
4964:                                                                                    TASE
4965: VASTATTAVAT
4966:                                                                              3 !.12.1995                         3l.l2.1994
4967:                                                                               l 000 mk                            l 000 mk
4968: 
4969: Kansaneläkevakuutus
4970:  Oma pääoma
4971:    Kansaneläkerahasto
4972:       Rahasto vuoden alussa ................ .              2 213 956                                    1 908 828
4973:       Tilikauden alijäämä/ylijäämä ..... .                  -618 689                       1 595 267    + 305 128             2 213 956
4974:  Vieras pääoma
4975:    Lyhytaikainen
4976:       Tilitysvelat. ................................. .       105 577                                      119 170
4977:       Muut lyhytaikaiset velat... .......... .                   1968                        107 545         1243              120 413
4978: 
4979:                                                                                            1 702 812                          2 334 369
4980: 
4981: Sairausvakuutus
4982:   Oma pääoma
4983:     Sairausvakuutusrahasto
4984:        Rahasto vuoden alussa ............... .              2 630 962                                    1 395 599
4985:        Tilikauden ylijäämä .................... .           + 547 910                      3 178 872   + 1 235 363            2 630 962
4986:   Varaukset
4987:     Sairauksien ehkäiseminen ja
4988:     kuntoutus
4989:        Varaus ......................................... .       7 720                                       17 978
4990:        Varojen käyttö ............................. .         .::.1..Q.S.Q                       640      - 10 258                7 720
4991:     Kuntoutuslain 4 §
4992:        Varaus ......................................... .     416 246                                      418 749
4993:        Varojen käyttö ............................. .       - 382 232                         34 014     - 388 503              30 246
4994:   Vieras pääoma
4995:     Lyhytaikainen
4996:        Saadut ennakot... ........................ .             1 015                                           0
4997:        Tilitysvelat ............................... .        402 665                                      527 493
4998:           Muut lyhytaikaiset velat .......... .                 1082                        404 762        16 571              544 064
4999:                                                                                            3 618 288                      3 212 992
5000: 
5001: 
5002: Muu sosiaaliturva
5003: 
5004:   Vieras pääoma
5005:     Lyhytaikainen
5006:        Saadut ennakot... ..................... .             211 643                                      235 802
5007:        Tilitysvelat. .............................. .        146 666                        358 309       223 096              458 898
5008: 
5009: 
5010: Eläkevastuurahasto
5011: 
5012:   Eläkevastuurahasto
5013:     Katettava vastuu vuoden alussa ... .                     936 351                                      873 522
5014:       Katettavan vastuun lisäys ............ .                 + 109                        936 460      + 62 829              936 351
5015:                                                                                            6 615 869                      6 942 610
5016:                                                   TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
5017: 1. Tilinpäätöksen perusteet
5018: 
5019: Tilinpäätöksen perusteet noudattavat lisätyn hallituksen päätöksen mukaisesti pääosin maksuperustetta.
5020: Poikkeuksena ovat rahastojen väliset tilitykset, ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut, sairauksien
5021: ehkäisemis- ja kuntoutusvaraus sekä arvonlisäverotilitykset
5022: 
5023: 2. Henkilöstökulut, 1 000 mk
5024: 
5025:                                                                                   1995               1994                   muutos
5026: 
5027: Palkat ja palkkiot ............................................... ..         717 782               707 792             + 9 990
5028: Kannatusmaksut. ................................................. .           161 578               174 646              - 13 068
5029: Toimihenkilöiden sos. vakuutus ........................... .                   78 327                68 559             + 9 768
5030: Muut sosiaalikulut ............................................. .             51 722                50 424             +     1 298
5031: 
5032: Henkilöstökulut yhteensä .................................... .              1 009 409             1 001 421            +     7 988
5033: 
5034: Palkkoihin liittyvien
5035: luontoisetujen verotusarvo .................................. .                 23 423               21 742             +     1 681
5036: 
5037: 
5038: 3. Käyttöomaisuus, 1 000 mk
5039: 
5040:                                                                            Hankintameno              Lisäys            Hankintameno
5041:                                                                              1.1.1995                                   31.12.1995
5042: 
5043: Kiinteistöt. ....................................................... .        406 800                                       406 800
5044: 
5045: Toimisto-osakkeet ja
5046: puhelinosuudet ............................................... .              607 362                  7 510                614 872
5047: 
5048: Koneet ja kalusto ............................................ .               224 566               37 716                 262 282
5049: 
5050: Muut aineelliset hyödykkeet.......................... ..                          .1893              ___18!!                  2073
5051: 
5052:                                                                              1 240 621               45 406             1 286 027
5053: 
5054:                                                                           Tilivuoden poisto        Kertyneet poistot         Tasearvo
5055:                                                                          Kansan-      Sairaus-                              31.12.1995
5056:                                                                           eläke-     vakuutus-
5057:                                                                          rahasto      rahasto
5058: 
5059: Kiinteistöt.. .....................................................                                    403 000                   3 800
5060: 
5061: Toimisto-osakkeet
5062: ja puhelinosuudet. ..........................................             3 004            4 506       614 871                        2
5063: 
5064: Koneet ja kalusto ...........................................            15 086           22 630       262 281
5065: 
5066: Muut aineelliset hyödykkeet ..........................                   _:n.             _lQ.&           2072
5067: 
5068:                                                                          18 162           27244       1282 224                   3804
5069: 
5070: Tilivuonna hankittu käyttöomaisuus on tilinpäätöksessä poistettu kansaneläkeasetuksen 19 §:ään perustuen kertapoistona.
5071: Poistot sisältyvät kansaneläkerahaston ja sairausvakuutusrahaston muihin toimintakuluihin.
5072: 
5073: 
5074: 
5075: 
5076:                                                                                          36
5077: 4. Sijoitusomaisuus
5078: 
5079: Sijoitusomaisuuden osakkeet
5080: 
5081: Osakkeet on kiljattu pääsääntöisesti hankintamenoonsa. Osakkeiden arvo pörssikurssien
5082: mukaan laskettuna oli vuoden vaihteessa 2 039 milj. markkaa.
5083: 
5084: Sijoitusomaisuuden lainat, 1 000 mk
5085:                                                                                         Kansan-       Sairaus-      Eläke-
5086:                                                                                         eläke-        vakuutus-     vastuu-
5087:                                                                                         rahasto       rahasto       rahasto
5088: 
5089: Obligaatiot ja
5090: muut joukkovelkakiljat................................................. .                                          125 327
5091: 
5092: Muut lainat. ................................................................... .
5093: 
5094: Yhteensä........................................................................ .                     15 670      131 227
5095: 
5096: 5. Rahastojen väliset tilityssaamiset ja tilitysvelat, 1 000 mk
5097: 
5098: Tilityssaamiset ja tilitysvelat ovat toiminnallisista syistä johtuvia ja ne maksetaan kuukausittain.
5099: 
5100: Kansaneläkerahasto
5101:       Velka sairausvakuutusrahastolle ........................ ..                                      20 155
5102:       Velka eläkevastuurahastolle ............................... .                                    19 726
5103: 
5104: Sairausvakuutusrahasto
5105:        Velka muulle sosiaaliturvalle ...............................                                  119 452
5106:        Velka eläkevastuurahastolie ................................ .                                  29 589
5107: 
5108: 6. Sairausvakuutuksen varaukset, 1 000 mk
5109: 
5110: Sairauksien ehkäiseminen ja kuntoutus
5111:        Varaukset 1.1.1995 ............................................ .                                7 720
5112:        Varauksen käyttö tilivuonna.............................. .                                    =-.1.!®
5113:            Varaus 31.12.1995                                                                             640
5114: 
5115: Kansaneläkelaitoksen jäljestämästä kuntoutuksesta
5116: annetnn lain 4 §
5117:        Varaukset 1.1.1995 ........................................... ..                              30246
5118:        Varauksen lisäys tilivuonna (kirjattu tulos-
5119:        laskelmassa kuntoutuskuluihin) ........................ .                                     386 000
5120:        Varauksen käyttö tilivuonna.............................. .                                  -382 232
5121: 
5122:            Varaus 31.12.1995 ............................................ .                           34 014
5123: 
5124: 7. Rahastosiirto, 1 000 mk
5125: 
5126: Rahastosiirto sairausvakuutusrahastosta kansaneläkerahaston vähimmäismäärän saavuttamiseksi
5127: ja rahastojen tiedot yhdistettyinä:
5128:                                                                Keva              Sava                             Yhteensä
5129: 
5130:            Rahasto 1.1.1995 ............................................. .            2 213 956    2 630 962      4 844 918
5131:            Tuotot. ............................................................. ..   19 262 766   12 719 304     31 982 070
5132:            Kulut. ............................................................... .   19 940 832   12 112 017     32 052 849
5133:            Rahastosiirto ................................................... ..         +59 377       -59 377
5134:            Rahasto 31.12.1995......................................... .               1 595 267    3 178 872      4 774139
5135: 
5136: 
5137: 
5138: 
5139:                                                                                        37
5140: 8. Eläkevastuurahasto ja arvostuserät, 1 000 mk
5141: 
5142: Eläkevastuun vakuutusmatemaattisesta määrästä on lain mukaan katettava 19% vuoden 2005 loppuun mennessä.
5143: Lisäksi osa työntekijäin eläkemaksusta käytetään eläkevastuun katteeksi.
5144: 
5145:                                                                                           1995                   1994      muutos
5146: 
5147: Henkilöstön eläkevastuu                                                            4 801 118                4 870 701     - 69 583
5148: 
5149: Kannatusmaksulla katettava
5150: tavoitetaso (19 %) ......................................................... .          912 213                 925 433   - 13 220
5151: +       työntekijäin eläkemaksulla
5152:         katettu osuus.................................................... ..             24 247                  10 918   + 13 329
5153:         Eläkevastuurahasto ........................................... .                936 460                 936 351   +    109
5154: 
5155:        Katettu kannatusmaksulla ................................ .                      304 071                 246 782   + 57 289
5156:        Katettu työntekijäin eläkemaksulla.................. .                            24 247                  10 918   + 13 329
5157:        Katettu yhteensä .............................................. .                328 318                 257 700   + 70 618
5158: Vastuuvajaus taseen arvostuserissä .............................. .                     608 142                 678 651   - 70 509
5159: Rahaston ulkopuolella oleva
5160: osa kokonaiseläkevastuusta......................................... .              3 864 658                3 934 350     - 69 692
5161: 
5162: 9. Lomapalkka-ja leasingvastuut
5163: 
5164: Vastuu lomapalkoista, lomarahasta ja säästövapaista 171,0 Mmk.
5165: 
5166: Atk-laitteiden leasingvastuu 112,2 Mmk.
5167: 
5168: 10. Takaisinperinnässä olevien etuuksien määrä, 1 000 mk
5169: 
5170: Etuus                                                                                                                           %
5171: 
5172: Työttömyysturvaetuudet ............................................... .                                        59 863        33,4
5173: Yleinen asumistuki... .................................................... .                                    40 935        22,8
5174: Opintoraha ja asumislisä ............................................. ..                                       32 270        18,0
5175: Eläke-etuudet. .............................................................. .                                 25 818        14,4
5176: Muut etuudet. ............................................................... .                                 20 259        11,4
5177: 
5178: Yhteensä                                                                                                    179 145          100,0
5179: 
5180: 11. Opintolainojen valtiontakaukset ja takaussaatavat, 1 000 mk
5181: 
5182: Valtion takausvastuu opintolainoista                                                                      II 109 000
5183: Valtion takaussaatavat                                                                                       529 000
5184: 
5185: 
5186: 
5187: 
5188:                                            . ielsingissii helmikuun .; 7. päivänä 1996
5189: 
5190: 
5191: 
5192: 
5193:                                                                       Pekka Tuomisto
5194: 
5195:                                        Olli Helminen                                              Pekka Morri
5196: 
5197:                  Veikko Saarto                                       Helena Pesola                   Henry Olander
5198: 
5199: 
5200: 
5201:                                                                                   :38
5202: T 0 I M I 1~ L i M E T 1995                            Leppänen, Pekka, kansanedustaja
5203:                                                              Muttilainen, Kyllikki, projektisihteeri
5204: HALLITUS                                               Pietikäinen, Margareta, kansanedustaja
5205:                                                              Könkkölä, Kalle, puheenjohtaja
5206: Tuomista, Pekka, pääjohtaja
5207: Helminen, Olli, johtaja, pääjohtajan sijainen
5208: Morri, Pekka, johtaja                                  VALTUUTETUT 19.3. asti
5209: Saarto, Veikko, johtaja
5210: Pesola, Helena, johtaja                                Kuuskoski, Eeva, kansanedustaja, valtuutettujen
5211: Olander, Henry, johtaja                                puheenjohtaja
5212:                                                               Varajäsenet
5213: LISÄTTY HALLITUS                                              Mölsä, Tero, kansanedustaja
5214:                                                               Suhola, Aino, kansanedustaja
5215: Hallituksen jäsenten lisäksi lisättyyn                 Hurskainen, Sinikka, kansanedustaja, valtuutet-
5216: hallitukseen kuuluivat:                                      tujen varapuheenjohtaja
5217:                                                              Vuoristo, Raimo, kansanedustaja
5218: Virtanen, Erkki, budjettipäällikkö                           Törnqvist, Kerttu, kansanedustaja
5219:      Varajäsen: Tuhkanen, Pertti,                      Jouppila, Riitta, kansanedustaja
5220:      budjettineuvos                                          Takala, Irmeli, kansanedustaja
5221: Pukkila, Tarmo, ylijohtaja                                    Seivästö, Ismo, kansanedustaja
5222:      Perälä, Jorma, apulaisosastopäällikkö             Å"äri, Saimi, kansanedustaja
5223: Koivikko, Pentti, johtaja                                    Ikonen, Pirkko, emäntä
5224:      Hämäläinen, Heikki T., varatuomari                      Komi, Armas, kansanedustaja
5225: Kekomäki, Martti, kehittämispäällikkö                  Louvo, Anna-Kaarina, kansanedustaja
5226:      Aro, Timo, ylilääkäri, 1.1.-17.3.                       Häkämies, Kari, kansanedustaja, 1.-13.1.
5227:      Paavolainen, Pekka, ylilääkäri, 17.3.                   Ihamäki, Timo, kansanedustaja,
5228:      lukien                                                   13.1.-19.3.
5229: Toropainen, Markku, sosiaalisihteeri                         Toivonen, Kyösti, kansanedustaja
5230:      Kallinen, Kaija, tutkimussihteeri                 Morri, Helmi, kansanedustaja
5231: Laatunen, Lasse, johtaja                                     Könkkölä, Kalle, puheenjohtaja
5232:      Piispanen, Pekka, filosofian kandidaatti                Laitinen, Maija-Liisa, rehtori
5233: Nevala, Markku, toiminnanjohtaja                       Nordman, Håkan, kansanedustaja
5234:      Hyvönen, Keijo, osastonjohtaja                          Renlund, Boris, kansanedustaja
5235: Kemppainen, Hannu, kansanedustaja                            Skön, Pentti, piirisihteeri
5236:      Lindqvist, Maija-Liisa, kansanedustaja            Kuittinen, Tuula, kansanedustaja
5237: Saari, Aapo, kansanedustaja                                  Röntynen, Kalle, kansanedustaja
5238:      Björkenheim, Rose-Marie, dipl.ekonomi                   Vihriälä, Jukka, kansanedustaja
5239: Ala-Harja, Kirsti, kansanedustaja                      Rajamäki, Kari, kansanedustaja
5240:      Toivonen, Kyösti, toimitusjohtaja                       Viljamaa, Marja-Leena, kansanedustaja
5241: Zyskowicz, Ben, kansanedustaja                               Rask, Maija, kansanedustaja
5242:      Moilanen, Eeva-Liisa, oikeustieteen               Stenius-Kaukonen, Marjatta, kansanedustaja
5243:      kandidaatti                                             Laine, Ensio, kansanedustaja
5244: Savolainen, Lea, yhteiskuntatieteen kandidaatti              Polvi, Iivo, kansanedustaja
5245:      Sinkko, Kaija-Leena, tiedotuspäällikkö
5246: 
5247: 
5248: 
5249:                                                   39
5250: Taina, Anneli, kansanedustaja, 1.-10.1.                   Ikonen, Tuula, terveydenhuollon tarkastaja
5251: Häkämies, Kari, kansanedustaja, 13.1.lukien                    Lindqvist, Maija-Liisa, kansanedustaja
5252:      Perho-Santala, Maija, kansanedustaja                      Karjula, Kyösti, kansanedustaja
5253:      Kaarilahti, Marjut, kansanedustaja                   Häkämies, Kari, kansanedustaja
5254: Vehkaoja, Marjatta, kansanedustaja                             Markkula, Hanna, kansanedustaja
5255:      Urpilainen, Kari, kansanedustaja                          Kokkonen, Paula, kansanedustaja
5256:      Koskinen, Johannes, kansanedustaja                   Ihamäki, Timo, kansanedustaja
5257:                                                                Tulonen Irja, kansanedustaja
5258:                                                                Nurmi, Tuija, kansanedustaja
5259: VALTUUTETUT 5.4. lukien                                   Kaari/ahti, Marjut, kansanedustaja
5260:                                                                Oksala, Ilkka, eduskuntasihteeri
5261: Lämsä, Eero, kansanedustaja, 5.-25.4.                          Pelkonen, Elisa, järjestösihteeri
5262: Huuhtanen, Jorma, kansanedustaja,                         Löv, Pehr, kansanedustaja
5263:      puheenjohtaja, 28.4. lukien                               Kukkonen, Ulla-Maj, kansanedustaja
5264:      Varajäsenet:                                              Ryhänen, Matti, kansanedustaja
5265:      Hyssälä, Liisa, kansanedustaja
5266:      Komi, Armas, kansanedustaja                          TILINTARJ(ASTAJAT
5267: Vehkaoja, Marjatta, kansanedustaja,
5268:      varapuheenjohtaja                                    Leskinen, Tapio, pääjohtaja, tilintarkastajien
5269:      Rask, Maija, kansanedustaja                          puheenjohtaja
5270:      Törnqvist Kerttu, kansanedustaja,                          Varajäsen: Nieminen, Hannu,
5271:      5.-26.4.                                                   tarkastusneuvos
5272:      Viljamaa, Marja-Leena, kansanedustaja,               Berg, Seppo, talouspäällikkö, tilintarkastajien
5273:      28.4. lukien                                               varapuheenjohtaja
5274: Mönkäre, Sinikka, kansanedustaja, 5.-21.4.                      Lahdensivu, Pentti, opettaja
5275: Törnqvist, Kerttu, kansanedustaja, 28.4. lukien           Laurila, Ritva, filosofian maisteri
5276:      Koski, Valta, kansanedustaja                               Arhippainen, Max, valtiotieteen
5277:      Koskinen, Marjaana, kansanedustaja                         lisensiaatti
5278: Rajamäki, Kari, kansanedustaja                            Sasi, Kimmo, kansanedustaja
5279:      Mähönen, Raimo, kansanedustaja                             Turunen, Eeva, aineenopettaja
5280:      Ojala, Reino, kansanedustaja                         Puhakka, Raili, rouva
5281: Joenpalo, Ilkka, kansanedustaja                                 Auvinen, Markku, sairaalanjohtaja
5282:      Peltomo, Pirkko, kansanedustaja                      Puisto, Virpa, kansanedustaja
5283:      Rantanen, Jorma, kansanedustaja                            Apukka, Asko, kansanedustaja
5284: Huttu, Terttu, kansanedustaja, 5.-21.4.                   Virrankoski, Kyösti, lehtori, maanviljelijä
5285: Ojala, Outi, kansanedustaja, 28.4. lukien                       Heimala, Terttu, kunnansihteeri
5286:      Tiusanen, Pentti, kansanedustaja                     Tuokko, Yrjö, kauppatieteiden maisteri KHT
5287:      Puhjo, Veijo, kansanedustaja                               Koskinen, Hannu T., kauppatieteiden
5288: Korteniemi, Ossi, kansanedustaja                                maisteri KHT
5289:      Koistinen, Annikki, kansanedustaja,
5290:       5.4.-30.5.
5291:      Vihriälä, Jukka, kansanedustaja, 2.6.
5292:      lukien
5293:      Takkula, Hannu, kansanedustaja
5294: 
5295: 
5296: 
5297:                                                   Ll.()
5298: Osastopäälliköt                                      Sairausvakuutusasiain neuvottelukunta
5299: 
5300: Kämäräinen, Mikko (hallinto-osasto)                  Morri, Pekka, johtaja, neuvottelukunnan
5301: Arola, Antti (talousosasto)                               puheenjohtaja
5302: Aho kas, Eeva (eläke- ja                                  Varajäsen: Olander, Henry, johtaja
5303:      toimeentuloturvaosasto)                         Pesola, Helena, johtaja, neuvottelukunnan
5304: Ronkainen, Kaarina (terveys- ja                           varapuheenjohtaja
5305:      toimeentuloturvaosasto)                               Saarto, Veikko, johtaja
5306: Lumento, Risto (tietohallinto-osasto)                Alaranta, Juhani, kansanedustaja
5307: Meriläinen, Erkki (palveluosasto)                           Louvo, Anna-Kaarina, hammashuollon
5308:                                                             erikoishammaslääkäri
5309: Tulosyksiköiden päälliköt                            Janerus, Mirja, tutkimussihteeri, 1.1.-6.4.
5310:                                                      Lehkonen, Aarne, tutkimussihteeri, 6.4. lukien
5311: Höykinpuro, Pentti (Atk-keskus)                             Kallinen, Kaija tutkimussihteeri
5312: Kalimo, Esko (Tutkimus- ja kehitysyksikkö)           Kairisalo, Anja, vanhempi hallitussihteeri
5313: Naumanen, Seppo (Opintotukikeskus)                          Lamberg, Matti, ylilääkäri
5314: Pietilä, Juhani (Kuntoutuksen palveluyksikkö)        Leppo, Kimmo, ylijohtaja
5315:                                                             Partanen, Marja-Liisa,
5316: Muut johtavat toimihenkilöt                                 vt. apulaisosastopäällikkö
5317:                                                      Perälä, Jorma, apulaisosastopäällikkö
5318: Huunan-Seppälä, Antti, ylilääkäri                           Toiviainen, Matti, apulaisosastopäällikkö
5319: Alho, Markku, sisäisen tarkastuksen päällikkö        Pylkkänen, Kari, lääketieteen lisensiaatti
5320: Haapa-aho, Jussi, päämatemaatikko                           Samaletdin, Atilla, toiminnanjohtaja
5321: Helin, Tero, henkilöstöpäällikkö                     Suutarinen, Hannu, lääketieteen lisensiaatti,
5322: Waal, Jouko, kuntoutuspäällikkö                             1.1.-18.5.
5323:                                                      Piispanen, Pekka, filosofian kandidaatti,
5324: Aluejohtajat                                                18.5.-31.8.
5325:                                                      Kaukinen, Kari, asiantuntijalääkäri, 1.9. lukien
5326: Helevä, Pekka (Pohjois-Suomen aluekeskus)                   Koponen, Markku, filosofian maisteri
5327: Heinonen, Ritva (Länsi-Suomen aluekeskus)
5328: Östberg, Harry (Itä-Suomen aluekeskus)               Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta
5329: Kuusiaho, Heikki (Lounais-Suomen                     1.1.-28.2.
5330:     aluekeskus)
5331: Ruoppila, Ilkka (Etelä-Suomen aluekeskus)            Huunan-Seppälä, Antti, ylilääkäri,
5332:                                                              neuvottelukunnan puheenjohtaja
5333:                                                      Kallio, Veikko, professori, neuvottelukunnan
5334:                                                              varapuheenjohtaja
5335:                                                      Airaksinen, Mauno, professori
5336:                                                      Huttunen, Jussi, professori
5337:                                                      Iisalo, Esko, professori
5338:                                                      Kujala, Santero, apulaistoiminnanjohtaja
5339:                                                      Lönnqvist, Jouko, professori
5340: 
5341: 
5342: 
5343:                                                 41
5344: Murtomaa, Heikki, apulaisprofessori              Haikarainen, Tuulikki, hallitusneuvos
5345: Mäkelä, Marjukka, kehittämispäällikkö                   Alaviuhkola, Katriina, vanhempi
5346: Pentikäinen, Pertti, apulaisprofessori                  hallitussihteeri
5347: Rokkanen, Pentti, professori                     Huunan-Seppälä, Antti, ylilääkäri
5348: Salmenkivi, Kari, dosentti                              Kaukinen, Kari, asiantuntijalääkäri
5349: Samaletdin, Atilla, toiminnanjohtaja             Hänninen, Markku, suunnittelujohtaja
5350: Taskinen, Pentti J., professori                         Hännikäinen, Martti, osastopäällikkö
5351: Vaaranen, Vesa, professori                       Kallinen, Kaija, tutkimussihteeri
5352:                                                         Toropainen, Markku, sosiaalisihteeri
5353:                                                  Knuuti, Kaarina, valtiotieteen lisensiaatti
5354: Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta               Hyvönen, Keijo, osastonjohtaja
5355: 1.3. lukien                                      Metsäpelto, Teuvo, osastopäällikkö
5356:                                                         Tuhkanen, Pertti, budjettineuvos
5357: Huunan-Seppälä, Antti, ylilääkäri,               Ristolainen, Helka, varapuheenjohtaja
5358:        neuvottelukunnan puheenjohtaja                   Haapaniemi, Matti, puheenjohtaja
5359: Huttunen, Jussi, professori, neuvottelukunnan    Tervonen, Olavi, keskusvaltuuston
5360:        varapuheenjohtaja                                puheenjohtaja
5361: Antti-Poika, Mari, dosentti                             Nyberg, Jerker, toiminnanjohtaja
5362: Horsmanheimo, Maija, professori
5363: Huupponen, Risto, dosentti
5364: Isohanni, Matti, professori                      Työterveyshuoltoneuvottelukunta 1.1.-31.3.
5365: Karvonen, Juha, ylilääkäri
5366: Kivelä, Sirkka-Liisa, professori                 Morri, Pekka, johtaja, neuvottelukunnan
5367: Koivikko, Matti, ylilääkäri                             puheenjohtaja
5368: Kujala, Santero, apulaistoiminnanjohtaja         Ronkainen, Kaarina, osastopäällikkö,
5369: Leirisalo-Repo, Marjatta, dosentti                      neuvottelukunnan varapuheenjohtaja
5370: Myllynen, Pertti, dosentti                       Huttunen, Matti, työsuojelusihteeri
5371: Neuvonen, Pertti, professori                            Varajäsen: Sairanen, Helinä,
5372: Pentikäinen, Pertti, apulaisprofessori                  työterveyshoitaja
5373: Samaletdin, Atilla, toiminnanjohtaja             Knuuti, Kaarina, valtiotieteen lisensiaatti
5374: Tilvis, Reijo, professori                               Mattila, Ilpo, agronomi
5375:                                                  Lamberg, Matti E., ylilääkäri
5376: Eläkeasiain neuvottelukunta                             Mäkelä, Marjukka, kehittämispäällikkö
5377:                                                  Parvi, Vesa, ylilääkäri
5378: Pesola, Helena, johtaja, neuvottelukunnan               Aalto, Asko, ylilääkäri
5379:       puheenjohtaja                              Ropponen, Tapio, johtava työterveyslääkäri
5380: Saarto, Veikko, johtaja, neuvottelukunnan               Torstila, Ilkka, ylilääkäri
5381:       varapuheenjohtaja                          Suutarinen, Hannu, asiantuntijalääkäri
5382: Ahokas, Eeva, osastopäällikkö                           Kaihilahti, Riitta, hallinnollinen
5383:       Varajäsen: Virtanen, Seppo,                       työterveyshoitaja
5384:       etuuspäällikkö                             Tarvainen, Birgitta, puheenjohtaja
5385: Aström, Johan, oikeustieteen kandidaatti                Sandsund, Mervi, työterveyshoitaja
5386:       Piispanen, Pekka, filosofian kandidaatti   Vaaranen, Vesa, osastonjohtaja
5387:                                                         Roto, Pekka, ylilääkäri
5388: Wärn, Riitta, varatuomari                           Kuntoutusasiain neuvottelukunta
5389:       Koponen, Markku, filosofian maisteri
5390:                                                     Helminen, Olli, johtaja, neuvottelukunnan
5391:                                                           puheenjohtaja
5392: Työterveyshuoltoneuvottelukunta 1.4. lukien         Waal, Jouko, kuntoutuspäällikkö,
5393:                                                           neuvottelukunnan varapuheenjohtaja ja
5394: Morri, Pekka, johtaja, neuvottelukunnan                   jäsen
5395:       puheenjohtaja
5396: Ronkainen, Kaarina, osastopäällikkö,                Hiila, Helena, toiminnanjohtaja
5397:       neuvottelukunnan varapuheenjohtaja                   Varajäsen: Kiviniemi, Pirkko, filosofian
5398: Huttunen, Matti, työsuojelusihteeri                        tohtori
5399:       Varajäsen: Sairanen, Helinä,                  Huunan-Seppälä, Antti, ylilääkäri
5400:       työterveyshoitaja                                    Kaukinen, Kari, apulaisylilääkäri,
5401: Kaihilahti, Riitta, hallinnollinen                         1.1.-31.8.
5402:       työterveyshoitaja, 1.4.-31.8.                 Korpinen, Vuokko, neuvotteleva virkamies
5403: Kaukinen, Kari, asiantuntijalääkäri, 1. 9. lukien          Lehmijoki, Pentti, ylitarkastaja
5404:       Kuikko, Tapio, oikeustieteen kandidaatti,     Ronkainen, Kaarina, osastopäällikkö
5405:        1.4.-31.8.                                          Kalimo, Esko, tutkimus- ja
5406:       Kaihilahti, Riitta, hallinnollinen                   kehitysyksikön johtaja
5407:       työterveyshoitaja, 1.9. lukien                Toiviainen, Matti, apulaisosastopäällikkö
5408: Kiviluoto, Pekka, työterveyslääkäri                        Haikarainen, Tuulikki, hallitusneuvos
5409:        Torstila, Ilkka, ylilääkäri                  Alaranta, Hannu, dosentti
5410: Knuuti, Kaarina, valtiotieteen lisensiaatti         Isomäki, Heikki, professori
5411:        Mattila, Ilpo, agronomi                      Vilkkumaa, Ilpo, toimitusjohtaja
5412: Lamberg, Matti E., ylilääkäri                       Knuuti, Kaarina, valtiotieteen lisensiaatti
5413:        Humalto, Pekka, nuorempi                     Suutarinen, Hannu, asiantuntijalääkäri,
5414:        hallitussihteeri                                     1.1.-31.8.
5415: Parvi, vesa, ylilääkäri                             Kaukinen, Kari, asiantuntijalääkäri, 1.9. lukien
5416:        Aalto, Asko, ylilääkäri                      Toropainen, Markku, sosiaalisihteeri
5417: Tarvainen, Birgitta, puheenjohtaja
5418:        Sandsund, Mervi, työterveyshoitaja
5419: Työläjärvi, Riitta, asiamies                        Työttömyysturva-asiain neuvottelukunta
5420:        Mäntymaa, Leena, toimituspäällikkö
5421:  Vaaranen, vesa, osastonjohtaja                     Morri, Pekka, johtaja, neuvottelukunnan
5422:        Husman, Kaj, tutkimusprofessori                    puheenjohtaja
5423:  Wärn, Riitta, varatuomari                          Ronkainen, Kaarina, osastopäällikkö,
5424:        Koponen, Markku, filosofian maisteri               neuvottelukunnan varapuheenjohtaja
5425:                                                     Hietala, Harri, varatuomari
5426:                                                     Janerus, Mirja, tutkimussihteeri, 1.1.-6.4.
5427:                                                     Järvinen, Pasi, tarkastaja
5428:                                                     Knuuti, Kaarina, valtiotieteen lisensiaatti
5429:                                                     Metsämäki, Janne, lakimies, 6.4. lukien
5430:                                                     Rautiainen, Hannu, varatuomari
5431:                                                     Talonen, Juhani, toiminnanjohtaja
5432: Toiviainen, Matti, apulaisosastopäällikkö
5433: Wäm, Riitta, varatuomari
5434: Lundström, Stina, työttömyyskassanjohtaja
5435: 
5436: 
5437: Tutkimusasioiden neuvottelukunta
5438: 
5439: Tuomisto, Pekka, pääjohtaja, neuvottelukunnan
5440:        puheenjohtaja
5441: Kalimo, Esko, tutkimus- ja kehitysyksikön
5442:        johtaja, neuvottelukunnan
5443:        varapuheenjohtaja
5444: Hiden, Mikael, professori
5445: Hjerppe, Reino, tutkimusjohtaja
5446: Huttunen, Jussi, ylijohtaja
5447: Jallinoja, Riitta, vt. apulaisprofessori
5448: Julkunen, Raija, dosentti
5449: Lehto, Markku, kansliapäällikkö
5450: Purola, Tapani, emeritusprofessori
5451: Riihinen, Olavi, emeritusprofessori
5452: Salavuo, Kari, professori
5453: Urponen, Kyösti, professori
5454: 
5455: 
5456: 
5457: 
5458:                                                 44
5459:                                                                                        Liite 3
5460: 
5461: 
5462:                            TIUNTARK.A5TUSKERTOMU2
5463:                       KonsanelökeloitoKsen vaituuretuille
5464:    Olemme tarkastaneet Kansaneläkelaitok- - Valvontatilintarkastuksessa on todettu
5465: sen kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon     tilivuoden kirjanpito hyvän kirjanpito-
5466: tilivuodelta 1995 hyvän tilintarkastustavan      tavan mukaiseksi ja rahavarojen hoito
5467: mukaisesti. Hallituksen laatima tilinpäätös      huolelliseksi.
5468: sisältää toimintakertomuksen sekä kansan- : - Kansaneläkelaitoksen tilinpäätös on laa-
5469: eläkevakuutuksen,sairausvakuutuksen,muun         dittu kansaneläkelain sekä soveltuvin osin
5470: sosiaaliturvan ja eläkevastuurahaston tulos-     kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laati-
5471: laskelmat ja taseet sekä liitetiedot             mista koskevien muiden säännösten ja
5472:    Tilivuoden valvontatarkastuksesta on huo-     määräysten mukaisesti, kun otetaan
5473: lehtinut allekirjoittanut KHT Yrjö Tuokko.       huomioon, että tilinpäätöksessä on
5474:    Tilinpäätös osoittaa kansaneläkevakuutuk-     noudatettu lisätyn hallituksen päätöksen
5475: sen osalta alijäämää 618.689.362,13 mark-       mukaisesti pääosin maksuperustetta.
5476: kaa ja sairausvakuutuksen osalta ylijäämää - Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoi-
5477: 547.910.227,30 markkaa sen jälkeen, kun         tetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot toi-
5478: kansaneläkerahaston lakisääteisen vähim-        minnan tuloksesta ja taloudellisesta ase-
5479: mäismäärän katteeksi on sairausvakuutus-        masta, kun otetaan huomioon, että käyt-
5480: rahastosta siirretty 59.377.071,92 markkaa.    1
5481:                                                 töomaisuuden hankintamenot on poistettu
5482: Muun sosiaaliturvan ja eläkevastuurahaston      kertapoistoina ja että maksuperusteisuu-
5483: tuotot kattavat tilivuodelle kohdistetut kulut. desta ja tilinpäätösperiaatteista
5484:    Tarkastuksen perusteella esitämme lausun-    johtuen tilinpäätökseen ei sisälly täysi-
5485: tonamme seuraavaa:                              määräisesti saamisia ja velkoja eikä
5486:                                                 vastuita.
5487: - Hallitus ja lisätty hallitus ovat toimin-     Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä
5488:    nassaan noudattaneet voimassa olevia         vastuuvapaus myöntää hallituksen ja
5489:    säännöksiä ja määräyksiä.                    lisätyn hallituksenjäsenille
5490:                                                 tarkastamaltamme tilivuodelta.
5491: 
5492:                         Helsingissä 21. päivänä maaliskuuta 1996
5493: 
5494:                                         Tapio Leskinen
5495:                                         JHTT
5496:                  Seppo Berg                                Ritva Laurila
5497:                  Raili Puhakka                             Virpa Puisto
5498:                  Kimmo Sasi                                Kyösti Virrankoski
5499:                                         Yrjö Tuokko
5500:                                         KHT
5501: 
5502: 
5503:                                              45
5504:                                                                                        Liite 4
5505: 
5506: 
5507: 
5508:             LISÄTYN HALLITUKSEN LAUSUNTO VALTUUTETUILLE
5509: 
5510:   Tutustuttuamme Kansaneläkelaitoksen             delta antamaan tilintarkastuskertomukseen
5511: hallituksen laatimaan Kansaneläkelaitoksen        ehdotamme, että tilinpäätös niiden mukaisesti
5512: vuosikertomukseen ja tilinpäätökseen vuo-         vahvistettaisiin.
5513: delta 1995 sekä tilintarkastajien samalta vuo-
5514: 
5515:                         Helsingissä 22. maaliskuuta 1996
5516: 
5517:                                    Pekka Tuomisto
5518: 
5519:                Matti Puhakka                           Pekka Morri
5520: 
5521:                Veikko Saarto                           Helena Pesola
5522: 
5523:                Henry Olander                           Lasse Laatunen
5524: 
5525:                Pekka Leppänen                          Markku Nevala
5526: 
5527:                Lea Savolainen                          Kirsti Ala-Harja
5528: 
5529:                Margareta Pietikäinen                   Erkki Virtanen
5530: 
5531:                Tarmo Pukkila                           Mauno Konttinen
5532: 
5533:                Tuulikki Kannisto                       Jukka Roos
5534: 
5535:                Osmo Kurola                             Maija-Liisa Veteläinen
5536: 
5537: 
5538: 
5539: 
5540:                                              46
5541:                                                                                       Liite 5
5542: 
5543: 
5544: 
5545: Kansaneläkelaitolisen hallitukst.~n selvitys valtuutetuille toimenpiteistii
5546: sosiaali- ,ja tervt:ysvaliokunnan mietinnön n:o 5/95 johdosta
5547: 
5548:    Eduskunnan 6.9.1995 hyväksymässä sosi- turvan kannalta. Etuuden hakijalla voi olla
5549: aali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä 5/ vaikeuksia hahmottaa oikeuksiaan ja tehdä
5550: 1995 vp pidetään tärkeänä lainsäädännön oikeita valintoja".
5551:                                                1
5552: 
5553: 
5554: 
5555: 
5556: yksinkertaistamiseen ja yhtenäistämiseen täh-      Valtuutettujen mielestä "etuuslainsäädän-
5557: täävän selvittelytyön jatkamista. Valiokunnan nön yksinkertaistamisessa ja etuuksien yh-
5558: mielestä "pyrkimyksenä tulee olla suhteel- denmukaistamisessa on vihdoinkin ryhdyt-
5559: lisen yksinkertaiset, kansalaisten tavoitteisiin tävä käytännön työhön. Kelalla on velvolli-
5560: vastaavat etuusjärjestelmät, jotka eivät anna suus tehdä ehdotuksia lainsäädäntönsä kehit-
5561: sijaa spekulaatioille mutta eivät myöskään , tämiseksi. Lähtökohtana on pidettävä etuuk-
5562: jätä väliinputoajia. Etuusjärjestelmien yhte- sien ja säädösten ryhmittämistä pääsääntöi-
5563: näistäminenja yksinkertaistaminen todennä- sesti kansalaisten elämäntilanteista lähteviksi,
5564: köisesti myös lisäisi tehokkuutta ja vähentäisi asiakaspalvelua tukeviksi kokonaisuuksiksi.
5565: muutoksenhakua". Mietinnössä korostetaan Tämän työnjälkeen voidaan nykyistä parem-
5566: sitä, että lainsäädännön kokonaisuudistus on ' min hahmottaa kokonaisuutta, lisätä tehok-
5567: monimutkainen asia. Tavoitteisiin tulisikin kuutta, parantaa palvelun laatua ja saada ai-
5568: pyrkiä osittaisuudistusten kautta. Samalla kaan todellisia säästöjä."
5569: kaiken uuden lainsäädännön valmistelussa           Viime vuosien kehitys on kuitenkin ollut
5570:  olisi otettava huomioon säännösten yksin- käytännössä päinvastainen. Kun Kelalle on
5571:  kertaistamisen ja yhdenmukaistamisen tavoit- siirretty uusia tehtäviä, toimeenpantavien la-
5572:  teet.                                           kien ja yksittäisten etuuksien määrä on kas-
5573:     Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta vanut. Kansainväliset normit ovat tuoneet
5574:  oli jo aikaisemmissakin mietinnöissään lisäpiirteitä etuustoimintaan. Eri etuusvaih-
5575:  (esim. StVM 19/1994 vp) kiinnittänyt huo- toehtojen väliset vertailut ja valinnat ovat
5576:  miota Kelan hoitamiin etuusjärjestelmiin liit- yleisiä. Tulonsiirtojen ja verotuksen päällek-
5577:  tyvien erillisten etuusmuotojen suureen mää- käisyydet sekä eri etuuksien välinen yhteen-
5578:  rään ja epäyhtenäisyyteen. Lainsäädännön sovittaminen ja mahdollinen täydentäminen
5579:  selkeyttämisen tarvetta on korostettu muu- toimeentulotuella hankaloittaa etuustyötä.
5580:  toinkin monissa eri yhteyksissä. Esimerkiksi Viime aikoina toteutettujen leikkausten
5581:  Kelan valtuutetut olivat yleiskokouksen kan- kiireellisyydestä johtunut lainsäädäntötyön
5582:  nanotossaan 22.9.1994 todenneet, että "Ke- nopea aikataulu on saattanut lisätä puheena
5583:  lan hoitamien etuuksien ja niitä koskevien olevia ongelmia. Kelan paikallistoimistoille
5584:  eri tasoisten säädösten suuri määrä sekä syksyllä 1994 tehdyn kyselyn mukaan, lain-
5585:  järjestelmien väliset erot ja epäjohdonmukai- säädännön monimutkaisuus ja epäyhtenäi-
5586:   suudet ovat muodostuneet ongelmaksi. Mo- syys haittaa yksittäisistä tekijöistä eniten hy-
5587:   nista asioista kuten erilaisista menettelyta- vään asiakaspalveluun pääsemistä. Lainsää-
5588:   voista on säädetty epäyhtenäisesti ja moni- dännön hajanaisuus ja monimutkaisuus on
5589:   mutkaisesti. Tilanne on huono myös oikeus- Kelan etuuksia laajempikin, esimerkiksi koko
5590: sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva ongel-            Kelan hallitus käsitteli neuvottelussaan
5591: ma.                                                  16.6.1995 etuuslainsäädännön yksinker-
5592:    Kela on kaikessa lainsäädäntötyössä, jos-         taistarniseenja selkeyttärniseen tähtäävän val-
5593: sa se on ollut mukana, pitänyt tavoitteena           mistelutyön ern. linjauksia. Keskeisirnrniksi
5594: säännösten selkeyttä ja yhteensopivuutta             lähiajan lainsäädäntöhankkeiksi todettiin
5595: muihin järjestelmiin nähden. Esimerkiksi             tuolloin hallitusohjelmasta, säästöpäätöksis-
5596: Kelalle vuosina 1993 ja 1994 siirtyneitä uu-         tä sekä valtion talousarviosta johtuvat tehtä-
5597: sia tehtäviä koskevaa lainsäädäntöä valmis-          vät. Kela korostaa kuitenkin lainsäädännön
5598: teltaessa tämä tavoite toteutui verrattain hy-       selkeyden tavoitetta kaikessa lainsäädän-
5599: vin. Samallalakeja nykyaikaistettiin ja normi-       tötyössä, jossa se on mukana. Erityistä huo-
5600: tasoja vähennettiin. Monista asiakokonai-            miota kiinnitetään menettelytapoja koskevi-
5601: suuksista kuten rnuutoksenhausta, itseoi-            en säännösten yhtenäisyyteen.
5602: kaisusta ja Suomessa asumisen kriteereistä              Vuodenvaihteen 1.1.1996 erittäin mitta-
5603: säädettäessä on päästy yhtenäisiin peri-             vista lainsäädännön muutoshankkeista johtu-
5604: aatteisiin laajemminkin kuin vain Kelan              en lainsäädännön menettelytapojen yksinker-
5605: hoitarnan sosiaaliturvan osalta. Myös                taistamiseen tähtäävään valmistelutyöhön ei
5606: 1.1.1996 toteutunutta lainsäädäntöä valmis-          ole vuonna 1996 voitu osoittaa riittäviä re-
5607: teltaessa pyrittiin toirneenpanon ja asiakkai-       sursseja. Muun uudistamisen ohella myös
5608: den kannalta selkeisiin säännöksiin. Lainsää-        lainsäädännön selkeyttärniseen tähtäävien
5609: dännön lisäksi erilaisia etuustoirninnan oh-         eräiden osahankkeiden j atkovalrnistelusta on
5610: jauskeinoja kehiteltäessä on tavoitteet asetettu     käytyneuvotteluja sosiaali- ja terveysministe-
5611: saman suuntaisesti. Atk-järjestelmiä on teh-         riön vakuutusosaston kanssa. Kyseessä ovat
5612: ty helpornrniksi, eri j ärj esteimien välisiä ero-   Kelan muiden kuin eläke- ja varnrnaisetuuk-
5613: ja on poistettu lainsäädännön sallimissa ra-         sien rnuutoksenhakua, itseoikaisua, päätök-
5614: joissa ja etuusohjeiden uudistustyö tähtää           sen poistarnisrnenettelyä, takaisinperintää
5615: ohjeiden parempaan käytettävyyteenja yhte-           yrns. koskevien säännösten uudistaminen ja
5616: näisiin tulkintoihin.                                yhdenrnukaistarninen muilta osin jo 1.1.199 5
5617:    Kelan hallitus asetti 9.6.1994 etuusasioiden      voimaan tullutta lainsäädäntöä vastaaviksi,
5618: toirneenpanon koordinointiryhmän ajaksi              sekä uudet säännökset Kelan oikeudesta
5619:  10.6.1994-31.5.1996. Ryhmän erääksi teh-            etuuksia koskevientietojen saamiseen ja luo-
5620: täväksi määrättiin "etuuslainsäädännössä ole-        vuttarniseen sekä tietojen salassapidosta.
5621: vien tarpeettornien erilaisuuksien kartoit-          Hankkeet on tarkoitus toteuttaa yhdessä työ-
5622: tarninen sekä esitysten laatiminen lainsäädän-       eläke- ja tapaturmavakuutuslainsäädännön
5623: nön yhdenmukaistamiseksi, yksinkertaista-            vastaavien säännösten uudistustyön kanssa.
5624: rniseksi ja joustavoittarniseksi". Koordinoin-       Tavoitteena on näitä asioita koskevien sään-
5625: tiryhmänjohdolla valmistui 5.4.1995 Kelan            nösten mahdollisimman pitkälle viety yhden-
5626: lainsäädännön uuden jäsentärnisen alustava           rnukaisuus paitsi Kelan eri etuuksien välillä,
5627: suunnitelma. Hahmotelma pohjautui pääosin            myös muun sosiaalivakuutuslainsäädännön
5628: ihmisten elämäntilanteiden mukaiseen asia-           kanssa.
5629: kokonaisuuksien ryhrnittelyyn.                          Kelanhallituksen 15.12.1995 hyväksymän
5630:                                                      toimintasuunnitelman kts-osuuden 1996 -
5631: 1999 mukaan "asiakaspalvelun kannalta on            saamisen ehtoja tai tasoja. Toisaalta tällainen
5632: tärkeää yksinkertaistaa ja selkeyttää etuus-        laaja lainsäädännön uudistushanke avaisi
5633: lainsäädäntöä. Kelajatkaa tämän suuntaisten         mahdollisuuden - jos niin halutaan - myös
5634: ehdotusten laatimista. Erityistä huomiota           sellaiseen sisällölliseen tarkasteluun, jossa
5635: kiinnitetään menettelytapoja koskevien sään-        asioita arvioidaan laajempina kokonaisuuksi-
5636: nösten yhtenäisyyteen. Tavoitteena on aikaan-       na kerrallaan.
5637: saada etuuslainsäädäntö, jonka toimeenpano             Kelan tarkoitus on viipymättäjatkaa suun-
5638: on nykyistä kevyempää ja hallinta kansa-            nittelutyötä siitä, mitkä ovat kiireellisimmät
5639: laisillekin helpompaa". Vuoden 1996 toimin-         ja samalla toteutumismahdollisuuksien kan-
5640: tasuunnitelmassa todetaan lisäksi, että "lain-      nalta tarkoituksenmukaisimmat lainsäädän-
5641: säädännön selkeyden tavoite otetaan huo-            nön asiakokonaisuudet tai muut kohteet työn
5642: mioon kaikessa lainsäädäntötyössä, jossa            jatkamiseksi. Tarkasteluun tulevat tällöin lä-
5643: Kela on mukana". Suunnitelman mukaan                hinnä menettelytapoja kuten etuuksien hake-
5644: vuoden 1996 aikana "tehdään ehdotuksia              mista, maksamista, päätöksen antamista ym.
5645: etuustyötä eniten haittaavien erilaisuuksien ja     koskevat säännökset. Niitä olisi ehkä mah-
5646: epäjohdonmukaisuuksien poistamiseksi".              dollista koota yhteen esimerkiksi muutok-
5647:     Työn etenemisessä tulee ottaa huomioon          senhakua, oikaisua, takaisinperintää ja tie-
5648:  se, että lainsäädäntöä selkeytettäessä ja uudel-   tosuojaa koskevien, jo uudistustyön kohtee-
5649: leen ryhmiteltäessä joudutaan "avaamaan"            na olevan säännöskokonaisuuden kanssa.
5650: myös etuuksien sisältöä koskevia säännöksiä.        Lisäksi arvioidaan esimerkiksi asumisen tuki-
5651:     Tämä lienee mahdollista tehdä, ilman että       muotojen ja lapsiperheiden etuuksien kiin-
5652:  samalla merkittävästi muutettaisiin etuuksien      teyttämisen mahdollisuuksia.
5653:                                                                                       Liite 6
5654: Tutkimus- ja Kehitysyksikkö
5655: 1.4.1996
5656: 
5657: Katsaus väesWn sosiaaliturvan ja hyvinvoinnin kt•hitykseen
5658: -Kelan tutkimustyön tuloksia vuodelta 1995
5659: 
5660: Työttömyys ja tulonjako
5661: 
5662:    Taloudellinen taantuma on tuonut työttö- , ovat vaikuttaneet kehitykseen ainakin välil-
5663: myyden sosiaalipolitiikan keskeiseksi ongel- lisesti. Aikuisten terveydentila on kehittynyt
5664: maksi. Kelassa meneillään oleva työttömyy- hyväänkin suuntaan. Suomalaisten koettu ter-
5665: den yhteiskunnallisia seurauksia koskeva tut- veydentila on ollut verrattain vakaa jo muu-
5666: kimus1 osoittaa, että nykyinen työttömyys on taman vuosikymmenen ajan, ja tämä kehitys
5667: helposti pitkittyvää ja valikoivaa ja sen seu- on jatkunut myös 1990-luvulla Kelan ja Sta-
5668: raukset ovat vakavia. Työkyvyttömyyseläk- kesin yhdessä suorittaman terveydenhuollon
5669: keelle siirrytään kolme kertaa muita useam- 1 väestötutkimuksen 1995 mukaan5 • Tuki- ja
5670: min. Työttömien kuolleisuus on myös yli kak- ' liikuntaelinten sairauksien kasvu näyttää py-
5671: sinkertaista. Työttömyyden ohella on tullut sähtyneen. Myös sepelvaltimosairaus ja sy-
5672: näkyviin toinen huolestuttava ilmiö: työllisten dämen vajaatoiminta ovat vähentyneet: se-
5673: työmarkkina-asemaan liittyy yhä enemmän pelvaltimosairaus etenkin työikäisillä ja sy-
5674: epävakaisuutta2•                                 dämen vajaatoiminta iäkkäillä.
5675:    Työnantajien suuria välillisiä työvoimakus-      Sosiaaliluokkien terveyserot ovat säilyneet
5676: tannuksia, mm. työantajien sosiaalivakuu- lähes ennallaan. Sen sijaan eriarvoisuuden
5677: tusmaksuja, on ajoittain syytetty siitä, että ne vaara saattaa piillä hammashoidossa. Yli 40-
5678: vähentävät työllistämistä. Tutkimus ei kuiten- vuotiaat suomalaiset ovat keskenään talou-
5679: kaan tue näitä väitteitä. Työllisyyden välitön dellisesti eriarvoisessa asemassa maksaes-
5680: j ousto sosiaalivakuutusmaksukiilan suhteen saan hammaslääkärin laskujaan; heitä erot-
5681: on osoittautunut varsin vähäiseksi. Sosiaali- telee eniten asuinpaikka5 •
5682: vakuutusmaksuprosentin suurillakaan muu-            Sairaanhoitovakuutuksen haasteet liittyvät
5683: toksilla ei voida nopeasti aikaansaada mer- väestön ikääntymisestä johtuvaan pitkäaikais-
5684: kittäviä työllisyysvaikutuksia3 .                ten sairauksien kasvavan hoidon tarpeeseen.
5685:    Kotitalouksien tulonjako on laman aikana Osteoporoosi on yleistyvä kansanterveyson-
5686: muuttunut yllättävän vähän Toimeentulotur- gelma. Kelan osteoporoositutkimusten 6 7
5687: vakatsauksen 1996 mukaan4 • Toimeentulo- mukaan 55-vuotiaista naisista runsaat 2/3 on
5688: erot alkoivat kasvaa vasta vuonna 1993. Vä- käyttänyt estrogeenikorvaushoitoa, ja selvä
5689: hiten on huonontunut yli 65-vuotiaiden toi- luukato on 3 %:lla ja lievä luukato 41 %:lla
5690: meentulo ja eniten alle 35-vuotiaiden.           ikäluokasta. Lääkkeettämän verenpainetau-
5691:                                                  din hoidon mahdollisuudet näyttävät Kelan
5692: Väestön terveys ja työkyky                       verenpainetutkimusten 8 9 mukaan hyviltä,
5693:                                                  kun potilaan neuvontaan kiinnitetään riittä-
5694:    Pitkäaikaissairaiden määrä on kasvanut, västi huomiota.
5695: mistä osa selittyy väestön ikääntymisestä.         Sairauksien ehkäisyn ja terveyden edistä-
5696: Myös työttömyys ja taloudelliset vaikeudet       misen korostaminen on sosiaaliturvan kus-
5697: 
5698: 
5699:                                               50
5700: tannusten kannalta hyödyllistä. Edistämällä      työmarkkina-asemaan voi liittyä myös ongel-
5701: työkyvyn ylläpitämistä tuetaan työhön osal-      mia suhteessa sosiaaliturvaan. Vuonna 1995
5702: listumista läpi työelämän. Työterveyshuollon     sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahan
5703: korvausuudistuksen edellyttämää painotusta       saajista lähes 2/3 oli ammatissa toimivia.
5704: työkyvyn ylläpitämiseen on syytä edelleen        Kelan tutkimusten 12 mukaan he olivat työ-
5705: tukea koulutuksen, kokeilujen ja neuvonnan       markkinoilla marginaalisissa asemissa olevia
5706: avulla 10 •                                      ryhmiä, joilla sairausvakuutuksen vähim-
5707:                                                  mäisturva oli usein yksi vaihe erilaisten so-
5708: Kansalaisten hyvinvointi                         siaaliturvaetuuksien ketjussa.
5709:                                                     Julkisuudessa keskustellaan aika ajoin so-
5710:    Vuonna 1995 alkoi kokeilu, jossa Kelan : siaaliturvan etuuksien väärinkäytöstä. Kelas-
5711: toimistot käsittelevät ja maksavat kunnan sa tehdyn etuuksien väärinkäytösselvityk-
5712: puolesta toimeentulotuen ns. kaavamaisen i sen 13 mukaan etuuksien varsinaisia väärin-
5713: osuuden. Kokeilun myötä asiakaspalvelu on käytöksiä ei voi pitää Kelan tai sosiaalitur-
5714: asiakkaiden mielestä kehittynyt pääosin van kannalta erityisen suurena ongelmana.
5715: myönteiseen suuntaan. Alustavien tutkimus- Ilmi tulleiden väärinkäytösten määrä ja nii-
5716: tulosten mukaan 11 lähes 2/3 oli sitä mieltä, hin liittyvät liikamaksut ovat vähäisiä suh-
5717: että Kela olisi soveliaampi paikka hoitaa teessa Kelan etuusmenojen volyymiin. Tosin
5718: toimeentulotukiasioita. Vastaajat pitivät Ke- mahdollista harmaan talouden merkittävää
5719: laa sopivampana kolmesta syystä: Kelassa laajenemista voi pitää uhkana myös Kelan
5720: ei ole ajanvarausta, muutkin sosiaaliturva- etuuksien väärinkäytön kannalta. Yhtenä syy-
5721: etuudet hoidetaan Kelan kautta ja ennen kaik- nä väärinkäytösten suhteelliseen vähyyteen
5722: kea Kelassa asiointi ei ole niin "huomiota he- on se, että Kelalla on pitkä kokemus henki-
5723: rättävää".                                       lötunnukseen perustuvan ja keskitetyn atk-
5724:     Taloudelliset toimeentulo-ongelmat ja ah- järjestelmän avulla hoidetun sosiaaliturvan
5725: dinko ilmenevät saman tutkimuksen 11 alus- ~. jakajana.
5726: tavissa tuloksissa. Ne antavat viitteitä siitä,
5727: että sosiaaliturvan leikkaukset saattavat ka- Suomalaisten käsitykset sosiaaliturvasta
5728: sautua samaan perheeseen. Jos perhe on saa-
5729: nut useampaa etuutta, lisääntyy todennäköi-         Kelan tutkimuksessa tarkasteltiin suoma-
5730: syys, että perhe kuuluu leikkauksissa menet- laisten sosiaaliturvaan liittyviä mielipiteitä ja
5731: täneisiin. Tosin ei vielä voida arvioida, kuin- käsityksiä vuonna 1995 14 • Vastaajien suhtau-
5732: ka suuresta ryhmästä on kysymys. Vastauk- tumisessa näkyy kriisitietoisuus. Vertailu ai-
5733:  sista tuli esiin myös toimeentulotuen riittä- kaisempiin tutkimuksiin paljastaa, että kan-
5734: mättömyys erityisesti lapsiperheissä.            salaismielipide on tiukentunut suhteessa sii-
5735:     Työttömät ja erityisesti perheet, joissa mo- hen, mitä voidaan pitää toimeentulon tasona,
5736:  lemmat vanhemmat ovat pitkäaikaistyöttö- jonka turvaaminen katsotaan yhteiskunnan
5737:  miä, ovat hyvinvoinnin riskiryhmä. Myös tehtäväksi. Kriisitietoisuutta osoittaa myös se,
5738:  epävakaa työmarkkina-asema on tutkimusten että enemmistö kannattaa valtion aktiivista
5739:  mukaan hyvinvointiriski, ja se näyttää vai- roolia työmarkkinoilla, mutta uusien työpaik-
5740:  kuttavan mm. terveydentilaan. Epävakaaseen
5741:                                                       7
5742: kojen luominen esimerkiksi lainanottoa lisää-              Impivaara 0. Osteoporoosi- ei pelkästään
5743: mällä saa jopa työttömien jyrkän tuomion.                  naisten terveysongelma. Esitelmä tutkimus- ja
5744: Enemmistö vastaajista pitää sosiaaliturvaa                 kehitysyksikön esittelytilaisuudessa Kela-hal-
5745: byrokraattisena.                                           lissa 12.12.1995.
5746:                                                       8
5747:                                                          Jula A. Elintapamuutokset kohonneen veren-
5748:                                                          paineen ehkäisyssä ja hoidossa. 1 Kirjallisuus-
5749: Sosiaaliturva ja EU                                      katsaus. Suom Lääkäril1995; 50: 1957-63.
5750:                                                        9
5751:                                                          Jula A. Elintapamuutokset kohonneen veren
5752:    Kela on yhdessä Helsingin yliopiston Kan-             paineen ehkäisyssä ja hoidossa. II Käytännön
5753: sainvälisen talousoikeuden instituutin kans-             tavoitteet. Suom Lääkäril1995; 50: 1964-7.
5754: sa tutkinut asumisen perustuvaa sosiaalitur-          10
5755:                                                          Järvisalo J, Laine A, Lamberg M, Matikainen
5756: vaa Euroopan unionissa 15 • Ongelmana Suo-               E, Ytjänheikki E, toim. Tositarinoita työkyvyn
5757: men ja EU:n lainsäädännön välillä on työtä               ylläpitämisestä. Seminaariraportti. Turku 5.-
5758: tekemättömien asema. Suomessa sosiaalitur-               6.6.95. Helsinki: Työterveyslaitos, sosiaali- ja
5759: va koskee kaikkia, mutta yhteisön lainsäädän-            terveysministeriö, 1996.
5760:                                                       11
5761: tö ei yleensä myönnä turvaa työtä tekemät-               Haapola 1. Asiakkaiden näkökulma
5762:                                                          toimeentulotukikokeiluun. Ennakkotietoja
5763: tömille. Tämä aiheuttaa helposti aukkoja sel-
5764:                                                          14.2.1996.
5765: laisen henkilön sosiaaliturvaan, jolla ei ole         12
5766:                                                          Niemelä H. Sairausvakuutuksen
5767: työntekijän tai ammatinharjoittajan statusta
5768:                                                          vähimmäispäivärahan poistaminen murentaa
5769: ja joka ei voi vedota perheenjäsenyyteen.                perusturvaa. Sosiaaliturva 1995: 20.
5770:                                                       13
5771:                                                            Tuomikoski H. Tutkimus liikamaksuista ja
5772: 1
5773:     Tuomikoski H. Hukkaputki? Tutkimus                     väärinkäytöksistä Kelan etuuksissa. Julkaise
5774:     pitkittyvän työttömyyden yhteiskunnallisista           maton raportti 27.10.1995.
5775:     seurauksista. Julkaisematon tiivistelmä seuran-   14
5776:                                                          Marski J. Suomalaisten sosiaaliturvaan liittyviä
5777:     ta-aineiston tuloksista 8.11.1995.                   mielipiteitä ja käsityksiä. Helsinki: Kansan
5778: 2
5779:     Marski J. Työn jakaminen ja sosiaaliturva. Esi-      eläkelaitos, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuk-
5780:   telmä 27 .2.1996. (Julkaisematon).                     sia 7, 1996.
5781: 3                                                     15
5782:   Rantala 0. Sosiaalivakuutusmaksujen vaikutus           Sakslin M. Asumiseen perustuva sosiaaliturva
5783:   yritysten kannattavuuteen ja                           ja henkilöiden liikkuvuus Euroopan unionissa.
5784:   työllistämismahdollisuuksiin. Helsinki: Kansan-        Helsinki: Helsingin yliopiston Kansainvälisen
5785:   eläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuk-      talousoikeuden instituutin julkaisuja 22, 1995.
5786:   sia 5, 1995.
5787: 4
5788:   Sosiaali- ja terveysministeriö, Kansaneläkelai-
5789:   tos ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja
5790:   kehittämiskeskus. Toimeentuloturvakatsaus
5791:    1996. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö,
5792:   julkaisuja 1996:3.
5793: 5
5794:     Arinen S, Klaukka T, Lehtonen R. Terveyden-
5795:     huollon väestötutkimus 1995. (Ennakkotietoja).
5796: 6
5797:     Impivaara 0. Osteoporoosin toteamisesta ja
5798:     arvioinnista. Esitelmä Lounais-Suomen alueen
5799:     kliinisen kemian koulutuspäivillä Turussa
5800:     31.8.1995.
5801:                     K 5/1996 vp
5802: 
5803: 
5804: 
5805: 
5806: KERTOMUS HALLITUKSEN TOIMENPITEISTÄ
5807:            VUONNA 1995
5808: 
5809: 
5810:  Annettu Eduskunnalle 1996 vuoden valtiopäivillä
5811:                                Eduskunnalle
5812: 
5813: Valtiopäiväjärjestyksen 29 §: n mukaisesti Eduskunnalle annetaan kertomus
5814: hallituksen toimenpiteistä vuonna 1995, joka sisältää:
5815: 
5816: 1.    Hallituksen toimenpiteet vuonna 1995 valtiopäiväpäätösten johdosta;
5817: II.   Muut tärkeimmät tapahtumat valtakunnan hallinnossa ja
5818: 111. Suomen suhteet ulkovaltoihin.
5819: 
5820: 
5821: Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996
5822: 
5823: 
5824: 
5825:                              Tasavallan Presidentti
5826: 
5827: 
5828: 
5829:                              MARTTI AHTISAARI
5830: 
5831: 
5832: 
5833: 
5834:                                                              Pääministeri Paavo Lipponen
5835: 
5836: 
5837: 
5838: 
5839:                                   ISSN 0355-4058
5840:                                   OY EDITAAB. HELSINK11996
5841:                                                     HAKEMISTO
5842:                                                                                                 Osa        HE:n tai
5843:                                                                                                            luvun n:o
5844: Aasian kehityspankki ja -rahasto                     ....................................... .    III      17.4.2
5845: Afrikan kehityspankki ja -rahasto. ............................................ .                 111      17.4.3
5846: Aikuiskoulutuksen rahoitus....................................................... .               1/0PM    286/1993 vp
5847: Aikuiskoulutus            ..................................................................... . 11/0PM   5.
5848: - korkeakoulujen .................................................................... .           11/0PM   6.4
5849: Ajoneuvohallinto ................................................................... .            11/LM    9.
5850: Ajoneuvokatsastus ..................................................................... .         1/LM 5911995 vp
5851: Ajoneuvovero. ............................................................................ .      1/VM 160/1994 vp
5852: Ajoneuvoveron kantaminen ja veronpalautus .......................... .                            1/VM 133/1995 vp
5853: Alaikäisten tahdosta riippumaton hoito                        .............................. .    1/STM92/1992 vp
5854: Alioikeudet ............................................................................. .       II/OM2.2
5855: Alkoholiasiat ............................................................................. .          4.5
5856:                                                                                                   11/STM
5857:                                                                                                 1/STM  119/1994 vp
5858: Alkoholijuomat, veroton maahantuonti. ................................... .                     1/LM   329/1993 vp
5859: Alkoholijuomaveron alennus .................................................... .               1/VM   156/1995 vp
5860: Alkoholin kulutus .................................................................... .        1/STM  104/1986 vp
5861: Alkuperäiskansasopimus, ILO:n ............................................... .                 IIOM   248/1994 vp
5862: Alue- ja val1ion paikallishallinnon jäijestelmä                              .............. .   II/SM  2.
5863: Alueellinen elinkeinopoli1iikka ............................................ .                  11/KTM 5.5
5864: Alueellinen kehittäminen, rahoitus ja organisointi ................. .                          IISM   99/1993 vp
5865: Aluepoli1iikka ........................................................................... .    II/SM      6.
5866: Aluerakenne ja yhdyskuntasuunnittelu                              ......................... .   11/YM      4.2
5867: Aluksen takavarikon välttäminen ............................................. .                 1/LM       15811995 vp
5868: Aluksen turvallisuusjäijestelmä                   ......................................... .   1/LM       329/1993 vp
5869: AlusjätelaiJ?S~Ö~. uudis~inen.                              ............................... .   1/YM       32311994 vp
5870: Alusturvalhsuussaannosten uudistaminen ................................ .                       1/LM       34411994 vp
5871: Arnma1illinen koulutus            ........................................................ .    11/0PM     4.
5872: - kokonaistilanne ....................................................................... .     1/0PM      126:711993 vp
5873: Ammatillinen kuntoutus              ...................................................... .    11/TM      7.5
5874: Arnma1illiset aikuiskoulutuskeskukset, toiminta-avustukset                                      1/0PM      57:22/1991 vp
5875: Amma1illiset oppilaitokset, toiminnan säätely ...................... .                          1/0PM      25211990 vp
5876: Amma1illisten oppilaitosten kunnallistaminen                                 .............. .   1/0PM      288/1994 vp
5877: Arnma1invalinnanohjaus ....................................................... .                11/TM      7.2
5878: Arnmat1ikomeakoulu................................................................. .           1/0PM      319/1994 vp
5879: AndoiTa .................................................................................. .    111        5.6
5880: Antalk1is, yhteistyö ................................................................. .        111        12.3
5881: Arava- ja komotukilainoitus, laskentaperusteet ..................... .                          1/YM       29211992 vp
5882: Aravalainajäijestelmän kehittäminen                          .............................. .   1/YM       106:3311989 vp
5883: Aravalainoitus ........................................................................ .       11/YM      5.2
5884: Aravarahoituksen kehittäminen                      ........................................ .   1/YM       17711993 vp
5885: Arldinen neuvosto          ............................................................... .    111        12.2
5886: Arldinen yhteistyö ................................................................. .          111        12.
5887: Armahdusasiat ........................................................................ .        II/OM      1.
5888: Arvo·o~l!~jäijestelmä             ........................................................ .    IIOM       104/1990 vp
5889: Arvonlisavero ........................................................................... .     1/VM       88/1993 vp
5890: - palautusten takaisinperintä kunnilta. ...................................... .                1/VM       244/1993 vp
5891: Arvonlisäveron vaikutus asumiskustannuksiin                                ................ .   1/YM       126:22/1993 vp
5892: Arvonlisäverotus ...................................................................... .       1/VM       283/1994 vp
5893:                                                                                                 11/VM      4.4
5894: - asumiskustannukset ................................................................ .         1/VM       76/1994 vp
5895: 
5896: 360228Y
5897: 4
5898: 
5899:     Arvopapereiden siirtoleimavero ............................................ .                       IIVM   2011992 vp
5900:     Aseidenriisunta, Euroopan ................................................... .                     I!UM   K 4:1/1991 vp
5901:     Asesulku, asevalvonta ja aseidenriisunta                         ......................... .        III    14.
5902:     Asevelvollisten huolto ........................................................... .                IIISTM 3.7
5903:     Asevelvollisten koulutus ...................................................... .                   II/PLM 4.2
5904:     Asevelvollisten ylläpito............................................................. .             II/PLM 5.
5905:     Asevelvollisuusaikana erääntyvät opintolainat                             ................ .        IISTM  2811993 vp
5906:     Asiakasmaksutulot, valtionosuusjärjestelmä ............................ .                           IISM   276/1992 vp
5907:     Asumisen tukimuotojen selkeyttäminen                           ........................... .        IIYM   152:3011994 vp
5908:     Asumiskustannukset, arvonlisäveron vaikutus ........................ .                              IIYM   126:22/1993 vp
5909:     Asumisoikeusasunnot ............................................................. .                 IIYM   59/1990 vp
5910:     Asumisoikeusyhdistykset ...................................................... .                    IIOM   16/1994 vp
5911:     Asumistuki     ........................................................................... .        II!YM  5.4
5912:     Asumistukijäijestelmän kehittäminen                         .............................. .        IIYM   105/1990 vp
5913:                                                                                                         IIYM   7511988 vp
5914:     Asunnottomat ........................................................................ .             IIIYM  5.5
5915:     Asunto-oikeudet ..................................................................... .             II/OM  2.2
5916:     Asuntoasiat lääninhallituksissa                       ......................................... .   IIYM   96:2/1980 vp
5917:     Asuntolainajäijestelmän uudistaminen                             .............................. .   IIYM   263/1990 vp
5918:     Asuntorahoituksen kehittäminen                            ..................................... .   IIYM   106:3311989 vp
5919:     Asuntosäästöpalkkiojäijestelmä                         ........................................ .   IIIYM  5.6
5920:     Asuntotoimi ............................................................................... .       II/YM  5.
5921:     - lainoitus ................................................................................... .   IIIYM  5.1
5922:     Asunto velalliset, maksuvaikeuksissa olevat. ............................ .                         IIYM   5511993 vp
5923:     Audiovisuaalinen ala ja tekijänoikeus                             ............................. .   IIIOPM 7.
5924:     Autoverolaki, invalidipalautus .................................................. .                 IIVM   4211993 vp
5925:     Autoverotus .............................................................................. .        IIIVM  4.5
5926:                                                                                                         IIVM   32111994 vp
5927:     Avohoidon palvelut, hoidon priorisointi.. ................................ .                        IISTM  122:2811992 vp
5928:     - maksupolitiikka ...................................................................... .          IISTM  122:28/1992 vp
5929:     Avoin komeakoulu                ............................................................. .     IIIOPM 6.4
5930:     Baltian maat, Suomen suhteet .................................................. .                   III    5.2
5931:     - ystävyystoiminta ..................................................................... .          IIOPM 57:30/1991 vp
5932:     - Suo!llen kauppa;··············:·····::·················································           III    5.2.2
5933:     - halhnnonalmttamen yhtetsty.o. ................................................ .                  III    5.2.3
5934:     Barents-yhteistyö .................................................................. .              III    12.1
5935:     Biotekniikan neuvottelukunta .............................................. .                       IISTM  34911994 vp
5936:     Dosenttiopetus, turvaaminen Helsingin yliopistossa ............... .                                IIOPM 25011990 vp
5937:     ECE ......................................................................................... .     III    13.7
5938:     ECOFIN .................................................................................... .       II/VM  2.
5939:     Eduskunta ja Euroopan unioni ............................................. .                        IIOM   318/1994 vp
5940:     Ehdonalainen vapaus               ........................................................... .     IIOM   2311990 vp
5941:     Elatusapujen perintä              ........................................................... .     IIOM   6411983 vp
5942:                                                                                                         IIOM   24711982 vp
5943:     Elinkeinoja edistävä tutkimustoiminta                   .............................. .            II/KTM 3.
5944:     Elinkeinojen valvonta ja taxkastus                 ................................... .            II/KTM 2.
5945:     Elinkeino politiikka, alueellinen ................................................ .                II/KTM 5.5
5946:     Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimustoiminta                            ........... .            IIIKTM 8.2
5947:     Elinkeinotulon verottaminen .................................................. .                    IIKTM 81/1994 vp
5948:     Elinkeinoverolaki ................................................................... .             IIVM   198/1993 vp
5949:     Elintarvike- ja maatalousjäijestö FAO                  ............................... .            III    13.5.1
5950:     Elintarvikeapu ....................................................................... .            III    20.2
5951:     Elintarvikevalvonta ................................................................. .             IIIKTM 2.4
5952:     Elintarvikevirasto ................................................................... .            IIIKTM 2.4
5953:     Eläinlääketieteellinen opetus ja tutkimus                    ........................ ..            IIOPM 228/1994 vp
5954:     Eläinlääkintötoimi ................................................................. .              II/MMM 7.
5955:                                                                                                                                5
5956: 
5957: Eläkeindeksit ............................................................................ .         IISTM    24711993 vp
5958:                                                                                                      IISTM    126:1511993 vp
5959: El~e~~estelm~ hallinto              ..................................................... .          IISTM    117/1993 vp
5960: EläkeJaiJestelmat ................................................................... .              II/STM   2.1
5961: Eläkekassojen ja eläkesäätiöiden toimintapääoma                                   ....... .          IISTM    187, 188/1995 vp
5962: Emolehmäpalkkiot .................................................................... .              IIMMM    36211994 vp
5963: Energ!aky~~!'l~kset, kansainväliset ......................................... ..                     III      17.2
5964: Energian saastö ....................................................................... .            IIIKTM   6.2
5965: Energiantuotannon ympäristöhaitat                     .................................. ..          IIIKTM   6.6
5966: Energiapoliittinen tilanne ...................................................... .                  IIIKTM   6.1
5967: Energiapolitiikka ....................................................................... .          1/KTM    S 4/1993 vp
5968:                                                                                                      II/KTM   6.
5969: Energiatc:~ologia ·······:···::···:··················································                IIIKTM   6.3
5970: Ennakkoaanestyksen kehittäminen                                ................................ .    IIOM     1411992 vp
5971: Enso-Gutzeit Oy ja Veitsiluoto Oy, sulautuminen ................. ..                                 1/KTM    11:7/1995 vp
5972: Erikoishammashuoltopalvelujen saatal!uus. .............................. .                           IIOPM    32311993 vp
5973: Erityislukiot ............................................................................. .        IIOPM    17611993 vp
5974: Erityisryhmien kuntoutus .......................................................... .                IISTM    152:2711994 vp
5975: Erityisryhmien palveluiden turvaaminen                                   ...................... ..   IISTM    152:2411994 vp
5976: Erityistason sairaanhoito ...................................................... .                   II/STM   3.11
5977: Erämaalain täytäntöönpano .................................................. .                       1/YM     42/1990 vp
5978: Esiopetuksen toteutuminen                       .............................................. ..    II/OPM   3.2
5979: Esitutkintalainsäädäntö                 ...................................................... .     IIOM     1411985 vp
5980: Esteellisyyskysymyksiä                   ..................................................... ..    IIOM     K 8:3/1989 vp
5981: Etelä-Kmjalan sairaanhoitopiiri                      .......................................... .    IISTM    104:2711988 vp
5982: Etuosto-oikeus, kunnan .......................................................... ..                 1/YM     104/1989 vp
5983: ETYJ ......................................................................................... .     111      10.4
5984: EU, Suomen toiminta hallinnonaloittain                               ......................... ..    111      2.13
5985: EU :n hallinto ............................................................................. .       111      2.8
5986: EU :n työllisyyttä edistävät hankkeet                          ............................... ..    IIITM    9.
5987: EU :n laajentuminen ............................................................... .                111    2.11
5988: EU-asioiden yhteensovittaminen                         ........................................ .    111    2.5
5989: EU-~~enyyden vaikutus kasvinsuojeluun ............................... ..                             IIMMM 16811994 vp
5990: EU-Jasenyys ............................................................................ .           II/UM  1.
5991: EU-maat, Suomen suhteet ........................................................ .                   111    3.
5992: EU-politiikka, selonteon antaminen eduskunnalle.................. ..                                 1/UM   135:6/1994 vp
5993: EU-rekrytoinnit ....................................................................... .            111    2.9
5994: Euroopan aseidenriisunta                     .................................................. .    1/UM   K 4:1/1991 vp
5995: Euroopan investointipankki ................................................... .                     II/VM  2.
5996: Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki                                   .................. ..   111    5.3.4.1
5997: Euroopan Neuvosto ............................................................... ..                 III    11.
5998: Euroopan parlamentin edustajien vaalit                                ........................ ..    IIOM   29711994 vp
5999: Euroopan talouskomissio ECE .............................................. .                         111    13.7
6000: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjäijestö ETY J                                  ............. .   111    10.4
6001: Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikka                                       ........ ..   111    2.2
6002: Euroopan ~oni, taloudelliset suhteet.. ................................... .                         111    2.3
6003:  - Suomen Jasenyys. .................................................................... .           II/UM  1.
6004:  Euroopan unioni ja eduskunta                      ........................................... ..    IIOM   31811994 vp
6005:  Euroopan unionin kehitysyhteistyö                         ................................... ..    111    2.4
6006:  Euroopan unionin neuvosto, lainsäädäntökysymy.kset.. .......... .                                   1/UM   18411995 vp
6007:                                                                                                      1/UM   194/1995 vp
6008:  Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikka                                                    III    2.2
6009:  FAO .......................................................................................... .    111    13.5.1
6010:  Finnfund ................................................................................ .         111    5.3.5
6011:  Geologian tutkimuskeskus .................................................... .                     IIIKTM 3.1.1
6012:  Hallinnon kehittäminen                 ....................................................... .    IIIVM  7.
6013: 6
6014: 
6015: Hallituksen eduskunnalle antamat kertomukset                                                        IIVNK K 4:12/1991 vp
6016: Hallituksen teettämät tutkimukset                              ................................ .   IIVNK K 4:1211991 vp
6017: Hallitus ...................................................................................... .   II
6018: Hallitusten välinen konferenssi 1996                          ................................. .   III    2.10
6019: Hammashuollon korvaukset .................................................. .                       IISTM  10411995 vp
6020: Hammashuolto, kustannukset ................................................... .                    I/STM  17811989 vp
6021:                                                                                                     IISTM  145/1991 vp
6022: Hammaslääketieteen opetus                      .............................................. ..    I/OPM 126:511993 vp
6023: Helsingin yliopiston apteekki- ja kalenterioikeudet                                                 IIOPM 250/1990 vp
6024: Helsingin yliopiston khjasto                    .............................................. .    IIOPM 25011990 vp
6025: Henkilöliikenteen kysyntä .................................................... .                    IIILM  2.2
6026: Henkilörekisterilainsäädäntö                      ............................................ .    IIOM   31111993 vp
6027: Henkilöstörahastot ............................................................... ..               IIITM  6.3
6028: Hevostalous .............................................................................. .        IIIMMM 2.3
6029: lllTAS-jäijestelmä ............................................................... .                IIYM   61/1990 vp
6030: Hoitotiede, muu terveydenhuollon opetus ja tutkimus                                                 IISTM  10711993 vp
6031: Hoitotyön valtakunnallinen kehittäminen                                ....................... .    IIISTM 3.10
6032: Holhouslainsäädäntö                ........................................................... .    IIOM   224/1982 vp
6033: Holhoustoimen organisaation uudistaminen ........................... ..                             IIOM   16/1995 vp
6034: Hovioikeudet .......................................................................... .           II/OM  2.2
6035: Humanitaarinen ja elintarvikeapu                         ..................................... .    III    20.
6036: Huoneenvuokralainsäädännön toimivuus                                  ........................ .    IIYM   304/1994 vp
6037: Huoneenvuokralaki ................................................................ .                IIYM   166/1991 vp
6038: Huumausainelainsäädäntö                     .................................................. .    IIOM   18011992 vp
6039: Huumeiden väärinkäyttäjien hoito                           .................................. ..    I/STM  117:31/1990 vp
6040: Huumenuorten hoito ............................................................ ..                  IISTM  201/1989 vp
6041: Huumepoliisiyksikkö................................................................. .              I/SM   152:2/1994 vp
6042: HVK 1996 ............................................................................... ..         III    2.10
6043: IAEA ......................................................................................... .    III    13.6
6044: Thmisoikeuskysymykset ........................................................ .                    III    16.
6045: ILO .......................................................................................... .    III    13.5.2
6046: Dtaopiskelijat, päätoimisesti opiskelevien opintatuki ............. ..                              IIOPM 40/1994 vp
6047: Dta~:P,~skelijo.~~en ..opintos?siaaliset ongelmat .......................... .                      IIOPM 312/1993 vp
6048: InariJarven saannostelyhaittakorvaukset. .................................. .                       IIMMM 152:1811994 vp
6049:                                                                                                     IIMMM 11:3/1995 vp
6050: Indeksi- Ja.~sitapP,ioiden vähennys.oikeus ........................... .                            IIVM   354/1994 vp
6051: lnnovaatiOJaJJesteJmä ................................................................ .            IIKTM 72:9/1995 vp
6052: Investointiluontoiset työt ...................................................... .                 IIITM  10.
6053: Itämeren alueen yhteistyö ................................................... ..                    III    5.3.3.3
6054: IVY -maiden ja Suomen suhteet ........................................... .                         III    5.1.2
6055: Joukkovelkakiljalainojen valvonta konkurssissa                                                      IIVM   45/1987 vp
6056: Joukkoviestintä ...................................................................... .            IIILM  6.3
6057: Joustava eläkeikäjäijestelmä           .............................................. ..            IISTM  2611993 vp
6058:                                                                                                     IISTM  126:14/1993 vp
6059: Jugoslavia, entinen .................................................................... .          III    5.4
6060: Julkisen hallinnon uudistaminen                      ..................................... .        IIVM   S/1990 vp
6061: Julkiset eläkkeet, yhteyden purkaminen ............................... ..                           IIVM   96/1993 vp
6062: Julkisten eläkkeiden kehittäminen                      ................................... .        IIVM   11011992 vp
6063: Julkisuus- ja salassapitosäännöks.ei .......................................... .                   IISM   5711994 vp
6064: Junavaunutilaukset, Transtech Oy ............................................ .                     IIKTM 220:2/1994 vp
6065: Juomapakkausten lisävero ........................................................ .                 IIVM   3011994 vp
6066: Jätehuolto ............................................................................... .        IIYM   7711993 vp
6067: Jääliikennelaki ...................................................................... .            IIYM   95/1990 vp
6068: Kaapelilähetystoiminta .......................................................... .                 IILM   108/1986 vp
6069: Kaavoitusasiat lääninhallituksissa                    ................................... ..        IIYM   96:211980 vp
6070: Kahdenvälinen kehitysyhteistyö ........................................... .                        III    19.
6071:                                                                                                                           7
6072: 
6073: Kahdenvälinen kulttuuriyhteistyö                        ...................................... .   III    18.
6074: Kahdenväliset sopimukset                    .................................................. .   II/UM  3.
6075: Kaivoslaki ................................................................................. .     LrrM   33/1990 vp
6076: Kaivostoiminta ja malminetsintä .......................................... .                       11/KTM 5.2
6077: Kaksoismandaatin kielto ........................................................... .              110M   35171994 vp
6078: Kalanviljely, valtion .................................................................. .         1/MMM 72:511995 vp
6079: Kalastuslaki .............................................................................. .      1/MMM 17911993 vp
6080: Kalatalous .................................................................................. .    IIIMMM 4.
6081: Kansainvälinen atomienergiajåljestö IAEA                                  .................... .   111    13.6
6082: Kansainvälinen erityisalojen yhteistyö                         ............................... .   III    24.
6083: Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto                                    .............. .   III    17.4.5
6084: Kansainvälinen metsäpolitiikka ................................................ .                  1/MMM K 4:211991 vp
6085: Kansainvälinen työjmjestö ILO                         ....................................... ..   111    13.5.2
6086: Kansainvälinen valuuttarahasto, IMF                           ................................ .   III    17.5
6087: Kansainvälinen ympäristö- ja kehitysyhteiseyö........................ .                            1/UM   S 111995 vp
6088: Kansainvälisen työjåljestön yleissopimukset                                 .................. .   1/TM   23911989 vp
6089: Kansainväliset energiakysymykset                         ..................................... .   111    17.2
6090: Kansainväliset oikeusapupyynnöt                        ....................................... .   II/OM  1.
6091: Kansainväliset työvoimapalvelut ......................................... .                        11/TM  7.6
6092: Kansainväliset ympäristörahastot                          .................................... .   111    17.4.6
6093: Kansainvälistyminen opiskelussa                           .................................... .   IIIOPM 4.5
6094: Kansaivälistä erityissuojelua nauttivat henkilöt                                   ........... .   IISM   2/1992 vp
6095: Kansalaisopistojen tuntimäärät ................................................. .                 IIOPM 152:1311994 vp
6096: Kansalaisvastuu ........................................................................ .         IISTM  S/1989 vp
6097: Kansallispuistojen hallinta ja hoito                     .................................... ..   1/MMM 126:1011993 vp
6098:                                                                                                    1/MMM 152:21/1994 vp
6099: Kansaneläkelaitoksen hallinto                 ............................................ .       IISTM  30711993 vp
6100: Kansaneläkelaitoksen rahoitus                  ........................................... .       IISTM  288/1992 vp
6101: Kansanopistojen toimintaedellycykse1 ...................................... .                      IIOPM 152:1411994 vp
6102: Kansan~pistojen toiminnan tukeminen                          ............................. .       IIOPM 110/1993 vp
6103: Kansanaanestys.......................................................................... .         110M   136/1989 vp
6104: Kantokykyluokituksen korvaaminen                         ................................. .       IISM   6411993 vp
6105: Kasvinjalostus ........................................................................... .       1/MMM 20311993 vp
6106: Kasvinsuojelu, ED-jäsenyyden vaikutus. .................................. .                        1/MMM 16811994 vp
6107: Katsastusasetus ....................................................................... .          1/LM   18011993 vp
6108: Kauppa ja ympäristö .............................................................. .               III    22.2
6109: Kauppa- ja teollisuusministeriö                 .......................................... .       1/KTM
6110:                                                                                                    IIIKTM
6111: - komiteat, toimikunnat, työryhmät.. ........................................ .                    IIIKTM 10.
6112: Kehittämispalvelut pienille ja keskisuurille yrityksille                                           IIIKTM 5.6
6113: Kehitys- ja korkotukiluotot .................................................. .                   111    19.2
6114: Kehitysapu, Suomen YK:n kautta kanavoima ......................... .                               111    13.11
6115: Kehitysvammaisten erityishuolto                       ...................................... .     11/STM 3.8
6116: Kehitysyhteistyö, monenvälisen määrärahojen jako ................ .                                1/UM   122:2/1992 vp
6117: - avustukset järjestöille                                                                          111    19.3
6118: - YK:n                                                                                             111    13.10
6119: - kahdenvälinen                                                                                    111    19.
6120: Kehitysyhteistyön evaluoinnin rahnitus. ................................... .                      1/UM   152:111994 vp
6121: Kehitysyhteistyön kehittäminen. ............................................... .                  1/UM   K 9/1994 vp
6122: Ke!lltysy~~~~työstrategia, pitkän aikavälin .......................... .                           1/UM   122:111992 vp
6123: Keitele-PmJanteen kanava ...................................................... .                  1/LM   57:43/1991 vp
6124: KELAn lisäosuudet .............................................................. .                 IISM   122:4/1992 vp
6125: Kemikaali- ja öljyvahinkojen korvausjåljestelmät                                                   LrrM   35011994 vp
6126: Kemikaalivahingot, öljysuojarahasto ....................................... .                      IIYM   33411994 vp
6127: Kera Oy .................................................................................... .     IIIKTM 4.
6128: KERA Oy:n myöntämät korkotukilainat ................................. .                            IIKTM 72:1011995 vp
6129: 8
6130: 
6131: Kesannointi ................................................................................ .   IIIMMM 2.2
6132: Keski- ja Itä-Euroopan maat, Suomen suhteet ...................... .                             III    5.3
6133: Keski- ja Itä-Euroopan yhteiscyö.............................................. .                 IIUM   72:111995 vp
6134: Kesäyliopistojen opiskelu ja maksut.. ...................................... .                   I/OPM 152:15/1994 vp
6135: KIE-maat .................................................................................. .    III    5.3.3.4
6136: Kiinteistö- ja siivouspalvelujen yhtiöittäminen ....................... .                        INM    152:411994 vp
6137: Kiinteistön kunnossa- ja puhtaanapitokustannukset                                                IIYM   35411992 vp
6138: Kiinteistörekisteri          ............................................................... .   IIMMM 6/1985 vp
6139: Kiinteistövero ........................................................................... .     INM    5011992 vp
6140: Kilpailuvirasto ......................................................................... .      IIIKTM 2.2
6141: Kiijastoautojen peruskoijaus                  .............................................. .   IITM   126:21/1993 vp
6142: Kiijastojen perustamishankkee.t................................................ .                I/OPM 152:17/1994 vp
6143: Kiijeopistojen toiminnan tukeminen                          ................................ .   I/OPM 110/1993 vp
6144: Kirkolliset asiat ..................................................................... .        II/OPM 2.
6145: Kolin kansallispuisto ............................................................. .            Lr(M   307/1990 vp
6146: Konkurssilainsäädäntö                ....................................................... .   I/OM   29/1985 vp
6147:                                                                                                  I/OM   190/1983 vp
6148:                                                                                                  I/OM   183/1992 vp
6149: Konkurssirikostutkinnan virat                    ......................................... .     I/SM   122:511992 vp
6150: Konserniavustuksen verottaminen ........................................ .                       IIKTM 81/1994 vp
6151: Koijausavustukset .................................................................. .           Itr(M  5.8
6152: Korkeakoulujen aikuiskoulutus                      ....................................... .     II/OPM 6.4
6153: Korkeakoulujen lisämäärärahojen kohdentaminen .................. .                               I/OPM 152:10/1994 vp
6154: Korkeakoulujen määrärahat                 ................................................ .     I/OPM 122:911992 vp
6155: Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen                             ................... .     I/OPM 144/1992 vp
6156: Korkeakoulujen voimavarat                 ................................................ .     I/OPM 126:4/1993 vp
6157: Korkeakouluopintoihin myönnettävä opintotuki,.aika............. .                                I/OPM 226/1993 vp
6158: Korkeakoulut ja tutkimus                 ................................................. .     II/OPM 6.
6159: Korkeakoulut, perustutkinnot ja opiskelijavalinta ................... .                          IIIOPM 6.3
6160: Korkein hallinto-oikeus            ....................................................... .     II/OM  2.2
6161: Korkein oikeus ..................................................................... .           II/OM  2.2
6162: Korkotukilainoitus, asuntojen ................................................ .                 ltr(M  5.7
6163: Korvausten takaisinperintä                 ............................................... .     I/OM   3611992 vp
6164: Koskien suojelu ........................................................................ .       Lr(M   25/1986 vp
6165: Kotieläintuotannon edellytykset                    ....................................... .     IIMMM 145/1994 vp
6166: Kotihoidon tuki, osittainen ....................................................... .            I/STM 7711990 vp
6167: Kotikuntalain vaikutukset .................................................... .                 I/SM   104/1993 vp
6168: Kotimaan matkailun edistäminen ....................................... ..                        IIIKTM 7.
6169: Kotimaisen tutkimustoiminnan rahoitus                            ......................... .     I/OPM 57:24/1991 vp
6170: Kotipalvelut ja kotisairaanhoito .......................................... .                    I/STM K 4:7/1991 vp
6171: Kotona tapahtuva hoito ........................................................... .             IIISTM 3.4
6172: Kotona työtätekevien sosiaalitw::va .......................................... .                 I/STM K 10:511990 vp
6173: Koulukuljetukset          ................................................................ .     I/OPM 126:611993 vp
6174: Koulutuksen perusturva ........................................................ .                IIIOPM 3.1
6175: Koulutuksen tuloksellisuuden arviointi                          .......................... .     II/OPM 3.1
6176: Koulutus ................................................................................. .     I/OPM 126:4/1993 vp
6177: Kriminaalihuoltotyö ............................................................... .            II/OM  4.
6178: Kriminaalipotilaat, säännösten uudistaminen ........................... .                        I/STM 22611994 vp
6179: Kulttuuripoliittinen selonteko .............................................. .                  I/OPM S 1/1993 vp
6180: Kulttuuripolitiikka ................................................................ .           IIIOPM 8.
6181: Kulttuuriyhteistyö, kahdenvälinen .......................................... .                   III    18.
6182: Kulttuuriympäristön suojelu ja hoito ................................... .                       ltr(M  4.4
6183: Kuluttaja-asiamies ................................................................. .           IIIKTM 2.5
6184: Kuluttajaneuvonta ................................................................. .            II/KTM 2.1
6185: Kuluttajatutkimuskeskus ...................................................... .                 IIIKTM 2.6
6186: Kuluttajavalituslautakunta ................................................... .                 II/KTM 2.2
6187:                                                                                                                             9
6188: 
6189: Kuluttajavirasto ....................................................................... .        IIIKTM   2.1
6190: Kunnallinen kansanäänestys                     .............................................. .   IIOM     136/1989 vp
6191: Kunnallislain tarldstmninen ................................................. .                   IISM     254/1989 vp
6192: Kunnallislain uudistmnisen periaatteet                           ............................ .   IISM     70/1992 vp
6193: Kunnan etuosto-oikeus ......................................................... .                 IIYM     104/1989 vp
6194: Kuntahallinto ........................................................................ ..         II/SM    5.
6195: Kuntajaon kehittänlinen                  .................................................... .   IISM     255/1989 vp
6196: Kuntalain vaikutusten seuranta. ................................................ .                IISM     192/1995 vp
6197: Kuntaliitokset, vapaaehtoisten kannustaminen. ........................ .                          IISM     222/1990 vp
6198: Kuntatason suunnittelu, rakennettu ympäristö                                    ............. .   IIIYM    4.3
6199: Kuntien kalleusluokitusjfujestelmä........................................... .                   I/VM     164/1995 vp
6200: Kuntien perustuslainsuoja ......................................................... .             IIOM     LA 86/1994 vp
6201: Kuntien talous, uudistusten yhteisvaikutus .............................. .                       IISM     158/1993 vp
6202: Kuntien valtionosuusjfujestelmä                       ....................................... .   IISM     214/1991 vp
6203: Kuntoutus................................................................................... .    IISTM    S 1/1994 vp
6204: Kuntoutusjfujestelmä ............................................................ .               IISTM    K 4:9/1991 vp
6205: Kuntoutusjfujestelmän kehittäminen                          ................................. .   IISTM    S 1/1994 vp
6206: Kuntoutuslainsäädännön vaikutukset                            ............................... .   IISTM    S 1/1994 vp
6207: Kuuden kuukauden sääntö ........................................................ .                I/VM     76/1995 vp
6208: Kypros ..................................................................................... .    III      5.6
6209: Kyröjoen alajuoksun tulvansuojelu                          .................................. .   IIMMM    34/1990 vp
6210: Lainanottovaltuuksien lisääminen                        ..................................... .   I/VM     153/1994 vp
6211: Lainvalmistelu ...................................................................... ..          II/OM    3.
6212: Lainvalmistelun taso              ........................................................... .   IIOM     K 6:1/1993 vp
6213: Lakien lepäämääm jättänlinen                       .......................................... .   IIOM     234/1991 vp
6214: Lapsen saattaminen rokotukseen työaikana                                 ................... ..   IITM     44/1986 vp
6215: Lapsiperlleiden tukimuodot, yhteensovitus ............................ .                          IISTM    28/1995 vp
6216: Lasten hoitojfujestelmien kehittänlinen                        .............................. .   IISTM    319/1990 vp
6217: Lasten ja nuorten asema ja ympäristö ................................ ..                          I/STM    S/1989 vp
6218: Lasten ja nuorten henkinen kasvuympäristö                                 .................. ..   IISTM    S/1989 vp
6219: Lasten kotihoidon tuki ......................................................... .                IISTM    72:12/1995 vp
6220: Lasten oikeusturv.a .................................................................... .        IISTM    201/1989 vp
6221: Lasten päivähoito .................................................................... .          IISTM    211/1994 vp
6222:                                                                                                   IIISTM   3.5
6223:                                                                                                   IISTM    331/1994 vp
6224: Lastensuojelu ............................................................................. .     IISTM    S/1989 vp
6225: Lastensuojelun kehittänlinen ................................................ .                   IISTM    177/1989 vp
6226:                                                                                                   IISTM    K 7:13/1988 vp
6227: Lastentarllanopettajakoulutus                   ........................................... .     IIOPM    196/1994 vp
6228: Latinalaisen Amerikan kehityspankki                         .............................. ..     III      17.4.4
6229: Lehdistö- ja kulttuuri tehtävät, ulkoasiainministeriön .......... ..                              II/UM    4.
6230: Leimaverolaki, ennakkotietomenettel}! ..................................... .                     I/VM     30/1992 vp
6231: - kuntasektori............................................................................. .     I/VM     30/1992 vp
6232: Lentokentät       ......................................................................... .     IIILM    3.
6233: Lentoliikenneturvallisuus              .................................................... .     IIILM    5.3
6234: Lihahygienialaki ........................................................................ .       I/MMM    4911994 vp
6235: Liikenne ja ympäristö .............................................................. .            IIILM    4.
6236: Liikenne- ja viestintäyhteistyö, kansainvälinen ..................... .                           III      21.
6237: Liikennejuopumus ..................................................................... .          IIOM     1871992 vp
6238: Liikenneministeriö ................................................................. .            IIILM
6239:                                                                                                   IILM
6240:  -komiteat ja toimikunnat ......................................................... .             II/LM    11.
6241:  Liikenneministeriön hallinnonalan liiketoiminta                                                  II/LM    8.
6242:  Liikenneministeriön tutkimustoiminta                 ............................. .             II/LM    10.1
6243:  Liikennepalvelut........................................................................ .       IIILM    2.
6244:  2 360228Y
6245: 10
6246: 
6247: Liikenneraittiuskampanja                ................................................... .   1/STM  104/1986 vp
6248: Liikenneturvallisuus ............................................................... .          11/LM  5.
6249: Liikennevalvonnan tehostaminen                         .................................... .   1/SM   117:2/1990 vp
6250: liikenneväylät .......................................................................... .     11/LM  3.
6251: liikkuvan poliisin virkajäljestelyt                     ................................... .   1/SM   117:1/1990 vp
6252: Liikunnan koulutuskeskukset, valtakunnalliset ..................... .                           1/0PM  19411993 vp
6253: Liikunta ................................................................................. .    11/0PM 9.1
6254: Liikuntakasvatustyön määrärahat                     ....................................... .   1/0PM  117:12/1990 vp
6255: liikuntapaikkojen rakentaminen                        ..................................... .   1/0PM  117:1211990 vp
6256: Lomarahajäljestelmän kehittäminen                           ............................... .   1/STM  104:25/1988 vp
6257: Lossiliikenne.............................................................................. .   1/LM   72:611995 vp
6258: Lukioiden rakentaminen ........................................................... .            1/0PM  152:1111994 vp
6259: Lukion määrällisen sääntelyn pwkaminen                              ....................... .   1/0PM  17611993 vp
6260: Lunastustoimitukset ............................................................... .           Lr(M   33/1990 vp
6261: Luokaton lukio ......................................................................... .      11/0PM 3.3
6262: Luonnonmukainen maataloustuotanto                             ............................. .   11/MMM 2.2
6263: Luonnonsuojelu ja luonnon virldstyskäyttö                             ..................... .   Jlr(M  4.5
6264: Luonnonsuojelualueen perustaminen                           ............................... .   Lr(M   82/1990 vp
6265: Luonnonsuojelualueiden hoito                   ............................................ .   11/MMM 3.3
6266: Luonnonsuojelulain uudistaminen ....................................... .                       Lr(M   K 7:3/1988 vp
6267: Luonnonsuojelulaki ................................................................ .           Lr(M   33/1990 vp
6268: Luonnonsuojelumäärärahat, eräiden yhdistäminen ................ .                               Lr(M   152:2911994 vp
6269: Luonnonsuojeluohjelmien toimeenpano                             ........................... .   Lr(M   57:57/1991 vp
6270: Lupajäljestelmien karsiminen                    ........................................... .   INM    141/1993 vp
6271: Lähialueyhteisey.ö....................................................................... .     1/UM   72:1/1995 vp
6272: Lähialueyhteistyötä hmjoittava ulkomaanyhdis.ty.s. .................. .                         1/0PM 152:911994 vp
6273: Lähipalvelujen turvaaminen                    ............................................. .   Lr(M   TA 65111979 vp
6274: Länsi- Euroopan unioni WEU ............................................. .                      111    10.3
6275: Lääkehuollon toteutuminen                 ................................................. .   1/STM  8711986 vp
6276: L~~et,. antroposo~~.e~ ~omeopaattiset .v~misteet                                                1/STM  101/1993 vp
6277: L~- J~ hammaslääkärikeskus, arvonhsaverotus ................ .                                  INM    LA 113, 114/1994 vp
6278: Laamnhalhnto ......................................................................... .        II/SM  3.
6279: Lääninoikeudet ..................................................................... .          II/OM  2.2
6280: Maa- ja metsätalousministeriö              ........................................... .        11/MMM
6281:                                                                                                 1/MMM
6282: - komi.teat, to.imikunn~t, ~Y..öryh~ät. ......................................... .             11/MMM 8.
6283: Maa-ameslaki, turvelamsaadanto .............................................. .                 Lr(M   K 6:26/1982 vp
6284: Maahanmuuttajien koulutus                   .............................................. .    11/0PM 3.6
6285: Maailman elintarvikeohjelma WFP                        ................................... .    III      13.11
6286: M~lman kauppa~~est?, WTO                       ........................................... .    III    17.3
6287: Mamlman terveySJaiJestö WHO .......................................... ..                       III    13.5.3
6288: Maailmanpankki ja muut kehitysrahoituslaitokset                                                 III    17.4
6289: Maailmanpankki ja IDA ........................................................... .             III    17.4.1
6290: Maakaariuudistuksesta tiedottaminen ....................................... .                   110M   120/1994 vp
6291: Maanmittaus .............................................................................. .    11/MMM 6.
6292: Maanpuolustushenki ............................................................... .            11/PLM 2.2
6293: Maaoikeudet .......................................................................... .        II/OM  2.2
6294: Maaseudun kehittäminen ..................................................... .                  11/MMM 2.3
6295: Maaseudun pienyritystoiminta                  ............................................ .    1/MMM 126:9/1993vp
6296: Maaseudun ympäristönsuojelu                   ............................................ .    Jlr(M  3.3
6297: Maaseutuelinkeinolaki............................................................... .          1/MMM 311/1994 vp
6298:                                                                                                 1/MMM 6611990 vp
6299:                                                                                                 1/MMM 39/1991 vp
6300: Maaseutuhallinto ...................................................................... .       1/MMM 191/1992 vp
6301: Maaseutupoliittinen selonteko              ............................................ .       1/SM   S 211993 vp
6302: Maatalouden tukijäijestelmät ................................................ .                 1/MMM 148:111994 vp
6303:                                                                                                                             II
6304: 
6305: 
6306: Maatalous ............................................................................... .        IIIMMM 2.
6307: Maataloustulon kehittäminen ............................................... .                      IIIMMM 2.1
6308: Maataloustuotteiden marlddnointi                        ...................................... .   IIIMMM 2.2
6309: Maatalousverotus ....................................................................... .         unvM 173/1994 vp
6310: Maatilatalouden kehittämisrahasto                         .................................... .   1/MMM 205/1993 vp
6311: Maatilatalouden rakenteen kehittäminen                                 ....................... .   IIIMMM 2.3
6312: Maitohygienialain muuttaminen ............................................... .                    1/MMM 2511995 vp
6313: Maitohygienialaki ..................................................................... .          1/MMM 6111994 vp
6314: Makeisvero ............................................................................ .          vnvM   57:61/1991 vp
6315: Maksuton oikeudenkäynti                      ................................................. .   I/OM   18511992 vp
6316: Maksuttomat oikeudenkäynnit ............................................. .                        II/OM  2.3
6317: Malminetsintä ......................................................................... .          IIIKTM 5.2
6318: Malta ....................................................................................... .    III    5.6
6319: Marlddnatuomioistuin                 ......................................................... .   II/OM  2.2
6320: Massatyöttömyys ....................................................................... .          I/TM   K 8:11/1992 vp
6321: Matkailun edistänliskeskus .................................................... .                  IIIKTM 7.
6322: Matkailun edistäminen .......................................................... .                 II/KTM 7.
6323: Matkakustannukset, eräiden opiskelijoiden ............................. .                          IITM   240/1993 vp
6324: Matkustajaluettelo.t .................................................................... .        I/LM   34411994 vp
6325: Merenkulun veronhuojennukset ........................................... .                         vnvM   199/1993 vp
6326: Merentutkimuslaitos               ............................................................ .   IIILM  10.2
6327: Merijatkoyhteydet Keitele-Päijänteen kanavalla                                     ........... .   I/LM   57:4311991 vp
6328: Meriliikenneturvallisuus ....................................................... .                 IIILM  5.2
6329: Me~~~~.tustoiminta .............................................................. .                II/SM  10.
6330: Menvaylat ................................................................................ .       IIILM  3.
6331: Meriympäristön suojelu ............................................... ,........... .              III      22.4
6332: Metsähallitus .......................................................................... .         IIIMMM 3.3
6333: Metsäkeskukset ......................................................................... .         1/MMM 11711995 vp
6334: Metsänhoito- ja perusparannustyöt                         .................................... .   IIIMMM 3.1.3
6335: Metsänhoitoyhdistykset ............................................................ .              1/MMM 19311995 vp
6336: Metsänparannusvarat, v. 1995 säästy.v.ät .................................. .                      1/MMM 152: 1911994 vp
6337: Metsäntutkimus ........................................................................ .          IIIMMM 3.4
6338: Metsäntutkimuslaitoksen kehittäminen                                .......................... .   1/MMM 110:2511986 vp
6339: Metsäpoliittiset asiat             ........................................................... .   IIIMMM 3.1.2
6340: Metsästys ................................................................................ .       IIIMMM 4.
6341: Metsästyslaki ............................................................................. .      1/MMM 8811995 vp
6342:                                                                                                    1/MMM 300/1992 vp
6343: Metsätalouden yleiskehitys                  ................................................ .     IIIMMM 3.1
6344: Metsätalous ................................................................................ .     IIIMMM 3.
6345: Metsätuloverotulojen menetykset, korvaukset                               ................... .    LrYM   266/1993 vp
6346: Metsäviljelyaineiston riittävyys ............................................. .                   1/MMM 146/1994 vp
6347: Ministeri julkisoikeudellisen laitoksen hallinnossa                                                I/OM   K 8:211989 vp
6348: Ministeri yhtiön hallinnossa                   ............................................. .     I/OM   K 8:311989 vp
6349: Ministerin esteellisyys             ........................................................ .     I/OM   K 8:111989 vp
6350: Ministerivastuujäijestelmä, uudistaminen ........................... .                             I/OM   K 8:411989 vp
6351: Ministeriöiden toimialamuutokse1 ............................................ .                    I/OM   306/1994 vp
6352: Ministeriöiden pohjoismaiset yhteydet ............................... .                            III    4.2.3
6353: Mittatekniikan keskus .......................................................... .                 IIIKTM 2.8.1
6354: Monenkeskinen yhteistyö ..................................................... .                    III      5.3.4
6355: Monenvälinen kehitysyhteistyö, määrärahojen jako ............ .                                    I/UM     122:211992 vp
6356: Monenväliset sopimukset ...................................................... .                   II/UM    3.
6357: Moottoriajoneuvoverotus ...................................................... .                   IvnvM    4.6
6358: Moottorikelkan käyttölupa ................................................... .                    LrYM     95/1990 vp
6359: Moottorikeikkojen telamerldnnät                         ..................................... .    LrYM     16311995 vp
6360: Museoiden toiminta .............................................................. .                I/OPM    S 1:411993 vp
6361: Musiikkioppilaitokset             .......................................................... .     II/OPM   3.7
6362: 12
6363: 
6364: 
6365: Naisten vapaaehtoinen asepalvelus                                                                IIIPLM 1.
6366:                                                                                                  1/PLM 13111994 vp
6367: Nato-yhteistyö ...................................................................... ..         III    10.2
6368: Neuvoa-antava kansanäänestys ............................................. .                     I/OM   13611989 vp
6369: Neuvostoliiton ydinvoimatuotanto ....................................... .                       1/KTM 29511994 vp
6370: Nuoriso-ohjelma, kansliapäällikkötyöryhmän .......................... .                          I/TM   11:8/1995 vp
6371: Nuo~so~vatustyö                ............................................................ ..   IIIOPM 9.
6372: Nuol"!soty~ .:··············································································     II/OPM 9.2
6373: Nuonsotyottöm~ys ·····::·:· .. ::······················································          I/TM   K 8:1011992 vp
6374: Nuorten asema Ja ympanstö ................................................ ..                    I/STM S/1989 vp
6375: Nuorten he.~.!le.!l ~vuympäristö ........................................ .                      I/STM S/1989 vp
6376: Nuorten tyossäkäynti ............................................................. ..            I/STM S/1989 vp
6377: Nuuksion kansallispuisto, alueelle jäävät tontit ...................... .                        IIYM   111/1993 vp
6378: OECD ....................................................................................... .   III    17.1
6379: Oikeudenkäyntikulujen korvaus................................................ .                  I/OM   19111993 vp
6380: Oikeudenkäyntimenettely                   .................................................. .   I/OM   139/1993 vp
6381: Oikeusaputoiminta, yleinen ...................................................... .              II/OM  2.3
6382: Oikeushenkilön rangaistusvastuu. ............................................. .                 I/OM   9511993 vp
6383: Oikeuslaitos ........................................................................... .       II/OM  2.
6384: Oikeusministeriö ..................................................................... .         I/OM
6385:                                                                                                  II/OM
6386: - komiteat, toimikunnat ja työryhmät ...................................... .                    II/OM  5.
6387: Oikeusturvavakuutus ................................................................. .          I/OM   18511992 vp
6388: Omaisuudenhoitoyhtiöt         ....................................................... .          IIIVM  5.3.3
6389: Ongelm~ätehuolto     ............................................................... ..          IIYM   K 8:911987 vp
6390: Opetfi\jankoulutuksen kehittäminen                  ................................. .          I/OPM 166/1989 vp
6391:                                                                                                  I/OPM 122:811992 vp
6392: Opettaj~?ulu~ ................................................................... ..             I/OPM K 4:5/1991 vp
6393: Opetusnnmsteno ..................................................................... .           I/OPM
6394:                                                                                                  IIIVM
6395: -komiteat, toimikunnat ja työryhmät ...................................... .                     11/0PM 11.
6396: Opintokeskus, toiminnan seuraaminen ..................................... .                      I/OPM 11911993 vp
6397: Opintotuen kehittäminen........................................................... .             I/OPM 21:1/1995 vp
6398:                                                                                                  I/OPM K 8:9/1989 vp
6399:                                                                                                  I/STM 110:50/1986 vp
6400: Opintotuki ............................................................................... .     IIIOPM 10.
6401: Opintotukiuudistus .................................................................. .          I/OPM K 8:9/1989 vp
6402: Opiskelijoiden matkakustannukset                        .................................. .     I/TM   240/1993 vp
6403: Oppilaan erottaminen ................................................................ .          I/OPM 23/1995 vp
6404: Oppilaanohjaus ..................................................................... .           I/OPM 17611993 vp
6405: Oppisopimuskoulutus ................................................................ .           I/OPM 11:211995 vp
6406:                                                                                                  I/OPM 21611994 vp
6407:                                                                                                  I/OPM 200/1993 vp
6408: Ounasjoen erityissuojelu, korvaukset .................................. ..                       IIYM   279/1982 vp
6409: Paikallishallinnon uudistaminen                       ...................................... .   IISM   100/1990 vp
6410: Pakolais- ja siirtolaispolitiikka                 .......................................... .   III    15.
6411: Pakolaiset     ............................................................................. .   IISM   4711990 vp
6412: Pakolaiskysymykset               .......................................................... ..   1/UM   K 8:3611987 vp
6413:                                                                                                  1/STM K 8:411987 vp
6414: Pakolaisten vastaanotto ......................................................... .              11/STM 3.15
6415: Palkkaturva ........................................................................... .        110M   181/1992 vp
6416:                                                                                                  II/TM  6.2
6417: - pienyrittäjän                                                                                  I/TM   106:3011989 vp
6418: Palvelurakenteen uudistaminen, sosiaali- ja terveysalan                                          IIISTM 3.9
6419: Palvelussuhteet, eräiden eläkeoike.us ........................................ .                 1/0PM 316/1992 vp
6420: Pankkien tila    ........................................................................ .      IIIVM  5.3.1
6421:                                                                                                                          13
6422: 
6423: 
6424: Pankkituki                                                                                       1/VM   375/1992 vp
6425:                                                                                                  IIIVM  5.3
6426:                                                                                                  1/VM   379/1992 vp
6427: Pankkivaltuutettujen tehtävät              ............................................ .        1/VM   32/1992 vp
6428: Parlamentaarinen valtiontalouden tarkastus. ............................. .                      1/VM   342/1994 vp
6429: Patentti- ja rekisterihallitus        ................................................ ..        IIIKTM 2.7
6430: Pelastushallinto ...................................................................... .        II/SM  8.
6431: Pelitoimintojen haitat ................................................................ .        I/SM   275/1994 vp
6432: Pemeiden tukeminen ............................................................. .               IISTM S/1989 vp
6433: Pemekäsite sosialihuollossa            ................................................ .        I/STM 210/1994 vp
6434: Pemepoliittiset etuudet ............................................................ .           IIISTM 3.2
6435: Perintö- ja lahjaverotus ............................................................. .         1/VM   68/1995 vp
6436:                                                                                                  IIIVM  4.2
6437: Perunan rengasmätä .................................................................. .          IIMMM 87/1995 vp
6438: Perusk01jaus- ja perusparannuslainoitus                      ........................ .          IIIYM  5.2
6439: Peruskoulu, valtionosuusperustelut .......................................... .                  IIOPM 335/1995 vp
6440: Peruskoulujen ja lukioiden rakentaminen ................................ .                       I/OPM 152:11/1994 vp
6441: Perusoikeusuudistus       ........................................................... .          I/OM   234/1991 vp
6442: Perusparannuslainoituksen jäJjestäminen                        ...................... .          IIYM   104:30/1988 vp
6443: Perustoimeentuloturva       ......................................................... .          IISTM K 8:20/1987 vp
6444: Perusturvalautakunnan tehtävät             .......................................... .          I/STM K 6:2/1994 vp
6445: Petoeläinvahinkojen korvaaminen                ...................................... .          IIMMM 47/1994 vp
6446: Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan edistäminen                                                II/KTM 5.3
6447: Pienyrittäjien palkkaturvan kehittäminen                       ...................... .          IITM   106:30/1989 vp
6448: Pienyrittäjien vuosilomaraha            ............................................. .          I/STM  104:25/1988 vp
6449:                                                                                                  I/STM  106:29/1989 vp
6450: Pitkän tähtäyksen suunnitelma, hallituksen                            ...................... .   1/VNK LA 22/1992 vp
6451: Pohjoismaat, Suomen suhteet ................................................... .                III    4.
6452: Pohjoismaiden kauppapoliittinen yhteistyö                             ...................... .   III    4.2.4
6453: Pohjoismaiden kehitysyhteistyö                    .......................................... .   III    4.2.5
6454: Pohjoismaiden ministerineuvosto ......................................... .                      III    4.2.2
6455: Pohjoismaiden neuvosto ......................................................... .               III    4.2.1
6456: Pohjoismaiden rauhanturvaamisyhteistyö ........................... ..                            III    4.2.6
6457: Pohjoismaiset yhteydet hallitustasolla                         ............................ ..   III    4.2
6458: Poliisimies- käsite....................................................................... .     I/SM   57/1994 vp
6459: Poliisin henkilöstö voimavarat, kohdentaminen .................... .                             IISM   106:6/1989 vp
6460: Poliisin toimintavalmiuden turvaaminen.................................. .                       I/SM   152:3/1994 vp
6461: Poliisin virat ......................................................................... .       I/SM   221/1990 vp
6462: Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminta                                           I/SM   126:2/1993 vp
6463: Poliisiorganisaation kehittäminen                       .................................... .   I/SM   50:5/1987 vp
6464: Poliisipiirien ruotsinkieliset palY.elut. ....................................... .              I/SM   104:3/1988 vp
6465: Poliisipiirien sivupalvelupisteet                    ....................................... .   I/SM   104:3/1988 vp
6466: Poliisipiirijaotus ja poliisipiirien yhteistoiminta                           .............. .   I/SM   155/1991 vp
6467: Poliisitoimi .............................................................................. .    II/SM  7.
6468: Porotalous ................................................................................. .   IIIMMM 4.
6469: Postipankki Oy:n toiminta                   ............................................... ..   1/VM   71/1987 vp
6470: Postitoiminta. ............................................................................. .   IILM   11:511995 vp
6471:                                                                                                  I/LM   49/1993 vp
6472:                                                                                                  IIILM  6.3
6473:  Potilasvahinkolain uudistaminen                 ....................................... .       I/STM 32611994 vp
6474:  Pudasjärven turvevoimala            ................................................... .       IIYM   2511986 vp
6475:  Punkahmjun luonnonsuojelualue                   ....................................... .       IIYM   78/1990 vp
6476:  Puoluerekisteri   ..................................................................... .       II/OM  1.
6477:  Puolustushallinnon rakennuslaitns ............................................ .                I/PLM K 6:111994 vp
6478:                                                                                                  I/PLM  17411993 vp
6479:  - henkilöstön asema                                                                             I/PLM  17411993 vp
6480: 14
6481: 
6482: Puolustushallinto ...................................................................... .           II/PLM   1.
6483: Puolustusmateriaalin varastotilat ja varaosat .......................... ..                          1/PLM    152:4/1994 vp
6484: Puolustusministeriö        ............................................................. .           1/PLM
6485:                                                                                                      II/PLM
6486: -työryhmät                                                                                           II/PLM   7.
6487: Puolustustarvikealan tutkimus                 ......................................... .            1/PLM    72:2/1995 vp
6488: Puolustusvalmius ..................................................................... ..            IIIPLM   2.
6489: Puolustusvoimien poliisitoiminta               ........................................ .            II/PLM   1.
6490:                                                                                                      1/PLM    5711995 vp
6491: Puolustusvoimien palkka- ja vh:karakenne                                .................... .       LrVM     69/1994 vp
6492: Puolustusvoimien työ- ja asumisolosuhteet                               .................... .       1/PLM    K 8:311992 vp
6493: Päihdeasiat ................................................................................ .       IIISTM   4.5
6494: P~h~eo!ojen kehitys v. 1993 ................................................ .                       IISTM    K 12/1994 vp
6495: Pmväho1to ................................................................................ .         IISTM    K 10:311990 vp
6496: Radanpidon rahoitus ................................................................ .               IIILM    7.
6497: Raha- ja valuuttamarlddnat                  ................................................ .       ILrVM    5.1
6498: Raha-arpajaisten voittovarat                  .............................................. .       IIOPM    S 1:711993 vp
6499:                                                                                                      IIOPM    122:1411992 vp
6500: Raha-automaattivaroin toimivat yhdistykset                                                           IISTM    206/1990 vp
6501: Raha-automaattivaroin toimivat yhteisöt                                                              IISTM    206/1990 vp
6502: Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö                                                             IISTM    170/1993 vp
6503:                                                                                                      IISTM    126:1811993 vp
6504: Rahalain muuttaminen                    ....................................................... .    LrVM     17011983 vp
6505: Rahalaitos ................................................................................. .       ILrVM    5.
6506: Rahaliiton kolmas vaihe, Suomen liitty.minen ........................ ..                             LrVM     135:2/1994 vp
6507: Rahoitusjä.Ijestelmän tervehdyttäminen, ti.edo.nanto................. .                              LrVM     152:6/1994 vp
6508: Rahoitusmarlddnoiden valvonta                           ....................................... .    ILrVM    5.2
6509: Raittiustyö ............................................................................... .        IIISTM   4.5
6510: Rajajoet. ..................................................................................... .    IIYM     25/1986 vp
6511: Rajavaroolaitos ......................................................................... .          II/SM    10.
6512: Rajoitetusti verovelvollisen taiteilijan verotus                                .............. ..    LrVM     62/1991 vp
6513: Rajoitetusti verovelvollisen urheilijan v.emtus........................ ..                           LrVM     62/1991 vp
6514: Rakennemuutokset .................................................................. .                IIITM    8.2
6515: Rakennettu ympäristö                 .......................................................... .    IIIYM    4.3
6516: Rakennettu ympäristö ja rakentaminen                                  ........................ ..    IIIYM    6.
6517: Rakennushallinnon organisaation uudistus, henkilöstö............ .                                   LrVM     214/1994 vp
6518: Rakennushankkeet, kunnan lisätehtävät .................................. .                           IIYM     1411995 vp
6519: Rakennuskiellot             .................................................................. ..    IIYM     135/1989 vp
6520: Rakennuskustannukset ......................................................... .                     IIIYM    5.3
6521: Rakennustoimi, valtion ............................................................ ..               ILrVM    8.1
6522: Rakennusvero ........................................................................ .              LrVM     316/1990 vp
6523: Rakentamisasiat lääninhallituksissa                             ............................... .    IIYM     96:2/1980 vp
6524: Rangaistusten täytäntöönpano                         .......................................... .    IIOM     2311990 vp
6525: Ratahallintokeskus ............................................................... ..                IIILM  9.
6526: Ratainvestointien turvaaminen                      ........................................... ..    IILM   225/1994 vp
6527: Rataveikon kunto. ...................................................................... .           IILM   11:6/1995 vp
6528: Rauhanturvaamistoiminta, henkilöstön asema ...................... .                                  1/PLM K 4:311991 vp
6529: - YK:n .......................................................................................       III    13.4
6530: Rautatieveikko ........................................................................ .            IIILM  3.
6531: Rekisterihallinto            .................................................................. .    II/SM  4.
6532: Rekisteritoimistot ja valtion paikallishallinto                                  .............. ..   IISM   15411991 vp
6533: Riistatalous ................................................................................ .      IIIMMM 4.
6534: ~kosl~n ~?konai~u~distus, periaatteet ................................... .                          IIOM   94/1993 vp
6535: Rikosirun täsmentäminen .......................................................... .                 IIOM   301/1994 vp
6536: Rikoslaki .................................................................................... .     IIOM   136/1989 vp
6537: Rintama-avustukset, maksaminen ulkomaalaisille.................. ..                                  IISTM 47:2/1994 vp
6538:                                                                                                                       15
6539: 
6540: Rintamalisän indeksikorotukset                      ....................................... .    IISTM  152:25/1994 vp
6541: Riskirahoitus, pienten yritysten ................................................ .              IIKTM 152:2311994 vp
6542: Rokottaminen, lapsen saattaminen työaikana .......................... .                          IITM   4411986 vp
6543: Ruotsinkielinen tiedottaminen ammattikoululaisille                                               IITM   104:28/1988 vp
6544: Ruotsinkielinen työpaikkatiedottaminen                              ....................... .    IITM   128:4811984 vp
6545: Saamelaisten kulttuuri-itsehallintD............................................ .                IIOM   24811994 vp
6546: Saimaan jäänmUITOn avustaminen............................................ .                     1/LM   72:811995 vp
6547: Sairaala-apteekit ja lääkekeskus, lääkejakelu                           ................... .    IISTM  337/1994 vp
6548: Sairasautojen ja taksien työnjako ........................................... .                  1/LM   52,87/1994 vp
6549: Sairauspäivärahajärjestelmä ja kuntoutus, uudistus                                               IISTM  124/1995 vp
6550: Sairausvakuutus .................................................................... .           IISTM  145/1991 vp
6551: - korvaustaso ............................................................................. .    IISTM  8511992 vp
6552: -kehittäminen ........................................................................... .      I/STM  K 10:4/1990 vp
6553: Sairausvakuutusjärjestelmä                   .............................................. .    IISTM  129/1987 vp
6554:                                                                                                  IISTM 314/92, 251/92 vp
6555:                                                                                                  IIISTM 2.1
6556: San Marino ............................................................................. .       III    5.6
6557: Satovahinkojen korvausjärjestelmä                    ................................... .       IIIMMM 2.3
6558: Schengen-neuvottelut           ......................................................... .       III    15.3
6559: Siemenperunan laatuvaatimukset ............................................. .                   IIMMM 364/1994 vp
6560: Siirtolaispolitiikka ................................................................. .         III    15.
6561: Siirtolaisuus ja kansainväliset työvoimapalvelut                            ............ .       IIITM  7.6
6562: Sijoituksia suojaavat sopimukset, kansainväliset ................ .                              III    23
6563: Sisäasiainministeriö .............................................................. .            II/SM
6564:                                                                                                  IISM
6565: - komiteat, toimikunnat ja työryhmät                                                             II/SM  11.
6566: Siviilipalvelusmiesten koulutus ja sijoittaminen                                ........... .    IITM   8/1985 vp
6567: Siviilipalvelussäännösten valmistelu                     .................................. .    IITM   134/1990 vp
6568: Sokiin kaivos ............................................................................. .    IIYM   25/1986 vp
6569: Sopimuks!t_, kahdenväliset. ....................................................... .            II/UM  3.
6570: - monenväliset ........................................................................... .     II/UM  3.
6571: Sopimushoito, huumeista riippuvaisten.................................... .                      IIOM   18011992 vp
6572: Sosiaali- ja nuorisotyön kenttätyö ......................................... .                   IISTM S/1989 vp
6573: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä                                                 IIISTM 3.
6574: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne                            ................... .    IISTM 72:1111995 vp
6575: Sosiaali- ja terveysministeriö ................................................ ..               IIISTM
6576:                                                                                                  IISTM
6577: - komiteat ja työryhmät ............................................................ .           IIISTM 6.
6578: Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilanne kunnissa                      ............... .           IISTM  K 6:2/1993 vp
6579: Sosiaali- ja terveyspoliittinen päätöksenteko                      ................. .           IISTM  K 8:711992 vp
6580: Sosiaali- ja terveyspolitiikka, ehkäisevä ................................. .                    IIISTM 4.
6581: Sosiaaliturvaa koskeva selonteko              ...................................... .           IISTM  188/1994 vp
6582:                                                                                                  IISTM  K 6:2/1994 vp
6583:  Sosiaaliturvamaksu, työnantajan............................................... .                IISTM  2711991 vp
6584:  Sosiaaliturvan kehittäminen, yleiset periaatteet ................... .                          IISTM  K 8:811992 vp
6585:  Sosiaaliturvan rahoitus ............................................................ .          IISTM  23711993 vp
6586:                                                                                                  IISTM  28711993 vp
6587:                                                                                                  IISTM  K 10:1/1990 vp
6588:                                                                                                  IISTM  K 8:9/1992 vp
6589:  Sosiaalivakuutus ................................................................... .          IIISTM 2.1
6590:  - oikeusturva.............................................................................. .   IISTM  K 10:211990 vp
6591:  - kehittäminen ........................................................................... .    IISTM  110:50/1986 vp
6592:  Sosiaalivakuutusetuuksien taso                   .......................................... .   IISTM  20911994 vp
6593:  Sosialistimaat, entiset, Suomen kauppa .................................. .                     IIUM   K 6:411993 vp
6594:  Sotainvalidit ja veteraanit, sosiaaliturva .............................. .                     IISTM  57:5311991 vp
6595:  Sotaveteraanihuolto .................................................................. .        IIISTM 3.7
6596: 16
6597: 
6598: 
6599: Sotilaseläkejärjestelmän uudistaminen                                                              IIPLM    57:3/1991 vp
6600: Sotilasvammakorvausten indeksikorotukset                                                           IISTM    152:26/1994 vp
6601:                                                                                                    IISTM    122:2711992 vp
6602: Suomen Akatemian tutkimusvarat                         ..................................... .     IIOPM    122: 1511992 vp
6603: Suomen EU-puheenjohU\juus ................................................. .                      III      2.12
6604: Suomen ja IVY -maiden väliset suhteet ................................ ..                          III      5.1.2
6605: Suomen ja Venäjän väliset suhteet .................................... ..                          III      5.1.1
6606: Suomen kauppa entisten sosialistimaiden kanssa                                                     1/UM     K 6:411993 vp
6607: Suomen Keski- ja Itä-Euroopan toimintaohjelma                                                      III      5.3.3
6608: Suomen kielipolitiikka EU :ssa ............................................ ..                     III      2.6
6609: Suomen Pankin ohjesääntö                   ................................................. .     1/VM     K 4:1111991 vp
6610: Suomen suhteet ulkovaltoihin                    ............................................ .     III
6611: Suomen suhteet Pohjoismaihin ............................................ .                        III      4.
6612: Suomen suhteet Keski- ja Itä-Euroopan maihin                                   ............ ..     III      5.3
6613: Suomen suhteet Baltian maihin ............................................ .                       III      5.2
6614: Suomen suhteet EU-maihin ................................................... .                     III      3.
6615: Suomen suhteet Aasian valtioihin                        .................................... .     III      8.
6616: Suomen suhteet Lähi-idän valtioihin                         ................................ .     III      8.
6617: Suomen suhteet Afrikan valtioihin                         .................................. .     III      8.
6618: Suomen suhteet Aasian valtioihin                        .................................... .     III      8.
6619: Suomen suhteet Euroopan ulkopuolisiin maihin                                    ............ .     III      7.
6620: Suomen suhteet Latinalaisen Amerikan valtioihin                                                    III      8.
6621: Suomen taloudelliset suhteet Välimeren maihin                                    .......... ..     III      6.
6622: Suomen taloussuhteet Euroopan ulkopuolisiin maihin                                                 III      9.
6623: Suomen toiminta Euroopan unionissa                             ............................ ..     III      2.
6624: Suomen urheiluopisto ............................................................ .                IIOPM    194/1993 vp
6625: Suomi, V eniijä, IVY -maat, kauppasuhteet ............................ .                           III      5.1.3
6626: - hallinnonaloittainen yhteisty.ö. ................................................ .              III      5.1.4
6627: Suunnyymälät, lähipalvelujen turvaaminen ............................. .                           1/YM     TA 65111979 vp
6628: Suuronnettomuuksien tutkiota                      .......................................... .     II/OM    1.
6629: Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret.. ........................................ ..                    IIOPM    72:4/1995 vp
6630: Syy~~~~tos          ........................................................................ .     IIOM     6311993 vp
6631: Sr,y~avn:a~tot ·: .................................................................... .           II/OM    2.3
6632: Sähkomarlddnalaki .................................................................... .           1/KTM    138/1994 vp
6633: Sähkömarlddnoiden uudistus .............................................. ..                       IIIKTM   6.4
6634: Sähkövero .................................................................................. .     1/KTM    13811994 vp
6635:                                                                                                    1/VM     18711992 vp
6636: Sääpalvelu ................................................................................. .     IIILM    10.3
6637: Säästökassatoiminta            ............................................................. .     1/VM     126:3/1993 vp
6638:                                                                                                    1/VM     11:111995 vp
6639: Säästökassojen valvonta. ........................................................... .             1/VM     72:311995 vp
6640: Säätiöasiat ............................................................................. .        II/OM    1.
6641: Taaja-asutus ............................................................................. .       1/YM     214/1972 vp
6642: Taide ........................................................................................ .   IIIOPM   8.
6643: Taidepolitiikka ........................................................................ .         IIIOPM   8.
6644: Ta.! te~~. ~eskustoi!flikunta, !llaksullinen palvelutoiminta........ ..                            IIOPM    57:2811991 vp
6645: TmtediJOiden sos1oekonommen asema ................................ ..                              IIOPM    S 1:6/1993 vp
6646: Takaajan asema             ................................................................... .   I/OM     18311992 vp
6647: Taksien ja sairasautojen työnjako                      ...................................... ..   IILM     52, 8711994 vp
6648: Taloudellinen maanpuolustus ................................................. .                    11/KTM   9.
6649: Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestö OECD                                          ..   III      17.1
6650: Talousarvio ................................................................................ .     11/VM    3.1
6651: Talousarvioesitysten perustelut                    ........................................... .   1/VM     19411993 vp
6652: Talouskehitys .......................................................................... .         11/VM    1.
6653: Talouspolitiikka ...................................................................... ..         11/VM    1
6654: Tapatunnan täyden korvauksen periaate                                ........................ ..   IISTM    248/1992 vp
6655:                                                                                                                             17
6656: 
6657: Tapatunnavakuutuksen täyskustannusvastuu                                    ................ .      I/STM    179/1994 vp
6658: Tamkailija-asema WEU :ssa                    ............................................. ..       1/UM     135:111994 vp
6659: Tasa-arvo Yleisradio Oy:ssä ................................................... .                   IILM     124/1993 vp
6660: Tasa-arvoasiat ........................................................................... .        I/STM    5711985 vp
6661: Tasa-arvolain toteutuminen ................................................... .                    I/STM    K 7:2011988 vp
6662: Tasa-arvon edistäminen työmarkkinoilla                              ........................ .      IIITM    5.5
6663: Tavaraliikenteen kysyntä ..................................................... .                    IIILM    2.1
6664: Teattereiden aseman turvaaminen                       .................................... ..       I/OPM    215/1994 vp
6665: TE~, !llyöntämisvaltuudet. .................................................. .                     1/KTM    72:9/1995 vp
6666: TekiJanOikeus ......................................................................... .           IIIOPM   7.
6667: Teknillinen talkastus ............................................................ .                11/KTM   2.8
6668: Teknillinen t:alkastuskeskus               ................................................ .       IIIKTM   2.8.2
6669: Teknisen ja kaupallisen tutkimuksen tukeminen                                                       IIIKTM   3.1.4
6670: Teknologian kehittämiskeskus .............................................. .                       11/KTM   3.1.3
6671: Teknologiapolitiikka ............................................................ ..                11/KTM   3.1
6672: Telekuuntelu .............................................................................. .       I/OM     9/1995 vp
6673: Televiestintä ............................................................................. .       IIILM    6.1
6674: Tenojoen kalastus- ja omistusoikeudet, korvaukset ................ .                                IIMMM    9711972 vp
6675:                                                                                                     IIMMM    2811990 vp
6676: Teollisen yhteistyön rahasto OY Finnfund                     ..................... ..               111      5.3.5
6677: Teollisuuden ja yritystoiminnan edistäminen                       ................. .               IIIKTM   5.
6678: Teollisuuden valvonta ja tarkastus             .................................... .               11/KTM   2.
6679: Teollisuuden yleiskehitys ...................................................... .                  11/KTM   1.
6680: Teollisuuspolitiikka ............................................................. ..               11/KTM   1.
6681: Teollisuutta edistävä tutkimustoiminta                  .......................... ..               11/KTM   3.
6682: Terveydenhuollon ammattihenkilöstö                ................................. .               IIISTM3.12
6683:                                                                                                     I/STM 3311994 vp
6684: Terveydenhuollon kustannukset, selvitys                              .......................... .   IISTM 17811989 vp
6685: Terveydensuojelu ...................................................................... .           IIISTM4.3
6686: Terveyspolitiikka, ehkäisevä .................................................. .                   IIISTM4.1
6687: Teräskysymykset .................................................................. .                111   23.2
6688: Teurasruhojen luokituksen valvonta. ....................................... ..                      IIMMM 363/1994 vp
6689: Tiede- ja teknologiapolitiikka, koordinointi ............................ .                         I/OPM 126:4/1993 vp
6690: Tiedonkemiden vähentäminen ja yhteinäistäminen                                                      INM   106/1993 vp
6691: Tieliikenneturvallisuus                 ....................................................... .   IIILM 5.1
6692: Tienpidon rahoitus ................................................................... .            IIILM    7.
6693: Tiet ......................................................................................... .    IIILM    3.
6694: Tieteellisen tutkimuksen rahoitus ............................................. .                   I/OPM    152:1611994 vp
6695: Tieteen määrärahat ................................................................ .               I/OPM    57:2511991 vp
6696: Tietohuoltopalvelukenttä                  .................................................... ..   I/OPM    S 1:3/1993 vp
6697: Tietojen keruu valtionosuusuudistuksesta                               ........................ .   I/OPM    21511991 vp
6698: Tietoveikot .............................................................................. .        IIILM    6.2
6699: Tievelkko ................................................................................... .     IIILM    3.
6700: Tilastotoimi, valtion .................................................................. .          IINM     8.4
6701: Toimeentulotuki             ................................................................... .   IIISTM   3.3
6702: Tmjunta-ainehallinnon kehittäminen........................................ .                        IIMMM    170/1994 vp
6703: Tm:junta-aineiden talkastustoiminta                          .................................. .   1/YM     K 7:911981 vp
6704: Totaalikieltäytyjät ................................................................. .             IITM     31/1992 vp
6705: Transtech Oy, työllisyys. .......................................................... ..             1/KTM    220:2/1994 vp
6706: Tukitoimenpiteet pankeille .................................................. ..                    IINM     5.3.3
6707: Tullilainsäädäntö ...................................................................... .          INM      257/1994 vp
6708: Tullit ........................................................................................ .   IINM     4.8
6709: Tullitoimi .................................................................................. .     IINM     4.
6710: Tuloverolaki. ............................................................................... .     INM      200/1992 vp
6711: Tuloverotus ............................................................................ ..         IINM     4.1
6712: Tuomioistuimet ...................................................................... .             II/OM    2.2
6713:  3 360228Y
6714: 18
6715: 
6716: Tuomittujen siirtäminen, Suomen ja vieraan valtion välillä .. ..                                     WOM      1.
6717: Tuotanto-oikeudet, eräät .......................................................... .                1/MMM    149/1994 vp
6718: Tuotantokiintiöt ....................................................................... .           1/MMM    202/1993 vp
6719: Tuoteturvallisuus .................................................................... .             1/KTM    40/1986 vp
6720: Tuotevastuu         ......................................................................... .      1/0M     119/1989 vp
6721: Tup~tu?tte~~ ve~?t<?n maahantuonti ................................... .                             1/LM     329/1993 vp
6722: Tupakoinron vähentänlinen .................................................... .                     1/STM    116/1993 vp
6723: Turldd    ····················································································       III      5.5
6724: Turpeenoton ympäristövaikutukset                         .................................... .      1/YM     K 8:9/1987 vp
6725: Turvallisuuspoliittinen selonteko                      ...................................... .      III      10.1
6726: Turvallisuuspolitiikka              ......................................................... .      Ill      10.
6727: Turvapaikan hakijat ................................................................ .               II/SM    9.
6728: Turvapaikkalautakunta                ........................................................ .      II/OM    2.3
6729: Turvapaikkalautakunta, voimavarat ..................................... .                            IISM     47/1990 vp
6730: Turvatekniikan keskus ............................................................. .                IIIKTM   2.8.3
6731: Turvavyön käyttövelvollisuus ................................................... .                   1/LM     80/1994 vp
6732: Turvelainsäädäntö ................................................................. .                1/YM     K 6:26/1982 vp
6733: Tutkijankoulutus ................................................................... .               WOPM     6.5
6734: Tutkimuksen ja tuotekehityksen lisääminen                                 ................... .      1/0PM    57:1111991 vp
6735: Tutkimus .................................................................................. .        IIIOPM   6.6
6736:                                                                                                      WOPM     6.
6737: Ty!!i9'htiön ~p~oiden vähentäminen ...................................... .                          1/VM     17711995 vp
6738: Tyomka, ykstlolhnen ................................................................. .              1/TM     166/1987 vp
6739: Ty~el~e.~udistus              .................................................................. .   1/STM    118/1995 vp
6740: Tyoelama ................................................................................... .       IIITM    6.
6741: Työhallinnon toiminnan kehittäminen                                ............................. .   11/TM    5.1
6742: Työlainsäädännön kehittäminen                          ......................................... .   11/TM    5.2
6743: Työllistämistuki, kehittäminen. ................................................. .                  1/STM    106/1994 vp
6744: Työllisyyden hoidon toimenpiteet, vaikuttavuus .................... .                                II/TM    8.8
6745: Työllisyyskehitys .................................................................... .             IIITM    2.
6746: Ty~ll!syysko~'!tus.·.:····:······························································            1/STM 151,17911988 vp
6747: Tyolhsyyslaki Ja tyov01mapula ............................................ .                         1/TM  K 8:16/1989 vp
6748: Työllisyysperusteinen valtionapu ........................................ .                          1/TM  126:2111993 vp
6749: Työllisyysperusteiset hankinnat, valtion .............................. .                            WTM   8.3
6750: Työllisyyspolitiikka ............................................................... .               1/TM  126:19/1993 vp
6751: Työllisyystoimenpiteet kunnissa                        ......................................... .   1/TM  152:2811994 vp
6752: Työllisyysvarojen käyttö metsämparannustöihin ..................... .                                1/MMM 152:20/1994 vp
6753: Työmarlddnajä.Ijestelmän muutokset                                .............................. .   1/TM  172/1995 vp
6754: Ty~m~~!"en kehittäminen                               .......................................... .   IIITM 5.2
6755: Tyormmsteno ............................................................................ .           1/TM
6756:                                                                                                      IIITM
6757: -komiteat, toimikunnat ja työryhmät ...................................... .                         IIITM    12.
6758: Työn arvostus ......................................................................... .            1/TM     K 8:13/1992 vp
6759: Työnantajan sosiaaliturvamaksu ............................................... .                     1/STM    27/1991 vp
6760: Ty~ne~':osto ............................................................................. .         IIITM    6.4
6761: Tyonväbtys ............................................................................... .         IIITM    7.1
6762: Ty~ol~t·····:·············:················:·····:···:········································       11/TM    6.1
6763: Tyopmkkatiedottaminen, ruotsmkielmen ................................. .                             1/TM     128:48/1984 vp
6764: Ty~~li~ikan s~unnittelu ja kehittäminen                                 ........................ .   11/TM    5.
6765: Ty~ni~Jen sovittelu .............................................................. .                 II/TM    6.5
6766: Ty~suo~elu ......:·················:·::···::·················································        11/TM    6.6
6767: Tyosuojeluhalbnnon henkilostö ................................................ .                     1/STM    K 10:6/1990 vp
6768: Työsuojeluhallinnon henkilöstö                         ......................................... .   1/TM     K 10/1990 vp
6769: Työsuojeluhallinnon kehittäminen                             ................................... .   1/TM     K 1011990 vp
6770: Työsuojeluhallitus ja työterveyslaitos, yhteistyö ................... .                              1/STM    104:29/1988 vp
6771: Työsuojelututkimus ............................................................... .                 II/TM
6772:                                                                                                                                19
6773: 
6774: 1'yöterveyshuolto ..................................................................... .               11/STM   4.4
6775: 1'yöterveyslaitoksen toimintaedellytykset                            ........................ .         1/STM    20611990 vp
6776: 1'y~~mien aloitteellisuuden tukeminen                               ........................ ..         11/TM    8.5
6777: 1'yottömyys ................................................................................ .          11/TM    2.4
6778: 1'y~~myyseläkkeiden yhdenmukaistaminen                                    .................. ..         1/STM    117/1994 vp
6779: 1'yottömyysturva ................................................................... ..                 1/STM    151, 17911988 vp
6780: 1'yöttömyysturvajäJ:jestelmä, kehittäminen .............................. .                             1/STM    10611994 vp
6781: 1'yöttömyysturvalautakunnan voimavarat                           ........................... .          1/STM    33611992 vp
6782: 1'yöttömyysturvan indeksitarldstus                      ................................... ..          1/STM    17811994 vp
6783: 1'yöttömyysturvan kehittäminen ......................................... ..                             1/STM    110:50/1986 vp
6784:                                                                                                         1/STM    235/1993 vp
6785: 1'yöttömyysturvan rahoitus                                                                              1/STM    339/1992 vp
6786:                                                                                                         1/STM    113/1984 vp
6787:                                                                                                         1/STM    268/1994 vp
6788: 1'yöttömyysvakuutus ............................................................. .                     11/STM   2.3
6789: ]'yötuomioistuin ....................................................................... .              II/OM    2.2
6790: 1'yöturvallisuuslain soveltamisalan laajentaminen                                                       1/TM     220/1989 vp
6791: 1'yövoimahallinnon henkilöstötarve                      ................................ ..             1/TM     265/1982 vp
6792: 1'y~vo!mahallinnol!-. henkilöstötarve                .................................... .             1/TM     66:2911983 vp
6793: 1'yovo1man kysyntä .............................................................. ..                    IIITM    2.3
6794: 1'yövoiman taijonta ................................................................ .                  11/TM    2.2
6795: 1'yövoimapalvelut .................................................................... .                11/TM    7.
6796:    .. · pol""ttinen
6797: 1'yOVOima     II        aJ"kuiS koul Utus            .................................... .             11/TM    7.4
6798: 1'yövoimapolitiikan tavoitteet               ............................................ .             IIITM    4.
6799: ]'yövoimapolitiikan toimeenpano ......................................... .                             11/TM    4.2
6800: 1'yövoimatoimistot, esimiesten kelpoisuus vaatimukset.. ......... .                                     1/TM     128:49/1984 vp
6801: ]'yövoimatutkimus ................................................................. .                   11/TM    5.3
6802: 1'yöympäristön ja työolojen tutkimus...................................... ..                           11/TM    5.3
6803: Uittojätteet ............................................................................ .             IIOM     LA 23/1994 vp
6804: Ulkoasiainministeriö .............................................................. .                   II/UM
6805:                                                                                                         1/UM
6806: - oikeudelliset tehtävät ............................................................. ..               II/UM    3.
6807: - lehdistö- ja kulttuuritehtäv.ät ................................................. ..                  II/UM    4.
6808: - komiteat, toimikunnat ja työryhmät ...................................... .                           II/UM    6.
6809: Ulkomaalaisasiat ....................................................................... .              II/SM    9.
6810: Ulkomaalaishallinto................................................................... .                IISM     219/1994 vp
6811: Ulkomaalaislaki, täytäntöönpano ............................................ .                          IISM     47/1990 vp
6812: Ulkomaanedustus              ................................................................. .        II/UM    2.
6813: Ulkomaankaupan edistäminen ............................................... .                            11/KTM   8.
6814: Ulkomaanopintolainsäädännön kehittäminen                                     ................. .        1/VM     19711985 vp
6815: Ulkopolitiikka ....................................................................... .                II/UM    1.
6816: Ulkovaltain diplomaattinen edustus, muutokset                                 ................ .        II/UM    5.
6817: Ulosoton atk-jäJ:jestelmä                 .................................................... .        IISM   106:7/1989 vp
6818: Ulosotto laki, velallisen asunto ................................................. ..                   IIOM   182/1992 vp
6819: Ulosottovirastot ........................................................................ .             II/OM  2.3
6820: UNCTAD................................................................................... .             111    13.8
6821: bNDP. ........................................................................................ .        111    13.11
6822: UNESCO ................................................................................... .            111    13.5.4
6823: UNFPA ...................................................................................... .          111    13.11
6824: UNICEF..................................................................................... .           111    13.11
6825: Uppopuiden ja uittojätteiden poistaminen. .............................. ..                             1/MMM 17/1995 vp
6826:  Uppopuut ja muut uittojätteet ................................................ .                       110M   LA 23/1994 vp
6827:                                                                                                         IIOM   17/1995 vp
6828:  Urlleilu .................................................................................. ..         11/0PM 9.1
6829:  Urlleilun ja liikuntakasvatustyön määrärahat                                    ................. .    1/0PM 117:12/1990 vp
6830:  Vaalit. .......................................................................................... .   II/OM  1.
6831: 20
6832: 
6833: Vaarallisten aineiden kuljetus               ............................................ .   11/LM    5.1
6834: V ~an yliopi~to, ko~k~~ouluyks~k~iden yhteisty.ö ................ .                           IIOPM    8711990 vp
6835: V mkeavammmset ynttäJät, arvonbsav.em ................................ .                      IIVM     152:511994 vp
6836: Vaikeuksissa olevat yritykset, työllisyyden tukeminen ........ .                              IIffM    8.4
6837: V akuoksien hoito ..................................................................... .     IISTM    253/1994 vp
6838: Vakuutuskorvausten arvonlisävero. osuus................................. .                    IIVM     168/1995 vp
6839: V akuutusmaksuvero, kansainväliset kilpailuolosuhteet.. ......... .                           IIVM     128/1990 vp
6840: Vakuutusoikeus ..................................................................... .        II/OM    2.2
6841: Vakuutussopimuslaki             ......................................................... .   IIOM     114/1993 vp
6842: V akuutustalkastus       ................................................................ .   IIISTM   2.2
6843: Valmisteverot .......................................................................... .    IIIVM    4.9
6844: V almisteverotus ....................................................................... .    IIVM     237/1994 vp
6845: Valmiusjoukon perustaminen ................................................... .              IIPLM    18511995 vp
6846: V altakunnalliset liikunnan koulutuskeskukset                                ............ .   IIOPM    194/1993 vp
6847: V altatien n:o 3 rakentaminen ................................................. .             1/LM     57:35/1991 vp
6848: V aitiokonttori    ...................................................................... .   IIIVM    8.3
6849: Valtion eläkejäijestelmä            ..................................................... .   IIIVM    6.3
6850: Valtion hankintakeskuksen yhtiöittäminen, henkilöstö                                          1/KTM    203/1994 vp
6851: Valtion henkilöstö, oikeusasema .............................................. .              IIIVM    6.2
6852: Valtion henkilöstömenot ja -määrä                      .................................. .   IIIVM    6.4
6853: Valtion ja kuntien taloudelliset suhteet.. ................................. .                IIOM     LA 8611994 vp
6854: Valtion kassatalous ................................................................ .        IIIVM    3.3
6855: Valtion kiinteistölaitos .......................................................... .         IIIVM    8.2
6856: Valtion ko:rjaamo....................................................................... .    1/LM     31/1994 vp
6857: Valtion lainanotto ja takaukset                 ......................................... .   IIIVM    3.4
6858: Valtion laitokset, sosiaali- ja terveysalan. ................................ .               IIISTM   3.14
6859: Valtion pitkäaikaiset lainat            ................................................ ..   IIMMM    11411991 vp
6860: Valtion pukutehdas          ............................................................. .   IIPLM    183/1994 vp
6861: Valtion rakennustoimi ............................................................ .          IIIVM    8.1
6862: Valtion teknillinen tutkimuskeskus                    ................................... .   11/KTM   3.1.2
6863: Valtion tilastotoimi       .............................................................. .   IIIVM    8.4
6864: Valtion työnantajatehtävät             .................................................. .   IIIVM    6.
6865: Valtion vakuusrahasto ............................................................. .         IIVM     295/1992 vp
6866:                                                                                               IIIVM    5.3.2
6867: Valtion viljavaraston toimintojen jäJ:jestely. ............................. .                IIMMM    23911994 vp
6868: Valtion vhkaehtosopimuslain muutoksen sew:ama. ................. .                            IIVM     11311995 vp
6869: Valtion virlcamieslaki ................................................................ .     IIVM     291/1993 vp
6870: V altionapupäätökset, yritysten toimintaedelly.ty.kset ............... .                      1/KTM    69:4/1991 vp
6871: V aitioneuvoston johtamisen tietoperusta                      ......................... .     IIIVNK   3.
6872: V aitioneuvoston jäsen yhtiön hallinnossa                       ....................... .     IIOM     K 8:311989 vp
6873: V aitioneuvoston jäsenten esteellisy.y.s ...................................... .             IIOM     K 8:2/1992 vp
6874:                                                                                               IIOM     K 8:111989 vp
6875: V aitioneuvoston jäsenten sidonnaisuudet ................................ .                   IIOM     284/1994 vp
6876: V aitioneuvoston kanslia ....................................................... .            IIVNK
6877:                                                                                               IIIVNK
6878: Valtioneuvoston ohjesääntö, ED-jäsenyyden vaikutukset.. ..... .                               IIIVNK   2.
6879: V aitioneuvoston päätöksentekojäijestelmä                         .................... .      IIIVNK   2.
6880: V aitioneuvoston tiedottaminen             ........................................... .      IIIVNK   4.
6881: V aitioneuvoston tietohallinto ja tietopalvelut                       ................ .      IIIVNK   5.
6882: V altionosuusjäijestelmä        ...................................................... .      IIISTM   3.1
6883: V altionosuusjäijestelmän uudistaminen                       ......................... .      IIIOPM   3.5
6884: V aidonosuusuudistus ............................................................. .          IISTM    216/1991 vp
6885: - tietojenkeruu vaikutuksista..................................................... .          IIOPM    215/1991 vp
6886: V aidonrautateiden yhtiöittäminen ......................................... .                 1/LM     224/1994 vp
6887: V aidonrautatiet ..................................................................... .      11/LM    8.
6888: V altiontakaukset ................................................................... .       IIIVM    3.4
6889:                                                                                                                               21
6890: 
6891: Valtiontakuukeskus ............................................................... ..                IJJKTM   5.4
6892: Valtiontalouden t:a.rkas.tus ...........................................................             INM      152:3/1994 vp
6893:                                                                                                      IINM     3.5
6894: Valtiontalouden tarlmstusviraston asema ............................ .                               INM      81/1992 vp
6895: Valtiontalous .......................................................................... .           IINM     3.
6896: Valtionyhtiöt .......................................................................... ..          IJJKTM   5.1
6897: Vaitiosääntöuudistuksen jatkaminen                          .............................. .         1/0M     234/1991 vp
6898: Valtiovarainministeriö ............................................................ ..               IINM
6899:                                                                                                      INM
6900: -komiteat, toimikunnat ........................................................... ..                IINM   9.
6901: Vammaispalvelut ...................................................................... .             11/STM 3.8
6902: Vammaisten erityispalvelut                     .............................................. .      1/LM   126:12/1993 vp
6903: Vammaisten opetus kansanopistoissa .................................. .                              1/0PM 110/1993 vp
6904: Vangit, vapautuvien asema ....................................................... .                  1/STM K 7:14/1988 vp
6905: Vanhemmuus ja sen tukeminen .......................................... .                             1/STM S/1989 vp
6906: Vanhustenhuolto ..................................................................... ..             11/STM 3.6
6907: Vankeinhoidon koulutuskeskuksen toimitilat                                     .............. .      1/0M   220:1/1994 vp
6908: Vankeinhoito ......................................................................... .             II/OM  4.
6909: Vankilaoikeus .......................................................................... .           II/OM  2.3
6910: Vankilat .................................................................................... .      II/OM  4.
6911: Vapaaehtoinen maanpuolustustyö ....................................... .                             IIIPLM 4.3
6912: Vapaaehtoisten kuntaliitosten kannustaminen                                   .............. ..      1/SM   222/1990 vp
6913: Vapaakuntakokeilu ................................................................ .                 II/SM  5.
6914:                                                                                                      1/SM   97/1992 vp
6915: Vapa~tuv~.en v~en ~e!:Ila.. .. ................................................ .                    1/STM K 7:14/1988 vp
6916: Varllaiseläkeratkaisukäytäntö.................................................... .                  1/SM   80/1993 vp
6917: Vannuusvarastointi ................................................................. ..              IJJKTM 9.
6918: Vartioimisalan koulutus ............................................................ .               1/SM   50/1995 vp
6919: Varuskunnat ja joukko-osastot, kehittämisohjelma ............ ..                                     1/PLM 122:6/1992 vp
6920: Vastaostot ................................................................................ .        1/KTM 57:4/1991 vp
6921: Veikkaus- ja raha-arpajaisten voitto varat.. .............................. .                        1/SM   274/1994 vp
6922:                                                                                                      1/0PM S 1:7/1993 vp
6923:                                                                                                      1/0PM 122:14/1992 vp
6924: Veitsiluoto Oy ja Enso-Gutzeit Oy, sulautuminen .................. .                                 JJKTM 11:7/1995 vp
6925: Velkajäljestely           ..................................................................... .    1/0M   122:3/1992 vp
6926: Ven~~!r~iain neuvo~l~ta, toiminnan jatkuminen ............ .                                         1/LM   104:20/1988 vp
6927: VenaJan Ja Suomen väliset suhteet ...................................... .                           III    5.1.1
6928: Veroton alkoholijuomien maahantuonti                                 .......................... .    1/LM   329/1993 vp
6929: Veroton tupakkatuotteiden maahantuonti                                ........................ ..    1/LM   329/1993 vp
6930: Verotuet .................................................................................... .      IINM   3.2
6931: Verotuksen ja tulonsiirtojen yhteisvaikutus                                 .................... .   INM    175/1994 vp
6932: Verotuksen muutoksenhakujäijestelmä                                     ........................ .   1/0M   143/1993 vp
6933: Verotuksen oikeussuojajäljestelmä                              ............................... ..    1/0M   143/1993 vp
6934: Verotulomuutos, erillinen määräraha ...................................... ..                        INM    279/1993 vp
6935: Verotus ja tullitoimi Euroopan unionissa                               ........................ ..   IINM   4.10
6936: Verotus....................................................................................... .     IINM   4.
6937: - rajoitetusti verovelvollisen taiteilijan ja urheilijan                                             INM    62/1991 vp
6938: Verotusmenettely               ................................................................ .    IINM   4.7
6939: Vesilaki ...................................................................................... .    1/YM   55/1989 vp
6940: Vesioikeudet ......................................................................... .             II/OM  2.2
6941: Vesivarojen käyttö ja hoito ................................................... .                    IIIMMM 5.
6942: Vesiylioikeus .......................................................................... ..          II/OM  2.2
6943: Veteraanit ja sotainvalidit, sosiaaliturva ................................ .                        1/STM 57:53/1991 vp
6944: Via Baltica -hanke ................................................................. .               1/LM   57:34/1991 vp
6945: Viennin edistäminen ............................................................. .                  IJJKTM 8.
6946: Vierailut, Suomesta tehdyt ....................................................... .                 111    25.1
6947: 22
6948: 
6949:  - Suomeen tehdyt. .................................................................... ..            III    25.2
6950:  V!e~~~liset yksityiskoulut                        ............................................ ..    II!OPM 3.6
6951:  VIestintä .................................................................................... .     IIILM  6.
6952:  Viestintäyhteistyö, kansainvälinen. ........................................... .                    III    21.
6953:  Viikin tiedepuisto ................................................................. .               UOPM   122:1011992 vp
6954:  Viittomakieli.............................................................................. .        UOM    309/1993 vp
6955:  Viivästyskorko ........................................................................... .         UOM    29211994 vp
6956:  Virkalnieslaki ........................................................................... .         UVM    291/1993 vp
6957:  Virkarakenteen ja toimenkuvien kehittäminen                                          .......... ..   USM    57:211991 vp
6958:  Virkistyspalvelut, metsätalouteen liittyvät. ............................. ..                        IIIMMM 3.3
6959:  Voimakeinojen käyttäminen ................................................ .                         USM    6711966 vp
6960:  VR-konserni ............................................................................. .          IIILM  8.
6961:  Vuokra-asuntojen korkotukilainoitus                               ............................. ..   UYM    20911993 vp
6962:  V uok;c'tiloissa toi~vi~n _!.~tysten asema                              ........................ .   UVM    57:5111991 vp
6963:  Vuosilomaraha, pienynttaJan .................................................... .                   USTM   106:29/1989 vp
6964:  Väestönsuojelun rakenteelliset kustannukset                                     ................ .   USM    23/1989 vp
6965:  Välimeren maat, Suomen taloudelliset suhteet... .................... ..                              III    6.
6966:  WEU........................................................................................... .     III    10.3
6967:  - Suomen tarkkailija-asema ...................................................... .                  UUM    135:111994 vp
6968:  WFP ............................................................................................     III    13.11
6969:  WHO...........................................................................................       III    13.5.3
6970:  WTO ......................................................................................... .      III    17.3
6971:  Ydinjätteiden tuonti ............................................................. ..                Lr(M   77/1993 vp
6972:  Ydinpolttoaineen jälleenkäsittely                         .................................... ..    IIKTM 29511994 vp
6973:  Ydinturvallisuus Suomen lähialueilla                             .............................. ..   III    22.3
6974:  Ydinturvallisuus ja ydinjätehuolto............................................ .                     IIIKTM 6.5
6975:  Yhden luukun periaate ........................................................ ..                    USTM   K 4:8/1991 vp
6976:  Yhdistyneet Kansakunnat                      .................................................. .    III    13.
6977:  Yhdistysrekisteri             ................................................................. .    UOM    93, 21711994 vp
6978:  Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu                                        .......... ..   IIIYM  4.
6979:  Yhdyskuntien ympäristönsuojelu                          ....................................... .    Itr(M  3.2
6980:  Yhteishallinto vuokrataloissa                    .............................................. .    Lr(M   223/1989 vp
6981:  Yhteismetsäosuuksien lunastaminen                                .............................. ..   UMMM 9711990 vp
6982:  Yhtiöveron hyvitys, sijoituskäyttäytyminen............................. .                            UVM    10911993 vp
6983:  YK .......................................................................................... .      III    13.
6984:  YK:n erityisaloja koskeva toiminta ...................................... .                          III    13.9
6985:  YK:n erityisjäljestöt               ........................................................... .    III    13.5
6986:  YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijäljestö UNESCO                                                   III    13.5.4
6987:  YK:nkauppa-ja kehityskonferenssi UNCTAD ................ ..                                          III    13.8
6988:  YK:nkehitysohjelma UNDP .................................................. .                         III    13.11
6989:  YK:n kehitysyhteistyö .......................................................... .                   III    13.10
6990:  YK:n konferenssit ................................................................. ..               III    13.3
6991:  YK:n lastenavunrahasto UNICEF .......................................... ..                          III    13.11
6992:  YK:n rauhanturvaamistoiminta                           ........................................ .    III    13.4
6993:  YK:nväestörahasto UNFPA .................................................. .                         III    13.11
6994:  Yksilöllinen työaika ............................................................... ..              IffM   166/1987 vp
6995:  Yksityiset tiet ............................................................................ .       IILM   72:7/1995 vp
6996:  Yksityismetsätalous ............................................................... .                IUMMM 3.2
6997:  Yksityisten ammatillisten oppilaitosten valtionoSlJ.IJLiet.. ........ .                              UOPM   152:1211994 vp
6998:  Yksityistielossien avustaminen................................................. .                    IILM   11:4/1995 vp
6999:  Yleinen oikeusaputoiminta ................................................... ..                     IUOM   2.3
7000:  Yleisradiolainsäädäntö .......................................................... .                  IILM   12411993 vp
7001:  Yleissivistävä koulutus                ....................................................... ..    II!OPM 3.
7002:  Ylimmät tuomioistuimet ja lainvalmistelu. .............................. .                           UOM    12311992 vp
7003:  Ylimääräiset eläkkeet                  ........................................................ .    UVM    57:511991 vp
7004:  Ylioppilastutkinnon uudistaminen                             ................................... .   II!OPM 3.4
7005:                                                                                                                    23
7006: 
7007: 
7008: Ympäristävabinkojen korvaaminen ...................................... .                       IIYM   7711993 vp
7009: Ympäristöasiat, kansainväliset. ................................................ ..            111    22.
7010: Ymp~s~haitat, energiantuotannon ......................................... .                    11/KTM 6.6
7011: Ympanstökeskus, asema ....................................................... .                IIYM   241/1994 vp
7012: Ympäristölupamenettely ........................................................ .              IIYM   312/1990 vp
7013: Ympäristöministeriö ............................................................... .          IIIYM
7014:                                                                                                IIYM
7015: -komiteat, toimikunnat ja työryhmät                                                            IIIYM  7.
7016: Ympäristönsuojelu ................................................................ .           IIIYM  3.
7017: - yhdyskuntien ........................................................................... .   IIIYM  3.2
7018: - maaseudun .............................................................................. .   IIIYM  3.3
7019: Ympäristönsuojelun ja -hoidon työpaikat                           ........................ .   IIYM   11:9/1995 vp
7020: Ympäristönsuojelun lupa- ja ilmoitusjäijestelmä                                                IIYM   K 7:2/1988 vp
7021: Ympäristönsuojelun yhteistyö, lähialueiden kanssa ................ .                           IIYM   57:56/1991 vp
7022: Ympäristönsuojelusopimukset, seuranta ja noudattaminen .... .                                  IIYM   K 8:7/1989 vp
7023: Ympäristöpolitiikka ja -tutkimus                  ........................................ .   IIIYM  2.
7024: Ympäristöriskit ja -vahingot, .............................................. ..                IIIYM  3.4
7025: Ympäristöyhteistyö, maailmanlaajuinen. .................................. .                    111    22.1
7026: - lähialueiden kanssa................................................................ ..       III    22.1
7027: Yrittiijien työttömyysturva .................................................... .             1/STM 267/1994 vp
7028: Yrityspalvelu, Seinäjoen paikallistoimista ............................... .                   1/KTM 152:22/1994 vp
7029: Yritysrahoitus ........................................................................... .   11/KTM 5.7
7030: Yritysten kansainvälistyminen                 ............................................ .   11/KTM 8.1
7031: Yritysverotus ......................................................................... .      11/VM 4.3
7032: Ystävyystoiminta Baltian maiden kanssa ............................ .                          1/0PM 57:30/1991 vp
7033: Äitiys- tai vanhempainrahan saajan opintolainakomt.. .......... ..                             1/0PM 100/1995 vp
7034: Äitiysavustus ......................................................................... .      1/STM 57:52/1991 vp
7035:                                                                                                1/STM 176/1989 vp
7036: Öljyntoijuntavalmius    .......................................................... .           IIYM   128:51/1984 vp
7037: Öljyntoijuntavarusteet .......................................................... .            IIYM   128:5111984 vp
7038: Öljysuojarahaston korvaukset ja kemikaalivahingot                                              IIYM   334/1994 vp
7039: Öljyvahinkojen korvausjäijestelmät                ............................... ..           IIYM   350/1994 vp
7040:       1. HALLITUKSEN TOIMENPITEET VUONNA 1995
7041:            VALTIOPÄIVÄPÄÄTÖSTEN JOHDOSTA
7042: 
7043:      1. Toimenpiteet Tasavallan Presidentin esittelyssä
7044: 
7045: 
7046: 
7047: V aitioneuvoston kanslia
7048: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin
7049: Hallituksen      Eduskunnan          Asia                           Lain vahvis-          Voimaantulo-
7050: esityksen        vastauksen                                         tamisen pvm           päivä
7051: numero/vp        pvm                                                muu toimen-
7052:                                                                     pide ja sää-
7053:                                                                     döskokoel-
7054:                                                                     man numero
7055: 
7056: 73/1995 vp       21.11.1995          Laki tasavallan presiden-      8.12.95/1382          1.1.1996
7057:                                      tin kansliasta
7058:                                      Laki valtion virkamieslain     8.12.95/1383          1.1.1996
7059:                                      eräiden säännösten ku-
7060:                                      moamisesta
7061: 
7062: 
7063: 
7064: 
7065: 1.2. Eduskunnan khjelmällä ilmoitetut eduskunnan päätökset
7066: Valtiopäiväasiakirja     Eduskunnan          Asia                                  Toimenpiteet
7067:                          päätöksen
7068:                          päivämäärä
7069: 
7070: Eduskunnan               27.1.1995           Pitkän aikavälin tulevaisuutta        Merkitty pöytäkirjaan
7071: kirjelmä                                     koskeva selonteko                     17.2.1995
7072: Kertomus                 25.1.1995*          Hallituksen kertomus                  Merkitty pöytäkirjaan
7073: 6/1994 vp                                    vuodelta 1993                         17.2.1995
7074: Eduskunnan               28.4.1995           Pääministeri Paavo Lipposen           Merkitty pöytäkirjaan
7075: kirjelmä                                     hallituksen ohjelmaa koskeva          2.6.1995
7076:                                              tiedonanto
7077:                                                                                         25
7078: 
7079: 
7080: Ulkoasiainministeriö
7081: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin
7082: Hallituksen    Eduskunnan      Asia                              Lain vahvis-   Voimaan tulo-
7083: esityksen      vastauksen                                        tamisen pvm    päivä
7084: numero/vp      pvm                                               muu toimen-
7085:                                                                  pide ja sää-
7086:                                                                  döskokoel-
7087:                                                                  man numero
7088: 
7089: 
7090: 9211994 vp     3.2.1995        Laki Turkin kanssa tehdyn         Asetus         23.4.1995
7091:                                sijoitusten molemminpuo-          12.4.95/535
7092:                                lista edistämistä ja suojelua
7093:                                koskevan sopimuksen hyväk-
7094:                                symisestä
7095: 
7096: 11411994 vp    3.2.1995        Laki Suomen aluevesien ra-        Asetus         30.7.1995
7097:                                joista annetun lain muutta-       17.7.95/982
7098:                                misesta
7099: 
7100: 24711994 vp    25.1.1995       Laki kemiallisten aseiden ke-     Asetus kun
7101:                                hittämisen, tuotannon, varas-     sop. tulee
7102:                                toinoin ja käytön kieltämistä     kansainväl.
7103:                                sekä niiden hävittämistä koske-   voimaan,
7104:                                van yleissopimuksen eräiden       laki vahv.
7105:                                määräysten hyväksymisestä         3.2.1995
7106:                                ja sen soveltamisesta
7107: 
7108: 29111994 vp    20.1.1995       Sovittelua ja välitystä ETYKn     Asetus         20.4.1995
7109:                                yhteydessä koskevan yleisso-      12.4.95/536
7110:                                pimuksen eräiden määräysten
7111:                                hyväksymisestä
7112: 
7113: 3/1995 vp      13.6.1995       Laki Argentiinan kanssa teh-      Asetus
7114:                                dyn sijoitusten edistämistä
7115:                                ja molemminpuolista suojaa-
7116:                                mista koskevan sopimuksen
7117:                                eräiden määräysten hyväksy-
7118:                                misestä
7119: 
7120: 4/1995 vp      13.6.1995       Laki Chilen kanssa tehdyn         Asetus
7121:                                sijoitusten edistämistä ja mo-
7122:                                lemminpuolista suojaamista
7123:                                koskevan sopimuksen eräiden
7124:                                määräysten hyväksymisestä
7125: 
7126: 5/1995 vp      13.6.1995       Laki Korean tasavallan kans-      Asetus
7127:                                sa tehdyn sijoitusten edistä-
7128:                                mistä ja suojaamista koskevan
7129:                                sopimuksen eräiden määräys-
7130:                                ten hyväksymisestä
7131: 
7132:  6/1995 vp     13.6.1995       Laki Thaimaan kuningaskun-        Asetus
7133:                                nan kanssa tehdyn sijoitus-
7134:                                ten edistämistä ja suojaamis-
7135:                                ta koskevan sopimuksen
7136:                                eräiden määräysten hyväksy-
7137: 4 360228Y
7138: 26
7139: 
7140:                           misestä
7141: 7/1995 vp     13.6.1995   Laki Vietnamin kanssa tehdyn        Asetus
7142:                           sijoitusten edistämistä ja mo-
7143:                           lemminpuolista suojaamista
7144:                           koskevan sopimuksen eräiden
7145:                           määräysten hyväksymisestä
7146: 15/1995 vp    13.6.1995   Laki Euroopan talousalueesta        8.9.95/1104     1.10.1995
7147:                           tehdyn sopimuksen eräiden
7148:                           määräysten hyväksymisestä
7149:                           ja sopimuksen soveltamisesta
7150:                           annetun lain muuttamisesta
7151: 1511995 vp    13.6.1995   Laki ETA-sopimuksen pöy-            8.9.95/1105     1.10.1995
7152:                           täkirjan 47 ja tiettyjen liittei-
7153:                           den muuttamista koskevan
7154:                           ETAn sekakomitean päätök-
7155:                           sen n:o 7/94 eräiden määräys-
7156:                           ten hyväksymisestä ja pää-
7157:                           töksen soveltamisesta anne-
7158:                           tun lain eräiden säännösten
7159:                           kumoamisesta
7160: 29/1995 vp    19.6.1995   Laki pohjoismaisen sosiaali-        Asetus kun
7161:                           palvelusopimuksen eräiden           sop. pohj.
7162:                           määräysten hyväksymisestä           maiden välil-
7163:                                                               lä voimaan,
7164:                                                               laki 27.1.95
7165: 30/1995 vp    3.10.1995   Laki öljyn aiheuttamien             Asetus kun
7166:                           pilaantumisvahinkojen               sop. kansain-
7167:                           kansainvälisen korvausra-           välisesti
7168:                           haston perustamista kos-            voimaan,
7169:                           kevan vuoden 1971 kan-              laki 27.10.95
7170:                           sainvälisen yleissopimuk-
7171:                           sen muuttamisen tehdyn
7172:                           vuoden 1992 pöytäkirjan
7173:                           eräiden määräysten hy-
7174:                           väksymisestä ja soveltami-
7175:                           sesta
7176: 30/1995 vp    3.10.1995   Laki öljyn aiheuttamasta            Asetus kun
7177:                           pilaantumisvahingosta               sop. kansain-
7178:                           johtuvasta siviilioikeu-            välisesti
7179:                           dellisesta vastuusta ja             voimaan,
7180:                           öljyn aiheuttamien pilaan-          laki 27.10.95
7181:                           tumisvahinkojen kansain-
7182:                           sälisen korvausrahaston
7183:                           perustamisesta tehtyjen
7184:                           kansainvälisten yleisso-
7185:                           pimusten eräiden määräys-
7186:                           ten hyväksymisestä sekä
7187:                           viimeksi mainitun yleisso-
7188:                           pimuksen soveltamisesta
7189:                           annetun lain kumoamisesta
7190: 41/1995 vp    19.6.1995   Laki kiinteistön luovutuk-          17.7.95/980     1.8.1995
7191:                           sesta Latvian tasavallalle
7192: 137/1995 vp   7.11.1995   Laki Argentiinan kanssa tu-         Asetun kun
7193:                                                                                      27
7194: 
7195: 
7196:                            lo- ja varallisuusveroja kos-   Argentiina
7197:                            kevan kaksinkertaisen ve-       ilmoittaa
7198:                            rotuksen välttämiseksi          hyv. sop.,
7199:                            tehdyn sopimuksen eräisden      laki 24.11.95
7200:                            määräysten hyväksymisestä
7201: 
7202: 138/1995 vp   7.11.1995    Laki Etelä-Afrikan kanssa       Asetus             27.12.1995
7203:                            tuloveroja koskevan kaksin-     22.12.95/1616
7204:                            kertaisen verotuksen välttä-
7205:                            miseksi ja veron kiertämisen
7206:                            estämiseksi tehdyn sopimuk-
7207:                            sen eräiden määräysten hy-
7208:                            väksymisestä
7209: 
7210: 139/1995 vp   7.11.1995    Laki Pakistanin kanssa tulo-    Asetus kun
7211:                            veroja koskevan kaksinker-      Pakistan ilmoit-
7212:                            taisen verotuksen välttämi-     taa hyv. sop.,
7213:                            seksi ja veron kiertämisen      laki 24.11.95
7214:                            estämiseksi tehdyn sopimuk-
7215:                            sen eräiden määräysten
7216:                            hyväksymisestä
7217: 
7218: 140/1995 vp   7.11.1995    Laki Tsekin kanssa tulove-      Asetus             27.12.1995
7219:                            roja koskevan kaksinkertai-     22.12.95/1618
7220:                            sen verotuksen välttämiseksi
7221:                            ja veron kiertämisen estämi-
7222:                            seksi tehdyn sopimuksen
7223:                            eräiden määräysten hyväk-
7224:                            symisestä
7225: 
7226: 141/1995 vp   7.11.1995    Laki Ukrainan kanssa tulo-      Asetus             27.12.1995
7227:                            ja varallisuusveroja koske-     22.12.9511620
7228:                            vankaksinkertaisen verotuk-
7229:                            sen välttämiseksi ja veron
7230:                            kiertämisen estämiseksi
7231:                            tehdyn sopimuksen eräiden
7232:                            määräysten hyväksymisestä
7233: 
7234: 14211995 vp   5.12.1995    Laki Pohjoismaiden välillä      Asetus             2.1.1996
7235:                            tehdyn yhteistyösopimuk-
7236:                            sen muuttamista koskevan
7237:                            sopimuksen eräiden määräys-
7238:                            ten hyväksymisestä
7239: 
7240: 14311995 vp   12.12.1995   Laki ihmisoikeuksien ja pe-     Asetus kun
7241:                            rusvapauksien suojaamista       sop. kansain-
7242:                            koskevan yleissopimuksen        välisesti voi-
7243:                            yhdennentoista pöytäkirjan      maan,
7244:                            eräiden määräysten hyväk-       laki 22.12.1995
7245:                            symisestä
7246: 
7247: 14411995 vp   5.12.1995    Laki Argentiinan kanssa         24.11.1995
7248:                            tehdyn sijoitusten edistämis-
7249:                            tä ja molemminpuolista suo-
7250:                            jaamista koskevan sopimuk-
7251:                            sen eräiden määräysten hy-
7252:                            väksymisestä
7253: 
7254: 145/1995 vp   5.12.1995    Laki Chilen kanssa tehdyn
7255:                            sijoitusten edistämistä ja
7256:                            molemminpuolista suojaamis-
7257: 28
7258: 
7259:                                       ta koskevan sopimuksen
7260:                                       eräiden määräysten hyväk-
7261:                                       symisestä
7262: 14611995 vp        5.12.1995          Laki Korean tasavallan
7263:                                       kanssa tehdyn sijoitusten
7264:                                       edistämistä ja suojaamista
7265:                                       koskevan sopimuksen eräi-
7266:                                       den määräysten hyväksy-
7267:                                       misestä
7268: 14711995 vp        5.12.1995          Laki Thaimaan kuningaskun-
7269:                                       nan kanssa tehdyn sijoitus-
7270:                                       ten edistämistä ja suojaamis-
7271:                                       ta koskevan sopimuksen
7272:                                       eräiden määräysten hyväk-
7273:                                       symisestä
7274: 148/1995 vp        5.12.1995          Laki Vietnamin kanssa tehdyn
7275:                                       sijoitusten edistämistä ja mo-
7276:                                       lemminpuolista suojaamista
7277:                                       koskevan sopimuksen eräiden
7278:                                       määräysten hyväksymisestä
7279: 
7280: 18411995 vp        12.12.1995*        Laki Viron kanssa tehdyn         10.11.1995
7281:                                       Eurooppa-sopimuksen eräi-
7282:                                       den määräysten hyväksymi-
7283:                                       sestä
7284: 194/1995 vp        12.12.1995*        Laki Liettuan kanssa tehdyn      24.11.1995
7285:                                       Eurooppa-sopimuksen eräi-
7286:                                       den määräysten hyväksymi-
7287:                                       sestä
7288: 
7289: 
7290: 
7291: 
7292: 1.2. Eduskunnan ki:tjelmällä ilmoitetut eduskunnan päätökset
7293: Valtiopäiväasiakirja       Eduskunnan         Asia                              Toimenpiteet
7294:                            päätöksen
7295:                            päivämäärä
7296: A 3 ja 8/1994 vp           8.2.1995           A YK:n turvallisuusneuvos-        Merkitty pöytäkirjaan
7297:                                               ton Haitia koskevaan päätök-      24.3.1995
7298:                                               seen perustuvien velvoitusten
7299:                                               täyttämisestä annetun asetuk-
7300:                                               sen muuttamisesta
7301: A 4/1994 vp                8.2.1995           A YK:n turvallisuusneuvos-        Merkitty pöytäkirjaan
7302:                                               ton Ruandaa koskevaan pää-        24.3.1995
7303:                                               tökseen perustuvien velvoi-
7304:                                               tusten täyttämisestä
7305: A 5/1994 vp                8.2.1995           A YK:n turvallisuusneuvos-        Merkitty pöytäkirjaan
7306:                                               ton Etelä-Afrikkaa koskevaan      17.3.1995
7307:                                               päätökseen perustuvien vel-
7308:                                               voitusten täyttämisestä an-
7309:                                               netun asetuksen kumoami-
7310:                                               sesta
7311:                                                                                      29
7312: 
7313: 
7314: A 6 ja 711994 vp      8.2.1995    A YK:n turvallisuusneuvos-       Merkitty pöytäkirjaan
7315:                                   ton Jugoslavian liittotasaval-   24.3.1995
7316:                                   taa koskevaan päätökseen
7317:                                   perustuvien velvoitusten
7318:                                   täyttämisestä annetun ase-
7319:                                   tuken muuttamisesta sekä
7320:                                   asetus eräistä väliaikaisista
7321:                                   poikkeuksista YK:n turvalli-
7322:                                   suusneuvoston Jugoslavian
7323:                                   liittotasavaltaa koskevaan
7324:                                   päätökseen perustuvien vei-
7325:                                   voitusten täyttämisestä anne-
7326:                                   tun asetuksen soveltamiseen
7327: 
7328: A 1/1995 vp           8.6.1995    A YK:n turvallisuusneuvos-       Merkitty pöytäkirjaan
7329:                                   ton Jugoslavian liittotasaval-   31.7.1995
7330:                                   taa (Serbia ja Montenegro)
7331:                                   ja eräitä Kroatian tasavallan
7332:                                   ja Bosnian ja Herzegovinan
7333:                                   tasavallan alueita koskeviin
7334:                                   päätöksiin perustuvien vei-
7335:                                   voitusten täyttämisestä anne-
7336:                                   tun asetuksen muuttami-
7337:                                   sesta
7338: 
7339: A 211995 vp           8.6.1995    A YK:n turvallisuusneuvos-       Merkitty pöytäkirjaan
7340:                                   ton Irakia ja Kuwaitia kos-      31.7.1995
7341:                                   kevaan päätökseen perus-
7342:                                   tuvien velvoitusten täyttämi-
7343:                                   sestä annetun asetuksen
7344:                                   muuttamisesta
7345: 
7346: Kertomus 1711993 vp   8.2.1995    Pohjoismaiden neuvoston          Merkitty pöytäkirjaan
7347:                                   Suomen valtuuskunnan Poh-        24.3.1995
7348:                                   joismaiden neuvoston toimin-
7349:                                   nasta v 1993 antama kertomus
7350: 
7351: Kertomus 9/1994 vp    13.2.1995   Hallituksen v 1993 antama ke-    Merkitty pöytäkirjaan
7352:                                   hitysyhteistyökertomus           7.4.1995
7353: 
7354: Kertomus 13/1994 vp   12.9.1995   Pohjoismaiden neuvoston          Merkitty pöytäkirjaan
7355:                                   Suomen valtuuskunnan Poh-        27.10.1995
7356:                                   joismaiden neuvoston toimin-
7357:                                   nasta v 1994 antama kertomus
7358: 30
7359: 
7360: 
7361: 
7362: Oikeusministeriö
7363: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin
7364: Hallituksen   Eduskunnan       Asia                               Lain vahvis-       Voimaantulo-
7365: esityksen     vastauksen                                          tamisen pvm        päivä
7366: numero/vp     pvm                                                 muu toimen-
7367:                                                                   pide ja sää-
7368:                                                                   döskokoel-
7369:                                                                   man numero
7370: 
7371: 4/1993         7.2.1995*       Laki rikoslain muuttamisesta       21.4.1995          1.9.1995
7372:                                                                   578-742
7373: 
7374: 
7375: 
7376: 94/93 vp       7.2.1995*       Laki rikoslain muuttamisesta,      21.4.1995/578-74   21.9.1995
7377:                                laki Suomen Hallitusmuodon
7378:                                47 §:n muuttamisesta,
7379:                                laki valtiopäiväjärjestyksen
7380:                                muuttamisesta,
7381:                                laki tasavallan presidentin
7382:                                vaalista annetun lain 31 § :n
7383:                                 muuttamisesta,
7384:                                laki pakkokeinolain 1 luvun
7385:                                 9 §:n muuttamisesta,
7386:                                laki rangaistuksen täytäntöön-
7387:                                panosta annetun lain 2 luvun
7388:                                11 a §:n muuttamisesta,
7389:                                laki nuorista rikoksentekijöistä
7390:                                annetun lain 27 §:n muuttami-
7391:                                sesta,
7392:                                laki oikeudenkäymiskaaren
7393:                                muuttamisesta,
7394:                                laki hallintomenettelylain
7395:                                muuttamisesta,
7396:                                laki painovapauslain 37 §:n
7397:                                muuttamisesta,
7398:                                laki Suomen lipusta annetun
7399:                                lain muuttamisesta,
7400:                                laki ortodoksisesta kirkkokun-
7401:                                nasta annetun lain 43 §:n
7402:                                muuttamisesta,
7403:                                laki asevelvollisuuslain 35 §:n
7404:                                muuttamisesta,
7405:                                laki vaarallisten rikoksenuu-
7406:                                sijain eristämisestä annetun
7407:                                lain 1 §:n muuttamisesta,
7408:                                laki sotilasoikeudenkäyntilain
7409:                                2 §:n muuttamisesta,
7410:                                laki ydinenergialain
7411:                                muuttamisesta,
7412:                                laki säteilylain 60 ja 62 §:n
7413:                                muuttamisesta,
7414:                                laki sähkölain 63 §:n
7415:                                muuttamisesta,
7416:                                laki patoturvallisuuslain 12 ja
7417:                                13 §:n muuttamisesta,
7418:                                    31
7419: 
7420: laki eräiden vedenalaisten
7421: johtojen suojelemisesta anne-
7422: tun lain 2 §:n muuttamisesta,
7423: laki potilasvahinkolain 13 §:n
7424: muuttamisesta,
7425: laki maanpuolustukselle mer-
7426: kityksellisistä keksinnöistä
7427: annetun lain 8 §:n muuttami-
7428: sesta,
7429: laki kilpailunrajoituksista
7430: annetun lain 28 §:n muutta-
7431: misesta,
7432: laki säästöpankkilain 135 §:n
7433: muuttamisesta,
7434: laki osuuspankkilain 92 §:n
7435: muuttamisesta,
7436: laki sijoitusrahastolain 70 §:n
7437: muuttamisesta,
7438: laki kaupankäynnistä vakioi-
7439: duilla optioilla ja termiineillä
7440: annetunlain 5 luvun 5 §:n
7441:   muuttamisesta,
7442: laki arvopaperimarkkinalain
7443: muuttamisesta,
7444: laki arvopaperinvälitysliik-
7445: keistä annetun lain 34 §:n
7446: muuttamisesta,
7447: laki arvo-osuusjärjestelmästä
7448: annetun lain 30 §:n muutta-
7449: misesta,
7450: laki valtion vakuusrahastosta
7451: annetun lain 19 §:n muutta-
7452: misesta,
7453: laki panttilainauslaitoksista
7454:  annetun lain 37 §:n muutta-
7455: miseta,
7456: laki vakuutuskassalain
7457:  165 § :n muuttamisesta,
7458:  laki tuoteturvallisuuslain
7459:  18 §:n muuttamisesta,
7460: laki vuoden 1985 ammatti- ja
7461: elinkeinotutkimuksesta anne-
7462: tun lain 5 §:n muuttamisesta,
7463:  laki toimenpiteistä tupakoin-
7464: nin vähentämiseksi annetun
7465:  lain 33 §:n muuttamisesta,
7466:  laki työttömyysturvalain
7467:  36 §:n muuttamisesta,
7468:  laki koulutus- ja erorahasto-
7469:  sta annetun lain 6 §:n muut-
7470:  tamisesta,
7471:  laki henkilöstörahastolain
7472:   61 §:n muuttamisesta,
7473:  laki merimieskatselmuslain
7474:  17 §:n muuttamisesta,
7475:  laki merimiesten palvelu- ja
7476:  opintotoiminnasta annetun
7477:  lain 18 §:n muuttamisesta,
7478:  laki pienyrittäjän vuosiloma
7479:  rahasta annetun lain 23 § :n
7480:  muuttamisesta,
7481: 32
7482: 
7483:      laki maatalousyrittäjän lomi-
7484:      tuspalveluista annetun lain
7485:      41 §:n muuttamisesta,
7486:      laki työntekijäin eläkelain
7487:      18 §:n muuttamisesta,
7488:      laki eläkesäätiölain 32 §:n
7489:      muuttamisesta,
7490:      laki merimieseläkelain 62 §:n
7491:      muuttamisesta,
7492:      laki esitutkintalain 48 §:n
7493:      muuttamisesta,
7494:      laki suuronnettomuuksien
7495:      tutkinnasta annetun lain
7496:      18 §:n muuttamisesta,
7497:      laki asianajajista annetun lain
7498:      muuttamisesta,
7499:      laki yksityishenkilön velkajär-
7500:      jestelystä annetun lain 82 §:n
7501:      muuttamisesta,
7502:      laki yleisten asiakirjain julki-
7503:      suudesta annetun lain 27 §:n
7504:      muuttamisesta,
7505:      laki tasa-arvovaltuutetusta ja
7506:      tasa-arvolautakunnasta anne-
7507:      tun lain 16 §:n muuttamisesta,
7508:      laki henkilörekisterilain
7509:      muuttamisesta,
7510:      laki tietosuojalautakunnasta
7511:      ja tietosuojavaltuutetusta
7512:      annetun lain 10 §:n muutta-
7513:      misesta,
7514:      laki virallisista kääntäjistä
7515:      annetun lain 10 §:n muuttami-
7516:      sesta,
7517:      laki nimikirjalain 11 §:n
7518:      muuttamisesta,
7519:      laki väestölaskentalain 7 §:n
7520:      muuttamisesta,
7521:      laki väestötietolain 37 §:n
7522:      muuttamisesta,
7523:      laki potilaan asemasta ja
7524:      oikeuksista annetun lain
7525:      14 §:n muuttamisesta,
7526:      laki erikoissairaanhoitolain
7527:      57 §:n muuttamisesta,
7528:      laki yksityisestä terveyden-
7529:      huollosta annetun lain 23 §:n
7530:      muuttamisesta,
7531:      laki kansanterveyslain 42 §:n
7532:      muuttamisesta,
7533:      laki kuntoutuksen asiakaspal-
7534:      veluyhteistyöstä annetun lain
7535:      12 §:n muuttamisesta,
7536:      laki kansaneläkelaitoksen järj-
7537:      estämästä kuntoutuksesta an-
7538:      netun lain 10 §:n muuttami-
7539:      sesta
7540:      laki kuntoutusrahalain 29 §:n
7541:      muuttamisesta,
7542:      laki lääkelain 90 ja 97 §:n
7543:      muuttamisesta,
7544:                                                  33
7545: 
7546:             laki steriloimislain 9 §:n
7547:             muuttamisesta,
7548:             laki kastroimislain 9 §:n
7549:             muuttamisesta,
7550:             laki raskauden keskeyttämi-
7551:             sestä annetun lain 12 §:n
7552:             muuttamisesta,
7553:             laki Suomen itsenäisyyden
7554:             juhlarahastosta annetun
7555:             lain muuttamisesta,
7556:             laki verotuslain 124 a §:n
7557:             muuttamisesta,
7558:             laki arvonlisäverolain
7559:             muuttamisesta,
7560:             laki leimaverolain 101 b §:n
7561:             muuttamisesta,
7562:             laki luottoverolain 28 §:n
7563:             muuttamisesta,
7564:             laki arpajaisverolain 21 §:n
7565:             muuttamisesta,
7566:             laki maatilatilastosta annetun
7567:             lain 5 ja 7 §:n muuttamisesta,
7568:             laki vuoden 1990 maatalous-
7569:             laskennasta annetun lain
7570:             10 §:n muuttamisesta,
7571:             laki maataloushallinnon maa-
7572:             tilarekisteristä annetun lain
7573:             12 §:n muuttamisesta,
7574:             laki eläinlääkärintoimen harj-
7575:             oittamisesta annetun lain
7576:             muuttamisesta,
7577:             laki tieliikenteen tietojärjestel-
7578:             mästä annetun lain 18 § :n
7579:             muuttamisesta,
7580:             laki teletoimintalain 26 a §:n
7581:             muuttamisesta,
7582:             laki radiolain 20 ja 22 §:n
7583:             muuttamisesta,
7584:             laki radiolaitteista annetun
7585:              lain 6 § :n kumoamisesta,
7586:             laki Valtiontakuukeskuksesta
7587:             annetun lain 13 §:n muuttami-
7588:             sesta,
7589:             laki työterveyslaitoksen toi-
7590:             minnasta ja rahoituksesta
7591:             annetun lain 11 §:n
7592:             muuttamisesta,
7593:             laki kansaneläkelain 75 §:n
7594:             muuttamisesta,
7595:             laki sairausvakuutuslain
7596:             67 §:n muuttamisesta,
7597:             laki sosiaalihuoltolain 58 §:n
7598:             muuttamisesta,
7599:             laki lapsilisälain 19 §:n
7600:             muuttamisesta,
7601:             laki lasten kotihoidon tuesta
7602:             annetun lain 24 §:n muutta-
7603:             misesta,
7604:             laki valmiuslain 51 §:n
7605:             muuttamisesta,
7606:             laki puolustustilalain
7607: 5 360228Y
7608: 34
7609: 
7610:      muuttamisesta,
7611:      laki kansainvälisestä energia-
7612:      ohjelmasta tehdyn sopimuk-
7613:      sen eräiden määräysten hy-
7614:      väksymisestä ja sopimuksen
7615:      soveltamisesta annetun lain
7616:      14 §:n muuttamisesta,
7617:      laki työsopimuslain 54 §:n
7618:      muuttamisesta,
7619:      laki kotitaloustyöntekijän työ-
7620:      suhteesta annetun lain 33 §:n
7621:      muuttamisesta,
7622:      laki metsä- ja uittotyönteki-
7623:      jäin yhteisasunnoista anne-
7624:      tun lain 16 §:n muuttamisesta,
7625:      laki merimieslain 83 ja 84 §:n
7626:      muuttamisesta,
7627:      laki yhteistoiminnasta yrityk-
7628:      sissä annetun lain 16 §:n
7629:      muuttamisesta,
7630:      laki henkilöstön edustuksesta
7631:      yritysten hallinnossa annetun
7632:      lain 15 §:n muuttamisesta,
7633:      laki työaikalain muuttamisesta,
7634:      laki talonmiesten työaikalain
7635:      muuttamisesta,
7636:      laki maatalouden työaikalain
7637:      muuttamisesta,
7638:      laki kauppaliikkeiden ja
7639:      toimistojen työaikalain
7640:      muuttamisesta,
7641:      laki merityöaikalain
7642:      muuttamisesta,
7643:      laki työajasta kotimaan-
7644:      liikenteen aluksissa annetun
7645:      lain muuttamisesta,
7646:      laki leipomotyölain
7647:      muuttamisesta,
7648:      laki vuosilomalain muuttami-
7649:      sesta,
7650:      laki merimiesten vuosiloma-
7651:      lain muuttamisesta,
7652:      laki työturvallisuuslain 49 ja
7653:      51 §:n muuttamisesta,
7654:      laki nuorista työntekijöistä
7655:      annetun lain 18 §:n muuttami-
7656:      sesta,
7657:      laki lyijyvalkoisen ja lyijy-
7658:      sulfaatin käytön kieltämises-
7659:      tä eräissä maalaustöissä an-
7660:      netun lain 6 §:n muutta-
7661:      misesta,
7662:      laki työsuojelun valvonnasta
7663:      ja muutoksenhausta työsuo-
7664:      jeluasioissa annetun lain
7665:      muuttamisesta,
7666:      laki työvoimapalvelulain
7667:      21 §:n muuttamisesta,
7668:      laki naisten ja miesten väli-
7669:       sestä tasa-arvosta annetun
7670:      lain 14 a § :n muuttamisesta,
7671:                                  35
7672: 
7673: laki valtion virkamieslain
7674: muuttamisesta,
7675: laki yhteistoiminnasta valtion
7676: virastoissa ja laitoksissa an-
7677: netun lain 16 §:n muutta-
7678: misesta,
7679: laki työterveyshuoltolain
7680: 9 §:n
7681: muuttamisesta,
7682: laki palvelukseen kutsutun
7683: asevelvollisen työ- tai virka-
7684: suhteen jatkumisesta anne-
7685: tun lain 7 §:n muuttamisesta,
7686: laki aluksista aiheutuvan
7687: vesien pilaantumisen ehkäi-
7688: semisestä annetun lain
7689: 28 §:n muuttamisesta,
7690: laki vesilain muuttamisesta,
7691: laki merensuojelulain 15 §:n
7692: muuttamisesta,
7693: laki luonnonsuojelulain 23 §:n
7694: muuttamisesta,
7695: laki valaiden suojelusta an-
7696: netun lain 4 §:n muuttami-
7697: sesta,
7698: laki maa-alueilla tapahtuvien
7699: öljyvahinkojen torjumisesta
7700: annetun lain 9 §:n muuttami-
7701: sesta,
7702: laki muinaismuistolain 25 § :n
7703: muuttamisesta,
7704: laki rakennussuojelulain
7705: 25 §:n muuttamisesta,
7706: laki suojametsistä annetun
7707: lain 10 §:n muuttamisesta,
7708: laki maa-aineslain 17 §:n
7709: muuttamisesta,
7710: laki kemikaalilain muuttami-
7711: sesta,
7712: laki torjunta-ainelain 10 § :n
7713: muuttamisesta,
7714: laki ajoneuvojen siirtämises-
7715: tä ja romuajoneuvojen hävitt-
7716: ämisestä annetun lain 18 §:n
7717: muuttamisesta,
7718: laki terveydensuojelulain 54
7719: ja 55 §:n muuttamisesta,
7720: laki ilmansuojelulain 23 §:n
7721: muuttamisesta,
7722: laki meluntorjuntalain 23 §:n
7723: muuttamisesta,
7724: laki jätelain muuttamisesta,
7725: laki ympäristölupamenettely-
7726: lain 13 §:n muuttamisesta,
7727: laki rakennuslain 146 § :n
7728: muuttamisesta,
7729: laki tekijänoikeuslain
7730: muuttamisesta,
7731:  laki tavaramerkkilain 39 ja
7732: 43 §:n muuttamisesta,
7733:  laki patenttilain muuttami-
7734: 36
7735: 
7736:                                sesta,
7737:                                laki mallioikeuslain muutta-
7738:                                misesta,
7739:                                laki yksinoikeudesta integroi-
7740:                                dun piirin piirimalliin annetun
7741:                                lain muuttamisesta,
7742:                                laki hyödyllisyysmallioikeu-
7743:                                desta annetun lain 39 ja 41 §:n
7744:                                muuttamisesta,
7745:                                laki kasvinjalostajanoikeu-
7746:                                desta annetun lain 33 ja 34 §:n
7747:                                muuttamisesta,
7748:                                laki hovioikeuslain 2 §:n
7749:                                muuttamisesta,
7750:                                laki luottolaitostoiminnasta
7751:                                annetun lain 100 §:n
7752:                                muuttamisesta,
7753:                                laki terveydenhuollon ammatti-
7754:                                henkilöistä annetun lain 36 §:n
7755:                                muuttamisesta,
7756:                                laki julkisista hankinnoista
7757:                                annetun lain 15 §:n muuttami-
7758:                                sesta,
7759:                                laki äitiysavustuslain 17 §:n
7760:                                muuttamisesta,
7761:                                laki asumistukilain 25 a §:n
7762:                                muuttamisesta,
7763:                                laki sotilasavustuslain 26 §:n
7764:                                muuttamisesta,
7765:                                laki kotieläinjalostuslain
7766:                                15 §:n muuttamisesta,
7767:                                laki hevostalouslain 15 §:n
7768:                                muuttamisesta,
7769:                                laki postitoimintalain 21 §:n
7770:                                muuttamisesta,
7771:                                laki yritystuesta annetun
7772:                                 lain 33 §:n muuttamisesta,
7773:                                laki ajoneuvojen katsastus-
7774:                                tehtävien toimiluvista anne-
7775:                                tunlain 18 §:n muuttamisesta,
7776:                                laki tilastolain 23 §:n
7777:                                muuttamisesta,
7778:                                laki opintotukilain 43 §:n
7779:                                muuttamisesta,
7780:                                laki kalahygienialain 37 §:n
7781:                                muuttamisesta,
7782:                                laki lihahygienialain 48 §:n
7783:                                muuttamisesta,
7784:                                laki munavalmistehygienialain
7785:                                37 §:n muuttamisesta,
7786:                                laki maitohygienialain 43 §:n
7787:                                muuttamisesta,
7788:                                laki tilintarkastuslain 43 §:n
7789:                                muuttamisesta,
7790:                                laki ennakkoperintälain 61 §:n
7791:                                muuttamisesta,
7792:                                laki autoverolain 90 §:n
7793:                                muuttamisesta
7794:       95/93 vp   31.1.1995 *   Laki rikoslain muuttamisesta,     21.4.19951743-747   1.9.1995
7795:      230/94 vp                 laki rangaistusten täytäntöön-
7796:                                                                                                             37
7797: 
7798:                           panosta annetun lain 6 luvun
7799:                           muuttamisesta,
7800:                           laki pakkokeinolain 3 luvun
7801:                           1 §:n ja 5 luvun 1 §:n
7802:                           muuttamisesta,
7803:                           laki oikeudenkäymiskaaren
7804:                           muuttamisesta,
7805:                           laki esitutkintalain muutta-
7806:                           misesta
7807: 
7808: 309/93 vp   17.2.1995 *   Laki Suomen hallitusmuodon         17.7.1995/969-971   1.8.1995
7809:                           muuttamisesta,
7810:                           laki valtiopäiväjärjestyksen
7811:                           muuttamisesta,
7812:                           laki säätyjen erioikeuksien
7813:                           lakkauttamisesta
7814: 
7815: 22194 vp    17.2.1995     Laki pakkokeinolain muutta-
7816:                           misesta,                       24.3.1995/402-406       1.6.1995
7817:                           laki esitutkintalain 43 §:n
7818:                           muuttamisesta,
7819:                           laki oikeudenkäynnin julkisuu-
7820:                           desta annetun lain 2 ja 5 a
7821:                           §:n muuttamisesta,
7822:                           laki teletoimintalain 29 §:n
7823:                           muuttamisesta,
7824:                           laki kansainvälisestä
7825:                           oikeusavusta rikosasioissa
7826:                           annetun lain 23 §:n muutta-
7827:                           misesta
7828: 
7829: 66194 vp    5.12.1994     Laki rangaistusten täytän-         31.1.19951128-129   1.5.1995
7830:                           töönpanosta annetun
7831:                           asetuksen muuttamisesta,
7832:                           laki tutkintavankeudesta
7833:                           annetun lain muuttamisesta
7834: 
7835: 120/94 vp   17.2.1995*    Maakaari,                          12.4.1995/540-552   1.1.1997,
7836:                           laki maakaaren voimaanpano-                            kuitenkin siten, että laki maa-
7837:                           sta,                                                   kaaren voimaanpanosta sekä
7838:                                                                                  lain ulosottolain muuttamisesta
7839:                                                                                  5 luvun 8 §:n 2 momentti,
7840:                                                                                  41 §:n 3 momentti, 42 ja
7841:                                                                                  43 §tulevat voimaan 1. 7.1995
7842:                           laki avioliittolain 38 ja 39 §:n
7843:                           muuttamisesta,
7844:                           laki määräajasta velkomisasi-
7845:                           oissa sekä julkisesta haas-
7846:                           teestav elkojille annetun
7847:                           asetuksen 6 ja13 §:n
7848:                           muuttamisesta,
7849:                           laki asiakirjain kuolettamisesta
7850:                           annetun lain muuttamisesta,
7851:                           laki etuostolain 2 ja 19 §:n
7852:                           muuttamisesta,
7853:                           laki oikeudesta hankkia maa-
7854:                           ja metsätalousmaata annetun
7855:                           lain 8 §:n muuttamisesta,
7856:                           laki lainhuuto- ja kiinnitys-
7857:                           rekisteristä annetun lain
7858:                           muuttamisesta,
7859: 38
7860: 
7861: 
7862:                          laki maanvuokralain muuutta-
7863:                          misesta,
7864:                          laki kuluttajavalituslauta-
7865:                          kunnasta annetun lain
7866:                          muuttamisesta,
7867:                          laki määräyksiä välirajasta
7868:                          vedessä ja vesialueen jaosta
7869:                          sisältävän lain muuttamisesta,
7870:                          laki ulosottolain muuttami-
7871:                          sesta,
7872:                          laki konkurssisäännön 10 §:n
7873:                          muuttamisesta
7874: 181/94 vp   31.1.1995    Laki pakkokeinolain muutta-      17.2.1995/213       15.3.1995
7875:                          misesta
7876: 231/94 vp   13.2.1995    Laki Suomen Hallitusmuodon       3.3.1995/267-269    1.5.1995
7877:                          54 §:n muuttamisesta,
7878:                          laki Korkeimmasta oikeudesta
7879:                          annetun lain 7 a § :n
7880:                          muuttamisesta,
7881:                          laki sotilasoikeudenkäynti-
7882:                          lain 3 §:n muuttamisesta
7883: 233/94 vp   13.2.1995    Laki kielilain muuttamisesta     17.3.1995/369       1.4.1995
7884: 248/94 vp   14.2.1995*   Laki Suomen Hallitusmuodon       17.7.1995/973-975   1.1.1996
7885:                          muuttamisesta,
7886:                          laki saamelaiskäräjistä,
7887:                          laki saamen kielen käyttämi-
7888:                          sestä viranomaisissa annetun
7889:                          lain muuttamisesta
7890: 249/94 vp   5.12.1994    Laki konkurssipesien             31.1.1995/109-110   1.3.1995
7891:                          hallinnon valvonnasta,
7892:                          laki konkurssisäännön
7893:                          muuttamisesta
7894: 
7895: 250/94 vp   21.12.1994   Laki yksityishenkilön velka-     31.1.1995/113-114   15.2.1995
7896:                          järjestelystä annetun lain
7897:                          muuttamisesta,
7898:                          laki yrityksen saneerauksesta
7899:                          annetun lain muuttamisesta
7900: 284/94 vp   31.1.1995*   Laki Suomen Hallitusmuodon       3.3.1995/270-271    1.4.1995
7901:                          muuttamisesta,
7902:                          laki valtiopäiväjärjestyksen
7903:                          muuttamisesta
7904: 
7905: 285/94 vp   14.2.1995    Laki Suomen Hallitusmuodon       Eduskunta on hylännyt
7906:                          muuttamisesta, lakiehdotuk-
7907:                          set laki valtiopäiväjärjestyk-
7908:                          sen muuttamisesta,
7909:                          laki valtioneuvostosta anne-
7910:                          tun lain muuttamisesta,
7911:                          laki ulkoasiainhallinnosta
7912:                          annetun lain muuttamisesta
7913: 
7914: 292/94 vp   10.2.1995*   Laki korkolain muuttamisesta,    3.3.1995/284-328    1.5.1995
7915:                          laki oikeudenkäymiskaaren 21
7916:                          luvun 8 §:n muuttamisesta,
7917:                                                                                 39
7918: 
7919: laki rahoitustarkastuslain
7920: 20 §:n muuttamisesta,
7921: laki lukiolain 26 e §:n
7922: muuttamisesta,
7923: laki aikuislukiolain 19 §:n
7924: muuttamisesta,
7925: laki ammatillisten oppilaitos-
7926: ten oppilaiden opintososiaali-
7927: sista eduista annetun lain
7928: 8 a §:n muuttamisesta,
7929: laki maanmittausmaksusta
7930: annetun lain 11 §:n muuttami-
7931: sesta,
7932: laki uusjakojen tukemisesta
7933: annetun lain 7 ja 8 §:n
7934: muuttamisesta,
7935: laki puutavaranmittauslain
7936: 42 §:n muuttamisesta,
7937: laki yhdyskuntien vesihuolto- 3.3.1995/
7938: toimenpiteiden avustamisesta      Jätetty, vahvist. ja palautettu eduskuntaan
7939: annetun lain 9 §:n muuttami-
7940: sesta,
7941: laki luvanvaraisesta henkilö-
7942: liikenteestä tiellä annettu
7943: lain 24 §:n muuttamisesta,
7944: laki kuljetusten alueellisesta
7945: tukemisesta annetun lain
7946: 16 §:n muuttamisesta,
7947: laki ulkomaanliikenteen kaup-
7948: pa-alusluettelosta annetun
7949: lain 12 §:n muuttamisesta,
7950: laki energia-avustuksista anne-
7951: tun lain 7 §:n muuttamisesta,
7952: laki yritystuesta annetun lain
7953: 28 ja 30 §:n muuttamisesta,
7954: laki jätelain 33 §:n muutta-
7955: misesta,
7956: laki asumisoikeustalolainoje.r
7957: korkotuesta annetun lain
7958: 13 §:n muuttamisesta,
7959: laki vuokra-asuntolainojen
7960: korkotuesta annetun lain 9 a
7961: ja 12 §:n muuttamisesta,
7962: laki sosiaali- ja terveyden-
7963: huollon asiakasmaksuista
7964: annetun lain 16 §:n muutta-
7965: misesta,
7966: laki erikoissairaanhoitolain
7967: 44 a §:n muuttamisesta,
7968: laki sosiaali- ja terveyden-
7969: huollon suunnittelusta ja
7970: valtionosuudesta annetun
7971: lain 47 §:n muuttamisesta,
7972: laki kansalaisopistolain 16 §:n
7973: muuttamisesta,
7974: laki valtionosuutta saavista lii-
7975: kunnan koulutuskeskuksista
7976: annetun lain 32 §:n muutta-
7977: misesta,
7978: laki maaseutuelinkeinolain
7979: 27 §:n muuttamisesta,
7980: 40
7981: 
7982:                      laki turvavarastolain 9 §:n
7983:                      muuttamisesta,
7984:                      laki kuntien suhdannetalle-
7985:                      tuksistaannetun lain 8 §:n
7986:                      muuttamisesta,
7987:                      laki kunnan talouden vakaut-
7988:                      tamisesta ja kuntaselvityk-
7989:                      sestä annetun lain 10 § :n
7990:                      muuttamisesta,
7991:                      laki valtion lainanannosta ja
7992:                      valtiontakauksesta annetun
7993:                      lain 8 §:n muuttamisesta,
7994:                      laki kansaneläkelain 39 b §:n
7995:                      muuttamisesta,
7996:                      laki eläkkeensaajien asumistu-
7997:                      kilain 11 §:n muuttamisesta,
7998:                      laki työntekijäin eläkelain 19 ja
7999:                      19 d §:n muuttamisesta,
8000:                      laki lyhytaikaisissa työsuh-
8001:                      teissa olevien työntekijäin
8002:                      eläkelain 10 §:n muuttamisesta,
8003:                      laki valtion eläkelain 14 §:n
8004:                      muuttamisesta,
8005:                      laki merimieseläkelain 8 ja
8006:                      63 a §:n muuttamisesta,
8007:                      laki yrittäjien eläkelain 12 §:n
8008:                      muuttamisesta,
8009:                      laki maatalousyrittäjien eläke-
8010:                      lain 12 §:n muuttamisesta,
8011:                      laki eräiden työsuhteessa
8012:                      olevien taiteilijoiden ja toimit-
8013:                      tajien eläkelain 8 §:n muutta-
8014:                      misesta,
8015:                      laki vakuutuskassalain 91 §:n
8016:                      muuttamisesta,
8017:                      laki tapaturmavakuutuslain
8018:                      60 a §:n muuttamisesta,
8019:                      laki sotilasvammalain 6 c §:n
8020:                      muuttamisesta,
8021:                      laki työttömyyskassalain
8022:                      33 §:n muuttamisesta,
8023:                      laki liikennevakuutuslain
8024:                      12 a §:n muuttamisesta,
8025:                      laki valtion perhe-eläkelain
8026:                      9 §:n muuttamisesta,
8027:                      laki potilasvahinkolain
8028:                      10 a §:n muuttamisesta,
8029:                      laki vakuutustarkastuksen
8030:                      kustantamisesta annetun
8031:                      lain 3 §:n muuttamisesta,
8032:                      laki opetus- ja kulttuuritoimen
8033:                      rahoituksesta annetun lain
8034:                      44 §:n muuttamisesta,
8035: 306/94   14.2.1995   Laki Suomen Hallitusmuodon
8036:                       38 §:n muuttamisesta,
8037:                      laki valtioneuvosta annetun
8038:                      lain muuttamisesta,
8039:                      laki valtion talousarviosta an-
8040:                      netun lain muuttamisesta
8041:                                                                                                    41
8042: 
8043: 
8044: 351/94 vp    10.2.1995*    Laki Suomesta Euroopan           3.3.1995/272        1.4.1995
8045:                            parlamenttiin valittavien
8046:                            edustajien vaaleista
8047: 
8048:  1/95 vp     2.6.1995      Laki yhdyskuntien vesihuolto-    16.6.1995/866       1.7.1995
8049:                            toimenpiteiden avustamisesta
8050:                            annetun lain 9 §:n muuttami-
8051:                            sesta
8052: 
8053:  9195 vp     19.6.1995 *   Laki pakkokeinolain 5 a luvun 21.8.1995/1026         1.9.1995
8054:                            2 §:n muuttamisesta
8055: 
8056:  10/95 vp    19.6.1995     Laki matkustaja-alus Estonian    30.6.1995/903       1.7.1995
8057:                            hylyn rauhoittamisesta
8058: 
8059:  16/95 vp    6.9.1995*     Laki holhouslain muuttaisesta,   13.10.199511151-1154 1.12.1995
8060:                            laki avioliittolain 86 §:n
8061:                            muuttamisesta,
8062:                            laki perintökaaren 23 luvun
8063:                            3 ja 7 §:n muuttamisesta,
8064:                            laki kunnallisten viranhal-
8065:                            li ·ain ja työntekijäin
8066:                            e~äkelain muuttamisesta
8067:  17/95 vp    7.11.1995*    Laki vesilain muuttamisesta      1.12.1995/1347      1.1.1996
8068: 
8069:  18/95 vp    19.6.1995     Laki asuntokauppalain 8
8070:                            luvun 1 §:n muuttamisesta        17.7.1995/979       1.9.1995
8071: 
8072:  31195 vp    13.6.1995     Laki rikosvahinkojen korvaa-     30.6.1995/931       1.8.1995
8073:                            misesta valtion varoista
8074:                            annetun lain 15 §:n muutta-
8075:                            misesta
8076: 
8077:  42195 vp    19.6.1995     Laki rikoslain muuttamisesta, 21.8.1995/1010-1011          1.9.1995
8078:                            laki pakkokeinolain 5 luvun      lukuunottamatta 17 luvun 4 §:n 2 mo-
8079:                            1 §:n muuttamisesta,             menttia, joka tulee voimaan 1.9.199
8080:                            laki sotilasoikeudenkäyntilain
8081:                            2 §:n muuttamisesta,
8082:                            laki vakuutusyhtiölain 18
8083:                            luvun 6 a §:n muuttamisesta,
8084:                            laki ulkomaisista vakuutus-
8085:                            yhtiöistä annetun lain 80 §:n
8086:                            muuttamisesta,
8087:                            laki vakuutusyhdistyslain 16
8088:                            luvun 10 a §:n muuttamisesta,
8089:                            laki konkurssipesien hallinnon
8090:                            valvonnasta annetun lain
8091:                            16 §:n muuttamisesta,
8092:                            laki elintarvikelain 40 §:n
8093:                            muuttamisesta,
8094:                            laki sähkömarkkinalain 47 §:n
8095:                            muuttamisesta,
8096:                            laki geenitekniikkalain muutta-
8097:                            misesta,
8098:                            laki yleisistä vesi- ja viemäri-
8099:                            laitoksista annetun lain 17 § :n
8100:                            muuttamisesta,
8101:                            laki Neuvostoliiton kanssa
8102:                            Saimaan ja Vuoksen juoksu-
8103:                            tussäännöstä tehdyn sopi-
8104: 
8105: 
8106: 
8107: 
8108:  6 360228Y
8109: 42
8110: 
8111:                            muksen eräiden määräysten
8112:                            hyväksymisestä sekä sopi-
8113:                            muksen soveltamisesta an-
8114:                            netun lain 4 ja 4a §:n muut-
8115:                            tamisesta,
8116:                            laki alusturvallisuuden vai-
8117:                            vonnasta annetun lain 17 §:n
8118:                            muuttamisesta,
8119:                            laki teknologian kehittämis-
8120:                            keskuksesta annetun lain
8121:                            7 §:n muuttamisesta,
8122:                            laki tekijänoikeuslain 56 a ja
8123:                            56 b §:n muuttamisesta,
8124:                            laki maaseutuelinkeinorekiste-
8125:                            ristä annetun lain muuttami-
8126:                            sesta
8127: 49/95 vp     19.6.1995     Laki joukkoliikenteen tarkas-    30.6.1995/904-905   1.7.1995
8128:                            tusmaksusta annetun lain
8129:                            muuttamisesta,
8130:                            laki valtion rataverkosta,
8131:                            radanpidosta ja rataverkon
8132:                            käytöstä annetun lain
8133:                            muuttamisesta
8134:  74/95 vp    3.10.1995     Laki ulosottolain 3 luvun        13.10.1995/1175     1.11.1995
8135:                            20 §:n muuttamisesta
8136: 
8137:  ~5195 vp    10.10.1995    Laki laintarkastuskunnasta       3.11.1995/1250      1.1.1996
8138:                            annetun lain väliaikaisesta                           ja on voi-
8139:                            muuttamisesta                                        massa
8140:                                                                                 31.12.1996
8141:  84/95 vp    24.10.1995    Laki hovioikeuden päätösval-     17.11.95/1288       1.1.1996
8142:                            taisen kokoonpanon väliaikai-                        ja on voi-
8143:                            sesta muuttamisesta annetun                          massa
8144:                            lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta                        31.12.1996
8145:  85/95 vp    7.11.1995     Laki lääninoikeuslain muutta- 24.11.95/1306          1.1.1996
8146:                            misesta ja 10 §:n väliaikaisesta                     ja on voi-
8147:                            muuttamisesta annetun lain                           massa
8148:                            voimaantulosäännöksen                                31.12.1996
8149:                            muuttamisesta
8150:  107/95 vp   10.11.1995*   Laki suuronnettomuuksien         12.1.1996/6-7 .     Asetuksella
8151:                            tutkinnasta annetun lain                             säädettävä-
8152:                            muuttamisesta annetun lain                           nä ajankoh-
8153:                            muuttamisesta,                                       tana
8154:                            laki valtion rataverkosta,
8155:                            radanpidosta ja rataverkon
8156:                            käytöstä annetun lain 15 §:n
8157:                            muuttamisesta
8158:  108/95 vp   29.11.1995    Laki tuomioistuinten ja          22.12.1995/1651     1.3.1996
8159:                            eräiden oikeushallintoviran-
8160:                            omaisten suoritteista
8161:                            perittävistä maksuista
8162:                            annetun lain muuttamisesta,
8163:                            laki oikeudenkäynnistä huo-
8164:                            neenvuokra-asioissa annetun
8165:                            lain muuttamisesta,
8166:                            laki maksuttomasta oikeuden-
8167:                                                                                              43
8168: 
8169:                          käynnistä annetun lain 27 §:n
8170:                          2 momentin kumoamisesta
8171: 109/95 vp   24.11.1995   Laki oikeusrekisterikeskuk-         17.11.95/1287        1.3.1996
8172:                          sesta
8173: 149/95 vp   7.11.1995    Laki yhdistyslain 49 §:n            8.12.95/1380-1381    1.1.1996
8174:                          muuttamisesta,
8175:                          laki patentti- ja rekisterihalli-
8176:                          tuksen suoritteista perittä-
8177:                          vistä maksuista annetun lain
8178:                          3 §:n muuttamisesta
8179: 
8180: 175/95 vp   12.12.1995   Laki Suomen Hallitusmuodon          22.12.95/1641-1651   1.1.1996
8181:                          11 §:n muuttamisesta,
8182:                          laki valtiopäiväjärjestyksen
8183:                          6 §:n muuttamisesta,
8184:                          laki kansanedustajain vaa-
8185:                          leista annetun lain muutta-
8186:                          misesta,
8187:                          laki tasavallan presidentin
8188:                          vaalista annetun lain muutta-
8189:                          misesta,
8190:                          laki Suomesta Euroopan par-
8191:                          lamenttiin valittavien edusta-
8192:                          jien vaaleista annetun lain
8193:                          muuttamisesta,
8194:                          laki menettelystä neuvoa-
8195:                          antavissa kansanäänestyk-
8196:                          sissä annetun lain 4 §:n
8197:                          muuttamisesta,
8198:                          laki kuntalain 10 ja 26 §:n
8199:                          muuttamisesta,
8200:                          laki kunnallisvaalilain muut-
8201:                          tamisesta,
8202:                          laki neuvoa-antavissa kun-
8203:                          nallisissa kansanäänestyksis-
8204:                          sä noudatettavasta menet-
8205:                          telystä annetun lain muutta-
8206:                          misesta,
8207:                          laki kotikuntalain muuttami-
8208:                          sesta
8209: 
8210: 189/95 vp   28.11.1995   Laki vankeinhoitolaitoksen          26.1.1996            1.3.1996
8211:                          työtoiminnassa tuotettujen
8212:                          suoritteiden hinnoittelun pe-
8213:                          rusteista annetunlain kumo-
8214:                          amisesta
8215: 
8216: 190/95 vp   12.12.1995   Laki saamelaiskäräjistä an-         22.12.96/1725-1726 1.1.1996
8217:                          netun lain muuttamisesta,
8218:                          laki saamen kielen käyttämi-
8219:                          sestäviranomaisissa annetun
8220:                          lain muuttamisesta
8221: 
8222: 197/95 vp   12.12.1995   Laki rikosrekisterilain muutta-     22.12.95/1639-1640 1.1.1996
8223:                          misesta,
8224:                          laki rikoslain 48 luvun 4 §:n
8225:                          muuttamisesta
8226: 44
8227: 
8228: 1.2. Eduskunnan kbjelmällä ilmoitetut eduskunnan päätökset
8229: Valtiopäivä-          Eduskunnan    Asia                                Toimenpiteet
8230: asiakirja             päätöksen
8231:                       päivämäärä
8232: 
8233:  Lakialoite           10.2.1995 *   Ehdotus laiksi Suomen Hallitus-     Lakialoite hylätty.
8234: n:o 86/94                           muodon 51 §:n muuttamisesta         Toivomus hyväksytty.
8235:                                                                         Merkitty pöytäkirjaan 17.3.1995
8236: Lakialoite            10.2.1995     Laki valtiopäiväjärjestyksen        Vahvistettu 17.3.1995/338-341
8237: n:o 110/94                          muuttamisesta,                      Voimaan 20.3.1995
8238:                                     laki valtakunnanoikeudesta an-
8239:                                     netun lain 1 § :n muuttamisesta,
8240:                                     laki Yleisradio Oy:stä annetun
8241:                                     lain5 §:n muuttamisesta,
8242:                                     laki Eduskunnan kirjastosta an-
8243:                                     netun lain 3 §:n muuttamisesta
8244: Kirjelmä              14.3.1995     Hallituksen esitys laiksi valtio-   Asiaa ei ehditty käsitellä loppuun.
8245: HE 145/1993 vp                      päiväjärjestyksen muuttamisesta     Merkitty pöytäkirjaan 12.4.1995
8246: Kirjelmä              14.3.1995     Hallituksen esitys laeiksi Suomen Asiaa ei ehditty käsitellä loppuun.
8247: HE 328/1994 vp                      Hallitusmuodon ja valtiopäiväjär- Merkitty pöytäkirjaan 12.4.1995
8248:                                     jestyksen 49 § :n muuttamisesta
8249: Kirjelmä 14/1995 vp   7.6.1995*     Laki Suomen Hallitusmuodon          Vahvistettu 17.7.1995/976-978
8250: (HE 306/1994 vp)                    38 §:n muuttamisesta,               Voimaan 1.1.1996
8251:                                     laki valtioneuvostosta annetun
8252:                                     lain muuttamisesta,
8253:                                     laki valtion talousarviosta anne-
8254:                                     tun lain muuttamisesta
8255: Kirjelmä 15/1995 vp   8.6.1995      Laki yhdyskuntien vesihuolto-       Eduskunta on päättänyt, että
8256: (HE 29211994 vp)                    toimenpiteiden avustamisesta        katsotaan rauenneeksi.
8257:                                     annetun lain 9 §:n muuttami-
8258:                                     sesta                               Merkitty pöytäkirjaan 21.8.1995
8259: 
8260: Kirjelmä 18/1995 vp   13.6.1995     Laki Suomen Hallitusmuodon          Vahvistettu 17.7.1995/969-972
8261: (~ 30911994 vp)                     muuttamisesta,                      Voimaan 1.8.1995
8262:                                     laki valtiopäiväjärjestyksen
8263:                                     muuttamisesta,
8264:                                     laki säätyjen erioikeuksien lak-
8265:                                     kauttamisesta,
8266:                                     laki lausunto-, kokoontumis-
8267:                                     ja yhdis~isvapaudesta anne-
8268:                                     tun lain moarnisesta
8269: Kirjelmä 19/1995 vp   16.6.1995*    Laki Suomen Hallitusmuodon          Vahvistettu 17.7.1995/973-975
8270: (HE 248/1994 vp)                    muuttamisesta,                      Voimaan 1.1.1996
8271:                                     laki saarnelaiskäräjistä,
8272:                                     laki saamen kielen käyttärnises-
8273:                                     tä viranomaisissa annetun lain
8274:                                     muuttamisesta
8275: Kirjelmä 34/1995 vp   8.12.1995     Hallituksen esitys ylimpien         Lakiehdotukset hylätty.
8276:                                                                                                       45
8277: 
8278: (HE 285/1994 vp)               valtioelinten eräitä valtaoikeuksia Merkitty pöytäkirjaan 22.12.1995
8279:                                koskevaksi lainsäädännöksi
8280: 
8281: Kertomus           8.2.1995    Eduskunnan oikeusasiamiehen       Merkitty pöytäkirjaan 24.2.1995
8282: 7/1993 vp                      toiminnastaan vuonna 1993
8283:                                antama kertomus
8284: 
8285: Kertomus           25.1.1996   V aitioneuvoston oikeuskanslerin Mietintö hyväksytty.
8286: 8/1993 vp                      virkatoimista ja lain noudattamis- Merkitty pöytäkirjaan 24.2.1995
8287:                                ta koskevista havainnoista anta-
8288:                                ma kertomus
8289: 46
8290: 
8291: 
8292: 
8293: 
8294: Sisäasiainministeriö
8295: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin
8296: Hallituksen    Eduskunnan      Asia                                Lain vahvis-      Voimaantulo-
8297: esityksen      vastauksen                                          tamisen pvm       päivä
8298: numero/vp      pvm                                                 muu toimen-
8299:                                                                    pide ja sää-
8300:                                                                    döskokoel-
8301:                                                                    man numero
8302: 
8303: 
8304: 39/1994 vp     17.2.1995       Laki poliisin henkilörekiste-       7.4.1995/509      1.10.1995
8305:                                reistä ja passilain 19 a §:n
8306:                                muuttamisesta
8307: 
8308: 5711994 vp     17.2.1995       Poliisilaki ja eräät siihen liit-   7.4.1995/493      1.10.1995
8309:                                tyvät lait
8310: 
8311: 
8312: 192/94 vp      10.2.1995       Kuntalaki                           17.3.1995/365     1.7.1995
8313:                                                                                      8 ja 9 luku
8314:                                                                                      1.1.1997
8315: 
8316: 
8317: 219/94 vp      18.11.1994      Laki ulkomaalaisvirastosta,         3.2.-95 156/95    1.3.1995
8318:                                laki ulkomaalaislain muutta-
8319:                                misesta ja laki kansalaisuus-       3.2.-95 154/95
8320:                                lain muuttamisesta
8321:                                                                    3.2.-95 155/95
8322: 
8323: 
8324: 
8325: 274/1994 vp    21.12.1994      Laki arpajaislain 3 §:n ja ar-      3.2.1995/146      15.2.1995
8326:                                pajaisverolain 2 §:n muutta-
8327:                                misesta
8328: 
8329: 
8330: 275/1994 vp    31.1.1995       Viihdelaitelaki                     10.2.19951164     17.2.1995
8331: 
8332: 
8333: 5011995 vp     19.10.1995      Laki vartioimisliikelain 2 §:n      24.11.1995/1307   1.12.1995
8334:                                muuttamisesta
8335: 
8336: 
8337: 110/95 vp      29.11.1995      Laki eräistä kuntien valtion-       18.12.1995/       1.1.1996
8338:                                osuuksien järjestelyistä v.         1443-62
8339:                                1996 ja eräistä muutoksista
8340:                                valtionosuuslainsäädäntöön
8341: 
8342: 
8343: 15011995 vp    7.11.1995       Laki väestötietolain 18 §:n         24.11.1995/1308   15.12.1995
8344:                                muuttamisesta
8345:                                                                                       47
8346: 
8347: 1.2. Eduskunnan khjelmällä ilmoitetut eduskunnan päätökset
8348: Valtiopäiväasiakirja   Eduskunnan   Asia                            Toimenpiteet
8349:                        päätöksen
8350:                        päivämäärä
8351: 
8352: HE 310/1993 vp         14.3.1995     Rekisterihallintolaki             Merkitty pöytäkir-
8353:                                                                        jaan 19.5.1995
8354: HE 315/1993 vp         14.3.1995     Laki poliisin hallinnosta         Merkitty pöytäkir-
8355:                                      annetun lain muuttamisesta        jaan 12.5.1995
8356: 
8357: HE 353/1994 vp         14.3.1995     Laki kihlakunnanviraston          Merkitty pöytäkir-
8358:                                      eräiden virkojen nimittämis-      jaan 12.5.1995
8359:                                      menettelystä
8360: 48
8361: 
8362: 
8363: 
8364: 
8365: Puolustusministeriö
8366: 
8367: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin
8368: Hallituksen   Eduskunnan       Asia                              Lain vahvis-      Voimaantulo-
8369: esityksen     vastauksen                                         tamisen pvm       päivä
8370: numero/vp     pvm                                                muu toimen-
8371:                                                                  pide ja sää-
8372:                                                                  döskokoel-
8373:                                                                  man numero
8374: 
8375: 
8376: 131/1994 vp    31.1.1995*      Laki naisten vapaaehtoisesta      17.2.1995/194     1.4.1995
8377:                                asepalveluksesta
8378:                                Laki rikoslain 45 luvun 1 §:n     17.2.1995/195     1.4.1995
8379:                                muuttamisesta
8380:                                Laki naisten ja miesten väli-     17.2.1995/196     1.4.1995
8381:                                sestä tasa-arvosta annetun
8382:                                lain 2 §:n 3 momentin kumo-
8383:                                amisesta
8384: 132/1994 vp    31.1.1995       Laki puolustustarvikkeiden        17.2.19951197     1.3.1995
8385:                                maastaviennistä ja kauttakul-
8386:                                jetuksesta annetun lain muut-
8387:                                tamisesta
8388: 
8389: 4311995 vp     5.12.1995       Laki terveydenhuollon järjes-     22.12.1995/1682   1.1.1996
8390:                                tämisestä puolustusvoimissa
8391:                                annetun lain muuttamisesta
8392: 
8393: 57/1995 vp     27.10.1995*     Laki poliisin tehtävien suorit-   3.11.199511251    15.11.1995
8394:                                tamisesta puolustusvoimissa
8395: 
8396: 185/1995 vp    12.12.1995*     Laki Suomen osallistumisesta      18.12.1995/1465   19.12.1995
8397:                                Yhdistyneiden Kansakuntien
8398:                                ja Euroopan turvallisuus- ja
8399:                                yhteistyöjärjestön päätökseen
8400:                                gerustuvaan rau-
8401:                                  anturvaamistoimintaan
8402:                                Laki puolustusvoimista anne-      18.12.1995/1466   19.12.1995
8403:                                tun lain 2 §:n muuttamisesta
8404:                                Laki rikoslain 45 luvun 1 §:n     18.12.1995/1467   19.12.1995
8405:                                muuttamisesta
8406:                                Laki sotilasoikeudenkäynti-       18.12.1995/1468   19.12.1995
8407:                                lain 2 §:n muuttamisesta
8408:                                Laki valtioneuvoston oi-          18.12.1995/1469   19.12.1995
8409:                                keuskanslerin ja eduskunnan
8410:                                oikeusasiamiehen tehtävien
8411:                                jaosta annetun lain 1 §:n
8412:                                muuttamisesta
8413:                                                                                                   49
8414: 
8415: 
8416: 
8417: 
8418: Valtiovarainministeriö
8419: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin
8420: Hallituksen    Eduskunnan      Asia                               Lain vahvis-         V oimaantulo-
8421: esityksen      vastauksen                                         tamisen pvm          päivä
8422: numero/vp      pvm                                                muu toimen-
8423:                                                                   pide ja sää-
8424:                                                                   döskokoel-
8425:                                                                   man numero
8426: 
8427: 214/1994 vp.   13.12.1994*     Laki valtion kiinteistölaitok-     13.1.1995/30         1.5.1995
8428:                                sesta
8429: 
8430: 336/1994 vp.   17.3.1995       Laki verotuslain muuttami-         17.3.1995/348        1.4.1995
8431:                                sesta
8432:                                Laki ennakkoperintälain            17.3.1995/349        1.4.1995
8433:                                muuttamisesta
8434:                                Laki arvonlisäverolain muut-       17.3.1995/350        1.4.1995
8435:                                tamisesta
8436:                                Laki verohallintolain muutta-      17.3.1995/351        1.4.1995
8437:                                misesta
8438: 
8439: 342/1994 vp.   16.2.1995*      Laki valtiontilintarkastajien ja   17.3.1995/353        1.4.1995
8440:                                valtiontalouden tarkastusvi-
8441:                                raston oikeudesta tarkastaa
8442:                                eräitä Suomen ja Euroopan
8443:                                yhteisöjen välisiä varainsiirto-
8444:                                ja
8445: 
8446: 354/1994 vp.   3.2.1995*       Laki tuloverolain muuttami-        3.2.1995/227         1.3.1995
8447:                                sesta
8448: 
8449: 367/1994 vp.   16.2.1995       Laki tuloverolain 82 §:n           16.2.1995/352        1.4.1995
8450:                                muuttamisesta
8451: 
8452: 12/1995 vp.    7.6.1995        Laki valmisteverotuslain           30.6.1995/900        1.7.1995
8453:                                muuttamisesta
8454: 
8455: 19/1995 vp.    13.6.1995       Laki valtion vakuusrahastosta      30.6.1995/896        1.7.1995
8456:                                annetun lain 1 §:n muuttami-
8457:                                sesta
8458: 
8459: 32/1995 vp.    21.6.1995       Euroopan yhteisöjen omista         31.7.1995 merkitty
8460:                                varoista tehdyn neuvoston          pöytäkirjaan
8461:                                päätöksen (94/728/EY, Eura-
8462:                                tom) hyväksyminen
8463: 
8464: 34/1995 vp.    19.6.1995       Laki tallettajien saamisten        30.6.1995/916        1.7.1995
8465:                                turvaamisesta säästökassatoi-
8466:                                mintaa harjoittavassa osuus-
8467:                                kunnassa annetun lain 13 §:n
8468:                                muuttamisesta
8469: 7 360228Y
8470: 50
8471: 
8472: 
8473: 44/1995 vp.   19.6.1995    Laki luottolaitostoiminnasta      30.6.1995/897     1.7.1995
8474:                            annetun lain muuttamisesta
8475:                            Laki ulkomaisen luotto- ja        30.6.1995/899     1.7.1995
8476:                            rahoituslaitoksen toiminnasta
8477:                            Suomessa annetun lain muut-
8478:                            tamisesta
8479:                            Laki valtion vakuusrahastosta     30.6.1995/899     1.7.1995
8480:                            annetun lain 1 §:n muuttami-
8481:                            sesta
8482:                            Laki nestemäisten polttoai-       30.6.1995/901     1.7.1995
8483:                            neiden valmisteverosta anne-
8484:                            tun lain muuttamisesta
8485: 5111995 vp.   3.10.1995    1. Laki valtion eläkelain         27.10.1995/1231   1.11.1995
8486:                            muuttamisesta
8487:                            2. Laki valtion eläkelain         27.10.1995/1232   1.11.1995
8488:                            muuttamisesta annetun lain
8489:                            voimaantulosäännöksen
8490:                            muuttamisesta
8491:                            3. Laki valtaion perhe-eläke-     27.10.1995/1233   1.11.1995
8492:                            lain muuttamisesta
8493:                            4. Laki valtion eläkerahastos-    27.10.1995/1234   1.11.1995
8494:                            ta annetun lain muuttamisesta
8495: 52/1995 vp.   19.10.1995   Laki leimaverolain muuttami-      3.11.1995/1243    6.11.1995
8496:                            sesta
8497: 53/1995 vp.   10.10.1995   Laki valtiokonttorista annetun    10.11.1995/1268   1.1.1996
8498:                            lain 2 §:n muuttamisesta
8499: 60/1995 vp.   10.10.1995   Laki maatilatalouden tulove-      27.10.1995/1204   1.1.1996
8500:                            rolain 13 §:n muuttamisesta
8501: 62/1995 vp.   26.11.1995   Vuoden 1996 veroasteikkola-       8.12.199511388    1.1.1996
8502:                            ki
8503: 63/1995 vp.   28.11.1995   Laki tuloverolain muuttami-       8.12.199511389    1.1.1996
8504:                            sesta
8505:                            Laki korkotulon lähdeverosta      8.12.1995/1390    1.1.1996
8506:                            annetun lain 6 §:n muuttami-
8507:                            sesta
8508: 64/1995 vp.   28.11.1995   Laki yhtiöveron hyvityksestä      8.12.1995/1391    1.1.1996
8509:                            annetun lain muuttamisesta
8510: 65/1995 vp.   7.11.1995    Laki nestemäisten polttoai-       1.12.1995/1342    1.1.1996
8511:                            neiden valmisteverosta anne-
8512:                            tun lain liitteenä olevan vero-
8513:                            taulukon muuttamisesta
8514: 66/1995 vp.   10.10.1995   Laki tupakkaverosta annetun       27.10.1995/1203   1.1.1996
8515:                            lain muuttamisesta
8516:                                                                                         51
8517: 
8518: 6711995 vp.    24.10.1995    Laki Kansaneläkelaitoksen         3.11.1995/1244    1.1.1996
8519:                              rahoituksen väliaikaisesta
8520:                              muuttamisesta vuonna 1996
8521: 
8522: 68/1995 vp.    21.11.1995*   Laki perintö- ja lahjaverolain    8.12.1995/1392    1.1.1996
8523:                              muuttamisesta
8524: 
8525: 6911995 vp.    10.10.1995    Laki luottoverolain kumoami-      27.10.199511205   1.1.1996
8526:                              sesta
8527: 
8528: 76/1995 vp.    5.12.1995*    Laki tuloverolain muuttami-       18.12.1995/1549   1.1.1996
8529:                              sesta
8530: 
8531:                *             Laki rajoitetusti verovelvolli-   18.12.1995/1550   1.1.1996
8532:                              sen tulon ja varallisuuden
8533:                              verottamisesta annetun lain
8534:                              muuttamisesta
8535: 
8536:                *             Laki ulkomailta tulevan pal-      18.12.199511551   1.1.1996
8537:                              kansaajan lähdeverosta
8538: 
8539:                *             Laki kansainvälisen kaksin-       18.12.1995/1552   1.1.1996
8540:                              kertaisen verotuksen poista-
8541:                              misesta
8542: 
8543:                *             Laki ennakkoperintälain           18.12.199511553   1.1.1996
8544:                              muuttamisesta
8545: 
8546:                *             Laki verotuslain 60 §:n ku-       18.12.1995/1554   1.1.1996
8547:                              moamisesta
8548: 
8549: 98/1995 vp.    21.11.1995    Laki arvo-osuusjärjestelmästä     8.12.1995/1386    15.12.1995
8550:                              annetun lain muuttamisesta
8551: 
8552:                              Laki arvo-osuustileistä anne-     8.12.1995/1387    15.12.1995
8553:                              tun lain muuttamisesta
8554: 
8555: 11211995 vp.   21.11.1995    Laki veronlisäyksestä ja vii-     18.12.1995/1556   1.1.1996
8556:                              vekorosta
8557: 
8558: 11311995 vp.   29.11.1995    Laki valtion virkaehtosopi-       22.12.1995        1.1.1996
8559:                              muslain 3 aja 5 §:n muutta-       1670/95
8560:                              misesta
8561: 
8562: 13111995 vp.   28.11.1995    Verohallintolaki                  18.12.1995/1557   1.1.1996
8563:                              Laki verotusmenettelystä          18.12.199511558   1.1.1996
8564:                              Laki ennakkoperintälain           18.12.199511559   1.1.1996
8565:                              muuttamisesta
8566:                              Laki kiinteistöverolain muut-     18.12.199511560   1.1.1996
8567:                              tamisesta
8568:                              Laki perintö- ja lahjaverolain    18.12.1995/1561   1.1.1996
8569:                              muuttamisesta
8570:                              Laki perintökaaren 20 luvun       18.12.1995/1562   1.1.1996
8571:                              muuttamisesta
8572: 52
8573: 
8574: 
8575:                            Laki rajoitetusti verovelvolli-   18.12.1995/1563   1.1.1996
8576:                            sen tulon ja varallisuuden
8577:                            verottamisesta annetun lain
8578:                            muuttamisesta
8579:                            Laki leimaverolain muuttami-      18.12.1995/1564   1.1.1996
8580:                            sesta
8581:                            Laki tuloverolain muuttami-       18.12.1995/1565   1.1.1996
8582:                            sesta
8583:                            Laki veronkantolain muutta-       18.12.1995/1566   1.1.1996
8584:                            misesta
8585:                            Laki verojen ja maksujen          18.12.1995/1567   1.1.1996
8586:                            perimisestä ulosottotoimin
8587:                            annetun lain muuttamisesta
8588:                            Laki arpajaisverolain muutta-     18.12.1995/1568   1.1.1996
8589:                            misesta
8590:                            Laki työnantajan sosiaalitur-     18.12.1995/1569   1.1.1996
8591:                            vamaksusta annetun lain
8592:                            muuttamisesta
8593:                            Laki koiraverosta annetun         18.12.199511570   1.1.1996
8594:                            lain 8 ja 12 §:n muuttamises-
8595:                            ta
8596:                            Laki korkotulon lähdeverosta      18.12.1995/1571   1.1.1996
8597:                            annetun lain muuttamisesta
8598:                            Laki ulkomaisten väliyh-          18.12.199511572   1.1.1996
8599:                            teisöjen osakkaiden verotuk-
8600:                            sesta annetun lain 7 §:n
8601:                            muuttamisesta
8602:                            Laki yhtiöveron hyvityksestä      18.12.1995/1573   1.1.1996
8603:                            annetun lain muuttamisesta
8604:                            Laki merenkulun veron-            18.12.1995/1574   1.1.1996
8605:                            huojennuksista annetun lain 8
8606:                            ja 8 a §:n muuttamisesta
8607:                            Laki eräiden yleishyödyllis-      18.12.1995/1575   1.1.1996
8608:                            ten yhteisöjen veronhuojen-
8609:                            nuksista annetun lain 8 ja 10
8610:                            §:n muuttamisesta
8611:                            Laki sairausvakuutuslain          18.12.199511576   1.1.1996
8612:                            muuttamisesta
8613:                            Laki kansaneläkelain 18 ja        18.12.1995/1577   1.1.1996
8614:                            19 § :n muuttamisesta
8615:                            Laki suhdannetalletuslain         18.12.1995/1578   1.1.1996
8616:                            muuttamisesta
8617: 13211995 vp.   7.11.1995   Laki tuloverolain muuttami-       1.12.1995/1333    1.1.1996
8618:                            sesta
8619:                                                                                        53
8620: 
8621: 
8622: 133/1995 vp.   28.11.1995*   Laki eräistä ajoneuvoista suo-   18.12.199511555   1.1.1996
8623:                              ritettavasta ajoneuvoverosta
8624:                              annetun lain muuttamisesta
8625: 
8626: 134/95         28.11.1995    Laki valtion eläkelain muut-     22.12.1995/1671   1.1.1996
8627:                              tamisesta
8628:                              Laki valtion perhe-eläkelain     22.12.1995        1.1.1996
8629:                              9 ja 11 §:n muuttamisesta        1672/95
8630: 
8631: 151/1995 vp.   5.12.1995     Laki moottoriajoneuvoverosta     18.12.199511538   1.1.1996
8632:                              annetun lain muuttamisesta
8633: 
8634: 15211995 vp.   5.12.1995     Laki polttoainemaksusta an-      18.12.1995/1539   1.1.1996
8635:                              netun lain muuttamisesta
8636: 
8637: 153/1995 vp.   21.11.1995    Laki vaikeavammaisille yrit-     8.12.1995/1393    15.12.1995
8638:                              täjille myönnettävistä veron-
8639:                              huojennuksista
8640: 
8641: 154/1995 vp.   10.11.1995    Laki indeksiehdon käytöstä       24.11.1995/1309   1.12.1995
8642:                              vuosia 1996 ja 1997 koske-
8643:                              vissa työ- ja virkaehtosopi-
8644:                              muksissa
8645: 
8646: 155/1995 vp.   28.11.1995    Laki veronkantolain muutta-      18.12.199511543   1.1.1996
8647:                              misesta
8648: 
8649: 156/1995 vp.   5.12.1995*    Laki elkoholi- ja alkoholi-      18.12.1995/1540   1.1.1996
8650:                              juomaverosta annetun lain 9
8651:                              §:n muuttamisesta
8652: 
8653: 165/1995 vp.   21.11.1995    Laki maatilatalouden tulove-     8.12.199511394    1.1.1996
8654:                              rolain 13 §:n 7 momentin
8655:                              soveltamattadättämisestä
8656:                              vuosina 199 -1998
8657: 
8658: 166/1995 vp.   12.12.1995    Laki valuuttalain 13 §:n         22.12.199511688   1.1.1996
8659:                              muuttamisesta
8660: 
8661: 167/1995 vp.   29.11.1995    Laki leimaverolain muuttami-     18.12.1995/1536   1.1.1996
8662:                              sesta
8663:                              Laki arvopaperimarkkinalain      18.12.199511537   1.1.1996
8664:                              muuttamisesta
8665: 
8666: 168/1995 vp.   12.12.1995*   Laki arvonlisäverolain muut-     29.12.1995/1767   1.1.1996
8667:                              tamisesta
8668: 
8669: 169/1995 vp.   21.11.1995    Laki elinkeinotulon harjoitta-   8.12.1995/1395    1.1.1996
8670:                              misen oikeudesta annetun
8671:                              lain 3 §:n muuttamisesta
8672: 
8673: 176/1995 vp.   12.12.1995    Laki luottolaitostoiminnasta     22.12.1995!1683   1.1.1996
8674:                              annetun lain 67 §:n muutta-
8675:                              misesta
8676:                              Laki liikepankkilain 5 ja 13     22.12.1995/1684   1.1.1996
8677:                              §:n muuttamisesta
8678: 54
8679: 
8680:                              Laki säästöpankkilain 57 §:n     22.12.1995/1685   1.1.1996
8681:                              muuttamisesta
8682:                              Laki säästöpankin muuttami-      22.12.1995/1686   1.1.1996
8683:                              sesta osakeyhtiömuotoiseksi
8684:                              pankiksi annetun lain 2 §:n
8685:                              muuttamisesta
8686:                              Laki väliaikaisesta poikkeuk-    22.12.1995/1687   1.1.1996
8687:                              sesta luottolaitostoiminnasta
8688:                              annetun lain 55 §:ään
8689: 
8690: 177/1995 vp.   12.12.1995*   Laki elinkeinotulon verotta-     29.12.1995/1733   1.1.1996
8691:                              misesta annetun lain muutta-
8692:                              misesta
8693: 
8694:                *             Laki tuloverolain muuttami-      29.12.1995/1734   1.1.1996
8695:                              sesta
8696:                *             Laki yhtiöveron hyvityksestä     29.12.1995/1735   1.1.1996
8697:                              annetun lain 5 aja 10 §:n
8698:                              muuttamisesta
8699: 
8700:                *             Laki kehitysalueelle tehtävien   29.12.1995/1736   1.1.1996
8701:                              investointien korotetuista
8702:                              poistoista annetun lain 6 §:n
8703:                              muuttamisesta
8704: 
8705:                *             Laki kehitysalueiden veron-      29.12.1995/1737   1.1.1996
8706:                              huojennuksista annetun lain 2
8707:                              §:n muuttamisesta
8708: 
8709:                *             Laki leimaverolain 97 b §:n      29.12.1995/1738   1.1.1996
8710:                              muuttamisesta
8711: 
8712: 186/1995 vp.   5.12.1995     Laki alkoholi- ja alkoholi-      18.12.1995/1541   1.1.1996
8713:                              juomaverosta annetun lain 8
8714:                              §:n muuttamisesta
8715:                              Laki elkoholilain 17 §:n         18.12.1995/1542   1.1.1996
8716:                              muuttamisesta
8717: 33/1995        7.6.1995      Asetus valtioneuvoston vuo-      30.6.1995/3       5.7.1995
8718:                              den 1995 lainanottovaltuuksi-
8719:                              en muuttamisesta
8720: 
8721: 99/1995        5.12.1995     Asetus valtioneuvoston lai-      18.12.199517      18.12.1995
8722:                              nanottovaltuuksista vuonna
8723:                              1996
8724: 114/1995       24.10.1995    Asetus valtion asuntorahaston    1.12.1995/6       1.1.1996
8725:                              varainhankintavaltuuksista
8726:                              vuonna 1996
8727:                                                                                                55
8728: 
8729: 1.2. Eduskunnan kiijelmällä ilmoitetut eduskunnan päätökset
8730: Valtiopäiväasiakirja   Eduskunnan pää-     Asia                                Toimenpiteet
8731:                        töksen päivämäärä
8732: 
8733: 
8734: 
8735: Lakialoite 64/1993     14.2.1995       Laki kiinteistöverolain muuttami-    Laki vahvistettu
8736: vp.                                    sesta                                3.3.1995/280
8737:                                                                             Voimaan 1.5.1995
8738: HE 15211994 vp.        13.1.1995*      Vuoden 1995 talousarvio              Merkitty pöytäkirjaan
8739:                                                                             3.2.1995
8740: Kertomus n:ot 10 ja    10.2.1995       Hallituksen kertomus valtiova-       Merkitty pöytäkirjaan
8741: 11/1994 vp.                            rain hoidosta ja tilasta sekä vai-   12.5.1995
8742:                                        tiontilintarkastajain kertomus
8743:                                        vuodelta 1993
8744: HE 11/1995 vp.         21.6.1995*      Vuoden 1995 1 lisätalousarvio        Merkitty pöytäkirjaan
8745:                                                                             30.6.1995
8746: HE 71/1995 vp.         13.10.1995      Vuoden 1995 II lisätalousarvio       Merkitty pöytäkirjaan
8747:                                                                             3.11.1995
8748: HE 130/1995 vp.        7.11.1995       Vuoden 1995 III lisätalousarvio      Merkitty pöytäkirjaan
8749:                                                                             24.11.1995
8750: K 3/1995 vp.           26.9.1995       Eduskunnan kirjelmä Suomen           Merkitty pöytäkirjaan
8751:                                        Pankin hallintoa ja tilaa vuodelta   8.12.1995
8752:                                        1994 koskevan tarkastuksen joh-
8753:                                        dosta
8754: TaVM 1311995 vp.       21.9.1995       Talousvaliokunnan mietintö           Merkitty!öytäkirjaan
8755:                                        pankkivaltuuston kertomuksesta       8.12.199
8756:                                        vuodelta 1994
8757: Lakialoite 113 ja      16.2.1995       Laki arvonlisäverolain 46 a §:n      Laki vahvistettu
8758: 114/1994 vp.                           kumoamisesta                         17.3.1995/347
8759:                                                                             Voimaan 1.5.1995
8760: 56
8761: 
8762: 
8763: 
8764: 
8765: Opetusministeriö
8766: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin
8767: Hallituksen     Eduskunnan        Asia                                Lain vahvis-    Voimaantulo-
8768: esityksen       päätöksen                                             tarnisen pvm    päivä
8769: numero/vp       pvm                                                   muu toimen-
8770:                                                                       pide ja sää-
8771:                                                                       döskokoel-
8772:                                                                       man numero
8773: 
8774: 8/1994 vp       7.12.1994         Laki taitelijaprofessorin vi-       31.1.1995/143   1.1.1996
8775:                                   roista ja valtion taiteilija-apu-
8776:                                   rahoista annetun lain muutta-
8777:                                   misesta
8778: 258/1994 vp     7.2.1995          Laki musiikkioppilaitoksista        7.4.1995/516    1.8.1995
8779: 287/1994 vp     13.2.1995         Laki tekijänoikeuslain muut-        24.3.1995/446   1.5.1995
8780:                                   tamisesta
8781: 287/1994 vp     13.2.1995         Laki oikeudesta valokuvaan          24.3.1995/447   1.5.1995
8782:                                   annetun lain kumoamisesta
8783: 298/1994 vp     14.2.1995         Nuorisotyölaki                      24.2.1995/235   1.3.1995
8784: 319/1994 vp     17.2.1995*        Laki ammattikorkeakou-              3.3.1995/255    8.3.1995
8785:                                   tuopinnosta
8786: 319/1994 vp     17.2.1995*        Laki eräistä ammattikorkea-         3.3.1995/258    8.3.1995
8787:                                   kouluopinnoista annetun lain
8788:                                   toimeenpanon edellyttämistä
8789:                                   järjestelyistä
8790: 319/1994 vp     17.2.1995*        Laki opintotukilain 3 §:n           3.3.1995/260    8.3.1995
8791:                                   muuttamisesta
8792: 319/1994 vp     17.2.1995*        Laki opetus- ja kulttuuritoi-       3.3.1995/261    8.3.1995
8793:                                   men rahoituksesta annetun
8794:                                   lain muuttamisesta
8795: 319/1994 vp     17.2.1995         Laki nuorisoasteen koulutuk-        3.3.1995/263    8.3.1995
8796:                                   sen ja ammattikorkeakoulujen
8797:                                   kokeiluista annetun lain
8798:                                   28 §:n muuttamisesta
8799: 338/1994 vp     7.2.1995          Laki peruskoululain muutta-         24.3.1995/427   1.4.1995
8800:                                   misesta
8801: 338/1994 vp     7.2.1995          Laki lukiolain muuttamisesta        24.3.1995/428   1.4.1995
8802: 338/1994 vp     7.2.1995          Laki aikuislukiolain muutta-        24.3.1995/429   1.4.1995
8803:                                   misesta
8804: 338/1994 vp     7.2.1995          Laki Steiner-koulusta annetun       24.3.1995/430   1.4.1995
8805:                                   lain 6 b ja 8 §:n muuttami-
8806:                                   sesta
8807:                                                                                      57
8808: 
8809:                            Laki steinerpedagogisista eri-
8810: 338/1994 vp   7.2.1995     tyiskouluista annetun lain 5 c   24.3.1995/431     1.4.1995
8811:                            ja 5 d §:n muuttamisesta
8812:                            Laki ammatillisista oppilai-
8813: 338/1994 vp   7.2.1995     toksista annetun lain 24 ja      24.3.1995/432     1.4.1995
8814:                            28 §:n muuttamisesta
8815:                            Laki tekijänoikeuslain muut-
8816: 811995 vp     12.12.1995   tamisesta                        22.12.199511654   1.1.1996
8817:                            Laki ammatillisista opettajan-
8818: 20/1995 vp    19.6.1995    koulutuslaitoksista annetun      30.6.1995/918     1.7.1995
8819:                            lain 5 §:n muuttamisesta
8820:                            Laki opintotukilain muutta-
8821: 21/1995 vp    19.6.1995*   misesta                          30.6.1995/940     1.8.1995
8822:                            Laki ammatillisista aikuis-
8823: 2211995 vp    13.6.1995    koulutuskeskuksista annetun      30.6.1995/942     1.8.1995
8824:                            lain muuttamisesta
8825:                            Laki ammatillisten kurssikes-
8826: 22/1995 vp    13.6.1995    kusten muuttumisesta amma-       30.6.1995/943     1.8.1995
8827:                            tillisiksi aikuiskoulutuskes-
8828:                            kuksiksi annetun lain 11 §:n
8829:                            muuttamisesta
8830:                            Laki peruskoululain 42 ja
8831: 23/1995 vp    19.6.1995*   74 §:n muuttamisesta             21.8.1995/1028    1.9.1995
8832:                            Laki lukiolain 47 ja 48 §:n
8833: 23/1995 vp    19.6.1995    muuttamisesta                    21.8.1995/1029    1.9.1995
8834:                            Laki aikuislukiolain 29 ja
8835: 23/1995 vp    19.6.1995    30 §:n muuttamisesta             21.8.1995/1030    1.9.1995
8836:                            Laki kuulovammaisten ja nä-
8837: 2311995 vp    19.6.1995    kövammaisten sekä liikunta-      21.8.1995/1031    1.9.1995
8838:                            vammaisten kouluista anne-
8839:                            tun lain 11 § :n muuttamisesta
8840:                            Laki suomalais-venäläisestä
8841: 23/1995 vp    19.6.1995    koulusta annetun lain            21.8.1995/1033    1.9.1995
8842:                            11 b §:n muuttamisesta
8843:                            Laki Helsingin ranskalais-
8844: 23/1995 vp    19.6.1995    suomalaisesta koulusta anne-     21.8.1995/1034    1.9.1995
8845:                            tun lain 11 b §:n muuttami-
8846:                            sesta
8847:                            Laki Steiner-koulusta annetun
8848: 23/1995 vp    19.6.1995    lain 6 a §:n muuttamisesta       21.8.199511035    1.9.1995
8849:                            Laki steinerpedagogisista eri-
8850:  23/1995 vp   19.6.1995    tyiskouluista annetun lain       21.8.1995/1036    1.9.1995
8851:                            5 b § :n muuttamisesta
8852:                            Laki Anna Tapion koulusta
8853:  23/1995 vp   19.6.1995    annetun lain 7 ja 10 §:n         21.8.199511037    1.9.1995
8854:                            muuttamisesta
8855: 8 360228Y
8856: 58
8857: 
8858:                             Laki ammatillisista oppilai-
8859:                             toksista annetun lain 40 §:n
8860: 23/1995 vp     19.6.1995    muuttamisesta                      21.8.199511038    1.9.1995
8861:                             Laki peruskoululain muutta-
8862:                             misesta
8863: 35/1995 vp     19.6.1995*                                      17.7.1995/957     1.8.1995
8864:                             Laki opetus- ja kulttuuritoi-
8865:                             men rahoituksesta annetun
8866: 35/1995 vp     19.6.1995    lain 12 §:n muuttamisesta          17.7.1995/958     1.8.1995
8867:                             Laki kirkkolain 20 luvun
8868:                             1 § :n muuttamisesta
8869: 4511995 vp     19.6.1995                                       31.7.1995/999     1.9.1995
8870:                             Laki eräiden valtion ammatit-
8871:                             listen oppilaitosten kiinteistö-
8872: 46/1995 vp     19.6.1995    jen luovuttamisesta kunnalle       30.6.1995/917     1.7.1995
8873:                             tai kuntayhtymälle
8874:                             Laki musiikkioppilaitoksista
8875:                             annetun lain 24 §:n muutta-
8876: 5111995 vp     3.10.1995    misesta                            27.10.1995/1235   1.11.1995
8877:                             Laki kuntien kulttuuritoimin-
8878:                             nasta annetun lain väliaikai-
8879: 77/1995 vp     7.11.1995    sesta muuttamisesta annetun        1.12.199511356    1.1.1996
8880:                             lain voimaantulosäännöksen
8881:                             muuttamisesta
8882:                             Laki taiteilijaprofessorien vi-
8883:                             roista ja valtion taitelija-apu-
8884: 78/1995 vp     7.11.1995    rahoista annetun lain väliai-      1.12.1995/1357    1.1.1996
8885:                             kaisesta muuttamisesta anne-
8886:                             tun lain voimaantulosäännök-
8887:                             sen muuttamisesta
8888:                             Laki eräistä kirjailijoille ja
8889:                             kääntäjille suoritettavista apu-
8890: 7911995 vp     7.11.1995    rahoista ja avustuksista anne-     1.12.1995/1358    1.1.1996
8891:                             tun lain väliaikaisesta muut-
8892:                             tamisesta annetun lain voi-
8893:                             maantulosäännöksen muutta-
8894:                             misesta
8895:                             Laki kirjastolain väliaikaises-
8896:                             ta muuttamisesta annetun lain
8897: 80/1995 vp     7.11.1995    voima~ntulosäännöksen              1.12.199511359    1.1.1996
8898:                             muuttamisesta
8899:                             Laki oppisopimuskoulutuk-
8900:                             sesta annetun lain 16 §:n
8901: 81/1995 vp     7.11.1995    muuttamisesta                      1.12.1995/1354    1.1.1996
8902:                             Laki oppisopimuskoulutuk-
8903:                             sesta annetun lain 16 §:n so-
8904: 81/1995 vp     7.11.1995    veltamisesta vuosina 1995 ja       1.12.1995/1355    1.1.1996
8905:                             1996 annetun lain kumoami-
8906:                             sesta
8907:                             Laki opintotukilain muutta-
8908:  100/1995 vp   7.11.1995*   misesta                            24.11.1995/1318   1.1.1996
8909:                                                                                            59
8910: 
8911:                            Laki kirkkolain muuttamises-
8912: 115/1995 vp   5.12.1995    ta                                 22.12.199511691   1.1.1996
8913:                            Laki evankelis-luterilaisen
8914: 11611995 vp   24.10.1995   kirkon eläkelain 1 §:n muut-       24.11.1995/1316   1.1.1996
8915:                            tamisesta
8916:                            Laki evankelis-luterilaisen
8917: 116/1995 vp   24.10.1995   kirkon perhe-eläkelain 1 §:n       24.11.1995/1317   1.1.1996
8918:                            muuttamisesta
8919:                            Laki eräiden valtion ammatit-
8920: 170/1995 vp   21.11.1995   Iisten oppilaitosten kiinteistö-   1.12.1995/1334    5.12.1995
8921:                            jen luovuttamisesta kunnalle
8922:                            tai kuntayhtymälle
8923:                            Laki kiinteistövaihdosta vaiti-
8924: 179/1995 vp   12.12.1995   on ja Helsingin kaupungin          22.12.199511704   2.1.1996
8925:                            välillä
8926: 60
8927: 
8928: 
8929: Maa- ja metsätalousministeriö
8930: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin
8931: Hallituksen    Eduskunnan      Asia                             Lain vahvis-    Voimaantulo-
8932: esityksen      vastauksen                                       tamisen pvm     päivä
8933: numero/vp      pvm                                              muu toimen-
8934:                                                                 pide ja sää-
8935:                                                                 döskokoel-
8936:                                                                 man numero
8937: 
8938: 227/1994 vp    17.2.1995       Laki kiinteistötoimituksessa     12.4.1995/553   1.1.1997
8939:                                tapahtuvasta lunastamisesta
8940:                                Kiintesitönmuodostamislaki
8941:                                                                 12.4.1995/554   1.1.1997
8942:                                Laki yksityisistä teistä anne-
8943:                                tun lain muuttamisesta
8944:                                                                 12.4.1995/555   1.1.1997
8945:                                Laki kiinteän omaisuuden ja
8946:                                erityisten oikeuksien lunas-
8947:                                tuksesta annetun lain muutta-    12.4.1995/556   1.1.1997
8948:                                misesta
8949:                                Laki kunnan kiinteistöin-
8950:                                sinööristä
8951:                                                                 12.4.1995/557   1.1.1997
8952:                                Laki kiinteistötoimitusmak-
8953:                                susta
8954:                                                                 12.4.1995/558   1.1.1997
8955:                                Laki kiinteistörekisterilain
8956:                                muuttamisesta
8957:                                                                 12.4.1995/559   1.1.1997
8958:                                Laki maaseutuelinkeinolain
8959:                                38 ja 43 §:n muuttamisesta
8960:                                                                 12.4.1995/560   1.1.1997
8961:                                Laki kaivoslain muuttamises-
8962:                                ta
8963:                                Laki kalastuslain muuttami-      12.4.1995/561   1.1.1997
8964:                                sesta
8965:                                Laki muinaismuistolain 5 §:n     12.4.1995/562   1.1.1997
8966:                                muuttamisesta
8967:                                Laki uusjakojen tukemisesta      12.4.1995/563   1.1.1997
8968:                                annetun lain 4 ja 6 §:n muut-
8969:                                tamisesta
8970:                                                                 12.4.1995/564   1.1.1997
8971:                                Laki valtion osanotosta eräi-
8972:                                den maa- ja vesirakennustöi-
8973:                                den kustannuksiin annetun
8974:                                lain 4 §:n muuttamisesta         12.4.1995/565   1.1.1997
8975:                                Laki yhteisaluelain 8 ja 10      12.4.1995/566   1.1.1997
8976:                                §:n muuttamisesta
8977:                                Laki vesistöhankkeiden joh-      12.4.1995/567   1.1.1997
8978:                                                                                      61
8979: 
8980:                            dosta suoritettavista tilusjär-
8981:                            jestelyistä annetun lain muut-
8982:                            tamisesta
8983:                                                              12.4.1995/568    1.1.1997
8984:                            Laki eräistä vesitilusjärjeste-
8985:                            lyistä annetun lain muuttami-
8986:                            sesta
8987:                                                              13.1.1995/36     1.3.1995
8988: 238/1994 vp   12.12.1994   Laki maaseutuelinkeinojen
8989:                            valituslautakunnasta annetun
8990:                            lain muuttamisesta
8991:                                                              24.2.1995/253    1.5.1995
8992: 243/1994 vp                Kolttalaki
8993:                                                              24.2.1995/254    1.5.1995
8994: 243/1994 vp                Laki leimaverolain 30 §:n
8995:                            muuttamisesta
8996:                                                              10.2.1995/169    15.2.1995
8997: 311/1994 vp   25.1.1995    Laki maaseutuelinkeinolain
8998:                            muuttamisesta
8999:                                                              10.2.1995/170    15.2.1995
9000: 311/1994 vp   25.1.1995    Laki porotalouslain muutta-
9001:                            misesta
9002:                                                              10.2.1995/171    15.2.1995
9003: 311/1994 vp   25.1.1995    Laki luontaiselinkeinolain
9004:                            muuttamisesta
9005:                                                              17.2.1995/217    1.3.1995
9006: 343/1994 vp   25.1.1995    Laki yksityisistä teistä anne-
9007:                            tun lain muuttamisesta
9008:                                                              17.2.1995/198    22.2.1995
9009: 347/1994 vp   31.1.1995    Laki rehulain muuttamisesta
9010: 
9011: 361/1994 vp   16.2.1995    Laki Euroopan yhteisön mai-       17.3.1995/355    22.3.1995
9012:                            don ja maitotuotteiden kiin-
9013:                            tiöjärjestelmän täytäntöön-
9014:                            panosta
9015:                                                              3.3.1995/274     8.3.1995
9016: 362/1994 vp   16.2.1995*   Laki emolehmä- ja uuhi-
9017:                            palkkioiden kiintiöistä
9018:                                                              19.5.1995/787    1.7.1995
9019: 363/1994 vp   16.2.1995*   Laki teurasruhojen punnituk-
9020:                            sesta annetun lain kumoami-
9021:                            sesta
9022:                                                              17.3.1995/356    22.3.1995
9023: 364/1994 vp   16.2.1995*   Laki Siemenperunakeskuksen
9024:                            tuotantoaluella noudatettavis-
9025:                            ta perunanviljelyn vaatimuk-
9026:                            sista
9027:                                                              17.7.1995/988    1.8.1995
9028: 24/1994 vp    19.6.1995    Laki maa- la puutarhatalou-
9029:                            den kansal isista tuista anne-
9030:                            tun lain muuttamisesta
9031:                                                              17.7.1995/987    1.8.1995
9032: 25/1995 vp    19.6.1995*   Laki maitohygienialain 23
9033:                            §:n muuttamisesta
9034:                                                              17.7.1995/989    1.8.1995
9035: 37/1995 vp    19.6.1995    Laki maatalouden interven-
9036:                            tiorahastosta annetun lain
9037:                            muuttamisesta
9038:                                                              7.11.1995/1280   1.12.1995
9039: 58/1995 vp    2.11.1995    Laki Euroopan yhteisön yh-
9040:                            teisen kalastuspolitiikan täy-
9041: 62
9042: 
9043:                              täntöönpanosta annetun lain 4
9044:                              ja 7 §:n muuttamisesta
9045:                                                              8.12.1995/1406    1.1.1996
9046: 87/1995 vp     7.11.1995*    Laki Siemenperunakeskuk-
9047:                              sesta
9048:                                                              8.12.199511398    1.1.1996
9049: 88/1995 vp     21.11.1995*   Laki riistanhoitomaksusta ja
9050:                              pyyntilupamaksusta annetun
9051:                              lain 3 § :n muuttamisesta
9052:                                                              8.12.1995/1399    1.1.1996
9053: LA 26/1995     21.11.1995    Laki metsästyslain 56 §:n
9054: vp                           muuttamisesta
9055:                              Laki metsäkeskuksista ja        18.12.1995/1474   1.3.1996
9056: 117/1995 vp    29.11.1995    metsätalouden kehittämiskes-
9057:                              kuksesta
9058:                                                              8.12.1995/1372    15.12.1995
9059:  157/1995 vp   21.11.1995    Laki eräistä elintarvikeras-
9060:                              voista annetun lain kumoami-
9061:                              sesta
9062:                                                              29.12.1995/1783   1.3.1996
9063:  193/1995 vp   12.12.1995    Laki metsänhoitoyhdistyksis-
9064:                              tä annetun lain 5 §:n muutta-
9065:                              misesta
9066:                                                              29.12.1995/1784   1.3.1996
9067:                              Laki yksityismetsälain 3 ja
9068:                              18 § :n muuttamisesta
9069:                                                                                            63
9070: 
9071: 
9072: 
9073: 
9074: Liikenneministeriö
9075: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin
9076: Hallituksen    Eduskunnan      Asia                             Lain vahvis-    Voimaan tulo-
9077: esityksen      vastauksen                                       tamisen pvm     päivä
9078: numero/vp      pvm                                              muu toimen-
9079:                                                                 pide ja sää-
9080:                                                                 döskokoel-
9081:                                                                 man numero
9082: 
9083: 
9084: 3811994 vp     7.2.1995        Laki tieliikennelain rnuutta-    28.4.19951754   1.1.1996
9085:                                misesta
9086: 
9087: 224/1994 vp    12.12.1994*     Laki Valtionrautateiden          5.1.1995/20     1.7.1995
9088:                                muuttamisesta osakeyhtiöksi
9089: 
9090: 
9091: 225/1994 vp    12.12.1994*     Laki valtion rataverkosta,       5.1.1995/21     1.7.1995
9092:                                radanpidosta ja rataverkon
9093:                                käytöstä
9094: 
9095: 
9096: 262/1994 vp    17.12.1994      Laki yleisistä teistä annetun    31.1.1995/137   1.3.1995
9097:                                lain muuttamisesta
9098: 
9099: 
9100: 29411994 vp    25.1.1995       Ilmailulaki                      3.3.1995/281    1.3.1996
9101:                                Laki suuronnettomuuksien         282
9102:                                tutkinnasta annetun lain
9103:                                muuttamisesta ja laki onnet-
9104:                                tomuuksien tutkinnasta
9105: 
9106: 324/1994 vp    7.2.1995        Laki yksityisistä teistä anne-   17.3.1995/378   1.1.1996
9107:                                tun lain muuttamisesta
9108: 
9109: 344/1994 vp    3.2.1995*        Laki merilain muuttamisesta     17.3.1995/368   1.4.1996
9110:                                Laki alusturvallisuuden vai-     369
9111:                                vonnasta
9112:                                Laki aluksista aiheutuvan        370
9113:                                vesien pilaantumisen eh-
9114:                                käisemisestä annetun lain 5
9115:                                §:n muuttamisesta
9116: 
9117: 345/1994 vp    25.1.1995       Laki Valtion Korjaamon ni-       17.2.1995/204   1.3.1995
9118:                                men muuttamisesta nimeksi
9119:                                RASKONE
9120: 
9121:  355/1994 vp   31.1.1995       Laki tieliikennelain muutta-     7.4.1995/521    1.10.1995
9122:                                misesta
9123:  64
9124: 
9125: 
9126:  26/1995 vp        3.10.1995    Laki merilain muuttamisesta                        (Julkaistaan säädös-
9127:                                                                                    kokoelmassa, kun
9128:                                 Laki aluksista aiheutuvista                        ratifiointi on selvä)
9129:                                 öljyvahingoista johtuvasta
9130:                                 vastuusta annetun lain kumo-
9131:                                 amisesta
9132: 
9133:  55/1995 vp        29.11.1995   Laki yksityisistä teistä anne-    18.12.1995/1606 1.1.1996
9134:                                 tun lain muuttamisesta
9135: 
9136:  59/1995 vp        29.11.1995* Laki Autorekisterikeskuksen        18.12.1995/1591 1.1.1996
9137:                                muuttamisesta osakeyhtiöksi
9138:                                ja yhtiön eräistä tehtävistä
9139:                                 Laki ajoneuvohallintokeskuk-      1592
9140:                                 sesta
9141:                                 Laki katsastus- ja rekisteröin-   1593
9142:                                 titoimiluvista
9143:                                 Laki tieliikenteen tietojärjes-   1595
9144:                                 telmästä annetun lain muutta-
9145:                                 misesta
9146: 
9147: 
9148:  158/1995 vp       10.11.1995* Laki merilain muuttamisesta                        (Julkaistaan säädös-
9149:                                                                                   kokoelmassa, kun
9150:                                                                                   ratifiointi on selvä)
9151: 
9152:  159/1995 vp       29.11.1995   Laki merenkulkulaitoksesta        18.12.1995/1621 1.1.1996
9153:                                 annetun lain 2 §:n muuttami-
9154:                                 sesta
9155: 
9156: 
9157: 
9158: 
9159:  1.2. Eduskunnan kirjelmällä ilmoitetut eduskunnan päätökset
9160: 
9161: 
9162: 
9163: Valtiopäiväasiakirja     Eduskunnan Asia                                  Toimenpiteet
9164:                          päätöksen
9165:                          päivämäärä
9166: 
9167: 
9168: 
9169: HE 9/1994 vp             14.3.1995       Eduskunnan kirjelmä hallituksen Eduskunnan liikenneva-
9170:                                          esityksen johdosta laiksi tielii- liokunta ei ole ehtinyt käsi-
9171:                                          kennelain 66 §:n muuttamisesta tellä asiaa loppuun 14.3.1995
9172:                                                                            päättyneellä vaalikaudella
9173:                                                                                                  65
9174: 
9175: 
9176: Kauppa- ja teollisuusministeriö
9177: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin
9178: 
9179: Hallituksen    Eduskunnan Asia                               Lain vahvis-    Voimaan tulo-
9180: esityksen      vastauksen                                    tamisen pvm     päivä
9181: numero/vp      pvm                                           muu toimen-
9182:                                                              pide ja sää-
9183:                                                              döskokoel-
9184:                                                              man numero
9185: 
9186: 
9187: 138/1994 vp    10.2.1995    Sähkömarkkinalaki                17.3.1995/386 1.6.1995
9188: 
9189: 202/1994 vp    20.12.1994 L Sähkömarkkina-
9190:                           keskuksesta                        17.3.1995/387   Asetuksella sääd.
9191:                                                                              ajankohtana
9192: 
9193: 300/1994 vp    17.12.1994 L kuluttajasuojalain 2 luvun
9194:                           muuttamisesta                      13.1.1995/37    1.3.1995
9195:                             L markkinatuomioistuimesta
9196:                             annetun lain muuttamisesta       13.1.1995/38    1.3.1995
9197: 
9198: 312/1994 vp    27.1.1995    L kaivoslain muuttamisesta       17.2.1995/208   1.3.1995
9199: 
9200: 313/1994 vp    21.12.1994 L liikkuvasta kaupasta
9201:                            annetun lain kumoamisesta         31.1.1995/144   1.3.1995
9202:                             L elinkeinon harjoittamisen
9203:                             oikeudesta annetun lain 3 § :n
9204:                             22 kohdan kumoamisesta           31.1.1995/145   1.3.1995
9205: 
9206:  325/1994 vp   7.2.1995     Elintarvikelaki                  17.3.1995/361   1.4.1995
9207:                             L elintarvikevirastosta anne-
9208:                             tuo lain 3 § :n kumoamisesta     17.3.1995/362   1.4.1995
9209: 
9210:  339/1994 vp   31.1.1995    L eräitä julkisia yrityksiä
9211:                             koskevasta tiedonantovelvol-
9212:                             lisuudesta annetun lain
9213:                             muuttamisesta                    17.2.1995/207   1.3.1995
9214: 
9215:  352/1994 vp   3.2.1995     L eräiden elinkeinoalojen
9216:                             valtiontakauksista annetun
9217:                             lain muuttamisesta               17.2.19951205   1.3.1995
9218: 
9219:  2/1995 vp      2.6.1995    L kilpailunrajoituksista anne-
9220:                             tuo lain 2 ja 20 § muuttami-
9221:                             sesta                            30.6.1995/908   1.7.1995
9222: 
9223:   13/1995 vp    13.6.1995   L kuluttajavalituslautakun-
9224:                             nasta annetun lain muutta-                       30.6.1995/9091.7.1995
9225:                             misesta                                          1 a §:n 2 momentti
9226:                                                                              ja 2 §:n 2 momentti
9227:                                                                              tulevat voimaan
9228:                                                                              1.9.1995
9229:                             L kuluttajavalituslautakun-
9230:   9 360228Y
9231: 66
9232: 
9233:                            nasta annetun lain 2 §:n väli-
9234:                            aikaisesta muuttamisesta          30.6.1995/910     1.7.1995
9235: 2711995 vp    19.6.1995    L kuljetusten alueellisesta tu-
9236:                            kemisesta annetun lain 8 ja
9237:                            12a §:n muuttamisesta             30.6.1995/895     1.7.1995
9238: 3811995 vp    19.6.1995    L Teknillisestä tarkastuskes-
9239:                            kuksesta                          21.8.1995/1070    1.11.1995
9240:                            L turvatekniikan keskuk-
9241:                            sesta                             21.8.199511071    1.11.1995
9242: 39/1995 vp    19.6.1995    L paineastialain muuttami-
9243:                            sesta                             21.8.199511072    1.11.1995
9244: 
9245:                            L kemikaalilain muuttami-
9246:                            sesta                             21.8.1995/1073    1.11.1995
9247:                            L räjähdysvaarallisista aineis-
9248:                            ta annetun lain muuttamisesta     21.8.1995/1074    1.11.1995
9249:                            L vaarallisten aineiden kulje-
9250:                            tuksesta annetun lain
9251:                             muuttamisesta                    21.8.199511075    1.11.1995
9252: 
9253:                            L kaivoslain muuttamisesta        21.8.1995/1076    1.11.1995
9254: 
9255:                            L vakauslain muuttamisesta        21.8.199511077    1.11.1995
9256: 
9257: 47/1995 vp    3.10.1995    L hyödyllisyysmallioikeu-
9258:                            desta annetun lain muutta-
9259:                            misesta                           8.12.1995/1396    1.1.1996
9260: 
9261:                            L maanpuolustukselle merki-
9262:                            tyksellisistä keksinnöistä an-
9263:                            netun lain 1 §:n muuttami-
9264:                            sesta                             8.12.1995/1397    1.1.1996
9265: 
9266: 6111995 vp    19.10.1995   L yritystuesta annetun lain
9267:                            muuttamisesta                     18.12.199511473   1.1.1996
9268: 
9269: 8911995 vp    19.10.1995   L sähkölain muuttamisesta         27.10.199511210   1.11.1995
9270: 90/1995 vp    19.10.1995   L huoltovarmuuden turvaa-
9271:                            misesta annetun lain 11 §:n
9272:                            muuttamisesta                     18.12.199511632   1.1.1996
9273: 102/1995 vp   7.11.1995    L energia-avustuksista anne-
9274:                            tun lain kumoamisesta             22.12.1995/1690   1.1.1996
9275: 
9276: 13511995 vp   12.12.1995   L tavaramerkkilain muutta-
9277:                            misesta                           22.12.1995/1715   Asetuksella.
9278:                                                                                sääd.
9279: 16011995 vp   21.11.1995   L Suomen Vientiluotto Oy:n                          ajankohtana
9280:                            korkotuesta, valuuttakurssi-
9281:                            tappioiden korvaamisesta ja
9282:                            antolainauksen valtion taka-
9283:                            uksista annetun lain1 ja 2 §:n
9284:                            muuttamisesta                     8.12.1995/1408    1.1.1996
9285:                                                                                                67
9286: 
9287: 
9288: 161/1995   12.12.1995    L patenttilain muuttami-
9289:                          sesta                           22.12.1995/1695   Asetuksella. sääd.
9290:                                                                            ajankohtana. 6 §:n 1
9291:                                                                            momentti, 45 §:n 1
9292:                                                                            momentti, 49 ja 57 a §
9293:                                                                            tulevat voimaan
9294:                                                                            1.1.1996
9295: 
9296:                          L hyödyllisyysmallioikeudes-
9297:                          ta annetun lain muuttamisesta   22.12.1995/1696   Asetuksella. sääd.
9298:                                                                            ajankohtana. 5 §:n 1
9299:                                                                            momentti ja 30 §:n 1
9300:                                                                            momentti tulevat voi-
9301:                                                                            maan 1.1.1996
9302:                          L maanpuolustukselle merki-
9303:                          tyksellisistä keksinnöistä
9304:                          annetun lain 2 ja 3 §:n
9305:                           muuttamisesta                  22.12.1995/1697   Asetuksella sääd.
9306:                                                                            ajankohtana
9307:                          L oikeudesta työntekijän
9308:                          tekemiin keksintöihin annetun
9309:                           lain 12 §:n muuttamisesta      22.12.1995/1698   Asetuksella sääd.
9310:                                                                            ajankohtana
9311: 
9312: 16211995    12.12.1995   L kaupparekisterilain muutta-
9313:                          misesta                         22.12.1995/1716   1.1.1996
9314:                          L elinkeinon harjoittamisen
9315:                          oikeudesta annetun lain
9316:                          muuttamisesta                   22.12.1995/1717   1.1.1996
9317:                          L kirjanpitolain 33 §:n muut-
9318:                          tamisesta                       22.12.1995/1718   1.1.1996
9319: 
9320: 181/1995 vp 12.12.1995   L tavaramerkkilain 6 a luvun
9321:                          kumoamisesta                    22.12.1995/1699 1.1.1996
9322:                          L tullilain 25 §:n muuttami-
9323:                          sesta                           22.12.199511700 1.1.1996
9324: 68
9325: 
9326: 
9327: 
9328: Sosiaali- ja terveysministeriö
9329: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin
9330: Hallituksen    Eduskunnan      Asia                             Lain vahvis-    Voimaan tulo-
9331: esityksen      vastauksen                                       tamisen pvm     päivä
9332: numero/vp      pvm                                              muu toimen-
9333:                                                                 pide ja sää-
9334:                                                                 döskokoel-
9335:                                                                 man numero
9336: 
9337: 
9338: 9011994 vp     27.1.1995       Laki naisten ja miesten vä-      17.2.1995/206   1.3.1995
9339:                                lisestä tasa-arvosta annetun
9340:                                lain muuttamisesta
9341: 271/1994 vp    12.12.1994      Laki vammaisuuden perus-         31.1.1995/101   1.2.1995
9342:                                teella järjestettävistä palve-
9343:                                luista ja tukitoimista annetun
9344:                                lain muuttamisesta
9345: 
9346: 31711994 vp    21.12.1994*     Laki kansaneläkelain 42a ja      31.1.1995/116   1.4.1995
9347:                                83 §:n muuttamisesta
9348: 
9349: 317/1994 vp    21.12.1994*     Laki lapsen hoitotuesta an-      31.1.1996/117   1.4.1995
9350:                                netun lain 4 §:n muuttami-
9351:                                sesta
9352: 31711994 vp    21.12.1994*     Laki vammaistukilain 4 §:n       31.1.1995/118   1.4.1995
9353:                                muuttamisesta
9354: 317/1994 vp    21.12.1994*     Laki eläkkeensaajien asu-        31.1.1995/119   1.4.1995
9355:                                mistukilain 7 §:n muuttami-
9356:                                sesta
9357: 317/1994 vp    21.12.1994*     Laki sairausvakuutuslain 24      31.1.1995/120   1.4.1995
9358:                                ja 68 §:n muuttamisesta
9359: 
9360: 31711994 vp    21.12.1994*     Laki kansaneläkelaitoksen        31.1.1995/121   1.4.1995
9361:                                järjestämästä kuntoutuksesta
9362:                                annetun lain muuttamisesta
9363: 
9364: 317/1994 vp    21.12.1994*     Laki sosiaalihuoltolain          31.1.1995/122   1.4.1995
9365:                                muuttamisesta
9366: 
9367: 31711994 vp    21.12.1994*     Laki lastensuojelulain           31.1.19951123   1.4.1995
9368:                                muuttamisesta
9369: 
9370: 317/1994 vp    21.12.1994*     Laki kansanterveyslain           31.1.1995/124   1.4.1995
9371:                                muuttamisesta
9372: 317/1994 vp    21.12.1994*     Laki sosiaali- ja terveyden-     31.1.1995/125   1.4.1995
9373:                                huollon asiakasmaksuista
9374:                                annetun lain 18 §:n muutta-
9375:                                misesta
9376: 
9377: 31711994 vp    21.12.1994*     Laki erikoissairaanhoitolain     31.1.1995/126   1.4.1995
9378:                                muuttamisesta
9379:                                                                                    69
9380: 
9381: 32611994 vp   31.1.1995*   Laki potilasvahinkolain          17.2.1995/363   1.4.1995
9382:                            muuttamisesta
9383: 
9384: 326/1994 vp   31.1.1995*   Laki eräiden potilasvahin-       17.2.1995/364   1.4.1995
9385:                            kokorvausten sitomisesta
9386:                            palkkatasoon annetun lain
9387:                            3 §:n muuttamisesta
9388: 
9389: 33011994 vp   10.2.1995    Laki vakuutusyhtiölain           17.3.1995/389   1.4.1995
9390: ja 348/1994                muuttamisesta
9391: vp
9392: 33011994 vp   10.2.1995    Laki työntekijäin eläkelain      17.3.1995/390   1.4.1995
9393: ja 348/1994                muuttamisesta
9394: vp
9395: 33011994 vp   10.2.1995    Laki lyhytaikaisissa työsuh-     17.3.1995/391   1.4.1995
9396: ja 34811994                teissa olevien työntekijäin
9397: vp                         eläkelain muuttamisesta
9398: 
9399: 330/1994 vp   10.2.1995    Laki eräiden työsuhteessa        17.3.1995/392   1.4.1995
9400: ja 34811994                olevien taiteilijoiden ja toi-
9401: vp                         mittajien eläkelain muutta-
9402:                            misesta
9403: 
9404: 330/1994 vp   10.2.1995    Laki yrittäjien eläkelain        17.3.1995/393   1.4.1995
9405: ja 34811994                muuttamisesta
9406: vp
9407: 330/1994 vp   10.2.1995    Laki maatalousyrittäjien         17.3.1995/394   1.4.1995
9408: ja 348/1994                eläkelain muuttamisesta
9409: vp
9410: 330/1994 vp   10.2.1995    Laki merimieseläkelain           17.3.1995/395   1.4.1995
9411: ja 34811994                muuttamisesta
9412: vp
9413: 330/1994 vp   10.2.1995    Laki tapaturmavakuutuslain       17.3.1995/396   1.4.1995
9414: ja 34811994                29 §:n muuttamisesta
9415: vp
9416: 330/1994 vp   10.2.1995    Laki vakuutuksenvälittäjistä     17.3.1995/397   1.4.1995
9417: ja 348/1994                annetun lain muuttamisesta
9418: vp
9419: 33011994 vp   10.2.1995    Laki ulkomaisista vakuu-         17.3.1995/398   1.4.1995
9420: ja 348/1994                tusyhtiöistä
9421: vp
9422: 330/1994 vp   10.2.1995    Laki eräistä vakuutusmak-        17.3.1995/399   1.4.1995
9423: ja 348/1994                suista suoritettavasta verosta
9424: vp                         annetun lain 2 §:n muut-
9425:                            tamisesta
9426: 
9427: 330/1994 vp   10.2.1995    Laki palosuojelumaksusta         17.3.1995/400   1.4.1995
9428: ja 348/1994                annetun lain 1 §:n muutta-
9429: vp                         misesta
9430: 70
9431: 
9432: 
9433: 330/1994 vp   10.2.1995    Laki vakuutustarkastuksen         17.3.1995/401     1.4.1995
9434: ja 348/1994                kustantamisesta annetun lain
9435: vp                         1 §:n muuttamisesta
9436: 
9437: 331/1994 vp   14.2.1995*   Laki työttömyysturvalain 27       17.3.1995/357     1.11.1995
9438:                            a §:n muuttamisesta
9439: 337/1994 vp   13.2.1995*   Laki lääkelain muuttamisesta      24.3.1995/416     1.4.1995
9440: 34911994 vp   14.2.1995*   Geenitekniikkalaki                17.3.1995/377     1.6.1995
9441: 356/1994 vp   10.2.1995    Laki työntekijäin eläkelain 1     17.3.1995/372     1.5.1995
9442:                            §:n muuttamisesta
9443: 35611994 vp   10.2.1995    Laki yrittäjien eläkelain 1 §:n   17.3.1995/373     1.5.1995
9444:                            muuttamisesta
9445: 
9446: 35611994 vp   10.2.1995    Laki tapaturmavakuutuslain 2      17.3.1995/374     1.5.1995
9447:                            §:n muuttamisesta
9448: 
9449: 35611994 vp   10.2.1995    Laki työnantajan sosiaali-        17.3.1995/375     1.5.1995
9450:                            turvamaksun suorittamisesta
9451:                            urheilemisesta saaduista
9452:                            palkkioista
9453: 357/1994 vp   10.2.1995    Laki vakuutusyhdistyslain         24.3.1995/451     1.4.1995
9454:                            muuttamisesta
9455: 
9456: 365/1994 vp   10.2.1995    Laki maatalousyrittäjien          17.3.1995/376     1.5.1995
9457:                            eläkelain muuttamisesta
9458: 28/1995 vp    19.6.1995*   Laki lapsilisälain 7 §:n          30.6.1995/907     1.7.1995
9459:                            muuttamisesta
9460: 
9461: 40/1995 vp    19.6.1995    Laki työttömyysturvalain 25       21.8.1995/1060    1.9.1995
9462:                            §:n poikkeuksellisesta
9463:                            soveltamisesta
9464: 
9465: 40/1995 vp    19.6.1995    Laki työttömyysturvalain 22       21.8.1995/1061    1.9.1995
9466:                            ja 24 §:n muuttamisesta
9467: 
9468: 48/1995 vp    21.6.1995    Laki kansanterveyskerto-          27.10.1995/1238   1.12.1995
9469:                            muksen antamisesta edus-
9470:                            kunnalle
9471: 
9472: 56/1995 vp    3.10.1995    Laki työntekijäin eläkelain 4     3.11.1995/1252    1.1.1996
9473:                            d §:n muuttamisesta
9474: 56/1995 vp    3.10.1995    Laki merimieseläkelain            3.11.1995/1253    1.1.1996
9475:                            muuttamisesta
9476: 
9477: 91/1995 vp    19.10.1995   Laki pienyrittäjän vuosilo-       1.12.1995/1364    1.1.1996
9478:                            marahasta annetun lain so-
9479:                            veltamatta jättämisestä an-
9480:                            netun lain 1 ja 2 §:n muut-
9481:                            tamisesta
9482: 
9483: 92/1995 vp    24.10.1995   Laki maatalousyrittäjien          24.11.199511319   1.1.1996
9484:                            eläkelain 10 §:n muuttami-
9485:                            sesta
9486:                                                                                       71
9487: 
9488: 
9489: 93/1995 vp    24.10.1995    Laki tapaturma- ja liikenne-     10.11.1995/1267   1.1.1996
9490:                             vakuutuslaitoksilta vuodelta
9491:                             1996 perittävästä maksusta
9492: 
9493: 9411995 vp    19.10.1995    Laki tapaturmavirastosta         18.12.199511528   1.10.1996
9494:                             annetun lain kumoamisesta
9495: 
9496: 9511995 vp    19.10.1995    Laki rintamaveteraanien          18.12.1995/1529   1.1.1996
9497:                             kuntoutuksesta annetun lain 5
9498:                             §:n väliaikaisesta muutta-
9499:                             misesta
9500: 
9501: 10311995 vp   10.11.1995    Laki kansaneläkelain 3 ja 59     1.12.199511360    1.1.1996
9502:                             §:n väliaikaisesta muut-
9503:                             tamisesta
9504: 
9505: 103/1995 vp   10.11.1995    Laki vuodelta 1996 suori-        1.12.1995/1361    1.1.1996
9506:                             tettavasta sairausvakuutus-
9507:                             maksusta
9508: 
9509: 10311995 vp   10.11.1995    Laki työnantajan lapsi-          1.12.199511362    1.1.1996
9510:                             lisämaksun ja vakuutetun
9511:                             kansaneläkevakuutusmaksun
9512:                             perimättä jättämisestä
9513:                             vuodelta 1996
9514: 
9515: 103/1995 vp   10.11.1995    Laki sairausvakuutuslain 59      1.12.1995/1363    1.1.1996
9516:                             §:n väliaikaisesta muutta-
9517:                             misesta
9518: 
9519: 10411995 vp   21.11.1995*   Laki sairausvakuutuslain 7       8.12.199511409    1.1.1996
9520:                             §:n muuttamisesta
9521: 
9522: 104/1995 vp   21.11.1995*   Laki aikuisten järjestelmät-     8.12.1995/1410    1.1.1996
9523:                             Iisen hammashuollon toi-
9524:                             meenpanon siirtämisestä
9525: 
9526: 105/1995 vp   24.10.1995    Laki sotilasavustuslain          10.11.1995/1266   1.1.1996
9527:                             muuttamisesta
9528: 
9529: 118/1995 vp   28.11.1995*   Laki työntekijäin eläkelain      18.12.1995/1482   1.1.1996
9530:                             muuttamisesta
9531: 
9532: 11811995 vp   28.11.1995*   Laki lyhytaikaisissa työsuh-     18.12.1995!1483   1.1.1996
9533:                             teissa olevien työntekijäin
9534:                             eläkelain muuttamisesta
9535: 
9536: 11811995 vp   28.11.1995*   Laki eräiden työsuhteessa        18.12.1995/1484   1.1.1996
9537:                             olevien taiteilijoiden ja toi-
9538:                             mittajien eläkelain muutta-
9539:                             misesta
9540: 
9541: 118/1995 vp   28.11.1995*   Laki yrittäjien eläkelain        18.12.1995/1485   1.1.1996
9542:                             muuttamisesta
9543: 
9544: 118/1995 vp   28.11.1995*   Laki maatalousyrittäjien         18.12.1995/1486   1.1.1996
9545:                             eläkelain muuttamisesta
9546: 72
9547: 
9548: 
9549: 11811995 vp   28.11.1995*   Laki kansaneläkelain muut-       18.12.1995/1487   1.1.1996
9550:                             tamisesta
9551: 118/1995 vp   28.11.1995*   Laki eläkkeensaajien asu-        18.12.199511488   1.1.1996
9552:                             mistukilain 6 §:n muuttami-
9553:                             sesta
9554: 11811995 vp   28.11.1995*   Laki perhe-eläkelain 15 b §:n    18.12.199511489   1.1.1996
9555:                             muuttamisesta
9556: 11811995 vp   28.11.1995*   Laki työntekijäin eläkelain 9    18.12.1995/1490   1.1.1996
9557:                             §:n soveltamisesta
9558: 119/1995 vp   28.11.1995*   Laki kansaneläkelain muut-       18.12.1995/1491   1.1.1996
9559:                             tamisesta
9560: 11911995 vp   28.11.1995*   Laki eläkkeensaajien asu-        18.12.1995/1492   1.1.1996
9561:                             mistukilain 3 §:n muuttami-
9562:                             sesta
9563: 11911995 vp   28.11.1995*   Laki perhe-eläkelain 15 b §:n    18.12.199511493   1.1.1996
9564:                             muuttamisesta
9565: 119/1995 vp   28.11.1995*   Laki rintamasotilaseläkelain 9   18.12.1995/1494   1.1.1996
9566:                             a §:n muuttamisesta
9567: 119/1995 vp   28.11.1995*   Laki työntekijäin eläkelain 8    18.12.1995/1495   1.1.1996
9568:                             §:n muuttamisesta
9569: 
9570: 119/1995 vp   28.11.1995*   Laki kansaneläkelaissa sää-      18.12.1995/1496   1.1.1996
9571:                             dettyjen eläkkeiden ja avus-
9572:                             tusten sitomisesta elinkus-
9573:                             tannuksiin annetun lain
9574:                             muuttamisesta
9575: 
9576: 11911995 vp   28.11.1995*   Laki asumistukilain 2 §:n        18.12.1995/1497   1.1.1996
9577:                             muuttamisesta
9578: 11911995 vp   28.11.1995*   Laki maatalousyrittäjien         18.12.1995/1498   1.1.1996
9579:                             luopumistuesta annetun lain
9580:                             19 §:n muuttamisesta
9581: 119/1995 vp   28.11.1995*   Laki maatalousyrittären          18.12.199511499   1.1.1996
9582:                             sukupolvenvaihdose äkkeestä
9583:                             annetun lain 16 §:n
9584:                             muuttamisesta
9585: 120/1995 vp   24.10.1995    Laki alkoholilain 36 ja 40       17.11.1995/1281   1.5.1996
9586:                             §:n muuttamisesta
9587: 121 ja        28.11.1995    Laki lasten kotihoidon tuesta    18.12.1995/1525   1.1.1996
9588: 12211995 vp                 annetun lain muuttamisesta
9589: 121 ja        28.11.1995    Laki lasten kotihoidon tuesta    18.12.199511526   1.1.1996
9590: 12211995 vp                 annetun lain väliaikaisesta
9591:                             muuttamisesta annetun lain
9592:                             voimaantulosäännöksen
9593:                             muuttamisesta
9594:                                                                                            73
9595: 
9596: 
9597: 121 ja         28.11.1995    Laki lasten päivähoidosta       18.12.1995/1527    1.1.1996
9598: 12211995 vp                  annetun lain 11 a §:n väli-
9599:                              aikaisesta muuttamisesta
9600: 
9601: 12311995 vp    29.11.1995    Laki maatalousyrittäjän         18.12.199511677    1.1.1996
9602:                              lomituspalveluista annetun
9603:                              lain muuttamisesta
9604: 
9605: 12311995 vp    29.11.1995    Laki kuntien valtionosuuslain   18.12.199511678    1.1.1996
9606:                              32 §:n muuttamisesta
9607: 
9608: 12411995 vp    29.11.1995*   Laki sairausvakuutuslain        18.12.199511500    1.1.1996
9609:                              muuttamisesta
9610: 
9611: 12411995 vp    29.11.1995*   Laki työntekijäin työeläke-     18.12.199511501    1.1.1996
9612:                              maksun ja työttömyysva-
9613:                              kuutusmaksun huomioon
9614:                              ottamisesa eräissä päivära-
9615:                              hoissa
9616: 
9617: 12411995 vp    29.11.1995*   Laki kansaneläkelain 39 §:n     18.12.199511502    1.1.1996
9618:                              muuttamisesta
9619: 
9620: 
9621: 124/1995 vp    29.11.1995*   Laki kuntoutusrahalain          18.12.1995/1503    1.1.1996
9622:                              muuttamisesta
9623: 
9624: 124/1995 vp    29.11.1995*   Laki kansaneläkelaitoksen       18.12.199511504    1.1.1996
9625:                              järjestämästä kuntoutuksesta
9626:                              annetun lain muuttamisesta
9627: 
9628: 12411995 vp    29.11.1995*   Laki terveydenhuollosta         18.12.199511505    1.1.1996
9629:                              puolustusvoimissa annetun
9630:                              lain muuttamisesta
9631: 
9632: 182/1995 vp    28.11.1995    Laki lomautuksen johdosta       18.12.1995/1581    1.1.1996
9633:                              maksettavasta ylimääräisestä
9634:                              työttömyysvakuutusmaksusta
9635:                              vuonna 1996
9636: 
9637: 18211995 vp    28.11.1995    Laki työttömyysturvalain        18.12.199511582    1.1.1996
9638:                              väliaikaisesta muuttamisesta
9639: 
9640: 182/1995 vp    28.11.1995    Laki työttömyysturvalain        18.12.199511583    1.1.1996
9641:                              muuttamisesta annetun lain
9642:                              voimaantulosäännöksen
9643:                              muuttamisesta
9644: 183/1995 vp    28.11.1995    Laki työttömyysvakuutus-        18.12.199511584    1.1.1996
9645:                              maksusta vuonna 1996
9646: 
9647: 183/1995 vp    28.11.1995    Laki vuodelta 1996 perittä-     18.12.1995/1585    1.1.1996
9648:                              västä palkansaajan työttö-
9649:                              myysvakuutusmaksusta
9650: 
9651: 183/1995 vp    28.11.1995    Laki työttömyyskassalain 25     18.12.199511586    1.1.1996
9652:                              ja 30 § :n väliaikaisesta
9653:                              muuttamisesta
9654: 
9655:  187 ja        19.12.1995*   Eläkesäätiölaki                 29.12.199511774     31.12.1995
9656:  188/1995 vp                                                              (45 § 4 mom., 46 §,
9657: 10 360228Y
9658: 74
9659: 
9660: 
9661:                                                                                47 §, 120 §, 147 §),
9662:                                                                                muut 1.1.1996
9663: 187 ja            19.12.1995*   Laki työntekijäin eläkelain 3     29.12.1995/1775    1.1.1996
9664: 188/1995 vp                     §:n muuttamisesta
9665: 
9666: 187 ja            19.12.1995*   Laki velkojien maksunsaan-        29.12.199511776    1.1.1996
9667: 188/1995 vp                     tijärjestyksestä annetun lain 9
9668:                                 §:n muuttamisesta
9669: 
9670: 187 ja            19.12.1995*   Laki vakuutuskassalain            29.12.1995/1777    31.12.1995
9671: 188/1995 vp                     muuttamisesta
9672: 
9673: 20111995 vp       19.12.1995    Laki merimieseläkelain            29.12.1995/1745    1.1.1996
9674:                                 muuttamisesta
9675: 
9676: 202/1995 vp       19.12.1995    Laki työntekijäin eläkelain,      29.12.1995/1746    1.1.1996
9677:                                 lyhytaikaisissa työsuhteissa
9678:                                 olevien työntekijäin eläkelain
9679:                                 sekä eräiden työsuhteessa
9680:                                 olevien taiteilijoiden ja
9681:                                 toimittajien eläkelain
9682:                                 mukaisen vakuutusmaksun
9683:                                 tilapäisestä alentamisesta
9684:                                 sekä yrittäjiltä perittävästä
9685:                                 vakuutusmaksusta vuonna
9686:                                 1994 annetun lain muutta-
9687:                                 misesta
9688: 
9689: 202/1995 vp       19.12.1995    Laki työntekijäin eläkelain 12    29.12.199511747    1.1.1996
9690:                                 c §:n muuttamisesta
9691: 
9692: 202/1995 vp       19.12.1995    Laki maatalousyrittäjien          29.12.1995/1748    1.1.1996
9693:                                 eläkelain 11 §:n muuttami-
9694:                                 sesta
9695: 
9696: 202/1995 vp       19.12.1995    Laki yrittäjien eläkelain 11      29.12.1995/1749    1.1.1996
9697:                                 §:n muuttamisesta
9698: 
9699: 
9700: 
9701: 
9702: 1.2. Eduskunnan kirjelmällä ilmoitetut eduskunnan päätökset
9703: Valtiopäiväasiakirja     Eduskunnan        Asia                           Toimenpiteet
9704:                          päätöksen
9705:                          päivämäärä
9706: 
9707: 
9708: Kertomus n:o 12          10.2.1995*          Eduskunnan kirjelmä valtioneu- Merkitty pöytäkirjaan
9709:                                              voston kertomuksen johdosta     24.3.1995
9710:                                              päihdeolojen kehityksestä vuon-
9711:                                              na 1993
9712:                                                                                                75
9713: 
9714: 
9715: 
9716: 
9717: Työministeriö
9718: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin
9719: Hallituksen       Eduskunnan       Asia                            Lain vahvis-       Voimaan tulo-
9720: esityksen         vastauksen                                       tamisen pvm        päivä
9721: numero/vp         pvm                                              muu toimen-
9722:                                                                    pide ja sää-
9723:                                                                    döskokoel-
9724:                                                                    man numero
9725: 
9726: 
9727: 126/1995 vp       2.11.1995        Laki merimiesten palkkatur-     24.11.199511310    1.1.1996
9728:                                    valain muuttamisesta
9729: 
9730: 127/1995 vp       2.11.1995        Laki työaikalain muuttami-      24.11.199511311    1.12.1995
9731:                                    sesta
9732: 
9733: 127/1995 vp       2.11.1995        Laki kauppaliikkeiden ja toi-   24.11.1995/1312    1.12.1995
9734:                                    mistojen työaikalain muut-
9735:                                    tamisesta
9736: 
9737: 136/1995 vp       5.12.1995        Laki vuorotteluvapaakokei-      21.12.1995/1663    1.1.1996
9738:                                    lusta
9739: 
9740: 172/1995 vp       29.11.1995       Laki työmarkkinatuesta an-      22.12.1995/1705    1.1.1996
9741:                                    netun lain muuttamisesta
9742: 
9743: 173/1995 vp       5.12.1995        Laki henkilöstörahastolain      21.12.1995/1660    1.1.1996
9744:                                    muuttamisesta
9745: 
9746: 174/1995 vp       5.12.1995        Laki palkkaturvalain 2 ja 5 §:n 21.12.1995/1661    1.1.1996
9747:                                    muuttamisesta
9748: 
9749: 17411995 vp       5.12.1995        Laki merimiesten palkkaturva-   21.12.1995/1662    1.1.1996
9750:                                    lain 2 ja 5 §:n muuttamisesta
9751: 
9752: 
9753: 
9754: 
9755: 1.2. Eduskunnan khjelmällä ilmoitetut eduskunnan päätökset
9756: V aitiopäiväasiakirja     Eduskunnan       Asia                             Toimenpiteet
9757:                           päätöksen
9758:                           päivämäärä
9759: 
9760: 
9761: HE 33211994 vp            20.1.19951       Suuronnettomuuksien torju-       Merkitty pöytä-
9762:                                            minen teollisuudessa             kirjaan 7.4.1995
9763: 76
9764: 
9765: 
9766: 
9767: 
9768:  Ympäristöministeriö
9769:  1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin
9770:  Hallituksen    Eduskunnan      Asia                            Lain vahvis-        Voimaantulo-
9771:  esityksen      vastauksen                                      tamisen pvm         päivä
9772:  numero/vp      pvm                                             muu toimen-
9773:                                                                 pide ja sää-
9774:                                                                 döskokoel-
9775:                                                                 man numero
9776: 
9777: 
9778:  24111994 vp.   17.12.1994*     Ympäristöhallintoa koskeva      24.1.1995           1.3.1995
9779:                                 lainsäädäntö                    Lait ja asetukset
9780:                                                                 n:ot 55-99
9781:  358/1994 vp.   31.1.1995       Laki jätelain muuttamisesta     17.2.1995/219       1.3.1995
9782:                                 anentun lain 60 §:n 1 mo-
9783:                                 mentin kumoamisesta
9784:  350/1994 vp.   31.1.1995*      Laki öljysuojarahastosta        17.2.1995/218       1.3.1995
9785:                                 annetun lain muuttamisesta
9786: 
9787:  334/1994 vp.   3.2.1995*       Öljyvahinkojen torjuntaa kos-   24.3.1995
9788:                                 kevan lainsäädännön muutta-     Eduskunta on hy-
9789:                                 misesta                         Iännyt lakieh-
9790:                                                                 dotukset
9791:  94/1993 vp.    7.2.1995        Laki asumistukilain 25 a §:n    21.4.19951727       1.9.1995
9792:                                 muuttamisesta
9793:  359/1994 vp.   7.2.1995        Laki kemikaalilain muuttami-    17.2.1995/220       1.3.1995
9794:                                 sesta
9795:  360/1994 vp.   7.2.1995        Laki merensuojelulain           17.2.1995/221       1.3.1995
9796:                                 muuttamisesta
9797:  366/1994 vp.   7.2.1995        Laki vesilain muuttamisesta     24.3.1995/471       1.7.1995
9798:  292/1994 vp.   10.2.1995       Laki asumisoikeustalo-          3.3.1995/299        1.5.1995
9799:                                 lainojen korkotuesta annetun
9800:                                 lain 13 §:n muuttamisesta
9801: 
9802:  29211994 vp.   10.2.1995       Laki vuokra-asuntojen korko-    3.3.1995/300        1.5.1995
9803:                                 tuesta annetun lain 9 a:n ja
9804:                                 12 § :n muuttamisesta
9805:  304/1994 vp.   17.2.1995*      Laki asuinhuoneiston vuok-      31.3.1995/481       1.5.1995
9806:                                 rauksesta
9807: 
9808:  304/1995 vp.   17.2.1995*      Laki liikehuoneiston vuok-      31.3.1995/482       1.5.1995
9809:                                 rauksesta
9810:                                                                                                             77
9811: 
9812: 304/1995 vp.        17.2.1995*           Laki asunto-osakeyhtiö-          31.3.1995/483         1.5.1995
9813:                                          lain muuttamisesta
9814: 
9815: 30411995 vp.       17.2.1995*            Laki avioliittolain              31.3.1995/484         1.5.1995
9816:                                  1       24 § :n 2 momentin
9817:                                  1
9818:                                          kumoamisesta
9819: 
9820: 30411995 vp.       17.2.1995*      Laki indeksiehdon käytön               31.3.1995/485         1.5.1995
9821:                                  , rajoittamisesta annetun
9822:                                  [lain 2 §:n muuttamisesta
9823:                                  1
9824: 
9825: 
9826: 1411995 vp.        13.6.1995     i Laki rakennuslain muuttami-            21.8.1995/1062        1.10.1995
9827:                                  , sesta
9828: 
9829: 54/1995 vp.        3.10.1995             Laki asumisoikeustalo-           27.10.199511206       1.11.1995
9830:                                          lainojen korkotuesta annetun
9831:                                          lain 10 ja 15 §:n muut-
9832:                                          tamisesta
9833: 
9834: 12811995 vp.       21.11.1995            Laki ilmansuojelulain, ympä-     22.12.199511711       1.4.1996
9835:                                          ristölupamenettelylain ja ri-    1712
9836:                                          koslain 48 luvun 1 §:n muut-     1713
9837:                                          tamisesta
9838: 
9839: 16311995 vp.       5.12.1995*        1   Maastoliikennelaki               22.12.199511710       1.1.1996
9840: 
9841: 
9842: 
9843: 
9844: 1.2. Eduskunnan khjelmällä ilmoitetut eduskunnan päätökset
9845:  V aitiopäiväasiakirja     Eduskunnan           Asia                           Toimenpiteet
9846:                            päätöksen
9847:                            päivämäärä
9848: 
9849: 
9850:  HE 250/92                 9.5.1995               Eduskunnan kirjelmä vuoden        Tasavallan Presidentti on
9851:                                                   1992 valtiopäiviltä lepääiDässä   7.6.1995 määrännyt
9852:                                                   olevan ehdotuksen johdosta        kirjelmän merkittäväksi
9853:                                                   laiksi asumistukilain             pöytäkirjaan hallituksen
9854:                                                   muuttamisesta                     tietoon saatetuksi
9855: 78                              V aitioneuvoston kanslia
9856: 
9857: 2. Muut toimenpiteet valtiopäiväpäätösten johdosta
9858: 
9859:                        V aitioneuvoston kanslia
9860: 
9861: Hallituksen eduskunnalle antamat kertomukset
9862: Hallituksen teettämät tutkimukset, selvitykset yms.
9863: Kertomus n:o 411991 vp.
9864: Talousvaliokuntavaliokunta
9865:       12) Eduskunta hyväksyi 4.6.1992 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
9866:       liitteenä olevassa lausunnossa talousvaliokunta totesi mm.:
9867:       Kertomuksen kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaa koskevassa
9868:       osassa todetaan, että kertomusvuonna hallitus antoi tiede- ja teknologianeu-
9869:       vostolle tehtäväksi valmistella tiedon ja osaamisen kehittämistä koskevan
9870:       kokonaisohjelman ottaen erityisesti huomioon kansaivälistymisen asettamat
9871:       vaatimukset. Tällainen kokonaisohjelma, Tiede- ja teknologiapolitiikan
9872:       suuntaviivat 1990-luvulla, onkin valmistunut vuonna 1990.
9873:       Koska kertomuksia eduskunnassa yleensä käsitellään eduskunnan työjärjes-
9874:       tyksenkin mukaan muiden kiireellisempien asioiden jälkeen, kertomusten
9875:       käsittely usein venyy varsin pitkälle varsinaisen kertomusvuoden jälkeen.
9876:       Valiokunta pitääkin tärkeänä, että hallituksen teettämät tutkimukset, selvi-
9877:       tykset, mietmnöt, suunnitelmat, yms. saatetaan heti valmistuttuaan ainakin
9878:       sen valiokunnan tietoon, jonka toimialaan asia kuuluu. Valiokunnat saavat
9879:       tällaista tietoa, mutta eivät kaikkea.
9880: Eduskunnan ja valtioneuvoston välisen tiedon kulku selvitetään kokonaisuutena.
9881: Tässä yhteydessä selvitetään eduskunnalle annettavien hallituksen kertomusten tarve
9882: ja sisältö sekä ne muut keinot, joilla hallitus voisi tyydyttää eduskunnan sekä sen
9883: valiokuntien tarvetta valvoa ja seurata hallinnossa tapahtuvia toimenpiteitä sekä
9884: valmistuneita suunnitelmia.
9885: V aitioneuvoston kanslia asetti 17.11.1995 hallituksen eduskunnalle annettavien
9886: kertomusten selvityshankkeen. Hanketta johtaa eri ministeriöiden ja eduskunnan
9887: edustajista asetettu projektiryhmä. Projektiryhmälle esitettävää selvitystä varten
9888: kanslia nimesi selvitysmiehen. Selvityshanke on saatettava loppuun kesäkuussa
9889: 1996.
9890: 
9891: Pitkän tähtäyksen suunnitelma, hallituksen eduskunnalle antama
9892: 
9893: Lakialoite n:o 2211992 vp.
9894: Perustuslakivaliokunta
9895:       Eduskunta edellytti 13.10.1992, että hallitus annettuaan eduskunnalle perus-
9896:       tuslakivaliokunnan mietinnössä mainitun pitkän tähtäyksen tulevaisuutta
9897:       koskevan selonteon, pohtii sen käsittelystä saadun kokemuksen valossa
9898:       mahdollisuuksia aikaansaada velvoittavat säännökset vastaavan selonteon
9899:       tuomisesta eduskunnalle vähintään kerran kunkin vaalikauden aikana.
9900: Eduskunta päätti tammikuussa 1995 tulevaisuusvaliokunnan mietinnön (Tulevai-
9901: suusvaliokunnan mietintö. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mietintö eduskunnan
9902:                          1996 vp    Hallituksen kertomus                         79
9903: 
9904: tulevaisuusselonteosta 1994 vp- TuVM 1- VNS 3/1993 vp) pohjalta tulevaisuuden
9905: ennakoinnista seuraavaa:
9906: Tulevaisuuden arvioinnin ja suunnittelun tulee olla keskeisellä sijalla yhteiskunnan
9907: strategisesta ohjauksesta vastaavien viranomaisten - etenkin ministeriöiden -
9908: toiminnassa. Pääministerin aseman vahvistuessa on valtioneuvoston kanslian
9909: vastattava tulevaisuuden arvioinnin ja stratesisen suunnittelun kehittämisestä ja
9910: koordinoinnista. On tärkeää, että sillä on lähemen yhteys valtiolliseen päätöksente-
9911: koon. V aitioneuvoston on annettava tulevaisuusselonteko eduskunnalle kerran
9912: vaalikaudessa.
9913: Pääministeri Paavo Lipposen halliotuksen ohjelmassa todetaan: "Koulutuksen ja
9914: tutkimuksen merkitys vahvistuu ja tulevaisuuden ennakointi tehostuu... Hallitus
9915: antaa eduskunnalle tulevaisuusselonteon". Hallituksen iltakoulu päätti joulukuussa
9916: selonteon valmistelusta ja sen antamisesta eduskunnalle kahdessa osassa: Euroopan
9917: tulevaisuutta koskeva osa syyskuussa 1996 ja Suomen talouden, työllisyyden ja
9918: hyvinvoinnin tulevaisuutta koskeva osa maaliskuussa 1997.
9919: Eduskunnan päätöksen mukaisesti on tehostettu ministeriöiden strategiatyötä; tässä
9920: on ollut apuna mm. laaja Suomi-skenaariot -yhteistyöhanke. Samalla tulevaisuus-
9921: hankkeita on käytetty ylimpien virkamiesten koulutuksessa mm. kansallisen
9922: strategian kehittämisohjelmassa ja julkisen johtamisen kehittämisohjelmassa.
9923: 80                            Ulkoasiainministeriö
9924: 
9925: 
9926: 
9927: 
9928:                           Ulkoasiainministeriö
9929: 
9930: Pakolaiskysymykset
9931: Kertomus n:o 811987 vp.
9932: Ulkoasiainvaliokunta
9933:      36) Ulkoasiainvaliokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen pakolais-
9934:      hallinto on ollut aivan viime vuosiin asti sangen vakiintumattomalla pohjal-
9935:      la. Tämä johtuu osaksi siitä, että vasta vuonna 1985 Suomi julkisti kiin-
9936:      tiöjärjestelmän. Ensimmäinen pysyvä pakolaiskeskus valmistui Malmilie
9937:      seuraavana vuonna. Sitä oli edeltänyt Vantaan Kulomäessä sijainnut keskus
9938:      ja myöhemmin Espoon Kirkkojärvellä toiminut erillisorganisaatio. Kun J?a-
9939:      kolaiskiintiöt alkoivat vakiintua ja kasvaakin, koko pakolaishallinto oli jär-
9940:      jestettävä uudelleen. Tällä hallinnonalalla useat viranomaiset ovat tekemisis-
9941:      sä keskenään ja niillä on erilaisia kantoja pakolaiskysymyksistä.
9942:      Sosiaali- ja terveysministeriö on saanut työvoimaministeriöitä pakolaishal-
9943:      linnon käytännön tehtävät. Ministeriössä toimii pakolaisasiain neuvottelu-
9944:      kunta, jossa on myös työvoima- ja opetusministeriön sekä eri järjestöjen
9945:      edustajat. Neuvottelukunta sai viime vuonna tehtäväksi suunnitella koko
9946:      pakolaishallinnon uudelle pohjalle. Käytäntö tulee lähestymään pohjoismais-
9947:      ta mallia siinä, että pakolaisia ei sijoiteta yhteen pakolaiskeskukseen pää-
9948:      kaupunkiseudulla tai jollakin muulla tarkkaan valitulla alueella, vaan he
9949:      asettuisivat ympäri Suomea riittävän kokoisina ryhminä. Kuntasijoituksen
9950:      yhteydessä Suomen Punainen Risti vastaanottaa pakolaiset sosiaalihallituk-
9951:      sen kanssa tekemänsä sopimuksen puitteissa ja järjestää heille 2-4 viikkoa
9952:      kestävän vastaanottovaiheen. Tämän jälkeen pakolaiset sijoittuvat tulevaan
9953:      kuntaansa suoraan sinne varattuihin asuntoihin. Selvitettävänä on kustannus-
9954:      ten jako valtion ja kuntien välillä ensimmäisten sijoittamisvuosien aikana.
9955:      Ulkoasiainvaliokunta on hallituksen kehitysyhteistyökertomuksesta vuodelta
9956:      1986 antamassaan mietinnössä n:o 711988 vp. kiinnitänyt huomiota siihen,
9957:      että Suomen järjestöille annettavan pakolaisavun määrä on vain 7 prosenttia
9958:      Pohjoismaiden pakolaisavun kokonaismäärästä, ja katsonut, että tukea
9959:      UNHCR:lle ja UNRWA:lle tulee huomattavasti lisätä. Suomeen sijoitettavi-
9960:      en pakolaisten osalta valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yleensäkin
9961:      ulkomaalaisen väestön osuus maassamme on tällä hetkellä erittäin vähäinen.
9962:      Lisäksi taloudellinen tilanteemme ja kansalaisten asenteetkin sallisivat huo-
9963:      mattavasti nykyistä suuremmat kiintiöt. Myöskään pakolaisten työnsaanti ei
9964:      ole tuottanut vaikeuksia. Näillä perusteilla ulkoasiainvaliokunta katsoo, että
9965:      pakolaiskiintiöitä tulee edelleen suurentaa. V aHokunta pitää oikeaan osunee-
9966:      na sitä, että pakolaiset sijoitetaan ympäri Suomea. Sijoittamisessa kuntiin on
9967:      kuitenkin otettava sopeutumista ajatellen huomioon ryhmän koko. Pakolai-
9968:      sella tulee olla omaa kulttuuriaan edustavia ja omaa kieltään puhuvia ystä-
9969:      viä ympärillään. Valiokunta toivoo myös, että kunnille maksettavista kor-
9970:      vauksista päästään sellaiseen ratkaisuun, että kunnat tietävät etukäteen saa-
9971:      mansa korvauksen määrän.
9972:      Kuntiin sijoitettavien kiintiöpakolaisten osalta ryhmäkoko asettaa tiettyjä
9973:      rajoituksia sille, mistä maista pakolaisia voidaan ottaa. Samaan suuntaan
9974:      vaikuttanevat myös eräät muut pakolaishallinnosta johtuvat tekijät. Omaeh-
9975:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                         81
9976: 
9977:              toisten pakolaisten osalta valiokunta katsoo, että kansainvälisiä pakolaissopi-
9978:              muksia ei tulisi Suomessakaan tulkita muodollisesti niiden vähimmäisvel-
9979:              voitusten mukaisesti, vaan voitaisiin tulkinnassa joustaa humanitaarisesti ja
9980:              pakolaisen todellisen tilanteen huomioon ottaen.
9981:       Suomen jäsenyys Euroopan unionissa on asettanut uusia haasteita myös pakolaispo-
9982:       litiikan suhteen. ED:ssa on voimakas pyrkimysmaahanmuutto-ja turvapaikkapoli-
9983:       tiikan harmonisointiin,joiden käsittely tapahtuu III-pilarin puitteissa. ED tavoittelee
9984:       yhteisiä kantoja myös kansainvälisissä järjestöissä (ml. DNHCR ja DNRWA). ED-
9985:       maiden keskuudessä käsitellään lisäksi humanitaarisen avun ja muun kehitysavun
9986:       käyttämistä yhteisin perustein pakolaisuutta aiheuttavien tekijöiden ennalta ehkäise-
9987:       miseen. Lisäksi ED:ssa on päästy poliittis~en yhteisymmärrykseen ns. vastuunjaos-
9988:       ta, joka koskee tilapäisen suojelun tarpeessa olevien pakolaisten sijoittelusta tai
9989:       heidän auttamisestaan aiheutuneiden kustannusten jakamista jäsenmaiden kesken
9990:       Euroopassa tai Eurooppaan rajoittuvalla alueella sattuneessa äkillisessä konfliktiti-
9991:       lanteessa.
9992:       Käytännössä ED-jäsenyys on lisännyt maassamme entisestäänkin tarvetta eri
9993:       viranomaisten vähseen yhteistyöhön Suomen kantojen muodostamiseksi maahan-
9994:       muutto- ja pakolaispolitiikassa. Hallitusohjelman laatimisen yhteydessä kirjattiin
9995:       myös tarve ulkomaalais- ja pakolaispoliittisen ohjelman aikaansaamiseksi. Samalla
9996:       tavoitteeksi asetettiin vastuuministeriöiden työnjaon selkiinnyttäminen. Sittemmin
9997:       hallituksen iltakoulussa 30.8.1995 hyväksyttiin ehdotus ulkomaalais- ja pakolaispo-
9998:       liittisen toimikunnan asettamisesta. Sisäasiainministeriö asetti 18.10.1995 tämän
9999:       toimikunnan, jonka toimeksiantona on laatia hallitukselle ulkomaalais- ja pakolais-
10000:       poliittinen ohJelma. Toimikunnan jäseninä ovat suurimpien eduskuntapuolueiden,
10001:       keskeisten viranomaisten sekä merkittävimpien kansalaisjärjestöjen edustajat.
10002:       Toimikunnan tulee ohjelmaa laatiessaan ottaa huomioon mm. miten Suomi voi
10003:       kansainvälisessä yhteistyössä kehitysavun ja ulkopolitiikan keinoin vaikuttaa
10004:       pakolaisuutta aiheuttaviin syihin. Samalla on arvioitava mitä uusia painopisteitä
10005:       Suomelle aiheutuu ED-jäsenyydestä sen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaan
10006:       osallistumisesta. Toimikunnan tulee varsin laajasti tehdä esityksiä maahanmuuttaji-
10007:       en ja pakolaisten aseman ja kohtelun selkiinnyttämiseksi mukaanlukien mahdolliset
10008:       muutokset vallitsevaan säädöstöön. Edelleen sen tulee selvittää ja selkiyttää eri
10009:       viranomaisten toimivaltajakoa sekä niiden välistä valmisteluvastuuta ED:ssa.
10010:       Koska asian käsittely on Suomen ED-jäsenyyden myötä perusteiltaan muuttunut ja
10011:       koska maahanmuutto- ja pakolaiskysymysten järjestämistä varten on asetettu
10012:       toimikunta, jonka tehtävänä on asiaa koskevan ohjelman laatiminen vuoden 1996
10013:       loppuun mennessä ja koska ulkoasiainministeriö on mukana sanotussa uudistustyös-
10014:       sä, asia ei enää tässä vaiheessa anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
10015: 
10016:       Euroopan aseidenriisunta
10017:       Kertomus n:o 411991 vp.
10018:       Ulkoasiainvaliokunta
10019:              1) Eduskunta hyväksyi 4.6.1992 ulkoasiainvaliokunnan mietinnön, jossa
10020:              valiokunta totesi mm.:
10021:        Yleiset näkökohdat
10022:              Hallituksen kertomuksessa Suomen kansainvälispoliittisen toiminnan tode-
10023:              taan pohjautuneen kertomusvuonna vakiintuneisiin periaatteisiin, mm. aktii-
10024: 11 360228Y
10025: 82                            Ulkoasiainministeriö
10026: 
10027:      visen puolueettomuuspolitiikan harjoittamiseen. Suomen kansainvälispoliitti-
10028:      nen asema pysyi vakaana ja Suomen suhteet ulkovaltoihin hyvinä.
10029:      Euroopassa tapahtuneet perustavaa laatua olevat poliittiset muutokset vuo-
10030:      den aikana merkitsivät edellytysten syntymistä uusille turvallisuusjärjeste-
10031:      lyille Euroopassa, joista eräitä käsitellään tuonnempana tässä mietinnössä.
10032:      Näistä muutoksista seurasi toisen maailmansodan jälkeisessä tilanteessa teh-
10033:      tyjen kansainvälisten sitoumusten osittainen vanheneminen. Suomen osalta
10034:      tämä koski Pariisin rauhansopimusta, jonka III osan sisältämien sotilaallis-
10035:      ten rajoitusten hallitus totesi 21.9. menettäneen merkityksensä. Samassa yh-
10036:      teydessä tasavallan presidentti totesi Suomen ja Neuvostoliiton välisen
10037:      YYA-sopimuksen viittauksen Saksaan mahdollisena hyökkääjänä asiallisesti
10038:      vanhentuneen, mutta sopimuksen muilta osin säilyttäneen merkityksensä.
10039:      Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että kuluvan vuoden aikana on Neuvostoliiton
10040:      kanssa neuvoteltu valmiiksi Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimus hy-
10041:      västä naapuruudesta ja yhteistyöstä, joka korvaa YYA-sopimuksen ja on
10042:      hallituksen ilmoituksen mukaan tarkoitus allekirjoittaa, antaa eduskunnan
10043:      käsiteltäväksi ja saattaa voimaan mahdollisimman pian. Naapurisopimus
10044:      vastaa uuden Euroopan periaatteita ja olosuhteita samalla tavoin kuin Neu-
10045:      vostoliiton muiden naapurimaidensa ja muiden Länsi-Euroopan maiden
10046:      kanssa solmimat tai neuvottelemat uudet sopimukset.
10047:      Pohjoismainen yhteistyö jatkui kertomusvuonna kiinteänä. Suomi jatkoi ak-
10048:      tiivista osallistumistaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöprosessiin
10049:      ETYKin puitteissa, jonka maaliskuussa 1992 alkavan neljännen seurantako-
10050:      kouksen maamme tulee isännöimään.
10051:      Suomi toimi kertomusvuoden aikana YK:n turvallisuusneuvoston jäsenenä
10052:      ja pyrki vakiintuneen linjansa mukaisesti edistämään kansainvälisten ristirii-
10053:      tojen ratkaisemista, aseidenriisuntaa ja tasapainoista taloudellista ja sosiaa-
10054:      lista kehitystä kaikkialla maailmassa. Irakin hyökkäyksen Kuwaitiin aiheut-
10055:      tamassa tilanteessa YK osoitti kykyä toimia kollektiivisesti päämääriensä
10056:      puolesta.
10057:      Ulkoasiainvaliokunta on valinnut kertomuksen käsittelyä varten painopiste-
10058:      alueiksi Euroopan aseidenriisunnan, Itä-Euroopan ja itäisen Keski-Euroopan
10059:      kehityksen ja ympäristökysymykset Suomen lähialueilla.
10060: Euroopan aseidenriisunta
10061:      Ulkoasiainvaliokunta panee myönteisesti merkille kertomusvuoden aikana
10062:      tapahtuneet edistysaskeleet aseidenriisunnan alueella, jotka sekä heijastivat
10063:      että konkretisoivat kylmän sodan rakenteiden purkamista Euroopassa ja ko-
10064:      ko maailmassa. Hallituksen kertomuksessa mainittujen TAE-sopimuksen ja
10065:      uuden LTL-asiakirjan allekirjoittamisen jälkeen tämä kehitys on jatkunut
10066:      kuluvan vuoden heinäkuun lopussa allekirjoitetun START-sopimuksen ja
10067:      suurvaltojen myöhemmin antamien, yksipuolisia aseriisuntatoimenpiteitä
10068:      koskevien ilmoitusten muodossa.
10069:      Euroopan sotilaspoliittinen murros on paljolti seurausta Neuvostoliiton soti-
10070:      laallisesta muutoksesta. Neuvostoliitto on myötävaikuttanut Varsovan liiton
10071:      purkautumiseen ja on vetäytymässä itäisestä Keski-Euroopasta. Asevoimien-
10072:      sa ja puolustusmenojensa supistusten ohella se on omaksunut uusia lähesty-
10073:      mistapoja mm. toisten valtioiden kanssa solmimissaan turvallisuus- ja yh-
10074:                 1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                         83
10075: 
10076: teistyösopimuksissa ja suhtautumisessaan eräisiin muihin aikaisemmin kan-
10077: sainvälistä kiistoja atheuttaneisiin turvallisuuspoliittisiin erilliskysymyksiin.
10078: START-sopimus on ydinaseriisunnassa merkittävä askel mm. siksi, että sen
10079: lasketaan poistavan noin 30 prosenttia ydinkärjistä. Sen sisältämien rajoitus-
10080: ten tultua voimaan strategisten aseiden tekninen kehittäminen on kuitenkin
10081: edelleen mahdollista, joten Eurooppa jää yhä ydinaseympäristöön. Ydin-
10082: suursodan uhka on kmtenkin ratkaisevasti vähentynyt, sillä Yhdysvallat ja
10083: Neuvostoliitto eivät pidä toisiaan vastustajina, vaan hakeutuvat läheiseen
10084: yhteistyöhön myös turvallisuuspolitiikassa. Eräänlaisesta uudesta kump-
10085: panuudesta ydinaseiden alueella tuntuvat todistavan molempien suurvalto-
10086: Jen hiljattain tekemät yksipuoliset aseriisuntaehdotukset, jotka pääosin otet-
10087: tiin molemminpuolisesti myönteisesti vastaan. Epävarmuustekijöitä tällä
10088: alueella ovat kuitenkin kysymys ydinaseiden hallinnasta Neuvostoliiton eri
10089: tasavaltojen alueella ja Yhdysvaltain äskettäin tekemä päätös ryhtyä rakenta-
10090: maan uudenlaista ohjuspuolustusjärjestelmää.
10091: Erityisesti Euroopan mannerta koskevassa aseidenriisunnassa tehtiin kerto-
10092: musvuonna historiallinen ratkaisu, kun sotilasliittoihin kuuluneiden 22 maan
10093: tavanomaisia asevoimia Euroopassa koskeva TAE-sopimus allekirjoitettiin
10094: Pariisissa 19.11.1990. Sopimuksella on kolmenlaisia vaikutuksia: se vähen-
10095: tää tavanomaista aseistusta Euroopassa; se luo alialueelliset katot, jotka pur-
10096: kavat aseistuksen ryhmityksen pois keskisestä Euroopasta, mutta säätelevät
10097: myös reuna-alueita; ja siihen sisältyvät laaja-alaiset ja tehokkaat tiedonvaih-
10098: to-ja todentamismääräykset.
10099: Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että TAE-sopimus lujittaa myös Euroopan poh-
10100: joisosien turvallisuutta purkaessaan keskisen Euroopan vastakkainasettelun
10101: ja vahvistaessaan sitä kautta koko Euroopan vakautta. Sopimus rajoittaa
10102: myös Neuvostoliiton aseistusta Pohjois-Euroopassa, mutta et samassa mää-
10103: rin kuin muilla alueilla. Erityisesti Neuvostoliitolla on alueellinen ylivoima
10104: ilma-aseen ja ohjuksien osalta. Toisaalta TAE-sopimus lisää ratkaisevasti
10105: Neuvostoliiton sotilaallisten toimien ja rakenteiden avoimuutta.
10106: Baltian maiden itsenäistyminen ja Neuvostoliiton asevoimien vetäytyminen
10107: keventää erityisesti sotilaallista painetta eteläisellä Itämerellä ja Ruotsin
10108: suunnalla. Toisaalta se lisää Pietarin alueen ja itäisen Itämeren merkitystä
10109: Venäjän-Neuvostoliiton turvallisuudelle. Valiokunta toteaa, että Suomen
10110: etujen mukaista olisi asevoimien vähentämisen ulottaminen muös Euroopan
10111: pohjoisosiin ja ETYKin Wienin asiakirjassa 1990 sovittujen luottamusta ja
10112: turvallisuutta lisäävien toimenpiteiden edelleenkehittäminen alialueita ajatel-
10113: len.
10114: Suomen turvallisuuden kannalta nykyisessä Euroopan muutoskehityksessä
10115: on tärkeätä, että Euroopan turvallisuuspoliittisen arkkitehtuurin kehittämistä
10116: jatketaan. Valiokunta pitää ensisijaisena tehtävänä ETYKin kehittämistä
10117: kriisinhallintajärjestelmänä, johon Pariisissa marraskuussa 1990 hyväksytty
10118: uuden Euroopan peruskirja antoi perustaa. ETYKille tulisi valiokunnan kä-
10119: sityksen mukaan mahdollistaaYK:ntoimia täydentävä rauhanturvaamistoi-
10120: minta. Tämä lisäisi sen käyttökelpoisuutta niiden uudenlaisten, rajoitettujen
10121: sotilaallisten konfliktien estämisessä ja ratkaisemisessa, jotka ovat nousseet
10122: esiin "uuden Euroopan" uutena uhkakuvana, konkreettisimmin Jugoslavias-
10123: sa. Suomen etujen mukaista on myös kaikkien ETYK-maiden yhteisen tur-
10124: vallisuuspoliittisen foorumin luominen aikaisempien, sotilasliittojen jäsenten
10125: välisten TAE-neuvottelujen tilalle.
10126: 84                              Ulkoasiainministeriö
10127: 
10128: NATOn ja Varsovan liiton välillä neuvotellun tavanomaisia asevoimia Euroopassa
10129: koskevan sopimuksen toimeenpanon tuli olla loppuun suoritettu 17.11.1995
10130: mennessä. Vähennysten myötä lähes 50.000 raskasta asetta on hävitetty Euroopasta.
10131: Avoinna on vielä kysymys TAE-sopimuksen sivustamääräysten toimeenpanosta,
10132: sillä Venäjä on kieltäytynyt toimeenpanemasta sopimuksen edellyttämiä alueellisia
10133: vähennyksiä. TAE-sopimuksen osapuolet pääsivät 17.11.1995 sopimukseen
10134: sivustakysymyksen ratkaisun periaatteista, mutta yksityiskohdat jäivät vielä auki.
10135: TAE-sopimuksen sivustakysymyksen ratkaisua etsitään karttamuutoksista, jolloin
10136: osa nykyisestä sivusta-alueesta siirrettäisiin selustaan. Tällä saattaa olla vaikutuksia
10137: aseistuksen määrään myös Suomen ja Baltian maiden lähialueilla. Suomi on tuonut
10138: esille huolestumisensa mahdollisista karttamuutoksista lähialueillaan. Samalla
10139: Suomi on ilmaissut tukensa pyrkimyksille löytää sovintoratkaisu sivustakysymyk-
10140: seen. Euroopan vakauden kannalta on tärkeää, että TAE-sopimus säilyy edelleen
10141: voimassa.
10142: ETYJin turvallisuusfoorumissa, jonka tehtävänä on neuvotella uusista aseidenriisun-
10143: taa, asevalvontaa ja luottamusta ja turvallisuutta lisäävistä toimista, on kertomus-
10144: vuonna käyty Budapestin asiakirjaan 1994 perustuvia alustavia keskusteluja
10145: Euroopan tulevan asevalvonnan kehyksestä sekä alueellisesta asevalvonnasta. TAE-
10146: sopimuksen toimeenpanoon liittyvät ongelmat ovat heijastuneet myös turvallisuus-
10147: foorumin työn etenemiseen. Asevalvonnan kehystä koskevassa keskustelussa Suomi
10148: on painottanut osanottajavaltioiden asevoimien erityispiirteiden huomioonottamista.
10149: Alueellisten luottamusta- ja turvallisuutta lisäävien tmmien kehittämiseen Suomi on
10150: suhtautunut myönteisesti.
10151: Vuonna 1992 25 ETY-maan allekirjoittama Open Skies-sopimus sallii määritellyn
10152: kiintiöjärjestelmän mukaisesti sotilaalliset valvontalennot sopimuspuolen ilmatilassa.
10153: Sopimus astuu voimaan, kun 20 määriteltyä SO(>imusvaltiota on sen ratifioinut.
10154: Vuoden 1995 lopulla enää kaksi tarvittavista rattfioinneista puuttui. Sopimuksen
10155: ulkopuoliset ETY-maat voivat kuuden kuukauden kuluessa sopimuksen voimaan
10156: astumisesta hakea sopimukseen liittymistä. Suomi on valmistautunut esittämään
10157: jäsenhakemuksensa sopimuksen astuttua voimaan.
10158: 
10159: Pitkän aikavälin kehitysyhteistyöstrategia
10160: 
10161: HE n:o 12211992 vp.
10162: Valtiovarainvaliokunta
10163:       1) Hyväksyessään 14. päivänä tammikuuta 1993 valtion talousarvion vuo-
10164:       delle 1993 eduskunta edellytti luvun 24.30 kohdalla, että hallitus mahdolli-
10165:       simman pian esittää eduskunnalle pitkän aikavälin kehitysyhteistyöstrategi-
10166:       an, ja että hallitus selvittää aikataulun, jolla Suomi jälleen saavuttaa kehi-
10167:       tysavun 0,7 %:n bruttokansantuotetavoitteen.
10168:       Eduskunta edellytti, että Suomen kehitysyhteistyöhankkeissa otetaan huomi-
10169:       oon hankkeen ympäristövaikutukset sekä ihmisoikeustilanne, naisten yhteis-
10170:       kunnallinen asema, demokratian tila ja väestöpolitiikka kohdemaassa.
10171: Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 1992 kehitysyhteistyökertomuksen osana pitkän
10172: aikavälin kehitysyhteistyöstrategian "Suomen kehitysyhteistyö 1990-luvulla.
10173: Strategiset tavoitteet ja keinot". Eduskunnan kannanotto siitä valmistui toukokuussa
10174: 1994. Yleisstrategiaa täydentävät kehitysyhteistyön sisällöllisiä tavoitteita, maa- ja
10175: järjestökohtaista yhteistyötä sekä eri apumuotoJa koskevat käytännön toimintaoh-
10176:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                         85
10177: 
10178: jeistot. Hallitus antoi eduskunnalle joulukuussa 1995 vuoden 1994 kehitysyhteistyö-
10179: kertomuksen liitteenä maakohtaiset strategiat.
10180: Keväällä 1995 virkaansa astunut hallitus sopi hallitusohjelmassaan, että "hallitus
10181: tekee selvityksen kehitysyhteistyön painopisteistä ja monenkeskisen ja kahdenväli-
10182: sen kehitysyhteistyön sekä eri apukanavien tuloksellisuudesta. Selvityksen perus-
10183: teella hallitus tekee periaatepäätöksen Suomen kehitysyhteistyön suuntaamisesta
10184: sekä suunnitelman aikataulusta, jolla kehitysyhteistyön bruttokansantuoteosuutta
10185: voidaan nostaa." Vuoden 1996 talousarvioesityksessä asetettiin tehtävän periaate-
10186: päätöksen tavoitteeksi BKT-osuuden nostaminen 0,7 prosenttiin. Syksyllä 1995
10187: hallitus nimitti selvitysmieheksi kansanedustaja Pertti Paasion. Selvityksen on
10188: määrä valmistua tammikuun 1996loppuun mennessä, minkäjälkeen hallitus tekee
10189: kevään aikana periaatepäätöksen.
10190: Pitkän aikavälin kehitysyhteistyöstrategia asettaa Suomen kehitysyhteistyön
10191: päätavoitteiksi köyhyyden vähentämisen, ympäristöuhkien torjumisen sekä ihmisoi-
10192: keuksien ja kansanvallan edistämisen.
10193: Suomi on edistänyt asetettuja tavoitteita kehitysyhteistyön eri keinoin. Suomi on
10194: pyrkinyt edistämään kansainvälisissä kehitysrahOituslaitoksissa ja YK:n kehitysjär-
10195: Jestöissä näiden tavoitteiden asettamista etusijalle järjestöjen toimintaperiaatteissa.
10196: Suomen antaman monenkeskisen avun kanavoimisessa on ollut keskeisenä kriteeri-
10197: nä se, miten eri järjestöt pyrkivät edistämään po. tavoitteita.
10198: Kahdenvälisessä yhteistyössä tavoitteet on otettu esille kohdemaiden kanssa
10199: käytävässä, kehitystä ja kehitysyhteistyötä koskevassa vuoropuhelussa. Suomi
10200: edellyttää, että avun kohdemaat pyrkivät valitsemaliaan politiikalla ja omien
10201: voimavarojensa suuntaamisella edistämään po. kehitystavoitteita. Em. maakohtaiset
10202: strategiat perustuivat kohdemaiden kehitysmahdollisuuksia ja -ongelmia koskeviin
10203: arvioihin, joiden keskeiset perusteet olivat maan köyhyysongelma ja sen ratkaisu-
10204: pyrkimykset, mahdollisuudet ympäristöllisesti kestävään kehitykseen, sekä ihmisoi-
10205: keuksien ja kansanvallan edistyminen. Uusien hankkeiden valinnassa on edellytyk-
10206: senä, että ne tähtäävät välittömästi yhden tai useamman em. kehitystavoitteen
10207: edistämiseen.
10208: 
10209: Monenväliseen kehitysyhteistyöhön osoitetun määrärahan sisäinen
10210: jakosuhde
10211: HE n:o 12211992 vp.
10212: Valtiovarainvaliokunta
10213:       2) Hyväksyessään 14. päivänä tammikuuta 1993 valtion talousarvion vuo-
10214:       delle 1993 eduskunta edellytti momentin 24.30.66 kohdalla, että hallitus
10215:       käyttäessään monenväliseen kehitysyhteistyöhön osoitettua määrärahaa sekä
10216:       tehdessään monenvälistä kehitysyhteistyötä koskevia lupauksia ja sitoumuk-
10217:       sia ei muuta määrärahan sisäistäjakosuhdetta vuoteen 1992 verrattuna aina-
10218:       kaan YK:n kehitysjärjestöjen - kuten YK:n lastenrahaston (UNICEF), YK:n
10219:       väestörahaston (UNFPA) ja YK:n kehitysohjelman (UNDP) - kannalta epä-
10220:       edulliseen suuntaan, vaan vähentää mieluummin Maailmanpankkiin kuulu-
10221:       valle Kansainväliselle kehitysjärjestölle (IDA) annettavaa rahoitusta, ellei
10222:       kyseisen määrärahan kokonaissumma kasva. Eduskunta edellytti myös, että
10223:       monenvälisen kehitysyhteistyön suunnitelmallisuutta lisätään mahdollista-
10224:       maila monivuotiset rahoitussitoumukset YK-järjestöille.
10225: 86                            Ulkoasiainministeriö
10226: 
10227: Eduskunta edellytti käsitellessään vuoden 1993 budjettia, että monenkeskisen avun
10228: sisäistä jakosuhdetta ei vuoteen 1992 verrattuna muuteta YK:nkehitysjärjestöjen
10229: kannalta epäedulliseen suuntaan. Eduskunnan lausuma oli juridisesti sitova vain
10230: vuoden 1993 osalta.
10231: Kehitysyhteistyömäärärahojen vähenemisen takia hallitus päätti jo vuonna 1993
10232: pienentää Suomen osuuden vuonna 1994 käynnistyneessä IDA:n 10. lisärahoituk-
10233: sessa puoleen aiemmasta ja jakaa sen kahdeksalle vuodelle kolmen asemesta.
10234: Vuoden 1994 kuluessa muutettiin myös IDB:n maksuaikataulu kahdeksanvuotiseksi.
10235: Myös vuosina 1995 ja 1996 meneillään olevissa rahoituslaitosten lisärahoitusjärjes-
10236: telyissä joudutaan erikseen harkitsemaan Suomen maksuosuudet ja maksatusruka-
10237: taolut määrärahatilanteen valossa.
10238: Eduskunta edellytti myös, että monenvälisen kehitysyhteistyön suunnitelmallisuutta
10239: lisätään mahdollistamaila monivuotiset rahoitussitoumukset YK-järjestöille. Kehi-
10240: tysyhteistyön vuosien 1993 ja 1994 sitoumusvaltuuksien kohdentamista koskevat
10241: päätökset sisälsivät YK-järjestöjen osalta kolmivuotiset sitoumusvaltuudet Koska
10242: Pohjoismaiden aloitteesta käynnistetty YK:noperatiivisia toimintoja koskeva YK:n
10243: kehitysohjelmien hallinnon ja rahoituksen parantamiseen tähtäävä uudistusprosessi
10244: on rahoitusreformin osalta edelleen kesken, valtioneuvoston 9.11.1995 tekemä
10245: vuoden 1995 sitoumusvaltuuspäätös ei sisältänyt monivuotisten valtuuksien
10246: kohdentamista YK-järjestöille. Lisäksi hallituksen asettaman selvitysmiehen
10247: tehtäviin kuuluu ottaa kantaa kehitysyhteistyön painopistealueisiin, apukanaviin ja
10248: varainkäyttöön. Selvityksen pohjalta hallitus tekee kehitysyhteistyötä koskevan
10249: periaatepäätöksen.
10250: 
10251: Suomen kauppa entisten sosialistimaiden (Venäjä, IVY -maat, Baltian maat sekä Keski-
10252:  ja Itä-Euroopan maat)
10253: Kerlomus n:o 611993 vp.
10254: Ulkoasiainvaliokunta
10255:       Eduskunta hyväksyi 17.6.1994 ulkoasiainvaliokunnan mietinnön, jossa va-
10256:       liokunta totesi mm.:
10257:       4) Suomen idänkaupan piirissä on nykyisin 27 maata ja idänkauppa muo-
10258:       dostaa noin 10 prosenttia Suomen koko ulkomaankaupasta. Suurin, Venäjän
10259:       osuus on tällä hetkellä noin 60 prosenttia idänkaupasta eli 6 prosenttia koko
10260:       ulkomaankaupasta. Seuraavaksi tärkein ryhmä idänkaupan maista ovat itäi-
10261:       sen Keski-Euroopan maat, joista suurin kauppakumppanimme on Puola.
10262:       Seuraavaksi merkittävin on Baltian maiden ryhmä, jossa tärkein on Viro.
10263:       Muut IVY-maat ovat Suomen kannalta pienin idänkaupan ryhmistä.
10264:       Suomi siirtyi Neuvostoliiton-kaupassaan clearing-kaupasta vapaasti vaihdet-
10265:       tavilla valuutoilla käytävään kauppaan vuoden 1991 alusta, jolloin erityisesti
10266:       vienti Neuvostoliittoon putosi voimakkaasti 2,8 prosenttiin viennistämme.
10267:       Kahden viime vuoden aikana Venäjän-kaupan tilanne on kuitenkin nopeasti
10268:       parantunut ja tämän vuoden aikana myönteinen kehitys on jatkunut. Baltian
10269:       maista kauppavaihto Viron kanssa on samoin kasvanut voimakkaasti. Itäisen
10270:       Keski-Euroopan maiden osalta vastaavansuuntaiseen kehitykseen ovat vai-
10271:       kuttaneet KEVSOS-sopimukset, joiden myönteinen vaikutus tuli esiin sen
10272:       jälkeen, kun nämä maat siirtyivät markkinatalousjärjestelmään. Muiden
10273:       IVY-maiden kuin Venäjän kanssa Suomen kauppa on toistaiseksi vaatima-
10274:       tonta eikä mikään niistä ylitä 0,1 prosentin tasoa Suomen ulkomaankaupas-
10275:       ta.
10276:                 1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       87
10277: 
10278: Valiokunta toteaa, että sopimustilanne Suomen ja Venäjän välillä saatettiin
10279: nopeasti tyydyttäväksi Itä-Euroopan mullistusten jälkeen. Venäjän kanssa
10280: Suomella on vuonna 1992 allekirjoitettu uusi kauppasopimus, jolla perustet-
10281: tiin hallitusten välinen talouskomissio. Vuonna 1992 Suomi teki Venäjän
10282: kanssa myös tiede- ja teknologiayhteistyösopimuksen sekä lähialueyhteis-
10283: työsopimuksen, joka koskee Leningradin aluetta, Karjalan tasavaltaa ja
10284: Murmanskin aluetta. Edelleen on voimassa jo Neuvostoliiton kanssa tehty
10285: investointisuojasopimus.
10286: Jossain määrin vaikeuttavana tekijänä Suomen kaupassa Venäjälle ja muus-
10287: sa idänkaupassa ovat olleet vakuus- ja luottokysymykset, ts. riittävien vasta-
10288: takuiden puute. Venäjän taloudellinen lainsäädäntö ei ole mahdollistanut
10289: normaaleja vienti takuita, jotka ovat käytettävissä muussa ulkomaankaupassa.
10290: Toisaalta kaupan lisääntyminen käteismaksupohjalla esim. Suomen lähialu-
10291: eilla on osoittanut, että vientitakuiden ja -luototuksen puutteen ei muiden
10292: suotoisten edellytysten vallitessa tarvitse muodostua ratkaisevaksi esteeksi.
10293: Idänkauppaa käyvien yritysten koostumuksessa on viime vuosina tapahtunut
10294: huomattava muutos. Rahoituksen puutteessa poisjääneiden entisten merkittä-
10295: vien idänviejien tilalle on tullut nopeasti kasvava määrä pieniä ja keskisuu-
10296: ria yrityksiä. Tämä on yhteydessä siihen, että Venäjän ulkomaankauppa on
10297: desentralisoitunut ja että alueiden merkitys Venäjällä on kasvanut. Suomen
10298: tulisi valiokunnan mielestä panostaa aikaisempaa selkeämmin alueisiin vien-
10299: ninedistämistoiminnassaan. Moskovassa ja Pietarissa olevien kaupallisten
10300: sihteereiden lisäksi tällaista toimintaa on Murmanskissa ja Karjalan alueella,
10301: mutta sitä olisi monipuolistettava ja suunnattava muillekin alueille. Va-
10302: liokunta pitää tärkeänä, että vienninedistämistoiminnan eri muotoja vertail-
10303: taan keskenään tehokkaimpien menetelmien löytämiseksi.
10304: Valiokunta toteaa, että ostovoiman lisääntyessä Venäjällä ja Virossa länsi-
10305: maisten tuotteiden kysyntä on lisääntynyt. Tätä kasvua Suomen elintarvike-
10306: teollisuus ja maatalous ovat voineet hyödyntää viime aikoina. Valiokunnan
10307: mielestä on pyrittävä Suomen markkinaosuuden säilyttämiseen Venäjän ja
10308: Viron markkinoilla, joilla länsimaiden kilpailu lisääntyy ja jotka Suomen
10309: mahdollisen EU-jäsenyydenkin puitteissa tulisivat olemaan Suomen luontai-
10310: nen markkina-alue mm. kuljetuskustannusten edullisuuden vuoksi. Va-
10311: liokunta katsoo kuitenkin, että elintarvikeviennin voimakkaan kasvun valos-
10312: sa on ennen ED-jäsenyyden mahdollista toteutumista arvioitava kriittisesti
10313: siihen liittyvien hinnanerokorvausmäärärahojen mitoitusta (valtion talousar-
10314: viossa vuodelle 1994 jalostettujen elintarvikkeiden hinnanerokorvauksiin on
10315: varattu 450 milj.mk). Valiokunta pitää tärkeänä, että asiaa tarkastellaan
10316: myös Venäjän ja Viron oman maatalouden kehittymismahdollisuuksien nä-
10317: kökulmasta.
10318: Valiokunta toteaa erityisesti, että Venäjällä on luoteisosassaan, Barentsinme-
10319: rellä, valtavat luonnonvarat, joiden hyödyntämiseen Suomen pitäisi pyrkiä
10320: osallistumaan yhteistyössä Norjan kanssa, kun edellytykset Venäjällä siihen
10321: ovat riittävässä määnn olemassa.
10322: Valiokunnan mielestä on myönteistä, että venäläiset yritykset ovat alkaneet
10323: tehdä investointeja Suomessa. Tätä toimintaa on edistettävä poistamalla sen
10324: tiellä olevia tarpeettomia esteitä. Tuonnin lisääntyessä Venäjältä on myös
10325: kiinnitettävä huomiota siihen, että vältytään epäterveen kilpailun aiheutta-
10326: milta markkinahäiriöiltä.
10327: 88                           Ulkoasiainministeriö
10328: 
10329:      Muiden IVY-maiden kanssa käydyn kaupan koostumus on samanlainen
10330:      kuin Venäjän kaupan ja ongelmat rahoitusvaikeuksineen ovat samoja. Samat
10331:      sopimukset kuin Venäjän kanssa on allekirjoitettu tai parafoitu Valko-Venä-
10332:      jän, Ukrainan, Kazakstanin, Uzbekistanin, Turkmenistanin ja Moldovan
10333:      kanssa.
10334:      Neuvostoliitolta jäänyt velka Suomelle on valiokunnan saaman tiedon mu-
10335:      kaan yhteisarvoltaan noin 6,5 - 7 mrd markkaa. Siihen sisältyvien takaamat-
10336:      tomien yrityssaatavien arviot vaihtelevat 500 miljoonan ja 2 miljardin mar-
10337:      kan välillä. Julkiset saatavat, joita Valtiontakuukeskus hoitaa, ovat noin
10338:      3,6 mrd markkaa ja pankkien saatavat noin 2,7 mrd markkaa. Valtiontakuu-
10339:      keskuksen hallinnoimia saatavia hoidetaan Pariisin klubissa ja pankkien saa-
10340:      tavia Lontoon klubissa.
10341:      Valiokunnan mielestä tulisi selvittää mahdollisuuksia velan kuittaamiseen
10342:      tavaratoimituksina tai raaka-aineostoina sekä lähialueiden ympäristöyhteis-
10343:      työprojektien venäläisen osuuden maksuna. Pääministeri Tshemomyrdinin
10344:      11. - 13.3.1994 tapahtuneen Suomen-vierailun aikana allekirjoitettiin SOJ?i-
10345:      mus 500 miljoonan markan suuruisen erän konvertoinnista asetoimituksim.
10346:      Valiokunta korostaa, että Suomen metsäteollisuuden puukaupoista maksa-
10347:      mat, ympäristöyhteistyöhön tarkoitetut varat on käytettävä niiden oikeaan
10348:      tarkoitukseen, ympäristöyhteistyöprojektien hyväksi.
10349:      Valiokunta toteaa, että Venäjällä nykyisin vallitseviin epävakaisiin oloihin
10350:      liittyvä merkittävä ongelma on rikollisuus, jota sisältyy myös sikäläiseen
10351:      yritystoimintaan. Valiokunta pitää siksi tärkeänä, että suomalaiset viran-
10352:      omaiset kehittävät omasta puolestaan ja yhteistyössä Venäjän viranomaisten
10353:      kanssa valmiuksia suomalaisten yritysten avustamiseksi venäläisiin liike-
10354:      kumJ?paneihin mahdollisesti liittyvien ongelmien selvittämisessä. Venäläisil-
10355:      le yntysosapuolille tulee vastaavasti olla mahdollista saada tietoja suomalai-
10356:      sista yrittäjistä. Valiokunnan saaman tiedon mukaan tällaista toimintaa on-
10357:      kin liittynyt lähialueyhteistyöhön. Venäjällä on perusteilla mm. tuotettavien
10358:      yritysten rekisteri. Suomen ja Venäjän välillä on myös tullut voimaan rikol-
10359:      l~~uuden torju.nnan y~te~styösopimu.s, jonka perusteella ollaan käynnistämäs-
10360:      sa neuvotteluJa mrumtmsta ongelmista.
10361:      Valiokunta on asiantuntijakuulemisen yhteydessä tutustunut Suomen ns.
10362:      gateway-aseman kehittämiseksi luotuihin suunnitelmiin, jotka voivat toteu-
10363:      tuessaan merkittävästi vaikuttaa idänkauppaan. Tällä tarkoitetaan sitä, että
10364:      Suomi toimisi eräänlaisena kohtauspaikkana, porttina Venäjälle ja Venäjältä
10365:      länteen. Gateway-aseman syntymiseen vaikuttaneet muutokset ovat johtu-
10366:      neet mm. kansainvälisessä ympäristössä tapahtuneista muutoksista, esimer-
10367:      kiksi siitä, että Suomesta on ETA-sopimuksen vaikutuksesta tullut Euroopan
10368:      sisämarkkinoiden osa. Asiaa käsitellyt toimikunta jätti 2.6.1994 mietintönsä,
10369:      joka sisältää ehdotuksia Suomen gateway-politiikan koordinoimiseksi. Siinä
10370:      gateway-toimintaohjelman hyödyntämismahdollisuudet on jaettu kolmeen
10371:      eri ulottuvuuteen: Suomi liiketoimintakeskuksena, Suomi liikennekeskukse-
10372:      na ja Suomi arktisen toiminnan keskuksena.
10373:      Valiokunnan mielestä gateway-käsitettä ja siihen sisältyviä mahdollisuuksia
10374:      tulee pyrkiä tehokkaasti hyödyntämään, mutta myös arvioimaan kriittisesti
10375:      esim. liikenteen haittavaikutusten kannalta ja tässä yhteydessä parantamaan
10376:      turvallisuutta vaarallisten kuljetusten osalta. Valiokunta katsoo, että gate-
10377:      way-pyrkimysten yhteydessä olisi selvitettävä venäläisten investointien mah-
10378:      dollisuuksia yhteisiä etuja palvelevan infrastruktuurin rakentamiseen Suo-
10379:      messa.
10380:                             1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       89
10381: 
10382:              Gateway-käsitteellä on valiokunnan mielestä joka tapauksessa merkitystä
10383:              myös perinteistä idänkauppaa laajemmissa yhteyksissä. Valiokunta pitää
10384:              mahdollisena, että Euroopan unionin jäsenyyden toteutuminen tekisi Suo-
10385:              men läntisten ja itäisten yritysten sillanpääasemana entistä houkuttelevam-
10386:              maksi. Myös Kaukoidän maiden ja ulkoeurooppalaisten Y.ritysten kiinnos-
10387:              tuksen kasvusta Suomeen sen ED-jäsenyyden myötä on viitteitä.
10388:              Valiokunta toteaa, että Suomen EU-jäsenyysneuvottelujen yhteydessä on
10389:              sovittu vapaakaupan jatkumisesta Baltian maiden, mutta ei KEVSOS-mai-
10390:              den kanssa. Valiokunta pitää tärkeänä saada hallitukselta selvitys tästä me-
10391:              nettelystä.
10392:              V aliakunta kiinnittää huomiota siihen, että viisumeiden saamiseen liittyvät
10393:              ongelmat ovat merkittävä kaupan este. Valiokunta käsittelee viisumi-
10394:              kysymystä tuonnempana tässä mietinnössä.
10395:       Vuoden 1995 kauppalukuja on käytettävissä viiden ensimmäisen kuukauden ajalta.
10396:       Tammi-toukokuussa Suomen ja Venäjän välisen kokonaiskauppavaihdon arvo on
10397:       hieman kasvanut. Tuonti on kasvanut, kun taas vienti on jonkin verran supistunut
10398:       (-4 %). Suomen viennissä Venäjälle metalliteollisuuden tuotteet muodostivat lähes
10399:       40 prosenttia. Metsäteollisuustuotteiden vientiosuus on kasvanut, vaikka se onkin
10400:       edelleen melko alhaisella tasolla. Suurin muutos on tapahtunut maatalous- ja
10401:       elintarviketuotteiden ryhmässä, jossa vienti on vähentynyt 10 prosenttia.
10402:       Suomalaiset yritykset ovat vuoden 1995 aikana kohdanneet Venäjällä monia
10403:       kaupankäyntiin liittyviä vaikeuksia, joita ovat aiheuttaneet mm. Venäjän lainsäädän-
10404:       nössä tapahtuneet nopeat ja ennakoimattomat muutokset. Ongelmia on esiintynyt
10405:       liikenteessä, kuljetuksissa, tullikysymyksissä, verotuksessa ja tuotesertifioinmssa.
10406:       Ilmenneitä haittoja on pyritty myös vuanomaistoimin poistamaan.
10407:       Suomen Ulkomaankauppaliitto on muutaman viime vuoden ajan etsinyt suoma-
10408:       laisyritysten kanssa asiakkaita ja yhteistyökumppaneita perinteisten markkinakohtei-
10409:       den, Moskovan ja Pietarin, ulkopuolella erityisesti Venäjän teollisuus- ja raaka-
10410:       ainealueilla. Samalla on pyritty lisäämään tietoa Venäjän markkinoista ja vahvista-
10411:       maan Suomen tarjonnan tunnettavuotta ja teollista imagoa Venäjällä sekä edistä-
10412:       mään suomalaisten yritysten etabloitumista Venäjälle. Laajamittaisia Suomen teolli-
10413:       suutta esitteleviä näyttelyitä ja kontaktipäiviä on järjestetty Novosibirskissa,
10414:       Permissä, Nizhnyi Novgorodissa ja Ufassa. Lisäksi muut IVY -valtiot, erityisesti
10415:       Ukraina, Valko-Venäjä ja Kazakstan, ovat olleet tehostetun vienninedistämistoimin-
10416:       nan kohteina.
10417:       Suomalaisyritysten toimintamahdollisuuksia on lisäksi parannettu laajentamalla ja
10418:       vahvistamalla kaupallisten sihteerien verkostoa Moskovassa ja Pietarissa. Keski-
10419:       Aasian IVY-maissa toimivat kiertävä suurlähettiläs ja kaupallinen sihteeri Helsin-
10420:       gistä käsin.
10421:       Vuoden 1995 aikana Suomen ja Venäjän välinen talouskomissio ja sen alaiset
10422:       työryhmät ovat jatkaneet aktiivisesti toimintaansa. Osa työryhmistä on sektorikoh-
10423:       taisia, osa keskittyy yhteistyöhön Venäjän eri alueiden kanssa. Jo aikaisemmin
10424:       perustettujen Suomen ja Nenetsien autonomisen piirikunnan sekä Suomen ja
10425:       Bashkortostanin välisten työryhmien lisäksi on perustettu työryhmä edistämään
10426:       Suomen ja Komin välisiä kaupallisia ja taloudellisia suhteita.
10427:       Suomen ja Venäjän välillä on voimassa entisen Neuvostoliiton kanssa vuonna 1989
10428:       allekirjoitettu investointisuojasopimus, joka turvaa molempien maiden yritysten
10429:       investointeja. Neuvottelut uudesta investointeja koskevasta sopimuksesta ovat
10430: 12 360228Y
10431: 90                              Ulkoasiainministeriö
10432: 
10433: alkamassa. Ulkoasiainministeriön johdolla on laadittu selvitys niistä edellytyksistä,
10434: jotka täyttyessään edistäisivät investointeja molemmissa maissa. Lisäksi tutkitaan
10435: takuujärjestelyjä. Talouskomission alainen investointityöryhmä on ottanut tehtäväksi
10436: sopivien investointikohteiden selvittämisen.
10437: Gateway-asema peilaa Suomen muuttunutta talousmaantieteellistä ja geopoliittista
10438: asemaa. Suomen gateway-asemaa hyväksi käyttäen on pyritty ulkomaisten inves-
10439: tointien ja yritysten aktiviteetin lisäämiseen Suomessa ja siten edesauttamaan
10440: Suomen taloudellista ja kilpailukykyistä kehitystä.
10441: Suomen ja Venäjän välillä on allekirjoitettu Suomen tasavallalla entiseltä Neuvosto-
10442: liitolta olevien velkasaatavien osittaista hoitamista koskeva sopimus, jonka mukaan
10443: Venäjä toimittaa Suomelle puolustusvoimien tarvitsemaa kalustoa 1 miljardin
10444: markan arvosta. Velkojen konvertointia koskevia keskusteluja Venäjän kanssa on
10445: tarkoitus jatkaa, jolloin velkoja voitaisiin konvertoida muillakin tavoin, esim.
10446: ympäristöhankkeilla, liikenneterminaalihankkeilla ja tieteellisten ja opetuslaitosten
10447: kirjastojen kokoelmien täydentämisellä.
10448: Valiokunta toteaa kertomuksessaan, että EU-jäsenyysneuvottelujen yhteydessä
10449: sovittiin vapaakaupan jatkamisesta Baltian maiden kanssa mutta ei KEVSOS-
10450: maiden kanssa.
10451: Kauppapolitiikka ja siihen liittyvät sopimusjärjestelyt kuuluvat Rooman sopimuksen
10452: 113 artiklan mukaan yhteisökompetenssiin. Jäsenmailla ei ole mahdollisuutta
10453: kahdenvälisiin kauppapoliittisiin sopimusjärjestelyihin kolmansien maiden kanssa.
10454: Tämän mukaisesti Suomi sitoutm liittymissopimuksen 102 ja 103 artiklojen
10455: mukaisesti liittymään mm. EU :n tekemiin sopimuksiin (Eurooppa-sopimukset tai
10456: ns. Interim-sopimukset) Keski-Euroopan mruden kanssa. Näillä sopimuksilla on
10457: sovittu myös vapaakaupasta ao. maiden ja EU:n välillä. Näinollen Suomen oli
10458: luovuttava omista KEVSOS- sopimuksistaan, jotka korvautuivat EU:n vastaavilla
10459: vapaakauppajärjestelyillä.
10460: Liittymissopimuksen artiklan 104 perusteella Suomi joutui luopumaan myös
10461: tekemistään vapaakauppasopimuksista Baltian maiden kanssa ja liittymään EU:n
10462: tekemiin järjestelyihin. EU oli jo vuonna 1992 myöntänyt Baltian maille
10463: GSP-etuudet, jotka käytännössä takasivat Baltian maille tullivapaan viennin EU:n
10464: alueelle. Lisäksi EU oli tehnyt Baltian maiden kanssa niinikään vuonna 1992
10465: kauppa- ja yhteistyösopimukset, joilla se antoi näille maille suosituimmuuskohtelun
10466: (MFN) ja poisti kiintiöt eräiltä tuotteilta.
10467: Lisäksi EU sitoutui liittymissopimuksen 105 artiklan perusteella siihen, että mikäli
10468: yhteisön ja Baltian maiden välillä soimittavat uudet kauppasopimukset eivät olisi
10469: voimassa liittymispäivään mennessä, yhteisö toteuttaisi tarvittavat toimenpiteet,
10470: joilla taattaisiin Baltian maiden tuotteille liittymisestä alkaen olemassa olevan tason
10471: mukainen pääsy Suomen markkinoille.
10472: Näin ollen EU ei sitoutunut säilyttämään sellaisenaan vapaakaupP.aa Suomen ja
10473: Baltian maiden välillä, vaan ainoastaan takaamaan omilla toimillaan sen, että
10474: Baltian maiden viennin taso Suomeen säilyisi ennallaan. Käytännössä tämä olisi
10475: voitu toteuttaa esimerkiksi EU :n koko yhteisölle avaamilla tariffikiintiöillä. Tähän
10476: ei kuitenkaan ollut tarvetta, sillä EU:n vapaakauppasopimukset Baltian maiden
10477: kanssa tulivat voimaan samaan aikaan Suomen jäsenyyden myötä.
10478:                        1996 vp   Hallituksen kertomus 1995                         91
10479: 
10480: 
10481: Tarkkailija-aseman hakeminen Länsi-Euroopan unionissa (WEU)
10482: HE n:o 135/1994 vp.
10483: Ulkoasiainvaliokunta
10484:       1) Eduskunta edellytti 18.11.1994, että hallitus tuo kysymyksen tarkkailija-
10485:       aseman hakemisesta Länsi-Euroopan unionissa (WEU) erikseen eduskunnan
10486:       käsiteltäväksi.
10487: Hallituksen ulkoasiainvaliokunta valtuutti päätöksellään 30.11.1994 ulkoasiainmi-
10488: nisteriön neuvottelemaan Suomen tarkkailija-asemasta Länsi-Euroopan unionin
10489: (WEU) kanssa. Ulkoasiainministeri selosti asiaaeduskunnan ulkoasiainvaliokunnal-
10490: le 10.1.1995. Lisäksi ulkoasiainministeriön ja puolustushallinnon virkamiehet
10491: selostivat asiaa eduskunnan puolustusvaliokunnalle 17.1.1995. Pääministeri antoi
10492: tarkkailija-asemasta ilmoituksen eduskunnalle 17.1.1995. Suomi hyväksyi kutsun
10493: tulla Länsi-Euroopan unionin tarkkailijaksi 3.2.1995. Asia ei näin ollen anna aihetta
10494: muihin toimenpiteisiin.
10495: 
10496: Selonteon tai tiedonannon antaminen Suomen ED-politiikan tavoitteista
10497: eduskunnalle
10498: HE n:o 13511994 vp.
10499: Ulkoasiainvaliokunta
10500:       6) Eduskunta edellytti, että hallitus antaa vielä näillä valtiopäivillä eduskun-
10501:       nalle selonteon tai tiedonannon Suomen ED-politiikan tavoitteista.
10502: Valtioneuvosto antoi edellytetyn selonteon eduskunnalle 14.2.1995, joten asia ei
10503: edellytä enempiä toimenpiteitä.
10504: 
10505: Kehitysyhteistyön evaluoinnin rahoitus
10506: HE 15211994 vp
10507: Valtiovarainvaliokunta
10508:       1) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
10509:       edellytti momentin 24.30.66 kohdalla, että hallitus turvaa kehitysyhteistyön
10510:       evaluoinnin rahoituksen vuonna 1995 ja selvittää budjettivuoden aikana tar-
10511:       peen perustaa evaluoinnille käyttösuunnitelmaan oma kohtansa.
10512: Momentin 24.30.66. käyttösuunnitelmaan sisällytettiin vuoden 1996 talousarviossa
10513: uusi kohtakehitysyhteistyön evaluointiaja sisäistä tarkastusta varten. Tarkoitukseen
10514: varattiin käyttösuunnitelmassa 3 000 000 mk. Asia ei näin ollen anna aihetta
10515: muihin toimenpiteisiin.
10516: 92                              Ulkoasiainministeriö
10517: 
10518: 
10519: Kehitysyhteistyön laadullinen ja määrällinen kehittäminen
10520: K 9/1994 vp
10521: Ulkoasiainvaliokunta
10522:       Eduskunta edellytti 13.2.1995, että hallitus esittää suunnitelman siitä, millä
10523:       tavoin kehitysyhteistyötä voidaan vuoteen 2000 mennessä laadullisesti ja
10524:       määrällisesti kehittää.
10525: Tasavallan Presidentti antoi 6.4.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
10526: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
10527: Keväällä 1995 virkaansa astunut hallitus sopi hallitusohjelmassaan, että hallitus
10528: tekee selvityksen kehitysyhteistyön painopisteistä ja monenkeskisen ja kahdenväli-
10529: sen kehitysyhteistyön sekä eri apukanavien tuloksellisuudesta. Selvityksen perus-
10530: teella hallitus tekee periaatepäätöksen Suomen kehitysyhteistyön suuntaamisesta
10531: sekä suunnitelman aikataulusta, jolla kehitysyhteistyön bruttokansantuoteosuutta
10532: voidaan nostaa.
10533: Vuoden 1996 talousarvioesityksessä asetettiin tehtävän periaatepäätöksen tavoitteek-
10534: si BKT-osuuden nostaminen 0,7 prosenttiin. Syksyllä 1995 hallitus kutsui selvitys-
10535: mieheksi kansanedustaja Pertti Paasion. Selvityksen on määrä valmistua tammikuun
10536: 1996loppuun mennessä, minkäjälkeen hallitus tekee kevään aikana periaatepäätök-
10537: sen.
10538: Tarkoitus on, että periaatepäätöksen ja suunnitelman kehitysyhteistyön BKT-
10539: osuuden kasvattamiseksi hallitusohjelman edellyttämällä tavalla laatii kevään 1996
10540: aikana viiden hallituspuolueen muodostama ministeriryhmä,jonka kokoonkutsujana
10541: ja puheenjohtajana toimii kehitysyhteistyöministeri Haavisto.
10542: 
10543: Ehdotus lähialueyhteistyön hallinto- ja rahoitusmalliksi sekä Suomen kan-
10544: salliseksi strategiaksi Keski- ja Itä-Euroopan yhteistyössä
10545: HE 7211995 vp
10546: Valtiovarainvaliokunta
10547:       1) Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskunta
10548:       edellytti luvun 24.50 kohdalla, että hallitus asettaa selvitysmiehen, jonka
10549:       tehtävänä olisi tehdä ehdotus nykyistä tehokkaamman lähialueyhteistyön
10550:       mahdollistavaksi hallinto- ja rahOitusmalliksi ja Suomen kansalliseksi strate-
10551:       giaksi Keski- ja Itä-Euroopan yhteistyössä.
10552: Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli Keski- ja Itä-Euroopan
10553: maiden kanssa käytävän yhteistyön ohjelmointia sekä siihen liittyen hallinto- ja
10554: rahoitusmallia ulkoasiainministeriön esityksen pohjalta 12.12.1995. Valiokunta
10555: edellytti, että valtiovarainministeriö selvittää budjetointia vielä siten, että koor-
10556: dinoinnille asetetut tavoitteet voitaisiin saavuttaa ja että kaikki asianosaiset ministe-
10557: riöt voisivat hyväksyä uuden budjetointimallin. Asia tulee uudelleen talouspoliitti-
10558: sen ministerivaliokunnan käsittelyyn tammikuun 1996 aikana. Mikäli asia etenee
10559: talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa myönteisellä tavalla, selvitysmiehen
10560: asettaminen lienee tarpeetonta. Suomen kansallinen KIE-strategia on tarkoitus
10561: uudistaa vastaamaan kohdemaiden muuttunutta tilannetta, Suomen ajankohtaisia
10562: tavoitteita ja myös ED-jäsenyyden tuomia lisämahdollisuuksia yhteistyöhön.
10563:                        1996 vp   Hallituksen kertomus 1995                        93
10564: 
10565: 
10566: Lainsäädäntökysymykset Euroopan unionin neuvostossa
10567: HE 18411995 vp
10568: Ulkoasiainvaliokunta
10569:       Eduskunta edellytti 12.12.1995, että valtioneuvosto jäsenvaltion toimival-
10570:       taan kuuluvissa lainsäädäntökysymyksissä huolehtii Euroopan unionin neu-
10571:       vostossa siitä, ettei assosiointmeuvostossa päätetä tällaisista asioista ennen
10572:       kuin niiden järjestämiseen kansallisin lainsäädäntötoimin on ollut kohtuulli-
10573:       sesti aikaa.
10574: Tasavallan Presidentti antoi 10.11.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
10575: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
10576: Tässä yhteydessä viitataan seuraavana olevaan eduskunnan lausumaan
10577: (HE 194/1995 vp). Asia ei tältä osin anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
10578: 
10579: Lainsäädäntökysymykset Euroopan unionin neuvostossa
10580: HE 194/1995 vp
10581: Ulkoasiainvaliokunta
10582:       Eduskunta edellytti 12.12.1995, että valtioneuvosto jäsenvaltion toimival-
10583:       taan kuuluvissa lainsäädäntökysymyksissä huolehtii Euroopan unionin neu-
10584:       vostossa siitä, ettei assosiointmeuvostossa päätetä tällaisista asioista ennen
10585:       kuin niiden järjestämiseen kansallisin lainsäädäntötoimin on ollut kohtuulli-
10586:       sesti aikaa.
10587: Tasavallan Presidentti antoi 24.11.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
10588: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
10589: Eduskunta on 12.12.1995 hyväksynyt Viron (HE 184/1995 vp) ja Liettuan
10590: (HE 194/1995 vp) assosiaatio- eli Eurooppasopimukset
10591: EU:n neuvosto osallistuu päätöksentekoon assosiointineuvostossa, jossa päätökset
10592: tehdään yksimielisesti. Assosiointineuvoston käsitellessä yhteisön toimivaltaan
10593: kuuluvia asioita pääperiaatteena puolestaan on se, että yhteisön sisäisessä päätök-
10594: senteossa noudatetaan vastaavia äänestyssäännöksiä kuin päätettäessä yhteisön
10595: säädöksestä vastaavalla alalla. Mikäli assosointineuvostossa tehtävä sitova päätös
10596: kuuluu jäsenvaltion toimivaltaan, tehdään asiaa koskeva päätös yksimielisesti. Tämä
10597: merkitsee sitä, että jäsenvaltio ei käytännössä ole pakotettu hyväksymään vastusta-
10598: maansa päätöstä.
10599: Asian käsittelyn tässä vaiheessa Suomella on näin ollen mahdollisuus vaikuttaa
10600: jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia asioita sisältävien päätösten muotoiluun siten,
10601: että niiden edellyttämien kansallisten lainsäädäntötoimien suorittamiseen jää
10602: riittävästi aikaa.
10603: Valtioneuvosto tuleekin jo asioiden valmisteluvaiheessa ja erityisesti tuodessaan
10604: assosiaatiokomiteoiden päätösehdotuksia eduskunnan suuren valiokunnan käsiteltä-
10605: väksi valtiopäiväjärjestyksen 4 a luvun mukaisesti kiinnittämään tähän asiaan
10606: riittävästi huomiota. Asta ei tässä vaiheessa anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
10607: 94                              Ulkoasiainministeriö
10608: 
10609: 
10610: Kansainvälinen ympäristö- ja kehitysyhteistyö
10611: Selonteko 1/1995 vp
10612: Ulkoasiainvaliokunta
10613:       Eduskunta lausui 2.11.1995: Väestönkasvu, köyhyys ja ympäristön saastu-
10614:       minen muodostavat kasvavan uhan koko ihmiskunnalle ja kansojen turvalli-
10615:       suudelle. Rauhanturvatoiminnan rinnalla on tärkeää panostaa nykyistä enem-
10616:       män kansainväliseen ympäristö- ja kehitysyhteistyöhön. Eduskunta edellytti,
10617:       että hallitus ryhtyy selvittämään mahdollisuuksia kansainvälisen ympäristö-
10618:       valmiusjoukon perustamiseksi ja että hallitus lisää Suomen panostusta väes-
10619:       tönkasvun hillitsemiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi sekä kehitysmaissa
10620:       että muilla ongelma-alueilla.
10621: Tasavallan Presidentti antoi 12.1.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
10622: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
10623: Kansainvälistä yhteistyötä ympäristöonnettomuuksissa sääntelevät monet sopimuk-
10624: set ja muut järjestelyt. Näistä mainittakoon sopimus kansainvälisestä yhteistoimin-
10625: nasta ydinonnettomuustapauksissa ( 1986), kansainvälinen öljyntorJuntasopimus
10626: (1991), teollisuusonnettomuuksia koskeva yleissopimus (1992) sekä Itämeren
10627: suojelusopimus (1974 ja 1992). Lisäksi yhteistoiminnan kehittely on vireillä
10628: useiden kansainvälisten järjestöjen ohjelmissa.
10629: Maapallonlaajuisesti yhteistyötä sekä luonnon- että ympäristökatastrofeissa koor-
10630: dinoi Genevessä sijaitseva YK:nympäristöavun keskus, Joka on perustettu aikanaan
10631: YK:n ympäristöohjelman (UNEP) ja YK:n humanitaaristen asiain osaston (DHA)
10632: välisellä sopimuksella.
10633: Suomella on oma kansainvälinen valmiusjoukkonsa "Finnish Rescue Force", joka
10634: perustuu Helsingin, Espoon, Tampereen Ja Turun palokuntien väliseen sopimuk-
10635: seen.
10636: Otettaessa huomioon se laaja ja monipuolinen ympäristöonnettomuuksia koskeva
10637: kansainvälinen yhteistyö, jota on jo olemassa ja jota edelleen kehitetään eri
10638: sopimusten puitteissa, ei ainakaan toistaiseksi ole tarvetta harkita erityisten kansain-
10639: välisten ympäristövalmiusjoukkojen perustamista.
10640: Hallitus on hallitusohjelmansa mukaisesti asettanut selvitysmiehen, kansanedustaja
10641: Pertti Paasion tutkimaan kehitysyhteistyötä. Selvitys valmistuu tammikuun 1996
10642: loppuun mennessä. Selvityksen perusteella hallituksen on tarkoitus tehdä kevään
10643: 1996 aikana periaatepäätös Suomen kehitysyhteistyön suuntaamisesta ja suunnitel-
10644: ma aikataulusta, jolla kehitysyhteistyön bruttokansantuoteosuutta voidaan nostaa 0, 7
10645: prosenttiin. Suomen kehitysyhteistyön keskeisiin päätavoitteisiin kuuluvat eduskun-
10646: nankin käsittelemän 1990-luvun strategian mukaan köyhyyden vähentäminen ja
10647: ympäristöuhkien torjuminen.
10648:                        1996 vp   Hallituksen kertomus 1995
10649: 
10650: 
10651: 
10652: 
10653:                              Oikeusministeriö
10654: 
10655: Holhouslainsäädäntö
10656: 
10657: HE n:o 22411982 vp.
10658: Lakivaliokunta
10659:       Eduskunta edellytti 8.2.1983 että, jollei holhoustoimen hallinnon koko-
10660:       naisuudistukseen ole valtiontaloudellisia mahdollisuuksia, hallitus viivyttele-
10661:       mättä ryhtyy osauudistukseen, jolla holhouslautak:untaa koskevat säännökset
10662:       mahdollisimman pitkälle saatetaan vastaamaan muita kunnallisia lautakuntia
10663:       koskevia säännöksiä.
10664:       Eduskunta edellytti lisäksi, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin
10665:       holhouslain 39 Ja 40 §:n säännösten tarkistamiseksi niin, että näissä sään-
10666:       nöksissä otetaan huomioon asunto-osakkeiden myynti sekä muutkin nyky-
10667:       ajan käytännön elämässä esiintyvät yleisimmät oikeustoimet
10668: Ehdotus holhouslainsäädännön kokonaisuudistukseksi valmistui oikeusministeriössä
10669: vuoden 1993 alussa. Esitystä ei kuitenkaan ole voitu antaa eduskunnalle, koska
10670: kysymystä holhoustoimen paikallishallinnon järjestämisestä ei ole toistaiseksi voitu
10671: ratkaista kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Tämän johdosta oikeusministeriös-
10672: sä valmisteltiin holhouslain osauudistus, joka muun ohella sisälsi holhouslain 39 ja
10673: 40 §:n tarkistamisen. Laki holhouslain muuttamisesta (1151/95) tuli voimaan
10674: 1.12.1995.
10675: 
10676: Elatusapujen perintä
10677: 
10678: HE n:o 24711982 vp.
10679: Toinen lakivaliokunta
10680:       Lakiehdotuksen mukaan asetuksella voidaan joustavasti säätää tehtäväksi
10681:       muiden kuin yleissopimukseen liittyneiden valtioiden kanssa kahdenkeskisiä
10682:       järjestelyjä elatusapujen perimiseksi. Saadun selvityksen mukaan tarvetta
10683:       tällaisiin järjestelyihin on erityisesti Amerikan Yhdysvaltojen, Kanadan ja
10684:       Australian kanssa.
10685:       Eduskunta edellytti 1.2.1983 hallituksen huolehtivan siitä, että elatusapujen
10686:       perimistä koskevien sopimusneuvottelujen aloittamista mainittujen valtioi-
10687:       den kanssa kiirehditään.
10688: Elatusapujen perintää koskevat vastavuoroisuusjärjestelyt Suomen ja Kanadan
10689: Ontarion provinssin kesken ovat tulleet noudatettavtksi 31.10.1989 lukien. Vasta-
10690: vuoroisuusjärjestelyjä koskevissa neuvotteluissa Suomen ja yhdysvaltalaisten
10691: viranomaisten välillä Yhdysvaltojen osavaltioiden edustajien taholta on todettu, että
10692: Suomen lainsäädännön ja Yhdysvaltain osavaltioiden lainsäädännön välillä vallitsee
10693: riittävä vastaavuus, joten vastavuoroisuusjärjestely voidaan saada aikaan. Ulkoasi-
10694: ainministeriön tarkoituksena on saattaa VOimaan vastavuoroisuusjärjestelyt Suomen
10695: ja Yhdysvaltojen osavaltioiden välillä vuoden 1996 ensimmäisen vuosipuoliskon
10696: kuluessa. Suomen ja Australian välinen vastavuoroisuus elatusaJ?ujen perinnässä on
10697: jo osaksi toteutunut sen johdosta, että Australia on nyttemmm liittynyt vuonna
10698: 96                                Oikeusministeriö
10699: 
10700: 1956 New Yorkissa tehtyyn elatusapujen perintää koskevaan yleissopimukseen,
10701: jonka osapuolena myös Suomi on. Tämän lisäksi ulkoasiainministeriön tarkoi-
10702: tuksena on, että elatusapupäätösten vastavuoroista tunnustamista sekä elatustukien
10703: takaisinperintää koskevat järjestelyt Suomen ja Australian kesken saatettaisiin
10704: voimaan vuoden 1996 alkupuolella.
10705: 
10706: Elatusapujen perintä
10707: HE n:o 6411983 vp.
10708: Lakivaliokunta
10709:       Eduskunta edellytti 22.11.1983, että hallitus viivyttelemättä, kuitenkin vuo-
10710:       den 1984 loppuun mennessä antaa eduskunnalle esityksen lasten elatusapu-
10711:       maksujen perinnän uudistamiseksi ja tehostamiseksi niin, että elatusapujen
10712:       saattaminen jälleen korollisiksi voidaan ottaa harkittavaksi.
10713: Oikeusministeriö asetti 4. 7.1984 toimikunnan, jonka tehtävänä oli mm. selvittää
10714: elatusavun perintäjärjestelmän epäkohdat sekä tehdä ehdotuksensa toimenpiteiksi,
10715: jotka ovat tarpeen elatusapujen perinnän kehittämiseksi ja tehostamiseksi. Toimi-
10716: kuntajätti mietintönsäjoulukuussa 1984. Oikeusministeriössä on mietinnön ja siitä
10717: annettujen lausuntojen pohjalta laadittu ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle
10718: lapsen elatusavun perimistä koskevien säännösten uudistamisesta.
10719: Vuonna 1990 valmistui ehdotus hallituksen esitykseksi elatusavun perimistä
10720: koskevien säännösten uudistamisesta. Siinä katsottiin, että 16 %:n korkokanta on
10721: liian korkea. Usein voitaisiin periä ainoastaan korkorästejä, jolloin elatusvelan
10722: määrä kasvaisi. Korollisuus lisäksi lisäisi sosiaalilautakuntien ja ulosottoviranomais-
10723: ten laskentatyötä. Näistä syistä ehdotuksessa esitetään, että elatusapuja ei säädettäisi
10724: korollisiksi, vaan rästit sidottaisiin indeksiin saman perusteen mukaan kuin uudet
10725: maksuerät.
10726: Edellä mainittuihin ehdotuksiin ei kuitenkaan ole rahoitusta löytynyt, koska valtion
10727: talousarvioon ei voitu ottaa määrärahaa esityksen edellyttämän elatustuen korotta-
10728: miseksi. Koska sanotun määrärahan saaminen talousarvioon ei ole ollut näköpiiris-
10729: sä, on oikeusministeriö ryhtynyt muihin toimenpiteisiin elatusapujen perinnän
10730: tehostamiseksi.
10731: Lasten elatusapujen perintää on tehostettu vuonna 1993 etuoikeusjärjestelmän
10732: muuttamisen yhteydessä. Velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain
10733: (1578/92) 4 §:ssä ainoana yleisenä etuoikeutena jäi voimaan viimeisen vuoden
10734: aikana ennen ulosmittausta erääntynyt elatusapusaatava (ei koske kunnan elatustuen
10735: maksamisesta syntynyttä takautumissaatavaa). Lisäksi lasten elatusapujen perintää
10736: on tehostettu pmstamalla ulosottomaksut elatusapujen perinnästä (ulosottomaksuista
10737: annettu laki 34/95).
10738: Täten oikeusministeriö katsoo, että asia ei anna aihetta enempiin toimiin tässä
10739: vaiheessa. Elatusapujen perintää koskevat säännökset tulevat käynnissä olevan
10740: ulosottolain kokonaisuudistuksen yhteydessä uudistettaviksi.
10741:                              1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                         97
10742: 
10743: 
10744:      Konkurssilainsäädäntö
10745:      HE n:o 19011983 vp.
10746:      Lakivaliokunta
10747:              Eduskunta edellytti 12.6.1984, että hallitus kiirehtii konkurssilainsäädännön
10748:              uudistamista koskevan hallituksen esityksen antamista eduskunnalle.
10749:      Konkurssi- ja muussa maksukyvyttömyyslainsäädännössä on toteutettu viime
10750:      vuosina laajoja ja merkittäviä uudistuksia. Parhaillaan valmisteilla oleva uusi
10751:      konkurssilaki, jolla korvattaisiin vuodelta 1868 oleva konkurssisääntö. Tarkoitus on,
10752:      että esitys uudeksi konkurssilaiksi voitaisiin antaa eduskunnalle vuoden 1997
10753:      aikana.
10754:      Asia ei näin ollen anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
10755: 
10756:      Esitutkintalainsäädäntö
10757:      HE n:o 1411985 vp.
10758:      Lakivaliokunta
10759:              Eduskunta edellytti 27.1.1987 hallituksen huolehtivan siitä, että hallituksen
10760:              esityksen perusteluissa mainitut 450 lisävirkaa perustetaan nimenomaan esi-
10761:              tutkintalain voimaantulosta aiheutuviin tarpeisiin, minkä lisäksi on erikseen
10762:              huolehdittava poliisin resurssipulan helpottamisesta sekä poliisitoiminnan
10763:              muusta kehittämisestä.
10764:              Eduskunta edellytti myös, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin
10765:              maksuttoman oikeudenkäynnin ulottamiseksi myös esitutkintaa koskevaksi
10766:              ja että hallitus antaa eduskunnalle lakiesityksen julkisen puolustuksen järjes-
10767:              tämiseksi. Nämä säännökset tulisi voida saattaa voimaan yhtä aikaa esitut-
10768:              kintalain ja pakkokeinolain kanssa.
10769:              Eduskunta edellytti hallituksen ryhtyvän pikaisesti toimenpiteisiin sellaisten
10770:              vahingonkorvaussäännösten aikaansaamiseksi, että rikostutkinnan yhteydessä
10771:              sivullisille aiheutuneista vahingoista voidaan suorittaa valtion varoista riittä-
10772:              vät korvaukset.
10773:      Esitutkintaan tarvittavia poliisihenkilöstön virkoja on vuodesta 1986 perustettu
10774:      yhteensä 331, joista 75 vuonna 1991. Vuonna 1992 on lisäksi perustettu 56
10775:      esitutkintavirkaa. Tämän jälkeen ei virkoja ole perustettu. Mahdollisia henkilöstö-
10776:      lisäyksiä ei olekaan enää vastaisuudessa syytä perustella yksinomaan esitutkintalain-
10777:      säädännön vuonna 1989 tapahtuneella uudistuksella. Sisäasianministeriön polii-
10778:      siosastolta saadun tiedon mukaan ponnessa edellytettyjä henkilölisäyksiä ei enää ole
10779:      syytä perustella otsikossa mainitulla ponsilausumalla.
10780:       Maksuton oikeudenkäynti on ulotettu myös esitutkintaa koskevaksi vuoden 1989
10781:       alusta voimaan tulleella maksutonta oikeudenkäyntiä koskevan lain muutoksella
10782:       (1125/88).
10783:       Julkista puolustusta koskevaa ehdotusta ei valtiontaloudellisista syistä ole voitu
10784:       sisällyttää 15.9.1995 annettuun hallituksen esitykseen eduskunnalle rikosasioiden
10785:       oikeudenkäyntimenettelyn uudistamista alioikeuksissa koskevaksi lainsäädännöksi
10786:       (HE 82/1995 vp).
10787: 13 360228Y
10788: 98                               Oikeusministeriö
10789: 
10790: Ponnessa edellytetyt korvaussäännökset sisältyvät 1.10.1995 voimaan tulleen
10791: poliisilain (493/195) 47 §:ään.
10792: Asia ei näin ollen anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
10793: 
10794: 
10795: Konkurssilainsäädäntö
10796: HE n:o 2911985 vp.
10797: Toinen lakivaliokunta
10798:       Eduskunta edellytti 12.11.1985, että hallitus antaa pikaisesti konkurssilain-
10799:       säädännön uudistamiseen liittyvät ehdotukset eduskunnalle. Erityisen tärkeä-
10800:       nä eduskunta piti muun muassa pesänhoitajan asemaa, velvollisuuksia ja
10801:       velvollisuuksien täyttämistä koskevien säännösten uudistamista.
10802: Konkurssi- ja muussa maksukyvyttömyyslainsäädännössä on toteutettu viime
10803: vuosina laajoja ja merkittäviä uudistuksia. Myös väliaikaista pesänhoitajaa koskevat
10804: säännökset on uudistettu 1.3.1995 voimaan tulleella lailla. Tällöin tulivat voimaan
10805: myös konkurssipesän hallinnon valvontaa koskevat säännökset. Parhaillaan on
10806: valmisteilla uusi konkurssilaki, jolla korvattaisiin vuodelta 1868 oleva konkurs-
10807: sisääntö. Tarkoitus on, että esitys uudeksi konkurssilaiksi voitaisiin antaa eduskun-
10808: nalle vuoden 1997 aikana.
10809: 
10810: Tuotevastuu
10811: HE n:o 11911989 vp.
10812: Toinen lakivaliokunta
10813:       Eduskunta edellytti 12.6.1990, että hallitus tarkoin seuraa silloin hxväksytyn
10814:       lain 13 P.Ykälässä tarkoitettujen sopimusten solmimisesta kuluttajille aiheu-
10815:       tuvia vrukutuksia ja ryhtyy toimenpiteisiin, jotta kuluttaja voisi saada oikeu-
10816:       dellista apua suomalaisilta ulkomaista valmistajaa tai maahantuojaa koske-
10817:       vissa tuotevastuukysymyksissään.
10818: Tuotevastuulain 13 §:n säännökset, joiden mukaan maahantuoja voidaan tietyin
10819: edellytyksin vapauttaa tuotevastuusta valtioiden välisten vastavuoroisten sopimusten
10820: perusteella, on kumottu tuotevastuulain 1.1.1994 voimaan tulleella muutoksella.
10821: Sääntely korvattiin lain 5 §:ään lisätyillä ETA-sopimukseen perustuvilla säännöksil-
10822: lä maahantuojan tuotevastuusta Euroopan talousalueen sisäisessä tuonnissa.
10823: Aikaisemmassa 13 §:ssä tarkoitettujakahdenvälisiä sopimuksia ei enää voida tehdä,
10824: mutta oikeusministeriö seuraa tuotevastuun toteuttamista Euroopan talousalueella
10825: valmistettujen tuotteiden aiheuttamista vahingoista. Siirtymäsäännöksen vuoksi
10826: seuranta voidaan aloittaa vasta vuonna 1996.
10827: Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
10828:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        99
10829: 
10830: 
10831: Neuvoa-antava kansanäänestys
10832: Kunnallinen kansanäänestys
10833: Rikoslaki
10834: HE n:o 13611989 vp.
10835: Laki- ja talousvaliokunta
10836:       Eduskunta edellytti 29.5.1990, että hallitus huolehtii siitä, että vaalirikoksia
10837:       koskevien rikoslain säännösten soveltuminen neuvoa-antavaan kansanäänes-
10838:       tykseen selvitetään ja säännösten uudistamisen yhteydessä rangaistussään-
10839:       nökset ulotetaan koskemaan myös neuvoa-antavaa kunnallista kansanäänes-
10840:       tystä.
10841: Eduskunta edellytti, että hallitus huolehtii siitä, että kunnallisen kansanää-
10842: nestyksen aikataulu suunnitellaan siten, ettei äänestysviranomaisilla ole sa-
10843: manaikaisesti kunnallisvaaleihin, valtiollisiin vaaleihin tai valtiolliseen kan-
10844: sanäänestykseen liittyviä tehtäviä.
10845: Hallituksen esitykseen eduskunnalle oikeuslainsäädännön kokonaisuudistuksen
10846: toisen vaiheen käsittäviksi rikoslain ja eräiden muiden lakien muutoksiksi (HE
10847: 94/1993 vp) sisältyneet lait on annettu 21.4.1995 ja ne ovat tulleet voimaan
10848: 1.9.1995. Uudistettuun rikoslain 14 lukuun (578/95) sisältyvien vaalirikosten
10849: tunnusmerkistöt on laadittu siten, että ne koskevat myös neuvoa-antavaa kansanää-
10850: nestystä. Myös 1.9.1995 voimaan tulleella 21.8.1995 annetulla lailla rikoslain
10851: muuttamisesta (1010/95) lain 14 luvun määritelmäsäännöksen sisältävää
10852: 7 §:ää on sittemmin täsmennetty.
10853: Toisin kuin eräissä muissa maissa vaaleja ja kansanäänestyksiä ei meillä ole
10854: toimitettu toistensa yhteydessä. Vuoden 1996 kunnallisvaalien yhteydessä on
10855: tarkoitus järjestää Euroopan parlamentin edustajien vaalit. Tässäkään ei ole kysy-
10856: mys vaalien ja kansanäänestyksen yhdistämisestä. Valtiollinen kansanäänestys
10857: voidaan lain mukaan toimittaa vaalien yhteydessä. Pyrkimyksenä on ollut välttää
10858: myös muiden vaaleihin liittymättömien toimitusten, kuten esimerkiksi mielipide-
10859: tiedustelujen järjestämistä vaalien yhteydessä. Neuvoa-antavissa kunnallisissa
10860: kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä annetun lain (656/90) 19 §:n
10861: mukaan oikeusministeriö voi antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä ja ohjeita
10862: tämän lain soveltamisessa ja tässä yhteydessä ottaa myös tämänkaltaiset aikataulul-
10863: liset seikat huomioon.
10864: Eduskunnan lausumat eivät anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
10865: 
10866: Vaitioneuvoston jäsen yhtiön hallinnossa
10867: Kertomus n:o 811989 vp.
10868: Perustuslakivaliokunta
10869:       Eduskunta hyväksyi 27.11.1990 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jossa
10870:       valiokunta totesi mm.:
10871:       1) Hallintomenettelylaissa (598/82) säädetään muun muassa virkamiehen
10872:       esteellisyydestä. Lain 10 §:n 3 momentista johtuu, että esteellisyyssäännök-
10873:       siä sovelletaan myös valtioneuvoston jäsenim. Perustuslakeihimme ei sisälly
10874:       säännöksiä ministereiden kielletyistä sidonnaisuuksista.
10875: 100                              Oikeusministeriö
10876: 
10877:       Euroopan valtioissa toisen maailmansodan jälkeen hyväksyttyihin val-
10878:       tiosääntöihin on monesti otettu ministereiden toimintaa rajoittavia säännök-
10879:       siä. Perustuslaeista löytyy esimerkkejä rajoituksista, jotka kieltävät ministe-
10880:       reitä pitämästä mitään muuta palkattua virkaa, harjoittamasta ammattia tai
10881:       elinkeinoa sekä kuulomasta yrityksen johtoon. Esimerkiksi Ruotsin hallitus-
10882:       muodon 6 luvun 9 §:n 2 momentin mukaan ministeri ei saa olla julkisessa
10883:       tai yksityisessä toimessa eikä hän saa olla sellaisessa tehtävässä tai harjoit-
10884:       taa sellaista toimintaa, joka voi horjuttaa luottamusta häneen.
10885:       EsteellisyysJ?eriaatteen noudattamisen keskeisiä tarkoitusperiä valtioneuvos-
10886:       tossa ja mimsteriöissä on vaalia yleisön luottamuksen ylläpitämistä ministe-
10887:       reiden toiminnan tasapuolisuuteen. Tältä kannalta hallintomenettelylain es-
10888:       teellisyyssäännösten soveltaminen valtioneuvoston jäseniin on perusteltua.
10889:       Kysymys valtioneuvoston jäsenen esteellisyydestä on käytännössä tullut
10890:       esille varsinkin sen johdosta, että ministeri kuuluu valtioneuvostossa käsitel-
10891:       tävänä olevassa astassa asianosaisena olevan valtionyhtiön tai yksityisen
10892:       yhtiön hallintoon lähinnä hallintoneuvostoon tai hallitukseen. Myös ministe-
10893:       reiden mukanaolo erilaisten julkisoikeudellisten laitosten hallinnossa on ai-
10894:       heuttanut esteellisyysongelmia. Sovellettaviksi ovat siten tulleet hallinto-
10895:       menettelylain 10 §:n 1 momentin 5 (ns. yhteisöjäävi) ja 6 (ns. yleislauseke)
10896:       kohdan säännökset.
10897:       V aitioneuvoston käytännössä on vakiintuneesti noudatettu sellaista periaatet-
10898:       ta, että asianosaisena olevan yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja jäsen sekä
10899:       hallintoneuvoston puheenjohtaja ovat esteeliisiä lain yhteisöjääviä koskevien
10900:       säännösten nojalla. Kysymys hallintoneuvoston jäsenen esteellisyydestä on
10901:       tulkinnanvarainen. Lain perustelujen (HE n:o 88/1981 VJ?.) mukaan "voi-
10902:       daan ajatella yleislauseketta sovellettavaksi esimerkiksi stlloin, kun virka-
10903:       mies kuuluu asianosaisena olevan osakeyhtiön hallintoneuvostoon ja asian
10904:       luonne on sellainen, että virkamiehen puolueettomuutta saatettaisiin ryhtyä
10905:       epäilemään yleisön keskuudessa". V aitioneuvostossa on aiemmin noudatettu
10906:       tältä osin sellaista käytäntöä, ettei hallintoneuvoston jäsen ole ollut esteelli-
10907:       nen. Nykyisen ministeristön aikana hallintoneuvoston jäsenyyden sen sijaan
10908:       on katsottu aiheuttavan esteellisyyden, joskin pyrkimystä on ollut palata
10909:       aiempaan käytäntöön.
10910:       Ministerin esteellisyys johtaa hallintomenettelylain 11 §:n 1 momentin mu-
10911:       kaan kieltoon käsitellä asiaa. Esteellisen ministerin sijaan tulee hänen si-
10912:       jaisensa. Käsittelykielto koskee asianomaisen hallituksen esityksen peruste-
10913:       lujen mukaan ylipäänsä sellaisia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikut-
10914:       taa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön, siis myös asiaa valmistelevan mi-
10915:       nisteriön toimenpiteitä ennen asian ratkaisemista. Käytännössä on voitu ha-
10916:       vaita olevan jonkin verran epäselvyyttä siitä, miten esteellineo ministeri voi
10917:       osallistua asian valmisteluvaiheisiin.
10918:       Ministerillä on toimialansa asioissa yleensä sellainen esimerkiksi tiedollinen
10919:       yleisasiantuntemus, jonka tulisi olla käytössä tehtäessä yksittäisiä päätöksiä.
10920:       Ministerin esteellisyys aiheuttaa kuitenkin sen, että hänen on vetäydyttävä
10921:       asian valmistelusta ja päättämisestä. Tältä kannalta ministerin esteellisyys
10922:       merkitsee normaaliksi ajatellun päätöksentekomenettelyn syrjäytymistäja on
10923:       siten tavallaan epänormaali ilmiö.
10924:       Perustuslakivaliokunta on mietinnössä n:o 16/1981 vp. käsitellyt esteellisen
10925:       ministerin velvollisuutta antaa muille ministereille tietoja asian valtioneu-
10926:       vostokäsittelyä varten. Valiokunta katsoi, että kauppa- ja teollisuusministeri,
10927:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                          101
10928: 
10929:      joka toimi ministeriönsä hallinnonalaan kuuluvan valtionyhtiön hallintoneu-
10930:      voston puheenjohtajana, oli esteellisenäkin velvollinen saattamaan asiaan
10931:      vaikuttavat tietonsa muiden ministereiden tietoon valtioneuvoston tehdessä
10932:      ja valmistellessa päätöksiä yhtiön asioista. Valiokunnan käsityksen mukaan
10933:      tämän kannanoton jälkeen säädetty hallintomenettelylaki ei muodosta estettä
10934:      kuulla esteellistä ministeriä asian käsittelyssä kyseenalaisen tiedottamisvel-
10935:      vollisuuden täyttämiseksi.
10936:      Valiokunta on pitänyt aiheellisena arvioida tavallisimpien ministerin esteei-
10937:      lisyyden aiheuttavien sidonnaisuuksien merkitystä. Ministereillä saattaa olla
10938:      esteellisyyden aiheuttavia sidonnaisuuksia jo valtioneuvoston jäseneksi ni-
10939:      mittämistä edeltävältä ajalta; niitä voi syntyä myös valtioneuvoston jäsenyy-
10940:      den aikana, yksistään siihen perustuenkin. Saattaa esimerkiksi olla vallalla
10941:      käytäntöjä, joiden mukaan ministeri tulee asemansa perusteella jonkin val-
10942:      tionyhtiön tai hallintomenettelylain tarkoittaman julkisoikeudelhsen laitok-
10943:      sen hallintoon. Tämä voi nojautua hallinnossa omaksuttuun käytäntöön tai
10944:      sellaisiin säännöksiin, joiden mukaan kyseisessä hallintoelimessä on asian-
10945:      omaisen ministeriön edustus.
10946:      2) Valiokunta on ensiksi tarkastellut tapauksia, joissa ministeri on käytän-
10947:      nössä ministeriytensä perusteella mukana ministeriönsä toimialaan kuuluvan,
10948:      hallintomenettelylaissa tarkoitetun julkisoikeudellisen laitoksen hallinnossa,
10949:      kuten sen johtokunnassa tai muussa hallintoelimessä. Tällöin ei valiokunnan
10950:      mielestä ole syytä lähteä yleisesti siitä, että ministeri olisi ministeriössä tai
10951:      valtioneuvoston täysistunnossa esteellinen käsittelemään kyseisen laitoksen
10952:      asioita. Toisaalta on huomattava, että myös tällaisen laitoksen, esimerkiksi
10953:      valtion liikelaitoksen, taloudellista tai toiminnallista asemaa suhteessa yksi-
10954:      tyisiin koskevissa ratkaisutilanteissa eturistiriita saattaa konkretisoitua esteei-
10955:      lisyyden olemassaoloa puoltavalla tavalla eli että luottamus toiminnan tasa-
10956:      puolisuuteen vaarantuu, jos ministeriä ei katsota esteelliseksi.
10957:      Hallintomenettelylakiin itsessään sisältyy joitain tulkinnallisia mahdollisuuk-
10958:      sia (11 §:n 1 mom. ja 10 §:n ns. yleislauseke) edellä mainittujen seikkojen
10959:      huomioon ottamiseen valtioneuvoston käytännössä.
10960:      Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota hallitusmuodon 28 §:n merkitykseen.
10961:      Mainitun säännöksen mukaan asetuksella voidaan antaa tarkempia määräyk-
10962:      siä muun muassa "hallintomenettelylain 2 §:n estämättä voidaan antaa ase-
10963:      tuksella säännöksiä hallitusmuodon 28 §:n piiriin luettavien julkisoikeudel-
10964:      listen laitosten kokoonpanosta ja säätää, että esimerkiksi tiettyjen ministeri-
10965:      öiden on oltava edustettuina sen johtoelimissä. Tällöin voitaneen katsoa,
10966:      ettei tällaisen säädetyn edustuksen tilanteessa ole kysymys lain 10 §:n 1
10967:      momentin 5 kohdassa tarkoitetusta yhteisöjäävistä.
10968: Toimenpiteitä edellä sanotun johdosta on selostettu jäljempänä samaa asiakokonai-
10969: suutta koskevassa kohdassa 3).
10970:       3) Toiseksi valiokunta on arvioinut tilanteita, joissa ministeri on mukana
10971:       yhtiön hallinnossa, ilman että se johtuu hänen virkatehtävistään. Valiokun-
10972:       nan käsityksen mukaan hallintomenettelylain nykyisiä esteellisyyssäännöksiä
10973:       ei ole tältä osin tarpeen muuttaa.
10974:       Perustuslakivaliokunta on ottanut kantaa ministereiden valtionyhtiösidonnai-
10975:       suuksiin mietinnössä n:o 1611981 vp. Tuolloin valiokunta totesi, ettei kaup-
10976:       pa- ja teollisuusministerin tai muun valtioneuvoston jäsenen sellaisessa mi-
10977:       nisteriössä, jonka alainen valtionyhtiö on tai jonka tehtävänä on valmistella
10978: 102                              Oikeusministeriö
10979: 
10980:       yhtiötä koskevia päätöksiä, ole asianmukaista eikä suotavaa toimia valtion-
10981:       yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajana tai johtokunnan jäsenenä, koska
10982:       tällöin ministerin toimintaa valtioneuvoston jäsenenä ja yhtiön edustajana ei
10983:       ole mahdollista erottaa riittävän selvästi.
10984:       Edellä selostetun kannanoton perusteella on aiheellista myös yleisemmin
10985:       lausua ajatus siitä, että ministerin toiminta valtionyhtiön hallinnossa on omi-
10986:       aan vähentämään luottamusta hänen toimintansa tasapuolisonteen yhtiötä tai
10987:       sen toimintaa sivuavissa asioissa. Sama näkökohta liittyy ainakin yhtä suu-
10988:       rella painolla myös siihen, että valtioneuvoston jäsen toimisi jonkin merkit-
10989:       tävän yksityisen yhtiön hallinnossa. V aHokunnan huomiota on kiinnitetty
10990:       myös siihen valtioneuvostojäsenyyden luonteesta johtovaan periaatteelliseen
10991:       lähtökohtaan, että ministerin tulisi aina olla kelpoinen hoitamaan tehtäviään
10992:       yhteisösidonnaisuudesta aiheutuvan esteellisyyden sitä estämättä. V aHokunta
10993:       pitää perusteltuna valtiokäytännön kehittymistä sellaiseksi, että valtioneu-
10994:       voston jäseniksi nimitettävät henkilöt luopuisivat aiemmista jäsenyyksistään
10995:       edellä tarkoitettujen yhtiöiden hallinnossa ja vastaavasti pidätty1sivät vas-
10996:       taanottamasta niitä ministeriytensä ajan.
10997: Hallitusmuotoon on lisätty uusi 36 c § (270/95), joka tuli voimaan 1.4.1995. Sen
10998: mukaan valtioneuvoston jäsen ei saa ministeriaikanaan hoitaa julkista virkaa tai
10999: sellaista muuta tehtävää, joka voi haitata ministerin tehtävien hoitamista tai
11000: vaarantaa luottamusta hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä. Kiellettyjen
11001: sidonnaisuuksien piiriin kuuluisivat lain esitöiden (HE 284/1994 vp) :perusteella
11002: muun muassa hallintotehtävät valtionyhtiöissä sekä taloudellisesti tai yhte1skunnalli-
11003: sesti merkittävissä yksityisissä yrityksissä samoin kuin hallintotehtävät sellaisissa
11004: yhteisöissä, joilla on kiinteä yhteys asianomaiseen hallinnonalaan.
11005: Mietintö ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
11006: 
11007: Ministerivastuujärjestelmän uudistaminen
11008: Kertomus n:o 8/1989 vp.
11009: Perustuslakivaliokunta
11010:       4) Valtioneuvoston jäsenet ovat sekä oikeudellisessa että poliittisessa vas-
11011:       tuussa. Ministereiden oikeudellista vastuunalaisuutta sääntelee laki eduskun-
11012:       nan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenen ja oikeuskanslerin virka-
11013:       tointen lainmukaisuutta (274/22; ns. ministerivastuulaki), joka korvasi aiem-
11014:       man, vuonna 1918 asiasta annetun lain. Ministerivastuulain mukaisia oikeu-
11015:       delliseen vastuuseen saattamisen menetelmiä on tarkoitus käyttää vain sil-
11016:       loin, jos on syytä epäillä valtioneuvoston jäsenen syyllistyneen lainvastai-
11017:       seen toimeen tai laiminlyöntiin. Poliittisen vastuunalaisuuskysymyksen esil-
11018:       le ottaminen ministerin tai ministeristön eduskunnassa nauttiman luottamuk-
11019:       sen mittaamiseksi on periaatteessa mahdollista lähes milloin tahansa.
11020:       Valtioneuvoston jäsenen oikeudellista vastuuta koskeva asia käsitellään mi-
11021:       nisterivastuulain mukaan aina eduskunnan perustuslakivaliokunnassa ja sen
11022:       mietinnön pohjalta täysistunnossa. Ministerin poliittisen vastuun mittaami-
11023:       nen sen sijaan tapahtuu miltei poikkeuksetta yksistään eduskunnan täysis-
11024:       tunnossa ilman valiokuntavalmistelua.
11025:       On ilmeistä, että ministerivastuukysymys on joskus saatettu nostaa ilman
11026:       selkeää epäilystä ministerin toiminnan lainvastaisuudesta pyrkien enemmän-
11027:       kin valiokuntakäsittelyn avulla saamaan lisäselvitystä hallituksen tai minis-
11028:                 1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                        103
11029: 
11030: terin toiminnasta ja sen syistä sekä arvioimaan asiaa laillisuuden ohella - tai
11031: nimenomaisestikin - poliittisen tarkoituksenmukaisuuden kannalta. Ministe-
11032: rivastuumuistutuksen tekemiseen on saattanut vaikuttaa se, että ministeri-
11033: muistutuskirjelmän tekijät ovat ehkä joissakin tilanteissa katsoneet, ettei asia
11034: ole perusteellisesti selvitettävissä muilla keinoilla, kuten kysymysinstituuti-
11035: on avulla.
11036: Valiokunnan mielestä on periaatteellisista syistä tärkeää, että ministerivas-
11037: tuulaki olisi tosiasiallisestikin käytössä ainoastaan ministereiden oikeudelli-
11038: sen vastuunalaisuuden tutkimisvälineenä. Tästä käsityksestä ei seuraa sitä,
11039: että ministereiden toiminnan poliittisen tarkoituksenmukaisuuden selvittelyn
11040: olisi säännönmukaisesti oltava erotettuna valiokuntien tehtävistä. Päinvas-
11041: toin valiokunta kiinnittää huomiota siihen, ettei meillä ole monissa muissa
11042: maissa omaksuttua erityistä menettelytapaa, jossa parlamentin valiokunta
11043: voi tutkia ja arvioida mmisterin ja yleisemminkin hänen johtamansa hallin-
11044: nonalan toimintaa muutoinkin kuin tiukan laillisuusvalvonnan näkökulmasta
11045: eli myös toiminnan poliittisen järkevyyden tai tarkoituksenmukaisuuden
11046: kannalta.
11047: Valiokunta korostaa, että edellä esitetty käsitys ei merkitse kannanottoa
11048: kussakin tapauksessa erikseen asetettavien tutkimusvaliokuntien puolesta.
11049: Toisenlaisena esimerkkinä voidaan mainita Ruotsi, jossa valtiopäivien
11050: perustuslakivaliokunta (konstitutionsutskottet) hallitusmuodon 12luvun 1 §:n
11051: mukaan tarkastaa ministereiden virkatoimintaa ja hallitusasioiden käsittelyä.
11052: Siellä perustuslakivaliokunnan tarkastustoiminta, joka aiemmin keskittyi
11053: paljolti pöytäkirjojen ja asiakirjojen tarkistukseen, on 1970-luvulta lähtien
11054: kehittynyt uusille urille etupäässä siksi, että valiokunnat vuodesta 1971
11055: alkaen ovat voineet kutsua ministereitä kuultaviksi kokouksiinsa. V aliakun-
11056: tien saatua vielä vuonna 1988 mahdollisuuden päättää kokouksensa kuule-
11057: misvaiheen julkiseksi on perustuslakivaliokunnan valvontatehtävä muodostu-
11058: nut täysin toisenlaiseksi niistä ajoista, jolloin ministereiden virkatoimintaa ja
11059: hallitusasioiden käsittelyä tarkastettiin asiakirjojen perusteella. Joidenkin
11060: arvioiden mukaan poliittisluonteinen elementti on tullut etualalle perustusla-
11061: kivaliokunnan tarkastustehtävässä, johon muodollis-juridisesti ja historialli-
11062: sesti liittyy se, että valiokunnan asiana on päättää ministerisyytteen nostami-
11063: sesta.
11064: Suomen oloja ajatellen perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että
11065: tarkoitetunlainen tutkimustehtävä on myös sovitettavissa valiokuntien sään-
11066: nönmukaisiin tehtäviin niiden tavanomaisia toimialoja seuraten. Tältä osin on
11067: aihetta viitatamyös eduskunnan valiokuntalaitoksen uudistamissuunnitelmiin,
11068: jotka on tarkoitus toteuttaa siten, että uudistus olisi voimassa seuraavan
11069: vaalikauden alussa. Puhemiesneuvoston hyväksymän uudistusehdotuksen
11070: mukaan asianomaisen ministeriön tulee antaa erikoisvaliokunnalle sen
11071: pyytämä selvitys kysymyksestä, joka kuuluu valiokunnan toimialaan. Selvi-
11072: tyksen johdosta valiokunta voisi tarvittaessa antaa ministeriölle lausunnon.
11073: Perustuslakivaliokunnan mielestä tämäntapainen menettelytapa saattaa tarjota
11074: sopivan mahdollisuuden ottaa ministereiden toiminnan poliittisen tarkoi-
11075: tuksenmukaisuuden arviointiin kuuluvat kysymykset esille erikoisvaliokun-
11076: nissa. Mikäli uudistus johtaa tähän, on se myös omiaan keventämään paineita
11077: turvautua ministerivastuulain käyttämiseen tapauksissa, joissa ei ole todellista
11078: syytä epäillä ministerivastuulain tarkoittaman lainvastaisuuden tapahtuneen.
11079: Valiokunnan käsityksen mukaan hallituksen on kuitenkin valiokuntalaitoksen
11080: uudistamissuunnitelmista riippumatta käynnistettävä selvitystyö, joka tähtää
11081: 104                              Oikeusministeriö
11082: 
11083:       sen arvtmmtseen, millaiset tutkimismenetelmät eduskunnalla tulisi olla
11084:       valtioneuvoston ja ministereiden poliittisen vastuunalaisuuden piiriin kuulu-
11085:       vissa kysymyksissä. Selvitystyössä olisi mahdollisuuksien mukaan otettava
11086:       huomioon tulevasta valiokuntalaitosuudistuksesta saatavat kokemukset.
11087:       Edellä tarkoitetun selvitystyön yhteydessä tai erillisenä asiana on mahdollista
11088:       arvioida myös nykyistä mmisterivastuulakia.
11089: Oikeusministeriön asettama ministerivastuutyöryhmä on ehdottanut (ks. oikeusmi-
11090: nisteriön lainvalmisteluosaston julkaisu 1/1994), että kullekin erikoisvaliokunnalle
11091: annettaisiin mahdollisuus kuulla valtioneuvoston jäseniä heidän virka-alaansa
11092: kuuluvista kysymyksistä sekä asioista, jotka muutoin koskevat ministerien toimin-
11093: taa. Lisäksi työryhmä on ehdottanut, että oikeudellinen ministerivastuujärjestelmä
11094: uudistettaisiin kokonaisuudessaan. Ehdotuksen mukaan valtakunnanoikeus lakkaut-
11095: tettaisiin ja ministerisyytteet käsittelisi vastaisuudessa korkein oikeus.
11096: Asian jatkovalmistelu on yhdistetty uuden yhtenäisen perustuslain valmisteluun.
11097: Tavoitteena on, että uusi yhtenäinen Suomen Hallitusmuoto voisi tulla voimaan
11098: vuonna 2000.
11099: 
11100: Rangaistusten täytäntöönpano
11101: Ehdonalainen vapaus
11102: HE n:o 23/1990 vp.
11103: Lakivaliokunta
11104:       Eduskunta edellytti 6.4.1990, että hallituksen tulee tehdä selkeä ratkaisu
11105:       ehdonalaisessa vapaudessa olevien valvonnan kehittämisestä selvästi vaivat-
11106:       tavaa tukevaksi ja hänen sopeutumismahdollisuuksiaan lisääväksi. Samalla
11107:       hallituksen tulee myös selvittää valvonnan merkitystä toisaalta rikollisuuden
11108:       ennaltaehkäisevänä toimintana ja toisaalta jälkihuoltoa edistävänä järjestel-
11109:       mänä.
11110: Ehdonalaisesti vapautuvien vankien valvontaa on selvitetty rikoslain kokonaisuudis-
11111: tusta valmistelemaan asetetussa rikoslakiprojektissa. Rikoslakiprojektin johtoryhmä
11112: luovutti 3.3.1994 oikeusministeriölle vankeutta ja ehdonalaista va.Pauttamista
11113: koskevan ehdotuksensa. Ehdotuksen mukaan ehdonalaisesti vapautuvien vankien
11114: valvonnasta koeajalla luovuttaisiin. Valvontaan nykyisin varatut varat ohjattaisiin
11115: vastaisuudessa vangin selviytymismahdollisuuksia parantavaan ja uusintarikollisuut-
11116: ta ehkäisevään tutkimustyöhön, joka käsittäisi vangin vapautumisen valmistelun
11117: vankilassa sekä vapaudessa tehtävän jälkihuoltotyön. Päätöstä siitä, tullaanko
11118: jälkihuoltotyötä muuttamaan rikoslakiprojektin ehdottamalla tavalla, ei ole vielä
11119: tehty. Tarkoitus on, että asiaan otetaan kantaa keväällä 1996 annettavassa vankeus-
11120: rangaistusta koskevassa hallituksen esityksessä.
11121:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       105
11122: 
11123: 
11124:       Arvo-osuusjäJjestelmä
11125: 
11126:       HE n:o 10411990 vp.
11127:       Pankkivaliokunta
11128:              Eduskunta edellytti 10.12.1990, että hallitus seuraa, ettei arvo-osuusrekiste-
11129:              rin pitäminen loukkaa kilpailuneutraliteettiä.
11130:       Laki arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain sekä siihen liittyvän lainsäädännön
11131:       voimaantulosta annettiin 22.7.1991 (1 069-73/91 ). Valtiovarainministeriö asetti
11132:       22.1.1993 arvopaperimarkkinoiden seuranta- ja kehitystyöryhmän, jonka tehtävänä
11133:       on sovittaa yhteen viranomaisten näkemyksiä Ja toimenpiteitä arvopaperimarkkinoi-
11134:       den kehittämiseksi. Vuoden 1995 aikana on ollut vireillä hanke kansallisen arvopa-
11135:       perikeskuksen perustamisesta. On tarkoitus, että valtiolla on merkittävä osuus
11136:       arvopaperikeskuksessa. Nämä toimenpiteet edesauttavat hallituksen mahdollisuutta
11137:       harjoittaa seurantaa.
11138: 
11139:       Lakien lepäämään jättäminen
11140:       V aitiosääntöuudistuksen jatkaminen
11141:       Perusoikeusuudistus
11142: 
11143:       HE n:o 23411991 vp.
11144:       Perustuslakivaliokunta
11145:              Eduskunta edellytti 15.6.1992, että turvattuna etuutena eläketulon osalta
11146:              pidetään kansaneläkelaissa (347/56) tarkoitetun täyden kansaneläkkeen suu-
11147:              ruista toimeentuloa ja että myös luettelossa mainittuja vähimmäisetuuksia
11148:              vastaavia ansioon suhteutettuja etuuksia pidetään turvattuina sellaiselta osal-
11149:              taan, joka yhdessä vähimmäisetuuden kanssa vastaa täyden kansaneläkkeen
11150:              suurutsta toimeentulotasoa.
11151:              Eduskunta edellytti, että lainsäädäntötoimin ei heikennetä sellaisia palveluja,
11152:              jotka perustoimeentuloa turvaavan merkityksensä vuoksi ovat rinnastettavis-
11153:              sa edellä tarkoitettuun toimeentulon lakisääteiseen perusturvaan.
11154:              Eduskunta edellytti hallituksen antavan myöhemmin tällä vaalikaudella esi-
11155:              tyksen taloudelhsia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä sekä ympäristöön liittyviä
11156:              perusoikeuksia koskevaksi uudistukseksi asiaa valmistelleen komitean työn
11157:              pohjalta. Eduskunta myös edellytti, että asian merkityksen vuoksi eduskun-
11158:              taryhmien tulee voida osallistua kiinteästi komitean mietintöä koskevan lau-
11159:              suntokierroksen jälkeiseen perusoikeusuudistuksen jatkovalmisteluun.
11160:              Hyväksyessään lain valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta, joka merkitsee
11161:              eduskunnan yksinkertaisen enemmistön päätösvallan kasvua, eduskunta
11162:              edellytti hallituksen jatkavan valtiosääntöuudistusta tasavallan presidentin
11163:              valtaoikeuksien parlamentarisoimiseksi ja antavan eduskunnalle tätä tarkoit-
11164:              tavan esityksen vuoden 1993 loppuun mennessä.
11165:              Eduskunta edellytti, että hallitus ei tuo eduskuntaan verolakiesitystä, jonka
11166:              perimmäisenä tarkoituksena on valtiopäiväjärjestyksen sisältämä lepäämään-
11167:              jättämismahdollisuus sivuuttaen heikentää toimeentulon lakisääteistä perus-
11168:              turvaa.
11169: 
11170: 
11171: 14 360228Y
11172: 106                              Oikeusministeriö
11173: 
11174:       Suomalainen sosiaaliturva perustuu huomattavalta osaltaan pohjoismaiseen
11175:       kansanvakuutusjärjestelmään, jossa kaikki vakuutetut saavat etuuksia pääo-
11176:       sin riippumatta aikaisemmasta työhistoriasta, perhesuhteista, muista ansiois-
11177:       ta tai vastaavista seikoista. Eduskunta edellytti, että säästölaeilla ei puututa
11178:       sosiaaliturvamme tämän osan ydinsisältöön.
11179:       Eduskunta katsoi, että uudistettaessa perheoikeutta ja yleensäkin elämän
11180:       perusarvoja käsittävää lainsäädäntöä tulee yhteiskunnassa pyrkiä laajaan
11181:       yhteisymmärrykseen ja kansalaiskeskusteluun eikä puheena olevaa lainsää-
11182:       däntöä tule muuttaa niukan eduskuntaenemmistön turvin.
11183: Perustuslakien perusoikeussäännösten kokonaisuudistus (969-972/95) on tullut
11184: voimaan 1.8.1995.
11185: Hallitus antoi vuoden 1994 valtiopäiville esityksen (HE 285/1994 vp) ylimpien
11186: valtioelinten eräitä valtaoikeuksia koskevaksi lainsäädännöksi. Uudistus olisi
11187: merkinnyt tasavallan presidentin eräiden valtaoikeuksien kehittämistä parlamentaris-
11188: mia korostavaan suuntaan. Esitys hyväksyttiin jätettäväksi lepäämään yli vaalien,
11189: mutta uusi eduskunta on sittemmin 8.12.1995 hylännyt esityksen.
11190: Kysymys tasavallan presidentin valtaoikeuksien kehittämisestä on yhdistetty uuden
11191: yhtenäisen perustuslain valmisteluun. Tavoitteena on, että uusi Suomen Hallitus-
11192: muoto vois1 tulla voimaan vuonna 2000.
11193: Eduskunnan lausumat eivät anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
11194: 
11195: Ennakkoäänestyksen kehittäminen
11196: HE n:o 1411992 vp.
11197: Perustuslakivaliokunta
11198:       Eduskunta edellytti 5.5.1992 hallituksen käynnistävän selvityksen valtiollis-
11199:       ten vaalien ennakkoäänestysjärjestelmän uudistamistarpeesta. Tämä on edus-
11200:       kunnan mielestä aiheellista jo siitäkin syystä, että ennakkoäänestyksen suo-
11201:       sio vaaleissa on lisääntynyt valtavasti. Selvityksessä tulisi arvioida esimer-
11202:       kiksi mahdollisuuksia laajentaa vaalitoimikunnan käyttöä ja kotiäänestykses-
11203:       sä noudatettavaa menettelyä.
11204: Ennakkoäänestysjärjestelmää on kehitelty 11.6.1993 annetuilla laeilla (498-502/93)
11205: muun muassa siten, että äänestäjille toimitettavaa ilmoituskorttia voidaan ennakko-
11206: äänestyksessä käyttää lähetekirjeenä. Tämän jälkeen ennakkoäänestysjärjestelmää
11207: on uudistettu 22.12.1995 annetuilla laeilla (-/95). Uusien, vuoden 1996 alusta
11208: voimaan tulevien säännösten mukaan ennakkoäänestyksestäkotimaassa tehdään heti
11209: ennakkoäänestyspaikassa merkintä konekieliseen äänioikeusrekisteriin ja ennakkoää-
11210: nestyksestä ulkomailla kunnan keskusvaalilautakunnassa, kun äänestysasiakirjat on
11211: sinne toimitettu. Suomen Posti Oy:n ja Ahvenanmaan postin sijasta tai hsäksi
11212: ennakkoäänestyspaikkoina voivat kotimaassa olla muutkin asetuksella määrättävät
11213: tahot. Ennakkoäänestysaikaa on lyhennetty viikolla.
11214: Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
11215:                        1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                         107
11216: 
11217: 
11218: Liikennejuopumus
11219: HE n:o 18/1992 vp.
11220: Lakivaliokunta
11221:       Eduskunta edellytti 21.6.1994, että uuden järjestelmän käyttöön ottamisessa-
11222:       toimitaan huolellisesti ja hallitusti siten, että 1) hankittavat laitteet täyttävät
11223:       mm. toimintavarmuudeltaan korkeat laatuvaatimukset ja niiden toiminnan
11224:       seuranta on järjestetty, 2) poliisille annetaan riittävät ohjeet puhalluttamises-
11225:       ta sekä niistä tilanteista, joissa veren alkoholipitoisuus on todettava veriko-
11226:       kein, 3) syyttäjät ja oikeuslaitos saavat riittävän informaation uusista sään-
11227:       nöksistä ja 4) uus1en laitteiden käyttöönotosta ja uudesta mittaustavasta jär-
11228:       jestetään yleisölle suunnattu riittävä tiedotuskampanja yleisissä tiedotusväli-
11229:       neissä.
11230: Sisäasiainministeriö on asettanut työryhmän, jolle on annettu tehtäväksi järjestää ja
11231: valvoa laitteiden käyttökokeilu, tehdä esitys käyttöön otettavasta laitemerkistä,
11232: perustaa laitteiden käyttöjärjestelmä, valmistella ohjeet laitteen käyttämisestä, tehdä
11233: esitys laitteen käyttökoulutuksen järjestämisestä ja organisoida laadituo käyttöjärjes-
11234: telmän toimivuuden seuranta.
11235: Tähänastisessa työssään työryhmä on muuan muassa määritellyt laitteille asetettavat
11236: vaatimukset ja sen pohjalta pyytänyt laitevalmistajilta tarjouksia. Laitevertailu on
11237: vielä kesken ja tarkoituksena on valita tarjotuista laitteista parhaat kokeilukäyttöön.
11238: Esitys käyttöön otettavasta laitemerkistä tehdään kokeilun päätyttyä keväällä 1996.
11239: 
11240: Korvausten takaisinperintä
11241: HE n:o 36/1992 vp.
11242: Maa- ja metsätalousvaliokunta
11243:       Eduskunta edellytti 2.6.1992, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla lain-
11244:       säädäntömme eri aloilla olevat korvausten takaisinperintää koskevat sään-
11245:       nökset yhtenäistetään siten, että säännökset velvoittavat yhtenäisillä perus-
11246:       teilla takaisinperintään.
11247: Oikeusministeriössä on ollut vireillä perusteettoman edun palauttamista koskeva
11248: lainsäädäntöhanke. Tarkoituksena on, että hallintomenettelylakia tarkistettaessa
11249: siihen otetaan myös perusteettoman edun takaisinperintää koskevat säännökset.
11250: 
11251: V elkajäJ:jestely
11252: HE n:o 12211992 vp.
11253: Valtiovarainvaliokunta
11254:        3) Hyväksyessään 14 päivänä tammikuuta 1993 valtion talousarvion vuodel-
11255:        le 1993 eduskunta edellytti pääluokan 25 kohdalla, että hallitus seuraa vel-
11256:        kasaneerauslain toteutumista ja erityisesti tuomioistuinten resurssien riittä-
11257:        vyyttä uuden lain täytäntöönpanossa ja tekee tarvittaessa ehdotukset lisä-
11258:        resurssien osoittamiseksi velkajärjestelystä annetun lain soveltamisesta joh-
11259:        tuvien menojen maksamiseen.
11260: 108                              Oikeusministeriö
11261: 
11262: Vuoden 1994 aikana käräjäoikeuksien käsiteltäväksi tuli yli 13 000 velkajärjestely-
11263: hakemusta. Asioiden lukumäärän vuoksi velkajärjestely aiheuttaa tuomioistuimille
11264: huomattavan määrän työtä.
11265: Velkajärjestelyasioita varten saadut 32 lisävirkaa jaettiin vuodelle 1995 ja on
11266: edelleen jaettu vuodelle 1996.
11267: Virkojajaettaessa on otettu huomioon käräjäoikeuksien työtilanne näissä asioissa.-
11268: Vuoden 1995 aikana asioissa syntyneitä ruuhkia on tehokkaasti purettu ja käsittely-
11269: ajat ovat lyhentyneet. Saapuneista hakemuksista osassa on kysymys vahvistetun
11270: maksuohjelman muuttamisesta, joka on käräjäoikeuksille vähempitöinen kuin uusi
11271: velkajärjestelyasia. Tämän vuoksi ja kun muun muassa laajojen riita-asioiden ja
11272: summaaristen asioiden määrä on selvästi laskenut, ei ole ennakoitavissa, että
11273: velkajärjestelyasioissa vuoden 1996 aikana syntyisi sellaista ruuhkaantumista, joka
11274: vaatisi lisäresursseja tuomioistuimille asioita varten saatujen 32 lisäviran lisäksi.
11275: Asia ei näin ollen anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
11276: 
11277: 
11278: Ylimmät tuomioistuimet ja lainvalmistelu
11279: HE n:o 12311992 vp.
11280: Lakivaliokunta
11281:       Eduskunta edellytti 18.12.1992 hyväksyessään lain laintarkastuskunnasta
11282:       annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta, lain Korkeimmasta oikeudesta
11283:       annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja lain Korkeimmasta hallinto-oikeudesta
11284:       annetun lain 2 §:n muuttamisesta, että viivyttelemättä selvitetään, miten
11285:       ylimpien tuomioistuinten asiantuntemus voidaan nykyistä tarkoituksenmu-
11286:       kaisemmin käyttää hyödyksi periaatteellisesti merkittävissä lainsäädäntö-
11287:       hankkeissa.
11288: Asian selvittäminen on vireillä oikeusministeriössä. Oikeusministeriö asetti
11289: 16.6.1995 työryhmän selvittämään laintarkastuskunnan asemaan liittyviä kysymyk-
11290: siä. Työryhmän on toimeksiautonsa mukaan selvitettävä erityisesti yllä mainittuun
11291: eduskunnan lausumaan sisältyvä kysymys. Työryhmän määräaika päättyy
11292: 29.2.1996. Työryhmän työn saattamiseksi päätökseen laintarkastuskunnan väliai-
11293: kaista lakkauttamista jatkettiin vuoden 1996 loppuun (laki laintarkastuskunnasta
11294: annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta; 1250/95). Tarkoitus on, että työryhmän
11295: ehdotusten pohjalta laaditaan hallituksen esitys, joka annetaan eduskunnalle vuoden
11296: 1997 valtion talousarvioon liittyen.
11297: 
11298: Huumausainelainsäädäntö
11299: Sopimushoito
11300: HE n:o 18011992 vp.
11301: Lakivaliokunta
11302:       Eduskunta edellytti 30.11.1993, että asianomaiset ministeriöt yhteistyössä
11303:       huolehtivat edellytysten luomisesta huumausainerikossäännöksissä säädetylle
11304:       hoitoon sitoutumiselle niin, että toimiva hoitoonohjausjärjestelmä saadaan
11305:       aikaan ja käyttöön ja että hoitoa varten varataan riittävät resurssit, jotta eri-
11306:       tyisesti nuorilla huumausaineista riippuvaisilla rikoksentekijöillä on tosi-
11307:       asialliset mahdollisuudet hoitopalvelujen käyttämiseen.
11308:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       109
11309: 
11310:       Eduskunta edellytti, että selvitetään mahdollisuudet täydentää seuraamusjär-
11311:       jestelmäämme uudella seuraamuksella, jossa rangaistukseen voidaan sisällyt-
11312:       tää hoitojakso.
11313: Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut 1.1.1995 voimaan tulleen päätöksen
11314: (1394/94) hyväksyttävästä hoidosta huumausainerikoksissa. Sosiaali- ja terveysmi-
11315: nisteriö on vuonna 1995 toteuttanut alueellisen huumausainelainsäädäntöön liittyvän
11316: koulutusohjelman. Koulutusohjelmaan osallistui sosiaali- ja terveydenhuollon
11317: henkilöstöä sekä syyttäjiä ja tuomioistuinlaitoksen edustajia.
11318: Rangaistusten täytäntöönpanosta annettua asetusta on 1.5.1995 voimaan tulleella
11319: lainmuutoksella (128/95) muutettu niin, että työvelvollisuuden sijaan vangille on
11320: säädetty yleisempi osallistumisvelvollisuus laitoksessa järjestettyyn toimintaan.
11321: Osallistumisvelvollisuuden sisältö voidaan aikaisempaa enemmän määrätä vangin
11322: yksilöllisten tarpeiden ja edellytysten mukaan. Vanki voi täyttää osallistumisvelvol-
11323: lisuutensa osallistumalla laitoksessa päihdehuollolliseen tai vangin sosiaalista,
11324: henkistä ja fyysistä toimintakykyä parantavaan muuhun toimintaan.
11325: Vankeinhoito-osasto on antanut 1.12.1995 voimaan tulleen uuden määräyksen
11326: (nro 29/011/95), joka koskee rangaistusten täytäntöönpanolain 2luvun 5 §:n 4 mo-
11327: menttiin perustuvaa oikeutta antaa vangille lupa osallistua laitoksen ulkopuolella
11328: järjestettäviin tilaisuuksiin. Vangille voidaan määräyksen mukaan antaa lupa
11329: osallistua laitoksen ulkopuolella valvonnan alla toimintoihin (esimerkiksi päihdehoi-
11330: toon tai kuntoutukseen), joissa vanki täyttää osallistumisvelvollisuutensa.
11331: Hoitoon ohjausta itsenäisenä seuraamuksena (niin sanottu sopimushoito) selvitetään
11332: rikoslain kokonaisuudistuksen yhteydessä.
11333: 
11334: Palkkaturva
11335: HE n:o 181/1992 vp.
11336: Lakivaliokunta
11337:       Eduskunta edellytti 21.12.1992 hallituksen huolehtivan siitä, että palkkatur-
11338:       valainsäädännön uudistus saadaan toteutetuksi velkojien maksunsaantijärjes-
11339:       tystä koskevan lain 9 §:ään sisältyvän kahden vuoden pituisen siirtymäajan
11340:       kuluessa.
11341: Palkkaturvajärjestelmän uudistus, joka tuli voimaan 1.1.1993, on osoittautunut
11342: käytännössä hyvin toimivaksi. Palkkaturvan maksatus on kaikissa suurimmissa
11343: konkursseissa pystytty hoitamaan siten, että työntekijät ovat saaneet palkkaturvan
11344: jo työsuhteen päättyessä. Palkkaturvahakemusten käsittelyajat ovat myös merkittä-
11345: västi lyhentyneet.
11346: Asia ei anna aihetta toimenpiteisiin.
11347: 
11348: Ulosottolaki
11349: HE n:o 182/1992 vp.
11350: Lakivaliokunta
11351:       Eduskunta edellytti 21.12.1992, ettämaakaari-ja ulosottolainsäädännön val-
11352:       mistelun yhteydessä selvitetään mahdollisuudet säilyttää velallisen asunto
11353:       esimerkiksi erottamalla kiinteistöstä määräala erikseen realisoitavaksi sekä
11354: 110                              Oikeusministeriö
11355: 
11356:       myyntijärjestyksellä silloin, kun velallisen useampi kiinteistö vastaa samasta
11357:       velasta.
11358: Uuden maakaaren säätämisen yhteydessä muutettiin myös eräitä ulosottolain
11359: säännöksiä (551/95), jotta velallinen voisi säilyttää asuinkiinteistönsä silloin, kun
11360: se pakkotäytäntöönpanossa on mahdollista. Sanotut lainmuutokset tulevat voimaan
11361: 1.1.1997.
11362: Muutettujen säännösten mukaan velallinen saa pakkohuutokaupassa määrätä
11363: ulosmitattujen kiinteistöjen myyntijärjestyksen ja vaatia myös yhteiskiinnitettyjen
11364: kiinteistöjen tarjoamistaerikseen myytäviksi (UL 5luvun 36 §).Näin velallinen voi
11365: pitää asuntonsa, jollei sen myynti ole välttämätöntä velkojen suorittamiseksi.
11366: Lisäksi sallitaan menettely, jossa ulosmitatusta kiinteistöstä mxydään vain sen
11367: määräala (UL 5luvun 36 a §).Koska kiinteistön jakaminen voi heikentää panttivel-
11368: kojan asemaa, edellytyksenä on, että kaikki asianosaiset antavat suostumuksensa tai
11369: että tuomioistuin on velkajärjestelyn yhteydessä näin määrännyt.
11370: Asia ei näin ollen anna aihetta muihin toimiin.
11371: 
11372: Takaajan asema
11373: Konkurssilainsäädäntö
11374: HE n:o 18311992 vp.
11375: Lakivaliokunta
11376:       Eduskunta edellytti 21.12.1992, että hallitus erikseen huolehtii takaajan ase-
11377:       man järjestämisestä nykyistä kohtuullisemmaksi velkojan tiedonantovelvolli-
11378:       suutta ja huolellisuusvelvoitetta lisäämällä.
11379:       Lisäksi eduskunta edellyttää, että konkurssilainsäädännön jatkovalmistelun
11380:       yhteydessä viipymättä selvitetään, miten velallisen asuntoa suojataan myös
11381:       konkurssimenettelyn yhteydessä tässä esityksessä omaksuttujen periaatteiden
11382:       mukaisesti.
11383: Velkojan tiedonantovelvollisuutta ja huolellisuusvelvoitetta takaajana ja sivullispan-
11384: tin antajaa kohtaan on lisätty 1.9.1994 voimaan tulleella lailla kauppakaaren
11385: 10 luvun muuttamisesta (540/94). Lausuma ei tältä osin anna aihetta enempiin
11386: toimenpiteisiin.
11387: Velallisen aseman suojaaminen tulee selvitettäväksi uutta konkurssilakia valmistel-
11388: taessa. Työ on vireillä oikeusministeriössä.
11389: 
11390: Maksuton oikeudenkäynti
11391: Oikeusturvavakuutus
11392: HE n:o 18511992 vp.
11393: Lakivaliokunta
11394:       Eduskunta edellytti 21.12.1992 hallituksen kiireellisesti huolehtivan siitä,
11395:       että oikeusturvavakuutuksen epäkohtia ryhdytään selvittämään ja pyritään
11396:       niiden poistamiseen.
11397:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      111
11398: 
11399: Oikeusministeriö on 8.3.1993 asettanut työryhmän selvittämään asiaa. Työryhmä
11400: viimeistelee mietintönsä V akuotusyhtiöiden Keskusliiton keväällä 1994 asettaman
11401: oikeusturvavakuutusehtoja uudistavan työryhmän työn valmistuttua.
11402: Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
11403: 
11404: V aitioneuvoston jäsenten esteellisyys
11405: Kertomus 811992 vp.
11406: Perustuslakivaliokunta
11407:       2) Eduskunta hyväksyi 10.6.1993 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jossa
11408:       valiokunta lausuu mm.:
11409:       Hallituksen vuotta 1988 koskevan kertomuksen johdosta antamassaan mie-
11410:       tinnössä n:o 511990 vp. perustuslakivaliokunta tarkasteli käsiteltävänä ole-
11411:       vassa kertomuksessa selostetuin tavoin kysymyksiä valtioneuvoston jäsenten
11412:       esteellisyydestä mukaan luettuna heidän osallistumisensa yhtiöiden ja julkis-
11413:       oikeudelhsten laitosten hallintoon, ministerivastuujärjestelmän uudistamises-
11414:       ta ja valtionyhtiöiden parlamentaarispohjaisten edustajien nimittämisestä.
11415:       Hallituksen kertomuksessa yhtäältä todetaan esteellisyyskysymyksen osalta
11416:       tasavallan presidentin antaneen 21 päivänäjoulukuuta 1990 valtioneuvoston
11417:       tehtäväksi ryhtyä valiokunnan mietinnöstä aiheutuviin toimenpiteisiin. Ker-
11418:       tomuksesta ei selviä toimenpiteiden laatu. Toisaalta kertomuksessa maini-
11419:       taan oikeusministeriön suunnitelmissa olevan aloittaa selvitystyö siitä, min-
11420:       kälainen tarve on tarkistaa esteellisyyttä koskevaa yleistä lainsäädäntöä.
11421:       Kertomuksessa myös esitetään käytännössä ilmenneen enenevästi sellaista
11422:       kehitystä, että valtioneuvoston jäsenet ovat luopuneet tai pidättyneet jä-
11423:       senyydestä valtionyhtiön tai merkittävän yksityisen yhtiön hallinnossa.
11424:       Tähän asiakokonaisuuteen liittyy oikeusministeriön 2 päivänä kesäkuuta
11425:       1992 asettaman työryhmän - ministerivastuutyöryhmä - työ, joka koskee
11426:       muun muassa ministerivastuujärjestelmän kehittämistarpeiden arvioimista.
11427:       Valtionyhtiöiden parlamentaarispohjaisten edustajien nimittämisestä kerto-
11428:       muksessa mainitaan kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla päädy-
11429:       tyn käytäntöön, jossa ehdotuksia hallintoneuvostojen jäseniksi ja tilintarkas-
11430:       tajiksi pyydetään eduskuntaryhmiltä ja eduskunnassa edustettuina olevilta
11431:       puolueilta. Perustuslakivaliokunta täsmensi mietinnössään n:o 511992 vp.
11432:       tarkoittaneeosa aiemmassa kannanotossaan (PeVM 511990 vp.) sitä, että
11433:       ehdotukset tällaisista edustajista tulee puoluetoimistojen asemesta pyytää
11434:       yksinomaan eduskuntaryhmiltä, jolloin olisi edelleen kuitenkin kunkin edus-
11435:       kuntaryhmän ja puolueen asia, miten ehdokkaat viime kädessä valitaan. Va-
11436:       liokunta uudistaa tämän kannanottonsa.
11437: Hallitusmuotoon on lisätty uusi 36 c § (270/95), joka tuli voimaan 1.4.1995. Sen
11438: mukaan valtioneuvoston Jäsen ei saa ministeriaikanaan hoitaa julkista virkaa tai
11439: sellaista muuta tehtävää, joka voi haitata ministerin tehtävien hoitamista tai
11440: vaarantaa luottamusta hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä. Uudistus on
11441: vähentänyt perustuslakivaliokunnan mietinnössä viitattuja esteellisyysongelmia.
11442: Perustuslakivaliokunnan lausumat eivät anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
11443: 112                               Oikeusministeriö
11444: 
11445: 
11446: Syyttäjien aseman turvaaminen
11447: HE n:o 63/1993 vp.
11448: Lakivaliokunta
11449:       Eduskunta edellytti 22.6.1993, että syyttäjien riippumattomuuden ja toimin-
11450:       nan tehokkuuden takaamiseksi syyttäjien tehtävät keskitetään päätoimisille
11451:       syyttäjille ja siten turvataan toiminnallisesti itsenäinen syyttäjistö ja että ran-
11452:       gaistusmääräysten antamisesta aiheutuvan työmäärän lisäyksen edellyttämis-
11453:       tä voimavaroista pidetään samalla huolta.
11454: Hallituksen esityksessä laiksi kihlakunnansyyttäjästä sekä laiksi rangaistusmääräys-
11455: menettelystä annetun lain 9 §:n 2 ja 3 momentin kumoamisesta (HE 83/1995 vp),
11456: joka annettiin eduskunnalle 15 päivänä syyskuuta 1995, eduskunnan lausumassa
11457: esille tuodut seikat on otettu huomioon.
11458: Asia ei näin olen anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
11459: 
11460: Rikoslain kokonaisuudistuksen periaatteiden
11461: noudattaminen
11462: HE 9411993 vp
11463: Lakivaliokunta
11464:       Eduskunta edellytti 7 .2.1995, että rikoslain kokonaisuudistuksessa omaksu-
11465:       tut ja eduskunnassa hyväksytyt periaatteet saatetaan riittävässä laajuudessa
11466:       kaikkien ministeriöiden lainvalmistelusta vastaavien virkamiesten tietoon.
11467:       Sellaisia rangaistussäännöksiä valmisteltaessa, joihin on tarkoitus sisällyttää
11468:       vankeusrangaistusuhka, on yhteistyössä oikeusministeriön kanssa varmistau-
11469:       duttava siitä, että ehdotettu säännös on sopusoinnussa rikoslain ja sen uudis-
11470:       tamisessa noudatettavien periaatteiden kanssa.
11471: Ponnen noudattamiseen on kiinnitetty huomiota säädösvalmistelun käytännön
11472: yhteistyössä, erityisesti laintarkastuksen yhteydessä, mutta myös annettaessa
11473: lausuntoja tai epävirallista neuvontaa rangaistussäännösten valmistelussa. Lisäksi
11474: oikeusministeriö on lähettänyt asiaa koskevan kirjeen ministeriöille. Lainvalmisteli-
11475: jan ohjeita uudistettaessa tullaan vielä antamaan yksityiskohtaisempia ohjeita
11476: rangaistussäännösten valmistelussa noudatettavista periaatteista ja yhteistyöstä
11477: oikeusministeriön kanssa.
11478: Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
11479: 
11480: Oikeushenkilön rangaistusvastuu
11481: HE 95/1993 vp ja 23011994 vp
11482: Lakivaliokunta
11483:       Eduskunta edellytti 31.1.1995, että hallitus seuraa oikeushenkilön rangais-
11484:       tusvastuun soveltamista tuomioistuimissa ja arvioi sen jälkeen, onko aihetta
11485:       säätää yhteisösakko pakolliseksi seuraamukseksi.
11486: Tasavallan Presidentti antoi 21.4.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
11487: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
11488:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       113
11489: 
11490:       Oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.9.1995.
11491:       Uutta lainsäädäntöä voidaan soveltaa vain sellaisiin rikoksiin ja oikeushenkilön
11492:       menettelyyn, jotka kaikki ovat tapahtuneet lain voimaantulon jälkeen. Tämän
11493:       vuoksi ei ole odotettavissa, että oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevia asioita
11494:       käsiteltäisiin lain voimassaolon ensimmäisinä kuukausina. Tänä aikana ei ole
11495:       tarpeen järjestää seurantaa lain soveltamisesta.
11496:       Käytännön toimet oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevan oikeuskäytännön
11497:       seuraamiseksi on tarkoitus aloittaa vuoden 1996 loppupuolella. Sen arvioimiseksi,
11498:       onko yhteisösakko syytä säätää pakolliseksi seuraamukseksi, on tärkeintä saada
11499:       tietoa niistä tapauksista, joissa syyttäjä on vaatinut yhteisösakkoon tuomitsemista,
11500:       mutta tuomioistuin on harkintavaltansa puitteissa jättänyt rangaistuksen tuomitse-
11501:       matta. Näiden tietojen keräämiseksi on tarkoitus tiedustella kaikilta syyttäjiltä,
11502:       ovatko he esittäneet tuomioistuimelle yhteisösakkovaatimuksia. Tiedustelu tullaan
11503:       järjestämään yhteistyössä oikeuskanslerinviraston kanssa.
11504: 
11505:       Vakuutussopimuslaki
11506: 
11507:       HE n:o 11411993 vp.
11508:       Talousvaliokunta
11509:              Eduskunta kiinnitti 17.5.1994 huomiota siihen, että 30- 32 §:n säännökset
11510:              saattavat johtaa pitkittyviin oikeudenkäynteihin ja hankaluuksiin vahinkoa
11511:              kärsineen osalta. Eduskunta edellytti,että hallitus seuraa asiaa ja ryhtyy tar-
11512:              vittaessa lainsäädännöllisiin toimiin syyttämän osapuolen oikeuksien var-
11513:              mistamiseksi.
11514:       Oikeusministeriö on lain tultua 1.7.1995 voimaan ryhtynyt seuraamaan lain 30-
11515:       32 §:n säännöksistä vahinkoa kärsineelle mahdollisesti aiheutuvia epäkohtia.
11516: 
11517:       Oikeudenkäyntimenettely
11518: 
11519:       HE n:o 13911993 vp.
11520:       Lakivaliokunta
11521:              Eduskunta edellytti 7.12.1993, että oikeudenkäyntimenettelyä koskevien
11522:              säännösten uudistamista kiirehditään. Mikäli siinä yhteydessä havaitaan, että
11523:              hovioikeuden uudessa organisaatiossa ja uusissa työskentelytavoissa on
11524:              puutteita, ne on samalla korjattava ennen hovioikeusprosessin voimaantuloa.
11525:       Hovioikeuden oikeudenkäyntimenettelyä koskevien säännösten uudistamisen
11526:       edellytyksenä on pidetty alioikeuden rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyn
11527:       muuttamista, jota koskeva hallituksen esitys on annettu eduskunnalle 15.9.1995.
11528:       Hovioikeuden oikeudenkäyntimenettelyä koskevien säännösten uudistamista
11529:       valmistellaan oikeusministeriössä. Hallituksen esitys annettaneen alkuvuodesta
11530:       1996. Hovioikeuden organisaation ja työskentelytapojen mahdolliset puutteet
11531:       voidaan korjata vasta, kun tiedetään tulevan menettelyuudistuksen sisältö.
11532: 
11533: 
11534: 
11535: 
11536: 15 360228Y
11537: 114                              Oikeusministeriö
11538: 
11539: 
11540: V erotuksen oikeussuojajäJ:jestelmä
11541: V erotuksen muutoksenhakujäJ:jestelmä
11542: HE n:o 143/1993 vp.
11543: Lakivaliokunta
11544:       Eduskunta edellytti 14.6.1994, että hallitus seuraa verotuksen oikeussuoja-
11545:       järjestelmän uudistamisen toteutumista kokonaisuutena ja kiinnittää erityistä
11546:       huomiota alemman tason oikaisu- ja muutoksenhakuasteiden käytännön toi-
11547:       mintaedellytyksiin niin, että tämä taso muodostuu oikeussuojan painopiste-
11548:       alueeksi. Päätökset on saatava nopeasti ja joutuisasti. Tarvittaessa on vah-
11549:       vistettava lääninoikeuksien resursseja.
11550: Verotuksen oikaisu- ja muutoksenhakuasiat ovat vuonna 1995 vähentyneet sekä
11551: verohallinnossa että hallintotuomioistuimissa. Oikaisujärjestelmän toimivuudesta
11552: saadut tiedot osoittavat, että verotoimistoissa eri vaiheissa suoritettavalla virka-
11553: miesoikaisulla on käytännössä olennainen merkitys virheiden korjaamisessa.
11554: Lääninoikeuksien ruuhkien purkamiseksi vuonna 1995 perustettiin määräaikaisia
11555: virkoja Hämeen ja Kymen lääninoikeuteen. Samanaikrusesti lääninoikeuksiin on
11556: saapunut asioita olennaisesti vähemmän kuin aikaisemmin. Siihen ovat vaikuttaneet
11557: paitsi muutoksenhakujärjestelmän muutokset myös muutokset verotuksen aineelli-
11558: sissa säädöksissä Erityisesti saapuvien veroasioiden määrä on vähentynyt. Kaikki
11559: lääninoikeudet ovat vuonna 1995 ratkaisseet asioita selvästi enemmän kuin niihin
11560: on samana ajanjaksona saapunut asioita. Keskimääräinen käsittelyaika lääninoikeuk-
11561: sissa on nykyisin noin 10 kuukautta
11562: Oikeusministeriö on 6.9.1995 asettanut toimikunnan valmistelemaan ehdotusta
11563: hallintotuomioistuinjärjestelmän kehittämiseksi. Toimikunta on 18.12.1995 valmis-
11564: tuneessa väliraportissaan ehdottanut kiireellisenä toimenpiteenä lääninoikeuslain
11565: muuttamista niin, että lääninoikeuksilla olisi yhteisiä tuomiopiirejä, joiden sisällä
11566: asioita voidaan työtilanteen tasaamiseksija asioiden käsittelyn tehostamiseksi siirtää
11567: toisen lääninoikeuden ratkaistavaksi. Toimikunnan tarkoituksena on kiireellisesti
11568: toteutettavaksi tarkoitetun esityksen lisäksi selvittää vuoden 1996 aikana lääninoi-
11569: keuksien toimivallan perusteiden kehittämistä pidemmällä ajanjaksolla. Tavoitteena
11570: on lääninoikeuksien kehittäminen yleisiksi hallintotuomioistuimiksi, jotka voivat
11571: huolehtia kansalaisten oikeusturvasta nykyistä tasapuolisemmin ja tehokkaammin.
11572: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
11573: 
11574: Oikeudenkäyntikulujen korvaus
11575: HE n:o 19111993 vp.
11576: Lakivaliokunta
11577:       Eduskunta edellytti 22.11.1993, että uusien oikeudenkäyntikulusäännösten
11578:       toimivuuden ja oikeusvaikutusten selvittämiseksi suoritetaan tutkimus, jonka
11579:       tulokset johtopäätöksineen esitellään lakivaliokunnalle loka-marraskuussa
11580:       1994.
11581:       Eduskunta edellytti, että oikeudenkäymiskaaren 21luvun rikosasioita koske-
11582:       via oikeudenkäyntikulusäännöksiä täydennetään ensi tilassa muun muassa
11583:       säännöksellä, jonka mukaan syytetyllä on oikeus saada korvausta oikeuden-
11584:       käyntikuluistaan valtion varoista, kun häntä vastaan ajettu syyte on hylätty.
11585:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       115
11586: 
11587: Oikeusministeriön aloitteesta Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on laadittu
11588: tutkimus oikeudenkäyntikuluista uudessa alioikeusmenettelyssä. Tutkimus on
11589: toimitettu lakivaliokunnalle tiedoksi.
11590: Eduskunnalle on 15.9.1995 annettu hallituksen esitys rikosasioiden oikeudenkäynti-
11591: menettelyn      uudistamista    alioikeuksissa     koskevaksi      lainsäädännöksi
11592: (HE 82/1995 vp.) Esityksessä ehdotetaan OK 21 luvussa olevat rikosasioiden
11593: oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat säännökset kumottaviksi ja oikeuden-
11594: käyntikuluja koskevan luvun (9luku) ottamista ehdotettuun lakiin oikeudenkäynnis-
11595: tä rikosasioissa. Lukuun ei valtiontaloudellisista syistä sisälly säännöstä, jonka
11596: mukaan aiheettomasti syytetyllä olisi oikeus saada valtion varoista korvausta
11597: oikeudenkäyntikuluistaan.
11598: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
11599: 
11600: Viittomakieli
11601: HE 30911993 vp
11602: Perustuslakivaliokunta
11603:       Eduskunta edellytti 13.6.1995, että hallitus mahdollisimman nopeasti selvit-
11604:       tää, miten viittomakieltä käyttävät saavat turvatun, tasavertaisen aseman
11605:       muiden kieli- ja kulttuurivähemmistöjen kanssa.
11606: Tasavallan Presidentti antoi 17.3.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
11607: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
11608: Lausuman edellyttämien toimenpiteiden arviointi on vireillä oikeusministeriössä.
11609: 
11610: Henkilörekisterilainsäädäntö
11611: HE n:o 311/1993 vp.
11612: Hallintovaliokunta
11613:       Eduskunta edellytti 15.4.1994 hallituksen huolehtivan siitä, että mahdolli-
11614:       simman pian selvitetään henkilörekisterilainsäädännön kokonaisuudistuksen
11615:       tarve ottaen tässä yhteydessä huomioon muun ohella ne näkökohdat, jotka
11616:       puoltavat julkisten verotustietojen massaluovutuksen sallimista ilman tie-
11617:       tosuojalautakunnan lupaa yleisesti julkaistavaksi sekä siitä, että tämän selvi-
11618:       tystyön perusteella valmistellaan tarvittavat lainsäädännölliset ehdotukset
11619:       eduskunnalle.
11620: Oikeusministeriö on 4.10.1995 asettanut toimikunnan valmistelemaan ehdotusta
11621: henkilörekisterilain tarkistamisesta.
11622: Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
11623: 116                              Oikeusministeriö
11624: 
11625: 
11626: Lainvalmistelun taso
11627: Kertomus n:o 611993 vp.
11628: Perustuslakivaliokunta
11629:       Eduskunta hyväksyi 17.6.1994 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jossa
11630:       valiokunta edellytti:
11631:       1) hallituksen ryhtyvän tarvittaviin toimenpiteisiin lainvalmistelun arvostuk-
11632:       sen ja tason nostamiseksi ja ministeriöiden johdon vastuullisuuden varmista-
11633:       miseksi lainvalmistelun tuloksista.
11634: Ponnessa esille tuodut kysymykset ovat olleet esillä useissa eri yhteyksissä kerto-
11635: musvuoden aikana. Oikeusministeriön yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa
11636: asettama lainvalmistelun kehittämishankkeen JOhtoryhmä jätti 29.5.1995 oikeusmi-
11637: nisteriölle raporttinsa "Säädösvalmistelun kehittämishanke 1995. Esiselvitys"
11638: (Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu 511995).
11639: Esiselvityksessä korostettiin lainvalmistelun huomioon ottamista osana ministeriöi-
11640: den toiminnan suunnittelua ja muun ohessa ehdotettiin, että kukin ministeriö asettaa
11641: työryhmän selvittämään säädösvalmistelun tilaa hallinnonalallaan. Sisäasiainministe-
11642: riössä tällainen selvitys on valmistunut jo 24.3.1995 (Säädösvalmistelu sisäasiain-
11643: ministeriössä. Sisäasiainministeriön julkaisu 711995). Lainvalmistelun kehittämistoi-
11644: miin kuuluu myös Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa käynnistetty säädösten
11645: vaikutustenennakointiaja seurantaa koskeva selvitys.
11646: Kysymys lainvalmistelun tasostaoli esillähallituksen iltakoulussa 17.5.1995,jolloin
11647: hyväksyttiin ehdotus, että oikeusministeriö, valtiovarainministeriö ja valtioneuvos-
11648: ton kanslia yhdessä laativat valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämisohjelman.
11649: Oikeusministeriö on 14.6.1995 asettanut työryhmän laatimaan ohjelmaa; ohjelma
11650: tulee laatia 30.4.1996 mennessä. Työryhmä myös seuraa edellä mamitussa esiselvi-
11651: tyksessä ehdotettujen kehittämistoimien toteuttamista.
11652: 
11653: Asumisoikeusyhdistykset
11654: HE n:o 16/1994 vp.
11655: Ympäristövaliokunta
11656:       Eduskunta edellytti 20.9.1994 hallituksen huolehtivan siitä, että ympäristö-
11657:       ministeriö ja oikeusministeriö seuraavat tarkoin asumisoikeusyhdistysten
11658:       toimintaa ja toimivuutta ja ryhtyvät tarvittaessa toimiin lainsäädännön edel-
11659:       leen kehittämiseksi.
11660: Laki asumisoikeusyhdistyksistä tuli voimaan 1.3.1995. Lokakuun 1995 loppuun
11661: mennessä kaupparekisteriin oli rekisteröity vasta kaksi asumisoikeusyhdistystä,
11662: joten tarvetta lainsäädännön kehittämiseen ei ole vielä ilmennyt.
11663: 
11664: Yhdistysrekisteri
11665: HE n:o 93 ja 21711994 vp.
11666: Talousvaliokunta
11667:       Eduskunta edellytti 25.11.1994, että oikeusministeriön yhdistysrekisteritoi-
11668:       miston voimavarat siirretään yhdistysrekisterin ruuhkan purkamiseksi pa-
11669:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                        117
11670: 
11671:       tentti- ja rekisterihallitukseen ja että yhdistysrekisterin menettelytapoja kehi-
11672:       tetään siten, että rekisteröintiasioiden käsittelyajat lyhenevät oleellisesti ny-
11673:       kyisestä.
11674: Yhdistyslain muutoksella (1380/95) ja patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista
11675: perittävistä maksuista annetun lain muutoksella (1381/95)yhdistysrekisteri-ilmoituk-
11676: set ja ennakkotarkastuspyynnöt tulivat maksullisiksi 1.1.1996 lukien. Muutoksen
11677: tarkoituksena on saada yhdistysrekisterin käyttöön riittävät voimavarat yhdistysre-
11678: kisterin ylläpitämiseksi ja vallitsevan ruuhkan purkamiseksi. Patentti- ja rekisteri-
11679: hallituksen tavoitteena on lyhentää perus- ja sääntömuutosilmoitusten käsittelyaika
11680: kolmeen kuukauteen nykyisestä puolestatoista vuodesta. Yhdistysten rekisteröinnin
11681: maksullisuuden arvioidaan lisäävän patentti- ja rekisterihallituksen maksutuloja noin
11682: 2 235 000 markkaa vuonna 1996. Rekistenmaksujen hallinnointi pyritään hoita-
11683: maan patentti- ja rekisterihallituksen yritys- ja yhteisölinjan nykyisillä voimava-
11684: roilla. Rekisteröintimaksut eivät merkittävästi lisää yhdistysten kustannuksia.
11685: Yhdistysrekisterin ruuhkan purkamisesta vastaa kauppa- ja teollisuusministeriö,
11686: jonka hallinnonalalle yhdistysrekisteri siirrettiin 1.1.1995.
11687: Asia ei aiheuta enempiä toimenpiteitä oikeusministeriöstä.
11688: 
11689: Maakaariuudistuksesta tiedottaminen
11690: HE 12011994 vp
11691: Lakivaliokunta
11692:       Eduskunta edellytti 17 .2.1995, että kaupanvahvistajat veivoitetaan antamaan
11693:       erityisesti määräalan ostajille riittävät ohjeet maakaaren uusista säännöksis-
11694:       tä, kuten myyjän tiedonantovelvollisuudesta ja ostajan intressissä olevasta
11695:       selonottovelvollisuudesta, lainhuudon hakemisvelvollisuudesta sekä muista
11696:       vastaavista seikoista.
11697: Tasavallan Presidentti antoi 12.4.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
11698: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
11699: Kaupanvahvistusta koskevat säännökset ja ohjeet ovat valmisteltavina oikeusminis-
11700: teriössä.
11701: 
11702: Vankeinhoidon koulutuskeskuksen toimitilat
11703: HE n:o 220/1994 vp.
11704: Valtiovarainvaliokunta
11705:       1) Hyväksyessään 9.12.1994 vuoden 1994 III lisätalousarvion eduskunta
11706:       lausui:
11707:       Momentti 25.50.87. Eduskunta edellytti, että valtio osoittaa toimitilat minis-
11708:       teriöille ja niiden alaisille virastoille ja laitoksille ensisijaisesti omistamis-
11709:       taan tiloista.
11710: Vuoden 1994 111 lisätalousarviossa myönnettyjen sopimusvaltuuksien perusteella on
11711: valtiolle 28.12.1994 tehdyllä kaupalla hankittu Vantaan Tikkurilassa sijaitsevasta
11712: kiinteistöosakeyhtiöstä huoneisto-osakkeet, jotka oikeuttavat Vankeinhoidon
11713: koulutuskeskuksen käyttöön tulevien toimitilojen hallintaan. Koulutuskeskus siirtyy
11714: vuokratiloista näihin toimitiloihin alkusyksyllä 1995.
11715: 118                              Oikeusministeriö
11716: 
11717: Kauppakirjan ehdot ovat toteutuneet. Vankeinhoidon koulutuskeskuksen uudet
11718: 4452 m2:n suuruiset tilat otettiin käyttöön 1.9.1995.
11719: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
11720: 
11721: Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto
11722: ILON :n alkuperäiskansasopimuksen ratifioiminen
11723: HE 248/1994 vp
11724: Perustuslakivaliokunta
11725:       Eduskunta edellytti 16.6.1995 hallituksen Iaativan mitä pikimmin selvityk-
11726:       sen siitä, millä tavoin ja millaisin käytännön vaikutuksin esteet ILO:n alku-
11727:       peräiskansasopimuksen ratifioimiselle ovat poistettavissa. V aitiopäiväjärjes-
11728:       tyksen 53 §:n 2 momentin säännöksiin viitaten eduskunta edellyttää perus-
11729:       tuslakivaliokunnan saavan selvityksen välittömästi käsiteltäväkseen. Lisäksi
11730:       sivistysvaliokunnan lausuntoon viitaten eduskunta edellyttää hallituksen sel-
11731:       vittävän, miten voitaisiin saamelaiskäräjien yhteiskunnallisia vaikutusmah-
11732:       dollisuuksia edelleen kehittää ja turvata saamelaiskäräjille riittävät voimava-
11733:       rat tehtäviensä hoitamiseksi.
11734:       Eduskunta totesi, ettei uudistus merkitse muutosta siihen, ketkä saavat har-
11735:       joittaa poronhoitoa, metsästystä, kalastusta tai muitakaan elinkeinoja perin-
11736:       teisillä saamelaisalueilla.
11737: Tasavallan Presidentti antoi 17.7.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
11738: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
11739: Ensin mainitussa lausumassa tarkoitetut selvitykset ovat vireillä ja niiden on määrä
11740: valmistua vuoden 1996 alkupuolella.
11741: 
11742: V aitioneuvoston jäsenten ulkopuoliset
11743: sidonnaisuudet
11744: HE 284/1994 vp
11745: Perustuslakivaliokunta
11746:       Eduskunta edellytti 31.1.1995 valtioneuvoston kehittävän sellaisen järjestel-
11747:       män, joka takaa, että ministerit toimittavat ilmoitusvelvollisuuden piiriin
11748:       kuuluvissa sidonnaisuuksissaan toimikautensa aikana tapahtuvat, merkitr.k-
11749:       seltään olennaiset muutostiedot eduskuntaan, jotta ne voidaan jakaa kaikille
11750:       kansanedustajille.
11751: Tasavallan Presidentti antoi 3.3.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
11752: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
11753: Valtioneuvoston kanslia on antanut yleiset ohjeet hallitusmuodon 36 c §:n mukai-
11754: sen ministerien ilmoitusvelvollisuuden toteuttamiseksi. Ohjeissa edellytetään, että
11755: ministerit ilmoittavat sidonnaisuuksissaan tapahtuneet olennaiset muutokset valtio-
11756: neuvoston kanslialle, joka huolehtii edelleen niiden saattamisesta kaikkien kansan-
11757: edustajien tietoon.
11758: Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
11759:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       119
11760: 
11761: 
11762: Viivästysk01ko
11763: HE 292/1994 vp
11764: Talousvaliokunta
11765:       Eduskunta edellytti 10.2.1995, että hallitus selvittää mahdollisuuksia saattaa
11766:       palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain viivästyskorkoa koskevat
11767:       säännökset yhdenmukaisiksi nyt hyväksyttyjen lakien kanssa ja ryhtyy asian
11768:       vaatimiin toimenpiteisiin.
11769:       Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää verolainsäädännön viivästysseuraa-
11770:       musten yhteiskunnallisia vaikutuksia ja suhdetta muihin velan sanktionluon-
11771:       teisiin viivästysseuraamuksiin ja ryhtyy asian vaatimiin toimenpiteisiin.
11772: Tasavallan Presidentti antoi 3.3.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
11773: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
11774: Palkkaturvalakia ja merimiesten palkkaturvalakia on muutettu 22.12.1995 annetulla
11775: lailla siten, että mainittujen lakien viivästyskorkoa koskevat säännökset tulevat
11776: yhdenmukaisiksi korkolam säännösten kanssa.
11777: Tältä osin lausuma ei anna aihetta toimenpiteisiin.
11778: Veron viivästysseuraamuksia koskeva laki veronlisäyksestä ja viivekorosta on
11779: annettu 18.12.1995. Laki tuli voimaan vuoden 1996 alussa. Sillä kumottiin veron
11780: viivästyskorosta ja jäämaksusta annettu laki ja korvattiin eri verolaiessa olevat
11781: säännökset veronlisäyksen ja viivästyskorkoa vastaavan koron suuruudesta ja
11782: laskentatavasta. Lain kesketsenä tavoitteena on veronmaksun laiminlyönnin ja
11783: viivästymisen seuraamusjärjestelmän yhtenäistäminen ja korkoseuraamosten
11784: kohtuullistaminen. Verovelan viivästysseuraamus on näin ollen rakenteeltaan
11785: yhdenmukainen muissa velkasuhteissa käytettävän seuraamusjärjestelmän kanssa.
11786: Lausuma ei tältäkään osin anna aihetta toimenpiteisiin.
11787: 
11788: Euroopan parlamentin edustajien vaalit
11789: HE n:o 29711994 vp.
11790: Perustusvaliokunta
11791:       Eduskunta edellytti 12.12.1994, että ensimmäisiin Suomessa toimitettaviin
11792:       Euroopan parlamentin edustajien vaaleihin mennessä tulee käytännön ratkai-
11793:       suin pystyä estämään edustajien kaksoismandaatit. Tarvittaessa asia on hoi-
11794:       dettava lainsäädäntötoimin.
11795: Oikeusministeriö antoi 9.5.1995 vaalilakityöryhmä 95:n lisätehtäväksi asiassa
11796: tarvittavien säännösten valmisteluun. Työryhmä antoi mietintönsä 3.10.1995.
11797: Työryhmän mietinnön ja siitä annettujen lausuntojen pohjalta on tarkoitus antaa
11798: hallituksen esitys eduskunnalle samanaikaisesta t01mimisesta kansanedustajana ja
11799: Euroopan parlamentin edustajana koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi vuoden
11800: 1996 alkupuolella.
11801: 120                              Oikeusministeriö
11802: 
11803: 
11804: Rikoslain täsmentäminen
11805: HE 30111994 vp
11806: Talousvaliokunta
11807:       Eduskunta edellytti 17 .2.1994, että hallitus ensi tilassa antaa esityksen rikos-
11808:       lain 46 luvun 1 §:n 9 kohdan täsmentämiseksi.
11809: Ponnessa tarkoitettu lainkohta koskee Euroopan yhteisöjen antamaan säädökseen
11810: perustuvan säännöstelymääräyksen rikkomista. Kohdan uudistamista selvitetään
11811: vireillä olevan kaksikäyttötuotteiden valvontaa koskevaan säädöshankkeen yh-
11812: teydessä. Myös kaksikäyttötuotteisiin kohdistuva säännöstely perustuu osaksi
11813: Euroopan yhteisöjen antamiin säädöksiin.
11814: 
11815: Ministeriöiden toimialamuutokset
11816: HE 306/1994 vp
11817: Perustuslakivaliokunta
11818:       Eduskunta edellytti 7.6.1995, että sellaiset toimialamuutokset, jotka koske-
11819:       vat tietylle ministeriölle laissa säädettyä tehtävää, saatetaan voimaan asian-
11820:       omaisia lakeja muuttamalla sekä huolehtien hallinnon selkeästä järjestämi-
11821:       sestä ja muutosten tiedottamisesta kansalaisille.
11822: Tasavallan Presidentti antoi 17.7.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
11823: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
11824: Ministeriöiden yleinen toimialajako on uudistettu 18.12.1995 annetulla valtioneu-
11825: voston ohjesäännöllä (1522/95), joka on tullut voimaan 1.1.1996. Valtioneuvosto
11826: antoi 13.12.1995 ministeriöiden toimialamuutosten ja toimialasäännösten valmiste-
11827: lusta periaatepäätöksen, jossa on otettu huomioon eduskunnan lausuma. Päätöksen
11828: mukaan jatkossa tulee, jos ministeriön tehtävästä on säädetty laissa, toimialamuu-
11829: toksen yhteydessä muuttaa asianomaista lakia.
11830: Eduskunnan lausuma ei tässä vaiheessa aiheuta enempiä toimenpiteitä.
11831: 
11832: Eduskunta ja Euroopan unioni
11833: HE n:o 31811994 vp.
11834: Perustuslakivaliokunta
11835:       Eduskunta totesi 20.12.1994, että koko uudistuksen ja varsinkin 54 d §:n
11836:       2 momentin henkeen sopisi hyvin, että asianomaisen ministerin olisi pyyn-
11837:       nöstä tehtävä jälkikäteen selkoa suurelle valiokunnalle tai ulkoasiainva-
11838:       liokunnalle äänestyskäyttäytymisestään Euroopan unionin neuvoston ko-
11839:       kouksessa. Eduskunta ei ole nähnyt tarvetta tämän seikan erilliseen säänte-
11840:       lyyn, vaan asia voi jäädä parlamentaaristen menetelmien varaan. Eduskunta
11841:       edellytti kuitenkin valtioneuvoston omaksuvan tällaisen käytännön Euroopan
11842:       unionin jäsenyyden alusta alkaen.
11843:       Eduskunta korosti, että hallituksen on eduskunnan asianomaisia valiokuntia
11844:       Euroopan unionin elimissä esille tulevista asioista informoidessaan annetta-
11845:       va valiokuntien käyttöön kaikki ne tiedot, joilla on merkitystä asian arvioi-
11846:                              1996 vp   Hallituksen kertomus 1995                      121
11847: 
11848:              miselle ja valiokunnan mahdollisen lausunnon valmistelulle. Eduskunta
11849:              edellytti, että valiokunnan lausunto on ohjeeilinen lähtökohta Suomen edus-
11850:              tajien kannanotoille ED-päätöksenteossa, ja että milloin siitä joudutaan esi-
11851:              merkiksi muuttuneiden olosuhteiden vuoksi poikkeamaan, on menettelyn
11852:              perusteet tarkoin selvitettävä eduskunnan asianomaiselle valiokunnalle.
11853:      Oikeusministeriö on eduskunnan lausuman toteuttamiseksi antanut 14.6.1995
11854:      ministeriöille ohjeen "Euroopan unionin asioiden valmistelu ja käsittely yhteistyössä
11855:      eduskunnan kanssa". Ohjeen antamisen jälkeen ja ministeriöiden totuttua uusiin
11856:      menettelymuotoihin eduskunnan lausumassa edellytetyt menettelytavat ovat pääosin
11857:      vakiintuneet. Suuri valiokunta on kuitenkin 22.11.1995 antanut valtioneuvostolle
11858:      eduskunnan lausumaa ja suuren valiokunnan aikaisempia kannanottoja yksityiskoh-
11859:      taisemman lausunnon 3/1995 vp. Tämä lausunto on yksityiskohtaisempi kuin
11860:      oikeusministeriön 14.6.1995 ministeriöille antama ohje, minkä vuoksi oikeusminis-
11861:      teriössä on saatettu vireille ministeriöille annetun ohjeen täydentäminen.
11862: 
11863:       Kaksoismandaatin kielto
11864:       HE 35111994 vp
11865:       Perustuslakivaliokunta
11866:              Eduskunta edellytti 10.2.1995 hallituksen välittömästi käynnistävän nyt hy-
11867:              väksyttyä lakia täydentävän sellaisen lainsäädännön valmistelun, joka estää
11868:              sen, että eduskuntaan valittu kansanedustaja toimisi samanaikaisesti Euroo-
11869:              pan parlamentin jäsenenä. Valmistelussa on erityisesti arvioitava vuodelta
11870:              1976 olevan EU:n vaalisäädöksen nykyistä todellista merkitystä ja sitä, on-
11871:              ko kansallinen lainsäädäntö mainitusta kysymyksestä asianmukaista toteut-
11872:              taa perustuslain vai poikkeuslain tasolla. Asiasta on viipymättä annettava
11873:              esitys seuraavissa vaaleissa valittavalle eduskunnalle. Välttämättömänä ta-
11874:              voitteena on saada täydentävät säännökset voimaan hyvissä ajoin ennen en-
11875:              simmäisiä Euroopan parlamentin jäsenten suoria vaaleja.
11876:       Tasavallan Presidentti antoi 3.3.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
11877:       kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
11878:       Oikeusministeriö antoi 9.5.1995 vaalilakityöryhmä 95:n lisätehtäväksi asiassa
11879:       tarvittavien säännösten valmisteluun. Työryhmä antoi mietintönsä 3.10.1995.
11880:       Työryhmän mietinnön ja siitä annettujen lausuntojen pohjalta on tarkoitus antaa
11881:       hallituksen esitys eduskunnalle samanaikaisesta toimimisesta kansanedustajana ja
11882:       Euroopan parlamentin edustajanakoskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi vuoden
11883:       1996 alkupuolella.
11884: 
11885:       Uppopuut ja muut uittojätteet
11886:       LA n:o 2311994 vp.
11887:       Ympäristövaliokunta
11888:              Eduskunta hyväksyi 21.6.1994 toivomuksen, että hallitus pikaisesti ryhtyisi
11889:              toimenpiteisiin vanhoista uitoista vesistöihin jääneiden uppopuiden ja mui-
11890:              den uittojätteiden poistamiseksi joko valmistelemalla ja antamalla eduskun-
11891:              nalle esityksen vesilain muuttamisesta tai huolehtimalla asiasta valtion ta-
11892:              lousarvioon varattavilla määrärahoilla.
11893: 
11894: 
11895: 16 360228Y
11896: 122                              Oikeusministeriö
11897: 
11898: Eduskunnan toivomuksen perusteella on hallituksen esitykseen (17/1995 vp)
11899: sisällytetty ehdotus vesilain 5 luvun 99 a §:n muuttamisesta. Eduskunta hyväksyi
11900: pykälän osin tarkistettuna. Laki (1347/94) tuli voimaan 1.1.1996. Sanottua esitystä
11901: koskevaan eduskunnan vastaukseen sisältyi uppopuita koskeva uusi eduskunnan
11902: lausuma.
11903: Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
11904: 
11905: Kuntien perustuslainsuoja sekä valtion ja kuntien taloudelliset suhteet
11906: LA 8611994 vp
11907: Perustuslakivaliokunta
11908:       Eduskunta hyväksyi 10.2.1995 toivomuksen, että hallitus valmistelisi esityk-
11909:       sen kuntien Itsehallintoa koskevien hallitusmuodon säännösten ja tähän liit-
11910:       tyvän valtion ja kuntien taloudellisten suhteiden perusteita koskevan lainsää-
11911:       dännön uudistamisesta.
11912: Tasavallan Presidentti antoi 17.3.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
11913: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
11914: Kysymys perustuslainsuojasta ratkaistaan uuden, yhtenäisen perustuslain valmiste-
11915: lun yhteydessä. Valtion ja kuntien taloudellisia suhteita koskeva kehittämistyö on
11916: meneillään sisäasiainministeriössä. Tältä osin voidaan viitata esimerkiksi HTT
11917: Heikki Kosken selvitysmiestehtävään.
11918: 
11919: Telekuuntelu
11920: HE 911995 vp
11921: Lakivaliokunta
11922:       Eduskunta edellytti, että telekuuntelusäännösten käyttökelpoisuutta ja tele-
11923:       kuuntelun merkitystä rikostutkinnalle seurataan tarkoin ja että seurannan
11924:       rinnalla käynnistetään välittömästi lainvalmistelu, jolla tärkeät talousrikokset
11925:       asianmukaisesti määriteltyinä saadaan telekuuntelusäännösten piiriin.
11926: Tasavallan Presidentti antoi 21.8.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
11927: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
11928: Pakkokeinolain 5 a luvun 15 §:n (402/95) mukaan sisäasianministeriö valvoo muun
11929: muassa telekuuntelun suorittamista, ja ministeriön on annettava eduskunnan
11930: oikeusasiamiehelle vuosittain kertomus telekuuntelun käytöstä. Tässä yhteydessä
11931: sisäasiainministeriö seuraa telekuuntelun merkitystä rikostutkinnalle.
11932: Oikeusministeriö on 8.9.1995 asettanut työryhmän laatimaan ehdotusta esitutkinta-
11933: ja pakkokeinolain muuttamisesta (DNo 2856/41/95). Työryhmän tulee muuan
11934: muassa selvittää pakkokeinolain muuttamista siten, että telekuuntelua voidaan
11935: käyttää myös tärkeiden talousrikosten tutkinnassa.
11936: Asia ei näin ollen anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
11937:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                        123
11938: 
11939: 
11940: Holhoustoimen organisaation uudistaminen
11941: HE 16/1995 vp
11942: Lakivaliokunta
11943:       Eduskunta edellytti 6.9.1995, että holhoustoimen organisaation uudistami-
11944:       nen toteutetaan alkaneen vaalikauden aikana.
11945: Tasavallan Presidentti antoi 13.10.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
11946: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
11947: Oikeusministeriö on käynyt asiasta neuvotteluja sisäasiainministeriön ja Suomen
11948: Kuntaliiton kanssa. Toistaiseksi ei ole tehty päätöksiä siitä, miltä pohjalta holhous-
11949: toimen hallinnon uudistaminen olisi toteutettava.
11950: 
11951: Uppopuut ja muut uittojätteet
11952: HE 17/1995 vp
11953: Ympäristövaliokunta
11954:       Eduskunta edellytti 7.11.1995 hallituksen huolehtivan siitä, että alueelliset
11955:       ympäristökeskukset ryhtyvät tarvittaessa toimenpiteisiin vesistön käyttöä
11956:       haittaavien tai vaarantavten uppopuiden ja muiden uittojätteiden poistami-
11957:       seksi vesistöstä vesilain 99 a §:n nojalla; sekä siitä, että valtion talousarvion
11958:       momentille 30.58.77 osoitetaan uppopuiden ja muiden uittojätteiden poista-
11959:       miseen riittävät määrärahat.
11960: Tasavallan Presidentti antoi 1.12.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
11961: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
11962: Oikeusministeriö on saattanut lausuman maa- ja metsätalousministeriön tietoon.
11963: Oikeusministeriön osalta asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
11964: 124                             Sisäasiainministeriö
11965: 
11966: 
11967: 
11968: 
11969:                            Sisäasiainministeriö
11970: Voimakeinojen käyttäminen
11971: HE n:o 6711966 vp.
11972: Lakivaliokunta
11973:       Eduskunta edellytti 12.12.1967, että voimakeinojen käyttämisen oikeutta
11974:       poliisilaissa eri tilanteita silmällä pitäen täsmennetään ja että hallitus antaa
11975:       eduskunnalle mahdollisimman pian sellaisen esityksen, jossa poliisilain
11976:       säännökset saatetaan sopusointuun rikoslain 3 luvun 8 §:n ja 16 luvun 6 §:n
11977:       uusittujen säännösten kanssa.
11978: Uuteen 1.10.1995 voimaan tulleeseen poliisilakiin on pyritty keskittämään kaikki
11979: säännökset niistä toimivaltuuksista, jotka poliisilla on tehtäväpiirinsä hoitamiseksi
11980: kansalaisten perusoikeuksien mukaisesti. Tästä syystä on poliisilakiin siirretty
11981: rikoslain 3 luvun 8 §:ään sisältyneet poliisia koskevat säännökset. Väkijoukon
11982: hajoittamista koskevan vanhan poliisilain 18 §:n asiasisältö on säilytetty pääosin
11983: ennallaan. Poliisilain säätämisen yhteydessä on rikoslakia muutettu siten, että
11984: poliisin oikeutta hajoittaa väkijoukko säätelevä rikoslain 16luvun 6 §on kumottu,
11985: koska se oli tarpeeton ja aiheutti säännösten keskinäisiä soveltamisongelmia.
11986: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
11987: 
11988: Poliisiorganisaation kehittäminen
11989: 
11990: HE n:o 5011987 vp.
11991: Valtiovarainvaliokunta
11992:       Eduskunta lausui18.12.1987:
11993:       5) Momentin 26.75.01 kohdassa Liikkuva poliisi eduskunta on kiinnittänyt
11994:       huomiota siihen, että harkittaessa poliisiorganisaation kehittämistä tulee läh-
11995:       tökohtana olla liikennevalvonnan osalta sen tehokkuus ja lisääntyvä tarve.
11996:       Samalla eduskunta on kiinnittänyt huomiota keskusrikospoliisin talousrikos-
11997:       tutkinnan henkilöstön lisäämistarpeeseen.
11998: Liikkuvan poliisin organisaatiota ja tehtäviä on kehitetty sisäasiainministeriön
11999: 27.4.1990 asettaman kehittämishankkeen ehdotusten pohjalta siten, että liikkuvan
12000: poliisin voimavarat suunnataan mahdollisimman täysimääräisesti liikenneturvalli-
12001: suustyöhön, erityisesti liikennevalvontaan. Valvonnan vaikuttavuutta ja tienkäyttäji-
12002: en kokemaa kimnijoutumisriskiä on lisätty kehittämällä valvontamenetelmiä ja
12003: lisäämällä tekniikkaa.
12004: Esitutkintauudistuksen johdosta on keskusrikospoliisiin perustettu 1.9.1989 lukien
12005: 19 uutta virkaa, joista kolme on sijoitettu keskusrikospoliisin talousrikos toimistoon.
12006: Esitutkintauudistuksen johdosta on keskusrikospoliisiin perustettu 1.4.1990 lukien
12007: kaksi virkaa, 1.9.1990 lukien kuusi virkaa sekä 1.9.1991lukien 20 virkaa. Vuoden
12008: 1992 tulo- ja menoarviossa on keskusrikospoliisiin perustettu yhteensä 10 virkaa.
12009: Lisäksi on keskusrikospoliisiin perustettu vuoden 1992 lisätalousarviossa 16
12010: tilapäistä tehtävää talousrikostutkintaan. Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
12011:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                         125
12012: 
12013: 
12014: Poliisipiirien sivupalvelupisteet ja ruotsinkieliset palvelut
12015: HE n:o 10411988 vp.
12016: Valtiovarainvaliokunta
12017:       3) Hyväksyessään 17. päivänä joulukuuta 1988 valtion tulo- ja menoarvion
12018:       vuodelle 1989 eduskunta edellytti, että poliisipiirien lakkauttamisien ja yh-
12019:       distämisien yhteydessä huolehditaan sivupalvelupisteiden säilyttämisestä
12020:       sekä että ruotsinkielisillä alueilla turvataan riittävät ruotsinkieliset palvelut.
12021: Laki valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista (126/92) tuli voimaan 1
12022: päivänä maaliskuuta 1992. Lain keskeisenä tavoitteena on turvata paikallisten
12023: palvelujen riittävä ja tasapuolinen saatavuus maan eri osissa. Paikallishallinnon
12024: uudelleen organisomnissa tulee lain perustelujen mukaan olla lähtökohtana se,
12025: etteivät palvelut millään alueella heikkene. Palvelujen saatavuuden turvaamisesta
12026: huolehditaan kihlakunnanviraston palvelutoimistojen avulla. Niiden lukumäärästä
12027: ja sijainnista päättää lain mukaan lääninhallitus.
12028: Joulukuun 23 päivänä 1992 valtioneuvosto päätti kihlakuntajaosta (1464/92).
12029: Kihlakuntia muodostettaessa on otettu huomioon eri alueiden erityispiirteet, kuten
12030: asukasmäärä, asukas tiheys, laajuus, liikenneyhteydet, kieliolot ja valtakunnan raja-
12031: alueen vaikutus sekä kuntien vakiintuneet yhteistyösuhteet ja toiminnalliset alueko-
12032: konaisuudet Valtioneuvosto on 13.12.1995 tekemällään päätöksellä (1437/95)
12033: muuttanut kihlakuntajaotusta koskevan päätöksen voimaantuloa siten, että se tulee
12034: voimaan 1.12.1996. Yksittäisissä poliisipiirien yhdistämisissä, jotka on toteutettu tai
12035: toteutetaan ennen kihlakuntajaotuksen voimaantuloa, noudatetaan samoja periaattei-
12036: ta.
12037: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
12038: 
12039: Väestönsuojelun rakenteellisten kustannusten suhteellinen osuus
12040: rakentamiskuluista
12041: HE n:o 2311989 vp.
12042: Puolustusvaliokunta
12043:       Eduskunta edellytti 20.2.1990 hallituksen huolehtivan siitä, että lakia toi-
12044:       meenpantaessa väestönsuojelun rakenteellisten kustannusten suhteellinen
12045:       osuus rakentamiskuluista pidetään nyt hyväksytyssä laissa kaavaillun kus-
12046:       tannustason mukaisena.
12047: Väestönsuojeluasetuksen muuttamisesta annetussa asetuksessa (852/90) on väestön-
12048: suojien kokoa ja rakennetta koskevilla säännöksillä pyritty rakenteellisen väestön-
12049: suojelun kokonaiskustannusten pitämiseen esitetyllä tasolla. Sen mukaan on
12050: mahdollista rakentaa nykyistä kevyempiä kalliosuojia ja myös entistä suurempia
12051: teräsbetonisuojia.
12052: Sisäasiainministeriö on vuonna 1994 teettänyt perusteellisen selvityksen väestön-
12053: suojien rakentamiskustannuksista. Tutkimuksen perusteella voidaan katsoa, että
12054: väestönsuojien lisäkustannukset rakennuksen kokonaiskustannuksista ovat pääosin
12055: hallituksen esityksen yleisperusteluissa esitetyn mukaisia.
12056: 126                             Sisäasiainministeriö
12057: 
12058: Sisäasiainministeriö teettää Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa seurantajär-
12059: jestelmän, jolla voidaan jatkuvasti seurata väestönsuojien valmistumista ja niiden
12060: kustannuksia. Järjestelmä valmistuu vuonna 1996.
12061: Kaikki väestönsuojia koskevat tekniset määräykset on tarkoitus uusia lähivuosina.
12062: Niissä määrättäisiin vain tärkeimmistä asioista, ja muu osa annettaisiin ohjeena.
12063: Näin suunnittelijoille jäisi enemmän liikkumavaraa ja mahdollisuus päästä edulli-
12064: sempiin ratkaisuihin. Kaikissa väestönsuojia koskevissa määräyksissä ja ohjeissa
12065: yksi tärkeimmistä tavoitteista on kustannusten alentaminen.
12066: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
12067: 
12068: Poliisin henkilöstövoimavarojen uudelleen kohdentaminen
12069: HE n:o 106/1989 vp.
12070: Valtiovarainvaliokunta
12071:       6) Hyväksyessään 21.12.1989 valtion tulo- ja menoarvion vuodelle 1990
12072:       eduskunta totesi momentin 26.75.01 kohdalla, että esitutkintalainsäädännön
12073:       voimaantulon aiheuttamia lisähenkilöstötarpeita lukuun ottamatta poliisin
12074:       henkilöstövoimavarat ovat riittävät, mutta niiden kohdentamista on korjatta-
12075:       va. Tarve on suurin nopeasti kasvaneilla paikkakunnilla, esim. Espoossa ja
12076:       Vantaalla.
12077:       Eduskunta on edellyttänyt, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin poliisin käy-
12078:       tettävissä olevien voimavarojen uudelleen suuntaamiseksi siten, että virat
12079:       sisäisesti siirretään tarpeen mukaan sinne, missä poliisipalveluja eniten tar-
12080:       vitaan ja että henkilökunta työskentelee painopisteaikoina. Henkilöstön vä-
12081:       hentämisohjelman mukaisista virkojen lakkauttamisista tulee luopua.
12082:       Edelleen eduskunta on kiinnittänyt huomiota poliisilain 2 §:n 1 momenttiin,
12083:       jonka mukaan poliisissa on mm. liikkuva poliisi. Eduskunta edellytti, ettei
12084:       poliisiasetuksen 23 §:ää liikkuvan poliisin tehtävien osalta muuteta. Edus-
12085:       kunta on pitänyt tärkeänä, että liikkuvan poliisin voimavaroja kohdennetaan
12086:       enenevässä määrin liikenteen valvontaan. Tämän vuoksi tulisi selvittää mah-
12087:       dollisuuksia vapauttaa liikkuvan poliisin henkilökuntaa mm. Helsinki-Van-
12088:       taan lentokentän turvallisuustehtävistä sekä Vantaan ja Espoon nimismies-
12089:       piirin avustamistehtävistä liikenteen valvontaan.
12090: Poliisitoimesta on vähennetty vuosina 1990-1992 yhteensä 226 virkaa. Vuodelle
12091: 1994 asetettu 100 viran vähennysvelvoite on poistettu. Vuotta 1995 koskeva 176
12092: viran vähennysvelvoite on muuttunut siten, että siitä on toteutettu vuonna 1995
12093: yhteensä 25 viran vähennys ja 88 viran osalta vähennysvelvoite on siirretty
12094: toteutettavaksi vuonna 1996.
12095: Poliisitoimessa on tehty virkojen uudelleensijoituksia siten, että muualta poliisitoi-
12096: mesta on sijoitettu Uudenmaan lääniin 70 virkaa, Keski-Suomen lääniin kolme
12097: virkaa ja Oulun lääniin seitsemän virkaa.
12098: Sisäasiainministeriön tekemän selvityksen mukaan on henkilöstön työpanosta viime
12099: vuosina jo kohdennettu painopisteaikoihin. Samansuuntaista kehitystä on tarkoitus
12100: edistää lähivuosien ajan. Poliisimiesten työpanosta kohdennetaan nykyistä enemmän
12101: lauantain vastaiseen yöhön.
12102:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       127
12103: 
12104: Uudenmaan läänin paikallispoliisin virkojen määrää on lisätty niin, etteivät ne
12105: tarvitse sanottavasti liikkuvan poliisin apua. Vuonna 1992 paikallispoliisiin peruste-
12106: tuista 56 esitutkintavirasta 36 on sijoitettu Uudenmaan läänin poliisipiireihin.
12107: Uudenmaan lääniin on vuonna 1992 sijoitettu myös 15 tilapäistä tehtävää talousri-
12108: kostutkintaan sekä 33 tilapäistä harjoittelijaa. Lisäksi Uudellemaalle on siirretty ja
12109: perustettu yhteensä 24 virkaa vuonna 1992 sekä vuonna 1995 yhteensä 70 virkaa.
12110: Virat on sijoitettu henkilöstötarpeen mukaisesti.
12111: Helsinki-Vantaan lentoaseman rutiiniluontoiset turvatarkastustehtävät on siirretty
12112: poliisilta ilmailuviranomaisille turvatoimien kokonaisvastuun säilyessä edelleen
12113: poliisilla. Sisäasiainministeriössä on harkittu Helsinki-Vantaan lentoaseman
12114: passintarkastustehtävien siirtämistä poliisilta rajavartiolaitokselle sekä lentoaseman
12115: poliisitoiminnan siirtämistä Vantaan nimismiespiiriin.
12116: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
12117: 
12118: Ulosoton atk-jäijestelmä
12119: HE n:o 106/1989 vp.
12120: V aitiovaroinvaliokunta
12121:       7) Hyväksyessään 21.12.1989 valtion tulo- ja menoarvion vuodelle 1990
12122:       eduskunta piti momentin 26.75.27 kohdalla tärkeänä, että selvitetään nimis-
12123:       miespiirien ulosoton atk-järjestelmän toimivuus ja huolehditaan sen ajan
12124:       tasalle saattamisesta.
12125: Oikeusministeriön teettämä ja VTKK-Valtion Järjestelmät Oy:n keskustietokoneella
12126: toimiva ulosoton tietojärjestelmä otettiin vuoden 1995 aikana käyttöön 25 nimis-
12127: miespiirissä. Vuoden 1995 lopussa järjestelmä oli siten käytössä kaikkiaan 109
12128: nimismiespiirissä. Atk-järjestelmään saapuneiden uusien ulosottoasioiden määrä oli
12129: vuonna 1995 yhteensä noin 1,2 miljoonaa kappaletta, mikä oli noin 57 prosenttia
12130: saapuneista ulosottoasioista (ennakkoarvio 2 105 000 asiaa).
12131: Nimismiespiirien ulosoton atk-järjestelmää tullaan vuonna 1996 levittämään
12132: talousarviossa olevien määrärahojen rajoissa 13 nimismiespiiriin. Järjestelmän
12133: käyttö- ja käyttöönottokustannukset vuonna 1996 ovat noin 11 miljoonaa markkaa.
12134: Vuoden 1996 laajennusten jälkeen järjestelmän piirissä ovat kaikki 1.12.1996
12135: perustettavien kihlakuntien keskustoimipaikat ja järjestelmä kattaa siten koko
12136: ulosotto-organisaation. Valtion paikallishallintouudistuksen yhteydessä ulosotto-asiat
12137: siirtyvät kokonaisuudessaan oikeusministeriön hoidettaviksi.
12138: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
12139: 
12140: Kunnallislain tarldstaminen
12141: HE n:o 25411989 vp.
12142: Laki- ja talousvaliokunta
12143:        Eduskunta edellytti 30.10.1990, että hallitus ryhtyy kiireellisiin toimenpitei-
12144:        siin kunnallislainsäädännön tarkistamiseksi kokonaisuutena mahdollisimman
12145:        pian.
12146:  Kuntalaki (365/95) on annettu 17.3.1995 ja tullut pääosin voimaan 1.7.1995. Asia
12147:  ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
12148: 128                             Sisäasiainministeriö
12149: 
12150: 
12151: Kuntajaon kehittäminen
12152: HE n:o 25511989 vp.
12153: Laki- ja talousvaliokunta
12154:       Eduskunta edellytti 8.5.1990, että hallitus ryhtyy kiireellisiin toimenpiteisiin
12155:       kuntajaon kehittämiseksi.
12156: Vapaaehtoisia kuntaHitaksia on tuettu määräaikaisiin lakeihin perustuvilla valtion
12157: tuilla. Kuntien vapaaehtoisen yhdistxmisen kannustamisesta vuosina 1992 - 1993
12158: annetun lain (1266/90) nojalla tuettiin vuoden 1993 alusta voimaantullutta viittä
12159: kuntaliitosta. Kuntien liitosneuvottelujakäynnistyi lain voimassaollessa useammissa
12160: tapauksissa, minkä vuoksi säädettiin määräaikrusen lain tilalle uusi laki kuntajaon
12161: kehittämiseksi vapaaehtoisella pohjalla. Lakia kuntien yhdistymisavustuksista
12162: (89/94) ja lakia kuntien valtionosuuslain 35 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
12163: (90/94) sovelletaan kuntajaon muutoksiin, jotka tulevat voimaan viimeistään
12164: vuoden 1997 alusta.
12165: Vuoden 1995 aikana on muutamissa ns. reikäleipätapauksissa valmisteltu kuntalii-
12166: toksia, jotka tulisivat voimaan vuoden 1997 alusta. Lohjan kaupunki ja kunta ovat
12167: päättäneet kuntaliitoksesta. Vuoden 1996 alussa järjestetään neuvoa-antavia
12168: kunnallisia kansanäänestyksiä kuntaliitoksesta eräissä tapauksissa tavoitteena
12169: kuntaliitos vuoden 1997 alusta lukien.
12170: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
12171: 
12172: Uuden ulkomaalaislain täytäntöönpano
12173: HE n:o 4711990 vp.
12174: Ulkoasiainvaliokunta
12175:       Eduskunta edellytti 15.2.1991, että nyt hyväksytyn lain 30 pykälään perus-
12176:       tuvaa harkintaa käytetään niin, että turvapaikkaa hakevan asiaa käsiteltäessä
12177:       noudatetaan YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun hyväksymiä periaatteita.
12178:       Eduskunta edellytti, että uuden ulkomaalaislain toteuttamiseen myönnetään
12179:       riittävät voimavarat, jotta ulkomaalaiskeskuksen ruuhka saadaan puretuksi ja
12180:       hakemukset käsitellyiksi kohtuullisen lyhyessä ajassa. Lisäksi eduskunta
12181:       edellyttää, että hallitus kehittää ulkomaalaisten neuvonta- ja tietopalveluja.
12182:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että maksuttomasta oikeu-
12183:       denkäynnistä annettua lakia esitetään tarkistettavaksi niin, että myös ulko-
12184:       maalaisen säilöön ottamista koskevat asiat yksiselitteisesti kuuluisivat lain
12185:       piiriin.
12186:       Eduskunta edellytti, että turvapaikkalautakunnalle taataan toiminnan alusta
12187:       alkaen riittävät voimavarat. Eduskunta pitää myös välttämättömänä, että
12188:       lautakunnalla on kaikissa olosuhteissa edellytykset käsitellä valitukset kii-
12189:       reellisesti. Lautakunnan käyttöön osoitettavat määrärahat tulee mitoittaa si-
12190:       ten, että lautakunnan jäsentä ja muuta henkilöstöä on riittävästi ja että hen-
12191:       kilöstöä voidaan tarvittaessa nopeasti lisätä.
12192:       Eduskunta edellytti, että turvapaikan hakijoille järjestetään mahdollisuus
12193:       työntekoon silloin, jos turvapaikka-anomuksen käsittelyaika muodostuu pit-
12194:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        129
12195: 
12196:              käksi. Lisäksi opetushallinnon on otettava selkeä kokonaisvastuu pakolais-
12197:              ten koulutuksen suunnittelusta. Näillä toimenpiteillä olisi tärkeä merkitys
12198:              sekä pakolaisten oman henkisen hyvinvoinnin että suomalaisen asenneilma-
12199:              piirin kannalta.
12200:      Turvapaikkatutkinnassa ja päätöksenteossa käytetään YK:n pakolaisasiain pääval-
12201:      tuutetun käsikirjaa (Käsikirja pakolaisaseman määrittämisen menettelyistä ja
12202:      perusteista).
12203:      Vuoden 1995 talousarviossa vakinaistettiin ulkomaalaisvirastoon sijoitetut määräai-
12204:      kaiset virkamiehet.
12205:      Asiakaspalvelun kehittämistyötä on jatkettu vuonna 1995 ulkomaalaisvirastossa.
12206:      Julkaisutoimintaa on kehitetty.
12207:      Uuden 18.2.1994 annetun ulkomaalaisasetuksen (142/94) mukaan turvapaikanhaki-
12208:      ja, jonka hakemuksen käsittely on kestänyt yli kolme kuukautta, on vapautettu
12209:      työlupavelvollisuudesta tehdessään työministeriön päätöksessä tarkemmin määritel-
12210:      tyä työtä.
12211:       Asia ei anna enää sisäasiainhallinnon osalta aihetta toimenpiteisiin.
12212: 
12213:       Paikallishallinnon uudistaminen
12214:       HE n:o 100/1990 vp.
12215:       Laki- ja talousvaliokunta
12216:              Eduskunta edellytti 15.2.1991, että aluejakoa toteutettaessa paikalliset ja
12217:              kielelliset suhteet otetaan huomioon palvelujen toimivuuden varmistamisek-
12218:              si.
12219:              Eduskunta totesi, että toiminnallisesti ulosottotoimi liittyy läheisesti oi-
12220:              keushallintoon. Tämän vuoksi eduskunta edellytti hallituksen selvittävän
12221:              mahdollisuutta ulosottotoimen erottamisesta kokonaisuudessaan oikeusmi-
12222:              nisteriön alaiseksi itsenäiseksi organisaatiokokonaisuudeksi.
12223:              Lisäksi eduskunta edellytti, että hallitus tarkoin seuraa alueellisen palvelu-
12224:              tason säilymistä maan eri osissa ja tarvittaessa ryhtyy viipymättä asian vaa-
12225:              timiin lainsäädäntötoimiin.
12226:       Valtion paikallishallinnon uudistamisen perustana on vuonna 1992 voimaan tullut
12227:       laki valtiOn paikallishallinnon kehittämisen perusteista (126/92). Lakia sovelletaan
12228:       poliisitoimen, syyttäjäntoimen, ulosottotoimen ja yleishallintotehtävien, sekä sen
12229:       mukaan kuin erikseen säädetään, muiden valtion paikallishallintotehtävien järjestä-
12230:       miseen. Uudelleenjärjestely koskee eduskunnan käsiteltävänä olevan rekisterihal-
12231:       lintolakiehdotuksen (HE 97/1995 vp) mukaan myös rekisteritoimistoja.
12232:       Valtion paikallishallinto järjestetään valtioneuvoston tekemän kihlakuntapäätöksen
12233:       (1464/92) mukaan kihlakunnittain, joihin perustetaan joko yhtenäisjärjestelmän mu-
12234:       kaiset kihlakunnanvirastot tai erilliset virastot. Kihlakuntajaon valmistelussa on
12235:       otettu huomioon eri alueiden erityispiirteet, kuten asukasmäärä, asukastiheys, laa-
12236:       juus, liikenneyhteydet, kieliolot sekä kuntien vakiintuneet yhteistyösuhteet ja
12237:       toiminnalliset aluekokonaisuudet Kihlakunnanvirastot, jotka aloittavat tomintansa
12238:       1.12.1996, jakaantuvat poliisitointa, syyttäjäntointa, ulosottotointa ja rekisteritointa
12239:       hoitaviin varsin itsenäisiin yksikköihin, jotka toiminnallisesti ovat ao. ministeriöi-
12240: 17 360228Y
12241: 130                             Sisäasiainministeriö
12242: 
12243: den alaisia.
12244: Kihlakuntauudistuksen valmistelussa on keskeisenä lähtökohtana ollut palvelujen
12245: laadun parantaminen ja palvelujen tasapuolisen saatavuuden turvaaminen maan eri
12246: osissa.
12247: Uudistuksen yhteydessä tullaan säilyttämään nykyiset poliisipiirien kansliat ja
12248: rekisteritoimistot Poliisipiirien kanslioista muodostetaan kihlakunnanvirastoja/eril-
12249: lisiä virastoja tai niiden palveluyksiköitä. Samoin rekisteritoimistoista muodostetaan
12250: joko kihlakunnanvirastojen yksiköitä/erillisiä virastoja tai niiden palveluyksiköitä.
12251: Muihin kihlakuntaan kuuluviin kuntiin, palvelujen tarpeesta riippuen, perustetaan
12252: hallinnonalojen yhteisiä yhteispalveluyksiköitä. Yhteispalveluyksikköjen perusta-
12253: minen on tehty mahdolhseksi lokakuussa 1993 voimaan tulleella lailla julkisen
12254: hallinnon asiakaspalvelujen järjestämisestä yhteisissä asiakaspalvelupisteissä
12255: (802/93). Sisäasiainministeriö asetti tammikuussa 1993 paikallishallinnon palvelu-
12256: toimistohankkeen tukemaan paikallisten yhteispalveluyksikköjen perustamista ja jo
12257: toimivien yhteispalveluyksikköjen kehittämistä. Hanketta tullaan jatkamaan myös
12258: vuosina 1996-97.
12259: 
12260: Liikkuvan poliisin vhxajärjestelyt
12261: HE n:o 11711990 vp.
12262: V aitiovaroinvaliokunta
12263:       1) Hyväksyessään 20. päivänä joulukuuta 1990 valtion tulo- ja menoarvion
12264:       vuodelle 1991 eduskunta edellytti luvun 26.01 kohdalla, että liikkuva poliisi
12265:       säilytetään itsenäisenä valtakunnallisena erillisyksikkönä ja ettei liikkuvan
12266:       poliisin johdon virkajärjestely johda läänin johdon alaisena toimivan läänin-
12267:       poliisin perustamiseen. Tämän vuoksi on varmistettava, että liikkuvan polii-
12268:       sin johdon yhteys liikkuvan poliisin muuhun organisaatioon säilyy.
12269: V aitioneuvosto on 23.6.1993 tekemässään periaatepäätöksessään todennut, että
12270: liikkuvan poliisin asema ja toimintaedellytykset turvataan. Sisäasiainministeriö on
12271: 30.11.1993 tekemällään päätöksellä vahvistanut liikkuvan poliisin alueellisten
12272: yksiköiden sijoituspaikat Vuonna 1991 toteutetun poliisiosaston organisaatiouudis-
12273: tuksen mukaan liikenneyksikön päällikkö toimii myös liikkuvan poliisin .{>äällikkö-
12274: nä. Näillä ratkaisuilla liikkuvan poliisin asema valtakunnallisena ykstkkönä on
12275: säilytetty ja liikkuvan poliisin johdon yhteys liikkuvan poliisin muuhun organisaa-
12276: tioon varmistettu.
12277: Valtioneuvosto asetti 14.9.1995 Aluehallinto 2000-hankkeen,jonka turvallisuusasi-
12278: oita käsittelevän jaoston tehtävänä on muun muassa tehdä ehdotukset ainakin
12279: poliisin lääninjohdon, keskusrikospoliisin ja liikkuvan poliisin aluehallinnon
12280: kokoamiseksi lääninhallitusten yhteyteen. Jaoston tulee tehdä esityksensä 30.4.1996
12281: mennessä
12282: Liikkuvan poliisin asemaa selvitetään Aluehallinto 2000-hankkeen yhteydessä,
12283: jonka vuoksi lausuma ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
12284:                        1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                          131
12285: 
12286: 
12287: Liikennevalvonnan tehostaminen
12288: HE n:o 11711990 vp.
12289: Valtiovarainvaliokunta
12290:       2) Hyväksyessään 20. päivänä joulukuuta 1990 valtion tulo- ja menoarvion
12291:       vuodelle 1991 eduskunta totesi luvun 26.75 kohdalla saamansa selvityksen
12292:       perusteella, että liikenneturvallisuus on edelleen heikkenemässä ja että val-
12293:       vonnan tehostaminen on tehokkain tapa tilanteen parantamiseksi. Tämän
12294:       vuoksi eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin liikenteen
12295:       valvonnan voimavarojen lisäämiseksi.
12296: Liikenneturvallisuus on maassamme vuodesta 1989 kehittynyt myönteiseen suun-
12297: taan. Kun vuonna 1989 kuoli liikenteessä 734 henkilöä, oli vastaava luku vuonna
12298: 1993 enää 484. Vuoden 1993 jälkeen liikenneturvallisuuden myönteinen kehitys
12299: pysähtyi. Vuonna 1994 liikenteessä kuoli 480 henkilöä. Vuoden 1995 ennakkotie-
12300: tojen mukaan liikenteessä kuolleiden määrä asettuu vuosien 1993-1994 tasolle.
12301: Loukkaantuneiden määrä nousee huomattavasti edellisiin vuosiin verrattuna.
12302: Poliisihallintoon kohdistuneet säästötoimet ovat aiheuttaneet sen, ettei liikenteen
12303: valvontaan ole ollut mahdollista lisätä voimavaroja, vaan ne ovat vähentyneet
12304: kolmen viimeisen vuoden aikana noin 10 prosenttia. Säästötoimien jatkuessa ja
12305: muiden poliisitehtävien lisääntyessä liikennevalvontaan käytettävät voimavarat eivät
12306: ilmeisesti kasva myöskään vuoden 1996 aikana.
12307: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
12308: 
12309: Poliisin virat
12310: HE n:o 22111990 vp.
12311: Laki- ja talousvaliokunta
12312:       Eduskunta edellytti 15.2.1991 hallituksen huolehtivan siitä, että Varkauden
12313:       alue voisi edelleenkin kuulua lääninrajan ylittävään poliisialueeseen.
12314:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, ettei yleisten tutkiotamää-
12315:       räysten antaminen pääsääntöisesti saisi koskea yksittäisiä tutkinta-asioita.
12316:       Muutos mahdollistaa keskusrikospoliisin läänintoimistojen toimialueen muo-
12317:       dostamisen lääninrajoista riippumatta.
12318:       Eduskunta edellytti hallituksen seuraavan Helsinki-Vantaan lentoaseman
12319:       valvontatehtävien hoidon kehittymistä sekä ryhtyvän tarpeen vaatiessa toi-
12320:       menpiteisiin tehtävien hoidon varmistamiseksi.
12321:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että vuoden 1991 loppuun
12322:       mennessä Uudenmaan läänin alueelle perustetaan ja sijoitetaan 50 - 60 uutta
12323:       poliisin virkaa.
12324:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että virkoja perustettaessa
12325:       otetaan Uudenmaan läänin ohella huomioon myös ne maamme poliisipiirit,
12326:       joissa virkojen puute on suurin. Samalla eduskunta edellyttää, että sisäasi-
12327:       ainministeriö ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin avoinna olevien poliisin
12328:       virkojen täyttämiseksi muun muassa lisäämällä poliisikoulutusta tarvetta vastaavasti.
12329: 132                             Sisäasiainministeriö
12330: 
12331:       Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että poliisihallinnossa
12332:       laaditaan suunnitelma poliisin teknisen välineistön ajanmukaistamiseksi.
12333: 1.5.1992 tuli voimaan laki poliisin hallinnosta (110/92). Laki selkeyttää yhteistoi-
12334: mintajärjestelyjä siten, että lääninhallitus voi määrätä sekä yhteistoiminta-alueen
12335: muodostamisesta, yhteistoiminnassa hoidettavista tehtävistä että yhteistoiminta-alu-
12336: een johtosuhteista. Sisäasiainministeriö päättää edellä mainituista asioista silloin,
12337: kun yhteistoiminta-alue käsittää eri lääneihin kuuluvia poliisipiirejä. Sisäasiainmi-
12338: nisteriö on 31.12.1992 päättänyt Varkauden, Leppävirran, Joroisten ja Heinäveden
12339: nimismiespiirien yhteistoiminta-alueen muodostamisesta. Poliisin hallinnosta anne-
12340: tun asetuksen 9 §:n 2 momentin (1128/94) mukaan sisäasiainministeriö vahvistaa
12341: keskusrikospoliisin alueyksikköjen toimialueet
12342: Vuonna 1992 paikallispoliisiin perustetuista 56 esitutkintavirasta 36 on sijoitettu
12343: Uudenmaan läänin poliisipiireihin. Uudenmaan lääniin on vuonna 1992 sijoitettu
12344: myös 15 tilapäistä tehtävää talousrikostutkintaan ja 33 tilapäistä harjoittelijaa.
12345: Lisäksi Uudellemaalle on siirretty ja perustettu yhteensä 24 virkaa vuonna 1992.
12346: Sisäasiainministeriö on vuonna 1995 kohdentanut poliisitoimen virkoja siten, että
12347: Uudenmaan lääniin on sijoitettu 70 virkaa, Oulun lääniin seitsemän virkaaja Keski-
12348: Suomen lääniin kolme virkaa.
12349: Poliisitoimelle asettua vähennysvelvoitetta on muutettu siten, että vuoden 1995
12350: vähennysvelvoite oli 25 virkaaja vuoden 1996 vähennys on 88 virkaa. Vähennyk-
12351: siin on varauduttu pitämällä virkoja jossakin määrin vakinaisesti täyttämättä.
12352: Poliisikoulun oppilasmääriä on lisätty työvoiman kysyntää vastaavasti.
12353: Sisäasiainministeriössä on harkittu Helsinki-Vantaan lentoaseman passintarkastus-
12354: tehtävien siirtämistä poliisilta rajavartiolaitokselle sekä lentoaseman poliisitoimin-
12355: nan siirtämistä Vantaan nimismiespiiriin.
12356: Ajoneuvojen ja tietotekniikan välineistön osalta on olemassa ministeriön laatimat
12357: suunnitelmat niiden ajanmukaistamisesta sekä muun keskitetysti hankittavan
12358: teknisen välineistön osalta keskusrikospoliisin laatimat suunnitelmat niiden ajanmu-
12359: kaistamisesta.
12360: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
12361: 
12362: Vapaaehtoisten kuntaHitosten kannustaminen
12363: HE n:o 22211990 vp.
12364: Laki- ja talousvaliokunta
12365:       Eduskunta edellytti 10.12.1990, että vapaaehtoisen yhdistymisen kautta syn-
12366:       tyvän laajentuvan tai uuden kunnan kantokykyluokka vahvistetaan aina kol-
12367:       meksi vuodeksi ja vähintään yhtä kantokykyluokkaa alemmaksi kuin liitok-
12368:       sessa mukana olevan korkeimman kantokykyluokan omaavan kunnan kanto-
12369:       kykyluokka on ennen kuntaliitosta.
12370: Eduskunta edellytti edelleen, että yhdistymisessä syntyvän kunnan kantokykyluok-
12371: kaa ei tule ottaa huomioon tasapainotettaessa muiden kuntien kantokykyluokitusta.
12372: Tarkoitus ei ole, että yhdistyminen tapahtuisi muiden kuntien kustannuksella.
12373: Kuntien vapaaehtoisen yhdistymisen kannustamisesta vuosina 1992-1993 annetun
12374: lain 2 ja 9 §:n muuttamisesta annetulla lailla (1543/91) on täsmennetty lain
12375:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        133
12376: 
12377: soveltamista. Kuntien kantokykyluokituksesta annetun lain (649/85) 5 §:n mukaan
12378: tasapainosääntöä ei noudateta näissä tapauksissa.
12379: Vuoden 1992 aikana päätettyjen kuntainliitosten johdosta laajentuneiden kuntien
12380: kantokykyluokista on päätetty kuntien kantokykyluokituksesta annetun lain ja
12381: kuntien vapaaehtoisen yhdistymisen kannustamisesta vuosina 1992 - 1993 annetun
12382: lain mukaisesti. Eduskunnan lausuma on päätöksiä tehtäessä otettu huomioon lain
12383: säännösten asettamissa rajoissa. Näin ollen tasapainosääntöä ei ole sovellettu eikä
12384: liitoskuntien kantokykyluokitus näin ole tapahtunut muiden kuntien kustannuksella.
12385: Kantokykyluokkia vahvistettaessa on otettu huomioon, ettei se aiheuta olennaista
12386: vähennystä kantokykyluokituksen mukaisten valtionosuuksien määrään verrattuna
12387: siihen, mikä niiden määrä olisi ollut ennen kuntaliitosta. Valtionosuuksien vertailu
12388: on perustunut arvioon, jossa on otettu huomioon muuttuva valtionosuusjärjestelmä.
12389: Lakia kuntien yhdistymisavustuksista (89/94) ja lakia kuntien valtionosuuslain
12390: 35 § :n väliaikaisesta muuttamisesta (90/94) sovelletaan kuntajaon muutoksiin, jotka
12391: tulevat voimaan viimeistään vuoden 1997 alusta. säännökset turvasivat sen, ettei
12392: kuntaliitos muuttanut valtionosuuksien määrää siihen verrattuna, mikä niiden määrä
12393: olisi ollut erillisille kunnille.
12394: Valtionosuusjärjestelmää kehitetään niin, ettei siihen enää kuulu kuntien kantoky-
12395: kyluokitus. Lailla eräistä kuntien valtionosuuksien järjestelyistä vuonna 1996
12396: (1443/95) ja useilla siihen liittyvillä laeilla on säännelty kuntien valtionosuudet
12397: vuodeksi 1996 ja sisäasiainministeriössä on vireillä sen jälkeistä aikaa koskeva
12398: valtion ja kuntien välisen työn- ja kustannustenjaon selvitys.
12399: Vuoden 1995 aikana on muutamissa ns. reikäleipatapauksissa valmisteltu kuntalii-
12400: toksia, jotka tulisivat voimaan vuoden 1997 alusta. Lohjan kaupunki ja kunta ovat
12401: päättäneet kuntaliitoksesta. Vuoden 1996 alussajärjestetään neuvoa-antava kunnal-
12402: linen kansanäänestys kuntaliitoksesta eräissä tapauksissa tavoitteena kuntaliitos
12403: vuoden 1997 alusta lukien.
12404: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
12405: 
12406: Virkarakenteen ja toimenkuvien kehittäminen
12407: HE n:o 5711991 vp.
12408: Valtiovarainvaliokunta
12409:       2) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoarvion
12410:       vuodelle 1992 eduskunta kiinnitti luvun 26.75 kohdalla huomiota yleisen
12411:       turvallisuuden heikkenemiseen ja edellytti, että poliisitoimen resurssit tur-
12412:       vataan tarvittaessa virkarakennetta ja toimenkuvia kehittämällä.
12413: Virkajärjestelyoikeus on valtion virkamieslain ja -asetuksen nojalla poliisin läänin-
12414: johdolla sekä poliisin valtakunnallisilla yksiköillä. Nämä ovat tehneet läänissään ja
12415: yksikössään tarpeellisia virkarakennemuutoksia. Valtakunnallisella tasolla virkara-
12416: kennemuutoksia sekä toimenkuvien kehittämistä käsitellään paikallishallintouudis-
12417: tuksen yhteydessä. Uudistuksen henkilöstöhallinnollisia muutoksia varten on
12418: asetettu henkilöstötyöryhmä, jonka tulee jättää mietintönsä 28.2.1995 mennessä.
12419: Paikallishallintouudistuksen yhteydessä poliisitoimen virkarakenne muuttuu
12420: oleellisesti lähinnä päällikkö- ja toimistohenkilöstön osalta. Virkajärjestelyt tältä
12421: osin suoritetaan siten, että kihlakuntien poliisilaitokset voivat aloittaa toimintansa
12422: 134                             Sisäasiainministeriö
12423: 
12424: 1.12.1996. Poliisimies-virkojen virkarakennetta ja toimenkuvia kehitetään toimin-
12425: nallisten tarpeiden mukaisesti.
12426: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
12427: 
12428: Rekisteritoimistojen yhdistäminen valtion paikallishallintoon
12429: HE n:o 15411991 vp
12430: Hallintovaliokunta
12431:       Eduskunta edellytti 16.1.1992, että valtion paikallishallinnon palvelujen pa-
12432:       rantamiseksi, tehokkuuden ja samalla taloudellisuuden lisäämiseksi kihla-
12433:       kunnanvirastoihin ja erillisim virastoihin hankitaan nykyaikaiseen tietotek-
12434:       niikkaan perustuvat laitteet ja kunnolliset muut työskentelyssä tarvittavat
12435:       välineet kaikkien lakiehdotuksen mukaisten tehtävien hoitamista varten.
12436:       Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän mahdollisimman pian mahdolli-
12437:       suudet valtion paikallishallinnon kokoamiseen yhteen nyt käsittelyssä olevaa
12438:       lakiehdotusta laajemmin soveltaen yhden luukun periaatetta siten, että ensi-
12439:       tilassa kytkettäisiin ainakin kihlakuntien erilliset virastot ja nykyisten rekis-
12440:       teritoimistojen väestökirjatehtävät kihlakunnan virastojärjestelmään koko
12441:       maassa.
12442: Hallitus antoi eduskunnalle 17.12.1993 esityksen rekisterihallintolaiksi (HE 310/93).
12443: Rekisterihallinnon paikallisviranomaiset liitetään uudistettuun paikallishallintojär-
12444: jestelmään kihlakunnanvirastojen aloittaessa toimintansa. Rekisteriviranomaiset
12445: toimisivat kihlakunnanvirastojen yksikköinä tai eräissä suurissa kaupungeissa
12446: erillisinä virastoina.
12447: Eduskunta ei ehtinyt käsitellä asiaa loppuun 14.3.1995 päättyneellä vaalikaudella.-
12448: Hallitus antoi eduskunnalle 22.9.1995 uuden, pääosin edellä mainitun esityksen
12449: mukaisen esityksen rekisterihallintolaiksi (HE 97/95).
12450: 
12451: Poliisipiirijaotus ja poliisipiirien yhteistoiminta
12452: HE n:o 15511991 vp
12453: Hallintovaliokunta
12454:       Eduskunta edellytti 16.1.1992 hallituksen huolehtivan siitä, että poliisihal-
12455:       lintolain uusilla yhteistoimintaa ja poliisipiirijaotusta koskevilla säännöksillä
12456:       ei tosiasiallisesti vaikuteta kihlakuntajaon muodostumiseen, vaan kihlakun-
12457:       tajaon tulee toteutua paikallishallintolain mukaisesti.
12458:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan erityisesti Espoon ja Vantaan
12459:       nimismiespiirien kasvaneista asukasmääristä ja lisääntyneistä tehtävistä joh-
12460:       tuvan resurssivajauksen kompensoimisesta.
12461: Valtioneuvosto on 23 päivänä joulukuuta 1992 tehnyt päätöksen kihlakuntajaosta
12462: (1464/92). Päätöksen mukaisesti maahan muodostetaan 95 kihlakuntaa. Valtioneu-
12463: vosto on 13.12.1995 tekemällään päätöksellä ( 143 7/95) muuttanut kihlakuntajaotus-
12464: ta koskevan päätöksen voimaantuloa siten, että se tulee voimaan 1 päivänä joulu-
12465: kuuta 1996.
12466:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                      135
12467: 
12468: Poliisipiirijaotukseen tehdyissä muutoksissa sekä poliisipiirien yhteistoimintaa
12469: koskevissa ratkaisuissa on otettu huomioon valtioneuvoston kihlakuntajakoa
12470: koskeva päätös.
12471: Vuonna 1992 paikallispoliisiin perustetuista 56 esitutkintavirasta 36 on sijoitettu
12472: Uudenmaan poliisipiireihin. Uudenmaan lääniin on vuonna 1992 sijoitettu myös 15
12473: tilapäistä tehtävää talousrikostutkintaan sekä 33 tilapäistä harjoittelijaa. Uudelle-
12474: maalle on siirretty ja perustettu yhteensä 24 virkaa vuonna 1992. Poliisitoimen
12475: virkojen vähennysvelvoitteen muututtua on Uudenmaan lääniin voitu sijoittaa
12476: muusta poliisitoimesta 70 virkaa
12477: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
12478: 
12479: Kuntien valtionosuusjfujestelmä
12480: HE n:o 214/1991 vp
12481: Hallintovaliokunta
12482:       Eduskunta edellytti 15.6.1992 hallituksen huolehtivan siitä, että ennen ta-
12483:       sauskertoimen kuntakohtaista vahvistamista lähetetään tasauskertoimen pe-
12484:       rusteena olevat tiedot kullekin kunnalle.
12485:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että ensi tilassa käynniste-
12486:       tään valtionosuustehtävien hoitamista koskevien normien kokonaistarkastelu
12487:       tavoitteena mahdollisimman pian ja laajalti poistaa kuntien toimintavapautta
12488:       tarpeettomasti rajoittavia normeja.
12489:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että uuden valtionosuus-
12490:       järjestelmän voimaan tullessa tietojärjestelmiä kevennetään ensi tilassa siten,
12491:       että kunnat joutuvat keräämään ja ylläpitämään vain ehdottoman välttämät-
12492:       tömiä tietoja ja että ne kerätään mahdollisimman pian uudistuksen voi-
12493:       maantulon Jälkeen koko valtionosuusjärjestelmässä Tilastokeskuksen kautta
12494:       tai muutoin yleisesti käytettävistä tilastoista noudattaen yleisesti käytössä
12495:       olevia luokituksia ja että samalla tietojärjestelmistä aiheutuvat kustannukset
12496:       oleellisesti pienenevät.
12497:       Eduskunta edellytti, että seurannan ja kehittämisen nimissä ei saa synnyttää
12498:       uutta tarpeetonta byrokratiaa.
12499:       Eduskunta edellytti, että hallitus antaa uuden lainsäädännön oltua voimassa
12500:       kolme vuotta, mahdollisimman pian vuoden 1996 alussa eduskunnalle se-
12501:       lonteon valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen vaikutuksista. Edus-
12502:       kunta edellytti, että selonteon yhteydessä arvioidaan perusteellisesti uudis-
12503:       tuksen vaikutuksia muun muassa yleisen valtionosuuden määräytymisperus-
12504:       teiden kuntakohtaisten vaikutusten ja tasausjärjestelmän näkökulmasta.
12505:       Eduskunta edellytti, että harkinnanvaraisia avustuksia voidaan käyttää myös
12506:       uuden valtionosuusjärjestelmän mahdollisesti aiheuttamien kohtuuttomien
12507:       kuntakohtaisten taloudellisten vaikeuksien helpottamiseen.
12508: Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta antoi eduskunnan päätökseen liittyen
12509: joulukuussa 1993 valtiovarainministeriön ja sisäasiainministeriön tehtäväksi
12510: selvittää, miten tietojen keruuta tullaan vähentämään kunnista eduskunnan päätök-
12511: sen mukaisesti. Tavoitteeksi asetettiin tietojen keruun vähentäminen noin kolman-
12512: neksella vuodesta 1991 vuoteen 1995. Keväällä 1994 neuvoteltiin kaikkien tärkei-
12513: 136                            Sisäasiainministeriö
12514: 
12515: den ministeriöiden kanssa. Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta käsitteli
12516: 18.11.1995 ministeriössä valmistellun raportin, hyväksyi tähän liittyviä kannanotto-
12517: ja ja edellytti, että valtiovarainministeriö ja sisäasiainministeriö jatkavat koor-
12518: dinointitoimia. Tietojen keruun ja valtuuksien vähentäminen on jatkunut eri
12519: hallinnonaloilla ja syksyllä 1995 laadittiin asioiden etenemisestä yhteenveto.
12520: Ongelmaksi näyttää muodostuneen valtuuksien päätösten mukainen rajaaminen.
12521: Tästä syystä hallinnon kehittämisen ministerityöryhmä asetti 8.12.1995 erityisen
12522: säädösryhmän valmistelemaan yhdessä ministeriöiden kanssa lakiesityksiä. Säädös-
12523: ryhmän tulee käydä läpi muutamia keskeisiä lakiesityksiä 31.3.1996 mennessä ja se
12524: saa muutoin työnsä valmiiksi vuoden 1996 loppuun mennessä.
12525: Sisäasiainministeriö asetti 17.2.1995 työryhmän valmistelemaan eduskunnalle
12526: annettavaa selontekoa valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksesta. Työryhmän
12527: tehtävänä oli laatia eduskunnalle annettava selonteko 31.12.1995 mennessä.
12528: Työryhmässä ovat edustettuina opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö,
12529: sisäasiainministeriö sekä valtiovarainministeriö.
12530: Sisäasiainministeriö asetti 4.5.1995 valtion ja kuntien välisten suhteiden uudista-
12531: misprojektin, joka jatkaa valtionosuusjärjestelmän uudistamista siten, että uusi
12532: järjestelmä tulee voimaan vuoden 1997 alussa. Koska uuden valtionosuusjärjestel-
12533: män valmistelu on meneillään, hallitus on todennut, ettei ole tarkoituksenmukaista
12534: antaa eduskunnalle selontekoa vuoden 1993 valtionosuusuudistuksesta.
12535: Kertomusvuonna myönnettiin harkinnanvaraista rahoitusavustusta yhteensä 22
12536: talousvaikeuksissa olevalle kunnalle, 20 miljoonaa markkaa.
12537: Kertomusvuonna sovellettiin yhteen kuntaan lakia kunnan talouden vakauttamisesta
12538: ja kuntaselvityksestä (658/94). Lain perusteella myönnettiin korkotukea, jonka
12539: määrä on noin 14,3 miljoonaa markkaa.
12540: 
12541: Kansainvälistä erityissuojelua nauttivien henkilöiden suojelu
12542: HE n:o 211992 vp.
12543: Lakivaliokunta
12544:       Eduskunta edellytti 18.3.1992 hallituksen huolehtivan siitä, että
12545:       - poliisille toisaalta eri laeissa ja kansainvälisissä sopimuksissa asetetut
12546:       velvoitteet ja toisaalta lainsäädännössä annetut valtuudet kartoitetaan ja nii-
12547:       den keskinäinen vastaavuus selvitetään,
12548:       - laaditaan kansainvälisoikeudellinen vertailu siitä, miten ja minkätaisin
12549:       valtuuksin turvatoimet hoidetaan Euroopan suurissa konferenssikaupungeis-
12550:       sa,
12551:       - näiden tietojen pohjalta selvitetään, voidaanko kansainvälistä erityis-
12552:       suojelua nauttivien henkilöiden suojelu hoitaa maassamme voimassa olevien
12553:       poliisin toimivaltuuksien nojalla vru tarvitaanko sitä varten erityisvaltuuksia.
12554:       Mikäli erityissäännökset ovat tarpeen, laaditaan hyvää lainvalmistelutapaa
12555:       noudattaen laajapohjaiseen valmisteluun ja asiantuntijakuulemiseen perustu-
12556:       va, riittävän seikkaperäinen ja perusteltu esitys eduskunnalle pysyvän lain-
12557:       säädännön aikaansaamiseksi, sekä varataan eduskuntakäsittelyä varten riittä-
12558:       vä aika niin, että esitykset voidaan tarvittaessa käsitellä normaalia perustus-
12559:       lainsäätämisjärjestystä käyttäen.
12560:                             1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       137
12561: 
12562:      Uuden 1.10.1995 voimaan tulleen poliisilain (493/95) eräänä tavoitteena on ollut,
12563:      ettei toimenpiteistä kansainvälisiin kokouksiin osallistuvien, kansainvälistä erityis-
12564:      suojelua nauttiviin henkilöihin kohdistuvien rikosten ehkäisemiseksi tarvittaisi
12565:      väliaikaista lainsäädäntöä.
12566:      Rikosten ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi tarvittavat poliisivaltuudet on pyritty
12567:      tarkistamaan siten, ettei valtuuksien, erityisesti tietojensaantioikeuden, olemassaolo
12568:      edellyttäisi sitä, että rikos tai muu turvallisuutta uhkaava tapahtuma on jo tapahtu-
12569:      nut. V altuussäännöksissä tähdennetään poliisin ennalta estävän toiminnan merkitY,S-
12570:      tä. Poliisivaltuudet on muotoiltu siten, että ne mahdollistavat kaikkien poliisille
12571:      kuuluvien tehtävien suorittamisen.
12572:      Poliisilaissa on otettu huomioon erityisesti Suomen liittymisestä Euroopan neuvos-
12573:      toon johtuvat vaatimukset. Lain perusteluihin sisältyi myös jakso kansainvälisestä
12574:      kehityksestä ja muiden maiden lainsäädännöstä. Niin ikään lain perusteluissa on
12575:      selostettu lakiehdotuksen riippuvuuttakansainvälisistä sopimuksista ja velvoitteista.
12576:      Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
12577: 
12578:      Kunnallislain uudistamisen periaatteet
12579:      HE n:o 7011992 vp.
12580:      Hallintovaliokunta
12581:              Eduskunta edellytti 13.10.1992, että mahdollisimman pian tarpeellisen sel-
12582:              vitystyön valmistuttua ryhdytään toimenpiteisiin lainsäädännön muuttami-
12583:              seksi siten, että kunnissa voidaan tulevaisuudessa siirtyä tehtävien hoitami-
12584:              seen liittyvän yhtäläisen vastuun periaatetta noudattaen yhteen palvelussuh-
12585:              teeseen.
12586:              Eduskunta edellytti, että myös kuntien yhteistoimintaan liittyvät hallinnon
12587:              järjestämistä koskevat erityislainsäädännön normit puretaan ja että kaikki
12588:              tarpeelliset kunnallishallinnon järjestämistä koskevat säännökset otetaan
12589:              kunnallislakiin viimeistään mainitun lain kokonaisuudistuksen yhteydessä.
12590:              Eduskunta edellytti, että kunnanjohtajan määräaikaisuutta koskeva kysymys
12591:              tulee ratkaista kunnallislain kokonaisuudistuksen yhteydessä, kun päätetään
12592:              kunnan johtamisjärjestelmän kokonaisuudesta.
12593:              Eduskunta edellytti, että hallitus tuo viipymättä eduskuntaan kunnallislain
12594:              kokonaisuudistuksen, joka antaa kunnille ja niiden yhteistyölle selkeät toi-
12595:              mintavapaudet ja valinnaisuudet järjestää hallintonsa ja JOhtamisjärjestel-
12596:              mänsä kunnan tarpeiden mukaisesti. Eduskunta edellyttää, että kunnan joh-
12597:              tamisessa on mahdollistettava kunnan harkinnan mukaan määräaikainen
12598:              kunnanjohtajuus.
12599:       Yhteen palvelussuhteeseen siirtymistä on selvitetty kuntalain (365/95) valmistelun
12600:       aikana sekäkunnalliskomiteassa että sisäasiainministeriön asettamassa työryhmässä.
12601:       Valmistelussa on kuitenkin päädytty siihen, että kunnissa ja kuntayhtymissä tulee
12602:       jatkossakin olla käytössä virka- ja työsuhteita. Kuntalaissa virkasuhdetta koskevaa
12603:       sääntelyä on kehitetty siten, että virkasuhteen käyttö on aikaisempaa selvemmin
12604:       kytketty viranomaistehtävien hoitamiseen ja julkisen vallan käyttöön.
12605:       Kuntien yhteistoimintaan liittyvät hallinnon järjestämistä koskevat erityislainsää-
12606:       dännön normit ovat olleet harkittavina kuntalain valmistelun aikana. Kuntien
12607: 18 360228Y
12608: 138                             Sisäasiainministeriö
12609: 
12610: yhteistoimintaa koskevat säännökset uudistettiin kuntalaissa, mutta erityislainsää-
12611: dännön osalta hanke ei johtanut hallituksen esityksen antamiseen. Valtioneuvoston
12612: tehtyä 23.6.1993 penaatepäätöksen kuntatalouden tasapainoon saattamiseksi
12613: tarvittavista toimenpiteistä on eri ministeriöissä valmisteltu kuntien organisaatiota,
12614: toimintaa sekä palvelujen järjestämistapoja ohjaavien velvoittavien normien
12615: purkamista. Opetusministeriössä valmistellaan säädösehdotuksia koulutusta koske-
12616: van lainsäädännön yhtenäistämiseksi ja pelkistämiseksi ja sosiaali- ja terveysminis-
12617: teriössä on asetettu projekti, jonka tehtävänä on kartoittaa nykyisen lainsäädännön
12618: ongelmat, asettaa lainsäädännön uudistamiselle tavoitteet yleisellä tasolla, vertailla
12619: keinovalikoimia sekä esittää lainsäädännön muutostarpeen laajuus.
12620: Kuntalaki (365/95) on annettu 17.3.1995 ja tullut :pääosin voimaan 1.7.1995. Se on
12621: tarkoitettu sellaiseksi kunnallishallinnon järjestämistä sääteteväksi yleislaiksi, jossa
12622: olisivat keskeiset kuntaa ja sen hallintoa koskevat säännökset, jolloin erityislainsää-
12623: dännön tarve vähenee. Kuntalaista poikkeavien säännösten säätämistarve olisi
12624: erikseen harkittava. Kuntia tulisi ohjata yleensä vain laintasoisin säännöksin.
12625: Sisäasiainministeriö on asettanut valtion ja kuntien suhteiden uudistamisprojektin,
12626: jonka tulee tehdä ehdotus vuoden 1997 alusta toteutettavasta valtionosuusjärjestel-
12627: män uudistamisesta siten, että tehtäväkohtaisten valtionosuuksien määräytymispe-
12628: rusteet muutetaan sekä tehdä lisäksi ehdotuksia valtion ja kuntien välisen työn- ja
12629: kustannustenjaon selkeyttämiseksi.
12630: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
12631: 
12632: Vapaakuntakokeilu
12633: HE n:o 9711992 vp.
12634: Hallintovaliokunta
12635:       Eduskunta edellytti 23.10.1992 hallituksen huolehtivan siitä, että ensi tilassa
12636:       ryhdytään toimenpiteisiin jäljellä olevien hallinnon järjestämiseen ja tehtä-
12637:       vien hoitamiseen liittyvien kuntien toimintavapautta tarpeettomasti rajoitta-
12638:       vien normien purkamiseksi ja että kunnallislain kokonaisuudistuksen val-
12639:       mistelun yhteydessä otetaan mainittuun lakiin kaikki tarpeelliset kunnal-
12640:       lishallinnon järjestämistä koskevat säännökset.
12641: Uusi kuntalaki (365/95) on annettu 17.3.1995 ja tullut pääosin voimaan 1.7.1995.
12642: Lakiin on otettu kunnallishallinnon järjestämisen perusteita koskevat säännökset,
12643: minkä vuoksi erityislainsäädännössä ei ole tarpeen säätää kunnan hallinnosta, ellei
12644: jollakin hallinnonalla ole tarpeen jostain erityisestä syystä säätää myös hallinnon
12645: järjestämisestä.
12646: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
12647: 
12648: Luopuminen kuntien maksamista KELAn lisäosaosuuksista
12649: HE n:o 122/1992 vp.
12650: Valtiovarainvaliokunta
12651:       4) Hyväksyessään 14. päivänä tammikuuta 1993 valtion talousarvion vuo-
12652:       delle 1993 eduskunta edellytti pääluokan 26 kohdalla, että hallitus selvittää,
12653:       miten kuntien osuuden nostaminen kansaneläkkeiden lisäosakustannuksiin
12654:       otetaan huomioon valtionosuuslainsäädännön mukaisessa kustannustenjaon
12655:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      139
12656: 
12657:       tarkistuksessa, jotta kunnat eivät joutuisi valtionosuusjärjestelmän kautta
12658:       kahdenkertaisen perinnän kohteeks1.
12659: Valtioneuvosto on 23.6.1993 tehnyt periaatepäätöksen, jonka mukaan valtiovarain-
12660: ministeriön johdolla valmistellaan ehdotus, jonka pohjalta voidaan asteittain luopua
12661: kuntien maksamista lisäosaosuuksista Kelalle. Vaitio osallistuu kunnille tehtäväkoh-
12662: taisten valtionosuuksien piiriin kuuluvista tehtävistä aiheutuviin kustannuksiin
12663: samassa suhteessa kuin se on osallistunut niihin kuntien valtionosuusuudistuksen
12664: tullessa voimaan. Kustannustenjaon kehitys selvitetään koko maan tasolla ja koko-
12665: naisuudessaan valtion ja kuntien välillä. Valtionosuuksien tai niiden määräämisen
12666: perusteena olevia keskimääräisiä markkamääriä tarkistetaan selvitysten edellyttä-
12667: mällä tavalla joka neljäs vuosi tehtäväkohtaisten ja yleisen valtionosuuden osalta.
12668: Koska lisäosaosuus ei riipu kuntien valtionosuuksien määrästä, ei sillä myöskään
12669: ole erillistä uutta vaikutusta joka neljäs vuosi tehtävään tarkistukseen.
12670: Sisäasiainministeriö asetti 21.12.1994 toimikunnan, jonka tehtävänä on tehdä
12671: ehdotus kuntien kantokyky luokituksesta luopumiseksi muuttamalla kuntien valtion-
12672: osuuksia. Toimikunnan tulee selvittää, voidaanko tässä yhteydessä poistaa kuntien
12673: velvollisuus osallistua kansaneläkkeen lisäosakustannuksiin siten, ettei muuteta
12674: valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa ja kuntien keskinäistä suhdetta.
12675: Kuntien valtionosuustoimikunta ehdotti, että kansaneläkkeiden lisäosuuden poisto
12676: tehdään vähentämällä sisäasiainministeriön hallinnonalan yleistä valtionosuutta sekä
12677: verotulon täydennystä.
12678: Kertomusvuonna sisäasiainministeriö asetti valtion ja kuntien välisten suhteiden
12679: uudistamisprojektin, joka valmisteli vuoden 1996 valtionosuusuudistuksen. Laki
12680: eräistä kuntien valtionosuuksien järjestelyistä vuonna 1996 ja eräistä muutoksista
12681: valtionosuuslainsäädäntöön annettu (1443-62) 18.12.1995 ja tulee voimaan vuoden
12682: 1996 alusta lukien. Lain mukaan kunnilta perittävistä osuuksista kansaneläkkeiden
12683: lisäosien kustannuksiin luovutaan. Kunnat maksoivat kertomusvuonna lisäosuuksia
12684: 1,55 penniä veroäyriltä eli 4 220 miljoonaa markkaa. Vastaavalla määrällä alenne-
12685: taan kuntien yleistä valtionosuutta, joten muutos ei vaikuta valtion ja kuntien
12686: väliseen kustannustenjakoon.
12687: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
12688: 
12689: Konkurssirikostutkinnan virat
12690: HE n:o 122/1992 vp.
12691: Valtiovarainvaliokunta
12692:       5) Hyväksyessään 14. päivänä tammikuuta 1993 valtion talousarvion vuo-
12693:       delle 1993 eduskunta edellytti momentin 26.75.21 kohdalla, että konkurssi-
12694:       rikostutkintaan vuoden 1994loppuun asti palkatun 40 henkilön virkasuhteen
12695:       jatkumisesta sanotun vuoden jälkeen saadaan varmuus vuoden 1993 aikana.
12696: Vuoden 1994 talousarvion mukaisesti virat on vakinaistettu vuoden 1994 aikana.
12697:  Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
12698: 140                             Sisäasiainministeriö
12699: 
12700: 
12701: Asiakasmaksutulot kuntien valtionosuusjäljestelmässä
12702: HE n:o 27611992 vp.
12703: Hallintovaliokunta
12704:       Eduskunta edellytti 21.12.1992 hallituksen huolehtivan siitä, että asiakas-
12705:       maksutulojen jakamista kuntien ja valtion välillä tarkoittava poikkeukselli-
12706:       nen menettely koskee vain vuotta 1993 ja että vastaisuudessa kuntien kerää-
12707:       miä asiakasmaksulain mukaisia maksuja ei oteta miltään osin huomioon
12708:       kuntien valtionosuuksien vähennyksenä.
12709:       Lisäksi eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että mikäli kunnille
12710:       kertyy huomattavasti arvioitua vähemmän asiakasmaksutuloja, hyvitetään
12711:       kuntataloudelle arvioitujen ja kertyneiden maksutulojen erotus.
12712: Periaatepäätöksessään 23.6.1993 valtioneuvosto totesi, ettäkuntien valtionosuusjär-
12713: jestelmässä noudatetaan pääsääntöisesti niin sanottua bruttoperiaatetta vuoden 1994
12714: alusta lukien siten, että kuntien perimät maksut eivät vaikuttaisi valtionosuuksien
12715: määrään. Kun yksivuotisena vuodelle 1994 tehtyjen valtionosuusvähennysten
12716: johdosta tavoitetta on lykätty, bruttoperiaatteeseen valtionosuusjärjestelmässä on
12717: siirrytty ilman eri toimenpiteitä vasta vuonna 1995.
12718: Kuntien keräämät asiakasmaksut eivät vaikuta kuntien valtionosuuksien määrään.
12719: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
12720: 
12721: Kantokykyluokituksen korvaaminen
12722: HE n:o 6411993 vp.
12723: Hallintovaliokunta
12724:       Eduskunta edellytti 18.6.1993 hallituksen huolehtivan siitä, että ryhdytään
12725:       valmistelemaan nykyisen kantokykyluokitusjärjestelmän uudistamista tai
12726:       korvaamista uudella kuntien taloudellista asemaa tasaavalla järjestelmällä
12727:       ottaen huomioon muun ohella valtionosuusuudistuksesta saatavat kokemuk-
12728:       set.
12729: V aitioneuvoston 23.6.1993 tekemään periaatepäätökseen kuntatalouden tasapainoon
12730: saattamiseksi tarvittavista toimenpiteistä sisältyy kohta, jonka mukaan kuntien
12731: kantokykyluokituksen jäädytyslain aikana sisäasiainministeriö valmistelee uuteen
12732: valtionosuusjärjestelmään soveltuvan tasausjärjestelmän, jota toteutetaan vuoden
12733: 1996 alusta. Tässä yhteydessä selvitetään myös mahdollisuudet luopua nykymuotoi-
12734: sesta kantokykyluokituksesta. Sisäasiainministeriössä on käynnistetty selvitys siitä,
12735: olisiko nykyinen kantokykyluokitusjärjestelmä korvattavissa kuntien taloudelliset
12736: voimavarat oikeudenmukaisella tavalla huomioonottavilla vaihtoehtoisilla järjestel-
12737: millä.
12738: Sisäasiainministeriö antoi 25.8.1993 neuvotteleva virkamies Aulis Pöyhösen
12739: tehtäväksi selvittää, onko kuntien kantokykyluokitusjärjestelmä korvattavissa
12740: kuntien taloudelliset voimavarat oikeudenmukaisella tavalla huomioonottavilla
12741: vaihtoehtoisilla järjestelmillä. Selvitysmies jätti ehdotuksensa sisäasiainministeriölle
12742: 16.8.1994. Sisäasiainministeriö antoi edelleen neuvotteleva virkamies Aulis
12743: Pöyhösen tehtäväksi laatia ehdotuksensa hallituksen esityksen muotoon. Esitystä
12744: käsiteltiin kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa, joka totesi, ettei tältä
12745:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        141
12746: 
12747: pohjalta voida antaa hallituksen esitystä. Sisäasiainministeriö asetti 21.12.1994
12748: valtiosihteeri Timo Relanderin johdolla toimikunnan, jonka tehtävä on tehdä
12749: ehdotus kuntien kantokykyluokituksesta luopumiseksi muuttamalla kuntien valtion-
12750: osuuksien perusteita. Ehdotus tulee tehdä siten, ettei valtion ja kuntien välistä
12751: kustannustenjakoa muuteta ja etteivät kuntakohtaiset valtionosuuksien kokonais-
12752: määrien muutokset muodostu kohtuuttoman suuriksi.
12753: Valtiosihteeri Timo Relanderin johtama Kuntien valtionosuustoimikunta jätti
12754: ehdotuksensa 30.3.1995.
12755: Sisäasiainministeriö asetti 4.5.1995 valtion ja kuntien välisten suhteiden uudista-
12756: misprojektin, jonka tehtävänä oli valmistella vuotta 1996 koskeva valtionosuusuu-
12757: distus siten, että kantokykyluokitus korvataan verotulojen tasausjärjestelmällä.
12758: Selvitysmies Heikki Kosken ehdotusten perusteella valmisteltiin vuoden 1996
12759: valtionosuusjärjestelmän uudistus, jossa luovutaan kuntien kantokykyluokituksesta
12760: ja verotulojen täydennyksestä. Laki eräistä kuntien valtionosuuksien järjestelyistä
12761: vuonna 1996 ja eräistä muutoksista valtionosuuslainsäädäntöön (1443-62/95) on
12762: annettu 18.12.1995. Lain mukaan kuntien välisiä taloudellisia eroja tasataan kuntien
12763: verotulojen perusteella. Kantokyky luokituksen poistamisen takia kantokyky luokkiin
12764: sidotut kertoimet ja valtionosuusprosentit poistuvat, joten opetus- ja kirjastotoimen
12765: valtionosuusP.rosentti on 57 ja kulttuuritOimen 37. Myös perustamiskustannusten
12766: valtionosuusjärjestelmä uudistetaan siten, että kunnan saama valtionosuus määräy-
12767: tyy kunnan tasattujen laskennallisten asukaskohtaisten verotulojen perusteella.
12768: Hankkeiden korkein valtionosuusprosentti alenee 50 prosenttiin ja alaraja säilyy 25
12769: prosenttina.
12770: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
12771: 
12772: V arllaiseläkeratkaisukäytäntö ja henkilöstön eläketurva laitoksen ylläpitäjän
12773: muuttuessa
12774: HE n:o 8011993 vp.
12775: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
12776:       Eduskunta edellytti 7.6.1994 hallituksen huolehtivan siitä, että varhaiseläke-
12777:       ratkaisuissa otetaan erityisesti huomioon työn raskaus ja kuluttavuus sekä
12778:       ammatin erityisvaatimukset. huomiota on kiinnitettävä myös työn sellaisiin
12779:       tekijöihin, jotka aiheuttavat erityistä painetta varsinkin ikääntyneillä työnte-
12780:       kijöillä. Tällaisia seikkoja esiintyy esimerkiksi monissa palo- ja pelastustoi-
12781:       men tehtävissä sekä tehtävissä, joihin liittyy vastuu potilaista.
12782:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että julkisen sektorin eläk-
12783:       keiden yhteyden purkaminen, yli kuukauden katkoksesta kuntien palvelus-
12784:       suhteiden välillä aiheutuva siirtyminen niin sanotuksi uudeksi edunsaajaksi
12785:       sekä laitoksen ylläpitäjän mahdollisesta muuttumisesta aiheutuvat ongelmat
12786:       selvitetään yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa ja ryhdytään tarpeel-
12787:       lisiin säädösmuutoksiin, jotta voidaan varmistaa edunsaajien kannalta koh-
12788:       tuulliset ratkaisut.
12789: Varhaiseläkejärjestelmästä säädettäessä Kuntien eläkelaitokseen asetettiin var-
12790: haiseläkelautakunta järjestelmän ohjausta ja seurantaa varten. Se kokoontuu
12791: säännöllisesti ja käsittelee varhaiseläkeasioita. Lautakunta antaa vuosittain kerto-
12792: muksen toiminnastaan eläkelaitoksen valtuuskunnalle. Eläkelaitoksen eläkesäännön
12793: 2 c §:n 2 momentissa on erikseen määrätty julkisen hallinnon erityisluonteen
12794: huomioonottamisesta. Määräyksen mukaan on otettava huomioon erityiset vaati-
12795: 142                            Sisäasiainministeriö
12796: 
12797: mukset, jotka liittyvät yleiseen turvallisuuteen taikka työn vastuullisuuteen yleisen
12798: edun kannalta arvioitaessa työolosuhteista.
12799: Julkisen sektorin eläkkeiden yhteys on eläkesääntöön tehdyllä muutoksella pa-
12800: lautettu lisäeläketurvassa vastaavasti samoin kuin valtiolla on toteutettu valtion
12801: eläkelaissa. Yli kuukauden katkoksesta kuntien palvelussuhteiden välillä aiheutuvaa
12802: siirtymistä niin sanotuksi uudeksi edunsaajaksi selvittämään on asetettu eläkelaitok-
12803: sen yhteydessä toimivan kunnallisen eläkeasiainneuvottelukunnan toimesta eri
12804: osapuolista koostuva työryhmä, joka on kartoittanut, missä tapauksissa palvelus-
12805: suhde katsotaan jatkuvaksi eläkeoikeuden kannalta. Laitoksen ylläpitäjän muuttu-
12806: mista on selvitetty sikäli kuin käytännössä on tullut esiin tapauksia, JOissa se on
12807: tarpeen. Muutoksia toteutetaan lainsäädännöllä tai eläkesäännön muutoksilla. Näin
12808: on menetelty esimerkiksi kunnallistettaessa valtion ammatillisia oppilaitoksia.
12809: Laissa eräistä henkilöstön asemaa koskevista järjestelyistä kunnallistettaessa
12810: ammatillisia oppilaitoksia (1422/94) on säädetty lausumassa tarkoitetusta eläke-
12811: etujen säilyttämisestä. Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunnalle on ehdotettu
12812: eläkesäännön muutoksia, joilla järjestellään hätäkeskuskokeilun piirissä olevien
12813: henkilöiden eläkeoikeutta.
12814: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
12815: 
12816: Alueellisen kehittämisen rahoitus ja organisointi
12817: HE n:o 9911993 vp.
12818: Hallintovaliokunta
12819:       Eduskunta edellytti 30.11.1993 hallituksen huolehtivan siitä, että maakun-
12820:       nan kehittämisrahaan kootaan varoja muun muassa eri hallinnonalojen alu-
12821:       eellisesti kohdennetuista elinkeinotoiminnan kehittämisvaroista siten, että
12822:       määrärahan suuruus vuonna 1995 on noin 200 miljoonaa markkaa.
12823:       Eduskunta edellytti kunnallislain kokonaisuudistuksen jatkovalmistelussa
12824:       hallituksen huolehtivan siitä, että kuntayhtymien luottamushenkilöhallinnos-
12825:       sa otetaan vallitsevat poliittiset voimasuhteet huomioon mahdollisimman
12826:       hyvin kaikissa toimielimissä eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamien ääni-
12827:       määrien suhteessa.
12828:       Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän kuntien yhteistoimintaa rajoitta-
12829:       vien säännösten väljentämistä.
12830:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että aluekehitysvaroista
12831:       varataan kuntayhtymien käyttöön erillismäärärahoja, jotta lääninsuunnittelu-
12832:       yksiköiden aluekehitystehtävissä ammattikokemusta hankkiuutta henkilökun-
12833:       taa voidaan siirtää niiden maakunnan liittojen palvelukseen, missä siihen on
12834:       tarvetta.
12835:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että valtion eri piirihallin-
12836:       toviranomaisilla on riittävästi toimivaltaa ja toiminnan edellyttämiä resurs-
12837:       seja mukaan lukien aluekehitysrahat, jotta piirihallintoviranomaiset voivat
12838:       tehokkaasti osallistua ohjelmasopimusmenettelyyn sekä siitä, että aluekehi-
12839:       tysrahat nimetään jo valtion talousarvioesityksessä riittävän yksilöidysti hal-
12840:       hnnonaloittain kunkin pääluokan kohdalla.
12841:                        1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                         143
12842: 
12843:       Eduskunta edellytti, että hallitus antaa kolmen vuoden kuluttua eduskunnal-
12844:       le selonteon siitä, miten laissa asetetut alueiden kehittämistavoitteet ovat
12845:       toteutuneet.
12846: Valtion vuoden 1996 talousarvio tehtiin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Tämän
12847: takia maakunnan kehittämisraha oli yksi valtiontalouden tasapainottamisen kohteis-
12848: ta. Talousarvioon varattiin 104,5 miljoonaa markkaa maakunnan kehittämisrahaa.
12849: Tästä summasta varattiin 62,5 miljoonaa markkaa EU:n rakennerahastoista osara-
12850: hoitettavien hankkeiden kansallista osarahoitusta varten, josta aluekehitysrahaston
12851: osuus on 51,3 miljoonaa markkaa ja sosiaalirahaston osuus 11,2 miljoonaa mark-
12852: kaa.
12853: Kuntalailla (365/95) on lisätty kuntien toimintavapautta ja toteutettu varsin pitkälle
12854: kuntien organisoitumisva,{>aus. Kuntien yhteistoimintaa koskevat säännökset
12855: uudistettiin kokonaan. Ntiden valmistelun aikana valmisteltiin myös erityislakei-
12856: hin perustuvien yhteistoimintaa koskevien säännösten uudistamista, mutta valmiste-
12857: lu ei johtanut hallituksen esityksen antamiseen. Poliittisten voimasuhteiden huomi-
12858: oonottamista kuntayhtymien luottamushenkilöhallinnossa koskevat säännökset on
12859: sisällytetty kuntalakiin. Sen 81 §:n 4 momentin mukaan muun kuin päätösvaltaa
12860: käyttävän ylimmän toimielimen kokoonpano on sovittava sellaiseksi, että se vastaa
12861: jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa
12862: saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteelli-
12863: suusperiaatteen mukaisesti.
12864: Maakunnan liitot ovat vuodesta 1994lähtien voineet palkata lääninsuunnitteluyksi-
12865: köissä ammattikokemusta hankkineita henkilöitä. Asia on hoidettu maakunnan
12866: kehittämisrahalla, josta on voitu maksaa korkeintaan vuoden palkkakustannukset
12867: jokaisessa maakunnallisessa liitossa. Vuoden 1995 aikana osa näin siirtyneistä
12868: henkilöistä on saanut vakinaisen työpaikan maakunnan liitoissa.
12869: Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta hyväksyi 11.11.1994 kannanoton
12870: toimenpiteistä aluehallinnon tulosohjauksen kehittämiseksi ja aluehallinnon toimin-
12871: taedellytysten parantamiseksi. Tavoitteeksi kannanotossa asetettiin muun muassa
12872: päätösvallan siirtäminen aluehallinnolle siten, että alueelliset viranomaiset voisivat
12873: päättää kaikista niistä alueelle sijoittuvista hankkeista, joilla ei ole valtakunnallista
12874: merkitystä. Ensi vaiheessa alueellisten viranomaisten päätösvaltaa lisättäisiin siten,
12875: että siihen kuuluvat enintään 10 miljoonan markan hankkeet. Lisäksi kannanottoon
12876: sisältyi lukuisia hallinnonaloittain täsmennettyjä toimenpiteitä. Kannanoton toteu-
12877: tusta koskevan seurannan mukaan varsin monet alueellisten viranomaisten päätös-
12878: vallan lisäämistä koskevat toimenpiteet on toteutettu tai toteutumassa.
12879: Valtion vuoden 1996 talousarvion yleisperusteluissa on yksilöity ministeriöittäin ne
12880: määrärahat, jotka kuuluvat aluekehityslain 6 §:n mukaisesti aluekehitysrahoihin.
12881: Kaikkiaan 25 momenttia on tämän johdosta joko kokonaan tai osittain nimetty
12882: aluekehitysrahoiksi. Niiden yhteismäärä on noin 3,1 mrd markkaa.
12883: Eduskunnan edellyttämä selonteko aluekehityslain tavoitteiden toteutumisesta on
12884: valmisteilla. Selontekoon kuuluu kuvaus alueellisesti tasapainoisen kehityksen
12885: toteutumisesta ja selvitys omaehtoisesta alueellisesta kehityksestä. Hallitus valmis-
12886: telee selonteon syksyn 1996 aikana.
12887: 144                             Sisäasiainministeriö
12888: 
12889: 
12890: Kotikuntalain vaikutukset
12891: HE n:o 10411993 vp.
12892: Hallintovaliokunta
12893:       Eduskunta edellytti 21.12.1993 hallituksen huolehtivan siitä, että uuden ko-
12894:       tikuntalain vaikutuksia muuttoliikkeeseen seurataan mahdollisimman tark-
12895:       kaan heti lain voimaantulosta lukien ja että hallitus ryhtyy, saatuaan luotet-
12896:       tavia tietoja uudistuksen kuntakohtaisista taloudellisista vaikutuksista sa-
12897:       moin kuin uudistuksen vaikutuksista kuntien ja valtion väliseen kustannus-
12898:       tenjakoon, toimenpiteisiin kunnallistaloudellisten menetysten kompensoimi-
12899:       seksi tarvittaessa taannehtivasti.
12900: Sisäasiainministeriö asetti 1.6.1994 työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää 1.6-
12901: 31.12.1994 muuttoliikkeen perusteella lainsäädäntöuudistuksen vaikutukset kuntien
12902: talouteen mainittuna ajanjaksona, arvioida vuodenvaihteen 1994 - 95 väkiluvun
12903: perusteella lainsäädäntöuudistuksen kunnallistaloudelliset vaikutukset vuonna 1995
12904: ja muuttoliikettä koskevien seurantatietojen perusteella uuden lainsäädännön
12905: pitkäaikaisvaikutukset sekä tehdä selvitystensäja arviottensa perusteella tarpeelliset
12906: toimenpide-ehdotukset. Työryhmän määräaika päättyi 30.7.1995.
12907: Työryhmä selvitti kotikuntalain vaikutuksia muuttoliikkeeseen ja kunnassa tilapäi-
12908: sesti asuvien määrään. Selvitysten mukaan vaikutukset jäävät huomattavasti
12909: aiemmin arvioituja vähäisemmiksi. Useissa tapauksissa taloudellista tilannetta
12910: parantavat ja heikentävät tekijät kumoavat toisensa. Selvitysten mukaan lainsäädän-
12911: töuudistus vaikuttaa runsaan 20 miljoonan markan kustannusten siirtymään opiske-
12912: lijoita menettävistä kunnista opiskelijoita vastaanottaviin kuntiin. Tämä JOhtuu
12913: keskiasteen koulutuksen kustannusten siirtymisestä uusille kotikunnille. Uudella
12914: lailla on vaikutuksia myös valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon. Muutto-
12915: liike suuntautuu yleensä alimpien kantokykyluokkien kuntiin, joten valtion maksa-
12916: mat valtionosuudet uusille kotikunnille jäävät aiempaa pienemmiksi. Kertomus-
12917: vuonna voimassa olleen valtionosuusjärjestelmän puitteissa tilanne muuttuu kuntien
12918: tappioksi. Vaikutus on vuositasolla hieman yli 10 miljoonaa markkaa. Kantokyky-
12919: luokituksen poistuttua tätäkään kustannustenjaon muutosvaikutusta ei enää ole.
12920: Asia ei anna aihetta enää toimenpiteisiin.
12921: 
12922: Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminta
12923: HE n:o 12611993 vp.
12924: Valtiovarainvaliokunta
12925:       2) Hyväksyttäessä 16.12.1993 valtion talousarvion vuodelle 1994 eduskunta
12926:       edellytti luvun 26.75 kohdalla, että poliisin, tullilaitoksen ja rajavartiolaitok-
12927:       sen toimintojen tehostamiseksi edelleen yhteistyötä niiden välillä lisätään ja
12928:       että viranomaisten keskinäinen tietojenvaihto ja rekisterien joustava käyttö
12929:       tehdään mahdolliseksi.
12930:       Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy rikollisuuden epäsuotuisan kehi-
12931:       tyksen estämiseksi tarvittaessa nopeisiin toimiin poliisin taloudellisten toi-
12932:       mintaedellytysten turvaamiseksi.
12933: Poliisin, tullilaitoksen ja rajavartiolaitoksen välistä passintarkastuksen ja rajaval-
12934: vonnan yhteistoimintaa on kehitetty vuosina 1993 - 1995 voimakkaasti. Asetus
12935:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                         145
12936: 
12937:      passintarkastajista annettiin 29. joulukuuta 1994. Asetuksen mukaan passintarkas-
12938:      tusviranomaisena toimii rajavartiolaitos ja sen ohella :poliisi. Niillä passintarkastus-
12939:      ja rajanylityspaikoilla, joilla rajavartiolaitos tai poliis1 ei huolehdi passintarkastuk-
12940:      sesta, voi passintarkastusviranomaisena toimia myös tulliviranomainen siten kuin
12941:      sisäasiainministeriö tullilaitosta kuultuaan määrää. Passintarkastuksen yleisvastuu
12942:      on vuoden 1995 alusta lukien siirretty rajavartiolaitokselle.
12943:      Ulkomaalaisten tunnistamisrekisteri ja tarkastuskorttirekisteri on perustettu. Rekis-
12944:      tereistä on säädetty poliisin henkilörekisterilaissa ja -asetuksessa.
12945:      Ulkomaalaisrekisteristä säädetään ulkomaalaisasetuksessa. Viisumirekisteristä ei ole
12946:      säännöksiä. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaisasioiden tietojärjestelmästä on
12947:      annettu 22.12.1994 eduskunnalle. Ehdotus sisälsi säännökset ulkomaalaisrekisteristä
12948:      ja viisumirekisteristä. Eduskunta on vastauksessaan 13.2.1995 ilmoittanut hylän-
12949:      neensä esityksen. Uutta esitystä ei ole vielä annettu uudelle eduskunnalle.
12950: 
12951:      V ainonosuusleikkausten sekä sosiaaliturva- ja verouudistusten yhteisvaikutus
12952:      kuntien talouteen
12953:      HE n:o 158/1993 vp.
12954:      Hallintovaliokunta
12955:              Eduskunta edellytti 8.12.1993, että hallitus tekee pikaisesti selvityksen vuot-
12956:              ta 1994 koskevien valtionosuusleikkausten sekä sosiaaliturva- ja verotusuu-
12957:              distusten yhteisvaikutuksesta kuntien talouteen ja kuntien väliseen tulonja-
12958:              koon sekä ryhtyy toimenpiteisiin mahdollisten vinoutumien korjaamiseksi.
12959:       Vuoden 1994 valtionosuusleikkauksilla ei ollut vaikutuksia kuntien väliseen
12960:       tulonjakoon.
12961:       Kuntien verotulot kasvoivat vuonna 1994 noin 4,5 miljardia markkaa. Kasvussa ei
12962:       ollut alueellisia eroja. Verotulojen kasvu vastaa valtionosuusleikkausten määrää.
12963:       Kuntien vuoden 1994 tilinpäätöstietojen mukaan taloudellisissa vaikeuksissa olevien
12964:       kuntien määrä on vähentynyt.
12965:       Asia ei anna enää aihetta jatkotoimenpiteisiin.
12966: 
12967:       Maaseutupoliittinen selonteko
12968:       Selonteko 2/1993 vp.
12969:       Hallintovaliokunta
12970:              Eduskunta hyväksyi 8.6.1994 hallintovaliokunnan mietinnön hallituksen
12971:              maatalouspoliittisesta selonteosta. V aHokunta edellytti, että hallitus ottaa
12972:              huomioon myös mietinnön liitteenä olevien erityisvaliokuntien lausunnot.
12973:       Eduskunnan vastausta maaseutupoliittiseen selontekoon on käsitelty maaseutupoli-
12974:       tiikan neuvottelukunnassa,joka on valtioneuvoston asettamaja sisäasiainministeriön
12975:       nimittämä eri hallinnonalan edustajista koottu maaseutupoliittinen yhteistyöelin.
12976:       Kooste eduskunnan vastauksesta on 11.10.1994 lähetetty tiedoksi ja toimenpiteitä
12977:       varten niille ministeriöille ja organisaatioille, joille neuvottelukunta katsoi eduskun-
12978:       nan edellyttämien jatkotoimien kuuluvan.
12979: 
12980: 19 360228Y
12981: 146                             Sisäasiainministeriö
12982: 
12983: Valmistelu jatkuu maaseutupolitiikan yhteistyöryhmissä ja sen alaisissa teemaryh-
12984: missä.
12985: 
12986: Julkisuus- ja salassapitosäännösten uudistaminen sekä poliisimies- käsitteen
12987: korvaaminen
12988: HE n:o 5711994 vp.
12989: Hallintovaliokunta
12990:       Eduskunta edellytti 17.2.1995 hallituksen ryhtyvän pikaisesti toimenpiteisiin
12991:       julkisuus- ja salassapitosäännösten uudistamiseksi, jolloin määritellään ko-
12992:       konaistarkastelun perusteella kriteerit viranomaisten oikeudelle saada tietoja
12993:       toisilta viranomaisilta ja muilta tahoilta ottaen samalla huomioon yksityisyy-
12994:       den suojaan liittyvät kysymykset sekä keinot tiedon luovuttamiseen ja salas-
12995:       sapitoon liittyvien kollisiotilanteiden ratkaisemiseen.
12996:       Eduskunta edellytti, että poliisia koskeva lainsäädäntö uusitaan siten, että
12997:       käsitteen "poliisimies" sijasta käytetään sanaa "poliisi".
12998: Tasavallan Presidentti antoi 7.4.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
12999: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
13000: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi viranomaisten asiakirjojen julkisuudesta ja
13001: siihen liittyviksi laeiksi on valmisteltavana oikeusministeriössä. Tarkoituksena on,
13002: että esitys annetaan eduskunnalle kuluvan vuoden aikana. Esityksessä on tarkoitus
13003: ottaa lakiin viranomaisten asiakirjojen julkisuudesta säännökset niistä yleisistä
13004: perusteista, joiden nojalla salassapidettäviä tietoja voidaan luovuttaa toiselle
13005: viranomaiselle, minkä lisäksi esitykseen sisällytetään ehdotukset eri hallinnonalojen
13006: tietojen luovuttamista koskevien erityissäännösten muuttamisesta.
13007: Poliisilain hyväksymisen jälkeen on tullut voimaan perusoikeusuudistus, joka on
13008: otettava huomioon tehtäessä poikkeuksia yksityiselämän suojaamiseksi säädetyistä
13009: salassapitosäännöksistä.
13010: Poliisimies -käsitteen muuttaminen poliisilainsäädäntöön ja lukuisiin muihin
13011: säännöksiin edellyttää laajaa selvitystä. Selvitystä ei ole vielä tehty. Tarkoituksen-
13012: mukaisinta on toteuttaa uudistus siinä yhteydessä, kun poliisilakia seuraavan kerran
13013: joudutaan muuttamaan. Poliisin toimintaedellytysten turvaaminen lisääntyvän
13014: huumerikollisuuden torjumiseksi edellyttänee lähiaikoina poliisin valtuuksien
13015: tarkistamista.
13016: 
13017: Huumepoliisiyksikkö
13018: HE 15211994 vp
13019: Valtiovarainvaliokunta
13020:       2) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
13021:       edellytti luvun 26.75 kohdalla, että hallitus selvittää erillisen huumepolii-
13022:       siyksikön muodostamistarpeen.
13023: Poliisin huumausainerikollisuuden selvittämiseen ja valvontaan liittyvät yksiköt
13024: ovat jo pitkään painottaneet toimintaansa suurten huumausaine-erien paljastamiseen
13025: ja sitä kautta tarjonnan rajoittamiseen. Viime vuosina poliisi on painottanut
13026: aikaisempaa enemmän huumausainerikollisuuteen liittyvää kenttävalvontaa etenkin
13027:                        1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                         147
13028: 
13029: Helsingissä ja eräissä muissa suurimmissa kaupungeissa. Tämä on tapahtunut
13030: siirtämällä huumeiden käyttäjätason valvontaa entistä enemmän järjestyspoliisille.
13031: Tavoitteena on huumausaineiden kysynnän vähentäminen.
13032: Lähipoliisitoiminnassa, joka on otettu poliisin keskeisimmäksi tulevaisuuden
13033: toimintamuodoksi, poliisin toiminnan painopistettä siirretään jo tapahtuneista
13034: rikoksista kohti ennakoivaa ja aloitteellista toimintaa siten, että rikoksia ja häiriöitä
13035: estetään ennakolta vaikuttamalla niiden taustalla oleviin syihin. Lähipoliisitoimin-
13036: nan kohteina ovat erityisesti nuoret. Toiminnan odotetaan vaikuttavan torjuvasti
13037: myös huumerikollisuuteen.
13038: Vuoden 1995 aikana on käynnistetty toimenpiteet toimikunnan asettamiseksi, jonka
13039: tehtävänä olisi laatia pikaisesti hallituksen toimenpideohjelma huumeiden leviämi-
13040: sen ja käytön estämiseksi. Eri ministeriöiden tehtävänä olisi toimenpideohjelman
13041: hyväksymisen jälkeen käynnistää omalta osaltaan huumerikollisuuden torjuntastra-
13042: tegioiden laatiminen.
13043: 
13044: Poliisin toimintavalmiuden turvaaminen
13045: HE 15211994 vp
13046: Valtiovarainvaliokunta
13047:       3) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
13048:       edellytti momentin 26.75.21 kohdalla, että poliisin toimintavalmius erityi-
13049:       sesti pääkaupunkiseudulla ja muissa eteläisissä kaupungeissa turvataan
13050:       osoittamalla mahdolliset lisäresurssit tälle alueelle.
13051: Poliisitoimen henkilöstöresursseja on vuonna 1995 sijoitettu uudelleen siten, että
13052: Uudenmaan lääniin on siirretty muualta poliisitoimesta 70 virkaa. Sen lisäksi
13053: sisäasiainministeriö on edellyttänyt, että yhteistoimintaa Helsingin poliisilaitoksen
13054: ja muiden Uudenmaan läänin poliisipiirien välillä tehostetaan siten, että henkilöstön
13055: työpanos saadaan mahdollisimman tarkoituksenmukaiseen käyttöön.
13056: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
13057: 
13058: Kuntalain vaikutusten seuranta
13059: HE 19211995 vp ja toivomusaloite 20811991 vp
13060: Hallintovaliokunta
13061:       Eduskunta edellytti 10.2.1995 hallituksen antavan eduskunnalle selonteon
13062:       uuden kuntalain soveltamisen vaikutuksista kuntien hallintoon ja toimintaan
13063:       sekä muista lain soveltamiseen liittyvistä esiin tulleista kysymyksistä vuo-
13064:       den 1999 loppuun mennessä.
13065:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että ongelmallisina pidet-
13066:       tävistä rikosoikeudellista seuraamusjärjestelmää täydentävistä kunnallisista
13067:       järjestyssäännöistä luovutaan mahdollisimman pian kokonaan ja että järjes-
13068:       tyssääntöjä vastaavat tarpeelliset normit, joiden rikkomisesta saattaa seurata
13069:       rangaistus, otetaan lakitasoiseen säädökseen.
13070:       Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että tarkkaan seurataan
13071:       vaalikelpoisuutta ja esteellisyyttä koskevien säännösten soveltamista ja että
13072: 148                             Sisäasiainministeriö
13073: 
13074:       ryhdytään tarvittaessa lisätoimenpiteisiin kunnallishallinnon uskottavuuden
13075:       turvaamiseksi.
13076:       Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että pikaisesti valmistel-
13077:       laan, mahdollisuuksien mukaan kolmikantaisesti, lakiehdotus ainakin kun-
13078:       nan viranhaltijoiden irtisanomisperusteista ja muusta palvelussuhdeturvasta.
13079:       Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että pikaisesti ja olennai-
13080:       sesti helpotetaan erityisesti KHT- ja HTM -tilintarkastajien mahdollisuutta
13081:       päästä JHTT-tutkintoon sekä että ryhdytään toimenpiteisiin yhteen tilintar-
13082:       kastajatutkintoon siirtymiseksi julkisyhteisöjen ja yksityisoikeudellisten yh-
13083:       teisöJen tilintarkastuksessa.
13084: Tasavallan Presidentti antoi 17.3.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
13085: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
13086: Kunnallisten järjestyssääntöjen rangaistusseuraamuksen sisältävien normien siirtä-
13087: mistä lakitasoiseen säännökseen on pidettävä välttämättömänä. Sisäasiainministe-
13088: riössä valmisteilla olevista mittavista uudistushankkeista johtuen, muun muassa
13089: paikallishallintouudistuksen toteuttaminen ja Schengen sopimukseen valmistautumi-
13090: nen, ei asiaa ole vielä voitu ottaa valmisteluun. Tarkoituksena on käynnistää
13091: kyseisen lainsäädännön valmistelu vuoden 1997 aikana.
13092: Vuoden 1995 aikana on tullut esille tarve tarkistaa kuntalain 25 §:n 1 momentin
13093: säännöstä kunnanjohtajan irtisanomisperusteista eduskunnan oikeusasiamiehen
13094: katsottua, ettei säännös ilmeisesti ole sopusoinnussa työnantajan toimesta tapahtu-
13095: vaa palvelussuhteen päättymistä koskevan Kansainvälisen työjärjestön (ILO)
13096: yleissopimuksen kanssa. Asiaa koskeva hallituksen esitys on annettu 22.12.1995.
13097: Vaalikelpoisuutta koskevien uusien säännösten soveltamisesta annettavista suosi-
13098: tuksista on neuvoteltu Kuntaliiton kanssa, jonka tarkoituksena on antaa suositus
13099: hyvissä ajoin huomioonotettavaksi ehdokasasettelussa.
13100: Sisäasiainministeriön kolmikantaperiaatteella asettama työryhmä on tehnyt
13101: 31.10.1995 ehdotuksen hallituksen esitykseksi kunnallisten viranhaltijoiden palve-
13102: lussuhdeturvaa koskevaksi lainsäädännöksi. Työryhmän ehdotus on lausunnolla ja
13103: valmistelua jatketaan.
13104: Valtiovarainministeriössä selvitetään JHTT-järjestelmän kehittämistä, missä
13105: yhteydessä tutkinnon pätevyysvaatimukset tulevat esiin. Kyseinen asia liittyy osana
13106: tähän selvitystyöhön samoin kuin vireillä olevaan hankkeeseen KHT-, HTM- ja
13107: JHTT-tilintarkastusjärjestelmien yhteensovittamisesta. Parhaillaan selvitetään
13108: tarvetta ja mahdollisuuksia yhteen tilintarkastajatutkintoon siirtymiseksi tilintarkas-
13109: tusjärjestelmien yhtenäistämistyöryhmä 1994:n muistiossa esitetyltä pohjalta.
13110: 
13111: Ulkomaalaishallinto
13112: HE 21911994 vp
13113: Hallintovaliokunta
13114:       Eduskunta edellytti 18.11.1994, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpitei-
13115:       siin, joilla kootaan hajanainen ulkomaalaishallinto yhteen sisäasiainministe-
13116:       riön hallinnonalalle.
13117: Tasavallan Presidentti antoi 3.2.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
13118: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
13119:                          1996 vp   Hallituksen kertomus 1995                       149
13120: 
13121: Sisäasiainministeriö on asettanut 18.10.1995 toimikunnan, jonka tehtävänä on laatia
13122: hallitukselle ulkomaalais- ja pakolaispoliittinen ohjelma. Toimikunnan tulee myös
13123: arvioida nykyistä toimivaltajakoaja selvittää, onko toimivaltaa perusteltua nykyistä
13124: enempää koota.
13125: 
13126: Veikkaus- ja raha-mpajaisten voittovarat
13127: HE 27411994 vp
13128: Hallintovaliokunta
13129: 
13130:       Eduskunta edellytti 21.2.1994 hallituksen selvittävän, onko perusteltua sää-
13131:       tää Oy Veikkaus Ab:n rahapelitoiminnan ylijäämän jakosuhteista edunsaa-
13132:       jatahojen kesken asetuksen sijasta lailla.
13133:       Eduskunta edellytti hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin Oy Veikkaus Ab:n
13134:       rahapelitoiminnan ylijäämän jakamiseksi pitäen tavoitteena, että urheilu- ja
13135:       liikuntakasvatuksen tukemiseen osoitetaan vuosittain 36,6 prosenttia.
13136: Päätettäessä vuosittain valtion talousarviosta eduskunta samalla hyväksyy veikkaus-
13137: voittovarojen jaon. Eduskunnan päätös on toteutettu muuttamalla vastaavasti raha-
13138: arpa- ja veikkauspelien ylijäämän käyttämisestä annettua asetusta väliaikaisesti.
13139: Veikkausvoittovarojenjakosuhde on vuosittain näin tullut eduskunnan päätettäväksi
13140: eikä säädöstasolla siten ole ollut vaikutusta jakosuhteeseen. Opetusministeriö on
13141: selvittänyt kysymystä siitä, tulisiko jakosuhteista säätää asetuksen sijasta lailla.
13142: Selvityksen mukaan veikkausvoittovarojen edunsaajien etu on, että valtiovalta
13143: turvaa näiden varojen ohjautumisen urheilun, liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen
13144: ja nuorisokasvatustyön tukemiseen. Välttämätöntä on, että varojen jakaminen on
13145: parlamentaarisesti ohjattua ja avointa ja että varojen suuntaaminen on tavoitteellista.
13146: Tämä ei kuitenkaan edellytä, että varojen jakosuhteita tulisi säätää lailla. Mainitut
13147: tavoitteet voidaan helpoimmin saavuttaakehittämällä nykyjärjestelmää vuosittaisten
13148: tulo- ja menokehysten valmistelussa valtioneuvoston tasolla.
13149: Veikkaus- ja raha-arpajaisten voittovaroja on vuosina 1992 - 1995 julkisen talouden
13150: tasapainon parantamiseksi jouduttu siirtämään lakisääteisten menojen rahoittami-
13151: seen. Opetusministeriön tarkoituksena on palata aiempaan käytäntöön, jonka
13152: mukaan urheilu- ja liikuntakasvatuksen tukemiseen osoitetaan 36,6 prosenttia
13153: ylijäämästä, valtion taloudellisen tilanteen sen salliessa.
13154: Seuraavissa kertomuksissa asiaa käsitellään opetusministeriön hallinnonalan
13155: kohdalla.
13156: 
13157: Pelitoimintojen haitat
13158: HE 27511994 vp
13159: Hallintovaliokunta
13160:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että muun muassa pelitoi-
13161:       mintojen haittojen torjumiseksi seurataan kokonaisvaltaisesti uuden lainsää-
13162:       dännön toimeenpanoa ja soveltamista sekä siitä, että ryhdytään tarpeellisiin
13163:       toimenpiteisiin havaittujen epäkohtien poistamiseksi.
13164: Tasavallan Presidentti antoi 10.2.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
13165: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
13166: 150                            Sisäasiainministeriö
13167: 
13168: Viihdelaitelain (164/95) 9 §:n mukaisesti sisäasiainministeriön yhteydessä toimii
13169: viihdelaitelautakunta, jonka tehtävänä on seurata viihdelaitealan kehitystä ja antaa
13170: lausuntoja:
13171: 1) viihdelaitteen avulla käytettävistä video- ja ohjelmapeleistä;
13172: 2) viihdelaitteen sijoittamisesta;
13173: 3) viihdelaitteen käyttöturvallisuudesta ja teknisistä ominaisuuksista; sekä
13174: 4) muista viihdelaitetoimintaan liittyvistä seikoista.
13175: Lautakunnan toimikausi on kolme vuotta. Lautakunta on asetettu sisäasiainministe-
13176: riön päätöksellä 19.10.1995.
13177: Viihdelaitelautakunnan tehtävänä on seurata viihdelaitealan kehitystä. Näin sen
13178: tulee myös seurata siitä mahdollisesti aiheutuvia haittoja ja tehdä tarvittaessa
13179: esityksiä lainsäädännön muuttamiseksi tältä osin.
13180: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
13181: 
13182: V aitioimisalan koulutus
13183: HE 5011995 vp
13184: Hallintovaliokunta
13185:       Eduskunta edellytti 19.10.1995 hallituksen huolehtivan siitä, että ensi tilassa
13186:       ryhdytään toimenpiteisiin vartioimisalan koulutuksen kehittämiseksi ja uu-
13187:       distamiseksi varsinkin varsinaisia vartiointitehtäviä hoitavien henkilöiden
13188:       osalta.
13189: Tasavallan Presidentti antoi 24.11.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
13190: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
13191: Ammattitutkintolaki (306/94) ja sitä täydentävä ammattitutkintoasetus (308/94)
13192: tulivat voimaan 1.5.1994. Niiden mukaan perustutkintoja, ammattitutkintoja ja
13193: erikoisammattitutkintoja voidaan suorittaa tiedon hankkimistavasta riippumatta.
13194: Opetushallituksen yhteydessä toimii turvallisuusalan koulutustoimikunta (toimikausi
13195: 15.1.1995 - 31.7.1997), joka on valmistellut turvallisuusalan tutkintorakenteen ja
13196: tutkintojen perusteet. Opetushallitus on vahvistanut 30.11.1995 vartijan ammattitut-
13197: kinnon perusteet 1.1.1996 alkaen. Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnon
13198: perusteet on tarkoitus määritellä 29.2.1996 mennessä.
13199: Opetushallitus on asettanut 2.1.1996 turvallisuusalan tutkintotoimikunnan. Toimi-
13200: kunnan toimikausi on 2.1.1996-31.7.1998. Toimikunta tulee tekemään sopimukset
13201: tutkintojen vastaanottamisesta ammatillista koulutusta järjestävien oppilaitosten ja
13202: muiden tarvittavan asiantuntemuksen omaavien laitosten kanssa.
13203: Uuden järjestelmän mukaisia tutkintoja voitaneen vastaanottaa syksyllä 1996
13204: tarvittavien säädösmuutosten jälkeen.
13205: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
13206:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      151
13207: 
13208: 
13209: 
13210: 
13211:                            Puolustusministeriö
13212: Sotilaseläkejäijestelmän uudistaminen
13213: HE n:o 5711991 vp.
13214: Valtiovarainvaliokunta
13215:       3) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoarvion
13216:       vuodelle 1992 eduskunta edellytti pääluokan 27 perusteluissa, että soti-
13217:       laseläkejärjestelmää kehitettäessä otetaan huomioon puolustusjärjestel-
13218:       mämme erityistarpeiden lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös puolustus-
13219:       voimien palkkaus- ja virkarakenteen kehittämisen tavoitteet. Sotilaseläkejär-
13220:       jestelmästä tehtävään selvitystyöhön tulee varata riittävä aika.
13221: Upseereiden ja opistoupseereiden osalta sotilaseläkejärjestelmää uudistettiin vuoden
13222: 1992 jälkeen palvelukseen tulleiden osalta valtion eläkelain (1600/92) muutoksella
13223: 1.1.1993 lukien sekä ennen vuotta 1993 palveluksessa olleiden osalta valtion
13224: eläkelain muutoksella (638/92), joka tuli voimaan 1.1.1995.
13225: Erikoisupseereita lukuunottamatta puolustusvoimien muiden henkilöstöryhmien
13226: osalta eläkejärjestelmät on yhtenäistetty.
13227: Sotilaseläkejärjestelmän muutoksiin liittyen pääesikunnan päällikön asettama
13228: työryhmä on selvittanyt upseereiden ja opistoupseereiden virka- ja tehtävärakenteen
13229: kehittämistarpeita sekä mahdollisuuksia kompensoida muita puolustusvoimien
13230: henkilöstöryhmiä suurempi eläkeiän nousu palkkauksessa. Upseereiden osalta
13231: virkajärjestelmän muutoksista nuorempien upseereiden osalta on päästy sopimuk-
13232: seen, jonka seurauksena upseerin virkoihin valmistuvien peruspalkkaus on noussut
13233: eri toimenpiteiden johdosta kaikkiaan viidellä J?alkkausluokalla viimeisten kahden
13234: vuoden aikana. Opistoupseereiden osalta päästiin 29.1.1996 sopimukseen virkajär-
13235: jestelmän muutoksista. Nuorimpien opistoupseerien palkkausta tarkistettiin 1.1.1996
13236: lukien ja opistoupseerien koko virkajärjestelmä uudistettiin 1.4.1996 lukien.
13237: 
13238: Rauhanturvaamistoiminta
13239: Kertomus n:o 411991 vp.
13240: Puolustusvaliokunta
13241:       3) Eduskunta hyväksyi 4.6.1992 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
13242:       liitteenä olevassa lausunnossa puolustusvaliokunta totesi mm.:
13243:       Rauhanturvaamishenkilöstön rekrytointi
13244:       Puolustusvaliokunta on vuoden 1987 hallituksen kertomuksesta perustuslaki-
13245:       valiokunnalle antamassaan lausunnossa (PuVL 1/1989) todennut, että YK-
13246:       rauhanturvaamishenkilöstön valintojen päämääränä on taata mahdollisimman
13247:       korkeatasoisen henkilöstön saatavuus rauhanturvaamistehtäviin.
13248:       Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rauhanturvaamistehtäviin hakeutu-
13249:       van, kelpoisuusehdot täyttävän ammattihenkilöstön määrä laskee huolestut-
13250:       tavalla tavalla. Työllisyystilanteen heikentyminen ei ole lisännyt hyväksytty-
13251:       jen hakemusten määrää. Kun 1980-luvulla hakijoista hylättiin noin 50 %, on
13252: 152                            Puolustusministeriö
13253: 
13254:       hylkäysprosentti viimeisen puolentoista vuoden aikana noussut yli 60:n ja
13255:       oli toukokuun 1991 hakukierroksella jo yli 67.
13256:       Valiokunta pitää todennäköisenä, että hylättyjen hakemusten määrän kasvu
13257:       on merkki rauhanturvaamistehtävien taloudellisen houkuttavuuden vähene-
13258:       misestä. Rekrytointitilanteen huononeminen osoittaa, että nyk~isellä palk-
13259:       kauksella ei onnistuta houkuttelemaan riittävästi päteviä hakijoita näihin
13260:       tehtäviin.
13261:       Merkittävä ongelma ammattihenkilöstön rekrytoinnissa on myös työsuhde-
13262:       turvan puuttuminen. Ainoastaan valtion palveluksessa olevat säilyttävät pal-
13263:       velussuhteensa. V aliakunnan saaman selvityksen mukaan vuosittain arviolta
13264:       100 kunnan ja 500 yksityisen palveluksesta lähtevää henkilöä joutuu ir-
13265:       tisanoutumaan tehtävistään.
13266:       Tilanteen korjaamisessa valiokunta kiinnittää huomiota puolustusministeriön
13267:       keväällä 1991 asettaman ja 31.5.1991 mietintönsä jättäneen työryhmän kan-
13268:       nanottoihin erityisesti siltä osin kuin ne koskevat palkkausjärjestelmän uu-
13269:       distamista, valvontajoukoissa palveleville maksettavia päivärahoja, lomara-
13270:       haa ja lomakorvausta sekä työsuhdeturvaa.
13271:       Rauhanturvaamishenkilöstön palvelussuhteen ehtojen kehittäminen
13272:       Rauhanturvaamishenkilöstön palkkausjärjestelmä perustuu palvelusarvoittain
13273:       vahvistettuihin palkkausluokkiin. Valvontajoukkojen palvelusarvot määrää
13274:       tosiasiassa YK:n keskusorganisaatio. Tämä on johtanut useissa tapauksissa
13275:       eri operaatioissa rinnasteisissa tehtävissä olevan henkilöstön palkkaukselli-
13276:       seen eriarvoisuuteen.
13277:       Myös rauhanturvaamishenkilöstön työ- ja vapaa-aikajärjestelyt pohjautuvat
13278:       YK-organisaation antamiin määräyksiin. Rauhanturvaamishenkilöstöllä ei
13279:       palvelussuhteen perusteella ole oikeutta vuosilomalain mukaiseen vuosilo-
13280:       maan, lomakorvaukseen eikä lomarahaan.
13281:       Valiokunta edellyttää rauhanturvaamishenkilöstön palkkausjärjestelmän uu-
13282:       distamista vaiheittain siten, että valvontajoukkojen henkilöstön palkkaus
13283:       määräytyisi kunkin rauhanturvaajan tehtävän eikä asianomaisen palvelusar-
13284:       von perusteella. YK-tehtävään liittyvät poikkeukselliset olosuhteet, epäta-
13285:       vanomaiset työjärjestelyt ja tehtävien vaarallisuus tulee kompensoida suo-
13286:       raan ansiotasossa erityisesti alimpien tehtävien osalta.
13287:       Rauhanturvaamishenkilöstölle maksettavan päivärahan tarkoituksena on
13288:       muodostaa kokonaisansian osa, jolla rauhanturvaamistehtävän erityisluonne,
13289:       poikkeukselliset olosuhteet ja ulkomaantyöstä aiheutuvat erityiset kulut
13290:       kompensoidaan henkilöstölle. Saadun selvityksen perusteella juuri päivära-
13291:       han tason oikealla määrittämisellä voidaan todennäköisesti lisätä YK-tehtä-
13292:       viin sopivien hakeutujien määrää- varsinkin, kun päivärahaa ei ole korotet-
13293:       tu vuoden 1987 jälkeen.
13294:       Valiokunta pitää asianmukaisena, että valtion palveluksessa olevien lomara-
13295:       ha määräytyisi rauhanturvaamispalveluksessa maksettavan palkan perusteel-
13296:       la. Niille, joiden taustapalvelussuhteen työnantajana on joku muu kuin val-
13297:       tio, lomakorvaus maksettaisiin vuosilomalain mukaan.
13298:       Työsuhdeturva tulisi valiokunnan käsityksen mukaan niin ikään lisäämään
13299:       YK-palvelukseen hakeutuvien määrää nykyisestään. Lakisääteinen työsuhde-
13300:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      153
13301: 
13302:              turva tulee ulottaa koskemaan yksityisten työnantajien palveluksesta rauhan-
13303:              turvatehtäviin tulevia henkilöitä.
13304:              Muuttoautomääräykset
13305:              Yhä useammassa tapauksessa on YK-rauhanturvaamistehtävissä toimivan
13306:              henkilöstön palkkauksessa olevien puutteiden vuoksi todelliseksi lisäpalkak-
13307:              si muodostunut verottoman auton tuontimahdollisuus. Näitä ns. muuttoauto-
13308:              ja koskevat useita vuosia esillä olleet lainmuutoshankkeet ja tulkintalinjojen
13309:              äkilliset muutokset ovat aiheuttaneet epätietoisuutta, joka todennäköisesti
13310:              osaltaan vähentää ammattihenkilöstön hakemusten määrää. VaHokunta ei
13311:              hyväksy pyrkimyksiä heikentää YK-rauhanturvaamishenkilöstön edellytyk-
13312:              siä muuttoauton hankintaan ja edellyttää, että näitä koskevat mahdolliset
13313:              muutokset kytketään po. henkilöstön palkkausjärjestelmän kokonaisuudis-
13314:              tukseen.
13315:       Reserviläishenkilöstön osalta rauhanturvaamistehtävään hakeutuvan, kelpoisuuseh-
13316:       dot täyttävän miespuolisen ammattihenkilöstön määrä on kertomusvuoden aikana
13317:       laskenut edelleen. Rauhanturvaamistehtävään on kertomusvuonna hakeutunut
13318:       yhteensä 7 085 henkilöä, joista 5 731 miehiä ja 1 354 naisia. Vuoteen 1994
13319:       verrattuna hakijamäärä on laskenut yhteensä yli 2 600:lla eli miesten osalta
13320:       1 691:llä ja naisten osalta 920:llä. Miesten osalta hakijamäärä on näin ollen
13321:       laskenut edelliseen vuoteen verrattuna 22 %:lla.
13322:       Myös kantahenkilökunnan irrottaminen YK-palvelukseen on vaikeutunut. Hakeutu-
13323:       minen upseerien ja opistoupseerien tehtäviin on vähentynyt niin, että tehtävien
13324:       täyttäminen on aikaisempaan nähden selvästi vaikeampaa. Hakijamäärät erityisesti
13325:       majurin ja sitä ylempiin tehtäviin sekä eräisiin opistoupseerien tehtäviin on vähen-
13326:       tynyt.
13327:       Puolustusministeriön asettama työryhmä on arvioinut jo vuonna 1991, että hakija-
13328:       määrän lasku johtuu todennäköisesti rauhanturvaamistehtävän taloudellisen houkut-
13329:       tavuuden vähenemisestä. Koska rauhanturvaoperaatiot toimivat aina kriisialueilla,
13330:       rauhanturvaamistehtävästä saatavat ansiot tulisi mitoittaa tehtävien vaativuuden ja
13331:       vaarallisuuden mukaan. Niiden tulisi lisäksi vastata vastaavissa ammateissa Suo-
13332:       messa palvelevan henkilöstön palkkausta. On lisäksi huomattava, että vaikka
13333:       rauhanturvaamistyö edellyttää pitkiä työjaksoja ja jatkuvaa päivystystä sekä
13334:       vuorotyön luonteista työrytmiä, kenellekään rauhanturvaajalle ei makseta mitään
13335:       ylityö- tai varallaolokorvauksia.
13336:       Kertomusvuoden aikana on korotettu Libanonissa palvelevan henkilöstön päiväraha
13337:       samalle tasolle Makedoniassa palvelevan henkilöstön kanssa. Korotus merkitsi 450
13338:       markan korotusta verovapaaseen J?äivärahaan kuukaudessa. Alimpien tehtävien
13339:       palkkausta tullaan tarkistamaan kru.kissa operaatioissa vuoden 1996 alusta alkaen.
13340:       Bosnia-operaation osalta on päätetty erillisen 100 markan erityispäivärahan maksa-
13341:       misesta palvelusalueella. Rauhanturvaamislain muutoksella (1465/95) saatiin myös
13342:       muille kuin valtiolla taustapalvelussuhteessa oleville vuosilomalain (272173)
13343:       mukainen lomakorvaus.
13344:       Puolustusministeriö on lisäksi käynnistänyt selvitystyön, jonka tarkoituksena on
13345:       selvittää hallinnonalan henkilöstön käyttö ulkomaanpalveluksessa siinä noudatetta-
13346:       vine palvelussuhteen ehtoineen, palvelussuhteen sääntelyjärjestelmä sekä näihin
13347:       liittyvät kehittämistarpeet. Tämän selvitystyön yhteydessä selvitetään myös mahdol-
13348:       lisuudet siirtyä tehtäväkohtaiseen palkkaukseen suomalaisissarauhanturvajoukoissa.
13349: 
13350: 
13351: 20 360228Y
13352: 154                            Puolustusministeriö
13353: 
13354: 
13355: V aruskuntia ja joukko-osastoja
13356: koskeva kehittämisohjelma
13357: 
13358: HE n:o 12211992 vp.
13359: Valtiovarainvaliokunta
13360:       6) Hyväksyessään 14. päivänä tammikuuta 1993 valtion talousarvion vuo-
13361:       delle 1993 eduskunta edellytti pääluokan 27 kohdalla, että puolustusministe-
13362:       riössä laaditun puolustusvoimien joukko-osastoja, laitoksia ja varuskuntia
13363:       koskevan selvityksen perusteella mahdollisesti tehtävät säästöpäätökset pe-
13364:       rustuvat kokonaistarkasteluun, jossa ratkaisujen kustannukset on yksityis-
13365:       kohtaisesti analysoitu ja otettu toiminnalliset näkökohdat huomioon.
13366: Puolustushallinnon rauhan ajan rationalisointi- ja kehittämisohjelma, joka perustuu
13367: kokonaistarkasteluunja yksityiskohtaiseen kustannusten analysointiin, hyväksyttiin
13368: huhtikuussa 1994 usean vuoden valmistelun jälkeen. Ohjelman avulla varmistetaan
13369: sekä kehittämis- että supistamistoimenpiteiden oikea kohdentaminen. Ohjelmassa
13370: kiinnitetään valmiudellisten näkökohtien ohella erityistä huomiota organisaation
13371: toimivuuden ja taloudellisuuden kehittämiseen.
13372: Vuonna 1995 on tehty päätökset lähes kaikista rationalisointi- ja kehittämisohjel-
13373: man toteuttamiseen liittyvistä toimenpiteistä.
13374: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
13375: 
13376: Puolustusvoimien työ- ja asumisolosuhteet
13377: 
13378: Kertomus 811992 vp.
13379: Puolustusvaliokunta
13380:       3) Eduskunta hyväksyi 10.6.1993 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
13381:       liitteenä olevassa lausunnossa puolustusvaliokunta lausuu mm.:
13382:       Puolustusvaliokunta on mm. vuonna 1988 antamassaan lausunnossa halli-
13383:       tuksen kertomuksesta kiinnittänyt huomiota puolustusvoimien työ- ja asu-
13384:       misolosuhteisiin. Se totesi puutteita esimerkiksi kouluttajien työ- ja henki-
13385:       löstötiloissa, varusmiesten peseytymis- ja wc-tiloissa, huoltamoissa, korjaa-
13386:       maissa, varastoissa yms. Ongelmallisimpana se piti tilannetta Etelä-Suomen
13387:       vanhoissa varuskunnissa, joissa rakennusten ikä on korkea. Valiokunta veto-
13388:       si tässä yhteydessä myös työturvallisuuslakiin ja vaati, että puolustusvoi-
13389:       mien työolosuhteiden tulisi vastata lain vaatimuksia. Samalla valiokunta
13390:       edellytti, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin epäkohtien poistami-
13391:       seksi.
13392:       Eduskunnan oikeusasiamies on niin ikään useassa yhteydessä kiinnittänyt
13393:       huomiota varuskuntien heikkoon kuntoon, viimeksi vuoden 1991 toiminnas-
13394:       ta antamassaan kertomuksessa. Erityisesti hän totesi majoitusolosuhteiden
13395:       olevan ala-arvoiset: peruskorjaamattomat kasarmit ovat usein kylmiä ja ve-
13396:       toisia, peseytymistilat ovat liian pienet ja suihkujen määrä usein täysin riit-
13397:       tämätön. Myös kouluttajien sosiaali- ja työtilat ovat puutteelliset.
13398:       Myös työsuojeluviranomaiset ovat joutuneet puuttumaan varuskuntien tilois-
13399:       sa esiintyviin puutteisiin. Työsuojelupiirit ovat vuosien 1990 - 92 aikana
13400:       tehneet puolustushallinnon työpaikoille koko maassa 270 työsuojelutarkas-
13401:                  1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                         155
13402: 
13403: tusta. Tarkastuksissa havaitut pääasialliset rakenteelliset ongelmat ovat joh-
13404: tuneet siitä, että erilaisia varasto- ja luolasto- ym. tiloja on otettu sellaiseen
13405: käyttöön, johon ne eivät ole suunniteltuja. Työpaikoissa korostuvat puutteet
13406: ilmanvaihdossa, lämpötiloissa, kulkuteissä ja poistumisteissä. Tilat ovat
13407: usein myös maan alla ja ikkunattomia. Rakennukset ovat monessa kohdin
13408: niin huonokuntoisia, että niiden kunnossapito ei onnistu vuosikorjaustyyp-
13409: pisenä, vaan niihin tulisi tehdä peruskorjauksia. Työsuojeluviranomaiset kat-
13410: sovat myös varikoiden työolosuhteiden parantamisen olevan jäljessä aika-
13411: taulusta.
13412: Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ongelmana puolustushallinnolla
13413: ovat edelleen Etelä-Suomen vanhat punatiiliset varuskunnat, joissa raken-
13414: nukset ovat tasoltaan ja käytettävyydeltään jääneet yhteiskunnan muusta
13415: kehityksestä jälkeen. Myös 1950- 60 -luvulla rakennetut varuskunnat tule-
13416: vat lähivuosina edellyttämään mittavia peruskorjauksia. Uudistuvat ase- ja
13417: koulutusjärjestelmät edellyttävät myös rakennusten käyttötarkoitusten muu-
13418: toksia.
13419: Puolustusministeriö on vahvistanut kasarmitiloja koskevat normit, joita on
13420: noudatettu niissä tapauksissa, joissa kasarmit on peruskorjattu. Samoin on
13421: vahvistettu normit, jotka koskevat henkilökunnan sosiaali- ja lepotiloja ka-
13422: sarmirakennuksissa. Normit ovat antaneet hallinnolle perusteita korjaustöi-
13423: den suunnitteluun siten, että tilat korjattuina mahdollisimman hyvin vastaisi-
13424: vat nykyajan vaatimuksia.
13425: Valtiontalouden säästötoimien nimissä puolustusministeriön hallinnonalalla
13426: on aloitettu selvitystyö, jossa pyritään tiivistämään organisaatiota. Tämä
13427: merkitsee mm. sitä, että joistakin toimintayksiköistä ja varuskunnista joudu-
13428: taan lähivuosina luopumaan. Puolustusvoimilla ei toistaiseksi ole pitävää
13429: suunnitelmaa supistettavista tai lakkautettavista yksiköistä.
13430: Valiokunnan pyynnöstä puolustusministeriössä on laadittu luettelo niistä
13431: hallinnonalan rakennushankkeista, jotka voitaisiin aloittaa nopeasti ja joilla
13432: voitaisiin välittömästi parantaa heikkoa työllisyystilannetta. Hankkeet liitty-
13433: vät pääosin varusmiesten viihtyvyyden ja koulutusolosuhteiden parantami-
13434: seen.
13435: Puolustusvaliokunta näkee varuskuntien rakennusten kunnosta huolehtimisen
13436: välttämättömäksi ja hyödylliseksi monestakin eri syystä. Inhimilliseltä kan-
13437: nalta katsoen ei voi olla mitenkään perusteltavissa, että varusmiehiä ja puo-
13438: lustusvoimien henkilökuntaa veivoitetaan asumaan ja työskentelemään täy-
13439: sin ala-arvoisissa olosuhteissa. Työsuojelunäkökulmasta tarkastellen työ-
13440: olosuhteissa havaittujen puutteiden osalta ei ole vaihtoehtoja; työolosuhtei-
13441: den on vastattava työturvallisuuslain vaatimuksia myös puolustusvoimissa.
13442: Kasarmien kunnostusta puoltavat myös työllisyysnäkökohdat peruskorjauk-
13443: sen ollessa varsin työvoimavaltaista ja samalla kotimaista raaka-aineteolli-
13444: suutta työllistävää. Rakentaminen on kaiken lisäksi nykyisessä suhdanneti-
13445: lanteessa kustannuksiltaan erittäin edullista.
13446: Edellä esittämillään perusteilla valiokunta kiirehtii puolustusministeriön hal-
13447: linnonalalla välittömästi tai lyhyellä tähtäyksellä aloitettavissa olevien ra-
13448: kennus- ja korjaushankkeiden toteutusta. Valiokunta pitää tärkeänä, että
13449: puolustusvoimien huonokuntoisten kiinteistöjen peruskorjaukseen osoitetaan
13450: työllisyysvaroja vuoden 1992 lisätalousarviossa ja vuoden 1993 talousar-
13451: viossa.
13452: 156                            Puolustusministeriö
13453: 
13454: Vuoden 1995 lisätalousarvioissa myönnettiin puolustusvoimien rakennusmäärära-
13455: hoihin lisäystä 40 milj. mk. Kun puolustusvoimien toimintamenomomentilla on
13456: kertomusvuoden aikana lisäksi kohdennettu rakennusten ja huonetilojen korjaukseen
13457: 20 milj. mk edellisvuotta enemmän, rakennusten kuntoa ja käytettävyyttä on voitu
13458: parantaa yhteensä 60 milj. markalla. Määrärahat on suunnattu lähmnnä Etelä-
13459: Suomeen, missä puolustushallinnon rakennuskanta on vanhinta ja samalla heikointa.
13460: Myös työllisyyden tukemiseksi myönnettyjä rakennusmäärärahoja on osaltaan
13461: kohdennettu korjausrakentamiseen.
13462: Koska puolustusvoimien rakennuskanta on suureltaan osin vanhaa ja kun rakennus-
13463: ten tulisi vastata puolustusvoimien toiminnan, työolojen ja -turvallisuuden sekä
13464: asumisolojen muutoksista johtuvia tarpeita, rakennusten korjaustarve on pysynyt
13465: pitkään suurena. Kun valtiontalouden rahoitusmahdollisuudet ovat rajalliset varsin
13466: pitkälle eteenpäin, puolustusvoimien rakentamisen lisärahoitusta joudutaan j aksotta-
13467: maan usealle vuodelle.
13468: Koska rakennusten korjauksen taso riippuu vuosittain myönnettävistä määrärahoista,
13469: ja kun Eduskunnan lausumassa todetusta varuskuntien kehittämisestä on tehty
13470: kertomusvuonna päätös, asia ei anna, vuotuisia talousarviokäsittelyitä lukuunotta-
13471: matta, enää aihetta muihin toimenpiteisiin.
13472: 
13473: Puolustushallinnon rakennuslaitos
13474: HE n:o 17411993 vp.
13475: Puolustusvaliokunta
13476:       Eduskunta edellytti 3.12.1993, että puolustusministeriö seuraa 1 päivänä
13477:       huhtikuuta 1994 perustettavan rakennustoimen organisaation toimivuutta ja
13478:       antaa puolustusvaliokunnalle asiasta selvityksen siten, että korjaavat toimen-
13479:       piteet saatujen kokemusten ja valiokunnan palautteen perusteella ovat tarvit-
13480:       taessa mahdollisia jo 1. päivänä tammikuuta 1995 lukien siirryttäessä todel-
13481:       liseen tulosjohtamiseen.
13482:       Eduskunta edellytti, että valtionhallinnossa toteutettavien rationalisointitoi-
13483:       menpiteiden seurauksena mahdollisesti syntyvä ensimmäisten vuosien net-
13484:       tosäästö suunnataan kokonaisuudessaan asianomaisten hallinnonalojen hen-
13485:       kilöstön irtisanomisia pehmentäviin toimenpiteisiin.
13486:       Eduskunta edellyttää, että muutoksen vaikutusta virkasuhteisen henkilöstön
13487:       eläkeoikeudelliseen asemaan pehmennetään pysyttämällä vuoden 1995 lop-
13488:       puun mennessä 60 vuoden eroamisiän saavuttavat virkamiehet puolustusvoi-
13489:       mien palveluksessa. Virkamiehille määrättävistä tehtävistä ja muista järjeste-
13490:       lyistä sovitaan puolustusvoimien ja rakennuslaitoksen välillä erikseen.
13491: Rationalisointitoimenpiteistä syntyvien säästöjen kohdentamisen osalta puolus-
13492: tushallinnossa noudatetaan valtionhallinnossa yleisesti omaksuttuja periaatteita.
13493: Tämä merkitsee irtisanottavan henkilöstön taloudellista ja henkistä tukemista sekä
13494: u~dellee~ sijoittumisvalmiuksien lisäämistäkaikkien käytettävissä olevien tukimuo-
13495: toJen pmttetssa.
13496: Rakennustoimen uudelleenjärjestelyyn liittyen on vuoden 1995loppuun mennessä
13497: 60 vuoden eroamisiän saavuttavat virkamiehet pysytetty puolustusvoimien palveluk-
13498: sessa eduskunnan edellyttämällä tavalla.
13499: Lausumat eivät anna enää aihetta toimenpiteisiin.
13500:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        157
13501: 
13502: 
13503: Naisten vapaaehtoinen asepalvelus
13504: HE 13111994 vp
13505: Puolustusvaliokunta
13506:       Eduskunta edellytti 31.1.1995, että hallitus antaa rajavartiolaitoksesta anne-
13507:       tun lain muuttamista koskevan esityksen eduskunnalle siten, että naisten
13508:       nimittäminen rajavartiolaitoksen sotilasvirkoihin on mahdollista samasta
13509:       ajankohkasta lukien kuin puolustusvoimissa.
13510: Tasavallan Presidentti antoi 17.2.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
13511: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
13512: 
13513: Varastotilat ja kaluston varaosat
13514: HE 15211994 vp
13515: V aitiovaroinvaliokunta
13516:       4) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
13517:       edellytti luvun 27.10 kohdalla, että puolustusmateriaalin säilyttämiseksi han-
13518:       kitaan tarvittavat varastotilat ja huolehditaan kaluston varaosien riittävyy-
13519:       destä.
13520: Puolustusvalmius ja puolustusvoimien kaluston käytettävyys edellyttävät, että
13521: kalustoa ja materiaalia varten on olemassa asianmukaiset varastot, laitesuojat ja
13522: muut rakenteet. Kaluston huoltoa ja säilyttämistä palvelevaa rakentamista ei ole
13523: rahoitussyistä voitu pitää sillä tasolla, mitä uusintahankinnat olisivat edellyttäneet.
13524: Varastorakentaminen on lähivuosina rakentamisen keskeisin kohdealue.
13525: Puolustusvoimien kaluston käyttö, ikääntyminen, modernisointi ja valmius edellyt-
13526: tävät riittäviä varaosavarastoja ja jatkuvia varaosien hankintoja. V araosahankintoi-
13527: hin on voitu toistaiseksi osoittaa tarvittava rahoitus, koska rahoitusta on ohjattu
13528: ensisijassa puolustusvoimien keskeisiin tehtäviin.
13529: Varastorakentamisen ja varaosahankintojen taso sekä rahoituksen riittävyys tulee
13530: vuosittain esille talousarvion valmistelun yhteydessä, minkä johdosta asia ei anna
13531: aihetta muihin toimenpiteisiin.
13532: 
13533: Valtion pukutehdas
13534: HE n:o 183/1994 vp.
13535: Puolustusvaliokunta
13536:       Eduskunta edellytti 21.12.1994, että muutettaessa Valtion pukutehdas val-
13537:       tionyhtiöksi työntekijöiden eläke- ja muut työsuhdekysymykset järjestetään
13538:       sopimusteitse jo ennen yhtiöittämistä.
13539: Valtion pukutehtaan henkilöstön eläke- ja muista työsuhdekysymyksistä neuvotel-
13540: tiin syksyn 1994 ja kevään 1995 aikana. Neuvotteluissa on päästy sopimukseen
13541: yhtiön ja henkilöstöryhmien kesken. Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
13542: 158                             Puolustusministeriö
13543: 
13544: Puolustushallinnon rakennuslaitos
13545: 
13546: Kertomus 6/1994 vp
13547: Puolustusvaliokunta
13548:       1) Eduskunta hyväksyi 25.1.1995 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
13549:       liitteenä olevassa lausunnossa puolustusvaliokunta lausui:
13550:       Puolustusvaliokunta edellyttää, että strateginen selvitystyö puolustushallin-
13551:       non rakennustoimen organisaation toimivuuden parantamiseksi käynniste-
13552:       tään välittömästi siten, että pahimmat epäkohdat voidaan poistaa viimeistään
13553:       vuoden 1996 alusta.
13554: V aliakunnan lausuman pohjalta puolustusministeriö käynnisti kehittämistyön,jonka
13555: tehtävänä on parantaa puolustushallinnon rakennustoimen organisaation toimivuutta
13556: selkeyttämällä ja tarkentamalla kiinteistö- ja rakennustoimen eri osapuolien roolit,
13557: työnjako ja käytännön yhteistyömuodot. Työn tulosten pohjalta asetettiin johtoryh-
13558: mä tehtävänään laatia puolustushallinnon kiinteistö- ja rakennustoimen rationali-
13559: sointi ja kehittämisohjelma. Johtoryhmä jätti kehittämisehdotuksensa puolustusmi-
13560: nisteriölle 23.10.1995.
13561: Kehittämistyöhön liittyen puolustusvaliokunnalle annettiin marraskuussa 1995
13562: selvitys, jossa puolustusministeriön, puolustusvoimien sekä puolustushallinnon
13563: rakennuslaitoksen edustajat esittivät näkemyksiään johtoryhmän esittämästä kiinteistö-
13564:  ja rakennustoimen rationalisointi- ja kehittämisohjelmasta.
13565: Kiinteistö- ja rakennustoimen kehittämisen jatkotoimenpiteistä päätetään vuoden
13566: 1996 alkupuolella.
13567: 
13568: Puolustusvoimien poliisitoiminta
13569: 
13570: HE 5711995 vp
13571: Hallintovaliokunta
13572:       Eduskunta edellytti 27.10.1995 hallituksen huolehtivan siitä, että mahdolli-
13573:       simman pian voidaan ottaa puolustusvoimien poliisitoimintaan liittyvät mui-
13574:       den viranomaisten hallussa olevien tietojen luovuttamisen sallivat säännök-
13575:       set puolustusvoimia koskevan varsinaisen oman lainsäädännön sijaan tietoja
13576:       luovuttavaa viranomaista koskevaan lainsäädäntöön.
13577:       Lisäksi eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan lain soveltamisen ja sen
13578:       toimivuuden seurannasta kiinnittäen erityistä huomiota asianosaisten oikeus-
13579:       turvaan ja tietosuojaan rikostutkinnassa liittyviin kysymyksiin, tutkittavien
13580:       rikosten laatuun, toimivaltuuksen käyttöön ja mahdollisiin päällekkäisyyk-
13581:       siin poliisin tehtäviin nähden sekä että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpi-
13582:       teisim havaittujen epäkohtien korjaamiseksi arvioiden samalla puolustusvoi-
13583:       mien poliisitoimintaa koskevan erillislainsäädännön tarpeellisuutta tulevai-
13584:       suuden näkökulmasta.
13585: Tasavallan Presidentti antoi 3.11.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
13586: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
13587:                        1996 vp   Hallituksen kertomus 1995                     159
13588: 
13589: 
13590: Puolustustarvikealan tutkimus ja tuotannon kehittäminen
13591: HE 7211995 vp
13592: V aitiovaroinvaliokunta
13593:       2) Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskunta
13594:       edellytti momentin 27.10.16 kohdalla, että tilausvaltuus puolustustarvikealan
13595:       tutkimuksen ja kotimaisen tuotannon kehittämiseksi sisällytetään viimeistään
13596:       vuoden 1997 talousarvioon.
13597: Kotimaisen puolustustarvikealan tutkimusta ja tuotannon kehittämistä tullaan
13598: käsittelemään vuoden 1997 talousarvion valmistelun yhteydessä. Asia ei anna
13599: aihetta muihin toimenpiteisiin.
13600: 
13601: Valmiusjoukon perustaminen
13602: HE 18511995 vp
13603: Ulkoasiainvaliokunta
13604:       Eduskunta edellytti 12.12.1995, että kysymys mahdollisen valmiusjoukon
13605:       perustamisesta on saatettava erikseen eduskunnan päätettäväksi.
13606: Tasavallan Presidentti antoi 18.12.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
13607: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
13608: 160                           Valtiovarainrninisteriö
13609: 
13610: 
13611: 
13612: 
13613:                          Valtiovarainministeriö
13614: Rahalain muuttaminen
13615: HE n:o 17011983 vp.
13616: Pankkivaliokunta
13617:       Eduskunta edellytti 7.12.1983, että hallitus seuraa rahalain 2 §:n muutoksen
13618:       vaikutuksia ja toimivuutta sekä ryhtyy tarpeen vaatiessa toimenpiteisiin
13619:       mahdollisten uudistukseen liittyvien epäkohtien poistamiseksi.
13620: Laki rahalain 2 §:n muuttamisesta (877/91) annettiin ja tuli voimaan 7.6.1991.
13621: Myös valtioneuvoston päätös markan ulkoisesta arvosta (882/91) annettiin ja tuli
13622: voimaan 7.6.1991. Päätöksellä kumottiin siihen asti voimassa ollut vastaava päätös
13623: (761177). Näillä muutoksilla Suomen markka kytkettiin Euroopan Yhteisöjen
13624: maiden viralliseen laskenta- ja valuuttayksikköön ECU:un 7.6.1991 lähtien.
13625: Muutoksen yhteydessä valuuttakurssit pysyivät ennallaan. Uusi keskipiste ja
13626: vaihteluvälin rajat määriteltiin siten, että ne vastasivat vanhan valuuttaindeksm
13627: keskipistettä ja rajoja. Uusi keskipiste oli 4.87580 (FIM/ECU), ja ECU:n markka-
13628: kurssi saattoi vaihdella 4.72953 markasta 5.02207 markkaan. ECU:n markkakurssi
13629: lasketaan ECU-korin sisältämien valuuttamäärien dollariarvojen avulla. ECU-korin
13630: valuuttamäärät ovat Euroopan yhteisöjen neuvoston vahvistamiaja niitä tarkistetaan
13631: vähintään viiden vuoden välein.
13632: Markan ulkoisesta arvosta annettua valtioneuvoston päätöstä muutettiin 15.11.1991
13633: (1342/91) siten, että Ecun vasta-arvo markoissa voi vaihdella 5.39166 markasta
13634: 5.72516 markkaan.
13635: Valuuttamarkkinoilla vallinneen vakavan häiriön vuoksi Suomen Pankki päätti
13636: 8.9.1992 olla tilapäisesti noudattamatta markan ulkoiselle arvolle asetettuja vaihte-
13637: lualueen rajoja eli päästi markan kellumaan. Valtioneuvosto hyväksyi Suomen
13638: Pankin toimenpiteet ja edellytti samalla, että rahalain 2 §:n 2 momentin edellyttämä
13639: esitys markan ulkoisen arvon vaihtelualueen rajoiksi tehdään niin pian kuin se on
13640: valuuttamarkkinoiden tila huomioon ottaen mahdollista. Samalla valtioneuvosto
13641: edellytti myös, että häiriön pitkittyessä Suomen Pankki saattaa asian valtioneuvos-
13642: ton käsiteltäväksi.
13643: Kun kävi ilmeiseksi, että lähitulevaisuudessakaan ei ollut edellytyksiä markan
13644: ulkoisen arvon uusien vaihtelualueen rajojen määrittämiseen hallitus antoi eduskun-
13645: nalle esityksen rahalain 2 §:n muuttamisesta (HE n:o 186/92 vp). Lainmuutos
13646: annettiin Ja tuli voimaan 13.11.1992 (997/92). Muutoksella täsmennettiin Suomen
13647: Pankin oikeutta olla tilapäisesti noudattamatta valtioneuvoston vahvistamien markan
13648: ulkoisen arvon vaihtelualueen rajoja valuuttamarkkinoilla sattuneen vakavan häiriön
13649: vallitessa. V aitioneuvosto voi pysyttää Suomen Pankin tämän oikeuden olemaan
13650: voimassa toistaiseksi, mutta voisi myös peruuttaa sen.
13651: Valtioneuvosto päätti rahalain uudistetun 2 §:n 3 momentin (997/92) nojalla
13652: 13.11.1992 pysyttää toistaiseksi voimassa Suomen Pankin oikeuden olla noudatta-
13653: matta 15.11.1991 annetulla valtioneuvoston päätöksellä vahvistettuja markan
13654: ulkoisen arvon vaihtelualueen rajoja.
13655: Markan kelluminen merkitsi yritysten ja kotitalouksien toimintaa haittaavaa
13656: epävarmuustekijää. Valuuttakurssiepävarmuus vähensi varsinkin investointihaluk-
13657:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        161
13658: 
13659:      kuutta. Tehtyjen investointien riskiä lisäsi se, ettei tiedetty, miten markan kurssi ja
13660:      sitä kautta kilpailukyky tulevaisuudessa kehittyvät.
13661:      Edellytykset keliotuksen lopettamiselle olivat kuitenkin vielä heikot. Jos markan
13662:      kurssi olisi lyöty lukkoon, olisi se luonut markkinoille houkuttimen yrittää kiintey-
13663:      den kestävyyttä.
13664:      Useimmat EU-maat ovat EMS:n valuuttakurssimekanismissa (ERM) siten, että
13665:      valuutta saa vaihdella +/-15 % sen keskuskurssista. Tämä ei kuitenkaan merkitse
13666:      kovin suurta muutosta kellumiseen verrattuna, sillä niin suuri tuo vaihteluväli on.
13667:      Toisaalta keskuskurssin olisi hyvä olla lähellä valuutan pitkän ajan tasapainokurs-
13668:      sia. Suomen markan kehitys on kuitenkin vielä niin epävakaa, että tasapainokurssin
13669:      arvoa on vaikea arvioida.
13670:       Markan kurssi ecuun nähden heikkeni keHotuksen alkamisen jälkeen noin 25
13671:       prosenttia. Vuosina 1992 - 93 talouden tasapainottomuuden ja niistä aiheutuneet
13672:       valuuttakurssimuutokset olivat erittäin suuria. Vuosien 1993 - 95 kuluessa luotta-
13673:       mus talouspolitiikkaan kohentui ja markka vahvistui, vaikka kehitys on ollut aika
13674:       ajoin epätasaista. Vuoden 1995 kesään mennessä markan arvo näyttää palautuneen
13675:       lähelle tasoa, jolla se oli ennen kelluntaan siirtymistä.
13676:       Suomen tultua Euroopan unionin jäseneksi 1.1.1995 alkaen Suomen Pankki
13677:       allekirjoitti EU-maiden keskuspankkien väliset Euroopan valuuttajärjestelmää
13678:       (European Monetary System, EMS) ja lyhyen aikavälin rahoitustuen järjestelyä
13679:       (Short Term Monetary Support) koskevat sopimukset. Tässä vaiheessa Suomella ei
13680:       ollut edellytyksiä liittyä Euroopan unionin valuuttakurssimekanismiin (Exchange
13681:       Rate Mechanism, ERM). Markan arvon kiinnittäminen lähinnä Saksan markan
13682:       ympärille rankentuvaan ERM-järjestelmään olisi edellyttänyt talouden parempaa
13683:       kokonaistasapainoa, ts. vaihtotaseen, hintakehityksen ja työllisyystilanteen parempaa
13684:       samanaikaista tasapainottumista. Myöskään voimassa oleva rahalaki ei ole mahdol-
13685:       listanut ERM:iin liittymistä vuoden 1995 kuluessa.
13686:       Viime aikoina kurssikehitys on ollut vakiintumaan päin, esim. markan kurssi
13687:       Saksan markkaan nähden on ollut verrattain vakaa syksystä 1994 lähtien, mutta
13688:       talouden epätasapainottomuudet, erityisesti korkea työttömyys ja velkaongelma,
13689:       eivät ole poistuneet.
13690: 
13691:       Ulkomaanopintolainsäädännön kehittäminen
13692:       HE n:o 19711985 vp.
13693:       Valtiovarainvaliokunta
13694:              Eduskunta edellytti 10.6.1986, että hallitus jatkuvasti seuraa laissa tarkoitet-
13695:              tujen kotimaisten ja ulkomaisten korkeakoulututkintojen kehitystä ja vastaa-
13696:              vuutta sekä lain tarkoituksenmukaisuutta ja tavoitteiden toteutumista. Saa-
13697:              miensa kokemusten perusteella hallituksen on ryhdyttävä niiden vaatimiin
13698:              toimenpiteisiin.
13699:       Ulkomaanopintolainsäädäntö tuli voimaan 1.1.1987. Lakia on 1.1.1988 lukien
13700:       muutettu valtion virkamieslain voimaantulon johdosta annetulla lailla (1273/87).
13701:       Muutokset olivat luonteeltaan teknisiä. Lakia on myös 1.8.1989 voimaan tulleella
13702:       lailla (729/89) muutettu siten, että sitä voidaan soveltaa muihinkin kuin Suomen
13703:       kansalaisiin.
13704: 
13705: 
13706: 21 360228Y
13707: 162                           Valtiovarainministeriö
13708: 
13709: Opetusministeriö on antanut vuosien 1987 - 1991 aikana noin 1 250 rinnastamis-
13710: päätöstä.
13711: Pohjoismaiden välillä on 24.10.1990 allekirjoitettu sopimus pohjoismaisista
13712: työmarkkinoista henkilöille, jotka ovat saaneet ammattipätevyyden antavan,
13713: vähintään kolmevuotisen korkeamman koulutuksen. Sopimuksen voimaan saattami-
13714: nen on lykkääntynyt, koska ETA-sopimus sisältää määräyksiä vastaavista asioista.
13715: Euroopan Yhteisöjen koulutusta ja virkakelpoisuutta koskevien direktii vien sisältöä
13716: ja merkitystä on selvitetty. Lisäksi valtioneuvosto on 27.3.1991 tehnyt periaatepää-
13717: töksen valtion virkoja ja tehtäviä koskevien kelpoisuusvaatimusten uudistamisesta,
13718: jonka mukaan korkeakouluopintoja edellyttäviä muodollisia kelpoisuusvaatimuksia
13719: karsitaan, jolloin tarve rinnastamispäätöksiin vähenee. Ulkomaanopintolain merkitys
13720: on vähentynyt, kun Suomessa on saatettu voimaan EU :n tutkintojen tunnustamista
13721: koskevat direktiivit.
13722: Opetusministeriön asettama työryhmä valmisteli ETA-sopimukseen sisältyvien
13723: kahden tutkintojen tunnustamista koskevan direktiivin edellyttämiä säädösmuutok-
13724: sia. Direktiivien vähintään kolmivuotisesta korkeammasta ammatillisesta koulutuk-
13725: sesta annettujen tutkintotodistusten tunnustamista koskevasta yleisestä järjestelmästä
13726: (89/48/ETY) ja tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta
13727: osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta arkkitehtuurin alalla sekä
13728: toimenpiteistä sijoittumisoikeuden ja palvelujen tarjoamisen vapauden tehokkaan
13729: käyttämisen helpottar.tiseksi (85/348/ETY) voimaansaattamiseksi annettiin edellä
13730: mainitun työryhmän ehdotusten perusteella hallituksen esitys (254/92 vp) laiksi
13731: Euroopan talousalueen valtioiden kansalaisten tutkintotodistusten tunnustamisesta.
13732: Samassa yhteydessä annettiin esitys laiksi ulkomailla suoritettujen korkeakouluopin-
13733: tojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta.
13734: Edellä mainitut lait vahvistettiin 30.12.1992 ja ne tulivat voimaan 1.1.1994.
13735: ETA-sopimukseen sisällytettiin 1.7.1994 lukien Euroopan yhteisöjen direktiivi
13736: 92151/ETY direktiiviä 89/48/ETY täydentävästä ammatillisen koulutuksen tunnusta-
13737: mista koskevasta toisesta yleisestä järjestelmästä. Direktiivin määräysten voimaan-
13738: saattamisen edellyttämät lainmuutokset valmisteltiin O{>etusministeriön 21.4.1993
13739: asettamassa työryhmässä. Direktiivin määräykset saatettiin voimaan lailla Euroopan
13740: talousalueen valtioiden tutkintotodistusten tunnustamisesta annetun lain muuttami-
13741: sesta (579/94), joka tuli voimaan 1.7.1994.
13742: Työ tutkintojen vastavuoroisen tunnustamisen suhteen on Euroopan unionissa
13743: jatkuvaa. Suomen ensimmäisen jäsenvuoden aikana tapahtunut kehitys edellyttää
13744: opetusministeriöstä saadun tiedon mukaan muutoksia edellä mainittuun lainsäädän-
13745: töön. Tätä koskevat lakiesitykset tultaneen antamaan vuoden 1996 aikana.
13746: 
13747: Joukkovelkakbjalainojen valvonta konkurssissa
13748: HE n:o 45/1987 vp.
13749: Pankkivaliokunta
13750:       Eduskunta kiinnitti huomiota siihen, että joissakin pienissä konkurssitapauk-
13751:       sissa kahden vuoden määräaika saattaa pidentää konkurssiprosessia. Tämän
13752:       vuoksi eduskunta edellytti, että hallitus seuraa säännöksen vaikutusta kon-
13753:       kurssiprosessin pituuteen ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin.
13754: Vuonna 1987 eduskunta kiinnitti huomiota hallituksen esityksessä olevaan kahden
13755: vuoden määräaikaan, jonka hallitus oli esittänyt obligaatio- ja debentuurilainoista
13756:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       163
13757: 
13758: sekä muista joukkovelkakirjalainoista annetun lain muuttamista koskevassa hallituk-
13759: sen esityksessä (HE 4511987 vp ). Hallituksen esityksessä ehdotettiin lisättäväksi
13760: uusi 31 a §, jossa ehdotettiin mm. kahden vuoden määräaikaa, jonka kuluessa
13761: niiden, joilla on hallussaan konkurssiin asetetun liikkeeseenlaskijan joukkovelkakir-
13762: joja, tulisi toimittaa velkakirjat konkurssituomioistuimen määrämän henkilön
13763: kirjattaviksi. Sittemmin vuonna 1994 kyseinen laki kumottiin ja samalla konkurs-
13764: sisääntöön lisättiin uusi 110 a § vastaamaan eräin täydennyksin edellä tarkoitettua
13765: 31 a §:ää. Edellä mainittu kahden vuoden määräaika sisällytettiin myös konkurs-
13766: sisäännön uuteen 110 a §:ään.
13767: Konkurssisäännön 110 a §:n mukaan tuomioistuimen on tehtävä ilmoitus rahoitus-
13768: tarkastukselle joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskijan konkurssista ja henkilöstä,
13769: jolle velkakirjat on toimitettava kirjattaviksi. Rahoitustarkastuksen on lisäksi
13770: annettava julkinen koulutus asiassa. Rahoitustarkastuksen mukaan vuonna 1995
13771: tehtiin vain yksi illmoitus edellä tarkoitetusta konkurssista. Tuomioistuimen tekemi-
13772: en ilmoitusten lukumäärä on vuosi vuodelta vähentyneet. Konkurssimäärän vähäi-
13773: syydestä huolimatta on pyritty seuraamaan, miten kyseinen määräaika on vaikutta-
13774: nut konkurssiprosessien pituuteen. Toistaiseksi ei ole esiintynyt tekijöitä, jotka
13775: puoltaisivat määräajan pituuden muuttamista.
13776: Edellä esitetyn perusteella asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
13777: 
13778: Postipankki Oy:n toiminta
13779: HE n:o 7111987 vp.
13780: Pankkivaliokunta
13781:       Eduskunta edellytti 1.12.1987, että Postipankki Oy:n pääomahuollon turvaa-
13782:       miseksi sen osakepääomaa korotetaan pankin toimintaa vastaavalle tasolle.
13783:       Tässä yhteydessä on myös valtion takuun tarpeellisuus ja tarkoituksenmu-
13784:       kaisuus harkittava uudelleen.
13785:       Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa nyt hyväksytyn lainsäädännön vai-
13786:       kutuksia pankkien väliseen kilpailutilanteeseen ja ryhtyy tarvittaessa toimen-
13787:       piteisiin myös säädöksiä muuttamalla.
13788:       Eduskunta totesi, että Postipankki Oy:stä annettavan lain 20 § on haluttu
13789:       muotoilla siten, että Postipankin yhteisömuodon muutos ei muuta Postipan-
13790:       kin henkilökunnan palvelussuhteen ehtoja. Eduskunta edellytti, että hallitus
13791:       seuraa, miten edellä mainitun pykälän säännös sopeutuu yleiseen työeh-
13792:       tosopimuskäytäntöön, ja tarvittaessa ryhtyy asian edellyttämiin toimenpitei-
13793:       siin.
13794: Postipankki Oy:n varsinainen yhtiökokous päätti 26.3.1991 korottaa pankin
13795: osakepääomaa valtiolle suunnattuna rahastoantina 100 miljoonalla markalla ja
13796: valtiolle uusmerkintänä 30 miljoonalla markalla. Merkintähinnasta yli osakkeiden
13797: nimellisarvon kertynyt 20 miljoonaa markkaa kirjattiin vararahastoon. Korotusten
13798: jälkeen Postipankki Oy:n osakepääoma on 630 miljoonaa markkaa.
13799: Valtiovarainministeriön vahvistettua 6.8.1992 pankkeihin niiden luotonantokyvyn
13800: turvaamiseksi vuonna 1992 tehtävän yhteensä 8 miljardin markan pääomasijoituk-
13801: sen ehdot Postipankki Oy:n johtokunta päätti 14.8.1992 pyytää valtiota tekemään
13802: Postipankkiin sille varatun 903 miljoonan markan määräisen pääomasijoituksen
13803: 28.8.1992 mennessä.
13804: 164                          Valtiovarainministeriö
13805: 
13806: Valtion pääomasijoitus vahvistaa Postipankki Oy:n ensisijaista omaa pääomaa ja
13807: turvaa pankin vakavaraisuutta ja riskinottokykyä.
13808: Eduskunnan 4.12.1990 hyväksymässä laissa Postipankki Oy:stä annetun lain
13809: muuttamisesta ei Postipankki Oy:n omaan pääomaan enää rinnasteta valtion
13810: antamaa takuuta pankin vakavaraisuutta laskettaessa. Valtion takuu turvaa Posti-
13811: pankki Oy:n sitoumusten täyttämistä ja on siten lähinnä pankin maksuvalmiuden
13812: turvana.
13813: Posti:J?ankki-konsernin ja sen henkilöstöä edustavien järjestöjen, Postipankin
13814: Toimihenkilöt ry:n, Postipankin Esimiehet r.y:n sekä Valtion ja erityspalvelujen
13815: ammattiliiton (VAL) r.y:n, välilläjatkettiin työehtosopimustoimintaa. Työnantajata-
13816: hoa työehtosopimustoiminnassa edustaa PSP-työnantajayhdistys ry, joka on ollut
13817: Pankkialan Työnantajaliitto ry:n jäsen 1.1.1989 lukien. Postipankin Toimihenkilöt
13818: ry on liittynyt Pankkitoimihenkilöliitto ry:n jäseneksi.
13819: Näillä toimenpiteillä Postipankki-konsernin työehtosopimusneuvottelujärjestelmä on
13820: vakiinnuttanut asemansa sekä työnantajataholla että järjestöpuolella. Työehtosopi-
13821: mustoiminta on siten sopeutunut yleiseen työehtosopimuskäytäntöön. Tämän
13822: johdosta lausuman kolmas kohta ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
13823: 
13824: Vakuutusmaksuvero
13825: HE n:o 12811990 vp.
13826: Vaitiovaroinvaliokunta
13827:       Eduskunta totesi 20.11.1990, että vakuutuspalvelujen kaupan vapautuessa
13828:       Euroopan integraatiokehityksessä korostuu kilpailuedellytysten yhdenmukai-
13829:       suuden vaatimus. Suomen vakuutusmaksuvero saattaa muodostaa suomalais-
13830:       ten vakuutusyhtiöiden osalta kilpailuhaittatekijän, jos se poikkeaa useimmis-
13831:       sa EY-maissa noudatettavista vakuutusmaksuihin kohdistuvista verosään-
13832:       nöksistä. Sen vuoksi eduskunta edellytti, että hallitus selvittää, miten voi-
13833:       daan parhaiten luoda yhdenmukaiset kilpailuolosuhteet sekä selvittää, voi-
13834:       daanko ulkomailta otettujen vakuutusten osalta tehostaa verovalvontaa.
13835: ETA-vakuutusyhtiöiltä edellytetään vakuutusmaksuverolakiin tehdyn muutoksen
13836: mukaan, että niillä on Suomessa veroedustaja vakuutusmaksuverosta aiheutuvien
13837: velvollisuuksien mm. verontilitysvelvollisuuden varmistamiseksi.
13838: Ulkomailta Suomeen ostettujen vakuutusten osalta suoritettavasta vakuutusmaksu-
13839: verosta on vakuutuksenottaja verovelvollinen. Verohallitus on tiedotustoiminnassaan
13840: kiinnittänyt yritysten huomiota em. veronsuorittamisvelvollisuuteen. Verotarkastus-
13841: ten yhteydessä selvitetään myös veronsuoritusvelvollisuuden täyttäminen.
13842: V akuotustoiminnan verokysymyksiä tullaan jatkossa selvittämään ottaen huomioon
13843: kansainväliset kilpailuolosuhteet Vakuutusmaksuveron lisäksi selvitystyö kohdistuu
13844: vakuutustoiminnan ja vakuutussäästämisen tuloverotukseen.
13845:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       165
13846: 
13847: 
13848: Rakennusvero
13849: 
13850: HE n:o 31611990 vp.
13851: V aitiovaroinvaliokunta
13852:       Eduskunta totesi, että investointiverolain 25 pykälän mukaiset valtiovarain-
13853:       ministeriön tekemät veronalaisuudesta ja verosta vapauttamista koskevat
13854:       päätökset eivät ole julkisia.
13855:       Eduskunta edellytti, että valtiovarainministeriö yhdessä oikeusministeriön
13856:       kanssa selvittää, mitä lainsäädäntötoimia julkisuuden lisääminen edellyttää.
13857: Suhdannevaihteluiden tasoittamiseksi suoritettavan rakennusveron kantamiseen ei
13858: ole nähtävissä tarvetta lähitulevaisuudessa.
13859: Valtiovarainministeriössä valmistellaan verotustietojen julkisuutta koskevaa
13860: lainsäädäntöä, josta on tarkoitus antaa hallituksen esitys samanaikaisesti asiakirjain
13861: julkisuuslainsäädännön kokonaisuudistuksen kanssa vuoden 1996 aikana. Koska
13862: rakennusveroa ei tällä hetkellä kanneta eikä lain mukaisia poikkeuslupapäätöksiä
13863: ole myöskään tarkoituksenmukaista säätää taannehtivasti julkisiksi, verotustietojen
13864: julkisuutta koskevan lain valmistelussa ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi tässä
13865: vaiheessa esittää säännöstä päätösten julkisuudesta.
13866: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
13867: 
13868: Julkisen hallinnon uudistaminen
13869: 
13870: Selonteko/1990 vp.
13871: V aitiovaroinvaliokunta
13872:       Eduskunta hyväksyi 11.10.1990 valtiovarainvaliokunnan mietinnön valtio-
13873:       neuvoston selonteosta julkisen hallinnon uudistamiseksi. Mietinnössä va-
13874:       liokunta totesi mm.: Valtiovarainvaliokunta pitää julkisen hallinnon uudista-
13875:       mista koskevaa selontekoa ajankohtaisena, koska vireillä on merkittäviä ja
13876:       laajoja uudistushankkeita, jotka koskettavat julkista hallintoa kauttaaltaan.
13877:       V aliakunnan mielestä on paikallaan, että hallintoa ja sen kehittämistarpeita
13878:       tarkastellaan kokonaisuutena. Vanhoja jäykkiä hallintorakenteita on vmtava
13879:       kehittää niin, että hallinto on tehokasta ja toimivaa. Hallinnon kehittämises-
13880:       sä on pyrittävä pitkäjänteisyyteen ja yli hallintoyksiköiden rajojen ulottu-
13881:       vaan joustavuuteen. Perusajatuksena on oltava julkisen hallinnon palvelualt-
13882:       tiuden ja -henkisyyden lisääminen nykyisin vOimavaroin. V aliakunta koros-
13883:       taa julkisen talouden menojen kasvun hillitsemistä siten, että niiden suhteel-
13884:       linen osuus bruttokansantuotteesta supistuu. Vaikka hallinnoita vaaditaankin
13885:       vastaisuudessa entistä enemmän tehokkuutta, toimivuutta ja joustavuutta,
13886:       valiokunta pitää tärkeänä, että hallinnon kehityssuunta säilyy kansanvaltai-
13887:       sessa poliittisessa ohjauksessa. Lisäksi valiokunta korosti kuntien itsehallin-
13888:       non kehittämistä palvelujen parantamisen edellytyksenä.
13889:       Selonteossa ei otettu kantaa julkisen hallinnon vastuulla olevan kaikkia kan-
13890:       salaisia koskevan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kehittämiseen. Va-
13891:       liokunta pitää tärkeänä, että hallintoa uudistettaessa huolehditaan myös jär-
13892:       jestys- ja turvallisuuspalvelujen kehittämisestä ja tasapuolisesta alueellisesta
13893:       saatavuudesta. Ihmisten liikkuminen yli rajojen lisääntyy jatkuvasti. Tämä
13894: 166                           Valtiovarainministeriö
13895: 
13896:       aiheuttaa uusia haasteita julkiselle hallinnolle ja vaatii myös sen voimavaro-
13897:       jen kohdentamista uudelleen.
13898:       Eduskunta
13899:       Hallitus ei ole ottanut kantaa eduskunnan asemaan hallinnon ohjailijana.
13900:       Eduskunta on ensisijaisesti lainsäädäntöelin. Lainsäädännöllä voidaan ohjata
13901:       hallintoa ja asettaa toimivaltapuitteita. Varsinaista hallinnon ohjailuvaltaa
13902:       eduskunta voi käyttää tehokkaasti päättäessään vuotuisesta tulo- ja me-
13903:       noarviosta. Eduskunnan kannalta merkittävä on jo kokeilunluonteisesti aloi-
13904:       tettu budjettiuudistus, jossa kehysbudjetoinnin ja tulosohjauksen periaatteita
13905:       sovelletaan eräisiin virastoihin ja laitoksiin. Uudistuksella pyritään mahdolli-
13906:       simman hyvään tuottavuuteen, taloudellisuuteen ja vaikuttavuuteen. Uudis-
13907:       tus koskee vuotuista budjetointia ja keskipitkän aikavälin toiminta- ja ta-
13908:       loussuunnittelua. Tulosten seurantaa varten kehitetään tuottavuusmittareita.
13909:       V aliakunta pitää budjettiuudistuksen lähtökohtia ja tavoitteita sinänsä oikei-
13910:       na. Se kuitenkin esittää, että eduskunnalle annetaan tietoa budjettiuudistuk-
13911:       sen lo{'ullisesta tavoitteesta ja tulosohjausbudjetoinnin tuloksista. Koska
13912:       budjettiUudistuksen yhteydessä eduskunnalle annettavan budjetin informaa-
13913:       tiomäärä jossain määrin supistuu, valiokunta pitää tärkeänä, että eduskuntaa
13914:       informoidaan hallinnon suuntalinjoista esimerkiksi saattamalla eduskunnan
13915:       tietoon keskipitkän aikavälin toiminta- ja taloussuunnitelmat Valiokunnan
13916:       saaman selvityksen mukaan budjettisäädöksiä ja eduskunnan asemaa ei ole
13917:       tarkoitus muuttaa eikä eduskunnan budjettivaltaa kaventaa.
13918:       V aliakunnan mielestä on syytä tarkastella kriittisesti voimassa olevaa hallin-
13919:       tokäytäntöä ohjaavaa lainsäädäntöä. Tarpeetonta byrokratiaa aiheottavaa
13920:       normistoa on pyrittävä karsimaan. Jotta hallinnon asiakkaan oikeusturva ei
13921:       vaarantuisi, normistoa on kuitenkin karsittava ja kehitettävä äärimmäisyyk-
13922:       siä vältellen siten, että toimeenpanovaltaa käyttävälle koneistolle jää selkeät
13923:       toimintapuitteet
13924:       Keskushallinto
13925:       Valiokunta pitää keskushallinnon linjaa oikeana. Ministeriöistä on kehitettä-
13926:       vä nykyistä enemmän oman hallinnonhaaransa valmistelu-, asiantuntija- ja
13927:       koordinaatio-organisaatioita. Erityisministeriöiden toimivaltaa näissä as1oissa
13928:       on korostettava. Nykyisin erityisministeriöiden toimivaltaa on liukunut lä-
13929:       hinnä valtiontaloudellisista syistä ja yksityiskohtaisen budjetoinnin johdosta
13930:       valtiovarainministeriölle. Ministeriöiden asiallista päätösvaltaa on syytä siir-
13931:       tää väliportaan tasolle sekä kuntatasolle. Asioiden käsittelyssä on pyrittävä
13932:       käyttämään hyväksi nykyaikaista tekniikkaa ja moniportaista käsittelyjärjes-
13933:       telmää on kevennettävä. Julkisen hallinnon menot on pidettävä hallinnassa.
13934:       Kun keskushallinnon tehtäviä kehitetään ja päätösvaltaa siirretään alaspäin,
13935:       keskushallinnon organisaatio ja henkilöstömäärä vastaavasti kevenevät, ku-
13936:       ten selonteossakin todetaan olevan tavoitteena.
13937:       V aliakunnan mielestä toimintoja on ryhmiteltävä uudelleen ja keskusviras-
13938:       tot, jotka katsotaan tarpeellisiksi, on muutettava asiantuntijavirastoiksi. Nii-
13939:       den asema ja organisaatio on harkittava tehtävistä riippuen.
13940:       Selonteossa todetaan, että toimintojen erillisyyttä korostavan ahtaan sektori-
13941:       kohtaisuuden sijaan on kehitettävä poikkihallinnollista yhteistyötä. Yhteis-
13942:       työtä ja voimavarojen yhteiskäyttöä julkisen hallinnon piirissä tulisi lisätä.
13943:                 1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        167
13944: 
13945: Valiokunta yhtyy näihin selonteossa esitettyihin ajatuksiin. Lisäksi va-
13946: liokunta katsoo, että keskushallinnon tasolle tulee luoda yli hallintoyksiköi-
13947: den rajojen ulottuva yhteistyöelin muun muassa väliportaan hallinnon toi-
13948: mintojen edistämiseksi.
13949: A luehollinto
13950: Selonteon anti aluehallinnon kehittämisessä on varsin niukka. Kuinka alue-
13951: hallinto organisoidaan ja miten sitä kehitetään, on pitkälle linjaratkaisu. Se-
13952: lonteossa hallitus näyttää lähtevän siitä, että valtion aluehallinto organisoi-
13953: daan lääninhallintopohjalta.
13954: Valiokunnan mielestä sen lisäksi, että päätösvaltaa siirretään keskushallin-
13955: nolta alue- ja paikallishallinnolle, lääninhallitusten ohjaavaa ja koordinoivaa
13956: tehtävää sekä lääninhallinnossa että valtion piirihallinnossa tulisi korostaa.
13957: Tämä tehtävä hoitunee luontevasti yhteistyössä lääninneuvottelukuntien
13958: kanssa.
13959: V aliakunta esittää, että hallitus selvittää, onko ja missä määrin tarpeen ha-
13960: jauttaa lääninhallinnon palveluja myös läänin pääkaupungin ulkopuolelle
13961: lähemmäksi palvelujen käyttäjiä erityisesti lääneissä, joissa on useampia
13962: hallinnollisia keskuksia.
13963: Valiokunta pitää selonteossa esitettyä kuntainliittohallinnon kehittämistä
13964: oikeansuuntaisena. Kuntainliittohallinnon toimivuuden kannalta on tärkeää,
13965: että alueelliset kuntainliitot kootaan selkeästi hallinnonaloittain. Kuntien ja
13966: kuntainliittojen kesken on kehitettävä yhteistyötä, ja tämän yhteistyön lain-
13967: säädännölliset esteet on poistettava. Kuntainliittohallinto on järjestettävä
13968: kansanvaltaisesti siten, että se vastaa vaaleissa ilmaistuja voimasuhteita ja
13969: että siinä on alueellinen edustavuus.
13970: Paikallishollinto
13971: Valiokunta korostaa, että valtion paikallishallintoa uudelleen organisoitaessa
13972: ja kehitettäessä palvelut eivät saa heiketä millään alueilla. Selonteossa luva-
13973: taankin, että nykyiset palvelupisteet säilytetään ja uusia perustetaan tarpeen
13974: mukaan. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että kaksikielisillä alueilla palve-
13975: luja on saatavissa kansalaisen omalla äidinkielellä.
13976: Hallitus on jo käynnistänytkin kuntien itsehallinnon vahvistamiseksi vapaa-
13977: kuntakokeilun ja normihankkeen. Tulossa on kuntien ja kuntainliittojen val-
13978: tionosuus-ja -avustusjärjestelmän uudistus. Uudistuksen tarkoituksena ei ole
13979: muuttaa valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa.
13980: Selonteossa todetaan, että kunnan vapautta päättää hallinnon organisaatiosta
13981: ja henkilöstöstään lisätään merkittävästi. Tämän tulee merkitä kuntia kahlit-
13982: sevan normiston karsimista edelleen. Kuntien hallinto on järjestettävä la-
13983: kisääteisesti joustavasti siten, että kunta voi päättää toimielimistään lakisää-
13984: teisten tehtävien hoitamiseksi ja että se voi siirtää päätösvaltaa järkevästi
13985: hallinnon eri tasoille. Virkojen pakollisuudesta olisi voitava luopua, ja hal-
13986: linnon paisuttamista virkalisäyksin on vältettävä. Valiokunta korostaa kun-
13987: tien yhteistyön kehittämistä hallinnossa, palveluissa ja virkojen perustami-
13988: sessa.
13989: Valiokunnan mielestä vapaakuntakokeilun tavoitteet ovat kannatettavia. Va-
13990: paakuntakokeilu ei kuitenkaan ole edennyt toivotulla tavalla sen johdosta,
13991: 168                           Valtiovarainministeriö
13992: 
13993:       että suuri määrä poikkeusluJ?ahakemuksia on käsittelemättä ja ilmeisesti
13994:       osin asioiden käsittelyn passiivisuuden vuoksi. Valiokunta pitää tärkeänä,
13995:       että vapaakuntakokeilua tehostetaan ja sen tuloksia seurataan entistä aktiivi-
13996:       semmin.
13997:       Valiokunta pitää hallituksen käynnistämää selonteossa esitettyä palveluhan-
13998:       ketta palvelujen käyttäjien kannalta tärkeänä. Mahdollisimman monet palve-
13999:       lut nykyaikaista tekniikkaa hyväksi käyttäen on pyrittävä järjestämään lähel-
14000:       le asiakasta. Valiokunnan mielestä hallinnon piirissä tulisi laatia palve-
14001:       luopas, mistä palveluja on saatavissa ja kenen puoleen kussakin asiassa tuli-
14002:       si kääntyä.
14003:       Henkilöstöpolitiikka
14004:       Henkilöstö on nähtävä hallinnon uudistamisen keskeisenä voimavarana.
14005:       Näin ollen hallinnon uudistuksen toteutuminen edellyttää myös henkilöstö-
14006:       politiikan uudistamista. Valiokunnan mielestä tavoitteena tulee olla henki-
14007:       löstöresurssien joustavampi käyttö, virastojen ja laitosten toimivallan lisää-
14008:       minen ja palkkaus- ja sopimusjärjestelmien kehittäminen sekä virastojen ja
14009:       laitosten toiminnan tuottavuuden, tehokkuuden ja palvelutason edistäminen.
14010:       Henkilöstön osallistumismahdollisuuksia työyhteisönsä kehittämiseen on
14011:       edistettävä. Henkilöstöhallintokomitea, jonka tehtävänä oli valmistella ehdo-
14012:       tus valtion henkilöstöpolitiikan ja -hallinnon lähiajan keskeisiksi kehittämis-
14013:       linjoiksi ja -toimenpiteiksi, on juuri jättänyt mietintönsä.
14014: Eduskunta on hyväksynyt (HE 262/90 vp) Suomen Hallitusmuodon ja valtiopäivä-
14015: järjestyksen valtiontaloutta koskevien säännösten muutoksen, joka tuli voimaan
14016: 1.3.1992. Uudistus lisää eduskunnan budjettivaltaa mm. aloiteoikeuden ja budjetin
14017: voimaansaattamisen osalta. Uudistuksen mukaisesti valtioneuvosto voi antaa
14018: selontekona tai tiedonantona eduskunnan käsiteltäväksi valtiontalouden monivuoti-
14019: sen suunnitelman. Tällaisen suunnitelman eduskuntakäsittely on hallituksen
14020: käsityksen mukaan ajankohtainen heti, kun valtiontalouden monivuotisen suunnitte-
14021: lun ohjaaminen hallituksen päättämin menokehyksin on vakiintunut.
14022: Eduskunta on hyväksynyt (HE 221191 vp) lain valtion tulo- ja menoarviosta
14023: annetun lain munttamisesta, jossa mm. nettobudjetointia koskevissa säännöksissä on
14024: kiinnitetty huomiota siihen, että eduskunnan budjettivalta säilyisi muuttumattomana.
14025: Mainitussa laissa on myös edellytetty virastojen laskentatointa uudistettavaksi siten,
14026: että eduskunnan päätöksenteon ja valvonnan tueksi tuotetaan riittävää tietoa
14027: toiminnan tuloksellisuudesta. Hallitus seuraa tulosbudjetoinnin etenemistä valtion-
14028: hallinnossa ja informoi eduskuntaa asiasta vuotuisten talousarvioiden yhteydessä ja
14029: tarpeen vaatiessa muillakin tavoin.
14030: Eduskunta on hyväksynyt (HE 306/94 vp) lait Suomen Hallitusmuodon 38 §:n,
14031: valtioneuvostosta annetun lain ja valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta.
14032: Uudistuksella joustavoitetaan valtioneuvoston organisaatiota ja J?arannetaan sen
14033: toimintaedellytyksiä siten, että ministeriöiden toimialasta ja aswiden jaostosta
14034: niiden kesken voidaan säätää lailla tai asetuksella.
14035: Valtioneuvosto on 7.5.1992 tehnyt ohjelmapäätöksen julkisen sektorin uudistami-
14036: seksi. Päätöksen sisältämät toimenpiteet edellyttävät mm. ministeriöiden ja muun
14037: keskushallinnon organisaatiorakenteiden ja toimintamuotojen määrittelyä uudelleen
14038: erikseen asetettujen selvityshankkeiden pohjalta sekä ministeriöitä laatimaan
14039: hallinnonaloillaan 1990-luvun kattavat tuottavuus- ja laatuohjelmat Myös lupajär-
14040: jestelmien uudistuksia tulee valmistella sekä parantaa virastojen edellytyksiä hyvään
14041:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        169
14042: 
14043:      palveluun valmistelemalla määräaikainen laki, joka antaa viranomaisille mahdolli-
14044:      suuden käyttää asiakaspalvelutehtävissä toistensa voimavaroja ja tietojärjestelmiä.
14045:      V aitioneuvosto on 17.6.1993 tehnyt periaatepäätöksen toimenpiteistä keskushallin-
14046:      non ja aluehallinnon uudistamiseksi. Päätös sisältää hallinnon kehittämisen toimen-
14047:      piteiden toteuttamisohjelman erityisesti vuosille 1994 - 1995. Päätöksen sisältämät
14048:      toimenpiteet edellyttävät mm. hallinnon moniportaisuuden vähentämistä, hallinnon
14049:      ohjauksen uudistamista ja kuntien hallinnon ohjauksen poistamista, markkinaperus-
14050:      teisten toimintamuotojen lisäämistä, viranomaisten välisen tiedonsiirron esteiden
14051:      poistamista ja tiedonkeruun vähentämistä, valtion aluehallinnon keventämistä ja
14052:      yhteistoiminnan lisäämistä, ministeriöiden toimialajakojen joustavoittamista ja
14053:      tehtävärakenteen selkeyttämistä sekä aluekehitysvastuun siirtämistä maakunnallisille
14054:      liitoille. Päätökseen sisältyy myös useita hallinnonalakohtaisia uudistamistoimenpi-
14055:      teitä.
14056:       Eduskunta on hyväksynvt (HE 192/94 vp) kuntalain. Laki sisältää perussäännökset
14057:       kunnallishallinnon yleisestä järjestysmuodosta. Lailla säännellään kuntien itsehallin-
14058:       non välttämättömät edellytykset ja se korvaa vuodelta 1976 olevan kunnallislain.
14059:       Eduskunta on hyväksynyt (HE 99/93 vp) lain alueiden kehittämisestä, jonka
14060:       mukaan aluekehitysviranomaisena toimii maakunnallisesta edunvalvonnasta ja
14061:       seutukaavoituksesta huolehtiva kuntayhtymä (maakunnan liitto) rakennuslain 18 §:n
14062:       3 momentissa tarkoitetulla alueella. Muilla alueilla toimii aluekehitysviranomaisena
14063:       lääninhallitus.
14064:       Eduskunta on hyväksynyt (HE 214/91 vp) lain kuntien valtionosuusjärjestelmän
14065:       undistamisesta. Olennaisin muutos undistuksessa on siirtyminen laskennallisiin
14066:       kuntakohtaisiin valtionosuuden määräytymisperusteisiin, mihin kiinteästi liittyy
14067:       kuntien toimintavapauden lisääminen.
14068:       Eduskunta on hyväksynyt (HE 110/95 vp) lain eräistä kuntien valtionosuuksien
14069:       järjestelyistä vuonna 1996 ja eräistä muutoksista valtionosuuslainsäädäntöön.
14070:       Uudistuksella selkeytetään valtionosuuksien määräytymisperusteissa olevia kerran-
14071:       naisvaikutuksia. Sillä sopeutetaan myös kuntien ja valtion välinen kustannustenjako
14072:       valtion taloudelliseen tilanteeseen.
14073:       Eduskunta on hyväksynyt (HE 154/91 vp) lain valtion paikallishallinnon kehittämi-
14074:       sen perusteista. Laki sisältää valtion paikallishallinnon yhteenkokoamista edistävät
14075:       yleiset lainsäädännölliset perusedellytykset.
14076:       Eduskunta on hyväksynyt (HE 52/93 vp) lain julkisen hallinnon asiakaspalvelujen
14077:       järjestämisestä yhteisissä palveluyksiköissä. Laki sisältää yleiset lainsäädännölhset
14078:       perusedellytykset sille, että valtion ja kuntien viranomruset sekä yhteisöt voivat
14079:       järjestää palveluja yhteisissä palveluyksiköissä.
14080:       Valtioneuvosto on 30.9.1993 tehnyt J?äätöksenjulkisen hallinnon asiakaspalvelujen
14081:       järjestämisestä yhteisissä palveluykstköissä. Päätöksessä määrätään niistä tehtävistä,
14082:       joista julkisen hallinnon asiakaspalvelujen järjestämisestä yhteisissä palveluyksiköis-
14083:       sä annetussa laissa tarkoitetut osapuolet voivat kirjallisesti sopia toisen osapuolen
14084:       kanssa yhteistyöstä tai toimeksiannoista yhteisissä palveluyksiköissä.
14085:       Julkisen hallinnonpalveluopas-Kansalaisen käsikirja on valmistunut vuonna 1992
14086:       suomen-ja vuonna 1993 ruotsinkielisenä. Kirja kuvaajulkista hallintoa lähtien sen
14087:       asiakkaiden palvelutarpeista.
14088: 
14089: 
14090: 22 360228Y
14091: 170                            Valtiovarainministeriö
14092: 
14093: V aitioneuvosto on 10.11.1994 tehnyt periaatepäätöksen lupamenettelyjen keventä-
14094: misestä ja karsimisesta. Päätöksessä määrätään välttämättömiä lupamenettelyjä
14095: uudistettavaksi ja yksinkertaistettavaksi sekä lupatoimivaltaa siirrettäväksi paikallis-
14096: ja aluehallintoon.
14097: Valtioneuvosto on 7.3.1991 tehnyt valtion henkilöstöpolitiikan ja -hallinnon
14098: kehittämistä koskevan periaatepäätöksen, jonka sisältämä uudistusohjelma on
14099: tarkoitettu toteutettavaksi vuosina 1991 - 95. Päätös perustuu henkilöstökomitean
14100: (KM 1990:34) ehdotuksiin. Päätöksen sisältämät henkilöstöpolitiikan ja -hallinnon
14101: uudistamistoimenpiteet edellyttävät mm. palvelussuhdejärjestelmän uudistamista,
14102: henkilöstön koulutusta ja muuta kehittämistä, johtamisvoimavarojen kehittämistä,
14103: työolojen ja työyhteisön kehittämistä sekä sukupuolten tasa-arvon edistämistä.
14104: V aitioneuvosto on 17.6.1993 tehnyt periaatepäätöksen henkilöstöä vähennettäessä
14105: noudatettavasta henkilöstöpolitiikasta. Päätöksen sisältämät henkilöstöpolitiikan
14106: toimenpiteet edellyttävät mm. tiedonsaannin parantamista avoimista viroista ja
14107: tehtävistä sekä tukitoimia ja menettelytapoja henkilöstön tukemiseksi ja sijoittumi-
14108: seksi muualle valtionhallintoon tai sen ulkopuolelle toteutettaessa valtion keskus-
14109: ja aluehallinnon uudistuksia sekä henkilöstömenoihin kohdistuvia säästöpäätöksiä.
14110: Eduskunta on hyväksynyt (HE 291/93 vp) valtion virkamieslain ja lain valtion
14111: virkaehtosopimus lain muuttamisesta. Lailla lähennetään virkasuhdetta työsopimus-
14112: lain mukaiseen työsopimussuhteeseen. Lailla mahdollistetaan sopiminen virkamie-
14113: hen kanssa tehtävällä sopimuksella tämän palvelussuhteen ehdoista.
14114: Valtioneuvosto on 5.5.1994 päättänyt valtion tietohallinnon kehittämisestä. Päätös
14115: sisältää valtionhallinnon tietohallintostrategian keskeiset tavoitteet ja periaatteet
14116: sekä kehittämisen edellyttämät toimenpiteet.
14117: 
14118: Ylimääräiset eläkkeet
14119: HE n:o 5711991 vp.
14120: Valtiovarainvaliokunta
14121:       5) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoarvion
14122:       vuodelle 1992 eduskunta totesi momentin 28.07.06 kohdalla, että sen mie-
14123:       lestä hallituksen toimesta olisi selvitettävä ylimääräisten eläkkeiden tarpeel-
14124:       lisuus ja eläkepoliittinen tarkoituksenmukaisuus.
14125: Vuoden 1993 samoin kuin vuosien 1994 ja 1995 valtion talousarvion momentin
14126: 28.07.06 selvitysosan mukaan ylimääräisten eläkkeiden määrärahan mitoituksessa
14127: on vähennyksenä otettu huomioon se, että vuosittain myönnettävien taiteilija- ja
14128: sanomalehtimieseläkkeiden lukumäärää vähennetään vuodesta 1993 lukien siten,
14129: että vuonna 1995 taitelijaeläkkeitä myönnettäisiin 35 ja sanomalehtimieseläkkeitä
14130: 10. Samalla luodaan taiteilijoiden ja sanomalehtimiesten elämäntyön palkitsemista
14131: varten valtionpalkintojärjestelmä. Lisäksi selvitetään, missä laajuudessa vuoden
14132: 1995 jälkeen näitä ylimääräisiä eläkkeitä on tarpeen myöntää. Edellä mainittua
14133: valtionpalkintojärjestelmää on jo vuodesta 1993 lähtien toteutettu. Lisäksi taiteili-
14134: joiden sosiaali-ekanomista asemaa on selvittänyt opetusministeriön asettama
14135: toimikunta. Selvityksen piiriin on kuulunut myös taiteilijoiden eläketurvaan liittyvät
14136: kysymykset. Toimikunta ei päässyt yksimielisyyteen taiteilijaeläkkeiden tulevasta
14137: kehittämisestä. Sen vuoksi jatkoselvittely on siirretty opetusministeriöön virkatyönä
14138: tehtäväksi.
14139:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        171
14140: 
14141: Muiden ylimääräisten eläkkeiden osalta eduskunnan edellyttämä selvitys on
14142: tarkoitus käynnistää edellä mainitun selvitystyön valmistuttua.
14143: 
14144: Vuokratiloissa toimivien yritysten asema
14145: HE n:o 5711991 vp.
14146: Valtiovarainvaliokunta
14147:       51) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoarvi-
14148:       on vuodelle 1992 eduskunta totesi luvun 32.51 kohdalla, että momentilla
14149:       32.51.44 olleen avustuksen poistuessa vuokratiloihin sijoittuvien yritysten
14150:       asema huononee omiin toimitiloihin sijoittuviin yrityksiin verrattuna. Edus-
14151:       kunta totesi tämän epäkohdan ja katsoi, että liikevaihtoverolainsäädäntöä
14152:       olisi pikaisesti kehitettävä siten, että edellä selostettu epäkohta poistuu.
14153: Arvonlisäverolaki (1501193) tuli voimaan vuoden 1994 kesäkuun alusta. Arvon-
14154: lisäverotukseen siirryttäessä omissa tiloissa ja vuokratiloissa toimivien yritysten
14155: asema yhdenmukaistui verotuksellisesti sen vuoksi, että arvonlisäverotuksen
14156: veropohjaa ja vähennysoikeuksia laajennettiin. Toimitilojen vuokraustoimintaa
14157: harjoittavilla tuli mahdolliseksi hakeutua vuokraustoiminnasta verovelvolliseksi.
14158: Vuokrakiinteistöön kohdistuvat arvonlisäverot saadaan siten poistetuksi vähennysoi-
14159: keuden avulla arvonlisäverotuksen yleisten sääntöjen mukaisesti. Tämän vuoksi
14160: lausuma ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
14161: 
14162: Makeisvero
14163: HE n:o 5711991 vp.
14164: V aitiovaroinvaliokunta
14165:       61) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoarvi-
14166:       on vuodelle 1992 eduskunta totesi tulojen osaston 11 momentin 08.02 koh-
14167:       dalla, että sen mielestä on pikaisesti selvitettävä, tulisiko makeisverotusta
14168:       kehittää siten, että ksylitolilla makeutetuilta tuotteilta poistetaan makeisvero
14169:       mahdollisimman pian.
14170: Valtiontaloudellisista syistä makeisveron kantamista päätettiin jatkaa.
14171: Tammikuun 1 päivänä 1995 tuli voimaan laki makeis- ja virvoitusjuomaverosta
14172: (1474/94). Lain 5 §:n 5 kohdan nojalla verottomiksi on säädetty makeiset, jotka on
14173: makeutettu koivusokerina siten, että sen osuus tuotteen makeuttajista on vähintään
14174: 50 prosenttia edellyttäen lisäksi, että tuotteessa ei ole käytetty sakkaroosia, glukoo-
14175: sia, tärkkelyssiirappia, hedelmäsokeria eikä muita helposti käymiskelpoisia bakteeri-
14176: aineenvaihduntaan soveltuvia makeuttajia eikä sitruunahappoa tai muita hampaiden
14177: kemiallista liukeneroista aiheuttavia vastaavia happoja.
14178: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
14179: 172                            Valtiovarainministeriö
14180: 
14181: 
14182: Rajoitetusti verovelvollisen taiteilijan ja urlleilijan verotus
14183: HE n:o 6211991 vp.
14184: Valtiovarainvaliokunta
14185:       Eduskunta edellytti 20.12.1991 hallituksen pikaisesti selvittävän yhteistoi-
14186:       minnassa taiteilijoiden ja urheilijoiden järjestöjen kanssa hallituksen esityk-
14187:       sen 10 §:n 4 a kohtaan sisältyneen ehdotuksen tarpeellisuuden, sen koko-
14188:       naisvaikutukset sekä samoin myös lähdeveroprosentin mahdollisen muutta-
14189:       mistarpeen.
14190: Rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain
14191: (627178) muuttamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetulla lailla (1550/95) on
14192: Suomessa vierailevien taitelijoiden ja urheilijoiden lähdeveroprosentti alennettu 35
14193: prosentista 15 prosenttiin taiteilijan tai urheilijan toimintaan perustuvasta korvauk-
14194: sesta. Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
14195: 
14196: Suomen Pankin ohjesääntö
14197: Kertomus n:o 411991 vp.
14198: Talousvaliokunta
14199:       11) Eduskunta hyväksyi 4.6.1992 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
14200:       liitteenä olevassa lausunnossa talousvaliokunta totesi mm.: Eduskunta on
14201:       useita kertoja pyytänyt selvittämään ja kiirehtinyt Suomen Pankkia koskevi-
14202:       en säädösten uudistamista. Hallituksen esitys laiksi Suomen Pankista on
14203:       ollut jo pitkähkön aikaa valmisteltavana, mutta eduskunnalle sitä ei ole vie-
14204:       läkään annettu. Valiokunta jälleen kiirehtii hallituksen esityksen antamista.
14205: Valtiovarainministeriö asetti 29.5.1992 työryhmän selvittämään myöhemmin
14206: tapahtuvaajatkovalmistelua varten niitä Suomen Pankin valtiosääntöoikeudelliseen
14207: asemaan liittyviä rr..uutostarpeita, jotka johtuvat Suomen mahdollisesta liittymisestä
14208: euroopan valuuttajärjestelmään, EMS:iin ja osallistumisesta Euroopan talous- ja
14209: rahaliittoon, EMU :un.
14210: Työryhmä ehdotti muistiossaan (Työryhmämuistio 1992; VM 22) muun ohella
14211: komitean tai toimikunnan asettamista valmistelemaan Suomen Pankkia koskevan
14212: säädöskokonaisuuden uudistamista.
14213: V aitioneuvosto asetti 11.2.1993 komitean, jonka tehtävänä on ehdottaa Suomen
14214: Pankin asemaa ja toimintaa koskeviin säädöksiin ne tarkistukset ja niiden toteutta-
14215: misajankohta, jotka aiheutuvat Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen
14216: voimaantulosta ja sen jälkeisestä mahdollisesta vaiheittain tapahtuvasta syvemmästä
14217: osallistumisesta Euroopan taloudelliseen yhdentymiseen. Komitean määräaika
14218: päättyy 31.8.1994.
14219: Komitea ehdotti 31.8.1994 jättämässään mietinnössä (Komiteamietintö 1994:12)
14220: Suomen Pankkia koskevan säädöskokonaisuuden uudistamista. Hallituksen esityk-
14221: sen valmistelu on vireillä valtiovarainministeriössä mietinnön ja siitä saatujen
14222: lausuntojen pohjalta.
14223:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       173
14224: 
14225: 
14226: Arvopapereiden siirtoleimavero
14227: HE n:o 20/1992 vp.
14228: Valtiovarainvaliokunta
14229:       Eduskunta edellytti 28.4.1992, että hallitus selvittää pikaisesti mahdollisuu-
14230:       det leimaveron poistamiseen tai alentamiseen OTC- ja meklarilistan arvopa-
14231:       perikauppojen osalta ja antaa tarvittavan esityksen siten, että eduskunta ehtii
14232:       käsitellä esityksen vielä kevätistuntokauden 1992 aikana.
14233: Eduskunnalle annettiin 26.6.1992 hallituksen esitys laiksi leimaverolain muuttami-
14234: sesta, jossa ehdotettiin kumottavaksi OTC-listalla olevien arvopaperien myynnistä
14235: suoritettavasta leimaverosta. Laki vahvistettiin 16.10.1992, ja se tuli voimaan
14236: 1.11.1992.
14237: Meklarilistalla olevien arvopapereiden vapauttaminen leimaverosta ei ole ollut
14238: mahdollista ennen arvopaperimarkkinalain muutosta, jolla myös meklarilistalla
14239: olevien arvopaperien liikkeeseenlaskijoiden tiedonantovelvollisuutta laajennettiin ja
14240: joka tuli voimaan samanaikaisesti ETA-sopimuksen kanssa.
14241: Valtiovarainministeriön asettama sijoituspalvelutyöryhmä ehdottaa muistiossaan
14242: (valtiovarainministeriön työryhmämuistiaita 1994:28) arvoJ?aperimarkkinalain
14243: mukaisen arvopaperien julkisen kaupankäynnin uudelleenmäänttelyä. Ehdotettuja
14244: muutoksia koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle lähiaikoina. Kun myös
14245: näiden ehdotusten toteuttaminen edellyttää muutoksia leimavero lakiin, ei leimavero-
14246: lain erillinen muuttaminen ennen tätä ole tarkoituksenmukaista.
14247: 
14248: Pankkivaltuutettujen tehtävät
14249: HE n:o 32/1992 vp.
14250: Talousvaliokunta
14251:       Eduskunta lausui 28.4.1992: Pankkivaltuutetut valvovat Suomen Pankin
14252:       hallintoa ja liikettä sekä eduskunnan vastattavana olevien rahstojen hallin-
14253:       toa. Pankkivaltuutetu toimivat Suomen itsenäisyyden juhlarahaston hallinto-
14254:       neuvostona. Nyt hyväksytyn lain mukaan pankkivaltuutetu toimivat myös
14255:       valtion vakuusrahaston hallintoneuvostona. Näiden ohella pankkivaltuute-
14256:       tuille on kaavailtu vielä lisää tehtäviä uudistettavassa rahoitustarkastuksessa.
14257:       Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää, ovatko pankkivaltuutettujen ny-
14258:       kyiset ja mahdollisesti tulevat tehtävät sopusoinnussa keskenään. Jos epä-
14259:       kohtia havaitaan, hallituksen tulee selvittää, miten tehtävät järjestetään uu-
14260:       delleen ja mitä muutoksia ne aiheuttavat säädöksiin.
14261:       Hyväksyessään talletuspankkien toiminnasta annetun lain 51 §:n muutoksen
14262:       eduskunta edellytti, että hallitus ja pankkitarkastusvirasto seuraavat tarkoin
14263:       pankkiryhmien kannatusmaksujen vähimmäis- ja enimmäismäärien korotuk-
14264:       sen vaikutuksia ja ryhtyvät toimenpiteisiin, jos toimeenpannut maksujen
14265:       korotukset sinällään muodostavat tekijän, joka vie yksittäisiä pankkeja ta-
14266:       loudellisiin vaikeuksiin.
14267: Pankkivaltuutettujen asema ja tehtävät olivat selvityksen kohteena 11.2.1993
14268: asetetussa Suomen Pankin asemaa ja toimintaa selvittävässä komiteassa, joka jätti
14269: mietintönsä 31.8.1994 (Komiteanmietintö 1994:12). Asian jatkovalmistelu on
14270: vireillä valtiovarainministeriössä mietintöjen ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta.
14271: 174                          Valtiovarainministeriö
14272: 
14273: Pankkivaltuuston asemaaja tehtäviä selvitettiin vuonna 1994 valtiovarainministeri-
14274: ön työryhmässä (työryhmämuistio 1994:12), joka ehdotti valtion vakuusrahaston
14275: siirtämistä eduskunnan alaisuudesta valtioneuvoston alaisuuteen. Työryhmän työ ei
14276: johtanut välittömästi lainsäädäntötoimiin. Valtiovarainministeriössä on valmisteltu
14277: vuoden 1995 aikana hallituksen esitystä valtion vakuusrahaston siirtämisestä
14278: eduskunnan alaisuudesta valtioneuvoston alaisuuteen. Esitys on tarkoitus antaa
14279: eduskunnalle vuoden 1996 alkupuolella.
14280: 
14281: Kiinteistövero
14282: HE n:o 5011992 vp.
14283: Valtiovarainvaliokunta
14284:       Eduskunta edellytti 15.6.1992, että hallitus seuraa kiinteistöveron määräyty-
14285:       misen perusteena olevien verotusarvojen kehitystä ja pitää huolta siitä, että
14286:       tarvittaessa ryhdytään toimen~iteisiin verotusarvoJen saattamiseksi oikeu-
14287:       denmukaisiksi ja kohtuullisiksi.
14288:       Eduskunta edellytti 15.6.1992, että hallitus selvittää mahdollisuudet luoda
14289:       ainakin voimalaitoksia koskevan kiinteistöverotuksen osalta ennakkoperintä-
14290:       järjestelmä.
14291: Valtiovarainministeriö vahvistaa vuosittain rakennusten ja vesivoimalaitosten
14292: jälleenhankinta-arvot Verotusarvojen kehitystä seurataan rakennuskustannusindek-
14293: sin avulla. Rakennusten jälleenhankinta-arvopäätöksen rakenteellinen uudistaminen
14294: on vireillä valtiovarainministeriössä. Verohallitus antaa rakennusmaan verotusarvon
14295: laskemisesta sitovat kuntakohtaiset ohjeet, jotka perustuvat valtion teknillisen
14296: tutkimuskeskuksen laatimiin kunnittaisiin tonttihintakarttoihin. Ohjeet annetaan
14297: vuosittain, jolloin rakennusmaan hintakehitys otetaan huomioon.
14298: Ennakkoperinnän luominen kiinteistöveron osalta tulee ratkaistavaksi suunnitellun
14299: ennakkoperintäjärjestelmän kokonaisuudistuksen yhteydessä.
14300: 
14301: V ainontalouden tmkastusviraston asema
14302: HE n:o 8111992 vp.
14303: Valtiovarainvaliokunta
14304:       Eduskunta edellytti 23.10.1992, että hallitus ryhtyy viipymättä toimiin val-
14305:       tiontalouden tarkastuksen irroittamiseksi hallituksen alaisuudesta ja valtion-
14306:       talouden tarkastusviraston siirtämiseksi eduskunnan yhteyteen ja että hallitus
14307:       antaa mahdollisimman pikaisesti tätä tarkoittavat esitykset tarvittaviksi sää-
14308:       dösmuutoksiksi eduskunnalle.
14309: Valtion taloudenhoidon ulkoisen valvonnan nykyinen organisointi ja valvonnan
14310: sisältö pohjautuvat eduskunnan ja hallituksen väliseen vallanjakoon ja vastuusuhtei-
14311: siin sekä siitä seuraavaan valvonnan tarpeeseen.
14312: Eduskunnan suorittama valvonta on parlamentaarista. Sitä varten ovat valtiontilin-
14313: tarkastajat
14314: Hallitus on toiminnastaan vastuussa eduskunnalle, mutta sillä on itsenäinen toi-
14315: meenpanovalta. Tämän vuoksi myös hallituksella tulee olla mahdollisuus seurata ja
14316: valvoa, että viranomaiset noudattavat toiminnassaan toisaalta eduskunnan ja
14317:                        1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                         175
14318: 
14319: toisaalta hallituksen tahtoa. Valtiontalouden tarkastusvirasto on puolueeton hallin-
14320: non tarkastusta suorittava virasto, jonka valvonnan tuloksiin hallitus tukeutuu. Sen
14321: tehtävät ja toiminta onkin määritelty erityisesti hallituksen tietotarpeita silmällä
14322: pitäen. Myös valtiontilintarkastajat nojaavat tarvittaessa tarkastusviraston suoritta-
14323: miin tarkastuksiin.
14324: Valtiontalouden tarkastusviraston asema on ollut koko itsenäisyyden ajan jatkuvan
14325: selvityksen ja keskustelun kohteena. Asiasta on esitetty erilaisia käsityksiä. Edus-
14326: kunnankin eri yhteyksissä ottamat kannat ovat vaihdelleet. Kannanotoille on usein
14327: haettu tukea myös muiden maiden ratkaisuista. Järjestelmien paremmuuden
14328: arviointi edellyttäisi kuitenkin kunkin maan parlamentaarisen ja hallinnollisen
14329: järjestelmän selvittämistä kokonaisuudessaan ja toiminnan tulosten mittaamista.
14330: Pelkästään ylintä tarkastusyksikköä koskevien säännösten vertailu ei ole riittävä
14331: johtopäätösten tekoon.
14332: Tarkastustoimen organisoinoissa kaksijakoiseksi on meillä lähdetty sekä eduskun-
14333: nan että hallituksen tarpeista. Tähänastisissa selvityksissä ei ole hallituksen mielestä
14334: ilmennyt sellaisia seikkoja, jotka antaisivat aihetta viraston aseman muuttamiseen.
14335: Tarkastusviraston siirtoon eduskunnan yhteyteen liittyy hallituksen kannalta siinä
14336: määrin merkittäviä ongelmia ja epäkohtia, ettei se ole katsonut olevan perusteita
14337: ryhtyä asiassa toimenpiteisiin. Talouslama, Suomen jäsenyys Euroopan unionissa
14338: sekä useat muutkin hallinnon ja sen toimintaympäristön viimeaikaiset muutokset
14339: ovat lisänneet entisestään erityisesti hallituksen valvonta- ja tietotarpeita. Tarkastus-
14340: viraston siirtäminen eduskunnan yhteyteen huonontrusi tilannetta hallituksen
14341: kannalta nykyisestään, sillä tarkastustoiminta painottoisi eduskunnan tietotarpeiden
14342: mukaisesti. Kun joka tapauksessa hallituksen valvontatarpeet olisi hoidettava, siirto
14343: edellyttäisi uuden organisaation perustamista tarkoitusta varten. Hallituksen mielestä
14344: nykytilanteen mahdollisesti edellyttämät eduskunnan lisäresurssitarpeet olisi
14345: hoidettava muulla tavoin.
14346: Valtiontilintarkastajien vuoden 1992lopulla asettama työryhmä selvitti valtiontalou-
14347: den ulkoisen tarkastustoimen uudelleenorganisointia. Työryhmän 4.11.1993
14348: päivätyssä muistiossa ehdotettiin valtion tilintarkastusviraston perustamista edus-
14349: kunnan yhteyteen yhdistämällä valtiontilintarkastajain kanslia ja tarkastusvirasto.
14350: Eduskunnan puhemiesneuvosto lähetti muistion 19.4.1994 päivätyllä kirjeellä
14351: pääministerille ja ehdotti, että pääministeri ryhtyisi toimenpiteisiin asiaa koskevan
14352: jatkovalmistelun käynnistämiseksi siten, että hallituksen esitys asiasta voitaisiin
14353: antaa eduskunnalle niin, että se olisi voitu käsitellä silloisilla valtiopäivillä. Asiaa
14354: selvitettiin valtiovarainministeriössä, mutta edellä selostetuista syistä ehdotus ei
14355: johtanut hallituksen esityksen antamiseen.
14356: Eduskunnan puhemiesneuvosto on asettanut 7.2.1995 toimikunnan selvittämään,
14357: miten valtiontalouden tarkastustoimen organisaatiota olisi uudistettava niin, että
14358: tarkastustointa voitaisiin hoitaa ja hallinnaida nykyiset olosuhteet ja edessä vielä
14359: olevat kehittämistarpeet huomioiden tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Toimikun-
14360: nan määräaika päättyy 31.3 .1996. Kun asian selvitystyö on käynnistetty eduskunnan
14361: toimesta ja jatkotoimenpiteet tulevat aikanaan sen harkittaviksi, lausuma ei anna
14362: aihetta enempiin toimenpiteisiin.
14363: 176                           Valtiovarainministeriö
14364: 
14365: 
14366: Julkisten eläkkeiden kehittäminen
14367: HE n:o 11011992 vp.
14368: Sosiaali- ja telVeysvaliokunta
14369:       Eduskunta edellytti 21.12.1992, että määräaikaisissa palvelussuhteissa, per-
14370:       hepoliittisista syistä katkenneissa palvelussuhteissa sekä vailla palvelussuh-
14371:       detta apurahoilla työskentelevien asema tulee selvittää ja ryhtyä tarvittaviin
14372:       toimenpiteisiin.
14373:       Lisäksi eduskunta edellytti, että valtion uusien palvelussuhteiden eläkkeitä
14374:       koskevia muutoksia vastaavat muutokset tehdään muun muassa Suomen
14375:       Pankin ja kansaneläkelaitoksen eläkkeitä koskevaan säännöstöön. Myös kan-
14376:       sanedustajien eläkelain tavoitetasoa koskeva, valtion uusien palvelussuhtei-
14377:       den tavoitetasoa vastaava muutos on tarpeellinen ja toteutettava pikaisesti.
14378: Valtion uusien palvelussuhteiden eläkkeitä koskevia muutoksia vastaavat muutokset
14379: on toteutettu Suomen Pankin ja Kansaneläkelaitoksen eläkkeitä koskevaan säännös-
14380: töön. Myös lausumassa edellytetty kansanedustajien eläkelain tavoitetasoa koskeva
14381: muutos on toteutettu.
14382: Lausumassa edellytettyjä muita asioita selvitetään valtion eläkeneuvottelukunnan
14383: asettamassa jaostossa, jossa myös työntekijäjärjestöillä on edustus. Selvitystyö on
14384: vielä kesken.
14385: 
14386: Sähkövero
14387: HE n:o 18711992 vp.
14388: Valtiovarainvaliokunta
14389:       Eduskunta edellytti 21.12.1992, että hallitus selvittää tammikuun 1993 lop-
14390:       puun mennessä, voidaanko sähköveron lisäverosta vapauttaa ne kunnat, jot-
14391:       ka ovat kokonaan tai lähes kokonaan tuontisähkön varassa, ja millä edelly-
14392:       tyksillä näissä kunnissa jo maksettu sähkön lisävero voidaan hakemuksesta
14393:       palauttaa.
14394: Valtiovarainministeriö on 15.1.1993 antamillaan päätöksillä tulliverolain 26 §:ssä
14395: tarkoitettujen erityisten syiden sekä 28 §:n nojalla oikeuttanut lnergia Oy:n (Ivalo),
14396: Enontekiön kunnan sähkölaitoksen ja Muonion sähköosuuskunnan saamaan
14397: palautuksena sähköveron lisäveron alru.sesta tuontisähköstä kannetusta lisäverosta
14398: 0,17 penniä kilowattitunnilta vuoden 1993 aikana hankitusta sähköstä.
14399: Laki sähköverosta (1558/92) oli voimassa vain vuoden 1993. Vuoden 1994 alusta
14400: sähköstä ryhdyttiin kantamaan veroa polttoaineverosta annetun lain muuttamisesta
14401: annetun lain (1161193) nojalla, joka on nyttemmin kumottu. Sähköstä kannetaan
14402: veroa nyt eräiden energialähteiden valmisteverosta annetun lain (1473/94) nojalla.
14403: Eduskunta ei ole esittänyt vastaavaa lausumaa viime mainittujen lakien käsittelyn
14404: yhteydessä.
14405: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
14406:                               1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                         177
14407: 
14408: 
14409:      Tuloverolaki
14410:      HE n:o 200/1992 vp.
14411:      Valtiovarainvaliokunta
14412:              Hallituksen veropoliittinen ministerivaliokunta päätti 26.11.1992, että niiden
14413:              metsävaltaisten kuntien, joissa sijaitsee runsaasti valtion metsiä, erityison-
14414:              gelmat selvitetään vuoden 1993 tammikuun loppuun mennessä. Ministeriva-
14415:              liokunnan päätöksen mukaan edellä mainittujen kuntien asema ei saa hei-
14416:              kentyä verouudistuksen johdosta keskimääräistä enempää sen vuoksi, että
14417:              valtio siirtyy pinta-alaverotuksesta puun myyntitulon verotukseen.
14418:              Eduskunta edellytti 18.12.1992, että hallitus antaa välittömästi selvityksen
14419:              valmistuttua asiaa koskevan esityksen eduskunnalle.
14420:              Eduskunta edellytti 18.12.1992, että hallitus selvittää peiteltyyn osingonja-
14421:              koon liittyvät ongelmat.
14422:              Ylimääräinen korkovähennys myönnetään puolisolle vuoden 1992 tilanteen
14423:              perusteella. A viaerotapauksissa asunto tai siihen liittyvät velat saattavat siir-
14424:              tyä toiselle puolisolle ja kuolemantapauksessa perhe voi menettää vähen-
14425:              nyksen kokonaan. Tällöin tilanne muodostuu epäoikeudenmukaiseksi eikä
14426:              vastaa kompensaatiotarvetta.
14427:              Eduskunta edellytti 18.12.1992, että hallitus valmistelee esityksen, jolla
14428:              edellä mainitut ongelmat ratkaistaan oikeudenmukaisesti.
14429:              Eduskunta edellytti 18.12.1992, että hallitus pikaisesti selvittää ansiotulon
14430:              enimmäismäärään liittyvät kysymykset ja antaa asiasta eduskunnalle asian-
14431:              tuntijaryhmän muistion (Valtiovarainministeriön työryhmämuistiaita
14432:              1991:28) mukaisen esityksen, jossa ansiotulolle asetetaan 600 000 markan
14433:              katto.
14434:              Lisäksi eduskunta edellytti 18.12.1992, että verotuksen muuttuessa hallitus
14435:              seuraa verotuksen ja sosiaalisten tulonsiirtojen yhteisvaikutusta erityisesti
14436:              lapsiperheiden ja asuntovelkaisten osalta.
14437:       Metsävaltaisia kuntia koskeva selvitys valmistui 31.1.193. Selvitys osoitti, että
14438:       yhteisöveron jakojärjestelmä ei pidemmällä aikavälillä saata valtiometsävaltaisia
14439:       kuntia muihin kuntim nähden keskimääräistä heikompaan asemaan. Järjestelmän
14440:       voimaantulovaiheessa katsottiin kuitenkin aiheutuvan eräille kunnille verotulojen
14441:       tilpäisestä alentumisesta siinä määrin ongelmia, että vuoden 1993 kolmessa
14442:       lisätalosuarviossa varattiin näiden ongelmien hoitamiseen 50 miljoonaa markkaa.
14443:       Nyt vuoden 1993 verotuksen valmistuessa voidaan todeta, että verotulot eivät tule
14444:       laskemaan, vaan kuntien osuus maksuunpantavasta yhteisöverosta tulee olemaan
14445:       korkemapi kuin olivat vastaavat kuntien verot vuotta aikaisemmin. Asia ei enää
14446:       anna aihetta toimenpiteisiin.
14447:       Yleisesti voidaan pitää perusteltuna, että peitellyn osingon kokonaisverorasitus on
14448:       avoimesti jaetun osingon kokonaisverorasitusta korkeampi. Nykyistä kahdenkertais-
14449:       ta verotusta voidaan kuitenkin pitää ankarana seuraamuksena niissä tilanteissa,
14450:       joissa peitellyn osingonjaon verotus seuraa esimerkiksi aidosta tulkinnallisuudesta
14451:       jonkin edun arvostamisessa. Verotuksen ennakkotietojärjestelmään valmistellaan
14452:       muutosta, jonka jälkeen verovelvollisilla olisi mahdollisuus saada lääninveroviras-
14453:       tolta ennakkotieto myös arvostamiskysymyksistä (VM 1995:15). Tämä vähentäisi
14454: 23 360228Y
14455: 178                            Valtiovarainministeriö
14456: 
14457: peiteltyä osinkoa koskevan säännöksen soveltamisen vaaraa tulkinnanvaraisissa
14458: tilanteissa. Tarkoituksena on silti käynnistää vuonna 1996 selvitys siitä, liittyykö
14459: peitellyn osingonjaon säännöstöön vielä korjausta vaativia ongelmia.
14460: Tuloverolakia on 1.1.1994 voimaan tulleella lailla (1502/93) muutettu siten, että
14461: ylimääräinen korkovähennys voi avioero- ja kuolemantapauksissa siirtyä toiselle
14462: puolisolle. Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
14463: Ansiotulo-osuuden ylärajan puuttumisella pienyritysten osakkaiden verotuksessa ei
14464: ole käytännön elämässä ollut olennaista merkitystä, vaan yrittäjien kannalta
14465: olennaisiksi ovat muodostuneet ansiotulo-osuuden määrittämiseen liittyvät yleiset
14466: kysymykset. Osakeyhtiöiden osakkaiden osingon ansiotulo-osuuden määrään
14467: vaikuttavaa liikeosakkeiden arvon laskentaperusteita koskevaa valtiovarainministeri-
14468: ön päätöstä on uudistettu vuonna 1994 (VMp 1539/94). Henkilöyhtiöiden osakkai-
14469: den ja yksityisten elinkeinonharjoittajien verotuksessa keskeiseksi ongelmaksi on
14470: koettu se, että ansiotulon verotus koskee myös yrityksessä pidettävää tuloa.
14471: Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdotukset
14472: säännöksiksi, joiden nojalla myös näissä yritysmuodoissa voitaisiin pidättää voittoa
14473: yhteisöverokannan mukaisella verorasituksella.
14474: Verotuksen ja sosiaalisten tulonsiirtojen muutosten yhteisvaikutusta eri tulonsaaja-
14475: ryhmien asemaan seurataan jatkuvasti muun muassa valtiovarainministeriön ja
14476: valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tulonjakovaikutuksia koskevana selvitystyö-
14477: nä. Tähän liittyen on vuosittain osana talousarvioesityksen antamisen yhteydessä
14478: julkistettavaa aineistoa tuotettu selvitys talousarvioesityksen vaikutuksista tulonja-
14479: koon. Tässä selvityksessä tarkastellaan verotuksen Ja tulonsiirtojen muutosten
14480: vaikutuksia kotitalouksissa tulonsaajaryhmittäin, kotitaloustyypeittäm ja tulotasoit-
14481: tain.
14482: 
14483: Valtion vairoosrahasto
14484: HE n:o 29511992 vp.
14485: Talousvaliokunta
14486:       Eduskunta edellytti 21.12.1993, että valtion vakuusrahaston on asetettava
14487:       pankkituen myöntämisperiaatteiden, muun muassa avoimuuden ja julkisuu-
14488:       den, toteuttamiseksi tuen myöntämisen ehdoksi, että pankin on annettava
14489:       mahdollisimman tarkat tiedot luottotappioista toimialakohtaisesti, alueelli-
14490:       sesti ja pankki- tai pankkiryhmäkohtaisesti rikkomatta kuitenkaan asiakkaan
14491:       pankkisalaisuutta ja henkilön yksityisyyden suojaa sekä haittaamatta elinkei-
14492:       notoimintaa. Vastaavat tiedot tulee koota ja pitää julkisesti saatavilla jo tu-
14493:       kea saaneistakin pankeista.
14494: Valtion vakuusrahasto on jo ennen eduskunnan lausumaa pyytänyt ja saanut tiedot
14495: varsinaista pankkitukea saavien pankkien luotto-ja muista tappioista sekä luottotap-
14496: pioiden toimialakohtaisesta jakaumasta sekä luottotappioiden jakaumasta yrityskoon
14497: mukaan. Lisäksi rahoitustarkastuslakiin lisättiin uusi 19 a § (1616/93), joka tuli
14498: voimaan 1.1.1994. Säännöksen nojalla rahoitustarkastuksen tulee koota ja pitää
14499: saatavilla tiedot luottotappioista, joista pankkituen tarve aiheutuu. Rahoitustarkastus
14500: on antanut asiasta luottolaitoksille määräyksen. Tiedot kerätään niiltä pankeilta,
14501: jotka ovat saaneet valtion vakuusrahastosta annetun lain 1 §:n mukaista tukea.
14502: Koska lausumassa tarkoitettujen luottotappioita koskevien tietojen kokoaminen ja
14503: saatavilla pitäminen on lain nojalla järjestetty ja myös käytännössä toteutettu, ei
14504: lausuma anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
14505:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                         179
14506: 
14507: 
14508: Pankkituki
14509: 
14510: HE n:o 37511992 vp.
14511: Valtiovarainvaliokunta
14512:      1) Eduskunta edellytti 2.2.1993, että valtion vaikutusvallan takaavan omis-
14513:      tuksen hankinnan tulee olla ensisijainen tuen myöntämisen muoto. Omistus-
14514:      oikeuden noustessa tavoitettavaan merkittävään määräysvaltaan, voidaan
14515:      pääomatodistuksia ja takauksia käyttää joko pääomasijoituksen ohella tai
14516:      sijasta.
14517:      2) Eduskunta edellytti, että ennen omistuksen hankintaa, joka voi tapahtua
14518:      mm. osakeannin kautta, on huolehdittava, että valtion omistusosuus tulee
14519:      oikeaan suhteeseen arvoaan menettäneeseen vanhaan omistukseen nähden.
14520:      Oikean suhteellisuuden toteuttamiseksi mahdollisesti tarpeellinen oman pää-
14521:      oman nimellisarvon leikkaus on toteutettava ennen osakemerkintää.
14522:      3) Eduskunta edellytti, että valtion omistuksen tasapuolisuuden vuoksi on
14523:      osakeanti tehtävä vanhaan omistukseen verrattavilla osakkeilla eikä esimer-
14524:      kiksi äänivailaitaan rajatuilla osakesarjoilla, jotta niillä hankittava päätösval-
14525:      ta olisi yhdenvertainen vanhojen omistajien oikeuksiin nähden.
14526:      4) Eduskunta edellytti, että valtioneuvosto antaa eduskunnalle tiedonantona
14527:      suunnitelmansa rahoitusjärjestelmän tervehdyttämisestä, tervehdyttämiseen
14528:      käytettävistä keinoista ja JUlkisen tuen palauttamisesta valtiolle niin, että
14529:      tiedonanto voidaan käsitellä eduskunnassa vuoden 1993 valtiopäivien syys-
14530:      istuntokaudella.
14531:       5) Velallisten suojan parantamiseksi ja yksityishenkilön velkajärjestelystä
14532:       annetun lain tarkoituksen toteutumisen turvaamiseksi eduskunta pitää tar-
14533:       peellisena, että velallisen pantua vireille hakemuksensa velkajärjestelystä on
14534:       laissa tarkoitettu toimenpidekielto pantava voimaan jo ennen velkajärjeste-
14535:       lyn alkamista ja siitä ajankohdasta, jolloin velallinen on velkojapankilleen
14536:       ilmoittanut käynnistävänsä velkajärjestelymenettelyn. Tämän tarkoituksen
14537:       saavuttamiseksi tulee yksityishenkilön velkajärjestelystä annettua lakia tar-
14538:       peellisilta osin kiireellisesti muuttaa. Eduskunta edellyttikin, että hallitus
14539:       käynnistää lainmuutoshankkeen välittömästi edellä tarkoitetun velallisen
14540:       oikeusaseman parantamiseki sekä antaa asiaa koskevan lakiesituksen edus-
14541:       kunnalle kevätistuntokauden 1993 aikana.
14542:       6) Eduskunta edellytti, että hallitus välittömästi ryhtyy tarvittaviin toimenpi-
14543:       teisiin niin, että pankit noudattavat yhtenäistä luottotappioiden kirjaamiskäy-
14544:       täntöä.
14545: Eduskunta hyväksyessään 12 päivänä lokakuuta 1993 valtion vuoden 1993 neljän-
14546: nen lisätalousarvioesityksen, muutti ensimmäisessä kappaleessa olevaa lausumaa
14547: siten, että takaus ja muu mainitun lisätalousarvion momentilla 28.87.51 (Pankkitoi-
14548: minnan tukeminen) tarkoitettu sitoumus voi olla pankille ensisijaisen tuen myöntä-
14549: misen muoto.
14550: Kappaleisiin 2-3 ja 5-6 sisältyvät lausumat koskevat vuoden 1993 ensimmäisessä
14551: lisätalousarviossa myönnettyjä määrärahoja ja valtuuksia. Koska määräraha muutet-
14552: tiin vuoden 1993 neljännellä lisätalousarviolla siirtomäärärahaksi (3 v), tulevat
14553: lausumiin sisältyvät ehdot otettavaksi huomioon määrärahaa koskevia valtioneuvos-
14554: ton tai ministeriön päätöksiä tehtäessä. Pankkitarkastusvirasto lakkautettiin
14555: 180                            Valtiovarainministeriö
14556: 
14557: 1.10.1993 voimaan tulleella rahoitustarkastuslailla, jolloin sen tehtävät siirrettiin
14558: Suomen Pankin yhteydessä toimivalle rahoitustarkastukselle. Rahoitustarkastus on
14559: antanut luottotappioiden kirjaamista koskevat määräykset. Asia ei näin ollen anna
14560: aihetta muihin toimenpiteisiin kappaleessa 6 olevan lausuman osalta.
14561: Kappaleeseen neljä sisältyvän lausuman tarkoittaman tiedonannon hallitus antoi
14562: eduskunnalle 22.12.1993.
14563: Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain mukaan perintä- ja maksukielto
14564: alkaa, kun tuomioistuin on päättänyt velkajärjestelyn aloittamisesta. Kiireellisissä
14565: tapauksissa velallinen voi pyytää väliaikaista perintä- ja täytäntöönpanokieltoa jo
14566: velkajärjestelyä hakiessaan. Mahdollisuus saada väliaikainen kielto antaa siten
14567: velalliselle turvaa. Tämän vuoksi viidennessä kappaleessa tarkoitettua erillistä ja
14568: kiireellisesti toteutettavaa lainmuutosta ei ole pidetty aiheellisena. Lain soveltami-
14569: sesta saatujen kokemusten perusteella voidaan lainsäädännön tarkistustyön yh-
14570: teydessä arvioida, onko lausumassa edellytetty muutos välttämätön.
14571: Valtion vuoden 1994 talousarviossa momentilla 28.87.89 (Pankkitoiminnan
14572: tukeminen, 3 vuoden siirtomääräraha) pankkitoiminnan tukemiseen varttujen
14573: määrärahojen ja vuoden 1996 talousarviossa varattujen takaus- ja muiden valtuuksi-
14574: en käytön edellytykset ovat samat kuin mitä vuonna 1993 edellytettiin. Vuonna
14575: 1994 myönnettyjä määrärahoja käytetään vielä vuonna 1996.
14576: 
14577: Pankkituki
14578: HE n:o 37911992 vp.
14579: Talousvaliokunta
14580:       Eduskunta edellytti 23.2.1993, että Suomen valtio takaa sen, että suomalai-
14581:       set pankit pystyvät hoitamaan sitoumuksensa ajallaan kaikissa olosuhteissa.
14582:       Tarpeen vaatiessa eduskunta tulee myöntämään riittävät määrärahat ja val-
14583:       tuudet hallituksen käyttöön sitoumusten täyttämiseen.
14584: Valtion vuoden 1993 ensimmäisessä ja neljännessä lisätalousarviossa on varattu
14585: 15 000 miljoonan markan määräraha Ja 35 000 miljoonan markan takaus-, takuu-
14586: ja sitoumusvaltuudet pankkitoiminnan tukemiseen. Eduskunta hyväksyi lokakuussa
14587: 1993 valtion vakuusrahastosta annetun lain muutoksen, joka mahdollistaa omaisuu-
14588: denhoitoyhtiöiden perustamisen. Omaisuudenhoitoyhtiöstä aiheutuviin menoihin
14589: annettiin vuoden 1993 neljännessä lisätalousarviossa sitoumus kattaa tulevien
14590: vuosien menoja enintään 30 000 miljoonalla markalla. Lisäksi vuoden 1994
14591: talousarvioon on hallituksen esityksen mukaisesti varattu 10 000 miljoonan markan
14592: määräraha sekä 35 000 miljoonan markan takaus-, takuu- ja sitoumusvaltuudet
14593: pankkitoiminnan tukemiseen. Valtuudet saavat olla kuitenkin vuonna 1994 enintään
14594: yhteensä 35 000 miljoonaa markkaa 1993 myönnettyjen valtuuksien kanssa
14595: yhteensä.
14596: Vuosien 1993 ja 1994 määrärahat ovat siirtomäärärahoja. Niistä on vuoden 1994
14597: lopussakäyttämättä noin 12 000 miljoonaa markkaaja takausvaltuuksia 3 000 mil-
14598: joonaa markkaa. Vuoden 1995 talousarvioon on hallituksen esityksen mukaisesti
14599: varattu valtuuksia siten, että takauksia, takuita ja muita sitoumuksia saa antaa siten,
14600: että niiden yhteenlaskettu pääomamäärä yhdessä vuosien 1993-94 annettujen
14601: sitoumusten kanssa on enintään 35 000 miljoonaa markkaa tai yhdessä vuosina
14602: 1993-94 myönnetyn muun tuen kanssa pääomamäärältään enintään 60 000 miljoo-
14603: naa markkaa.
14604:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        181
14605: 
14606: Aikaisempina vuosina varatuistamäärärahoista on vuoden 1995lopussakäyttämättä
14607: noin 3 800 miljoonaa markkaa. Vuodelle 1996 on otettu takausvaltuuksia vastaaval-
14608: la tavalla kuin vuodelle 1995. Takaus ja muita sitoumusvaltuuksia on käyttämättä
14609: noin 3 000 miljoonaa markkaa.
14610: 
14611: Sosiaali- ja terveyspoliittinen päätöksenteko
14612: Kertomus 811992 vp.
14613: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
14614:       7) Eduskunta hyväksyi 10.6.1993 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
14615:       liittenä olevassa lausunnossa sosiaali- ja terveysvaliokunta lausuu mm.:
14616:       Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtion siirtyminen niin sanottuun
14617:       kehysbudjetointiin on ainakin alkuvaiheessa aiheuttanut ongelmia sen joh-
14618:       dosta, että hallinnonalakohtaisilla, kehysbudjetin sisällä tehtävillä säästöillä
14619:       on saatettu aiheuttaa menojen lisääntymistä muilla hallinnonaloilla. Tällöin
14620:       yhteiskunnan kokonaisedun kannalta on saatettu aiheuttaa tuhlausta. Saadun
14621:       tiedon mukaan menettely on kuitenkin parantunut järjestelmästä saatujen
14622:       kokemusten myötä. Kehysbudjetointi ilman ministeriöiden välistä tarkaste-
14623:       lua vaikeuttaa kokonaisarvion tekemistä kustannuksista. Valiokunta kiinnit-
14624:       tää tämän vuoksi huomiota tarpeeseen luoda kokonaisuuden koordinoimi-
14625:       seksi arviointijärjestelmä, joka mittaa valtion menojen kokonaisuutta ja
14626:       myös eri vaihtoehtojen aiheuttamat kustannukset kunnalliselle sektorille,
14627:       elinkeinoelämälle ja kotitalouksille.
14628:       Samalla kun luodaan kokonaisuuden koordinoinnin menetelmää, tulee asian-
14629:       tuntijaministeriöiden asemaa vahvistaa oman hallinnonalansa linjan luojana.
14630:       Näiden menetelmien yhteensovittamisella voidaan välttyä tilanteista, joissa
14631:       esimerkiksi asumistuen tai opintotuen taikka muun sosiaali- ja terveyden-
14632:       huollon järjestelmän ulkopuolella olevan palvelun tai tulonsiirron kustannus-
14633:       ten säästöt siirtyvät jopa suurempina lisäkustannuksina sosiaali- ja ter-
14634:       veydenhuollon hallinnonalalle tai sosiaali- ja terveydenhuollosta muille hal-
14635:       linnonaloille. Vastaava menettelytapa tulee saada aikaan myös kunnallisessa
14636:       päätöksenteossa, jossa ilmenee samantapaista suuntausta.
14637: Kehysbudjetoinnin käyttöönoton myötä kunkin ministeriön vastuu oman hallin-
14638: nonalansa määrärahojen käytön suunnittelusta on korostunut, mikä oli uudistuksen
14639: eräs tarkoituskin. Vastuu koskee luonnollisesti myös säästöpäätösten valmistelua.
14640: Tässä yhteydessä ei kuitenkaan ole ollut tarkoitus muuttaa niitä ohjeita ja vakiintu-
14641: neita menettelytapoja, joiden mukaan esitettävistä hankkeista tulee esittää myös eri
14642: tahoille aiheutuvat taloudelliset vaikutukset. Samoin valtiovarainministeriön rooliin
14643: kuuluu edelleen, myös kehysbudjetoinnin yhteydessä tarkastella ehdotusten heijas-
14644: tusvaikutuksia mm. eri pääluokkien välillä, suhteessa valtion tuloihin, suhteessa
14645: kunnallistalouteen ja niin edelleen.
14646: Valtion taloussuunnittelujärjestelmän on tarkoitus toimia lausuman tarkoittamana
14647: koordinoivana järjestelmänä, joka arvioi ja yhteensovittaa esityksiin liittyvät eri
14648: näkökulmat. Järjestelmää on tarkoitus edelleen kehittää.
14649: Säästötoimenpiteiden kokonaisvaikutuksia tarkastellaan myös hallituksen ministeri-
14650: ryhmien työssä. Tällaisen yhteensovituksen merkitys on korostunut erityisesti
14651: hankkeessa, jonka tarkoituksena on mitoittaa verot, tulonsiirrot ja palvelumaksut
14652: siten, että ne kannustavat työntekoon.
14653: 182                            Valtiovarainministeriö
14654: 
14655: Lausumassa korostetaan lisäksi asiantuntijaministeriöiden aseman vahvistamista.
14656: Kuten edellä on todettu, tämä on ollut yksi kehysbudjetoinnin käyttöönoton tavoite.
14657: Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan tavoite on verrattain hyvin toteutunut-
14658: kin. Ministeriöiden aseman vahvistumisen myötä koordinointitarve saattaa korostua
14659: lausumassa kuvatulla tavalla. Valtiovarainministeriö pyrkii omalta osaltaan vastaa-
14660: maan tähän haasteeseen taloussuunnittelujärjestelmää edelleenkehittämällä. Vielä
14661: tärkeämpää on kuitenkin se, että asiantuntijaministeriöt omassa valmistelutyössään
14662: entistä paremmin ottaisivat eri näkökohdat asianmukaisesti huomioon. Entyisesti
14663: asiantuntijaministeriöiden tulisi tehostaa esitysten valmistelussa keskinäistä yh-
14664: teydenpitoaan sekä yhteydenpitoa niihin tahoihin, joita valmistelu merkittävästi
14665: koskee.
14666: 
14667: Leimaverolaki
14668: HE n:o 3011993 vp.
14669: Valtiovarainvaliokunta
14670:       Eduskunta edellytti 18.6.1993 hallituksen pikaisesti selvittävän, voidaanko
14671:       nykyisin tuloverotuksessa käytössä oleva ennakkotietomenettely ulottaa
14672:       myös leimaverotukseen.
14673:       Eduskunta edellytti hallituksen pikaisesti selvittävän, onko kuntasektorin
14674:       osalta varainhankinnan leimaverotuksen suhteen erityisiä epäkohtia ja ryhty-
14675:       vän pikaisesti niiden osalta tarvittaviin lainsäädäntötoimenpiteisiin.
14676: Leimaverolakiin on lisätty säännös (519/94), jolla on laajennettu ennakkotieto-
14677: menettely koskemaan myös leimaverotusta.
14678: Leimaverolain muuttamisen yhteydessä esille tulleet kuntasektorin varainhankinnan
14679: leimaverotuksen ongelmat liittyvät lähinnä eräisiin tavanomaisesta poikkeaviin
14680: rahoitusjärjestelyihin. Valtiovarainministeriössä selvitetään tarvetta ja mahdollisuuk-
14681: sia lainmuutokseen näiden rahoitusmuotojen sekä kuntien lainanoton leimaverotuk-
14682: sen osalta.
14683: Kunnat ja kuntayhtymät on vapautettu saamistodistetta annettaessa suoritettavasta
14684: leimaverosta 6.11.1995 voimaan tulleella lailla leimaverolain muuttamisesta
14685: (1243/95).
14686: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
14687: 
14688: Autoverolaki
14689: HE n:o 4211993 vp.
14690: V aitiovaroinvaliokunta
14691:       Eduskunta edellytti 22.6.1993 hallituksen pikaisesti selvittävän, miten inva-
14692:       lidien omaan käyttöön tulevien pakettiautojen vero voidaan kompensoida
14693:       invalideille niissä tapauksissa, jotssa autoveron yleistä invalidipalautusta ei
14694:       voida soveltaa.
14695:       Eduskunta edellytti lisäksi, että autoverolain 17 §:ssä tarkoitettu autoveron
14696:       invalidipalautusJärjestelmä kokonaisuudessaan uudistetaan.
14697:                        1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                         183
14698: 
14699: Suunnitteilla on ollut siirtyminen vammaisten autoveronpalautuksesta suoraan
14700: autonhankintatukeen. Tätä ei toistaiseksi ole toteutettu lähinnä uudistuksen rahoi-
14701: tukseen liittyvistä syistä. Tarkoituksena on, että sosiaali- ja terveysministeriö asettaa
14702: vuoden 1996 alussa toimikunnan selvittämään laajasti vammaisten tukimuotoja.
14703: Tässä yhteydessä selvitetään myös autoveronpalautuksen korvaamista uudella
14704: järjestelmällä. Asiaa ei tule selvittää vain pakettiautoja koskevana erityiskysymyk-
14705: senä vaan kysymyksenä koko järjestelmän uudistamisesta.
14706: 
14707: Arvonlisävero
14708: HE n:o 8811993 vp.
14709: Valtiovarainvaliokunta
14710:       Eduskunta edellytti 9.12.1993 hallituksen seuraavan eduskunnan päättämän
14711:       palautusmenettelyn toimivuutta ja selvittävän, onko tarvetta sen yksinker-
14712:       taistamiseen.
14713:       Eduskunta edellytti, että hallitus tarkoin seuraa arvonlisäveron vaikutuksia
14714:       työvaltaisilla palvelualoilla ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin haitallisten
14715:       vaikutusten vähentämiseksi yleisen talouspolitiikan keinoin tai arvonlisäve-
14716:       roon tehtävien muutosten kautta.
14717:       Eduskunta edell):'tti, että hallitus hyvin huolellisesti seuraa arvonlisäverolain
14718:       kilpailullisia vru.kutuksia ja arvioi niitä yhdessä kilpailuviraston kanssa ja
14719:       viivyttelemättä ensimmäisten kokemusten arvionoin jälkeen antaa sellaiset
14720:       lainmuutosesitykset, joilla kilpailun vääristyminen voidaan nopeasti ja te-
14721:       hokkaasti oikaista.
14722:       Eduskunta edellyttää, että hallitus tarkoin seuraa kaapelitelevisio- ja paikal-
14723:       lisradioalan kilpailutilanteen kehittymistä etenkin paikallisen ohjelmatoimin-
14724:       nan edellytyksiä ajatellen.
14725:       Eduskunta edellytti, että hallitus ja viranomaiset edistävät omalta osaltaan
14726:       mahdollisimman joustavien ja yksinkertaisten toimintatapojen käyttöönottoa
14727:       arvonlisäveromenettelyssä ja veron laskemisessa.
14728:        Eduskunta edellytti, että hallitus ryhmärekisteröintiä koskevan selvitystyön
14729:        pohjalta ryhtyy ryhmärekisteröinnm mahdollistaviin toimiin arvonlisävero-
14730:        tuksessa.
14731:        Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää vesi- ja jätevesimaksun arvon-
14732:        lisäverosta kotitalouksille aiheutuvat kustannusvaikutukset ja tarvittaessa
14733:        ryhtyy toimenpiteisiin asumiskustannusten kohtuullistamiseksi ja arvon-
14734:        lisäverojärjestelmän kehittämiseksi siten, että myydyn tavaran tai palvelun
14735:        luonne paremmin otetaan huomioon verokantaa määrättäessä.
14736: Kuntien palautusjäJjestelmä Valtiovarainministeriö on seurannut kuntiin sovelletta-
14737: van arvonlisäveron palautusjärjestelmän toimivuutta. Asuntojen vuokraustoimintaan
14738: liittyvien epäneutraalien tilanteiden poistamiseksi arvonlisäverolakia ( 1501/93)
14739: muutettiin 1.6.1994 lukien (L 376/94) siten, että kiinteistön vuokraustoimintaa
14740: varten tehdyt hankinnat suljettiin palautusmenettelyn ulkopuolelle.
14741: Palautusmenettelyä on vuonna 1995 selvitetty valtiovarainministeriön asettamassa
14742: työryhmässä (Valtiovarainministeriön työryhmämuistio VM 1995:23). Työryhmän
14743: tehtävänä oli selvittää kuntien saamien arvonlisäveron palautusten kuntakohtainen
14744: 184                            Valtiovarainministeriö
14745: 
14746: kohtaanto ja mahdollisuuksia palautusten takaisinperinnän uudistamiseksi. Työryh-
14747: mä vertaili nykyistä asukaslukuperusteista takaisinperintäjärjestelmää järjestelmiin,
14748: joissa takaisinperintä perustuisi kuntien laskennallisiin verotuloihin tru niiden ja
14749: käyttötalouden valtionosuuksien yhteismäärään. Vertailu ei osoittanut, että vaihtoeh-
14750: toiset mallit johtaisivat nykyärjestelmää parempaan kohtaantoon. Työryhmä
14751: tarkasteli alustavasti myös mahdollisuuksia takaisinperinnästä luopumiseen, mutta
14752: ei tehnyt sitä koskevia esityksiä.
14753: Vaikutukset työvaltaisilla palvelualoilla. Arvonlisäverolaki tuli voimaan 1.6.1994.
14754: Siirtyminen arvonlisäverotukseen merkitsi muutoksia eri toimialojen- sekä aikai-
14755: semmin liikevaihtoverovelvollisten että verovelvollisiksi tulleiden - toimintaedelly-
14756: tyksiin sekä hyödykkeiden hinnoitteluun. Haitallisia vaikutuksia pyrittiin lieventä-
14757: mään sekä normaaliverokantaa alempien verokantojen soveltamisella että sovelta-
14758: malla eräillä toimialoilla vuoden 1994 loppuun asti vaikutuksia pehmentäviä
14759: toimenpiteitä. Rakennustoiminnan verottamisen aiheuttaman kustannusnousun
14760: johdosta 1.9.1993 - 31.12.1994 aloitetuista asuinrakennuksista myönnettiin asun-
14761: nonostajille avustusta valtion talousarviosta.
14762: Arvonlisäverotuksessa sovellettavan veropohjan laajuus ja verokannat on säädelty
14763: Suomea sitovasti Euroopan yhteisön kuudennessa arvonlisäverodirektiivissä
14764: (77/388/ETY). Suomi ei voi kansallisin päätäksi supistaa direktiivin mukaista
14765: veropohjaa tai soveltaa alennettuja verokantoja muihin kuin direktiivissä mainittui-
14766: hin tavaroihin ja palveluihin.
14767: Hallitus pitää tärkeänä pienyritysten aseman kehittämistä siten, että työpaikkoja
14768: voitaisiin tällä sektorilla lisätä. Arvonlisäverotus on osa verokiilaongelmaa. Edellä
14769: esitetyistä syistä johtuen arvonlisäverotuksella ei ole mahdollista alentaa kansallisin
14770: ratkaisuin työllistämiskynnystä. Tämän vuoksi ratkaisut on pyrittävä löytämään
14771: tuloverotuksen puolelta. Hallitus onkin aloittanut tämän suuntaiset toimet tekemis-
14772: sään tuloverotusta koskevissa ratkaisuissa.
14773: Kilpailuvaikutukset. Valtiovarainministeriö on yhdessä kilpailuviraston kanssa
14774: yleisesti arvioinut arvonlisäverolain voimaantulon jälkeen esiintulleita kilpailu-
14775: häiriötilanteita. Selvityksissä ei kuitenkaan voitu havaita sellaisia kilpailuvääristy-
14776: miä, joiden ratkaiseminen olisi edellyttänyt lainsäädäntötoimenpiteitä.
14777: Valtiovarainministeriön tiedossa ei myöskään ole, että arvonlisävero olisi aiheutta-
14778: nut kaapelitelevisio- ja paikallisradioalalla paikallisen ohjelmatoiminnan edellytyk-
14779: siä vääristäviä kilpailuvaikutuksia.
14780: V erotusmenettely. Euroopan unionin jäsenyys on merkinnyt sisämarkkinakaupan
14781: uusien verotusmenettelyiden käyttöönottoa vuoden 1995 alusta. Samoin alkutuotan-
14782: nonharjoittajat ovat tulleet verovelvollisiksi vuoden 1995 alusta. Heihin sovelletaan
14783: vuonna 1995 kalenterivuoteen sidottua verotusmenettelyä. Hallituksen tarkoituksena
14784: on saatavien kokemusten perusteella kehittää verotusmenettelyä jatkossa siten, että
14785: sekä verohallinnon ja yritystoiminnan tarpeet tulevat otetuiksi huomioon. Verotuk-
14786: sen oikeellisuus on kuitenkin pystyttävä aina varmistamaan.
14787: Ryhmärekisteröinti. Arvonlisäverolakia on muutettu ennen sen voimaantuloa
14788: (L 377/94) siten, että rahoitus- ja vakuutustoimintaa harjoittavilla yrityksillä on
14789: mahdollisuus rekisteröityä verovelvolliseksi ryhmänä. Lainmuutos perustui ryhmä-
14790: rekisteröintityöryhmän ehdotuksiin (Valtiovarainministeriön työryhmämuistio
14791: VM 1994:4).
14792: Vesi- ja jätevesimaksut. Arvonlisäverolakiin tehtiin vuoden 1995 alusta EU :n
14793: jäsenyyden edellyttämät lainsäädäntömuutokset Tällöin myös alennetut verokannat
14794:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      185
14795: 
14796:      olivat poliittisen tarkastelun ja arvioiniin kohteena. Vesi- ja jätevesimaksujen
14797:      verokohtelua ei tässä yhteydessä muutettu.
14798:      Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
14799: 
14800:      Julkisten eläkkeiden yhteyden pwkaminen
14801:      HE n:o 9611993 vp. ja LA n:o 5511993 vp.
14802:      Sosiaali- ja tetVeysvaliokunta
14803:              Eduskunta edellytti 21.12.1993 viitaten muun muassa perustuslakivaliokun-
14804:              nan lausuntoon hallituksen huolehtivan siitä, että julkisen sektorin eläkkei-
14805:              den yhteyden purkaminen, yli kuukauden katkosta valtion palvelussuhteiden
14806:              välillä aiheutuva siirtyminen niin sanotuksi uudeksi edunsaajaksi ja laitok-
14807:              sen ylläpitäjän mahdollisesta muuttumisesta aiheutuvat ongelmat selvitetään
14808:              yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa ja ryhdytään tarpeellisiin säädös-
14809:              muutoksiin, jotta voidaan varmistaa edunsaajien kannalta kohtuulliset ratkai-
14810:              sut.
14811:      Asiaa on selvitelty valtiovarainministeriössä. Valtion oppilaitosten kunnallistamisen
14812:      osalta päädyttiin ratkaisuun, jossa kunnalliseen palvelukseen siirtyneet henkilöt
14813:      säilyttävät valtion eläkejärjestelmässä ns. lisäeläketurvan mukaisen eläkkeensä
14814:      samoin ehdoin, kuin jos he olisivat pysyneet valtion palveluksessa. Vastaavasti
14815:      kuntapuolella on erityisratkaisuin huolehdittu siitä, ettei kohtuuttomia edunmenetyk-
14816:      siä siirtotilanteissa synny. Muilta osin lausumassa edellytetty selvitystyö jatkuu.
14817: 
14818:      Tiedonkemiden vähentäminen ja yhtenäistäminen
14819:      HE n:o 106/1993 vp.
14820:      Hallintovaliokunta
14821:              Eduskunta edellytti 17.12.1993 hallituksen pikaisesti tekevän selvityksen
14822:              erillisten tilastoja laativien viranomaisten tarpeesta ja tämän pohjalta anta-
14823:              van eduskunnalle esityksen kaikkien tiedonkeruun yleisvaltuutusten poista-
14824:              misesta lainsäädännöstä ja erityisvaltuutusten selkeästä rajaamisesta.
14825:       Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta edellytti kannnanotossaan J7.12.1993
14826:       ministeriöitä ryhtymään toimenpiteisiin hallinnonalansa tiedonkeruiden vähentämi-
14827:       seksi, hallinnonalansa erityislainsäädäntöön sisältyvien tiedonkeruun yleisvaltuutus-
14828:       ten poistamiseksi ja erityisvaltuutusten selkeäksi rajaamiseksi sekä selvittävän
14829:       erillisten tilastoja laativien viranomaisten tarpeen.
14830:       Valtiovarainministeriö ja sisäasiainministeriö ovat selvittäneet hallinnonalojen
14831:       tiedonkeruiden ja tilastotuotannon tilaa, tehneet toimenpide-ehdotuksia eduskunnan
14832:       lausuman ja hallinnon kehittämisen ministerivaliokunnan kannanoton toteutumiseksi
14833:       sekä raportoineet toimenpiteiden edistymisestä hallinnon kehittämisen ministeriva-
14834:       liokunnalle 18.11.1994, joka päätti rationalisointitoimenpiteiden jatkamisesta.
14835:       Valtiovarainministeriö, sisäasiainministeriö ja Tilastokeskus ovat laatineet
14836:       30.11.1995 yhteistyönä tilannekatsauksen eduskunnan lausuman toteutumisesta.
14837:       Tämän pohjalta valtiovarainministeriö on, asian oltua valmistavasti käsiteltävänä
14838:       hallinnon kehittämisen ministerityöryhmässä, asettanut 8.12.1995 työryhmän
14839:       tukemaan ministeriöitä tiedonkeruun yleisvaltuutusten poistamiseksi ja erityisval-
14840:       tuuksien rajaamiseksi. Työryhmän määräaika on 30.9.1996 saakka.
14841: 24 360228Y
14842: 186                            Valtiovarainministeriö
14843: 
14844: 
14845: Yhtiöveron hyvitys, sijoituskäyttäytyminen
14846: HE n:o 109/1993 vp.
14847: V aitiovaroinvaliokunta
14848:       Eduskunta edellytti 29.10.1993, että hallitus seuraa tiiviisti nyt hyväksytyn
14849:       lainmuutoksen vaikutusta vakuutusyhtiöiden, vakuutusyhdistysten, eläkesää-
14850:       tiöiden, eläkekassojen ja sijoitusrahastojen kotimaiseen sijoituskäyttäytymi-
14851:       seen ja jos kotimaisen elinkeinoelämän rahoitustilanne tämän vuoksi vaikeu-
14852:       tuu, ryhtyy tilanteen vaatiessa pikaisiin toimiin verotusjärjestelmän tarkista-
14853:       miseksi.
14854: Lainmuutosta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1993 toimitettavassa
14855: verotuksessa. Lain voimaantulosäännöksen johdosta vakuutusyhtiöiden ja muiden
14856: edellä mainittujen yhteisöjen sijoituskäyttäytymisen muutosta voidaan arvioida
14857: aikaisintaan vuoden 1994 tietojen pohjalta. Johtopäätösten tekemistä varten tarvi-
14858: taan riittävän luotettava ja kattava aineisto, jollainen on tilastomuotoisena käytettä-
14859: vissä vasta vuoden 1996 alussa.
14860: 
14861: Säästökassatoiminta
14862: HE n:o 126/1993 vp.
14863: Valtiovarainvaliokunta
14864:       3) Hyväksyessään 16.12.1993 valtion talousarvion vuodelle 1994 eduskunta
14865:       edellytti momentin 28.87.89 kohdalla, että on selvitettävä ensisijaisesti sääs-
14866:       tökassan ja koko konsernin johdon vastuu, toiseksi konsernin Ja säästökas-
14867:       san tilintarkastajien vastuu sekä myös säästökassatoimintaa valvovan val-
14868:       tiovarainministeriön vastuu.
14869:       Eduskunta edellytti, että valtio turvaa tuen avoimuuden julkistamaila riittä-
14870:       vät tiedot annetun tuen määrästä ja jakautumisesta sekä tuen lopullisista
14871:       kustannusvaikutuksista sekä antaa eduskunnalle aikanaan selvityksen siitä,
14872:       että tehdyt ratkaisut ovat yhteiskunnan kannalta olleet edullisimmat.
14873: Valtiovarainministeriön vastuun selvittämiseksi valtioneuvoston oikeuskansleri on
14874: marraskuussa 1993 eräitten kanteluitten johdosta pyytänyt valtiovarainministeriötä
14875: hankkimaan valvonnasta vastuullisilta selvitykset lain edellyttämään säästökassatoi-
14876: minnan valvontaan kuuluneista toimenpiteistä ja päätöksistä ja niiden toimeen-
14877: panosta sekä noudatetun menettelyn perusteista. Tämän selvityksen ja vielä sen
14878: täydennykseksi tammikuussa 1994 pyydetyn lisäselvityksen saatuaan oikeuskansleri
14879: on 11.10.1994, pitäen tarpeellisena vielä esitutkinnan keinoin saada selvitystä
14880: valtiovarainministeriön virkamiesten mahdollisesta vastuusta, pyytänyt keskusrikos-
14881: poliisin suorittamaan asiassa tutkinnan. Keskusrikospoliisi on lokakuussa 1995
14882: toimittanut tutkinnan tuloksen oikeuskanslerille.
14883: Kun vain osa niistä kysymyksistä, joitten selvittämistä eduskunta on pitänyt
14884: tarpeellisena, on edellä todetuin tavoin tullut tutkittavaksi, valtiovarainministeriö on
14885: katsonut aiheelliseksi tehdä keskusrikospoliisille tutkimuspyynnön, jotta kaikki
14886: mainitut kysymykset kokonaisuutena saataisiin asianmukaisesta tutkituiksi.
14887: Valtiovarainministeriö on pyytänyt keskusrikospoliisia tutkimaan, onko syyllistytty
14888: 1) petokseen, 2) velallisen rikokseen, 3) kirjanpitorikokseen taikka säästökassari-
14889:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                     187
14890: 
14891: kokseen tai rikkomukseen. Jos tutkinnassa käy ilmi, että asiassa on syyllistytty
14892: rikokseen tai rikkomukseen, asiassa pyydettiin ryhtymään syytetoimiin.
14893: Keskusrikospoliisin suorittaman tutkinnan perusteella eräitä Osuuskunta EKA-
14894: yhtymän ja sen säästökassan johtoon kuuluneita vastaan on syksyllä 1995 nostettu
14895: syytteet Helsingin käräjäoikeudessa markkinointi- ja säästökassarikoksista.
14896: Lokakuussa 1993 säästökassatoimintaa harjoittavassa Osuuskunta EKA-yhtymässä
14897: aloitettiin yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/93) tarkoitettu saneeraus-
14898: menettely. Osuuskunta EKA-yhtymä oli vastaanottanut säästökassatalletuksia noin
14899: sadattatuhannelta jäseneltään. Säästökassatoimintaa kohtaan tunnetun luottamuksen
14900: vahvistamiseksi hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi tallettajien saamisten
14901: turvaamisesta säästökassatoimintaa harjoittavassa osuuskunnassa. Eduskunta
14902: hyväksyi lain joulukuussa ja se tuli voimaan 1.1.1994.
14903: Valtiokonttori on lain perusteella lunastanut Osuuskunta EKA-yhtymän säästökas-
14904: saan tehtyjä talletuksia yhteensä 1,252 miljardin markan määrästä. Valtion lopulli-
14905: nen meno talletusten lunastamisesta riippuu yrityssaneerauksen onnistumisesta ja
14906: realisoitavista talletusten vakuuksista.
14907: 
14908: Lupajäijestelmien karsiminen
14909: HE n:o 14111993 vp.
14910: V aitiovaroinvaliokunta
14911:       Eduskunta edellytti 12.11.1993 hallituksen pikaisesti selvittävän, mistä ny-
14912:       kyaikaan soveltumattomasta turhasta viranomaisten antamia lupia koskevas-
14913:       ta käytännöstä voidaan luopua ja ryhtyvän tarpeellisiin lainsäädäntötoimen-
14914:       piteisiin.
14915: V aitioneuvosto teki 10.11.1994 periaatepäätöksen lupamenettelyjen keventämisestä
14916: ja karsimisesta. Pääsääntönä on, että lupamenettely perustuu suoraan lakiin.
14917: Alemmanasteisilla normeilla voidaan säätää tai määrätä toiminta luvanvaraiseksi
14918: ainoastaan laissa riittävän täsmällisesti määritellyissä rajoissa. Päätöksen mukaan
14919: yksittäisiä kansalaisia ja yhteisöjä koskevat luvat on pääsääntöisesti käsiteltävä
14920: paikallis- ja aluehallinnossa. Samaa toimintaa tai toimenpidettä koskevat luvat on
14921: yhdistettävä menettelyllisesti, jolloin eri luvat voidaan myöntää saman tai yhdellä
14922: viranomaisen päätöksellä. Lupamenetelyjä on myös kevennettävä ja tarpeettomista
14923: menettelyistä luovuttava. Elinkeinotoimintaa ohJaavat ja kilpailua rajoittavat luvat
14924: on korvattava muilla menettelyillä.
14925: Lupamenettelyjen karsimista ja keventämistä jatketaan valtioneuvoston periaatepää-
14926: töksen mukaisesti.
14927: 
14928: Talousarvioesitysten perustelut
14929: HE n:o 19411993 vp.
14930: V aitiovaroinvaliokunta
14931:       Eduskunta edellytti 8.12.1993, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpitei-
14932:       siin valtiovarainvaliokunnan mietinnössä n:o 23 todettujen epäkohtien kor-
14933:       jaamiseksi eduskunnan yksimielisen tahdon mukaisesti siten, että toimenpi-
14934:       teet otetaan huomioon jo päätettäessä lopullisesti vuoden 1994 talousarvios-
14935:       ta.
14936: 188                            Valtiovarainministeriö
14937: 
14938: Valtiovarainministeriö on eri yhteyksissä mm. toiminta- ja taloussuunnitelmien ja
14939: talousarvioehdotusten laadintamääräyksissä kiinnittänyt ministeriöiden ja virastojen
14940: huomiota eduskunnan lausumaan ja siinä tarkoitettujen epäkohtien korjaamiseen
14941: talousarvion perusteluissa.
14942: Asiaa on käsitelty myös hallituksen kertomuksessa vuodelta 1993 HE 36/1993 vp
14943: kohdalla, jossa on käsitelty laskentatoimen kehittämistä sekä tulonsiirtoja koskevien
14944: säädösten valmisteluaja määrärahojen mitoitusta, joita ao. viranomaisten toimenpi-
14945: tein parantamalla voidaan talousarvioiden perustelujen yksityiskohtaisuutta lisätä
14946: eduskunnan edellyttämällä tavalla.
14947: 
14948: Elinkeinoverolaki
14949: HE n:o 19811993 vp.
14950: V aitiovaroinvaliokunta
14951:       Eduskunta edellytti 29.11.1993, että hallitus saattaa välittömästi päätökseen
14952:       pakollisten varausten verokohtelua koskevan valmistelutyön ja että asiaa
14953:       koskeva hallituksen esitys annetaan siten, että se voidaan käsitellä vuoden
14954:       1994 valtiopäivien kevätistuntokaudella.
14955:       Eduskunta edellytti, että niin sanotun johtajavakuutuksen verotusta koskeva
14956:       valmistelutyö saatetaan pikaisesti loppuun ja että asiaa koskeva hallituksen
14957:       esitys annetaan välittömästi valmistelutyön päätyttyä.
14958: Odotettavissa olevien menojen ja menetysten vähennyskelpoisuuden laajentaminen
14959: verotuksessa on ollut tarkasteltavana valtiovarainmimsteriön asettamassa varaus- ja
14960: poistojärjestelmän uudistamistyöryhmässä, joka jätti muistionsa 21.6.1995 (Val-
14961: tiovarainminsiteriön työryhmämuistioita 1995: 17). Työryhmä on tehnyt ehdotuksen-
14962: sa verotettavan tulon määrittämisen lähentämisestä kirjanpidon tuloksenlaskentaan
14963: paitsi odotettavissa olevien menojen ja menetysten myös kurssierojen sekä käyttö-
14964: omaisuuden hankintamenojen ja pitkävaikutteisten menojen poistojen osalta.
14965: Uudistuksen jatkovalmistelusta tehdään päätös vuoden 1996 alkupuolella.
14966: Niin sanotun johtajavakuutuksen verokohtelun selkeyttämisestä on tarkoitus antaa
14967: esitys vuoden 1996 aikana.
14968: 
14969: Merenkulun veronhuojennukset
14970: HE n:o 199/1993 vp.
14971: V aitiovaroinvaliokunta
14972:       Eduskunta edellytti 30.11.1993, että hallitus pikaisesti selvittää mahdollisuu-
14973:       det ottaa käyttöön merenkulkuelinkeinon verotuksessa ehdotettua tasapuoli-
14974:       semmin kaikkia merenkulkuelinkeinoelämän eri lohkoja kohteleva veron-
14975:       huojennuslainsäädäntö esimerkiksi jälleenhankintavarausta käyttämällä.
14976: Jälleenhankintavarauksen kehittämistarve liittyy kiinteästi verotuksen poistojärjestel-
14977: män uudistamiseen. Valtiovarainministeriön asettama varaus- ja poistojärjestelmän
14978: uudistamistyöryhmä on tehnyt ehdotuksensa muun muassa poistojärjestelmän
14979: uudistamiseksi siten, että verotuksessa hyväksyttävät poistot vastaisivat käyttöomai-
14980: suuden taloudelliseen pitoaikaan perustuvia suunnitelman mukaisia poistoja
14981: (Valtiovarainministeriön työryhmämuistioita 1995: 17). Uudistuksen jatkovalmiste-
14982: lusta päätetään vuoden 1996 alkupuolella.
14983:                        1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                         189
14984: 
14985: Varustamotoiminnan tukeminen on osa valtion yritystukijärjestelmää, jota on
14986: tarkoitus selkeyttää ja yhtenäistää. Voimassa oleva merenkulun veornhuojennus,
14987: jäämaksuluokkavähennys, on määräaikainen, ja se voidaan tehdä viimeisen kerran
14988: vuonna 1996 tilattavista aluksista. Vuoden 1996 aikana tehdään päätös varustamo-
14989: toimintaa harjoittaville yrityksille vuoden 1996 jälkeen mahdollisesti myönnettäväs-
14990: tä verotuesta.
14991: 
14992: Arvonlisäveron palautusten takaisinperintä kunnilta
14993: HE n:o 24411993 vp.
14994: Valtiovarainvaliokunta
14995:       Eduskunta edellytti 9.12.1993, että valtioneuvoston asiaa koskevassa pää-
14996:       töksessä tarkoitettu toimikunta asetetaan pikaisesti siten, että sen työn perus-
14997:       teella voidaan tarvittava lainsäädäntö saattaa voimaan hallituksen esityksen
14998:       perusteluissa tarkoitetun aikataulun mukaisesti.
14999: Valtiovarainministeriö asetti 10.5.1994 työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää
15000: kunnilta perittävien arvonlisäveron palautusten kuntakohtainen kohtaanto sekä
15001: tarvittaessa tehdä ehdotus arvonlisäveron palautusten takaisinperinnän perusteiden
15002: uudistamisesta. Työryhmässä olivat valtiOvarainministeriön lisäksi edustettuina
15003: myös sisäasiainministeriö ja Suomen Kuntaliitto. Työryhmä antoi mietintönsä
15004: 5.7.1995.
15005: Työryhmä tarkasteli kuntien vuonna 1994 saamia arvonlisäveron palautuksia
15006: lääneittäin sekä kunnan koon ja kantokykyluokan perusteella. Työryhmä myös
15007: arvioi palautusten ja takaisinperinnän erojen syitä kuntien investointien määrän,
15008: ostopalvelujen tason sekä kuntatyypin perusteella.
15009: Työryhmä vertaili nykyistä asukaslukuperusteista takaisinperintäjärjestelmää
15010: järjestelmiin, joissa takaisinperintä perustuisi kuntien laskennallisiin verotuloihin tai
15011: niiden ja käyttötalouden valtionosuuksien yhteismäärään. Vertailu ei osoittanut, että
15012: vaihtoehtoiset mallit johtaisivat nykyjärjestelmää parempaan kohtaantoon. Työryh-
15013: mä tarkasteli alustavasti myös mahdollisuuksia takaisinperinnästä luopumiseen,
15014: mutta ei tehnyt sitä koskevia esityksiä.
15015: Työryhmän esityksen perusteella on ilmeistä, että arvonlisäveron palautusten
15016: takaisinperinnässä ei ole löydettävissä nykyistä asukaslukuperusteista perintää
15017: oikeudenmukaisempaa jakoperustetta, joten lainsäädännön muuttamiseen ei ole
15018: tarvetta, eikä asia enää anna aihetta toimenpiteisiin.
15019: 
15020: V erotulomuutos, erillinen määräraha
15021: HE n:o 27911993 vp.
15022: Valtiovarainvaliokunta
15023:       Eduskunta edellytti 17.12.1993, että hallitus selvittää mahdollisuudet suorit-
15024:       taa valtion maille perustettujen luonnonsuojelualueiden aiheuttamista verotu-
15025:       lomuutoksista asianomaisille kunnille korvaus valtion varoista verojärjestel-
15026:       mien ulkopuolisena eränä.
15027: Pääomaverouudistuksesta annetussa hallituksen esityksessä arvioitiin, että uudistus
15028: tulee vahvistamaan kuntien yhteisöveropohjaa ja sitä kautta tuomaan kunnille lisää
15029: verotuloja. Näin luonnonsuojelualuekompensaatio olisi tapahtunut vähentämättä
15030: 190                           Valtiovarainministeriö
15031: 
15032: kuntien saamia verotuloja, syntyneen liikkumavaran puitteissa. Selvitettäväksi jäi,
15033: pitääkö hallituksen arvio paikkansa vai alenevatko kuntien yhteisöverotulot kuten
15034: yleisesti muilta tahoilta esitettiin.
15035: Vuoden 1993 verotustietojen valmistuttua voitiin todeta, ettäkuntien yhteisöverotu-
15036: lot kasvoivat usealla sadalla miljoonalla markalla edellisvuoden vastaaviin mak-
15037: suunpanaihio verrattuna. Luonnonsuojelualuekompensaatio toteutuu siten eduskun-
15038: nan hyväksymällä tavalla heikentämättä muidenkaan kuntien asemaa.
15039: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
15040: 
15041: Valtion virlwnieslaki
15042: HE n:o 291/1993 vp.
15043: Hallintovaliokunta
15044:       Eduskunta edellytti 21.6.1994 hallituksen huolehtivan siitä, että selvitetään,
15045:       koskeeka Euroopan yhteisön ns. liikkeeluovutusdirektiivi, valmisteilla oleva
15046:       direktiivin muutos huomioon ottaen, valtion virkamiehiä, ja että selvitystyön
15047:       perusteella ryhdytään tarpeellisiin lainvalmistelutoimenpiteisiin.
15048: Valtiovarainministeriö on tehnyt alustavan selvityksen, jonka mukaan ns. liikkeen-
15049: luovutusdirektiivi ei koske valtion virkamiehiä. Valmisteilla ollut kyseisen direktii-
15050: vin muutos ei ole edennyt.
15051: Valtiovarainministeriö on 13.12.1995 asettanut ministeriön ja valtion henkilöstön
15052: keskusjärjestöjen edustajista koostuvan työryhmän, jonka tehtävänä on 31.12.1996
15053: mennessä selvittää, onko valtion henkilöstön palvelussuhdeturva järjestetty siten,
15054: että valtion henkilöstö on yhdenvertaisessa asemassa yksityisen sektorin palveluk-
15055: sessa olevien työntekijöiden kanssa ja tehdä ehdotukset tarvittaviksi muutoksiksi.
15056: Työryhmässäkäsitellään myös liikkeenluovutusdirektiivin soveltamisalaan liittyviä
15057: kysymyksiä.
15058: 
15059: Juomapakkausten lisävero
15060: HE n:o 3011994 vp.
15061: Valtiovarainvaliokunta
15062:       Eduskunta edellytti 14.6.1994, että juomapakkausten elinkaaritutkimuksen
15063:       valmistuttua hallitus ottaa uudelleen harkittavaksi alkoholijuomapakkauksille
15064:       nyt asetettavan lisäveron oikeellisuuden ja antaa tarvittaessa lisäveron muut-
15065:       tamista tarkoittavan esityksen.
15066: Ympäristöministeriön asettama ympäristötaloustyöryhmä on 12.10.1994 asettanut
15067: jaoston, jonka tehtävänä on käsitellä alkoholijuomaverosta annetun lain (532/94) ja
15068: ympäristöministeriön virvoitusjuomien ja alkoholijuomien vähittäismyyntipäällysten
15069: kierrätysjärjestelmän hyväksymistä koskevan päätöksen (569/94) toimeenpanaan
15070: liittyviä kysymyksiä ottaen erityisesti huomioon ED-oikeuden asettamat vaatimuk-
15071: set ja tehdä ehdotukset mahdollisesti tarvittavista tarkistuksista.
15072: Ympäristöministeriö on hyväksynyt alumiinitölkkien kierrätysjärjestelmän, johon
15073: kuuluvien tölkkien haittavero (alkoholi- ja alkoholijuomaveron sekä virvoitusjuoma-
15074: veron lisävero) laskee 4 markasta 1 markkaan litralta. Tölkkien haittaveron alennus
15075: on mahdollista voimassa olevan lainsäädännön puitteissa. Juomapakkausten
15076:                        1996 vp   Hallituksen kertomus 1995                       191
15077: 
15078: elinkaaritutkimus on valmistunut, eikä se sinänsä edellytä nykyisen lainsäädännön
15079: muuttamista. Verotuksen muutostarpeita tältä osin on selvittänyt ympäristötalous-
15080: työryhmän asettama pakkausjaosto. Selvityksessä on havaittu kuitenkin eräitä muita
15081: muutostarpeita, joita voimassa oleviin lisäveroa koskeviin säännöksiin olisi tehtävä.
15082: Hallituksen tarkoituksena on tehdä asiaa koskeva muutosesitys.
15083: 
15084: Puolustusvoimien palkka- ja virkarakenteen kehittäminen
15085: HE n:o 6911994 vp.
15086: Sosiaali- terveysvaliokunta
15087:       Eduskunta edellytti 23.6.1994, että hallitus saattaa puolustusvoimien palkka-
15088:       ja virkarakenteiden kehittämistyön kaikilta osiltaan pikaisesti loppuun, kuten
15089:       eduskunta hallituksen esitykseen n:o 34211992 vp antamassaan vastauksessa
15090:       edellytti.
15091: Puolustusvoimien upseereiden ja opintoupseereiden virka- ja tehtävärakenteen
15092: kehittämistoimenpiteitä on selostettu kohdassa Sotilaseläkejärjestelmän uudistami-
15093: nen, HE 5711991 vp.
15094: 
15095: Arvonlisäverotus, asumiskustannukset
15096: HE n:o 76 sekä LA 28 ja 2911994 vp.
15097: V aitiovaroinvaliokunta
15098:       Eduskunta edellytti 24.5.1994 hallituksen pikaisesti selvittävän, voidaanko
15099:       asumiskustannusten nousun hillitsemiseksi vesi- ja jätevesimaksut saattaa
15100:       normaalia verokantaa alemman verokannan piiriin.
15101: Arvonlisäverolakiin tehtyyn vuoden 1995 alusta EU:n jäsenyyden edellyttämät
15102: lainsäädäntömuutokset Tällöin myös alennetut verokannat olivat poliittisen
15103: tarkastelun ja arvioinnin kohteena. Vesi- ja jätevesimaksujen verokohtelua ei tässä
15104: yhteydessä muutettu.
15105: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
15106: 
15107: Suomen mahdollinen liittyminen rahaliiton kolmanteen vaiheeseen
15108: HE n:o 135/1994 vp.
15109: Ulkoasiainvaliokunta
15110:       2) Eduskunta edellytti, että Suomen mahdollisesta liittymisestä rahaliiton
15111:       kolmanteen vaiheeseen päätetään aikanaan eduskunnassa hallituksen erilli-
15112:       sen esityksen perusteella, jolloin hallituksen on arvioitava Suomen osallistu-
15113:       mista mm. mietinnössä mainittujen seikkojen valossa.
15114: Euroopan unionin perustamissopimuksen katsotaan oikeudellisesti velvoittavan
15115: jäsenvaltioita (poisluettuna Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta) osallistumaan
15116: talous- ja rahaliiton (EMU) kolmanteen vaiheeseen, mikäli ne täyttävät tarpeelliset
15117: ehdot. Sopimuksen mukaan EMU :n kolmas vaihe voi aikaisintaan toteutua vuonna
15118: 1997 ja se alkaa viimeistään vuoden 1999 alussa. Jäsenvaltiot jotka eivät vielä
15119: tuolloin täytä kolmanteen vaiheeseen osallistumiselle tarpeellista ehtoja, voivat
15120: osallistua siihen myöhemmin täytettyään nuo ehdot. Päätöksen siitä, mitkäjäsenval-
15121: 192                           Valtiovarainministeriö
15122: 
15123: tiot voivat osallistua kolmanteen vaiheeseen, tekee EU:n neuvosto kokoontuneena
15124: valtion- tai hallitusten päämiesten tasolla. Hallitus tulee saattamaan EMU :n
15125: kolmanteen vaiheeseen osallistumisen aikanaan eduskunnan käsiteltäväksi. Myös
15126: hallitusohjelmassa on todettu, että Suomen mahdollisesta liittymisestä rahaliiton
15127: kolmanteen vaiheeseen päätetään eduskunnassa hallituksen erillisen esityksen
15128: perusteella.
15129: Hallituksen 16 päivänä kesäkuuta 1995 julkaistun talous- ja rahaliittoa koskevan
15130: kannanoton mukaan Suomen osallistuminen EMU :n kolmanteen vaiheeseen
15131: saatetaan eduskunnan päätettäväksi. Hallitus antaa asiasta eduskunnalle joko
15132: valtiopäiväjärjestyksen 69 § 2 momentin mukaisen esityksen tai tiedonannon, jossa
15133: esitetään arvio kolmanteen vaiheeseen osallistumisen vaikutuksista ja hahmotelma
15134: kolmannen vaiheen edellyttämistä kotimaisista lainsäädäntömuutoksista. Asia
15135: annetaan eduskunnan päätettäväksi ennen sitä neuvoston kokousta, jossa komission
15136: ja Euroopan rahapoliittisen instituutin raporttien pohjalta todennäköisesti päätetään
15137: EMU :n kolmannen vaiheen aloittamisesta.
15138: Neuvoston kolmannen vaiheen aloittamista koskevan päätöksen jälkeen annetaan
15139: eduskunnalle hallituksen esitys tarvittavista kansallisen lainsäädännön muutoksista.
15140: Ennen näitä lopullisia päätöksentekovaiheita ryhdytään valmisteleviin toimenpitei-
15141: siin, jolloin hallitus mm. pitää eduskuntaa täysin informoituna EMU-prosessin
15142: edistymisestä VJ 4 a luvun menettelytapasäännösten mukaisesti.
15143: 
15144: Valtiontalouden ta.Ikastus
15145: HE 15211994 vp
15146: Valtiovarainvaliokunta
15147:       Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
15148:       edellytti luvun 28.10 kohdalla, että valtiontalouden tarkastuksen koko-
15149:       naisuudistusta koskeva hallituksen esitys annetaan välittömästi eduskunnalle
15150:       tavoitteena resurssien entistä tehokkaampi käyttö ja kokoaminen eduskun-
15151:       nan yhteyteen.
15152: Asiaa on selostettu kohdassa Valtiontalouden tarkastusviraston asema,
15153: HE 81/1992 vp. Hallituksen tarkoituksena on jatkaa valtiontalouden tarkastusviras-
15154: ton toiminnan kehittämistä tarkastusviraston nykyisen organisatorisen aseman
15155: pohjalta. Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
15156: 
15157: Kiinteistö- ja siivouspalveluiden yhtiöittämiseen liittyvä sopimus
15158: HE 15211994 vp.
15159: Valtiovarainvaliokunta
15160:       Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
15161:       edellytti luvun 28.60 kohdalla, että Valtion erityispalvelujen ammattiliitto
15162:       VAL ry:n ja Engel kiinteistö- ja siivouspalvelut Oy:n kesken on 3.1.1995
15163:       allekirjoitettu työehtoja yms. seikkoja koskeva sopimus.
15164: Tarkoitettu sopimus tehtiin 3.1.1995. Siinä sovittiin työntekijöiden rekrytoinnista
15165: yhtiöön, palkkauksesta, luottamusmiesjärjestelmästä, eläkejärjestelyistä sekä eräistä
15166: muista palvelussuhteen ehdoista.
15167: Asia ei näin ollen anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
15168:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        193
15169: 
15170: 
15171:      Vaikeavammaisten yrittäjien arvonlisäverovelvollisuus
15172:      HE 15211994 vp
15173:      Valtiovarainvaliokunta
15174:              5) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
15175:              lausui pääluokan 28 kohdalla:
15176:              Taloudellisen toiminnan elpymisen myötä yhteiskunnan erityisiin velvolli-
15177:              suuksiin kuuluu, että kaikille taloudellisesta lamasta ja työttömyydestä kärsi-
15178:              mään joutuneille tarjotaan mahdollisimman yhdenvertaiset mahdollisuudet
15179:              työllistää ja siten elättää itsensä. Tämä edellyttää muun muassa vammaisten
15180:              osalta erityisiä toimia. Kokemus on osoittanut, että mitä suurempi työttö-
15181:              myys, sitä vaikeampi on vammaisen työnhakijan työllistyä. Siirtyminen ar-
15182:              vonlisäverojärjestelmään merkitsisi muiden vaikeavammaisten (työkyvyn
15183:              alentuminen vähintään 70 prosenttia) kuin sokeiden arvonlisäverokohtelun
15184:              merkittävää muuttumista huonompaan suuntaan, mikä johtanee siihen, että
15185:              2000 - 3000 tällaista itsensä ja perheensä tähän saakka elättänyttä vammais-
15186:              ta yrittäjää menettää mahdollisuuden jatkaa tuotannollista toimintaansa. Yh-
15187:              teiskunnan kokonaisedun mukaista on, ettei näin tapahdu.
15188:              Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää pikaisesti, miten vapautus arvon-
15189:              lisäveron maksamisesta voidaan palauttaa vamman laadusta riippumatta kai-
15190:              kille sellaisille vaikeavammaisille yrittäjille, joiden työ- ja toimintakyky on
15191:              alentunut vähintään 70 prosenttia.
15192:      Vaikeavammaiset yrittäjät on vapautettu arvonlisäverovelvollisuudesta lailla
15193:      (1393/95), joka on voimassa vuosina 1995 ja 1996. Vaikeavammaisten henkilöiden
15194:      toimeentulojärjestelmästä on tarkoitus tehdä kokonaisselvitys sosiaali- ja terveysmi-
15195:      nisteriön asettamassa toimikunnassa, joka asetetaan vuoden 1996 alussa. Toimikun-
15196:      nan ehdottamat muutokset tulisivat voimaan vuoden 1997 alussa.
15197: 
15198:      Rahoitusjfujestelmän tervehdyttämistä koskeva tiedonanto
15199:      HE 15211994 vp
15200:      Valtiovarainvaliokunta
15201:              Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
15202:              edellytti momentin 28.87.89 kohdalla, että hallitus antaa eduskunnalle selvi-
15203:              tyksen pankkituelle asetettujen ehtojen täyttymisestä kaikilta osin sekä
15204:              pankkituen valvonnan ja tarkastuksen tehokkuudesta. Eduskunta korosti
15205:              myös, että pankkitukea koskevassa päätöksenteossa ja valvonnassa vältetään
15206:              esteellisyystilanteiden syntyminen.
15207:              Eduskunta edellytti, että hallitus antaa vuoden 1995 valtiopäivien syysistun-
15208:              tokaudella eduskunnalle uuden tiedonannon suunnitelmasta rahoitusjärjestel-
15209:              män tervehdyttämiseksi, tervehdyttämiseen käytettävistä keinoista ja julkisen
15210:              tuen palauttamisesta valtiolle.
15211: 
15212:       Pankkitukijärjestelmän purkamiseen liittyvä valtion vakuusrahaston tehtävien
15213:       alasajo ja tiettyjen jäljelle jääneiden tehtävien uudelleenjärjestely tapahtuu keväällä
15214:       1996. Myös ehdotukset talletusten suojan uudistamiseksi ja uudistuksen toteutta-
15215:       misajankohdaksi valmistuvat vuoden 1996 kesäkuun loppuun mennessä. Tämän
15216: 25 360228Y
15217: 194                            Valtiovarainministeriö
15218: 
15219: vuoksi on ollut perusteltua, että tiedonannon antaminen eduskunnalle siirrettiin
15220: vakuusrahaston purkamisen yhteyteen, joka tapahtunee vuoden 1996 huhti- tai
15221: toukokuun aikana.
15222: 
15223: Lainanottovaltuuksien lisääminen
15224: HE n:o 15311994 vp.
15225: Valtiovarainvaliokunta
15226:       Eduskunta edellytti 7.12.1994, että mikäli vuoden 1995 talousarvioesityk-
15227:       seen tullaan hallituksen aloitteesta tekemään eduskuntakäsittelyssä sellaisia
15228:       muutoksia, jotka edellyttävät menojen kattamiseksi lainanottovaltuuksien
15229:       lisäämistä, hallitus antaa tarvittaessa valtiovarainministeriön ilmoituksen
15230:       mukaisesti viipymättä esityksen vuoden 1995 lainanottovaltuuksien lisäämi-
15231:       sestä.
15232: Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan käsitellessä 7.12.1994 valtioneuvoston vuoden
15233: 1995 lainanottovaltuuksia koskevaa hallituksen esitystä n:o 153 oli vuoden 1995
15234: talousarvion lopullinen nettolainanottotarve vielä vaikeasti arvioitavissa johtuen
15235: muun muassa ED-jäsenyyden voimaantulosta ja siitä mahdollisesti aiheutuvista
15236: budjettivaikutuksista. Tuolloin oli myös ennakoitavissa, että koko vuoden 1995
15237: talousarvionjulkaiseminen viivästyisi yli vuodenvaihteen, minkä vuoksi hallituksen
15238: talousarvioesitystä varauduttiin väliaikaisesti noudattamaan talousarviona eduskun-
15239: nan päättämällä tavalla. Näiden johdosta valtiovarainministeriö pyysi 1.12.1994
15240: valtiovarainvaliokuntaa harkitsemaan, että valtioneuvoston vuoden 1995lainanotto-
15241: valtuudet hyväksyttäisiin hallituksen esityksen n:o 153 tekohetkellä arvioimihin
15242: nettolainanottotarpeisiin perustuvien lukujen mukaisina.
15243: Kun myöhemmin oli todettavissa, ettei vuoden 1995 talousarvion lopullinen
15244: tasapainottaminen edellyttänyt esityksen mukaisten lukujen muuttamista, ei edus-
15245: kunnan lausuma anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
15246: 
15247: Ajoneuvovero
15248: HE n:o 16011994 vp.
15249: Valtiovarainvaliokunta
15250:       Eduskunta edellytti 21.12.1994, että veromerkin jakelu järjestetään riittävän
15251:       ajoissa ja alueellisesti kattavasti siten, ettei merkin ostajalle aiheudu käytän-
15252:       nössä merkin hankintaongelmia.
15253:       Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää pikaisesti mahdollisuudet siirtyä
15254:       järjestelmään, jossa verokausi olisi 12 kuukauden jakso laskettuna rekiste-
15255:       röimiskuukaudesta.
15256:       Eduskunta edellytti hallituksen pikaisesti selvittävän, voidaanko ja millaisen
15257:       järjestelmän puitteissa invalidit ja muut vastaavat erityisryhmät vapauttaa
15258:       ajoneuvoverosta.
15259: Veromerkkien jakeluun liittyviltä osin asia on verohallituksen hoidettavana.
15260: Sopiessaan vuosittain veromerkkien myyntikanavasta verohallitus ottaa huomioon
15261: muun muassa alueelliseen kattavuuteen ja muihin vastaaviin tekijöihin liittyvät
15262: kokemukset. Lausuma ei tältä osin anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
15263:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       195
15264: 
15265: Valtiovarainministeriö selvittää vuoden 1996 alkukuukausien aikana mahdollisuudet
15266: kantaa ajoneuvoveroa vuodesta 1997 alkaen muulla tavalla kuin laissa nyt säädetyl-
15267: tä 1 päivästä helmikuuta aikavalta ja vuoden loppuun ulottuvalta verokaudelta.
15268: Vammaisten veronpalautuksen osalta on tarkoituksena, että sosiaali- ja terveysmi-
15269: nisteriö asettaa toimikunnan selvittämään laajasti vammaisten tukimuotoja. Tässä
15270: yhteyssä selvitetään myös ajoneuvoveroon liittyvää mahdollista tukea.
15271: 
15272: Maatalousverotus
15273: HE n:o 17311994 vp.
15274: Valtiovarainvaliokunta
15275:       Eduskunta edellytti 18.11.1994, että hallitus seuraa tiiviisti nyt hyväksytyn
15276:       lain 149 a §:n 5 momentin soveltamista käytäntöön. Mikäli momentissa tar-
15277:       koitettu tuen takaisinperintä ei kohdennu oikeudenmukaisesti, eduskunta
15278:       edellyttää hallituksen ryhtyvän pikaisesti toimenpiteisiin tuen takaisinperin-
15279:       tää koskevan säännöksen tarkistamiseksi.
15280: Sopeutumisvähennys myönnetään ensimmäisen kerran vuodelta 1995 toimitettavas-
15281: sa verotuksessa. Jos sen myöntämisen jälkeen todetaan, että maatila on myyty
15282: vapaaehtoisella kaupalla, verovelvollinen menettää oikeuden vähennykseen ja tuki
15283: peritään takaisin. Takaisinperintä voi tapahtua aikaisintaan vuodelta 1995 toimitetta-
15284: van verotuksen valmistelun jälkeen vuoden 1996 lopussa.
15285: 
15286: Verotuksen ja tulonsiirtojen yhteisvaikutus
15287: HE n:o 175 ja LA:t 67 ja 7511994 vp.
15288: Valtiovarainvaliokunta
15289:       Eduskunta lausui 21.12.1994: Palkkatulon verotusta, tulonsiirtoja ja sosiaali-
15290:       perusteisia maksuja ei ole Suomessa koskaan tietoisesti yhteensovitettu. Nii-
15291:       den valmistelu on tapahtunut toisistaan erillään ja vain kunkin järjestelmän
15292:       omat vaikutukset huomioon ottaen. Tämä on johtanut siihen, että on synty-
15293:       nyt loukkuja, joissa palkkatulon kasvu selvästi johtaa kotitalouden käytettä-
15294:       vissä olevan tulon pienenemiseen.
15295:       Eduskunta katsoo, että työnteon on aina oltava kannattavaa ja kannustavaa.
15296:       Verotus ja sosiaaliturvajärjestelmä on yhteensovitettava siten, että tämä to-
15297:       teutuu.
15298:       Myös tasavallan presidentin työllisyystyöryhmä esittää, että "valtioneuvosto
15299:       asettaa selvitysmiehen valmistelemaan ehdotusta verotuksen ja tulonsiirtojen
15300:       yhteensovittamiseksi siten, että sosiaaliturvaloukkuja ei synny, jolloin ansio-
15301:       työhön meno on kannattavampaa kuin sosiaaliturvan varassa eläminen".
15302:       Eduskunta edellytti, että hallitus asettaa työryhmän pikaisesti selvittämään
15303:       verotuksen ja tulonsiirtojen yhteisvaikutuksia tavoitteena työnteon kannatta-
15304:       vuuden turvaaminen kaikissa tilanteissa ja että työryhmän selvityksen aika-
15305:       taulu asetetaan sellaiseksi, että sen työn tuloksia voidaan käyttää perustana
15306:       jo vuoden 1996 verotusperusteista ja tulonsiirroista päätettäessä.
15307: Tulo- ja kannustinloukkuongelman ratkaisemista koordinoimaan on perustettu
15308: ministerin johtama ohjausryhmä. Ohjausryhmän työ perustuu hallitusohjelman
15309: 196                           Valtiovarainministeriö
15310: 
15311: kirjauksiin, joissa todetaan muun muassa, että verot, tulonsiirrot ja palvelumaksut
15312: mitoitetaan yhteensovittaen siten, että ne kannustavat aina työntekoon. Tarvittavat
15313: lakiehdotukset on tarkoitus antaa siten, että eduskunta voi ne käsitellä kevätistunto-
15314: kaudella 1996.
15315: 
15316: Henkilöstön asema rakennushallinnon organisaatiota uudistettaessa
15317: HE n:o 21411994 vp.
15318: V aitiovaroinvaliokunta
15319:       Eduskunta edellytti 21.12.1994, että valtion kiinteistölaitoksen muodostami-
15320:       sessa noudatetaan liikkeen Iuovutustilannetta koskevaa säännöstöä ja että
15321:       henkilöstön eläke-etuudet turvataan organisaatiouudistuksen yhteydessä.
15322: Tasavallan presidentti antoi 13.1.1995 valtioneuvoston tehtäväksi ryhtyä eduskun-
15323: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
15324: Vastauksessaan hallituksen esitykseen laiksi valtion kiinteistölaitoksesta eduskunta
15325: on hyväksymässään edellä mainitussa ponnessa edellyttänyt, että valtion kiinteistö-
15326: laitoksen muodostamisessa noudatetaan liikkeen luovutustilannetta koskevaa
15327: säännöstöä ja että henkilöstön eläke-etuudet turvataan organisaatiouudistuksen
15328: yhteydessä. Ponnen sanamuoto on epäselvä, koska se puhuu "valtion kiinteistölai-
15329: toksen muodostamisesta", jossa ei tässä suhteessa ole mitään ongelmia, koska
15330: kysymys on valtion virastosta. Tarkoituksena on ilmeisesti ollut sanoa, että raken-
15331: nushallinnon palvelutoimintoja yhtiöitettäessä eli muodostettaessa Engel-yhtymää,
15332: tulee noudattaa edellä mainittuja periaatteita. Eduskunnan kannan noudattaminen
15333: olisi selvityksen mukaan merkinnyt, että kannattavan liiketoiminnan harjoittaminen
15334: olisi käynyt mahdottomaksi.
15335: Tämän vuoksi valtiovarainministeriö esitti 16.12.1994 valtiovarainvaliokunnalle
15336: lähettämässään kirjeessä talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannan mukaisesti
15337: korjausehdotuksen vuoden 1995 talousarvioesityksen rakennushallintoa koskevaan
15338: lukuun (28.60). Luvun perustelujen loppuun tulisi ehdotuksen mukaan lisätä
15339: seuraava kappale: "Yhtiön kilpailukyvyn ja kannattavuuden turvaamiseksi henkilös-
15340: tön palkkauksen ehdot asetetaan toiminnan alkaessa mahdollisimman tasavertaiseen
15341: asemaan kilpailijayritysten kanssa. Henkilöstö palkataan yhtiöön uusina työntekijöi-
15342: nä."
15343: Edellä mainittu korjausehdotus on otettu sellaisenaan valtiovarainvaliokunnan
15344: mietintöön talousarvioesityksestä vuodelle 1995. Hyväksyessään hallituksen
15345: esityksen talousarvioksi vuodelle 1995 eduskunta hyväksyi siis myös edellä todetut
15346: luvun 28.60 perustelut. Eduskunnan viimeksi mainittu kannanotto henkilöstön
15347: palkkaamiseksi yhtiöön uusina työntekijöinä merkitsi asiallisesti, että aikaisempi
15348: päinvastaista käsitystä tarkoittava ponsi menetti merkityksensä.
15349: Erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry aloitti 27.12.1994 rakennushallinnon
15350: yhtiöittämisjärjestelyjä vastaan suunnatun työtaistelun, joka päättyi 3.1.1995,jolloin
15351: Engel-yhtymä ja VAL ry allekirjoittivat valtakunnansovittelija Jorma Reinin
15352: johdolla sopimuksen Engel-yhtymässä sovellettavista työehdoista ja eläkejärjeste-
15353: lyistä.
15354: Engel-yhtymä on edellä mainitun sopimuksen mukaisesti perustanut eläkesäätiön,
15355: joka vastaa rakennushallinnosta palkattujen henkilöiden lisäeläketurvasta Lisäeläke-
15356: turvan määrään vaikuttavat henkilön ikä, valtion eläkelain piirissä palveltu aika
15357: sekä rakennushalinnossa palveltu aika. Sopimuksen mukaan eläke-ehdot vastaavat
15358:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       197
15359: 
15360: pääsääntöisesti niitä järjestelyjä, jotka on toteutettu Valtion rautateillä ja Suomen
15361: PT Oy:ssä. Lausuma ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
15362: 
15363: 
15364: V almisteverotus
15365: 
15366: HE n:o 23711994 vp.
15367: Valtiovarainvaliokunta
15368:       Eduskunta edellytti 21.12.1994 hallituksen selvittävän, mitä voidaan pitää
15369:       pienpanimotoiminnan tarkoituksenmukaisena rajana ja veronalennuksen
15370:       määränä tarkoituksena pienpanimotoiminnan edistäminen.
15371: 
15372:       Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän sähkön kansainväliseen kauppaan
15373:       liittyvät verotukselliset ongelmat.
15374: 
15375:       Eduskunta edellytti hallituksen pikaisesti selvittävän mahdollisuudet netto-
15376:       tuontiperiaatteeseen siirtymiseen.
15377: 
15378: Pienpanimotoiminnan edistämiseksi annettiin hallituksen esitys 15611995 vp.
15379: Esityksen perusteella on 18.12.1995 vahvistettu laki alkoholi- ja alkoholijuomave-
15380: rosta annetun lain 9 §:n muuttamisesta (1540/95).
15381: 
15382: Hallitus on tehnyt energiapoliittisen periaatepäätöksen, jonka mukaan veron
15383: painopistettä siirretään primäärienergiasta sähkön kulutukseen. Samalla ratkennevat
15384: sähkön kansainväliseen kauppaan liittyvät ongelmat. Valtiovarainministeriö on
15385: 21.12.1995 asettanut esityksen laatimista varten työryhmän.
15386: 
15387: 
15388: Tullilainsäädäntö
15389: 
15390: HE n:o 25711994 vp.
15391: Valtiovarainvaliokunta
15392:       Eduskunta edellytti 12.12.1994, että tullilainsäädäntö otetaan pikaisesti tar-
15393:       kistettavaksi vastaamaan eduskunnassa parhaillaan käsiteltävänä olevaa uutta
15394:       poliisilakia.
15395: 
15396: Hallituksen esitys 17811995 vp. tullilain ja valmisteverotuslain 21 §:n muuttamises-
15397: ta on annettu eduskunnalle 3.11.1995. Hallituksen esitys sisältää säännösehdotukset,
15398: joilla tullilaitoksen valtuudet suorittaa tiedonhankintaa tullirikosten ennaltaeh-
15399: käisytarkoituksessa yhdenmukaistettiin poliisilain (493/95) kanssa.
15400: 
15401: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
15402: 
15403: 
15404: Arvonlisäverotus
15405: 
15406: HE n:o 28311994 vp.
15407: Valtiovarainvaliokunta
15408:       Eduskunta edellytti 21.12.1994, että hallitus selvittää mahdollisuudet ottaa
15409:       käyttöön Suomen Pankin noteeraaman keskikurssin kuukausikeskiarvo
15410:       muuntokurssiksi.
15411: 198                           Valtiovarainministeriö
15412: 
15413:       Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän liittymämaksujen verotussäännös-
15414:       ten muutoksen vaikutukset ja tarpeen siirtokelpoisten liittymämaksujen ar-
15415:       vonlisäverokohtelua koskevien säännösten tarkistamiseen.
15416:       Eduskunta edellytti hallituksen ottavan pakkauksia koskevan hajanaisen ja
15417:       moniin lakeihin sisältyvän säännöstön uudelleen tarkasteltavaksi pakkausten
15418:       elinkaariselvityksen valmistuttua ja selvittävän tässä yhteydessä mahdolli-
15419:       suudet pakkauksia koskevan erillislain säätämiseen.
15420:       Eduskunta edellytti hallituksen seuraavan henkilöstövuokrauksen arvon-
15421:       lisäverotuksen toteutumista eri ammattialoilla ja erityisesti sosiaali- ja ter-
15422:       veydenhuollon alalla ja ryhtyvän tarvittaessa lamsäädännön selventämiseen.
15423:       Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa polttopuun kilpailukykyä muihin
15424:       polttoaineisiin nähden ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin puun kilpailuky-
15425:       vyn säilyttämiseksi.
15426: V aluuttakurssisäännös. Arvonlisäverolain 80 a §:n mukaan ulkomaan valuutassa
15427: ilmaistu rahamäärä muunnetaan Suomen markoiksi .r.ääsääntöisesti veron suoritta-
15428: misvelvollisuuden syntyajankohdan viimeisimmän liikepankinjulkaiseman myynti-
15429: kurssin perusteella. Säännös perustuu kuudennen arvonlisäverodirektiivin
15430: 11 artiklan C kohdan pääsääntöön. Valtiovarainministeriön tarkoituksena on
15431: selvittää tarve ja mahdollisuudet valuutanmuutonsäännöksen joustavoittamiseksi.
15432: Liittymämaksut. Liittymämaksujen arvonlisäverovapautta koskeva erityissäännös
15433: kumottiin vuoden 1995 alusta lukien. Palautuskelpoiset liittymämaksut säilyivät
15434: verottomina pääomasuorituksenluonteisina korvauksina. Korkein hallinto-oikeus on
15435: ratkaisussaan 21.12.1995 taltio n:o 5303 (ATK-B) katsonut myös siirtokelpoiset
15436: mutta palautuskelvottomat liittymämaksut verottomiksi pääomasuorituksiks1.
15437: Pakkauksiakoskevalainsäädäntö. Ympäristöministeriön asettaman ympäristötalous-
15438: työryhmän pakkausjaosto jatkaa juomapakkausten lisäveron muutostarpeiden
15439: selvittämistä. Alkoholi- ja alkoholijuomaveron lisäveron sekä virvoitusjuomaveron
15440: lisäveron mahdollinen yhdistäminen tulee selvitettäväksi tässä yhteydessä. Palautet-
15441: tavien pakkausten arvonlisäverokohtelua koskevat säännökset liittyvät kiinteästi
15442: arvonlisäverojärjestelmään. Niitä ei tämän vuoksi ole perusteltua siirtää mahdolli-
15443: seen juomapakkausten lisäveroa koskevaan erillislakiin.
15444: Henkilöstövuokraus. Henkilöstövuokraus on arvonlisäverotuksen yleisten sääntöjen
15445: mukaan verollista riippumatta siitä, mihin toimintoihin vuokrattua henkilökuntaa
15446: käytetään. Myös verotuksen ulkopuolelle jäävää terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa
15447: tai sosiaalihuoltotoimintaa varten tapahtuva henkilöstövuokraus on verollista. Tästä
15448: on aiheutunut neutraalisuusongelmia terveydenhuoltoalalla. Valtiovarainministeriön
15449: tarkoituksena on selvittää mahdollisuudet näiden ongelmien poistamiseksi.
15450: Polttopuun kilpailukyky. Arvonlisäverolakia muutettiin EU:n jäsenyyden johdosta
15451: vuoden 1995 alusta lukien siten, että puuperäisille polttoaineille arvonlisäverotuksen
15452: kautta annetusta tuesta luovuttiin. Samanaikaisesti tehdyissä energiaveroratkaisuissa
15453: puuperäiset polttoaineet jäivät edelleenkin energiaverotuksen ulkopuolelle samalla
15454: kuin muiden energialähteiden veroa korotettiin.
15455: Valtioneuvoston päätöksen (30/023/95 KTM) perusteella vuonna 1995 myönnettiin
15456: energia-avustusmäärärahoista kertaluonteisesti yhteensä 5 miljoonaa markkaa
15457: pienille ja keskisuurille, kotimaista polttoainetta käyttäville kaukolämpökeskuksille
15458: niiden toiminnan turvaamiseen ja sopeuttamiseen arvonlisäverotuksen ja valmiste-
15459:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       199
15460: 
15461: verotuksen muutosten kustannusvaikutuksiin vuosina 1995 ja 1996. Merkittävä osa
15462: avustusta saaneista kaukolämpökeskuksista käyttää metsähaketta tai puujätettä.
15463: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla on vuoden 1995 aikana rahoitettu
15464: joukkoa selvityksiä, joissa on käsitelty laajasti biopolttoaineiden tuotantomahdolli-
15465: suuksiaja niiden kilpailukykyä voimaloissa, lämpökeskuksissa ja kiinteistökokoluo-
15466: kassa. Selvitysten pohjalta myös puuenergian kilpailutilanteesta saatava tieto
15467: täsmentyy.
15468: Vuodesta 1993 käynnissä ollut bioenergian tutkimusohjelma pyrkii parantamaan
15469: puupolttoaineen kilpailukykyä tuontipolttoaineisiin nähden. Ohjelmassa rahoitettiin
15470: vuonna 1995 teknologian kehittämiskeskuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön
15471: toimesta tutkimushankkeita yhteensä 10,7 miljoonalla markalla. Teknologian
15472: kehittämiskeskuksen rahoittamat yrityshankkeet ja muu rahoitus mukaan lukien
15473: ohjelma-alueen rahoitus oli vuonna 1995 50 miljoonaa markkaa, josta noin 40 pro-
15474: senttia suuntautui puupolttoaineen tuotannon kilpailukykyä lisääviin hankkeisiin.
15475: Metsänparannusvaroja on osoitettu taimikonhoitoon ja nuoren metsän kunnostuk-
15476: seen sekä näiden töiden yhteydessä saatavan energiapuun korjuuseen ja lähikulje-
15477: tukseen. Lisäksi työllisyysasetusta (130/93) muutettiin loppuvuodesta 1995 siten,
15478: että työllisyysvaroja voidaan jatkossa ohjata edellä mainittuihin töihin.
15479: V akuutuskmvausten verokohtelu. Valtiovarainministeriössä on tarkoitus selvittää
15480: tarve ja mahdollisuudet vakuutuskorvausten verokohtelun yksinkertaistamiseksi.
15481: 
15482: Autoverotus
15483: 
15484: HE n:o 321/1994 vp.
15485: Valtiovarainvaliokunta
15486:       Eduskunta edellytti 20.12.1994 hallituksen selvittävän vähäpäästöisen ajo-
15487:       veuvon määrittelyn ja vähäpäästäisyyden perusteella myönnettävän autove-
15488:       ron vähennyksen oikean suuruuden siten, että uusia säännöksiä voidaan so-
15489:       veltaa samanaikaisesti vuoden 1997 alusta tapahtuvan henkilöautojen pääs-
15490:       tänormien tiukentamisen kanssa.
15491:       Eduskunta edellytti hallityksen selvittävän, mitkä ovat ne liikenneturvalli-
15492:       suutta tehostavat lisälaitteet, jotka tulisi jättää autoverotuksen ulkopuolelle
15493:       tai joista tulisi myöntää erityinen vähennys autoverosta.
15494:       Eduskunta edellytti, että hallitus suorittaa pikaisesti kokonaisselvityksen
15495:       siitä, miten invalidien autoveron palautusjärjestelmä uudistetaan tai korva-
15496:       taan muulla järjestelmällä, ja antaa pikaisesti eduskunnalle tarvittavat esityk-
15497:       set.
15498:       Eduskunta edellyttää hallituksen pikaisesti selvittävän autoverouudistuksen
15499:       käyttöönoton vaikutukset sekä uuden autoverolain mahdolliset epäselvyydet
15500:       ja tulkinnanvaraisuudet.
15501:        Eduskunta edellyttää hallituksen antavan vuoden 1995 alkukuukausina edus-
15502:        kunnalle esityksen uuden autoverolain epäkohtien, epäselvyyksien ja tulkin-
15503:        nanvaraisuuksien poistamiseksi.
15504: Lausumassa tarkoitettuja autoverolain teknisiä tarkistuksia koskeva esitys on
15505: tarkoitus antaa eduskunnalle lähiaikoina. Esityksen valmistelussa on pidetty
15506: 200                           Valtiovarainministeriö
15507: 
15508: ta_q>eellisena seurata uuden lain aikana muodostuvaa käytäntöä, jotta käytännössä
15509: esim tulevat ongelmat voitaisiin asianmukaisesti poistaa.
15510: Eräitä ympäristövähennyksiä ja turvallisuustekijöiden huomioon ottamista autovero-
15511: tuksessa selvitellään edelleen.
15512: Invalideja koskeviita osin on tarkoituksena, että sosiaali- ja terveysministeriö
15513: asettaa vuoden 1996 alussa toimikunnan selvittämään laajasti vammaisten tukimuo-
15514: toja. Tässä yhteyssä selvitetään myös autoveronpalaotuksen korvaamista uudella
15515: suoraan tukeen perustuvalla järjestelmällä.
15516: 
15517: Parlamentaarinen valtiontalouden tmkastus
15518: HE 34211994 vp
15519: V aitiovaroinvaliokunta
15520:       Eduskunta edellytti, että parlamentaarisen tarkastuksen asema turvataan va-
15521:       rainsiirroissa Suomen ja Euroopan yhteisöjen välillä ja että yhteistyötahona
15522:       Euroopan parlamentin budjettivalvontavaliokuntaan ovat eduskunnan valit-
15523:       semat valtiOntilintarkastajat
15524: Parlamentaarisen tarkastuksen asema varainsiirroissa Suomen ja Euroopan yh-
15525: teisöjen välillä määräytyy valtiontilintarkastajien ja valtiontalouden tarkastusviras-
15526: ton oikeudesta tarkastaa eräitä Suomen ja Euroopan yhteisöjen välisiä varainsiirtoja
15527: annetun lain (353/95) mukaisesti. Eduskunta voi niin halutessaan täsmentää sen
15528: pohjalta parlamentaarisen tarkastuksen toimintamuotoja samoin kuin päättää
15529: yhteistyötahostaan Euroopan parlamentin budjettivalvontavaliokuntaan.
15530: Lausuma ei anna aihetta toimenpiteisiin.
15531: 
15532: Indeksi- ja kurssitappioiden vähennysoikeus
15533: HE 35411994 vp
15534: V aitiovaroinvaliokunta
15535:       Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän, onko tarkoituksenmukaista pa-
15536:       lauttaa indeksi- ja kurssitappioiden vähennysoikeus koskemaan kaikkia en-
15537:       nen nykyistä tuloverolakia voimassa olleiden säännösten mukaan vähennys-
15538:       kelpoisia indeksi- ja kurssitappioita.
15539: Aikaisemmin vähennyskelpoisista indeksi- ja kurssitappioista käytännössä merkittä-
15540: viksi ovat osoittautuneet tulonhankkimistoimintaan liittyvät kurssitappiot. Tulovero-
15541: lakiin on lisätty uusi 54 b § (227/95), jonka mukaan verovelvollisella on oikeus
15542: vähentää tulonhankkimismenona pääomatuloistaan kurssitappio, joka on johtunut
15543: ulkomaan rahan määräisestä tulonhankkimisvelasta. Säännöstä sovelletaan takautu-
15544: vasti jo vuodelta 1993 toimitettavassa verotuksessa.
15545: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
15546:                             1996 vp Hallituksen kertomus 1995                           201
15547: 
15548: 
15549:       Lääkäri- ja hammaslääkärikeskusten arvonlisäverotus
15550:       LA 113 ja 11411994 vp
15551:       V aitiovaroinvaliokunta
15552:              Eduskunta edellytti 16.2.1995, että asetetaan työryhmä selvittämään pikai-
15553:              sesti lääkäri- ja hammaslääkärikeskusten arvonhsäverotuksellinen asema
15554:              erityisesti sen suhteen, mitä voidaan pitää arvonlisäverottomana terveyden-
15555:              ja sairaanhoitopalvelun myyntinä ja miltä osin keskusten toiminta mahdolli-
15556:              sesti on arvonlisäverotuksen piirissä.
15557:       Lääkäri- ja hammaslääkärikeskusten arvonlisäverotusta on selvitetty työryhmässä,
15558:       jonka määräaika päättyi 15.6.1995 (Valtiovarainminsiteriön työryhmämuistiaita
15559:       VM 1995:18). Työryhmän ehdotuksen perusteella arvonlisäverolakiin lisättiin
15560:       säännös (L 1767/95), jonka mukaan lääkäri- ja hammaslääkärikeskusten toiminta
15561:       jää arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Säännös tuli voimaan takautuvasti vuoden
15562:       1995 alusta.
15563:       Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
15564: 
15565:       Säästökassatoiminta
15566:       HE n:o 1111995 vp.
15567:       Valtiovarainvaliokunta
15568:              1) Hyväksyessään 21.6.1995 lisätalousarvion eduskunta edellytti momentin
15569:              28.87.89 kohdalla, että momentin käsittelyn yhteydessä aiemmin hyväksyt-
15570:              tyjä perusteluja ja niiden mukaisia ehtoja sovelletaan soveltuvin osin myös
15571:              käsiteltävänä olevassa Osuusliike Elantoa koskevassa asiassa.
15572:       Maaliskuussa 1995 säästökassatoimintaa harjoittavassa Osuusliike Elannossa
15573:       aloitettiin yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/93) tarkoitettu saneeraus-
15574:       menettely. Osuusliike Elanto oli vastaanottanut säästökassatalletuksia noin neljältä-
15575:       kymmeneltätuhannelta jäseneltään. Säästökassatallettajien yhdenvertaisen kohtelun
15576:       turvaamiseksi hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi tallettajien saamisten
15577:       turvaamisesta säästökassatoimintaa harjoittavassa osuuskunnassa annetun lain
15578:       13 §:n muuttamisesta (HE 3411995 vp). Eduskunta hyväksyi lain kesäkuussa ja se
15579:       tuli voimaan 1.7.1995.
15580:       Vuoden 1995 ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä momentin 29.87.89 (pankki-
15581:       toiminnan tukeminen) perusteluja muutettiin siten, että vuoden 1994 talousarviossa
15582:       momentille myönnettyä määrärahaa saa käyttää myös tallettajien saamisten turvaa-
15583:       misesta säästökassatoimintaa harjoittavassa osuuskunnassa annetun lain (1361/93),
15584:       sellaisena kuin se on muutettuna, nojalla tehtävistä valtioneuvoston tai valtiovarain-
15585:       ministeriön päätöksistä valtiolle aiheutuvien yhteensä enintään 621 miljoonan
15586:       markan menojen maksamiseen.
15587:       Vaitiokonttori on lain perusteella lunastanut Osuusliike Elannon säästökassaan
15588:       tehtyjä talletuksia vuoden 1995 loppun mennessä yhteensä noin 560 miljoonan
15589:       markan määrästä. Valtion lopullinen meno talletusten lunastamisesta riippuu
15590:       yrityssaneerauksen onnistumisesta ja realisoitavista talletusten vakuuksista.
15591:       Valtiovarainministeriön, Osuusliike Elannon ja sen säästökassan johdon sekä
15592:       osuuskunnan tilintarkastajien vastuun selvittäminen on vireillä.
15593: 26 360228Y
15594: 202                           Valtiovarainministeriö
15595: 
15596: 
15597: Perintö- ja lahjaverotus
15598: HE 68/1995 vp
15599: Valtiovarainvaliokunta
15600:       Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän, voidaanko perintö- ja lahjavero-
15601:       tuksessa laajentaa ehdotettua avopuolisoiden käsitettä.
15602:       Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän, onko perusteltua syytä siirtyä
15603:       perintö- ja lahjaverotuksessa kahteen veroluokkaan.
15604:       Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän sukupolvenvaihdostilanteita kos-
15605:       kevien perintö- ja lahjaverosäännösten uudistamistarpeen kokonaisuudes-
15606:       saan. Selvitystyössä on kiinnitettävä huomiota erityisesti varallisuuden ar-
15607:       vostuskysymyksiin, mahdollisuuteen ottaa käyttöön sukupolvenvaihdosnti-
15608:       lanteissa tavanmukaista olennaisesti pitemmät veron maksuajat sekä siihen,
15609:       että veroviranomaisille säädettäisiin velvollisuus antaa verovelvollisille en-
15610:       nen verotuksen toimittamista selvitys mahdollisuudesta sukupolvenvaihdos-
15611:       säännösten soveltamiseen.
15612: Tasavallan Presidentti antoi 8.12.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
15613: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
15614: 
15615: Säästökassojen valvonta
15616: HE 7211995 vp
15617: Valtiovarainvaliokunta
15618:       3) Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskunta
15619:       edellytti pääluokan 28 kohdalla valtiovarainministeriön selvittävän, onko
15620:       syytä säilyttää säästökassojen valvonta valtiovarainministeriön tehtävänä, ja
15621:       ryhtyvän tarvittaessa toimenpiteisiin.
15622: 
15623: Kuuden kuukauden sääntö
15624: HE 7611995 vp
15625: Valtiovarainvaliokunta
15626:       Eduskunta edellytti, että hallitus antaa esitykset nyt hyväksyttävien sään-
15627:       nösten muuttamiseksi välittömästi, mikäli hyväksytyt muutokset johtavat
15628:       projektiviennin heikkenemiseen.
15629: Tasavallan Presidentti antoi 18.12.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
15630: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
15631:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       203
15632: 
15633: 
15634: Valtion virlmehtosopimuslain muutoksen seuranta
15635: HE 11311995 vp.
15636: Hallintovaliokunta
15637: 
15638:       Eduskunta edellytti 29.11.1995 hallituksen huolehtivan siitä, että nyt hyväk-
15639:       sytyn lain käytännön soveltamista ja vaikutuksia seurataan, ja että tarvittaes-
15640:       sa ryhdytään toimenpiteisiin epäkohtien poistamiseksi.
15641: Tasavallan presidentti antoi 22.12.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
15642: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
15643: 
15644: Ajoneuvoveron kantaminen ja veronpalautus
15645: HE 133/1995 vp
15646: V aitiovaroinvaliokunta
15647:       Eduskunta edellytti 28.11.1995 hallituksen ryhtyvän maaliskuun 1996 lop-
15648:       puun mennessä tarvittaviin toimenpiteisiin aJoneuvoveron kantamiseksi
15649:       vuotta lyhyemmiltä ajanjaksoilta ja vammaisten käyttämien ajoneuvojen
15650:       veronpalautuksen tai verovapauden toteuttamiseksi.
15651: Valtiovarainministeriö selvittää vuoden 1996 alkukuukausien aikana mahdollisuudet
15652: kantaa ajoneuvoveroa vuodesta 1997 alkaen myös vuotta lyhyemmiltä ajanjaksoilta.
15653: Vammaisten veronpalautuksen osalta on tarkoituksena, että sosiaali- ja terveysmi-
15654: nisteriö asettaa toimikunnan selvittämään laajasti vammaisten tukimuotoja. Tässä
15655: yhteydessä selvitetään myös ajoneuvoveroon liittyvää mahdollista tukea.
15656: 
15657: Alkoholijuomaveron alennus
15658: HE 156/1995 vp
15659: V aitiovaroinvaliokunta
15660:       Eduskunta edellytti 5.12.1995, että hallitus seuraa nyt hyväksytyn muutok-
15661:       sen vaikutuksia kilpailun näkökulmasta, ja edellytti hallituksen ryhtyvän
15662:       toimenpiteisiin, mikäli olennaisia kilpailuhaittoja käytännössä esiintyy.
15663: Lainmuutoksella panimo, jonka vuosituotanto on yli 1 miljoonaa litraa, mutta alle
15664: 5,5 miljoonaa litraa, saa 1.1.1996 alkaen alkoholijuomaverosta 10 prosentin
15665: alennuksen. Sitä, miten alennukset vaikuttavat markkinoilla erityisesti kilpailun
15666: näkökulmasta, tullaan seuraamaan, ja hallitus tulee ryhtymään toimenpiteisiin,
15667: mikäli kilpailuhaittoja esiintyy.
15668: 
15669: Kuntien kalleusluokitusjfujestelmä
15670: HE 16411995 vp
15671: Hallintovaliokunta
15672:       Eduskunta edellytti 21.11.1995 hallituksen huolehtivan osaltaan siitä, että
15673:       ryhdytään sellaisiin lainvalmistelu-ja muihin toimenpiteisiin, jotka mahdol-
15674: 204                           Valtiovarainministeriö
15675: 
15676:       listavat kalleusluokitusjärjestelmästä luopumisen kokonaan vuoden 2000
15677:       alusta.
15678: Tasavallan Presidentti antoi 1.12.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
15679: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
15680: 
15681: V ak.uutuskorvausten arvonlisävero-osuuden palautusoikeus
15682: HE 16811995 vp
15683: Valtiovarainvaliokunta
15684:       Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän vakuutuskorvausten verokohtelua
15685:       koskevan menettelyn yksinkertaistamista siten, että vakuutuslaitoksille
15686:       myönnetään palautusoikeus vakuutuskorvausten arvonlisävero-osuudesta,
15687:       jolloin ne voisivat maksaa vakuutuskorvaukset arvonlisäverovelvollisille
15688:       yrityksille veron määrällä lisättynä.
15689: Tasavallan Presidentti antoi 29.12.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
15690: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
15691: 
15692: Tytäryhtiön tappioiden vähentäminen
15693: HE 17711995 vp
15694: V aitiovaroinvaliokunta
15695:       Eduskunta edellytti, että hallitus antaa pikaisesti esityksen, jossa säännellään
15696:       tappioiden vähentämisestä muutettaessa ulkomaisen yhtiön Suomessa sijait-
15697:       seva kiinteä toimipaikka tytäryhtiöksi.
15698: Tasavallan Presidentti antoi 29.12.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
15699: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
15700:                      1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       205
15701: 
15702: 
15703: 
15704: 
15705:                              Opetusministeriö
15706: Opintotuen kehittäminen
15707: Kertomus n:o 811989 vp.
15708: Sivistysvaliokunta
15709:      Eduskunta hyväksyi 27.11.1990 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
15710:      liitteenä olevassa lausunnossa sivistysvaliokunta totesi:
15711:      9) O,Pintotukijärjestelmällä on sekä koulutuspoliittisia että sosiaalipoliittisia
15712:      tavoitteita. Järjestelmän tavoitteena on laajentaa mahdollisuuksia opiskeluun
15713:      ja luoda opiskelijalle toimeentuloedellytykset
15714:      Opintotukijärjestelmässämme on ongelmia, joihin eduskunta on useissa yh-
15715:      teyksissä kiinnittänyt huomiota ja esittänyt kehittämistavoitteita. Lähiajan
15716:      tavoitteena tuleekin olla nykyjärjestelmässä olevien epäkohtien korjaaminen.
15717:      Opintotuen tarvetta tulee tarkastella ottaen huomioon kaikki opiskelijan elä-
15718:      mään tosiasiallisesti vaikuttavat taloudelliset tekijät ns. normaalien opiskelu-
15719:      kustannusten lisäksi kuten asuminen, ruokailu, matkat ja terveydenhuolto.
15720:      Opiskelumenestykselle on keskeistä se, että opiskeluaikamen toimeentulo on
15721:      järjestyksessä, jolloin opiskelija voi keskittyä varsinaiseen työhönsä, opiske-
15722:      luun.
15723:      Ongelmaksi on muodostunut muun muassa opintorahamuotoisen ja takaisin
15724:      maksettavan opintolainan suhde. Eduskunta on valtion vuoden 1987 tulo- ja
15725:      menoarvioesityksen käsittelyn yhteydessä asettanut tavoitteeksi opintorahan
15726:      osuuden asteittaisen lisäämisen siten, että se on noin puolet opintotuen mää-
15727:      rästä. Hallituksen kertomuksen mukaan opintorahamuotoisen tuen osuutta
15728:      on viime vuosina kasvatettu voimakkaasti. Sivistysvaliokunta kiirehtii opin-
15729:      torahan osuuden korottamista puoleen opintotuen määrästä kaikilla koulu-
15730:      tustasoilla. Valiokunta pitää tärkeänä myös nopeiden ratkaisujen tekemistä
15731:      lainapainotteisuudesta kärsivien opiskelijoiden ja valmistuneiden nuorten
15732:      sekä etenkin nuorten perheiden aseman helpottamiseksi muun muassa ke-
15733:      ventämällä heidän lamasta aiheutuvaa korkorasitustaan ja palauttamaila
15734:      opintolainakorkojen verovähennyskohtelu opiskelijoille oikeudenmukaisem-
15735:      maksi.
15736:      Opintotuen myöntämisessä otetaan huomioon opiskelijan opintomenestys ja
15737:      toimeentulotilanne. Vanhempien tulojen ja varallisuuden huomioon ottami-
15738:      sessa opiskelijoita kohdellaan eri tavoin riippuen siitä, asuuko opiskelija
15739:      vanhempiensa luona vai ei. Erityisen kohtuuttomasti tiukka tarveharkinta
15740:      kohtelee ns. majoitettuja keskiasteen OJ?iskelijoita, joiden opiskelukustan-
15741:      nukset ovat moninkertaiset kotona asuviin verrattuna. Valiokunta pitää tär-
15742:      keänä tarveharkintasäännösten tarkistamista siten, että vanhempien tulojen ja
15743:      varallisuuden huomioon ottamista koskevaa ikärajaa nykyisestään alenne-
15744:      taan 18 vuoteen.
15745:       Nykyjärjestelmässä opiskelijoiden asumislisää ei myönnetä ympärivuotisena.
15746:       Opintotuen myöntämismenettely on liian byrokraattista jokavuotisine lainan-
15747:       hakumenettelyineen. Valiokunta kiirehtii toimenpiteitä näiden epäkohtien
15748:       korjaamiseksi. Valiokunta viittaa myös eduskunnan vuoden 1990 tulo- ja
15749: 206                               Opetusministeriö
15750: 
15751:       menoarvion yhteydessä hyväksymään lausumaan, jossa edellytettiin selvitet-
15752:       täväksi opiskelijoiden asumistuen siirtäminen yleisen asumistuen piiriin.
15753:       Vielä valiokunta kiinnittää huomiota ulkomailla opiskelevien suomalaisten
15754:       opintotuessa esiintyviin puutteisiin. Tällaisten opiskelijoiden on mahdollista
15755:       saada korotettua opintotukea, mutta useiden ulkomaisten yliopistojen ja kor-
15756:       keakoulujen lukukausimaksut ovat niin korkeita, ettei korotettu opintotuki
15757:       riitä kattamaan välttämättä edes niitä. Valiokunta pitää tärkeänä tämän epä-
15758:       kohdan poistamista esimerkiksi myöntämällä erikseen stipendejä, jotka kat-
15759:       tavat lukukausimaksut
15760:       Valiokunta esittää harkittavaksi koko opintotukijärjestelmän uusimista siten,
15761:       että siitä muodostuu opiskelijalle perustoimeentulon turvaava etuus. Koko-
15762:       naisuudistuksessa tulisi tutkia mahdollisuudet opintotuen rahoituksen uudel-
15763:       leenjärjestämiseksi sekä nuorten että aikuisten opintotuen osalta samoin
15764:       kuin opintotuen siirtämiseksi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle
15765:       ja sen hallinnoinnin siirtämiseksi kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi.
15766: Opintotukilainsäädäntö on uudistettu siten, että uutta opintotukilakia on sovellettu
15767: 1.7.1994 alkaen kaikkeen koulutukseen. Hallituksen säästöohjelman osana myös
15768: opintotukietuuksia leikattiin 1. 7.1995 alkaen.
15769: Opintorahan osuus on yli puolet opintotuen määrästä korkeakouluopiskelijoilla ja
15770: lähes puolet muilla koulutustasoilla. Alle 20-vuotiaiden, joiden opiskelun tukemi-
15771: seen myös vanhemmilla on lainsäädännön mukaan velvollisuus, tukimäärät ovat
15772: alhaisempia johtuen valtiontalouden asettamista rajoituksista. Vanhempien ollessa
15773: vähätuloisia voidaan opintorahaa kuitenkin korottaa enintään kaksinkertaiseksi.
15774: Tarveharkintasäännöksiä on yksinkertaistettu opintotukiuudistuksen yhteydessä
15775: siten, että korkeakouluopiskelijoiden ja 20 vuotta täyttäneiden muissa oppilaitoksis-
15776: sa opiskelevien tukeen eivät vaikuta muut kuin opiskelijan omat opiskelukuukausi-
15777: en aikaiset tulot. Varallisuutta ei enää oteta huomioon. Alle 20-vuotiaiden muualla
15778: kuin korkeakoulussa opiskelevien, vanhempien luona asuvien tukeen vaikuttavat
15779: vanhempien tulot, mutta ei enää varallisuus. Valtiontaloudellisista syistä alle
15780: 20-vuottaita koskevaa tarveharkintaa ei ole voitu poistaa. Asian selvittämistä
15781: jatketaan osana opintotuen kehittämistyötä.
15782: Opintotuen asumislisää myönnetään samaksi ajaksi kuin muutakin opintotukea.
15783: Asumislisää myönnettäessä vanhempien taloudellinen asema otetaan huomioon vain
15784: alle 18-vuotiailla. Opiskelijoiden asumisen tukemisen kehittämistä selvitti ympäris-
15785: töministeriön asettama opiskelija-asumistukityöryhmä, joka ehdotti, että opintotuen
15786: asumislisää vuodesta 1997 lukien myönnettäisiin ympärivuotisena.
15787: Opintotuen myöntäminen tapahtuu vuosittain jätettävien hakemusten perusteella.
15788: Mahdollisuuksia pidempiin myöntämisjaksoihin selvitetään opintotuen päätöksente-
15789: kojärjestelmän kehittämisen yhteydessä. Kansaneläkelaitoksen on tarkoitus ottaa
15790: uusi päätöksentekojärjestelmäkäyttöön lukuvuoden 1997 - 98 alusta lukien. Vuosit-
15791: tain lähetettävät esitäytetyt lomakkeet ovat nyt jo käytössä. Suurelle osalle opiskeli-
15792: joista lähetetään seuraavan opintovuoden opintotukipäätös jo nykyisin ilman uutta
15793: hakemusta.
15794: Ulkomaanopintojen lukukausimaksut vaihtelevat maittain ja oppilaitoksittain
15795: huomattavasti. Opintorahaosuuden nostaminen niin, että se kattaisi korkeatkin
15796: lukukausimaksut, on valtiontaloudellisesti ongelmallista. Kokeilu- ja opiskelijavaih-
15797: to-ohjelmien puitteissa on kuitenkin voitu korvata lukukausimaksuja tai välttyä
15798: niiltä.
15799:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      207
15800: 
15801: Muualla kuin vanhempiensa luona asuvilla 20 vuotta täyttäneillä opiskelijoilla
15802: opintotuki on tasoltaan lainaosuus huomioonottaen kansaneläkkeen tasolla. Opinto-
15803: tukimäärien nostaminen ja tarveharkinnan lieventäminen jo toteutettua enemmän on
15804: valtiontaloudellisesti ongelmallista.
15805: Opintotuen maksatus ja toimeenpano on siirretty Kansaneläkelaitoksen hoidettavak-
15806: si. Kokonaisuudistuksen yhteydessä ei katsottu tarkoituksenmukaiseksi opintotuen
15807: koulutuspoliittiset ulottuvuudet ja sen toimeenpanon edellyttämät yhteydet oppilai-
15808: toksiin huomioonottaen siirtää opintotukitehtäviä opetusministeriöltä sosiaali- ja
15809: terveysministeriölle.
15810: Opintotukilainsäädäntö uudistettiin vuonna 1994 voimaan tulleella opintotukilailla
15811: (65/94). Koska pääosa lausumassa esille otetoista ongelmista on ratkaistu opintotu-
15812: kiuudistuksen yhteydessä ja kun opintotukijärjestelmään jääneitä epäkohtia selvite-
15813: tään muun muassa HE 2111995 vp liittyvän eduskunnan lausuman yhteydessä, asiaa
15814: selvitetään myöhemmissä kertomuksissa tuossa yhteydessä.
15815: 
15816: Vaasan yliopisto
15817: HE n:o 8711990 vp.
15818: Sivistysvaliokunta
15819:       Eduskunta edellytti 18.12.1990, että Vaasassa toimivien korkeakouluyksi-
15820:       köiden yhteistyötä kehitetään tavoitteena kaksikielinen Vaasan yliopisto.
15821: Vaasassa toimivien korkeakouluyksiköiden Vaasan yliopiston, Åbo Akademin,
15822: Svenska handelshögskolaninja Helsingin yliopiston kesken on kehitetty yhteistyötä
15823: eri oppiaineissa ja Vaasan yliopiston tieteellinen kirjasto on kaikkien yksiköiden
15824: käytettävissä. Kirjastojen yhteistoiminnasta on sovittu opetusministeriön Vaasan
15825: yliopiston sekä Abo Akademin kanssa solmimissa tulossopimuksissa vuosiksi
15826: 1995- 1998.
15827: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
15828: 
15829: Urlleilun ja liikuntakasvatustyön määrärahat, liikuntapaikkojen
15830: rakentaminen
15831: HE n:o 11711990 vp.
15832: Valtiovarainvaliokunta
15833:       12) Hyväksyessään 20. päivänäjoulukuuta 1990 valtion tulo- ja menoarvion
15834:       vuodelle 1991 eduskunta totesi pääluokan 29 lukuryhmäperusteluissa Veik-
15835:       kauksen ja raha-arpajaisten voittovarat saaneensa selvityksen, jonka mukaan
15836:       liikuntapaikkojen rakentamiseen urheilun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen
15837:       osoitetusta määrärahaosuudesta myönnettyjen lainojen kuoletoksista ja ko-
15838:       roista kertyneistä varoista on vuosina 1986 - 1991 käytetty noin
15839:       120 000 000 markkaa muuhun kuin urheilun ja liikuntakasvatustyön tuke-
15840:       miseen. - Eduskunta totesi, että menettely on pienentänyt urheilun ja liikun-
15841:       takasvatustyön määrärahaosuutta. Tämä jälkeenjääneisyys tulee korjata val-
15842:       tionosuusuudistuksen toteutumisen myötä.
15843: Vuoden 1995 talousarviossa oli liikuntapaikkarakentamiseen osoitettu 37 miljoonaa
15844: markkaa. Valtioneuvosto oikeutti opetusministeriön ylittämään arviomäärärahaa 25
15845: miljoonalla markalla käyttämällä tarkoitukseen liikunta- ja nuorisotoimen sitomatto-
15846: 208                              Opetusministeriö
15847: 
15848: mia säästövaroja, joita oli muodostunut arvioitua suuremman veikkauksen tuoton
15849: johdosta.
15850: Kaikkiaan valtioneuvosto on oikeuttanut opetusministeriön vuosina 1992- 1995
15851: ylittämään valtion talousarvion momentin "Liikunnan ja nuorisokasvatustyön
15852: tukeminen" arviomäärärahaa yhteensä 102 815 000 markalla käyttämällä tarkoituk-
15853: seen säästövaroja. Määräraha on osoitettu liikuntakasvatustyön tukemiseen. Liikun-
15854: tapaikkarakentamiseen on käytetty tästä 56 500 000 markkaa.
15855: Eduskunta on hyväksynyt lausuman työllisyysmäärärahojen kohdentamisesta koulu,
15856: liikunta- ja kulttuurilaitosten peruskorjauksiin (HE 72/1995 yp, valtiovarainva-
15857: liokunta) ja asiaa selostetaan myöhemmissä kertomuksissa mainitun lausuman
15858: yhteydessä.
15859: 
15860: Helsingin yliopiston apteekki- ja kalenterioikeudet
15861: Helsingin yliopiston khjasto
15862: Dosenttiopetuksen turvaaminen Helsingin yliopistossa
15863: HE n:o 25011990 vp.
15864: Sivistysvaliokunta
15865:       Eduskunta lausui 11.2.1991: Suomessa nykyisin harjoitettava kilpailupoli-
15866:       tiikka edellyttää vapaan kilpailun edistämistä. Sen vuoksi eduskunta edellyt-
15867:       tää nyt Helsingin yliopistosta hyväksytyn lain 5 pykälän johdosta, että pi-
15868:       kaisesti selvitetään mahdollisuudet luopua Helsingin ylioptston apteekki- ja
15869:       kalenterioikeuksista siten, että samalla taataan yliopistolle näistä oikeuksista
15870:       saatavien tulojen korvaaminen ja että yliopisto voi edelleenkin saada vastaa-
15871:       vat määrärahat maan sivistyselämän kannalta tärkeisiin kohteisiin. Helsingin
15872:       yliopiston kirjaston riittävän asiantuntemuksen turvaamiseksi eduskunta
15873:       edellyttää nyt Helsingin yliopistosta hyväksytyn lain 23 pykälän johdosta,
15874:       että puolet johtokunnan jäsenistä valitaan Helsmgin yliopiston ulkopuolelta.
15875:       Dosenttiopetuksen turvaamiseksi ja myönteiseksi kehittämiseksi eduskunta
15876:       edellyttää nyt Helsingin yliopistosta hyväksytyn lain 25 pykälän johdosta,
15877:       että dosenttien oikeudellinen asema selvitetään ja turvataan riittävät voima-
15878:       varat dosenttiopetuksen järjestämiseen.
15879: Helsingin yliopistosta annetun lain 5 § on muutettu 16.12.1994 annetulla lailla
15880: (1195/94) siten, että yliopiston yksinoikeus suomen-ja ruotsinkielisten almanakko-
15881: jen ja kalenterien julkaisemiseen on poistettu 1.1.1995 lukien.
15882: Helsingin yliopistosta 4.10.1991 annetun asetuksen 19 §:n mukaan yliopiston
15883: kirjaston johtokunnan jäsenistä viisi eli puolet määrätään opetusministeriön esityk-
15884: sestä. Tältä osin lausuma ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
15885: Opetusministeriön asettama selvitysmies antoi 13.6.1994 selvityksensä dosenttien
15886: asemasta ja tehtävistä. Siitä on pyydetty muun muassa korkeakoulujen lausunnot ja
15887: saadun aineiston pohjalta harkitaan jatkotoimenpiteitä. Dosenttiopetuksen rahoitus
15888: tapahtuu korkeakoulujen toimintamenomomentm kautta.
15889:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       209
15890: 
15891: 
15892:      Ammatilliset oppilaitokset, toiminnan säätely
15893:      HE n:o 252/1990 vp.
15894:      Sivistysvaliokunta
15895:              Eduskunta edellytti 18.12.1990, että pikaisesti valmistellaan tarvittavat esi-
15896:              tykset päätöksentekotasojen vähentämiseksi ja koulutuksen järjestämisen
15897:              joustavuuden lisäämiseksi.
15898:      Opetusministeriö valmistelee ammatillisista oppilaitoksista annetun lain (487/87)
15899:      muuttamista. Tarkoitus on keventää ammatillisten oppilaitosten toiminnan säätelyä.
15900:      Erityisesti päätöksentekovaltaa siirretään oppilaitosten ylläpitäjille ja valtion
15901:      viranomaisten toimivaltasuhteet järjestetään uudelleen.
15902:       Hallituksen 17.10.1995 hyväksymässä Suomen työllisyysohjelmassa 1996 - 1999
15903:       kohdassa 25 todetaan, että hallitus päättää vuoden 1995 loppuun mennessä amma-
15904:       tillisen koulutuksen säätelyjärjestelmän uudistamisesta. Ammatillisen koulutuksen
15905:       määrällistä säätelyä pelkistetään. Koulutuksen järjestäjän itsenäistä toimivaltaa
15906:       lisätään.
15907: 
15908:       Tutkimuksen ja tuotekehityksen lisääminen
15909:       HE n:o 5711991 vp.
15910:       Valtiovarainvaliokunta
15911:              11) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoarvi-
15912:              on vuodelle 1992 eduskunta kiinnitti huomiota siihen, että teollisuuden ja
15913:              palvelutoimintojen monipuolistamiseksi tutkimusta ja tuotekehitystä on Suo-
15914:              messa lisättävä tiede- ja teknologianeuvoston suositusten mukaisesti. Kan-
15915:              sainvälisten tutkimusyhteistyösopimusten hyödyntäminen edellyttää myös
15916:              kotimaassa tehtävän tutkimuksen lisäämistä.
15917:       Valtion tiede- ja teknologianeuvostossa hyväksyttyä tutkimus- ja tuotekehitysvaro-
15918:       jen kasvuohjelmaa ei ole nykyisessä taloudellisessa tilanteessa voitu toteuttaa.
15919:       Suomen Akatemia on asettanut varoja tieteellisten toimikuntien käytettäväksi
15920:       kansainvälisten tutkimusyhteyksien kehittämiseen. Kotimaista tutkimustoimintaa,
15921:       joka liittyy kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön, tuetaan hankekohtaisesti tieteelli-
15922:       sen tason perusteella käytettävissä olevien määrärahojen asettamissa rajoissa.
15923:       Valtion vuoden 1995 tutkimusmenot jakautuivat pääosin kolmen hallinnonalan
15924:       kesken: kauppa- ja teollisuusministeriö (40 %), opetusministeriö (37 %) sekä maa-
15925:       ja metsätalousministeriö (8 %).
15926:       Tutkimusmenojen markkamääräinen kasvu vuodesta 1994 ilman kiinteistömenoja
15927:       oli suurin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla (5 %). Teknologian
15928:       kehittämiskeskuksen tutkimusvaroja lisättiin lähes 19 %. Myös korkeakoulujen
15929:       tutkimusmäärärahat kasvoivat nimellisesti (1 %). Suhteellisesti suurin vähennys
15930:       kohdistui Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoihin, jotka vähenivät edellisestä
15931:       vuodesta 7 %.
15932: 
15933: 
15934: 
15935: 
15936: 27 360228Y
15937: 210                              Opetusministeriö
15938: 
15939: 
15940: Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten toiminta-avustukset
15941: HE n:o 5711991 vp.
15942: Valtiovarainvaliokunta
15943:       22) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoarvi-
15944:       on vuodelle 1992 eduskunta katsoi momentin 29.69.32 kohdalla, että amma-
15945:       tillisten aikuiskoulutuskeskusten toiminta-avustusten maksamisesta jatkossa
15946:       tulisi päättää vasta sen jälkeen, kun opetusministeriön asettaman seuranta-
15947:       työryhmän työ on valmistunut.
15948: Opetusministeriön asettaman seurantatyöryhmän määräaika päättyy vuoden 1995
15949: lopussa. Ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoituksen kokonaisuutta on selvittänyt
15950: kaksi opetusministeriön asettamaa työryhmää. Niiden muistiot, "Ammatillisen
15951: aikuiskoulutuksen rahoitus" ja" Aikuiskoulutusta myyvien organisaatioiden kilpailu-
15952: tilanne" ovat ilmestyneet vuoden 1995 aikana. Muistioiden pohjalta jatketaan
15953: säädösvalmistelua siten, että ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusjärjestelmä
15954: uudistetaan vuonna 1997.
15955: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
15956: 
15957: Kotimaisen tutkimustoiminnan rahoitus
15958: HE n:o 5711991 vp.
15959: Valtiovarainvaliokunta
15960:       24) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoarvi-
15961:       on vuodelle 1992 eduskunta totesi luvun 29.88 kohdalla, että jo tehtyjen
15962:       kansainvälisten tutkimusyhteistyösopimusten mukaiset kansainväliset jäsen-
15963:       maksut kasvavat lähivuosina nopeasti. Jotta niistä saataisiin toivottu hyöty,
15964:       on kotimaista tutkimustoiminnan rahoitusta lisättävä vastaavasti. Se on mah-
15965:       dollista valtion tiede- ja teknologianeuvostossa hyväksytyn tutkimus- ja tuo-
15966:       tekehitysvarojen lisäysohjelman puitteissa.
15967: Valtion tiede- ja teknologianeuvostossa hyväksyttyä tutkimus- ja tuotekehitysvaro-
15968: jen kasvuohjelmaa ei ole nykyisessä taloudellisessa tilanteessa voitu toteuttaa.
15969: Suomen Akatemia on asettanut varoja tieteellisten toimikuntien käytettäväksi
15970: kansainvälisten tutkimusyhteyksien kehittämiseen. Kotimaista tutkimustoimintaa,
15971: joka liittyy kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön, tuetaan hankekohtaisesti tieteelli-
15972: sen tason perusteella käytettävissä olevien määrärahojen asettamissa rajoissa.
15973: Valtion vuoden 1995 tutkimusmenot jakautuivat pääosin kolmen hallinnonalan
15974: kesken: kauppa- ja teollisuusministeriö (40 %), opetusministeriö (37 %) sekä maa-
15975: ja metsätalousministeriö (8 %).
15976: Tutkimusmenojen markkamääräinen kasvu vuodesta 1994 ilman kiinteistömenoja
15977: oli suurin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla (5 %). Teknologian
15978: kehittämiskeskuksen tutkimusvaroja lisättiin lähes 19 %. Myös korkeakoulujen
15979: tutkimusmäärärahat kasvoivat nimellisesti (1 %). Suhteellisesti suurin vähennys
15980: kohdistui Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoihin, jotka vähenivät edellisestä
15981: vuodesta 7 %.
15982:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       211
15983: 
15984: 
15985: Tieteen määrärahat
15986: HE n:o 5711991 vp.
15987: Valtiovarainvaliokunta
15988:       25) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoarvi-
15989:       on vuodelle 1992 eduskunta totesi saadun selvityksen perusteella momentin
15990:       29.88.53 kohdalla, että tieteellisten seurojen toiminnan tukemiseen, tieteel-
15991:       listen konferenssien järjestäruisavustuksiin sekä muun vastaavan tieteellisen
15992:       toiminnan tukemiseen osoitetut määrärahat voivat osoittautua riittämättö-
15993:       miksi. Sen vuoksi eduskunta esitti, että hallitus tarvittaessa huolehtii tieteen
15994:       tukemiseen osoitettujen määrärahojen korottamisesta.
15995: Vuoden 1995 talousarvion momentin 29.88.53 määrärahat ovat olleet tyydyttävällä
15996: tasolla. Aikaisemmilta vuosilta säästyneitä veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova-
15997: roja ei ole vuoden 1995 aikana käytetty lisärahoituksena tieteellisten seurojen
15998: toiminnan eikä muun vastaavan tieteellisen toiminnan tukemiseen.
15999: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
16000: 
16001: Taiteen keskustoimikunta, maksullinen palvelutoiminta
16002: HE n:o 5711991 vp.
16003: Valtiovarainvaliokunta
16004:       28) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoarvi-
16005:       on vuodelle 1992 eduskunta katsoi, että tulo- ja menoarvioon tulisi ottaa
16006:       maksullisen palvelutoiminnan momentti taiteen keskustoimikunnan julkaisu-
16007:       toimintaa sekä tietopalvelu- ja seminaaritoimintaa varten edellyttäen, ettei
16008:       eduskunnan käsittelyssä olevan valtion tulo- ja menoarviosta annetun lain
16009:       muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 221) hyväksyminen tee
16010:       sitä tarpeettomaksi.
16011: Taiteen keskustoimikunnan osalta on ilmennyt suuria ongelmia löytää ne toiminta-
16012: lohkot, jotka täyttäisivät maksullisen toiminnan edellytykset. Potentiaalisen asiakas-
16013: kunnan maksuvalmius on viime vuosinajatkuvasti heikentynyt. Myöskin toiminnan
16014: veikkausvoittovarasidonnaisuus on aiheuttanut budjettiteknisiä ongelmia. Vuoden
16015: 1996 talousarvion valmistelun yhteydessä näitä ongelmia ei pystytty ratkaisemaan.
16016: Edellä mainittuihin ongelmiin näyttäisi tarjoavan ratkaisun nettobudjetointi. Taiteen
16017: keskustoimikunnan menojen budjetoinnissa on tarkoitus vuoden 1997 talousarvion
16018: yhteydessä siirtyä nettobudjetointiin. Tässä yhteydessä on tarkoitus ratkaista
16019: lopullisesti myös maksullisen palvelutoiminnan järjestäminen.
16020: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
16021: 
16022: Ystävyystoiminta Baltian maiden kanssa
16023: HE n:o 5711991 vp.
16024: V aitiovaroinvaliokunta
16025:       30) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoarvi-
16026:       on vuodelle 1992 eduskunta totesi momentin 29.98.50 kohdalla, että tulo- ja
16027: 212                              Opetusministeriö
16028: 
16029:       menoarvioesityksen antamisenjälkeen Suomi-Neuvostoliitto-Seuran nimi on
16030:       muutettu Suomen ja Venäjän kansojen ystävyysseuraksi. Baltian maiden
16031:       itsenäistyttyä seuran toiminta-alue on supistunut. Eduskunta piti tärkeänä,
16032:       että myös Baltian maiden ystävyystoimintaa pyritään tukemaan.
16033: Ystävyystoimintaa Viron, Latvian ja Liettuan kanssa on myös niiden itsenäistyttyä
16034: tuettu eduskunnan edellyttämällä tavalla. Tähän tarkoitukseen osoitettiin v. 1993
16035: momentilta 29.98.50 yhteensä 1 760 000 mk, v. 1994 momentilta 29.08.50 yhteen-
16036: sä 1 270 000 mk ja v. 1995 momentilta 29.08.50 yhteensä 1 250 000 mk.
16037: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
16038: 
16039: Tietojen keruu valtionosuusuudistuksen vaikutuksista
16040: 
16041: HE n:o 21511991 vp.
16042: Hallintovaliokunta
16043:       Eduskunta edellytti 15.6.1992 hallituksen huolehtivan siitä, että uuden val-
16044:       tionosuusjärjestelmän voimaan tullessa tietojärjestelmiä kevennetään ensi
16045:       tilassa siten, että kunnat joutuvat keräämään ja ylläpitämään vain ehdotto-
16046:       man välttämättömiä tietoJa ja että ne kerätään mahdollisimman pian uudis-
16047:       tuksen voimaantulon jälkeen koko valtionosuusjärjestelmässä Tilastokeskuk-
16048:       sen kautta tai muutoin yleisesti käytettävistä tilastoista noudattaen yleisesti
16049:       käytössä olevia luokituksia ja että samalla tietojärjestelmistä aiheutuvat kus-
16050:       tannukset oleellisesti pienenevät.
16051:       Eduskunta edellytti, että seurannan ja kehittämisen nimissä ei saa synnyttää
16052:       uutta tarpeetonta byrokratiaa.
16053:       Eduskunta edellytti lisäksi, että hallitus antaa uuden lainsäädännön oltua
16054:       voimassa kolme vuotta mahdollisimman pian vuoden 1996 alussa eduskun-
16055:       nalle selonteon valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen vaikutuksista.
16056: Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen vaikutuksia opetusministeriön
16057: hallinnonalalla selvitettäessä hyödynnetään valtionosuusjärjestelmän toimeenpanon
16058: yhteydessä kerättyjä tietoja. Tietojen keräämisessä käytetään aina kun se on
16059: mahdollista, yhteistä tilastotietoja ja muita kunnilta jo muutoin kerättäviä tietoja.
16060: Valtionosuusuudistuksen vaikutusten seurantajärjestelmä rakennetaan opetusministe-
16061: riön hallinnonalalla yhdeksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.
16062: Seuranta on aloitettu valtionosuuslain voimaantullessa. Sekä vuonna 1994 että
16063: vuonna 1995 on tehty otantaan perustuva selvitys valtionosuusuudistuksen ja
16064: valtionosuuksien leikkausten vaikutuksista erityyppisissä kunnissa ja oppilaitoksissa.
16065: Uudistuksen voimaantulon jälkeen lainsäädäntöä on muutettu vuosittain. Vuoden
16066: 1996 alusta lukien voimaantulevaa valtionosuuslainsäädäntöä koskeneeseen
16067: hallituksen esitykseen sisältyi laaja selvitys vuoden 1993 alusta voimaan tulleen
16068: valtionosuusjärjestelmän vaikutuksista. Käynnissä on lisäksi jo uuden, pysyväm-
16069: mäksi tarkoitetun valtionosuusjärjestelmän valmistelu, joka on tarkoitus saattaa
16070: voimaan vuoden 1997 alusta. Edellä esitetyn johdosta hallitus toteaa, että ei ole
16071: tarkoituksenmukaista antaa eduskunnalle selontekoa vuoden 1993 valtionosuusuu-
16072: distuksen vaikutuksista.
16073:                      1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      213
16074: 
16075: 
16076: OpeiUYankoulutus
16077: Kertomus n:o 411991 vp.
16078: Sivistysvaliokunta
16079:      5) Eduskunta hyväksyi 4.6.1992 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
16080:      liitteenä olevassa lausunnossa sivistysvaliokunta totesi mm.:
16081:      Opettajankoulutus
16082:      Hallituksen kertomus sisältää useita eduskunnan lausumia, joissa koroste-
16083:      taan opettajankoulutuksen kehittämisen välttämättömyyttä.
16084:      Sivistysvaliokunta viittaa eduskunnan kirjelmään 4 päivänäjoulukuuta 1990
16085:      valtioneuvoston koulutuspoliittisesta selonteosta ja toteaa, että eduskunnan
16086:      opettajankoulutuksesta lausumat näkökohdat ovat edelleenkin tärkeitä. Sivis-
16087:      tysvaliokunta korostaa opettajankoulutuksen sisällön merkitystä, jolloin tu-
16088:      lee erityisesti kiinnittää huomiota koulutuksen arvolähtökohtiin, humanisti-
16089:      seen arvoperustaan, kasvatustehtävän sisäistämiseen ja kykyyn kantaa vas-
16090:      tuuta opetettavistaan ja opetustehtävästä. Valiokunnan mielestä opettajan-
16091:      koulutuksen tulee perustua tutkimuspohjaiseen opetukseen kehittyvän kou-
16092:      lun ja yhteiskunnan tarpeita vastaavaksi. Koulutuksen on vahvistettava opet-
16093:      tajan persoonallisuutta ja yksilöllisyyttä. Nopeasti muuttuvassa maailmassa
16094:      koulutuksen tulee luoda valmiuksia kohdata muutokset. Opettajankoulutuk-
16095:      sessa tämä on erityisen tärkeää, jotta opettaja voi niitä opettaa muille.
16096:      Opettajankoulutuksen opiskelijavalintojen jatkuva kehittäminen on välttämä-
16097:      töntä tiedoiltaan ja taidoiltaan opetustyöhön soveltuvimpien miesten ja nais-
16098:      ten saamiseksi alalle. Valiokunnan mielestä valinnoissa tulee painottaa ih-
16099:      missuhde-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja sekä monimuuttujaisessa ope-
16100:      tustilanteessa toimimis- ja toimintavaihtoehtojen löytämiskykyä.
16101:      Valiokunta katsoo, että opetusharjoittelun tehostaminen on tärkeää. Harjoit-
16102:      telun määrällisen ja laadullisen kehittämisen tarve on kiireellisintä ai-
16103:      neenopettajien koulutuksessa.
16104:      Valiokunta viittaa edelleen eduskunnan kirjelmään valtioneuvoston koulu-
16105:      tuspoliittisesta selonteosta ja siinä koulun sisäisestä kehittämisestä lausut-
16106:      tuun ja korostaa opettajankoulutuksen yhteyttä koulun sisäiseen kehittämi-
16107:      seen. Erityisesti valiokunta pitää tärkeänä taito- ja taideaineiden opetusta
16108:      opettajan persoonallisuuden vahvistajana. Valiokunta katsoo, että myös ma-
16109:      tematiikan opetusta on opettajankoulutukseen lisättävä.
16110:      Uuden tilanteen suomalaisessa koulujärjestelmässä on luomassa myös muun
16111:      muassa pakolaislasten ja muiden ulkomaalaislasten koulutus. Nämä tehtävät
16112:      kuten myös nykyinen oppilasaines edellyttävät opettajien työnohjauksen ja
16113:      täydennyskoulutuksen kehittämistä. Tämä tulee huomtoida myös opettajan-
16114:      koulutuksessa.
16115:      Esiopetus käsittää nykyisin alle kouluikäisen noin kuusivuotiaan lapsen ope-
16116:      tuksen ja jakautuu käytännössä sosiaalihallinnon alaiseksi päiväkodeissa
16117:      tapahtuvaksi sekä kouluhallinnon alaiseksi peruskoulujen alkuopetuksen yh-
16118:      teydessä tapahtuvaksi opetukseksi. OpettaJina esiopetuksessa toimivat las-
16119:      tentarhanopettajat ja peruskoulun alkuopetukseen erikoistuneet luokanopetta-
16120:      jat Lastentarhanopettajien yliopistokoulutusta tutkii tällä hetkellä opetusmi-
16121: 214                              Opetusministeriö
16122: 
16123:       nisteriön asettama työryhmä. Tavoitteena on muodostaa lastentarhanopetta-
16124:       jille koulutusväylä, jossa voi erikoistua esimerkiksi alkuopetukseen, hallin-
16125:       toon, taideaineisiin tai kieliin ja johon liittyy mahdollisuus suorittaa kasva-
16126:       tustieteiden kandidaatin tutkintoon oikeuttavat opinnäytteet
16127:       Valiokunta pitää välttämättömänä, että lastentarhanopettajien koulutuksessa
16128:       huomioidaan se, että kuusivuotiaita lapsia ei sijoiteta nykyisen kaltaiseen
16129:       peruskoulun ensimmäiseen luokkaan vaan kehitetään esiopetuksen ja al-
16130:       kuopetuksen yhteinen malli, johon täydennyskoulutetaan opettajat.
16131:       Valiokunta pitää välttämättömänä, että opettajankoulutuksen kehittämiseksi
16132:       asetetaan pikaisesti työryhmä, joka valmistelee opettajankoulutuksen koko-
16133:       naisuudistuksen.
16134: Kasvatustieteellisen alan tutkintojen arviointi- ja kehittämisprojektin loppuraportti
16135: valmistui 31.5.1994. Loppuraportin ja siitä saatujen lausuntojen perusteella valmis-
16136: teltiin uusi asetus kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta.
16137: Uusi asetus astui voimaan 1.8.1995. Loppuraportin sisältämät ehdotukset opettajan-
16138: koulutuksen sisällölliseksi kehittämiseksi on otettu huomioon valmisteltaessa
16139: Koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa-
16140: vuosiksi 1995 - 2000.
16141: Opetusministeriö asetti 13.9.1994 asiantuntijaryhmän valmistelemaan koulutuksen
16142: ja tutkimuksen tietostrategiaa, joka valmistui 31.1.1995. Strategian pohjalta on tehty
16143: toimenpideohjelma vuosiksi 1995 - 1999. Tietostrategiassa kiinnitetään erityistä
16144: huomiota opettajien peruskoulutuksen kehittämiseen sekä opettajien täydennyskou-
16145: lutustarpeisiin tietoyhteiskuntaohjelman toteuttamisessa.
16146: Lastentarhanopettajien koulutusta koskevat säädökset sisältyvät uuteen kasvatustie-
16147: teellisen alan tutkintoja ja opettajankoulutusta koskevaan asetukseen. Koulutus on
16148: 120 opintoviikon laajuinen kasvatustieteiden kandidaatin tutkinto. Lastentarhanopet-
16149: tajien koulutus siirtyi yliopistoihin 1.8.1995.
16150: Opetusharjoittelua ohjaavien lehtoreiden kelpoisuutta koskevia säännöksiä on
16151: yksinkertaistettu. Kyseiset pykälät on kumottu opettajankoulutusasetuksesta ja ne
16152: on lisätty korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä annet-
16153: tuun asetukseen.
16154: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
16155: 
16156: Opettajankoulutuksen kehittäminen
16157: HE n:o 122/1992 vp.
16158: Valtiovarainvaliokunta
16159:       8) Hyväksyessään 14. päivänä tammikuuta 1993 valtion tulo- ja menoarvion
16160:       vuodelle 1993 eduskunta edellytti pääluokan 29 kohdalla hallituksen huo-
16161:       lehtivan siitä, että opettajankoulutuksen tutkintorakennetta kehitetään ja aus-
16162:       kultointia tehostetaan.
16163: Kasvatustieteellisen alan tutkintojen arviointi- ja kehittämisprojektin loppuraportti
16164: valmistui 31.5.1994. Loppuraportin ja siitä saatujen lausuntojen perusteella valmis-
16165: teltiin uusi asetus kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta.
16166: Uusi asetus astui voimaan 1.8.1995. Loppuraportin sisältämät ehdotukset opettajan-
16167: koulutuksen sisällölliseksi kehittämiseksi on otettu huomioon valmisteltaessa
16168:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      215
16169: 
16170: Koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa
16171: vuosiksi 1995 - 2000. Lisäksi opettajankoulutus on otettu keskeisenä kehittämisalu-
16172: eena huomioon Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassa.
16173: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
16174: 
16175: Komeakoulujen määrärahat
16176: HE n:o 12211992 vp.
16177: V aitiovaroinvaliokunta
16178:       9) Hyväksyessään 14. päivänä tammikuuta 1993 valtion tulo- ja menoarvion
16179:       vuodelle 1993 eduskunta edellytti kohdassa Korkeakouluopetus ja -tutki-
16180:       mus;lukuryhmäperustelut, että 1) korkeakoululaitoksen tutkimusvaroja lisä-
16181:       tään tulevina vuosina tarvetta vastaavasti; 2) määrärahojen säästöön pyritään
16182:       ensisijaisesti rakenteellisilla uudistuksilla ja olemassa olevia korkeakouluja
16183:       kehittäen sekä 3) johtuen säästöjen toteuttamisen aiaktaulusta, lähivuosien
16184:       säästötavoitteita myöhennetään.
16185: Vaikka valtion taloudellisesta tilanteesta johtuen korkeakoululaitoksen määrärahat
16186: ovat pienentyneet, on korkeakoulukohtaisia tutkimushankkeita tuettu hankekohtaisin
16187: lisämäärärahoin. V arat on pyritty ohjaamaan tutkimuksen painopistealoille. Suomen
16188: Akatemian kautta ohjattavien tieteen määrärahojen supistus on ollut korkeakoulujen
16189: määrärahoihin verrattuna huomattavasti pienempi.
16190: Vuoden 1995 talousarviossa yliopistomäärärahoja ei leikattu ja korkeakoulujen
16191: kehittämislain (1 052/86) edellyttämä määrärahojen reaalitaso säilytettiin.
16192: Valtioneuvosto on tehnyt 18.6.1993 päätöksen korkeakouluissa harjoitettavan
16193: opetuksen ja tutkimuksen kehittämisestä vuosina 1991 - 1996. Päätös sisältää useita
16194: keskeisiä korkeakoululaitosta koskevia rakenteellisia uudistuksia ja kehittämissuun-
16195: nitelmia, joiden toimeenpano on käynnistetty. Tämän lisäksi korkeakoulut ovat
16196: myös itse alkaneet kehittää ja ratianalisoida toimintojaan opetuksen, tutkimuksen
16197: ja tukipalvelujen osalta.
16198: Rakenteellinen kehittäminen, rationalisointi ja arviointi ovatkin vakiintumassa
16199: osaksi yliopistojen pysyvää toimintaa. Näin vapautuvia voimavaroja on ohjattu
16200: yliopistojen kehittämishankkeisiin.
16201: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
16202: 
16203: Viikin tiedepuisto
16204: HE n:o 12211992 vp.
16205: V aitiovaroinvaliokunta
16206:       10) Hyväksyessään 14. päivänä tammikuuta 1993 valtion tulo- ja menoarvi-
16207:       on vuodelle 1993 eduskunta edellytti momentin 29.10.87 kohdalla, että Hel-
16208:       singin yliopiston Viikin tiedepuiston rakentaminen toteutetaan mahdollisim-
16209:       man nopeasti.
16210: Helsingin yliopiston Viikin tiedepuiston alueelle ovat vuonna 1995 valmistuneet
16211: Biokeskus 1A ja 1B vaiheet, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 30 000
16212: brutto m2 ja kustannukset noin 225 milj. mk. Valtion ja Helsingin kaupungin
16213: 216                              Opetusministeriö
16214: 
16215: välillä on vuonna 1993 tehty esisopimus Viikin aluejärjestelyistä, jonka mukaan
16216: valtio luovuttaa kaupungille Viikin alueelta asunto- ja yleisten rakennusten tontti-
16217: alueita 182 000 kerros-m2 rakennusoikeutta vastaavan määrän sekä viheralueita
16218: 110 ha. Kaupunki maksaa valtiolle korvauksena 154 milj.mk, minkä valtio pyrkii
16219: käyttämään yliopiston rakennushankkeisiin alueella. Valtion alueluovutuksia
16220: koskeva laki on tarkoitus saattaa eduskunnan käsiteltäväksi kevätistuntokaudella
16221: 1996. Edellä mainitulla välirahalla toteutettava ensimmäinen hankkeen ns. Infora-
16222: kennuksen, kustannusarvio 62 milj. mk, rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna
16223: 1997.
16224: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
16225: 
16226: 
16227: Veikkaus- ja raha-mpajaisten voittovarat
16228: HE n:o 12211992 vp.
16229: Valtiovarainvaliokunta
16230:       14) Hyväksyessään 14. päivänä tammikuuta 1993 valtion tulo- ja menoarvi-
16231:       on vuodelle 1993 eduskunta edellytti kohdassa Veikkauksen Ja raha-arpa-
16232:       jaisten voittovarat, lukuryhmäperustelut, että veikkaus- ja raha-arpajaisten
16233:       voittovarojen käyttämisessä palataan normaaliin käytäntöön vuonna 1994.
16234: Eduskunta on hyväksynyt asiasta uuden lausuman ja asiaa selostetaan seuraavissa
16235: kertomuksissa tuossa yhteydessä.
16236: 
16237: Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
16238: 
16239: HE n:o 122/1992 vp.
16240: V aitiovaroinvaliokunta
16241:       15) Hyväksyessään 14. päivänä tammikuuta 1993 valtion talousarvion vuo-
16242:       delle 1993 eduskunta edellytti momentin 29.88.50 kohdalla, että Suomen
16243:       Akatemian tutkimusmäärärahoja lisätään tulevaisuudessa tarvetta vastaavas-
16244:       ti.
16245: Vuoden 1995 talousarviossa Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (talousarvion
16246: momentit 29.88.50 ja 53.) olivat yhteensä 343 milj. markkaa, mikä oli 32 milj.
16247: markkaa vähemmänkuin vuonna 1994. Vuoden 1994 I lisätalousarviossaakatemian
16248: määrärahoja lisättiin 40 milj. markkaa. Lisär.s oli tarkoitettu uusteollistamisohjel-
16249: man jatkorahoitukseen ja postdoctoral-vru.heessa olevien nuorten tutkijoiden
16250: palkkaamiseen.
16251: 
16252: Vuodesta 1993 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat ovat lisääntyneet 38 milj.
16253: markalla eli noin 11 %.
16254: 
16255: Komeakoulujen rakenteellinen kehittäminen
16256: HE n:o 144/1992 vp.
16257: Sivistysvaliokunta
16258:       Eduskunta edellytti 20.11.1992 hallituksen huolehtivan siitä, että mahdolli-
16259:       simman nopeastilaaditaan korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen ohjel-
16260:       ma.
16261:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       217
16262: 
16263:      Rakenteellisen kehittämisen toimenpiteiden toteuttamisesta on sovittu opetusminis-
16264:      teriön ja yliopistojen välisissä tulossopimuksissa. Rakenteellinen kehittäminen,
16265:      rationalisointi ja arviointi ovat vak:iintumassa osaksi pysyvää toimintaa. Myös
16266:      hallitusohjelman tavoitteena on yliopistojen rakenteellisen kehittämisen jatkaminen.
16267:      Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
16268: 
16269:      Määräaikaisissa tai perllepoliittisista syistä katkenneissa
16270:      palvelussuhteissa työskennelleiden eläkeoikeus
16271:      HE n:o 31611992 vp.
16272:      Sosiaali- ja terveysvaliokunta
16273:              Eduskunta edellytti 21.12.1992, että määräaikaisissa palvelussuhteissa ja
16274:              perhepoliittisista syistä katkenneissa palvelussuhteissa työskentelevien ase-
16275:              ma tulee selvittää ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.
16276:       Kuluvan vuosikymmenen aikana on tehty lukuisia muutoksia eri sektoreiden
16277:       eläkelainsäädäntöön ja miltei kaikkien virka- ja työntekijäryhmien eläke-etuja on
16278:       leikattu. Periaatteena luonnollisesti aina on, että jos muutosten havaitaan aiheutta-
16279:       van joidenkin ryhmien kohdalla odottamattomia epäkohtia, niitä pyritään mahdolli-
16280:       suuksien mukaan välittömästi korjaamaan. Evankelis-luterilaisen kirkon osalta
16281:       voidaan todeta, että kirkon virka- ja työntekijäsuhteissa sovelletaan kirkon eläkelain
16282:       lisäksi soveltuvin osin valtion eläkelak:ia. Kun valtion eläkelakiin tehdään esimer-
16283:       kiksi nyt kysymyksessä olevia mahdollisia epäkohtia koskevat korjaukset, tulevat
16284:       ne samalla voimaan myös kirkon hallinnossa.
16285: 
16286:       Kansanopistojen ja khjeopistojen toiminnan tukeminen
16287:       Vammaisten opetus kansanopistoissa
16288:       HE n:o 11011993 vp.
16289:       Sivistysvaliokunta
16290:              Eduskunta edellytti 29.11.1993, että rahoitusjärjestelmän muutoksen toteutu-
16291:              mista seurataan ja tehdään selvitys sen vaikutuksista kansanopistojen ja kir-
16292:              jeopistojen toimintaan ja talouteen. Tarvittaessa on ryhdyttävä tOimenpitei-
16293:              siin epäkohtien korjaamiseksi.
16294:              Eduskunta edellytti, että vammaisille opetusta antavien kansanopistojen yk-
16295:              sikköhinnassa otetaan huomioon koulutuksen kustannuksia nostavat tekijät
16296:              ja yksikköhinnat määrätään niin, että vammaisten koulutus kansanopistoissa
16297:              turvataan ja vaikeavammaisille opetusta antavien erityiskansanopistojen yk-
16298:              sikköhinta vahvistetaan likimäärin ammatillisten erityisoppilaitosten yksik-
16299:              köhintaa vastaavaksi. Tarvittaessa on myönnettävä lisäavustuksia.
16300:              Eduskunta edellytti, että niiden kansanopistojen, joilla on huomattavia ra-
16301:              kentamisesta aiheutuneita velkoja, toimintaedellytykset turvataan myös siir-
16302:              tymäkauden jälkeen ylimääräisillä rakennusavustuksilla.
16303:       Opetusministeriö on asettanut 25.3.1994 uuden kansanopistolain seurantatyöryh-
16304:       män, jonka toimeksiantoon kuuluvat keskeisinä tehtävinä lausumissa mainittujen
16305:       asioiden seuraaminen. Työryhmän määräaika päättyy 30.6.1996, jolloin uuden lain
16306:       vaikutuksista on kokemuksia kahdelta täydeltä vuodelta.
16307: 
16308: 28 360228Y
16309: 218                              Opetusministeriö
16310: 
16311: Opintokeskus, toiminnan seuraaminen
16312: HE n:o 11911993 vp.
16313: S iv isty sv aliakunta
16314:       Eduskunta edellytti 16.11.1993, että uudistuksen vaikutuksia opintokeskuk-
16315:       sen toimintaan huolellisesti seurataan ja että hallituksen tulee tarvittaessa
16316:       ryhtyä toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi.
16317: Opetusministeriö on asettanut 25.3.1994 opintokeskuslain seurantatyöryhmän, jonka
16318: toimeksiantoon kuuluu keskeisenä tehtävänä lausumassa mainittujen asioiden
16319: seuraaminen. Työryhmän määräaika päättyy 30.6.1996,jolloin uuden lain vaikutuk-
16320: sista on kokemuksia kahdelta täydeltä vuodelta.
16321: 
16322: Koulutus, taso, saatavuus, jäJ.jestäminen
16323: Korkeakoulujen voimavarat
16324: Tiede- ja teknologiapolitiikka, koordinointi
16325: HE n:o 12611993 vp.
16326: Valtiovarainvaliokunta
16327:       4) Hyväksyessään 16.12.1993 valtion talousarvion vuodelle 1994 eduskunta
16328:       edellytti pääluokan 29 kohdalla, että hallitus huolehtii selvityksen tekemi-
16329:       sestä kaikilla koulutustasoilla siitä, miten toteutetut uudistukset ja säästötoi-
16330:       menpiteet ovat vaikuttaneet koulutuksen tasoon, sen saatavuuteen sekä jär-
16331:       jestämiseen.
16332:       Eduskunta edellytti, että korkeakoulujen ja Suomen Akatemian voimavaroja
16333:       lisätään viimeistään vuodesta 1995 alkaen siten, että kansallisen innovaa-
16334:       tiojärjestelmän toimivuus turvataan kasvatettaessa tutkimuksen ja tuotekehi-
16335:       tyksen BKT-osuutta kohti 2,7 prosentin tavoitetta, joko siten, että korkea-
16336:       koululaitokselle, Suomen Akatemialle, valtion eri tutkimuslaitoksille ja Tek-
16337:       nologian kehittämiskeskukselle muodostetaan oma riittävän suuri kehys, tai
16338:       että opetusministeriön kehykseen tulee tarkoitusta varten lisävaroja.
16339:       Eduskunta edellytti, että selvitetään, onko Suomessa tarkoituksenmukaista
16340:       vahvistaa ja koordinoida tiede- ja teknologiapolitiikkaa siten, että tulevai-
16341:       suudessa yhden valtioneuvoston jäsenen vastuualueeksi tulevat korkeakou-
16342:       lut, valtion eri tutkimuslaitokset, Suomen Akatemia ja Teknologian kehittä-
16343:       miskeskus.
16344: Korkeakoulujen, Suomen Akatemian ja muiden tutkimuslaitosten määrärahat harki-
16345: taan vuosittain talousarvion yhteydessä. Voimavarojen mitoituksessa otetaan huomi-
16346: oon eduskunnan kannanotot ja taloudellinen tilanne.
16347: Valtion tiede- ja teknologianeuvoston sihteeristö laati v. 1994 opetusministeriön toi-
16348: meksiannosta selvityksen tiede- ja teknologiapolitiikan koordmoinnista. Selvityk-
16349: sessä lähdetään siitä, että koordinointia voidaan P.arantaa tehokkaimmin ja jousta-
16350: vimmin kiinnittämällä kehittämistoimet nykyistin organisaatioihin ja hallinnon
16351: menettelytapoihin.
16352: Tässä tarkoituksessa valtion tiede- ja teknologianeuvoston asiantuntemus tullaan
16353: kytkemään nykyistä tiiviimmin valtion talousarvioesityksen valmisteluun. Koor-
16354: dinoinnin lisäämiseksi on tutkimuksen yhteisistä budjettiresursseista vuoden 1997
16355:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       219
16356: 
16357: budjetissa tarkoituksena laatia arvio tiede- ja teknologianeuvostossa eri ministeriöi-
16358: den tekemien kehys- tai määrärahaehdotusten pohjalta.
16359: 
16360: Hammaslääketieteen opetus
16361: HE n:o 12611993 vp.
16362: Valtiovarainvaliokunta
16363:       5) Hyväksyessään 16.12.1993 valtion talousarvion vuodelle 1994 eduskunta
16364:       edellytti Korkeakouluopetus- ja tutkimus; lukuryhmäperustelut kohdassa,
16365:       että valtioneuvoston päätöksen (18.6.1993) mukaisesti vapautuvia voimava-
16366:       roja käytetään Turun yliopistossa hammaslääketieteen tutkimus- ja tuoteke-
16367:       hitystoiminnan tehokkaaseen jatkamiseen. Sen vuoksi tulee myös jatko- ja
16368:       täydennyskoulutusmahdollisuudet turvata riittävässä laajuudessa.
16369:       Eduskunta edellytti, että valtioneuvoston päätöksen (18.6.1993) mukaisesti
16370:       vahvistetaan Kuopion yliopiston uusia painopistealueita ja Kuopion yliopis-
16371:       ton lääketieteellinen koulutus jätetään edellä mainitun päätöksen mukaisten
16372:       säästötoimien ulkopuolelle.
16373: Valtioneuvosto antoi vuonna 1994 asetuksen hammaslääketieteellisistä tutkinnoista
16374: annetun asetuksen 2 §:n muuttamisesta (488/94) ja asetuksen erikoishammaslääkä-
16375: rin tutkinnosta annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta (962/94). Asetusten mukaan
16376: hammaslääketieteen perustutkinnon suorittamisoikeus Turun yliopistossa loppuu
16377: niin, että uusia opiskelijoita ei enää oteta syksyllä 1994. Opintonsa aloittaneet
16378: voivat suorittaa tutkintonsa loppuun Turussa.
16379: Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa jatkuu hammaslääketieteen
16380: erikoishammaslääkärikoulutus sekä tutkimustoiminta ja tähän perustuva tieteellinen
16381: jatko- ja täydennyskoulutus. Turun yliopiston kanssa tehdyssä vuosien 1995-98
16382: tulossopimuksessa on sovittu voimavaravähennysten periaatteista.
16383: Eduskunta muutti lakia Kuopion yliopistosta (379/94) siten, että lain 4 §:stä
16384: poistettiin maininta hammaslääketieteellisestä tiedekunnasta. Opetusministeriö on
16385: sopinut Kuopion yliopiston kanssa tekemässään vuosien 1995 - 98 tulossopimuk-
16386: sessa vuoden 1998 lop,PUUn mennessä toteutettavista voimavaravähennyksistä niin,
16387: että yliopistoon jää pamopistealueille kohdennettavaksi valtioneuvoston päätöksen
16388: (18-6-1993) mukainen, Eduskunnan edellyttämä määrä voimavaroja. Lääketieteen
16389: alan voimavarajärjestelyistä on sovittu ao. korkeakoulujen kanssa vuosien 1995 - 98
16390: tulossopimuksissa ja ne eivät koske Kuopion yliopistoa.
16391: Sekä hammaslääketieteen että lääketieteen aloilla tehdyt hallituksen toimenpiteet
16392: täyttävät Eduskunnan asettamat edellytykset.
16393: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
16394: 
16395: Koulukuljetukset
16396: HE n:o 126/1993 vp.
16397: V aitiovaroinvaliokunta
16398:        6) Hyväksyessään 16.12.1993 valtion talousarvion vuodelle 1994 eduskunta
16399:        edellytti luvun 29.43 kohdalla, että hallitus ryhtyy pikaisesti tarvittaviin
16400:        muutostoimenpiteisiin koulukuljetusten pysyväksi järjestämiseksi.
16401: 220                               Opetusministeriö
16402: 
16403: Valtioneuvosto on 11.5.1994 antanut periaatepäätöksen lukion ja ammatillisten
16404: oppilaitosten oppilaidenkoulumatka-ja majoitusedun siirtämisestä osaksi opintotu-
16405: kea. Periaatepäätöksen mukaan säännökset laskennallisen valtionosuuden myöntä-
16406: misestä ja kotikuntien maksuosuudesta lukion ja ammatillisten oppilaitosten
16407: oppilaiden koulumatkoista ja majoituksista aiheutuviin kustannuksiin poistetaan ja
16408: edut myönnetään valtion varoista osana opintotukea. Tukea koulumatkasta aiheutu-
16409: viin kustannuksiin on tarkoitus myöntää niille lukion ja ammatillisten oppilaitosten
16410: oppilaille, joiden koulumatka ylittää säädettävän vähimmäispituuden. Tuen määrä
16411: porrastetaan koulumatkan pituuden perusteella. Opetusministeriö asetti työryhmän
16412: valmistelemaan valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpanoa. Työryhmä sai
16413: työnsä päätökseen 14.3.1995.
16414: Vuoden 1996 valtion talousarvion valmistelussa päätettiinjättää kysymys ratkaista-
16415: vaksi valtionosuusuudistuksen yhteydessä, joka on tarkoitus toteuttaa vuoden 1997
16416: alusta.
16417: 
16418: Ammatillinen koulutus, kokonaistilanteen selvittäminen
16419: 
16420: HE n:o 12611993 vp.
16421: Valtiovarainvaliokunta
16422:       7) Hyväksyessään 16.12.1993 valtion talousarvion vuodelle 1994 eduskunta
16423:       totesiluvun 29.60 kohdalla, että mm. kuulovammaisten ammatillinen koulu-
16424:       tus, merenkulun koulutus ja metsäkonekoulutus keskittyvät suhteellisen har-
16425:       voihin oppilaitoksiin, joilla siten on valtakunnallista merkitystä. Tästä syystä
16426:       eduskunta edellyttää, että ennen lopullisia kunnallistamispäätöksiä sellaisen
16427:       ammatillisen koulutuksen, jolla on valtakunnallista merkitystä, kokonaisti-
16428:       lanne selvitetään. Tämä koskee erityisesti ammatillisia erityisoppilaitoksia,
16429:       merenkulun koulutusta ja metsäkonekoulutusta. Samoin tulee arvioida uu-
16430:       delleen niiden valtion oppilaitosten sivuJ?isteiden lakkauttaminen, joiden
16431:       osalta neuvottelut kunnalhstamisesta tai siirtymisestä kuntayhtymälle ovat
16432:       kesken ja saatetaan loppuun vuoden 1994 aikana.
16433: Opetusministeriö asetti 15.11.1993 selvitysmiehen valmistelemaan ehdotusta
16434: metsäkonealan koulutuksen järjestämiseksi siten, että se nykyistä paremmin vastaisi
16435: alan työelämän ja ympäristönhoidon vaatimuksia. Selvitys valmistui 31.12.1993.
16436: Edelleen opetusministeriö asetti 14.3.1994 työryhmät selvittämään merenkulun
16437: koulutuksen asemaa ammatillisten oppilaitostenylläpitojärjestelmää kehitettäessä ja
16438: vastaavasti ammatillisten erityisoppilaitosten asemaa 12.4.1994. Työryhmien
16439: muistiot valmistuivat 29.9.1994 ja 30.9.1994.
16440: Valtion oppilaitosten sivupisteiden lakkauttaminen on arvioitu yhdessä tulevan
16441: ylläpitäjän kanssa kiinteistöjen luovutuspäätösten yhteydessä.
16442: Vuoden 1996 talousarvioesityksen luvussa 29.60. (Ammattiopetus ja ammattikor-
16443: keakoulut) todetaan, että vuoden 1997 alkuun mennessä on tarkoitus kunnailistaa
16444: tai yksityistää loput valtion ammatilliset oppilaitokset. Valtion ylläpidettäväksi jäisi
16445: kuitenkin edelleen viisi valtion ammatillista erityisoppilaitosta.
16446: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
16447:                        1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                          221
16448: 
16449: 
16450: Oppilaanohjaus
16451: Lukion määrällisen sääntelyn pwkamisen vaikutukset
16452: Erityislukiot
16453: HE n:o 17611993 vp.
16454: Sivistysvaliokunta
16455:      Eduskunta edellytti 7.12.1993 hallituksen jatkavan toimenpiteitä oppilaanoh-
16456:      jauksen turvaamiseksi muun muassa siten, että itsenäisen opiskelun ohjauk-
16457:      seen sekä oppilaanohjaukseen varataan riittävät voimavarat oppilaitoksissa.
16458:       Eduskunta edellytti hallituksen seuraavan lukion määrällisen sääntelyn pur-
16459:       kamisen vaikutuksia lukiokoulutukseen ja muuhun keskiasteen koulutukseen
16460:       hakeutumiseen, ja jos vinoutumia ilmenee, ryhtyvän toimenpiteisiin valta-
16461:       kunnallisten sisäänottovaatimusten säätämiseksi.
16462:       Eduskunta edellytti, että hallitus huolehtii vuoden 1995 talousarvion valmis-
16463:       telun yhteydessä erityislukioiden tuntikehystarpeista niin, että musiikki-, urheilu-
16464:        ja kuvataidelukiot sekä kansainväliset lukiot voivat säilyä ja kehittyä niille
16465:       annetuissa erityistehtävissä.
16466: Asetus lukioasetuksen muuttamisesta (107/94) on antanut koulujen ylläpitäjille
16467: aiempaa enemmän liikkumavaraa opetuksen järjestämisessä ja opetukseen käytettä-
16468: vissä olevien voimavarojen kohdentamisessa. OppilaanohJauksen asemaan ovat
16469: vaikuttamassa myös virkaehtosopimuksin tehdyt ratkatsut. Opinto-ohjaajien
16470: virkaehtosopimuksen mukaan opinto-ohjaajien työaika on muutettu vuotuiseksi
16471: työajaksi.
16472: Lukion määrällisen sääntelyn purkamisen vaikutuksista ei ole vielä tehtävissä
16473: pitkälle meneviä johtopäätöksiä suhteellisen lyhyen tarkasteluaikavälin vuoksi.
16474: Kuluvan syksyn osalta on voitu todeta lukion oppilasmäärän kasvaneen noin
16475: 1 OOO:lla kuluvan syyslukukauden alusta. Tilannetta tullaan seuraamaan ja ryhty-
16476: mään tarvittaviin toimenpiteisiin, mikäli vinoutumia ilmenee.
16477: Erityislukioiden perusrahoitus on otettu huomioon talousarvioon sisällytetyn
16478: lakisääteisen valtionosuuden mitoituksessa. Erityisen tehtävän saaneita lukioita on
16479: tällä hetkellä 42. Vuoden 1995 aikana lupa on myönnetty seitsemälle lukiolle, joille
16480: ei ole voitu myöntää lisäresurssia.
16481: 
16482: V altakunnalliset liikunnan koulutuskeskukset
16483: Suomen urlleiluopisto
16484: HE n:o 194/1993 vp.
16485: V aitiovaroinvaliokunta
16486:       Eduskunta edellytti 8.12.1993 momentin 29.98.50 kohdalla, että lisäavustuk-
16487:       sia myönnettäessä ehtona tulee olla realistiset tervehdyttämisohjelmat, joi-
16488:       den toteutumista tulee myös valvoa. Edellytyksenä tulee olla myös liikun-
16489:       nan koulutuskeskuksen omarahoitusosuuden kasvattaminen.
16490:       Eduskunta edellytti, että Suomen Urheiluopistolle poikkeuksellisesti liikun-
16491:       tapaikkojen rakentamisvaroista myönnettävän avustuksen ehtona on terveh-
16492:       dyttämisohjelma, joka takaa saneerauksen toteutumisen, koska poikkeus-
16493:       menettelyn jatkaminen ei tule kysymykseen.
16494: 222                              Opetusministeriö
16495: 
16496: Opetusministeriö on 30.12.1993 myöntänyt harkinnanvaraiset lisäavustukset
16497: valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille niiden taloudellista tilannetta
16498: koskevan selvityksen sekä vuosia 1994 - 96 koskevan talouden tervehdyttämisohjel-
16499: man perusteella. Valtionapupäätöksessä koulutuskeskuksilta on edellytetty vuosit-
16500: tain vuosia 1993-96 koskien selvitykset koulutuskeskuksen taloudellisesta tilantees-
16501: ta sekä tervehdyttämisohjelman toteutumisesta. Kunkin vuoden tuloslaskelma ja
16502: tase tulee toimittaa opetusministeriölle niiden valmistuttua. Valtionavustuksen
16503: ehdoksi asetettiin myös koulutuskeskuksen omarahoitusosuuden kasvattaminen,
16504: minkä tulee käydä ilmi vuosittaisesta selvityksestä. Vuotta 1995 koskevat selvityk-
16505: set saadaan maaliskuun 1996 loppuun mennessä.
16506: Vuosina 1993 - 94 valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten yhteenlasketun
16507: vieraan pääoman määrä on laskenut 287,1 miljoonasta markasta 224,1 miljoonaan
16508: markkaan. Valtionosuudet sekä kotikuntien maksuosuudet olivat vuonna 1993
16509: keskimäärin noin 49,9 %ja vuonna 1994 noin 45,2 % koulutuskeskusten liikevaih-
16510: dosta.
16511: Opetusministeriö myönsi 30.12.1993 Suomen Urheiluopiston kannatusosakeyhtiölle
16512: 12 000 000 markan valtionavustuksen käytettäväksi aikaisempina vuosina opiston
16513: rakentamisesta aiheutuneitten lainojen hoitoon. Avustuksen ehdoksi asetettiin
16514: realistisen saneerausohjelman lisäksi yhtiön omistuksen ja hallinnon uudelleenjärjes-
16515: tely, jolla yhtiön toiminta ja talous irrotetaan Suomen Valtakunnan Urheiluliitto
16516: r.y:n toiminnasta ja taloudesta, Postipankilta otetun 25 miljoonan markan jälleen-
16517: lainauksen saattaminen osakeyhtiölain edellyttämään tilaan sekä opiston ulkopuolis-
16518: ten 41 miljoonan markan vastuiden vapauttaminen. Lisäksi saneerausohjelmaan
16519: liittyen edellytetään pääomarakenteen tervehdyttämistä noin 30 miljoonalla markal-
16520: la. Opetusministeriö seuraa saneerausohjelman toteutumista säännöllisesti ja
16521: aktiivisesti.
16522: Vuoden 1994 aikana avustusehdot ovat toteutuneet seuraavasti: realistinen yhtiön
16523: ja päävelkojien hyväksymä saneerausohjelma on laadittu, yhtiön omistus ja hallinto
16524: on järjestelty uudelleen, yhtiön toiminta ja talous on irrotettu SVUL:n toiminnasta
16525: ja taloudesta, Postipankilta otettu 25 miljoonan markan jälleenlainaus on saatettu
16526: yhtiölain edellyttämään tilaan ja opisto on vapautettu ulkopuolisista 41 miljoonan
16527: markan vastuista.
16528: Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiön taloutta on tervehdytetty saneeraus-
16529: suunnitelman mukaisesti. Vieras pääoma on laskenut vuoden 1993 108,9 mil-
16530: joonasta markasta vuoden 1994 tilmpäätöksen 78,6 miljoonaan markkaan. Opiston
16531: käyttökate ylsi saneeraussuunnitelman edellyttämälle tasolle. Toiminnan käyttövuo-
16532: rokaudet kasvoivat 98 500:sta 113 100:aan vuorokauteen ja opiston käyttöaste
16533: 70,5 %:sta 80,9 %:iin. Opiston talous ja toiminta on vuonna 1995 jatkunut vuoden
16534: 1994 tasolla. Lopulliset vuoden 1995 tiedot saadaan keväällä 1996.
16535: 
16536: Oppisopimuskoulutus
16537: 
16538: HE n:o 20011993 vp.
16539: Sivistysvaliokunta
16540:       Eduskunta edellytti 29.11.1993, että työvoimahallinnon ja opetushallinnon
16541:       yhteistyön parantaminen selvitetään siten, että työvoimahallinnon tukeman
16542:       koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen väliltä poistetaan epäsuhtainen kil-
16543:       pailutilanne niin, että nämä kaksi järjestelmää tukevat toisiaan kaikin puo-
16544:       lin. Eduskunta korostaa oppisopimuskoulutuksen etuja sen koulutuksellisten
16545:       tavoitteiden vuoksi.
16546:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       223
16547: 
16548:       Eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin vammaisten
16549:       oppisopimusten solmimisen helpottamiseksi.
16550:       Eduskunta edellytti, että uudistuksen toteutumista ja muodostuvaa käytäntöä
16551:       seurataan. Tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohtien korjaami-
16552:       seksi esimerkiksi lainsäädäntömuutaksin niin, että koulutuskorvausta koske-
16553:       vat määräykset palautetaan.
16554: Opetusministeriö asetti 8.4.1994 työryhmän selvittämään oppisopimuskoulutuksen
16555: hallinnon järjestämistä. Selvitys valmistui 31.5.1995.
16556: Opetushallituksen selvitys vammaisten oppisopimuskoulutuksen kehittämismahdolli-
16557: suuksista ei ole vielä valmistunut. Osana opetusministeriön ja opetushallituksen
16558: välistä tulossopimusta opetushallitus on selvittänyt syrjäytyneiden koulutuspalveluja
16559: ja ohjausjärjestelmiä. Koulutustarkastajille tehdyn kyselyn avulla on selvitetty,
16560: miten vammaiset ja muut erityispalveluita tarvitsevat nuoret ovat päässeet oppisopi-
16561: muskoulutukseen. Selvityksessä kartoitettiin koulutuksessa olevien määriä, koulu-
16562: tukseen pääsyn esteitä ja koulutuksen kehittämisehdotuksia. Raportti valmistuu
16563: vuoden 1996 alkupuolella.
16564: Opetushallituksen selvitys siitä, mitä vaikutuksia vuoden 1994 alusta toteutetulla
16565: koulutuskorvausten valtakunnallisista markkamääristä luopumisella on ollut, ei ole
16566: vielä vuoden 1995 osalta valmistunut. Tähän mennessä suoritettujen selvitysten
16567: perusteella näyttää siltä, että vuonna 1994 työnantajille maksetut koulutuskorvauk-
16568: set ovat peruskoulutuksessa keskimäärin hieman pienempiä (-5 %) ja lisäkoulutuk-
16569: sessa jonkin verran suurempia (+9 %) kuin vuonna 1993.
16570: 
16571: Km:keakouluopintoihin myönnettävän opintotuen enimmäisaika
16572: 
16573: HE n:o 226/1993 vp.
16574: Sivistysvaliokunta
16575:       Eduskunta edellytti 7.12.1993, että selvitetään korkeakouluopiskelijoiden
16576:       mahdollisuuksia erityisistä syistä saada yhden vuoden pidennys opintotuki-
16577:       aikaan kuitenkin niin, että muutokset eivät johtaisi opintoaikojen yleiseen
16578:       pidentymiseen.
16579:       Eduskunta edellytti, että pikaisesti toteutetaan säännösmuutokset, joilla pää-
16580:       toimisesti opiskelevat iltaopiskelijat saatetaan opintotuen piiriin.
16581: Korkeakouluopintoihin voidaan myöntää opintotukea enintään 70 kuukaudeksi ja
16582: ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen enintään 55 kuukaudeksi. Opetusmi-
16583: nisteriö on vuoden 1995 lopussa asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää
16584: erityisesti ylemmän korkeakoulututkinnon osalta opintotuen enimmäisaikaa koskevi-
16585: en säännösten muutostarve. Tarkoituksena on, että lainsäädäntöä voitaisiin muuttaa
16586: vuoden 1997 alusta, jolloin 55 kuukauden enimmäistukiaika voi ylittyä opiskelijal-
16587: la, joka on saanut opmtotukea opintotukiuudistuksen käynnistymisestä eli lukuvuo-
16588: den 1992 - 93 alusta lähtien.
16589: Valtion vuoden 1995 talousarviossa on määräraha päätoimisesti opiskelevien
16590: iltaopiskelijoiden saattamiseksi opintotuen piiriin 1.1.1995 alkaen. Opintotukia-
16591: setusta muutettiin vastaavasti.
16592: 224                               Opetusministeriö
16593: 
16594: 
16595: Aikuiskoulutuksen rahoitus
16596: 
16597: HE n:o 28611993 vp.
16598: S iv isty sv aliokunta
16599:       Eduskunta edellytti 15.4.1994, että erityisesti ammattitutkintolain mukaises-
16600:       ta ammatillisesta perustuilinnasta muodostetaan riittävän laaja-alainen tut-
16601:       kinto, joka antaa työelämässä tarvittavan ammattitaidon ja kielitaidon sekä
16602:       tarpeelliset sosiaaliset valmiudet.
16603:       Eduskunta edellytti ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusta koskevan ko-
16604:       konaisselvityksen pikaista suorittamista ja sen mahdollisesti osoittamien
16605:       lainsäädännöllisten epäkohtien korjaamista.
16606: Ammattitutkintolain 2 §:n mukaan kyseisen lain mukaisesti suoritettavat ammatilli-
16607: set perustutkinnot vastaavat ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettavia
16608: tutkintoja. Lain 3 §:n mukaan tutkintojen perusteet vahvistaa opetushallitus.
16609: Opetushallituksessa ammattitutkintolain mukaisesti suoritettavien tutkintojen
16610: perusteet ja ammatillisista oppilaitoksista annetun lain mukaisesti suoritettavien
16611: tutkintojen opetussuunnitelmien perusteet valmistellaan siten, että kummallakin
16612: tavalla suoritettavien tutkintojen ammatilliset tavoitteet ovat yhtä laaja-alaiset.
16613: Ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoituksen kokonaisuutta on selvittänyt kaksi
16614: opetusministeriön asettamaa työryhmää. Niiden muistiot, "Ammatillisen aikuiskou-
16615: lutuksen rahoitus" ja "Aikuiskoulutusta myyvien organisaatioiden kilpailutilanne"
16616: ovat ilmestyneet vuoden 1995 aikana. Muistioiden pohjalta jatketaan säädösvalmis-
16617: telua siten, että ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan
16618: vuonna 1997.
16619: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
16620: 
16621: lltaopiskelijoiden opintososiaaliset ongelmat
16622: 
16623: HE n:o 312/1993 vp.
16624: Sivistysvaliokunta
16625:       Eduskunta edellytti 3.5.1994 toimenpiteitä iltaopiskelijoiden opintososiaalis-
16626:       ten ongelmien ratkaisemiseksi ja entyisesti aikuisopintotuen Ja työttömyys-
16627:       turvan yhteensovittamiseksi.
16628: Vuoden 1995 talousarviossa varattiin määräraha opintotuen myöntämiseksi päätoi-
16629: misesti opiskeleville iltaopiskelijoille vuoden 1995 alusta lukien. Opintotukeen on
16630: oikeutettu opiskelija, joka on siirtynyt päiväopiskelijasta jatkamaan samoja opintoja
16631: iltalinjalla tai iltaoppilaitoksessa. Muuten iltaopiskelijat k~delleen sivutoi-
16632: misiksi opiskelijoiksi, jolloin työtön iltaopiskelija yleet1Sa on oikeutettu työttömyys-
16633: turvaan.
16634: Aikuisopintojen tukijärjestelmien kehittämis- ja yhtenäistämismahdollisuuksia
16635: kartoitettiin opetusministeriön joulukuussa 1994 asettamassa toimikunnassa, joka
16636: totesi, että sen työn jatkaminen ei ollut mahdollista, koska hallituksen säästötoimen-
16637: piteiden vuoksi myös aikuisopiskelijoiden etuuksia jouduttiin jo vuonna 1995
16638: leikkaamaan. Aikuisopintotuen ja työttömyysturvan yhteensovitusta selvitetään
16639: parhaillaan osana hallituksen työllisyysohjelmaa työttömyysturvan kokonaisuudis-
16640: tuksen yhteydessä.
16641:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       225
16642: 
16643: 
16644:      Erikoishammashuoltopalvelujen saatavuus
16645:      HE n:o 32311993 vp.
16646:      Sivistysvaliokunta
16647:              Eduskunta edellytti 3.5.1994 hallituksen huolehtivan siitä, että erikoisham-
16648:              mashuoltopalvelujen saatavuus maan eri osissa turvataan.
16649:      Opetusministeriön asettama selvitysmies (Opetusministeriön työryhmien muistiaita
16650:      29:1995) on laatinut selvityksen siitä, miten Kuopion yliopiston hammaslääketie-
16651:      teellisen koulutuksen päättyessä yliopiston hammasklinikan potilaiden jatkohoito,
16652:      samoin kuin alueen erikoishammashuoltopalveluiden laajeneva tarve järjestetään.
16653:      Selvityksen mukaan terveyspalvelujärjestelmä pystyy varautumaan yliopiston
16654:      hammasklinikan toiminnan päättymisen aiheuttamaan erikoishammashuoltopalvelui-
16655:      den tarpeeseen. Erikoishammaslääkärin koulutusta koskevien ratkaisujen myötä
16656:      opetusministeriö tukee erikoishammashuoltopalveluiden alueellista saatavuutta
16657:      erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Vastuu erikoishammashuollon palveluiden
16658:      järjestämisestä kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle.
16659: 
16660:      Kulttuuripoliittinen selonteko
16661:      Tietohuoltopalvelukenttä
16662:       Selonteko 111993 vp.
16663:       Sivistysvaliokunta
16664:       Eduskunta on, saatuaan kulttuuripoliittisen selonteon 1993, lähettänyt sen lausun-
16665:       toa varten sivistysvaliokuntaan, joka on antanut siitä mietintönsä. Mietinnön pe-
16666:       rusteella eduskunta päätti 1.10.1993 lausua:
16667: 
16668:              3) Eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän toimiin, joilla pikaisesti selvi-
16669:              tetään koko tietohuoltopalvelukentän kehittämistarpeet pyrkimyksenä turvata
16670:              kansalaisten oikeus tiedonsaantiin asuinpaikasta riippumatta.
16671:       Vuoden 1995 aikana on erityisesti kehitetty tieteellisten ja yleisten kirjastojen sekä
16672:       arkistojen ja museoiden yhteistyötä pyrkimyksenä asiakasläheinen toiminta.
16673:       Opetusministeriö on myös keväällä 1995 julkistanut Koulutuksen ja tutkimuksen
16674:       tietostrategian toimenpideohjelman, joka ulottuu aina vuoteen 1999 saakka.
16675:       Toimenpideohjelma SISältää laajan tietohuoltojärjestelmän kehittämisohjelman.
16676:       Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian ja sentoimeenpano-ohjelman perusteella
16677:       on opetusministeriössä vuonna 1995laadittu lisäksi laaja Suomi tietoyhteiskunnaksi
16678:       -ohjelma.
16679:       Asiasta on olemassa laajat pitkälle tulevaisuuteen ulottuvat toimenpideohjelmat
16680:       Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
16681:       Museoiden toiminta
16682:              4) Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin museoiden toi-
16683:              minnan sääntelemiseksi puitelailla.
16684:       Opetusministeriö asetti 8.12.1993 toimikunnan, jonka tehtävänä oli selvittää
16685:       museoiden puitelain tarvetta maassamme. Toimikunta ei pitänyt erillisen museoiden
16686:       puitelain säätämistä tarpeellisena, vaan katsoi, että museoiden toimintaedellytykset
16687: 29 360228Y
16688: 226                               Opetusministeriö
16689: 
16690: voidaan turvata olemassa olevaa lainsäädäntöä täydentämällä. Toimikunta esitti, että
16691: voimassa olevaa museolakia täydennetään museoiden tehtävien määrittelyä koske-
16692: valla säännöksellä, joka täsmentää museoiden asemaa.
16693: Lakimuutos oli tarkoitus saattaa voimaan vuonna 1995. Opetusministeriö asetti
16694: kuitenkin keväällä työryhmän selvittämään nykyisen valtionosuusjärjestelmän
16695: toimivuutta kulttuuripolitiikan kannalta ja valtioneuvosto asetti selvitysmies Heikki
16696: Kosken johdolla toimivan valtion ja kuntien välisten suhteiden uudistamisprojektin,
16697: jonka tehtävänä on valmistella valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistusta. Kun
16698: näiden selvitysten pohjalta tullaan muuttamaan valtionosuuslainsäädäntöä, museoi-
16699: den puitelain tarvetta selvittäneen toimikunnan esitykset otetaan huomioon museo-
16700: lakia uudistettaessa.
16701: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
16702: Taiteilijoiden sosio-ekonominen asema
16703:       6) Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin taiteili-
16704:       joiden sosio-ekonomisen aseman selvittämiseksi ministeriöiden välisellä yh-
16705:       teistyöllä.
16706: Opetusministeriö asetti 4.2.1994 toimikunnan selvittämään taiteilijoiden sosio-
16707: ekonomista asemaa. Toimikunta teki esityksensä 14.3.1995 (muistio 1995:10).
16708: Laajan lausuntokierroksen jälkeen valittiin keskeiset taiteilijan sosiaalista asemaa
16709: parantavat toimetjatkovalmistelun kohteeksi. Ministeriö asetti 6.11.1995 työryhmän
16710: taiteilijoiden verotukseen liittyvien epäkohtien korjaamiseksi. Tämä työryhmä teki
16711: esityksen taiteilijakäsitteen määrittelemiseksi hallinnon tarpeisiin, esityksen verotuk-
16712: sessa toteutettavasta taiteilijan menovarauksesta sekä esityksen freelancetaiteilijoi-
16713: den verotusongelmien ratkaisemiseksi. Muut keskeiset taiteilijan sosiaalista asemaa
16714: koskevat kehittämisesitykset valmistellaan tulevien vuosien talousarvioiden yh-
16715: teydessä ratkaistaviksi. Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
16716: Veikkaus- ja raha-mpajaisten voittovarat
16717:       7) Eduskunta edellyttää, että veikkaus- ja raha-arpajaisten voittovarojen
16718:       käyttämisessä palataan normaaliin käytäntöön mahdollisimman pian.
16719: Veikkaus- ja raha-arpajaisten voittovaroja on vuosina 1992-1995 julkisen talouden
16720: tasapainon parantamiseksi jouduttu siirtämään lakisääteisten menojen rahoittami-
16721: seen. Tarkoituksena on palata aiempaan käytäntöön heti valtion taloudellisen
16722: tilanteen sen salliessa.
16723: 
16724: Päätoimisesti opiskelevien iltaopiskelijoiden opintotuki
16725: HE n:o 40/1994 vp.
16726: Sivistysvaliokunta
16727:       Eduskunta edellytti 7 .6.1994, että säännösmuutokset, joilla päätoimisesti
16728:       opiskelevat iltaopiskelijat saatetaan opintotuen piiriin, tulee saattaa voimaan
16729:       lukuvuoden 1994-1995 alusta ja että muutoinkin pikaisesti ratkaistaan
16730:       opintotuen ja työttömyysturvan yhteensovituksessa todetut ongelmat.
16731: Vuoden 1995 valtion talousarvion mukaan päätoimiseksi opiskelijaksi opintotukea
16732: myönnettäessä katsotaan opiskelija, joka siirtyy päivälinjalta jatkamaan samoja
16733:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        227
16734: 
16735: opintoja iltalinjalla tai iltaoppilaitoksessa. Uudistuksen edellyttämä opintotukiase-
16736: tuksen muutos tuli voimaan 1.1.1995.
16737: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
16738: 
16739: 
16740: Valtion tuki lähialueyhteistyötä luujoittaville ulkomaanyhdistyksille
16741: HE 15211994 vp
16742: Valtiovarainvaliokunta
16743:       9) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
16744:       edellytti momentin 29.08.50 kohdalla pikaista selvitystä siitä, miten valtion
16745:       tuki jatkossa suunnataan lähialueyhteistyötä harjoittaville ulkomaanyhdistyk-
16746:       sille, jotta niiden tehtävänä olevat kansainvälisistä sopimuksista tai muista
16747:       velvOitteista johtuvat toiminnot voidaan turvata.
16748: 
16749: Valtion talousarvion momentilta29.08.50 (Eräät avustukset) on lähialueilla toimivi-
16750: en ulkomaanyhdistysten toimintaa varten myönnetty seuraavat määrärahat:
16751: 
16752: 
16753:                                                 1994                1995
16754:  Pohjola-Norden ry                               2 850 000           2 850 000
16755:  Suomi-Venäjä Seura ry                           6 375 000           6 350 000
16756:  Tuglas-seura ry                                 1 000 000              980 000
16757:  Donelaitis-seura -Liettuan ystävät ry              80 000               80 000
16758:  Rozentals-seura ry                                190 000              190 000
16759: 
16760: 
16761: Lisäksi on Viro-yhdistysten liitolle myönnetty momentilta 29.08.25 v. 1994
16762: 130 000 mk ja v. 1995 135 000 mk.
16763: 
16764: Vuonna 1996 on tarkoitus rahoittaa mainittuja yhteisöjä samojen perusteiden
16765: mukaan kuin v. 1995.
16766: 
16767: Korkeakoulujen Iisämäärahojen kohdentaminen laite-, khja-
16768: ja julkaisuhankintoihin
16769: 
16770: HE 15211994 vp
16771: Valtiovarainvaliokunta
16772:       10) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
16773:       edellytti luvun 29.10 kohdalla, että seuraavien vuosien talousarviossa osoite-
16774:       taan korkeakouluille lisämäärärahat, jotka ovat tarkoitetut erityisesti laite-,
16775:       kirja- ja julkaisuhankintoihin.
16776: Korkeakoulujen määrärahat ovat vuosina 1993 - 94 supistuneet noin 16 %. Tämän
16777: johdosta korkeakoulut ovat joutuneet rakenteellisten muutosten ohella säästämään
16778: erityisesti laite- ja kirjallisuushankinnoissaan suurimman osan määrärahoista ollessa
16779: sidottuja palkkauksiin ja tilakustannuksiin.
16780: 228                               Opetusministeriö
16781: 
16782: Vuoden 1995 talousarviossa korkeakoulujen määrärahat ovat kasvaneet siten, että
16783: korkeakoulujen kehittämislain 3 § on voitu pitää voimassa. Määrärahojen tarkempi
16784: kohdentaminen kuuluu korkeakoulujen omaan toimivaltaan. Vuotta 1996 koskevissa
16785: tulosneuvotteluissa on sovittu erikseen useista laitehankintoja sisältävistä hankkeista
16786: painoaloilla, mm. tietotekniikan opetuksessa ja tutkimuksessa.
16787: 
16788: Peruskoulujen ja lukioiden rakentaminen
16789: HE 15211994 vp
16790: V aitiovaroinvaliokunta
16791:       11) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
16792:       edellytti momentin 29.43.34 kohdalla, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
16793:       peruskoulujen ja lukioiden välttämättömien rakentamis- ja peruskorjaus-
16794:       hankkeiden toteuttamiseksi.
16795: Vuoden 1995 valtion 1 lisätalousarvion momentille 29.43.34. otettiin 157 miljoonan
16796: markan valtuus valtionosuuksien myöntämiseksi yleissivistävien oppilaitosten
16797: perustamishankkeisiin. Asia ei anna enää aihetta muihin toimenpiteisiin.
16798: 
16799: Yksityisten ammatillisten oppilaitosten valtionosuuksien loppuerät
16800: HE 15211994 vp
16801: Valtiovarainvaliokunta
16802:       12) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
16803:       edellytti luvun 29.65 kohdalla, että yksityisten ammatillisten oppilaitosten
16804:       valtionosuuksien loppuerien maksatuksen siirtämisen vaikutuksia seurataan,
16805:       ja jos osoittautuu, että päätöksestä aiheutuu näille oppilaitoksille kohtuutto-
16806:       mia vaikeuksia, ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin tilanteen korjaamisek-
16807:       si.
16808: Opetushallituksessa on käynnistetty maksatuksen siirtämisen vaikutuksia koskeva
16809: selvitystyö. Valtion vuoden 1996 talousarviossa yksityisten ammatillisten oppilai-
16810: tosten valtionosuuksien loppuerien maksatukseen on osoitettu 8 miljoonaa markkaa.
16811: 
16812: Kansalaisopistojen tuntimäärät
16813: HE 15211994 vp
16814: V aitiovaroinvaliokunta
16815:       13) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
16816:       edellytti momentin 29.69.30 kohdalla, että hallitus seuraa kansalaisopistoi-
16817:       hin kohdistuvien leikkausten vaikutusta ja tuntimäärien leikkausten kohden-
16818:       tomista ja tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin kansalaisopistojen tarkoituksen-
16819:       mukaisen koulutustoiminnan varmistamiseksi.
16820: Kansalaisopistojen valtionosuuteen oikeuttavasta kokonaistuntimäärästä päätetään
16821: valtion talousarvion yhteydessä. Opetusministeriö päättää opistokohtaisesta tunti-
16822: määrästä vuosittain. Aikaisemmin toteutuneesta toiminnasta ja kuluvan vuoden
16823: opetustuntimäärän arviotiedot kerätään opistoista joka syksy. Seuraavaa vuotta
16824: koskevaa päätöstä tehdessään opetusministeriö on ottanut opistokohtaisesti huomi-
16825:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       229
16826: 
16827: oon opistotoiminnassa tapahtuneet muutokset. Näin on haluttu erityisesti tukea niitä
16828: opistoja, jotka ovat kehittäneet toimintaansa.
16829: Vuoden 1996 osalta kansalaisopistojen opetustuntimäärää on nostettu 1 900 000
16830: tunnista 2 000 000 tuntiin.
16831: Valtionosuusuudistuksen kokonaisseurantaan liittyen opetushallitus on vuoden 1995
16832: aikana tehnyt myös kansalaisopistojen toimintaa koskevan seurantatyön, jonka
16833: tulokset saadaan alkuvuodesta 1996. Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
16834: 
16835: Kansanopistojen toimintaedellytykset
16836: HE 15211994 vp
16837: Valtiovarainvaliokunta
16838:       14) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
16839:       edellytti momentin 29.69.50 kohdalla pikaisesti ryhdyttävän toimenpiteisiin,
16840:       joilla toimintaansa investoineiden ja toiminnallisesti terveellä pohjalla olevi-
16841:       en kansopistojen toimintaedellytykset turvataan.
16842: Valtionosuuttasaavista kansanopistoista annetun uuden lain yhteydessä kansanopis-
16843: tojen rakentamiseen liittyvä järjestelmä muutettiin. Ns. vuokra-arvon perusteella
16844: valtionosuutta maksetaan rakentamista seuraavan kymmenen vuoden aJan vanhan
16845: lain säännösten mukaan. Uuden lain mukaisia rakennusavustuksia on edelleen
16846: mahdollista maksaa myös aikaisemmasta rakentamisesta aiheutuneiden velkojen
16847: hoitamiseen.
16848: Uuden lain seurantaryhmä teki syksyllä 1994 kansanopistoja koskevan velkaselvi-
16849: tyksen kaikkien opistojen osalta. Tarkemmin selvitettiin 39 opiston tilanne. Työryh-
16850: mä teki ehdotuksen ylimääräisen määrärahan varaamisesta vuoden 1995 talousarvi-
16851: oon pahimmin velkaantuneille opistoille. Vuoden 1995 aikana määrärahaa ei
16852: kuitenkaan saatu. Sen sijaan vuoden 1996 talousarvioon on varattu kansanopistojen
16853: rakentamisen tukemiseen aiempaa suurempi 21 miljoonan markan määräraha, jota
16854: voidaan suunnata suuressa määrin juuri rakentamisen vuoksi velkaantuneiden
16855: kansanopistojen tukemiseen.
16856: Opetusministeriö antaa myös tämän kysymyksen osalta tarkemman selvityksen
16857: kansanopistolain seurantatyön valmistuttua kesällä 1996.
16858: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
16859: 
16860: Kesäyliopistojen opiskelu ja maksut
16861: HE 15211994 vp
16862: Valtiovarainvaliokunta
16863:       15) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
16864:       edellytti momentin 29.69.56 kohdalla, että opetustilojen vuokraamisesta ai-
16865:       heutuvien kustannusten vaikutusta kesäyliopistojen opiskelijamaksuihin seu-
16866:       rataan, ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi.
16867: Kesäyliopistojen valtionavustusten määrä oli vuonna 1995 yhteensä 7,6 miljoonaa
16868: markkaa, josta valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyjen johdosta oli
16869: tarkoitettu opetustilojen vuokraamisesta aiheutuviin kustannuksiin 1,9 miljoonaa
16870: 230                             Opetusministeriö
16871: 
16872: markkaa. Määrä jaettiin uudistuksen kohteena oleville kesäyliopistoille niiden
16873: avoimen yliopistollisen opetuksen tuntimäärien mukaisessa suhteessa. Saatujen
16874: ennakkotietojen mukaan lisäyksellä on ensimmäisen vuoden aikana voitu kattaa
16875: arviolta 80 prosenttia uudistuksen aiheuttamista vuokramenoista. Opiskelijamaksui-
16876: hin uudistuksella on ennakkotietojen mukaan ollut vähäinen vaikutus. Noin puolella
16877: tuen saajista muutos ei heijastunut opiskelijamaksuihin lainkaan ja muiden osalla
16878: lisäys voidaan katsoa vähäiseksi. Vuodelle 1996 kesäyliopistojen valtionavustuksiin
16879: on käytettävissä myös yhteensä 7,6 miljoonaa markkaa.
16880: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
16881: 
16882: Tieteellisen tutkimuksen rahoituksen painopisteen siirtäminen budjettivaroilla
16883: tapahtuvaksi
16884: HE 15211994 vp
16885: Valtiovarainvaliokunta
16886:       16) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
16887:       edellytti luvun 29.88 kohdalla, että tieteellinen tutkimus rahoitetaan pääosin
16888:       normaaleilla budjettivaroilla, kuten on tehty vuoteen 1991 asti.
16889: Vuoden 1995 talousarviossa Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (talousarvion
16890: momentit 29.88.50 ja 53.) olivat yhteensä 343 miljoonaa markkaa. Vuoden 1996
16891: voimavarojen mitoituksessa on otettu huomioon eduskunnan kannanotot Suomen
16892: Akatemian tutkimusrahoituksen pitkäjänteisyyden lisäämiseksi. Akatemian tutki-
16893: musrahoituksessa on siirrytty vuoden 1996 alussa myöntämisvaltuusmenettelyyn,
16894: mikä on merkittävästi lisännyt tutkimusmäärärahojen käytön joustavuutta ja
16895: pitkäjänteisyyttä.
16896: 
16897: Khjastojen perustamishankkeet
16898: HE 152/1994 vp
16899: Valtiovarainvaliokunta
16900:       17) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
16901:       edellytti momentin 29.94.31 kohdalla, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
16902:       kirjastojen välttämättömien perustamishankkeiden toteuttamiseksi.
16903: Vuoden 1995 ensimmäisessä lisätalousarviossa yleisten kirjastojen perustamiskus-
16904: tannuksiin myönnettiin 15 000 000 mk:n valtuus. Vuoden 1996 talousarvioesityk-
16905: sessä on valtuuden määräksi esitetty 55 000 000 mk. Myös julkisten rakennusten
16906: peruskorjausohjelman rahoitusta tultaneen saamaan yleisten kirjastojen eräisiin
16907: hankkeisiin.
16908: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
16909:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                         231
16910: 
16911: 
16912: Lastentarltanopettajakoulutus
16913: HE n:o 19611994 vp.
16914: Sivistysvaliokunta
16915:       Eduskunta edellytti 2.12.1994, että hallitus huolehtii järjestelyistä, joilla tur-
16916:       vataan väliaikaisen lastentarhano_pettajakoulutuksen henkilökunnan sijoittu-
16917:       minen uuden koulutuksen tehtävim tai yliopiston muihin tehtäviin.
16918:       Eduskunta edellytti, että uudistuvan lastentarhanopettajakoulutuksen kehittä-
16919:       minen, toimintaedellytykset ja erityistarpeet turvataan.
16920: Väliaikaisen henkilöstön osalta henkilöstöpoliittiset päätökset tekee virkamieslain
16921: (750/94) 25 §:n 6 momentin johdosta virasto, jonka palveluksessa henkilöstö on.
16922: Väliaikaisen lastentarhanopettajakoulutuksenhenkilöstön sijoittaminen uudistettuun
16923: koulutukseen tapahtuu siten lain nojalla asianomaisen yliopiston päätöksillä.
16924: Lastentarhanopettajakoulutuksen määrärahasiirrot on otettu huomioon hallituksen
16925: talousarvioesityksessä vuodelle 1995 siten, että momentilta 29.60.2 on siirretty
16926: 16 miljoonaa markkaaja momentilta 29.19.23 (lastentarhanopettajien väliaikainen
16927: koulutus) 4,5 miljoonaa markkaa korkeakoulujen toimintamenomomentille ajaksi
16928: 1.8.-31.12.1995. Vuoden 1996 talousarvioon määrärahat on mitoitettu koko
16929: vuodeksi.
16930: 
16931: Teattereiden aseman turvaaminen
16932: HE n:o 21511994 vp.
16933: Sivistysvaliokunta
16934:       Eduskunta edellytti 28.11.1994 hallituksen huolehtivan siitä, että Teatteri
16935:       Pienen Suomen, Unga Teaternin ja alueteattereiden toimintaedellytykset tur-
16936:       vataan ja että lisäksi lasten- ja nuortenteattereiden erityistarpeista tehdään
16937:       selvitys.
16938:       Eduskunta edellytti että Svenska Teaternin ja Tampereen Työväen Teatterin
16939:       erityisasema valtakunnallisesti merkittävinä teattereina turvataan.
16940: Opetusministeriö asetti 6.6.1995 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää Tampe-
16941: reen Työväen Teatterin taloudellinen tila ja teatterirakennuksen ylläpito- ja kunnos-
16942: tusvelvoitteet sekä teatterin saavan valtionavun kehittämistarpeet. Selvityksen
16943: pohjalta työryhmän oli laadittava tarvittavat säädösehdotukset perusteluineen.
16944: Työryhmän tuli myös selvittää esittämiensä säädösmuutosten vaikutukset Svenska
16945: Teaternin saamaan valtionapuun.
16946: Työryhmän työn määräaika oli 30.11.1995. Työryhmän esitykset ovatjatkoselvitte-
16947: lyn kohteena opetusministeriössä.
16948: 232                             Opetusministeriö
16949: 
16950: 
16951: Oppisopimuskoulutus
16952: HE n:o 21611994 vp.
16953: Sivistysvaliokunta
16954:       Eduskunta edellytti 21.12.1994, että oppisopimuskoulutuksen laatuun, am-
16955:       mattialoittaiseen kohdentumiseen ja koulutusaikaisen laadun arviointiin kiin-
16956:       nitetään erityistä huomiota.
16957:       Oppisopimuskoulutus on työvaltainen koulutusmuoto, joka on sidottu työ-
16958:       suhteeseen yhteen työnantajaan. Oppisopimuskoulutus ei täytä laillistamisen
16959:       edellytyksenä olevaa valtakunnallista koulutuksen yhtenäisyyden vaatimusta.
16960:       Hallituksen tulee huolehtia siitä, että oppisopimuskoulutusta ei laajenneta
16961:       opistoasteen koulutuksessa.
16962: Vuoden 1995 alusta oppisopimuskoulutuksesta annettua lakia muutettiin siten, että
16963: oppiso:eimuskoulutukseen sovelletaan myös mitä ammattitutkintolaissa (306/94)
16964: ammatillisen koulutuksen rakenteesta tai tutkintorakenteesta säädetään tai määrä-
16965: tään. Opetusministeriö on tehnyt 8.6.1994 ja 19.12.1994 päätökset ammattitutkinto-
16966: laissa (306/94) tarkoitetusta tutkintorakenteesta. Päätöksissä on vahvistettu 237
16967: tutkintonimikettä, jotka sisältävät 66 ammatillista perustutkintoa, 101 ammattitut-
16968: kintoa ja 70 erikmsammattitutkintoa.
16969: Oppisopimuskoulutuksen ja ammattitutkintojen yhteensovittamisen johdosta vuoden
16970: 1995 alusta oppisopimuskoulutusta voidaan järjestää aikuisten ammatillisena
16971: peruskoulutuksena mainittujen tutkintorakennepäätösten mukaisissa ammatillisissa
16972: perustutkinnoissa ja ammattitukinnoissa lukuun ottamatta sosiaali- ja terveysalan
16973: opistoasteen tutkintoja. Opetusministeriön päätöksellä oppisopimuskoulutuksen
16974: erillisistä ammateista on vastaavasti luovuttu. Ammattitutkintolaissa säädettyjen
16975: P.erusteiden mukaisesti järjestettyyn oppisopimuskoulutukseen osallistuvalle tulee
16976: Järjestää mahdollisuus osallistua ammattitutkintolaissa tarkoitetun tutkinnon
16977: suorittamiseen. Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
16978: 
16979: Eläinlääketieteellinen opetus ja tutkimus
16980: HE n:o 22811994 vp.
16981: Sivistysvaliokunta
16982:       Eduskunta edellytti 5.12.1994 hallituksen huolehtivan siitä, että eläinlääke-
16983:       tieteellisen opetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytykset ja kehittäminen
16984:       turvataan myös tilanteessa, jossa Eläinlääketieteellinen korkeakoulu yhdiste-
16985:       tään Helsingin yliopistoon.
16986: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu on yhdistetty 1.8.1995lukien Helsingin yliopis-
16987: toon itsenäisenä tiedekuntana. Vuoden 1995 talousarviossa momentin 29.10.21.
16988: perusteluissa on maininta korkeakoulun toiminnan, henkilöstön ja määrärahojen
16989: yhdistämisestä yliopistoon edellä mainitusta ajankohdasta lukien.
16990: Kyseiset toimenpiteet turvaavat siirtymävaiheessa eläinlääketieteellisen opetuksen
16991: ja tutkimuksen toimintaedellytykset.
16992: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
16993:                              1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                        233
16994: 
16995:      Ammatillisten oppilaitosten kunnallistaminen, eräät henkilöstön asemaa koskevat
16996:      järjestelyt
16997:      HE n:o 28811994 vp.
16998:      Sosiaali- ja terveysvaliokunta
16999:              Eduskunta edellytti 17.12.1994 hallituksen neuvottelevan siitä, että kuntien
17000:              eläkevakuutus tarvittaessa yhteistoimin valtiokonttorin kanssa huolehtii siitä,
17001:              että esimerkiksi lisäeläkkeellä säilytetään kohtuullisena niiden henkilöiden
17002:              asema, joille aiheutuu ennalta arvaamattomia menetyksiä kunnallistamisen
17003:              johdosta.
17004:      Käytyjen neuvottelujen jälkeen kuntien eläkevakuutus teki 21.8.1995 päätöksen,
17005:      joka mahdollistaa ammatillisen oppilaitoksen kunnallistamisen jälkeen osa-aikaeläk-
17006:      keelle siirtymisen kunnallisesta järjestelmästä myös tilanteissa, joissa kunnallistami-
17007:      sesta ei ole kulunut kuutta kuukautta. Mikäli muita kohtuuttomuuksia ilmenee, on
17008:      tarkoitus menetellä vastaavasti.
17009:      Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
17010: 
17011:      Ammattikorkeakoulu, ylläpitäjämalli, laadunvalvonta, rahoitusjäijestelmä,
17012:      opettajankoulutus
17013:       HE 319/1994 vp
17014:       Sivistysvaliokunta
17015:              Eduskunta edellytti 17 .2.1995, että ammattikorkeakoulujen ylläpitäjä- ja
17016:              hallintomallien osalta tutkitaan vaihtoehtoisia malleja niin sanotun instituu-
17017:              tiomallin rinnalle koulutuksen laadun kehittämiseksi sekä hallinnon jousta-
17018:              vuuden ja taloudellisuuden lisäämiseksi.
17019:              Eduskunta edellyttää, että pikaisesti luodaan yhtenäinen laadunvalvontajär-
17020:              jestelmä.
17021:              Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa ammattikorkeakoulujen rahoitusjär-
17022:              jestelmän toteuttamista ja tarvittaessa, mikäli epäkohtia ilmenee, ryhtyy toi-
17023:              menpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi siten, että ammattikorkeakoulujen tonninta-
17024:               ja kehittämismahdollisuudet voidaan turvata.
17025:              Eduskunta edellytti, että hallitus valmistelee opettajankoulutusta koskevan
17026:              kokonaisratkaisun siten, että tarvittavat lainsäädäntötoimet saadaan tehtyä
17027:              mahdollisimman pikaisesti.
17028:       Tasavallan Presidentti antoi 3.3.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
17029:       nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
17030:       Ammattikorkeakoulujen ylläpito- ja hallintomallien kehittäminen on eräiden
17031:       ammattikorkeakoulujen kohdalla edelleen vireillä. Tästä syystä valtioneuvosto on
17032:       muun muassa asettanut eräille ammattikorkeakouluille toimiluvassa asiaan liittyviä
17033:       kehittämisvelvoitteita. Niiden täyttämisen yhteydessä on tarkoitus selvittää erilaisia
17034:       vaihtoehtoisia malleja ylläpito- ja hallintoratkaisun löytämiseksi.
17035:       Korkeakoulujen arviointineuvostosta annetun asetuksen (1320/95) mukaan opetus-
17036:       ministeriön yhteydessä on sekä yliopistosektoria että ammattikorkeakoulusektoria
17037:       varten korkeakoulujen arviointineuvosto. Neuvoston tehtävänä on toimia opetusmi-
17038: 30 360228Y
17039: 234                              Opetusministeriö
17040: 
17041: nisteriön apuna ammatti- ja muiden korkeakoulujen laadun arvioinnissa. Neuvoston
17042: tehtävänä on myös huolehtia ammattikorkeakoulujen toimilupahakemusten arvioin-
17043: nista. Vuoden 1996 alusta asetettavan neuvoston rooli on siten luoda perusta
17044: korkeakoulujen yhtenäiselle laadunvalvontajärjestelmälle.
17045: Ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmän toteuttamista ryhdytään opetusministe-
17046: riön ohjein seuraamaan ensimmäisten ammattikorkeakoulujen aloittaessa toimintan-
17047: sa 1.8.1996.
17048: Opetusministeriö on 16.10.1995 kutsunut selvityshenkilön tekemään ehdotusta
17049: ammatillisen opettajankoulutuksen järjestämisestä. Tarkoitus on, että selvityksen
17050: pohjalta kysymys ratkaistaan vuonna 1996.
17051: 
17052: Oppisopimuskoulutus
17053: HE 1111995 vp
17054: Valtiovarainvaliokunta
17055:       2) Hyväksyessään 21.6.1995 vuoden 1995 lisätalousarvion eduskunta edel-
17056:       lytti luvun 29.66 kohdalla, että selvitetään aikuisten ammatillisen oppisopi-
17057:       muskoulutuksen alueellisesta kiintiöjärjestelmästä luopumismahdollisuudet.
17058: Nuorten ja aikuisten ammatillisena eeruskoulutuksena järjestettävää oppisopimus-
17059: koulutusta ei enää säädellä alueellisilla kiintiöillä 1.1.1996 lähtien (Laki oppisopi-
17060: muskoulutuksesta annetun lain 16 §:n muuttamisesta 1354/95). Kiintiömti on
17061: edelleen voimassa ammatillisessa lisäkoulutuksessa.
17062: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
17063: 
17064: Opintotuen kehittäminen
17065: HE 21/1995 vp
17066: Sivistysvaliokunta
17067:       Eduskunta kannatti 19.6.1995 hallituksen suunnittelemia opintotuen kehittä-
17068:       misen jatkotoimenpiteitä ja edellytti, että
17069:       1) opintolainajärjestelmää kehitetään siten, että opintolaina olisi opiskelijalle
17070:       korkoriskiitään kohtuullinen vaihtoehto toimeentulon täydentämiseksi,
17071:       2) opintotuen tulokontrollia ja tulorajoja muutetaan siten, että nykyinen por-
17072:       taittainen leikkuri muutetaan lineaariseksi ja loivemmaksi, sekä 3) muualla
17073:       kuin kotona asuvien täyden opintotuen 20 vuoden ikärajan koulutuspoliitti-
17074:       set ja taloudelliset vaikutukset selvitetään ja tämä keinotekoinen raja poiste-
17075:       taan heti kun se valtiontaloudellisesti on mahdollista.
17076:       Eduskunta totesi, että sisaruskorotusten poistaminen vanhempien tulorajoista
17077:       heikentää monilapsisista perheistä tulevien opiskelijoiden toimeentuloa ja
17078:       edellytti, että tämän muutoksen kielteiset vaikutukset selvitetään.
17079: Tasavallan Presidentti antoi 30.6.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
17080: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
17081: Opetusministeriön esityksestä opintolainojen turvallisuutta on lisätty ottamalla myös
17082: markkinakorkoisten opintolainojen kohdalla käyttöön menettely, jossa opintolainan
17083:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      235
17084: 
17085: erääntyneet korot voidaan maksaa valtion varoista, jos lainansaaja opiskelee
17086: parhaillaan tai on äskettäin päättänyt opintonsa ja saa äitiys- tai vanhempainrahaa
17087: eikä ole koron erääntymiskuukauden aikana saanut opintorahaa tai aikuisopintora-
17088: haa. Myös työttömän lainansaajan korko voidaan maksaa valtion varoista valtioneu-
17089: voston erikseen vahvistamin perustein. Opintotukilain muutos tulee voimaan
17090: vuoden 1996 alusta lukien.
17091: Opetusministeriö on asettanut työryhmän selvittämään opintotuen tulokontrollin
17092: kehittämistarpeita. Työryhmän tulee antaa ehdotuksensa maaliskuun 1996 loppuun
17093: mennessä.
17094: Opetusministeriö yhtyy eduskunnan käsitykseen siitä, että alle 20-vuotiaiden
17095: opintorahan korottaminen samalle tasolle 20 vuotta täyttäneiden opintorahan kanssa
17096: on opintotuen ensisijainen kehittämistavoite, joka tulee toteuttaa heti valtionta-
17097: loudellisten edellytysten salliessa. Mahdollisuuksia uudistuksen toteuttamiselle
17098: selvitetään parhaillaan virkamiestyöryhmässä, jonka tulee kannustinloukkuja
17099: selvittävän työryhmän työhön liittyen selvittää työmarkkinatukeen, toimeentulotu-
17100: keen ja opintotukeen tarvittavat muutokset siten, että näistä muodostuu nykyistä
17101: johdonmukaisempi vähimmäisturva. Työryhmä luovuttaa muistionsa vuoden 1996
17102: alussa.
17103: Sisaruskorotusten poistamisen merkitystä on toistaiseksi vaikea arvioida. Kysymys
17104: on tullut esille opintotuen muutoksenhakulautakunnan käsiteltäväksi tulleissa
17105: valituksissa, joiden l?erusteella on mahdollista myöhemmin pyrkiä arvioimaan
17106: muutoksen vaikutuksia.
17107: 
17108: Muutoksenhaku, oppilaan erottaminen, lääninoikeuden asiantuntijajäsen
17109: HE 2311995 vp
17110: Sivistysvaliokunta
17111:       Eduskunta edellytti 19.6.1995 hallituksen huolehtivan siitä, että selvitetään,
17112:       onko tarkoituksenmukaista ulottaa lääninoikeuslain 11 §:ssä tarkoitettu
17113:       asiantuntijajärjestelmä oppilaan erottamista ja koulunkäynnistä pidättämistä
17114:       koskeviin asioihin lääninoikeuksissa.
17115: Tasavallan Presidentti antoi 21.8.1995 valtoneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
17116: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
17117: Opetustoimen muutoksenhakujärjestelmää tarkastellaan kokonaisuudessaan koulu-
17118: tuksen lainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä. Uudistus on tarkoitus
17119: toteuttaa vuonna 1997.
17120: 
17121: Peruskoulu, valtionosuusperustelut
17122: HE 3511995 vp
17123: Sivistysvaliokunta
17124:       Eduskunta edellytti 19.6.1995 hallituksen huolehtivan siitä, että lain vaiku-
17125:       tusta kuntien erityisopetuksen järjestämiseen seurataan ja selvitetään muun
17126:       muassa,
17127: 236                             Opetusministeriö
17128: 
17129:       - turvataanko peruskoulun yleisopetuksen osana annettava erityisopetus niin,
17130:       että päätökset perustuvat erityisopetusta saavien lasten etuun ja todellisiin
17131:       tarpeisiin, sekä
17132:       - turvataanko kunnissa vammaisten koulutuksen järjestäminen niin, että ope-
17133:       tus järjestetään peruskoululain 3 §:n edellyttämällä tavalla.
17134:       Eduskunta edellytti, että opetusministeriö käyttää opetus- ja kulttuuritoimen
17135:       rahoituksesta annetun lain 12 §:ssä säädettyä mahdollisuutta korottaa kun-
17136:       nan peruskoulun valtionosuuden perusteena olevaa yksikköhintaa, jos kun-
17137:       nan peruskoulumenot ovat esimerkiksi kunnan koosta ja harvasta asutukses-
17138:       ta, saaristoisuudesta, kaksikielisyydestä, saamenkielisestä opetuksesta tai
17139:       muusta niihin verrattavasta erityisestä syystä keskimääräistä korkeammat
17140:       eikä kunta muutoin pysty turvaamaan asianmukaisen opetuksen antamista.
17141:       Eduskunta pitää lisäksi tärkeänä, että päätökset korotetusta valtionosuudesta
17142:       voidaan tehdä useammaksi vuodeksi kerrallaan, jolloin kunnat pystyvät ar-
17143:       vioimaan niille tulevia valtionosuuksia pidemmällä aikavälillä.
17144:       Eduskunta edellytti hallituksen seuraavan peruskoulun käyttökustannuksia
17145:       varten myönnettävien valtionosuuksien uudistusta koskevan lainsäädännön
17146:       vaikutuksia opetuksen järjestämiseen kunnissa ja antavan asiaa koskevan
17147:       selvityksen sivistysvaliokunnalle kahden vuoden kuluttua sekä ryhtyvän tar-
17148:       vittaessa toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi.
17149: Tasavallan Presidentti antoi 17.7.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
17150: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
17151: Opetusministeriön ja opetushallituksen tekemän vuotta 1995 koskevan tulossopi-
17152: muksen mukaan opetushallitus on arvioinut erityisopetuksen tilaa. Kokonaisarvion
17153: pohjalta käynnistetään vuonna 1996 tarvittavat kehittämistoimenpiteet.
17154: Opetusministeriö teki 9.11.1995 päätökset yhteensä 32:n kunnan peruskoulun
17155: yksikköhinnan harkinnanvaraisesta korottamisesta. Päätösten pohjana käytettiin
17156: eduskunnan lausumassa esitettyjä perusteita. Kun valtionosuusjärjestelmään
17157: valmistellaan muutoksia vuoden 1997 alusta lukien, päätökset tehtiin tässä vaihees-
17158: sa vain vuodeksi 1996.
17159: Opetustoimen kustannusseurantaan ja toiminnan arviointiin perustuvien tietojen
17160: pohjalta tullaan antamaan lainsäädännön vaikutuksia koskeva selvitys.
17161: 
17162: SyJjäytymisvaarassa olevien nuorten asema
17163: Työllisyysmäärärahojen kohdentaminen koulu-, liikunta- ja kulttuurilaitosten
17164: perusparannuksiin
17165: HE 7211995 vp
17166: V altiovarainvidiokunta
17167:       4) Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskunta
17168:       edellytti pääluokan 29 kohdalla, että valtion tulevissa talousarvioissa turva-
17169:       taan kansallisen innovaatiojärjestelmän tehokas toiminta lisäämällä korkea-
17170:       koulujen, Suomen Akatemtan, ammattikorkeakoulujen ja alemman korkea-
17171:       kouluasteen oppilaitosten opetus- ja tutkimusresursseja erityisesti kasvavilla
17172:       tulevaisuuden aloilla. Resurssien lisäämisen tulee tapahtua innovaatiojärjes-
17173:       telmän kokonaisuuden huomioon ottavan ohjelman puitteissa.
17174:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       237
17175: 
17176:       Eduskunta edellytti, että syrjä;ytymisen vaarassa olevien nuorten asemaa ja
17177:       ongelmia selvitetään sekä opiskelumahdollisuuksia parannetaan mahdolli-
17178:       simman pikaisesti.
17179:       Eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin työllisyys-
17180:       määrärahojen kohdentamiseksi koulu-, liikunta- ja kulttuurilaitosten perus-
17181:       parannukstin.
17182: Opetusministeriö tuki edelleen vuonna 1995 nuorten työpajatoimintaa, jonka
17183: tavoitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä koulutuksesta ja työmarkkinoilta.
17184: Opetusministeriö myönsi kesäkuussa ja marraskuussa 1995 16,65 mmk kehittämis-
17185: tukea EU:n sosiaalirahaston tavoite 3 ohjelmaan sisältyvien innovatiivisten nuorten
17186: työpajahankkeiden tukemiseen. Yhdessä työvoimahallinnon kanssa saatiin vuonna
17187: 1995 liikkeelle 84 tällaista pajahanketta. Nuorisotyön säästövaroja käytettiin 3 mk
17188: puhtaasti kansallisten pajojen tukemiseen. Nuorten työpajoja oli yhteensä 300
17189: vuoden 1995 lopussa ja niissä työskenteli 6 kuukauden jaksoissa noin 8 000 nuorta
17190: vuositasolla.
17191: Nuorisotutkimusseura ry. julisti joulukuussa 1995 haettavaksi Nuorisotutkimus
17192: 2000 -ohjelman tutkija-avustukset vuodelle 1996. Nuorisotutkimusohjelman 2000:n
17193: rahoittajana toimii opetusministeriö. Ohjelman tutkimusteemana vuonna 1996 on
17194: nuorten elämänhallinta ja syrjäytyminen. Ohjelmassa toimii 12 nuorisotutkijaa
17195: vuonna 1996. Siinä selvitetään mm. seuraavia kysymyksiä: nuorten elämänhallinta
17196: ja järjestöt, nuorten alueellinen syrjäytyminen, nuorten syrjäytyminen työmark-
17197: kinoilta, nuorten sukupuolinen syrjäytyminen, rikollisuus ja nuorten syrjäytyminen,
17198: nuorten koulutuksellinen syrjäytyminen sekä nuorten perhe-elämän muutosten
17199: hallinta.
17200: Hallitus on käynnistänyt hallituksen työllisyysohjelman toteutukseen liittyen
17201: julkisten rakennusten peruskorjausohjelman laatimisen. Tässä yhteydessä tullaan
17202: arvioimaan myös liikuntapaikkojen peruskorjauksen lisärahoitusmahdollisuudet
17203: Vuoden 1996 voimavarojen mitoituksessa on otettu huomioon eduskunnan kan-
17204: nanotot korkeakoulujen ja Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen pitkäjänteisyy-
17205: den lisäämiseksi. Akatemian tutkimusrahoituksessa on siirrytty vuoden 1996 alussa
17206: myöntämisvaltuusmenettelyyn, mikä on merkittävästi lisännyt tutkimusmäärärahojen
17207: käytönjoustavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Tietointensiivisen yritystoiminnan kannalta
17208: merkitykselliset alat on otettu huomioon määrärahan mitoituksessa.
17209: 
17210: Äitiys- tai vanhempainrahan saajan opintolainan k01kojen maksaminen
17211: HE 10011995 vp
17212: Sivistysvaliokunta
17213:       Eduskunta lausui 7.11.1995: Äitiys- tai vanhempainrahan saajan korkoavus-
17214:       tuksen edellytyksenä on muun muassa, että lainansaaja ei ole saanut opinto-
17215:       tukea kyseisen lukukauden aikana. Hyväksyessään lakiehdotuksen eduskunta
17216:       edellyttää, että tämän ehdon vaikutuksia opiskelijan toimeentuloturvaan seu-
17217:       rataan, ja jos epäkohtia ilmenee, hallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin
17218:       niiden poistamiseksi.
17219: Tasavallan Presidentti antoi 24.11.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
17220: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
17221: 238                             Opetusministeriö
17222: 
17223: Äitiys- tai vanhempainrahan saajan opintolainan korot voidaan maksaa valtion
17224: varoista vuoden 1996 alusta lukien. Käytännön kokemuksiajärjestelmän toimivuu-
17225: desta ei täten vielä ole. Opintolainan erääntyvät korot lisätään lainapääomaan
17226: silloin, kun lainansaaja on erääntymislukukauden aikana saanut opintotukea. Tällöin
17227: koron maksamisesta ei aiheudu välitöntä taloudellista rasitusta. Opetusministeriön
17228: käsitys on, että menettelystä ei olisi kielteisiä vaikutuksia.
17229:                        1996 vp   Hallituksen kertomus 1995                       239
17230: 
17231: 
17232: 
17233: 
17234:                    Maa- ja metsätalousministeriö
17235: Tenojoen kalastus- ja omistusoikeuksien sekä korvaustmpeen selvittäminen
17236: HE n:o 9711972 vp.
17237: Ulkoasiainvaliokunta
17238:       Eduskunta edellytti 20.6.1972, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sen selvit-
17239:       tämiseksi, aiheutuuko Suomen ja Norjan välisen TenoJoen kalastuspiirin
17240:       yhteistä kalastussääntöä koskevan sopimuksen ja sen liitteenä olevan kalas-
17241:       tussäännön soveltamisesta mahdollisesti vahinkoa yksityisille ja, mikäli sel-
17242:       vitys antaa siihen aihetta, korvauksen suorittamiseksi vahinkoa kärsineille.
17243: Suomen ja Norjan välistä sopimusta Tenojoen kalastuspiirin yhteisestä kalastussään-
17244: nöstä on tarkistettu lailla vuosina 1979 (23.2.1979/285) ja 1982 (3.12.1982/993).
17245: Sopimuksen muutoksiin liittyy pyrkimys myös kalastusoikeuksien selvittämiseen.
17246: Maa- ja metsätalousministeriön 23.5.1984 asettama Tenojoen kalastustoimikunta on
17247: jättänyt 31.1.1986 mennessä kaksi mietintöä. Niistä ensimmäinen (KM 1985:9)
17248: sisältää selvityksen Tenojoen kalastussopimukseen ja -sääntöön tehtävistä muutok-
17249: sista. Toiseen (KM 1986:3) sisältyy mm. esitys Tenojoen kalastuskorttivarojen
17250: jakamisesta vesialueiden omistajille sekä esitys selvittää kalastussopimuksen ja -
17251: säännön soveltamisesta kalastusoikeuden omistajille aiheutuvia taloudellisia
17252: menetyksiä.
17253: Norjan kanssa käydyt neuvottelut Tenojoen kalastuspiirin yhteistä kalastussääntöä
17254: koskevan sopimuksen ja kalastussäännön uusimisesta päättyivät joulukuussa 1988.
17255: Laki Norjan kanssa Tenojoen kalastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä tehdyn
17256: sopimuksen ja siihen liittyvän kalastussäännön eräiden määräysten hyväksymisestä
17257: (1197/89) annettiin 1.12.1989 ja uusi sopimus (SopS 93/89) siihen liittyvine
17258: kalastussääntöineen tuli voimaan 1.1.1990. Tähän liittyen maa- ja metsätalousminis-
17259: teriö on mietinnön (KM 1986:3) pohjalta valmistellut esityksen (He 28/1990 vp.)
17260: edellä mainituksi korvauslaiksi. Valmistelu on tapahtunut Tenojoen kalastustoimi-
17261: kunnan toisessa mietinnössä (KM 1986:3) esitetyltä pohjalta. Laki Tenojoen
17262: kalastussääntöä koskevan sopimuksen ja kalastussäännön eräiden määräysten
17263: aiheuttamien menetysten korvaamisesta (501/91) on annettu 8.3.1991 ja tullut
17264: voimaan 1.4.1991. Lain mukainen korvaustoimitus on Rovaniemen maanmittaustoi-
17265: mistossa vireillä.
17266: Lunastetuista kalastusluvista Suomen valtiolle Tenojoen kalastuspiirin yhteistä
17267: kalastussääntöä koskevan sopimuksen mukaan kuuluvista kalastusluJ?atuloista on
17268: alueella oleville kalastuskunnille ja yksityisille vesialueen omistaJille maa- ja
17269: metsätalousministeriön päätöksillä maksettu vuosien 1973 - 1994 osuudet. Kalastus-
17270: kuntien ja yksityisten vesialueen omistajien osuuksien määrittelyssä on käytetty
17271: keskeisesti hyväksi Tenojoen kalastustoimikunnan mietinnössä (KM 1985:9)
17272: esitettyjä laskentaperusteita. Markkamäärältään nämä osuudet ovat olleet yhteensä
17273: 9 059 249 markkaa. Vuodesta 1996 alkaen määrärahat tähän tarkoitukseen ovat
17274: valtion tulo- ja menoarvion momentilla 30.36.44 (Tenojoen kalastuslupamaksut).
17275: 240                         Maa- ja metsätalousministeriö
17276: 
17277: 
17278: Kiinteistörekisteri
17279: HE n:o 6/1985 vp.
17280: Laki- ja talousvaliokunta
17281:       Eduskunta edellytti 10.4.1985 hallituksen huolehtivan siitä, että kiireellisesti
17282:       ryhdytään sellaisiin toimenpiteisiin, jotka tekisivät pysyvän kiinteistötunnuk-
17283:       sen käyttöönoton mahdolliseksi. Tämän mahdollisuuden toteuttaisi atk-pe-
17284:       rusteinen kiinteistö- ja kirjaamisrekisteri.
17285: Maa- ja metsätalousministeriö antoi 30.8.1985 kiinteistönmuodostamistyöryhmän
17286: tehtäväksi selvittää, millä tavoin on mahdollista säilyttää kantatilan rekisterinumero
17287: muuttumattomana lohkomistoimituksissa, ja sisällyttää tarvittavat säännökset
17288: ehdotukseensa kiinteistönmuodostamislainsäädännöksi. Työryhmä on saanut työnsä
17289: tältä osin valmiiksi 1987. Tuolloin selvityksessä todettiin, että kantatilan ja vastaan-
17290: ottavan tilan rekisterinumero voidaan säilyttää muuttumattomana lohkomisessa
17291: ilman, että voimassa olevaanjakolakiin tai kiinteistörekisterilakiin tehdään muutok-
17292: sia. Vaikka uuteen järjestelmään siirtyminen olisi ollut tarkoituksenmukaista kytkeä
17293: atk-perusteisen kiinteistörekisterin käyttöönottoon koko maassa, tätä ei voitu vielä
17294: toteuttaa, koska vuoden 1997 alusta tulevat voimaan uusi maakaari (540/95) ja
17295: kiinteistönmuodostamislaki (554/95), joiden täytäntöönpanoon liittyvien tietojärjes-
17296: telmien toimivuus halutaan ensin varmistaa.
17297: 
17298: Metsäntutkimuslaitoksen kehittäminen
17299: HE n:o 11011986 vp.
17300: V aitiovaroinvaliokunta
17301:       Eduskunta lausui 23.1.1987:
17302:       25) Luvun 30.76 perusteluissa mainittu maa- ja metsätalousministeriön aset-
17303:       tama työryhmä on 5.12.1986 luovuttamassaan mietinnössä ehdottanut Met-
17304:       säntutkimuslaitoksen keskusyksikön kokoamista Vantaan Jokiniemeen ja
17305:       henkilöresurssien suuntaamista tutkimusasemille. Viitaten vuoden 1986 tulo-
17306:       ja menoarvion yhteydessä lausumaansa eduskunta korostaa edelleen Metsän-
17307:       tutkimuslaitoksen kehittämisen painopisteen pitämistä alueyksiköissä ja eri-
17308:       tyisesti Joensuun tutkimusaseman kehittämistä. Eduskunta yhtyy työryhmän
17309:       ehdotukseen keskusyksikön kokoamisesta Vantaan Jokiniemeen. Eduskunta
17310:       edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Metsäntutkimuslaitoksen toi-
17311:       minnan kehittämiseksi työryhmän edellyttämällä tavalla.
17312: Metsäntutkimuslaitoksen rakentamisohjelma on mitoitettu työryhmän edellyttämällä
17313: tavalla. Vuonna 1995 valmistunut Joensuun tutkimusaseman laajennusosa oli
17314: viimeinen työryhmän esittämistä tutkimusasemien laajennushankkeista. Metsäntutki-
17315: muslaitoksen keskusyksikön sijoittaminen kokonaisuudessaan Vantaan Jokiniemeen
17316: on joutunut valtiontalouden säästötarpeiden vuoksi uudelleen tarkasteluun. Laitok-
17317: sen henkilökuntaa ollaan parhaillaan supistamassa nykytasoisen rahoituksen
17318: edellyttämälle tasolle, jolloin keskusyksikön tilantarve arvioidaan uudelleen. Tässä
17319: yhteydessä otetaan uudisrakentamisen lisäksi huomioon myös mahdollisuudet
17320: käyttää jo olemassa olevaa rakennuskantaa keskusyksikön tarpeiden tyydyttämisek-
17321: si.
17322: Eduskunnan lausuma Metsäntutkimuslaitoksen kehittämisestä voidaan katsoa
17323: pääosiltaan toteutuneeksi. Lausuma ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
17324:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        241
17325: 
17326:       Tenojoen kalastus- ja omistusoikeuksien sekä korvaustarpeen selvittäminen
17327:       HE n:o 28/1990 vp.
17328:       Laki- ja talousvaliokunta
17329:              Eduskunta edellytti 22.1.1991 hallituksen selvittävän, onko ennen vuotta
17330:              1972 voimassa olleiden määräysten aiheuttaman menetyksen johdosta synty-
17331:              nyt merkittävä taloudellinen vahinko sellainen, että se kohtuusyistä olisi
17332:              korvattava.
17333:       Tenojoen kalastussääntöä koskevan sopimuksen ja kalastussäännön eräiden mää-
17334:       räysten aiheuttamien menetysten korvaamisesta annettu laki (501/91) on tullut
17335:       voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1991.
17336:       Mainitun lain 2 §:n mukaisessa korvaustoimituksessa selvitetään korvausvelvolli-
17337:       suus, suoritettavan korvauksen määrä sekä korvaukseen oikeutetut kalastusoikeuden
17338:       haltijat. Toimitus on vireillä Lapin maanmittaustoimistossa.
17339:       Ennen vuotta 1972 voimassa olleiden määräysten aiheuttamat menetykset voidaan
17340:       arvioida vasta sen jälkeen, kun korvaukseen oikeutetut kalastusoikeuden haltijat on
17341:       ensin selvitetty edellämainitussa toimituksessa.
17342: 
17343:       Kyröjoen alajuoksun tulvansuojelu
17344:       HE n:o 3411990 vp.
17345:       Laki- ja talousvaliokunta
17346:              Eduskunta edellytti 15.2.1991 hallituksen huolehtivan siitä, että Kyröjoen
17347:              alajuoksun tulvansuojelutyö saatetaan loppuun.
17348:       Kyrönjoen alajuoksun tulvasuojelutyöhön kuuluvat pengerrysalueet luovutettiin
17349:       käyttö- ja kunnossapitovelvoitteineen järjestely-yhtiölle kesällä 1995. Jäljellä olevat
17350:       sutstoalueen perkaustyöt toteutetaan vuonna 1996. Jokiosalla jo toteutettujen
17351:       perkausten yhteydessä on kuitenkin ilmennyt luiskien vahvistamistarvetta. Tämä
17352:       edellyttää vaihtoehtoisten suojaustapojen vertailua ja tutkimusta. Tarvittavat
17353:       vahvistustoimenpiteet saatetaan loppuun vuonna 1997.
17354: 
17355:       Maaseutuelinkeinolaki
17356:       HE n:o 66/1990 vp.
17357:       Maa- ja metsätalousvaliokunta
17358:              Eduskunta edellytti 27.11.1990, että vuosittain jo valtion tulo- ja menoar-
17359:              vioesitykseen varataan mm. vapautuvista vientitukivaroista riittävät määrära-
17360:              hat maaseutuelinkeinolain tavoitteiden toteuttamisen turvaamiseksi.
17361:              Eduskunta edellytti, että lain vaikutuksia ja sen soveltamista seurataan tark-
17362:              kaan sekä että tarvittaessa ryhdytään seurantatulosten mukaisiin tarpeellisiin
17363:              toimenpiteisiin.
17364:              Eduskunta edellytti, että maatilalain mukaisen toiminnan harjoittamiseen
17365:              liittyvien etäisyyttä koskevien säännösten osalta säännöksiä sovellettaessa
17366:              noudatetaan riittävää joustavuutta ja että samalla otetaan huomioon lain
17367:              muut tavoitteet.
17368: 31 360228Y
17369: 242                       Maa- ja metsätalousministeriö
17370: 
17371: 
17372:       Eduskunta edellytti, että nyt hyväksytyn lain 2 §:n mukaisen keinovalikoi-
17373:       man osalta selvitetään mahdollisuudet maatilahallituksen toimesta luovuttaa
17374:       valtion omistamaa maatalousmaata maaseutuelinkeinolain mukaisiin tarkoi-
17375:       tuksiin myös pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla lisämaaksi.
17376:       Hallituksen esityksen perusteluissa lausutusta poiketen eduskunta edellytti,
17377:       että nyt hyväksytyn lain 6 §:n mukaista asumisetäisyyttä pidetään yrityksen
17378:       hoidon kannalta tarkoituksenmukaisena, jos asuinpaikka sjaitsee maaseu-
17379:       tuelinkeinolain 11 §:n momentissa tarkoitetun alueen ulkopuolella ja asuin-
17380:       paikan etäisyys on enintään viisi kilometriä varsinaista maataloutta harjoitta-
17381:       van maatilan talouskeskuksesta ja asuinpaikan etäisyys on enintään 30 kilo-
17382:       metriä yksinomaan metsätaloutta harjoittavan tilan lähimmistä tiluksista.
17383:       Erityisestä syystä asumisetäisyyttä koskevista rajoituksista tulisi voida esite-
17384:       tyllä tavalla poiketa.
17385:       Eduskunta edellytti nyt hyväksytyn lain 24 §:ään viitaten, että asumiseen
17386:       liittyvän koko perusparannuslainsäädännon pääpiirteinen yhdenmukaisuus ja
17387:       yhtenäistämistarve selvitetään.
17388:       Lisäksi eduskunta edellytti, että nyt hyväksytyn lain 35 §:n mukaisen ta-
17389:       kausmäärän riittävyyttä seurataan ja että tarvittaessa ryhdytään toimenpitei-
17390:       siin sallitun takausten yhteenlasketun enimmäismäärän korottamiseksi.
17391: Suomi on liittyessään Euroopan unianiin päättänyt ottaa käyttöön EU:n osarahoit-
17392: teisen rakennetukijärjestelmän sellaisena kuin asetuksessa (ETY) N:o 2328/91
17393: säädetään. Myös maaseutuelinkeinolaki joudutaan sopeuttamaan mainitussa asetuk-
17394: sessa säädettyjen tavoitteiden mukaiseksi.
17395: Osa toimenpiteistä rahoitetaan EU :n rakennerahastosta saatavan tuen turvin. Pääosin
17396: rahoitus kuitenkin tapahtuu maatilatalouden kehittämisrahaston varoin. Investointien
17397: rahoitustoimintaa ei päätösten puuttumisen vuoksi voitu vielä vuonna 1995 aloittaa,
17398: joten vuodelle 1995 varatut määrärahat siirtyivät käytettäväksi tulevina vuosina.
17399: Tästä syystä valtion mahdollisuudet rakennepolitiikan toteuttamiseen lähivuosina
17400: ovat suhteellisen hyvät.
17401: Maaseutuelinkeinohallinnon hallinnassa on peltomaata vain noin 1 500 hehtaaria.
17402: Pääosa siitä on vuokrattu lisämaiksi. Yleisesti vuokraustoiminta voi selvästi yleistyä
17403: Suomen ED-jäsenyyden myötä, kun mm. nuoren viljelijän käynnistystuen saamisen
17404: yhtenä edellytyksenä on maan hallinta, jolloin kysymykseen tulee maan omistami-
17405: sen rinnalla myös sen vuokraaminen.
17406: Maaseutuelinkeinolain 35 §:ssä tarkoitettua valtion takausmäärän riittävyyttä
17407: seurataan jatkuvasti. Vuoden 1995 loppuun mennessä valtiontakauksia oli myön-
17408: netty noin 61,5 milj.markan edestä, josta takaisinmaksujen jälkeen on voimassa
17409: takauksia noin 42,1 milj.markan edestä. Näin ollen nykyinen 200 milj.markan
17410: enimmäismäärän korottaminen ei vielä ole ajankohtaista.
17411: Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että lausumissa asetetut tavoitteet ovat
17412: tulleet toteutetuiksi.
17413: Lausumat eivät siten enää anna aihetta toimenpiteisiin.
17414:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        243
17415: 
17416: 
17417: Yhteismetsäosuuksien Iunastaminen
17418: HE n:o 9711990 vp.
17419: Maa- ja metsätalousvaliokunta
17420:       Eduskunta edellytti 20.11.1990, että yhteismetsäosuuksien lunastamista kos-
17421:       kevan lain uudistamistarve ja uudistamismahdollisuudet selvitetään mahdol-
17422:       lisimman nopeasti.
17423: Uusi kiinteistönmuodostamislaki on annettu 12.4.1995. Laki tulee voimaan
17424: 1.1.1997. Kiinteistönmuodostamislaki edellyttää muutoksia yhteismetsälainsäädän-
17425: töön, jotka on tarkoitus toteuttaa vuoden 1996 aikana. Tässä yhteydessä selvitetään
17426: myös yhteismetsäosuuksien lunastamisesta annetun lain muutostarpeet
17427: 
17428: Laki maaseutuelinkeinolain muuttamisesta
17429: HE n:o 3911991 vp.
17430: Maa- ja metsätalousvaliokunta
17431:       Eduskunta edellytti 11.6.1991, että hallitus seuraa tarkkaan velkarasituksen
17432:       kohdistumista velallisiin ja ryhtyy tarvittaessa pikaisiin toimenpiteisiin van-
17433:       himpien lainojen korkojen korottamiseksi vielä enemmän, jotta nuorten ja
17434:       velkaisimpien viljelijöiden asemaa voitaisiin helpottaa sekä kohtuuehtoisten
17435:       uusien luottojen saatavuus turvata.
17436: Vuonna 1992 maksuvaikeuksissa olevien maatilojen asemaa helpotettiin kohdenne-
17437: tuilla vakauttamislainoilla. V akauttamislainoilla voitiin vakauttaa noin 2100
17438: maatilan luottoja. Korkotukea lainoille oli alunperin tarkoitus maksaa vuoden 1995
17439: lokakuun loppuun asti. Valtioneuvosto on kuitenkin 30.3.1995 päättänyt jatkaa
17440: järjestelmän toteuttamista niin, että korkotukea maksetaan käytettävissä olevien
17441: varojen puitteissa enintään vuoden 1997loppuun saakka. ED-jäsenyyteen liittyvien
17442: neuvottelujen yhteydessä sovittiin kansalliseen tuki pakettiin liittyen, että korkotukea
17443: maksetaan vuoden 1998 lokakuun loppuun saakka.
17444: Vuoden 1993 marraskuun alusta alennettiin eräiden maatilatalouden kehittämisra-
17445: haston varoista myönnettyjen valtionlainojen sekä maatilalain 67 §: ssä tarkoitettujen
17446: korkotukilainojen korkoa yhdellä prosenttiyksiköllä. Alentaminen koski lähinnä
17447: vuoden 1982 jälkeen myönnettyjä lainoja. Korkoa ei kuitenkaan alennettu alle 3,5
17448: prosentin.
17449: Maaseutuelinkeinolakiin lisättiin syksyllä 1993 mahdollisuus vapaaehtoisten
17450: velkajärjestelyjen tekemiseen, jolloin pysyviin taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen
17451: lainansaajan tilanteen helpottamiseksi voidaan suorittaa vapaaehtoinen valtion-
17452: lainojen ja myyntihintasaamisten velkajärjestely. Velkajärjestelyssä voidaan
17453: valtionlainoille ja myyntihintasaamisille myöntää maksulykkäykstä tai alentaa
17454: korkoa. Kysymykseen saattaa tulla myös lyhennysten ja koron anteeksianto.
17455: Valtioneuvosto on 2.11.1995 hyväksynyt puutarhatalouden uuden korkotukilainajär-
17456: jestelmän, jonka avulla muutetaan puutarhayritysten normaaliehtoisia pankkilainoja
17457: korkotukilainoiksi tai myönnetään uusi korkotukilaina. Järjestelmää sovelletaan
17458: myös Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n myöntämiin tai hallinnoimiin luottoihin. Valtio
17459: maksaa lainapääomalle korkotukea 4 prosenttiyksikköä viiden vuoden ajan.
17460: 244                       Maa- ja metsätalousministeriö
17461: 
17462: Vuoden 1994lopulla muutettiin maaseutuelinkeinolakia niin, että uusien korkotuki-
17463: lainojen korkotuki on 5 prosenttiyksikköä lainasta perittävästä vuotuisesta korosta.
17464: Valtionlainan vuotuisena korkona käytetään markkinaehtoisia korkoja. Valtion-
17465: lainasta lainansaajan on maksettava kyseistä korkoa 5 prosenttiyksikköä alhaisem-
17466: paa korkoa. Asiakkaan vähimmäiskoron suuruudeksi tultaneen asetuksella säätä-
17467: mään 2 %. Samassa yhteydessä alennettiin aikaisemman lainsäädännön nojalla
17468: myönnettyjen lainojen korkoa siten, että asiakas maksaa enintään 4 %:n korkoa.
17469: Alennus ei koskenut asuntokorkotukilainoja, asuntolisälainoja eikä asuinympäristön
17470: parantamislainoj a.
17471: Maa- ja metsätalousministeriö on 18.10.1995 asettanut työryhmän selvittämään
17472: maaseutuelinkeinolain mukaista velkajärjestelytoimintaa koskevat lainsäädännölliset
17473: kehittämistarpeet. Lisäksi työryhmän tulee arvioida velkaantuneiden maatilojen
17474: lainanhoito-ongelmien vaikutus maatilatalouden kehittämisrahastoon. Työryhmän on
17475: niin ikään tehtävä selvitys maatilojen velkaantumistilanteesta ja tämän perusteella
17476: arvioitava, mitä muita mahdollisuuksia on käytettävissä velkaantuneiden maatilojen
17477: taloudellisen tilanteen helpottamiseksi. Työryhmän määräaika päättyy 31.1.1996.
17478: Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
17479: 
17480: Valtion pitkäaikaiset lainat
17481: HE n:o 114/1991 vp.
17482: Maa- ja metsätalousvaliokunta
17483:       Eduskunta edellytti 3.12.1991 hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin koko-
17484:       naisvaltaisen selvityksen tekemiseksi siitä, miten pitkillä maksuajoilla
17485:       myönnetyistä valtionlainoista koituvia perimiskustannuksia ja muita kustan-
17486:       nuksia voitaisiin alentaa, tarvittaessa vapaaehtoiseen lainojen nopeutettuun
17487:       takaisinmaksuun kannustaen, lainoista johtuvien valtiontaloudellisten rasi-
17488:       tusten keventämiseksi.
17489: Lausumassa tarkoitettu selvitys on käynnistetty valtiovarainministeriön ja asian-
17490: omaisten ministeriöiden yhteistyönä. Metsänparannuslainojen perimiskustannuksia
17491: pyritään alentamaan järjestelyllä, joka sisältn: 11.12.1992 metsänparannuslain
17492: muuttamisesta annettuun lakiin (1278/92). Lakiin sisältyvän valtuutuksen nojalla
17493: valtioneuvosto voi päättää perusteista, joiden mukaan jäljellä olevan lainapääoman
17494: takaisinmaksettavaa määrää voidaan alentaa silloin, kun suoritusvelvollinen
17495: suorittaa koko jäljellä olevan lainapääoman takaisin yhdellä kertaa. V aitioneuvoston
17496: päätöksen valmistelu on käynnissä.
17497: V aitioneuvoston päätös metsänparannuslainojen kertasuoritusten alennus:perusteista
17498: ja kannosta on annettu 15.6.1994 (503/94). Päätöksen mukaan kertasuontus vastaa
17499: jäljellä olevien säännönmukaisten vuotuismaksujen 7 prosentin mukaan laskettua
17500: nykyarvoa.
17501: Valmisteltaessa nykyisen metsänparannuslain korvaavaa metsätalouden rahoituslakia
17502: tarkoituksena on säilyttää nopeutettu lainojen takaisinmaksumenettely nykyisellään.
17503:                      1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                     245
17504: 
17505: 
17506: Kansainvälinen metsäpolitiikka
17507: Kerlomus n:o 411991 vp.
17508: Maa- ja metsätalousvaliokunta
17509:      2) Eduskunta hyväksyi 4.6.1992 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
17510:      liitteenä olevassa lausunnossa maa- ja metsätalousvaliokunta totesi mm.:
17511:      Hallituksen toimenpiteistään vuonna 1990 antama kertomus ei anna maa- ja
17512:      metsätalousvaliokunnan toimialaan liittyvien asioiden osalta aihetta varsinai-
17513:      siin huomautuksiin. Tämä koskee myös kertomusta siltä osin kuin siinä on
17514:      kosketeltu Metsäntutkimuslaitoksen ja metsähallituksen kehittämistä. Va-
17515:      liokunta kiinnittää kuitenkin huomiota kestävän metsätalouden kehittämisen
17516:      merkitykseen. Nyt vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa metsätalouden
17517:      kansantaloudellinen merkitys on jälleen korostunut.
17518:      Maamme metsien tuottaman raaka-aineen tuotannollista ja taloudellista hy-
17519:      väksikäyttöä tulee voida tehostaa. Kun metsävarojen sijainti kattaa lähes
17520:      koko maan, olisi metsävarojen tehokkaammalla hyväksikäytöllä aluepoliitti-
17521:      sesti laaja-alainen merkitys. Valiokunta korostaa tässä yhteydessä sitä, että
17522:      tällä hetkellä vuotuiset laskennalliset hakkuusäästöt verrattuna kestäviin
17523:      hakkuumahdollisuuksiin ovat ainakin 20 - 30 miljoonaa kiintokuutiometriä.
17524:      Tämä johtuu osaksi siitä, ettei metsäteollisuus pysty hyväksikäyttämään
17525:      etenkään harvennushakkuista kertyvää pienpuuta.
17526:      Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Suomessa tulisi kehittää uu-
17527:      distuvien luonnonvarojen hyväksikäyttöä. Teollisuudessa se tarkoittaisi eri-
17528:      tyisesti metsäteollisuuden ja sen tuotevalikoiman kehittämistä. Metsäteolli-
17529:      suus elää pääasiassa viennin varassa ja toimii maailmanmarkkinoilla avoi-
17530:      messa kilpailuasetelmassa. Kansainvälisen yhteistyön keinoin Suomen viran-
17531:      omaiset voisivat etsiä keinoja, joilla parannetaan uudistuvien luonnonvaro-
17532:      jen suhteellista kilpailuasemaa uudistumattomien luonnonvarojen käyttöön
17533:      verrattuna. Metsäteollisuus ja muut metsäsektorin osapuolet puolestaan voi-
17534:      sivat lisätä uudistuvien luonnonvarojen merkitystä tuotantoprosesseissa. Si-
17535:      ten metsäsektori voisi palvella kestävää kehitystä ja elintason kohottamista
17536:      samanaikaisesti.
17537:       Asiantuntijakuulemisen yhteydessä valiokunta on saanut selvitystä Euroo-
17538:       passa vireillä olevasta metsien käyttöä ja suojelua koskevasta yhteistyöstä.
17539:       Strasbourgissa Ranskassa järjestettiin 18.-19.12.1990 Euroopan metsän-
17540:       suojelua käsittelevä ministeritason konferenssi. Konferenssissa päätettiin,
17541:       että seuraava kokous pidetään Suomessa vuoden 1993 alussa. Tuolloin yh-
17542:       teistyön aihepiiriä on tarkoitus laajentaa. Merkittävää metsäntutkimuksemme
17543:       kannalta on myös vuonna 1995 Tampereellajärjestettävä IUFRO:n 20. maa-
17544:       ilmankongressi.
17545:       Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1992 on varattu kahden mil-
17546:       joonan markan määräraha Euroopan metsäinstituutin perustamiseksi Suo-
17547:       meen. Instituutin päätehtävänä on tutkia ja analysoida Euroopan metsävaro-
17548:       ja, puuraaka-aineen tarjontaa ja metsien terveydentilaa sekä niihin vaikutta-
17549:       via tekijöitä ja laatia ennusteita Euroopan metsien tulevasta kehityksestä.
17550:       Edellä selostettu kansainvälinen yhteistyö antaa Suomelle mahdollisuuden
17551:       maamme metsäosaamisen tunnetuksi tekemiseen. Valiokunta korostaakin
17552:       kansainvälisen yhteistyön edelleenkehittämisen merkitystä ja pitää sen vuok-
17553:       si tärkeänä, että hallitus jatkaa yhteistyön kannustamista.
17554: 246                       Maa- ja metsätalousministeriö
17555: 
17556: YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi, UNCED hyväksyi 14.6.1992 metsiin
17557: liittyvän kansainvälisen toimintaohjelman sekä kannanoton metsien kestävän
17558: hoidon, käytön, suojelun ja kestävän kehityksen periaatteista. Nämä periaatteet on
17559: sisällytetty soveltuvin osin sekä yksityismetsien että valtionmetsien hallinnollista
17560: ohjausta varten annettuihin tulosohjausasiakirjoihin, sekä lakiin ja asetukseen
17561: Metsähallituksesta. Lisäksi periaatteet on sisällytetty ehdotuksiin metsänhoitolaiksi
17562: ja metsätalouden rahoituslaiksi.
17563: Kansainvälistä metsäpolitiikkaa ja UNCEDin seurantaa varten on perustettu
17564: ministerityöryhmä ohjaamaan kansainvälisen yhteistyön tehostamisessa tarvittavaa
17565: asiantuntijavalmistelua. Ministeriryhmän apuna toimii ministeriöiden virkamiesten
17566: muodostama valmisteluryhmä. Asiantuntijaelimenä toimii kansainvälisen metsäpoli-
17567: tiikan toimikunta.
17568: Suomen ja Portugalin johdolla tapahtunut Euroopan metsäministerikonferenssin
17569: seurantatyö on vauhdittanut kaikissa Euroopan mrussa käynnistynyttä metsäpolitii-
17570: kan kehittämistä. Helsingissä pidetyn metsäministerikonferenssin seurannan
17571: keskeisenä tavoitteena oli luoda yhteiset kriteerit konferenssin päätöslauselmissa
17572: määriteltyjen kestävän metsätalouden keskeisten periaatteiden muuntamiseksi
17573: operatiiviseen muotoon kuvaamaan kussakin maassa ja koko Euroopassa tapah-
17574: tunutta kehitystä. Konferenssin ensimmäisessä viralhsessa seurantakokouksessa
17575: kesäkuussa 1994 ja toisessa kokouksessa Antalyassa tammikuussa 1995 Euroopan
17576: maat sopivat kestävän metsätalouden määrällisistä kriteereistä ja mitattavista
17577: indikaattoreista, joita tullaan soveltamaan kaikissa Euroopan maissa kansallisen
17578: tason kestävyyden kuvaajina. Yhteisten kriteerien ja indikaattoreiden aikaansaami-
17579: nen ja niiden jatkuva kehittäminen tieteellisesti ja käytäntöön soveltamiseksi
17580: mahdollisti myös yleiseurooppalaisen seurantaraportin laatimista, joka julkaistiin
17581: YK:n kestävän kehityksen toimikunnan (CSD) istunnon yhteydessä huhtikuussa
17582: 1995. Kriteeri- ja indikaattorityötä jatketaan paitsi maailmanlaajuisella ja yleiseu-
17583: rooppalaisella myös kansallisella ja paikallisella tasolla.
17584: Kansainvälinen IUFRO-kokous järjestettiin Tampereella 6.-12. elokuuta 1995
17585: runsaslukuiselle metsäntutkijajoukolle. Suomessa vuonna 1996 pidettävän merkittä-
17586: vän hallitustenvälisen asiantuntijaseminaarin valmistelu käynnistettiin vuoden 1995
17587: loppupuolella. Seminaari tukee YK:n kestävän kehityksen toimikunnan asettaman
17588: hallitustenvälisen metsäpaneelin työtä kestävän metsätalouden kriteerien ja indikaat-
17589: torien edelleen kehittämiseksi niiden käytäntöön soveltamista varten. Suomi voi tätä
17590: kautta vaikuttaa uudistuvien luonnonvarojen käyttöön paitsi omassa maassa myös
17591: kansainvälisesti.
17592: Euroopan metsäinstituutin asema tunnustettunakansainvälisenä tutkimusinstitutiona
17593: on vahvistunut. Joensuussa toimivan instituutin tutkimusohjelma ja jäsenpohja
17594: kuvaavat sen roolia itsenäisenä ja hallituksista riippumattomana tutkimuslaitoksena.
17595: Instituutilla on nyt jäsenenä 58 pääosin yliopisto- ja tutkimusorganisaatiota 29
17596: maasta. Instituutin hankkiman ulkopuolisen rahoituksen osuus on noussut kolman-
17597: nekseen kokonaisrahoituksesta.
17598: 
17599: Maaseutuhallintoa koskeva lainsäädäntö
17600: HE n:o 191/1992 vp.
17601: Maa- ja metsätalousvaliokunta
17602:       Eduskunta edellytti 13.11.1992, että hallintouudistusta jatketaan organisaa-
17603:       tiokevennyksillä, jotka johtavat konkreettisiin toimenpiteisiin hallinnon eri
17604:       alojen kokoamiseksi ja organisaation supistamiseksi. Ottaen lisäksi huomi-
17605:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        247
17606: 
17607:       oon vallitsevan taloudellisen tilanteen ja maataloudessa tapahtuvan rakenne-
17608:       muutoksen eduskunta katsoo, että toimenpiteiden vaikutukset tulee ulottaa
17609:       myös hallinnonalan henkilöstön määrään.
17610:       Eduskunta edellytti, että maatalouselinkeinojen aluehallinnon uudistuksessa
17611:       mahdolliset edunvalvonnan ristiriidat maatalouden ja kalatalouden välillä
17612:       estetään asetuksella annettavilla säännöksillä.
17613:       Eduskunta edellytti, että maaseutuelinkeinopiirin virkojen kelpoisuusehtoja
17614:       määriteltäessä tulee lakiin liittyvässä asetuksessa edellyttää johtavalta kalas-
17615:       tusbiologilta ja kalataloussuunnittelijalta kala- ja vesibiologista luonnonta-
17616:       loudellista koulutusta ja hyvää perehtyneisyyttä kalatalousalan tehtäviin sekä
17617:       kokemusta hallinnollisissa tehtävissä.
17618:       Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää maatalousasioita koskeviin erityis-
17619:       säännöksiin jo sisältyvät valituskiellot ja ryhtyy toimenpiteisiin muutoksen-
17620:       haun saattamiseksi kansainvälisten velvoitteiden mukaiseksi.
17621: Maaseutuelinkeinohallintoa koskevat lait ja asetukset tulivat voimaan 1.1.1993.
17622: Maaseutuelinkeinoasetuksen valmistelun yhteydessä kuultiin ristiriitojen välttämi-
17623: seksi sekä maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosastoa että lakkautettua
17624: maatilahallitusta. Maaseutuelinkeinopiirejä koskevassa asetuksessa on määritelty
17625: kalatalouden osalta vain kalatalousjohtajan kelpoisuusvaatimuksista. Tältä vaaditaan
17626: virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto biologisissa aineissa sekä hyvä
17627: perehtyneisyys kalatalousalan tehtäviin ja kokemusta hallinnollisissa tehtävissä.
17628: Hallinnonuudistusta jatkettiin vuonna 1993 valmistelemalla maataloustuotteiden
17629: vientituen ja hinnanerokorvausten hallinnointiin liittyvien tehtävien keskittämistä
17630: maa- ja metsätalousministeriöön. Tehtävien ja osin myös henkilöstön siirto val-
17631: tiovarainministeriöstä ja kauppa- ja teollisuusministeriöstä toteutettiin vuoden 1994
17632: alusta.
17633: Myös kasvinjalostustoiminta järjestettiin uudelleen vuoden 1994 alusta perustamalla
17634: valtion liikelaitoksena toimiva Kasvinjalostuslaitos. Maatalouden tutkimuskeskuk-
17635: seen kuuluneen hevostalouden tutkimusaseman toiminnot yhtiöitettiin vuonna 1993.
17636: Hallinnon uudistamiseen liittyen laadittiin vuonna 1994 selvitys sektoritutkimuksen,
17637: myös maataloustutkimuksen, hallinnollisesta asemasta.
17638: Aluehallinnon uudistuksessa, maaseutuelinkeinopiirin toiminnassa, ei ole tullut
17639: esille sellaisia asetustason ongelmia, joihin olisi tullut puuttua.
17640: Aluetasolla on maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toimintoja, viranomai-
17641: sia ja valtionapuorganisaatioita, pyritty fyysisesti kokoamaan yhteen maa- ja
17642: metsätaloihin.
17643: Hallitus antoi eduskunnalle esityksen maaseutuelinkeino-, porotalous- ja luon-
17644: taiselinkeinolain muutoksenhakua koskevien säännösten uudistamisesta. Muutoksen-
17645: hakukiellot koskisivat enää vain harvoja tilanteita ja kieltojen sijasta siirryttäisiin
17646: lakiin perustuvaan valituslupajärjestelmään. Asetuksen tasolla olevat muutoksenha-
17647: kua koskevat kiellot esitetään kumottaviksi.
17648: Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnasta annettua lakia (1203/92) koskeva muutos
17649: (36/95) tuli voimaan 1.3.1995. Lainmuutoksella maaseutuelinkeinojen valituslauta-
17650: kunnan asemaa korostetaan kehittämällä siitä itsenäinen hallintolainkäyttöelin.
17651: 248                        Maa- ja metsätalousministeriö
17652: 
17653: Hallinnonuudistusten vaikutusta hallinnonalan henkilöstön määrään on vaikea tässä
17654: vaiheessa arvioida, koska ETAJED-valmistautuminen on samanaikaisesti merkinnyt
17655: henkilöstön lisätarvetta. Kansainvälisten tehtävien hoitamiseen tarvitaan jatkossakin
17656: maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla lisää henkilöitä tai tarve tulee hoitaa
17657: henkilöstön rakennetta tarkistamalla.
17658: Koska maa- ja metsätalousministeriön aluehallinnon asema tulee määriteltäväksi
17659: Aluehallinto 2000-hankkeen yhteydessä ja koska ED-jäsenyyden myötä maaseu-
17660: tuelinkeinoja koskeva lainsäädäntö on saatettu vastaamaan ED-käytäntöä, hallitus
17661: katsoo, että edellä olevat lausumat eivät anna aihetta enempiin tOimenpiteisiin.
17662: 
17663: Metsästyslaki
17664: HE n:o 300/1992 vp.
17665: Maa-ja metsätalousvaliokunta
17666:       Eduskunta edellytti 2.6.1993, että asetuksella säädetään maa- ja metsätalous-
17667:       ministeriölle valtuutus myöntää vahinkojen estämistä varten poikkeuslupa
17668:       rauhoitetun riistaeläimen tappamiseen tai pyydystämiseen.
17669:       Eduskunta edellytti, ettei vastaisuudessa säädetä enää asetuksella sellaisia
17670:       poikkeuksia luonnonsuojelulain (71/23) 2 §:n säännöksistä, jotka mahdollis-
17671:       tavat metsästyksen nimenomaan tutkimustarkoituksiin alun perin tarkoite-
17672:       tuissa luonnonpuistoissa tai niiden osissa, ja että jo säädetyt poikkeukset
17673:       metsästyksen saliimiseksi kyseisillä alueilla kumotaan.
17674: Harmaalokkikoloniat on rauhoitettu 12.7.1993 annetulla metsästysasetuksella
17675: (666/93). Samalla asetuksella maa- ja metsätalousministeriölle on annettu valtuus
17676: myöntää poikkeuksia säädettyihin rauhoitusaikoihin.
17677: Metsästys luonnonpuistoissa on kielletty eräistä valtion omistamille alueille
17678: perustetuista kansallispuistoista ja luonnonpuistoista annetun asetuksen 6 § :n
17679: muuttamisesta annetulla asetuksella (12/5.1.1995).
17680: Eduskunnan lausuma ei näin ollen anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
17681: 
17682: Maaseudun pienyritystoiminta
17683: HE n:o 126/1993 vp.
17684: V altionvarainvaliokunta
17685:       9) Hyväksyessään 16.12.1993 valtion talousarvion vuodelle 1994 eduskunta
17686:       edellytti luvun 30.33 kohdalla, että maaseudun pienyritystoiminnan avustuk-
17687:       siin ohjataan vuonna 1994 vähintään 100 milj.mk ja että hallitus selvittää
17688:       vuoden 1994 aikana mahdollisuudet palauttaa pienyritystoiminnan avustuk-
17689:       siin tarkoitetut määrärahat talousarvioon.
17690: Maatilatalouden kehittämisrahaston vuoden 1994 käyttösuunnitelman mukaan
17691: pienyritystoiminnan avustuksia voitiin myöntää 89 milj.mk. Myöntövaltuus riitti
17692: vireillä olleiden hakemusten käsittelyyn. Pienyritystoiminnan investointeihin varatut
17693: sekä valtionlainojen että korkotukilainojen myöntövaltuudet kattoivat lainojen
17694: tarpeen.
17695:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       249
17696: 
17697:      Vuosi 1995 jäi maatalouden investointien tukemisen osalta välivuodeksi, koska
17698:      rahoitusjärjestelmien hyväksyminen EU:ssa vei odotettua pidemmän ajan. Pienyri-
17699:      tystoimintaankaan ei voitu myöntää rahoitusta. Rahoitussäännökset harmonisoitiin
17700:      EU :n rahoitus- ja kilpailusäännösten mukaisiksi. Avustuksista luovutaan kokonaan
17701:      ja vastaava rahoitustuki tullaan myöntämään lainoituksen muodossa. Toiminta
17702:      rahoitetaan kokonaan kansallisin varoin maaseutuelinkeinolain nojalla maatilatalou-
17703:      den kehittämisrahaston varoin tai korkotukilainoin. Rahoitus käynnistyy vuonna
17704:      1996 senjälkeen kun EU-komissio on hyväksynyt Suomen kansallisen rahoituslain-
17705:      säädännön. Asia ei siten anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
17706: 
17707:      Kansallispuistojen hallinta ja hoito
17708:      HE n:o 12611993 vp.
17709:      Valtiovarainvaliokunta
17710:              10) Hyväksyessään 16.12.1993 valtion talousarvion vuodelle 1994 eduskun-
17711:              ta edellytti luvun 30.95 kohdalla, että hallitus selvittää mahdollisuudet kes-
17712:              kittää kansallispuistojen hallinta ja hoito yhdelle viranomaiselle.
17713:       Asiaa selvitettiin maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön välisenä
17714:       virkatyönä. Koska kansallispuistojen hallintaan ja hoitoon liittyvät rationalisoimis-
17715:       toimenpiteet kytkeytyvät hyvin läheisesti tällä hetkellä vireillä olevaan luonnon-
17716:       suojelulain kokonaisuudistukseen, ei hallitus pidä tarkoituksenmukaisena ryhtyä
17717:       asiassa toimenpiteisiin ennen edellä mainitun uudistuksen voimaantuloa.
17718: 
17719:       Kalastuslaki
17720:       HE n:o 17911993 vp.
17721:       Maa- ja metsätalousvaliokunta
17722:              Eduskunta edellytti 3.12.1993, että virkistyskalastuksen lupajärjestelmän
17723:              edelleen kehittämiseksi käynnistetään välittömästi selvitystyö, jonka tavoit-
17724:              teena on luoda kalastuskortin yhteyteen läänikohtainen viehekortti eri mak-
17725:              susta. Selvityksessä läänikohtaisesta viehekortista on kalastusmahdollisuuk-
17726:              sien lisäämisen ohella otettava huomioon sen vaikutus ammattikalastajien
17727:              elinkeinonharjoittamiseen, vaikutukset vesien omistajiin sekä erityisesti vai-
17728:              kutukset luonnonsuojelullisiin tekijöihin (muun muassa hylkeet ja harvinai-
17729:              set vesilinnut).
17730:              Eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotka mahdollistavat
17731:              kalastuksen harJoittamista koskevien laintasOisten säännösten kokoamisen
17732:              yhteen lakiin koko maan osalta.
17733:       Maa- ja metsätalousministeriö asetti 1.3.1994 työryhmän selvittämään eduskunnan
17734:       lausumassa tarkoitettuja virkistyskalastuksen lupajärjestelmän kehittämismahdolli-
17735:       suuksia. Työryhmä, joka otti nimekseen vapakalastustyöryhmä, sai mietintönsä
17736:       valmiiksi 14.2.1995 (Työryhmämuistio MMM 1995: 1). Maa- ja metsätalousministe-
17737:       riössä on laadittu työryhmän esityksen mukainen luonnos hallituksen esitykseksi
17738:       kalastusaluekohtaiseksi viehekalastuslupajärjestelmäksi. Esitystä ei kuitenkaan ole
17739:       viety eteenpäin, koska eduskunnassa on käsiteltävänä lakialoitteen LA 411995 vp
17740:       mukainen lakiesitys läänikohtaiseksi viehekalastusmaksujärjestelmäksi.
17741: 
17742: 
17743: 
17744: 32 360228Y
17745: 250                       Maa- ja metsätalousministeriö
17746: 
17747: 
17748: Tuotantokiintiöt
17749: HE n:o 202/1993 vp.
17750: Maa- ja metsätalousvaliokunta
17751:       Eduskunta edellytti 29.11.1993, että viljelijöiden keskinäisten sopimusten
17752:       perusteella tapahtuvien kiintiönsiirtojen hintatasoa ja sen aiheuttamia kus-
17753:       tannusvaikutuksia seurataan.
17754:       Eduskunta edellyttää, että vahvistettaessa uusia tuotantokiintiöitä tai korotet-
17755:       taessa tuotantokiintiöitä maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun
17756:       lain 14 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, etusijalle on asetettava
17757:       nuoret tuottajat sekä tuottajat, joiden talouden vakaannuttamista ja tilojen
17758:       elinkelpoisuutta lisäkiintiöt edistäisivät ratkaisevasti.
17759: Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta
17760: on säädetty lailla (355/95) ja vastaavasti on säädetty emolehmä-ja uuhipalkkioiden
17761: kiintiöistä lailla (274/95). Laki maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä on ED-
17762: jäsenyyden johdosta kumottu 1.1.1995 ja sen sijaan on tullut EY:n neuvoston
17763: asetus (ETY) N:o 3950/92 maito ja maitotuotealan lisämaksusta. Siirtymäsäännös-
17764: ten nojalla tuotantokiintiöitä ja niiden määräytymistä koskevia säännöksiä sovelle-
17765: taan edelleen, koska edellä mainitun neuvoston asetuksen mukaisia viitemääriä ei
17766: ole vielä vahvistettu tuottajille.
17767: Maaseutuelinkeino.Piirit ovat seuranneet ja tilastoineet kiintiösiirtojen hintoja.
17768: Keskimääräinen hmta tuottajalle siirrettyä litraa kohti oli vuonna 1995 noin 3
17769: markkaa ostajalle siirrettyä litraa kohti.
17770: Edellä olevan perusteella lausuma ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
17771: 
17772: Kasvinjalostus
17773: HE n:o 203/1993 vp.
17774: Maa- ja metsätalousvaliokunta
17775:       Eduskunta edellytti 29.11.1993 varsinaisen lajikejalostuksen osalta selvitet-
17776:       täväksi, voitaisiinko kasvinjalostuksen rahoituspohjaa parantaa maassamme
17777:       tuotettavaan vuotuiseen kokonaissatoon kohdistuvilla maksuilla.
17778:       Eduskunta katsoo, että kasvinjalostuksen tehokkuuden ja tuloksellisuuden
17779:       kannalta ilmeisesti parhaaseen rakenneratkaisuun on edelleen pyrittävä. Sen
17780:       vuoksi eduskunta edellyttää, että hallitus laatii 31 päivään toukokuuta 1994
17781:       mennessä nyt päätetylle mallille vaihtoehtoisen, integroidun mallin, joka
17782:       koostuu perustutkimuksen, jalostuksen ja tarpeellisilta osin markkinoinnin
17783:       yhteenkytkemisestä, toiminnallisine kuvauksineen sekä rahoitus- ja talous-
17784:       laskelmineen niin, että se voidaan ottaa huomioon valtion vuoden 1995 ta-
17785:       lousarviota laadittaessa, sekä saattaa sen myös maa- ja metsätalousvaliokun-
17786:       nalle tiedoksi.
17787:       Eduskunta edellytti, että sovellettaessa siemenkauppalakia (233/93) asetus-
17788:       teitse ja muutoin käytäntöön noudatetaan sekä lain henkeä että kirjainta,
17789:       mikä tarkoittaa muun muassa kauppasiemenluokan säilyttämistä.
17790:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                      251
17791: 
17792: Maksujen kohdistamista vuotuiseen kokonaissatoon on käytännössä niin vaikea
17793: toteuttaa, että siihen ei pidä ryhtyä. Maksuja voitaisiin kohdistaa lähinnä mark-
17794: kinoille tulevaan satoon ja silloinkin käytännössä lähinnä viljaan. Maa- ja metsäta-
17795: lousministeriön suorittaman selvittelyn perusteella ajatus kasvinjalostusmaksujen
17796: perimisestä tällä tavalla ei ole toivottavaa. On kiinnitetty huomiota siihen, että
17797: EU:ssa on säädetty yhteisön jalostajanoikeutta koskeva asetus, jonka mukaan
17798: jalostajana olisi oikeus saada maksua viljelijältä, joka käyttää tilalla tuottamaansa
17799: siementä oman tilan viljelyssä. Tällä tavalla kasvinjalostuksen rahoituspohja
17800: laajenee. Lausuma ei siten anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
17801: Hallitus on laatinut eduskunnan edellyttämän vaihtoehtoisen, integroidun mallin ja
17802: toimittanut sen maa- ja metsätalousvaliokunnalle tiedoksi 6.6.1994 päivätyllä maa-
17803: ja metsätalousministeriön kirjeellä (892/00/93).
17804: Lausuma ei siten anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
17805: Siemenkauppalain toimeenpanoa tarkoittavat säännökset on annettu maa- ja
17806: metsätalousministeriön päätöksillä ja ne on laadittu lain henkeä ja kirjainta noudat-
17807: taen. Viljan siemenen ja nurmikasvien siemenen markkinointia koskevat ministeriön
17808: päätökset (22/94 ja 23/94) on annettu 29.4.1994.
17809: Siemenkauppalain uudistaminen vuonna 1993 annettiin ETA -sopimuksen mukaises-
17810: ti. Eduskunta edellytti lakiehdotuksen hyväksyessään, että hallitus neuvottelee
17811: Suomelle oikeuden pysyviin poikkeuksiin siemenkauppaa koskevista direktii veistä,
17812: mm. kauppasiemenluokan osalta. Liittymisneuvotteluissa tämä vaatimus käsiteltiin,
17813: mutta EU ei suostunut tähän Suomen vaatimukseen. Kauppasiemenluokan säilyttä-
17814: minen on mahdollista vuoden 1996 loppuun saakka.
17815: Hallitus katsoo, että lausuma ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
17816: 
17817: Maatilatalouden kehittämisrahasto
17818: HE n:o 20511993 vp.
17819: Maa- ja metsätalousvaliokunta
17820:       Eduskunta edellytti 22.11.1993, että maatilatalouden kehittämisrahaston
17821:       käytettävissä olevien varojen määrällinen taso turvataan.
17822: Vuonna 1994 maatilatalouden kehittämisrahaston käyttösuunnitelma oli
17823: 1 174,5 milj. mk. Siitä oli käY-ttösuunnitelmassa osoitettu sijoitusmenoihin
17824: 414,0 milj. mk ja kulutusmenOihin 518,5 milj. mk. Tuotannon ohjaamiseen
17825: käytettiin vuonna 1994 252 milj. mk. ED-jäsenyydessä kansallisen rahoituksen
17826: pääasiallisena rahoituslähteenä toimii maatilatalouden kehittämisrahasto. Sen
17827: pääoman arvioidaan siirtymäkaudella säilyvän 8 000 milj. markan tasolla.
17828: Vuoden 1995 käyttösuunnitelma on 1 305 milj. mk. Vuonna 1995 varoja jää
17829: käyttämättä huomattava määrä, koska EU-osarahmtteisten rahoitustukien myöntämi-
17830: nen siirtyi vuodelle 1996. Uusien lainojen ja avustusten haku käynnistyi 11.9.1995.
17831: Rahaston 7.12.1995 vahvistetun käyttösuunnitelman mukaan vuodelle 1996
17832: siirrettin 580 milj. mk. Sen lisäksi vuodelta 1995 tulee siirtymään sitomattomia
17833: varoja arviolta noin 400 milj. mk. Vuonna 1996 kehittämisrahaston käytettävissä
17834: olevten varojen määrällinen taso tulee olemaan riittävä. Vuonna 1995 rahaston
17835: varoja on voitu käyttää enintään 75 milj. mk tuottajilla olevien maitokiintiöiden
17836: vähentämisestä aiheutuvien korvausten maksamiseen valtioneuvoston tarkemmin
17837: määräämin perustein. Tämä on vähentänyt rahaston käytettävissä olevien varojen
17838: määrällistä tasoa.
17839: 252                       Maa- ja metsätalousministeriö
17840: 
17841: Petoeläinvahinkojen korvaaminen
17842: 
17843: HE n:o 4711994 vp.
17844: Valtiovarainvaliokunta
17845:       Hyväksyessään 20.6.1994 vuoden 1994 toisen lisätalousarvion eduskunta
17846:       lausui:
17847:       1) Momentti 30.36.42 Eduskunta viittaa valtiovarainvaliokunnan kuluvan
17848:       vuoden talousarviosta antamaan mietintöön n:o 8111993 vp. ja edellyttää,
17849:       että hallituksen tulisi selvittää pikaisesti mahdollisuudet siirtyä petoeläinten
17850:       aiheuttamien vahinkojen korvaamisessa Ruotsissa käyttöön otettavan menet-
17851:       telyn mukaiseen korvausjärjestelmään, joka perustuu petoeläinkantojen mää-
17852:       rään.
17853: Maa- ja metsätalousministeriö asetti syyskuussa 1994 työryhmän selvittämään
17854: petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmienkehittämismahdollisuuk-
17855: sia.
17856: Ruotsin uuden korvausjärjestelmän käyttöönotto on siirtynyt vuoden 1996 alkuun
17857: ja järjestelmän toimivuuden seuraamiseksi em. työryhmän määräaikaa on jatkettu
17858: vuoden 1996 toukokuun loppuun.
17859: 
17860: Lihahygienialaki
17861: 
17862: HE n:o 49/1994 vp.
17863: Maa- ja metsätalousvaliokunta
17864:       Eduskunta edellytti 17 .6.1994, että omavalvontajärjestelmä voidaan toteuttaa
17865:       siten, että viranomaisvalvonnan eri osa-alueet Ja laitoksen omat laadunval-
17866:       vontaohjelmat nivaotetaan toisiinsa mahdollisimman vähän kustannuksia
17867:       aiheuttaviksi.
17868:       Eduskunta edellytti nyt hyväksytyn lain mukaisen viranomaisvalvonnan jär-
17869:       jestämistä siten, että luodaan valvontaverkostot, joiden henkilöstöllä on teh-
17870:       täviensä hoitamisen kannalta tarkoituksenmukainen koulutuksellinen päte-
17871:       vyys.
17872:       Lisäksi eduskunta edellytti, että maa- ja metsätalousministeriö toimittaa maa-
17873:        ja metsätalousvaliokunnalle 30 päivään syyskuuta 1994 mennessä selvityk-
17874:       sen nyt hyväksytyn lain 56 §:n 1 momentin 9 kohdan nojalla annettavista
17875:       tarkemmistä määräyksistä.
17876: Laitosten omavalvontajärjestelmän perusvaatimukset on annettu maa- ja metsäta-
17877: lousministeriön päätöksissä. Laitosten omavalvontajärjestelmän toimivuuden
17878: kannalta on tärkeää, että se on osa laitoksen laatujärjestelmää eikä erillinen
17879: ohjelma. Tällöin myös omavalvontajärjestelmästä aiheutuvat kustannukset pystytään
17880: pitämään mahdollisimman alhaisina.
17881: Teurastamoita ja niiden yhteydessä olevia laitoksia valvovat eläinlääkintä- ja
17882: elintarvikelaitoksen palveluksessa olevat valtion tarkastuseläinlääkärit Kuntien
17883: tehtävänä oleva viranomaisvalvonta on osa kunnallista itsehallintoa. Kunnat voivat
17884: siten itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa laatia vaadittavat valvonta-
17885: verkot. Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto ohjeistaa
17886: kuntia tässä toiminnassa. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos osallistuu valvontaa
17887: johtavana viranomaisena valvontaviranomaisille järjestettävään koulutukseen.
17888:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                      253
17889: 
17890: Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto on 29.9.1994
17891: lähettänyt maa- ja metsätalousvaliokunnalle ttedoksi lihahygienialain 56 §:n 1
17892: momentin 9 kohdan nojalla antamansa kelpoisuusvaatimuksia koskevan päätöksen-
17893: sä. Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
17894: 
17895: Maitohygienialaki
17896: HE n:o 61/1994 vp.
17897: Maa- ja metsätalousvaliokunta
17898:       Eduskunta edellytti 17 .6.1994, että omavalvontajärjestelmä voidaan toteuttaa
17899:       siten, että viranomaisvalvonnan eri osa-alueet ja jalostustoiminnan omat
17900:       laadunvalvontaohjelmat nivoutetaan toisiinsa mahdollisimman vähän kustan-
17901:       nuksia aiheuttaviksi.
17902:      Eduskunta edellytti nyt hyväksytyn lain mukaisen viranomaisvalvonnan jär-
17903:      jestämistä siten, että luodaan valvontaverkostot, joiden henkilöstöllä on teh-
17904:      täviensä hoitamisen kannalta tarkoituksenmukamen koulutuksellinen päte-
17905:      vyys.
17906:       Lisäksi eduskunta edellyttää, että maa- ja metsätalousministeriö toimittaa
17907:       maa- ja metsätalousvaliOkunnalle 31 päivään joulukuuta 1994 mennessä
17908:       selvityksen nyt hyväksytyn lain 49 §:n 6 kohdan nojalla annettavista tar-
17909:       kemmista määräyksistä.
17910: Laitosten omavalvontajärjestelmän suuntaviivat on annettu maa- ja metsätalousmi-
17911: nisteriön päätöksissä. Laitosten omavalvontajärjestelmän toimivuuden kannalta on
17912: tärkeää, että se on osa laitoksen laatujärjestelmää eikä erillinen ohjelma. Tällöin
17913: myös omavalvontajärjestelmästä aiheutuvat kustannukset pystytään pitämään
17914: mahdollisimman alhaisina.
17915: Viranomaisvalvonta on osa kunnallista itsehallintoa ja kunnat voivat itsenäisesti tai
17916: yhteistyössä muiden kuntien kanssa luoda tarvittavat valvontaverkostot Eläinlääkin-
17917: tä- ja elintarvikelaitoksen tehtävänä on tarvittaessa ohjata kuntia tässä tehtävässä.
17918: Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto on 4.1.1995
17919: lähettänyt maa- ja metsätalousvaliokunnalle ilmoituksen siitä, ettei valvonta- ja
17920: tarkastusviranomaisten kelpoisuusvaatimuksista ole annettu tarkempia määräyksiä,
17921: sillä Euroopan talousalueesta tehty sopimus ei ole sitä edellyttänyt. Asiaa koskevan
17922: maitohygienialain 49 §:n 6 kohdan mukaan kelpoisuusvaatimuksista voidaan antaa
17923: ainoastaan ETA-sopimuksen tai HU-jäsenyyden (maitohygienialain 57 §) edellyttä-
17924: mät määräykset. Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
17925: 
17926: Kotieläintuotannon edellytykset
17927: HE n:o 14511994 vp.
17928: Maa- ja metsätalousvaliokunta
17929:       Eduskunta edellytti 18.11.1994, että maidontuotantoa koskevien kiintiöiden
17930:       määräytymisen perusteista ja muista elinkeinonharjoittajien tuotanto-oikeuk-
17931:       siin olennaisesti vaikuttavista seikoista säädetään jäsennyystilanteessa lain
17932:       tasolla.
17933: 254                       Maa- ja metsätalousministeriö
17934: 
17935:       Eduskunta edellytti, että tukiehdoilla ja vastaavilla toimenpiteillä huolehdi-
17936:       taan siitä, että siirtymävaihe sika- ja siipikarjatalouden aloilla tapahtuu halli-
17937:       tusti, tuotannon rakennetta parantaen, ja että kokonaistuotannon määrä ei
17938:       nykyisestään kasva.
17939: Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta
17940: on säädetty lailla (355/95) ja vastaavasti on säädetty emolehmä-ja uuhipalkkioiden
17941: kiintiöistä lailla (274/95). Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
17942: Siitymäkauden tuki sika- ja siipikarjatalouden alalla perustuu valtioneuvoston
17943: päätökseen eräistä maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 1995 maksettavasta
17944: tuesta (1258/94, muut. 412/95). Tuki maksettiin tuotettua liha- ja munakiloa kohti,
17945: mikä johti tuen kohdentumiseen tehokkaimmille tuottajille. Alkuvuonna kananmu-
17946: nien tuotanto kasvoi lievästi. Maaliskuussa 1995 tukipäätöstä muutettiin siten, että
17947: jos 1.4.-31.12.1995 markkinointiin ostettujen kananmumien määrä ylitti 50 000
17948: kiloa, tuki oli ylittävältä osalta vain 1,50 markkaa kilolta. Investointitukipäätökset
17949: ovat vielä valmistelun alaisina.
17950: 
17951: Metsänviljelyaineiston riittävyys
17952: HE n:o 14611994 vp.
17953: Maa- ja metsätalousvaliokunta
17954:       Eduskunta edellytti 18.11.1994, että maa- ja metsätalousministeriö jatkossa
17955:       seuraa ja koordmoi kotimaisen metsänviljelyaineiston tuotantoa ja vientiä
17956:       sekä ulkomaisen aineiston tuontia ja huolehtii kaikissa tilanteissa siitä, että
17957:       siemeniä ja taimia on riittävästi saatavissa metsänviljelyyn.
17958:       Eduskunta edellyttää, että uudistettaessa metsänviljelyaineiston pitämisestä
17959:       kaupan annettua neuvoston direktiiviä (66/404/ETY) pyritään turvaamaan
17960:       se, että metsikkösiemenen käyttö olisi mahdollista myös siirtymäajan jäl-
17961:       keen.
17962: Maa- ja metsätalousministeriö seuraa kotimaista taimituotantoa pitämällä yllä
17963: rekisteriä taimentuottajista ja keräämällä vuosittain tiedot tuotetuista taimimääristä.
17964: Ministeriö ohjaa metsäpuiden jalostettujen siementen tuotantoa ja siementen
17965: varmuusvarastointia osoittamalla toimintaan määrärahoja. Siemen- ja taimiaineiston
17966: maahantuontia seurataan tuonnista tehtävien ilmoitusten perusteella. Siemen- ja
17967: taimituotannon tilastointia laajennettiin vuonna 1995 koskemaan myös metsänvilje-
17968: lyaineiston vientiä. Mikäli jollain alueella markkinahäiriöt uhkaavat johtaa metsän-
17969: viljelyaineiston puutteeseen, ministeriö ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin tilanteen
17970: vakauttamiseksi.
17971: EU:n komissio käynnisti vuonna 1995 metsänviljelyaineiston kaupan pitämisestä
17972: annetun neuvoston direktiivin (66/404/ETY) uudistamisen. Hallituksen tavoitteena
17973: on, että uuden direktiivin alkuperäluokitus mahdollistaa metsikkösiemenen käytön.
17974: 
17975: Maatalouden tukijäijestelmät
17976: HE 14811994 vp.
17977: Maa- ja metsätalousvaliokunta
17978:       Eduskunta edellytti 22.11.1994, että tukijärjestelmiä valmisteltaessa ja niistä
17979:       päätettäessä huomiota kiinnitetään erityisesti seuraaviin seikkoihin:
17980:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                         255
17981: 
17982:       1) tukijärjestelmien tulee mahdollistaa maa- ja puutarhatalouden rak:enneke-
17983:       hitys, 2) järjestelmien tulee antaa edellytykset tuotannon ja jalostuksen säi-
17984:       lymiseen nykyisillä tuotantoalueilla. Ne eivät kuitenkaan saa rohkaista tuo-
17985:       tannon siirtymiseen epäedullisille alueille. Erikoiskasvien tuotantomahdolli-
17986:       suudet on turvattava neuvottelutuloksen antamassa laajuudessa, 3) järjestel-
17987:       mien tulee tukea yrittäjäsuuntautunutta toimintaa ja niissä tulee mahdolli-
17988:       suuksien mukaan välttää yritystoimintaa passivoivia tukimuotoja. 4) tukijär-
17989:       jestelyitä ei pidä nähdä ainoastaan selviytymistukena, vaan niiden avulla
17990:       Suomen maa- ja puutarhatalous on pyrittävä saamaan tehokkaaksi ja kilpai-
17991:       lukykyiseksi niin, että sillä pitkällä aikavälillä on mahdollisuus menestyä
17992:       EU-jäsenyydesssä ja muussa kansainvälisessä kilpailussa.
17993:       Eduskunta edellytti, että peruselintarvikkeiden tuotannossa tulee vastaisuu-
17994:       dessa olla tavoitteena pääasiallinen omavaraisuus. Hallituksen tulee tarkoin
17995:       seurata maa- ja puutarhatalouden sopeutumista jäsenyyteen ja tarvittaessa
17996:       aloittaa neuvottelut ED-järjestelmässä. Eduskunta edellytti lisäksi, että edus-
17997:       kunta kytketään jatkossa tiiviisti kansallisia tukia ja niiden muuttamista kos-
17998:       kevaan valmisteluun.
17999: V aitioneuvosto on päättänyt maatalouden kansallisesta tuesta valtioneuvoston
18000: toukokuussa 1994 tekemän periaatepäätöksen suuntaviivojen, komission vuoden
18001: 1995 alussa tekemien päätösten ja valtiontalouden säästötOimien johdosta tehtyjen
18002: päätösten mukaisesti. Tukipäätösten valmistelussa on otettu huomioon eduskunnan
18003: lausumassa esitetyt näkökohdat.
18004: Vuoden 1995 tuen vaikutuksia on selvitetty maa- ja metsätalousministeriön
18005: rahoittamissa tutkimuksissa. Osa tutkimuksista valmistuu myöhemmin vuoden 1996
18006: alkupuolella. Kuluvan vuoden huhtikuun loppuun mennessä maa- ja metsätalousmi-
18007: nisteriö valmistelee komission edellyttämät raportit kansallisista tuista. Hintamuu-
18008: tosten ja tähän mennessä päätetyn tuen vaikutuksia seuraavien vuosien tulokehityk-
18009: seen selvitetään mm. lhttymissopimuksen 141 artiklan mukaisen ns. vakavien
18010: vaikeuksien tuen neuvotteluja ja muuta valmistelua varten.
18011: Vuotta 1996 koskevan siirtymäkauden tuen päätöksen yhteydessä tukiperusteita
18012: muutettiin komission päätösten ja kansallisten säästöpäätösten edellyttämällä
18013: tavalla. Viime vuoden tukijärjestelmä vastasi varsin hyvin sille asetettuja tavoitteita.
18014: Tästä syystä vuoden 1996 tukipäätöksiin ei ollut tarvetta tehdä muita merkittäviä
18015: muutoksia aiemmin suunniteltuihin perusteisiin verrattuna.
18016: Hallitus seuraa tukijärjestelmän vaikutuksia edellä mainituista tutkimuksista ja
18017: selvityksistä saatavan tiedon perusteella. Lisäksi tukivaikutuksia ja mahdollisia
18018: kehittämistarpeita arvioidaan maa- ja metsätalousministeriön 20.10.1995 asettamas-
18019: sa maatalouspolitiikan tavoitteita selvittävässä työryhmässä.
18020: 
18021: Eräät tuotanto-oikeudet
18022: HE 14911994 vp.
18023: Maa- ja metsätalousvaliokunta
18024:       Eduskunta edellytti 18.11.1994, että elinkeinonharjoittajien tuotanto-oikeuk-
18025:       sien, kuten maitokiintiöiden sekä emolehmä-ja uuhipalkkiokiintiöiden mää-
18026:       räytymisen perusteista ja muista tuotanto-oikeuksiin olennaisesti vaikuttavis-
18027:       ta seikoista säädetään lailla.
18028: 256                       Maa- ja metsätalousministeriö
18029: 
18030: Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta
18031: on säädetty lailla (355/95) ja vastaavasti on säädetty emolehmä-ja uuhipalkkioiden
18032: kiintiöistä lailla (274/95).
18033: Edellä olevan perusteella lausuma ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
18034: 
18035: Inarijärven säännöstelyhaittakorvausten käyttö
18036: HE 15211994 vp
18037: V aitiovaroinvaliokunta
18038:       18) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
18039:       edellytti luvun 30.36 kohdalla, että Norjan valtiolta Inarijärven säännöstely-
18040:       haitoista saatu 12 234 400 markan kertakorvaus ohjataan Inarin kunnan ka-
18041:       latalouden kehittämisrahastoon.
18042:       Eduskunta edellytti, että huolehditaan siitä, että troolaus ja isorysäpyynti
18043:       eivät vaaranna istutusten merkitystä.
18044: Norja on maksanut Suomen valtiolle 16 500 000 Norjan kruunun eli noin
18045: 12 000 000 markan suuruisen kertakaikkisen korvauksen Inarin säännöstelyhaitois-
18046: ta. Valtion vuoden 1996 talousarvion momentin 30.99.40 mukaisesti tämä määrära-
18047: ha siirretään Inarin kunnan kalatalouden kehittämisrahastoon.
18048: Troolauksen ja isorysäpyynnin tehon pitäminen sellaisella tasolla, että niiden
18049: pyyntiteho ei vaaranna istutusten merkitystä, kuuluu kalastusoikeuden omistajille tai
18050: haitijoille sekä yleisveden osalta Inarin kunnalle (kalastuslaki 503/51, 3 §).
18051: Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
18052: 
18053: Säästyvät metsänparannusvarat v. 1995
18054: HE 152/1994 vp
18055: Valtiovarainvaliokunta
18056:       19) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
18057:       edellytti luvun 30.86 kohdalla, että metsänparannuslainoista momentilta
18058:       30.86.83 Metsänparannuslainat (siirtomääräraha 3 v) säästyvät varat, yhteen-
18059:       sä 15 miljoonaa markkaa, käytetään metsänparannustukeen momentilla
18060:       30.86.44 Metsänparannustuki (osa EU) (arviomääräraha) ja töiden tekemi-
18061:       sestä aiheutuviin suunnittelu- ja työnjohtokustannuksiin momentilla
18062:       30.86.42 Valtionapu yksityismetsätalouden edistämisorganisaatioille (osa
18063:       EU).
18064: Hallitusohjelman lisäpöytäkirjassa 10.4.1995 valtion vuoden 1995 talousarvion
18065: toimenpiteiden osalta todetaan, että metsänparannusvaroista ja maatalouden
18066: hallinto-, neuvonta-, tutkimus- yms. menoista leikataan 200 milj. mk. Edellä
18067: sanotun mukaisesti vuoden 1995 ensimmäisessä lisätalousarviossa vähennettiin
18068: metsänparannuslainoista momentilta 30.86.83 (Metsänparannuslainat) 15 milj. mk
18069: ja metsänparannustuesta momentilta 30.86.44 (Metsänparannustuki) 35 milj. mk.
18070: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
18071:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        257
18072: 
18073:       Työllisyysvarojen käyttö metsänparannustöihin
18074:       HE 15211994 vp
18075:       Valtiovarainvaliokunta
18076:              20) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
18077:              edellytti momentin 30.86.44 kohdalla, että myös työllisyysvaroja käytetään
18078:              yksityismetsien ensiharvennusten tehostamiseen.
18079:       V aitioneuvoston periaatepäätöksessä 19.10.1995 todetaan kohdassa 42, että "työllis-
18080:       tämistuen myöntämisedellytyksiä tarkistetaan ympäristönhoidon tai puun paikallisen
18081:       energiakäytön kannalta tarkoituksenmukaisessa hankkeessa siten, että metsänparan-
18082:       nustöihin voidaan myöntää työllistämisasetuksen mukaista työllistämistukea".
18083:       Vuoden 1996 alusta tuli voimaan työllisyysasetuksen muutos, joka mahdollistaa
18084:       työllistämistuen myöntämisen metsänparannustöihin myös silloin, kun työsopimus
18085:       tehdään määräajaksi. Asetuksen muutoksen nojalla nuoren metsän kunnostukseen
18086:       voidaan siten käyttää työllistämistukea.
18087:        Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
18088: 
18089:       Kansallispuistojen hallinta ja hoito
18090:       HE 15211994 vp
18091:       Valtiovarainvaliokunta
18092:              21) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
18093:              edellytti luvun 30.95 kohdalla, että hallitus selvittää mahdollisuudet keskit-
18094:              tää kansallispuistojen hallinta ja hoito yhdelle viranomaiselle.
18095:       Asiaa selvitettiin maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön välisenä
18096:       virkatyönä. Koska kansallispuistojen hallintaan ja hoitoon liittyvät rationalisoimis-
18097:       toimenpiteet kytkeytyvät hyvin läheisesti tällä hetkellä vireillä olevaan luonnon-
18098:       suojelulain kokonaisuudistukseen, ei hallitus pidä tarkoituksenmukaisena ryhtyä
18099:       asiassa toimenpiteisiin ennen edellä mainitun uudistuksen voimaantuloa.
18100: 
18101:       EU-jäsenyyden vaikutus kasvinsuojeluun
18102:       HE 16811994 vp.
18103:       Maa- ja metsätalousvaliokunta
18104:              Eduskunta edellytti 18.11.1994, että EU-maiden välisten rajatarkastusten
18105:              poistumisen vaikutuksia kasvinsuojeluun ja kasvitautitilanteeseen seurataan
18106:              järjestelmällisesti ja ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin mahdollisten epä-
18107:              kohtien poistamiseksi. Tässä tarkoituksessa on huolehdittava siitä, että Suo-
18108:              mella on riittävät tiedolliset ja toiminnalliset valmiudet ilmenevien haittojen
18109:              minimoimiseksi.
18110:       Vuodelle 1995 maa- ja metsätalousministeriössä laadittu kasvinsuojelun toimin-
18111:       tasuunnitelma sisältää muun muassa kohdan "Yleisen tarkastusjärjestelmän luomi-
18112:       nen niille tuotteille, jotka tulevat Suomeen toisten ED-maiden kautta". Siinä
18113:       käsitellään rajatarkastusten poistamisen varalta tarpeellista strategista toimintaohjet-
18114:       ta. Eduskunnan lausuman johdosta maa- ja metsätalousministeriö pyysi kasvin-
18115:       tuotannon tarkastuskeskusta esittämään ministeriölle strategisen suunnitelman, jossa
18116: 33 360228Y
18117: 258                       Maa- ja metsätalousministeriö
18118: 
18119: selvitetään myös mahdolliset resurssi tarpeet. Tarkastuskeskuksen esityksen mukaan
18120: kasvinterveydentilan säilyttäminen ennen rajatarkastusten poistamista vallinneella
18121: hyvällä tasolla edellytti huomattavia lisäresursseja. Valtiontalouden tilasta johtuen
18122: lisäresurssien saaminen on osoittautunut vaikeaksi.
18123: Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta pyysi helmikuun alussa maa- ja
18124: metsätalousministeriöitä "selvityksen toimenpiteistä maamme kasvitautitilanteen
18125: pitämiseksi rajatarkastusten poistamista edeltäneenä hyvällä tasolla". Ministeriö
18126: toimitti pyydetyn selvityksen kirjelmällään 7.2.1995/Dnro 146/03-95. Siinä tuotiin
18127: esille myös tarkastuskeskuksen esittämät resurssitarpeet
18128: Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
18129: 
18130: Tm:junta-ainehallinnon kehittäminen
18131: HE 17011994 vp.
18132: Maa- ja metsätalousvaliokunta
18133:       Eduskunta edellytti 18.11.1994, että eri hallinnonalojen yhteistyönä mahdol-
18134:       lisimman pian arvioidaan lainsäädännön kokonaisuudistuksen, erityisesti
18135:       torjunta-aineiden hyväksymis- ja rekisteröimishallinnon kehittämisen tarve.
18136: Hallituksen esitys sisälsi sen, että torjunta-ainelakia muutetaan EU :n kasvinsuojelu-
18137: aineiden hyväksymistä ja rekisteröintiä koskevan direktiivin edellyttämällä tavalla.
18138: Siltä osin kuin torjunta-ainelaki koskee muita torjunta-aineita kuin kasvinsuojeluai-
18139: neita niiden hyväksymis- ja rekisteröimishallinto jätettiin ennalleen. Muita torjunta-
18140: aineita ovat lähinnä niin sanotut biosiidit. Niiden hyväksymis- ja rekisteröimishal-
18141: linnointia koskevaa direktiiviä on valmisteltu EU:ssa, mutta valmistelu on vielä
18142: kesken. Lausumassa edellytetty lainsäädännön kokonaisuudistus voidaan tarkoituk-
18143: senmukaisella tavalla tehdä siinä vaiheessa kun EU:n biosiididirektiiviehdotus on
18144: valmistunut.
18145: 
18146: Valtion viljavaraston toimintojen uudelleenjäJ:jestely
18147: HE 239/1994 vp.
18148: Maa- ja metsätalousvaliokunta
18149:       Eduskunta edellytti 9.11.1994, että huoltovarmuuden osalta asetetaan jo täs-
18150:       sä vaiheessa kansallisesti lain tasolla määrälliset viljalajikohtaiset minimi-
18151:       tasot.
18152:       Eduskunta edellytti, että muodostaessaan viljakaupan ja -varastoinnin alalle
18153:       Valtion viljavaraston liiketoiminnoista valtionyhtiö työntekijöiden eläke- ja
18154:       muut työsuhdekysymykset järjestetään sopimusteitse jo ennen yhtiöittämistä.
18155: Valtioneuvosto on huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain (1390/92) nojalla
18156: antanut 13 päivänä joulukuuta 1995 päätöksen huoltovarmuuden tavoitteista
18157: (1440/95). Sanottu päätös on tullut voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996. Päätöksen
18158: mukaan elintarvikehuolto varaudutaan turvaamaan kaikissa oloissa siten, että
18159: energiasisällöltään normaalitasoinen ravinnon saanti henkilöä kohti turvataan.
18160: Tavoitteena on turvata elintarvikehuolto kahden heikon satokauden varalta.
18161: KauJ?pa- ja teollisuusministeriön alaiseen Huoltovarmuuskeskukseen on keskitetty
18162: erilru.set poikkeusoloihin liittyvät käytännön tehtävät. Huoltovarmuuskeskus omistaa
18163:                         1996 vp Hallituksen kertomus 1995                            259
18164: 
18165: ja hallinnoi erilaisia varmuusvarastoja, kuten kansallisia viljan varmuusvarastoja.
18166: Varastojen perusmäärä on 400 000 tonnia eli noin vuoden tarve leipäviljaaja noin
18167: 200 000 tonnia rehuviljaa. Siemenviljan varastointitavoitteeksi on asetettu 80 000
18168: tonnia.
18169: Valtion viljavaraston henkilöstöstä siirtyi lakkauttamisen yhteydessä 8 henkilöä
18170: maa- ja metsätalousministeriön interventioyksikköön, 7 henkilöä kasvintuotannon
18171: tarkastuskeskukseen, 3 henkilöä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuk-
18172: seen ja yksi henkilö Huoltovarmuuskeskukseen. A vena Oy:n palvelukseen siirtyi
18173: 150 henkilöä. Lakkauttamisen yhteydessä eläkkeelle siirtyi 5 henkilöä ja 36
18174: henkilöä irtisanottiin. Lisäksi vuoden 1995 aikana jäi eläkkeelle 7 henkilöä, jotka
18175: toimivat osan vuotta Valtion viljavaraston pesänselvitystehtävissä.
18176: 
18177: Valtion viljavaraston lakkauttamisen yhteydessä valtion ja työntekijöiden ammatti-
18178: järjestöjen kesken sovittiin eräistä työsuhde- ja eläketurvaan liittyvistä järjestelyistä.
18179: Irtisanotuille maksettiin enimmillään 4 kuukauden palkkaa vastaava erilliskorvaus
18180: irtisanomisajan palkan lisäksi. Eläkkeelle siirtyneistä 5 siirtyi varhennetulle var-
18181: haiseläkkeelle. Avena Oy:n palvelukseen siirtyneille henkilöille on järjestetty
18182: työeläketurva työntekijäin eläkelain mukaisesti.
18183: Viljavaraston lakkauttamisen yhteydessä irtisanotuista henkilöistä yksi on riitautta-
18184: nut irtisanomisperusteen ja tämän henkilön osalta asian käsittely on kesken.
18185: Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
18186: 
18187: Maaseutuelinkeinolaki
18188: HE 31111994 vp
18189: Maa- ja metsätalousvaliokunta
18190:       Ottaen huomioon lainalausuntojen suuren merkityksen lainanhakijoille edus-
18191:       kunta edellytti 25.1.1995, että tältä osin seurataan oikeusturvan toteutumista
18192:       muutoksenhaussa ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin muutoksenhaun
18193:       ulottamiseksi ylimmässä asteessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
18194: Tasavallan Presidentti antoi 10.2.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
18195: nan Iausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
18196: 
18197: Emolehmäpalkkiot
18198: HE 36211994 vp
18199: Maa- ja metsätalousvaliokunta
18200:        Eduskunta edellytti 16.2.1995, että maa- ja metsätalousministeriö neuvotte-
18201:        lee viipymättä uudelleen Euroopan yhteisöjen komission kanssa Ruotsin
18202:        järjestelyä vastaavasta poikkeuksesta, jolla sellaiset maitorotuiset emoleh-
18203:        mät, joille on Suomen aikaisemmassa Järjestelmässä voitu maksaa emoleh-
18204:        mäpalkkiota, voidaan ottaa huomioon emolehmäkiintiöitä vahvistettaessa.
18205: Tasavallan Presidentti antoi 3.3.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
18206: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
18207: 260                       Maa- ja metsätalousministeriö
18208: 
18209: Teurasruhojen luokituksen valvonnan jäijestäminen
18210: HE 36311994 vp
18211: Maa- ja metsätalousvaliokunta
18212:       Eduskunta edellytti 16.2.1995 teurasruhojen luokituksen valvonnan järjestä-
18213:       mistä siten, että valvonnassa käytetään hyväksi luokitusjärjestelmää ny-
18214:       kyisinkin valvovaa luokitustoimikuntaa. Valvonta tulee tältä osin järjestää
18215:       mikäli mahdollista EY:n maatalouspolitiikan yleisen täytäntöönpanon nojal-
18216:       la. Mikäli valvonnan järjestäminen edellyttää erityislakia, sitä koskeva halli-
18217:       tuksen esitys tulee antaa eduskunnalle erikseen.
18218: Tasavallan Presidentti antoi 19.5.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
18219: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
18220: Eduskunta hyväksyi 16. helmikuuta 1995 hallituksen esityksen no 363 johdosta lain
18221: teurasruhojen punnituksesta annetun lain kumoamisesta.
18222: Maa- ja metsätalousministeriö antoi 2. kesäkuuta 1995 Euroopan yhteisön yhteisen
18223: maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta 8. joulukuuta 1994 annetun lain (1100/94)
18224: 2 ja 3 §:n nojalla päätöksen teurasruhojen luokituksesta. Päätöksellä säädetään
18225: teurasruhojen punnituksesta ja luokituksesta sekä niiden valvonnasta.
18226: Teurasruhojen luokituksesta annetun ministeriön päätöksen 11 §:ssä todetaan, että
18227: luokitustoiminnan seurantaa ja kehittämistä varten maa- ja metsätalousministeriö
18228: asettaa luokitustyöryhmän. Työryhmän puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee
18229: edustaa maa- ja metsätalousministeriötä ja jäsenten maa- ja metsätalousministeriötä,
18230: Lihateollisuuden tutkimuskeskusta, maataloustuottajien keskusjärjestöjä ja lihateolli-
18231: suutta. Maa- ja metsätalousministeriö asetti 29.9.1995 kysetsen työryhmän, joka
18232: kokoonpanaltaan ja tehtäviltään vastaa entistä luokitustoimikuntaa.
18233: Eduskunnan lausuma ei edellytä muita toimenpiteitä.
18234: 
18235: Siemenpe~laatuvaatimukset
18236: 
18237: HE 36411994 vp
18238: Maa- ja metsätalousvaliokunta
18239:       Eduskunta edellytti 16.2.1995, että välittömästi :ryhdytään maa- ja metsäta-
18240:       lousvaliokunnan mietinnössä selostettuihin toimim siemenperunan korkean
18241:       laatuluokan tuotantoalueelle asetettavien erityisvaatimusten täyttämiseksi
18242:       kasvukauteen 1995 mennessä ja että samalla luodaan edellytykset tuotannon
18243:       korkean tason ylläpitämiseen.
18244: Tasavallan Presidentti antoi 17.3.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
18245: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
18246: 
18247: Inarijärven säännöstelyhaittakorvausten käyttö
18248: HE 1111995 vp
18249: Valtiovarainvaliokunta
18250:       3) Hyväksyessään 21.6.1995 vuoden 1995lisätalousarvion eduskunta viittasi
18251:       luvun 30.36 kohdalla vuoden 1995 varsinaisen talousarvion käsittelyn yh-
18252:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                         261
18253: 
18254:       teydessä lausumaansa ja edellyttää, että Norjan valtiolta Inarijärven säännös-
18255:       telyhaitoista saatu kertakorvaus ohjataan Inarin kunnan kalatalouden kehittä-
18256:       misrahastoon.
18257: Valtion vuoden 1996 talousarvion momentin 30.99.40 mukaisesti kyseessä oleva
18258: 12 000 000 markan määräraha siirretään Inarin kunnan kalatalouden kehittämisra-
18259: hastoon. Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
18260: 
18261: Uppopuiden ja uittojätteiden poistaminen
18262: HE n:o 1711995 vp.
18263: Ympäristövaliokunta
18264:       Eduskunta edellytti 7.11.1995 hallituksen huolehtivan siitä, että alueelliset
18265:       ympäristökeskukset ryhtyvät tarvittaessa toimenpiteisiin vesistön käyttöä
18266:       haittaavien tai vaaraotavien uppopuiden tai muiden uittojätteiden poistami-
18267:       seksi vesistöstä vesilain 99 a §:n nojalla sekä siitä, että valtion talousarvion
18268:       momentille 30.85.77 osoitetaan uppopuiden ja muiden uittojätteiden poista-
18269:       miseen riittävät määrärahat.
18270: Tasavallan Presidentti antoi 1.12.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
18271: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
18272: Maa- ja metsätalousministeriön ja alueellisten ympäristökeskusten välisissä tulos-
18273: neuvotteluissa syksyllä 1995 käsiteltiin uppopuiden ja muiden uittojätteiden
18274: poistamista ja sov1ttiin toimintaan liittyvistä menettelytavoista. Rahoituksen
18275: järjestämiseksi on valtion vuoden 1996 talousarvion momentin 30.85.77 (Vesistö-
18276: ja vesihuoltotyöt) perusteluja muutettu siten, että momentin määrärahaa
18277: (73 000 000 mk) saa käyttää myös vesistön käyttöä haittaavien uppopuiden ja
18278: muiden uittojätteiden poistamiseen sellaisissa vesistöissä, joissa uitto on lakannut
18279: eikä toimivaa uittoyhdistystä ole. Poistamisesta aiheutuvat kustannukset jäävät
18280: valtion lopullisiksi menoiksi.
18281: 
18282: Laki maitohygienialain 23 §:n muuttamisesta
18283: HE 2511995 vp
18284: Maa- ja metsätalousvaliokunta
18285:       Eduskunta edellytti 19.6.1995, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpitei-
18286:       siin ympäristöterveydenhuollon maksujärjestelmiä, päätösvallan siirtoa, oi-
18287:       keusturvaa ja pakkotoimia koskevan säännöstön yhdenmukaistamiseksi.
18288: Tasavallan Presidentti antoi 17.7.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
18289: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
18290: Asiaa on valmisteltu virkatyönä Suomen Kuntaliiton, maa- ja metsätalousministeri-
18291: ön, kauppa- ja teollisuusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, elintarvikeviras-
18292: ton ja eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen kesken. Lausuman edellyttämät toimen-
18293: piteet on tarkoitus toteuttaa vuoden 1996 puolivälissä antamalla tarvittavia muutok-
18294: sia koskevat hallituksen esitykset eduskunnan käsiteltäviksi.
18295: 262                       Maa- ja metsätalousministeriö
18296: 
18297: 
18298: Valtion kalanviljely
18299: 
18300: HE 7211995 vp
18301: Valtiovarainvaliokunta
18302:       5) Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskunta
18303:       edellytti luvun 30.38 kohdalla, että eteläisimmän Suomen kalanviljely ja
18304:       tutkimus jatkuu rehevöityvissä ja muuttuvissa vesissä harjoitetun kalatalou-
18305:       den kehittämiseksi.
18306: Porlan kalanviljelylaitoksen toiminta lakkautettiin. Tavoitteena ei ollut eteläisimmän
18307: Suomen rehevöityvissä ja muuttuvissa vesissä harjoitettavan kalatalouden kehittä-
18308: mistä palvelevan kalanviljelyn eikä tutkimustoiminnan lopettaminen tai alasajo,
18309: vaan toiminnan rationalisointi. Ministeriö edellytti, että riista- ja kalatalouden
18310: tutkimuslaitos ryhtyy välittömästi Porlassa toteutettavan ja siellä toteutetuksi aiotun
18311: viljelytoiminnan siirtämiseen tarkoituksenmukaisessa laajuudessa muilla kalanvilje-
18312: lylaitoksilla hoidettavaksi. Näin on myös menetelty.
18313: 
18314: Perunan rengasmätä
18315: HE 8711995 vp
18316: Maa- ja metsätalousvaliokunta
18317:       Eduskunta edellytti 7 .11.1995, että maa- ja metsätalousvaliokunnan mietin-
18318:       nössä n:o 4111994 vp ja maa- ja metsätalousministeriön 13.10.1995 päivä-
18319:       tyssä selvityksessä esitetyt toimenpiteet, niitä tarpeen vaatiessa vielä tehos-
18320:       taen, toteutetaan välittömästi pyrkimyksenä luoda Suomesta rengasmädästä
18321:       vapaa alue kolmessa vuodessa.
18322: 
18323: Tasavallan Presidentti antoi 8.12.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
18324: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
18325: 
18326: Metsästyslaki
18327: HE 88/1995 vp ja LA 2611995 vp
18328: Maa- ja metsätalousvaliokunta
18329:       Eduskunta edellytti 21.11.1995, että hallitus saattaa vuoden 1997 loppuun
18330:       mennessä eduskunnan tietoon kokemukset nyt hyväksytyn laajennuksen
18331:       käytäntöön soveltamisesta.
18332: Tasavallan Presidentti antoi 8.12.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
18333: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
18334: 
18335: Metsäkeskukset
18336: HE 11711995 vp
18337: Maa- ja metsätalousvaliokunta
18338:       Eduskunta edellytti 29.11.1995, että lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu maa-
18339:        ja metsätalousministeriön metsäkeskuksiin kohdistuva ohjaustehtävä rajoit-
18340:       tuu pääsääntöisesti tulosohjaukseen ja viranomaistehtävien hoitoon ja että
18341:                      1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        263
18342: 
18343:      erityistä asiantuntemusta vaativat, tarpeellisiksi osoittautuneet ohjaustehtävät
18344:      kanavoidaan toimeksiantoina kehittämiskeskukselle.
18345:      Eduskunta edellytti, että muodostettavien metsäkeskusten kokonaislukumää-
18346:      rä ei ylitä yhtätoista, ja edellytti niin ikään, että toimipaikkoja määrättäessä
18347:      noudatetaan hallinnon taloudellisimmanja tehokkaimmanjärJestämisen peri-
18348:      aatetta.
18349:      Eduskunta edellytti, että asetukseen otetaan säännökset, joiden mukaan met-
18350:      säkeskusten johtokunnassa on kaksi valtion nimeämää edustajaa, joista yksi
18351:      voi edustaa ympäristönsuojelullista asiantuntemusta. Lisäksi toisen valtion
18352:      edustajista tulee edustaa Metsähallitusta niissä metsäkeskuksissa, joiden to-
18353:      minta-alueen metsätalousmaasta merkittävä osa on Metsähallituksen hallin-
18354:      nassa olevia valtion maita. Muista jäsenistä kolme on määrättävä asianomai-
18355:      sen metsäkeskuksen toimialueen edustavimpien metsänomistajajärjestöjen,
18356:      yksi edustavimpien metsätyöntekijöiden tai metsäkoneurakoitsiJOiden järjes-
18357:      töjen ja yksi edustavimman metsäteollisuuden järjestön ehdottamista henki-
18358:      löistä. Mitä tässä on sanottu jäsenistä, koskee vastaavasti varajäseniä.
18359:       Eduskunta edellytti, että johtokuntaan tulevia metsänomistajien edustajia ei
18360:       nimitetä metsänhoitoyhdistysten puheenjohtajien muodostaman kokouksen
18361:       ehdottamista henkilöistä, vaan nimitysmenettelyssä tulee noudattaa yhdistys-
18362:       ten sääntöjä ja yleistä lakimääräistä päätöksentekojärjestystä.
18363: Tasavallan Presidentti antoi 18.12.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
18364: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
18365: 
18366: Metsänhoitoyhdistykset
18367: HE 19311995 vp
18368: Maa- ja metsätalousvaliokunta
18369:       Eduskunta edellytti 12.12.1995, että metsänhoitoyhdistyksiä koskeva laki
18370:       uudistetaan niin, että se on sopusoinnussa muun uuden metsälainsäädännön
18371:       kanssa.
18372: Tasavallan Presidentti antoi 29.12.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
18373: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
18374: 264                             Liikenneministeriö
18375: 
18376: 
18377: 
18378: 
18379:                             Liikenneministeriö
18380: Kaapelilähetystoiminta
18381: HE n:o 10811986 vp.
18382: Liikennevaliokunta
18383:       Eduskunta edellytti 27.1.1987 hallituksen tarkoin seuraavan kaapelilähetys-
18384:       toiminnan kehitystä ja ryhtyvän tarvittaessa toimenpiteisiin kaapelilähe-
18385:       tystoiminnan keskittymisen estämiseksi sekä kansallisen, alueellisen ja
18386:       paikallisen ohjelmatarjonnan edistämiseksi.
18387: Paikallinen ohjelmatoiminta on käxnnistynyt useilla paikkakunnilla ja saavuttanut
18388: vakiintuneen aseman. Osalla toimiluvanhaitijoista on oma paikalliskanava. PTV-
18389: kanavaa on mahdollista vastaanottaa vajaassa 600 000 taloudessa. Kanavaa, jossa
18390: lähetetään paikallista tai itse tuotettua ohjelmaa, on mahdollista katsella noin
18391: 145 000 taloudessa.
18392: Liikenneministeriö seuraa yhdessä Telehallintokeskuksen kanssa kaapelilähetystoi-
18393: minnan kehitystä. Toiminnanharjoittajat on mm. velvoitettu toimittamaan valvovalle
18394: viranomaiselle vuosittain ilmoitukset toiminnastaan. Lisäksi kaapelilähetystoiminnan
18395: harjoittajien on toimitettava vuosittain seloste viikkojen 12 ja 46 ohjelmistostaan
18396: sekä tarvittaessa ohjelmatallenteita nähtäväksi. Vuonna 1995 liikenneministeriö
18397: julkaisi raportin kaapelitelevisiotoiminnasta Suomessa vuonna 1994, johon on
18398: kerätty ilmoitusten perusteella saadut tiedot kaapelilähetystoiminnasta.
18399: Vuoden 1995 lo.I?ussa oli voimassa 185 valtioneuvoston myöntämää toimilupaa,
18400: toimiluvanhaltijOita oli 102 kappaletta. Jokaisessa toimiluvassa on myös määritelty
18401: alue, jolla toimiluvan haltija saa harjoittaa kaapelilähetystoimintaa. Tällä hetkellä
18402: kaapelilähetystoimintaa harjoitetaan noin puolessa maamme kunnista.
18403: Liikenneministeriö seuraa kaapelilähetystoiminnan toimiluvanhaltijoiden omistus-
18404: suhteita.
18405: 
18406: Veneilyasiain neuvottelukunnan toiminnan jatkuminen
18407: HE n:o 104/1988 vp.
18408: Valtiovarainvaliokunta
18409:       20) Hyväksyessään 17. päivänä joulukuuta 1988 valtion tulo-ja menoarvion
18410:       vuodelle 1989 eduskunta edellytti momentin 32.10.29 kohdalla, että hallitus
18411:       turvaa veneilyasiain neuvottelukunnan toiminnan jatkumisen.
18412: Valtioneuvosto asetti 31.1.1991 veneilyasiain neuvottelukunnan 1.2.1991 alkavaksi
18413: kolmivuotiskaudeksi.
18414: Neuvottelukunta saa tiedotus- ja valistustoimintaan varoja merenkulkuhallituksen
18415: kautta. Vuonna 1989 valistustoimintaan käytettiin yhteensä noin 1,2 milj.mk,
18416: vuonna 1990 noin 1,75 milj.mk, vuonna 1991 noin 2 milj.mkja vuosina 1992-1995
18417: kunakin noin 1,8 milj.mk.
18418:                              1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                        265
18419: 
18420:      Veneilyasiain neuvottelukunta on asetettu uudestaan 1.2.1994 alkavaksi kolmivuo-
18421:      tiskaudeksi. Neuvottelukunnan hoitamaan tiedotus- ja valistustoimintaan varataan
18422:      vuosittain valtion talousarvioon merenkulkuhallituksen lukuun riittävät määrärahat.
18423: 
18424:      Via Baltica -hanke
18425:      HE n:o 5711991 vp.
18426:      V aitiovaroinvaliokunta
18427:              34) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoarvi-
18428:              on vuodelle 1992 eduskunta totesi luvun 31.24 kohdalla, että Keski- ja Itä-
18429:              Euroopan taloudellinen ja poliittinen kehitys aikaansaa kasvavia paineita
18430:              tieliikeenneolojen parantamiseksi lähialueillamme. Tärkeimmät suunnat ovat
18431:              "Via Baltica" -reitti Helsingistä Baltian maiden kautta Puolaan ja Saksaan
18432:              sekä edelleen TEM-verkkoon (Trans-European North-South Motor Way Net
18433:              Work), Helsingistä Pietarin kautta Moskovaan ja itärajan ylittävät yhteydet
18434:              Karjalan tasavallan ja Kuolan alueelle. Eduskunta edellytti, että Suomen
18435:              tielaitos osallistuu aktiivisesti yhteistyössä lähialueittemme tielaitosten kans-
18436:              sa tieliikenneolojen kehittämiseen yhteisten intressien pohjalta sekä raja-
18437:              että kaukoyhteyksien parantamiseksi Keski- ja Itä-Euroopan kanssa.
18438:      Liikennealan lähialueyhteistyö on osa Suomen ja EU:n liikennepolitiikkaa. Yhteis-
18439:      työn päämääränä on parantaa kaupan, matkailun ja muun yhteistyön toteuttamise-
18440:      dellytyksiä kehittämällä lähialueiden liikenneinfrastruktuuria. Avautuville markkina-
18441:      alueille on luotava toimivat maaliikenneyhteydet
18442:       Yhteistyössä naapurimaiden viranomaisten ja kansainvälisten rahoituslaitosten
18443:       kanssa pyritään hankkimaan rahoitusta tärkeimmiksi todettuihin liikennehankkeisiin.
18444:       Suomen ED-jäsenyyden myötä liikennesektorin lähialueyhteistyöhön on tullut uusia
18445:       ulottuvuuksia. Yhteistyön mahdollisuudet ovat laajentuneet TACIS- ja PHARE-
18446:       rahoitusmahdollisuuksien tultua nyt suomalaisten saataville.
18447:       Päähankkeita ovat Via Baltican, Helsinki-Pietari-Moskova -väylän kehittäminen
18448:       yhdessä ko. maiden viranomaisten kanssa. Hankkeita varten on perustettu koor-
18449:       dinaatioryhmiä, jotka vastaavat hankkeiden eteenpäin viemisestä. Hankkeita
18450:       koskevia yksittäisprojekteja on toteutettu useita kymmeniä.
18451:       Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
18452: 
18453:       V altatien n:o 3 rakentaminen
18454: 
18455:       HE n:o 5711991 vp.
18456:       V aitiovaroinvaliokunta
18457:              35) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoarvi-
18458:              on vuodelle 1992 eduskunta edellytti momentin 31.24.77 kohdalla, että val-
18459:              tatien n:o 3 Helsingin ja Tampereen välistä valtatieosuutta kiirehditään si-
18460:              ten, että se rakennetaan yhtäjaksoisesti myös Hämeenlinnasta Kuljuun.
18461:       Valtatien 3 rakentaminen moottoritieksi on käynnissä välillä Hämeenlinna (Ojoi-
18462:       nen) - Iittala ja tieosuus avataan liikenteelle vuonna 1996. Vuoden 1995 III
18463:       lisätalousarviossa eduskunta hyväksyi aloitettavaksi myös tieosuuden Iittala-Kulju
18464:       (Tampere) ja myönsi vuoden 1996 talousarviossa määrärahan tämän tieosuuden
18465:       rakentamisen aloittamiseen. Tämän tieosuuden arvioidaan valmistuvan vuonna
18466: 34 360228Y
18467: 266                             Liikenneministeriö
18468: 
18469: 2003. Näiden eduskunnan päätöksien mukaisesti valtatie 3 rakennetaan Y.htäjaksoi-
18470: sesti Hämeenlinnasta Kuljuun eikä asia anna enää aihetta toimenpiteisiin.
18471: 
18472: Merijatkoyhteyksien suunnittelu Keitele-Päijänteen kanavalla
18473: HE n:o 5711991 vp.
18474: Valtiovarainvaliokunta
18475:       43) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoarvi-
18476:       on vuodelle 1992 eduskunta totesi momentin 31.30.78 kohdalla, että Keite-
18477:       leen - Päijänteen kanavan valmistumisen myötä on ryhdyttävä suunnittele-
18478:       maan tarvittavia merijatkoyhteyksiä.
18479: Alustavat selvitykset Kymijoen kanavoinoin yleissuunnitelmasta sekä sen ympäris-
18480: tövaikutuksista on tehty. Kymijoen kanavaselvityksen jatkaminen kuljetusjärjestel-
18481: mien osalta ei tällä hetkellä ole ajankohtainen asia, sillä mahdollisen kanavan
18482: tulevat käyttäjät eli Suomen teollisuus ei ole määritellyt selkeästi kantaansa
18483: kanavan suhteen.
18484: Liikenneministeriössä on valmistunut selvitys Suomen liikenneinfrastruktuuri 2010.
18485: Kymijoen kanavointi ei kuitenkaan sisälly selvityksessä ehdotettuihin liikenteen
18486: infrastruktuurihankkeisiin. Se ei myöskään sisälly merenkulkuhallituksen vuosien
18487: 1993 - 2002 väyläohjelmaan.
18488: Liikenneministeriö ja merenkulkuhallitus ovat syksyllä 1995 käynnistäneet selvityk-
18489: sen aiheesta "Suomen ja Euroopan väliset integroidut vesitiekuljetukset". Selvityk-
18490: sen on tarkoitus valmistua vuoden 1996 aikana ja sen ensi vaiheessa pyritään
18491: selvittämään mahdollisuuksia yhdistettyjen meri- ja sisävesiliikenteen kuljetusten
18492: kehittämiseen kuljetusketjun sekä Euroopan että Suomen puoleisissa päissä.
18493: 
18494: Postitoiminta
18495: HE n:o 4911993 vp.
18496: Liikennevaliokunta
18497:       Eduskunta edellytti 8.10.1993, että jos muun postitoiminnan harjoittajan
18498:       kuin perustettavan osakeyhtiön Postin toiminta vaikuttaa olennaisesti sano-
18499:       tun yhtiön hoitamaan maanlaajuiseen peruspalveluun kuuluvan kirjeliiken-
18500:       teen taloudellisiin edellytyksiin tai muuten on omiaan olennaisesti haittaa-
18501:       maan tämän peruspalvelun toteuttamista, liikenneministeriö asettaa tällaisel-
18502:       le kilpailevalle toiminnalle ehtoja ja rajoituksia turvatakseen peruspalvelujen
18503:       yleisen saatavuuden. Toiminnan ehdoissa voidaan muun ohella määrätä, että
18504:       kilpailevan toiminnan harjoittaja osallistuu taloudellisesti tai toiminnallisesti
18505:       harvaan asutun alueen kannattamaUoman postitoiminnan hoitamiseen.
18506: Liikenneministeriö seuraa postitoiminnan kehitystä ja ottaa asian tarpeellisilta osin
18507: huomioon mahdollisesti myönnettävien toimilupien ehdoissa.
18508: Lisäksi liikenneministeriö tutkii mahdollisten lainsäädäntötoimien tarpeellisuutta.
18509:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                         267
18510: 
18511: 
18512: Yleisradiolainsäädäntö
18513: HE n:o 12411993 vp.
18514: Liikennevaliokunta
18515:       Eduskunta edellytti 13.12.1993, että hallitus seuraa yleisradiotoimintaa ja
18516:       sähköistä viestintää koskevan lainsäädännön ajanmukaisuutta siten, että se
18517:       vastaa alalla tapahtuvaa teknistä ja muuta kehitystä, ja tarvittaessa ryhtyy
18518:       toimenpiteisiin alaa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi.
18519:       Eduskunta edellyttää, että Yleisradio Oy:n hallintoneuvosto huolehtii siitä,
18520:       että yhtiön henkilöstöpolitiikassa kaikilla tasoilla turvataan miesten ja nais-
18521:       ten välinen tasa-arvo.
18522:       Eduskunta edellyttää, että Yleisradio ohjelmatoiminnallaan vaikuttaa osal-
18523:       taan naisten ja miesten välisen tasa-arvon lisääntymiseen suomalaisessa yh-
18524:       teiskunnassa.
18525: Liikenneministeriö on saattanut asian Yleisradio Oy:n tiedoksi ja toimenpiteisiin
18526: ryhtymistä varten.
18527: Yhtiö on tehostanut henkilöstöpolitiikassaan naisten ja miesten tasa-arvoa erityisesti
18528: yhtiön johtaja- ja päällikkötason toimihenkilöiden nimityspolitiikassa. Eri esimies-
18529: tehtävissä toimivien naisten osuus on kasvanut viiden viimeksi kuluneen vuoden
18530: aikana 15,3 prosentista (1991) 20,0 prosenttiin (1995). Koko kuukausipaikkaisen
18531: henkilöstön osalta vastaavat prosenttiluvut ovat 38,9 ja 40,3. Hallintoneuvosto
18532: nimitti vuonna 1995 naisen yhtiön hallituksen jäseneksi ja ruotsinkielisen toimialan
18533: johtajaksi.
18534: Yhtiö on myös kiinnittänyt erityistähuomiota tasa-arvon lisääntymiseen ohjelmatoi-
18535: minnassa. Tähän pyritään konkreettisilla toimenpiteillä. Vuosiksi 1994-95 peruste-
18536: tun Naiskunta-projektin tuotantotuella tuotettiin yhteensä 50 radio- ja tv-ohjelmaa
18537: eri kanaville. Tuotantotuen erityisinä painopistemä olivat vuonna 1995 YK:n IV
18538: naisten asemaa käsittelevä maailmankonferenssi Pekingissä sekä jatkuvaluonteiset
18539: ohjelmaprojektit eri yksiköissä.
18540: Yhtiön käynnistämän Nais- ja mieskuvaprojektin tarkoituksena on analysoida
18541: sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista ohjelmistojen sisällöissä. Projekti tuotti
18542: vuonna 1995 ensimmäisetjulkaisunsa. Julkaisut on tarkoitettu tukemaan ohjelmien
18543: tekijöitä työssä kohti tasa-arvoisempaa ohjelmatuotantoaja eri yleisöryhmien entistä
18544: parempaa palvelua.
18545: 
18546: Vammaisten erityispalvelut
18547: HE n:o 12611993 vp.
18548: Valtiovarainvaliokunta
18549:       12) Hyväksyessään 16.12.1993 valtion talousarvion vuodelle 1994 eduskun-
18550:       ta edellytti luvun 31.55 kohdalla, että tarvittaessa erillisjärjestelyin huolehdi-
18551:       taan vammaisten tarvitsemien viestintään liittyvien entytspalvelujen jatku-
18552:       misesta.
18553: Vammaisjärjestöt ovat perustaneet yhteistyöryhmän, jonka tehtävänä on koordinoida
18554: tekstipuhelinvälitystä tarvitsevien lukuisien vammaisryhmien tarpeet. Vammaisjär-
18555: 268                              Liikenneministeriö
18556: 
18557: jestöjen puolesta Kiinteistö Oy Valkeatalo on hakenut Raha-automaattiyhdistykseltä
18558: avustusta vammaisten tekstipuhelinvälitystä varten 4,65 miljoonaa markkaa.
18559: Vammaisjärjestöt ovat kilpailuttaneet palvelun toteutuksen ja siirtyvät Helsingin
18560: Puhelin Oy:n käyttäjiksi 1.1.1995. Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
18561: 
18562: Katsastusasetus
18563: HE n:o 18011993 vp.
18564: Liikennevaliokunta
18565:       Eduskunta edellytti 3.12.1993, että hallitus aloittaa katsastusasetuksen muu-
18566:       toksen valmistelun siten, että asetuksessa mainitaan, ettei vuosikatsastuksen
18567:       jälkitarkastusta tarvitse erikseen suorittaa, kun viat on korjannut ja asian-
18568:       omaisen merkinnän rekisteriotteeseen on tehnyt jälkikatsastusta suorittamaan
18569:       hyväksytty korjaamo.
18570: Autorekisterikeskuksen yhtiöittämiseen johtaneen lainsäädännön valmistelun
18571: yhteydessä selvitettiin mahdollisuutta antaa katsastuksen jälkitarkastusoikeus
18572: jälkitarkastuksia suorittamaan hyväksytyille korjaamoille. Hyväksyessään Autorekis-
18573: terikeskuksen yhtiöittämistä koskevan lain eduskunta hyväksyi myös lain ajoneuvo-
18574: jen katsastus- ja rekisteröintitehtävien toimiluvista (1593/95). Antaessaan lakiesitys-
18575: tä eduskunnalle (HE 59/1995 vp) hallitus katsoi saamansa selvityksen perusteella,
18576: ettei se voi esittääjälkitarkastusten suorittamisoikeutta autokorjaamoille. Käsitelles-
18577: sään mainittua hallituksen esitystä eduskunta hyväksyi katsastustoiminnan palvelu-
18578: tason varmistamisesta ja vuosikatsastuksenjälkitarkastuksesta uudet lausumat, joten
18579: tämä lausuma ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
18580: 
18581: Aluksen turvallisuusjohtamisjäJ:jestelmä
18582: Veroton alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden maahantuonti
18583: HE n:o 32911993 vp.
18584: Liikennevaliokunta
18585:       Eduskunta edellytti 12.4.1994, että hallitus valmistelee pikaisesti yksityis-
18586:       kohtaisen toiminnan ohjeistamisen vahinkotapauksissa ottaen huomioon,
18587:       että aluksen päällikön tehtäväksi säädettäisiin velvollisuus huolehtia siitä,
18588:       että aluksella on toimiva turvallisuusjärjestelmä, että turvallisuusjärjestel-
18589:       mällä varmistettaisiin muun muassa, että aluksella on kirjallisesti määritelty-
18590:       nä menettelytavat, jotka koskevat aluksen turvallista käyttöä ja ympäristön-
18591:       suojelua,
18592:       että aluksen turvallisuusjärjestelmässä määriteltäisiin vastuuhenkilöt turvalli-
18593:       suuteen liittyvien tehtävien suorittamisessa,
18594:       että säännökset käsittäisivät myös järjestelmän onnettomuuksien, turvallisuu-
18595:       teen vaikuttavien puutteiden ja tilanteiden raportoimiseksi ja analysoimisek-
18596:       si sekä havaittujen epäkohtien poistamiseksi,
18597:       että aluksella tulisi olla toimintasuunnitelma erilaisia hätätilanteita varten
18598:       sekä turvallisuuteen liittyvien laitteiden ja järjestelmien huoltosuunnitelma,
18599:       ja
18600:       että turvallisuusjärjestelmää tulisi tarkastella säännöllisin välein ja korjata
18601:       tarpeen vaatiessa.
18602:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että asianomaiset ministeri-
18603:       öt toteuttavat tarpeelliset säädösmuutokset alkoholijuomien ja tupakkatuot-
18604:                        1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                        269
18605: 
18606:       teiden tuonnista siten, että veroitta hankittujen tuotteiden maahantuonti olisi
18607:       mahdollista 20 tunnin ulkomaanmatkan jälkeen.
18608: Laki merilain muuttamisesta (369/95) on annettu 17.3.1995. Laki tulee voimaan
18609: asetuksella säädettävänä ajankohtana ja se on tarkoitus saattaa voimaan vuoden
18610: 1996 alkupuolella. Merilain muutos sisältää säännöksen laivanisännän turvallisuus-
18611: johtarnisjärjestelmästä, joka muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden aluksen turvalli-
18612: seen käyttöön liittyvien JOhtamisjärjestelyjen kanssa. Tämän vuoksi on tarkoituksen-
18613: mukaista saattaa molemmat järjestelmät samanaikaisesti voimaan. Liikenneministe-
18614: riössä on lisäksi valmisteltu asetus laivanisännän turvallisuusjohtamisjärjestelmästä
18615: ja aluksen turvalliseen käyttöön liittyvistä johtamisjärjestelyistä, joka annetaan
18616: myös vuoden 1996 alkupuolella.
18617: Veroitta hankittujen alkoholijuomien maahantuonti tuli mahdolliseksi 20 tunnin
18618: ulkomaanmatkan jälkeen 1.1.1995 lukien sosiaali- ja terveysministeriön antamalla
18619: päätöksellä alkoholijuomien tuonnin rajoittamisesta eräissä tapauksissa (3/95).
18620: Tupakkatuotteiden osalta ns. 24 tunnin sääntö kumoutui 1.1.1996 lukien tullilain
18621: (1466/94) voimaan tullessa. Asia ei tältä osin enää anna aihetta toimenpiteisiin.
18622: 
18623: Valtion Kmjaamo
18624: HE n:o 3111994 vp.
18625: Liikennevaliokunta
18626:       Eduskunta edellytti 17.5.1994, että valtion korjaamoyritykset noudattavat
18627:       toiminnassaan lähtökohtaisesti tarkoitusenmukaista työnjakoa ja että niiden
18628:       palveluiden käyttöä koskevat päätökset tehdään kilpailukyvyn perusteella.
18629: Jo valtioneuvoston suunnittelupäätöksessä valtionkorjaamotoiminnanjärjestämises-
18630: tä 24.3.1994 on määritelty valtion korjaamotoiminnan rationalisoinnin periaatteet
18631: ja aikataulu. Päätös on lähetetty eri ministeriöille ja virastoille toimenpiteitä varten.
18632: Liikenneministeriö on 12.12.1994 pyytänyt seurantaraporttia niistä toimenpiteistä,
18633: joihin kukin ministeriö ja keskusvirastot hallinnonalallaan ovat ryhtyneet ja mihin
18634: toimenpiteisiin aikovat ryhtyä päätöksessä mainittujen toimenpiteiden toteuttamisek-
18635: si. Liikenneministeriö selvittää tilanteen alkuvuodesta 1995.
18636: Perustetun liikelaitoksen, Valtion Korjaamon (RASKONE) toiminta on käynnisty-
18637: nyt 1.7.1994 ja saavuttanut varsin pian hyvät liiketoiminnalliset kehitysedellytykset
18638: ja asetetut taloudelliset tavoitteet. Tämä merkitsee samalla hyviä edellytyksiä
18639: valtioneuvoston suunnittelupäätöksen toteutumiselle. Tarkoituksenmukainen
18640: työnjako ja terve kilpailu näyttää saatujen kokemusten perusteella olevan mahdol-
18641: lista saavuttaa markkinoilla.
18642: RASKONE on saavuttanut kannattavuuden, vaikkakin alan kilpailutilanne ja
18643: liikelaitoksen rakenne huomioon ottaen se on joutunutjossain määrin sopeuttamaan
18644: henkilöstöään. Kun toiminta on vakiintunut, RASKONE voi kilpailukykynsä
18645: mukaisesti tarjota toimialallaan palveluita niin julkisen sektorin yksiköille kuin
18646: muunkin kysynnän mukaisesti. Eduskunnan lausuman toteuduttua asia ei anna
18647: aihetta enempiin toimenpiteisiin.
18648: 270                             Liikenneministeriö
18649: 
18650: 
18651: Taksien ja sairasautojen työnjaon täsmentäminen
18652: HE n:o 52 ja 8711994 vp.
18653: Liikennevaliokunta
18654:       Eduskunta edellytti 21.6.1994 liikenneministeriön ryhtyvän välittömiin toi-
18655:       menpiteisiin luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain (343/91)
18656:       sairaankuljetuksen ja taksikuljetuksen työnjakoa koskevien säännösten sel-
18657:       keyttämiseksi ottaen huomioon
18658:       - sairaankuljetukseen osallistuvan henkilöstön koulutuksen ja
18659:       - ajoneuvojen varusteiden asianmukaisuuden.
18660:       Tällöin on kiinnitettävä huomiota erityisesti julkisten yhteisöjen velvollisuu-
18661:       teen ostopalveluissa käyttää tilanteen niin edellyttäessä sairaankuljetukseen
18662:       tarkoitettua ajoneuvokalustoa.
18663: Liikenneministeriö antoi 8.8.1994 ohjeen, jolla selkiytettiin ilmeisimpiä taksien ja
18664: sairasautojen työnjakoon liittyviä ongelmia.
18665: Lisäksi liikenneministeriö asetti 14.11.1994 laajapohjaisen työryhmän, jonka
18666: tehtävänä on tarkastella työnjakoon, taksakysymyksiin, lupamenettelyihin ja
18667: sairaankuljetushenkilöstön koulutukseen liittyviä kysymyksiä ja tehdä näitä koske-
18668: van esitykset. Työryhmän toimiaika päättyy 30.4.1995.
18669: Liikenneministeriön asettama potilaskuljetusten työnjakotyöryhmä luovutti mietin-
18670: tönsä (LM:njulkaisusarja nro B 9/95) toukokuussa 1995. Työnjaon selkiyttämiseksi
18671: ehdotettiin eri ministeriöiden lainsäädännön muutoksiin liittyvän neuvontamenette-
18672: lyn kehittämistä ja työryhmä laati tätä koskevat asiakirjaehdotukset Työryhmän
18673: mietinnöstä pyydettim laajasti lausunnot. Mietintö toimitettiin myös eduskunnan
18674: liikennevaliokunnalle tiedoksi.
18675: Sairaankuljetuksen koulutus- ja kalustokysymykset ovat esillä sosiaali- ja terveys-
18676: ministeriön hallinnonalan työryhmissä. Potilaskuljetuksissa käytettävien aJoneuvojen
18677: kalusto- ja varustetasoon liittyvät kysxmykset olivat esillä EU-standardiehdotusten
18678: pohjalta. Asia ei anna aihetta enemptin toimenpiteisiin.
18679: 
18680: Turvavyön käyttövelvollisuus
18681: HE n:o 80/1994 vp.
18682: Liikennevaliokunta
18683:       Eduskunta edellytti 7.6.1994, että turvavyön käyttövelvollisuutta ei uloteta
18684:       koskemaan ammattimaiseen henkilöliikenteeseen käytettävän henkilöauton
18685:       kuljettajaa ammatin harjoittamiseen liittyvissä ajotilanteissa.
18686: Kesäkuun 28 päivänä 1994 annetulla asetuksella ajoneuvojen kär,töstä tiellä
18687: annetun asetuksen muuttamisesta (573/94) on ammattimaiseen henkilöliikenteeseen
18688: käytettävän henkilöauton ja linja-auton kuljettaja vapautettu turvavyön käyttövelvol-
18689: lisuudesta.
18690: Liikenneminiseriö katsoo, että lausuma ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
18691:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       271
18692: 
18693: V aidonrautateiden yhtiöittäminen
18694: HE 22411994 vp
18695: Liikennevaliokunta
18696:       Eduskunta edellytti 7.12.1994, että Valtionrautateiden yhtiöittämiseen liitty-
18697:       vät järjestelyt toteutetaan jatkossakin yhteistyössä liikkeenjohdon ja henki-
18698:       löstön edustajien kanssa.
18699: Tasavallan Presidentti antoi 5.1.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
18700: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
18701: Samana päivänä liikenneministeriö lähetti eduskunnan vastauksen hallituksen
18702: esitykseen laiksi Valtionrautateiden muuttamisesta osakeyhtiöksi sisältyvän edus-
18703: kunnan lausuman tiedoksi Valtionrautateille, valtiovarainministeriölle ja liikennemi-
18704: nisteriön omille valmisteluelimille.
18705: Asia ei anna enää aihetta enempiin toimenpiteisiin.
18706: 
18707: Ratainvestointien turvaaminen
18708: HE 22511994 vp
18709: Liikennevaliokunta
18710:       Eduskunta edellytti 7.12.1994, että rataverkon korvaus- ja kehittämisinves-
18711:       toinnit turvataan jatkossa.
18712: Tasavallan Presidentti antoi 5.1.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
18713: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
18714: Vuoden 1995 maaliskuussa valmistuneessa työrr.hmän mietinnössä "Suomen
18715: liikenneinfrastruktuuri 2010" tarkasteltiin samanatkaisesti eri liikennemuotojen
18716: infrastruktuurikysymyksiä ja rahoitustasoja. Liikenneinfrastruktuuri 2010 sisältyy
18717: myös hallituksen strategiasalkkuun.
18718: Eduskunta päättää vuosittaisesta rahoitustasosta valtion talousarvion hyväksymisen
18719: yhteydessä.
18720: Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
18721: 
18722: Alusturvallisuussäännösten uudistaminen
18723: Matkustajaluettelot
18724: HE 34411994 vp
18725: Liikennevaliokunta
18726:       Eduskunta edellytti 3.2.1995, että hallitus selvittää kysymyksessä olevan
18727:       lainsäädännön mahdolliset epäselvyydet ja tulkinnanvaraisuudet ja jatkaa
18728:       alusturvallisuussäännösten uudistam1sen valmistelua asian merkittävyyden
18729:       edellyttämällä perusteellisuudella, jotta mahdolliset epäselvyydet voidaan
18730:       jatkossa pikaisesti poistaa.
18731:       Eduskunta edellytti, että hallitus valmistelee kiireellisesti merenkulkua ja
18732:       vesiliikennettä koskevan lainsäädännön soveltamisalan täsmentämistä koske-
18733: 272                              Liikenneministeriö
18734: 
18735:       van ohjeistamisen siten, että alusten turvallisuusvaatimukset vastaavat niiden
18736:       käyttötarkoitusta.
18737:       Eduskunta edellytti, että tietoja matkustajaluettelosta saa antaa vain onnetto-
18738:       muuden selvittämiseksi ja vain viranomaiselle ja että luettelot hävitetään
18739:       välittömästi aluksen saavuttua turvallisesti määräsatamaan.
18740: Tasavallan Presidentti antoi 17.3.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
18741: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
18742: Liikenneministeriössä on valmisteltu asetusehdotukset, jotka koskevat alusturvalli-
18743: suutta ja sen valvontaa koskevien lakien voimaantuloa, matkustaja-alusten matkus-
18744: tajaluetteloita, helikopteritoimintaa aluksella ja laivanisännän turvallisuusjohtamis-
18745: järjestelmääja aluksen turvalliseen käyttöön liittyviäjohtamisjärjestelyjä Asetukset
18746: on tarkoitus antaa tammikuussa 1996.
18747: Ministeriössä on lisäksi vireillä vesiliikennelainsäädännön uusiminen. Lainsäädän-
18748: nöllä annettaisiin lähinnä huviveneitä koskevia turvallisuussäännöksiä. Merenkulku-
18749: hallitukselle on annettu tehtäväksi selvittää alusten ja veneiden rekisteröintiä
18750: koskevia kysymyksiä.
18751: Matkustajaluetteloita koskevassa asetusluonnoksessa on huomioitu eduskunnan
18752: lausumassa edellytetyt asiat.
18753: 
18754: Yksityistielossien avustaminen
18755: 
18756: HE 1111995 vp
18757: V altiovarainvi:diokunta
18758:       4) Hyväksyessään 21.6.1995 vuoden 1995 lisätalousarvion eduskunta edel-
18759:       lytti luvun 31.25 kohdalla, että yksityistieavustusjärjestelmän kumoamisesta
18760:       huolimatta vuoden 1996 talousarviossa osoitetaan erillinen määräraha, jolla
18761:       yksityistielossien ja vastaavalla tavalla poikkeuksellisten yksityisteiden
18762:       avustaminen edelleen mahdollistettaisiin.
18763: Vuoden 1996 valtion talousarviossa eduskunta myönsi momentille 31.99.50
18764: 4 000 000 markan määrärahan yksityisillä teillä olevien lossien ja talvikaudeksi
18765: purettavien siltojen kunnossapidon avustamiseen. Asia ei anna enää aihetta toimen-
18766: piteisiin.
18767: 
18768: Postitoiminta
18769: 
18770: HE 1111995 vp
18771: V altiovarainvi:diokunta
18772:       5) Hyväksyessään 21.6.1995 vuoden 1995 lisätalousarvion eduskunta edel-
18773:       lytti momentin 31.55.42 kohdalla, että postitoiminnan harjoittamisen toimi-
18774:       luvissa ja niiden ehdoissa otetaan huomioon postin saajien tasavertainen
18775:       asema koko maassa.
18776: Asia otetaan huomioon mahdollisesti myönnettävien toimilupien ehdoissa. Liiken-
18777: neministeriö selvittelee myös mahdollisten lainsäädäntötoimien tarpeellisuutta.
18778:                              1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       273
18779: 
18780:       Rataveikon kunto
18781:       HE 1111995 vp
18782:       V aitiovaroinvaliokunta
18783:              6) Hyväksyessään 21.6.1995 vuoden 1995 lisätalousarvion eduskunta edel-
18784:              lytti momentin 31.58.21 kohdalla, että päärataverkon kehittämisen ohella
18785:              huomiota kiinnitetään erityisesti vientiteollisuuden kannalta keskeisten rata-
18786:              osuuksien saattamiseen sellaiseen kuntoon, että painorajoitukset voidaan
18787:              poistaa.
18788:       Vientiteollisuuden kannalta keskeisten rataosien kunnostustöitä on tehty rahoituksen
18789:       sallimassa laajuudessa, ja liikennettä on hoidettu nopeutta alentamalla. Rataosan
18790:       Karjaa-Hyvinkää akselipainorajoitus on jo poistettu, ja perusparannustyö saadaan
18791:       loppuun kuluvan vuoden aikana. Samoin rataosan Pieksämäki-Varkaus päällysra-
18792:       kenteen vahvistaminen pyritään saamaan valmiiksi tänä vuonna. Rataosan Iisalmi-
18793:       Pyhäsaimi kunnostustyöt on aloitettu, ja työ kestää neljä vuotta. Rataosalla Kouvo-
18794:       la-Kotka on tulossa painorajoituksia, mutta tilanne pyritään hoitamaan lähivuosina.
18795:       Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
18796: 
18797:       Lossiliikenne ja tienpidon jälkirahoitushankkeet
18798:       HE 7211995 vp
18799:       Valtiovarainvaliokunta
18800:              6) Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskunta
18801:              edellytti luvun 31.24 kohdalla liikenneministeriön ja tielaitoksen huolehti-
18802:              van siitä, että lassiliikenne toimii myös yöllä ja että esim. palo-, pelastus- ja
18803:              sairaustapauksissa kuljetuspalvelut turvataan.
18804:              Eduskunta edellytti, ettei vastaavanlaisia muita tienpidon jälkirahoitushank-
18805:              keita aloiteta ennen kuin tästä kokeilusta on saatu riittävän perusteelliset ja
18806:              pitkän aikavälin kokemukset.
18807:       Mietinnössään hallituksen esityksestä vuoden 1996 valtion talousarvioksi eduskun-
18808:       nan valtiovarainvaliokunta luvun 31.24 kohdalla totesi, että aikataulujen laatiminen
18809:       lassiliikennettä varten on sinänsä asianmukaista (VaVM 50/1995 vp). Tielaitoksen
18810:       keskushallinto on tehnyt 15.12.1995 päätöksen yleisillä teillä olevien lossien
18811:       siirtymisestä aikataulun mukaiseen liikenteeseen. Jokaisella lassipaikalla suunnitel-
18812:       ma aikatauluun siirtymisestä tehdään yhteistyössä lautan käyttäjien ja asianomaisen
18813:       kunnan kanssa. Tielaitoksen päätöksen mukaan yöliikenteen osalta periaatteena on,
18814:       että jos kohtuullista kiertotietä ei ole, lossi liikennöi myös öisin. Vähäliikenteisillä
18815:       lossipaikoilla, joissa kiertotie on olemassa, yöliikenne hoidetaan joko harvalla
18816:       aikataululla tai tilauspohjaisella liikenteellä. Hätäliikenne palo-, pelastus- ja
18817:       sairaustapauksissa turvataan päätöksen mukaan kaikissa tapauksissa riippumatta
18818:       ! ossipaikan aikatauluratkaisusta. Asia ei anna enää aihetta enempiin toimenpiteisiin.
18819:       Liikenneministeriö asetti 1.11.1995 työryhmän, jonka tehtävänä on 31.3.1996
18820:       mennessä laatia ehdotus Helsingin ja Lahden välisen valtatien 4 tienpidon rahoitta-
18821:       miseksi yksityisellä rahoituksella jälkirahoitusmenettelyä käyttäen. Mikäli valtioneu-
18822:       vosto tekee asiassa myönteisen päätöksen, tulee tämän jälkirahoitusmenettelyn
18823:       käyttöönotto hallituksen esityksestä eduskunnan päätettäväksi valtion talous- tai
18824:       lisätalousarvion hyväksymisen yhteydessä. V altatien 4 kohdalla on kysymys, niin
18825:       kuin eduskunta on edellyttänyt, pitkäaikaisesta ja perusteellisesta kokeilusta eikä
18826: 35 360228Y
18827: 274                              Liikenneministeriö
18828: 
18829: vastaavanlaista toista jälkirahoitushanketta ole suunnitteilla. Joka tapauksessa
18830: vastaavanlaista muuta jälkirahoitushanketta ei aloiteta eikä voida aloittaa ilman, että
18831: eduskunta sen hyväksyy valtion talousarvion yhteydessä. Asia ei anna enää aihetta
18832: enempiin toimenpiteisiin.
18833: 
18834: Yksityisten teiden avustaminen ja muuttaminen yleiseksi tieksi
18835: HE 7211995 vp
18836: V aitiovaroinvaliokunta
18837:       7) Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskunta
18838:       edellytti luvun 31.25 kohdalla, että hallitus seuraa yksityistiejärjestelmän
18839:       tukimuutoksen vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin lain tarkoit-
18840:       taman rahoituksen turvaamiseksi.
18841:       Eduskunta edellytti, että teiden luokitus tulisi saattaa niiden käyttöä vastaa-
18842:       valle tasolle ja että yksityisten teiden muuttamista yleisiksi teiksi nopeutet-
18843:       taisiin perustelluissa tapauksissa.
18844: Tielaitos ylläpitää yksityistierekisteriä ja seuraa teiden kuntoa määräaikaistarkistuk-
18845: sin. Mikäli yksityisteiden kunto tulee edellyttämään valtion avustusten käyttöönot-
18846: toa, tullaan tarvittava määräraha uuden avustusjärjestelmän mukaisia harkinnanva-
18847: raisia avustuksia varten tällöin esittämään valtion talous- tai lisätalousarvioesitysten
18848: yhteydessä. Asia ei anna enää aihetta enempiin toimenpiteisiin.
18849: Tielaitoksessa tarkistetaan parhaillaan yleisen tieverkon laajuutta ja Iuokitusta
18850: koskevia perusteita ja ohjeita. Samalla selvitetään mahdollisuudet yksinkertaistaa ja
18851: nopeuttaa nykyistä aikaavievää yksityisteiden muuttamista yleisiksi teiksi koskevaa
18852: aloitemenettelyä. Selvitystyön jälkeen tehdään aloitemenettelyn nopeuttamiseksi
18853: mahdollisesti tarvittavat säännösmuutokset yleistielainsäädäntöön. Asta ei anna enää
18854: aihetta toimenpiteisiin.
18855: 
18856: Saimaan jäänmumm avustaminen
18857: Kymijoen ja Mäntyhmjun kanavat
18858: HE 7211995 vp
18859: Valtiovarainvaliokunta
18860:       8) Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskunta
18861:       edellytti luvun 31.32 kohdalla, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin korvauk-
18862:       sen suorittamiseksi varustamolle, joka huolehtii Saimaan vesistön jäänmur-
18863:       rosta kanavan ollessa suljettuna.
18864:       Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää Kymijoen kanavan, Mäntyharjun
18865:       kanavan sekä niiden muodostaman kanavaverkoston kuljetustaloudelliset
18866:       vaikutukset sekä suorittaa Kymijoen kanavan osalta myös rakentamis- ja
18867:       muiden kustannusten tarkennuksen sekä perusteellisen ympäristövaikutusten
18868:       arvioimisen.
18869: Vuosien 1992-1996 talousarviossa on ollut 300 000 markan määräraha Saimaan
18870: jäänmurron avustamiseen. Merenkulkulaitos on tehnyt selvityksen Saimaan jään-
18871: murron tukemisesta, ja liikenneministeriö tulee tekemään selvityksen pohjalta
18872: tarpeelliset esitykset vuoden 1997 talousarvioon.
18873:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       275
18874: 
18875: Kymijoen kanavan selvityksiä on jatkettu. Vuoden 1996 aikana on tarkoituksena
18876: selvittää Kymijoen pohjasedimenttien mahdollisia myrkkypitoisuuksia sekä alusta-
18877: vasti niiden vaatimia toimenpiteitä. Kanavasuunnitelmia on tarkoitus tarkistaa
18878: kanavan talviliikennekelpoisuuden varmistamiseksi. Lisäksi meneillään on Suomen
18879: ja Euroopan välisiä integroituja vesitiekuljetuksia koskeva selvitys. Näiden selvitys-
18880: ten pohjalta on koko kanavan yleissuunnitelma tarkoitus saattaa ajantasalle.
18881: Mäntyharjun kanavan osalta selvityksiä tehdään kaavoituksen yms. tarpeiden
18882: mukaan sekä tarkastellaan kanavalle Mäntyharjun kohdalla esitettyjen uusien
18883: Iinjansten realistisuutta. Kanavan yleissuunnitelman tarkistaminen talviliikenteen
18884: kannalta voi tarvittaessa tulla myös kyseeseen.
18885: 
18886: Ajoneuvokatsastus
18887: HE 5911995 vp
18888: Liikennevaliokunta
18889:       Eduskunta edellytti 29.11.1995, että Autorekisterikeskuksen yhtiöittämisen
18890:       jälkeen varmistetaan riittävä ja liikenneturvallisuuden takaava katsastustoi-
18891:       minnan palvelutaso ja kuljettajantutkintojen järjestämisen valvonta valtakun-
18892:       nan eri osissa.
18893:       Eduskunta edellytti, että katsastuksia suorittavan henkilöstön tarkoituksen-
18894:       mukaiset pätevyysvaatimukset pikaisesti selvitetään ja että lähitulevaisuu-
18895:       dessa asianomaiselta henkilöstöitä vaaditaan ammattitaidon takaava erityi-
18896:       nen katsastustutkinto.
18897:       Eduskunta edellytti, että vuosikatsastuksen jälkitarkastusta ei määrätä suori-
18898:       tettavaksi ennen kuin kaksi kuukautta vuosikatsastuksesta on kulunut.
18899: Tasavallan Presidentti antoi 18.12.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
18900: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
18901: Vuoden 1996 alussa oli 22 yksityistä katsastusasemaa saanut luvan katsastustoimin-
18902: nan käynnistämiseen, ja Autorekisterikeskuksen katsastustoimintaa jatkamaan
18903: perustetulla Suomen Autokatsastus Oy:llä oli vuoden alussa toiminnassa kaikkiaan
18904: 129 katsastustoimipaikkaa. Kun katsastustoimipaikkojen määrä vuoden 1995 aikana
18905: lisääntyi 26, on katsastuspalvelujen saatavuus erinomainen. Liikenneministeriö ja
18906: ajoneuvohallintokeskus seuraavat, heikentääkö katsastuspalvelujen kilpailun
18907: lisääntyminen liikenneturvallisuuden takaavien katsastuspalvelujen alueellista
18908: saatavuutta.
18909: Autorekisterikeskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi ja yhtiön eräistä tehtävistä
18910: annetun lain (1591/95) mukaan Autorekisterikeskuksen katsastustoimintaa jatka-
18911: maan perustettu osakeyhtiö voi hoitaa kuljettajantutkintojen vastaanoton vain
18912: vuoden 1996 lopl?uun asti. Kuljettajantutkintojen järjestämistä ja valvontaa vuoden
18913: 1997 alusta selvitetään liikenneministeriön asettamassa työryhmässä. Ministeriö
18914: asetti 19.5.1995 työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää, millä tavoin kuljettajantut-
18915: kintojen vastaanottamiseen ja kuljettajaopetuksen valvontaan liittyvät asiat on,
18916: ottaen huomioon toiminnoille asetettavat liikenneturvallisuus-, palvelu-, oikeustur-
18917: va- ja muut tavoitteet, Autorekisterikeskuksen yhtiöittämisen jälkeen järjestettävä
18918: ja tehdä siitä johtuvat ehdotukset.
18919: Ajoneuvojen katsastus- ja rekisteröintitehtävien toimiluvista annetun lain (1593/95)
18920: mukaan uusilta katsastuksia suorittavilta henkilöiitä edellytetään vähintään teknilli-
18921: 276                             Liikenneministeriö
18922: 
18923: sen oppilaitoksen autotekniikan opintolinjan tai vastaavan soveltuvan teknikkotason
18924: tutkinnon suorittamista sekä perehtyneisyyttä ajoneuvoja ja niiden katsastuksia
18925: koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Ajoneuvohallinto on jo vuonna 1995
18926: aloittanut toimilupakatsastajien koulutuksen. Liikenneministeriö selvittää yhteistyös-
18927: sä ajoneuvohallintokeskuksen ja opetusviranomaisten kanssa mahdollisuuden
18928: katsastajan ammattitutkinnon luomiseen.
18929: Tasavallan Presidentti antoi joulukuussa 1995 asetuksen (1599/95), jolla muutettiin
18930: ajoneuvojen katsastuksesta annetun asetuksen 43 §:n 1 momenttia siten, että
18931: katsastuksessa hylättyä ajoneuvoa, jota ei ole määrätty ajokieltoon, saa katsastusta
18932: koskevan määräajan umpeutumisesta huolimatta käyttää liikenteessä aikaisemman
18933: yhden kuukauden sijaan kaksi kuukautta katsastuksessa hylkäämisestä. Edellä
18934: esitetyn johdosta vuosikatsastuksen jälkitarkastuksen ajankohtaa koskeva lausuma
18935: ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
18936: 
18937: Suomen ja Venäjän välinen sopimus aluksen takavarikon välttämiseksi
18938: 
18939: HE 15811995 vp
18940: Liikennevaliokunta
18941:       Eduskunta edellytti 10.11.1995, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpitei-
18942:       siin irtisanoakseen Suomen ja Venäjän välisen sopimuksen aluksen takavari-
18943:       kon välttämisestä (SopS 18/89).
18944: Tasavallan Presidentti antoi 24.11.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
18945: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
18946: Ulkoasiainministeriö on ilmoittanut ryhtyneensä tarvittaviin toimenpiteisiin sopi-
18947: muksen irtisanomiseksi.
18948:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       277
18949: 
18950: 
18951: 
18952: 
18953:                     Kauppa- ja teollisuusministeriö
18954: 
18955: Tuoteturvallisuus
18956: HE n:o 4011986 vp.
18957: Talousvaliokunta
18958:       Eduskunta edellytti 14.10.1986 hallituksen selvittävän mahdollisuudet tuote-
18959:       turvallisuuslainsäädännön soveltamiseksi myös Suomesta vietäviin tavaroi-
18960:       hin ottaen huomioon vastaanottavan maan kuluttajansuojalainsäädännön.
18961: Tuoteturvallisuuslain (914/86) laajaa, vuonna 1993 toteutettua uudistusta (539/93)
18962: valmisteltaessa selvitettiin myös mahdollisuudet kieltää terveysvaaran aiheuttavien
18963: kulutustavaroiden maastavienti. Kun valmisteilla olleesta lakiehdotuksesta tiedotet-
18964: tiin etukäteen GATT-sopimuksen mukaisesti, kävi ilmi, että Euroopan yhteisön
18965: komissio suhtautui kielteisesti ehdotetun kaltaiseen vientikieltoon tuoteturvallisuus-
18966: laissa. Kulutustavaroiden maahantuonnin ja maastaviennin sääntelyä katsottiin
18967: tämän vuoksi olevan syytä selvittää vielä erikseen.
18968: Suomen ED-jäsenyyden toteuduttua ei sellaista tavaraa, jonka valmistus tai kaupan-
18969: pito on kielletty Suomessa, saa viedä Suomesta muualle sisämarkkina-alueelle.
18970: Kysymys siitä, miten on meneteltävä sellaisten kolmansista maista tulevien vaaral-
18971: listen tavaroiden osalta, joita ei voida laskea vapaaseen liikkeeseen sisämarkkinoil-
18972: la, on ratkaistava yhteisölainsäädännössä. Suomi pyrkii vaikuttamaan sellaisen
18973: yhteisölainsäädännön aikaansaamiseksi, jonka avulla vaarallisiksi havaittujen
18974: tavaroiden vienti sisämarkkina-alueen ulkopuolelle voitaisiin estää.
18975: Vaarallisten tuotteiden vientiin liittyvät kysymykset ovat myös esillä Maailman
18976: kauppajärjestössä (WTO) käytävässä keskustelussa.
18977: 
18978: Vastaostot
18979: HE n:o 5711991 vp.
18980: Valtiovarainvaliokunta
18981:       4) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoarvion
18982:       vuodelle 1992 eduskunta piti momentin 27.25.16 kohdalla tärkeänä kotimai-
18983:       sen puolustustarviketeollisuuden tuotantoedellytysten ja työllisyyden turvaa-
18984:       mista puolustusmateriaalihankintojen yhteydessä. Eduskunta on korostanut
18985:       pienen ja keskisuuren teollisuuden sekä korkean teknologian ja tutkimuksen
18986:       osuutta torjuntahävittäjien hankinnan edellytykseksi asetetuissa vastaostois-
18987:       sa.
18988: Torjuntahävittäjien hankintaan liittyviä vastakauppoja on vuoden 1995 loppuun
18989: mennessä hyväksytty yhteensä noin 1,55 miljardin US-dollarin arvosta, mikä
18990: tarkoittaa sitä että noin puolet kokonaisvastaostovelvoitteesta on täyttynyt. Tästä
18991: summasta ns. suorien vastakauppojen osuus on 350 miljoonaa dollana. Suorilla
18992: vastakaupoilla tarkoitetaan itse hävittäjiin tehtävää kokoonpano- ja osavalmistustyö-
18993: tä, tähän liittyvää teknologian siirtoa, koulutusta jne. Muiden, ns. epäsuorien
18994: vastakauppojen summa vuoden 1995 lopussa on siten 1,2 miljardia dollaria.
18995: 278                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
18996: 
18997: Vastakauppojen painopistealueina ovat olleet kehittyneiden teollisuuden alojen
18998: viennin edistäminen, teknologian siirto Suomeen sekä pk-sektorin kehitys.
18999: Epäsuorista vastakaupoista 69 %on ollut vientikauppoja, 14 %teknologian siirtoa,
19000: 10 % markkinointiapuaja 7 %muuta. Pk-sektorin osuusepäsuorien vastakauppojen
19001: summasta oli vuoden 1995 lopussa noin 19 %, kun se vuotta aiemmin oli runsaat
19002: 13 %. Pk-yrityksiä varten New York'iin perustettu vienninedistämiskeskus on
19003: jatkanut toimintaansa. Suuri osa viime aikoina käynnistetyistä yksittäisistä pk-
19004: yritysten vastakauppaprojekteista on ollut suunnitelmallisia ja pitkäjänteisiä USA:n
19005: markkinoille pääsyyn tähtääviä projekteja.
19006: 
19007: V aidonapupäätökset
19008: HE n:o 69/1992 vp.
19009: Valtiovarainvaliokunta
19010:       4) Hyväksyessään 18.6.1992 valtion II lisätalousarvion eduskunta lausui:
19011:       Momentti 32.49.47
19012:       Eduskunta edellyttää, että määrärahaa käytettäessä tarkkaan harkitaan ne
19013:       tukea saavat yritykset, joilla katsotaan olevan pysyvät toimintaedellytykset,
19014:       ja eduskunnalle annetaan jälkikäteen selvitys siitä, miten määrärahaa on
19015:       käytetty ja mitä käytännön vaikutuksia sillä on ollut.
19016: Kauppa- ja teollisuusministeriö on myöntäessään tästä määrärahasta valtionapua
19017: Kera Oy:lle käytettäväksi Matkailunkehitys Nordia Oy:n toimintaan edellyttänyt
19018: valtionapupäätösten ehdoissa, että rahoitusta kohdistettaessa on tarkkaan harkittava
19019: onko rahoituksen kohteena riittäväksi katsottavat pysyvät toimintaedellytykset.
19020: Nordia on käyttänyt myönnetystä määrärahasta tähän mennessä 28 milj. mk.
19021: Sijoitus Saariselälle tehtiin vuonna 1993. Vuonna 1994 toteutuivat sijoitukset
19022: Nurmeksen matkailukaupunkiin ja Muoniossa Olostunturi Oy:hyn. Kuusamon
19023: Tropiikki Oy:hyn tehtiin jatkosiJoitus, joka on osa suurempaa rahoituksellista
19024: kokonaisjärjestelyä. Vugden 1995 aikana tehtiin merkittävä yritysjärjestely Ylläksen
19025: alueella yhdistämällä Akäshotelli Oy:n ja Ylläs-Ski Oy:n konkurssipesien sekä
19026: Hotelli Ylläskaltion liiketoiminta uuteen yhtiöön, johon Nordia teki sijoituksen
19027: yhdessä alueen yrittäjän kanssa.
19028: Kaikilla nykyisillä sijoituksilla arvioidaan olevan tulevaisuudessa pysyvät toiminta-
19029: edellytykset. Sijoituskohteille on asetettu liiketaloudelliset tavoitteet, joita mitataan
19030: esim. käyttökatteella. Kohteista Saariselkä ja Kuusamo kuuluvat tällä hetkellä
19031: toimialansa kärkiyrityksiin. Nurmeksen ja Oloksen osalta kehittämistoimet ovat
19032: vielä kesken. Näiden kohteiden uskotaan saavuttavan asetetut tavoitteet viimeistään
19033: vuoden 1996 aikana. Ylläksen sijoitus on vasta käynnistysvaiheessa.
19034: Matkailunkehitys Nordia Oy:n toiminta on valtakunnallistettu vuoden 1996 alusta.
19035: 
19036: Energiapolitiikka
19037: Selonteko n:o 411993 vp.
19038: Talousvaliokunta
19039:       Suomen on energiapolitiikassaan otettava huomioon maamme tekemät kan-
19040:       sainväliset sopimukset, muun muassa ns. Rion sopimus, tulevaisuuden ener-
19041:       gian tarve ja suomalaisen tuotantorakenteen odotettavissa olevat muutokset.
19042:                 1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       279
19043: 
19044: 
19045: Selonteon mukaan hallituksen energiapolitiikan tavoitteet ovat energian
19046: saannin varmuus ja turvallisuus, taloudellisuus, hyväksyttävyys ympäristön
19047: kannalta sekä ener~ia-alan osaamisen, taitotiedon ja tekniikan korkea taso.
19048: Tavoitteet ovat yleisesti hyväksyttäviä.
19049: Selonteossa kerrotaan hallituksen toimenpiteistä energiapolitiikan toteuttami-
19050: seksi sen jälkeen, kun ydinvoimaa ei lähitulevaisuudessa rakenneta lisää.
19051: Toimenpiteiden yhteensovittaminen keskenään sekä Suomen tekemien si-
19052: toumusten, esimerkiksi äskettäin hyväksytyn ns. Rion sopimuksen kanssa
19053: edellyttää voimakkaita ja tehokkaita toimenpiteitä. Lähtöasemamme muihin
19054: Euroopan maihin verrattuna on kuitenkin hyvä Suomen koko maata peittä-
19055: västä metsästä muodostuvan nielun takia. Suomi voi myös parantaa omaa
19056: hiilitasettaan muita paremmin osallistumalla metsänistutuksiin muualla maa-
19057: ilmassa.
19058: Valiokunta pitää kansantalouden kannalta tärkeänä, että energiaa on kullois-
19059: takin kysyntää varten riittävästi ja turvallisesti saatavissa kilpailukykyiseen
19060: hintaan. Tämän rinnalla on pyrittävä sekä suoranaisiin että epäsuoriin, välil-
19061: lisiin säästöihin.
19062: Valiokunta pitää välttämättömänä ja tavoiteltavana lähtökohtana, että energi-
19063: aa säästetään niin paljon kuin se on tekniikka, hyöty ja taloudellinen koko-
19064: naisuus huomioon ottaen mahdollista. Talouden kasvun ei tarvitse merkitä
19065: energian lisäystä, kun tuotannon rakennetta ja tuotevalikoimaa suunnataan
19066: intensiivisen eikä ekstensiivisen kasvun suuntaan.
19067: Energiaverotuksella voidaan ohjailla energian tuotantoa sekä energian kulu-
19068: tusta. Verotukseenkin ohjailukeinona liittyy pulmia, jollei veroasteemme
19069: kokonaisuudessaan turvaa kansainvälistä kilpailukykyämme. Suomen vero-
19070: tuksen kokonaistaso ei voi olennaisesti poiketa kilpailijamaiden verotukses-
19071: ta.
19072: Nykytilanteessa energian lisätarve on tyydytettävä lähinnä bioenergialla,
19073: kivihiilellä ja turpeella. Viimeksi mainittuihin liittyy kuitenkin ympäristöon-
19074: gelmia. Mikäli niihin joudutaan turvautumaan enenevässä määrin, on Suo-
19075: men lievennettävä niistä aiheutuvia ympäristöhaittoja uutta tekniikkaa kehit-
19076: tämällä ja säästötoimia tehostamalla.
19077: Bioenergian tuotantoa tulee tehostaa sitä mukaa kuin tekniikka kehittyy ja
19078: siihen voidaan EU-maiden esimerkkiä seuraten antaa taloudellista julkista
19079: tukea. Tuki tulee suunnata tutkimukseen, tekniikan kehittämiseen sekä ener-
19080: gian käytön tehostamiseen. Erityinen tutkimuspanos tulee suunnata teknises-
19081: ti uudenaikaisten, saasteettomien ja uusiutuvien energiamuotojen kehittämi-
19082: seen.
19083: Yhteispohjoismainen maakaasuverkko valmistunee kaikissa tapauksissa ensi
19084: vuosituhannen alussa. Energiantarve on siihen saakka katettava muilla tek-
19085: niikoilla. Tehtyjen päätösten vuoksi vesivoimaa ei voida olennaisesti lisätä.
19086: Tuuli- ja aurinkoenergian tutkiminen ja kehittäminen on kannatettavaa, mut-
19087: ta niiden tuottama energiamäärä on vielä marginaalista. Poliittisten päätös-
19088: ten kautta tämän alan teollisuudelle voidaan varmistaa markkinat, jolloin
19089: niiden sarjat nousevat, investoinnit lisääntyvät ja hinnat laskevat huomatta-
19090: vasti nykyisistä.
19091: 280                      Kauppa- ja teollisuusministeriö
19092: 
19093:       Energiantuotannon rakenteen muutos tapahtuu hitaasti laitosten pitkän käyt-
19094:       töiän ja suuren investointipanoksen vuoksi. Toisaalta tulossa oleva sähkö-
19095:       lain muutos helpottanee rakennemuutosta, koska kuluttajien valinnanmah-
19096:       dollisuudet lisääntyvät. Hyvinvoinnin turvaamiseksi sekä teollisuuden toi-
19097:       mintaedellytysten ja kilpailukyvyn turvaamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä
19098:       energiapohtiikkaa. Se on kuitenkin sopeutettava luonnontalouden kantoky-
19099:       kyyn ja tulevien sukupolvien oikeutettuihin tarpeisiin.
19100:       Valiokunnan mielestä energian tarve varmuuden ja turvallisuuden takaami-
19101:       seksi tulee tyydyttää ensisijaisesti kotimaisella energiantuotannolla. Sähkön-
19102:       tuontisopimukset ovat määräaikaisia ja niiden uusimiseen liittyy monia epä-
19103:       varmuustekijöitä.
19104:       Valiokunta viittaa vielä siihen, mitä se on lausunut mietinnössään
19105:       n:o 2711992 vp silloisesta energiapoliittisesta selonteosta.
19106: Eduskunnan kumottua syyskuussa 1993 valtioneuvoston periaatepäätöksen vii-
19107: dennen ydinvoiman rakentamisesta se edellytti hallituksen antavan eduskunnalle
19108: energiapoliittisen selonteon. Eduskunta käsitteli myöhemmin syksyllä annetun
19109: selonteon ja kiinnitti sitä koskevassa lausumassaan huomiota erityisesti:
19110: - energiansäästön mahdollisuuksien hyödyntämiseen
19111: - bioenergian ja muun ympäristönmyötäisen energiatekniikan kehittämiseen
19112: - pohjoismaiseen maakaasuverkkoon
19113: - energiaverotukseen ja sen kilpailukykyvaikutuksiin
19114: - kotimaisen sähköntuotannon asemaan
19115: Energiansäästö
19116: Eduskunta asetti lähtökohdaksi, että energiaa säästetään niin paljon kuin se on
19117: teknisesti ja taloudellisesti mahdollista.
19118: Energiansäästöä on edistetty viime vuosina julkisen vallan toimin hallituksen
19119: vuonna 1992 hyväksytyn energiansäästöohjelman pohjalta. Ohjelman pääpaino on
19120: ollut energiankäyttäjien vapaaehtoiseen toimintaan kannustavissa keinoissa. Ohjel-
19121: man tavoitteena oli pienentää eri sektoreiden suoritekohtaisia ominaiskulutuksia 10-
19122: 15 % vuoden 1990 tasosta vuoteen.
19123: Koska energiankäytön tehostuminen on kuitenkin ollut tavoiteitua hitaaml?aa,
19124: valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 1995 uuden energiansäästöohjelman. Stinä
19125: painotetaan aiempaa enemmän normiohjausta. Sen toimeenpano alkaa vuonna 1996.
19126: Bioenergia, ympäristömyönteiset energiatekniikat
19127: Eduskunta katsoi että bioenergian tuotantoa tulee tehostaa ja sen tukeminen
19128: suunnata etenkin tutkimukseen ja tekniikan kehittämiseen. Myös tuuli- ja aurin-
19129: koenergian tutkiminen on kannatettavaa.
19130: Valtioneuvosto hyväksyi huhtikuussa 1994 bioenergian edistämisohjelman, jonka
19131: tavoitteeksi asetettiin bioenergian käytön lisääminen neljänneksellä vuoteen 2005
19132: mennessä. Ohjelman toimeenpano on käynnissä.
19133: Uusien energiatekniikoiden kehittämiseksi KTM käynnisti vuonna 1993 6- vuoti-
19134: sen kansallisten energiatutkimusohjelmien paketin. Tutkimus kohdistuu uudistuviin
19135: energialähteisiin, energian säästöön ja energiankäytön ympäristöhaittojen vähentä-
19136: miseen.
19137:                             1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       281
19138: 
19139:      Tuulivoiman edistämiseksi KTM toteuttaa vuonna 1993 laatimaansa ohjelmaa,
19140:      jonka tavoitteena on 100 MW:n tuotantokapasiteetin aikaansaaminen vuoteen 2005
19141:      mennessä.
19142:      Maakaasu
19143:      Eduskunta lähti lausumassaan siitä, että yhteispohjoismainen kaasuverkko toteutuisi
19144:      joka tapauksessa ensi vuosituhannen alussa ja että siihen saakka energiantarve on
19145:      katettava muilla tekniikoilla.
19146:      Kaasuverkon liiketaloudelliset toteutumisedellytykset eivät ole konkretisoituneet
19147:      odotetulla tavalla eikä tällaisen epävarman vaihtoehdon varaan voida energiapoli-
19148:      tiikkaa perustaa. Yritystasolla on huomio kääntynyt Norjan kaasuputkesta yhä
19149:      enemmän mahdollisuuteen kytkeä Suomen verkko eurooppalaiseen verkkoon
19150:      rakentamalla merkittävä siirtoyhteys Venäjältä Itämeren alueen kautta pohjois-
19151:      Saksaan. Tarkoituksena on saada lähiaikoina tämänsuuntainen hanke sisällytelyksi
19152:      myös EU:n euroopan-laajuisten energiaverkkojen joukkoon ja niille myönnettävän
19153:      selvitysrahoituksen piiriin.
19154:       Energiaverotus
19155:       Eduskuntakatsoi lausumassaan energiaverotuksella voitavan ohjaillaenergiataloutta
19156:       mutta kilpailukykynäkökohdat rajoittavat sen käyttöä.
19157:       Vuonna 1994 muutettiin energian valmisteverotosta aiempaa selvemmin ympäristö-
19158:       perusteiseksi siten, että energialähteiden vero määräytyi hiili- ja energiasisällön
19159:       perusteella eräin poikkeuksin. Veron tasoa nostettiin tuntuvasti vuonna 1995.
19160:       Vastoin aiempia odotuksia vastaavaa kansainvälistä veroa ei ole tulossa ja vain
19161:       muutama EU-maa soveltaa ym.J?.äristöperusteista energiaveroa ja nekin Suomesta
19162:       poikkeavalla tavalla. Vero hetkentääkin avoimessa kilpailutilanteessa olevien
19163:       suomalaisten yritysten kilpailuasemaa vientiteollisuudessa ja sähköntuotannossa.
19164:       Joulukuussa 1995 valtioneuvosto teki energiapoliittisen periaatepäätöksen, jonka
19165:       mukaan mm. sähkön verotuksen painopiste siirretään tuotannosta lopputuotteeseen
19166:       eli sähköön. Tämä harmonisoi verotuksen näiltä osin pohjoismaisen mallin mukai-
19167:       seksi näillä näkymin viimeistään vuoden 1997 alusta. Lisäksi valmistellaan mahdol-
19168:       lista myöhempää tarvetta varten teollisuuden energiaverojen alentamismenettely,
19169:       joka otettaisiin käyttöön jos teollisuuden kilpailukyky niin vaatii.
19170:       Sähköntuotanto
19171:       Eduskunta asetti kotimaisen sähköntuotannon ensisijaiseksi keinoksi tyydY.ttää
19172:       energian tarve ja totesi sähköntuonnin jatkuvuuteen liittyvän epävarmuustekijöitä.
19173:       V aitioneuvosto em. periaateJ?äätöksessään asetti tavoitteekseen turvata kotimaisten
19174:       tuotantovaihtoehtojen kilprulukykyisyys. Edellä todettu sähkön verotuksen muu-
19175:       toshanke on keskeisin osa tätä politiikkaa. Toisaalta hallitus suhtautuu myönteisesti
19176:       pohjoismaisten sähkömarkkinoiden syntymiseen ja edistää sitä. Eduskunnan
19177:       lausuma liittyi ydinvoimaratkaisun jälkitilanteeseen syksyllä 1993. Asia ei aiheuta
19178:       j atkotoimenpitei tä.
19179: 
19180: 
19181: 
19182: 
19183: 36 360228Y
19184: 282                        Kauppa- ja teollisuusministeriö
19185: 
19186: Elinkeinotulon verottaminen
19187: Konserniavustuksen verottaminen
19188: HE n:o 8111994 vp.
19189: Talousvaliokunta
19190:       Eduskunta edellytti 1.11.1994 hallituksen ryhtyvän enemmittä vii vytyksittä
19191:       eduskunnan vastaukseen hallituksen esitykseen laeiksi elinkeinotulon verot-
19192:       tamisesta annetun lain ja konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain
19193:       muuttamisesta (HE 203/1992 vp) sisältyvän ensimmäisen perustelulausuman
19194:       edellyttämiin toimenpiteisiin.
19195: Valtioneuvosto teki 13.12.1995 päätöksen huoltovarmuuden tavoitteista. Tämän
19196: nojalla kauppa- ja teollisuusministeriö asetti 21.12.1995 työryhmän jonka tehtävänä
19197: on 15.3.1996 mennessä laatia esitys huoltovarmuusmaksujärjestelmän kehittämises-
19198: tä ja monipuolistamisesta tavoitepäätöksen edellyttämän n. 300 miljoonan markan
19199: rahoitustason saavuttamiseksi.
19200: Tässä yhteydessä työryhmä tulee käsittelemään talousvaliokunnan lausuman ja
19201: valmistelemaan ehdotuksen asian ratkaisemiseksi.
19202: 
19203: Valtion hankintakeskuksen yhtiöittäminen, henkilöstön asema
19204: HE n:o 20311994 vp.
19205: Talousvaliokunta
19206:       Eduskunta edellytti 21.12.1994, että työntekijöiden asemaa koskevat ratkai-
19207:       sut tehdään ennen Valtion hankintakeskuksen yhtiöittämistä.
19208:       Eduskunta edellytti, että Valtion hankintakeskuksen yhtiöittämisessä nouda-
19209:       tetaan liiketoimintojen luovutustilannetta koskevaa säännöstöä ja että henki-
19210:       löstön eläke-etuudet turvataan organisaatiouudistuksen yhteydessä.
19211: Kauppa- ja teollisuusministeriö on 3.1.1995 päivätyllä kirjeellä saattanut eduskun-
19212: nan lausumat Kauppatalo Hansel Oy:lle tiedoksi.
19213: Kauppatalo Hansel Oy:ssä noudatettavista työehtosopimuksista ja työsuhteen
19214: ehdoista on päästy neuvottelutulokseen 21.12.1994, jonka työntekijät ovat hyväksy-
19215: neet 22.12.1994. Koska toisin ei ole sovittu, työntekijöiden peruseläketurva
19216: Kauppatalo Hansel Oy:n palveluksessa määräytyy työntekijöiden eläkelain (395/61)
19217: tasotsena.
19218: Asia ei aiheuta enää jatkotoimenpiteitä.
19219: 
19220: Junavaunutilaukset
19221: Transtech Oy, työllisyys
19222: HE n:o 22011994 vp.
19223: Valtiovarainvaliokunta
19224:       2) hyväksyessään 9.12.1994 vuoden 1994 III lisätalousarvion eduskunta
19225:       lausui: Momentti 32.50.88
19226:       Hyväksyessään valtion osakkeiden myynnin Rautaruukki Oy:ssä eduskunta
19227:       edellytti, että hallitus osaltaan antaa Transtech Oy:n tehtaiden tulevaisuuden
19228:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                        283
19229: 
19230:      ja työllistämisedellytysten varmistamiseksi tukensa junavaunutilausten saa-
19231:      miseksi kotimaasta ja ulkomailta sekä ryhtyy lisäksi muihin tarvittaviin eri-
19232:      tyistoimiin.
19233: Oy Transtech Ltd teki Valtionrautateiden kanssa 26.6.1995 sopimuksen yhteensä 42
19234: Intercity-matkustaja- ja palveluvaunun toimittamisesta. Tämän seurauksena Rauta-
19235: ruukki Oy on päättänyt jatkaa kiskokalustoliiketoimintaansa ainakin vuoden 1997
19236: loppuun saakka. Rautaruukki on varmentanut kiskokalustoliiketoiminnan rahoituk-
19237: sellista pohjaa fuusioimalla Transtech Oy:n Rautaruukki Oy:öön. Lisäksi poistojen
19238: kohdalla on menetelty siten, että Transtech Oy:n käyttöomaisuudesta on tehty
19239: 200 milj. markan kertapoisto.
19240: 
19241: Tuotekehitys- koulutusavustuksesta on ensimmäinen erä 25 milj. mk sisällytetty
19242: vuoden 1995 talousarvioon siten, että 15 milj. mk on kauppa- ja teollisuusminis-
19243: teriön pääluokassa ja 10 milj. mk työministeriön pääluokassa. Koska avustuksen
19244: myöntämisehdot voidaan katsoa tulleen täytetyksi, on tarkoitus toinen 25 milj. mk:n
19245: avustuserä sisällyttää seuraavaan talousarvioon. Sen osalta menetellään samoin kuin
19246: vuoden 1995 talousarviossa eli sisällytetään 15 milj. mk kauppa- ja teollisuusminis-
19247: teriön pääluokkaan ja 10 milj. mk työministeriön pääluokkaan.
19248: 
19249: Ydinpolttoaineen jälleenkäsittely
19250: Neuvostoliiton ydinvoimatuotuotanto
19251: 
19252: HE n:o 295/1994 vp.
19253: Ympäristövaliokunta
19254:       Eduskunta edellytti 21.12.1994, että hallitus selvittää, onko käytetyn ydin-
19255:       polttoaineen jälleenkäsittely koko ketjun huomioon ottaen ihmisten ja ympä-
19256:       ristön kannalta parempi ydinjätehuoltovaihtoehto kuin käytetyn ydinpolttoai-
19257:       neen suora loppusijoittaminen.
19258: 
19259:       Eduskunta edellytti, että hallitus osallistuu määrätietoisesti kansainväliseen
19260:       yhteistyöhön, jolla pyritään ratkaisemaan entisen Neuvostoliiton alueen soti-
19261:       laallisen ja muun ydinvoimantuotannon aiheuttamia mittavia ongelmia.
19262: 
19263: 1. Käytetyn polttoaineen jälleenkäsittely/suora loppusijoitus
19264: Jälleenkäsittely ja suoraloppusijoitus ovat käytetyn ydinpolttoaineen huoltoratkaisu-
19265: na melko tasavertaisessa asemassa maailmassa. Suoraa loppusijoitusta on kritisoitu
19266: maailman uraanivaroja tuhlaavana menetelmänä. Jälleenkäsittelyn ongelmina on
19267: pidetty kasvavien plutonium-varastojen aiheuttamaa uhkaa sekä menetelmän hintaa.
19268: 
19269: Kauppa- ja teollisuusministeriö on tilannut eduskunnan lausumassa tarkoitetun
19270: turvallisuuspainotteisen vertailuselvityksen Valtion teknilliseltä tutkimuskeskukselta.
19271: Selvitys valmistuu vuoden 1996 alkupuolella. Samasta aiheesta on OECD:n
19272: Ydinenergiajärjestön piirissä suunnitteilla selvitys, joka esitetään kestävän aiheen
19273: laajuuden vuoksi kolme vuotta.
19274: 2.   Entisen   Neuvostoliiton     alueen    ydintuotannon     aiheuttamat    ongelmat
19275: Suomi on osallistunut vuodesta 1992 lähtien voimallisesti entisen Neuvostoliiton
19276: alueen ydinalan heikkouksien parantamiseen. Toiminta on kohdistunut neljään osa-
19277: alaan: ydinreaktoreiden turvallisuus, ydinvoimalaitosten ympäristön säteilymittaus-
19278: ja hälytysjärjestelmät, ydinjätteet ja ydinmateriaalivalvonta (ydinsulku). Näistä
19279: kolmen ensiksi mainitun alan toiminta on keskittynyt Suomen lähialueeseen. Suurin
19280: 284                      Kauppa- ja teollisuusministeriö
19281: 
19282: panos on annettu ydinreaktoreiden turvallisuuden lisäämiseen (Sosnovyj Borin ja
19283: Kuolan ydinvoimalaitokset). Uusin, vuonna 1995 käynnistynyt osallistumisala on
19284: ydinjätehankkeet, joista esimerkkinä Viron Paldiskin tukikohdan koulutusreaktorei-
19285: den jätteiden käsittely ja Sosnovyi Borin voimalaitoksen lähettyvillä toimivan
19286: radioaktiivisia jätteitä käsittelevän Radon-yhtiön toiminnan kehittäminen.
19287: Kahdenkeskisen toiminnan lisäksi Suomi osallistuu aktiivisesti entisen Neuvostolii-
19288: ton alueen ydinalan kansainväliseen kehitystoimintaan Euroopan jälleenrakennus-
19289: ja kehityspankin (EBRD), Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) ja Euroo-
19290: pan Unionin toiminnan kautta. Ydinturvahankkeisiin osallistuvat ulkoasiainministe-
19291: riö, kauppa- ja teollisuusministeriö, ympäristöministeriö ja sisäasiainministeriö.
19292: 
19293: Sähkömarkkinalaki
19294: Sähkövero
19295: HE 13811994 vp
19296: Talousvaliokunta
19297:       Eduskunta edellytti 10.2.1995, että hallitus pyrkii Euroopan yhteisön säänte-
19298:       lyyn, joka turvaa sähkön saannin ja hinnoittelun samanlaisin verotuksellisin
19299:       ja ympäristönsuojelullisin edellytyksin kaikissa yhteisön jäsenvaltioissa.
19300:       Eduskunta edellytti, että sähkömarkkinaviranomainen verkkoyhtiöiden hin-
19301:       noittelun kohtuullisuusvalvonnassa soveltaa laskentaperustetta, jolla käyttö-
19302:       omaisuuden historialliseen hankitahintaan perustuvan kohtuullisen pääoman
19303:       tuoton rinnalla otetaan huomioon verkkojen ylläpito- ja kehittämisvelvoit-
19304:       teesta aiheutuva tulonmuodostumistarve.
19305:       Eduskunta edellytti, että hallitus antaa ensi tilassa esityksen sähkömark-
19306:       kinalain täydentämisestä pakottavilla, kuluttajansuojelun kannalta keskeisillä
19307:       vähimmäissäännöksillä.
19308: 
19309:       Eduskunta edellytti, että hallituksen esityksen liitteenä olevan asetusluon-
19310:       noksen 6 §:n säännöstä tarkistetaan siten, että sillä ei vaikeuteta alan sopi-
19311:       musjärjestelyjä.
19312: Tasavallan Presidentti antoi 17.3.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
19313: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
19314: 
19315: Eduskunta esitti sähkömarkkinalain säätämisen yhteydessä lausumat, jotka koskivat
19316: sähköverojen yhtenäistämistä Euroopan yhteisön alueella, käyttöomaisuuden
19317: arvostusta sähköyrityksen taseessa, kuluttajansuojelua koskevien säädösten täyden-
19318: tämistä sähkömarkkinalaissa ja sähkömarkkina-asetusluonnoksen 6 §:n tarkistamis-
19319: ta.
19320: Sähköverojen yhtenäistäminen Euroopan yhteisön alueella
19321: Valtioneuvosto teki 21.12.1995 periaatepäätöksen, jonka mukaisesti Suomi tukee
19322: aktiivisesti pyrkim>'ksiä harmonoidun, ympäristöperusteisen energiaverotuksen
19323: käyttöönottamiseks1 Euroopassa. Periaatepäätöksen mukaisesti hallitus valmistelee
19324: vuoden 1996 aikana energtaveromallin, jossa Suomi sopeuttaa omaa verojärjestel-
19325: määnsä paremmin yhteensopivaksi muiden Pohjoismaiden kanssa.
19326:                       1996 vp      Hallituksen kertomus 1995                      285
19327: 
19328: Käyttöomaisuuden arvostus sähköyrityksen taseessa
19329: Kauppa- ja teollisuusministeriö päätti sähköliiketoimintojen eriyttämisestä antamas-
19330: saan päätöksessä (885/95), että verkonhaltija saa esittää eriytetyn tilinpäätöksen
19331: rinnakkaisessa tuloslaskelmassa tai eriytetyn tilinpäätöksen lisätietona verkoston
19332: ylläpito- ja kehittämisvelvoitteen edellyttämät jälleenhankintahintoihin perustuvat
19333: tai muun vastaavan arvoperustan mukaiset poistot. Sähkömarkkinakeskus käyttää
19334: laskelmaa hyväksi valvoessaan hinnoittelun kohtuullisuutta.
19335: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
19336: Kuluttajansuojelua koskevien säännösten täydentäminen sähkömarkkinalaissa
19337: Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti 23.5.1995 työryhmän, jonka tehtävänä on
19338: 31.1.1996 mennessä tehdä ehdotus sähkömarkkinalain täydentämisestä eduskunnan
19339: lausuman edellyttämillä pakottavilla, kuluttajasuojelun kannalta keskeisillä vähim-
19340: mäissäännöksillä. Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 1996 aikana.
19341: Sähkömarkkina-asetusluonnoksen 6 §:n tarkistaminen
19342: Lopullisessa asetuksessa voimaantulosäädöksiä muutettiin niin, että sähkömarkkinat
19343: avattiin käytännössä samaan aikaan alan omien sopimusjärjestelyjen kanssa eli
19344: marraskuun alussa 1995.
19345: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
19346: 
19347: Yrityspalvelun Seinäjoen paikallistoimisto
19348: HE 152/1994 vp
19349: Valtiovarainvaliokunta
19350:       22) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
19351:       edellytti luvun 32.02 kohdalla, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimiin KTM
19352:       yrityspalvelun Seinäjoen paikallistoimiston muuttamiseksi piiritoimistoksi
19353: Kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelun Seinäjoen paikallistoimiston
19354: muuttaminen piiritoimistoksi oli mukana vuoden 1996 talousarvion valmistelutyös-
19355: sä. Hallituksen talousarvioesitykseen sitä ei kuitenkaan sisällytetty. Asiaan vaikutti
19356: samaan aikaan käynnistetty ns. aluehallinto 2000 -hanke, jonka tavoitteeksi on
19357: asetettu tehtävien edellyttämän, selväpiirteisen ja alueiden omaleimaisuuden
19358: huomioon ottavan aluehallinnon luominen. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös
19359: KTM yrityspalvelun palveluiden sijoittumista.
19360: Vuonna 1995 on tehty yhden yritystutkijan vakanssin siirto Vaasan piiritoimistosta
19361: Seinäjoen paikallistoimistoon Seinäjoen paikallistoimiston palvelukyvyn tehostami-
19362: seksi.
19363: 
19364: Riskirahoitus, pienten yritysten
19365: HE 15211994 vp
19366: V aitiovaroinvaliokunta
19367:       23) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
19368:       edellytti momentin 32.50.60 kohdalla hallituksen seuraavan Valtiontakuu-
19369: 286                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
19370: 
19371:       keskuksen ja muiden rahoituslaitosten toimintaa pienten yritysten riskirahoi-
19372:       tuksen saatavuuden parantamiseksi.
19373: Valtiontakuukeskus edistää pienten ja keskisuurten yritysten riskirahoituksen
19374: saatavuutta erityisesti valtion riskipääomatakuista annetun lain (594/92) nojalla.
19375: Syksyllä 1994 tehtyjä uudistuksia (mahdollisten sijoittajien määritelmän ulottami-
19376: nen kaikkiin ei-julkisiin sijoittajatahoihin, soveltuvien rahoitusinstrumenttien
19377: laajeneminen, mahdollisuus korvata myös osittainen tappio) päästiin vuonna 1995
19378: hyödyntämään täysipainoisesti. Myönteisiä vaikutuksia kuvaavat hyvin seuraavat
19379: luvut (tilanne 10.1.1996). Riskipääomatakuita on haettu 454 kappaletta, yhteensä
19380: 67,2 miljoonaa markkaa. Kyseisiä takuita on myönnetty 23 kappaletta, yhteensä
19381: 34,1 miljoonaa markkaa, hylätty 3 hakemusta yhteensä 1,6 miljoonaa markkaa.
19382: Rauenneita hakemuksia on 19, yhteensä 24,2 miljoonaa markkaa. Käsittelyssä on
19383: 9 hakemusta, yhteensä 7,3 miljoonaa markkaa.
19384: Valtiontakuukeskus on vuonna 1995 kehittänyt pk-yritysten vakuuson~elmien
19385: helpottamiseksi riskinjakomallin talletuspankkien kanssa. Pk-asiakas vm hakea
19386: omalta rahoittajaltaan luottoa eri tarpeisiinsa yhdellä ja samalla lomakkeella. Näin
19387: valmisteltu rahoitushakemus on myös takuuhakemus. Järjestelmä poistaa rahoittajan
19388: ja takaajan päällekkäistä työtä sekä lyhentää käsittelyaikaa. Riskinjakomalli lisää
19389: markkinaehtoista rahoitusta. Samalla voidaan rajoittaa valtion riskinottoa hallitusti
19390: vaarantamatta hankkeiden rahoitusta.
19391: Toimintaansa aloittavien yritysten rahoituksen helpottamiseksi Valtiontakuukeskus
19392: on vuonna 1995 käynnistänyt liikepankkien ja vakuutusyhtiöiden kanssa starttita-
19393: kausjärjestelmän, jossa aloittavan yrityksen rahoittaja jakaa riskin V altiontakuukes-
19394: kuksen kanssa 50/50 periaatteella. Tämänkin järjestelmän etuna on, että rahoittaja
19395: valmistelee yhdessä asiakkaan kanssa luottopäätöksen niin pitkälle, että V altionta-
19396: kuukeskus voi käyttää tietoja suoraan oman päätöksensä pohjana.
19397: Pk-yritysten riskirahoituksen saatavuutta parantaa myös limiittitakaus, joka myönne-
19398: tään kauppakohtaiseen käyttöpääomarahoitukseen sekä kotimaassa että viennissä.
19399: 
19400: Enso-Gutzeit Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n sulautuminen
19401: HE 1111995 vp
19402: Valtiovarainvaliokunta
19403:       7) Hyväksyessään 21.6.1995 vuoden 1995 lisätalousarvion eduskunta edel-
19404:       lytti momentin 32.50.88 kohdalla hallituksen huolehtivan siitä, että Enso-
19405:       Gutzeit Oy sitoutuu jatkossa omalta osaltaan kehittämään Oulun tehtaan
19406:       lisäksi myös Kemin ja Kemijärven tehtaita. Erityisesti eduskunta edellytti,
19407:       että KTM ja Enso-Gutzeit Oy sitoutuvat Enso-Gutzeit Oy:n ja Veitsiluoto
19408:       Oy:n fuusion ehtona viipymättä laatimaan ja toteuttamaan viime joulukuus-
19409:       sa osakassoJ?imuksessa sovitun Veitsiluoto Oy:n Kemijärven tehtaiden jat-
19410:       kokehitysohJelman.
19411: Enso-Gutzeit Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n hallintoneuvostojen yhteisellä päätöksellä
19412: yhtiöt käynnistivät 11.5.1995 Ouluun sijoitettavan paperikoneinvestoinnin. Raken-
19413: nustyöt aloitettiin vuoden 1995 lopussa ja koneen käyntiinlähtö ajoittuu kesään
19414: 1997. Uuden päällystettyä hienopaperia valmistavan koneen kapasiteetti on 360 000
19415: t/a ja hankkeen kustannusarvio on noin 2,7 mrd markkaa.
19416: Enso-Gutzeit on ilmoittanut kauppa- ja teollisuusministeriölle, että se sitoutuu
19417: omalta osaltaan kehittämään Kemin ja Kemijärven tehtaita liiketaloudellisten
19418:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                     287
19419: 
19420: periaatteiden pohjalta. Kemissä on vastikään käynnistetty 170 milj. markan inves-
19421: toinnit paperikoneen uudistamiseksi. Kemijärven tehtaalla on parhaillaan meneillään
19422: 300 milj. markan investointi- ja kehittämisohjelma, joka käynnistyi välittömästi
19423: valtion ja Enso-Gutzeit Oy:n välillä vuoden 1994 marraskuussa allekirjoitetun
19424: osakassopimuksen jälkeen. Tämän ohjelman ansiosta Kemijärven tehtaan elinikä
19425: jatkuu noin kymmenellä vuodella.
19426: Kemijärvellä tapahtuvan puunjalostuksen jatkokehittämisvaihtoehdot selvitetään
19427: kahden vuoden määräajalla (vuosien 1995-96 aikana). Tehtävää varten on asetettu
19428: yhtiön sisäinen työryhmä. Tämän selvitystyön pohjalta voidaan arvioida, miten
19429: puunjalostuksen kehittämistä on tarkoituksenmukaista Kemijärvellä jatkaa pitkällä
19430: tähtäyksellä.
19431: Edellä todetun perusteella hallitus katsoi, että edellytykset Enso-Gutzeit Oy:n ja
19432: Veitsiluoto Oy:n sulautumisen toteuttamiselle ovat olemassa.
19433: 
19434: TEKES, myöntämisvaltuudet
19435: lnnovaatiojä.Ijestelmä
19436: HE 72/1995 vp
19437: V aitiovaroinvaliokunta
19438:       9) Hyväksyessään 15.12.valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskunta edel-
19439:       lytti luvun 32.44 kohdalla, että tulevissa talousarvioissa TEKESin myöntä-
19440:       misvaltuudet soveltavan tutkimuksen ja tuotekehitystuen rahoitukseen turva-
19441:       taan osana kansallista innovaatiojärjestelmää.
19442: 
19443: T&k-toiminnan tukeminen on eräs kauppa- ja teollisuusministeriön painopistealue.
19444: TEKESin sekä soveltavan tutkimuksen että tuotekehityksen rahoitus on olennainen
19445: osa kansallista innovaatiojärjestelmää ja sen kehittämistä. Ministeriön budjettike-
19446: hyksiä ja niihin sisältyviä elinkeinotukia, ml. TEKESin myöntämisvaltuudet, on
19447: hallitusohjelman mukaisesti leikattu vuoden 1996 talousarviossa. TEKESillä on
19448: kuitenkin edelleen käytettävissä yli 1,1 miljardin markan myöntämisvaltuudet.
19449: Kauppa- ja teollisuusministeriössä on käynnissä laajamittainen elinkeinotukien
19450: uudistamistyö, jonka tavoitteena on yhdistää ja selkeyttää elinkeinotukia ja ohjata
19451: niitä suorien tukien sijasta aineettomien investointien suuntaan. Ministeriössä
19452: pyritään jatkossa pitämään TEKESin myöntämisvaltuudet vähintäin vuoden 1996
19453: tasolla, ja nostamaan niitä, mikäli ministeriön kehykset sen sallivat.
19454: Samanaikaisesti selvitetään myös muita vaihtoehtoisia t&k-toiminnan tukemiseen
19455: kohdistuvia rahoitusmahdollisuuksia, kuten verokannusteiden käyttömahdollisuus
19456: sekä TEKESin mahdollisuudet osallistua aikavien yritysten rahoitukseen pää-
19457: omasijoituksiin verrattavilla järjestelyillä.
19458: 
19459: KERA Oy:n myöntämät ko:tkotukilainat
19460: HE 7211995 vp
19461:  V aitiovaroinvaliokunta
19462:       10) Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskun-
19463:       ta edellytti momentin 32.49.42 kohdalla, että Kera Oy:n johtokunnalle tulee
19464:       sallia poikkeustapauksissa oikeus myöntää korkotukilainoja kehitysalueelle
19465:       ja rakennemuutosalueilla myös muille kuin pk-yrityksille silloin, kun se on
19466: 288                      Kauppa- ja teollisuusministeriö
19467: 
19468:       erityisen perusteltua työllisyyden ja sitä turvaavan yritystoiminnan rakenteen
19469:       monipuolistamisen kannalta.
19470: Valtioneuvosto päättää Kera Oy:lle momentilla 32.49.42 olevan korkotuen tarkem-
19471: mista ehdoista ns. korkotukisitoumuksessa Kera Oy:lle. Valtion vuoden 1996
19472: talousarvioon sisältyvät muutokset otetaan huomioon vuoden 1996 alussa tehtävässä
19473: valtioneuvoston päätöksessä, jolla korkotukisitoumusta tarpeellisilta osiltaan
19474: muutetaan.
19475:                               1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      289
19476: 
19477: 
19478: 
19479: 
19480:                            Sosiaali- ja terveysministeriö
19481:      Työttömyysturvan rahoitus
19482:      HE n:o 11311984 vp.
19483:              Eduskunta hyväksyi 21.12.1984 hallituksen esityksen n:o 113 johdosta lain
19484:              vuodelta 1985 suoritettavasta julkisoikeudellisen työnantajan kansaneläke- ja
19485:              sairausvakuutusmaksusta.
19486:              Eduskunta edellytti samalla hallituksen antavan kevätistuntokauden 1985
19487:              kuluessa eduskunnalle esityksen työttömyysturvan rahoittamisen pysyväksi
19488:              järjestämiseksi. Järjestelmän tulee kohdella kuntia tasapuolisesti ja siten, että
19489:              menettelyyn ei sisälly kunnallisten palvelujen kehittämisen kannalta haital-
19490:              lisia vaikutuksia.
19491:      Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 29.1.1992 toimikunnan selvittämään työttö-
19492:      myysturvajärjestelmän toimivuutta ja kehittämistarpeita mukaan lukien rahoitus.
19493:      Mietintö valmistui 6.4.1993 (KM 1993:16). Mietinnön pohjalta työttömyysturvan
19494:      rahoituksessa on toteutettu muutoksia vuoden 1994 alusta lukien muun muassa
19495:      siten, että rahoituspohjaa on laajennettu ja rahoitusvastuuta on siirretty työnantajilta
19496:      työntekijöille.
19497:       Vuonna 1994 aloitettuja rahoituksen muutoksia on jatkettu vuosille 1995 ja 1996
19498:       yksivuotisilla laeilla.
19499:       Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen ohjelman mukaan työttömyysturvassa to-
19500:       teutetaan vuoden 1997 alusta lukien kokonaisuudistus, joka valmistellaan yhdessä
19501:       työmarkkinajärjestöjen kanssa siten, että eduskunta voi käsitellä lakiesitykset
19502:       kevätistuntokaudella 1996. Kokonaisuudistuksen yhteydessä uudistetaan myös
19503:       työttömyysturvan rahoitus.
19504: 
19505:       Tasa-arvoasiat
19506:       HE n:o 5711985 vp.
19507:       Toinen lakivaliokunta
19508:              Eduskunta hyväksyi 17.6.1986 hallituksen vuoden 1985 valtiopäivillä anta-
19509:              man esityksen n:o 57 johdosta lain naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta,
19510:              lain tasa-arvovaltuutetusta ja tasa-arvolautakunnasta, lain työsopimuslain
19511:              17 §:n muuttamisesta ja lain merimieslain 15 §:n muuttamisesta.
19512:              Eduskunta edellytti, että hallitus antaa eduskunnalle selonteon tasa-arvolain-
19513:              säädännölle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta viimeistään tasa-arvoval-
19514:              tuutetun ensimmäisen virkakauden päättyessä. Selonteossa tulee kiinnittää
19515:              huomiota myös syrjivään mainontaan, kostolta suojaamiseen ja työpaikka-
19516:              ahdisteluun, vaikka näistä asioista ei sisällykään erityisiä säännöksiä lakiin
19517:              naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.
19518:       Valtioneuvosto antoi eduskunnalle vuonna 1992 selonteon tasa-arvolainsäädännön
19519:       toteutumisesta vuosina 1987 - 1992. Selonteossa keskityttiin tasa-arvolaille asetettu-
19520:       jen tavoitteiden toteutumiseen ja kannanotoissa esitettiin lainmuutostarpeita.
19521: 37 360228Y
19522: 290                       Sosiaali- ja terveysministeriö
19523: 
19524: Tasa-arvolain uudistus toteutettiin vuonna 1991 alkaneen valmistelun tuloksena
19525: 17.2.1995 annetulla lailla naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain
19526: muuttamisesta (206/95). Lainmuutos tuli voimaan 1.3.1995.
19527: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
19528: 
19529: Lääkehuollon toteutuminen
19530: HE n:o 8711986 vp.
19531: Talousvaliokunta
19532:       Eduskunta hyväksyessään 14.2.1987 hallituksen esityksen lääkelaiksi edel-
19533:       lytti, ettei lupaa jakaa lääkkeitä myönnetä lääkelain 62 §:n mukaan, jos ap-
19534:       teekkipalvelut tämän takia ovat uhatut.
19535:       Eduskunta edellytti edelleen, että hallitus seuraa lääkehuollon toteutumisen
19536:       tarkoituksenmukaisuutta, apteekkipalvelujen turvaamista, rinnakkaisvalmis-
19537:       teiden mahdollisesti aiheuttamaa rasitusta pienille apteekeille sekä sosiaali-
19538:       huollon ja terveystoimen lääkejakelun taloudellisuutta ja turvallisuutta.
19539: Lääkelain 62 §:ä on muutettu 1.4.1995 lukien siten, että kuntien ja kuntayhtymien
19540: välisiä yhteistyömahdollisuuksia on laajennettu.
19541: Eduskunnan edellytys on kirjattu lääkeasetuksen (693/87) 24 §:ään (426/95), jonka
19542: mukaan lääkelain 62 §:ssä tarkoitettuun hakemukseen on liitettävä selvitys lääkkei-
19543: den toimittamisen toteuttamistavasta ja luvan myöntämisen vaikutuksista alueen
19544: apteekkipalveluihin. Lääkelaitoksen on asetuksen mukaan ennen luvan myöntämistä
19545: kuultava niitä alueen apteekkareita, joiden toimintaan luvan myöntämisellä on
19546: vaikutusta
19547: Sosiaali- ja terveysministeriö on 23.11.1995 antanut lääkkeiden määräämistä
19548: koskevan määräyksen, jonka mukaan lääkäri voi kirjoittaa lääkemääräykseen tietyn
19549: kauppanimen asemesta lääkkeen vaikuttavan aineen, jolloin apteekkari toimittaa
19550: potilaalle halvimman tai hinnaltaan siitä vähäisesti poikkeavan rinnakkaisvalmis-
19551: teen.
19552: Lääkelain 62 §:n osalta eduskunta on hyväksynyt uuden lausuman ja asiaa seloste-
19553: taan seuraavissa kertomuksissa tuossa yhteydessä. Koska asia muilta osin liittyy
19554: valmisteltavana olevaan lääkelain ja apteekkimaksulain uudistamiseen, asiaa
19555: selostetaan myöhemmissä kertomuksissa tuossa yhteydessä.
19556: 
19557: Alkoholin kulutus
19558: HE n:o 104/1986 vp.
19559: Talousvaliokunta
19560:       Eduskunta hyväksyi 29.1.1987 hallituksen esityksen n:o 104 johdosta lain
19561:       alkoholilain muuttamisesta, lain keskioluesta annetun lain muuttamisesta ja
19562:       lain päihdeolojen kehitystä koskevan kertomuksen antamisesta eduskunnal-
19563:       le.
19564:       Hyväksyessään lakiehdotukset eduskunta totesi, että alkoholin kulutus on
19565:       jatkuvasti noussut ja vuonna 1986 saavutettiin todennäköisesti uusi ennätys.
19566:       Tämän perusteella ja kun alkoholin myyntiä ja anniskelua nyt hyväksytyllä
19567:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        291
19568: 
19569:       lainsäädännöllä väljennetään, sekä ottaen huomioon tieliikenteessä tapahtu-
19570:       neet rattijuopumuksesta aiheutuneet kuolemankolarit eduskunta katsoi, että
19571:       hallituksen tulisi entisestään tehostaa valistustoimintaa ja korostaa täysrait-
19572:       tiuden merkitystä erityisesti liikenteessä.
19573: Sosiaali- ja terveysministeriön, liikenneministeriön, sisäasiainministeriön, Liiken-
19574: neturvanJa Oy Alko Ab:n yhteistyönä on toteutettu liikenneturvallisuuskampanjoita
19575: vuodesta 1989 lähtien ja kampanjointia on tarkoitus jatkaa myös tulevina vuosina.
19576: Kampanjoinoin tarkoituksena on ollut ylläpitää rattijuoppouden vastaista asennetta
19577: ja aktivoida kansalaisia rattijuoppouden ehkäisyyn. Kampanjoinoilla on tuotu esiin
19578: rattijuoppouden taloudellisia, terveydellisiä, sosiaalisia ja oikeudellisia seurauksia
19579: sekä korostettu täyden raittiuden periaatetta liikenteessä. Kampanjoinoissa on
19580: käytetty hyvin laajasti eri viestimiä ja niissä toteutetun valistuksen tueksi on useina
19581: vuosina järjestetty paikallistasolla tilaisuuksia ja tapahtumia. Liikenneraittiuskam-
19582: panjointi on saavuttanut vakiintuneet muodot ja tältä pohjalta voidaan katsoa, että
19583: liikenneraittiuteen liittyvä valistustoiminta on tehostunut eduskunnan lausumassa
19584: edellytetyllä tavalla. Tätä toimintaa on jatkettu vuonna 1994 näiden suuntaviivojen
19585: mukaisesti. Vuonna 1994 kaikille 18 vuotta täyttäneille lähetettiin Puhallus-lehti ja
19586: järjestettiin valtakunnallinen näytelmäkiertue 22 paikkakunnalle 40 esitystä. Lisäksi
19587: järjestettiin valtakunnan kaikissa terveyskeskuksissa ja työterveydenhuollon
19588: toimipisteissä juopumusta koskeva niin sanottu mini-interventio.
19589: Eduskunnan lausuma perustuu 29.1.1987 tehtyihin muutosesityksiin vuonna 1968
19590: annettuihin alkoholilakiin ja keskiolutlakiin sekä vuonna 1987 annettuun lakiin
19591: päihdeolojen kehitystä koskevasta kertomuksesta. 1.1.1995 tuli voimaan vanhan
19592: alkoholilain korvaava uusi alkoholilaki (1143/94) ja laki keskioluesta annetun lain
19593: kumoamisesta (1145/94). Vuoden 1995 aikana tuli voimaan laki kansanterveysker-
19594: tomuksen antamisesta eduskunnalle (1138/95), jolla kumotaan laki päihdeolojen
19595: kehitystä koskevasta kertomuksesta. Lausuma liittyy pääosin vuoden 1994lainuu-
19596: distuksella kumottuihin lakeihin, joten asiaa selostetaan uusien lakien käsittelyssä
19597: annettujen eduskunnan hyväksymien lausumien yhteydessä.
19598: 
19599: Sosiaalivakuutuksen, työttömyysturvan ja opintotuen kehittäminen
19600: HE n:o 11011986 vp.
19601: V aitiovaroinvaliokunta
19602:       50) Eduskunta on luvun 33.27 kohdalla edellyttänyt, että hallitus kiireelli-
19603:       sesti valmistelee ja antaa tarpeelliset lakiesitykset sosiaali vakuutuksen, työt-
19604:       tömyysturvan ja opintotuen kehittämisestä siten, että ne antavat riittävän
19605:       perustoimeentuloturvan erilaisissa perhetilanteissa aiheuttamatta sosiaali-
19606:       huoltolain mukaisen toimeentuloturvan tarvetta.
19607: Sosiaalietuuksien takaaman vähimmäistoimeentulon riittävyyttä ja parantamista on
19608: selvitetty perustoimeentulotyöryhmän muistiossa (sosiaali- ja terveysministeriö,
19609: työryhmämuistio 1986:2). Lisäksi toimeentulotukityöryhmän tehtävänä oli selvittää
19610: toimeentulotuen kehittämistarvetta osana perustoimeentuloturvajärjestelmää sekä
19611: toimeentulotuen myöntämis- ja maksamismenettelyn kehittämistä (sosiaali- ja
19612: terveysministeriö, työryhmämuistio 1988:32).
19613: Sosiaali- ja terveysministeriö on 15.1.1992 asettanut toimikunnan, jonka tehtävänä
19614: on valmistella lasten kotihoidon tuen ja lapsilisän, sotilasavustuksen, elatustuen,
19615: äitiysavustuksen, asumistuen ja opintotuen siirtämistä kansaneläkelaitokselle. Lasten
19616: kotihoidon tuen ja lapsilisän maksatus siirrettiin vuoden 1993 alusta lukien Kan-
19617: saneläkelaitokselle. Toimikunnan toimeksiannon mukaan sotilasavustus, elatustuki,
19618: 292                        Sosiaali- ja terveysministeriö
19619: 
19620: äitiysavustus, asumistuki ja opintotuki siirrettiin vuoden 1994 alusta lukien. Sosiaa-
19621: lihuoltolakia muutettiin 1.1.1993 alkaen väliaikaisesti siten, että mahdollistetaan
19622: toimeentulon myöntämistä ja takaisinperintää koskevien tehtävien siirtäminen
19623: määräajaksi Kansaneläkelaitokselle. Saatujen kokemusten perusteella päätetään
19624: jatkototmista toimeentulotuen osalta.
19625: Opetusministeriön 21.9.1992 asettamassa työryhmässä on selvitetty opintotuen ja
19626: työttömyysturvan yhteensovittamista. Vuoden 1994 alusta lukien voimaan tulleet
19627: työttömyysturva-ja opintotukilainsäädännön muutokset merkitsevät eräiltä osiltaan
19628: vähimmäisturvan paranemista ja yhtenäisempää määrittelyä.
19629: Opetusministeriö asetti 16.12.1994 toimikunnan, jonka tehtävänä on kartoittaa
19630: mahdollisuudet aikuisopiskelij oiden opintotuen ja työttömyysturvan tason saattami-
19631: seksi nykyistä lähemmäksi toisiaan ja tehdä ehdotus aikuiskoulutuksen opintojen
19632: tukijärjestelmien kehittämiseksi ja selkeyttämiseksi.
19633: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 16.11.1995 työryhmän, jonka tehtävänä oli
19634: tehdä ehdotus työmarkkinatuen, toimeentulotuen ja opintuen yhteensovittamiseksi
19635: siten, että niistä muodostuu nykyistä johdonmukaisempi vähimmäisturva. Työryh-
19636: mä, jonka työ valmistui 15.12.1995, teki ehdotuksia erityisesti alle 20-vuotiaita
19637: koskevien etuusjärjestelmien yksinkertaistamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi.
19638: Lisäksi työryhmän ehdotukset koskivat toimeentulotuen, työttömyysturvan ja
19639: asumistuen nykyistä parempaa yhteensovittamista, opintotukijärjestelmän kehittä-
19640: mistä lähinnä eräiden erityiskysymysten osalta sekä vähimmäisturvan verottamista.
19641: 
19642: Sairaanhoitotoimen harjoittajien nimikkeistö ja tehtävät
19643: HE n:o 21411986 vp.
19644: Tolausvaliokunta
19645:       Eduskunta hyväksyessään 20.12.1986 hallituksen esityksen laiksi sairaanhoi-
19646:       totoimen harjoittamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta edellytti halli-
19647:       tuksen huolehtivan kiireellisesti selvityksen tekemisestä koko sairaanhoito-
19648:       toimen nimikkeistöstä, jotta keskiasteen koulutuksen uudistamisen yhteydes-
19649:       sä saadaan selkeä käsitys siitä, millaisilla opinnäytteillä eri sairaanhoitotoi-
19650:       men tehtävissä työskennellään. Samoin tulee selvittää myös muun kuin kes-
19651:       kiasteen koulutuksen saaneitten asema sairaanhoitotoimen harjoittajina.
19652: Eduskunnan edellä esittämän lausuman perusteella sosiaali- ja terveysministeriö
19653: asetti 1.4.1987 toimikunnan selvittämään asiaa. Toimikunta otti nimekseen sairaan-
19654: hoitotoimen rekisteröintitoimikunta ja se jätti mietintönsä (komiteanmietintö
19655: 1988:24) 31.3.1988.
19656: Hallituksen esitys laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettiin eduskunnalle
19657: vuoden 1994 keväällä.
19658: Laki (559/94) ja asetus (564/94) tulivat voimaan 1.7.1994. Lain ja asetuksen
19659: valmistelun eräs lähtökohta on ollut ammatinharjoittamistoimikunnan mietintö.
19660: Lain tarkoituksena on edistää potilasturvallisuutta ja terveydenhuollon palvelujen
19661: laatua:
19662: 1) varmistamalla, että laissa tarkoitetulla terveydenhuollon ammattihenkilöllä on
19663: ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, muu riittävä ammatillinen pätevyys ja
19664: ammattitoiminnan edellyttämät muut valmiudet;
19665:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        293
19666: 
19667: 2) järjestämällä terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonta terveyden- ja
19668: sairaanhoidossa; sekä
19669: 3) helpottamalla ammatillisesti perusteltua terveydenhuollon ammattihenkilöiden
19670: yhteistyötä ja tarkoituksenmukaista käyttöä.
19671: Laissa on otettu huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen edellyttämät
19672: vapaata liikkuvuutta koskevat vaatimukset sekä alan yhteispohjoismainen sopimus.
19673: Laissa tarkoitetaan terveydenhuollon ammattihenkilöllä:
19674: 1) henkilöä, joka on lain nojalla saanut ammatinharjoittamisoikeuden (laillistettu
19675: ammattihenkilö) tai ammatinharjoittamisluvan (luvan saanut ammattihenkilö); sekä
19676: 2) henkilöä, jolla lain nojalla on oikeus käyttää asetuksella säädettyä terveyden-
19677: huollon ammattihenkilön ammattinimikettä (nimikesuojattu ammattihenkilö).
19678: Laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä ovat lääkäri, hammaslääkäri,
19679: proviisori, psykologi, puheterapeutti, ravitsemusterapeutti, farmaseutti, sairaanhoita-
19680: ja, kätilö, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, laboratoriohoitaja, röntgenhoitaja,
19681: hammashuoltaja, toimintaterapeutti, optikko ja hammasteknikko.
19682: Asetuksen mukaisia nimikesuojattuja terveydenhuollon ammattinimikkeitä ovat
19683: apuhoitaja, apuneuvoteknikko, hammashoitaJa, jalkojen hoitaja, koulutettu hieroja,
19684: koulutettu kiropraktikko, koulutettu naprapaatti, koulutettu osteopaatti, kuntohoitaja,
19685: lastenhoitaja,lähihoitaja,lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja,mielenterveyshoita-
19686: ja, mielisairaanhoitaja, perushoitaja, psykoterapeutti, sairaalafyysikko, sairaala-
19687: geneetikko, sairaalakemisti, sairaalamikrobiologi ja sairaalasolubiologi.
19688: Uusia lainsäädännön ja samalla ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisen
19689: (laillistuksen) piirissä olevia ammattiryhmiä ovat psykologi, puheterapeutti ja
19690: ravitsemusterapeutti sekä hammashuoltaja. Uusia asetuksen mukaisen nimi-
19691: kesuojauksen piiriin tulleita ammatteja ovat koulutettu kiropraktikko, koulutettu
19692: naprapaatti, koulutettu osteopaatti, psykoterapeutti, sairaalafyysikko, sairaalagenee-
19693: tikko, sairaalakemisti, sairaalamikrobiologi ja sairaalasolubiologi.
19694: Lain 2 §:n 2 momentin mukaan laillistettu, luvan saanut ja nimikesuojattu ammat-
19695: tihenkilö on oikeutettu toimimaan asianomaisessa ammatissa ja käyttämään
19696: asianomaista ammattinimikettä. Sen sijaan nimikesuojattujen ammattihenkilöiden
19697: ammatissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on riittävä koulutus, kokemus ja
19698: ammattitaito. Tämä ei kuitenkaan estä, jollei laissa tai lain nojalla annetussa
19699: asetuksessa toisin säädetä, laillistettuja, luvan saaneita tai nimikesuojattuja ammat-
19700: tihenkilöitä koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti toimimasta
19701: toistensa tehtävissä silloin, kun se on perusteltua työjärjestelyjen ja terveyspalvelu-
19702: jen tuottamisen kannalta.
19703: Lain 3 §:n mukaan terveydenhuollon oikeusturvakeskus merkitsee terveydenhuollon
19704: ammattihenkilöt terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin siten kuin
19705: siitä terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetussa laissa (1074/92) ja
19706: asetuksessa (1121/92) säädetään.
19707: Valtioneuvosto on asettanut 20.10.1994 terveydenhuollon ammattihenkilöitä
19708: koskevan lain 41 §:njaasetuksen 18 §:n tarkoittaman neuvottelukunnan 31.10.1997
19709: päättyväksi kolmivuotiskaudeksi. Neuvottelukunnan tehtävänä on antaa lausuntoja
19710: ja tehdä aloitteita terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksesta, ammattitoi-
19711: minnasta ja viranomaisten yhteistyöstä.
19712: 294                        Sosiaali- ja terveysministeriö
19713: 
19714: Asetuksen 18 §:n mukaisesti neuvottelukunta on asettanut kolme jaosta: lääkäri- ja
19715: hammaslääkärijaos, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulututkintojen
19716: jaos sekä korkeakoulututkintojen jaos, joiden tehtävänä on avustaa neuvottelukuntaa
19717: jaoksen toimialaan kuuluvissa asioissa mm. ammatinharjoittamisoikeuksien ja
19718: -valmiuksien osalta.
19719: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
19720: 
19721: Kuntarahoitus sairausvakuutuksen hammashuollossa sekä sairausvakuutuksen
19722: taksat
19723: HE n:o 12911987 vp.
19724: Sosiaalivaliokunta
19725:       Eduskunta hyväksyi 2.12.1987 hallituksen esityksen n:o 129 johdosta lain
19726:       sairausvakuutuslain muuttamisesta, lain kansanterveyslain 14 §:n muuttami-
19727:       sesta, lain kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain 3 §:n muuttami-
19728:       sesta ja lain lasten kotihoidon tuesta annetun lain 6 ja 7 §:n muuttamisesta.
19729:       Eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimiin sairausvakuutuksen
19730:       korvauksen perustana olevien taksojen korottamiseksi vastaamaan palvelu-
19731:       jen käytöstä aiheutuneita todellisia kustannuksia.
19732:       Hyväksyessään hallituksen esityksen eduskunta edellytti, että hallitus seuraa
19733:       hyväksyttyjen lakien täytäntöönpanoa ja ryhtyy tarvittaessa muutostoimen-
19734:       piteisiin, mikäli ilmenee, että nyt omaksuttava uusi rahoitusjärjestely kun-
19735:       tien ja kuntainliittojen osallistumisesta sairausvakuutuskorvausten maksami-
19736:       seen osoittautuu monimutkaiseksi ja vaikeuttaa järjestelmällisen ham-
19737:       mashuollon tarkoituksenmukaista toteuttamista.
19738: Vuoden 1992 alusta lukien tuli voimaan laki sairausvakuutuslain muuttamisesta
19739: (1714/91). Lain mukaan terveyskeskusta ylläpitävät kunnat ja kuntainliitot eivät ole
19740: enää velvolliset korvaamaan sairausvakuutusrahastoon kustannuksia, jotka syntyvät
19741: järjestelmällisen hammashuollon korvauksista.
19742: Sosiaali- ja terveysministeriön 12.2.1992 asettama toimikunta, jonka tehtävänä oli
19743: selvittää, miten terveydenhuoltopalveluksien kustannuksia korvaava sairausvakuu-
19744: tusjärjestelmä ja julkisen sektorin tuottamat tai ostamat palvelut kytketään toisiinsa
19745: siten, että niistä yhdessä muodostuu toimiva ja taloudellinen palvelujärjestelmä, on
19746: jättänyt mietintönsä sosiaali- ja terveysministeriölle 30.6.1993. Osana toimikunnan
19747: ehdotuksia sosiaali- ja terveysministeriö on 14.9.1994 antanut 1.5.1995 voimaan
19748: tulleet päätökset lääkärinpalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon korvaamista
19749: koskevan taksan perusteista ja 1.1.1995 voimaan tulleet päätöksen hammashoidon
19750: korvaamista koskevan taksan perusteista (826-828/94). Päätökset mahdollistivat
19751: taksojen rakenteen yksinkertaistamisen voimassa olevan sairausvakuutuslain ja
19752: -asetuksen puitteissa sekä taksojen uudistamisen korvausten saajien kannalta
19753: selkeämmiksi, korvausten yhdenmukaistamisen sekä korvauskäsittelyn toimivuuden
19754: parantamisen.
19755: Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii sairausvakuutusjärjestelmää kokonaisuutena
19756: sekälääkekorvaus-ja työterveyshuollon korvausjärjestelmää kehittämällä suuntaa-
19757: maan käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa sairausvakuutuksen korvaukset
19758: siten, että ne kohdistuvat oikein. Tähän liittyen sosiaali- ja terveysministeriö
19759: käynnistää lääkkeiden korvausjärjestelmään liittyvien lääkkeiden hintakysymysten
19760: selvitystyön, asettaa työryhmän tekemään ehdotuksen aikuisväestön hammashuollon
19761:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       295
19762: 
19763: järjestämisestä, sitä koskevasta korvaus- ja maksujärjestelmästä sekä uudistuksen
19764: toteuttamisaikataulusta ja selvittää valtionosuusjärjestelmän muutoksesta aiheutuvat
19765: heijastusvaikutukset lakisääteisiin toimeentuloetuuksiin.
19766: 
19767: Pakolaiskysymykset
19768: Kertomus n:o 8/1987 vp.
19769: Ulkoasiainvaliokunta
19770:       Eduskunta hyväksyi 3.6.1988 ulkoasiainvaliokunnan mietinnön. Ulkoasiain-
19771:       valiokunta lausui mietinnössään mm.:
19772:       4) Ulkoasiainvaliokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen pakolaishal-
19773:       linto on ollut aivan viime vuosiin asti sangen vakiintumattomalla P.Ohjalla.
19774:       Tämä johtuu osaksi siitä, että vasta vuonna 1985 Suomi julkisti kiintiöjär-
19775:       jestelmän. Ensimmäinen pysyvä pakolaiskeskus valmistui Malmilie seuraa-
19776:       vana vuonna. Sitä oli edeltänyt Vantaan Kulomäessä sijainnut keskus ja
19777:       myöhemmin Espoon Kirkkojärvellä toiminut erillisorganisaatio. Kun pako-
19778:       laiskiintiöt alkoivat vakiintua ja kasvaakin, koko pakolaishallinto oli järjes-
19779:       tettävä uudelleen. Tällä hallinnonalalla useat viranomaiset ovat tekemisissä
19780:       keskenään ja niillä on erilaisia kantoja pakolaiskysymyksistä.
19781:       Sosiaali- ja terveysministeriö on saanut työvoimaministeriöitä pakolaishal-
19782:       linnon käytännön tehtävät. Ministeriössä toimii pakolaisasiain neuvottelu-
19783:       kunta, jossa on myös työvoima- ja opetusministeriön sekä eri järjestöjen
19784:       edustajat. Neuvottelukunta sai viime vuonna tehtäväksi suunnitella koko
19785:       pakolaishallinnon uudelle pohjalle. Käytäntö tulee lähestymään pohjois-
19786:       maista mallia siinä, että pakolaisia ei sijoiteta yhteen pakolaiskeskukseen
19787:       pääkaupunkiseudulla tai jollakin muulla tarkkaan valitulla alueella, vaan he
19788:       asettuisivat ympäri Suomea riittävän kokoisina ryhminä. Kuntasijoituksen
19789:       yhteydessä Suomen Punainen Risti vastaanottaa pakolaiset sosiaalihallituk-
19790:       sen kanssa tekemänsä sopimuksen puitteissa ja järjestää heille 2-4 viikkoa
19791:       kestävän vastaanottovaiheen. Tämän jälkeen pakolaiset sijoittuvat tulevaan
19792:       kuntaansa suoraan sinne varattuihin asuntoihin. Selvitettävänä on kustannus-
19793:       ten jako valtion ja kuntien välillä ensimmäisten sijoittamisvuosien aikana.
19794:       Ulkoasiainvaliokunta on hallituksen kehitysyhteistyökertomuksesta vuodelta
19795:       1986 antamassaan mietinnössä n:o 711988 vp. kiinnittänyt huomiota siihen,
19796:       että Suomen järjestöille annettavan pakolaisavun määrä on vain 7 prosenttia
19797:       pohjoismaiden pakolaisavun kokonaismäärästä, ja katsonut, että tukea
19798:       UNHCR:lle ja UNRWA:lle tulee huomattavasti lisätä. Suomeen sijoitettavi-
19799:       en pakolaisten osalta valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yleensäkin
19800:       ulkomaalaisen väestön osuus maassamme on tällä hetkellä erittäin vähäinen.
19801:       Lisäksi taloudellinen tilanteemme ja kansalaisten asenteetkin sallisivat huo-
19802:       mattavasti nykyistä suuremmat kiintiöt. Myöskään pakolaisten työnsaanti ei
19803:       ole tuottanut vaikeuksia. Näillä perusteilla ulkoasiainvaliokunta katsoo, että
19804:       pakolaiskiintiötä tulee edelleen suurentaa. Valiokunta pitää oikeaan osunee-
19805:       na sitä, että pakolaiset sijoitetaan ympäri Suomea. Sijoittamisessa kuntiin on
19806:       kuitenkin otettava sopeutumista ajatellen huomioon ryhmän koko. Pakolai-
19807:       sella tulee olla omaa kulttuuriaan edustavia ja omaa kieltään puhuvia ystä-
19808:       viä ympärillään. Valiokunta toivoo myös, että kunnille maksettavista kor-
19809:       vauksista päästään sellaiseen ratkaisuun, että kunnat tietävät etukäteen saa-
19810:       mansa korvauksen määrän.
19811: 296                        Sosiaali- ja terveysministeriö
19812: 
19813:       Kuntiin sijoitettavien kiintiöpakolaisten osalta ryhmäkoko asettaa tiettyjä
19814:       rajoituksia sille, mistä maista pakolaisia voidaan ottaa. Samaan suuntaan
19815:       vaikuttanevat myös eräät muut pakolaishallinnosta johtuvat tekijät. Omaeh-
19816:       toisten pakolaisten osalta valiokunta katsoo, että kansainvälisiä :pakolaisso-
19817:       pimuksta ei tulisi Suomessakaan tulkita muodollisesti niiden vähtmmäisvel-
19818:       voitusten mukaisesti, vaan voitaisiin tulkinnassa joustaa humanitaarisesti ja
19819:       pakolaisen todellisen tilanteen huomioon ottaen.
19820: Sisäasiainministeriö asetti vuonna 1995 asian oltua hallituksen iltakoulun käsitte-
19821: lyssä maahanmuutto- ja pakolaisJ?oliittisen toimikunnan, jonka toimeksiantona on
19822: laatia hallitukselle ulkomaalais- Ja pakolaispoliittinen ohjelma. Toimikunta tulee
19823: myös arvioimaan viranomaisten nykyistä toimivaltajakoa maahanmuutto- ja
19824: pakolaiskysymyksissä.
19825: Suomeen otettujen kiintiöpakolaisten määrä nousi vuonna 1995, jolloin eduskunta
19826: hyväksyi 500 pakolaiskiintiön lisäksi 500 lisäkiintiön 500 pakolaisen vastaanotta-
19827: misekst entisen Jugoslavian alueelta. Vuoden 1996 talousarviossa on varauduttu
19828: 1 000 uuden kiintiöpakolaisen ja 500 perheen yhdistämisohjelman puitteissa tulevan
19829: omaisen vastaanottoon.
19830: Asia ei näin ollen anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
19831: 
19832: Perustoimeentuloturva
19833: Kertomus n:o 811987 vp.
19834: Sosiaalivaliokunta
19835:       20) V aliakunta kiinnittää huomiota siihen, että lasten vaikutus tuen tasoon
19836:       on eri toimeentulojärjestelmissä varsin erilainen. Lasten aiheuttamia kuluja
19837:       ja niiden korvaamtsta sosiaaliturvan eri järjestelmissä onkin selvitettävä se-
19838:       kä pyrittävä riittävään ja perustettuun tasoon ja yhtenäisyyteen.
19839:       Valiokunnan saamien selvitysten mukaan perheen koon ohella asumisen
19840:       kustannukset ovat merkittävä eroja luova tekijä elinkustannuksissa ja toi-
19841:       meentuloturvan tarpeessa. Tästä syystä on selvitettävä asumistukijärjestel-
19842:       män tarkoituksenmukaisuus mukaan lukien eläkkeensaajien asumistukilain-
19843:       säädäntö. Myös opiskelijoiden asumislisän kehittämisen tarpeet on selvitet-
19844:       tävä samassa yhteydessä.
19845:       Eduskunta on vuoden 1987 tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä edel-
19846:       lyttänyt, että "hallitus kiireellisesti valmistelee ja antaa tarpeelliset lakiesi-
19847:       tykset sosiaalivakuutuksen, työttömyysturvan ja opintotuen kehittämisestä
19848:       siten, että ne antavat riittävän perustoimeentuloturvan erilaisissa perhetilan-
19849:       teissa aiheuttamatta sosiaalihuoltolain toimeentuloturvan tarvetta".
19850: Perhekustannusten nykyistä tasausjärjestelmää ja sen pidemmän aikavälin kehittä-
19851: mistarvetta on selvitetty perhepoliittisen työryhmän muistiossa (sosiaali- ja terveys-
19852: ministeriö, työryhmämuistio 1987:43). Perhekustannusten tasausta on kehitetty
19853: perhepoliittisen työryhmän ehdottamalla tavalla kehittämällä ensisijaisesti kaikkiin
19854: lapsiperheisiin kohdistuvaa tasausta.
19855: Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1990 asettama perheturvan rakennetyöryhmä
19856: jätti mietintönsä keväällä 1991. Työryhmä kartoitti perhepoliittisten tulonsiirtojen
19857: kohdentumista lapsiperheille ja teki esityksiä perhepoliittisen tukijärjestelmän
19858: yksinkertaistamisekst. Työryhmä ehdotti muun muassa luovuttavaksi perhepoliitti-
19859:                             1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       297
19860: 
19861:      sista verovähennyksistä ja niihin sisältyneen tuen maksamista perheille lapsilisän
19862:      muodossa. Hallituksen periaatepäätöksessä 14.10.1992 todetaan, että perhepoliittista
19863:      tukea muutetaan vuodesta 1994 lukien siten, että lapsilisä säilytetään nykyisen
19864:      suuruisena ja verovapaana tulona ja perhepoliittisista vähennyksistä sekä sosiaa-
19865:      lietuoksien lapsikorotuksista muodostetaan erityislapsilisä, joka on veronalaista
19866:      tuloa.
19867:      Toimikunnan työn pohjalta hallitus antoi toukokuussa 1993 perhetuen uudistamista
19868:      koskevan hallituksen esityksen, jonka mukaisesti perhepoliittisista verovähennyk-
19869:      sistä esitettiin luovuttavaksi ja niihin sisältyvä tuki siirrettäväksi verottomaan
19870:      lapsilisään. Eduskunta on hyväksynyt tämän perhepoliittisen tuen merkittävää
19871:      uudelleenkohdentamista merkitsevän uudistuksen eräin muutoksin tulemaan
19872:      voimaan vuoden 1994 alusta.
19873:      Sosiaalietuoksien takaaman vähimmäistoimeentulon riittävyyttä ja parantamista on
19874:      selvitetty erityisesti perustoimeentulotyöryhmän muistiossa (sosiaali- ja terveysmi-
19875:      nisteriö, työryhmämuistio 1986:2) sekä toimeentulotukityöryhmän muistiossa
19876:      (sosiaali- Ja terveysministeriö, työryhmämuistio 1988:32). Vuoden 1995 alussa
19877:      jättää mietintönsä vähimmäisturvatyöryhmä.
19878:      Valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesityksen yleisperusteluissa todetaan:
19879:      "Sosiaaliturvahallinnon yksinkertaistamiseksi, palvelujen saatavuuden parantami-
19880:      seksi ja kansalaisten oikeusturvan varmistamiseksi lasten kotihoidon tuen, lapsilisi-
19881:      en, äitiysavustusten, opintotuen, asumistuen, sotilasavustuksen, elatustuen ja
19882:      soveltuvin osin toimeentulotuen maksatus ja toimeenpano valmistellaan siirrettä-
19883:      väksi Kansaneläkelaitokselle."
19884:       Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 15.1.1992 toimikunnan tekemään tätä valmiste-
19885:       lutyötä. Lasten kotihoidon tuen ja lapsilisän maksatus siirrettiin vuoden 1993 alusta
19886:       lukien Kansaneläkelaitokselle. Sotilasavustus, äitiysavustus, asumistuki ja opintotuki
19887:       siirtyvät vuonna 1994. Sosiaalihuoltolakia muutettiin 1.1.1993 alkaen väliaikaisesti
19888:       siten, että mahdollistetaan toimeentulon myöntämistä ja takaisinperintää koskevien
19889:       tehtävien siirtäminen määräajaksi Kansaneläkelaitokselle. Kokeilua jatketaan
19890:       aiempaa laajempana vuosina 1995-1996.
19891:       Opetusministeriön 21.9.1992 asettamassa työryhmässä on selvitetty opintotuen ja
19892:       työttömyysturvan yhteensovittamista. Selvitystyön pohjalta on yhteensovitusta
19893:       toteutettu opinto-, tuki- ja työmarkkinatukiuudistusten yhteydessä.
19894:       Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 16.11.1995 työryhmän, jonka tehtävänä oli
19895:       tehdä ehdotus työmarkkinatuen, toimeentulotuen ja opintotuen yhteensovittamiseksi
19896:       siten, että niistä muodostuu nykyistä johdonmukrusempi vähimmäisturva. Työryhmä
19897:       sai ehdotuksensa valmiiksijoulukuussa 1995. Ehdotusten jatkotyöstämistä jatketaan
19898:       sosiaali- ja terveysministeriössä osana kannustinloukkujen poistamiseen tähtäävää
19899:       laajempaa selvitystyötä.
19900: 
19901:       Lomaralu\jä.J:jestelmän kehittäminen
19902:       HE n:o 10411988 vp.
19903:       V aitiovaroinvaliokunta
19904:              25) Hyväksyessään 17. päivänäjoulukuuta 1988 valtion tulo- ja menoarvion
19905:              vuodelle 1989 eduskunta edellytti momentin 33.57.42 kohdalla pienyrittäji-
19906:              en vuosilomarahasta annettua lakia muutettavaksi siten, että lomarahaan oi-
19907: 
19908: 38 360228Y
19909: 298                       Sosiaali- ja terveysministeriö
19910: 
19911:       keutettujen määrä kasvaa ja lomarahan taso kohoaa. Lakiehdotus edellytet-
19912:       tiin annettavan kevätistuntokauden 1989 aikana.
19913: Pienyrittäjän vuosilomarahasta annettua lakia on 14 päivänä joulukuuta 1990
19914: annetulla lailla muutettu siten, että loma, jonka ajalta pienyrittäjälle suoritetaan
19915: vuosilomaraha, piteni 1.4.1991lukien kuudesta kahdeksaan päivään. Muutoksesta
19916: seurasi myös vuosilomarahan reaalinen kasvu. Vuosilomarahan suuruudesta ja
19917: saajien määrään vaikuttavasta vuosilomarahan saamisen edellytyksenä olevan
19918: enimmäisvuositulon määrästä päättää valtioneuvosto vuosittain valtion tulo- ja
19919: menoarvioon varatun määrärahan rajoissa.
19920: Valtioneuvosto on 14.10.1992 tehnyt vuosia 1993 - 1995 koskevan periaatepäätök-
19921: sen hallituksen toimenpiteistä julkisen talouden tasapainon parantamiseksi. Sen
19922: mukaan 1.1.1994 lukien lopetetaan valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajärjes-
19923: telmän kustannuksiin. Säästövaikutus on vuosina 1994 - 95 kumpanakin
19924: 50 milj. mk.
19925: Periaatepäätöksen mukaisesti annettiin 17 päivänä joulukuuta 1993 laki pienyrittä-
19926: jän vuosilomarahasta annetun lain soveltamatta jättämisestä. Sen mukaan pienyrit-
19927: täjän vuosilomasta annettua lakia ei sovelleta vuosina 1994 ja 1995.
19928: Hallitusohjelman lisäpöytäkirjan mukaan vuonna 1995 voimassa olevia säästölakeja
19929: jatketaan. Tämän mukaisesti annettiin 1 päivänäjoulukuuta 1995laki pienyrittäjän
19930: vuosilomarahasta annetun lain soveltamatta jättämisestä annetun lain 1 ja 2 §:n
19931: muuttamisesta. Sen mukaan pienyrittäjän vuosilomarahasta annettua lakia ei
19932: sovelleta vuosina 1996 ja 1997.
19933: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
19934: 
19935: Etelä-KaJjalan sairaanhoitopiiri
19936: HE n:o 10411988 vp.
19937: V aitiovaroinvaliokunta
19938:       27) Hyväksyessään 17. päivänä joulukuuta 1988 valtion tulo- ja menoarvion
19939:       vuodelle 1989 eduskunta edellytti momentin 33.79.35 kohdalla hallituksen
19940:       huolehtivan Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin lunastuskorvauksien avustami-
19941:       sesta siten, että sosiaali- ja terveysministeriön asettama tavoite saavutetaan.
19942: Vuoden 1996 valtion talousarvioon määrärahaa ko. tarkoitukseen ei enää sisälly.
19943: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
19944: 
19945: Työsuojeluhallituksen ja työterveyslaitoksen yhteistyö
19946: HE n:o 10411988 vp.
19947: Valtiovarainvaliokunta
19948:       29) Hyväksyessään 17. päivänä joulukuuta 1988 valtion tulo- ja menoarvion
19949:       vuodelle 1989 eduskunta viittasi luvun 34.03 perusteluissa hallituksen esi-
19950:       tr.kseen, jossa on todettu, että työasioiden hallinnon uudelleenjärjestelyyn
19951:       hittyen selvitetään työsuojeluhallituksen ja työterveyslaitoksen yhteistyön
19952:       järjestäminen.
19953:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       299
19954: 
19955:        Eduskunta edellytti, että yhteistyön pääpaino on työsuojelupiirien ja alue-
19956:       työterveyslaitosten yhteistyön kehittämisessä, missä yhteydessä huolehdi-
19957:       taan riittävien alueellisten resurssien turvaamisesta niin työsuojeluhallinnon
19958:       kuin työterveyshuollonkin puolella.
19959: Sosiaali- ja terveysministeriö on 7.4.1989 asettanut yhteistyöelimen 1.6.1989
19960: alkavaksi kaksivuotiskaudeksi. Yhteistyöelimessä ovat edustettuina sosiaali- ja
19961: terveysministeriö, työministeriö, työterveyslaitos sekä työsuojeluhallitus. Yhteys-
19962: henkilöiden tulee raportoida yhteistyön kehittymisestä ja ongelma-alueista edusta-
19963: milleen tahoille vähintään kahdesti vuodessa.
19964: Yhteyshenkilöt ovat raportoineet työryhmän tehtäväksiannan mukaisesti edustamil-
19965: leen tahoille yhteistyön kehittymisestä. Yhteistyöelimen määräaika päättyi
19966: 31.5.1991. Yhteistyöelintä ei katsottu tarpeelliseksi asettaa uudestaan. Työsuojelu-
19967: hallinnon organisaatiota on uudistettu vuonna 1993. Asia liittyy myös hallinnon
19968: kehittämiseen, josta sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lausuntonsa hallinnon
19969: kehittämisen ministerivaliokunnalle.
19970: Hallinnon kehittäminen oli edelleen valmisteilla vuonna 1994.
19971: Työterveyslaitos on sosiaali- ja terveysministeriön alainen itsenäinen julkisoikeu-
19972: dellinen yhteisö. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa Työterveyslaitoksen toimintaa
19973: tulossopimusmenettelyn avulla. Vuosittain käytäviin sosiaali- ja terveysministeriön
19974: ja Työterveyslaitoksen välisiin tulosneuvotteluihin osallistuu lisäksi työministeriö.
19975: Valtion talousarvion 1966 kohdan 3.3.1. Hallinnon kehittäminen ja oq~anisaa­
19976: tiomuutokset mukaan laadittavaan selvitykseen perustuen työsuojeluasiat siirretään
19977: työministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön 1.10.1996 lukien. Edellä olevan
19978: perusteella on asetettu selvitysmies ja selvityksen tekemiseksi määrätty määräaika
19979: oli vuoden 1995 loppuun.
19980: Toimenpiteet määräytyvät selvitysmiehen tekemän esityksen ja valtion talousarvion
19981: 1996 pohjalta.
19982: 
19983: Työttömyysturvalaki, muuttaminen
19984: Työllisyyskoulutus, lain muuttaminen
19985: 
19986: HE n:o 151 ja 17911988 vp.
19987: Sosiaalivaliokunta
19988:       Eduskunta edellytti 7.12.1989 hallituksen vuoden 1989 kevään aikana anta-
19989:       van esityksen, jonka nojalla osa-aikatyötä tekevien työttömyysturvaa paran-
19990:       netaan helpottamalla työttömyysturvan saamisen ehtoja muun muassa otta-
19991:       malla työsopimuslailla yksipuolisesti osa-aikaistetut työttömyysturvan pii-
19992:       riin.
19993:       Eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työttömyysturvan
19994:       rahoitusjärjestelmän rahoitusosuuksien uudistamiseen järjestelmän saattami-
19995:       seksi työvoimavaltaista yritystoimintaa suosivaksi ja eri rahoittajien
19996:       osuuksien selvittämiseksi.
19997: Työsopimuslailla yksipuolisesti osa-aikaistetut on saatettu työttömyysturvan piiriin
19998: 1. 7.1990 voimaan tulleella työttömyysturvalain muutoksella.
19999: 300                        Sosiaali- ja terveysministeriö
20000: 
20001: Työttömyysvakuutusmaksujärjestelmän kehittämistä siten, että järjestelmä suosisi
20002: työvoimavaltaista yritystoimintaa, selvitettiin työttömyysvakuutusmaksutoimikunnan
20003: toimesta (KM 1986:31). Selvitys ei johtanut lainsäädäntötoimiin. Valtioneuvoston
20004: periaatepäätöksessä toimenpiteistä vuosille 1992 ja 1993 solmitun työmarkkinarat-
20005: kaisun yhteydessä todetaan, että työttömyysturvan rahoituspohjan takaamiseksi ja
20006: järjestelmän toimivuuden parantamiseksi hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ansiosidon-
20007: nru.sen työttömyysturvajärjestelmän uudistamiseksi.
20008: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 29.1.1992 toimikunnan selvittämään työttö-
20009: myysturvajärjestelmän toimivuutta ja kehittämistarpeita mukaan lukien rahoitus.
20010: Mietintö valmistui 6.4.1993 (KM 1993:16). Mietinnön pohjalta työttömyysturvan
20011: rahoituksessa on toteutettu muutoksia vuoden 1994 alusta lukien muun muassa
20012: siten, että rahoituspohjaa on laajennettu ja rahoitusvastuuta on siirretty työnantajilta
20013: työntekijöille.
20014: Vuonna 1994 aloitettuja rahoituksen muutoksia on jatkettu vuosille 1995 ja 1996
20015: yksivuotisilla laeilla. Muun muassa välillisten työvoimakustannusten hillitsemiseksi
20016: työnantajien työttömyysvakuutusmaksun määrää alennettiin keskimäärin yhdellä
20017: prosenttiyksiköllä vuodelle 1995 samalla kun työttömyysvakuutusmaksun porras-
20018: tusta muutettiin pientä ja keskisuurta yrityssektoria suosivaksi.
20019: Vuoden 1996 alusta lukien työnantajan työttömyysvakuutusmaksua alennetaan
20020: keskimäärin 1,5 prosenttiyksiköllä ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksua0,37
20021: prosenttiyksiköllä. Suomen työllisyysohjelman edellyttämistä toimenpiteistä
20022: 18.10.1995 annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan työttömyysvakuu-
20023: tusmaksujen alentamista jatketaan mahdollisuuksien mukaan seuraavina vuosina.
20024: Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen ohjelman mukaan työttömyysturvassa to-
20025: teutetaan vuoden 1997 alusta lukien kokonaisuudistus, joka valmistellaan yhdessä
20026: työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tässä yhteydessä uudistetaan myös työttömyystur-
20027: van rahoitus.
20028: 
20029: Lastensuojelun kehittäminen
20030: Kertomus n:o 711988 vp.
20031: Sosiaalivaliokunta
20032:       Eduskunta hyväksyi 26.5.1989 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
20033:       liitteenä olevassa lausunnossa sosiaalivaliokunta totesi mm.:
20034:       13) Valiokunta pitää tärkeänä lastensuojelun kehittämistä. Lastensuojelun
20035:       hoito- ja huoltomuotoja on kehitettävä ottaen huomioon lastensuojelun ta-
20036:       voite, JOnka mukaan lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan
20037:       kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija
20038:       erityiseen suojeluun. Lisäksi tulee pyrkiä siihen, että lapsella on mahdolli-
20039:       suus kestäviin ihmissuhteisiin. Lastensuojelulain säännöksistä huolimatta
20040:       saattavat lapsen oikeudet ja etu jäädä varsinkin kärjistyneissä tilanteissa
20041:       vanhempien oikeuksien alle. Lastensuojelulle laajassa merkityksessä on taat-
20042:       tava riittävät voimavarat. Erityistä painoa on pantava ehkäisevälle lasten-
20043:       suojelulle, mikä merkitsee vaikuttamista lasten elämänolosuhteisiin yleensä.
20044:       Keskeistä on kotien kasvatustehtävän tukeminen riittävän varhain, koska
20045:       tämä on ehkäisevä ja pitkävaikutteinen toimintatapa. Aineellisen tukemisen
20046:       ohella kasvatus- ynnä muilla neuvontapalveluilla ja muulla sosiaalityöllä on
20047:       tärkeä merkitys. Tässä mielessä myös koko ikäluokkaa koskevaa oppi-
20048:       lashuoltoa on kehitettävä.
20049:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                         301
20050: 
20051:       Lasten kasvatus- ja sopeutumishäiriöt ovat usein oire koko perheen kriisistä,
20052:       johon voi liittyä asunto-ongelmia, taloudellisia vaikeuksia, päihteiden vää-
20053:       rinkäyttöä ja ihmissuhteiden katkeamisia. Se saattaa johtaa nopeasti vaikeu-
20054:       tuviin tilanteisiin, joita tulee hoitaa ehkäisevästi: nopeina, riittävän varhaisi-
20055:       na väliintuloina. Näin voidaan välttää raskaammat lastensuojelutoimenpiteet
20056:       Lastensuojelun avohuollon palveluja on kehitettävä siten, että toisaalta lai-
20057:       tosten rajaa avohuoltoon lievennetään ja että lastensuojelun toimenpiteinä
20058:       voidaan JOUstavasti tilanteesta riippuen käyttää eri menettelyjä. Perheiden on
20059:       saatava riittävät tukipalvelut, joihin tarvittaessa voi liittyä laitoksessa olon
20060:       kaltaisia jaksoja, joiden tavoitteena on nopea kuntoutus. Hallintokuntien
20061:       rajat eivät saa muodostaa estettä tarvittaville toimenpiteille.
20062:       Perhehoitoa on erityisesti kehitettävä ja sen aseman vahvistamiseksi on va-
20063:       liokunnan mielestä kiireellisesti säädettävä asiasta lailla.
20064:       Lapsella tulee olla oikeus molempiin vanhempiin. Eräissä tapauksissa on
20065:       kuitenkin perusteltua, että äiti voi kieltäytyä isyyden selvittämisestä. Lähin-
20066:       nä tämä tulee kysymykseen niissä tapauksissa, joissa isyyden selvittäminen
20067:       saattaa johtaa lapsen perheessä saaman aseman kannalta kielteiseen tulok-
20068:       seen. Isyyden selvittämättä jättämiseen tulee kuitenkin aina suhtautua pidät-
20069:       tyvästi. Ensisijainen harkintaperuste on lapsen etu.
20070: Lastensuojelulakia (683/83) muutettiin 9.2.1990 annetulla lailla (139/90). Lasten-
20071: suojelulainjaniitä täydentävät lastensuojeluasetuksen (1 01 0/83) muutokset (546/90)
20072: tulivat asteittain voimaan vuosina 1990, 1991 ja 1993. Muutoksissa painotetaan
20073: monia sosiaalivaliokunnan lausunnosta ilmeneviä asioita.
20074: Selontekoon sisältyy 22 kannanottoa, joissa on kiinnitetty huomiota pitkälti
20075: samoihin asioihin kuin sosiaalivaliokunnan lausunnossa. Mietinnön edellyttämää
20076: toimeenpanoa jatketaan edelleen.
20077: Lastensuojelulain muutoksella 1990 lakisääteistettiin koulupsykologi-ja kouluku-
20078: raattoritoiminta. Syksyllä 1993 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskes-
20079: kus (Stakes) ja opetushallitus tekivät kuntakyselyn, jonka mukaan koulupsykologin
20080: ja -kuraattorin virkoja on lainmuutoksen jälkeen perustettu vain yli kymmenen
20081: koko maassa ja muutamia virkoja lakkautettu samaan aikaan. Toimmta ei kyselyn
20082: mukaan ollut laajentunut tarkoitetulla tavoin eikä toimintaa laajasti siirretty
20083: kouluille, kuten lainmuutoksen tarkoitus oli.
20084: Perhehoitoa koskeva lainsäädäntöuudistus tuli voimaan 1. 7.1992. Uudistuksella
20085: muutettiin sosiaalihuoltolain (71 0/82) perhehoitoa koskevia säännöksiä ja annettiin
20086: uusi perhehoitajalaki (311/92). Uudistuksella pyrittiin perhehoidon kehittämiseen
20087: yhtenäistämällä perhehoidon sisällölliset tavoitteet sekä parantamalla perhehoitajien
20088: oikeudellista asemaa ja sosiaaliturvaa. Keskeistä uudistuksessa oli perhehoitajien
20089: saattaminen eläketurvan ja tapaturmavakuutuksen piiriin sekä perhehoitajille taattu
20090: oikeus hoitopalkkioon Ja kustannusten korvauksiin. Uudistus koskee kaikkea
20091: perhehoitoa. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Stakes, teki
20092: sosiaali- ja tereysministeriön toimeksiannosta perhehoitouudistusta koskevan
20093: kuntakohtaisen selvityksen, jonka tarkoituksena oli seurata ja arvioida uudistuksen
20094: toteutumista. Selvitys tuotti tärkeää palautetta perhehoitopalvelujen tuottamisesta
20095: vastuussa olevilta tahoilta. Perhehoitopalvelut ovat positiivisella tavalla monipuolis-
20096: taneet sosiaalipalvelujen tarjontaa. Selvityksen tulokset on julkaistu kertomusvuon-
20097: na 1995 Stakesin Aiheita-sarjassa (nro 8/95).
20098: 302                        Sosiaali- ja terveysministeriö
20099: 
20100: Sosiaali- ja terveysministeriön 11.10.1989 asettaman lasten ja nuorten sosiaali- ja
20101: terveyspalveluja selvittäneen johtoryhmän muistio "Lasten ja nuorten psykososiaa-
20102: lista hyvinvomtia edistävät palvelut" (STM, julkaisuja 311992) luovutettiin
20103: 12.6.1992. Selvitystyön keskeisenä tarkoituksena oli löytää ratkaisuja, joilla
20104: estettäisiin mielenterveysongelmista kärsivien lasten ja nuorten putoaminen molem-
20105: pien palvelujärjestelmien ulkopuolelle. Muistiossa tarkastellaan painotetusti palve-
20106: lujen välisen yhteistyön ja palvelukokonaisuuden hahmottumisen ongelmia ja
20107: hallinnon roolia siinä sekä esitetään suuntaviivat, joilla pyritään edistämään
20108: palvelukokonaisuuden kehittämistä. Muistion lopussa kuvataan käynnissä olevia
20109: kehittämishankkeita ja niiden kautta mahdollisia tulevia kehityslinjoja. Tehtyyn
20110: selvitykseen liittyen on käynnistetty useita kokeiluja ja kehittämishankkeita.
20111: Valtion koulukodeista annettua asetusta (769178) on muutettu siten, että kouluko-
20112: deissa voidaan huostaanotettujen lasten hoidon lisäksi järjestää myös lastensuojelu-
20113: lain mukaista avohuoltoa ja jälkihuoltoa sekä mielenterveyslaissa (1116/90)
20114: tarkoitettuja mielenterveyspalveluja lukuun ottamatta tahdosta riippumatonta hoitoa.
20115: Muutos tuli voimaan 1.10.1992. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut projek-
20116: tiryhmän kehittämään valtakunnallisesti koulukotien hallintoa ja sisällöllistä
20117: toimintaa. Projektiryhmän määräaika päättyi 31.3.1994. Työn päätöksenä kouluko-
20118: dit päätettiin säilyttää valtion ylläpitäminä ja lakkauttaa kolmen koulukodin
20119: toiminta kysynnän ja tarjonnan saattamiseksi tasapainoon. Stakes jatkaa edelleen
20120: koulukotien sisällöllisen toiminnan kehittämistä. Koulukotien toimintaa on kehitetty
20121: muun muassa edellä mainitun selvityksen pohjalta käynnistetyssä NUPRO-kokei-
20122: luprojektissa, jossa luotiin edellytyksiä hoitaa mielenterveysongelmaisia nuoria
20123: koulukodissa ja kehitettiin muutoinkin onnistuneesti koulukotien ja nuorisopsykiat-
20124: risen hoitoyksikön yhteistyötä. Kokeiluprojektissa kehitelty työmalli on muuttunut
20125: vakiintuneeksi työtavaksi useimmissa valtion koulukodeista.
20126: Sosiaali- ja terveysministeriön 8.9.1989 asettaman Ehkäisevän huumetyön yhteis-
20127: työryhmän muistio "Järjestöjen ja viranomaisten työnjako ja yhteistoiminta eh-
20128: käisevässä huumetyössä" valmistui 15.2.1992 (TM 1992:1). Työryhmän muistio
20129: sisältää ehdotuksia ehkäisevää huumetyötä tekevien järjestöjen ja viranomaisten
20130: työnjaosta ja yhteistoiminnasta. Ehdotukset käsittelevät ehkäisevän huumetyön
20131: valtakunnallista koordinointia, yhteistyötä, tiedonhallintaa, rahoitusta, varhaiskasva-
20132: tusta, aikuiskoulutusta, työpaikkoja, vapaa-aikaaja tiedotusvälineitä sekä toiminnan
20133: evaluointia.
20134: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 2.6.1992 nuorten päihteidenkäytön ehkäisyn
20135: tehostamistyöryhmän, joka luovutti muistionsa 30.3.1993. Sosiaali- ja terveysmi-
20136: nisteriö on tehnyt aktiivisesti tunnetuiksi työryhmän ehdotuksia tiedottamalla niistä
20137: ja järjestämällä niitä käsitteleviä tilaisuuksia. Ministeriö tukee edelleen paikallis-
20138: tason ehkäisytyön kehittämistä.
20139: Oikeusministeriön 11.12.1991 asettaman Vintiötyöryhmän muistio "Suosituksia
20140: keinoiksi vaikuttaa lasten ja nuorten asosiaaliseen käyttäytymiseen" valmistui
20141: 15.12.1992 (OM:n julkaisuja 411992). Muistiossa esitetään suosituksia muiksi kuin
20142: rikosoikeudellisiksi keinoiksi, joilla voidaan vaikuttaa lasten ja nuorten epäsosiaali-
20143: seen käyttäytymiseen. Työryhmän muistioon liittyi ehdotus vuanomaisyhteistyönja
20144: toiminnan sisällöllisen kehittämisen organisoimisesta tutkimus- ja kehittämishank-
20145: keeksi. Sosiaali- ja terveysministeriö teki 3.4.1993 sopimuksen Suomen Seikkailu-
20146: koulutuksen Tuki ry:n kanssa ns. Laakeri-tutkimushankkeesta, jossa tutkitaan lasten
20147: ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevän viranomaistoiminnan organisoitumista. Tutki-
20148: mus päättyy vuoden 1995 lopussa. Tutkimuksen tukena on toiminut sosiaali- ja
20149: terveysministeriön asettama johtoryhmä, johon on kuulunut edustajat myös oikeus-
20150: ja opetusministeriöstä sekä opetushallituksesta. Tutkimuksen kokeilualueena on
20151: ollut Turun kaupunki. Tutkimuksessa on kehitetty viranomaisten ja nuorisoprojek-
20152:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       303
20153: 
20154: tien yhteistyötä lasten ja nuorten elinoloja kuvaavan tiedon keräämiseksi, yhteistyön
20155: parantamiseksi ja aukottoman palveluverkoston luomiseksi. Tavoitteena on perustaa
20156: moniammatillinen työpiste, sosiaalisen nuorisotyön yksikkö.
20157: Valtioneuvoston selonteko 1.10.1991 voimaan tulleen kuntoutusta koskevan
20158: lainsäädäntöuudistuksen vaikutuksista ja kuntoutusjärjestelmän kehittämisestä
20159: annettiin eduskunnalle 30.3.1994. Eduskunta hyväksyi 21.10.1994 sosiaali- ja
20160: terveysvaliokunnan selonteon johdosta antaman mietinnön. Asiaa selostetaan
20161: seuraavissa kertomuksissa sanotussa yhteydessä.
20162: Raha-automaattivaroin tuettua sopeutumisvalmennusta on lisätty ja kuntoutusraha-
20163: lain muutoksella (1065/94) kuntoutusrahalain piiriin.
20164: Vuoden 1994 alusta tulivat voimaan rikoslain uudet huumausainerikoksia koskevat
20165: säännökset. Toimenpiteistä luopumista koskevan säännöksen mukaan huumausai-
20166: neen käytöstä ja käyttöön liittyvästä muusta huumausainerikoksesta voidaan jättää
20167: syyte ajamatta tai rangaistus tuomitsematta tekijän sitouduttua sosiaali- ja terveys-
20168: ministeriön hyväksymään hoitoon. Sosiaali- ja terveysministeriön päätös hyväksyt-
20169: tävästä hoidosta huumausainerikoksissa annettiin 22.12.1994 (STMp 1394/94).
20170: Uuden järjestelmän tavoitteena on edistää erityisesti hoidon tall?eessa olevien
20171: nuorten huumausaineen käyttäjien hoitoon hakeutumista sekä hoitojärjestelmän ja
20172: syyttäjien, tuomioistuinten ja poliisin yhteistyötä huume-ehkäisyssä.
20173: Hyväksyessään vuonna 1990 lastensuojelulain muutokset eduskunta edellytti, että
20174: lainmuutosten toteutumista seurataan ja että hallitus antaa viiden vuoden kuluessa
20175: muutosten voimaantulosta eduskunnalle lapsipoliittisen selonteon. Sosiaali- ja
20176: terveysministeriö asetti 26.8.1992 työryhmän lapsipoliittisen selonteon valmistelua
20177: varten. Työryhmä luovutti muistionsa 31.10.1994 (STM, työryhmämuistioita
20178: 1994:24). Keskeisesti työryhmämuistioon pohjautuva lapsipoliittinen selonteko
20179: oheismateriaaleineen annettiin eduskunnalle 11.10.1995 (VNS 2/95 vp ).
20180: Lastensuojelun tarve, toimintaedellytykset ja toteuttamiskeinot ovat merkittävällä
20181: tavalla sidoksissa lapsiperheiden elinoloihin ja ympäristöihin sekä heille suunnatun
20182: palvelujärjestelmän kokonaisuuteen. Lapsipoliittisessa selonteossa onkin tarkasteltu
20183: lastensuojelun lisäksi lapsipolitiikkaa laajemminkin. Selonteossa on käsitelty monia
20184: sosiaalivaliokunnan lausunnosta ilmeneviä asioita.
20185: Selonteon valmistelutyö on myös kytkeytynyt kiinteästi sosiaali- ja terveysministe-
20186: riön 23.3.1994 asettaman sostaali- ja oikeushallinnolle yhteisiä lapsioikeudellisen
20187: päätöksenteon ongelmia selvittäneen toimikunnan työhön. Toimikunnan mietintö
20188: julkaistiin 7.12.1995 (KM 1995:12).
20189: Lapsipoliittisen selonteon ja edellä mainitun toimikunnan tekemiä muutosehdotuk-
20190: sia tullaan jatkossa tarkastelemaan yhtenä kokonaisuutena, jonka pohjalta toteute-
20191: taan tarpeellisiksi osoittautuvat säädös- ja muut muutokset.
20192: 
20193: Lausuma ei sellaisenaan siten enää anna aihetta toimenpiteisiin.
20194: 304                       Sosiaali- ja terveysministeriö
20195: 
20196: 
20197: Vapautuvien vankien asema
20198: Keltomus n:o 711988 vp.
20199: Sosiaalivaliokunta
20200:       14) Vapautuvien vankien keskeiset ongelmat ovat valiokunnan saaman sel-
20201:       vityksen mukaan asunnon, koulutuksen, työn ja toimeentulon puuttumisessa
20202:       sekä yleisissä vankeihin suuntautuvissa asenteissa.
20203:       Asuntoja on voitu jossain määrin lisätä, mutta tuettu asuminen on edelleen
20204:       vähäistä. Asunto on samalla välttämätön edellytys työssäkäyntiä varten, jo-
20205:       ten asuntotilanteen ratkaisemiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Toi-
20206:       meentulo on vapautuneilla vangeilla yleensä välittömästi kunnallisen toi-
20207:       meentuloturvan varassa. Se merkitsee minimitoimeentuloa ja saattaa merkitä
20208:       ongelmia lähinnä sen takia, että suurimmissa kaupungeissa ei käytännön
20209:       syistä voida toimia riittävän joustavasti. Työttömyysturva edellyttää varsin
20210:       monimutkaisia menettelyjä ja lisäksi sen myöntäminen on suhteellisen hi-
20211:       dasta. Näiden yleisellä kohentamisella on merkitystä myös vapautuneille
20212:       vangeille. Kaikki mainitut toimet edellyttävät eri viranomaisten yhteistyön
20213:       lisäämistä ja tehostamista. Erityistä merkitystä on sosiaali-, terveydenhuolto-
20214:       ja asuntoviranomaisten yhteisillä toimilla.
20215:       Vankilalaitos pystyy jossain määrin tarjoamaan koulutusta, mitä on pidettä-
20216:       vä vankien kannalta hyvänä, varsinkin kun vapautumisen jälkeen tarjolla
20217:       oleva koulutus saattaa toimeentulo- tai mielenterveyssyistä olla vähäistä.
20218:       Tähän puoleen on valiokunnan käsityksen mukaan edelleen lisättävä voima-
20219:       varoja.
20220:       Vankiloiden sosiaalityön voimavaroja on lisättävä ja sosiaalityön menetel-
20221:       miä kehitettävä. Vapautumista silmällä pitäen on tärkeää, että vankien mie-
20222:       lenterveys- ja päihdeongelmia voidaan hoitaa jo vankeusaikana. Erityisen
20223:       tärkeää on selvittää yhteistyössä vangin kanssa vapautumiseen liittyvät on-
20224:       gelmat ja ne menettelyt ja toimenpiteet, joilla vankia voidaan tukea vapau-
20225:       tumisen jälkeen. Tällaisen kotiuttamissuunnitelman laatimiseen on myös
20226:       vangin kotikunnan osallistuttava tarvittavien sosiaalipalvelujen ja tukitoi-
20227:       mien saamiseksi. Valiokunnan mielestä on selvitettävä mahdollisuudet va-
20228:       pautuvien vankien rikoksista aiheutuneiden korvausten maksamisen järjestä-
20229:       miseksi siten, etteivät taloudelliset syyt aiheuta sellaisia vaikeuksia, jotka
20230:       johtavat uusiin rikoksiin. Menettelyn yhteydessä on kuitenkin pidettävä eri-
20231:       tyisesti huolta siitä, etteivät rikoksen uhrit kärsi menettelyistä.
20232:       Valiokunnan mielestä voimavaroja on erityisesti suunnattava nuoriin ensi-
20233:       kertalaisiin vankeihin, minkä lisäksi on kehitettävä vaihtoehtoisia rangais-
20234:       tusmuotoja, joilla voidaan välttää vankilasijoituksia. Vaihtoehtoiset menet-
20235:       telyt voivat olla perustaltaan sosiaalityöhön tukeutuvia, korvausmenettelyjä
20236:       tai uusia rangaistusmuotoja. Valiokunnan saaman tiedon mukaan Sovitaan-
20237:       projektissa on saatu nuorten rikoksentekijöiden kannalta rohkaisevia koke-
20238:       muksia, joten menettelyä on laajennettava. Ehkäisevällä työllä on kiinteä
20239:       yhteys edellä käsiteltyyn lastensuojeluun. Laitoskierre on voitava katkaista,
20240:       JOtta ei synny lapsiryhmää, jolle on tunnusomaista laitoksesta toiseen siirty-
20241:       minen ja siitä johtuvat ihmissuhdeongelmat.
20242: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä, jonka tehtävänä oli kartoittaa
20243: vankien sosiaali- ja terveydenhuollon vastuunjaon epäselvyydet kuntien ja van-
20244: keinhoitoviranomaisten välillä, selvittää ja tehdä ehdotus sosiaali- ja terveyspalve-
20245:                             1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      305
20246: 
20247:      lujen sekä niihin liittyvän muun tuen järjestämisen organisoinnista, vastuusta ja
20248:      rahoituksesta sekä tehdä mahdolliset lainsäädännön muutosesitykset, jätti mietin-
20249:      tönsä 31.5.1994. Työryhmä totesi, että suurimmat puutteet ovat vankien, erityisesti
20250:      tutkintavankien, käyttövaroihin liittyvät kysymykset sekä vankien päihdehuoltopal-
20251:      velujen järjestäminen. Työryhmä esittikin, että kaikille vangeille maksettaisiin
20252:      kansaneläkkeen pohjaosan suuruinen rahamäärä käyttövaroiksi. Lisäksi työhön tai
20253:      muuhun toimintaan osallistuville vangeille maksettaisiin työrahaa. Oikeusministeriö
20254:      on antanut esityksen laeiksi rangaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen ja
20255:      tutkintavankeudesta annetun lain muuttamisesta (HE 66/94). Esityksen mukaan
20256:      tutkintavangeillekin voitaisiin vankilan toimesta maksaa käyttö rahaa. Päihdehuollon
20257:      osalta työryhmä esitti, että sekä vankeinhoitolaitoksen että kuntien tulee edistää
20258:      vankien mahdollisuuksia osallistua päihdehuollon palveluihin. Vankeinhoitolaitok-
20259:      sen piirissä on käynnistynyt projekti, jossa kartoitetaan keinoja vaikuttaa vankien
20260:      päihteidenkäytön vähentämiseksi vankeusaikana. Myös työryhmä katsoi, että
20261:      vankilan sisäistä toimintaa tulee kehittää siten, että se osaltaan on tukemassa vangin
20262:      sosiaalista selviytymistä.
20263:      Oikeusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat kesällä 1995 nimenneet
20264:      epävirallisen yhteistyöryhmän huolehtimaan työryhmän ehdotusten eteenpäin
20265:      viemisestä.
20266:      Vankiloissa tehtävän sosiaalityön sisältöä kehitetään. Tulevaisuudessa kuitenkaan
20267:      vankiloiden sosiaalityöntekijöiden määrää ei tulla oleellisesti lisäämään. Sen sijaan
20268:      tarkoitus on tiivistää vankilan yhteistyötä kuntien sosiaaliviranomaisten kanssa.
20269:      Joissakin vankiloissa toimii ns. yhtenäisvirkamiesjärjestelmä. Tämä tarkoittaa, että
20270:      jokaiselle vangille on määrätty työntekijöistä, mistä tahansa ammattiryhmästä,
20271:      virkamies, joka avustaa vankia yhteydenpidossa vankilan ulkopuolisiin viranomai-
20272:      siin. Edellä mainittu työryhmä korosti kunnissa tapahtuvaa suunnitelmallista
20273:      sosiaalityötä vangin kanssa myös koko vankeus ajan. Lyhyiden vankeusrangaistusten
20274:      ajan (alle 3 kk) kunnat yleensä maksavat vangin asunnon vuokran toimeentulotuke-
20275:      na. Kriminaalihuoltoyhdistys ylläpitää tukiasuntoja sekä asuntokoteja. Tosin
20276:      parantunut vuokra-asuntotilanne on vähentänyt Kriminaalihuoltoyhdistyksen
20277:      asumispalvelujen tarvetta ja käyttöä.
20278:       Laki yksityishenkilön velkajärjestelyistä (57/93) astui voimaan 8.2.1993. Lain
20279:       mukaan myös rikoksista aiheutuneisiin korvauksiin voidaan hakea velkajärjestelyä.
20280:       Vangeille tarjottavaa koulutusta vankiloissa on selvästi viime vuosina lisätty.
20281:       Jatkossa koulutuksen määrällinen lisääminen edellyttää vastuunjaon selkiyttämistä
20282:       vankien koulutuksen järjestämisessä ja rahoituksessa.
20283:       Vaihtoehtoisista seuraamuksista yhdyskuntapalvelua on kokeiltu vuodesta 1991
20284:       muutamalla kokeilualueella. Kokeilu on laajennettu koko maata koskevaksi
20285:       1.4.1994 lukien. Oikeusministeriö on antanut eduskunnalle esityksen nuorille
20286:       tarkoitetusta yhdyskuntapalvelun kaltaisesta nuorisorangaistuksesta (HE 251194).
20287:       Syyttämättä ja tuomitsematta jättämisen perusteita on laajennettu. Perusteina voi
20288:       olla myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimet.
20289:       Oikeusministeriön asettama vintiötyöryhmä (OM:njulkaisuja 411992) on muistios-
20290:       saan esittänyt suosituksia muiksi kuin rikosoikeudellisiksi keinoiksi, joilla voidaan
20291:       vaikuttaa lasten ja nuorten epäsosiaaliseen käyttäytymiseen. Työryhmä esittää
20292:       erityiskohderyhmäksi 10 - 12-vuotiaita. Tähän ryhmään tulisi kohdistaa mm.
20293:       tehostettua vapaa-ajantoiminnan ohjausta. Työryhmä esittää myös toimia koulun-
20294:       käyntivaikeuksiin ja kuntakohtaisten eri viranomaistahojen yhteistyöryhmien
20295:       perustamista. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa vintiötyöryhmän työn pohjalta
20296: 
20297: 39 360228Y
20298: 306                        Sosiaali- ja terveysministeriö
20299: 
20300: alkanutta lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevän viranomaistoiminnan organi-
20301: soitumista koskevaa ns. Laakeri-tutkimusta.
20302: Rikos- ja riita-asioiden sovittelutoiminta on levinnyt laajalti. Tällä hetkellä sovitte-
20303: lua järjestetään runsaalla sadalla paikkakunnalla. Sosiaali- ja terveysministeriö
20304: 16.6.1994 asetti rikos- ja riita-asioiden kehittämistyöryhmän. Työryhmän tehtävänä
20305: oli kartoittaa mahdollisia lainsäädäntötarpeita, arvioida konsultointi- ja kehittämis-
20306: toiminnan tarvetta, järjestämistapaa ja rahoitusta, kartoittaa tilastollisen seurannan
20307: nykytila sekä edistää asianmukaisen seurannan toteuttamista, arvioida sovittelun
20308: valtakunnallisen yhteensovittamisen ja yhteydenpidon toimivuutta sekä tehdä
20309: tarvittaessa aloitteita tutkimus- ja kehittämistoiminnaksi. Työryhmä on saanut
20310: ehdotuksensa valmiiksi kesällä 1995.
20311: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
20312: 
20313: Tasa-arvolain toteutuminen
20314: Kertomus n:o 711988 vp.
20315: Toinen lakivaliokunta
20316:       Eduskunta hyväksyi 26.5.1989 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
20317:       liitteenä olevassa lausunnossa toinen lakivaliokunta totesi mm.:
20318:       20) Tasa-arvolainsäädäntö tuli voimaan vuoden 1987 alusta. Lainsäädännön
20319:       oltua nyt voimassa vähän yli kahden vuoden ajan valiokunta on saanut sel-
20320:       vitystä lain soveltamisen tämänhetkisestä tilanteesta.
20321:       Valiokunnan saaman selvityksen mukaan oikeuskäytäntö lain soveltamisesta
20322:       on vielä melko vähäistä ja osittain oikeusvoimaa vailla olevaa. Tähän saak-
20323:       ka saadusta oikeuskäytännöstä ei vielä voida selvästi päätellä, millaiseksi
20324:       lain tulkintalinja tulee muotoutumaan.
20325:       Tasa-arvolain 12 §:n mukaan kanne hyvityksen saamiseksi sukupuoleen pe-
20326:       rustuvan syrjinnän johdosta on pantava vueille työnantajan kotipaikan tuo-
20327:       mioistuimessa ja kaikkien, joilla on samasta teosta johtuvia hyvitysvaati-
20328:       muksia, on esitettävä vaatimuksensa tuossa oikeudenkäynnissä. Nämä hyvi-
20329:       tysoikeudenkäynnin oikeuspaikkaa ja kaikkien samasta teosta johtuvien hy-
20330:       vitysvaatimusten yhtäaikaista käsittelyä koskevat edellytykset voivat va-
20331:       liokunnan saaman selvityksen mukaan joissakin tapauksissa tarpeettomasti
20332:       vaikeuttaa oikeudenkäyntiä.
20333:       Erityistä huomiota tulee valiokunnan käsityksen mukaan kohdistaa tasa-ar-
20334:       von toteutumiseen työelämässä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan
20335:       tasa-arvosuunnitelmia on valmisteilla muutamassa suuressa kaupungissa ja
20336:       ainakin yhdessä valtionyhtiössä. Valiokunta katsoo, että tasa-arvosuunnitel-
20337:       mien laatiminen on hyvä ja tehokas keino edistää sukupuolten tasa-arvoa
20338:       työelämässä. Valiokunta pttää toivottavana, että tasa-arvosuunnitelmat saa-
20339:       taisiin käyttöön mahdollisimman monella työpaikalla. Tärkeää olisi, että
20340:       valtio ja kunnat olisivat aktiivisia tasa-arvosuunnitelmien laatimisessa ja
20341:       käyttöönotossa.
20342:       Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yhä esiintyy tilanteita, joissa var-
20343:       sinkin koeajalla olevien ja sijaisuuksia hoitavien henkilöiden työsuhde kat-
20344:       keaa raskauden taikka ättiys- tai vanhempainlomalle jäämisen vuoksi. Va-
20345:       liokunta kiinnitti erityistä huomiota äitiydestä ja lastenhoitovelvollisuuksista
20346:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       307
20347: 
20348:      johtuvaan syrjintään jo tasa-arvolakia säädettäessä. V aliakunta totesi tuol-
20349:      loin, että oikeus äitiyteen ja isyyteen kuuluu ihmisen luovuttamattomiin oi-
20350:      keuksiin eikä se saa muodostaa syrjinnän perustetta missään olosuhteissa
20351:      millään yhteiskuntaelämän alueella. V aliakunta pitää välttämättömänä, että
20352:      hallitus ryhtyy toimenpiteisiin raskauden ja äitiys- tai vanhempainlomalle tai
20353:      hoitovapaalle jäämisen johdosta tapahtuvan syrjinnän lopettamiseksi myös
20354:      koeajalla olevten ja sijaisuuksia haitavien henkilöiden kohdalla.
20355:      Lähtökohtana tulisi olla, että perhepoliittisia toimenpiteitä kehitettäessä
20356:      suunnitelmallisesti vahvistetaan miesten ja naisten tasa-arvoista oikeutta
20357:      osallistua sekä lasten hoitoon ja kasvatukseen että työelämään. Kehitettäessä
20358:      hoitovapaa-ja kotihoidontukijärjestelyjä tulee huolehtia myös lasta hoitavan
20359:      henkilön eläke- ja muussa sosiaaliturvassa tällä hetkellä olevien puutteiden
20360:      poistamisesta.
20361:      Lapsien hoitaminen ja kasvattaminen antaa ihmissuhteiden hoitamiseen liit-
20362:      tyvää arvokasta kokemusta ja kehittää monia työelämän kannalta arvokkaita
20363:      taitoja, mutta tätä kokemusta ei toistaiseksi ole työelämässä osattu tarpeeksi
20364:      arvostaa. V aliakunta korostaa, että yhteiskunta tarvitsee niin miesten kuin
20365:      naistenkin myös kasvattajina saamaa monipuolista kokemusta.
20366:      Valiokunta on mietinnössään n:o 211987 vp. varsin perusteellisesti pohtinut
20367:      tasa-arvolain 4 §:n toimielinten kokoonpanoa koskevaa säännöstä. Va-
20368:      liokunta on asettunut kannattamaan suositusta, jonka mukaan säännöstä so-
20369:      vellettaessa tulisi tavoitteeksi asettaa sukupuolten tasainen jakauma eri toi-
20370:      mielimissä niin, että sukupuolten osuudet olisivat 40 - 60 prosenttia. Va-
20371:      liokunta on myös yhtynyt hallituksen esityksen perusteluissa olleeseen kan-
20372:      nanottoon, jonka mukaan toimielimissä tulee olla vähintään kaksi miestä ja
20373:      kaksi naista, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Säännös on tarkoituksella
20374:      jätetty joustavaan muotoon, jotta tilannetta voitaisiin vähitellen ohjata kohti
20375:      tavoitteeksi otettua eri sukupuolten tasaista jakaumaa kaikissa toimielimissä.
20376:      V aliakunta on huolestuneena todennut, että kunnallisiin toimielimiin on
20377:      vuonna 1988 pidettyjen kunnallisvaalien jälkeen useissa tapauksissa valittu
20378:      vain yksi toisen sukupuolen edustaja ja joissakin tapauksissa toimielimeen
20379:      on valittu vain samaa sukupuolta olevia edustajia. Saadun selvityksen mu-
20380:      kaan valintoja tehtäessä ei yleensä ole esitetty, mistä erityisestä syystä täl-
20381:      laiset valinnat ovat johtuneet.
20382:      Edellä esitetyn johdosta valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tasa-ar-
20383:      volain henki ja tarkoitus ei kaikilta osin näytä lain soveltamiskäytännössä
20384:      olevan toteutunut lainsäätäjän tarkoittamalla tavalla. Valiokunta pitää tärkeä-
20385:      nä, että hallitus seuraa jatkuvasti tarkoin tasa-arvolain soveltamiskäytäntöä
20386:      samoin kuin tosiasiallista naisten ja miesten välistä koulutusta laaja-alaisesti,
20387:      edistetään tasa-arvoa johtamisessa ja kehitetään työelämän laatua ja työ-
20388:      suojelua. Erityishankkeita ovat mm. sukupuoleen perustuvan työnjaon mur-
20389:      taminen sekä vähän koulutettujen naisten ammatillisen kehityksen ja työlli-
20390:      syyden tukeminen.
20391: Sosiaali- ja terveysministeriön 23.10.1992 asettama työryhmä, jonka tehtävänä oli
20392: laatia hallituksen esityksen muotoon tasa-arvolain uudistamistaimikunnan mietin-
20393: nössä (KM 1992:35) esitetyt muutokset naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta
20394: annettuun lakiin, antoi muistionsa (Työryhmämuistio 1993:14) 31.3.1993. Muistion
20395: perusteella sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltu tasa-arvolain muutosesitys
20396: annettiin eduskunnalle 27.5.1994 (HE 9011994 vp.).
20397: 308                       Sosiaali- ja terveysministeriö
20398: 
20399: Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta (206/95)
20400: annettiin 17.2.1995 ja se astui voimaan 1.3.1995. Laissa on otettu huomioon tasa-
20401: arvolain uudistamistaimikunnan mietinnössä esitetyt muutokset ja valtioneuvoston
20402: antaman tasa-arvolakia koskevan selonteon eduskuntakäsittely. Lakiuudistuksessa
20403: on pyritty sukupuolten tosiasiallisen tasa-arvon edistämiseen korostamalla sekä
20404: viranomaisten että työnantajien velvollisuutta edistää naisten ja miesten tasa-arvoa
20405: tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.
20406: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
20407: 
20408: Pienyrittäjän vuosilomarahajäijestelmä
20409: HE n:o 106/1989 vp.
20410: V aitiovaroinvaliokunta
20411:       29) Hyväksyessään 21.12.1989 valtion tulo- ja menoarvion vuodelle 1990
20412:       eduskunta edellytti momentin 33.57.42 kohdalla pienyrittäjien vuosilomara-
20413:       hasta annettua lakia muutettavaksi siten, että lomarahaan oikeutettujen mää-
20414:       rä olennaisesti kasvaa ja lomarahan reaalinen taso nousee. Hallituksen edel-
20415:       lytettiin antavan asian johdosta lakiehdotuksen viimeistään niin, että se voi-
20416:       daan käsitellä valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvion yhteydessä.
20417: Pienyrittäjän vuosilomarahasta annettua lakia on 14 päivänä joulukuuta 1990
20418: annetulla lailla muutettu siten, että loma, jonka ajalta pienyrittäjälle suoritetaan
20419: vuosilomaraha, piteni 1.4.1991 lukien kuudesta kahdeksaan päivään. Muutoksesta
20420: seurasi myös vuosilomarahan reaalinen kasvu. Vuosilomarahan suuruudesta ja
20421: saajien määrään vaikuttavasta vuosilomarahan saamisen edellytyksenä olevan
20422: enimmäisvuositulon määrästä päättää valtioneuvosto vuosittain valtion tulo- ja
20423: menoarvioon varatun määrärahan rajoissa.
20424: Valtioneuvosto on 14.10.1992 tehnyt vuosia 1993 - 1995 koskevan periaatepäätök-
20425: sen hallituksen toimenpiteistä julkisen talouden tasapainon parantamiseksi. Sen
20426: mukaan 1.1.1994 lukien lopetetaan valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajärjes-
20427: telmän kustannuksiin. Säästövaikutus on vuosina 1994- 95 kumpanakin
20428: 50 milj. mk.
20429: Periaatepäätöksen mukaisesti annettiin 17 päivänä joulukuuta 1993 laki pienyrittä-
20430: jän vuosilomarahasta annetun lain soveltamatta jättämisestä. Sen mukaan pienyrit-
20431: täjän vuosilomasta annettua lakia ei sovelleta vuosina 1994 ja 1995.
20432: Hallitusohjelman lisäpöytäkirjan mukaan vuonna 1995 voimassa olevia säästölakeja
20433: jatketaan. Tämän mukaisesti annettiin 1 päivänäjoulukuuta 1995 laki pienyrittäjän
20434: vuosilomarahasta annetun lain soveltamatta jättämisestä annetun lain 1 ja 2 §:n
20435: muuttamisesta. Sen mukaan pienyrittäjän vuosilomarahasta annettua lakia ei
20436: sovelleta vuosina 1996 ja 1997.
20437: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
20438:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        309
20439: 
20440: 
20441: Lastensuojelun kehittäminen
20442: HE n:o 17711989 vp.
20443: Sosiaalivaliokunta
20444:       Eduskunta edellytti 28.11.1989, että hallitus antaa viiden vuoden kuluessa
20445:       nyt hyväksyttyjen lakien voimaantulosta lapsipoliittisen selonteon. Lisäksi
20446:       on jatkuvasti seurattava nyt hyväksyttyjen lakien toimeenpanoa muun muas-
20447:       sa määräaikojen ja huostaanottojen perusteiden suhteen.
20448: 
20449: Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla seurataan hyväksyttyjen lakien toimeenpa-
20450: noa. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 26.8.1992 työryhmän eduskunnalle
20451: annettavan lapsipoliittisen selonteon valmistelua varten. Selontekotyöryhmä luovutti
20452: muistionsa 31.10.1994 (STM, työryhmämuistiaita 1994:24). Keskeisesti työryhmä-
20453: muistioon pohjautuva lapsipoliittinen selonteko oheismateriaaleineen annettiin
20454: eduskunnalle 11.10.1995 (VNS 2/95 vp).
20455: Eduskunnan käsitellessä vuoden 1989 lastensuojelun selontekoa ja siihen kiinteästi
20456: liittyneitä lastensuojelulain muutosehdotuksia kävi selkeästi ilmi, että lastensuojelun
20457: tarve, toimintaedellytykset ja toteuttamiskeinot ovat merkittävällä tavalla sidoksissa
20458: lapsiperheiden elinoloihin ja ympäristöihin sekä heille suunnatun tuki- ja palvelu-
20459: järjestelmän kokonaisuuteen.
20460: Lapsipoliittisessa selonteossa on tarkasteltu lastensuojelun lisäksi laajemminkin
20461: lapsipolitiikkaa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kannalta. Lapsen oikeuksien
20462: so:pimus tuli Suomessa voimaan vuonna 1991. Sopimus ohjaa taustasäännöstönä
20463: pru.tsi lastensuojelua myös yhteiskunnan koko lapsipolitiikkaaja lapsiin kohdistuvaa
20464: viranomaistoimintaa. Selonteossa tarkastellut lastensuojelulru.n keskeiset tavoitteet
20465: vastaavat lapsen oikeuksien sopimukseen vuonna 1989 kirjattuja tavoitteita.
20466: Lastensuojelulain osalta selonteossa on tarkasteltu lastensuojelulakia, sen muutosten
20467: vaikutuksia sekä tarvetta edelleen kehittää lastensuojelua lainsäädäntö- ja menette-
20468: lytapateitse.
20469: Selonteon valmistelutyö on myös kytkeytynyt sosiaali- ja terveysministeriön
20470: 23.3.1994 asettru.nan lapsioikeudellista päätöksentekojärjestelmää selvittäneen
20471: toimikunnan työhön. Toimikunnan mietintö julkaistiin 7.12.1995 (KM 1995:12).
20472: Toimikunta selvitti sosiaali- ja oikeushallinnolle yhteisiä lapsioikeudellisen päätök-
20473: sentekomenettelyn ongelmia. Toimikunnan tekemiä muutosehdotuksia tarkastellaan
20474: ja sovitetaan jatkossa yhteen lapsipoliittisen selonteon pohjalta tarpeelliseksi
20475: todettavien säädös- ja muiden muutosten kanssa.
20476: Lausuman edellyttämässä muodossa asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
20477: 
20478: Terveydenhuollon kustannukset, selvitys
20479: Hammashuolto, kustannukset
20480: HE n:o 17811989 vp.
20481: Sosiaalivaliokunta
20482:       Eduskunta edellytti 5.12.1989, että hallitus jo valtion vuoden 1991 tulo- ja
20483:       menoarvion yhteydessä purkaa nykyisen järjestelmän, jossa kunnat osallis-
20484: 310                        Sosiaali- ja terveysministeriö
20485: 
20486:       tuvat sairausvakuutuksen kustannuksiin hammashuollon osalta. Ham-
20487:       mashuollon korvaaminen työterveyshuoltona tulee selvittää.
20488:       Omavastuiden korottamisen ja matkakustannusten vuotuisen omavastuu-
20489:       osuuden laskentatavan muutokseen liittyen eduskunta edellyttää, että hallitus
20490:       tekee kokonaisselvityksen terveydenhuollon maksuista, korvauksista ja oma-
20491:       vastuista, jotta voidaan luoda johdonmukainen, sairaalle enintään kohtuulli-
20492:       set kustannukset asettava järjestelmä.
20493: Vuoden 1992 alusta lukien tuli voimaan laki sairausvakuutuslain muuttamisesta
20494: ( 1714/91 ). Lain mukaan terveyskeskusta ylläpitävät kunnat ja kuntainliitot eivät ole
20495: enää velvolliset korvaamaan sairausvakuutusrahastoon kustannuksia, jotka syntyvät
20496: järjestelmällisen hammashuollon korvauksista.
20497: Sosiaali- ja terveysministeriön 12.2.1992 asettama toimikunta, jonka tehtävänä oli
20498: selvittää, miten terveydenhuoltopalveluksien kustannuksia korvaava sairausvakuu-
20499: tusjärjestelmä ja julkisen sektorin tuottamat tai ostamat palvelut kytketään toisiinsa
20500: siten, että niistä yhdessä muodostuu toimiva ja taloudellinen palvelujärjestelmä, on
20501: jättänyt mietintönsä sosiaali- ja terveysministeriölle 30.6.1993. Osana toimikunnan
20502: ehdotuksia sosiaali- ja terveysministeriö on 14.9.1994 antanut 1.5.1995 voimaan
20503: tulleet päätökset lääkäripalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon korvaamista
20504: koskevan taksan perusteista ja 1.1.1995 voimaan tulleet päätöksen hammashoidon
20505: korvaamista koskevan taksan perusteista (826-828/94). Päätökset mahdollistivat
20506: taksojen rakenteen yksinkertaistamisen voimassa olevan sairausvakuutuslain ja -
20507: asetuksen puitteissa sekä taksojen uudistamisen korvausten saajien kannalta
20508: selkeämmiksi, korvausten yhdenmukaistamisen sekäkorvauskäsittelyn toimivuuden
20509: parantamisen.
20510: Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii sairausvakuutusjärjestelmää kokonaisuutena
20511: sekälääkekorvaus-ja työterveyshuollon korvausjärjestelmää kehittämällä suuntaa-
20512: maan käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa sairausvakuutuksen korvaukset
20513: siten, että ne kohdistuvat oikein. Tähän liittyen sosiaali- ja terveysministeriö
20514: käynnistää lääkkeiden korvausjärjestelmään liittyvien lääkkeiden hintakysymysten
20515: selvitystyön, asettaa työryhmän tekemään ehdotuksen aikuisväestön hammashuollon
20516: järjestämisestä, sitä koskevasta korvaus- ja maksujärjestelmästä sekä uudistuksen
20517: toteuttamisaikataulustaja selvittää valtionosuusjärjestelmän muutoksesta aiheutuvat
20518: heijastusvaikutukset lakisääteisiin toimeentuloetuuksiin.
20519: 
20520: Nuorten hoitoon ja huoltoon liittyvä oikeusturva
20521: HE n:o 20111989 vp.
20522: Talousvaliokunta
20523:       Eduskunta edellytti 20.11.1990, että hallitus selvittää mahdollisuudet paran-
20524:       taa lasten oikeusturvaa yhteiskunnassa perustamalla lapsiasiamiesviran.
20525: 
20526:       Eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy lainsäädännöllisiin ja muihin toi-
20527:       menpiteisiin huumenuorten hoidon, myös tahdonvastaisen, pikaiseksi järjes-
20528:       tämiseksi Suomessa.
20529:       Eduskunta edellytti, että hallitus järjestää lasten ja nuorten hoitoon määrää-
20530:       misen seurannan, josta ilmenee muun muassa vasten tahtoa hoitoon määrää-
20531:       misen syyt ja niiden kehitys.
20532:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       311
20533: 
20534: Lastensuojelulakia (683/83) muutettiin 9.2.1990 vahvistetulla lailla (139/90).
20535: Muutokset tulivat pääosin voimaan 1.7.1990. Lasten oikeusturvan parantamiseksi
20536: lastensuojelulain 10 §:ään lisättiin uusi 3 momentti korostamaan lapsen asioista
20537: vastaavan sosiaalityöntekijän kokonaisvastuuta lapsen edun toteuttamisen valvon-
20538: nassa. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla seurataan säännöksen vaikutusta
20539: lapsen oikeusturvan kehittämisen kannalta.
20540: Hyväksyessään lastensuojelulain muutokset eduskunta edellytti, että hallitus antaa
20541: viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta lapsipoliittisen selonteon. Selonteon
20542: valmistelun yhteydessä tuli myös selvittää lapsiasiamiehen viran perustamisen tarve.
20543: Sosiaali- ja terveysministeriön 26.8.1992lapsipoliittista selontekoa valmistelemaan
20544: asettama työryhmä luovutti muistionsa 31.10.1994 (STM, työryhmämuistiaita
20545: 1994:24). Työryhmämuistioon sisältyy lapsiasiatyön järjestelmiä koskeva selvitys.
20546: Keskeisesti työryhmämuistioon pohjautuvalapsipoliittinen selonteko oheismateriaa-
20547: leineen annettiin eduskunnalle 11.10.1995 (VNS 2/95 vp ). Selonteossa tarkastellaan
20548: lastensuojelun lisäksi lapsipolitiikkaa laajemminkin.
20549: Selonteon mukaan Suomeen tarvitaan valtakunnallinen, riippumaton lapsiasiaval-
20550: tuutettu. Valtuutetun tehtävänä olisi seurata ja arvioida kokonaisvaltaisesti lapsiin
20551: kohdistuvaa yhteiskuntapoliittista, hallinnollista ja oikeudellista päätöksentekoa ja
20552: niiden vaikutuksia lapsiin ja lapsiväestöön sekä vastata Suomessa vuonna 1991
20553: voimaan tulleeseen YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen liittyvästä tiedotuksesta.
20554: Valtuutetun hallinnollinen asema ja tehtävät säädettäisiin lailla. Lapsen yksilö-
20555: tasoista oikeusturvaa puolestaan voitaisiin parantaa kehittämällä uskottu mies-
20556: järjestelmää.
20557: Uskottu mies -järjestelmän kehittämistä on puollettu myös sosiaali- ja terveysmi-
20558: nisteriön 23.3.1994 asettaman lapsioikeudellista päätöksentekojärjestelmää selvittä-
20559: neen toimikunnan 7.12.1995 julkaistussa mietinnössä (KM 1995:12). Toimikunta
20560: selvitti sosiaali- ja oikeushallinnolle yhteisiä lapsioikeudellisen päätöksenteko-
20561: menettelyn ongelmia. Toimikunnan ehdotuksiin palataan lapsipoliittisesta selonte-
20562: osta aiheutuvien jatkotoimien yhteydessä.
20563: Silmälläpitäen vakavimpia nuorten päihteiden ja huumeiden käytöstä johtuvia
20564: terveysriskejä on lastensuojeluasetuksen 5 §:ään (546/90) lisätty yhteistyössä
20565: terveydenhuollon viranomaisten kanssa vakavan mielenterveyden häiriön perusteella
20566: annettavaa hoitoa koskevat säännökset. Mielenterveyslakiin (1116/90) on sisällytet-
20567: ty vastaavanlainen säännös alaikäisen tahdosta riippumatta annettavasta hoidosta.
20568: Lapsipoliittisen selonteon mukaan lainmuutoksin tulisi mahdollistaa alaikäisen
20569: lapsen oikeusturvan takaava tahdonvastainen hoito erityisessä lastensuojelun
20570: suljetussa toimintayksikössä. Tämä mahdollistaisi muun muassa huumeiden
20571: käyttämisellä oireilevien lasten ja nuorten entistä tehokkaamman hoidon.
20572: Päihdehuoltolaissa (41/86) ja -asetuksessa (653/86) on varsin kattavat säännökset
20573: tahdosta riippumattomasta hoidosta. Niiden nojalla henkilö voidaan osoittaa
20574: terveysvaaran tai väkivaltaisuuden perusteella taikka, alle 18-vuotiaan osalta,
20575: ilmeisen perustellussa tilanteessa hoitoon. Päihdehuoltolain perusteella tahdonvas-
20576: taisia hoitopäätöksiä on tehty vuosittain 4 - 30, suurin osa väkivaltaisuuden
20577: perusteella.
20578: Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspal-
20579: veluja käsitelleen johtoryhmän 12.6.1992luovutetussa muistiossa (STM, julkaisuja
20580: 311992) esitetään toimintalinjoja, joilla edistetään sosiaali- ja terveyspalvelujen
20581: sisäistä yhteistyötä psykososiaalisista ongelmista kärsivien nuorten tarkoituksenmu-
20582: 312                        Sosiaali- ja terveysministeriö
20583: 
20584: kaisen hoidon turvaamiseksi. Tehtyyn selvitykseen liittyen on käynnistetty useita
20585: kokeiluja ja kehittämishankkeita Vuonna 1994 päättyi muun muassa NUPRO-
20586: projekti, jossa kehitettiin onnistuneesti koulukotien ja nuorisopsykiatrisen hoitoyk-
20587: sikön yhteistyömenetelmiä (Stakesin raportteja 149 vuodelta 1994).
20588: Vuoden 1993 alusta voimaan tulleella lailla mielenterveyslain 8 §:n muuttamisesta
20589: (954/92) saatettiin säännös sanamuodoltaan vastaamaan YK:n lapsen oikeuksien
20590: sopimusta. Säännöksen mukaan tahdosta riippumatta annettavassa hoidossa olevia
20591: alaikäisiä tulee hoitaa erillään aikuisista, jollei lapsen etu muuta vaadi.
20592: Alaikäisten tahdonvastaista hoitoa ja huoltoa on seurattu Pakottaako-projektin
20593: avulla. Projekti on yksi yllä mainitun selvityksen pohjalta käynnistetyistä hankkeis-
20594: ta. Projektin loppuraportti valmistuu alkuvuodesta 1996. Projektin esitutkimus
20595: osoitti, että vuoden 1992 aikana otettiin 94 alaikäistä tahdosta nippumattomaan
20596: psykiatriseen hoitoon. Heistä 46 hoidettiin aikuisten osastolla, 42 nuoriso-osastolla
20597: ja 4 lastenosastolla. Siten puolet heistä hoidettiin aikuisten osastolla vastoin
20598: mielenterveyslain ja lapsen oikeuksien sopimuksen säännöksiä. Syynä on lasten- ja
20599: nuorisopsykiatristen osastojen puute, joka on poistunut vain osassa sairaanhoito-
20600: piirejä. Kaikki sairaanhoitopiint eivät sosiaali- ja terveysministeriön kehotuksista
20601: huolimatta ole vielä hoitaneet tilannetta lainsäädännön edellyttämälle tasolle. Asiaan
20602: on kiinnitetty huomiota valtakunnallisessa suunnitelmassa sosiaali- ja terveyden-
20603: huollon järjestämisestä vuosina 1996 - 1999.
20604: Vuoden 1994 alusta tulivat voimaan rikoslain uudet huumausainerikoksia koskevat
20605: säännökset. Toimenpiteistä luopumista koskevan säännöksen mukaan huumausai-
20606: neen käytöstä ja käyttöön liittyvästä muusta huumausainerikoksesta voidaan syyte
20607: jättää ajamatta tai rangaistus tuomitsematta tekijän sitouduttua sosiaali- ja terveys-
20608: ministeriön hyväksymään hoitoon. Sosiaali- ja terveysministeriön päätös hyväksyt-
20609: tävästä hoidosta huumausainerikoksissa annettiin 22.12.1994 (STMp 1394/94).
20610: Uuden järjestelmän tavoitteena on edistää erityisesti hoidon ta.rJ?eessa olevien
20611: nuorten huumausaineen käyttäjien hoitoon hakeutumista sekä hoitojärjestelmän ja
20612: syyttäjien, tuomioistuinten ja poliisin yhteistyötä huume-ehkäisyssä.
20613: Lausuman sisältämiä kysymyksiä on käsitelty myös lapsipoliittisessa selonteossa,
20614: jonka johdosta eduskunta tulee antamaan uuden lausuman. Kysymyksiä voidaan
20615: jatkossa selostaa myös seuraavissa kertomuksissa. Asia ei siten enää anna aihetta
20616: toimenpiteisiin.
20617: 
20618: Lastensuojelu
20619: Selonteko/1989 vp.
20620: Sosiaalivaliokunta
20621:       Eduskunta hyväksyi 15.12.1989 sosiaalivaliokunnan mietinnön valtioneu-
20622:       voston lastensuojelua koskevasta selonteosta. Mietinnössä valiokunta totesi
20623:       seuraavaa:
20624:       Vanhemmuus ja sen tukeminen
20625:       V anhemmuus on iloinen, monisäikeinen ja joskus vaikea asia. Siihen kas-
20626:       vaminen on helpompaa, jos on itse kokenut vanhempansa turvallisiksi ja
20627:       huolta pitäviksi aikuisiksi. Siksi sosiaalisen huono-osaisuuden katkaisemi-
20628:       nen on tärkeää. Tämä edellyttää paitsi aineellisesta toimeentulosta huolehti-
20629:       mista myös kasvun sekä itsenäistymisen henkisten ja sosiaalisten
20630:       edellytysten luomista.
20631:                               1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       313
20632: 
20633:              Perherakenteen muutokset luovat tarvetta määritellä vanhemmuus tosiasial-
20634:              lisista olosuhteista lähtien ja eräiltä osin sosiaalisena eikä biologisena suh-
20635:              teena.Perheen määritelmä on lapsen kannalta usein virallisista määritelmistä
20636:              poikkeava. Erillään asuva vanhempi, joka osallistuu lapsen aineelliseen ja
20637:              henkiseen huoltoon, onkin voitava lapsen kannalta määritellä muodollisjuri-
20638:              disista tekijöistä riippumatta lapsen perheeseen kuuluvaksi. Näin ollen on
20639:              muun muassa elatusvelvollisen asemaa tuettava tästä lähtökohdasta. Perhe-
20640:              lainsäädännön kehittämistä on jatkettava yleensäkin vanhemmuutta ja ny-
20641:              kyisten asenteiden vallitessa isän osuutta korostavaksi.
20642:              Useat asiantuntijat katsovat vanhemmuuteen kuuluvan vastuuntunnon hä-
20643:              märtyneen. Selvää kuitenkin on, että ensisijainen vastuu yhteiskunnassa
20644:              yleensä on henkilöllä itsellään. Lasten puolesta päätösvaltaa käyttävät ja
20645:              vastuun kantavat vanhemmat. Myös lapselle ja nuorelle itselleen on annet-
20646:              tava niin päätösvaltaa kuin vastuutakin siinä määrin kuin hänen ikänsä ja
20647:              kehitystasonsa edellyttävät. Vain näin voi kasvaa vastuuseen.
20648:              Nykyisin on monella taholla tarjolla erilaisia reseptejä lasten kasvatuksesta.
20649:              Näillä sinänsä hyvää tarkoittavilla ja useimmiten myös oikeilla ohjeilla luo-
20650:              daan kuitenkin samalla vanhempiin epävarmuutta vanhempana olemisesta ja
20651:              jopa syyllisyyttä omasta puutteellisuudesta. Joissain tapauksissa myös niin
20652:              sanotut oheiskasvattajat, päivähoito, koulu ja niin edelleen, sysäävät vastuu-
20653:              ta omasta riittämättömästä toiminnastaan vanhemmille tai kieltäytyvät
20654:              myöntämästä omaa heikkouttaan arvostelun pelossa. Vastaavasti vanhemmat
20655:              pitävät arnmattikasvattajien asiana hoitaa asiat kuntoon myöntämättä omaa
20656:              ensisijaista vastuutaan. Tämän kierteen katkaiseminen on tärkeää. Vanhem-
20657:              pien ja arnmattikasvattajien välille on voitava luoda luottamukselliset suh-
20658:              teet, Jotka perustuvat kaikkien osapuolten uskoon ja tietoon samasta perim-
20659:              mäisestä tarkoituksesta toimia lasten parhaaksi ja puhaltaa yhteen hiileen.
20660:              Lapsen turvallisuus edellyttää lapsen tietoa siitä, että häntä rakastetaan -
20661:              puutteistaan huolimatta. Kun perheen perusasiat ovat hallinnassa, on myös
20662:              lapsella mahdollisuuksia terveeseen itsenäistymiseen.
20663:              Vanhemmuuteen kasvamista voidaan auttaa yhteiskunnan toimenpitein. Yh-
20664:              teiskunnan eri laitoksissa tulee antaa perhekasvatusta. Kouluissa on perhe-
20665:              kasvatuksen asemaa vahvistettava oppiaineiden rajat läpäisevänä aiheko-
20666:              konaisuutena niin, että sitä annetaan oppilaille heidän ainevalinnoistaan ja
20667:              sukupuolestaan riippumatta. Osana perhekasvatusta on kiinnitettävä huo-
20668:              miota myös perheen jokapäiväisessä elämässä tarvittavien tietojen ja taitojen
20669:              opettamiseen, jotta tällaiset fyysisiin tarpeisiin liittyvät seikat eivät aiheuta
20670:              tarpeetonta ahdistusta.
20671:              Tärkeää on myös perhekasvatuksen saaminen soveliailla tavoilla lähellä ai-
20672:              kuisikää olevien ulottuville, koska opetuksen merkitys kasvaa omakohtaisen
20673:              kokemuksen karttumisen myötä. Tehokkaan kanavan antaa neuvolatoiminta,
20674:              jonka asiakkaat ovat lisäksi motivoituneita aiheeseen. Neuvolatoiminnan
20675:              kautta päästään myös lastensuojelun tarvetta ehkäisevän toiminnan ydinkoh-
20676:              tiin. Myös muut tilanteet, joissa nuoret aikuiset ovat saavutettavissa, tulee
20677:              käyttää hyväksi.
20678:              Osa perheen tukemisesta muodostuu vanhemmille luotavista mahdollisuuk-
20679:              sista vahvistaa keskinäisiä siteitään. Vanhempien toimivat suhteet, joissa ei
20680:              mahdollisissa ristiriidoissakaan käytetä lasta oman aseman vahvistamisessa,
20681:              koituvat aina lapsen parhaaksi.
20682: 
20683: 
20684: 40 360228Y
20685: 314                        Sosiaali- ja terveysministeriö
20686: 
20687:       Perhe- ja työelämän yhteensovittaminen on lasten ja nuorten hyvinvoinnin
20688:       kannalta tärkeä asia. On edelleen kehitettävä muun muassa työaika- ja las-
20689:       tenhoitojärjestelyjä sekä lisättävä voimavaroja. Myös ansionmenetysten kor-
20690:       vausten riittämättömyyteen on kiinnitettävä huomiota.
20691:       Sairausvakuutuslain nojalla voidaan ensi heinäkuun alusta maksaa erityis-
20692:       hoitorahaa eräissä sairauden hoitoon liittyvissä tilanteissa. V aHokunnan mie-
20693:       lestä tulee selvittää, voidaanko erityishmtorahan käyttöalaa laajentaa koske-
20694:       maan myös lastensuojeluperustein tapahtuvaa sosiaalista kuntoutusta.
20695:       Perheiden tukemisessa on suuri merkitys myös sosiaalityön järjestämisen
20696:       muodoilla ja kustannuksilla. Kodinhoitajien työ on merkittävää perheiden
20697:       tukemista. Sillä on myös lastensuojelullista merkitystä ilman lastensuojeluun
20698:       usein liittyvää leimaavaa vaikutusta. Tästä syystä toiminnan kehittämiseen
20699:       on kiinnitettävä riittävää huomiota. Samalla kuntien tulee sosiaalihuoltolain
20700:       mukaisesti jättää tarvittaessa maksu perimättä, jotta tämä ei vaikuta tarpeel-
20701:       lisen ja tarkoituksenmukaisen avun hankkimiseen.
20702:       Kansalaisvastuu
20703:       Sosiaalivaliokunta korostaa lasten suojelua tärkeänä osana yleistä kansalais-
20704:       vastuuta. Yhteiskunnassa tulee saada aikaan ilmapiiri, jossa vastuuta nuo-
20705:       rimmista ja heikoimmista tunnetaan paitsi perhe- ja ystäväpiirissä myös
20706:       yleisesti. Muun muassa avuttomassa tilassa olevien auttaminen, väkivaltaan
20707:       puuttuminen ja vastuuntunto omista toimista heijastavat yhteiskunnan yleistä
20708:       asennetta. Myös nuorten itsensä on tunnettava vastuuta omista teoistaan,
20709:       toisista nuonsta ja muista kanssaihmisistä. Todellista kansalaisvastuuta ja
20710:       -rohkeutta on apua tarvitsevien ihmisten auttaminen. Kodista ja koulusta
20711:       lähtien on korostettava sitä eettistä ohjetta, että sallii itselleen vam sen, mitä
20712:       soisi toisten tekevän itselleen.
20713:       Yhteiskunnan mekanismit korostavat yksilön asemaa kilpailutilanteessa mui-
20714:       ta vastaan sen sijaan, että pyrkimyksenä olisi yhteistyössä tapahtuva kaikki-
20715:       en parhaaksi koituva toimmta. Koululaitaskin osaltaan arvostelujärjestelmi-
20716:       neen korostaa tätä. Tosin viime vuosina on voitu siirtyä tavoitteiden saavut-
20717:       tamisen arvosteluun vertailevan arvostelun sijasta. Tämän tyyppisiä ratkaisu-
20718:       ja on edistettävä kilpailun siirtämiseksi ensisijaisesti itsensä kanssa tapahtu-
20719:       vaksi ja arvostusten muuttamiseksi yhteistoimintaa korostaviksi.
20720:       Lainsäädännöllä ei juurikaan voida edistää yleistä huolenpitoa ja vastuun
20721:       tuntemista lapsista. Näiden seikkojen korostaminen merkitsee kuitenkin yh-
20722:       teiskunnassa vallitsevaa käsitystä lasten huomioon ottamisesta
20723:       Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettu laki sisältää yleiset lapsen
20724:       huoltoa koskevat säännökset. Niiden mukaan tulee turvata lapsen tasapamoi-
20725:       nen kehitys ja hyvinvointi hänen yksilöllisten tarpeittensa ja toivomustensa
20726:       mukaisesti, turvata lapselle myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti
20727:       lapsen ja hänen vanhempiensa välillä sekä turvata lapselle hyvä hoito, kas-
20728:       vatus ja lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huo-
20729:       lenpito. Laki sisältää säännöksiä myös turvallisesta ja virikkeitä antavasta
20730:       kasvuympäristöstä sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaavasta kou-
20731:       lutuksesta. Lasten kasvattamisen menettelytavoista laki toteaa, että lapsen
20732:       tulee saada osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei lain mu-
20733:       kaan saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaa-
20734:       vasti.
20735:                 1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       315
20736: 
20737: Myös lastensuojelua, koulutointa ja päivähoitoa koskevat lait sisältävät mai-
20738: nittujen säännösten suuntaisia tavoitteita, menettelytapoja ja toimintaohjeita
20739: lapsen huoliolle ja kasvatukselle.
20740: Sosiaalivaliokunta korostaa myös kansainvälisten sopimusten ja julistusten
20741: merkitystä lapsen aseman kehittämisessä. Taloudellisia, sosiaalisia ja sivis-
20742: tyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen sekä kansalaisoikeuksia ja
20743: poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen ohella lasten kannalta mer-
20744: kittäviä ovat lapsen oikeuksien julistus sekä Yhdistyneissä Kansakunnissa
20745: vastikään hyväksytty lapsen oikeuksien sopimus. Suomen tulee mahdolli-
20746: simman pikaisesti ja ilman varaumia liittyä lasten oikeuksia koskevaan sopi-
20747: mukseen.
20748: Yleisen lasten oikeuksia ja lapsista vastuunottamista korostavan ilmapiirin
20749: luomisessa suuri merkitys on vapaalla kansalaistoiminnalla. Nuorten omien
20750: järjestöjen toimintaa tulee tukea. Samoin urheiluseuroja ja muita vastaavia
20751: nuorten parissa työskenteleviä järjestöjä ja niissä toimivia henkilöitä tulee
20752: tukea merkittävässä työssä lasten ja nuorten hyväksi ja heidän asemansa
20753: kohentamiseksi.
20754: Kuntien, seurakuntien sekä kansalaisjärjestöjen tuella ja toiminnalla voidaan
20755: merkittävästi vaikuttaa yleiseen kansalaisvastuun tuntemiseen. Erilaiset toi-
20756: mintamuodot, joissa pyritään auttamaan vaikeuksiin joutuneita tai joutumas-
20757: sa olevia nuona, ovat samalla omiaan lisäämään yleistä vastuuntuntoa.
20758: Lasten ja nuorten asemaan ja ympäristöön vaikuttaminen
20759: Yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa toiminnassa on otettava huomioon
20760: lasten ja nuorten edut. Rakennuslainsäädäntöön on sisällytettävä tätä koske-
20761: va velvoite. Kaavoituksessa, rakennustoimessa, yhdyskuntasuunnittelussa ja
20762: muussa vastaavassa kunnan toiminnassa tulee jo varhaisessa suunnitteluvai-
20763: heessa käyttää hyväksi muun muassa sosiaali-, terveys-, koulu- ja nuo-
20764: risotoimen sekä ennen kaikkea asukkaiden, mukaan lukien lasten ja nuorten
20765: asiantuntemusta yhdyskuntien saamiseksi sosiaaliselta ja fyysiseltä raken-
20766: teeltaan mahdollisimman hyvin lapsia, nuoria ja lapsiperheitä palvelevaksi.
20767: Tämän mukaisesti on esimerkiksi päiväkodit ja koulut rakennettava saman-
20768: aikaisesti asuntojen kanssa. Yhdyskuntien rakentaminen siten, että kevyt
20769: liikenne on erillään muusta liikenteestä, parantaa merkittävästi lasten turval-
20770: lisuutta ja antaa samalla lapsille mahdollisuuksia liikkua ja leikkiä huomat-
20771: tavasti itsenäisemmin.
20772: Lainsäädäntöä on voitava kehittää tähän suuntaan, jotta yhdyskunnat on
20773: pakko rakentaa moniJ?uolisiksi ja eri näkökohdat huomioon ottaviksi ja viih-
20774: tyisiksi. Ensisijaisesti liiketalouden ja moottoriliikenteen ehdoilla tapahtu-
20775: vasta kaavoituksesta ja rakentamisesta on edettävä ihmisiä varten rakenta-
20776: miseen.
20777: Yhteiskunnan rakentamistoiminnassa tulee niukat voimavarat huomioon ot-
20778: taen voida käyttää mahdollisimman laajalti hyväksi eri hallinnonalojen voi-
20779: mavaroja myös muun toiminnan hyväksi. Tämä edellyttää kiinteää yhteis-
20780: työtä koulu-, nuoriso-, urheilu- ja vapaa-aikatoimen kesken niin, että raken-
20781: nukset ovat monikäyttöisiä ja että tarpeettomat hallinnolliset esteet niiden
20782: moninaiskäytöltä voidaan poistaa.
20783: Myös eri hallinnonalojen muita voimavaroja on voitava käyttää joustavasti
20784: hyväksi. Valiokunnan saaman tiedon mukaan muun muassa koulujen nuo-
20785: 316                       Sosiaali- ja terveysministeriö
20786: 
20787:       risokerhoihin käytettävissä olevia voimavaroja jää huomattava määrä käyt-
20788:       tämättä ainakin osittain ohjaajapulan takia. Valiokunnan mielestä tulee kou-
20789:       lu- ja nuorisotoimen yhteistyönä voida kehittää nuorisokerhoja, joiden sisäl-
20790:       tö Ja ohjaajavoimavarat saadaan nuorisotoimesta, mutta jotka rahoitetaan
20791:       osittain koulutoimen kautta ja koulutoimen valtionosuudella
20792:       Hallintokuntien rajat ylittävän lasten suojelemisen lisäksi on voitava vaikut-
20793:       taa lasten asemaan yli kuntarajojen. Kuntien yhteistoimintaa tulee voida ke-
20794:       hittää varsinkin niissä tapauksissa, joissa talousalueen keskusta vetää puo-
20795:       leensa myös ympäristön nuorisoa.
20796:       Lasten yhteiskunnallisen aseman ja merkityksen huomioon ottamiseksi va-
20797:       liokunta ehdottaa selvitettäväksi erityisen lapsiasiamiehen viran perustami-
20798:       sen tarpeellisuuden. Muiden tiettyä yhteiskunnallista tarvetta varten perustet-
20799:       tujen asiamiesten asemaa vastaavasti tällaisen asiamiehen tehtävänä olisi
20800:       osallistua lapsia koskevien säädösten ja päätösten valmisteluun ja valvon-
20801:       taan sekä tehdä esityksiä ja aloitteita lasten ja nuorten aseman parantamisek-
20802:       si.
20803:       Yhteiskunnan tukea tulee olla saatavissa silloin, kun tarvetta ilmenee.
20804:       Sosiaalityön menetelmiä on kehitettävä tämä huomioon ottaen.
20805:       Lasten ja nuorten henkinen kasvuympäristö
20806:       Valiokunnan saamien tietojen mukaan lasten ja nuorten alkoholin ja myös
20807:       huumeiden käyttö on yleistynyt yhä nuorempien ikäluokkien keskuudessa.
20808:       Päihteiden käytön aiheuttamat fyysiset ja henkiset vauriot uhkaavat lisään-
20809:       tyä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että viranomaisten toimenpi-
20810:       tein estetään alkoholin ja huumeiden saanti lasten ja nuorten käyttöön.
20811:       Television vaikutus lasten ja nuorten henkiseen kasvuympäristöön on mer-
20812:       kittävä. Valiokunta korostaa sitä, että television ohjelmissa tulee välttää vä-
20813:       kivaltaa ja edistää terveitä ja raittiita elämäntapoja ja -arvoja.
20814:       Nuorten työssäkäynti
20815:       Nuorten, alaikäistenkin työssäkäynti on lisääntynyt. Nuorten työntekijäin
20816:       suojelusta annettu laki sallii 15 Ja eräissä tapauksissa kyseisenä kalenteri-
20817:       vuonna 14 vuotta täyttävien työssäkäynnin. Nuoret käyvät kasvavassa mää-
20818:       rin kouluaikana työssä.
20819:       Työn merkitys on yhteiskunnassamme suuri. Työ on tärkein toimeentulon
20820:       lähde, työssä luodaan kontakteja ja sen kautta ihmiset jäsentävät paikkansa
20821:       yhteiskunnassa. Nuorten kouluaikana tapahtuvalla työssäkäynnillä on sosi-
20822:       aalista merkitystä myös muissa suhteissa kuin rahan hankkimiseksi useim-
20823:       miten vapaa-ajanviettoon liittyvään kulutukseen. Työnteon kielteisenä puo-
20824:       lena saattaa olla varhain syntyvä ja koko elämänikää ajatellen epärealistinen
20825:       käsitys koululaisen ansioiden riittävyydestä, kun huomattava osa toimeentu-
20826:       losta saadaan vanhemmilta. Työssäkäynnillä saattaa olla myös kielteinen
20827:       vaikutus koulumenestykseen. Tällaisissa tilanteissa saattaa syntyä painetta
20828:       lopettaa koulunkäynti.
20829:       Nuoret joutuvat useimmiten ikävimpiin ja yksitoikkoisimpiin tehtäviin. Ar-
20830:       vio tämän vaikutuksesta nuoren käsitykseen työstä on kahtalainen - voidaan
20831:       ajatella ikävien töiden tekemisen johtavan käsitykseen koulutuksen ja tulevi-
20832:       en työtehtävien laadun välisestä yhteydestä ja koulutusmotivaation syntymi-
20833:                 1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       317
20834: 
20835: seen tai työtä vieroksuvaan käsitykseen ja työn merkityksen kieltämiseen
20836: osana yhteiskunnan toimintaa. Nuorilla työstä olevan käsityksen kehittämi-
20837: seksi voidaan peruskoulussa jo ala-asteellakin yhdistää sopivia yhdessä ai-
20838: kuisen kanssa tehtäviä töitä opetukseen ja yläasteella tehostaa oppilaiden
20839: työelämään tutustuttamista.
20840: Sosiaali- ja nuorisotyön kenttätyö
20841: Valiokunnan saaman tiedon mukaan nuorisotyön yhtenä merkittävänä puut-
20842: teena on, että sitä ei tehdä nuorten ajankäytön ja oleskelupaikkojen kannalta
20843: osa-aikaisesti ja oikeassa paikassa. Viikonlopun iltoina, varsinkin perjantai-
20844: sin on saatu hyviä kokemuksia erilaisista nuorisotyön projekteista, joissa
20845: muun muassa yökahvilatoiminnalla on voitu ohjata nuoria heidän omilla
20846: ehdoillaan illanviettoon, josta on kuitenkin karsittu onnistuneella tavalla
20847: päihteiden käyttö ja väkivaltaisuus. Valiokunta korostaa tarvetta perjantai- ja
20848: lauantaimyöhäisiltana yli puolenyön jatkuvaan nuorisotyöhön ja esittää, että
20849: kunnat, seurakunnat ja vapaaehtoisjärjestöt tukisivat taloudellisesti ja järjes-
20850: täisivät tällaista toimintaa. Viikonlopun iltojen rauhattomuutta vaimentaa
20851: myös merkittävästi pelkästään se seikka, että poliisi on näkyvillä. Poliisin
20852: tämänsuuntaisen toiminnan edellytyksiä tulee lisätä ja poliisille antaa asian
20853: vaatimaa koulutusta.
20854: Edellä kuvatun mukainen toiminta on valiokunnan käsityksen mukaan sa-
20855: malla tehokasta päihteiden väärinkäytön vastaista toimintaa. Tähän toimin-
20856: taan tulee voida käyttää hyväksi myös päihdehuollon voimavaroja.
20857: Valtion tulo- ja menoarviossa nuorisotyöhön varatut voimavarat ovat riittä-
20858: mättömät. Määrärahat antavat mahdollisuuksia vain vähäiseen rakentami-
20859: seen ja virkojen lisääminen on lähes olematonta. Ammatillistamisen tulisi
20860: olla tavoitteena fyysisesti ja psyykkisesti raskaassa erityisnuorisotyössä, jota
20861: nykyisin tehdään useimmiten vapaaehtoisvoimin ja usein palkatta.
20862: Tutkimus, kokeilu ja kehittämistoiminta
20863: Lasten ja lapsiperheiden asemaan tulee kiinnittää painokastahuomiota suun-
20864: nattaessa yhteiskunnan voimavaroja tutkimukseen ja kehittämiseen. Lapsia
20865: koskevan tutkimuksen tulee ylettyä fyysisestä ympäristöstä yhteiskunnalli-
20866: sen hyvinvoinnin edistämiseen. Vastaavasti tutkimusta tukevaa ja edistävää
20867: kokeilua tulee järjestää kapaloista ammattitutkintoon ja kirjankuvituksesta
20868: vanhempainkouluun.
20869: Kehittämisen yhtenä painopisteenä tulee olla lasten kanssa tekemisissä ole-
20870: vien ammattilaisten perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen organisoiminen.
20871: Lapsen kasvun ja kehityksen ymmärtämisen ja edistämisen tulee olla kou-
20872: lutuksen tavoitteena. Koulutusta tulee antaa niin kuntasuunnittelun, nuo-
20873: risotoimen, koulun ja terveydenhuollon kuin vapaa-aikatoimen, lasten-
20874: suojelun ja päivähoidon parissa työskenteleville.
20875: Lastensuojelun erityisongelmiin l?erehdyttäminen on tärkeää tällä sosiaali-
20876: toimen osa-alueella työskenteleville. V aliakunnan saaman tiedon mukaan
20877: tätä koulutusta ei juurikaan anneta sosiaalialan ammatillisessa koulutukses-
20878: sa, joten käytännön kokemuksen tueksi ja ohjaukseksi alan jatkokoulutuk-
20879: sella on suuri merkitys. Lastensuojelun jatkokoulutuksella tulee olla tärkeä
20880: sija myös neuvoloiden, päivähoidon, koulun ja muiden lasten kanssa teke-
20881: misiin joutuvien alojen työntekijöiden koulutuksessa, jotta näiden alojen
20882: herkkyyttä havaita lastensuojelun tarvetta parannetaan.
20883: 318                         Sosiaali- ja tenreysministeriö
20884: 
20885: Lastensuojelulakia (683/83) muutettiin 9.2.1990 annetulla lailla (139/90). Lasten-
20886: suojelulainjaniitä täydentävät lastensuojeluasetuksen (1 01 0/83) muutokset (546/90)
20887: tulivat asteittain voimaan vuosina 1990, 1991 ja 1993. Muutoksilla pyrittiin
20888: saamaan aikaan parannus moniin sosiaalivaliokunnan mietinnöstä ilmeneviin
20889: asioihin. Muutoksilla toteutettujen parannusten lisäksi lastensuojelulaille aikanaan
20890: asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi vielä tarvittavat toimenpiteet on lastensuoje-
20891: lun selonteossa kiteytetty 22 kannanotoksi.
20892: Mietinnön edellyttämää toimeenpanoa on jatkettu kertomusvuonna.
20893: Hyväksyessään lastensuojelulain muutokset vuonna 1990 eduskunta edellytti, että
20894: lammuutosten toteutumista seurataan ja että hallitus antaa eduskunnalle lapsipoliit-
20895: tisen selonteon viiden vuoden kuluessa lainmuutosten voimaantulosta.
20896: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 26.8.1992 työryhmän lapsipoliittisen selonteon
20897: valmistelua varten. Työryhmä seurasi mietinnössä esitettyjä asioita, joita on
20898: käsitelty myös lapsipoliittisessa selonteossa. Selontekotyöryhmä luovutti muistionsa
20899: 31.10.1994 (STM, työryhmämuistiaita 1994:24). Keskeisesti työryhmämuistiaan
20900: pohjautuva lapsipoliittinen selonteko oheismateriaaleineen annettiin eduskunnalle
20901: 11.10.1995 (VNS 2/95 vp).
20902: Lapsipoliittisessa selonteossa on tarkasteltu lastensuojelun lisäksi laajemminkin
20903: lapsipolitiikkaa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kannalta. Lapsen oikeuksien
20904: sopimus tuli Suomessa voimaan vuonna 1991. Lastensuojelun osalta selonteossa on
20905: tarkasteltu lastensuojelulakia, sen muutosten vaikutuksia sekä tarvetta edelleen
20906: kehittää lastensuojelua lainsäädäntö- ja menettelytapateitse.
20907: Selonteon valmistelutyö on myös kytkeytynyt sosiaali- ja terveysministeriön
20908: 23.3.1994 asettaman lapsioikeudellista päätöksentekojärjestelmää selvittäneen
20909: toimikunnan työhön. Toimikunnan mietintö julkaistiin 7.12.1995 (KM 1995:12).
20910: Toimikunta selvitti sosiaali- ja oikeushallinnolle yhteisiä lapsioikeudellisen päätök-
20911: sentekomenettelyn ongelmia. Toimikunnan tekemiä muutosehdotuksia tarkastellaan
20912: ja sovitetaan jatkossa yhteen lapsipoliittisen selonteon pohjalta tarpeellisiksi
20913: todettavien säädös- ja muiden muutosten kanssa.
20914: Mietinnön edellyttämässä muodossa asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
20915: 
20916: Osittainen kotihoidon tuki
20917: HE n:o 7711990 vp.
20918: Sosiaalivaliokunta
20919:       Eduskunta edellytti 19.6.1990, että hallitus selvittää mahdollisuudet työajan
20920:       lyhenemisestä aiheutuvan ansiotulojen aleneman korvaamiseen osittaisella
20921:       kotihoidon tuella tai sitä vastaavilla Järjestelyillä niin, että tosiasialliset mah-
20922:       dollisuudet osittaisen hoitovapaan käyttämiseen paranevat.
20923: Lasten kotihoidon tukea muutettiin 1.10.1991 voimaan tulleella lainmuutoksella
20924: (1386/90). Tuen perusosan määräytyminen irrotettiin sairausvakuutuksen peruspäi-
20925: värahan määrästä ja samalla tukeen tehtiin tasokorotus. Perusasan määrää sidottiin
20926: tarkistettavaksi kunkin kalenterivuoden alusta TEL:n palkkaindeksiluvun mukaises-
20927: ti. Tästäjohtuen tulee myös osittaiseen kotihoidon tukeen tarkistus kalenterivuosit-
20928: tain.
20929:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        319
20930: 
20931: Lasten kotihoidon tuesta annetun lain muutoksella (1286/92) osittainen lasten
20932: kotihoidon tuki saatettiin pysyväksi 1.1.1993 alkaen. Tukeen on edelleen oikeutettu
20933: virka- tai työsuhteessa oleva Suomessa asuva alle 3-vuotiaan lapsen vanhempi, kun
20934: hänen työaikansa on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia.
20935: Osittaisen kotihoidon tuen määrä on 1.1.1996 lukien 375 markkaa kuukaudessa.
20936: 
20937: Huumeiden väärinkäyttiijien hoito
20938: HE n:o 11711990 vp.
20939: V aitiovaroinvaliokunta
20940:       31) Hyväksyessään 20. päivänäjoulukuuta 1990 valtion tulo- ja menoarvion
20941:       vuodelle 1991 eduskunta edellytti luvun 33.34 osalta, että hallitus kiireelli-
20942:       sesti selvittää, miten huumeiden väärinkäyttäjien hoito - myös pakkohoito -
20943:       järjestetään ja antaa tässä tarvittavat esitykset eduskunnalle.
20944: Huumeiden väärinkäyttäjien hoito on järjestetty osana muuta päihdehuoltoa.
20945: Hoitojärjestelmässä on kuitenkin neljä kuntoutuslaitosta erikoistunut erityisesti
20946: nuorten, yli 18-vuotiaiden huumeidenkäyttäjien hoitoon ja kuntoutukseen. Lisäksi
20947: avohoidossa on 7 erityistä nuorisoasemaa, jotka ovat perehtyneet huumeidenkäyttä-
20948: jien hoitoon. Alle 18-vuotiaat hoidetaan lähinnä lastensuojelun tai lasten ja nuorten
20949: psykiatrisen hoidon piirissä.
20950: Päihdehuoltolaissa (41/86) ja -asetuksessa (653/86) on varsin kattavat säännökset
20951: tahdosta riippumattomasta hoidosta. Näiden säännösten perusteella henkilö voidaan
20952: osoittaa terveysvaaran, väkivaltaisuuden tai, alle 18-vuotiaan osalta, ilmeisen
20953: perustellussa tilanteessa hoitoon. Päihdehuoltolain perusteella tahdonvastaisia
20954: hoitopäätöksiä on tehty vuosittain 5 - 20, lähinnä väkivaltaisuuden perusteella.
20955: Silmällä pitäen vakavimpia nuorten päihteiden ja huumeiden käytöstä johtuvia
20956: terveysriskejä on lastensuojeluasetuksen 5 §:ään lisätty tällaista hoitoa koskevat
20957: säännökset. Mielenterveyslakiin (1116/90) on sisällytetty vastaavanlainen säännös
20958: alaikäisen tahdosta riippumattomasta hoidosta.
20959: Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspal-
20960: veluja käsittelevän johtoryhmän muistiossa, joka jätettiin 12.6.1992, esitetään
20961: toimintalinjoja, joilla edistetään palvelujärjestelmän sisäistä yhteistyötä on~elmista
20962: kärsivien nuorten tarkoituksenmukaisen hoidon turvaamiseksi. Tehtyyn selvitykseen
20963: liittyen on käynnistetty kokeiluja ja kehittämishankkeita.
20964: Ministeriö asetti 2.6.1992 nuorten päihteidenkäytön ehkäisxn tehostamistyöryhmän,
20965: jonka tehtävänä on mm. laatia ehdotuksia nuorten pälhteidenkäytön ehkäisyn
20966: tehostamiseksi viranomaisten ja järjestöjen toiminnassa. Työryhmän määräaika
20967: päättyi 28.2.1993. Työn tuloksena on kunnanhallituksille lähetetty kirje, järjestetty
20968: lääneittäin koulutusta ja työkokouksia sekä tuotettu asiaan liittyvää materiaalia ja
20969: käynnistetty kehittämishankkeita.
20970: Lakiin rikoslain 50 lukuun huumausainerikoksista, joka tuli voimaan vuoden 1994
20971: alusta, sisältyy säännös, jonka mukaan syytteestä tai tuomitsemisesta voidaan
20972: luopua, jos tekijä osoittaa sitoutuneensa hoitoon.
20973: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 15.11.1994 työryhmän, jonka tehtävänä oli
20974: vuoden loppuun mennessä laatia huumausainelainsäädäntöuudistukseen liittyvä
20975: 320                       Sosiaali- ja terveysministeriö
20976: 
20977: alueellinen koulutusohjelma. Ministeriö pidensi työryhmän määräajan 31.1.1995
20978: saakka. Koulutus toteutettiin lääneissä vuoden 1995 aikana.
20979: Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu päätös, joka koskee rikoslain
20980: 50 luvun 7 §:ssä tarkoitettua hyväksyttävää hoitoa huumausainerikoksissa (sosiaali-
20981: ja terveysministeriön päätös 1394/94). Päätös tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta
20982: 1995. Päätöksessä asetetaan hoidon tavoitteeksi saada rikoksentekijä lopettamaan
20983: huumausaineiden käyttö sekä sosiaali- ja terveydenhuollon menetelmin ehkäistä ja
20984: hoitaa huumausaineiden käytöstä rikoksentekijälle aiheutuneita terveydellisiä ja
20985: sosiaalisia haittoja. Päätöksessä on säännökset tahoista, jotka voivat antaa hoitoa,
20986: sekä hoitosuunmtelman laatimisesta ja siihen liittyvästä tietojen antamisesta ja
20987: rikoksentekijän yksityisyyden suojasta.
20988: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
20989: 
20990: Raha-automaattivaroin toimivat yhteisöt ja yhdistykset
20991: Työterveyslaitoksen toimintaedellytykset
20992: HE n:o 20611990 vp.
20993: Sosiaalivaliokunta
20994:       Eduskunta edellytti 10.12.1990, että Raha-automaattiyhdistyksen rahoituk-
20995:       sen varassa toimivien yhteisöjen ja yhdistysten toiminta turvataan. Erityises-
20996:       ti eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että mm. nuo-
20997:       risoasuntojen rakentamisesta, vanhusten ja vammaisten itsenäisen asumisen
20998:       tukipalveluista, kotipalvelutoiminnan kehittämisestä ja mielenterveystyön
20999:       kriisikeskusten toiminnan edellytyksistä huolehditaan. Myös investoin-
21000:       tiavustusten maksatuksia on nopeutettava muun muassa järjestöjen korko-
21001:       tappioiden ehkäisemiseksi.
21002:       Työterveyslaitoksen toimintaedellytysten parantaminen on tärkeää työsuoje-
21003:       lun ja kuntoutuksen edistämiseksi mm. Euroopan yhdentymisen työikäisille
21004:       asettamien uusien haasteiden vuoksi. Tästä syystä eduskunta edellyttää halli-
21005:       tuksen varaavan vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän määrä-
21006:       rahan työterveyslaitoksen uusien toimitilojen rakentamiseksi.
21007: Työterveyslaitos on valmistellut vuonna 1992 uudisrakennuksen alustavia toimin-
21008: nallisia suunnitelmia. Suunnittelutyö on jatkunut vuosina 1993, 1994 ja 1995.
21009: 
21010: Lasten hoitojäijestelmien kehittäminen
21011: HE n:o 31911990 vp.
21012: Sosiaalivaliokunta
21013:       Eduskunta edellytti 12.2.1991, että hallitus jatkaa lasten kotihoidon tuen
21014:       kehittämistä laaJentamalla tukeen oikeutettujen perheiden piiriä alle kou-
21015:       luikäisten lasten osalta, nostamalla edelleen kotihoidon tuen tasoa lisäten
21016:       näin perheiden valinnanmahdollisuuksia sekä selvittämälläjärjestelmän mui-
21017:       ta kehittämistarpeita. Lasten hoitojärjestelmien kehittämisessä on luotava
21018:       entistä paremmat mahdollisuudet ottaa huomioon työelämän ja perhe-elä-
21019:       män yhteensovittaminen. Kaikissa järjestelmissä on otettava huomioon
21020:       myös suunnitelmat esiopetuksen kehittämiseksi siten, että näin voidaan tu-
21021:       kea lasten koulunkäynnin edellytyksiä. Painoa on pantava myös kuntien
21022:       päivähoidon sellaisille toimintamuodoille, joilla voidaan tukea ja auttaa
21023:                             1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      321
21024: 
21025:              muun päivähoidon sisällön kehittymistä. Eduskunta korostaa myös eri päi-
21026:              vähoitomuotojen yhteensovittamista ja keskinäistä joustavuutta. Kotihoidon
21027:              tuen piiriä tulee laajentaa ensi vaiheessa koskemaan vammaisia ja pitkäai-
21028:              kaisesti sairaita lapsia.
21029:      Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön
21030:      kelpoisuusehtoja sekä lasten päivähoidon ja lastensuojelun ryhmäkokoa selvitellyt
21031:      työryhmäjätti muistionsajoulukuussa 1991. Päivähoitoa käsitelleessä osuudessaan
21032:      työryhmä päätyy esittämään joustavuuden lisäämistä päivähoidon järjestämisessä.
21033:      Työryhmä esittää tiukoista ryhmäkokosäännöksistä luopumista ja siirtymistä
21034:      paremmin alueellisenjahoitoyksikkökohtaisen tarpeen huomioivaan suhdelukuperi-
21035:      aatteeseen lasten ja hoitohenkilökunnan välillä.
21036:      Osittainen lasten kotihoidon tuki saatettiin pysyväksi lasten kotihoidon tuesta
21037:      annetun lain muutoksella (1286/92) 1.1.1993 alkaen. Tukeen on edelleen oikeutettu
21038:      virka- tai työsuhteessa oleva Suomessa asuva alle 3-vuotiaan lapsen vanhempi tai
21039:      muu huoltaja, kun hänen työaikansa on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia.
21040:      Osittaisen kotihoidon tuen määrä on 1.1.1996 lukien 375 markkaa kuukaudessa.
21041:      Päivähoitoasetuksen 1.1.1993 voimaan tulleella muutoksella (806/92) lisättiin
21042:      päivähoidon järjestämisen joustavuutta kuntatasolla, siirtymällä tiukoista ryhmäko-
21043:      konormeista lasten ja hoitohenkilökunnan suhdelukuperiaatteella toimivaan päivä-
21044:      hoitoyksiköiden kokomäärittelyyn.
21045:      Lasten kotihoidon tuesta annetun lain väliaikaisella muuttamisella (1287/92) sekä
21046:      lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n väliaikaisella muuttamisella (1288/92)
21047:      siirrettiin 3-vuotiaiden lasten vanhempien oikeuden valita lapselleen kunnallinen
21048:      hoitopaikka tai lasten kotihoidon tuki alkamisajankohtaa. Tuen laajennuksen oli
21049:      tarkoitus tulla voimaan 1.1.1993 lukien, mutta sitä siirrettiin ensin vuoden 1995
21050:      elokuun alkuun ja edelleen vuoden 1996 alkuun valtion ja kuntien taloudellisen
21051:      tilanteen vuoksi. Voimaantuloa on uudelleen siirretty lakimuutoksilla (1526/95 ja
21052:      1527/95) vuoden 1998 alkuun.
21053:      Lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n muutos (630/91) tuli voimaan
21054:      1.1.1996. Muutos laajentaa päivähoito-oikeuden koskemaan kaikkia lapsia äitiys-,
21055:      isyys- ja vanhempainpäivärahakauden jälkeen siihen saakka kunnes lapsi siirtyy
21056:      kouluun.
21057:      Lasten kotihoidon tuen perusosan tasoa muutettiin vuoden 1996 alusta voimaan
21058:      tulleella lakimuutoksella (1525/95), jonkajälkeen perusosan määrä kuukaudessa on
21059:      1 500 mk.
21060:       Pienten lasten hoitojärjestelmän kehittämistyöryhmä on esittänyt loppuraportissaan
21061:       (STM 1994:11) hoitojärjestelmän kehittämistä kunnallisen päivähoidon, lasten
21062:       kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tukena maksettavan palvelurahan koko-
21063:       naisuutena. Samoin työryhmä esitti, että kaikilla lapsilla tulee olla mahdollisuus
21064:       vähintään yksi vuosi ennen varsinaisen peruskoulun aloittamista järjestelmälliseen
21065:       ja tavoitteelliseen esiopetukseen päivähoidon piirissä.
21066:       Vaihtoehtoisten päivähoidon järjestämistapojen selvittämiseksi sosiaali- ja terveys-
21067:       ministeriö toteuttaapäivähoidon palvelurahakokeilun 1.3.1995 -31.7.1997 välisenä
21068:       aikana. Kokeilussa on mukana 33 kuntaa.
21069:       Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa työryhmän selvittämään lasten kotihoidon
21070:       tukijärjestelmän kehittämistä ja laajentamista sekä eri lastenhoitojärjestelmien
21071:       entistä parempaa yhteensovittamista.
21072: 41 360228Y
21073: 322                       Sosiaali- ja terveysministeriö
21074: 
21075: 
21076: Sosiaaliturvan rahoitus
21077: Kertomus n:o 10/1990 vp.
21078: Sosiaalivaliokunta
21079:       1) Eduskunta hyväksyi 17.1.1991 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
21080:       liitteenä olevassa lausunnossa sosiaalivaliokunta lausui:
21081:       Eduskunta on viime vuosien aikana useita kertoja hyväksynyt lausuman tai
21082:       kertomusten käsittelyn yhteydessä ottanut kantaa kansaneläke- ja sairausva-
21083:       kuutusmaksuja koskevan järjestelmän kehittämiseen. Eduskunta on myös
21084:       edellyttänyt hallituksen antavan pikaisesti esitykset nykyisin palkkaperustei-
21085:       sina kerättävien sosiaaliturvamaksujen järjestelmän muuttamisesta samalla
21086:       huolehtien sosiaaliturvan riittävästä rahoituksesta.
21087:       Hallituksen kertomuksen ja valiokunnan muutoin saamien tietojen mukaan
21088:       asiaa on selvitetty useita kertoja. Kuntien työnantajana maksamaa yksityistä
21089:       sektoria korkeampaa sosiaaliturvamaksua on jonkin verran alennettu käyttä-
21090:       en sitä kompensaationa kuntien muissa suhteissa nousseisiin kustannuksiin.
21091:       Kun kirkkotyönantajan kohdalla ei vastaava menettelyä ole voitu käyttää,
21092:       ovat kirkon sosiaaliturvamaksut korkeammat kuin kuntien. Valiokunnan
21093:       saaman selvityksen mukaan sosiaaliturvamaksuja on käytetty myös suhdan-
21094:       nepolitiikan välineenä. Palkkaperusteisten maksujen korvaamista on ehdo-
21095:       tettu tehtäväksi liikevaihtoveron korotuksella. Tätä koskevat mietinnöt eivät
21096:       kuitenkaan ole olleet yksimielisiä. Asialla on laajoja yhtymäkohtia myös
21097:       meneillään olevaan verotuksen kokonaisuudistukseen.
21098:       Sosiaalivaliokunta toistaa kantansa ja pitää tärkeänä, että ryhdytään toimen-
21099:       piteisiin sosiaaliturvamaksujen kehittämiseksi työvoimavaltaista yritystoi-
21100:       mintaa ja pienyrityksiä suosivaksi samalla huolehtien sosiaaliturvan riittä-
21101:       västä rahoituksesta. On huolehdittava myös siitä, että menettelyyn ei sisälly
21102:       kunnallisten palvelujen kehittämisen kannalta haitallisia vaikutuksia.
21103: Eduskunta on 8.12.1993 hyväksynyt samasta asiasta uuden lausuman, minkä vuoksi
21104: asiaa käsitellään tuossa yhteydessä.
21105: 
21106: Sosiaalivakuutuksen oikeusturvan kehittäminen
21107: Kertomus n:o 10/1990 vp.
21108: Sosiaalivaliokunta
21109:       2) Eduskunta hyväksyi 17.1.1991 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
21110:       liitteenä olevassa lausunnossa sosiaalivaliokunta lausui:
21111:       Sosiaalivaliokunta on kiinnittänyt eri yhteyksissä huomiota sosiaalivakuu-
21112:       tuksen muutoksenhakujärjestelmiin, käsittelyaikoihin ja eri eläkelaitosten
21113:       niin sanottuihin ristikkäisiin päätöksiin. V aliakunnan saaman selvityksen
21114:       mukaan useissa asioissa onkin voitu edetä. Eläkkeiden muutoksenhaun yh-
21115:       tenäistämisen ohella on pyrittävä ottamaan käyttöön oikaisumenettely, jolla
21116:       eläkkeen myöntäjä voi itse korjata Virheellisiin tai puutteellisiin tietoihin
21117:       perustuneet päätökset. Samalla on huolehdittava tuomiOistuinlaitoksen riittä-
21118:       vistä voimavaroista.
21119:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        323
21120: 
21121: Sosiaalivakuutuksen muutoksenhakujärjestelmä uudistui 1.1.1995. Tällöin tulivat
21122: voimaan yksityisen puolen työeläkkeitä Ja tapaturmavakuutusta sekä kansaneläkejä-
21123: jestelmää koskevat lait (878 - 893/94), joilla pyritään eläkeasioiden käsittelyn
21124: tehostamiseen ja muutoksenhakujärjestelmän yksinkertaistamiseen. Mainituissa
21125: laeissa säädettiin myös niin sanotusta itseoikaisumenettelystä, jolla pyritään
21126: nopeuttamaan eläkeasiOiden käsittelyä. Vastaavat muutokset tulivat voimaan vuoden
21127: 1995 alusta kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelakiin. Myös valtion
21128: eläkelakiin ja valtion perhe-eläkelakiin otettiin itseoikaisumahdollisuus 1.11.1995
21129: lukien. Vakuutusoikeudesta tuli 1.1.1995 ylin muutoksenhakuaste myös julkisen
21130: puolen työeläkeasioissa.
21131: Edellä esitetyn perusteella eduskunnan lausuma ei anna aihetta enempiin toimenpi-
21132: teisiin.
21133: 
21134: Päivähoito
21135: Kertomus n:o 1011990 vp.
21136: Sosiaalivaliokunta
21137:       3) Eduskunta hyväksyi 17.1.1991 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
21138:       liitteenä olevassa lausunnossa sosiaalivaliokunta lausui:
21139:       Alle 3-vuotiaitten lasten osalta on toteutettu oikeus saada kunnallista päivä-
21140:       hoitoa tai lasten kotihoidon tukea yksityisen päivähoidon järjestämiseksi
21141:       taikka lapsen vanhemman tai muun henkilön avulla järjestettävää hoitoa
21142:       varten. Valiokunta pitää tärkeänä, että alle kouluikäisten päivähoitojärjestel-
21143:       mää kehitetään edelleen ja että kunnallinen päivähoitopaikka taataan lapsille
21144:       vanhempien niin halutessa. Erityisesti on varmistettava laJ?.sen mahdollisuus
21145:       saada esiopetusta peruskoulunkäyntiä edeltävän vuoden aikana. Samalla on
21146:       huolehdittava lastenhoitojärjestelmien kehittämisestä yleisesti siten, että van-
21147:       hempien käytössä on monipuolisesti eri vaihtoehtoja. Myös kotihoidon tu-
21148:       kea on näin muodoin kehitettävä.
21149: Alle kolmivuotiaiden lasten vanhemmilla on vuoden 1990 alusta lukien ollut oikeus
21150: valintansa mukaan joko lasten kotihoidon tukeen tai kunnalliseen päivähoitopaik-
21151: kaan. Vuoden 1993 alusta lukien valintaoikeus oli tarkoitettu laajennettavaksi
21152: koskemaan kaikkia niitä perheitä, joissa on alle nelivuotias lapsi, mutta oikeutta
21153: siirrettiin ensiksi tulemaan voimaan vasta vuoden 1995 elokuun alusta valtion ja
21154: kuntien taloudellisen tilanteen vuoksi ja edelleen vuoden 1996 alusta. Voimaantuloa
21155: on uudelleen siirretty lakimuutoksilla (1526/95) ja (1527/95) vuoden 1998 alkuun.
21156: Päivähoidonjärjestämisvelvoite laajeni vuoden 1996 alusta lukien kaikille sellaisille
21157: perheille, joissa on alle kouluikäinen lapsi.
21158: Osittaista hoitovapaata koskevajärjestelmä on laajennettu 1.8.1990 lukien siten, että
21159: osittaiselle hoitovapaalle voi jäädä myös neljä vuotta täyttäneen alle kouluikäisen
21160: lapsen vanhempi tai muu huoltaja sen vuoden loppuun saakka, jona lapsi aloittaa
21161: peruskoulun.
21162: Lasten kotihoidon tuesta annetun lain muutoksella (1286/92) osittainen lasten
21163: kotihoidon tuki saatettiin pysyväksi 1.1.1993 alkaen. Tukeen on edelleen oikeutettu
21164: virka- tai työsuhteessa oleva Suomessa asuva alle 3-vuotiaan lapsen vanhempi tai
21165: muu huoltaja, kun hänen työaikansa on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia.
21166: Osittaisen kotihoidon tuen määrä on 1.1.1996 alkaen 375 markkaa kuukaudessa.
21167: 324                        Sosiaali- ja terveysministeriö
21168: 
21169: Lasten kotihoidon tuen perusasaan tehtiin 1.10.1991lukien tasokorotus. Perusosan
21170: määrä sidottiin tarkistettavaksi kunkin kalenterivuoden alusta TEL:n palkkaindeksi-
21171: luvun mukaisesti. Perusosan tasoa muutettiin viimeksi vuoden 1996 alusta voimaan
21172: tulleella lakimuutoksella (1525/95), jonka jälkeen perusosan määrä kuukaudessa on
21173: 1 500 markkaa.
21174: Pienten lasten hoitojärjestelmän kehittämistyöryhmä esitti loppuraportissaan
21175: (STM 1994:11) hoitojärjestelmän kehittämistä kunnallisen päivähoidon, lasten
21176: kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tukena maksettavan palvelurahan koko-
21177: naisuutena. Samoin työryhmä esitti, että kaikilla lapsilla tulee olla mahdollisuus
21178: vähintään yksi vuosi ennen varsinaisen peruskoulun aloittamista järjestelmälliseen
21179: ja tavoitteelliseen esiopetukseen päivähoidon piirissä.
21180: Vaihtoehtoisten päivähoidon järjestämistapojen selvittämiseksi sosiaali- ja terveys-
21181: ministeriö toteuttaa päivähoidon palvelurahakokeilun 1.3.1995 - 31.7.1997 välisenä
21182: aikana. Kokeilussa on mukana 33 kuntaa.
21183: 
21184: Sairausvakuutuksen kehittäminen
21185: Kertomus n:o 10/1990 vp.
21186: Sosiaalivaliokunta
21187:       4) Eduskunta hyväksyi 17.1.1991 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
21188:       liitteenä olevassa lausunnossa sosiaalivaliokunta lausui:
21189:       Sairausvakuutuksen palautustaksojen korjaamisessa voitiin muutama vuosi
21190:       sitten edetä. Kuitenkin varsin nopeasti on jääty uudelleen jälkeen taksoissa.
21191:       V aHokunnan saaman selvityksen mukaan suorakorvausjärjestelmän käyt-
21192:       töönotto liittyy palautustaksojen korjaukseen, verovähennysten poistamiseen
21193:       ja verotuksen kokonaisuudistukseen sekä yksityisen terveydenhuollon voi-
21194:       mavaroihin toteuttaa suorakorvausjärjestelmä. V aHokunta pitää tärkeänä,
21195:       että jatketaan selvitystyötä palautustaksojen jälkeenjääneisyyden korjaami-
21196:       seksi. Erityisesti on löydettävä menettelyt, joilla palautustaksoja voidaan
21197:       seurata ja JOilla toisaalta korvausjärjestelmä ei vaikuta taksoja korottavasti.
21198:       Sosiaalivaliokunta pitää tärkeänä, että verouudistuksen yhteydessä selvite-
21199:       tään mahdollisuudet siirtyä sairausvakuutuksen suorakorvausjärjestelmään.
21200:       Samalla on varmistettava kunnallisten hammashuollon palvelujen riittävyys.
21201:       Sosiaalivaliokunta edellyttää, että hallitus viimeistään valtion vuoden 1992
21202:       tulo- ja menoarvion yhteydessä purkaa nykyisen järjestelmän, jossa kunnat
21203:       osallistuvat sairausvakuutuksen kustannuksiin hammashuollon osalta.
21204: Sosiaali- ja terveysministeriön 12.2.1992 asettama toimikunta, jonka tehtävänä oli
21205: selvittää, miten terveydenhuoltopalveluksien kustannuksia korvaava sairausvakuu-
21206: tusjärjestelmä ja julkisen sektorin tuottamat tai ostamat palvelut kytketään toisiinsa
21207: siten, että niistä yhdessä muodostuu toimiva ja taloudellinen palvelujärjestelmä, on
21208: jättänyt mietintönsä sosiaali- ja terveysministeriölle 30.6.1993. Osana toimikunnan
21209: ehdotuksia sosiaali- ja terveysministeriö on 14.9.1994 antanut 1.5.1995 voimaan
21210: tulleet päätökset lääkäripalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon korvaamista
21211: koskevan taksan perusteista ja 1.1.1995 voimaan tulleen päätöksen hammashoidon
21212: korvaamista koskevan taksan perusteista (826-828/94). Päätökset mahdollistivat
21213: taksojen rakenteen yksinkertaistamisen voimassa olevan sairausvakuutuslain ja -
21214: asetuksen puitteissa sekä taksojen uudistamisen korvausten saajien kannalta
21215: selkeämmiksi, korvausten yhdenmukaistamisen sekäkorvauskäsittelyn toimivuuden
21216: parantamisen.
21217:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       325
21218: 
21219: Vuoden 1992 alusta lukien tuli voimaan laki sairausvakuutuslain muuttamisesta
21220: ( 1714/91 ). Lain mukaan terveyskeskusta ylläpitävät kunnat ja kuntainliitot eivät ole
21221: enää velvolliset korvaamaan sairausvakuutusrahastoon kustannuksia, jotka syntyvät
21222: järjestelmällisen hammashuollon korvauksista.
21223: Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii sairausvakuutusjärjestelmää kokonaisuutena
21224: sekä lääkekorvaus-ja työterveyshuollon korvausjärjestelmää kehittämällä suuntaa-
21225: maan käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa sairausvakuutuksen korvaukset
21226: siten, että ne kohdistuvat oikein. Tähän liittyen sosiaali- ja terveysministeriö
21227: käynnistää lääkkeiden korvausjärjestelmään liittyvien lääkkeiden hintakysymysten
21228: selvitystyön, asettaa työryhmän tekemään ehdotuksen aikuisväestönhammashuollon
21229: järjestämisestä, sitä koskevasta korvaus- ja maksujärjestelmästä sekä uudistuksen
21230: toteuttamisaikataulusta ja selvittää valtionosuusjärjestelmän muutoksesta aiheutuvat
21231: heijastusvaikutukset lakisääteisiin toimeentuloetuuksiin.
21232: 
21233: Kotona työtä tekevien sosiaaliturva
21234: Kertomus n:o 1011990 vp.
21235: Sosiaalivaliokunta
21236:       5) Eduskunta hyväksyi 17.1.1991 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
21237:       liitteenä olevassa lausunnossa sosiaalivaliokunta lausui:
21238:       Sosiaalivaliokunnassa on useita kertoja ollut esillä kotona työtä tekevien
21239:       sosiaaliturvan parantaminen. Varsinaisena eläkejärjestelmänä näissä tapauk-
21240:       sissa on kansaneläke. Tämän lisäksi tulee näissä tapauksissa selvittää se,
21241:       miten työeläkkeiden eläkekertymässä voidaan ottaa huomioon lastenhoidon
21242:       sekä vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten hoidon sekä mui-
21243:       den työstä poissaoloa merkitsevien järjestelmien vaikutukset eläkevuosien
21244:       kertymään. Tavoitteena tulee olla kokonaisuuden kannalta oikeudenmukai-
21245:       nen järjestelmä, joka sisältää kohtuullisessa määrin eläkevuosina huomioon
21246:       otettavia palkkatyöstä poissaoloa merkitseviä vuosia, tai työeläkkeiden ker-
21247:       tymäajan lyhentäminen siten, että yleiset perustellut nykyistä kertymäaikaa
21248:       lyhentävät poissaolot eivät merkitse menetyksiä täyden eläkkeen tasossa.
21249: Kotona hoitotyötä tekevien sosiaaliturvan parantaminen aloitettiin muuttamalla
21250: 1.7.1991 lukien työntekijäin eläkelakia siten, että pienen lapsen hoidon takia ei
21251: vanhempien eläketurva alene hoitovapaan tai äitiysloman aikana. Eläkkeen perus-
21252: teena oleva palkka lasketaan enintään neljästä sellaisesta vuodesta, johon ei sisälly
21253: palkatonta lapsenhoitoaikaa. Kotona hoitotyötä tekevien sosiaaliturvalle merkitsi
21254: parannusta myös 1.1.1992 voimaan tullut perhehoitajalaki ja 1.7.1993 voimaan
21255: tullut omaishoitajaa koskeva lainsäädäntö.
21256: Lapsenhoitoajan sosiaaliturvan työryhmän muistiossa (1992: 18) on selvitetty
21257: erityisesti pientä lasta kotona hoitavien henkilöiden eläketurvaa. Selvitykset
21258: koskevat sekä työeläkejärjestelmän että työeläkejärjestelmää täydentävän järjestel-
21259: män kehittämistä. Työryhmän mietintö on ollut laajalla lausuntokierroksella.
21260: Asiasta saadut lausunnot eivät olleet yksimielisiä. Kiireellisimpänä lapsenhoitoa
21261: koskevana uudistuskohteena todettiin eläketurvan karttuminen alle yksivuotiaan
21262: lapsen kotihoidon osalta.
21263: 326                       Sosiaali- ja terveysministeriö
21264: 
21265: 
21266: Työsuojeluhallinnon henkilöstö
21267: Kertomus n:o 1011990 vp.
21268: Sosiaalivaliokunta
21269:       6) Eduskunta hyväksyi 17.1.1991 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
21270:       liitteenä olevassa lausunnossa sosiaalivaliokunta lausui:
21271:       Sosiaalivaliokunta pitää tärkeänä, että työsuojeluhallinnon käytettävissä on
21272:       riittävät voimavarat tehtävien hoitamiseksi. Meneillään olevissa työsuojelu-
21273:       hallinnon työ- ja johtotaP.ojen uudistamisessa sekä organisaation muutoksis-
21274:       sa on pidettävä huolta s1itä, että samalla järjestelmän tehokkuus paranee ja
21275:       olemassa olevat voimavarat voidaan käyttää parhaalla mahdollisella tavalla
21276:       hyödyksi.
21277: Valtion talousarvion 1996 yleisperustelujen kohdan 3.3.1 Hallinnon kehittäminen
21278: ja organisaatiomuutokset mukaan laadittavaan selvitykseen perustuen työsuojeluasi-
21279: at siirretään työministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön 1.10.1996 lukien.
21280: Edellä olevan perusteella on asetettu selvitysmies selvittämään työsuojeluasioiden
21281: mahdollista siirtoa työministeriön hallinnonalalta sosiaali- ja terveysministeriöön.
21282: Selvityksen tekemiseksi annettu määräaika oli vuoden 1995 loppuun.
21283: Toimenpiteet määräytyvät selvitysmiehen tekemän esityksen ja valtion talousarvion
21284: 1996 pohjalta.
21285: 
21286: Työnantajan sosiaaliturvamaksu
21287: HE n:o 2711991 vp.
21288: Valtiovarainvaliokunta
21289:       Eduskunta edellytti 11.6.1991 hallituksen antavan pikaisesti esitykset, joilla
21290:       työvoimavaltaisten yritysten asemaa parannetaan uudistamalla nykyisin
21291:       palkkaperusteisina kerättävien sosiaaliturvamaksujen järjestelmää samalla
21292:       huolehtien sosiaaliturvan riittävästä rahoituksesta.
21293: Eduskunta on 8.12.1993 hyväksynyt samasta asiasta uuden lausuman, minkä vuoksi
21294: asiaa käsitellään tuossa yhteydessä.
21295: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
21296: 
21297: Äitiysavustus
21298: HE n:o 5711991 vp.
21299: Valtiovarainvaliokunta
21300:       52) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoar-
21301:       vion vuodelle 1992 eduskunta korosti momentin 33.15.51 kohdalla kotimai-
21302:       sen tekstiiliteollisuuden tuotteiden osuutta äitiysavustuspakkauksiin tehtävis-
21303:       sä hankinnoissa ja pitänyt tärkeänä, että pakkausten laatutaso otetaan huo-
21304:       mioon määriteltäessä äitiysavustuksen tasoa.
21305: Vuonna 1993 säädettiin uusi äitiysavustuslaki (477/93),joka tuli voimaan 1.1.1994.
21306: Lain mukaan valtioneuvosto vahvistaa äitiysavustuksen suuruuden ja kansaneläke-
21307:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       327
21308: 
21309: laitos määrää äitiyspakkauksen sisällöstä. Avustuksen tasoa nosty,ttiin 40 markalla
21310: vuonna 1993 ja se pidetään edelleen ennallaan vuonna 1996. Aitiyspakkauksen
21311: laatutaso on tarkoitus säilyttää ennallaan. Pakkauksen sisältöä on pyntty kehittä-
21312: mään jatkuvasti, jotta korkea laatutaso voidaan turvata. Tuotteiden kotimaisuusas-
21313: teeseen on kiinnitetty erityistä huomiota ja se pyritään säilyttämään tulevaisuudes-
21314: sakin mahdollisimman korkeana ETA-sopimuksen suomissa rajoissa. Asia ei anna
21315: aihetta enempiin toimenpiteisiin.
21316: 
21317: Veteraanien ja sotainvalidien ja heidän puolisoidensa sosiaaliturva
21318: HE n:o 5711991 vp.
21319: V aitiovaroinvaliokunta
21320:       53) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoar-
21321:       vion vuodelle 1992 eduskunta edellytti luvun 33.21 kohdalla, että heikoim-
21322:       massa taloudellisessa asemassa olevien veteraanien ja sotainvalidien sekä
21323:       heidän puolisoidensa sosiaaliturvan parantamista jatketaan.
21324: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 15.1.1992 toimikunnan, jonka tehtävänä oli
21325: laatia kokonaissuunnitelma niistä toimenpiteistä, joita vielä tarvttaan vuosien 1939 -
21326:  1945 sotien rintamaveteraanien vähimmäiseläkkeiden riittävän tason turvaamiseksi.
21327: Rintamaveteraanien vähimmäiseläketoimikunta sai työnsä valmiiksi 24.3.1993
21328: (KM 1993:18). Toimikunta päätyi siihen, että veteraanien vähimmäiseläkkeen
21329: korottaminen voitaisiin toteuttaa tarkoituksenmukaisimmin nykyisin maksettavaa
21330: ylimääräistä rintamalisäjärjestelmää kehittämällä. Pelkän kansaneläkkeen varassa
21331: elävälle veteraanille ylimääräinen rintamalisä olisi 45 prosenttia kansaneläkkeen
21332: lisäosasta. Lisäosatulojen noustessa 1 000 markkaanlkk ylimääräisen rintamalisän
21333: määräytymisprosentti alenisi 45 prosentista nykyiseen 25 prosenttiin kansaneläk-
21334: keen lisäosasta. Toimikunta lähti siitä, että ratkaisumallia ryhdytään toteuttamaan
21335: heti, kun taloudellinen tilanne sallii eläkemenoja lisääviä toimenpiteitä. Kansanta-
21336: lous on viime vuosina kokenut poikkeuksellisen syvän ja sitkeän talouskriisin.
21337: Tämän johdosta eläkemenoja lisääviä toimenpiteitä ei ole voitu toteuttaa. Sosiaali-
21338: ja terveysministeriö asetti 25.10.1995 työryhmän, jonka tehtävänä on laatia vete-
21339: raanijärjestöjen esittämien aloitteiden pohjalta vuonna 1997 toteutettavat erilaiset
21340: hankkeet. Tässä yhteydessä tutkitaan myös mahdollisuudet toteuttaa vähimmäiselä-
21341: keuudistus.
21342: 
21343: Sairausvakuutus
21344: HE n:o 14511991 vp.
21345: Sosiaali- ja te1Veysvaliokunta
21346:       Eduskunta edellytti 21.12.1991, että hallitus seuraa erityisen huolellisesti
21347:       sairauskulujen verovähennyksen poiston vaikutusta avohoitona tapahtuvan
21348:       hoidon ja kuntootuksen kehitykseen, koska on odotettavissa, että muun
21349:       muassa 1tse kustannettu kuntoutus vähenee vähentäen myös ihmisten oma-
21350:       vastuuta ja että tämä aiheuttaa myös heikkenemistä alan työllisyyteen.
21351:       Eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sairausvakuutuspa-
21352:       lautustaksojen korottamiseksi niin, että ihmisillä on mahdollisuus käyttää
21353:       terveytensä ja työkykynsä palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi tarvittavia hoi-
21354:       topalveluja.
21355: 328                        Sosiaali- ja terveysministeriö
21356: 
21357:       Eduskunta edellytti, että hallitus huolehtii sairausvakuutuksen korvauksen
21358:       ulottamisesta ensisijaisesti koskemaan eläkeläisväestön hammasproteeseja.
21359:       Nykyisen joustavan käytännön mukainen menettely, jossa henkilö on suo-
21360:       raan voinut saada proteesinsa erikoishammasteknikotden kautta, saatetaan
21361:       ilman kohtuutonta byrokratiaa sairausvakuutuksen korvattavaksi.
21362:       Eduskunta edellytti, että hammashuoltouudistuksen terveyspoliittisia sekä
21363:       kustannusvaikutuksia seurataan ja että toimenpiteet kohdistetaan riittävän
21364:       tehokkaasti niihin väestönosiin, joiden hammashuollon puutteesta aiheutuvat
21365:       suurimmat terveyspoliittiset haittavaikutukset, erityisesti vähävaraisten, joilla
21366:       on runsaasti hotdettavia hammassairauksia, ohjautumista korjaustoimenpi-
21367:       teiden piiriin tulee edistää. Hammashuolto ei saa viedä kohtuuttomasti voi-
21368:       mavaroja muilta terveydenhuollon osa-alueilta.
21369: Lailla aikuisten järjestelmällisen hammashuollon toimeenpanon siirtämisestä
21370: (1410/95) on koko väestöä koskevan järjestelmällisen hammashuollon toimeenpa-
21371: non alkaminen siirretty vuoden 1997 alkuun. Lailla rintamaveteraanien ham-
21372: mashuollonjärjestämisestäja korvaamisesta (678/92) on rintamaveteraanit saatettu
21373: tuetun hammashuollon piiriin. Tällöin tuetun hammashuollon piiriin kuuluu muun
21374: muassa protetiikkaan liittyvä kliininen työ.
21375: Sosiaali- ja terveysministeriön 12.2.1992 asettama toimikunta, jonka tehtävänä oli
21376: selvittää, miten terveydenhuoltopalveluksien kustannuksia korvaava sairausvakuu-
21377: tusjärjestelmä ja julkisen sektorin tuottamat tai ostamat ,;>alvelut kytketään toisiinsa
21378: siten, että niistä yhdessä muodostuu toimiva ja taloudellinen palvelujärjestelmä, on
21379: jättänyt mietintönsä sosiaali- ja terveysministeriölle 30.6.1993. Osana toimikunnan
21380: ehdotuksia sosiaali- ja terveysministeriö on 14.9.1994 antanut 1.5.1995 voimaan
21381: tulleet päätökset lääkärinpalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon korvaamista
21382: koskevan taksan perusteista ja 1.1.1995 voimaan tulleet päätöksen hammashoidon
21383: korvaamista koskevan taksan perusteista (826-828/94). Päätökset mahdollistivat
21384: taksojen rakenteen yksinkertaistamisen voimassa olevan sairausvakuutuslain ja -
21385: asetuksen puitteissa sekä taksojen uudistamisen korvausten saajien kannalta
21386: selkeämmiksi, korvausten yhdenmukaistamisen sekäkorvauskäsittelyn toimivuuden
21387: parantamisen.
21388: Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii sairausvakuutusjärjestelmää kokonaisuutena
21389: sekälääkekorvaus-ja työterveyshuollon korvausjärjestelmää kehittämällä suuntaa-
21390: maan käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa sairausvakuutuksen korvaukset
21391: siten, että ne kohdistuvat oikein. Tähän liittyen sosiaali- ja terveysministeriö
21392: käynnistää lääkkeiden korvausjärjestelmään liittyvien lääkkeiden hintakysymysten
21393: selvitystyön, asettaa työryhmän tekemään ehdotuksen aikuisväestön hammashuollon
21394: järjestämisestä, sitä koskevasta korvaus- ja maksujärjestelmästä sekä uudistuksen
21395: toteuttamisaikataulustaja selvittää valtionosuusjärjestelmän muutoksesta aiheutuvat
21396: heijastusvaikutukset lakisääteisiin toimeentuloetuuksiin.
21397: 
21398: Valtionosuusuudistus
21399: 
21400: HE n:o 21611991 vp.
21401: Hallintovaliokunta
21402:       Eduskunta edellytti 15.6.1992 hallituksen huolehtivan siitä, että uuden val-
21403:       tionosuusjärjestelmän voimaan tullessa tietojärjestelmiä kevennetään ensi
21404:       tilassa siten, että kunnat joutuvat keräämään ja ylläpitämään vain ehdotto-
21405:       man välttämättömiä tietoJa ja että ne kerätään mahdollisimman pian uudis-
21406:       tuksen voimaantulon jälkeen koko valtionosuusjärjestelmässä Tilastokeskuk-
21407:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        329
21408: 
21409:              sen kautta tai muutoin yleisesti käytettävistä tilastoista noudattaen yleisesti
21410:              käytössä olevia luokituksia ja että samalla tietojärjestelmistä aiheutuvat kus-
21411:              tannukset oleellisesti pienenevät.
21412:              Eduskunta edellytti, että hallitus ratkaisee ongelman, joka voi kohdata kun-
21413:              tia yllättävien ja suurten sosiaali- ja terveydenhuollon menojen muodossa.
21414:              Saadun selvityksen mukaan tällaiset, esimerkiksi suuresta liikenneonnetto-
21415:              muudesta johtuvat menot voivat yhtä kuntaa kohdatessaan saattaa erityisesti
21416:              pienen kunnan vaikeaan taloudelliseen asemaan. Tällaisesta syystä aiheutu-
21417:              vat taloudelliset vaikutukset on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista korvata
21418:              erillismenettelyin. Tämä on mahdollista muun muassa kuntien valtionosuus-
21419:              lain mukaisilla harkinnanvaraisilla avustuksilla. Samoin tulisi sairaanhoito-
21420:              piireissä ja sosiaalitoimen kuntainliitoissa maksujärjestelyillä ja tasausrahas-
21421:              toilla varautua poikkeuksellisen suuriin kustannuksiin.
21422:              Eduskunta edellytti, että seurannan ja kehittämisen nimissä ei saa synnyttää
21423:              uutta tarpeetonta byrokratiaa.
21424:              Eduskunta edellytti, että hallitus antaa uuden lainsäädännön oltua voimassa
21425:              kolme vuotta mahdollisimman pian vuoden 1996 alussa eduskunnalle selon-
21426:              teon valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen vaikutuksista. Eduskunta
21427:              edellytti selonteossa sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta kiinnitettäväksi
21428:              erityistä huomiota valtionosuuden laskennallisten perusteiden oikeellisuuteen
21429:              ja vaikutuksiin kuntien tosiasialliseen palvelujen tasoon, asiakkaiden aseman
21430:              kehittymiseen, valtion ja kuntien kustannustenjaon tosiasiallisiin muutoksiin,
21431:              sosiaali- ja terveydenhuoltoon kokonaisuudessaan käytettyjen voimavarojen
21432:              muutoksiin ja niiden suhteeseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kehitty-
21433:              misen kansantaloudellisesti myönteisiin vaikutuksiin.
21434:      1) Sosiaali- ja terveydenhuollon seurannan uudistusta on valmisteltu muutaman
21435:      vuoden ajan hallintovaliokunnan mietinnössä esitettyjen periaatteiden mukaisesti.
21436:      Jo vuoden 1993 alusta tietojenkeruu-, ylläpito- ja seurantajärjestelmiä rationalisoi-
21437:      tiin huomattavasti poistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamissuunnitelmat
21438:      ja käyttö~~stannusten valtionosuusselvitykset Lisäksi kertomustietojärjestelmää
21439:      kevennettim.
21440:      Seurannan kokonaisuudistus toteutettiin pääosin vuoden 1994 alusta. Sosiaali- ja
21441:      terveysministeriön ylläpitämästä kertomustietojärjestelmästä luovuttiin kokonaan.
21442:      Tilastotietojen keräämmen on keskitetty Tilastokeskukseen ja sosiaali- ja ter-
21443:      veysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseen (Stakes). Tietojen keruussa olleet
21444:      päällekkäisyydet on karsittu pois. Lisäksi tietosisällöt on tarkistettu ajan tasalle.
21445:       Seurantaan liittyvä palautetietojärjestelmä on myös uudistettu. Vuonna 1995 otettiin
21446:       käyttöön Stakesin ylläpitämä sosiaali- ja terveydenhuollon tilastotietokanta SOT-
21447:       KA, johon on kerätty eri tilastoista kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon
21448:       kannalta keskeiset tiedot. Tiedot ovat kuntakohtaisina ja ne ovat kaikkien kuntien
21449:       sekä muiden tiedontarvitsijoiden käytössä.
21450:       2) Erityisen suurten yllättävien kustannusten aiheuttamien riskien estämiseksi on
21451:       erikoissairaanhoitolakia muutettu 1.1.1993 voimaan tulleella lailla (1487/92), joka
21452:       velvoitti sairaanhoitopiirit perustamaan viimeistään 1995 tasausrahaston tällaisten
21453:       kustannusten tasaamiseksi. Lain edellyttämät tasausrahastot on nyt perustettu.
21454:       Sosiaalihuollon ja kansanterveystyön piirissä vastaavia kustannuksia voidaan
21455:       yksittäistapauksissa kattaa kuntien valtionosuuslain (688/92) 18 §:n mukaisella
21456:       harkinnanvaraisella avustuksella silloin, kun kunta on poikkeuksellisten tai tilapäis-
21457: 42 360228Y
21458: 330                       Sosiaali- ja terveysministeriö
21459: 
21460: ten vaikeuksien vuoksi lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa kunnan koko talous
21461: huomioon ottaen. Harkinnanvarainen avustus ei kuitenkaan ole osoittautunut
21462: tyydyttäväksi ratkaisuksi esimerkiksi lastensuojelun suurten kustannusten tasaami-
21463: sekst. Tämän vuoksi valtion vuoden 1996 talousarvioesityksen valmistelun yh-
21464: teydessä sovittiin, että selvitysmies Heikki Kosken valtion ja kuntien välisten
21465: suhteiden selvittämisprojektissa tarkastellaan määrärahan mitoittamista ja osoitta-
21466: mista myös kuntien lastensuojelumenoihin.
21467: Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut 18.12.1995 työryhmän valmistelemaan
21468: sosiaalihuollon suurten kustannusten tasausta. Työ liittyy myös sisäasiainministeriön
21469: 4.5.1995 asettamaan valtion ja kuntien välisten suhteiden uudistamisprojektiin.
21470: Tasausjärjestelmä on tarkoitus toteuttaa vuoden 1997 alusta
21471: Sosiaali- ja terveysministeriö on lisäksi asettanut 8.9.1995 työryhmän, jonka yhtenä
21472: tehtävänä on tehdä ehdotus muun muassa siitä, miten tasoitetaan ulkomailla asuville
21473: ja vieraspaikkakuntalaisille annetusta sairaanhoidosta aiheutuneet kunnan voimava-
21474: roihin nähden kohtuuttomina pidettävät kustannukset. Työryhmän tulee saada
21475: työnsä valmiiksi 31.3.1996.
21476: 3) Uudistettaessa seurantajärjestelmät edellä kohdassa 1 todetun mukaisesti, on
21477: tämä merkinnyt toistaiseksi olemassa olevien järjestelmien karsimista ja tiedon
21478: keruun keskittämistä Stakesiin ja Tilastokeskukseen, mikä vähentää halimnollista
21479: työtä sekä kunnissa että valtiolla.
21480: 4) Valtionosuusuudistuksen vaikutuksia koskevan selonteon valmistelemiseksi
21481: sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut 12.1.1995 työryhmän, jonka määräaika
21482: päättyy 31.1.1996. Jo ennen työryhmän työn aloittamista on ministeriössä seurattu
21483: uudistuksen toteutumista, sen vaikutuksia ja eri tahojen laatimia selvityksiä uudis-
21484: tuksen vaikutuksista.
21485: 
21486: Kotipalvelut ja kotisairaanhoito
21487: Kertomus n:o 411991 vp.
21488: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
21489:       7) Eduskunta hyväksyi 4.6.1992 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
21490:       liitteenä olevassa lausunnossa sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi mm.:
21491:       Kotipalvelut ja kotisairaanhoito
21492:       Sosiaali- ja terveydenhuollon yhden paino{'istealueen muodostaa lähivuosina
21493:       vanhustenhuolto. Jo demografisista tekijöistä johtuen joudutaan sosiaali- ja
21494:       terveydenhuollon kehittämisen voimavaroja suuntaamaan tähän tarkoituk-
21495:       seen. Kun otetaan tämän lisäksi huomioon, että Suomessa on selvitysten
21496:       mukaan jo nykyisin liian laitospainotteinen terveyden- ja vanhustenhuolto-
21497:       järjestelmä, sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä, ettäkotipalvelu-ja
21498:       kotisairaanhoitotoimintaa kehittämällä voidaan tehdä mahdolliseksi vanhus-
21499:       ten selviytyminen mahdollisimman pitkään omassa kodissa. Tämä on myös
21500:       inhimillisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista.
21501:       Tässä yhteydessä valiokunta painottaa myös palveluasumisen merkitystä,
21502:       jolloin kodmomaisesti ja mahdollisesti vanhuksen vielä ollessa varsin hy-
21503:       vässä kunnossa voidaan liukuvasti siirtyä kotihoidosta laitoshoitoon. Omais-
21504:       hoitoa kehittämällä voidaan myös saada aikaan tarkoituksenmukaisia van-
21505:       hustenhuollon järjestelyjä. Lähtökohtana tulee olla hoidettavan tarpeiden ja
21506:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       331
21507: 
21508:       hänen itsemääräämisoikeutensa kunnioittaminen. Hoitajan kannalta järjestel-
21509:       män on taattava selkeä palvelussuhde ja sosiaaliturva. Kunnallisten palvelu-
21510:       jen kytkemisellä järjestelmään saadaan hoidolle tarvittavat tukijärjestelmät.
21511: V aitioneuvosto hyväksyi 14.12.1990 asetuksen kotipalvelumaksukokeilusta. Kokeilu
21512: on toteutettu vuosina 1991 ja 1992 24 kunnassa. Kokeiluasetuksen keskeisenä
21513: tavoitteena oli yksinkertaistaa maksujärjestelmää mahdollistamaila kuukausimaksu-
21514: järjestelmä vähintään kerran viikossa palveluja saavien asiakkaiden kohdalla,
21515: kokeilla palvelu- ja hoitosuunnitelmaa palvelun ja hoidon määrittelyssä ja antaa
21516: kunnille mahdollisuus määritellä palvelumaksut ja niiden määräytymisperusteet
21517: asetuksessa ilmoitetun maksuttomien palvelujen tulorajan ja toisaalta kuukausimak-
21518: sun enimmäismäärän rajoissa. Myös palvelujen kertalaskutusta oli mahdollista
21519: yksinkertaistaa. Kokeilun tuloksena todettiin kuukausilaskutuksen lisäävän yhdessä
21520: palvelu- ja hoitosuunnitelman kanssa avohoidon jäntevyyttä, eri osapuolten tyyty-
21521: väisyxttä ja vähentävän huomattavasti tuntien kirJaamiseen ja paperityöhön käytet-
21522: tyä rukaa ja vapauttavan sen hoivatyöhön. Kokeilun myönteiset kokemukset on
21523: hyödynnetty sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa asetuksessa.
21524: Kotipalveluhenkilökunnan ja kotisairaanhoitohenkilökunnan yhteistyön muotojen
21525: löytymistä ovat auttaneet työnjaon tapahtuminen lähipalveluperiaatteella. Moniam-
21526: matillista yhteistyötä auttavat myös erilaiset vapaaehtoistyön muodot, joita eri
21527: paikkakunnilla on virinnyt.
21528: Vanhusten kotona selviämistä tukevat palvelut ovat kohdentuneet yhä vanhempiin
21529: ikäryhmiin, mikä osoittaa vanhusten hoidon siirtymistä entistä enemmän kotona
21530: annettavaksi hoidoksi. Myös kotisairaanhoidon yli 85-vuotiaiden asiakkaiden määrä
21531: on lisääntynyt ja käynnit kasvaneet lähes viisi prosenttia. Sama kehitys näkyy myös
21532: terveyskeskusten sairaalahoidossa,jossahoitojaksojen pituus on jatkuvasti laskenut.
21533: Ikääntyneiden palveluasumisen kokonaislaajuus oli tilastotietojen mukaan
21534: 10 300 asuntopaikkaa, josta kunnallisia 8 457 asuntopaikkaa. Luku vastaa vuoden
21535: 1991 1,5 % tavoitetta yli 65-vuotiaasta väestöstä. Sosiaali- ja terveysministeriö
21536: seuraa palvelurakenteen muutoksia sekä tilastotietojen kautta että palvelurakenne-
21537: työryhmän tekemän seurannan avulla. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 1994
21538: myös lähipalvelutyöryhmän, jonka tehtävänä on kehittää erikoispalvelujenjärjestä-
21539: mtstä lähtpalveluma, palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja asukkruden osallistumista
21540: hoidon järjestelyyn.
21541: Kansainvälisten vertailujen perusteella Suomen vanhustenhuoltoa ei voida enää
21542: pitää erityisen laitospainottetsena, omaishoidon tukea koskeva lainsäädäntö, joka
21543: turvaa omaishoitosopimuksen tehneelle hoitajalle sosiaaliturvan, tuli voimaan
21544: 1.7.1993 alkaen ja sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla vanhuspoliittinen
21545: tavoite- ja strategiasuunnitelma vuoteen 2001.
21546: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
21547: 
21548: Yhden luukun periaate
21549: Kenomus n:o 411991 vp.
21550: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
21551:       8) Eduskunta hyväksyi 4.6.1992 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
21552:       liitteenä olevassa lausunnossa sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi mm.:
21553:       Asiakasystävällinen hallinto
21554: 332                        Sosiaali- ja terveysministeriö
21555: 
21556:       Useissa eduskunnan lausumissa on kiinnitetty huomiota yhden palvelupis-
21557:       teen järjestelmään. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan on sosiaali- ja
21558:       terveysministeriössä yhteistyössä asianomaisten ministeriöiden kanssa käyn-
21559:       nistetty laaja sosiaaliturvan eri järjestelmien maksatuksen ja toimeenpanon
21560:       siirtäminen kansaneläkelaitokseen. Myös eri viranomaisten ja hoitolaitosten
21561:       toimipisteiden yhteisillä toimitiloilla, vaikka itse viranomaistoiminnat olisi-
21562:       vat erillään, voidaan saavuttaa samoja vaikutuksia. Tärkeintä asiakkaan kan-
21563:       nalta on joustava palvelu. Samanaikaisesti on tärkeää, että tarpeetonta hal-
21564:       lintoa voidaan purkaa.
21565: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 15.1.1992 toimikunnan johtamaan ja koor-
21566: dinoimaan lasten kotihoidon tuen, lapsilisän, äitiysavustuksen, opintotuen, asumis-
21567: tuen, sotilasavustuksen, elatustuen ja soveltuvin osin toimeentulotuen maksamisen
21568: ja toimeenpanon siirtämisen Kansaneläkelaitokseen. Lasten kotihoidon tuen ja
21569: lapsilisän maksaminen ja toimeenpano on siirretty Kansaneläkelaitokselle 1.1.1993
21570: lukien.
21571: Asumis tuen, sotilas avustuksen, äitiysavustuksen ja opintotuen osalta siirto tapahtui
21572: vuonna 1994. Toimeentulotuen siirtoa koskeva ensimmäinen kokeilu toteutettiin
21573: vuosina 1992 ja 1993. Kokeilua jatketaan aiempaa laajempana vuosina 1995 ja
21574: 1996.
21575: Myös kansaneläkelaitoksen ja kunnallisen palvelujärjestelmän välistä asemaa on
21576: selkeytetty 1.5.1995 voimaantulleilla avo- ja laitoshoidon määrittelyä koskevilla
21577: lainmuutoksilla. Näin ollen asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
21578: 
21579: Kuntoutusjäijestelmä
21580: Kertomus n:o 4/1991 vp.
21581: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
21582:       9) Eduskunta hyväksyi 4.6.1992 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
21583:       liitteenä olevassa lausunnossa sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi mm.:
21584:       Kuntootus
21585:       Valiokunta kiinnittää huomiota eräisiin kuntootusjärjestelmän edelleen ke-
21586:       hittämisen yksityiskohtiin. Vajaakuntoisten suojatyölainsäädäntöä tulee ke-
21587:       hittää siten, että suojatyön kuntoottava merkitys korostuu. Kuntoutusta on
21588:       myös tarvittavassa määrin yksilöllisesti sovitettuna voitava järjestää pienille,
21589:       usein monivammaisille vammaisryhmille. Vanhustenhuollon kuntoutukseen
21590:       on kiinnitettävä riittävästi huomiota. Erityisravintomenot on saatettava tar-
21591:       koituksenmukaisella tavalla korvattaviksi vammaistukena tai eläkkeensaajien
21592:       hoito tukena.
21593: Suojatyötä järjestävien työkeskusten asemaa selvittänyt työryhmä jätti muistionsa
21594: 9.6.1993 (sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistio 1993:19). Työryhmä
21595: ehdotti, että työkeskusten toimintaa uudistetaan siten, että ne suuntautuvat kuntou-
21596: tustavoitteiseen työllistämiseen ja työhönkuntootuksen palvelujen järjestämiseen.
21597: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus on käynnistänyt projektin,
21598: jonka tarkoituksena on parantaa pienten vammaisryhmien palvelujen saantia
21599: koordinoimaila ja kehittämällä tarvittavia resursseja valtakunnallisesti. Vanhusten
21600: toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtäävää kuntoutusta kehitetään osana sosiaali- ja
21601:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       333
21602: 
21603: terveysministeriössä valmisteltavana olevaa vanhuspoliittista tavoite- ja strate-
21604: giasuunnitelmaa.
21605: Euroopan Unionin vammaisten ja muiden heikossa asemassa olevien henkilöiden
21606: työllistymistä koskevassa Horizon-aloitteessa yhtenä kansallisen toimintaohjelman
21607: painopisteenä on siirtyminen suojatyö- ja toimintakeskuksista normaaliin työelä-
21608: mään. Horizon-projektit ovat käynmstyneet vuonna 1995. Kehittämis- ja kokeilu-
21609: projektien tulosten pohjalta on tarkoitus virkatyönä valmistella tarvittavat muutokset
21610: suojatyötä koskevaan lainsäädäntöön.
21611: Sosiaali- ja terveysministeriö on asettamassa toimikunnan, jonka tehtävänä on
21612: vammaisten aseman selvittäminen mm. ravinnon erityiskustannusten korvausjärjes-
21613: telmien osalta.
21614: 
21615: Sairausvakuutuksen korvaustaso
21616: HE n:o 8511992 vp.
21617: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
21618:       Eduskunta edellytti 18.6.1992, ettei hallitus enää toimenpiteillään heikennä
21619:       sairausvakuutuksen korvaustasoa.
21620: Julkisen talouden säästötoimenpiteisiin liittyen on sairausvakuutuksen korvaus-
21621: tasoon jouduttu viime vuosina tekemään muutoksia. Sosiaali- ja terveyspalvelut,
21622: ansiosidonnainen sosiaaliturva ja vähimmäisturva muodostavat hyvinvointiyhteis-
21623: kunnan ytimen. Niiden turvaamiseksi etuusjärjestelmissä tarvitaan rakenteellisia
21624: muutoksia ja menojen karsintaa. Vuoden 1994 huhtikuun alusta uudistettiin
21625: lääkekorvausjärjestelmää siten, että peruskorvattavien lääkkeiden korvaustaso nousi.
21626: Sairausvakuutusjärjestelmää kokonaisuutena sekälääkekorvaus-ja työterveyshuol-
21627: lon korvausjärjestelmää kehittämällä sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii suuntaa-
21628: maan käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa sairausvakuutuksen korvaukset
21629: siten, että ne kohdistuvat oikein. Toimenpiteet toteutetaan sitten, että ei heikennetä
21630: kaikkein heikko-osaisimpien turvaa. Tämä on otettu huomioon myös 1.1.1996
21631: voimaan tulevassa sairauspäivärahauudistuksessa.
21632: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
21633: 
21634: Alaikäisten tahdosta riippumaton hoito
21635: HE n:o 9211992 vp.
21636: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
21637:       Eduskunta edellytti 29.9.1992, että hallitus seuraa lain vaikutuksia alaikäi-
21638:       sen hoitoon määräämiseen, hoitoon määräämisen perusteita sekä järjestelyn
21639:       tarkoituksenmukaisuutta mielenterveyden hoidon ja alaikäisten hoitotulosten
21640:       kannalta ja tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi.
21641: Lailla mielenterveyslain 8 §:n muuttamisesta (954/92), joka tuli voimaan vuoden
21642: 1993 alusta, saatettiin säännös sanamuodoltaan vastaamaan Suomen ratifioimaa
21643: lapsen oikeuksiakoskevaa yleissopimusta. Mielenterveyslain 8 §:n mukaan tahdosta
21644: riippumatta annettavassa hoidossa olevia alaikäisiä hoidetaan erillään aikuisista,
21645: jollei lapsen etu muuta vaadi.
21646: 334                        Sosiaali- ja terveysministeriö
21647: 
21648: Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspal-
21649: veluja käsittelevän johtoryhmän muistiossa, joka jätettiin 12.6.1992, esitetään
21650: toimintalinjoja, joilla edistetään palvelujärjestelmän sisäistä yhteistyötä on~elmista
21651: kärsivien nuorten tarkoituksenmukaisen hoidon turvaamiseksi. Tehtyyn selvitykseen
21652: liittyen on käynnistetty kokeiluja ja kehittämishankkeita.
21653: Kokeiluissa ja kehittämishankkeissa seurataan alaikäisten tahdosta riippumattamaan
21654: hoitoon määräämistä ja hoidon vaikutuksia.
21655: 
21656: Sotilasvammakorvausten indeksikorotukset
21657: HE n:o 12211992 vp.
21658: Valtiovarainvaliokunta
21659:       27) Hyväksyessään 14. päivänä tammikuuta 1993 valtion talousarvion vuo-
21660:       delle 1993 eduskunta edellytti luvun 33.22 kohdalla, että sotilasvammakor-
21661:       vausten indeksikorotukset suoritetaan tulevaisuudessa alentamattomina
21662: Kiristyneen valtion talouden johdosta on jouduttu palkansaajille säätämään uusia
21663: maksuja, muun muassa työntekijäin työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu.
21664: Näiden palkansaajien tulotasoon vaikuttavien maksuJen vaikutus on jouduttu
21665: ottamaan huomioon myös työeläkeindeksissä ja kansaneläkeindeksissä.
21666: Kysymys työeläkkeeseen vaikuttavasta indeksijärjestelmästä on ollut selvitettävänä
21667: työmarkkinajärjestöjen 17.5.1994 asettamassa työeläkeindeksiryhmässä. Myös
21668: sosiaali- ja terveysministeriö asetti 10.8.1994 työryhmän, jonka tehtävänä oli
21669: selvittää indeksijärjestelmien uudistustarpeet
21670: Edellä mainittujen selvitysten pohjalta työmarkkinaosapuolet sopivat 18.5.1995
21671: tekemässään sopimuksessa yksityisalojen työeläkejärjestelmän rahoituksen ja etujen
21672: tasapainottamisesta, että indeksiturva määrätään erikseen aktiiviajalle ja erikseen
21673: eläkkeille 65 vuoden iän täyttymisen jälkeen. Lisäksi sovittiin, ettei vuonna 1994
21674: toteutettua 1,3 %:n leikkausta palauteta indeksiin. Tämän sopimuksen perusteella,
21675: joka oli myös hallitusohjelman mukainen, työntekijäin eläkelaissa säädettyä
21676: indeksiturvajärjestelmää, jota sovelletaan sekä yksityisen puolen että julkisen puo-
21677: len työeläkkeisiin, on muutettu. Muutokset tulevat voimaan vuoden 1996 alusta.
21678: Niiden mukaan nykyisenlaista indeksiä, jossa ansiotasoindeksin paino on 0,5 ja
21679: kuluttajahintaindeksin paino on 0,5, sovelletaan sen vuoden loppuun, jona vakuu-
21680: tettu täyttää 65 vuotta ja tämän jälkeen sovelletaan indeksiä, jossa ansiotasoindeksin
21681: paino on 0,2 ja kuluttajahintamdeksin paino 0,8. Lisäksi indekseihin toteutettiin
21682: 1,3 %:n leikkaus.
21683: Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä, joka myöskin tulee voimaan vuoden
21684: 1996 alusta, työntekijäin eläkelain 9 §:ssä säädetty uudenlainen indeksiturva on
21685: ulotettu koskemaan myös sotilasvammalain mukaisia korvauksia, kuitenkin siten,
21686: että sotilasvammalain 17 §:ssä tarkoitettuun hautausapuun sovelletaan aina indeksiä,
21687: jossa ansiotaso- ja kuluttajahintatasoindeksin paino on 0,5.
21688: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
21689:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        335
21690: 
21691: 
21692: Maksupolitiikan vaikutukset avohoidon palvelujen käyttöön ja
21693: hoidon piiorisoinnin ongelmat
21694: HE n:o 12211992 vp.
21695: V aitiovaroinvaliokunta
21696:       28) Hyväksyessään 14. päivänä tammikuuta 1993 valtion talousarvion vuo-
21697:       delle 1993 eduskunta edellytti luvun 33.32 kohdalla, että maksupolitiikalla
21698:       ei estetä avohoidon palveluiden käyttöä siten, että tarve epätarkoituksenmu-
21699:       kaisen laitoshoidon käyttöön kasvaa
21700:       Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa valtionosuusuudistuksen vaikutuksia
21701:       erikoissairaanhoidon järjestämiseen erityisesti hoidon priorisoinnin aiheutta-
21702:       mien lääkintäeettisten ongelmien kannalta ja turvaa valtakunnallisten erityis-
21703:       laitosten toiminnan jatkumisen.
21704: Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistusten vaikutuksista annetaan eduskunnan
21705: edellyttämin tavoin selonteko vuoden 1996 alussa. Tämän johdosta sosiaali- ja
21706: terveysministeriö jatkuvasti seuraa valtionosuusjärjestelmän uudistuksen vaikutuksia
21707: sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmätoimintaan ja asiakkaiden asemaan.
21708: Seurannassa ei ole tullut esiin seikkoja, joiden perusteella olisi voitu todeta
21709: terveydenhuollon maksupolitiikan aiheuttaneen estettä avohoidon palveluiden
21710: käytölle tai johtaneen epätarkoituksenmukaiseen laitoshoidon käyttöön.
21711: Erikoissairaanhoidon palvelujen satavuus on valtionosuusuudistuksen jälkeen
21712: parantunut. Tämä johtuu toiminnan tehostumisesta ja uusien hoitomenetelmien
21713: käyttöönotosta, minkä johdosta hoitojaksot ovat lyhentyneet. Erikoissairaanhoidon
21714: käyttömenot ovat laskeneet 15 {Jrosenttia vuoteen 1991 verrattuna. Lisäksi kunnat
21715: saadakseen aikaan säästöjä pyrkivät tuottamaan yhä enemmän erikoissairaanhoidon
21716: palveluja itse tai yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Tavoitteena on vähentää
21717: sairaanhoitopiireiltä ja yksityiseltä sektorilta ostettavien erikoissairaanhoidon
21718: palvelujen määrää.
21719: Vuoden 1993 lokakuussa järjestettiin seminaari terveydenhuollon valinnoista.
21720: Sosiaali- ja terveysministeriö osallistui seminaarin valmisteluun. Seminaarin
21721: kannanoton mukaan maamme terveydenhuoltojärjestelmää koskevat ratkaisut ja
21722: valinnat on toteutettavissa siten, että potilaskohtaiset valinnat voidaan välttää. Tämä
21723: edellyttää toimenpiteitä, joiden avulla terveydenhuollon kuluja voidaan vähentää,
21724: ilman että palvelujen saatavuus tai laatu huononee. Näitä keinoja on muun muassa
21725: palvelurakenteen kehittäminen, päällekkäisten toimintojen estämmen ja purkaminen,
21726: alueellinen yhteistoiminta, voimavarojen käytön tehostaminen, terveydenhuollon
21727: porrastuksen kehittäminen sekä tutkimus- ja hoitomenetelmien jatkuva arviointi.
21728: Erikoissairaanhoitolain nojalla sosiaali- ja terveysministeriö on antanut uudistetut
21729: ohjeet erityistason sairaanhoidon järjestämisestä, jotka ovat tulleet voimaan
21730: 1.1.1995. Ohjeet sisältävät suositukset niistä sairauksista, joiden sairaanhoito on
21731: tarkoituksenmukaista keskittää yliopistolliseen sairaalaan tai muuhun vastaavan-
21732: tasoiseen sairaalaan. Ohjeissa on otettu huomioon myös julkisen sektorin ulkopuo-
21733: listen valtakunnallisten erityislaitosten toiminta.
21734: Valtakunnallisten erityislaitosten toimintaa ja asemaa on selvitelty useissa eri
21735: työryhmissä ja toimikunnissa. Ne on huomioitu arvioitaessa ja suunniteltaessa
21736: toiminnan järjestämistä ja kehittämistä. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama
21737: reumapotilaiden palvelujen saatavuutta selvitellyt työryhmä on jättänyt mietintönsä
21738: 336                        Sosiaali- ja terveysministeriö
21739: 
21740: helmikuussa 1994. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut selvitysmiehen
21741: selvittämään mielenterveyspalveluihin liittyviä ongelmia. lnvalidisäätiön asemasta
21742: on valmistunut työryhmäselvitys parisen vuotta sitten. Laitoksen erityisosaamista on
21743: viime aikoina hyödynnetty sodan vammauttamien pakolaisten hoidossa. Kuntoutus-
21744: toimintaa järjestävien eri laitosten tehtäviä ja asemaa arvioidaan eduskunnan
21745: 21.4.1994 hyväksymän sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuntoutuslainsäädännön
21746: vaikutuksia ja kuntoutusjärjestelmän kehittämistä koskevan mietinnön kannanotto-
21747: jen mukaisesti.
21748: 
21749: Tapatunnan täyden korvauksen periaate
21750: HE n:o 24811992 vp.
21751: V aitiovaroinvaliokunta
21752:       Eduskunta edellytti 17.12.1992, että hallituksen esityksen mukainen järjes-
21753:       telmä on vain yksivuotinen.
21754: Kysymys sairaanhoitokustannusten täyskorvausperiaatteen ulottamisesta tapaturma-
21755: ja liikennevakuutukseen liittyy sosiaali- ja terveysministeriössä vireillä olevaan
21756: kuntien järjestämän sairaanhoidon ja sairausvakuutusjärjestelmän yhteensovittamista
21757: koskevaan selvitystyöhön. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut 28.12.1994
21758: työryhmän, jonka tehtävänä on aikaisempien selvitysten pohjalta tehdä selvitykset
21759: toimenpiteistä, joiden avulla lakisääteisessä liikenne- ja tapaturmavakuutuksessa
21760: syntyneissä vahingoissa niin sanottu täyskustannusvastaavuus myös julkiselle
21761: terveydenhuoliolle aiheutuvien kustannusten osalta voitaisiin toteuttaa laskumenet-
21762: telyä käyttäen. Työryhmän on myös laadittava selvitys valtion ja kuntien kustan-
21763: nustenjaon tasapainottamisesta sekä laskutusperusteista ja menettelytavoista, joilla
21764: laskutuksen perusteet ovat tarkistettavissa. Sosiaali- ja terveysministeriö on jatkanut
21765: työryhmän määräaikaa 31.12.1995 saakka.
21766: 
21767: Kansaneläkelaitoksen rahoitus
21768: HE n:o 28811992 vp.
21769: V aitiovaroinvaliokunta
21770:       Eduskunta lausui 18.12.1992: Eduskunta pitää tärkeänä, että kansaneläke-
21771:       laitoksen rahoitus järjestetään kestävälle ja vakaalle pohjalle. Eri maksajien
21772:       osuudet on saatava oikeudenmukaisiksi )a muun muassa kuntien esitetyllä
21773:       menettelyllä korkeammiksi tulevat välilhset työvoimakustannukset vaikeut-
21774:       tavat kunnallisten palvelujen kehittämistä. Rahoitusjärjestelmää on uudistet-
21775:       tava siten, että kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut kohtelevat valtiota ja
21776:       kuntia tasapuolisesti yksityiseen työnantajaan nähden ja seurakuntiin nähden
21777:       sekä siten, että menettelyyn ei sisälly kunnallisten palvelujen kehittämisen
21778:       kannalta haitallisia vaikutuksia.
21779:       Eduskunta totesi, että maksujärjestelmällä on myös pyrittävä parantamaan
21780:       työvoimavaltaisten yritysten asemaa uudistamalla palkkaperusteisina kerät-
21781:       tävien sosiaaliturvamaksujen järjestelmää samalla huolehtien sosiaaliturvan
21782:       riittävästä rahoituksesta. Tämä edellyttää rahoitusjärjestelmän uudelleenarvi-
21783:       ointia siten, että pääomavaltaiset alat osallistuvat nykyistä suuremmalla
21784:       osalla sosiaaliturvan rahoitukseen. Pienyrittäjien asemaan ja heidän kannet-
21785:       tavakseen asetettuihin maksuihin on kiinnitettävä huomiota, jotta myös tällä
21786:       menettelyllä voidaan tukea pienyrittämisen työllisyyden kannalta merkittä-
21787:       vää toimintaa.
21788:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        337
21789: 
21790:              Eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy sosiaaliturvan rahoitusjärjestelmän
21791:              kehittämiseksi edellä tarkoitettuihin toimenpiteisiin.
21792:      Eduskunta on 8.12.1993 hyväksynyt samasta asiasta uuden lausuman, minkä vuoksi
21793:      asiaa käsitellään tuossa yhteydessä.
21794: 
21795:       Sairausvakuutusjäijestelmä
21796:       HE n:o 314/1992 vp. ja HE 25111993 vp.
21797:       Sosiaali- ja terveysvaliokunta
21798:              Eduskunta edellytti 22.11.1993, että sairausvakuutuskorvauksia ei enää hei-
21799:              kennetä.
21800:       Julkisen talouden säästötoimenpiteisiin liittyen on sairausvakuutuksen korvaus-
21801:       tasoon jouduttu viime vuosina tekemään muutoksia. Sosiaali- ja terveyspalvelut,
21802:       ansiosidonnainen sosiaaliturva ja vähimmäisturva muodostavat hyvinvointiyhteis-
21803:       kunnan ytimen. Niiden turvaamiseksi etuusjärjestelmissä tarvitaan rakenteellisia
21804:       muutoksia ja menojen karsintaa. Vuoden 1994 huhtikuun alusta uudistettiin
21805:       lääkekorvausjärjestelmää siten, että peruskorvattavien lääkkeiden korvaustaso nousi.
21806:       Sairausvakuutusjärjestelmää kokonaisuutena sekälääkekorvaus-ja työterveyshuol-
21807:       lon korvausjärjestelmää kehittämällä sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii suuntaa-
21808:       maan käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa sairausvakuutuksen korvaukset
21809:       siten, että ne kohdistuvat oikein. Toimenpiteet toteutetaan sitten, että ei heikennetä
21810:       kaikkein heikko-osaisimpien turvaa. Tämä on otettu huomioon myös 1.1.1996
21811:       voimaan tulevassa sairauspäivärahauudistuksessa.
21812:       Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
21813: 
21814:       Työttömyysturvalautakunnan voimavarat
21815:       HE n:o 336/1992 vp.
21816:       Sosiaali- ja terveysvaliokunta                                   '""' ,,
21817:              Eduskunta edellytti 21.12.1992, että hallitus huolehtii työttömnrsturvalauta-
21818:              kunnan voimavaroista muutoksenhakijoiden oikeusturvan takaamiseksi.
21819:       Vuoden 1993 kolmannessa lisätalousarviossa työttömyysturvalautakunnalle myön-
21820:       nettiin 192 000 mk palkkamenojen kattamiseen ja lautakunnan jäsenten palkkioiden
21821:       maksamiseen. Lisäksi vuoden 1993 viidennessä lisätalousarviossa lautakunnalle
21822:       myönnettiin 500 000 mk.
21823:       Asuntohallituksesta siirrettiin työttömyysturvalautakuntaan 1.10.1993 lukien kaksi
21824:       henkilöä. Näiden lisäksi työttömyysturvalautakunnalla on ollut vuoden 1993 aikana
21825:       kaksi esittelijää ja yksi toimistosihteeri työllisyysvaroin palkattuna. Vuoden 1993
21826:       talousarviossa valitusratkaisuja arvioitiin käsiteltävän 6 300, mutta edellä mainittu-
21827:       jen toimenpiteiden ansiosta valituksia on käsitelty noin 7 500.
21828:       Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö seuraa
21829:       tarkasti työttömyysturvalautakunnan toimintaa ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin
21830:       lautakunnan voimavarojen lisäämiseksi.
21831:       Työttömyysturvalautakuntaan siirrettiin tapaturmavirastosta 1.3.1994 yksi esittelijä
21832:       ja yksi toimistosihteeri sekä 1.9.1994 yksi esittelijä ja yksi notaari. Työllisyysvaroin
21833: 43 360228Y
21834: 338                        Sosiaali- ja terveysministeriö
21835: 
21836: on työttömyysturvalautakunnassa ollut myös vuoden 1994 aikana palkattuna
21837: lisähenkilöstönä kaksi esittelijää, yksi notaari ja yksi toimistotyöntekijä. Vuoden
21838: 1994 kolmannessa lisätalousarviossa työttömyysturvalautakunnalle myönnettiin
21839: vuoden 1994 toimintamenoihin lisää 1 521 000 mk. Työttömyysturvalautakunnassa
21840: on lisäksi vuoden 1994 aikana toteutettu järjestelyjä, joilla on lisätty tuottavuutta.
21841: Mm. edellä mainittujen toimenpiteiden ansiosta työttömyysturvalautakunnassa
21842: ratkaistiin vuonna 1994 noin 12 000 valitusta talousarviossa arvioidun 8 200 asian
21843: sijasta.
21844: Työttömyysturvalautakuntaan siirrettiin tapaturmavirastosta 1.2.1995 yksi esittelijä
21845: ja 1.3.1995 yksi notaari sekä 1.5.1995 yksi esittelijä. Työttömyysturvalautakunnassa
21846: on vuoden 1995 aikana ollut työllisyysvaroin palkattuna lisähenkilöstönä kaksi
21847: esittelijää ja yksi toimistotyöntekijä.
21848: Työttömyysturvalautakunnassa on edelleen vuonna 1995 edellisen vuoden tapaan
21849: toteutettu järjestelyjä, joilla on lisätty tuottavuutta.
21850: Vuoden 1995 aikana valituksia on saapunut työttömyysturvalautakuntaan lähes
21851: 10 900. Valituksia ratkaistiin noin 11 300.
21852: 
21853: Työttömyysturvan rahoitus
21854: HE n:o 33911992 vp.
21855: Sosiaali- ja te1Veysvaliokunta
21856:       Eduskunta edellytti 21.12.1992, että hallitus selvittää vaihtoehtoiset mallit
21857:       työttömyysturvan pitkän jänteen rahoitusjärjestelmäksi yhteistyössä työ-
21858:       markkinajärjestöjen kanssa.
21859: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 29.1.1992 toimikunnan selvittämään työttö-
21860: myysturvajärjestelmän toimivuutta ja kehittämistarpeita mukaan lukien rahoitus.
21861: Mietintö valmistui 6.4.1993 (KM 1993:16). Mietinnön pohjalta työttömyysturvan
21862: rahoituksessa on toteutettu muutoksia vuoden 1994 alusta lukien muun muassa
21863: siten, että rahoituspohjaa on laajennettu ja rahoitusvastuuta on siirretty työnantajilta
21864: työntekijöille.
21865: Vuonna 1994 aloitettuja rahoituksen muutoksia on jatkettu vuosille 1995 ja 1996
21866: yksivuotisilla laeilla.
21867: Vuoden 1996 alusta lukien työnantajan työttömyysvakuutusmaksua alennetaan
21868: keskimäärin 1,5 prosenttiyksiköllä ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksua
21869: 0,37 prosenttiyksiköllä. Suomen työllisyysohjelman edellyttämistä toimenpiteistä
21870: 18.10.1995 annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan työttömyysvakuu-
21871: tusmaksujen alentamista jatketaan mahdollisuuksien mukaan seuraavina vuosina.
21872: Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen ohjelman mukaan työttömyysturvassa to-
21873: teutetaan vuoden 1997 alusta lukien kokonaisuudistus, joka valmistellaan yhdessä
21874: työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tässä yhteydessä uudistetaan myös työttömyystur-
21875: van rahoitus.
21876:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        339
21877: 
21878: 
21879: Sosiaali- ja terveyspoliittinen päätöksenteko
21880: Kenomus 811992 vp.
21881: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
21882:       7) Eduskunta hyväksyi 10.6.1993 sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön,
21883:       jossa valiokunta lausuu mm.
21884:       Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtion siirtyminen niin sanottuun
21885:       kehysbudjetointiin on ainakin alkuvaiheessa aiheuttanut ongelmia sen joh-
21886:       dosta, että hallinnonalakohtaisilla, kehysbudjetin sisällä tehtävillä säästöillä
21887:       on saatettu aiheuttaa menojen lisääntymistä muilla hallinnonaloilla. Tällöin
21888:       yhteiskunnan kokonaisedun kannalta on saatettu aiheuttaa tuhlausta. Saadun
21889:       tiedon mukaan menettely on kuitenkin parantunut järjestelmästä saatujen
21890:       kokemusten myötä. Kehysbudjetointi ilman ministeriöiden välistä tarkaste-
21891:       lua vaikeuttaa kokonaisarvion tekemistä kustannuksista. Valiokunta kiinnit-
21892:       tää tämän vuoksi huomiota tarpeeseen luoda kokonaisuuden arviointijärjes-
21893:       telmä, joka mittaa valtion menojen kokonaisuutta ja myös eri vaihtoehtojen
21894:       aiheuttamat kustannukset kunnalliselle sektorille, elinkeinoelämälle ja koti-
21895:       talouksille.
21896:       Samalla kun luodaan kokonaisuuden koordinoinoin menetelmää, tulee asian-
21897:       tuntijaministeriöiden asemaa vahvistaa oman hallinnonalansa linjan luojana.
21898:       Näiden menetelmien yhteensovittamisella voidaan välttyä tilanteista, joissa
21899:       esimerkiksi asumistuen tai opintotuen taikka muun sosiaali- ja terveyden-
21900:       huollon järjestelmän ulkopuolella olevan palvelun tai tulonsiirron kustannus-
21901:       ten säästöt siirtyvät jopa suurempina lisäkustannuksina sosiaali- ja ter-
21902:       veydenhuollon hallinnonalalle tai sosiaali- ja terveydenhuollosta muille hal-
21903:       linnonaloille. Vastaava menettelytapa tulee saada aikaan myös kunnallisessa
21904:       päätöksenteossa, jossa ilmenee samantapaista suuntausta.
21905: Valiokunnan mietinnössään esittämät kannanotot koskien kehysbudjetointia ja
21906: siihen liittyviä ongelmia on koettu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla
21907: todellisina ongelmina sekä kehysbudjetoinnin käynnistymisen alkuvaiheissa että
21908: hallituskauden loppupuolella suurten leikkausten kohdistuessa sosiaaliturvan
21909: alueelle. Sosiaali- Ja terveysministeriön toiminnan luonne on sellainen, että useat eri
21910: hallinnonaloilla toteutetut säästötoimenpiteet vaikuttavat välillisesti ja viimekä-
21911: teisesti sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan menoihin, kuten on laita
21912: työttömyyden ja toimeentulotukimenojen osalla. Kehysbudjetoinnissa on ilmennyt
21913: koordinomtiongelmia, joista merkittävimpinä sosiaah- ja terveysministeriö haluaa
21914: korostaa seuraavia.
21915: Ministeriöiden velvoite yhteistyöhön on jäänyt lähinnä virkamiestasolle, sillä
21916: valtioneuvoston kehyspäätös ei juuri ole sisältänyt selkeitä yli hallinnonalojen
21917: meneviä yhteistyö- ja tavoitteidenasettamis- sekä niiden toteutumisen arvioinnin
21918: velvoitteita. Tämä ongelma on jossain määrin korjaantunut valtioneuvoston
21919: viimeaikaisissa kannanotoissa. Mutta erityisesti tulevaisuudessa sosiaali- ja terveys-
21920: ministeriön kannalta olisi tärkeää, että valtioneuvoston tasolla kehysbudjetointia
21921: täydennettäisiin ohjelmabudjetoinnin idealla, nostamalla muutamia yli hallinnonalo-
21922: jen meneviä ohjelmia. Näille ohjelmille valtioneuvoston tulee asettaa vastuuministe-
21923: riö ja selkeät tavoitteet. Ministeriöiden tulee tarkentaa tavoitteita, toteuttaa niitä
21924: yhteistyössä sekä suorittaa selkeät arvioinnit niiden toteuttamisesta ja vaikutuksista.
21925: Ohjelmia ei tarvitse olla kuin muutamia, koska ne jo olemassaolollaan vaikuttavat
21926: yhteistoimintaa lisäävästi. Arviointijärjestelmän tuhsi olla ohjelmapohjainen, koska
21927: 340                       Sosiaali- ja terveysministeriö
21928: 
21929: totaalinen arviointijärjestelmä on raskaasti toteutettava ja se menettää helposti
21930: toimivuutensa ja dynaamisuutensa.
21931: Ministeriötasolla koordinointia on parannettu saattamalla yli hallinnonalojen
21932: menevät ohjelmat valtioneuvoston, sosiaalipoliittisen ministerivaliokunnan ja
21933: ministeriöiden kansliapäällikkökokouksen käsittelyyn. Näissä elimissä koordinaa-
21934: tiota ja yhteistyötä on jossain määrin tapahtunut. Parantamisen varaa on erityisesti
21935: toiminnan suunnittelu- ja arviointivaiheessa. Koordinaation sekavuutta on lisännyt
21936: jossain määrin valtiovarainministeriön rooli ja työote kehysohjauksessa. Kehysoh-
21937: jaus vaatii ministeriöiden selkeää vastuuta ja ohjauksen oikeaa karkeusastetta. Tältä
21938: osin kehitys on koko ajan parantunut. Kokonaiskoordinaatiota ja arviointia ministe-
21939: riö on pyrkinyt toteuttamaan selvitysten, selontekojen ja kertomusten kautta, jotka
21940: ovat rajautuneet hallinnonalan keskeisiin ajankohtaisiin ilmiöihin.
21941: Sosiaali- ja terveysministeriössä on panostettu sosiaalitalouden ja finanssitalouden
21942: integroimiseen ja vaikuttavuusmallien kehittämiseen. Mallien kehittäminen tukee
21943: osaltaan valiokunnan tarkoittamaa arviointijärjestelmää, jolla voidaan ottaa
21944: huomioon eri puolilla tehtävät palvelujen ja tulonsiirtojen kustannussäästöihin tai
21945: lisäyksiin liittyvät päätökset ja niiden vaikutukset. Sosiaali- ja terveysministeriö
21946: panostaa edelleen valiokunnan mietinnössään esittämän arviointijärjestelmän
21947: kehittämiseen ja on valmis siitä raportoimaan tarpeen mukaan. Lopuksi sosiaali- ja
21948: terveysministeriö toteaa, että kehysmenettely on kehittynyt parempaan suuntaan
21949: alkukommellusten ja vaikeuksien jälkeen.
21950: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
21951: 
21952: Sosiaaliturvan kehittämisessä noudatettavista yleisistä periaatteista
21953: Kertomus 811992 vp.
21954: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
21955:       8) Eduskunta hyväksyi 10.6.1993 sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön,
21956:       jossa valiokunta lausuu mm.:
21957:       Sosiaaliturvan lähtökohtana on olennaista, että ihmisellä on vastuu omasta
21958:       elämästään ja toiminnastaan ja että hänen tulee kyetä oman elämänsä hal-
21959:       lintaan. Jokaisella tulee olla vastuu itsestään ja yhteinen vastuu jokaisesta
21960:       sekä mahdollisuus vaikuttaa itseään ja yhteiskuntaa koskeviin ratkaisuihin.
21961:       Sosiaaliturvassa on kyse yhteisestä halusta huolehtia ongelmista ja riskeistä,
21962:       jotka voivat kohdata jokaista yhteiskunnan jäsentä. Kysymys on myös yh-
21963:       teiskunnan tuotannon tulosten oikeudenmukaisesta jakamisesta.
21964:       Sosiaaliturvan järjestämisvastuu on yhteiskunnalla, joka lainsäädännöllä vas-
21965:       taa toimeentulolle ja hyvinvoinoille välttämättömistä etuuksista ja palveluis-
21966:       ta. Näiden tuottaminen voidaan antaa julkisille tai yksityisille toimijoille,
21967:       kunhan samalla pidetään huolta siitä, että palvelujen kustannukset eivät
21968:       ryöstäydy. Vakuutusjärjestelmää voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun
21969:       etuus on sidottu tulotasoon tai astettavaan palveluun ja samalla voidaan val-
21970:       voa, etteivät kustannukset riistäydy esimerkiksi kaupallisten intressien vuok-
21971:       si tai palvelujärjestelmä vääristy.
21972:       Erityisesti tulonsiirtojen kohdalla on tärkeää toisaalta omakohtaisen vastuun
21973:       ja vaikuttamismahdollisuuksien luominen ja toisaalta suojan tarjoaminen
21974:       kohtuullisen elintason ylläpitämiseen ja tulojen äkillistä menetystä vastaan.
21975:       Näistä syistä on myös pyrittävä poistamaan niitä rakenteellisia syitä, jotka
21976:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       341
21977: 
21978:       nykyisin jättävät henkilöitä sosiaaliturvan varaan. Henkilön oman aktiivi-
21979:       suuden ja toimintahalun ja -kyvyn hyväksikäyttäminen on tärkeää ja näiden
21980:       käyttämisen edellytyksiä on tehostettava.
21981:       Rakenteellisissa muutoksissa on keskeistä, ettei ajankohtaisen taloudellisen
21982:       tilanteen johdosta toteuteta sellaisia järjestelmien muutoksia tai purkamista,
21983:       joiden pitkäaikaiset vaikutukset ovat haitalliset tai joiden uudelleen luomi-
21984:       nen ehkä muutetussakin muodossa on taloudellisesti raskasta. Hyvän, halvan
21985:       tai tehokkaan järjestelmän purkaminen lyhytaikaisten tai pikaisten säästöjen
21986:       aikaansaamiseksi ei ole tarkoituksenmukaista. Samoin yhteiskunnan heikko-
21987:       osaisimpien palvelut tulee jo yhteisen vastuun periaatteella hoitaa.
21988:       Rakenteelliset muutokset, joilla karsitaan päällekkäisiä tai vanhentuneita
21989:       toimintoja taikka korvataan kalliita menettelyjä halvemmilla, ovat taloudel-
21990:       lisesta tilanteesta riippumatta tarpeellisia ja kannatettavia. Olennainen keino
21991:       rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten aikaansaamiseksi on yleisen
21992:       kustannustietoisuuden ja tulosvastuun lisääminen, joilla on merkitystä yh-
21993:       teiskunnan taloudellisesta tilanteesta riippumatta.
21994:       Varsinkin palvelurakenteessa on keskeistä huomata, että ehkäisevä toiminta
21995:       on lähes poikkeuksetta taloudellisesti halvempaa ja aina inhimillisempää
21996:       kuin korjaava toiminta. Varhainen hoidon tai muun palvelun antaminen
21997:       muodostuu useimmiten kokonaiskustannusten kannalta olennaisesti halvem-
21998:       maksi. Mm. ehkäisevän kansanterveystyön, mukaan lukien koulu- ja opis-
21999:       kelijaterveydenhoito, asema on säilytettävä. Ehkäisevän ja varhaisen toimin-
22000:       nan edullisuus koskee myös tulonsiirtoja.
22001:       Säästöissä ja rakenteellisissa muutoksissa on sosiaali- ja terveydenhuollon
22002:       kustannusrakenteen takia säästetty merkittävässä määrin vähentämällä hen-
22003:       kilökuntaa varsinkin niin sanotun luonnollisen poistuman avulla. Tämä toi-
22004:       minta ei saa uhata palvelujen laatua, vaan sen seurauksena tulee olla toimin-
22005:       tojen sellainen rationalisointi, jossa pienemmän henkilöstömäärän tarkoituk-
22006:       senmukaisemmalla ja tehostuneella käytöllä voidaan tarjota riittävät palve-
22007:       lut.
22008: Sosiaali- ja terveysministeriö ottaa esitetyn huomioon tehostetussa strategisessa
22009: suunnittelussa sekä yksittäisiä toimenpidevaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia arvioi-
22010: taessa, mikä voitaneen katsoa olevan tämän varsin periaatteellisen ja laaja-alaisen
22011: lausuman tarkoitus.
22012: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
22013: 
22014: Sosiaaliturvan rahoitus
22015: Kertomus 8/1992 vp.
22016: Sosiaali- ja telVeysvaliokunta
22017: 9) Eduskunta hyväksyi 10.6.1993 sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön, jossa
22018: valiokunta lausuu mm.:
22019:       Sosiaaliturvan ylläpitämisen pitkän aikavälin edellytys on kunnossa oleva
22020:       kansantalous. Toisaalta sosiaaliturva luo edellytyksiä hyvän talouden ylläpi-
22021:       tämiseen vähentämällä tuotannollisesta toiminnasta aiheutuvia riskejä ja luo-
22022:       malla edellytyksiä työvoiman uudistumiselle ja terveenä pysymiselle. Suomi
22023: 342                       Sosiaali- ja terveysministeriö
22024: 
22025:       on kansainvälisessä katsannossa edelleen maailman vauraimpia maita, jolla
22026:       on taloudelliset edellytykset hyvin hoidettuun sosiaaliturvaan.
22027:       Työllisyydellä on erityinen merkitys sosiaaliturvalle sen kautta, että sosiaa-
22028:       liturvan rahoitus perustuu merkittäväitä osalta työllisen työvoiman maksa-
22029:       miin veroihin ja sosiaalivakuutusmaksuihin ja toisaalta työssä olevat käyttä-
22030:       vät vähemmän sosiaaliturvaa. Oikeus sosiaaliturvaan ei kuitenkaan voi riip-
22031:       pua osallistumisesta tuotannolliseen toimintaan.
22032:       Sosiaaliturvan rahoituksessa on kiinnitettävä huomiota toisaalta rahoituksen
22033:       kohdentumiseen ja toisaalta etuuksiin. Yhteiskunnallisissa palveluissa ja toi-
22034:       meentuloturvassa, joissa etuuksien käyttäjiä ovat yleensä kaikki maassa asu-
22035:       vat, on ensisijainen rahoitusmuoto verotus ja veronluonteiset maksut. Ansi-
22036:       oon suhteutetut etuudet tulee kattaa ainakin ansiosidonnaiselta osaltaan
22037:       etuuksien saajien tai työnantajien maksuilla tarvittaessa käyttäen hyväksi
22038:       rahastointia. Tämä johtaa myös nykyisessä tilanteessa haasteeseen selvitä
22039:       rahoitusvaikeuksista, kun toisaalta sekä toimeentulojärjestelmien että palve-
22040:       lujen rahoitus on kriisissä ja varsinkin työttömyysturvan työnantajamaksut
22041:       ovat kohonneet merkittävästi.
22042:       Sosiaaliturvan rahoitus tulee pitää vakaalla kannalla eivätkä sen perusraken-
22043:       teet saa purkautua. Samalla järjestelmää on kehitettävä siten, että työvoiman
22044:       käyttö on kilpailukykyistä. Tähän liittyen on tarkasteltava erityisesti työn-
22045:       antajien sosiaaliturvamaksuja ja muita vastaavia maksuja. Varsinkin toi-
22046:       meentulon perusturvaa kattavat maksut tulisi selvitysten jälkeen muuttaa
22047:       palkkaperusteisista muuntyyppisiksi. Näin voidaan vähentää työvoimaval-
22048:       taisen elinkeinotoiminnan kohtuutonta rasittamista ja varmistaa, että pää-
22049:       omavaltainen elinkeinotoiminta osallistuu riittävässä määrin sosiaaliturvan
22050:       rahoitukseen.
22051:       Omaan vastuuseen ja oman elämän hallintaan liittyen on tarkasteltava myös
22052:       maksupolitiikkaa. Sosiaali- ja terveyspalveluista rahoitetaan nykyisin käyt-
22053:       täjämaksuilla vajaa 10 prosenttia. Maksujen moninkertaistaminen ei ole
22054:       mahdollista eikä maksuilla ratkaista palvelujen rahoitusta. Palvelumaksujen
22055:       asettamisessa on pyrittävä palvelurakenteen käytön uudistamiseen tarkoituk-
22056:       senmukaisemmaksi siten, että palveluihin hakeudutaan varhaisessa vaihees-
22057:       sa. Palvelumaksun luonne tasasuuruisena, sosiaalisin perustein asetettuna tai
22058:       tulosidonnaisena on riippuvaa tarjotusta palvelusta, maksun suuruuden mää-
22059:       rääiDisen aiheuttamasta työmäärästä, maksun toistuvuudesta ja ryhmästä,
22060:       johon palvelu kohdistuu. Maksujen asettamisen lähtökohtana on oltava pait-
22061:       si oikeudenmukaisuus ja hyväksyttävyys myös tarpeettomien hallintokulujen
22062:       välttäminen.
22063: Sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikkaa on uudistettu vuoden 1993 alusta
22064: voimaan tulleen valtionosuusuudistuksen yhteydessä sekä vuonna 1993 mietintönsä
22065: jättäneen sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikkatoimikunnan esittämien
22066: periaatteiden mukaisesti (KM 1993:17). Näiden periaatteiden mukaan kunnalliset
22067: sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan jatkossakin pääosin verovaroin. Palveluista
22068: perittävien maksujen tulee olla sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja palvelujen
22069: käyttäjien tulee olla maksujen osalta tasa-arvoisessa asemassa asuinkunnasta
22070: riippumatta. Palveluista perittävien maksujen tulee tukea sosiaali- ja terveyden-
22071: huoliolle asetettavia yleisiä periaatteita ja maksujärjestelmän tulee antaa kunnille
22072: mahdollisuuden päättää itse maksuista, mikäli se ei vaaranna edellä todettuja
22073: periaatteita.
22074:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      343
22075: 
22076: Koska asiakasmaksut voivat aiheuttaa varsin suuren taloudellisen rasituksen
22077: yksittäiselle henkilölle erityisesti silloin kun palveluja tarvitaan runsaasti, on
22078: sosiaali- ja terveysministeriö selvittänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa
22079: mahdollisuutta määrittää kunnallisen terveydenhuollon maksuille vuotuinen
22080: enimmäismäärä. Tämän niin sanotun maksukaton valmistelu on parhaillaan käyn-
22081: nissä ja tavoitteena on, että se voitaisiin ottaa käyttöön vuoden 1996 aikana.
22082: Lasten päivähoidon nykyinen maksujärjestelmän portaittaisuuden aiheuttamia
22083: ongelmia on myös selvitetty sosiaali- ja terveysministeriössä. Ministeriössä on
22084: valmisteltu mallia, jossa maksu määräytyisi perheen tuloista asetuksella säädetyn
22085: prosentin mukaan. Maksujärjestelmän uudistamistavasta päätetään lopullisesti
22086: verojen, tulonsiirtojen ja palvelumaksujen yhteensovittamista selvittävän ministeri-
22087: työryhmän työn valmistuttua keväällä 1996.
22088: Julkisen talouden rahoitusalijäämän vuoksi on monien maksujen enimmäismääriä
22089: korotettu merkittävästi vuosina 1993 ja 1994. Korotustenjälkeen maksuillakatetaan
22090: noin 10 prosenttia kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen aiheuttamista kustan-
22091: nuksista. Maksujen kustannusosuutta ei ole tarkoitus enää lisätä nykyisestä tasosta.
22092: Sosiaaliturvan rahoituksen osalta eduskunta on 8.12.1993 hyväksynyt samasta
22093: asiasta uuden lausuman, minkä vuoksi asiaa käsitellään tuossa yhteydessä.
22094: 
22095: Joustava eläk:eikiijäijestelmä
22096: HE n:o 2611993 vp.
22097: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
22098:       Eduskunta edellytti 22.6.1993, että hallitus yhteistoimin työmark-
22099:       kinaosapuolten kanssa valmistelee osa-aikaeläkkeen ja yksilöllisen var-
22100:       haiseläkkeen ikärajojen eriyttämistä koskevan esityksen nim, että osa-aika-
22101:       eläkkeen ikäraja on alempi, pyrkimyksenä eläkejärjestelmän toimivuus ja
22102:       eläkekustannusten nousun hilhntä. Toimiva varhaiskuntoutus sekä työolojen
22103:       kehittäminen terveellisemmiksi ja viihtyisemmiksi on tärkeää työkyvyn me-
22104:       nettämisen ja ennenaikaisen eläkkeellehakeutumisen vähentämiseksi.
22105: Kysymys työeläkejärjestelmän kehittämisestä eläkejärjestelmien toimivuuden ja
22106: eläkekustannusten nousun hillinnän osalta on ollut yksityisen työeläkejärjestelmän
22107: osalta selvitettävänä työmarkkinajärjestöjen 17.5.1994 perustamassa neljässä eri
22108: työeläkeryhmässä. Myös julkisella sektorilla on vastaava selvitystyö käynnissä.
22109: Koko työeläkejärjestelmän toimivuus ja rahoitukselliset turvaavuusnäkökohdat ovat
22110: olleet tutkittavana sosiaali- ja terveysministeriön 5.12.1994 asettamalla selvitys-
22111: miehellä.
22112: Selvitysmiehen muistio (STM 1995:6) julkaistiin 9.5.1995. Jatkoselvittelyä varten
22113: sosiaali- ja terveysministeriö asetti uuden selvitysmiehen, jonka tehtävänä on myös
22114: valmistella hallituksen esityksen muotoon ehdotus työeläkevakuutusyhtiöitä
22115: koskevaksi laiksi tai muuten tarpeelliseksi nähtävästä työeläkeyhtiöiden asemaa
22116: koskevan lainsäädännön muutoksista. Tämän työn on tarkoitus valmistua 31.5.1996
22117: mennessä.
22118: Työmarkkinajärjestöt solmivat perustamansa neljän työryhmän työn tuloksena
22119: 18.5.1995 sopimuksen yksityisalojen työeläkejärjestelmän rahoituksen ja etujen
22120: tasapainottamisesta. Tämän sopimuksen perusteella, joka oli myös hallitusohjelman
22121: mukainen, eduskunnalle annettiin 29.9.1995 hallituksen esitys yksityisalojen
22122: työeläkejärjestelmän uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 118/95). Tällä
22123: 344                       Sosiaali- ja terveysministeriö
22124: 
22125: työeläkkeitä koskevalla kokonaisuudistuksella pyritään turvaamaan kestävän
22126: eläkepolitiikan jatkuminen. Uudistuksessa on muun muassa kiinnitetty erityistä
22127: huomiota kuntoutustoimenpiteiden tehostamiseen. Osatyökyvyttömyyseläkkeen
22128: käyttöä pyritään lisäämään täyden työkyvyttömyyseläkkeen siJasta. Lammuutokset
22129: tulevat voimaan vuoden 1996 alusta. Myös julkisella sektorilla vastaavat muutokset
22130: tulevat voimaan vuoden 1996 alusta.
22131: Osa-aikaeläkkeisiin liittyviä ongelmakohtia selvittää Eläketurvakeskuksen, yksi-
22132: tyisten työeläkelaitosten, Kuntien eläkevakuutuksen ja V aitiokonttorin edustajista
22133: koottu osa-aikaeläketyöryhmä. Selvitystensä pohjalta se tulee aikanaan tekemään
22134: mahdolliset lainmuutosehdotukset yksityisen ja julkisen J?UOlen osa-aikaeläkettä
22135: koskevien säännösten yhdenmukrustamiseksi. Sosiaali- Ja terveysministeriössä
22136: odotetaan työryhmän työn valmistumista.
22137: 
22138: Asevelvollisuusaikana erääntyvien opintolainojen takaisin maksaminen
22139: HE n:o 2811993 vp.
22140: Sosiaali- ja tetVeysvaliokunta
22141:       Eduskunta edellytti 15.6.1993, että hallitus selvittää uusimuotoisten opinto-
22142:       lainojen koronmaksuun liittyvät epäkohdat asevelvollisuusajalta ja antaa
22143:       mahdollisimman pikaisesti esitykset tarvittaviksi säädösmuutoksiksi.
22144: Sosiaali- ja terveysministeriön 15.1.1992 asettama tehtäviensiirtotoimikunta, joka
22145: on valmistellut eräiden etuuksien siirtoa Kansaneläkelaitokselle, on käsitellyt
22146: opintolainojen koronmaksuun liittyviä on~elmia asevelvollisuusaikana valmistelles-
22147: saan siirtoa koskevia hallituksen esitykstä sotilasavustuksen ja opintotuen osalta.
22148: Toimikunta esitti näkemyksenään, että kysymys tulisi hoitaa opintotukijärjestelmän
22149: piirissä.
22150: Vuoden 1994 toukokuun alussa voimaantulleeseen opintotukijärjestelmän uudistuk-
22151: seen ei kuitenkaan sisältynyt ratkaisua asevelvollisuusaikana syntyvään koronmak-
22152: suongelmaan. Sosiaali- ja terveysministeriö selvitti vuoden 1995 talousarvioesityk-
22153: sen valmisteluun liittyen yhdessä opetus- ja puolustusministeriön kanssa ongelmaa
22154: ja valmisteli ehdotuksen asian ratkaisemiseksi. Valtiontaloudellisista syistä uudis-
22155: tusta ei kuitenkaan tuolloin sisällytetty talousarvioesitykseen.
22156: Vuoden 1996 talousarvioesitykseen liittyen sotilasavustuslakia on muutettu
22157: (1266/95) siten, että asevelvollisuusaikana erääntyvät opintolainojen korot makse-
22158: taan sotilasavustuksena 1.1.1996 lukien.
22159: Edellisen perusteella asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
22160: 
22161: Lääkkeiden antroposofisten ja homeopaattisten valmisteiden
22162: myyntilupa- ja rekisteröintimaksut
22163: HE n:o 10111993 vp.
22164: Sosiaali- ja tetVeysvaliokunta
22165:       Eduskunta edellytti 9.11.1993 hallituksen huolehtivan siitä, että lääkkeiden
22166:       myyntilupaa ja rohdosvalmisteiden rekisteröintiä koskevat maksut ovat koh-
22167:       tuullisia, jottei tarpeettomasti korotetalääkkeiden ja rohdosvalmisteiden hin-
22168:       toja. Valtion maksuP.erustelain (150/92) mukaan voidaan muun muassa ter-
22169:       veys- ja sosiaalipohittisin perustein alentaa maksua tai jättää maksu peri-
22170:                              1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                        345
22171: 
22172:              mättä. Myös vitamiinien ja hivenaineiden vaikutukset ja merkitys on selvi-
22173:              tettävä niiden saattamiseksi sairausvakuutuskorvauksen piiriin.
22174:       Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 30.12.1993 päätöksen lääkelaitoksen maksulli-
22175:       sista suontteista. Päätöksessä lääkkeiden myyntilupamaksut sekä antroposofisten ja
22176:       homeopaattisten valmisteiden rekisteröintimaksut on määrätty valtion maksuperus-
22177:       telain mukaisesti suoritteiden keskimääräisiä kustannuksia vastaaviksi. Ministeriön
22178:       maksupäätöksen mukaan maksua ei peritä jos lääkevalmisteen tarve on vähäistä,
22179:       mutta lääkevalmistetta on pidettävä hoidon kannalta välttämättömänä. Päätös on
22180:       uusittu 13.12.1995. Uusitun maksupäätöksen mukaan homeopaattisia ja antro-
22181:       posofisia rohdosvalmisteita koskevia vuosimaksuja ei enää peritä, koska vuosimak-
22182:       sulla katettavia muutostoimenpiteitä ei näihin valmisteisiin juuri kohdistu.
22183:       Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
22184: 
22185:       Hoitotieteen ja muun terveydenhuollon opetuksesta ja
22186:       tutkimustoiminnasta maksettavat korvaukset
22187:       HE n:o 10711993 vp.
22188:       Sosiaali- ja terveysvaliokunta
22189:              Eduskunta edellytti 12.11.1993, että hallitus selvittää pikaisesti yliopistollis-
22190:              ta sairaalaa ylläpitäville sairaanhoitopiireille hoitotieteen ja muun ter-
22191:              veydenhuoltoalan yliopistotasoisesta opetuksesta ja tieteellisestä tutkimus-
22192:              toiminnasta johtuvat ylimääräiset kustannukset. Selvitysten pohjalta tulee
22193:              viipymättä valmistella tarvittavat muutosesitykset erikoissairaanhoitolakiin
22194:              siitä, miten edellä mainitut kustannukset otetaan huomioon jaettaessa valtion
22195:              varoista korvausta sairaanhoitopiirien kuntayhtymille. Lisäksi eduskunta
22196:              edellyttää, että hallitus selvittää myös muut sairaanhoitopiireille opetus- ja
22197:              tutkimustoiminnasta johtuvat ylimääräiset kustannukset ja niiden korvaami-
22198:              sen.
22199:              Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että muuttuva jakoperuste
22200:              turvaa Helsingin yliopistolliselle keskussairaalalle ja Turun yliopistolliselle
22201:              keskussairaalalle vähmtään samansuuruisen korvauksen kuin mitä hallituk-
22202:              sen esityksessä selostettu korvausmenettely tarkoitti.
22203:       Sosiaali- ja terveysministeriö on perustanut työryhmän selvittämään yliopis-
22204:       tosairaalaa ylläpitävälle kuntayhtymälle hoitotieteen ja muun terveydenhuollon
22205:       opetuksesta ja tutkimustoiminnasta aiheutuneet lisäkustannukset samoin kuin muut
22206:       opetus- ja tutkimustoiminnasta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset. Työryhmän
22207:       työtä jatkaa sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 1995 lopulla asettama selvitys-
22208:       mies.
22209:       Erityiskorvausta varten varattu määräraha on vuoden 1995 talousarvioesityksessä
22210:       korotettu 710 miljoonaan markkaan, jolloin Helsingin ja Turun yliopistolliset
22211:       sairaalat saavat eduskunnan edellyttämän suuruisen korvauksen. Asiasta säädetään
22212:       sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä.
22213: 
22214: 
22215: 
22216: 
22217: 44 360228Y
22218: 346                        Sosiaali- ja terveysministeriö
22219: 
22220: 
22221: Tupakoinnin vähentäminen
22222: 
22223: HE n:o 11611993 vp.
22224: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
22225:       Eduskunta edellytti 23.6.1994, että hallitus ryhtyy kiireellisesti valmistele-
22226:       maan tupakkalain muuttamista siten, että ravintoloissa on asiakastila, jossa
22227:       asiakas ei joudu altistumaan tupakansavulle.
22228: 
22229:       Hyväksyessään lakiehdotukset toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi
22230:       annetun lain ja markkinatuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta edus-
22231:       kunta edellyttää hallituksen toimivan niin, että tupakkavalmisteveron arvioi-
22232:       dusta vuotuisesta tuotosta nykyinen 0,45 prosentm osuus nostettaisiin Maa-
22233:       ilman terveysjärjestön suosittelemaan yhteen prosenttiin. Tästä summasta
22234:       vähintään puolet on käytettävä tupakointia koskevaan ehkäisy-, tutkimus-,
22235:       seuranta- ja valistustoimintaan.
22236: 
22237:       Eduskunta edellytti, että hallitus tutkii ja tekee selvityksen, olisiko tupakan-
22238:       savu otettava syöpävaarallisten aineiden luetteloon.
22239: 
22240:       Eduskunta edellytti, että sosiaali- ja terveysministeriö seuraa huolellisesti
22241:       nyt hyväksyttyjen tupakoinnin vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden
22242:       toteutumista ja tuloksellisuutta ja että mm. sosiaali- ja terveysvaliokunta voi
22243:       harkita mahdollisiin lisätoimenpiteisiin ryhtymistä.
22244: 
22245: Vuoden 1995 valtion talousarviossa tupakointia koskevaan ehkäisy-, tutkimus-,
22246: seuranta- ja valistustoimintaan muun ohella varattua määrärahaa on nostettu tasolle,
22247: mikä vastaa 0,75 % tupakkavalmisteveron tuotosta. Ravintoloiden savuttomuusrat-
22248: kaisusta on neuvoteltu Hotelli- ja ravintolaneuvoston kanssa. Neuvosto on antanut
22249: ministeriölle oman lausuntonsa.
22250: 
22251: Toimenpiteistä tuJ?akoinnin vähentämisestä annetun lain ja markkinatuomioistui-
22252: mesta annetun lam muuttamisesta annetut lait tulivat voimaan 1.3.1995. Lain
22253: täytäntöönpanemiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi järjestettiin mittava koko valta-
22254: kunnan kattava koulutuskierros ja tuotettiin laajalti täytäntöönpanossa tarvittavaa
22255: kirjallista materiaalia.
22256: 
22257: Ympäristön tupakansavun syöpävaarallisuutta koskeva asiakirja-aineisto on koottu,
22258: siitä on kerätty tarpeelliset lausunnot. Aineisto lausuntoineen on saatettu asiantunti-
22259: joiden arvioitavaksi.
22260: 
22261: Ravintoloiden savuttomuutta koskevan lainsäädännön valmistelemiseksi on valmis-
22262: teltu seikkaperäistä selvitystä väestön suhtautumisesta ravintoloiden tupakointi-
22263: kysymykseen ja ravintolatyöntekijöiden suojaamista ympäristön tupakansavualtis-
22264: tusta vastaan. Hotelli- ja ravintola-alan työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa
22265: on neuvoteltu lainsäädännön tarpeellisuudesta, mutta yksimielisyyttä astasta ei ole
22266: vielä saavutettu.
22267: 
22268: Tupakkalain toteutumista ja väestön tupakointitilanteen kehittymistä tullaan
22269: käsittelemään myös kansanterveyskertomuksen osana.
22270: 
22271: Terveyskasvatusmääräraha on vuoden 1996 talousarviossa 0,7 5 % tupakkavalmiste-
22272: veron arvioidusta tuotosta.
22273:                        1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                         347
22274: 
22275: Eläkejäijestelmän hallinto
22276: HE n:o 11711993 vp.
22277: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
22278:       Eduskunta edellytti 2.11.1993 hallituksen seuraavan lakisääteisen työeläke-
22279:       järjestelmän turvaavuoden säilymistä ja ryhtyvän tarvittaessa ripeisiin toi-
22280:       menpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi, jos ongelmia vakuutettujen eläk-
22281:       keiden varmistamisessa esiintyy. Eläkesäätiöiden toimintaedellytykset on
22282:       turvattava edellä sanottu huomioon ottaen. Niiden on voitava toimta kilpai-
22283:       lukykyisenä järjestämisvaihtoehtona vakuutusyhtiöiden ja eläkekassojen rin-
22284:       nalla. Eläkesäätiölainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä on kiinni-
22285:       tettävä erityistä huomiota säätiöiden toimintaedellytysten varmistamiseen ja
22286:       eläkkeiden turvaamiseen.
22287: Sosiaali- ja terveysministeriö päätti 5.12.1994 selvityttää lakisääteisen työeläkejär-
22288: jestelmän toimivuuden varmistamiseksi vaadittavat kiireelliset lainsäädäntötoimen-
22289: piteet ja lähiajan muut kehittämistarpeet. Tässä tarkoituksessa ministeriö asetti
22290: työeläkejärjestelmän selvitysmiehen.
22291: Selvitysmiehen muistio (STM 1995:6) julkaistiin 9.5.1995. Jatkoselvittelyä varten
22292: sosiaali- ja terveysministeriö asetti 8.9.1995 uuden selvitysmiehen. Hänen tehtävä-
22293: nään on myös valmistella hallituksen esityksen muotoon ehdotus työeläkevakuu-
22294: tusyhtiöitä koskevaksi laiksi tai muuten tarpeelliseksi nähtävästä työeläkeyhtiöiden
22295: asemaa koskevan lainsäädännön muutoksista. Tämän työn on tarkoitus valmistua
22296: 31.5.1996 mennessä.
22297: Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistunut eläkesäätiölain kokonaisuudistus,
22298: joka perustuu eläkesäätiötoimikunnan mietintöön (komiteanmietintö 1994:11).
22299: Asiaa koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 10.11.1995 (HE 187/95).
22300: Uudistettu eläkesäätiölaki tulee voimaan vuoden 1996 alusta. Siinä on otettu
22301: huomioon eduskunnan lausuma.
22302: 
22303: Joustava eläkeikäjäijestelmä
22304: HE n:o 126/1993 vp.
22305: Valtiovarainvaliokunta
22306:       14) Hyväksyessään 16.12.1993 valtion talousarvion vuodelle 1994 eduskun-
22307:       ta edellytti luvun 33.19 kohdalla, että hallitus selvittää mahdollisuudet luoda
22308:       55 vuotta täyttäneille palkansaajille ja yrittäjille oma määräaikainen suku-
22309:       polvenvaihdoseläke nuorten työpaikkojen lisäämiseksi.
22310: Kysymys määräaikaisen sukupolvenvaihdoseläkkeen toteuttamisesta palkansaajille
22311: ja yrittäjille on ollut vuoden 1994 alussa lausuntokierroksella keskeisillä työmark-
22312: kinajärjestöillä ja työeläkejärjestelmässä.
22313: Lausunnoissa todettiin yleisesti, että aloite ei vastaa valittua eläkepoliittista linjaa.
22314: Järjestelmä sitoisi eläkevaroja noin 13 vuodeksi, kun samaan aikaan sen vaikutus
22315: nuorten työllistämiseen olisi vain viisi vuotta. Näillä rahoilla ei välttämättä saada
22316: uusia työpaikkoja eikä lisättäisi tuotantoa vaan aikaansaataisiin pelkästään henkilön
22317: vaihtuminen työpaikassa.
22318: 348                       Sosiaali- ja terveysministeriö
22319: 
22320: Lausunnoissa todettiin myös, että työttömyyseläkkeen ikärajan alentamisella ei
22321: luoda uusia työpaikkoja, koska työnantajat vieläkin pyrkivät saneeraamaan työttö-
22322: myyseläkkeen yhteydessä.
22323: Kysymystä muulla tavoin selkeyttää työelämän sääntöjä tavoitteena luoda uusia
22324: työpaikkoja on selvitetty sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa Työvuorottelu-
22325: työryhmässä 1994:15. Tavoitteiden toteuttamiseksi työryhmä ehdotti, että lähi-
22326: vuosien kehittämistyön peruslinjaksi otetaan työelämässä olevien koulutusajan,
22327: kuntootusajan ja työttömyysajan toimeentulojärjestelmien uudistaminen niin, että
22328: aktiivinen vaihtoehto on aina vähintään yhtä hyvä kuin passiivivaihtoehto. Aktiivi-
22329: vaihtoehtoja suositaan tietoisesti. Osana kokonaisuudistusta otetaan käyttöön myös
22330: työvuorottelumahdollisuus määräajaksi.
22331: Uudistuksen pääperiaatteena on avata sekä työelämässä oleville että työttömänä
22332: oleville tasavertainen mahdollisuus ylläpitää ja nostaa sekä henkilökohtaista että
22333: ammatillista työkykyään koulutuksen, kuntootuksen ja työelämään osallistumisen
22334: avulla.
22335: Näihin tavoitteisiin tähtäävät vuoden 1996 alusta voimaan tulevat työeläkelainsää-
22336: dännön ja kansaneläkelain muutokset, joissa kuntootuksen merkitystä on korostettu
22337: ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen nähden. Vuoden 1996 alusta tulee voimaan
22338: myös laki vuorotteluvapaakokeilusta ja eräät siihen liittyvät lainmuutokset Vuorot-
22339: teluvapaan puitteissa on muun muassa mahdollista toteuttaa sukupolvenvaih-
22340: doseläkkeen taustalla olevaa ajatusta nuorten työllistämisestä vanhempien työnteki-
22341: jöiden siirtyessä vuorotteluvapaalle.
22342: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
22343: 
22344: Eläkeindeksit
22345: HE n:o 12611993 vp.
22346: V aitiovaroinvaliokunta
22347:       15) Hyväksyessään 16.12.1993 valtion talousarvion vuodelle 1994 eduskun-
22348:       ta edellytti momentin 33.22.50 kohdalla, että vastaisuudessa ja viimeistään
22349:       vuodesta 1995 alkaen sotilasvammakorvausten indeksikorotukset tullaan
22350:       tekemään alentamattomina.
22351: Kiristyneen valtion talouden johdosta on jouduttu palkansaajille säätämään uusia
22352: maksuja, muun muassa työntekijäin työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu.
22353: Näiden palkansaajien tulotasoon vaikuttavien maksuJen vaikutus on jouduttu
22354: ottamaan huomioon myös työeläkeindeksissä ja kansaneläkeindeksissä.
22355: Kysymys työeläkkeeseen vaikuttavasta indeksijärjestelmästä on ollut selvitettävänä
22356: työmarkkinajärjestöjen 17.5.1994 asettamassa työeläkeindeksiryhmässä. Myös
22357: sosiaali- ja terveysministeriö asetti 10.8.1994 työryhmän, jonka tehtävänä oli
22358: selvittää indeksijärjestelmien uudistustarpeet
22359: Edellä mainittujen selvitysten pohjalta työmarkkinaosapuolet sovivat 18.5.1995
22360: tekemässään sopimuksessa yksityisalojen työeläkejärjestelmän rahmtuksenjaetujen
22361: tasapainottamisesta, että indeksiturva määrätään erikseen aktiiviajalle ja erikseen
22362: eläkkeille 65 vuoden iän täyttymisen jälkeen. Lisäksi sovittiin, ettei vuonna 1994
22363: toteutettua 1,3 %:n leikkausta palauteta indeksiin. Tämän sopimuksen perusteella,
22364: joka oli myös hallitusohjelman mukainen, työntekijäin eläkelaissa säädettyä
22365: indeksiturvajärjestelmää, jota sovelletaan sekä yksityisen puolen että julkisen puo-
22366:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        349
22367: 
22368: Ien työeläkkeisiin, on muutettu. Muutokset tulevat voimaan vuoden 1996 alusta.
22369: Niiden mukaan nykyisenlaista indeksiä, jossa ansiotasoindeksin paino on 0,5 ja
22370: kuluttajahintaindeksin paino on 0,5, sovelletaan sen vuoden loppuun, jona vakuu-
22371: tettu täyttää 65 vuotta ja tämän jälkeen sovelletaan indeksiä, jossa ansiotasoindeksin
22372: paino on 0,2 ja kuluttajahintaindeksin paino 0,8. Lisäksi indekseihin toteutettiin
22373: 1,3 %:n leikkaus.
22374: Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä, joka myöskin tulee voimaan vuoden
22375: 1996 alusta, työntekijäin eläkelain 9 §:ssä säädetty uudenlainen indeksiturva on
22376: ulotettu koskemaan myös sotilasvammalain mukaisia korvauksia, kuitenkin siten,
22377: että sotilasvammalain 17 §:ssä tarkoitettuun hautausapuun sovelletaan aina indeksiä,
22378: jossa ansiotaso- ja kuluttajahintaindeksin paino kummankin osalta on 0,5.
22379: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
22380: 
22381: Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö valtion menoja
22382: säästäviin kohteisiin
22383: HE n:o 126/1993 vp.
22384: Valtiovarainvaliokunta
22385:       18) Hyväksyessään 16.12.1993 valtion talousarvion vuodelle 1994 eduskun-
22386:       ta edellytti luvun 33.92 kohdalla, että Raha-automaattiyhdistyksen tuoton
22387:       käyttö valtion menoja vähentäviin kohteisiin päättyy vuonna 1995 ja sen
22388:       jälkeen määrärahat palautetaan valtion talousarvioon.
22389: Valtioneuvoston 14.10.1992 tekemän julkisen talouden tasapainon parantamista
22390: koskevan päätöksen mukaan raha-automaattivaroilla rahoitettavaksi siirrettiin
22391: vuodesta 1993 lukien uusia toimintoja niin, että toimenpiteiden toteutunut säästö-
22392: vaikutus valtiontalouteen oli vuonna 1993 100 milj. mk, vuonna 1994
22393: 175 milj. mk ja vuonna 1995 233 milj. mk.
22394: Vuoden 1995 säästökohteista merkittävin oli tapaturmaviraston käyttöön osoitettu
22395: 158 milj. mk rintamaveteraanien kuntootuksen menoihin. Siirron vuoksi on
22396: väliaikaisesti vuodesta 1994 alkaen vuosittain muutettu rintamaveteraanien kun-
22397: toutuksesta annettua lakia (1184/88). Lisäksi on myönnetty raha-automaattiavus-
22398: tuksia aiemmin valtion yleisiltä budjettimomenteilta rahoitettuihin kohteisiin, joita
22399: ovat olleet sotainvalidien sairaskotien perustamiskustannusten jälkirahoitus, Y -sääti-
22400: ön asuntojen hankinta, veteraanijärjestöjen toiminta, Järvenpään sosiaalisairaalan
22401: toiminta ja pakolaislasten lomatoiminta.
22402: Pääministeri Paavo Lip.Posen hallituksen ohjelman 10.4.1995 lisäpöytäkirjan
22403: mukaisesti jatketaan valtiOn menojen säästämistä raha-automaattivaroja uudelleen
22404: suuntaamaila niin, että säästövaikutus valtiontalouteen tulee vuonna 1996 olemaan
22405: 370 milj. mk. Edellä todettujen kohteiden lisäksi rahoitetaan vuonna 1996 raha-
22406: automaattiavustuksilla osa sotainvalidien sairaskotien käyttökustannuksista.
22407: Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annettua lakia (1184/88) on muutettu siten, että
22408: kuntoutukseen voidaan vuonna 1996 käyttää myös Raha-automaattiyhdistyksen
22409: tuottoa.
22410: Raha-automaattiyhdistyksen puhdas tuotto on kasvanut vuoden 1994 noin
22411: 1 379 milj. markasta vuoden 1995 noin 1 563 milj. markkaan, lisäystä 13,3 %.
22412: 350                       Sosiaali- ja terveysministeriö
22413: 
22414: Hallitus katsoo, että lähivuosina ei ole edellytyksiä palauttaa määrärahoja valtion
22415: talousarvioon.
22416: 
22417: Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö veteraanikuntoutuksen menoihin
22418: HE n:o 17011993 vp.
22419: Sosiaali- ja te1Veysvaliokunta
22420:       Eduskunta edellytti 9.11.1993 hallituksen huolehtivan siitä, että Raha-auto-
22421:       maattiyhdistyksen tuoton käyttö valtion menoja vähentäviin kohteisiin päät-
22422:       tyy vuoteen 1995 ja sen jälkeen valtion talousarvioon palautetaan määrära-
22423:       hat. Veteraanikuntoutus on hoidettava kokonaisuudessaan valtion varoin.
22424: V aitioneuvoston 14.10.1992 tekemän julkisen talouden tasapainon parantamista
22425: koskevan päätöksen mukaan raha-automaattivaroilla rahoitettavaksi siirrettiin
22426: vuodesta 1993 lukien uusia toimintoja niin, että toimenpiteiden toteutunut säästö-
22427: vaikutus valtiontalouteen oli vuonna 1993 100 milj. mk, vuonna 1994
22428: 175 milj. mk ja vuonna 1995 233 milj. mk.
22429: Vuoden 1995 säästökohteista merkittävin oli tapaturmaviraston käyttöön osoitettu
22430: 158 milj. mk rintamaveteraanien kuntoutuksen menoihin. Siirron vuoksi on
22431: väliaikaisesti vuodesta 1994 alkaen vuosittain muutettu rintamaveteraanien kun-
22432: toutuksesta annettua lakia (1184/88). Lisäksi on myönnetty raha-automaattiavus-
22433: tuksia aiemmin valtion yleisiltä budjettimomenteilta rahoitettuihin kohteisiin, joita
22434: ovat olleet sotainvalidien sairaskotien perustamiskustannusten jälkirahoitus, Y-
22435: säätiön asuntojen hankinta, veteraanijärjestöjen toiminta, Järvenpään sosiaalisairaa-
22436: lan toiminta ja pakolaislasten lomatoiminta.
22437: Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen ohjelman 10.4.1995 lisäpöytäkirjan
22438: mukaisesti jatketaan valtion menojen säästämistä raha-automaattivaroja uudelleen
22439: suuntaamaila niin, että säästövaikutus valtiontalouteen tulee vuonna 1996 olemaan
22440: 370 milj. mk. Edellä todettujen kohteiden lisäksi rahoitetaan vuonna 1996 raha-
22441: automaattiavustuksilla osa sotainvalidien sairaskotien käyttökustannuksista.
22442: Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annettua lakia (1184/88) on muutettu siten, että
22443: kuntoutukseen voidaan vuonna 1996 käyttää myös Raha-automaattiyhdistyksen
22444: tuottoa.
22445: Raha-automaattiyhdistyksen puhdas tuotto on kasvanut vuoden 1994 noin
22446: 1 379 milj. markasta vuoden 1995 noin 1 563 milj. markkaan, lisäystä 13,3 %.
22447: Hallitus katsoo, että lähivuosina ei ole edellytyksiä palauttaa määrärahoja valtion
22448: talousarvioon.
22449: 
22450: Työttömyysturvan kehittäminen
22451: HE n:o 23511993 vp.
22452: Sosiaali- ja te1Veysvaliokunta
22453:       Eduskunta edellytti 7.12.1993 hallituksen huolehtivan siitä, että työttömyy-
22454:       den aikana on mahdollisuus opiskeluun ottamalla työvoimaP.oliittisen aikuis-
22455:       koulutuksen koulutustuen tasossa huomioon opiskelusta ruheutuvat kustan-
22456:       nukset sekä tuen korottamisen motivoiva merkitys. Ilman työttömyysturvaa,
22457:       työvoimapoliittista aikuiskoulutustukea tai opintotukea jäävien ja opintoja
22458:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                         351
22459: 
22460:       harjoittavien henkilöiden asema on selvitettävä. Lyhytaikaisten töiden vas-
22461:       taanottamista on edistettävä varmistamalla, ettei se johda kohtuuttomiin me-
22462:       netyksiin myöhemmässä työttömyysturvassa. Kiireellisesti on myös selvitet-
22463:       tävä, miten lasten kotihoidon tuki järjestetään silloin, kun edunsaaja on yk-
22464:       sinhuoltaja tai kun perheen molemmat huoltajat ovat työttömiä, jotta se ei
22465:       vaikuta työttömyyspäivärahaan.
22466:       Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää, johtaako osittainen työmark-
22467:       kinatuki muun lainsäädännön periaatteiden kanssa ristiriitaiseen huoltovel-
22468:       vollisuuteen kahden sukupolvan asuessa samassa taloudessa.
22469: Suomen työllisyysohjelman edellyttämistä toimenpiteistä 18.10.1995 annetun
22470: valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan hallitus valmistelee yhdessä työmark-
22471: kinajärjestöjen kanssa esitykset työttömyysturvan ansioturvan 600 miljoonan
22472: markan rakenteellisista säästöistä valtion menoissa ja 300 - 500 miljoonan markan
22473: käyttämisestä työttömien oikeuteen saada ansioturvan tasoista toimeentuloturvaa
22474: koulutuksen ajalta. Uudistukset valmistellaan siten, että eduskunta voi käsitellä
22475: lakiesitykset kevätistuntokaudella 1996.
22476: Työttömyysturvalain 27 a §:n muutoksella, joka tuli voimaan 1.11.1995, täsmennet-
22477: tiin lasten kotihoidon tuen ja työttömyysajan toimeentuloturvan yhteensovittamista
22478: koskevia säännöksiä. Muutoksen tarkoituksena oli saattaa samassa asemassa olevat
22479: perheet samanlaiseen asemaan työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen saamisen
22480: kannalta riippumatta siitä, onko toinen huoltajista työelämässä vai ovatko molem-
22481: mat vanhemmat tai huoltajat työttömiä.
22482: 
22483: Sosiaaliturvan rahoitus
22484: HE n:o 23711993 vp.
22485: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
22486:       Eduskunta edellytti 8.12.1993 hallituksen huolehtivan siitä, että ylimääräi-
22487:       sen työttömyysturvamaksun tai sitä vastaavan menettelyn mahdollisesti jat-
22488:       kuessa vuoden 1994 jälkeen, luodaan yhteistoiminnassa työmarkkinaosapuo-
22489:       lien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa menettely, joka ei muodostu kohtuuttomaksi
22490:       aloilla, joille markkinoiden rakenteesta johtuen on tyypillistä ajoittainen
22491:       työntekijöiden lomauttaminen, joka tekee työntekijöiden päätökseen perustu-
22492:       van lomautusten keskinäisen kierrättämisen mahdolliseksi ja joka ei tee ir-
22493:       tisanomisesta Iomauttamista edullisempaa järjestelmää. Samassa yhteydessä
22494:       on myös luotava yrittäjien työttömyysturva.
22495:       Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa tiiviisti lain toimivuutta ja tarkoituk-
22496:       senmukaisuutta. Eduskunta katsoo, että mikäli ylimääräisen työttömyysva-
22497:       kuutusmaksun perintää on tarkoitus jatkaa vuoden 1994 jälkeen, on hallituk-
22498:       sen esitettävä saatujen käytännön kokemusten perusteella järjestelmään tar-
22499:       kistuksia, joissa huomioidaan eri alojen ja erikokoisten yritysten eri-
22500:       tyisongelmat.
22501:       Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee pikaisesti ratkaisut, joilla ke-
22502:       vennetään palkkasidonnaisten sosiaaliturvamaksujen aiheuttamaa taakkaa
22503:       työllistävälle pk-yritystoiminnalle. Sosiaaliturvan sisältöön ja rahoitukseen
22504:       tässä yhteydessä tehtävien muutosten on kannustettava yrittämistä ja työnte-
22505:       koa. Lisäksi hallituksen tulisi selvittää mahdollisuudet työnantajan työttö-
22506:       myysvakuutusmaksun väliaikaisesta käyttämisestä lisätyövoiman palkkaa-
22507:       miseen.
22508: 352                        Sosiaali- ja terveysministeriö
22509: 
22510: Lomautusten omavastuuta työttömyysturvassa jatkettiin vuosille 1995 - 1996
22511: yksivuotisilla laeilla. Ylimääräisen työttömyysvakuutusmaksun maksuvelvollisuus
22512: ei vuosina 1995 - 1996 kuitenkaan koske työnantajia, joiden maksama palkkasum-
22513: ma ei ylitä miljoonaa markkaa. Ylimääräistä työttömyysvakuutusmaksun maksuvel-
22514: vollisuutta rajoitettiin myös ns. vuosilomalomautusten osalta.
22515: Yrittäjien oikeus työttömyysturvan peruspäivärahaan ja ansioon suhteutettuun
22516: päivärahaan toteutettiin vuoden 1995 alusta voimaan tulleella lainsäädännöllä
22517: Kysymystä palkkaperusteisina kerättävien sosiaaliturvamaksujen rahoitusjärjestel-
22518: män uudistamisesta on selvitetty useassa työryhmässä. Viimeksi asiaa on selvittänyt
22519: sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvitysmies. Selvitysmies ehdotti raportis-
22520: saan (STM 1993:28), että ainoastaan ansiosidonnaisia etuuksia rahoitettaisiin
22521: työnantajan palkkaperusteisilla sosiaaliturvamaksuilla. Tällöin luovuttaisiin työnan-
22522: tajan kansaneläkemaksusta sekä työnantajan sairausvakuutusmaksusta siltä osin,
22523: kuin se liittyy vähimmäispäivärahojen ja sairaanhoitokorvausten rahoittamiseen.
22524: Selvitysmies ehdotti, että uudistus rahoitettaisiin arvonlisäveroa korottamalla,
22525: yleisillä verovaroilla sekä tulevaisuudessa myös energia- ja ympäristöveroilla.
22526: Sosiaali- ja terveysministeriö on teettänyt tutkimuksen työnantajan sosiaalivakuu-
22527: tusmaksujen porrastamisen ja alentamisen vaikutuksista työllisyyteen. Tutkimus
22528: valmistui marraskuussa 1995. Työnantajan sosiaaliturvamaksun rahoitusjärjestelmän
22529: uudistaminen vaatii kuitenkin vielä jatkoselvittelyä erityisesti korvaavan rahoituksen
22530: osalta. Myös uudistuneen verolainsäädännön vaikutukset sekä verotuksen, sosiaalis-
22531: ten tulonsiirtojen ja maksujen yhteisvaikutukset tulee selvittää. Niin sanottua
22532: tulolaukkuselvitystä valmistelevan ministerityöryhmän tulisi saada selvityksensä
22533: valmiiksi alkuvuonna 1996.
22534: Sosiaaliturvaa on vuodesta 1993 alkaen rahoitettu osittain liikevaihtoveron ja
22535: sittemmin arvonlisäveron tuotolla. Hallitus alensi pientyönantajien työttömyysva-
22536: kuutusmaksua vuoden 1993 heinäkuun alusta lukien. Alennus rahoitettiin korotta-
22537: malla suurimpien työnantajien kansaneläkemaksua. Vuodelta 1995 perittävän
22538: työnantajien työttömyysvakuutusmaksun määrää alennettiin keskimäärin yhdellä
22539: prosenttiyksiköllä samalla kun työttömyysvakuutusmaksun porrastusta muutettiin
22540: pientä ja keskisuurta yrityssektoria suosivaksi.
22541: 
22542: Eläkeindeksit
22543: HE n:o 24711993 vp.
22544: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
22545:       Eduskunta edellytti 30.11.1993 hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin, jotta
22546:       voidaan korjata nykyisten indeksien epätarkka vastaavuus palkkojen, hmto-
22547:       jen ja elinkustannusten todelliseen kehitykseen. Kun indeksit mittaavat
22548:       puutteellisesti todellista kehitystä, joudutaan epätarkoituksenmukaiseen tilan-
22549:       teeseen, jossa indeksistä päätetään lailla eikä mitattavissa olevilla muutoksil-
22550:       la.
22551: Kysymys työeläkkeeseen vaikuttavasta indeksijärjestelmästä on ollut selvitettävänä
22552: työmarkkinajärjestöjen 17.5.1994 asettamassa työeläkeindeksiryhmässä. Myös
22553: sosiaali- ja terveysministeriö asetti 10.8.1994 työryhmän, jonka tehtävänä oli
22554: selvittää indeksijärjestelmien uudistustarpeet
22555: Edellä mainittujen selvitysten pohjalta työmarkkinaosapuolet sopivat 18.5.1995
22556: tekemässään sopimuksessa yksityisalojen työeläkejärjestelmän rahmtuksen ja etujen
22557:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       353
22558: 
22559:      tasapainottamisesta, että indeksiturva määrätään erikseen aktiiviajalle ja erikseen
22560:      eläkkeille 65 vuoden iän täyttymisen jälkeen. Lisäksi sovittiin, ettei vuonna 1994
22561:      toteutettua 1,3 %:n leikkausta palauteta indeksiin. Tämän sopimuksen perusteella,
22562:      joka oli myös hallitusohjelman mukainen, työntekijäin eläkelaissa säädettyä
22563:      indeksiturvajärjestelmää, jota sovelletaan sekä yksityisen puolen että julkisen puo-
22564:      len työeläkkeisiin, on muutettu. Muutokset tulevat voimaan vuoden 1996 alusta.
22565:      Niiden mukaan nykyisenlaista indeksiä, jossa ansiotasoindeksin paino on 0,5 ja
22566:      kuluttajahintaindeksin paino on 0,5, sovelletaan sen vuoden loppuun, jona vakuu-
22567:      tettu täyttää 65 vuotta ja tämän jälkeen sovelletaan indeksiä, jossa ansiotasoindeksin
22568:      paino on 0,2 ja kuluttajahintaindeksin paino 0,8. Lisäksi mdekseihin toteutettiin
22569:      1,3 %:n leikkaus.
22570:      Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
22571: 
22572:      Sosiaaliturvan rahoitus
22573:      HE n:o 287/1993 vp.
22574:      Sosiaali- ja terveysvaliokunta
22575:              Eduskunta edellytti 21.12.1993, että hallitus selvittää pikaisesti verolainsää-
22576:              dännön muutostarpeet niin, että sosiaaliturvamaksujen maksamiseen osallis-
22577:              tuvat myös ulkomailla asuvat etuuksien saajat samoilla perusteilla kuin Suo-
22578:              messa asuvat.
22579:       Valtiovarainministeriö asetti 28.1.1994 työryhmän selvittämään Suomesta ulko-
22580:       maille työskentelemään lähtevien verotuksellista asemaa. Työryhmän ehdotuksen
22581:       pohjalta tuloverolakia on 1.1.1996 lukien muutettu niin, että vähintään kuusi
22582:       kuukautta kestävästä ulkomaantyöskentelystä saatua palkkaa verotetaan Suomessa,
22583:       jos työskentelyvaltio ei verosopimuksen mukaan saa verottaa palkasta. Niin sanotun
22584:       kuuden kuukauden säännön alainen palkka vaikuttaa myös siihen verokantaan, jota
22585:       sovelletaan verovelvollisen Suomesta saamaan ansiotuloon.
22586:       Vaikka ulkomaantyötuloa ei kuuden kuukauden säännön perusteella Suomessa
22587:       verotettaisi, siitä on tuloverolain muutoksen perusteella 1.1.1996lukien suoritettava
22588:       vakuutetun sairausvakuutusmaksu sekä, jos kysymyksessä on suomalainen työnan-
22589:       taja, työnantajan sosiaaliturvamaksu. Maksuvelvollisuus koskee niitä ulkomailla
22590:       työskenteleviä, jotka kuuluvat edelleen Suomen sosiaaliturvan piiriin. Aikaisemmin
22591:       verovapaan ulkomaantyötulon perusteella ei tarvinnut suorittaa mainittuja maksuja,
22592:       vaikka työntekijä kuului Suomen sosiaaliturvan piiriin. Tuloverolain muutos on
22593:       siten poistanut ulkomailla työskentelevältä perittävien sosiaaliturvamaksujen osalta
22594:       sosiaaliturvan rahoituksessa olleen aukon.
22595:       Asia ei näin ollen anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
22596: 
22597:       Kansaneläkelaitoksen hallinto
22598:       HE n:o 30711993 vp.
22599:       Sosiaali- ja terveysvaliokunta
22600:              Eduskunta edellytti 21.12.1993 hallituksen huolehtivan siitä, että edustus
22601:              turvataan kansaneläkelaitoksen hallinnossa riittävällä painolla ja työelämän
22602:              yhteistoiminnan periaatteiden mukaisesti.
22603: 
22604: 
22605: 45 360228Y
22606: 354                       Sosiaali- ja terveysministeriö
22607: 
22608: Kysymys kansaneläkelaitoksen hallinnon kehittämisestä henkilöstön edustuksen
22609: osalta on vireillä sosiaali- ja terveysministeriössä. Henkilöstön 8.11.1994 päivää-
22610: mästä kirjeestä on 22.12.1994 saatu kansaneläkelaitoksen lausunto.
22611: Kansaneläkelaitoksen henkilöstöllä on jo nyt mahdollisuus olla läsnä KELAn
22612: keskeisessä päätöksenteossa, joten asia ei anna enää aihetta enempiin toimenpitei-
22613: siin.
22614: 
22615: Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilanne kunnissa
22616: Kertomus n:o 6/1993 vp.
22617: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
22618:       Eduskunta hyväksyi 17.6.1994 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
22619:       liitteenä olevassa lausunnossa sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi:
22620:       2) Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kuntiin ja kan-
22621:       santerveystyön kuntayhtymiin suuntaaman kyselyn mukaan kaksi kol-
22622:       masosaa raporttiin vastanneista kunnista arvioi sosiaalihuollon asiakkaiden
22623:       oikeusturvan heikkenevän ja 55 prosenttia kunnista ja kuntayhtymistä vas-
22624:       taavaa kehitystä tapahtuvan kansanterveystyössä. Luvut ovat huolestuttavan
22625:       suuria ja viittaavat siihen, että taloudellisesta tilanteesta johtuvat leikkauk-
22626:       set, muutokset henkilöstön määrässä ja toimenkuvissa sekä henkilöstömuu-
22627:       toksista aiheutuvat kesäsulkemiset, vastaanottopisteiden ja -aikojen supistuk-
22628:       set sekä muut vastaavat toimet vaikuttavat varsin voimakkaalla tavalla sosi-
22629:       aali- ja terveydenhuollon toimintoihin ja tätä kautta asiakkaiden oikeustur-
22630:       vaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla tapahtuvan kilpailuttamisen heik-
22631:       koutena on yksityisten palvelujen laadun valvonnan rajallisuus.
22632:       Sosiaali- ja terveydenhuollon leikkauksien johdosta näyttävät kantelut
22633:       lisääntyneen, joskin myös kanteluiden aiheet ovat muuttuneet. Valtion-
22634:       osuusuudistuksen yhteydessä luotiin sosiaali- ja terveysministeriöön perus-
22635:       turvalautakunta. Valiokunnan saaman tiedon mukaan lautakunta ei toistai-
22636:       seksi ole ottanut käsittelyyn yhtään tapausta. Perusturvalautakunnan toimin-
22637:       taedellytykset, toimintateho ja muut sen toimintaan liittyvät tekijät tulee
22638:       arvioida perusteellisesti, jotta voidaan taata maassa asuvien sosiaali- ja ter-
22639:       veydenhuollon asianmukaisuus, yhdenvertaisuus ja muut vastaavat seikat.
22640:       Niin sanottu puitelainsäädäntö näyttää lama-aikana muodostavan ongelman,
22641:       kun palvelujen purkaminen ei näytä välttämättä tapahtuvan vähiten vahin-
22642:       koa tuottavalla tavalla, vaan sillä saatetaan jopa luoda uusia kustannuksia
22643:       kokonaisuuden toisissa osissa. Palvelujen purkaminen on myös pitkällä ai-
22644:       kavälillä siten ongelmallista, että tarpeelhsten uusien osien rakentaminen
22645:       saattaa muodostua huomattavan kalliiksi.
22646:       Edellä esitetyistä syistä on tärkeää, että kunnat voivat päättää palvelujen
22647:       etusijajärjestyksestä monipuolisen ja kattavan kunnallisen keskustelun avulla
22648:       osana yhteiskunnassa yleisesti käytävää sosiaali- ja terveydenhuollon prio-
22649:       risointikeskustelua. Tässä yhteydessä on myös tärkeää, että esimerkiksi ter-
22650:       veydenhuollon akuutit tilanteet voidaan hoitaa ja ettei potilasturvallisuudesta
22651:       tingitä. Vastuu potilaan saamasta hoidosta ja sairaanhoitopalvelujen kustan-
22652:       nustietoisesta ja tarkoituksenmukaisesta käytöstä on perusterveydenhuollolla.
22653:       Sen mahdollisuuksia selviytyä hyvin tästä tehtävästä on vahvistettava ja pa-
22654:       rannettava.
22655:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        355
22656: 
22657:       Psykiatrisen sairaanhoidon laitospainotteisuutta puretaan avohoitopainottei-
22658:       seksi. Avohoito ilman riittäviä voimavaroja, tukipalveluja ja esimerkiksi
22659:       asunto-olojen järjestämistä ei ole tehokasta, vaan johtaa kasvaviin ongel-
22660:       miin. Asiaan on kiinnitettävä pikaisesti huomiota ja ryhdyttävä tarpeellisiin
22661:       toimenpiteisiin.
22662:       Yhden osan psykiatrisen hoidon ongelmista muodostaa lisääntyvä menette-
22663:       ly, jossa kriminaalipotilaat otetaan hoitoon kunnallisiin laitoksiin kustannus-
22664:       syistä. Vailla riittävää oikeuspsykiatrista hoitoa ja tutkimusta ei menettely
22665:       ole asianmukaista, vaan vaarantaa oikeusturvaa ja yleistä turvallisuutta.
22666:       Kriminaalihuollon asema on uhattuna siten, että vapautuvat vangit eivät
22667:       enää saa tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia palveluja, mikä myös pidem-
22668:       mällä aikavälillä saattaa voimakkaastikin lisätä yhteiskunnan kustannuksia.
22669:       Muutoksenhakuelinten taloudellisesta syystä johtuvat henkilöstömuutokset
22670:       ovat aiheuttaneet muun muassa käsittelyaikojen pitenemistä tavalla, jota ei
22671:       voida pitää tyydyttävänä. Muun muassa työttömyysturvalautakunnan päätök-
22672:       set viipyvät kohtuuttomia aikoja ja samalla on kyse henkilön toimeentulon
22673:       järjestämisestä. Kohtuuttomiksi venyneet muutoksenhakuajat on saatava ly-
22674:       henemään.
22675: Sosiaali- ja terveysministeriö on seurannut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen
22676: kehitystä jatkuvasti muun muassa osana valtionosuusuudistuksen vaikutuksista
22677: eduskunnalle annettavan selonteon valmistelua. Ministeriö asetti 12.1.1995 työryh-
22678: män valmistelemaan selontekoa. Työryhmän määräaika päättyy 31.1.1996. Työryh-
22679: män muistiossa tullaan kuvaamaan laajasti vuoden 1993 jälkeen tapahtunut kehitys
22680: sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
22681: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) on vuonna 1995
22682: julkaissut ensimmäisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsauksen, joka antaa
22683: perusteellisen kuvan siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuolto on toiminut laman
22684: oloissa ja supistuvien voimavarojen antamin rajoittein.
22685: Sosiaali- ja terveysministeriö on korostanut lääninhallitusten kunnalliseen toimin-
22686: taan kohdistuvaa valvontaa asettamalla niiden keskeiseksi tulostavoitteeksi "toi-
22687: meentuloturvan ja palvelujen riittävyyden ja asianmukaisuuden seurannan ja
22688: lainmukaisuuden valvonnan".
22689: Sosiaalihuollon asiakkaan aseman ja oikeuksien parantamiseksi on vuonna 1995
22690: valmisteltu lainsäädäntöä, joka sisältää asiakkaan osallistumiseen, kohteluun ja
22691: oikeusturvaan liittyvät periaatteet ja varmistaa entistä paremmin erityisesti sellaisten
22692: asiakasryhmien asemaa, joilla itsellään on heikot edellytykset pitää huolta omista
22693: oikeuksistaan.
22694: Sosiaali- ja terveydenhuollon priorisointikeskustelua on jatkettu eri foorumeilla.
22695: Sosiaalihuollon osalta priorisointikeskustelua on käyty keskushallinnon, kuntien ja
22696: järjestöjen välillä Stakesin toimeenpanemissa seminaareissa. Stakesin toimesta on
22697: vuonna 1995 valmistunut tutkimus kuntien päättäjien ja työntekijöiden sekä
22698: kuntalaisten käsityksistä sosiaalihuollon palvelujen etusijajärjestyksestä. Vuoden
22699: 1995 aikana voimaantullut perusoikeusuudistus on merkinnyt sosiaalisten oikeuksi-
22700: en entistä tarkempaa huomioon ottamista priorisoinneista käytävissä keskusteluissa.
22701: Yksityisen toiminnan valvonnan edellytysten parantamiseksi on vuonna 1995
22702: valmisteltu hallituksen esitys yksityisten sosiaalipalvelujen valvontaa koskevaksi
22703: laiksi. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 1996 kevätistuntokaudella
22704: 356                         Sosiaali- ja terveysministeriö
22705: 
22706: yhtaikaa sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja oikeuksia koskevan hallituksen
22707: esityksen kanssa.
22708: Valtionosuusuudistuksen yhteydessä perustetussa perusturvalautakunnassa on
22709: vuonna 1995 käsitelty yksi lasten päivähoitopalveluja koskeva tapaus. Päätöksessä
22710: todettiin kunnan päivähoitopalveluissa olleen vakavia P.uutteita kunnasta johtuvasta
22711: syystä, mutta koska kunta oli jo ryhtynyt toimenpiteisiin puutteiden korjaamiseksi,
22712: ei lautakuntakatsonut olevan syytä suosituksen antamiseen. Perusturvalautakunnalle
22713: osoitettujen aloitteiden johdosta sosiaali- ja terveysministeriö on edelleen pyytänyt
22714: kunnilta ja lääninhallituksilta selvityksiä. Selvityspyynnöt sinänsä ovat yleensä
22715: johtaneet tilanteiden korjaamisiin siten, että tapauksia ei ole ollut perusteltua saattaa
22716: vireille perusturvalautakunnassa. Yleisemminkin perusturvalautakunta-instituutio
22717: sellaisenaan näyttää toimivan jossain määrin ennaltaehkäisevästi. Lautakunnan
22718: toiminnasta on valmisteltu arvio valtionosuusuudistusta koskevan selonteon
22719: valmistelun yhteydessä.
22720: Terveydenhuollossa akuuttien tilanteiden hoito ja potilasturvallisuus tässä mielessä
22721: on säilynyt hyvänä. Päivystysjärjestelyissä on rationalisoitu terveyskeskusten ja sai-
22722: raaloiden päivystysyksiköiden toimintaa siellä, missä se on ollut paikallisiin oloihin
22723: soveltuvaa. Näin on saavutettu taloudellisia säästöjä samalla kun potilas on voitu
22724: hoitaa ensimmäisessä päivystyspisteessä mahdollisimman tehokkaasti.
22725: Palvelurakennemuutosta on seurattu jatkuvasti sosiaali- ja terveysministeriön
22726: seurantaryhmässä. Laitoshoidon käyttö väheni edelleen vuonna 1993, terveyden-
22727: huollon avohoitokäynnit lisääntyivät ja erilaisia asumispalveluja lisättiin, mutta
22728: korvaavaa avohoitoa ei kaikilta osin rakennettu tilalle. Henkilöstösiirtoja ei juuri
22729: toteutettu. Vuonna 1994 paineet avohuollossa kasvoivat, mutta niihin on myös rea-
22730: ~oitu mm. ottamalla käyttöön uusia palvelu- ja tukimuotoja. Tilannetta seurataan
22731: Jatkuvasti. Sosiaali- ja terveysministeriö on lisäksi antanut perusteet avo- ja
22732: laitoshoidon määrittelemiseksi. Mielenterveyspalvelujen tilaa selvitetään sosiaali- ja
22733: terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa. Sosiaali- ja terveysministeriö on
22734: myös pyytänyt selvityshenkilöä selvittämään maaliskuun loppuun 1996 mennessä
22735: mielenterveyspalvelujen tilaa Suomessa ja tekemään asiasta tarpeelliset toimenpide-
22736: ehdotukset.
22737: Valtion mielisairaaloissa (Niuvanniemen sairaala ja Vanhan Vaasan sairaala)
22738: hoidetaan erityisen vaarallisia tai erityisen vaikeahmtoisia potilaita sekä rikoslain
22739: perusteella rangaistukseen tuomitsematta jätettyjä, täyttä ymmärrystä vailla olevia
22740: mielisairaita henkilöitä. Lisäksi niissä hoidetaan sellrusia potilaita, joita sairaanhoi-
22741: topiirit eri syistä lähettävät niihin hoidettavaksi. Sosiaah- ja terveysministeriössä
22742: jatketaan valtion mielisairaaloiden aseman selvittämistä. Tarkoituksena on lisätä
22743: terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen mahdollisuuksia määrätä kriminaalipotilai-
22744: den hoitopaikka sekä toisaalta lisätä kuntien osuutta valtion mielisairaaloiden
22745: hallinnossa.
22746: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama toukokuussa 1994 mietintönsä jättänyt
22747: työryhmä, jonka tehtävänä oli erityisesti kartoittaa vankien sosiaali- ja terveyden-
22748: huollon vastuunjaon epäselvyyksiä kuntien ja vankeinhoitoviranomaisten välillä, on
22749: tehnyt ehdotuksia myös vapautuvien vankien aseman turvaamiseksi. Työryhmä on
22750: ehdotuksissaan painottanut erityisesti vangin kotikunnan vastuuta toimeentuloturvan
22751: ja palvelujen järjestämisessä sekä katsonut, että keskeinen osa vapauteen valmenta-
22752: mista on yhteydenpidon lisääminen vangin ja kotikunnan viranomaisten välillä jo
22753: vankeusaikana. Sosiaali- ja terveysministeriö ja oikeusministeriö ovat kesällä 1995
22754: nimenneet epävirallisen yhteistyöryhmän huolehtimaan mainitun työryhmän
22755: ehdotusten eteenpäinviemisestä.
22756:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       357
22757: 
22758: Eri selvitysten perusteella voidaan yhteenvetona todeta, että palveluissa on tapahtu-
22759: nut merkittäviä muutoksia viimeisten vuosien aikana. Muutokset ovat olleet osittain
22760: positiivisia, osittain myös palvelujen käyttäjien kannalta negatiivisia.
22761: Positiivisista vaikutuksista voidaan todeta palvelurakenteen uudistuminen avopalve-
22762: lupainotteisemmaksi, jolloin palvelujen tarpeessa olevat henkilöt voivat saada ne
22763: kotiinsa eivätkähenkilöt joudu siirtymään laitokseen. Lisäksi erikoissairaanhoidossa
22764: toimintaa on pystytty kehittämään muun muassa hoitomenetelmien uudistamisella
22765: ja toimintojen ratwnoinnilla siten, että palveluja tuotetaan aikaisempaa enemmän
22766: aikaisempaa pienemmin kustannuksin.
22767: Negatiivista kehitys on sen sijaan joissakin kunnissa ja joidenkin palvelujen kohdal-
22768: la. Selvitysten mukaan esimerkiksi toimeentulotukiasiakkaiden janotusajat sosiaali-
22769: toimistoon ovat erityisesti kaupunkikunnissa pidentyneet merkittävästi. Tämäjohtuu
22770: ensisijassa asiakasmäärien nopeasta kasvusta laman aikana. Samoin esimerkiksi
22771: janotusajat terveyskeskukseen ovat paikoitellen pidentyneet. Myös mielenter-
22772: veyspotilaidenja päihdeasiakkaiden lrutoskuntoutuspalvelujen saatavuus on paikoi-
22773: tellen heikentynyt.
22774: Kokonaisuutena ottaen kaikki selvitykset osoittavat kuitenkin, että kunnallisia sosi-
22775: aali- ja terveysJ?alveluja on kyetty tuottamaan koko maassa pääosin väestön tarvetta
22776: vastaavasti. Prukallisia eroja palvelujen saatavuudessa on, mutta erot ovat pitkälti
22777: riippuvaisia kunkin kunnan valitsemasta toimintapolitiikasta. Lisäksi voidaan todeta,
22778: että palveluissa oli merkittäviä eroja kuntien välillä myös 80-luvulla. Tehtyjen
22779: selvitysten perusteella ei voida päätellä, että erot olisivat ainakaan merkittävästi
22780: kasvaneet.
22781: Työttömyysturvalautakunnan henkilöstövoimavaroja on lisätty vuosina 1993, 1994
22782: ja 1995.
22783: 
22784: Terveydenhuollon ammattihenkilöstö
22785: HE n:o 3311994 vp.
22786: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
22787:       Eduskunta edellytti 23.6.1994 hallituksen huolehtivan siitä, että terveyden-
22788:       huollon ammattihenkilöistä annettavassa asetuksessa otetaan välittömästi
22789:       nimikesuojattujen ammattihenkilöiden joukkoon hallituksen esityksen perus-
22790:       teluissa mainittujen ammattinimikkeiden lisäksi sairaalafyysikot, sairaalake-
22791:       mistit, sairaalageneetikot, sairaalasolubiologit, sairaalamikrobiologit, psyko-
22792:       terapeutit, koulutetut naprapaatit ja koulutetut osteopaatit. Tarpeen vaatiessa
22793:       tulee terveydenhuollon ammattihenkilöiksi hyväksyä uusia alan koulutusni-
22794:       mikkeitä. Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle tulee antaa tarvittavat
22795:       valtuudet hyväksyä nimikesuojaamisen edellytyksenä oleva koulutus.
22796:       Eduskunta edellytti, että sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ammat-
22797:       tinimikkeestä tehdään välittömästi päätös sekä että kyseinen nimike sisälly-
22798:       tetään terveydenhuollon ammattihenkilöstöä koskevaan asetukseen, jotta
22799:       varmistetaan yhdenvertainen kohtelu muiden terveydenhuollon vastaavien
22800:       ammattien kanssa.
22801:       Eduskunta edellytti, että direktiivin 86/457/ETY tarkoittamaan yleislääkärin
22802:       erikoiskoulutukseen otetaan täysimittaisesti huomioon amanuenssi- ja orien-
22803:       toivan vaiheen työskentely sekä toimiminen lääkärin tehtävissä opiskelun
22804:       ulkopuolella.
22805: 358                       Sosiaali- ja terveysministeriö
22806: 
22807:       Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa lääkärikoulutukseen ETA-sopimuk-
22808:       sen johdosta syntyviä ongelmia ja ryhtyy pikaisesti toimiin lääketie-
22809:       teen lisensiaatin koulutuksen uudistamiseksi.
22810: Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/94) ja asetus terveydenhuollon
22811: ammattihenkilöistä(564/94) tulivat voimaan 1.7.1994. Asetuksen 1 §:n tarkoittamia
22812: nimikesuojatun ammattihenkilön ammattinimikkeitä ovat mm. sairaalafyysikko,
22813: sairaalakemisti, sairaalageneetikko, sairaalasolubiologi, sairaalamikrobiologi,
22814: psykoterapeutti, koulutettu naprapaatti ja koulutettu osteopaatti.
22815: Lain 7 §:n ja asetuksen 2 §:n mukaan terveydenhuollon oikeusturvakeskus hyväk-
22816: syy nimikesuojattujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksen, mikäli
22817: koulutus ei ole opetusviranomaisten hyväksymää virallista koulutusta.
22818: Opetusministeriö on 7.6.1994 (Dno 78/011/94) vahvistanut sosiaali- ja terveysalan
22819: perustutkintoon johtavan koulutuksen suorittaneiden tutkintonimikkeiksi lähihoitaja-
22820: nimikkeen. Nimike on terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan asetuksen
22821: 1 §:n mukainen nimikesuojattu ammattihenkilön ammattinimike.
22822: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on merkinnyt uudet terveydenhuollon ammat-
22823: tihenkilöt terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterim lain edellyttämällä
22824: tavalla ja määräajassa.
22825: Lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen järjestämisvelvoite sisältyy
22826: direktiiviin (93/16/ETY). Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan lain 4 §
22827: sisältää säännökset lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta. Koulutuksen
22828: sisällöstä on säädetty asetuksella 1435/93. Asetuksen 5 §:n mukaan koulutusyksik-
22829: kö voi päättää lääkärin suorittaman palvelun ja aikaisemman opiskelun hyväksymi-
22830: sestä koulutukseen kuuluviksi.
22831: Lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutusta ja lääkäreiden erikoistumiskoulutusta
22832: koskevan direktiivin (direktiivi 93116/ETY) uudistamistarvetta arvioidaan parhail-
22833: laan EU :n komission lääkärikoulutuksen neuvoa-antavassa komiteassa. Komiteassa
22834: on varsinaisina jäseninä Suomesta yksi edustaja opetusministeriöstä, lääketieteelli-
22835: sestä tiedekunnasta ja Suomen Lääkäriliitosta. Maamme lääkärikoulutus uudistuu
22836: jatkuvasti. Kansallisten uudistamistarpeiden ohella siinä otetaan huomioon myös
22837: lääkärikoulutusta koskevien ETY -direktiivien vaatimukset.
22838: Valtioneuvosto on asettanut 20.10.1994 terveydenhuollon ammattihenkilöitä
22839: koskevan lain 41 § :n ja asetuksen 18 §:n tarkoittaman neuvottelukunnan 31.10.1997
22840: päättyväksi kolmivuotiskaudeksi. Neuvottelukunnan tehtävänä on antaa lausuntoja
22841: ja tehdä aloitteita terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksesta, ammattitoi-
22842: minnasta ja viranomaisten välisestä yhteistyöstä.
22843: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
22844: 
22845: Rintama-avustuksen maksaminen ulkomaalaisille
22846: HE n:o 4711994 vp.
22847: V aitiovaroinvaliokunta
22848:       Hyväksyessään 20.6.1994 vuoden 1994 toisen lisätalousarvion eduskunta
22849:       lausui:
22850:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       359
22851: 
22852:       2) Pääluokka 33 .Eduskunta edellyttää, että hallitus eduskunnan varsinaisen
22853:       talousarvion käsittelyn yhteydessä esittämän tahdon mukaisesti ja sosiaali-
22854:       ja terveysministeriössä sekä tapaturmavirastossa tehdyn valmistelun pohjalta
22855:       ryhtyy toimiin momentin 33.22.57 perustelujen muuttamiseksi siten, että
22856:       määrärahaa saa käyttää myös rintama-avustuksen maksamiseen eräille vai-
22857:       keissa olosuhteissa eläville, Suomen vuosien 1939 - 45 sotiin osallistuneille
22858:       ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille valtioneuvoston erikseen
22859:       määräämin perustein.
22860: Talousarvioaloitteeseen n:o 635 viitaten eduskunta sisällytti ehdollisen
22861: 2 000 000 mk:n määrärahan valtion vuoden 1995 talousarvioon rintama-avustuksen
22862: maksamiseen eräille vaikeissa olosuhteissa Virossa ja muualla entisen Neuvostolii-
22863: ton alueella eläville, Suomen puolustusvoimissa vuosien 1939 - 1945 sotiin
22864: osallistuneille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille valtioneuvoston
22865: erikseen määräämin perustein.
22866: Tasavallan Presidentin vahvistettua määrärahan sosiaali- ja terveysministeriö antoi
22867: 6.4.1995 päätöksen (520/95) eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille
22868: maksettavasta rintama-avustuksesta. Päätös oli voimassa 31 päivään joulukuuta
22869: 1995.
22870: Vuoden 1996 talousarvioesitykseen (mom. 33.22.57) sisältyy esitys 1,6 mmk:n
22871: määrärahan osoittamisesta sosiaali- ja tervexsministeriön erikseen määräämin
22872: perustein rintama-avustuksen maksamiseen eräille vaikeissa olosuhteissa Virossa ja
22873: muualla entisen Neuvostoliiton alueella eläville, Suomen puolustusvoimissa vuosien
22874: 1939 - 1945 sotiin osallistuneille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille.
22875: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
22876: 
22877: Työttömyysturvajäijestelmän ja työllistämistuen kehittäminen
22878: HE n:o 106/1994 vp.
22879: Sosiaali- ja teTVeysvaliokunta
22880:       Eduskunta edellytti 23.6.1994, että hallitus yhteistoimin työmark-
22881:       kinaosapuolten kanssa kehittää työttömyysturvajärJestelmää siten, että se
22882:       yhteensovitetaan työnteon ja opiskelun kanssa aktiivisuuteen lyhytkestoisen
22883:       työn vastaanottoon kannustavaksi kokonaisuudeksi. Työllisyysasetusta ja
22884:       harkinnanvaraisten työllistämistukien myöntämisperusteita on muutettava
22885:       siten, että lyhytkestoisten työsuhteiden vastaanottaminen ei estä työllistymis-
22886:       tä työllistämistukien avulla. Sovitelluo päivärahan järjestelmä on uudistetta-
22887:       va oikeudenmukaiseksi eri palkansaajaryhmien kesken.
22888: Työttömyysturvalakia muutettiin 1.7.1994 lukien sovitelluo päivärahan maksami-
22889: seen liittyvien käytännön ongelmien poistamiseksi. Lisäksi sovitelluo päivärahan
22890: enimmäiskesto on väliaikaisesti poistettu vuoden 1996 loppuun asti.
22891: Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen ohjelman mukaan työttömyysturvassa to-
22892: teutetaan vuoden 1997 alusta lukien kokonaisuudistus, joka valmistellaan yhdessä
22893: työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kokonaisuudistuksen yhteydessä selvitetään myös
22894: sovitelluo päivärahan uudistamistarpeet.
22895: Työllisyysasetusta ja työllistämistukien myöntämisperusteita on muutettu 1.4.1995
22896: lukien. Muutosten seurauksena lyhytkestoisten työsuhteiden vastaanottaminen ei
22897: estä työllistymistä työllistämistukien avulla.
22898: 360                       Sosiaali- ja terveysministeriö
22899: 
22900: 
22901: Työkyvyttömyyseläkkeiden yhdenmukaistaminen
22902: HE n:o 11711994 vp.
22903: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
22904:       Eduskunta lausui 23.9.1994:
22905:       Työeläkelakien mukaan työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää vain, jos
22906:       työkyvyttömyyden arvioidaan jatkuvan yhdenjaksoisesti vähintään vuoden
22907:       ajan. Kansaneläkelaissa ei ole vastaavaa ajallista vaatimusta. Eduskunta
22908:       edellytti, että hallitus selvittää tarvittavat muutokset eläkelakeihin ja muu-
22909:       hun lainsäädäntöön väliinputoamisen ehkäisemiseksi.
22910: Kysymys työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytyksistä ja työkyvyttömyyden
22911: vaikutuksesta eläkkeen karttumiseen on vireillä sosiaali- Ja terveysministeriön
22912: 12.5.1995 asettamassa työryhmässä, jonka määräaika päättyy 31.12.1996.
22913: 
22914: Alkoholiasiat
22915: HE n:o 11911994 vp.
22916: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
22917:       Eduskunta edellytti 7.12.1994 hallituksen seuraavan alkoholimainonnan toi-
22918:       meenpanoa ja vaikutuksia ja ryhtyvän kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin
22919:       alkoholimainonnan pitämiseksi terveyspolitiikan tavoitteiden kannalta riittä-
22920:       vän suppeamuotoisena. Huomioon on otettava myös kuluttajaviranomaisen
22921:       osallistuminen mainonnan valvontaan.
22922:       Eduskunta edellytti, että henkilöstön asemaan vaikuttavat järjestelyt hoide-
22923:       taan hyvässä yhteistyössä henkilöstön kanssa.
22924:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan alkoholin haittojen tehokkaasta
22925:       tiedottamisesta ja alkoholivaurioita ehkäisevän toiminnan, terveyskasvatuk-
22926:       sen, valistuksen ja tutkimuksen riittävyydestä sekä terveiden elämäntapojen
22927:       edistämisestä.
22928:       Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa tarkoin muun muassa mainontaa ja
22929:       anniskelulupien myöntämistä koskevien lainsäädäntömuutosten vaikutuksia
22930:       maamme alkoholiolojen kehitykseen pitäen tavoitteena Maailman terveys-
22931:       järjestön suosituksen mukaisesti alkoholin kulutuksen ja sen aiheuttamien
22932:       hruttojen vähentämistä.
22933: Hallituksen käyttämät määrärahat alkoholihaittatiedotukseen sekä alkoholivaurioita
22934: ehkäisevään toimintaan, terveyskasvatukseen, valistukseen, tutkimukseen ja
22935: terveiden elämäntapojen edistämiseen on säilytetty ennallaan.
22936: Valtion talousarvioon vuodelle 1995 on sisällytetty 50 000 000 mk:n määräraha
22937: käytettäväksi alkoholilain 36 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta tutkimus-,
22938: tiedotus- ja valistustoiminnasta sekä terveyskasvatuksesta aiheutuvien menojen
22939: korvaamiseen Oy Alko Ab:lle.
22940: Alkoholilain muutoksella (1281/95) alkoholiyhtiön alkoholipoliittisista tehtävistä
22941: tutkimus, tiedotus ja alkoholiolojen seuranta siirrettiin 1.5.1996 lähtien osaksi
22942: sosiaali- ja terveysalan muiden tutkimus-, kehittämis- ja valvontaorganisaatioiden
22943: toimintaa. Toimintaan käytetty määräraha säilytettiin entisen suuruisena. Siirtopää-
22944:                             1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       361
22945: 
22946:      tös perustui 30.5.1995 muistionsajättäneiden alkoholitutkimus-ja alkoholitiedotus-
22947:      työryhmien työhön. Alkoholiolojen seurannan järjestämisessä käytettiin apuna
22948:      asianosaisista koostuvaa epävirallista työryhmää. Siirtopäätösten hallinnolliseksi
22949:      toteuttamiseksi sosiaali- ja terveysministeriössä on 28.8.1995 perustettu työryhmä,
22950:      jonka jäseninä on sekä ministeriön ja sen laitosten että asianosaisten Alko-Yhtiöt
22951:      Oy:n yksikköjen edustajia.
22952:      Alkoholin ja huumeiden haittojen vähentämiseen on lisäksi käytetty sosiaali- ja
22953:      terveysministeriön vuoden 1995 terveyskasvatusmäärärahaa lähes 3 miljoonaa
22954:      markkaa, joista 2,5 miljoonaa markkaa tulee raittiustyölain 10 §:n mukaisista
22955:      varoista ja loput tupakkalain 27 §:n mukaisista varoista. Määrärahoilla on tuettu
22956:      nuorten päihteidenkäytön ehkäisyn tehostamista, päihteiden käytön ehkäisyyn
22957:      liittyvää koulutustoimmtaa ja ehkäisevän päihdetyön kehittämistä, päihdevalistusta,
22958:      kampanjoita ja ohjelma- ja aineistotuotantoa, päihdeongelmaisten hoidon kehittä-
22959:      mistä, liikenneraittiuden edistämistä ja päihdetutkimuksen perustan organisointia.
22960: 
22961:       Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus on antanut alkoholilain 41 §:n 2
22962:       momentin nojalla lääninhallituksille ohjeet otettavaksi huomioon alkoholimainonnan
22963:       valvonnassa. Ohjeen tarkoituksena on luoda yleiset toimintaperiaatteet yhtenäisen
22964:       valvontakäytännön aikaansaamiseksi koko maassa.
22965:       Alkoholimainonnan valvonnassa painopiste on ollut puhelimitse ja kirjallisesti
22966:       alkoholielinkeinolle ja mainostajille annetussa neuvonnassa ja ohjauksessa. Tällaista
22967:       neuvontaa ja ohjausta on annettu niin etukäteen mainonnan suunnittelussa kuin
22968:       myös jälkikäteen epäkohtien poistamiseksi. Lisäksi on annettu alkoholilain 48 §:n
22969:       1 momentin tarkoittamia kirjallisia ohjeita ja toimenpiteisiin tähtääviä selvityspyyn-
22970:       töjä 25 kappaletta.
22971:       Tuotevalvontakeskuksen tilastojen mukaan anniskeluoikeuksin toimiviaravintoloita
22972:       oli vuonna 1995 yhteensä 3 500, kun niitä vuonna 1994 oli 3 228. Keskioluen
22973:       anniskeluoikeuksia vuonna 1995 oli 6 070, kun vuotta aiemmin oikeuksia oli
22974:       5 729. Näiden lupa-asiat kuuluvat lääninhallituksille. Vähittäismyynnissä kes-
22975:       kiolutlupia oli 8 118, kun vuotta aiemmin lupien määrä oli 6 419.
22976:       Alustavien tietojen mukaan alkoholijuomien tilastoitu myynti pysyi vuonna 1995
22977:       lähes edellisvuotisella tasollaan. Suurimmat muutokset alkoholioloissa vuonna 1995
22978:       ovat tapahtuneet niin sanotun tilastoimattoman alkoholin kulutuksen osalta.
22979:       Ulkomaan tuomisten osalta viinien ja väkevien juomien tuontimäärät ovat noin
22980:       kaksinkertaistuneet ja oluen osalta lisäys on noin nelinkertainen edelliseen vuoteen
22981:       nähden. Myös rajanylityspaikkojen ja satamien matkustajamäärät ovat kasvaneet
22982:       voimakkaasti. Alkoholihaittojen osalta esimerkiksi liikennejuopumustapaukset ovat
22983:       lisääntyneet tammi-syyskuussa yli 10 %.
22984:       Alkoholilainsäädännön ja lupapolitiikan tarkkoja vaikutuksia alkoholiolojen
22985:       muutokseen on vaikea arvioida täsmällisesti, kun muutoksesta on kulunut vain
22986:       vuosi. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseen vuoden 1996
22987:       aikana siirtyvässä alkoholipoliittisessa tutkimuslaitoksessa on muutoksiin liittyen
22988:       tekeillä selvitykset mm. tilastoimattomasta alkoholin kulutuksesta, rajakaupan
22989:       muutoksesta sekä yhteispohjoismainen projekti Euroopan unionin jäsenyyden
22990:       vaikutuksista maiden alkoholipolitiikkaan ja alkoholioloihin.
22991: 
22992: 
22993: 
22994: 
22995: 46 360228Y
22996: 362                        Sosiaali- ja terveysministeriö
22997: 
22998: 
22999: Erityiscyhmien palveluiden turvaaminen
23000: HE 15211994 vp
23001: V aitiovaroinvaliokunta
23002:       24) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
23003:       edellytti pääluokan 33 kohdalla, että hallitus selvittää, tulisiko valtionosuus-
23004:       lainsäädäntöön tehdä erityisryhmien osalta poikkeus tai tarvitaanko uutta
23005:       lainsäädäntöä taikka muuta erityisnormistoa minimihoitotason turvaamiseksi
23006:       erityisryhmille.
23007: Hallitus on eri yhteyksissä todennut, että on tarpeen luoda järjestely, jolla turvataan
23008: myös pienten kuntien asukkaille sosiaalihuollon kalliit erityispalvelut (esimerkiksi
23009: lasten huostaanotto tai vaikeasti kehitysvammaisen hoito). Valtioneuvoston se-
23010: lonteossa "Lastensuojelusta kohti lapsi politiikkaa" (VNS 2/1995 vp) on todettu, että
23011: on tarpeen selvittää, miten turvataan lasten oikeus saada tarvitsemansa erityispalve-
23012: lut myös pienissä kunnissa ja että pidemmällä aikavälillä on tavoitteena kehittää
23013: kuntien toiminnallista yhteistyötä. Hallituksen vuoden 1996 talousarvioneuvotte-
23014: luissa 16.-17.8.1995 sovittiin, että määrärahan mitoitusta ja osoittamista myös
23015: kuntien lastensuojelumenoihin tarkastellaan selvitysmies Heikki Kosken valtion ja
23016: kuntien välisten suhteiden selvittämisprojektissa.
23017: Sosiaali- ja terveysministeriö on 18.12.1995 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä
23018: on selvittää, miten sosiaalihuollon suuria kustannuksia voitaisiin tasata kuntien
23019: kesken ja miltä osin on tarpeen luoda edellytyksiä ylikunnalliseen toiminnalliseen
23020: yhteistyöhön. Selvityksen tavoitteena on parantaa kuntien mahdollisuuksia järjestää
23021: lakisääteiset palvelut kunnan koosta tai taloudellisesta asemasta riipumatta. Työryh-
23022: män on määrä saada työnsä valmiiksi 31.5.1996 mennessä ja sen tulee laatia
23023: välimuistio sosiaalihuollon suurten kustannusten tasausjärjestelmästä 28.2.1996
23024: mennessä.
23025: Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan hallituksen esitystä laiksi sosiaali-
23026: huollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Lain tarkoituksena on vahvistaa erityi-
23027: sesti sosiaalihuollon sellaisten asiakasryhmien asemaa ja oikeusturvaa, joilla
23028: itsellään on erityisen heikot edellytykset huolehtia omista eduistaan ja oikeuksis-
23029: taan. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 1996 kevätistuntokauden
23030: aikana.
23031: 
23032: Rintamalisän indeksikorotukset
23033: HE 15211994 vp
23034: Valtiovarainvaliokunta
23035:       25) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
23036:       edellytti momentin 33.21.52 kohdalla, että vastaisuudessa ja viimeistään
23037:       vuodesta 1996 lähtien rintamalisän sekä ylimääräisen rintamalisän indeksi-
23038:       korotukset tullaan tekemään alentamattomina.
23039: Kiristyneen valtion talouden johdosta on jouduttu palkansaajille säätämään uusia
23040: maksuja, muun muassa työntekijäin työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu.
23041: Näiden palkansaajien tulotasoon vaikuttavien maksuJen vaikutus on jouduttu
23042: ottamaan huomioon myös työeläkeindeksissä ja kansaneläkeindeksissä.
23043:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      363
23044: 
23045: Kysymys työeläkkeeseen vaikuttavasta indeksijärjestelmästä on ollut selvitettävänä
23046: työmarkkinajärjestöjen 17.5.1994 asettamassa työeläkeindeksityöryhmässä. Myös
23047: sosiaali- ja terveysministeriö asetti 10.8.1994 työryhmän, jonka tehtävänä oli
23048: selvittää indeksijärjestelmien uudistamistarpeet.
23049: Edellä mainittujen selvitysten pohjalta työmarkkinaosapuolet sopivat 18.5.1995
23050: tekemässään sopimuksessa yksityisalojen työeläkejärjestelmän rahoituksen ja etujen
23051: tasapainottamisesta, että indeksiturva määrätään erikseen aktiiviajalle ja erikseen
23052: eläkkeille 65 vuoden iän täyttymisen jälkeen. Lisäksi sovittiin, ettei vuonna 1994
23053: toteutettua 1,3 %:n leikkausta palauteta indeksiin. Tämän sopimuksen perusteella,
23054: joka oli myös hallitusohjelman mukainen, työntekijäin eläkelaissa säädettyä
23055: indeksiturvajärjestelmää, jota sovelletaan sekä yksityisen puolen että julkisen
23056: puolen työeläkkeisiin, on muutettu. Muutokset tulevat voimaan vuoden 1996
23057: alusta. Niiden mukaan nykyisenlaista indeksiä, jossa ansiotasoindeksin paino on
23058: 0,5 ja kuluttajahintaindeksin paino on 0,5 sovelletaan sen vuoden loppuun, jona
23059: vakuutettu täyttää 65 vuotta ja tämän jälkeen sovelletaan indeksiä, jossa an-
23060: siotasoindeksin paino on 0,2 ja kuluttajahintaideksin paino 0,8. Lisäksi indekseihin
23061: toteutettiin 1,3 %:n leikkaus.
23062: Edellä mainitun työeläkeindeksiuudistuksen rinnalla toteutettiin myös kansaneläke-
23063: järjestelmän uudistus. Sen mukaan säädettiin pysyvä laki, jonka mukaan valtionta-
23064: loudellisista syistä lokakuusta 1992lokakuuhun 1993 tapahtunutta elinkustannusten
23065: nousua ei oteta huomioon eläkettä korottavana. Kansaeläkeindeksin pisteluku
23066: lasketaan vuodesta 1996 lukien vuosittain siten, että elinkustannusten pistelukuna
23067: käytetään edellisen kalenterivuoden lokakuun pistelukua,jokajaetaan luvulla 1,166
23068: ja osamäärä pyöristetään lähimpään kokonaislukuun.
23069: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
23070: 
23071: Sotilasvammakorvausten indeksikorotukset
23072: HE 152/1994 vp
23073: V altiovarainval10kunta
23074:       26) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
23075:       edellytti momentin 33.22.50 kohdalla, että vastaisuudessa ja viimeistään
23076:       vuodesta 1996 alkaen sotilasvammakorvausten indeksikorotukset tullaan
23077:       tekemään alentamattomina.
23078: Kiristyneen valtion talouden johdosta on jouduttu palkansaajille säätämään uusia
23079: maksuja, muun muassa työntekijäin työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu.
23080: Näiden palkansaajien tulotasoon vaikuttavien maksujen vaikutus on jouduttu
23081: ottamaan huomioon myös työeläkeindeksissä ja kansaneläkeindeksissä.
23082: Kysymys työeläkkeeseen vaikuttavasta indeksijärjestelmästä on ollut selvitettävänä
23083: työmarkkinajärjestöjen 17.5.1994 asettamassa työeläkeindeksityöryhmässä. Myös
23084: sosiaali- ja terveysministeriö asetti 10.8.1994 työryhmän, jonka tehtävänä oli
23085: selvittää indeksijärjestelmien uudistamistarpeet.
23086: Edellä mainittujen selvitysten pohjalta työmarkkinaosapuolet SO{livat 18.5.1995
23087: tekemässään sopimuksessa yksityisalojen työeläkejärjestelmän rahmtuksenja etujen
23088: tasapainottamisesta, että indeksiturva määrätään erikseen aktiiviajalle ja erikseen
23089: eläkkeille 65 vuoden iän täyttymisen jälkeen. Lisäksi sovittiin, ettei vuonna 1994
23090: toteutettua 1,3 %:n leikkausta palauteta indeksiin. Tämän sopimuksen perusteella,
23091: joka oli myös hallitusohjelman mukainen, työntekijäin eläkelaissa säädettyä
23092: 364                        Sosiaali- ja terveysministeriö
23093: 
23094: indeksiturvajärjestelmää, jota sovelletaan sekä yksityisen puolen että julkisen
23095: puolen työeläkkeisiin, on muutettu. Muutokset tulevat voimaan vuoden 1996 alusta.
23096: Niiden mukaan nykyisenlaista indeksiä, jossa ansiotasoindeksin paino on 0,5 ja
23097: kuluttajahintaindeksin paino on 0,5 sovelletaan sen vuoden loppuun, jona vakuutet-
23098: tu täyttää 65 vuotta ja tämän jälkeen sovelletaan indeksiä, jossa anstotasoindeksin
23099: paino on 0,2 ja kuluttajahintaideksin paino 0,8. Lisäksi indekseihin toteutettiin
23100: 1,3 %:n leikkaus.
23101: Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä, joka myöskin tulee voimaan vuoden
23102: 1996 alusta, työntekijäin eläkelain 9 §:ssä säädetty uudenlainen indeksiturva on
23103: ulotettu koskemaan myös sotilasvammalain 17 §:n mukaisia korvauksia, kuitenkin
23104: siten, että sotilasvammalain 17 §:ssä tarkoitettuun hautausapuun sovelletaan aina
23105: indeksiä, jossa ansiotaso- ja kuluttajahintaindeksin paino kummankin osalta on 0,5.
23106: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
23107: 
23108: Erityisryhmien rahoitus
23109: HE 15211994 vp
23110: V aitiovaroinvaliokunta
23111:       27) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
23112:       edellytti momentin 33.22.59 kohdalla, että hallitus selvittää mahdollisuudet
23113:       tarjota kuntoutuspalveluja myös tällä hetkellä ilman veteraanitunnusta ole-
23114:       ville, erilaisissa sodanajan tehtävissä palvelleille kansalaisryhmille.
23115: Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 20.9.1995 selvitysmiehen tehtäväksi laatia
23116: selvitykset ja niihin liittyvät ehdotukset tarpeellisiksi katsottaviksi toimenpiteiksi
23117: erityisen tunnuksen myöntämisestä ja kuntoutuspalvelujen järjestämisestä eräille
23118: lähinnä rintamaolosuhteisiin rinnastettavissa sodanajan ja välittömästi sotaan
23119: liittyneissä erityisen raskaissa ja vaarallisissa tehtävissä palvelleille kansalaisryh-
23120: mille.
23121: Selvitysmies on jättänyt asiassa alustavan ehdotuksensa sosiaali- ja terveysministe-
23122: riölle.
23123: 
23124: Työttömyysturvan indeksitarldstus
23125: HE n:o 17811994 vp.
23126: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
23127:       Eduskunta edellytti 29.11.1994 hallituksen huolehtivan siitä, että myös työt-
23128:       tömyysturvajärjestelmässä siirrytään käyttämään indeksiä perusteena korjat-
23129:       taessa etuuksien markkamääriä. Näin menettely olisi samanlainen kuin
23130:       muissa sosiaalivakuutusjärjestelmissä.
23131:       Eduskunta edellytti myös, että hallitus selvittää indeksileikkauksien vaiku-
23132:       tukset työttömien asemaan ja ryhtyy asian vaatimiin toimenpiteisiin työttö-
23133:       mien taloudellisen tilanteen parantamiseksi.
23134: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 10.8.1994 työryhmän selvittämään indeksitar-
23135: kistusjärjestelmien uudistustarpeita. Työryhmän ehdotusten mukaan automaattisten
23136: indeksitarkistusten käyttöä vähennettätsiin, mutta ne säilyisivät kuitenkin pääasialli-
23137: sen toimeentulon turvaavissa pitkäaikaisesti maksettavissa etuuksissa. Muiden
23138:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      365
23139: 
23140: etuuksien, muun muassa työttömyysturvan, osalta siirryttäisiin harkinnanvaraisiin
23141: tarkistuksiin.
23142: 
23143: Tapatunnavakuutuksen täyskustannusvastuu
23144: HE n:o 179/1994 vp.
23145: Valtiovarainvaliokunta
23146:       Eduskunta edellytti 25.11.1994 hallituksen yhdessä Työterveyslaitoksen ja
23147:       tapaturmavakuutusjärjestelmän edustajien kanssa selvittävän, miten Työter-
23148:       veyslaitoksen osallistuminen ammattitautitutkimuksiin ja muiden työlääke-
23149:       tieteellisten palveluiden järjestäminen voidaan myös jatkossa turvata.
23150: Asia liittyy ammattitautitutkimusten järjestämisvastuuseen julkisen terveydenhuol-
23151: lon ja Työterveyslaitoksen alueorganisaation välillä sekä tapaturmavakuutuksen
23152: täyskustannusvastuuseen työtapaturmapotilaiden hoidosta julkisen terveydenhuollon
23153: piirissä. Ammattitautitutkimusten järjestämisvastuuta selvitetään ministeriön
23154: johdolla tapaturmavakuutusjärjestelmän, työmarkkinajärjestöjen ja Työterveyslai-
23155: toksen edustajien kanssa. Selvitystyö on kesken. Pysyvän täyskustannusvastuujär-
23156: jestelmän toteuttamismalleja selvitetään sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa
23157: työryhmässä, jonka määräaika päättyi 31.12.1995.
23158: 
23159: Sosiaaliturvaa koskeva selonteko
23160: HE n:o 18811994 vp.
23161: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
23162:       Eduskunta edellytti 20.12.1994, että hallitus antaa sosiaaliturvaa koskevan
23163:       selonteon vuoden 1995 syyskuun loppuun mennessä. Selonteossa tulee käsi-
23164:       tellä tulonsiirtojen ja palvelujen kokonaisuus, kehittäminen ja tulevaisuuden-
23165:       näkymät mukaan lukien rahoitus.
23166: Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistuu keväällä 1996 luonnos sosiaaliturvaa
23167: koskevaksi selonteoksi ja sen antamisesta päätetään lopullisesti samassa yhteydessä
23168: valtionosuusselonteon antamisen kanssa.
23169: 
23170: Sosiaalivakuutusetuuksien taso
23171: HE n:o 209/1994 vp.
23172: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
23173:       Eduskunta edellytti 21.12.1994 hallituksen huolehtivan siitä, että sairausva-
23174:       kuutuslainsäädännössä ja muussa sosiaaliturvaa koskevassa lainsäädännössä
23175:       työelämän muutokset, jotka merkitsevät usein työsuhteiden muuttumista
23176:       lyhytkestoisemmiksi, eivät saa johtaa kohtuuttomiin menetyksiin sosiaalitur-
23177:       vassa. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että ansiosidonnaisissa
23178:       etuuksissa noudatetaan pääsääntöisesti vakuutusperiaatteita. Silloin kun tar-
23179:       kastellaan tulojen muutosta etuuden tason korottamiseksi, on perustana käy-
23180:       tettävä luotettavana tavalla arvioituja jatkuvia tuloja ja estettävä etuuden
23181:       heikentyminen perusteettomasti srurauden, työttömyyden, opiskelun tai
23182:       muun vastaavan syyn johdosta.
23183: 366                        Sosiaali- ja terveysministeriö
23184: 
23185:       Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän mahdollisuudet siihen, että lapsen
23186:       siirtyessä aikana, jolta maksetaan hänen syntymänsä johdosta äitiys-, isyys-
23187:       tai vanhempainrahaa, muun henkilön huoltoon perheenomaisiin olosuhtei-
23188:       siin, myös oikeudet mainittuihin etuuksiin siirtyvät lapsen huollosta vastaa-
23189:       ville henkilöille.
23190: Sosiaali- ja terveyspalvelut, ansiosidonnainen sosiaaliturva ja vähimmäisturva
23191: muodostavat hyvinvointiyhteiskunnan ytimen. Niiden turvaamiseksi etuusjärjestel-
23192: missä tarvitaan rakenteellisia muutoksia ja menojen karsintaa. Etuusjärjestelmiä
23193: kehitetään siten, että työn tekeminen parantaa aina taloudellista tilannetta. Toimen-
23194: piteet toteutetaan siten, että ei heikennetä kaikkein heikko-osaisimpien turvaa. Tämä
23195: on otettu huomioon myös 1.1.1996 voimaan tulevassa sairauspäivärahauudis-
23196: tuksessa.
23197: Lasten huoltoon kohdistuvat erityiskysymykset tullaan selvittämään kokonaisuudes-
23198: saan hallitusohjelmaan liittyen.
23199: 
23200: Perliekäsite sosiaalihuollossa
23201: HE n:o 21011994 vp.
23202: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
23203:       Eduskunta edellytti 20.12.1994, että sosiaalialan eri lakien perhekäsitteet
23204:       yhtenäistetään mahdollisimman suuressa määrin. Perhe on kuitenkin vai-
23205:       keasti ja eri tilanteissa eri lailla määriteltävä käsite, joten yhtenäiseen mää-
23206:       ritelmään pääseminen on vaikeaa. Määritelmän tulisi olla myös sellainen,
23207:       ettei se toisaalta aiheuta väliinputoamisia etuuksia myönnettäessä ja toisaalta
23208:       anna perusteettornia mahdollisuuksia järjestellä esimerkiksi maksuvelvolli-
23209:       suutta. Käsitteen selvittelyä on kuitenkin jatkettava pyrkimyksenä yksi yh-
23210:       tenäinen perheen käsite.
23211: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama perhekäsitetyöryhmä julkaisi 5.1.1994
23212: muistionsa (sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistio 1993:26), jossa
23213: pohdittiin asiaa laajalti ja tehtiin ehdotus perhelaiksi. Muistio lähetettiin laajalle
23214: lausuntokierrokselle, josta tehdyn yhteenvedon jälkeen jatkotoimia on kartoitettu
23215: oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäälliköiden toimeksian-
23216: nosta mainittujen ministeriöiden asiantuntijoista koostuneessa epävirallisessa
23217: työryhmässä, joka sai asiasta muistion valmiiksi syyskuussa 1995. Yhteisistä
23218: jatkotoimista ei ole sovittu, mutta huoltovelvollisuutta ja perhe-, omais- ja läheiskä-
23219: sitettä selvitetään erikseen muun ohella erilaisten sosiaaliturvaetuuksien yhteensovit-
23220: tamisen yhteydessä ja sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja oikeuksia koskevan
23221: lainsäädäntöhankkeen yhteydessä.
23222: 
23223: Lasten päivähoito
23224: HE n:o 21111994 vp.
23225: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
23226:       Eduskunta edellytti 20.12.1994, että hallitus huolehtii päiväkotien perusta-
23227:       mishankkeiden tukemisesta kunnissa, joissa on erityistä vaikeuksia päivä-
23228:       hoitolain velvoitteen toteuttamisessa. Pääsy päivähoidon palvelurahakokei-
23229:       lun piiriin on tehtävä mahdolliseksi kaikille siitä kiinnostuneille kunnille,
23230:       joilla on osoittaa kokeilun toteuttamisesta asianmukainen suunnitelma.
23231:       Suunnitelma esiopetuksen järjestämisestä esikouluikäisille on valmisteltava
23232:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       367
23233: 
23234:       ripeästi opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön sekä kuntien yh-
23235:       teistyönä.
23236: V altakunnallisessa suunnitelmassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
23237: vuosina 1996 - 1999 valtioneuvosto esittää toimintaperiaatteena perustamishank-
23238: keiden toteuttamiselle, että lasten päivähoitovelvoitteen laajentumisen edellyttämien
23239: päivähoitopaikkojen rakentaminen otetaan huomioon.
23240: Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa lasten päivähoidon palvelurahakokeilun
23241: 1.3.1995 - 31.7.1997. Kokeiluun osallistumishalukkuutta on kysytty kaikilta
23242: kunnilta kahdella eri kerralla. Osallistumishalukkuudesta ilmoitti yhteensä 33 kun-
23243: taa, jotka kaikki ovat mukana kokeilussa.
23244: Sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetusministeriön kesken on virkamiestyönä
23245: valmisteltu esitys joustavan varhaiskasvatuksesta peruskouluopetukseen siirtymisen
23246: toteuttamissuunnitelmaksi. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
23247: Stakes ja opetushallitus valmistelevat esiopetuksen yhtenäistä opetussuunnitelmaa
23248: lasten päivähoidolle ja koululle.
23249: 
23250: Kriminaalipotilaita koskevien säännösten uudistaminen
23251: HE n:o 22611994 vp.
23252: Sosiaali- ja telVeysvaliokunta
23253:       Eduskunta edellytti 21.12.1994 hallituksen huolehtivan siitä, että Suomessa
23254:       vireillä olevan rikosoikeudellisten syyntakeisuussäännösten uudistamisen
23255:       yhteydessä harkitaan myös kriminaalipotilaita koskevien säännösten laaja-
23256:       alaista uudistamista kansainvälisten kokemusten pohjalta.
23257: Asiaa ryhdytään selvittämään yhteistyössä oikeusministeriön kanssa vuoden 1996
23258: aikana.
23259: 
23260: Vakuuksien hoito
23261: HE 253/1994 vp
23262: Talousvaliokunta
23263:       Eduskunta edellytti 25.11.1994, että sosiaali- ja terveysministeriö Eläke-
23264:       Kansan asioiden selvityksen yhteydessä tarkoin tutkii myös vakuuksien hoi-
23265:       toa koskevien toimien lainmukaisuuden ja vastuut.
23266: Tasavallan Presidentti antoi 29.12.1994 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
23267: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
23268: Eläke-Kansa on luovuttanut 5.5.1995 Eläkevakuutusosakeyhtiö Kansan erityisen
23269: selvityspesän, Eläkevakuutusosakeyhtiö Kansan konkurssipesän, Kansa-Yhtymä
23270: Oy:n konkurssipesän, Vahinkovakuutusosakeyhtiö Kansan ja Eläkekassa Tuen
23271: välillä solmitun vakuuksienjakosopimuksen mukaisesti Eläkekassa Tuelie sovitut
23272: pantit, jotka on luovutustilaisuudessa luovutettu Vahinko-Kansan hallinnaitavaksi
23273: ja huolehdittavaksi erillisen Vahinko-Kansan ja Eläkekassa Tuen sopiman hallin-
23274: nointisopimuksen mukaisesti.
23275: Eläke-Kansan konkurssia koskeva asia on kesken. Lopulliset kertomukset erityisti-
23276: lintarkastuksista kustakin Kansa-yhtiöihin kuuluvasta konkurssipesästä ovat kesken.
23277: 368                        Sosiaali- ja terveysministeriö
23278: 
23279: 
23280: Yrittäjien työttömyysturva
23281: HE n:o 26711994 vp.
23282: Sosiaali- ja te1Veysvaliokunta
23283:       Eduskunta edellytti 2.12.1994 hallituksen selvittävän tarvittavat lainmuutok-
23284:       set, jotta siirtyminen palkansaajakassan ja yrittäjäkassan välillä voi tapahtua
23285:       joustavasti ja jotta ostttain yrittäjänä, osittain palkansaajana toimivan henki-
23286:       lön työttömyysturva on tyydyttävästi järjestetty.
23287:       Eduskunta edellytti, että hallitus pikaisesti antaa tarvittavat esitykset yrittä-
23288:       jien työttömyysturvan vaikutuksista yksityisen ja julkisen sektorin eläkkei-
23289:       den työeläkehsiin.
23290: Yksityisen ja julkisen sektorin eläkkeitä koskevia säännöksiä muutettiin siten, että
23291: työttömyysturvalain 1 a §:n 1 momentin 1-3 kohdissa tarkoitetulle yritystoimintaa
23292: harjoittaneelle henkilölle annettiin oikeus työeläkelisään. Työeläkehsään ei kuiten-
23293: kaan ole oikeutta niillä varsinaisilla yrittäjillä, jotka kuuluvat yrittäjien eläkelain
23294: piiriin. Lainmuutokset tulevat voimaan 1.1.1996.
23295: 
23296: Työttömyysturvan rahoitus
23297: HE n:o 268/1994 vp.
23298: Sosiaali- ja te1Veysvaliokunta
23299:       Eduskunta edellytti 2.12.1994, että hallitus ryhtyy kiireellisesti toimenpitei-
23300:       siin ja tarvittaviin lainsäädäntömuutoksiin työttömyysturvan rahoituksen
23301:       saattamiseksi vakaaksi ja eri suhdannevaiheissa tasaisemmaksi. Sosiaalitur-
23302:       vajärjestelmän rahoituksen kokonaisuudessa on pyrittävä työllisyyden kan-
23303:       nalta myönteisiin vaikutuksiin sekä viennin ja tuonnin aseman huomioon
23304:       ottamiseen. On myös selvitettävä uusien rahoitusmahdollisuuksien käyttö-
23305:       kelpoisuus. Maksujen porrastus on selvitettävä ottaen huomioon mainitut
23306:       näkökohdat. Työttömyysturvassa on selvitettävä, miten tarkoituksenmukai-
23307:       simmin voidaan saada aikaan rahastoiva järjestelmä, jolla voidaan tasata
23308:       maksurasitusta eri suhdannevaiheissa.
23309: Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen ohjelman mukaan työttömyysturvassa to-
23310: teutetaan vuoden 1997 alusta lukien kokonaisuudistus, joka valmistellaan yhdessä
23311: työmarkkinajärjestöjen kanssa siten, että eduskunta voi käsitellä lakiesitykset
23312: kevätistuntokaudella 1996. Tässä yhteydessä uudistetaan myös työttömyysturvan
23313: rahoitus.
23314: 
23315: Avo- ja laitoshuollon rajankäynti sosiaali- ja terveydenhuollossa
23316: HE 31711994 vp
23317: Sosiaali- ja te1Veysvaliokunta
23318:       Eduskunta edellytti 21.12.1994, että kansaneläkelaitoksen ja kunnan käydes-
23319:       sä neuvotteluja henkilön avo- tai laitoshoitopaikan rahoituksesta tulee asian-
23320:       omaisella henkilöllä olla oikeus tulla kuulluksi. Tämä on välttämätöntä, kos-
23321:       ka rahoituspäätös saattaa vaikuttaa keskeisesti asianomaisen elämänhallintaa.
23322:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       369
23323: 
23324:              Eduskunta edellytti hallituksen seuraavan kiinteästi avo- ja laitoshoidon ra-
23325:              jankäynnistä syntyvää käytäntöä ja antavan eduskunnalle selvityksen lain-
23326:              muutoksen merkityksestä ja vaikutuksista sekä tarvittaessa ryhtyvän lainsää-
23327:              däntömuutoksiin. Avo- ja laitoshoidon välisessä rajankäynnissä on otettava
23328:              huomioon eräät luonnolliset rajat. Kotona tapahtuva hoito osoittaa jo sinän-
23329:              sä, että kysymys on avohuollosta. Myös vuokran maksaminen osoittaa avo-
23330:              huoltoa, vaikka vuokraan olisi sidottu palveluja, joista ei peritä erillistä
23331:              maksua.
23332:              Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että edelleen voidaan jat-
23333:              kaa yhteiskunnan varoja säästävää käytäntöä, jossa avohuollon yksiköiden
23334:              eräät palvelut, kuten kuljetukset, fysikaalinen hoito ja lääkkeet voidaan os-
23335:              taa edullisesti yhteishankintoina.
23336:       Tasavallan Presidentti antoi 31.1.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
23337:       kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
23338:       Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja sosiaalivakuutusetuisuuksia koskevassa
23339:       lainsäädännössä on yhdenmukaistettu laitoshoitoa koskevat säännökset 1.4.1995
23340:       voimaan tulleilla laeilla (116-126/95). Mainittujen lakien perusteella sosiaali- ja
23341:       terveysministeriö on määritellyt ne perusteet, joiden mukaan ratkaistaan, milloin
23342:       kunnan järjestämät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat avohoitoa tai
23343:       laitoshoitoa.
23344:       Kunnan ja kansaneläkelaitoksen paikallistoimiston on tarvittaessa neuvoteltava
23345:       keskenään siitä, onko sosiaali- tai terveydenhuollon palveluja tuottavassa toimin-
23346:       tayksikössä järjestetty toiminta avo- vai laitoshoitoa. Jos kunta ja kansaneläkelaitos
23347:       ovat neuvottelun tuloksena eri mieltä siitä, onko toimintayksikön toiminta kokonai-
23348:       suudessaan tai joltakin toiminnalliselta osaltaan taikka yksittäistä asiakasta koskeva
23349:       hoito katsottava avohoidoksi vai laitoshoidoksi, on kunnan ja kansaneläkelaitoksen
23350:       yhdessä tai erikseen pyydettävä asiasta sosiaali- ja terveysministeriön lausunto.
23351:       Marraskuussa 1995lausuntopyyntöjä oli tullut yhteensä 31 kunnasta tai kuntayhty-
23352:       mästä. Pääosa lausuntopyynnöistä koski vanhustenhuoltoa, yhteensä 17 kuntaa
23353:       (33 toimintayksikköä). Vanhustenhuollossa nousee esille erityisesti dementikoille
23354:       j~estetyt palvelut. Hakemuksista osa koskee kehitysvammahuoltoa (10 kuntaa),
23355:       päthdehuoltoa (2 kuntaa), psykiatriaa (2 kuntaa) sekä muuta vammaishuoltoa
23356:       (1 kunta).
23357:       Sosiaali- ja terveysministeriö oli 1995loppuun mennessä antanut yhteensä 30 lau-
23358:       suntoa, joista 22 lausunnon mukaan järjestetty toiminta oli avohoitoa ja 8 lausun-
23359:       non mukaan laitoshoitoa. Lausunnot ovat pääosin koskeneet toimintayksiköissä an-
23360:       nettuja palveluja ja ainoastaan kaksi lausuntoa on koskenut yksittäisten henkilöiden
23361:       saamia palveluja. Toimintayksikköjä koskevissa lausunnoissa keskeistä on tarkas-
23362:       tella asiakkaille annettavat palvelut kokonaisuutena, eli mitä palveluja asiakkaille
23363:       annetaan ja sitä tapaa, jolla ne on järjestetty. Tarvittaessa sosiaali- ja terveysmi-
23364:       nisteriö on pyytänyt lääninhallitukselta lausunnon tai esittelijä on käynyt paikan
23365:       päällä tutustumassa palveluihin. Yksilöä koskevissa päätöksissä on otettu huomioon
23366:       henkilön oma näkemys asiasta.
23367:       Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
23368: 
23369: 
23370: 
23371: 
23372: 47 360228Y
23373: 370                        Sosiaali- ja terveysministeriö
23374: 
23375: 
23376: Potilasvahinkolain uudistaminen
23377: HE 326/1994 vp
23378: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
23379:       Eduskunta edellytti 31.1.1995, että hallitus pikaisesti selvittää potilasvahin-
23380:       kolain, erityisesti sen soveltamisalan ongelmat ja kehittämistarpeet ja ryhtyy
23381:       tarvittaviin toimenpiteisiin yhteistyössä eri osapuolten kanssa.
23382: Tasavallan Presidentti antoi 17.3.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
23383: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
23384: Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt eri osapuolia nimeämään jäsenehdok-
23385: kaansa potilasvahinkolain uudistamisen tarvetta selvittävään työryhmään. Työryhmä
23386: on tarkoitus asettaa vuoden 1996 alussa.
23387: 
23388: Lasten päivähoito
23389: HE 331/1994 vp
23390: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
23391:       Eduskunta edellytti 14.2.1995 hallituksen huolehtivan siitä, että työttömän
23392:       hoitaessa itse lasta työttömyysaikana ei tämä seikka saa muodostua esteeksi
23393:       työllistymiselle ja työpaikan hakemiselle. Tärkeää on luoda menettely, jolla
23394:       jo työpaikkaa hakiessa voi tarvittaessa väliaikaisesti saada työnhaun edel-
23395:       lyttämiä päivähoitopalveluja.
23396:       Eduskunta edellytti, että laki tulee voimaan aikaisintaan 1 päivänä marras-
23397:       kuuta 1995.
23398: Tasavallan Presidentti antoi 17.3.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
23399: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
23400: Lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n muutos (630/91) tuli voimaan 1.1.1996.
23401: Muutos laajentaa päivähoito-oikeuden lapsen ikään perustuvaksi oikeudeksi siten,
23402: että kaikilla lapsilla on äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahakauden jälkeen oikeus
23403: kunnanjärjestämään päivähoitopaikkaan siihen saakka kunnes lapsi siirtyy kouluun.
23404: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
23405: 
23406: Sairaala-apteekkien ja lääkekeskuksen lääkejakelu
23407: HE 33711994 vp
23408: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
23409:       Eduskunta edellytti 13.2.1995, että lain 62 §:n 4 momenttia sovelletaan sup-
23410:       peasti ja että siinä otetaan huomioon potilaan hoidon joustava järjestäminen
23411:       Ja apteekkipalvelujen säilyminen.
23412: Tasavallan Presidentti antoi 24.3.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
23413: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
23414:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                     371
23415: 
23416: Lääkelain 62 §:ä muutettiin 1.4.1995 voimaan tulleella lailla (416/95). Hallituksen
23417: esityksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi muun
23418: muassa, että sairaala-apteekkien ja lääkekeskusten mahdollisuuksiin toimittaa
23419: lääkkeitä on kiinnitettävä huomiota, kun lääkelakia uudistetaan, koska muutosesitys
23420: sisälsi eräitä ongelmia. Kertomusvuonna on valmisteltu hallituksen esitystä lääke-
23421: lain ja apteekkimaksulain muuttamisesta. Esitykseen on tarkoitus sisällyttää myös
23422: 62 §:n muutosehdotus. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella
23423: 1996.
23424: 
23425: Biotekniikan neuvottelukunta
23426: HE 34911994 vp
23427: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
23428:       Eduskunta edellytti 14.2.1995, että asetuksella säädetään biotekniikan neu-
23429:       vottelukunnan asettamisesta.
23430: Tasavallan Presidentti antoi 17.3.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
23431: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
23432: Biotekniikan neuvottelukunnasta säädetään geenitekniikka-asetuksessa (821/95),
23433: joka tuli voimaan 1.6.1995. Nykyisen biotekniikan neuvottelukunnan toimikauden
23434: päättyessä 31.12.1995 valtioneuvosto asetti 21.12.1995 biotekniikan neuvottelukun-
23435: nan kolmivuotiskaudeksi 1996 - 1998. Eduskunnan vaatimus biotekniikan neuvot-
23436: telukunnan säätämisestä asetuksella on näin ollen toteutettu.
23437: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
23438: 
23439: Sosiaaliturvaa koskeva selonteko sekä perusturvalautakunnan tehtävät
23440: Kertomus 6/1994 vp
23441: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
23442:       2) Eduskunta hyväksyi 25.1.1995 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
23443:       liitteenä olevassa lausunnossa sosiaali- ja terveysvaliokunta lausui:
23444:       Valiokunta toistaa mietinnössään n:o 36 hallituksenesityksestä n:o 188 esit-
23445:       tämänsä kannanoton, joka mukaan hallituksen tulee antaa sosiaaliturvaa kos-
23446:       keva selonteko vuoden 1995 syyskuun loppuun mennessä. Selonteossa tulee
23447:       käsitellä tulonsiirtojen ja palvelujen kokonaisuus, kehittäminen ja tulevai-
23448:       suuden näkymät mukaan lukien rahoitus. Samalla on selvitettävä perustur-
23449:       valautakunnan tehtävät ja toimivuus. Valiokunta viittaa myös hallituksen
23450:       esityksestä n:o 208 laatimaansa mietintöön n:o 40, jossa valiokunta on laa-
23451:       jemmin käsitellyt sosiaalivakuutusjärjestelmän rahoittamisen periaatteita ja
23452:       merkitystä.
23453: Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistuu keväällä 1996 sosiaaliturvaa koskeva
23454: selonteko. Perusturvalautakunnan tehtäviä ja toimivuutta selvitetään sosiaali- ja
23455: terveydenhuollon valtionosuusuudistuksen vaikutuksia selvittävässä työryhmässä,
23456: joka asetettiin valmistelemaan eduskunnalle annettavaa selontekoa valtionosuusuu-
23457: distuksen vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Työryhmän määräaika
23458: päättyy 31.1.1996.
23459: 372                        Sosiaali- ja terveysministeriö
23460: 
23461: 
23462: Vaitioneuvoston kertomus päihdeolojen kehityksestä vuonna 1993
23463: Kertomus 12/1994 vp
23464: Sosiaali- ja teJVeysvaliokunta
23465:       Eduskunta edellytti 10.2.1995, että hallitus laatii vuonna 1995 toimenpide-
23466:       ohjelman huumeiden leviämisen ja käytön ehkäisemiseksi. Painopisteen tu-
23467:       lee olla ehkäisevässä toiminnassa.
23468:       Eduskunta totesi, että vastuu päihdepolitiikan toteuttamisesta kuuluu edus-
23469:       kunnalle ja hallitukselle. Siksi eduskunta edellytti, että hallitus lisää sosiaa-
23470:       li- ja terveysministeriön osuutta Oy Alko Ab:n rinnalla päihteiden käytöstä
23471:       aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen vähentämisessä ja koh-
23472:       distaa toimenpiteet erityisesti nuorison päihteidenkäytön ehkäisemiseen.
23473:       Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa uuden alkoholilain vaikutuksia ylei-
23474:       sen järjestyksen ylläpidon kannalta ja tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin
23475:       säännösten muuttamiseksi niin, että alkoholijuomien nauttiminen on kiellet-
23476:       ty julkisella paikalla.
23477: Tasavallan Presidentti antoi 24.3.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
23478: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
23479: Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman kansainvälisiä huumausaineita koor-
23480: dinoivan viranomaisyhteistyöryhmän (CND-työryhmä) tehtäväksi annettiin vuoden
23481: 1995 lopJ?uun mennessä laatia valtioneuvoston päätöksen muotoon ehdotus huu-
23482: mausaineiden käytön ehkäisemiseksi viranomaisten yhteistyönä ottaen erityisesti
23483: huomioon kansainvälinen yhteistyö ja lähialueyhteistyö. Työryhmä toimitti sosiaali-
23484: ja terveysministeriölle asiasta 22.12.1995 ehdotuksen valtioneuvoston päätökseksi.
23485: Tarkoituksena on, että työryhmän perustyöhön liittyen vuoden 1996 aikana laadi-
23486: taan eduskunnan edellyttämä toimenpideohjelma huumausaineiden leviämisen ja
23487: käytön ehkäisemiseksi.
23488: Vuoden 1995 aikana hallitus on osoittanut budjetistaan 50 miljoonaa markkaa
23489: alkoholilain 36 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta tutkimus-, tiedotus- ja
23490: valistustoiminnasta sekä terveyskasvatuksesta aiheutuvien menojen korvaamiseen
23491: Oy Alko Ab:lle. Eduskunta hyväksyi vuonna 1995 alkoholilain muutoksen
23492: (1281/95), jonka mukaan edellä mainittu alkoholiyhtiön harjoittama sosiaali- ja
23493: terveyspoliittinen tutkimus-, valistus- ja seurantatoiminta siirtyvät sosiaali- ja
23494: terveysministeriön hallinonalaan kuuluville sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja
23495: kehittämiskeskukselle, kansanterveyslaitokselle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
23496: tuotevalvontakeskukselle. Mainittuun toimintaan käytettävät varat säilyvät ennal-
23497: laan, kun muutos astuu voimaan 1.5.1996.
23498: Alkoholiyhtiön sosiaali- ja terveyspoliittista toimintaa on mahdollista seurata
23499: edelleen sen vähittäismyyntinsä kehityksestä sosiaali- ja terveysministeriölle
23500: antaman kertomuksen välityksellä.
23501: Sosiaali- ja terveysministeriö käytti alkoholin ja huumeiden haittojen vähentämiseen
23502: vuonna 1995 raittiustyölain sekä tupakkalain mukaisia määrärahoja lähes 3 miljoo-
23503: naa markkaa. Määrärahoilla on tuettu nuorten päihteidenkäytön ehkäisyn tehosta-
23504: miseen liittyvää toimintaa noin 1,3 miljoonalla markalla.
23505: Yleisen järjestyksenpidon osalta hallitus on halunnut painottaa Euroopan unionin
23506: läheisyysperiaatetta ja jättää paikallisen järjestyksenpidon kunnan järjestyssäännön
23507:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      373
23508: 
23509: varaan. Kuntalain (365/95) 7 §:ssä mainitaan, että kunnanvaltuusto voi yleisen
23510: järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi hyväksyä järjestyssääntöjä, joista on
23511: ennen hyväksymistä hankittava lääninhallituksen lausunto ja joiden rikkomisesta
23512: voidaan tuomita sakkoihin sen mukaan mitä erikseen säädetään. Kuntaliitto on
23513: valmistanut kunnille mallijärjestyssääntöluonnoksen, jonka harkinnanvaraisiin
23514: säännöksiin kuuluu myös mahdollisuus kieltää alkoholijuomien nauttiminen
23515: julkisilla paikolla. Monilla paikkakunnilla on myös toteutettu tämä järjestyssäännön
23516: muutos.
23517: 
23518: Kuntootuslainsäädännön vaikutukset ja kuntoutusjfujestelmän kehittäminen
23519: Selonteko 1/1994 vp.
23520: Sosiaali- ja te1Veysvaliokunta
23521:       Eduskunta hyväksyi 21.10.1994 sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön,
23522:       jossa valiokunta lausui:
23523:       Kuntootuksen keskeiset kehittämisalueet
23524:       Sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsityksen mukaan seuraavat näkökohdat ja
23525:       toiminta-alueet ovat keskeisiä kuntootuksen kehittämisessä:
23526:       - voimavarojen riittävyyden ja tehokkaan käytön varmistaminen kaikilla
23527:       osa-alueilla,
23528:       - ehkäisevän ja tomiotakykyä ylläpitävän toiminnan painottaminen sekä oi-
23529:       kea-aikaisuudesta huolehtiminen,
23530:       - kuntoutujan oman vastuun korostaminen ja sen osana mahdollisuus osal-
23531:       listua kaikkeen omaa kuntoutumistaan koskevaan päätöksentekoon,
23532:       - kuntootusajan toimeentulon turvan kehittäminen kannustavaksi,
23533:       - kuntootuksen kattavuuden ja menetelmien parantaminen,
23534:       - kuntootuksen opetuksen ja tutkimuksen voimavarojen lisääminen,
23535:       - kuntootuksen hallinnollisten päällekkäisyyksien purkaminen erityisesti
23536:       kansaneläkelaitoksen ja terveydenhuollon väliltä sekä menettelytapojen ke-
23537:       hittäminen ja yksinkertaistaminen, sekä
23538:       - kansallisen ja kansainvälisen vertailtavuoden aikaansaaminen toiminnan
23539:       tuloksellisuudesta ja kustannuksista.
23540:       Yleisiä näkökohtia
23541:       Valiokunta korostaa jokaisen vastuuta omasta itsestään ja mahdollisuuksien
23542:       luomista oman elämän hallinnalle. Kuntoutus on osa hoitoa. Kuntoutuksella
23543:       on kiinteä yhteys motivaatioon kuntoutua ja myös haluun pysyä työelämäs-
23544:       sä. Oikeus kuntoutukseen on usein nähtävä eräänlaisena työhön liittyvänä
23545:       oikeutena. Samalla on kuitenkin otettava huomioon, että kuntoutuksen kes-
23546:       keisiä tehtäviä on työelämään osallistumisesta riippumaton pyrkimys toimin-
23547:       takyvyn ylläpitämiseen. Henkilökohtainen sitoutuminen kuntoutukseen edel-
23548:       lyttää myös sitä, että henkilö saa tietoa kuntoutuksesta ja osallistuu kunto-
23549: 374                       Sosiaali- ja terveysministeriö
23550: 
23551:       tustaan koskevaan päätöksentekoon. Tämä korostaa työelämän kehittämistä
23552:       ja työterveyshuollon voimavarojen turvaamista.
23553:       Työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja palauttamiseen voidaan vaikuttaa
23554:       parhaiten kuntoutuksen varhaisella toimeenpanolla. Kuntoutuksen viivästy-
23555:       minen heikentää paitsi kuntoutuksen onnistumista myös motivaatiota. Se
23556:       vaikeuttaa usein kuntoutusta tarvitsevan toimeentuloa, mikä voi johtaa pas-
23557:       sivoitumiseen ja toivattomuuteen sekä lisätä eläkehakuisuutta. Maan nykyi-
23558:       sessä taloudellisessa tilanteessa on tärkeää myös ottaa huomioon ihmisten
23559:       vaikeudet osallistua kuntoutukseen siitä syystä, että pelätään vajaakuntoisuu-
23560:       den tunnustamisen vaarantavan työpaikan, tai siitä, että ammatillinen tai
23561:       muu kuntoutuminen ei johda työllistymiseen. Viimeksi mainittu näkökohta
23562:       korostaa myös kuntoutuksen jälkeisten tukitoimenpiteiden merkitystä.
23563:       Kuntoutuksen inhimillisen ja taloudellisen merkityksen huomioon ottaen
23564:       valiokunta pitää tarpeellisena, että eduskunnalle annetaan vuonna 1998 uusi
23565:       selonteko kuntoutusjärjestelmän vaikutuksista ja kehittämistarpeista.
23566:       Kuntoutuslainsäädännön ja sen tulkinnan välittömät muutostarpeet
23567:       Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen n:o 207 laeiksi kansaneläkelai-
23568:       toksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain, kuntoutusrahalain ja saira-
23569:       usvakuutuslain 18 a §:n muuttamisesta. Esityksestä on kuitenkin jätetty pois
23570:       sellaiset selonteossa ehdotetut välittömät lainmuutokset, jotka aiheuttavat
23571:       kustannuksia. Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus antaa kiireelli-
23572:       sesti seuraavat esitykset kuntoutuslainsäädännön muuttamiseksi:
23573:       1. Työelämässä olevien kuntoutuksen aloittamiseksi riittävän varhain tulee
23574:       täsmentää työeläkejärjestelmän vastuuta. Kansaneläkelaitoksen ammatillista
23575:       kuntoutusta koskevia säännöksiä tulee tarkistaa siten, että ammatilliseen
23576:       kuntoutukseen voidaan ryhtyä nykyistä aikaisemmin silloin, kun on kyse
23577:       kuntoutustarpeen arvioinnista tai ikääntyvien työkykyä ylläpitävästä ja pa-
23578:       rantavasta valmennuksesta sekä ammatillisista, työssä selviytymistä edistä-
23579:       vistä varhaisista kuntoutusmuodoista.
23580:       2. Kuntoutusrahalain mukaisen kuntoutusrahan kattavuutta laajennetaan si-
23581:       ten, että myös työtä vailla olevilla päihdeongelmaisilla on samanlainen mah-
23582:       dollisuus kuin työssä olevilla saada kuntotusrahaa päihdehuoltolain mukai-
23583:       sen laitoskuntoutuksen ajalta, kun kuntotuksen tavoitteena on työelämään
23584:       palaaminen. Muutoksen aiheuttamat vähäiset lisäkustannukset aJoittuisivat
23585:       usealle vuodelle. Samalla sairauspäivärahoissa saataisiin jonkin verran sääs-
23586:       töä.
23587:       3. Kansaneläkelaitoksen järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kun-
23588:       toutuksen saamisen edellytyksiä on tarkistettava siten, että kaikilla vai-
23589:       keavammaisilla on mahdollisuus saada välttämätön kuntoutus. Nykyiset
23590:       muihin etuuksiin sidotut kuntoutuksen saannin ehdot tulee muuttaa tätä ta-
23591:       voitetta vastaavasti.
23592:       Lisäksi on tulkinnallisesti hoidettava asiantila sellaiseksi, että mielenter-
23593:       veyspotilaiden lääkinnällinen, ammatillinen ja sosiaalinen kuntoutus saate-
23594:       taan asianmukaiselle toialle ja rinnasteisekst muiden kuntoutujien kuntou-
23595:       tuksen kanssa.
23596:       Kuntoutuksen laatu ja tehokkuus
23597:                 1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      375
23598: 
23599: Kuntoutuksen toimeenpanossa on tärkeää sen oikea-aikaisuus, tehokkuus ja
23600: laatu. Riittävän aikaisessa vaiheessa, ensisijaisesti jo ehkäisevänä aloitettu
23601: kuntoutus tarjoaa parhaat, tehokkaimmat ja taloudellisimmat tulokset.
23602: Varhaisessa vaiheessa toteutettu kuntoutus ehkäisee myöhempiä, mahdolli-
23603: sesti huomattavastikin kalliimpia kuntoutus-, hoito- ja toimeentulomenoja.
23604: Lisäksi varhainen kuntoutus merkitsee myös inhimillisesti ja yksilöllisesti
23605: täysipainoisempia mahdollisuuksia elämiselle. Se merkitsee taloudellisesti-
23606: kin yksilön parempaa selviytymistä sen ohella, että yhteiskunnan ja eri jär-
23607: jestelmien menot vähenevät.
23608: Kuntoutuksen laatu sekä laadunseuranta ovat tärkeitä ja keskeisiä näkökoh-
23609: tia. Kuntoutuksen laatuun liittyy muun muassa se, että kuntoutusta annetaan
23610: sen eri muodoissa siten, että kokonaisuus muodostuu kuntoutujan kannalta
23611: häntä mahdollisimman hyvin palvelevaksi. Tämä tarkoittaa myös omaisten
23612: ja läheisten huomioon ottamista, perhekuntoutuksen aseman vahvistamista
23613: ja kuntoutusta tukevien eri toimenpiteiden, kuten suojatyön, työtoiminnan ja
23614: vammaisten asumisen kehittämistä.
23615: Kuntoutuksen, erityisesti kansaneläkelaitoksen kustantaman kuntoutuksen
23616: kustannukset näyttävät kasvaneen samanaikaisesti kuin kuntoutujien määrä
23617: on pysynyt suurin piirtein ennallaan. Tämä johtuu kuntoutusrahan käyt-
23618: töönotosta sekä vaikeavammaisten kuntoutuksen siirtämisestä kansaneläke-
23619: laitoksen vastuulle ja toisaalta myös kuntoutusjärjestelmän hajanaisuudesta
23620: ja yhteistyön tehottomuudesta.
23621: Valiokunnan saaman selvityksen mukaan näyttää siltä, että kuntoutuslain
23622: voimaantulon jälkeen kuntoutus on eriytynyt hoidosta. Terveydenhuollossa
23623: potilaiden hoito ja kuntoutussuunnitelma tehdään mittatilaustyönä ja kuntou-
23624: tuja itse on mukana suunnitelman teossa. Varsinainen kuntoutuspäätös ta-
23625: pahtuu kansaneläkelaitoksessa viranomaispäätöksellä eikä kuntoutuja voi
23626: osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Selvitysten nojalla näyttää
23627: siltä, että terveydenhuollon ja kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuk-
23628: sen kesken ei ole syntynyt toimivaa yhteistyötä, vaan tapahtuu päällekkäistä
23629: tutkimusta, joka lisää kustannuksia ja synnyttää viivästymistä kuntoutuksen
23630: oikea-aikaisessa aloittamisessa. Samalla se saattaa johtaa tilanteeseen, jossa
23631: kuntoutuja ei pääse järjestelmän sisällä kuntoutuksen kannalta parhaaseen ja
23632: tarkoituksenmukaisimman toimintayksikön järjestämään kuntoutukseen.
23633: Valiokunta katsoo, että kuntoutuksen kannalta on tärkeätä, että kansanelä-
23634: kelaitos tehdessään hallinnollisen _päätöksen poikkeaa vain erityisestä syystä
23635: terveydenhuollon tekemästä suunmtelmasta. Tällöin kansaneläkelaitoksen on
23636: ilmoitettava hoitavalle yksikölle yksilöidyt perustelut, miksi sen on hylännyt
23637: kuntoutuksen, jo siitäkin syystä, että kuntoutujan jatkohoito ja kuntoutus
23638: varmistettaisiin kuntoutuslamsäädännön hengen mukaan. Kansaneläkelaitok-
23639: sen päätös hylätä kuntoutus ei välttämättä tule riittävän ajoissa kuntoutujalle
23640: eikä lainkaan hoidosta vastaavalle.
23641: Kuntoutus ehkäisevänä ja toimintakykyä ylläpitävänä toimintana on asetet-
23642: tava sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten etusijajärjestyksessä korkeal-
23643: le tasolle. Tehokkuuden parantamisen ohella on voimavaroja lisättävä ja
23644: kohdennettava siten, että kuntoutuksen kehittyminen varmistuu huomioon
23645: ottaen terveydenhuollon taitotieto ja kuntoutujan jatkohoidon toteutuminen.
23646: Tässä tarkoituksessa on myös hxödynnettävä kansainvälisiä kokemuksia ja
23647: suoritettava kansainvälisiä vertailuja.
23648: 376                       Sosiaali- ja terveysministeriö
23649: 
23650:       Kuntoutuksen järjestämisen muodot
23651:       Kuntoutuslainsäädäntö ei näytä riittävässä määrin painottavan avohoitoa. Avo-
23652:        ja laitoskuntoutuksesta sekä niihin liittyvästä kotihoidosta on nivottava sau-
23653:       maton kokonaisuus, joka joustavasti voi tarjota palveluja erilaisissa kuntou-
23654:       tumisen tarpeissa. Kuntoutuksen on myös muodostettava kokonaisuus, joka
23655:       joustavasti seuraa kuntoutujan elämäntilanteita ja luo edellytykset jatkuvalle
23656:       kuntoutumiselle. Lainsäädännön aiheuttamat karikot tulee selvittää. Selvitet-
23657:       tävään kokonaisuuteen on liitettävä myös kansaneläkelaitoksen ja julkisten
23658:       palvelujen välisen suhteen selvittäminen siten, että päästään tarkoituksenmu-
23659:       kaiseen ja taloudellisesti hallittavaan kokonaisuuteen.
23660:       Tavoitteena tulee olla käyttää täysimääräisesti kuntien mahdollisuudet tarjo-
23661:       ta palveluja, eikä toisaalta luoda järjestelmää, jossa lähinnä rahoituksesta
23662:       johtuvista syistä pyritään siirtämään vastuuta organisaatioita toiselle. Selvi-
23663:       tyksen yhteydessä tulee ottaa huomioon muuttuneen valtionosuusjärjestel-
23664:       män vaikutukset ja merkitys sekä palvelujen tarkoituksenmukainen tuotta-
23665:       minen siten, että se kuntoutujan kannalta on mahdollisimman tehokasta.
23666:       Apuvälineet sekä niiden huolto ja käytön OJ?etus ovat osa kuntoutusta. Va-
23667:       liokunnan saaman tiedon mukaan apuvälineiden saannissa ja niiden aiheut-
23668:       tamissa kustannuksissa kuntoutujille on suurta eroavuutta eri kunnissa.
23669:       Vaikka lainsäädäntö ei ole muuttunut ja apuvälineet ovat edelleen maksut-
23670:       tomia kuntoutujille, ovat kunnat ruvenneet perimään kuntoutujilta omavas-
23671:       tuuosuutta ja joissakin kunnissa yksinkertaisten apuvälineiden, esimerkiksi
23672:       sokeain valkoisen kepin saatavuutta on rajoitettu. Valiokunta toteaa, että
23673:       apuvälineet ovat maksuttornia ja kuntoutujien tasapuolisen kohtelun vuoksi
23674:       olisi luotava apuvälinehuoltoon yhtenäinen käytäntö.
23675:       Työeläkejärjestelmä ja työterveyshuolto
23676:       Työeläkejärjestelmä ja työterveyshuolto ovat osallistuneet suhteellisen vä-
23677:       häisessä määrin kuntoutuksen toimeenpanoon. Kuitenkin työterveyshuollon
23678:       kautta voidaan suhteellisen varhaisessa vaiheessa ja nykyisiä järjestelmiä
23679:       käyttäen seuloa kuntotustarvetta. Tämä edellyttää yritysten, työterveyshuol-
23680:       lon ja työeläkejärjestelmän aktiivista keskinäistä konsultointia. Työterveys-
23681:       huollon itsenäinen asema tulee säilyttää.
23682:       Työterveyshuollon ja työeläkejärjestelmän yhteistyössä rahoittamalla kun-
23683:       toutuksella voidaan torjua ja ehkäistä kuntoutustarvetta ja työkyvyttömyys-
23684:       eläkkeiden tarvetta. Asiaan tulee kiinnittää huomiota työmarkkinaosapuolten
23685:       kehittäessä työeläkejärjestelmän toimeenpanemaa kuntoutusta.
23686:       Kuntoutujien määrittely
23687:       Kuntoutuslainsäädäntö merkitsi kuntoutusta tarvitsevien aseman kohentu-
23688:       mista ja uusien ryhmien ottamista uusin järjestelyin kuntoutuksen piiriin.
23689:       Saadun selvityksen nojalla näyttää kuitenkin siltä, että kuntoutukseen otta-
23690:       misen käytäntöä tulee laajentaa siten, että eräät ongelmalliset ryhmät saa-
23691:       daan nykyistä paremmin kuntoutukseen.
23692:       Mielenterveyden ongelmista kärsivien oikeudessa saada kuntotusta ja heidän
23693:       kuntoutuksensa järjestämisessä on puutteita. Kuntoutuksen kesto on riittä-
23694:       mätöntä ja hoidon ja kuntoutuksen rajanveto on epäselvä. Kuitenkin kun-
23695:       touttaminen on keskeisiä edellytyksiä siirtää psykiatrisen hoidon painopis-
23696:       tettä avohollon suuntaan, joten asiassa tulee ryhtyä toimenpiteisiin. Tärkeää
23697:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       377
23698: 
23699:              on avohoidossa selviytymistä tukeva työ- ja toimintakykyä ylläpitävä kun-
23700:              toutus sekä avohoidon voimavarojen riittävyys. Mielenterveysongelmista
23701:              kärsivien kuntoutuksessa tulee käyttää myös sellaisia lyhytkestoisen terapian
23702:              muotoja, jotka ovat tehokkaita.
23703:              Mielenterveyden ongelmista kärsivien samoin kuin työkyvyn alenemisen
23704:              uhan alaisena olevien kuntoutuksella on paitsi inhimillistä myös erityistä
23705:              taloudellista merkitystä, koska näin voidaan monessa tapauksessa välttää
23706:              työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen. Myös pitkäaikaistyöttömien kuntou-
23707:              tuksella on merkitystä ja vaikutusta työkyvyn ylläpitämiseksi ja niiden fyy-
23708:              sisten ja psyykkisten vaikeuksien torjumiseksi, joita pitkäaikaisesta työttö-
23709:              myydestä seuraa.
23710:              Niin terveydenhuoliolla kuin sosiaalitoimellakin on mahdollisuus ja jopa
23711:              velvollisuuskin järjestää päihdeongelmista kärsivien kuntoutusta. Pä.Ihdeon-
23712:              gelmaa ei tule nähdä vain sosiaalisena ongelmana, vaan myös lääkinnällisen
23713:              kuntoutuksen piiriin kuuluvana kuntoutusperusteena.
23714:              Erityisesti elämän laadun parantamiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen
23715:              perustuen tulee selvittää 65 vuotta täyttäneiden, suojattua vammaistukea
23716:              saavien vaikeavammaisten henkilöiden ja erittäin vaikeavammaisten sekä
23717:              erilaisten tukien johdosta kuntoutuksen ulkopuolelle jäävien kuntoutuksen
23718:              järjestelyjen parantaminen. Ongelmana näyttää olvevan muun muassa, että
23719:              eräiden etuuksien saaminen aiheuttaa esteen saada kuntoutusta. Myös kehi-
23720:              tysvammaisten osalta on ilmennuyt vaikeuksia toisaalta kuntoutuksen jäl-
23721:              keen työkykr.isten ja toisaalta vaikeasti vammaisten kuntoutukseen pääsyssä.
23722:              Paitsi inhimilliset tekijät myös näissä tapauksissa taloudelliset tekijät puol-
23723:              tavat kuntoutuksen saamista, koska näin tuetaan itsenäistä selviytymistä ja
23724:              voidaan välttää laitoshoidon tarvetta.
23725:              Kuntoutusta tulee aktiivisesti suunnata myös erilaisille pienille ryhmille,
23726:              jotka tarvitsevat erikoisosaamista vaativaa ja täysin omaa tyyppiään olevaa
23727:              kuntoutusta ja joiden kohdalla ryhmän pienuus johtaa siihen, ettei riittävää
23728:              kuntoutusta muutoin tarjota.
23729:              Lasten asema on kuntoutuksen kokonaisuudessa jäänyt vähäiselle huomiol-
23730:              le, vaikka eri selvitysten mukaan varsin huomattava osa muun muassa kou-
23731:              luikäisistä tarvitsisi psykiatrista tukea. Lasten ja perheiden kuntoutuksella
23732:              saavutetaan pitkäaikaisia vaikutuksia, vältetään ehkä vuosikymmenien lai-
23733:              tos- ja hoitokierteitä ja saadaan aikaan perheiden ja yksilöiden kannalta erit-
23734:              täin myönteinen lop.Putulos. Lasten kuntoutuksen tulee koskea paitsi fyysis-
23735:              tä myös psyykkistä Ja psykiatrista kuntoutusta. Kuntoutuksen on oltava kiin-
23736:              teässä yhteistyössä opetustoimen kanssa.
23737:              Kuntoutujan asema
23738:              Kuntoutujaa saatetaan kuntoutusprosessin aikana käsitellä toiminnan kohtee-
23739:              na eikä aktiivisena itsenäisenä toimijana. Kuntoutujan oikeus osallistua kun-
23740:              toutumistaan koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon on turvattava
23741:              myös käytännön toiminnassa. Myös kuntoutujan valitusoikeuden kehittämi-
23742:              nen häntä koskevissa päätöksissä on tärkeä osa kuntoutujan oikeusturvan
23743:              kehittämistä, ja se luo osaltaan edellytyksiä itsenäisen vastuun ottamiselle
23744:              kuntoutumisesta.
23745:              Kansaneläkelaitos on käytännössä tärkeä ja keskeinen kuntoutuksen rahoit-
23746:              taja ja toimeenpanija. Saadun selvityksen mukaan vammaisjärjestöt eivät
23747: 48 360228Y
23748: 378                        Sosiaali- ja terveysministeriö
23749: 
23750:       kuitenkaan voi osallistua laitoksen asiaa koskevien ohjeiden valmisteluun
23751:       toisin kuin yleensä hallinnossa, jossa säädöksiä joko valmistellaan työryh-
23752:       missä, joissa etujärjestöt ovat edustettuina, tai etujärjestöille annetaan mah-
23753:       dollisuus lausunnon antamiseen. Valiokunta kiinnittää tähän kansaneläkelai-
23754:       toksen huomiota.
23755:       Kansaneläkelaitoksen ohjeet ovat periaatteessa julkisia, mutta käytännössä
23756:       niiden saatavuus on ollut heikko. Valiokunnan mielestä kansaneläkelaitok-
23757:       sen ohjeet tulee saattaa muiden asianomaisten viranomaisten ja vammaisjär-
23758:       jestöjen käyttöön ja hallinnon avoimuus edellyttää myös kuntoutujan mah-
23759:       dollisuutta tutustua viranomaisohjeisiin, jotka vaikuttavat hänen hoitoon
23760:       pääsyynsä ja kuntoutumiseensa.
23761:       Kuntoutuksen alan koulutus ja tutkimus
23762:       Kuntoutusta koskevaa tutkimusta tehdään paitsi yliopistoissa myös erillisissä
23763:       laitoksissa. Kuntoutustutkimusta on suunnattava muun muassa eri kuntou-
23764:       tusmuotojen tuloksellisuuteen, kuntoutuksen kustannusten ja hyötyjen arvi-
23765:       ointiin sekä kuntoutuksen laadunvarmistukseen. Kuntoutustutkimuksen on
23766:       oltava kansainväliset kriteerit täyttävää, ja kansallista ja kansainvälistä ver-
23767:       tailua on harjoitettava. Tällaisen tutkimuksen riittävä rahoitus on turvattava,
23768:       jotta saadut kokemukset ja tiedot voidaan käyttää hyödyksi täysimääräisesti.
23769:       Kuntoutuksen tulee sisältyä sosiaali- ja terveydenhuollon opetukseen kaikil-
23770:       la opetuksen tasoilla ja entyisesti lääkärien ja erikoislääkärien koulutukseen.
23771:       Ehkäisevän kuntoutuksen ja psykiatrian opetusta ei korkeakoulutasaisena
23772:       ole riittävästi järjestetty. Tällaisella opetuksen järjestämisellä olisi kuitenkin
23773:       suuri merkitys sllmällä pitäen alan kehitystä, JOten asiassa tulee ryhtyä toi-
23774:       menpiteisiin esimerkiksi professuurin perustamiseksi.
23775:       Kuntoutusta palvelevat toimenpiteet
23776:       Kuntoutuksen yhteydessä on erityistä merkitystä suojatyöllä, työtoiminnalla
23777:       ja palveluasumisen tai asumispalvelujen järjestämisellä. Suojatyölainsäädän-
23778:       nön uudistaminen on kiireellisesti saatettava loppuun. Vajaakuntoisten työl-
23779:       listymistä ja siihen liittyviä työvoimapalveluja on tehostettava ja työtoimin-
23780:       taa ylläpidettävä. Samanaikru.sesti votdaan selvittää myös uusia mahdollisia
23781:       järjestelyjä muun muassa kansainvälisiä kokemuksia hyväksi käyttäen. Yh-
23782:       den mahdollisuuden saattaa tarjota kunnan ylläpitämä yhtiö, joka työllistää
23783:       vammaisia ja kuntoutujia.
23784:       Kuntoutujan toimeentulo
23785:       Kuntoutujan toimeentulo tulee järjestää riittävänä ja sen tulee olla aktiivi-
23786:       suutta ja kuntoutumista suosiva. Lainsäädäntöä pitäisi kehittää niin, että
23787:       kuntoutusmahdollisuudet on perusteellisesti selvitetty ennen työkyvyttö-
23788:       myyseläkepäätöksen antamista. Tämä edellyttää sairauspäivärahaa Ja kun-
23789:       toutusrahaa koskevien säännösten muuttamista siten, että niitä voidaan käyt-
23790:       tää joustavasti ilman väliinputoamisen vaaraa.
23791:       Valiokunta esittää sopimukseen perustuvan eläkejärjestelmien neuvottelu-
23792:       menettelyn piiriin otettavaksi myös kuntoutusmahdollisuuksien selvittämi-
23793:       sen. Työkyvyttömyyseläkepäätöksiin tulisi sisällyttää maininta kuntoutustar-
23794:       peen selvittämisestä ja tehdyistä johtopäätöksistä. Oaikallisten asiakastyö-
23795:       ryhmien toimintaa tulee kehittää ja antaa niiden ehdotuksille nykyistä enem-
23796:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       379
23797: 
23798:       män painoa kuntoutus- ja eläkeratkaisuja tehtäessä kansaneläkelaitoksessa ja
23799:       vakuutusyhtiöissä.
23800:       Kuntoutujane aiheutuvien kustannusten tulee olla kohtuulliset. V aliakunnan
23801:       käsityksen mukaan tulisi selvittää, onko tarkoituksenmukaista asettaa kun-
23802:       toutumiskustannuksille katto.
23803: Valtioneuvosto asetti 29.10.1994 kuntootusasiain neuvottelukunnan 1.10.1994
23804: alkavalle kolmivuotiskaudelle. Kuntoutusta järjestävien viranomaisten ja yhteisöjen
23805: yhteistyöelimenä neuvottelukunnan keskeisenä tehtävänä on edistää ja yhteensovit-
23806: taa valtioneuvoston kuntoutusselontekoonja eduskunnan siitä antamaan lausuntoon
23807: sisältyvien kuntoutusta koskevien kehittämisehdotusten toteutumista.
23808: Kuntootusasiain neuvottelukunta on uudistanut Kansainvälisen työjärjestön ILO:n
23809: yleissopimukseen nro 159 perustuvaa kansallista toimintaohjelmaa vajaakuntoisten
23810: henkilöiden ammatillisesta kuntoutuksesta ja työllistämisestä. Neuvottelukunnan
23811: tehtävänä on edistää toimintaohjelman toimeenpanoa ja seurata sen toteutumista ja
23812: vaikutuksia. Valtioneuvoston periaatepäätös 19.10.1995 työllisyyttä edistävistä
23813: Suomen työllisyysohjelman 1996 - 1999 mukaisista toimenpiteistä sisältää toimin-
23814: taohjelman tavOitteita tukevia toimenpiteitä työttömien vajaakuntoisten koulutta-
23815: miseksi ja työllistämiseksi.
23816: Sosiaali- ja terveysministeriö on selvittänyt terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirien
23817: apuvälinepalveluissa tapahtuneita muutoksia vuosina 1992 - 1994. Sosiaali- ja
23818: terveysministeriö antoi 28.6.1995 lääninhallituksille ohjeet seurata alueellaan, että
23819: apuvälineitä koskevaa lainsäädäntöä noudatetaan ja tarvittaessa ryhtyä ohjaus- ja
23820: valvontatoimenpiteisiin.
23821: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 20.10.1995 kaksi selvitysmiestä selvittämään
23822: kunnallisen terveydenhuollon ja kansaneläkelaitoksen tehtävänjaossa ja yhteistyössä
23823: esiintyneitä ongelmia vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntootuksen Järjestämisessä
23824: ja tekemään tarvittavat ehdotukset ongelmien ratkaisemiseksi. Selvitys tulee tehdä
23825: 31.1.1996 mennessä.
23826: Työeläkejärjestelmän uudistamista koskeva lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.1996.
23827: Lainsäädännössä korostetaan työkykyä ylläpitävän toiminnan ja kuntouttavien
23828: toimien ensisijaisuutta jäljellä olevan työkyvyn arvioinnissa. Määräaikainen
23829: työkyvyttömyyseläke muutetaan työhön paluuta edistäväksi kuntoutustueksi.
23830: Kuntootustuen saaminen edellyttää hoito- ja kuntootussuunnitelman tekemistä.
23831: 
23832: Lapsipemeiden tukimuotojen yhteensovittaminen
23833: HE 2811995 vp
23834: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
23835:       Eduskunta edellytti 19.6.1995, että hallitus seuraa lapsiperheiden toimeen-
23836:       tulon kehitystä ottaen huomioon erilaiset perherakenteet sekä eri tukimuo-
23837:       dot, verotuksen ja tulosidonnaiset palvelumaksut Tarvittaessa tulee ryhtyä
23838:       lainsäädäntötoimenpiteisiin lapsiperheiden toimeentulon tukemiseksi kehit-
23839:       tämällä niin tulonsiirto- kuin palvelujärjestelmiä.
23840: Tasavallan Presidentti antoi 30.6.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
23841: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
23842: 380                       Sosiaali- ja terveysministeriö
23843: 
23844: Sosiaali- ja terveysministeriössä on tehty lapsiperheiden eri tukimuodot, tulosidon-
23845: naiset palvelumaksut ja verotuksen kattavaa selvitystyötä osana hallituksessa
23846: laajempana valmisteilla olevaa ns. kannustinlankkujen poistamiseen tähtäävää
23847: selvitystyötä, jonka perusteella tehtävien muutosesitysten on tarkoitus valmistua
23848: keväällä 1996.
23849: 
23850: 
23851: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen
23852: HE 7211995 vp
23853: Valtiovarainvaliokunta
23854:       11) Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskun-
23855:       ta edellytti pääluokan 33 kohdalla, että osana sosiaali- ja terveydenhuollon
23856:       porrastusta kiinnitetään erityishuomio kattavan avohoidon järjestämiseen.
23857:       Lisäksi eduskunta edellyttää omais- ja perhehoidon lisääntyvää käyttämistä
23858:       ja katsoo, että näitä hoitomuotoja on edelleen kehitettävä ja huolehdittava
23859:       hoidon laadun korkeasta tasosta.
23860: Kunnat ja kuntayhtymät ovat vuosikymmenen loppuun jatkuvan avopalvelujen ja
23861: asumispalvelujen vahvistamiseen ja laitosvaltaisuuden vähentämiseen tähtäävän
23862: prosessin alkuvaiheessa. Jo nyt on kuitenkin olemassa lukuisia esimerkkejä palve-
23863: lurakennettaan menestyksellisesti muuttaneista kunnista. Niissä kehittämistyötä on
23864: tehty pitkään palvelujen järjestämisestä vastuussa olevien tahojen ja henkilöstön
23865: työorientaatiota muuttamalla.
23866: Sosiaali- ja terveysministeriön 11.4.1995 asettama palvelurakennemuutoksen
23867: koordinaatioryhmä on jatkanut sitä edeltäneiden palvelurakennetyöryhmän (STM,
23868: Työryhmämuistio 1992: 17), selvitysmieshankkeen (STM, Työryhmämuistio 1993:7)
23869: ja palvelurakennemuutoksen seurantaryhmän (STM, Monisteita 1994:8 ja 1994:29)
23870: työtä Koordinaatioryhmän tehtävänä on seurata ja tukea muutosprosessin etenemis-
23871: tä kunnissa ja kuntayhtymissä. Työryhmän tulee vuoden 1996 loppuun mennessä
23872: raportoida hankkeen etenemisestä ja tehdä ehdotuksensa tarvittavista jatkotoimenpi-
23873: teistä.
23874: Kertomusvuonna kehittämistyön painopistettä on entisestään pyritty siirtämään
23875: palvelujen riittävyydestä palvelujen laadun ja sisällön kehittämiseen painopistealu-
23876: eena asumisen kehittäminen.
23877: Osana palvelurakenteen muutosprosessia on kehitetty myös perhe- ja omaishoitoa.
23878: Perhehoitoa koskeva lainsäädäntö uudistettiin 1.7.1992 lukien. Uudistuksella
23879: pyrittiin perhehoidon kehittämiseen yhtenäistämällä perhehoidon sisällölliset
23880: tavoitteet sekä parantamalla perhehoitajien oikeudellista asemaa ja sosiaaliturvaa.
23881: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Stakes, teki sosiaali- ja
23882: terveysministeriön toimeksiannosta perhehoitouudistusta koskevan selvityksen.
23883: Selvitys julkaistiin kertomusvuonna (Stakes, Aiheita nro 8/95). Selvitys tuotti
23884: tärkeää palautetta perhehoitopalvelujen tuottamisesta vastuussa olevilta tahoilta.
23885: Hoidettavien määrä on lisääntynyt. Hoitopalkkioiden maksaminen on yleistynyt ja
23886: hoitajien sosiaaliturva parantunut. Perhehoitopalvelut ovat positiivisella tavalla
23887: monipuolistaneet sosiaalipalvelujen tarjontaa.
23888: Perhehoidon kehittämistä jatketaan. Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla
23889: hallituksen esitykset yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta ja sosiaalihuollon
23890:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        381
23891: 
23892: asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Lakiehdotukset on tarkoitus antaa eduskunnalle
23893: kevätistuntokaudella 1996. Ehdotukset ovat osaltaan omiaan varmistamaan ja
23894: parantamaan myös perhehoidon laatutasoa.
23895: 
23896: Omaishoidon tukea koskeva lainsäädäntö uudistettiin 1. 7.1993 lukien. Stakes teki
23897: sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta selvityksen uudistuksen toteutumi-
23898: sesta kunnissa. Raportti julkaistiin kertomusvuonna (Stakes, Raportteja 172/95).
23899: Hoidettavien määrä on vähentynyt. Keskimääräiset hoitopalkkiot ovat nousseet ja
23900: omaishoitajien sosiaaliturva parantunut. Kunnissa ollaan tavoittelemassa uudistuk-
23901: sen erästä keskeistä tavoitetta, omaishoidon tuen hahmottamista kokonaisuutena,
23902: johon kuuluvat hoitopalkkio, hoitoa tukevat palvelut ja vapaa.
23903: 
23904: Omaishoidon tukemiseksi toteutettiin myös lyhytaikaisen omaishoidon kokeilu
23905: (STM, Selvityksiä 1995:6). Keskeinen tulos oli, että myös lyhytaikainen omaishoi-
23906: don tukeminen äkillisen sairauden, terminaalihoidon tai muussa vastaavassa
23907: yhteydessä on tarkoituksenmukaista. Kokeilun tuloksia aiotaan viedä tässä vaihees-
23908: sa eteenpäin lähinnä informaatio-ohjauksen ja koulutuksen keinoin. Seuraavan
23909: omaishmtoa koskevan selvityksen yhteydessä on tarkoitus arvioida toimenpiteiden
23910: riittävyys. Selvityksen tekeminen ajoittunee vuoteen 1997 tai 1998.
23911: Syksyn 1995 aikana on käynnistynyt omaishoidon palvelusetelikokeilu. Tavoitteena
23912: on etsiä toimintamuotoja, joilla tuetaan omaistaan kotona hoitavan henkilön
23913: mahdollisuutta irrottautua hoitotehtävästä uupumuksen välttämiseksi. Mukana on
23914: noin 20 kuntaa, useita sosiaali- ja terveysalan järjestöjä sekä Raha-automaattiyh-
23915: distys. Kokeilu päättyy vuonna 1997.
23916: Avohuollon toimintamalleja kehitetään osana 15.6.1994 asetetun lähipalvelutyöryh-
23917: män työskentelyä. Työryhmäjulkaisi kertomusvuonna lähipalvelujen lähtökohdista
23918: ja kehittämistarpeista väliraportin Verkostoituvat lähipalvelut (STM, Selvityksiä
23919: 1995:5). Sen ehdotusten pohjalta on käynnistetty kolme osaprojektia, joissa
23920: lähipalveluiden kehittämiseen paneudutaan seuraavista näkökulmista: asiakaslähtöi-
23921: sen, moniammatillisen työtavan kehittäminen, monitoimijaisen lähipalveluverkoston
23922: luominen ja erityispalveluiden tuki lähipalveluille. Mukana kehittämistyössä on
23923: noin 40 kuntaa. Tulokset raportoidaan vuonna 1998.
23924: 
23925: Lasten kotihoidon tuki
23926: 
23927: HE 7211995 vp
23928: Valtiovarainvaliokunta
23929:       12) Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskun-
23930:       ta edellytti luvun 33.32 kohdalla, että hallitus seuraa kotihoidontuen säästö-
23931:       jen julkistaloudellisia ja perheisiin kohdistuvia vaikutuksia ja esittää niistä
23932:       selvityksen eduskunnalle kevätistuntokaudella 1996.
23933: 
23934: Sosiaali- ja tervexsministeriö selvittää pienten lasten hoitojärjestelmässä tapahtuvia
23935: muutoksia ja miden julkistaloudellisia ja perheisiin kohdistuvia vaikutuksia.
23936: Selvitys esitetään eduskunnalle kevätistuntokaudella 1996.
23937: 382                       Sosiaali- ja terveysministeriö
23938: 
23939: 
23940: Hammashuollon korvaukset
23941: HE 10411995 vp
23942: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
23943:       Eduskunta edellytti 21.11.1995, että hallitus tekee vuoden 1997 talousarvio-
23944:       esitykseen liittyen ehdotuksen aikuisväestön hammashuollon järjestämisestä,
23945:       sitä koskevasta korvaus- ja maksujärjestelmästä sekä uudistuksen toteutta-
23946:       misaikataulusta. Ehdotuksen valmistelussa on otettava huomioon kuntien
23947:       hammashuoltopalvelujen tehostamismahdollisuus ja eri ikäluokkien tasapuo-
23948:       linen kohtelu sekä kimnitettävä huomiota niihin ryhmiin, joiden terveyden
23949:       ylläpitämiselle hampaiston kunnolla on erityistä merkitystä.
23950: Tasavallan Presidentti antoi 8.12.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
23951: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
23952: 
23953: Työeläkeuudistus 1996
23954: HE 11811995 vp
23955: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
23956:       Eduskunta edellytti 28.11.1995, että hallitus selvittää mahdollisuudet ottaa
23957:       huomioon eläkkeen karttumassa muun muassa 23 vuotta nuorempana työs-
23958:       kentely ja useimmiten naisten eläketasoa alentavien tekijöiden korjaaminen.
23959:       Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa kahdesta erillisestä indeksistä mah-
23960:       dollisesti aiheutuvia ongelmia ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin ongel-
23961:       mien ratkaisemiseksi.
23962: Tasavallan Presidentti antoi 18.12.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
23963: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
23964: 
23965: Kansaneläkejäijestelmän uudistaminen
23966: HE 119/1995 vp
23967: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
23968:       Eduskunta edellytti 28.11.1995 hallituksen huolehtivan siitä, että kansan-
23969:       eläkkeiden ja työeläkkeiden yhteensovituksella aiemmin hoidettu työkyvyt-
23970:       tömyyseläkekäytäntöjen yhdenmukaisuus turvataan tarkoituksenmukaisilla
23971:       järjestelyillä.
23972: Tasavallan Presidentti antoi 18.12.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
23973: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
23974: 
23975: Sairauspäivärahajäijestelmän ja kuntoutuksen uudistus
23976: HE 12411995 vp
23977: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
23978:       Eduskunta edellytti 29.11.1995, että hallitus seuraa lainsäädännön vaikutuk-
23979:       sia sairaiden ja kuntoutettavien asemaan sekä erityisesti tarveharkintaisen
23980:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       383
23981: 
23982:       päivärahan toimivuutta ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin lainsäädännön
23983:       muuttamiseksi.
23984: Tasavallan Presidentti antoi 18.12.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
23985: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
23986: 
23987: Eläkekassojen ja eläkesäätiöiden toimintapääoma
23988: HE 187, 188/1995 vp
23989: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
23990:       Eduskunta edellytti 19.12.1995 hallituksen huolehtivan siitä, että eri eläke-
23991:       laitosten varojen sijoittamista koskevat säännökset saatetaan kilpailusyistä
23992:       yhtäläisiksi simä määrin kuin se turvaavuuden sekä yhtiöiden, säätiöiden ja
23993:       kassojen kannalta on mahdollista. Asia on otettava huomioon annettaessa
23994:       eläkesäätiölain johdosta asetusta. Meneillään olevan tomintapääomia koske-
23995:       van selvittelyn johtaessa tuloksiin on ryhdyttävä myös lainsäädännön muut-
23996:       tamiseen siten, että kilpailuneutraliteetti toteutuu mahdollisimman laajasti.
23997:       Eläkekassojen osalta on selvitettävä kassan liiketuloksen perusteella määräy-
23998:       tyvän vastuun käsittely vakuutusmaksuvastuuna. Tarvittavat selvitykset la-
23999:       kiehdotuksineen on annetteva eduskunnalle toukokuun 1996 loppuun men-
24000:       nessä.
24001:       Eduskunta edellytti hallituksen ryhtyvän ripeisiin lainsäädäntötoimenpitei-
24002:       siin, jotta siirrettäessä eläkesäätiön tai eläkekassan ylikatetta työnantajalle
24003:       tai osakkaalle ei synny kaksinkertaista verotusta.
24004:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että päätettäessä eläkesää-
24005:       tiön sääntöjen muutoksella eläke-etujen heikentämisestä päätöksenteossa ja
24006:       sääntöjen vahvistamisessa riittävällä tarkkuudella todetaan, miten ja mistä
24007:       syystä muutos on säätiön toiminnan jatkamisen kannalta välttämätön, mikäli
24008:       ne henkilöt, joita muutos koskee, eivät ole antaneet muutokseen suostumus-
24009:       taan.
24010: Tasavallan Presidentti antoi 29.12.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
24011: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
24012: 384                               Työministeriö
24013: 
24014: 
24015: 
24016: 
24017:                                Työministeriö
24018: 
24019: Työvoimahallinnon henkilöstötarve
24020: HE n:o 26511982 vp.
24021: Sosiaalivaliokunta
24022:       Eduskunta edellytti, että siirrettäessä tehtäviä ja toimivaltaa työvoimahallin-
24023:       nossa työvoimapiireille ja työvoimatoimistoihm taikka lisättäessä työvoima-
24024:       viranomaisten tehtäviä hallitus huolehtii vastaavista henkilöjärjestelyistä si-
24025:       ten, että työvoimahallinnon kaikilla tasoilla on riittävä, muuttuneita tai li-
24026:       sääntyviä tehtäviä vastaava ammattitaitoinen henkilöstö.
24027: Työministeriön piiri- ja paikallishallintoon saatiin 190 uutta virkaa vuonna 1989,
24028: 183 vuonna 1990 ja 78 vuonna 1991. Valtaosa viroista sijoittuu asiakaspalveluteh-
24029: täviin. Samanaikaisesti vähennetään valtionhallinnossa virkoja. Vuoden 1991
24030: loppuun mennessä on työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnosta vähennetty tai
24031: jätetty täyttämättä yhteensä 36 virkaa. Vuosille 1992-1995 ajoittuvien valtioneuvos-
24032: ton päätöksen mukaisten virkojen lakkauttamisten oli tarkoitus kohdistua työvoima-
24033: piireihin vuosina 1994 ja 1995. Työvoimatoimistojen asiakaspalvelutehtäviin on
24034: saatu 218 uutta virkaa vuosina 1994- 1995. Asia ei enää anna aihetta toimenpitei-
24035: siin.
24036: 
24037: Työvoimahallinnon henkilöstötarve
24038: HE n:o 66/1983 vp.
24039: Valtiovarainvaliokunta
24040:       Eduskunta lausui mm.:
24041:       29) Tulo- ja menoarvioesitykseen sisältyy periaate, jonka mukaan jokaiseen
24042:       työvoimatoimistoon sijoitetaan ammatinvalinnanohJaaja tai vastaava. Edus-
24043:       kunta on momentin 34.06.01 kohdalla katsonut, että hallituksen olisi vastai-
24044:       suudessa harkitessaan työvoimahallinnon henkilöstövoimavarojen suuntaa-
24045:       mista otettava huomioon nämä periaatteet. Uusia toimintoja perustettaessa
24046:       tulisi selvittää tarve ja mahdollisuudet niin sanottujen mompalvelutoimisto-
24047:       jen perustamiseen. Muodostettaviin uusiin toimistoihin tulisi sijoittaa myös
24048:       asioiden hoidon kannalta tarpeelliset henkilöstövakanssit Vakanssi- ja nimi-
24049:       kerakennetta tulisi kehittää myös työvoimatoimistojen johtotasolla.
24050: Työvoimatoimistojen toimistonhoitajan nimikkeet muutetaan asteittain toimistonjoh-
24051: tajiksi, joissa kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulu tutkinto. Nykyiset toimiston-
24052: hoitajat voivat hankkia toimistonjohtajan pätevyyden suorittamallakelpoisuuskoulu-
24053: tusohjelman, jonka jälkeen virat muutetaan vukajärjestelyin toimistonjohtajiksi.
24054: Pysyvä ammatinvalintapsykologin toimi puuttuu vielä 60 työvoimatoimistosta.
24055: Työvoimatoimistoista 58:n henkilöstömäärä on viisi tai vähemmän. Neljän virka-
24056: miehen tai pienempiä toimistoja on 37. Pienten toimistojen työmarkkina-alueiden
24057: asiakasmäärä on yleensä niin pieni, että pysyvän ammatinvalintapsykologin viran
24058: perustaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Ammatinvalintapsykologin virkoja on
24059: vuosina 1987 - 1990 tullut budjetin kautta yhteensä 30. Niitä on sijoitettu joko
24060:                              1996 vp   Hallituksen kertomus 1995                      385
24061: 
24062:      työvoimatoimistoihin, joissa ei ole ollut ko. virkaa ollenkaan, tai toimistoihin,
24063:      joiden työmarkkina-alueiden asiakasmäärä on ollut niin suuri, etteivät ammatinva-
24064:      linnanohjauksen resurssit ole riittäneet. Vuonna 1995 osoitettiin lisätalousarviossa
24065:      80 henkilötyövuotta ja niihin liittyvät määrärahat työvoimatoimistojen asiakaspalve-
24066:      lutehtäviin tarvittaessa muun muassa uusien ammatinvalintapsykologien palk-
24067:      kaamiseen.
24068:      Tulosohjauksen myötä työvoimapiireillä ja työvoimatoimistoilla on mahdollisuus
24069:      hoitaa virkajärjestelyjen avulla omat virkarakenteensa tarpeiden mukaisesti.Seuraa-
24070:      malla työmarkkinoiden muuttumista ja uudelleenkohdentamalla nykyisiä resursseja
24071:      sekä käyttämällä virkajärjestelyjä voidaan välttämättömimmät ammatinvalinnanoh-
24072:      jauksen tarpeet tyydyttää lähivuosina. Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
24073: 
24074:       Ruotsinkielinen työpaikkatiedottaminen
24075:       HE n:o 128/1984 vp.
24076:       Valtiovarainvaliokunta
24077:              48) Raha-asia-aloitteen n:o 1284 johdosta eduskunta on momentin 34.01.29
24078:              kohdalla kiinnittänyt hallituksen huomiota Työmarkkinat-Arbetsmarknaden -
24079:              nimisessä lehdessä tapahtuvan ruotsinkielisen työpaikkatiedottamisen tehos-
24080:              tamisen tarpeeseen.
24081:       Vuoden 1993lopussa annettiin työvoimapalveluasetus jonka 6 §:ssä määrätään, että
24082:       työvoimapalveluja annettaessa sekä niistä ja työpaikoista tiedottaessa suomenkieli-
24083:       sen ja ruotsinkielisen väestön tarpeet on otettava huomioon samojen perusteiden
24084:       mukaisesti siten kuin erikseen säädetään ja määrätään.
24085:       Tältä pohjalta työministeriössä on aloitettu työpaikkailmoitusten kääntämiskäytäntö-
24086:       jen kehittäminen. Näitä tullaan sisällyttämään myöhemmin annettavaan ruotsinkieli-
24087:       siä palveluja koskevaan määräykseen. Vuoden 1994 aikana on myös aloitettu
24088:       Työmarkkinat- Arbetsmarknaden -lehden ruotsinkielisen osan sisällöllinen uudista-
24089:       mis- ja kehittämistyö.
24090:       Työministeriö on yhdessä aluehallinnon kanssa kehittänyt työpaikkailmoitusten
24091:       kääntämiskäytäntöjä. Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
24092: 
24093:       Työvoimatoimistojen esimiesten kelpoisuusvaatimukset
24094:       HE n:o 12811984 vp.
24095:       Valtiovarainvaliokunta
24096:              49) Saamansa selvityksen perusteella eduskunta on momentin 34.06.01 koh-
24097:              dalla kiinnittänyt hallituksen huomiota työvoimatoimistojen toimistonhoitaji-
24098:              en nimikkeisiin ja palkkaukseen yhä jäävään epäyhtenäisyyteen ja edellyttä-
24099:              nyt hallituksen ryhtyvän asian vaatimiin toimenpiteisiin.
24100:       Työvoimatoimistojen toimistonhoitajien nimikerakennetta kehitetään muuttamalla
24101:       asteittain nykyiset toimistonhoitajan virat korkeakoulupohjaisiksi toimistonjohtajan
24102:       viroiksi, jolloin palkkaus myös vastaavasti nousee.
24103:       Toimistonhoitajien kelpoisuuskoulutuksella, johon enemmistö toimistonhoitajista
24104:       osallistuu, annetaan korkeakoulututkintoa vastaava koulutus. Koulutus kestää työn
24105:       ohessa 2 - 4 vuotta riippuen siitä työpanoksesta, mikä opiskeluun on laittaa. Koska
24106: 49 360228Y
24107: 386                                 Työministeriö
24108: 
24109: valtio maksaa opiskelusta aiheutuneet kustannukset, on katsottu, että koulutukseen
24110: ei kannata osalhstua niiden toimistonhoitajien, jotka jäävät noin 10 vuoden sisällä
24111: eläkkeelle.
24112: Kelpoisuuskoulutuksen suorittaneiden ja niiden toimistonhoitajien, jotka jäävät
24113: eläkkeelle, virat tullaan kaikki muuttamaan toimistonjohtajien viroiksi. Vuosina
24114: 1987 - 1995 kelpoisuuskoulutusohjelman on suorittanut 94 henkilöä, joista valtaosa
24115: on toimistonhoitajia.
24116: Kelpoisuuskoulutuksen tulee vielä vuosina 1996 - 1999 suorittamaan noin 10
24117: toimistonhoitajaa ja viimeistään vuoteen 2000 mennessä on kaikki toimistonhoitaji-
24118: en nimikkeet muutettu toimistonjohtajiksi.
24119: Asia ei enää anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
24120: 
24121: Siviilipalvelusmiesten koulutus ja sijoittaminen
24122: HE n:o 811985 vp.
24123: Puolustusvaliokunta
24124:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että siviilipalvelusmiesten
24125:       sijoituspaikkoja määrättäessä ei työssä olevien työ- tai virkasuhteita vaaran-
24126:       neta.
24127:       Eduskunta edellytti lisäksi hallituksen huolehtivan siitä, että koulutuspaikko-
24128:       ja suunnitellaan tarvittaessa muillekin hallinnonaloille kuin hallituksen esi-
24129:       tyksessä mainituille pelastushallinnon ja sosiaali- ja terveyshallinnon hallin-
24130:       nonaloille.
24131: Siviilipalveluslaitokset määräävät siviilipalvelusmiehille useimmiten vain sellaisia
24132: tehtäviä, joihin ei ole osoitettavissa virkoja tai palkattavissa työntekijöitä. Toisaalta
24133: siviilipalvelusmiehiä toivotaan väliaikaisena ratkaisuna auttamaan työruuhkissa tai
24134: projekteissa. Säästötoimenpiteiden seurauksena siviilipalvelusmiesten sijoittuminen
24135: on vaikeutunut. Suuri osa palveluspaikoista on kuntasektorilla.
24136: Vuosina 1987-91 väliaikaisesti voimassa ollut aseetonta palvelusta ja siviilipalvelus-
24137: ta koskenut laki (647/85), johon jälkimmäinen lausuma liittyy, kumottiin vuoden
24138: 1992 alusta voimaan tulleella lailla. Siviilipalveluslain (1723/91) mukaan siviilipal-
24139: velukseen sisältyy koulutus, jonka tarkoituksena on antaa perusteet työpalvelun
24140: suorittamiselle ja tukea yleistä kansalaiskasvatusta. Työpalvelu suoritetaan lähinnä
24141: sosiaalihuolto- tai terveydenhuoltoalalla taikka ympäristönsuojeluun tai pelas-
24142: tusalaan liittyvissä tehtävissä.
24143: Koulutus annetaan siviilipalvelusasetuksen (1725/91) 3 §:ssä (1453/93) mainitussa
24144: siviilipalveluskeskuksessa, jona 1.1.1994 alkaen on toiminut Vaasan ammatillinen
24145: aikuiskoulutuskeskus. Asetuksen mukaan koulutukseen on sisällytettävä ainakin
24146: kansainvälisyys-, rauhan-ja ympäristökysymyksiä koskevia sekä kansalaisvalmiuk-
24147: siin liittyviä samoin kuin työpalveluun valmentavia aineita. Palveluspaikkojen ja -
24148: tehtävien moninaisuuden sekä palvelusvelvollisten erilaisten koulutustaustojen
24149: vuoksi koulutus on sisällöltään ollut yleisluontoista. Koulutusta pyritään jatkuvasti
24150: kehittämään.
24151: Siviilipalveluspaikkoina voivat siviilipalveluslain nojalla toimia julkisoikeudelliset
24152: yhteisöt (valtio, kunta ja seurakunnat). Yksityisoikeudelliset siviihpalveluslaitoksik-
24153: si hyväksytyt yhteisöt määritellään siviilipalvelusasetuksella. Niitä koskevat
24154:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       387
24155: 
24156: hakemukset käsitellään siviilipalvelusasiain neuvottelukunnassa. Vuonna 1995 ei
24157: lisätty yksityisoikeudellisten siviilipalvelulaitosten määrää.
24158: Siviilipalvelusmiesten sijoittuminen on vaikeutunut edelleen vuonna 1995 nimen-
24159: omaan julkisen sektorin säästötoimenpiteistä johtuvan palveluspaikkapulan vuoksi. -
24160: Koulutusjakson jälkeen palveluspaikatta olevien miesten palvelusta on jatkettu
24161: Vaasan siviilipalveluskeskuksessa, missä keskuksen opettajat auttavat miehiä
24162: palveluspaikkaan sijoittumisessa. Palveluspaikatta jääneiden viikottainen keskimäärä
24163: on ollut 34.
24164: Julkisoikeudellisten yhteisöjen palveluspaikkapulaa korvaamaan ei samaan aikaan
24165: ole saatu vastaavasti yksityisoikeudellisia yhteisöjä palveluspaikoiksijohtuen muun
24166: muassa näiden hyväksymismenettelyn määrämuotoisuudesta.Lisäksi julkisoikeudel-
24167: listen yhteisöjen oikeusaseman muuttaminen on aiheuttanut säädösten sovelluson-
24168: gelmia niissä tapauksissa kun muutos on tapahtunut siviilipalvelusmiehen työpalve-
24169: lun aikana. Jatkossa valtion ja kuntien laitosten liikelaitoistaminen on aiheuttamassa
24170: palveluspaikkojen saamiseen liittyviä ongelmia laajemminkin erityisesti sosiaali- ja
24171: terveydenhuoltoalalla,jossanoin 45 % siviilipalvelusmiehistä suorittaa työpalvelun-
24172: sa.
24173: Vuonna 1995 työministeriö teki Vaasan siviilipalveluskeskuksen kanssa sopimuksen
24174: palveluspaikkoihin kohdistuvista 80 - 100 tarkastus- ja ohjauskäynnistä vuoden
24175: 1995 aikana. Siviilipalveluskeskus teki po. tarkastuskäyntejä 100. Tarkastuskäyntien
24176: aikana käydään paikan vastuuhenkilön kanssa läpi kaikki siviilipalvelukseen
24177: olennaisesti liittyvät asiat.
24178: Vuonna 1995 Vaasan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa tehtiin sopimus
24179: siitä, että tämä toimii siviilipalveluskeskuksena myös vuonna 1996. Vaasan sivii-
24180: lipalveluskeskuksessa järjestettiin marraskuussa 1995 opetussuunnitelmaseminaari,
24181: johon osallistuivat siviilipalvelusasiain neuvottelukunnan jäsenet. Seminaarissa
24182: kehitettiin koulutuksen sisältöä paremmin työpalvelun ja yleisen kansalaiskasvatuk-
24183: sen tavoitteita vastaavaksi.
24184: 
24185: Lapsen saattaminen rokotukseen työaikana
24186: HE n:o 4411986 vp.
24187: Sosiaalivaliokunta
24188:       Eduskunta edellytti 17.6.1986 hyväksyessään tartuntatautilain ja lain saira-
24189:       usvakuutuslain muuttamisesta hallituksen huolehtivan siitä, että lapsen huol-
24190:       tajalla on oikeus käyttää työaikaa hänen saattaessaan lasta rokotukseen tai
24191:       tarkastukseen.
24192: Vuoden 1988 elokuun alussa voimaan tulleen työsopimuslain muutoksen (284/88)
24193: mukaan turvataan alle kymmenen vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa toiselle
24194: vanhemmista tilapäinen, enintään neljä työpäivää kestävä hoitovapaa, jonka ajalta
24195: työnantajalla ei ole lakiin perustuvaa palkanmaksuvelvollisuutta. Lapsen saattami-
24196: sesta rokotukseen työaikana on neuvoteltu työmarkkinaosapuolten kanssa osana
24197: tilapäisen hoitovapaan laajentamistarpeiden selvittämistä. Vaitioneuvosto on asetta-
24198: nut syksyllä1995 työsopimuslain kokonaisuudistusta selvittävän komitean. Komite-
24199: an tulee saada työnsä valmiiksi 31.10.1997 mennessä. Lausuma tulee selvitettäväksi
24200: työsopimuslain uudistuksen yhteydessä.
24201: 388                               Työministeriö
24202: 
24203: 
24204: Yksilöllinen työaika
24205: HE n:o 16611987 vp.
24206: Sosiaalivaliokunta
24207:       Eduskunta edellytti 26.2.1988 hyväksyessään lain työsopimuslain muuttami-
24208:       sesta, lain työaikalain muuttamisesta ja lain kauppaliikkeiden ja toimistojen
24209:       työaikalain muuttamisesta hallituksen seuraavan työntekijän yksilöllistä työ-
24210:       aikaa koskevan lainsäädännön vaikutuksia ja saatujen kokemusten perusteel-
24211:       la ryhtyvän yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa toimenpiteisiin jär-
24212:       jestelmien kehittämiseksi.
24213: Hallitus on yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa selvittänyt yksilöllistä
24214: työaikaa koskevan lainsäädännön vaikutuksia. Järjestelmän kehittämiseen tähtäävät
24215: toimenpiteet on käynnistetty asettamalla vuonna 1990 tulopoliittiseen ratkaisuun
24216: liittyen työaikakomitea selvittämään työaikalainsäädännön kokonaisuudistusta.
24217: Komitea on luovuttanut mietintönsä (komiteanmietintö 1993:2) keväällä 1993.
24218: Työaikalainsäädännön kokonaisuudistusta koskeva hallituksen esitys on tarkoitus
24219: antaa eduskunnalle keväällä 1996.
24220: 
24221: Ruotsikielinen tiedottaminen ammattikoululaisille
24222: HE n:o 10411988 vp.
24223: Valtiovarainvaliokunta
24224:       28) Hyväksyessään 17.12.1988 valtion tulo-ja menoarvion vuodelle 1989
24225:       eduskunta edellytti momentin 34.01.29 kohdalla, että hallitus turvaa vuoden
24226:       1989 aikana työministeriölle projektimäärärahan ruotsinkieliseen tiedotustoi-
24227:       mintaan ammattikoululaisia varten.
24228: Vuosina 1991-1993 toteutettiin projektia "Hela Svenskfinland- din arbetsmarknad".
24229: Tarkoituksena oli parantaa suomenruotsalaisille annettavia työvoimapalveluja ja
24230: edistää työmarkkinoiden toimivuutta suomenruotsalaisilla alueilla. Kampanjasta
24231: saatujen hyvien kokemusten pohjalta laajennettiin toimintaa kertomusvuonna lähes
24232: kaikkiin kaksikielisiin työv01matoimistoihin.
24233: Keskeisinä kohderyhminä ovat projektissa olleet ruotsinkielisistä ammattikouluista
24234: valmistuvat. Vuonna 1994 työmimsteriö on toimittanut näitä ryhmiä varten tiedo-
24235: tusmateriaalia ammattikouluihin.
24236: "Hela Svenskfinland- din arbetsmarknad" -projekti päättyy vuonna 1995. Projektin
24237: arviointiraportti valmistuu helmikuussa 1996. Ammattikoululaisille on järjestetty
24238: tiedotusta henkilöstökoulutuksen ja oppilasvaihdon muodossa. Asia ei enää anna
24239: aihetta toimenpiteisiin.
24240: 
24241: Pienyrittäjien palkkaturvan kehittäminen
24242: HE n:o 10611989 vp.
24243: V aitiovaroinvaliokunta
24244:       30) Hyväksyessään 21.12.1989 valtion tulo- ja menoarvion vuodelle 1990
24245:       eduskunta edellytti momentin 34.99.49 kohdalla, että hallitus selvittää edel-
24246:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       389
24247: 
24248:       lytykset antaa esitys pienyrittäjien palkkaturvan kehittämisestä vuoden 1990
24249:       aikana.
24250: Työministeriössä valmistettiin virkatyönä vuonna 1991 luonnos pienyrittäjien
24251: ansioturvalaiksi perusteluineen. Asiaakäsiteltiin myös palkkaturva-asiain neuvotte-
24252: lukunnassa.Valtwntalouden tila edellyttää julkisten menojen jatkuvaa karsimista.-
24253: Tässä tilanteessa hallitus ei ole katsonut mahdolliseksi valtion menoja lisäävän
24254: pienyrittäjien ansioturvaa koskevan lakiesityksen antamiseen eduskunnalle.
24255: 
24256: Työturvallisuuslain soveltamisalan laajentaminen
24257: HE n:o 220/1989 vp.
24258: Sosiaalivaliokunta
24259:       Eduskunta edellytti 14.12.1989, että hallitus selvittää mahdollisuudet myös
24260:       muiden kuin työvoimaviranomaisten työllisyyslain nojalla työelämään har-
24261:       jaautumaan tai työkokeiluun taikka työhön valmentautumiseen osoittamien
24262:       henkilöiden ottamisesta työturvallisuuslain soveltamisalaan.
24263: Hallitus on yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja asianomaisten viranomaisten
24264: kanssa selvittänyt työturvallisuuslain soveltamisalan laajuutta. selvittely on ollut
24265: yhteydessä lainsäädännön sopeuttamisessa ETA- ja EU -ratkaisuun. Selvityksen
24266: mukaan lausumassa tarkoitettuun työhön verrattavaa työtä tehdään KELA:n
24267: järjestämässä ammatillisessa kuntoutuksessa, jossa työkokeilusopimuksessa on
24268: sovittu työturvallisuuslain ja asianmukaisen työlainsäädännön noudattamisesta.
24269: Toiminta on ollut vähäistä ja on voitu riittävästi hoitaa sopimusteitse. Työoikeudel-
24270: lisen järjestelmän kannalta ei ole kestävä ratkaisu ottaa työturvallisuuslain piiriin
24271: työelämään muodostuvia uusia erillisryhmiä hoitamatta näiden työoikeudellista
24272: asemaa kokonaisuutena. Uusimmassa aineellisessa lainsäädännössä Itsessään, esim.
24273: työmarkkinatuesta annetussa laissa (1542/93) säädetään, että sen tarkoittaman työ-
24274: harjoittelun järjestäjä vastaa harjoitteluun osallistuvan työturvallisuudesta niinkuin
24275: työturvallisuuslaissa ja nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa säädetään.
24276: Valtioneuvosto on 9.11.1995 asettanut komitean selvittämään työoikeudellisen
24277: peruslain, työsopimuslain, uudistamistarvetta. Komitean tulee työssään ottaa
24278: huomioon mm. eri työmuotojen asema oikeudellisessa järjestelmässä, työoikeudelli-
24279: senjärjestelmän yhtenäisyys ja tarve säilyttää työsuhde sen perustana sekä työnteki-
24280: jän suojeluperiaate ja oikeusturva. Komitean selvitys kattaa siten myös eduskunnan
24281: lausumassa määritellyn tehtävän ja on tarkoituksenmukaista hoitaa loppuun siinä
24282: yhteydessä. Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
24283: 
24284: Kansainvälisen työjäljestön yleissopimukset
24285: HE n:o 239/1989 vp.
24286: Ulkoasiainvaliokunta
24287:       Eduskunta päätti 21.9.1990, että se ei tässä vaiheessa hyväksy Genevessä
24288:       pidetyssä Kansainvälisessä työkonferenssissa 20.6.1988 hyväksyttyä Kan-
24289:       sainvälisen työjärjestön yleissopimusta n:o 167, joka koskee turvallisuutta ja
24290:       terveyttä rakentamisessa ja hyväksyy Genevessä pidetyssä Kansainvälisessä
24291:       työkonferenssissa 21.6.1988 hyväksytyn Kansainvälisen työjärjestön yleisso-
24292:       pimuksen n:o 168, joka koskee työllisyyden edistämistä ja työttömyystur-
24293:       vaa.
24294: 390                               Työministeriö
24295: 
24296:       Lisäksi eduskunta päätti, että Genevessä pidetyssä Kansainvälisessä työkon-
24297:       ferenssissa 20.6.1988 hyväksytty Kansainvälisen työjärjestön suositus
24298:       n:o 175, joka koskee turvallisuutta ja terveyttä rakennettaessa, otetaan huo-
24299:       mioon tulevassa lainsäädäntötyössä sikäli kuin sen on tarkoituksenmukaista
24300:       ja mahdollista ja että Genevessä pidetyssä Kansainvälisessä työkonferens-
24301:       sissa 21.6.1988 hyväksytty Kansainvälisen työjärjestön suositus n:o 176,
24302:       joka koskee työllisyyden edistämistä ja työttömyysturvaa, otetaan huomioon
24303:       tulevassa lainsäädäntötyössä sikäli kuin se on tarkoituksenmukaista ja mah-
24304:       dollista.
24305: Yleissopimus n:o 168 tuli Suomen osalta voimaan 19.12.1991.
24306: Sopimuksen n:o 167 ja suosituksen n:o 175 osaltajatkotoimet ovat olleet valmistel-
24307: tavina rakennusturvatoimikunnassa, jonka mietintö (komiteanmietintö 1990:35)
24308: valmistui syyskuussa 1990.
24309: Mietinnön pohjalta valmisteltu hallituksen esitys 249/92 vp. annettiin eduskunnalle
24310: lokakuussa 1992. Eduskunta hyväksyi asiaa koskevat lain työturvallisuuslain
24311: muuttamisesta (509/93) sekä lain työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta
24312: työsuojeluasioissa annetun lain muuttamisesta (510/93). Muutokset tulivat voimaan
24313: 1.1.1994.
24314: Yleissopimuksen hyväksymisen edellytyksenä oli myös eräiden alemmanasteisten
24315: määräysten muuttaminen. Nämä määräykset on sisällytetty valtioneuvoston päätök-
24316: seen rakennustyön turvallisuudesta (629/94) ja ne tulivat voimaan 1.10.1994.
24317: Hallitus antoi 18.12.1995 eduskunnalle esityksen yleissopimuksen nro 167 hyväksy-
24318: misestä (He 207/1195 vp). Tämän vuoksi asia ei tässä vaiheessa anna aihetta
24319: enempiin toimenpiteisiin.
24320: 
24321: Työllisyyslaki ja työvoimapula
24322: Kertomus n:o 811989 vp.
24323: Sosiaalivaliokunta
24324:       Eduskunta hyväksyi 27.11.1990 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
24325:       liitteenä olevassa lausunnossa sosiaalivaliokunta totesi mm.:
24326:       16) Valiokunnan saamien selvitysten mukaan työllisyyden hoidon yhtenä
24327:       kapeikkona on työllisyyslain toimeenpanon seurauksena tapahtunut harkin-
24328:       nanvaraisten työllisyysrahojen vähentäminen. Näillä voidaan kuitenkin edis-
24329:       tää työllistymistä Ja erityisesti tukea vajaakuntoisia. Harkinnanvaraisten
24330:       työllisyysrahojen riittävyydestä on huolehdittava.
24331:       Työllisyyslain toimeenpanossa on kaksi ongelmaa: toistuvaistyöttömien
24332:       työllistäminen aiheuttaa vaikeuksia ja kuuden kuukauden työllistämisjaksoa
24333:       pidetään liian lyhyenä. Valiokunnan mielestä on selvitettävä mahdollisuudet
24334:       työllistämisjakson pidentämiseksi 12 kuukaudeksi ja ryhdyttävä tarvittaviin
24335:       toimenpiteisiin. Tärkeätä on myös, että varsinkin nuorten osalta velvoite-
24336:       työllistäminen tukee tulevaa työuraa.
24337:       Työvoimapulaa ilmenee kolmessa muodossa. Terveydenhuolto-, sosiaali- ja
24338:       palvelualoilla on työvoimapulaa, joka tuntuu voimakkaimmin pääkaupun-
24339:       kiseudulla. L~hytaikaisen sesonkiluonteisen työvoiman pulaa on muun
24340:       muassa matkailun piirissä. Kolmas työvoimapulan syy muodostuu työnhaki-
24341:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       391
24342: 
24343:      joiden ja työpaikkojen kohtaannan heikkoudesta. Kaikki sanotut työvoima-
24344:      pulan muodot ovat jossain määrin ratkaistavissa koulutuksen keinoin, mihin
24345:      onkin kiinnitettävä riittävää huomiota.
24346:      Pitkällä aikavälillä näyttää työvoiman tarjonta, ainakin kotimainen tarjonta,
24347:      vähenevän. Naisten työvoimaosuus on jo niin korkea, ettei se voine juuri-
24348:      kaan lisääntyä. Ammatissa toimivan väestön määrä alkaa vähetä sekä väes-
24349:      tön ikärakenteen että pitenevien koulutusaikojen vuoksi. Tästä syystä työ-
24350:      voimapolitiikassa ja muussa toiminnassa on kiinnitettävä huomiota tekijöi-
24351:      hin, joilla voidaan edesauttaa työelämässä pysymistä ja lyhentää koulu-
24352:      tusaikoja. Työelämän olosuhteiden kehittämisellä, varhaiskuntoutuksen te-
24353:      hokkaalla aikaansaamisella ja muilla vastaavilla eläke-, sosiaali-, työvoima-
24354:      ja terveyspolitiikan kehittämistoimenpiteillä voidaan ehkäistä ennenaikaista
24355:      eläkkeellesiirtymistä. Päätoimisen opiskelun tehostamisessa on kyse muun
24356:      muassa riittävän toimeentuloturvan järjestämisestä opiskelunaikaisen työnte-
24357:      on vähentämiseksi.
24358: Työvoimapula ei nykyisen vaikean työllisyystilanteen vallitessa ole oleellinen
24359: kysymys. Koulutusta on mahdollisuuksien mukaan lisätty ja tyhjiä koulutuspaikkoja
24360: ei merkittävästi enää esiinny.
24361: Vuoden 1993 alussa voimaan tulleen työllisyyslain muutoksen seurauksena lakiin
24362: perustuvia uusia henkilökohtaisia työllistämisvelvoitteita ei enää synny. Vuoden
24363: 1993 alussa myös kaikki talousarvion palkkaperusteiset työllisyysmäärärahat
24364: muuttuivat harkinnanvaraisiksi määrärahoiksi.
24365: Työllisyyslain muutoksen seurauksena työllistämistukijakson enimmäiskestosta
24366: säädetään nyttemmin asetuksella. Työllistämisjakson enimmäiskestoa harkittaessa
24367: on luonnollisesti otettava huomioon talousarviosta johtuvat rajoitukset, joten
24368: vuonna 1993 työllistämistukijakson kesto on pääsääntöisesti rajattu kuuteen
24369: kuukauteen. Nykyisen työllistämistukijärjestelmän epäkohtien, ongelmien ja
24370: selkiyttämistarpeen arvioimiseksi työministeriö asetti 28.1.1994 erillisen selvitys-
24371: miehen, jonka ehdotusten pohjalta hallituksen tarkoituksena on uudistaa työllistä-
24372: mistukijärjestelmäkokonaisuudessaan. Uudistus voidaan toteuttaa ETA-sopimuksen
24373: edellyttämän ratifiointimenettelyn päätyttyä. Tarkoituksena on lisätä J>aikallisen
24374: työvoimatoimiston harkintavaltaa siten, että pysyvän työllistymisen edistämiseksi
24375: tuen enimmäisaikaa pidennetään 10 kuukauteen ja mahdollisuuksia tuen ja muiden
24376: toimenpiteiden, kuten koulutuksen, yhdistelyyn parannetaan.
24377: Koulutustoimenpiteitä pyritään myös nykyisessä työllisyystilanteessa käyttämään
24378: edelleen tehokkaasti hyväksi, vaikka juuri nykyisessä työllisyystilanteessa koulute-
24379: tun työvoiman puute ei olekaan varsinainen ongelma työmarkkinoilla
24380: Selvitysmiehen raportin perusteella valmisteltu uusi työllistämistukijärjestelmä tuli
24381: voimaan 1.4.1995. Tässä yhteydessä karsittiin ja yhdistettiin vanhoja tukimuotoja
24382: sekä lisättiin työvoimatoimistojen harkintavaltaa ja toimistojen mahdollisuuksia
24383: erilaisten palvelukokonaisuuksien käyttöön. Näin ollen työministeriö päätti, ettei
24384: eduskunnan hyväksymä lausunto työllisyyslaista ja työvoimapulasta enää anna
24385: aihetta lisätoimenpiteisiin.
24386: 392                                 Työministeriö
24387: 
24388: 
24389: Siviilipalvelussäännösten valmistelu
24390: HE n:o 134/1990 vp.
24391: Puolustusasiainvaliokunta
24392:       Eduskunta edellytti 6.11.1990, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kiinteän
24393:       yhteistoiminnan varmistamiseksi työministeriön ja puolustusministeriön vä-
24394:       lillä niissä kysymyksissä, jotka koskevat siviilipalvelukseen liittyvän lain-
24395:       säädännön valmistelua ja kehittämistä.
24396: Siviilipalvelusasiain neuvottelukunnassa, joka 31.12.1991 saakka toimi työministeri-
24397: ön apunavalmistelevanaja lausuntoja antavana elimenä siviilipalveluksen suunnit-
24398: telua ja järjestelyä koskevissa asioissa, oli edustaja myös puolustusministeriöstä.
24399: Vuoden 1992 alusta voimaan tulleet siviilipalveluslaki (1723/91) ja -asetus
24400: (1725/91) on valmisteltu työministeriön, puolustusministeriön ja oikeusministeriön
24401: edustajien yhteistyönä. Asetuksella säädetään siviilipalvelusasiam neuvottelukunnas-
24402: ta, jonka tehtävänä on mm. toimia yhteydenpitoelimenä siviilipalveluksen ja
24403: asevelvollisuuslaissa (452/50) säädetyn palveluksen järjestämisestä huolehtivien
24404: viranomaisten välillä sekä antaa lausuntoja ja tehdä ehdotuksia siviilipalveluksen ja
24405: täydennyspalveluksen kehittämisestä. Neuvottelukunnalla pyritään varmistamaan
24406: siviilipalveluksen säädösvalmistelun ja kehittämisen edellyttämä yhteistoiminta
24407: työministeriön ja puolustusministeriön välillä.
24408: Valtioneuvosto asetti neuvottelukunnan 19.3.1992. Neuvottelukunta on toimikaudel-
24409: laan käsitellyt muun muassa siviilipalvelusjärjestelmään ja seurannan kehittämiseen
24410: liittyviä asioita sekä ottanut kantaa siviilipalveluksen suorittamisen periaatteisiin.
24411: Luonnokset säädösmuutoksiksi ja siviilipalvelusta koskeviksi määräyksiksi on
24412: käsitelty neuvottelukunnassa. Säädösmuutosten yhteydessä puolustusministeriöitä on
24413: aina pyydetty lausunto.
24414: Vuonna 1994 siviilipalvelusasetusta muutettiin siten, että yksityisoikeudellisia
24415: siviilipalveluslaitoksia lisättiin 19:sta 28:aan. Neuvottelukunta oli antanut yhteisöjen
24416: esityksistä lausunnot ja asiassa kuultiin lisäksi puolustusministeriötä
24417: Vuonna 1995 ei lisätty yksityisoikeudellisten siviilipalveluslaitosten määrää. Valtio-
24418: neuvosto asetti uuden stviilipalvelusasiain neuvottelukunnan 18.3.1995. Neuvottelu-
24419: kunnassa ovat edustettuina työministeriö, puolustusministeriö, pääesikunta, Vaasan
24420: siviilipalveluskeskus, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto laitosten edustajana sekä
24421: Aseistakieltäytyjäliitto ry.
24422: Asia ei anna enää aihetta erityisiin toimenpiteisiin.
24423: 
24424: Työsuojeluhallinnon henkilöstö
24425: Työsuojeluhallinnon kehittäminen
24426: Kertomus n:o 10/1990
24427: Sosiaalivaliokunta
24428:       Eduskunta hyväksyi 17.1.1991 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
24429:       liitteenä olevassa lausunnossa sosiaalivaliokunta lausui:
24430:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                         393
24431: 
24432:              Työsuojeluhallinnon henkilöstö
24433:              Sosiaalivaliokunta pitää tärkeänä, että työsuojeluhallinnon käytettävissä on
24434:              riittävät voimavarat tehtävien hoitamiseksi. Meneillään olevissa työsuojelu-
24435:              hallinnon työ- ja johtotaP.ojen uudistamisessa sekä organisaation muutoksis-
24436:              sa on pidettävä huolta stitä, että samalla järjestelmän tehokkuus paranee ja
24437:              olemassa olevat voimavarat voidaan käyttää parhaalla mahdollisella tavalla
24438:              hyödyksi.
24439:       Työsuojeluhallitus keskusvirastona lakkautettiin 1.3.1993 lukien. Työministeriöön
24440:       perustettiin uusi osasto, jolle työsuojeluhallituksesta keskushallintoon jäävät tehtävät
24441:       pääosin kuuluisivat. Keskushallinnosta siirrettiin päätösvaltaa työsuojelupiirien
24442:       toimistoille tulosohjauksen periaatteiden mukaisesti. Työministeriö ohjaa suoraan
24443:       työsuojelupiirien työsuojelutoimistoja asettamalla niille neuvotteluihin perustuvat
24444:       tulostavoitteet Työvoimapiirien ja työsuojelupiirien asema ja tehtävät selvitettiin
24445:       vuoden 1993 aikana kahdessa eri työministeriön asettamassa työryhmässä. Työryh-
24446:       mät esittivät työvoimapiirien ja työsuojelupiirien yhteensovittamismahdollisuuksien
24447:       ja synergian lisääntyvää hyväksikäyttöä. Työvoima- ja työsuojelupiirien lukumäärää
24448:       ei esitetty vähennettäväksi.
24449:       Hallinnon kehittämiseen liittyvien uudistusten keskeisenä tavoitteena on suunnata
24450:       ja kohdistaa resursseja palvelemaan hyvän tuloksen tekemistä.
24451:       Työsuojeluhallinnon voimavarat suunnataan vuosittain tehtävien tulossopimusten
24452:       mukaisten tavoitteiden toteuttamiseen. Samalla kun sovitaan tulostavoitteista
24453:       sovitaan käytettävissä olevista resursseista, jotka kukin työsuojelupiiri käyttää
24454:       parhaalla mahdollisella tavalla tulosten aikaansaamiseksi. Asia ei näin ollen anna
24455:       enää aihetta erityisiin toimenpiteisiin.
24456: 
24457:       Totaalikieltäytyjät
24458:       HE n:o 31/1992 vp.
24459:       Puolustusvaliokunta
24460:              Eduskunta edellytti 15.5.1992, että hallitus selvittää mahdolliset muutostar-
24461:              peet palveluksesta kokonaan kieltäytyviä koskeviin säännöksiin ja antaa tar-
24462:              vittaessa näitä koskevat esitykset eduskunnalle.
24463:       Työministeriön, puolustushallinnon ja oikeusministeriön edustajat ovat valmistelleet
24464:       kokonaan asevelvollisuuden suorittamisesta kieltäytyviä koskevan muutoksen
24465:       asevelvollisuuslakiin (452/50).
24466:       Muutos (358/94) tuli voimaan 1.6.1994. Sen mukaan asevelvollisuuden suorittami-
24467:       sesta kokonaan kieltäytyvä tuomitaan vankeusrangaistukseen, joka vastaa puolta
24468:       hänen jäljellä olevasta palvelusajastaan. Rangaistus vastaa siviilipalvelusrikoksesta
24469:       siviilipalveluslain (1723/91) mukaan tuomittavaa. Ehdonalaiseen vapauteen pääsee
24470:       suorittamaan siviilipalvelusta. Kun rangaistus on suoritettu kokonaan, palvelusvel-
24471:       vollisuus päättyy. Menettelyllä päästään eroon aikaisemmista ns. ketjurangaistuksis-
24472:       ta.
24473:       Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
24474: 
24475: 
24476: 
24477: 
24478: 50 360228Y
24479: 394                                Työministeriö
24480: 
24481: 
24482: Nuorisotyöttömyys
24483: 
24484: Kertomus 811992 vp.
24485: Työasiainlakivaliokunta
24486:       10) Eduskunta hyväksyi 10.6.1993 työasiainvaliokunnan mietinnön, jossa
24487:       valiokunta lausuu mm.:
24488: 
24489:       Valiokunta päätti käsitellä lausunnossaan toimialansa lukuisista erittäin tär-
24490:       keistä asioista ainoastaan työttömyyttä ja siitäkin tämän hetken ja mahdolli-
24491:       sesti pitkään tulevankin yhteiskuntamme erästä vaikeinta ongelmaa eli nuo-
24492:       risotyöttömyyttä. Taloudellis-yhteiskunnallinen tilanne on hallituksen kerto-
24493:       muksen kohdevuodesta 1991 aivan olennaisesti muuttunut. Työttömyyden
24494:       syyt ovat osoittautuneet osin perimmiltään työelämän ja yhteiskunnan ra-
24495:       kenteellisesta murroksesta johtuviksi. Näin ollen valiokunta tarkastelee nuo-
24496:       risotyöttömyyttä tämän päivän ja tulevaisuuden näkökulmasta.
24497: 
24498:       Työttömyys painottuu nuoriin. 468 500 työttömästä alle 25-vuotiaita on lä-
24499:       hes 90 000. Nuorten työttömyysaste on 34 %, kun vastaava luku koko työ-
24500:       voiman kohdalla on 19 %. Joka kolmas nuori on työtä vailla. On ennustet-
24501:       tu, että työttömyyden jatkuessa tai syvetessä syksyllä 1993 ylitetään
24502:       100 OOO:n raja. Vaikka koulutuspaikkoja on lisätty, viime syksynä jäi noin
24503:       60 000 hakijaa, joista suurin osa nuoria, koulutuspaikkojen ulkopuolelle. Jos
24504:       ratkaisevaa käännettä parempaan suuntaan ei tule, kokonaisia nuorten ikä-
24505:       luokkia on syrjäytymässä työelämästä ja yhteiskunnasta.
24506: 
24507:       Valiokunta korostaa nuorison työllisyystilanteen korjaantuvan pysyvästi vas-
24508:       ta yleisen taloudellisen tilanteen parantuessa. Valiokunnan mielestä nuorten
24509:       työttömyys on kuitenkin jo nyt niin hälyttävää, että talouden tervehtymistä
24510:       ei voida jäädä odottamaan ilman lisätoimenpiteitä. Nuorisotyöttömyyden
24511:       hoitamiseen tulisi kiinnittää päähuomio työllisyyspolitiikassa. Näin siitä
24512:       huolimatta, että on realistisesti nähtävä, että nuoriin kohdistetut erityistoimet
24513:       vaikeuttavat jossakin määrin muiden väestöryhmien työllistämistä.
24514: 
24515:       Lähiajan tavoitteista ja käytännön toimenpiteistä
24516: 
24517:       Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että uusi työllisyyslaki
24518:       ja -asetus antavat hyvän lainsäädännöllisen perustan nuorisotyöttömyyden
24519:       hoitoon. Esitettyjä nuorisotyöttömyyden käytännön ratkaisukeinoja on run-
24520:       saasti ja ne ovat varsin monipuolisia. Uuden työllisyysasetuksen nojalla voi-
24521:       daan nuorten työttömyyttä lieventää muun muassa seuraavilla toimenpiteillä:
24522:       työharjoittelutuki työnantajalle, harjoittelutuki työttömälle, vastavalmistunei-
24523:       den tuki, nuorten kesätyötuki, starttiraha ja omatoimisen työllistymisen tuki.
24524: 
24525:       Valiokunta kannattaa näiden keinojen käyttöä, mutta on saamansa selvityk-
24526:       sen perusteella huolestunut tarvittavien harkinnanvaraisten määrärahojen
24527:       riittävyydestä. Nuorten työllistäminen vaikeutuu käytännössä myös siksi,
24528:       että työvoimatoimistojen työpanos menee lähes täysin työttömyysturvaan
24529:       liittyvien pakollisten hallinnollisten tehtävien hoitoon.
24530: 
24531:       Valiokunta korostaa nuorisosta vastaavien viranomaistahojen yhteistyön tär-
24532:       keyttä. Työvoima-, opetus- sekä sosiaali- ja terveysministeriön on valmistet-
24533:       tava nuorisoa koskevat asiat yhteistyössä. Esimerkkinä nuorison ongelmien
24534:       riittävän laaja-alaisesta tarkastelusta valiokunta pitää opetushallinnon alalla
24535:                 1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       395
24536: 
24537: sitä, että hallinnonalan siirtyessä tulosohjaukseen nuorten elämäntilanne ase-
24538: tetaan yhdeksi tulosalueeksi.
24539: Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää erityisen tärkeinä niitä
24540: toimenpiteitä, jotka perustuvat nuorten omaehtoiseen aktiiviseen toimintaan.
24541: Tällaista uutta toimintamuotoa edustavat Nuorten Taikoot -kampanja ja
24542: nuorten työpajat. Työpajojen toimintaa voidaan tukea sijoittamalla ohjaajien
24543: palkkaukseen varoja ja antamalla työpajojen käyttöön ammatillisten oppilai-
24544: tosten tiloja ja välineitä niiden ollessa vapaina. Tulisi selvittää myös työpa-
24545: jojen kehittäminen oppisopimuskoulutukseen valmentaviksi, jolloin ne osal-
24546: taan tukisivat nyt liian heikosti laajenevaa oppisopimustoimintaa.
24547: Pitemmälle menevistä rakenteellisista esityksistä valiokunta kannattaa aja-
24548: tusta välillisten työvoimakustannusten alentamisesta ja porrastamisesta.
24549: Nuorten kohdalla sosiaaliturvamaksuja voitaisiin alentaa tilapäisesti yli-
24550: menokauden ajaksi sillä ehdolla, että nuorten työttömyys-, eläke- ja muuta
24551: toimeentulon turvaa ei kohtuuttomasti heikennetä suhteessa muihin väestö-
24552: ryhmiin. Koska nuorelle on ensisijaisen tärkeää saada ensimmäinen työpaik-
24553: ka, valiokunta pitää oikeansuuntrusena sitä, että useilla aloilla on jo esimer-
24554: kiksi työehtosopimuksiin perustuen käytössä harjoittelijan palkka, joka on
24555: alasta riippuen 40 - 60 % normaalipalkasta. Vastaava järjestely tulisi saada
24556: kaikille aloille.
24557: Mahdollisuuksia alentaa nuorten työhönottokynnystä tilanteessa, jossa vaih-
24558: toehtona on työttömyys, tulee ennakkoluulottomasti edelleen selvittää. Va-
24559: liokunta suhtautuu periaatteessa myönteisesti ajatuksiin nuorisotyöttömyy-
24560: den keventämisestä työn jakamisen ja osa-aikaistamisen kautta, mutta koros-
24561: taa, että nämä työelämän rakenneuudistukset vaativat toimeentulon ja sosi-
24562: aaliturvan varmistamista. Niiden valmistelun tulee tapahtua pohjoismaista
24563: perinnettä noudattaen valtion ja työmarkkinaosapuolten yhteistyönä.
24564: Valiokunta korostaa myös, että uudistettaessa nuorten työllisyyden paranta-
24565: miseksi työelämän rakenteita on varottava myötävaikuttamasta sellaiseen
24566: kehitykseen, jossa nuorten työmarkkinat eriytyvät matalan palkan, heikon
24567: sosiaaliturvan ja ohuen työturvallisuuden työmarkkinoiksi. Samoin on kou-
24568: lutettaessa ja aktivoitaessa nuoria yrittäjiksi kerrottava avoimesti alan hai-
24569: toista ja riskeistä (mm. tavanomaista heikommasta työttömyys- ja muusta
24570: sosiaaliturvasta).
24571: Julkisen sektorin saneerauksen johdosta kasvavan nuoriso- ja naistyöttömyy-
24572: den vähentämiseksi valiokunta pitää tärkeänä, että kotitalouksien mahdolli-
24573: suuksia työllistää lisätään keventämällä työnantajan työvoimakustannuksia.
24574: Koulutuspaikkoja on olennaisesti lisätty nuorisotyöttömyyden jatkuessa ja
24575: syvetessä. Ongelmana on lähes kaikilla aloilla koulutuksen jälkeinen työttö-
24576: myys, joka asettaa opinto- ja mahdollisesti myös asuntovelkaiset nuoret erit-
24577: täm vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen useaksi vuodeksi. Koulutushaluk-
24578: kuutta laskee osittain myös se, että osa nuorista kokee työttömyysturvan
24579: ainakin lyhyellä tähtäyksellä edullisemmaksi vaihtoehdoksi. Jos koulutus-
24580: paikkojen alueellisesta hajautuksesta ei huolehdita, kynnys koulutukseen
24581: hakeutumiselle nousee helposti harvaan asutuilla alueilla liian suureksi.
24582: Esillä on ollut myös nykyistä joustavampi siirtyminen eläkkeelle eräänä kei-
24583: nona työpaikkojen avaamiseksi nuorille. Toisaalta on esitetty epäilyjä siitä,
24584: että kansan- ja valtiontaloudellisesti tämä olisi raskas vaihtoehto ja että
24585: usein eläkkeelle siirtyvien tilalle ei palkatakaan uusia nuoria työntekijöitä.
24586: 396                               Työministeriö
24587: 
24588:       Tämän vaihtoehdon hyödyt, haitat ja kustannusvaikutukset on selvitettävä
24589:       perusteellisesti, mihin valiokunnalla ei tässä vaiheessa ollut mahdollisuuk-
24590:       sia. Näin ollen valiokunta ei vielä ota kantaa asiaan, vaan esittää asian pe-
24591:       rusteellista ja mahdollisimman nopeaa selvittämistä.
24592:       Valiokunta korostaa, että esityksiä työelämän rakenteellisista uudistuksista
24593:       tehtäessä on selvitettävä erittäin huolellisesti niiden yhteiskunnalliset, ta-
24594:       loudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Haitalliset sivuvaikutukset saattavat
24595:       ilmetä vasta varsin myöhään tulevaisuudessa ja ne saattavat kohdistua eri
24596:       kohderyhmiin varsin eri lailla. Valiokunta pitää tärkeänä myös, että tehtyjen
24597:       uudistusten vaikutuksia seurataan.
24598:       Yhteisvastuusopimus nuorisosta
24599:       Valiokunta pitää nuorten aseman turvaamista yhteiskunnassa vallitsevassa
24600:       erittäin vaikeassa tilanteessa niin tärkeänä, että esittää harkittavaksi val-
24601:       tiovallan, puolueiden, elinkeinoelämän, ammattiyhdistysliikkeen ja muiden
24602:       tärkeiden yhteiskuntaryhmien valmisteltavaksi eräänlaista nuorten yhteisvas-
24603:       tuusopimusta. Nuorille taattaisiin vaikeissakin taloudellisissa oloissa työ-,
24604:       koulutus- taikka harjoittelupaikka. Näin varmistettaisiin, että Suomessa säi-
24605:       lyy aktiivinen ja osaava nuoriso.
24606:       Yhteiskunnan turvatessa mahdollisuuden työhön tai koulutukseen on arvioi-
24607:       tava uudelleen velvoite tehdä työtä taikka osallistua koulutukseen. Lavea
24608:       tulkinta oikeudesta kieltäytyä työstä, jos se ei vastaa saatua koulutusta, han-
24609:       kittua ammattitaitoa taikka ammattiasemaa, on tulevaisuudessa tuotannollis-
24610:       teknologisen muutosvauhdin kiihtyessä entistä ongelmallisempi. Ammattia
24611:       on ehkä vaihdettava useita kertoja elinaikana, mikä vaatii erittäin suurta ak-
24612:       tiivisuutta ja mukautumiskykyä.
24613:       V aliakunta katsoo, että koska nuoret ovat halukkaita tekemään töitä, yhteis-
24614:       vastuusopimuksen yleisenä periaatteena tulee olla, ettei yhteiskunta osoita
24615:       vastikkeetonta rahaa terveille ja työkykyisille nuorille. Valiokunta korostaa,
24616:       että ei ole kysymys pakosta työhön taikka koulutukseen velvottamisesta,
24617:       koska nuorille jää lopullisen ratkaisun tekeminen siitä, vastaanottaako hän
24618:       työttömyyspäivärahan vai työharjoittelu- taikka koulutuspaikan. Työttö-
24619:       myysturvaa vastaan suoritettava eräänlainen yhteiskuntapalvelu ei tarkoittai-
24620:       si myöskään, että nuoren on pakko ottaa vastaan mikä tahansa työ ja kuinka
24621:       pitkäksi aikaa tahansa. Tarjottavista vastaanotettavista töistä voidaan tehdä
24622:       järkeviä ja vaihtelevia kokonaisuuksia. Vähemmän arvostetut työtkin on
24623:       yhteiskunnassa tehtävä, mutta niitä voidaan määräaikaistaa ja kierrättää.
24624:       Tärkeintä on, ettei nuoren yhteys työelämään huonoina taloudellisina aikoi-
24625:       na katkea ja mahdollinen yhteiskunnasta vieraantumiskierre pääse alkuun.
24626:       Tavoitteena on, että nuoret siirtyvät mahdollisimman pian normaaleihin työ-
24627:       suhteisiin.
24628:       Edelleen yhteiskuntatakuun periaatteena tulee olla, että työ ja opiskelu on
24629:       tehtävä työttömyyttä ja joutenoloa houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi. Yh-
24630:       teiskunnan maksaman työttömyysturvan taso olisi mitoitettava oikein suh-
24631:       teessa kulloinkin elettävään aikakauteen. Jos nuori työllistää itsensä, mutta
24632:       työstä saatava palkka ei riitä toimeentuloon, sitä tulisi täydentää työllistä-
24633:       mistuella tai muulla toimeentuloturvalla. Hyödyllistä ja järkevää työtä on
24634:       tarjolla ilman usein raskasta ja kallista erillisorganisointla ja nykyisellään
24635:       esimerkiksi vapaaehtois- ja järjestötehtävissä, ympäristönsuojelussa, koti- ja
24636:       hoitotehtävissä sekä rakennus-, kunnostus- ja puhtaanapitohankkeissa. Nuo-
24637:       riso on osoittanut kiinnostusta myös perinteisiä käsityöläisammatteja koh-
24638:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       397
24639: 
24640:       taan, joissa kuitenkin täysimääräisen toimeentulon hankkiminen on mark-
24641:       kinoiden pienuuden takia erittäin vaikeaa nimenomaan aloittelijalle.
24642: Mietintö on käsitelty pääministeri Ahon 6.9.1993 asettamassa OJ?etusministeriön,
24643: työministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikköjen tY.öryhmässä.
24644: Pääministeri Ahon antama tehtävä koski jatko-opintomahdollisuuksien järjestämistä
24645: peruskoulusta pääseville nuorille. Kansliapäällikköjen työryhmä totesi, että työ-
24646: asiainvaliokunnan mietintö ja ehdotukset ovat pitkälti samansuuntaisia kuin
24647: pääministeri Ahon antama tehtävä. Työasiainvaliokunta tähdensi koulutuksen lisäksi
24648: nuorten harjoittelu- ja työllistämistoimenpiteiden tuntuvaa lisäämistä.
24649: Kansliapäällikkötyöryhmä jätti mietintönsä "Vaihtoehto työttömyydelle" (38/93)
24650: pääministeri Aholle 21.12.1993. Tässä tilaisuudessa pääministeri Aho totesi, että
24651: ehdotuksen perusajatus on oikea mutta koulutustoimenpiteiden suunnittelua on vielä
24652: jatkettava.
24653: Kansliapäällikkötyöryhmä jätti loJ?puraporttinsa "Vaihtoehto työttömyydelle 2"
24654: 22.3.1994. Nuorten pysyvän työlhstymtsen edistämiseksi toimenpideohjelmassa
24655: esitetyn mukaisesti on otettu käyttöön työllistämistuki vastavalmistuneille sekä tuki
24656: oppisopimuskoulutukseen. Työmarkkinatukijärjestelmä tuli voimaan vuoden 1994
24657: alusta. Työmarkkinatuen työvoimapoliittisten toimenpiteiden, erityisesti työharjoitte-
24658: lun ja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen piiriin on pyritty ohjaamaan nuoria,
24659: ensikertaa työmarkkinoille tulevia henkilöitä.
24660: Kansliapäällikkötyöryhmän esittämä nuorten työttömien koulutus- ja työllisyysoh-
24661: jelma "Vaihtoehto työttömyydelle 2" aloitettiin vuoden 1994 jälkipuoliskolla, kun
24662: eduskunta oli myöntänyt II LTA:ssa sen toimeenpanoon 620 milj.mk. Ohjelmasta
24663: toteutui vuoden loppuun mennessä n. 18 000 koulutus- ja työharjoittelupaikan
24664: lisäys eli runsaat 60 %. Tämä näkyi nuorisotyöttömyyden tuntuvana laskuna
24665: tammikuun 1995 tilastossa, jonka mukaan nuoria työttömiä oli 79 500. Vuoden
24666: 1994 vastaavaan ajankohtaan verrattuna erotus oli 18 000.
24667: Vuonna 1995 nuoriso-ohjelman määrärahat jäivät tuntuvasti alhaisemmaksi kuin
24668: vuoden 1994 jälkipuoliskolla. Vaikka nuorten kysyntä työmarkkinoilla jonkin
24669: verran lisääntyi, erotus vuotta aikaiseml?aan nuorten työttömien määrään supistui
24670: kevättalvella 1995 noin 8 OOO:aan. Ohjelman mukaisista toimenpiteistä toteutui
24671: 1995 aiemmin aloitetun ammatillisen koulutuksen lisäksi oppisopimuskoulutuksen
24672: ja nuorten työharjoittelun laajentaminen. Näistä paikoista huomattava osa sisältyi
24673: ESR:n tavoite 3:een. Vuosien 1995 - 1999 ESR-ohjelma käynnistyi pääasiassa
24674: ensimmäisen ohjelmavuoden jälkipuoliskolla. Marraskuussa 1995 nuorten työttömi-
24675: en määrä laski 72 900:een, mikä on 10 700 vähemmän kuin vastaavana ajankohta-
24676: na 1994.
24677: Työministeriö ja opetusministeriö ovat vuoden 1996 TAE:ssä asettaneet tavoitteeksi
24678: kansliapäällikkötyöryhmän nuoriso-ohjelman täysimittaisen toteuttamisen. Tämä
24679: merkitsee 30 000 koulutuspaikkaa, joista noin puolet on ammatillista lisäkoulutusta.
24680: Työministeriön tavoitteena on järjestää 20 000 keskimäärin puolen vuoden työhar-
24681: joittelupaikkaa mm. ammatillisista oppilaitoksista valmistuville.
24682: Suomen työllisyysohjelma 1996 - 99 sisältääesityksen ammatillisen peruskoulutuk-
24683: sen lisäyksistä oppilaitoksissa ja oppisopimuskoulutuksessa neljän vuoden ajalle.
24684: Tämä merkitsee, että nuorten koulutus- ja työllisyysohjelman kesto pitenee vuoteen
24685: 1999 saakka. Koulutuspaikkojen tarpeeseen vaikuttaa vuonna 1996 voimaan tuleva
24686: päätös työmarkkinatuen rajoituksista alle 20-vuotiaille, mikä edellyttää huomattavaa
24687: paikkojen lisäystä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tavoitteena on, että kaikille
24688: 398                               Työministeriö
24689: 
24690: peruskoulusta pääseville voidaan tarjota mahdollisuus jatko-opintoihin toisen asteen
24691: koulutuksessa.
24692: 
24693: Vaara massatyöttömyyden rakenteellisesta luonteesta ja pysyvyydestä
24694: Massatyöttömyys
24695: Kerlomus 811992 vp.
24696: Työasiainvaliokunta
24697:       11) Eduskunta hyväksyi 10.6.1993 työasiainvaliokunnan mietinnön, jossa
24698:       valiokunta lausuu mm.:
24699:       Valiokunta kiinnittää huomiota myös muutamaan keskeiseen tulevaisuuden
24700:       näkymään, vaikka niissä onkin kysymys koko Euroopan yhteisistä ongel-
24701:       mista.
24702:       On melko todennäköistä, että Euroopan ja Suomen työllisyystilanne ei para-
24703:       ne ainakaan ratkaisevasti talouden elpyessä, koska työttömyys on osittain
24704:       lamasta riippumatonta. Se on rakenteellista, tuotantotapojen tehostumisesta
24705:       johtuvaa. Yhä useammin ennakoidaan tuotannon nopean kasvun, automaati-
24706:       on ja keskittymisen aiheuttavan Eurooppaan pysyvän, pahimmillaan jopa
24707:       20 %:n massatyöttömyyden tulevina vuosikymmeninä.
24708:       1900-luvulla työttömyyttä on pystytty Euroopassa ja etenkin Pohjoismaissa
24709:       hoitamaan elvyttämällä tuontantoelämää, tukemalla investointeja, säätele-
24710:       mällä talouden toimintoja, tukemalla kotitalouksia ja vaikuttamalla tulonja-
24711:       koon. Nämä keinot eivät enää ole samassa määrin käytettävissä taikka ne
24712:       eivät tehoa. Kansainvälisen kilpailun kiristyminen vaatii tehostamaan tuo-
24713:       tantomenetelmiä ja laskemaan tuotantokustannuksia. Automaatio etenee
24714:       kaikkialla Euroopassa. Liikkeenjohdon instituutit ovat arvioineet jokaisen
24715:       automatisoidun tehtaan korvaavan 5 - 6 vanhaa työvoimavaltaista tehdasta.
24716:       Suomessa palkkakustannusten osuus on noin 30 % teollisuustuotteen teh-
24717:       dashinnasta. Palveluelinkeinoissa vastaava luku on 50 - 70 %. Paperi- ja
24718:       puunjalostusteollisuudessa on jo koettu kehitysvaiheita, joissa tuotanto on
24719:       moninkertaistunut, mutta henkilökunta vähentynyt olennaisesti. Palvelualoil-
24720:       la automaatio on Suomessakin ehkä vasta tulossa.
24721:       Kun nykyisessä yhteiskunnassa sosiaalinen turvallisuus ja arvostus, ylipää-
24722:       tään elämä, on niin vahvasti kytketty työn tekemiseen, on niukaksi käyvää
24723:       työtä jaettava. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että nuoret ihmiset pääse-
24724:       vät edes osittain työelämään ja tätä kautta yhteiskuntaan mukaan. Olennaista
24725:       on ensimmäisen työpaikan saaminen.
24726:       Työn laajamittaiseenkin jakamis- ja osittamistarpeeseen tulisi varautua etu-
24727:       käteen. Palkkaus-, eläke- ja työttömyysturvajärjestelmät ja muut yhteiskun-
24728:       nan etuudet ja toiminnot perustuvat nykyisellään ehkä liian yksioikoisesti
24729:       kokoP.äiväiseen ja pysyvään työsuhteeseen. Myös tuotanto- ja työtapoihin
24730:       on kiinnitettävä huomwta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan huo-
24731:       mattava osa teollisesta työstä on työprosessiltaan sellaista, että osa-aikainen
24732:       työskentely ei ole mahdollista ilman työn uudelleenorganisointia.
24733:       Jos pysyvän massatyöttömyyden vaihtoehto toteutuu, on työn käsitettä laa-
24734:       jennettava ja työhön liittyviä arvostuksia muutettava työttömien eristäytymi-
24735:       sen ja vakavien yhteiskunnallisten konfliktien välttämiseksi. Tuotannollisen,
24736:       voittoa tuottavan ansiotyön ohella on kiinnitettävä huomiota nykyisten kan-
24737:                        1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                        399
24738: 
24739:       santaloudellisten laskelmien ulkopuolella tehtävään muuhun hyödylliseen ja
24740:       arvokkaaseen työhön. Valiokunta korostaa kuitenkin, että on olennaista yllä-
24741:       pitää tietoutta siitä, että toistaiseksi taloudellinen kasvu ja vauraus on mah-
24742:       dollista korkean koulutustason ja teknologian sekä kilpailukykyisen teollisen
24743:       tuotannon ja siinä tehtävän taikka sitä tukevan työn kautta.
24744:       Samalla kun varaudutaan torjumaan huonoa työllisyyskehitystä, valiokunta
24745:       korostaa positiivisen taloudellisen kehityksen mahdollisuutta. Suomi on niin
24746:       pieni kansantalous, vain muutama prosentti Euroopan taloudesta, että vaati-
24747:       matonkin taloudellinen nousu vientimarkkinoillamme voi johtaa työllisyy-
24748:       temme olennaiseen kohentumiseen. Talouden kääntyessä nousuun on tärke-
24749:       ää saada yleinen ilmapiiri myönteiseksi ja innostuneeksi mahdollisimman
24750:       nopeasti, sillä talouden kehittyminen on vahvasti sidoksissa myös henkiseen
24751:       aktiviteettiin. Epätoivolie ei saa antaa sijaa laskunkaan aikana.
24752:       Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nuoret työllistyvät huomattavasti
24753:       nopeammin kuin muut työttömien ryhmät taloudellisen tilanteen parantues-
24754:       sa. He ovat haluttua työvoimaa ja he pystyvät mukautumaan uusiin olosuh-
24755:       teisiin joustavasti. Ihmisten arkielämän rakentuessa kuitenkin toistaiseksi
24756:       vahvasti työn ympärille lyhytkin aika työelämän ulkopuolella on useille
24757:       nuorille liian vaikea. Tutkimusten mukaan jo kuuden kuukauden työelämäs-
24758:       tä ja koulutuksesta syrjäytyminen voi aiheuttaa ongelmia.
24759: Kansainvälisen kilpailun kiristyminen näkyy työn tuottavuuden nousuna. Laman
24760: aikana tuottavuus onkin noussut niin paljon, että nykyään sama tuotanto saadaan
24761: aikaan paljon vähemmillä työtunneilla kuin 1980-luvulla. Tuottavuuden kasvu
24762: merkitsee samalla myös kilpailukyvyn kasvua kansainvälisillä markkinoilla.
24763: Korkea työttömyys vaatii nopeita ratkaisuja. Pysyvien työpaikkojen luominen
24764: perinteisim elinkeinoihin voi tapahtua vain hitaasti. Nyt olisi pyrittävä etenemään
24765: kahdella suunnalla, eli luotava edellY.tyksiä omatoimiseen itseensä työllistämiseen
24766: ja työn jakamiseen lisäämällä osa-rukatyötä.
24767: Työttömiä on ryhdyttävä aktivoimaan erilaisiin rooleihin, työosuuskuntiin jne.
24768: Samalla on pyrittävä poistamaan lainsäädännölliset ja muut esteet, jotka haittaavat
24769: omatoimisen työllistymisen syntymistä.
24770: Sapattivapaa- ja työvuorottelujärjestelmillä voitaisiin pyrkiä siihen, että työssä oleva
24771: ja työtön vaihtavat keskenään paikkaa joksikin aikaa. Tällä tavoin saataisiin
24772: vaihtuvuutta työttömien joukossa. Järjestelmä on mahdollista rakentaa siten, että
24773: sen kustannukset eivät välttämättä nouse korkeiksi. Vuonna 1994 on otettu käyttöön
24774: osa-aikalisäjärjestelmä.
24775: Osa-aikatyön laajentamisen esteitä ovat nykyään pelot siitä, että työpaikasta osa-
24776: aikaiseksi tai vapaalle lähtevät pelkäävät, että samalla menettävät huonossa tapauk-
24777: sessa myös työpaikkansa.
24778: Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen hallitusohjelmassa on muun muassa
24779: maininta siitä, että selvitetään mahdollisuudet työnjärjestämiseen muullakin tavalla
24780: kuin perinteisesti työsuhteessa tapahtuvana työnä. Lisäksi hallitusohjelmassa
24781: kiinnitetään huomiota työttömien omatoimiseen työllistymiseen, paikalliseen
24782: aloitteellisuuteen myös työllisyysasioissa sekä olemassaolevan työn jakamiseen
24783: useampien henkilöiden kesken. Uutena työskentelymuotona on jo rukaisemmin
24784: otettu käyttöön ilman työsuhdetta tapahtuva työharjoittelu, jonka määrää on lisätty
24785: ja sitä on tarkoitus edelleen lisätä muun muassa työllistämistuki- ja työmarkkinatu-
24786: kijärjestelmän avulla. Työttömien paikallista aloitteellisuutta on lisätty myöntämällä
24787: 400                                Työministeriö
24788: 
24789: yksityisille yhteisöille omatoimisuusavustusta. Omatoimisuusavustusjärjestelmän
24790: Jatkamisesta ainakin vielä vuonna 1996 on jo päätetty. Samoin on päätetty jatkaa
24791: osa-aikalisäjärjestelmän kokeilua. Vuorotteluvapaakokeilusta on annettu laki, joka
24792: tulee voimaan vuoden 1996 alussa. Työn jakamismalleista saadut kokemukset on
24793: tarkoitus kartoittaa myöhemmin erillisessä selvityksessä.
24794: 
24795: Kustannusten uudelleen jakaminen ja ihmisen tekemän työn arvostuksen
24796: nostaminen
24797: Työn arvostus
24798: Kertomus 811992 vp.
24799: Työasiainvaliokunta
24800:       13) Eduskunta hyväksyi 10.6.1993 työasiainvaliokunnan mietinnön, jossa
24801:       valiokunta lausuu mm.:
24802:       Jo tällä hetkellä, ja varsinkin, jos ennustettu rakenteellinen massatyöttömyys
24803:       toteutuu, työn ja työttömyyden kustannuksia on jaettava uudelleen. Työttö-
24804:       myyden ja siitä seuraavien sosiaalisten ongelmien hoitamiseen vaadittavat
24805:       varat eivät näytä muuten riittävän. Ihmisen tekemään työhön kohdistetut
24806:       kustannukset tulisi arvioida uudelleen.
24807:       Nykyisin kustannusten pääpaino on työssä verrattuna muihin tuotannonteki-
24808:       jöihin. Raskaimman kustannusvastuun kantavat toisaalta ansiotyötä tekevät
24809:       palkansaajat ja toisaalta työvoimavaltaiset pienet ja keskisuuret yritykset
24810:       verrattuna kansainvälistyviin, pääomavaltaistuviin ja automatisoituviin suur-
24811:       yrityksiin. Kustannusten maksun rasitusta voitaisiin siirtää työstä kohti tuo-
24812:       tantoa ja jalostusastetta ja ihmisen työstä kohti konetyötä. Tulevien ehkä
24813:       nopeastikin kasvavien sosiaalisten ongelmien rahoittamisen lisäksi tämän-
24814:       suuntainen kustannusten uudelleenjako nostaisi ihmisen tekemän työn arvos-
24815:       tusta.
24816: Valtioneuvoston periaatepäätöksissä Suomen työllisyysohjelman edellyttämistä
24817: toimenpiteistä on päätetty työttömyysvakuutusmaksun alentamisesta 4,5 %:sta
24818: keskimäärin noin 3 %:iin palkoista. Myös palkansaajalta perittävää maksua alennet-
24819: tiin 1,5 %:iin palkasta. Työttömyysvakuutusmaksujen alentamista jatketaan mahdol-
24820: lisuuksien mukaan seuraavina vuosina. Työvoiman käyttöön kohdistuvan verotuk-
24821: sen keventämistä jatketaan vuosina 1997 - 1999.
24822: 
24823: Työllisyyspolitiikka
24824: HE n:o 12611993 vp.
24825: V aitiovaroinvaliokunta
24826:       19) Hyväksyessään 16.12.1993 valtion talousarvion vuodelle 1994 eduskun-
24827:       ta edellytti luvun 34.06 kohdalla, että hallitus laatii aktivoivan, tuotannolli-
24828:       siin ja pysyviin työpaikkoihin tähtäävän koulutus- ja työllisyyspoliittisen
24829:       ohjelman, jossa kiinnitetään erityistä huomiota pitkäaikaistyöttömyyden kat-
24830:       krusuun ja nuorten koulutus- ja työpaikkojen luomiseen.
24831: Hallituksen tarkoituksena on nimenomaan vuoden 1994 alusta voimaan tulleen
24832: työmarkkinatukijärjestelmän avulla pyrkiä aktiivisin koulutus- ja muin toimenpitein
24833: sekä pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun että nuorten, vasta ensimmäistä kertaa
24834: työmarkkinoille tulevien henkilöiden kouluttamiseen ja harjaannottamiseen työelä-
24835:                             1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       401
24836: 
24837:      mään. Tämän lisäksi ovat edelleen käytettävissä perinteiset koulutustoimenpiteet ja
24838:      työllisyyden hoidon erityistoimenpiteet, jotka pyritään eduskunnan talousarvion
24839:      perusteluissa hyväksymien painotusten mukaisesti kohdentamaan erityisesti pitkäai-
24840:      kaistyöttömiinja nuoriin sekä vajaakuntoisiin työnhakijoihin. Keskeisten mmisteri-
24841:      öiden kansliapäälliköt ovat lisäksi valmistelleet erityisen nuoriin työttömiin kohden-
24842:      Dettavan toimenpideohjelman. Toimenpideohjelman mukaisesti työllistämistukea on
24843:      nuorten työllistämisen edistämiseksi suunnattu uudelleen siten, että 21.9.1994
24844:      alkaen määrärahoja on voitu käyttää vastavalmistuneiden ja oppisopimuskoulutuk-
24845:      sen tukemiseen.
24846:      Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen hallitusohjelman keskeisenä tavoitteena on
24847:      työttömyyden puolittaminen vaalikauden aikana. Tämän tavoitteen saavuttamiseen
24848:      tähtäävistä yhteensä 52 erityistoimenpiteestä hallitus teki periaatepäätöksen
24849:      19.10.1995. Toimenpiteiden tavoitteena on muun muassa pitää toistaiseksi työhal-
24850:      linnon erityistoimenpiteiden ja työhallinnon hankkiman työvoimapoliittisen aikuis-
24851:      koulutuksen piirissä viisi prosenttia työvoimasta eli yhteensä 125 000 henkilöä.
24852:      Toimenpiteet kohdennetaan pitkäaikaistyöttömiinja nuoriin sekä myös vajaakuntoi-
24853:      siin työnhakijoihin.
24854: 
24855:       Kiljastoautojen peruskmjaus
24856:       Työllisyysperusteinen valtionapu
24857:       HE n:o 126/1993 vp.
24858:       Valtiovarainvaliokunta
24859:              21) Hyväksyessään 16.12.1993 valtion talousarvion vuodelle 1994 eduskun-
24860:              ta edellytti momentin 34.06.62 kohdalla, että investointeihin tarkoitetusta
24861:              työllisyysl?erusteisesta valtionavusta ohjataan kunnissa eri puolilla maata
24862:              työllistämtsvaroja vuonna 1994 vähintään 35 kirjastoauton peruskorjauk-
24863:              seen.
24864:       Momentille 34.06.62 (Työllisyysperusteinen valtionapu investointeihin) osoitetun
24865:       myöntämisvaltuuden perusteella voidaan myöntää työllisyysperusteista investoin-
24866:       tiavustusta sellaisilla työttömyysalueilla, joilla työttömyysaste ylittää maan keski-
24867:       määräisen tason, toteutettavia investointihankkeita varten. Työllisyysperusteinen
24868:       investointiavustus myönnetään aina joko hakemuksen tai asianomaisen valtionapu-
24869:       viranomaisen esityksen perusteella. Kirjastoautojen peruskorjausavustusten myöntä-
24870:       minen edellyttää siis yhtäältä kunnan hakemusta tai asianomaisen valtionapuvi-
24871:       ranomaisen esitystä ja toisaalta sitä, että korjaustyön pääasiallinen työllisyysvaiku-
24872:       tus kohdistuu työttömyysalueelle, jolla työttömyysaste ylittää maan keskimääräisen
24873:       tason. Vuoden 1994 aikana ei työministeriöön ole saapunut yhtään kirjastoauton
24874:       peruskorjausavustushakemusa. Myöskään aikaisempina vuosina tällaisia avustusha-
24875:       kemuksia ei työministeriölle ole tehty.
24876:       Myöskään vuoden 1995 aikana ei työministeriöön ole saapunut yhtään kirjastoauton
24877:       peruskorjausta koskevaa valtionapuhakemusta. Myöskään opetusministeriö ei ole
24878:       tehnyt asiasta esitystä työministeriölle. Yhtenä esteenä tällaisten avustusten myöntä-
24879:       miselle lienee opetus- ja kulttuuritoimen valtionapujärjestelmä, jota on noudatettava
24880:       myös myönnettäessä työllisyysperusteisia investointiavustuksia. Tämän valtionapu-
24881:       järjestelmän mukaan markkamääräisesti pienehköjä investointeja ei voida avustaa.
24882:       Asia ei näin ollen anna enää aihetta toimenpiteisiin.
24883: 
24884: 
24885: 
24886: 
24887: 51 360228Y
24888: 402                               Työministeriö
24889: 
24890: 
24891: Matkakustannukset, opiskelijoiden
24892: Opiskelijoiden matkakustannukset
24893: HE n:o 24011993 vp.
24894: Työasiainvaliokunta
24895:       Eduskunta edellytti 9.12.1993, että hallitus pikaisesti selvittää, miten matka-
24896:       kustannuksia voitaisiin korvata opiskelijoille, jotka aloittavat koulutuksensa
24897:       tämän lain voimaantulon jälkeen.
24898: Eduskunta päättil9 päivänä toukokuuta1995 hylätä kysymyksessä olevan lakiehdo-
24899: tuksen. Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
24900: 
24901: Kansliapäällikkötyöryhmän nuoriso-ohjelma
24902: HE 1111995 vp
24903: Valtiovarainvaliokunta
24904:       8) Hyväksyessään 21.6.1995 vuoden 1995 lisätalousarvion eduskunta edel-
24905:       lytti luvun 34.06 kohdalla, että sekä opetus- että työministeriö jatkavat ns.
24906:       kansliapäällikkötyöryhmän nuoriso-ohjelman mukaisesti nuorten koulutus-
24907:       paikkojen lisäämistä turvaamalla tähän tarvittavat resurssit, jo korosti op-
24908:       pisopimusmuotoista koulutusta yhtenä erityisesti ammattikouluttamattomille
24909:       nuorille tarjottavana kouluttautumismahdollisuutena vaikeassa työttömyysti-
24910:       lanteessa.
24911: Opetus-, työ- sekä sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikköjen valmistelema
24912: ohjelma "Vaihtoehto työttömyydelle 2" valmistui maaliskuussa 1994. Saman
24913: vuoden II LTA:ssa eduskunta myönsi ohjelman aloittamiseen 620 milj.mk. Vuoden
24914: 1994 loppuun mennessä em. määrärahalla lisättiin ammatillisen koulutuksen ja
24915: korkeakoulujen aloituspaikkoja sekä oppisopimuskoulusta yhteensä lähes 20 000
24916: oppilaspaikalla. Tämä näkyi nuorisotyöttömyyden tuntuvana laskuna tammikuun
24917: 1995 tilastossa, jonka mukaan nuoria työttömiä oli 79 500. Vuoden 1994 vastaa-
24918: vaan ajankohtaan verrattuna työttömien määrä oli 18 000 vähemmän.
24919: Vuonna 1995 koulutus- ja työllistämistoimenpiteitä on lisätty pääasiassa ESR:n
24920: tavoite 3:n mukaisesti. ESR-ohjelman tavoitteena oli 8000 nuoren sijoittuminen
24921: työharjoitteluun ja oppisopimuskoulutukseen vuoden loppuun mennessä. Vuoden
24922: 1995 loppuun mennessä oppisopimuksessa perustutkintoa suorittavien nuorten
24923: määrä nousseen. 750:aan ja lisäkoulutuksen suorittaneiden tai aloittaneiden määrä
24924: lähes 5 OOO:een. Sensijaan oppilaspaikkojen lisäämiseen ammatillisissa oppilaitok-
24925: sissa ja korkeakouluissa ei vuoden 1995 aikana ole osoitettu uusia määrärahoja.
24926: Nuorten työllisyyden edistämiseen, kuten vastavalmistuneitten työharjoittelupaikko-
24927: ja, ovat työvoimatoimistot järjestäneet n. 10 000. Tämä vastaa työhallinnon
24928: tavoitetta, joka oli 20 000 keskimäärin puolen vuoden työ- tai harjoittelupaikan
24929: järjestäminen nuorille työttömille vuonna 1995.
24930: Vuoden 1996 TAE on OPM:n ja TM:n osalta valmisteltu Suomen työllisyysohjel-
24931: man 1996 - 1999 mukaisesti, jolloin kansliapäällikkötyöryhmän esitykset on otettu
24932: huomioon. Oppisopimuskoulutuksen osalta tämä merkitsee 6 OOO:n perus- ja
24933: 6 OOO:n lisäkoulutuspaikan rahoitusta. Työllisyysohjelman mukaisia nuorten koulu-
24934: tuspaikkoja sisältyy vuoden 1996 TAE:een yhteensä 11 000 ammatillisen perus-
24935: koulutuksen ja 14 000 lisä- ja täydennyskoulutuksen aloituspaikkaa. Lisäksi
24936:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                     403
24937: 
24938: työhallinto on varautunut rahoittamaan 20 000 nuorten työharjoittelupaikkaa ja
24939: oppisopimuspaikkojen työllistämistukiosuudet. Oppisopimuspaikkojen lisäämisessä
24940: e1 ole kysymys yksmomaan koulutuskorvauksiin ja työllistämistukeen osoitettujen
24941: määrärahojen riittävyydestä. Olennainen kasvun edellytys on panostus paikkojen
24942: hankintaan ja yhteistyö yritysten kanssa. Tämä toiminta vaatii tuntuvia vmmavaroja
24943: työvoima- Ja oppisopimustoimistoilta.
24944: 
24945: Työllisyystoimenpiteet kunnissa
24946: HE 152/1994 vp
24947: V aitiovaroinvaliokunta
24948:       28) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
24949:       edellytti pääluokan 34 kohdalla, että työllisyysasetusta uudistettaessa turva-
24950:       taan kuntien mahdollisuudet toimia tehokkaasti työllistäjinä.
24951: Työllisyysasetuksen muutos (273/95) tuli voimaan 1.4.1995 lähtien. Kunnat ovat
24952: vuoden 1995 tammi-marraskuun aikana työllistäneet tukitoimin keskimäärin 27 400
24953: henkilöä. Tämä oli keskimäärin noin 2 000 henkilöä enemmän kuin vuonna 1994.
24954: Lisäksi pitkäaikaistyöttömien aseman turvaamiseksi työllistämisessä työministeriö
24955: on sitoutunut siihen, että työvoimatoimistot voivat maksaa pitkäaikaistyöttömän
24956: työllistämiseksi 70 prosentilla korotetun työllistämistuen. Vuoden 1995 tammi-
24957: marraskuussa kunnat työllistivät keskimäärin 17 700 pitkäaikaistyötöntä, mikä oli
24958: noin 1 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
24959: 
24960: Työmarlddnatukijfujestelmän muutokset
24961: HE 17211995 vp
24962: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
24963:       Eduskunta edellytti 29.11.1995, että hallitus huolehtii lain työvoima- ja kou-
24964:       lutuspoliittisten tavoitteiden toteutumisesta, voimavarojen riittävyydestä ja
24965:       oikeasta ohjautumisesta sekä seuraa sen vaikutuksia kansantalouteen, val-
24966:       tiontalouteen ja yksilöiden taloudelliseen asemaan sekä yhteiskuntapoliittisia
24967:       vaikutuksia ennen kaikkea nuoriin.
24968: Tasavallan Presidentti antoi 22.12.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
24969: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
24970: Työmarkkinatukijärjestelmän muutokset tulivat voimaan vuoden 1996 alusta.
24971: Vastapainona nuorten työmarkkinatukioikeuden rajoituksille koulutuspaikkoja
24972: Iisättim 5 OOO:lla. Hakuajat koulutukseen päättyivät osittain vuoden 1995 lopulla,
24973: osittain vasta vuoden 1996 puolella. Siten muutosten vaikutukset eivät olleet
24974: syntyneet eivätkä seurattavissa vielä kertomusvuonna.
24975: 404                             Ympäristöministeriö
24976: 
24977: 
24978: 
24979: 
24980:                             Ympäristöministeriö
24981: 
24982: Taaja-asutus
24983: HE n:o 21411972 vp.
24984: Laki- ja talousvaliokunta
24985:       Eduskunta edellytti 2.6.1973 että hallitus vielä selvittää eduskunnan käsitte-
24986:       lyn yhteydessä esiin tulleita taaja-asutuksen käsitteen täsmentämiseen liitty-
24987:       viä näkökohtia tarkoituksenmukaisen rakentamisen turvaamiseksi ja antaa
24988:       siitä uuden esityksen eduskunnalle.
24989: Rakennuslakia uudistettaessa on tarkoitus antaa kunnille mahdollisuus täsmentää
24990: taaja-asutuksen käsitettäkaava-alueiden lähi-alueilla. Taaja- ja haja-asutuksen eroon
24991: ei ole valmisteilla muita muutoksia.
24992: Koska lausuma liittyy rakennuslain uudistamiseen, asiaa selostetaan myöhemmissä
24993: kertomuksissa tuossa yhteydessä. Lausuma esitetään poistettavaksi kertomuksesta.
24994: 
24995: Lähipalvelujen turvaaminen suurmyymälöitä perustettaessa
24996: Toivomusaloite n:o 65111979 vp.
24997: Talousvaliokunta
24998:       Eduskunta päätti 22.4.1980 lausua toivomuksen, että hallitus ryhtyisi toi-
24999:       menpiteisiin yhteistyössä lääninhallitusten, kuntien, elinkeinoelämän sekä
25000:       työmarkkina- ja kuluttajajärjestöjen kanssa kaupan lähipalvelujen turvaami-
25001:       seksi sekä sen selvittämiseksi, tarvittaisiinko nykyistä täsmällisempiä ehtoja
25002:       tai rajoituksia suurmyymälöiden perustamiselle muun muassa rakennuslain-
25003:       säädäntöä tarkistamaHa ja mikä vaikutus olisi sillä, että suurmyymälän pe-
25004:       rustamisen eräänä ehtona olisi velvollisuus huolehtia lähipalveluista.
25005: Kaavoitusta koskevan ohjauksen avulla on pyritty tukemaan lähipalvelujen turvaa-
25006: mista. Lähipalveluista sekä kaupan rakennemuutoksen vaikutuksista on tehty
25007: vuonna 1995 useita selvityksiä yhteistyössä mm. KTM:n, STM:n, maakunnan
25008: liittojen, kaupan järjestöjen ja kuntien kanssa. Selvitykset sekä järjestetyt koulutus-
25009: tilaisuudet tukevat kaavoitusta koskevaa ohjausta ja antavat perusteita kunnalliselle
25010: kaupan sijainninohjaukselle. Rakennuslain 1.9.1994 voimaan tullut 3§ edellyttää,
25011: että ennen sijaintiratkaisua kunnan on selvitettävä riittävällä tavalla suunnitelman
25012: toteuttamisen ympäristö-, yhdyskuntataloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset.
25013: Rakennuslain uudistamisen yhteydessä arvioidaan, olisiko kaupallisten palvelujen
25014: saatavuus säädettävä kaavoituksen sisällölliseksi tavoitteeksi. Tämä laajentaisi
25015: kaavallisen ohjauksen mahdollisuuksia.
25016: Koska lausuma liittyy rakennuslain uudistamiseen, asiaa selostetaan myöhemmissä
25017: kertomuksissa tuossa yhteydessä. Lausuma esitetään poistettavaksi kertomuksesta.
25018:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      405
25019: 
25020: 
25021: Kaavoitus-, rakentamis- ja asuntoasioiden käsittely lääninhallituksissa
25022: HE n:o 96/1980 vp.
25023: Valtiovarainvaliokunta
25024:       Eduskunta lausui 19.12.1980:
25025:       2) Eduskunta kiinnittää tässä yhteydessä hallituksen huomiota myös kaavoi-
25026:       tus-, rakentamis- ja asuntoasiOiden määrän kasvuun ja tämän seurauksena
25027:       lääninhallintoon syntyneeseen asioiden ruuhkautumiseen.
25028: Lääninhallituksen (1.3.1995 alkaen alueellisen ympäristökeskuksen) tehtäviä on jo
25029: useilla rakennuslain muutoksilla vähennetty siirtämällä tehtäviä ja toimivaltaa
25030: kuntiin. Rakennuslakiin valmistellaan uudistusta, jolla uudistetaan julkisen hallin-
25031: non eri osapuolien vastuu kaavoitusasioissa. Lähtökohtana on nykyisen kaavojen
25032: alistamismenettelyn supistaminen. Toisaalta esimerkiksi luonnonsuojelulain uudista-
25033: minen tulee lisäämään alueellisten ympäristökeskusten tehtäviä.
25034: Koska lausuma liittyy mm. rakennuslain ja luonnonsuojelulain uudistamiseen, asiaa
25035: selostetaan myöhemmissä kertomuksissa noissa yhteyksissä. Lausuma esitetään
25036: poistettavaksi kertomuksesta.
25037: 
25038: Toijunta-aineiden taikastustoiminta
25039: Kertomus n:o 711981 vp.
25040: Talousvaliokunta
25041:       Eduskunta hyväksyi 8.10.1982 perustuslakivaliokunnan ja ulkoasiainva-
25042:       liokunnan mietinnöt hallituksen toimenpiteistään vuonna 1980 antaman ker-
25043:       tomuksen johdosta. Perustuslakivaliokunta edellytti, että sen mietinnön liit-
25044:       teenä oleviin erikoisvaliokuntien lausuntoihin sisältyvät huomautukset ja
25045:       lausumat otetaan huomioon. Talousvaliokunta lausui mm.:
25046:       9) Hallituksen kertomusta käsitellessään valiokunta on perehtynyt torjunta-
25047:       aineiden ja muiden myrkyllisten aineiden tutkimuksen nykytilaan maassam-
25048:       me. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta toteaa, että myrkyllisten
25049:       aineiden ennakkotarkastus on ennen muuta riittävien voimavarojen puuttu-
25050:       misen vuoksi sellaisessa vaiheessa, että joudutaan suuressa määrin luotta-
25051:       maan ulkomaisiin tutkimustuloksiin. Toisaalta on todettava, että markkinoil-
25052:       le tulevien erilaisten myrkyllisten aineiden lukumäärä on niin suuri, että
25053:       Suomen kokoisella maalla ei ole realistisia mahdollisuuksia huolehtia tästä
25054:       tutkimusalueesta yksin omin voimin. Tässä mielessä valiokunta pitää oike-
25055:       aan osuneena työterveyslaitoksen Pohjoismaiden ministerineuvostolle teke-
25056:       mää aloitetta perustaa yhteispohjoismainen riippumaton tutkimuslaitos tälle
25057:       alalle. Tässä yhteydessä valiokunta korostaa toksikologisen koulutuksen te-
25058:       hostamista ja laajentamista pyrittäessä parantamaan myrkyllisiä aineita kos-
25059:       kevaa tutkimus- ja tarkastustoimintaa.
25060: Toksikologisen yhteistyön tarvetta Pohjoismaissa selvittämään asetettu työryhmä
25061: luovutti toukokuussa 1991 selvityksensä Pohjoismaiden ministerineuvoston alaiselle
25062: ympäristönsuojelun virkamieskomitealle. Virkamieskomitea perusti työryhmän
25063: valmistelemaan asiaa edelleen. Työryhmän esityksen perusteella on Pohjoismaiden
25064: ministerineuvoston varoin palkattu Suomen työterveyslaitokseen ja Ruotsin Kemi-
25065: kalieinspektionen -virastoon vuoden 1994 alusta lähtien yhteensä kaksi henkilöä,
25066: 406                            Ympäristöministeriö
25067: 
25068: joiden tehtävänä on sovittaa yhteen Pohjoismaiden toimintaa toksikologian ja
25069: ekotoksikologian alalla sekä toksikologiaa koskevia Pohjoismaiden kannanottoja
25070: kansainvälisissä toirnielimissä.
25071: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin, joten lausuma esitetään poistettavaksi
25072: kertomuksesta.
25073: 
25074: Maa-aineslaki ja turvelainsäädännön tarpeellisuus
25075: Kertomus n:o 6/1982 vp.
25076: Toinen lakivaliokunta
25077:       26) Kesäkuussa 1981 hyväksytty maa-aineslaki tuli voimaan vuoden 1982
25078:       alusta. Hyväksyessään lain eduskunta edellytti muun muassa, että hallitus
25079:       viipymättä valmistelee ja antaa eduskunnalle esityksen turpeen ottamista
25080:       koskevaksi laiksi, jonka nojalla voidaan toteuttaa soiden suojelun ja turpeen
25081:       tarkoituksenmukaisen hyväksi käytön tavoitteet.
25082:       Valiokunnan saarnan selvityksen mukaan turpeenottolainsäädäntö on komi-
25083:       tean valmisteltavana. Valiokunta kiirehti asiaa koskevan hallituksen esityk-
25084:       sen antamista, sillä turvetuotannon ja soiden suojelun etujen yhteensovitta-
25085:       minen vaatii pikaista ratkaisemista. V aHokunta katsoo, ettei lainsäädännön
25086:       valmistelussa ole edetty sillä ripeydellä, jota eduskunnan edellä mainitussa
25087:       lausumassa edellytetään.
25088:       Maa-aineslaista saadun selvityksen mukaan on lain soveltamisessa esiinty-
25089:       nyt käytännössä ongelmia. V aliakunnan saaman selvityksen mukaan epäsel-
25090:       vyydet ovat ainakin osaksi johtuneet uuden lainsäädännön tulkinnanvarai-
25091:       suuksista. Tästä syystä valiokunta pitää tarpeellisena niitä sisäasiainministe-
25092:       riön toimenpiteitä, joilla lainsäädännön tulkinnallisuuksia pyritään selventä-
25093:       mään sekä kiirehtimään lupa-asioiden käsittelyä niin kunnissa kuin läänin-
25094:       hallituksissakin. Eräs keskeinen käytännön epäselvyys poistunee lain siirty-
25095:       mäsäännöstä selkiytyvällä tulkinnalla, jonka mukaan maa-ainesten ottaminen
25096:       saajatkua vuoden 1983 puolellakin, jos vanhan ainesten ottopaikan lupaha-
25097:       kemus on jätetty ennen vuoden 1982 loppua, vaikka sitä ei olisi ehditty kä-
25098:       sitellä. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, että kunnanhallitus vm lain
25099:       mukana pidentää erityisestä syystä lupahakemuksen tekemiselle säädettyä
25100:       määräaikaa vuodella.
25101:       V aHokunnan saaman selvityksen mukaan hallituksen tarkoituksena on antaa
25102:       maa-aineslain teknisluonteista korjaamista koskeva esitys eduskunnalle.
25103:       Koska maa-aineslaki on ollut vasta vajaan vuoden voimassa, ei valiokunnan
25104:       mielestä saatujen kokemusten perusteella voida vielä riittävän luotettavasti
25105:       arvioida lainsäädännön laajemman muuttamisen tarvetta. Lain soveltamista
25106:       on edelleen seurattava ja ohjattava sekä viranomaisia että maa-ainesten otta-
25107:       jia käyttämään sen suomia mahdollisuuksia joustavan ja tarkoituksenmukai-
25108:       sen käytännön aikaansaamiseksi. Pitempiaikaisen kokemuksen perusteella
25109:       tulee s1tten arvioida, onko tarpeen kehittää lainsäädäntööä vastaamaan pa-
25110:       remmin maa-ainesten käytön ja luonnonsuojelun tarpeita.
25111: Ympäristöneuvoston maa-ainesjaosto on tehnyt vuonna 1995 ehdotuksen maa-
25112: aineslain tarkistamiseksi. Lain muutos on valmisteilla jaoston ehdotuksen ja siitä
25113: annettujen lausuntojen pohjalta. Turpeenoton saattaminen luvanvaraiseksi ei
25114: sisältynyt ehdotukseen.
25115:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       407
25116: 
25117: Ounasjoen erityissuojelusta aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaaminen
25118: HE n:o 27911982 vp.
25119: Laki- ja talousvaliokunta
25120:       Eduskunta edellytti 2.3.1983, että hallitus seuraa elinkeinojen kehittymistä
25121:       ja työllisyystilannetta Ounasjokialueella ja ryhtyy kaikkiin niihin toimenpi-
25122:       teisiin, jotka ovat tarpeen alueen elinkeinojen tukemiseksi ja erityissuojelus-
25123:       ta alueen kunnille ja asukkaille aiheutuvien taloudellisten menetysten kor-
25124:       vaamiseksi. Niin ikään eduskunta edellytti, että asia kysymykseen tulevista
25125:       korvaoksista vesiosuuksien omistajille ratkaistaan viivytyksettä.
25126: Ounasjoen erityissuojeluun liittyvä Ounasjoen luonnontaloudellinen kehittämissuun-
25127: nitelma valmistui 30.6.1986. Siinä ehdotetut kehittämistoimenpiteet jakaantuvat eri
25128: hallinnonaloille ja niitä on lähdetty toteuttamaan lähinnä kalatalouden ja uiton
25129: osalta.
25130: Korvausperusteista ja korvausten määräämisestä vesiosuuksien omistajille on
25131: säädetty 23.1.1987 annetussa koskiensuojelulaissa (35/87). Pääosa näistä korvauk-
25132: sista on maksettu vuonna 1989.
25133: On mahdollista, että eräiden sivujokien koskiosuuksien omistajat eivät ole ryhtyneet
25134: korvausten hakuun jakokuntien järjestäytymättömyyden tai vähäisten korvausten
25135: vuoksi tms. syistä.
25136: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin, joten lausuma esitetään poistettavaksi
25137: kertomuksesta.
25138: 
25139: Öljyntoijuntavarusteet
25140: HE n:o 12811984 vp.
25141: Valtiovarainvaliokunta
25142:       Eduskunta lausui 11.1.1985 mm.:
25143:       51) Eduskunta on luvun 35.26 kohdalla edellyttänyt hallituksen välittömästi
25144:       ryhtyvän sellaisiin toimenpiteisiin, että merellä ja saaristoalueilla suoritetta-
25145:       vaan öljyntorjuntaan voidaan hankkia varusteita ja välineitä vähintään siinä
25146:       määrin kuin Itämeren sopimus Suomen osalta edellyttää.
25147: Valtion ja kuntien 1980-luvulla suorittamien öljyntorjunta-alus- ja torjuntamateriaa-
25148: lihankintojen johdosta maamme öljyntorjuntavalmius vastaa pääosin Helsingin
25149: sopimuksessa ja siihen liittyvissä Helsingm Komission suosituksissa kansalliselle
25150: öljyntorjuntavalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Maamme torjuntavalmiudessa
25151: avomerellä on vielä puutteita itäisellä Suomenlahdella, keskeisellä Selkämerellä ja
25152: Perämeren pohjoisosassa.
25153: Ympäristöministeriön sekä öljyntorjunta-asioissa virka-apua antavien muiden
25154: hallinnonalojen toiminta- ja taloussuunnitelmiin sisältyvien, torjuntaan käytettävien
25155: alusten hankintaohjelmien mukaan saadaan Helsingin sopimuksen ja siihen liittyvi-
25156: en suositusten mukainen torjuntavalmius kaikin osin hankituksi vasta 1990-luvun
25157: jälkipuoliskolla.
25158: 408                            Y mpärlstöministeriö
25159: 
25160: Koskiensuojelulaki, Pudasjärven turvevoimala, rajajoet ja Sokiin kaivos
25161: HE n:o 2511986 vp
25162: Laki- ja talousvalwkunta
25163:       Eduskunta totesi 20.12.1986, että koskiensuojelulain hyväksyminen on erit-
25164:       täin merkittävä ympäristönsuojeluun liittyvä ratkaisu, joka on voitu edus-
25165:       kunnassa päättää eräitä yksityiskohtia lukuun ottamatta suurella yksimieli-
25166:       syydellä. Eduskunta edellytti kuitenkin, että hallitus Iijokilaakson vaikean
25167:       työllisyystilanteen huomioon ottaen ja eduskunnan aikaisemmin hyväksy-
25168:       män kannanoton mukaisesti tutkituttaa viimeistään vuoden 1987 tammikuun
25169:       loppuun mennessä Iijoen vesistön keskiosan suojelun vaikutukset alueen
25170:       työllisyyteen ja energian tuotantoon sekä suojelupäätöksestä aiheutuvien
25171:       haittojen lieventämisen mahdollisuudet esimerkiksi turvevoimalan rakenta-
25172:       misella Pudasjärvelle.
25173:       Eduskunta edellytti lisäksi hallituksen huolehtivan siitä, ettei Suomen puo-
25174:       lella ryhdytä vesivoimalaitosten rakentamiseen Ruotsin ja Norjan kanssa
25175:       tehtyjen rajavesistöjä koskevien sopimusten tarkoittamissa rajajoissa.
25176:       Eduskunta edellytti edelleen hallituksen huolehtivan siitä, ettei koskien-
25177:       suojelulailla vaikeuteta Sokiin kaivoksen mahdollista avaamista, mikäli kai-
25178:       voksen avaaminen edellyttäisi rakentamista vesistöön.
25179: Kauppa- ja teollisuusministeriö laati eduskunnan lausumassaan edellyttämän
25180: selvityksen ja se saatettiin valtioneuvoston tietoon 29.1.1987. Valtioneuvosto päätti
25181: 12.2.1987 erinäisiin jatkotoimiin ryhtymisestä Pudasjärven turvevoimalaitoksen
25182: rakentamiseksi mahdollisimman pian. Rakentamista et ole kuitenkaan toistaiseksi
25183: aloitettu.
25184: Ympäristöministeriö huolehtii siitä, ettei Ruotsin ja Norjan kanssa yhteisissä
25185: rajajoissa ryhdytä voimalaitosten rakentamiseen. Ruotsin ja Norjan kanssa on
25186: tarkoitus myös pohtia rajajokien suojelemista sopimuksin.
25187: Koskiensuojelulaki kieltää voimalaitosten rakentamisen laissa mainittuihin paikkoi-
25188: hin. Ympäristöministeriön tiedossa ei ole, että Sokiin kaivoshankkeeseen kuuluisi
25189: voimalaitosten rakentamista. Koskiensuojelulaki ei siten vaikeuta Sokiin kaivoksen
25190: mahdollista avaamista, joskin siihen liittyy monia muita ympäristöpoliittisia pulmia.
25191: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin, joten asia esitetään poistettavaksi kerto-
25192: muksesta.
25193: 
25194: Turpeenoton ympäristövaikutukset ja ongelmajätehuolto
25195: Kenomus n:o 811987 vp.
25196: Laki- ja talousvaliokunta
25197:       9) Turpeen käyttö on maamme energiantuotannossa entisestään lisääntynyt.
25198:       Ottaen huomioon ympäristönsuojeluun liittyvät näkökohdat valiokunta pitää
25199:       tärkeänä, että turvetuotannosta luonnolle aiheutuvia haittatekijöitä tarkoin
25200:       seurataan ja että tarvittaessa ryhdytään kiireellisesti asian vaatimiin toimen-
25201:       piteisiin. Tässä yhteydessä valiokunta vielä toteaa, että ongelmajätteet,
25202:       muun muassa akut ja paristot aiheuttavat ympäristön saastumista. Tämän
25203:       vuoksi valiokunnan mielestä on ryhdyttävä toimenpiteisiin ongelmajätteiden
25204:       keräilyn ja käsittelyn tehostamiseksi.
25205:                               1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                         409
25206: 
25207: 
25208:       V aitioneuvosto teki lokakuussa 1988 periaatepäätöksen vesiensuojelun tavoiteohjel-
25209:       masta vuoteen 1995. Siinä edellytetään, että kaikilla turvetuotantoalueilla on
25210:       ryhdyttävä asianmukaisiin vesiensuojelutoimiin. Ympäristöministeriön hallinnonalal-
25211:       la huolehditaan tavoiteohjelman toteutumisesta ja seurataan turvetuotannon ja
25212:       turpeen käytön vaikutuksia veteen, ilmaan ja arvokkaisiin suoalueisiin. Parhaillaan
25213:       on valmisteltavana uusi tavoiteohjelma vuoteen 2005. Vuonna 1993 laadittiin
25214:       ehdotus turvevoimalaitosten rikkipäästöjen rajoittamisesta ja hankittiin siitä lausun-
25215:       not.
25216:       Ongelmajätteiden käsittelykapasiteettia on maassamme nykyisin riittävästi siltä osin
25217:       kuin kysymys on vaarattomaksi tehtävistä tai muutoin käsiteltävistä ongelmajätteis-
25218:       tä. Hyödynnettäviä ongelmajätteitä, kuten akkuja, viedään ulkomaille, koska
25219:       kotimaisia hyödyntämismahdollisuuksia ei ole.
25220:       Ongelmajätteiden keräilyä on viime vuosina tehostettu sekä kunnissa että Ekokem
25221:       Oy Ab:n toimin. Ekokem Oy Ab on nykyisin yhteistyössä yli 20 yrityksen kanssa,
25222:       jotka huolehtivat ongelmajätteiden keräilystä ja kuljetuksesta alueittain. Kunnat on
25223:       perustaneet ongelmajätteiden vastaanottopaikkoja ja useissa kunnissa kiertää myös
25224:       keräysautoja. Uusi jätelaki (1072/93) edellyttää, että jätteet lajiteliaan entistä
25225:       tarkemmin ja ettei erilaatuisia ongelmajätteitä sekoiteta keskenään eikä muihin
25226:       jätteisiin. Jätelain nojalla on kertomusvuonna annettu valtioneuvoston päätös eräitä
25227:       vaarallisia aineita sisältävistä paristoistaja akuista (105/95). Jätelain toimeenpanon
25228:       yhteydessä on toteutettu laaja kansalaisille, yrityksille ja kunnille tarkoitettu tiedotus-
25229:        ja valistuskampanja, jossa on kiinnitetty huomiota ongelmajätteisiin.
25230:       Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin, joten lausuma esitetään poistettavaksi
25231:       kertomuksesta.
25232: 
25233:       Ympäristönsuojelun lupa- ja ilmoitusjäijestelmän uudistaminen
25234:       Kertomus n:o 7/1988 vp.
25235:       Laki- ja talousvaliokunta
25236:              Eduskunta hyväksyi 26.5.1989 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
25237:              liitteenä olevassa lausunnossa laki- ja talousvaliokunta totesi mm.:
25238: 
25239:              2) Valiokunta toteaa, että ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista on säädet-
25240:              ty useissa eri laeissa ja että lakeihin sisältyvät lupa- ja ilmoitusmenettelyt
25241:              ovat varsin epäyhtenäisiä. V aliakunta pitää erittäin tärkeänä, että ympäris-
25242:              tönsuojeluun liittyviä lupa- ja ilmoitusjärjestelmiä yhdenmukaistaviin käy-
25243:              tännön toimiin päästään nopeimmalla mahdollisella aikataululla.
25244:       Syyskuun 1 päivänä 1992 voimaan tulleella ympäristölupamenettelylailla yhdistet-
25245:       tiin tärkeimpien ympäristönsuojeluun liittyvien lupien, ilmoitusten ja suunnitelmien
25246:       käsittely. Ympäristölupauudistusta jatketaan selvittämällä muun muassa mahdolli-
25247:       suudet yhdistää vesilain mukaiset luvat muihin ympäristölupiin. Tätä varten
25248:       ympäristöministeriö asetti vuonna 1994 toimikunnan, jonka määräaika päättyy
25249:       huhtikuun lopussa 1996.
25250: 
25251: 
25252: 
25253: 
25254: 52 360228Y
25255: 410                            Ympäristöministeriö
25256: 
25257: Luonnonsuojelulain uudistaminen
25258: Kenomus n:o 711988 vp.
25259: Laki- ja talousvaliokunta
25260:       Eduskunta hyväksyi 26.5.1989 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
25261:       liitteenä olevassa lausunnossa laki- ja talousvaliokunta totesi mm.:
25262:       3) Luonnonsuojelulainsäädännön kokonaisuudistaminen on viivästynyt. Va-
25263:       liokunta kiirehtiikin luonnonsuojelulainsäädännön kokonaisuudistamista ja
25264:       pitää tärkeänä, että mikäli lain kokonaisuudistuksen toteuttaminen vieläkin
25265:       siirtyy, on perusteltua jatkaa tarpeellisten ja kiireellisinä pidettävien luon-
25266:       nonsuojelulain osauudistusten valmistelua ja toteuttamista.
25267: Vuoden 1993 maaliskuussa asetettu luonnonsuojelulakityöryhmä on jättänyt
25268: tarkistetun ehdotuksen luonnonsuojelulain kokonaisuudistukseksi vuoden 1995
25269: alussa (Ympäristöministeriön alueidenkäytön osaston julkaisu 511995: Luonnon-
25270: suojelulakityöryhmän tarkistettu mietintö; ehdotus uudeksi luonnonsuojelulaiksi ja
25271: eräiksi siihen liittyviksi lainmuutoksiksi). Lakiehdotusta on viimeistelty ympäristö-
25272: ministeriössä saatujen lausuntojen pohjalta ja uusi hallituksen esitys laiksi on
25273: tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 1996 kevätistuntokaudella.
25274: 
25275: Asumistukijfujestelmän kehittäminen
25276: HE n:o 7511988 vp.
25277: Sosiaalivaliokunta
25278:       Eduskunta edellytti 14.6.1988, että hallitus asumistukea ja asumistukijärjes-
25279:       telmää kehitettäessään ottaa huomioon ns. tasausvuokrataloissa asuvien asu-
25280:       mistuen korottamistarpeen.
25281:       Lisäksi eduskunta edellytti hallituksen yleisestikin pyrkivän erityisesti lapsi-
25282:       perheiden asumismenojen alentamiseen vuokra- ja omistusasunnoissa.
25283: Asumistukijärjestelmää on 1.1.1991 alkaen kehitetty siten, että omistusasuntojen
25284: asumismenoiksi luetaan myös uuden lainajärjestelmän mukaiset vuosimaksut
25285: Vuosimaksuista otetaan huomioon 80 prosenttia.
25286: Asumistukimäärärahojen niukkuuden johdosta vuonna 1993 sovellettavia asumis-
25287: tuen määräytymisperusteitajouduttiin kiristämään vuodesta 1992. Joulukuussa 1993
25288: vahvistettiin perusteet vuodelle 1994. Tällöin parannettiin lapsiperheiden asumistu-
25289: kea selvästi vuoteen 1993 verrattuna. Tarkoitukseen on varattu vuodelle 1994
25290: lisämäärärahaa 370 miljoonaa markkaa. Lapsiperheiden tuen parantaminen liittyi
25291: hallituksen perhetukiuudistukseen.
25292: Joulukuussa 1995 annettuja vuotta 1996 koskevia asumistuen perusteita tiukennet-
25293: tiin hallitusohjelmassa sovitun säästövaikutuksen aikaansaamiseksi.
25294: Koska lausuma liittyy valmisteilla olevaan asumistukijärjestelmien ja asumisrahoi-
25295: tuksen kokonaisuudistukseen, asiaa selostetaan myöhemmissä kertomuksissa tuossa
25296: yhteydessä. Lausuma esitetään poistettavaksi kertomuksesta.
25297:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      411
25298: 
25299: Perusparannuslainoituksen jäijestäminen
25300: HE n:o 104/1988 vp.
25301: V aitiovaroinvaliokunta
25302:       30) Hyväksyessään 17. päivänäjoulukuuta 1988 valtion tulo- ja menoarvion
25303:       vuodelle 1989 eduskunta edellytti momentin 35.45.83 kohdalla, että hallitus
25304:       selvittää asuntojen perusparannuslainoituksen järjestämisen.
25305: Vuoden 1990 alusta lukien perustetusta asunto-olojen kehittämisrahastosta (nykyisin
25306: valtion asuntorahasto) myönnetään lainat aravavuokratalojen perusparannus-
25307: lainoitukseen ja omistusasuntojen pitkäaikaiseen perusparannuslainoitukseen.
25308: Vuokratalojen peruskorjauslainoituksessa on otettu 1.1.1991 alkaen käyttöön
25309: yhtenäislainajärjestelmä.
25310: Aravalain mukaan myönnetään myös perusparannuslainat 1.1.1994 lukien.
25311: Vuokra-asuntojen peruskorjaukseen myönnetään myös lyhytaikaisia korkotukilaino-
25312: ja sekä 1.1.1994 lukien pitkäaikaisia aravalainojen korkotuesta annettuun lakiin
25313: tehdyn muutoksen nojalla.
25314: Omistusasuntolainojen korkotuesta ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettu-
25315: jen lakien nojalla myönnetään aravalainoitukselle vaihtoehtoisia korkotukilainoja
25316: omakotitalojen ja asumisoikeustalojen perusparannusta varten 1.1.1995 lukien.
25317: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin, joten lausuma esitetään poistettavaksi
25318: kertomuksesta.
25319: 
25320: V esilaki, muuttaminen
25321: HE n:o 5511989 vp.
25322: Laki- ja talousvaliokunta
25323:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että ympäristöministeriö ja
25324:       maa- ja metsätalousministeriö toimivat kiinteässä yhteistyössä nyt hyväksy-
25325:       tyn lain 21 luvun 1 §:n mukaisia määräyksiä ja ohjeita antaessaan, jotta yh-
25326:       denmukainen valvontalinja voidaan varmistaa.
25327: Vesilain 21 luvun 1 §:n mukaisia määräyksiä tai ohjeita ei ole vielä valmisteltu.
25328: 
25329: Kunnan etuosto-oikeus
25330: HE n:o 104/1989 vp.
25331: Laki- ja talousvaliokunta
25332:       Eduskunta edellytti 19.6.1990, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin alkuperäi-
25333:       sen ostajan aseman turvaamiseksi siten, että ostajalle korvataan kaikki ne
25334:       todelliset kustannukset, jotka aiheutuvat kunnan etuosto-oikeuden käyttämi-
25335:       sestä.
25336:       Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa kunnan etuosto-oikeuden laajetessa
25337:       tarkkaan kunnille myönnetyn etuosto-oikeuden käyttämistä etuostolain tar-
25338: 412                            Ympäristöministeriö
25339: 
25340:       koitusten mukaisesti sekä ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin mahdollisesti
25341:       ilmenevien ongelmien korjaamiseksi.
25342:       Eduskunta edellytti hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin sen selvittämiseksi,
25343:       voidaanko sitä määräaikaa lyhentää, missä ajassa kunnan tulee kirjallisesti
25344:       ilmoittaa etuosto-oikeuden käyttämisestä ostajalle, myyjälle ja alioikeudelle.
25345: Jo nykyisellään etuostolaki edellyttää, että ostajalle korvataan kaikki kustannukset,
25346: jotka aiheutuvat kunnan etuosto-oikeuden käyttämisestä.
25347: Kunnista saatujen tietojen mukaan ei ainakaan tällä hetkellä ole edellytyksiä
25348: etuosto-oikeuden käytölle varatun määräajan lyhentämiseen.
25349: 
25350: Asuntorahoituksen kehittäminen
25351: HE n:o 106/1989 vp.
25352: Valtiovarainvaliokunta
25353:       33) Hyväksyessään 21.12.1989 valtion tulo- ja menoarvion vuodelle 1990
25354:       eduskunta totesi momentin 35.45.60 kohdalla viitaten eduskunnan vastauk-
25355:       seen asunto-olojen kehittämisrahastosta annettuun lakiin (HE 183/1989 vp.),
25356:       että korkotukilainoitus ei sovellu sosiaalisen aravaomistusasuntotuotannon
25357:       vaihtoehtoiseksi rahoituskeinoksi, vaan lainojen tasapuolinen alueellinen
25358:       saatavuus ja niiden kohdistuminen niitä eniten tarvitseville voidaan parhai-
25359:       ten turvata valtion lainoituksella.
25360:       Eduskunta edellytti, että valtion lainoitusta aravaomistusasuntojen rahoitus-
25361:       muotona jatketaan. Aravaomistusasuntojen valtion lainoitus hoidetaan asun-
25362:       to-olojen kehittämisrahaston kautta.
25363:       Lisäksi eduskunta edellytti, että asuntorahoituksen kehittämiseksi selvitetään
25364:       nykyistä asuntorahoitusjärjestelmää täydentäviä korkotukilainoituksen muo-
25365:       toja.
25366: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1991 hallitus on todennut, että oman
25367: asunnon hankintaan valtion lainan sijasta myönnettävien lainojen korkotukijärjestel-
25368: mästä luovutaan siten, että uusia korkotukilainoja ei enää hyväksytä.
25369: Omistusasuntojen aravalainoitus on uudistettu 1.1.1991 ja sen jälkeen myönnettyjen
25370: lainojen osalta. Omistusaravan lainan määrä on 80 prosenttia hankinta-arvosta.
25371: Samalla aravalainan sijasta myönnettävästä korkotukilainasta on luovuttu.
25372: Nuorten ensiasunnon hankkijoiden asuntosäästöpalkkiojärjestelmää on uudistettu
25373: vuoden 1993 alusta voimaan tulleella lailla. Korkotuki suunnataan entistä selkeäm-
25374: min nuorille. Säästösopimusta tehtäessä sovellettava ikäraja on alentunut 39
25375: vuodesta 30 vuoteen.
25376: Valtion velanottotarpeen vähentämiseksi aravalainoituksen rinnalle on vuoden 1994
25377: alusta tullut voimaan vaihtoehtoinen korkotukijärjestelmä, joka kattaa kaikki
25378: asuntojen hallintamuodot Omistusasuntojen ja asumisoikeustalojen korkotukijärjes-
25379: telmät on kuitenkin otettu käyttöön vuoden 1995 alusta.
25380: Valtioneuvoston kanslia asetti asuntorahoituksen selvitysmiehen selvittämään
25381: 29.12.1995 mennessä mm., miten sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus voidaan to-
25382: teuttaa valtion velkaa lisäämättä.
25383:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                        413
25384: 
25385: Koska lausuma liittyy asuntorahoituksen valmisteilla olevaan laajaan kokonaisuu-
25386: distukseen, asiaa selostetaan myöhemmissä kertomuksissa tuossa yhteydessä.
25387: Lausuma esitetään poistettavaksi kertomuksesta.
25388: 
25389: Rakennuskiellot
25390: HE n:o 135/1989 vp. ja lakialoite n:o 1811990 vp.
25391: Laki- ja talousvaliokunta
25392:       Eduskunta edellytti 12.6.1990, että hallitus ryhtyy kiireellisiin toimenpitei-
25393:       siin, joilla rajoitetaan rakennuskieltojen enimmäisaikoja siten, etteivät raken-
25394:       nuskiellot muodostu kohtuuttoman pitkiksi.
25395: Rakennuslakiin valmistellaan uudistusta, jonka tavoitteena on rajoittaalain säännök-
25396: sin rakennuskieltojen enimmäisaikoja.
25397: Koska lausuma liittyy rakennuslain uudistamiseen, asiaa selostetaan myöhemmissä
25398: kertomuksissa tuossa yhteydessä. Lausuma esitetään poistettavaksi kertomuksesta.
25399: 
25400: Yhteishallinto vuokrataloissa
25401: HE n:o 22311989 vp.
25402: Toinen lakivaliokunta
25403:       Eduskunta edellytti 2.5.1990, että hallitus seuraa tarkoin, miten laki toteutuu
25404:       käytännössä ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin laissa tarkoitettujen yhteis-
25405:       hallintomuotojen kehittämiseksi ja lain soveltamisalan tarkistamiseksi. Täl-
25406:       löin on syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten alle 18-vuotiaiden
25407:       opiskelija-asunnoissa asuvien opiskelijoiden mahdollisuudet osallistua ja
25408:       vaikuttaa omaa asumistaan koskevaan päätöksentekoon voitaisiin turvata.
25409: Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/90) tuli voimaan 1.3.1991. Kun arava-
25410: vuokran määritystä koskevaa ohjausta on muutettu siten, että asukkaiden vaikutus-
25411: mahdollisuudet asumiensa talojen hoidosta ja huollosta sekä taloudesta yleensäkin
25412: päätettäessä ovat kasvaneet, on lain soveltaminen tarkoitetulla tavalla alkanut. Tilas-
25413: tokeskuksen tutkimuksessa selvitettiin miten yhteishallinto, omistajan ja asukkaiden
25414: välinen yhteistyö, on kaikissa maamme aravavuokrataloissa lähtenyt sujumaan.
25415: Yhteishallintoa sovelletaan kuudessa talossa kymmenestä. Suurissa kunnissa
25416: yhteishallinto on toiminnassa yhdeksässä talossa kymmenestä. Käytännössä myös
25417: alle 18-vuotiaat opiskelija-asunnoissa asuvat ovat myös varsin laajalti voineet
25418: halutessaan osallistua laissa tarkoitettuun toimintaan.
25419: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin, joten lausuma esitetään poistettavaksi
25420: kertomuksesta.
25421: 
25422: Ympäristönsuojelusopimukset, seuranta ja noudattaminen
25423: Kenomus n:o 811989 vp.
25424: Laki- ja talousvaliokunta
25425:       Eduskunta hyväksyi 27.11.1990 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
25426:       liitteenä olevassa lausunnossa laki- ja talousvaliokunta totesi mm.:
25427: 414                           Ympäristöministeriö
25428: 
25429:       7) V aHokunta toteaa, että ympäristön tilaan vaikuttavien kansainvälisten ja
25430:       kansallisten haittatekijöiden määrä on entisestään lisääntynyt ja että niiden
25431:       vaikutukset näkyvät enenevässä määrin mm. luonnon kiertokulussa. Edellä
25432:       mainittujen haittojen vähentämisen ja poistamisen vuoksi valiokunta pitää
25433:       erittäin tärkeänä ympäristön suojelemiseksi jo tehtyjen ja vastaisuudessa
25434:       tehtävien sopimusten seuraamista ja noudattamista.
25435: 
25436: Suomi osallistuu aktiivisesti kansainvälisen ympäristöoikeuden kehittämiseen.
25437: Vastaavasti kansainvälisten sopimusten velvoitteiden täytäntöönpanoon suhtaudu-
25438: taan vakavasti. Suomi pyrkii toteuttamaan velvoitteet ja joissakin tapauksissa
25439: noudattaa velvoitteita tiukempaa kansallista linjaa. Näin menetellään esimerkiksi
25440: Montrealin pöytäkirjan ja Itämeren suojelua koskevan yleissopimuksen suhteen.
25441: Kansainvälisellä tasolla on alettu viime aikoina yhä enemmän kiinnittämään
25442: huomiota ympäristönsuojelusopimusten tekemisten lisäksi myös olemassa olevien
25443: sopimusten noudattamiseen ja velvoitteiden täytäntööpanon seurantaan. Näin on
25444: menetelty esimerkiksi hyväksyttäessä erillinen täytäntöönpanoa valvova menettely
25445: Montrealin pöytäkirjan Ja rikkipäästöjen edelleen vähentämistä koskevan pöytäkir-
25446: jan yhteyteen. Suomi on tukenut kyseisiä kehittämispyrkimyksiä.
25447: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin, joten lausuma esitetään poistettavaksi
25448: kertomuksesta.
25449: 
25450: Lunastustoimitukset, luonnonsuojelulaki, kaivoslaki
25451: HE n:o 3311990 vp.
25452: Laki- ja talousvaliokunta
25453:       Eduskunta edellytti 15.2.1991, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lunastus-
25454:       toimitusten nopeuttamiseksi ja siitä seuraavien toimenpidekieltoaikojen ly-
25455:       hentämiseksi. Eduskunta edellytti lisäksi, että hallitus pikaisesti selvittää
25456:       miten yksityinen maanomistaja voi saada lunastustoimituksen vireille.
25457:       Eduskunta edellytti hallituksen pikaisesti selvittävän sellaisen muutoksen
25458:       aikaansaamista luonnonsuojelulakiin, että valtio ja maanomistaja voisivat
25459:       määräajaksi sopia maanomistajan alueen rauhoittamisesta.
25460:       Lisäksi eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että luonnonsuoje-
25461:       lulain ja kaivoslain soveltamista koskevat epäselvyydet selvitetään ja kii-
25462:       reellisesti ryhdytään asian mahdollisesti vaatimiin lainsäädäntötoimiin.
25463: Vuoden 1993 alussa asetettiin työryhmä valmistelemaan luonnonsuojelulain
25464: kokonaisuudistusta. Lausumassa esitetyt asiat on käsitelty työryhmässä. Työryhmän
25465: mietintö, johon sisältyivät ehdotukset edellä mainituista näkökohdista, valmistui
25466: vuoden 1995 alkupuolella. Lakiehdotusta viimeisteltiin ymJ?äristöministeriössä
25467: saatujen lausuntojen pohjalta. Hallituksen esitys uudeksi laiks1 on tarkoitus antaa
25468: eduskunnalla vuoden 1996 kevätistuntokaudella.
25469: Koska lausuma liittyy tämän lain uudistamiseen, asiaa selostetaan myöhemmissä
25470: kertomuksissa tuossa yhteydessä. Lausuma esitetään poistettavaksi kertomuksesta.
25471:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      415
25472: 
25473: Erämaalain täytäntöönpano
25474: HE n:o 4211990 vp.
25475: Laki- ja talousvaliokunta
25476:      Eduskunta edellytti 16.11.1990, että erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunni-
25477:      telma laaditaan mahdollisimman huolellisesti, mutta samalla kiireellisesti.
25478:      Tämän vuoksi eduskunta edellytti myös, että suunnitelman tekemiseen on
25479:      käytettävissä riittävä henkilöstö ja henkilöstön palkkaamiseen tarvittavat
25480:      varat.
25481:       Eduskunta edellytti, että hoito- ja käyttösuunnitelmassa tulee tarkkaan mää-
25482:       ritellä aluekohtaisesti luonnonmukaisesti hoidettavien metsien sallitut met-
25483:       sänkäsittelymenetelmät ja muut metsien hoidon vuoksi taikka muutoin salli-
25484:       tut toimenpiteet, jotta voidaan turvata alueiden säilyminen erämaalain ta-
25485:       voitteiden mukaisesti mahdollisimman luonnonmukaisina.
25486:       Eduskunta edellytti myös, että erämaa-alueiden perustamisen johdosta me-
25487:       netettävät työpaikat korvataan ja että työpaikkojen säilymistä tarkoin seura-
25488:       taan sekä että tarvittaessa ryhdytään asian vaatimiin toimenpiteisiin.
25489:       Eduskunta edellytti myös, että erämaalain täytäntöönpanoa on aktiivisesti
25490:       seurattava lainsäädännön asianmukaisen toteuttamisen turvaamiseksi.
25491:       Hyväksyessään lakiehdotuksen eduskunta edellytti, että erämaa-alueiden
25492:       hakkuista pidättäydytään kokonaan siihen saakka, kun ympäristöministeriön
25493:       toimesta on vahvistettu aluekohtaisesti hoito- ja käyttösuunnitelmissa luon-
25494:       nonmukaisesti hoidettavien metsien sallitut käsittelymenetelmät erämaalain
25495:       tarkoittamilla alueilla.
25496: Erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmia laaditaan metsähallituksessa. Metsän-
25497: hakkuista pidättäydytään siihen saakka, kunnes hoito- ja käyttösuunnitelmat ovat
25498: valmiit. Ensimmäinen, Hammastunturin erämaata koskeva hoito- ja käyttösuunnitel-
25499: ma on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Erämaalain täytäntöönpanoa seura-
25500: taan ympäristöministeriössä.
25501: 
25502: Asumisoikeusasunnot
25503: HE n:o 5911990 vp.
25504: Toinen lakivaliokunta
25505:       Eduskunta edellytti 19.6.1990, että hallitus pikaisesti valmistelee säännöseh-
25506:       dotukset, joilla turvataan asumisoikeusasunnoissa asuville vuokratalojen
25507:       asukkaita paremmat vaikutusmahdollisuudet sekä rakennuttamis- että asu-
25508:       misvaiheessa muun muassa asumisoikeustalojen hallintoon ja asumisoikeus-
25509:       talojen korjausta, kunnossapitoaja huoltoa koskevaan päätöksentekoon.
25510:       Asumisoikeusjärjestelmää kehitettäessä tavoitteena tulee olla asumisoi-
25511:       keusasuntojen rakennus- ja tonttikustannusten pitäminen kohtuullisina, asuk-
25512:       kailta perittävä suhteellisen pieni omarahoitusosuus, asukkaiden todelliset
25513:       vaikutusmahdollisuudet asumiseensa ja asuinympäristöönsä, varmuus asu-
25514:       misoikeuden pysyvyydestä, järjestelmän sisällä tapahtuvien asunnonvaihto-
25515:       jen joustava toteutuminen sekä asuntojen säilyminen kohtuuhintaisina myös
25516:       tulevissa luovutustilanteissa.
25517: 416                             Ympäristöministeriö
25518: 
25519:       Eduskunta edellytti, että hallitus antaa mahdollisimman pikaisesti tarvittavat
25520:       säännösehdotukset sellaisen asumisoikeusyhdistyksille rakentuvan asumisoi-
25521:       keusjärjestelmän aikaansaamiseksi, joka perustuu avoimuuteen, laajamuotoi-
25522:       suuteen ja joustavuuteen, jossa asumismenot muodostuvat kohtuullisiksi ja
25523:       joka toteuttaa edellä esitettyjä kehittämistavoitteita.
25524:       Eduskunta edellytti, että asumisoikeusjärjestelmään tulevilla asukkailla tulee
25525:       olla varmuus siitä, että asumismenot eivät asumisen aikana asuntolainojen
25526:       korkojen nousun johdosta muodostu olennaisesti korkeammiksi, kuin heillä
25527:       on ollut mahdollisuus järjestelmään tullessaan ennakoida.
25528:       Eduskunta edellytti, että asumisoikeusasuntojen rakentaminen ei saa vähen-
25529:       tää valtion lainoittamien vuokra-asuntojen tuotantomääriä, vaan asumisoi-
25530:       keusasuntojen lainoitusta varten on varattava erillinen myöntämisvaltuus, ja
25531:       asumisoikeusasuntojen tuotantomääriä on selkeästi vuosittain korotettava
25532:       järjestelmään osoitettua kiinnostusta vastaavasti.
25533: Lausumassa esitettyjä tavoitteita on laajalti toteutettu asumisoikeusyhdistyksistä
25534: 28.11.1994 annetulla lailla (1072/94) ja siihen liittyvillä laeilla (1073-1076/94). Lait
25535: tulivat voimaan 1.3.1995.
25536: Vuoden 1995 päättyessä asumisoikeusyhdistyslaissa tarkoitettuja yhdistyksiä oli
25537: rekisteröity kolme. Nämä yhdistykset toimivat Turun, Helsingin Ja Jyväskylän seu-
25538: dulla.
25539: Koska lausuma liittyy myös asuntorahoituksen laajaan kokonaisuudistukseen, asiaa
25540: selostetaan myöhemmissä kertomuksissa tuossa yhteydessä. Lausuma esitetään
25541: poistettavaksi kertomuksesta.
25542: 
25543: lllTAS-jfujestelmä
25544: HE n:o 6111990 vp.
25545: Toinen lakivaliokunta
25546:       Eduskunta edellytti 27.11.1990 hallituksen ryhtyvän yhdessä asianomaisten
25547:       kuntien kanssa sellaisiin toimenpiteisiin, jotka turvaavat sen, että laissa tar-
25548:       koitettujen yhtiöiden osakkeiden ostamista harkitsevalla on riittävä tietoi-
25549:       suus lain käytännön merkityksestä ja keskeisimmistä lakiin sisältyvistä
25550:       osakkeiden luovutusrajoituksista, kuten enimmäishinnan määräytymisestä ja
25551:       sen velvoittavuudesta sekä kunnan lunastusoikeudesta ja osakkeiden myyn-
25552:       tiin liittyvästä välitysvelvollisuudesta.
25553: Laki yhtiöjärjestykseen perustuvasta kunnan lunastusoikeudesta ja osakkeiden
25554: enimmäishmnoista (235/91) eli ns. HITAS-laki tuli voimaan 1.3.1991. Järjestelmän
25555: käyttöönotto kuitenkin edellyttää kunnan suostumusta. Mainitussa laissa on lukuisia
25556: osakkeiden luovutusta koskevia ja mm. kunnalle asetettuja velvoitteita, joiden
25557: tarkoituksena on varmistaa, että osakkeiden hankintaa harkitseva tulee tietoiseksi
25558: luovutettavia osakkeita koskevista rajoituksista. Tästä on edellä mainitun lisäksi
25559: huolehdittu siten, että isännöitsijätodistuksessa mainittavista vähimmäistiedoista on
25560: säädetty 1.1.1992 voimaan tulleessa asunto-osakeyhtiöasetuksessa (811/91) siten,
25561: että tästä todistuksesta tulee käydä ilmi, jos osakkeet ovat HITAS-lain alaisia.
25562: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin, joten lausuma esitetään poistettavaksi
25563: kertomuksesta.
25564:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      417
25565: 
25566:      Punkaluujun luonnonsuojelualue
25567:      HE n:o 7811990 vp.
25568:      Laki- ja talousvaliokunta
25569:              Eduskunta edellytti 30.10.1990, että luonnonsuojelualueen perustamisen joh-
25570:              dosta menetettävät pysyvät työpaikat tällä alueella korvataan ja että alueen
25571:              kehitystä ja pysyvien työpaikkojen säilymistä tarkoin seurataan sekä tarvit-
25572:              taessa ryhdytään asian vaatimiin toimenpiteisiin.
25573: 
25574:              Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että Valtionhotellin, Fin-
25575:              landian ja Kuntoutussairaalan toiminta turvataan joko nykyisessä tai vastaa-
25576:              vassa käytössä. Samoin eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että
25577:              Punkaharjun Kuntootussairaala -säätiön Silvonniemessä sijaitsevan rantasau-
25578:              nan toimintaedellytykset nykyisessä muodossaan turvataan sovellettaessa nyt
25579:              hyväksyttyä lakia.
25580:       Punkaharjun luonnonsuojelualueen perustaminen ei vähentänyt pysyvien työpaikko-
25581:       jen määrää alueella. Luonnonsuojelualueen perustamisen jälkeen tehtiin päätös
25582:       Suomen metsätietokeskuksen sijoittamisesta Punkaharjulle aivan luonnonsuojelualu-
25583:       een tuntumaan. Metsätietokeskuksen suunnittelu ja rakentaminen on toteutettu
25584:       pääasiassa valtion varoin. V aitio on mukana myös hankkeen eteenpäinviemiseksi
25585:       perustetussa Suomen Metsämuseosäätiössä. Tällä hetkellä Metsämuseosäätiössä
25586:       työskentelee kymmenkunta päätoimista henkilöä. Lopulliseksi henkilökunnan
25587:       määräksi on arvioitu 12-15 henkilöä.
25588:       Luonnonsuojelualueen perustaminen ei ole vaikeuttanut Valtionhotellin, entisen
25589:       Finlandiahotellin eikä Kuntoutussairaalan toimintaa. Alueelle laaditaan parhaillaan
25590:       uutta osayleiskaavaa, missä yhteydessä selvitetään muun muassa mainittujen
25591:       toimintojen ja perustetun luonnonsuojelualueen väliset suhteet. Silvonniemessä
25592:       sijaitsevan rantasaunan toimintaedellytykset on nykyisessä muodossaan turvattu
25593:       Metsäntutkimuslaitoksen ja Kuntoutussairaala -säätiön välisellä vuokrasopimuksella.
25594:       Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin, joten lausuma esitetään poistettavaksi
25595:       kertomuksesta.
25596: 
25597:       Luonnonsuojelualueen perustamisesta johtuvat työpaikkamenetykset
25598:       HE n:o 8211990 vp.
25599:       Laki- ja talousvaliokunta
25600:              Eduskunta edellytti 13.11.1990, että luonnonsuojelualueiden perustamisen
25601:              johdosta menetettävät pysyvät työpaikat näillä alueilla korvataan ja että alu-
25602:              eiden kehitystä ja pysyvien työpaikkojen säilymistä tarkoin seurataan sekä
25603:              tarvittaessa ryhdytään asian vaatimiin toimenpiteisiin.
25604:       Luonnonsuojelualueiden perustamista koskevien hallitusten esitysten perusteluissa
25605:       esitetään alueiden perustamisesta aiheutuvat todennäköiset, laskennalliset työpaikko-
25606:       jen menetykset. Nämä luvut eivät aina vastaa todellista tilannetta, koska luonnon-
25607:       suojelualueiden hoidon kehittäminen luo aikanaan myös uusia työpaikkoja. Lisäksi
25608:       työpaikkalaskelmissa ei ole otettu huomioon metsätalouden oman rationalisoinnin
25609:       takia menetettäviä työpaikkoja, joiden määrä on selvästi suurempi kuin suojelun
25610:       aiheuttamat laskennalliset työpaikkamenetykset. Suojelualueiden perustaminen ja
25611:       luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on toisaalta muodostunut myös sellaisek-
25612:       si kansainväliseksi velvoitteeksi, jonka asianmukainen hoitaminen turvaa osaltaan
25613: 53 360228Y
25614: 418                            Ympäristöministeriö
25615: 
25616: metsätalouden kilpailukykyä ja työpaikkoja. Ympäristöministeriö seuraa alueiden
25617: työpaikkakehitystä.
25618: V aitioneuvosto teki 7.12.1995 periaatepäätöksen vanhojen metsien suojelusta. Tässä
25619: yhteydessä sovittiin suojelualueiden perustamisesta aiheutuvien taloudellisten
25620: menetysten selvittämisestä.
25621: 
25622: .Tåäliikennelaki, moottorikelkan käyttölupa
25623: HE n:o 9511990 vp.
25624: Liikennevaliokunta
25625:       Eduskunta edellytti 5.2.1991, että hallitus antaa pikaisesti eduskunnalle esi-
25626:       tyksen lainsäädännöksi, joka koskee moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttä-
25627:       mistä jääpeitteisellä vestalueella.
25628:       Eduskunta edellytti, että hallitus huolehtii siitä, että metsähallitus tai muu
25629:       valtion viranomainen myöntää Utsjoen, Enontekiön ja Inarin kunnissa pysy-
25630:       västi asuville pitkäaikaisia alueellisia lupia moottorikelkan käyttöön valtion
25631:       mailla edellyttäen, että luvista ei aiheudu nyt hyväksytyn maastoliikennelain
25632:       5 §:ssä tarkoitettua vahinkoa.
25633: Ympäristöministeriön asettaman työryhmän ehdotuksen ja siitä saatujen lausuntojen
25634: perusteella ministeriössä viimeisteltiin ehdotus uudeksi maastoliikennelaiksi.
25635: Ehdotus sisälsi lain soveltamisalan ulottamisen koskemaan myös jääpeitteisiä
25636: vesialueita. Ehdotus oli 27.10.1994 valtioneuvoston yleisistunnon käsiteltävänä.
25637: Ehdotus ei kuitenkaan tullut hyväksytyksi.
25638: Maastoliikennelain 4 §:n maan omistaja tai haltija voi myöntää luvan liikkua
25639: maastossa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla. Tämän säännöksen perusteella metsä-
25640: hallinto on myöntänyt myös Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kunnissa paikalliselle
25641: väestölle lupia sekä talvi- että kesäliikennettä varten. Hakemuksia ei ole hylätty.
25642: 
25643: AsumistukijäJ.jestelmän kehittäminen
25644: HE n:o 10511990 vp.
25645: Toinen lakivaliokunta
25646:       Eduskunta edellytti 11.12.1990, että kohoavan vuokratason vaikutukset ote-
25647:       taan huomioon asumistukijärjestelmän tulorajoja ja muita tuen myöntämis-
25648:       perusteita määrättäessä sekä huolehditaan siitä, että asumistuen avulla voi-
25649:       daan jatkossa huolehtia vuokralaisten asumiskustannusten pysymisestä koh-
25650:       tuullisina.
25651: Asumistukimäärärahojen niukkuuden johdosta vuonna 1993 sovellettavia määräyty-
25652: misperusteitajouduttim kiristämään vuodesta 1992. Joulukuussa 1993 vahvistettiin
25653: perusteet vuodelle 1994. Tällöin parannettiin lapsiperheiden asumistukea selvästi
25654: vuoteen 1993 verrattuna. Tarkoitukseen on varattu vuodelle 1994 lisämäärärahaa
25655: 370 miljoonaa markkaa. Lapsiperheiden tuen parantaminen liittyi hallituksen
25656: perhetukiuudistukseen.
25657: Joulukuussa 1995 annettuja vuotta 1996 koskevia asumistuen perusteita tiukennet-
25658: tiin hallitusohjelmassa sovitun säästövaikutuksen aikaansaamiseksi.
25659:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                        419
25660: 
25661: Koska lausuma liittyy valmisteilla olevaan asumistukijärjestelmän ja asuntorahoi-
25662: tuksen kokonaisuud1stukseen, asiaa selostetaan myöhemmissä kertomuksissa tuossa
25663: yhteydessä. Lausuma esitetään poistettavaksi kertomuksesta.
25664: 
25665: Asuntolainajärjestelmän uudistaminen
25666: HE n:o 263/1990 vp.
25667: Toinen lakivaliokunta
25668:       Eduskunta edellytti 7.12.1990, että hallitus tarkoin seuraa uuden lainajärjes-
25669:       telmän mukaisten asumismenojen kehitystä eri tulotasoilla ja ryhtyy tarvitta-
25670:       essa toimenpiteisiin asetuksen ja valtioneuvoston päätösten tarkistamiseksi
25671:       siten, että tavoitteena olevat kohtuulliset asumismeno-osuudet saavutetaan.
25672:       Jotta asukkaiden asumismeno-osuudet muodostuisivat uudessajärjestelmässä
25673:       kohtuullisiksi myös alimmilla tulotasoilla, eduskunta edellytti, että asumistu-
25674:       kijärjestelmän tulorajoja ja muita tuen myöntämisperusteita lievennetään
25675:       nykyisestään ja huolehditaan siitä, että asumistukijärjestelmä saumattomasti
25676:       täydentää uutta järjestelmää ja paikkaa siinä mahdollisesti ilmenevät ongel-
25677:       makohdat
25678:       Eduskunta edellytti, että hallitus antaa esityksen aravavuokratalojen käyttö-
25679:       ja luovutusrajoituksista.
25680:       Koska asuntotuotantolaissa on myös yksityisten kansalaisten kannalta kes-
25681:       keisiä säännöksiä, jotka tulisi olla helJ?osti ymmärrettävissä, eduskunta edel-
25682:       lytti, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin asuntotuotantolain uudelleen kirjoit-
25683:       tamiseksi esimerkiksi siten, että eri hallintamuotoja koskevat lainsäännökset
25684:       sijoitetaan omiin lukuihinsa tai erillisiin lakeihin. Lisäksi eduskunta edellyt-
25685:       ti, että nyt säädettävästä lainsäädännöstä ja siihen liittyvistä alemman astei-
25686:       sista säädöksistä valmistetaan selkeä tiedotusaineisto, jonka avulla kuntien
25687:       asuntoviranomaiset ja yksityiset kansalaiset saavat tarkan käsityksen uuden
25688:       lainajärjestelmän sisällöstä.
25689: Eduskunnan käsittelyssä on ollut uusi aravalaki siihen liittyvine lakeineen. Aravala-
25690: ki on vahvistettu 17.12.1993 ja se on tullut voimaan 1.1.1994.
25691: Aravalainsäädäntöön liittyvä alemmanasteinen ohjaus on uusittu informaatio-
25692: ohjaukseksi. Kuntien käyttöön on tehty tukimuotoja esittelevää sekä muuta kuntien
25693: tehtäviä tukevaa aineistoa. Yleisölle tarkoitetut esitteet ovat valmistuneet vuoden
25694: 1995 alkupuolella.
25695: Omistusaravalainoilla J?ääomitus on lakannut 1.3.1995 lähtien ja lainojen ehdot
25696: muuttuvat 1.1.1996. Nim ikään vuokra-aravalainojen pääomittamisesta on luovuttu
25697: 1.5.1995 lukien. Lisäksi vuonna 1995 vuokra-aravalainojen vuosimaksuja on
25698: alennettu kahteen otteeseen.
25699: Koska asia liittyy myös valmisteilla olevaan asuntorahoituksen kokonaisuudistuk-
25700: seen, asiaa selostetaan myöhemmissä kertomuksissa tuossa yhteydessä. Lausuma
25701: esitetään poistettavaksi kertomuksesta.
25702: 420                            Ympäristöministeriö
25703: 
25704: Kolin kansallispuisto
25705: HE n:o 30711990 vp.
25706: Laki- ja talousvaliokunta
25707:       Eduskunta edellytti 15.2.1991 hallituksen huolehtivan siitä ettei hallituksen
25708:       esityksen perusteluissa mainitun tavoiterajauksen piiriin kuuluvien kiinteis-
25709:       töjen omistajien oikeusturva ja oikeudellinen asema vaarannu.
25710:       Eduskunta edellyttää myös, että kansallispuistoa laajennettaessa maanhan-
25711:       kinnat tapahtuvat ainoastaan vapaaehtoisin kaupoin tai maanvaihdoin.
25712:       Lisäksi eduskunta edellytti, että Kolin seudun matkailun ja muun elinkeino-
25713:       toiminnan kehittämisestä tehdään pikaisesti periaatepäätös ja että kansallis-
25714:       puiston hoitoa ja opastamista varten palkataan riittävästi henkilöstöä. Vielä
25715:       eduskunta edellytti, että alueella sijaitsevat matkailupalvelujen ja rinnetoi-
25716:       mintojen alueet ja toiminnat turvataan Kolin kansallispuistoa toteutettaessa.
25717: Kiinteistöjen omistajien oikeusturvaa koskevat säännökset sisältyvät luonnonsuoje-
25718: lun toteuttamista koskevaan lainsäädäntöön. Kansallispuiston laajennusalueita on
25719: hankittu valtiolle yli 1 300 hehtaaria. Kaikki kaupat ja vaihdot on tehty vapaaehtoi-
25720: suuteen perustuen.
25721: V aitioneuvosto teki 11.4.1991 periaatepäätöksen Kolin kansallispuiston perustami-
25722: seen liittyviksi tukitoimiksi. Tukitoimiin on ryhdytty ja niitä on tarkoitus voimistaa
25723: sitä mukaa kuin näihin liittyvä suunnittelu ja muut valmiudet edistyvät.
25724: Kolin kansallispuiston hoitohenkilöstöä on lisätty palkkaamalla palveluiden
25725: rakentamiseen Ja muihin hoitotehtäviin työvoimaa etupäässä Kolin seudulta.
25726: Henkilöresursseja on lisätty myös metsäntutkimuslaitoksen organisaatiouudistusten
25727: ja henkilöstöjärjestelyjen kautta. Rinnetoiminnot on turvattu sopimuksin.
25728: Kansallispuiston merkitys matkailun vetovoimatekijänä kasvaa sitä mukaa kun sitä
25729: laajennetaan ja sen palvelut paranevat sekä hoito tehostuu. Kolille on jo syntynyt
25730: kansallispuistoon tukeutuvaa matkailun yritystoimintaa.
25731: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin, joten lausuma esitetään poistettavaksi
25732: kertomuksesta.
25733: 
25734: Y mpäristölupamenettelylain täytäntöönpano
25735: HE n:o 31211990 vp.
25736: Laki- ja talousvaliokunta
25737:       Eduskunta edellytti 5.2.1991 hallituksen huolehtivan siitä, että ilmansuojelu-
25738:       lain perusteella tehtyjen ilmoitusten käsittelyruuhkaa lääninhallituksissa tar-
25739:       vittaessa erityistoimin kiireellisesti puretaan ja että ympäristölupamenettely-
25740:       lain perusteella tehtävät ympäristölupahakemukset käsitellään viivytyksettä.
25741:       Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi eduskunta edellyttää yhtä hyvin henki-
25742:       löstö- kuin muidenkin voimavarojen tarpeellista lisäämistä sekä henkilöstön
25743:       täydennyskoulutusta.
25744: Ympäristöasioiden hoito järjestettiin uudelleen 1.3.1995. Lääninhallitusten ympäris-
25745: töyksiköt ja vesi- ja ympäristöpiirit yhdistettiin 13 alueelliseksi ympäristökeskuk-
25746: seksi. Uudistus mahdollistaa resurssien entistäjoustavamman käytön mm. ympäris-
25747:                       1996 vp   Hallituksen kertomus 1995               ~/ 421
25748: 
25749: tölupa-asioissa. Vuonna 1995 alueelliset ympäristökeskukset ovat panostaneet
25750: henkilöstönsä perehdyttämis- ja täydennyskoulutukseen myös ympäristölupa-
25751: asioissa.
25752: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin, joten lausuma esitetään poistettavaksi
25753: kertomuksesta.
25754: 
25755: Ympäristönsuojelun yhteistyö Suomen lähialueiden kanssa
25756: HE n:o 5711991 vp.
25757: Valtiovarainvaliokunta
25758:       56) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoarvi-
25759:       on vuodelle 1992 eduskunta piti luvun 35.13 kohdalla keskeisenä, että ym-
25760:       päristönsuojeluyhteistyöhankkeet Itä-Euroopan, erityisesti lähialueiden kans-
25761:       sa etenevät ja totesi, että hankkeilla on keskeinen merkitys myös Suomen
25762:       oman ympäristönsuojelun kannalta.
25763: Ympäristöyhteistyöhön Itä- ja Keski-Euroopan maiden kanssa oli vuoden 1995
25764: talousarviossa varattu 57,5 miljoonaa markkaa Tästä määrärahasta 40 miljoo-
25765: naa markkaa oli varattu investointiavustuksiin ja 17 miljoonaa markkaa teknisen
25766: avun hankkeisiin. Tällä määrärahalla on voitu rahoittaa useita Suomen kannalta
25767: tärkeitä lähialueiden ympäristönsuojeluprojekteja. Näillä hankkeilla on tärkeä
25768: merkitys myös alan teollisuuden viennin edistämisessä ja työllisyyden parantami-
25769: sessa. Määrärahasta on käytetty 2 miljoonaa markkaa asunto- ja rakentamistoimen
25770: yhteishankkeiden edistämiseen.
25771: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin, joten lausuma esitetään poistettavaksi
25772: menoarviosta.
25773: 
25774: Luonnonsuojeluohjelmien toimeenpano
25775: HE n:o 57/1991 vp.
25776: Valtiovarainvaliokunta
25777:       57) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoarvi-
25778:       on vuodelle 1992 eduskunta katsoi luvun 35.15 kohdalla, että valtioneuvos-
25779:       ton vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien toimeenpanoon tulee varata riit-
25780:       tävät resurssit ja korosti luonnonsuojelualueiden hankkimisen kohdentamista
25781:       alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.
25782: Valtion talousarviossa vuodelle 1995 oli luonnonsuojelualueiden hankkimiseen
25783: varattu 89 miljoonaa markkaa. Lisäksi myönnettiin valtuudet tehdä vuonna 1995
25784: sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu valtiolle menoja vuonna 1996
25785: 30 miljoonaa markkaa, vuonna 199715 miljoonaa markkaaja vuonna 199815 mil-
25786: joonaa markkaa.
25787: Ostovaltuuksilla helpotetaan suurten kauppojen toteuttamista siten, että kauppasum-
25788: man maksatus jaksotetaan usealle vuodelle ilman kaupan jakamista useaan osakaup-
25789: paan.
25790: Vuonna 1995 hankittiin alueita suojelutarkoituksiin yhteensä 10 677 hehtaaria.
25791: Maanvaihtoja tehtiin 87 miljoonan markan arvosta. Metsähallituksen hallinnassa
25792: olevia valtion maita voitiin käyttää vaihtomaana eduskunnan asettaman tavoitteen
25793: 422                            Ympäristöministeriö
25794: 
25795: mukaisesti. Vuonna 1995 voitiin myös ensimmäistä kertaa saada EU:n rahoitusta
25796: suojeluohjelmien toteuttamiseen. ED-rahoituksen osuus tulee ilmeisesti olemaan
25797: vajaa 10 miljoonaa markkaa.
25798: Vuoden 1996 talousarviossa on suojeluohjelmien maanhankintaan varattu
25799: 87 milj. markkaa. Metsähallituksen maanmyyntituloja tullaan käyttämään suoje-
25800: luohjelmien maanhankintaan noin 10 miljoonaa markkaaja lisäksi metsähallituksen
25801: maanvaihtotavoite on 60 miljoonan markan arvoinen.
25802: 
25803: Vaikka metsähallitus voi sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti edistää suojeluoh-
25804: jelmien toteuttamista, ovat paineet hankintamäärärahaan siitä huolimatta suuret.
25805: Erityisesti vanhojen metsien suojeluohjelmaesitys vaatii nopeaa toteuttamista
25806: lähivuosina muiden suojeluohjelmien toteuttamisen lisäksi. Useissa alueellisissa
25807: ympäristökeskuksissa ovatkin maanomistajien myyntitarjoukset osin ruuhkautuneet
25808: määrärahojen niukkuuden takia.
25809: Suojelualueiden hankintamäärärahoja on pyritty suuntaamaan Etelä-Suomeen, jossa
25810: suojeluvarauksiin kohdistuvat maankäyttöpaineet ovat suuremmat kuin Pohjois-
25811: Suomessa. Pohjois- ja Itä-Suomessa on myös huomattavasti paremmat mahdollisuu-
25812: det käyttää vaihtomaita kuin Etelä-Suomessa.
25813: Hallitusohjelman mukaan jo päätetyt luonnonsuojeluohjelmat toteutetaan vuositu-
25814: hannen vaihteeseen mennessä.
25815: 
25816: Huoneenvuokralaki
25817: HE n:o 16611991 vp.
25818: Ympäristövaliokunta
25819:       Eduskunta edellytti 21.12.1991 hallituksen huolehtivan siitä, että huoneen-
25820:       vuokralaki kirjOitetaan selkeäksi ja helposti ymmärrettäväksi.
25821:       Hyväksyessään lakiehdotuksen eduskunta edellytti, että hallitus valmistelee
25822:       uuden huoneenvuokralain. Uudella lailla tulee puuttua säännellyistä vuok-
25823:       rasuhteista vapaaseen sopimiseen siirtymisestä mahdollisesti johtuviin epä-
25824:       kohtiin vuokralaisen asemassa ja oikeusturvassa. Lain uudistamiseen liitty-
25825:       vät kiireelliset tarkistukset tulee saattaa eduskunnan käsiteltäväksi kevätis-
25826:       tuntokauden 1992 aikana. Näillä tarkistuksilla tulee mm. estää lyhytaikais-
25827:       ten vuokrasopimusten käyttö siten, että saman vuokralaisen kanssa peräk-
25828:       käin tehdyt määräaikaiset sopimukset katsotaan toistaiseksi voimassa olevik-
25829:       si sopimuksiksi. Lain muutoksella tulee helpottaa vuokralaisten mahdolli-
25830:       suuksia saada kohtuuttomat vuokrankorotukset ja niiden käyttö irtisanomis-
25831:       perusteena estetyksi.
25832:       Kohtuuttomien vuokravaatimuksien estämiseksi ja vuokrasuhteen osapuolten
25833:       mahdollisuuksien parantamiseksi sopia vuokra kohtuulliseksi sekä tuomiois-
25834:       tuinten hyödynnettäväksi niiden päättäessä kohtuullisesta vuokrasta hallituk-
25835:       sen tulee ryhtyä toimenpiteisiin informaation keräämiseksi ja julkistamiseksi
25836:       eri paikkakunnilla vuokra-arvoltaan samanveroisista huoneistoista yleisesti
25837:       perityistä vuokrista, vuokrien kehittymisestä ja niihin vaikuttaneista tekijöis-
25838:       tä ja antaa niiden perusteella suosituksia vuokrista ja niiden tarkistamisesta.
25839:       Suosituksia harkitessaan hallituksen on kiinnitettävä erityistä huomiota sii-
25840:       hen, ettei vuokra-asuntojen tarjonnan rajallisuus ylimenokaudella johda koh-
25841:       tuuttomaan vuokratasoon.
25842:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       423
25843: 
25844:       Eduskunnan mielestä aravavuokra-asunnoissa ei tule nykyistä laajemmin
25845:       siirtyä määräaikaisiin vuokrasopimuksiin. Eduskunta edellytti myös, että
25846:       hallitus seuraa aktiivisesti sääntelyn purkautumisen vaikutusta asumistuen
25847:       määrän riittävyyteen ja lisää tarvittaessa välittömästi asumistukimäärärahoja,
25848:       jotta ruokakuntien asumismenot saataisiin pysymään kohtuullisina.
25849: Huoneenvuokralain kiireelliset tarkistukset, joita koskevan hallituksen esityksen
25850: eduskunta edellytti annettavaksi kevätistuntokaudella 1992, toteutettiin 1.11.1992
25851: voimaan tulleella lailla huoneenvuokralain muuttamisesta (637/92). Hallituksen
25852: esitys (HE 8711992 vp) annettiin 5.6.1992.
25853: Lausumassa edellytetty uusi huoneenvuokralainsäädäntö on tullut voimaan
25854: 1.5.1995. Samalla on kumottu huoneenvuokralaki (653/87) siihen myöhemmin
25855: tehtyine muutoksineen. Uudet huoneenvuokralait ovat laki asuinhuoneiston vuok-
25856: rauksesta (481/95) ja laki liikehuoneiston vuokrauksesta (482/95). Hallituksen esitys
25857: uusiksi huoneenvuokralaeiksi ja niihin liittyvien lakien muuttamisesta
25858: (HE 304/1994 vp) annettiin 21.11.1994.
25859: Vuokratietojen keruu ja kehittämistyö on edelleen vireillä asuntoneuvoston vuokra-
25860: jaostossa. Vuokratietojen saatavuutta on parannettu myös yhteistyössä tilastokes-
25861: kuksen kanssa.
25862: Koska lausuma liittyy myös valmisteilla olevaan asuntorahoituksen kokonaisuudis-
25863: tukseen, asiaa selostetaan myöhemmissä kertomuksissa tuossa yhteydessä. Lausuma
25864: esitetään poistettavaksi kertomuksesta.
25865: 
25866: Arava- ja km:kotukilainoituksen laskentaperusteet
25867: HE n:o 29211992 vp.
25868: Ympäristövaliokunta
25869:       Eduskunta edellytti 8.12.1992, että hallitus ryhtyy valmistelemaan budje-
25870:       tointikäytännön muuttamista siten, että aravalainoituksen ja korkotukilainoi-
25871:       tuksen laskentaperusteet olisivat toisiaan vastaavat.
25872: Ympäristöministeriössä on vuoden 1993 syksyllä valmistuneet uudet vuokra-
25873: asuntolainojen korkotukiehdot Tuen suuruuden määrittelyssä on otettu rinnalla
25874: huomioon myös aravalainoihin sisältyvä valtion tuki sekä tuen vaikutus asumiskus-
25875: tannusten suuruuteen.
25876: Vuoden 1994 talousarviossa korkotukeen tarvittavat määrärahat on otettu omalle
25877: momentille. Sen sijaan aravalainojen alikorkoisuuden kattavaa määrärahan siirtoa
25878: ei ole sisällytetty talousarvioon vuodelle 1994. Vuoden 1995 ja 1996 talousarviois-
25879: sa on jatkettu vuoden 1994 budjetointimenettelyä.
25880: Vuoden 1994 alusta on otettu käyttöön vuokra-asuntojen pitkäaikainen korkotuki.
25881: Korkotuen ehdot on määritelty valtioneuvoston päätöksellä 17.3.19941207 ja niitä
25882: on tarkistettu päätöksillä 15.9.1994/821 ja 1.12.199411089 sekä 18.5.19951793.
25883: Laki omistusasuntolainojen korkotuesta (1204/93) ja laki asumisoikeustalojen
25884: korkotuesta (1205/93) ovat tulleet voimaan 1.1.1995. Korkotuen ehdot on määrätty
25885: valtioneuvoston päätöksellä omistusasuntolainojen korkotukilainojen yleisistä
25886: ehdoista 24.11.199411056 ja valtioneuvoston päätöksellä asumisoikeustalojen
25887: korkotukilainojen yleisistä ehdoista 24.11.1994/1057.
25888: 424                              Ympäristöministeriö
25889: 
25890: Kiinteistön kunnossa- ja puhtaanapitokustannukset
25891: HE n:o 35411992 vp.
25892: Hallintovaliokunta
25893:       Eduskunta edellytti 26.3.1993 hallituksen huolehtivan sen selvittämisestä,
25894:       voitaisiinko kustannusten perintää vastaisuudessa yksinkertaistaa esimerkiksi
25895:       siten, että varsinaisesta taksamenettelystä voitaisiin luopua ja kiinteistön kunnossa-
25896:        ja puhtaanapidosta aiheutuvat kustannukset voitaisiin periä kyseiseltä ton-
25897:       tinomistajalta korotettuna kiinteistöverona.
25898: Kunnossa- ja puhtaanapitolain muutos tuli voimaan 17.5.1993 ja vasta sen jälkeen
25899: kunnissa on voitu tehdä päätöksiä siitä, peritäänkö kunnissa tontinomistajalle
25900: kuuluvista tehtävistä huolehtimisesta maksu ja minkä suuruisia maksut olisivat.
25901: Kuntaliiton kanssa selvitetään kunnalle aiheutuvia kustannuksia, taksojen suuruutta
25902: ja kuinka laajalti kunnat ovat tehneet päätöksiä perimättä jättämisestä. Tämän
25903: jälkeen voidaan arvioida, onko tarkoituksenmukaista luopua taksamenettelystä ja
25904: harkita sen liittämistä esim. kiinteistöveron yhteyteen.
25905: 
25906: Maksuvaikeuksissa oleville asuntovelallisille myönnettävä korl<otuki
25907: ja kansalaisten oikeussuojan varmistaminen
25908: HE n:o 55/1993 vp.
25909: Ympäristövaliokunta
25910:       Eduskunta edellytti 15.6.1993, että hallitus ryhtyy pikaisesti selvittämään,
25911:       miten kansalaisten oikeussuojakeinoja tulisi kehittää, kun viranomaisten
25912:       aiemmin hoitamia tehtäviä siirretään yksityisoikeudellisten oikeushenkilöi-
25913:       den hoidettaviksi.
25914: Maksuvaikeuksissa oleville asuntovelallisille myönnettävän korkotuen kohdentumis-
25915: ta säännösten mukaisesti valvovat valtion asuntorahasto ja valtiokonttori. Valvontaa
25916: varten valtion asuntorahastolle on tullut toimittaa jäljennökset niistä hakemuksista,
25917: joiden perusteella korkotukea on maksettu. Myös osa sellaisista hakemuksista, jotka
25918: eivät johtaneet korkotuen maksamiseen, on pyydetty valvontaa varten lähettämään
25919: valtion asuntorahastolle. Valvontatoimenpiteitä on suoritettu myös kirjallisten ja
25920: suullisten yhteydenottojen perusteella. Kansalaisten oikeussuojaa on parannettu
25921: myös viranomaisten antamalla koulutuksella ja neuvonnalla.
25922: Maksuvaikeuksissa oleville asuntovelallisille myönnettävän korkotukijärjestelmän
25923: mukaisia korkotukia varten ei kuluvana vuonna ole valtion talousarvioon varattu
25924: uutta hyväksymisvaltuutta, joten uusien tuensaajien hyväksyminen korkotuen piiriin
25925: ei ole ollut mahdollista. Laki maksuvaikeuksissa oleville asun tovelallisille myönnet-
25926: tävästä korkotuesta (621/93) on säädetty määräaikaiseksi siten, että se on voimassa
25927: 31.12.1995 saakka.
25928: Tämän järjestelmän osalta oikeussuojakeinojen kehittäminen ei siis enää ole
25929: tarpeen, joten asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. Lausuma esitetään poistetta-
25930: vaksi kertomuksesta.
25931:                              1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       425
25932: 
25933:      Ympäristövahinkojen korvaaminen ja ydinjätteiden tuonti sekä jätehuolto
25934:      HE n:o 7711993 vp.
25935:      Ympäristövaliokunta
25936:              Eduskunta edellytti 16.11.1993, että hallituksen tulee kiireellisesti valmistel-
25937:              la ja antaa eduskunnalle esitys erityisen vakuutus- tai rahastojärjestelmän
25938:              luomisesta ympäristövahinkojen korvaamista varten.
25939:              Eduskunta edellytti, että hallitus huolehtii eduskunnan tahdon toteutumisesta
25940:              neuvotellessaan Suomen jäsenyydestä Euroopan yhteisöissä ja sopii siitä,
25941:              että Suomi voi säilyttää nykyisen oikeutensa vapaasti harkita, salliiko se
25942:              alueellaan ulkomaisen ydmjätteen kuljettamisen, varastoimisen ja lop-
25943:              pusijoittamisen, sekä tarvittaessa lisäksi valmistelee ja antaa eduskunnalle
25944:              esityksen, jolla kielletään ydinjätteen tuonti Suomeen.
25945:              Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää, onko kaivostoiminnan jätteistä
25946:              tarkoituksenmukaista säätää erikseen kaivoslaissa, jolloin jätelain sovelta-
25947:              misalaan voitaisiin tehdä EY:n jätedirektiivin mukamen rajaus.
25948:              Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, ettei lain 29 §:n 2 momen-
25949:              tin nojalla kunmssa ryhdytä perimään kiinteää perusmaksua jätehuollon eri-
25950:              tyispalveluista.
25951:       Ympäristöministeriö asetti 8.11.1993 työryhmän valmistelemaan hallituksen
25952:       esityksen muotoon ehdotusta ympäristövahinkojen toissijaiseksi korvausjärjestel-
25953:       mäksi. Työryhmä jätti 20.6.1995 ympäristöministeriölle osamietinnön, joka sisälsi
25954:       ehdotuksen toissijaista ympäristövakuutusta koskevaksi lainsäädännöksi. Ympäristö-
25955:       ministeriö on saanut työryhmän ehdotuksesta pyytämänsä lausunnot ja esityksen
25956:       valmistelua on jatkettu virkatyönä. Tarkoituksena olisi saada asiaa koskeva hallituk-
25957:       sen esitys eduskunnan käsiteltäväksi keväällä 1996. Vanhojen saastuneiden alueiden
25958:       kunnostukseen tarvittama valtion lisärahoitus pyritään toteuttamaan osana hallituk-
25959:       sen työohjelmaa.
25960:       Neuvotteluissa Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa on vahvistettu, että kukin
25961:       maa päättää itse radioaktiivisten jätteiden maahantuonnista. Päätökset eivät saa
25962:       syrjiä muita maita ja ne on tehtävä kussakin tapauksessa erikseen. Suomi on
25963:       ilmoittanut kantanaan, ettei se tulevaisuudessakaan salli radioaktiivisten jätteiden
25964:       maahantuontia.
25965:       Ydinenergialain muuttamisesta annetulla lailla ( 1420/94) on lainsäädäntöä muutettu
25966:       lausumassa esitetyllä tavalla siten, että ydinjätteitä, jotka ovat syntyneet muualla
25967:       kuin Suomessa tapahtuneen ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena, ei saa
25968:       käsitellä, varastoida tai sijoittaa pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomessa.
25969:       Hallitus on antanut esityksen laiksi kaivoslain muuttamisesta (HE 31211994 vp).
25970:       Ehdotetun lain 40 §:n 2 momentin mukaan kaivostoiminnassa syntyviä maanpoisto-
25971:       massoja, louhittua sivukiveä ja rikastushiekkaa, jotka varastoidaan kaivospiirin
25972:       alueelle tai sen apualueelle ja JOilla on käyttöä kaivostoiminnassa tai joita vmdaan
25973:       jalostaa edelleen, pidettäisiin kaivoslain mukaisena kaivostoiminnan sivutuotteena.
25974:       Kaivostoiminnassa syntyviin sivutuotteisiin, joita pidetään jätelaissa (1072/93)
25975:       tarkoitettuina jätteinä, sovelletaan lisäksi Jätelain säännöksiä. Jäteasetuksen
25976:       (1390/93) mukaan jätehuollon hyväksymismenettelyjä ei kuitenkaan sovelleta
25977:       kaivostoiminnan jätehuoltoon liittyvissä, ympäristönsuojelun kannalta vähämerki-
25978:       tyksellisissä tapauksissa.
25979: 
25980: 54 360228Y
25981: 426                            Ympäristöministeriö
25982: 
25983: Jätelain 29 § :n 2 momentin soveltamisessa ei ole havaittu ongelmia. Kattaakseen
25984: jätehuollosta aiheutuvat kustannukset kunnalla on jätelain mukaan oikeus kantaa
25985: jätemaksua. Kunta voi kuitenkin periä jätemaksua vain järjestämästään jätehuollosta
25986: ja siihen liittyvistä tehtävistä. Kunnalla ei ole oikeutta esimerkiksi muodostaa
25987: sellaisia rahastoja, joiden varoilla katettaisiin kunnan menoja, jotka eivät liity
25988: jätehuoltoon. Myös asumisessa syntyvän ongelmajätteen ja hyödynnettävän jätteen
25989: keräämisen aiheuttamat erityispalvelumenot voidaan kattaa jätelaissa säädetyin
25990: jätemaksuin. Maksuja näistä erityispalveluista on peritty, jos palvelut on järjestetty
25991: kattavasti koko kunnassa ja jätteen haltijoilla on tilaisuus tai velvollisuus käyttää
25992: hr.väkseen kunnan tarjoamaa etua. Tällöin ei ole kysymys lausumassa tarkoitetusta
25993: ptiloveron luonteisesta maksusta.
25994: 
25995: Nuuksion kansallispuiston alueelle jäävien tonttien vuokrasopimukset
25996: HE n:o 111/1993 vp.
25997: Ympäristövaliokunta
25998:       Eduskunta hyväksyi 17.12.1993 toivomukset:
25999:       että hallitus huolehtii Nuuksion kansallispuistosta annetun lain nojalla an-
26000:       nettavan asetuksen valmistelusta niin, ettei siinä kielletä jatkamasta kansal-
26001:       lispuiston alueelle jäävien tonttien vuokrasopimuksia; ja
26002:       että hallitus huolehtii sellaisten vuokrasopimusten, joiden mukaan tontin
26003:       vuokra-aika päättyy viimeistään vuonna 2010, uusimisesta nykyisten vuok-
26004:       ralaisten tai heidän perheidensä niin halutessa.
26005: Vuokrasopimuksia ei ole irtisanottu. Näin on tarkoitus menetellä myös vastaisuu-
26006: dessa, jolleivät vuokraoikeuden haltijat itse halua luopua vuokraoikeudestaan.
26007: 
26008: Arvonlisäveron vaikutus asumiskustannuksiin
26009: HE n:o 12611993 vp.
26010: Valtiovarainvaliokunta
26011:       22) Hyväksyessään 16.12.1993 valtion talousarvion vuodelle 1994 eduskun-
26012:       ta edellytti momentin 35.45.57 kohdalla, että hallitus seuraa arvonlisäveron
26013:       vaikutusta asumiskustannuksiin.
26014: Vuonna 1994 on otettu käyttöön arvonlisäveroavustusjärjestelmä veron käyt-
26015: töönotosta johtuvan asuntojen hintojen nousun korvaamiseksi asunnonostajille.
26016: Avustus koskee asuntoja, joiden rakentaminen on aloitettu 1.9.1993 - 31.12.1994
26017: välisenä aikana.
26018: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin, joten lausuma esitetään poistettavaksi
26019: kertomuksesta.
26020:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       427
26021: 
26022: 
26023: Aravarahoituksen kehittäminen
26024: HE n:o 17711993 vp.
26025: Ympäristövaliokunta
26026:       Eduskunta totesi 3.12.1993, että asuntorahaston tulevalle toiminnalle mää-
26027:       rärahasiirto asuntorahastoon on välttämätön, sillä määrärahasiirrolla rahoite-
26028:       taan aravalainojen alikorkoisuus. Sen vuoksi eduskunta edellytti, että määrä-
26029:       rahasiirto asuntorahastoon palautetaan valtion talousarvioon pikaisesti.
26030:       Eduskunta edellytti, että aravalainojen arvopaperistaminen ei muuta lainojen
26031:       ehtoja eikä vaikuta aravavuokratalojen vuokratason nousuun.
26032:       Eduskunta edellytti, että hallitus ottaa aravalainojen myöntämisvaltuuteen
26033:       kiintiöt opiskelijoiden ja muiden asumisen erityisryhmien asuntojen lainoit-
26034:       tamiseen.
26035:       Eduskunta edellytti, että hallitus valmistelee ja antaa eduskunnalle esityksen
26036:       yhtenäislainajärjestelmän muuttamisesta siten, että lainan ottaja tietää vuosi-
26037:       maksuerien kehityksen etukäteen, että indeksisidonnaisuudesta luovutaan ja
26038:       että pääomittamista ei tapahdu.
26039:       Eduskunta edellytti, että hallitus antaa eduskunnalle asuntopoliittisen selon-
26040:       teon, jossa erityisesti selvitetään tuen kohdentumisen tarkoituksenmukai-
26041:       suus, eri tukijärjestelmien vaikutukset asumisen ja rakentamisen hintaan se-
26042:       kä mahdollisuudet siirtyä rakentamisen tukemisesta asumisen tukemiseen.
26043: Ottaen huomioon ympäristöministeriölle ja asuntotoimeen osoitetut säästövelvoitteet
26044: ja niukat kehykset ei aravalainoihin liittyvää alikorkoisuutta vastaavaa määrärahaa
26045: ollut mahdollista siirtää asuntorahastoon vuoden 1995 ja 1996 talousarvioissa.
26046: Aravalainojen ensimmäinen erä on arvopaperistettu marraskuussa 1995. Arvopape-
26047: ristaminen ei muuta asuntorahastosta aravalainan saaneen asemaa eikä aravalainan
26048: ehtoja.
26049: Valtioneuvoston 16.2.1995 vahvistamassa arava- ja korkotukilainojen myöntämis-
26050: valtuuden käyttösuunnitelmassa on opiskelija-asuntojen aravalainoihin osoitettu
26051: 160 miljoonaa markkaa. Asuntojen hankintalainoitukseen osoitetusta 220 mil-
26052: joonasta markasta n. 50 miljoonaa markkaa käytetään asunnottomille, pakolaisille,
26053: romaneille tai vastaavaan entyiseen väestöryhmään kuuluville henkilöille tarkoitet-
26054: tujen vuokra-asuntojen hankintaan.
26055: Omistusaravalainoissa pääomittaminen on lakannut 1.3.1995 ja vuokra-aravatainois-
26056: sa 1.9.1995 lukien.
26057: Eduskunnalle on 28.11.1994 annettu asuntopoliittinen selonteko, jossa on esitetty
26058: eduskunnan edellyttämät selvitykset.
26059: Koska asia liittyy myös valmisteilla olevaan asuntorahoituksen kokonaisuudistuk-
26060: seen, asiaa selostetaan myöhemmissä kertomuksissa tuossa yhteydessä. Lausuma
26061: esitetään poistettavaksi kertomuksesta.
26062: 428                            Ympäristöministeriö
26063: 
26064: 
26065: Vuokra-asuntojen korl<Otukilainoitus
26066: HE n:o 209/1993 vp.
26067: Ympäristövaliokunta
26068:       Eduskunta edellytti 3.12.1993 hallituksen huolehtivan siitä, että vuokra-
26069:       asuntojen korkotukilainoituksessa painopiste asetetaan pitkäaikaiseen korko-
26070:       tukeen.
26071:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että lain nojalla annetta-
26072:       vaan valtioneuvoston päätökseen otetaan säännökset korkotukilainan lyhen-
26073:       tämisestä koko korkotuen maksamisen ajalta.
26074: Vuonna 1994 annetun ja 1995 muutetun vuokra-asuntojen korkotukilainojen yleisiä
26075: ehtoja koskevan valtioneuvoston päätöksen nojalla pitkäaikaiselle korkotukilainalle
26076: suoritetaan korkotukea pitemmältä ajalta ja suurempana kuin lyhytaikaisessa
26077: lainoituksessa. Vuonna 1994 ja 1995 tehdyistä lainapäätöksistä rakentamiskorkotu-
26078: kilainotuksessa valtaosa oli pitkäaikaisia korkotukilainoja.
26079: Koska lausuma liittyy myös valmisteilla olevaan asuntorahoituksen kokonaisuudis-
26080: tukseen, asiaa selostetaan myöhemmissä kertomuksissa tuossa yhteydessä. Lausuma
26081: esitetään poistettavaksi kertomuksesta.
26082: 
26083: Korvaukset metsäverotulojen menetyksistä
26084: HE n:o 266/1993 vp.
26085: Hallintovaliokunta
26086:       Eduskunta edellytti 7.12.1993 hallituksen huolehtivan siitä, että vuoden
26087:       1994 lisätalousarvioesityksessä harkinnanvaraisiin avustuksiin varattua
26088:       määrärahaa korotetaan sillä summalla, joka muodostuu luonnonsuojelualuei-
26089:       den perustamisen johdosta vuonna 1994 kunnille maksettavista ja vuotta
26090:       1993 koskevista metsäverotulojen menetysten täysimääräisistä korvauksista,
26091:       mikäli ilmenee, etteivät vuoden 1994 talousarvion harkinnanvaraisiin avus-
26092:       tuksiin varatut määrärahat osoittaudu riittäviksi eri tarkoituksiinsa.
26093:       Eduskunta edellyttää lisäksi hallituksen huolehtivan siitä, että valtionmaiden
26094:       luonnonsuojelualueiden perustamisen johdosta kunnille aiheutuvat metsäta-
26095:       loudesta saatavasta tulosta maksettavan veron pienentymisestä johtuvat me-
26096:       netykset korvataan tulevien vuosienkin osalta täysimääräisinä.
26097: Asia on vuoden 1994 osalta ratkaistu. Vuoden 1994 II lisämenoarviossa on
26098: päätetty, että korvaukset maksetaan täysimääräisinä kuntien harkinnanvaraisista
26099: avustuksista.
26100: Veronkantolakiin on vuonna 1994 tehty muutos (132/94), jonka mukaan kunnille
26101: suojelualueiden perustamisesta aiheutuvat menetykset otetaan huomioon kunnille
26102: tulevan yhteisövero-osuuden jakojärjestelmän kautta.
26103: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin, joten lausuma esitetään poistettavaksi
26104: kertomuksesta.
26105:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        429
26106: 
26107: 
26108: Eräiden luonnonsuojelumäärärahojen yhdistämismahdollisuus
26109: HE n:o 15211994 vp.
26110: Valtiovarainvaliokunta
26111:       29) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
26112:       edellytti luvun 35.30 kohdalla, että hallitus selvittää momenttien 35.30.61
26113:       Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset (siirtomääräraha 3 v) ja
26114:       35.30.87 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (osa EU) (siirtomäärära-
26115:       ha 3 v) yhdistämismahdollisuuden.
26116: Valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/92) 5 §:n mukaan menot jaetaan
26117: talousarviossa momentteihin tehtävän tai menojen laadun mukaan. Valtion talous-
26118: arvion yksityiskohtaisten perustelujen mukaan menomomenttien luokittelu ja nume-
26119: rointi on pääasiallisesti menojen laadun mukainen.
26120: Laadun mukaan menot jaetaan siirtomenoihin (momenttitunnus 30-69), joita ovat
26121: mm. vastikkeetta tapahtuvat varainsiirrot, jotka välillisesti edistävät valtion tehtävi-
26122: en toteutumista. Toisaalta on menolaatu valtion sijoitusmenot (momenttitun-
26123: nus 70-89), jossa on eritelty omaksi ryhmäksi mm. maa-alueiden ja rakennusten
26124: hankintamenot (momenttitunnus 87).
26125: Eräät luoonosuojeluun liittyvät korvaukset (35.30.61) kuuluvat ensiksimainittuun
26126: menolajiin, sillä määrärahasta maksetaan korvauksia yksityismaiden luonnonsuoje-
26127: lualueiden perustamisestamaanomistajalle aiheutuvista taloudellisista menetyksistä.
26128: Sen sijaan momentin 35.30.87 (Luonnonsuojelualueiden hankkiminen) määräraha
26129: on sijoitusluonteinen määräraha, jota saadaan käyttää maa-ja vesialueiden sekä
26130: rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen valtiolle luonnosuojelutarkoituksia varten
26131: eli sillä hankitaan valtiolle omaisuutta.
26132: Ympäristöministeriö pitää perusteltuna ja toivottavana lausumassa esitettyä tavoitet-
26133: ta saada korvausmäärärahat ja hankintamäärärahat samalla momentille niiden jous-
26134: tavan ja tarpeen mukaisen käytön mahdollistamiseksi. Nykyinen valtion talousar-
26135: violainsäädäntö ei kuitenkaan mahdollista yhdistää vastikkeettornia siirtomenoja ja
26136: vastikkeellisia sijoitusmenoja samalle momentille.
26137: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin, joten lausuma esitetään poistettavaksi
26138: kertomuksesta.
26139: 
26140: Asumisen tukimuotojen selkeyttäminen
26141: 
26142: HE n:o 15211994 vp.
26143: Valtiovarainvaliokunta
26144:       30) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
26145:       edellytti luvun 35.45 kohdalla, että hallitus käynnistää valmistelutyön, jonka
26146:       tarkoituksena on asumisen tukimuotojen selkeyttäminen ja kohtaantumisen
26147:       parantaminen.
26148: Ympäristöministeriössä on käynnistetty selvitys asumisen tukimuotojen kohtaantu-
26149: misesta ja vaikutuksista. Työ valmistuu vuoden 1996 alkupuolella.
26150: 430                            Ympäristöministeriö
26151: 
26152: Koska lausuma liittyy myös valmisteilla olevaan asumisen tukemisen ja rahoituksen
26153: kokonaisuudistukseen, asiaa selostetaan myöhemmissä kertomuksissa tuossa
26154: yhteydessä. Lausuma esitetään poistettavaksi kertomuksesta.
26155: 
26156: Alueellisen ympäristökeskuksen johtajan virka ja ympäristökeskuksen asian-
26157: osaisasema
26158: HE n:o 24111994 vp.
26159: Ympäristövaliokunta
26160:       Eduskunta edellytti 17.12.1994 hallituksen huolehtivan siitä, että alueellisen
26161:       ympäristökeskuksen johtajan virka säädetään määräaikaiseksi ympäristöhal-
26162:       lintolainsäädäntöä täytäntöön pantaessa.
26163:       Eduskunta edellytti hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin alueellisen ymP.äris-
26164:       tökeskuksen asianosaisaseman sisällyttämiseksi erityislainsäädäntöön silloin,
26165:       kun erityislainsäädännön nojalla tehtäviin päätöksiin liittyy myös merkittä-
26166:       viä ympäristönäkökohtia.
26167: Tasavallan Presidentti antoi 24.1.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
26168: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
26169: Tasavallan Presidentti antoi 24.1.1995 asetuksen alueellisista ympäristökeskuksista
26170: (57/95). Asetuksen 4 §:n nojalla Tasavallan Presidentti nimitti 24.3.1995 alueellis-
26171: ten ympäristökeskusten johtajat 1.4.1995 alkaen kahdeksan vuoden määräajaksi.
26172: Ympäristökeskuksen asianosaisaseman osalta ympäristöministeriö seuraa eduskun-
26173: nan lausuman huomioon ottamista uutta erityislainsäädäntöä valmisteltaessa.
26174: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin, joten lausuma esitetään poistettavaksi
26175: kertomuksesta.
26176: 
26177: Huoneenvuokralainsäädännön toimivuus ja vaikutukset
26178: 
26179: HE n:o 304/1994 vp.
26180: Ympäristövaliokunta
26181:       Eduskunta edellytti 17.2.1995, että hallitus tarkoin seuraa uuden huoneen-
26182:       vuokralainsäädännön toimivuutta ja nopeasti tapahtuvan sääntelyn purkami-
26183:       sen ja vuokratason kehityksen vaikutuksia erityisesti vuokralaisten asemaan
26184:       ja mkeuksiin sekä ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin mahdollisesti ilmenevi-
26185:       en epäkohtien korjaamiseksi.
26186: Tasavallan Presidentti antoi 31.3.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
26187: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
26188:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        431
26189: 
26190: 
26191: Alusjätelainsäädännön uudistaminen
26192: HE n:o 32311994 vp.
26193: Ympäristövaliokunta
26194:       Eduskunta edellytti 17.12.1994, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin alusjäte-
26195:       lainsäädännön uudistamiseksi siten, että aluksissa syntyvien jätteiden ja jäte-
26196:       vesien haitalliset vesistövaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
26197: Tasavallan Presidentti antoi 29.12.1994 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
26198: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
26199: Yksittäisiä tätä koskevia lainsäädäntöhankkeita ei ole vireillä.
26200: 
26201: Öljysuojarahaston korvaukset ja kemikaalivahingot
26202: HE n:o 33411994 vp.
26203: Ympäristövaliokunta
26204:       Eduskunta edellytti 3.2.1995, että hallitus asiaa käsitellessään selvittää myös
26205:       mahdollisuudet öljysuojarahastosta maksettujen korvausten tehokkaaksi ta-
26206:       kaisinperimiseksi sekä vahingon aiheuttajan viimekätisen korvausvelvolli-
26207:       suuden täsmentämiseksi.
26208:       Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää, onko tarkoituksenmukaista yhdis-
26209:       tää kemikaalivahinkojen ja öljyvahinkojen torjuntaa koskeva säännöstö ja
26210:       korvausrahasto.
26211: Tasavallan Presidentti antoi 24.3.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
26212: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
26213: Ympäristöministeriön asettama työryhmä on antanut osamietintönsä "Ehdotus
26214: toissijaista ympäristövakuutusta koskevaksi lainsäädännöksi (työryhmän mietintö
26215: 2: 1995) ",jossa ehdotetaan säädettäväksi laki pakollisesta toissijaisesta ympäristöva-
26216: kuutuksesta, joka kattaisi ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain (737 /94)
26217: mukaisesti ympäristövahingot sekä vahingontorjunta-ja ennallistamiskustannukset
26218: silloin, kun korvausta ei ole saatu perityksi vahingonaiheuttajalta tai vahingonai-
26219: heuttajaa ei ole saatu selvitetyksi.
26220: Ympäristöministeriö aloitti öljyvahinkojen torjuntaa koskevan lainsäädäntöön
26221: ympäristöhallinnon uudistuksesta aiheutuvien muutosten valmistelun sen jälkeen
26222: kun eduskunta oli hylännyt hallituksen esityksen (HE 33411994 vp) ympäristöva-
26223: hinkojen torjuntaan liittyvien tehtävien siirtämisestä sisäasiainministeriön hallin-
26224: nonalalle. Tarkoituksena on tässä yhteydessä esittää aluksista aiheutuvan vesien
26225: pilaantomisen ehkäisemisestä annettuun lakiin eli alusjätelakiin (300179) myös
26226: aluksista aiheutuvien kemikaalivahinkojen torjunnan järjestämistä koskevat sään-
26227: nökset.
26228: Kemikaalivahinkojen korvaamista koskevan rahaston perustaminen erillisenä tai
26229: nykyistä öljysuojarahastoa laajentamalle ei näytä olevan mahdollista. Rahasto tulisi
26230: perustaa perustuslain säätämisjärjestyksessä ja alan teollisuus on jyrkästi uutta
26231: kemikaalisuojamaksua vastaan. Asiaa saadaan kuitenkin lähivuosina korjaus
26232: kansainvälisesti koska kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n kutsusta järjeste-
26233: tään huhtikuussa 1996 kansainvälinen konferenssi, jossa pyritään viimeistelemään
26234: 432                            Ympäristöministeriö
26235: 
26236: kansainvälinen yleissopimus vaarallisten kemikaalien merikuljetuksiin liittyvistä
26237: vahingoista johtovasta vastuusta ja niiden korvaamisesta.
26238: 
26239: Kemikaali- ja öljyvahinkojen korvausjfujestelmät
26240: HE n:o 35011994 vp.
26241: Ympäristövaliokunta
26242:       Eduskunta edellytti 31.1.1995, että hallitus selvittää vastaavan järjestelmän
26243:       luomista kemikaalivahinkojen torjuntaan sekä kemikaali- ja öljyvahinkojen
26244:       korvausjärjestelmien yhdistämistä.
26245: Tasavallan Presidentti antoi 24.3.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
26246: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
26247: Ympäristöministeriö aloitti öljyvahinkojen torjuntaa koskevan lainsäädäntöön
26248: ympäristöhallinnon uudistuksesta aiheutuvien muutosten valmistelun sen jälkeen
26249: kun eduskunta oli hylännyt hallituksen esityksen (HE 334/1994 vp) ympäristöva-
26250: hinkojen torjuntaan liittyvien tehtävien siirtämisestä sisäasiainministeriön hallin-
26251: nonalalle. Tarkoituksena on tässä yhteydessä esittää aluksista aiheutuvan vesien
26252: pilaantomisen ehkäisemisestä annettuun lakiin eli alusjätelakiin (300/79) myös
26253: aluksista aiheutuvien kemikaalivahinkojen torjunnan järjestämistä koskevat sään-
26254: nökset.
26255: Kemikaalivahinkojen korvaamista koskevan rahaston perustaminen erillisenä tai
26256: nykyistä öljysuojarahastoa laajentamalle ei näytä olevan mahdollista. Rahasto tulisi
26257: perustaa perustuslain säätämisjärjestyksessä ja alan teollisuus on jyrkästi uutta
26258: kemikaalisuojamaksua vastaan. Asiaa saadaan kuitenkin lähivuosina korjaus
26259: kansainvälisesti koska kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n kutsusta järjeste-
26260: tään huhtikuussa 1996 kansainvälinen konferenssi, jossa pyritään viimeistelemään
26261: kansainvälinen yleissopimus vaarallisten kemikaalien merikuljetuksiin liittyvistä
26262: vahingoista johtovasta vastuusta ja niiden korvaamisesta.
26263: 
26264: Ympäristönsuojelun ja -hoidon työpaikkojen luominen
26265: HE n:o 1111995 vp.
26266: V aitiovaroinvaliokunta
26267:       9) Hyväksyessään 21.6.1995 vuoden 1995 lisätalousarvion eduskunta edel-
26268:       lytti pääluokan 35 kohdalla, että hallitus kiirehtii toimia uusien työpaikkojen
26269:       luomiseksi ympäristönsuojelun ja -hoidon tehtävissä.
26270: Valtioneuvosto on 19.10.1995 tehnyt periaatepäätöksen Suomen työllisyysohjelman
26271: edellyttämistä toimenpiteistä. Luvun 2.5. "Rakentaminen sekä ympäristönsuojelu-
26272: ja hmtotyöt" kohdan 36. mukaan saastuneiden maa-alueiden ja vanhojen kaatopaik-
26273: kojen kunnostukseen, kierrätyksen mallilaitosten rakentamisen valtionapuun ja
26274: uuden ympäristöteknologian kehittämiseen ja kokeiluun sekä pohjavesiselvityksiin
26275: varataan riittävästi määrärahoja valtion tulevien vuosien talousarvwissa. Alueelliset
26276: ympäristökeskukset ja työvoimapiirit valmistelevat yhdessä kuntien kanssa ympäris-
26277: tönsuojelutyöohjelmat, joissa esitetään myös työllisyyden hoidon määrärahojen
26278: käyttösuunnitelma ympäristönsuojelun tehtäviin.
26279: Ympäristöministeriö on asettanut ympäristönsuojelun ja -hoidon työohjelmaa
26280: valmistelemaan työryhmän, jonka esittämät rahoitustarpeet sisällytetään vuoden
26281:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       433
26282: 
26283:      1996 osalta ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen ja vuoden 1997 osalta varsinai-
26284:      seen talousarvioesitykseen. Alueellisten ympäristökeskusten laatimat alustavat
26285:      esitykset vuosia 1997 - 1999 varten ovat käytettävissä kyseisten vuosien menoke-
26286:      hyksiä valmisteltaessa. Myös työministeriö on antanut työvoimapiireille ohjeet
26287:      menettelyn käynnistämisestä. Pohjavesiselvityksiä varten on vuoden 1996 talousar-
26288:      vioesityksen momentille 30.85.22. esitetty lisättäväksi 10 miljoonaa markkaa.
26289:      Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin, joten lausuma esitetään poistettavaksi
26290:      kertomuksesta.
26291: 
26292:      Kunnan lisätehtävät rakennushankkeessa
26293:      HE n:o 1411995 vp.
26294:      Ympäristövaliokunta
26295:              Eduskunta edellytti 13.6.1995, että kunnalle ei tule asettaa sellaista lisäteh-
26296:              tävää, josta vastuu kuuluu lähinnä tuotteen valmistajalle ja hänen edustajal-
26297:              leen sekä rakennushankkeen toteuttajalle.
26298:      Tasavallan Presidentti antoi 21.8.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
26299:      nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
26300: 
26301:      Moottorikeikkojen telamerldnnät
26302:       HE n:o 163/1995 vp.
26303:       Ympäristövaliokunta
26304:              Eduskunta edellytti 5.12.1995, että hallitus pikaisesti selvittää moottorikeik-
26305:              kojen telamerkinnän tekniset toteuttamismahdollisuudet ja sen käyttökelpoi-
26306:              suuden, ja että hallitus selvitysten valmistuttua antaa asiaa koskevan esityk-
26307:              sen eduskunnalle, jos se niiden perusteella päätyy telamerkintää kannatta-
26308:              maan.
26309:       Tasavallan Presidentti antoi 22.12.1995 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
26310:       kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
26311:       Ympäristöministeriö käynnisti telamattomerkinnän käytännön mahdollisuuksia
26312:       koskevan selvitystyön 20.10.1995. Selvitystyö tehdään yhteistyössä liikenneministe-
26313:       riön, maa- ja metsätalousministeriön ja Autorekisterikeskus OY:n kanssa. Selvitys
26314:       valmistuu huhtikuussa 1996.
26315: 
26316: 
26317: 
26318: 
26319: 55 360228Y
26320: 434
26321: 
26322: 
26323: 
26324: 
26325:       II. Muut tärkeimmät tapahtumat vuonna 1995 val-
26326:                     takunnan hallinnossa
26327: 
26328: Hallitus
26329: 
26330: Hallitustehtäviä hoiti 13.4.1995 asti 26.4.1991 mm1tetty ja osittain 3.5.1991,
26331: 17.5.1991, 23.8.1991, 24.4.1992, 3.8.1992, 5.5.1993, 26.7.1993, 11.2.1994,
26332: 12.4.1994, 28.6.1994, 29.12.1994 ja 3.2.1995 muutettu hallitus, jonka kokoonpano
26333: oli seuraava:
26334: pääministerinä puolueen puheenjohtaja, elinkeinoasiamies, valtiotieteen maisteri,
26335: kansanedustaja Esko Tapani Aho,
26336: pääministerin sijaisena sekä ulkoasiainministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeri-
26337: ön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrättynä ministerinä puolueen
26338: puheenjohtaja, kauppatieteiden maisteri, kansanedustaja Pertti Edvard Salolainen,
26339: ulkoasiainministerinä johtokunnan puheenjohtaja, agronomi, lainopin kandidaatti
26340: Heikki Johannes Haavisto 3.2.1995 asti ja sen jälkeen johtaja, valtiotieteen kandi-
26341: daatti Paavo Ilmari Rantanen,
26342: oikeusministerinäkaupungin lakimies, varatuomari, kansanedustaja Anneli Tuulikki
26343: Jäätteenmäki,
26344: sisäasiainministerinä yhteiskuntatieteiden maisteri, kansanedustaja Reijo Mauri
26345: Matias Pekkarinen,
26346: puolustusministerinä ja sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita
26347: käsittelemään määrättynä ministerinä valtiotieteen maisteri, kansanedustaja Jan-Erik
26348: Enestam,
26349: valtiovarainministerinä diplomi-insinööri, kansanedustaja Iiro Tahvo Juhani
26350: Viinanen,
26351: opetusministerinä erityisavustaja, oikeustieteen kandidaatti Olli-Pekka Heinonen,
26352: opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrättynä ministerinä
26353: yliopiston lehtori, valtiotieteen tohtori, kansanedustaja Tytti Maria lsohookana-
26354: Asunmaa,
26355: maa- ja metsätalousministerinä kansanedustaja, maanviljelijä Veijo Mikko Pesälä,
26356: liikenneministerinä puolueen puheenjohtaja, opettaja, kansanedustaja Johan Ole
26357: Norrback,
26358: kauppa- ja teollisuusministerinä ja ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita
26359: käsittelemään määrättynä ministerinä valtiotieteen maisteri, kansanedustaja Seppo
26360: Arimo Kääriäinen,
26361:                                                                                    435
26362: 
26363: sosiaali- ja terveysministerinä ylilääkäri, lääketieteen lisensiaatti, kansanedustaja
26364: Jorma Kalevi Huuhtanen,
26365: työministerinä ja valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään
26366: määrättynä ministerinä valtiotieteen maisteri, kansanedustaja Ilkka Armas Mikael
26367: Kanerva,
26368: ympäristöministerinä kauppatieteiden maisteri, kansanedustaja Sirpa Maria Pietikäi-
26369: nen sekä
26370: ympäristöministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrättynä minis-
26371: terinä sosiaalityöntekijä, yhteiskuntatieteiden maisteri, kansanedustaja Anneli
26372: Kristiina Taina.
26373: Tasavallan Presidentin vapautettua 13.4.1995 pääministeri Ahon pyynnöstä valtio-
26374: neuvoston tehtävistään hallitustehtäviä hoiti samana päivänä nimitetty hallitus,
26375: jonka kokoonpano oli seuraava:
26376: pääministerinä puolueen puheenjohtaja, valtiotieteen kandidaatti, eduskunnan puhe-
26377: mies Paavo Tapio Lipponen ja hänen esityksestään
26378: pääministerin sijaisena ja oikeusministerinä puolueen puheenjohtaja, hovioikeu-
26379: denneuvos, kansanedustaja Sauli Väinämö Niinistö,
26380: ulkoasiainministerinä ay-lakimies, oikeustieteen kandidaatti, kansanedustaja Tarja
26381: Kaarina Halonen,
26382: ulkoasiainministeriön, valtioneuvoston kanslian ja kauppa- ja teollisuusministeriön
26383: toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrättynä ministerina puolueen puheen-
26384: johtaja, toiminnanjohtaja, opettaja, kansanedustaja Johan Ole Norrback,
26385: sisäasiainministerinä valtiotieteen maisteri, kansanedustaja Jan-Erik Enestam,
26386: sisäasiainministeriön ja valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittele-
26387: mään määrättynä ministerinä yhteiskuntatieteiden ylioppilas, kansanedustaja Jouni
26388: Ensia Backman,
26389: puolustusministerinä sosiaalityöntekijä, yhteiskuntatieteiden maisteri, kansanedustaja
26390: Anneli Kristiina Taina,
26391: valtiovarainministerinä diplomi-insinööri, kansanedustaja Iiro Tahvo Juhani
26392: Viinanen,
26393: valtiovarainministeriön, valtioneuvoston kanslian ja 28.4.1995 lukien sosiaali- ja
26394: terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrättynä ministerinä
26395: valtiotieteen kandidaatti, sairaanhoitaja, kansanedustaja Arja Inkeri Alho,
26396: opetusministerinä oikeustieteen kandidaatti, kansanedustaja Olli-Pekka Heinonen,
26397: opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrättynä ministerinä
26398: puolueen puheenjohtaja, psykiatrian erikoislääkäri, kansanedustaja Claes-Johan
26399: Rudolf Andersson,
26400: maa- ja metsätalousministerinä erityisasiantuntija, maatalous- ja metsätieteiden toh-
26401: tori, agronomi Matti Kalevi Hemilä,
26402: 436
26403: 
26404: liikenneministerinä valtiotieteen maisteri, kansanedustaja Tuula Maj-Lis Linnain-
26405: maa,
26406: 
26407: kauppa- ja teollisuusministerinä liikunnanopettaja, kansanedustaja Antti Tapani Kal-
26408: liomäki,
26409: sosiaali- ja terveysministerinä ja ympäristöministeriön toimialaan kuuluvia asioita
26410: käsittelemään määrättynä ministerinä lääketieteen ja kirurgian tohtori, apulaisylilää-
26411: käri, kansanedustaja Taru Sinikka Mönkäre,
26412: 
26413: sosiaali- ja terveysministeriön ja työministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsitte-
26414: lemään määrättynä ministerinä sosiaalijohtaja, kansanedustaja Terttu Aulikki Huttu-
26415: Juntunen,
26416: työministerinä toimittaja, kansanedustaja Liisa Anneli Jaakonsaari ja
26417: ympäristöministerinä ja ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittele-
26418: mään määrättynä ministerinä puolueen puheenjohtaja, päätoimittaja Pekka Olavi
26419: Haavisto.
26420:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        437
26421: 
26422: 
26423: 
26424: 
26425:                          V aitioneuvoston kanslia
26426: 
26427: V aitioneuvoston toimintaa kertomusvuonna ovat sävyttäneet erityisesti Euroopan
26428: integraatioprosessi ja Suomen ensimmäinen jäsenyysvuosi EU :ssa. V aitioneuvoston
26429: kanslian tehtävä pääministerille ja valtioneuvostolle palveluja antavana yksikkönä
26430: ei ole muuttunut, mutta ajankohtaiset asiat ovat merkinneet työmäärän lisääntymis-
26431: tä.
26432: 
26433: 
26434: 1. Yleinen ja taloushallinto
26435: Kertomusvuonna valmisteltiin kanslian sisäisen organisaation uudistus, joka tulee
26436: työjärjestyksen muutoksella voimaan vuoden 1996 alusta. Organisaatiouudistuksessa
26437: vähennetään kanslian toimintayksiköiden lukumäärää yksikköjä yhdistämällä.
26438: Tarkoituksena on näin mahdollistaa ratkaisuvallan oleellisesti aiempaa laajempi
26439: hajauttaminen yksiköiden esimiehille tulosjohtamisen periaatteiden mukaisesti.
26440: Muutoksen yhteudessä uusittiin myös taloussääntö vastaamaan uuttajohtamismallia.
26441: Määrärahojen käyttöpäätösten teko hajautetaan sisäisessä budjetissa pääsääntöisesti
26442: toimintayksiköille.
26443: Kertomusvuonna valmisteltiin toimintayksiköiden tulostavoitteet ja koottiin ne
26444: yhdeksi asiakirjaksi. Lisäksi otetaan vuoden 1996 vaihteessa käyttöön taloushallin-
26445: non uusi tietojärjestelmä, joka palvelee hajaotuksen myötä lisääntyveitä seurantatar-
26446: peita.
26447: 
26448: 
26449: 2. Toimintajärjestelmät
26450: Vuoden 1995 alusta voimaan tulleessa ohjesäännössä muutettiin ETA-organisaatio
26451: vastaamaan ED-jäsenyyden tilannetta. Samalla tehtiin tarkistuksia saatujen koke-
26452: musten _pohjalta. Ohjesäännöllä säädetyt toimielimet ovat ED-ministerivaliokunta,
26453: EU-asi01den komitea ja senjaostot Valtioneuvostolain ja valtioneuvoston ohjesään-
26454: nön säännöksiä tarkistettiin ulkoasiainministeriön toimialamäärittelyjen osalta niin
26455: ikään vuoden vaihteesta lukien. Lisäksi esittelijöille annetut ohjeet valtiopäiväjärjes-
26456: tyksen 54 b §:ssäja 54 e §:ssä tarkoitettujen asioiden toimittamisessa eduskunnalle
26457: uusittiin.
26458: Tasavallan presidentti vahvistin 17.7.1995 lait Suomen Hallitusmuodon 38 §:n
26459: muuttamisesta, valtioneuvostosta annetun lain muuttamisesta ja valtion talousarvios-
26460: ta annetun lain muuttamisesta. Lait koskevat ministeriöiden lukumäärän, niiden
26461: muodostamisoerusteiden ja niiden välisen toimialajaon säätämistapaa. Lait tulevat
26462: voimaan 1.1.1996.
26463: Uuden lainsäädännön tarkoituksena on siitää ministeriöjaosta ja ministeriöiden
26464: toimialoista säätäminen asetustasolle joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.
26465: Uudistuksen tarkoituksena on myös koota sääntely valtioneuvoston ohjesääntöön,
26466: 438                             Vaitioneuvoston kanslia
26467: 
26468: joka uudistettiin kokonaisuudessaa tulevaksi voimaan 1.1.19961ukien. Merkittäviä
26469: muita kuin toimialasäännöksiin liittyviä uudistuksia ei tehty.
26470: Valtioneuvoston teki uudistukseen liittyen periaatepäätöksen, jolla ohjataan toi-
26471: mialamuutosten valmistelua ja lansäädäntöön sisältyvien ministeriöihin viittaavien
26472: säännösten kirjoittamisesta jatkossa niin, että ne eivät estä tarkoituksettomasti
26473: toimialamuutosten säätämistä asetustasolla.
26474: Valtioneuvoston päätöksentekoa palveleva atk-pohjainen päätöksentekojärjestelmä
26475: (PTJ) otettiin osittaiseen käyttöön 3.2.1995 eli PTJ:n 1 vaihe toteutettiin. Tämä
26476: tarkoitti, että kaikki valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan, yleisistunnon ja
26477: tasavallan presidentin esittelyyn tulevat esittelylistat tehtiin PTJ :llä. PTJ-päätteitä oli
26478: valtioneuvoston kansliassa, ministeriöissä, eduskunnassa, tasavallan presidentin
26479: kansliassa ja oikeuskanslerinvirastossa yhteensä 1 000 päätettä. Elokuussa saatiin
26480: painatusyhteys Editaan toimimaan ja eduskunnan syysistuntokauden 1995 alusta
26481: lukien myös valtioneuvoston yleisistunnon ja tasavallan presidentin esittelyjen
26482: pöytäkirjat on tehty PTJ:llä.
26483: PTJ:n käyttöönotto ja edelleen kehittäminen ovat kanslian yksi keskeinen uudistus-
26484: kohde lähivuosina. PTJ helpottaa valtioneuvoston esittelijöiden työtä ministeriöissä
26485: samoin kuin myös ministeriöiden välistä yhteistyötä ja istuntoihin valmistautumista
26486: poliittisella tasolla. Järjestelmä antaa lisäksi uusia mahdollisuuksia valtioneuvoston
26487: toiminnan koordinointiin.
26488: 
26489: 
26490: 3. Valtioneuvoston johtamisen tietoperusta
26491: Pääministeri Paavo Lipposen hallitus on ensimmäinen, joka on uuden järjestelmän
26492: mukaisesti antanut ohjelmansa tiedonantona eduskunnalle (25.4.1995). Näin ohjel-
26493: man velvoittavuus ja sitovuus on aiempaa suurempi. Valtioneuvoston kanslia
26494: kokosi kertomusvuoden syksyllä ns. hallituksen hankesalkun vuosille 1996- 1999.
26495: Sen pohjana on hallitusohjelma, ja sen tiedot on saatu ministeriöiden kansliapäälli-
26496: köiltä. Salkkuun poimittiin ennen muuta poikkihallinnolliset, pitkäjänteistä valmis-
26497: telutyötä edellyttävät asiakokonaisuudet Hankesalkku oli esillä hallituksen iltakou-
26498: lussa 20.12.1995, jossa myös sovittiin hallitusohjelman ja hankkeiden toimeenpa-
26499: Don seurannasta.
26500: V aitioneuvoston ohjesäännön mukaan kansliapälliköiden tulee valtioneuvoston
26501: kanslian valtiosihteerin johdolla valmistavasti käsitellä asioita, jotka koskevat
26502: hallitusohjelman toteutumisen edistämistä, toiminnan tehostamista valtioneuvostos-
26503: sa, ministeriöiden yhteistoimintaa sekä niiden toiminnan yhdenmukaistamista.
26504: Kokous on harvoja vakinaisia virkamiestason yhteistyöfoorumeita. Kokousten
26505: asialistalla olivat mm. hallituksen hankesalkku, kansan- ja valtiontaloudelliset
26506: kysymykset, hallinnon kehittäminen, erilaiset ajankohtaisaiheet ja valtioneuvoston
26507: toimintamenettelyjen parantaminen. Viimeksi mainitusta aihepiiristä käsiteltiin
26508: erityisesti tammikuussa 1995 valmistuneen Ministeriön tulosohjauksen kehittä-
26509: mishanke II:n suositusten toimeenpanoa.
26510: Valtioneuvoston kanslia osallistui keväällä 1995 valmistuneeseen Suomi skenaariot
26511: -hankkeeseen ja oli mukana eräiden ministeriöiden tulevaisuushankkeissa. Hallituk-
26512: sen tulevaisuusselonteon, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle kahdessa osassa,
26513: syyskuussa 1996 ja maaliskuussa 1997, valmistelutyö käynnistettiin kertomus vuon-
26514: na.
26515: Valtioneuvoston kansliassa valmisteltiin periaatekannanotto toimenpiteistä suoma-
26516: laisen tietoyhteiskunnan kehittämiseksi. Se hyväksyttiin hallituksen iltakoulussa
26517:                        1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                        439
26518: 
26519: 18.1.1995. Lähtökohtana siinä on, että maamme myös tulevina vuosina edustaisi
26520: maailman kärkeä tietoyhteiskuntien kansainvälisessä vertailussa. Kannanotossaan
26521: hallitus asettaa kehittämisen keskeiset tavoitteet ja linjaa tärkeimmät toimenpi-
26522: desuunnat
26523: 
26524: 
26525: 4. Tiedotus
26526: ED-jäsenyys toi keskeisen haasteen valtioneuvoston tiedotusyksikön toimintaan
26527: vuonna 1995. V aitioneuvoston ja ED-ministerivaliokunnan päätökset julkisuudesta
26528: ja tiedottamisesta lähtevät siitä, että myös ED-asioista tiedotettaessa noudatetaan
26529: Suomenjulkisuussäädöksiä ja tiedotusperiaatteita. EU :n säädösvalmistelun julkisuu-
26530: desta järjestettiin heti tammikuussa laaja koulutustapahtuma.
26531: Sovittujen periaatteiden mukaisesti ministeriöt vastaavat oman hallinnonalansa
26532: tiedottamisesta. Vaitioneuvoston tiedotusyksikkö koordinoi tiedotusta ja tiedotti EU-
26533: ministeri valiokunnasta. Tiedotusvälineille järjestettiin säännöllisesti taustatilaisuuk-
26534: sia ajankohtaisista EU~asioista yhdessä ED-sihteeristön ja ministeriöiden kanssa.
26535: Hallituksen vaihtuminen 13.4.1995 ja siihen liittyvät moninaiset tiedotuspalvelut
26536: tuntuivat luonnollisesti myös tiedotusyksikön toiminnassa. Tiedotusyksikkö
26537: organisoi pääministerin, hallituksen ja valtioneuvoston kanslian järjestämien
26538: tapahtumien tiedotuksen.
26539: Joulukuussa 1994 asetettu valtionhallinon tiedotustyöryhmä luovutti 1.11.1995
26540: mietintönsä valtioneuvoston kanslialle. Työryhmä piti valtioneuvoston tiedotuspääl-
26541: likönjohdolla säännöllisesti pidettäviä ministeriöiden tiedotuspäällikköjen kokouk-
26542: sia keskeisenä tiedotustoiminnan kehittämisessä.
26543: Uusina keinoina perinteisen tiedotuksen rinnalle nousi yhä enemmän tietojen
26544: elektroninen jakaminen. Heinäkuussa 1995 käyttöön otetun Internet kotisivun kautta
26545: tuli mahdolliseksi tietojen jako entistä laajemmin. Säätytalolla järjestettiin keväällä
26546: 1995 lehdistötilaisuus satelliitti-yhteyden avulla Brysselin Suomen edustuston
26547: kanssa. Euroopan unionin valtioiden tai hallitusten päämiesten epävirallisessa
26548: huiJ?pukokouksessa syyskuussa Mallorcalla hyödynnettiin lehdistöjärjestelyissä
26549: uusmta GSM-tekniikkaa.
26550: 
26551: 
26552: 5. Tietohallinto ja tietopalvelut
26553: Kertomusvuonna tietohallintotoiminta painottui valtioneuvoston tietoverkon
26554: peruspalvelujen kehittämiseen ja ylläpitoon.
26555: Uusi, nopeasti kehittyvä alue oli Internet. Internet-yhteyksien luominen edellytti
26556: tietoturvan takaamista ns. palomuurien avulla. Internet-palvelut järjestettiin keskite-
26557: tysti valtioneuvoston käyttöön. Vuoden aikana perustettiin sekä kansalaisille
26558: tarkoitettu WWW-palvelu että valtioneuvoston sisäinen WWW-palvelu.
26559: Vaitioneuvoston johtamista ja asiantuntijatyötä tukevan tietojärjestelmän, Valtio-
26560: neuvoston Faktan, pilotointi pantiin alulle.
26561: Valtioneuvoston ja ministeriöiden yhteisiä tietohallintokysymyksiä käsittelevä
26562: valtioneuvoston tietohallinnon yhteistyöryhmä YHR Y on tOimintavuonna paneutu-
26563: nut mm. sovellusten yhteiskäyttöön tähtäävän, uudenlaisen tietoteknisen arkkiteh-
26564: 440                           V aitioneuvoston kanslia
26565: 
26566: tuurin suunnitteluun. YHRYn puitteissa kokeiltiin LIIVI-hankkeessa langatonta,
26567: liikkuvaa etätyötä.
26568: Ministeriöiden tietopalveluyhteistyötä on johtanut ministeriöiden tietopalvelupäälli-
26569: köistä koostuva Valtipa-yhteistyöryhmä. Käytännön toimintaa on vuoden 1995
26570: aikana koordinoinut valtioneuvoston kanslia.
26571: Kertomusvuoden ajan valtioneuvoston kanslian alaisuudessa toiminut valtioneuvos-
26572: ton tietopalvelun kehittämishanke painottui seuraaviin selvittelykohteisiin. Rakentei-
26573: sen asiakirjan kehittämishankkeen tavoitteena on mahdollistaa asiakirjojen laaja
26574: käytettävyys ja helpottaa asiakirjojen hakua tekstiarkistoista erottamalla toisistaan
26575: asiakirjan rakenne, tietosisältö ja ulkoasu. Ensimmäiseksi asiakirjojen rakenteista-
26576: mishankkeen kohteeksi valittiin eduskunnan ja valtioneuvoston yhteiset lainsäädän-
26577: tötyön asiakirjat. Tietoympäristöhankkeessa kartoitettiin valtioneuvoston tietoympä-
26578: ristö eli ministeriöille tarpeellinen yhteinen sähköinen tieto. Eurodocin, ED-asioiden
26579: hallintajärjestelmän, käyttöönottoon panostettiin ministeriöissä kirjaamaila ED-
26580: jäsenyyden aikainen aineisto ja hiomallajärjestelmän käytön pelisääntöjä. Laadittiin
26581: kehittämissuunnitelma valtioneuvoston hankerekisteristä, joka olisi ministeriöiden
26582: yhteinen, käynnissä olevat lainsäädäntö-, hallinnon kehittämis-, tutkimus- yms.
26583: hankkeet kuvaava tietojärjestelmä.
26584: 
26585: 
26586: 6. Toimikunnat
26587: Presidentti Urho Kekkosen muistomerkin aikaansaamiseksi asetettiin 16.11.1995
26588: toimikunta, jonka tehtävänä on mm. järjestää muistomerkkikilpailu, toimia kilpailun
26589: palkintolautakuntana sekä tehdä ehdotus muistomerkin toteuttamiseksi
26590: kustannusarvioineen. Muistomerkki on tarkoitus pystyttää 3.9.2000.
26591:                             1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       441
26592: 
26593: 
26594: 
26595: 
26596:                                 Ulkoasiainministeriö
26597: 
26598:       1. Hallinnonalan toimintaympäristö
26599:      Vuoden 1995 merkittävin tapahtuma oli Suomen tammikuun 1 päivänä toteutunut
26600:      jäsenyys Euroopan unionissa. Jäsenyyden myötä Suomi on vuoden alusta lähtien
26601:      aktiivisesti osallistunut unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (UTP)
26602:      kehittämiseen ja täytäntöönpanoon.
26603:      ED-jäsenyys on laajentanut Suomen ulkopolitiikan toimintakenttää ja tuonut siihen
26604:      uusia pamotuksia. EU:n tavoitteet ja toimintapuitteet ovat maailmanlaajuisia.
26605:      Unionin aktiviteetti on merkittävää myös Lähi-Idän, Afrikan, Aasian ja Latinalaisen
26606:      Amerikan maissa. ED-jäsenyys on myös tuonut uuden ulottuvuuden Suomen
26607:      suhteisiin muiden PohjOismaiden, Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneiden maiden,
26608:      Välimeren alueen mru.den sekä Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa.
26609:      Rinnakkain ED-jäsenyyden kanssa Suomi on kertomusvuoden aikana edistänyt
26610:      myös pohjoismru.sia ja kahdenvälisiä suhteitaan. Suhteita Baltian maihin, etenkin
26611:      Viroon, on aktiivisesti kehitetty.
26612:       Euroopan murroskausi on ilmennyt Suomen lähialueilla erityisesti Venäjän tilanteen
26613:       selkiintymättömyytenä. Suhteita Venäjään on pyritty kehittämään paitsi vilkkaan
26614:       vierailuvaihdon myös lähialueyhteistyön avulla. Suhteita muihin IVY-maihin, kuten
26615:       Ukrainaan, on tiivistetty.
26616:       Suomi on jatkanut laaja-alaista toimintaansa 50 vuotta täyttäneen YK:n puitteissa,
26617:       ETY-järjestössä ja Euroopan Neuvostossa.
26618:      Suomi pyrkii edistämään Euroopan vakautta pysymällä sotilasliittojen ulkopuolella
26619:      ja ylläpitämällä uskottavaa itsenäistä puolustusta. Kertomusvuoden helmikuussa
26620:      Suomesta tuli Länsi-Euroopan unionin (WEU) tarkkailijajäsen. Rauhankumppanuus
26621:      NA TO:n kanssa käynnistyi konkreettisesti kertomusvuoden aikana.
26622:       Suomi osallistuu kansainvälisen kaupan ja siihen liittyvien alojen monenkeskiseen
26623:       toimintaan sekä suoraan että EU:n jäsenenä. EU ja kansainväliset järjestöt on
26624:       nähtävä välineinä Suomen kansallisten tavoitteiden ajamisessa. EU :lla on useimmis-
26625:       sa kauppapolitiikan sääntöihin vaikuttavissa kysymyksissä ja neuvotteluissa
26626:       yksinomainen toimivalta. Kauppapolitiikan ensisijainen tavoite on turvata tasaver-
26627:       tainen kilpailuasema kansainvälisillä markkinoilla. Se edellyttää EU:n kauppapo-
26628:       liittisessa toimintaympäristössä Suomen etujen aktiivista vaalimista, laajaa sisäistä
26629:       yhteistyötä ja usein nopeaa reagointia.
26630: 
26631: 
26632:       2. Yleinen hallinto
26633:       Vuoden 1995 lopussa Suomen oli tunnustanut tai Suomi oli tunnustanut 185
26634:       valtiota. DiJ?lomaattisuhteet Suomi oli solminut 167 valtion kanssa. Diplomaattisuh-
26635:       teet solmittiin Andorran ja San Marinon kanssa.
26636:       Uusia edustustoja perustettiin kertomusvuonna kaksi, suurlähetystö Luxemburgiin
26637:       ja pääkonsulinvirasto Shanghaihin. Berliinissä oleva pääkonsulinvirasto lakkautettiin
26638: 56 360228Y
26639: 442                            Ulkoasiainministeriö
26640: 
26641: ja muutettiin Berliinin Bonnissa olevan suurlähetystön osastoksi. Samoin lakkautet-
26642: tiin Sri Lankan (Colombo) ja Zimbabwen (Harare) sivuakkreditointimaissa olevat
26643: suurlähetystöt
26644: 
26645: Vuoden 1995 lopussa Suomella oli 59 suurlähetystöä, pysyvä edustusto Euroopan
26646: Neuvostossa, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä, Euroopan unionissa,
26647: Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä, Yhdistyneissä Kansakunnissa ja
26648: Genevessä olevissa kansamvälisissä järjestöissä. Pääkonsulinvirastoja oli kahdeksan.
26649: Lisäksi lähetetyn pääkonsulinvirasto on Hongkongissa. Muita toimipisteitä, joissa
26650: on Suomesta lähetettyä henkilöstöä, oli 20. Kaksi kiertävää suurlähettilästä oli
26651: akkreditoitu Helsingistä käsin, toinen kuuteen Länsi- ja Keski-Afrikan maahan ja
26652: toinen seitsemään Keski-Aasian maahan.
26653: 
26654: Kertomusvuoden lopussa Suomella oli 54 kunniapääkonsulia, 330 kunniakonsulia
26655: ja 20 kunniavarakonsulia sekä kaksi konsuliasiamiestä.
26656: Kertomusvuoden talousarvion mukaan ulkoasiainministeriön hallinnonalan menot
26657: olivat 2978,9 miljoonaa markkaa, mikä oli koko talousarviosta 1,5 %. Hallin-
26658: nonalan menoista noin puolet, 1420 miljoonaa markkaa, oli tarkoitettu ulkoasiain-
26659: hoidon tehtäviin (030) 1558,9 miljoonan markan kuuluessa kansainväliseen ja
26660: teolliseen kehitysyhteistyöhön sekä yhteistyöhön Keski- ja Itä-Euroopan maiden
26661: kanssa (040). Ulkoasiainhoitoon osoitetut varat olivat siten 0.7 % talousarvion
26662: kaikista menoista.
26663: Kertomusvuoden lopussa ulkoasiainhallinnossa oli 1603 virkaa, joiden haitijoista
26664: määräaikaisia oli 216. Viroista 977 oli sijoitettu ulkoasiainministeriöön ja 626
26665: ulkomaanedustukseen. Lisäksi ministeriössä työskenteli 50 ja ulkomaanedustukses-
26666: sa 33 lähetettyä työsopimussuhteista henkilöä sekä noin 700 - määrä vaihteli jonkin
26667: verran päivittäin - asemamaasta palkattua työsopimussuhteista henkilöä.
26668: 
26669: Kertomusvuonna kehitettiin ulkoasiainhallinnon tulosohjauksen muotoja ja menetel-
26670: miä. Samoin jatkettiin edelleen ulkoasiainministeriön organisaation ja henkilöstön
26671: kehittämistä. Ulkoasiainhallinnosta annettua asetusta oli tarpeen tarkistaa tulosbud-
26672: jetointiin ja tulosohjaukseen siirtymisen sekä hallinnon organisoinnin yleisten
26673: joustavoittamispyrkimysten vuoksi. Tarkistuksen taustana oli valtioneuvoston 1993
26674: tekemä periaatepäätös, johon sisältyi velvoite ministeriöiden tehtävärakenteen
26675: tarkistamisesta ja jonka mukaan ministeriöiden sisäinen organisaatio ja päätöksente-
26676: ko määrätään työjärjestyksessä. Ulkoasiainministeriölle vahvistettiin väliaikainen
26677: työjärjestys.
26678: Suomen jäsenyys Euroopan unionissa edellyttää uusia, nopeita ja turvallisia
26679: yhteyksiä sekä ulkoasiainhallinnon puitteissa että sen sidosryhmiin kotimaassa ja
26680: ulkomailla. Vuonna 1994 atk-verkkoa laajennettiin seitsemään uuteen edustustoon.
26681: Vuonna 1995 perustettiin projekti UH-99, jonka tarkoituksena on uudistaa koko
26682: tietotekninen ympäristö ja rakentaa toimistojärjestelmä, joka kattaa vuonna 1999
26683: koko ulkoasiainhallinnon. Järjestelmän rakentaminen on aloitettu asiakirjatuotannon,
26684: sähköpostin ja tietoliikenteen uudistamisesta integroiduksi järjestelmäksi. Se kattaa
26685: asiakirjatuotannon sekä asiakirjojen elektronisen ja paperilla jakamisen sekä
26686: uudelleen hyödyntämisen. Uusi järjestelmä perustuu Microsoftin ohjelmistoihin ja
26687: vanha ALL-IN -1 :iin perustunut järjestelmä poistuu vähitellen käytöstä vuoden 1997
26688: loppuun mennessä.
26689: Vuoden 1995 alusta otettiin käyttöön EU:ssa tapahtuvaa säädösvalmistelua tukeva
26690: järjestelmä Eurodoc, joka vuoden lopussa on käytössä kaikissa ministeriöissä ja
26691: eduskunnassa. Eurodocin tietokannat ovat ulkoasiainministeriön tietokoneella, johon
26692:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        443
26693: 
26694: käyttäjät ovat yhteydessä Windows-käyttöliittymien avulla omalta työasemaltaan
26695: valtioneuvoston verkon kautta.
26696: V aitioneuvoston ja eduskunnan yhteishankkeena vuoden 1995 keväällä käynnistetyn
26697: rakenteisen asiakirjastandardin kehittämisprojketin RASKEn tavoitteena on standar-
26698: disoida lainsäädäntöasiakirjojen rakenne niin, että tieto on laajasti ja monipuolisesti
26699: yhteiskunnan käytettävissä. Vuoden 1996 aikanaRASKE-projektin tarkoituksena on
26700: kehittää EU:n säädösvalmisteluun liittyville asiakirjoille esitystapastandardit
26701: sovelluksista riippumatonta SGML-standardia käyttäen.
26702: Ulkomaanedustuksessa toimiville virkamiehille maksetaan varsinaisen palkkauksen
26703: lisäksi erilaisia korvauksia, joista monet ovat sidoksissa asemamaan kustannus-
26704: tasoon ja valuuttakurssiin. Pääasiassa Suomen markan vahvistumisesta johtuen
26705: nämä valuuttasidonnaiset menot alenivat vuoden 1995 aikana. Aiemmin tehdyistä
26706: säästöpäätöksistä johtuen jatkettiin asuntokorvauksiin tarkoitettujen valuuttamääräis-
26707: ten menojen alentamista. Sopeutuksia tehtiin lähinnä virkamiesten siirtojen yh-
26708: teydessä vuokraamalla aikaisempaa edullisempia asuntokohteita.
26709: Vuonna 1995 ulkoasiainministeriö hankki valtion omistukseen Suomen aiemminkin
26710: omistaman tontin Berliinissä suurlähetystön uudisrakennushanketta varten. Oheis-
26711: kustannuksineen kauppaan varattiin 33 miljoonaa markkaa. Niinikään uudisraken-
26712: nushanketta varten hankittiin valtion omistukseen tontti Tukholmasta
26713: 7 670 000 markan kauppahinnalla. Murmanskista hankittiin valtion omistukseen
26714: neljä kerrostalohuoneistoa, joista on tarkoitus yhdistämällä muodostaa kaksi
26715: lähetetyn henkilöstön asuntoa. Kauppaan varattiin oheiskustannuksineen 1 350 000
26716: markkaa. Helsingissä luovutettiin Latvian tasavallalle sen ennen sotia osoitteessa
26717: Armfeltintie 10 omistama lähetystökiinteistö asiasta säädetyn lain nojalla.
26718: Merkittävistä ulkomaisista rakennushankkeista valmistuivat kertomusvuonna
26719: Moskovassa olevan suurlähetystönlisärakennus-ja peruskorjaustyöt sekä Wienin
26720: suurlähettilään virka-asunnon korjaustöiden 1. vaihe. Viinan suurlähettilään virka-
26721: asunnon peruskorjaustyöt olivat vuoden lopulla valmistumassa, joskin kohteen
26722: vastaanotto siirtyi vuoden 1996 alkupäiviin. Riiassa olevan suurlähetystön peruskor-
26723: jaustyöt käynmstyivät ja Tallinnassa olevan suurlähetystön peruskorjaustyöt
26724: jatkuivat kertomusvuonna. Kumpikin kohde valmistuu vuoden 1996 aikana.
26725: Seuraavassa käsitellään ulkoasiainministeriön oikeudellisiin tehtäviin liittyviä
26726: kysymyksiä sekä lehdistö- ja kulttuuritehtäviä. Hallinnonalan kansainvälispoliittista
26727: toimintaa kuten myös kauppapoliittisia kysymyksiä käsitellään kertomuksen
26728: kolmannessa Suomen suhteita ulkovaltoihin koskevassa osassa, jossa ovat myös
26729: luvut YK:n kehitysyhteistyöstä, Suomen YK:n kautta kanavoimasta kehitysavusta
26730: ja kahdenvälisestä kehitysyhteistyöstä. Kansainvälisen kehitysyhteistyön muilta osin
26731: viitataan vuosittain annettavaan kehitysyhteistyökertomukseen.
26732: 
26733: 
26734: 3. Oikeudelliset tehtävät
26735: Vuoden 1995 aikana on aloitettu neuvottelut ja kansallinen valmistelu Suomen
26736: liittymiseksi EU-maiden väliseen Schengenin sopimukseen, jonka keskeinen sisältö
26737: on henkilöliikenteen tarkastusten poistaminen sopimusmaiden välisiltä rajoilta ja
26738: tarkastusten siirtäminen alueen ulkorajoille. Samalla sopimus sisältää lukuisia
26739: määräyksiä korvaavista toimenpiteistä tarkastusten poistamisen aiheuttamien
26740: haittojen torjumiseksi. Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat hakeneet Schengenin jäsenyy-
26741: teen tähtäävää tarkkailija-asemaa ja niiden neuvottelut on vuoden 1995 loppuun
26742: mennessä saatettu lähes päätökseen. ED-pohjoismaat edellyttävät kuitenkin, että
26743: samalla päästään sopimukseen Schengenin, Norjan ja Islannin välillä niiden aseman
26744: 444                            Ulkoasiainministeriö
26745: 
26746: järjestämisestä Schengen-yhteistyössä siten, että perinteinen pohjoismainen passi-
26747: ja liikkumisvapaus voi jatkua Schengen-yhteistyön ohella.
26748: Laki Suomen aluevesien rajoista annetun lain muuttamisesta (981/95) tuli voimaan
26749: 30.7.1995. Lain keskeisimpänä sisältönä on aluemeren laajentaminen nykyisestä 4
26750: meripeninkulmasta pääsääntöisesti 12 meripeninkulmaan.
26751: Samanaikaisesti aluvesien rajoista annetun lain muutoksen kanssa tuli voimaan
26752: kaksi Suomen merialueita koskevaa sopimusta. Suomen ja Viron välillä 4.5.1994
26753: tehty sopimus Suomenlahden aluevesirajojen muuttamisessa käytettävästä menette-
26754: lystä (SopS 40/95) vahvistaa merkittävimmän poikkeuksen 12 meripeninkulman
26755: pääsääntöön. Sopimuksen johdosta Suomen aluemeri Suomenlahdella on symmetri-
26756: nen Viron aluemeren kanssa siten, että keskiviivan molemmin puolin muodostuu
26757: aavan meren käytävä, joka turvaa kansainväliselle meri- ja ilmaliikenteelle
26758: rajoituksista vapaan kauttakulun.                                               .
26759: Ruotsin kanssa Suomen mannermaajalustan ja kalastusvyöhykkeen sekä Ruotsin
26760: talousvyöhykkeen välisen rajan määräämisestä Ahvenanmerellä ja pohjoisella
26761: Itämerellä tehdyn sopimuksen (SopS 39/95) myötä puolestaan poistui viimeinen
26762: jakamaton merivyöhyke Suomen ja Ruotsin väliltä. Määrittämättä on enää vain ns.
26763: kolmen valtion piste koillisella Itämerellä, jossa Suomen, Ruotsin ja Viron meri-
26764: vyöhykerajat yhtyvät.
26765: Kertomusvuonna jatkettiin YK:n merioikeusyleissopimuksen ratifioinnin valmistelu-
26766: ja ja aloitettiin Suomen ja Viron välisten merivyöhykerajaneuvottelujen valmistelut.
26767: Myös talousvyöhykkeen perustamista varten asetettu työryhmä kutsuttiin uudelleen
26768: koolle talousvyöhykettä koskevan selvitystyön jatkamiseksi.
26769: Baltian maiden kanssa on kertomusvuonna käyty keskusteluja viisumivapauteen
26770: tähtäävistä järjestelyistä. Liettuan ja Latvian kanssa on valmisteltu neuvottelujen
26771: aloittamista nkosten torjuntaa ja takaisinottoa koskevista sopimuksista. Viron
26772: kanssa on saatettu voimaan sopimus yhteistyöstä rikosten torjunnassa ja allekirjoi-
26773: tettu sopimus takaisinotos ta, jotka Suomen taholta oli asetettu viisumivapausneuvot-
26774: telujen edellytykseksi. Viron kanssa on lisäksi saatettu voimaan sopimus yhteistyös-
26775: tä pilaantumisvahinkojen torjumiseksi merellä sekä aluevesirajojen muuttamis-
26776: menettelyä koskeva sopimus. Vireillä ovat ydinalaa ja pelastustointa sekä laittomas-
26777: ti takavarikoidun omaisuuden palauttamista ja merirajoja Suomenlahdella koskevat
26778: sopimusneuvottelut.
26779: Suomen, Viron ja Ruotsin välillä vuoden 1995 alussa tehty sopimus matkustaja-alus
26780: Estonian hylyn rauhoittamisesta on saatettu voimaan kertomus vuonna. Sopimukses-
26781: sa määritelty uppoamispaikka rauhoitetaanja sopimusvaltiot sitoutuvat kriminalisoi-
26782: maan sen rauhaa häiritsevät toimet. Sopimuspuolet ovat lisäksi yhteisesti vedonneet
26783: Itämeren valtioihin ja Kansainväliseen merenkulkujärjestöön (IMO) sopimuksen
26784: huomioonottamiseksi myös muissa maissa.
26785: Sopimussuhteiden järjestäminen Neuvostoliiton, Jugoslavian ja Tshekkoslovakian
26786: haJoamisen johdosta syntyneiden uusien valtioiden kanssa on jatkunut kertomus-
26787: vuoden aikana. Edeltäjävaltion kanssa voimassa olleiden keskeisimpien sopimusten
26788: voimassa pitämisestä seuraajavaltion kanssa on vuoden 1995 aikana sovittu Suomen
26789: ja Kroatian välillä. Myös Slovakian sopimuskartoitus on viimeistelyvaiheessa.
26790: Venäjän kanssa on saatettu voimaan uudistettu posti- ja teleliikennettä koskeva
26791: sopimus. Sopimus Niiralan rajanylityspaikan avaamisesta kansainväliselle auto- ja
26792: rautatieliikenteelle on tehty ja saatettu voimaan kertomusvuonna. Voimaansaatetta-
26793: vana tai neuvoteltavana on useita uusia tai uudistettavia sopimuksia, joista keskei-
26794:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       445
26795: 
26796: simmät koskevat ydinalan, ympäristönsuojelun, pelastustoimen, rajaviranomaisten,
26797: liikenteen, verotuksen, oikeusavun ja sairaanhOidon yhteistyötä. Kertomusvuoden
26798: aikana Suomi on irtisanonut Neuvostoliiton kanssa vuonna 1974 tehdyn, sisällöl-
26799: tään vanhentuneen sopimuksen yhteistyöstä siviili-ilma-alusten kaappausten
26800: ehkäisemiksi.
26801: Muiden IVY-maiden kanssa on täydennetty sopimusverkostoa erityisesti ydinvoi-
26802: man ja ympäristönsuojelun alalla sekä verosopimusten osalta.
26803: Suomi on edelleen osallistunut aktiivisesti myös Yhdistyneiden Kansakuntien ja
26804: muun monenvälisen yhteistyön puitteissa tapahtuvaan monenvälisten sopimusten
26805: valmisteluun ja muun toiminnan kehittämiseen.
26806: Suomi osallistui kertomusvuonna humanitaarisen oikeuden kehittämistä käsitellee-
26807: seen asiantuntijakokoukseen, jonka tulokset vahvistettiin Punaisen Ristin ja Punai-
26808: sen Puolikuun 26. kansainvälisessä konferenssissa.
26809: Kolmas Rion prosessiin liittyvä sopimus, Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus
26810: aavikoitumisen estämisestä erityisesti sellaisissa Afrikan maissa, joita koettelee
26811: vakava kuivuus ja/tai aavikoituminen hyväksyttiin Suomen puolesta 8.9.1995.
26812: Saksan kanssa aloitettiin kertomusvuonna keskustelut kaksoiskansalaisten ase- ja
26813: siviilipalveluksen keskinäistä korvaavuotta koskevan sopimuksen tekemiseksi.
26814: Suomi osallistui kertomusvuonna YK:n VI komitean alaisen, pysyvän kansainväli-
26815: sen rikostuomioistuimen perustamista käsittelevän ad hoc -komitean työhön. VI
26816: komitea päätti 50. istunnossaan syksyllä 1995 asettaa tuomioistuimen perustamista
26817: valmistelevan toimikunnan, jonka työn pohjalta on tarkoitus päättää diplomaattikon-
26818: ferenssin koolle kutsumisesta. YK:n peruskirjaa ja järjestön asemaa koskevaan
26819: päätöslauselmaan kirjattiin aikomus muuttaa YK:n peruskirjaa siten, että ns.
26820: vihollisvaltiolausekkeet poistetaan peruskirjan 53, 77 ja 107 artikloista. VI komitea
26821: päätti poistaa YK:n hallinnollisen tuomioistuimen perustamiskirjan 11 artiklan
26822: mukaisen menettelyn, jolla tuomioistuimen päätöksiä YK:n henkilöstöriidoissa oli
26823: mahdollista saattaa kansainvälisen tuomioistuimen tutkittavaksi. VI komitea päätti
26824: myös poistaa asialistaltaan diplomaattisen kuriiripostin asemaa koskevat säännöstö-
26825: luonnokset.
26826: Kertomusvuonna täydennettiin eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien
26827: jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä annetun lain nojalla annettuja Irakia,
26828: Jugoslavian liittotasavaltaa (Serbia ja Montenegro) ja Ruandaa koskevia pakotease-
26829: tuksia (SäädK 131/95, 132/95 ja 1093/95). Jugoslavian Iiittotasavaltaan (Serbia ja
26830: Montene~ro) ja eräisiin Kroatian tasavallan alueisiin kohdistuvien pakotteiden
26831: soveltammen keskeytettiin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman mukaisesti
26832: toistaiseksi (SäädK 1338/95). Kertomusvuonna valmisteltiin hallituksen esitystä
26833: eduskunnalle laiksi eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenenä
26834: kuuluvien velvoitusten täyttämisestä annetun lain muuttamisesta ja laiksi rikoslain
26835: 46luvun 1 §:n muuttamisesta. Esitys on tarkoitus viimeistellä ja antaa eduskunnalle
26836: vuoden 1996 alussa.
26837: Ulkoasiainministeriö suoritti Suomen valtion vuonna 1992 Suomen ja Tanskan
26838: välillä sovitun siltakiistan seurauksena saarnat korvaukset Repola Oy:lle, Kone
26839: Oy:lle ja Kvarner Masa-Yards Oy:lle valtioneuvoston 7.10.1993 antaman päätöksen
26840: mukaisesti sen jälkeen, kun korkein hallinto-oikeus oli 14.8.1995 antamanaan
26841: päätöksellä hylännyt VN:n päätöksestä tehdyt valitukset.
26842: 446                            Ulkoasiainministeriö
26843: 
26844: Ulkomaiden harjoittama merentutkimus Suomen kalastusvyöhykkeellä on ilmoituk-
26845: senvaraista. Sen sijaan tutkimusta varten Suomen aluevesillä vaaditaan diplomaatti-
26846: teitse pyydettävä lupa. Vuonna 1995 ulkoasiainministeriö vastaanotti ilmoitusten
26847: lisäksi 11 eri maiden tutkimusaluksia koskevaa lupa-anomusta. Vastaavasti Suomi
26848: esitti vuoden aikana 40 luyapyyntöä 20 eri tutkimusmatkaa varten. Vuoden 1995
26849: aikana Kanadan viranomrusten ilmoituksen mukaan suomalainen alus oli pidätetty
26850: satamassa aluksen turvallisuudessa esiintyneiden puutteiden takia.
26851: Alankomaiden ja Italian Suomen viranomaisille edellisenä vuonna esittämät
26852: selvityspyynnöt suomalaisaluksen mahdollisesta alusten aiheuttaman meren pilaan-
26853: tomisen ehkäisemisestä tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (MARPOL)
26854: rikkomisesta tai noudattamatta jättämisestä olivat edelleen vireillä.
26855: Suomi esitti kertomusvuonna EY:n tuomioistuimelle kirjallisia huomioita kahdek-
26856: sassa vireillä olevassa ennakkoratkaisuasiassa. Ennakkoratkaisupyynnöt koskivat
26857: kolmannen vahinkovakuutusdirektiivin soveltamista lakisääteistä sosiaaliturvaa
26858: koskeviin vakuutuksiin, EY :n pääomadirektiivin tulkintaa, EY :n TV -direktiivin ja
26859: kansallisen kuluttajansuojalainsäädännön välistä suhdetta, Ruotsin lakisääteistä
26860: alkoholin vähittäismyyntimonopolia, GATT-sopimuksen välittömiä oikeus vaikutuk-
26861: sia, japanilaisten kalatuotteiden maahantuontikieltoa sekä maataloustukien kuittaa-
26862: mista. Lisäksi Suomi esitti kirjallisia huomioita lausuntoasiassa 2/94, joka koskee
26863: EY:n liittymistä Euroopan neuvoston ihmisoikeusyleissopimukseen.
26864: Suomi ei ollut kertomusvuonna kantajana, vastaajana eikä väliintulijana yhdessä-
26865: kään EY :n tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa.
26866: Suomi toimitti kertomusvuonna EY :n komissiolle 193 direktiivien täytäntöönpanoa
26867: koskevaa ilmoitusta (notifikaatio). Komissio käynnisti Suomea vastaan valvonta-
26868: menettelyn Suomen Yhdysvaltojen kanssa tekemää Open skies -lentoliikennesopi-
26869: musta koskevassa asiassa
26870: Hallituksen esitys eduskunnalle ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista
26871: koskevan yleissopimuksen yhdennentoista pöytäkirjan eräiden määräysten hyväksy-
26872: misestä annettiin 13.10.1995 (HE 143/1995 vp) ja eduskunnan vastaus saatim
26873: 12.12.1995 (163/95).
26874: Euroopan Neuvoston ihmisoikeustuomioistuin antoi kertomusvuonna yhden Suomea
26875: koskevan tuomion. Tässä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä käsittelevässä tapauk-
26876: sessa ihmisoikeustuomioistuin katsoi sopimusrikkomuksen tapahtuneen.
26877: Kertomusvuonna Euroopan ihmisoikeustoimikunta rekisteröi 76 valitusta Suomea
26878: vastaan, ei ottanut tutkittavakseen 27 valitusta, otti tutkittavakseen yhden valituksen
26879: ja antoi kolme lopullista raporttia. Toimikunta lähetti Suomen hallituksen vastinetta
26880: varten yhdeksän valitusta.
26881: Kertomusvuonna annettiin eri kansainvälisille järjestöille seuraavat ihmisoikeussopi-
26882: musten soveltamista koskevat Suomen määräaikaisraportit:
26883: - Ensimmäinen raportti Euroopan sosiaalisesta peruskirjasta helmikuussa 1995
26884: - 11. ja 12. raportti kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevasta yleissopi-
26885: muksesta maatiskussa 1995
26886: - Kolmas raportti taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevasta
26887: yleissopimuksesta toukokuussa 1995
26888: -Neljäs raportti kansalaisoikeuksiaja poliittisia oikeuksia koskevasta yleissopimuk-
26889: sesta elokuussa 1995
26890:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       447
26891: 
26892: - Ensimmäistä raporttia täydentävä raportti kidutuksen ja muun julman, epäinhimil-
26893: lisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisesta yleissopimuksesta
26894: elokuussa 1995.
26895: Hädänalaisessa asemassa ulkomailla olevia Suomen kansalaisia avustettiin kerto-
26896: musvuonna 435 tapauksessa. Lukumäärän lasku edelliseen vuoteen verrattuna noin
26897: 80 tapauksena johtuu pankkipalvelujen ja vakuutus-yhtiöiden palvelujen sekä
26898: matkatoimistojen vastuulle kuuluvien tehtävien laajentumisesta. Ministeriön tietoon
26899: on tullut kertomusvuonna 56 Suomen kansalaiselle ulkomailla sattunutta sairausta-
26900: pausta. Ulkomailla kuolleita Suomen kansalaisia kotiotettiin 156 tapauksessa, joka
26901: on kolme tapausta enemmän kuin edellisvuonna. Valtion varoista takaisinmak-
26902: susitoumusta vastaan kotiutettiin vuonna 1995 ulkomailta 13 Suomen kansalaista.
26903: Edellisiltä vuosilta maksamatta jääneitä takaisinmaksusitoumuksin annettuja
26904: avustuksia on kertomusvuoden aikana pyritty käytettävissä olevin keinoin perimään
26905: takaisin. Ulosottohakemuksia on tehty 21, mikä on 57 vähemmän kuin viime
26906: vuonna. Tämä johtuu siitä, että viime vuosina on määrätietoisesti pyritty vähentä-
26907: mään takaisinmaksusitoumuksiin perustuvia avustuksia. Hädänalaisten Suomen
26908: kansalaisten avustamiseen varatun määrärahan sallimissa puitteissa poistettiin
26909: tileistä kertomusvuoden lopussa 28 henkilölle annettua saamatta ollutta avustusta
26910: vuosilta 1989-90. Ulkomailla hädänalaisessa tilanteessa pysyvästi asuvia Suomen
26911: kansalaisia avustettiin pysyväisluonteisin kuukausiavustuksin 22 tapauksessa noin
26912: 105 000 markalla.
26913: Kertomusvuoden aikana oli Pohjoismaiden ulkopuolella pidätettynä ja vangittuna
26914: saatujen tietojen mukaan n. 130 Suomen kansalaista tai Suomessa vakituisesti
26915: asuvaa ulkomaan kansalaista, joista huumausainerikoksista 22 ja väkivaltarikoksista
26916: 10, rahanpesuun, väärennettyyn rahaan ja valuutan salakuljetukseen liittyvistä
26917: rikoksista 8, aseiden salakuljetuksesta tms. 3 sekä varastettujen autojen salakulje-
26918: tuksesta 5 henkilöä. Kertomusvuoden lopulla pidätettyjä, vangittuja, tuomittuja,
26919: ehdonalaiseen vapauteen päästettyjäja vapaaltajalalta oikeudenkäyntiä odottavia oli
26920: runsaat 60 henkilöä, jmsta 7 väkivaltarikoksista ja 20 huumausainerikoksista.
26921: Pohjoismaiden ulkopuolelta karkotettuja Suomen kansalaisia - mukaan luettuna
26922: Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaan kansalaiset - oli saatujen tietojen mukaan
26923: runsaat 20. Rikoksentekijän luovutustapauksia oli vireillä 22 ja tuomittujen siirtoa
26924: koskevia tapauksia 7. Suomen poliisi- ja muiden viranomaisten virka-apupyynnöt,
26925: jotka koskevat ulkomaalaisten Suomen viranomaisille esittämien ulkomaalaisten
26926: asiakirjojen aitoutta ja laillisuutta, ovat jatkuvasti lisääntyneet. Tähän mennessä
26927: selvitetyt asiakirjat ovat osoittautuneet useimmissa tapauksissa väärennetyiksi ja
26928: varta vasten tiettyä tarkoitusta varten laadituiksi.
26929: Vuonna 1995 ulkoasiainministeriö vastaanotti ja tilitti edustustojen välityksellä
26930: jäämistävaroja Suomeen 27 asiassa 5 389 993,70 markkaa. Suurin osa
26931: (2 944 366,70 markkaa) välitettiin Yhdysvalloista ja seuraavaksi eniten
26932: (2 306 252,72 markkaa) Kanadasta. Suurinjäämistä oli noin 1 000 000 markkaaja
26933: pienin 900 markkaa. Vuonna 1995 uusia jäämistäasioita oli 35.
26934: Ilmoituksia Suomen kansalaisuuden saaaneista ulkomaalaisista lähetettiin 9 maalle
26935: 46 kappaletta toukokuun loppuun mennessä, minkä jälkeen niiden lähettäminen
26936: lopetettiin tietosuojavaltuutetun kannanoton johdosta.
26937: Vuoden 1995 aikana pantiin vireille 94 isyyden selvittämis-, 175 elatusapu-, 15
26938: huolto- ja tapaamisoikeus- ja 5 lapsen luvatonta haltuunottoasiaa.
26939: Kertomusvuoden aikana hankittiin virkatodistuksia ja sukuselvityksiä 231. Henkilö-
26940: ja osoitetiedusteluja oli 190, joista elatusapuihin liittyviä henkilötiedusteluja 52.
26941: 448                            Ulkoasiainministeriö
26942: 
26943: Vuoden 1995 aikana pantiin vireille 397 tiedoksianto- ja oikeusapuasiaa. Näistä
26944: palautui 274 eli vuoden aikana oli vireillä 671 tiedoksianto- ja oikeusapuasiaa.
26945: Lisäystä edelliseen vuoteen oli 104 asiaa.
26946: Ennakkoäänestys eduskuntavaaleissa toimitettiin ulkomailla 1.-11.3.1995 201
26947: edustustossa 81 maassa. Ennakkoon edustustoissa äänestäneitä oli 19 572, joista
26948: Ruotsin osuus 6 551. Laivoilla ennakkoääniä annettiin 207.
26949: EU:n ministerineuvosto hyväksyi 25.9.1995 asetuksen, jonka mukaan EU:n
26950: jäsenmaiden on vaadittava viisumi asetuksen liitteenä olevassa luettelossa mainittu-
26951: jen maiden kansalaisilta. Toimenpiteet Suomen viisumipolitiikan saattamiseksi
26952: EU :n asetuksen mukaiseksi saatettiin päätökseen ennen vuoden 1995 loppua.
26953: Luettelon mukainen viisumivelvollisuus tuli voimaan 1.1.1996.
26954: Maahantulolupien määrä kasvoi edelleen etenkin Venäjällä olevissa edustustoissa
26955: vuoden 1995 aikana. Venäjällä myönnettiin noin 232 000 maahantulolupaa
26956: (n. 197 000 v. 1994). Baltian maissa myönnettiin noin 114 000 (120 000) maahan-
26957: tulolupaa, mikä jäi jonkin verran edellisvuotta pienemmäksi. Syy tähän on se, että
26958: Virossa hakemusten määrät eivät enää voi kasvaa pienen väestömäärän takia. Lähes
26959: jokainen matkustushaluinen virolainen on jo käynyt Suomessa. Viisumit ovatkin
26960: lähinnä olleet vanhentuneiden viisumeiden uusimisia.
26961: Kertomusvuoden aikana saatettiin voimaan 51 sopimusta tai sopimuksen muutosta.
26962: Näiden lisäksi Suomi allekirjoitti tai hyväksyi 85 sopimusta ja sopimusmuutosta,
26963: jotka tulevat voimaan kertomusvuoden jälkeen.
26964: Vuonna 1995 sopimuksia saatettiin voimaan seuraavasti:
26965:                a)   monenväliset sopimukset
26966: Asetuksen pvm                                                            SopS
26967: 05.01.1995     Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua
26968:                koskevan yleissopimuksen IV liitteen muutokset             1/95
26969: 05.01.1995     Eurooppalainen sopimus ihmisestä peräisin olevien
26970:                terapeuttisten aineiden vaihdosta                          3/95
26971: 05.01.1995     Lisäpöytäkirja eurooppalaiseen sopimukseen ih-
26972:                misestä peräisin olevien terapeuttisten ainei-
26973:                den vaihdosta                                              3/95
26974: 05.01.1995     Maailman kauppajärjestön perustamissopimus ja
26975:                sen liitesopimukset                                        4-5/95
26976: 
26977: 13.01.1995     Suomen, Norjan ja Ruotsin välinen sopimus Poh-
26978:                joiskalotin koulutussäätiöstä                              6/95
26979: 13.01.1995     Kansainvälisistä pääliikenneväylistä tehdyn
26980:                eurooppalaisen sopimuksen (AGR) 1 liitteen
26981:                muutokset                                                  7/95
26982: 13.01.1995     Kansainvälisistä pääliikenneväylistä tehdyn
26983:                eurooppalaisen sopimuksen (AGR) liitteiden 1
26984:                ja II muutokset                                            8/95
26985:                           1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        449
26986: 
26987:      13.01.1995    Eurooppalainen sopimus veriJ;hmämääritykseen
26988:                    käytettävien reagenssien vaih osta                        9/95
26989:      13.01.1995    Lisäpöytäkirja eurooppalaiseen sopimukseen ve-
26990:                    rifY.hmämääritykseen käytettävien reagenssien
26991:                    vruhdosta                                                 9/95
26992:      13.01.1995    Eurooppalainen sopimus kudostyypitykseen käy-
26993:                    tettävien reagenssien vaihdosta                           10/95
26994:      13.01.1995    Lisäpöytäkirja eurooppalaiseen sopimukseen
26995:                    kudostyypitykseen käytettävien reagenssien
26996:                    vaihdosta                                                 10/95
26997:      24.02.1995    Sopimus eräiden EFTA-valtioiden Euroopanunioniin
26998:                    liittymistä seuraavan kauden siirtymäjärjestelyistä       19/95
26999:      17.03.1995    Yleissopimus veroasioissa annettavasta keskinäisestä
27000:                     virka-avusta                                             20-21/95
27001:      24.03.1995    Sopimus Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin
27002:                     välillä pääsystä korkeampaan koulutukseen           24/95
27003:      31.03.1995    Tarkistettu eurooppalainen yleissopimus arkeo-
27004:                    logisen perinnön suojelusta                               26/95
27005:       12.04.1995   Yleissopimus sovittelusta ja välityksestä ETYKin
27006:                    yhteydessä                                                30/95
27007:       12.04.1995   Rahoitusta koskeva pöytäkirja tehty sovittelua ja välitr.stä
27008:                    ETYKin yhteydessä koskevan yleissopimuksen 13 arttklan
27009:                    mukaisesti                                                 30/95
27010:       19.05.1995   Vuoden 1990 kansainvälinen yleissopimus öljyvahinkojen
27011:                    torjuntavalmiudesta, torjumisesta ja torjuntayhteistyöstä 32/95
27012:       11.08.1995   Eurooppalainen yleissopimus elokuvien yhteistuo-
27013:                    tannosta                                                  48/95
27014:       21.08.1995   Suomen tasavallan, Viron tasavallan ja Ruotsin
27015:                    kuningaskunnan välinen sopimus M/S Estoniasta             49/95
27016:       01.09.1995   Eurooppa-koulun perussääntö ja siihen liittyvät
27017:                    pöytäkirjat                                               54195
27018:       29.09.1995   Belgian kuningaskunnan, Tanskan kuningaskunnan,
27019:                    Saksan liittotasavallan, Irlannin, Italian tasavallan,
27020:                    Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden
27021:                    kuningaskunnan, Euroopan atomienergiayhteisön ja
27022:                    Kansainvälisen atomienergiajärjestön välinen sopimus
27023:                    ydinsulkusopimuksen III artiklan 1 ja 4 kohdan
27024:                    täytäntöönpanosta                                         55195
27025:       29.09.1995   Muutokset Latinalaisen Amerikan Kehityspankin
27026:                    perustamissopimukseen                                     56195
27027: 
27028: 57 360228Y
27029: 450                         Ulkoasiainministeriö
27030: 
27031: 27.10.1995   Vuoden 1993 muutokset kansainvälisiin sääntöihin
27032:              yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä, 1972         59195
27033: 24.11.1995   Muutokset vuoden 1968 liikennemerkkejä ja
27034:              -opasteita koskevaan yleissopimukseen Ja sen
27035:              1-9 liitteisiin                                        65195
27036: 24.11.1995   Asetus liikennemerkkejä ja -opasteita koskevan
27037:              yleissopimuksen voimaansaattamisesta annetun
27038:              asetuksen 2 §:n 3 kohdan kumoamisesta                  66/95
27039: 24.11.1995   Muutokset liikennemerkkejä ja -opasteita koske-
27040:              vaa yleissopimusta täydentävän eurooppalaisen
27041:              sopimuksen liitteeseen                                 67/95
27042: 24.11.1995   Asetus liikennemerkkejä ja -opasteita koskevaa
27043:              yleissopimusta täydentävän eurooppalaisen sopi-
27044:              muksen voimaansaattamisesta annetun asetuksen
27045:              2 §:n 2 kohdan muuttamisesta                           68/95
27046: 24.11.1995   Muutokset liikennemerkkejä ja -opasteita koskevaa
27047:              yleissopimusta täydentävään eurooppalaiseen
27048:              sopimukseen liitettävään tiemerkintöjä käsitte-
27049:              levään pöytäkirjaan                                    69/95
27050: 24.11.1995   Asetus liikennemerkkejä ja -opasteita koskevaa
27051:              yleissopimusta täydentävään eurooppalaiseen so-
27052:              pimukseen liitettävän tiemerkintöjä käsittelevän
27053:              pöytäkirjan voimaansaattamisesta annetun asetuksen
27054:              2 §:n 2 momentin muuttamisesta                         70/95
27055: 01.12.1995   Kansainvälisistä pääliikenneväylistä tehdyn eurooppalaisen
27056:              sopimuksen (AGR) liitteiden 1 ja II muutokset           71195
27057: 01.12.1995   Ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974
27058:              tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteeseen
27059:              tehdyt muutokset                                       72/95
27060: 01.12.1995   Vuoden 1978 kansainvälisen merenkulkijoiden
27061:              koulutusta, feätevyyskirjoja la vahdinpitoa
27062:              koskevan y eissoptmuksen iitteen muutokset             73/95
27063: 08.12.1995   Julkisia hankintoja koskeva sopimus                    75/95
27064: 
27065: 08.12.1995   Sopimus Kansainvälisen Demokratia- ja Vaaliapu-
27066:              instituutin perustamisesta                             76/95
27067: 18.12.1995   Yleissopimus sisäpiirin kaupankäynnistä ja sen
27068:              pöytäkirja                                             83/95
27069: 18.12.1995   Yleissopimus (nro 164), joka koskee merenkul-
27070:              kijoiden terveyden- ja sruraanhoitoa                   84/95
27071: 29.12.1995   Sopimus Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja
27072:              Ruotsin välillä tehdyn yhteistyösopimuksen
27073:                     1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                          451
27074: 
27075:              muuttamisesta                                                85-86/95
27076: 29.12.1995   Viides lisäpöytäkirja Maailman postiliiton
27077:              perussopimukseen                                             87/95
27078: 29.12.1995   Maailman postiliiton yleisohjesääntö ja muut
27079:              sopimukset                                                   88/95
27080:                 b) Kahdenväliset sopimukset
27081: 13.01.1995   Puolan kanssa tehty pöytäkirja tulo- ja varallisuus-
27082:              veroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen
27083:              välttämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta                12-13/95
27084: 17.03.1995   Venäjän kanssa tehty sopimus yhteistyöstä posti-
27085:              ja teleliikenteen alalla                                     22/95
27086: 31.03.1995   Yhdysvaltain kanssa tehdyn lentoliikennettä
27087:              koskevan pöytäkirjan muuttamisesta tehty sopimus             25/95
27088: 31.03.1995   Vietnamin kanssa tehty sopimus taloudellisesta,
27089:               tieteellisestä, teollisesta, teknologisesta ja kaupallisesta
27090:              yhteistyöstä                                                  27/95
27091: 12.04.1995   Turkin kanssa tehty sopimus sijoitusten molemmin
27092:              puolisesta edistämisestä ja suojelusta                       28-29/95
27093: 19.05.1995   Viron kanssa tehty sopimus yhteistyöstä torjuttaessa
27094:              pilaantumisvahinkoja merellä                                 31195
27095: 17.07.1995   Yhdysvaltain kanssa tehdyn lentoliikennesopimuksen
27096:              ja s!ihen liittyvän pöytäkirjan muuttamisesta tehty
27097:              soptmus                                                      36/95
27098: 17.07.1995   Ruotsin kanssa tehty sopimus Suomen mannermaa-
27099:              jalustan ja kalastusvyöhykkeen sekä Ruotsin
27100:              talousvyöhykkeen välisen ralan määräämisestä
27101:              Ahvenanmerellä ja pohjoise Ia Itämerellä                     39/95
27102: 17.07.1995   Viron kanssa tehty sopimus Suomenlahden alue-
27103:              vesirajojen muuttamisessa käytettävästä
27104:              menettelystä                                                 40/95
27105: 
27106: 
27107: 17.07.1995   Ruotsin kanssa tehty sopimus vastuualueiden
27108:              jakamisesta Itämeren alueen merellisen ympä-
27109:              ristön suojelua koskevan yleissopimuksen
27110:              mukaisesti                                                   41/95
27111: 17.07.1995   Luxemburgin kanssa tehty kulttuurisopimus                    42/95
27112: 21.08.1995   Yhdysvaltain kanssa tehty sopimus tieteellis-
27113:              tekmsestä yhteistyöstä                                       50195
27114: 
27115: 01.09.1995   Unkarin kanssa tehty sopimus yhteistyöstä
27116: 452                            Ulkoasiainministeriö
27117: 
27118:                kulttuurin, opetuksen ja tutkimuksen alalla                 53/95
27119: 06.10.1995     Viron kanssa tehty sopimus yhteistyöstä rikosten
27120:                torjunnassa                                                 58/95
27121: 03.11.1995     Kyproksen kanssa tehty lentoliikennesopimus                 60/95
27122: 17.11.1995     Latvian kanssa tehty sopimus keskinäisestä
27123:                avunannosta tulliasioissa                                   61-62/95
27124: 24.11.1995     Venäjän kanssa tehty sopimus Niiralan rajan-
27125:                ylityspaikan avaamisesta kansainväliselle auto-
27126:                ja rautatieliikenteelle                                     64/95
27127: 22.12.1995     Etelä-Afrikan kanssa tehty sopimus tulo-
27128:                veroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen
27129:                välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi              77-78/95
27130: 22.12.1995     Tsekin kanssa tehty sopimus tuloveroja koskevan
27131:                kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi sekä veron
27132:                kiertämisen estämiseksi                                     79-80/95
27133: 22.12.1995     Ukrainan kanssa tehty sopimus tulo- ja varallisuus-
27134:                veroja koskevan kasinkertaisen verotuksen välttämiseksi
27135:                ja veron kiertämisen estämiseksi                        81-82/95
27136:                   c) Järjestösopimukset
27137: 05.01.1995     Euroopan avaruusjärjestön kanssa tehty sopimus
27138:                Suomen liittymisestä Euroopan avaruusjärJestöä
27139:                koskevaan yleissopimukseen ja sen liitännäisehtoihin        2/95
27140: 17.07.1995     Yhdistyneiden Kansakuntien yliopiston kanssa tehty
27141:                sopimus Taloudellisen kehitystutkimuksen kansainvälisestä
27142:                 instituutista tehtyyn sopimukseen liittyvän pöytäkirjan
27143:                muuttamisesta                                            35/95
27144: 
27145: 
27146: 4. Lehdistö- ja kulttuuritehtävät
27147: Jäsenyys Euroopan unioniossa oli ulkoasiainministeriön tiedotus- ja kulttuuritoimin-
27148: taan eniten vaikuttanut yksittäinen tekijä vuoden 1995 aikana. Kiinnostus Suomea
27149: kohtaan lisääntyi unionimaissa selvästi. Ulkoasiainministeriö on pyrkinyt hyödyntä-
27150: mään sen mahdollisimman tehokkaasti. Jäsenyys on tarjonnut uusia mahdollisuuksia
27151: Suomen tunnetuksitekemiseen ED-alueella toimimisen lisäksi myös kolmansissa
27152: maissa.
27153: Ministeriö on järjestänyt journalisteille ja muille vaikuttaja9.iireille suunnattuja
27154: tietoiskuja mm. Lontoossa, Birminghamissa, Dublinissa, Panisissa ja Roomassa.
27155: Näihin liittyvät erikoisjulkaisut julkaistiin englannin ja ranskan kielillä. Time
27156: Internationalissa ja The Financial Timessa julkaistiin Suomi-liitteet, joilla haettiin
27157: näkyvyyttä vaikuttajaryhmiin koko Euroopan tasolla. Tietoiskut ovat jatkoa
27158: edellisvuoden vastaaville tapahtumille muissa jäsenmaissa.
27159: EU :n tiedotustyöryhmässä ulkoasiainminsiteriöllä on ollut mahdollista vaikuttaa
27160: koko unionin painotuksiin tiedotuskysmyksissä.
27161:                        1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                        453
27162: 
27163: Suomeen kutsuttiin 287 ulkomaista tiedotusvälineen edustajaa, joista vajaa puolet
27164: kulttuurialanjournalistia ja vaikuttajaa. Lukumäärä oli edellisvuotta (250) korkeam-
27165: pi. Suomen vakiinnutettua asemansa EU-maana on tarkoituksena rohkaista journa-
27166: listeja yhä enemmän saapumaan Suomeen omaehtoisesti, jolloin kutsuttavien
27167: toimittajien määrää voidaan vähitellen supistaa. Nuorille toimittajille tarkoitettuun
27168: koulutusohjelmaan osallistui kertomusvuonna journalisteja kahdeksasta maasta.
27169: Kansanäänestystä varten perustetun Eurooppa-tiedotuksen toimintaa määrättiin
27170: jatkettavaksi uudelleenorganisoituna marraskuun alusta lukien. Aiemmin omissa
27171: tiloissaan toimineet 19 maakuntapistettä sijoitettiin nyt maakuntakirjastojen yh-
27172: teyteen. Toimintaan saatiin tukea EU:lta. Tuen määrä on n. 20 % Eurooppa-tiedo-
27173: tuksen budjetista. Kansalaistiedotuksen ohella toinen keskeinen toimintamuoto oli
27174: laaja julkaisutuotanto. Siinä keskityttiin kansantajuisiin yleisesityksiin ja tietosivui-
27175: hin ajankohtaisista ED-kysymyksistä.
27176: Ulkoasiainministeriön yleisötiedotuksesta yhä suurempi osa siirtyi internetin kautta
27177: tapahtuvaksi. Ministeriön kotisivuilla on jo yli 10 000 lukijaa viikossa. Marraskuus-
27178: sa "Virtual Finland"-sivut saivat amerikkalaiselta arviointilaitokselta "Top 5 %" -
27179: merkin osoitukseksi niiden korkeasta tasosta. Internetin lisääntyvä käyttö ministeri-
27180: ön sisäisessä tiedottamisessa tulee jatkossa mm. väljentämään postitus- ja varastoin-
27181: tikustannuksia. Ministeriön oman verkon kautta tapahtuvaa uutispalvelua on
27182: kehitetty edelleen.
27183: Kertomusvuonna valmistui multivisio-ohjelma "Dearest Finland", josta valmistetaan
27184: videoversiot kahdeksalla kielellä jaettavaksi edustustoille. Painettua aineistoa,
27185: levyjä, valokuvia ja muuta tiedotusaineistoa on hankittu eri kielillä, ensimmäistä
27186: kertaa myös arabiankielellä.
27187: Suomalaista kulttuuria on esitelty entiseen tapaan mm. kiertävien näyttelyiden
27188: avulla. Näitä olivat mm. "Suomi 500 vuotta Euroopan kartalla" sekä "Suomalainen
27189: kivi" -näyttelyt. Timo Sarpanevan mittava näyttely jatkui kertomusvuonna. Kerto-
27190: musvuonna järjestettiin useita EU-maiden yhteisiä kulttuurimanifestaatioita, lähinnä
27191: elokuvafestivaaleja, näyttelyitäjamusiikkitapahtumia. Ulkoasiainministeriö on ollut
27192: ideoimassa Suomen osallistumista näihin tapahtumiin ja avustanut niitä taloudelli-
27193: sesti. Ministeriö tuki osaltaan Helsingin kaupungin pyrkimyksiä päästä Euroopan
27194: kulttuurikaupungiksi vuonna 2000.
27195: 
27196: 
27197: 5. Muutokset ulkovaltain diplomaattisessa edustuksessa
27198: Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Bosnia ja Herzegovinan sekä Moldo-
27199: van ensimmäiset Suomeen akkreditoidut suurlähettiläät jättivät kertomusvuonna
27200: valtuuskirjeensä Tasavallan Presidentille. Kahden ensiksi mainitun asemapaikka on
27201: Tukholma ja viimeksi mainitun Moskova.
27202: Euroopan unionin Helsingissä oleva edustusto lakkasi olemasta Suomen liityttyä
27203: unioniin olemasta diplomaattinen edustusto.
27204: Peru perusti Helsinkiin va. asiainhoitajan johtaman edustuston ja lakkautti samalla
27205: Tukholmassa olevan suurlähettiläänsä sivuakkreditoinnin.
27206: Muut sivuakkreditoinneissa tapahtuneet muutokset olivat seuraavat: Uusi Seelanti
27207: siirsi sivuakkreditointinsa Moskovasta Haagiin, Uruguay Moskovasta Tukholmaan
27208: ja Oman Bonnista Haagiin.
27209: 454                            Ulkoasiainministeriö
27210: 
27211: Helsingissä on 51 edustustoa (48 suurlähetystöä ml. entinen Jugoslavia ja 3 kan-
27212: sainvälistä järjestöä).
27213: Helsinkiin oli sivuakkreditoitu 95 suurlähettilästä seuraavasti: Tukholmasta 40,
27214: Moskovasta 16, Lontoosta 11, Kööpenhaminasta 7, Bonnista 6, Brysselistä 5,
27215: Haagista 3, Riiasta 2 sekä Genevestä, Oslosta, Pariisista, Librevillestä ja Brazzavil-
27216: lestä kustakin yksi.
27217: 
27218: 
27219: 6. Komiteat, toimikunnat ja työryhmät
27220: Komiteat, toimikunnat ja työryhmät, jotka ovat kertomusvuoden aikana aloittaneet
27221: tai lopettaneet toimintansa:
27222: V aitioneuvosto asetti 9.3.1995 kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan
27223: ulkoasiainministeriön käytössä olevaksi neuvoa-antavaksi elimeksi kansainvälisiä
27224: ihmisoikeusasioita koskevissa kysymyksissä. Neuvottelukunnan toimikausi on kaksi
27225: vuotta asettamisesta lukien.
27226: Valtioneuvosto asetti 21.9.1995 neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on toimia
27227: informointi- ja keskustelufoorumina vuoden 1996 hallitusten välistä konferenssia
27228: koskevissa asioissa sekä muissa Euroopan unionissa esillä olevissa merkittävissä
27229: asioissa.
27230: V aitioneuvosto asetti 23.11.1995 kehitysmaasuhteiden neuvottelukunnan ulkoasiain-
27231: ministeriön neuvoa-antavaksi elimeksi antamaan lausuntoja ja tekemään esityksiä
27232: Suomen kehitysmaasuhteisiin liittyvistä kysymyksistä. Komitean määräaika on
27233: kolme vuotta 1.12.1995 lukien.
27234: Ulkoasiainministeriö lakkautti 30.11.1995 ulkoasiainministeriön taidehankintatyö-
27235: ryhmän ja perusti sen tilalle ministeriön sisäisen "Taidetta edustustoihin"-ryhmän.
27236: Kertomusvuonna lakkautettiin 20.9.1993 kaksivuotiskaudeksi asetetettu YK:n
27237: naisten maailmankonferenssin valmistelutoimikunta
27238:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        455
27239: 
27240: 
27241: 
27242: 
27243:                               Oikeusministeriö
27244: 
27245: 1. Yleistä
27246: Tulosohjaus. Oikeusministeriön hallinnonalan viranomaiset ovat kertomusvuonna
27247: kaikki olleet tulosohjauksessa.
27248: Organisaatio. Oikeusministeriön hallinnonalalle siirrettiin 1.1.1995 lukien saame-
27249: laisten kulttuuri-itsehallintoa koskevat asiat. Oikeusministeriön hallinnonalalle
27250: perustettiin konkurssiasiamiehen toimisto 1.3.1995 lukien. Konkurssiasiamiehen
27251: tehtävänä on seurata ja valvoa konkurssipesien hallintoa.
27252: Vaalit. Eduskuntavaalit toimitettiin 19.3.1995. Äänioikeutettuja vaaleissa oli
27253: 4 088 358, joista 205 697 ulkomailla asuvia Suomen kansalaisia. Äänestäneitä oli
27254: 2 803 602, joista 1 217 805 äänesti ennakkoon. Suomessa asuvien Suomen
27255: kansalaisten äänestysprosentti oli 71,9 ja ulkosuomalaisten 6, 1. Kokonaisäänestys-
27256: prosentti oli 68,6. Puolueiden paikkaluvuiksi eduskuntaan tulivat: Suomen Sosiaali-
27257: demokraattinen Puolue 63, Suomen Keskusta 44, Kansallinen Kokoomus 39,
27258: Vasemmistoliitto 22, Ruotsalainen Kansanpuolue 11 +1 Ahvenanmaan edustaja,
27259: Vihreä Liitto 9, Suomen Kristillinen Liitto 7, Nuorsuomalainen Puolue 2, Suomen
27260: Maaseudun Puolue 1 ja Ekologinen Puolue 1.
27261: A nnahdusasiat. Kertomusvuoden aikana (suluissa vuoden 1994luvut) oikeusminis-
27262: teriössä on käsitelty 411 (472) arrnonanomusta, joista Tasavallan Presidentti on
27263: ratkaissut 330 (327). Korkeimman oikeuden lausunto saatiin 71 (90) tapauksessa.
27264: Puoluerekisteriin merkittiin yksi uusi puolue ja siitä poistettiin kahdeksan puoluetta.
27265: Rekisterissä oli vuoden lopussa 15 (22) puoluetta.
27266: Vuoden 1987 alussa voimaan tulleen puoluelain muutoksen (1 048/86) edellyttämäs-
27267: sä laajuudessa oikeusministeriössä on tarkastettu puolueiden toimintaa ja varain-
27268: käyttöä vuonna 1994. Todetut vähäiset puutteet ja epäkohdat on saatettu puolueiden
27269: tietoon.
27270: Kansainvälisiä oikeusapupyyntöjä sellaisissa asioissa, joissa asianomaisten sopi-
27271: musten mukaan keskusviranomaisena Suomessa toimii oikeusministeriö, käsiteltiin
27272: kertomusvuonna 1192 (1124).
27273: Tuomittujen siinämistä koskevan yleissopimuksen (SopS 13/87) määräysten
27274: mukaisesti Suomeen siirrettiin 3 (-)henkilöä jatkamaan vieraassa valtiossa tuomitun
27275: vapausrangaistuksen suorittamista. Suomesta ei siirretty yhtään (1) henkilöä
27276: vieraaseen valtioonjatkamaan Suomessa tuomitun vapausrangaistuksen suorittamis-
27277: ta siellä. Suomen ja Venäjän välillä vapausrangaistukseen tuomittujen keskinäisestä
27278: siirtämisestä rangaistuksen suorittamista varten tehdyn sopimuksen (SopS 81/93)
27279: mukaisesti siirrettiin 1 (-)henkilö Venäjältä Suomeen jatkamaan Venäjällä tuomitun
27280: vapausrangaistuksen suorittamista täällä.
27281: Suuronnettomuuksien tutkinta. Suuronnettomuuksien tutkinnasta annetun lain
27282: (373/85) nojalla vuonna 1995 asetettiin 4 (3) tutkiotalautakuntaa selvittämään laissa
27283: tarkoitettua suuronnettomuutta tai siihen rinnastettavaa tilannetta, jossa suuronnetto-
27284: muuden vaara on ilmeinen. M/s Estonian uppoamista tutkiva kansainvälinen
27285: 456                               Oikeusministeriö
27286: 
27287: tutkimuskomissio, johon valtioneuvosto määräsi vuonna 1994 kolme jäsentä
27288: Suomen edustajiksi, antoi teknillisiä kysymyksiä käsittelevän osaraportin.
27289: 
27290: 
27291: 2. Oikeuslaitos
27292: 2.1 Yleistä
27293: Alioikeusuudistuksen yhteydessä tehtiin mahdolliseksi delegoida päätösvaltaa
27294: tietyissa lainkäytön alaan kuuluvissa asioissa kansliahenkiökunnalle. Delegoinnin
27295: toteuttaminen esimerkiksi kiinteistöasioissa ja yksinkertaisissa velkomusasioissa on
27296: vapauttanut tuomarityövoimaa vaativampien riita- ja rikosasioiden käsittelyyn.
27297: Uuden atk-perusteisen asiankäsittelyjärjestelmän ominaisuuksiin tutustuminen, se
27298: mahdollisimman tarkoituksenmukainen ja laaja-alainen käyttö on ollut eräs vuoden
27299: 1995 keskeinen painopistealue käräjäoikeuksien toiminnassa.
27300: Käräjäoikeuksien toiminnan keskeisenä painopistealueena on ollut uuden riita-
27301: asioiden oikeudenkäyntimenettelyn, tarkoituksenmukaisten työnjakojen ja työ-
27302: menetelmien vakiinnuttaminen. Uudistuksen toteutumista on seurattu vuoden 1995
27303: aikana jatketulla alioikeusuudistuskoulutuksella. Uudistuksen läpivientiä on ollut
27304: osaltaan hidastamassa eräiden käräjäoikeuksien ruuhkautuminen erityisesti yksityis-
27305: ten henkilöiden velkajärjestely- ja yrityssaneerausasioiden vuoksi.
27306: Hovioikeuksiin saapui noin 1 500 asiaa vähemmän ja niissä ratkaistiin noin 1 400
27307: asiaa enemmän as10ita kuin edellisenä vuonna. Ratkaisutehon lisäykseen ovat
27308: vaikuttaneet erityisesti vuoden 1997 loppuun asti voimassa oleva väliaikaislaki
27309: hovioikeuden päätösvaltaisesta kokoonpanosta samoin kuin saadut resurssien
27310: lisäykset.
27311: Ulosoton tietojärjestelmä on kertomusvuoden lopussa käytössä 112 ulosottopiirissä,
27312: joista kaupun~invoudinvirastoja on 25 ja nimismiespiirejä 86. Tietojärjestelmän ja
27313: ulosoton hakijoiden välinen tiedonsiirto on suurelta osin konekielistä. Sitä on lisätty
27314: ja kehitetty edelleen muutosilmoitusten ja tilitysten osalta.
27315: 
27316: 2.2 ~ornioistudnnet
27317: Korkeimpaan oikeuteen saapui kertomusvuonna 5 183 (4 833) uutta asiaaja siellä
27318: ratkaistiin 5 071 (4 618) asiaa. Ratkaisemattomia asioita siirtyi seuraavaan vuoteen
27319: 1 768 (1 669). Korkein oikeus myönsi 279 (297) valituslupaa.
27320: Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapui 4 807 (6 523 ) uutta asiaa ja siellä rat-
27321: kaistiin 5 909 (7 302) asiaa. Ratkaisemattomia asioita siirtyi seuraavaan vuoteen
27322: 2 913 (4 055). Suuren asiamäärän johdosta korkeimmassa hallinto-oikeudessa toimi
27323: koko vuoden kolmen vakinaisen jaoston lisäksi ylimääräinen jaosto.
27324: Hovioikeuksiin saapui kertomusvuonna 16 193 (17 724) uutta asiaaja hovioikeudet
27325: ratkaisivat 21 502 (20 120) asiaa. Ratkaisemattomien asioiden määrä oli vuoden
27326: lopussa 9 305 (14 671). Kuudessa hovioikeudessa oli yhteensä 20 osastoa. Juttu-
27327: ruuhkaa on voitu edelleen purkaa osittain myös lisävoimavaroin.
27328: Lääninoikeuksiin saapui 19 852 (25 355) asiaa, niissä ratkaistiin 28 592 (30 038)
27329: asiaa ja 20 958 (25 571) asiaa siirtyi seuraavaan vuoteen.
27330:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      457
27331: 
27332:       Vesiylioikeuteen saapui kertomusvuonna 185 (228) uutta asiaa ja se ratkaisi 210
27333:       (257) asiaa. Ratkaisemattomien asioiden määrä oli vuoden lopussa 75 (100).
27334: 
27335: 
27336:       Alioikeudet. Käräjäoikeuksia oli kertomusvuoden päättyessä 69. Alioikeuksiin
27337:       saapui vuonna 1995 52 003 (50 819) rikosasiaa, 12 405 (15 567) laajaa riita-asiaa,
27338:       159 628(208 233)summaaristaasiaa, 18 382(15 169)velkajärjestelyasiaaja5 379
27339:       (6 477) konkurssiasiaa. Vuonna 1995 ratkaistiin 349 583 lainhuudatus- ja kiinni-
27340:       tysasiaa.
27341: 
27342:       Asunta-oikeuksia toimi kertomusvuonna edelleen kymmenen alioikeuden yhteydes-
27343:       sä. Asunto-oikeuksissa ratkaistiin kertomusvuonna 3 220 asiaa.
27344: 
27345:       Maaoikeuksia on toiminut neljä ja niissä yhteensä kahdeksan jaostoa. Kertomus-
27346:       vuonna saapui maaoikeuksiin 768 (841) asiaaja niissä ratkaistiin 864 (966) asiaa.
27347:       Vuoden lopussa oli ratkaisematta 487 (588) asiaa.
27348: 
27349:       Vesioikeuksia on kolme ja niissä kertomusvuoden päättr.essä yhdeksän vakinaista
27350:       jaostoa. Vesioikeuksiin saapui 749 (803) uutta asiaa, missä ratkaistiin 771 (890)
27351:       asiaa ja seuraavalle vuodelle siirtyi ratkaisemattomia asioita 488 (506).
27352: 
27353:       Vakuutusoikeuteen saaP!Ji 1-2-735 (11 146) ja asioita ratkaistiin 11 629 (10 422).
27354:       Ratkaisemattomia asioita siirtyi seuraavaan vuoteen 9 580 (8 474).
27355: 
27356:       Työtuomioistuimeen saapui kertomusvuonna 111 (112) asiaa mukaan luettuina
27357:       muiden tuomioistuimien lausuntopyynnöt niissä vireillä olevissa asioissa. Asioita
27358:       ratkaistiin 80 (89) ja ratkaisemattomina siirtyi seuraavalle vuodelle 65 (34) asiaa.
27359: 
27360:       Maikkinatuomioistuimeen saapui 28 (38) ja siellä ratkaistiin 27 (26) asiaa ja 23
27361:       (28) asiaa siirtyi seuraavaan vuoteen.
27362: 
27363: 
27364:       2.3 Muu oikeudenhoito
27365:       Syyttäjänvirastot. Oikeusministeriön hallinnonalalla toimi kertomusvuoden päättyes-
27366:       sä kaupunginviskaalinvirasto 25 kaupungissa ja Ahvenanmaan maakunnan maakun-
27367:       nansyyttäjänvirasto.
27368: 
27369:       Kaupunginviskaalinvirastoihin saapui kertomusvuonna 29 625 (28 397) uutta asiaa.
27370:       Asioita ratkaistiin 29 766 (28 735). Vuoden päättyessä oli vireillä noin 10 167
27371:       (10 308) asiaa. Koko maassa syyttäjille saapui kertomusvuonna noin x (65 000)
27372:       asiaa.
27373:       Ulosottov irastot. Oikeusministeriön hallinnonalalla toimi kertomusvuoden päättyes-
27374:       sä kaupunginvoudinvirasto 25 kaupungissa ja lisäksi Ahvenanmaan maakunnan-
27375:       voudinvirasto.
27376:       Ulosottoon saapuneiden asioiden määrä on kääntynyt laskuun. Vähennystä vuodesta
27377:       1993 vuoteen 1994 oli keskimäärin 6 %. Vuotta 1995 koskevien ennakkotietojen
27378:       mukaan asiamäärät laskevat edelleen runsaat 10 %, jolloin lähestytään normaali-
27379:       tasoa. Perittäväksi saapuneet markkamäärät ovat edelleen suuria.
27380: 
27381:        Kertomusvuonna valmistuneiden tilastojen mukaan ulosottoon saapui vuonna 1994
27382:        koko maassa yhteensä 3 261 000 (3 479 000) asiaa. Samana vuonna ulosottovi-
27383:        ranomaiset tilittivät perittyjä veroja ja maksuja 1 907 (1 963) milj.mk, yksityisoi-
27384:        keudellisia saatavia 1 787 (1 971) milj.mk sekä sakkoja ja korvauksia 76 (103)
27385: 58 360228Y
27386: 458                               Oikeusministeriö
27387: 
27388: milj.mk sekä ulosottomaksuja valtiolle 247 (279) milj. mk eli yhteensä 4 017
27389: (4 316) milj .mk. Kaupunginvoudinvirastoissa käsiteltiin ulosottoasioista vajaa
27390: puolet ja loput nimismiespiireissä.
27391: Tutvapaikkalautakuntaan, joka ulkomaalaislain (378/91) 56 §:n mukaisesti toimii
27392: oikeusministeriön yhteydessä muutoksenhakuelimenä turvapaikkaa ja pakolaisuuden
27393: lakkaamista koskevissa asioissa, saapui kertomusvuonna 75 (243) ja siirtyi edelli-
27394: seltä vuodelta 129 (129) turvapaikkavalitusta, joista ratkaistiin 180 (242). Ulkomaa-
27395: laislain 34 §:ssä tarkoitettuja lausuntoja on annettu 94 (136) tapauksessa.
27396: Vankilaoikeus käsitteli kertomusvuonna yhteensä 537 (467) asiaa, joista vaarallisia
27397: rikoksenuusijoita koskevia oli 78 (64) ja nuoria rikoksentekijöitä koskevia 459
27398: (403).
27399: Yleinen oikeusaputoiminta Kertomusvuoden päättyessä oli toiminnassa 160 (163)
27400: yleistä oikeusaputoimistoa. Yleinen oikeusaputoiminta kattaa koko maan.
27401: Maksuttomiin oikeudenkäynteihin käytettiin kertomusvuonna noin 97 (89)
27402: miljoonaa markkaa ja yksityishenkilön velkajärjestelyasioihin noin 80 (45)
27403: miljoonaa markkaa.
27404: Oikeusrekisteri- ja perintäasiat. Oikeusrekisterikeskus pitää rekistereitä avioehto-
27405: asioista, asianajajista, kaupanvahvistajista, lahjoitusasimsta, velkajärjestelyasioista,
27406: konkurssi- ja yrityssaneerausasioista sekä liiketoimintakielloista. Näihin rekisterei-
27407: hin on tallennettu kaikkiaan tiedot 116 342 asiasta. Näistä oli konkurssi- ja yritys-
27408: saneerausasioita 7 547 kappaletta sekä velkajärjestelyasioita 28 421 kappaletta.
27409: Uusia rekisteröintiasioita saapui kaikkiaan 24 126 kappaletta. Kaikkiaan näistä
27410: rekistereistä luovutettiin 76 630 otetta tai muuta tietoa.
27411: Rikosrekisteristä luovutettiin yhteensä 192 689 otetta ja 87 583 muuta tietoa.
27412: Viisumeita ja työlupia varten luovutettiin tietoja 3 856 henkilöstä.
27413: Tuomioistuimissa tuomittuja sakkoja, saamisia, rangaistusmääräyssakkoja, rikesak-
27414: koja, ylikuormamaksuja ja rikosvahinkokorvauksia otettiin perittäväksi yhteensä
27415: 478 233 kappaletta. Näistä lähetettiin 231 254 maksukehotusta ja ulosottohakemuk-
27416: sia tehtiin 196 783 kappaletta. Sakkoja ja saamisia etsintäkuulutettiin 50 075
27417: kappaletta. Liikennerikos- ja tullirikosilmoituksia sekä muita ilmoituksia oikeus-
27418: kanslerille ja eräille muille viranomaisille lähetettiin 327 897 kappaletta.
27419: 
27420: 
27421: 3. Lainvalmistelu
27422: Suomen valtiosäännön kehittämistä osittaisuudistuksilla on jatkettu. Laaja perusoi-
27423: keusuudistus tuli voimaan 1.8.1995. Niin ikään perustuslakeja on täydennetty
27424: valtioneuvoston jäsenen ulkopuolisia sidonnaisuuksia koskevilla säännöksillä ja
27425: saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa koskevilla perussäännöksillä sekä tehty mahdol-
27426: liseksi ministeriöjaon joustavoittaminen valtioneuvoston ohjesäännöllä. Sen sijaan
27427: eduskunta hylkäsi ylimpien valtioelinten valtaoikeuksia koskevan esityksen.
27428: Rikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen toinen vaihe, joka käsitti 12 rikoslain
27429: lukua, tuli voimaan 1.9.1995.
27430: Muita merkittäviä lainvalmisteluosaston valmistelutyön perusteella eduskunnalle
27431: annettuja hallituksen esityksiä olivat esitykset vaaleja ja kansanäänestyksiä sekä
27432: rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyn uudistamista alioikeuksissa koskevan lain-
27433: säädännön muuttamisesta.
27434:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      459
27435: 
27436: Kertomusvuoden aikana valmistuneista lainvalmisteluhankkeista on aihetta vielä
27437: mainita ehdotus kokoontumislaiksi sekä ehdotus hallituksen esitykseksi lapsen
27438: huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanon uudistamisesta ja
27439: ehdotus ryhmäkannelaiksi.
27440: Oikeusministeriön lainvalmisteluosastossa suoritetun valmistelutyön pohjalta
27441: annettiin eduskunnalle 19 (39) esitystä. Valmisteltavina olleista lainsäädäntöhank-
27442: keista voidaan tärkeimpinä mainita:
27443: 1) perustuslaki 2000 -hanke,
27444: 2) vaalilainsäädännön tarkistaminen,
27445: 3) kokoontumislaki,
27446: 4) sananva,;>auden käyttämistä koskeva lainsäädäntö,
27447: 5) laki halhntolainkäytöstä,
27448: 6) virkamiesten esteellisyyttä koskevan lainsäädännön kehittäminen,
27449: 7) julkisuus- ja salassapitolainsäädännön uudistaminen,
27450: 8) henkilörekisterilain tarkistaminen,
27451: 9) rikoslain kokonaisuudistuksen kolmas vaihe,
27452: 10) rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyn uudistus,
27453: 11) muutoksenhakua hovioikeuteen koskeva uudistus,
27454: 12) ryhmäkannetta koskeva lainsäädäntö,
27455: 13) konkurssilainsäädännön kokonaisuudistus,
27456: 14) osakeyhtiölain uudistaminen,
27457: 15) holhouslainsäädäntö,
27458: 16) perheoikeutta koskeva kansainvälisyksityisoikeudellinen säännöstö sekä
27459: 17) talcausta koskevat säännökset.
27460: Lainvalmisteluosaston julkaisusarjassa ilmestyi kertomusvuoden aikana 8 (7)
27461: julkaisua.
27462: Lainvalmisteluosaston tarkastustoimisto tarkasti kertomusvuonna 604 (828) sää-
27463: dösehdotusta. Laintarkastuskunnan toiminta oli kertomusvuonna määräaikaisen lain
27464: (1693/92) nojalla keskeytyneenä.
27465: Lainvalmisteluosastossa on toiminut Eurooppa-oikeuden yksikkö (aluksi nimellä
27466: integraatio-oikeuden yksikkö). Yksikkö on avustanut eri ministeriöitä ED-oikeuden
27467: asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä ja EU-oikeudellisten asioiden koordinoin-
27468: nissa. Yksikön tähän tehtävään liittyvät virat vakinaistettiin 1.3. alkaen. Lisäksi
27469: yksikössä on suomennettu tilapäisellä budjettirahoituksella ennen vuotta 1995
27470: annettuja EY-säädöksiä sekä maksullisena palvelutoimintana EU:n komission ja
27471: EY-tuomioistuimen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti uusia EY-säädöksiä sekä
27472: ennen vuotta 1995 annettuja EY-tuomioistuimen ratkaisuja.
27473: 
27474: 
27475: 4. Vankeinhoito
27476: Vankeinhoitolaitoksen henkilökunnan koulutusta varten vuonna 1976 perustettu
27477: vankeinhoidon koulutuskeskus, joka on toiminut tähän saakka väliaikaisissa tiloissa,
27478: sai käyttöönsä omat toimitilat Vantaalta. Koulutuskeskuksella on nyt käytössään
27479: opetustilojen lisäksi asianmukaiset tilat tieteellisenä erikoiskirjastona toimivalle
27480: vankeinhoitolaitoksen kirjastolle, toimistotilat ja liikuntasali sekä majoitustiloja
27481: oppilaille. Vankeinhoidon koulutuskeskus aloitti toimintansa uusissa tiloissa
27482: 1.9.1995.
27483: Rajavartiolaitoksen käytöstä vapautunut Ylitornion rajavartioaseman kiinteistö
27484: siirrettiin oikeusministeriön vankeinhoito-osaston käyttöön 1.9.1995lukien avolai-
27485: 460                               Oikeusministeriö
27486: 
27487: toksen perustamiseksi Pohjois-Suomeen. Oulun lääninvankilan alaiseksi tulevan
27488: avovankilaosaston toiminnan aloittamista on kuitenkin valtiontaloudellisista syistä
27489: jouduttu-toistaiseksi lykkäämään.
27490: J<?t{kokuun alussa voimaan tulleella rangaistusten täytäntöönpanoa koskevalla
27491:  lainmuutoksella (128/95) sekä heinäkuun alussa voimaan tulleella vankeinhoitoase-
27492:  tuksella (878/95) on saatettu asetustasolla olleet vankeusrangaistusten täytäntöönpa-
27493:  noa koskevat perussäännökset lain tasolle. Tähän saakka vankien pakollinen
27494:  työvelvollisuus on laajennettu velvollisuudeksi osallistua vaihtoehtoisesti vankilan
27495: järjestämään kuntoutukseen, koulutukseen tai muuhun toimintaan. Avolaitoksiin
27496:  vmdaan nyt sijoittaa vankeja myös muutakin vankeinhoidollisesti tarkoituksenmu-
27497: kaista toimintaakuin työtoimintaa varten. Vankiloiden turvallisuuden ja järjestyksen
27498:  edistämiseksi on tarkennettu vankien ja heitä taeaamaan tulevien henkilöiden
27499:  tarkastamista koskevia säännöksiä. Vankiloiden Järjestys on edelleen pysynyt
27500: hyvänä ja mm. karkaamisten määrä on selvästi alentunut 35 (51).
27501: Vankien kokonaislukumäärä vuoden aikana on edelleen jonkin verran laskenut,
27502: mutta lisääntynyt jälleen vuoden j älkimmäisellä puoliskolla. Vankiloihin rangaistus-
27503: taan suorittamaan tulevien määrään on vaikuttanut kertomusvuoden aikana laajentu-
27504: nut yhdyskuntapalvelurangaistusten käyttö.
27505: Ulkomaalaisten vankien määrä on edelleen suhteellisen vähäinen vaikka se onkin
27506: vuoden 1989 jälkeen lisääntynyt melko tasaisesti noin kymmenellä vangilla
27507: vuosittain. Kertomusvuoden lopussa maamme vankiloissa oli ulkomaalaisia vankeus-
27508:  ja tutkintavankeja yhteensä 91 (50).
27509: Vankiloihin saapui kertomusvuonna yhteensä 7 755 (8 711) rangaistustaan
27510: suorittamaan passitettua tai tutkintavankeuteen määrättyä henkilöä. Vankien
27511: päivittäinen keskimäärä oli 3 248 (3 275). Sakon muuntorangaistusta suorittavien
27512: päivittäinen keskimäärä oli 173 (221). Kertomusvuoden päättyessä oli pakkolaitok-
27513: seen eristettyinä 15 (13) miestä.
27514: Vuoden 1995 lopussa oli vankiloissa yhteensä 3 248 (3 092) vankia, jotka jakaan-
27515: tuivat seuraaviin ryhmiin:
27516: vankeusvankeja                        2 727                    (2 593)
27517: sakkovankeja                            122                      (158)
27518: pakkolaitokseen eristettyjä              15                       (13)
27519: nuorisovankeja                           81                       (74)
27520: tutkintavankeja                         303                      (254)
27521:                                       3 248                    (3 092)
27522: Ehdonalaiseen vapauteen päästettiin tasavallan presidentin armahduksen nojalla 3
27523: (6), ministeriön päätöksellä 13 2 (252) ja vankiloiden johtokuntien päätöksellä 4 480
27524: (5 187) vankia. Vankilaoikeuden päätöksellä päästettiin 1 (0) pakkolaitokseen
27525: eristettyä ehdonalaiseen vapauteen.
27526: Kertomusvuonna karkasi vankiloista 35 (51) vankia. Karkuteillä oli vuoden lopussa
27527: 7 (3) vankia.
27528: Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikostuomioiden
27529: täytäntöönpanossa annetussa laissa (326/63) tarkoitettuja täytäntöönpanopyyntöjä
27530: muista pohjoismaista on otettu vastaan kaikkiaan 77 (98).
27531: Vastaavasti Suomessa tuomitun rangaistuksen tai muun seuraamuksen täytäntöönpa-
27532: noa muissa pohjoismaissa koskevia asioita tuli vireille 99 (1 00).
27533:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       461
27534: 
27535: Vankiloiden työtoiminta. Vankiloiden teollisessa tuotannossa ja maatilataloudessa
27536: työskenteli päivittäin noin 675 (690) vankia. Tärkeimmät työalat olivat puu-,
27537: metalli-, kilpi-, ompelu- ja graafinen teollisuus sekä maa- ja metsätalous. Vankiloi-
27538: den uudisrakennus-, perusparannus- ja kunnossapitotöissä sekä taloushuoltoon
27539: liittyvissä tehtävissä on tämän lisäksi työskennellyt keskimäärin noin 770 (830)
27540: vankia.
27541: Vankiloiden rakennustoiminta. Vankeinhoitolaitoksen rakennustoiminnan inves-
27542: tointimenot olivat kertomusvuonna 109,0 mmk. Menoista 63,9 mmk käytettiin
27543: vankeinhoitolaitoksen ulkopuolisiin hankkeisiin. Vankeinhoitolaitoksen omien
27544: rakennushankkeiden investointimenot olivat 45,1 mmk. Osittain tai kokonaan
27545: vankityönä toteutetun rakennustuotannon arvo oli kertomusvuonna 102,0 mmk.
27546: Suurimmat vankeinhoitolaitoksen omat rakennuskohteet olivat Helsingin keskus-
27547: vankilan, Sukevan keskus vankilan, Hämeenlinnan keskusvankilan pesulan ja Sulka-
27548: van kurssikeskuksen perusparannustyöt.
27549: Maa- ja metsätalous. Vankeinhoitolaitoksen hallinnassa on maata yhteensä noin
27550: 9 300 ha, joista viljeltyä on noin 1 300 ha. Maa- ja metsätaloutta harjoitetaan
27551: yhteensä yhdeksässä laitoksessa. Merkittävin muutos kertomusvuoden ru.kana oli
27552: vankiloiden maa- ja metsätalouden siirtyminen Suomen ED-jäsenyyden vuoksi
27553: yleisen maatalouspolitiikan piiriin ja maa- ja metsätalousministeriön erillisohjauk-
27554: sen väheneminen. Vankilatiloille maksettiin osa maatalouden EU-tuistaja kansalli-
27555: sista tuista. Suuret vankilatilat ovat toistaiseksi pystyneet säilyttämään aiemman
27556: tulotasonsa, koska tilat eivät ole olleet intensiivisessä tuotannossa ja hehtaari- ja
27557: eläinkohtaisilla tuilla on siten pystytty kattamaan tuottajahintojen laskusta johtunut
27558: tulojen väheneminen. Viljelyalasta 60 % oli luonnonmukaisessa viljelyssä tai
27559: siirtymävaiheen viljelyssä. Maa- ja metsätaloudessa työskenteli päivittäin keskimää-
27560: rin 106 vankia.
27561: Vankien koulutus. Rangaistuslaitoksessa tai oppilaitoksessa rangaistuslaitoksen
27562: ulkopuolella opiskeli yhteensä 2 011 (1 846) vankia. Opiskelevista vangeista n. 60
27563: (60) %harjoitti ammatillisia opintoja ja 20 (16) %suoritti peruskoulun oppimäärää.
27564: Peruskoulu- ja lukio-opetusta järjesti 9 (9) vankilassa aikuislukio tai muu oppilai-
27565: tos. Peruskoulun oppimäärän suoritti 23 (28) ja ylioppilastutkinnon 3 (2) vankia.
27566: Kaikkiaan 23 (23) rangaistuslaitoksessajärjestettiin yhteensä 126 (137) eri opinto-
27567: alojen ammatillista tai valmentavaa kurssia tai opintokokonaisuutta. Oppisopimus-
27568: koulutus on käynnistynyt useilla vankiloiden työaloilla.
27569: A volaitokset. Vuoden lopussa oli avolaitoksina 7 (3) avovankilaa, 6 (8) avovanki-
27570: laosastoaja 8 (10) työsiirtolaa. Avolaitospaikkoja oli vuoden lopussa 1 258 (1 145)
27571: ja niihin sijoitettuna 895 (722) työntekijää. Rangaistusten täytäntöönpanosta
27572: annetun lain muutoksen tultua voimaan 1.5.1995 muutettiin avovankilaiksi Sulka-
27573: van kurssikeskus, Vilppulan, Kestiiän ja Laukaan varavankilat sekä Hämeenlinnan
27574: keskusvankilan alainen Vanajan osasto. Viimeksi mainittu osasto on ensimmäinen
27575: avolaitos, joka on tarkoitettu sekä miehille että naisille.
27576: Vuoden aikana lakkautettiin Tikkurilan ja Pirkkalan työsiirtolat.
27577: Avovankiloissa ja avovankilaosastoissa tehtiin rakennusalan, puu- ja metallialan,
27578: maa- ja karjatalouden sekä lujitemuovialan töitä. Avovankilayksiköissä oli vuoden
27579: lopussa 559 (384) työntekijää, joista naisia 32 (29).
27580: Työsiirtotoissa tehtiin mm. lentoaseman rakennustöitä sekä entistämis- ja talonra-
27581: kentamistöitä. Vuoden lopussa työsiirtotoissa oli 336 (338) rangaistusta suorittavaa
27582: työntekijää.
27583: 462                               Oikeusministeriö
27584: 
27585: Avolaitoksissa oli päivittäin keskimäärin 873 (791) vankia, joista avovankiloissa
27586: keskimäärin 511 (435). Avolaitoksiin saapui vuoden aikana vapaudesta ja vankilois-
27587: ta kaikkiaan 3 508 (3 521) henkilöä
27588: Terveydenhuolto. V ankeinhoitolaitoksen omissa laitossairaaloissa hoidettiin kerto-
27589: musvuonna 831 (867) vankia. Hoitopäiviä kertyi 34 980 (35 084). Kertomusvuonna
27590: lakkautettiin Helsingin keskusvankilan 15-paikkainen yleissairauksien osasto.
27591: Vankeinhoitolaitoksen ulkopuolisissa yleissairaaloissa oli hoidettavana 212 (241)
27592: vankia, joista kertyi hoitopäiviä 844 (865). Ulkopuolisissa psykiatrisissa sairaa-
27593: loissa oli hoidettavana 48 (20) vankia. Avohoitokäyntejä vankeinhoitolaitoksen
27594: ulkopuolisiin yleissairauksien yksikköihin oli 3 339 (4 415). Psykiatrisiin ulkopuo-
27595: lisiin hoitoyksikköihin oli potilaskäyntejä 23 (41 ). Vankilalääkärin vastaanotolle
27596: tehtiin 23 200 (24 128) potilaskäyntiä. Hammashoitoa annettiin 10 142 (9 861)
27597: hoitokertaa.
27598: Oikeuspsykiatrisia mielentilalausuntoja tehtiin tuomioistuinta varten 6 (20). Kerto-
27599: musvuoden aikana Kuopion lääninvankilan yhteydessä oleva oikeuspsykiatrinen
27600: yksikkö lakkautettiin, josta osittain johtuu mielentilatutkimusten väheneminen.
27601: Kertomusvuonna kuoli 11 (14) vankia.
27602: Henkilökunta. Vuoden 1995 lopussa vankeinhoito-osaston alaisissa laitoksissa oli
27603: 2 631 (2 640) virkaa. Lisäksi oli työsuhteisia toimihenkilöitä tai työntekijöitä 24
27604: (26) ja sivutoimista henkilökuntaa 36 (37).
27605: Koulutustoiminta Perus- ja jatkokoulutus. Vankeinhoidon koulutuskeskus järjesti
27606: vuoden aikana alan tutkintoon johtavaa opetusta yhteensä 124 (123) henkilölle.
27607: Vankeinhoidon valvonta- ja ohjaustehtäviin valmentavassa koulutuksessa opiskeli
27608: yhteensä 81 (80) henkilöä. Ltsäksi järjestettiin pätevöitymiskoulutusta vartijan
27609: ammattiin 23 ( 19) vankeinhoitolaitoksen palveluksessa olevalle henkilölle. Esimies-
27610: koulutuksessa opiskeli yhteensä 20 (24) vartijaa. Koulutettavapäiviä oli perus- ja
27611: jatkokoulutuksessa kaikkiaan 10 873 (11 051).
27612: Täydennyskoulutus. Vankeinhoidon koulutuskeskus järjesti yhteensä 126 (100)
27613: pitkäkestoista koulutushanketta tai yksittäistä koulutustilaisuutta henkilöstölle.
27614: Koulutukseen osallistui kaikkiaan 2 807 (2 520) vankeinhoidon ja sen lähialueiden
27615: virkamiestä ja työntekijää. Koulutettavapäiviä oli yhteensä 7 067 (6 905).
27616: Kriminaalihuoltotyö. Julkisoikeudellinen Kriminaalihuoltoyhdistys vastasi yhdys-
27617: kuntaseuraamusten toimeenpanosta koko maassa. Yhdyskuntaseuraamuksia ovat
27618: ehdollisesti rangaistujen nuorten rikoksentekijöiden valvonta, ehdonalaiseen
27619: vapauteen päästettyjen vankien valvonta ja yhdyskuntapalvelukokeilun toimeenpa-
27620: no. YhdyskuntaseuraamusteD tukipalveluista olivat asumispalvelut merkittävimmät.
27621: Aluetoimistoissa tehtiin seuraamusvalintaa palvelevia henkilötutkintoja lähinnä yli
27622: 18-vuotiaista nuorista. Ehdollisesti rangaistuista nuorista rikoksentekijöistä toimitet-
27623: tiin oikeusministeriölle 1 906 (2 135) tuomioilmoitusta. Ehdonalaisesti vapautuneita
27624: määrättiin valvontaan 839 (931).
27625: Ehdottoman vankeusrangaistuksen vaihtoehtona käytettävää yhdyskuntapalveluran-
27626: gaistusta alkoi vuoden aikana suorittaa 2 345 (992) tuomittua. Vuoden aikana
27627: rangaistuksen suoritti loppuun 1 696 (596) henkilöä. Yhdyskuntapalvelua suoritet-
27628: tiin kertomusvuoden aikana 169 000 tuntia.
27629: Kriminaalihuoltoyhdistyksellä oli 21 (21) aluetoimistoa, 9(9) paikallistoimistoa ja
27630: 1 (1) toimintakeskus. Kriminaalihuoltoyhdistyksen valtionapupaikkaisen henkilö-
27631: kunnan määrä oli vuoden lopussa 266 (266), joista osa-aikaisia oli 27 (27).
27632:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       463
27633: 
27634: 
27635: 5. Komiteat, toimikunnat ja työryhmät
27636: Luettelo komiteoista, toimikunnista ja eräistä työryhmistä, jotka ovat kertomusvuo-
27637: den aikana aloittaneet toimintansa tai luovuttaneet mietinnön:
27638: Kokoontumistyöryhmä. Asetettu 11.5.1994. Mietintö jätetty 6.6.1995 (Lainvalmiste-
27639: luosaston julkaisu 4/1995).
27640: Perustuslaki 2000 -työryhmä. Asetettu 12.5.1995. Määräaika 31.12.1995. Mietintö
27641: luovutettu 9.1.1996.
27642: Kahden apulaisoikeusasiamiehen järjestelmää sekä oikeusasiamiehen asemaa ja
27643: tehtäviä selvittävä työryhmä. Asetettu 22.5.1995. Osamietintö 21.8.1995. Määräaika
27644: 31.5.1996.
27645: Sananvapauden käyttämistä koskevaa lainsäädäntöä selvittävä toimikunta. Asetettu
27646: 24.8.1995. Välimietintö 31.12.1995 mennessä. Määräaika 31.12.1996.
27647: Henkilörekisterilain tarkistamista selvittävä toimikunta. Asetettu 4.1 0.1995. Määrä-
27648: aika 31.12.1996.
27649: Hallintotuomioistuinjärjestelmän kehittämistä selvittävä toimikunta. Asetettu
27650: 6.9.1995. Jättänyt väliraportin 18.12.1995. Määräaika 31.12.1996.
27651: Syyttäjälaitostoimikunta asetettu 4.2.1994. Mietintö (1995:7) jätetty 31.3.1995.
27652: Seksibisnestoimikunta asetettu 24.8.1994. Loppumietintö (1995:10) jätetty
27653: 29.8.1995.
27654: Perintälakityöryhmä. Asetettu 10.1.1994. Mietintö jätetty 18.1.1995.
27655: Raideliikennevastuutyöryhmä. Asetettu 1.2.1994. Mietintö jätetty 31.1.1995.
27656: Ympäristöoikeustoimikunta. Asetettu 13.4.1994. Määräaika 30.4.1996. Yhteinen
27657: väliraportti YM:n ympäristölupatoimikunnan kanssa jätetty 22.5.1995.
27658: Euroopan neuvoston ympäristövahinkoyleissopimuksen voimaansaattamista valmis-
27659: televa työryhmä. Asetettu 26.10.1994. Mietintö jätetty 28.3.1995. (Lainvalmiste-
27660: luosaston julkaisu 211995)
27661: Ehdotusta lapseksiottamisesta annetun lain muuttamisesta siten, että Suomi voi
27662: saattaa voimaan Haagissa 29.5.1993 tehdyn yleissopimuksen sekä voimaansaattami-
27663: sen edell;rttämiä asetusmuutoksia valmisteleva työryhmä. Asetettu 3 .11.1994.
27664: Mietintö jätetty 31.3.1995.
27665: Vahinkoa kärsineen henkilön omaisten vahingonkorvausoikeudelliseen asemaan ja
27666: aineettoman edun korvaamiseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä selvittävä
27667: työryhmä. Asetettu 25.1.1995. Mietintö jätetty 7.11.1995.
27668: Timeshare-työryhmä. Asetettu 21.2.1995. Määräaika 28.2.1996.
27669: Rikosvahinkojen korvaamista valtion varoista valmisteleva työryhmä. Asetettu
27670: 28.2.1995. Määräaika 31.3.1996.
27671: 464                            Oikeusministeriö
27672: 
27673: Suorituskxvyttömyysvakuustyöryhmä. Asetettu 15.8.1995. Määräaika 31.12.1995.
27674: Mietintö Jätetään tammikuussa 1996.
27675: Eräiden avioliittoa ja perimystä koskevien kansainvälisen yksityisoikeuden alaan
27676: kuuluvien säännösten uudistamista selvittävä työryhmä. Asetettu 31.8.1995.
27677: Määräaika 31.8.1996.
27678: Raideliikennevastuutyöryhmä II. Asetettu 4.10.1995. Määräaika 31.5.1996.
27679: Ympäristömuutoksenhakutyöryhmä. Asetettu 25.10.1995. Määräaika 31.8.1996.
27680: Perhekäsite oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön lainsäädännössä.
27681: OM:n ja STM:n kansliapäälliköt asettivat 13.5.1995 ministeriöiden yhteisen
27682: työryhmän selvittämään perhekäsitettä ja tekemään ehdotuksen siitä, miten asian
27683: tulisi edetä. Määräaika 30.8.1995.
27684: Säädöstieto 1995 -työryhmä. Asetettu 7.9.1995. Määräaika 29.2.1996.
27685:                             1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       465
27686: 
27687: 
27688: 
27689: 
27690:                                  Sisäasiainministeriö
27691:       1. Yleistä
27692:      Ministeriön organisaatiota uudistettiin 1.3.1995 lukien siten, että ministeriön
27693:      osastona toiminut ulkomaalaiskeskus muutettiin ulkomaalaisosastoksi ja ulkomaa-
27694:      laiskeskuksessa hoidetut lähinnä yksittäisiä henkilöitä koskevat lupa-asiat siirrettiin
27695:      perustetulle ulkomaalaisvirastolle kuten kohdassa 9 on tarkemmin selostettu.
27696:      Sisäasiainministeriön yhteydessä toimiva julkisen hallinnon tietohallinnon neuvot-
27697:      telukunta (JUHTA) on kertomusvuonna Jatkanut valtion ja kuntien välisen tieto-
27698:      tekniikkayhteistyön kehittämistä. Sanomavälitteisen tiedonsiirron kehittämistä on
27699:      jatkettu maanmittauslaitoksen yleistä käyttöliittymää koskevalla työllä. Tietosuoja-
27700:      kysymyksiä on selvitetty yhdessä oikeusministeriön kanssa. Sähköpostin käyttöä on
27701:      edistetty yhdessä työministeriön kanssa muun muassa luomalla koko julkista
27702:      hallintoa varten sähköpostiosoitteiden hakemista. Asiakirjojen sähköistä siirtämistä
27703:      valtion ja kuntien välillä kokeillaan eduskunnan johtamassa hankkeessa, jonka ta-
27704:      voitteena on aikaansaada asiakirjojen laadintaa ja lähettämistä koskevat yhteiset
27705:      menettelytapaohjeet Tietojen keruun vähentämiseksi tehty kartoitus osoitti, että
27706:      valtuuksien poistamisessa ja rajaamisessa on edetty varsin hitaasti. Hallinnon
27707:      kehittämisen ministerityöryhmä asetti 8.12.1995 ns. säädösryhmän selvittämään
27708:      yhdessä eri ministeriöiden kanssa tietojen keruun vähentämistä.
27709: 
27710: 
27711:       2. Aluehallinnon ja valtion paikallishallinnon järjestelmä
27712:       Sisäasiainministeriön 3.12.1994 asettaman aluehallinnon tulosohjaushankkeen
27713:       raportti valmistui 18.5.1994. Raportissa ehdotettiin muun muassa alueellisten
27714:       viranomaisten päätösvallan lisäämistä, valtion talousarvion momenttien yhdistämistä
27715:       hallinnonalojen sisällä, ministeriöiden välisen yhteistyöntiivistämistä aluehallintoon
27716:       kohdistuvan ohjauksen yhteensovittamiseks1, aluepoliittisen ministerityöryhmän
27717:       vakinaistamista ja tulosohjauksen kehittämistä. Raportin pohjalta hallinnon ke-
27718:       hittämisen ministerivaliokuntahyväksyi 11.11.1994 kannanoton toimenpiteistä alue-
27719:       hallinnon tulosohjauksen kehittämiseksi ja aluehallinnon toimintaedellytysten
27720:       parantamiseksi. Sisäasiainministeriö on kertomusvuonna seurannut edellä todettujen
27721:       toimenpiteiden toteutusta.
27722:       Sisäasiainministeriön 19.1.1994 asettaman aluehallinnon elinkeino-organisaation
27723:       kokoamishankkeen raportti valmistui 24.11.1994. Hankkeen raporttiin sisältyivät
27724:       ehdotukset elinkeinopolitiikan yhteensovittamisesta keskushallinnossa, aluetason
27725:       päätöksenteon vahvistamisesta, alueellisen elinkeinopolitiikan johtamisesta, organi-
27726:       saatioiden kokoamisesta, läheisten toimintojen yhdentämisestä, asiakaspalvelun
27727:       parantamisesta, hallinnon tukipalvelujen yhdistämisestä ja aluejakojen yhdenmu-
27728:       kaistamisesta. Hankkeen raportista annetuista lausunnoista valmistui yhteenveto
27729:       23.1.1995. Hankkeen ehdotusten jatkokäsittely tapahtuu Aluehallinto
27730:       2000 -hankkeessa.
27731:       Valtioneuvosto asetti päätöksellään 14.9.1995 Aluehallinto 2000 -hankkeen
27732:       valmistelemaan valtion aluehallinnon uudistusta.
27733:       Hankkeen tavoitteena on:
27734:       - keventää valtion aluehallintoa kokoamalla ja yhdistämällä organisaatioyksiköitä
27735:       ja niiden toimialueita,
27736: 59 360228Y
27737: 466                             Sisäasiainministeriö
27738: 
27739: - selkeyttää valtion aluehallintoviranomaisten toimialoja ja tehtäviä sekä purkaa
27740: päällekkäisyyksiä,
27741: - joustavoittaa valtion aluehallintoon kohdistuvaa ohjausta,
27742: - tehostaa muutenkin valtion aluehallinnon toimintaa edistämällä uusia organi-
27743: sointitapoja kuten tilaaja-tuottaja-mallin käyttöä,
27744: - edistää päätösvallan edelleen siirtämistä keskushallinnosta alue- ja paikallis-
27745: tasolle mahdollisimman lähelle palvelujen tuottajia ja asiakkaita,
27746: - tukea tasapainoista alueellista kehitystä, joka pohjautuu eri alueiden osaamis-
27747: vahvuuksiin ja kansainvälisillä markkinoilla kilpailukykyisiin kasvukeskuksiin,
27748: - vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja ohjata kuntia alueelliseen yhteistyöhön
27749: sekä
27750: - tehostaa voimavarojen käyttöä ja vähentää hallintokustannuksia.
27751: Sisäasiainministeriö asetti päätöksellään 18.10.1995 hankkeen ohjausryhmän,
27752: elinkeinopiiriryhmän ja läänin- ja piirihallintoryhmän sekä nimesi niihin puheenjoh-
27753: tajat ja jäsenet. Hankkeeseen asetetaan vuonna 1996 erillinen valmisteluryhmä,
27754: jonka tehtävänä on suunnitella henkilöstön asemaa turvaavia toimia.
27755: Hankkeen tulee tehdä ehdotukset valtion alueellisten elinkeinotukitehtävien kokoa-
27756: misesta yhteen alueorganisaatioon ja sen aluejaosta 31.3.1996 mennessä, ehdotukset
27757: valtion alueellisten hallinto-, tuki-, turvallisuus- ja mahdollisten muiden tehtävien
27758: kokoamisesta lääninhallitusten yhteyteen sekä läänien ja lääninhallitusten lukumää-
27759: rästä ja aluejaosta 30.6.1996 mennessä sekä ehdotukset muista toimenpiteistä
27760: valtion aluehallinnon kokoamiseksi, tehtävien kehittämiseksi ja organisaatioiden
27761: vähentämiseksi 31.12.1996 mennessä.
27762: Kihlakuntauudistuksen päälinjaukset sisältyvät lakiin valtion paikallishallinnon
27763: kehittämisen perusteista (126/92). Lakia sovelletaan poliisitoimen, syyttäjäntoimen,
27764: ulosottotoimen ja yleishallintotehtävien, sekä sen mukaan kuin erikseen säädetään,
27765: muiden valtion paikallishallintotehtävienjärjestämiseen. Uudelleenjärjestely koskee
27766: eduskunnan käsiteltävänä olevan rekisterihallintolakiehdotuksen (HE 97/1995 vp)
27767: mukaan myös rekisteritoimistoja.
27768: Paikallishallintouudistukseen liittyen hallitus antoi eduskunnalle 22.9.1995 edellä
27769: mainitun esityksen rekisterihallintolaiksi ja 15.9.1995 esityksen laiksi poliisin hal-
27770: linnosta annetun lain muuttamisesta (HE 86/95 vp) sekä 15.9.1995 esityksen laiksi
27771: kihlakunnansyyttäjistä (HE 83/95 vp) ja 29.9.1995 esityksen laiksi ulosottotoimesta
27772: (HE 106/95 vp).
27773: Valtion paikallishallinto järjestetään valtioneuvoston tekemän kihlakuntapäätöksen
27774: (1464/92) mukaan kihlakunnittain, joihin perustetaan joko yhtenäisjärjestelmän mu-
27775: kaiset kihlakunnanvirastot tai erilhset virastot. Kihlakuntajakopäätöstä muutettiin
27776: 13.12.1995 (1437/95) siten, että päätös tulee voimaan valtion paikallishallinnon
27777: kokonaisuudistuksen toteuttamisen yhteydessä 1.12.1996.
27778: Valtioneuvoston 14.4.1994 tekemää kihlakuntien virastotyyppipäätöstä (281194)
27779: muutettiin 13.12.1995 ( 1438/95) siten, että yhtenäisjärjestelmän mukainen kihlakun-
27780: nanvirasto perustetaan 82 kihlakuntaan ja erilliset virastot niihin kihlakuntiin, joihin
27781: kuuluvat Helsingin, Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Kotkan, Kuopion,
27782: Lahden, Lappeenrannan, Oulun, Porin, Tampereen, Turun ja Vaasan kaupungit.
27783: Kihlakunnanvirastoa koskeva asetus, joka sisältää säännöksiä kihlakunnanviraston
27784: tehtävistä ja asemasta, viraston ohjauksesta, organisaatiosta ja viraston yhteisestä
27785: henkilöstöstä annettiin 30.9.1994 (859/94). Asetusta muutettiin 18.12.1995
27786: (1531/95) siten, että kihlakuntahallinnon yhteistyöryhmässä käsitellään myös
27787: kihlakuntien yhteistoimintaa koskevat asiat ja että asetus tulee voimaan 1.12.1996.
27788:                        1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                        467
27789: 
27790: Kihlakunnanvirastot aloittavat toimintansa 1.12.1996. Virasto jakaantuu poliisi-
27791: tointa, syyttäjäntointa, ulosottotointa ja rekisteritointa hoitaviin yksikköihin. Kihla-
27792: kunnanvirasto toimii myös paikallisena yleishallintoviranomaisena. Vaikka kihla-
27793: kunnanviraston yksiköt tulevat toimimaan varsin itsenäisesti, hoidetaan eräitä
27794: tehtäviä kuitenkin keskitetysti. Näitä ovat yleishallinto-, virasto- ja asiakaspalvelu-
27795: tehtävät sekä muut yhteistä hallintoa koskevat ja viraston kehittämiseen liittyvät
27796: tehtävät.
27797: Lokakuussa 1993 tuli voimaan laki julkisen hallinnon järjestämisestä yhteisissä
27798: asiakaspalvelupisteissä. Laki oikeuttaa viranomaiset sopimaan keskenään palveluyk-
27799: siköiden perustamisesta ja henkilöstön, tietojärjestelmien ja muiden voimavarojen
27800: käytöstä yhteisissä palveluyksiköissä sekä myös siirtämään asiakaspalvelutehtäviä
27801: sopimuksella toisen osapuolen hoidettavaksi. Sisäasiainministeriön tammikuussa
27802: 1993 asettama paikallishallinnon palvelutoimistohanke on kertomusvuonna edelleen
27803: tukenut lähinnä hankkeen seurannan ja ohjauksen piiriin valittujen paikallisten
27804: yhteispalveluyksikköjen perustamista ja jo toimivien yhteispalveluyksikköjen
27805: kehittämistä. Paikallishallinnon palvelutoimistohankkeen tuen piirissä olevissa
27806: yhteispalveluyksiköissä on saavutettu hyviä tuloksia viranomaisten yhteistyöstä
27807: sekä saadun asiakaspalautteen perusteella myös palveluista näissä yksiköissä.
27808: Saatujen kokemusten perusteella onkin päätetty jatkaa kertomusvuoden lopulla
27809: päättynyttä palvelutoimistohanketta kahdella vuodella.
27810: 
27811: 
27812: 3. Lääninhallinto
27813: Lääninhallituksia on kehitetty kertomusvuonna silmällä pitäen niiden yleishallinto-
27814: tehtäviä, jotka liittyvät valtion alueellisten etujen valvontaan, yleiseen järjestykseen
27815: ja turvallisuuteen, oikeusvarmuuteen ja välttämättömään lupahallintoon sekä
27816: valvonta- ja tarkastustoimintaan.
27817: Lääninhallitusten ympäristötehtävät siirtyivät ympäristökeskuksiin, jotka aloittivat
27818: toimintansa 1.3.1995 lukien.
27819: Lääninhallintohankkeen henkilöstöjaoston raportin suositusten mukaisesti lääninhal-
27820: lituksissa on toteutettu henkilöstön sopeuttamisen tukiohjelman mukaisia toimia.
27821: Vuosien 1994-1996 talousarvioissa on otettu huomioon noin 650 lääninhallitusten
27822: virkamiehen sijoittuminen uusiin tehtäviin eri hallinnonaloille. Lisäksi luonnollista
27823: poistumaahyväksikäyttäen on supistettu noin 150 henkilötyövuotta. Kertomusvuon-
27824: na noin 300 lääninhallitusten virkamiestä kohdennettim muihin virastoihin ja
27825: laitoksiin. Taloudellisista syistä tapahtuvia irtisanomisia ei ole ollut tarpeen tehdä.
27826: Sisäasiainministeriö päätti 7.11.1995 järjestää Uudenmaan, Oulun ja LaJ?in läänin-
27827: hallituksissajohtokuntakokeilun. Kokeilulla pyritään selvittämään, mitenJohtokunta
27828: voisi tehostaa lääninhallituksen johtamista tuomalla siihen lisää asiantuntemusta ja
27829: viraston ulkopuolisia näkemyksiä, miten johtokunnan toiminnalla voitaisiin lisätä
27830: lääninhallituksen toiminnan avoimuutta ja julkisuutta sekä miten johtokunnan avulla
27831: voidaan kehittää lääninhallituksen yhteistyösuhteita. Kokeilu kestää vuoden 1996
27832: loppuun, mutta sitä voidaan tämän jälkeen jatkaa vielä vuodella ottaen huomioon
27833: Aluehallinto 2000 -hankkeessa valmistuneet lääninhallituksia koskevat uudistami-
27834: sehdotukset.
27835: 468                             Sisäasiainministeriö
27836: 
27837: 
27838: 4. Rekisterihallinto
27839: Hallituksen esitys rekisterihallintolaiksi (HE 97/95 vp) annettiin eduskunnalle
27840: 22.9.1995. Esityksen mukaan rekisterihallinnon paikallisviranomaiset liitetään
27841: uudistettuun paikallishallintoj ärjestelmään kihlakunnanvirastojen aloittaessa toimin-
27842: tansa 1.12.1996. Rekisteriviranomaiset toimivat kihlakunnanvirastojen yksikköinä
27843: tai eräissä suurissa kaupungeissa erillisinä virastoina. RekisteritOimistojen nimi
27844: muuttuu maistraatiksi. Hallitus oli 17.12.1993 antanut pääosin samansisältöisen
27845: rekisterihallintolakia koskevan esityksen (HE 310/93 vp ), jota eduskunta ei ehtinyt
27846: käsitellä loppuun 14.3.1995 päättyneellä vaalikaudella.
27847: Laki väestötietolain 18 §:n muuttamisesta tuli voimaan 15.12.1995. Lain mukaan
27848: väestötietojärjestelmään merkittävien vuodenvaihteen asukasluvun ja vuodenvaih-
27849: teen kotikunnan rekisteröinnissä otetaan huomioon viimeistään asianomaisen
27850: vuoden tammikuun 31 päivänä väestötietojärjestelmään talletetut tiedot. Tämä
27851: mahdollistaa tietojen saattamisen niitä tarvitsevien tahojen käyttöön kahta kuukautta
27852: nykyistä aiemmin. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodenvaihteen 1995 - 96
27853: tietoihin. Vuodenvaihteen tietojen rekisteröinnin nopeuttaminen on mahdollista
27854: väestökirjanpidossa toteutettujen uudistusten, ennen kaikkea muuttoilmoitusmenette-
27855: lyn nopeutumisen johdosta.
27856: Rekisterihallinnon viranomaisten vaaleihin ja kansanäänestyksiin liittyviä tehtäviä
27857: ehdotettiin muutettavaksi 3.11.1995 annetussa hallituksen esityksessä vaaleja ja
27858: kansanäänestyksiä koskevan lainsäädännön muuttamisesta (HE 175/95 vp). Muutok-
27859: set liittyvät vaalitietojärjestelmän käyttöön ottamiseen. Esityksen mukaan väestöre-
27860: kisterikeskuksella ja rekisteritoimistoilla olisi äänioikeusrekisterin perustamiseen,
27861: ylläpitoon ja tietopalveluun liittyviä tehtäviä. Uudistus tulee voimaan 1.1.1996.
27862: VTJ 2000 -hanke väestötietojärjestelmän tietoteknisen ratkaisun uudistamiseksi
27863: käynnistyi. Tavoitteena on taatajärjestelmän palvelukyky yhteiskunnan perusrekis-
27864: terinä ja saada aikaan kustannussäästöjä kilpailuttamisen avulla. Tarkoituksena on
27865: ensin eriyttää tietopalvelut nykyisestä ympäristöstä ja sen jälkeen uudistaa järjestel-
27866: män ylläpito. Kokonaisvastuu VTJ 2000 -hankkeen läpiviennistä on väestörekisteri-
27867: keskuksella. Sisäasiainministeriö asetti 27.9.1995 hankkeen seurantatyöryhmän,
27868: jonka tehtävänä on hankkeen eri vaiheiden käynnistyessä käsitellä periaatteelliset
27869: kysymykset ja pitää yhteyttä eri sidosryhmiin. Seurantaryhmässä ovat edustettuina
27870: sisäasianministeriö, väestörekisterikeskus, lääninhallitukset ja rekisteritoimistot
27871: Toimikaudeksi 1995-97 asetettu väestökirja-asiain neuvottelukunta valmisteli
27872: väestökirjanpitoa koskevia järjestelyjä valtion ja evankelis-luterilaisen kirkon sekä
27873: ortodoksisen kirkkokunnan välillä. Neuvottelukunta selvitti erityisesti, miten
27874: kirkolliskokouksissa vuonna 1994 esille tuotuja näkökohtia voidaan ottaa huomioon
27875: väestökirjanpidon hallintoa ja menetelmiä uudistettaessa.
27876: 
27877: 
27878: 5. Kuntahallinto
27879: Kertomusvuonna valmistui kunnallislain kokonaisuudistus. Uusi kuntalaki (365/95)
27880: annettiin 17.3.1995 ja se tuli pääosin voimaan 1.7.1995. Lain 8 ja 9 luku tulevat
27881: voimaan 1.1.1997.
27882: Kuntalailla annetaan kunnille mahdollisuus joustavaan hallintonsajärjestämiseen ja
27883: sen sovittamiseen paikallisiin oloihin. Kuntien toimintavapaus on lisääntynyt viime
27884:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       469
27885: 
27886: vuosina, kun normeja on purettu ja jätetty tilaa paikalliselle päätöksenteolle.
27887: Hallinnon rakenteesta kunta saa päättää itse.
27888: Kuntalaissa on periaatteellisia muutoksia, jotka koskevat luottamushenkilöiden
27889: vaalikelpoisuutta, sidonnaisuuksien ilmoittamista ja luottamustehtävässä toimimisen
27890: moraalisia perusteita. Laissa vahvistetaan kunnan poliittista johtamista mm.
27891: tekemällä mahdolliseksi luottamuselimen erottaminen kesken toimikauden luotta-
27892: muspulan vuoksi ja valtuuston toimikaudeksi valitun kunnanjohtajan valitseminen
27893: kunnanhallituksen puheenjohtajaksi (ns. pormestarimalli). Kuntayhtymän muiden
27894: toimielinten kuin yhtymävaltuuston ja yhtymäkokouksen poliittisesta kokoonpanosta
27895: säädetään lailla ja pak:kokuntayhtymienjohtajaan ulotetaan irtisanominen epäluotta-
27896: muksen perusteella samalla tavalla kuin kunnanjohtajasta on säädetty. Lääninhalli-
27897: tuksen valvontaoikeus on rajoitettu koskemaan vain kantelun johdosta tapahtuvaa
27898: toiminnan laillisuuden tutkimista.
27899: Valtion ja kunnan suhteesta on säädetty siltä osin, kuin se koskee sisäasiainministe-
27900: riön tehtävää kunnallishallintoa yleisesti seuraavana valtion keskushallinnon
27901: viranomaisena. Ministeriön tulee huolehtia, että kuntien itsehallinto otetaan huomi-
27902: oon kuntia koskevan lainsäädännön valmistelussa. Kuntia koskevaa lainsäädäntöä,
27903: periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia kunnallishallinnon ja -talouden asioita
27904: sekä valtion ja kunnallistalouden yhteensovittamista käsitellään valtion ja kuntien
27905: neuvottelumenettelyssä, josta säädetään asetuksella.
27906: Kertomusvuonna valmisteltiin sisäasiainministeriön kolmikantaperiaatteella asetta-
27907: massa työryhmässä ehdotusta kunnallisten viranhaltijoiden palvelussuhdeturvaa
27908: koskevaksi lainsäädännöksi, josta eduskunta on antanut lausuman vastauksessaan
27909: hallituksen esitykseen kuntalaiksi. Valmistelu jatkuu työryhmän muistion ja siitä
27910: saatujen lausuntojen pohjalta vielä vuonna 1996.
27911: Kunnanjohtajan irtisanomisperusteita koskevaa kuntalain 25 §:n 1 momenttia
27912: ehdotetaan sanamuodoltaan muutettavaksi eduskunnan oikeusasiamiehen katsottua,
27913: että säännös ei ollut sopusoinnussa työnantajan toimesta tapahtuvaa työsuhteen
27914: päättymistä koskevan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen kanssa.
27915: Vapaakuntakokeilu jatkuu kunnallisvaalikauden 1993-1996 siitä annetun lain
27916: mukaan. Kertomusvuonna on vielä ollut vireillä ympäristöhallintoa koskevien
27917: kokeilutoimenpiteiden saattaminen pysyvään lainsäädäntöön.
27918: Vapaaehtoisia kuntaliitoksia on tuettu kuntia neuvomalla. Laki kuntien yhdisty-
27919: misavustuksista (89/94) on voimassa niin, että se koskee viimeistään vuoden 1997
27920: alusta voimaantulevia kuntaliitoksia. Kertomusvuonna on ollut vireillä eräitä
27921: kuntien välisiä neuvotteluja Hitosten aikaansaamiseksi. Päätös kuntaliitoksesta
27922: tehtiin Lohjalla ja Lohjan kunnassa ja eräissä tapauksissa toimitetaan neuvoa-antava
27923: kunnallinen kansanäänestys seuraavan vuoden alussa. Kertomusvuonna ei tehty
27924: kuntien kokonaisliitoksia koskevia päätöksiä. Osaliitoksia koskevia sisäasiainminis-
27925: teriön päätöksiä tehtiin 4.
27926: Kertomusvuonna Kuntien valtionosuustoimikunta 1995 jätti ehdotuksensa kuntien
27927: valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi. Hallitus asetti 4.5.1995 valtion ja kuntien
27928: välisten suhteiden uudistamisprojektin, jonka tehtäväksi annettiin vuoden 1996
27929: alusta toteutettavan valtionosuusuudistuksen valmistelu. Projektissa ovat edustettui-
27930: na kaikki valtionosuussektorit sekä Suomen Kuntaliitto.
27931: Vuoden talousarvioesitykseen liittyen annettiin hallituksen esitys eräistä kuntien
27932: valtionosuuksien järjestelyistä vuonna 1996 ja eräistä muutoksista valtionosuuslain-
27933: säädäntöön eduskunnalle 22.8.1995 (HE 11011995 vp). Esityksellä toteutettiin
27934: 470                             Sisäasiainministeriö
27935: 
27936: hallitusohjelman lisäpöytäkirjan mukainen 3 800 miljoonan markan säästö kuntien
27937: valtionosuuksissa ja valtionosuuksien indeksitarkistuksista luol?uminen vuonna
27938: 1996. Säästö toteutettiin vähentämällä kaikkien kuntien valtionosuuksia 749
27939: markkaa asukasta kohden. Kustannustason tarkistuksista luopumisen kustannusvai-
27940: kutus on arviolta 1 350 miljoonaa markkaa. Valtionosuusjärjestelmää muutettiin
27941: siten, että kuntien kantokykyluokitus ja verotulon täydennys poistettiin. Kuntien
27942: välisiä taloudellisia eroja tasataan kuntien verotuloihin perustuvalla valtionosuuksi-
27943: en tasauksella. Tasausraja on 90 % kaikkien kuntien keskimääräisestä verotulosta
27944: asukasta kohden. Tämän rajan alittavat kunnat saavat tasauslisänä oman laskennalli-
27945: sen verotulonsa ja tasausrajan välisen erotuksen. Niiden kuntien valtionosuuksiin,
27946: joiden laskennallinen verotulonsa ylittää tasausrajan, tehdään tasausvähennys.
27947: Tämän suuruus on 40 % ylityksestä Muihin palvelujen tarvetta ja kustannuksia
27948: kuvaaviin valtionosuuksien määräytymisperusteisiin ei tehty muutoksia.
27949: Kantokykyluokituksen poistaminen edellytti, että perustamiskustannusten valtion-
27950: osuusjärjestelmää uudistetaan. Valtionosuusprosentti määräytyy kunnan tasattujen
27951: laskennallisten verotulojen mukaan. Valtionosuuden enimmäisprosentti on 50 ja
27952: vähimmäisprosentti on 25.
27953: Uudistuksessa luovuttiin kunnilta perittävistä osuuksista kansaneläkkeiden lisäosien
27954: kustannuksiin, joita kunnat maksoivat kertomusvuonna 4 220 miljoonaa markkaa.
27955: Kuntien yleistä valtionosuutta vähennetään vastaavalla määrällä.
27956: Valtionosuusjärjestelmän muutoksen kuntakohtaiset vaikutukset rajattiin niin, ettei
27957: minkään kunnan valtionosuus lisäänny tai vähenny enempää kuin 200 markkaa
27958: asukasta kohti. Eduskunta hyväksyi esitykseen sisältyvät lait 29.11.1995 ja ne
27959: annettiin 18.12.1995.
27960: 
27961: 
27962: 6. Aluepolitiikka
27963: Alueiden kehittämiseen tähtäävien toimintojen pääpaino on kertomusvuonna ollut
27964: EU :n rakennerahasto-ohjelmien valmistelussa ja niiden toteuttamisen käynnistämi-
27965: sessä. Tämä työ on edellyttänyt yhteistyötä eri ministeriöiden, maakunnan liittojen
27966: ja Euroopan unionin eri pääosastojen kanssa. Komissiolle on lisäksi toimitettu
27967: Suomen esityksiä yhteisöaloitteiden toteuttamisesta.
27968: Kotimaisen aluepolitiikan erityispiirteenä on ollut osaamiskeskusohjelmanjatkami-
27969: nen sekä kaupunkipolitiikan ja maaseutupolitiikan ja niiden yhteensovittamisen
27970: valmistelu. Ltsäksi valtioneuvosto teki päätöksen uusista rakennemuutosalueista
27971: vuodeksi 1996.
27972: Alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/93) mukaan aluekehitysvastuu kuuluu
27973: valtiolle ja kunnille. Lain tarkoittamina aluekehitysviranomaisina toimivat maakun-
27974: nan liitot, kun Lapin liitto aloitti toimintansa vuoden alusta.
27975: Suomen esitykset Euroopan unionin komissiolle tavoitteiden 6, 2 ja 5 b mukaisiksi
27976: ohjelmiksi valmistuivat vuoden alussa. Ne perustuivat maakuntien valmistelemiin
27977: ohjelmiin, jotka koottiin sisäasiainministeriön johdolla eri osapuolten kanssa
27978: yhtenäisiksi asiakirjoiksi. Valtioneuvosto hyväksyi 23.2.1995 ohjelmat toimitetta-
27979: viksi komissioon.
27980: Tavoitteita 6 ja 2 koskevat ohjelmat allekirjoitettiin Helsingissä 13.7.1995. Komis-
27981: sio hyväksyi tavoite 5 b-ohjelman 13.11.1995.
27982:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       471
27983: 
27984: Suomessa vastuu EU:n rakennerahastojen varojen käytöstä ja hallinnoinnista on
27985: jaettu eri ministeriöiden kesken. Sisäasiainministeriö vastaa aluekehitysrahastosta,
27986: työministeriö sosiaalirahastosta ja maa- ja metsätalousministeriö maatalouden
27987: ohjaus- ja tukirahastosta sekä kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineestä. Sisäasi-
27988: ainministeriön tehtävänä on lisäksi koordinoida alueellisesti vaikuttavien tavoittei-
27989: den 6, 2 ja 5 b ohjelmatyötä.
27990: 
27991: Tämän tehtäväjaon mukaisesti sisäasiainministeriö on valmistellut aluekehitysrahas-
27992: ton varojen hallinnoinnin menettelytapoja. Tähän on kuulunut kotimaisten rahoi-
27993: tusosuuksien varaaminen valtion talousarvioon sekä valmistautuminen varainkäytön
27994: valvontaan, väärinkäytöksiin ja varojen takaisinperintään.
27995: 
27996: EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteuttamista varten sisäasiainministeriö on nimen- _
27997: nyt tavoitteiden 6, 2 ja 5 b seurantakomiteoiden suomalaiset jäsenet. Seurantakomi-
27998: teoiden puheenjohtaja on sisäasiainministeriöstä, jäsenet muista ministeriöistä,
27999: maakunnan liitoista Ja eri etujärjestöistä. Maakunnan liitot ovat asettaneet vastaa-
28000: vasti omat yhteistyöryhmänsä. Komissio on nimennyt omat edustajansa seurantako-
28001: miteaan, lisäksi se voi lähettää edustajansa maakuntien yhteistyöryhmien kokouk-
28002: siin.
28003: Sisäasiainministeriö on ollut eduskunnan suuren valiokunnanjahallintovaliokunnan
28004: kuultavana EU:n ohjelmatyöhön liittyvissä asioissa.
28005: 
28006: Sisäasiainministeriö on yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa valmistellut
28007: komissiolle Suomen esityksiä yhteisöaloitteiden toteuttamiseksi. Näistä on toimitet-
28008: tu komission käsittelyyn URBAN, INTERREG ja LEADER yhteisöaloitteisiin
28009: kuuluvia esityksiä. Suomen esitykset näiden yhteisöaloitteiden toteuttamiseksi
28010: perustuvat maakunnan liittojen, paikallisten toimmtaryhmienja muiden alueellisten
28011: tahojen valmistelemiin esityksiin.
28012: 
28013: Sisäasiainministeriö teki kertomusvuoden lopussa päätökset aluekehitysrahaston
28014: EU:n rahoitusosuuksien jaosta eri ministeriöille sekä maakunnan kehittämisrahan
28015: vastaavan osuuden ja teknisen avun jaosta maakunnan liitoille. Näiden päätösten
28016: jälkeen ohjelmien toteuttaminen on alkanut maakunnan liitoissa ja muissa ohjelman
28017: toteuttamisesta vastaavissa viranomaisissa.
28018: 
28019: Osaamiskeskusohjelman tavoitteena on parantaa kansainvälisesti kilpailukykyisten
28020: keskusten sekä korkeaa osaamista vaativan yritystoiminnan sijoittumisen ja kehitty-
28021: misen edellytyksiä. Vuonna 1994 nimetyn kahdeksan osaamiskeskuksen lisäksi
28022: valtioneuvosto teki 30.3.1995 päätöksen kolmesta verkostomuotoisesta osaamiskes-
28023: kuksesta. Ne toimivat matkailun, metsätalouden ja elintarvikealan edistämiseksi.
28024: Osaamiskeskusten käyttöön jaettiin 15 milj. markkaa maakunnan kehittämisrahaa.
28025: Osaamiskeskusten valintaa ja työn käynnistämistä on ohjannut asiantuntijatyöryh-
28026: mä. Se on käynnistänyt arvioinnin, jonka perusteella tehdään johtopäätöksiä
28027: ohjelman onnistumisesta.
28028: Valtioneuvosto teki 26.10.1995 päätöksen uusista rakennemuutosalueista. Näiden
28029: alueiden väestöosuus on 10,6 %. Tämä päätös koskee vain vuotta 1996, jonka
28030: aikana arvioidaan koko kansallisen aluejaon perusteet uudelleen.
28031: Maaseudulle kohdistuvien kehittämistoimien yhteensovittamista ja voimavarojen
28032: tehokasta käyttöä varten valtioneuvosto on asettanut maaseutupolitiikan yhteistyö-
28033: ryhmän. Sen toimikausi päättyy 30.4.1998. Yhteistyöryhmän jäsenet ovat eri
28034: ministeriöistä ja maaseudun kannalta keskeisistä järjestöistä. Yhteistyöryhmä on
28035: huolehtinut eri teemaryhmissä maaseutupoliittisen selonteon jatkovalmistelusta.
28036: 472                              Sisäasiainministeriö
28037: 
28038: Kaupunki- ja maaseutupolitiikan valmistelua varten on toiminut kaksi työryhmää.
28039: Kaupunkien kehittämistyöryhmän tulee määritellä kaupunkien kehittämispolitiikan
28040: sisältö sekä pyrkiä tunnistamaan kaupunkien erityispiirteitä ja arvioimaan mahdolli-
28041: suuksia kaupunkien väliseen yhteistyöhön ja työnjakoon. Työryhmän määräaika on
28042: 30.4.1996. Maaseudun rakennemuutostyöryhmän tehtävänä on selvittää maatalou-
28043: den rakennemuutoksesta johtuvat ongelmat ja tehdä sen perusteella esitys toimenpi-
28044: deohjelmaksi. Työryhmän työ päättyy vuoden 1995 lopussa.
28045: 
28046: 
28047: 7. Poliisitoimi
28048: Kertomusvuonna valmisteltiin ja annettiin eduskunnalle valtion paikallishallintouu-
28049: distukseen liittyen hallituksen esitys laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muutta-
28050: misesta ja hallituksen esitys laiksi nimittämismenettelystä kihlakunnanvirastojen ja
28051: kihlakuntien erillisten virastojen eräisiin virkoihin.
28052: Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tulosalueella tavoitteeksi vuodelle 1995
28053: asetettiin turvallisuuden tason säilyttäminen vähintään vuoden 1993 tasolla.
28054: Asetettua tavoitetta ei saavutettu, mikä johtui erityisesti väkivaltarikollisuuden
28055: kasvusta.
28056: Toimintavalmiusaika eli keskimääräinen aika, jonka kuluessa poliisi kiireellisen
28057: hälytyksen saatuaan on paikalla, oli keskimäärin 10 minuuttia. Esimerkiksi Helsin-
28058: gissä toimintavalmiusaika oli 6,9 minuuttia.
28059: Ennakkotietojen mukaan poliisin tietoon tulleiden rikosten kokonaismäärä lisääntyi
28060: noin kuudella prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Rikoslakia vastaan tehtyjä
28061: rikoksia tuli ilmi noin kahdeksan prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Erityisen
28062: suuri nousu on ollut huumerikosten ja pahoinpitelyjen kohdalla.
28063: Poliisin keskeisimmäksi tulevaisuuden toimintamuodoksi otettiin lähipoliisitoiminta.
28064: Lähipoliisitoiminnassa poliisin toiminnan painopistettä siirretään jo tapahtuneista
28065: rikoksista kohti ennakoivaa ja aloitteellista toimintaa siten, että rikoksia ja häiriöitä
28066: estetään ennakolta vaikuttamalla niiden taustalla oleviin syihin.
28067: Kertomusvuoden aikana toteutettiin yhdessä verottajan ja ulosottoviranomaisten
28068: kanssa kokeiluprojekti rikoshyödyn jäljittämiseksi Ja poisottamiseksi. Projektin
28069: tarkoituksena oli kehittää menettelytapoJa erityisesti vakavan rikollisuuden tuotta-
28070: man hyödyn takaisin saamiseksi ja tehostaa menettämisseuraamusta ja asianomista-
28071: jan kärsimän vahingon korvaamista. Kokeilu on tuottanut erittäin hyviä tuloksia.
28072: Toimintamalli on tarkoitus laajentaa koko maahan lähivuosien aikana.
28073: Vuoden aikana valmisteltiin talousrikollisuuden toimintaohjelma niin sanotun
28074: harmaan talouden vähentämiseksi. Ohjelma on tarkoitus saattaa hallituksen käsitte-
28075: lyyn vuoden 1996 alussa.
28076: Hätäkeskuskokeilun valmistelua jatkettiin yhteistyössä pelastushallinnon ja muiden
28077: siihen osallistuvien viranomaisten kanssa. Kokeilun tarkoituksena on saada koke-
28078: muksia siitä, onko tarkoituksenmukaista ja taloudellista yhdistää eri viranomaisten
28079: päivystys- ja hätäkeskustoiminta pysyvästi koko maassa. Kokeilu voidaan aloittaa
28080: vuoden 1996 aikana.
28081: Viranomaisverkon valmistelutehtävä siirrettiin liikenneministeriöstä sisäasiainminis-
28082: teriöön ministeriöiden välisellä sopimuksella. Sisäasiainministeriössä on jatkettu
28083: valmistelua. Tarkoituksena on saada ensimmäinen, Kymen läänin ja eteläiset
28084: merialueet käsittävä osaverkko käyttöön vuoteen 1998 mennessä.
28085:                             1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       473
28086: 
28087:      Kertomusvuoden aikana tuli voimaan useita merkittäviä poliisitoimintaa koskevia
28088:      uusia säädöksiä. Uuteen poliisilakiin ja -asetukseen sisältyy keskeiset säännökset
28089:      poliisin tehtävistä, toimmnassa noudatettavista yleisistä periaatteista, poliisin
28090:      toiminnan tavoitteista, toimivaltuuksista, kansalrusten velvollisuuksista poliisia
28091:      kohtaan, poliisin johtosuhteista sekä poliisimiehen velvollisuuksista. Poliisin
28092:      henkilörekistereitä koskevaan lakiin ja asetukseen sisältyy säännökset poliisin
28093:      henkilörekistereiden perustamisesta, henkilötietojen tallentamisesta, luovuttamisesta
28094:      ja tietojen poistamisesta. Lailla pakkokeinolain muuttamisesta säädettiin poliisille
28095:      oikeus muun muassa telekuunteluun eräiden törkeiden rikosten tutkinnassa.
28096:      Uuteen lainsäädäntöön, kansainvälisiin sopimuksiin, eettisiin normeihinja tutkittui-
28097:      hin yleisön odotuksiin sekä vakiintuneeseen poliisikäytäntöön perustuvat poliisin
28098:      toimintalinjat vahvistettiin. Ne saatettiin esitteen muodossa myös yleisön tietoon.
28099:      Poliisin henkilöstöä koskevista kehittämishankkeista olivat merkittävimpiä palk-
28100:      kausjärjestelmän uudistamishanke ja toimiva työyhteisöhanke, jotka jatkuvat
28101:      edelleen.
28102:       Sisäasiainministeriön asettaman Rahapelitoimikunnan mietintö valmistui kertomus-
28103:       vuoden alkupuolella. Toimikunta teki ehdotuksen muun muassa arpajaistoiminnan
28104:       peruslinjauksesta, pelitoiminnan valvonnasta, rahavoittojen sallittavuudesta eräiden
28105:       pelitoimintojen osalta, markkinointiarpajaisten toimeenpanosta sekä eräistä pelien
28106:       osallistumistavoista. Se käsitteli myös ongelmapelaamista sekä teki ehdotuksensa
28107:       rahanpesun estämisestä rahapelien yhteydessä. Arpajaislainsäädännön kokonaisuu-
28108:       distustyötä on tarkoitus jatkaa mietmnön ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta. Työ
28109:       on tarkoitus käynnistää vuoden 1996 aikana.
28110:       Kertomusvuonna myönnettiin poliisitoimen tuottavuuden ja laatutyön kehittä-
28111:       mishankkeeseen liittyen poliisin ensimmäinen laatupalkinto Keminmaan yhteistoi-
28112:       minta-alueelle tunnustukseksi laadukkaasta toiminnasta.
28113:       Kertomusvuonna valmistui poliisikorkeakouluhankkeen loppuraportti, joka sisältää
28114:       suunnitelman Poliisikorkeakoulun käynnistämisestä. Lopulliset ratkaisut poliisikor-
28115:       keakoulun toteuttamisen osalta tehdään vuoden 1996 alussa. Tavoitteena on, että
28116:       Poliisikorkeakoulu voisi aloittaa toimintansa vuoden 1997 alusta lukien.
28117: 
28118: 
28119:       8. Pelastushallinto
28120:       Pelastushallinnonjärjestelmän tarkistamista pohtineen työryhmän esitysten pohjalta
28121:       on pelastushallinnon lainsäädännön uudistamistyötä jatkettu helmikuussa asetetussa
28122:       työryhmässä. Työryhmän tulee saada luonnos hallituksen esitykseksi valmiiksi
28123:       maaliskuun 1996 loppuun mennessä.
28124:       Hätäkeskusten uudistamistyö jatkuu. Kokeilutarkoituksessa perustetaan neljä valtion
28125:       hätäkeskusta, jotka aloittavat toimintansa 1.4.1996. Kokeilun tarkoituksena on
28126:       hankkia kokemuksia eri viranomaisten hätäkeskustoimintojen yhdistämisen tarkoi-
28127:       tuksenmukaisuudesta ja taloudellisuudesta. Kokeilu kestää viisi vuotta. Sijoitus-
28128:       paikkojen rakennus- ja saneeraustyöt ovat valmistuneet, laitehankintoja on suoritettu
28129:       Ja henkilöstön rekrytointi on käynnistetty.
28130:       Vuonna 1991 tehdyn hälytysaluejaon uudistuksen toimeenpano on myös käynnissä.
28131:       Vuonna 1995 päätettiin Vammalan hälytysalueen lakkauttamisesta ja alueen kuntien
28132:       liittämisestä Pirkanmaan (Tampereen) ja Satakunnan (Porin) hälytysalueisiin.
28133: 
28134: 
28135: 60 360228Y
28136: 474                             Sisäasiainministeriö
28137: 
28138: Vaikea taloudellinen tilanne on edelleen johtanut säästötoimiin kuntien palo- ja
28139: pelastustoimessa. Ne eivät kuitenkaan aiheuttaneet olennaista pelastusorganisaatioi-
28140: den toimintavalmiuden heikkenemistä.
28141: Palokuntien toimintakyky oli keväällä 10 viikkoa kestäneen palomieslakon aikana
28142: tavanomaista heikompi. Heikennys oli määrällistä ja osin laadullista. Avonsaannin
28143: nopeuteen lakon vaikutukset olivat melko vähäiset, vaikka eräissä kunnissa osa
28144: paloasemista olikin suljettuina.
28145: Kuntien väestönsuojeluorganisaatiot uusittiin pääosin sisäasiainministeriön ohjeiden
28146: mukaisesti. Uusitussa organisaatiossa on otettu huomioon normaaliolojen pelastus-
28147: toimessa tapahtunut kehitys. Organisaatio on aikaisempaa kevyempi ja Joustavampi.
28148: Suorituskykyvaatimukset ovatkuitenkin entiset. Sisäasiainministeriö antoi määräyk-
28149: sen asuintaloissa sekä pienissä yrityksissä ja laitoksissa järjestettävän talosuojelun
28150: uusimisesta. Määräyksellä aiemmin pääosin poikkeusolojen väestönsuojeluun
28151: keskittynyt talosuojelu laajennettiin selkeästi koskemaan myös normaaliolojen
28152: onnettomuus- ja muita vaaratilanteita ja niiden ennaltaehkäisyä.
28153: Vuoden 1995 aikana onnettomuustilastointijärjestelmän käyttö on vakiintunut koko
28154: maassa. Järjestelmä on uudistettu ja uusi versio otetaan käyttöön maaliskuussa.
28155: Vuoden aikana on aloitettu myös koko maan käsittävän tietokannan hyödyntämi-
28156: nen.
28157: Pelastusopisto perustettiin 1.1.1995 yhdistämällä Valtion pelastusopisto ja Valtion
28158: pelastuskoulu. Toiminta keskitettiin 1.6.1995 Kuopioon päällystöopetukseen
28159: tarkoitetun uudisrakennuksen käyttöönoton myötä. Pelastusopistossa kertyi 62 268
28160: koulutettavapäivää, suoritettiin 208 ammattitutkintoa ja järjestettiin 225 kurssia.
28161: 
28162: 
28163: 9. Ulkomaalaisasiat
28164: Kertomusvuonna toteutettiin or~anisaatiomuutos, jossa sisäasiainministeriön
28165: osastona toimineessa ulkomaalruskeskuksessa hoidetut yksittäisiä henkilöitä
28166: koskevat lupa- ja muut asiat sekä osaltaan tasavallan presidentin ja sisäasiainminis-
28167: teriön ratkaistaviksi kuuluneiden Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä ja
28168: menettämistä koskevien asioiden perusvalmistelu siirrettiin perustetulle ulkomaalais-
28169: virastolle. Esitys liittyi hallituksen vuoden 1995 talousarvioesitykseen. Laki
28170: ulkomaalaisvirastosta (156/95) ja siihen liittyvät ulkomaalaislain (154/95) ja
28171: kansalaisuuslain (155/95)muutokset tulivat voimaan 1.3.1995.
28172: Maamme liittyminen Euroopan unioniin on voimakkaasti lisännyt ministeriön
28173: tehtäviä maahanmuuttoon ja turvapaikkaan liittyvissä kysymyksissä. Sisäasiainmi-
28174: nisteriö vastaa Euroopan unionisopimuksen III-pilariin kuuluvassa hallitusten
28175: välisessä yhteistyössä näistä asioista osallistumalla aktiivisesti kaikkiin alueen työ-
28176: ja johtoryhmiin.
28177: Sisäasiainministeriö on vastuussa myös kansallisesta koordinoinnista, jossa ED-
28178: asioiden komitean jaosto 6:n puheenjohtajuus on sisäasiainministeriöllä.
28179: Turvapaikanhakijoita tuli kertomusvuonna Suomeen 67 eri kansallisuutta. Hakijoita
28180: oli yhteensä 850. Eniten hakijoita oli Somaliasta, Venäjältä, Iranista ja Irakista.
28181: Vuoden aikana tehtiin 672 henkilöä koskevat turvapaikkapäätökset, joista 154
28182: hakijalle annettiin raukeamispäätös hakemuksen peruuttamisen tai maasta poistumi-
28183: sen vuoksi. Turvapaikan saaneita oli 4. Turvapaikan sijasta myönnettiin oleskelu-
28184: lupa 199 hakijalle.
28185:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        475
28186: 
28187: Turvapaikkapäätösten lisäksi ulkomaalaisvirasto osallistui kiintiöpakolaisten
28188: valintaan haastattelumatkoilla Jordaniaan, Irakiin, Turkkiin ja Saudi-Arabiaan.
28189: Vuotuisen 500 henkilön kiintiön lisäksi valittiin valtioneuvoston elokuussa tekemän
28190: päätöksen nojalla 500 henkilön lisäkiintiöstä entisen Jugoslavian alueelta 475
28191: henkilöä. Suomeen saapui 375 kiintiöpakolaista ja 19 hätätapauksena valittua
28192: pakolaista.
28193: Pakolaisten ja vastaavien perheenyhdistämistä haki 1 172 henkilöä, näistä 741 oli
28194: somalialaisia ja 105 irakilaisia. Myönteisiä päätöksiä tehtiin 250 ja kielteisiä 869.
28195: Karkottamispäätöksiä tehtiin 160 ja käännyttämispäätöksiä 211. Suomi teki muille
28196: Pohjoismaille 128 pyyntöä ulkomaalaisen takaisinotosta ja muut Pohjoismaat Suo-
28197: melle 84 takaisinottopyyntöä. Pakolaisen matkustusasiakirjoja ja muukalaispasseja
28198: myönnettiin 2 878.
28199: Ulkomaalaisvirastossa tehtiin ensimmäistä oleskelulupaa koskevia päätöksiä 4 722.
28200: Päätöksistä 83 % oli myönteisiä. Työluparatkaisuja tehtiin 1 018, joista 83 % oli
28201: myönteisiä. Suomen ulkomaanedustustoille annettiin 5 390 lausuntoa oleskelu- ja
28202: työluparatkaisuja varten. Näistä 89 % oli myönteisiä. Eniten lupia haettiin Venäjältä
28203: ja Virosta. Ulkomaalaisviraston henkilökuntaan kuuluvat tekivät edustustoissa
28204: inkerinsuomalaisten paluumuuttajien haastatteluja n. 1 400 henkilölle.
28205: Suomen kansalaisuuden sai hakemuksesta 481 henkilöä, näistä ehdollisia kan-
28206: salaistamispäätöksiä annettiin 105. 23 henkilön hakemus Suomen kansalaisuuden
28207: saamiseksi hylättiin ja 47 raukesi. Suomen kansalaisuudesta vapautettiin kaksi
28208: henkilöä. Kansalaisuuden säilyttämishakemuksia hyväksyttiin 34. Ilmoituksesta
28209: Suomen kansalaisuuden sai 293 henkilöä ja 16 henkilön kansalaisuusilmoitus hylät-
28210: tiin tai se raukesi. Kansalaisuutta koskeviin tiedusteluihin ja selvityksiin annettiin
28211: 1 516 vastausta. Kansalaisuushakemuksia tuli vireille 1 683, kansalaisuusilmoituk-
28212: sia 285 ja tiedusteluja 2 118.
28213: 
28214: 
28215: 10. Rajavartiolaitos
28216: Rajavartiolaitoksen osuutta henkilöiden maahantulon ja maastalähdön valvonnassa
28217: on lisätty asteittain valtioneuvoston 21.12.1989 tekemän periaatepäätöksen mukai-
28218: sesti. Kertomusvuoden alussa rajavartiolaitokselle siirtyi yleisvastuu passintarkas-
28219: tuksesta. Kertomusvuoden aikana kyseinen toiminta laajeni maarajoilta, merialueel-
28220: ta, matkustaja-alussatamista sekä meri- ja rajavartioasemilta eräille lehtoasemille.
28221: Rajavartiolaitos otti vastaan passintarkastustehtävän Lappeenrannan, Vaasan,
28222: Joensuun, Kajaanin, Kuusamon, Kittilän ja Ivalon lentoasemilla 1.9.1995. Tämän
28223: suuntainen tmminta jatkuu myös vuonna 1996. Niiralan rajanylityspaikka avattiin
28224: kansainväliselle liikenteelle 1.12.1995.
28225: Maahantulo- ja maastalähtöedellytykset tarkastettiin kaikilta Euroopan unionin
28226: ulkorajan ylittäviltä matkustajitta. EU:n sisärajalla sekä Suomen ja Norjan välisellä
28227: rajalla tarkastukset toteutettiin .Pistokokein. Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja
28228: Norjan välisillä maarajoilla suontti passintarkastuksen pääosin tullilaitos rajavartio-
28229: laitoksen lukuun.
28230: Rajanylikulkuliikenne vilkastui jälleen huomattavasti edellisvuodesta. Euroopan
28231: umonin ulkorajan ylitti maamme itärajalla 3, 7 miljoonaa matkustajaa, mikä merkitsi
28232: 85 %:n kasvua edellisvuodesta. Liikenne oli lähes kolminkertainen vuoteen 1992
28233: verrattuna. Matkustajista oli suomalaisia 64 % (v 92**56 %) ja venäläisiä 31 %
28234: (v 92**30 %), joten muiden kansalaisuuksien osuus on laskenut 9 % vuodesta
28235: 1992. Ulkorajaliikenne Helsingin satamassa oli 3,8 miljoonaa henkilöä. Kasvua
28236: 476                             Sisäasiainministeriö
28237: 
28238: edellisvuodesta oli 69 %. Sisärajaliikenteen määrä rajavartiolaitoksen vastuulla
28239: olevilla rajanylityspaikoilla oli 8,4 miljoonaa henkilöä, joista tarkastettiin pistoko-
28240: kein 1,5 %. Lentoasemilla rajavartiolaitos suoritti 15 000 maahantulo- ja maasta-
28241: lähtötarkastusta.
28242: 
28243: Rajavartioviranomaiset käännyttivät valtakunnan rajoilta yhteensä 1 246 henkilöä.
28244: Käännytysperusteena oli useimmin matkustajalta puuttunut maahantuloon vaadittava
28245: passi, viisumi tai oleskelulupa. Rajavartioviranomaiselle ilmoittautui 31 henkilöä
28246: turvapaikanhakijoiksi Suomeen. Tarkastuksissa havaittiin 3 000 rikkomusta, 2 000
28247: poliisin kuuluttamaa henkilöä ja 70 varastetuksi ilmoitettua autoa.
28248: Rajanylityspaikkojen välialueilla todettujen rajatapahtumien määrä oli edellisvuoden
28249: tasoa. Ne olivat pääasiassa vähäisiä rajajärjestyssopimuksen rikkomuksia. Tapahtu-
28250: mat eivät vaarantaneet valtakunnan turvallisuutta. Merkittävin rajatapahtuma oli
28251: Simpeleen alueella 9.7.1995 kahden aseistetun venäläisen varusmiehen luvaton
28252: rajanylitys, jonka aikana nämä syyllistyivät ampuma-aserikokseen ja törkeään
28253: ryöstöön.
28254: Suomen aluevesiä laajennettiin 30.7.1995. Rajavartioviranomaisen toimivaltuudet
28255: puuttua laittomuuksiin saivat enemmän ulottuvuutta. Laajennus ei ole heijastunut
28256: luvattomien rajanylitysten määrään niitä lisäävänä tekijänä. Rajavartiolaitos on
28257: osallistunut merellä toimivien viranomaisten yhteistoimmnan ja organisaatioiden
28258: kehittämistyöryhmän (METO) selvitystyön (SM:njulkaisu 3/94) yksityiskohtaiseksi
28259: toteuttamiseksi :perustettuihin työryhmiin. Rajavartiolaitoksen, merenkulkulaitoksen
28260: ja puolustushallmnon edustajista koostuvien valtakunnallisen ja alueellisten METO-
28261: yhteistyöryhmien toiminta on vakiintunutta. Yhteistyön tulokset ovat konkreettisia
28262: ja käytännön toimintoja järkiperäistäviä. Merellisten viranomaisten yhteistyön
28263: tiivistämistä jatketaan suunnitelmallisesti, tarkoituksenmukaisella tavalla ja toteutta-
28264: miskelpoisessa aikataulussa.
28265: Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastuspalvelun johtamis- ja viestitys-
28266: valmiutta. Pelastus- ja avustussuoritteita oli kertomusvuonna 1 600 kpl. Vakavin
28267: onnettomuus oli m/s Tallinkin karilleajo 22.4.1995, jolloin aluksesta evakuoitiin
28268: 1 048 ihmistä. MeripelastusorganisaatiOn ammattitrutoa kehitettiin järjestämällä
28269: meripelastusharjoituksia ja myös lähialueelle suunnattua meripelastuskoulutusta.
28270: Merkittävin meripelastusharjoitus oli Suomen, Venäjän ja Viron ensimmäinen
28271: yhteinen meripelastusharjoitus Suomenlahdella 12.9.1995. Meripelastuksen j ohta-
28272: misjärjestelmää uudistettiin 1.1.1996 lukien. Turun meripelastuskeskuksesta
28273: muodostettiin valtakunnallinen meripelastuskeskus. Samalla Turun, Helsingin ja
28274: Vaasan johtokeskusten johtamiskykyä parannettiin.
28275: Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelua on
28276: jatkettu. Tarkoituksena on lisätä rajavartiomiehen toimivaltuuksia niin, että maahan-
28277: tulon ja maastalähdön valvonta ja siihen liittyvät toiminnot voidaan toteuttaa
28278: rajavartiolaitoksen toimenpitein lakiin sisältyvien säännösten nojalla.
28279: Rajavartiolaitos vastaanotti kaksi Dornier 228 valvontalentokonetta 9.6.1995.
28280: Koneet on varustettu rajanvartiointiin ja mahdollisten ympäristöonnettomuuksien
28281: havaitsemiseen tarkoitetuilla nykyaikaisilla valvontajärjestelmillä.
28282:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        477
28283: 
28284: 
28285: 11. Komiteat, toimikunnat ja työryhmät
28286: Kotikuntatyöryhmä
28287: Asettamisaika: 1.6.1994
28288: Määräaika: 30.7.1995
28289: Tehtävä: - selvittää 1.6.1994-31.12.1994 muuttoliikkeen perusteella lainsäädäntöuu-
28290: distuksen vaikutukset kuntien talouteen mainittuna ajanjaksona,
28291: - arvioida vuodenvaihteen 1994-95 väkiluvun perusteella lainsäädäntöuudistuksen
28292: kunnallistaloudelliset vaikutukset vuonna 1995,
28293: - arvioida muuttoliikettä koskevien seurantatietojen perustella uuden lainsäädännön
28294: pitkäaikaisvaikutukset sekä
28295: - tehdä selvitystensä ja arvioittensa perusteella tarpeelliset toimenpide-ehdotukset.
28296: Muistion jättämisaika: 25.7.1995
28297: 
28298: Lääninhallintohanke
28299: Asettamisaika: 1.9.1993
28300: Määräaika: 31.12.1994
28301: Tehtävä: Lääninhallintohankkeen tulee tehdä valtioneuvoston
28302: 17.6.1993 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti ehdotukset
28303: lääninhallitusten tehtäviä ja toimivaltaakoskeviksi säädösmuutoksiksi ja lääninhalli-
28304: tusten voimavarojen muutoksiksi.
28305: Mietinnön jättämisaika: 31.1.1995
28306: 
28307: Paikallishallintohanke
28308: Asettamisaika: 31.3.1992
28309: Tehtävä: valmistella valtion paikallishallintouudistuksen toteuttamista
28310: Hanke jakautuu johtoryhmään ja neljään työryhmään
28311: - Johtoryhmä
28312: Tehtävä: ohjata työryhmässä suoritettavaa valmistelua, käsitellä työryhmien
28313: johtoryhmälle esittämät periaatteelliset kysymykset sekä yhteensovittaa työryhmissä
28314: laadittavat ehdotukset
28315: - Hallintoryhmä
28316: Määräaika: 28.2.1993
28317: Tehtävä: - selvittää kihlakunnanvirastojen tehtävät, määritellä kihlakunnanviraston
28318: hallinnollinen suhde eri keskushallintoviranomaisiin ja lääninhallintoon, selvittää
28319: viraston yleisjohdon tehtävät sekä valmistella ehdotus asetukseksi kihlakunnanviras-
28320: tosta
28321: Mietinnön jättämisaika: 22.2.1993
28322: - Toiminnalliset järjestelyt -työryhmä
28323: Määräaika: 28.2.1995
28324: Tehtävä: määritellä asetusehdotuksen puitteissa kihlakunnanviraston sisäiset johto-
28325: ja vastuusuhteet huomioonottaen tulosohjausjärjestelmän edellyttämät toimenpiteet,
28326:  selvittää henkilöstön mitoitusperiaatteet sekä selvittää toiminnallisten tehtävien
28327:  or~anisointi ja tarvittava yhteistoiminta.
28328:  Mtetinnön jättämisaika: loppuraportti 28.2.1995
28329:  - Henkilöstötyöryhmä
28330:  Määräaika: 28.2.1995
28331:  Tehtävä: - määritellä henkilöstöjärjestelyjen periaatteet, selvittää virkarakennetta ja
28332:  palkkaussuhteita sekä muita palvelussuhteiden ehtoja
28333:  Mietinnön jättämisaika: muistio 3.7.1995
28334: 478                             Sisäasiainministeriö
28335: 
28336: - Rekisterihallintoryhmä
28337: Määräaika: 31.1.1993
28338: Tehtävä: - laatia ehdotus rekisterihallinnon paikallisviranomaisten tehtävien
28339: hoidosta kihlakunnanvirastossa, muodostettavien toimintayksiköiden tulosohjaukses-
28340: ta ja virka-aluejaosta sekä yksiköiden ja niiden palvelupisteiden määrästä sekä
28341: selvittää ne toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä yhdistettäessä rekisteritoimistot
28342: kihlakunnan virastoihin.
28343: Mietinnön jättämisaika: 29.1.1994
28344: 
28345: Paikallishallinnon palvelutoimistohanke
28346: Asettamisaika: 15.1.1993
28347: Määräaika: Hanke toteutetaan vuosina 1993-95
28348: Tehtävä: - selvittää kihlakunnanvirastojen ja erillisten paikallishallintoviranomaisten
28349: toimistojen yhteisten sekä myös valtion viranomaisten ja kuntien yhteisten palvelu-
28350: toimistojen ja palvelupisteiden muodostamista ja organisointia, myös kokeiluja
28351: hyväksi käyttämällä sekä tehdä suosituksia monitoimialaisten palvelutoimistojen
28352: palvelujen sisällöstä sekä toiminta- ja organisointitavoista.
28353: 
28354: KIHTI-työryhmä
28355: Asettamisaika: 20.5.1994
28356: Määräaika: 31.12.1996
28357: Tehtävä: - selvittää kihlakunnanvirastoihin liittyvien toimintayksiköiden käytössä
28358: olevat tietotekniset ratkaisut, tietojärjestelmät ja tietoliikenneratkaisut, sekä tehdä
28359: tältä :pohjalta ehdotus kehittämisen toimintalinjoiksi;
28360: - selvittää kihlakunnanvirastoihin liittyvien toimintayksiköiden tietoteknisen tuen ja
28361: tietohallinnon tilanne, sekä tehdä ehdotukset tietohallinnon järjestelyistä kihlakun-
28362: nanvirastojen syntyessä.
28363: 
28364: Valtion aluehallinnon tukipalveluhanke
28365: Asettamisaika: 12.9.1994
28366: Määräaika: 15.4.1995
28367: Tehtävä: Selvittää käytännön mahdollisuuksia ja tarvittavia muutoksia tukipalvelu-
28368: jen tuottamisen tehostamiseksi ja ostopalvelujen lisäämiseksi.
28369: Mietintö jätetty 10.4.1995
28370: 
28371: Lääninhallinnon tietotyöryhmä
28372: Asettamisaika: 9.1.1995
28373: Määräaika: 31.5.1995
28374: Tehtävä: Selvittää ajantasaisten erityisesti peruspalveluja koskevien tietojen
28375: saamista lääninhallitusten käyttöön seuranta- ja arviointitiedon tuottamista varten.
28376: Mietintö jätetty 9.6.1995
28377: 
28378: Aluehallinnon oikeudelliset perusteet
28379: Asettamisaika: 23.12.1994
28380: Määräaika 31.10.1995
28381:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       479
28382: 
28383: Tehtävä: Arvioida aluehallinnon oikeudellisten perusteiden muutostarvetta ja
28384: valmistella asiasta
28385: ehdotus hallituksen esityksen muotoon.
28386: Mietintö jätetty 30.11.1995
28387: 
28388: Peruspalvelujen arvioinnin tehostamista
28389: suunnitteleva työryhmä
28390: Asettamisaika: 13.10.1995
28391: Määräaika: 31.1.1996
28392: Tehtävä: Suunnitella arviointiraportin rakennetta ja valmistella lääninhallituksille
28393: yhtenäiset raporttien laatimisohjeet.
28394: 
28395: Aluehallinto 2000 -hanke
28396: Asettamisaika: 14.9.1995 (toimeksianto) ja 18.10.1995 (miehitys)
28397: Määräaika: Tehtävä 1) 31.3.1996 mennessä
28398: Tehtävä 2) 30.6.1996 mennessä
28399: Tehtävä 3) 31.12.1996 mennessä
28400: Tehtävä: 1) tehdä ehdotukset alueellisten elinkeinotukitehtävien kokoamisesta
28401: yhteen alueorganisaatioon ja sen aluejaosta sekä valmistella tarvittavat säädösmuu-
28402: tokset kiinnittäen erityistä huomiota palvelujen saatavuuteen, laatuun ja aluekehitys-
28403: tehtävien asettamiin vaatimuksiin.
28404: Tehtävä 2) tehdä ehdotukset valtion alueellisten hallinto-, tuki-, turvallisuus- ja
28405: mahdollisten muiden tehtävien kokoamisesta lääninhallitusten yhteyteen sekä
28406: läänien ja lääninhallitusten lukumäärästä ja aluejaosta ja valmistella tarvittavat
28407: säädösmuutokset
28408: Tehtävä 3) tehdä ehdotukset muista toimenpiteistä valtion aluehallinnon kokoami-
28409: seksi, tehtävien kehittämiseksi ja organisaatioiden vähentämiseksi sekä valmistella
28410: tarvittavat säädösmuutokset ottaen huomioon eri tehtävien vaatiman alueellisen
28411: palvelutason ja alueelliset erityispiirteet. Aluejaot tulee suunnitella siten, että
28412: voidaan varmistaa yksiköiden riittävä asiantuntemus ja toiminnan taloudellisuus.
28413: 
28414: Lääninhallituksen johtokuntakokeilu
28415: Asettamisaika: 22.12.1995
28416: Määräaika: 31.12.1996
28417: Tehtävä: Koota lääninhallituksen johtokuntakokeilusta seurantatietoja, arvioida
28418: kokeilun etenemistä ja laatia raportti kokeilun tuloksista.
28419: 
28420: Aluetason kansainvälistä yhteistyötä selvittävä työryhmä
28421: Asettamisaika: 1.9.1994
28422: Määräaika: 31.12.1994
28423: Tehtävä: - arvioida alueason kansainvälisen yhteistyön nykyistä tilannetta ja
28424: yhteistyön tehostamistarvetta
28425: - laatia ehdotus Suomen osallistumisesta aluetason kansainväliseen yhteistyöhön
28426: sisäasiainministeriön toimialalla sekä
28427: 480                            Sisäasiainministeriö
28428: 
28429: - laatia ehdotus 2 kohdassa tarkoitetun osallistumisen edellyttämistä informaatio-,
28430: koulutus- ja tietotarpeista sekä muista tässä yhteydessä tarvittavista kansallisista
28431: toimenpiteistä
28432: Mietinnön jättämisaika 10.1.1995
28433: 
28434: Pelastustoimilakityöryhmä
28435: Asettamisaika: 28.2.1995
28436: Määräaika: 31.12.1995 *)
28437: Tehtävä: valmistella nykyisen palo- ja pelastustoimen sekä väestönsuojelun
28438: lainsäädännön korvaava pelastustoimilaki. Työryhmän tulee saattaa asia hallituksen
28439: esityksen muotoon määräaikaan mennessä.
28440: *)Työryhmän määräaikaa on 14.12.1995 jatkettu 31.3.1996 saakka.
28441: 
28442: Maahanmuutto- ja pakolaispoliittinen toimikunta
28443: Asettamisaika: 18.10.1995
28444: Määräaika: 31.12.1996
28445: Tehtävä: Laatia hallitukselle ulkomaalais- ja pakolaispoliittinen ohjelma
28446: 
28447: Valtion ja kuntien välisten suhteiden uudistamisprojekti
28448: Asettamisaika: 4.5.1995
28449: Määräaika: 31.12.1996
28450: Tehtävä: Projektin tehtäväksi annettiin valmistella elokuun 1995 mennessä vuotta
28451: 1996 koskeva valtionosuusuudistus,jossakantokykyluokitus korvataan verotuloihin
28452: perustuvalla valtionosuuksien tasausjärjestelmällä. Projektin seuraavan vaiheen
28453: tehtävä on valmistella vuoden 1997 alusta toteutettava valtionosuusuudistus, jossa
28454: muutetaan tehtäväkohtaisten valtionosuuksien määräytymisperusteita. Lisäksi
28455: projekti valmistelee ehdotukset valtion ja kuntien välisen työn- Ja kustannustenjaon
28456: selkeyttämisestä.
28457: Projekti jätti 1. vaiheen ehdotukset 19.6.1995
28458: 
28459: Rahapelitoimikunta
28460: Asettamisaika: 29.9.1993
28461: Tehtävä:- selvittää ja määritellä ne erityiset edellytykset, jotka Suomen liittyminen
28462: Euroopan talousalueeseen ja mahdollinen liittyminen Euroopan yhteisöön asettaa
28463: kansalliselle arpajaislainsäädännölle. Toimikunnan tuli myös tehdäehdotus arpajais-
28464: lainsäädännön soveltamisalaksi ja määritellä ne arpajaistoiminnot, jotka on tarkoi-
28465: tuksenmukaista sallia vain yksinoikeudella. Toimikunnan tuli myös selvittää,
28466: minkälaista valvontaa ja valvontajärjestelmiä eri arpajaistoimintojen niiden toimeen-
28467: panijoiden ja varojen käytön osalta tarvitaan ja mitä muita seuraamusjärjestelmiä
28468: tarvitaan.
28469: Mietinnön jättämisaika: 28.2.1995
28470: 
28471: ALTA-työryhmä
28472: Asettamisaika: 18.5.1995
28473:                            1996 vp Hallituksen kertomus 1995                        481
28474: 
28475:      Tehtävä: Työryhmän tuli laatia selvitys ja tarvittavat ehdotukset siitä, miten
28476:      Euroopan aluekehitysrahastosta Suomeen tulevien varojen käyttöä seurataan ja
28477:      valvotaan sekä laatimaan ehdotukset muista taloushallinnollisista toimenpiteistä,
28478:      jotka Euroopan aluekehitysrahaston vastuuviranomaistehtävä edellyttää sisäasiainmi-
28479:      nisteriössä.
28480:      Mietinnön jättämisaika: 28.9.1995.
28481: 
28482: 
28483: 
28484: 
28485: 61 360228Y
28486: 482                             Puolustusministeriö
28487: 
28488: 
28489: 
28490: 
28491:                             Puolustusministeriö
28492:  1. Yleistä
28493: Puolustushallinnon organisaation kehittämisen painopiste oli aiemmin hyväksytyn
28494: rationalisointi- ja kehittämisohjelman toteuttamisessa. Puolustusministeriö on tehnyt
28495: päätökset lähes kaikista ohjelmassa esitetyistä toimenpiteistä. Uudistukset astuvat
28496: pääosin voimaan 1.1.1997 mennessä. Muutoksilla kehitetään hallinnonalan
28497: organisaation toimivuutta ja taloudellisuutta sekä tehostetaan henkilöstön käyttöä.
28498: Puolustusvoimien toiminta loppuu kokonaisuudessaan Kokkolan Pikiruukin alueella
28499: ja supistuu olennaisesti Ylämyllyn kasarmialueella ja Kuuskajaskarin linnakkeella.
28500:  Puolustushallinnon kiinteistö- ja rakennustoimen sekä metsätoimen organisaatioita
28501:  koskevakehittämisohjelmaehdotus valmistui loppu vuonna. Päätöksetkehittämisestä
28502:  tehdään kevään 1996 aikana.
28503:  Puolustushallinnon suunnittelun ja seurannan tietojärjestelmää sekä puolustusvoi-
28504:  mien atk-pohjaista esikuntajärjestelmää alettiin ottaa käyttöön. Henkilöstöhallinnon
28505:  tietojärjestelmän osalta on käynnissä suunnitteluvaihe.
28506:  Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja
28507:  yhteistyöjärjestön (ETYJ) rauhanturvaamistoimintaan annettua lakia muutettiin
28508:  (1465/95) vastaamaan muuttuneita rauhanturvaamistoiminnan vaatimuksia. Lain-
28509:  muutos mahdollistaa osallistumisen laajentuneeseen ja erilaisia operaatioita käsittä-
28510:  vään, erityisesti humanitaarisen avustustoiminnan ja siviiliväestön suojaamiseen
28511:  tähtäävään rauhanturvaamistoimintaan. Muutos mahdollistaa Suomen osallistumisen
28512:  myös sellaiseen rauhanturvaamistoimintaan, johon sisältyy valtuutus rajoitettuun
28513:  aseellisen voiman käyttöön toiminnan tavoitteeksi asetettujen päämäärien toteutta-
28514:  miseksi, tai jossa kaikkien konfliktien osapuolten täydellinen myötävaikutus ei ole
28515:  taattu. Lain soveltamisalan ulkopuolelle jää valtioihin kohdistettava sotilaallinen
28516:  pakottaminen. Laki mahdollistaa Suomen osallistumisenYK:ntai ETYJ:n päätök-
28517:  sellä toimeenpantavaan rauhanturvaamistoimintaan.
28518:  Lailla naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta (194/95) naisille avattiin mahdolli-
28519:  suus vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamiseen. Koulutus toteutetaan varusmies-
28520:  palveluksen yhteydessä mahdollisimman vähin erityisjärjestelyin. Asepalvelusta
28521:  suorittavalla naisella on lähtökohtaisesti sama oikeudellinen ja sosiaalinen asema
28522:  kuin varusmiespalvelusta suorittavalla miehellä. Naisella on kuitenkin oikeus
28523:  koulutuksen alkuvaiheesa keskeyttää palvelus. Vastaavasti puolustusvoimilla on
28524:  tänä ajanjaksona mahdollisuus peruuttaa asepalvelukseen annettu määräys, jos käy
28525:  ilmi, ettei edellytyksiä asepalveluksen suorittamiselle ole.
28526:  Puolustusvoimien poliisitoiminnasta säädettiin kertomusvuonna (1251/95 Laki
28527:  poliisin tehtävien suoritamisesta puolustusvoimissa). Laki korvaa aiemman
28528:  asetuksen tasoisen sääntelyn. Uuden lain mukaan puolustusvoimat huolehtii
28529:  tiettyjen, puolustusvoimien palveluksessa olevan henkilön sanottuun palve-
28530:  lussuhteeseen liittyvien rikosten tutkinnasta sekä turvallisuus- ja valvontateh-
28531:  tävistä sotilaallisen maanpuolustuksen alalla. Laissa säädetään lisäksi puolus-
28532:  tusvoimissa poliisin telitäviä suorittavan virkamiehen toimivaltuuksista,
28533:  poliisitoimintaa varten y lläpidettävistä henkilörekistereistä ja rekisterinpidos-
28534:  ta.
28535:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       483
28536: 
28537: Puolustusministeriön hallinnonalaan kuuluvan Valtion pukutehtaan yhtiöittämistä
28538: tarkoittava laki (1525/94) tuli kertomusvuoden alussa voimaan, jolloin lain nojalla
28539: on perustettu valtionyhtiö, VPU Pukutehdas Oy, aloitti liiketoimintansa.
28540: 
28541: 
28542: 2. Puolustusvalmius
28543: 2.1 Materiaalinen valmius
28544: Puolustusmateriaalihankintoihin myönnettiin varoja yhteensä 2 682 milj. mk, josta
28545: aikaisemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien osuus oli 2 302 milj. mk. Uutena
28546: tilausvaltuutena talousarviossa myönnettiin tiedustelun, valvonnan ja johtamisen
28547: järjestelmien hankintoihin 500 milj. markan tilausvaltuus, joka jakautuu vuosille
28548: 1995 - 1999. Tilausvaltuuden vuoden 1995 rahoitusosuus oli 20 milj. mk.
28549: Puolustusvoimien materiaalisen kehittämisen painopiste oli selkeästi ilmavoimien
28550: torjuntahävittäjien uusinnassa. Ensimmäiset neljä Hornet-torjuntahävittäjän koulu-
28551: tusversiota saatiin hankintasopimuksen mukaisesti ilmavoimille kertomusvuonna.
28552: Kaukovalvontatutkatilausvaltuus päättyi vuonna 1995. Merivoimien materiaalisen
28553: kehittämisen painopiste oli miinatuotannon kehittämisessä, miinantorjuntakyvyn
28554: parantamisessa ja vedenalaisen valvonnan järjestelmien uusinnan aloittamisessa.
28555: Maavoimien operatiivisten joukkojen liikkuvuutta parannettiin mm.hankkimalla
28556: panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja sekä liikkuvia johtamisjärjestelmiä.
28557: Saksan-kaupan materiaalin käyttöönottoa ja sijoittamista joukoille jatkettiin suunni-
28558: telmien mukaisesti. Jääkäriprikaatien hankintojen tilausvaltuudet ovat päättymässä.
28559: Venäjän velkojen kuolettamisestaja alueilmatorjuntaohjusjärjestelmän hankinnasta
28560: Suomelle parafoitiin molempien valtioiden välillä sopimus, jonka mukaisesti
28561: torjuntaohjushankinnan yhden miljardin markan kokonatsarvosta 850 milj. mk on
28562: Venäjän suorittamaa velanlyhennystäja maksuna 150 milj. mk Suomen tavaratoi-
28563: mituksia Venäjälle.
28564: Puolustusvoimien materiaalihallinnossa painopiste oli Saksasta käytettynä hankitun
28565: materiaalin kunnostuksessa ja välttämättömässä varastointihuollossa, mitkä toimet
28566: tulevat jatkumaan tämän vuosikymmenen ajan, muun hankitun materiaalin käyttö-
28567: ja varastointikuntoon saattamisessa sekä kaluston pitämisessä käyttökunnossa.
28568: Rahoituksen niukkuuden johdosta on koulutuksessa on jouduttu turvautumaan
28569: ampumatarvikkeiden käytössä valmiusvarastojen käyttöön. Kotimaiselle puolustus-
28570: tarviketeollisuudelle osoitettavien hankintojen määrä pienentyi määrärahojen
28571: supistumisen johdosta. Keskeisen kotimaisen puolustustarviketeollisuuden ja alan
28572: kriisiajan tuotantovalmiuden ylläpitämiseen kohdennettiin noin 15,5 %materiaali-
28573: hankintavaroista, mikä taso oli noin 150 milj. mk alle välttämättömän tavoitetason.
28574: 
28575: 2.2 Maanpuolustushenki
28576: Kansalaisten puolustustahto on viime vuosina ollut selvässä kasvussa ja sen taso on
28577: selvästi korkeampi muihin maihin verrattuna. Marraskuussa 1995 tehdyn tutkimuk-
28578: sen mukaan 80 % suomalaisista kannatti aseellista puolustautumtsta kaikissa
28579: tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Edellisenä vuonna luku oli 77 % ja
28580: vuonna 1993 75 %. Miehistä aseellista puolustautumista kannatti 86 %ja naisista
28581: 71 %. Aseellista puolustautumista vastusti 15% ( 1994 oli 17 %).
28582: Suomalaisista 24 % halusi korottaa puolustusmäärärahoja, 58 % halusi säilyttää ne
28583: nykyisellään ja 15 % halusi vähentää niitä. Vuotta aikaisemmin vastaavat luvut
28584: olivat 31 %, 51 % ja 15 %. Jos Suomi joutuisi tavanomaisin asein käytävään
28585: 484                             Puolustusministeriö
28586: 
28587: sotaan, 55 % katsoi Suomella olevan hyvät mahdollisuudet puolustautua. Huonoina
28588: mahdollisuuksiamme piti 37 % kyselyyn vastanneista.
28589: 
28590: 
28591: 3. Henkilöstöhallinto
28592: Puolustushallinnon henkilöstökehys oli kertomusvuonna 20 356, joista sotilashen-
28593: kilöstöä oli 9 600 Todellinen henkilöstömäärä on ollut hallinnonalalla noin
28594: 400 pienempi kuin kehys, koska henkilöstömenojen säästämiseksi virkoja ja
28595: tehtäviä on jouduttu pitämään avoimina kaikissa henkilöstöryhmissä, ja koska
28596: aiemmin toteutettujen kadettikurssien pienentämisestä ja opistoupseerien peruskurs-
28597: sin väliinjättämisestä johtuen virkoja ei ole voitu täyttää. Koulutusviiveestä johtuen
28598: vajaus saadaan poistettua vasta vuodesta 1997 alkaen.
28599: 
28600: V aitioneuvoston edellyttämät virkojen ja tehtävien vähennykset on loppuunsaatettu
28601: vuoden 1995 aikana, jolloin vähennettiin loput noin 150 vakanssia. Kaikkiaan
28602: hallinnonalalta on vähennetty rationalisointitoimenpiteet mukaan lukien vuosina
28603: 1989 - 1995 yhteensä 1 626 vakanssia.
28604: 
28605: Puolustusvoimien eläkejärjestelmien yhtenäistäminen on saatettu erikoisupseereita
28606: lukuunottamatta loppuun. Erikoisupseereiden osalta selvitystyöt on tehty Ja tarkoi-
28607: tuksena on tehdä tarvittavat säädösmuutokset vuoden 1996 aikana, jotta uudistus
28608: olisi kaikilta osiltaan valmis vuoden 1997 alussa.
28609: 
28610: Henkilöstöjärjestelmän uudistamista on jatkettu yhdistämällä muun muassa upsee-
28611: reiden virkoja ja yksinkertaistamalla sotilasammattihenkilöstön palkkausjärjestelmä.
28612: Nämä toimenpiteet edesauttavat osaltaan palkkausjärjestelmien kehittämistyötä, joka
28613: on jatkunut edelleen. Lisäksi koko henkilöstön monikäyttöisyyttä on lisätty ulotta-
28614: malla virka- ja työehtosopimuksin lähes kaikki henkilöstöryhmät sotilaallisten
28615: erityispalveluiden korvausten piiriin.
28616: 
28617: Vuoden 1995 aikana otettiin käyttöön uudistetut opiskeluajan palvelussuhteen ehdot
28618: kadeteille ja opistoupseerioppilaille.
28619: 
28620: Henkilöstövoimavarojen hallintaa ja johtamista varten on puolustusvoimissa
28621: määritetty tunnusluvut, joiden käyttöönotto aloitetaan vaiheittain vuodesta 1996
28622: alkaen. Tunnusluvut mahdollistavat henkilöstövoimavarojen tehokkaamman
28623: johtamisen henkilöstöhallinnon tietojärjestelmää hyväksikäyttäen.
28624: 
28625: 
28626: 4. Koulutus
28627: 4.1 Henkilökunnan koulutus
28628: Kertomusvuonna valmistui 132 uutta upseeria. Yleisesikuntaupseerikurssin suoritti
28629: 88 ja esiupseerikurssin 107 upseeria. Ylemmille kursseille osallistui 45 henkilöä.
28630: 
28631: Kurssijärjestelyjen ja säästösyiden vuoksi kertomusvuonna ei valmistunut opistoup-
28632: seerien peruskurssia. Luutnanttikurssilta valmistui 78 henkilöä.
28633: 
28634: 
28635: Erikoisupseereita ja sotilaspappeja koulutettiin sotilasammatillisilla täydennyskurs-
28636: seilla 197 henkilöä.
28637:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        485
28638: 
28639: Sotilasammattihenkilöstön viidennellä peruskurssilla koulutettiin 41 henkilöä, joista
28640: 4 oli naisia.
28641: Siviilihenkilöstön uudistettu koulutusjärjestelmä otettiin kertomusvuonna täysimää-
28642: räisesti käyttöön. Säännönmukaisen täydennyskoulutuksen lisäksi toimialajobtoiseen
28643: koulutukseen osallistui noin 6 500 henkilöä.
28644: 
28645: 4.2 Asevelvollisten koulutus
28646: Kertomusvuonna aloitti varusmiespalveluksen 30 237 henkilöä, joista 24 oli
28647: vapaaehtoisen asepalveluksen aloittanutta naista. Vapaaehtoisena, alle 19 vuotiaana
28648: palvelukseen astuneita miehiä oli 1 969. Vuonna 1994 vastaavat luvut olivat 26 452
28649: ja 1 611. Maa- ja ilmavoimissa astui palvelukseen kaksi ja merivoimissa kolme
28650: saapumiserää.
28651: 
28652: Vuonna 1995 kertausharjoitusten määrä oli noin 190 000 kertausharjoitusvuoro-
28653: kautta. Harjoituksissa koulutettiin noin 36 000 reserviläistä. Vastaavat luvut vuonna
28654: 1994 olivat noin 160 000 vuorokautta ja noin 30 000 reserviläistä. Harjoitusten
28655: keskimääräinen pituus oli kertomusvuonna 5,5 vuorokautta, kun se vuonna 1994 oli
28656: 5,3 vuorokautta.
28657: 
28658: 4.3 Vapaaehtoinen maanpuolustustyö
28659: Kertomusvuonna aloitettiin reserviyksikkötoiminta sodan ajan joukkojen tuottami-
28660: seen liittyen. Lisäksi valmisteltiin ohjeistusta paikallisosastotoiminnan ja naisten
28661: neuvottelukunnan toiminnan käynnistämiseksi.
28662: 
28663: Puolustusvoimien johtamiin vapaaehtoisiin harjoituksiin oli kertomusvuonna
28664: käytössä 3 000 vuorokautta. Vuonna 1994 val?aaehtoisiin harjoituksiin käytettiin
28665: 642 vuorokautta ja niihin osallistui 454 reservlläistä.
28666: 
28667: Puolustusvoimat on jatkanut vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tukemista.
28668: Kertomusvuonna vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen noin 300 kurssille
28669: osallistui noin 7 000 henkilöä. Edellisvuonna pidetylle runsaalle 200 kurssille
28670: osallistui 6 418 henkilöä.
28671: 
28672: 
28673: 5. Asevelvollisten ylläpito
28674: Varusmiehen päiväraha oli kertomusvuonna 19 mk 240 palveluspäivään saakka,
28675: minkä palvelusmääränjälkeen se oli 19,50 mk. Reserviläisille maksettava päiväraha
28676: oli 19,50 mk. Päivärahat ovat pysyneet tällä tasolla vuodesta 1991lähtien. Reservi-
28677: läisten palkat, jotka määräytyvät valtion virkamiespalkkaluokkien mukaan, olivat
28678: 1.11.1995 tehdyn korotuksen jälkeen upseereilla 244 mk, aliupseereilla 234 mk ja
28679: miehistöllä 225 mk kertausharjoitusvuorokautta kohden.
28680: 
28681: Asevelvollisten lomamatkoihin käytettiin kertomusvuonna yhteensä yIi 93 milj. mk.
28682: Varusmiehet käyttivät täysimääräisesti maksuttomien lomamatkojensa kiintiönsä.
28683: Niiden määrä oli keskimäärin kaksi matkaa kutakin palveluskuukautta kohti.
28684: 
28685: Kotiutuvien varusmiesten työttömyysaste on säilynyt noin 60 prosentin tasolla.
28686: 
28687: Puolustusvoimissa oli kertomusvuonna palveluksessa 13 vakinaista ja 7 työllisyys-
28688: varoin palkattua sosiaalikuraattoria. Lisäksi palveluksessa oli kolme sosiaalipäällik-
28689: 486                             Puolustusministeriö
28690: 
28691: köä ja yksi sosiaalihoitaja. Sosiaalikuraattoritoiminta kattoi kertomusvuonna 85 %
28692: palveluksessa olevista varusmiehistä.
28693: 
28694: Talven 1995 influenssaepidemia kuormitti puolustusvoimien terveydenhuoltoa
28695: tuntuvasti.
28696: 
28697: Asevelvollisten muonituksen alalla aterioiden ravintosisältösuositus uusittiin.
28698: Muonituskustannusten pienentämiseksi eri toimintoja kehitettiin mm. siirtymällä
28699: pääosin linjastoilta tapahtuvaan ruuan jakeluun.
28700: 
28701: Puolustusmäärärahojen säästötavoitteiden vuoksi asevelvollisten vaatetuksen alalla
28702: siirryttiin kertomusvuoden syyskuussa       yksipukujärjestelmään. Maavoimien
28703: varusmiesten lomapukuna käyttämän puseron Ja housujen (malli/83) asemesta
28704: lomapukuna ryhdyttiin käyttämään maastopukua (malli/91 ). Palvelus- ja suojavaate-
28705: tuksen taso on pystytty pitämään lähes entisenä.
28706: 
28707: 
28708: 6. Kiinteistöhallinto
28709: Kiinteistöhallinnon päämääränä on täyttää valmiuden, koulutuksen sekä henkilöstö-
28710: ja materiaalihallinnon tarpeet, huomioon ottaen kriisiajan tarpeet. Puolustushallin-
28711: non kiinteistö- ja rakennushallinnon kehittämistä on jatkettu. Kiinteistö- ja raken-
28712: nustoimen rationalisointia ja kehittämistä käsitellyt työryhmäjätti puolustusministe-
28713: riölle mietintönsä kertomusvuoden lokakuussa.
28714: 
28715: 6.1 Kiinteistöjen käyttö
28716: Kertomusvuonna puolustushallinon käytössä oli rakennuksia yhteensä 18,4 milj. m 3,
28717: josta lämmitettäviä rakennuksia oli 13,4 milj. m 3• Lisäksi hoidettavina ja kunnos-
28718: sapidettävinä olivat aluerakenteet sekä tekniset järjestelmät ja verkostot.
28719: 
28720: Kiinteistöjen hoidon henkilötyövuosien määrä oli 1 500 henkilötyövuotta. Työlli-
28721: syysvaroilla palkatun henkilöstön määrä oli keskimäärin 120 henkilöä. Kiinteistön-
28722: hoitoon käytettiin varoja yhteensä 420 milj. mk ja tavanomaiseen kunnossapitoon
28723: noin 90 milj. mk.
28724: 
28725: Toimisto- ja varastotilojen vuokraukseen käytettiin yhteensä 30 milj. mk. Kiinteis-
28726: tönhoitovälineiden, -koneiden ja atk-laitteiden hankintaan on käytettiin varoja
28727: yhteensä 6,6 milj. mk. Atk-laitteiden osuus oli 2,5 milj. mk.
28728: 
28729: 6.2 Kiinteistöjen hankinta
28730: Vuoden 1995 alussa ministeriöllä oli hallinnassaan maa- ja vesialueita 90 000 ha
28731: ja käyttöoikeusalueita 210 400 ha.
28732: 
28733: Kertomusvuoden aikana hankittiin omistusoikeuksin 300 ha käsittävät maa-alueet
28734: sekä 8 000 hehtaarin suuruiset käyttöoikeusalueet Aluehankinnoilla pyrittiin turvaa-
28735: maan joukko-osastojen ja laitosten sekä nykyiset että kriisiajan toimintaedellytykset.
28736: 
28737: Puolustushallinnon rauhanajan rationalisointi- ja kehittämisohjelmaan liittyen
28738: ministeriö luopui 180 hehtaarin suuruisista maa-alueista ja 1 000 hehtaarin suurui-
28739: sista vesialueista.
28740:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        487
28741: 
28742: Valtion kiinteistölaitokselle luovutettiin puolustusvoimille tarpeettomaksi käynyttä
28743: kiinteistökantaa ja toimitiloja Haminassa, Hangossa, Helsingissä, Kemissä, Mikke-
28744: lissä ja Raahessa.
28745: Atk-pohjaisen kiinteistötietojärjestelmän kehittämistä jatkettiin.
28746: 
28747: 6.3 Rakennus- ja kmjaustoiminta
28748: Vuonna 1995 valmistui pääasiassa erilaisia huolto- ja varastorakennuksia yhteensä
28749: 240 000 m 3, rakennusten peruskorjauksia 253 000 m3 sekä muita rakennusten
28750: perusparannustöitäkokonaiskustannuksiltaan 8,8 milj. mk. Näiden lisäksi valmistui
28751: alue-, verkosto- ja muita rakenteita kokonaiskustannukseltaan 53,7 milj. mk.
28752: Huomattavimmat rakennuskohteet olivat Helsingissä, Pirkkalassa ja Hattulassa.
28753: Rakennus- ja korjaustoimintaan myönnettiin varoja yhteensä 237,5 milj. mk, joista
28754: työllisyysvaroja 17,4 milj. mk ja oikeusministeriön avolaitoksiin osoitettuja varoja
28755: 16 milj. mk.
28756: Rakennus- ja korjaustoiminnassa oli työntekijöitä keskimäärin 400.
28757: 
28758: 6.4 Metsätalous
28759: Metsätaloustoiminnan tehtävänä on hoitaa ja kehittää puolustusministeriön hallin-
28760: nassa olevien metsä- ja maa-alueita, että ne soveltuvat mahdollisimman hyvin
28761: sotilaalliseen käyttötarkoitukseensa. Toiminnassa otetaan huomioon myös metsien
28762: tuottomahdollisuudet, sekä metsien monimuotoisuus- ja luonnonsuojelulliset
28763: näkökohdat.
28764: Metsätaloustoiminnan määrärahat nettobudjetoidaan talousarviossa. Toimintaan
28765: käytettiin kertomusvuotena varoja 17 milj. mk ja tuloja kertyi 25,5 milj. mk.
28766: Metsätaloustoiminnan     henkilötyövuosine    määrä    oli   70      henkilötyövuotta.
28767: 
28768: 
28769: 7. Työryhmät
28770: Luettelo eräistä kertomusvuonna asetetuista tai mietintönsä jättäneistä työryhmistä:
28771: Asetettu: 29.12.1994
28772: Määräaika: 31.3.1995
28773: Tehtävä:Työryhmän tehtävänä oli tehdä puolustusministeriölle esitys puolustushal-
28774: linnon rakennustoimen organisaation toimivuuden parantamiseksi selkeyttämällä ja
28775: tarkentamalla kiinteistö- ja rakennustoimen eri osapuolien roolit, työnjako ja
28776: käytännön yhteistyömuodot sekä esitys puolustusministeriön metsätoimen asemasta
28777: puolustushallinnossa.
28778: 
28779: 
28780: Asetettu: 11.4.1995
28781: Määräaika: 20.10.1995
28782: Tehtävä: Työryhmän tehtävänä oli laatia puolustushallinnon kiinteistö- ja rakennus-
28783: toimen rationalisointi ja kehittämisohjelma.
28784: 488                         Puolustusministeriö
28785: 
28786: Syksyllä 1995 puolustusministeriö asetti työryhmän selvittämään varusmiesten
28787: sosiaalista asemaa. Työn on määrä valmistua 31.1.1996 mennessä.
28788:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        489
28789: 
28790: 
28791: 
28792: 
28793:                                 Valtiovarainministeriö
28794: 
28795:       1. Talouskehitys ja talouspolitiikka
28796:      Suomen kansantalouden elpyminen vuosikymmenen alun lamasta jatkui kertomus-
28797:      vuonna. Kokonaistuotanto hsääntyi yli 4,5 % vuodesta 1994. Työttömyys supistui
28798:      kuitenkin vain vähän, ja valtiontalous pysyi suuresti alijäämäisenä.
28799:      Kansainvälinen talouskehitys heikkeni hieman vuoden 1995 kuluessa, ja mm.
28800:      Suomen viennin kannalta tärkeän metsäteollisuuden markkinatilanne vaikeutui. Kun
28801:      lisäksi viennin kilpailukyky heikkeni jonkin verran mm. markan vahvistumisen
28802:      vuoksi, viennin määrän kasvu hidastui tuntuvasti edellisistä vuosista. Tuonnin
28803:      määrä puolestaan kasvoi nopeasti: koneinvestoinnit ja kestokulutustavaroiden
28804:      kysyntä lisääntyivät ja tuontipanoksia käyttävä teollisuustuotanto kasvoi. Kun
28805:      vientihinnat nousivat mutta tuontihinnat jopa laskivat, kauppataseen ylijäämä kasvoi
28806:      yhä tuntuvasti. Vaihtotaseen ylijäämä kohosi 19 mrd. markkaan.
28807:      Kotimaisen kysynnän kasvu nopeutui 5 prosenttiin. Teollisuuden, etenkin metallite-
28808:      ollisuuden hyvät menekkinäkymät sekä tuntuvasti parantunut kannattavuus johtivat
28809:      koneinvestomtien neljänneksen kasvuun; silti tällaisten sijoitusten taso oli vielä
28810:      vaatimaton. Asuntoinvestoinnit supistuivat edelleen. Kotitalouksien kulutus lisääntyi
28811:      tuntuvasti, 4,5 %, sillä niiden reaalitulot kasvoivat ja talousnäkymien paraneminen
28812:      lisäsi luottamusta. Etenkin tuontitavaroiden kysyntä kasvoi. Kunnat ja varsinkin
28813:      valtio joutuivat edelleen rajoittamaan kysyntäänsä; niiden kulutus kasvoi vain
28814:      vähän, ja investoinnit vähenivät selvästi.
28815:       Tuotannon kasvun myötä työllisyys alkoi lisääntyä. Uusia työpaikkoja syntyi
28816:       nettomääräisesti 44 000; työvoiman kysyntä lisääntyi etenkin teollisuudessa.
28817:       Työnsaantimahdollisuuksien parannuttua myös työvoiman tarjonta alkoi kasvaa.
28818:       Työttömyys supistuikin vasta vain vähän, ja työttömyysaste oli keskimäärin
28819:       17,2 %.
28820:       Palkankorotukset lisäsivät kustannuspaineita enemmän kuin edellisenä vuonna.
28821:       Toisaalta kireänä jatkunut hintakilpailu, markan vahvistuminen ja elintarvikkeiden
28822:       hintojen lasku vuoden alussa vähensivät hintapaineita. Kuluttajahintaindeksi kohosi
28823:       vain yhden P.rosentin. Kertomusvuoden syksyllä tehty maltillinen palkkaratkaisu
28824:       turvaa kilprulukyvyn säilymisen ja vakaan hintakehityksen.
28825:       Rahoitusmarkkinat pysyivät rauhallisina. Korot olivat vuoden päättyessä tuntuvasti
28826:       alemmat kuin vuoden alussa; silti markka vahvistui. Luottojen kysyntä pysyi
28827:       vähäisenä.
28828:       Talouden elpyminen lamasta ei ole kuitenkaan ollut niin vakaata, kuin oli odotettu.
28829:       Vuoden mittaan kokonaistuotannon kasvu hidastui, eikä työttömyys vähentynyt
28830:       aiemmin odotetulla tavalla. Työllisyyden kannalta tärkeä palvelujen kysyntä
28831:       lisääntyi hitaasti, ja asuntotuotanto pysyi lamassa. Vuoden aikana toteutettiin
28832:       työllisyyttä parantavia erityistoimia, mutta yleisesti elvyttäviin toimiin ei korkovai-
28833:       kutusten ja valtiontalouden aseman takia ollut edellytyksiä.
28834:       Valtiontalouden asemaa parantavista toimista huolimatta sen alijäämä pysyi
28835:       edelleen suurena eräiden poikkeuksellisten tekijöiden vuoksi (mm. liittymmen
28836: 
28837: 62 360228Y
28838: 490                            Valtiovarainministeriö
28839: 
28840: Euroopan unioniin, veronpalautusten ajoittuminen). Nettorahoitustarve oli arviolta
28841: 64 mrd. mk, liki sama kuin v. 1994. Valtiontalouden velka oli vuoden päättyessä
28842: 359 mrd. mk, 65 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.
28843: Kansantalouden kehityksen tarkastelu ja talouspolitiikan vaihtoehtojen valmistelu
28844: sekä toiminta Euroopan unionissa ovat vaatineet huomattavan työpanoksen val-
28845: tiovarainministeriössä. Myös Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on osallistunut
28846: tähän työhön. Tässä kertomuksessa on eri yhteyksissä selostettu talouspoliittisia
28847: toimia yksityiskohtaisemmin.
28848: 
28849: 
28850: 2. Toiminta Euroopan unionissa
28851: Valtiovarainministeri Iiro Viinanen osallistui vuoden 1995 aikana kahteen Euroop-
28852: pa-neuvoston kokoukseen sekä kymmeneen talous- ja valtiovarainministereiden
28853: neuvoston (ECOFIN) viralliseen ja epäviralliseen kokoukseen. EU :n budjettineuvos-
28854: ton kahteen kokoukseen osallistuttiin Suomesta valtiosihteerin johdolla.
28855: Eurooppa-neuvoston kokouksessa kesäkuussa Cannes'issa, joka päätti Ranskan
28856: puheenJohtajuuskauden, sovittiin mm. talous- ja rahaliiton UI vaiheen valmistelujen
28857: jatkamisesta ja työllisyyden hoidosta. Espanjan järjestämä Madridin Eurooppa-
28858: neuvoston kokous joulukuussa puolestaan vahvisti EMU-prosessia entisestään
28859: sopimaHa kolmanteen vaiheeseen siirtymisen viitesuunnitelmasta ja vahvistamalla
28860: sitä koskevan aikataulun. Kolmanteen vaiheeseen osallistuvista jäsenvaltioista
28861: päätetään mahdollisimman pian vuoden 1998 alussa ja kolmas vaihe alkaa
28862: 1.1.1999. Eurooppa-neuvostossa sovittiin myös yhteisen rahan nimeksi euro.
28863: Kokouksessa olivat esillä lisäksi työllisyysasiat, talouspolitiikan yleislinjaus ja
28864: yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen.
28865: ECOFIN-neuvosto hyväksyi helmikuussa yleiseurooppalaisten verkostojen (TEN)
28866: rahoitusasetuksen ja arvonlisäverotuksen toisen yksinkertaistamisdirektiivin.
28867: Toukokuun neuvoston kokouksessa sijoittajansuojaa koskevasta direktiivistä
28868: päästiin poliittiseen sopimukseen. Saman kokouksen yhteydessä Ranskan johdolla
28869: valtiovarainministerit tapasivat KIE-maiden valtiovarainministerit, joiden kanssa
28870: neuvoteltiin niiden sisämarkkinaintegraatioon liittyvistä kysymyksistä. Koko
28871: Ranskan puheenjohtajakauden ECOFINin asialistalla pysyivät korostetusti mm.
28872: toimet taloudellisten väärinkäytösten vastustamiseksi, joista laadittu asetus hyväk-
28873: syttiin Suomenkin puoltamana kesäkuun kokouksessa Luxemburgissa.
28874: Heinäkuussa pidetty ECOFIN-neuvoston kokous aloitti Espanjan puolivuotiskauden
28875: EU:n puheenjohtajana. Espanjan ohjelman painopistealueita olivat Suomellekin
28876: tärkeät työllisyys ja EMU. Neuvosto päätti julkisen sektorin liiallisia alijäämiä
28877: koskevista maakohtaisista suosituksista, joista yksi koski Suomea. Samassa heinä-
28878: kuun kokouksessa neuvosto antoi myös periaatteellisen hyväksymisensä yhtenäiste-
28879: tystä kuluttaja-hintaindeksiasetuksesta. Rajojen yli tapahtuvista tilisiirroista saatiin
28880: aikaan Suomenkin tukema poliittinen sopimus syyskuussa. Lokakuun kokouksessa
28881: ECOFIN-neuvosto käsitteli Suomen lähentymtsohjelmaa, jonka päämääränä on
28882: täyttää konvergenssi-kriteerit lähivuosina. Ohjelma ja varsinkin siihen sisältyvä
28883: kestävän vakauden periaate, joka on välttämätön edellytys työllisyyden ja tuotannon
28884: jatkuvalle kasvulle, sai kiitosta neuvostolta. Saman kokouksen yhteyteen oli
28885: järjestetty KIE-maiden valtiovarainministereiden tapaaminen, jonka puitteissa
28886: käsiteltiin rahoitussektorin rakenteellista kehittämistä KIE-maissa. Marraskuun
28887: kokouksessa hyväksyttiin neuvoston asetus Euroopan kansantalouden tilinpito- ja
28888: aluetilinpito-järjestelmäksi.
28889:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        491
28890: 
28891: ECOFINin kevään epävirallinen kokous pidettiin huhtikuussa Versailles'ssa.
28892: Kokouksen aiheena oh talous- ja rahaliiton III vaiheeseen siirtymisen valmistelu.
28893: Kokoukseen osallistuivat myös keskuspankkien pääjohtajat. Syyskuussa epäviralli-
28894: nen ECOFIN-neuvosto kokoontui Valenciaan keskustelemaan EMU:n III vaiheen
28895: viitesuunnitelmasta sekä EMU-prosessin uskottavuuden ja peruuttamattomuuden
28896: varmistamiseksi luotavista keinoista sekä valtiovarainministereiden että keskuspank-
28897: kien pääjohtajien voimin.
28898: Budjettineuvoston heinäkuussa pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin ensimmäisessä
28899: käsittelyssään EU :n vuoden 1996 talousarvio-esitys, jonka maksumäärärahojen
28900: loppusumma oli 81 mrd ecua. Suomen aloitteesta talousarvioesitykseen kirjattiin
28901: lausuma, jossa neuvosto lupaa valvoa yhtäläisten kielipalvelujen toteutumista
28902: suomen ja ruotsin kielten osalta. Marraskuun kokouksessa neuvosto hyväksyi
28903: osaltaan lopullisesti EU :n talousarvioesityksen vuodelle 1996. Suomi otti esille
28904: kokouksessa mm. uusien jäsenmaiden rekrytoinnin jälkeenjääneisyyden ja antoi
28905: tukensa komission taloushallintouudistukselle.
28906: Rahapoliittisen komitean, joka vastaa mm. talouspolitiikkaa, talous- ja rahaliittoa ja
28907: kolmansien maiden rahoitusta koskevien kysymysten valmistelusta unionissa
28908: ECOFIN-neuvostolle, Suomen edustajakertomusvuonna oli valtiovaraiministeriöstä
28909: valtiosihteeri Eino Keinänen, jonka tilalle nimitettiin vuoden lopulla alivaltiosihteeri
28910: Johnny Åkerholm. Komitean toinen suomalainenjäsen olijohtokunnanjäsen Matti
28911: Vanhala Suomen Pankista. Komitea kokoontui vuoden aikana keskimäärin kerran
28912: kuussa.
28913: Euroopan investointipankki
28914: Euroopan unionin jäsenenä Suomesta tuli myös Euroopan investointipankin jäsen.
28915: Suomi on merkinnyt osuutenaan Euroopan investointipankin pääomasta 871 milj.e-
28916: cua eli noin 5,0 mrd mk. Osuudesta maksetaan rahana 65,3 milj. ecua eli noin
28917: 374 milj. mk ja loppu velkasitoumuksina. Suomi maksaa lisäksi pääomaosuuttaan
28918: vastaavan osuuden pankin rahastoista eli 153 milj. ecua eli noin 878 milj. mk.
28919: Suomi suoritti vuonna 1995 pääomasta 25 milj. ecua eli noin 141 milj. mk ja
28920: osuutenaan pankin rahastoista 61 milj. ecua eli 343 milj. mk.
28921: Kertomusvuonna Euroopan investointipankki myönsi Suomen valtiolle toisen
28922: infrastruktuurilainan suuruudeltaan 1,45 mrd. markkaa rataosuuksien Turku-
28923: Helsinki, Helsinki-Tikkurila ja Riihimäki-Lahti ratahankkeiden rahoittamiseen.
28924: Lainasta nostettiin kertomusvuonna n. 680 milj. markkaa. Lisäksi valtio nosti
28925: tieosuuksille Turku-Paimio ja Kehä III/Helsinki vuonna 1994 myönnetystä tie-
28926: lainasta n. 180 milj. markkaa. Valtion Euroopan investointipankilta saamille
28927: infrastruktuurilainoille EU:n komissio on myöntänyt kertomusvuonna ns. TEN-
28928: korkotukea, jonka suuruus on n. 2 % kertomusvuoden korkomenoista.
28929: Euroopan investointipankki on myöntänyt KERA Oy:lle n. 90 milj. markan
28930: suuruisen ns. globaalilainan pienten ja keskisuurten yritysten rahoittamiseksi.
28931: Lainasta noin puolet on työllistämisehtoista lainaa, jolle EU:n komissio maksaa
28932: n. 2 % korkotukea. Investointipankki on lisäksi myöntänyt Imatra Steel Oy:lle
28933: lainan ja vastaavasti itse ottanut lainan Suomen pääomamarkkinoilta.
28934: Suomen edustajana Euroopan investointipankin hallintoneuvostossa toimi 1.6.1995
28935: alkaen ministeri Arja Alho ja sitä ennen valtiovarainministeri Iiro Viinanen.
28936: 492                           Valtiovarainrninisteriö
28937: 
28938: 
28939: 3. Valtiontalous
28940: 3.1. Talousarvio
28941: Talousarvioesitys laadittiin pitäen lähtökohtana parantunutta suhdannetilannetta ja
28942: korkeana pysr.nyttä työttömyyttä. Esitys sisälsi säästölakeja, joiden valtion menoja
28943: vähentävä vrukutus oli noin 11,4 mrd. markkaa. Lisäksi maaliskuun 1996 vaalien
28944: jälkeen nimitetyn Paavo Lipposen hallituksen hallitusohjelman lisäpöytäkirjan
28945: mukaisesti vuoden 1995 ensimmäisen lisäbudjetin yhteydessä annettiin säästölakeja
28946: siten, että vuoden 1995 määrärahatarve väheni vielä 1,2 mrd. markkaa.
28947: Vuoden 1995 aikana annettiin kolme lisätalousarviota. Ensimmäisellä lisätalousar-
28948: violla lisättiin varoja työllisyyden hoitoon ja rakentamiseen. Investointimäärärahoja
28949: myönnettiin asuntojen korjaustoimintaan, kuntien ja valtion korjaushankkeisiin
28950: sekä perustienpitoon. Määrärahalisäysten, arviomuutosten ja uusien säästöjen
28951: ansiosta vuoden 1995 talousarvioesityksen nettolainanottotarve supistui, mutta
28952: arvioitiin kuitenkin edelleen lähes 60 mrd. markaksi. Valtiontalouden alijäämä oli
28953: vielä suurempi.
28954: Toisella lisätalousarviolla tehtiin talousarvioon Suomen ED-jäsenyyden huomi-
28955: oonottamisesta aiheutuvia tarkistuksia. Lähinnä rakennerahasto-ohjelmien valmistu-
28956: misen ja hyväksymisen viipeisyyden, tukiperusteiden sisällön tarkentumisen sekä
28957: valuuttakurssimuutosten myötä ED :n varoista maksettavat tuet supistuivat talousar-
28958: vioon verrattuna. Myös valtion ED-jäsenyyteen liittyvien menojen arviota tarken-
28959: nettiin alaspäin.
28960: Toisen lisätalousarvion mukaiset arviot ED-jäsenyyden vaikutuksista budjettita-
28961: louteen vuonna 1995:
28962:                                                                   milj. mk
28963: TULOT
28964: Tulot ED :lta
28965: Yhteinen maatalouspolitiikka ja rakennerahastot                      1 989
28966: - yhteinen maatalouspolitiikka                                         751
28967: - rakennerahastot                                                    1 238
28968: Siirtymäkauden tuki                                                  2 835
28969: Kantopalkkiot                                                          131
28970: Muut tulot                                                                4
28971: 
28972: Yhteensä                                                             6 948
28973: 
28974: MENOT
28975: Maksut ED:lle
28976: ALV-maksu                                                            3 200
28977: BKTL-maksu                                                           1 650
28978: Maksut EIP:lle, EDEATOM:lle ja EHTY:lle                                541
28979: Yhteensä                                                             5 391
28980: 
28981: Lisäksi ED :lta tulevia tuloja tuloutuu suoraan budjetin ulkopuolisiin rahastoihin
28982: yhteensä 1 023 milj. mk (Interventiorahasto n. 1 000 milj. mk, MAKERA
28983: 23 milj. mk).
28984:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                     493
28985: 
28986: Eduskunta hyväksyi kertomusvuoden aikana Euroopan yhteisöjen omista varoista
28987: 31.10.1994 tehdyn neuvoston päätöksen (94/728/EY, Euratom). Kyseisellä neuvos-
28988: ton päätöksellä, JOnka sisällöstä sovittiin Edinburghin Eurooppa-neuvoston kokouk-
28989: sessa joulukuussa 1992, tarkistetaan jäsenvaltioiden rahOitusosuudet Euroopan
28990: yhteisöjen talousarvioon kaudelle 1995-1999. Aikaisempaan neuvoston päätökseen
28991: verrattuna tarkistukset merkitsevät jäsenmaiden arvonlisäveropohjaan perustuvien
28992: maksuosuuksien alenemista ja vastaavasti BKTL:on perustuvien maksuosuuksien
28993: nousua. Yhteisöjen omien varojen kokonaismäärän ylärajan nousu taas merkitsee
28994: EY:lle suoritettavien maksujen kokonaismäärän ja pääsääntöisesti myös yksittäisten
28995: jäsenvaltioiden maksujen nousua riippuen siitä, miten talousarvion menoja lisätään
28996: hyväksyttyjen enimmäismäärien pUitteissa.
28997: Kolmas lisätalousarvio perustui hyvien talousnäkymien mukanaan tuomiin muutok-
28998: siin valtiontaloudessa sekä hallituksen tulopoliittiseen ratkaisuun liittyen antaman
28999: kannanoton ja hallituksen hyväksymän laajan työllisyysohjelman toimenpiteiden
29000: toteuttamiseen. Rakennusalan työllisyyden parantamiseksi lisättiin määrärahoja
29001: avustuksiin, korjaustoimintaan ja rakentamiseen. Lisävaroja myönnettiin myös
29002: sijoitusmenoihin työllisyyden turvaamiseksi sekä rataverkon kunnostukseen ja
29003: kehittämiseen. Budjettitalouden nettolainanottotarve jäi ylijäämäisen kolmannen
29004: lisäbudjetin ansiosta etukäteen arvioiden 56 mrd. markkaan.
29005: Budjettitalouden nettolainanotto nousi vuonna 1995 yhteensä 54,6 mrd. markkaan.
29006: Koko valtiontalouden nettolainanotto muodostui vuoden aikana 54 mrd. markaksi.
29007: Vuoden 1995 todellinen valtiontalouden nettorahoitustarve nousi nettolainanottoa
29008: suuremmaksi. Tämä johtui pääasiassa aiemmin budjetoidun pankkituen maksami-
29009: sesta vuoden 1995 aikana.
29010: Valtiontalouden alijäämä pysyi vuonna 1995 edelleen hyvin suurena, minkä vuoksi
29011: hallitus laati keväällä 1995 hallituskauden mittaisen sitovan säästöohjelman, jota
29012: vielä elokuussa 1995 täydennettiin. Säästöohjelman ja siihen liittyvien työllisyys-
29013: ja lähentymisohjelmien avulla hallitus pyrkii tukemaan työllisyyden suotuisaa
29014: kehitystä sekä talouden toimeliaisuutta ja kasvua. Samalla pyrkimyksenä on
29015: pysäyttää valtion velan kasvu ja saattaa valtiontalous Euroopan rahaliiton kolman-
29016: nen vaiheen edellyttämään kuntoon.
29017: Finanssipolitiikka oli vuonna 1995 kokonaisuutena talouden toimeliaisuuden
29018: kannalta kireähköä, mutta tämä ei riittänyt katkaisemaan valtion nopeaa velkaantu-
29019: mista. Päättäväinen säästöpolitiikka yhdistyneenä alhaiseen inflaatioon kuitenkin
29020: riitti markkinakorkojen merkittävän laskun aikaansaamiseen. Valtionvelan korko-
29021: menojen kasvun hillitseminen on hallituksen tavoite, joka onnistuessaan antaa
29022: pitemmällä tähtäimellä finanssipolitiikalle lisää liikkumavaraa. Vuonna 1995
29023: aloitettu etupainotteinen valtiontalouden tasapainotusohjelma näyttäisi onnistuvan
29024: korkojen alentamisessa ja velkasuhteen kasvun taittamisessa.
29025: 
29026: 3.2. V erotuet
29027: Verojärjestelmään sisältyy tukea, joka ei suoraan ilmene talousarvion tulo- tai
29028: menopuolella. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen verotukilaskelmat, jotka
29029: sisältyvät vuoden 1996 talousarvion liitteeseen 2, osoittavat valtion menettäneen
29030: vuonna 1993 verotuen muodossa tuloja noin 30 mrd mk. Verotuet kasvoivat 16 %
29031: edellisestä vuodesta eli prosentuaalisesti saman verran kuin valtion siirtomenot
29032: Verotukien ja siirtomenoJen kokonaismäärä kasvoi noin 20 mrd mk. Koko julkisen
29033: vallan verotuet olivat 49 mrd mk.
29034: 494                            Valtiovarainministeriö
29035: 
29036: 
29037: 3.3. Valtion kassatalous
29038: Kertomusvuoden aikana valtion maksuvalmius on ollut hyvä. Likvidien kassavaro-
29039: jen riittävyys pysyi jotakuinkin edellisvuoden tasolla. Kertomusvuoden aikana
29040: valtion kassareservien keskisaldo olisi riittänyt 33 päivän keskimääräisten kassasta-
29041: maksujen maksamiseen. Vuoden 1994 aikana keskimääräiset kassareservit riittivät
29042: 32 päivän menojen maksamiseen.
29043: 3.4. Valtion lainanotto ja takaukset
29044: Lainanotto
29045: Valtioneuvosto sai vuodella 1995 valtuudet enintään 61 085 000 000 markan
29046: määräiseen valtion talousarvion tasapainottamiseksi tarvittavaan nettolainanottoon
29047: kuitenkin siten, että uusien laina-ajaltaan yli 12 kuukauden pituisten valtiolainojen
29048: bruttomäärä on yhteensä enintään 85 000 000 000 markkaa ja siten, että lainoja
29049: ottaessa laina-ajaltaan enintään 12 kuukauden pituisten lainojen muodostama
29050: lyhytaikaisen velan määrä saa olla enintään 65 000 000 000 markkaa. Valtion
29051: budjettitalouden tarpeisiin otetun nettolainanoton määrä oli 54 641 milj. markkaa.
29052: Vuoden 1995 budjettitalouden bruttolainanoton kokonaismäärä oli 204 509 milj.
29053: markkaa. Tähän määrään sisältyy lyhytaikaisia velkasitoumuksia, joita on kuoletettu
29054: vuoden aikana sekä lyhytaikaista luottoa. Budjetin kattamiseen tarkoitetun bruttove-
29055: lanoton määrä oli 113 131 milj. markkaa. Budjettitalouden markkamääräisen
29056: bruttolainanoton kokonaismäärä oli 195 799 milj. markkaa, josta kantaan jäävä
29057: osuus 104 421 milj. markkaa.
29058: V aitio laski vuonna 1995 kotimaassa liikkeeseen kaksitoista yleisön merkittäväksi
29059: tarkoitettua tuotto-obligaatiolainaa yhteismääräitään 11 627 milj. markkaa. Pääosa
29060: lainanotosta toteutui kuitenkin yritysten merkittäväksi tarjotun viiden vuonna 1992
29061: aloitettuun markkinatakausjärjestelmään liittyvän ns. viitelainan määriä kasvattamal-
29062: la sekä laskemalla liikkeeseen uusi 15 vuoden pituinen sarjaobligaatiolaina. Näillä
29063: sarjaobligaatiolainoilla otettiin lainaa yhteensä 54 930 milj. markan määrästä.
29064: Lainat laskettiin liikkeeseen tarjousmenettelyä käyttäen. Lisäksi valtio otti vel-
29065: kasitoumuslainoja yhteensä 109 708 milj. markkaa, joita kuoletettiin vuoden aikana
29066: 71 844 milj. markkaa. Kantaan jäi 37 864 milj. markkaa.
29067: Budjettitalouden tarpeisiin valtio otti vuonna 1995 kansainvälisiltä pääomamark-
29068: kinoilta 10 lainaa, joiden määrä oli yhteensä 8 479 milj. markkaa. Näistä kaksi oli
29069: kansainvälisille sijoittajille tarkoitettuja julkisesti noteerattuja lainoja, toinen
29070: Ranskan ja toinen Iso-Britannian markkinoilla. Kuusi lainaa oh ns. private place-
29071: ment -tyyppisiä lainoja. Näistä viisi laskettiin liikkeeseen valtion EMTN-lainaohjel-
29072: man puitteissa. Euroopan investointipankilta otettiin kaksi lainaa. Lisäksi siirrettiin
29073: budjettitalouteen Valtion viljavarastolta kaksi lainaa yhteismääräitään 231 milj.
29074: markkaa. Kun kuoletusten määrä oli 8 934 milj. markkaa, oli ulkomainen netto-
29075: lainanotto 224 milj. markkaa negatiivinen. Valuuttakurssimuutosten johdosta
29076: ulkomaisen velan määrä pieneni 6 310 milj. markalla. Vuoden aikana puretut
29077: valuutanvaihtosopimukset kasvattivat velan määrää 2 273 milj. markalla.
29078:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                   495
29079: 
29080: Budjettitalouden lainanotto oli vuonna 1995 näin ollen seuraava:
29081:                                             Brutto                         Netto
29082:                                           Milj. mk                      Milj. mk
29083: Markkamääräinen                           195 799                         54 865
29084: josta kantaan jäävä                       104 421
29085: V aluuttamääräinen                          8 710                           - 224
29086: Yhteensä                                  204 509                         54 641
29087: josta kantaan jäävä                       113 131
29088: 
29089: 
29090: 
29091: V aitiovelan määrä 31.12. oli seuraava:
29092: 
29093:                                           Milj. mk                       %-osuus
29094: Markkamääräinen                           187 004                              52
29095: V aluuttamääräinen                        172 301                              48
29096: Yhteensä                                  359 305                          100
29097: Valtiovelan määrä oli 66 % ennakoidusta bruttokansantuotteesta. Valtion ulkomai-
29098: sen velan osuus koko maan pitkäaikaisesta ulkomaisesta nettovelasta oli noin
29099: 74 %.
29100: Valtioneuvosto sai vuodelle 1995 valtuudet hankkia varoja asuntorahastolle valtion
29101: asuntorahastosta annetun lain 2 §:n 2 momentin mukaisesti lainanotolla tai saman
29102: pykälän 3 momentissa tarkoitetulla tavalla arvopaJ?eristamalla yhteensä enintään
29103: 1 600 000 000 markan nettomäärään asti kuitenkin siten, että bruttomääräinen
29104: varainhankinta on enintään 2 600 000 000 markkaa.
29105: 
29106: Valtion asuntorahaston varainhankinta tapahtui kertomusvuonna yksinomaan
29107: arvopaperistamismenettelyä käyttäen. Tällä tavoin hankittiin varoja 363,7 milj.
29108: Yhdysvaltain dollarin määrästä (n. 1 548 milj. mk). Arvopaperistamisella tapahtu-
29109: nut varainhankinta ei lisää valtion velkaa.
29110: V altiontakaukset
29111: Vuonna 1995 annettiin kuusi valtiontakaus ta markkamääräisten lainojen vakuudeksi
29112: arvoltaan yhteensä noin 2 700 milj. markkaa. Vuoden aikana perittyJen takausmak-
29113: sujen tulokertymä oli noin 14,4 milj. markkaa.
29114: Lakiin ja eduskunnan suostumukseen perustuviin erillisiin takausvaltuuksiin ja
29115: niiden nojalla annettuihin valtioneuvoston päätöksiin perustuva takauskanta oli
29116: vuoden lopussa tasoltaan noin 6,6 mrd. markkaa, josta ulkomaisten takausten osuus
29117: oli noin 1,4 mrd. markkaa.
29118: 
29119: 3.5. Valtiontalouden t:arlmstus
29120: Valtiontalouden tarkastus jakaantuu valtiontilintarkastajien ja valtiontalouden
29121: tarkastusviraston suorittamaan ulkoiseen tarkastukseen sekä ministeriöiden ja
29122: 496                            Valtiovarainministeriö
29123: 
29124: muiden virastojen ja laitosten vastuulla olevaan sisäiseen valvontaan. Erityisesti
29125: kertomusvuoden alusta toteutunut Suomen jäsenyys Euroopan unionissa on merkin-
29126: nyt uusia tehtäviä ja kehittämistarpeita sekä ulkmselle tarkastukselle että sisäiselle
29127: valvonnalle.
29128: Kertomusvuonna säädettiin 1.4.1995 voimaan tullut laki valtiontilintarkastajien ja
29129: valtiontalouden tarkastusviraston oikeudesta tarkastaa eräitä Suomen ja Euroopan
29130: yhteisöjen välisiä varainsiirtoja (353/95). Lailla saatettiin Suomen lainsäädäntö
29131: vastaamaan ulkoisen tarkastuksen osalta Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten
29132: vaatimuksia. Valtiontilintarkastajien ja tarkastusviraston toimivaltuudet ulotettiin
29133: kaikkiin Suomen ja Euroopan yhteisöjen välisiin varainsiirtoihin.
29134: Valtiontalouden tarkastusvirasto toimii Euroopan tilintarkastustuomioistuimen
29135: yhteistyöviranomaisena Suomessa. Tarkastusvirasto turvaa kansallista etua ja
29136: vaikutusvaltaa Suomen ja Euroopan yhteisöjen välisten varainsiirtojen ulkoisessa
29137: tarkastuksessa. Vuonna 1995 virasto osallistui tarkkailijana kaikkiin tilintarkastus-
29138: tuomioistuimen tarkastuksiin Suomessa sekä tiivisti yhteydenpitoa yhteisön toi-
29139: mielinten sekä unionin muiden jäsenvaltioiden tarkastusvirastojen kanssa.
29140: Tarkastusvirasto omaksui vuosikymmenen alussa strategian, jonka mukaan tiliviras-
29141: tot otetaan vuosittaisen tilintarkastuksen piiriin noudattaen miden tulosbudjetointiin
29142: siirtymäaikataulua. Vuonna 1995 saavutettiin omaksutun strategian keskeinen
29143: tavoite. Kaikki tilivirastot olivat vuosittain tapahtuvan ulkoisen tarkastuksen piirissä
29144: Suomen ED-jäsenyyden alkaessa. Tarkastusvirasto on kehittänyt 1990-luvulla
29145: määrätietoisesti myös toiminnantarkastusta. Kertomusvuonna virasto suuntasi
29146: toiminnantarkastuksia erityisesti hallinnon taloudellisiin ohjausjärjestelmiin:
29147: elinkeinoelämän, järjestöjen ja kotitalouksien tukeen sekä pankkitukeen.
29148: Valtiontalouden tarkastusvirasto perusti alueelliset työpisteet Ouluun, Jyväskylään
29149: ja Turkuun 1.1 0.1995. Näihin työpisteisiin siirtyi henkilöstöä pääasiassa lääninhalli-
29150: tuksista. Uuden henkilöstön niveltämiseksi organisaatioon virasto järjesti muun
29151: muassa perehdyttämiskoulutusta, tarkastuslajikohtaista erityiskoulutusta sekä
29152: koulutusta julkisen hallinnon ja talouden tilintarkastukseen.
29153: Valtiontalouden sisäisen valvonnan kehittämistä selvitettiin keskitetysti valtiova-
29154: rainministeriössäjahajautetusti eri ministeriöissä. Valtiovarainministeriön asettama
29155: sisäisen valvonnan työryhmä jätti muistionsa 30.6.1995. Ministeriöiden selvityksiin
29156: perustuen kertomusvuonna toteutettiin jo useita ED-varojen valvonnan edellyttämiä
29157: sisäisen tarkastuksen tehostamistoimenpiteitä.
29158: 
29159: 
29160: 4. Verotus ja tullitoimi
29161: 4.1. Tuloverotus
29162: Kertomusvuonna tuloverolakia muutettiin siten, että vuodelta 1996 toimitettavasta
29163: verotuksesta alkaen pääomatulon ja yhteisöjen tuloveroprosentti on 28 prosenttia.
29164: Tuloveron vähimmäismäärän ja yhteisöveron hyvityksen suuruus vastaa 28 prosen-
29165: tin yhteisöverokantaa. Tuloverotuksessa tehtävä ylimääräinen korkovähennys
29166: vuoden 1992 korkojen perusteella pienenee lopulliseen määräänsä eli 5 prosenttiin
29167: jo vuodesta 1996 alkaen. Työkyvyttömyyden tai sairauden perusteella kerralla
29168: saadut vakuutuskorvaukset muuttuivat verovapaiksi. Kotitalouksille myönnettävän
29169: työllistämistuen verovapautta päätettiin jatkaa.
29170: Kansainväliseen tuloverotukseen tehdyt muutokset koskevat niin sanottua johtajan-
29171: palkkiota, kiinteää toimipaikkaa, sitä, milloin taiteilijan ja urheilijan harjoittamasta
29172:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       497
29173:      henkilökohtaisesta toiminnasta saama tulo on katsottava Suomesta saaduksi tuloksi,
29174:      ulkomaille maksettavan eläkemaksun vähennyskelpoisuutta, peitellyn osingon
29175:      lähdeveronalaisuutta sekä kansaneläkelaitoksen ulkomaille maksamten muiden
29176:      maksujen kuin kansaneläkkeen ja perhe-eläkkeen veronalaisuutta. Myös työnantaji-
29177:      en maksaman ulkomaisesta vakuutuslaitoksesta otetun vapaaehtoisen eläkevakuu-
29178:      tuksen maksujen veronalaisuutta muutettiin.
29179:      V eronhyvityslaki korvattiin lailla kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen
29180:      poistamisesta. Uusi laki poistaa kaksinkertaisen verotuksen laajemmin kuin aiem-
29181:      min voimassa ollut laki.
29182:       Ulkomaantyöskentelyn verovapautta koskevaa niin sanottua kuuden kuukauden
29183:       sääntöä muutettiin siten, että sääntöä ei sovelleta, jos työskentelyvaltio kansainväli-
29184:       sen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta tehdyn sopimuksen mukaan ei saa
29185:       verottaa palkasta. Kuuden kuukauden säännön alainen tulo vaikuttaa siihen vero-
29186:       kantaan, jota sovelletaan verovelvollisen Suomesta saamaan ansiotuloon. Ulko-
29187:       maantyötulosta suoritetaan sairausvakuutusmaksu sekä työnantajan sosiaaliturva-
29188:       maksu. V erokantaan vaikuttavana tulonaja maksujen perusteena otetaan huomioon
29189:       60 prosenttia ulkomaantxötulosta. Lakiin sisältyvän siirtymäsäännöksen johdosta
29190:       muutosta sovelletaan krukessa laajuudessaan vasta vuodelta 1998 toimitettavasta
29191:       verotuksesta alkaen.
29192:       Ulkomailta tulevat avainhenkilöt voivat Suomesta saatavan palkkatulonsa verotuk-
29193:       sessa tietyin edellytyksin valita normaalin tuloverotuksen asemesta 35 prosentin
29194:       palkkatulon lähdeverotuksen enintään 24 kuukauden ajaksi. Lähdeverojärjestelmä
29195:       koskee opettajia, jotka toimivat yliopistossa, korkeakoulussa tai muussa ylemmässä
29196:       oppilaitoksessa, sekä tutkijoita, jotka harjoittavat tieteellistä tutkimustyötä. Muilta
29197:       ulkomailta tulevilta palkansaajilta edellytetään, että he työskentelevät erityisasian-
29198:       tuntemusta edellyttävissä tehtävissä ja että heidän rahapalkkansa on vähintään
29199:       35 000 markkaa kuukaudessa.
29200:       Ulkomaisten taiteilijoiden ja urheilijoiden verotusta muutettiin siten, että heidän
29201:       Suomessa 1.1.1996 jälkeen tapahtuvasta toiminnasta saamastaan korvauksesta
29202:       kannetaan 15 prosentin suuruinen lähdevero.
29203:       4.2. Perintö- ja lahjaverotus
29204:       Perintö- ja lahjaverolain asteikkoja kiristettiin samalla kun verotettavan perintö-
29205:       osuuden ja lahJan alaraja korotettiin 20 000 markkaan. Lakiin tehtiin myös eräitä
29206:       veropohjan laajentamista ja verotuksen yksinkertaistamista koskevia muutoksia.
29207:       Lain kansainvälistä ulottuvuutta koskevia säännöksiä tarkistettiin muun muassa
29208:       siten, että ulkomailla asuneen perinnönjättäjän jälkeen tullut perintö verotetaan
29209:       Suomessa, jos perinnönsaaja asuu Suomessa. Henkivakuutuskorvaukset ovat
29210:       veronalaisia 200 000 markan ylittävältä osalta saajaa kohti. Myös lahjana saadut
29211:       vakuutuskorvaukset ovat veronalaisia siltä osin kuin niiden yhteismäärä kolmen
29212:       vuoden aikana ylittää 50 000 markkaa. Lahjojen yhdistämistä koskeva aika piden-
29213:       nettiin kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen. Eräitä vähennyksiä karsittiin ja yksin-
29214:       kertaistettiin. Lisäksi lakiin lisättiin veron kiertämistä koskeva säännös.
29215: 
29216:       4.3. Yritysverotus
29217:       Yritysjärjestelyjen verotusta koskevia elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
29218:       säännöksiä muutettiin siten, että sulautumiset, jakautumiset, liiketoimintasiirrot ja
29219:       osakevaihdot voidaan määrätyin edellytyksin toteuttaa ilman välittömiä veroseuraa-
29220:       muksia. Sulautumisessa ei enää katsota syntyvän vähennyskelpoista tappiota eikä
29221:       veronalaista tuloa. Säännökset koskevat sekä kotimaisten yhteisöjen välisiä toimia
29222: 63 360228Y
29223: 498                           Valtiovarainministeriö
29224: 
29225: että järjestelyjä, joissa on osapuolina Euroopan unionin eri jäsenvaltioissa olevia
29226: yhteisöjä.
29227: 4.4. Arvonlisäverotus
29228: Arvonlisäverolakiin (1501/93) tehdyt Euroopan unionin (EU) jäsenyydestä aiheutu-
29229: vat muutokset tulivat voimaan vuoden 1995 alusta.
29230: EU :n jäsenenä Suomi muodostaa osan EU :n sisämarkkina-aluetta, jolla sovelletaan
29231: erityistä yhteisökaupan verotusjärjestelmää. Yksityishenkilöiden hankinnat verote-
29232: taan sisämarkkinoilla pääsääntöisesti sen maan säännösten mukaan, jossa myynti
29233: tapahtuu. Yritysten väliseen kauppaan sovelletaan jäsenvaltioiden välillä määrän-
29234: päämaaperiaatetta. Tavarat myydään verotta jäsenvaltiosta toiseen, mutta ne tulevat
29235: verotetuksi yhteisöhankintana määränpäämaan säännösten mukaan. Yhteisökaupan
29236: osalta otettiin käyttöön erillinen yhteisökaupan valvontajärjestelmä.
29237: Arvonlisäverolakiin ED-jäsenyyden vuoksi tehdyistä veropohjaa koskevista muutok-
29238: sista mainittakoon luopuminen kotimaisten polttoaineiden ja maakaasun arvon-
29239: lisäverotuesta.
29240: Elintarvikkeiden alkutuotevähennysjärjestelmästä luovuttiin vuoden 1995 alusta
29241: lukien. Samalla alkutuottajat säädettiin verovelvollisiksi. Elintarvikkeisiin sovelle-
29242: taan 12 prosentin verokantaa. Vuosina 1995- 1997 sovelletaan kuitenkin 17 pro-
29243: sentin verokantaa. Tarjoilutoimintaan ja henkilöstöruokalatoimintaan sovelletaan
29244: 22 prosentin verokantaa.
29245: Verontilitysaikaa lyhennettiin 10 päivällä vuoden 1995 huhtikuun alusta lukien.
29246: Alkutuotannon harjoittajiin sovelletaan pääsääntöisesti kevennettyä verotusmenette-
29247: lyä.
29248: Arvonlisäverotuksessa sovelletaan edelleen 22 prosentin yleistä verokantaa.
29249: Verokantarakenteen harmonisoimiseksi direktiivimääräyksiin yleisradiotoimintaan
29250: sovellettu 5 prosentin verokanta nostettiin vuoden 1995 alusta 6 prosenttiin.
29251: Henkilökuljetuksiin siirtymävaiheessa sovellettu 6 prosentin verokanta säädettiin
29252: pysyväksi. Majoitustoiminnan siirtymäkauden verottomuudesta luovuttiin ja niihin
29253: sovelletaan alennettua 6 prosentin verokantaa. Kaupallisten viihdetilaisuuksien
29254: siirtymäkauden verottomuudesta luovuttiin ja niihin sovelletaan alennettua 6
29255: prosentin verokantaa. Liikuntapalveluihin siirtymävaiheessa sovellettu 12 prosentin
29256: verokanta säädettiin pysyväksi.
29257: Vuoden 1995 joulukuussa arvonlisäverolakiin tehtiin lukuisia muutoksia, jotka
29258: perustuvat pääasiassa Euroopan yhteisön direktiiveihin. Muutokset tulivat pääsään-
29259: töisesti voimaan vuoden 1996 alusta. Eräät muutoksista tulivat voimaan takautuvas-
29260: ti vuoden 1995 alusta.
29261: Lakiin tehtiin EU:njäsenvaltioiden välisen kaupan arvonlisäverokohtelun yksinker-
29262: taistamista koskevan direktiivin (9517/ETY) edellyttämät muutokset. Muutokset
29263: koskevat varastointimenettelyssä oleviin tavaroihin liittyviä verottomuuksia,
29264: matkailijamyynnin verottomuuden edellytyksiä, toisiin jäsenvaltioihin myytäviä
29265: palveluja sekä veron perustetta maahantuonnissa. Ulkomaankauppaan liittyviä
29266: säännöksiä tarkistettiin myös eräiltä muilta osin.
29267: Käytettyjen tavaroiden kauppiaisiin sovellettavaa mar~inaaliverotusmenettelyä on
29268: tarkistettu lainsäädäntöteknisesti vastaamaan direkttiviä (94/5/ETY). Samalla
29269: käytettyjen tavaroiden verokohtelua eräiltä osin yksinkertaistettiin.
29270:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      499
29271: 
29272: Diplomaattien verovapautta laajennettiin koskemaan myös Suomesta tapahtuvia
29273: hankintoja. Ulkovaltojen Suomessa toimivalle diplomaatille ja lähetetylle konsulille
29274: palautetaan Suomesta ostettujen tavaroiden ja palvelujen hankintaan sisältyvä
29275: arvonlisävero, kun yksittäisen tavaran tai palvelun ostohinta on vähintään 1 000
29276: markkaa.
29277: Lääkäri- ja hammaslääkärikeskusten yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain
29278: nojalla harjoittama toiminta vapautettiin kokonaisuudessaan arvonlisäverosta
29279: takautuvasti vuoden 1995 alusta.
29280: Lisäksi lakiin on tehtiin eräitä lähinnä teknisluonteisia muutoksia.
29281: Teleliikenteen verottamisesta annetun lain (961/93) voimassaolo päättyi vuoden
29282: 1995 lopussa.
29283: 
29284: 4.5. Autoverotus
29285: Autoverotus uudistettiin vuoden 1995 alusta siten, että autojen hankinnan verotusta
29286: ei enää toimiteta rajaverotuksena. Uudistus johtui ED-jäsenyydestä. Autoveron
29287: kanto tapahtuu nykyisin rekisteröinnin tai liikenteeseen käytön edellä. Verovi-
29288: ranomaisena on kuitenkin edelleen tulli.
29289: 4.6. Moottoriajoneuvoverotus
29290: Moottoriajoneuvosta kannettavan veron maksamista koskevat järjestelyt uudistettiin
29291: siten, että kannossa noudatetaan muussa verotuksessa sovellettua käytäntöä vastaa-
29292: vaa, joustavampaa menettelyä vuoden 1996 alusta. Samoin uudistettiin järjestelyt,
29293: jotka koskevat varsinaisen ajoneuvoveron palauttamista ulkomaillakäytön johdosta.
29294: 
29295: 4.7. Verotusmenettely
29296: Verohallinnon organisaatiota, verotuskustannuksia, verotuksen oikaisulautakuntaa
29297: ja veronsaajien asiamiehiä koskevat säännökset koottiin uuteen verohallintolakiin.
29298: Samalla verotuslaki korvattiin kokonaan uudella lailla verotusmenettelystä. Lain
29299: sisältöä selkeytettiin ja tiivistettiin. Verotusmenettelyä ja verohallintoa koskevia
29300: säännöksiä muutettiin vastaamaan nykyistä paremmin verohallinnon kaksiportaista
29301: organisaatiota. Lainmuutokset koskivat tulo- ja varallisuusverotusta, kiinteistövero-
29302: tusta, perintö- ja lahjaverotusta sekä eräiden muiden lakien verotuksen toimittami-
29303: sen toimivaltaa koskevia säännöksiä. Samalla muutettiin muiden verolakien, kuten
29304: arvonlisäverolain, ennakkoperintälain, leimaverolain ja veronkantolain toimivaltaa
29305: koskevia säännöksiä. Muutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1996
29306: toimitettavassa verotuksessa.
29307: Lääninverovirasto muuttuu toimivaltaiseksi verotuksen aluehallinnon viranomaiseksi
29308: kaikkien verotuksen toimintojen osalta. Verotuksessa on tarkoitus vaiheittain siirtyä
29309: verolajikohtaisesta toimintatavasta asiakaskohtaiseen toimintatapaan, mikä parantaa
29310: asiakkaiden palvelua, mahdollistaa viranomaisten voimavarojen kohdentamisen
29311: tehokkaammm keskeisiin toimintoihin sekä tehostaa verovalvontaa. Tehtävien
29312: tarkoituksenmukainen ja joustava järjestäminen voidaan nyt tehdä lääninveroviras-
29313: ton työjärjestyksellä, jolloin tehtäviä voidaan joko hajauttaa tai keskittää eri
29314: yksiköihin. Peruspalvelut hoituvat lähimmässä verotoimistossa kuten tähänkin
29315: saakka. Verohallituksen määräyksestä suuryritysten verotus voidaan keskittää
29316: yhteen tai useampaan lääninverovirastoon.
29317: Veronsaajien asiamiesjärjestelmää muutettiin siten, että verohallituksen tehtävänä
29318: on valvoa veronsaajien oikeuden valvonnan järjestämistä. Sivutoimisten asiamiesten
29319: 500                           Valtiovarainministeriö
29320: 
29321: käytöstä on tarkoitus luopua ja järjestää kaikkien veronsaajien oikeuden valvonta
29322: päätoimisten asiamiesten tehtäväksi. Veronsaajien asiamiesnimikkeet korvattiin
29323: yhdellä, veroasiamies, nimikkeellä.
29324: Muiden kuin yhteisöjen veroilmoitusmenettelystä on tarkoitus luopua vaiheittain.
29325: Menettely aloitetaan kokeiluna muutamilla paikkakunnilla jo vuodelta 1995
29326: toimitettavassa verotuksessa. Menettely edellyttää sivullisen tiedonantovelvollisuu-
29327: den laajentamista, minkä vuoksi muun muassa luotto- ja muut rahoituslaitokset sekä
29328: muut luotanantajat velvoitettiin toimittamaan verohallinnolle tietoja. Yhteisöjen
29329: veroilmoituksen jättämiselle annettua määräaikaa muutettiin siten, että veroilmoi-
29330: tukset jätetään neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Yhteisö laskee
29331: itse verojensa määrän ja maksaa oma-aloitteisesti mahdollisen puuttuvan veron
29332: ennakon täydennysmaksuna.
29333: Tulo- ja varallisuusverotuksessa ja siinä mahdollisesti tehtävissä muutoksissa
29334: otetaan käyttöön korkotekijä. Jäännösverolle peritään jäännösveron korko ja
29335: ennakonpalautukselle maksetaan palautuskorko. Koron määrä on sidottu Suomen
29336: Pankin viitekorkoon. Verovelan varsinaiset viivästysseuraamukset lasketaan
29337: vuotuisen korkokannan mukaan, joka myös on sidottu Suomen Pankin viitekor-
29338: koon.
29339: Verojen maksamista koskeviin säännöksiin on tehty uudistuksia siten, että verot voi
29340: kantoajasta riippumatta maksaa valtiovarainministeriön määräämiin rahalaitoksiin
29341: ja muihin maksuliikettä hoitaviin toimipaikkoihin.
29342: Lääninverovirasto voi lähettää maksamattomasta verosta maksumuistutuksen
29343: muulloinkin kuin nykyisenä jälkikantoaikana. Erillisestä jälkikannasta luovutaan.
29344: Maksumuistotosta ei lähetetä, jos vero on ulosottoperinnässä. Hallintoa turhaan
29345: työllistävistä ja kustannuksia lisäävistä perintätoimista pyritään eroon siten, että
29346: lääninverovirastoille annettiin mahdollisuus olla ryhtymättä verojen perintään tai
29347: keskeyttää perintä, jonka ei arvioida johtavan tulokseen.
29348: 4.8. Tullit
29349: Tullipolitiikka on osa Euroopan yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvaa
29350: kauppapolitiikkaa. Suomi ei voi siksi harjoittaa itsenäistä tullipolitiikkaa. Yhteisön
29351: tullilainsäädäntö on jäsenmaissa suoraan sovellettavaa oikeutta. Suomi on osallistu-
29352: nut yhteisön tullilainsäädännön valmisteluunjahallitusten väliseen tulliyhteistyöhön
29353: komissiossa ja neuvostossa. Merkittävimpiä asioita ovat olleet yhteisön tulliohjel-
29354: man ns. tulli 2000 -ohjelman valmistelu, yhteisön tullikoodeksin ja tullittomuus-
29355: asetuksen muutosten valmistelu ja jäsenvaltioiden hallinnollista yhteistyötä koske-
29356: van yleissopimuksen valmistelu. Suomi ja Ruotsi ovat puolustaneet oikeuttaan
29357: harjoittaa edelleen yhteisönjäsenenäkin Norjan kanssa rajatulliyhteistyötä siten, että
29358: tulliviranomaiset voivat suorittaa tullitoimenpiteitä toisen sopimuspuolen lukuun.
29359: Tulliviranomaisten valvontatehtävissä tarvitsemia lisävaltuuksia koskeva hallituksen
29360: esitys on annettu eduskunnalle.
29361: 4.9. Valmisteverot
29362: ED-jäsenyyden edellyttämä valmisteverotuksen kokonaisuudistus tuli voimaan
29363: vuoden 1995 alusta. Valmisteverotus on yhdenmukaistettu yhteisötasolla siten, että
29364: EU :n jäsenvaltioiden on noudatettava alkoholin ja alkoholijuomien, tupakkavalmis-
29365: teiden ja mineraaliöljyjen valmisteverotosta koskevien direktiivien mukaisia yhteistä
29366: veropohjaa, vähimmäisverotasoja ja yhdenmukaisia verotus- ja valvontamenettelyä
29367: koskevia säännöksiä. Edellä sanottujen harrnanaitujen valmisteverojen lisäksi
29368: valmisteveroa kannetaan myös makeisista ja virvoitusjuomista, turpeesta, maa-
29369:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      501
29370: 
29371: kaasusta, kivihiilestä sekä ydin- ja vesivoimalla tuotetusta sähköstä sekä tuontisäh-
29372: köstä, eräistä voiteluöljystä, savukepaperista ja juomapakkauksista.
29373: Suomi on osallistunut yhteisön valmisteverotusta koskevan lainsäädännön valmiste-
29374: luun komissiossa ja neuvostossa. Valmisteverotusta koskevien direktiivien muuttu-
29375: misen vuoksi lainsäädäntöön tehtiin meillä eräitä teknisiä, lähinnä verotuksen
29376: valvontajärjestelmään liittyviä muutoksia ja täsmennyksiä, jotka tulivat voimaan
29377: heinäkuun 1995 alusta.
29378: V almisteverotusasetukseen lisättiin menettelysäännökset Euroopan yhteisöjen
29379: toimielimille tapahtuvan verottoman myynnin toteuttamiseksi. Samalla täsmennet-
29380: tiin diplomaattisille ja vastaavassa asemassa oleville edustajille tapahtuvan verotto-
29381: man myynnin edellytyksiä. Muutokset tulivat voimaan vuoden 1996 alusta.
29382: Hallitusohjelmaan liittyvän veropoliittisen peruslinjauksen mukaisesti verotuksen
29383: perusrakennetta ryhdyttiin vaiheittain korJaamaan työntekoa, yritteliäisyyttä ja
29384: taloudellista kasvua tukevaan suuntaan siirtämällä verotuksen painopistettä ansiotu-
29385: lojen verotuksesta välillisen verotuksen suuntaan. Tämän toteuttamiseksi eräitä
29386: välillisen verotuksen piiriin kuuluvia valmisteveroja korotettiin vuoden 1996 alusta
29387: voimaan tulleilla laeilla. Moottoribensiinin perusveroa korotettiin 40 pennillä
29388: litralta. Savukkeiden, sikareiden, piippu- ja savuketupakan sekä savukepaperin
29389: valmisteveroa korotettiin niin ikään. Samalla tupakkaveron piiriin saatettiin muut
29390: tupakkaa sisältävät tuotteet, kuten purotupakka ja vähittäiskaupassa myytävä
29391: valmistamaton raakatupakka.
29392: Pienpanimaiden alkoholijuomaveronalennuksen porrastusta laajennettiin vuoden
29393: 1996 alusta siten, että enintään 5,5 miljoonaa litraa olutta vuodessa tuottavien
29394: laitosten veronalennus on 10 prosenttia. Enintään miljoona litraa tuottavien pani-
29395: maiden veronalennus on edelleen 20 prosenttia alkoholijuomaveron perusveron
29396: määrästä.
29397: 
29398: 4.10. Verotus ja tullitoimi Euroopan unionissa
29399: Sekä verotuksen että tullitoimen alalla valtiovarainministeriö on osallistunut
29400: Euroopan unionissa tapahtuvaan veroasioiden käsittelyyn. Käsiteltävinä asioina ovat
29401: olleet arvonlisävero, alkoholin, tupakan ja mineraaliölJyjen valmisteverot, polttoai-
29402: neiden merkitseminen, hiilidioksidivero, biopolttoameiden verotus, lähdeveron
29403: pidättämistä koskevat kysymykset, Ahvenanmaan verotusta koskevat kysymykset
29404: ja tulliasiat
29405: 
29406: 
29407: 5. Rahalaitos
29408: 5.1. Raha- ja valuuttamarlddnat
29409: Rahapolitiikan toimintaympäristö oli vuoden 1995 aikana suotuisa. Inflaatio-
29410: odotukset taittuivat vuoden aikana. Kansainvälisistä häiriötekijöistä huolimatta
29411: markka säilyi vakaana. Ulkoisen tasapainon vahvistuminen jatkui ja pitkät obligaa-
29412: tiokorot laskivat selvästi.
29413: Rahapolitiikan mitoitusperusta säilyi vuoden aikana ennallaan. Politiikka mitoitettiin
29414: keskipitkän aikavälin noin kahden prosentin inflaatiotavoitteen mukaisesti. Mitoitus
29415: perustui Suomen Pankin arvioihin tulevasta inflaatiokehityksestä. Hintakehitystä
29416: arvioitaessa hyödynnettiin ennusteita ja useita talouden tilaa kuvaavia indikaattorei-
29417: 502                           Valtiovarainministeriö
29418: 
29419: ta. Rahapolitiikan ohjauksessa huutokauppakoron keskeinen merkitys vakiintui
29420: vuoden aikana.
29421: Kansainvälisten valuuttamarkkinoiden häiriöt eivät heijastuneet markan ulkoiseen
29422: arvoonjuuri lainkaan. Kun valuuttainterventiot olivat aikaisempia vuosia vähäisem-
29423: piä, markan arvo määräytyi vapaasti. Vuoden lopussa markka oli kauppapainoisella
29424: valuuttaindeksillä mitaten 3 % vahvempi kuin edellisen vuoden vastaavana ajan-
29425: kohtana.
29426: Meksikon talousongelmien kärjistyminen aiheutti kansainvälisille raha- ja valuutta-
29427: markkinoille häiriöitä vuodenvaihteen 1994- 95 molemmin puolin. Kansainväliset
29428: raha- ja valuuttamarkkinat olivat koko vuoden häiriöille alttiita. Dollarin arvo ja
29429: erityisesti sen arvo suhteessa jeniin oli keskeinen ongelma.
29430: Maaliskuun alussa ERM-valuuttojen keskinäinen poikkeama lähestyi järjestelmän
29431: vaihtelualueiden rajoja. Euroopan unionin raha-asiain komitea päätti kokouksessaan
29432: maaliskuun 5. päivänä Espanjan pesetan 7 prosentin ja Portugalin escudon 2,5
29433: prosentin devalvaatiosta muiden ERM-valuuttojen suhteen.
29434: Maaliskuun lopulla Saksan keskuspankki laski diskottokorkoa 0,5 prosenttiyksiköllä
29435: 4 prosenttiin. Yhdysvaltain keskuspankki alensi lyhyttä tavoitekorkoaan (ns. fed
29436: fund -korko) heinäkuun alkupuolella 0,25 prosenttiyksiköllä 5,75 prosenttiin.
29437: Saksan rahapolitiikan keventäminen, joka oli alkanut maaliskuussa, jatkui elokuus-
29438: sa, kun Saksan keskuspankki laski korkojaan puoli prosenttiyksikköä - diskonUo-
29439: korko laskettiin 3,5 prosenttiin ja lombardokorko 5,5 prosenttiin. Useissa ERM-
29440: maissa seurattiin Saksan esimerkkiä.
29441: Vuoden loppupuolella näkemykset eurooppalaisten talouksien kasvuvauhdin
29442: hidastumisesta ja inflaatiopaineiden vähäisyys loivat tilaa korkojen laskulle.
29443: Joulukuun 14. päivänä Saksan keskuspankki laski sekä diskontto- että lombardokor-
29444: koaan 0,5 prosenttiyksikköä 3,00 prosenttiin ja 5,00 prosenttiin vastaavasti ja asetti
29445: repohuutokaupan koron 3,75 prosenttiin.
29446: Alkuvuoden kansainvälisten markkinoiden häiriöt heijastuivat vaimentuneina
29447: Suomen markkinoille lähinnä Ruotsin kautta. Suomen Pankki korotti huutokauppa-
29448: korkoa helmikuussa neljännesprosentilla 5,75 prosenttiin. Koron nostaminen
29449: perustui siihen, että lähivuosien inflaatio-odotukset ja kustannuspaineet olivat
29450: selvästi kasvaneet. Vientihintojen, palkkojen ja kotimaisten raaka-aineiden hintojen
29451: nousuun sisältyi voimistunut inflaation vaara. Pisimmät korot ylittivät Suomessa
29452: edelleen 10 prosentin tason.
29453: Suomen Pankki nosti huutokauppakoron kuuteen prosenttiin kesäkuussa. Koron
29454: noston syynä oli talouden hintapaineiden lisääntyminen, ja sen erityisenä tavoittee-
29455: na oli estää inflaatiopaineiden voimistuminen ja leviäminen taloudessa. Vientihinto-
29456: jen voimakas nousu heijastusvaikutuksineen oli uhkaamassa pitkän aikavälin
29457: hintavakautta. Inflaatiopaineisiin viittasi myös toteutunut ansiotason nousu ja
29458: epävarmuus tulevien palkkoja koskevien ratkaisujen sisällöstä.
29459: Markka oli pysytellyt touko-kesäkuun vakaana, mutta vahvistui kesän aikana.
29460: Onnistuneet budjettineuvottelut, kasvava luottamus maltilliseen palkkaratkaisuun,
29461: alhaisena pysytellyt inflaatiovauhti ja odotettua parempi ulkoinen tasapaino laskivat
29462: elokuussa markkinakorkoja ja vahvistivat markkaa. Samalla korkolaskuodotukset
29463: lisääntyivät.
29464: Lokakuussa Suomen Pankki laski huutokauppakorkoa puoli prosenttiyksikköä 5,5
29465: prosenttiin ja peruskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä 5,0 prosenttiin. Suomen Pankin
29466:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       503
29467: päätös perustui suotuisaan inflaatiokehitykseen ja pidemmän aikavälin inflaatiopai-
29468: neiden hellittämiseen. Koronlaskun yhteydessä Suomen Pankki antoi julkisuuteen
29469: täsmällisen arvion odotettavissa olevasta inflaatiokehityksestä ja siihen vaikuttavista
29470: tekijöistä. Palkkojen nousun vuoksi ja koska ED-jäsenyydestä aiheutuneiden
29471: elintarvikehintojen alenemisen ei enää nähty vaikuttavan, kuluttajahintainflaation
29472: arvioitiin kiihtyvän tilapäisesti vuoden 1995 lopulla ja vuoden 1996 aikana.
29473: Kustannusten hidastumisen myötä pohjainflaation arvioitiin palautuvan vuoden
29474: 1997 aikana tavoitteen mukaiselle noin kahden prosentin tasolle.
29475: Budjetti- ja palkkaratkaisut ja hallituksen työllisyysohjelma olivat luoneet myöntei-
29476: sen perusvireen markkinoille, mitä osaltaan hsäsi Suomen lähentymisohjelman
29477: saama myönteinen vastaanotto EU:n talous- ja valtiovarainministerien Ecofin-
29478: kokouksessa. Luottamus talouspolitiikkaan oli näiden toimenpiteiden ansiosta
29479: vahvistunut ja Suomen Pankki jatkoi korkotason alentamiseen tähtäävää politiik-
29480: kaansa laskemalla huutokauepakorkoa marraskuun 1. ja 20. päivänä, ensin puoli ja
29481: sitten neljäsosa prosenttiyksikköä. Huutokauppakorko aleni yhteensä 4,75 prosent-
29482: tiin, jossa se oli sitä ennen ollut viimeksi vuoden 1994 alussa. Suomen Pankki laski
29483: marraskuun lopulla uudelleen myös peruskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä 4,75
29484: prosenttiin siten, että koronalennus tuli voimaan 15. joulukuuta.
29485: Joulukuussa Suomen Pankki laski huutokauppakorkoa 4,25 prosenttiin. Heikentynyt
29486: kansainvälinen talouskehitys ja lisääntyneen kilpailun edelleen alentamat elintarvik-
29487: keiden hinnatjohtivat arvioon, että pohjainflaatio jää tulevan kahden vuoden aikana
29488: selvästi alle kahden prosentin. Ylimääräisille varannoille maksettavaa korkoa
29489: laskettiin marras-joulukuussa huutokauppakoron mukana 2,25 prosenttiin.
29490: Suomen Pankin toimenpiteiden jälkeen kolmen kuukauden korkoero Saksan
29491: markkaan supistui vajaaseen puoleen prosenttiyksikköön ja pitkän koron ero 1,3
29492: prosenttiyksikköön. Lyhyiden korkojen ero Saksaan kasvoi vuoden 1994 loppuun
29493: verrattuna hieman, mutta pitkien korkojen ero supistui 1,5 prosenttiyksiköllä
29494: vuoden 1995 aikana. Valtion vuonna 2004 erääntyvän obligaation korko oli vuoden
29495: loi?.ussa noin 7,2 prosenttia. Markan ulkoiseen arvoon koronlaskulla ei ollut
29496: vaikutusta. Markan arvo Saksan markkaan nähden vaihteli kolmen markan molem-
29497: min puolin elokuusta lähtien.
29498: Jo usean vuoden jatkunut pankkiluottojen kannan supistuminen hidastui vuoden
29499: aikana. Yritysluottojen kanta pysyi jo kolmatta vuotta runsaan 80 mrd markan
29500: määräisenä. Yritysten rahoituksessa osake- ja joukkolainaemissioiden merkitys oli
29501: selvästi pienempi kuin parina edellisenä vuonna ja tulorahoituksen merkitys
29502: korostui entisestään. Kotitalouksien sekä asunto- että kulutusluottojen kannan
29503: supistuminen pysähtyi vuoden puolivälissä.
29504: Uusien luottojen korot nousivat tammi-heinäkuussa heijastaen Suomen Pankin
29505: korkopolitiikkaa ja markkinakorkojen nousua. Keskikesän jälkeen luottojen korot
29506: kääntyivät hienOiseen laskuun. Tämä kehitys sai lisäpuhtia loppuvuodesta, kun
29507: Suomen Pankki laski omia korkojaanjapitkät markkinakorot laskivat. Myös pankit
29508: laskivat prime-korkojaan loppuvuodesta. Uusien luottojen keskikorko oli marras-
29509: kuussa 6,92 prosenttia.
29510: Rahoitusmarkkinoiden likviditeetti oli koko vuoden hyvä. Talletuspankkien
29511: markkaottolainaus kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla noin 10 mrd markalla,
29512: mutta kääntyi sen jälkeen lievään laskuun. Markkatalletukset kasvoivat uudelleen
29513: vuoden lopulla ja niitä oli marraskuussa noin 285 mrd markan verran.
29514:  Suomen Pankki teki vuoden 1995 aikana muutoksia välineisiin, joilla se toteuttaa
29515:  rahapolitiikkaansa. Tärkein muutos koski vähimmäisvarantojärjestelmää, jossa
29516: 504                            Valtiovarainministeriö
29517: 
29518: otettiin käyttöön velvoitteen tä)'ttäminen kuukausikeskiarvon pohjalta. Myös
29519: vähimmäisvarantojen määräytymispohjaan tehtiin pieniä muutoksia.
29520: Pankkien talletukset niiden Suomen Pankissa olevilla sekkitileillä ovat nyt pankkien
29521: vähimmäisvarantotalletuksia, joille ei makseta korkoa. Päivätalletusten sijaan
29522: uudessa järjestelmässä syntyy ylimääräisiä talletuksia, jos pankin sekkitilin pälvit-
29523: täisten saldojen kuukausikeskiarvo ylittää pankin vähimmäisvarantovelvoitteen.
29524: Ylimääräisille talletuksille maksettava korko ei ole enää sidottu huutokauppakor-
29525: koon, vaan Suomen Pankki päättää siitä erikseen.
29526: Suomen Pankki muutti 1 päivästä kesäkuuta 1995 rahamarkkinainterventioiden
29527: vastapuolien valintakriteerejä siten, että se voi hyväksY,ä vastapuoliksi ne vähim-
29528: mäisvarantovelvoitteen alaiset luottolaitokset, joilla on nittävät valmiudet vastapuo-
29529: lina toimimiseen.
29530: Suomen Pankin rahamarkkinainterventioissa hyväksyttäviä arvopapereita muutettiin
29531: 1 päivästä kesäkuuta 1995 siten, että valtion liikkeeseen laskemista arvopapereista
29532: tuli pääasiallinen interventiomateriaali.
29533: Suomen Pankki osallistui Euroopan unionin talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen
29534: valmisteluun Euroopan rahapoliittisen instituutin neuvostossa, sen alakomiteoissa
29535: ja työryhmissä sekä neuvoston sijaistason komiteassa ja EU:n rahapoliittisessa
29536: komiteassa. Raha- ja valuuttakurssipoliittisia kysymyksiä käsiteltiin myös Euroopan
29537: rahapoliittisen instituutin sijaistason komiteassa ja Euroopan unionin rahapoliittises-
29538: sa komiteassa.
29539: 
29540: 5.2. Rahoitusmarlddnoiden valvonta
29541: Rahoitusmarkkinoiden ja niillä toimivien valvontaa jatkaa Suomen Pankin yh-
29542: teydessä toimiva rahoitustarkastus, joka antaa kertomuksen toiminnastaan suoraan
29543: eduskunnalle. Rahoitustarkastus ei enää kuulu valtiovarainministeriön hallin-
29544: nonalaan.
29545: 
29546: 5.3. Pankkituki
29547: 5.3.1. Pankkien tila
29548: Pankkien tulos parani vuonna 1995 edellisestä vuodesta, mutta oli edelleen runsaat
29549: 3 mrd mk tappiollinen. Luottotappioiden pieneneminen sekä monet J?ankkien
29550: toimintaympäristön kehitykseen liittyvät tekijätkuitenkin viittasivat jo toimmtaedel-
29551: lytysten paranemiseen.
29552: Luotto- ja takaustappiot olivat edelleen suuret, joskin ne pienenivät edellisvuotisis-
29553: ta. Talouden toimeliaisuuden piristyminen, työttömyyshuipun ohittaminen ja
29554: selvästi vähentyneet konkurssit kuitenkin kertoivat pankkien asiakkaiden velanhoi-
29555: tokyvyn paranemisesta ja vahvistivat uskoa siihen, että luotto- ja takaustappio-
29556: ongelma alkoi väistyä.
29557: 5.3.2. Valtion vakuusrahasto
29558: Valtion vakuusrahasto on rahoittanut omat tukitoimensa lähinnä kansainvälisiltä
29559: pääomamarkkinoilta valtion nimissä otetuilla luotoilla. Jos rahaston varat eivät riitä
29560: rahaston lainanhoitomenojen, takausten tai muiden sitoumusten hoitamiseen, on
29561: valtion talousarviossa varattu määräraha tähän tarkoitukseen.
29562:                            1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                     505
29563:     Vuonna 1995 rahaston lainanhoitomenot lainojen lyhennyksineen olivat yhteensä
29564:     1 902 miljoonaa markkaaja korkotuotot 181 miljoonaa markkaa. Rahaston lainan-
29565:     hoitomenoja katettiin ensisijaisesti rahaston rahoitusomaisuusarvopapereiden
29566:     myynnillä 663 miljoonaa markkaa sekä Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n erillis-
29567:     seurantaerien kauppahinnalla 579 miljoonaa markkaa. Rahasto nosti kesäkuussa
29568:     1995 valtion talousarvioon varatuista määrärahoista 400 miljoonaa markkaa.
29569:      5.3.3. Kertomusvuoden tukitoimenpiteet
29570:      5.3.3.1. Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki (SKOP)
29571:      Kevään 1995 aikana valtion vakuusrahasto neuvotteli usean tahon kanssa SKOP:n
29572:      terveiden luottojen ja eräiden pankin tytäryhtiöiden myymisestä. SKOP:n taloudelli-
29573:      sesta asemasta JOhtuen SKOP:lla ei katsottu olevan mahdollisuutta tervehtyä siinä
29574:      määrin, että pankin tulos olisi kääntynyt positiiviseksi. Valtioneuvosto hyväksyi 2
29575:      päivänä kesäkuuta valtion vakuusrahaston neuvotteleman sopimuksen, jolla myytiin
29576:      Svenska Handelsbankenille SKOP:n ylimääräisen yhtiökokouksen 13 päivänä
29577:      kesäkuuta antaman hyväksymisen jälkeen pääomamäärältään 4 400 miljoonaa
29578:      markkaa SKOP:n toimivia luottoja Ja takauksia sekä Teollistamisrahasto Oy:n ja
29579:      SKOP-rahoitus Oy:n osakkeet. Tytäryhtiöiden kauppaan kuuluivat myös Suomen
29580:      Kiinteistöpankki Oy ja Aktiiviraha Oy. Kauppa oli tarpeellinen toimenpide pankki-
29581:      tuen minimoimiseksi, SKOP:n toimintojen rationalisoimiseksi ja koko pankkijärjes-
29582:      telmän tehostamiseksi.
29583:      SKOP on tarkoitus muuttaa myöhemmin vakuusrahastolain mukaiseksi omaisuu-
29584:      denhoitoyhtiöksi.
29585:      5.3.3.2. Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy
29586:      Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:öön siirtyneen omaisuuden ja vastuiden määrä
29587:      on yhteensä 16 000 miljoonaan markkaa asiakasvastuita, 11 500 miljoonaa markkaa
29588:      kiinteistöomaisuutta, 7 500 miljoonaamarkkaa taselainaussaamisiaja4 000 miljoo-
29589:      naa markkaa muita tase-eriä. Siirtyneen omaisuuden kokonaismäärä, 39 000 mil-
29590:      joonaa markkaa, vastaa alkuperäistä arviota.
29591:      Valtioneuvosto hyväksyi 23 päivänä maaliskuuta Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal
29592:      Oy:n 8 000 miljoonan markan suuruisen oman pääoman lisähakemuksen ja päätti,
29593:      että valtio merkitsee yhtiön osakkeita 500 miljoonalla markalla ja tekee vararahas-
29594:      tosuorituksen 7 500 miljoonalla markalla. Päätöksen jälkeen valtio omistaa Omai-
29595:      suudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n osakkeista 77,75 % ja valtion vakuusrahasto
29596:      22,25 %.
29597:      Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy osti 31 päivänä joulukuuta 1994 tehdyllä
29598:      erisopimuksella SSP:n niin sanotut erillisseurantaerät valtion vakuusrahastolta sekä
29599:      Kansallis-Osake-Pankilta, Postipankki Oy:ltä, Suomen Yhdyspankki Oy:ltä ja
29600:      osuuspankeilta 724 miljoonan markan kauppahinnalla. Erillisseurantaerät oli
29601:      muodostettu niistä SSP:n tase-eristä, joita ei ollut siirretty Omaisuudenhoitoyhtiö
29602:      Arsenal Oy:öön tai ostajapankeille. SSP:n liiketoiminnan luovutussopimuksen
29603:      mukaisesti SSP:tä purettaessa valtion vakuusrahasto saa SSP:n omaisuudesta 80 %
29604:      ja ostajapankit yhteensä 20 %. Erillisseurantaerien myynnillä toteutettiin luovutus-
29605:      sopimuksen mukainen SSP:n omaisuuden jako.
29606:      Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy on kertomusvuoden loppuun mennessä saanut
29607:      julkista pankkitukea yhteensä 19 000 miljoonaa markkaa ja tämän lisäksi varain-
29608:      hankintaa on alunperin varauduttu takaamaan 28 000 miljoonaan markkaan asti.
29609:      Valtioneuvosto muutti 14 päivänä syyskuuta Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:lle
29610: 64 360228Y
29611: 506                           Valtiovarainministeriö
29612: 
29613: annettua takauksen kehysohjelmaa siten, että takauslimiitistä siirrettiin omaisuuden-
29614: hoitoyhtiöksi muuttuvan Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n tytäryhtiön SSP:n
29615: hyväksi 2 000 miljoonaa markkaa.
29616: 5.3.3.3. Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal - SSP Oy (SSP)
29617: Valtioneuvosto päätti 16 päivänä marraskuuta valtion vakuusrahaston johtokunnan
29618: esityksestä, että SSP muutetaan vakuusrahastolain mukaiseksi omaisuudenhoitoyh-
29619: tiöksi. SSP aloitti toimintansa omaisuudenhoitoyhtiöllä 1 päivänä joulukuuta.
29620: Muutos ei aiheuta valtiontaloudelle lisärasitetta.
29621: SSP:n emoyhtiö Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy vahvisti vuonna 1995 SSP:n
29622: omaa pääomaa kolme kertaa yhteensä 5 500 miljoonalla markalla.
29623: Vuoden 1995 lopussa SSP:n saama julkisen tuen määrä oli 9 961 miljoonaa
29624: markkaa, joka sisältää edellä selostetun 2 000 miljoonan markan takaussiirron
29625: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:ltä SSP:n hyväksi.
29626: 5.3.3.4. Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal • Silta Oy
29627: V aitioneuvosto päätti 16 päivänä marraskuuta valtion vakuusrahaston johtokunnan
29628: esityksestä, että Siltapankki Oy muutetaan vakuusrahastolain mukaiseksi omaisuu-
29629: denhoitoyhtiöksi. Samalla valtiOneuvosto hyväksyi Kansallis-Osake-Pankin omista-
29630: mien Siltapankki Oy:n osakkeiden hankkimisen yhden markan kokonaiskauppahin-
29631: nalla Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:lle. Siltapankki aloitti toimintansa omai-
29632: suudenhoitoyhtiönä 1 päivänä joulukuuta.
29633: Siltapankille myönnetty tuki on alkuperäisen 3 036 miljoonan markan määräinen.
29634: Myönnetystä tuesta arvioidaan saatavan takaisin 800 miljoonaa markkaa.
29635: 5.3.3.5. Käytettävissä olevat määrärahat ja niiden käyttö
29636: Valtion vuoden 1993 I ja IV lisätalousarvioissa pankkitoiminnan tukemiseen
29637: momentille 28.87.51 oli varattu 15 000 miljoonaa markkaa kolmen vuoden siirto-
29638: määrärahana. Määräraha käytettiin loppuun kertomusvuoden aikana. Valtion vuoden
29639: 1994 talousarviossa pankkitoiminnan tukemiseen momentille 28.87.89 on varattu
29640: 10 000 miljoonaa markkaa kolmen vuoden siirtomäärärahana. Määrärahaa oli
29641: käytetty kertomusvuoden loppuun mennessä noin 6 200 miljoonaa markkaa ja sitä
29642: oli jäljellä noin 3 800 markkaa.
29643: Vuoden 1995 talousarviossa takauksia, takuita ja muita momentilta 28.87.89
29644: tarkoitettuja sitoumuksia saa antaa siten, että niiden yhteenlaskettu pääomamäärä
29645: yhdessä vuosina 1993-1994 annettujen sitoumusten kanssa on enintään 35 000
29646: miljoonaa markkaa tai yhdessä tältä momentilta ja vuoden 1993 ensimmäisen
29647: lisätalousarvion momentilta 28.87.51 myönnetyn muun tuen kanssa pääomamää-
29648: rältään enintään 60 000 miljoonaa markkaa.
29649: V aitioneuvosto oli tehnyt kertomusvuoden loppuun mennessä takauspäätöksiä
29650: 28 300 miljoonan markan edestä ja periaatepäätöksiä mahdollisesti myöhemmin
29651: myönnettävistä takauksista ja takuista yhteensä 3 700 miljoonan markan edestä.
29652: Lisäksi vuoden 1995 I lisätalousarvion mukaan vuoden 1994 talousarvion momen-
29653: tin 28.87.89 määrärahaa saa käyttää myös säästökassatallettajien saamisten turvaa-
29654: misesta säästökassatoimintaa harjoittavassa osuuskunnassa annetun lain (1361193)
29655: nojalla tehtävistä valtioneuvoston tai valtiovarainministeriön päätöksistä aiheutuvien
29656: yhteensä enintään 621 miljoonan markan menojen maksamiseen. Valtiokonttori on
29657:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       507
29658: 
29659: kertomusvuoden loppuun mennessä lain perusteella lunastanut Osuusliike Elannon
29660: säästökassaan tehtyjä talletuksia yhteensä noin 560 miljoonan markan määrästä.
29661: Valtion vakuusrahaston ottamien lainojen ja niiden korkojen ja lainoista maksettavi-
29662: en muiden menojen suorittamiseen oli vuoden 1994 talousarviossa varattu 1,540
29663: miljoonaa markkaa kolmen vuoden siirtomäärärahana ja vuoden 1995 talousarvios-
29664: sa 300 miljoonaa markkaa samoin kolmen vuoden siirtomäärärahana. Kertomusvuo-
29665: den loppuun mennessä vuoden 1994 määrärahasta oli käyttämättä 1 016 miljoonaa
29666: markkaa. Vuoden 1995 määrärahaa ei kertomusvuoden loppuun mennessä ollut
29667: käytetty lainkaan.
29668: 5.3.5. Myönnetyn tuen yhteismäärä
29669: Myönnettyä pankkitukea oli maksettu nettomääräisesti vuoden 1995 loppuun
29670: mennessä 50 876 miljoonaa markkaa. Kertomusvuoden aikana tukea maksettiin
29671: nettomääräisesti 7 229 miljoonaa markkaa. Lukuihin sisältyy Suomen Pankin,
29672: valtion vakuusrahaston ja valtioneuvoston valtion talousarvion kautta myöntämä
29673: tuki. Lisäksi valtioneuvosto oli tehnyt takauspäätöksiä vuoden 1995 loppuun
29674: mennessä 28 300 miljoonan markan edestä.
29675: Valtion vuonna 1992 yhteensä 130 pankkiin tekemä 7 742 miljoonan markan
29676: pääomasijoitus oli vuoden 1995lopussa 86 pankilla. Sitä ei maksettu kertomusvuo-
29677: den aikana takaisin yhtään. Vuodelta 1994 sijoitukselle maksoi korkoa 38 pankkia.
29678: 5.4. Muut pankkitoimintaan liittyvät asiat
29679: Kertomusvuonna eduskunta hyväksyi lain valtion vakuusrahastosta annetun lain
29680: 1 §:n muuttamisesta. Pykälään lisättiin säännös, jonka mukaan laissa tarkoitettu
29681: omaisuudenhoitoyhtiö voi omistaa osakkeita osakeyhtiössä, joka myös on omaisuu-
29682: denhoitoyhtiö. Lainmuutoksella mahdollistettiin Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal
29683: Oy:n ja sen omistuksessa jo olleen Suomen Säästöpankki - SSP oy:n suhteiden
29684: järjestäminen ja mahdollisten muiden pankkikriisin yhteydessä valtion vastuulle
29685: tulleiden yhtiöiden järjestely.
29686: Eduskunta hyväksyi lain tallettajien saamisten turvaamisesta säästökassatoimintaa
29687: harjoittavassa osuuskunnassa annetun lain 13 §:n muuttamisesta. Pykälään lisättiin
29688: uusi 3 momentti, jonka mukaan ennen myös 1.1.1994 jälkeen säästökassaan tehdyt
29689: talletukset turvataan laissa säädetyllä tavalla, jos osuuskunnan maksukyvyttömyys
29690: on alkanut ennen 1.4.1995.
29691: Luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin, ulkomaisten luotto- ja rahoituslaitoksen
29692: toiminnasta Suomessa annettuun lakiin ja lakiin valtion vakuusrahastosta tehtiin
29693: 1.7.1995 lukien Euroopan unionin talletussuojaa koskevan direktiivin (94/19/EY)
29694: voimaan tulosta johtuvat muutokset.
29695: Joulukuun 15 päivänä voimaan tulleilla arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain ja
29696: arvo-osuustileistä annetun lain muutoksilla täsmennettiin arvo-osuusjärjestelmää
29697: koskevaa lainsäädäntöä, jotta joukkovelkakirjalainat, erityisesti valtion viitelainat,
29698: voidaan liittää arvo-osuusjärjestelmään. Lisäksi muutoksilla laajennettiin ulkomai-
29699: sen sijoittajan mahdollisuus hallintarekisteröidä arvo-osuuksia koskemaan oman
29700: pääoman lisäksi vieraan pääoman ehtoisia arvo-osuuksia.
29701: Valuuttalain voimassaoloaikaa jatkettiin vuoden 1998 loppuun lailla valuuttalain
29702: 13 §:n muuttamisesta. Muutoin lain voimassaolo olisi päättynyt kertomusvuoden
29703: lopussa. Samassa yhteydessä annetulla lailla luottolaitostoiminnasta annetun lain
29704: 508                           Valtiovarainministeriö
29705: 
29706: 68 §:n muuttamisesta siirrettiin valuuttariskien valvonta Suomen Pankilta rahoitus-
29707: tarkastukselle.
29708: Luottolaitostoiminnasta annettua lakia, liikepankkilakia, säästöpankkilakia ja
29709: säästöpankin muuttamisesta osakeyhtiömuotoiseksi J?ankiksi annettua lakia muutet-
29710: tiin 1.1.1996 voimaan tulleilla laeilla siten, että liikepankin lisäksi myös säästö-
29711: pankkiosakeyhtiö voi toimia säästöpankkien keskusrahalaitoksena. Samalla tehtiin
29712: luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin väliaikainen poikkeus, joka sallii entisen
29713: säästöpankkien keskusrahalaitoksen Säästöpankkien Keskus-osake-Pankinjatkavan
29714: säästöpankkien vakuusrahaston jäsenenä siihen saakka, kunnes pankki muutetaan
29715: omaisuudenhoitoyhtiöksi. Muutokset olivat tarpeen, jotta Aktia Säästöpankki Oy
29716: voi toimia säästöpankkien keskusrahalaitoksena.
29717: Valtiovarainministeriö ratkaisi kertomusvuoden aikana lukuisia luottolaitos- ja
29718: arvopaperimarkkinalainsäädäntöön perustuvia hakemusasioita. Ministeriö käsitteli
29719: mm. toimilupa-asioita ja pankkien sulautumista koskevia hakemuksia.
29720: 
29721: 
29722: 6. Valtion työnantajatehtävät
29723: 6.1. Sopimustoiminta
29724: Valtion budjettitalouden vuoden 1995 ensimmäiset keskustason virka- ja työeh-
29725: tosopimukset allekirjoitettiin 17.2.1995 sopimuskaudelle 1995 - 1996. Sopimukset
29726: olivat osa liittokohtaista kierrosta tilanteessa, jossa aikaisemmat sopimukset oli
29727: työmarkkinoilla yleensä irtisanottu päättymään kesken sopimuskauden.
29728: Sopimukset sisälsivät kaksi yleiskorotusta, 1.3.1995 lukien 52 markkaa kuukaudelta
29729: lisättynä 0,39 %:lla, vähintään 1,0 %, ja 1.10.1995 lukien 1,0 %, sekä 0,5 %:n
29730: järjestelyvaraerän 1.10.1995 lukien. Yhteinen korotusvaikutus oli vuositasolla
29731: 2,6 %. Sopimuksissa mahdollistettiin työaikajoustojen käyttöön ottaminen 1.9.1995
29732: lukien.
29733: Sopimuksiin sisältyivät neuvottelulausekkeet vuoden 1996 palkankorotuksista ja
29734: sopimusten niveltämisestä mahdolliseen tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun.
29735: Valtion budjettitalouden vuoden 1995 toiset keskustason virka- ja työehtosopimuk-
29736: set tehtiin 27.9.1995 sopimuskaudelle 1996 - 1997. Ne perustuivat talous-, työlli-
29737: syys- ja työmarkkinapoliittiseen sopimukseen, joka allekirjoitettiin 29.9.1995.
29738: Sopimusratkaisu sisälsi kaksi yleiskorotusta, 1.11.1995 lukien 180 markkaa
29739: kuukaudelta, vähintään 1,8 %, ja 1.10.1996 lukien 100 markkaa kuukaudelta,
29740: vähintään 1,3 %. Edelleen 1.10.19961ukien on käytettävissä nais- ja matalapalkka-
29741: erät, naisten lukumääräosuus kertaa 0,6 % ja matalapaikkaisten lukumääräosuus
29742: kertaa 0,2 %. Sopimuksiin sisältyvät neuvottelulauseke sekä ansiokehityslausekkeet
29743: vuosille 1996 ja 1997.
29744: Tulopoliittiseen sopimukseen liittyvät työelämän kehittämistä koskevat kohdat on
29745: asianomaisilta osiltaan sisällytetty valtion sopimusratkaisuihin. Valtion työmark-
29746: kinalaitos on osallistunut niiden edellyttämiin selvityksiin. Joulukuussa on saavutet-
29747: tu valtion henkilöstön irtisanomisaikoja koskeva sopimusratkaisu.
29748: Vuodenvaihteessa 1995-1996 saavutettiin virastojen palkkausjärjestelmien uudista-
29749: misessa läpimurtovaihe. Kannustavat, valtion palkkapoliittisten periaatteiden
29750: mukaiset virka- ja työehtosopimukset koskivat viittä virastoaja noin 6 000 palkan-
29751: saajaa eli 5 % virastojen henkilöstömäärästä. Lisäksi valmistelu on muissa viras-
29752:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      509
29753: 
29754: toissa niin pitkällä, että uusien palkkausjärjestelmien kattavuuden arvioidaan
29755: lisääntyvän 20 %:iin vuonna 1996.
29756: Joulukuussa 1995 on tehty virka- ja työehtosopimukset matkakustannusten korvaus-
29757: määristä vuodelle 1996.
29758: 
29759: 6.2. Valtion henkilöstön oikeusasema
29760: Valtion virkamieslain muuttamista koskeva hallituksen esitys (HE 20511995 vp) on
29761: annettu eduskunnalle 18.12.1995. Esityksessä ehdotetaan alle vuoden kestäneiden
29762: palvelussuhteiden irtisanomisaikojen lyhentämistä. Ehdotus vastaa sisällöltään
29763: työsopimuslakiin ehdotettua muutosta. Valtion virkamieslain runsaan vuoden
29764: voimassaolon aikana ei ole ilmennyt muita muutostarpeita.
29765: Lain voimaantullessa toimintansa aloittanut virkamieslautakunta on ratkaissut
29766: yhteensä 1 283 asiaa. Näistä 1 220 oli uuden lautakunnan käsiteltäväksi siirtyneitä
29767: JO vireillä olleita lomautusasioita.
29768: 
29769: 6.3. Valtion eläkejfujestelmä
29770: Valtion eläkelainsäädännössä on yhdenmukaisesti muun työeläkejärjestelmän kanssa
29771: toteutettu toimenpidekokonaisuus,jolla pyritään estämään maksujen korotuspainetta
29772: sekähuolehtimaanjärjestelmän pidemmän aikavälin tasapainosta. Uudistus perustuu
29773: työmarkkinaosapuolten välillä sovittuun ns. Puron pakettiin. Muutokset koskevat
29774: eläkepalkan laskentaa, ns. tulevan työajan määräytymistä, indeksiturvaa sekä
29775: kuntoutuksen korostamista työkyvyn arviointiin liittyvissä kysymyksissä. Muutokset
29776: tulevat voimaan 1.1.1996. Muutosten yleisvaikutuksena vuosisäästöön arvioidaan
29777: olevan vuonna 2000 noin 435 miljoonaa markkaa ja vuonna 2010 noin 1 miljar-
29778: di markkaa.
29779: 6.4. Valtion henkilöstömenot ja -määrä
29780: Valtion virastojen ja laitosten työvoimakustannuksia on talouspolitiikan tavoitteiden
29781: mukaisesti sekä hallinnon kehittämiseksi vuonna 1995 edelleen sopeutettu. Päämi-
29782: nisteri Lipposenhallitusohjelman vuoden 1996 talousarviota koskevan lisäpöytäkir-
29783: jan mukaan valtionhallinnon toimintamenoista oli leikattava hintojen ja palkkojen
29784: nousu ja lisäksi 350 milj. mk.
29785: Vuoden 1995 ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä päätettiin, ettei vuoden 1995
29786: ensimmäisistä sopimuksista johtuvaa lisäkustannusta budjetoida. Hallituksen
29787: tulopoliittiseen ratkaisuun liittyvän kannanoton mukaisesti syyskuun 1995 sopimus-
29788: ten korotusvaikutukset on kuitenkin budjetoitu vuodelle 1996.
29789: Vuonna 1994 valtion budjettitalouden työvoimakustannukset olivat noin
29790: 23,4 mrd mk ja vuonna 1995 noin 22,9 mrd mk. Arvio vuodelle 1996 on
29791: 23,5 mrd mk.
29792: Valtioneuvoston vuosina 1989-1991 tekemien periaatepäätösten perusteella ja
29793: hallinnon rakennemuutosten johdosta valtion budjettitalouden henkilöstömäärä on
29794: alentunut jatkuvasti. Vuonna 1995 määrä on noin 130 000. Vähennys vuodesta
29795: 1994 vuoteen 1995 on noin 3 000. Valtion budjettitalouden henkilöstömäärä on
29796: vähentynyt vuodesta 1991 on noin 12 %ja vuodesta 1994 2,3 %.
29797: 510                             Valtiovarainministeriö
29798: 
29799: 
29800: 7. Hallinnon kehittäminen
29801: Julkisen hallinnon kehittämisen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti yhteis-
29802: kunnan peruspalvelujen turvaaminen koko maassa. Hallitus tukee monipuolistuvaa
29803: ja tasapainoista alueellista kehitystä, joka pohjautuu maan eri alueiden osaamisvah-
29804: vuuksiin. Päämääränä on ihmisten elinehtojen turvaaminen asuinpaikasta riippumat-
29805: ta. Hallinnon tehokkuutta, toimivuutta ja palvelualttiutta lisätään ja kaikilla hallinto-
29806: tasoilla vahvistetaan kansalaisten todelhsia vaikutusmahdollisuuksia ja hallinnon
29807: julkisuutta. Ministeriöiden, keskusvirastojen, väliportaan hallinnon ja kunnallishal-
29808: linnon välinen työnjako ja rahoitusjärjestelmä selkeytetään.
29809: Hallitus asetti iltakoulussaan 20.9.1995 hallinnon kehittämisen ministerityöryhmän.
29810: Sen tehtävänä on valmistella toteutettavista toimenpiteistä hallituksen käsittelyä
29811: varten tarpeelliset periaatepäätökset, valmistavasti käsitellä merkittävien hallin-
29812: nonuudistushankkeiden toimeksiannot ennen niiden asettamista sekä vastata
29813: tällaisten hankkeiden poliittisesta ohjauksesta. Hallinnon kehittämisen ministerityö-
29814: ryhmän tehtävänä on myös vastata poliittisen tason yhteydenpidosta hallinnonuudis-
29815: tuksen keskeisiin sidosryhmiin, valmistavasti käsitellä valtioneuvoston käsittelyyn
29816: tulevat julkisen hallinnon kehityksen kannalta merkittävät laki- ja muut säädösehdo-
29817: tukset sekä muutenkin seurata ja ohjata julkisen sektorin uudistamista.
29818: Kertomusvuonna saatettiin loppuun ja jatkettiin toimenpiteitä valtioneuvoston
29819: 17.6.1993 tekemän keskushallinnon ja aluehallinnon uudistamista koskevan
29820: periaatepäätöksen toteuttamiseksi. Päätös sisältää hallinnon kehittämisen toimenpi-
29821: teiden toteuttamisohjelman erityisesti vuosille 1994 - 1995.
29822: Valtioneuvosto asetti 14.9.1995 Aluehallinto 2000- hankkeen valmistelemaan
29823: valtion aluehallinnon uudistamista. Hankkeen tehtävänä on valmistella ehdotukset
29824: valtion alueellisten elinkeinotukitehtävien kokoamisesta yhteen alueorganisaatioon
29825: ja sen aluejaosta. Sen tehtäviin kuuluu myös valmistella ehdotukset valtion alueel-
29826: listen hallinto-, turvallisuus- ja mahdollisten muiden tehtävien kokoamisesta
29827: lääninhallitusten yhteyteen sekä läänien ja lääninhallitusten lukumäärästä ja
29828: aluejaosta. Lisäksi hankkeen tulee valmistella ehdotukset muista toimenpiteistä
29829: valtton aluehallinnon kokoamiseksi, tehtävien kehittämiseksi ja organisaatioiden
29830: vähentämiseksi.
29831: Valtioneuvosto asetti 4.5.1995 projektin valtion ja kuntien suhteiden uudistamista
29832: varten. Projektissa on valmisteltu kertomusvuonna hallituksen esityksen muotoon
29833: laadittu ehdotus vuoden 1996 alusta toteutettavasta valtionosuusjärjestelmän
29834: uudistuksesta. Projektin tehtävänä on myös laatia ehdotus vuoden 1977 alusta
29835: toteutettavasta valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta sekä tehdä muut ehdotukset
29836: valtion ja kuntien välisen työn- ja kustannustenjaon selkeyttämisestä.
29837: Hallituksen iltakoulussa 17.5.1995 hyväksytyn mukaisesti oikeusministeriö asetti
29838: 14.6.1995 työryhmän laatimaan valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämisohjel-
29839: man. Tavoitteena, että säädösesitysten hallitus- ja eduskuntakäsittelyssä pääpaino
29840: voi olla esitysten asiasisällön arvioinnilla. Samoin oikeusministeriö asetti 7.9.1995
29841: työryhmän, jonka tehtävänä on määritellä valtiovallan voimassaolevan normiston
29842: julkaisemiseen liittyvän perusvelvoitteen sisältö sekä selvittää edellä mainitun
29843: järjestelmän sisältö.
29844: Valtiovarainministeriön käynnistämässä esiselvitysprojektissa hahmotettiin kerto-
29845: musvuonna valtioyhteisön johtamisen keskeiset sisältökysymykset, erityisesti
29846: ohjaus- ja valvontaperusteet ja valtioyhteisön organisaatiomuodot.Esiselvityksen
29847:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       511
29848: 
29849: tarkoituksena oli määritellä myöhemmin käynnistettävän valtioyhteisön johtamista
29850: koskevan hankkeen tavoitteet, osa-alueet sekä mm. hankkeen toteuttamisen tapa.
29851: Valtiovarainministeriön kertomusvuonna asettaman liikelaitosjärjestelmää kehittävän
29852: työryhmän tehtävänä on kartoittaa liikelaitoslainsäädännön kehittämistarpeet sekä
29853: tehdä yksityiskohtaiset ehdotukset säännöksiksi ja määräyksiksi. Valtiovarainminis-
29854: teriön kertomusvuonna asemassa kilpailukykyistä palvelutuotantoa koskevassa
29855: hankkeessa on tuettu julkisin varoin tuotettujen ja tuettujen hyvinvointipalvelujen
29856: kokeilu- ja arviointitoimintaa ja mm. edistetty hyvinvointipalveluja koskevien
29857: säännösten ja muun ohjauksen uudistamista tuloksellista toimintaa tukevaksi.
29858: Valtion henkilöstöpolitiikkaa toteutettiin kertomusvuonna valtioneuvoston 7.3.1991
29859: antamassa valtion henkilöstöpolitiikan ja -hallinnon uudistamista koskevassa
29860: periaatepäätöksessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kertomusvuoden alkuun
29861: mennessä saatiin päätökseen kaikki ne kehittämishankkeet, jotka oli asetettu
29862: valtioneuvoston periaatepäätöksenjohdosta sekä valtioneuvoston 18.5.1989 asetta-
29863: man Henkilöstökomitean ehdotusten pohjalta.
29864: V aitioneuvoston periaatepäätöksessä toimenpiteistä keskushallinnon ja aluehallinnon
29865: uudistamiseksi annettiin valtiovarainministeriön tehtäväksi valmistella kansallinen
29866: tietohallintostrategia. Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän raportti Suomi
29867: tietoyhteiskunnaksi käsiteltiin hallituksen iltakoulussa 18.1.1995.
29868: 
29869: 
29870: 8. Muut tehtävät
29871: 8.1. Valtion rakennustoimi
29872: Rakennushallinto. Rakennushallituksen, 1.5.1995 jälkeen Valtion kiinteistö laitoksen,
29873: vuoden 1995 työohjelman määrärahat olivat 961 milj. mk. Edellisenä vuonna ne
29874: olivat olleet 1 016 milj. mk ja vuonna 1993 ne olivat 1 425 milj. mk. Uudisraken-
29875: nushankkeiden määrä laski edelleen tilantarpeen vähenemisen johdosta. Korjaus-
29876: hankkeiden määrä taas nousi niin, että kokonaisvolyymissä ei edelliseen vuoteen
29877: verrattuna tapahtunut oleellista muutosta. Toukokuun 1995 alussa rakennushallituk-
29878: sen työkanta muutamaa pientä hanketta lukuun ottamatta siirtyi Valtion kiinteistö-
29879: laitokselle ja muu osa perustetuille muille kiinteistöyksiköille.
29880: Merkittävimpiä vuonna 1995 käynnissä olleita hankkeita olivat Svenska han-
29881: delshögskolanin peruskorjaus Helsingissä, Helsingin yliopiston Kumpulan 2.
29882: rakennusvaihe, Helsingin 4. terveydenhuolto-oppilaitos, VTT:n sähkötalo 2 Espoos-
29883: sa, Turun yliopiston fysiikan laboratorion peruskorjaus ja lisärakennus sekä
29884: Mikkelin teknillisen oppilaitoksen lisärakennus ja peruskorjaus.
29885: Rakennushallinto lakkautettiin 1.5.1995 lukien. Rakennushallinnon hoitamat
29886: kiinteistövarallisuuden omistamiseen kuuluvat tehtävät siirtyivät 1.5.1995 peruste-
29887: tulle Valtion kiinteistölaitokselle, jonka hallintaan lisäksi keskitettiin valtion
29888: rakennusvarallisuutta. Rakennushallinnon kiinteistöjen ylläpidon ja rakentamisen
29889: palvelutehtävät siirrettiin tätä tarkoitusta varten vuonna 1994 perustetulle Engel
29890: kiinteistöpalveluyhtymä Oy nimiselle valtionyhtiölle siten, että siivouspalvelu aloitti
29891: yhtiössä toimintansa 1.1.1995 ja muu toiminta 1.5.1995.
29892: Rakennushallinnon uudelleenorganisoinnin henkilöstövaikutukset ja henkilöstön
29893: tukitoimet. Rakennushallinnon uudelleenorganisoinnin edellyttämät henkilöstöjärjes-
29894: telyt ja tukitoimet toteutettiin uusien perustettujen organisaatioiden toiminnan
29895: käynnistymisen edellyttämän aikataulun mukaisesti.
29896: 512                             Valtiovarainministeriö
29897: 
29898: Ensel kiinteistöpalveluyhtymä Oy ja Valtion kiinteistölaitos rekrytoi vat toimintansa
29899: laaJuuden ja laadun vaatiman henkilöstön pääasiassa rakennushallinnon henkilöstös-
29900: tä. Se rakennushallinnon henkilöstö, joka ei sijoittunut uusiin organisaatioihin tai
29901: muualle taikka siirtynyt eläkkeelle tai löytänyt muuta ratkaisua, irtisanottiin
29902: kahdessa vaiheessa. Vuodenvaihteessa 1994/95 jäi vaille työtä noin 980 siivoustoi-
29903: men henkilöä ja 1.5.1995 lukien muuta henkilöstöä yhteensä noin 520 henkilöä.
29904: Irtisanottujen ennakoitua suurempi määrä johtui toisaalta Engel kiinteistöpalveluyh-
29905: tymä Oy:n suunniteltua pienemmäksi jääneestä volyymistä ja toisaalta vuodenvaih-
29906: teen mm. palkkaustasoa koskeneesta työmarkkinakonfliktista.
29907: Työllistymättäjääneiden tukitoiminta organisoitiin entisten rakennuspiirien toimin-
29908: tapaikkakunnilla henkilöstötukiyksiköihin. Yksiköt toimivat Valtion kiinteistölai-
29909: toksen erillisyksikköinä irtisanomisaikojen päättymiseen eli 31.10.1995 saakka.
29910: Yksiköissä järjestettiin jaksamista muutoksessa tukevaa toimintaa (esimerkiksi
29911: psyykkinen tuki ja työterveys), informaatiota eläkkeistä ja muista toimeentuloon
29912: liittyvistä palveluista, työmarkkinakelpoisuutta lisäävää täydennyskoulutusta sekä
29913: avustettiin työnhaussa mm. työnhakuvalmennuksesta ja virkasiirtoja järjestämällä.
29914: Lähes kaikki irtisanotut osallistuivat järjestettyyn ryhmätoimintaan. Tuki- ja
29915: ryhmätoiminnasta vastasivat pääosin rakennushallinnosta itsekin irtisanotut henkilöt.
29916: Tukitoiminnan kustannukset olivat ajalla 1.1.-31.10.1995 yhteensä 98,2 milj. mk,
29917: mistä muita kuin palkkakustannuksia oli 6,4 milj. mk. Erilliskustannuksia irtisanot-
29918: tua kohden aiheutui noin 4 275 markkaa (6,4 milj. mk, 1 497 henkilöä).
29919: Rakennushallinnossa oli 1.7.1994 pysyväisluontoisessa palvelussuhteessa 3 242
29920: henkilöä. Joulukuun 1995 puolivälin tietojen mukaan heistä oli:
29921: - työssä julkisella tai yksityisellä sektorilla                       53,1%
29922: - yrittäjinä                                                            0,5%
29923: - opiskelemassa                                                         1,2%
29924: - eläkkeellä (päätös annettu)                                           7,6%
29925: - työttömänä                                                          35,0%
29926: - muu tai ei tietoa sijoittumisesta                                     2,5%
29927: Työttömäksi jääneestä 1 136 henkilöstä 47 % on yli 53 vuotiaita.
29928: 8.2. Valtion kiinteistölaitos
29929: Rakennushallinnon hoitamat kiinteistövarallisuuden omistamiseen kuuluvat tehtävät
29930: siirtyivät 1. 5.199 5 perustetulle Valtion kiinteistö laitokselle, jonka hallintaan lisäksi
29931: keskitettiin valtion rakennusvarallisuutta. Tarkoituksena on valtion kiinteistövaralli-
29932: suuden käytön ja tuoton tehostaminen. Kiinteistölaitoksen tehtävänä on huolehtia
29933: sille siirtyvän kiinteistövarallisuuden hallinnasta, käytöstä, ylläpidosta ja kehittämi-
29934: sestä sekä kiinteistövarallisuuden hankkimisesta ja luovuttamisesta sekä alan
29935: asiantuntijatehtävistä. Kiinteistölaitoksen hallinnassa olevien toimitilojen osalta on
29936: otettu käyttöön vuokrajärjestelmä.
29937: Kiinteistölaitoksen toiminta käynnistyi laadittujen suunnitelmien mukaisesti.
29938: Alkuvaiheessa sen toiminnassa painottuivat toiminnan käynnistymiseen liittyvät
29939: tehtävät, omistuksessa olevan kiinteistövarallisuuden haltuunottaminen sekä
29940: keskeisten toimintojen laaja-alainen kehittämistoiminta. Kiinteistölaitoksen hallin-
29941: nassa olevien tilojen vuokrausaste oli 95 prosenttia, ja toiminnasta kertyi nettotuloa
29942: yhteensä 906 milJoonaa markkaa (8 kuukautta), mitkä vastasivat asetettuja tulosta-
29943: voitteita.
29944: Kiinteistölaitoksen vakinainen henkilöstömäärä oli 175 henkilöä. Sen lisäksi oli
29945: siirtymävaiheen ja rakennushallinnoita siirtyneiden tehtävien hoitamista varten
29946: määräaikaisia virkamiehiä 62, joista 40 vuoden 1995 loppuun saakka.
29947:                             1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       513
29948: 
29949:      8.3. V aitiokonttori
29950:      V altiokonttorista annettua lakia muutettiin siten, että valtiokonttorin tehtävänä
29951:      olevat työterveyspalvelut lakkautettiin 1.1.1996lukien. Työterveyspalveluita tarjoaa
29952:      1.1.1996 lukien valtion kokonaan omistama Medi vire Työterveyspalvelut Oy, jonka
29953:      palvelukseen on otettu valtiokonttorissa toiminut tämän alan henkilöstö. Tapaturma-
29954:      virasto lakkautetaan vuonna 1995 annetun lain (1528/95) nojalla 1.10.1996 lukien
29955:      ja tapaturmavirastosta siirretään valtiokonttoriin sotilastapaturma-asiat ja sotilasvam-
29956:      ma-asiat Samalla pääosa tapaturmaviraston henkilöstöstä siirtyy valtiokonttorin
29957:      palvelukseen.
29958:      8.4 Valtion tilastotoimi
29959:      Kertomusvuonna jatkettiin valtion tilastotoimen lainsäädännön yhtenäistämistä,
29960:      tiedonkeruiden rationalisointia ja työnjakojen täsmentämistä. Joulukuussa 1995
29961:      valtiovarainministeriö asetti, asian oltua valmistavasti käsiteltävänä hallinnon
29962:      kehittämisen ministeri työryhmässä, työryhmän tukemaan ministeriöitä tiedonkeruun
29963:      yleisvaltuutusten poistamiseksi ja erityisvaltuutusten rajaamiseksi eduskunnan
29964:      tilastolain (62/94) hyväksymisen yhteydessä päättämän lausuman mukaisesti.
29965:      Lausumassaan eduskunta edellyttää hallituksen pikaisesti tekevän selvityksen
29966:      erillisten tilastoja laativien viranomaisten tarpeesta ja tämän pohjalta antavan
29967:      eduskunnalle esityksen kaikkien tiedonkeruun yleisvaltuuksien poistamisesta
29968:      lainsäädännöstä ja erityisvaltuutusten selkeästä rajaamisesta.
29969:       Valtion tilastotoimen sisäistä tehokkuutta parannettiin laajentamalla sähköistä
29970:       tiedonkeruuta haastattelututkimuksissa, rahoitustilastoissa, kuntien toiminta- ja
29971:       taloustilastoissa ja teollisuuden tilinpäätöstilastossa. Kertomusvuonna valtion
29972:       tilastotuotannon nopeuttamista vaikeutti jossakin määrin perustietojen saamisen
29973:       hitaus muun muassa eräiltä rekisteriviranomaisilta.
29974:       Kertomusvuonna jatkettiin myös Euroopan unionin säädösten ja muiden sitoumus-
29975:       ten edellyttämien tilastojen kehittämistä sekä osallistuttiin näitä koskevien työryh-
29976:       mien kokouksiin.
29977: 
29978: 
29979:       9. Komiteat, neuvottelukunnat ja toimikunnat
29980:       Luettelo komiteoista, neuvottelukunnista ja toimikunnista,jotka ovat kertomusvuon-
29981:       na luovuttaneet mietintönsä tai aloittaneet toimintansa:
29982:       Juhlarahalautakunta. Tehtävänä on valmistella ja ylläpitää juhlarahaohjelmaa, tehdä
29983:       ehdotuksia juhla- ja muiksi erikoisrahoiksi sekä valtiovarainministeriön toimeksian-
29984:       nosta huolehtia mainittujen rahojen suunnittelusta. Asetettu 16.3.1995, toimikausi
29985:       16.3.1995-28.2.1997
29986:       Lahjoitusten verovapauslautakunta. Asetettu 22.5.1995, ei määräaikaa.
29987:       Valtiokonttorin varhaiseläkelautakunta. Asetettu 2.6.1995, toimikausi 15.4.1995-
29988:       14.4.1998.
29989:       Valtion eläkeneuvottelukunta. Asetettu 8.2.1995, toimikausi 1.2.1995-31.1.1998.
29990:       Valtion kiinteistöasiainneuvottelukunta. Asetettu 27.4.1995, toimikausi 1.5.1995-
29991:       30.4.1998.
29992: 
29993: 65 360228Y
29994: 514                              Opetusministeriö
29995: 
29996: 
29997: 
29998: 
29999:                               Opetusministeriö
30000: 
30001:  1. Yleistä
30002: Opetusministeriön kannalta ensimmamen ED-jäsenyyden vuosi toi mukanaan
30003: täyden osallistumisen unionin koulutus-, tutkimus-, kulttuuri- ja vapaa-aika{>olitiik-
30004: kaa koskevien ohjelmien valmisteluun ja toteuttamiseen. Muun muassa mmisteri-
30005: neuvoston toimintaan osallistuttiin aktiivisesti. Eräiden tärkeiden koulutusalan
30006: ohjelmien kansallisesta toteuttamisesta vastaavat yhteistyössä opetusministeriön
30007: kanssa opetushallitus ja kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO. Suomi
30008: menestyi kertomusvuonna hyvin opetusministeriön toimialan ED-ohjelmia koske-
30009: neilla hakukierroksilla. Vaihto- ja muiden toimintaohjelmien lisäksi merkittäviä
30010: mahdollisuuksia tarjoavat ED :n rakennerahastot Opetusministeriön toimialan
30011: hankkeisiin ohjautuu tukea sosiaalirahastosta ja aluekehitysrahastosta, ja yhteistyös-
30012: sä eräiden muiden ministeriöiden kanssa opetusministeriö valmisteli kertomusvuon-
30013: na tätä tukea koskevat suunnitelmat Euroopan komission käsittelyä varten; suunni-
30014: telmia päästiin osittain toteuttamaan jo kertomusvuonna
30015: Opetusministeriössä on laadittu koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia, joka
30016: valmistui kertomusvuoden alussa ja kattaa koko koulutusjärjestelmän. Vuoden
30017: aikana strategiaa täydennettiin "Kulttuurin tietoyhteiskunta" -t01menpideohjelmalla.
30018: Tavoitteena on vuoteen 2000 mennessä vaikuttaa kansainväliseen kilpailukykyyn
30019: ja työllisyyteen tietotekniikan tehokkaalla hyödyntämisellä, koulutuksen ja tutki-
30020: muksen laadun parantamisella sekä kirjasto- ja tietopalveluiden kehittämisellä.
30021: Yhteistoimintatahoilla ovat koko koulutus- ja tutkimusjärjestelmä sekä kirjastolaitos.
30022: Strategian pohjalta on vahvistettu vuosiksi 1995 - 99 opetusministeriön toimenpi-
30023: deohjelma suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittämiseksi.
30024:  Koulutuksen lainsäädäntöön on viime vuosina tehty lukuisia muutoksia. Kun
30025:  muutokset ovat valtionosuuslainsäädännön uudistusta lukuun ottamatta olleet
30026:  kuitenkin osittaisuudistuksia, koulutuksen lainsäädännön sektoroitunut perusrakenne
30027:  on pääosin säilynyt ennallaan. Tämän johdosta opetusministeriö asetti tammikuussa
30028:  1995 koulutusta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelua varten
30029:  toimikunnan. Toimikunnan tehtäväksi asetettiin selvittää koulutusta koskevan
30030:  lainsäädännön kokonaisuudistuksen edellytykset, arvioida hankkeessa tehtyjen
30031:  sisällöllisten uudistusten toteuttaminen sekä jatkaa aiempaa selvitystyötä ja uudis-
30032:  tuksen valmistelua. Toimikunnan toimiaika päättyy helmikuun 1996 lopussa.
30033: Koulutussuunnittelun neuvottelukunta määritteli ammatillisesti eriytyvän koulutuk-
30034: sen tavoitteet vuosiksi 1996 - 2000. Tavoitteet olivat pohjana valtioneuvoston
30035: 21.12.1995 hyväksymälle koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuk-
30036: sen kehittämissuunnitelmalle vuosiksi 1995 - 2000. Suunnitelma sisältää esiopetuk-
30037: sen, yleissivistävän koulutuksen, ammatillisen koulutuksen, korkeakouluopetuksen
30038: ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen sekä opintotuen ja opintososiaalisten
30039: etujen kehittämisen periaatteet suunnitelman voimassaolovuosina.
30040:  Opetusministeriö käynnisti kertomusvuoden alusta kolmivuotisen kulttuurin ja
30041:  luovuuden erityisproJektin, jonka tavoitteena on kulttuurin arvostuksen ja painoar-
30042:  von lisääminen nostamalla esiin ja tukemalla merkittäviä käytännön kulttuurihank-
30043:  keita. Tällaisia hankkeita ovat muun muassa nuorten taitelijaryhmien ja lastenkult-
30044:  tuurin tukeminen, monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden hsääminen, kulttuurin
30045:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       515
30046: 
30047: sisällöllisten vaikutusten tutkimus sekä yleisten kirjastojen tukeminen elektronisten
30048: tietoverkkojen ja aineiston käyttöönotossa. Vuoden 1995 valtion talousarviossa
30049: erityisprojekteja varten oli 8 miljoonan markan määräraha. Lopullinen arvio
30050: hankkeiden toteutumisesta tullaan tekemään vuonna 1997,jolloin vietetään Suomen
30051: itsenäisyyden 80-vuotisjuhlavuotta.
30052: Opintotuki myönnettiin lukuvuonna 1994 - 95 ensimmäisen kerran uuden opintotu-
30053: kilain mukaisena kaikille opiskelijoille. Uudistus muutti tuen rakennetta siten, että
30054: opintorahan osuus kasvoi ja opintolainan väheni. Hallituksen säästöohjelman
30055: mukaisesti opintotukimenoja leikattiin lukuvuoden 1995 - 96 alusta lukien. Tavoit-
30056: teena oli 300 miljoonan markan säästö vuodessa. Leikkaukset toteutettiin pääosin
30057: opintorahan ja asumislisän määrää alentamalla.
30058: 
30059: 
30060: 2. Kirkolliset asiat
30061: Merkittävänä valtion ja kirkkojen välisiin suhteisiin liittyvänä asiana on kertomus-
30062: vuonna ollut esillä kysymys Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tuomiokapitulilai-
30063: toksen ylläpidon siirtämisestä valtiolta kirkolle.
30064: Tuomiokapitulilaitoksen siirtäminen kokonaan kirkon ylläpidettäväksi on Suomen
30065: evankelis-luterilaisen kirkon piirissä nähty osana laajempaa kirkon ja valtion
30066: suhteiden järjestelyä. Kirkon ja valtion välisissä neuvotteluissa päästiin neuvottelu-
30067: ratkaisuun, jonka mukaan siirto toteutetaan 1.1.1997 lukien ja valtio korvaa neljän
30068: vuoden ajan siirrosta kirkolle aiheutuvat kustannukset. Neuvotteluissa sovittiin
30069: myös, että kirkon ja valtion välisiä taloudellisia suhteita selvittämään asetetaan
30070: tOimikunta. Kirkolliskokous on syysistunnossaan puolestaan hyväksynyt siirron
30071: sekä siihen liittyvät keskeisimmät säädösehdotukset Opetusministeriö jatkaa siirron
30072: valmistelua ja koordinointia valtion taholla.
30073: Hallitus on entiseen tapaan lähettänyt edustajansa evankelis-luterilaisen kirkon
30074: kirkolliskokoukseen kevät ja syysistuntokaudelle. Myös ortodoksisen kirkkokunnan
30075: varsinaisessa kirkolliskokouksessa oli läsnä hallituksen määräämä edustaja.
30076: Sodassa ja sotavankeudessa kadonneiden kohtalon selvittämistä ja sodan seuraukse-
30077: na luovutetun alueen sankarihautausmaiden kunnostustyön tukemista on jatkettu.
30078: Nizni Novgorodin alueelle Orankin sotavankileirin hautausmaalle pystytettiin
30079: muistomerkki suomalaissotilaille. Luovutetulla alueella on aloitettu tuntemattomien
30080: suomalaisten kaatuneiden kenttähautausmaiden kunnostaminen. Summan ja Säkki-
30081: järven kenttähautausmaille on paljastettu muistomerkit. Tukea on nyt voitu ensi
30082: kertaa myöntää myös luovutetun alueen siviilihautausmaiden kunnostamiseen.
30083: Suomen ja Venäjän vuoden 1992 valtiosopimuksen mukaista yhteistyötä kaatunei-
30084: den muiston vaalimisessa johtava hallitusten välinen työryhmä kokoontui Petros-
30085: koissa ja Helsingissä. Sotavankeudessa menehtyneitä koskevasta tietojenvaihdosta
30086: sovittiin ja arkistoyhteistyötä jatkettiin.
30087: 
30088: 
30089: 3. Yleissivistävä koulutus
30090: Lukuvuoden 1995 - 96 alussa oli toiminnassa 4 449 peruskouluasteen koulua ja
30091: niissä opiskeli esio)?etus ja lisäopetus mukaanluettuna noin 585 400 oppilasta.
30092: Esiopetukseen osallistui noin 3000 oppilasta. Peruskoulun ala-asteen koulujen
30093: määrä vähentyi edellisestä vuodesta 62:lla.
30094: 516                              Opetusministeriö
30095: 
30096: Lukioita oli lukuvuoden 1995 - 96 alussa 449 sekä aikuislukioita ja lukioiden
30097: aikuislinjoja 50. Päivälukioiden oppilasmäärä oli noin 108 700 ja aloituspaikkojen
30098: määrä 39 830. Aikuislukioiden Ja aikuislinjojen opiskelijoita aineopiskehjat
30099: mukaanlukien oli noin 25 700.
30100: 
30101: Erityistehtävän saaneita lukioita on toiminnassa kaikkiaan 42. Kertomusvuonna
30102: erityistehtävän sai 7 uutta lukiota. Näistä yksi painottuu matematiikkaan, yksi
30103: taideviestintään ja muut viisi luonnontieteisim.
30104: 
30105: 3.1. Koulutuksen perusturva ja tuloksellisuuden arviointi
30106: Peruskoulun ja lukion kehittämistä on jatkettu vuoden 1995 aikana. Tavoitteena on
30107: ollut varmistaa peruskouluopetuksen korkea taso ja koulun muut peruspalvelut
30108: siten, että opetuksessa toteutuu koulutuksen määrällinen ja laadullinen perusturva.
30109: Kertomusvuoden aikana on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että opetusvi-
30110: ranomaisten käyttöön saadaan riittävä tietoaines opetukselle asetettujen tavoitteiden
30111: toteutumisen, koulutuksen saavutettavuuden ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutu-
30112: misen seurantaan ja johtopäätöksiin. Arviointitiedoista voidaan johtaa tarvittavat
30113: valtakunnalliset ohjaustoimet ja koulujen tarvitsemat valtakunnalliset palvelut.
30114: 
30115: Opetusministeriö sisällytti ministeriön ja opetushallituksen väliseen tulossopimuk-
30116: sen keskeiseksi avaintulokseksi koulutuksen tuloksellisuuden arvioinnin. Tulossopi-
30117: mukseen perustuen on opetushallituksessa selvitetty peruskouluopetuksessa vuonna
30118: 1991 - 94 tapahtuneiden muutosten ja toteutettujen säästötoimenpiteiden vaikutuk-
30119: sia ja verrattu peruskoulun nykyisiä koulusaavutuksia vastaavanikäisten koulusaa-
30120: vutuksiin ennen säästötoimenpiteiden aloittamista.
30121: 
30122: Opetusministeriön toimeksiannosta käynnistettiin myös erityisopetuksen kokonaisar-
30123: viointi sekä selvitys koulutuksesta syrjäytyneiden tarvitsemien koulutuspalvelujen
30124: määrästä ja laadusta. Erityisopetusta koskevalla selvityksellä haetaan vaihtoehtoja
30125: erityisopetuksen kehittämistarpeista sekä eri viranomaisten työnjaosta ja voimavaro-
30126: jen kohdentamisesta eri osa-alueille, kuten syvästi kehitysvammaisten koulutukseen,
30127: erityisopetuksen integrointiin ja oppilaitosten verkostoitumiseen. Asiaa koskeva
30128: erillisraportti on valmistumassa vuoden 1996 helmikuun alussa.
30129: Koulutuksen tuloksellisuuden arviointi on laskennallisen valtionosuusjärjestelmän
30130: ja normien vähentämisen seurauksena tullut entistä keskeisemmäksi. Tässä tarkoi-
30131: tuksessa on opetusministeriö yhteistyössä opetushallituksen, Tilastokeskuksen ja
30132: Suomen kuntaliiton kanssa selvittänyt perusteita koulutuksen arvioinnin tietojärjes-
30133: telmän luomiseen. Tavoitteena on koko opetustoimialaa palvelevan valtakunnallisen
30134: seuranta- ja tietojärjestelmän toteuttaminen.
30135: 
30136: 3.2. Esiopetuksen toteutuminen
30137: Esiopetuksen tavoitteet ovat kertomusvuoden aikana eräiltä osin muuttuneet.
30138: Keväällä 1995 virkamiestyöryhmä esitti muistiossaan, että säännöksiä muutetaan
30139: siten, että peruskoulu voidaan aloittaa myös 6-vuotiaana, jos huoltaja niin haluaa.
30140: Valtioneuvoston joulukuussa 1995 hyväksymän koulutuksen ja korkeakouluissa
30141: harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan koulun aloittamisiässä
30142: voidaan joustaa oppilaiden koulukypsyyden ja huoltajien toivomusten perusteella.
30143: Tavoitteena on tilanne, jossa käytännössä koko ikäluokka osallistuu vuoden
30144: pituiseen esiopetukseen ennen peruskoulun alkua. Kunta päättää, annetaanko
30145: esiopetus peruskoulun vai päivähoidon yhteydessä.
30146: Esiopetuksen piirissä oli noin 35 000 lasta, mikä on noin 57 % ikäluokasta.
30147: Peruskoulun esiopetuspaikkoja oli lukuvuoden alussa 3 000, missä lisäystä edellis-
30148:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      517
30149: 
30150: vuoteen oli noin 1 000 paikkaa. Opetushallitus on laatinut kuusivuotiaiden esiope-
30151: tuksen opetussuunnitelman perusteet.
30152: 
30153: 3.3. Lukioiden siirtyminen luokattomaan opetukseen
30154: Lukioiden siirtyminen luokattomaan opetukseen on edennyt nopeasti. Uutta
30155: järjestelmää noudattavia lukioita on lukuvuonna 1995-96 jo runsaat 80 prosenttia
30156: kaikista päivälukioista. Luokattomuudesta saadut kokemukset ovat olleet myöntei-
30157: set. Valinnaisuus ja itsenäinen opiskelu on lisääntynyt. Kouluista välittyvät tiedot
30158: osoittavat myös opiskelijoiden kokevan opiskeluympäristönsä ja opetuksen laadun
30159: parantuneen.
30160: 3.4. Ylioppilastutkinnon uudistaminen
30161: Lukion opetussuunnitelmien uudistaminen ja valinnaisuuden lisääminen sekä lukion
30162: siirtyminen luokattomaan opetukseen edellyttivät lukiolain muutoksen ohella myös
30163: ylioppilastutkintoasetuksen uudistamista. Asetus tuli osittain voimaan jo vuoden
30164: 1995 alusta. Asetuksen mukaan kokelas voi suorittaa tutkinnon ajallisesti hajautet-
30165: tuna. Kokelaan valintaoikeuksia laajennettiin myös aine- ja tasovalintojen osalta.
30166: Hän voi muun muassa valita kahden eri vaikeustason mukaisen kokeen välillä
30167: matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja yleisemmin opetetuissa vieraissa
30168: kielissä siitä riippumatta, minkä tasoiset opinnot hänellä on takanaan. Vähintään
30169: yhdessä aineessa on kuitenkin suoritettava vaativampi koe. Ylimääräisten kokeiden
30170: määrää ei enää rajoiteta. Asetuksella myös lisättiin ylioppilastutkintolautakunnan
30171: päätösvaltaa ja muutettiin lautakunnan asettamistapaa.
30172: 3.5. V altionosuusjäJjestelmän uudistaminen
30173: Valtionosuuden perusteita muutettiin vuoden 1995 elokuusta alkaen siten, että
30174: kunnille peruskoulun käyttökustannuksia varten myönnettävien valtionosuuksien
30175: opetuksen laskennalliseen tuntimäärään eli tuntikehykseen perustuva laskentatapa
30176: korvattiin järjestelmällä, jossa valtionosuudet porrastetaan kunnille määritettävän
30177: peruskoulun rakennetta ja opetuksen järjestäruistapaa kuvaavan tunnusluvun avulla.
30178: Tunnusluvun laskentatapa on tuntikehyksen laskentatapaa yksinkertaisempi ja
30179: selkeämpi.
30180: Kuntakohtaista tunnuslukua määritettäessä otetaan huomioon valtionosuuden
30181: määrää korottavana tekijänä yläasteen ylläpitäminen, oppilasmäärältään pienet ala-
30182: asteen koulut ja kunnan ainoa oppilasmäärältään pieni samankielinen yläasteen
30183: koulu. Lisäksi otetaan huomioon erityisopetusta saavien oppilaiden määrä.
30184: Ruotsinkielisten, kaksikielisten ja saamelaisten kotiseutualueen kuntien korkeammat
30185: peruskoulun käyttökustannukset otetaan huomioon korottamalla valtionosuuden
30186: perusteena olevaa yksikköhintaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa
30187: laissa säädetyllä prosenttimäärällä. Lisäksi opetusministeriö voi erityisestä syystä
30188: muissakin tapauksissa hakemuksesta korottaa kuntakohtaista yksikköhintaa.
30189: 3.6. Maahanmuuttajien koulutus, vieraskieliset yksityiskoulut
30190: Oppivelvollisuusikäisille ja oppivelvollisuusikään tuleville maahanmuuttajille
30191: järjestettävä peruskouluun valmistava opetus otettiin peruskoulutoimen piiriin ja
30192: rahoitusjärjestelmään vuoden 1995 alusta lukien. Samasta ajankohdasta saamenkie-
30193: lisille peruskoulun oppilaille on voitu opettaa saamen kieltä äidinkielen oppiainee-
30194: na. Samoin romanikielisille peruskoululaisille on voitu opettaa romanikieltä
30195: 518                              Opetusministeriö
30196: 
30197: äidinkielen oppiaineena sekä vieraskielisille peruskoulun ja lukion oppilaille näiden
30198: omaa äidinkieltä.
30199: Vieraskielisten yksityisten koulujen asemaa vahvistettiin saattamalla ne lakisäätei-
30200: sen rahoituksen piiriin vuoden 1995 alusta. Oppilaiden kotikunnille säädettiin
30201: samalla velvollisuus osallistua oppilaiden koulunkäynnistä aiheutuviin kustannuk-
30202: siin.
30203: 3.7. Musiikkioppilaitokset
30204: Lukuvuoden 1995 - 96 alkaessa maassamme oli toiminnassa 86 valtionosuutta
30205: saavaa musiikkioppilaitosta, joista musiikkikouluja ja -opistoja 75 sekä konservato-
30206: rioita 11. Lisäksi 22 musiikkioppilaitosta sai harkinnanvaraista valtionavustusta.
30207: Laki ja asetus musiikkioppilaitoksista tulivat voimaan 1.8.1995. Uudistus on
30208: merkinnyt järjestelmän rakenteen selkiytymistä ja toiminnan joustavoitumista.
30209: Oppilaitokset ovat uudistuksen myötä voineet monipuolistaa opetustaanjaopintojen
30210: sisältöä. Säädökset ovat tarjonneet oppilaitoksille mahdollisuuden myös laaJempaan
30211: kokeilu- ja kehittämistoimintaan.
30212: 
30213: 
30214: 4. Ammatillinen koulutus
30215: 4.1. Yleiskatsaus
30216: Vuonna 1995 jatkettiin oppilaitosverkoston kehittämistä, otettiin käyttöön toisen
30217: asteen uudet opetussuunnitelmat, päätettiin ensimmäisistä vakinaisista ammattikor-
30218: keakouluista ja aloitettiin työllisyysohjelman edellyttämien toimenpiteiden toteutta-
30219: minen.
30220: 4.2. Oppilaitokset ja oppilaitosveikosto
30221: Kertomusvuonna ammatillisten oppilaitosten määrä väheni ja omistuspohja muuttui.
30222: Yhteensä 55 oppilaitosta yhdistettiin laajemmiksi ja monialaisiksi yksiköiksi.
30223: Ammatillisten oppilaitosten määrä oli kertomusvuoden lopussa 403, kun se vuotta
30224: aikaisemmin oli 430.
30225: Valtion oppilaitosten määrä väheni 122:sta 52:een. Yhteensä 72 valtion oppilaitosta
30226: kunnallistettiin, yksityistettiin tai yhdistettiin.
30227: Kunnallisten oppilaitosten määrä lisääntyi 251:stä 294:een. Lukumäärää kasvatti
30228: valtion OJ?pilaitosten kunnallistaminen, vaikka oppilaitosten määrä toisaalta väheni
30229: yhdistämtsten vuoksi.
30230: Yksityisten oppilaitosten määrä väheni 51 :stä 49:ään.
30231: 4.3. Koulutustaijonta, kysyntä ja työllisyys
30232: Nuorisoasteen ammatilliseen koulutukseen varattiin vuonna 1995 yhteensä 68 500
30233: aloituspaikkaa.
30234: Vieraskielistä koulutusta varten oli varattu 550 aloituspaikkaa. Tämä oli 29 %
30235: enemmän kuin edellisenä vuonna. Opetuskielenä on yleisimmin englanti. Saksan-
30236: kieliseen koulutukseen varattiin 40 ja venäjänkieliseen koulutukseen 30 paikkaa.
30237:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                     519
30238: 
30239: Kevään yhteishaussa oli mukana lähes 106 000 hakijaa ja valituksi tuli 59 000 eli
30240: 56 %. Näistä 20 400 haki ja 7 500 valittiin ammattikorkeakoulututkintoon johta-
30241: vaan koulutukseen.
30242: Ennakkotietojen mukaan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeli yhteensä 171 000
30243: opiskelijaa nuorisoasteella. Opiskelijamäärä on kasvanut edellisvuodesta kahdella
30244: tuhannella.
30245: Nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa oli oppisopimuksia tammikuussa 2 782
30246: ja syyskuussa 3 266. Lisäys oli 17 %. Nuorten lisäkoulutuksessa paikkoja oli
30247: tammikuussa 447 ja syyskuussa 920.
30248: Marraskuussa tehtiin työllisyysohjelman mukaiset vuotta 1996 koskevat päätökset
30249: 9 000 paikan koulutustarjonnan lisäyksestä ja opiskelijoiden valintaperusteiden
30250: muuttamisesta.
30251: 4.4. Ammatillisen koulutuksen uudet opetussuunnitelmat ja kokeilut
30252: Ammatillisen koulutuksen peräkkäisen koulutusrakenteen toisen asteen opetussuun-
30253: nitelmat otettiin käyttöön syksyllä. Opistoasteen uusien opetussuunnitelmien
30254: valtakunnallisten perusteiden uudistamistyö jatkui.
30255: Nuorisoasteen koulutuskokeilua jatkettiin.
30256: Laki ammattikorkeakouluopinnoista annettiin kertomusvuoden helmikuussa.
30257: Kesäkuussa päätettiin yhdeksän vakinaisen ammattikorkeakoulun perustamisesta.
30258: Samalla myönnettiin uusia kokeilulupia ja laajennettiin käynnissä olevia kokeiluja.
30259: Ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen yhteistoimintakokeilua jatkettiin.
30260: 4.5. Kansainvälistyminen
30261: LEONARDO-ohjelman ensimmäisessä hakukierroksessa hyväksyttiin 3 ammatilli-
30262: seen peruskoulutukseen, 1 ammatilliseen täydennyskoulutukseen, 1 syrjäytyneiden
30263: henkilöiden ammatilliseen koulutukseen liittyvää ja 3 syrjäytyneiden henkilöiden
30264: ammatilliseen koulutukseen liittyvää pilottiprojektia.
30265: SOKRATES-ohjelman COMENIUS 1 -osiossa eli koulujen eurooppalaisissa
30266: yhteistyöhankkeissa suomalaiset ammatilliset oppilaitokset olivat mukana 3
30267: hankkeessa koordinaattorina, 10 hankkeessa partnenna. Ammatilliset oppilaitokset
30268: saivat COMENIUS 1 -tukea 11 valmistelevaa vierailua, 3 rehtorivierailua ja 4
30269: opettajavaihtoa varten.
30270: SOKRATES-ohjelman LINGUA E -osion (nuorten yhteistyöprojektit käytännön
30271: kielitaidon kohentamiseksi) puitteissa ammatillisille oppilaitoksille myönnettiin
30272: tukea 14 projektia ja 16 valmistelevaa vierailua varten.
30273: SOKRATES-ohjelman ERASMUS-apurahoja myönnettiin 558 ammattikorkeakou-
30274: lun ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijalle. Iso-Britannia ja Saksa olivat
30275: edelleen suosituimmat kohdemaat. Ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa
30276: oppilaitoksissa opiskeli 336 ulkomaalaista opiskelijaa.
30277: 520                              Opetusministeriö
30278: 
30279: 
30280: 5. Aikuiskoulutus
30281: 5.1. Opiskelijamäärät
30282: Aikuiskoulutuksen tarjonta ja opiskelijamäärät ovat vuoden 1995 aikana nousseet.
30283: Kansanopistojen lukumäärä oli kertomusvuonna 91. Vuoden aikana yksi opisto
30284: yhdistettiin toiseen ja vuoden 1996 alusta myönnettiin lupa uuden kansanopiston
30285: perustamiseen. Opiskelijaviikkojen määrä nousi vuoden 1994 339 000 opiskelija-
30286: viikosta noin 358 000 opiskelijaviikkoon. Valtionosuutta myönnettiin laskennalli-
30287: seen 328 000 opiskelijaviikkoon.
30288: Kansalaisopistoja oli kertomusvuoden lopussa edelleen 275, sillä yksi opisto lopetti
30289: toimintansa ja yksi uusi perustettiin. Valtionosuuden laskennallisena perusteena
30290: olevia opetustunteja oli 1 900 000 eli 100 000 tuntia vähemmän kuin vuonna 1994
30291: ja todellisia opistojen arvioiden mukaan noin 2 070 000.
30292: Kertomusvuonna toiminnassa oli 11 opintokeskus ta. Opintokerhotuntien lukumäärä
30293: oli arvion mukaan noin 375 000 ja muun opintotoiminnan opetustuntien noin
30294: 182 000. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytetyt vastaavat tuntimäärät
30295: olivat 350 000 ja 135 500.
30296: Maan 21 kesäyliopiston opetustuntien määrä oli arviolta noin 80 000.
30297: Aikuisten ammatillisen peruskoulutuksen ja jatkolinjojen opiskelijamäärän arvioi-
30298: daan noin 44 000. Myös täydennyskoulutus on ollut laajaa. Vuoden aikana perus-
30299: tettiin kaksi uutta ammatillista erikoisoppilaitosta ja yksi ammatillista aikuiskoulu-
30300: tuskeskus.
30301: 5.2. Ammattitutkinnot ja kielitutkinnot
30302: Vuoden 1995 aikana on jatkettu ammattitutkintolain toimeenpanoa. Vuoden
30303: loppuun mennessä on vahvistettu kaikkiaan 174 tutkinnon perustetta. Tutkintora-
30304: kenteeseen on vahvistettu yhteensä 258 tutkintonimikettä, joista ammatillisia
30305: perustutkintoja 68, ammattitutkintoja 113 ja erikoisammattitutkintoja 77. Tutkinto-
30306: järjestelmä on päätetty ottaa käyttöön kaikilla työelämän lohkoilla. Tutkintotoimi-
30307: kuntia on asetettu 154 ja sopimusoppilaitoksia on vajaa 300. Tutkintoon johtavaan
30308: koulutukseen osallistui vuonna 1995 noin 7 000 henkilöä ja jatkolinjoilla opiskeli
30309: noin 32 000 opiskelijaa. Koska ammattitutkintolain toimeenpano on ollut meneil-
30310: lään, tutkintosuoritukset ovat pääosin olleet osasuorituksia. Niiden määrä on noin
30311: 4 000.
30312: Syksyllä 1995 käynnistettiin opetus- ja muiden viranomaisten sekä työmarkkinajär-
30313: jestöJen yhteistyönä ns. Ammattitaito -Suomi, jonka tavoitteena on kehittää
30314: erityisesti yritysten henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutusjärjestelmää ja kytkeä se
30315: läheisemmin ammattitutkintojärjestelmään.
30316: Yleisiä kielitutkintoja suoritettiin vuoden aikana seitsemässä kielessä noin 2 000.
30317: 5.3. Lainsäädäntö ja rahoitusjärjestelmä
30318: Vuoden 1994 alussa voimaan tulleiden kansanopistolain ja opintokeskuslain osalta
30319: oli meneillään lakien toimivuuden seuranta. Opetushallitus teki kansalaisopistojen
30320: toiminnan ja talouden kokonaisarvioinnin.
30321:                             1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       521
30322: 
30323:      Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmää selvittänyt työryhmä teki
30324:      ehdotuksensa. Sen ehdotuksissa hahmoteltiin kahta rahoitusmallia: ostojärjestelmään
30325:      perustuvaa ja valtionosuuden kautta rahoitettavaa.
30326: 
30327:      5.4. Kansainvälistäminen
30328:      Kansanopistot käynnistivät laajan kansainvälistämisohjelman,joka niille myönnetyn
30329:      kehittäm1smäärän avulla mahdollistaa opistokohtaisten kansainvälistämisohjelmien
30330:      laatimisen. Aiemmin aloitettu vastaava ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten ohjel-
30331:      ma saatettiin loppuun.
30332:      Myös aikuiskoulutuksen osalta Suomen ED-jäsenyys on merkinnyt uusia haasteita.
30333:      Leonardo- ja Socrates -koulutusohjelmien ensimmäisillä hakukierroksilla suomalai-
30334:      set aikuisoppilaitokset ovat menestyneet hyvin. Rakennerahastojen kautta rahoitetta-
30335:      vissa hankkeissa huomattava osa on aikuiskoulutushankkeita. Myös valmistautumi-
30336:      nen EU:n Elinikäisen oppimisen vuoden 1996 tapahtumiin on valmistauduttu
30337:      kertomusvuoden aikana.
30338: 
30339: 
30340:       6. Korkeakoulut ja tutkimus
30341:       6.1. Mitoitus, suunnittelu ja hallinto
30342:      Korkeakoululaitoksen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet on asetettu laissa
30343:      korkeakoululaitoksen kehittämisestä (1 052/86) ja valtioneuvoston 21.12.1995
30344:      vahvistamassa koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittä-
30345:      missuunnitelmassa vuosiksi 1996 - 2000.
30346:       Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että opiskelupaikka yliopistoissa tai ammatti-
30347:       korkeakouluissa tarjotaan 60 - 65 %:lle ikäluokasta.
30348:       Vuonna 1994 yliopistoissa aloitti opintonsa runsaat 17 000 ja väliaikaisissa
30349:       ammattikorkeakouluissa noin 10 000 uutta opiskelijaa. Yliopistoissa opiskeli
30350:       vuoden 1994 lopussa 128 300 opiskelijaa ja ammattikorkeakouluissa 23 600
30351:       opiskelijaa. Kehittämissuunnitelmassa yliopistojen tutkintoon tähtäävän koulutuk-
30352:       sen aloituspaikkatavoite on noin 20 000. Aloituspaikoista on runsaat 15 000
30353:       suunnattu nuorisoikäisille ja 4 000 - 5 000 toista tutkintoa suorittaville tai muille
30354:       aikuistavoitteisesti opiskeleville.
30355:       Ammattikorkeakouluopetusta annettiin vuonna 1995 22 väliaikaisessa ammattikor-
30356:       keakoulussa. Valtioneuvosto myönsi toimiluvan 9 vakinaiselle ammattikorkeakou-
30357:       lulle 1.8.1996 alkaen ja päätti kokeilujen laajentamisesta. Näin vuonna 1996 tulee
30358:       olemaan 9 vakinaista ja 19 väliaikaista ammattikorkeakoulua. Kehittämissuunnitel-
30359:       man mukaan ammattikorkeakouluihin otetaan vuonna 1996 noin 19 600 ja vuonna
30360:       2000 yli 32 600 uutta opiskelijaa. Aloituspaikoista on nuorisoikäisille suunnattu
30361:       noin 14 600 ja 24 000 ko. vuosina. Aikuisikäisille tutkintoa suorittaville opiskeli-
30362:       joille osoitetaan vuonna 1996 runsaat 5 000 ja vuonna 2000 runsaat 8 600 aloitus-
30363:       paikkaa.
30364:       Vuonna 1995 kaikki yliopistot olivat tulosbudjetoinnin piirissä. Opetusministeriö ja
30365:       yliopistot ovat vuoden 1995 aikana valmistelleet tulossopimukset vuosiksi 1996 -
30366:        99. Sopimuksissa on määritelty yleiset ja yliopistokohtaiset tavoitteet toiminnan
30367:       tavoitteet sekä sovittu yliopistojen määrärahojen jaosta kehyksen puitteissa.
30368:       Tavoitteena on mm., että yliopistoissa suoritetaan vuosina 1996 - 99 keskimäärin
30369:       10 400 maisterin tutkintoa ja 785 tohtorin tutkintoa vuodessa. Vuonna 1994
30370:       yliopistoissa suoritettiin 9 600 maisterin tutkintoa ja 700 tohtorin tutkintoa.
30371: 66 360228Y
30372: 522                               Opetusministeriö
30373: 
30374: Erityistä huomiota on kiinnitetty tavoitteiden ja määrärahojen välisen yhteyden
30375: aikaansaamiseen. Tavoitteiden saavuttaminen otetaan huomioon myös tuloskritee-
30376: reiden määrittelyssä, joiden perusteella yliopistoille voidaan osoittaa tuloksellisuus-
30377: määrärahoja Laskennallisen budjetin valmistelu on aloitettu.
30378: Opetusministeriön ja väliaikaisten ammattikorkeakoulujen välilläkäytiin tavoite- ja
30379: tulosneuvottelut ja laadittiin sopimukset vuoden 1996 tavoitteista. Sopimuksiin
30380: sisältyy arvio edellisen vuoden tuloksista sekä tavoitteet ja toimenpiteet keskeisillä
30381: painopistealueilla. Tavoitteena on jatkossa ammattikorkeakoulusektorin ja yliopis-
30382: tosektorin tavoite- ja tulosohjausjärjestelmien yhteensovittaminen kansallisen
30383: korkeakoulupolitiikan kehittämiseksi.
30384: Korkeakouluille järjestetään keskitetysti raskaan tieteellisen laskennan (=superlas-
30385: kennan) palveluja. Vuoden 1995 aikana korvattiin Suomen ensimmäinen supertieto-
30386: kone neljä kertaa tehokkaammalla mallilla. Korkeakoulujen ja tutkimuksen tietolii-
30387: kenneverkon (FUNET) sekä kansallisia että kansainvälisiä yhteyksiä nopeutettiin
30388: huomattavasti ja korkeakoulujen välisissä runkoyhteyksissä siirryttiin käyttämään
30389: ATM-tekniikkaa,joka mahdollistaa mm. multimediaan pohjautuvat verkkosovelluk-
30390: set.
30391: 
30392: 6.2. Rakenteellinen kehittäminen
30393: Yliopistoissa on jatkettu valtioneuvoston 18.6.1993 päättämän rakenteellisen
30394: kehittämisen toimenpideohjelman toteuttamista. Tarvittavia lainsäädännöllisiä
30395: muutoksia on tehty ja tarvittavista toimenpiteistä ja voimavaravaikutuksista on
30396: sovittu yliopistojen kanssa tulossopimusten yhteydessä. Opetusministeriö on
30397: toteuttanut tai toteuttamassa mm. seuraavia hankkeita:
30398: * Kuopion yliopiston hammaslääketieteellinen tiedekunta lakkaa 1.1.1996.
30399: * Turun yliopiston hammaslääketieteen perusopetus on lakkautettu niin, että uusia
30400: opiskelijoita ei enää otettu vuonna 1994. Turun yliopiston hammaslääketieteen
30401: erikoiskoulutus ja tutkimustoiminta sekä siihen pohJautuva jatko- ja täydennyskou-
30402: lutus jatkuvat.
30403: * Helsingin, Turun, Oulun ja Tampereen yliopistojen kanssa on sovittu lääketie-
30404: teen voimavaravähennyksistä.
30405: * Eläinlääketieteellinen korkeakoulu on liitetty Helsingin yliopistoon 1.8.1995.
30406: * Lastentarhanopettajakoulutus on siirretty yliopistojen yhteyteen 1.8.1995 alkaen.
30407: * Päätökset terveydenhuoltoalan suomenkielisen koulutuksen keskittämiseksi
30408: neljään yksikköön ja ruotsinkielisen koulutuksen keskittämiseksi Åbo Akademihin
30409: on tehty.
30410: * Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen korkeakoulu ovat asettaneet
30411: projektin yliopistojen yhteistoimintaa kehittämään.
30412: * Rovan1emen käsi- ja taideteollisuusoppilaitos liitetään Lapin yliopistoon
30413: 1.8.1996.
30414: * Kaikkien yliopistojen kanssa on sovittu, että vuoden 1996 loppuun mennessä
30415: opetuksen ja tutkimuksen vapautuvista voimavaroista 5 % kohdeunetaan ao.
30416: yliopiston painopistealoille ja 10 % tukitoimien vapautuvista voimavaroista
30417: yliopistojen perustoimintoihin.
30418: * Rakenteellisen kehittämisen kautta vapautuvia voimavaroja on kohdennettu
30419: valtioneuvoston määrittelemille ja yliopistojen omille painopistealoille.
30420: Kertomusvuoden aikana opetusministeriössä ovat valmistuneet tai valmistumassa
30421: selvitykset mm. xliopistojen kieltenopetuksen kehittämistoimista, eksaktien luon-
30422: nontieteiden ja mihin liittyvien tekniikan alojen opetuksen ja tutkimuksen kehittä-
30423: misestä, avoimen yliopiston, yliopistojen opiskelijavalintojen ja rakennusalan
30424: koulutuksen kehittämisestä.
30425:                         1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                         523
30426: 
30427: Vuoden 1995lopussa vahvistetussa kehittämissuunnitelmassa yliopistojen rakenteel-
30428: lista kehittämistä jatketaan. Tavoitteena on, että yliopistot kehittävät omaa profiloi-
30429: tumistaan ja sopeuttavat koulutus- ja tutkimustoimintansa taloudellisiin toiminta-
30430: edellytyksiin. Rakenteellisesta kehittämisestä, rationalisoinnista ja arvioinnista
30431: muodostuu pysyvä osa yliopistojen toimintaa.
30432: Kehittämissuunnitelman mukaan ammattikorkeakoulu-uudistus toteutetaan vuosina
30433: 1996 - 2000. Ammattikorkeakouluopetukseksi kehitetään kaikki ammatillinen
30434: korkea-asteen koulutus ja suurin osa opistoasteen koulutuksesta. Opistoaste nyky-
30435: muodossaan poistuu. Ammattikorkeakoulukokeiluja laajennetaan niin, että kaikki
30436: potentiaalinen koulutus on vakinaisen tai väliaikaisen ammattikorkeakoulujärjestel-
30437: män piirissä vuonna 1998. Vakinaisten ammattikorkeakoulujen toimilupien myöntä-
30438: misessä edetään laadun sekä kokeilu- ja kehittämistoiminnassa osoitetun näytön
30439: perusteella.
30440: 6.3. Perustutkinnot ja opiskelijavalinta
30441: Kertomusvuonna on jatkettu koulutuksen laadun arviointi ohjelmaa. Arvioiden poh-
30442: jalta on yhteistyössä korkeakoulujen kanssa valmisteltu uudet tutkintoasetukset
30443: Asetukset tulivat voimaan 1.8.1995 kasvatustieteellisellä, kauppatieteellisellä,
30444: teknillistieteellisellä, maatalous-metsätieteellisellä, teolo~isella, musiikin ja teatteri-
30445: ja tanssialalla, jolloin noin 85 - 90 % uusista opiskelijoista on uudella tavalla
30446: järjestetyn koulutuksen piirissä. Suuntauksena on peruskoulutuksen järjestäminen
30447: kaksiportaisen tutkintomallin (tekniikkaa lukuunottamatta) mukaan, laaja-alaiset
30448: koulutusohjelmat ja joustavat opintojen yhdistelymahdollisuudet. Korkeakoulujen
30449: tulossopimuksiin on sisällytetty velvoite opetuksen arvioinnin pysyvästä järjestä-
30450: misestä.
30451: Tutkintojen suoritusaikojen lyhentämiseen, opiskelijavalinnan kehittämiseen ja
30452: koulutuspaikkojen käytön tehostamiseen tähtääviä kehittämisohjelmia on viety
30453: eteenpäin valtioneuvoston 18.6.1993 päättämän suunnitelman mukaisesti. Opetus-
30454: ministeriön asettaman selvitysmiehen esitys hakujärjestelmän ja opiskelijavalinnan
30455: kehittämisestä samoin kuin työryhmän esitys avoimesta yliopisto-opetuksesta
30456: tutkintoon johtavan koulutuksen periaatteista valmistuivat kertomusvuonna.
30457: Harjoittelun uudistamista varten opetusministeriö asetti työryhmän.
30458: Opettajankoulutuksen painopiste on sisällöllisessä kehittämisessä vuonna 1994
30459: valmistuneen valtakunnallisen arvion pohjalta. Uusi asetus tuli voimaan 1.8.1995.
30460: Lastentarhanopettajien koulutus sisältyy uuteen tutkintoasetukseen. Uusi tutkinto on
30461: 120 opintoviikon laajuinen alempi korkeakoulututkinto. Lastentarhanopettajien
30462: koulutus siirtyi yliopistoihin 1.8.1995.
30463: Lääkäreiden perusterveydenhuollon lisäkoulutusta on laajennettu EU:n edellyttä-
30464: mällä tavalla. Lisäksi opetusministeriö on ryhtynyt toimenpiteisiin lääkäreiden
30465: peruskoulutuksen uudistamiseksi eduskunnan terveydenhuollon ammattihenkilöistä
30466: annetun lain yhteydessä lausutun mukaisesti.
30467: Korkeakoulujen kansainvälistä opiskelija-, opettaja- ja asiantuntijavaihtoa on
30468: edelleen laajennettu. Opetusministeriö on edistänyt Venäjään liittyvän tutkimuksen
30469: ja opetuksen kehittämistä valmistelemalla tavoiteohjelman, jonka toimeenpano on
30470: alkanut vuoden 1995 alussa. Ohjelman toimeenpanoon sisältyy myös Itämeren
30471: alueen tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyön lisääminen. Valtakunnallisen Finnish
30472: Center for Russian Studies - yksikön valmistelu Helsingin yliopiston yhteyteen
30473: on käynnistetty. Aasian maiden tutkimuksen ja koulutuksen tavoiteohjelma on
30474: valmistunut ja toimeenpano on käynnistetty syksyllä 1995.
30475: 524                              Opetusministeriö
30476: 
30477: Kertomusvuoden aikana on osallistuttu EU:n neuvoston ja komission tutkimusta,
30478: koulutusta ja tutkintojen tunnustamista koskevien komiteoiden ja työryhmien
30479: työskentelyyn. Lisäksi on osallistuttu rakennerahastoihin liittyvään valmisteluun ja
30480: toimintaan. Valmistelutyö on tapahtunut ED-asioiden komitean alaisissajaostoissa
30481: sekä muissa kansallisissa komiteoissa ja työryhmissä.
30482: 
30483: 6.4. Korkeakoulujen aikuiskoulutus
30484: Korkeakoulujen toteuttaman täydennyskoulutuksen nykytilannetta luonnehtivat
30485: määrällinen kasvu, opetusratkaisujen kehittyminen ja vakiintuminen osaksi korkea-
30486: koulujen toimintaa.
30487: Täydennyskoulutuskurssien lukumäärä on kasvanut kolmessa vuodessa yli 70 %;
30488: vuonna 1994 kursseja järjestettiin 3 339. Opiskelijamäärät ovat vastaavana aikana
30489: lähes kaksinkertaistuneet; vuonna 1994 kursseilla opiskeli noin 96 000 koulutetta-
30490: vaa.
30491: Määrällisen kasvun rinnalla on tapahtunut voimakasta kehitystä kurssien tuotevali-
30492: koimassa. Lyhytkurssitoiminta ei enää ole yleisin koulutuksen toteutusmuoto, vaan
30493: sen rinnalla on kasvavassa määrin sekä pitkiä kursseja että laajoja koulutusohjel-
30494: mia. Vuonna 1994 pitkien kurssien ja koulutusohjelmien osuus koko kurssitoimin-
30495: nasta oli kurssien lukumääränä arv10iden yli 50 %ja opetustunteina yli 90 %.
30496: Täydennyskoulutuksen tarjonta suuntautuu erityisesti opetus-, sosiaali- ja terveys-
30497: sektoreille, joilla toteutetaan lähes puolet kaikista kursseista. Vuonna 1992, myös
30498: korkeasti koulutettujen työllisyystilanteen heikentyessä voimakkaasti, korkeakoulut
30499: alkoivat järjestää opetusministeriön rahoittamaa täydennyskoulutusta korkeakoulu-
30500: tutkinnon suorittaneille työttömille ja työttömyysuhan alaisille henkilöille. Vuonna
30501: 1994 järjestettiin omaehtoista työvoimapoliittista täydennyskoulutusta noin 4 000
30502: henkilölle. Työhallinnon tilaama koulutus ei massatyöttömyyden vallitessa kohdistu
30503: tarvittavassa määrin akateemiseen ryhmään.
30504: Avoimen korkeakouluopetuksen kehittymistä kuvaavat osallistujamäärien kasvu,
30505: opiskelumenetelmien kehittyminen ja opetustarjonnan alueellinen laajeneminen.
30506: Vuonna 1994 opiskelijoita oli noin 70 000. Korkeakouluista 19 järjestää avointa
30507: korkeakouluopetusta. Opiskelijoista lähes 75 %opiskelee neljän suurimman avointa
30508: korkeakouluopetusta järjestävän korkeakoulun (Helsingin yliopisto, Tampereen
30509: yliopisto, Turun yliopisto ja Jyväskylän yliopisto) opintovaatimusten mukaan.
30510: Opetusta toteutetaan noin 200 kunnassa, yhteistyössä noin 300 oppilaitoksen
30511: kanssa. Vuodesta 1993 avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa on lisätty huomat-
30512: tavasti työvoimapoliittisin perustein, samalla poistettiin ikäraja ja oppiainevalikoi-
30513: maa kehitettiin vastaamaan erityisesti nuoren ikäluokan koulutustarpeita.
30514: Avoimessa korkeakouluopetuksessa on vuodesta 1987 tehty määrätietoista moni-
30515: muoto-opetuksen kehittämistyötä. Opetusministeriö on tukenut tätä toimintaa
30516: taloudellisesti. Tavoitteena on sekä o:petuksen menetelmällinen että didaktinen
30517: kehittäminen. Huomattava osa suurimp1en järjestäjien avoimesta korkeakouluope-
30518: tuksesta toteutetaan jo monimuoto-opetuksena. Opetuksessa käytetään kasvavassa
30519: määrin sähköisiä viestimiä.
30520: Arvosanaopintojen lisäksi opetusta annetaan myös suppeampina opintokokonaisuuk-
30521: sina, studia generalia -luentosarjoina ja voimakkaasti kasvavana ikäihmisten
30522: yliopistona.
30523:                        1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                        525
30524: 
30525: 
30526: 6.5. Tutkijankoulutus
30527: Suomessa tohtorin tutkinnon suorittaneiden määrä on 1990-luvulla kasvanut asetet-
30528: tujen tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 1994 suoritettiin ennätykselliset 698 tohtorin
30529: tutkintoa. Suomessa kuitenkin väitellään kansainvälisen mittapuun mukaan varsin
30530: myöhään, keskimäärin 37 vuotiaina. Kansainvälisten vertailujen perusteella keski-
30531: iän tulisi laskea 30 vuoteen tai sen alle.
30532: Toimiviaratkaisujajatko-opiskelun tehostamiseksi on viime vuosinaetsitty monissa
30533: työcxhmissä ja komiteoissa. Tärkeä askel kohti systemaattista ja ammattimaista
30534: tutkijankoulutusta otettiin, kun vuoden 1995 alussakäynnistettiin uusi tutkijakoulu-
30535: järjestelmä (graduate school).
30536: Tutkijakoulut perustettiin perinteisten tutkijankoulutusjärjestelyjen rinnalle. Uuteen
30537: järjestelmään kuuluu tällä hetkellä 93 yliopistojen yhteydessä toimivaa tutkijakou-
30538: lua, joissa on yhteensä 949 päätoimista jatkokoulutuspaikkaa. Nämä jatkokoulu-
30539: tuspaikat tarjoavat opiskelumahdollisuuden noin 7 %:lle kaikista jatko-opiskeli-
30540: joista. Tutkijakouluissa on opiskelijoita myös muulla rahoituksella lähinnä Suomen
30541: Akatemian Ja säätiöiden palkkaamina.
30542: Uudistuksen tarkoituksena on nostaa jatkokoulutuksen laatua ja lisätä tehokkuutta
30543: niin, että tohtorin tutkinto voidaan suorittaa huomattavasti nykyistä lyhyemmässä
30544: ajassa. Tavoitteeksi on asetettu, että väitöskirja valmistuisi neljässä vuodessa päätoi-
30545: misesti opiskellen. Samalla keskimääräinen väittelyikä alenisi niin, että mm.
30546: Euroopan unionin alle 35-vuotiaille tohtoreille tarkoitetut tutkimusapurahat tulisivat
30547: myös suomalaisten tutkijoiden ulottuville.
30548: Tutkijakoulut tarjoavat aiempaa paremmat mahdollisuudet kokopäivätoimiseen
30549: jatko-opiskeluun ja korkeatasoista tutkimustyön ohjausta Suomen parhaissa tutki-
30550: musryhmissä sekä yhteisesti järjestettyä opetusta, jossa keskeisen osan muodostavat
30551: valtakunnalliset tru kansainväliset intensiivikurssit.
30552: Tutkijakoulujen perustamisen myötä Suomeen on luotu tärkeimmät tutkimusalueet
30553: kattava tutkijakouluverkosto, joka muodostuu toisaalta yhteen laitokseen tai yhdelle
30554: paikkakunnalle keskittyvistä ja toisaalta valtakunnallisista usean laitoksen yhteisistä
30555: tutkij akouluista.
30556: Opetusministeriön rahoitus nyt valituille tutkijakouluille jatkuu neljä vuotta eli vuo-
30557: den 1998 loppuun. Tarkoitus on, että kaikki tutkijakouluille osoitetut jatkokoulu-
30558: tuspaikat ovat uudelleen haettavissa ennen rahoituskauden päättymistä vuonna
30559: 1998, jolloin opetusministeriön ja korkeakoulujen välisissä tulosneuvotteluissa
30560: sovitaan joko nykyisten ohjelmien jatkosta tai uusien tutkijakoulujen käynnistämi-
30561: sestä vuoden 1999 alussa.
30562: Koulujen menestyksellisyyttä ja niissä annattavan opetuksen tasoa valvomaan
30563: asetettu seurantaryhmä valmistelee päätöksenteon pohjaksi nykyisten tutkijakou-
30564: lujen arvioinnin ennen nelivuotisen rahoituskauden päättymistä. Ohjelmien arviointi
30565: suoritetaan yhteistyössä korkeakoulujen ja Suomen Akatemian kanssa.
30566: 
30567: 6.6. Tutkimus
30568: Korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen ohjelman mukaisesti korkea-
30569: koulujen välistä ja niiden sisäistä työnjakoa on lisätty ja pyritty vahvistamaan
30570: kunkin korkeakoulun omaa tutkimusprofiilia siten, että korkeakoulujen vah-
30571: 526                              Opetusministeriö
30572: 
30573: vuusaloista voidaan kehittää kansainvälisiä tutkimuksen ja opetuksen huippuyksi-
30574: köitä.
30575: Kansainvälisten yhteyksien lisäämiseksi korkeakouluille on luotu selkeät kansainvä-
30576: lisen yhteistyön toimmtalinjat, joilla pyritään kansainvälisyyden lisäämiseen korkea-
30577: koulujen toimintojen kaikilla tasoilla. EU:n tutkimusohjelmiin osallistumisen
30578: helpottamiseksi on järjestetty tukipalveluja ja tehostettu tutkimusohjelmiin osal-
30579: listuvien suomalaisten organisaatioiden toimintaa sekä selkeytetty niiden välistä
30580: työnjakoa. Euroopan unionin IV tutkimuksen puiteohjelmaan suomalaiset korkea-
30581: koulut ovat osallistuneet aktiivisesti. Kansainvälisen tutkimusyhteistyön kehittämi-
30582: nen Itämeren piirissä, erityisesti Baltian maiden kanssa on tullut yhä ajankohtai-
30583: semmaksi. Venäjän tutkimusta koskeva tutkimusohjelma on meneillään Suomen
30584: Akatemiassa. Kertomusvuoden aikana opetusministeriö on käynnistänyt erityisen
30585: Aasia-ohjelman.
30586: Korkeakoulujen tutkimustoiminnan kehittämisessä on otettu huomioon erityisesti
30587: sellaiset tutkimusalat, joiden avulla voidaan tehokkaasti tukea kansainvälisesti
30588: kilpailukykyisen teollisuuden kasvua Suomessa. Määrärahoja on suunnattu korkea-
30589: koulujen ja yritysten yhteisiin koulutus- ja tutkimushankkeisiin kotimaista tuotantoa
30590: edistävään ja kansantalouden tuotantorakenteen monipuolistamiseen tähtäävään
30591: tutkimustoimintaan.
30592: Opetuksen ja tutkimuksen välisiä yhteyksiä on lisätty. Nuoret kyvykkäät opiskelijat
30593: on pyritty saamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kiinnostumaan tutki-
30594: janurasta.
30595: Suomen Akatemia on korkeakoulujen tutkimustoiminnan tärkein ulkopuolinen
30596: rahoittaja, toinen varsinainen rahoituskanavakorkeakoulujen oman budjettirahoituk-
30597: sen rinnalla. Akatemian toimintaa ja toimikuntarakennetta on kehitetty siten, että
30598: se vastaa paremmin tutkimuksen tarpeita ja lisää akatemian mahdollisuuksia tukea
30599: korkeakouluissa tehtävää tieteellistä tutkimustoimintaa. Laki (378/94) ja asetus
30600: (856/94) Suomen Akatemiasta tulivat voimaan vuoden 1995 alussa. Uusien
30601: säädösten mukaan Suomen Akatemian tieteellisten toimikuntien lukumäärä neljä
30602: tieteellistä toimikuntaa: 1) kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta,
30603: 2) luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta, 3) terveystieteiden
30604: tutkimuksen toimikunta ja 4) ympäristön ja luonnonvarojen tutkimuksen toimikun-
30605: ta.
30606: Korkeakoulujen laitekannan vanheneminen edellyttää lähivuosina määrärahojen
30607: suuntaamista niin, että korkeakouluissa voidaan ylläpitää sellainen tutkimuslaitteis-
30608: tojen taso mitä korkeatasoinen tutkimustoiminta vaatii. Kalleimmat laitehankinnat
30609: sekä suuret kansalliset tiedeohjelmat on otettu erikseen huomioon budjetoitaessa
30610: opetusministeriön hallinnonalan menoja.
30611: 
30612: 
30613: 7. Audiovisuaalinen ala ja tekijänoikeus
30614: Opetusministeriön asettama elokuvan juhlavuoden työryhmä toteutti elokuvan
30615: 100-vuotishankkeita koko maassa siten, että osa tapahtumista oli työryhmän omia
30616: hankkeita, osa taas sellaisia joihin sai tukea hakumenettelyllä. Juhlavuosi jatkuu
30617: kesäkuuhun 1996, jolloin tulee kuluneeksi 100 vuotta ensimmäisestä elokuvaesi-
30618: tyksestä Suomessa. Juhlavuoden päätavoite oli elokuvan aseman ja arvostuksen
30619: nostamisen. Pääpainopisteet olivat kotimainen elokuvatuotanto, elokuvahistoria ja
30620: elokuvakulttuuri.
30621:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        527
30622: 
30623: Juhlavuoden projekteista voi mainita Koulukino-hankkeen, jonka sai peruskoululai-
30624: set laajasti elokuviin ja jota on tarkoitus jatkaa pysyvästi. Toisaalta suomalaisten
30625: restauroitujen mykkäelokuvien esitykset elävän orkesterin kera. Tällaisia esityksiä
30626: on järjestytetty eri puolille suomea.
30627: Elokuva-arkistossa on esitetty erikoissarjoja juhlavuoden vuoksi ja Suomessa on
30628: ollut kansainvälisissä elokuvaohjaajavieraita. Lähes kaikkiasuomaisia elokuvafesti-
30629: vaaleja on tuettu juhlavuoden ohjelmiston laatimisessa.
30630: Tekijänoikeuslainsäädäntöä kehitettiin kertomusvuoden aikana. Eduskunta hyväksyi
30631: maaliskuussa lain tekijänoikeuslain muuttamisesta (446/95) ja lain oikeudesta
30632: valokuvaan annetun lain kumoamisesta (447/95). Laki tekijänoikeuslain muut-
30633: tamisesta sisälsi muutokset, jotka aiheutuivat EU:n vuokrausdirektiivistäja satelliit-
30634: ti- ja kaapelidirektiivistä sekä tekijänoikeuden rajoituksia ja eräitä muita säännöksiä
30635: koskevat muutokset, jotka pohjautuivat tekijänoikeuskomitean ja -toimikunnan
30636: valmistelemiin ehdotuksiin. Hallitus antoi huhtikuussa eduskunnalle esityksen EU :n
30637: suoja-aika direktiivistä aiheutuvista tekijänoikeuden suoja-aikojen muutoksista
30638: (HE 8/95). Eduskunta hyväksyi joulukuussa lain tekijänoikeuslain muuttamisesta
30639: (1654/95 ja muutokset tulivat voimaan 1.1.1996 lukien.
30640: Tekijänoikeuslainsäädännön uudistamisen valmistelu on jatkunut opetusministeriön
30641: asettamassa toimikunnassa. Päähuomio edellä mainittujen lainmuutostenjälkeen on
30642: tekijänoikeusasetuksen tarkistusten valmistelussa ja informaatioteknologian aiheutta-
30643: mien muutospaineiden selvittämisessä. Tekijänoikeustoimikuntajulkaisi toukokuus-
30644: sa esiselvityksen tekijänoikeudesta tietoyhteiskunnassa.
30645: Suomi osallistui aktiivisesti valmisteluun EU:n neuvoston henkisen omaisuuden
30646: ryhmässä, jossa valmisteltavana oli tietokantojen suojaa koskeva direktiiviehdotus.
30647: Direktiiviehdotuksesta saavutettiin yhteinen kanta hemäkuussa ja parlamentti päätti
30648: toisen käsittelyn 14.12.1995.
30649: Komissio antoi tekijänoikeutta tietoyhteiskunnassa koskevan vihreän kirjan heinä-
30650: kuussa 1995. Komissio pyysi siitä lausuntoja syksyn kuluessa. Opetusministeriö
30651: järjesti asiasta kotimaisille intressitahoille laajan kuulemistilaisuuden lokakuussa.
30652: Joulukuun alussa komission ja opetusministenön välillä järjestettiin vihreää kirjaa
30653: koskeva kahdenkeskinen konsultaatiotilaisuus.
30654: 
30655: 
30656: 8. Kulttuuri- ja taidepolitiikka
30657: Opetusministeriö käynnisti kertomusvuoden alusta kolmivuotisen kulttuurin ja
30658: luovuuden erityisproJektin, jonka tavoitteena on kulttuurin arvostuksen ja painoar-
30659: von lisääminen nostamalla esiin ja tukemalla merkittäviä käytännön kulttuurihank-
30660: keita. Projekti perustuu suosituksiin, joita eduskunnan sivistysvaliokunta antoi
30661: vuoden 1993 kulttuuripoliittisesta selonteosta käydyn keskustelun yhteydessä ja sen
30662: toteutusta on valmisteltu kansanedustajista ja opetusministeriön virkamiehistä
30663: koostuvassa asiantuntijatyöryhmässä.
30664: Valtion vuoden 1995 talousarviossa erityisprojektia varten oli 8 miljoonan markan
30665: määräraha, joka on käytetty korkeaa laatua tavoitteleviin pilottiprojekteihin. Koska
30666: kyseessä on useampivuotinen keskeneräinen projekti, tullaan lopullinen arvio
30667: hankkeiden toteutumisesta tekemään vasta vuonna 1997, jolloin vietetään Suomen
30668: itsenäisyyden 80-vuotisjuhlavuotta. Ensimmäiset seurantaraportit hankkeiden
30669: toteutumisesta toimitetaan opetusministeriölle vuoden 1996 puolella.
30670: 528                              Opetusministeriö
30671: 
30672: Kulttuurin ja luovuuden erityisprojekti jakautui seuraaviin teema-alueisiin vuonna
30673: 1995:
30674: 1. Mestaruuden kynnyksellä - nuoren taiteen tuki
30675: Opetusministeriö hyväksyi "Mestaruuden kynnyksellä" -projektin piiriin 21 hanket-
30676: ta, joita avustettiin kaikkiaan 1,6 miljoonalla markalla. Hakemuksia saapui määräai-
30677: kaan mennessä kaikkiaan 53. Tuetut hankkeet ovat luonteeltaan nuorten taiteilija-
30678: ryhmien koulutus- ja työskentelyprojekteja, joista suurin osa jatkuu vuoteen 1996
30679: tai 1997.
30680: 2. Kulttuuria kanaville - kanava kulttuurille
30681: Opetusministeriö järjesti helmikuussa 1995 pyöreän pöydän keskustelutilaisuuden
30682: kulttuurikanavahankkeesta. Tämän lisäksi tuettiin neljääkorkeatasoista audiovisuaa-
30683: lista hanketta kaikkiaan 495 000 markalla.
30684: 3. Lastenkulttuuri
30685: KEPPI-projektin lastenkulttuurille osoitetulla määrärahalla (1 ,5 miljoonaa markkaa)
30686: käynnistettiin kaikkiaan 26 lastenkulttuurihanketta eri puolilla maata. Hakemuksia
30687: saapui kaikkiaan 121. Tukea myönnettäessä etusijalla olivat hankkeet, joissa lapset
30688: ovat itse mukana tekijöinä ja kokijoina sekä hankkeet, jotka tavoittavat syrjäseutu-
30689: jenkin lapset. Lastenkulttuurihankkeista suurin osa jatkuu vuoteen 1996 tai 1997.
30690: 4. Monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden lisääminen
30691: Monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta sekä rasismin vastaisuutta edistäviä
30692: hankkeita tuettiin vuonna 1995 kaikkiaan 1,5 miljoonalla markalla. Määrärahasta
30693: suurin osa eli 1,1 miljoonalla markalla myönnettiin Suomen Nuorisoyhteistyö
30694: Allianssi ry:lle Euroopan neuvoston rasismin, vierasvihan, antisemitismin ja
30695: suvaitsemattomuuden vastaisen nuorisokampanjan toteuttamiseen.
30696: 5. Kulttuurin sisällöllisten vaikutusten tutkimus
30697: KEPPI-rahoituksen turvin on tuettu yhteensä 570 000 markalla yhdeksää tutki-
30698: mushanketta, jotka käsittelevät kulttuurin merkitystä ihmisen henkiselle kasvulle.
30699: Kaikki mukaanotetut tutkimushankkeetjatkuvat vuonna 1996. Hakemuksia saapui
30700: määräaikaan mennessä kaikkiaan 36.
30701: 6. Kirjastoista tiedontalo
30702: Opetusministeriö myönsi 1,5 miljoonaa markkaa Tiedon talo-projektia varten
30703: Suomen Kirjastoseuralle käytettäväksi yleisten kirjastojen tukemiseen elektronisten
30704: tietoverkkojen ja aineiston käyttöönotossa. Kirjastoseura jakoi 11.4.1995 avustuksia
30705: 18 maakuntakirjastolle, 26 muulle kunnalliselle kirjastolle ja 1 kirjastoryhmittymäl-
30706: le. Aineiston tuotantoavustuksia jaettiin 6 hakijalle. Rahoilla on ollut palkattuna
30707: yksi tekninen asiantuntija, joka on tarvittaessa valtakunnallisesti ohjannut kirjasto-
30708: jen hankkeita. Kirjastoseura on julkaissut 40 sivuisen Kirjastojen Internet-en-
30709: siapuoppaan. Kirjastoseura on järjestänyt tilaisuuksia, joissa on pohdittu tietoverk-
30710: kojen käytön käytännön ongelmia ja käyty strategiakeskustelua tietoverkkojen ase-
30711: masta yleisen kirjaston palveluna (Joensuun kirjastopäivät 6.6.1995, Jyväskylän
30712: workshop 21. - 22.9.1995, tulossa workshopit Ouluun ja Tampereelle). Kirjas-
30713: toseura tekee loppuselvityksen varojen käytöstä ja saavutetuista tuloksista 31.5.1996
30714: mennessä.
30715: Kirjastopalvelujen saatavuudesta ja tasosta tehty arviointi valmistui 30.5.1995. Se
30716: osoitti, että kirjastopalvelujen saatavuus on toimipaikkojen osalta jonkin verran
30717: huonontunut. Kirjastoverkko on kuitenkin varsin kattava, koska kirjastoautojen
30718: käytöllä voidaan paikata pienten toimipaikkojen lakkauttamisia. Kustannuksia on
30719: edelleen leikattu noin 2 % nimellisarvosta. Tämä on merkinnyt aineiston hankinnan
30720: ja ammattitaitoisen henkilökunnan vähenemistä, koska määrärahoja on painotetusti
30721:                              1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                        529
30722: 
30723:      kohdennetto uuden tekniikan käyttöön laitehankintoineen. Kirjaston käyttö kasvoi
30724:      vuonna 1994 noin 3 % ja kirjastokäyntien määrä noin 4 %. Kasvava käyttö
30725:      edellyttäisi nykyistä runsaampia kirja-, lehti- ja av-aineistohankintoja. Elektroninen
30726:      tieto ei toistaiseksi korvaa perinteisiä tallenteita, vaan toimii niiden rinnalla.
30727:      Vuosia 1993 - 1995 koskeva yhteenvetoarviointi on valmisteilla.
30728:       Opetusministeriö asettama Taiteilijan sosiaalista asemaa selvittänyt toimikunta jätti
30729:       ehdotuksensa 14.3.1995. Toimikunta kartoitti suomalaisten taiteilijoiden nykyistä
30730:       sosiaaliturvaa ja taloudellista asemaa ja teki ehdotuksia taiteilijoiden verotuksen ja
30731:       eläketurvan parantamiseksi.
30732:       Toimikunnan muistion laajan lausuntokierroksenjälkeen ministeriö valitsi keskeiset
30733:       kehittämistoimenpiteet taiteilijan sosiaalisen aseman parantamiseksi. Verotus-
30734:       kysymysten osalta ministeriö asetti 6.11.1995 virkamiestyöryhmän, joka sai vuoden
30735:       loppuun mennessä valmiiksi toimet 1) taitelijakäsitteen selventämiseksi hallinnon
30736:       tarpeisiin, 2) taiteilijan verotusta tasaavan menovarausasetuksen toteuttamiseksi,
30737:       3) sekä freelance- taiteilijoiden verotukseen liittyvien erityiskysymysten ratkaisemi-
30738:       seksi.
30739: 
30740: 
30741:       9. Liikunta ja nuorisonkasvatustyö
30742:       9.1. Liikunta
30743:       Vuoteen 2000 kestävä opetusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön
30744:       yhteinen terveysliikunnan ohjelma Kunnossa kaiken ikää käynnistettiin kertomus-
30745:       vuoden aikana. Tavoitteena on saada 150 000 uutta liikunnanharrastajaa aikuisväes-
30746:       tössä. Ohjelman toteuttamiseen myönnettiin opetusministeriön urheilubudjetista 3
30747:       miljoonaa markkaa ja sosiaali- ja terveysministeriön budjetista 750 000 markkaa.
30748:       Valtionavustusta saavia liikuntajärjestöjä oli vuonna 1995 yhteensä 133, näistä
30749:       valtakunnallisiajärjestöjä 125 ja alueellisia liikuntajärjestöjä kahdeksan. Järjestöille
30750:       myönnettiin toiminta-avustuksina yhteensä 132,3 miljoonaa markkaa. Liikuntajär-
30751:       jestöjen tulosperusteista valtionavustusjärjestelmää kehitettiin opetusministeriön
30752:       asettamassa työryhmässä, jossa olivat edustettuina myös liikuntajärjestöt. Alueellis-
30753:       ten liikuntajärjestöjen toiminnan kehittämiseen myönnettiin kokeiluavustuksia.
30754:       Valtionosuutta saavia valtakunnallisia liikunnan koulutuskeskuksia on 11 ja
30755:       alueellisia koulutuskeskuksia kolme. Valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksil-
30756:       le myönnettiin valtionosuuksinaja -avustuksina vuonna 1995 yhteensä 89 miljoo-
30757:       naa markkaa, josta veikkausvoittovaroja 77,7 miljoonaa markkaaja yleisiä budjetti-
30758:       varoja 11,3 miljoonaa markkaa. Valtionosuuden perusteena olevia yksikköhintoja
30759:       leikattiin 3 %:lla. Alueellisille liikunnan koulutuskeskuksille myönnettiin valtion-
30760:       osuutta 1,2 miljoonaa markkaa.
30761:       Kuntien liikuntatoimintaan myönnettiin valtionosuuksina yhteensä noin 108
30762:       miljoonaa markkaa. Kuntien liikuntatoimen hallintorakenteessa on viime vuosina
30763:       tapahtunut muutoksia, kun liikuntalautakunnista on siirrytty laaja-alaisempiin vapaa-
30764:       aika- tai sivistystoimen lautakuntiin. Kuntien taloudellisen tilanteen heikkenemisestä
30765:       johtuen kuntien avustukset paikallisille urheiluseuroille ovat laskeneet samalla kun
30766:       liikuntapaikkojen vuokria on korotettu.
30767:       Opetusministeriö myönsi liikuntatieteelliseen tutkimukseen yhteensä 13,7 miljoonaa
30768:       markkaa. Määrärahasta liikuntatieteellisille yhteisöille myönnettiin 5,7 miljoon:1a
30769: 
30770: 67 360228Y
30771: 530                               Opetusministeriö
30772: 
30773: ja liikuntatieteellisiin tutkimusprojekteihin 6,2 miljoonaa markkaa. Kertomusvuonna
30774: käynnistettiin liikuntatieteen kehittämisohjelman laadinta.
30775: Vuoden 1995 valtion talousarviossa osoitettiin liikuntalain tarkoittamien liikunta-
30776: paikkojen perustamishankkeiden avustamiseen 37 miljoonaa markkaa. Lisäksi
30777: valtioneuvosto oikeutti opetusministeriön ylittämään talousarvion momenttia
30778: "veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat liikunnan ja nuorisokasvatustyön
30779: tukemiseen" 25 miljoonalla markallakäyttämällä ylitykseen sitomattomia säästöva-
30780: roja. Määräraha käytettiin liikuntapaikkarakentamisen avustamiseen. Opetusministe-
30781: riö osoitti määrärahasta 16 miljoonaa markkaa läänin liikuntalautakuntien käytettä-
30782: väksi avustusten myöntämiseksi perustamishankkeisiin, joiden arvioidut kustan-
30783: nukset ovat enintään kaksi miljoonaa markkaa. Määrärahasta käytettiin 2,5 miljoo-
30784: naa markkaa liikuntapaikkarakentamiseen liittyvien kokeilu- ja tutkimusprojektien
30785: rahoittamiseen.
30786: 9.2 Nuorisotyö
30787: Uudessa nuorisotyölaissa (235/95, voimaan 1.3.1995) laajennettiin nuorisotyön
30788: toimialuetta siten, että nuorisotoiminnan tukemisen ohella toiseksi keskeiseksi
30789: alueeksi määriteltiin nuorten elinolojen parantaminen. Opetusministeriöllä on tässä
30790: työssä valtionhallinnon koordinaatiovastuu. Opetusministeriön uusina asiantuntija-
30791: eliminä aloittivat työnsä nuorisoasiain neuvottelukunta ja valtakunnallisten nuo-
30792: risojärjestöjen valtionapuja valmisteleva toimikunta.
30793: Hallitusohjelmaan sisäl!Yvää nuorten syrjäytymisen ehkäisyä lähdettiin toteuttamaan
30794: siten, että pääpaino oh EU:n sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelmaan sisältyvien
30795: innovatiivisten nuorten työpajahankkeiden tukeminen kehittämistoimenpiteitten
30796: osalta. Ohjelman myöhäisestä valmistumisesta huolimatta saatiin vuoden 1995
30797: aikana liikkeelle ohjelman edellyttämät pajahankkeet (84 kpl) yhteistyössä työvoi-
30798: mahallinnon kanssa. Kehittämistukea paj01lle myönnettiin yhteensä 16,7 milJoonaa
30799: markkaa. Nuorisotyön säästövaroja käytettiin 3 miljoonaa markkaa puhtaasti
30800: kansallisten pajahankkeiden tukemiseen. Nuorten työpajojen määrä on edelleen
30801: lisääntynyt voimakkaasti ja niitä on vuoden 1995lopussa noin 300, joissa työsken-
30802: teli 6 kuukauden jaksoissa noin 8 000 nuorta vuositasolla.
30803: Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tuettiin erilaisia kehittämisprojekteja, joihin
30804: käytettiin varoja noin 2 miljoonaa markkaa. Nuorisotutkimusohjelma 2000 teemana
30805: oli vuonna 1995 nuorisotyöttömyys ja sen seurausvaikutukset Ensimmäiset
30806: projektin tutkimukset valmistuivat vuoden lopulla. Nuorisotutkimusohjelman lisäksi
30807: tuettiin 14 nuorisotutkimushanketta.
30808: Nuorten elinolojen parantamiseen liittyvien verkostojen rakentamista edistettiin
30809: käynnistämällä kokellu- ja kehittämishankkeita kunnissa ja aluetasolla. Keskushal-
30810: linnon tasolla keskityttiin nuorisoasiain neuvottelukunnan työn käynnistämiseen.
30811: Toimialueen peruspalveluina huolehdittiin kertomusvuoden aikana muun muassa
30812: seuraavista toimintakokonaisuuksista:
30813: A vustettiin 60 valtakunnallisen nuorisojärjestön ja niiden 193 piirijärjestön, kuuden
30814: palvelujärjestön ja 12 muun nuorisotyötä tekevänjärjestön toimintaa 40 miljoonalla
30815: markalla ja kehitettiin järjestöjen tulosperusteista tukijärjestelmää. V altakunnallisten
30816: nuorisokeskusten (9 kpl) rakentamista tuettiin veikkausvoittovaroista 8,2 miljoonalla
30817: markalla ja työllisyysvaroista noin 4 miljoonalla markalla. Keskusten toimintaa
30818: tuettiin tulosperusteisesti 6,1 miljoonalla markalla. Keskusten toiminta on kehittynyt
30819: myönteisesti ja toiminta-avustusten perusteena olevat nuorisokäyttövuorokau-
30820:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       531
30821: 
30822: det/kurssipäivät ovat vuodesta 1992 kaksinkertaistuneet noin 75 000 vuorokauteen.
30823: Keskimääräinen vuorokausituki on ollut vuonna 1995 noin 80 mk.
30824: Nuorisotyön valtionosuutena maksettiin kunnille laskennallisesti vuonna 1995
30825: yhteensä noin 47 miljoonaa markkaa. Nuorisotoimen alueella on selvitetty kohden-
30826: netulla tapaustutkimuksella kuntien nuorisotoimessa tapahtuneita muutoksia.
30827: Tutkimus valmistui vuoden 1995 lopussa. Kuntien nuorisotoimessa on viime
30828: vuosina tapahtunut huomattavia organisatorisia ja taloudellisia muutoksia. Samanai-
30829: kaisesti kun määrärahoja perinteisistä nuorisotyön muodoista on vähennetty, on
30830: varoja lisätty huomattavasti nuorten työpajoihin ja nuorten kesätyöllistämiseen.
30831: 
30832: 
30833: 10. Opintotuki
30834: Opintotukea myönnettiin lukuvuonna 1994- 95 noin 307 300 opiskelijalle. Näistä
30835: opintorahaa sai 286 700, aikuisopintorahaa 12 300, asumislisää 105 100 ja opinto-
30836: lainan valtiontakauksen 130 400. Opintotuen saajien määrä on kasvanut edellisvuo-
30837: desta 12 800:lla eli neljällä prosentilla. Eri tukilajeista eniten kasvoi asumislisän
30838: saajien määrä, 10 prosentilla. Aikuisopintorahan ja lainatakauksen saajamäärät
30839: pienenivät.
30840: Opintotukimenot olivat noin 3 655 miljoonaa markkaa, jossa on edelliseen vuoteen
30841: verrattunakasvua viisi prosenttia. Opintorahamenot kasvoivat 15 prosenttiaja olivat
30842: 2 994 miljoonaa markkaa. Aikuisopintorahamenot olivat 200 miljoonaa markkaa.
30843: Aikuisopintorahamenot vähenivät 49 miljoonalla markalla.
30844: Valtion takaaman opintolainakannan suuruus oli lukuvuoden päättyessä
30845: 11,8 miljardia markkaa, josta uusimuotoisten opintolainojen osuus oli 1,3 miljardia
30846: markkaa. Valtion korkotukimenot opintolainOista olivat 226 miljoonaa markkaa,
30847: jossa on vähennystä edellisestä vuodesta noin 192 miljoonaa markkaa. Lukuvuonna
30848: 1994 - 95 myönnettiin uusia opintolainan valtiontakauksia noin 1,5 miljardia
30849: markkaa. Lukuvuoden päättyessä uutta opintolainaa oli 94 000, joista 91 %opiskeli
30850: päätoimisesti. Valtio maksoi opintolainoja takaajana pankeille 152 miljoonaa
30851: markkaa. Lisäys oli noin 27 miljoonaa markkaa. Myös valtion korkoavustusmenot
30852: kasvoivat korkean työttömyyden vuoksi vuoden 1994 33 miljoonasta markasta
30853: 44 miljoonaan markkaan.
30854: O~intotuki myönnettiin lukuvuonna 1994 - 95 ensimmäisen kerran kaikille opiskeli-
30855: joille uudistetun lainsäädännön mukaisena. Hallituksen säästöohjelman mukaisesti
30856: valmisteltiin ohjelma 300 miljoonan markan leikkauksista opintotukimenoihin.
30857: Tähän liittyvä opintotukilain muutos tuli voimaan 1.7.1995. Opetusministeriön
30858: asettama aikuisopintotukitoimikunta selvitti mahdollisuuksia aikuisopintojen
30859: tukijärjestelmien yhtenäistämiseen. Hallituksen säästöohjelman antamisen ja
30860: toisaalta vuorotteluvapaakokeilun käynnistämisen vuoksi toimikunta totesi, ettei
30861: sillä ollut edellytyksiä toimeksiannon mukaisen ehdotuksen antamiseen. Koulu-
30862: matkakorvausten siirtämistä opintotuen yhteydessä hoidettavaksi valmisteltiin
30863: työryhmässä, jonka ehdotusten toteuttamista arvioidaan vielä valtionosuusjärjestel-
30864: män uudistuksen yhteydessä. Opintotuen, työmarkkinatuen ja toimeentulotuen
30865: tasojen yhteensovitusta on selvitetty sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa
30866: työryhmässä, joka jättää ehdotuksensa vuoden lopussa.
30867: 532                             Opetusministeriö
30868: 
30869: 
30870: 11. Komiteat, toimikunnat ja työryhmät
30871: Luettelo eräistä komiteoista, toimikunnista ja työryhmistä, jotka ovat kertomusvuo-
30872: den aikana aloittaneet toimintansa tai luovuttaneet mietinnön tahi muistion.
30873: Toimikunnat:
30874: Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunta
30875: Asetettu 20.6.1995, määräaika 1.5.1996
30876: Tehtävät mm.:
30877: -      laatia arvio aiemmin erityisryhmien liikunnan alalta laadittujen mietintöjen
30878: ja valtakunnallisten neuvottelupäivien esitysten toteutumisesta.
30879: Taisto, taiteilijan sosiaalistaloudellinen toimikunta
30880: Asetettu 4.2.1994, määräaika 28.2.1995, muistio (1995:10)
30881: Tehtävät mm.:
30882:       selvittää taiteilijoiden sosio-ekonomista asemaa.
30883: 
30884: 
30885: Työryhmät:
30886: Aasia-ohjelmatyöryhmä
30887: Asetettu 6.10.1994, määräaika 31.5.1995, muistio (1995:20) 16.6.1995
30888: Tehtävät mm.:
30889: -     Aasiaa koskevan koulutuksen ja harjoitettavan tutkimuksen kehittämistarpei-
30890: den arvioiminen.
30891: Ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitustyöryhmä
30892: Asetettu 20.10.1994, määräaika 31.1.1995, muistio (1995:28) 22.9.1995
30893: Tehtävät mm.:
30894:       ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusta koskevan kokonaisselvityksen
30895: tekeminen.
30896: Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmatyöryhmä
30897: Asetettu 12.12.1994, määräaika 28.2.1995, muistio 29.3.1995
30898: Tehtävät mm.:
30899:       selvittää ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmauudistukseen liittyviä
30900: kysymyksiä.
30901: Ammattiin sijoittumista kartoittava työryhmä
30902: Asetettu 7.10.1994, määräaika 31.12.1995
30903: Tehtävät mm.:
30904: -     kartoittaa nykyistä koulutusta ja tutkinnon suorittaneiden sijoittumista
30905: ammatteihin, virkoihm ja tehtäviin.
30906: Ammattikorkeakouluopintolakityöryhmä
30907: Asetettu 22.12.1994, määräaika 12.5.1995, väliraportti 8.2.1995
30908: Tehtävät mm.:
30909:       laatia 31.1.1995 mennessä ehdotukset arviointiperusteista ja hakuperusteista.
30910: Avoin yliopisto-opetus väylänä korkeakoulututkintoon
30911: Asetettu 24.5.1995, määräaika 31.12.1995, muistion määräaika 10.1.1996
30912: Tehtävät mm.:
30913:       tehdä korkeakoulujen tulossopimuksessa edellytettyä avoimen yliopisto-
30914: opetuksen väylää koskevaa selvitystyötä.
30915:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                         533
30916: 
30917: Euroopan unionin korkeakoulupolitiikkatyöryhmä
30918: Asetettu 27.1.1995, määräaika 31.3.1995, muistio (1995:15) 7.4.1995
30919: Tehtävät mm.:
30920:        laatia ehdotus Suomen korkeakoulupoliittisesta strategiasta Euroopan union-
30921: nin jäsenvaltiona.
30922: Korkeakoulujen opiskelijahaun ja- valinnan työryhmä
30923: Asetettu 25.8.1995, määräaika 31.12.1995, muistio 4.1.1996
30924: Tehtävät mm.:
30925:        esittää vaihtoehdot korkeakoulujen opiskelijahaun järjestämisestä pitäen
30926: lähtökohtana pyrkijäiden aseman parantamista, eri alojen ja eri korkeakoulujen
30927: erityispiirteiden ja tavoitteiden huomioonottamista.
30928: Koulumatkatukityöryhmä
30929: Asetettu 1.6.1994, määräaika 28.2.1995, muistio (1995:11) 12.4.1995
30930: Tehtävät mm.:
30931: -      laatia ehdotukset koulumatka- ja majoitusedun myöntämisen edellytyksiksi
30932: siten, että järjestelmästä tulisi hallinnollisesti mahdollisimman yksinkertainen.
30933: 
30934: Kouluosaston toimialan opiskelijavalintojen henkilötietojen keräämis- ja rekisteröin-
30935: tityöryhmä
30936: Asetettu 6.9.1995, määräaika 31.3.1996
30937: Tehtävät mm.:
30938:        kouluosaston toimialaan kuuluvien oppilaitosten opiskelijavalinnoissa
30939: henkilötietojen kerääminen ja rekisteröiminen.
30940: Kulttuurin Kaukametsä-työryhmä
30941: Asetettu 7.12.1995, määräaika 31.10.1996
30942: Tehtävät mm.:
30943:        laatia ehdotus opetusministeriölle kulttuuripoliittisen keskusteluseminaarin
30944: järjestämiseksi Kajaanissa kesällä 1996 sekä ehdotuksen tultua hyväksytyksi
30945: toteuttaa suunnitelma.
30946: Lainvalmisteluryhmä
30947: Asetettu 2.2.1994, määräaika 30.4.1995, HE n:o 319/28.11.1994, DN:o 274/010/94
30948: Tehtävät mm.:
30949:        laatia ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ammattikorkeakou-
30950: luista ja siihen liittyväksi muuksi lainsäädännöksi.
30951: Lastentarhanopettajakoulutuksen siirtotyöryhmä
30952: Asetettu 30.3.94, määräaika 28.2.1995, muistio (1995:17) 3.5.1995
30953: Tehtävät mm.:
30954:       koordinoida toimenpiteitä lastentarhanopettajien koulutuksen siirtämiseksi
30955: yliopistoihin ja väliaikaisen koulutuksen vakinaistamiseksi.
30956: Liikuntajärjestöjen avustusjärjestelmätyöryhmä
30957: Asetettu 8.5.1995, määräaika 31.10.1995, muistio (1995:33)
30958: Tehtävät mm.:
30959: -      valtakunnallisten ja alueellisten liikuntalain perusteella asetettavien liikunta-
30960: järjestöjen tulosperusteisen avustusjärjestelmän kehittäminen.
30961: Merenkulun turvallisuuskoulutustyöryhmä
30962: Asetettu 13.4.1995, määräaika 30.6.1995, muistio (1995:30) 24.10.1995
30963: Tehtävät mm.:
30964:       tehdä esitys pelastautumiskoulutuksen järjestämiseksi.
30965: 534                              Opetusministeriö
30966: 
30967: Ministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten inventointityöryhmä
30968: Asetettu 24.3.1995, määräaika 31.3.1996
30969: Tehtävät mm.:
30970:       inventoida ministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten varat ja velat.
30971: Nuorten ja aikuisten lääkealan koulutusrakennetyöryhmä
30972: Asetettu 28.9.1995, määräaika 31.12.1995, muistion määräaika 18.1.1996
30973: Tehtävät mm.:
30974:        esittää arvionsa lääkealan koulutetun työvoiman tarpeesta ja sijoittumismah-
30975: dollisuuksista työelämän eri sektoreille lähivuosina.
30976: Opetusministeriön tehtävien ja organisaation uudistamistyöryhmä
30977: Asetettu 21.12.1995, määräaika 31.3.1996
30978: Tehtävät mm.:
30979:       tulee laatia analyysi ministeriön tehtävistä sekä tehdä ehdotukset organisaati-
30980: on kehittämisestä ja henkilöstöstrategiasta.
30981: Suomen- ja venäjänkielisen peruskoulun ja lukion perustamistyöryhmä
30982: Asetettu 14.12.1995, määräaika 29.2.1996
30983: Tehtävät mm.:
30984:       Suomen- ja venäjänkielisen peruskoulun perustaminen Itä-Suomeen.
30985: Säädösvalmistelun kehittämistyöryhmä
30986: Asetettu 14.6.1995, määräaika 31.12.1996
30987: Tehtävät mm.:
30988:       selvittää säädösvalmistelun tila opetusministeriön hallinnonalalla ja tämän
30989: pohjalta tehdä ehdotukset säädösvalmistelun kehittämiseksi.
30990: Veikkausvoittovarojen rahastointia selvittävä työryhmä
30991: Asetettu 15.11.1994, määräaika 31.1.1995, muistio (1995:4) 13.2.1995
30992: Tehtävät mm.:
30993: -      selvittää tarvetta perustaa raha-arpajaistoiminnan sekä veikkaus- ja vedon-
30994: lyöntitoiminnan ylijäämtstä ja koroista koostuva valtion talousarvion ulkopuolinen
30995: rahasto sekä tällaisen rahaston perustamisen yleiset edellytykset.
30996:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       535
30997: 
30998: 
30999: 
31000: 
31001:                    Maa- ja metsätalousministeriö
31002: 
31003: 1. Yleistä
31004: Kertomusvuosi oli sääoloiltaan maataloustuotannolle koko maata ajatellen melko
31005: normaali. Peltoa oli viljelyksessä noin 1 923 200 hehtaaria eli 126 200 hehtaaria
31006: enemmän kuin edellisenä vuonna. Viljelyala kasvoi koska kesannointiala laski noin
31007: puoleen viime vuotisesta alasta EU:n kesannointivelvoitesäännösten johdosta. Viljan
31008: kokonaissato oli 3 300 milj. kiloa, mikä on hieman edellisvuotta pienempi. Sen
31009: sijaan perunan, öljykasvien, kuivaheinän ja säilärehun sadot olivat edellisvuotta
31010: suuremmat. Puutarhatuotannon koko arvo oli noin 6,8 mrd mk, josta viheralan arvo
31011: on noin 2/3. Kanamunien ja lampaanlihan tuotanto kasvoi hieman, mutta siipikar-
31012: janlihan lähes 8 %. Sen sijaan naudanlihan tuotanto väheni noin 10 %. Lihan
31013: kulutus kasvoi 9 % viime vuoden vastaavasta ajasta ja kulutus ylitti tuotannon
31014: 2 milj. kilolla. Lampaanlihan kulutus kasvoi 50 %, sianlihan 12 % ja siipikar-
31015: janlihan 11 %. Kananmunien kulutuksen kasvu oli noin 9 %. Kulutuksen kasvu
31016: johtuu pääosin kuluttajahintojen alenemisesta. Lampaanlihan osalta kulutus on
31017: kasvanut voimakkaasti lähinnä tuonnin ansiosta. Marja- ja omenatuotannossa
31018: satotaso oli kohtalaisen hyvä.
31019: Euroopan unionin jäsenyyden alkaminen merkitsi Suomen maataloushallinnolle
31020: suuria muutoksia niin lainsäädännössä kuin myös muussa päätöksenteossa. ED:n
31021: lainsäädännöstä runsaasti yli puolet koskee maataloutta ja kalastusta. Yhteensä näitä
31022: aloja koskevia voimassaolevia säädöksiä on n. 6 000, vastaten n. 30 000 pai-
31023: nosivua. Maatalouden ja kalastuksen osuus ED:n budjetista on yli 50 % (v. 1995
31024: 240 mrd mk), mikä hallinnoidaan pääosin maatalous- Ja kalastusrahastojen (EMO-
31025: TOR ja KOR) kautta. Kokonaan ja osaksi unionin varoista maksettavien tukien
31026: hallinnoinnista ja valvonnasta vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Lisäksi maa-
31027: ja metsätalousministeriö hoitaa liittymissopimukseen perustuviin maa- ja puutarha-
31028: talouden kansallisiin tukiin liittyvät tehtävät.
31029: ED-jäsenyys vaikutti erityisen voimakkaasti maa- ja kalatalouteen. Hallituksen
31030: keskeisiä tehtäviä oli liittymissopimuksen mukaisten järjestelmien yksityiskohdista
31031: sopiminen EU :n komission kanssa ja järjestelmien voimaansaattaminen kansallises-
31032: ti. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukainen tukijärjestelmä astui voimaan
31033: Suomessa heti jäsenyyden alusta. Suomen liittymissopimukseen kirjatun kansallisen
31034: tukijärjestelyn, samoin kuin keskeisten rakennepoliittisten ohjelmien ja unionin
31035: yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen (CAP-reformi) mukaisten liitännäistoimen-
31036: piteiden mukaiset tuet komissio hyväksyi kertomusvuoden aikana. Viimeksi
31037: mainituista viljelijöiden varhaiseläkejärjestelmä eli luopumistuki ja peltojen
31038: metsitysjärjestelmä astuivat voimaan kevään 1995 aikana ja maatalouden ympä-
31039: ristöohjelma lokakuussa. Komissio hyväksyi nuorten viljelijöiden tukijärjestelmän
31040: ja investointitukijärjestelmän niin myöhään, ettei näitä tukijärjestelmiä voitu ottaa
31041: käyttöön kertomusvuoden aikana.
31042: Maa- ja metsätalousministeriön lisäksi maatalouteen ja kalastukseen liittyviä ED-
31043: tehtäviä hoidetaan ministeriön alaisissa virastoissa ja laitoksissa sekä maaseutuelin-
31044: keinopiireissä ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten toimesta. Tällaisia
31045: tehtäviä ovat mm. ED-järjestelmien täytäntöönpane ja suunnittelu sekä ED-toi-
31046: mielinten kokouksiin osallistuminen. Niiden toteuttamiseksi otettiin käyttöön useita
31047: tieto- ja rekisterijärjestelmiä. Niistä merkittävin on Euroopan unionin säädöksissä
31048: 536                      Maa- ja metsätalousministeriö
31049: 
31050: tarkoin määritelty ja edellytetty yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä, jota
31051: kunkin jäsenmaan tulee soveltaa ns. CAP-tukien käsittelyssä. Uus1en järjestelmien
31052: suunnittelu ja käyttöönotto oli vaativa tehtävä. Vaatimustasoa lisäsi se, että Suo-
31053: messa maataloustukien käsittely ja siihen liittyvä järjestelmä on muita EU :n
31054: jäsenmaita monimutkaisempaa kansallisten tukien vuoksi. Vuoden 1995 aikana
31055: myöskin tilastotuotanto sopeutettiin EU-tilastosäädösten vaatimuksiin.
31056: Metsäsektorille leimallista oli puumarkkinoiden hyvä toimivuus, metsäteollisuuden
31057: keskittyminen sekä keskeisen metsälainsäädännön uudistamisen valmistelu.
31058: Uusi metsälakien toimeenpano- ja valvontaorganisaatiota koskeva laki valmisteltiin
31059: virkamiestyönä valtion vuoden 1996 talousarvioon liittyvänä esityksenä. Eduskunta
31060: hyväksyi lain metsäkeskuksista (aikaisemmin metsälautakunnat) ja metsätalouden
31061: kehittämiskeskuksesta (aikaisemmin Metsäkeskus Tapio ja Skogscentralen Skogs-
31062: kultur). Metsälakitoimikunta jätti ehdotuksensa metsänhoitolaiksi (aikaisemmin
31063: yksityismetsälaki) ja metsätalouden rahoituslaiksi (aikaisemmin metsänparannuslaki)
31064: 30.9.1995. Lakien ja tarvittavien alemmanasteisten normien valmistelua jatketaan
31065: vuoden 1996 aikana.
31066: Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön vuonna 1994 vahvistaman
31067: metsätalouden ympäristöohjelman toteutus on jatkunut keskeisiltä osiltaan tarkoite-
31068: tulla tavalla. Ohjelmassa edellytetty metsälakien uudistus eteni, käytännön toimen-
31069: piteissä noudatetaan ohjelman linjauksia ja maa- ja metsätalousministeriön tu-
31070: losohjaamat metsätalouden organisaatiot toteuttavat osaltaan ohjelmaa.
31071: Kansainvälisessä metsäpolitiikassa keskeisessä asemassa oli YK:n kestävän kehityk-
31072: sen toimikunnan asettama hallitusten välinen metsäpaneeli. Suomi alkoi valmistella
31073: asiantuntijaseminaaria kestävän metsätalouden kriteereistä ja indikaattoreista
31074: yhteistyössä metsäpaneelin sihteeristön, FAO:n ja muiden järjestöjen kanssa.
31075: Euroopan toisen metsäministerikonferenssin (Helsinki 1993) seuranta on ohjannut
31076: yleiseurooppalaista keskustelua metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä. Uuden
31077: metsälainsäädännön valmistelussa on otettu huomioon sekä metsäministerikonfe-
31078: renssin tulokset että Rion ympäristö- ja kehityskonferenssin (1992) ns. metsäperi-
31079: aatteet
31080: Tärkeä prosessi kestävän metsätalouden seurannan välineistön kehittämisessä on
31081: Euroopan metsäministerikonferenssin seurannan ohella ollut ns. Montreal-prosessi.
31082: Järjestöistä YK:nelintarvike-ja maatalousjärjestö (FAO), YK:nEuroopan talousko-
31083: mission (ECE) kauppaosaston puutavarajaosto ja Kansainvälinen trooppisen puun
31084: järjestö (ITTO) ovat ne, joiden toiminnan seuraaminen EU:n ja Pohjoismaiden
31085: yhteistyöhön osallistumisen lisäksi on ollut keskeistä. Osana metsien kestävän
31086: hoidon ja käytön edistämistä on erityisesti seurattu ja otettu osaa sitä koskevaan,
31087: mm. sertifioinnin ja ympäristömerkkien kehittämistä EU:ssa käytävään keskuste-
31088: luun.
31089: 
31090: 
31091: 2. Maatalous
31092: 2.1. Maataloustulon kehittäminen
31093: Maatalouden kokonaislaskelman mukaan maatalousyrittäjien työ- ja pääomatulo
31094: oli 8,0 mrd mk v. 1991, 7,5 mrd mk v. 1992, 5,8 mrd mk v. 1993, 7,2 mrd mk
31095: v. 1994 ja 8,7 mrd mk (ennakkoarvio) v. 1995. Vuoden 1995 maataloustuloon
31096: (8,7 mrd mk on laskettu mukaan varastokorvaukset 2,3 mrd mk sekä vuoden 1996
31097: puolella maksettavaksi jäänyttä tukea 1,74 mrd mk. Näin laskettuna maataloustulo
31098:                             1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                         537
31099: 
31100:      nousi kertomusvuotta edeltäneeseen vuoteen verrattuna yli kymmenen prosenttia
31101:      vaikka kerktomusvuoden alussa maataloustuotteiden tuottajahinnat alenivat ED-
31102:      hintatasolle.
31103:      Suomen aiemmin käyttämä hintapoliittinen tuki jouduttiin lopettamaan kokonaan
31104:      vuoden 1994 lopussa ja tilalle tulivat ED:n järjestelmän mukaiset tuet. Viljelijät
31105:      saivat vuoden 1995 aikana tukea varastokorvaukset mukaan luettuna kaikkiaan
31106:      10,61 mrd mk. ED-tukia tai ED-rahoitteisia tukia oli 4,3 mrd mk ja kansallista
31107:      tukea 6,33 mrd mk, josta varastokorvauksia 2,3 mrd mk. Hallituksen päätöksen
31108:      mukaisesti maatalouden kansallisesta tuesta säästettiin kertomusvuonna
31109:      380 milj. mk..
31110:      Kansallista tukea ovat pitkäaikainen pohjoinen tuki ja siirtymäkauden tuki.
31111:      Pohjoista kansallista tukea maksettiin kaikilla C-alueilla nautakarjalle sekä pelto-
31112:      hehtaareille C2-C4-alueilla. Siirtymäkauden tukea maksettiin kaikilla tukialueilla
31113:      pinta-ala- ja kotieläinmääriin perustuvan tuen lisäksi monille !tuotteille lisähintoina.
31114:      Kansallista tukea maksettiin kertomusvuoden aikana 6,33 mrd mk. Kansallista
31115:      tukea jäi 1,74 mrd mk maksettavaksi vuonna 1996.
31116:      Maatalouden ympäristöohjelmalla pyrittiin sekä ympäristötavoitteisiin että viljeli-
31117:      jöiden tulotason turvaamiseen. Tukea maksettiin pääosin peltoalaperusteisena
31118:      tukena viljelijälle, joka sitoutui maatalouden ympäristön aiheuttamia haittoja
31119:      vähentäviin toimenpiteisiin. Ohjelma koostui perustuesta ja erityistukimuodoista.
31120:      Perustukea maksettiin alueellisesti porrastettuna koko maassa. Perustuki aleni
31121:      siirryttäessä etelästä pohjoiseen. Ohjelmaan liittyviä kehittämishankkeita rahoitettiin
31122:      sekä alueellisina että valtakunnallisina hankkeina. Ympäristötukea maksettiin
31123:      kertomusvuoden aikana kaikkiaan 1,41 mrd mk. ED rahoitti ympäristötuesta
31124:      50 prosenttia.
31125:      Luonnonhaittakorvaus, ns. LFA-korvaus on tarkoitettu turvaamaan maaseutuelin-
31126:      keinojen jatkuvuus ja säilyttämään maaseutu asuttuna epäsuotuisilla alueilla.
31127:      Suomen peltoalasta 85 % kuuluu LFA-tuen piiriin. LFA-tukea maksettiin kerto-
31128:      musvuoden aikana 1,61 mrd mk. ED rahoitti LFA-tuesta keskimäärin 38 prosenttia.
31129:      CAP-refomtitukea maksettiin vilja-, valkuais-, öljykasvien- ja tärkkelysperunan
31130:      viljelyalan mukaan sekä emolehmien-, sonnien- ja uuhien määrän mukaan. Koko-
31131:      naan ED :n rahoittamaa CAP-tukea maksettiin kertomusvuoden aikana 1,26 mrd mk.
31132:      CAP-tukea jäi 0,36 mrd mk maksettavaksi vuonna 1996.
31133: 
31134:       2.2. Maataloustuotteiden marlddnointi ja tuotannon tasapainottaminen
31135:       Osana Suomen ED-jäsenyyttä maataloustuotteiden vientitukea, viljan varmuusvaras-
31136:       tointiaja eräiden maataloustuotteiden tuettua käyttöä kotimaassa koskeva kansalli-
31137:       nen lamsäädäntö kumottiin vuoden 1995 alusta ja korvattiin ED :n yhteiseen
31138:       m~t~ot~~P?.litii~aan. kuu.luvilla järj~stelmillä.. Interventioj~jestelmi~tä Suom<?SS!l
31139:       oh kaytossa elmtarvtkketden vtennm tukemmen, ohran mterventwvarastomtl,
31140:       sokerin, lampaanlihan, sianlihan ja juuston varastoinnin tukeminen, sokerin ja
31141:       tärkkelyksen tuotantotuki sekä eräät maidon tukiohjelmat (koulumaito-ohjelma,
31142:       voin myynti elintarviketeollisuudelle, rasvattoman maitojauheen ja kaseiinin tuki).
31143:       Interventiotoiminnan rahoittamiseen käytettiin 462 milj. mk vuonna 1995. Interven-
31144:       tiotoiminnasta aiheutuvat varsinaiset kulut maksetaan ED:n maatalouden ohjaus- ja
31145:       tukirahaston tukiosastosta. Vuonna 1995 ED:lta tuloutunut erä oli 406,9 milj. mk.
31146:       ED-rahoituksen viiveen takia menot rahoitetaan väliaikaisesti maatalouden interven-
31147:       tiorahastosta, jonka korkokuluihin on valtion talousarviossa osoitettu määräraha.
31148:       Vuonna 1995 ko. korkoja maksettiin 9,6 milj. mk.
31149: 
31150: 68 360228Y
31151: 538                       Maa- ja metsätalousministeriö
31152: 
31153: Kasvinsuojelun taso on voitu säilyttää ennen Euroopan unianiin liittymistä vallin-
31154: neelia tasolla, niin kuin eduskunta on liittymisneuvotteluissa edellyttänyt. Kun
31155: säännöllisiä rajatarkastuksia ei sisämarkkinoilla voida tehdä kasvien terveyden
31156: tarkastamisekst, suoritettiin muista jäsenmaista tuotavien kasvialkuperää olevien
31157: tavaralähetysten satunnaistarkastuksia laaditun suunnitelman mukaan. Myöskin
31158: rehuvalmisteiden hyvä laatu on voitu yleisesti ottaen säilyttää.
31159: Luonnonmukaisen tuotannon tarkastustoiminta lisääntyi voimakkaasti kertomusvuo-
31160: den aikana. Tarkastettavien tilojen lukumäärä oli 1 800 kpl vuonna 1994 ja vuonna
31161: 1995 jo 2 900 kpl. Tarkkailun piirissä oleva viljelyala kasvoi vuodesta 1994 yli
31162: kaksinkertaiseksi, ollen vuonna 1995 noin 55 000 hehtaaria. Luonnonmukaisen
31163: kotieläintuotannon vaatiman tarkastusjärjestelmän suunnittelu on käynnistetty.
31164: Edellisvuosien tapaan panostamista puutarhatuotteiden menekinedistämiseen on
31165: jatkettu. Varoja tähän tarkoitukseen myönnettiin 12 milj. mk.
31166: Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi kumottiin tehtyyn sopimukseen
31167: liittyen vuoden 1995 alusta eräitä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan
31168: kuuluvia, tuotannon ohjaamiseen liittyviä säädöksiä. Mm. kumottiin kotieläinlupa-
31169: järjestelmää koskeva laki (laki kotieläintuotannon ohjaamisesta 1305/90), kanamu-
31170: nien haudontaa ja siipikarjasiitoseläinten pitoa koskevat säädökset ja laki maata-
31171: loustuotannon tasapainottamisesta (1261/89). Säädösten kumoamiseen liittyvän lain
31172: siirtymäsäännöksen nojalla em. sopimukset jäivät edelleen voimaan sopimusten
31173: mukaisin ehdoin. Pisimmillään eräät sopimukset ovat voimassa ensi vuosituhannen
31174: puolelle.
31175: EU:n kesannointisäädösten johdosta kesannon osuus pellonkäytöstä laski noin
31176: puoleen edellisvuoden alasta. Kesannointikorvaukset maksettiin kokonaisuudessaan
31177: EU :n varoista.
31178: Aiemmin voimassaolleen pellon metsityspalkkiojärjestelmän perusteella vireille
31179: pantuja metsityksiä toteutettiin käytettävissä olevien niukkojen varojen puitteissa.
31180: Keskeneräiset pellon metsityshankkeet pyrittiin toteuttamaan. Uuden EU :n metsitys-
31181: järjestelmän mukaisia metsityksiä hyväksyttiin noin 9 000 ha:n alalle, josta ohjel-
31182: man viivästyneen käyntiinlähdön vuoksi ehdittiin vuonna 1995 metsittää lähes
31183: 300 ha.
31184: Kertomusvuoden aikana maidontuotantoa ohjattiin sekä meijerimaidon että suora-
31185: myyntimaidon enimmäiskiintiöin. Suomen meijerimaidon tuotantokiintiö on
31186: 2 342 milj. kgjasuoramyyntimaidon 10 milj. kg. Koskatiloillaolevienmeijerimai-
31187: tokiintiöiden määrä on Suomen meijerimaitokiintiötä suurempi, niin meijerimaito-
31188: kiintiöt tullaan sopeuttamaan Suomen tuotantokiintiön tasolle vuoden 1997 huhti-
31189: kuun alkuun mennessä. Tähän liittyvät toimenpiteet on jo aloitettu ja tuottajien oli
31190: mahdollista luopua meijerimaitokiintiöstään joulukuussa 1995 valtion maksamaa
31191: 1,50 mk/litra korvausta vastaan. Suoramyyntimaidon tuotannossa on vielä kasvu-
31192: mahdollisuuksia. Tilastoitu tuotanto suoramyyntiin on ollut noin 6 milj. litraa
31193: vuodessa. Suoramyyntikiintiöitä on myönnetty tuottajille syksyn 1995 aikana.
31194: Naudan- ja lampaanlihantuotantoa ohjattiin palkkiokiintiöin, joiden rajoissa
31195: tuottajille voitiin maksaa EU :n kokonaan rahoittamia palkkioita. Palkkiota voitiin
31196: Suomessa maksaa kertomusvuonna korkeintaan 250 000 sonnille, 55 000 emoleh-
31197: mälle ja 80 000 uuhelle. Emo lehmäpalkkiokiintiöt jaettiin hakemusten perusteella
31198: tuottajakohtaisiksi kiintiöiksi.
31199: Luopumiskorvausjärjestelmän ja luopumiseläkejärjestelmän piiriin on tullut viime
31200: vuosina kaikkiaan 40 892 henkilöä. Näiden jäiJestelmien voimassaolo päättyi
31201:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                     539
31202: 
31203: vuonna 1995. Kertomusvuonna luopumiseläkkeitä sekä luopumiskorvauksia
31204: maksettiin valtion varoista kaikkiaan 484,8 milj. mk.
31205: Sukupolvenvaihdoseläkkeelle siirtyi kertomusvuonna 752 henkilöä. Sukupolven-
31206: vaihdoseläkejärjestelmän tuella on vuosina 1974-1995 siirtynyt 28 741 maatilaa
31207: nuoremmalle jatkajalle. Sukupolvenvaihdoseläke on myönnetty sukupolvenvaih-
31208: doseläkejärjestelmän voimassa ollessa kaikkiaan 42 421 eläkkeensaajalle.
31209: Laki kasvihuonetuotannon ja omenaviljelyn lopettamistuesta tuli voimaan kerto-
31210: musvuoden alussa. Lain toimeenpanosta aiheutuneet lopettamiskustannukset ja
31211: hoitokulut maksettiin valtion varoista. Lopettamistukimenot jäivät kertomusvuonna
31212: varsin pieniksi, koska järjestelmän toimeenpano viivästyi.
31213: Kertomusvuoden lopJ?.upuolella otettiin käyttöön ED-säännösten mukainen maata-
31214: louden varhaiseläkejärjestelmä, joka toteutetaan Suomessa maatalousyrittäjien
31215: luopumistukena. Maatalousyrittäjien luopumistuki korvaa nykyiset luopumiskor-
31216: vauslain ja sukupolvenvaihdoseläkelain mukaiset järjestelmät.
31217: 
31218: 2.3. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen
31219: Vuosi 1995 jäi maatalouden investointien tukemisen osalta välivuodeksi. Rahoitus-
31220: järjestelmien hyväksyminen EU :n komissiossa osoittautui odotettua moni vaiheisem-
31221: maksi ja aikaa vieväksi. EU:n osarahoittaman investointituen rahoitusjärjestelmät
31222: etenivät kuitenkin vuoden loppuun mennessä Euroopan unionin käsittelyprosessissa
31223: niin pitkälle, että ne ovat valmiina otettavaksi käyttöön tammikuussa 1996.
31224: Maatilatalouden investointien ja muuhun rahoitustukeen käytettävissä olevat
31225: suhteellisen niukat EU-osarahoitteiset tukivarat suunnataan maito- ja porotalouden
31226: rakennetta parantaviin investointeihin, nuorten viljelijöiden aloittamistukeen sekä
31227: markkinointia varten perustettavien maatalouden sekä puutarhatalouden tuottajajär-
31228: jestöjen käynnistystukeen. Muilta osin rahoitustoimintaa harjoitetaan kokonaan
31229: kansallisin varoin. Kansalliset rahoitusjärjestelmät ovat vielä EU:n hyväksymistä
31230: vailla.
31231: Osana EU-sopeutusta alennettiin maatilalain mukaisten valtion- ja korkotukilainojen
31232: korkoja kertomusvuonna. Puutarhayritysten velkakustannuksia kevennettiin myöntä-
31233: mällä korkotukea noin 600 milj. markan lainamäärälle.
31234: Vuoden aikana tehtiin myös perusteellinen selvitys kustannuksista ja henkilöstö-
31235: resursseista, joilla maatilatalouden kehittämisrahaston varoilla jo myönnettyjä
31236: valtionlainoja ja kokonaan uusia valtionlainoja voitaisiin hoitaa kokonaan valtion
31237: toimesta ilman pankkien välitystoimintaa.
31238: Vuoden 1995 alussa Suomessa valmisteltiin eri viranomaisten yhteistyönä kansalli-
31239: set esitykset EU:n rakennerahastojen tavoite 5b- ja 6-ohjelmiksi. Maa- ja metsäta-
31240: lousministeriön vastuualueelle kuului EU:n ohjaus- ja tukirahaston ohjausosaston
31241: varoin rahoitetun kehittämistoiminnan valmistelu. Tavoite 6-ohjelma kattaa Pohjois-
31242: ja Itä-Suomen ja sisältää kaikki rakennerahastojen toimenpiteet yhtenäisenä
31243: ohjelma-asiakirjana. EU hyväksyi tavoite 6-ohjelman heinäkuussa ja ohjelman
31244: toimeenpano aloitettiin. Alueellinen tavoiteohjelma 5b hyväksyttiin marraskuussa
31245: ja siihen liittyvät EU:n komissiolta saatavat maksatukset ja toimeenpano siirtyivät
31246: pääosin vuodelle 1996.
31247: Ohjelmaperusteisen kehittämistyön toimeenpano on muuttanut merkittävästi
31248: aluehallinnon suhdetta alueelliseen kehittämistyöhön. Aluetasolla ohjelmien
31249: valmistelu ja toimeenpano on suunniteltu Maakuntien liittojen johdolla kokoontu-
31250: 540                       Maa- ja metsätalousministeriö
31251: 
31252: vissa aluehallintoviranomaisten ja muiden sidosryhmien yhteisissä yhteistyöryhmis-
31253: sä. Yksittäisten päätösten sijaan on tarkasteltu alueiden kehittämisen linjoja ja
31254: yhteensovitettu toimenpidekokonaisuuksia.
31255: Suomen maatalouden taloudellista ED-sopeutumista koskevan MATEDS-tutki-
31256: musohjelman toteuttaminen on aloitettu ja muistio maatalouden non-food tutkimuk-
31257: sen linjoista 1995-2000 on valmistunut. Maa- ja metsätalousministeriön sitomatto-
31258: mia tutkimusvaroja on ohjattu mm. luomutuotannon, puutarha-alan sekä maaseudun
31259: uusien elinkeinojen tutkimukseen. Maatalouden yhteistutkimusvarojen niukkuus
31260: heikensi vuosille 1995-2000 suunnitellun tutkimusohjelmatoiminnan täysipainoista
31261: käynnistämistä.
31262: Maatalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot on nettobudjetoitu ja tutkimuslai-
31263: toksen kansainvälinen arviointi on aloitettu.
31264: Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos on osallistunut suurella työpanoksella
31265: MA TEDS-ohjelman toteuttamiseen.
31266: Euroopan unionin tutkimuksen ja tuotekehityksen neljännen puiteohjelman kerto-
31267: musvuonna varsinaisesti alkaneen maatalouden ja kalatalouden tutkimusohjelman
31268: (1994-1998) kansallinen koordinointi on maa- ja metsätalousministeriön vastuulla.
31269: Hankkeiden valmistelun tukeen ja mahdolliseen kansalliseen lisärahoitukseen on
31270: varattu budjettivaroja maa- ja metsätalousministeriön toimialalla.
31271: Puun rakennuskäytön edistämistyöryhmän ehdotuksen pohjalta valmisteltiin
31272: puurakentamisen ja ekologisen rakentamisen edistämiskampanjaa. Kampanja tähtää
31273: puun mekaanisen käytön ja jalostusasteen nostamiseen, mitä kautta arvioidaan
31274: voitavan luoda kerrannaisvaikutukset huomioon ottaen 50 000 uutta työpaikkaa.
31275: Suomi saa toistaiseksi säilyttää kansallisen satovahinkojen korvausjärjestelmänsä
31276: Säädöksiin ei ole ollut tarpeen tehdä muutoksia ED-jäsenyyden takia. Satovahingot
31277: olivat kasvukaudella 1995 suuret maan lounaisosassa. Ne aiheutuivat kevään
31278: sateista. Osa alasta jäi kokonaan kylvämättä. Viljelijät siirsivät näitä aloja kesan-
31279: noksi, mutta pieniä alueita jäi sekä kesanto- että satovahinkojärjestelmän ulkopuo-
31280: lelle. Vahinkojen määrä oli n. 109 milj. mk. Korvauksen omavastuuosuus on
31281: edelleen 30 % tilan normisadon arvosta. Omavastuuosuuden vähentämisen jälkeen
31282: vahinkoja jäi jäljelle 38 milj. mk. Tästä määrästä korvataan valtioneuvoston
31283: myöhemmin päätettävä osuus. Näin korvauksia tullaan maksamaan runsaat
31284: 34 milj. mk.
31285: Suotuisasti kehittyneen rahapelitoiminnan ansiosta on hevostalouden edistämiseen
31286: osoitettuja varoja voitu viime vuosia voimakkaammin ohjata varsinkin hevoskasva-
31287: tustoiminnan tukemiseen. Osana maatalouden Euroopan unioniin sopeutumisesta
31288: aiheutuvaa järjestelyä otettiin käyttöön myös hevosille kansalliSISta varoista
31289: maksettava tuki.
31290: Kertomusvuoden aikana maa- ja metsätalousministeriö laati yhteistyössä Maaseutu-
31291: keskusten Liiton ja Svenska lantbrukssällskapens förbundin kanssa tulossopimuk-
31292: sen, jossa neuvonnan toiminnalle asetettiin seuraavat avaintulosalueet 1. Maaseu-
31293: tuyritysten kilpailukyky ja sopeutuminen 2. Maaseutuelinkeinojen kilpailukyvyn
31294: vahvistaminen tuotteiden, palvelujen sekä tuotantotoiminnan laatua parantamalla
31295: 3. Maaseutuympäristön hoidon edistäminen 4. Maaseutuelinkeinojen monipuolista-
31296: minen ja verkostotalouden kehittäminen. Tulossopimuksessa asetettiin myöskin
31297: tavoitteet toiminnan määrälle ja laajuudelle. Mm. ohjelman toteuttamisen vaatiman
31298: mittavan työmäärän vuoksi tulossopimuksessa asetettuja tavoitteita ei saavutettu
31299:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      541
31300: 
31301: täysimääräisesti. Neuvonnan valtionapu kertomusvuoden aikana oli kaikkiaan
31302: 72 milj. mk.
31303: 
31304: 
31305: 3. Metsätalous
31306: 3.1. Metsätalouden yleiskehitys
31307: 3.1.1. Kansainväliset näkymät
31308: Suomi toimi aktiivisesti kansainvälisessä metsäpoliittisessa valmistelussa. YK:n
31309: kestävän kehityksen toimikunnan (CSD) huhtikuussa 1995 perustaman hallitusten
31310: välisen metsäpaneelin työ on keskeisin kansainvälinen metsiä käsittelevä foorumi.
31311: Metsäpaneelin tavoitteena on edistää yhteisymmärrystä ja valmistella koordinoituja
31312: toimenpide-ehdotuksiaYK:nkestävän kehityksen toimikunnalle. Suomi on tukenut
31313: paneelin työtä ja osallistunut aktiivisesti sen toimintaan eri tavoin. Paneelin työn
31314: yhtenä keskeisenä asiakokonaisuutena on kestävän metsätalouden kriteerien ja
31315: mdikaattoreiden kehittäminen. Metsäpaneelin työhön liittyen Suomi käynnisti
31316: valmistelut järjestääkseen kansainvälisen asiantuntijaseminaarin aiheesta elokuussa
31317: 1996.
31318: Suomi jatkoi edelleen Euroopan metsäministerikonferenssin (Helsinki 1993)
31319: kansainvälisen seurannan ohjausta yhdessä Portugalin kanssa. Helsingin metsämi-
31320: nisterikonferenssin ensimmäinen seurantaraportti julkistettiin keväällä 1995.
31321: Raportin pääpaino oli kansallisten kokemusten esittämisessä siitä, kuinka Euroopan
31322: maat olivat toimineet kestävän metsätalouden edistämiseksi. Raportti oli myös
31323: yleiseurooppalainen panos CSD:n kolmanteen istuntoon huhtikuussa 1995.
31324: Pohjoismaiden ministerineuvoston vahvistama maa- ja metsätaloutta koskeva
31325: toimintaohjelma vuosiksi 1996-2000 merkitsee pohjoismaisen yhteistyön voimistu-
31326: mista yleensä, mutta erityisesti metsätalouttakoskevissa kysymyksissä. Erityisaihei-
31327: na metsätalouden alalla mainitaan mm. tutkimustoiminta, siemen- ja taimisektorin
31328: yhteistyö sekä kansainväliset metsäkysymykset Tähän liittyen tullaan Suomen
31329: puheenjohtajakauden aikana myös uudistamaan yhteistyön organisointia.
31330: Suomen ja Venäjän välistä metsäyhteistyötä vahvistettiin. Maa- ja metsätalousmi-
31331: nisteriön ja Venäjän federaation metsätalousviraston välillä solmittiin sopimus
31332: yhteistyöstä metsätalouden alalla 19.1.1995. Sopimuksen eräänä tarkoituksena on
31333: edistää myös yhteistyötä lähialueilla.
31334: 3.1.2. Keskeiset metsäpoliittiset asiat
31335: Valtioneuvosto teki 15.6.1994 periaatepäätöksen metsien kestävän hoidon ja käytön
31336: periaatteiden toteuttamisesta. Päätöksen mukaan tuli aloittaa metsälainsäädännön
31337: kokonaisuudistus. Periaatepäätöksen toteuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriö
31338: asetti 19.8.1994 laajapohjaisen, tärkeimpien poliittisten puolueiden ja keskeisten
31339: metsätalouden tahojen edustajista koostuvan toimikunnan metsälakien uudistamista
31340: valmistelemaan.
31341: Toimikunnan 30.9.1995 jättämään mietintöön sisältyvät ehdotukset yksityismetsä-
31342: lain korvaavaksi metsänhoitolaiksi ja metsänparannuslain korvaavaksi metsätalou-
31343: den rahoituslaiksi. Toimeksiannostaan poiketen toimikunta ei tehnyt ehdotusta
31344: metsälakien toimeenpano- ja valvontaorganisaation uudistamisesta, koska hallitus
31345: päätti kytkeä organisaation uudistamisen valtion vuoden 1996 talousarvioon ja tämä
31346: merkitsi toimikuntatyötä nopeampaa lainvalmisteluaikataulua. Metsäkeskuksista ja
31347: metsätalouden kehittämiskeskuksesta annettu laki, joka tulee voimaan 1.3.1996, on
31348: 542                       Maa- ja metsätalousministeriö
31349: 
31350: kuitenkin olennaisilta osin toimikunnan enemmistön näkemysten mukainen.
31351: Toimikunta katsoi lisäksi mietinnössään, että on käynnistettävä keskustelu metsän-
31352: hoitoyhdistyksistä annetun lain tarkistamisesta päällekkäisyyksien välttämiseksi.
31353: 
31354: Ehdotetun metsänhoitolain tavoitteena on puuntuotannon sekä metsien biologisen
31355: monimuotoisuuden turvaaminen talouskäytössä olevissa metsissä. Laki koskisi
31356: kaikkia, myös valtion metsiä. Metsätalouden rahoituslain tavoitteena on edistää
31357: puuntuotannon kestävyyden turvaamisen, metsien biologisen monimuotoisuuden
31358: ylläpitämisen ja metsäluonnon hoidon kannalta tärkeiden toimenpiteiden tekemistä
31359: varsinaisissa yksityismetsissä. Keskeisin muutos voimassaoleviin metsälakeihin
31360: nähden olisi ympäristönäkökohtien saattaminen puuntuotantotavoitteiden rinnalle
31361: metsien hoidossa ja käytössä. Ehdotuksien periaatteet noudattavat Suomen eri
31362: kansainvälisissä yhteyksissä tekemiä metsäpoliittisia kannanottoja. Lait on tarkoitus
31363: saattaa eduskunnan käsittelyyn vuoden 1996 kevätistuntokaudella ja voimaan
31364: vuoden 1997 alusta lukien.
31365: Metsätalouden ympäristöohjelman toteutumista seuraava työryhmä arvioi ensimmäi-
31366: sessä väliraportissaan, että ohjelman toteutuminen on käynnistynyt odotuksia
31367: vastaavasti ja jatkuu lähitulevaisuudessa ripeänä. Vain bioenergian käytön lisäämis-
31368: tä ja tuontipuukysymystä koskevat ohjelman ehdotukset eivät ole riittävästi toteutu-
31369: neet. Tärkeätä on, että suurin osa metsänomistajista on käytännön toiminnassaan
31370: omaksunut ohjelmassa esitetyt metsäluonnon hoidon tavoitteet ja että metsälakien
31371: uudistaminen myös ekologisen kestävyyden huomioonottavaksi on esitetyllä tavalla
31372: käynnissä. Myös valtion rahoitustuen suuntaaminen metsäluonnon hoitoon tulee
31373: toteutumaan.
31374: Kertomusvuoden lopulla annettu laki metsäkeskuksista ja Metsätalouden kehittämis-
31375: keskus Tapiosta merkitsee, että uusia metsätalouden edistämis- ja valvontaor-
31376: ganisaatioita, alueellisia metsäkeskuksia on 14 nykyisten 19 sijasta ja että ne ovat
31377: suoraan maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksessa. Lisäksi uusissa alueelli-
31378: sissa metsäkeskuksissa viranomaistehtävien päätöksenteko on eriytetty muusta
31379: toiminnasta. Uusi laki merkitsee myös, että Metsäkeskus Tapiosta ja Skogscentralen
31380: Skogskulturista muodostetaan 1.3.1996 lukien Metsätalouden kehittämiskeskus
31381: Tapio.
31382: EU :n komissio hyväksyi neuvoston asetuksen 2080/92 (ETY) mukaisen ohjelman
31383: maatalouden metsätoimenpiteiksi vuosille 1995-1999 kuitenkin siten, että ohjelman
31384: rahoitus EU :sta hyväksyttiin vain vuoteen 1997 saakka. Ohjelman pellonmetsitysta-
31385: voite on yhteensä 88 000 ha. Ohjelmassa on lisäksi esitetty tavoitteet erilaisille
31386: metsänparannustoimenpiteille. Myös vuoden 1995 aikana hyväksyttyihin alueellisiin
31387: 5b- ja 6-ohjelmiin sisältyy metsätalouden toimenpiteitä sekä pienimuotoisen
31388: mekaanisen puunjalostuksen ja puun energiakäytön edistämistä koskevia toimenpi-
31389: teitä.
31390: Puun energiakäyttöä pyrittiin edelleen edistämään ohjaamalla metsänparannusvaroja
31391: taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen yhteydessä saatavan energiapuun
31392: kasaukseen ja lähikuljetukseen. Työllisyysasetusta muutettiin 1.1.1996 alkaen niin,
31393: että jatkossa myös työllisyysvaroja on mahdollista osoittaa näihin töihin.
31394: 
31395: 3.1.3. Metsänhoito- ja perusparannustyöt
31396: Hakkuiden voimakas lisääntyminen vuosina 1994-1995 ei vielä vaikuttanut metsän-
31397: hoitotöitä lisäävästi. Metsänviljelyn, joka sisältää myös peltojen metsityksen,
31398: suoritemäärät laskivat noin 5 % vuoden 1994 tasosta. Taimikonhoito ja nuoren
31399: metsän kunnostus supistuivat yli 10 %. Metsäteiden tekeminen väheni hieman.
31400:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       543
31401: 
31402: 
31403: Metsänparannusvaroilla rahoitettujen töiden suoritemäärät olivat seuraavat:
31404: Metsänviljely                                              27 000 ha
31405: Kulotus                                                       600 ha
31406: Taimikonhoito                                              46 000 ha
31407: Nuoren metsän kunnostus                                    24 000 ha
31408: Pystypuiden karsinta                                          700 ha
31409: Metsäterveyslannoitus                                         400 ha
31410: Kunnostusojitus (sisältää uudisojitusta 10 000 ha)         72 000 ha
31411: Metsäteiden rakentaminen                                    1 640 km
31412: 
31413: Metsänviljelyn kustannukset nousivat vuoden 1995 aikana huomattavasti Etelä-
31414: Suomessa.
31415: 
31416: Metsänparannusvaroin rahoitetut taimikonhoidon suoritemäärät pysyivät edellisvuo-
31417: den tasolla. Sen sijaan nuoren metsän kunnostustöiden osalta työmäärät pienenivät
31418: melkein 40 %. Metsänparannustöiden työohjelmassa asetetut tavoitteet saavutettiin
31419: muissa työlajeissa paitsi taimikonhoidossa, jossa jäätiin melkein viidenneksen alle
31420: tavoitteen.
31421: Metsänparannustöiden työllisyysvaikutus oli noin 2 100 henkilötyövuotta, josta
31422: puolet muodostui taimikonhmto- ja nuoren metsän kunnostustöistä.
31423: Metsänparannusvaroja käytettiin yhteensä 200 milj. mk, mikä on neljänneksen
31424: vähemmän kuin edellisvuonna. Varoista oli valtion tukea 169 milj. mk metsänpa-
31425: rannuslainaa 23,9 milj. mk. ja EU:n maatalousrahaston tukiosasta on rahoitusta
31426: 6,7 milj. mk. Maatalouden tasapainottamisesta annetun lain mukaisiin peltojen
31427: metsityksiin käytettiin 8,5 milj. mk. Metsänparannustöiden kokeilu- ja selvitystoi-
31428: mintaan käytettiin 0,8 milj. mk.
31429: 
31430: 3.2. Yksityismetsätalous
31431: Yksityismetsätalouden edistämisorganisaatiolle, metsäkeskuksille ja metsälautakun-
31432: nille asetetut tulostavoitteet saavutettiin pääosin. Alueellista metsäsuunnittelua
31433: tehtiin noin 1 100 000 hehtaarilla ja tilakohtaisia, osa ns. monitavoitteisia suunni-
31434: telmia noin 12 600 kpl. Lainvalvonta-ja verotarkastuksia suoritettiin noin 15 000.
31435: 
31436: Luonnon- ja ympäristönhoidon huomioon ottaminen oli näkyvästi esillä metsäsuun-
31437: nittelussa sekä neuvonnassa.
31438: 
31439: Metsänhoitoyhdistyksen lukumäärä oli kertomusvuoden alussa 296. Tehtyjen
31440: yhteensulautumispäätösten avulla yhdistysten lukumäärä väheni vuoden aikana
31441: 285:een. Metsänhoitoyhdistyksen toiminta painottui puukauppaan ja metsänomista-
31442: jien tarvitsemien muiden peruspalveluiden tuottamiseen ja yhdistysten puukaupallis-
31443: ten valmiuksien kehittämiseen.
31444: 
31445: 3.3. Metsähallitus
31446: Metsähallituksen liikevaihto oli 1 163 milj. mk (ennakkoarvio). Tulos oli
31447: 267 milj. mk (ennakkoarvio), mikä on 54 milj. mk (ennakkoarvio) enemmän kuin
31448: edellisenä vuonna. Puun hinnan nousu ja kustannusten aleneminen aiheuttivat sen,
31449: että ylijäämä muodostui edellisvuotta suuremmaksi.
31450: 544                        Maa- ja metsätalousministeriö
31451: 
31452: 
31453: Metsähallituksen toiminta keromusvuonna oli seuraavanlaista:
31454: Metsätalous. Puun hinnan nousu oli ennakoitua suurempaa. Pitkäaikaisiin toimitus-
31455: sopimuksiin perustuva puutavaran myynti oli 0,7 milj. m3 pienempi kuin edellisenä
31456: vuonna. Metsähallituksen hakkuiden koneellistamisaste oli tavoitteen mukainen eli
31457: 45%.
31458: Metsähallituksen suorittamilla sisäisillä tarkastuksilla voitiin osoittaa, että luontoar-
31459: vojen huomioon ottaminen talousmetsien käsittelyssä oli onnistunut hyvin. Alue-
31460: ekologista suunnittelua laajennettiin siten, että kaikilla metsätalouden alueilla oli
31461: vähintään yksi 1?rojekti käynnissä. Ns. osallistavaa suunnittelua hyödynnettiin
31462: Kainuun ja Länst-Suomen alueiden luonnonvarasuunnittelun yhteydessä. Pohjois-
31463: Suomen vanhojen metsien luontoarvojen inventoinnissa avustettiin luonnonsuojelun
31464: tulostoimintaa sekä valtakunnallista vanhojen metsien suojelutyöryhmää.
31465: Luonnonsuojelu. Metsähallitus laati EU:n elinympäristödirektiivin toteuttamiseen
31466: liittyvään Natura-verkostoon sisällytettävien alueiden !-vaiheen ehdotuksen, jonka
31467: Suomi lähetti EU:lle vuodenvaihteessa. Ehdotus sisälsi lähes 350 valtionmailla
31468: olevaa kohdetta pinta-alaltaan noin 2,5 milj. ha.
31469: Pohjois-Suomen vanhojen metsien luonnonarvojen kartoitusta jatkettiin. lnventointi-
31470: aineisto käsiteltiin ympäristöministeriön vanhojen metsien suojelutyöryhmän
31471: asettamien kriteerien perusteella alkuvuodesta sekä kesällä invent01tujen alueiden
31472: osalta loppukesällä. Kesällä maastossa inventoitiin noin 110 000 ha. Vanhojen
31473: metsien suojelutyöryhmän aloittaessa inventointiaineiston käsittelyn syksyllä,
31474: aineistoon (kerätty 1993-1995) sisältyvien alueiden pinta-ala oli lähes
31475: 968 000 milj. ha, mistä talousmetsien metsämaata oli noin 170 000 ha.
31476: V altakunnallinen perinneympäristöjen kartoitus saatiin valmiiksi Etelä-Suomessa ja
31477: aloitettiin Pohjois-Suomessa.
31478: Virkistyspalvelut. Virkistyspalveluiden liiketoiminta saavutti tavoitteen mukaisen
31479: 5 milj. markan ylijäämäisen tuloksen, mikä oli 2 milj. mk edellisvuotta enemmän.
31480: Asiakaspalvelun ja lupajärjestelmien kehittäminen mahdollisti metsästys- ja
31481: kalastuspalveluiden tarjoamisen kysyntää vastaavasti riista- ja kalakantojen kestävän
31482: käytön puitteissa. Matkailuelinkeinon kannalta välttämättömät yhteiskunnalliset
31483: palvelut säilytettiin vuoden 1994 tasolla.
31484: Kiinteistöpalvelut. Metsähallitus myi kertomusvuonna maa-alueita noin
31485: 18 milj. markalla, yhteensä noin 500 ha. Maanmyyntituloista noin puolet käytettiin
31486: luonnonsuojelualueiden hankintaan ja noin puolet liiketoimintaan käytettävän
31487: omaisuuden hankintaan.
31488: Luonnonsuojelualueita Metsähallitus hankki noin 64 milj. markan arvosta, yhteensä
31489: noin 2 900 ha. Ostoihin käytettiin maanmyyntituloista saatuja varoja noin
31490: 8 milj. mk ja maanvaihtoja tehtiin noin 56 milj. markan arvosta. Yksityisten
31491: maanomistajien kanssa tehtyihin vaihtoihin käytettiin Metsähallituksen hallinnassa
31492: olevaa maa- ja vesiomaisuutta noin 20 milj. markan arvosta. Luonnonsuojelumaan-
31493: vaihdoissa Metsähallitus luovutti maata noin 4 000 ha.
31494: Metsätalouden harjoittamista ja muuta liiketoimintaa varten Metsähallitus osti
31495: kertomusvuonna kiinteistöjä noin 62 milj. markalla, maa-alueita noin 10 000 haja
31496: joitakin rakennuksia. Ympäristöministenö siirsi Metsähallituksen hallintaan vajaat
31497: 800 ha maa-alueita ja 3 200 ha vesialueita. Yleiset vesialueet, pinta-alaltaan
31498:                             1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       545
31499: 
31500:      yhteensänoin 2 milj. ha, siirtyivät 1.3.1995 vesi- ja ympäristöhallituksen lakkautta-
31501:      misen yhteydessä Metsähallituksen hallintaan.
31502:      Maa- ja vesiomaisuuden nettolisäys lukuunottamatta yleisiä vesialueita oli kerto-
31503:      musvuonna noin 12 400 ha.
31504:      Siemen- ja taimituotanto. Siemen ja taimituotannon liiketoiminnallinen tulos oli
31505:      4 milj. mk, mikä oli 3 milj. mk yli tavoitteen. Taimia myytiin toimintavuonna
31506:      33 milj. kpl eli 2 milj. kpl yli tavoitteen. Siementen myyntimäärä 7 200 kg oli
31507:      2 100 kg tavoitetta suurempi.
31508: 
31509:      3.4. Metsäntutkimus
31510:      Metsäntutkimustoimikunta arvioi metsäsektorin tutkimuksen kehittämistarpeita ja
31511:      ehdotti ohjelmaperusteisen, ongelmakeskeisen metsäntutkimuksen lisäämistä.
31512:      Toimikunta ehdotti myös, että maa- ja metsätalousministeriön yhteyteen perustetaan
31513:      suunnittelukunta, jonka tehtävänä on toimia ministeriön apuna metsätalouden
31514:      sektoritutkimuksen ohjaukseen ja kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Suunnitte-
31515:      lukunnan asettamista valmisteltiin toimikunnan ehdotuksen pohJalta siten, että sen
31516:      työ voisi käynnistyä vuoden 1996 alkupuolella.
31517:      Ministeriön vuonna 1993 käynnistämä Euroopan Metsäinstituutti ry on vakiinnutta-
31518:      nut asemaansa kansainvälisessä tutkimusyhteisössä. Yhdistykseen kuului vuoden
31519:      1995lopulla yhteensä 58 pääosin yliopisto- ja tutkimusorganisaatiota 29 eri maasta.
31520:      Yhdistyksen kokonaisbudjetista 26 % kertyi Suomen maksamaan valtionavun
31521:      ulkopuolelta. Myös vuoden 1996 kehitys näyttää myönteiseltä, sillä instituutti
31522:      valittiin kertomusvuonna mm. Euroopan informaatio- ja tietojärjestelmän EFICS:in
31523:      (Neuvoston asetus N:o 1615/89) toteutettavuusselvityksen tekijäksi. Suomen valtio
31524:      tuki instituutin toimintaa 5,4 milj. markalla.
31525:      Metsäntutkimuslaitoksen toiminnassa tärkeät tutkimuskokonaisuudet on koottu
31526:      tutkimusohjelmiksi. Vuonna 1995 käynnistettiin metsäluonnon monimuotoisuuden
31527:      tutkimusohjelma ja valmisteltiin metsätalouden ympäristövaikutuksia selvittävän
31528:      tutkimusohjelman käynnistämistä. Meneillään olevia tutkimusohjelmia olivat
31529:      metsien terveydentilan, metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamisen sekä puuva-
31530:      rojen käyttömahdollisuuksien ohjelmat. Metsäntutkimuslaitoksessa painotettiin
31531:      metsäpoliittisen valmistelun kannalta ajankohtaisia aiheita, kuten metsäalan liiketa-
31532:      loutta ja yrittäjyyttä, kansantaloudellisesti kannattavan työllisyyden lisäämistä
31533:      metsä- ja puutaloudessa, yhteiskunnan tuen vaikutuksia metsäsektoriin, metsätalou-
31534:      den organisaatioiden toimintojen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä puumark-
31535:      kinoiden toimivuuteen liittyviä kysymyksiä.
31536:       Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusasemien rakennusohjelma saatiin päätökseen
31537:       Joensuun tutkimusaseman valmistuttua. Vantaan keskusyksikön rakentamisohjelma
31538:       otettiin valtion säästöpäätösten ja laitoksen henkilöstötarpeen uudelleen arvioinnin
31539:       edellyttämään lisätarkasteluun. Uudisrakentamisen lisäksi ohjelmassa otetaan
31540:       huomioon myös mahdollisuudet käyttää jo olemassa olevaa rakennuskantaa
31541:       keskusyksikön tilantarpeiden tyydyttämiseksi.
31542:       Maailman metsäntutkimusjärjestöjen kansainvälisen liiton (IUFRO) 20. maailman-
31543:       kongressi järjestettiin kesällä Tampereella. Kongressin eräs keskeinen teema oli
31544:       metsien monimuotoisuuden edistäminen tutkimuksellisena ongelmana. Kongressiin
31545:       osallistui noin 3 000 metsäntutkijaa yli 100 maasta. Joka viides vuosi järjestettävän
31546:       kokouksen valmistelu ja onnistunut toteutus työllisti suurta osaa suomalaisen
31547:       metsäntutkimuksen parissa työskentelevistä.
31548: 
31549: 69 360228Y
31550: 546                       Maa- ja metsätalousministeriö
31551: 
31552: 4. Kala-, riista- ja porotalous
31553: Ammattikalastuksessa tärkeimpien talouskalojemme saaliissa ei tapahtunut sanotta-
31554: via muutoksia. Saalis aleni JOnkin verran vuoden 1994 ennätyssaaliista, joka
31555: Itämerestä oli 103 milj. kg. Kokonaissaalis oli tasolla n. 150 milj. kg, jolla se on
31556: ollut 1990-luvulla. Pääosan eli lähes 100 milj. kg kalaa pyydystivät ammattimaista
31557: kalastusta harjoittavat n. 4 000 kalastajaa. Vapaa-ajankalastusta kuvaavat tilastot
31558: osoittavat noin 2 miljoonan kansalaisen harrastavan vuosittain kalastusta ja he
31559: pyydystävät noin 40 %:n osuuden valtakunnan kokonaissaaliista.
31560: EU:n yhteinen kalastuspolitiikka (CFP) tuli voimaan 1.1.1995. Se koskee resurssi-,
31561: rakenne- ja markkinapolitiikkaa sekä kalastuksen ja kalakaupan valvontaa. Raken-
31562: nepolitiikkaan liittyen Euroopan unionin komissiolle esitettiin Suomen elinkeinoka-
31563: latalouden sektorisuunnitelma, joka kattaa vuodet 1995-1999. Komissio hyväksyi
31564: sen rakenneohjelmaksi heinäkuussa 1995. Kalatalouden rakenneohjelman toimeen-
31565: panoonkomissio myönsi tavoite 6-alueen ulkopuoliseen Suomeen 23 MECUa ja
31566: tavoite 6-alueelle 4 MECUa. Suomi jätti komissiolle syyskuussa ehdotuksensa
31567: PESCA-yhteisöaloiteohjelmaksi.
31568: Lohen saalis oli Itämeren kansainvälisen kalastuskomission suosituksesta kiintiöity.
31569: Asetuksella rajoitettiin edelleen lohenkalastusta keväällä, jotta luonnonlohi voisi
31570: vaeltaa kutujokiinsa. Kalastustulolaki (1157/88) kumottiin eikä kalansaaliista enää
31571: suoritettu hinta- tai varastointitukea. Jalostukseen tulleen kalan määrä oli pienempi
31572: kuin vuonna 1994. ED-jäsenyyden vaikutus kalanviljelyelinkeinon toimintaedelly-
31573: tyksiin oli arvioitua suurempi. Elinkeinon vaikeuksia vähennettiin siirtymäkauden
31574: tuella, jonka suuruus oli 15 milj. mk.
31575: Vastavuoroiset kalastuskiintiöt vaihdettiin Viron, Latvian ja Liettuan kanssa.
31576: Ruotsin kalastusvyöhyke tuli suomalaisten ammattikalastajien käyttöön.
31577: Kalastuksenhoitomaksuja lunastettiin yhteensä 506 500 kpl.
31578: Hirvieläinten pyyntilupia myönnettiin 25 806 kpl (48 809 kpl vuonna 1994).
31579: Hirvivahinkoja aiheutui noin 11,0 milj. markan edestä, mistä maataloudelle
31580: 2,1 milj. mk, metsätaloudelle noin 6,9 milj. mk ja liikenteelle 2,4 milj. mk.
31581: Vahingot korvataan hirvieläinten metsästysluvista ja valtion lukuun myydyistä
31582: hirvistä kertyvistä varoista.
31583: Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen käytettiin kertomusvuonna
31584: 6,7 milj. mk, mistä 6,1 milj. mk oli korvauksia porotaloudelle ja 0,6 milj. mk
31585: muille kotieläimille aiheutuneista vahingoista.
31586: Runsaan 7 200 poronomistajan eloporojen määrä oli 208 000 kpl poronhoitovuonna
31587: 1994-1995. Luettuja poroja oli kaikkiaan 333 OOO,joista vuoden aikana teurastettiin
31588: yhteensä 125 000 poroa. Poronlihaa tuli markkinoille noin 3,0 milj. kg, mikä vastaa
31589: noin 83 milj. markan tuottoa.
31590: 
31591: 
31592: 5. Vesivarojen käyttö ja hoito
31593: Uusi ympäristöhallinto aloitti toimintansa 1.3.1995. Maa- ja metsätalousministeriön
31594: toimialaan kuuluvat vesivaratehtävät on siitä alkaen hoidettu ympäristöministeriön
31595: alaisissa 13 alueellisessa ympäristökeskuksessa ja vesivaroihin kohdistuvat asiantun-
31596: tija- ja kehittämistehtävät Suomen ympäristökeskuksessa. Maa- ja metsätalousminis-
31597:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        547
31598: 
31599: teriö on valtakunnallinen vesivaroja hoitava viranomainen ja ohjaa mainittuja
31600: ympäristökeskuksia oman toimialansa asioissa.
31601: Haja-asutuksen ja yhdyskuntien vesihuollon järjestämistä edistettiin suuntaamaila
31602: valtion rahoitustukea erityisesti haja-asutusalueiden vedenhankintaa ja viemäröintiä
31603: palveleviin hankkeisiin sekä kuntien välisiin yhteistyöhankkeisiin poikkeusolojen
31604: vedenhankinnan turvaamiseksi ja talousveden laadun parantamiseksi. Valtwn
31605: rahoitustuki romahti kertomusvuonna laman ja säästötoimenpiteiden vuoksi murto-
31606: osaan viime vuosien tasosta. Uusia korkotukilainoja ei vesihuoltoon myönnetty
31607: lainkaan ja avustuksia yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin käytettiin vain
31608: 15 milj. mk. Myös valtion vesihuoltotöiden volyymi laski.
31609: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle kuuluvia pääasiassa vedenhankintaa
31610: ja viemäröintiä palvelevia valtion vesihuoltotöitä valmistui kaikkiaan 21. Niistä 6
31611: oli työllisyysvaroin toteutettuja. Kyseisten hankkeiden yhteenlaskettu valtion osuus
31612: oli 68 milj. mk. Valmistuneista töistä suurin oli Seinäjoen lähialueita palveleva
31613: Kyrönjokilaakson syöttövesijohtojen rakennustyö. Sen toteutuneet valtion kustan-
31614: nukset olivat 25,6 milj. mk. Kertomusvuonna aloitettiin 7 uutta ministeriön
31615: hallinnonalalle kuuluvaa valtion vesihuoltotyötä, näistä 3 työllisyysvaroin. Hankkei-
31616: den yhteenlaskettu valtion osuus oli 54 milj. mk. Näistä hankkeista suurimman,
31617: Virttaa-Kaarina syöttövesijohdon rakennustyöt käynnistyvät varsinaisesti vuonna
31618: 1996. Edellä mainittujen puhtaasti kansallisesti rahoitettujen kohteiden lisäksi
31619: valmisteltiin hankkeiden toteuttamista myös EU:n rakennerahastojen tuella. Ensim-
31620: mäiset hankkeet käynnistyvät vuodenvaihteessa 1995-1996.
31621: Tulvasuojeluhankkeista valmistui Sirppujoen järjestelyhanke. Peruskuivatustoimin-
31622: nan rahoitusta säätelevän lain uudistamista jatkettiin ja ojitustoimitusten laatua
31623: seurattiin perustetussa laaturyhmässä. Kertomusvuonna valmistui ympäristöhallin-
31624: non rakentamistoiminnan laatujärjestelmämalli. Laatujärjestelmän käyttöönottovai-
31625: heeseen päästiin vuoden lopulla. Patoturvallisuuslain piiriin kuuluvia patoja oli
31626: kertomusvuoden lopussa 445, joista vesistöpatoja 384 ja loput jätealtaiden patoja.
31627: Patojen turvallisuustarkkailuohjelmien käsittely siirrettiin ympäristöhallintouudistuk-
31628: sen yhteydessä alueellisille ympäristökeskuksille. Aloitettiin patoturvallisuusohjei-
31629: den tarkistaminen.
31630: Vesistön säännöstelyjen vaikutusten selvittämistä jatkettiin, samoin säännöstelyjen
31631: kehittämistä ja haittojen vähentämistä. Kymijoen vesistössä aloitettiin Päijänteen ja
31632: Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyjen kehittämisselvitysten laadinta. Inarijärvellä
31633: laadittiin yhteenvetoraporttia laajan tutkimuksen eri osista. Vesilain uusien säännös-
31634: ten (VL 8:10 b) nojalla laadittim useita selvityksiä vesistön säännöstelyhaittojen
31635: vähentämiseksi ja tarvittaessa vesioikeudellisten lupaehtojen tarkistamiseksi. Uljuan
31636: altaan rakentamisen ja Siikajoen vesistön säännöstelyn lopputarkastuspäätöksessä
31637: määrätyt selvitykset ja hakemus säännöstelyä koskevien lupaehtojen muuttamiseksi
31638: jätettiin vesioikeudelle.
31639: OsallistuUiin neuvotteluihin, joissa sovittiin Venäjän osallistumisesta Inarijärven
31640: säännöstelystä aiheutuvien kalanviljelytoimenpiteiden kustannuksiin sähkötoimituk-
31641: sia jatkamalla. Siirrettiin Oulujoen, Iijoen ja Kemijoen vesistöjen säännöstelyluvat
31642: kaikkine niihin liittyvien oikeuksineen Ja velvollisuuksineen valtiolta Imatran
31643: Voima Oy:lle, Iijoen Voima Oy:lle ja Kemijoki Oy:lle. Kyrönjoen yläosan järjeste-
31644: lyä ja Lappa- ja Evijärven säännöstelyä koskevat luvat siirrettiin Länsi-Suomen
31645: ympäristökeskukselle sekä Vanajaveden ja Pyhäjärven säännöstelylupa Hämeen
31646: ympäristökeskukselle.
31647: Uhkaavan kevättulvan pienentämiseksi toteutettiin Saimaan ja Vuoksen juoksutus-
31648: säännön mukainen lisäjuoksutus, jolla alennettiin Saimaan tulvahuippua 13 cm
31649: 548                       Maa- ja metsätalousministeriö
31650: 
31651: luonnonmukaisesta korkeudesta. Lisäjuoksutuksesta ei aiheutunut korvattavaa
31652: vahinkoa Suomen tai Venäjän puolella. Kemijoen varren tulvavahinkojen vähentä-
31653: miseen varauduttiin hakemalla vesioikeudelta poikkeuslupa Kemijärven säännöste-
31654: lyn ylärajan ylittämiseksi. Saatua poikkeuslupaa ei kuitenkaan jouduttu käyttämään
31655: muutoin, kuin että sen nojalla rajoitettiin juoksutuksia Kemijärvestä ja siten
31656: vähennettiin Rovaniemen alueen tulvavahinkoja.
31657: 
31658: 
31659: 6. Maanmittaus
31660: Vireille tuli 22 200 maanmittaustoimitusta. Vuoteen 1994 verrattuna määrä väheni
31661: viidellä prosentilla. Toimituksia saatettiin loppuun 24 800 eli saman verran kuin
31662: edellisenä vuonna. Toimitusten kestoaika lyheni n. 10 %vuoteen 1994 verrattuna.
31663: Yleisissä kartastotehtävissä on siirrytty kauttaaltaan numeeriseen kartantuotantoon
31664: ja tietokantomuotoiseen tietojen tallennukseen. Vuoden lopussa oli maanmittauslai-
31665: toksen vastuulla olevalla alueella numeerisen aineiston kattavuus maastotiedoista
31666: 41 %ja maastokartan 1:50 000 tiedoista 40 %koko maasta. Pohjakarttatuotantoalu-
31667: een tiedoista oli numeerisen aineiston kattavuus 57 %. Maastokarttaa 1:20 000
31668: julkaistiin painettuna 338 karttalehteä ja maastokarttaa 1:50 000 painettuna 41
31669: karttalehtenä. Karttatietokanta 1:50 000 valmistui koko maasta.
31670: Kiinteistörekisteriin liittyvää numeerista kiinteistörekisterikarttaa oli valmiina ja
31671: jatkuvassa ajantasallapidossa vuoden lopussa 77 % koko maan pinta-alasta, mikä
31672: on noin 9 %-yksikköä enemmän kuin vuonna 1994.
31673: Geodeettisen laitoksen osalta valtakunnallisen GPS-tuki- ja seurantaverkon asemia
31674: otettiin pysyvään käyttöön kahdeksan kappaletta. Geodeettinen laitos toimitti
31675: differentiaalista GPS-signaalia Yleisradion verkkoon siviilikäyttöä varten.
31676: Metsähovin avaruusgeodeettinen tutkimusasema jatkoi toimintaansa kansainvälises-
31677: sä GPS-satelliittien seurantaverkossa. Painovoiman ajallisia vaihteluita koskevia
31678: mittauksia jatkettiin aseman suv.rajohtavalla vuoksigrav1metrillä. Asemalla sijaitseva
31679: ilmakuvausten testikenttä saatiin valmiiksi ja otettiin koekäyttöön.
31680: Geodeettinen laitos suoritti kolmanteen valtakunnalliseen tarkkavaaitukseen
31681: kuuluvia mittauksia kaikkiaan 461 km. Valtakunnallisen painovoimaverkon
31682: tihentämiseksi mitattiin 816 uutta painovoimapistettä ja ensimmäisen luokan
31683: kolmiopisteitä tarkistettiin 25 pisteellä.
31684: 
31685: 
31686: 7. Eläinlääkintötoimi
31687: Euroopan unionin jäsenyyden toteuduttua jatkettiin jo ETA-sopimuksen myötä
31688: käynmstettyä eläinlääkintösäädösten harmonisointia EY -lainsäädännön kanssa.
31689: Tähän liittyen annettiin eduskunnan käsiteltäväksi hallituksen esitys eläinsuojelulain
31690: kokonaisuudistukseksi sekä muutettiin eläinsuojeluasetusta sekä poronlihan tarkasta-
31691: misesta, eläinten lääkitsemisestä ja eläinlääkäreiden toimituspalkkioista annettuja
31692: asetuksia. Lisäksi annettiin kaikkiaan noin 70 maa- ja metsätalousministeriön tai
31693: sen eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätöstä, jotka koskevat mm. elävien
31694: eläinten sekä eläimistä saatavien elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden sisämark-
31695: kinavalvontaa ja kolmansista maista tapahtuvaa tuontia koskevia ehtoja, siipikarjan,
31696: poron ja luonnonvaraisen riistan lihan hygieniaa, lääkerehuja, eläinten lääkitystä
31697: koskevaa lääkityskirjanpitoa, eläinten lopettamista koskevia määräyksiä sekä
31698: useiden Suomelle eksoottisten eläintautien vastustamistoimenpiteitä.
31699:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        549
31700: 
31701: Rajatarkastukset poistuivat EU-maista tuotaviita eläimiltä, eläimistä saataviita
31702: elintarvikkeilta ja muilta tuotteilta. Erityinen eläinlääkinnällinen rajatarkastus
31703: käynnistettiin EU :n hyväksymillä rajatarkastuspaikoilla kolmansista maista tuotavil-
31704: le eläimille ja niistä saataville tuotteille. Rajatarkastuseläinlääkäreitä koulutettiin
31705: EY:n lainsäädännön vaatimiin toimenpiteisiin.
31706: Siipikarjatiloilla sekä teurastamoissa ja leikkaamaissa käynnistettiin salmonellaval-
31707: vontaohjelma liittymissopimuksen mukaisesti. Tämän kansallisen valvontaohjelman
31708: perusteella Suomi saa muista jäsenvaltioista Suomeen tuotavan tuoreen naudan- ja
31709: sianlihan, siipikarjan lihan, kananmunien sekä jalostussiipikarjan sekä jalostukseen
31710: tai tuotantoon tarkoitettujen untuvikkojen osalta vaatia erityisiä lähtömaassa
31711: suoritettavia saimonellatutkimuksia silloin, kun lähtömaassa ei ole Suomen salmo-
31712: nellavalvontaohjelmaa vastaavaa komission hyväksymää valvontaohjelmaa.
31713: Kartoitustutkimuksia tarttuvien eläintautien varalta naudoilla, sioilla ja lampailla
31714: jatkettiin. Uutena seurantatutkimuksena käynnistettiin näytteiden keräys lampaiden
31715: scrapie-taudin varalta. Rokotesyöttejä levitettiin aiempien vuosien tavoin maan
31716: itärajalla raivotaudin ennaltaehkäisemiseksi.
31717: Kalanviljelxlaitosten tarkastukset ja näytteenotto IHNNHS- ja BKD-tautien varalta
31718: käynnistettiin. EU hyväksyi Suomen IHNNHS-ohjelman ja myönsi tukea ohjelman
31719: toteuttamiselle. Lisäksi aloitettiin neuvottelut sopimuksesta kalatautien valvonnasta
31720: Suomen ja Venäjän rajalla olevissa vesistöissä.
31721: Suomi osallistui Euroopan neuvoston lemmikkieläinten suojeluakoskevan sopimuk-
31722: sen monenkeskisiin neuvotteluihin, joiden perusteella annettiin päätöslauselmat
31723: lemmikkieläimille suoritettavista kirurgisista toimenpiteistä, jalostuksesta ja
31724: eksoottisten eläinten lemmikkieläiminä pitämisestä. Koe-eläintoimintaa harjoittavien
31725: laitosten lukumäärä oli vuoden lopussa 131. Sellaisissa kokeissa, joista voi aiheutua
31726: kipua tai tuskaa käytettiin eläimiä yhteensä noin 180 000 kpl. Valtaosa käytetyistä
31727: eläimistä oli kaloja ja jyrsijöitä.
31728: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos on vastannut eläimistä saatavien elintarvikkeiden
31729: valvonnan johdosta, toiminut alansa kansallisena vertailulaboratoriona sekä järjestä-
31730: nyt valvontaviranomaisille ja laitoksille koulutusta uusista valvontajärjestelmistä.
31731: 
31732: 
31733: 8. Komiteat, toimikunnat ja työryhmät
31734: Maataloustutkimuksen neuvottelukunta. Asetettu 22.4.1993. Määräaika 1.5.1993-
31735: 30.4.1996. Muistio 22.6.1994 (MMM 1994:17).
31736: Tehtävä: Maataloustutkimuksen ja maatalouteen liittyvät elintarviketalouden
31737: tutkimuksen suunnittelu, koordinointi ja arviointi.
31738: Kotieläinjalostuksen neuvottelukunta. Asetettu 28.7.1994. Määräaika 1.8.1994-
31739: 31.7.1997.
31740: Tehtävä: Toimia maa- ja metsätalousministeriön apuna kotieläinjalostuslain nojalla
31741: annettavien määräysten valmistelussa ja muissa lain täytäntöönpanoon liittyvissä
31742: tehtävissä.
31743: Kylvösiementoimikunta Asetettu 30.12.1992. Määräaika 31.12.1995.
31744: Tehtävä: Valtion viljavaraston nurmikasvien kylvösiemenhuollon turvaamisesta
31745: annetun lain (566/86) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu toimikunta.
31746: Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmäneuvottelukunta
31747: Asetettu 2.11.1995. Määräaika toistaiseksi.
31748: 550                       Maa- ja metsätalousministeriö
31749: 
31750: Tehtävä: Toimia maa- ja metsätalousministeriön apuna maidon ja maitotuotteiden
31751: kiintiöjärjestelmälain nojalla annettavien määräysten valmistelussa ja muissa
31752: täytäntöönpanoon liittyvissä tehtävissä.
31753: Luontaiselinkeinolain kehittämistoimikunta Asetettu 26.1.1994. Määräaika
31754: 28.2.1995.
31755: Tehtävä: Toimikunnan tehtävänä on selvittää luontaiselinkeinolain (610/84) nojalla
31756: perustettujen luontaiselinkeinotilojen toimeentulomahdollisuuksien nykytila ja ko.
31757: laissa mahdollisesti esiintyvät muutos- ja kehittämistarpeet.
31758: Maatilatalouden rahoitustyöryhmä Asetettu 10.2.1995. Määräaika 15.3.1995.
31759: Tehtävä: Valmistella ED-jäsenyyden mukanaan tuomia muutostarpeita maatilatalou-
31760: den rahoitusjärjestelmiin ja tehdä ehdotus tarvittavista säädöksistä.
31761: Alueellisen puutarhaneuvonnan ohjaus- ja seurantaryhmä Asetettu 21.2.1994.
31762: Määräaika toistaiseksi.
31763: Tehtävä: Ohjata alueellisen neuvonnan erikoistumista. Tavoitteena on, että neuvonta
31764: järjestetään vastaamaan sekä määrällisesti että laadullisesti viljelijöiden tarpeita.
31765: Atvonlisäverolakitoimikunta. Asetettu 23.2.1995. Määräaika 30.4.1995.
31766: Tehtävä: Selvittää arvonlisäverolain soveltaminen vesiviljelytuotteisiin sekä
31767: mahdolliset po. lain muuttamiseen liittyvät siirtymäajan järjestelyt.
31768: Sikatalouden kehittämistyöryhmä Asetettu 23.2.1995. Määräaika 31.5.1995.
31769: Tehtävä: Sikatalouden kehittämisohjelman laatiminen.
31770: Venäjän ym. ja Suomen välistä elintarviketaloutta ym. edistävä yhteistyöryhmä
31771: Asetettu 26.1.1995. Määräaika toistaiseksi.
31772: Tehtävä: Valmistella, koordinoida ja johtaa suomalaisen osapuolen osalta valtion
31773: talousarvion momentilla 30.99.44 (Eräät yhteistyöhankkeet) tarkoitettuja Venäjän,
31774: Baltian maiden, V alkovenäjän, Ukrainan ja Suomen välisiä elintarvike-, metsä-,
31775: turkis- ja erätaloutta edistäviä yhteistyöprojekteja.
31776: Siemenmarkkinatyöryhmä Asetettu 26.4.1995. Määräaika toistaiseksi.
31777: Tehtävä: Valmistella maa- ja metsätalousministeriölle ehdotus siementuotannon
31778: kansallisen tuen suuruutta koskevaksi päätökseksi.
31779: Rehuarvojen laskentaperustetyöryhmä Asetettu 16.5.1995. Määräaika 31.12.1997.
31780: Tehtävä: Antaa Kasvintuotannon tarkastuskeskukselle tarvittaessa soveltamisohjeita
31781: julkaisussa "Rehutaulukot ja ruokintasuositukset" esitettyjen rehuarvojen laskentape-
31782: rusteista.
31783: EU-valvontatyöryhmä Asetettu 12.5.1995. Määräaika 30.9.1995.
31784: Tehtävä: Selvittää yhteisön etujen turvaamisen nykytila ja sen vastaavuus yhteisön
31785: odotuksiin; tehdä toimenpide-ehdotukset, joilla yhteisön etujen turvaaminen
31786: saatetaan vastaamaan mahdollisimman hyvin sen odotuksia ja selvittää toimenpide-
31787: ehdotusten hallinnolliset ja taloudelliset vaikutukset.
31788: EU-jäsenyystyöryhmä Asetettu 30.5.1995. Määräaika 31.3.1996.
31789: Tehtävä: Selvittää Suomen ED-jäsenyydestä aiheutuvat muutokset valtion ja
31790: kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten yhdessä hoitamissa tehtävissä sekä niiden
31791: kustannuksissa ja resurssitarpeissa, arvioida muutoksista johtuvat maaseutuelinkei-
31792: nohallinnon kehittämistarpeet sekä valmistella ehdotukset tarvittavista kehittämistoi-
31793: menpiteistä ja mahdollisista lainsäädännön muutoksista.
31794: Maaseudun kehittämisohjelmatyöryhmä Asetettu 16.6.1995. Määräaika 31.12.1995.
31795:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       551
31796: 
31797: Tehtävä: Laatia esitys kokonaisvaltaiseksi maaseudun kehittämisohjelmaksi.
31798: EU-koordinaatioryhmä. Asetettu 3.7.1995. Määräaika toistaiseksi.
31799: Tehtävä: 1. Toimia ED-asioissa käytännön tason yhteydenpitoelimenä maa- ja
31800: metsätalousministeriössä sekä suhteessa muihin ministeriöihin ja viranomaisiin,
31801: mikäli asia ei kuulu jollekin osastolle, yksikölle tai virkamiehelle. 2. Käsitellä
31802: yhteistyössä osastojen ja yksiköiden kanssa koko ministeriötä koskevia ED-asioihin
31803: liittyviä lausuntoja, selvityspyyntöjä ja muita toimeksiantoja, mikäli asia ei kuulu
31804: jollekin osastolle, yksikölle tru virkamiehelle. 3. Seurata ED-prosesseihin liittyviä
31805: käytännön järjestelyitä ja menettelytapoja ja tehdä ehdotuksia niiden kehittämiseksi.
31806: 4. Hoitaa mutta mmisteriön johdon määräämiä ED-asioihin liittyviä tehtäviä.
31807: Siemenperunatyöryhmä Asetettu 7.6.1994. Määräaika 1.7.1995.
31808: Tehtävä: Virkatyönä selvittää ja tehdä ehdotus niistä toimenpiteistä, jotka ovat
31809: tarpeen Euroopan unionin siemenperunadirektiivissä (66/403/EEC) tarkOitetun high
31810: grade region -tunnuksen saamiseksi Siemenperunakeskuksen suojavyöhykkeelle.
31811: Puutarhapoliittinen toimintaohjelmatyöryhmä Asetettu 5.10.1995. Määräaika
31812: 31.10.1996.
31813: Tehtävä: Selvittää puutarhatuotannon ED- ja kotimaisten tukien merkitystä,
31814: puutarhamarkkinoiden ja -tuotannon ja tuotannon rakenteen kehitystrendejä sekä
31815: tehdä esitys puutarhapolitiikan painopistealueista ja valtion toimenpiteistä jatkossa.
31816: Euroopan unionin vientituki-, tuonti- ja tarkastustehtäviä koskevan yhteistyön
31817: kehittämisen yhteistyöryhmä Asetettu 4.9.1995. Määräaika 31.3.1996.
31818: Tehtävä: Mm. maa- ja metsätalousministeriön ja tullilaitoksen välisen Euroopan
31819: yhteisön vientituki-, tuonti- ja näitä koskevien tarkastustehtävien yhteistyön
31820: kehittäminen ja koordinoiminen.
31821: Maatalouden tutkimuskeskuksen arv iointitukityöry hmä. Asetettu 13.9.1995. Määrä-
31822: aika 30.3.1996.
31823: Tehtävä: Selvittääkeskuksen toimialueeseen liittyviä sidosryhmien tutkimuspoliitti-
31824: sia näkökantoja ja -tarpeita.
31825: Maaseutuelinkeinopiirien toiminnan sopeuttamistyöryhmä. Asetettu 20.9.1995.
31826: Määräaika 19.11.1995.
31827: Tehtävä: Valmistella toimenpiteet, joilla maaseutuelinkeinopiirien toiminta sopeute-
31828: taan vuonna 1996 käytettävissä oleviin toimintamenmhin. Työryhmän tulee
31829: työssään ottaa huomioon maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla tapahtuvat
31830: organisaatiomuutokset ja arvwida niiden vaikutuksia maaseutuelinkeinopiirien
31831: toimintaan ja aluejakoon.
31832: Siemenhuollon edistämistyöryhmä. Asetettu 3.10.1995. Määräaika 1.12.1995.
31833: Tehtävä: Valmistella kasvinjalostuksen neuvottelukunnan ministeriölle toimittaman
31834: ehdotuksen perusteella yksityiskohtainen siemenhuollon edistämisprojekti kustan-
31835: nusarvioineen.
31836: Maatalouspoliittinen työryhmä. Asetettu 20.10.1995. Määräaika 31.12.1996.
31837: Tehtävä: Tehdä ehdotukset Suomen tavoitteista käynnistyvälle Euroopan unionin
31838: yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiselle ja valmisteltava perusteita Suomen
31839: hallituksen kannanottoihin Euroopan unionin laajentumisprosessm yhteydessä esille
31840: tuleviin maatalouspoliittisiin kysymyksiin.
31841: Maaseutuelinkeinolakityöryhmä. Asetettu 18.10.1995. Määräaika 31.1.1996.
31842: Tehtävä: Selvittää maaseutuelinkeinolain mukaista velkajärjestelytoimintaa koskevat
31843: lainsäädännölliset kehittämistarpeet sekä tehdä tarvittavat muutosehdotukset
31844: 552                       Maa- ja metsätalousministeriö
31845: 
31846: MAPO:n inte1VentioyksikönjaMAKE:n rakenteen ja rahoituksen yksikön tehtäviä
31847: ja voimavaroja selvittävä työryhmä. Asetettu 26.10.1995. Määräaika 17.11.1995.
31848: Tehtävä: Valmisteltavana oleva organisaatiouudistus, jossa maatalousasiat kootaan
31849: yhteen osastoon.
31850: Viljelijätoimenpiteisiin kohdistuva väärinkäy tösten vastainen toiminta maaseutuelin-
31851: keinohallinnossa -työryhmä. Asetettu 17.11.1995. Määräaika 18.3.1996.
31852: Tehtävä: Kehittää viljelijätoimenpiteisiin kohdistuvaa väärinkäytösten vastaista
31853: toimintaa maaseutuelinkeinohallinnossa.
31854: Euroopan unionin varoin tuettujen toimenpiteiden valvonta. Asetettu 17.11.1995.
31855: Määräaika 30.6.1996.
31856: Tehtävä: Selvittää niiden maa- ja metsätalousministeriön vastuulla olevien Euroo-
31857: pan unionin varoin tuettujen toimenpiteiden valvontaa, jotka jäävät asetuksen
31858: (ETY) No 4045/89 soveltamisalan ulkopuolelle.
31859: Maaseutuelinkeinoneuvonnan tulosohjaustyöry hmä. Asetettu 9.2.1995. Määräaika
31860: 31.10.1995.
31861: Tehtävä: Suunnitella ne toimenpiteet, joilla maa- ja metsätalousministeriö voi
31862: yhdessä maaseutukeskusten ja niiden keskusjärjestön sekä vastaavien ruotsinkielis-
31863: ten järjestöjen kanssa sopia maaseutuelinkeinoja koskevan neuvonnan sisällöstä ja
31864: tavoitteista tulosohjauksen keinoin.
31865: Kasvigeeniresurssityöryhmä. Asetettu 10.2.1995. Määräaika 1995-1997.
31866: Tehtävä: Käsitellä maa- ja elintarviketalouden kasvi~eeniresurssien säilyttämiseen
31867: ja käyttöön liittyviä kansainväliseen ja pohjoismruseen yhteistyöhön sisältyviä
31868: kysymyksiä.
31869: Maaseutumaisematyöryhmä. Asetettu 1.6.1994. Määräaika 30.11.1994-31.1.1995.
31870: Tehtävä: Valmistella menettelyjä siitä, miten maatalouden muovaaman luonnon,
31871: kuten perinneympäristöjen ja muiden maatalouteen liittyvien kulttuuri-ympäristöjen
31872: biologista monimuotoisuutta ja maisema-arvoja voidaan ylläpitää, hoitaa ja palaut-
31873: taa viljelyn ja kotieläintalouden yhteydessä.
31874: Maatilarakentamisen seurantatyöryhmä. Asetettu 26.9.1994. Määräaika 31.12.1996.
31875: Tehtävä: Ilman eri korvausta maatilarakentamista ja maaseudun rakennettua
31876: ympäristöä koskevan tutkimuksen ja kehittämistoiminnan koordinointi ja seuranta.
31877: Rahoitettujen rakennusten mallirakennus. Asetettu 26.9 .1994. Määräaika 15.3.1995.
31878: Tehtävä: Selvittää maaseutuelinkeinolain mukaan rahoitettujen rakennusten mallira-
31879: kennussuunnitelmien valinta maaseutuelinkeinopiirien suorittaman piirikohtaisen
31880: valinnan perusteella.
31881: Maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston koordinointityöryhmä Asetettu
31882: 11.12.1995. Määräaika toistaiseksi.
31883: Tehtävä: Neuvoston asetuksen (ETY) 729179 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun
31884: maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston koordinoivan elimen toimintaan
31885: liittyvät tehtävät.
31886: Luonnonmukaisen tuotannon kehittämisohjelmatyöryhmä Asetettu 28.7.1995.
31887: Määräaika 15.12.1995.
31888: Tehtävä: Laatii ehdotuksen maa- ja metsätalousministeriön toimintapolitiikaksi
31889: luonnonmukaisen tuotannon ja elintarviketalouden kehittämiseksi.
31890: Kansainvälisten maatalousasiain neuvottelukunta. Asetettu 15.12.1994. Määräaika
31891: 31.12.1997.
31892:                             1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       553
31893: 
31894:      Tehtävä perustuu asetukseen (151/68, muut. 1248/80).
31895:      Kansainvälisen metsäpolitiikan toimikunta Asetettu 15.9.1993. Määräaika
31896:      31.12.1996.
31897:      Tehtävä: Toimia Suomen kansainvälisen metsäpolitiikan suunnittelu- ja asiantuntija-
31898:      elimenä sekä valmistella Suomen osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön
31899:      metsäkysymyksissä.
31900:      Metsäntutkimustoimikunta Asetettu 7.2.1994. Määräaika 28.2.1995. Mietintö
31901:      28.2.1995.
31902:      Tehtävä: Valmistella metsäntutkimuspoliittinen ohjelma metsätalouden sektoritutki-
31903:      muksen kehittämistä varten. Metsäntutkimuspoliittisen ohjelman tarkoitus on
31904:      varmistaa metsätalouden kannalta strategisesti tärkeiden tutkimustulosten tuottami-
31905:      nen metsäsektorin toimintaympäristössä ennakoitavien muutosten edellyttämällä
31906:      tavalla.
31907:      Metsäpolitiikan neuvottelukunta Asetettu 10.3.1994. Määräaika kolme vuotta.
31908:      Tehtävä: Toimia maa- ja metsätalousministeriön apuna metsäpolitiikan kannalta
31909:      tärkeiden asioiden valmistelussa.
31910:      Puutavaranmittauksen neuvottelukunta Asetettu 16.6.1994. Määräaika 1.7.1994-
31911:      30.6.1997.
31912:      Tehtävä: Puutavaranmittausasetuksen (365/91) 1 §:n nojallaasetettu neuvottelukun-
31913:      ta.
31914:      Metsälainsäädännön uudistamistoimikunta Asetettu 19.8.1994. Määräaika
31915:      31.3.1995 ja 30.9.1995. Mietintö 30.9.1995.
31916:      Tehtävä: Valmistella metsälainsäädännön uudistamista niin, että metsätalouden
31917:      toimintaa ohjaaviksi periaatteiksi otetaan taloudellisten, puuntuotannollisten ja
31918:      muiden yhtetskunnalhsten tavoitteiden ohella myös metsien hoidon ja käytön
31919:      ekologinen kestävyys, metsäluonnon biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen
31920:      ja ympäristönsuojelu.
31921:       Metsätalouden ympäristöohjelman seuranta -työryhmä. Asetettu 14.10.1994.
31922:       Määräaika 31.12.1997. Väliraportti 23.3.1995.
31923:       Tehtävä: Seurata maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön 13.7.1994
31924:       vahvistaman metsätalouden ympäristöohjelman toimeenpanoa ja toteutumista.
31925:       Lapin metsästrategiatyöryhmä Asetettu 1.11.1994. Määräaika 1996. Väliraportti
31926:       10.5.1995.
31927:       Tehtävä: Valmistella Lapin metsien tulevaa käyttöä, hoitoa ja suojelua koskeva
31928:       metsästrategia.
31929:       Suomen EU-metsäpolitiikka -työryhmä. Asetettu 7.11.1994. Määräaika 31.11.1995.
31930:       Muistio 31.11.1995.
31931:       Tehtävä: Laatia esitys Suomen metsäpolitiikan linjauksiksi Euroopan unionin
31932:       metsätaloutta koskevan lainsäädännön soveltamista, umonin kansainvälistä metsäpo-
31933:       litiikkaa koskevia kannanottoja ja unionin metsäpolitiikan kehittämistä varten.
31934:       Metsänsuojelun ja työllisyyden rahoitustoimikunta Asetettu 23.3.1995. Määräaika
31935:       30.4.1996.
31936:       Tehtävä: Laatia taloudellisesti, ekologisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän
31937:       metsätalouden edellyttämän metsänsuojelun tavoiteohjelma vuoteen 2100 ja työllisyys-
31938:        ja rahoitusohjelma vuoteen 2010 ottaen huomioon Suomen kansainväliset si-
31939:       toumukset.
31940: 
31941: 70 360228Y
31942: 554                       Maa- ja metsätalousministeriö
31943: 
31944: Valtion maa- ja vesialueiden virkistyskäyttö -työryhmä. Asetettu 18.4.1995.
31945: Määräaika 31.1.1996.
31946: Tehtävä: Selvittää valtion ja erityisesti Metsähallituksen hallinnassa olevien maa-
31947: ja vesialueiden virkistyskäytön päälinjaukset.
31948: Puun Vuosi 1996 -kampanjan johtoryhmä. Asetettu 23.11.1995 (VNp). Määräaika
31949: 30.6.1997.
31950: Tehtävä: Johtaa Puun Vuosi 1996 -kampanjaa apunaan maa- ja metsätalousministe-
31951: riöstä asetettava laaja-alainen kampanjaryhmä.
31952: Puun Vuosi 1996 -kampanjaryhmä (toimikunta). Asetettu 29.11.1995. Määräaika
31953: 30.6.1997.
31954: Tehtävä: Laatia ja vahvistaa toimintaohjelma Puun Vuosi 1996 -kampanjalle sekä
31955: ohjata kampanjan toteutumista.
31956: Kalastusmatkailutoimikunta. Asetettu 23.12.1993. Määräaika 28.2.1995. Mietintö
31957: 22.2.1995 (Komiteanmietintö 1995:9)
31958: Tehtävä: Selvittää, mitkä toimenpiteet ovat tarpeen kalastusmatkailun kehittämiseksi
31959: tasolle, jonka puitteissa niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin kalastusmatkailijoiden
31960: odotukset voidaan täyttää ja ylläpitää hankkeet taloudellisesti kannattavina.
31961: V apakalastustyöryhmä. Asetettu 1.3.1994. Määräaika28.2.1995. Muistio 14.2.1995
31962: (MMM 1995:1).
31963: Tehtävä: Selvittää virkistyskalastuksen lupajärjestelmän kehittämismahdollisuuksia
31964: siten, ettäkalastusmahdollisuudet vastaavat eduskunnan edellyttämiä tavoitteita (nro
31965: 17911993 vp).
31966: Kalavesityöryhmä Asetettu 22.2.1994. Määräaika toistaiseksi. Muistio 5.9.1995
31967: (MMM 1995:16).
31968: Tehtävä: Selvittää mahdollisuudet, joilla voitaisiin edistää nykyistä yhtenäisempien
31969: vesialueiden käyttöyksiköiden muodostumista heikentämättä vesialueiden omistajien
31970: oikeussuojaa. Lisäksi työryhmän tulee selvittää, onko mahdollista yhdistää saman
31971: vesialueen kalastuslain mukainen kalastuskunta ja yhteisaluelain mukainen osakas-
31972: kunta.
31973: Petovahinkotyöryhmä Asetettu 21.9.1994. Määräaika 31.12.1995 ja 31.5.1996.
31974: Tehtävä: Selvittää petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmien
31975: kehittämismahdollisuuksia.
31976: Lohityöryhmä1995. Asetettu 22.5.1995. Määräaika31.10.1995. Muistio 31.10.1995
31977: (MMM 1995:18).
31978: Tehtävä: Laatia ehdotukset luontaisesti kutevien lohikantojen turvaamisesta ja
31979: kehittämisestä ja lisäksi M74-oireyhtymän haitallisten vaikutusten poistamisesta.
31980: Porotalouden EU-seurantatyöryhmä. Asetettu 10.2.1995. Määräaika 31.12.1996.
31981: Tehtävä: Kartoittaa ED-jäsenyyden siirtymävaiheen porotaloudelle aiheuttamia
31982: vaikutuksia sekä jäsenyyden mahdollistamia mahdollisuuksia porotalouden kehittä-
31983: miseksi. Työryhmän tulee arvioiden perusteella laatia tarvittavat ehdotukset
31984: porotalouden kannalta tarvittaviksi toimenpiteiksi.
31985: Elinkeinokalatalouden EU-seurantatyöryhmä. Asetettu 30.3.1995. Määräaika
31986: 30.11.1995.
31987: Tehtävä: Seurata elinkeinokalatalouden toimintaedellytysten muutoksia ja ED-
31988: sopeutuksessa toteutettavia toimenpiteitä ED-jäsenyyden toteuduttua. Työryhmän
31989: tulee lisäksi tehdä tarvittaessa toimenpide-esityksiä kalatalouspolitiikan muutoksista.
31990:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        555
31991: 
31992: Kalastonsuojelutyöryhmä Asetettu 9.11.1995. Määräaika 31.5.1996.
31993: Tehtävä: Selvittää Suomen kalaston suojelun ajanmukaistamisen edellyttämät
31994: mahdolliset lainsäädännölliset, hallinnolliset ym. toimenpiteet. Työryhmän esityksen
31995: tulee sisältää myös ehdotus menettelystä, jonka avulla tarkistetaan voimassa olevien
31996: suojelusopimusten ja -säädösten pohjalta kalalajien ja kalakantojen uhanalaisuus,
31997: mahdollinen suojelutarve sekä suojelun edellyttämät mahdolliset toimenpiteet.
31998: Lohenkalastusrajoitusten korvaustyöryhmä Asetettu 28.12.1995. Määräaika
31999: 29.2.1996.
32000: Tehtävä: Laatia selvitys ja ehdotukset siitä miten lohen ammattikalastajille mahdol-
32001: lisesti aiheutuvat tulonmenetykset voidaan korvata, mikäli lohityöryhmä 1995:n
32002: esittämät kalastusrajoitukset toteutetaan 1996.
32003: Paikkatietojen yhteiskäytön yhteistyöryhmä. Asetettu 10.6.1993. Määräaika
32004: 31.7.1996.
32005: Tehtävä: Toimia yhteistyöelimenä paikkatietojen yhteiskäytön edistämiseksi LIS-
32006: projektin vuosina 1985-1991 valmistelemien periaatteiden pohjalta.
32007: Kiinteistöjärjestelmän yhteistyöryhmä Asetettu 31.5.1993. Määräaika 31.5.1996.
32008: Tehtävä: Toimia valtioneuvoston 24.5.1990 tekemän kiinteistötietojärjestelmän
32009: muodostamista ja hallintoa koskevan periaatepäätöksen tarkoitettuna valtion
32010: viranomaisten ja kuntien keskusjärjestöjen yhteistyöelimenä kiinteistötietojärjestel-
32011: mää koskevissa asioissa.
32012: Vesivaratehtävien siirtymävaihetyöryhmä Asetettu 24.2.1995. Määräaika 30.6.1995.
32013: Muistio 22.6.1995 (MMM 1995:14).
32014: Tehtävä: Selvittää eräitä maa- ja metsätalousministeriön toimialan tehtävien
32015: hoidossa tarvittavia käytännönjärjestelyitä 1.3.1995 toimintansa aloittavan ympäris-
32016: töhallinnon siirtymävaiheessa.
32017: Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyjen seurantaryhmä Asetettu
32018: 19.10.1995. Määräaika 31.12.1998.
32019: Tehtävä: Ohjata Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyjen kehittämiseksi
32020: tehtäviä selvityksiä.
32021: Patoturvallisuusohjetyöryhmä. Asetettu 3.11.1995. Määräaika 15.5.1996.
32022: Tehtävä: Tarkistaa ja saattaa ajantasalle vesi- ja ympäristöhallituksen 12.6.1991
32023: hyväksymät patoturvallisuusohjeet
32024: Eläinsuojelutyöryhmä Asetettu 31.12.1992. Määräaika 31.12.1995.
32025: Tehtävä: Periaatteellisissa ja laajakantoisissa eläinsuojelun alaan kuuluvissa asioissa
32026: tarvittaessa tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja sekä käsitellä muitakin eläinsuoje-
32027: lun alaan kuuluvia asioita.
32028: Lääkkeiden luovuttamista eläinlääkintään käsittelevä työryhmä. Asetettu 8.3.1995.
32029: Määräaika 31.12.1995. Muistio 12.12.1995.
32030: Tehtävä: Uudistaa määräykset ja ohjeet, jotka koskevat eläinlääkäreiden suorittamaa
32031: lääkkeiden luovuttamista eläinten omistajille ja haitijoille sekä tehdä ehdotuksia
32032: eläinlääkäreiden suorittaman lääkkeiden luovuttamisen valvonnan tehostamisesta.
32033: Mikrobilääketyöryhmä. Asetettu 8.3.1995. Määräaika 31.12.1995 ja 30.4.1996.
32034: Tehtävä: Laatia suositukset antibioottien käytön ja bakteerien lääkeresistenssin
32035: valvonnan tehostamisesta.
32036: Poron lihantarkastusmaksuja käsittelevä työryhmä. Asetettu 9.3.1995. Määräaika
32037: 1.10.1995. Muistio 16.6.1995.
32038: 556                      Maa- ja metsätalousministeriö
32039: 
32040: Tehtävä: Selvittää poron lihantarkastusmaksujen ja näiden maksujen määräytymis-
32041: perusteiden muutostarpeet
32042: N autojen ja sikojen terveydenhuollon koordinointia käsittelevä työryhmä. Asetettu
32043: 19.5.1995. Määräaika 31.12.1995 ja 31.12.1996.
32044: Tehtävä: Laatia esitys nautojen ja sikojen terveydenhuoltoon liittyvien tietojen
32045: valtakunnallisen rekisteröinmn järjestämisestä ja näiden tietojen hyväksikäytön
32046: tehostamisesta kyseisten tuotantoeläinten terveydenhuollossa sekä nautojen ja
32047: sikojen terveydenhuollon koordinoimisesta.
32048:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        557
32049: 
32050: 
32051: 
32052: 
32053:                              Liikenneministeriö
32054: 
32055: 1. Yleistä
32056: Kertomusvuonna koko julkishallinnon keskeisinä tavoitteina olivat julkisen velan
32057: kasvun taittaminen, työttömyyden alentaminen sekä kansantalouden vahvan kasvun
32058: turvaaminen. Liikenneministeriö on vastannut näihin haasteisiin harjoittamalla
32059: kansantalouden kasvua tukevaa liikennepolitiikkaa.
32060: 
32061: Työllisyystilanne liikennesektorilla ei kertomusvuonna kehittynyt odotusten
32062: mukaisesti, tosin kansantaloutta keskimäärin tuntuvasti suotuisammin. Liikenne- ja
32063: viestintäala työllisti kertomusvuonna välittömästi noin 160 000 henkilöä. Alan
32064: työllisten määrä on hieman edellisvuotista pienempi. Liikenteen ja viestinnän
32065: työttömyysaste näyttäisi sen sijaan pienentyneen edellisvuotisesta. Alan työttömyys-
32066: aste jää reiluun kymmeneen prosenttiin.
32067: Liikenneministeriön hallinnonalalla hallinnon keventämiseen tähtäävät ja kilpailua
32068: lisäävät toimetjatkuivat myös kertomusvuonna, kunjatkettiin hallinnonalan organi-
32069: saatioiden kehittämistä. Valtionrautatiet yhtiöitettiin 1.7 .1995lukien. Yhtiöittämisen
32070: yhteydessä radanpidosta vastaavaksi viranomaiseksi perustettiin ratahallintokeskus.
32071: Kertomusvuoden aikana valmisteltiin ja hyväksyttiin Autorekisterikeskuksen
32072: yhtiöittäminen ja viranomaistehtävien siirtäminen uuteen virastoon, ajoneuvo-
32073: hallintokeskukseen, vuoden 1996 alusta lukien.
32074: Kertomusvuonna tehdyissä liikenneinvestointiratkaisuissa on yhä selkeämmin
32075: korostettu resurssien kokonaistaloudellista käyttöä. Erityisesti tienpidon kehittämi-
32076: sen määrärahat ovat vähentyneet. VäylänP,idon rahoitusresurssien niukentuessa on
32077: alettu etsiä uudenlaisia rahoitusmuotoja. Liikenneministeriössä käynnistyi kertomus-
32078: vuonna selvitystyö yksityisen rahoituksen käyttöönottamiseksi erään tiehankkeen
32079: toteuttamisessa. Radanpidon rahoitustaso on pyritty turvaamaan. Vesiväylien osalta
32080: ei kertomusvuonna tullut suuria muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Ilmailulai-
32081: toksen merkittävimmät investoinnit kohdistuivat lennonvarmistukseen ja Helsinki-
32082: Vantaan terminaalin rakentamiseen.
32083: Ministeriössä on jatkettu toimenpiteitä liikennepalveluiden parantamiseksi ja
32084: kuljetuskustannusten alentamiseksi. Taloudellisiaratkaisuja on etsitty myös henkilö-
32085: liikennepalveluiden kehittämistyössä. Liikenne- ja viestintäalan kansainvälistä
32086: kilpailukykyä kohentavia toimenpiteitä on jatkettu. Erityisesti huomiota on kiinni-
32087: tetty kuljetus- ja logististen kustannusten alentamiseen mm. telemaattisia ratkaisuja
32088: tukemalla. Ensimmäinen EU-jäsenyysvuosi lisäsi kansainvälisen kilpailukyvyn
32089: turvaamisen merkitystä. Raskruden ajoneuvojen mittojen ja massojen harmonisoin-
32090: tikysymyksessä saavutettu Euroopan unionm neuvoston yhteinen kannanotto on
32091: selvästi parempi kuin, että ajoneuvoyhdistelmiä olisi jouduttu lyhentämään.
32092: Suomen liittyminen Euroopanunioniin ei aiheuttanut liikenneministeriön toimialalla
32093: laajoja lainsäädännöllisiä muutoksia. Ministeriö osallistui aktiivisesti uuden EY-
32094: lainsäädännön valmisteluun unionin eri toimielimissä jäsenyyden alusta alkaen.
32095: 558                             Liikenneministeriö
32096: 
32097: 
32098: 2. Liikennepalvelut
32099: 2.1. Tavaraliikenteen kysyntä
32100: Kertomusvuonna liikenteen arvonlisäys oli ennakkotietojen mukaan nelisen
32101: prosenttia. Vaikka teollisuustuotannon kasvuluvut ovatkin loppuvuonna olleet
32102: tuntuvasti odotettua maltillisempia, on koko vuoden teollisuustuotannon kasvu ollut
32103: kuitenkin miltei yhdeksän prosentin luokkaa. Teollisuustuotannon kasvu lisäsi
32104: tavaraliikennepalveluiden kysyntää erityisesti rautateillä.
32105: 
32106: Kansantalouden kasvuvauhdin hidastuminen näkyi loppuvuonna jonkin verran
32107: kuljetusmäärissä. Merikuljetusten määräjäi noin 4% vuoden 1994 ennätystasosta
32108: sekä vienti- että tuontikuljetukset vähenivät 16 %. Meritse kuljetettavan transiton
32109: määrä on vähentynyt edellisvuotisesta. Suomalaiset alukset ovat kyenneet vahvista-
32110: maan markkinaosuuksiaan sekä vienti- että tuontikuljetuksissa.
32111: Kotimaisille varustamoille maksettiin ulkomaanliikenteen kauppa-alusten kilpai-
32112: luedellytysten turvaamiseksi tukea yhteensä 97 miljoonaa markkaa. Tuen piirissä oli
32113: 80 alusta. Pientonnistan korkomenojen alentamiseksi myönnettiin tukea yhteensä
32114: 30 miljoonaa markkaa.
32115: Rautateillä kuljetetut tavaramäärät lisääntyivät kertomusvuonna ennakkotietojen
32116: mukaan vajaat 2 %.
32117: Venäjän maantietransiton kasvu on jatkunut. Venäjältä päin tuleva tuontitransito on
32118: vähentynyt kolmisen prosenttia, sen sijaan Venäjälle päin menevä vientitransito on
32119: kasvanut melkein puolet edellisestä vuodesta. Kaiken kaikkiaan transitoliikenne
32120: lisääntyi maanteillä viidenneksen edellisestä vuodesta.
32121: Suomen ja Venäjän liikenneviranomaiset eivät päässeet ratkaisuun suomalaisilta
32122: perittävistä kuorma-autojen ylipainomaksuista. Suomessa tehtiin kertomusvuoden
32123: lopussa päätös vastaavien maksujen perimisestä venäläisiltä ajoneuvoilta vuoden
32124: 1996 alusta lukien. Suomalaiset kuorma-autot ovat menettäneet kertomusvuoden
32125: aikana markkinaosuuksiaan.
32126: EU :n liikenneministerineuvosto päätti kertomusvuoden syksyllä yhteisestä kannasta
32127: raskaiden ajoneuvoyhdistelmien mittojen harmonisoimiseksi. Kansainvälisessä
32128: liikenteessä jo toteutetun mittojen ja massojen harmonisoinnin lisäksi harmonisoi-
32129: daan kansallisessa liikenteessä käytettävien tavarankuljetusyhdistelmien pituus ja
32130: leveys. Suomen tavoitteena on ollut säilyttää oikeus kansallisesti päättää kotimaan
32131: liikenteen mitoista. Tavoitetta ei aivan sellaisenaan saavutettu. Suomen ja Ruotsin
32132: ongelmien ratkaisuksi kehitettiin ns. moduulimalli. Viimeistään vuoden 2003
32133: loppuun mennessä on maissa, joissa halutaan sallia harmonisoituja mittoja pitemmät
32134: ajoneuvoyhdistelmät, sallittavaharmonisoiduista autoista ja perävaunuista, "moduu-
32135: leista", kootut kuljetustilavuudeltaan kilpailukykyiset yhdistelmät. Pisimmät
32136: yhdistelmät olisivat 25,25 metriä pitkiä.
32137: Suomessa sallittu enimmäismassa 60 tonnia voidaan säilyttää, samoin leveys
32138: 2,60 metriä. Harmonisointipäätös ei myöskään koske kotimaan liikenteen linja-
32139: autoja, joiden sallittu pituus 14,5 metriä ja leveys 2,60 metriä voidaan säilyttää.
32140: 
32141: Ministerineuvoston lopullinen päätös on odotettavissa kesään 1996 mennessä. Jos
32142: päätös toteutuu yhteisen kannan mukaisena, tulos on Suomen kannalta olennaisesti
32143: parempi kuin alkuperäinen ehdotus. Se olisi pakottanut lyhentämään ajoneuvoyhdis-
32144: telmiä,jolloin tarvittavan lisäkaluston hankinnasta olisi aiheutunut jopa 17 miljardin
32145:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        559
32146: 
32147: markan investoinnit. Vuotuiset kuljetuskustannukset olisivat nousseet noin kaksi
32148: miljardia markkaa.
32149: 
32150: 2.2. Henkilöliikenteen kysyntä
32151: Henkilöliikenteen kysyntä kasvoi erityisesti kansainvälisessä liikenteessä. Kerto-
32152: musvuonna saapuvien ja lähtevien lentomatkustajien määrä kasvoi lähes yhdeksän
32153: prosenttia ollen yli 9,1 miljoonaa. Kasvu on ollut voimakkainta kansainvälisessä
32154: liikenteessä, jossa kertomusvuodelta kirjattiin lähes 12 prosentin kasvuluvut
32155: Kansainvälisessä liikenteessä ollaan kuitenkin vielä reilun puolen miljoonan
32156: matkustajan verran jäljessä vuosikymmenen vaihteen tasolta. Lentomatkustajien
32157: määrä kasvoi kertomusvuonna myös kotimaan liikenteessä. Kotimaan liikenteen
32158: matkustajamäärät kasvoivat 5,3 %. Suomalaisen lentokaluston markkinaosuus on
32159: noin 71 %.
32160: 
32161: Laivamatkustus on vuoden 1994 aallonpohjan jälkeen kääntynyt kasvuun. Ennakko-
32162: tietojen mukaan laivamatkustus lisääntyi viime vuonna yli kymmenen prosenttia.
32163: Yhteensä laivamatkustajia oli 13,9 miljoonaa. Myönteistä laivamatkustuksen
32164: kasvussa on se, että suomalaiset alukset kykenivät parantamaan markkinaosuuttaan
32165: noin 69 prosenttiin.
32166: 
32167: Ennakkotietojen mukaan rautateillä matkustajamäärät kasvoivat toisena vuonna
32168: peräkkäin. Kaukoliikenteen henkilökilometrisuorite kasvoi kuutisen prosenttia,
32169: matkojen määrä n. 3 prosenttia.
32170: 
32171: Yleisten teiden liikenne kääntyi kertomusvuonna laman jälkeen uudelleen kasvuun.
32172: Kertomusvuonna liikenne lisääntyi noin pari prosenttia edellisestä vuodesta.
32173: Edelleen liikennemäärät yleisillä teillä ovat tuntuvasti vuoden 1990 huippulukuja
32174: pienemmät. Liikenne pääteillä kasvoi kertomusvuonna ennakkotietojen mukaan
32175: reilut pari prosenttia.
32176: Liikenneministeriön tavoitteena on ollut joukkoliikenteen palveluiden parantaminen
32177: ja julkisen liikenteen markkinaosuuden säilyminen noin viidenneksessä koko
32178: henkilöliikennesuoritteesta. Kertomusvuonna joukkoliikenteen mahdollisuuksia ja
32179: sen julkisen rahoituksen kehittämismahdollisuuksia selviteltiin liikenneministeriön
32180: johdolla toimineessa työryhmässä. Henkilöliikenteen säästötyöryhmä piti tehok-
32181: kaimpana julkisten henkilöliikennepalveluiden tuottamismuotona kaikille avoimen
32182: joukkoliikenteen suosimista ja yhdistettyjen kuljetusten käyttämistä. Huomattaviakin
32183: säästöjä voidaan saavuttaa tehostamalla henkilöliikenteen rahoitusta ja toimintajär-
32184: jestelmiä palvelutason kärsimättä. Uusilla telemaattisilla ratkaisuilla ja monipuoli-
32185: sella kalustolla voidaan palvelutasoa parantaa ja elvyttää kysyntää. Keväällä
32186: mietintönsä jättäneen henkilöliikenteen säästötyöryhmän mietinnön työtä on jatkettu
32187: uudessa työryhmässä.
32188: Joukkoliikenteen hoitoon on haettu uusia, tietotekniikkaa hyödyntäviä malleja osin
32189: myös Euroopan unionin rahoituksella. Sampoksi nimettyyn projektiin osallistuu
32190: kuusi maata Suomen liikenneministeriön johdolla. Sampo-hankkeessa yhdistetään
32191: erilaista liikenteen telematiikkaa, kuten matkojen välityskeskuksia, satelliittipaikan-
32192: timia, viestintäjärjestelmiä ja ajoneuvopäätteitä, matkustajien informaatiojärjestelmiä
32193: sekä maksuvälineinä älykortteja. Perusajatuksena on luoda perinteisen linja-auto- ja
32194: taksiliikenteen väliin sijoittuvaa kutsuohjattua joukkoliikennettä. Sitä hoidettaisim
32195: monikäyttöisellä kalustolla.
32196: 560                              Liikenneministeriö
32197: 
32198: 
32199: 3. Liikenneväylät
32200: Liikenneministeriössä on osittain liikennejärjestelmien kokonaisvaltaisen kehittämi-
32201: sen, osittain valtiontaloudellisesti kireän tilanteen vuoksi panostettu pitkän tähtäi-
32202: men suunnitteluun ja strategioiden laatimiseen. Kertomusvuonna valmistui laajapoh-
32203: jaisen työryhmän mietintö Suomen liikenneinfrastruktuuri 2010. Mietinnössä
32204: linjattiin liikenneväylien kehittämistä ja koko liikennejärjestelmän yhteensovittamis-
32205: ta vuoteen 2010 asti. Hallitus käsitteli mietintöä ja se on edelleen jatkotyöstettävä-
32206: nä. Ministeriö on huolestunut tuleville vuosille kohdistuvista suurista menopaineis-
32207: ta, joita rappeutuva liikenneverkko aiheuttaa.
32208: Liikenneinfrastruktuurinpidon päämääränä on liikennejärjestelmä, joka perustuu eri
32209: liikennemuotojen saumattomaan yhteistyöhön niin, että kunkin liikennemuodon
32210: vahvuuksia hyödynnetään maksimaalisesti. Tarvittavat henkilö- ja tavarakuljetukset
32211: hoidetaan mahdollisimman vähäisellä liikenteellä ja koko yhteiskunnan kannalta
32212: edullisinta kuljetusmuotoa tai -ketjua käyttäen. Oikeilla liikenneverkkoratkaisuilla
32213: on voitu ja voidaan vähentää logistisia kustannuksia.
32214: Tieverkon laajuus on lähes riittävä ja alueellinen kattavuus hyvä. Puutteita on
32215: lähinnä teiden teknisessä tasossa. Osin päätieverkko on mitoitukseltaan puutteelli-
32216: nen. Perustienpidossa on kyetty turvaamaan hoidon ja ylläpidon taso pääteiden
32217: osalta. Monista tarpeellisistakin ylläpito- ja uusinvestoinneista on jouduttu tinki-
32218: mään.
32219: Rautatieverkon laajuus on yleisesti ottaen riittävä. Rautateiden rakenteet ja laitteet1
32220: tarvitsevat perusparantamista ja korvausinvestointien osalta tarve on huipussaan.
32221: Nykyisen rataverkon heikko kunto ja monilla rataosilla kapasiteetin loppuminen
32222: heikentävät palvelutason parantamismahdollisuuksia. Rataverkon kehittämistä, .
32223: ylläpitämistä eikä nopeiden rataosien valmistumista ole voitu toteuttaa tarpeen
32224: mukaisesti. Korvausinvestointien viivästyminen siitä, kun niitä tarvitaan tulee
32225: lisäämään jatkossa kunnossapitokustannuksia.
32226: Meriväylät ovat pääosin liikenteeseen nähden kohtalaisen hyvässä kunnossa. Tällä
32227: hetkellä on käytössä yhdeksän jäänmurtajaa, joiden kapasiteetti riittää normaalital-
32228: ven olosuhteisiin. Poikkeuksellisen kylminä talvina syntyy vaikeuksia pitää kaikki
32229: 23 talvisatamaa liikenteelle auki kohtuullisilla odotusajoilla. Jääolosuhteiltaan
32230: erittäin leudon talven vuoksi toiminnassa oli kertomusvuonna vain viisi jäänmurta-
32231: jaa. Meriväylänpidon painopiste on siirtymässä väylien syventämisestä väylästön
32232: ylläpidon ja liikenneturvallisuuden parantamisen suuntaan.
32233: Merenkulkulaitos osallistui Helsingin ja Pikkalan satamahankkeiden ympäristövai-
32234: kutusten arviointiin. Satama-asiain neuvottelukunnan uusi satamapoliittinen ohjelma
32235: "Satamien kehittämisohjelma 1995" valmistui. Merenkulkulaitoksen johdolla
32236: luotsaustoiminnan rationalisointia jatkettiin. Kesällä mietintönsä jättänyt luotsaustoi-
32237: mikunta -95 ehdotti erillisen luotsauslain säätämistä. Nykyaikaisten navigointi-
32238: menetelmien käyttöönoton edellyttämää merikartaston uusimista jatkettiin.
32239: Lentokentistä huolehtii liikelaitoksena toimiva Ilmailulaitos. Laitos on liikelaitos-
32240: kaudellaan parantanut lentoasemien ja lennonvarmistusjärjestelmän infrastruktuuria
32241: enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Viime vuonna Ilmrululaitos investoi 310 mil-
32242: joonalla markalla. Suurista investoinneista huolimatta lentoliikenteeltä perittävät
32243: maksut ovat kansainvälisesti kilpailukykyisellä tasolla..
32244: Koska lyhyellä aikavälillä maanrakennusalan työllisyysnäkymät näyttävät varsin
32245: pessimistisiltä, aloitettiin kertomusvuonna valmistella yksityisrahoituksen käyt-
32246:                             1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       561
32247: 
32248:      töönottoa erääseen liikenneinvestointihankkeeseen. Yksityisrahoituksen käyt-
32249:      töönoton mahdollisuutta moottoritien rakentamiseksi Helsingistä Lahteen selvittävä
32250:      työryhmä jättää mietintönsä vuoden 1996 maaliskuussa. Yksityisrahoituksen
32251:      käyttöönotolla voidaan toteuttaa tämäkustannus-hyötysuhteeltaan kannattava hanke
32252:      useaa vuotta aiemmin, kuin mitä valtion budjetin rahoituskehykset mahdollistaisi-
32253:      vat.
32254: 
32255: 
32256:      4. Liikenne ja ympäristö
32257:      Liikenneministeriön ja sen hallinnonalan ympäristötyötä ohjaavan toimenpideohjel-
32258:      man ensimmäinen seurantaraportti on valmistunut. Aiotut toimet saatiin monelta
32259:      osin toteutettua tavoitteiden mukaisesti. Erityisesti on kehitetty hanketasoa edeltä-
32260:      vää ympäristövaikutusten arviointia. Tähän liittyen valmistUI kansainvälisestikin
32261:      ainutlaatuinen Pohjolan liikennekäytävän ympäristövaikutusten arviointi. Myös
32262:      hallinnonalan ympäristöasiainhallintajärjestelmääja sektorirajat ylittävää strategista
32263:      tutkimusta on kehitetty.
32264:      Pakettiautojen pakokaasupäästöjä koskevat vaatimukset harmonisoitiin EY -direktii-
32265:      vin mukaisiksi. Kertomusvuoden aikana ajoneuvojen pakokaasupäästöt vähenivät
32266:      edelleen selvästi osittain johtuen uudemman, katalysaattoreilla tai puhtaammilla
32267:      dieselmoottoreilla varustetun autokannan osuuden kasvusta ja osittain tieliikenteen
32268:      vähäisestä kasvusta. Liikenteen vähäiseen kasvuun on merkittävästi vaikuttanut
32269:      polttoaineverotuksen kiristyminen.
32270: 
32271: 
32272:      5. Liikenneturvallisuus
32273:      5.1. Tieliikenneturvallisuus
32274:      Liikenneturvallisuustyön tavoitteena kertomusvuonna oli, ettei tieliikenneonnetto-
32275:      muuksissa kuolleiden määrä nouse vuosien 1991-1992 tasosta liikenteen kasvusta
32276:      huolimatta. Lopullisena tavoitteena on liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrän
32277:      puolittaminen vuoden 1989 tasosta (734 liikennekuolemaa) 1990-luvun loppuun
32278:      mennessä.
32279:      Vuonna 1991 tieliikenteessä kuoli 632 ja vuonna 1992 kuolleita oli 601. Vuonna
32280:      1994 ja kertomusvuonna kuolleiden määrä on ollut alle 500. Sen sijaan loukkaantu-
32281:      neiden määrä on lisääntynyt, vaikka tilastomenetelmissä tapahtuneiden muutosten
32282:      johdosta täsmälliset vertailut edelliseen vuoteen eivät ole mahdollisia.
32283:       Liikenneturvallisuustyö perustuu valtioneuvoston vuonna 1993 tekemään periaate-
32284:       päätökseen tieliikenteen turvallisuutta parantavista toimenpiteistä. Kertomusvuonna
32285:       on jatkettu ja käynnistetty uusia valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisia
32286:       toimenpiteitä. Toimenpiteitä koordinoi ja seuraa valtioneuvoston asettama liikenne-
32287:       turvallisuusasiain neuvottelukunta. Kertomusvuoden lopulla käynnistettiin vuodet
32288:       1997-2000 käsittävän liikenneturvallisuustyösuunnitelman valmistelutoimet
32289:       Kertomusvuonna eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen tieliikennelain muutta-
32290:       misesta. Lainmuutoksella tehostetaan ajokorttiseuraamusten käyttöä kohderyhminä
32291:       erityisesti liikennettä vaarantaviin rikkomuksiin toistuvasti syyllistyvät ja uudet
32292:       kuljettajat. Muutos tuli voimaan vuoden 1996 alusta. Muutoksen yhteydessä otettiin
32293:       käyttöön menettely, jossa ajokorttirekisteristä lähetetään liikennerikkomuksiin
32294:       syyllistyneelle kuljettajalle muistutuskirje. Muutoksella kumottiin uusia kuljettajia
32295:       koskeva 80 km/h nopeusrajoitus.
32296: 71 360228Y
32297: 562                              Liikenneministeriö
32298: 
32299: Ajokortin saantia tarkoittavan kuljettajaopetuksen kehittämistä koskeva selvitys
32300: ehdotuksineen valmistui kertomusvuoden toukokuussa. Suomen Autokatsastus Oy:n
32301: perustamiseen liittyen liikenneministeriö on asettanut työryhmän selvittämään,
32302: miten kuljettajantutkintojen vastaanotto ja kuljettajaopetuksen valvonta tulisi
32303: järjestää vuoden 1996 jälkeen.
32304: Liikenneministeriön asettama työryhmä, joka selvittää kevyen liikenteen liiken-
32305: nesääntöjen uudistamistarvetta, aloitti työnsä kertomusvuonna ja tekee ehdotuksensa
32306: kevään 1996 aikana.
32307: Kansalliset vaarallisten aineiden tie- ja rautatiekuljetussäädökset ja määräykset
32308: saatettiin kertomusvuoden alusta vastaamaan uusittuja kansainvälisiä ARO- ja RIO-
32309: määräyksiä. Suomen ja Venäjän välisen vaarallisten aineiden rautatiekuljetusmää-
32310: räysten uusimista on jatkettu. Tavoitteena on harmonisoida sovellettavat määräykset
32311: eurooppalaisten RIO-määräysten kanssa.
32312: 
32313: 5.2. Meriliikenneturvallisuus
32314: Hallitus teki periaatepäätöksen merenkulun turvallisuusJ?oliittisesta ohjelmasta, jossa
32315: hyväksyttiin useita merenkulun turvallisuutta parantavia toimenpiteitä ja ohjelmia.
32316: Liikenneministeriössä on valmisteltu asetusehdotukset, jotka koskevat mm. alustur-
32317: vallisuutta, matkustaja-alusten matkustajaluetteloita, laivanisännän turvallisuusjohta-
32318: misjärjestelmää sekä aluksen turvalliseen käyttöön liittyviä johtamisjärjestelyjä.
32319: Merenkulun turvallisuuden valvonnassa painopiste on ollut matkustaja-alusten
32320: turvallisuusjohtamisjärjestelmän käyttöönottamisessa suomalaisilla aluksilla.
32321: Kertomusvuoden aikana merenkulkulaitokselle ilmoitettiin 59 alukselle sattunutta
32322: merionnettomuutta. Onnettomuuksien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta. Ih-
32323: mishenkiä ei kuitenkaan menetetty eikä huomattavia ympäristöhaittoja syntynyt.
32324: 
32325: 5.3. Lentoliikenneturvallisuus
32326: Lentoturvallisuuden kannalta kertomusvuosi oli suomalaisella ilmailualalla hyvä.
32327: Raskaassa lentoliikenteessä ei tapahtunut onnettomuuksia eikä vaurioita. Yleisilmai-
32328: lussa tapahtui seitsemän onnettomuutta, joissa kuoli kaksi henkilöä. Yleisilmailuon-
32329: nettomuuksista sattui helikoptereille neljä onnettomuutta, mikä on poikkeuksellisen
32330: suuri määrä verrattuna helikoptereiden lukumäärään ja lentotunteihin. Vastaava
32331: suuntaus on havaittavissa useampana edellisvuotena. Helikopterien lentoturvallisuu-
32332: den parantamisen vaatimista tOimenpiteistä tullaan päättämään myöhemmin.
32333: 
32334: 
32335: 6. Viestintä
32336: 6.1. Televiestintä
32337: Kertomusvuonna jatkettiin telekilpailun laajentamista. Syksyllä 1995 valmisteltiin
32338: ja annettiin eduskunnalle esitys teletoimintalain muuttamiseksi. Lainmuutosten
32339: tarkoituksena on helpottaa yritysten pääsyä alalle ja purkaa telemaksujen sääntelyä.
32340: Uusittu laki tulisi voimaan viimeistään vuoden 1996 kesäkuun alusta.
32341: Esityksen mukaan telealalle pääsyä helpotetaan. Televerkon rakentamisoikeuden
32342: saanut yritys olisi velvollinen vuokraamaan verkostaan kiinteitä yhteyksiä sellaisille
32343: telelaitoksille, joilla ei ole televerkon rakentamisoikeutta. Telemaksujen sääntelyä
32344: purettaisiin siten, että vaatimus telemaksujen yleisestä tasapuolisuudesta ja kohtuul-
32345:                         1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                           563
32346: 
32347: lisuudesta poistettaisiin. Sääntely jätettäisiin voimaan vuokrissa, joita televerkon
32348: rakentamiseen oikeutettu telelaitos perii kilpailijaltaan verkkonsa käyttöoikeudesta.
32349: 
32350: Toimilupajärjestelmää kevennettäisiin olennaisesti. Yleisen teletoiminnan harjoitta-
32351: miseen tarvittaisiin toimilupa vain silloin, kun telelaitos rakentaa itse televerkon puhelin-
32352:  tai matkaviestintoimintaa varten. Toimilupa myönnettäisiin aina tietyt ehdot
32353: täyttävälle hakijalle. Hallitus pyrkii tervehdyttämään kilpailua kieltämällä telepääte-
32354: lru.tteiden ja telepalvelujen kytkykaupat.
32355: Teletoimintalain uudistaminen jatkuu. Ministeriö valmistelee vuoden 1996 syksyyn
32356: mennessä esityksen, jolla laajennetaan edelleen telekilpailua paikallisessa teletoi-
32357: minnassa. Kilpailua lisäävät säännökset saatettaisiin voimaan vuoden 1997 kesä-
32358: kuun alusta tai viimeistään vuoden 1998 alusta.
32359: 
32360: Teletoimintalain uudistuksen perustavoitetta eli kilpailun vapauttamista jatkettiin
32361: kertomusvuoden aikana myös alemmanasteisia säädöksiä muuttamalla. Kuluttajanoi-
32362: keuksiin kiinnitettiin huomiota mm. ministeriön päätöksellä, jolla tarkennettiin
32363: telelaitosten velvollisuutta entistä selvemmin eritellä käyttäjille lähetettävät telelas-
32364: kut. Samalla telelaitoksella on aikaisempaa harvemmin mahdollisuus estää puheli-
32365: men käyttö, vaikka telelaskun maksaminen viivästyisi.
32366: Kertomusvuoden aikanajatkettiin kilpailua laajentavaa telepolitiikkaa myöntämällä
32367: uusia toimilupia ja laajentamalla vanhoja lupia. Lupamuutoksista merkittävin oli
32368: valtioneuvoston päätös poistaa Telivo Oy:n toimiluvasta eräitä liikevaihtorajoituksia
32369: sekä myöntää Telivo Oy:lle oikeus harjoittaa matkaviestintää radioteleverkossa.
32370: Kilpailun avaamisen myötä telemaksujen suotuisa hintakehitys jatkui. Vuoden 1994
32371: alusta käytössä olleen veron poistuminen vuoden 1996 alusta alentaa edelleen
32372: useimpien telelaitosten asiakkailtaan perimiä maksuja.
32373: 
32374: 6.2. Tietoveikot
32375: Hallituksen iltakoulu teki kertomusvuonna periaatekannanoton toimenpiteistä
32376: suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittämiseksi. Kannanoton mukaan tärkeimpiin
32377: julkisen hallinnon tehtäväalueisiin lähivuosina kuuluu tietoverkkojen infrastruktuu-
32378: rin edistäminen.
32379: Toimenpiteitä toimivan tietoyhteiskunnan kehittämisestä on jatkettu hallitusohjel-
32380: massa ehdotettujen painopisteiden pohjalta. Hallitus on ohjelmassa ilmoittanut
32381: tukevansa tiedonvälityksen moniarvoisuutta ja monimuotoisuutta.
32382: 
32383: Kertomusvuonnakäynnistyi kansallinen tietoverkkojen kehittämisohjelma" Suoma-
32384: laisen tiedon valtatie". Ohjelmalla nopeutetaan kaupallisen laajakaistaisen tietolii-
32385: kenteen käyttöönottoa ja leviämistä. Tietoverkkojen perus- ja varuspalvelujen
32386: valikoimaa parannetaan niin, että verkot tarjoavat mahdollisimman luotettavan,
32387: turvatun, helppokäyttöisen ja kohtuuhintaisen ympäristön sovelluskohtaisten
32388: palvelujen toteuttamiselle.
32389: Liikenneministeriön aloitteesta vuonna 1994 käynnistettyä TED1M-ohjelmaa on
32390: jatkettu kertomusvuonna. TEDIM on Suomen, Venäjän ja Saksan yhteinen ohjelma,
32391: jossa kehitetään tietoliikenteeseen ja telematiikkaan perustuvia ratkaisuja Itämeren
32392: alueen ulkomaankaupan ja logistiikan tarpeisiin. Tavoitteena on edistää Itämeren
32393: alueen kautta tapahtuvien kuljetusten nopeutta, turvallisuutta ja luotettavuutta.
32394: Ministeriöllä on keskeinen rooli ohjelmaan kuuluvien projektien käynnistämisessä
32395: sekä ohjelman kansainvälisen yhteistyön organisoinnissa.
32396: 564                            Liikenneministeriö
32397: 
32398: 6.3. Joukkoviestintä ja postitoiminta
32399: Postitoimintalain tavoitteena on turvata postitoiminnan sujuvuus ja jatkuvuus koko
32400: maassa ja myös kansainvälisessä liikenteessä. Ensimmäinen uuden postitoimintalain
32401: mukainen toimilupahakemus jätettiin kertomusvuonna valtioneuvoston käsiteltäväk-
32402: si. Ennen toimilupa-asian ratkaisemista on asetettu työryhmä selvittämään kilpailun
32403: laajenemisen edellyttämiä muutostarpeita lainsäädäntöön. Työryhmä tutkii erityisesti
32404: kilpailun vaikutuksia koko maan postitoiminnan talouteen sekä palveluiden saata-
32405: vuuteen ja tasapuolisuuteen.
32406: Yleisradiotoiminnan osalta kertomusvuoden keskeisimmät haasteet olivat valmistau-
32407: tuminen sekä radio- että televisiotoiminnan digitalisoitumiseen sekä ratkaisuun
32408: mahdollisesti neljännen televisiokanavan käyttöönotosta.
32409: Digitaalinen radiotoiminta on kokeiluvaiheessa niin Suomessa kuin useissa muissa-
32410: kin Euroopan maissa. Kertomusvuonna jaettiin eri maille ensimmäiset digitaaliset
32411: radiotaajuudet. Suomeen on perustettu asiaa seuraamaan, koordinoimaan ja kehittä-
32412: mään erityinen DAB-Forum.
32413: Liikenneministeriön asettama selvitysmies laati kertomusvuonna ehdotuksen
32414: lähivuosien yleisradiotoiminnan kehittämisstrategiasta huomioiden erityisesti
32415: yleisradiotoiminnan digitalisoitumisen. Lisäksi selvitysmies valmisteli raportin
32416: Yleisradio Oy:n jakeluverkon yhtiöittämiseen liittyvistä näkökohdista.
32417: Valtioneuvostolle on kertomusvuoden aikana jätetty neljä toimilupahakemusta
32418: neljättä televisiokanavaa koskien. Hakemusten käsittely on kesken. V aitioneuvosto
32419: hylkäsi keväällä 1995 neljä valtakunnallisen mainosradiotoiminnan aloittamiseksi
32420: jätettyä toimilupahakemusta.
32421: 
32422: 
32423: 7. Liikenneministeriön hallinnonalan rahoitus
32424: Kertomusvuonna tehdyt säästöpäätökset ovat vähentäneet budjettivaroista rahoitetta-
32425: van toiminnan taloudellisia resursseja. Sopeutuminen niukkoihin resursseihin on
32426: edellyttänyt olemassaolevien resurssien käytön tehostamista ja uudenlaisten
32427: ratkaisujen etsimistä. Liikenneministeriön hallinnonalalla taloudellisuuden ja
32428: tuottavuuden edistämistoimenpiteitä jatkettiinkin kertomusvuonna. Koko hallin-
32429: nonalalla käynnistettiin omaisuuden inventointityö.
32430: Liikenneministeriön pääluokkaan eduskunta myönsi käytettäväksi yhteensä 8,3
32431: miljardia markkaa. Vuonna 1994 määrärahoja oli käytettävissä 9,2 miljardia
32432: markkaa. Liikenneministeriön pääluokan rahoitustaso oh kertomusvuonna nimel-
32433: lisarvoisesti 15 % alempana verrattuna vuoden 1991 tasoon. Kertomusvuodelle
32434: myönnetyistä määrärahoista suurin osa eli noin 85 % käytettiin väylänpitoon.
32435: Tienpidon rahoitus aleni tuntuvasti jo kolmantena peräkkäisenä vuotena. Yleisten
32436: teiden tienpitoon myönnettiin määrärahoja 4,5 miljardia markkaa eli noin 12 %
32437: vähemmän kuin vuonna 1994. Perustienpidon rahoitus väheni vuodesta 1994 vajaat
32438: 6 %. Tieverkon kehittämisen määrärahoja leikattiin noin kolmanneksen vuoden
32439: 1994 tasosta. Kertomusvuonna myönnettiin valtionapua tienpitoon yhteensä noin
32440: 130 miljoonaa markkaa. Vuoden 1996 alusta valtionapu yksityisteille muuttui
32441: harkinnanvaraiseksi.
32442: Radanpitoon myönnettiin yhteensä 1,8 miljardia markkaa. Edelliseltä vuodelta
32443: siirtyvät määrärahat mukaanlukien määrärahoja oli käytettävissä yhteensä 2,2 mil-
32444: jardta markkaa. Radanpidon kokonaisrahoitustaso vastaa edellisen vuotista tasoa.
32445:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       565
32446: 
32447: Merenkulkulaitoksen toimintaan ja merenkulkuelinkeinon edistämiseen määrärahaa
32448: myönnettiin noin 900 miljoonaa markkaa. Henkilöliikenteen palveluiden ostoon
32449: määrärahaa myönnettiin noin 500 miljoonaa markkaa. Viestinnän korvausten
32450: määräraha oli lähes 200 miljoonaa markkaa.
32451: Euroopan unionin Trans-European Network (TEN) -tukea Suomi sai kertomusvuon-
32452: na 35 miljoonaa markkaa. TEN-määrärahoista myönnetään avustuksia lähinnä
32453: selvityksiin sekä lainojen korkoihin ja takuisiin. Suomen saamasta tuesta 25
32454: miljoonaa markkaa kohdistui selvityksiin. Euroopan unionin päähankkeisiin
32455: kuuluva Pohjolan kolmion yhteyksien parantaminen saa valtaosan Suomen saamasta
32456: TEN-tuesta.
32457: Kertomusvuonna myönnettiin EU:n rakennerahastoista liikennehankkeita varten
32458: 16 miljoonaa markkaa, jotka käytettiin pääasiassa tiehankkeisiin.
32459: 
32460: 
32461: 8. Liiketoiminta
32462: Liikenne- ja viestintäalalla hallinnon osuus koko alasta on suhteellisen pieni ja
32463: hallinnonalan resursseista pääosa käytetään palvelutuotantoon. Liikenneministeriön
32464: hallinnonalan virastoissa, liikelaitoksissa ja yhtiöissä työskentelevistä noin 16 %
32465: työskentelee budjettirahoitteisissa virastoissa ja laitoksissa. Liikenneministeriön
32466: hallinnonalan yhtiöiden ja liikelaitosten yhteenlaskettu liikevaihto on melkein
32467: kolme kertaa ministeriön budjetin loppusumma.
32468: Valtionrautatiet ylitti viimeisellä yhtiöitymistä edeltävällä tilikaudellaan (1.1.-
32469: 30.6.1995) valtioneuvoston sen liiketoiminnalle asettaman 130 miljoonan markan
32470: tulostavoitteen 43 miljoonalla markalla. Liikevaihto oli 1,7 miljardia markkaa, josta
32471: tavaraliikenteen osuus oli 60 %ja henkilöliikenteen 40 %. Volyymin kasvua oli
32472: tavaraliikenteen kuljetusmäärissä 2,4 %, mutta tavaraliikenteen tuotot laskivat
32473: runsaat 3 %. Henkilöliikenteen tuotot nousivat 3 % kuljetussuoritteen kasvaessa.
32474: Vuoden 1995 toisessa lisätalousarviossa Valtionrautateiden voitontuloutus valtiolle
32475: nostettiin 150 miljoonaan markkaan. Samassa lisätalousarviossa vastaava summa
32476: osoitettiin eräisiin ratahankkeisiin ja perusradanpitoon.
32477: Yhtiöitetyn VR-konsernin ensimmäisen puolen vuoden kehitys on ollut positiivinen.
32478: Henkilöliikenne on pysynyt jokseenkin edellisen vuoden tasolla. Tavaraliikenteen
32479: kasvu on toteutunut bkt:n kasvua hieman suurempana. VR-konsernin tuloskehitys
32480: on jatkanut lähes alkuvuoden tasolla, kun kausivaihtelut on huomioitu.
32481: Rautatieliikenteen palvelutasoa parantavia toimenpiteitä jatkettiin. Pendolino S220
32482: aloitti kertomusvuoden lopulla koeliikennöinnin.
32483: Ilmailulaitoksen peruspääomaa korotettiin kertomusvuonna 30 miljoonaa markkaa.
32484: Korotuksella rahoitettiin osaltaan laajaa investointiohjelmaa. Merkittävimmät
32485: investointikohteet olivat Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksen ja siihen liittyen
32486: koko maan lennonvarmistushankkeiden edelleen kehittäminen sekä Helsinki-
32487: Vantaan lentoaseman terminaalirakentaminen.
32488: Ilmailulaitos ylitti kertomusvuonna valtioneuvoston sille asettaman 10 miljoonan
32489: markan tulostavoitteen. Tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli ennakkotietojen mukaan
32490: yli 40 miljoonaa markkaa. Hyvä tulos johtui lentoliikenteen kysynnän kasvusta ja
32491: tiukasta kustannusten kurissapitämisestä. Kansainvälisen liikenteen matkustajamää-
32492: rät kasvoivat ja kotimaan liikenteessäkin oli kasvua. Ylilentojen määrä pysyi
32493: jokseenkin ennallaan.
32494: 566                             Liikenneministeriö
32495: 
32496: Liikelaitos Raskone (ent. Valtion Korjaamo), teki ennakkotietojen mukaan hieman
32497: tappiollisen tilinpäätöksen päästen lähelle valtioneuvoston sille asettamaa nolla
32498: tulostavoitetta. Raskoneen pääasiakkaan tielaitoksen osuus on edelleen vähentynyt
32499: kokonaistyömäärissä. Muita korjaamoasiakkaita on onnistuttu saamaan tilalle ja
32500: korjaamon nimi markkinoilla on alkanut vakiintua positiivisella tavalla.
32501: Autorekisterikeskus teki viimeisellä tilikaudellaan ennen yhtiöitymistään noin
32502: 78 miljoonan markan tuloksen. Tulos ylittää valtioneuvoston asettaman tulostavoit-
32503: teen noin 22 miljoonalla markalla. Tehdessään päätöstä Suomen Autokatsastus
32504: Oy:n perustamisesta valtioneuvosto edellytti, että Autorekisterikeskuksen kertomus-
32505: vuoden tuloksesta tuloutetaan valtiolle vähintään 50 miljoonaa markkaa. Tuloutuk-
32506: sesta valtioneuvosto päättää huhtikuussa 1996.
32507: Suomen PT -konsernin ennakoitu tulos oli hieman edellisvuotista parempi.
32508: Postitoiminnassa volyymit kasvoivat jokseenkin bruttokansantuotteen mukaisesti.
32509: Telecom Finland Oy:n kaukopuhelintoiminnan volyymit laskivat kilpailun avautu-
32510: misesta johtuen. Matkapuhelintoiminnassa hyvin positiivinen kehitys jatkui volyy-
32511: mien kasvaessa tuntuvasti. Myös paikallisteleliikenne kasvoi hieman, sen sijaan
32512: ulkomaanpuhelinliikenteessä volyymit laskivat.
32513: Finnair-konsernin talous kehittyi tilivuoden ensimmäisellä puoliskolla varsin
32514: tyydyttävästi. Puolivuotistulos oli sekä edellisvuotta että budjetoitua merkittävästi
32515: parempi. Liikevaihto kasvoi 7, 7 %. Liikevaihto kasvoi konsernin kaikilla toimialoil-
32516: la. Toimintakulut lisääntyivät liikevaihdon kasvua hitaammin. Voitto ennen
32517: varauksia ja veroja oli 462,3 miljoonaa markkaa, kun se edellisenä vuonna oli
32518: 298,6 miljoonaa markkaa. Ensimmäisen vuosipuoliskon hyvän kehityksen perusteel-
32519: la on odotettavissa, että koko tilivuoden tulos muodostuu selvästi edellisvuotta
32520: paremmaksi. Toinen puolivuotisjakso on yhtiölle kausivaihteluistajohtuen ratkaise-
32521: vasti ensimmäistä heikompi.
32522: Finnair Oy:n omavaraisuusasteen parantamiseksi ja lentokoneinvestointien rahoitta-
32523: miseksi yhtiön hallitus päätti toteuttaa suunnatun osakeannin kotimaisille ja
32524: kansainvälisille sijoittajille. Vuoden 1995 alussa toteutetun anninjälkeen valtion
32525: omistusosuus on noin 60 %ja tarkoitus on, että se jatkossakin säilyy yli 50 %:n.
32526: 
32527: 
32528: 9. Hallinnon kehittäminen
32529: Liikennealalla hallinnon rakenteiden uudistaminen aloitettiin jo 1990-luvun taittees-
32530: sa. Kertomusvuonna yhtiöittämisprosessi jatkui edelleen aikaisemmin saatujen
32531: myönteisten kokemusten pohjalta. Liikelaitosmallissa on voitu toimivalla tavalla
32532: yhdistää liiketoiminta ja julkinen palvelutuotanto. Liikelaitoksia on yhtiöitetty
32533: kilpailun avaamisen yhteydessä, jotta kilpailuneutraliteetti säilyisi ja markkinat
32534: voisivat toimia aidosti. Toisaalta valtion säätelyroolin selkeyttäminen on edellyttä-
32535: nyt, että viranomaistehtävät erotetaan varsinaisesta liiketoiminnasta osakeyhtiömal-
32536: liin siirryttäessä.
32537: Tehokkuuden lisääminen on johtanut toimivilla markkinoilla alentuviin hintoihin.
32538: Näin on käynyt esimerkiksi teletoiminnassa. Halventuneet hinnat luovat lisää
32539: kysyntää ja sitä kautta mahdollisuuden uusien työpaikkojen syntymiselle. Lyhyellä
32540: tähtäimellä hallinnon tehostamistoimet ovat saattaneet merkitä työpaikkojen
32541: väliaikaista vähenemistä, mutta pitkällä tähtäimellä terveiden, aitoon kilpailuun
32542: perustuvien rakenteiden muodostuminen mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymi-
32543: sen. Rakenteiden kehittäminen luo edellytyksiä myös kansainvälisesti kilpailuky-
32544: kyiseen toimintaan.
32545:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       567
32546: 
32547: Valtionrautateiden liiketoiminnat yhtiöitettiin 1.7.1995lukien. VR-Yhtymä Oy on
32548: kolmen yhtiön konserni. Kuljetustoimintaa harjoittaa VR Osakeyhtiö. Ratojen ja
32549: niihin liittyvien laitteiden ylläpidosta ja rakentamisesta huolehtii OY. VR-Rata Ab.
32550: Emoyhtiöllä ja kuljetusyhtiöillä on useita tytäryhtiöitä. Rautatieliikenteen viran-
32551: omaistoimintojahottamaan perustettiin viranomrusorganisaatio, Ratahallintokeskus.
32552: Ratahallintokeskus huolehtii viranomaisena rataverkon ylläpitämisestä ja kehittämi-
32553: sestä. Virasto tilaa ratatyöt ulkopuolisilta mm. VR-konserniin kuuluvalta Oy VR-
32554: Rata Ab:ltä. Valtio ohjaa rataverkon ylläpitoa ja rakentamista samoin periaattein
32555: kuin muidenkin liikenneväylien ylläpitoa ja rakentamista.
32556: Kertomusvuonna valmisteltiin ja vahvistettiin laki Autorekisterikeskuksen liiketoi-
32557: minnan yhtiöittämistä vuoden 1996 alusta. Perustetun Suomen Autokatsastus Oy:n
32558: toimialana on ajoneuvojen katsastustoiminta ja siihen liittyvä muu liiketoiminta.
32559: Katsastusalalla kilpailu on avattu osittain jo vuonna 1994. Yhteensä liikenneminis-
32560: teriö on myöntänyt kertomusvuoden loppuun mennessä 23 toimilupaa katsastus- ja
32561: rekisteröintitehtäviin.
32562: Ajoneuvohallinnon viranomaistehtäviä hoitaa 1.1.1996 toimintansa aloittanut
32563: ajoneuvohallintokeskus-niminen uusi virasto. Virastoon on yhdistetty erillisenä
32564: virastona toiminut ajoneuvohallinto sekä Autorekisterikeskukselle kuulunut rekiste-
32565: röintitoimiala. Ajoneuvohallintokeskuksen tehtävänä on vastata ajoneuvojen ja
32566: ajokorttien rekisteröinnistä, hoitaa tyyppikatsastukset sekä EY-tyyppihyväksyntä- ja
32567: ajoneuvoveroasioita sekä edistää liikenneturvallisuutta ja tieliikenteen tietopalvelua
32568: sekä vähentää ajoneuvojen aiheuttamia ympäristöhaittoja.
32569: Kertomusvuonna aloitettiin myös myöhemmin päätettäväksi ja mahdollisesti
32570: toteutettavaksi tulevien organisaatioratkaisujen valmistelu. Kertomusvuonna
32571: selvitettiin tielaitoksen organisaation kehittämistä tavoitteena järjestää tuotanto
32572: tiehallinnosta erilliseksi liiketoimintaorganisaatioksi. Myös merenkulkulaitoksen
32573: organisaatiomallien kehittämistä enemmän kysyntäohjautuvuuden suuntaan selvitet-
32574: tiin. Tielaitoksen ja merenkulkulaitoksen uudelleenorganisointimalleja selvittelevät
32575: työryhmät saavat työnsä valmiiksi kevään 1996 kuluessa.
32576: 
32577: 
32578: 10. Hallinnon tutkimustoiminta
32579: 10.1.   Liikenneministeriön tutkimustoiminta
32580: Liikenneministeriö on panostanut kertomusvuonna voimakkaasti EU:n liikennealan
32581: tutkimustoimintaan. Kertomusvuoden aikana käynnistetyssä EU :n tutkimuksen IV
32582: puiteohjelmassa on liikenneala otettu ensimmäistä kertaa omana tutkimuslohkonaan
32583: mukaan. Liikenneministeriö on kansallisena vastuuviranomaisena tukenut suomalai-
32584: sia liikennealan tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja tarjousten tekemisessä noin
32585: 2 miljoonan markan rahoituksellaan.
32586: Suomalaiset tarjousten tekijät ovat menestyneet varsin hyvin liikennetutkimusohjel-
32587: man ensimmäisellä tarjouskierroksella. Jätettyjen tarjousten perusteella Suomeen on
32588: tulossa EU:n rahoitusta noin 17 miljoonaa markkaa kansallisen rahoitustarpeen
32589: jäädessä noin 13 miljoonaan markkaan.
32590: Ministeriö on mukana myös Transport Telematics 2-ohjelman hankkeissa. Ohjelma
32591: painottuu jo kehitettyjen liikenteen telemaattisten sovellusten testaamiseen ja
32592: vaikutusten arviointiin. Mukana on myös eri liikennemuotojen uusien telemaattisten
32593: sovellusten kehittäminen.
32594: 568                             Liikenneministeriö
32595: 
32596: Ministeriössä valmisteltiin kertomusvuonna aikaisemman valmistelutyön pohjalta
32597: hallinnonalan tutkimusstrategian kokonaisvaltaista kehittämistä. Lisäksi ministeriös-
32598: sä käynnistettiin. Ilmatieteen laitoksen ja Merentutkimuslaitoksen kansainvälisen
32599: arvioinnin valmistelu. Varsinainen arviointi toteutetaan vuonna 1996.
32600: 10.2.   Merentutkimuslaitos
32601: Merentutkimustoiminnassa on jatkettu palvelutoiminnan edellyttämien ennustemalli-
32602: en kehittämistä. Vuoden aikana otettiin käyttöön jään kulkeutumisen ja ahtautumi-
32603: sen ennustemalli. Itämeren aallokkoennustemallia kehitettiin laajassa kansainvälises-
32604: sä hankkeessa ja Merentutkimuslaitoksella on valmius aallokkoennusteiden tekemi-
32605: seksi kaikille Suomea ympäröiville merialueille. Hydrodynaamis-ekologista
32606: Suomenlahdenmallia verifioitiin havaintojen avulla ja sen soveltaminen muille
32607: merialueille aloitettiin. Meren liikkeiden ja sisäisten vuorovaikutuksien tutkimuksen
32608: pääpaino on Suomea ympäröivillä merialueilla.
32609: Merentutkimuslaitos toimii vastuullisena johtajana sedimentteihin keräytyneiden
32610: ympäristömyrkkyjen laajassa kansainvälisessä perusselvityksessä. Laitos vastaa
32611: Suomen osuudesta kansainvälisessä Itämeren avomerialueiden tilan seurannassa.
32612: Kemialliseen seurantaan liittyvät analyysimenetelmät akkreditioitiin kertomusvuo-
32613: den aikana. Itämeren tilasta tehtiin selvitys Helsingin komissiolle. Merentutkimus-
32614: laitoksen havaintotoimintaa kehitettiin eri tutkimusalueilla.
32615: 
32616: 10.3.   Sääpalvelu
32617: Ilmatieteen laitoksen toimintaorganisaatiota uudistettiin tulosohjauksen ja laitoksen
32618: kilpailukyvyn parantamiseksi. Sääpalvelua tehostettiin lisäämällä havaintoautomaa-
32619: tiota ja ottamalla käyttöön uusi säätutka Kuopiossa. Lyhyen aikavälin sääennustei-
32620: den laatua kohotti myös uuden, yhteisesti korkeakoululaitoksen kanssa hankitun
32621: supertietokoneen tehostunut käyttö.
32622: Sääpalvelujen markkinoinnin ja myynnin avauduttua kilpailolle liityttiin toiminnan
32623: koordinoimiseksi perustettuun kansainväliseen ECOMET-organisaatioon. Niin ikään
32624: liityttiin eurooppalaisten ilmatieteellisten laitosten muodostamaan EUMETNET-
32625: verkkoon, jonka päämääränä on lisätä yhteistyötä jäsenten välillä säähän, ilmastoon
32626: ja ympäristön tilaan liittyvissä asioissa. Avaruustutkimuksen osalta laitoksen
32627: kehittämiä laitteita sisältyi vuoden 1995 aikana tapahtuneisiin kolmen avaruus-
32628: luotaimen laukaisuun.
32629: 
32630: 
32631: 11. Komiteat ja toimikunnat
32632: Luettelo komiteoista ja toimikunnista, jotka ovat kertomusvuoden aikana aloittaneet
32633: toimintansa tai jättäneet mietintönsä.
32634: Luotsaustoimikunta -94. Asetettu 19.1.1994. Määräaika 31.3.1995.
32635: Kuorma-autoliikenteen neuvottelukunta. Asetettu 12.4.1995. Määräaika 12.4.1998.
32636: Lehdistötukilautakunta. Asetettu 7.12.1995. Määräaika 31.12.1996.
32637: Lento-onnettomuuksien tarkastuslautakunta. Asetettu 21.12.1995. Määräaika
32638: 29.2.1996.
32639: Merenkulun neuvottelukunta. Asetettu 18.5.1995. Määräaika 18.5.1998.
32640:                             1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      569
32641: 
32642: 
32643: 
32644: 
32645:                         Kauppa- ja teollisuusministeriö
32646: 
32647:       1. Yleistä
32648:       Kertomusvuonna teollisuustuotanto kasvoi ennakkotietojen mukaan 10 prosenttia eli
32649:       prosenttiyksikön vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vaikka teollisuustuotannon kasvu
32650:       nojautui edelleen vientiin, myös teollisuuden useiden kotimarkkina-alojen tuotanto
32651:       kääntyi nousuun. Sekä teollisuustuotannon että tavaraviennin osuudet bruttokansan-
32652:       tuotteesta ovat tehneet kaikkien aikojen ennätyksensä. Teollisuuden työvoiman
32653:       määrä nousi toista vuotta peräkkäin. Teollisuuden investoinnit kasvoivat ennakko-
32654:       tietojen mukaan voimakkaasti eli yli 60 prosenttia, ja kannattavuus säilyi edellis-
32655:       vuottseen tapaan pitkän ajan keskiarvon yläpuolella.
32656:       Jäsenyys Euroopan unionissa vaikutti merkittävästi teollisuuspolitiikan käytännön
32657:       toteutukseen. Pääministeri Paavo Lipposen hallitusohjelma tuki teollisuuspolitiikan
32658:       uusia linjauksia.
32659:       Yritystukia hallitus on päättänyt supistaa vaalikauden aikana. Tukia leikattiin jo
32660:       vuoden 1 lisätalousarviossa. Yritystuki on oikeutettua silloin, kun se lisää talouden
32661:       tehokkuutta erityisesti vahvistamalla kansallista innovaatiojärjestelmää. Kilpailua
32662:       vääristävät ja muuten talouden tehokkuutta vähentävät tuet poistetaan.
32663:       Yritystukia suunnattiin lisääntyvin määrin pk-yrityksiin. Suurten yritysten ta-
32664:       vanomaisia investointeja ja kuljetuksia ei enää tuettu. Yritysten kansainvälistymisen
32665:       edistäruistoimenpiteet kohdistuivat pääosin pk-yrityksiin. Suomen Ulkomaankaup-
32666:       paliiton ja ministeriön välinen uusi valtionavun hallintamenettely oli käytössä
32667:       ensimmäistä vuotta.
32668:       Pienten ja keskisuurten yritysten riskirahoituksen saatavuutta parannettiin kerto-
32669:       musvuonna usein toimenpitein. Ministeriön alaisuuteen perustettiin Suomen
32670:       Teollisuussijoitus Oy, joka tekee sijoituksia pääomasijoitustoimintaa harjoittaviin
32671:       yhteisöihin. Ministeriössä valmistui vuoden lopussa t01mintalinjaus, jolla julkisten
32672:       pääomansijoittajien- Suomen Teollisuussijoitus Oy, SITRA, Kera Oy ja Start Fund
32673:       of Kera Oy- työnjakoa selkeytetään. Pk-yritysten reittausjärjestelmän kehittämi-
32674:       sestä annettiin suositukset. Valtiontakuukeskuksen takuiden toimialasäännöstöä
32675:       uudistettiin vastaamaan paremmin pk-yritysten tarpeita. Valtiontakuukeskuksen
32676:       toiminnasta valmistui kansainvälinen arvio.
32677:       Valtionyhtiöiden omistuspohjan laajentamista jatkettiin. Neste Oy teki yleisöannin
32678:       ja yhtiön osakkeita alettiin noteerata Helsingin Arvopaperipörssissä. Vuonna 1994
32679:       aloitettu toimialajärjestely saatiin valmiiksi, kun Enso-Gutzeit Oy:n ja Veitsiluoto
32680:       Oy:n ylimääräiset yhtiökokoukset hyväksyivät yhtiöiden sulautumista koskevan
32681:       sopimuksen.
32682:       Valtioneuvosto linjasi energiapolitiikkaa tekemällä joulukuussa periaatepäätöksen
32683:       lähivuosien toimenpiteistä. Samassa yhteydessä valtioneuvosto hyväksyi uuden
32684:       energiansäästöohjelman. Sähkömarkkinat kilpailulle avaava laki astui voimaan
32685:       kesäkuun alusta. Energiapoliittisessa valmistelussa keskeisellä sijalla olivat lisäksi
32686:       selvitykset mm. sähkön perustuotannan vaihtoehdoista, energiaverotuksesta,
32687:       valtakunnallisestakantaverkkoyhtiöstä, energian ympäristökysymyksistä ja Vuotok-
32688:       sen allashankkeesta. Suomalaiset osapuolet pääsivät ED-jäsenyyden myötä merkit-
32689: 72 360228Y
32690: 570                      Kauppa- ja teollisuusministeriö
32691: 
32692: tävällä osuudella mukaan unionin energiansäästöprojekteihin. Ydinenergian osalta
32693: valmisteltiin säädösten muuttamista vastaamaan EU:n säädöksiä.
32694: Teknologiapolitiikassa korostui toimien vaikuttavuuden, hyödynnettävyyden ja
32695: tehokkuuden merkitys KTM:n hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistmminnan
32696: rahoituksen vähentyessä kertomusvuoden aikana. Erityistä huomiota kiinnitettiin eri
32697: teknologia-alueiden välistä vuorovaikutusta edistäviin hankkeisiin. Kansainvälisen
32698: teknologiayhteistyön vaikutus teolliseen kilpailukykyymme on huomattava, minkä
32699: vuoksi se nivottiin entistä kiinteämmäksi osaksi kansallisiin lähtökohtiin perustuvaa
32700: teknologian kehittämistyötä. Euroopan avaruusjärjestön, ESAn kanssa allekirjoitettu
32701: sopimus täysjäsenyydestä astui voimaan vuoden 1995 alussa. Teknologiapohtiikkaa
32702: toteuttavien laitosten (TEKES, VTT ja GTK) toiminnan kehittämistä jatkettiin.
32703: TEKESin toiminnasta valmistui kansainvälinen arvio. Teknistä infrastruktuuria
32704: kehitettiin uudistamalla teknisen tarkastuksen ja turvallisuuden lainsäädäntöä ja
32705: tarkastusjärjestelmää. Merkittävä muutos tässä suhteessa oli viranomaistehtävien ja
32706: teknisten tehtävien eriyttäminen.
32707: Suomalaiset yritykset ja tutkimuslaitokset osallistuivat aktiivisesti EU:n tutki-
32708: musohjelmiin. Ohjelmista Suomen osalle tulevien hankkeiden rahoituspalaute ylitti
32709: kertomusvuonna selvästi Suomen laskennallisen maksu osuuden. Kansallista ja EU :n
32710: toimielimissä tehtävää valmistelua varten laadittiin Suomen linjaukset EU:n tutkimus-
32711:  ja kehitystoimintaan.
32712: Alueellista elinkeinopolitiikkaa sopeutettiin osaksi EU :n rakennerahastojen toimen-
32713: pidekokonaisuutta. Yritysrahoituksessa EU :n rakennerahastojen osarahottus lisäsi ja
32714: monimutkaisti hankkeiden hallinnollista käsittelyä.
32715: Elintarviketeollisuudelle Euroopan komissio hyväksyi vuosiksi 1995- 1999
32716: rakennesopeuttamisohjelman, jonka kokonaisrahoitus on 458 milj. mk. Tästä
32717: Euroopan maatalouden ohjaus- ja takuurahaston osuus on 275 milj. mk. Ensim-
32718: mäiset investointitukipäätökset, yhteensä 60,4 milj. mk, tehtiin joulukuussa.
32719: Komissio hyväksyi myös maatalousraaka-aineiden hinnanalentumisesta aiheutunei-
32720: den varastotappioiden korvausperusteet Korvausta maksettiin 31.5.1995 yli
32721: tuhannelle elintarviketeollisuuden ja kaupan alan yritykselle, yhteensä 536 milj. mk.
32722: Osana teollisuuspoliittista toimintaa on seurattu kansainvälistä kehitystä teollisoi-
32723: keudellisen lainsäädännön alalla. Tältä osin erityisesti Euroopan unionin sää-
32724: döshankkeiden valmistelun seuraaminen ja siihen vaikuttaminen on ollut keskeises-
32725: sä asemassa. Kertomusvuoden aikana saatettiin loppuun lainsäädännölliset toimen-
32726: piteet, jotka olivat tarpeen Suomen liittymiseksi Euroopan patenttijärjestöön samoin
32727: kuin tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Madridin sopimukseen
32728: liittyvään pöytäkirjaan. Päätökset liittymisestä tehtiin vuoden lopulla ja ne tulevat
32729: muodollisesti voimaan vuoden 1996 puolella.
32730: 
32731: 
32732: 2. Teollisuuden ja muiden elinkeinojen valvonta
32733: ja tarkastus
32734: 2.1. Kuluttajavirasto
32735: Tuoteturvallisuusvalvonnassa ilmoituksia tuotteiden puutteellisesta turvallisuudesta
32736: tuli noin 122. Tuotteita tutkittiin kertomusvuoden aikana valmistuneissa kartoitus-
32737: tutkimuksissa noin 126. Jos tuotteissa on esiintynyt puutteellisuuksia tai määräysten
32738: vastaisuutta, elinkeinonharjoittajat ovat poistaneet tuotteen vapaaehtoisesti mark-
32739: kinoilta.
32740:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                         571
32741: 
32742: 
32743: Lääninhallitusten ja kuntien kanssa yhteistyössä tehtävässä valtakunnallisessa
32744: markkinavalvonnassa tarkastettiin vuoden 1995 lokakuun loppuun mennessä
32745: yhteensä 6 462 tuotetta, joista määräysten vastaisia oli 2 093. Lisäksi valtakunnal-
32746: lisessa markkinavalvonnassa valvottiin palveluiden (leikkikentät ja kuntosalit)
32747: turvallisuutta. Läänikohtaisissa projekteissa tarkastettiin 1 273 tuotetta, joista 251
32748: oli määräysten vastaisia.
32749: Koti- ja vapaa-ajan tapaturmia kerättiin tuotevahinkorekisteriin kahdeksasta
32750: sairaalasta. Ilmoituksia on rekisterissä noin 12 000. Tuotevahinkotietoja käytetään
32751: valvonnan ja tutkimustoiminnan suuntaamiseen. Vuonna 1995 Suomelle tuli
32752: velvollisuus kerätä koti- ja vapaa-ajan tapaturmatietoja myös EU:n EHLASS-
32753: järjestelmään (European Home and Leisure Accident Surveillance System).
32754: Syyskuun alussa kolme sairaalaa aloitti tietojen keräämisen ns. EHLASS-sairaaloi-
32755: na. Sairaalat toimittivat kuluttajavirastolle tiedot 2 400 tapaturmasta.
32756: Kuluttajavirastossa valmistui atk-rekisteri, johon tallennetaan kuluttajavirastolle
32757: tulleet tuotteita ja palveluita koskevat ilmoitukset, notifikaatiot ja kuluttajaviraston
32758: tutkimuksien tulokset sekä tullilaboratorion kulutustavaroita koskevat päätökset.
32759: Kauppa- ja teollisuusministeriön johdolla toteutettiin yhdessä kuluttajatutkimuskes-
32760: kuksen ja lääninhallitusten kanssa laaja tutkimus EU jäsenyyden vaikutuksista
32761: elintarvikkeiden hintoihin. Vuoden 1994 tilanteeseen verrattuna elintarvikkeiden
32762: hinnat olivat laskeneet 11 prosenttia, mikä oli enemmän kuin alunperin arvioitiin.
32763: Hintaseurantaan liittyi viisi laajaa kuluttajahintakeräystä, joista neljä suoritettiin
32764: vuoden 1995 puolella. Hintaseuranta paransi suomalaisten kuluttajien ostovoimaa
32765: sekä aktivoi kuluttajia hintaseurantaan.
32766: Muita hintavertailuaiheita olivat mm. pankkiluottojen, autokoulujen, pitopalveluiden
32767: ja matkaluottojen vertailut sekä päivtttäistavarakauppaan liittyviä vertailuja esim.
32768: nonfood tuotteiden hintakehitys ED-jäsenyyden aikana. Hintavertailujen yhteydessä
32769: kiinnitettiin huomiota myös hintamerkintöihin.
32770: Yksi keskeinen aihe kertomusvuoden aikana oli telealan kilpailun vaikutuksien
32771: arvioiminen kuluttajan kannalta. Hintakehitystä on seurattu ja luotu paineita
32772: hintakilpailuun erilaisilla vertailuilla. Kuluttajille on tarjottu erittäin monipuolista
32773: tietoa puhelinpalveluihin liittyvistä kysymyksistä.
32774: Kuluttajan talouden kannalta keskeisiä aiheita olivat myös tiedon tuottaminen
32775: asuntokauppalaista, vuokralaisen asemasta ja omistusasunnon rahoittamisvaihtoeh-
32776: doista.
32777: Kuluttajavirasto myönsi alkuvuonna 14 elinkeinolupaa matkatoimistoasetuksen
32778: nojalla. Valmismatkalainsäädäntö tuli voimaan 1.7.1995. Valmismatkaliikkeistä
32779: pidettävään rekisteriin on rekisteröity 182 elink:einonharjoittajaa. Kaikkiaan 199
32780: uutta elinkeinonharjoittajaa ilmoittautui vuonna 1995 rekisteröitäväksi. Elinkeinolu-
32781: van aikanaan hankkineista elinkeinonharjoittajista neljäsosa on rekisteröity. Kulut-
32782: tajavirasto teki kaksi määräaikaista kieltopäätöstä matkatoimistoasetuksen ja kaksi
32783: kieltopäätöstä valmismatkaliikeistä annetun lain nojalla.
32784: Virasto otti käyttöön uudet vakuuden laskentaperusteet Vakuuden on korvattava
32785: valmismatkaliikelain 8 §:n mukaiset saatavat täysimääräisesti. Kausittain vaihtelevat
32786: vakuudet on myös hyväksytty.
32787: Kuluttajavirasto osallistui tutkimukseen kodinkoneiden elinkaareen vaikuttavista
32788: tekijöistä.
32789: 572                        Kauppa- ja teollisuusministeriö
32790: 
32791: Kuluttajan valintojen helpottamiseksi, laatu- ja ympäristötietoisuuden lisäämiseksi
32792: sekä markkinoihin vaikuttamiseksi kuluttajavirasto julkaisee hyödykevertailutestejä.
32793: Testejä tuotetaan mm. yhteistyönä osallistumalla Euroopan kuluttajajärjestöjen ja -
32794: viranomaisten yhteisesti omistaman International Consumer Research & Testing
32795: Ltd. -nimisen yhtiön (IT) toimintaan. Vuoden aikana on tuotettu yhteensä 29
32796: hyödyketestiä, JOista 13 toteutettiin IT-yhteistyönä.
32797: Kuluttaja-lehti ilmestyi kertomusvuonna kahdeksan kertaa. Lehden tilaajamäärä on
32798: vuoden aikana kasvanut 44,4 %. Tilausten määrä vuoden lopussa on noin 13 000.
32799: Kunnallisen kuluttajaneuvonnan avulla kuluttajainformaatio saatetaan lähelle
32800: kuluttajia. Kunnat ovat velvollisia järjestämään kuluttajaneuvontapalvelut kuntalai-
32801: silleen. Vuoden 1995lopussa kaikki maan kunnat ovatjärjestäneet tämän palvelun.
32802: Kunnallisia kuluttajaneuvojia on 193. Televisiossa esitettiin tietoiskua kuluttajaneu-
32803: vonnasta ja posteihin toimitettiin uusittu kuluttajaneuvonnan esite.
32804: 
32805: 2.2. Kululli\javalituslautakunta
32806: Kuluttajavalituslautakunnan käsittelyajat vaihtelivat vuoden 1995 lopulla 4 ja 11
32807: kuukauden välillä. Uusia valituksia saapui noin 2 400 kpl. Lautakunnan neuvonta-
32808: puhelimeen tuli 9 000- 10 000 puhelua Lisäksi annetaan muulla tavoin neuvontaa
32809: kuluttajaneuvojille ja riidan osapuolena oleville kuluttajille ja elinkeinonharjoittajil-
32810: le. Korkein oikeus tuomitsi kertomusvuoden kesäkuussa antamassaan päätöksessä
32811: Suomen valtion maksamaan vahingonkorvausta eräälle yrittäjälle, jonka nimi oli
32812: julkaistu lautakunnan tiedotteessa, joka käsitteli lautakunnan suosituksen noudatta-
32813: matta jättäneitä elinkeinonharjoittajia. Korkein oikeus totesi päätöksessään, ettei
32814: tällainen tiedottaminen kuulunut lautakunnan toimivaltaan. Lautakunta seuraa
32815: kuitenkin edelleen tarkoin ratkaisusuositusten noudattamista ja tarkistaa tiedot ajan
32816: tasalle neljännesvuosittain. Lautakunta on päätöksen jälkeen lopettanut em. tiedot-
32817: teiden laatimisen.
32818: 
32819: Yhteistyö muiden kuluttajaviranomaisten kanssa on jatkunut ennallaan hallinnolli-
32820: sella tasolla. Tiedonkulkua kuluttaja-asiamiehen ja kuluttajavalituslautakunnan
32821: välillä on tehostettu. Vuonna 1995 tuli voimaan runsaasti uutta ja uudistettua
32822: kuluttajansuojalainsäädäntöä. Lautakunnan kannalta merkittävin uudistus oli
32823: asuntokauppalain voimaantulo 1.9.1995 ja asuntokauppaosaston perustaminen
32824: lautakuntaan. Asuntokauppaosastolla on kaksijaostoaja täysistunto. Lautakunta sai
32825: päätoimisen puheenjohtajan viran 1.9.1995 lukien.
32826: 
32827: 2.3. Kilpailuvirasto
32828: Määräävän markkina-aseman väärinkäytön valvonnassa kilpailuvirasto keskittyi
32829: kertomusvuonna erityisesti perusteollisuuden sekä energiatuotannon ja -jakelun
32830: vientiteollisuuden kilpailukykyä heikentävään ja vientisektorin laajenemista
32831: hidastavaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön. Neste Oy:tä koskeva
32832: korkeimman hallinto-oikeuden päätös selvensi määräävän markkina-aseman
32833: määrittelyn, syrjivän hinnoittelun sekä seuraamusmaksun määräämisedellytykset
32834: kilpailuvuaston kannan mukaisiksi. Yrityskaupan yhteydessä sovittujen toimintava-
32835: pautta ja alalle pääsyä rajoittavien sopimusehtojen kautta tapahtuva määräävän
32836: markkina-aseman väärinkäyttötapaus saatettiin korkeimman hallinto-oikeuden
32837: ratkastavaksi valituksella kilpailuneuvoston Normilk Oy:tä koskevasta päätöksestä.
32838: Kilpailuvirasto antoi päätöksensä kahdesta Suomen Yrittäjäin Keskusliitto ry:n
32839: tekemästä toimenpidepyynnöstä, jotka koskivat alueellisten sähkölaitosten hinnoit-
32840: telun epäiltyä syrjivyyttä pienelle ja keskisuurelle teollisuudelle. Päätöksillään
32841: kilpailuvirasto täsmensi hintasyrjintää koskevaa kilpailuoikeudellista arviointikäy-
32842: täntöään.
32843:                        1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                        573
32844: 
32845: Joensuun Kataja-Basket Oy:n pyynnöstä kilpailuvirasto tutki Suomen Koripallolii-
32846: ton pelikaudeksi 1994-1995 ja 1995-1996 laatimia miesten SM-sarjan kilpai-
32847: lusääntöjä ja -määräyksiä sekä niiden soveltamista epäiltynä määräävän markkina-
32848: aseman väärinkäyttönä. Asiaa koskevassa päätöksessä todettiin ensi kerran se, että
32849: urheiluseurat voivat olla kilpailunrajoituslaissa tarkoitettuja elinkeinonharjoittajia ja
32850: urheilulajiliitto elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä.
32851: Virasto käsitteli kertomusvuoden aikana lukuisia hyödykkeiden jakeluun liittyviä
32852: vertikaalisia kilpailunrajoituksia. Näistä merkittävimmät koskivat ylemmän tuotan-
32853: to- tai jakeluportaan asettamia jälleenmyyntihintoja, yksinoikeussopimuksia sekä
32854: kaupan keskusliikkeiden asemaa jakeluketjussa. Viraston vaatimuksesta elintarvi-
32855: keteollisuus luopui ohjehinnoittelusta. Maantiepolttonesteiden kauppaa koskevassa
32856: päätöksessä tehtiin rajanvetoa öljy-yhtiön huoltoasemilleen maksaman hintatuen
32857: ehtojen ja kilpailunrajoituslain määrähintakiellon välille. Päätös parantaa öljy-
32858: yhtiöiden mahdollisuuksia hintakilpailuun erityisesti paikallisilla markkinoilla.
32859: Keskusliikkeiden kilpailunrajoituksiin puututtiin kertomusvuonna poistamalla S-
32860: ryhmän eräiden tavarantoimittajien kauppaehdoista määräykset, jotka estivät
32861: osuuskauppojen suorat hankinnat teollisuudelta. K-ryhmän maatalous- ja rauta-
32862: kauppaa koskevissa selvityksissä havaittiin, ettei ryhmä, tätä koskevista suunnitel-
32863: mista huolimatta, ollut ottanut käyttöön vastavuoroisuuden periaatetta edellytyksenä
32864: K-ryhmän jakeluun pääsylle.
32865: Horisontaalisten kilpailunrajoitusten tulosalueella keskityttiin kertomusvuoden
32866: aikana mm. metsäteollisuudessa, telealalla, elintarviketeollisuudessa ja vakuutus-
32867: markkinoilla mahdollisesti aikaansaatujen kartellijärjestelyjen selvittämiseen alalla
32868: toimiviin yrityksiin tai näiden toimialajärjestöihin tehdyin tarkastuksin. Pankkien
32869: käteisautomaattien yhteiskäyttöön sisältyville kilpailunrajoituksille myönnettiin
32870: poikkeusluvat, koska virasto katsoi järjestelyjen lisäävän taloudellista tehokkuutta
32871: Ja säästävän pankkien kustannuksia sekä samalla tarjoavan asiakkaille laajan
32872: pankkiautomaattiverkoston käyttömahdollisuuden. Linja-autoliittoon kuuluvien
32873: linja-autoyrittäjien virasto katsoi syyllistyneen kiellettyyn kilpailua rajoittavaan
32874: hintayhteistyöhön, jonka vuoksi asia vietiin kilpailuneuvoston käsittelyyn seuraa-
32875: musmaksun määräämiseksi. Näyttöä ei saatu epäillystä kielletystä horisontaalisesta
32876: yhteistyöstä osuusteurastomojen, munapakkaamojen, pankkien eikä terveydenhuol-
32877: lon yksiköiden ostotoiminnan enempää kuin öljy-yhtiöiden liikennepolttonesteiden
32878: hinnoittelunkaan osalta.
32879: Kilpailuviraston aloitteilla tähdättiin vahingollisten kilpailunrajoitusten purkamiseen
32880: valtiovarainministeriön palkkiosuosituksissa sekä tapaturma- ja liikennevakuutus-
32881: laitoksilta perittävissä maksuissa. Julkisen tuen kilpailua vääristävän vaikutuksen
32882: vähentämiseksi tehtiin aloitteet lääninhallitusten ostamassa ammatillisessa aikuis-
32883: koulutuksessa ja elinkeinotukien myöntämisessä. Ympäristöministeriölle tehdyillä
32884: aloitteilla saatimpoistetuksi uusia liikeideoita syrjivää tarveharkintaa kaavoitukseen
32885: liittyvissä poikkeuslupamenettelyissä, jotka koskevat mm. uuden polttonesteiden
32886: jakeluketjun alalle pääsyä. Viraston selvityssarjassa julkaistiin elinkeinotukien
32887: kilpailuvaikutuksia koskeva selvitys.
32888: Kotimaisia kil.J?.ailunrajoitustapauksia, ml. lausunnot, tuli vuoden aikana vireille
32889: 336 kpl, 329 kilpailunrajoitusasiaa saatettiin ratkaisuun.
32890: Kansainvälisten tehtävien painopiste oli kertomusvuonna EU:n kilpailusääntöjen
32891: soveltamisessa. Virastoon tuli 640 ilmoitusta Euroopan komissiossa käsittelyssä
32892: olevista tapauksista. Virasto antoi 19lausuntoa Euroopan komissiolle sekä osallistui
32893: 20 Euroopan komission neuvoa-antavaan komitean kokoukseen, 12 kuulemistilai-
32894: suuteen ja 13 muuhun asiantuntijakokoukseen. Lisäksi virasto avusti komissiota
32895: kahdessa yritystarkastuksessa Suomessa. Virasto keskittyi sellaisiin tapauksiin,
32896: 574                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
32897: 
32898: joissa kilpailunrajoitus koski markkinoitamme tai joissa oli kysymys kilpailuoikeu-
32899: dellisesti merkittävistä tapauksista.
32900: 
32901: 2.4. Elintarvikevirasto
32902: Elintarvikeviraston tehtävänä on suunnitella, ohjata ja kehittää elinkeinovalvontaa.
32903: Elintarvikevirasto johtaa elintarvikelain (361/95) ja sen nojalla annettujen säännös-
32904: ten, terveydensuojelulain (763/94) elintarvikesäännösten sekä luonnonmukaista
32905: tuotantoa Ja kasvisten ulkoisen laadun valvontaa koskevien ED-asetusten edellyttä-
32906: mää valvontaa. Terveydensuojelulaki tuli voimaan 1.1.1995 ja uusi elintarvikelaki
32907: 1.4.1995.
32908: Valvonnan tehtävien lisääntyminen on vaikuttanut kunnalliseen elintarvikevalvon-
32909: taan, jossa resurssit ovat pysyneet ennallaan. Elintarvikevirasto raportoi ED-
32910: komissiolle ensimmäistä kertaa kunnallisen elintarvikevalvonnan toteutumisen
32911: vuonna 1994. Tarkastuskäyntejä elintarvikkeiden valmistus-, varastointi-, ja
32912: myyntipaikkoihin tehtiin 136 400. Kaikista valvontakohteista tarkastettiin noin
32913: 58 %. Kuntalaboratorioissa tutkittiin yhteensä 57 300 elintarvikenäytettä. Elintarvi-
32914: kevalvontaa toteuttaa noin 260 kunnassa tai kuntayhtymässä 1 150 henkilöä.
32915: Kunnallisten elintarviketutkimuslaitosten kehittämistarve arvioitiin ja kunnallisten
32916: laboratorioiden laatujärjestelmän tarkastukset käynnistettiin akkreditointia varten.
32917: Elintarvikeviraston tarjoamaa palvelua halusi hyödyntää 40 laboratoriota.
32918: Valtion talousarviossa elintarvikevirastolle asetetuista tulostavoitteista omavalvon-
32919: nan käynnistäminen 20 %:ssa elintarvikelaitoksista on edennyt asetetun tavoitteen
32920: mukaan. Tavoitteen saavuttamiseksi on järjestetty omavalvontaa koskevaa työnoh-
32921: jausta ja koulutusta valvontaviranomaisille sekä tiedotettu teollisuudelle.
32922: Terveydensuojelulain mukaisen elintarvikevalvonnan toteuttamiseksi on järjestetty
32923: kaikissa lääninhallituksissa työnohjaustilanteet Valvonnan piiriin ovat tulleet uudet
32924: myyntikanavat, mm. suoramyynti.
32925: ED-jäsenenä Suomi osallistuu yhteisiin valvontaohjelmiin, joiden järjestelyistä
32926: elintarvikevirasto on vastuussa. Ohjelman kohteina oh sekä virallisesta elintarvike-
32927: valvonnasta annetun direktiivin 89/397 mukainen yleinen kansallinen elintarvike-
32928: valvonta että kaikille jäsenvaltioille osoitetut yhteensovitetut valvonta-aiheet.
32929: Näiden lisäksi ED-jäsenyys edellytti kansallisen torjunta-ainejäämien valvontaoh-
32930: jelmien laatimista ja toteuttamista sekä elintarvikelisäaineiden saannin arviointia
32931: lisäaineista annettujen direktiivien mukaisesti. Lisäaineiden valvontaprojektin
32932: tulokset on raportoitu ja suolan valvonnasta on valmistunut yhteenveto. Lisäainei-
32933: den saantia on arvioitu yhdistämällä lisäainepitoisuudet mm. kansanterveyslaitoksen
32934: ruoankäyttötietoihin.
32935: ED:n edellyttämä kansallinen torjunta-ainejäämien valvontaa koskeva ohjelma
32936: valmistui. Myös luomutuotteiden vierasainetutkimuksista valmistui yhteenveto.
32937: Tieteellisen elintarvikeyhteistyön puitteissa Suomesta osallistuttiin kahteen mikro-
32938: biologian aiheeseen, kolmeen vierasaineaiheeseen, ravitsemustiedostojen hyväksi-
32939: käyttöä koskevaan hankkeeseen, lisäaineiden saantia koskevaan aiheeseen ja
32940: elintarvikkeiden täydentämistä koskevaan hankkeeseen.
32941: Kotimaisista valvontaohjelmista toteutettiin päiväysmerkintöjen valvontakampanja,
32942: lisäaineiden valvonta ja saannin seuranta -projekti ja koottiin aineistoa kansainvä-
32943: listymisen vaikutuksista elintarvikkeiden laatuun vuosina 1992-96. Yhteistyössä
32944: kunnallisten valvontaviranomaisten kanssa toteutettiin kalanvalvontaohjelma.
32945:                        1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                        575
32946: 
32947: Elintarvikevirasto toimii kuluttajan terveyden turvaamiseksi. Muuttuneessa tilan-
32948: teessa kuluttajille tiedotettiin, millaisia muutoksia Suomen liittyminen Euroopan
32949: unioniin aiheutti elintarvikevalvonnassa ja miten elintarvikkeiden turvallisuutta
32950: Suomessa valvotaan. Valtion talousarviossa elintarvikevirastolle asetettu tulostavoite
32951: "Elintarvikevalvonnan tulokset tehtävä kuluttajille tutuksi" toteutui tavoitteiden
32952: mukaisesti.
32953: Elintarvikevalvonnan päivä 5.9.1995 järjestettiin 92 %:ssakunnista. Tieto siitä, että
32954: elintarvikkeita valvotaan paitsi valtakunnallisella tasolla, myös alueellisesti ja
32955: paikallisesti on yhä useamman suomalaisen tiedossa.
32956: 
32957: 2.5. Kuluttaja-asiamies
32958: Kuluttaja-asiamies on kuluttajaoikeuden asiantuntija. Kuluttaja-asiamiehellä on
32959: vastuu siitä, että eri hallinnonalojen lainvalmisteluhankkeisiin liittyvät kuluttajanoi-
32960: keussuojan kannalta keskeiset näkökohdat selvitetään lainvalmistelijoille ja päätök-
32961: sentekijöille.
32962: Kertomusvuoden aikana kuluttaja-asiamies on asiantuntijalausunnoissaan painotta-
32963: nut seuraavia seikkoja:
32964: - välttämättömyyspalvelujen saatavuuden turvaaminen kuluttajille
32965: (lausunnot sosiaalipalvelujen valvonnasta, telepalveluista, katsastustoiminnan
32966: yksityistämisestä)
32967: - toimivan kuluttajansuojan olannainen vaikutus kilpailun tehokkuuteen
32968: (ehdotus ryhmäkannelaiksi, EU-hankkeet)
32969: - käyttäjänäkökohtien huomioonottaminen uudenlaisten markkinointi- ja myynti-
32970: menetelmien kehittelyvaiheessa (sponsorointi, interaktiivinen mainonta).
32971: 
32972: 2.6. Kuluttajatutkimuskeskus
32973: Tutkimustoiminnassaan Kuluttajatutkimuskeskuksella on kolme pysyvää tutki-
32974: muksen suuntautumisaluetta, kulutustutkimus, hinta- ja markkinatutkimus sekä
32975: laatututkimus. Tutkimusta on suunnattu niihin ilmiöihin, joihin kulutuksen on-
32976: gelmat liittyvät yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, markkinoiden toiminnassa sekä
32977: kuluttajien arjessa.
32978: Tutkimustoiminta      on   keskittynyt    toimintavuonna     seuraaviin    tutkimusko-
32979: konaisuuksiin:
32980: 1.   Kulutusedellytykset ja arjen hallinta
32981: 2.   Kulutusyhteiskunnan kehityslinjoja
32982: 3.   Kestävän tuotekulttuurin edellytykset
32983: 4.   Kauppa kuluttajan näkökulmasta
32984: 5.   Integraation hyvinvointivaikutukset
32985: Kotitalouksien kulutusedellytyksiä hallintaa arvioivissa tutkimuksissa on toiminta-
32986: vuonna tarkasteltu julkisten tukien ja palveluiden merkitystä kotitalouksille, sekä
32987: kulutukseen sosiaalistumista ja kulutuksen hallintaa. Vaikka taloustilanne maas-
32988: samme onkin helpottumassa, nimenomaan asuntovelallisten ongelmat jatkuvat.
32989: Kertomusvuonna viimeisteltiin valtakunnallista kartoitusta velkaneuvontaa ja
32990: velkajärjestelyä tekevien yksiköiden toiminnasta, työnjaosta ja työhön liittyvistä
32991: kehittämistarpeista.
32992: 576                      Kauppa- ja teollisuusministeriö
32993: 
32994: Uusina tutkimuksina on loppuvuodesta aloitettu toisaalta kulutuksen ja sosiaalisen
32995: syrjäytymisen yhteyksiä arvioiva hanke, toisaalta lasten ja nuorten kulutuksen
32996: hallintaa tarkastelevat tutkimukset. Tutkimukseen liittyen käynnistettiin tutkimus
32997: koulujen kuluttajakasvatuksen sisällöstä ja kehittämistarpeista.
32998: Kulutusyhteiskunnan kehityslinjoja-tutkimuskokonaisuudessa tarkastellaan suoma-
32999: laisen kulutusyhteiskunnan kehitystä sekä neuvonnan ja valistuksen roolia kehityk-
33000: sessä. Tutkimuskokonaisuuteen liittyvistä hankkeista valmistui ruoan kulutusta
33001: Suomessa vuosina 1860 - 1957 ja 1950 - 1993 koskeva kaksiosainen hanke.
33002: Samoin valmistui hygieniavalisltuskeskusteluakoskeva tutkimus. Yksinäisten ruoan
33003: kulutustottumuksia koskevaa projektia jatkettiin.
33004: Vuonna 1993 käynnistetty tutkimusprojekti Kotitalous, kulutus, valistus - kotita-
33005: lousneuvonnasta kuluttajapolitiikkaan 1900-luvun Suomessa jatkui. Siihen liittyvänä
33006: hankkeena toteutettiin Suomen elokuva-arkiston kanssa yhteistyössä tutkimus-
33007: projektia Elokuva valistuksen välineenä. Vuonna 1995 käynnistettiin projekti, jossa
33008: tarkastellaan modernia kulutusta (kulutuksen pirstaloitumista) ja sen valistukselle
33009: asettamia haasteita.
33010: Kestävän tuotekulttuurin edellytykset -tutkimuskokonaisuus käynnistyi vuonna
33011: 1995. Kaikkien tutkijoiden yhteistyönä kirjoitettiin tutkimusohjelman tavoitteet
33012: sekä tutkimuksen osa-alueet. Tärkeitä arvioinnin ja kehittämisen kohteita ovat
33013: käyttäjälähtöinen ja ympäristömyönteinen tuotesuunnittelu sekä konstruktiivinen
33014: teknologian arviointi.
33015: Tutkimuskokonaisuuden ensimmäiset valmistuneet tutkimukset käsittelevät kestävän
33016: tuotekulttuurin ohjauskeinoja sekä energia- ja materiaalivirtoja. Samoin valmistuivat
33017: aikaisemmin käynnistyneet tutkimukset energiamerkintöjen käyttöönotosta sekä
33018: tuoteinformaatiosta ja välillisen energiankulutuksen ohjauksesta.
33019: Kysymykset tuoteinformaatiosta laajenivat vuonna 1995 valmistuneissa tutkimuk-
33020: sissa sekä tuotteiden ympäristökustannusten laskentamenetelmiin että kuluttajien
33021: ympäristötietoon. Selvitys tuotteiden valmistuksen, kuljetuksen, käytön ja käytöstä
33022: poistamisen ympäristökuormituksen arvioinnista toteutettiin yhteistyössä VTT:n
33023: Säästävän teknologian yksikön kanssa.
33024: Kauppa kuluttajan näkökulmasta-tutkimuskokonaisuuden tavoitteena on tarkastella
33025: kaupan hintatasoon liittyviä tekijöitä, kaupankäynnin muuttuvia muotoja sekä
33026: kuluttajan roolia kaupassa. Toimintavuonna selvitettiin palvelutarjonnan vaikutuksia
33027: päivittäistavarakauppojen hintatasoon sekä kaupan ketjuuntumista ja sen vaikutuksia
33028: kaupan palvelutarjontaan.
33029: Vuoden 1995 aikana keskityttiin kaupankäynnin uusiin muotoihin kioskikauppaa
33030: käsittelevässä tutkimuksessa. Uusista markkinointimuodoista aloitettiin ketjumark-
33031: kinointia selvittävä tutkimus. Suomalaisten tietoverkkojen palvelutarjontaa käyttäjän
33032: näkökulmasta arvioiva tutkimus valmistui vuonna 1995.
33033: Tilastoaineistojen avulla selvitettiin 1990-luvun laman vaikutuksia yksityiseen
33034: kulutukseen ja vähittäiskaupan rakenteeseen. Lisäksi arvioitiin taimikauppaa
33035: kuluttajien näkökulmasta sekä kuluttajien tiedontarpeita.
33036: Kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta selvitettiin kaupan, kuluttajien ja
33037: myyjien mielipiteitä päivittäis- ja erikoistavarakaupan aukioloaikojen kehittämis-
33038: tarpeesta.
33039:                             1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        577
33040: 
33041:      Inte~raation    hyvinvointivaatimukset -tutkimuskokonaisuuden tavoitteena on
33042:      selvittää Suomen ED-jäsenyyden vaikutuksia kansantalouteen, markkinoihin,
33043:      hintatasoon sekä kuluttajien hyvinvointiin. Tarkastelu kohdistui toimintavuonna
33044:      erityisesti elintarvikkeiden sekä kulutustavaroiden hintamuutosten tarkasteluun.
33045:      ED-jäsenyyden vaikutus elintarvikkeiden hintoihin oli yksi vuoden 1995 tutki-
33046:      muksen painopistealueita. Kansainvälisten hintavertailujen tekemistä jatkettiin
33047:      yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa elintarvikkeiden ja kodinkoneiden hinnoista.
33048:      Yhdessä kauppa- ja teollisuusministeriön, kuluttajaviraston ja lääninhallitusten
33049:      kanssa tehtiin hintaseurantatutkimuksia, joiden pohjalta arvioitiin ED-ratkaisun
33050:      vaikutuksia kuluttajien hyvinvointiin.
33051:      Kuluttajanäkökulman lisäämiseksijahyödyntämiseksi tutkimustoiminnassakoottiin
33052:      kertomusvuoden aikana yhteistyössä eri tahojen kanssa Kuluttajapaneeli. Kuluttaja-
33053:      paneeli on henkilörekisteri,jonka koko tullaan pitämään 1000 henkilöä käsittävänä.
33054:      Kuluttajapaneeli tuo uuden näkökulman tarkastella kulutuksen ja kulutusyhteiskun-
33055:      nan kehitystä paneelijäsenten mielipiteiden, näkemysten ja arvkipäivän kokemusten
33056:      kautta.
33057:      Kuvallisten aineistojen hyväksikäytön kehittämiseksi ja edistämiseksi tutkimuksessa
33058:      ja tulosten raportoinnissa aloitettim hyödyntää tietokoneavusteita kuva-analyysime-
33059:      netelmää.
33060:      Kaupan jakelupalveluiden ja muiden palveluiden saatavuutta arvioitaessa on
33061:      palvelun tarjoajien ja vastaanottajien sijainnin arvioiminen keskeisessä asemassa.
33062:      Tästä lähtökohdasta on Kuluttajatutkimuskeskuksessa käynnistetty paikkatietojär-
33063:      jestelmän kehittämishanke. Hankkeen tarkoituksena on kerätä ja yhdistää sekä
33064:      kauppaa että kuluttajia koskevia sijaintiin liitettyjä ominaisuustietoja, joiden avulla
33065:      voidaan arvioida kaupan kehityksen kuluttajavaikutuksia ja kaupan toimipisteiden
33066:      sijoittumista sekä niiden välistä kilpailua.
33067:      Tutkimuskeskuksen kehittämistoiminnassa on pyritty laajojen yhteistoimintaverkos-
33068:      tojen luomiseen, jotta kuluttajatutkimusten suorittamiseen turvattaisiin paras
33069:      mahdollinen asiantuntemus sekä eri tieteenalojen osaamisesta lähtevä erilaisten
33070:      näkökulmien yhdistämisen ja samanaikaisen tarkastelun mahdollisuus. Vuorovaiku-
33071:      tuksen aikaansaamiseksi ja lisäämiseksi järjestettiin tutkimusseminaareja, vierailu-
33072:      luentoja sekä vierailuja sekä ylläpidettiin kulutustutkijoiden verkostoa, johon
33073:      kuuluu 250 alan tutkijaa eri organisaatioista.
33074:       Tietohallinto on vastannut valtakunnallisen kuluttajatutkimustietokantaryhmään
33075:       (KDLTU) liittyvistä teknisistä tehtävistä ja järjestelmän ylläpidosta. Syksyllä
33076:       avattiin KULTUn käyttäjille koekäyttöön WWW-palvelu, joka sai heti varsin
33077:       myönteisen vastaanoton. Velka- ja talousneuvontamallia (VELHO) koskeva
33078:       kehittämistyön tuloksena saatiin keväällä myyntiin uusi VELHO-versio. Lisäksi on
33079:       kehitetty tutkimusaineistojen käyttö- ja arkistointijärjestelmää. Kuluttajatutkimus-
33080:       tietotkantaryhmä KULTDn markkinointikampanjaa jatkettiin vuoden alussa eri
33081:       puolilla Suomea. Tietokantaryhmän sisältöä ja käyttömahdollisuuksia esiteltiin eri
33082:       sidosryhmille 11 tilaisuudessa. Lisäksi tietokantaryhmää esiteltiin kolmessa kan-
33083:       sainvälisessä seminaarissa.
33084:       Kertomusvuoden aikana ilmestyi Kuluttajatutkimuskeskuksen -julkaisuja sarjassa 13
33085:       tutkimusta ja selvitystä, keskustelualoitteita -sarjassa kuusi julkaisua, menetel-
33086:       märaportteja ja käsikirjoja -sarjassa yksi julkaisu sekä tutkimusselosteita ja esitel-
33087:       miä -sarjassa seitsemän monistetta. Lisäksi julkaistiin kolme kirjaa.
33088: 
33089: 
33090: 73 360228Y
33091: 578                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
33092: 
33093: 2.7. Patentti- ja rekisterihallitus
33094: Patentti- ja rekisterihallitusta koskevan asetuksen muutos tuli voimaan 1. maalis-
33095: kuuta 1995. Työjärjestys ja taloussääntö uudistettiin vastaamaan uutta organisaa-
33096: tiota. Nettobudjetoinnin ongelmien selvittelemiseksi käynnistettiin yhteistyö kauppa-
33097: ja teollisuusministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa.
33098: Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti 20.4.1995 työryhmän, jonka tehtävänä on
33099: selvittää kaupparekisterilainsäädännön uudistustarpeet ja tehdä esitys tarvittavista
33100: lainsäädännöllisistä toimenpiteistä. Työryhmä selvittää erityisesti säännösten
33101: säännöstasoon ja rakenteeseen sekä rekisterin palvelu- ja luotettavuustason varmis-
33102: tamiseen liittyvät tarpeet, mahdollisuudet yhtenäistää yhdistys- ja säätiörekisteriä
33103: koskevat säännökset kaupparekisterin kanssa sekä kaupparekisteritehtäviin liittyvät
33104: delegointitarpeet ja -edellytykset.
33105: Vuoden 1995 alussa yhdistysrekisteri ja säätiörekisteri siirtyivät oikeusministeriöstä
33106: patentti- ja rekisterihallitukseen. Yhdistysrekisteritoimintojen kehittämiseksi
33107: valmistui selvitys, jonka tavoitteena on uudenaikaistaa ja nopeuttaa asioiden
33108: käsittelyä.
33109: Kertomusvuonna valmistui hyödyllisyysmallioikeussuojan laajentamista koskeva
33110: lainsäädäntö, Euroopan patenttisopimukseen liittymistä sekä TRIPS-sopimusta
33111: koskeva patenttilainsäädäntö ja tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä koske-
33112: van Madridin pöytäkirjan mukainen tavaramerkkilainsäädäntö.
33113: Patentti- ja rekisterihallitus jatkoi kertomusvuoden aikana valmisteluja Suomen
33114: liittymiseksi Euroopan patenttisopimukseen. Erityisesti selvitettiin liittymisestä
33115: aiheutuvia vaikutuksia.
33116: Tavaramerkki- ja mallilinjallajatkuivat Madridin sopimuksen lisäpöytäkirjaan sekä
33117: EU-tavaramerkkijärjestelmään liittymisien aiheuttamien muutosten valmistelu niitä
33118: varten perustetuissa työryhmissä.
33119: INNOSUOMI-I?rojektin Innayrittäjä 1994 -kilpailu päätttyi vuoden 1995 tammi-
33120: kuussa. Patentti- ja rekisterihallitus valitsi yhteistyössä eri julkisen sektorin ja
33121: yksityisen sektorin organisaatioiden kanssa ehdokkaat tasavallan presidentin
33122: perustaman INNOSUOMI-palkinnon saajiksi. Presidentti jakoi vuoden 1995
33123: palkinnot joulukuussa. Toukokuussa julkistettiin Y.mpäristökeksintökilpailu SINI-
33124: NEN PALLO, johon tuli määräaikaan mennessä krukkiaan 431 ehdotusta. SININEN
33125: PALLO -kilpailun kesken valmisteluorganisaatiot ovat olleet patentti- ja rekisteri-
33126: hallitus, Keksintösäätiö ja Maailman Luonnonsäätiö. INNOSUOMI ja SININEN
33127: PALLO -kampanjoilla on osaltaan edistetty yrittämistä ja keksinnölhsyyttä.
33128: Viraston palveluiden kysyntä nousi noin 9 %. Tavaramerkkihakemukset lisääntyivät
33129: yli 10 %ja kaupparekisteri-ilmoituksetlähes 10 %. Patenttihakemusten määränousi
33130: runsaan 1 %. Valitusten, hyödyllisyysmallihakemusten ja yrityskiinnityshakemusten
33131: määrässä tapahtui vähenemistä. Työn tuottavuus viraston tulosyksiköisssä nousi
33132: keskimäärin 5 %. Käsittelyaikatavoitteet saavutettiin suunnitelmien mukaisesti.
33133: Käsittelyaikojen nopeuttamisen painopisteenä on nyt yhdistysrekisteri. Keskimäärin
33134: 18 kuukauden käsittelyaika on tarkoitus saada lyhenemään.
33135: Hallinnon kehittämiskeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan asiakkaiden PRH:n
33136: eri palveluista antamien arvosanojen keskiarvo oli 8,5 (asteikko 4-10). Vuonna
33137: 1987 vastaava luku oli 7,2. Kyseinen mittaus tehtiin osana PRH:n tulosjohtamisjär-
33138: jestelmän kehittämistä.
33139:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       579
33140: 
33141: 2.8. Teknillinen tarkastus
33142: Kauppa- ja teollisuusministeriön teknilliseen tarkastustoimintaan liittyvät tehtävät
33143: (paineasttat, räjähdysvaaralliset aineet, terveydelle ja ympäristölle vaaralliset
33144: teollisuuskemikaalit, ampuma-aseet, kai vostarkastus, jalometallituotteet, vakaustoi-
33145: minta, metrologia sekä testaus-, sertifiointi- ja tarkastuselinten akkreditointi ja
33146: standardisointi) muodostuvat toisaalta yhteiskunnan tarpeiden seurannasta ja
33147: muutostarpeiden arvioinnista sekä toisaalta ohjauskeinojen kuten lainsäädännön ja
33148: tarkastusjärjestelmien kehittämisestä samoin kuin kansallisesta ja kansainvälisestä
33149: yhteistyöstä.
33150: Ministeriötä on avustanut teknillistä tarkastusta koskevien asioiden kehittämisessä
33151: turvallisuustekniikan neuvottelukunta, kaivos lautakunta, akkreditointiasiain neuvot-
33152: telukunta sekä metrologian neuvottelukunta. Hallinnonalan varsinaista teknillistä
33153: tarkastusta on suorittanut teknillinen tarkastuskeskus (TTK) ja viranomaistehtävistä
33154: vastannut loppuvuodesta turvatekniikan keskus (TUKES). Metrologia- ja akkredi-
33155: tointipalveluista huolehtii mittatekniikan keskus (MIKES). Toimintaa suunnattiin
33156: mm. laitosten tulosohjauksella. Lisäksi päätettiin MIKESin ja metrologia-alueen
33157: kokonaisarviointien suorittamisesta vuonna 1996.
33158: Teknillisen tarkastustoiminnan yleistä kehittämistä jatkettiin valtioneuvoston
33159: 3.12.1992 antaman {'eriaatepäätöksen mukaisesti. Teknillisen tarkastustoiminnan
33160: viranomaistehtävienJa teknillisten tehtävien eriyttämistä valmistelevat organisaatio-
33161: ja toimintatapamuutokset suoritettiin vuoden 1995 aikana ministeriön periaatelin-
33162: jauksen mukaisesti, ja ne astuivat voimaan 1.11.1995. Teknillisen tarkastustoimin-
33163: nan viranomaistehtäviä hoitamaan perustettiin turvatekniikan keskus ja teknillisiä
33164: tehtäviä hoitamaan muodostettiin valtion liikelaitos, Teknillinen tarkastuskeskus,
33165: joka tuottaa tarkastus-, sertifiointi-, arviointi-, testaus-, mittaus-, kalibrointi- ja
33166: muita tähän liiketoimintaan liittyviä palveluita.
33167: Kertomusvuonna annettiin edellä mainittujen uusien organisaatioiden hallintosää-
33168: dökset Samoin muutettiin useita toimialaa koskevia säädöksiä kyseisten organisaa-
33169: tiouudistusten vuoksi. Lisäksi öljylämmityslaitteistoasetus uudistettiin kokonaisuu-
33170: dessaan, ja räjähdeasetuksen muutoksella annettiin uudet ilotulitusvälineitä koskevat
33171: säädökset.
33172: Ennakkotietojen mukaan teknillisen tarkastuskeskuksen tulos on 4 milj. mk
33173: tappiota, joka johtuu liikelaitokselle siirtyneestä arvioitua suuremmasta lomapalk-
33174: kavelasta ja vuonna 1995 tehdyistä tarkastuksista saatujen tulojen kohdentumisesta
33175: ennakoitua suuremmassa määrin liikelaitosta edeltäneen viraston toimintaan.
33176: 2.8.1. Mittatekniikan keskus
33177: Mittatekniikan keskuksen menot kertomusvuonna olivat noin 10 milj. mk ja tulot
33178: 3 milj. mk. Lisäksi mittatekniikan keskuksella oli käytössään kansallisen mittanor-
33179: maalijärjestelmän kehittämistä ja EU:n mittaus- ja testausohjelmaa varten
33180: 10 mllj. markan määräraha.
33181: Kertomusvuoden aikana annettiin kauppa- ja teollisuusministeriön päätös ylläpidet-
33182: tävistä kansallisista mittanormaaleista (478/95). Päätös määrittelee Suomen kansal-
33183: lisen mittanormaalijärjestelmän laajuuden. Päätös perustuu lakiin mittayksiköistä ja
33184: mittanormaalijärjestelmästä (1156/93).
33185: Kansalliset mittauspaikat (VTT Automaatio, VTT Valmistustekniikka, Geodeettinen
33186: laitos, Telecom Finland Oy) nimitettiin mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestel-
33187: mästä annetussa laissa määritellyiksi kansallisiksi mittanormaalilaboratorioiksi.
33188: 580                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
33189: 
33190: Myös mittatekniikan keskuksen omat laboratoriot (massa, paine, pituus, lämpötila)
33191: nimettiin kansallisiksi mittanormaalilaboratorioiksi. Nimityksen saadakseen jokaisen
33192: mittanormaalilaboratorion piti antaa pätevyysselvitys toiminnastaan valtioneuvoston
33193: tekemän nimityspäätöksen jälkeen (määräys kansalliseksi mittauspaikaksi). Mit-
33194: tanormaalijärjestelmää laajennettiin nimittämällä teknillinen korkeakoulu uudeksi
33195: mittanormaalilaboratorioksi, joka huolehtii suurjännitemittauksista ja ensi vuodesta
33196: lähtien myös optisten suureiden mittanormaalitoiminnasta. Lisäksi kansallisen
33197: mittanormaalilaboratorion nimityksen sai mittatekniikan keskuksen kosteuslaborato-
33198: rio. Nimitysten yhteydessä pyydettiin lausunnot laboratorioiden pätevyydestä
33199: Saksan (suurjännitteet), Englannin (optiset suureet) ja Ranskan (kosteus) metrolo-
33200: gialaitoksilta. VTT Valmistustekniikka alkoi ylläpitää pinnankarheusnormaaleja.
33201: Kertomusvuoden kansallisen mittanormaalijärjestelmän kehittämisrahanjako tehtiin
33202: metrologian neuvottelukunnan lausunnon perusteella. Projekteista tehtiin sopimukset
33203: ja kehitettiin edelleen niiden seurantajärJestelmää.
33204: Mittatekniikan keskuksen omia mittanormaaleja (massa, lämpötila, paine, pituus,
33205: kosteus) ylläpidettiin sisäisin ja ulkoisin vertailuin. Tärkeimpiä kehitysprojekteja
33206: olivat punnusten ominaisuuksien tutkiminen, painevaa'an efektiivisen pinta-alan
33207: laskennan kehittäminen, jodistabiloitujen tasereiden kehittäminen, kosteuden
33208: mittanormaalitoiminnan aloitus ja lämpötilamittausten tietokoneohjelman kehittämi-
33209: nen.
33210: Kalibrointeja on tehty kysynnän edellyttämässä laajuudessa. Toimeksiantojen
33211: lukumäärä kasvoi runsaat kymmenen prosenttia edellisestä vuodesta. Kalibrointi-
33212: valmiuksista on tiedotettu mm. mittatekniikan keskuksen ja metrologian neuvotte-
33213: lukunnan järjestämissä seminaareissa.
33214: Laboratorioiden akkreditoinnin kysyntä kasvoi kertomusvuoden aikana. Uusia
33215: akkreditointipäätöksiä tehtiin 25 kpl. Päätösten laajennuksia ja muutoksia tehtiin
33216: 26 kpl. Ensimmäinen akkreditointipäätös tehtiin ympäristöhallintajärjestelmien
33217: sertifiointielinten akkreditoinnin alueella. Tarkastuslaitosten akkreditointiin on
33218: sovellettu EN 45004 -standardia. Ilmoitettujen laitosten J?ätevyyden toteamista
33219: varten arvioitiin ja annettiin pätevyystodistukset viidelle tmmiehmelle.
33220: Arviointiin tarvittavien asiantuntijoiden koulutusta jatkettiin. Kertomusvuoden
33221: loppuun mennessä on koulutettu 260 asiantuntijaa ja arvioijarekisteriin hyväksytty
33222: 122 arvioijaa. SFS-EN 45000 -sarjan standardeja selventäviä suosituksia on tehty
33223: tarvetta vastaten. Vuoden lopussa on saatavissa 32 FINAS-suositusta. Tiedotustoi-
33224: mintaa tehostettiin levittämällä tiedotteita ja FINAS-tiedotuslehteä sekä pitämällä
33225: akkreditointia käsitteleviä esitelmiä sekä julkisen että avoimen sektorin järjestämis-
33226: sä seminaareissa ja kokouksissa.
33227: EAC:n (European Accreditation of Certification) arvioijaryhmä totesi FINASin
33228: henkilösertifiointilaitosten akkreditointitoiminnan olevan EN-45ACC:nja 45ASS:n
33229: sekä ISO Guide 61 :n (luonnos) tasolla sekä uskottavuudeltaan tasavertainen muiden
33230: EAC:n monenkeskiseen tunnustamissopimukseen hyväksyttyjen akkreditointielinten
33231: kanssa. EAC:n tunnustamissopimusta laajennettiin tältä osin.
33232: Mittatekniikan keskus toimii EU:n standardit, mittaukset ja testaus-tutkimusohjel-
33233: man (SMT) suomalaisena vastuutahona. SMT -ohjelmasta laadittiin suomenkielinen
33234: tiedotuslehti, jota välitettiin n. 3000 kpl suomalaisille intressitahoille tiedotustilai-
33235: suuksien, messujen ja suorien yhteenottojen kautta. Käynnistettiin erityinen
33236: teollisuuteen suunnattu tiedotuskierros. Lisäksi on tuettu suomalaisten osallistumista
33237: SMT-ohjelmaan sekä sen edeltäjään M&T-ohjelmaan yht. 970 000 markalla.
33238:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       581
33239: 
33240: 2.8.2. Teknillinen tarlmstuskeskus
33241: Tämä osio koskee teknillinen tarkastuskeskus -nimistä virastoa ja sen toimintakautta
33242: 1.1.-31.10.1995.
33243: Tarkastuskeskus on kertomusvuoden aikana osallistunut lainsäädännön valmisteluun
33244: sekä avustaen suoraan asianomaisia ministeriöitä että eri hallinnonaloilla toimivien
33245: valmisteluelinten kautta. Kotimainen säädösvalmistelu oli suurelta osin seurausta
33246: tarkastuskeskuksen toimialueella vireillä olleesta hankkeesta teknisten tehtävien ja
33247: viranomaistehtävien erottamisesta toisistaan.
33248: Räjähdeasetuksen muutoksella (1172/95) tiukennettiin merkittävästi ilotulistusväli-
33249: neiden kauppaa ja käyttöä koskevia säännöksiä.
33250: Turvallisuustekniikan osaston ja piiritoimistojen turvallisuustekniikan alueen
33251: keskeisiä toimintoja ja saavutettuja tuloksia kuvaavat oheisesta taulukosta ilmenevät
33252: vuosia 1994 ja 1995 koskevat tiedot suoritetuista tarkastuksista ja kuulusteluista
33253: sekä myönnetyistä luvista:
33254:                                                 1994           1995
33255:                                                 kpl            kpl
33256: Turvallisuustekniikan osasto
33257: Rakennesuunnitelmien tarkastukset                1 539         1 397
33258: Kemikaaleihin liittyvät luvat                      482           404
33259: Räjähdeluvat ja -tarkastukset                      145            81
33260: Kaivosten ja sementtien tarkastukset               190           141
33261: Muut luvat                                         968         1 067
33262: Kuulustelut ja pätevyyskirjat                      548           405
33263: Erilaiset palvelut                                 245           216
33264: Piiritoimistot
33265: V a1 vontatarkastukset                             194           213
33266: Höyrykattiloiden ja painesäiliöiden
33267: tarkastukset                                   20 396         17 397
33268: Kuljetettavien kaasusäiliöiden
33269: tarkastukset                                  421 238       387 205
33270: Painekoneet                                     3 609         2 860
33271: Kemikaaleihin liittyvät tarkastukset            3 609         2 860
33272: Muu tarkastus, lupa tai palvelu                 3 614         2 373
33273: Vakaustoiminnassa tarkastettujen mittauslaitteiden kokonaismääräksi arvioidaan
33274: noin 44 000 kpl.
33275: Keskushallinnon toimintoja ja saavutettuja tuloksia kuvaavat seuraavat taulukosta
33276: ilmenevät suoritetiedot:
33277:                                                 1994         1995
33278:                                                kpl             kpl
33279: - tarkastetut mittaamisvälineet                  2 500         1 300
33280: - hyväksytyt mittauslaitetyypit                     25            95
33281: - suurten varastosäiliöiden määritykset             43            19
33282: - suurten punnusten vakaus                          43            12
33283: - suurten punnusten kalibrointi                     14             8
33284: - akselipainovaakojen kalibrointi                  120            21
33285: 582                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
33286: 
33287: 
33288: Tarkastuskeskus hyväksyi yhden huolto- ja korjaustoimintaa harjoittavan liikkeen
33289: sinetöimään mittaamisvälineitä suorittamansa korjaustoimenpiteen jälkeen.
33290: Jalometallituotteiden tarkastus säilyi suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Kerto-
33291: musvuonna tarkastusleimattiin kultatuotteita 3 340 kg (1994 2 893) ja hopeatuottei-
33292: ta 30 390 kg (33 695).
33293: Jalometellituotteiden tarkastuksesta ja leimauksesta solmitun kansainvälisen
33294: yleissopimuksen mukaisesti tarkastettiin ja leimattiin vientiin tarkoitettuja kulta-
33295: tuotteita 230 kg (1994 238 kg) ja hopeatuotteita 1 900 kg (1 860).
33296: Ampuma-aseita tarkastettiin yhteensä noin 27 000 kpl. Lukuun sisältyvät sekä
33297: Suomessa valmistetut että ns. C.I.P.-maiden ulkopuolelta maahan tuodut aseet.
33298: Aseita ja ampuma-aseiden patruunoita valmistavia tehtaita oli toiminnassa kolme
33299: kappaletta.
33300: NORDTEST-järjestelmän mukaisia rikkomatonta aineenkoetusta tekevien tarkasta-
33301: jien (NDT-tarkastajien) pätevyystutkintojajärjestettiin yhteensä 257 kpl (210 kpl),
33302: joista oli ultraäänitutkintoja 23 kpl, radiografiatutkintoja 55 kpl, magneettijauhetar-
33303: kastustutkintoja 46 kpl, tunkeumanestetarkastustutkintoja 33 kpl, pyörrevirtatutkin-
33304: toja 14 kpl, tason 3 tutkintoja 11 kplja diplomien voimassaolojen uusintoja 75 kpl.
33305: Tämän lisäksi arvioitiin ja annettiin lausuntoja NDT-laboratorioista sekä tehtiin
33306: tarkastuksia yhteensä 38 kpl (15 kpl).
33307: Teknillinen tarkastuskeskus ilmoitettiin vuonna 1994 ilmoitetuksi laitokseksi
33308: pätevyysalueenaan autonostimet. Vuonna 1995 pätevyysalue laajennettiin koske-
33309: maan henkilöiden nostamiseen tarkoitettuja laitteita, joihin liittyy vaara pudota yli
33310: kolmen metrin korkeudesta. Näitä laitteita ovat erityyppiset henkilönostimet ja
33311: nipputelineet
33312: 2.8.3. Turvatekniikan keskus
33313: Turvatekniikan keskus aloitti toimintansa 1.11.1995. Sen tehtäväksi määrättiin
33314: entiselle teknilliselle tarkastuskeskukselle ja Sähkötarkastuskeskukselle kuuluneet
33315: viranomaistehtävät.
33316: Keskuksen tehtävänä on valvoa ja edistää sähkölaitteisiin ja -laitteistoihin, paineas-
33317: tioihin, terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn ja
33318: varastointiin, räjähteisiin, kaivoksiin, ampuma-aseisiin ja vaarallisten aineiden
33319: kuljettamiseen liittyvää turvallisuutta sekä mittaamisvälineisiin ja jalometallituottei-
33320: siin liittyvää luotettavuutta kansallisten ja kansainvälisten tarpetden mukaisesti.
33321: Menot kahden kuukauden toimintakaudelta olivat noin 4 milj. mk ja tulot noin
33322: 800 000 mk.
33323: Turvatekniikan keskus on jatkanut vaarallisten kemikaalien lupa-, hyväksymis- ja
33324: valvontatoimintaa samoin kuin sähkölaitteiden markkinavalvontaa aikaisemmissa
33325: organisaatioissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Keskuksen valvontatoiminnan
33326: sisällön täsmentäminen on aloitettu.
33327:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       583
33328: 
33329: 3. Teollisuutta ja muita elinkeinoja edistävä
33330: tutkimustoiminta            ·.
33331: 3.1. Teknologiapolitiikka
33332: Teknologiapolitiikka on kauppa- ja teollisuusministeriön keskeinen painopisteala.
33333: Sen tavoitteena on toisaalta tukea olemassaolevan teollisuutemme teknologisen
33334: kilpailukyvyn kehittämistä ja toisaalta luoda edellytyksiä kansainvälisesti kilpailu-
33335: kykyiselle yritystoiminnalle. Uuteen tietoon ja teknologiaan perustuvan teollisuuden
33336: kehittyminen on välttämätöntä asetettujen kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavutta-
33337: miseksi.
33338: 
33339: Vuonna 1995 kokonaispanostus tutkimukseen ja kehittämiseen oli noin 12,2 mrd
33340: markkaa eli 2,3 % bruttokansantuotteesta. Julkisen sektorin osuus siitä oli noin
33341: 40 %. TEKESille osoitetut teknologiarahoituksen myöntämisvaltuudet vähenivät
33342: hieman vuonna 1995.
33343: 
33344: Kansainvälinen yhteistyö on kiinteä osa kansallisiin lähtökohtiin perustuvaa
33345: teknologian kehittämistyötä. Sen vaikutus teknologiapolitiikkaamme on kasvanut.
33346: Suomalaisille yrityksille avautuu uusia edellytyksiä parantaa kilpailukykyään sekä
33347: tutkimuslaitoksille ja korkeakouluille tilaisuuksia uuden tiedon ja osaamisen
33348: hankintaan. Näiden vaikutus teolliseen kilpailukykyymme on huomattava sekä
33349: lyhyellä että erityisesti pitkällä aikajänteellä.
33350: 
33351: Ministeriö toimii tutkimus- ja teknologiapolitiikkaan liittyvän ED-toiminnan
33352: koordinaattorina. Kertomusvuonna valmistuivat Suomen linjaukset EU:n tutkimus-
33353: ja kehitystoimintaan. Seuraavana vaiheena valmistellaan Suomen kannanotot EU:n
33354: t&k-toiminnan kehittämistä ja etenkin viidennen puiteohjelman valmistelua varten.
33355: 
33356: Merkittäviä kansainvälisen yhteistyön muotoja ovat Euroopan Unionin tutkimusoh-
33357: jelmien ohella OECD:ntiede-ja teknologiayhteistyö, EUREKA- ja COST-yhteis-
33358: työ, Euroopan avaruusjärjestön ESAn tutkimushankkeet, osallistuminen Euroopan
33359: hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen CERNin toimintaan sekä useat bilateraaliset
33360: hankkeet. ESAn kanssa allekirjoitettu sopimus täysjäsenyydestä astui voimaan
33361: vuoden 1995 alussa. EU :n tutkimusohjelmista Suomen osalle tulevien hankkeiden
33362: rahoituspalaute ylitti kertomusvuonna selvästi Suomen laskennallisen maksuosuu-
33363: den. Tähän panostetaan vuonna 1996 yhä voimakkaammin.
33364: 
33365: Kauppa- teollisuusministeriön alaiset laitokset valtion teknillinen tutkimuskeskus
33366: (VTT), teknologian kehittämiskeskus (TEKES) sekä geologian tutkimuskeskus
33367: (GTK) ovat keskeisiä teknologiapolitiikan toteuttajia. Toimintaa suunnattiin ja
33368: kehitettiin tulosohjauksena sekä laitosten ja toimintojen arvioinneilla.
33369: 
33370: VTT:n toiminnan kokonaisvolyymi oli kertomusvuonna suunnilleen edellisen
33371: vuoden tasolla. VTT:n kansainvälisen kokonaisarvioinnin tulosten perusteella tehty
33372: johto-organisaation uudistus tuli voimaan 1.9.1995. Strategisessa tutkimustoimin-
33373: nassa keskityttiin teknologioihin, joilla on pitkällä aikajaksolla lupaavia soveltamis-
33374: mahdollisuuksia elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. Kansainvälisessä yhteistyössä
33375: korostui osallistuminen EU:n neljänteen puiteohjelmaan. Hankkeiden, joissa VTT
33376: on osal?uolena, hyväksymisprosentti oli kohtuullinen. Pk-yritystoiminnan kehittä-
33377: miseksi ryhdyttiin muutamissa VTT:n yksiköissä kokeilemaan klinikkatoimintaa
33378: yhteistyössä TEKESin kanssa. Tämä uusi menettelytapa vaikuttaa lupaavalta, joskin
33379: arvioita sen tuloksellisuudesta on vielä ennenaikaista tehdä.
33380: 584                        Kauppa- ja teollisuusministeriö
33381: 
33382: Hallinnonalan teknologiamäärärahoista pääosa suuntautui edelleen TEKESin
33383: toiminta-alueelle huolimatta TEKESin myöntämisvaltuuksien leikkauksista I
33384: lisätalousarviossa. Julkiselle sektorille asettaa erityisiä vaatimuksia teknologian
33385: kehittämisen jatkuva turvaaminen. Erityistä huomiota kiinnitettiin eri teknologia-
33386: alueiden välistä vuorovaikutusta edistäviin verkostohankkeisiin ja laajoihin yritys-
33387: vetoisiin, klusteripohjaisiin teknologiaohjelmiin. Kertomusvuonna eräs TEKESin
33388: tärkeimmistä tehtävistä oli suomalaisten osapuolten aktivointi osallistumaan EU:n
33389: tutkimus- ja kehitystoimintaan, missä saavutettiinkin erittäin hyviä tuloksia.
33390: TEKESin teollisuussihteeritoiminta organisoitiin uudelleen vuoden 1995 alusta
33391: sijoittamalla teollisuussihteerit TEKESin teknologialinjoille. TEKESin toiminnan
33392: kansainvälinen kokonaisarviointi valmistui vuoden 1995 alkupuolella. Sen tulosten
33393: perusteella toiminnan ja organisaation kehittämistäjatketaan edelleen vuonna 1996.
33394: GTK:n toiminnan volyymi kasvoi hieman edellisvuoden tasosta johtuen Pohjois-
33395: Suomen malminetsinnän tehostamiseen osoitetuista lisämäärärahmsta sekä maksul-
33396: lisen palvelutoiminnan kysynnän lisääntymisestä ED-jäsenyyden seurauksena.
33397: Toimintaa kehitettiin tarkastelujaksolla asiakkaiden tarpeita entistä paremmin
33398: palveleviksi ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa lisättiin. Tutkimuskeskus menestyi
33399: hyvin EU:n tutkimusrahoituksen hankinnassa. GTK:n toiminnan kehittämiseksi
33400: ministeriö toteuttaa vuonna 1996 GTK:n kansainvälisen arvioinnin.
33401: 3.1.1. Geologian tutkimuskeskus
33402: Geologian tutkimuskeskustiivisti kertomusvuonna yhteistyötä sidosryhmien kanssa.
33403: Toiminnan suuntaamisessa otettiin huomioon sektoritutkimusselvityksen tavoi-
33404: teasettelu ja lisättiin mm. verkostoyhteistyötä. Uusittu hallintoasetus tuli voimaan
33405: kertomusvuoden alusta.
33406: Suomen liittyminen EU :n jäseneksi laajensi tutkimuskeskuksen kansainvälistä
33407: tutkimusyhtetstyötä, ja tutkimuskeskus jätti useista hankkeista hakemukset EU:n IV
33408: tutkimuspuiteohjelmaan. Tutkimuskeskus osallistui edelleen useisiin alan organisaa-
33409: tioiden kansainvälisiin hankkeisiin ja harjoitti tieteellis-teknistä yhteistyötä. Maksul-
33410: lisen palvelutoiminnan projekteja toteutettiin useissa eri maissa. Maksullisen
33411: palvelutoiminnan tulokertymä vastasi asetettua tavoitetasoa, ja tuloja saatiin lähinnä
33412: tutkimus- ja analyysipalvelujen sekä kallio-ja maaperään liittyvien tietojen myyn-
33413: nistä.
33414: Raaka-ainehuollon tulosalueella tehostettiin etenkin Pohjois-Suomen malminetsintää
33415: vuoden 1995 talousarviossa myönnetyn 10 milj. markan lisärahoituksen turvin.
33416: Tehostusprojektin keskeisin tutkimuskohde olivat Lapin kerrosintruusiot, joiden
33417: ohella tehostusprojektin rahoitusta kohdennettiin arkeeisten vihreäkivivyöhykkeiden
33418: tutkimuksiin. Kauppa- ja teollisuusministeriölle raportoitiin myyntiä varten Kittilän
33419: Hirvilavanmaan kultaesiintymä ja Ilomantsin Pampalon esiintymän pohjoisosassa
33420: todetut kulta-aiheet. Kälviän ilmeniittiesiintymän raportti valmistui kertomusvuoden
33421: lopussa. V altakunnallisten raaka-ainekohtaisten tiedostojen muodostamista jatkettiin
33422: edelleen, mm. teollisuusmineraalitiedostoa uusittiin ja maa-ainesrekisteriä kehitet-
33423: tiin.
33424: Perustiedon tuottamisessa keskityttiin raaka-aine- ja ympäristönhuollon tietotarpei-
33425: siin, ja raaka-aine- ja ympäristönhuollon menetelmäkehitystä jatkettiin. Etenkin
33426: geofysiikan sovellusten käyttöä raaka-aine- ja ympäristönhuollossa edistettiin
33427: kehittämällä mittaus- ja tulkintamenetelmiä sekä etsimällä perinteisille menetelmille
33428: uusia sovelluksia. GeoNickel-hanke, joka käsittelee nikkelin malminetsintä-
33429: menetelmien kehittämistä, varmistui ED-hankkeeksi.
33430:                             1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       585
33431: 
33432:      Ympäristönhuollon alueella kertomusvuoden merkittäviä tutkimuskohteita olivat
33433:      pohJavesien arseeni- ja raskasmetallipitoisuudet Selvitysten perusteella laadittiin
33434:      mm. pitoisuuksia koskevat riskikartat Palmotun analogiatutkimushankkeen laa-
33435:      jeneminen ED-hankkeeksi on merkittävä saavutus koko suomalaiselle ympäristö-
33436:      tutkimukselle.
33437:       Pitkäaikaiset kartoitusohjelmat etenivät suunnitelmien mukaisesti, ja tutkimuskeskus
33438:       tarkisti maaperäkartoitusohjelmansa tavoitteineen ja aikatauluineen. Kartta-aineis-
33439:       tojen numeeristamista ja numeerisen karttatiedon arkistoinnin ja jakelun järjestä-
33440:       mistä koskevaa hanketta jatkettiin, samoin GIS-paikkatietojärjestelmän kehittämistä.
33441:       Kertomusvuonna käynnistettiin tietoliikenneverkkojen hyödyntämiseen tähtäävä
33442:       virtuaalikirjastohanke.
33443:       3.1.2. Valtion teknillinen tutkimuskeskus
33444:       Yritysten tutkimuskysynnän myönteinen kehitys loi tutkimuskeskuksen toiminnalle
33445:       edellisvuotta paremmat lähtökohdat. Strategista tutkimusta suunnattiin yhteishank-
33446:       keisiin teollisuuden kanssa erityisesti elektroniikan, tietotekniikan ja automaation
33447:       aloilla, jotka tukevat kilpailukykyisen viennin kehittämistä. VTT:n 13 tutkimusoh-
33448:       jelmaa suunnattiin perusteknologioiden (mm. älykkäät tuotantojärjestelmät ja
33449:       ohjausarkkitehtuurit), eri teollisuusalojen tekniikoiden (mm. sellu- ja paperiteolli-
33450:       suuden mittaukset ja säädöt) ja pk-yritysten kehittämiseen (mm. synteettiset
33451:       materiaalit).
33452:       Teollisuuden kanssa osallistuttiin TEKESin kansallisiin teknologiaohjelmiin.
33453:       TEKESin kanssa perustettiin t&k-palvelujen saatavuutta helpottavia klinikoita
33454:       erityisesti pk-yritysten tarpeisiin. Vaatimuksenmukaisuuden arviointipalveluja
33455:       kehitettiin pk- ja muun teollisuuden tuotteiden kansainväliselle hyväksynnälle.
33456:       Korkeakouluyhteistyötä tiivistettiin erityisesti ED-projektien yhteydessä.
33457:       Toimintaa kehitettiin teollisuuden ja muiden sidosryhmien kanssa ja organisaa-
33458:       tiokulttuuria muutettiin asiakaslähtöisemmäksi ja yritysmäisemmäksi. Sisäisessä
33459:       talousohjauksessa otettiin käyttöön liikekirjanpito. Kahden tutkimusyksikön
33460:       ulkopuoliset arvioinnit toteutettiin.
33461:       Kansallisen teknologiastrategian mukaisesti tutkimuskeskus osallistui aktiivisesti
33462:       yhdessä yritysten ja tutkimustahojen kanssa ED:n tutkimuksen IV puiteohjelman
33463:       hakukierroksiin. Tässä menestyttiin hyvin: Lähes kolmasosa yli 300 hakemuksesta
33464:       hyväksyttiin jatkoon. Kertomusvuonna osallistuttiin yhteensä 420 kansainväliseen
33465:       tutkimusprojektiin, joista 170 oli ED-projekteja.
33466:       3.1.3. Teknologian kehittämiskeskus
33467:       Vuonna 1995 Teknologian kehittämiskeskus rahoitti yhteensä 2 064 tutkimus- ja
33468:       tuotekehityshanketta (1 715 vuonna 1994). Yritysten tuotekehityshankkeisiin
33469:       käytettiin 1 mrd. markkaa ja tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen tutkimushankkei-
33470:       siin 0,5 mrd. markkaa. Tuotekehitykseen ja tutkimukseen sijoitetulla 1,5 mrd.
33471:       markan rahoituksella vaikutettiin 3,7 mrd. markan hankkeiden käynnistymiseen.
33472:       TEKESin rahoituksen osuus yritysten tuotekehityshankkeissa oli keskimäärin 38 %
33473:       ja tutkimushankkeissa 52 %. Pk-yritysten (henkilökunta alle 500) tuotekehitys-
33474:       rahoituksen osuus oli 50 %. ED:n käyttämän yritysluokituksen mukaan suora pk-
33475:       osuus oli 35 %.
33476:       TEKESin myöntämisvaltuuksiinsa perustuen tekemät rahoituspäätökset vuosina
33477:       1993- 1995 merkitsevät yhteensä 1,8 mrd. markan rahoitustarvetta vuosina 1996 -
33478:       1999.
33479: 74 360228Y
33480: 586                      Kauppa- ja teollisuusministeriö
33481: 
33482: TEKESin rahoituksella pyritään viennin kasvattamiseen ja monipuolistamiseen.
33483: Teknologiarahoituksella on todettu saavutettavan viiden vuoden kuluessa noin 20-
33484: kertainen liikevaihdon ja viennin määrä sijoitukseen verrattuna. Huipputekniikan
33485: vienti ylitti vuonna 1993 ensimmäisen kerran tuonnin ja on senjälkeen kasvattanut
33486: etumatkaansa tuontiin nähden. TEKESin yhden miljoonan markan rahoituksella on
33487: arvioitu luotavan myös 4-5 uutta pysyvää työpaikkaa sekä lisäksi välillisiä työlli-
33488: syysvaikutuksia.
33489: EU:n tutkimuksen ja kehityksen neljännen puiteohjelman 18 ohjelmasta 8 on
33490: TEKESin vastuulla. Suomalaisten menestyminen neljännen puiteohjelman ensim-
33491: mäisellä hakukierroksella oli hyvä. Suomen osuuden tutkimusrahoista arvioidaan
33492: nousevan yli kahden prosentin, mikä Suomen 1,4 %:n maksuosuuteen verrattuna on
33493: hyvä tulos uudelle jäsenmaalle. Tutkimusta ja tuotekehitystä rahoitettiin myös EU :n
33494: rakennerahastoista 18 milj. markalla vuonna 1995.
33495: Sopimus Suomen täysjäsenyydestä Euroopan Avaruusjärjestöön (ESA) vuoden
33496: 1995 alusta aktivoi alan kansallista ja kansainvälistä toimintaa kehitystyön hyödyn-
33497: tämiseksi erityisesti tietoliikenteessä ja kaukokartoituksessa. Euroopan avaruusjär-
33498: jestön ohjelmien koordinointi Suomessa on TEKESin vastuulla. TEKES rahoitti
33499: vuonna 1995 ESAn ohjelmiin osallistumista 86 milj. markalla.
33500: Kansainvälisen yhteistyön ohjelmiin, hankkeisiin ja jäsenmaksuihin käytettiin
33501: 178 milj. markkaa eli 12 % TEKESin vuoden 1995 tutkimus- ja tuotekehitysrahoi-
33502: tuksesta.
33503: TEKESin ulkomaan yksiköissä toimivat teollisuussihteerit tekivät vuonna 1995
33504: yrityksille runsaat 600 teknologiatiedon hankkimiseen ja yhteyksien luomiseen
33505: liittyvää toimeksiantoa. Näistä 60 % kohdistui pk-yritysten kansainvälisiin hank-
33506: keisiin.
33507: Kertomusvuonna siirrettiin energiateknologian tutkimuksen rahoitus KTM:stä
33508: TEKESiin. KTM teetti vuosina 1994- 1995 TEKESin kansainvälisen arvioinnin.
33509: Arvioitsijat toteavat johtopäätöksissään, että TEKESin toimintaa suomalaisen
33510: teknologiapolitiikan ja innovaatiotoiminnan vaikuttajana arvostetaan ja siihen
33511: luotetaan. Samoin TEKESiä arvostetaan yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen
33512: tutkimusyhteistyön verkottumisen kehittäjänä ja sen asema kansainvälisen teknolo-
33513: giayhteistyön koordinoijana tunnustetaan ja nähdään välltämättömänä. Arvioinnin
33514: pohjalta TEKES ja kauppa- ja teollisuusministeriö ovat ryhtyneet selvittämään
33515: toimenpiteitä arvioitsijoiden ehdotusten toteuttamiseksi.
33516: 3.1.4. Teknisen ja kaupallisen tutkimuksen tukeminen
33517: Teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi tuettiin edelleen taitotietoa
33518: lisääviä teollisuuden alakohtaisten yhteistyö- ja palveluorganisaatioiden kehittämis-
33519: projekteja samoin kuin mineraalisten raaka-aineiden etsintä- ja tutkimustoimintaa.
33520: Teknologian hyödyntämisedellytyksiä parannettiin mm. tukemalla keksijäyrittäjien
33521: ja yksityisten keksijöiden keksintötoimintaa ja kehittämishankkeita Keksintösäätiöl-
33522: le myönnetyllä 15 milj. markan avustuksella. Kertomusvuonna saapui keksintöeh-
33523: dotuksia noin 1 200, joista hankekohtaista tukea sai vajaat 20 %. Valtionavulla
33524: tapahtuvaa toimintaa ryhdyttiin suuntaamaan Keksintösäätiön ja ministeriön
33525: välisellä tulosohjauksella.
33526: Standardisoimistoimintaa edistettiin myöntämällä 7 milj. mk Suomen Standardisoi-
33527: misliitto ry:lle, jonka kautta standardisointitoimintaan osallistuvat yhteisöt saivat
33528:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        587
33529: 
33530: tukea työhönsä. Valtionavulla tapahtuvaa toimintaa ryhdyttiin ohjaamaan ja
33531: suuntaamaan SFS ry:n ja ministeriön välisillä tulosneuvotteluilla.
33532: Vuonna 1995 sektorikohtaisen selvitys- ja kehittämistoimen painopisteenä oli
33533: edelleen ympäristöteknolo~ia. Ekavientitoimikunta sai kertomusvuonna valmiiksi
33534: maamme ympäristömyötäisiä osaamis- tai vahvuusalueita koskevat selvitykset.
33535: Suomella on hyvät mahdollisuudet kasvattaa ekovientiään. Tällainen vienti on
33536: kansainvälisesti kilpailukykyistä jo useilla toimialoilla, kuten energia-, metsä- ja
33537: lääketeollisuudessa. Uusista alueista lupaavimpia ovat elintarviketuotanta, matkailu
33538: ja puurakentaminen. Ekatuotteita viedään nykyään 25 miljardilla markalla, mikä on
33539: viidennes Suomen koko tavaraviennistä. Toimikunta arvioi, että vuonna 2010
33540: ekovienti voi olla jopa koko nykyisen viennin suuruinen. Lisäksi kertomusvuonna
33541: tutkittiin ympäristöalan yritysten verkottumista. Ympäristöalan kansainvälistä
33542: yhteistyötä edistettiin erityisesti USA:n, Etelä-Korean ja Kiinan kanssa.
33543: Kansainvälisen teknistaloudellisen yhteistyön painopistealueita olivat vuonna 1995
33544: USA:nohella Kauko-Idän maat ja siirtymätalousmaat sekä polaarialueiden yhteis-
33545: työ. Hallitustenvälisestä tutkimus-, teknologia- ja teollisen yhteistyön toiminnasta
33546: mainittakoon USA:n kanssa kertomusvuonna uudistettu tieteellis-teknisen yhteis-
33547: työn sopimus ja käydyt neuvottelut. Sopimus on jatkuva ja yhteistyön seurantako-
33548: kouksia pidetään vuosittain. Suomen ja USA:n yhteistyö energia- ja ympäristötek-
33549: nologian, lääketieteellisen tutkimuksen ja metsätalouden alueilla jatkui aktiivisena
33550: V. 1995.
33551: 
33552: Yhteistyö Kauko-Idän maiden kanssa jatkui edelleen voimakkaana. Kiinan ja
33553: Korean tasavallan kanssa toteutettiin lukuisia korkean tason vierailuja ja seminaare-
33554: ja. Koiliis-Aasian alueella käynnistettiin useita teknologian siirtoprojekteja ja
33555: yhteistyöhankkeita. Selvityksiä laadittiin mm. Kiinan teknologiakeskuksista, JV-
33556: yhteisyritysten problematiikasta ja Kiinan ohjelmistotuotantoyhteistyöstä. Kerto-
33557: musvuonna käynnistettiin TT-yhteistyö Vietnamin kanssa.
33558: Siirtymätalousmaiden yhteistyön painopisteitä vuonna 1995 olivat Baltian maista
33559: Viro, Venäjällä erityisesti Pietarin alue sekä muut Luoteis-Venäjän alueet. Strate-
33560: gian mukaisesti jatkettiin koulutus- ja viranomaisyhteistyötä Venäjän ja erityisesti
33561: Pietarin kaupungin vastaavien hallinnonalojen kanssa. Viron kanssa jatkettiin
33562: viranomaisyhteistyötä mm. teknologia-, teollisuus- ja laatupolitiikan alalla, jotka
33563: ovat olennaisia Vuon kehittäessä organisaatioitaan ED-integraation edellyttämällä
33564: tavalla. Lisäksi edistettiin suomalaisen asiantuntemuksen ja teknologian vientiä sekä
33565: parannettiin erityisesti pk-yritysten toiminnan edellytyksiä.
33566: Ulkoasiainministeriön kauppa- ja teollisuusministeriön käyttöön siirtämällä lähialue-
33567: ja Baltian maiden yhteistyön määrärahaosuudella tuettiin vuonna 1995 muutamia
33568: teollisen ja kaupallisen kehittämisen hankkeita.
33569: Siirtymätalousmaita koskevaan kansainvälisten rahoituslaitosten toimintaan ja ED-
33570: ohjelmiin pyrittiin vaikuttamaan eri keinoin. Suomalaisyritysten ja asiantuntijoiden
33571: taitotietoa hyödynnettiin sekä lisättiin suomalaisen teknologian käyttöä monenkes-
33572: kisissä kansainvälisissä hankkeissa. Suurten kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa
33573: tai monikansallisella rahoituksella toteutettavien hankkeiden toteutusta jatkettiin.
33574: Suomen palaaritoiminnan painopiste pysyi vuonna 1995 arktisten alueiden yhteis-
33575: työssä. Polaarineuvottelukunnan teollisuusjaosto laati Suomen arktisen teknologian
33576: ja liiketoiminnan valmiuksien kehittämistä koskevan selvityksen. Suomi/UM toimi
33577: kansainvälisen Barentsin Euroarktisen neuvoston puheenjohtajana vuosina 1994-
33578: 1995. Neuvoston alaisena kauppa- ja teollisuusministeriönjohdolla kertomusvuonna
33579: toiminut taloustyöryhmä laati yhteistyön priorisointilistan käynnissä ja suunnitteilla
33580: 588                      Kauppa- ja teollisuusministeriö
33581: 
33582: olevista Luoteis-Venäjän hankkeista. Työ jatkuu vuonna 1996 Venäjän toimiessa
33583: puheenjohtajamaana.
33584: Suomen arktista ja antarktista toimintaa ja kansainvälistä yhteistyötä toteutettiin
33585: vuosille 1993 - 1997 laaditun ohjelman mukaisesti. Kansainvälinen arviointi
33586: Suomen Etelämanner-toiminnasta valmistui kertomusvuonna. Esitykset kehittämis-
33587: toimiksi laaditaan vuoden 1996 alkupuolella. Etelämantereelle suuntautuva tutki-
33588: musretki käynnistyi vuoden 1995 lopulla.
33589: 
33590: 
33591: 4. Kera Oy
33592: Kera Oy myönsi kertomusvuonna investointi- ja käyttöpääomalainoja
33593: 1181,2 milj. mk, joista ilman turvaavaa vakuutta 1038,7 milj. mk. Kehittämis-
33594: lainoja yhtiö myönsi 132,8 milj. mk ja perustaruislainoja 48,9 milj. mk sekä
33595: antoi takauksia 14,8 milj. markan määräisille luotoille. Osakepääoman sijoituksia
33596: yhtiö teki 69,0 milj. markalla osittain tai kokonaan omistettuihin kehitys- ja ris-
33597: kisijoitusyhtiöihin. Lisäksi yhtiö on myöntänyt vaihtovelkakirjalainoja yhteensä
33598: 10,6 milj. mk.
33599: Kera Oy:n myöntämien riskiluottojen osuus yhtiön myöntämistä uusista rahoituk-
33600: sista nousi 89 %:iin vuoden 1984 88 %:sta.. Vuonna 1993 vastaava prosenttiluku
33601: oli 75 %. Rahoitustoiminnassa on yhtiö erityisesti huomioinut pienet ja keskisuuret
33602: yritykset. Yhtiö on painottanut tmmintaansa aluepoliittisten tavoitteiden mukaan.
33603: Kera Oy on harjoittanut kasvavassa määrin oman pääoman ehtoista pk-yritysten
33604: rahoitusta. Rahoitus on kanavoitu lähes kokonaan tytär- ja osakkuusyhtiöiden
33605: kautta.
33606: TytäfY.htiöistä Start Fund of Kera Oy:n sijoitusvarat kasvoivat kertomusvuonna
33607: 38 mdj. markalla. Varat tulivat valtion vuoden 1995 varsinaisesta talousarviosta
33608: sekä 111 lisätalousarviosta. Start Fund of Kera Oy:llä on sijoituksia 50 yrityksessä.
33609: Yritykset ovat pääsääntöisesti elinkaarensa alku- tai varhaisen kasvun vaiheessa.
33610: Kera Oy:n ja SITRAn käynnistämä ja osarahoittama alueellisten riskisijoitusyh-
33611: teisöjen verkosto teknologiakeskuspaikkakunnille on muotoutunut siten, että
33612: rahastoista Savon Teknia Oy on Kuopiossa, Indekon Oy Lappeenrannassa, Tekno-
33613: venture Oy Oulussa, Oy Pikespo Invest Ltd Tampereella, Innoventure Oy Helsin-
33614: gissä, Aboaventure Ky Turussa ja Midinvest Oy Jyväskylässä. Rahastot ovat usein
33615: ensivaiheen sijoittajia alkavissa, innovatiivisissa yrityksissä.
33616: Valtio suuntasi kertomusvuonna Kera Oy:n kautta 15 milj. mk verkostoon kuuluvi-
33617: en riskisijoitusrahastojen pääomien vahvistamiseksi ja 3,6 milj. mk näiden rahasto-
33618: jen management-kustannusten avustamiseen. Alueellisissa rahastoissa Kera Oy ja
33619: SITRA ovat vähemmistöomistajia. Kertomusvuoden aikana kauppa- ja teollisuus-
33620: ministeriössä laaditun julkisten pääomasijoitusyhtiöiden työn jaon mukaan kehittä-
33621: misvastuu alueellisista rahastoista siirtyy Kera Oy:lle.
33622: 
33623: 
33624: 5. Teollisuuden ja yritystoiminnan edistäminen
33625: 5.1. Valtionyhtiöt
33626: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaan kuuluvien tuotannollista toimintaa
33627: harjOittavien valtionyhtiöiden osakehankintoihin ei valtio käyttänyt kertomusvuonna
33628:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       589
33629: 
33630: lainkaan varoja. Neste Oy sai muilta sijoittajilta riskipääomaa 690 milj. mk ja
33631: yhtiön osakkeita alettiin noteerata Helsingin Arvopaperipörssissä. Valtio sai Neste
33632: Oy:n osakeannin yhteydessä toteutetun yhtiön osakkeiden myynnin johdosta
33633: nettomyyntituloja yhteensä 343 milj. mk. Osinkoja tuotannollista toimintaa harjoit-
33634: tavat valtionyhtiöt (ml. Outokumpu) maksoivat vuonna 1995 valtiolle yhteensä
33635: 558 milj. mk.
33636: Valtionyhtiöiden liikevaihto, investoinnit ja henkilöstön määrä olivat ennakkotieto-
33637: jen mukaan vuonna 1995 seuraavat:
33638: Yhtiö                            Liikevaihto    Investoinnit Henkilöstön
33639:                                                              lukumäärä
33640:                                  milj.mk        milj.mk      vuoden lopussa
33641: Enso-Gutzeit -konserni           20 800          1 400          14 200
33642: Imatran Voima -konserni           7 965            932           5 414
33643: Kemijoki Oy                         331             94             405
33644: Kemira -konserni                 12 300            850          10 400
33645: Neste -konserni                  42 000          2 250           8 050
33646: Rautaruukki -konserni             9 300            850           8 900
33647: Sisu -konserni                    5 850            220           5 900
33648: Valmet -konserni                  8 500            480          12 700
33649: Vapo -konserni                    1413             190           1 019
33650: Veitsiluoto -konserni             7 150            650           4 280
33651: Yhteensä                        115 609          7 916         71 268
33652: 
33653: Enso-Gutzeit Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n ylimääräiset yhtiökokoukset hyväksyivät
33654: yhtiöiden sulautumista koskevan sopimuksen. Kombinaatiofuusiona syntyvän uuden
33655: yhtiön nimi on Enso Oy. Fuusio merkitään kaupparekisteriin 1.5.1996. Enso Oy:n
33656: viisi tulosryhmää ovat Perusteollisuus, Pakkauskartongit, Hienopaperit, Puupitoiset
33657: painopaperit ja Erikoistuotteet. Enso-Gutzeit Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n hallitukset ja
33658: hallintoneuvostot ovat hyväksyneet suunnitelman, jonka mukaan yhtiöiden hienopa-
33659: periliiketoiminnoista muodostetaan uusi yhtiö ja Veitsiluodon Kemijärven selluteh-
33660: taasta oma yhtiö. Edelleen on yhtiöiden sahaliiketoiminnot tarkoitus yhdistää sekä
33661: Veitsiluoto Oy:n painopaperiliiketoiminnoista ja paperikemia-tulosyksiköstä
33662: muodostaa kummastakin oma yhtiö.
33663: Enso-Gutzeit Oy:n sahateollisuudesta muodostettiin täysin omistettu tytäryhtiö Enso
33664: Timber Oy Ltd, joka aloitti toimintansa 1.9.1995. Enso-Gutzeit Oy:n ja Veitsiluoto
33665: Oy:n hallintoneuvostojen yhteisellä päätöksellä 11.5.1995 yhtiöt käynnistivät
33666: Ouluun sijoitettavan paperikoneinvestoinnin. Rakentamistyöt on aloitettu vuoden
33667: 1995 lopulla ja koneen käyntiinlähtö ajoittuu kesään 1997. Uusi paperikone 7
33668: valmistaa päällystettyä hienopaperia. Koneen kapasiteetti on 360 000 t/v ja inves-
33669: toinnin kustannusarvio on noin 2,7 miljardia mk.
33670: Imatran Voima-konsernin suurimpia yksittäisiä kotimaisia rakennushankkeita oli
33671: kertomusvuonna Metsä-Serlan Kirkniemen paperitehtaan yhteyteen rakennettava
33672: kaasukäyttöinen kombivoimala. Imatran Voima ja Paloheimo Oy yhdistivät
33673: sähkönjakelutoimintansa. KTM, IVO ja Pohjolan Voima Oy solmivat puitesopi-
33674: muksen yhteisen valtakunnallisen kantaverkkoyhtiön perustamisesta. IVOn thai-
33675: maalainen osakkuusyhtiö The Cogeneration Publie Company Limited listautui
33676: kansainvälisiin pörsseihin. IVO osti 3,8 % ruotsalaisesta Mellansvensk Kraftgrupp
33677: AB:sta. Lisäksi IVO teki ruotsalaisten Stockholm Energi AB:nja TelgeKraft AB:n
33678: kanssa sähköntoimitussopimukset IVO ja Jyväskylän Energia perustivat yhteisen
33679: 590                      Kauppa- ja teollisuusministeriö
33680: 
33681: energiantuotantoyhtiön ja sopivat energiakaupasta vuoteen 2010. Ivo Intemational
33682: Oy osti yli 75 % unkarilaisesta 400 henkeä työllistävästä engineeringyhtiöstä,
33683: Eröterv Rt:stä.
33684: Kemijoki Oy:n tytäryhtiö Nerpa Oy (ent. Atri Oy) fuusioitiin emoyhtiöön. Matara-
33685: kosken voimalrutos valmistui ja otettiin käyttöön 1.10.1995. Vuotos-hankkeen
33686: vesioikeudellista käsittelyä jatketaan valtioneuvoston käsiteltyä asiaa iltakoulussa.
33687: Kemira-konsernin Chemicals rakentaa uuden vetyperoksiditehtaan Helsingborgiin,
33688: Ruotsiin. Tehtaan tuotantokapasiteetti on 50 000 t/v. Toteutus maksaa noin
33689: 300 milj. mk ja tehtaan on määrä käynnistyä kesällä 1997. Kemira Chemicals Oy
33690: on tehnyt päätöksen rakentaa peretikkahappotehtaan Ouluun. Investoinnin arvo on
33691: noin 25 milj. mk ja laitos käynnistyy syksyllä 1996. Yhtiö kaksinkertaistaa poly-
33692: elektrolyyttituotannon Vaasassa. Uusi kokonaisinvestoinniltaan 44 milj. markan
33693: tehdas käynnistyy kesän 1996 alussa. Kemira Chemicalsin Kemwater-yksikkö
33694: käynnistää vesikemikaalien valmistuksen Thaimaassa perustamalla yhdessä thai-
33695: maalaisen Metro Co. Ltd:n kanssa Kemwater (Thailand) Ltd-nimisen yhtiön.
33696: Rakennettavan laitoksen kapasiteetiksi tulee 50 000 tonnia liuosta vuodessa ja se
33697: käynnistyy maaliskuussa 1996. Kemira Chemicals Oy on allekirjoittanut venäläisen
33698: kemian yhtiön AO Auratin kanssa sopimuksen vesikemikaalitehtaan toimittamisesta
33699: Moskovaan. Tehdas valmistuu maaliskuussa 1996.
33700: Kemira Agro myi heinäkuussa juurikasviljelyyn liittyvän kasvinsuojeluliiketoimin-
33701: non. Hienokemikaaliliiketoiminnot yhtiöttetään 1.1.1996 alkaen ja uuden yhtiön,
33702: Kemira Fine Chemicals Oy:n, liiketoimintoihin kuuluvat Kokkolan orgaaniset
33703: hienokemikaalit ja fosfaatin rikastukseen käytettävät vaahdotuskemikaalit. Kemira
33704: A~ron Belgian Willebroekissa ollut typpihappotehdas siirrettiin yhtiön Tertren
33705: tOimipaikalle Tertren toimipaikan kilpailukyvyn ja kustannustehokkuuden paranta-
33706: miseksi. Kemira Agro rakentaa metyleeniureatehtaan Harjavaltaan. Investoinnin
33707: suuruus on noin 20 milj. mk. Tehdas aloittaa tuotantonsa kesällä 1996. Kemira
33708: Agro perusti yhteisyrityksen nimeltä AS Kemira Agro Eesti, joka markkinoi
33709: kasvinravinteita ja agrokemikaaleja Virossa. Kemira Agron osuus yrityksestä on
33710: 60 %.
33711: Tikkurila Oy laajentaa tuotantokapasiteettiaan Suomessa rakentamalla sävytyspasta-
33712: tehtaan Vantaan Tikkurilaan. Investoinnin arvo on noin 30 milj. mk. Tikkurila Oy
33713: osti Lemminkäinen Oy:n maaliliiketoiminnan. Tikkurilan tytäryhtiö Kemira
33714: Coatings myi avainliiketoimintoihinsa kuulumattoman polyuretaanituotannon ja -
33715: tehtaan kesän aikana. Kemira Coatings Ltd ja ruotsalaisen Beckersin omistama
33716: Becker Acroma Ltd ovat sulauttaneet puuteollisuuden pintakäsittelyyn liittyvät
33717: liiketoimintansa yhteisyritykseksi.
33718: Neste kehitti toimialajakoaan vuonna 1995 laajentrunalla Kaasu-toimialansa
33719: Energia-toimialaksi. Kaasutoimialaan liitettiin lämpöä toimittava Neste Lämpö sekä
33720: aurinko- ja tuulivoimayksikkö Neste Advanced Power Systems NAPS. Kaasutoi-
33721: mialaan on kuulunut maakaasuyhtiö Gasum Oy, maakaasun pienjakeluyhtiöt
33722: Helsinkikaasu Oy ja Kotkan Kaasuenergia Oy, Tehokaasu Oy sekä kansainvälistä
33723: nestekaasukauppaa harjoittava LPG Intemational. Neste myi Englannin Pohjanme-
33724: rellä olleet öljy- ja kaasuosuutensa ruotsalaiselle Sands Petroleum AB:lle. Kauppa-
33725: hinta oli noin 600 milj. mk, josta Sands suoritti 112 miljoonaa dollaria rahana ja
33726: loput osakkeillaan. Vuoden lopulla Neste myi myös jäljellä olleen 50 %:n osuuten-
33727: sa Sovereign Exploration Limitedistä, jolla on kaasukenttäosuuksia Etelä-Englannin
33728: merialueella. Ostaja on englantilainen North Gas Limited, jonka emoyhtiö osti jo
33729: aikaisemmin toisen puolen Sovereign Exploration Limitedistä. Neste järjesteli
33730: uudelleen kaasu- ja kemikaalilaivatoimintonsa. Se myi norjalaiselle A/S Havtorille
33731: Igloo Norse-nimtsen kaasualuksen sekä 40 %:n osuutensa laivanisännistäyhtiö
33732:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      591
33733: 
33734: Nemosta. Maksuna Neste sai A/S Havtorin osakkeita. Lisäksi Neste myi kaasu-
33735: aluksensa Nestefoxin ja Nestegasin. Neste luopui myös osakkuudestaan kemikaali-
33736: kuljetuksia hoitaneessa Crystal Poolissa. MIT Lunni on myyty laivanisännistäyhtiö
33737: Nemarcille. Aikaisemmin aikarahdattuna ollut MIT Pinja on lunastettu omaksi ja
33738: samoin on ostettu aikarahdattu MIT Baltic Flame.
33739: Rautaruukki-konserni käynnisti kertomusvuonna investointiohjelman, jolla nostetaan
33740: Raahe Steelin terästuotanto-ja valssauskapasiteetti 2,3 miljoonasta 2,8 miljoonaan
33741: tonniin nykyisten tuotantolinJojen kapeikkoja avaamaliaja laitteistoja uudistamalla.
33742: Investoinnit ajoittuvat vuosille 1995-1999. Ohjelman kustannusarvio on
33743: 1770 milj. mk, johon sisältyy huomattava määrä normaaleja korvausinvestointeja.
33744: Raahe Steel uudisti masuuni n:o 1:n ja aloitti masuum n:o 2:n uudistamisen
33745: suunnittelutyön. Masuuni uudistetaan keväällä 1996. Rautaruukki-konsernin
33746: rakennustuoteryhmä käynnisti Venäjällä profilointitehtaan Rannila Taidom A/O:n
33747: ja perusti myxntiyhtiöt Latviaan ja Liettuaan. Metformiin kuuluneet kylmämuovat-
33748: tuja avoprofhleja valmistavat Toijalan tehdas, Gasell Metform Ab ja Stelform A/S
33749: liitettiin Rakennustuoteryhmään. Kylmävedettyjä putkia Ruotsissa valmistava
33750: Structo Ab, New Technology-liiketoiminta sekä vähemmistöosuudet teknologia-alan
33751: yrityksistä Fincitec Oy, Idesco Oy ja Noptel Oy myytiin vuoden aikana. Valmetin
33752: ja VR:n omistamat Transtechin osakkeet siirtyivät Rautaruukin omistukseen ja Oy
33753: Transtech Ltd fuusioitiin Rautaruukki Oy:öön.
33754: Sisu-konsernissajatkettiin konsernirakenteen kehittämistä vastaamaan operatiivista
33755: liiketoimintaryhmäjakoa yhtiöittämällä emoyhtiöstä Sisu Terminai Systems Oy, Sisu
33756: Defence Oy, Sisu Auto Oy ja Sisu Traktorit Oy:stä Sisu Diesel Oy. Kertomusvuo-
33757: den lopulla Axles-yksikkö yhtiöitettiin Sisu Akselit Oy:ksi. Jantronic sulautettiin
33758: konserniemoon ja Sisu Defence Oy puolestaan osti Jantronicin liiketoiminnan ja
33759: jatkaa sitä Hämeenlinnassa. Sisun kuorma-autoista esiteltiin kertomusvuoden
33760: syksyllä uusi mallisto.
33761: Valmet-konsernin rakennetta muutettiin fuusioimalla Valmet Oy ja Valmet Paperi-
33762: koneet Oy sekä vuoden 1996 alussa Valmet-Karhula Oy Valmet Oy:öön. Autoteh-
33763: das solmt syksyllä sopimuksen venäläisen AvtoVAZ-yhtiön kanssa Euro-Samara-
33764: autojen kokoonpanosta. Autot toimitetaan Länsi-Euroopan markkinoille.
33765: Vapo-konsernin energialiiketoiminta laajeni kertomusvuonna Indonesiaan Vapon
33766: perustettua yhteisyrityksen P.T.Raja Garuda Mas Panei-nimisen yhtiön kanssa
33767: energiaturpeen toimittamiseksi paikalliselle sellu- ja rayontehtaalle. Vapon omis-
33768: tusosuus perustetusta P.T. Garudatama Sumber Makmur-nimisestä yhtiöstä on
33769: 70 %. Yhtiö aloittaa turvetoimitukset vuoden 1996 aikana. Vuoden aikana muutet-
33770: tiin Vapon Ruotsin sivuliike yhtiömuotoon. Perustettu Vapo Energi Ab on Vapon
33771: kokonaan omistama tytäryhtiö, jonka toimiala on energiantuotanto ja kotipaikka
33772: Haaparanta.
33773: 
33774: 5.2. Kaivostoiminta ja malminetsintä
33775: Kaikkien kaivosten malminlouhinnan määrä kertomusvuonna oli noin 18,0 milj.
33776: tonnia vastaten edellisten vuosien tasoa.
33777: Metallimalmikaivosten lukumäärä lisääntyy kun Terra Mining Oy laski peruskiven
33778: Sodankylän Pahtavaaran kultamalmikaivoksen rakentamiseksi ja Outokumpu
33779: Finnmines Oy aloitti uudelleen keskeytyksissä olleet Pyhäsalmen Mullikkorämeen
33780: syvämalmin louhinnan valmistelevat työt. Vuoden lopulla malmikaivosten luku-
33781: määrä oli kuusi.
33782: 592                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
33783: 
33784: Suomesta tuotettavien perusmetallien hinnat laskivat vuoden loppuun mennessä
33785: alkuvuoteen verrattuina kilohintojen osalta seuraavasti: kupari -13,6 %, nikkeli -
33786: 25,9 % ja sinkki -20,3 %. Kullan hinta laski 6,9 %.
33787: Kalkkikaivosten louhinta oli hieman edellisvuotta alhaisempi mutta kaivosten
33788: tuotevalikoimaa on kehitetty kaiHirnpien tuotteiden suuntaan, mikä on pitänyt
33789: kalkkikaivosten liikevaihdon entisellä tasolla. Mineraalikaivosten louhinta on ollut
33790: hieman edellistä vuotta suurempaa.
33791: 
33792: Keivitsan kupari-nikkeliesiintymän kansainvälinen tarjouskilpailu saatiin ratkais-
33793: tuksi vuoden lopulla. Outokumpu Metals & Resources Oy voitti Keivitsa-Satovaa-
33794: ran noin 90 km2:n laajuista aluetta koskeneen kilpailun. Tutkimusvaihe kestää
33795: vähintään kolme ja enintään kuusi vuotta. Ilomantsin Pampalojakson kultakriittisen
33796: pohjoisosan tutkimusoikeuksien tarjouskilpailu käynnistettiin. Geologiselle tutki-
33797: muskeskukselle myönnettiin ns. Veitsiluotokaupan tuotosta 10 milj. mk viidelle
33798: vuodelle Pohjois-Suomen malminetsinnän tehostamiseen. Ministeriö avusti määrära-
33799: hoin kaikkiaan 21 malminetsintään ja esiintymien hyväksikäyttöön liittyvää
33800: tutkimusprojektia.
33801: ETA-sopimuksenja ED-jäsenyyden myötä ulkomaisten kaivosyhtiöiden kiinnostus
33802: Suomen kallioperän tutkimiseen ja hyödyntämiseen kasvoi voimakkaasti, minkä
33803: seurauksena kertomusvuosi oli myönnettyjen varaus- ja valtausalueiden osalta
33804: Suomen malminetsinnän historian vilkkain vuosi. Kaikkiaan myönnettiin lupa noin
33805: 6 000 varausalueelle ja kirjoitettiin 1 093 valtauskirjaa. Edellisen vuoden vastaavat
33806: määrät olivat noin 3 000 ja 180. Kuluvana vuonna valtausoikeuksista noin 65 %on
33807: myönnetty ulkomaisille yhtiöille, jotka ovat pääasiallisesti kiinnostuneita timantttien
33808: etsinnästä. Kaivospiirihakemuksia tehtiin 16 kpl.
33809: Hakemuskäsittelyn nopeuttamiseksi ryhdyttiin kertomusvuonna kehittämään atk-
33810: pohjaista varaus-, valtaus- ja kaivospiirialueiden rekisteröintijärjestelmää, joka
33811: valmistuu 1996. Varaus- ja valtausmaksuina kertyi kertomusvuodelta tuloja noin
33812: 3,2 milj. mk sekä toiminnasta valtiolle tulevina leimaveroina noin 4,9 milj. mk.
33813: 
33814: 5.3. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan edistäminen
33815: Kauppa- ja teollisuusministeriön ja sen yrityspalvelun (KTM yrityspalvelu)
33816: piiritoimistojen neuvonta-, koulutus- ja rahoituspalveluja on kohdistettu pk-yritysten
33817: kehittämistoimintoihin niiden kilpailukyvyn parantamiseksi ja alueellisen elinkeino-
33818: rakenteen kehittämiseksi.
33819: Pk-yritysten toimintaedellytysten parantamiseen tähtäävää hallinnon kehittämistä on
33820: jatkettu. Pk-yritysten toimintaympäristöä on parannettu myös osoittamalla riskira-
33821: hoitusta pk-yrityksille myöntämällä valtionavustusta Kera Oy:lle. Ministeriön
33822: alaisuudessa on aloittanut toimintansa Suomen Teollisuussijoitus Oy, joka on ns.
33823: rahastojen rahasto ja joka tekee pääomasijoituksia pääomasijoitustoimintaa harjoit-
33824: taviin yhteisöihin. Myöskin valtiontakuukeskuksen takausten toimialasäännöstä on
33825: uudistettu vastaamaan paremmin pk-yritysten tarpeita.
33826: Pk-yritysten kilpailukykyä on parannettu sitä tukevilla säännöksillä. Pk-yritysmää-
33827: rittelyn avulla on suunnattu rahoitusta erityisesti pk-yrityksiin. Suurten yritysten
33828: tavanomaisia investointeja ei enää tueta. Myös laki kuljetusten alueellisesta
33829: tukemisesta on muutettu siten, että suurten yritysten kuljetuksia ei enää tueta.
33830: Erilaisilla kehittämishankkeiden edistämistoimilla on myös pyritty parantamaan pk-
33831: yritysten kilpailukykyä. Kertomusvuonna on valmisteltu alueellisia ohjelmia EU:n
33832:                            1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       593
33833: 
33834:      rakennerahastojen varojen kohdentamiseksi pk-yritysten kehittämistä tukeviin
33835:      hankkeisiin.
33836:      Kertomusvuonna tehtiin Pk-yritysraportti 1995, jonka tarkoituksena on antaa kuva
33837:      pk-yritysten viimeaikaisesta kehityksestä ja tämänhetkisestä tilasta sekä kiinnittää
33838:      huomiota pk-yritysten toiminnan kannalta tärkeisiin tekijöihin ja noudatettavan pk-
33839:      politiikan painopistealueisiin. Samoin laadittiin vuoden 1993 pk-yrityspoliittisen
33840:      ohjelman seurantaraportti, joka osoitti ohjelman toimenpide-esitysten tulleen
33841:      olennaiselta osin toteutettua. Tämän johdosta käynnistettiin uuden pk-yrityspoliitti-
33842:      sen ohjelman laatiminen.
33843: 
33844:      5.4. Valtiontakuukeskus
33845:      Vientitakuita ja valtiontakauksia myöntämällä Takuukeskus edistää kannattavaa
33846:      vientiä ja parantaa teollisuuden ja muiden elinkeinoalojen kilpailukykyä ja kehittä-
33847:      misedellytyksiä.
33848:      Valtiontakuukeskuksen kokonaisvastuut olivat vuoden 1995lopussa noin 40,6 mil-
33849:       jardia markkaa. Vientitakuiden osuus tästä olin. 34,4 miljardia markkaaja muiden
33850:      takuiden ja takausten osuus 6,2 miljardia markkaa.
33851:      Vientitakuulain tarkoittama kirjanpidollinen vastuu vientitakuista oli kertomusvuo-
33852:      den lopussa 23 978 milj. markkaa. Vientitakuiden takuumaksutulot kasvoivat noin
33853:      1 milj. markkaa ollen yhteensä noin 135,8 milj. markkaa. Vientitakuulain mukaisia
33854:      vientitakuukorvauksia maksettiin yhteensä 638,2 milj. markkaa. Kaupallisten riskien
33855:      perusteella korlvauksia maksettiin yhteensä 228,0 milj. markkaa. Poliittisten riskien
33856:      perusteella korvauksia maksettiin yhteensä 410,2 milJ. markkaa. Takaisinperintänä
33857:      saadut tulot olivat kaikkiaan 353,9 milj. markkaa.
33858:      Pk-yrityksille tarkoitettuja teollisuustakauksia haki 853 yritystä noin 787 milj. mar-
33859:      kan luotoille. Niitä myönnettiin 631 yritykselle 524 milj. markan luotoille.
33860:      Kotimaisten toimitusten rahoitusta eli KR-luottoja taattiin 5 mdj. markan arvosta.
33861:      Vakauttamistakauksia myönnettiin 75 kpllyhteensä lähes 79 milj. markkaa.
33862:       Alustakauksia myönnettiin kertomusvuoden aikana selvästi aikaisempaa vähemmän
33863:       eli noin 2 milj. markan edestä, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli
33864:       1 446 milj. markkaa.
33865:       Ympäristönsuojelutakauksia ei vuonna 1995 myönnetty lainkaan.
33866:       Takausvastuu teollisuus-, alus- ja ympäristönsuojelutakauksista oli kertomusvuoden
33867:       lopussa 5,4 miljardia markkaa.
33868:                                                milj. mk
33869:       Teollisuustakauksista                      1141
33870:       KR-luottojen takauksista                    295
33871:       V akauttamistakauksista                     607
33872:       Alustakauksista                            2808
33873:       Y mpäristönsuojelutakauksista               560
33874: 
33875:       Teollisuustakauksista suoritettiin korvauksia eri luotonantajille !yhteensä
33876:       45,2 milj. mk. Teollisuustakauksista takautumisoikeuden perusteella saadut tulot
33877:       olivat vuonna 1995 noin 30,4 milj. markkaa ja takaisinperinnästä saatiin
33878:       359,5 milj. markkaa.
33879: 75 360228Y
33880: 594                      Kauppa- ja teollisuusministeriö
33881: 
33882: Ympäristönsuojelutakaoksista aiheutui puolestaan noin 0,7 milj. markan korvaus-
33883: menot ja tak.aisinperinnästä saatiin 0,1 milj.markkaa ja takaisinperinnästä
33884: 0,5 milj. markkaa.
33885: Kertomusvuoden aikana siirrettiin valtiontakuurahastoon 1 100 milj. markkaa.
33886: 
33887: 5.5. Alueellinen elinkeinopolitiikka
33888: Alueellista elinkeinopolitiikkaa on uudistettu sopeuttamalla toimenpiteitä osaksi
33889: EU :n rakennerahastojen toimenpidekokonaisuutta ja tarkistamaila säännöksiä EU :n
33890: kilpailusäädösten huomioon ottamisen vaatimalla tavalla. Valtion säästötavoitteiden
33891: mukaisten yritystukien vähentämisen toteuttamiseksi on rahoitustoimenpiteitä
33892: suunnattu pk-yrityksiin. Kehitysalueella ja rakennemuutosalueilla myönnettävää
33893: kehitysalueen investointitukea on suunnattu hankkeisiin, jotka edistävät kilpailuky-
33894: kyisen yrityskannan ja tuotantotoiminnan lisäämistä. Erityistä huomiota on kiinni-
33895: tetty investointihankkeiden työllisyysvaikutuksiin.
33896: Kera Oy:n toiminnassa on maan eri osien kehittyneisyyserot edelleen otettu
33897: huomioon yhtiön eri rahoitustoimenpiteitä ja niiden ehtoja sovellettaessa siten, että
33898: valtion varoista yhtiölle myönnettävän luottotappiokorvauksen sekä korkotuen
33899: suuruus on alueellisesti porrastettu.
33900: 5.6. Kebittämispalvelut pienille ja keskisuurille yrityksille
33901: Pk-yrityksille tarkoitetut kehittämispalvelut muodostuvat KTM yrityspalvelun
33902: järjestämästä yrittäjäkoulutuksesta, alueellisista elinkeinojen kehittämishankkeista,
33903: tuotteistetuista neuvontapalveluista, tapauskohtaisesti pk-yrityksille hankittavista
33904: asiantuntijapalveluista sekä toimialakohtaisesta neuvonnasta ja informaatiopalvelus-
33905: ta. Kehittämispalveluiden painopisteitä vuonna 1995 olivat yrittäjyyden ja yritysten
33906: uusperustannan edistäminen, yritysten liikkeenjohtotaidon sekä markkinointi- ja
33907: kansainvälistymistaitojen kehittäminen sekä uuden tekniikan käyttöönoton, tuoteke-
33908: hityksen ja tuottavuuden edistäminen.
33909: Kehittämispalvelutoiminnan toteuttamiseen käytettiin 38,5 milj. mk, josta
33910: 7,6 milj. mk käytettiin EU :n sosiaalirahaston osarahoittamien ohjelmien toteuttami-
33911: seen. Määrärahasta noin kolmannes palautui osanottomaksuina takaisin valtiolle.
33912: Kehittämispalveluihin käytettävissä olevalla kansallisella määrärahalla järjestettiin
33913: noin 2100 koulutuspäivää ja noin 7300 koulutukseen liittyvää yrityskohtaista
33914: konsultointipäivää. Lisäksi rahoitettiin mm. julkisten hankintojen hyödyntämistä,
33915: käsi- ja taideteollisuuden edistämistä sekä sähkö- ja elektroniikka-alan yritysten
33916: verkottomista koskevia projekteja.
33917: Tuotteistetuista neuvontapalveluista ProStart-yritysidean arviointi- ja kehittämisoh-
33918: jelmalla testattiin 700 yritysidean toteuttamiskelpoisuus ja laadittiin tarvittavat
33919: kehittämisohjelmat. Tuottavuuden kehittämisohjelma toteutettiin vajaassa 200
33920: yrityksessä ja Kunto-kehittämisohjelma runsaassa 200 yrityksessä. Muotoi-
33921: luanalyysejä tehtiin 90 yrityksessä. Tuotteistetuista neuvontapalveluista osa to-
33922: teutettiin EU-osarahoitte1sten ohjelmien sisällä.
33923: Toimialaraporttien julkaisemista jatkettiin. Raporttien myyntiä tehostettiin sekä
33924: lisättiin toimialaosaamisen hyödyntämistä KTM yrityspalvelun neuvonta-, koulutus-
33925: ja rahoitustoimenpiteissä.
33926:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       595
33927: 
33928: EU:n sosiaalirahaston osarahoittamia hankkeita käynnistettiin kaikkiaan 45, joista
33929: valtaosa oli tavoite 4- ja tavoite 6-ohjelmien mukaisia hankkeita. Hankkeet painot-
33930: tuivat ensisijaisesti yrittäjyyden ja yritysten uusperustannan edistämiseen sekä pk-
33931: yritysten kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen parantamiseen.
33932: EU :n sosiaalirahaston osarahoittamiin ohjelmiin käytettävissä olevasta määrärahasta
33933: 7,4 milj. mk kohdistui tavoite 3-ohjelmaan, 17,4 m ilj. mk tavoite 4-ohjelmaan sekä
33934: 2,7 milj. mk tavoite 5b- ja 9 milj. mk tavoite 6-alueohjelmien sisältämiin sosiaa-
33935: lirahastotoimenpiteisiin.
33936: Vuoden 1995 aikana valmistui ProStart-yritysideoiden arviointi- ja kehittämisoh-
33937: jelmaa koskeva tutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää ProStart-ohjelman
33938: käyttökelpoisuutta yritysideoiden seulonnan ja kehittämisen työvälineenä. Tutki-
33939: mustulosten mukaan ProStart-ohjelma palveli hyvin tarkoitustaan. Tutkimukseen
33940: osallistuneista yhdeksän henkilöä kymmenestä suosittelisi ProStart-ohjelmaa muille
33941: yrittäjiksi aikoville. Lisäksi ProStart-ohjelmaa koskevista kehittämisehdotuksista
33942: syntyi uusi tuoteidea - tarve kehittää koulutus- ja konsultointituote, jonka avulla
33943: voidaan varmistaa uusien yritysten onnistunut käynnistyminen. Vastaavankaltainen
33944: tutkimus käynnistettiin myös tuottavuusanalyysistä.
33945: Kertomusvuoden aikana panostettiin erityisesti uusien koulutustuotteiden kehittämi-
33946: seen. Kehitettiin ProStart-ohjelman jatkotuote PostStart, palveluyritysten tuottavuu-
33947: den kehittämisohjelma sekä pk-yritysten rahoituksellisen aseman analysoimiseksija
33948: kehittämiseksi tarkoitettu Balanssi-ohjelma. Edellä mainitut uudet tuotteet käynnis-
33949: tyvät vuoden 1996 alkupuolella.
33950: Kertomusvuoden aikana osallistuttiin työministeriön koordinoiman EU :n sosiaalira-
33951: haston tavoitteiden 3 ja4 valtakunnallisten ohjelmien ja toimenpidekokonaisuuksien
33952: sekä näihin tavoitteisiin liittyvien EMPLOYMENT- ja ADAPT-yhteisöaloitteiden
33953: käytännön toimeenpanoa ja toteutuksen seurantaa ja evaluointia koskevaan työs-
33954: kentelyyn yhteistyössä eri partnership-ministeriöiden kanssa. EU:n aluekehitysra-
33955: hastotOimintaan osallistuttiin alueohjelmien 2, 5b ja 6 sisältämien sosiaalirahasto-
33956: toimenpiteiden ohjelmatyöskentelyn osalta sekä erityisesti 5MB-yhteisöaloitteen
33957: ohjelmatyöskentelyyn ko. aloitteen ohjelman laadinnasta ja koordinoinnista vastaa-
33958: vana ministeriönä.
33959: Vuoden 1995 alussa käynnistettiin Yrittäjyysvuosikymmen 1995- 2005 -hanke,
33960: jonka puitteissa edistetään koordinoidusti eri ministeriöiden ja muiden yhteistyöta-
33961: hojen kanssa yrittäjyyttä. Hankkeen käynnistysvaiheessa on keskitytty tiedotuksen
33962: lisäämiseen minkä lisäksi yrittäjäksi aikoville on perustettu keskitetty puhelinpalve-
33963: lu.
33964: Pk-yritystoiminnan edistämisyhteisöille myönnettiin valtionavustusta 6 228 000 mk.
33965: Avustusta saivat mm. Pienen ja Keskisuuren Teollisuuden Edistämissäätiö ry, Käsi-
33966: ja Pienteollisuuden Koulutussäätiö ry, Pienteollisuuden Keskusliitto ry, Suomen
33967: Taideteollisuusyhdistys ry, Kansainvälinen Naisjohtajainstituutti WoMan ry,
33968: Turkisalan KeskusUitto ry, SuomenJobsand Society ry, Södra Finlands Företagar-
33969: förening r.f. sekä Osterbottens Företagarförening r.f.
33970: KTM yrityspalvelun suorittaman yritysneuvonnan keskeisiä osa-alueita olivat
33971: yritysten yletsneuvonta, uusien yritysten perustamiseen liittyvä neuvonta sekä pk-
33972: yritysten investointien ja rahoituksen suunnitteluun liittyvä neuvonta. Pitkäkestoisia,
33973: vähintään puoli päivää kestäviä neuvontatapahtumia toteutettiin 1600 kpl, 1-4 tuntia
33974: kestäviä neuvontatapahtumia 8000 kpl ja lyhyitä, alle tunnin kestäviä neuvontata-
33975: pahtumia 31000 kpl.
33976: 596                      Kauppa- ja teollisuusministeriö
33977: 
33978: 5.7. Yritysrahoitus
33979: Yritystukien (pk- ja alueperuste) myöntämiseen on vuonna 1995 ollut käytettävissä
33980: kansallista myöntämisvaltuutta 520 milj. mk, mistä 200 milj. mk varattiin kansal-
33981: lisena osuutena Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamiin yrityshankkeisiin tavoite
33982: 2-, 5b- ja 6 -alueille. Kansallista osuutta vastaava Euroopan aluekehitysrahaston
33983: osuus, joka osoitettiin yritystukilain (1136/93) mukaisiin hankkeisiin oli
33984: 124 622 000 mk. Yhteensä myöntämisvaltuutta on vuonna 1995 ollut käytettävissä
33985: 644 622 000 mk. Valtuudesta kiintiöitiin tavoite 6 -alueen ED-hankkeisiin
33986: 145,9 milj. mk, tavoite 5b -alueen ED-hankkeisiin 49,4 milj. mk ja tavoite 2 -
33987: alueen ED-hankkeisiin 129,2 milj. mk. ED:n rakennerahastojen osarahoitus yri-
33988: tyshankkeisiin lisäsi yritystukien käsittelyyn liittyviä hallinnollisia toimenpiteitä
33989: sekä monimutkaisti käsittelymenettelyjä.
33990: Yritystuleiin käytettävissä olevasta valtuudesta myönnettiin 75 % 1. ja 2. tukialu-
33991: eelia toimiville yrityksille. Investointitukia myönnettiin yhteensä 446 milj. mk.
33992: Investointitoistakehitysalueen investointitukeamyönnettiin 370 milj. mk ja pienyri-
33993: tystukea myönnettiin yhteensä 76 milj. mk. Investointihankkeista oli tuotteita ja
33994: tuotantoa parantavia hankkeita 53 %. Pk-yritysten kehittämistukea myönnettiin
33995: 143 milj. mk. Investointihankkeissa arvioidaan syntyvän uusia työpaikkoja
33996: 5 300 kpl. Kehittämishankkeista 33 % oli tuotteita ja tuotantoa parantavia. KTM
33997: yrityspalvelun piiritoimistot tekivät pääosan päätöksistä eli 99 % ja tukien yhteen-
33998: lasketosta markkamäärästä 84 %.
33999: Alueellisen kuljetustuen avulla on tarkoitus alentaa kehitysalueyritysten kuljetus-
34000: kustannuksia ja siten parantaa niiden toimintaedellytyksiä. Talousarviossa oli
34001: tarkoitukseen varattu 155 milj. mk, joka käytettiin kokonaan.
34002: Pk-yritysten teollisten investointien korkotukihakemusten vastaanottaminen päättyi
34003: vuoden 1994 lopussa. Korkotukipäätöksiä oli kuitenkin mahdollista tehdä vielä
34004: vuonna 1995 vuoden 1994 loppuun mennessä saapuneisiin hakemuksiin.
34005: 
34006: 
34007: 6. Energiapolitiikka
34008: 6.1. Energiapoliittinen tilanne
34009: Energiapoliittista tilannetta leimasivat mm. uuden hallituksen politiikkalinjausten
34010: valmistelu, uusi energiansäästöohjelma, sähkömarkkinoiden avaaminen kilpailulle,
34011: ilmastopolitiikan linjaus ja ydinjätteiden vientikiellon toimenpano sen ohella mitä
34012: ED-jäsenyys toi mukanaan.
34013: Valtioneuvosto linjasi energiapolitiikkaa tekemällä joulukuussa periaatepäätöksen
34014: lähivuosien energiapoliittisista toimenpiteistä.
34015: Periaatepäätöksen yhteydessä valtioneuvosto hyväksyi uuden energiansäästöohjel-
34016: man, jonka tavoitteena on vähentää vuoteen 2010 mennessä energiankulutusta 10 -
34017: 15 %verrattuna kehitykseen ilman uusia säästötoimia. Säästöohjelmaa on selostettu
34018: jäljempänä.
34019: Periaatepäätöksen mukaan on tarkoitus jatkaa edellisen hallituksen hyväksymän
34020: bioenergiaohjelman toteuttamista tavoitteena neljänneksen lisäys bioeneq~ian
34021: käytössä vuoteen 2005. Siinä painotetaan puun energiakäytön lisäämistä ja kemo-
34022: valikoimassa etenkin tutkimus- ja kehitystyötä kun taas energiamarkkinoita vinoot-
34023: tavia vero- ja investointitukia vähennetään.
34024:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       597
34025: 
34026: Sähkön perustuotannon rakentamisessa hallitus ilmoitti ottavansa huomioon
34027: edellisen eduskunnan kielteisen ydinvoimapäätöksen. Siksi se P.iti tärkeänä varmis-
34028: taa muiden tuotantovaihtoehtojen kuten kivihiilivoiman kilprulukykyisyys.
34029: Sitä silmällä pitäen hallitus ilmoitti valmistelevansa vuoden 1996 aikana muutoksen
34030: energiaverotukseen siten, että sähköön vaikuttavan verotuksen painopiste siirretään
34031: tuotantopolttoaineista lopputuotteeseen eli sähköön. Tämä pmstaisi tai vähentäisi
34032: sähköntuotannoita verorasitetta, jota muilla mailla ei ole. Samassa yhteydessä
34033: valmistellaan mahdollista myöhempää tarvetta varten menettely, jossa teollisuuden
34034: energiaveroja porrastettaisiin nykyistä alemmiksi.
34035: Eduskunta hyväksyi alkuvuodesta sähkömarkkinalain, joka tuli voimaan kesäkuun
34036: alusta. Lain varsinaiset, markkinoita avaavat vaikutukset tulivat voimaan marras-
34037: kuun alusta. Ministeriö on antanut lain edellyttämät alemmanasteiset päätökset ja
34038: uusi valvontaviranomainen, sähkömarkkinakeskus, aloitti toimintansa.
34039: Suomen ja pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kehittämiseksi käynnistettiin
34040: toukokuussa kauppa- ja teollisuusministeriön aloitteesta lisäksi selvitys valtakun-
34041: nallisen kantaverkkoyhtiön perustamisesta. Selvitys osoitti edellytystenjärjestelylle
34042: olevan olemassa ja sen pohjalta allekirjoitettiin joulukuussa asiasta puitesopimus
34043: valtion ja voimayhtiöiden kesken. Selvityksiä pohjoismaisten markkinoiden
34044: integroimiselle jatkettiin.
34045: Energian ympäristökysymyksistä oli esillä erityisesti ilmastopolitiikan valmistelu eri
34046: hallinnonalojen kesken silmälläpitäen alkavia Rion sopimuksen pöytäkirjaneuvotte-
34047: luja.
34048: Kaupea- ja teollisuusministeriön asettama Vuotostarkistustyöryhmä sai työnsä
34049: valmiiksi lokakuussa 1995. Työryhmän tehtävänä oli arvioida uusimpien selvitys-
34050: ten, erityisesti ympäristöselvitysten valossa hankkeen toteuttamisedellytyksiä.
34051: Hallitus käsitteli iltakoulussaan 23. marraskuuta 1995 asiaa työryhmän työn
34052: pohjalta ja merkitsi allashanketta koskeneen selvityksen tiedoksi Ja päätti seurata
34053: vesilain käsittelyssä olevan hankkeen etenemistä.
34054: 
34055: 6.2. Energian säästö
34056: Energiansäästötoimien toteutusta on jatkettu. Kauppa- ja teollisuusministeriön
34057: projektirahoituksella toimiva energiansäästön palvelukeskus Motiva on edistänyt
34058: eneq~iansäästötietouden leviämistä eri kohderyhmille tuottamalla informaatiomate-
34059: riaaha, järjestämällä energiansäästöaiheisia tilaisuuksia ja näyttelyitä yhteistyössä
34060: alan toimijoiden kanssa sekä käynnistämätiä P.ilot-projekteja yrityksissä. Samoin
34061: Motiva on käynnistänyt lukuisia uuden tekmikan käyttöönoton nol?euttamiseen
34062: tähtääviälaitekokeilu-ja kaupallistamishankkeita sekä kehittänyt hyvm tulokselli-
34063: seksi osoittautunutta energiakatselmustoimintaa edelleen.
34064: Energia-avustuksin on tuettu energiansäästöinvestointeja sekä energiakatselmuksia
34065: yhteensä 18 milj. markalla. Suoritettujen budjettileikkaustenjohdosta energiansääs-
34066: töön myönnettyjen avustusten määrä supistui noin kolmannekseen edellisestä
34067: vuodesta. Erityisesti investointeja tuettiin ruempaa vähemmän. Katselmustoiminnan
34068: volyymi on kyetty säilyttämään lähes ennallaan pienentämällä valtion avustuso-
34069: suutta. Katselmustoiminnan jatkuvuutta selvittämään on asetettu työryhmä.
34070: ED-jäsenyyden myötä suomalaisille avautui mahdollisuus osallistua myös EU:n
34071: energiansäästöohjelmiin. Suomalaiset osapuolet pääsivät merkittävällä osuudella
34072: mukaan mm. SAVE- ja THERMIE-ohjelmien puitteissa rahoitettaviin energian-
34073: säästöprojekteihin.
34074: 598                      Kauppa- ja teollisuusministeriö
34075: 
34076: Uutena toimenpiteenä otettiin 1.6. alkaen käyttöön kodin kylmälaitteiden ener-
34077: giamerkintä, joka antaa kuluttajille mahdollisuuden vertailla myynnissä olevien
34078: kylmälaitteiden energiatehokkuutta.
34079: Kauppa- ja teollisuusministeriön uutta energiansäästöohjelmaa valmistelemaan
34080: asettama toimikunta luovutti mietintönsä 5.10.1995. Mietinnön ja siitä saatujen
34081: lausuntojen pohjalta ministeriö valmisteli valtioneuvoston periaatepäätöksen
34082: energiansäästön toteuttamisesta, joka hyväksyttiin valtioneuvostossa 21.12.1995.
34083: Periaatepäätös asettaa aiempaa haasteellisemmat energiansäästötavoitteet ja edellyt-
34084: tää useiden uusien toimenpiteiden käyttöönottoa. Uusi ohjelma painottuu useiden
34085: erilaisten säästötoimien samanaikaiseen käyttöön ja esimerkiksi energiansäästösopi-
34086: mosten laajempaan käyttöönottoon ja sitovuuden lisäämiseen.
34087: 
34088: 6.3. Energiateknologia
34089: Energiateknologian kehittämisellä on tärkeä rooli energiapolitiikan välineenä. Se
34090: kuuluu olennaisena osana mm. hallituksen bioenergia- ja energiansäästöohjelmiin.
34091: Energiateknologinen tutkimus- ja kehitystoiminta siirtyi kertomusvuoden alussa
34092: kauppa- ja teollisuusministeriöstä TEKESiin perustetun energiateknologian linjan
34093: vastuulle ydinenergiatutkimusta lukuunottamatta.
34094: Ministeriö on edelleen tukenut uuden energiateknologian demonstraatiohankkeita
34095: investointiavustuksin. Demonstraatioita ja kaupallistamishankkeita tuettiin kerto-
34096: musvuonna noin 30 milj. markalla.
34097: Energiatutkimuksen ja -koetoiminnan kansainvälinen yhteistyö on edelleen laajentu-
34098: nut. Ministeriö on yhdessä TEKESin kanssa koordinoinut Suomen osallistumista
34099: EU:n JOULE-THERMIE-ohjelmiin sekä kansainvälisen energiajärjestön IEA:n
34100: tutkimus sopimuksiin.
34101: 6.4. Sähkömarlddnoiden uudistus
34102: Sähkömarkkinalaki (386/95) tuli voimaan 1.6.1995. Samalla sähkömarkkinoita ja
34103: erityisesti verkkotoiminnan tehokkuutta ja monopoliluonteisen toiminnan oikeelli-
34104: suutta valvomaan perustettu sähkömarkkinakeskus aloitti toimintansa. Toiminta
34105: perustuu lakiin sähkömarkkinakeskuksesta (387/95). Uudistuksen myötä sähkön
34106: tuontiin ja vientiin sekä tavanomaisten voimalaitosten rakentamiseen liittyvä
34107: luvanhakuvelvollisuus poistui. Myös aluesuunnittelujärjestelmästä luovuttiin.
34108: Sähköverkonhaltijoille tuli velvollisuus siirtää verkossaan kenenkä tahansa omista-
34109: maa sähköä. Sähkön tuottajat ja myyjät kilpailevat nyt keskenään asiakkaista.
34110: Marraskuussa 1995 sähkön kantaverkkosiirrossa siirryttiin tasahintajärjestelmään eli
34111: pistehintajärjestelmään. Lain toimeenpano täydentyy, kun vuoden 1996 alusta
34112: alkaen eri sähköliiketoiminnat täytyy eriyttää toisistaan ja muista liiketoiminnoista
34113: kirjanpidollisesti. Pääosin vuoden 1995 aikana ja viimeistään vuoden 1996 alusta
34114: alkaen tuli voimaan joukko sähkömarkkinalain perusteella annettuja muita päätök-
34115: siä, joilla koetetaan edelleen lisätä sähkömarkkinoiden avoimuutta ja sähkön
34116: käyttäjän mahdollisuutta valvoa etujaan.
34117: Pohjoismainen ministerineuvosto päätti kesällä toimenpiteistä yhteisten sähkömark-
34118: kinoiden luomiseksi. Suomen osalta todettiin, että järjestelmävastuu- ja rajajohto-
34119: kysymykset :pitää ratkaista ennen kuin suomalaiset osapuolet voivat täysimittaisesti
34120: päästä yhteistlle sähkömarkkinoille ml. yhteisen sähköpörssin. Mm. edellämainittui-
34121: hin kysymyksiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi Imatran Voima Oy, Pohjolan
34122:                        1996 vp Hallituksen kertomus 1995                          599
34123: 
34124: Voima Oy ja kau:ppa- ja teollisuusministeriö selvittivät IVO Voimansiirto Oy:n ja
34125: Teollisuuden V mmansiirto Oy:n verkkotoimintojen yhdistämismahdollisuudet.
34126: Ratkaisu edellyttää vielä neuvotteluja yksityiskohdista sekä päätöstä Imatran Voima
34127: Oy:lle myönnettävästä myxntivoiton verohelpotuksesta. Mikäli hanke johtaa
34128: konkreettisiin toimiin, niin VIimeistään vuoden 1997 alussa aloittaa uusi yhtiö, joka
34129: vastaa kantaverkkosiirtojen lisäksi myös rajojen yli menevästä siirrosta ja järjestel-
34130: mävastuusta.
34131: 
34132: 6.5. Y dintmvallisuus ja ydinjätehuolto
34133: Vuoden 1995 alusta tuli voimaan ydinenergialain muutos, joka estää käytetyn
34134: ydinpolttoaineen viemisen ulkomaille vuoden 1996 jälkeen. Tästä aiheutuneet
34135: muutokset on tehty ydinjätehuoltoa ja ydinjätehuollon taloudellisia varautumisjär-
34136: jestelyjä koskeviin valtioneuvoston Ja kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksiin.
34137: Voimayhtiöiden vastuulla oleva ydinjätehuollon tutkimus ja toteutus ovat edenneet
34138: kauppa- ja teollisuusministeriön valvonnassa hallituksen asettamien tavoitteiden
34139: mukaisesti. Ministeriö on myös koordinoinut Suomen osallistumista Kansainvälisen
34140: atomienergiajärjestön (IAEA) piirissä alkaneeseen työhön ydinjätehuoltoa koskevan
34141: yleissopimuksen aikaansaamiseksi.
34142: Euratom-yhteisön jäsenyydestä aiheutuvia muutoksia ydinmateriaalivalvontaan on
34143: toteutettu siinä tahdissa, kun ne on saatu neuvoteltua komission ja kolmansien
34144: osapuolien kanssa. Luonnoksesta ydinenergia-asetuksen muuttamiseksi ydinaineiden
34145: ja -laitteiden vientivalvontamääräysten osalta vastaamaan EU:n uusia säännöksiä on
34146: saatu lausunnot.
34147: Kertomusvuonna oli käynnissä kaksi ydinturvallisuuteen ja yksi ydinjätehuoltoon
34148: liittyvä tutkimusohjelmaa, joiden rahoittamiseen ministeriö osallistui entisessä
34149: laajuudessa. Samoin ministeriö on edelleen osallistunut pohjoismaisen ydinturvalli-
34150: suusalan tutkimusyhteistyön rahoittamiseen. Ministeriö on myös vastannut Suomen
34151: osallistumisesta EU:n neljännen puiteohjelman ydinfissio-turvallisuusohjelman
34152: hallinnointiin.
34153: Kuolan ja Sosnovyi Barin ydinvoimalaitosten turvallisuuden parantamiseen
34154: tähtääviä kansallisia avustusohjelmia on jatkettu suunnilleen edellisvuosien laajuu-
34155: dessa.
34156: 
34157: 6.6. Ympäristöhaittojen hallinta ja vähentäminen
34158: Energiantuotannon rikkipäästöt ovat alentuneet edelleen ja Suomi on jo saavuttanut
34159: 80 %:n päästävähennystavoitteen vuodesta 1980. Typen oksidien päästöt ovat
34160: pysytelleet samalla tasolla siitä huolimatta, että energiankulutus on jälleen ollut
34161: kasvussa. Hiilidioksidipäästöt sen sijaan ovat kasvaneet vuoteen 1990 verrattuna
34162: n. 15 %:11a.
34163: Ministeriön edustajat ovat osallistuneet Kansainvälisen ilmastosopimuksen
34164: (UN/FCCC) ja kestävän kehityksen (CSD) edistämistä valmistelevien YK:n
34165: komiteoiden ja sopimusosapuolten kokouksiin Suomen valtuuskunnissa. Samoin on
34166: osallistuttu sopimusosapuolten kokouksille tehtyjen maaraporttien valmisteluun.
34167: Uusien teknisten ratkaisujen saamista käytäntöön ympäristöhaittojen hallinnassa on
34168: tuettu rahoittamana perustiedon tuottamista, teknologian kehitystyötä ja selvityksiä
34169: sekä teknisten ratkaisujen koevaiheen investointeja.
34170: 600                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
34171: 
34172: 7. Matkailun edistäminen
34173: Matkailun edistämiskeskus
34174: Matkailun kokonaiskehittämisen kannalta merkittävää oli vuoteen 2000 ulottuvan
34175: kansallisen matkailustrategian laatimisen aloittaminen kauppa- ja teollisuusministe-
34176: riössä vuoden 1995 lopulla. Se valmistuu alkuvuodesta 1996 ja on sisällöltään
34177: konkreettinen tavoiteasetanta matkailun kehittymiselle. Kansallinen matkailustrate-
34178: gia korvaa aiemmat valtioneuvoston periaateP.äätöksinä annetut suuntaviivat
34179: matkailun kehittämisestä ja matkailuelinkenon kilpailukyvyn parantamisesta.
34180: Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1995 majoitusliikkeisiin saapuneiden kotimaisten
34181: vieraiden määrä on kasvanut yöpymisiä nopeammin, ts. keskimääräinen viipymisai-
34182: ka on hieman lyhentynyt. Kotimaisten yöpymisten kasvu tammi-syyskuussa oli
34183: noin 6 % (hotelleissa 8 %) edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
34184: Ulkomaalaisten matkailijoiden lukumäärä on laskenut enemmän kuin yöpymisten
34185: lukumäärä. Majoitusvuorokaudet alenivat ko. ajanjaksolla alle 5 % (hotelleissa
34186: 0,6 %). Loppuvuoden kehitys on sekä kotimaisten että ulkomaisten matkailijoiden
34187: osalta saman suuntainen. Keskimääräinen viipymä molempien osalta on sama eli
34188: 1,8 vuorokautta.
34189: Lääneittäin tarkastellen prosentuaalisesti paras kehitys on tapahtunut Hämeen
34190: (14 %), Mikkelin (8,7 %), Kymen (8,2 %) ja Uudenmaan (5,5 %) lääneissä.
34191: Vastaavasti suurin taantuma on tapahtunut Ahvenanmaan (-31 ,9 %),Lapin ( -8,4 %)
34192: sekä Turun ja Porin (-5,7 %) lääneissä.
34193: Suomen Pankin ennakkotietojen mukaan Suomen matkustustulot (ilman matkalip-
34194: putuloja) laskivat noin 1 %. Vastaavasti matkustusmenot kasvoivat noin 26 %.
34195: Matkustustaseen alijäämä tulee siis kasvamaan koko vuoden osalta merkittävästi.
34196: Matkailun elinkeinotoimintaan keskeisesti vaikuttaneita lainsäädännöllisiä uudistuk-
34197: sia olivat valmismatkalaki, valmismatkaliikelaki sekä arvonlisäverolaki. Niillä
34198: kaikilla on EU-tausta ja niiden soveltamisessa on ollut vaikeuksia. Erityisesti
34199: arvonlisäverolaissa on matkailun kannalta eräitä selkeitä muutostarpeita. Näitä on
34200: mm. ruokatarvikkeiden myynnin erilainen verotus siitä riippuen, nautitaanko annos
34201: paikan päällä vai otetaanko se mukaan nautittavaksi. Matkatoimistoja ja matkojen
34202: välittäjiä koskevat säännökset marginaaliverosta ja välittäjän määrittelemisestä ovat
34203: aiheuttaneet eri puolilla maata erilaisia tulkintoja ja jopa erisisältöisiä ennakkopää-
34204: töksiä.
34205: 
34206: 
34207: 8. Ulkomaankaupan edistäminen
34208: 8.1. Yritysten kansainvälistyminen
34209: Kertomusvuonna viennin kasvu jatkui hidastuen kuitenkin loppuvuodesta mm.
34210: kapasiteettirajoitusten ja eräiden kysyntähäiriöiden takia. Täsmällisen ja ajantasaisen
34211: kuvan muodostamista ulkomaankaupan kehittymisestä vaikeuttaa ED-jäsenyyden
34212: aiheuttama tilastoinnin uudistamistyö. Viranomaistoiminnalle on kertomusvuoden
34213: aikana ollut leimallista Euroopan Unionin rahoituslähteisiin perehtyminen sekä
34214: EU:sta saatavien resurssien täysipainoinen hyödyntäminen suomalaisten vientiyri-
34215: tysten toiminnan kehittämisessä. Ensimmäisen jäsenyysvuoden aikana elintarvikete-
34216: ollisuudelle on valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti myönnetty siirtymä-
34217: ajan sopeutumistukea alan kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Yritysten
34218: kansainvälistymiseen on kertomusvuonna osoitettu tukea yhteensä 257 milj. mk.
34219:                             1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      601
34220: 
34221:      Euroopan unionin aluekehitysrahaston eri tavoitealueiden toimenpideohjelmien
34222:      mukaisiin hankkeisiin on myönnetty tukea yhteensä 32 milj mk. Elintarviketeolli-
34223:      suuden pääosin Euroopan Unionin alueella toteuttamia hankkeita on tuettu 40 milj.
34224:      markalla. Yrityskohtaisen kansainvälistymistuen hallinnointia on delegoitu Etelä-
34225:      Suomen neljän piiritoimiston alueelle.
34226:      Suomen Ulkomaankauppaliiton toimintaan on osoitettu valtionapua 150 milj. mk.
34227:      Ulkomaankauppaliiton ja ministeriön välinen uusi valtionavun hallintomenettely on
34228:      ollut käytössä ensimmäistä vuotta. Kokemukset järjestelystä ovat olleet lupaavia.
34229:      Ministeriö on myös kertomusvuonna käynnistänyt Suomen Ulkomaankauppaliiton
34230:      toiminnan arviointityön, joka valmistuu keväällä 1996. Ulkomaisten investointien
34231:      edistäruisyksikön lnvest in Finland Bureaun hallinnon irrottaminen Suomen
34232:      Ulkomaankauppaliitosta on aloitettu. Tarkoitus on uudistaa yksikön hallintomalli
34233:      sääti öpohjaiseksi.
34234:      Muiden ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen toimintaa on kertomusvuonna
34235:      tuettu 20,3 milj. markalla. Ministeriö harkitsee Suomen Ulkomaankauppaliiton
34236:      uudistetun hallintomallin mukaisen menettelyn käyttöön ottamista myös näiden
34237:      järjestöjen valtionapujen tuloksellisen käytön varmistamiseksi.
34238:      8.2. Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus- ja selvitystoiminta
34239:       Ministeriö on kertomusvuonna edistänyt talousarviossa osoitetuilla varoilla elinkei-
34240:       noelämään ja kuluttajiin liittyvää tutkimusta. Sitä on suunnattu mm. Euroopan
34241:       talous- ja rahaliiton vaikutusten selvittämiseen. Myös eri elinkeinoalojen ja
34242:       kuluttajien sopeutumisedellytykset ja -mahdollisuudet toimintaympäristön jatku-
34243:       vasti muuttuessa ovat tuoneet uusia tutkimustehtäviä.
34244: 
34245: 
34246:       9. Taloudellinen maanpuolustus
34247:       V aitioneuvosto vahvisti uudet huoltovarmuuden tavoitteet. Tavoitteet tulevat
34248:       voimaan 1.1.1996 ja ovat voimassa toistaiseksi. Niissä on otettu huomioon Suomen
34249:       jäsenyys Euroopan unionissa, maamme lähiympäristössä tapahtunut poliittinen
34250:       kehitys sekä maamme taloudellisen tilanteen ja elinkeinorakenteen muutokset.
34251:       Uusi laki tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista (1070/94) astui voimaan
34252:       vuoden alusta ja ensimmäiset uudet velvoitteet vahvistettiin 1.7.1995 lukien
34253:       vuodeksi eteenpäin.
34254:       Huoltovarmuuden turvaamisesta annettua lakia muutettiin siten, että viljan var-
34255:       muusvarastoinnin rahoitukseen ei vastaisuudessa tarvitse ottaa määrärahaa valtion
34256:       talousarvioon (laki huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain muuttamisesta
34257:       1632/95). Viljan varmuusvarastointi rahoitetaan vastaisuudessa huoltovarmuusra-
34258:       haston muilla tuotoilla ja varoilla.
34259:       Suomen ja Ruotsin väliseen kansainvälisiä kriistilanteita koskevaan sopimukseen
34260:       (sopimussarja 107/92) liittyvää yhteistyötä on jatkettu.
34261:       Partnership for Peace -ohjelmaan liittyvää huoltovarmuusyhteistyötä ja konsultointia
34262:       tehtiin Viron hallituksen kanssa.
34263: 
34264: 
34265: 
34266: 
34267: 76 360228Y
34268: 602                      Kauppa- ja teollisuusministeriö
34269: 
34270: 
34271: 10. Komiteat, toimikunnat ja työryhmät
34272: 10.1. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla asetetut komiteat ja
34273: toimikunnat, jotka ovat aloittaneet toimintansa vuoden 1995 aikana
34274: 
34275:                                                            Asetettu
34276: Maataloustuotteiden jalostus- ja markkinointisuhteet       01.12.1995
34277: 
34278: 
34279: 10.2. Eräitä kauppa ja teollisuusministeriön kertomusvuoden aikana
34280: asettamia työryhmiä
34281:                                                            Asetettu
34282: Energiatuen kehittämistyöryhmä                             3.01.1995
34283: Eri vaihtoehdot takaustoiminnan selvittämiseksi -
34284: selvitysmies                                               06.11.1995
34285: Geologian tutkimuskeskuksen arviointi                      15.12.1995
34286: Huoltovarmuusmaksujärjestelmän kehittäminen ja
34287: monipuolistaminen                                          21.12.1995
34288: KIE-työryhmän asettama erillistyöryhmä                     05.09.1995
34289: KTM 1 Kera-työryhmä                                        29.09.1995
34290: 
34291: Kaupparekisterilainsäädännön uudistamistarpeet -
34292: työryhmä                                                   20.04.1995
34293: 
34294: Kilpailurajoituslain muutosehdotukset - työryhmä           13.12.1995
34295: Kirjanpitosäännösten muutostarpeita selvittävä
34296: työryhmä                                                   29.03.1995
34297: Kulmilla - työryhmä                                        12.01.1995
34298: Kuluttajahallinnon tarkoituksenmukainen organisointi -
34299: työryhmä                                               04.10.1995
34300: Kuluttajansuoja sähkömarkkinoilla                          23.05.1995
34301: 
34302: Käsiteollisuustyöryhmä                                     03.01.1995
34303: 
34304: PK-tiedon työryhmä                                         12.01.1995
34305: Radioaktiivista jätteenhuoltoa koskevan
34306: yleissopimuksen valmistelu                                 16.05.1995
34307: 
34308: Rakennusalan lyhyen ja pitemmän aikavälin
34309: kehittäminen                                               10.01.1995
34310:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                     603
34311: 
34312: TEKES-työryhmä                                           10.08.1995
34313: Telakkateollisuustyöryhmä                                15.02.1995
34314: Työsuojelun toimintaohjelmaa valmisteleva työryhmä       12.12.1995
34315: Valtiontakuukeskuksen arviointi                          15.09.1995
34316: Vuotostarkistustyöryhmä                                  18.06.1995
34317: Ydinturvallisuusalan avustusohjelmien seurantaryhmä      27.04.1995
34318: Yritysten tilinpäätöstiedot ja rahoitusmarkkinoiden
34319: yritystutkimustarpeet                                    02.06.1995
34320: Yritystiedon johtoryhmä                                  12.01.1995
34321: 
34322: 
34323: 10.3. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla asetetut komiteat ja
34324: toimikunnat, jotka ovat kertomusvuoden aikana jättäneet mietintönsä
34325: 
34326:                                                          Mietintö 1 raportti jätetty
34327: Ekovienti - toimikunta                                   21. ja 28. 12.1995
34328: Hallituksen energiasäästöohjelman uusiminen -
34329: toimikunta
34330: - Energiasäästötoimikunnan väliraportti                  31.01.1995
34331: - Energiasäästötoimikunnan mietintö                      25.09.1995
34332: 10.4. Kauppa- ja teollisuusministeriön asettamat työryhmät, jotka ovat
34333: kertomusvuonna jättäneet muistionsa tai raporttinsa
34334:                                                          Muistio 1 raportti jätetty
34335: Energiatuen kehittämistyöryhmä                           08.06.1995
34336: KIE-työryhmän asettama erillistyöryhmä                   30.11.1995
34337: KTM:n yrityspalvelun ja Kera Oy:n yhteistyön
34338: kehittämistyöryhmä                                       30.06.1995
34339: Käsiteollisuustyöryhmä                                   07.08.1995
34340: Ministeriön hallinnonalalla olevien tukijärjestelmien
34341: selvittäminen                                            23.05.1995
34342: Patenttilakityöryhmä                                     04.01.1995
34343: PK-tiedon työryhmä                                       14.06.1995
34344: Rakennusalan lyhyen ja pitemmän aikavälin kehittäminen
34345: 604                      Kauppa- ja teollisuusministeriö
34346: 
34347: - Rakennustyöryhmän väliraportti                           17.02.1995
34348: - Rakennustyöryhmän loppuraportti                          08.06.1995
34349: Suomen tekstiili- ja vaateteollisuuden yleislinjaus        31.01.1995
34350: Sähköliiketoimintojen eriyttämistyöryhmä
34351: - Väliraportti                                             31.01.1995
34352: - Sähköliiketoimintojen eriyttäminen                       30.06.1995
34353: Valtiontakuukeskuksen takuutoiminnan toimialan
34354: tarkistukset                                               15.03.1995
34355: Valtiontakuukeskuksen toimialatyöryhmä                     15.03.1995
34356: Valtionyhtiöiden toimintaa koskeva työryhmä                09.03.1995
34357: Vuotostarkistustyöryhmä                                    13.10.1995
34358: Yritysten tilinpäätöstiedot ja rahoitusmarkkinoiden
34359: yritystutkimustarpeet                                      31.10.1995
34360:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        605
34361: 
34362: 
34363: 
34364: 
34365:                     Sosiaali- ja terveysministeriö
34366: 
34367: 1. Yleistä
34368: Sosiaali- ja terveysministeriön toimintaan heijastuivat kertomusvuonna voimakkaas-
34369: ti valtiontalouden tasapainottamisen edellyttämät säästötoimenpiteet, joukkotyöttö-
34370: myydenjatkuminen sekä uuden hallituksen hallitusohjelman toteuttamisen käynnis-
34371: täminen. Aikaisempina vuosina aloitettua sosiaaliturvan lähivuosien linjauksia
34372: koskevaa strategiatyötä jatkettiin. Ministeriö keskittyi työssään erityisesti koko
34373: hallinnonalansa toimintapolitiikan, konsernistrategian kiinteyttämiseen sekä ministe-
34374: riön johtamisjärjestelmän ja päätöksenteon valmistelun kehittämiseen.
34375: Tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvoasiain neuvottelukunta sekä ulkomaalaisvaltuutettu
34376: antavat erikseen vuosikertomukset toiminnastaan.
34377: 
34378: 
34379: 2. Sosiaalivakuutus ja vakuutustarkastus
34380: 2.1. Sosiaalivakuutus
34381: Kertomusvuonna sosiaalivakuutusjärjestelmässä jouduttiin edelleen valtiontalouden
34382: velkaantumiskehityksen vuoksi kohdeotamaan lainsäädännölliset muutokset siten,
34383: että ne pidemmällä aikavälillä ovat menokehitystä hillitseviä.
34384: Vuoden alusta tuli voimaan sairausvakuutuslain muutos, jolla uudistettiin työter-
34385: veyshuollon kustannusten korvaamista. Tavoitteena oli edistää ennaltaehkäisevää
34386: työterveyshuoltoa ja työterveyshuollon palvelujen ja voimavarojen tehokasta ja
34387: tuloksellista käyttöä sekä parantaa korvauskäytännön yhdenmukaisuutta. Korvaus-
34388: järjestelmä antoi aikaisempaa paremmat mahdollisuudet kustannusten hallintaan ja
34389: toiminnan tuloksellisuuden seurantaan. Sairausvakuutuspäivärahajärjestelmän
34390: menojajouduttiin edelleen supistamaan. Sairausvakuutuksen päivärahaa määrättäes-
34391: sä pyhäpäiviä ei enää luettu omavastuuaikaan ja äitiyspäiväraha maksettiin työs-
34392: säoloajalta vähimmäismääräisenä. Kuntoutusrahalakia muutettiin siten, että kuntou-
34393: tusrahaa saatettiin maksaa koko kuntoutusprosessin ajan niiden enimmäismääräaiko-
34394: jen estämättä, jotka koskevat kuntoutusrahan maksamista kuntoutuksen odotus- ja
34395: väliajalta. Myös kuntoutusrahan ja muiden toimeentuloa turvaavien etuuksien
34396: yhteensovitusta koskevia säännöksiä tarkistettiin. Sairaanhoidon korvaamista
34397: sairausvakuutuksesta rajattiin niissä tapauksissa, joissa ulkomailla on annettu hoitoa,
34398: joka korvataan kysymyksessä olevan maan järjestelmästä. Samalla tarkistettiin
34399: muun muassa kansaneläkelain ja perhe-eläkelain sekä vammaistukilain säännöksiä
34400:  siltä osin kuin on kysymys ulkomailta maksettavien etuuksien rinnastamisesta
34401:  Suomen lainsäädännön mukaisiin etuuksiin. Vuoden 1995 alusta ulkomailta saadut
34402: etuudet vähentävät Suomen lain mukaisia etuuksia.
34403: Palvelurakenteen muutos avopalveluja laajentavaan suuntaan toteutettiin myös
34404: kansaneläke- ja sairausvakuutusjärjestelmässä. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti
34405: julkisen laitoshoidon ja vastaavan hoidon perusteet. Kansaneläkelaitosta koskevaan
34406: lainsäädäntöön, sosiaalihuoltolakiin, kansanterveyslakiin ja sosiaali- ja terveyden-
34407: huollon asiakasmaksuista annettuun lakiin sekä eräisiin muihin lakeihin otettiin
34408: säännös kunnan ja kansaneläkelaitoksen neuvotteluvelvollisuudesta niissä tapauksis-
34409: 606                        Sosiaali- ja terveysministeriö
34410: 
34411: sa, joissa syntyy epäselvyyttä siitä, onko kunnan järjestämässä palvelussa kysymys
34412: avo- vai laitoshoidosta.
34413: Työeläkkeisiin, kansaneläkkeisiin tai näiden indeksitarkistuksia noudattaviin etuihin
34414: ei tehty lainkaan indeksitarkistusta ja eläketurvakeskuksen luottovakuutuksesta ai-
34415: heutuneiden tappioiden rahoitusta siirrettiin vuosille 1996-1998.
34416: Kertomusvuoden alusta uudistettiin työeläkelakien ja kansaneläkelainsäädännön
34417: sekä tapaturmavakuutuslain muutoksenhakusäännöksiä. Itseoikaisua koskevien
34418: säännösten tarkoituksena on, että vakuutettu saisi entistä nopeammin oikean ratkai-
34419: sun sosiaaliturvaa koskeviin asioihinsa. Samalla korostettiin järjestelmiä hoitavien
34420: laitosten vastuuta eläkeasioiden käsittelyssä. Myös hallintomenettelylain periaatteet
34421: ulotettiin työeläke-ja tapaturmajärjestelmään.
34422: Kertomusvuoden toukokuun alusta urheilusta päätoimisen elantonsa saavat henkilöt
34423: kuuluivat pakollisen vakuutusturvan piiriin. Vakuutusturvan on velvoitettu järjestä-
34424: mään se urheiluseura tai liikuntajärjestö, joka on tehnyt sopimuksen urheilijan
34425: kanssa urheilusta saatavista palkkioista. Vakuuttamisvelvollisuus syntyy, kun
34426: urheilija saa kalenterivuodessa veronalaista palkkiota vähintään 56 640 markkaa.
34427: Vakuutusturva sisältää etuudet vanhuuden, työkyvyttömyyden, tapaturman ja
34428: perheen huoltajan kuoleman varalta. Järjestelmän valvonta on uskottu valtakunnalli-
34429: selle liikuntajärjestölle.
34430: Kertomusvuoden syyskausi kului hallitusohjelmaan liittyvien sosiaaliturvaetuuksien
34431: muutosten valmistelussa. Niistä keskeisimmät olivat työeläkejärjestelmän eläkein-
34432: deksiin, eläkepalkkaan ja eläkkeen ns. tulevaan aikaan kohdistuvat muutokset, kan-
34433: saneläkejärjestelmän tekeminen kokonaan eläkevähenteiseksi ja sairauspäiväraha-
34434: järjestelmän kohdentaminen työstä aiheutuvan ansionmenetyksen korvaajaksi.
34435: Kertomusvuotena aloitettiin myös tapaturmavakuutuslainsäädännön muutosten val-
34436: mistelu vakuutetun aseman turvaamiseksi EU:n mahdollisesti edellyttämien
34437: kilpailusäännösten johdosta.
34438: 2.2. V akuutustarlmstus
34439: Kertomusvuonna Suomen vakuutuslainsäädäntö sopeutettiin Euroopan unionin (EU)
34440: jäsenyyden johdosta kolmanteen vahinkovakuutusdirektiiviin, kolmanteen henkiva-
34441: kuutusdirektiiviin sekä vakuutusyritysten tilinpäätösdirektiiviin. Direktiiveistä johtu-
34442: vat lainmuutokset tulivat voimaan 1.4.1995.
34443: Vakuutusyhtiölakia muutettiin muun muassa siten, että kolmansien vakuutusdi-
34444: rektiivien mukaiset yhden toimiluvan ja kotivaltion valvonnan periaatteet toteutet-
34445: tiin kotimaisten vakuutusyhtiöiden osalta. Tämä merkitsee sitä, että suomalaisella
34446: vakuutusyhtiöllä on Suomessa myönnetyn toimiluvan nojalla oikeus harjoittaa
34447: vakuutustoimintaajoko sijoittautumisoikeuden tai palvelujen vapaan tarjoamisen oi-
34448: keuden perusteella Euroopan talousalueella. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa
34449: ensisijaisesti kotimaisen vakuutusyhtiön ulkomaantoiminnan ja erityisesti vakavarai-
34450: suuden valvonnasta.
34451: Vahinko- ja henkivakuutuksen erillisyyttä koskevia säännöksiä täsmennettiin.
34452: Suomalaisille henkivakuutusyhtiöille sallittiin kaikkien kolmannessa henkivakuutus-
34453: direktiivissä mainittujen henkivakuutusluokkien mukaisen toiminnan harjoittaminen.
34454: Lisäksi vakuutusyhtiöiden tilinpäätöstä koskevat vakuutusyhtiölain säännökset
34455: muutettiin vakuutusyritysten tilinpäätösdirektiivin johdosta.
34456: Myös vastuuvelan laskemista ja kattamista koskevat säännökset muutettiin vastaa-
34457: maan EU:n kolmansien vakuutusdirektiivien vaatimuksia. Vakuutusyhtiön koko
34458:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        607
34459: 
34460: vastuuvelka on katettava siten kuin laissa ja sen nojalla annetuissa kateasetuksessa
34461: ja ministeriön määräyksissä tarkemmin säädetään tai määrätään. Vastuuvelan
34462: laskuperusteiden ja henkivakuutuksen perusteiden ennakkovahvistuksesta luovuttiin.
34463: Toimiluvan myöntämistä lakisääteisen eläke- tai tapaturmavakuutuksen harjoittami-
34464: seen koskevat säännökset siirrettiin vakuutusyhtiölaista työntekijäin eläkelakiin ja
34465: tapaturmavakuutuslakiin. Näihin lakeihin lisättiin myös säännökset toimiluvan
34466: myöntämisedellytyksistä. Toimiluvan lakisääteisen eläke- tai tapaturmavakuutuksen
34467: harjoittamiseen myöntää edelleen valtioneuvosto. Toimiluvan muun vakuutustoi-
34468: minnan harjoittamiseen myöntää sosiaali- ja terveysministeriö.
34469: Ulkomaisia vakuutusyhtiöitä koskien säädettiin kokonaan uusi laki. Laki koskee
34470: Suomeen sijoittautuneiden ulkomaisten vakuutusyhtiöiden toiminnan lisäksi myös
34471: ulkomaisten vakuutusyhtiöiden, joilla on kotipaikka Euroopan talousalueella
34472: (ulkomaiset ETA-vakuutusyhtiöt), Suomessa harjoittamaa vakuutuspalvelujen
34473: vapaata tarjontaa.
34474: Uudessa ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetussa laissa ulkomaiset vakuutusyhtiöt
34475: jaetaan kahteen ryhmään, joita koskevat osin eri säännökset: ulkomaisiin
34476: ETA-vakuutusyhtiöihin ja ulkomaisiin vakuutusyhtiöihin, joiden kotipaikka on
34477: Euroopan talousalueen ulkopuolelle (kolmannen maan vakuutusyhtiöt).
34478: Ulkomaisten ETA-vakuutusyhtiöiden osalta toteutettiin kolmanteen vahinkovakuu-
34479: tusdirektiiviin ja kolmanteen henkivakuutusdirektiiviin sisältyvät yhden toimiluvan
34480: ja kotivaltion valvonnan periaatteet. Yhden toimiluvan periaatteen mukaisesti
34481: ulkomainen ETA-vakuutusyhtiö voi kotivaltiostaan saamansa toimiluvan nojalla
34482: harjoittaa vakuutustoimintaa Suomessa joko perustamalla tänne kiinteän toimipai-
34483: kan (edustuston) tai harjoittamalla ulkomailta käsin täällä vakuutuspalvelujen
34484: vapaata tarjontaa. Yhtiön talouden valvonnasta vastaa yhtiön kotivaltion vakuutus-
34485: tarkastusviranomainen. Sen sijaan kolmannen maan vakuutusyhtiöitä koskevat sään-
34486: nökset ovat pääosin entisen sisältöiset.
34487: Kertomusvuonna tehtiin EU:njäsenyyden edellyttämät muutokset myös liikenneva-
34488: kuutuslakiin ja potilasvahinkolakiin. Liikennevakuutuksen ja potilasvakuutuksen
34489: maksujen perusteiden ja vakuutusehtojen vahvistamismenettely poistettiin. Ulko-
34490: maiset vakuutusyhtiöt, jotka Suomessa harjoittavat potilasvakuutusta, velvoitettiin
34491: liittymään jäseniksi Potilasvakuutusyhdistykseen,jonka velvollisuus korvaustoimin-
34492: nan hoitamiseen samalla tehtiin lakisääteiseksi.
34493: Kertomusvuonna tehtiin EU:n jäsenyyden edellyttämät muutokset myös vakuu-
34494: tusyhdistyslakiin. Lain mukaan suuri vakuutusyhdistys voi laajentaa toiminta-
34495: alueensa kattamaan koko ETA-alueen. Yhdistyksen on kuitenkin tällöin muututtava
34496: keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi. V akuotusyhdistyksen oikeutta omistaa vieraalla
34497: toimialalla toimivan yrityksen osakkeita muutettiin ja lakiin lisättiin laadullista
34498: omistajakontrollia koskevat säännökset. V akuotusyhdistysten tilinpäätössäännökset
34499: sekä vastuuvelan kattamista koskevat säännökset muutettiin direktiivien mukaisiksi.
34500: Eläkesäätiölain kokonaisuudistus ta valmistelleen eläkesäätiötoimikunnan mietinnön
34501: sekä eläkesäätiöiden katesäännöksiä valmistelleen työryhmän muistion perusteella
34502: valmisteltu hallituksen esitys uudeksi eläkesäätiölaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi
34503: laeiksi (HE 18711995 vp) annettiin eduskunnalle kertomusvuoden marraskuussa.
34504: Uusi eläkesäätiölaki tulee voimaan 1.1.1996 kuitenkin siten, että lain eläkevastuun
34505: katetta ja ylikatteen siirtoa koskevat säännökset tulivat voimaan jo 31.12.1995.
34506: Vakuutuskassalain vastuuvelan kattamista koskevat säännökset uudistettiin uuden
34507: eläkesäätiölain säännöksiä vastaavalla tavalla. Vakuutuskassalakiin lisättiin elä-
34508: kesäätiölakia vastaavalla tavalla ylikatteen siirtoa koskevat säännökset. Eläkesäätiöi-
34509: 608                        Sosiaali- ja terveysministeriö
34510: 
34511: denja vakuutuskassojen eläkevastuun ja vastuuvelan kattamistakoskevat tarkemmat
34512: säännökset annettiin uusissa kateasetuksissa, jotka soveltuvin osin vastaavat
34513: vakuutusyhtiöiden kateasetusta.
34514: Sopimusneuvotteluissa, jotka koskivat Suomen liittymistä Euroopan unionin
34515: jäsenyyteen, ei päästy yksimielisyyteen kolmannen vahinkovakuutusdirektiivin
34516: soveltamisesta lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen. Suomi katsoi tapaturmava-
34517: kuutuksen kuuluvan lakisääteiseen sosiaaliturvaan, mistä syystä Suomen käsityksen
34518: mukaan kolmatta vahinkovakuutusdirektiiviä ei voida vakuutukseen soveltaa. Kerto-
34519: musvuoden aikana sosiaali- ja terveysministeriö on edelleen neuvotellut EU:n
34520: komission kanssa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen asemasta tässä suhteessa.
34521: Ministeriön työryhmässä on selvitetty kolmannen vahinkovakuutusdirektiivin
34522: soveltamisen edellytyksiä tällaiseen lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvaan
34523: vakuutukseen. Lisäksi ministeriössä on aloitettu asiaan liittyvien lakiehdotusten
34524: valmistelu.
34525: Kesäkuussa 1994 asetettu vakuutusturvan takuujärjestelmätyöryhmä jatkoi työtään
34526: kertomusvuoden aikana. Työryhmän määräaika lakisääteisten vakuutusten takuujär-
34527: jestelmän osalta päättyi 31.10.1995. Ministeriölle luovuttamassaan välimuistiossa
34528: työryhmä esitti vakuutusyhtiöiden keskinäisen takuujärjestelmän toteuttamista lain
34529: tasolla liikennevakuutuksessa, potilasvakuutuksessaJa lakisääteisessä tapaturmava-
34530: kuutuksessa. Työryhmäjatkaaedelleen työtään ensivakuutuksena myönnetyn henki-
34531: ja vahinkovakuutuksen takuujärjestelmän selvittämiseksi.
34532: Konkurssissa olevien Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan, Eläkevakuutusosakeyhtiö
34533: Kansan, Vakuutusosakeyhtiö Kansa Intemationalin ja Jälleenvakuutusosakeyhtiö
34534: Kansan selvitystä jatkettiin kertomusvuoden kuluessa. Konkurssissa olevan Hen-
34535: kivakuutusosakeyhtiö AP.ollon erityisen selvityspesän ja Jälleenvakuutusosakeyhtiö
34536: Varman välille solmittiin kannanluovutussopimus, jonka mukaan osa Apollon
34537: vakuutuskannasta siirrettiin 1.1.1996 lukien V armalle. Kannanluovutussopimuksen
34538: yhteydessä toteutetaan muun vakuutusalan kertomusvuoden tammikuussa käydyissä
34539: neuvotteluissa lupaama taloudellinen tuki Apollossa vakuutetuille eduille.
34540: Vakuutustarkastustoimiston organisaatiota kehitettiin edelleen ja toimiston henkilös-
34541: töä lisättiin kertomusvuoden aikana. Henkilöstön lisäys johtui muun muassa siitä,
34542: että lakisääteistä toimintaa harjoittavien eläkesäätiöiden Ja eläkekassojen hallinnon
34543: ja talouden valvonta siirrettiin Eläketurvakeskukselta takaisin sosiaali- ja terveysmi-
34544: nisteriölle.
34545: 
34546: 2.3. Työttömyysvakuutus
34547: Kuten kahtena edellisenä vuonna myös vuodelle 1996 ansioturvan rahoitusosuuksia
34548: muutettiin tilapäisesti siten, että valtionosuus työttömyyspäivärahoihin on 62,5 %
34549: ({'ysyvän lain mukaisen 47,5 %:n sijasta) ja työnantajien osuus 32 % (47 %:n
34550: sijasta). Lopullinen valtionosuus tullee lähelle pysyvän lain mukaista osuutta, sillä
34551: palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta käytetään osa alentamaan valtion
34552: osuutta ansioon suhteutetun työttömyysturvan rahoituksesta. Lisäksi palkansaajien
34553: työttömyysvakuutusmaksun tuottoa käytetään työttömyyskassojen jäsenmaksujen
34554: tasaukseen ja valtion eläkelain mukaisten työeläkelisien rahoitukseen.
34555: Vuodelle 1996 työttömyysvakuutusmaksuja alennettiin. Palkansaajien työttömyys-
34556: vakuutusmaksu on 1,5 % (vuonna 1995 1,87 %) bruttopalkasta. Työnantajan
34557: työttömyysvakuutusmaksu porrastetaan siten, että se on 1 % palkkasumman
34558: 5 milj. mk asti ja 4% yli 5 milj. mk:n palkkasummasta (nykyisin 2% ja 6,1 %).
34559:                             1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        609
34560: 
34561:       Yksivuotisia lakeja ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta ja lomautuspäivära-
34562:       hasta jatkettiin vuodelle 1996. Työnantajan on maksettava kaikista alkavista
34563:       kokoaikaisista lomautuksista ylimääräinen 1 180 markan suuruinen työttömyysva-
34564:       kuutusmaksu kerran lomautettua työntekijää kohti. Maksuvelvollisuus ei kuitenkaan
34565:       koske pientyönantajia, joiden maksama vuotuinen palkkasumma jää alle yhden
34566:       miljoonan markan. Kokonaan lomautetulle maksetaan 15 ensimmäiseltä lomautus-
34567:       päivältä lomautuspäivärahaa, joka on 70 prosenttia henkilön ansioon suhteutetusta
34568:       päivärahasta ja vasta sen jälkeen ansiopäivärahaa.
34569:       Työttömyysturvan perusl?äivärahaan ei tehdä palkkatason noususta aiheutuvaa
34570:       tarkistusta vuosina 1995 Ja 1996.
34571:       Työttömyyspäivärahasta vähennetään työttömän tai tämän puolison saama lasten
34572:       kotihoidon tuen perusosa ja sisaruskorotus. Lainmuutos tuli voimaan 1.11.1995.
34573:       Vuonna 1996 jatketaan myös käytäntöä, jonka mukaan maksettavia soviteltuja
34574:       päivärahoja ei lasketa sovitellun päivärahan enimmäismääriin. Yli 55-vuotiaalle
34575:       peruspäivärahan saajalle, joka on työttömäksi jäädessään täyttänyt työssäoloehdon,
34576:       Jatketaan peruspäivärahan maksamista 60-vuotiaaksi asti.
34577: 
34578: 
34579:       3. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä
34580:       3.1. V altionosuusjäJjestelmä
34581:       Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmä muuttui perusteelli-
34582:       sesti vuoden 1993 alusta. Uudistuksella siirryttiin laskennalliseen valtionosuuteen
34583:       kuntien käyttömenojen osalta. Kertomusvuonna on laskennalliset valtionosuudet
34584:       suoritettu alennettuina sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu-
34585:       desta annetun lain väliaikaisen muutoksen perusteella.
34586:       Kertomusvuonna on valmisteltu kuntien kantokykyluokituksen poiston edellyttämät
34587:       muutokset valtionosuussäännöksiin. Lisäksi kertomusvuonna on valmisteltu yhdessä
34588:       sisäasiainministeriön kanssa määräaikainen laki eräistä kuntien valtionosuuksien
34589:       järjestelyistä vuonna 1996, jolla muun muassa alennetaan kuntien vuoden 1996
34590:       valtionosuuksia.
34591:       Suunnittelu- ja valtionosuuslain perusteella valtioneuvosto on hyväksynyt sosiaali-
34592:       ja terveydenhuollon valtakunnalhsen suunnitelman vuosille 1996 - 1999. Suunnitel-
34593:       massa on kunnalliselle sosiaali- ja terveydenhuoliolle asetettavat tavoitteet sekä
34594:       toimintaan kohdennettavat voimavarat. Suunnitelman keskeiset tavoitteet koskevat
34595:       ehkäisevää sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä palvelurakenteen uudistamista.
34596:       Kertomusvuonna on jatkettu valtionosuusuudistuksen vaikutusten seurantaa.
34597:       Seurannan pohjalta laaditaan eduskunnalle sen edellyttämä selonteko valtion-
34598:       osuusuudistuksen vaikutuksista.
34599: 
34600:       3.2. Perltepoliittiset etuudet
34601:       Kertomusvuonna heinäkuun alusta lukien alennettiin lapsilisien maaraa
34602:       375 mmk:lla, mikä merkitsee vuositasolla 750 mmk:n vähennystä lapsilisistä
34603:       valtiolle aiheutuviin menoihin. Muutos pienensi maksettavien lapsilisien markka-
34604:       määri~ keskimäärin 8,25 ~dl~. Muut~s ol~ ~':lunnatt~ s.i.teJ?, että J?ienim~~t markka-
34605:       määrå.lset muutokset kohdistuivat yksilapslSlm perheisUn Ja suunmmat vähennykset
34606:       monilapsisiin perheisiin.
34607: 
34608: 77 360228Y
34609: 610                        Sosiaali- ja terveysministeriö
34610: 
34611: 3.3. Toimeentulotuki
34612: Toimeentulotuen osittaista siirtämistä kansaneläkelaitokselle koskeva kokeilu
34613: toteutetaan vuosina 1995 - 1996 30 kokeilukunnassa.
34614: V aitioneuvoston 21.12.1995 tekemällä päätöksellä tehtiin eräitä muutoksia toimeen-
34615: tulotuen yleisiin määräytymisperusteisiin. Päätöksellä luovutaan toimeentulotuen
34616: perusosan indeksitarkistuksista vuosina 1996 - 1998. Lisäksi päätöksellä selkeyte-
34617: tään toimeentulotuen myöntämiskäytäntöjä muun muassa eräiden yhteistaloudessa
34618: asuvien osalta sekä työstä tai työvoimapoliittisista toimenpiteistä kieltäytyneiden
34619: osalta.
34620: 3.4. Kotona tapahtuva hoito
34621: Kertomusvuonna päätettiin omaishoitoa koskeva kokeilu, jonka tarkoituksena on
34622: selvittää omaisten mahdollisuuksia jäädä pois omasta tai toisen työstä akuutissa
34623: hoidontarpeessa olevan omaisen lyhytaikaiseksi hoitamiseksi. Kokeilun tulokset
34624: raportoitiin (STM:n selvityksiä 1995:6).
34625: Omaishoitajien vapaan järjestämisvaihtoehtojen lisäämiseksi käynnistettiin yhteis-
34626: työssä Raha-automaattiyhdistys ry:n ja järjestöjen kanssa omaishoitoon palvelusete-
34627: likokeilu.
34628: Samoin yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen
34629: (Stakes) kanssa tehtiin selvitys vuonna 1992 toteutetun perhehoitoa koskevan
34630: uudistuksen toteutumisesta ja kehittämistarpeista. Raportti valmistui alkuvuodesta
34631: 1995. Jatkotoimia suunnitellaan sen pohjalta.
34632: 3.5. Lasten päivähoito
34633: Kertomusvuonna aloitettiin vaihtoehtoisten päivähoidonjärjestämistapojen selvittä-
34634: miseksi toteutettava valtakunnallinen päivähoidon palvelurahakokeilu, joka toteute-
34635: taan 1.3.1995-31.7.1997 välisenä aikana. Kokeiluun osallistuu 33 kuntaa.
34636: 3.6. Vanhustenhuolto
34637: Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1993 asettama Suomen vanhuspoliittinen
34638: tavoite- ja strategiatoimikunta valmisteli Suomen vanhuspoliittisen tavoite- ja
34639: strategiasuunnitelman vuoteen 2001.
34640: Avohuollon ja kotona annettavien palvelujen kehittämiseksi kertomusvuonna
34641: toteutettiin yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen
34642: kanssa vanhusten perhepäivähoitokokeilua.
34643: Vanhustenhuollossa jatkettiin potilassiirtokäytäntöä Ruotsin ja Suomen valtioiden
34644: välillä sekä inkeriläisten vanhusten tukemista omilla asuinsijoillaan. Viron sosiaali-
34645: ja terveysministeriön kanssa tehtiin yhteistyötä vanhusten avohuollon palvelujen
34646: kehittämiseksi Viroon.
34647: 3.7. Sotaveteraanihuolto ja asevelvollisten huolto
34648: Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annettua lakia muutettiin väliaikaisesti siten,
34649: että veteraanikuntoutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin voidaan käyttää myös
34650: Raha-automaattiyhdistys ry:n tuottoa. Lakia sovelletaan suoritettaessa korvauksia
34651: vuodelta 1996.
34652:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       611
34653: 
34654: V aitioneuvoston päätös eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille
34655: maksettavasta rintama-avustuksesta valmisteltiin kertomusvuonna. Päätöksen nojalla
34656: Suomen sodissa vapaaehtoisesti palvelleelle Virossa tai muualla entisen Neuvosto-
34657: liiton alueella pysyvästi asuvalle vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa asuvalle
34658: rintamasotilaalle voitiin hakemuksesta maksaa vuonna 1995 rintama-avustusta.
34659: Myös vuoden 1996 talousarvioon sisältyy määräraha vastaavaan tarkoitukseen.
34660: 
34661: 3.8. Kehitysvammaisten erityishuolto ja vammaispalvelut
34662: Sosiaali- ja terveysministeriö kiinnitti kuntien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymien
34663: huomiota kehitysvammaisten henkilöiden tarvitseman huolenpidon turvaamiseen
34664: palvelurakenteen muuttamisen yhteydessä. Ministeriö totesi kirjeessään, että
34665: palvelurakenteen muuttamisen yhteydessä on edelleenkin turvattava kehitysvam-
34666: maisten henkilöiden tarvitsema huolenpito. Esimerkkinä tarvittavan suunnitelmalli-
34667: suuden toteuttamisesta mainittiin henkilöä koskeva palvelusuunnitelma.
34668: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti myös työryhmän seuraamaan kehitysvamma-
34669: huollossa tapahtuvaa palvelurakenteen muutosta. Työryhmän tehtävänä on muun
34670: ohella selvittää palvelurakennemuutokseen liittyvät kehittämistarpeet ja lainsäädän-
34671: nölliset muutostarpeet Työryhmän määräaika päättyy 31.3.1996.
34672: Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö kehotti kertomusvuonna lääninhallituksia
34673: ryhtymään ohjaus- ja valvontatoimenpiteisiin toimialueensakuntien vammaispalve-
34674: luita koskevien soveltamisohjeiden ja -käytännön saattamiseksi asiasta annettujen
34675: säädösten mukaisiksi.
34676: 
34677: 3.9. Palvelurakenteen uudistaminen
34678: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 11.4.1995 palvelurakennemuutoksen koordinaa-
34679: tioryhmän jatkamaan vuoden 1994 lopussa raporttinsa jättäneen palvelurakenteen
34680: seurantaryhmän työtä. Koordinaatioryhmän tehtävänä on seurata ja tukea palvelura-
34681: kennehankkeen etenemistä kunnissa ja kuntayhtymissä. Työryhmän määräaika
34682: päättyy vuoden 1996lopussa. Samaten osa selvitysmiehistäjatkOI edelleen palvelu-
34683: rakenneasiantuntijoina kuntien käytössä.
34684: Paino,Piste koordinaatioryhmän työskentelyssä kertomusvuonna oli erilaisten
34685: asumisolosuhteisiin ja asumisympäristöihin liittyvien kysymysten selvittämisessä.
34686: Lisäksi valmisteltiin alkuvuodesta 1996 pidettävää tutkimus- ja tilastotiedon
34687: asiantuntijaseminaaria tavoitteena hankkeeseen liittyvän uusimman tiedon kokoami-
34688: nen artikkelijulkaisuksi tukemaan kunta-, lääni- ja valtakunnantason työtä.
34689: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista on pyritty aktiivisesti
34690: tukemaan ja seuraamaan.
34691: Palvelujärjestelmän kehitystä on seurattu paitsi laajoin selvityksin myös erityisen
34692: ajantasaseurannan avulla. Sosiaali- ja terveydenhuollon uusi kuntakohtainen
34693: tietokanta otettiin käyttöön kertomusvuoden aikana.
34694: Sosiaali- ja terveysministeriön lähipalvelutyöryhmä, jonka tehtävänä on edistää
34695: sosiaali- Ja terveydenhuollon moniammatillisen toimmtatavan yleistymistä, asu-
34696: kasosallistumista, erityisasiantuntijuuden turvaamista sekä monihallinnollista
34697: yhteistyötä, käynnisti kertomusvuonna kuntaprojekteja osana palvelurakenteen
34698: uudistamistyötä.
34699: 612                        Sosiaali- ja terveysministeriö
34700: 
34701: 
34702: 3.10. Hoitotyön valtakunnallinen kehittäminen
34703: Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti kertomusvuonna hoitotyön valtakunnallisen
34704: kehittämisprojektin tukemaan palvelurakennemuutosta ja uudistettua TK-2000-
34705: ohjelmaa. Projektisuunnitelman mukaan käytännön kehittämistyö tapahtuu läänin-
34706: hallitusten koordinoimana kunnissa vuosina 1995 - 1997. Kehittämistyön tulokset
34707: kootaan valtakunnalliseksi hoitotyön kehittämisohjelmaksi.
34708: 
34709: 3.11. Erityistason sairaanhoito
34710: Sosiaali- ja terveysministeriö antoi vuoden 1995 alusta voimaan tulleen ohjeen
34711: erityistason sairaanhoitoon kuuluvista tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidosta.
34712: Tämän erityisen vaativan erikoissairaanhoidon keskittämisen perusteena on laadulli-
34713: sesti riittävän korkeatasoisen toiminnan edellyttämän erityisosaamisen varmistami-
34714: nen.
34715: 
34716: 3.12. Terveydenhuollon ammattihenkilöstö
34717: Vuonna 1994 voimaan tulleen terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain
34718: perusteella on hyväksytty 14 uutta terveydenhuollon ammattinimikettä. Terveyden-
34719: huollon oikeusturvakeskus on merkinnyt nämä uudet nimikkeet ammattihenkilöiden
34720: keskusrekisteriin lain edellyttämällä tavalla ja määräajassa eli 31.12.1995 mennessä.
34721: V aitioneuvoston 20.10.1994 asettama terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun
34722: lain 41 §:n ja asetuksen 18 §:n tarkoittama neuvottelukunta on aloittanut kertomus-
34723: vuoden aikana täydellä teholla työnsä ja seurannut uudistetun lainsäädännön
34724: toimivuutta.
34725: 
34726: 3.13. Sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan lainsäädännön
34727: uudistaminen
34728: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti syyskuussa 1993 palvelulainsäädäntöprojektin,
34729: jonka tehtävänä oli laatia perusselvitys sosiaali- ja terveydenhuollon palvelulainsää-
34730: dännön uudistamiseksi. Perusselvitys valmistui joulukuussa 1993.
34731: Perusselvityksestä saatujen lausuntojen pohjalta yksityisten sosiaalipalvelujen
34732: valvontaa ja sosiaalihuollon asiakkaan asemaa koskevaa lainvalmistelua jatkettiin
34733: kertomusvuonna virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Lakiehdotukset on
34734: tarkoitus antaa eduskunnalle alkuvuodesta 1996.
34735: Terveydenhuollon lainsäädännön uudistamista selvitettiin kertomusvuonna virkatyö-
34736: nä. Valmistelua jatketaan 1996.
34737: 
34738: 3.14. Valtion laitokset
34739: Valtion mielisairaaloiden, Niuvanniemen sairaala Kuopiossa ja Vanhan Vaasan
34740: sairaala Vaasassa, hallinnollisen aseman ja kriminaalipotilaiden hoidon järjestämistä
34741: selvitettiin kertomusvuonna. Sen tuloksena todettiin tarve lisätä terveydenhuollon
34742: oikeusturvakeskuksen mahdollisuuksia määrätä kriminaalipotilaan hoitopaikka ja
34743: vahvistaa kuntien osallistumista valtion mielisairaaloiden hallintoon. Asian valmis-
34744: telua jatketaan vuoden 1996 aikana.
34745: Valtion koulukodeissa vuonna 1994 toteutettujen muutosten jälkeen valtion
34746: koulukoteja on seitsemän. Ne toimivat sosiaali- Ja terveydenhuollon tutkimus- ja
34747: kehittämiskeskuksen alaisina laitoksina.
34748:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        613
34749: 
34750: Laki tapaturmavirastosta annetun lain kumoamisesta valmisteltiin kertomus vuonna.
34751: Laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1996. Tapaturmaviraston nykyiset tehtävät
34752: siirtyvät valtiokonttoriin valtiovarainministeriön hallinnonalalle. Viraston yhteydessä
34753: toimiva sotilaslääkintäarkisto tehtävineen siirretään sota-arkistoon puolustusministe-
34754: riön hallinnonalalle.
34755: 
34756: 3.15. Pakolaisten vastaanotto
34757: Maahanmuuttoasioiden lupahallintoon liittyvät kysymykset hoidetaan sisäasiainmi-
34758: nisteriön ja ulkoasiainministeriön hallinnonalalla. Vastaanotto- ja palvelu- sekä
34759: tukijärjestelmiin liittyvät kysymykset hoidetaan ns. normaalipalvelujen puitteissa
34760: asianomaisissa ministeriöissä. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja
34761: palvelujen osalta tehtävää koordinoidaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Ulkomaa-
34762: laisasioitahoitavien ministeriöiden kansliapäälliköiden muodostama ulkomaalaispo-
34763: liittinen yhteistyöryhmä koordinoi ulkomaalaisasioita. Lisäksi pakolais- ja siirtolai-
34764: suusasiam neuvottelukuntaan kuuluvat ulkomaalaisasioita haitavien ministeriöiden
34765: edustajat ja työjaostoon kaikki ao. ministeriöiden kansliapäälliköt. Sosiaali- ja
34766: terveysministeriön työryhmä esitti muistiossaan (STM 1995:7), että vastaanoton
34767: hallinnon selkiinnyttämiseksi siirrettäisiin sosiaali- ja terveysministeriölle kuuluvat
34768: pakolaisasiat työministeriöön. Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle, joka ei
34769: kuitenkaan hyväksynyt esitystä.
34770: Suomeen otettujen kiintiöpakolaisten vuosittainen määrä on ollut vuodesta 1989
34771: lähtien 500 henkilöä. Kertomusvuonna päätettiin 500 lisäkiintiöstä ex-Jugoslavian
34772: alueen pakolaisille. Heitä saapui maahan vuoden loppuun mennessä 267. Käytettä-
34773: vissä olevia kuntapaikkoja kertomusvuonna oli 2 600, joista noin 1 800 oli käyttä-
34774: mättä vuoden lopussa. Kiintiöpakolaisten valinnassa Suomi on noudattanut
34775: edelleen humanitaarisia näkökohtia. Sijoittamisen tarpeessa oleville perheille on
34776: annettu etusija ja otettu vastaan sairruta, vammaisia ja pitkään leireillä olleita
34777: pakolaisia sekä UNHCR:n esittämiä hätätapauksia.
34778: Kiintiöpakolaisia on saapunut Suomeen kertomusvuoden loppuun mennessä noin
34779: 4 500 henkilöä, joista noin 650 vuoden 1995 aikana. Kiintiöpakolaiset ovat kerto-
34780: musvuonna olleet pääasiassa iranilaisia, irakilaisia, Iranin ja Irakin kurdeja sekä
34781: bosnialaisia. Valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteella Suomeen on vastaan-
34782: otettu edelleen entisen Jugoslavian alueelta, lähinnä Bosnian ja Hertsegovinan
34783: sairaaloista evakuoituja potilaita ja heidän saattajiaan.
34784: Turvapaikanhakijoiden määrä pysyi vuonna 1995 edellisen vuoden tasolla, turvapai-
34785: kanhakijoiden määrä oli noin 850. Kertomusvuoden aikana lakkautettiin kaikkiaan
34786: kolme vastaanottokeskusta (yhteensä n. 350 majoituspaikkaa), joista valtion
34787: keskuksia olivat Lapinjärvi ja Malmi. Lakkaotuksen syynä oli majoitusta.IJ?een
34788: väheneminen. Helsingm Suomen Punaisen Ristin keskuksen toiminta s1irtyi
34789: kaupungin ylläpidettäväksi. Supistuksen jälkeen vastaanottokeskusten kokonaismää-
34790: rä on 11, joissa on n. 1 150 paikkaa.
34791: Valtaosa turvapaikanhakijoista ei täytä Geneven vuoden 1951 pakolaissopimuksen
34792: kriteereitä. Tämän johdosta turvapaikkoja myönnetään vähän. Huomattava osa
34793: hakijoista saa kuitenkin oleskeluluvan suojelun tarpeen perusteella tai humanitaari-
34794: sin perustein.
34795: 614                        Sosiaali- ja terveysministeriö
34796: 
34797: 
34798: 4. Ehkäisevä sosiaali- ja terveyspolitiikka
34799: 4.1. Ehkäisevä terveyspolitiikka
34800: Ehkäisevässä terveyspolitiikassa toteutettiin eri tahojen kanssa yhteistyössä uudiste-
34801: tun Terveyttäkaikille vuoteen 2000 (TK-2000) yhteistyöohjelman toimenpidesuosi-
34802: tuksia. Yhteistyöohjelman painoalueena oli kuntien johdon ja luottamusmiesten
34803: sitouttaminen terveyden edistämiseen kunnallisessa päätöksenteossa ja kuntasuunnit-
34804: telussa. Yhteistyöohjelman mallintamiseksi toteutettiin TK-2000-kuntaprojektit
34805: seitsemässä kunnassa. Kansanterveysjärjestöjen kanssa on neuvoteltu vapaaehtois-
34806: työn panostuksen lisäämiseksi.
34807: Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muutos tuli voimaan
34808: 1.3.1995. Säädösmuutosten tavoitteena on vähentää lasten ja nuorten tupakointia
34809: sekä estää väestön tahaton altistuminen ympäristön tupakansavulle ja sen aiheutta-
34810: mille terveyshaitoille. Lakimuutoksen täytäntöönpanemiseksi ja tunnetuksi tekemi-
34811: seksi toteutettiin laajalti koulutusta ja tiedotusohjelma sekä suoraan väestölle että
34812: kaupalle ja työpaikOille. Lakimuutoksen täytäntöönpano on ensimmäisten arvioiden
34813: mukaan onnistunut hyvin.
34814: Ympäristön tupakansavun syöpävaarallisuutta koskeva asiakirja-aineisto on koottu
34815: ja on lausuntoineen asiantuntijoiden arvioitavana. Ravintoloiden savuttomuutta
34816: koskevien toimenpiteiden valmistelu on käynnistetty.
34817: Yhteistyössä opetusministeriön ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön
34818: kanssa käynnistettiin viisivuotinen Kunnossa kaiken ikää -terveysliikuntaohjelma.
34819: Ohjelman tavoitteena on lisätä aikuisten terveysliikuntaa niin, että terveytensä
34820: kannalta riittävästi liikkuvien 40 - 60-vuotiaiden määrä lisääntyy 150 OOO:lla
34821: vuoteen 2000 mennessä. Väestön terveydentilassa tapahtuvan kehityksen seuraami-
34822: seksi käynnistettiin lainmuutoksella kansanterveyskertomuksen valmistelu.
34823: Kouluruokailusta yläasteella valmistui valtakunnallinen selvitys. Kouluruokailun
34824: suosio on kasvanut, mutta vain 15 %oppilaista syö koulussa täydellisen kouluateri-
34825: an. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kanssa tehdyn
34826: imeväisten ruokintatutkimuksen mukaan rintaruokintatilanne Suomessa on hyvä;
34827: keskimäärin puolet lapsista sai rintamaitoa puolen vuoden ikään saakka ja neuvoloi-
34828: den antamia ruokintasuosituksia noudatettiin hyvin. Lasten ravitsemuksestaja lasten
34829: ruokailusta päivähoidossa valmisteltiin uudistettavia suosituksia, joiden tavoitteena
34830: laadullisten kriteerien ohella on löytää uusia haasteita ja työmuotoja lasten ravitse-
34831: musneuvontaan ja ruokailun toteuttamiseen muuttuvissa tilanteissa. Eläkeikäisten
34832: ateriapalvelujen käytöstä ja käyttöhalukkuudesta valmistuneesta raportista ilmeni
34833: runsaasti tyydyttämätöntä palvelujen tarvetta. Ravitsemustilanteen seurantajärjestel-
34834: män kehittäminen aloitettiin.
34835: Astmaohjelma 1994 - 2004:n mukainen alueellinen koulutus toteutettiin alueellisten
34836: yhteistyötahojen kanssa. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien kansallisen ohjelman
34837: valmistelua varten asetettiin työryhmä.
34838: Valtakunnallisen itsemurhien ehkäisyprojektin osaprojektit jatkuivat ja itsemurhien
34839: ehkäisytyön seurantatutkimus käynmstyi. Mieli maasta -valtakunnallinen depressio-
34840: projekti käynnistyi.
34841: Vuonna 1993 käynnistettyä valtakunnallista koti- ja vapaa-ajan tapaturmien
34842: ehkäisykampanjaa jatkettiin yhteistyössä useiden tahojen kanssa. Liikenne-, työ-
34843: sekä koti- ja vapaa-ajan tapaturma-asioita hoitavat tahot järjestivät yhteistyössä
34844:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       615
34845: 
34846: ensimmäisen kerran valtakunnallisen tapaturmien torjuntapäivän, jonka tavoitteena
34847: oli suomalaisten turvallisuusmyönteisen asennoitumisen parantaminen ja tapatur-
34848: mayhteistyön kehittäminen.
34849: 
34850: Tartuntatautien torjuntatyössä on vakiinnutettu uusi ilmoitus- ja rekisterimenettely
34851: ja kehitetty vastustamistyötä sen pohjalla. Lähialueilta tulevien tartuntariskien
34852: kasvuun on varauduttu kotimaista valmiutta parantamalla ja rakentamalla rajat
34853: ylittävää yhteistyötä sekä valtakunnan tasolla että läänien toimesta. Kansainvälisesti
34854: katsottuna Suomen HIV -tilanne on edelleen hyvä. SukuP.uolitautien ehkäisemiseksi
34855: on edelleen kehitetty nuorten ihmissuhde- ja sukupuohkasvatusta.
34856: 
34857: 4.2. Ehkäisevä sosiaalipolitiikka
34858: Ehkäisevän sosiaalipolitiikan kuntaprojekti on käynnistynyt 17 kunnassa, jotka
34859: laativat kuntak:ohtaiset ohjelmat. Projektiin liittyy sekä sosiaalipoliittista että
34860: kansantaloudellista tutkimusta. Projekti jatkuu vielä vuonna 1996. Vuorovaikutuk-
34861: sessa projektikuntien kanssa on valmisteltu valtakunnallista ehkäisevän sosiaalipoli-
34862: tiikan toimenpideohjelmaa, joka luovutettiin ministeri Terttu Huttu-Juntuselle
34863: 26.10.1995. Ohjelman perusteella on valmisteltu valtioneuvoston periaatepäätöstä,
34864: joka on tarkoitus antaa vuoden 1996 alussa.
34865: Sosiaali- ja terveysministeriö on koonnut vuonna 1994 yhteistyössä useiden
34866: hallinnonalojen kanssa toimenpideohjelman kotitalouksien velkaantumisesta ja
34867: pitkäaikaistyöttömyydestä syntyneiden toimeentulo-ongelmien lievittämiseksi.
34868: Ohjelman toteutumista on seurattu sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa
34869: työryhmässä.
34870: 
34871: 4.3. Terveydensuojelu
34872: Geenitekniikkalaki (377/95) ja -asetus (821195) tulivat voimaan 1.6.1995.
34873: 
34874: Valtioneuvosto kielsi 7.12.1995 päätöksellään (1375/95) 140 syöpää aiheuttavan,
34875: perimää vaurioittavan ja lisääntymiselle vaarallisen aineen sekä 8 klooratun
34876: liuottimen vähittäismyynnin yksityiseen kulutukseen.
34877: 
34878: 4.4. Työterveyshuolto
34879: Työterveyshuollon kustannusten korvausjärjestelmää koskeva sairausvakuutuslain
34880: muutos (782/94) tuli voimaan 1.1.1995. Uuteen korvausjärjestelmään siirryttäessä
34881: käynnistettiin työ- ja tuotantoelämän rakenteellista muutosta tukevien työterveys-
34882: huoltopalveluja koskevien kokeilujen suunnittelu ja koulutus. Kokeilujen avulla
34883: seurataan korvauksien vaikutuksia työterveyshuoltopalvelujen toteutumiseen ja
34884: selvitetään tuottajakohtaisen korvaamisen toimivuus. Lisäksi kokeiluja järjestetään
34885: runsaasti terveysriskejä sisältävillä pientyöpaikoilla ja toimialoilla sekä yrittäjien
34886: työterveyshuollossa työterveyshuollon korvausjärjestelmän kehittämiseksi. Työter-
34887: veyshuollon kokeiluissa on mukana 52 työterveyshuoltoyksikköä.
34888: Työkykyä ylläpitäviä toimenpiteitä tukevien menetelmien kehittämistä jatkettiin
34889: järjestämällä kesäkuussa 1995 valtakunnallinen työkykyä ylläpitävää toimintaa
34890: koskeva seminaari, jossa esiteltiin käytännössä toteutettuja tyky-malleja. Seminaari-
34891: raportti julkaistaan vuoden vaihteessa. Työterveyshuollon valtakunnalliset kehittä-
34892: mtslinjat -asiakirjan toteutumisen seuranta ja uudistaminen käynnistettiin lokakuus-
34893: sa 1995.
34894: 616                         Sosiaali- ja terveysministeriö
34895: 
34896: 
34897: 4.5 Alkoholi, päihdeasiat ja raittiustyö
34898: Vuonna 1994 hyväksytty alkoholilaki (1143/94) ja siihen liittyvä lainsäädäntö tuli
34899: voimaan 1.1.1995. Lain tarkoituksena oli sopeuttaa alkoholilainsäädäntö Euroopan
34900: r.hdentymiseen, ensin Euroopan talousalueen ja myöhemmin Euroopan unionin
34901: jäsenyyteen liittyviin sopimuksiin. Samalla tarkoitus oli turvata alkoholijärjestel-
34902: mään liittyvät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet.
34903: Lain mukaan alkoholiyhtiöön ennen kuuluneet maahantuonti- ja maastavienti-
34904: monopolit purettiin 1.1.1995 alkaen. Lisäksi purettiin mietojen alkoholijuomien ja
34905: likööreiden valmistusmonopoli ja tukkumyyntimonopoli. Entisistä yksinoikeuksista
34906: jäljelle on jäänyt vain alkoholiyhtiön vähittäismyynnin yksinoikeus.
34907: Lain mukaan entisen alkoholiyhtiön viranomaistehtävät siirrettiin sosiaali- ja
34908: terveysministeriön alaisuudessa toimivalle sosiaali- ja terveydenhuollon tuoteval-
34909: vontakeskukselle (jäljempänä tuotevalvontakeskus). Alle 4,7 tilavuusprosenttia
34910: sisältävien alkoholituotteiden vähittäismyyntiin ja anniskeluun liittyvät viranomais-
34911: tehtävät siirtyivät lääninhallitusten tehtäviksi. Lääninhallitukset ja tuotevalvontakes-
34912: kus vastaavat yleisesti ravintolatoiminnan valvonnasta. Sosiaali- ja terveysministeriö
34913: toimii alkoholisektoriin liittyvien normien antajana ja tuotevalvontakeskus valvoo
34914: koko sektorin normien toteuttamista sekä ohjaa lääninhallituksia valvonnan toteutta-
34915: misessa.
34916: Alkoholilain muutoksella (1281/95) alkoholiyhtiön harjoittama alkoholitutkimus,
34917: alkoholiolojen käytön seuranta sekä alkoholin käytöstä aiheutuvia haittoja koskeva
34918: tiedotus, valistus Ja muu terveyskasvatus siirtyvät sosiaali- ja terveysalan tutkimus-
34919: ja kehittämiskeskukselle, kansanterveyslaitokselle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
34920: tuotevalvontakeskukselle. Alkoholiyhtiö antaa sosiaali- ja terveysministeriölle
34921: kertomuksen vähittäismyyntinsä kehityksestä. Muutos tulee voimaan 1.5.1996
34922: alkaen.
34923: Vuoden 1995 aikana alkoholilainsäädäntöä on muutettu vastaamaan EU-jäsenyyteen
34924: liittyviä säädöksiä, erityisesti vuoden vaihteessa voimaan tullutta valmisteverotus-
34925: lainsäädännön muutosta (460/95). Samassa yhteydessä korjattiin anniskeluaikoja
34926: koskevaa lainsäädäntöä (951/95). Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksillä on
34927: kumottu Pohjoismaiden ulkorajojen yli tuotavien alkoholijuomien tuonnin rajoitta-
34928: mista alle 20 tunnin matkojen osalta koskeva päätös (178/95) sekä täsmennetty
34929: lainsäädäntöä koskien alle 4, 7 tilavuusprosenttia sisältävän alkoholin myyntitoimin-
34930: taa (136/95), alkoholijuomien anniskeluajan jatkamista (761/95) sekä väkevien
34931: alkoholijuomien mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa (841/95).
34932: Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 10.1.1995 päihde- ja raittiusasian neuvottelukun-
34933: nalle tehtäväksi esityksen tekemisen maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoi-
34934: miston laatiman Euroopan alkoholiohjelman soveltamisesta ja toimeenpanosta
34935: Suomessa. Neuvottelukunta luovutti ministeriölle 22.11.1995 esityksen kansalliseksi
34936: alkoholiohjelmaksi vuosille 1996-1999 (STM:n monisteita 1995:28).
34937: Huumausaineasetuksen muutoksessa 15.7.1994 otettiin huomioon Euroopan unionin
34938: asetukset koskien tiettyjen aineiden kulkeutumisen estämistä huumausaineiden ja
34939: psykotrooppisten aineiden valmistukseen. Koska asetuksessa olevat valvontatoimet
34940: koskevat vain unioniin kuuluvien maiden ja sen ulkopuolisten maiden välistä
34941: huumausaineiden valmistuksessa käytettävien aineiden tuontia, vientiä ja kauttakul-
34942: kuliikennettä, huumausaineasetusta muutettiin (952/95) vastaamaan Suomen
34943: jäsenyyden velvoitteita Euroopan unionissa. Samassa yhteydessä muutettiin sosiaali-
34944: ja terveysministeriön päätöksellähuumausaineita ja niiden valmistuksessa käytettyjä
34945:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       617
34946: 
34947:      aineita koskevaa kirjanr.itovelvollisuutta (953/95). Vuoden 1995 alusta on ollut
34948:      voimassa myös ministenön päätös hyväksyttävästä hoidosta huumausainerikoksissa
34949:      (1394/94).
34950:      Euroopan unionin jäsenyyden myötä Suomi tuli jäseneksi Euroopan huu-
34951:      mausaineseurantakeskukseen (EMCDDA). Keskuksen tehtävänä on Euroopan
34952:      unionin huumausainetietojärjestelmän kehittäminen ja keskus toimii kansallisten
34953:      huumausaineseurantakeskusten välityksellä. Suomella on edustus sekä keskuksen
34954:      johtokunnassa että sen tieteellisessä komiteassa. Suomessa kansallisena keskuksena
34955:      toimi vuoden 1995 ajan väliaikaisesti sosiaali- ja terveysministeriö, mutta vuoden
34956:      1996 alusta kansallinen keskus siirretään sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja
34957:      kehittämiskeskuksen yhteyteen.
34958:      Sosiaali- ja terveysministeriön, lääninhallitusten ja muiden yhteistyötahojen
34959:      vuodesta 1993 toteuttamaa nuorten päihteiden käytön ehkäisyn tehostamisohjelmaa
34960:      jatkettiin vuonna 1995. Ministeriön toimintalinjan mukaan päihteiden käytön
34961:      ehkäisyn näkökulma tulisi saattaa osaksi kaikkea nuorisoa koskevaa työtä. Vuonna
34962:      1995 toiminnan painopisteenä oli kuntatason työmuotojen sekä eri tahojen välisen
34963:      yhteistyön kehittäminen.
34964:      Eduskunta ilmoitti 10.2.1995 päivätyssä kirjeessään hyväksyneensä valtioneuvoston
34965:      kertomuksen päihdeolojen kehityksestä vuonna 1993. Päihdepolitiikkaa on ryhdytty
34966:      kehittämään eduskunnan kirjelmän lausumien mukaisesti. Vuodesta 1995 lähtien
34967:      valtioneuvosto ei enää anna eduskunnalle vuosittaista kertomusta päihdeolojen
34968:      kehittymisestä koskien edellistä vuotta, vaan kertomus korvataan joka toinen vuosi
34969:      annettavalla laajemmalla kansanterveyskertomuksella, josta säädetään kansanter-
34970:      veyskertomuksen antamisesta eduskunnalle annetussa laissa (1238/95). Ensimmäi-
34971:      nen kansanterveyskertomus annetaan vuonna 1996.
34972: 
34973: 
34974:       5. Suunnittelu- ja kehittämistoiminta
34975:       Ministeriö jatkoi vuoden aikana sosiaaliturvan eri kehittämisvaihtoehtoja koskevaa
34976:       strategista suunnittelua. Kansantalouden ongelmat, laaja työttömyys sekä valtionta-
34977:       louden rahoituksen epätasapaino, heijastuivat edelleen sosiaaliturvan kehittämislin-
34978:       jauksiin. Maaliskuussa 1995 julkaistiin "Sosiaaliturvan strategiat - viisi vuotta
34979:       2000-luvulle" raportti, jossa esitettiin ministeriön näkemys lähivuosien sosiaalitur-
34980:       van kehittämislinjauksista. Raportissa määritellyt viisi ministeriön päästrategiaa ovat
34981:       samat kuin edellisenä vuonna julkaistussa raportissa. Tällä kertaa painotettiin
34982:       sosiaaliturvan merkitystä kansantaloudessa, tulevaisuuden haasteita sekä toimenpi-
34983:       teitä, joilla sosiaalimenojen osuutta kansantaloudessa voidaan hallitusti alentaa.
34984:       Keväällä työnsä aloittaneen uuden hallituksen sosiaali- ja terveyspoliittinen ohjelma
34985:       sekä säästöpäätökset ja niiden vaikutusten arviointi ovat viitoittaneet sosiaaliturvaa
34986:       koskenuttasuunnittelu-ja kehittämistoimintaa loppuvuoden aikana.
34987:       Vuoden 1995 aikana on edelleen kehitetty hallinnonalan ohjausta. Tavoitteen aset-
34988:       telua sekä toteutuneen toiminnan arviointia on vahvistettu. Hallinnonalalla pidettiin
34989:       keväällä 1995 kaikkien virastojen ja laitosten kanssa tulosneuvottelut ja kirjattiin
34990:       tulosSOJ?imukset. Vuonna 1995 kehitettiin tulosohjausta edelleen hallinnonalan
34991:       virastOihin ja laitoksiin tehdyn haastattelututkimuksen pohjalta. Tavoitteena on
34992:       edelleen tarkentaa tavoitteita, tilivelvollisuutta sekä varmistaa yhtenäinen käytäntö
34993:       hallinnonalalla.
34994:       Ministeriön johtamisjärjestelmää kehitettiin parantamalla päätöksenteon valmistelua,
34995:       muun muassa sopimaila valmistelutyön organisoinnista sekä järjestämällä ensim-
34996: 78 360228Y
34997: 618                        Sosiaali- ja terveysministeriö
34998: 
34999: mäinen päätöksenteon valmistelun ja työkäytäntöjen parantamisseminaari loka-
35000: kuussa 1995.
35001: Ministeriön johtamisjärjestelmää uudistettiin tarkentamalla toiminnan suunnittelua
35002: ja sitä tukevaa määräaikaisseurantaa. Tämän menettelyn avulla seurataan myös
35003: hallitusohjelman toteutumista. Vuonna 1995 laadittiin toisen kerran ministeriön
35004: toimintakertomus, jossa kiinnitettiin huomio tulostavoitteiden analysointiin ja
35005: seurantaan. Ministeriössä käynnistettiin sisäinen tarkastus vuonna 1995. Sisäisessä
35006: tarkastuksessa keskityttiin erityisesti tarkastustoiminnan valmiuksien ja tulosohjauk-
35007: sen puutteiden analysointiin sekä valtiontalouden tarkastusviraston esittämien
35008: huomautusten korjaamiseen. Lisäksi käynnistettiin ministeriön taloushallintojärjes-
35009: telmän uudistamistyö, joka on tarkoitus saattaa valmiiksi vuoden 1996 aikana.
35010: Vuoden 1995 marraskuussa järjestettiin hallinnonalalla tutkimuslaitosten toinen
35011: yhteinen neuvottelupäivä. Sen tavoitteena oli hallinnonalan tutkimuspoliittisen
35012: ohjelmatyön tiivistäminen sekä tutkimusyksiköiden tutkimus- ja kehittämistoimin-
35013: nan sitominen kokonaisohjelmaan. Konserniajattelua on kehitetty vuoden aikana
35014: käynnistämällä hallinnonalan epävirallisen johtoryhmän työ. Ryhmän puheenjohta-
35015: jana on sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö ja se kokoontui vuoden
35016: aikana kolme kertaa.
35017: Vaikea !Jöllisyystilanne on leimannut ministeriön suunnittelu- ja kehittämistoimin-
35018: taa huolimatta talouskasvusta. Työllisyys ei ole merkittävästi kohentunut, minkä
35019: takia koko etuusjärjestelmän toimivuuden sekä sosiaaliturvan rahoituksen tutkimi-
35020: nen ja selvittäminen on ollut etusijalla.
35021: Toinen tärkeä kehittämisalue on ollut Euroopan unionin jäsenyyden tuomat
35022: tehtävät. Ministeriö on osallistunut EU :n rakennerahastohankkeiden valmisteluun ja
35023: toteutukseen. Kansallinen rahoitustuki on kohdennettu sosiaali- ja terveysalan
35024: hankkeisiin, jotka on valmisteltu yhteistyössä työministeriön ja sisäasiainministeriön
35025: kanssa. Hankkeet toteutetaan ao. tavoiteohjelmien mukaisesti alueellisina ja
35026: paikallisina hankkeina.
35027: EU-integraatiota ja sosiaaliturvaa käsitteleviä seminaareja ja tilaisuuksiajärjestettiin
35028: useita. Samoin luotiin uusia yhteistyökontakteja EU-jäsenmaihin. Lisäksijulkaistiin
35029: Suomen sosiaalipolitiikan ED-strategiaa käsittelevä teos. Ministeriö otti myös
35030: aktiivisesti osaa EU:n sosiaalipolitiikan käsittelyyn. Yhteyksiä kansainvälisiin
35031: järjestöihin, erityisesti EUROSTAT:iin ja OECD:hen, on parannettu kansainvälisen
35032: vertailutiedon saamiseksi.
35033: Kansallisia linjauksia varten on valmisteltu kannanotot muun muassa hallitusten
35034: väliseen konferenssiin sekä sosiaalipoliittista lähiajan toimintaohjelmaa varten.
35035: Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on huomiota kiinnitetty sosiaali- ja terveysalan
35036: hankeyhteistyöhön ja hankkeiden koordinaatioon kansallisen rahoitustuen turvaami-
35037: seksi. OECD on käynnistänyt toimeentulotuesta neljää maata koskevan selvityksen,
35038: johon Suomi osallistuu. Myös muiden sosiaali- ja terveyspoliittisten maaraporttien
35039: laadintaan on osallistuttu.
35040: Toimintavuoden loppupuolella ministeriö vahvisti seuraaville vuosille strategisia
35041: linjauksia tukevat kehittämishankkeet. Niissä keskitytään sosiaaliturvan talouteen,
35042: integraatioon, palvelurakennemuutokseen sekä paikallistason toimintaan.
35043: Ministeriön yleisiä sekä suunnittelu- ja laskentavalmiuksia parannettiin kehittämällä
35044: sekä seuranta- että suunnittelujärjestelmiä. Ministeriöön on kehitetty määräaikais-
35045: suunnittelua palvelevat laskentamallit Erityisesti on kiinnitetty huomiota sosiaali-
35046:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       619
35047: 
35048: turvan kohdentomista ja tuloloukkuja koskevien selvitysten ja laskelmien tuottami-
35049: seen.
35050: Paikallistason sosiaali- ja terveysjohdon täydennyskoulutusohjelmat on kehitetty
35051: yhteistyössä ylioJ?istojen kanssa. Sosiaali- ja terveysjohtamisen täydennyskoulu-
35052: tustyöryhmän muistion suuntaviivojen mukrusesti käynnistyy ministeriön tukemana
35053: kolme koulutusohjelmaa kevään aikana ja myöhemmin kaksi muuta ohjelmaa.
35054: Myös ehkäisevässä sosiaali- ja terveyspolitiikassa on ministeriön tutkimus- ja
35055: kehittämisrahojen turvin käynnistetty laaja paikallistason kehittämisohjelma, jota
35056: tullaan jatkamaan vuonna 1996. Hallinnonalan tietoyhteiskunta -strategian valmiste-
35057: lu käynnistettiin vuonna 1995 ja se valmistuu vuoden 1996 alussa.
35058: Vanhuspolitiikan tilasta ja tulevaisuuden näkymistä valmistui selvitys, joka on ollut
35059: pohjana vanhuspoliittiselle tavoite- ja strategiatyölle. Myös väestö- ja sosiaali-
35060: politiikan keskinäisiä suhteita on selvitetty perusteellisesti.
35061: Työttömyyden aiheuttamien ongelmien ehkäisemiseksi on kiinnitetty erityistä
35062: huomiota työaikamallien kokeiluihin sekä yhteistyön parantamiseen sosiaali- ja
35063: terveysviranomaisten sekä työvoima- ja koulutusviranomaisten kesken.
35064: 
35065: 
35066: 6. Komiteat ja työryhmät
35067: Luettelo eräistä toimikunnista ja työryhmistä, jotka ovat kertomusvuoden aikana
35068: aloittaneet toimintansa tai luovuttaneet mietintönsä.
35069: 
35070: Toimikunnat:
35071: Lapsioikeudellista päätöksentekomenettelyä selvittävä toimikunta
35072: Asetettu 23.3.1994. Määräaika 30.9.1995.
35073: Mietintö 1995:12 on luovutettu 8.12.1995.
35074: Tehtävä: Selvittää lapsioikeudelliseen päätöksentekomenettelyyn liittyviä ongelmia
35075: siltä osin, kuin ne koskevat sosiaali- Ja oikeushallintoa yhteisesti.
35076: Perhe- ja väestötoimikunta
35077: Asetettu 10.9.1992. Määräaika 31.12.1994.
35078: Mietintö 1995:4 on luovutettu 2.3.1995.
35079: Tehtävä: Laatia arvio lasten ja perheiden asemaan ja väestökehitykseen vaikuttavis-
35080: ta tekijöistä.
35081: Pohjoismainen Forum 1994/Suomen toimikunta
35082: Asetettu 6.8.1992. Määräaika 31.12.1994.
35083: Loppuraportti on luovutettu 7.1.1995.
35084: Tehtävä: Pohjoismaiden Neuvoston asettamien tavoitteiden toteuttaminen kansalli-
35085: sesti valmisteltaessa foorumia.
35086: YK:n kansainvälisen perheen vuoden 1994 Suomen kansallinen toimikunta
35087: Asetettu 27.5.1992. Määräaika 31.3.1995.
35088: Mietintö 1995:9 (oma sarja) on luovutettu 9.6.1995.
35089: Tehtävä: Toteuttaa YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 45/133 edellyttämiä
35090: kansallisia toimia kansainvälisen perheen vuoden johdosta.
35091: 
35092: Työcyhmät:
35093: Alkoholitiedotustyöryhmä
35094: Asetettu 23.6.1994. Määräaika 30.4.1995.
35095: 620                       Sosiaali- ja terveysministeriö
35096: 
35097: Muistio 1995:10 on luovutettu 7.6.1995.
35098: Tehtävä: Tehdä ehdotus alkoholiyhtiön suorittaman alkoholitiedotuksen ja-valistuk-
35099: sen järjestämisestä alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen liittyen.
35100: Alkoholitutkimustyöryhmä
35101: Asetettu 23.6.1994. Määräaika 30.4.1995.
35102: Muistio 1995:11 on luovutettu 7.6.1995.
35103: Tehtävä: Tehdä ehdotukset alkoholiyhtiön suorittaman alkoholitutkimuksen hallin-
35104: non ja rahoituksen järjestämisestä alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen
35105: liittyen.
35106: Aloitteellisuus ja osallistuminen - asiantuntijatyöryhmä (työtä, toimintaa, turvaa)
35107: Asetettu 24.1.1995. Määräaika 15.3.1995.
35108: Muistio 1995:4 on luovutettu 12.6.1995.
35109: Tehtävä: 28.2.1995 mennessä tehdä esitykset Aloitteellisuus ja osallistuminen -
35110: raporttia (STM:n selvityksiä 1994:7) pohjamateriaalina käyttäen strategiasta oma-
35111: aloitteisen toiminnan lisäämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon alueella.
35112: Elatusturvatyöryhmä
35113: Asetettu 22.4.1995. Määräaika 31.3.1995.
35114: Muistio 1995:20 on luovutettu 30.11.1995.
35115: Tehtävä: 1) laatia ehdotus lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain (122/77)
35116: uudistamiseksi, 2) selvittää eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin
35117: annetun lain (660/66) uudistamistarpeita ym.
35118: Eläke-Kansan kannansiirtotyöryhmä
35119: Asetettu 1.6.1995. Määräaika 31.12.1996
35120: Tehtävä: 1) valmistella ehdotus Eläkevakuutusosakeyhtiö Kansan (konkurssissa)
35121: vakuutuskannan luovuttamisesta sekä vastuuvelan katteena olevan omaisuuden
35122: siirrosta ja hoidosta sekä työntekijäin eläkelain mukaisen yhteisvastuun tarkoituk-
35123: senmukaisesta toteuttamisesta.
35124: Eläkeoikeuden siirtotyöryhmä
35125: Asetettu 15.3.1995. Määräaika 30.11.1995
35126: Muistio 1995:18 on luovutettu 18.8.1995.
35127: Tehtävä: Valmistella ja tehdä ehdotuksensa EY:n komission kanssa tehtäväksi
35128: sopimukseksi, jolla järjestetään Suomesta yhteisöjen toimielinten palvelukseen
35129: pysyvästi siirtyvien työntekijöiden tai virkamiesten eläketurva.
35130: EU :n tasa-arvotiedotusrahatyöryhmä
35131: Asetettu 4.9.1995. Määräaika 30.9.1996.
35132: Tehtävä: valmistella ehdotusta Euroopan unionin tasa-arvotiedotuksen määrärahan
35133: jakamisesta.
35134: Euroopan unionin syöpäohjelman kansallinen koordinaatiokomitea (työryhmä)
35135: Asetettu 14.6.1995. Määräaika 30.6.1998.
35136: Tehtävä: Toimia Euroopan unionin syöpäohjelman kansallisena koordinaatiokomi-
35137: teana.
35138: Hoitotyön valtakunnallisen kehittämisprojektin ohjaus- ja seurantaryhmä
35139: Asetettu 8.3.1995. Määräaika 31.12.1997.
35140: Tehtävä: Hoitotyön valtakunnallista kehittämisprojektia varten asetettu ohjaus- ja
35141: seurantaryhmä, jonka tehtävänä on hyväksyä kokeilussa mukana olevien kuntien,
35142: kuntayhtymien Ja sairaanhoitopiirien projektisuunnitelmat
35143:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      621
35144: 
35145: 
35146: Huumetiedonhallintatyöryhmä
35147: Asetettu 6.5.1994. Määräaika 30.6.1995.
35148: Muistio 1995:12 on luovutettu 30.5.1995.
35149: Tehtävä: Selvittää huumausaineita, niiden käyttöä ja valvontaa koskevan tiedonhal-
35150: lintajärjestelmän toteuttamista.
35151: Thmiseen sekä ihmisen alkioon ja sikiöön kohdistuvan lääketieteellisen tutkimuksen
35152: sääntelytyöryhmä
35153: Asetettu 19.6.1991. Määräaika 30.11.1994.
35154: Muistio 1994:23 on luovutettu 10.1.1995.
35155: Tehtävä: Selvittää ihmiseen sekä ihmisen alkioon kohdistuvan lääketieteellisen
35156: tutkimuksen oikeudellisen sääntelyn tarve.
35157: Ik:ääntyneiden pitkäaikaistyöttömien työllistämismahdollisuuksia selvittävä työryh-
35158: mä
35159: Asetettu 20.9.1995. Määräaika 31.12.1995.
35160: Indeksityöryhmä 1995
35161: Asetettu 10.8.1994. Määräaika 30.4.1995.
35162: Muistio 1995:16 on luovutettu 3.7.1995.
35163: Tehtävä: Selvittää indeksitarkistusjärjestelmien uudistustarpeet Työryhmän on
35164: oltava yhteydessä työmarkkinajärjestöJen 17.5.1994 asettaman työeläkeindeksityö-
35165: ryhmän kanssa. Työryhmän on kuultava myös muita eri indeksijärjestelmiä koske-
35166: via tahoja.
35167: Kehitysvammahuollon palvelurakenteen seurantatyöryhmä
35168: Asetettu 25.4.1995. Määräaika 31.3.1995.
35169: Tehtävä: Kehitysvammahuollossa tapahtuvaa palvelurakenteen muutosta seuraava
35170: työryhmä, jonka tehtävänä on tähän liittyen muun muassa palvelurakenteiden
35171: toimivuuden ja taloudellisuuden tarkastelu kehitysvammahuollossa.
35172: Kemikaali virastotyöryhmä
35173: Asetettu 19.1.1995. Määräaika 31.3.1995.
35174: Muistio 1995:9 on luovutettu 26.6.1995.
35175: Tehtävä: Selvittää 31.3.1995 mennessä muun muassa kemikaalihallinnon kehittä-
35176: miskomitean mietinnön (1994:7) pohjalta, miten kemikaalien tuotevalvontaan
35177: kuuluvia tehtäviä voitaisiin hoitaa perustettavassa kemikaalivirastossa.
35178: Lasten päivähoidon palvelurahakokeilun johtoryhmä
35179: Asetettu 20.1.1995. Määräaika 30.9.1997.
35180: Tehtävä: Ohjata ja seurata sosiaali- ja terveysministeriön, sosiaali- ja terveysalan
35181: tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ja Suomen Kuntaliiton järjestämää lasten päivä-
35182: hoidon palvelurahakokeilua sekä siitä tehtävää tutkimusta.
35183: Lomituspalvelujen hallinnon kehittämistyöryhmä
35184: Asetettu 3.6.1994. Määräaika 28.2.1995.
35185: Muistio 1995:3 on luovutettu 11.4.1995.
35186: Tehtävä: Muun muassa valmistella lomituspalvelurahan käyttöönottoa yhtenä
35187: lomituspal velujen järjestämismahdollisuutena.
35188: Lääkärihelikopteritoiminta Suomessa
35189: Asetettu 15.3.1995. Määräaika 30.6.1995.
35190: Muistio 1995:17 on luovutettu 30.6.1995.
35191: Tehtävä: Selvittää helikopterin käyttöä lääkinnällisessä pelastustoiminnassa.
35192: 622                        Sosiaali- ja terveysministeriö
35193: 
35194: Omaishoidon vapaan järjestämiseen liittyvä palvelusetelikokeilun johtoryhmä
35195: Asetettu 17.2.1995. Määräaika 31.12.1997.
35196: Tehtävä: Seurata omaishoidon vapaanjärjestämiseen liittyvää palvelusetelikokeilua.
35197: Palvelurakennemuutoksen koordinaatioryhmä
35198: Asetettu 11.4.1995. Määräaika 31.12.1995.
35199: Tehtävä: Palvelurakennemuutoksen seurantaryhmän työn jatkoksi
35200: - seurata ja tukea avopalvelujen ja asumispalvelujen vahvistamiseen ja laitosvaltai-
35201: suuden vähentämiseen tähtäävän palvelurakenteen muutosprosessin etenemistä
35202: kunnissa.
35203: Ratkaisuvaihtoehdot valtion mielisairaaloiden tehtävien siirtämiseksi kunnalliseen
35204: terveydenhoitoon
35205: Asetettu 14.11.1994. Määräaika 31.1.1995.
35206: Muistio 1995:3 (STM:n monisteita) on luovutettu 3.5.1995.
35207: Tehtävä: Asetettu selvitysmiehet selvittämään ratkaisuvaihtoehdot valtion mie-
35208: lisairaaloiden tehtävien siirtämiseksi kunnalliseen terveydenhoitojärjestelmään
35209: 1.1.1997 alkaen.
35210: Rikos- ja riita-asioiden sovittelun kehittämistyöryhmä
35211: Asetettu 16.6.1994. Määräaika 30.5.1995.
35212: Muistio 1995:14 on luovutettu 26.6.1995.
35213: Tehtävä: Koordinoida ja arvioida rikos- ja riita-asioiden sovittelutoimintaa.
35214: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoyhteiskuntatyöryhmä
35215: Asetettu 26.4.1995. Määräaika 31.12.1995.
35216: Tehtävä: Laatia sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tietohallinnon toiminta-
35217: strategia siten, että uuden tietotekniikan avulla parannetaan sosiaaliturvan saata-
35218: vuutta, laatua ja tehokkuutta.
35219: Toimeentulo-ongelmien seurantatyöryhmä
35220: Asetettu 16.2.1995. Määräaika 30.9.1995.
35221: Muistio 1995:15 on luovutettu 25.7.1995
35222: Tehtävä: Huolehtia kotitalouksien velkaantumisesta ja pitkäaikaistyöttömyydestä
35223: syntyneiden toimeentulo-ongelmien lieventämiseksi laaditun ja hallituksen iltakou-
35224: lussa 14.12.1994 käsitellyn toimenpideohjelman toteutumisen seuraamisesta.
35225: Toimeentulotukikokeilun johtoryhmä
35226: Asetettu 6.10.1995. Määräaika 30.4.1997.
35227: Muistio 1995:19 luovutettu (väliraportti).
35228: Tehtävä: Työttömien vähimmäistoimeentuloturvaa koskevaa kokeilua varten
35229: asetettu johtoryhmä.
35230: Työeläkejärjestelmää koskeva selvitystehtävä
35231: Asetettu 28.11.1994. Määräaika 21.4.1995.
35232: Muistio 1995:6 on luovutettu 9.5.1995.
35233: Tehtävä: Selvitysmies asetettu selvittämään lakisääteisen työeläkejärjestelmän
35234: toimivuuden varmistamiseksi vaadittavat kiireelliset lainsäädäntötoimenpiteet ja
35235: lähiajan muut kehittämistarpeet.
35236: Työeläkevakuutusyhtiöitä koskevaa hallituksen esitystä valmisteleva selvitysmies
35237: Asetettu 8.9.1995. Määräaika 31.5.1996.
35238: Tehtävä: Varapuhemies Matti Louekoski kutsuttu valmistelemaan HE:n muotoon
35239: laadittu ehdotus laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä tai muuten tarpeelliseksi nähtävistä
35240: työeläkeyhtiöiden asemaa koskevan lainsäädännön muutoksista.
35241:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        623
35242: 
35243: Työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyviä ongelmia selvittävä työryhmä
35244: Asetettu 12.5.1995. Määräaika 31.12.1996.
35245: Tehtävä: Selvittää työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyviä ongelmia.
35246: Veteraanikuntootuksen laatuprojektin johto- ja seurantaryhmä
35247: Asetettu 19.1.1995. Määräaika 31.12.1996.
35248: Tehtävä: Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kansanterveyslaitoksen välillä tehdyn
35249: sopimuksen mukaisen veteraanikuntootuksen laatuprojektin johto- ja seurantaryhmä.
35250: Veteraaniprojekti -96 -työryhmä
35251: Asetettu 25.10.1995. Määräaika 31.5.1996.
35252: Tehtävä: Laatia veteraanijärjestöjen esittämien aloitteiden pohjalta vuonna 1997
35253: vietettävän maamme itsenäisyyden 80-vuotisjuhlavuoden hankkeisiin liitettäväksi
35254: ehdotukset.
35255: Yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuustyöryhmä (EVO-työryhmä)
35256: Asetettu 31.5.1994. Määräaika 30.4.1995.
35257: Muistio 1995:8 on luovutettu 8.6.1995.
35258: Tehtävä: Seurata ja arvioida yliopistollista sairaalaa ylläpitäville ja muille sairaan-
35259: hoitopiireille opetus- ja tutkimustoiminnasta aiheutuvia kustannuksia.
35260: Yrittäjien eläkelain ja maatalousyrittäjien eläkelain mukaisten vakuutusmaksujen
35261: perintään liittyviä ongelmia ym. selvittävä työryhmä
35262: Asetettu 21.8.1995. Määräaika 31.12.1996.
35263: Asetettu 8.9.1995. Määräaika 31.3.1996.
35264: Tehtävä: Työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää, miten kunnille voidaan ohjata ne
35265: suoritukset, jotka ETA-maista ja maista, jonka kanssa Suomi on tehnyt sosiaalitur-
35266: va- tai sairaanhoitosopimuksen, maksetaan Kansaneläkelaitokselle korvauksena
35267: näiden maiden sosiaaliturvajärjestelmän piiriin kuuluneiden henkilöiden täällä
35268: saamasta sairaanhoidosta ja tehdä tarvittavat ehdotukset.
35269: Asetettu 20.9.1995. Määräaika 31.12.1995.
35270: Tehtävä: Selvitysmies, jonka tehtävänä on laatia selvitykset ja niihin liittyvät
35271: ehdotukset tarpeellisiksi katsottaviksi toimenpiteiksi erityisen tunnuksen myöntämi-
35272: sestä ja kuntootuspalvelujen j~estämisestä eräille lähinnä rintamaolosuhteisiin
35273: rinnastettavissa sodanajan ja välittömästi sotaan liittyneissä erityisen raskaissa ja
35274: vaarallisissa tehtävissä palvelleille kansalaisryhmille.
35275: Asetettu 19.10.1995. Määräaika 31.12.1997.
35276: Tehtävä: Työryhmä, jonka tehtävänä on seurata ja koordinoida rikos- ja riita-
35277: asioiden sovittelutoimintaa.
35278: Asetettu 20.10.1995. Määräaika 31.1.1996.
35279: Tehtävä: Asetettu selvitysmiehet selvittämään kunnallisen terveydenhuollon ja
35280: kansaneläkelaitoksen tehtäväjaossa ja yhteistyössä esiintyneitä ongelmia vaikeavam-
35281: maisten lääkinnällisen kuntootuksen järjestämisessä ja tekemään tarvittavat ehdotuk-
35282: set ongelmien ratkaisemiseksi.
35283: Asetettu 6.11.1995. Määräaika 15.2.1996.
35284: Tehtävä: Työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää, miten maatalousyrittäjien
35285: sosiaaliturvajärjestelmien toimintaa voidaan kehittää siten, että kyseisillä toimilla
35286: saavutetaan hallitusohjelman lisäpöytäkirjassa tarkoitettuja säästöjä järjestelmien
35287: tehokkuus ja jatkuvuus samanaikaisesti säilyttäen.
35288: Asetettu 16.11.1995. Määräaika 15.12.1995.
35289: 624                      Sosiaali- ja terveysministeriö
35290: 
35291: Tehtävä: Työryhmä, jonka tehtävänä on tehdä ehdotus työmarkkinatuen, toimeen-
35292: tulotuen ja opmtotuen yhteensovittamiseksi siten, että niistä muodostuu nykyistä
35293: johdonmukaisempi vähimmäisturva.
35294: Asetettu 18.12.1995. Määräaika 31.5.1996.
35295: Tehtävä: Työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää, miten sosiaalihuollon suuria
35296: kustannuksia voitaisiin tasata kuntien kesken ja miltä osin on tarpeen luoda
35297: edellytyksiä ylikunnalliseen toiminnalliseen yhteistyöhön.
35298:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       625
35299: 
35300: 
35301: 
35302: 
35303:                                        Työministeriö
35304:       l.Yleistä
35305:       Taloudellisen kasvun myötä työvoiman kysyntä voimistui ja vuoden 1994 jälkipuo-
35306:       liskolla alkanut työttömyyden aleneminen jatkui, vaikkakin loppuvuodesta hidas-
35307:       tuen. Nuorisotyöttömyys väheni muuta työttömyyttä nopeammin kaikkialla maassa.
35308:       Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu hidastui ja on pysähtynyt vuoden lopulla.
35309:       Keväällä 1995 toimintansa aloittanut uusi hallitus nosti hallitusohjelmassaan
35310:       työttömyyden puolittamisen vaalikauden aikana keskeiseksi tavoitteekseen. Työhal-
35311:       linnon lähivuosien strategiaa täsmennettiin keväällä 1995 ottaen huomioon halli-
35312:       tusohjelman linjaukset, sekä aiemmin valmistuneet Tasavallan Presidentin työlli-
35313:       syystyöryhmän ja ns. nuorisokansliapäällikkötyöryhmän esitykset. Hallituksen
35314:       toimesta valmisteltiin Eurooppa-neuvoston Essenin kokouksen johtopäätösten
35315:       pohjalta monivuotinen työllisyysohjelma, joka täydentää osaltaan ns. Suomen
35316:       lähentymisohjelmaa, jonka valtioneuvosto hyväksyi 5.9.1995. Valtioneuvosto teki
35317:       Suomen työllisyysohjelman pohjalta periaatepäätöksen 19.10.1995 työllisyysohjel-
35318:       man edellyttämistä toimenpiteistä.
35319:       Hallinnon ohjausjärjestelmää täydennettiin vahvistamalla työhallinnon yhteiset arvot
35320:       ja jo vakiintunutta tulosohjausjärjestelmää kehitettiin edelleen työpoliittisiin
35321:       strategioihin perustuvaksi. Työpoliittisia strategioita täydentävä henkilöstöstrategian
35322:       laadinta käynnistyi vuoden lopulla ja työhallinnon toimivuuden ja asiakaslähtöisyy-
35323:       den parantamiseksi on valmisteltu työhallinnon laatutyön kehittämisen periaate -ja
35324:       käynnistämisohjelma.
35325:       Perusoikeusuudistus tuli voimaan 1.8.1995lukien. Hallitusmuodon mukaanjulkisen
35326:       vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön.
35327:       Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla. Myös työsuhdeturva on
35328:       nostettu perusoikeudeksi säätämällä, ettei ketään saa ilman lakiin perustuvaa syytä
35329:       erottaa työstä.
35330:       Suomen ensimmäisen EU-jäsenyysvuoden aikana työllisyys ja työllisyystutkimuk-
35331:       sen edistäminen ovat olleet EU :ssa keskeisellä sijalla. Työministeriö on valmistellut
35332:       työllisyyskysymysten osalta Suomen lähtökohtia vuonna 1996 pidettävään hallitus-
35333:       ten väliseen konferenssiin, missä tarkistetaan EU :n perussopimukset. Euroopan
35334:       sosiaalirahaston ESR:n kansallisten toimintaohjelmien suunnittelutyö ja käynnistä-
35335:       minen on ollut työhallinnossa erityisenä painoalueena. Suomen poikkeuksellisen
35336:       vaikean työllisyystilanteen takia valtioneuvosto hyväksyi Suomen tavoitteiden 3 ja
35337:       4 -ohjelmat jo alkuvuodesta 1995 ja niiden toteuttaminen päätettiin aloittaa
35338:       kansallisella riskillä jo ennen ohjelmien hyväksymistä komissioissa.
35339: 
35340: 
35341:       2. Työllisyyskehitys
35342:       2.1. Taloudellinen kehitys
35343:       Reaalitalouden kehitys. Läntisissä markkinatalousmaissa kokonaistuotannon kasvu
35344:       hidastui hieman ja työttömyys aleni vain vähän. Länsi-Euroopan maissa kasvu jäi
35345:       jonkin verran viimevuotista 3 prosentin kasvua pienemmäksi. Suomessa vuoden
35346:       1995 alkukuukausina kokonaistuotanto kasvoi 6-7 prosentin vauhdilla, mutta
35347: 79 360228Y
35348: 626                                Työministeriö
35349: 
35350: loppuvuotena kasvu hidastui. Vuositasolla kasvu jatkui siten jonkin verran hitaam-
35351: pana kuin ennakoitiin. Suomen kannalta oli tärkeää lisäksi se, että tuotannon kasvu
35352: Pohjoismaissa oli nopeampaa kuin keskimäärin Länsi-Euroopan maissa.
35353: Viennin osuus bruttokansantuotteesta nousi edelleen, ja oli noin 38 prosenttia.
35354: Koska osuus oli vain 22 % vuonna 1991, vientisektorin pohjan vahvistumista
35355: voidaan pitää merkittävänä. Vientitulojen kasvu perustui metsäteollisuudessa lähes
35356: yksinomaan hintojen nopeaan nousuun ja metalliteollisuudessa puolestaan viennin
35357: määrän kasvuun.
35358: Tavaratuonnin, erityisesti investointitavaroiden, määrä kasvoi nopeasti ja ylitti
35359: edellisen tuontihuipun eli vuoden 1989 tason. Tuonti lisääntyi erityisesti EU:n
35360: jäsenvaltioista. Tuontihinnat pysyivät kuitenkin vakaina ja ulkomaankaupan
35361: vaihtosuhde parantui merkittävästi.
35362: Vaihtosuhteen myönteinen kehitys myötävaikutti osaltaan siihen, että kauppa- ja
35363: vaihtotaseiden ylijäämät nousivat ennätyksellisen suuriksi; kauppataseen ylijäämä
35364: oli arviolta 40 miljardia markkaa ja vaihtotaseen ylijäämä noin 15 miljardia
35365: markkaa.
35366: Vientiteollisuuden investoinnit lisääntyivät edelleen tuntuvasti, mihin vaikutti
35367: vientiyritysten hyvä kannattavuus ja kapasiteetin korkea käyttöaste. Muiden
35368: tuotannollisten yritysten investoinnit pysyivät sen sijaan vaatimattominaja asuinra-
35369: kennusten tuotanto väheni ennakoituakin enemmän.
35370: Yksityinen kulutus lisääntyi ripeästi kotitalouksien ostovoiman tuntuvan kohenemi-
35371: sen ansiosta. Koska kysynnän kasvu suuntautui paljolti matkustamiseen, kestokulu-
35372: tustavaroihin ja muihin ulkomaisiin tuotteisiin, talouskasvun painopiste ei vielä
35373: siirtynyt odotetulla tavalla vientisektorilta kotimarkkinoille.
35374: Työvoiman kysyntä vilkastui lähinnä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, sekä
35375: osin rakentamisessa ja eräissä palveluelinkeinoissa. Toisaalta taloudellisen kasvun
35376: jatkuminen alkoi lisätä työvoiman tarjontaa. Koko vuonna työttömiä oli noin 17 %
35377: työvoimasta.
35378: Tulo- ja hintakehitys. Kotitalouksien ostovoima kasvoi poikkeuksellisen paljon.
35379: Tuloja lisäsivät palkkojen ja eläkkeiden nousu ja kahdet veronpalautukset Päätök-
35380: set ansiotulojen verokevennyksen aloittamisesta ja työntekijän sosiaalivakuutusmak-
35381: sujen alentamisesta loivat samaten perustaa ostovoiman ja kulutuksen kasvulle.
35382: Laman aikana patoutuneet kulutustarpeet vahvistivat kotitalouksien ostovoiman
35383: kasvun ohella yksityistä kulutusta. Velanhoitomenojen pienentyminen lisäsi myös
35384: kotitalouksien kulutus- ja investointimahdollisuuksia. Toisaalta hallituksen päättä-
35385: män valtiontalouden säästö-ohjelman toteutus hidasti ostovoiman ja kulutuksen
35386: kasvua.
35387: Hintataso kohosi odotettuakin hitaammin. Kuluttajahintaindeksi kohosi keskimäärin
35388: noin prosentin edellisestä vuodesta. Inflaatiota hidastivat merkittävästi elintarvikkei-
35389: den hintojen alentuminen ED-jäsenyyden vuoksi, markan vahvistuminen, korkojen
35390: alentuminen ja asuntojen hintojen lasku. Syksyllä aikaansaatu tuloratkaisu ja
35391: työllisyyden kohentamiseen tähtäävät toimet vahvistivat myös odotuksia, että
35392: hintakehitys on jatkossakin vakaata.
35393: Inflaatio-odotusten vaimentuminen vaikutti myönteisesti raha- ja valuuttamarkkinoi-
35394: hin. Markan ulkoinen arvo pysyi vakaana ja korkoero Saksan markkaan nähden
35395: kaventui. Luottojen kysyntä pysyi kuitenkin vaisuna, mikä hidasti osaltaan pankki-
35396:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        627
35397: 
35398: en kannattavuuden paranemista. HEX-indeksillä mitattu pörssikurssien kehitys oli
35399: epätasaista.
35400: Valtiontalous. Julkisen talouden kehitys pysyi edelleen ongelmallisena valtiontalou-
35401: den suuren alijäämäisyyden takia. Kunnallistalous ja sosiaaliturvarahastot olivat
35402: rahoitusylijäämäisiä.
35403: Valtiontalouden nettorahoitustarve pysyi talouskasvusta huolimatta miltei saman-
35404: suuruisena kuin edellisenä vuonna. Erityisinä syinä ennakkoarvion mukaan 67 mil-
35405: jardiin markkaan kohoavaan nettorahoitustarpeeseen vaikuttivat mm. arvonlisävero-
35406: uudistuksesta aiheutuneet kertaluonteiset verotulojen supistukset, kahdet veronpa-
35407: lautukset ja Euroopan unioniin liittymisestä aiheutuvat siirtymävaiheen tekijät.
35408: Valtion velka kasvoi yhä tuntuvasti ja se oli vuoden lopussa arviolta 65 %kansan-
35409: tuotteesta.
35410: 2.2. Työvoiman tarjonta
35411: Työvoiman tarjonta supistui vuosina 1990 - 94 kaikkiaan noin 75 000 henkilöä.
35412: Etenkin nuoria vetäytyi lamavuosina työmarkkinoilta koulutukseen, kun ammatillis-
35413: ta perus- ja jatkokoulutusta sekä opiskelijoiden työharjoittelua voimakkaasti lisättiin
35414: tavoitteena sekä alentaa työvoiman tarjontaa että vahvistaa taloudelliselle kasvulle
35415: välttämätöntä osaamista laman aikana. Alle 25-vuotiaiden opiskelijoiden määrä oli
35416: vuonna 1994 noin 325 000, eli 73 000 suurempi kuin ennen lamaa. Myös vart-
35417: tuneemmat ikäluokat ovat työmahdollisuuksien puuttuessa osallistuneet koulutuk-
35418: seen aikai-sempaa enemmän. Lisääntyneen koulutuksen seurauksena työvoimaosuu-
35419: det laskivat lamavuosina 15 - 19-vuotiailla runsaat 14 ja 20 - 24 -vuotiailla noin 9
35420: prosenttiyksikköä. Nuorta työvoimaa oli työmarkkinoilla vuonna 1994 lähes
35421: 100 000 henkilöä vähemmän kuin ennen lamaa.
35422: Toinen työvoiman tarjonnalle leimallinen piirre, joka jo lähivuosina vaikuttaa
35423: merkittävästi työmarkkinoihin, on väestön ikärakenteen vanheneminen. Suuret
35424: ikäluokat siirtyvät vuosikymmenen lopulla 50 - 54-vuotiaiden ikäryhmään, jossa
35425: työhönosallistuvuus alkaa jo laskea. Määrällisesti tarjonta kuitenkin lisääntyy
35426: ikäluokan suuren koon vuoksi. Sitävastoin työmarkkinoilla kysytyimmän 25 - 49 -
35427: vuotiaan väestön määrä vähenee Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuoden
35428: 1995 tasosta vuoteen 2 000 jo runsaat 140 000 henkeä.
35429: Vuonna 1995 työvoimaa oli työmarkkinoilla keskimäärin 2 500 000 henkeä.
35430: Työvoiman tarjonta kääntyi kasvuun vuoden toisella neljänneksellä ja työvoiman
35431: määrä lisääntyi edellisvuodesta keskimäärin 20 000 henkilöä. Tarjonnan kasvusta
35432: runsas puolet oli naisia. Nuorten osalta koulutuksen laajentamista jatkettiin kerto-
35433: musvuonna ja nuorten työhönosallistuvuus edelleen laski lukuunottamatta kesäkuu-
35434: kausia, jolloin nuoria oli työmarkkinoilla aikaisempaa enemmän.
35435: Työvoiman tarjonnan kasvusta lähes kolme neljännestä oli yli 50 -vuotiaita.
35436: Työvoiman ikärakenteen muutos johtui paitsi väestöllisistä tekijöistä myös työvoi-
35437: maosuuksien kohoamisesta vanhemmissa ikäryhmissä. Työvoimaosuus nousi
35438: kertomusvuonna 50 - 54 -vuotiailla vajaan prosenttiyksikön, 55 - 59 -vuotiailla
35439: lähes kaksi ja 60 - 64 -vuotiailla runsaan prosenttiyksikön. Kohonneet työvoi-
35440: maosuudet merkitsivät työvoiman tarjonnan kasvua 50 - 64-vuotiaiden ikäryhmissä
35441: yhteensä runsaalla 10 OOO:lla.
35442: Osaltaan työvoimaosuuksien kohoamista selittävät eläkejärjestelmiin tehdyt muutok-
35443: set, jotka ovat vähentäneet varhaiseläkkeelle siirtymistä. Eläkkeelle pääsyn vaikeu-
35444: tuminen kohdistuu selvimmin suuria ikäluokkia edeltäviin ikäryhmiin, lähinnä
35445: vuosina 1940 - 44 syntyneisiin, joiden osalta varhaiseläkkeelle pääsy on aikaisem-
35446: 628                                Työministeriö
35447: 
35448: paa vaikeampaa. Vuoden 1994 alusta yksilöllisen varhaiseläkkeen alaikäraja
35449: nostettiin 55 vuodesta 58 vuoteen vuoden 1939 jälkeen syntyneillä. Tämä muutos
35450: alkoi vaikuttaa kertomusvuonna, ja se on kokonaan toteutunut vuonna 1998, jolloin
35451: eläkkeen alaikäraja on noussut 58 vuoteen. Vuoden 1994 alusta työttömyyseläkkeen
35452: saamisen ehtoja kiristettiin yhdenmukaistamaHa kansaneläkejärjestelmän työttö-
35453: myyseläkettä koskevat säännöt työeläkejärjestelmän kanssa. Vuonna 1995 uusien
35454: työttömyyseläkkeiden samoin kuin työttömyys-eläkettä saavien määrä alkoi laskea.
35455: Kertomusvuoden marraskuussa työttömyyseläkettä sai 37 200 henkilöä, eli 8 900
35456: vähemmän (-19 %) kuin vuotta aikaisemmin.
35457: 
35458: 2.3. Työvoiman kysyntä
35459: Työllistä työvoimaa oli kertomusvuonna keskimäärin 2 070 000 henkilöä. Työvoi-
35460: man kysynnän kasvu, joka alkoi verkkaisena jo vuoden 1994 jälki:puoliskolla,
35461: voimistui kertomusvuonna. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä työlhsten määrä
35462: lisääntyi edellisvuotisesta noin 40 OOO:lla (+2,0 %). Toisella vuosineljänneksellä
35463: työpaikkojen lisäys oli vastaavasti 56 000 ja kolmannella neljänneksellä 46 000.
35464: Kesäkuukausina opiskelijoiden työmarkkinat olivat edellisvuotista vilkkaammat,
35465: mikä lisäsi työvoiman kysyntää. Vuoden loppua kohti työvoiman kysynnän kasvu
35466: kuitenkin jonkin verran laantui taloudellisen kasvun hidastuttua.
35467: Hallitusohjelman mukainen työttömyyden puolittaminen edellyttäisi työllisyyden
35468: kasvua vuosittain vähintään 70 OOO:lla. Uusien työpaikkojen syntyminen ei näin
35469: vielä kertomusvuonna päässyt työttömyyden puolittamtstavoitteen mukaiseen
35470: vauhtiin, sillä talouskasvu oli etupäässä pääomavaltaisen vientiteollisuuden varassa.
35471: Työllisyyden nopeampi kohentuminen on pysähtynyt kotimarkkinoiden hitaaseen
35472: elpymiseen ja rakenteellisiin ongelmiin. Kustannusten karsimispyrkimys työvoiman
35473: käyttöä tehostamalla on pidentänyt viivettä tuotannon kasvun ja työvoiman kysyn-
35474: nän välillä myös palveluelinkeinoissa.
35475: Työpaikat lisääntyivät vuonna 1995 teollisuudessa arviolta noin 30 OOO:lla ja
35476: rakennustoiminnassa vajaalla 10 OOO:lla. Teollisuudessa työvoiman kysynnän kasvu
35477: keskittyi nopeasti kasvaneeseen metalliteollisuuteen. Rakennustoiminnassa työlli-
35478: syys koheni erityisesti alkuvuodesta, jolloin usean vuoden ajan laskeneet raken-
35479: nusinvestoinnit jonkin verran piristyivät. Myös lisääntynyt työvaltainen korjausra-
35480: kentaminen paransi alan työllisyyttä. Kertomusvuoden jälki.Puoliskolla rakentamisen
35481: kasvu kuitenkin uudelleen pysähtyi ja heikensi alan työlhsyyden kehitystä.
35482: Palveluelinkeinoissa työllisten määrä lisääntyi yhteensä vajaalla 20 OOO:lla. Eniten
35483: työpaikat lisääntyivät JUlkisissa palveluissa, joissa työllisiä oli kertomusvuonna noin
35484: 13 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kasvu tuli kuntasektorista. Valtion
35485: budjettitalouteen kuuluvien virastojen ja laitosten henkilöstömäärä alentui
35486: 133 OOO:sta 127 000 henkilöön vuosina 1994 - 95. Alentuminen johtui valtaosal-
35487: taan rakenteellisista muutoksista, kuten yhtiöittämisestä, liikelaitostamisesta ja
35488: tehtävien siirroista kunnille. Yksityisissä palveluissa työJ?aikat alkoivat lisääntyä
35489: vasta vuoden jälkipuoliskolla, jolloin työllisyyden lisäys jäl vuositasolla vähäiseksi.
35490: Myös rahoituksen päätoimialalla työllisyys hienokseltaan kasvoi, vaikka pankit ja
35491: vakuutuslaitokset vähensivät työvoimaansa. Vähennykset korvasi nopeasti kasvanut
35492: työllisyys liike-elämän palveluissa. Kaupan alalla työllisyys koheni hitaasti koko
35493: kertomusvuoden ajan. Liikenteen työllisyys sitävastoin vähenijoukkoliikenteessäja
35494: tavarakuljetuksessa. Tietoliikenteessä työpaikat lisääntyivät.
35495: Alkutuotannossa työllisyys väheni suunnilleen pitkän ajan kehitystrendien mukai-
35496: sesti. Poistuma maataloudesta kuitenkin jonkin verran kiihtyi kertomusvuonna.
35497: Lisääntyneiden hakkuiden ansiosta metsätalouden työvoima lisääntyi kertomusvuon-
35498: na 2000 - 3000 henkilöä.
35499:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        629
35500: 
35501: Myös työnvälityksen kautta tapahtuva työvoiman kysyntä kasvoi vuonna 1995.
35502: Työnvälitykseen ilmoitettiin kertomusvuoden aikana kaikkiaan 167 000 avointa
35503: työpaikkaa eli 13 000 (+8 %) enemmän kuin vuonna 1994. Työmarkkinoiden
35504: vilkastumista osoitti myös se, että txöttömistä työllistyi entistä suurempi osa
35505: avoimille työmarkkinoille. Työvoimapiirien arvioiden mukaan työpaikat kuitenkin
35506: täytettiin entistä useammin ohi työnvälityksen ja lisääntyvästi myös työvoiman
35507: ulkopuolelta tulleilla työnhakijoilla.
35508: 
35509: 2.4. Työttömyys
35510: Vuoden 1994lopulla alkanut työttömyyden suhdanneluonteinen aleneminen jatkui
35511: vuonna 1995. Työttömiä työnhakijoita oli kertomusvuonnakeskimäärin 465 000 eli
35512: 29 000 (-6 %) vähemmän kuin vuonna 1994. Myös Tilastokeskuksen työvoimatut-
35513: kimus osoitti samanlaista kehitystä. Sen mukaan työttömiä oli vuonna 1995 noin
35514: 430 000 eli 26 000 vähemmän kuin vuonna 1994. Työttömyysaste oli kertomus-
35515: vuonna työvoimatutkimuksen mukaan 17,2 %. Vuonna 1994 työttömyysaste oli
35516: 18,4 %. Miesten työttömyysaste oli kertomusvuonna 17,6 %ja naisten 16.6 %.
35517: Työttömyyden aleneminen selvästi hidastui kertomusvuoden loppua kohti ja jäi
35518: näinjonkin verran odotettua vähäisemmäksi. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä
35519: työhallinnon työttömien työnhakijoiden määrä oli keskimäärin 42 000 henkilöä
35520: pienempi kuin vastaavasti vuonna 1994. Vuoden toisella neljänneksellä ero edelli-
35521: sen vuoden lukuihin oli enää 28 000 ja kolmannella neljänneksellä 22 000.
35522: Osaltaan työttömyyden alenemisen hidastumista selittää kokonaistuotannon kasvun
35523: laantuminen vuoden jälkipuoliskolla. Lisäksi odotettua heikompaan kehitykseen
35524: vaikuttivat poikkeuksellisen suuri koulutuksesta työmarkkinoille tulleiden osuus ja
35525: työvoimapoliittisten erityistoimenpiteiden käytössä ilmenneet vaihtelut kertomus-
35526: vuonna.
35527: Työvoimapiirien arvioiden mukaan työllistämistoimenpiteiden tason lasku ja
35528: työttömyyden alene-misen hidastuminen johtui osin huhtikuun alussa voimaan
35529: tulleesta työllisyysasetuksen muutoksesta, jonka vaikutuksesta uusien tukitoimenpi-
35530: desijoitusten määrä yksityiselle sektorille alkoi laskea. Huhtikuusta lähtien tukisijoi-
35531: tukset yksityiselle sektorille vähenivät keskimäärin runsaat 40 %, eivätkä samanai-
35532: kaisesti lisätyt julkisen sektorin työllistämistoimet pystyneet tätä vähennystä täysin
35533: korvaamaan. Kun uusia tukisiJoituksia tehtiin aikrusempaa vähemmän, myös
35534: toimenpiteiden piirissä olevien määrä kääntyi kertomusvuonna laskuun. Marraskuun
35535: lopussa tukityöllistettyjä oli 61 300 eli 7 200 vähemmän (-11 %) kuin vuotta
35536: aikaisemmin.
35537: Alueellisesti tarkastellen laman jälkeinen suhdannetyöttömyyden kehitys on ollut
35538: pääpiirteissään yhdenmukaista kaikkialla maassa. Työttömyyden osalta suhdanne-
35539: käänne ajoittui koko maan tasolla vuodenvaihteeseen 1993/1894, ja viimeistään
35540: helmikuussa työttömyysluvut alkoivat laskea kausivaihteluista puhdistettuna
35541: kaikissa työvoimapiireissä. Työttömyyden aleneminen hidastui keväällä ja kesällä
35542: niinikään kaikkialla maassa. Työttömyys on kuitenkin laskenut eniten teollisuusval-
35543: taisissa työvoimapiireissä. Esimerkiksi Turun työvoimapiirissä marraskuun työttö-
35544: myysluvut olivat kausivaihtelusta puhdistettuna runsaat 17 % matalammat kuin
35545: suhdannetyöttömyyden ollessa pahimmillaan piirin aluella. Hämeen ja Vaasan
35546: työvoimapiireissä työttömyyden taso oli alentunut noususuhdanteen aikana vastaa-
35547: vasti 14-15 %.
35548: Erityisesti Itä-Suomessa työttömyyden aleneminen on jäänyt vähäisemmäksi.
35549: Mikkelin työvoimapiirissä kehitys on ollut kutakuinkin samaa luokkaa kuin maassa
35550: keskimäärin työttömyyden ollessa lokakuussa 1995 suhdannetyöttömyyden huippua
35551: 630                               Työministeriö
35552: 
35553: noin 9 % matalampi. Kuopiossa sitävastoin vastaava lasku oli vain 5 % ja Kainuus-
35554: sa 4 %. Heikointa kehitys on ollut Pohjois-Karjalassa, jossa työttömiä oli vuoden
35555: 1995 lopulla edelleen sama määrä kuin suhdannekäänteessä lähes kaksi vuotta
35556: aikaisemmin.
35557: 
35558: Nuorisotyöttömyys laski kertomusvuonna selvästi muuta työttömyyttä nopeammin
35559: kaikkialla maassa. Kehitykseen myötävaikutti koulutuspaikkojen ja työmark-
35560: kinatuella tapahtuvan harjoittelun lisääminen. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli
35561: työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 1995 keskimäärin 80 000 eli 8 000 vähem-
35562: män kuin vuonna 1994. Työnvälitystilaston mukaan nuoria työttömiä työn-hakijoita
35563: oli kertomusvuonna keskimäärin 80 500, mikä oli noin 12 000 vähemmän kuin
35564: vuotta aikaisemmin.
35565: 
35566: Myönteinen kehitys avoimilla työmarkkinoilla ei vielä kertomusvuonna riittänyt
35567: pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseen. Pitkäaikaistyöttömiä oli kertomusvuonna
35568: keskimäärin 140 000 eli 6 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden loppua
35569: kohti pitkäaikaistyöttömyyden kasvu kuitenkin hidastui ja pysähtyi vuoden lopulla.
35570: 
35571: Kertomusvuoden aikana ja varsinkin ensimmäisellä vuosipuoliskolla pitkäaikaistyöt-
35572: tömiä sijoittui edellisvuotista enemmän avoimille työmarkkinoille. Joko työnväli-
35573: tyksen kautta tai omatoimisesti avoimille työmarkkinoille sijoittui kertomusvuonna
35574: arviolta runsaat 19 000 pitkäaikaistyötöntä, eli noin 2 000 enemmän kuin vastaa-
35575: vasti viime vuonna. Työllisyystilanteen yleinen paraneminen helpotti pitkäaikais-
35576: työttömyyttä kuitenkin eniten sitä kautta, että työttömyysjaksojen kestot alkoivat
35577: kertomusvuonna lyhetä, jolloin uusien pitkäaikaistyöttömien tulovirta supistui. Kun
35578: vuoden 1994 alkupuolella pitkäaikaistyöttömäksi joutui kuukausittain lähes 14 000
35579: henkilöä, alkoi uusia pitkäaikaistyöttömyyksiä vuoden 1995lopulla vajaat 10 000.
35580: 
35581: Pitkäaikaistyöttömyyden päättyminen oli kertomusvuonna edelleen pääosin työhal-
35582: linnon tukitoimenpiteiden varassa. Kertomusvuonna ta.Pahtunut tukitoimenpiteiden
35583: volyymin väheneminen vaikeutti erityisesti pitkäaikat.styöttömyyden alentamista.
35584: Vuonna 1995 katkaistiin joko työvoima-koulutuksella tai tukityöllistämisellä noin
35585: 70 000 pitkäaikaistyöttömän työttömyys. Vähennystä edellisen vuoden tasosta oli
35586: vajaat 10 000 eli noin 13 %. Toimenpiteiden käytössä ongelmaksi muodostui se,
35587: että pitkäaikaistyöttömyys on muuttunut entistä vaikeammaksi hoitaa työhallinnon
35588: toimenpiteillä. Pitkäaikaistyöttömistä oli kertomusvuoden marraskuussa 57 500 eli
35589: 41 % ollut työttömänä yhtäjaksoisesti yli kaksi vuotta. Näistä yli 40 % oli yli 50-
35590: vuotiaita ja kolmannes yli 55-vuotiaita. Näihin hyvin pitkään työttömänä olleisiin
35591: työhallinnon tukitoimenpiteitä ei ylipäätään kyetä enää tehokkaasti soveltamaan.
35592: 
35593: Muista ikäryhmistä poikkeavasti työttömyys kertomusvuonna edelleen kasvoi
35594: vanhemmissa ikäryhmissä, joissa myös työttömyyden kestot olivat pisimmät.
35595: Voimakkaimmin työttömyys lisääntyi 55 - 59-vuotiaidenikäryhmässä,jossa työvoi-
35596: man tarjonta tuntuvasti lisääntyi ennenaikaiseläkkeiden määrän supistuessa.
35597: Työttömiä työnhakijoita oli ikäryhmässä keskimäärin 50 000 eli 13 % enemmän
35598: kuin vuonna 1994. Määrä kasvoi koko kertomusvuoden ajan. Sitävastoin 60 - 64-
35599: vuotiailla työttömyys kääntyi kasvuun vasta vuoden puolivälissä samanaikaisesti
35600: kun työttömyyseläkkeen saajien määrä alkoi vähetä. Marraskuussa 60 - 64 vuotiaita
35601: työttömiä työnhakijoita oli noin 8 200 henkilöä, eli 15 % enemmän kuin vuotta
35602: aikaisemmin. On käymässä ilmeiseksi, että suurta osaa yli 55-vuotiaista työttömistä
35603: ei voida enää sijoittaa avoimille työmarkkinoille. Heistä yli kolmella neljänneksellä
35604: on pelkkä perusasteen koulutus eikä mitään ammatillisista koulutusta. Monet yli 55-
35605: vuotiaista ovat käytännössä työttömänä työnhakijana pelkästään odottamassa
35606: työttömyyseläkkeeseen vaadittavaa 60 vuoden ikää ja eläkkeeseen oikeuttavien
35607: työttömyyspäivien täyttymistä.
35608:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                         631
35609: 
35610: Työnvälityksen työttömät työnhakijat (ilman 1omautettuja) jakautuivat ikäryhmittäin
35611: ja työttömyyden keston mukaan marraskuussa 1995 seuraavasti:
35612: 
35613: 
35614: Ikäryhmä     Työttömät    Työttömyyden         Pitkäaikais-          Ikäryhmän
35615:             työnhakijat   keskim. kesto         työttömien                osuus
35616:                                                      osuus          työttömistä
35617:                henkilöä           viikkoa                %                   %
35618: 
35619: 15-19            22759                 18                4                   5.2
35620: 20-24            50118                 25               12                  11.5
35621: 25-29            54221                 34               21                  12.5
35622: 30-34            53053                 40               26                  12.2
35623: 35-39            50698                 45               29                  11.7
35624: 40-44            52507                 49               33                  12.1
35625: 45-49            53934                 52               36                  12.4
35626: 50-54            38326                 55               38                   8.8
35627: 55-59            50621                 88               65                  11.7
35628: 60-64             8198                 64               56                   1.9
35629: Yli 64              65                 82               63                   0.0
35630: Yht.            434500                 47               31                100.0
35631: Lähde: TyönvälitystilastoLähde: Työnvälitystilasto
35632: 
35633: 
35634: 3. Talouspolitiikan tavoitteet ja toimintalinjat työllisyyden
35635: parantamiseksi vuonna 1995
35636: Talouspolitiikan lähtökohdat vuodelle 1995. Vuoden 1995 talousarvion keskeisenä
35637: tavoitteena oli valtion kasvavan velkaantumisen saaminen hallintaan ja sitä kautta
35638: kestävän talouskasvun turvaaminen työllisyystilanteen parantamiseksi. Vuoden 1995
35639: säästölakien menoja vähentävä vaikutus oli noin 11,4 mrd. mk. Tämä vaikutusarvio
35640: sisältää myös ne säästölait, jotka olivat voimassa yksivuotisina vuonna 1994 ja joita
35641: asiallisesti jatkettiin vuonna 1995. Lisäksi harkinnanvaraisiin määrärahoihin
35642: kohdistettiin säästötoimenpiteitä,joiden yhteismäärä nousi miljardeihin markkoihin.
35643: 
35644: Huhtikuussa toimintansa aloittanut Paavo Lipposen hallitus määritteli talouspolitii-
35645: kan päätavoitteeksi työttömyyden puolittamtsen vaalikauden aikana. Sen saavutta-
35646: miseksi tarvittava nopea ja kestävä talouskasvu edellytti hallitusohjelman mukaan
35647: viennin jatkumista voimakkaana, tuotantorakenteen monipuolistamista ja kasvun
35648: ulottamista työvoimavaltaisiin palveluihin. Osana talouden rakenteellista sopeutta-
35649: mista päätettiin, että valtion velan bruttokansantuoteosuus käännetään laskuun
35650: vaalikauden aikana supistamalla valtion menoja 20 mrd. mk.
35651: 
35652: Säästötoimenpiteet käynnistettiin vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa. Samalla
35653: lisättiin hallitusohjelman mukaisesti määrärahoja työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin
35654: sekä työvoimavaltaisiin rakennus-, perusparannus- ja Iiikennehankkeisiin.
35655: 
35656: Talouspoliittiset toimet vuoden 1995 kuluessa. Hallituksen päätavoitteeseen,
35657: työttömyyden puolittamiseen, pyritään ohjelman mukaan - talouskasvun ohella -
35658: tehostamalla työvoimapolitiikkaa ja työmarkkinoiden toimintaa, torjumalla inflaa-
35659: tiota yhteistyössä Suomen Pankin ja työmarkkinajärjestöjen kanssa, tasapainottamal-
35660: la valtiontalous ja kannustamalla työntekoa ja yritteliäisyyttä veropolitiikan ja
35661: sosiaalietuuksien yhteensovituksen avulla.
35662: 632                                 Työministeriö
35663: 
35664: Hallitus päätti jo hallituksen ohjelman hyväksymisen yhteydessä yhteensä runsaan
35665: 10 mrd. markan säästöistä vuosina 1995 ja 1996 sen lisäksi, että vuoden 1995
35666: yksivuotisilla laeilla toteutettuja säästöjä päätettiin jakaa. Hallituksen esitys vuoden
35667: 1996 talousarvioksi valmisteltiin näiden päätösten ja muiden hallitusohjelman
35668: linjausten pohjalta. Talousarvioesitys perustui arvioon, että työttömyys alenisi
35669: vuoden 1995 arvioidusta 16,5 prosentista 14,5 prosentiin vuonna 1996. Eduskunta
35670: hyväksyi talousarvioesityksen lähes sellaisenaan tehden lähinnä ne muutokset, jotka
35671: hallitus esitti tuloratkaisuun ja työllisyysohjelmaan liittyen. Hallitus päätti talousar-
35672: vioesityksen käsittelyn yhteydessä hallitusohjelman lisäpöytäkirjassa täsmentämättä
35673: jääneistä 20 mrd. markan säästöohjelman edellyttämistä säästötoimenpiteistä.
35674: Hallitus hyväksyi 5.9.1995 Suomen ensimmäisen lähentymisohjelman Euroopan
35675: talous- ja rahaliiton EMU:n kolmatta vaihetta silmällä p1täen. Ohjelman mukaan
35676: Suomella on lähivuosina hyvät mahdollisuudet täyttää Maastrichtin sopimuksessa
35677: asetetut lähentymiskriteerit. Työttömyys pysyisi kuitenkin lähentymisohjelman
35678: mukaan selvästi korkeampana kuin hallitusohjelman mukaisessa tavoiteurassa.
35679: Hallitus pyrki kuitenkin työllisyyden parantamiseen lähentymisohjelmassa arvioitua
35680: nopeammin myötävaikuttamalla tulopoliittisen kokonaisratkaisun syntymiseen ja
35681: käynnistämällä erillisen työllisyysohjelman valmistelun. 10.9.1995 saavutettiin
35682: neuvottelutulos talous-, työllisyys- ja työmarkkinapoliittiseksi sopimukseksi vuosille
35683: 1996-1997, mikä takaa maltillisen palkkakehityksen vuosiksi 1996-1997. Samalla
35684: hallitus päätti valtion tulosopimukseen liittyvistä toimenpiteistä ja niiden edellyttä-
35685: mistä muutoksista talousarvioesitykseen.
35686: Lähentymisohjelman hyväksymiseenjälkeen asetettu kansliapäällikkö Pertti Sorsan
35687: johtama työryhmä valmisteli työllisyysohjelman, jonka hallitus hyväksyi Euroopan
35688: unionin Essenin huippu-kokouksen joulukuussa 1994 tekemässä päätöksessä
35689: tarkoitetuksi Suomen monivuotiseksi työllisyyden hoidon ohjelmaksi. Ohjelmasta
35690: 19.10.1995 annetussa valtioneuvoston periaatepäätöksessä määriteltiin hallituksen
35691: työllisyyspolitiikan lähiajan linjat.
35692: Periaatepäätöksen edellyttämät muutokset hallituksen talousarvioesitykseen otettiin
35693: huomioon talousarvion eduskuntakäsittelyssä. Ohjelman jatkovalmistelua ja
35694: toteuttamista edellyttävien toimenpiteiden seurantaa varten asettiin valtiosihteeri
35695: Rauno Saaren johtama työryhmä.
35696: 
35697: 
35698: 4. Työvoimapolitiikan tavoitteet vuonna 1995
35699: 4.1. Työvoimapolitiikan tavoitteet hallitusohjelmassa ja Suomen työlli-
35700: syysohjelmassa
35701: Hallitusohjelma. Keväällä 1995 toimintansa aloittanut uusi hallitus nosti hallitusoh-
35702: jelmassaan työttömyyden puolittamisen vaalikauden aikana keskeiseksi tavoitteek-
35703: seen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää vahvan ja ympäristön kannalta kestävän
35704: talouskasvun lisäksi hyvää kilpailukykyä ja viennin jatkumista voimakkaana,
35705: alhaista reaalikorkoa sekä ripeää investomtien ja kulutuksen lisääntymistä.
35706: Hallitusohjelmassa talouspolitiikka rakennetaan neljän peruspilarin varaan:
35707: - kasvun työllisyysvaikutusten lisääminen ja pitkäaikaistyöttmyyden vähentäminen
35708:   tehostamalla työvoimapolitiikkaa ja työmarkkinoiden toimivuutta,
35709: - inflaation torjuminen hallituksen, Suomen Pankin ja työmarkkinajärjestöjen
35710:   yhteisin ponnistuksin,
35711:                             1996 vp   Hallituksen kertomus 1995                       633
35712: 
35713:      - valtionvelan bruttokansantuotteen kääntäminen laskuun etupainotteisesti vaali-
35714:        kauden aikana supistamalla valtion menoja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja
35715:        ottaen huomioon työllisyysvaikutukset,
35716:      - työnteon ja yritteliäisyyden kannustaminen veropolitiikalla tavoitteena rakenteel-
35717:        taan ja tasoltaan kilpailukykyinen verotus OECD-maihin verrattuna
35718:      Hallitusohjelmassa todetaan työttömyyden puolittamisen edellyttävän lisäksi
35719:      elinkeinopolitiikkaa, jolla luodaan edellytykset korkealle osaamiselle perustuvalle
35720:      uusteollistamiselle ja pk-yritysten toi-minnan kehittymiselle. Työttömyyden
35721:      alentamiseksi hallitusohjelmassa painotetaan toimenpiteitä, joilla
35722:      - tehostetaan aktiivista työvoimapolitiikkaa,
35723:      - parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten työllistämismahdollisuuksia,
35724:         tehostetaan työhallinnon palveluja yksilöllisempien työvoimapalvelujen takaami-
35725:         seksi,
35726:      - edistetään työllisyysnäkökohdat huomioon ottavien työmarkkinasopimusten
35727:         syntymistä,
35728:      - uudistetaan työlainsäädäntöä siten, että työllistämistä ja työhön menoa estäviä
35729:         jäykkyystekijöitä puretaan,
35730:      - luodaan mahdollisuuksia työn uudelleen jakamiseksi,
35731:      - lisätään työnteon kannustimia mitoittamalla ja yhteensovittamalla verot, tulonsiir-
35732:         rot ja palvelumaksut työntekoa kannustaviksi,
35733:         edistetään työpaikkojen syntyä kierrätykseen ja muille ympäristöliiketoiminnan
35734:         aloille.
35735:      Lisäksi hallitusohjelma sisältää lukuisia työllisyyttä ja työelämän myönteistä
35736:      kehitystä tukevia toimenpiteitä, joista mainittakoon kansalliset tuottavuus- ja
35737:      työelämän kehittämisohjelmat, koulutuksen kehittäminen, työttömyysturvan ja
35738:      tukijärjestelmien uudistaminen sekä yrittäjyyden tukeminen.
35739:       Suomen työllisyysohjelma 1996- 1999. Hallituksen toimesta asetettiin lisäksi
35740:       työryhmä, jonka tehtävänä oli valmistella Eurooppa-neuvoston Essenin kokouksen
35741:       johto{>äätösten pohjalta monivuotinen työllisyysohjelma. Työryhmän puheenjohtaja-
35742:       na totmi kansliapäällikkö Sorsa. Työryhmän työ täydentää osaltaan ns. Suomen
35743:       lähentymisohjelmaa, jonka valtioneuvosto hyväksyi 5.9.1995. Valtioneuvosto teki
35744:       19.10.1995 ohjelman pohjalta periaatepäätöksen Suomen työllisyysohjelman
35745:       edell yttämistä toimenpiteistä.
35746:       Työllisyysohjelma määrittää työllisyydenhoidon peruslinjan seuraavasti. Tarvitaan
35747:       - maltillista työvoimakustannusten kehitystä ja matalaa inflaatiota,
35748:       - valtion menojen tuntuvaa pienentämistä valtion velkaantumiskehityksen taittami-
35749:         seksi,
35750:       - matalampaa korkotasoa investointien ja kulutuksen voimistamiseksi,
35751:       - toimenpiteitä työvoiman käyttöön liittyvän verotuksen keventämiseksi,
35752:         toimenpiteitä, joilla työmarkkinoiden toimivuutta parannetaan,
35753:       - välittömiä voimakkaita toimenpiteitä erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja nuorten
35754:         työllistämiseksi ja työmarkkinavalmiuksien kehittämiseksi.
35755:       Työllisyysohjelmassa ehdotetut päätoimenpiteet liittyvät työntekijöiden verotuksen
35756:       keventämiseen, työnantajan työllistämiskynnyksen alentamiseen, työyhteisöjen
35757:       toimivuuden parantumiseen, työn jakamiseen, ammatillisen koulutuksen määrälli-
35758:       seen ja laadulliseen kehittämiseen, yrittäjyyteen kannustamiseen, rakentamiseen
35759:       sekä työvoimapolitiikan painopisteen siirtämiseen työttömyys-turvasta aktiivisiin
35760:       toimenpiteisiin. Kuhunkin päätoimenpiteeseen liittyy useita alakohtia. Yhteensä
35761:       työllisyysohjelma sisältää 52 toimenpidettä.
35762: 
35763: 80 360228Y
35764: 634                               Työministeriö
35765: 
35766: 
35767: 4.2. Työvoimapolitiikan toimeenpano - työhallinnon tavoitteet
35768: Keväällä 1994 valmistuneessa työhallinnon toiminta- ja taloussuunnitelmassa
35769: vuosille 1995-1998 korostettiin tarvetta strategiaan, jossa muunmuassa talouspolitii-
35770: kan linjauksissa asetetaan selkeä määrällinen tavoite työttömyyden alentamiseksi,
35771: työllisyysvastuuta jaetaan eri hallinnonaloille parantaen toimmnan yhteisvaikutta-
35772: vuutta, ja jossa aktiivisen työvoimapolitiikan toimintaedellytyksiä vahvistetaan.
35773: Edellä kuvatun hallitusohjelman ja Suomen työllisyysohjelman lmjauksista rakentuu
35774: kokonaisvaltainen strategia työllisyyden parantamiseksi.
35775: Työhallinnon omaa toimintaa koskevissa linjauksissa työmarkkinoiden toimivuuden
35776: tulosalueella ennakoitiin työvoiman kysynnän kasvua painottaen toimintalinjana ( 1.)
35777: työvoiman saatavuuden ja laadun turvaamista ja yleisille työmarkkinoille työllisty-
35778: misen ensisijaisuutta. Toisena keskeisenä toimintalinjana oli (2.) pitkäaikaistyöttö-
35779: myyden kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun sekä nuorisotyöttömyyden
35780: lieventäminen. Työelämän laadun ja työympäristön kehittämisen tulosalueella
35781: keskeisiksi toimintalinjoiksi määriteltiin (3.) tuottavuuskehityksen tukeminen
35782: organisaatioiden toimintatapaaja työoloja kehittämällä sekä (4.) työolojen minimi-
35783: tason turvaaminen. Työhallinnon toimivuuden tulosalueella toimintalinjoina
35784: korostuivat (5.) työhallinnon toimintatavan ja palvelujen kehittäminen sekä (6.)
35785: johtamisen ja henkilöstöpolitiikan kehittäminen.
35786: Työhallinnon lähivuosien strategiaa täsmennettiin keväällä 1995 ottaen huomioon
35787: hallitusohjelman linjaukset, sekä aiemmin valmistuneet Tasavallan Presidentin
35788: työllisyystyöryhmän ja ns. nuorisokansliapäällikkötyöryhmän esitykset.
35789: Strategia rakentui neljän toisiaan tukevan linjauksen pohjalle:
35790: - työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen aktiivista työvoimapolitiikkaa
35791:   vahvistamalla,
35792: - pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen,
35793:   tuottavuuden ja työelämän laadun kohottaminen kansallisen työelämän kehittä-
35794:   misohjelman avulla,
35795: - työhallinnon organisaation, ohjausjärjestelmän ja henkilöstöstrategian uudistami-
35796:   nen.
35797: Työhallinnon lähivuosien strategia painottaa vahvasti työvoimapolitiikkaakasvupo-
35798: litiikan osana. Työvoimapolitiikan keskeisenä tehtävänä nähdään toisaalta talouskas-
35799: vun tukeminen Ja toisaalta kasvun kautta avautuvien työllistymismahdollisuuksien
35800: hyödyntäminen. Työnantajiin suuntautu-vassa palvelussa korostuu peruslinjauksena
35801: työvoiman saatavuuden ja laadun turvaaminen, työpaikkojen laadukas täyttäminen
35802: työnvälityksen avulla ja työvoimavarojen kehittäminen koulutuksellisin toimenpitein
35803: rekrytoivien yritysten tarpeisiin.
35804: Työnhakijoiden palvelussa strategia korostaa yleisille työmarkkinoille sijoittumisen
35805: ensisijaisuutta. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden volyymia on nostettu samalla
35806: painottaen toimenpiteiden jälkeistä työhönsijoittumista ja tavoitetta kehittää
35807: toimenpiteiden avulla työttömien työmarkkinavalmiuksia. Edelleen strategiassa
35808: painotetaan toiminnan ohjautumista toimintaympäristön ja asiakkaiston tarpeista
35809: sekä yksilöllisesti laadittujen työllistämissuunnitelmien merkitystä.
35810: Työttömyyden rakenteesta johtuen työvoimapoliittisia toimenpiteitä suunnataan
35811: pitkäaikaistyöttömiin tavoitteena alentaa pitkäaikaistyöttömyyttä ja lieventää
35812: syrjäytymiskehitystä. Myös pitkäaikaistyöttömien kohdalla korostetaan yleisille
35813: työmarkkinoille sijoittumisen ensisijaisuutta joko suoraan tai toimenpiteiden
35814:                        1996 vp Hallituksen kertomus 1995                            635
35815: 
35816: jälkeen. Strategian tuloksellisuus on sidoksissa luonnollisesti toimintaympäristön
35817: kehitykseen. Toimintaympäristössä avautuvien mahdollisuuksien hyödyntäminen ja
35818: toiminnan tuloksellisuuden parantaminen on kuitenkin vahvasti sidoksissa myös
35819: organisaation toimintakykyyn tilanteessa, jossa työhallintoon kohdistuu keskenään
35820: ristikkäisiä paineita, ja jossa palvelujen kysyntä on edelleen korkealla tasolla.
35821: Tämän vuoksi strategian eräänä peruslinjauksena on organisaation toimivuuden
35822: parantaminen uudistamalla työhallinnon organisaatiota, ohjausjärjestelmää ja
35823: henkilöstöstrategiaa.
35824: Osana lähivuosien strategiaa työministeriössä laadittiin ohjelma pitkäaikaistyöttö-
35825: myyden alentamiseksi. Ohjelma sisältää 17 kohtaa koskien
35826: - työvoimapoliittisten toimenpiteiden mitoittamista ja vaikuttavuuden parantamista,
35827: - julkisten työvoimapalvelujen kehittämistä,
35828:   alue- ja paikallistason työllistämisohjelmia,
35829: - työllisyyden tukemista työlainsäädännön ja työaikamallien uudistamisella,
35830:   erityistoimenpiteiden tarvetta ikääntyneille, yli kaksi vuotta työttömänä olleille,
35831:   työllisyyskysymysten painoarvon nostamista ED-politiikassa sekä
35832: - työnantajabyrokratian yksinkertaistamista.
35833: Ohjelma käsiteltiin talouspoliittisessa ministeriövaliokunnassa ja käsitellessään
35834: Suomen työllisyysohjelmaa koskevassa periaatepäätöksessä hallitus edellytti, että eri
35835: hallinnonalat yhteistyössä toteuttavat ohjelman pohjalta vaadittavia toimenpiteitä.
35836: 
35837: 
35838: 5. Työpolitiikan suunnittelu ja kehittäminen
35839: 5.1. Työhallinnon toiminnan kehittäminen
35840: Hallinnon kehittäminen. Hallinnon ohjausjärjestelmää täydennettiin vahvistamalla
35841: hallinnon yhteiset arvot ja tulostavoiteasetantaa kehitettiin työpoliittisiin strategioi-
35842: hin perustuvaksi. Työpoliittisia strategioita täydentämään tarvitaan henkilöstöstrate-
35843: gia, jonka laadinta käynnistyi vuoden lopulla. Hallinnon toimivuuden ja henkilöstön
35844: hyvmvoinnin kehittämiseksi on valmisteltu koko hallinnon kattavajohdon arviointi-
35845: järjestelmäja työolobarometri. Ne otetaan käyttöön seuraavan vuoden alkupuolella.
35846: Työhallinnon toimivuuden ja asiakaslähtöisyyden parantamiseksi käynnistettiin
35847: työhallinnon laatutyö, jota jatketaan työministeriön johtoryhmän käsiteltyä
35848: 31.12.1995 työnsä päättäneen projektiryhmän ehdotukset. Johdon kehittämiseksi on
35849: valmistettu erillinen kehittämisohjelma.
35850: Hallinnon tehostamista on jatkettu sopimaila piirien välisistä erikoistumisalueista.
35851: Palkanmaksun ja henkilötietojärjestelmän ylläpidon keskittämistä nykyistä harvem-
35852: piin pisteisiin on selvitetty ja ratkaisut voidaan tehdä seuraavan vuoden alussa,
35853: kunhan työsuojeluhallinnon hallinnonalakysymys on ratkaistu.
35854: Työhallinnon henkilöstö. Palkkausjärjestelmän kehittämistä on jatkettu määrittele-
35855: mällä tehtävien vaativuustekijät Tyyppitehtäviä on arvioitu sekä ministeriössä että
35856: molemmissa piirihallinnoissa. Vaativuusluokituksen täydennyksenä käyttöön
35857: otettavan henkilökohtaisen palkanosan määräytymistekijöistä on valmistunut
35858: luonnos, jota käsitellään palkkaustyöryhmässä edelleen yhdessä henkilöstön
35859: edustajien kanssa. Tulospalkkaus on ollut käytössä ministeriössä ja useimmissa
35860: piireissä.
35861: Työvoimapalvelujen kysynnän pysyessä edelleen korkeana työvoimatoimistojen
35862: henkilöstöä lisättiin 80 henkilötyövuodella, jotka suunnattiin pitkäaikaistyöttömyy-
35863: 636                                Työministeriö
35864: 
35865: dentehostettuun hoitoanjakorkeakouluista valmistuvien työnvälityksen tehostami-
35866: seen.
35867: Virkojen ja tehtävien täyttökielto on edelleen jatkunut. Ministeriö on antanut
35868: määräaikaisia täyttölupia erityisesti asiakaspalvelutehtäviin, mutta pysyvät täyttölu-
35869: vat ovat olleet poikkeuksellista. Henkilöstömäärä on tarkoitus sopeuttaa käytettävis-
35870: sä oleviin määrärahoihin vuoden 1997 loppuun mennessä. Työhallinnon henkilötyö-
35871: vuodet saivat valtiovarainministeriön asettaman kehyksen mukaan olla vuoden 1995
35872: lopussa enintään 3841. Piiri ja paikallishallinnon henkilövuosien osuus tästä oli
35873: 90 %:ia (3070). Työvoimapiirien henkilötyövuosissa on mukana 80 EU-virkaa.
35874: Luvussa eivät ole mukana työhallintoon tukityöllistetyt henkilöt.
35875: Työhallinnon organisaatiossa ei tapahtunut kertomusvuonna merkittäviä muutoksia.
35876: 
35877: 5.2. Lainsäädännön kehittäminen
35878: Pernsoikeusuudistus tuli voimaan 1.8.1995lukien. Hallitusmuodon mukaanjulkisen
35879: vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön.
35880: Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla. Hallitusmuodosta poistettiin
35881: kohta, jonka mukaan valtiovallan asiana oli tarvittaessa järjestää Suomen kansalai-
35882: selle mahdollisuus tehdä työtä, mikäli laissa ei oltu toisin säädetty. Hallitusmuoto
35883: muutetussa muodossaan vastaa aiempaa paremmin tosiasiallista yhteiskunnallista
35884: tilannetta työllisyyden osalta. Hallitusmuodon 15 §:n mukaan julkisen vallan on
35885: huolehdittava työvoiman suojelusta. Työsuhdeturva on myös nostettu perusoikeu-
35886: deksi säätämällä, ettei ketään saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.
35887: Työllisyysasetus. Työllistämistuet uudistuivat huhtikuun alusta 1995 työllisyysase-
35888: tukseen tehdyllä muutoksella (273/95). Muutos perustui työministeriön asettaman
35889: selvitysmiehen vuonna 1994 tekemiin ehdotuksiin. Aikaisemmassa tukijärjestelmäs-
35890: sä tukimuodot määriteltiin yksityiskohtaisesti lainsäädännössä. Tukijärjestelmä
35891: muotoutui täsmätukijärjestelmäksi. Tukijärjestelmää selkiytetettiin ja tukimuotojen
35892: määrää vähennettiin olennaisesti. Tuet vähenivät 19 tuesta viiteen varsinaiseen
35893: tukimuotoon.
35894: Lisäksi työllistämistuki voidaan aikaisempaa tehokkaammin yhdistää muihin
35895: työvoimapalveluihin, kuten koulutukseen ja kuntoutukseen. Toimenpiteiden avulla
35896: voidaan työttömyyden lyhytaikaisen katkaisemisen sijaan myös parantaa työnhaki-
35897: joiden työllistymisvalmiuksia ja mahdollisuuksia palata pitkittyvän työttömyyden
35898: jälkeen pysyvämmin työmarkkinoille.
35899: Tukea voidaan myöntää työnantajille työllistämisestä aiheutuviin palkkauskustan-
35900: nuksiin ja työttömille omaehtoiseen työllistymiseen. Täsmätuista luopumisen
35901: seurauksena työnantajien tukitilanteita ei määritellä lainsäädännössä. Sen sijaan
35902: asetuksessa säädetään tuen vähimmäis- ja enimmäismäärät sitomatta tukea yksittäi-
35903: siin toimenpiteisiin. Vähimmäismäärä on 118 markkaa päivältä eli noin
35904: 2 500 markkaa kuukaudessa ja enimmäismäärä 1,8 kertainen normaaliin työllistä-
35905: mistukeen verrattuna eli noin 4 500 markkaa kuukaudessa työllistettyä kohti.
35906: Täysimääräinen tuki voidaan myöntää työhön, jossa työaika on vähintään 85 %:ia
35907: kokoaikatyön työajasta.
35908: Tukea voidaan myöntää enintään 10 kuukauden ajaksi. Työvoimatoimistoilla on
35909: aikaisempaan järJestelmään verrattuna huomattavasti enemmän liikkumavaraa
35910: yksittäistapauksissa. Työtöntä ei tarvitse sovittaa ennalta määriteltyyn tukimuottiin
35911: vaan työttömän kanssa voidaan suunnitella tukikokonaisuus, johon voidaan yhdistää
35912: myös koulutus- ja muita työllistymisedellytyksiä parantavia toimenpiteitä. Työttö-
35913:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       637
35914: 
35915: mälle järjestettävän palvelukokonaisuuden kesto voi olla yhteensä enintään 18 kuu-
35916: kautta. Tällöin tukityön osuus voi olla enintään 10 kuukautta.
35917: Kunnille myönnettäviin tukiin sovelletaan edellä todettuja tukimääriä ja kestoa.
35918: Kunnille on aikaisemmassa järjestelmässä maksettu muita työllistäjiä korkeampi
35919: tuki pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä. Pitkäaikaistyöttömien työllistämisen
35920: turvaamiseksi työministeriö on sitoutunut siihen, että kunnille voidaan käytännössä
35921: edelleen maksaa aikaisemman tukijärjestelmän suuruinen tuki pitkäaikaistyöttömän
35922: työllistämisestä. Tuen määrä on 1,7 kertainen normaaliin työllistämistukeen nähden
35923: eli noin 4 300 markkaa kuukaudessa työllistettyä kohti.
35924: Kunnille maksetaan ns. lisätukea sen perusteella, kuinka suuren osuuden alueensa
35925: työvoimasta kunta on keskimäärin työllistänyt vuosineljänneksen aikana. Lisätukea
35926: maksetaan kunnalle enimmillään 30 prosenttia työllisyysmäärärahojen yhteismääräs-
35927: tä, jos kunta työllistää työllisyysmäärärahoilla työttömiä vähintään 2 prosenttia
35928: alueensa työvmmasta.
35929: Tukien myöntämisehdot yrityksille ovat huomattavasti tiukentuneet aikaisempaan
35930: järjestelmään verrattuna. Yrityksille ei voida enää myöntää tukea pelkästään
35931: lyhytaikaiseen työllistämiseen. Yrityksille myönnettävä tuki muuttui kehittämis- ja
35932: rekrytointitueksi. Tukea myönnetään yrityksen ottaessa työttömän nuoren op-
35933: pisopimuskoulutukseen. Yritys voi myös saada tukea, jos se työllistää työvoimatoi-
35934: miston valitseman työttömän ja työllistäminenjatkuu tukijaksonjälkeen toistaiseksi
35935: voimassa olevalla työsopimuksella.
35936: Työmarkkinatuen kehittäminen. Työttömyysturvaan liittyvät lainsäädännön koko-
35937: naisuudistukseen tähtäävä valmistelutyö on käynistynyt vuoden 1995 aikana.
35938: Keskeisin asia tällä rintamalla on kuluneen vuoden aikana ollut työmarkkinatukea
35939: koskeva uudistus. Laki työmarkkinatuesta astui voimaan vuoden 1994 alusta.
35940: Eduskunta on 29.11.1995 hyväksynyt lain työmarkkinatukea koskevasta muutokses-
35941: ta. Hallituksen esityksessä, joka annettiin 27.10.1995, on muutoksen arvioitu
35942: säästövaikutus 666 milj. mk. Työmarkkinatukioikeuden rajoittamisen vastapainona
35943: on tuntuvasti lisätty alle 20-vuotiaille suunnattua koulutustoimintaa sekä työvoima-
35944: poliittisia toimenpiteitä.
35945: Lainmuutoksen tarkoituksena on entistä paremmin tukea aktiivisia työllistämistoi-
35946: menpiteitä. Ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tulevat alle 20-vuotiaat nuoreteivät
35947: enää automaattisesti saa työmarkkinatukea ensi vuoden alusta. Lain mukaan tukea
35948: ei saa, ellei hakijalla ole ammatillista koulutusta tai työkokemusta tai hän ei
35949: osallistu työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen. Työmarkkinatukijärjestelmään
35950: tehtävien muutosten tavoitteena on edistää tuen saajan työhön sijoittumista.
35951: Tarkoituksena on erityisesti poistaa nuorisotyöttömyyttä, joka johtuu ammattitaidon
35952: ja koulutuksen puutteesta.
35953: Koko maassa arvellaan olevan alle 20-vuotiaita, vailla ammatillista koulutusta
35954: olevia nuoria noin 9 000. Työmarkkinatuen tilalle heille tarjotaan nyt ammatillista
35955: peruskoulutusta. Hakuun tulevat lisäpaikat tähtäävät nimenomaan ammatillisiin
35956: perustutkintoihin. Huomattava osa koulutuspaikoista on kone-, metalli-, sähkö- ja
35957: elektroniikka-aloilla, joilla on parhaillaankin pula ammattitaitoisesta työvoimasta.
35958: Koulutuspaikkojen lisäys on 5 000 esim. tekniikan, kaupan ja terveydenhuollon
35959: aloilla ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. Lisäksi alle
35960: 20-vuotiaille on tarjolla 4 000 työharjoittelupaikkaa. Tulopoliittisessa sopimuksessa
35961: on myös päätetty, että syksystä 1996 lähtien perustetaan vuosittain 4 000 uutta
35962: koulutuspaikkaa.
35963: 638                                 Työministeriö
35964: 
35965: Lain mukaan alle 18-vuotiaan lapsen vanhemmat ovat velvollisia huolehtimaan
35966: lapsen toimeentulosta. Tällöin työmarkkinatuki tulee kysymykseen vain aktiivisiin
35967: toimenpiteisiin liittyvänä lisätukena. Kaikille alle 20-vuotiaille ammatillisesta
35968: koulutuksesta valmistuneille maksetaan työmarkkinatukea. Vanhempien luona
35969: asuvalle työmarkkinatuki on enimmillään 60 %täydestä tuesta, joka on 118 mark-
35970: kaa ,J?äivältä. Työmarkkinatukea maksetaan kuitenkin täysimääräisenä, kun nuori
35971: osallistuu johonkin työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen. Näitä ovat aikuiskoulutus,
35972: työvoimapoliittinen koulutus, työharjoittelu, työkokeilu tai työhallinnon järjestämä
35973: kuntoutus.
35974: Ammatillisen koulutuksen hankkineet 18-19 vuotiaat saavat työmarkkinatukea. Jos
35975: ei pysty esittämään tutkintotodistusta oppilaitoksesta valmistumisesta, voi silti saada
35976: tukea, kun ei kieltäydy tarjotusta työstä, työvoimapoliittisista toimenpiteistä tai
35977: koulutuksesta. Jos työttömänä ollessaan on kieltäytynyt, eronnut tai jättänyt
35978: hakeutumatta ammatilliseen koulutukseen, on oikeutettu työmarkkinatukeen vasta
35979: kun on täyttänyt 20-vuotta tai on esittänyt selvityksen ammatillisen koulutuksen
35980: suorittamisesta tai mennyt työharjoitteluun.
35981: Koulutuksen aikainen toimeentulo turvataan opintotuella. Työvoimakoulutukseen,
35982: ammatinvalinnanohjaukseen ja kuntoutukseen osallistuville korvataan matkakustan-
35983: nukset Lisäksi toisella paikkakunnalla asuvat voivat saada korvausta majoitus- ja
35984: ylläpitokustannuksista.
35985: 
35986: 5.3. Tutkimustoiminta
35987: Työministeriön tutkimustoiminta on jaettu kolmeen lohkoon, jotka ovat 1) työvoi-
35988: matutkimus, 2) työympäristön sekä työolojen tutkimus ja 3) työsuojelututkimus.
35989: Kolmikantaedustukselle rakentuva työelämän tutkimuspolitiikan neuvottelukunta
35990: avustaa työministeriötä tutkimusasioissa. Neuvottelukunta laatii tutkimusta ohjaa-
35991: maan kolmivuotisen tutkimus-ohjelman ja käsittelee sen toteutukseen liittyvät
35992: periaateluonteiset kysymykset. Kertomusvuonna tutkimustoiminta perustui vuosille
35993: 1994 - 1996 laadittuun ohjelmaan. Edellisen neuvottelukunnan toimiaika päättyi
35994: elokuun lopussa ja uusi neuvottelukunta asetettiin ajalle 1.9.1995- 31.8.1998.
35995: Syksyn aikana uusi neuvottelukunta laati tutkimusohjelman vuosiksi 1996 - 1998.
35996: V altaosa tutkimuksista teetetään korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa.
35997: Valtioneuvoston keskushallinnon uudistamista koskeva periaatepäätös (17 .6.1993)
35998: edellytti, että kukin ministeriö laatii omalta toimialaltaan sektoritutkimuksen
35999: kehittämissuunnitelman. Suunnitelmat valmisteltiin valtion tiede- ja teknologianeu-
36000: voston johdolla. Suunnittelutyö jatkui kertomusvuoden ajan ja uutena sektoritutki-
36001: muksen ulottuvuutena tarkasteltiin EU :n tutkimusrahoitusta.
36002: Kertomusvuonna valmistui 72 työJ?oliittista tutkimusta tai selvitystä. Korkeakouluis-
36003: sa ja tutkimuslaitoksissa teetettäv1in työpoliittisiin tutkimuksiin oli käytettävissä 7,8
36004: miljoonaa markkaa. Tuottavuudella tulevaisuuteen -ohjelmaan oli lisäksi käytettä-
36005: vissä 3,1 miljoonaa markkaa. Ministeriön Työpoliittinen tutkimus -sarjassa julkais-
36006: tiin 31 tutkimusta. Tutkimusten tuloksien julkistamista tehostettiin, samoin tulosten
36007: viemistä käytännön sovellutuksiin.
36008: Työvoimapolitiikan alalta valmistuneet tutkimukset selvittivät mm. työvoimakoulu-
36009: tuksen ja työllis-tämistukien tuloksellisuutta, työhallinnon toimivuutta alueellis-
36010: paikallisesta näkökulmasta, nuorten työttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä sekä
36011: työvoimatoimistojen palvelujen laatua. Siirtolaisuuden alalta merkittävin oli
36012: suomalaisten asenteita ulkomaalaisiin selvittänyt tutkimus. Pohjoismaisessa tutki-
36013:                        1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                        639
36014: 
36015: musyhteistyössä painoalueina olivat nuorten työmarkkinat, työttömien aktivointi,
36016: tulosohjaus ja työvoimatoimistojen tehokkuus.
36017: Työmarkkinatoiminnan seurannan järjestämiseksi työympäristöosasto on jatkanut
36018: 'Työpaikka Suomessa - Työpaikka Euroopassa' -tutkimusohjelmaa, jossa on
36019: selvitetty suomalaisen työelämän vahvuuksia ja heikkouksia. Tavoitteena on nostaa
36020: tuottavuutta, kohentaa työelämän laatua, kehittää osaamista ja parantaa joustavaa
36021: sopeutumista kansainväliseen kilpailuun. Ohjelman tavoitteena on aikaansaada
36022: kestävää yrittäjyyttäja tuottavaa työllisyyttä. Työympäristöosasto on myös käynnis-
36023: tänyt kansallisen työelämän kehittämisohjelman sekäjoukon ESR-kehittämisohjel-
36024: mia. Tällaisia ovat mm. etätyön, verkottamisen, yrittäjyyden, työaikojen, rakenne-
36025: muutoksen ja tasa-arvon vaikutuksia työllisyyteen käsittelevät ennakointitutkimuk-
36026: set. Erilaisten ohjelmien ja projektien tavoitteena on työelämän muutosten parempi
36027: ymmärtäminen, vaikutusten ennakointi ja tarvittavien toimenpiteiden käynnistämi-
36028: nen. Yhteistyössä työsuojelun tutkimuslaitosten ja rahoittajien kanssa on valmistettu
36029: 'Työympäristö-tutkimus Suomessa ja sen painoalueet' -ohjelma, jossa on esitetty
36030: työsuojelututkimuksen painopisteet ja muita tutkimuksen toteutukseen ja tulosten
36031: hyödynnettävyyteen liittyviä näkökohtia. Tämän perusteella on vaikutettu työsuoje-
36032: lututkimuksen suuntaamiseen ja painottamiseen verkostoyhteistyönä tutkimuslaitos-
36033: ten kanssa.
36034: Työsuojelututkimus on painottunut pääasiassa työolojen parantamiseen sekä
36035: työpaikkatasoisen valvonnan menetelmien kehittämiseen ja valvontatoiminnan
36036: suuntaamiseen. Yksittäiset tutkimus-hankkeet ovat kohdistuneet työolojen kehittä-
36037: miseen, työyhteisöjen toimintakyvyn parantamiseen, työterveyshuollon sisällön ja
36038: toiminnan tehostamiseen, ikääntyvien työntekijöiden työkykyisyyden ylläpitämi-
36039: seen, työsuojelun laatujärjestelmien kehittämiseen sekä työsuojelun taloudellisten
36040: vaiku-tusten arviointiin ja laskentamenetelmien kehittämiseen.
36041: Tutkimus- ja kehittämishankkeita on suunnattu erityisesti pienten ja keskisuurten
36042: yritysten työsuojelun tehostamiseen ja työsuojelutiedon lisäämiseen. Lisäksi
36043: valtakunnallisen työllisyysohjelman sisältö ja tarpeet on huomioitu tutkimushank-
36044: keita suunniteltaessa. Euroopan sosiaalirahaston tavoite 4 -ohjelman puitteissa on
36045: käynnistetty myös useita valtakunnallisia ja alueellisia hankkeita, erityisesti pienten
36046: ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten parantamiseen henkilöstön valmiuksia
36047: ja työoloja kehittämällä.
36048: Kertomusvuoden aikana valmistauduttiin EU:n sosiaalirahaston tavoitteiden 3 ja 4
36049: sisältämien toimenpidekokonaisuuksien arviointiin ajalla 1996 - 1999. Arviointiin
36050: on varattu runsaat 30 milj. markkaa. Samoin valmistauduttiin luomaan sosiaalira-
36051: haston tuelle toimiva työelämän muutoksen ja koulutustarpeen analyysiverkko.
36052: Tähän tarkoitukseen tullaan käyttämään lähes 100 milj. markkaa lähivuosien
36053: aikana.
36054: 
36055: 5.4. Tilastot, ennusteet ja selvitykset
36056: Kertomusvuonna työministeriö tuotti kuukausittain työnvälitystoimintaa, työllistä-
36057: mistoimenpiteitä sekä työvoimapoliittista aikuiskoulutustakuvaavia poikkileikkaus-
36058: ja virtatilastoja. Työnvälitys-tilaston keskeiset tiedot julkistettiin ennalta ilmoitetun
36059: aikataulun mukaan tiedotusvälineiden käyttöön kuukausittaisissa työllisyyskatsauk-
36060: sissa mahdollisimman pikaisesti sekä myöhemmässä vaiheessa laajemmin työmi-
36061: nisteriön tilastojulkaisuissa. Työnvälitystilasto antaa hyvin ajantasaista tietoa
36062: työttömyyden kehityksestä. Se kuuluu ns. kansantalouden herkkiin tilastoihin,
36063: joiden uusimmat tiedot on määrätty pidettäväksi salaisina ennen etukäteen ilmoitet-
36064: tua julkistamisajankohtaa. Työnvälitystoiminnan, työllistämistoimenpiteiden sekä
36065: työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen asiakkaista tuotettiin virtatilastoja myös
36066: 640                                Työministeriö
36067: 
36068: puolivuosi-ja vuositasolla. Vuositilaston tietojajulkistettiin kolmessa tilastotiedot-
36069: teessa. Työmarkkinoita käsitteleviä ajankohtaisia artikkeleita ja muunmuassa. laajan
36070: työvoimatilasto-osan sisältävää Työpoliittista aikakauskirjaa julkaistiin neljä
36071: numeroa. Julkaisu on tarkoitettu myös ulkomaisille tilastojen käyttäjille.
36072: Työnvälitystoimintaa kuvaavien tilastojen sisältöä kehitettiin kertomusvuonna
36073: edelleen tr,öhallinnon ohjaus- ja seurantajärjestelmien tarpeisiin. Tilastojärjestel-
36074: mään tehttin työhallinnon tulostavoitteiden Ja huhtikuun alussa voimaanastuneen
36075: työllisyysasetuksen edellyttämät muutokset. Tulostavoitteisiin liittyen muunmuassa
36076: toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa lisättiin. Euroopan sosiaalirahaston (ESR)
36077: tukitoiminnan seurantatilaston kehittämistyö aloittettiin sekä EU:n alue- ja raken-
36078: netuen tavoitteiden mukainen tilastointi toteutettiin. Lisäksi uudistettiin työnväli-
36079: tykseen ilmoittautuneiden ulkomaalaisten työnhakijoiden ja työmarkkinatukeen
36080: oikeutettujen henkilöiden tilastointia.
36081: Sekä työhallinnon tilastoihin että muihin tietolähteisiin pohjautuen työministeriössä
36082: laadittiin kertomusvuonna ennusteita työllisyystilanteen kehityksestä ja selvityksiä
36083: työmarkkinoiden erityisaiheista. Kertomusvuonna valmistui laaja, poikkihallinnolli-
36084: nen selvitystyö EU:n sisämarkkinoiden, sekä talous- ja rahaliiton (EMU) jäsenyy-
36085: den vaikutuksista Suomen työmarkkinoihin. Selvitystyöhön liittyi myös Työvoima
36086: 2010 -raportti, joka sisälsi laskelmia työmarkkinoiden pitkän aikavälin kehitysnä-
36087: kymistä taloudellisen integraation eräillä skenaariovaihtoehdoilla. Raportissa
36088: arvioitiin työvoiman kysynnän ja tarjonnan sekä työttömyyden kehitystä vuoteen
36089: 2010 sekäJopa vuoteen 2030 ulottuvin projektioin. Lisäksi työmarkkina-analyysejä
36090: ja ennusteita laadittiin muunmuassa määriteltäessä kansallisia tavoitteita EU:n
36091: sosiaalirahaston tukikohteiden 3 ja 4 suunnitelmiin.
36092: 
36093: 5.5. Tasa-arvon edistäminen työmarlddnoilla
36094: Naisten työhönosallistuminen on Suomessa korkea. Kertomusvuonna naisten
36095: työvoimaosuus oli 61.2 %. Miehillä vastaava luku oli 69.1 %. Vuoden aikana
36096: miesten työttömyys laski jonkin verran, mutta naisten työttömyys pysyi edellisvuo-
36097: tisella tasolla. Kertomusvuonna miesten keskimääräinen työttömyysaste oli 17,6 %
36098: ja naisten 16,7 %.
36099: Noin kaksi kolmasosaa julkisen sektorin työllisistä on naisia. Julkinen sektori on
36100: myös merkittävällä tavalla lisännyt naisten työhönosallistumista huolehtimalla mm.
36101: lasten ja vanhusten hoidosta. Naisten työllisyyden kannalta on olennaista, miten
36102: julkisia palveluja kehitetään. Valtion velkaantuminen ja siitä johtuvat työpaikkojen
36103: vähennykset vaikeuttavat jatkossa naisten työllisyysttlannetta.
36104: Työministeriö on kuluvan vuoden aikana valmistellut EU:n sosiaalirahasto-ohjel-
36105: mia, joissa sukupuolten tasa-arvon edistäminen työmarkkinoilla on keskeinen
36106: tavoite. Kansallisella tasolla alueelliset yhteistyöverkostot, joita työministeriö on
36107: yhdessä opetusministeriön kanssa aktivoinut, ovat jatkaneet toimintaansa, jonka
36108: tuloksena naisille on järjestetty aktivoivia ryhmäpalveluja, urasuunnittelu- ja
36109: ammatillisia kursseja, maaseudun elinkeinoprojekteja sekä yrittäjäkoulutusta ja
36110: yrittäjien tukirenkaita.
36111: Osa-aikatyön osuus on kertomusvuoden aikana hieman laskenut. Osa-aikatyön
36112: tekijöistä valtaosa on naisia, mutta on huomattava, että yli 90 % työllisistä naisista
36113: tekee kokoaikatyötä, mikä on kansainvälisesti korkea luku. Naiset ovat kuitenkin
36114: miehiä useammm epätyypillisissä työsuhteissa.
36115: Työmarkkinat ovat varsin selvästi jakautuneita miesten ja naisten aloihin. Vain
36116: kymmenisen prosenttia palkansaajista työskentelee ns. tasa-ammateissa, joissa naisia
36117:                             1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       641
36118: 
36119:      ja miehiä on suunnilleen saman verran. Myös vertikaalinen segregaatio työmark-
36120:      kinoilla on selvä: naiset työskentelevät miehiä harvemmin johtotehtävissä. Myös
36121:      sukupuolten väliset palkkaerot ovat edelleen suuret.
36122:      Työvoimapoliittiset työllistämistuet kohdistuvat naisiin suunnilleen samassa
36123:      suhteessa kuin heitä on työttömänä. Ministeriön tulosohjauksessa on asetettu
36124:      määrällinen 40 - 60 % tasa-arvotavoite työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen
36125:      osallistuvien sukupuolijakaumalle koulutusaloittain. Ammatinvalinnanohjauksen
36126:      asiakkaista noin 70 % on naisia.
36127:      Pekingissä 4.-15.9.1995 pidetyssäYK:nneljännessä naisten maailmankonferenssissa
36128:      hyväksytyssä toimintaohjelmassa kiinnitetään huomiota naisten työllisyyden
36129:      edistämiseen muun muassa työvoimapalvelujen avulla, tasa-arvoisen aseman
36130:      turvaamiseen naisille ja miehille työmarkkinoilla sekä toimenpiteisiin työn ja
36131:      perheenhuoltovelvollisuuksien yhteensovittamiseksi sekä naisten ja miesten kannus-
36132:      tamiseksi jakamaan tasaisemmin perheenhuoltovelvollisuuksia. Myös joustavien
36133:      työaikajärjestelyjen kehittäminen sisältyy toimenpideohjelmaan. Lisäksi huomiota
36134:      kiinnitetään osa-aika-, tilapäis-, kausi- sekä kotityöntekijöiden asemaan ja tasaver-
36135:      taiseen kohteluun.
36136:       Hallitus selvittää parhaillaan niitä toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen Pekingin
36137:       naiskonferenssin hyväksymän toimenpideohjelman edellyttämänä tason täyttämi-
36138:       seksi. Valtioneuvosto vahvisti elokuussa 1995 naiskonferenssia varten joukon
36139:       kansallisia sitoumuksia. Niihin sisältyy muun muassa työelämän tasa-arvon edistä-
36140:       minen työvoimapoliittisin toimin sekä sukupuolten tasa-arvon edistämistä työmark-
36141:       kinoilla työelämän kehittämisohjelman osana.
36142: 
36143: 
36144:       6. Työelämä
36145:       6.1. Työolot
36146:       Kertomusvuonna on hallitusohjelman mukaisesti jatkettu työelämän sisällöllistä ja
36147:       rakenteellista uudistamista yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa kolmikan-
36148:       taista valmistelutapaa noudattaen ja huomioon ottaen Suomen liittyminen Euroopan
36149:       unioniin 1.1.1995.
36150:       Lainsäädäntö. Laki merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta (1310/95) annettiin
36151:       24.11.1995. Merimiesten palkkaturvalakia muutettiin siten, että päätösvalta meri-
36152:       miesten palkka-turva-asioissa siirrettiin työministeriöitä Uudenmaan läänin työvoi-
36153:       mapiirin toimistolle. Merimiesten palkkaturvapäätöksistä voidaan valittaa työttö-
36154:       myysturvalautakuntaan ja työttömyysturvalautakunnan päätöksistä edelleen kor-
36155:       keimpaan hallinto-oikeuteen. Lisäksi muutettiin joitakin merimiesten palkkaturva-
36156:       asiain käsittelyyn liittyviä menettelysäännöksiä. Laki tuli voimaan 1.1.1996.
36157:       Lait työaikalain muuttamisesta (1311/95) ja kauppaliikkeiden ja toimistojen
36158:       työaikalain muuttamisesta(1312/95) annettiin samoin 24.11.1995. Valtakunnallisel-
36159:       la työehtosopimuksella voidaan moottoriajoneuvon kuljettajien osalta poiketa
36160:       ~~~jettajie~ enim!ll~styöaik~a, viikko lepo~ ja vuo~o~au~ista lepoai~.~ s~~ä ~y?,tun~­
36161:       Jårjestelman laatimtsvelvolhsuutta koskevista mrumttuJen lakien saannokststa. Lrut
36162:       tulivat voimaan 1.12.1995.
36163:       Laki vuorotteluvapaakokeilusta (1663/95) sekä laki työttömyysturvalain 16 §:n
36164:       muuttamisesta (1664/95) annettiin 21.12.1995. Lait tulivat voimaan 1.1.1996.
36165:       Kokoaikatyöntekijä voi työnantajansa kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella
36166:       jäädä vuorotteluvapaalle. Työnantajan tulee palkata vastaavaksi ajaksi työtön
36167: 81 360228Y
36168: 642                               Työministeriö
36169: 
36170: työnhakija. Vuorottelukorvauksena maksetaan 60 prosenttia siitä työttömyyspäivä-
36171: rahasta, johon vuorotteluvapaalle lähtevällä olisi oikeus, enintään kuitenkin
36172: 4 500 markkaa kuukaudessa. Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen Osallistu-
36173: valle maksetaan lisäksi osittaista ammattikoulutusrahaa. Lait tulivat voimaan
36174: 1.1.1996.
36175: Laki henkilöstörahastolain muuttamisesta (1660/95) annettiin 21.12.1995. Lakia
36176: muutettiin siten, että rahastoon kertynyttä jäsenosuutta voidaan ryhtyä nostamaan
36177: aikaisintaan viiden vuoden kuluttua jäsenyyden alkamisesta nykyisen kymmenen
36178: vuoden sijasta. Vuosittain nostettavissa olevaa osuutta korotettiin nykyisestä
36179: kymmenestä prosentista 15 prosenttiin. Rahasto-osuuden suorittamista on nopeutettu
36180: sellaiselle jäsenelle, joka on itse irtisanoutunut tai jonka työsuhteen työnantaja on
36181: päättänyt työntekijästä johtuvasta syystä. Lisäksi lakiin tehtiin eräitä rahaston
36182: perustamista ja hallinnointia helpottavia muutoksia. Laki tuli voimaan vuoden 1996
36183: alusta.
36184: Laki palkkaturvalain (1661/95) 2 ja 5 §:n sekä laki merimiesten palkkaturvalain
36185: (1662/95) 2 ja 5 §:n muuttamisesta annettiin samoin 21.12.1995. Palkkaturvalakia
36186: ja merimiesten palkkaturvalakia muutettiin siten, että palkkaturvana maksetaan
36187: työsopimuslaissa ja merimieslaissa tarkoitetusta odotusajan palkasta enintään määrä,
36188: joka vastaa työntekijälle työsuhteen päättyessä maksamatta jäänyttä työsuhdesaata-
36189: vaa. Lisäksi muutettiin viivästyskorkoa koskevia palkkaturvalain ja merimiesten
36190: palkkaturvalain säännöksiä siten, että kulloinkin sovellettava korkokanta määräytyy
36191: korkolain mukaan. Lait tulivat voimaan vuoden 1996 alusta.
36192: Hallituksen esitykset. Hallituksen esitys (HE 19911995 vp.) laeiksi merimieslain ja
36193: eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta annettiin 1.12.1995. Esityksen
36194: tarkoituksena on sopeuttaa merimieslain mukaisessa työsuhteessa olevien työnteki-
36195: jöiden osalta Suomen lainsäädäntö vastaamaan toisaalta Suomea velvoittavissa
36196: kansainvälisissä sitoumuksissa asetettuja vaatimuksia sekä toisaalta saattaa meri-
36197: mieslainsäädäntö vastaamaan työlainsäädännössä muutoin omaksuttuja ratkaisuja.
36198: Hallituksen esitys (HE 203/1995 vp.) laiksi työsopimuslain 38 ja 42 §:n sekä
36199: merimieslain 41 ja 45 §:n muuttamisesta annettiin 8.12.1995. Esityksessä ehdote-
36200: taan lyhennettäväksi työsopimuslain ja merimieslain mukaan määräytyviä työsopi-
36201: muksen irtisanomisaikoja siten, että enintään vuoden kestäneissä työsuhteissa
36202: työnantajan olisi noudatettava nykyisen kahden kuukauden sijasta yhden kuukauden
36203: irtisanomisaikaa. Työntekijän noudatettavaksi säädettyä irtisanomisaikaa ehdotetaan
36204: lyhennettäväksi enmtään vuoden jatkuneissa työsuhteissa yhdestä kuukaudesta 14
36205: vuorokauteen. Työsopimuslakiin ja merimieslakiin ehdotetaan myös lisättäväksi
36206: säännös lomautetun työntekijän oikeudesta irtisanomisajan palkan tai sen osan
36207: menetyksestä aiheutuneen vahingon korvaukseen hänen irtisanoessaan työsopimuk-
36208: sensa yhtäjaksoisen yli 200 kalenteripäivää jatkuneen lomautuksen jälkeen.
36209: Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian niiden
36210: hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen.
36211: Eduskunnalle annettiin 21.12.1995 hallitusohjelmaan ja tulopoliittiseen kokonaisrat-
36212: kaisuun liittyvä esitys (HE 21111995 vp.) laiksi työsopimuslain 17 ja 55 §:n
36213: muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että työehtosopimusten yleissitovuutta
36214: koskevia työsopimuslain säännöksiä olisi pidettävä välittömästi sovellettavina
36215: säännöksinä, joita sovelletaan ulkomaisen työntekijän Suomessa tekemään työhön
36216: lukuunottamatta tiettyjä poikkeustilanteita. Lisäksi ehdotetaan tältä osin työsopi-
36217: muslain valvontaa koskevaa sääntelyä täsmennettäväksi.
36218:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       643
36219: 
36220: Asetukset. Asetus merimieslaissa tarkoitetun työsopimuksen tekemisestä (783/95)
36221: annettiin 12.5.1995. Asetus annettiin, koska Euroopan yhteisöjen direktiivi työnan-
36222: tajan velvollisuudesta ilmoittaa työsopimuksessa tai työsuhteessa sovellettavista
36223: ehdoista edellyttää merimieslaissa tarkoitetun työsopimuksen tekemisestä annetun
36224: asetuksen muuttamista. Asetus tuli voimaan 1.6.1995. Asetuksessa säädettiin
36225: seikoista, joista on sovittava työsopimuksella. Asetuksessa määrättiin työministeriö
36226: vahvistamaan työsopimuslomake sekä huolehtimaan lomakkeen saatavilla olosta.
36227: Asetus palkkaturva-asetuksen 1 §:n muuttamisesta (1241195) annettiin 27.10.1995.
36228: Palkkaturvan enimmäismäärä yhtä työntekijää kohden samalle työnantajalle tehdyn
36229: työn perusteella nostettiin 75 000 markkaan. Asetus tuli voimaan 1.1.1996.
36230: V aitioneuvoston ja työministeriön päätökset. Työministeriön päätös merimieslaissa
36231: tarkoitetun työsopimuksen tekemisestä annetussa asetuksessa tarkoitetun työsopi-
36232: muslomakekaavan vahvistamisesta (830/95) annettiin 31.5.1995.
36233: Työministeriön päätös merionnettomuudessa menetetystä henkilökohtaisesta
36234: omaisuudesta työntekijälle tulevan korvauksen perusteista annetun valtioneuvoston
36235: päätöksen 1 ja 2 §:ssä tarkoitetuista markkamääristä vuonna 1996 (1480/95)
36236: annettiin 15.12.1995. Päätöksellä tarkistettiin siinä tarkoitetut korvausmäärät
36237: kuluttajahintaindeksin 0,3 prosentin nousua vastaavasti vuodeksi 1996.
36238: 
36239: 6.2. Palkkaturva
36240: Palkkaturvana maksetut määrät laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 1995
36241: palkkaturvana maksettiin valtion varoista noin 165 milj. markkaa. Työnantajilta
36242: saatiin samaan aikaan takaisin perityksi noin 90 milj. markkaa. Lisäksi työnantajilta
36243: perittiin korkoina noin 50 milj. markkaa, jokajäi valtiolle palkkaturvajärjestelmästä
36244: aiheutuvien hallintomenojen kattamiseksi. Työttömyyskassan keskuskassan velvol-
36245: lisuus on korvata vuosittain jälkikäteen maksettujen Ja työnantajilta takaisinperitty-
36246: jen pääomamäärien erotus. Palkkaturvaa maksettiin kertomusvuonna vajaalle
36247: 15 OOO:lle työntekijälle.
36248: Palkkaturvamenot pienentyivät vuoden 1994 tasolta noin 180 milj. markalla. Tämä
36249: johtui pääasiallisesti siitä, että konkurssit vähenivät edellisvuodesta.
36250: Palkkaturvahakemusten käsittelyajat olivat varsin kohtuulliset. Valtakunnalliseksi
36251: tulostavoitteeksi asetettu päätöksen antaminen 70 prosentille työntekijöistä alle
36252: kahdessa kuukaudessa saavutettiin. Useissa työvoimapiireissä on päästy alle
36253: kuukauden keskimääräisiin käsittelyaikoihin.
36254: 
36255: 6.3. Henkilöstörahastot
36256: Työministeriö pitää rekisteriä henkilöstörahastoista ja valvoo niiden toimintaa.
36257: Rekisteröityjä, toiminnassa olevia rahastoja oli vuoden 1995 lopulla 40. Niiden
36258: jäseninä oli noin 90 000 työntekijää. Vuosi sitten rekisteröityjä rahastoja oli 39.
36259: Viimeisten kolmen vuoden aikana uusia rahastoja ei ole juuri P.erustettu. Vuosilta
36260: 1990 - 1993 rahastoihin kertyi voittopalkkioita yhteensä 340 milj. markkaa. Rahas-
36261: tojen tähänastisen historian paras vuosi oli 1994, jolta voittopalkkioita kertyi
36262: rahastoihin yhteensä 234 milj. markkaa.
36263: 
36264:  6.4. Työneuvosto
36265:  Työneuvosto on vuonna 1995 antanut 3 ratkaisuaja 8lausuntoa. Poikkeuslupia on
36266:  käsitelty yhteensä 5 kappaletta, joista 1 on ollut alistus ja 4 valitusta.
36267: 644                                 Työministeriö
36268: 
36269: 6.5. Työriitojen sovittelu
36270: Työriitojen sovittelua varten on kaksi valtakunnasovittelijan virkaa, joista toinen on
36271: kertomusvuonna ollut täytettynä. Lisäksi on paikallisten työriitojen sovittelua varten
36272: kuusi sivutoimista piirisovittelijaa, joista 1 piirin piirisovittelija on toiminut valta-
36273: kunnansovittelijan varamiehenä.
36274: Kertomusvuonna soviteltiin 46 työriitaa, joista valtakunnansovittelijalla oli 41,
36275: 1 J?iirissä 2, II piirissä 1 ja IV piirissä 2. Soviteltuihin työriitoihin sisältyi 8 työn-
36276: seisausta.
36277: V altakunnansovittelija osallistui myös tulopoliittisen kokonaisratkaisun esteeksi
36278: ilmoitettujen kysymysten selvittämiseen. Järjestöjen välinen tulopoliittinen koko-
36279: naisratkaisu syntyi 29.9.1995.
36280: 6.6. Työsuojelu
36281: Kertomusvuonna on hallitusohjelman mukaisesti jatkettu työelämän kehittämistä
36282: yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Euroopan
36283: unionin (EU) liittymissopimuksen mukaisesti on osallistuttu EU :n työsuojeluvaa-
36284: tiomusten valmisteluun. Vaatimusten täytäntöönpanoa on tehostettu suunnatulla
36285: koulutus- Ja tiedotustoiminnalla. Markkinavalvontaverkosto on järjestetty ja toteuttu
36286: suunnattuJa markkinavalvontahankkeita. Kehitys- ja tutkimustmmmnalla on tuotettu
36287: tietoa ja toimintamalleja työolojen kehittämiseksi. Lukuisia asiaa koskevia hankkei-
36288: ta on toteutettu. Työsuojeluviranomaisen ja poliisin yhteinen EY-asetukseen
36289: perustuva tieliikenteen ajo- ja lepoaikojen valvonta on aloitettu.
36290: Työsuojeluhallinnon valvontatietojärjestelmässä oli kertomusvuonna 233 724
36291: työpaikkaa. Tr,öpaikoille tehtiin nom 30 000 tarkastusta. Työsuojelutarkastuksissa
36292: on edelleen kiinnitetty nimenomaista huomiota niiden kohdentavuuteen ja vaiku-
36293: tukseen. Valvonnan tulosohjauksen painopistealueina ovat olleet vakavien tapatur-
36294: mien torjunta, työkykyä ylläpitävä toiminta , vaarallisten kemikaalien hallinta
36295: työpaikalla ja pienyritysten työsuojelun tehostaminen. Asiakasaloitteinen palvelu-
36296: toiminta on lisääntynyt erityisesti työsuhteen ehtojen toteutumiseen liittyvissä
36297: kysymyksissä.
36298: Lait ja asetukset. Kertomusvuonna säädettiin ja astui voimaan rikoslain koko-
36299: naisuudistuksen II vaihe. V ankeusuhan sisältäneet tai muuten periaatteellisesti
36300: merkittävät rikokset siirrettiin erityislainsäädännöstä rikoslakiin. Tästä aiheutui
36301: muutoksia lähes 30 työsuojelua koskevaan lakiin. Työministeriö oli valmistelussa
36302: ja täytäntöönpanossa osaltaan tiiviisti mukana. Valmisteluvastuu kuului kuitenkin
36303: tältäkin osalta oikeusministeriölle. Ministeriön valmistelemia työsuojelua koskevia
36304: hallituksen esityksiä ei kertomusvuonna ollut.
36305: Asetusta merimiehen lääkärintarkastuksista muutettiin 1.9.1995 voimaan tulleella
36306: asetuksella (839/95). Lääkärintarkastusten suoritusvelvollisuuden määräaikoja
36307: pidennettiin ja säännöksiä tarkistettiin.
36308: Valtioneuvoston ja työministeriön päätökset. Kertomusvuonna annettiin Euroopan
36309: unionista tehtyyn sopimuksen liittyen työturvallisuuslainsäädäntöä tarkentava
36310: valtioneuvoston päätös ETY-tyyppihyväksyttyjen traktoreiden käytöstä vaarallisissa
36311: olosuhteissa. Samassa tarkoituksessa annettiin valtioneuvoston päätösten muutokset
36312: räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista, alusten lastauksessa ja purkamisessa
36313: noudatettavista järjestysohjeista, lasertaiteista ja niiden tarkastuksesta, työvälineiden
36314: turvallisesta käytöstä, työturvallisuuslain soveltamisesta riipputelineisiin ja niiden
36315:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        645
36316: 
36317: tarkastukseen, henkilönostoista nosturilla, työympäristöstä aluksella ja laivatyössä
36318: noudatettavista järjestysohjeista.
36319: ETY- tyyppihyväksyttyjen traktoreiden käytöstä vaarallisissa olosuhteissa annettiin
36320: tarkentava työministeriön päätös. Lisäksi annettiin työministeriön päätös, jolla
36321: kumottiin 12 koneiden ja laitteiden tyyppitarkastusta koskevaa päätöstä.
36322: 
36323: 
36324: 7. Työvoimapalvelut
36325: Työvoimapalvelujen avulla on vaikeaan työttömyysongelmaan pyritty vaikuttamaan
36326: yhtäältä lisäämällä työvoimapoliittisen koulutuksen volyymiä ja vaikuttavuutta,
36327: toisaalta parantamalla työvoimatoimistojen palvelumahdollisuuksia. Työvoimatoi-
36328: mistojen asiakasmäärät ovat 1990-luvulla kasvaneet huomattavasti.
36329: OECD:n (Employment Outlook 1995) arviossa, joka koski työvoimapalveluja
36330: Italiassa, Tanskassa ja Suomessa, todetaan työvoimapalveluJen muodostavan
36331: perustan aktiivisen työvoimapolitiikan eri toimenpiteiden toteuttamiselle. Samalla
36332: järjestö painottaa pennteisen työpaikkavälityksen ensisijaisuutta työvoimapalveluis-
36333: sa sekä toisaalta sitä, että suhteellisen vähän kustannuksia vaativat toimenpiteet,
36334: erityisesti ohjaus ja neuvonta, voivat useissa tapauksissa olla "raskaita", paljon
36335: resursseja vaativia toimenpiteitä tuloksekkaampia. OECD toteaakin, että työvoima-
36336: toimistojen työnhakija-asiakkaiden määrän voimakas kasvu Suomessa on johtanut
36337: siihen, ettei työvoimavirkailijoilla ole ollut riittävästi aikaa työnhakijoiden neuvon-
36338: taan ja opastamiseen.
36339: Työvoimatoimistojen tilannetta onkin parannettu vuonna 1995 palkkaamalla uusia
36340: työvoimavirkailijoita. Toisaalta palvelujen toimivuus on pyritty varmistamaan
36341: työhallinnon tietojärjestelmää, palvelumalleja ja työprosesseja uudistamalla.
36342: Palvelujen kehittämisessä on tehty seuraava peruslinjaus: Lisäämällä mahdollisuuk-
36343: sia palvelujen omatoimiseen käyttöön mm. itsepalvelun ja ryhmätoimintojen avulla
36344: varmistetaan, että yksilöasiakkaiden syvennettyyn palveluun ja työnantaja-asiakkai-
36345: den palveluun on käytettävissä riittävästi työpanosta.
36346: Työvoimatoimistojen palveluprosessin uudistamiseksi on käynnistetty vuonna 1995
36347: valtakunnallinen kehittämishanke, jossa on mukana 6 työvoimatoimistoa. Kehittä-
36348: mishankkeen tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa perusratkaisuja työvoimatoimis-
36349: tojen tehtäväjärjestelyiksi niin, että palvelu kyetään hoitamaan asiakkaiden palvelu-
36350: tarpeiden mukaisesti ja että työvoimatoimistot kykenevät tarjoamaan riittävästi
36351: henkilökohtaista ohjaus- ja neuvontapalvelua korkeista asiakasmääristä huolimatta.
36352: Hankkeessa pyritään selkiinnyttämään ja systematisoimaan itsepalvelun, henkilö-
36353: kohtaisen palvelun ja ryhmäpalvelujen tarkoituksenmukainen porrastus ja kohden-
36354: taminen.
36355: Pitkäaikaistyöttömien palvelua on tehostettu yhdistämällä eri toimenpiteitä (koulu-
36356: tus, kuntoutus, tukityö, työharjoittelu) yksilöllisiksi ja monipuolisiksi toimenpide-
36357: kokonaisuuksiksi työttömien työhönsijoittumismahdollisuuksien parantamiseksi.
36358: Kehittämistyön tavoitteena on työmarkkinataitojen ohella lisätä myös pitkäaikais-
36359: työttömien elämänhallintaa ja omatoimisuutta tukevia valmiuksia.
36360: Opetusministeriön ja työministeriön tekemän sopimuksen mukaan työhallinto on
36361: yhteistyössä korkeakoulujen kanssa perustanut korkeakoulupaikkakunnille palvelu-
36362: verkoston, jonka tehtävänä on edistää valmistuneiden ja valmistumassa olevien
36363: siirtymistä työelämään.
36364: 646                                 Työministeriö
36365: 
36366: Työvoimatoimistojen tietojärjestelmän uudistamistyö on käynnistetty. Uusi järjes-
36367: telmä otetaan käyttöön vuosina 1996-1998. Työvoimatoimistojen atk-järjestelmä
36368: uudistetaan teknisesti, sisällöllisesti ja toiminnallisesti. Uudistuksen avulla paranne-
36369: taan järjestelmän palvelukykyä ja myös työvoimatoimistojen tuloksellisuutta.
36370: Kehitteillä oleva uusi EURES-työnvälitysjärjestelmä integroidaan osaksi työvoima-
36371: toimistojen tietojärjestelmän työpaikkatiedotusta.
36372: Työvoimatoimistojen tietojärjestelmään tehtiin työnvuorottelukokeilua koskevan
36373: lain sekä työmarkkinatukilain muutosten edellyttämät tarkistukset. Lisäksijärjestel-
36374: män palvelevuotta lisättiin sisällöllisillä parannuksilla.
36375: 7.1. Työnvälitys
36376: Julkisen työnvälityksen tavoitteena on välittää työnhakijoille työtä ja työnantajille
36377: työvoimaa. Tehtävänsä suorittamiseksi työnvälitys välittää avoimia työpaikkoJa ja
36378: työnhakijoita koskevaa tietoa, neuvoo ja ohjaa työnhakijoita ja työnantajia työn ja
36379: työvoiman hankintaan liittyvisssä kysymyksissä sekä tarjoaa työtä ja suorittaa
36380: avoimiin paikkoihin ehdolleasettelua.
36381: Työvoimatoimistoissa oli kertomusvuonna työnhakijoiksi ilmoittautuneita henkilöi-
36382: tä, sama henkilö kertaalleen tilastoituna, kaikkiaan 1 015 000. Edelliseen vuoteen
36383: verrattuna työnhakijoitten kokonaismäärä laski 3 %. Vastaavasti väheni myös
36384: työttömien tY.önhakijoitten määrä ja työttömyysaste laski edellisestä vuodesta noin
36385: prosenttiyksikön 18,8 %:iin.
36386: Kertomusvuonna työvoimatoimistoissa oli haettavana kaikkiaan 167 000 avointa
36387: työpaikkaa vastaavan luvun oltua edellisenä vuonna 153 800. Avoimien työpaikko-
36388: jen virta työvoimatoimistoihin kasvoi siten jonkin verran mutta oli edelleen
36389: verraten J?ieni, vain vajaa puolet esimerkiksi vuosien 1989 ja 1990 luvuista. Tämä
36390: johtuu osittain rekrytomnin vähäisyydestä, osittain siitä, että työnantajilla on usein
36391: tiedossaan runsaasti yrityksessä aikaisemmin työskennelleitä tai omatoimisesti työtä
36392: hakevia työntekijöitä, joiden joukosta työnantaja työvoimaa tarvitessaan kutsuu
36393: jonkun palvelukseensa panematta paikkaa millään tavoin haettavaksi.
36394: Työnvälityksen tavoitteeksi asetettiin, että työpaikoista 85 % täyttyy työnantajan
36395: työvoimatilauksen antamisen yhteydessä ilmoittamaan työn suunniteltuun alkamis-
36396: päivään mennessä Tavoite saavutettiin, kun alkamispäivään mennessä täyttyi
36397: noin 90 % paikoista. Tavoitteen mittaaminen oli entistä luotettavampaa, kun
36398: alkamispäivä oli määritelty noin 83 %:ssakaikista paikoista. Toinen työnvälityksel-
36399: le asetettu tulostavoite oli, että työnantajat ilmoittaisivat 55 % ulkoisessa haussa
36400: olleista työpaikoista työnvälitykseen. Tulos saavutettiin ja työnvälityksen mark-
36401: kinaosuus ulkoisessa rekrytoinnissa oli Tilastokeskuksen marraskuussa 1995
36402: suorittaman selvityksen mukaan 63 %. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 66 %.
36403: Työvoimatoimistojen asiakkaiden kokemuksia palveluista kartoitettiin valtakunnan
36404: tasolla toista kertaa. Yleisesti eri asiakasryhmät pitivat palveluiden laatua hyvänä.
36405: Tulokset olivat tältä osin samanlaiset kuin edellisenä vuonna.
36406: Tilapäistyön välitys. Tilapäistyöpaikkojen osuus työmarkkinoilla ja tilapäistyövoi-
36407: man osuus työvoimasta on hsääntynyt. Työnvälitykseen ilmoitetuista avoimista
36408: työpaikoista noin puolet on alle kolme kuukautta kestäviä. Tilastokeskuksen
36409: työnantajahaastattelun mukaan työnantajat työvoimaa rekrytoidessaan hakevat
36410: työvoimaa vain noin joka viidennessä tapoauksessa toistaiseksi voimassa olevaan
36411: työsuhteeseen.
36412:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      647
36413: 
36414: Suomen työllisyysohjelmassa 1996 - 1999 sekä pitkäaikaistyöttömyyden alenta-
36415: misohjelmassa korostetaan työvoimatoimiston roolia tilapäistyön välittäjänä.
36416: Työnantajien ja työhakijoiden palvelemiseksi tilapäistyön markkinoilla sekä
36417: työkokemuksen ja työelämäkontakstien hankkimiseksi työnhakijoille jotkut suuret
36418: työvoimatoimistot ovat ryhtyneet hoitamaan tilapäistyönvälitystä eriytettyjen
36419: työnantajapalveluyksiköiden yhteydessä tai muutoin eriytytettynä. Kaikissa työvoi-
36420: matoimistoissa asiaan on kiinnitetty kasvavaa huomiota. Tilapäisen työvoiman
36421: paikkaamista on helpotettu muunmuassa Kouvolan selvityskeskuksen avulla, joka
36422: auttaa tilapäistyövoimaa käyttäviä työnantajia sopimusrutiinien hoitamisessa.
36423: Vuoden 1996 alkupuoliskolla työhallinto päättää, ryhtyykö se tilapäistynvälityksen
36424: rinnalla harjoittamaan myös työvoiman vuokrausta.
36425: Itsepalvelun ja omatoimisuuden osuuden lisäämistä ja työnhakijoiden oman
36426: aktiivisuuden hyväksikäyttöä työnvälitysprosessissa on korostettu. Kaksivuotisena
36427: kokeiluna toimivaan valtakunnalliseen puhelinpalveluun (Työlinja) on tullut
36428: ensimmäisen kokeiluvuoden aikana yli 80 000 puhelua. Valtaosa soittajista on
36429: kysynyt tietoja avoimista työpaikoista. Kokeilua on laajennettu ottamalla käyttöön
36430: Intemetin kautta esitettyjen kysymysten vastauspalvelu.
36431: Maaliskuussa avattiin Intemettiin työhallinnon kotisivu, josta saa tiedot työvoima-
36432: toimiston palveluista, avoimista työpaikoista, työvoimakoulutuksesta ja noin
36433: tuhannesta ammatista. Työnantajille on suunniteltu mahdollisuus ilmoittaa avoimet
36434: paikat lntemetin kautta. Palvelu otetaan käyttöön vuoden 1996 alussa.
36435: Ryhmäpalvelujen käyttöä monipuolistettiin (mm. pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja
36436: vajaakuntoisten palveluissa) ja laajennettiin. Kertomusvuonna työvoimatoimistoissa
36437: toimi noin 8 000 ryhmää, joihin osallistui yhteensä lähes 100 000 asiakasta. Suurin
36438: osa asiakasryhmistä oli tiedottavia ryhmiä, joiden avulla pystytään ratianalisoimaan
36439: merkittävästi työvoimatoimistojen toimintaa ja näin lisätä henkilökohtaisen palvelun
36440: saatavuutta. Ohjaukselliset pienryhmät parantavat puolestaan palvelun laatua. Niissä
36441: käsitellään monipuolisesti työnhakijoiden suunnitelmia ja toimenpidevaihtoehtoja
36442: työhön tai koulutukseen liittyvissä kysymyksissä.
36443: Henkilökohtaisen asiakaspalvelun merkitys on korostunut erityisesti pitkäaikais-
36444: työttömyyden lisääntyessä. Työvoimatoimiston asiakkaina on paljon henkilöitä,
36445: jotka tarvitsevat henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta työnhakuunsa ja työllisty-
36446: miseensä liittyvissä kysymyksissä. Kertomusvuonna käynnistettiin henkilökohtaisen
36447: asiakaspalvelun keh1ttämishanke, jonka tavoitteena on kehittää ja jäntevöittää
36448: asiakasvuorovaikutusta ja erityisesti saada asiakkaan omat voimavarat ja aktiivisuus
36449: käyttöön työllistymiseensä liittyvissä asioissa. Kaikissa työvoimapiireissä on
36450: käynnistynyt ko. hankkeeseen liittyvää kokeilu- tai kehittämistoimintaa.
36451: Yksityinen työnvälitys ja työvoiman vuokraustoiminta eivät ole kertomusvuonna
36452: paljoakaan lisääntyneet. Vasta uusien työpaikkojen merkittävämpi kasvu tulee
36453: tuomaan esiin niiden kasvumahdollisuudet.
36454: Työnvälityksen valtiomonopolin ja työvoiman vuokrauksen lupajärjestelmän
36455: purkautuminen on merkinnyt myös sitä, ettei yksityisestä työnvälitystOiminnasta
36456: eikä työvoiman vuokrauksesta ole enää saatavilla seurantatietoja. Näitä tietoja
36457: kuitenkin tarvitaan työmarkkinoiden toiminnan edistämiseksi ja työmarkkinoilla
36458: esiintyvien häiriöiden ehkäisemiseksi.Tämän vuoksi yksityisen työnvälityksen
36459: laajuuden ja toiminnan kartoittamiseksi on käynnistetty selvitys.
36460: Liikkuvuusavustusjärjestelmä perustuu työvoimapalvelulakiin (1005/93) sekä
36461: asetukseen työvoimapalveluihin liittyvistä etuuksista (1253/93). Työttömälle tai
36462: työttömäksi jäävälle henkilölle voidaan myöntää liikkuvuusavustuksena matkakus-
36463: 648                               Työministeriö
36464: 
36465: tannusten korvausta Suomen alueella tehtävästä matkasta, jonka hän tekee työpaik-
36466: kaan tutustumista, palvelussuhteen solmimista tai uuteen työpaikkaan siirtymistä
36467: varten.
36468: Kertomusvuoden lokakuun loppuun mennessä myönnettiin liikkuvuusavustuksia
36469: 11 113 henkilölle. Vastaava määrä oli edellisenä vuonna 9 225. Määrärahojen
36470: käyttö on lisääntynyt työmarkkinoiden hienoisesta vilkastumisesta johtuen, liikku-
36471: vuusavustusmäärärahoja käytettiin käytettiin lokakuun loppuun mennessä 3,9 milj.
36472: markkaa, kun vastaava määrä oli edellisenä vuonna 3,3 milj. mk.Kertomusvuonna
36473: käynnistettiin järjestelmän arviointi- ja kehittämistyö lähinnä toiminnan rationali-
36474: soimiseksi.
36475: Ruotsinkielisen väestönosan työvoimapalveluissa on panostettu asiakkaiden henki-
36476: lökohtaiseen palveluun, kaksikieliseen tiedotukseen ja ruotsinkieliseen työvoimapo-
36477: liittiseen aikuiskoulutukseen. Myös henkilöstökoulutusta on annettu ruotsin kielellä.
36478: Vuosina 1992- 1995 käynnissä olleesta hankkeesta 'Hela Svenskfinland - din
36479: arbetsmarknad' on tilattu vaikuttavuusselvitys ja ruotsinkielisen väestönosan
36480: palvelutarpeen selvittäminen ja johtopäätösten teko asiakaspalvelun kehittämiseksi
36481: on aloitettu.
36482: 7 .2. Ammatinvalinnanohjaus
36483: Ammatinvalinnanohjauksen tehtävänä on auttaa asiakkaita koulutusreitin suunnitte-
36484: lussa, työalan valinnassa ja ammatinvaihdossa. Ohjauksen tavoitteena on löytää
36485: ratkaisu, jossa otetaan huomioon asiakkaan ammatintoive ja henkilökohtaiset
36486: voimavarat sekä koulutuksen ja työmarkkinoiden mahdollisuudet. Toiminnan
36487: pääasiallinen muoto on asiakkaiden henkilökohtainen ohjaus. Useimpien asiakkait-
36488: ten kohdalla ohjaukseen sisältyy yhteistoimintaa työnvälityksen, työnantajan,
36489: koulun opinto-ohjauksen tai kuntoutuslaitoksen kanssa.
36490: Ammatinvalinnanohjauksen asiakasmäärä oli kertomusvuonna lähes 45 000
36491: asiakasta, joista runsas puolet oli alle 25-vuotiaita nuoria. Nuoret haluavat tietoja
36492: ja ohjausta koulutusratkaisuihin, aikuiset pääasiassa ammatinvaihtoaja sen edellyt-
36493: tämää lisäkoulutusta koskeviin kysymyksiin. Ammatinvalinnanohjauksen asiakkaista
36494: oli työttömiä n. 20 000 eli 45 %. Työttömistä asiakkaista neljännes oli ollut
36495: työttömänä yli vuoden.
36496: Lähes 70 % ammatinvalinnanohjauksen asiakkaista päätyi koulutusratkaisuun.
36497: Varttuneiden aikuisten eli 40 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä joka toinen asiakas
36498: aikoo hakeutua lisäopintoihin. Aiempiin vuosiin verrattuna voidaan kuitenkin
36499: havaita lievää koulutusmotivaation heikkenemistä vanhemmissa asiakasryhmissä.
36500: Koulutus- tai työhönsijoittumisratkaisuun päätyi 85 % kaikista asiakkaista.
36501: Nykyisessä työmarkkinatilanteessa houkuttelevien vaihtoehtojen löytäminen on
36502: vaikeaa ja aktiiviratkaisujen pitäminen korkealla tasolla vaatii kasvavaa asiakas-
36503: kohtaista työpanosta. Tämä johtaa helposti muun toiminnan supistumiseen. Asia-
36504: kastyytyväisyys on kuitenkin onnistuttu pitämään korkeana. Kertomusvuonna
36505: tehdyn työvoimapalvelujen laatuarvioinnin mukaan ammatinvalinnanohjauksen
36506: asiakkaista 90 %:lla oli myönteisiä kokemuksia. 70 % asiakkaista oli päässyt
36507: ohjaukseen enintään kahden viikon odotuksen jälkeen. Jonotusaikojen lyhentämi-
36508: seksi ovat monet työvoimatoimistot kehittäneet ajanvarauksen rinnalle päivystys-
36509: palvelun, johon asiakas pääsee heti.
36510:                              1996 vp Hallituksen kertomus 1995                           649
36511: 
36512: 
36513:       7 .3. Koulutus- ja ammattitietopalvelu
36514:       Koulutus- ja ammattitietopalvelu edistää asiakkaiden tiedonsaantia koulutuksesta ja
36515:       työelämästä. TyövoimatOimiston tietopalveluun on järjestelmällisesti koottu tietoja
36516:       koulutusmahdollisuuksista, opintojen rahoituksesta, työmarkkinoista sekä ammat-
36517:       tialojen ja ammattien sisällöistä.
36518:       Koulutukseen hakeutuminen jatkui vilkkaana koko kertomusvuoden ajan. Työvoi-
36519:       matoimistojen tietopalvelun neuvontatapahtumien määrä oli noin 620 000. Luku-
36520:       määrä on hteman noussut edellis-vuodesta. Tietopalvelussa kirjattiin asiakasryhmiä
36521:       kertomusvuonna noin 3 000 ryhmää, joihin osallistui noin 48 000 henkilöä.
36522:       Tietopalvelun ryhmien laskennallinen määrä on vähentynyt edellisvuodesta.
36523:       Laskennallinen vähentyminen johtuu siitä, että yhä useammat ryhmät kirjataan
36524:       muiksi kuin tietopalvelun ryhmiksi.
36525:       Kertomusvuonna painopisteenä on ollut koulutusrakenteen muutokseen liittyvä
36526:       koulutus ja aineis-tonhankinta. Vuoden aikana jatkettiin myös ns. eurooppalaisen
36527:       dimension kehittämistä koulutus- ja ammattitletopalvelussa. Tietopalvelun atk-
36528:       järjestelmä on uudistettu kertomusvuoden aikana. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön
36529:       keväällä 1996.
36530: 
36531:       7.4. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus
36532:       Työvoimapoliittista aikuiskoulutusta järjestetään siitä annetun lain (763/90, muut.
36533:       1194/90, 1479/92, 1543/93, 1540/93, 1319/94 ja asetuksen 912190, muut. 1370/90,
36534:       84/92, 549/92, 1480/92, 813/94) perusteella työvoiman kysynnän ja tarjonnan
36535:       tasaJ?ainottamiseksi ja työvoimapulan poistamiseksi. Koulutus on pääasiassa
36536:       aikuisten ammatillista koulutusta, jota työhallinto hankkii aikuiskoulutuskeskuksilta,
36537:       muilta ammatillisilta opJ?ilaitoksilta, korkeakouluilta ja muilta koulutuksen järjestä-
36538:       jiltä. Työhallinto määrittelee koulutustarpeen, hankkii koulutuksen ja valitsee
36539:       opiskelijat, sekä maksaa koulutuksen kustannukset koulutuksen järjestäjän kanssa
36540:       tehtävän sopimuksen mukaisesti. Pääosan koulutuksesta hankkivat työvoimapiirien
36541:       toimistot. Opiskelijoille maksetaan koulutusajalta opintososiaalisina etuuksina
36542:       koulutustukea, ylläpitokorvausta ja majoituskorvausta. Sellaisille opiskelijoille, jotka
36543:       eivät täytä työttömyysturvan työssäoloehtoa tai työttömyysturvan saamisen enim-
36544:       mäisaika on tullut täyteen, maksetaan opintososiaalisten etuuksien sijasta työmark-
36545:       kinatukea.
36546:       Koulutuksen kustannukset. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintaan oli
36547:       vuonna 1995 käytettävissä yhteensä 986 milj. markkaa, josta 795 milj. markkaa
36548:       arviomäärärahaaja 191 milj. markkaa vuoden 1994 siirtomäärärahaa. Opiskelijoi-
36549:       den opintososiaalisiin etuuksiin oli käytettävissä 1,37 mrd markkaa. Työvoimapo-
36550:       liittisen aikuiskoulutuksen hankintahinnan arvioidaan vuonna 1995 olevan noin
36551:       129 markkaalopiskelijatyöpäivä. Vuonna 1994 opiskelijatyöpäivän keskihinta oli
36552:       127 markkaa.
36553:       Koulutuksen määrä ja kohdentuminen. Korkealla tasolla pysyneen työttömyyden
36554:       vuoksi työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen määrällistä tasoa on nostettu edelli-
36555:       sestä vuodesta. Vuoden 1995 hankintatavoite on ollut vajaa 7,6 milj. opiskelijatyö-
36556:       päivää, kun vastaava tavoite edellisenä vuonna oli vajaa 7, 0 milj. opiskelijatyöpäi-
36557:       vää. Vuonna 1994 työvoimakoulutusta hankittiin 6,6 milj. opiskelijatyöpäivää.
36558:       Edellä mainitun pelkästään kansallisin määrärahoin hankittavan koulutuksen lisäksi
36559:       koulutusta rahoitettiin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoitteiden toteuttamiseen
36560:       varatuilla määrärahoilla.
36561: 
36562: 82 360228Y
36563: 650                               Työministeriö
36564: 
36565: Kertomusvuonna koulutuksessa arvioidaan olevan kuukausittain keskimäärin
36566: 34 000 opiskelijaa, joista noin 1 000 ESR-ohjelmiin kuuluvassa koulutuksessa.
36567: Koulutuksen aloittaneita arvioidaan olevan 93 000 (näistä 5 000 ESR-koulutukses-
36568: sa). Vuonna 1994 aloittaneita oli 82 000.
36569: Koulutuksen kysyntä kasvoi edelleen voimakkaasti. Koulutushakemuksia arvioidaan
36570: jätettävän 194 000 (ESR-koulutukseen n. 11 000). Vuonna 1994 jätettiin
36571: 157 000 hakemusta. Arvion mukaan hieman alle puolet jätetyistä hakemuksista
36572: johtaa koulutuksen aloittamiseen.
36573: 
36574: Valtaosa työvoimakoulutuksesta on kohdistunut työttömiin ja työttömyysuhan
36575: alaisiin. Marraskuun loppuun mennessä koulutuksen aloittaneista 90 % oli työttö-
36576: miä, työttömyysuhan alaisia tai lomautettuja. Osuus oli sama vuonna 1994.
36577: Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimakoulutuksen aloittaneista on vuoden ensim-
36578: mäisen puoliskon aikana ollut 15 %, mikä on samalla tasolla kuin vuonna 1994.
36579: Työvoimakoulutuksen vaikuttavuus. Työvoimakoulutuksen jälkeinen työhönsijoittu-
36580: minen on jonkin verran parantunut. Syyskuun loppuun mennessä koulutuksen
36581: suorittaneista 39 % sijoittui työhön kahden kuukauden kuluttua koulutuksen
36582: päättymisestä. Tällä tasolla arvioidaan työhönsijoittumisosuuden olevan myös koko
36583: vuoden osalta. Vuonna 1994 vastaava luku oli 36 %.
36584: Kertomusvuonna jatkettiin työvoimakoulutuksen pidemmän aikavälin vaikuttavuu-
36585: den selvittämiseen tähtääviä tutkimushankkeita, joilla selvitetään työvoimakoulu-
36586: tuksen vaikutuksia yksilön, yritysten ja työvoimapolitiikan näkökulmasta. Yritysten
36587: näkökulmaa koskeva tutkimus "Työvoimakoulutuksen vaikuttavuus yrityksen
36588: näkökulmasta" valmistui vuonna 1994.
36589: Yksilötasoista vaikuttavuutta koskeva 1. väliraportti valmistui vuoden 1995 alussa.
36590: Sen mukaan koulutetut ovat hyvin motivoituneita ja ovat tyytyväisiä sekä koulu-
36591: tuksesta saamaansa ammattitaitoon että työllistymismahdollisuuksien paranemiseen.
36592: Tutkimus päättyy vuonna 1996. Työvoimapolitiikan tasoista vaikuttavuutta koske-
36593: vassa tutkimuksessa ilmestyi kertomusvuonna työllisyys-, ammattitaito- ja koh-
36594: dentumisanalyysi. Tulosten mukaan työvoimakoulutuksen työllisyystulokset ovat
36595: lamassakin merkittäviä, sen sijaan vaikutus kysynnän ja tarjonnan tasapainoon oli
36596: vähäistä. Työvoimakoulutuksessa on selvästi toisistaan poikkeavia ammattitaidon
36597: tuottamisstrategioita. Loppuraportti valmistuu vuonna 1996.
36598: Y hteishankintakoulutus. Työvoimaviranomaisilla on mahdollisuus hankkia koulu-
36599: tusta työnantajien kanssa yhteishankintana silloin kun koulutetaan työnantajan
36600: palveluksessa olevia tai palvelukseen tulevia työntekijöitä. Tällöin myös työnantaja
36601: osallistuu koulutuksen rahoitukseen. Vuonna 1995 yhteishankintakoulutuksen osuus
36602: oli arviolta 5,5 %. Vastaava osuus vuonna 1994 oli 6 %.
36603: 
36604: Y rittäjäkoulutus. Kun 1990 -luvun laman alkuvaiheessa toteutettiin vielä melko
36605: puhtaasti tarjontapainoitteista työttömyydestä kumpuavaa koulutuksen kohdentami-
36606: sen mallia, pystyttiin varsin nopeasti luomaan sen rinnalle alhaisen kysynnän
36607: olosuhteisiin suunnattu kvalifiointistrategia. Sen keskeisinä osina ovat olleet
36608: yrittäjäkoulutuksen ja välinetaitojen kuten atk-osaamisen painottaminen.
36609: Yrittäjäkoulutuksen aloittaneiden määrä on kasvanut vuodesta 1991 vuoteen 1994
36610: yli kolminkertaiseksi ollen vuonna 1994 noin 9 300 henkilöä. Yrittäjäkoulutus on
36611: ollut noin kolmanneksen lyhytkestoisempaa kuin työvoimakoulutus yleensä.
36612: Yrittäjäkoulutuksen suorittaneiden työhönsijoittuminen on ollut jonkin verran
36613: parempi kuin muun työvoimakoulutuksen. Vuonna 1995 yrittäjäkoulutuksen
36614:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       651
36615: 
36616: aloittaneiden maara on alustavien arvioiden mukaan vähentynyt ollen runsaat
36617: 7 000 henkilöä.
36618: 
36619: 7.5. Ammatillinen kuntoutus
36620: Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on edistää vajaakuntoisten ammatillista
36621: suunnittelua, työllistymistä ja työssäpysymistä.Vajaakuntoisten asiakkaiden palvelu-
36622: jenjärjestämisessä on lisäksi noudatettava, mitä kuntoutuksen asiakaspalveluyhteis-
36623: työstä annetussa laissa (604/91) säädetään. Vajaakuntoisia työnhakijoita oli kerto-
36624: musvuonna keskimäärin kuukaudessa noin 49 000 vastaavan määrän ollessa
36625: edellisenä vuonna 47 000. Vajaakuntoisten osuus kaikista työttömistä oli noin 7 % ,
36626: mikä on lähes sama osuus kuin edellisenä vuonna. Vajaakuntoisia työnhakijoita oli
36627: työttömänä keskimäärin kuukaudessa 32 600 määrän ollessa edellisenä vuonna
36628: 31 500. Näin ollen vajaakuntoisten määrän kasvu näyttää tasaantuvan. Kuitenkin yli
36629: vuoden työttömänä olleiden vajaakuntoisten osuus on pysynyt edelleen korkeana ja
36630: oli kertomusvuonna keskimäärin noin 40 % työttömmä olleista vajaakuntoisista.
36631: Vajaakuntoisia asiakkaita oli ammatinvalinnanohjauksessa kertomusvuonna noin
36632: 15 000, mikä on noin 35 %kaikista ammatinvalinnanohjauksen asiakkaista.
36633: Kertomusvuonna sijoittui avoimille työmarkkinoille ilman tukitoimia noin
36634: 10 000 vajaakuntoista työnhakijaa, mikä on vajaa 1/5 kaikista vajaakuntoisista
36635: työnhakijoista. Työvoimakoulutuksen aloitti noin 3 800 vajaakuntoista ja muuhun
36636: koulutukseen ohjattiin lähes 1 000 vajaakuntoista asia-kasta. Lisäksi tukitoimenpi-
36637: tein sijoitettuna oli kertomusvuonna keskimäärin 5 500 vajaakuntoista, joista noin
36638: 2/3 oli sijoitettuna pitkäaikaistyöttömyyden perusteella. Siitä huolimatta, että
36639: vajaakuntoisten pitkäaikaistyöttömyys oli kertomusvuonna edelleen korkealla
36640: tasolla, työttömien vajaakuntoisten päättyneistä työttömyysjaksoista noin 2/3 päättyi
36641: työhönsijoitus- tai koulutustoimenpiteisiin.
36642: Vajaakuntoisten asiakkaiden työhönsijoittamisen ja ammatinvalinnanohjauksen
36643: tukitoimenpiteisiin oli osoitettu valtion talousarviossa 32 milj. mk. Vajaakuntoisille
36644: asiakkaille lisättiin kertomusvuonna ryhmämenetelmien ja niihin liittyvien asian-
36645: tuntijapalvelujen käyttöä. Samoin lisättiin erilaisten toimenpideyhdistelmien, kuten
36646: ohjaavan koulutuksen, työ- ja koulutuskokeilujen, työvoimakoulutuksen ja tukityön
36647: käyttöä.
36648: Valtioneuvoston asettama kuntoutusasiain neuvottelukunta uudisti vajaakuntoisten
36649: ammatillisen kuntoutuksen ja työllistämisen kansallisen toimintaohjelman, joka
36650: julkaistiin kesäkuussa 1995. Ohjelma perustuu Kansainvälisen Työjärjestön (ILO)
36651: yleissopimuksen nro 159 edellyttämiin toimenpiteisiin ja sen tarkoituksena on
36652: kehittää vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta ja työllistämistä. Tässä toiminta-
36653: ohjelmassa samoin kuin Suomen työllisyysohjelman 1996 - 1999 valmistelussa on
36654: kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että pitkäaikainen joukkotyöttömyys ja
36655: työvoiman kysynnän kohdistuminen hyvin koulutettuihin lisää vajaakuntoisten
36656: työnhakijoiden syrjäytymisriskiä työmarkkinoilta. Suomen työllisyysohjelman
36657: kohdissa 51. ja 52. asetettiinkin työttömiä vajaakuntoisia koskevat vuosittaiset
36658: ammattikoulutus- ja työllistämistavoitteet, joiden arvioidaan vähentävän jatkossa
36659:  vajaakuntoisten pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä työmarkkinoilta.
36660: Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoite 3:n ohjelman tultua hyväksytyksi käynnis-
36661: tyivät tähän ohjelmaan sisältyvät työmarkkinoilta syrjäytymistä ehkäisevät projektit
36662: ESR:n tuella. Kertomus-vuonna valmisteltiin ESR:n Employment-yhteisöaloitetta
36663: koskeva kansallinen ohjelma, jonka ala-ohjelma (HORIZON) koskee vammaisten
36664: ja muiden työmarkkinoilla heikossa asemassa olevien koulutusta ja työllistämistä.
36665: 652                                Työministeriö
36666: 
36667: 
36668: 7.6. Siirtolaisuus ja kansainväliset työvoimapalvelut
36669: Suomessa asui syyskuun lopussa 1995 yhteensä 67 359 ulkomaan kansalaista.
36670: Viimevuoden vastaavasta ajankohdasta heidän määränsä oli kasvanut noin
36671: 6 000 henkilöllä. Suurimmat ulkomaalais-ryhmät muodostivat IVY-maiden kansa-
36672: laiset, joita asui Suomessa 16 550. Viron kansalaisia asui Suomessa noin 8 200,
36673: pohjoismaiden kansalaisia noin 7 600, Somalian kansalaisia oli yhteensä noin
36674: 3 900.
36675: Suomesta muutti ulkomaille vastaavana ajanjaksona noin 6 900 henkilöä ja
36676: Suomeen muutti 9 700 henkilöä. Heistä muutti pohjoismaihin 2 300 henkilöä ja
36677: pohjoismaista Suomeen 2 500. Suomesta ED-maihin muutti 1 868 ja ED-maista
36678: Suomeen 2 363 henkilöä.
36679: Työmarkkinoille tuleva ulkomainen työvoima koostui pääasiassa paluumuuttajista
36680: ja pakolaisista, joiden maahanmuuttoa ei säädellä työvoimapoliittisten näkökohtien
36681: perusteella. IVY:n ja Baltian maista on Suomeen muuttanut vuosina 1990 - 1995
36682: arviolta noin 14 000 suomalaista syntyperää olevaa, joista vastaosa on inkerinsuo-
36683: malaisia. Vuonna 1995 heidän määränsä nouseen. 1 500 henkilöön.
36684: Siirtolaisuus- ja pakolaispolitiikka. Työministeriö on määritetty valtioneuvoston
36685: ohjesäännössä siirtolaisuusasioita yhteensovittavaksi ministeriöksi. Ministeriön yh-
36686: teydessä toimii valtioneuvoston asettama Pakolais- ja siirtolaisuusasiainneuvotte-
36687: lukunta, joka on laajempia periaatteellisia linjoja määrittelevä, julkisen hallinnon,
36688: työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja alan keskeisten kansalaisjärjestöjen yhteis-
36689: työelin. Helmikuussa 1995 uudelleen asetettuun neuvottelukuntaan kuuluu sosiaali-
36690: turva- ja työllisyysasiain-jaosto, jonka tulee pohtia mm. maahanmuuttajien työlli-
36691: syyteen liittyviä kysymyksiä. Neuvottelukunta on toteuttanut rasismin, syrjinnän ja
36692: suvaitsemattomien asenteiden vastaista toimintaohjelmaa 'Suvaitsevaan Suomeen'
36693: tukemalla tavoitteeseen pyrkiviä projekteja. Neuvottelukunta on myös käynnistänyt
36694: selvityksen maahanmuuttajien oikeuksista palvelujärjestelmään Euroopan eri
36695: maissa.
36696: Vuonna 1995 on jatkettu työtä sosiaali- ja terveysministeriölle kuuluvien pako-
36697: laisasioiden siirtämiseksi työministeriöön.
36698: Työlupia myönnetään työvoimapoliittisilla perusteilla ammattitaitoisille työnteki-
36699: jöille ammatti-taitoa vaativiin tehtäviin silloin, kun kotimaista tai maassa jo olevaa
36700: ulkomaista työvoimaa ei ole saatavilla. Ulkomaalainen voi saada työluvan myös
36701: muilla perusteilla, joita ovat mm. suomalainen syntyperä ja muut siteet Suomeen,
36702: humanitääriset syyt, työtehtävän kansainvälinen luonne sekä koulutus ja työharjoit-
36703: telu. Kertomusvuoden aikana edustustojen myöntämien ensimmäisten työlupien
36704: määräksi voidaan arvioida noin 5 000, mikä vastaa edellisen vuoden tasoa.
36705: Työvoimapalvelut paluumuuttajille ja ulkomaalaisille. Syyskuun lopussa oli
36706: työvoimatoimistoihin kirjoittautunut työnhakijoiksi 18 508 ulkomaan kansalaista,
36707: joista 12 510 oli työttömiä. Työnhakijat edustivat 136 eri kansalaisuutta. Eniten
36708: työnhakijoina oli IVY-maiden ja Viron kansalaisia 8 397, joista valtaosa eli 4 500
36709: oli inkerinsuomalaisia. Heitä oli pyritty sijoittamaan työmarkkinoille lähinnä
36710: työvoimakoulutuksen ja erilaisten työllistämistoimenpiteiden avulla. Nykyisin
36711: paluumuuttajien suomenkielen taito on melko puutteellmen, joten työmarkkinoille
36712: pääsy edellyttää lähes kaikkien kohdalla suomenkielen opiskelua. Suomea puhuvien
36713: inkerinsuomalaisten kielitaitoa sekä Venäjän ja Viron olosuhteiden tuntemusta on
36714: pyritty hyödyntämään suomalaisyritysten vientihankkeissa.
36715:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       653
36716: 
36717: Paluumuuttajille on järjestetty neuvontaa Tukholmassa toimivassa Finnjobb-
36718: neuvontapisteessä, Suomen pääkonsulinvirastossa Pietarissa ja Suomen suurlähetys-
36719: tössä Tallinnassa. Paluumuuttajien henkilökohtaista neuvontaa on täydennetty ns.
36720: muuttovalmennuskurssilla, johon sisältyy suomenkielen ja suomalaisen yhteiskun-
36721: tatiedon opetusta. Tavoitteena on, että mahdollisimman monet paluumuuttajana
36722: Suomeen aikovat osallistuvat näille kolme kuukautta kestäville kursseille. Pietarissa
36723: on toimeenpantu koulutusta, jolla valmennetaan inkerinsuomalaisia ja myös suomea
36724: puhuvia venäläisiä toimimaan Suomen ja Venäjän kaupan avustajina ja asiantunti-
36725: JOina. Koulutuksen saaneita on työllistetty Pietarin alueella toimiviin suomalaisyri-
36726: tyksiin ja siten tarjottu heille vaihtoehto Suomeen muutolle.
36727: ETA-sopimuksen/EU-jäsenyyden soveltaminen työnvälityksessä. Suomen ED-
36728: jäsenyys ei tuonut olennaisia muutoksia aiemmin solmitun ETA-sopimuksen
36729: mukaiseen työvoiman liikkumisvapauteen. Kertomusvuoden aikana tehostettiin
36730: työvoimatoimistojen tiedotus- ja neuvontapalveluja erityisesti EU:n komission
36731: EURES-järjestelmän avulla. Tuhannet suomalaiset työnhakijat saivat tietoja ETA-
36732: maiden työpaikoista sekä henkilökohtaista neuvontaa työnhakuun liittyvissä
36733: kysymyksissä. Suomeen hakeutui Pohjoismaiden ulkopuolisista ETA-maista arviolta
36734: muutamia kymmeniä henkilöitä. Koska työvoima voi liikkua vapaasti ko. alueella,
36735: ei Suomesta lähtevien ja Suomeen saapuvien lukumääriä ole mahdollista seurata.
36736: Kansainvälinen harjoittelu. Kansainvälisen harjoittelun toimeenpanosta vastaa
36737: opetusministeriön alainen kansainvälisen henkilövaihdon keskus (CIMO) yhteis-
36738: työssä eräiden järjestöjen ja työhallinnon kanssa. Työhallinnon piiri- ja paikal-
36739: hshallinto huolehtii omalta osaltaan harjoittelupaikkojen hankkimisesta ulkomaisille
36740: harjoittelijoille sekä vapaa-ajan ohjelmien järjestämisestä heille, suomalaisten
36741: hakijoiden ohjaamisesta hakumenettelyssä sekä harjoittelijainvaihtoa koskevasta
36742: alueellisesta ja paikallisesta tiedotustoiminnasta.
36743: Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn hoitamien harjoitteluvaihto-
36744: ohjelmien kautta Suomeen arvioidaan saapuvan vuonna 1995 runsas 1 000 harjoit-
36745: telijaa ja vastaavasti Suomesta lähtevän ohjelmien kautta runsas 700 harjoittelijaa.
36746: Eniten harjoittelijoita tuli Virosta, Saksasta ja Venäjältä. Suomesta lähdettiin emten
36747: Saksaan, USA:han ja Englantiin.
36748: Kansainvälisten työvoimapalvelujen kehittäminen. Talouden laman jatkumisen
36749: seurauksena myös ulkomaisen työvoiman kysyntä on edelleen vähentynyt. Siitä
36750: huolimatta maahanmuuttoa on kuitenkin tapahtunut sekä Venäjältä että Virosta
36751: suuntautuvan paluumuuton ja pakolaisten vastaanoton seurauksena, joskin turvapai-
36752: kanhakijoiden määrä on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Vallitsevassa
36753: työllisyystilanteessa työvoimapalveluilla on siten keskeinen merkitys maahanmuut-
36754: tajien sijoittumiselle työmarkkinoille. Ulkomaalaisten työvoimapalvelujen kehittä-
36755: mistyön pohjaksi on selvitetty työvoimatoimistojen ulkomaalaisten asiakkaisen
36756: koostumusta ja palvelutarpeita sekä heidän työhön sijoittumistaan työvoimatoimis-
36757: ton toimenpiteiden avulla. Samalla on kehttetty toimenpiteitä maahanmuuttajien
36758: tietotaidon hyödyntämiseksi Suomen työmarkkinoilla. Kertomusvuonna on käyn-
36759: nistetty maahanmuuttajien työvoima-palvelujen kehittämisprojekti.
36760: Venäjän ja Viron alueelta suuntautuvaa paluumuuttoa koskevien neuvonta- ja
36761: ohjauspalvelujen tehostamisen ohella on samanaikaisesti pyritty kehittämään
36762: paluumuuton vaihtoehdoksi mahdollisuuksia määräaikaiseen työskentelyyn ja
36763: harjoitteluun Suomessa sekä suunniteltu yleensä toimenpiteitä, joilla voidaan tukea
36764: inkerinsuomalaisten pyrkimyksiä elinolosuhteiden kehittämiseksi heidän asuinalu-
36765: eillaan.
36766: 654                                Työministeriö
36767: 
36768: 8. Työllisyyden hoidon toimenpiteet
36769: 8.1. Palkkaperusteiset toimenpiteet
36770: Työllisyyslain toimeenpanossa korostetaan työvoimapalvelujen ensisijaisuutta ja
36771: työllisyyden hoidon toimenpiteiden sopeuttamista työvoiman kysyntätilanteen
36772: mukaan. Määräaikaisin työllisyyden hoidon erityistoimenpitein vahvistetaan
36773: työttömien mahdollisuuksia sijoittua pysyvästi avoimille työmarkkinoille. Toimin-
36774: nassa korostetaan erityisesti J?alvelukokonaisuuksien tarjoamista työttömille
36775: toimenpiteiden vaikuttavuuden hsäämiseksi. Samalla toimenpiteille on kuitenkin
36776: asetettu korkeat määrälliset tavoitteet.
36777: Vuoden 1995 tammi-marraskuussa työllisyyden hoidon palkkaperusteisilla toimen-
36778: piteillä työllistettiin keskimäärin 63 300 henkilöä. Valtion varsinaisessa talousar-
36779: viossa arvioitiin työllistettävän tukitoimin 53 500 henkilöä. Toteutunut taso on
36780: alkuperäistä arviota suurempi, koska kuluvana vuonna tarkoitukseen on osoitettu
36781: lisämäärärahoja ja lisäksi käytössä on ollut edellisiltä vuosilta siirtyneitä määrära-
36782: hoja.
36783: Nuorten työttömyys pysyi vaikeana koko kuluvan vuoden ajan, vaikkakin työttömi-
36784: en määrä on vuoden aikana vähentynyt 16 750 henkilöllä, ja oli marraskuun
36785: lopussa 72 900 henkilöä. Työttömyyden suurimpia ongelmia ovat ensimmäisen
36786: työpaikan saannin vaikeus, lyhytaikaiset työsuhteet sekä osalla nuorista koulutuksen
36787: ja joissakin tapauksissa myös koulutusmotivaation puute. Työllisyyslain tarkoituk-
36788: sena on tukea nuorten koulutusta ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille.
36789: Nuoria sijoitettiin tukitöihin tammi-marraskuun aikana arviolta keskimäärin
36790: 13 350 henkilöä, joista 6 950 yksityiselle sektorille ja 5 650 kuntiin. Vaikka
36791: nuorten työllistämmen on kokonaisuudessaan ollut samalla tasolla kuin edellisenä
36792: vuonna, niin rakenteellisesti on tapahtunut se muutos, että kuntasektori lisäsi
36793: nuorten työllistämistä noin 1 000 henkilöllä ja yksityinen sektori vähensi työllistä-
36794: mistä vastaavan määrän. Luvuissa eivät ole mukana nuoret pitkäaikaistyöttömät.
36795: N s. nuorisokansliapäällikkötY-öryhmän esityksiä toteutettiin edelleen kertomusvuon-
36796: na. Työhallinnon toimenpitelllä on työllisyysasetuksen mukaisesti tuettu koulutuk-
36797: sesta valmistuneitten työllistymistä sekä oppisopimukseen perustuvaa ammatillista
36798: perus- ja lisäkoulutusta. Oppisopimuksen työllistämistukea maksetaan työnantajalle,
36799: joka tekee työttömän nuoren kanssa oppisopimuksen. Työllistämistuki maksetaan
36800: normaalin oppisopimuksen valtionosuuden lisäksi. Marraskuun loppuun mennessä
36801: oli tehty 3 800 oppisopimuksen työllistämistukipäätöstä. Lisäksi työharjoittelussa
36802: ilman työsuhdetta oli niin ikään sijoitettuna runsaasti nuoria eli marraskuun
36803: loppuun mennessä yhteensä 8 100 henkilöä. Näissä tapauksissa työllistämistuki
36804: maksetaan henkilölle itselleen ja sen suuruus on sama kuin edellä esitetty.
36805: Pitkäaikaistyöttömyys on ollut koko kertomusvuoden aikana korkealla tasolla.
36806: Kuitenkin kasvu saatiin pysäytettyä muunmuassa työllistämistoimenpiteiden
36807: vaikutuksesta. Pitkäaikaistyöttömiä oli sijoitettuna tukitöihin tammi-marraskuun
36808: aikana keskimäärin 35 550 henkilöä, joista 17 650 kuntasektorille, 9 100 yksityi-
36809: selle sektorille ja 8 750 valtiolle. Edellisestä vuodesta määrä väheni noin 600 hen-
36810: kilöä. Kuntasektorilla ja valtiolla työllistäminen lisääntyi yhteensä noin 1 500 hen-
36811: kilöllä, mutta yksityisellä sektorilla se väheni noin 2 100 henkilöllä. Väheneminen
36812: on johtunut pääasiassa työllisyys-asetuksen muutoksen vaikutuksesta yrityssektorin
36813: työllistämiseen. Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen on pysynyt korkealla tasolla
36814: erityisesti siksi, että pitkäaikaistyöttömyyden katkaisu asetettiin keskeiseksi tulosta-
36815: voitteeksi.
36816:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        655
36817: 
36818: Valtion työllistämispalvelua on voitu soveltaa silloin, kun henkilön työttömyys on
36819: uhannut pitkittyä kestämään yli kahden vuoden. Työllistämispalvelua toteutetaan
36820: siten, että työvoimatoimisto palkkaa määräaikaisesti työttömän henkilön, joka
36821: sijoitetaan töihin yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle. Työllistämispalvelua
36822: toteuttavien työvoimatoimistojen määrä on lisääntynyt selvästi edellisestä vuodesta.
36823: Toimenpiteen piirissä marraskuun 1995 lopussa oli yhteensä 2 400 henkilöä.
36824: Myös kunnat ovat voineet soveltaa työllistämispalvelua. Kunta on voinut sijoittaa
36825: työllistämänsä pitkäaikaistyöttömän, jonka palkkaamiseen on myönnetty työllistä-
36826: mistukea, työhön yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle. Yritykseen henkilöä ei voi
36827: sijoittaa. Kunta voi periä työn järjestäjäitä maksun, joka on enintään kokonaistyö-
36828: voimakustannusten Ja työllistämistuen erotus.
36829: Edistääkseen työllistämistavoitteen toteuttamista valtion talousarviossa todettiin, että
36830: valtion omiin ja tukemiin investointihankkeisiin sijoitetaan pitkäaikaistyöttömiä
36831: 10 % hankkeen työvoimasta. Marraskuun loppuun mennessä työohjelmatöihin oli
36832: työllistetty noin 300 pitkäaikaistyötöntä. Vastaavaa tietoa valtionapuinvestointien
36833: osalta ei ole saatavissa.
36834: Kuluvan vuoden aikana erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden helpottamiseksi on
36835: työllistämistukitoimenpiteisiin myönnetty valtion ensimmäisessä ja kolmannessa
36836: lisätalousarviossa määrärahoja yhteensä 551 milj. markkaa.
36837: Työllisyysasetuksen mukaisesti työttömyysajan kesto ei aseta rajoituksia palkkape-
36838: rusteisten tukien käytölle työllistämisessä. Käytännössä painopisteryhminä myös
36839: tulostavoitteiden perusteella ovat nuoret ja pitkäaikaistyöttömät. Tammi-marras-
36840: kuussa on muita kuin pitkäaikaistyöttömiä, nuoria ja vajaakuntoisia ollut työllistet-
36841: tynä arviolta keskimäärin 12 600 henkilöä.
36842: A Iueellisten näkökohtien perusteella tapahtuva työllistäminen on kohdentunut
36843: pääosin neljän itäisen ja pohjoisen työvoimapiirin alueille. Työllisyyslain 19 §
36844: edellyttää työllisyyden alueellisesta tasapainosta huolehdittavan niin, että minkään
36845: työssäkäyntialueen työttömyys ei olennaisesti ylitä maan keskimääräistä tasoa.
36846: Vuodelle 1995 ylittämiskriteeriksi talousarviossa määriteltiin 1,8 kertainen työttö-
36847: myys. Työllistämisen voi kuitenkin aloittaa valtion talousarvion perusteluiden
36848: mukaisesti, kun työttömyysaste on 1,6 kertaa suurempi kuin maan keskiarvo.
36849: Alueellisten velvOitteiden perusteella työllistettyjen määrä on ollut tammi-marras-
36850: kuussa keskimäärin 200 henkilöä. Työttömyyden alueelliset erot eivät ole kasvaneet
36851: alunperin arvioidun mukaisesti.
36852: Vuonna 1995 alueellisen velvoitteen nojalla määräytyvä työllistämisraja ei ole
36853: ylittynyt millään työssäkäyntialueella. Siitä johtuen tukityöllistäminen toteutui
36854: lähinnä niillä työssäkäyntialueilla, joiden työttömyysaste oli 1,6 kertaa maan
36855: keskiarvioa suuremJ?i. Alueellisten työttömyyserojen tasoittuminen on johtunut
36856: pelkästään taloudellisen laman aikaansaamasta työttömyyden kasvusta erityisesti
36857: Etelä-Suomessa ja muualla perinteisesti paremman työllisyyden alueilla. Koska
36858: työttömyyden viime aikainen väheneminen on kohdistunut pääosin samoille
36859: alueille, voidaan alueellisten työttömyyserojen arvioida vain väliaikaisesti tasoittu-
36860: neen.
36861: Kestävien alueellisten työllisyystavoitteiden saavuttamisessa ovat pysyviä työpaik-
36862: koja luovat elinkeinopoliittiset keinot ensisijaisia. Näiden keinoJen avulla ei ole
36863: kuitenkaan asetettuihin tavoitteisiin päästy, mistä syystä työllisyystilanteen paran-
36864: tuessa on varauduttava käyttämään myös väliaikaisiksi tarkoitettuja työllisyyden
36865: tukitoimenpiteitä.
36866: 656                                 Työministeriö
36867: 
36868: Laki työmarkkinatuesta tuli voimaan vuoden 1994 alusta. Työmarkkinatuen piiriin
36869: kuuluvat ensi kertaa työmarkkinoille tulevat työttömät ja ne, joilla työttömyystur-
36870: van saamisen enimmäismäärä on tullut täyteen. Työmarkkinatuella turvataan
36871: työttömän henkilön toimeentulo. Työmarkkinatuella oleva henkilö saa työttömyys-
36872: turvan peruspäivärahan suuruista avustusta eli 118 markkaa päivältä (nuoret
36873: vanhempiensa luona asuvat 60 prosenttia siitä) ilman takarajaa. Tarveharkintaa ei
36874: kuitenkin sovelleta, kun henkilö on aktiivisen toimenpiteen piirissä. Aktiivisen
36875: toimenpiteen piirissä ollessaan myös nuoret kotona asuvat saavat työmarkkinatuen
36876: täysimääräisenä. Työmarkkinatuki on muuttumassa. Muutoksia on kuvattu luvussa
36877: 5.2.
36878: Työmarkkinatuki on tarkoitettu edistämään ja parantamaan työttömän työnhakijan
36879: työmarkkinoille sijoittumista aktiivisin työvoimapoliittisin toimenpitein. Työtön
36880: voidaan osoittaa työmarkkinatuella ollessaan työharjoitteluun, työvOimapoliittiseen
36881: aikuiskoulutukseen sekä ammatinvalinnanohjaus-ja kuntoutust01menpiteiden piiriin.
36882: Henkilö lasketaan työttömäksi niin kauan kuin hän ei ole työharjoittelussa tai
36883: koulutuksessa.
36884: Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan työmarkkinatukea maksettiin kuluvan
36885: vuoden lokakuussa 163 057 henkilölle, joista oli työharjoittelussa 5 846, työvoima-
36886: poliittisessa aikuiskoulutuksessa 7 074 ja ammatinvalinnanohjaus-ja kuntootustoi-
36887: menpiteiden piirissä 165 henkilöä. Työmarkkinatuen maksatoksiin tarvitaan vuonna
36888: 1995 yhteensä arviolta 4 121 milj. markkaa.
36889: Valtion vuoden 1995 talousarviossa on todettu, että työllisyysmäärärahojen käytön
36890: tehostamiseksi ja joustavoittamiseksi valtiolle, kuntiin ja yksityiseen sektoriin
36891: kohdistuvilla palkkaperusteisilla työllisyysmäärärahamomenteilla 34.06.02, 30 ja
36892: 62 sekä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen momenteilla 34.06.29 ja 50 ja
36893: työvoimapalvelujen erityismenojen momentilla 34.06.25 olevia määrärahoja saadaan
36894: ylittää edellyttäen, ettei momenttien kokonaismarkkamäärä kasva. Käytännössä juuri
36895: palkkaperusteisten määrärahojen osalta tämä on merkinnyt sitä, että työvoimatoi-
36896: mistoilla on ollut käytössään vain yksi määrärahakiintiö, jota ei saa ylittää.
36897: Valtion virastot ja laitokset sijoittivat palkkaperusteisin työllisyystoimenpiteillä
36898: tammi-marraskuussa keskimäärin 12 100 henkilöä. Työllistettyjen määrä oli
36899: 2 100 enemmän kuin valtion talousarvion mukaan arvioitiin työllistettävän. Tämä
36900: johtui yhtäältä siitä, että määrärahoja on voitu käyttää ristiin ja toisaalta siitä, että
36901: määrärahoja on vuoden aikana lisätty.
36902: Vuonna 1995 tammi-marraskuussa kunnat ja kuntayhtymät sijoittivat palkkaperus-
36903: teisiin tukityöpaikkoihin keskimäärin 27 350 henkilöä. Kuntasektori on työllistänyt
36904: noin 4 350 henkilöä enemmän kuin valtion varsinaisessa talousarviossa arvioitiin.
36905: Tämä johtuu samoista tekijöistä kuin valtion työllistämisen kohdalla. Edellisestä
36906: vuodesta työllistäminen lisääntyi noin 2 000 henkilöllä.
36907: Yritys-, yhteisö- ja yksityissektorille arvioitiin vuoden 1995 talousarviossa työllis-
36908: tettävän keskimäärin 20 500 henkilöä. Tammi - marraskuun aikana tälle sektorille
36909: sijoitettiin töihin keskimäärin 23 950 työtöntä. Tämä johtui siitä, että käytössä on
36910: ollut myös siirtyneitä määrärahoja. Edellisestä vuodesta tapahtunut keskimäärin
36911: lähes 5 000 henkilön väheneminen työllistämisessäjohtuu pääasiassa työllisyysase-
36912: tuksen muutoksen vaikutuksesta yrityssektorin työllistämiseen. Yksityissektorilla
36913: tapahtui rakenteellinen muutos myös siten, että starttirahalla työllistettyjen, omatoi-
36914: misesti työllistyneiden ja työharjoittelussa ilman työsuhdetta olleiden määrät
36915: vähenivät selvästi, eli keskimäärin noin 3 500 henkilöllä, mutta sen sijaan osa-
36916: aikalisän saajien ja oppisopimustuen määrät lisääntyivät suurin piirtein samalla
36917: määrällä.
36918:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        657
36919: 
36920:      Yksityisen sektorin määrärahat ovat kohdistuneet työllisyysasetuksen mukaisesti eri
36921:      toimenpiteisiin. Eniten on myönnetty määrärahoja normaaliin työllistämistukeen
36922:      työnantajalle ja yrittäjäksi ryhtyvän tukeen eli ns. starttirahalla työllistämiseen sekä
36923:      työharjoitteluun ilman työsuhdetta. Kertomusvuoden tammi-marraskuussa työhal-
36924:      linto teki noin 7 400 yrittäjärahapäätöstä, joiden turvin perustettiin arviolta
36925:      6 700 yritystä.
36926:      Vuonna 1994 käyttöön otettu osa-aikalisä on työllisyysasetuksen mukaisesti ollut
36927:      toimenpiteenä voimassa vuoden 1995loppuun. Toimenpidettä on tarkoitus edelleen
36928:      jatkaa. Siinä tukea maksetaan henkilölle, joka siirtyy osa-aikaiseen työhön, kor-
36929:      vauksena vastaavasta ansiotulon vähennyksestä. Osa-aikalisää voidaan maksaa
36930:      enintään 12 kuukauden ajan. Samalla työnantaja on velvollinen ottamaan työttömän
36931:      työnhakijan osa-aikatyöhön. Tammi-marraskuun aikana tukea oli myönnetty
36932:      yhteensä 3 900 henkilölle.
36933:       Tuloverolakia on voitu soveltaa siten, että kotitaloudelle myönnettävä työllistämis-
36934:       tuki, kun työtön työllistetään kotitalouden piiriin kuuluviin töihin, ei ole tulovero-
36935:       lain mukaan veronalaista tuloa saajalleen. Lisäksi on ollut käytössä järjestely, jossa
36936:       Kymen läänin työvoimapiirin toimiston yhteydessä on toiminut työvoimahallinnon
36937:       selvittelykeskus. Keskuksen tehtävänä on hoitaa kotitaloustyönantajan työnantaja-
36938:       maksuja ja palkanlaskentaa. Tämän lisäksi voidaan puhelimitse neuvoa työnantajia
36939:       työnantaJamaksujen hoidossa.
36940:       Työhallinnon tukitoimenpiteiden eräänä keskeisenä painopisteenä on vajaakuntois-
36941:       ten työllisyyden edistäminen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. V ajaakuntoi-
36942:       sia henkilöitä on vuoden 1995 tammi-marraskuun aikana työllistetty tukitoimin
36943:       keskimäärin 1 950 henkilöä. Kuntasektorilla ja valtiolla työllistettiin molemmissa
36944:       keskimäärin 750 ja yksityisellä sektorilla 450. Määrä on vähentynyt edellisestä
36945:       vuodesta noin 250 henkilöllä.
36946: 
36947: 
36948: 
36949: 
36950: 83 360228Y
36951: 658                                Työministeriö
36952: 
36953: 
36954: Yhteenveto palkkaperusteisista työllistämistoimenpiteistä, vuonna 1994 ja tammi-
36955: marraskuussa vuonna 1995
36956: Toimenpide                         Päätöksiin sidottu           Työllistetty
36957:                                    milj. mk                     keskimäänn henkilöä
36958:                                    1994          1995           1994         1995
36959: Valtion työllistäminen             950,2 1)     1 112,6        12 000        12 100
36960: -Nuoret                               51,6         66,0           750           750
36961: - Pitkäaikaistyöttömät               631,3        793,3         8 250         8 750
36962: - Vajaakuntoiset                      60,4         66,3           800           750
36963: Kuntien työllistäminen          1 347,8 1)      1 308,9        25 400        27 350
36964: -Nuoret                             189,4          44,3         4 500         5 650
36965: - Pitkäaikaistyöttömät              799,1         904,4        16 650        17 650
36966: - Vajaakuntmset                      32,0          33,6           800           750
36967: Yksityisen sektorin
36968: työllistäminen                     1 268,2         945,7       28 750        23 950
36969: -Nuoret                              313,8         246,7        7 850         6 950
36970: - Pitkäaikaiset työttömät            457,9         364,7       11 250         9 100
36971: - V ajaakuntoisten tuki               22,5          18,6          600           450
36972: Toimenpiteet
36973: - Työllistämistuki t)önantajalle     642,7         465,2       16 460        12 030
36974: (normaali työll.tuki
36975: - Työharjoittelu ja koulutus          23,2           6,0           460          130
36976: - Työharjoittelu sijaisena             0,5           0,2            10
36977: - Työharjoittelu vastavalmistu-
36978: neille                                52,4          44,8         1 070        1 150
36979: - Yrittäjäksi ryhtyvän tuki          290,0         189,0         4 640        3510
36980: - Omatoiminen työllistyminen          42,5          18,4         1 010          460
36981: - Työharjoittelu ilman työ-
36982: suhdetta                             191,8         109,2         4 550        2 620
36983: - Osa-aikalisä                        10,9          59,4           380        2 060
36984: - Oppisopimustuki                      3,4          50,5           160        1 990
36985: - Nuorten kesätyötuki                  7,5
36986: - Muut toimenpiteet                   10,8           3,0
36987: 
36988: l)..!i~.inp~th~s 1994. Kohderyhmittäinen erittely perustuu sidottuihin
36989: maararahot m.
36990: 
36991: 8.2. Rakennemuutosten aiheuttamien häiriöiden lieventäminen
36992: Työllisyyspoliittista rakennetukea myönnetään työllisyysasetuksen nojalla erityisesti
36993: sellaisiin rakennemuutoksiin sopeutumista edistäviin hankkeisiin, jotka perustuvat
36994: paikalliseen aloitteisuuteen ja paikallisiin voimavaroihin. Lisäkst tukea voidaan
36995: myöntää vapaaehtoisjärjestöille hankkeisiin, joilla edistetään työttömien työllistymistä
36996: ja ehkäsitään syrjäytymistä.
36997: Vuonna 1995 oli työllisyyspoliittiseen rakennetukeen käytettävissä vuoden 1995
36998: talousarvioon osoitetun 50 milj. markan ohella vuoden 1994 siirtomäärärahaa
36999: 126 milj. markkaa ja vuoden 1993 siirtomäärärahaa 39 milj. markkaa.
37000:                       1996 vp Hallituksen kertomus 1995                            659
37001: 
37002: Työllisyyspoliittisen rakennetuen säädöspohjaan tehtiin kaksi merkittävää muutosta,
37003: 7.4.1995 annetulla asetusmuutoksella (525/95) työvoimapiirien toimistojen päätös-
37004: valtaa muutettiin siten, että työvoimapiirin toimisto voi tehdä päätöksen, milloin
37005: myönnettävä avustus on enintään 1 milj. markkaa. Aikaisemmin työvoimapiirien
37006: tOimistoilla oli oikeus myöntää enintään 0,5 milj. markan suuruinen työllisyyspo-
37007: liittinen rakennetuki. Toinen toiminnan kannalta tärkeä muutos oli, että muille kuin
37008: yrityksille voidaan tukea myöntää samaan hankkeeseen enintään 4 vuoden ajan
37009: aikaisemman 2 vuoden asemasta.
37010: 
37011: Rakennetukea myönnettiin marraskuun loppuun mennessä yhteensä 258 hankkeeseen
37012: 75,6 milj. markkaa. Määrärahasta myönnettiin 39 % vapaaehtoisjärjestöjen työllistä-
37013: mishankkeisiin, 27 % yritystoiminnan yleisiä edellytyksiä kehittäviin hankkeisiin ja
37014: 20 % tuotekehitys- ja markkinointihankkeisiin. Muut hankkeet koostuivat mm.
37015: tutkimus- ja suunnitteluhankkeista sekä kansainvälisyyttä edistävistä hankkeista.
37016: Valtionavunsaajan yhteisötyypin mukaan tarkastellen myöntämispäätösten lukumäärä
37017: ja myönnetyt määrärahat jakautuivat siten , että yhteisötyyppinä oli kunta 109:ssä
37018: myönteisessä päätöksessä (yhteensä 21.5 milj. mk), yntys 56 päätöksessä
37019: (16,1 milj. mk) ja muu yhteisö 93 päätöksessä (38 milj. mk). Suurin yksittäinen
37020: hanke oli Suomen 4H-liiton nuorten työllistämishanke,johon valtionapua myönnettiin
37021: 17,9 milj. markkaa. Lähialuehankkeisiin valtionapua myönnettiin yhteensä 3,4 milj.
37022: markkaa, yhteensä 17 hankkeeseen.
37023: 
37024: 8.3. Valtion työllisyysperusteiset hankinnat
37025: Momentin 34.06.77 (Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi) määrärahaa saadaan
37026: käyttää myös vaikeille työttömyysalueille suuntautuvien valtion virastojen ja laitosten
37027: hankinnoista aiheutuvien menojen suorittamiseen. Näillä työllisyysperusteisilla
37028: hankinnoilla pyritään estämään vaikeilla työttömyysalueilla toimivien ja pysyvän
37029: kannattavan toiminnan omaavien yritysten tilapäisiä lomautuksia ja irtisanomisia.
37030: Tukihankintoja saavien yritysten taloudelliset toimintaedellytykset varmistetaan ennen
37031: päätöksentekoa hankkimalla kyseisen yrityksen toimintaedellytyksistä lausunto joko
37032: kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelun piiritoimistolta tai Kehitysaluerahasto
37033: Oy:ltä. Työministeriö tekee päätöksen hankintamäärärahan osoittamisesta viraston tai
37034: laitoksen esityksen perusteella. Määrärahan saaja on velvollinen noudattamaan
37035: hankintaa suorittaessaan sekä kansallisia että Suomea sitovia kansainvälisiä hankinto-
37036: ja yleisesti koskevia säännöksiä ja määräyksiä, sekä lisäksi työministeriön päätöksessä
37037: mahdollisesti asetettuja lisäehtoja.
37038: Vuonna 1995 työministeriö osoitti hankintamäärärahoja viidellä eri päätöksellä vesi-
37039: ja ympäristöhallitukselle, puolustusministeriölle ja merenkulkulaitokselle yhteensä
37040: 4,725 milj. markkaa.
37041: 
37042: 
37043: 8.4. Vaikeuksissa olevien yritysten työllisyyden tukeminen
37044: Kertomusvuoden tammi-maaliskuun aikana työvoimapiirit ovat voineet myöntää
37045: työllistämistukea yrityksille, jotka ovat työllistäneet työttömyysuhan alaisia tai
37046: työvoimatoimiston työhön osoittamia työttömiä henkilöitä. Tukea on myönnetty yhtä
37047: henkilöä kohti enintään puolen vuoden ajalle. Tämä on ollut mahdollista kunnassa,
37048: jossa työllisyys on elinkeinoelämän rakennemuutosen johdosta heikentynyt tai uhkaa
37049: heikentyä älkillisesti ja voimakkaasti. Vuoden 1995 tammi-maaliskuussa kyseiseen
37050: tarkoitukseen on myönnetty 2,8 milj. markkaa ja lisäksi Oy Transtech Ltd:lle
37051: 6 miljoonaa markkaa. Tukea myönnettiin yhteensä 10 yritykselle, jotka ovat tuen
37052: avulla työllistäneet 719 henkilöä. Työllisyysasetuksen muutoksen jälkeen 1.4.1995
37053: lähtien ei uusia päätöksiä ole voinut enää tehdä.
37054: 660                                Työministeriö
37055: 
37056: 8.5. Työttömien aloitteellisuuden tukeminen
37057: Valtioneuvosto antoi 1.12.1994 päätöksen työttömien oman aloitteellisuuden tukemi-
37058: sesta. Vuoden 1995 talousarviossa tähän tarkoitukseen oli osoitettu 10 milj. markkaa.
37059: Lisäksi kuluvana vuonna tarkoitukseen on ollut käytettävissä vuodelta 1994 siirtynyt
37060: 5 milj. markan määräraha.
37061: Omatoimisuusavustusta voidaan käyttää 1) yhteisön kokoontumis- ja toimitilojen
37062: vuokramenoihin, 2) työttömille tarkoitettujen koulutustilaisuuksien Järjestämiseen,
37063: 3) työttömien oman osaamisen ja työsuoritusten markkinointiin, 4) yhteisön toimin-
37064: nanohjaajan palkkaamiseen ja 5) txöttömien aloitteellisuutta tukevien rahoitusjärjes-
37065: telmien käynnistämiskustannukstin. Omatoimisuusavustusta voidaan myöntää
37066: avustettavan toiminnan alkuun saattamiseen. Avustuksen määrä on enintään 80 %
37067: hyväksytyistä kustannuksista. Valtioneuvoston päätös oli voimassa 31.12.1995
37068: saakka.
37069: Toimenpidettä jatketaan vuonna 1996. Järjestelmän ehdot on määritelty asetuksella
37070: työttömien aloitteellisuuden tukemisesta (voimaantulo 1.1.1996). Asetukseen on
37071: sisällytetty uutena avustus-muotona alkuavustus, jolla työttömien itsensä perustamien
37072: osuuskuntien toiminnan alkuvaihetta voidaan tukea Tukea ei voida myöntää var-
37073: sinaiseen liiketoimintaan.
37074: Työttömien perustamat työosuuskunnat ovat olleet julkisuudessa uusosuustoiminnan
37075: näkyvin osa. Niitä on vuosina 1993-95 perustettu 81. Lisäksi muita osuuskuntia on
37076: perustettu noin 300. Toiminnan piirissä on tällä hetkellä noin 8 000 henkilöä ja
37077: vuoden 1995 aikana näihin on työllistynyt noin 3 000 henkilöä.
37078: Uusosuustoiminnalla tarkoitetaan uusia pienikokoisia, itsenäisiä, irrallaan perinteisestä
37079: osuustoiminnasta olevia yrityksiä, jotka tarjoavat jäsenilleen jonkin lisäarvon, kuten
37080: esim. työn, lastenhoidon tai vientimahdollisuuden. Painopiste on syksyn mittaan
37081: siirtynyt kokeiltujen mallien markkinointiin ja sen avulla kasvavaan yritysperustan-
37082: taan.
37083: Maaseudun kehittämiseksi on mm. käynnistynyt riistankasvatushankkeita, kalanja-
37084: lostusta, tuotteiden suoramyyntiä. Sosiaalisten palvelujen uudelleenjärjestely on myös
37085: käynnissä. On olemassa päiväkotiosuuskuntia ja työosuuskunnissa tarjotaan kodinhoi-
37086: toa, hierontaa ym. vanhusten, vammaisten sekä lasten hoitopalveluja.
37087: 
37088: 8.6. Paikallisen aloitteellisuuden tukeminen
37089: Työministeriö ja Suomen Kuntaliitto allekirjoittivat 10.10.1995 asiakirjan, jossa
37090: allekirjoittaneet suosittelevat kunnille ja työvoimatoiroistoille työllisyyden hoidon
37091: yhteistyöstä sopimista paikallis- ja/tai seututasolla ns. aiesopimusten avulla. Päämää-
37092: ränä on sopia työllistämisen toimenpidetasosta pidemmällä ajanjaksolla, esim.
37093: vuositasolla niin, että samalla käytettävissä olevilla määrärahoilla olisi saavutettavissa
37094: työllisyyden edistämisessä paras mahdollinen tulos niin määrällisesti kuin laadullises-
37095: ti.
37096: 
37097: Sopimuksella ei ole tarkoitettu olevan oikeudellista sitovuutta. Sen tarkoituksena on
37098: kannustaa sopijapuolia yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin ja niiden toteuttamiseen.
37099: Tavoitteena on samalla helpottaa työhallinnon ja kuntien keskinäistä työllisyyden
37100: hoidon suunnittelua ja toteuttamista, mikä tulee entistäkin tärkeämmäksi muun
37101: muassa pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemisessä. Paikallisen yhteistyön kehittäminen
37102: aiesopimuksilla on tarkoitettu lähinnä menettelyksi kotimaisin voimavaroin toteutetta-
37103: vaa työllisyyden hoitoa varten.
37104:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                         661
37105: 
37106: Työllistämistoimenpiteiden sopijaosapuolina ovat ensisijaisesti kunnat ja työhallinto.
37107: Lisäksi sopimuskumppaneina voi olla muitakin toimijoita, kuten paikallisen elinkei-
37108: noelämän edustajia sekä alue- ja piirihallintoviranomaisia. Tärkeää on myös löytää
37109: keinoja elinkeinoelämän ja op:pilaitosten saamiseksi yhteistyökumppaneiksi mm.
37110: oppisopimustoiminnan kehittämiseksi ja EU :n rahoituksella toteutettaviin työllisyys-
37111: hankkeisiin.
37112: Tavoitteena on toimintatapa, jolla pyritään voimavaroja kokoamalla mahdollisimman
37113: korkeaan työllistämistasoon Ja samalla ennalta suunniteltuun kustannusten jakoon ja
37114: rahoitukseen sopimus-kumppaneiden kesken. Tavoitteena on myös se, että suunnitel-
37115: mallisella yhteistyöllä kehitetään kokeiluja uusiksi toimintamuodoiksi työttömyyden
37116: alentamiseksi.
37117: 
37118: So 7 Työllisyyden hoidon toimenpiteiden vaikuttavuus
37119:       0
37120: 
37121: 
37122: 
37123: 
37124: Kertomusvuonna valmistui palkkaperusteisteisten työllistämistoimenpiteiden tuloksel-
37125: lisuustutkimus. Muutama kuukausi tukityöllistämisjakson jälkeen työssä oli 27 % ja
37126: työttömänä 63 % palkkaperusteisin toimenpitein sijoitetuista. Työllisistä noin 80 %
37127: oli tukityönantajansa palveluksessa. Pitkäaikaistyöttömien ja vähän koulutettujen
37128: sijoittuminen työhön tukityöjakson päättymisen jälkeen oli vähäisempää kuin mmlla
37129: ryhmillä. Yli puolet tukityöllistetyistä katsoi tukityöjakson parantaneen työnsaanti-
37130: mahdollisuuksia sekä lisänneen ammattitaitoa. V altaosa työnantajista katsoi, että
37131: työllistämistuet antavat mahdollisuuden alentaa työvoimakustannuksia, mikä alentaa
37132: samalla työllistämiskynnystä. Tutkimus osoitti myös, että osa työsuhteista olisi
37133: syntynyt ilman työllistämistukeakin.
37134: Työhallinnon asiakasrekisteriin perustuvan vaikuttavuusseurannan mukaan 60 %
37135: palkkaperusteisen toimenpidesijoituksen päättäneistä palasi työttömäksi työnhakijaksi
37136: kolme kuukautta sijoituksen päättymisenjälkeen tammi-elokuussa 1995. Pitkäaikais-
37137: työttömistä työttömäksi työnhakijaksi palasi 71 % toimenpidesijoituksen päättäneistä.
37138: Rekisteriseurannan mukaan vajaa 16 % sijoituksen päättäneistä työllistyi. Rekiste-
37139: riseurannassa viidesosasta palkkaperusteisin toimenpitein sijoitetuista ei saada tietoja
37140: kolme kuukautta sijoituksen päättymisen jälkeen. Näistä merkittävän osa arvioidaan
37141: työllistyneen ilman työvoimatoimiston apua avoimille työmarkkinoille, mikä nostaa
37142: olennaisesti työllistyneiden osuutta. Vuonna 1996 seurantaa tehostetaan parantamalla
37143: sen kattavuutta uudella seurantajärjestelmällä, jossa yhdistetään työhallinnon asiakas-
37144: rekisterien ja erillisen otospohjaisen tiedon keruun aineistot.
37145: Työmarkkinatuella työharjoittelussa olleista 41 % oli työttömänä työnhakijana kolme
37146: kuukautta harjoittelun päättymisen jälkeen vuonna 1995. Työllistyneiden osuus oli
37147: vajaa 8 %. Uuden työharjoittelujakson aloitti 19 %. Vajaastakolmasosa työharjoitte-
37148: luun osallistuneista poistui työhallinnon asiakasrekisteristä ko. aikana. Vuonna 1994
37149: tehdyn selvityksen mukaan 1990-luvulla perustetuista ns. starttiyrityksistä yli puolet
37150: oli toiminnassa. Starttiyritysten eloonjääminen heikentyi lamavuosina. Vuonna 1996
37151: yrittäjärahan työllisyysvaikutuksista tehdään uusi selvitys. Kertomusvuonna käynnis-
37152: tettiin kaksi laajaa työllisyyden hoidon toimenpiteiden vaikuttavuustutkimusta, joiden
37153: tuloksia saadaan käyttöön vuoden 1996 aikana.
37154: 
37155: 
37156: 9 EU :n työllisyyttä edistävät hankkeet Suomessa
37157:   0
37158: 
37159: 
37160: 
37161: 
37162: 9ol. Euroopan unionin työllisyyden edistämisstrategiat
37163: Työllisyys tuli keskeiseksi haasteeksi myös ED-tasolla 1990-luvun alkupuolella, kun
37164: työttömyys alkoi uudestaan kasvaa. Joulukuussa 1994 pidetty Eurooppa-neuvoston
37165: Essenin kokous määritteli kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevan valkoisen
37166: 662                                Työministeriö
37167: 
37168: kirjan pohjalta ns. viisi työllisyysjohto-päätöstä tulevien strategioiden painopistealu-
37169: eiksi: ammatillista koulutusta koskevien investointien edistäminen, taloudellisen
37170: kasvun työllisyysvaikutuksien lisääminen, välillisten työvoimakustan-nusten alenta-
37171: minen, työvoimapolitiikan tehostaminen ja erityistoimet vaikeimmin työllistyville.
37172: Näiden pohjalta jäsenmaat ovat valmistelleet ensimmäiset monivuotiset työllisyysoh-
37173: jelmansa.
37174: Työministeriö osallistui Madridissa joulukuussa 1995 pidetyn huippukokouksen
37175: unionitason työllisyysstrategia-asiakirJojen valmisteluun, jonka pohjalta Eurooppa-
37176: neuvosto päätti vuoden 1996 työllisyystrategioiden osalta uusista painotuksista. Niissä
37177: korostetaan mm. joustavien työjärjestelyjen ja -aikojen merkitystä, työvoimapolitiikan
37178: aktivoimistaja toimivan työnvälityksen tärkeyttä. Uusi seurantaraportti valmistellaan
37179: vuoden 1996 joulukuun huippukokoukselle.
37180: 
37181: 9.2. Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 ja 4 -ohjelmat
37182: Valtioneuvosto hyväksyi Suomen tavoitteiden 3 ja 4 -ohjelmat 23.2.1995. Sosiaali-
37183: rahasto-ohjelmien toteuttaminen päätettiin aloittaa kansallisella riskillä Suomen
37184: poikkeuksellisen vaikean työllisyystilanteen vuoksi. Työvoimapiireille jaettiin
37185: sosiaalirahastoprojektien aloittamista varten ns. kärkihankerahaa 23.2.1995 tehdyllä
37186: valtioneuvoston päätöksellä 294, 850 miljoonaa markkaa, josta tavoite 3 -ohjelman
37187: osuus oli 215,84 ja tavoite 4 -ohjelman osuus oli 53,96 miljoonaa markkaa.
37188: Euroopan unionin komissio hyväksyi Suomen tavoitteiden 3 ja 4 -ohjelma-asiakirjat
37189: 25.7.1995. Tavoite 3 -ohjelman kokonaiskustannukset ohjelmakaudella 1995-1999
37190: ovat 5,4 miljardia markkaa, jolla järjestetään koulutusta Ja tukitoimenpiteitä lähes
37191: 100 000 työttömälle. Tavoite 4 -ohjelman kautta ohjautuu inhimillisten voimavarojen
37192: kehittämiseen 1,7 miljardia markkaa. Koulutusta järjestetään vuosina 1995 - 1999
37193: noin 34 500 henkilölle. Tavoite 4 -ohjelman rahoituskehys on nouseva eli myös
37194: henkilötavoitteet kasvavat vuosittain. Kun vuonna 1995 tavoitteena oli hieman yli
37195: 6 000 henkilöä, on vuoden 1999 tavoitteena lähes 8 000 henkilöä.
37196: Valtioneuvosto päätti 31.8.1995 ESR-osuuden ja sitä vastaavan kansallisen rahoi-
37197: tuksen alueellisesta jaosta työvoimapiireille työttömien määrän suhteessa.
37198: Kansallisen rahoitusosuuden (34.06.61) ja sosiaalirahaston rahoitusosuuden (34.01.61)
37199: jakautuminen vuoden        1995     toisessa lisätalousarviossa oli         seuraava:
37200: MMK                   TM     SM            OPM       KTM       STM      YHT.
37201: tavoite 3    34.01.61 311,80               28,90      7,04     1,13     348,90
37202:              34.06.61 520,29               49,00     11,75     1,90     582,94
37203: tavoite 4    34.01.61 55,70 1,79           10,58     15,67     2,06     85,80
37204:              34.06.61 68,14 2,20           13,00     19,25     2,50     105,36
37205: 
37206: Valtion lisäksi ohjelmien rahoittajina ovat kunnat sekä yksityiset tahot, mm. järjestöt
37207: ja yritykset.
37208: Tavoite 4 -ohjelman toteuttamisesta vastaavat useat eri viranomaiset. Vuonna 1995
37209: toteuttamiseen osallistuneiden ministeriöiden panokset tavoite 4 -ohjelman toimen-
37210: piteiden rahoituksessa ovat seuraavat: TM 64,9 %, KTM 18,3 %, OPM 12,3 %ja
37211: SM 2,1 %.
37212: Työministeriö irrotti 8.11.1995 raha-asiainvaliokunnan päätöksellä muiden ministe-
37213: riöiden käyttöön 80 % näille budjetoidusta vuoden 1995 ESR -rahoituksesta.
37214:                            1996 vp        Hallituksen kertomus 1995                    663
37215: 
37216: Tavoite 3-ohjelman toteutumisen tilannekatsaus Tavoitteena on, että 19 300 henkilöä
37217: sijoitetaan vuosittain ohjelman toimenpiteillä. Ohjelman toteuttaminen painottui
37218: vuonna 1995 voimakkaasti loppuvuoteen, jolloin resurssit saatiin täysimääräiseen
37219: käyttöön. Marraskuun puolivälissä aloittaneiden määrä oli 6 500 henkilöä, joten
37220: ensimmäisenä toimintavuonna jäädään määrällisestä tavoitteesta.
37221: Yhteenveto 3-ohjelman tilanteesta toimenpidekokonaisuuksittain (6-alueen ulkopuo-
37222: lella) marraskuussa 1995
37223: PRIORITEETTI                Aloitta-        Aloitta-   Aloitta-       Aloittavat   Proj.
37224: Toimenpide-                  neet -95       neet -95   neet           tavoite      määrä
37225: kokonaisuus                 toim.pid        työvoi-    henk. -95      -95
37226:                              sijoituks.     makoul.
37227: P1: Yksilölliset palveluko-
37228: konaisuudet
37229: polut työttömyydestä
37230: työhön                          635           2 226        2 564        8 450         66
37231: 1.1.Polut pitkäaikais-
37232: työttömille ja niille, joita
37233: uhkaa pitkäaikaistyöttö-
37234: myys                            346           1408         1550         7 865         52
37235: 1.2. Polut syrjäytyville        289           818          1014         585           14
37236: P2: Uusien työpaikkojen
37237: luominen ja pk-yritysten
37238: osaamisen kehittäminen 135                    1 184        1 271        3 000         45
37239: 2.1. Työttömien erityis-
37240: koulutettujen koulutta-
37241: minen pk-yrityksissä            1             742          740          1 000         25
37242: 2.2. J>olut yrittäjyyteen       134           442          531          2 000         20
37243: P3: YOUTHSTART:
37244: nuorten integroimi-
37245: nen työmarkkinoille             2 145         761          2 700        7 970         116
37246: 3.1. Innovatiiviset
37247: työpajat                        1 144         761          1712         2 120         70
37248: 3.2.0ppisopimuskoulutus:
37249: peruskoulutus                   392                        385          650           23
37250: 3.3. Oppisopimuskoulutus:
37251: lisäkoulutus                    QQ2.          -            .6Ql         .5...200      23
37252: Ohjelma yhteensä                4 614         3 829        6 535        19 327        227
37253: 
37254: Toimenpidekokonaisuuksille "polut työttömyydestä työhön" sekä "innovatiiviset
37255: työJ?ajat" on ominaista, että henkilö on projektin aikana usean eri toimenpiteen
37256: piinssä (esimerkiksi ohjaava koulutus, työvoimakoulutus, tukityö).
37257: Tavoite 4 -ohjelman toteutumisen tilannekatsaus. Joulukuun puolessa välissä projekte-
37258: ja on käynnistynyt 82 ja niiden piirissä oli noin 3 000 henkilöä. Näistä projekteista
37259: puolet kohdistui henkilöstön työtaitojen kehittäminen. Tavoite          4 -tyyppinen
37260: toiminta on uutta Suomessa ja edellyttää uudenlaista yhteistyötä. Toteutuksen
37261: alkuvaiheessa on tärkeintä löytää innovatiivisimmat hankeideat ja käynnistää laadulli-
37262: sesti hyviä projekteja. Keskeistä on saada pk-sektori kiinnostumaan tavoite 4 tyyppi-
37263: sestä toiminnasta.
37264: 9.3. Euroopan rakennerahastojen tukemat toimenpiteet alueohjelmissa 6, 2
37265: ja Sb
37266: Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteet. Suomen tavoiteohjelmien 6, 2 ja 5b ohjelma-
37267: asiakirjat on hyväksytty. Tavoiteohjelmat 6 ja 2 allekirjoitettiin 13.7.1995 ja tavoite
37268: 5b-ohjelma 13.11.1995. Viralliset komission ja Suomen väliset ohjelmaneuvottelut
37269: 664                                Työministeriö
37270: 
37271: tavoiteohjelmista 6 ja 2 käytiin keväällä 1995 ja Sb-ohjelman osalta syksyllä 1995.
37272: Elokuussa Suomi sai ensimmäiset Euroopan sosiaalirahastosta tulevat maksuerät
37273: komissiosta.
37274: Ohjelmien toimeenpano ja projektien suunnittelutyö on käynnistynyt. Tavoite 6-
37275: ohjelman mukaisia sosiaalirahaston osarahoittamia hankkeita on joko käynnistymässä
37276: tai käynnissä yhteensä 91 kpl, josta työttömiin kohdistuvia tavoite 3 tyyppisiä
37277: projekteja on yhteensä 50 kpl ja tavoite 4 tyyppisiä yhteensä 10 kpl. Tavoiteoh-
37278: jelmien 2- ja Sb -ohjelman mukaisia ESR-hankkeita suunnitellaan ja ne ovat käynnis-
37279: tymässä.
37280: Valtion toisessa vuoden 1995 lisätalousarviossa on Euroopan sosiaalirahaston
37281: tukemiin hankkeisiin tavoiteohjelmissa 6, 2 ja Sb varattu momentilta 34.06.61 valtion
37282: kansallisia määrärahoja yhteensä 229 mmk. Tästä työministeriön osuus on
37283: 144,3 mmk. Momentille 34.01.61 vastaavasti alueohjel-mien sosiaalirahastotoi-
37284: menpiteisiin on määrärahoja varattu yhteensä 189 mmk, josta työministeriölle tuleva
37285: osuus on 118 mmk. Em. momenteilta on sosiaalirahastotOimenpiteiden toteuttamiseen
37286: vuonna 1995 jaettu työvoimapiireille yhteensä 214,1 mmk.
37287: Tavoite 6-ohjelman sosiaalirahastotoimenpiteiden toteuttamiseksi on tavoite 6-
37288: alueen työvoimapiireille jaettu vuonna 1995 yhteensä 142,7 mmk,josta 78,9 mmk on
37289: kansallista ja 63,8 mmk Euroopan sosiaalirahaston määrärahoja. Ensimmäiset
37290: määrärahatjaettiin 23.2.1995 vaikean työllisyystilanteen vuoksi ns. kärkihankkeisiin,
37291: jotka kohdistuivat työttömiin ja työttömyysuhanalaisiin. Määrärahasta jaettiin tällöin
37292: 6-alueen työvoimapiireille noin 25 mmk. Elokuussa 1995 valtioneuvosto jakoi 6-
37293: alueiden työvoimapiireille 53,85 mmkkansallista ja 63,78 mmk Euroopan sosiaalira-
37294: haston määrärahoja.
37295: Tällöin jaettiin myös tavoite 2-ohjelman sosiaalirahastotoimenpiteisiin ao. työvoi-
37296: mapiireille yhteensä 37,84 mmk. Tästä kansallisia määrärahoja oli yhteensä
37297: 17,22 mmk ja tätä vastaavia Euroopan sosiaalirahaston määrärahoja 20,62 mmk.
37298: Tavoite Sb-ohjelman toteuttamista varten valtioneuvosto päätti jakaa 21.12.1995 Sb-
37299: alueiden työvoimapiireille yhteensä 33,6 mmk, josta kansallisia määrärahoja oli
37300: yhteensä 18,0 mmk ja tätä vastaavia Euroopan sosiaalirahaston määrärahoja
37301: 15,6 mmk.
37302: Sosiaalirahastotoimenpiteitä rahoittavat alueohjelmissa työministeriön ohella opetus-
37303: ministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, sosiaali- ja
37304: terveysministeriö sekä sisäasiainministeriö. ESR-toimenpiteiden toteuttamiseksi
37305: työministeriö päätti osoittaa 8.11.1995 raha-asiainvaliokunnan istunnossa muille
37306: ministeriölle 80 % valtion vuoden 1995 talousarvioon varatuista tavoitteiden 6 ja 2
37307: sosiaalirahastotoimenpiteiden varoista. ESR-määrärahoista osoitettiin tällöin tavoite
37308: 6-ohjelmaan yhteensä 34,3 mmk ja tavoite 2-ohjelmaan 12,32 mmk.
37309: Vastaavasti tavoite Sb-ohjelman sosiaalirahastotoimenpiteiden toteuttamiseen on raha-
37310: asiainvaliokunnan istunnossa 20.12.1995 osoitettu eri ministeriöille yhteensä
37311: 10,4 mmksekä varattu 0,3 mmk Ahvenanmaan maakuntahallitukselle.
37312: Työministeriö on myös vuonna 1995 osallistunut EU:n monikansallisten yhteisö-
37313: aloitteiden valmisteluun. Yhteisöaloitteista sosiaalirahaston osarahoittamia ohjelmia
37314: ovat Adapt, Employment, Interregll, LeaderII, Urban, Pesca ja SME. Ohjelmia ei ole
37315: vielä hyväksytty ja niiden toteuttaminen alkanee vuoden 1996 alkupuolella.
37316: Euroopan aluekehitysrahaston toimenpiteet. Työministeriö osallistuu alueohjelmissa
37317: kansallisena rahoittajana myös aluekehitysrahaston rahoittamiin työllisyysperusteisiin
37318:                             1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       665
37319: 
37320:      investointihankkeisiin. Hankkeiden toteuttamiseen on työministeriön rahoitusosuu-
37321:      deksi vuoden 1995 talousarvioon varattu momentille 34.06.63 yhteensä 33,2 mmkja
37322:      momentille 34.06.77 yhteensä 42,6 mmk. Lisäksi työministeriölle on osoitettu
37323:      aluekehitysrahaston varoja 18.10.1995 tavoite 6-ohjelmaan yhteensä 14,1 mmk ja
37324:      tavoite 2-ohjelmaan 27,3 mmk.
37325:      EU:n koulutusohjelmat
37326:      Euroopan unionin koulutusohjelmat on koottu kahteen suureen ohjelmaan: amma-
37327:      tilliseen koutukseen keskittyvään Leonardoon ja yleissivistävään koulutukseen
37328:      painottuvaan Socratekseen. Vuoden 1995 aikana on järjestetty ohjelmien eri paino-
37329:      alueita koskevat hakukierrokset ja päätöksiä suomalaisten oppilaitosten pääsystä
37330:      mukaan on tullut aivan loppuvuodesta. Ammatillisen koulutuk-sen projekteihin ja
37331:      henkilövaihtoon on luvassa varoja noin 20 milj. markkaa. Leonardo-ohjelmaan jätet-
37332:      tiin 111 suomalaishakemusta, joista 19 hyväksyttiin suomalaisten koordinoimina.
37333:      Useita suoma-laisia oppilaitoksia on myös muiden koordinoimissa hankkeissa. 41
37334:      henkilövaihdon projektia saa rahoitusta kansallisesta maakiintiöstä. Leonardon
37335:      henkilövaihdon kautta pääsee ulkomaille lähes 270 opiskelijaa.
37336:      Socrates käynnistyi ohjelmana myöhemmin kuin Leonardo. Sen eri osioiden hakuajat
37337:      ovat vaihdelleet eikä tuloksia kaikin osin ole vielä saatavissa. Alustavien tietojen
37338:      mukaan suomalaiset oppilaitokset ovat kuitenkin menestyneet haussa hyvin. Koulu-
37339:      tusohjelmia hallinnoi Suomessa opetusministeriö.
37340:      Kehittämiskoulutus. Keko-koulutuksen tavoitteena on tukea pk-yritysten kehittä-
37341:      mistoimintaa ja edistää työttömien erityiskoulutettujen työhön sijoittumista. Keko-
37342:      koulutuksen aloitti vuonna 1995 arviolta 1 500 työtöntä erityiskoulutettua. Vuonna
37343:      1994 vastaava uusien aloittaneiden määrä oli noin 1 000 henkilöä. Työllistyminen
37344:      keko-koulutuksenjälkeen on ollut huomattavasti muuta työvoimapoliittista koulutusta
37345:      yleisempää. Vuoden 1995 alusta keko-koulutusta on toteutettu osana ESR-ohjelmia.
37346:      Hallituksen työllisyysohjelman mukaisesti keko-koulutuksen volyymiä lisätään 2 000
37347:      aloitus-paikkaan vuonna 1996.
37348: 
37349: 
37350:       10. Investointiluontoiset työt
37351:      Valtion töiden työohjelma muodostuu työvirastojen budjettivaroin rahoitettavasta
37352:      varsinaisesta työohjelmasta ja työllisyysmäärärahoin (s1joitusmenot työllisyyden
37353:      turvaamiseksi mom. 34.06.77) rahoitettavasta työllisyystyöohjelmasta. Vuonna 1995
37354:      varsinaisen työohjelman rahoitus oli 6,7 mrd markkaa ja työllisyystyöohjelman
37355:      mukaanlukien lisätyöohjelma yhteensä 346 milj. markkaa, josta 42,655 milj. markkaa
37356:      oli varattu Euroopan aluekehitysrahaston kansallisen rahoitusosuuden maksatoksia
37357:      varten.
37358:       Työohjelmien töissä työllistettiin vuonna 1995 keskimäärin yhteensä 13 330 henkilöä,
37359:       josta työllisyystyöohjelmalla keskimäärin 660 henkilöä (vuonna 1994 työllistettiin
37360:       15 660 henkilöä, josta työllisyystyöohjelmalla 1 155 henkilöä). Pääosa työohjelman
37361:       työvoimasta oli työvirastojen tai urakoitsijoiden pysyvää henkilöstöä. Vuoden 1995
37362:       valtion talousarvion mukaan määrärahat oli mitoitettu siten, että valtion sijoitus-
37363:       menoilla työllisyyden turvaamiseen ja valtionavoilla kuntien ja yksityisten investoin-
37364:       teihin työllistetään pitkäaikaistyöttömiä 10 % hankkeen työvoimasta.
37365:       Kuntien ja kuntayhtymien työohjelmiin sisältyviin investointeihin ohjelmoitiin
37366:       kertomusvuonna näiden työmäärärahoja yhteensä 10,7 mrd markkaa, edellisen vuoden
37367:       vastaavan määrän ollessa noin 300 milj. markkaa pienempi. Näiden ohjelmien
37368:       ohjelmoitu työllisyysvaikutus oli vuonna 1995 keskimäärin 23 500 henkilöä. Työvoi-
37369: 84 360228Y
37370: 666                                Työministeriö
37371: 
37372: ma on sekä kuntien omaa että urakoitsijoiden henkilöstöä. Työministeriö kerää
37373: vuosittain tiedot kuntien työohjelmien hankkeista ja määrärahoista.
37374: Investointien työllisyysperusteisiin valtionapuihin osoitettiin vuoden 1995 talousar-
37375: vioissa 371,22 milj. markkaa. Tarkoitukseen varatusta määrärahasta saatiin käyttää
37376: 161 milj. markkaa avustusten myöntämiseen työllisyysperustein kuntien, kuntayh-
37377: tymien Ja muiden r.hteisöjen sekä yksityisten työllisyysperusteisiin investointeihin
37378: lähinnä niillä alueilla, joilla työttömyysaste ylittää maan keski-määräisen tason.
37379: Määrärahasta varattiin 33,22 milj. markkaa Euroopan aluekehitysrahaston kansallisen
37380: rahoitusosuuksien maksatuksia varten. Lisäksi momentin määrärahasta saatiin käyttää
37381: 177 milj. markkaa lähinnä aikaisempina vuosina tehtyjen päätösten maksamiseen.
37382: Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/93) 6 §:n mukaista alueke-
37383: hitysrahaa.
37384: Määrärahaa oli tarkoitus käyttää pääasiassa alueellisiin kehittämisohjelmiin sisältyvien
37385: hankkeiden osarahoitukseen. Määrärahalla on tuettu erityisesti teollisuuden ja muun
37386: elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parantavia ja kotimaisen energian käyttöä
37387: edistäviä hankkeita. Erityistä huomiota kiinnitetään hankkeisiin, joilla on merkittävä
37388: työllistävä vaikutus, jotka edistävät pysyvien työpaikkojen syntymistä sekä luovat
37389: edellytyksiä elinkeinoelämän kehitykselle yleisesti ja joilla on vähäiset yhdyskunta-
37390: kustannukset. Määrärahasta ei myönnetä avustuksia yritystuesta annetun lain mukai-
37391: siin hankkeisiin, ellei asiasta erikseen sovita kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa
37392: Valtionapuun kohdistuneiden hakemusten määrä on kuluvan vuoden alusta yhteensä
37393: noin 350 kappaletta. Hakemuksissa ilmoitettujen investointien yhteismäärä on noin
37394: 4 000 milj. markkaa, josta anottujen avustusten osuus on ollut yhteismääräitään noin
37395: 740 milj. markkaa. Käytetyllä määrärahalla pysyvien työllisyysvaikutusten arvioidaan
37396: olevan noin 500 ja vastaavasti rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset noin 720
37397: henkilötyövuotta. Käytetyn määrärahan osuus kokonaisinvestoinneista on noin 22
37398: prosenttia.
37399: Muut valtion työllisyysperusteiset toimenpiteet investointien edistämiseksi. Työlli-
37400: syyslain 12 §:n mukaan on kaikkien niiden talousarvioon sisältyvien määrärahojen
37401: käytöstä, joista myönnetään lainoja, avustuksia tai korkotukea investointeihin, ennen
37402: yksittäistä hanketta koskevan rahoituspäätöksen tekemistä hankittava lausunto
37403: työministeriöltä, jollei kysymys ole talousarvion momenttiperustelujen käyttösuunni-
37404: telmaan sisältyvän hankkeen rahoittamisesta. Jos työministeriön lausunnosta halutaan
37405: poiketa, on asia saatettava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsiteltäväksi.
37406: Tällä lausuntomenettelyllä pyritään investointien ajoittamiseen ja alueelliseen
37407: kohdentamiseen työllisyyden hoidon tavoitteita tukevalla tavalla.
37408: Valtion tukemien investointihankkeiden toteuttamiselle asetetaan valtioneuvoston
37409: työllisyyssehtopäätöksessä (11/88), muut. 1144/90) mukaiset rakennusaikaiset
37410: työllisyysehdot Myös näitä investointeja koskee pitkäaikaistyöttömien työllistämis-
37411: vaatimus. Valtion tukemien investointien välittömistä eikä välillisistä työllisyysvai-
37412: kutuksista ei ole käytettävissä täsmällisiä seurantatietoja.
37413: Vuoden 1995 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen sisältyvillä investointimäärä-
37414: rahoilla, -avustuksilla ja -valtuuksilla sekä asuinrakennussektoria koskevilla toimen-
37415: piteillä arvioitiin kaikkiaan parannettavan työllisyyttä runsaalla 17 000 henkilötyö-
37416: vuodella. Investointien kokonaislisäys oli noin 2,2 mrd. markkaa, josta noin puolet
37417: kohdistui asuntojen korjausavustuksiin ja noin 1/3 kuntien valtionosuushankkeisiin.
37418: Investoinneista kohdistui ransaat 90 % talonrakennustoimintaan ja loput maa- ja
37419: vesirakennustoimintaan. Lisäksi kolmannessa lisätalousarviossa rakennusalan työlli-
37420: syyden parantamiseksi avustuksiin, korjaustoimintaan ja rakentamiseen ehdotettiin
37421:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        667
37422: 
37423: lisäystä yhteensä 170 milj. markkaa, sijoitusmenoihin työllisyyden turvaamiseksi
37424: 30 milj. markkaa ja rataverkon kunnostukseen ja kehittämiseen 15 milj. markkaa.
37425: 
37426: 
37427: 11. Hallitusohjelman työvoimapoliittisten toimenpiteiden ta-
37428: voitetason toteutumisen arviointi
37429: Hallitusohjelman mukaisesti työttömyyden puolittamiseksi vaalikauden aikana
37430: tarvitaan talous- ja elinkeinopoliittisten sekä muiden toimenpiteiden ohella mm.
37431: aktiivisen työvoimapolitiikan tehostamista. Tämän perusteella lisättiin työllisyyden
37432: hoidon voimavaroja valtion lisätalousarvioilla. Hallitusohjelmassa todetaan, että
37433: "aktiivisella työvOimapolitiikalla alennetaan avointa työttömyyttä jo vuoden 1995
37434: aikana. Kansallisella rahoituksella toteutettavien ohjelmien piirissä olevien henki-
37435: löiden osuus työvoimasta nostetaan vähintään viiteen prosenttiin". Hallitusohjelman
37436: lisäpöytäkirjan mukaisesti tarkoituksena on turvata työministeriön erityistoimin
37437: työllistettyjen määrän säilyminen 20 000 vuoden 1994 tasoa korkeampana. Tämän
37438: mukaisesti työvoimapoliittisten toimenpiteiden tasoa nostetaan siten, että niiden
37439: piirissä on 125 000 henkilöä. Ohjelman toteuttaminen on tärkeää, koska näin voidaan
37440: välittömin toimin alentaa korkealla pysyvää työttömyyttä. Toimenpiteillä lievennetään
37441: erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä Ja nuorisotyöttömyyttä. Myös valtion vuoden 1996
37442: talousarvio on mitoitettu tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
37443: Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Suomen työllisyysohjelman edellyttämistä
37444: toimenpiteistä kohdassa 47 todetaan hallituksen tavoitteena olevan, että vuonna 1997
37445: työvoimapoliittisten toimenpiteiden taso on edelleen keskimäärin 125 000 henkilöä
37446: eli noin 5 % työvoimasta. Ohjelma sisältää palkkaperusteiset työllistämistuet,
37447: työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, työharjoittelun ja koulutuksen työmark-
37448: kinatuella, työllisyysperusteiset investoinnit, Euroopan sosiaalirahaston tavoitteen 3
37449: toimenpiteet ja Euroopan aluekehitysrahaston työlhsyysperusteiset investoinnit.
37450: Seuraavassa on esitetty työvoimapoliittisten toimenpiteiden taso vuonna 1994 ja
37451: 30.11.1995:
37452: Toimenpiteet                                1994           Arvio
37453:                                             Toteutunut     30.11.1995
37454:                                             Henkilöä       Henkilöä
37455:                                             keskim.
37456: 
37457: Palkka.Perusteinen työllistäminen        66 400            58 400
37458: TyövOimapoliittinen aikuiskoulutus       32 200            43 700
37459: Työharjoittelu työmarkkinatuella          3 600             7 650
37460: Työllisyysperusteiset investoinnit        2 500             2 000
37461: Tavoitteen 3 mukaiset ESR-hankkeet                          5 200
37462: Euroopan aluekehitysrahaston työllisyys-
37463: perusteiset investoinnit                                      200
37464: 
37465: Yhteensä                                   104 700        117 150
37466: 668                               Työministeriö
37467: 
37468: 
37469: 12. Komiteat, toimikunnat ja työryhmät
37470: Työministeriö asetti 16.8.1995 työllisyysohjelmatyöryhmän, jonka tehtävänä oli laatia
37471: vuodet 1995-1999 käsittävä työllisyysohjelma niistä toimenpiteistä, joilla hallitusoh-
37472: jelman mukainen työttömyyden alentamistavoite voidaan saavuttaa. Työryhmän tuli
37473: laatia ohjelman luonnos 11.9.1995 mennessä ja lopullinen ohjelma 31.10.1995.
37474: Hallitus teki työryhmätyön pohjalta 19.10.1995 työllisyysohjelmaa koskevan periaa-
37475: tepäätöksen. Työllisyysohjelma ja siihen sisältyvä periaatepäätös on samalla Euroop-
37476: pa-neuvoston Essenin kokouksessa joulukuussa 1994 laadtttavaksipäätetty monivuo-
37477: tinen työllisyysohjelma Suomen osalta. Työllisyysohjelmaa koskeva periaatepäätös
37478: sisältää 52 tOimenpidettä. Niistä oli joulukuun 1995loppuun mennessä 21 hallinnol-
37479: lisesti jo toteutettu tai toteutumassa Näistä merkittävimmät liittyvät ammatillisen
37480: koulutuksen paikkojen lisäämiseen. Jo heti vuoden 1996 alustakoulutuspaikkoja tulee
37481: lisää lähes 5 000. Yhdessä työharjoittelun lisäämisen kanssa näin pystytään tarjo-
37482: amaan ammatti-koulutus- tai harjoittelupaikka jokaiselle alle 20-vuotiaalle nuorelle.
37483: Ensimmäinen työllisyysohjelmaan perustuva joustolakiesitys, irtisanomisaikojen
37484: lyhentäminen, annettiin marraskuussa 1995 Eduskunnalle. Lähiöiden perusparan-
37485: nusohjelmaan otettiin mukaan 21 uutta lähiötä. Vuonna 1996 arvioidaan tuettavan
37486: noin 250 000 asunnon peruskorjausta. Aiemmin vain kotitaloustyönantajan työnan-
37487: tajamaksuista huolehtivan työhallinnon selvittelr,-yksikön toiminta laajenee koske-
37488: maan vuoden 1996 alusta myös ammatinharjoittaJia ja muuta pienmuotOista yritystoi-
37489: mintaa harjoittavia. Muut ohjelman toimenpiteet olivat vuoden 1995lopussa valmis-
37490: telun alla. Suurin osa valmistelumääräajoista päättyy vuoden 1996 kevään aikana.
37491: Työministeriö asetti 18.9.1995 työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella sosiaali- ja
37492: terveysministeriölle kuuluvien pakolaisasioiden sekä sen pakolaistoimistolle kuuluvi-
37493: en IVY- ja Baltian maiden alueen paluumuuttoasioiden työministeriöön siirtymiseen
37494: liittyvät säädös- ja organisointiesitykset. Työryhmän määräaikaa on jatkettu 30.6.1996
37495: saakka.
37496: Työministeriö asetti 22.11.1995 seurantaryhmän, jonka tehtävänä on työvuorottelua
37497: koskevan kokeilun seurantatutkimuksen suunnittelu ja ohjaus siten, että seurantatut-
37498: kimuksen kautta voidaan arvioida työvuorottelujärjestelmän tavoitteita, toteutumista,
37499: toimivuutta ja vaikuttavuutta lainsäädännön ja työelämän kehityksen sekä erityisesti
37500: työllisyystilanteen kannalta. Seurantaryhmä käsittelee tarvittaessa myös työvuorottelua
37501: koskevaan tiedotukseen liittyviä kysymyksiä. Seurantaryhmän tulee valmistella
37502: tutkimustulosten pohjalta mahdollisia työvuorottelukokeiluun liittyviä kehittämis-
37503: toimenpide-ehdotuksia 31.7.1998 mennessä.
37504: Valtioneuvosto asetti 9.11.1995 komitean, jonka tehtävänä on selvittää työsopimus-
37505: lain (320170) uudistamistarvetta. Työssään komitean tulee ottaa huomioon yhteis-
37506: kunnassa, työelämässä, elinkeinoelämässä sekä lainsäädännössä tapahtunut kehitys.
37507: Komitean tulee selvitystensä perusteella tehdä ehdotukset tarvittavtksi lainsäädäntö-
37508: toimenpiteiksi 31.10.1997 mennessä.
37509: Valtioneuvosto asetti 21.12.1995 komitean selvittämään ikääntyvien työntekijöiden
37510: työpanoksen täysipainoista hyödyntämistä työelämässä. Komitean tulee laatia
37511: väliraporttinsa 30.5.1996 mennessä ja saada työnsä valmiiksi 30.9.1996 mennessä.
37512: Valtioneuvoston kanslia nimesi 10.10.1995 valtakunnansovittelija Jorma Reinin
37513: selvitysmieheksi tehtävänään laatia työsuojeluasioiden hallinnollista asemaa koskeva
37514: selvitys sekä sen perusteella tehdä ehdotuksensa mahdollisista muutoksista nykyti-
37515: lanteeseen 29.12.1995 mennessä.
37516:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                         669
37517: 
37518: Talousneuvosto käynnisti helmikuussa 1993 kolmikantaisesti ohjatun kansallisen
37519: tuottavuus-ohjelman, jonka ensimmäisen vaihe päättyy vuonna 1995. Tuottavuudella
37520: tulevaisuuteen -nimen valinnut ohjelma on koostunut 9 eri projektista, joiden
37521: tarkoituksena on ollut tukea tuottavuustyötä yrityksissä, toimipaikoilla ja virastoissa.
37522: Ohjelman tavoitteena on edistää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä, työllisyyttä ja
37523: toimeentuloa sekä työyhteisöjen toimivuutta.
37524: Maan uuden hallituksen ohjelmaan sisältyy kansallisen tuottavuusohjelman jatka-
37525: minen vuoden 1995 jälkeen. Jatkossa kansallinen tuottavuusohjelma tulee toimimaan
37526: läheisessä yhteistyössä myöskin hallitusohjelmaan sisältyvän kansallisen työelämän
37527: kehittämisohjelman kanssa, jonka tavoitteena on parantaa tuottavuutta ja työelämän
37528: laatua edistämällä henkilöstön osaamista ja innovatiivisuutta suomalaisilla työpaikoil-
37529: la. Molempien ohjelmien on kaavailtu kestävän vuoden 1999 loppuun.
37530: 670                              Ympäristöministeriö
37531: 
37532: 
37533: 
37534: 
37535:                            Ympäristöministeriö
37536: 
37537: 1. Hallinto
37538: Ympäristöhallinnon uudistus toteutettiin 1.3.1995. Hallinnonuudistus loi mahdolli-
37539: suudet yhtenäiselle ympäristöasioiden käsittelylle sekä selkeytti eri yksiköiden vä-
37540: listä työnjakoa. Samalla ympäristöhallinnossa toteutettiin valioneuvoston periaate-
37541: päätös valtion keskus- ja aluehallinnon uudistamisesta.
37542: Aluehallintoon perustettiin 13 alueellista ympäristökeskusta,joihin yhdistettiin vesi-
37543: ja ympäristöpiirit ja lääninhallitusten ympäristöyksiköt Vest- ja ympäristöhallituk-
37544: sesta muodostettiin ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Suomen ympäris-
37545: tökeskus. Alueelliset ympäristökeskukset ja Suomen ympäristökeskus ovat ympä-
37546: ristöministeriön alaista. Niissä hoidetaan myös maa- ja metsätalousministenön
37547: toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hotdon tehtäviä. Molemmat ministeriöt
37548: ohjaavat alueellisia ympäristökeskuksia ja Suomen ympäristökeskusta omaan toi-
37549: mialaansa kuuluvien tehtävien osalta.
37550: Alueellisten ympäristökeskusten tehtävänä on huolehtia alueensa ympäristöstä edis-
37551: tämällä ja valvomalla ilmansuojelua, vesiensuojelua, maaperänsuojelua, jätehuoltoa
37552: ja meluntorjuntaa. Ne myöntävät ympäristölupia ja valvovat lupaehtojen noudat-
37553: tamista. Ne ohjaavat alueiden käyttöä ja rakentamista sekä vahvistavat kaavoja,
37554: myöntävät poikkeuslupia ja toimivat valitusviranomaisina. Ne vastaavat luonnon-
37555: suojelualueiden hankinnasta sekä edistävät maiseman- ja ympäristönhoitoa sekä
37556: luonnon virkistyskäyttöä. Myös rakennussuojelu, kulttuuriympäristön hoitaminen ja
37557: kulttuuriperinnön vaaliminen kuuluvat niiden tehtäviin.
37558: Alueelliset ympäristökeskukset toimivat yhteys- ja asiantuntijaviranomaisilla
37559: ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Maa-ainesasioissa ne ovat vahvistus- ja
37560: valitusviranomaisia. Lisäksi ne valvovat yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa.
37561: Alueelliset ympäristökeskukset tutkivat ja seuraavat alueensa ympäristön tilaa sekä
37562: ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta ja ylläpitävät niistä tiedostoja. Yksi tärkeim-
37563: mistä tehtävistä on tuottaa ja jakaa ympäristötietoa sekä lisätä kansalaisten ja
37564: yhteisöjen ympäristötietoisuutta alueellaan. Ne huolehtivat myös ympäristönhoito-,
37565: vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta sekä ympäristövahinkojen ja -haittojen
37566: ehkäisemisestä.
37567: Alueelliset ympäristökeskukset osallistuvat aluekehitysohjelmien valmisteluun ja
37568: toteuttamiseen ympäristövaikutusten arvioinnin asiantuntijoina. EU :n rakennerahas-
37569: tojen tuki edellyttää, että alueellisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin sisällytetään arvio
37570: ympäristövaikutuksista.
37571: Ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Suomen ympäristökeskus toimii
37572: ympäristöalan tutkimus- ja asiantuntijalaitoksena. Suomen ympäristökeskus ei ohjaa
37573: alueellisia ympäristökeskuksia. Se harjoittaa kestävää kehitystä tukevaa tutkimustoi-
37574: mintaa. Suomen ympäristökeskuksen toimiala kattaa ilmansuojelua, vesiensuojelua,
37575: jätehuoltoaja maaperänsuojeluakoskevan tutkimus- ja kehittämistoiminnan. Lisäksi
37576: sen tehtäviin kuuluu vestvarojen käyttöön ja hoitoon, luonnonsuojeluun sekä
37577: alueiden käyttöön ja rakennettuun ympäristöön liittyvä tutkimus- ja kehittämistoi-
37578: minta. Suomen ympäristökeskus huolehtii ympäristön tilan seurannasta ja tuottaa
37579:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        671
37580: 
37581: uuttaa tietoa ympäristön tilasta ja luonnonvarojen riittävyydestä. Lisäksi se ylläpitää
37582: ja kehittää valtakunnallisia ympäristötietojärjestelmiä ja toimii ympäristötietoisuu-
37583: den lisäämiseksi.
37584: Suomen ympäristökeskus hoitaa eräitä valtakunnallisia viranomaistehtäviä, kuten
37585: kemikaali-ja torjunta-ainelainsäädännön valvontatehtäviä, öljy- ja muiden ympäris-
37586: tövahinkojen torjuntaa sekä jätteiden kansainvälisten siirtojen valvontaa. Lisäksi se
37587: hoitaa uhanalaisten eläin- ja kasvilajien kansainvälistä kauppaa koskevat lupa-asiat.
37588: Suomen ympäristökeskus antaa asiantuntija-apua alueellisille ympäristökeskuksille
37589: ja toimii edistääkseen valtakunnallisesti yhtenäistä ympäristönsuojelun tasoa.
37590: Lisäksi se tuottaa ympäristöhallinnolle erilaisia asiantuntijapalveluja, kuten koulu-
37591: tus- ja julkaisupalvelua sekä ylläpitää yhteistä tieto verkkoa. Suomen ympäristökes-
37592: kus toimii Euroopan ympäristöviraston kansallisena yhteysviranomaisena ja hoitaa
37593: muitakin kansainvälisiä tietokeskustehtäviä. Lisäksi se tuottaa tietoa ympäristöalan
37594: kansainvälisten sopimusten ja ED-säännösten valmistelua ja toimeenpanoa varten.
37595: Alueellisten ympäristökeskusten ja Suomen ympäristökeskuksen ensimmäinen
37596: toimintavuosi painottui päivittäisten tehtävien ohella uuden organisaation täytän-
37597: töönpanoon ja toiminnan vakiinnuttamiseen sekä uuden toimintakulttuurin luomi-
37598: seen. Alueellisen ympäristökeskusten johtajat nimitettiin virkoihinsa 1.4.1995
37599: alkaen ja Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja 15.3.1995 alkaen.
37600: Ympäristöhallinnon uudistus merkitsi 13 alueellisen ymJ?äristökeskuksen perusta-
37601: mista suoraan ympäristöministeriön alaisuuteen. Tähän liittyen minisreriöön siirtyi
37602: vesi- ja ympäristöhallituksesta eräitä keskushallinnossa hoidettavia tehtäviä. Minis-
37603: teriöasetus uudistettiin 1.3.1995 alkaen. Uusi työjärjestys ja siihen liittyvä orga-
37604: nisaatiomuutos hyväksyttiin. Ne tulivat voimaan 15.1.1996.
37605: 
37606: 
37607: 2. Ympäristöpolitiikka ja -tutkimus
37608: Hallitusohjelman nojalla valmisteltiin yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa
37609: ympäristöveroja ja -maksuja koskevaa toimenpideohjelmaa, joka on tarkoitus to-
37610: teuttaa valtion vuoden 1997 talousarviossa.
37611: Ympäristöministeriössä valmisteltiin yhteistyössä muiden ministeriöiden ja tilasto-
37612: keskuksen kanssa vuoden 1996 talousarvioon liittyvä, syyskuussa valmistunut
37613: "Luonnonvarat ja ympäristö 1995" -katsaus.
37614: Suomi osallistui aktiivisesti OECD:n, ECE:n, EU:njaPohjoismaiden ministerineu-
37615: voston yhteistyöhön ympäristötalouden alalla. Kansainvälisistä ympäristösopimuk-
37616: sista järjestettiin Pohjoismaiden ministerineuvoston seminaari syyskuussa.
37617: Kertomusvuonna aloitettiin toteuttamaan ympäristöministeriön asettaman kestävän
37618: kehityksen toimikunnan laatimaa eri hallinnonalat käsittävää kestävän kehityksen
37619: toimenpideluetteloa (1994-1997). Paikallisia kestävän kehityksen ohjelmia valmis-
37620: teltiin 46 kunnassa. Ympäristöministeriö osallistui eräiden hankkeiden tukemiseen.
37621: Kestävän kehityksen toimikunta järjesti keskustelutilaisuuksia kestävän kehityksen
37622: edistämisestä eri sektoreilla.
37623: Ympäristöministeriö on osallistunut kestävän metsätalouden kriteereiden ja indi-
37624: kaattoreiden valmisteluun.
37625: Ympäristöministeriön ensimmäinen ympäristöohjelma "Ympäristöohjelma 2005"
37626: valmistui keväällä. Ohjelma on ympäristöministeriön näkemys kestävän kehityksen
37627: mukaisesta yhteiskunnasta ja tarvittavista toimista sen aikaansaamiseksi. Syksyllä
37628: 672                             Ympäristöministeriö
37629: 
37630: ympäristöministeriö aloitti ohjelman toteuttamista koskevat keskustelut keskeisten
37631: ministeriöiden ja muiden tahojen kanssa.
37632: Ympäristöministeriö osallistui ympäristö- ja terveysohjelmaa valmistelevan toi-
37633: mikunnan työhön. Toimikunnan tehtävänä on valmistella kansallinen ympäristö- ja
37634: terveysohjelma vuoden 1996 loppuun mennessä.
37635: Ympäristöministeriön asettaman ympäristölupatoimikunnan ja oikeusministeriön
37636: asettaman ympäristöoikeustoimikunnan väliraportti valmistui 22.5.1995. Ehdotusten
37637: valmistelua jatketaan lausuntojen pohjalta.
37638: Vuonna 1994 voimaantulleen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun
37639: lain toimeenpanoajatkettiinjärJestämällä yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen
37640: kanssa koulutusta alueellisille ympäristökeskuksille. Lain ensimmäisen vuoden
37641: soveltamiskokemuksista koottiin raportti. Viranomaisten laatimien suunnitelmien ja
37642: ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia kehitettiin eri hallinnonalojen välisenä
37643: yhteistyönä.
37644: Ympäristöministeriössä valmisteltiin Vuotos-hankkeeseen liittyviä selvityksiä.
37645: Kertomusvuonna valmisteltiin ympäristöhallinnon ympäristötietoisuusstrategia,
37646: jonka tavoitteena on luoda menettelytavat ja selkeyttää työnjakoa ympäristötietoi-
37647: suuden edistämisessä ympäristöhallmnossa.
37648: Ympäristötietoisuuden edistämiseksi tehostettiin yhteistyötä alueellisten ympäristö-
37649: keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa.
37650: Suomen ED-jäsenyyden johdosta solmittiin uusi sopimus ympäristöministeriön,
37651: kauppa- ja teollisuusministeriön ja Suomen Standardisoimislilton välillä ympäristö-
37652: merkinnän kansallisesta toteuttamisesta. Ympäristöministeriö on myös osallistunut
37653: ympäris.~?merkintälautakunnan työhön, missä on valmisteltu ympäristömerkinnän
37654: kriteereJa.
37655: Vuonna 1995 ilmestyi 6 Ympäristö-lehden numeroa.
37656: Ympäristöneuvosto ja luonnonvarainneuvosto yhdistettiin ympäristö- ja luon-
37657: nonvarainneuvostoksi, joka asetettiin 28.9.1995.
37658: Kertomusvuonna ympäristöpolitiikan, ympäristönsuojelun, alueidenkäytön ja
37659: luonnonsuojelun sekä asunto- ja rakennustoimen kehittämiseen, suunnitteluun ja
37660: tutkimukseen käytettiin 39 milj. mk. Määräraha väheni edellisvuodesta yli
37661: 4 milj. mk. Kolmasosa varoista käytettiin asumisen edistämistä ja rakennettua
37662: ympäristöä sekä rakentamista koskevaan tutkimus- ja kehittämistyöhön.
37663: Edellä mainittuja määrärahoja suunnattiin muun muassa kestävän kehityksen poli-
37664: tiikan vahvistamiseen, ympäristötaloudellisten ohjauskeinojen kehittämiseen, ekolo-
37665: gisen rakentamisen ja korjausrakentamisen edistämiseen, yhdyskuntien pilaan-
37666: tumisen ehkäisyyn ja elinympäristöjen parantamismenetelmien kehittämis- ja
37667: kokeiluhankkeisiin.
37668: Jatkettiin Euroopan Unionin ympäristöntutkimusohjelmaan hyväksyttyjen hank-
37669: keiden rahoitusta.
37670: Vuoden aikana valmistui ympäristöministeriön ensimmäinen tutkimus- ja kehit-
37671: tämistoiminnan strategia, jossa määritellään tulevien vuosien painopisteet sekä
37672:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                         673
37673: 
37674:      esitetään yhteistyön merkittävää lisäystä muiden hallinnonalojen ja rahoittajatahojen
37675:      kanssa.
37676:      Ympäristöministeriö osallistui Eurool'an ympäristökeskuksen (EEA) toiminnan
37677:      käynnistämiseen ja erityisesti sen tOimintaohjelman laadintaan. Suomi ilmoitti
37678:      halukkuutensa metsäaihekeskuksen isäntämaak:si.
37679:       Suomi osallistui ensimmäisen kerran EU:n Life-rahaston varojen hakemiseen ja oli
37680:       mukana päättämässä rahojen käytöstä. Life-rahastosta kohdennettiin yhteensä
37681:       15,7 miljoonaa markkaa viiteen eri luonnonsuojeluhankkeeseen ja yhteensä noin
37682:       12,5 miljoonaa markkaa neljään muuhun ympäristöhankkeeseen.
37683: 
37684: 
37685:       3. Ympäristönsuojelu
37686:       3.1. Teollisuus- ja energia-asiat
37687:       Jatkettiin valmiuksien luomista päästöjen yhdennetyksi rajoittamiseksi, parhaan
37688:       käyttökelpoisen tekniikan selvittämiseksi ja osallistuttiin EU :n yhtenäislupajärjestel-
37689:       män sekä muita teollisuuden ympäristönsuojelua koskevien direktiivien valmiste-
37690:       luun.
37691:       Tehtiin tunnetuksi EU :n ympäristöjohtamisen ja auditointien järjestelmää (EMAS-
37692:       järjestelmä), luotiin edellytykset järjestelmän tehokkaalle käyttöönotolle ja kehitet-
37693:       tiin PKT-yrityksille sopivia ympäristöasioiden hallintajärjestelmiä.
37694:       Asetettiin toimikunta laatimaan Suomelle strategiaa kasvihuonekaasujen päästöjen
37695:       rajoittamiseksi. IlmastosoJ?imusneuvotteluissa ja EU:n ilmastostrategian valmiste-
37696:       luissa on tuotu esiin sitov1en toimenpiteiden tarpeellisuus.
37697:       Hallituksen esitys ilmansuojelulain muuttamiseksi annettiin eduskunnalle. On
37698:       osallistuttu typpiyhdisteiden kriittisiin kuormiin ja pitoisuuksiin liittyviin selvityk-
37699:       siin, joilla valmistellaan sopimusneuvotteluja uudesta typpipöytäkirjasta. Energian-
37700:       tuotannon typenoksidipäästöjen vähennystoimista ja niiden kustannuksista on
37701:       valmistunut selvitys. Valtioneuvoston päätös bensiinin varastoinnista ja jakelusta
37702:       aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta on lähtenyt
37703:       lausunnoille. Ilmanlaadun ohjearvojen valmistelua on jatkettu.
37704:       Venäjän kanssa on jatkettu selvityksiä ja neuvotteluja ilmansuojelusopimuksesta ja
37705:       sen pöytäkirjasta, joilla ensi vaiheessa täydennetään kesäkuussa 1994 allekirjoitetun
37706:       toisen rikkipöytäkirjan vaikutuksia Suomen ja Venäjän rajan läheisillä alueilla.
37707:       Pakkausalan kanssa on solmittu sopimus pakkausjätteen talteenotosta ja hyötykäy-
37708:       töstä ja valmisteltu ehdotus pakkausdirektiivin täytäntöönpanon edellyttämästä
37709:       valtioneuvoston päätöksestä. On osallistuttu tuottajan jätehuoltovastuuta koskevien
37710:       päätösten valmisteluun.
37711:       Elinkaarialanlyysien metodiikkaa on kehitetty pohjoismaisena yhteistyönä.
37712: 
37713:       3.2. Yhdyskuntien ympäristönsuojelu
37714:       Euroopan yhteisössä, Euroopan yhteisöön ja Euroopan yhteisöstä tapahtuvien
37715:       jätteiden siirtojen valvonnasta ja tarkastamisesta annetun EY :n neuvoston asetuksen
37716:       täytäntööpanoon liittyneet laki jätelain ( 1072/93) muuttamisesta ( 1413/94) ja asetus
37717:       jäteasetuksen (1390/93) muuttamisesta (1414/94) tulivat voimaan 1.1.1995. Annet-
37718:       tiin ympäristöministeriön päätös jätteiden siirtoja koskevasta väliaikaisesta valtakun-
37719: 85 360228Y
37720: 674                              Ympäristöministeriö
37721: 
37722: nallisesta jätesuunnitelmasta (1127/95), joka tuli voimaan 1.10.1995. Päätöksellä
37723: kiellettiin jätteiden vienti hyödynnettäväksi OECD-maiden ulkopuolelle. Aiemmin
37724: on jo kielletty jätteiden vienti loppukäsiteltäväksi OECD-maiden ulkopuolelle.
37725: Jätelain nojalla annettiin valtioneuvoston päätökset eräitä vaarallisia aineita sisältä-
37726: vistä paristoista ja akuista (1 05/95) sekä käytöstä poistettujen renkaiden hyödyntä-
37727: misestäja käsittelystä (1246/95). Edellinen tuli voimaan 1.3.1995 ja jälkimmäinen
37728: tulee voimaan 1.6.1996. Lisäksi valmisteltiin useita jätelain nojalla annettavaksi
37729: tarkoitettuja muita täytäntöönpanomääräyksiä (ongelmajätteistä annettavista tiedoista
37730: ja ongelmajätteiden merkitsemisestä, jätteistä ja ongelmajätteistä, kaatopaikoista,
37731: biojätteen hyödyntämisestä, keräyspaperin hyödyntämisestä sekä rakennus- ja
37732: purkujätteiden hyödyntämisestä.
37733: Laadittiin jätelain edellyttämä valtakunnallinen jätesuunnitelma, jossa esitettiin
37734: jätehuollon nykytilaa koskevat tiedot sekä asetettiin kehittämistavoitteet ja niiden
37735: saavuttamiseksi tarpeelliset toimet. Alueelliset ympäristökeskukset laativat vastaavat
37736: alueelliset jätesuunnitelmat toimialueittain.
37737: Jätealan hallinnollisen seurantajärjestelmän kehittäminen jatkui ympäristöministeri-
37738: ön asettamassa työryhmässä, jonka työ valmistuu vuoteen 1998 mennessä.
37739: Valmisteltiin ehdotukset valtioneuvoston päätöksiksi ilmanlaadun ohjearvoista ja
37740: raja-arvoista.
37741: Ympäristömelun mittaamisesta annettiin yleinen ohje. Eri melulähdekohtaisten
37742: mittausohjeiden sekä ampumaratojen melutasoista ja kuntien meluntorjuntaohjel-
37743: masta annettavien ohjeiden valmistelua jatkettiin. Valtioneuvoston päätöstä raken-
37744: nuskoneiden ja -laitteiden melupäästöjen rajoittamisesta muutettiin maansiirtokonei-
37745: den osalta (1463/95). Meluntorjuntalain ilmoitusmenettelyn kehittämiseksi tarvitta-
37746: vien muutosten valmistelua jatkettiin. Meluntorjunnan neuvottelukunta valmisteli
37747: ehdotuksen meluntorjunnan tavoitteista ja niiden perusteista.
37748: Valmisteltiin pohjavesien suojelun toimenpideohjelma vuosille 1996-1998. Laadit-
37749: tiin yhdyskuntajätevesiä sekä pohjavesien suojelua koskevia valvontaohjeita.
37750: 
37751: 3.3. Maaseudun ympäristönsuojelu
37752: Kertomusvuonna ympäristöministeriö osallistui joulukuussa 1994 Euroopan
37753: komissiolle tiedoksi annetun EU:n maatalouden ympäristötukiohjelman valmistelun
37754: jatkamiseen asetuksen (2078/92/ETY) edellyttämien toimien käynnistäiDiseksi
37755: Suomessa sekä ao. EY-asetuksen soveltamisen valmisteluun. Komissio hyväksyi
37756: Suomen ohjelman 10.10.1995. OsallistuUiin 1.1.1995 voimaantulleen maa- ja
37757: metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain (1303/94) edellyttämi-
37758: en tarkempien määräysten ja ohjeiden valmistelutyöhön ympäristöministeriön
37759: hallinnonalan osalta. Käynnistettiin ympäristötukijärjestelmän toimenpiteiden ja
37760: vaikuttavuuden seuranta.
37761: Ympäristöministeriö osallistui EU:n rakennerahastojen ohjelmien valmisteluun ja
37762: toteuttamiseen lähinnä ympäristöhankkeiden sekä kaikkien hankkeiden ympäristö-
37763: vaikutusten arvioinnin näkökulmasta. Erityisesti huomion kohteena ovat olleet
37764: 5b- ja 6 -ohjelmat sekä Leader II -ohjelmat. Ohjelmien puitteissa on tehty laajaa
37765: yhteistyötä muiden ministeriöiden kanssa.
37766: Ympäristöministeriö on osallistunut maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän työskente-
37767: lyyn _ja valmistellut ympäristönsuojeluun liittyvän teemaryhmän perustamista ja
37768: tmmmtaa.
37769:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       675
37770: 
37771: Nitraattidirektiivi (676/91/IETY) sisällytettiin vesilakiin (471195). Siihen liittyvän
37772: valtioneuvoston päätöksen valmistelu käynnistettiin. Annettiin laki merensuojelulain
37773: muuttamisesta (221/95).
37774: Maaseudun ympäristöohjelman seurantaa jatkettiin. Valmisteltiin luonnos vesien-
37775: suojelun tavoiteohjelmaksi vuoteen 2005.
37776: Suomi on osallistunut aktiivisesti kansainvälisiin sopimuksiin, kuten Itämeren-,
37777: Koillis-Atlantin- ja Lontoon sopimuksiin perustuvaan meriensuojeluyhteistyöhön
37778: edustae~ mahdollisimman korkeita ympänstönsuojelutavoitteita.
37779: 
37780: Kansallisesti Itämerensuojelun tavoitteet sisältyvät monitahoisesti kaikkeen ympäris-
37781: tönsuojeluun. Päästöjä vähennetään eri osa-alueilla entistä vaati vampien tavoitteiden
37782: saavuttamiseksi sisällyttämällä tavoitteet kansallisiin ohjelmiin.
37783: 
37784: 3.4. Ympäristöriskit ja -vahingot
37785: Kemikaalilainsäädäntöä muutettiin ympäristöhallinnon uudistamisen edellyttämällä
37786: tavalla (220/95). Annettiin asetus (813/95) viranomaisten tehtävistä ja yhteistyöstä
37787: olemassa olevien aineiden vaarojen arvioinnissa ja valvonnassa. Annettiin valtio-
37788: neuvoston päätös kreosootin ja sillä käsitellyn puun käytön sekä markkinoille luo-
37789: vuttamisen rajoittamisesta (1405/95). Osalhstuttiin UNEP:n, OECD:n ja Pohjois-
37790: maiden ministerineuvoston kemikaalivalvontaa koskevaan kansainväliseen yhteis-
37791: työhön sekä kemikaalien ympäristöriskien vähentämiseen liittyvään EU :n säädös-
37792: valmisteluun.
37793: Annettiin geenitekniikkalaki (377/95) ja -asetus (821/95). Ympäristövahinkojen
37794: toissijaista korvausjärjestelmää koskevien lainsäädäntöehdotusten valmistelua
37795: jatkettiin. Maaperänsuojeluohjelman valmistelua jatkettiin Euroopan Neuvoston
37796: suosituksen mukaisesti.
37797: Annettiin laki öljysuojarahastolain muuttamisesta (218/95). Eduskunta hylkäsi
37798: hallituksen esityksen (HE 334/94 vp) öljyvahinkojen torjuntaa koskevan lamsää-
37799: dännön muuttamisesta. Suomessa järjestettiin yksi kansainvälinen öljyntorjunnan
37800: harjoitustilaisuus. Lisäksi osallistuttiin öljyntorjunnan harjoitukseen Ruotsissa.
37801: Valtion öljyntorjunta-aluksia käytettiin muun muassa pelastustöissä öljyvahinkojen
37802: estämiseen, upotettujen ongelmajätetynnyrien nostamiseen ja vuotavien säiliöiden
37803: vedenalaiseen tyhjentämiseen. Rajavarttalaitos vastaanotti ympäristövahinkojen
37804: havainnointiin tarkoitetuin laittein varustetun valvontalentokoneen.
37805: 
37806: 
37807: 4. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu
37808: 4.1 Lainsäädäntö
37809: Hallitus antoi 30.11.1994 eduskunnalle esityksen rakennuslain muuttamisesta
37810: (HE 320/94). Sen keskeisenä tavoitteena oli järjestää uudelleen kunnan ja valtion
37811: viranomaisten toimivalta ja tehtävät kaavoitusta sekä maankäytön ja rakentamisen
37812: muuta ohjaamista koskevissa asioissa. Hallituksen esityksen käsittely raukesi edus-
37813: kunnassa 16.2.1995. Rakennuslain uudistuksen valmistelua on jatkettu hallitusohjel-
37814: man mukaisesti.
37815: Luonnonsuojelulakityöryhmän tarkistettu ehdotus luonnonsuojelulain kokonaisuu-
37816: distukseksi ja eräiden siihen liittyvien lakien uudistamiseksi valmistui vuoden
37817: alkupuolella. Ehdotuksen tavoitteena on mm. sisällyttää lainsäädäntöön luonnon-
37818: suojelusuunnitelmien laatimista koskevat säännökset ja säätää samalla maan omista-
37819: 676                              Ympäristöministeriö
37820: 
37821: jan aseman turvaamiseen liittyvistä menettelyistä. Keskeisenä tavoitteena on myös
37822: lisätä luonnonsuojelun keinovalikoimaa säätämällä maiseman, erityisesti suojeltavi-
37823: en eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sekä suojeltavien kasvilajien kasvu-
37824: paikkojen suojelusta. Lakiehdotusta on viimeistelty ympäristöministeriössä työryh-
37825: män mietinnöstä saatujen lausuntojen pohjalta.
37826: Ympäristöneuvoston maa-ainesjaosto laati ehdotuksen maa-aineslain tarkistamiseksi.
37827: Valmistelua on jatkettu ehdotuksesta saatujen lausuntojen pohjalta.
37828: Maastoliikennelain kokonaisuuudistus tuli voimaan 1.1.1996.
37829: 4.2 Aluerakenne ja seutusuunnittelu
37830: Suomen alueidenkäytön ja aluerakenteen kehityskuva vuodelle 2017 valmistui. Työ
37831: antaa pohjaa valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden valmistelulle ja kansallis-
37832: ten näkökohtien välittämiseen Euroopan unionin alueidenkäytön tulevaisuuden
37833: kehityskuvan valmisteluun. Ympäristöministeriö on yhteistyössä sisäasiainminis-
37834: teriön kanssa koonnut kansallista perusaineistoa Euroopan unionin alueidenkäytön
37835: tulevaisuuden kehityskuvan pohjaksi.
37836: Itämeren alueen tulevaa kehitystä kuvaavan Itämeri 2010 -vision jatkotyönä on
37837: Suomen johdolla käynnistetty kaksi pilotti projektia. Vuoden aikana on ministeriön
37838: vahvistettavaksi alistettu kaksi seutukaavaa; Someron-Kiikalan sekä Vakka-Suomen
37839: harjuseutukaavat Vuoden aikana ratkaistiin kahdeksan seutukaavaa; Länsi-Uu-
37840: denmaan seutukaava, Läntisen Uudenmaan seutukaava, Hämeen maakunnan 4.
37841: seutukaava, Varkauden seudun etelä- ja pohjoisosia koskevat seutukaavat, Koillis-
37842: Savon seutukaava, Koillis-Savon 400 kV:n voimajohtoseutukaava sekä luonnonva-
37843: roja ja liikennettä koskeva Vaasan läänin seutukaava 3.
37844: Vuoden 1995 lopussa oli vahvistuskäsittelyssä viisi seutukaavaa.
37845: Vuoden 1995 aikana kehitettiin maakunnallisen aluekehitystyön ja seutukaavoituk-
37846: sen vuorovaikutustajärjestämällä mm. suunnittelutyön ohjelmointiaja sisältöä sekä
37847: ympäristövaikutusten arviointia koskevia koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia.
37848: Kertomusvuonna valmistui Suomen kaupunkiverkkoa koskeva selvitys. Vuoden
37849: 1995 aikana käynnistettiin maakunnallisiin suunnitelmiin sisältyvien valtakunnal-
37850: listen ja kansainvälisten tavoitteiden kartoitus sekä yhteistyössä Suomen kuntaliiton
37851: kanssa kaupunkiseutujen suunnitteluyhteistyön parantamiseen tähtäävä ohjelma.
37852: 
37853: 4.3 Kuntatason suunnittelu ja rakennettu ympäristö
37854: Vuoden aikana alistettiin ympäristöministeriölle vahvistettavaksi 7 ja vahvistettiin
37855: 6 yleiskaavaa. Asemakaavojen ja niiden muutosten vahvistamista koskevia alis-
37856: tuksia tuli vireille 162 ja ratkaistiin 160. Ratkaistuista asemakaavoista 40:een liittyi
37857: valituksia. Poikkeuslupia tuli vireille 347 ja ratkaistiin 355. Keskimääräinen käsit-
37858: telykaika oli vajaa kolme kuukautta. Vuoden päättyessä oli ratkaisematta 75 asema-
37859: kaavaa ja 91 poikkeuslupaa. Ministeriö myönsi kunnille rakennuslain nojalla neljä
37860: lunastuslupaa.
37861: Alistusasioihin liittyviä valituksia ratkaistiin yhteensä 353. Näistä 208 liittyi seu-
37862: tukaavoihin, 10 yleiskaavoihin ja 135 asemakaavoihin. Yleiskaavojakoskevien vali-
37863: tusten keskimääräinen käsittelyaika oli 11 kuukautta ja asemakaavojen 16 kuu-
37864: kautta. Poikkeuslupia koskevia valituksia tuli vireille 407 ja ratkaistiin 470. Niiden
37865: keskimääräinen käsittelyaika oli 10 kuukautta.
37866:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        677
37867: 
37868: Ympäristöministeriö myönsi 72 kunnalle avustusta yleiskaavoitukseen yhteensä
37869: 3,2 miljoonaa markkaa. Määrärahaa saatiin käyttää avustusten maksamiseen luon-
37870: nonsuojelun, maisemanhoidon tai virkistyskäytön kannalta valtakunnallisesti mer-
37871: kittävien yleiskaavojen laatimista varten sekä rantaosayleiskaavoituksen tukemiseen.
37872: Pääosa avustetuista kohteista kuului valtioneuvoston vuonna 1990 hyväksymään
37873: rantojensuojeluohjelmaan tai valtioneuvoston vuonna 1995 tekemän periaatepäätök-
37874: sen mukaisiin valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Rantojensuoje-
37875: luohjelman toteuttamisen edistämiseksi tarpeellisista yleiskaavoista on noin kaksi
37876: kolmasosaa jo vahvistettu tai laadittavana.
37877: Ympäristöministeriö myönsi aluearkkitehtitoimintaan avustusta 1,5 miljoo-
37878: naa markkaa, joka käytettiin kahdeksan aluearkkitehdin palkkaamiseen kuntien
37879: suunnittelun tukemiseksi.
37880: Yleiskaavoituksen kehittämistyössä ovat valmistuneet julkaisut mm. ekologian
37881: huomioon ottamisesta yleiskaavoituksessa, kestävän kehityksen yleiskaavastra-
37882: tegiasta ja yleiskaavan selostuksen laatimisesta. Ympäristövaikutusten arvioinnista
37883: lähiympäristön suunnittelussa on valmistunut raportteja ja opasaineistoa. Vuoden
37884: aikana valmistuivat myös kevyttä kunnallistekniikkaa koskeva selvitys sekä ohjeet
37885: "Jätehuolto kaavoituksessa" ja "Joukkoliikenne kaavoituksessa".
37886: Yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja vanhentuneiden kaavojen uusimista on selvi-
37887: tetty mm. kaupunkiseutujen suunnittelun, keskustojen kehittämisen, kaupan sijoittu-
37888: miskysymysten, teollisuusalueiden tiivistämisen sekä joukkoliikenteen järjestämisen
37889: osalta. Näistä on julkaistu useita raportteja.
37890: Suomalaisen kaupunkipolitiikan lähtökohtia, tavoitteita ja sisältöä valmisteltiin
37891: ympäristöministeriön asettamassa kaupunkipolitiikan työryhmässä, joka ehdotti
37892: suomalaisen kaupunkipolitiikan valmistelun ottamista hallitusohjelmaan ja kau-
37893: punkipolitiikan sitomista kestävän kehityksen politiikkaan. Kaupunkiympäristöön
37894: liittyvääkehitystyötä on jatkettu ympäristömisteriässä työryhmän ehdotusten pohjal-
37895: ta.
37896: Elinympäristön parantamisen kehitystyössä ovat painottuneet lähiöuudistus, viher-
37897: asiat ja lasten elinympäristö. Lähiöuudistuksen pohjaksi valmistui raporttisarja ja pi-
37898: lottihankkeet käynnistyivät vuoden lopulla. Vihervuoteen 1995 liittyen valmistui
37899: selvitys ympäristönparannuskohteista ja näyttely ekologiasta kaavoituksessa.
37900: Elinympäristön laatumdikaattorien määrittelemiseksi valmistui selvitys ja tietorekis-
37901: tereiden käyttöä koskeva kartoitus.
37902: Kiinteistötietojärjestelmän suunnitelmaosan toteuttamista on jatkettu tavoitteena
37903: saada kiinteistöihin kohdistuvat yksityiskohtaisen kaavan ja rakennuskieltojen tiedot
37904: kiinteistötietojärjestelmään. Kertomusvuonna toteutettu kokeiluprojekti osoitti, että
37905: nämä tiedot on teknisesti mahdollista koota verohallinnon tiedostoista. Asian hallin-
37906: nollinen järjestäminen vaatii verolainsäädännön muuttamista.
37907: 
37908: 4.4 Kulttuuriympäristön suojelu ja hoito
37909: Informaatio-ohjaus muodosti keskeisen toimintalohkon kulttuuriympäristön suo-
37910: jelussa ja hoidossa. Euroopan Neuvoston Rakennusperintöpäivään osallistuttiin nel-
37911: jännen kerran.
37912: Alueellisen kulttuuriympäristöohjelman valmistelu käynnistyi ministeriön tuella
37913: Länsi-Suomen, Hämeen ja Lapin ympäristökeskuksissa. Alueellisiin ympäristö-
37914: keskuksiin perustettiin kulttuuriympäristön hoidon yhteistoimintaryhmät
37915: 678                             Ympäristöministeriö
37916: 
37917: Rakennetun ympäristön kaavoituksen ohjaamiseksi valmistui esimerkkikohteita
37918: esittelevä julkaisu. Suomalaisia puukaupunkeja koskeva selvitys julkaistiin. Selvi-
37919: tyksiäkulttuuriympäristön hoidosta aiheutuvista taloudellisista seurausvaikutuksista
37920: jatkettiin edelleen.
37921: Valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen nojalla suojeltiin La-
37922: pin läänissä 35 rakennusta. Rakennussuojelulain nojalla suojeltiin 15 kohdetta.
37923: Lailla tai asetuksella suojeltuja kohteita on nyt yhteensä 968 kpl.
37924: Rakennussuojelun valtionavustuksiin osoitetut määrärahat jaettiin alueellisten
37925: ympäristökeskusten päätöksillä maksettaviksi. Määrärahan jakol'erusteena pidettiin
37926: sitä, että valtakunnallisesti merkittävät kohteet tulivat tuen piiriin. Lisäksi tukea
37927: suunnattiin erityisesti työllistäviin kohteisiin.
37928: V aitioneuvoston periaatepäätös valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja
37929: maisemanhoidon kehittämisestä annettiin 5.1.1995. Perinnemaisemaprojektissa
37930: jatkettiin perinteisten maankäytön muovaamien biotooppien ja niiden hoitotapojen
37931: selvittämistä. Inventoituja arvokkaita perinnebiotooppeja on kertynyt lähes 3 000 ja
37932: niiden pinta-ala on yli 12 000 hehtaaria. Inventointltyöstä on nyt arviolta 2/3 saatu
37933: valmii.Ksi. Maiseman ja perinnebiotooppien hoitoon alettiin myöntää maatalouden
37934: ympäristötukea.
37935: 
37936: 4.5 Luonnonsuojelu ja luonnon virldstyskäyttö
37937: Valtiolle hankittiin kaikkiaan 10 677 ha maata luonnonsuojelutarkoituksiin. Hankin-
37938: noista yhä suurempi osa tehtiin maanvaihdoilla. Metsähallituksella oli 60 miljoo-
37939: nan markan maanvaihtovelvoite vuodelle 1995 ja lisäksi valtion kiinteistölaitoksen
37940: hallinnoimia maita on voitu käyttää laajasti mm. Nuuksion kansallispuiston
37941: hankinnoissa. Toteutuksessa keskityttiin erityisesti rantojensuojeluohjelman ja
37942: vanhojen metsien suojelun toimeenpanoon. Yksityisiä suojelualueita perustettiin
37943: 2 275 ha.
37944: Vuoden 1995 aikana perustettiin asetuksella useita pienialaisia luonnonsuojelualu-
37945: eita Etelä-Suomeen. Näitä olivat muun muassa Porkkalan saariston luonnonsuojelu-
37946: alue (379/95) ja Komion luonnonsuojelualue (383/95). Lisäksi ympäristöministeriön
37947: päätöksellä laajennettiin Helvetinjärven ja Tammisaaren saariston kansallispuistoja.
37948: Pohjois-Suomen vanhoja metsiä koskeva inventointi saatiin päätökseen. Metsä-
37949: hallitus ja ympäristömmisteriön vanhojen metsien suojelutyöryhmä kävivät yh-
37950: teistyössä läpi kertyneen inventointiaineiston ja määrittelivät ne vanhojen metsien
37951: inventointialueet, joiden luonnonarvojen turvaamismahdollisuudet joko luonnon-
37952: suojelualueita perustamalla tai muulla tavoin on tarpeen selvittää yksityiskohtaisem-
37953: min. Valtioneuvosto teki 7.12.1995 myös asiaa koskevan periaatepäätöksen.
37954: Kuntien yhteishankkeita virkistysalueiden ostamiseksi tuettiin edelleen myöntämällä
37955: valtion avustuksia kahdeksaan kohteeseen yhteensä 4,8 milj. mk.
37956: EU:n luonnonsuojeludirektiivien edellyttämän Natura 2000 suojelualueiden verkon
37957: ensimmäisestä vaiheesta laadittiin ehdotus.
37958: Viidelle eri luonnonsuojeluhankkeelle on saatu tukea Euroopan unionin Life-
37959: ohjelmasta yhteensä 5,485 miljoonaa ecua eli noin 15 miljoonaa markkaa.
37960:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        679
37961: 
37962: 
37963: 5. Asuntotoimi
37964: 5.1 Yleistä
37965: Kansantalouden kehitys jatkui vuonna 1995 suotuisasti. Erityisesti vientiteollisuu-
37966: dessa elettiin voimakasta korkeasuhdannetta, joskin loppuvuodesta oli näkyvissä
37967: lieviä merkkejä suhdanteiden notkahduksesta. Korkeasuhdanteen vaikutukset ovat
37968: näkyneet kotimarkkinoilla varsin hitaasti. Asuntorakentamisessa vuosi ei merkinnyt
37969: vielä käännettä parempaan. Työttömyys säilyi edelleen korkeana ja heijastui myös
37970: asuntojen kysyntään. Kotitalouksien halukkuus asuntolainoihin ja lisävelkaan-
37971: tumiseen oli vähäinen. Asuntorakentaminen kääntyikin odotetun elpymisen sijasta
37972: uudelleen laskuun vuonna 1995.
37973: Uusien asuntojen ostajille myönnettävä arvonlisäveron palautus rajoittui vuoden
37974: 1994 loppuun mennessä aloitettuihin hankkeisiin. Toimenpide piristi vapaarahoit-
37975: teista asuntotuotantoa jossain määrin vuoden 1994 viimeisellä neljänneksellä.
37976: Asuntotuotanto oli edelleen vuonna 1995 pääosin valtion tukeman tuotannon, ara-
37977: va- ja korkotukilainoituksen, varassa. Vuonna 1995 aloitettiin ennakkoarvion
37978: mukaan jonkin verran alle 20 000 asunnon rakentaminen, mistä arava- ja korkotu-
37979: kiasuntojen osuus oli kaikkiaan noin 15 000 asuntoa eli yli 75 %.
37980: Vapaarahoitteisen asuntotuotannon jääminen arvioitua vähäisemmäksi korosti arava-
37981: ja korkotukituotannon merkitystä rakennusalan työllisyydelle ja yritysten toiminnal-
37982: le. Alkanut vapaarahoitteinen asuntotuotanto oli vuonna 1995 pääasiassa yksityis-
37983: henkilöiden rakentamia tai rakennuttamia omakotitaloja sekä jonkin verran myyn-
37984: tiin tarkoitettua rivitalotuotantoa. Kerrostalotuotanto oli lähes yksinomaan arava- tai
37985: korkotukituotantoa. Vapaarahoitteista tuotantoa ei juurikaan käynnistynyt vuoden
37986: alkupuoliskolla, vaikka talouden kehitys näytti suotuisalta ja yleinen korkotaso oli
37987: laskussa.
37988: Vanhojen asuntojen markkinoilla jatkui vuoden 1994 jälkipuoliskolla alkanut
37989: asuntoJen hintojen lasku lähes vuoden 1995 lopulle. Korkojen lasku vuoden 1995
37990: lopulla piristi asuntokauppaa. Käytettyjen asuntojen edullisuus uusiin asuntoihin
37991: verrattuna on toistaiseksi estänyt tehokkaasti myytäväksi tarkoitetun vapaarahoit-
37992: teisen asuntotuotannon käynnistymistä. Lieviä merkkejä korkotason laskun vaiku-
37993: tuksesta vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon oli näkyvissä, kun rivitalojen raken-
37994: nusluvat kasvoivat jonkin verran syksyllä 1995. Tämä ennakoi vapaarahoitteisen
37995: rivitalotuotannon elpymistä vuoden 1996 aikana.
37996: Vuokrasääntely päättyi toukokuun alussa 1995, kun laki asuinhuoneistojen vuok-
37997: rauksesta (481/95) tuli voimaan. Uudessa laissa on lisätty sopimuksen vapautta
37998: siten, että kaikissa vuokrasuhteissa voidaan niiden kestosta Ja vuokrasta sopia
37999: vapaasti. Kohtuuttomia sopimusehtoja voidaan edelleen vaatia soviteltavaksi tuomi-
38000: oistuimessa. Ympäristöministeriö vahvisti 18.7.1995 kaavat asuinhuoneistojen
38001: vuokrasopimuksille ja eräille ilmoituksille.
38002: Sääntelyn purkamisen myötä vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjonta on
38003: kasvanut. Markkinoilla on myös merkkejä asumismuotojen suosion muutoksesta.
38004: Omistusasumisen sijaan yhä useammat, erityisesti nuoret kotitaloudet, näyttävät va-
38005: litsevan vuokra- tru asumisoikeusasumisen. Tätä edistävät monet viime vuosina
38006: tapahtuneet yhteiskunnalliset muutokset. Kotitalouksien tulevaisuuden suunnittelu
38007: ja mm. työmarkkinoiden kehitys ei näytä enää niin varmalta kuin aikaisemmin.
38008: Omistusasumisen tuki on su.Pistunut eikä omistusasunto sijoituskohteena ole enää
38009: yhtä houkutteleva kuin aikrusemmin hintojen noustessa vakaasti.
38010: 680                              Ympäristöministeriö
38011: 
38012: Valtion lainoittama ja tukema asuntojen uudisrakentaminen ja sen työllistävä
38013: vaikutus ovat 1990-luvulla vähentyneet, mutta samalla on valtion tukea suunnattu
38014: enenevässä määrin perusparannus- ja korjaustoimintaan. Voidaankin arvioida, että-
38015: valtion arava- ja korkotukilainoittaman asuntorakentamisen ja muiden tukitoimenpi-
38016: teiden vaikutus rakennusalan työllisyyteen on säilynyt varsin neutraalina. Työllisyy-
38017: den painopiste on muuttunut uudisrakentamisesta perusparannus- ja korjaustoimin-
38018: taan.
38019: Aravavuokra-asuntoa hakeneiden määrä - tarkasteltuna poikkileikkaustilanteessa -
38020:  kasvoi vuonna 1995 noin 23 %. Vuoden 1995 syksyllä oli hakijoita asuntojanoissa
38021: yhteensä noin 85 000, kun vastaava hakijamäärä vuoden 1994 syyskuussa oli
38022: 69 000. Vuonna 1995 yhtä haettavana ollutta asuntoa kohden oli koko maassa
38023: keskimäärin 2,7 hakijaa (vuonna 1994: 2,1 hakijaa). Hakijoista puolet sekä vuonna
38024: 1995 että vuonna 1994 oli yhden henkilön ruokakuntia.
38025: Alueittain tarkasteltuna aravavuokra-asunnon saaminen oli vaikeinta pääkaupun-
38026: kiseudulla, missä vuonna 1995 oli keskimäärin 3,9 hakijaa haettavaa asuntoa kohti.
38027: Keskimääräistä enemmän vuokra- asuntoja kysyttiin myös Päijät-Hämeessä,
38028: Pohjois-Savossa, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa. Keskimääräistä vähäisempää
38029: vuokra-asuntojen kysyntä oli Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla.
38030: Kaikkein vähäisintä kysyntä oli Kainuussa, keskimäärin 1,7 hakijaa asuntoa kohti.
38031: Tyhjien vuokra-asuntojen määrä väheni vuoden 1994 syyskuusta vuoden 1995
38032: syyskuuhun noin 1 300 asunnolla. Aravavuokra-asuntoja, jotka olivat olleet
38033: vähintään 2 kk tyhjillään, oli vuoden 1995 syyskuussa yhteensä 3 300 eli 1 %
38034: aravavuokra-asuntokannasta. Tyhjien asuntojen osuus oli kaikkein suurin Vaasan
38035: rannikkoseudulla, missä aravakannasta yli 3 % oli tyhjillään tarkasteluajankohtana.
38036: Keskimääräistä enemmän tyhjiä asuntoJa oli myös Varsinais-Suomessa, Hämeessä
38037: ja Etelä-Pohjanmaalla.
38038: Asunnottomien määrän väheneminen on hidastunut. Kunnat ilmoittivat asunnot-
38039: tomien määräksi syksyllä 1995 noin 10 100 yksinäistä henkilöä ja 560 perhettä,
38040: kun vastaavat luvut vuoden 1994 syksyllä olivat noin 10 600 yksinäistä ja 380
38041: perhettä. Asunnottomista noin puolet on Helsingissä.
38042: Arava-asetuksen muutoksella (47/95) vuokra-aravalainojen ensimmäistä vuosi-
38043: maksua alennettiin 1.6.1994 jälkeen myönnetyillä lainoilla. Omistusasuntojen
38044: vuosimaksun ja siihen sisältyvän koron määräytyminen muuttui 1.1.1996 lähtien
38045: myönnetyillälainoilla, pääomitus lakkasi jo 1.3.1995lukien. Arava-asetuksen toisen
38046: muutoksen (1403/95) perusteella vuokra-aravalainojen pääomitus lakkaa, vanhoilla
38047: lainoiliajo 1.9.1995lukien. 1.12.1995lähtien myönnettävien vuokra-aravalainojen
38048: ensimmäistä vuosimaksua alennettiin 0,3 prosenttiyksiköllä ja reaalikorkoa
38049: korotettiin vuokratalolainoilla 4,1 prosenttiin ja asumisoikeustaloilla 4,5 prosenttiin
38050: sekä viivästyskoron perusteeksi tuli korkolain 4 §:n 3 momentin korkokanta.
38051: V aitioneuvoston päätöksen (1135/95) mukaan uudet omistusaravalainat myönnetään
38052: 1.1.1996 lähtien yhden tulotaulukon mukaan, kun porrastuksesta kolmelle tasolle on
38053: luovuttu. TuloraJojen markkamääriä ei tarkistettu. Vuosimaksun tason korottami-
38054: sesta viidennen vuosimaksun tarkistuksen yhteydessä annettiin uudet määräykset.
38055: Vuokratalojen ja asumisoikeustalojen lainojen vuosimaksua tarkistetaan
38056: (VNp 1158/95) 1.3.1996lukien siten, että tarkistuksen suuruus vastaa toteutunutta
38057: kuluttajahintaindeksin nousua (0,8 prosenttia) lisättynä 0,75 prosenttiyksiköllä.
38058: Aravalainojen myöntämisvaltuuden ja korkotukiasuntolainojen hyväksymisval-
38059: tuuden käyttösuunnitelmassa vuodeksi 1995 (VNp 16.2.1995) jaettiin lainojen
38060: myöntämis- ja hyväksymisvaltuudet neljän suuralueen välillä aikaisemmin käytetyn
38061:                             1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      681
38062: 
38063:      läänijaon sijasta. Lainoituksella on päätöksen mukaisesti tuettu myös sosiaali- ja
38064:      terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista.
38065:      Lakeja vuokra-asuntolainojen korkotuesta ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta
38066:      muutettiin (300/95 ja 299/95) siten, että takaisin perittävälle korkotuelle maksetaan
38067:      korko ja viivästyskorko korkolain 4 §:n 3 momentin mukaan. Vuokra-asuntojen
38068:      korkotukilainojen ehtoja muutettiin (VNp 793/95) siten, että vuokra-asuntojen
38069:      rakentamista varten myönnettävän pitkäaikaisen rakentamiskorkotukilainan korko-
38070:      hyvitystä nostettiin 5 prosenttiyksiköllä korkotuen maksuajalta, lainansaajan mak-
38071:      settava vähimmäiskorko alennettiin 3,5 prosentista 2,75 prosenttiin ja päätöksen
38072:      voimassaoloa jatkettiin koskemaan myös vuonna 1996 hyväksyttäviä korkotuki-
38073:      lainoja. Asumisoikeustalojen korkotukiehtoja muutettiin (VNp 794/95) vastaavasti.
38074:      Oman asunnon hankintaan myönnettävien korkotukilainoJen ehtoja muutettiin
38075:      asetuksella (1271/95) siten, että korkotuen suuruus nostetaan 35 prosentista 40
38076:      prosenttiin korkotukilainasta perittävästä korosta, jos asunto hankitaan 1.11.1995-
38077:      31.12.1996 välisenä aikana. Omavastuukorko alennettiin 4,5 prosentista 4 prosent-
38078:      tiin.
38079:       1.9.1995 voimaan tulleen asuntokauppalain (843/94) nojalla annettiin asuntokauppa-
38080:       asetus (854/95) sekä ympäristömimsteriön päätös asuntokauppalaissa tarkoitetusta
38081:       kauppasopimuksen kaavasta 10.7.1995 (964/95).
38082:       5.2 Aravalainoitus
38083:       Vuoden 1995 talousarviossa annettiin oikeus myöntää aravalainoja edellisiltä
38084:       vuosilta sitoutumatta jääneen 1 660 milj. markan myöntämisvaltuuden lisäksi
38085:       enintään 3 390 milj. mk. Myöntämisvaltuutta lopullisesti sitovia lainapäätöksiä
38086:       varten oli siten käytettävissä yhteensä 5 050 milj. mk. Vuodelta 1994 siirtyneestä
38087:       valtuudesta kunnat olivat jo tehneet lainavarauksia yhteensä 1 143 milj. markan
38088:       edestä.
38089:       Valtioneuvoston vahvistettua 16.2.1995 aravalainojen myöntämisvaltuuden alu-
38090:       eellisia ja muita käyttöperusteita koskevan käyttösuunnitelman asuntorahasto osoitti
38091:       kuntiin talousarvion mukaisen uuden valtuuden.
38092:       Aravalainapäätöksiä vuonna 1995 tehtiin yhteensä 3 559 milj. markan edestä.
38093:       Lisäksi kuntien tekemiä lainavarauksia vuoden lopussa oli yhteensä 1 541 milj. mk.
38094:       Myönnettyjen lainojenjakautuminen eri lainalajeihin vuosina 1994 ja 1995 käy ilmi
38095:       seuraavasta taulukosta.
38096: 
38097: 
38098: 
38099: 
38100: 86 360228Y
38101: 682                               Ympäristöministeriö
38102: 
38103: 
38104: Lainoitus vuosina 1995 ja 1994
38105:                                      1995                    1994
38106:                                      mmk         as.kpl      mmk            as.kpl
38107: - vuokratalolainat                  1 179       3 356       1 595        4 966
38108: - opiskelija-asuntolainat              79         312          93          346
38109: - asumisoikeustalolainat              984       2 223         519        1 262
38110: - omakotitalot                        200         524         308          821
38111: - HK-lainat                            98         306         147          478
38112: Uudisrakennelainat
38113: yhteensä                            2 540       6 721       2 662        7 873
38114: - peruskorjauslainat                    4           27        325        3 505
38115: - peruskorjauslainat
38116: opiskelijakohteille                                            17          198
38117: - lyhytaik.perusparannuslainat         18         737          21          966
38118: - lyhytaik. perusparannuslainat
38119: opiskelijakohteille                                            12          565
38120: - pitkäatk.perusparannuslainat        764       7 795         278        3 137
38121: - pitkäaik.perusparannuslainat
38122: opiskelijoille                         70         785          12          109
38123: kunnan mlöntämät perusparannuslainat
38124: - omakoti ainat                 117             1 180         155        1 835
38125: - vuokra-asumisen pp-lainat
38126: (lyhytaik. ja pitkäaika.)          1                    7       2            11
38127: Perusparannuslainat
38128: yhteensä                              974      10 531         822       10 326
38129: - vanhojen lainojen lisäykset           5                      18
38130: - hankintalainat                       40          203         74          380
38131: Yhteensä                            3 559      17 455       3 576       18 579
38132: - myöntämisvaltuuden peruutuksia -13                          -49
38133: 
38134: Vuonna 1995 aloitettiin 5 552 arava-asunnon rakentaminen. Aloitetuista asunnoista
38135: oli vuokra-asuntoja 3 335 ja asumisoikeusasuntoja 1 460. Lisäksi henkilökohtaisen
38136: osakelainoituksen hankkeissa hyväksyttiin yhteensä 233 osakeasuntoa rakennuskus-
38137: tannuksiltaan ja -suunnitelmiltaan. Omakotitaloja aloitettiin 524. Uustuotannon osal-
38138: ta talousarviossa asetettu 6 000 asunnon tavmte lähes saavutettiin.
38139: Asuntojen perusparannuksia vuonna 1995 aloitettiin 10 729. Hankkeiden odotettua
38140: hitaamman liikkeellelähdön vuoksi talousarviossa asetettua 13 000 asunnon tavoi-
38141: tetta ei saavutettu.
38142: Asuntorahastosta suoritettavia maksuja varten oli vuoden 1995 talousarviossa
38143: varattu 5 700 miljoonaa markkaa. Asuntolainoja maksettiin 3 796 miljoo-
38144: naa markkaa, kun talousarviossa lainojen maksatukseen arvioitiin tarvittavan
38145: 3 980 miljoonaa markkaa. Lainojen maksatuksen jääminen ennakoitua pienem-
38146: mäksi johtui lähinnä perusparannushankkeiden odotettua hitaammasta liikkeelle-
38147: lähdöstä. Aravahankkeiden käynnistyminen painottui yleisesti loppuvuoteen ja siten
38148: lainojen ulosmaksuja siirtyi arvioitua enemmän vuoden 1996 puolelle. Tämäjohtui
38149:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        683
38150: 
38151: osittain tiedossa olleesta tulevasta lainaehtojen parantamisesta, joka saatettiin
38152: voimaan arava-asetuksen muutoksella. Uusia ehtoja sovelletaan 1.12.1995 ja sen
38153: jälkeen myönnettäviin vuokra-aravalainoihin. Rahaston lainanhoito- ja muihin ku-
38154: luihin käytettiin 1 535 miljoonaa markkaa talousarviossa varatun 1 720 miljoo-
38155: nan markan sijaan. Rahaston arvioitua pienemmät kulut johtuivat lähinnä enna-
38156: koitua vähäisemmistä aravalainojen arvopaperistamiseen liittyneiden lisävakuusjär-
38157: jestelyjen aiheuttamista kuluista.
38158: Rahastolle ei - kuten ei edellisenäkään vuotena - osoitettu valtion talousarviossa
38159: siirtoa, joka on tarkoitettu rahaston otto- ja antolainauskoron väliseksi subventioksi.
38160: Aravalainoitus ja muu rahaston toiminta jouduttiin kokonaan rahoittamaan rahaston
38161: omasta varallisuudesta. Myönnettyjen aravalainojen korko- ja lyhennystuloja kertyi
38162: 4 411,3 miljoonaa markkaa ja aravalainojen arvopaperistamisella hankittiin
38163: 1 548,4 miljoonaa markkaa. Korko- ja lyhennystulojakertyi vanhojen aravalainojen
38164: ennenaikaisista takaisinmaksuista johtuen runsas 311 miljoonaa markkaa arvioitua
38165: enemmän. Vuodelle 1995 vahvistetusta varainhankintavaltuudesta jätettiin käyttä-
38166: mättä 51,6 miljoonaa markkaa. Rahaston maksuvalmius säilyi kertomusvuoden
38167: aikana hyvänä.
38168: Ensimmäistä kertaa asuntorahaston ulkopuolista varainhankintaa ei toteutettu
38169: valtion lainanottona, vaan varainhankinnan vakuutena käytettiin vuosina 1973 -
38170: 1989 aravavuokrataloille myönnettyjä lainajaja niiden vakuuksia. Valtion myöntä-
38171: mien lainojen arvopaperistaminen oli uraauurtava toimenpide, jonka valmistelu
38172: vaati tiivistä yhteistyötä asuntorahaston, valtiokonttorin, valtiovarainministeriön ja
38173: ympäristöministeriön välillä. Jatkossa arvopaperistamaila tapahtuvaa varainhankin-
38174: taa voidaan kehittää edelleen markkinatilanteiden ja asuntorahaston varainhankinta-
38175: tarpeiden mukaan. Nyt euromarkkinoille suunnatun US-dollarimääräisen arvopape-
38176: ristamisen rinnalle voitaneen kehittää kotimaisille sijoittajille suunnattu, markka-
38177: määräinen arvopaperistamishanke.
38178: 
38179: 5.3 Rakennuskustannukset
38180: Arava- ja korkotukituotannon rakennuskustannukset nousivat varsin maltillisesti.
38181: Osaltaan tähän vaikutti rakentamisen määrän arvioitua heikompi kehitys, mikä
38182: kiristi kuitenkin yritysten välistä kilpailua ja kustannusnousu jäi odotettua vähäi-
38183: semmäksi.
38184: Pääkaupunkiseudulla rakennuskustannusten nousu hidastui jo vuoden 1994 lopulla.
38185: Muualla maassa rakennuskustannusten nousu oli aluksi pääkaupunkiseutua nopeam-
38186: paa, mutta hidastui myöhemmin. Arvonlisäveron kustannusvaikutus siirtyi asuntojen
38187: tuottajahintoihin jo vuoden 1994 aikana, erityisesti keväällä 1994.
38188: Aravalainoitettujen kerros- ja rivitalojen rakennuskustannukset olivat vuonna 1995
38189: keskimäärin 6 421 mk/as.m2 (vuonna 1994: 6 305 mk/as.m2). Pääkaupunkiseudulla
38190: neliöhinta oli vuonna 1995 keskimäärin 6 972 mk/as.m2 (6 766 mk/as.m2) ja
38191: muuallamaassa6 077 mk/as.m2(5 873 mk/as.m2).Aravahankkeidenrakennuskus-
38192: tannukset nousivat koko maassa vuodesta 1994 vuoteen 1995 keskimäärin 1,8 %
38193: (vuodesta 1993 vuoteen 1994 17,4 %).
38194: Korkotukivuokra-asuntohankkeiden rakennuskustannukset olivat vuonna 1995
38195: keskimäärin koko maassa 6 621 mklas.m2 (vuonna 1994: 6 465 mk/as.m2) ja
38196: vastaavasti pääkaupunkiseudulla 6 975 mk/as.m2 (vuonna 1994: 6 909 mklas.m2)
38197: ja muualla maassa 6 341 mk/as.m2. Vuokra-asuntojen korkotukihankkeiden
38198: rakennuskustannukset olivat keskimäärin 200 mklas.m2 aravahankkeita korkeam-
38199: mat. Kustannusero selittyy pääosin sillä, että korkotukihankkeiden rakennusaikaiset
38200: rahoituskulut ovat korkeammat kuin aravalainoituksessa. Korkotukihankkeiden to-
38201: 684                             Ympäristöministeriö
38202: 
38203: teuttajat rakennuttavat hankkeet usein myös keskeisille rakennuspaikoille, jolloin
38204: mm. pysäköintiratkaisut saattavat nostaa kustannuksia. Korkotukihankkeiden ra-
38205: kennuskustannusten hyväksymisessä noudatetaan samoja periaatteita kuin arava-
38206: hankkeiden hyväksymisessä.
38207: 
38208: Vuoden 1995 keskimääräisillä rakennuskustannuksilla aravavuokra-ja asumisoi-
38209: keusasuntojen asumiskustannukset, pääoma- ja hoitomenot mukaan lukien, ovat
38210: pääkaupunkiseudulla 44-46 mk/as.m2 tontin hallintamuodosta riippuen. Muualla
38211: maassa asumiskustannus on noin 40 mk/as.m2.
38212: 
38213: Tonttikustannukset säilyivät ennakkotietojen mukaan vuonna 1995 edellisen vuoden
38214: tasolla.
38215: 
38216: 5.4 lls~stukj
38217: Asumistukilakia muutettiin rikoslain uudistukseen liittyen siten, että salassapitovel-
38218: vollisuuden rikkomista koskeva erillinen rangaistussäännös poistettiin asumistuki-
38219: laista (727/95). Vuoden 1992 valtiopäiviltä lepäämässä ollut asumistukilain muu-
38220: tosehdotus raukesi eduskunnan kirjelmällä (EK 1211995). Vuoden lopussa vahvis-
38221: tettiin kansaneläkelain muuttamiseen liittyvä asumistukilain muutos (1497/95), jolla
38222: eläkkeensaajien asumistuen ja yleisen asumistuen yhteensovitus säilytettiin entisel-
38223: lään. Asumistukilakiin edellisen vuoden lopussa tehtyä muutosta (1121/94), jonka
38224: mukaisesti asumistukia tarkistetaan ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden lukumää-
38225: rän muuttuessa pysyvästi, sovellettiin toukokuun alusta lukien. Asumistukiasetusta
38226: muutettiin toukokuun alusta lukien siten, että asumistukea tarkistetaan, kun ruoka-
38227: kunnan pysyvät kuukausitulot ovat nousseet tai alentuneet vähintään 2 000 markkaa
38228: (182/95).
38229: V aitioneuvosto vahvisti 13.12.1995 asumistuen määräytymisperusteet vuodelle 1996
38230: (1472/95). Asumistuen perusteita tiukennettiin hallitusohjelmassa sovitun 250 mil-
38231: joonan markan suuruisen säästön saavuttamiseksi. Tuen perusteena olevia asumis-
38232: meno-osuuksia nostettiin 2 %-yksiköllä ja asumistukea myönnettäessä huomioon
38233: otettavien asumismenojen enimmäisrajoja alennettiin 3 mklm2/kk. Omistusasuntojen
38234: tukea myönnettäessä huomioon otettavien henkilökohtaisten lainojen korkojen
38235: osuus nostettiin 50 %:sta 55 %:iin. Kertomusvuoden aikana tukea myönnettiin
38236: valtioneuvoston vuodelle 1995 vahvistamien määräytymisperusteiden (1437/94) mu-
38237: kaisesti.
38238: Vuoden 1995 lopussa asumistukilain mukaista tukea maksettiin yhteensä 213 200
38239: tuensaajalle. Näistä 190 500 asui vuokra-asunnoissa ja 22 700 omistusasunnoissa.
38240: Asumistukimäärärahaa käytettiin vuoden aikana2 590 miljoonaa markkaa. Vuoden
38241: 1995 talousarviossa asumistukimääräraha oli 2 490 milj. mk. Määrärahaa ylitettiin
38242: arviomäärärahan ylitysluvalla 100 miljoonaa markkaa tuensaajien määrän arvioitua
38243: suuremman, lähinnä työttömyydestä johtuneen, kasvun vuoksi. Työttömien ruoka-
38244: kuntien osuus asumistuen saajista oli vuoden lopussa 56 %. Koko vuoden tuen
38245: maksatuksesta 51 % maksettiin työttömille ruokakunnille.
38246: 
38247: Asumistuki oli vuoden lopussa keskimäärin 904 markkaa kuukaudessa. Vuokra-
38248: asunnoissa asuvien keskimääräinen tuki oli 929 markkaa kuukaudessa ja omis-
38249: tusasunnoissa asuvien 695 markkaa kuukaudessa.
38250: 
38251: 5.5 Erityiscyhmät
38252: Erityismäärärahoja kolmen erityisryhmän, asunnottomien, pakolaisten ja romanien
38253: asunto-olojen järjestämiseen myönnettiin kaikkiaan 25 miljoonaa markkaa. Määrä-
38254:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       685
38255: 
38256: rahalla hankittiin yhteensä 136 asuntoa, joista asunnottomille ja romaneille yhteensä
38257: 62 asuntoa ja pakolaisille 74 asuntoa.
38258: Erityismäärärahat ovat kohdentuneet pääasiassa pääkaupunkiseudulle ja muihin
38259: suuriin kaupunkeihin.
38260: 5.6 Asuntosäästöpalkkiojäljestelmä
38261: Asetuksella (1271/95) oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotues-
38262: ta annetun asetuksen muuttamisesta korotettiin omistusasuntokysynnän vilkastutta-
38263: miseksi ASP-korkotuki 35 %:sta 40 %:iin korkotukilainasta perittävästäkorosta,jos
38264: asunto hankitaan 1.11.1995- 31.12.1996 välisenä aikana. Korotus koskee vuoden
38265: 1993 alusta voimaan tulleen ASP-järjestelmän mukaisia lainoja. Lisäksi lainansaa-
38266: jan maksettavaksijäävää omavastuukorkoa alennettiin 4,5 %:sta4 %:iin korkotuki-
38267: lainan jäljellä olevasta pääomasta. Tältä osin muutos koskee myös ennen vuotta
38268: 1993 tehtyjen sopimusten nojalla myönnettäviä korkotukilainoja, jos asunto
38269: hankitaan edellä mainittuna aikana.
38270: Vuoden 1994 ASP-lainoille maksettiin korkotukea yhteensä 250 milj. markkaa (sis.
38271: luotonvarauskorvaukset). Korkotuen piirissä oli vuoden lopulla 55 000 lainaa
38272: (vuonna 1994: 59 000 lainaa). Vuoden 1995 lopulla voimassa olevien korkotu-
38273: kilainojen lainapääoma oli 11 800 miljoonaa markkaa.
38274: Uusia ASP-lainoja myönnettiin 5 400. Uusien ASP-lainojen keskimääräinen
38275: lainamäärä pieneni edellisvuodesta 4 000 markalla ja oli 231 000 markkaa.
38276: Vuoden 1995 aikana ei tarkistettu korkotukilainojen enimmäismääriä eikä tuen
38277: piiriin hyväksyttyjen asuntojen hintarajoja.
38278: 5.7 Kolkotukilainoitus
38279: Vuokra-asuntojen ja omistusasuntojen korkotukilainoituksen tavoite oli 10 000
38280: uuden asunnon rakentamisen aloittaminen. Lisäksi tavoitteena oli 300 asunnon han-
38281: kinnan ja 300 asunnon perusparantamisen lainoittaminen. Vuoden 1995 tavoitteita
38282: tarkistettiin käyttösuunnitelman vahvistamisen yhteydessä siten, että korkotuella
38283: perusparannettavien asuntojen määrän arvioitiin nousevan 3 500 asuntoon ja korko-
38284: tuetun uustuotannon määrän puolestaan laskevan 8 500 asuntoon. Korkotuki-
38285: lainoilla hankittavien asuntojen määräksi arvioitiin 500 asuntoa, minkä lisäksi muita
38286: kuin asuinkäytössä olevia tiloja arvioitiin hankittavan perusparannuksella asunnoiksi
38287: muutettaviksi 15 kohteesta, JOihin asuntoja arvioitiin saatavan yhteensä noin 450.
38288: Omistusasuntojen rakentamis- ja peruskorjauslainoitus käynnistyi jo vuoden
38289: alkupuolella ripeästi, vaikka kyseessä oli omistusasuntojen kannalta uusi tukimuoto.
38290: Vuokra-ja asumisoikeushankkeiden liikkeellelähtö painottui sen sijaan vuoden 1995
38291: lopulle. Korkotukihankkeita vauhditti yleisen korkotason lasku ja ehtojen paranta-
38292: mmen keväällä 1995. Muiden kuin asmnkäytössä olleiden, tyhjilleen jäävien tilojen
38293: perusparantaminen asunnoiksi ei kertomusvuonna vielä käynnistynyt arvioidulla
38294: tavalla. Kolmannessa lisätalousarviossa osoitettiin "Laitoksista koteja" -projektiin
38295: korjausavustusmäärärahoja, joka lisännee myös korkotukikohteiden hankintoja.
38296: Muilta osin korkotukituotannon tavoitteet ylitettiin niin, että korkotukilainoilla
38297: aloitettiin 9 418 uutta asuntoaja perusparannettiin 4 401 asuntoa. Hankintalainojen
38298: määrä jäi 418 asuntoon vuokra- ja omistusasunnot yhteenlaskettuna.
38299: Korkotukilainoja sai talousarvion mukaan hyväksyä vuonna 1995 yhteensä enintään
38300: 4 020 milj. mk sekä sen lisäksi vuodelta 1994 peruuntuneita hankkeita tai muuten
38301: käyttämättä jäänyttä hyväksymisvaltuutta vastaava määrä. Ensimmäisessä lisäta-
38302: 686                              Ympäristöministeriö
38303: 
38304: lousarviossa momentin perusteluja kuitenkin muutettiin siten, että vuonna 1994
38305: käyttämättä jäänyt osa korkotukilainojen hyväksymisvaltuudesta peruutettiin.
38306: Lainapäätöksiä tehtiin korkotukikohteille seuraavasti:
38307:                                           lainoja        asuntoja      milj.mk
38308:                                               kpl             kpl
38309: Vuokra-asunnot
38310: - uusien vuokra-asuntojen
38311:   rakentaminen                               226           6 122       2 472,0
38312:   - pitkäaikaiset lainat                     174           5 210       2 099,4
38313:   - lyhytaikaiset lainat                      54             912         372,6
38314: - vuokra-asuntojen perus-
38315:   korjaaminen                                 68           2 803         218,6
38316:   - pitkäaikaiset                             38           1 958         186,2
38317:   - lyhytaikaiset                             30             845          32,4
38318: - vuokra-asuntojen
38319:   hankintalainat                              11             139           14,8
38320:   - f,itkäaikaiset                             7             106             12
38321:   - yhytaikaiset                               4              33            2,8
38322: 
38323: Omistusasunnot
38324: - omakotitalojen rakentaminen           1 501             5 08,3
38325: - omakotitalojen hankinta                                    226           44,6
38326: - osake-asuntojen hankinta (uudet as.)     49               15,1
38327: - osake-asuntojen hankinta (vanhat as.)    53                 8,8
38328: - omakotitalojen peruskorjaaminen         877              104,5
38329: 5.8 Km:jausavustukset
38330: Asuntojen ja asuinrakennusten korjaustoimintaan myönnettäviin avustuksiin
38331: osoitettiin vuoden 1995 talousarviossa 30 milj. mk. Vuoden aikana määrärahaa li-
38332: sättiin 300 milj. markalla. Avustuksilla arvioidaan saatavan korjaustoiminnan piiriin
38333: kaikkiaan 450 000 asuntoa. Vuonna 1995 korjaustoimintaan osoitettavilla varoilla
38334: käynnistetään kokonaisvolyymiltaan noin 2,5 miljardin markan korjaustyöt, millä
38335: on huomattava vaikutus rakennusalan työllisyyteen.
38336: Määrärahaa saatiin talousarvion perusteella käyttää asuinrakennusten erillisten
38337: kuntoarvioiden suorittamiseen, terveyshaittojen edellyttämiin korjaustoimenpiteisiin,
38338: hissien rakentamiseen sekä sosiaalism perustein erityisesti sosiaali- ja terveydenhoi-
38339: don palvelurakenteen muutosta tukevaan korjaustoimintaan. Vuoden 1995 I
38340: lisätalousarviossa määrärahojen käyttöalaa laajennettiin koskemaan myös asun-
38341: to-osakeyhtiöitä silloin, kun kyseessä oli vuonna 1994 hakemuksensa jättänyt kohde
38342: tai kohde, joka sijaitsi asuntorahaston lähiöprojektiin kuuluvalla alueella. Raken-
38343: nusalan työllisyyden parantamiseksi vuoden 1995 III lisätalousarviossa ulotettiin
38344: asunto-osakeyhtiöiden korjaustoimintajälleen koko maahan. Vastaavasti käynnistet-
38345: tiin kokeilunomainen "Laitoksista koteja" -projekti, jolla pyritään tukemaan
38346: tyhjilleen jäävien laitosten muuttamista asunnoiksi.
38347: Kunnille osoitettiin korjausavustuksiin heinäkuussa yhteensä 159 milj. mk. Määrä-
38348: rahasta 96 miljoonaa markkaa oli tarkoitettu kuntiin vuonna 1994 hakemuksensa
38349: jättäneille asunto-osakeyhtiöille, loput valtakunnallisen hakuajan puitteissa hake-
38350: muksensajättäneille vanhuksille. Ltsäksi määrärahasta varattiin 20 milj. mk lähiö-
38351:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      687
38352: 
38353: uudistusalueilla sijaitseville asunto-osakeyhtiöille myönnettäviin avustuksiin sekä
38354: hissiavustuksiin.
38355: Vuoden 1995 111 lisätalousarvioon sisältyvät 150 miljoonaa markkaa tullaan jaka-
38356: maan 15.12.1995 päättyneellä hakuajalla hakemuksensa jättäneille asunto-osakeyh-
38357: tiöille sekä vanhuksille, jotka jäivät ilman päätöstä aiemman jaon yhteydessä.
38358: Lisäksi valitaan 3-4 pilottikohdetta "Laitoksista koteja" -projektiin.
38359: Vanhusväestölle tarkoitettujen korjausavustusten hakuaika päättyi 19.5.1995.
38360: Kuntien ilmoitusten mukaan oli kunnissa marraskuun alussa noin 125 miljoo-
38361: nan markan edestä määrärahan riittämättömyyden vuoksi myöntämättömiä hake-
38362: muksia. Näiden avustusten kattamiseen on käytettävissä 40-50 miljoonaa markkaa
38363: 111 lisätalousarviosta.
38364: Hissien rakentamiseen vanhoihin kerrostaloihin myönnettiin vuonna 1995 avustuk-
38365: sia 21 kohteelle 32 hissiin, yhteensä 5,3 miljoonaa markkaa.
38366: 
38367: 
38368: 6. Rakennettu ympäristö ja rakentaminen
38369: Kertomusvuoden toiminnan painopisteitä olivat edelleen rakennuslainsäädännön
38370: uudistaminen, Euroopan yhteisöjen rakennustuotedirektiivistä johtuvat muutokset
38371: rakentamisen norminannossa ja muussa ohjauksessa sekä uudet tehtävät valtion
38372: tukemaa asuntorakentamista koskevan hallintomenettelyn sovittamisessa v. 1993
38373: uudistettua lainsäädäntöä vastaavaksi.
38374: Toiminnassa painotettiin lisäksi korjausrakentamiseen ja kaupunkilähiöiden paranta-
38375: miseen liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita samoin kuin rakentamisen
38376: ekologiaa ja puunkäyttöä rakentamisessa koskevia selvityksiä.
38377: Rakennuslain erillinen osauudistus koski Euroopan yhteisöjen rakennustuotedirektii-
38378: vin edellyttämiä muutoksia Suomen lainsäädännössä. Rakennuslain muutos
38379: (1062/95) tuli voimaan 1.10.1995. Siinä säädettiin mm. rakentamisen olennaisista
38380: vaatimuksista, rakennustuotteiden sisämarkkinoiden edellytyksistä, tarvittavasta
38381: markkinavalvonnasta ja ministeriön tehtävistä tuotteiden kelpoisuutta varmistavan
38382: järjestelmän luomiseksi.
38383: Valmisteltiin lakia täydentävät rakentamismääräykset rakentamisen olennaisista
38384: vaatimuksista sekä rakennustuotteiden kelpoisuudesta ja niiden vaatimustenmukai-
38385: suuden osoittamisesta (A 3). Määräykset tulivat voimaan 1.1.1996. Valmisteltiin
38386: valtioneuvoston päätös rakennussementistä (1404/95), jossa on otettu huomioon
38387: sisämarkkinoiden vaatimukset. Käynnistettiin selvitykset Suomen edunvalvonnan
38388: kehittämisestä rakennusalan määräysten, standardien ja teknisten hyväksyntä-
38389: ohjeiden eurootJpalaisessa harmonisomtityössä. Aloitettiin sisämarkkinoiden edellyt-
38390: tämän arviointi- ja hyväksymislaitosten toimintaperustan valmistelu.
38391: Asuntorakentamisen ohjaukseen liittyvät rakennusasetusta täydentävät rakentamis-
38392: määräykset (G 1) tulivat kaikilta osin voimaan 1.1.1995. Jatkettiin uudistamista
38393: antamalla määräykset ja ohjeet valtion tukemasta asuntorakentamisesta (G 2).
38394: Näissä määriteltim mm. asuntorakennushankkeen osapuolten valintakriteerit sekä
38395: kilpailuttamismenetelmät. Asuntorahaston tulosohjaukseen liittyen käynnistettiin
38396: 1.3.1995 voimaan tulleiden uusien menettelyjen omaksuminen.
38397: Rakentamismääräyskokoelman uusimisessa päätavoitteena oli määräysten ajanmu-
38398: kaistaminen ja Euroopan yhdentymiskehityksen huomioon ottaminen. Julkaistiin
38399: rakenteiden kuormituksiaja puurakenteita koskevat kansalliset soveltamisasiakirjat
38400: 688                              Ympäristöministeriö
38401: 
38402: ns. eurokoodien soveltamisesta rakennussuunnittelussa. Nämä ovat kansallisten
38403: määräysten rinnalla jo vaihtoehtoisesti sovellettavia. Puurakenteiden osalta asiakirja
38404: tuli voimaan 1.9.1995 ja kuormitusten osalta 1.10.1995. OsallistuUiin eurooppalais-
38405: ten standardien laatimista edeltävään komission toimeksiantojen valmisteluun sekä
38406: standardointityöhön yhteistyössä rakennusalan järjestöjen kanssa.
38407: Valmisteltiin ehdotukset rakenteellista paloturvallisuutta, ääneneristystä, rakennusten
38408: energiataloutta ja ilmanvaihtolaitteistoja sekä liikkumisesteetöntä rakentamista
38409: koskevien määräysten uudistamiseksi. Osa ehdotuksista saatettiin lausunnoille. Ra-
38410: kentamismääräysten näin mittava yhtäaikainen uudistaminen on vaatinut määräysten
38411: vaikutusten arvwintia, laajaa yhteydenpitoa sidosryhmiin ja hallitusohjelman tavoit-
38412: teiden sisällyttämistä ehdotuksiin. Valmisteltiin ehdotus ohjeiksi teräsrakenteiden
38413: suunnittelusta. Jatkettiin rakennussuunnittelua opastavan aineiston valmistelemista
38414: mm. vesi- ja viemärilaitteistojen äänitekniikasta ja paloturvallisuudesta.
38415: Informaatio-ohjauksessa korostuivat asumisterveyttä sekä kosteus- ja homeongelmi-
38416: en välttämistä koskevat kysymykset. Asiasta valmistui laajahko työohjelma toteutet-
38417: tavaksi osaksi vuoden 1996 kuluessa. Myös kosteudeneristystä koskevat rakenta-
38418: mismääräykset otettiin tarkasteltaviksi jo aikaisemmin valmistuneen uudistusehdo-
38419: tuksen pohjalta. Jatkettiin rakentamisen ekologiaaja rakennusten elinkaariajattelua
38420: tukevien selvitysten valmistelua sekä aloitettiin näitä koskevan kehittämisohjelman
38421: valmistelu. Eri viranomaistahojen tukemaa koerakentamistoimintaa koordinoitiin
38422: ministeriön johdolla ja valmisteltiin koerakentamista koskeva yhteinen ohjelma.
38423: Rakennuskannan taloudellisen ja pitkäjänteisen korjaustoiminnan edistämiseksi
38424: jatkettiin korjausrakentamisen tutkimus- ja kehittämisohjelmaa (1992-96). Raken-
38425: nusten kuntoarvioinnin laajalle käyttöön ottamiselle luotiin edellytykset ja käynnis-
38426: tettiin useita hankkeita rakennusten kuntotutkimuksen kehittämiseksi. Lähiöiden pa-
38427: rantamista jatkettiin ja laajennettiin kokeiluhankkeissa. Kiinteistönhoidon laatujär-
38428: jestelmääkoskevat selvitykset valmistuivat. Myös valtion tukemassa asuntorakenta-
38429: misessa korostettiin pitkäjänteisen kiinteistönpidon merkitystä ja käynnistettiin
38430: valmistelu kiinteistöjen huoltokirjan laatimiseksi. Valtion tukemassa asuntorakenta-
38431: misessa vaaditaan vuodesta 1997 alkaen rakennuksille laadittavaksi huoltokirja.
38432: Korjausrakentamisen työllisyyttä edistävät vaikutukset otettiin huomioon ohjelmaa
38433: toteutettaessa.
38434: Rakentamiseen liittyvää lähialueyhteistyötä on tiivistetty ja pyritty koordinoimaan.
38435: Tarvittavia viranomais-, järjestö- ja osin yritystasonkin yhteyksiä on vahvistettu.
38436: Keskeisenä pyrkimyksenä on ollut eurooppalaistumiskehityksen edistäminen myös
38437: lähialueilla sekä kestävän kehityksen mukaisen rakentamisen ja kiinteistönpidon
38438: korostaminen. Suomen rakennusalan toimintaedellytyksiä lähialueilla on parannettu
38439: tiedonhankintaa ja -vaihtoa tehostamalla sekä koulutus- ja kokeiluhankkeiden
38440: avulla.
38441: Rakennuslainsäädännön uudistamiseen varauduttiin käynnistämällä selvitys rakenta-
38442: misen eri osapuolten aseman ja rakentamisen viranomaisvalvonnan eurooppalaisesta
38443: järjestämisestä. Aloitettiin rakentamisen laatu- ja vastuukysymyksiäkäsittelevän oh-
38444: jelman valmistelu.
38445: Rakennusalan tuotteiden tyyppihyväksyntä kasvoi jonkin verran. Hakemuksia tuli
38446: vuoden aikana vireille 184. Tyyppihyväksyntäpäätöksiä annettiin 140. Vuoden
38447: vaihteessa 1995/96 oli voimassa 594 tyyppihyväksyntäpäätöstä.
38448:                              1996 vp   Hallituksen kertomus 1995                       689
38449: 
38450: 
38451:      7. Komiteat, toimikunnat ja työryhmät
38452:      Luettelo merkittävimmistä komiteoista, toimikunnista ja työryhmistä, jotka ovat
38453:      kertomusvuonna aloittaneet toimintansa tai luovuttaneet mietintönsä.
38454:      Asumistukitoimikunta
38455:      Asetettu 5.1.1994. Määräaika 30.11.94. Välimietintö 11.3.1994.
38456:      Mietintö 11.1.1995.
38457:      Tehtävä: Selvittää lainsäädännölliset ja muut tarvittavat keinot asumistukijärjestel-
38458:      män sisällön ja siihen liittyvän valmistelun kehittämiseksi sekä selvittää asumistuki-
38459:      määrärahan kasvun syitä sekä asumistukijärjestelmän liittymäkohtia erityisesti
38460:      toimeentulotukeen ja työttömyyden kehitykseen sekä verotukseen.
38461:      EMAS- seurantatyöryhmä
38462:      Asetettu 18.1.1995. Määräaika 13.7.1998.
38463:      Tehtävä: Avustaa EY:n ympäristöasioiden hallintaa koskevan asetuksen ja Suomen
38464:      EMAS-lain toimeenpanoon liittyvien kysymysten käsittelyssä.
38465:      Ilmastotoimikunta
38466:      Asetettu 6.7.1995. Määräaika 30.11.1997.
38467:      Tehtävä: Suomen ilmastopolitiikan valmistelu vuoden 2000 jälkeiselle ajalle.
38468: 
38469:       Jäteseurantaprojekti
38470:       Asetettu 26.5.1994. Väliraportit 31.3.1995 ja 31.3.1996 sekä loppuraportti
38471:       31.12.1997.
38472:       Tehtävä: Suunnitella ja toimeenpanna jätealan seurantajärjestelmä sekä valmistella
38473:       ehdotukset jätealan valvonta- ja tilastoviranomaisten tiedonkeruun yhtenäistämises-
38474:       tä.
38475:       Kaupunkipolitiikan työryhmä
38476:       Asetettu 1.9.1994. Mietintö 15.3.1995.
38477:       Tehtävä: Selvittää ja tehdä ehdotukset Suomessa tarvittavan kaupunkipolitiikan
38478:       sisällöstä, kaupunkiverkostojen kehittämisestä sekä kaupunkipolitiikan, maaseutupo-
38479:       litiikan ja aluepolitiikan välisen vuorovaikutuksen edistämisestä lähtökohtana
38480:       kestävän kehityksen turvaaminen ja kansainvälinen kaupunkien kehitystyö.
38481:       Koerakentamistyöryhmä
38482:       Asetettu 1.8.1995. Määräaika toistaiseksi.
38483:       Tehtävä: Koordinoida ja kehittää koerakentamista ja sen edellytyksiä talonraken-
38484:       nusalalla, kehittää ja vahvistaa koerakentamisen painopistealueet sekä seurata
38485:       ohjelman mukaisen koerakentamisen toteutumista.
38486:       Kuusamotyöryhmä
38487:       Asetettu 3.2.1995. Jatkomääräaika 30.4.1996.
38488:       Tehtävä: Selvittää Kuusamon yhteismetsän omistamia vanhoja metsiä koskevan
38489:       luonnonarvojen inventointiaineiston pohjalta suojeltavaksi soveltuvien alueiden
38490:       laajuus ja sijainti ottaen samalla huomioon valtionmaiden vanhojen metsien
38491: 87 360228Y
38492: 690                               Ympäristöministeriö
38493: 
38494: suojelusta tehtävät päätökset sekä tehdä ehdotukset suojelun toteuttamiskeinoista
38495: siten, että Kuusamon yhteismetsän toiminnan edellytykset turvataan.
38496: Luonnonsuojelulakityöryhmä
38497: Asetettu 17.3.1993. Mietintö 31.3.1995.
38498: Tehtävä: Laatia ehdotus luonnonsuojelulain kokonaisuudistukseksi.
38499: Opiskelija-asumistukityöryhmä
38500: Asetettu 10.3.1995. Määräaika 31.5.1995. Mietintö 22.8.1995.
38501: Tehtävä: Laatia ehdotus opiskelijoita koskevien asumistukimuotojen kehittämisestä.
38502: Pihlajaveden suojelun ja kehittämisen ohjausryhmä
38503: Asetettu 24.11.1995. Määräaika toistaiseksi.
38504: Tehtävä: Edistää, ohjata ja seurata Pihlajavesityöryhmän laatimassa kehittämis-
38505: suunnitelmassa ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamista.
38506: Pihlajavesityöryhmä
38507: Asetettu 1.12.1993. Mietintö 22.2.1995.
38508: Tehtävä: Selvittää Pihlajaveden järvialtaan merkitys luonnonsuojelun, elinkeino-
38509: toiminnan ja virkistyskäytön kannalta, selvittää alueen kaavoitus- ja rakentamisti-
38510: lanne ja kaavojen toteutuksen ymJ;Järistövaikutukset sekä tehdä toimenpide-ehdotuk-
38511: set Pihlajaveden luonnon- ja matseroa-arvojen säilyttämiseksi.
38512: V altakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet -työryhmä
38513: Asetettu 30.8.1995. Määräaika 31.10.1996.
38514: Tehtävä: Tehdä ehdotus valtakunnallisten alue- ja Y-hdyskuntarakenteen sekä aluei-
38515: denkäytön tavoitteiden sisällöstä, esitystavoista ja miden hallinnollisesta käsittelystä.
38516: Valtakunnallista jätesuunnitelmaa valmisteleva työryhmä
38517: Asetettu 23.8.1994. Mietintö 19.12.1995.
38518: Tehtävä: Valmistella ehdotus jätelain 40 §:ssä tarkoitetuksi valtakunnalliseksi
38519: jätesuunnitelmaksi. Laadittava suunnitteluohje alueellisten jätesuunnitelmien
38520: laatimista varten.
38521: V aitioneuvoston kanslian asettama selvitysmies
38522: Asetettu 20.10.1995. Määräaika 29.12.1995.
38523: Tehtävä: Laatia selvitys asuntorahoituksen kehittämiseksi, selvittää keinot, joilla
38524: asuntojen rakentamisen ja vaihdon lainoitusta voidaan parantaa ja näin lisätä asun-
38525: tojen kysyntää sekä selvittää, miten sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus ja siihen
38526: liittyvä muu tuki voidaan toteuttaa lisäämättä valtion velkaa.
38527: Vanhojen metsien suojelutyöryhmä
38528: Asetettu 31.10.1991. Lisätoimeksianto 22.11.1993.
38529: Määräaika 31.10.1995. Jatkomääräaika 30.4.1996.
38530: Tehtävä: Valvoa metsähallituksen suorittamaa Pohjois-Suomen vanhojen metsien
38531: inventointia, laatia valtionmaita koskevan inventointiaineiston pohjalta ehdotukset
38532: vanhojen metsien suojelualueista Pohjois-Suomessa sekä selvittää mahdollisuudet
38533:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      691
38534: 
38535: perustaa suojelualueita sellaisille yksityisten tai yhteisöjen omistamille alueille
38536: Pohjois-Suomessa, jotka ovat erityisen arvokkaita vanhojen metsien suojelulle.
38537: Vuotostyöryhmä
38538: Asetettu 23.5.1995. Määräraika 31.12.1995.
38539: Tehtävä: Valmistella ympäristöministeriön kannanottoja ja toimenpiteitä Vuotoksen
38540: tekoaltaan ja voimalaitoksen rakentamista sekä vesistöjen säännöstelyä koskevassa
38541: hankkeessa.
38542: Ympäristölainsäädännön kehittämistyöryhmä
38543: Asetettu 10.3.1995. Määräraika 31.12.1996.
38544: Tehtävä: Tehdä selvitys ja laatia sen pohjalta tarvittavat ehdotukset ympäristön
38545: käyttöä ja suojelua koskevan lainsäädännön yhtenäistämiseksi ja muuksi kehit-
38546: tämiseksi.
38547: Ympäristövahinkojen toissijaisen korvausjärjestelmän työryhmä
38548: Asetettu 8.11.1993. Määräaika 31.5.1996. Osamietintö 20.6.1995
38549: Tehtävä: Valmistella hallituksen esitys ympäristövahinkojen toissijaisesta korvaus-
38550: järjestelmästä sekä ehdotus siihen liittyvästä varojen hankinnasta.
38551: Ympäristövastuullinen PK-yritystoiminta - työryhmä
38552: Asetettu 14.7.1994. Mietintö 28.3.1995.
38553: Tehtävä: Selvittää, kuinka PK-yritystoiminnassa voitaisiin parantaa niiden yritysten
38554: edellytyksiä, joiden toiminnassa vastuu ja huoli ympäristöstä näkyy eri
38555: tyisen selvästi ja joissa pyrkimys ympäristön säästämiseen korostuu siinä määrin,
38556: että sitä voidaan pitää näiden yritysten johtavana tavoitteena.
38557: 692                            Suhteet ulkovaltoihin
38558: 
38559:        III. SUOMEN SUHTEET ULKOVALTOIHIN
38560: 
38561: 1. Suomen kansainvälisen toiminnan päälinjat
38562: Vuoden 1995 merkittävin tapahtuma oli Suomen tammikuun 1. päivänä toteutunut
38563: jäsenyys Euroopan unionissa. Jäsenyyden myötä Suomi on vuoden alusta lähtien
38564: aktiivisesti osallistunut unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (UTP) sekä
38565: kehitysyhteistyön kehittämiseen ja täytäntöönpanoon.
38566: ED-jäsenyys on laajentanut Suomen ulkopolitiikan toimintakenttää ja tuonut siihen
38567: uusia painotuksia. EU :n tavoitteet ja toimintapuitteet ovat maailmanlaajuisia.
38568: Unionin aktiviteetti on merkittävää myös Lähi-idän, Afrikan, Aasianja Latinalaisen
38569: Amerikan maissa. Suomen kosketuspinta kehitysmaihin laajeni entisestään. ED-
38570: jäsenyys on myös tuonut uuden ulottuvuuden Suomen suhteisiin muiden Pohjois-
38571: maiden, Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneiden maiden, Välimeren alueen maiden
38572: sekä Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa.
38573: Rinnakkain ED-jäsenyyden kanssa Suomi on kertomusvuoden aikana edistänyt
38574: myös pohjoismaisia ja kahdenvälisiä suhteitaan. Pohjoismaisessa yhteistyössä
38575: Suomi aloitti 1.1.1996 alkavan puheenjohtajuuskautensa valmistelut. Suhteita
38576: Baltian maihin, etenkin Viroon, on aktiivisesti kehitetty.
38577: Euroopan murroskausi on ilmennyt Suomen lähialueilla erityisesti Venäjän tilanteen
38578: selkiintymättömyytenä. Suhteita Venäjään on pyritty kehittämään paitsi vilkkaan
38579: vierailuvaihdon myös lähialueyhteistyön avulla. Suhteita muihin IVY-maihin, kuten
38580: Ukrainaan, on tiivistetty.
38581: Suomi on kertomusvuonna osallistunut aktiivisesti Itämeren alueen yhteistyöhön.
38582: Lokakuuhun saakka Suomi toimi Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajana
38583: keskittyen erityisesti taloudellisen yhteistyön kehittämiseen.
38584: Suomi on jatkanut laaja-alaista toimintaansa 50 vuotta täyttäneen YK:n puitteissa,
38585: ETY-järjestössä ja Euroopan Neuvostossa Etusijalla ovat olleet ihmisoikeus-
38586: kysymykset ja rauhanturvaaminen. Suomesta tuli kertomusvuonna Vuoristo-
38587: Karabahin konfliktia selvittävän, ETYJin muodostaman ns. Minskin ryhmän
38588: yhteispuheenjohtaja toisen yhteispuheenjohtajan Venäjän rinnalla. Suomi varautui
38589: myös osallistumaan Bosnian rauhansopimuksen toimeenpanoon.
38590: Suomi osallistui kertomusvuonna pidettyihin väestökysymystä, sosiaalista kehitystä
38591: ja naisten asemaa käsitelleisiin maailmankonferensseihin.
38592: Suomi pyrkii edistämään Euroopan vakautta pysymällä sotilasliittojen ulkopuolella
38593: ja ylläpitämällä uskottavaa itsenäistä puolustusta. Kertomusvuoden helmikuussa
38594: Suomesta tuli Länsi-Euroopan unionin (WEU) tarkkailijajäsen. Rauhankumppanuus
38595: Naton kanssa käynnistyi konkreettisesti kertomusvuoden aikana
38596: Suomi myötävaikutti aktiivisesti siihen, että ydinsulkusopimus (NPT) hyväksyttiin
38597: pysyväksi järjestelyksi.
38598: Suomi on kertomusvuonna osallistunut YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin
38599: (UNCED) seurantaan sen kaikilla sektoreilla. Etenkin on panostettu kansainväliseen
38600: sopimusjärjestelyyn tähtäävän hallitusten välisen metsäpaneelin työhön.
38601:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       693
38602: 
38603: 2. Suomen toiminta Euroopan unionissa
38604: 2.1. Yleistä
38605: Suomen liittyminen Euroopan unionin jäseneksi vuoden 1995 alussa merkitsi
38606: maamme kansainvälisen aseman ja toimintaympäristön muuttumista monilla
38607: tavoilla. Yleisesti voidaan todeta Suomen kansainvälisen aseman vahvistuneen ja
38608: mielenkiinnon maatamme kohtaan lisääntyneen sekä unionin muiden jäsenmaiden
38609: että kolmansien maiden osalta.
38610: Suomi selviytyi ensimmäisestä jäsenyysvuodesta ED :ssa toimittaessa hyvin noudat-
38611: tamalla pidättyvää, maan etujen kannalta tärkeimpiin kysymyksiin keskittyvää
38612: linjaa.
38613: Jäsenyys ei ole ollut vaikutuksiltaan odottamaton. Taloudellisen toimintaympäris-
38614: tön muutokset eivät maatalous- ja elintarviketuotantoa lukuunottamatta olleet kovin
38615: suuret, koska Suomi oli jo ETA -sopimuksen myötä sopeutunut EY :n sisämarkkinoi-
38616: hin. Elintarvikkeiden hintojen lasku vuoden 1995 kuluessa vastasi varsin tarkoin
38617: etukäteen tehtyjä arvioita.
38618: Jäsenyys on ollut ja tulee jatkossakin olemaan varsin vaativa haaste valtion
38619: hallinnolle, erityisesti keskushallinnolle, jonka tehtävänä on edustaa Suomea ED :n
38620: piirissä käynnissä olevissa neuvotteluprosesseissa. Merkittävä osa Suomea koske-
38621: vasta normistostahan säädetään ED:n toimielimissä. ED:n toiminta on laajaa myös
38622: muulla tavalla, esim. yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä oikeus- ja
38623: sisäasioissa. ED:ssa toimittaessa on oltava valmius ottaa kantaa meille perinteisesti
38624: kaukaisiltakin tuntuviin asioihin ja sopeuduttava muiden laatimiin aikatauluihin.
38625: 
38626: 2.2. Unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
38627: Suomi on osallistunut täysimääräisesti Euroopan unionin yhteiseen ulko- ja
38628: turvallisuuspolitiikkaan Maastrichtin sopimuksessa sovituin muodoin ja siinä
38629: määriteltyjen tavoitteiden edistämiseksi.
38630: Unioni on toiminut varsin aktiivisesti niin ulkosuhteissaan yleensä kuin ulko- ja
38631: turvallisuuspolitiikassaan. Hallitusten välisenä yhteistyönä ulko- ja turvallisuuspoli-
38632: tiikan painopistealueita ovat kertomusvuonna olleet erityisesti entisen Jugoslavian
38633: tapahtumat, suhteet Venäjään, ED:n ja Yhdysvaltain väliset suhteet, vuoropuhelun
38634: kehittäminen Keski- ja ltä-Euroo.l?an maiden kanssa sekä Välimeren alue. Vuoden
38635: 1995 lopulla aikaan saatu Daytomn sopimus entisen Jugoslavian rauhanratkaisusta
38636: työllisti unionia erityisen paljon.
38637: Yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Eurooppa-neuvosto määrittelee suunta-
38638: viivat, joita noudattaen ulkoministerit yleisten asiain neuvostona tekevät päätöksiä
38639: poliittisen komitean ja työryhmien valmistelun pohjalta.
38640: Suomi on toiminnassaan tällä alalla korostanut erityisesti Itämeren alueen sekä
38641: pohjoisen ulottuvuuden merkitystä unionille, IVY -maille suunnattavan avun
38642: jatkuvuutta ja unionin vuoropuhelua ulkopuolisen maailman kanssa.
38643: 
38644: 2.3. Taloudelliset suhteet
38645: ED:n sisämarkkinat ovat Suomelle ylivoimaisesti tärkein markkina-alue. Suomen
38646: ED-jäsenyys ei kertomuskaudelta käytettävissä olevien tammi-toukokuun 1995
38647: kauppatilastojen perusteella vaikuttanut oleellisesti muiden ED-maiden kanssa
38648: 694                            Suhteet ulkovaltoihin
38649: 
38650: käytävään kauppaan, mikä johtuu ennen kaikkea sisämarkkinoiden avautumisesta
38651: Suomelle jo rukaisemmin ETA-sopimuksen pohjalta.
38652: Tammi-toukokuun 1995 kauppatilastojen mukaan Suomen vienti muihin ED-maihin
38653: käsitti 59,3 %Suomen kokonaisviennm arvosta ja vastaavasti Suomen tuonti muista
38654: ED-maista oli 60,4 %. Vastaavasti Suomen vienti pienentyneelle EFTA-alueelle oli
38655: 4,7 % kokonaisviennistä ja tuonti EFTA-maista 6 %. Viennin arvo kasvoi tuona
38656: aikana ED-maihin 15 %, EFTA-alueelle 12% ja muihin Euroopan maihin 5 %.
38657: Vastaavasti tuonti kasvoi ED-maista 19 %, supistui EFTA-alueelta 8 %ja kasvoi
38658: muista Euroopan maista 14 %. Suomen kauppatase EU- ja EFTA-maiden kanssa
38659: kehittyi edelleen ylijäämäisenä. Tammi-toukokuussa 1995 ylijäämän arvo ED-
38660: maiden kaupassa oli 11,3 mrd mk.
38661: Suomen suurin yksittäinen kauppakumppani on jo pitkään ollut Saksa. Tammi-
38662: toukokuussa 1995 sen osuus kokonaisviennistä oli 13,5 % ja tuonnista 16,2 %.
38663: Seuraavaksi suurimmat yksittäiset kauppakumppanit olivat Ruotsi (osuus kokonais-
38664: viennistä 9,9 % ja -tuonnista 12 %) ja Iso-Britannia (osuus kokonaisviennistä
38665: 10,6 %ja -tuonmsta 7,8 %).
38666: 2.4. Kehitysyhteistyö
38667: Lomen sopimus
38668: Suomi allekirjoitti 4.11.1995 pöytäkirjan EU :n uusien jäsenmaiden liittymiseksi
38669: neljänteen AKT-EY-yleissopimukseen eli ns. Lomen sopimukseen, joka säätelee
38670: yhteistyötä Euroopan unionin ja 70 Afrikan, Karibianmeren ja Tyynenmeren valtion
38671: (AKT-maat) välillä. Suomi oli alkanut noudattaa Lomen sopimuksen määräyksiä
38672: kuitenkin jo 1.1.1995 lukien. Sopimus on EU:n kehitysyhteistyön merkittävin
38673: sopimusjärjestely, jokakattaakehitysyhteistyön lisäksi myös AKT-maille annettavat
38674: tuontihelpotukset sekä eräitä maatalous- ja kaivannaistuotteita koskevat vientitulo-
38675: jen menetystä korvaavat järjestelmät (STABEX ja SYSMIN).
38676: Voimassaoleva neljäs Lomen sopimus kattaa vuodet 1990-2000. Lome IV -SOJ?i-
38677: mukseen liitetty rahoituspöytäkirja oli kuitenkin voimassa vain ensimmäiset viisi
38678: vuotta ja lisäksi sopimukseen oli kirjattu mahdollisuus sisällön tarkistamiseen
38679: sopimuskauden puolivälissä. Unionin aloitteestakäynnistettiin :puolivälin tarkistusta
38680: koskevat neuvottelut vuoden 1994 alkupuolella. Lomen sopimuksen sisällöllistä
38681: tarkistamista ja uutta rahoituspöytäkirjaa (EKR-8) koskevat neuvottelut saatiin
38682: päätökseen kesäkuussa 1995. Sopimus, jolla hyväksyttiin Lomen sopimukseen
38683: puolivälitarkistuksessa tehdyt muutokset, allekirjoitettiin uusien jäsenvaltioiden
38684: liittymispöytäkirjan tavoin Mauritiuksella 4.11.1995.
38685: EKR-8:n kokonaismäärä vuosille 1995-2000 on 13 132 mecua. Jäsenvaltioiden
38686: maksuosuuksista päätettiin kesäkuussa pidetyssä Cannes'in Eurooppa-neuvoston
38687: kokouksessa. Suomen maksuosuudeksi tuli 190 mecua eli 1,45 prosenttia (noin
38688: 1,16 mrd markkaa).
38689: Suomalaiset hanketoteuttajat voivat osallistua EU :n järjestämiin tarjouskilpailuihin,
38690: jos kyseessä on hanke, jota rahoitetaan kokonaan tai osittain kahdeksannesta
38691: kehitysrahastosta. Sen sijaan kokonaisuudessaan aikaisemmista rahastoista rahoitet-
38692: tavien hankkeiden tarjouskilpailuihin uusien jäsenvaltioiden hanketoteuttajat eivät
38693: voi osallistua.
38694: EU:n sääntömääräisestä budjetista rahoitettava yhteistyö
38695:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        695
38696: 
38697: EU:n sääntömääräisestä budjetista rahoitetaan ED:n apua Välimeren alueen sekä
38698: Aasian ja Latinalaisen Amerikan kehitysmaille. Budjetista katetaan myös hu-
38699: manitaarinen apu, elintarvikeapu ja kansalaisjärjestöyhteistyö. Lisäksi budjettiin
38700: sisältyy useita pienehköjä budjettimomentteja, joiden käyttötarkoitus on määritelty
38701: sektorikohtaisesti (esim. tuki huumeiden vastaiselle taistelulle ja tuki AIDSin
38702: vastaisille toimille). ED:n kehitysyhteistyö Etelä-Afrikassa rahoitetaan niin ikään
38703: sääntömääräisestä budjetista.
38704: Suomen laskennallinen maksuosuus ED :n budjettirahoitteiseen kehitysyhteistyöhön
38705: oli vuonna 1995 noin 200 miljoonaa markkaa. Hankkeiden tarjouskilpailuihin
38706: osallistuminen oli jo kertomusvuonna avointa myös suomalaisille hanketoteuttajille
38707: toisin kuin Euroopan kehitysrahastosta rahoitettavassa Lome-yhteistyössä. Suoma-
38708: laisilla kansalaisjärjestöillä oli lisäksi mahdollisuus hakea kansalaisjärjestöjen
38709: kehitysyhteistyöhankkeille ja tiedotushankkeille varattuja määrärahoja.
38710: Ulkoasiainministeriöön perustettu ED-hankeneuvonta välitti suomalaisille yrityksil-
38711: le, laitoksille ja muille kiinnostuneille tietoja tarjouskilpailuihin osallistumisesta.
38712: Suomalaisten kansalaisjärjestöjen suuntaan vastaavaa tiedotustoimintaa hoiti
38713: Kehitysyhteistyön Palvelukeskus ry. Ulkoasiainministeriö teki periaatepäätöksen,
38714: jonka mukaan Suomi voi rahoittaa kansallisesti 35 % kansalaisjärjestön kehitysyh-
38715: teistyöhankkeen kokonaiskustannuksista, mikäli sekä komissio että ulkoasiainminis-
38716: teriö hyväksyvät ao. hankkeen rahoitettavaksi. Komission rahoitusosuus on tällöin
38717: 50 %ja kansalaisjärjestön omarahoitusosuus 15 %.
38718: Syksyllä 1995 pyrittiin ED:n neuvostossa luomaan oikeusperusta useille kehitysyh-
38719: teistyötä koskeville budjettimomenteille valmistelemalla ao. apuinstrumentteja
38720: koskevat asetukset. Suomen näkökulmasta tärkeimpiä olivat humanitaarista apua,
38721: elintarvikeapua ja yhteistyötä Etelä-Afrikan kanssa koskevat asetukset, joista
38722: saatiinkin joulukuussa sovituksi neuvoston yhteinen kanta.
38723: EU:n neuvosto hyväksyi kertomusvuonna myös useita Suomen kehitysyhteistyöpo-
38724: litiikan näkökulmasta tärkeitä päätöslauselmia. Näitä olivat mm. päätöslauselma
38725: rakennesopeutusohjelmille annettavasta tuesta ja päätöslauselma sukupuolten
38726: välisten yhteiskunnallisten erojenhuomioon ottamisestakehitysyhteistyössä. Lisäksi
38727: neuvosto käsitteli joulukuussa 1992 hyväksytyn Horisontti 2000-julistuksen
38728: toimeenpanoa, erityisesti yhteisön ja jäsenvaltioiden kehitysyhteistyöohjelmien
38729: täydentävyyttä, operationaalista koordinaatiota ja kehitysmaasuhteiden koherenssia.
38730: Suomi kiinnitti näihin teemoihin samoin kuin valmisteilla olevaan ED:n kehitysyh-
38731: teistyön kokonaisvaltaiseen evaluaatioon erityistä huomiota molemmissa vuonna
38732: 1995 pidetyissä kehitysyhteistyöneuvoston kokouksissa.
38733: 2.5. EU-asioiden yhteensovittaminen
38734: ED-jäsenyyden voimaantuloon liittyvillä lainsäädännöllisillä muutoksilla vahvistet-
38735: tiin se, että eri ministeriöt ja muut viranomaiset vastaavat oman alansa ED -asioista.
38736: Suomen ED-toiminnan johdonmukaisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi
38737: perustettiin samallaED-asioitakoskevakoordinomtijärjestelmä. Koordinaatiojärjes-
38738: telmän lähtökohtana on em. hajautetun vastuun periaate Suomen politiikan valmis-
38739: t~l~ss.a ja ~u~toilussa. Yhte~n.sovi~ta~isen v~~.~ta~~sek~i l?erustettiin ~rityinen
38740: påarmmstenn JOhtama ED-mmtstenvahokunta. Paammtsten Ltpposen halhtukseen
38741: tuli myös erityinen Eurooppa-ministeri.
38742: Virkamiestason korkein yhteensovittamiselin on ministeriöiden kansliapäälliköistä
38743: ja eräistä muista korkeista virkamiehistä koostuva ED-asioiden komitea, joka toimii
38744: ulkoasiainministeriön yhteydessä. Komitea on perustanut 36 ministeriöiden johta-
38745: 696                             Suhteet ulkovaltoihin
38746: 
38747: maajaostoa, joissa käsitellään Suomen kannanottoja EU:ssa päätettäväksi tuleviin
38748: kysymyksiin.
38749: Ulkoasiainministeriässä toimii EU -sihteeristö, joka avustaa yhteensovittamisessa ja
38750: osallistuu lisäksi erilaisten yleisten ja horisontaalisten EU:ta koskevien asioiden
38751: valmisteluun.
38752: Yhteensovittamista koskevat menettelyt vahvistettiin vuoden 1995 alussa EU-
38753: ministerivaliokunnassa sen jälkeen, kun niistä oli perusteellisesti keskusteltu, ja
38754: yksimielisyys saavutettu ED-asioiden komiteassa. Vuoden mittaan järjestelmän
38755: soveltaminen on vakiintunut. On kuitenkin luonnollista, että ensimmäisen jäsenyys-
38756: vuoden aikana ei toimimista EU:ssa ole vielä saatu sille tehokkuustasolle, jolla se
38757: voisi ja sen pitäisi olla. Erityisesti on tulevaisuudessa tehostettava kotimaista
38758: kannanmuodostusta siten, että Suomi voisi toimia tehokkaasti heti kun asian
38759: käsittely EU:n ministerineuvoston työhyhmässä alkaa.
38760: Erityisen tärkeä osa EU-asioiden käsittelyä Suomessa on yhteistoiminta eduskunnan
38761: kanssa. Tätä koskevat menettelytavat on niinikään saatu vakiinnutettua ensimmäisen
38762: jäsenyysvuoden aikana. Joitakin ongelmia syntyi vuoden aikana siitä, että VPJ 54
38763: b pykälän mukaista valtioneuvoston ilmoitusta EU:ssa käsiteltäväksi asiaksi ei
38764: eräissä tapauksissa tehty niin nopeasti kuin ehkä olisi pitänyt. Kaiken kaikkiaan
38765: yhteistoiminta eduskunnan kanssa näyttää kuitenkin sujuneen hyvin.
38766: 2.6. Suomen kielipolitiikka
38767: Lähtökohtana on ollut, että Suomi saa samat kielipalvelut kuin muut EU-maat
38768: saavat.
38769: Neuvoston sihteeristö sai ensimmäiset suomen-ja ruotsinkielen kääntäjät helmi-
38770: kuussa 1995. Kääntäjien lukumäärää on kasvatettu koko ajan. Tarkoitus on, että
38771: lopullisessa vahvuudessaan neuvoston käännösyksikkö olisi toukokuussa 1996.
38772: Nopeimmin kääntäjien määrää on kasvattanut komissio. Komissio avasi lokakuussa
38773: erilliset käännösyksiköt Helsinkiin ja Tukholmaan. Menettelyllä on pyritty säästä-
38774: mään kustannuksia sekä nopeuttamaan kääntäjien rekrytointeja.
38775: Suomi on pitänyt asiaa jatkuvasti aktiivisesti esillä. Komission ja neuvoston kanssa
38776: on oltu läheisessä yhteistyössä ja menettelytavoista käännösten laadun parantami-
38777: seksi sovittu.
38778: Kääntäjien määrän kasvattaminen EU :n eri instituutioissa on toteutettu nopeammin
38779: kuin aikaisempien laajentumisten yhteydessä. Käännösten määrä ja laatu on
38780: parantunut vuoden mittaan.
38781: Toistaiseksi käännettäviä asiakirjoja on jouduttu priorisoimaan siten, että etusijalla
38782: ovat olleet päätösprosessin alkupäässä olevat uudet komission lainsäädäntöehdotuk-
38783: set sekä päätösprosessin loppupäässä olevat asiakirjat. Näitä ovat lopullisesti
38784: hyväksyttäväksi tulevat päätökset, direktiivit ja asetukset sekä sellaiset asiakirjat,
38785: jotka julkaistaan kaikilla yhteisökielillä.
38786: Suomen ja ruotsin kielen tulkkaus ministerineuvostoissa ja epävirallisissa ministeri-
38787: kokouksissa on järjestetty kuten muilla jäsenmailla. Kokouksissa voi puhua suomea
38788: tai ruotsia ja saada myös näille kielille tulkkauksen. Työryhmissä ja komiteoissa
38789: tulkkausta ei ole vielä kaikilta osin järjestetty. Ongelmana on ollut kriteerit täyttävi-
38790: en tulkkien puute samoin kuin rakennustekniset seikat. Suomi on ajanut aktiivisesti
38791: uusien tulkkikappien rakentamista neuvoston uudisrakennukseen.
38792:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        697
38793: 
38794:       2.7. Avoimuus
38795:      Jo ennen liittymistä avoimuuden lisääminen ED:ssa ja suomalaisen avoimen
38796:      hallinnon säilyttäminen koettiin Suomessa niin tärkeiksi kysymyksiksi, että Suomen
38797:      liittymissopimukseen sisällytettiin tätä koskeva julistus. Tässä julistuksessa Suomi
38798:      toteaa jatkavansa julkisuusperiaatteen soveltamista ED-jäsenyydestä aiheutuvien
38799:      oikeuksiensa ja velvoitteidensa mukaisesti.
38800:      Hallituksen helmikuussa 1995 eduskunnalle antamassa selonteossa Suomen ED-
38801:      politiikan suuntaviivoista ja pääministeri Paavo Lipposen hallituksen ohjelmassa
38802:      sekä valtioneuvoston 28.12.1994 tekemässä periaatepäätöksessä säädösvalmistelun
38803:      julkisuuden turvaamisesta ED-jäsenyyden aikana selvitetään Suomen kannanottoja
38804:      avoimuudesta ja sen lisäämisestä ED:ssa.
38805:       ED-asiakirjojen julkisuutta selvittämään nimitettiin 10.11.1994 työryhmä, joka
38806:       luovutti loppuraporttinsakesäkuussa 1995. Työryhmä selvitti myös mihin toimenpi-
38807:       teisiin Suomessa on ryhdyttävä, jotta säädösvalmistelun julkisuus olisi ED-jäsenyy-
38808:       den aikana turvattu.
38809:       ED-ministerivaliokunta hyväksyi 14.7.1995 perusteet Suomen toimenpiteille
38810:       unionin avoimuuden kehittämisessä. Tältä pohjalta ryhdyttiin valmistelemaan
38811:       avoimuutta koskevaa aloitetta sekä oikeusministenössä että vuonna 1996 pidettävän
38812:       hallitusten välisen konferenssin valmisteluryhmissä.
38813:       Avoimuuden lisääminen on ollut yksi Suomen keskeisimmistä tavoitteista HVK-
38814:       valmisteluissa. Lokakuun lopulla Suomen edustaja Ingvar S. Melin esitti
38815:       unionitasolla maaliskuussa 1996 alkavaa konferenssia valmistelleen reflektioryhmän
38816:       kokouksessa Suomen aloitteen julkisuuden lisäämiseksi ED :n päätöksenteossa.
38817:       Suomi haluaa ED :n perustamissopimukseen erillistä artiklaa, jossa säädettäisiin ED-
38818:       asiakirjojen julkisuudesta, sekä tätä tukemaan erillistä neuvoston asetusta ED-
38819:       asiakirjojen JUlkisuudesta.
38820:       Keväällä 1995 Tanska Alankomaiden ja Ruotsin tukemana ehdotti neuvoston
38821:       työjärjestyksen muuttamista neuvoston lainsäädäntöasioiden julkisuuden lisäämisek-
38822:       si. Aloite johti 29.5.1995 kuitenkin vain neuvoston päätöslauselmaan, jonka
38823:       mukaan neuvosto ei ole käyttänyt työjärjestyksen mahdollisuutta estää äänestystu-
38824:       losten julkistamista lainsäädäntöasioissa ja ettei näin aiota vastaisuudessakaan
38825:       menetellä. Päätöslauselman mukaan neuvosto tulee järjestämään säännöllisin
38826:       väliajoin julkisia keskusteluja merkittävistä lainsäädäntöehdotuksista.
38827:       Päätöslauselmasta seurasi, että jo Espanjan puheenjohtajakaudella järjestettiin
38828:       toistakymmentä julkista keskustelua neuvoston kokouksissa. Tämän lisäksi neuvos-
38829:       ton on päätöslauselman mukaan varmistettava, että ennen jokaista neuvostoa
38830:       lehdistölle ja yleisölle annetaan säännöllisesti tietoja ja jaetaan relevanttia tausta-
38831:       aineistoa.
38832:       Euroopan yhteisöjen ensimmäisen asteen tuomioistuimessa oli vuonna 1995 vireillä
38833:       kaksi ja tuomioistuimessa yksi avoimuuden kannalta merkittävä oikeustapaus.
38834:       Ensimmäisen asteen tuomioistuin antoi 19.10.95 ratkaisunsa ns. Guardian-tapauk-
38835:       sessa (T-194/94), jonka mukaan neuvoston on yksittäisissä asiakirjapyynnöissä
38836:       käyttäessään harkintavaltaansa asetettava tasapainoon kansalaisten intressi saada
38837:       tutustua neuvoston asiakirjoihin ja toisaalta mahdollinen neuvoston intressi varmis-
38838:       taa päätöksentekonsa luottamuksellisuus. Tämän ratkaisun keskeisin merkitys on se,
38839:       että tuomioistuin asettaa normin sille kuinka neuvoston on yksittäisissä asiakirja-
38840:       pyynnöissä käytettävä harkintavaltaansa. Tuomioistuin ei kuitenkaan ottanut
38841: 
38842: 88 360228Y
38843: 698                             Suhteet ulkovaltoihin
38844: 
38845: ratkaisussaan kantaa siihen onko yleisöllä oikeus saada tietoja neuvoston asiakir-
38846: joista.
38847: Niin ikään Tanskan keväisen aloitteen seurauksena yleisten asioiden neuvoston
38848: kokouksessa 2.10.1995 hyväksyttiin neuvoston J?Öytäkirjojen ja niihin liittyvien
38849: lausumien julkisuutta koskevat käytännesäännöt, JOita sovelletaan aina silloin, kun
38850: neuvosto käyttää säädös valtaansa. Käytännesääntöjen mukaan neuvoston pöytäkir-
38851: jat ja niihin liitettävät julistukset ovat pääsääntöisesti julkisia, ellei toisin erikseen
38852: päätetä.
38853: Vuoden 1995 aikana Suomi pyrki kannustamaan kaikkia EU :n avoimuutta järkeväl-
38854: lä tavalla lisääviä toimia nim kansallisella kuin unionin tasolla. Suomi on ensim-
38855: mäisen jäsenyysvuotensa aikana tullut tunnetuksi unionin jäsenvaltioiden joukossa
38856: yhtenä avoimuutta ja sen lisäämistä kannattavista valtioista.
38857: 2.8. EU :n hallinto
38858: Vuoden 1995 aikana komissio päätti käynnistää SEM 2000 -ohjelman (Sound and
38859: Efficient Management) komission talouden hallinnan ja johtamisen (financial
38860: management) parantamiseksi.
38861: Ohjelman kolmesta osasta ensimmäinen alkoi kesäkuussa. Se sisälsi komission
38862: toimintatapojen virtaviivaistamista ja byrokratian keventämistä sekä tulosyksiköiden
38863: muodostamisen direktoraatteihin. Marraskuussa alkaneessa toisessa osassa keskity-
38864: tään petosten ehkäisyyn sekä tehokkaampaan ohjelmien kustannusten seurantaan.
38865: Kolmatta vaihetta valmistellaan parhaillaan. Sen tavoitteena on komission ja
38866: jäsenmaiden välisen yhteistyön tehostaminen budjetoinnissa, talouden valvonnassa
38867: ja petosten ehkäisyssä. Transparenssin lisääminen tällä tavalla vastaa myös Suomen
38868: tavoitteita.
38869: Komissio suunnitteli laajaa, vuoden 1996 puolella toteutettavaa Citizens First -
38870: hanketta, jonka tarkoituksena on parantaa ED-kansalaisten tietoisuutta sisämark-
38871: kinoiden yksilöille konkreettisesti tuomista eduista. Hanke kuuluu komission
38872: asettamiin prioriteetteihin ja se aikoo käyttää hankkeeseen merkittävästi resursseja.
38873: Hankkeen valmistelu ja toteuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden
38874: kanssa.
38875: Komissiossa on valmisteltu hallintouudistusta myös antamalla ulkopuoliselle
38876: asiantuntijatie (Philippe Petit-Laurent) tehtäväksi arvioida komission toiminnan
38877: tehokkuus ja hallinto. Arvioinnin lähtökohtana oli tarve aikaansaada kestävä
38878: luottamus komission resurssien käytön tehokkuuteen ja tarve laajaan vaiheittaiseen
38879: muutokseen komission organisaatwrakenteessa.
38880: 2.9. EU-rekcytoinnit
38881: Suomen kansalaisten rekrytointi EU :n toimielimiin käynnistyi varsinaisesti vuoden
38882: 1995 puolella Suomen tultua EU :n jäseneksi, vaikka lähinnä käännöshenkilöstöä oli
38883: palkattu jo vuoden 1994 puolella.
38884: Nuorempien hallintovirkamiesten (A6-A8) rekrytointi komissioon ja Euroopan
38885: parlamenttiin toteutettiin odotetulla tavalla ja varauslistoille päässeitä henkilöitä
38886: ollaan parhaillaan sijoittamassa tehtäviinsä.
38887: Suomen kansalaisille varattujen ylimpien virkamiesten (A1-A3) osalta tilannetta on
38888: pidettävä tyydyttävänä. Lisäksi "ylimääräisenä" korkeana tehtävänä tuli Euroopan
38889: parlamentin oikeusasiamiehen ensimmäisen viran saaminen suomalaiselle.
38890:                       1996 vp Hallituksen kertomus 1995                          699
38891: 
38892: Keskijohdon (A4-A5) virkojen osalta sen sijaan ongelmia voi esiintyä rekrytoinnin
38893: aikataulussa. Sovitusta viiden vuoden rekrytointiajasta kiinnipitäminen voi tuottaa
38894: vaikeuksia komission puolelta, koska näiden virkojen osalta on odotettava, että ne
38895: vapautuvat luonnollisen poistuman kautta. Lisäksi monet vanhoista jäsenmaista
38896: katsovat olevansa aliedustettuja ja suhtautuvat siten _penseästi uusien jäsenmaiden
38897: pyrkimyksiin turvata itselleen tasapuolinen osuus nätstä viroista.
38898: Suomi on pitänyt yhtenä prioriteettinaan varmistaa suomalaisten riittävä ja oikea-
38899: aikainen rekrytoituminen unionin toimielimiin ja on katsonut, että erityisesti
38900: kielipalveluissa suomen kielen asema on turvattava.
38901: 2.10. Hallitusten välinen konferenssi 1996
38902: Euroopan unionin vuoden 1996 hallitusten välisen konferenssin (HVK) valmistelut
38903: siirtyivät vuonna 1995 uuteen vaiheeseen, kun Korfun huippukokouksessa asetettu
38904: reflektio- eli mietintäryhmä aloitti työnsä 2.-3.6.1995. Suomen ulkoasiainministerin
38905: henkilökohtaiseksi edustajaksi ryhmään nimitettiinjohtaja Ingvar S. Melin. Reflek-
38906: tioryhmä kokoontui 15 kertaa. Loppuraporttinsa se esitti Madridin huippukokouk-
38907: selle 15.-16.12.1995.
38908: ED-asiain ministerivaliokunta vahvisti 12.5.1995 hallitusten välisen konferenssin
38909: valmistelujen organisoinnin Suomessa vuoden 1995 aikana.
38910: Valtioneuvoston piirissä valmistelujajohti ED-ministerivaliokunta. ED:n yhteiseen
38911: ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä käsitteli hallituksen ulko- ja
38912: turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta.
38913: HVK:ta koskevia hallituksen kannanottoja valmistelemaan sekä ulkoasiainministerin
38914: henkilökohtaista edustajaa reflektioryhmässä tukemaan perustettiin HVK-johtoryh-
38915: mäja sen alaisuuteen kolme työryhmää. Ne käsittelivät ulko- ja turvallisuuspolitiik-
38916: kaa, institutionaalisia kysymyksiä sekä taloudellisia kysymyksiä.
38917: Johtoryhmään kuuluivat tasavallan presidentin kanslian, valtioneuvoston kanslian,
38918: ulkoasiainministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön, puolustusministeriön,
38919: oikeusministeriön sekä ympäristöministeriön kansliapäälliköt ja valtiosihteerit
38920: Lisäksi jäseninä olivat ED-asioissa keskeisimpien ministerien erityisavustajat.
38921: Johtoryhmä kokoontui 24 kertaa. Sen mandaatti päättyi Madridin huippukokouk-
38922: seen joulukuussa 1995.
38923: Johtoryhmän laatima muistio "HVK 1996 - Suomen lähtökohtia" julkistettiin
38924: 1. 9.1995. Muistio sisältää johtoryhmän näkemyksiä keskeisistä konferenssissa esille
38925: nousevista kysymyksistä.
38926: Johtoryhmän puheenjohtajana toiminut ulkoasiainministeriön valtiosihteeri oli
38927: kuultavana eduskunnan suuren valiokunnan suljetussa HVK:ta koskevassa tilaisuu-
38928: dessa 29.9.1995 sekä vastaavassa julkisessa kuulemistilaisuudessa 11.10.1995.
38929: Valtiopäiväjärjestyksen 54 g pykälän velvoitteen mukaisesti pääministeri informoi
38930: eduskuntaaHVK:sta suuren valiokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan yhteiskokoukses-
38931: sa 31.5.1995 eli ennen reflektioryhmän järjestäytymistä. Lisäksi HVK-asioita
38932: esiteltiin eduskunnalle Eurooppa-neuvoston kokousvalmistelujen osana 21.6
38933: (Cannes), 15.9. (Mallorca) ja 8.12.1995 (Madrid) sekä näiden huippukokousten
38934: tuloksien yhteydessä 30.6., 27.9. ja 20.12.1995.
38935: Valtioneuvosto asetti 21.9.1995 tekemällään päätöksellä 60-jäsenisen neuvottelu-
38936: kunnan vuoden 1996 hallitusten välistä konferenssia varten. Neuvottelukunnan
38937: 700                            Suhteet ulkovaltoihin
38938: 
38939: puheenjohtajana toimii pääministeri, varapuheenjohtajina ulkoministeri ja Eurooppa-
38940: ministeri. Pysyväksi asiantuntijaksi nimettiin HVK-johtoryhmän puheenjohtaja.
38941: Neuvottelukunnassa ovat edustettuina eri aatteelliset ja yhteiskunnalliset tahot,
38942: yliopistot, molemmat kansankirkot sekä keskeiset ammatti- ja etujärjestöt.
38943: Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia informointi- ja keskustelufoorumina konfe-
38944: renssia koskevissa asioissa sekä muissa Euroopan umonissa esillä olevissa merkittä-
38945: vissä kysymyksissä. Neuvottelukunta kokoontui syksyn 1995 aikana kaksi kertaa.
38946: Ensimmäinen kokous pidettiin 10.10.1995 ja se käsitteli HVK:ta. Toinen kokous oli
38947: 5.12.1995, jolloin pääaiheena oli EMU.
38948: 2.11. EU :n laajentuminen
38949: Laajentuminen oli eräs keskeisimpiä keskustelunaiheita erilaisissa vierailuohjelmissa
38950: ja tapaamisissa. Aihe nousi näkyvästi esille myös Eurooppa-neuvoston kokouksessa
38951: Madridissa 15.-16.12.1995. Siellä päästiin yhteisymmärrykseen menettelytavoista,
38952: joilla laajentuminen konkreettisesti etenee.
38953: Suomen kanta Euroopan unionin laajentumiseen on myönteinen. Laajentuminen
38954: edistää vakautta ja turvallisuutta Euroopassa. Lisäksi se avaa taloudellisia mahdolli-
38955: suuksia niin vanhoille kuin uusiliekin jäsenmaille.
38956: Vuonna 1995 Slovakia, Romania, Bulgaria sekä kaikki kolme Baltian maata
38957: esittivät jäsenhakemuksensa Euroopan unionille. Aiemmin jäsenyyttä ovat hakeneet
38958: Puola, Unkari, Slovakia, Malta, Kypros ja Turkki.
38959: Suomi korosti Madridin huippukokouksessa, että kaikkia hakijamaita tulee tarkas-
38960: tella yhdenvertaisten kriteerien pohjalta. Kokouksessa saavutettu yhteisymmärrys
38961: mahdollistaa sen, että Viro ja muut Baltian maat ovat samalla viivalla muiden
38962: jäsenyyttä hakeneiden maiden kanssa.
38963: Päätöksiä uusien jäsenyysneuvottelujen käynnistämisestä ei kuitenkaan tehdä ennen
38964: EU :n vuoden 1996 hallitusten välisen konferenssin päättymistä. Päätökset tästä
38965: tekee neuvosto konferenssin tulosten, maalausuntojen sekä komission laatimien
38966: sektoriraporttien pohjalta.
38967: Tavoitteeksi Madridin huippukokouksessa kirjattiin KIE-maiden neuvottelujen
38968: alkuvaiheen satuttaminen yhteen Kyproksen ja Maltan kanssa käynnistettävien
38969: neuvottelujen kanssa.
38970: 2.12. Suomen ED-puheenjohtajuus
38971: Suomi on EU:n puheenjohtajamaa 1.7.-31.12.1999 ja ns. troikan jäsen 1.1.1999-
38972: 30.6.2000. Puheenjohtajuus on vaativa tehtävä, johon on syytä valmistautua
38973: huolellisesti ja ajoissa. Alustavia kaavailuja puheenjohtajuuden hoitamiseksi alettiin
38974: käynnistää vuoden 1995 lopulla.
38975: 2.13. Hallinnonaloittainen toiminta EU :ssa
38976: 2.13.1. Oikeusministeriö
38977: Oikeusministeriö osallistui kertomusvuonna EU :n neuvoston alaisten työryhmien
38978: toimintaan seuraavilla aloilla: yksityisen suoja henkilötietojen käsittelyssä, kulutta-
38979: jansuoja, yhteisöoikeus (osuuskunta), maksunsiirto, pankkisaneeraus, EMU:un
38980: liittyvät oikeudelliset kysymykset, maksujen nettoutus. Ministeriö osallistui myös
38981:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       701
38982: 
38983: unionin perussopimuksen kolmannen pilarin puitteissa toimivien komiteoiden ja
38984: työryhmien kokouksiin oikeudellisen yhteistyön kysymyksissä.
38985: 2.13.2. Sisäasiainministeriö
38986: Sisäasiainministeriö vastasi kansallisesti alue- ja rakennuspolitiikkaa ja yhteisöta-
38987: voitteiden 2, 5 b, ja 6 koskevien päätösten valmistelusta ja seurannasta sekä
38988: laadittujen seitsemän Interreg II-ohjelman koordinoinnista (Pohjois-Kalotin-, Meren-
38989: kurkun-, Saaristomeren-, Barentsin-, Karjalan-, Kaakkois-Suomen- ja Etelä-Suomen
38990: rannikkovyöhykkeen-Interreg II- ohjelmat). Lisäksi ministeriö vastasi Maastrichtin
38991: sopimuksen 3. ,Pilarin sisä- ja oikeusasioita, erityisesti turvapaikkaa, maahan-
38992: muuttoa, ulkora.Jojen valvontaa ja poliisiasioita koskevien päätösten valmistelusta
38993: ja seurannasta. Myös pelastuspalvelua (Civil Protection) sekä muuta pelastushal-
38994: lintoakoskevien määräysten ja päätösten valmistelu tapahtui sisäasiainministeriössä.
38995: Ministeriö osallistui 111 pilarin alaisten poliisihallinnon alaan kuuluvien seuraavien
38996: työryhmien työskentelyyn: johtoryhmä II, terrorismi, huumausaineet ja järjestäyty-
38997: nyt rikollisuus, Europol, poliisiyhteistyö, telekuuntelu sekä tekninen ja tieteellinen
38998: poliisiyhteistyö.
38999: Yleissopimus Euroopan unionista tehdyn K.3 artiklan perusteella Euroopan poliisi-
39000: viraston perustamisesta (Europol-yleissopimus) allekirjoitettiin 26.7 .1995. Europol-
39001: viraston tarkoituksena on helpottaa jäsenvaltioiden poliisien välistä tietojenvaihtoa
39002: ja tehdä selvityksiä rikollisuudesta.
39003: EDU:n mandaattia laajennettiin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan
39004: perusteella Europol Drugs Unit -yksiköstä 10.3.1995 hyväksytyllä neuvoston yh-
39005: teinen toiminta Goint action) -tOimenpiteellä käsittämään huumausaineiden sekä
39006: ydin- ja radioaktiivisten aineiden laitonta kauppaa, laittomaan maahanmuuttoon
39007: liittyvää rikollisuutta sekä ajoneuvojen laitonta kauppaa, mukaan lukien näihin
39008: rikollisuuden muotoihin osallistuvat rikollisjärjestöt ja niihin liittyvä rahanpesu.
39009: Haagissa, Hollannissa, sijaitsevaan Europol Dru~s Unit (EDU) -yksikköön Suomen
39010: poliisi sijoitti vuonna 1995 yhdysmiehen. Poliisialan yhteistyötä on käsitelty myös
39011: EU :n ja kolmansien maiden välisissä suhteissa.
39012: Sisäasiainministeriö osallistui aktiivisesti EU:n pelastuspalveluyhteistyöhön, jota
39013: toteutetaan hallitusten välisenä yhteistyönä kansalliselta pohjalta. Yhteistyö käsitti
39014: ylijohtajien ja kansallisten yhteyshenkilöiden kokouksia ja osallistumista asiantunti-
39015: jaryhmien työskentelyyn, projekteihin ja seminaareihin. Samoin käynnistettiin
39016: asiantuntijavaihto pelastuspalvelun alalla.
39017: Neuvoston pelastuspalvelutyöryhmä kokoontui kahdesti ja sille tehtiin ehdotus
39018: Neuvoston päätökseksi yhteisön toimintaohjelmaksi pelastuspalvelun alalla.
39019: Päätösehdotuksen hyväksyntä siirtyi vuodelle 1996. Sisäasiainministeriö osallistui
39020: myös muiden hallinnonalojen alalla toteutettuun yhteistyöhön Neuvostossa,
39021: komissiossa ja sen alaisissa laitoksissa.
39022: Sisäasiainministeriö vastasi osaltaan Euroopan unionisopimuksen mukaisesta
39023: hallitusten välisestä yhteistyöstämaahanmuutto-ja turvapaikka-asioissa. Ministeriö
39024: vastasi yhteistyöstäjohtoryhmä I:ssä, maahantulotyöryhmässä, maasta poistaminen-
39025: työryhmässäja turvapaikkatyöryhmässä. Lisäksi ministeriö osallistui työskentelyyn
39026: viisumi työryhmässä, ulkorajatyöryhmässä, CIREF:ssä (rajanylitystä ja maahanmuut-
39027: toa koskevan tiedon tuotanto- ja tietojenvaihtokeskus) sekä CIREA:ssa (turvapaik-
39028: ka-asioiden tiedotus-, pohdinta- ja tietojenvaihtokeskus).
39029: Kertomusvuoden aikana hyväksyttiin 25.9.1995 siirtymään joutuneiden henkilöiden
39030: vastaanotosta ja väliaikaisesta oleskelusta aiheutuneiden kustannusten jakamista
39031: 702                            Suhteet ulkovaltoihin
39032: 
39033: (burden-sharing) koskeva päätöslauselma. Vastuunjakoa koskeva päätös kiireelli-
39034: sestä menettelystä hyväksyttiin sisällöltään 23.11.1995. Euroopan unionin jäsenval-
39035: tioiden alueella pitkäaikaisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten asemaa
39036: koskeva päätöslauselma hyväksyttiin sisällöltään 23.11.1995. Päätös kolmansien
39037: maiden kansalaisten vastaanottamista yhteisön alueelle koskevien jo hyväksyttyjen
39038: säädösten seurannasta hyväksyttiin sisällöltään 22.11.1995. Takaisinottosopimusten
39039: täytäntöönpanoa varten laadittu suositus mallipöytäkirjaksi (myös mallisopimus)
39040: hyväksyttiin 24.7.1995. Laittoman maahanmuuton ja työnteon torjuntakeinojen
39041: yhdenmukaistamista ja tätä varten säädettyjen valvontakeinojen parantamistakoske-
39042: va suositus hyväksyttiin 22.12.1995. Suositus neuvottelusta ja yhteistyöstä karko-
39043: tustoimenpiteiden toimeenpanossa hyväksyttiin 22.11.1995. Johtopäätös takaisinot-
39044: toa koskevista artikloista sekasopimuksissa (Euroopan yhteisö, sen jäsenvaltiot ja
39045: kolmannet maat) hyväksyttiin sisällöllisesti 23.11.1995. Saksan puheenjohtajakau-
39046: della hyväksytyn karkotuksen täytäntöönpanoa helpottamaan tehdyn mallimatkus-
39047: tusasiakirjan käyttöä jäsenvaltioissa koskeva raportti käsiteltiin K.4-komiteassa
39048: 8.11.1995.
39049: Päätöslauselma turvapaikkamenettelyn vähimmäistakeista hyväksyttiin sisällöltään
39050: 9.-10.3.1995. Vuoden 1951 Geneven pakolaisyleissopimuksen 1 artiklassa tarkoite-
39051: tun pakolaisen määritelmän yhdenmukaisesta soveltamisesta hyväksyttiin yhteinen
39052: kanta sisällöltään 23.11.1995. Johonkin Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioon jätetyn
39053: turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion ratkaisemista koskevan
39054: yleissopimuksen (ns. Dublinin sopimus) ratifiointi oli edelleen kesken Irlannissa ja
39055: Alankomaissa, joten sopimuksen voimaantulo lykkääntyi. CIREA:ssa jatkettiin
39056: tietojen vaihtoa turvapaikanhakijoiden lähtömaiden olosuhteista sekä muista
39057: pakolaisuuteen liittyvistä jäsenmaita kiinnostavista seikoista. Suunnitteilla on
39058: yhteisen tietopankin perustaminen UNHCR:n dokumentaatiokeskuksen kanssa.
39059: Ulkorajasopimusluonnoksen valmistelu jatkui kertomusvuoden aikana.
39060: CIREFI:ssä jatkettiin säännöllistä, neljännesvuosittain tapahtuvaa tietojenvaihtoa.
39061: Tietojenvaihto liittyy lailliseen ja laittomaan maahanmuuttoon ja käsittää käytän-
39062: nön, tilastojen ja oikeudellisten asioiden tietojenvaihtoa
39063: Yhtenäisen viisumin kaavasta annettiin asetus 29.5.1995. Yhtenäisviisumi otetaan
39064: käyttöön 1.6.1996. Asetus maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ylittäessään
39065: unionin ulkorajat (ns. negatiivilista) annettiin 25.9.1995. Tämän seurauksena Suomi
39066: on irtisanonut viisumivapaussopimuksen kahdeksan maan kanssa 1.1.1996 lukien.
39067: Lentokenttien kauttakulkuviisumista (airport transit visa) hyväksyttiin yhteinen
39068: toiminta 23.11.1995. Pohjoismaisillajäsenvaltioilla on 18 kk:n siirtymäaika asian·
39069: käytännön järjestelY,jä varten. Konsulaarista yhteistyötä viisumiasioissa koskeva
39070: suositus hyväksyttiin 23.11.1995. Oikeus- ja sisäasiainneuvosto on todennut
39071: periaatteellisesti, että turvapaikanhakijoiden sormenjälkien vaihtamista koskeva
39072: EURODAC-järjestelmä on mahdollista toteuttaa. EURODAC:n perustaminen tulee
39073: ratkaistavaksi oikeudellisten, taloudellisten ja teknisten selvitysten jälkeen.
39074: Rajavartiolaitos on pitänyt yhteyttä Euroopan unionin muiden jäsenvaltioiden
39075: rajavalvonnasta vastaaviin viranomaisiin. Rajavartiolaitoksen edustajat ovat osallis-
39076: tuneet EU:n jäsenvaltioiden välisen ulkorajatyöryhmän ja CIREFI-työryhmän
39077: (laiton maahanmuutto ja maassaoleskelu) työskentelyyn.
39078: Sisäasiainministeriöllä ja rajavartiolaitoksella on edustajat valtuuskunnassa, joka
39079: neuvottelee muiden maiden kanssa pohjoismaisen passiunionin jatkuvuuden
39080: turvaamisesta.
39081:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       703
39082: 
39083: 
39084: 2.13.3. Opetusministeriö
39085: Kertomusvuonna opetusministeriö osallistui aktiivisesti Euroopan unionin koulutus-,
39086: tutkimus-, kulttuuri- ja vapaa-aikapolitiikkaa koskevaan työhön. Unionin lainsää-
39087: däntötyöhönja sen toteuttamiseen osallistuttiin komiteoissaja työryhmissä. Opetus-
39088: ministeri ja kulttuuriministeri määrittivät Suomen kannalta omien alojensa ED-
39089: politiikkaa useissa ministerineuvoston kokouksissa. Eduskuntaa ja sen suurta
39090: valiokuntaa informoitiin hallinnonalan ED-kysymyksistä säännöllisesti.
39091: Opetusministeriön kansliapäällikkö edustaa hallinnonalaa EU-asioiden komiteassa.
39092: ED-asioiden kansallista koordinointijärjestelmää uudistettaessa opetusministeriön
39093: vastuulle osoitettiin kolme komitean jaostoa. Niissä valmistellaan koulutusta,
39094: kulttuuri-, audiovisuaali- ja tekijänoikeusasioita sekä nuoriso- ja liikunta-asioita
39095: koskevat kysymykset. Opetusministeriön hallinnonalalla oli edustus 18 jaostossa.
39096: Ministeriöön perustettiin keväällä kansliapäällikön johtama ED-ryhmä huolehtimaan
39097: ministeriön stsäisestä EU-koordinaatiosta. Kansainvälisten asiain osastolla toimi
39098: selvittely- ja analyysikeskuksena EU-deski. Ministeriön henkilöstölle järjestettiin
39099: useita ED-aiheisia koulutustilaisuuksia. Tietotekniikan ja tietojärjestelmien entistä
39100: täydempää hyödyntämistä EU-asioissa valmisteltiin. EU-virkojen täyttämistä varten
39101: Suomen kansallisiin prioriteettialoihin valittiin koulutus ja tutkimus. Komissiossa
39102: työskentelee opetusministeriön kannalta tärkeissä pääosastoissa kansallisia asiantun-
39103: tijoita. Komissioon voitiin lähettää myös kolmen kuukauden ajan työskenteleviä
39104: perehtyjiä.
39105: Unionin koulutuspolitiikassakorostuivat kertomusvuonna työttömyyden torjuminen
39106: ja tietoyhteiskunnan luominen. Näitä aihepiirejä Suomi on pitänyt erityisen tärkeinä
39107: omassa koulutuspolitiikassaan. Unionin ohjelmia on yhdistetty entistä suuremmiksi
39108: ja tarkoituksenmukaisemmiksi kokonaisuuksiksi. Ammatillisen koulutuksen
39109: Leonardo da Vinci -ohjelma hyväksyttiin joulukuussa 1994 ja korkeakoulu- ja
39110: yleissivistävän opetuksen kattava Sokrates-ohjelma vuoden 1995 alkupuolella.
39111: Ohjelmien kansallisesta toteuttamisesta vastaavat yhteistyössä opetusministeriön
39112: kanssa opetushallitus ja kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO. Leonardo-
39113: ohjelmaa varten opetushallitukseen on luotu erityinen Leonardo-keskus. Suomi on
39114: menestynyt hyvin kummankin ohjelman ensimmäisillähakukierroksilla. Ammatilli-
39115: sen koulutuksen kysymyksissä opetus- ja työhallinto toimivat tiiviissä yhteistyössä.
39116: Kertomusvuoden aikana hyväksyttiin parlamentin ja ministerineuvoston yhteispää-
39117: tös vuoden 1996 nimeämisestä elinikäisen oppimisen teemavuodeksi. Komissio
39118: valmisteli opetuksen ja oppimisen valkoisen kirjan, joka esiteltiin Eurooppa-
39119: neuvoston kokouksessa Madridissa joulukuussa.
39120: Euroopan unionin tutkimuspolitiikan painopiste on ollut ja tulee lähivuosina
39121: olemaan tieto- ja teletekniikassa. Muita merkittäviä aloja ovat materiaaliteknologia
39122: ja energiatutkimus. Biotieteiden ja xmpäristötutkimuksen osuus on viime vuosina
39123: kasvanut, kuten myös panostus tutkijoiden liikkuvuuteen ja koulutukseen. Suomen
39124: tavoitteisiin kuuluu humanististen Ja yhteiskuntatieteellisten alojen merkityksen
39125: lisääminen. EU:n tutkimuspolitiikkaa koskevissa kysymyksissä opetusministeriön
39126: ja kauppa- ja teollisuusministeriön yhteistyö on jatkuvaa.
39127: Tutkimuksen neljänteen puiteohjelmaan (1994-98) on EU:n budjetissa varattu 12,3
39128: miljardia ecua eli noin 72 miljardia markkaa. Budjettia on tarkoitus lisätä vuonna
39129: 1996 noin 700 miljoonalla eculla. Uusien jäsenmaiden mukaantulon vuoksi vuonna
39130: 1996 tehdään myös päätös noin 800 miljoonan ecun korotuksesta. Suomen lasken-
39131: nalliset osallistumiskustannukset olivat vuonna 1995 noin 230 miljoonaa markkaa.
39132: Korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset onnistuivat aktiivisesti toimimalla
39133: 704                           Suhteet ulkovaltoihin
39134: 
39135: saamaan hankkeilleen tukea, jonka kokonaismäärä ylitti selvästi laskennallisten
39136: osallistumiskustannusten määrän.
39137: Kulttuuripolitiikassa vuoden 1995 tavoitteisiin kuului useista tärkeistä ohjelmista
39138: päättäminen. Kulttuuritoimintaa sekä esittäviä että visuaalisia taiteita koskevan
39139: Kaleidoskooppi-ohjelman uudesta vaiheesta ei vuoden aikana päästy ratkaisuun.
39140: Sama koskee kirja-alan Ariane-ohjelmaa ja kulttuuriperintöön liittyvää Rafael-
39141: ohjelmaa. Marraskuussa pidetyssä kulttuuri- ja audiovisuaaliministerineuvoston
39142: kokouksessa Helsinki valittiin yhdeksi vuoden 2000 kulttuurikaupungeista.
39143: Audiovisuaalisen alan Media II -ohjelma saatiin vuoden viimeisinä päivinä vahvis-
39144: tetuksi. Tv-direktiivin muuttaminen eteni vuoden aikana verraten pitkälle. Yhtenä
39145: komission ehdotuksista oli, että eurooppalaisen ohjelmiston kiintiöosuutta koskevia
39146: vaatimuksiakiristettäisiin. Tämän Suomi ja useat muutjäsenmaat torjuivat. Vireille
39147: tuli av-tuotannon edistämiseen pyrkivän takuurahaston perustaminen. Tietokantojen
39148: suojaa koskeva direktiivi etem lähelle lopullista hyväksymistä. Komissio julkaisi
39149: tekijänoikeuksia ja lähioikeuksia tietoyhteiskunnassa koskevan vihreän kirjan.
39150: Vuoden alkupuolella hyväksyttiin Nuorten Eurooppa -ohjelman kolmas vaihe.
39151: Pääpaino on nuorisovaihto-ohjelmien tukemisessa. Kertomusvuonna aloitettiin myös
39152: liikunta-alan vaihto-ohjelma Eurathlon, jolla tuetaan erityisesti nuoriin ja vammai-
39153: siin liittyvää toimintaa.
39154: Kulttuuri- ja av-kysymyksiä sekä nuorisoasioita ja liikuntaa koskevalla EU :n
39155: toimintapolitiikalla et ole Suomen kannalta kovin suuria taloudellisia vaikutuksia,
39156: mutta periaatteellinen ja välillinen merkitys on huomattava. Suomalaiset yksityiset
39157: ja yhteisöt ovat saaneet monipuolisesti tukea käynnissä olevista ohjelmista ja
39158: pilottiprojekteista.
39159: Opetusministeriön hallinnonalan toimintoihin tarkoitettu EU:n rakennerahastojen
39160: tuki ohjautuu sosiaalirahastosta ja aluekehitysrahastosta. Yhteistyössä mm. työ- ja
39161: sisäasiainhallinnon kanssa opetusministeriö valmisteli komission käsittelyä varten
39162: suunnitelmat, joiden pohjalta rahastoista myönnetään huomattavaa tukea koulutus-,
39163: tutkimus-, kulttuuri- ja nuorisopoliittisiin hankkeisiin. Suurin yksittäinen kohde on
39164: suunnitelmien mukaan oppisopimuskoulutus. Tukeen ja siihen liittyvään kotimai-
39165: seen rahoitukseen varauduttiin siirtomäärärahoin jo valtion vuoden 1995 talousar-
39166: viossa. Hankkeiden konkreettinen rahoitus aloitettiin kertomusvuonna ja laajenee
39167: suunnitelmien mukaiseen mittaan vuonna 1996. Rakennerahastoasioita käsittelee
39168: opetusministeriössä välittömästi kansliapäällikön alaisena toimiva rakennerahasto-
39169: ryhmä.
39170: Komission alaisen Eurooppa-koulun perustamisasiakirja allekirjoitettiin Luxembur-
39171: gissa huhtikuussa vuonna 1957. Eurooppa-koulun tavoitteena on muun muassa
39172: vahvistaa op:pilaan omaa kulttuuri-identiteettiä sekä antaa valmiudet oppilaan oman
39173: äidinkielen hsäksi vähintään kahden vieraan kielen hyvään hallintaan. Eurooppa-
39174: koulu on perusteiltaan monikulttuurikoulu, jossa eri kieliryhmistä ja kulttuureista
39175: tulevat oppilaat työskentelevät yhdessä.
39176: Kertomusvuonna Eurooppa-kouluja oli yhdeksän ja ne sijaitsivat seuraavissa EU :n
39177: jäsenmaissa: Luxemburgissa, Belgiassa, Italiassa, Saksassa, Hollannissa ja Isossa-
39178: Britanniassa. Eurooppa-koulu käsittää viisiluokkaisen ala-asteen (primary school)
39179: sekä seitsemänluokkaisen yläasteen ja lukion (secondary school). Koulu on siis 12-
39180: luokkainen ja vastaa Suomen peruskoulua ja lukiota. Lukio päättyy ylioppilastut-
39181: kintoon, joka on nimeltään European Baccalaureate (EB). Koulun yhteydessä toimii
39182: lisäksi kaksivuotinen esikoulu.
39183:                            1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       705
39184: 
39185:      Syyskuun 1 päivänä 1995 perustettiin suomenkieliset osastot Bryssel II-kouluun ja
39186:      Luxemburgim. Bryssel II-koulussa on neljä suomalaista opettajaa- yksi esikoulus-
39187:      sa, kaksi ala-asteella sekä yksi yläasteella ja lukiossa. Suomalaisten opiskelijoiden
39188:      määrä on noin 50. Luxemburgin koulussa toimii myös neljä opettajaa - yksi
39189:      esikoulussa, kaksi ala-asteella ja yksi tuntiopettajana yläasteella. Suomalaisten
39190:      opiskelijoiden määrä on noin 20.
39191:      Kertomusvuonna suomalaiset virkamiehet osallistuivat myös Eurooppa-koulun
39192:      toimielimiin, The Board of Govemors'iin ja The Boards of lnspectors'iin.
39193:      2.13.4. Maa- ja metsätalousministeriö
39194:      Maa- ja metsätalouden hallinnonalalla ED-jäsenyys merkitsi suuria muutoksia.
39195:      Maatalouspolitiikan yhdenmukaistaminen pudotti heti tuottajahinnat keskimäärin
39196:      puoleen entisestään useiden tuotannon kustannustekijöiden hintojen jäädessä lähes
39197:      entiselleen. Elintarvikkeiden kuluttajahinnat laskivat myös, mutta vähemmän,
39198:      keskimäärin 9-11 %, minkä seurauksena perustuotteiden, erityisesti lihan, kulutus
39199:      kasvoi. Se puolestaan helpotti markkinointia kotimaahan uudessa tilanteessa, jossa
39200:      elintarvikkeiden vapautunut tuonti muista EU-maista valtasi merkittävän osan,
39201:      eräissä tuotteissa jopa viidenneksen maan kotimarkkinoista. Uudenlaisen politiikan
39202:      vaikutukset eivät vielä olleet täysipainoisia ylimenokauden kotimaisista erityistuista
39203:      ja EU:n varastojen arvonalennuskorvauksista johtuen.
39204:      EU:n yksityiskohtia myöten tarkoin säädettyjen eri tuotannonalojen tukiohjelmien
39205:      hallinnoint1 vaati muutoksia ministeriön organisaatiossa, koulutusta ja myös uusien
39206:      henkilöiden paikkaamista sekä rutiininomaista matkustamista (yli 1500 matkaa)
39207:      EU :n hallintoelimien kokouksiin.
39208:      Muista EU :n jäsenmaista haettiin ideoita ja mallia maaseutuympäristön ja maatalou-
39209:      den rakenteen parantamisohjelmille, jotta niihin liittyville hankkeille saataisiin
39210:      mahdollista ED-rahoitusta.
39211:       Maatalousministerineuvoston kokouksissa käsitellyistä asioista tärkeimpiä olivat
39212:       tuotteiden markkinajärjestelmien uudistaminen, valuuttakysymys sekä yhteisymmär-
39213:       ryksen hakeminen teuraseläinten kuljetusehdoille ja kasvua edistävien aineiden
39214:       kiellolle.
39215:       Euroopan unionin kustantamana käynnistyi tutkimus satoennusteiden laatimisesta
39216:       satelliittikuvien, säätietojen ja kasvumallien avulla. EU:n tutkimusohjelmasta
39217:       "Ympäristö ja ilmasto" myönnettiin ministeriön alaiselle geodeettiselle laitokselle
39218:       259 000 ECU:n kaksivuotinen määräraha kasvipeitteestä tapahtuvan säteilyn
39219:       sirannan selvittämiseen.
39220:       Vuoden lopulla ministeri Hemilän EU :n maatalouskomissionäärin Fischlerin kanssa
39221:       käymissä neuvotteluissa sovittiin vielä avoimeksi jääneen Suomen liittymissopi-
39222:       muksen 141 artiklan mukaisten ns. vakavien vaikeuksien tuesta v. 1996 käytettävis-
39223:       tä neuvotteluista.
39224:       EU:ssa metsäpolitiikka nousi uusien merkittävien metsätalous- ja metsäteollisuus-
39225:       maiden, Ruotsin ja Suomen, jäseniksi liittymisen myötä aiempaa voimakkaammin
39226:       esille. Tähän vrukuttivat myös kansainvälisten metsäasioiden ajankohtaisuus ja
39227:       Euroopan parlamentin kasvanut kiinnostus metsäasioita kohtaan. Vuoden aikana
39228:       käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että useimmat jäsenmaat haluavat lähinnä
39229:       parantaa metsäasioiden hoidon koordinointia EU:n komissiossa, mutta eivät pyri
39230:       yhteisen metsäpolitiikan aikaansaamiseen. Sen katsotaan kuuluvan lähes kokonaan
39231:       kansallisesti päätettäviin asioihin.
39232: 89 360228Y
39233: 706                            Suhteet ulkovaltoihin
39234: 
39235: ED-jäsenyys merkitsi myös erityisesti kalatalouden markkinapolitiikassa suuria
39236: muutoksia. Entinen silakan hintatukilainsäädäntö kumoutui hinnan muodostuessa
39237: markkinoilla vapaasti. Silakan kalastajahinta aleni. Lohen tuonnissa ei enää vaadittu
39238: lisenssiä ja tuontitulli aleni. Lähes vaP.aa tuonti Norjasta aiheutti vaikeuksia paitsi
39239: lohen kalastukselle myös kirjolohen vlljelylle, sillä tuottajahinnat alenivat. Suomen
39240: kalastuksen rakennepolitiikan ohjenuoraksi laadittiin sektorisuunnitelma, jonka
39241: komissio hyväksyi yhteisön rakennetukiohjelmaksi vuosiksi 1995-99. Kalatalouden
39242: valvontajärjestelmien ja rekisterien muuttaminen vastaamaan yhteisön säädöksiä
39243: saatiin hyvään alkuun.
39244: 12.13.5. Liikenneministeriö
39245: ED-jäsenyys vuoden 1995 alusta alkaen on merkinnyt kansainvälisen yhteistyön
39246: kasvua liikenneministeriössä. Koska liikenne- ja viestintäalan yhteisölainsäädännön
39247: valmistelu on sangen keskeisellä sijalla Euroopan unionissa, liikenneministeriön
39248: virkamiesten työstä noin puolet on Euroopan umoniin liittyvien asioiden käsittelyä.
39249: Ministeriön edustajat ovat osallistuneet neuvoston ja komission työryhmien ja
39250: komiteoiden kokouksiin sekä liikenne- ja televiestintäminiserineuvostojen istuntoi-
39251: hin yhteisön normaalin työkäytännön mukaisesti. Lisäksi on mm. perehdytty komis-
39252: sion toimintaan hallinnollisen perehdyttämisohjelman puitteissa Ja pidetty yhteyttä
39253: eri jäsenmaiden liikenne- ja viestintäviranomaisiin.
39254: Ensimmäisen jäsenyysvuoden jälkeen voidaan olla tyytyväisiä siihen, että pienen,
39255: uuden jäsenvaltion erityisvaatimukset on liikenteen alalla tehdyissä yhteisön
39256: päätöksissä otettu hyvin huomioon.
39257: Suomen pohjoinen ja merentakainen sijainti sekä harva asutus otettiin huomioon
39258: yleiseurooppalaisten liikenneverkostojen suuntaviivojen kehittämistä koskevassa
39259: TEN-suuntaviivapäätöksessä, joka on vielä Euroopan parlamentin käsiteltävänä.
39260: Suomen vaatimus jäänmurtajakaluston liittämisestä osaksi yleiseurooppalaisten
39261: verkostojen satamamfrastruktuuria hyväksyttiin neuvostossa. Tämä mahdollistaa
39262: yleiseurooppalaisten liikenneverkostojen toteuttamiseen myönnettävän avustusten
39263: käytön jäänmurtajien hankintaan. Myös muut Suomen esittämät liikenneyhteydet
39264: otettaneen pääosin huomioon TEN-suuntaviivapäätöksen liitekartoissa. Suomi sai
39265: ensimmäisenä jäsenyysvuonna TEN-avustusta liikenteen infrastruktuurihankkeiden
39266: toteuttamiseen 35 miljoonaa markkaa.
39267: Televiestinnän alalla on edetty televiestinnän harmonisoinnin ja vapauttamisen
39268: osalta tavoitteena avata televiestintämarkkinat vuoden 1998 alusta kilpailulle.
39269: Suomi on PY.rkinyt vaikuttamaan käsiteltävänä olleiden säädösehdotusten sisältöön
39270: niin, että kilpailun avaamiseen edettäisiin mahdollisimman nopealla aikataululla
39271: ilman kilpailun rajoituksia.
39272: Vuonna 1995 valmistui komission ehdotus postitoiminnan vapauttamisesta. Ehdo-
39273: tusta on käsitelty neuvoston työryhmässä. Suomi on kannattanut komission ehdotta-
39274: maa asteittaista ja valvottua postimarkkinoiden vapauttamista. Suomi on osallistunut
39275: aktiivisesti eurooppalaiseen tieteellis-tekniseen COST-yhteistyöhön. Suomen
39276: osallistumisen painopistealoja ovat olleet informaatioteknologia, liikenne, meteoro-
39277: logia, lääketiede ja elintarviketeknologia. ED:n tutkimusyhteistxöverkostoissa
39278: suomalaiset ovat osallistuneet aktiivisesti mm. informaatio- ja tietoliikenneteknolo-
39279: giaa tutkiviin ohjelmiin ja ympäristöohjelmiin.
39280: Merentutkimuksen alalla yhteistyö merentutkimuslaitoksen ja eurooppalaisten
39281: tutkimuslaitosten alalla lisääntyi ED:n tiedeohjelman puitteissa. Vuoden 1995
39282: aikana oli käynnissä kolme osittain ED :n rahoittamaa tutkimushanketta.
39283:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       707
39284: 
39285: 2.13.6. Kauppa- ja teollisuusministeriö
39286: Kauppa- ja teollisuusministeriö on kertomusvuoden aikana osallistunut EU :n komis-
39287: sion ja neuvoston komitea- ja työryhmätyöskentelyyn.
39288: Pk-yritystoimintaa käsittelevien komiteoiden ja työryhmien työssä painopiste on
39289: ollut integroidun pk-ohjelman toteuttamisessa ja mm. euroneuvontakeskusverkoston
39290: laajentamisessa. Kauppa- ja teollisuusministeriön edustajat ovat myös osallistuneet
39291: laajasti EU:n rakennerahastojen ohjelmien käynnistämiseen vastaten näiden yritys-
39292: toimintaa koskevista toimenpidekokonaisuuksista.
39293: Ministerineuvoston työryhmissä ministeriö on osallistunut painelaite-, jalometalli-
39294: ja suuronnettomuusdirektiivien valmisteluun sekä komission toimielimissä pai-
39295: neastioita, kaasulaitteita, sähkölaitteita ja suuronnettomuuksia koskevien asioiden
39296: käsittelyyn. Ministeriö on myös osallistunut tuotteiden vaatimustenmukaisuuden
39297: varmentamistoimintaa käsittelevän komission työryhmän (Senior officials group for
39298: standardization policies) sekä EU :n ulkopuolisten valtioiden kanssa laadittavia sopi-
39299: muksia käsittelevän komission työryhmän (MRA-työryhmä) työhön.
39300: Kuluttajavirasto on osallistunut EU :n komiteoiden (kiireellisiä tuoteturvallisuusasi-
39301: oita käsittelevä komitea, kosmetiikkakomitea, lelukomitea, EHLASS-komitea ja
39302: henkilösuojainkomitea) ja tuoteturvallisuusvalvonnan valvontaviranomaisten yhteis-
39303: työelimen PROSAFE:n (Product Safety Forum of Europe) työskentelyyn.
39304: Suomi osallistui EU:n neuvoston alaisen vientiluottoryhmän toimintaan täysival-
39305: taisena jäsenenä. Ryhmä kokoontuu normaalisti kerran kuussa. Kokouksiin ovat
39306: osallistuneet kauppa- ja teollisuusministeriön, valtion takuukeskuksen ja Suomen
39307: Vientiluotto Oy:n edustajat.
39308: Euroopan unionin komissio julkaisi huhtikuussa 1993 julkaissut tiedonantoluon-
39309: noksen, jossa esitetään rajoituksia ns. markkinoitavien nskien takaamiselle. Pyrki-
39310: mys on saada aikaan säännöstö, joka poistaisi kilpailun ja päällekkäisyyden
39311: julkisesti tuetun ja yksityisen luottovakuutussektorin väliltä. Tarkoituksena on siten
39312: solmia sopimus, joka määrittelee valtion vientitakuutoiminnan rajat lyhyen maksu-
39313: ajan viennin rajoituksessa.
39314: Komissio julkaisi heinäkuussa 1994 myös direktiiviluonnoksen, jossa ehdotetaan
39315: varsin pitkälle ulottuvaa Euroopan kansallisten vientitakuujärjestelmien yhdenmu-
39316: kaistamista keskipitkän ja pitkän maksuajan vientitakuista päätettäessä. Kummasta-
39317: kin asiakohdasta on käyty runsasta keskustelua vientiluottoryhmän kokouksissa,
39318: mutta yksimielisyyttä sovellettavista säännöistä ei kertomusvuoden aikana löytynyt.
39319: Teknillinen tarkastuskeskus on osallistunut komission ja ministerineuvoston työhön
39320: paineastioiden, räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden ja räjähteiden alalla.
39321: Lisäksi tarkastuskeskus on osallistunut neuvoston työryhmässä jalometallituotteita
39322: koskevan direktiivin valmisteluun. Teknillinen tarkastuskeskus on toiminut kerto-
39323: musvuonna paineastia-schemen puheenjohtajana. Teknillinen tarkastuskeskus on
39324: osallistunut Euroopan teknillisten tarkastusorganisaatioiden yhteisjärjestön
39325: (CEOC:n), Euroopan Standardisoimiskomitean (CEN), kansainvälinen ampuma-
39326: aseiden ja tarvikkeiden tarkastusjärjestön (C.I.P.), lakisääteisen mittaustoiminnan
39327: kansainvälinenjärjestön (OIML) sekä Länsi-Euroopan maiden lakisääteistä mittaus-
39328: toimintaa käsittelevä yhteistyöjärjestön (WELMEC) työhön.
39329: Geologian tutkimuskeskus osallistui EU:n IV tutkimuspuiteohjelman hankkeiden
39330: ensimmäiseen hakukierrokseen. EU-hankkeiksi on varmentunut Nuclear Fission
39331: Safety-ohjelmaan kuuluva radionuklidien kulkeutumista selvittävä Palmottu-hanke
39332: 708                            Suhteet ulkovaltoihin
39333: 
39334: ja Brite-Euram III-ohjelmaan kuuluva GeoNickel-hanke, jonka tavoitteena on
39335: kehittää nikkelimalmin etsintämenetelmiä.
39336: Geologian tutkimuskeskus osallistui EU :n IV tutkimuspuiteohjelman hankkeiden
39337: ensimmäiseen hakukierrokseen. EU-hankkeiksi on varmentunut Nuclear Fission
39338: Safety -ohjelmaan kuuluva radionuklidien kulkeutumista selvittävä Palmottu-hanke
39339: ja Brite-Euram 111 -ohjelmaan kuuluva GeoNickel-hanke, jonka tavoitteena on
39340: kehittää nikkelimalmin etsintämenetelmiä. Geologian tutkimuskeskus myös jatkoi
39341: osallistumista laajaan Global Geoscience Transect -hankkeeseen (GGT), jonka
39342: tavoitteena on laatia geofysiikan menetelmin tutkitulta Sveka-linjalta ja sen jatkeelta
39343: malli maankuoren rakenteesta, kehityksestä ja kallioperän malmiutumisesta.
39344: EU:n tutkimuksen ja kehityksen neljännen puiteohjelman 18 ohjelmasta 8 on
39345: TEKESin vastuulla. Suomalaisten menestyminen nelJännen puiteohjelman ensim-
39346: mäisellä hakukierroksella oli hyvä. Suomen osuuden tutkimusrahoista arvioidaan
39347: nousevan yli kahden prosentin, mikä Suomen 1,4 %:n maksuosuuteen verrattuna on
39348: hyvä tulos uudelle jäsenmaalle. Tutkimusta ja tuotekehitystä rahoitettiin myös EU :n
39349: rakennerahastoista 18 miljoonalla markalla vuonna 1995.
39350: Sopimus Suomen täysjäsenyydestä Euroopan Avaruusjärjestöön (ESA) vuoden
39351: 1995 alusta aktivoi alan kansallista ja kansamvälistä toimintaa kehitystyön hyödyn-
39352: tämiseksi erityisesti tietoliikenteessä ja kaukokartoituksessa Euroopan avaruusjär-
39353: jestön ohjelmien koordinointi Suomessa on TEKESin vastuulla.
39354: Kansallisen teknologiastrategian mukaisesti myös valtion teknillinen tutkimuskeskus
39355: osallistui aktiivisesti yhdessä yritysten ja tutkimustahojen kanssa IV puiteohjelman
39356: hakukierroksiin. Lähes kolmasosa 300 hakemuksesta hyväksyttiin jatkoon. Tutki-
39357: muskeskus osallistui kertomusvuonna 420 tutkimusprojektiin, joista 170 oli ED-
39358: projekteja.
39359: Mittatekniikan keskus oli kertomusvuonna mukana kolmessatoista EUROMET-pro-
39360: jektissa, jotka koskivat lämpötila-, massa-, paine- ja pituusmittauksia. Lisäksi
39361: mittatekniikan keskus osallistui EUROMETin komitea ja strategiatyöryhmän
39362: kokouksiin sekä massan, lämpötilan ja paineen yhteyshenkilöiden kokouksiin.
39363: Mittatekniikan keskus on määrätty EU :n standardit, mittaukset ja testaus-ohjelman
39364: (SMT) suomalaiseksi vastuutahoksi. Keskus osallistui EU :n SMT-ohjelman
39365: sääntelykomitean kokouksiin. Lisäksi mittatekniikan keskus osallistui kahteen
39366: M&T-projektiin, jotka käsittelivät lämpötilan sekä kosteuden mittausta.
39367: 2.13.7. Sosiaali- ja terveysministeriö
39368: Sosiaalipolitiikka
39369: EY:n sosiaaliturva-asetukseen 1408/71 ja sen toimeenpanoasetukseen 574172
39370: vuonna 1995 hyväksytyt keskeisimmät muutokset liittyvät oikeuteen saada sairaan-
39371: hoitoa tilapäisen oleskelun aikana toisessa jäsenvaltiossa. Toisessa jäsenvaltiossa
39372: tilapäisesti ansiotyössä olevalle työntekijälle ja ammatinharjoittajalle sekä tämän
39373: perheenjäsenille taattiin oikeus muuhunkin kuin välittömään hoitoon työskentelyn
39374: aikana oleskelumaassa. Muutoin oikeus välittömään sairaanhoitoon laajennetiin
39375: koskemaan kaikkia yhdessä jäsenvaltiossa vakuutettuja kansalaisia sekä näiden
39376: perheenjäseniä heidän oleskellessa tilapäisesti toisessa jäsenvaltiossa.
39377: Erityiset adoptioavustukset rinnastettiin syntymäavustuksiin, jolloin nämä etuudet
39378: on mahdollista jättää koordinaatiosäännösten ulkopuolelle.
39379:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       709
39380: 
39381: Säännöstä eläkkeen laskennasta tarkistettiin niissä tapauksissa, joissa edellytykset
39382: eläkkeen saamiseksi eivät täyty samaan aikaan kaikissa niissä jäsenvaltioissa, joissa
39383: henkilöllä on asumis- tai vakuutuskausia. Lisäksi hyväksytiin lähinnä teknisiä
39384: asetusten toimeenpanoa täsentäviä muutoksia.
39385: Kertomusvuonna hyväksyttiin EU :n ministerineuvostossa kaksi päätöslauselmaa:
39386: 27.3. päätöslauselma naisten ja miesten tasapuolisesta osallistumisesta päätöksente-
39387: koon sekä 5.10. päätöslauselma naisia ja miehiä koskevien mielikuvien käsitte-
39388: lemisestä mainonnassa ja tiedotusvälineissä. Kertomusvuoden joulukuussa hyväk-
39389: syttiin neljäs tasa-arvon toimintaohjelma vuosille 1996-2000.
39390: Kertomusvuosi oli EU:n kolmannen tasa-arvon toimintaohjelman viimeinen
39391: toteuttamisvuosi. Euroopan komissio myönsi kertomusvuodenjoulukuussa mainitun
39392: ohjelman toteuttamiseen liittyen hakemuksesta Suomelle uutena jäsenmaana noin
39393: 550 000 markkaa käytettäväksi EU :n tasa-arvolainsäädännön ja tasa-arvopolitiikan
39394: tunnetuksi tekemiseen.
39395: Suomi osallistui myös komission tasa-arvoasioiden neuvoaantavan komitean
39396: työskentelyyn. Komitea kokoontui kertomusvuonna neljä kertaa ja valmisteli muun
39397: muassa kannanoton tasa-arvon toimintaohjelmaan sisällytettävistä aiheista.
39398: Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimii valtakunnallinen vammaisneuvos-
39399: to. Valtakunnallisen vammaisneuvoston alaisuuteen perustettiin vuonna 1995
39400: Helios-jaosto, jonka tehtävänä on Helios-ohjelmasta tiedottaminen ja ohjelman to-
39401: teuttamiseen liittyvien kysymysten valmisteleminen. Vammaisneuvosto järjesti
39402: vuonna 1995 kansallisen Helios-päivän Suomessa.
39403: Terveyspolitiikka
39404: Parlamentin ja neuvoston yhteispäätösmenettelyssä käsiteltiin syövän torjuntaa,
39405: AIDSin ja eräiden muiden tautien torjuntaa, terveyden edistämistä ja huumeriippu-
39406: vuuden torjuntaa koskevia yhteisön toimintaohjelmia. Niiden lopullinen hyväksymi-
39407: nen siirtyi kuitenkin vuoden 1996 puolelle. Toimintaohjelmille oli kuitenkin
39408: myönnettY. EU:n talousarviossa määrärahaa, joten niiden käytännön toteuttaminen
39409: alkoi. Pankymmentä suomalaistakansalaisjärjestöäja tutkimuslaitosta teki esityksiä
39410: eurooppataisiksi hankkeiksi. Vuoden 1995 lopulla saatiin ensimmäiset myönteiset
39411: päätökset komission rahoituksesta. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoitti lähinnä
39412: kansalaisjärjestöille tarkoitetun tuki- ja tiedotusohjelman hakemusprosessin helpot-
39413: tamiseksi. Lokakuussa Suomessa vietettiin Euroopan syöväntorjuntaviikkoa.
39414: Terveysministerien neuvosto käsitteli kahdessa kokouksessaan terveyden edistämi-
39415: seen ja suojeluun liittyviä asioita. Pääsääntöisesti asiat olivat Suomen kannalta
39416: ongelmattornia ja Suomen näkökohdat oli otettu huomioon jo valmisteluvaiheessa.
39417: Terveysministerien neuvosto teki päätöslausuman veren turvallisuudesta ja verioma-
39418: varaisuudesta Euroopan yhteisössä, käsitteli harvinaisten tautien lääkityksen
39419: edistämistä ja muuta lääkepolitiikkaa kansanterveyden kannalta ja tutki kompromis-
39420: sin mahdollisuutta tupakkamainonnan kieltävän direktiivin osalta.
39421: Komissio teki esityksen uudeksi toimintaohjelmaksi terveysindikaattoreista ja
39422: terveystietojärjestelmästä, joita Suomi tuki.
39423: Neuvosto teki myös päätöslausuman yhteisön muiden toimien terveysvaikutusten
39424: ottamisesta huomioon. Päätöslauselman käsittelyä edelsi Suomessa kansallinen
39425: lausuntokierros eri ministeriöiden kesken. Euroopan unionin kaikkien toimien
39426: terveysvaikutusten arviointi ja toimien tarvittava muuttaminen terveyden suojelemi-
39427: 710                           Suhteet ulkovaltoihin
39428: 
39429: seksi kiinnostaa Suomea erityisesti. Komission kertomus muodostaa hyvän lähtö-
39430: kohdan asian edistämiseksi. Toinen komisson kertomus koski terveydentilaa
39431: Euroopassa. Selvityksen oli tehnyt Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimis-
39432: to komission toimeksiannosta.
39433: EU:n lääkkeitä koskeva lainsäädäntötyö on jatkunut kertomusvuonna. Yhteisösää-
39434: dösten ytimenä on kokonaan uusi lääkkeiden myyntilupajärjestelmä, joka koko-
39435: naisuudessaan tulee voimaan vuonna 1998. Lääkkeen valmistaja tai maahantuoja
39436: voi silloin hakea joko kansallista myyntilupaa, kansallisen myyntiluvan tunnusta-
39437: mista muissa jäsenvaltioissa tai keskitettyä myyntilupaa koko EU:n alueelle.
39438: EMEA:n työhön osallistuminen on työllistänyt sekä sosiaali- ja terveysministeriön
39439: että lääkelaitoksen asiantuntijoita. Koska virasto aloitti toimmtansa vasta vuonna
39440: 1995, käynnistysvaikeuksia on ollut. Suomen edustajat ovat ennen kaikkea pyrki-
39441: neet saamaan aikaan virastolle mahdollisimman selkeät hallinnolliset säännöt ja
39442: käytännöt, jotka osaltaan helpottaisivat ja edesauttaisivat itse substanssiasioiden
39443: käsittelyä ja ratkaisua. Tavoite on osaksi saavutettu.
39444: Suomi on kertomusvuonna aktiivisesti osallistunut EU:n alaisen Euroopan huumei-
39445: den ja huumeiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan. Keskus työskentelee
39446: Portugalissa. Yhteistyötä varten on perustettu kansallinen huumausaineseurantakes-
39447: kus.
39448: V akuotuspalvelut
39449: Kertomusvuoden aikana Suomen lainsäädäntöä muutettiin vastaamaan Euroopan
39450: unionin ns. kolmatta henkivakuutusdirektiiviä (92/96/ETY), ns. kolmatta vahinko-
39451: vakuutusdirektiiviä (92/49/ETY) ja vakuutusyritysten tilinpäätöksistä ja konso-
39452: lidoiduista tilinpäätöksistä annettua direktiiviä (91/674/ETY), joilla toteutetaan
39453: vakuutuspalvelujen eurooppalaiset sisämarkkinat.
39454: Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteistyö sosiaali- ja terveysalalla
39455: EU:n tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaatimissa toimissa päähuomio on kohdis-
39456: tettu hankeyhteistyön edellyttämän kotimaisen rahoituksen turvaamiseen sekä
39457: hallinnonalan t&k -yksikköjen toimintaedellytysten tukemiseen hankeyhteistyössä.
39458: Sosiaali- ja terveysalan hankkeita on saatu hyväksytyksi varsin hyvin eri tutki-
39459: musohjelmiin. Suomalaisten tutkijaryhmien menestys on ollut erinomainen muun
39460: muassa BIOMED -tutkimusohjelmassa sekä Telematiikka -tutkimusohjelman
39461: terveydenhuoltohankkeissa.
39462: Myös rakennerahastojen hankkeissa sekä sosiaali- ja terveyspoliittisten toiminta-
39463: ohjelmien toteutuksessa tarvitaan tutkimus- jakehittämistoimintaa. Kotimaista t&k-
39464: rahoitustukea on käytetty kärkihankkeiden alkuunsaattamiseen. Rakennerahasto-
39465: hankkeet toteutetaan yhteistyössä työministeriön (ESR) ja sisäasiainministeriön
39466: (EAKR) kanssa. Ministeriön käyttöön on osoitettu määräraha, jolla on tuettu alueel-
39467: listen ja paikallisten hankkeiden toteuttamista. Hankkeissa mimsteriö on useimmiten
39468: osarah01ttaja. Rahoitustuen kohdentamispäätökset on tehty ministeriön strategisen
39469: suunnitelman pohjalta. Rahoitustuen myöntämisen edellytyksenä on, että hankkeet
39470: on hyväksytty maakunnallisiin ohjelmiin ja että ne toteutetaan yhteistyössä ao.
39471: maakuntaliiton tai työvoimapiirin kanssa. Vuoden 1995 aikana on käynnistetty noin
39472: 15 laajahkoa sosiaali- ja terveysalan ED-hanketta.
39473: Hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinointia varten on toiminut
39474: sosiaaliturvan tutkimus- ja kehittämistoiminnan neuvottelukunta. Sen alaisuudessa
39475: toimii kansainvälisen tutkimusyhteistyön jaosto. Se käsittelee valmistelevasti EU :n
39476:                         1996 vp   Hallituksen kertomus 1995                       711
39477: 
39478: t&k- toiminnan kysymyksiä sekä muuta kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Vuoden
39479: 1995 aikana on paneuduttu EU-hanketoiminnan lisäksi muun muassa lähialue-
39480: yhteistyöhön. Tutkimusyhteistyö muiden kuin EU-maiden kanssa on perinteisesti
39481: nojautunut kansainvälisten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja OECD:n työhön
39482: sekä kahdenvälisiin sopimuksiin.
39483: Sektoritutkimusselvityksen yhteydessä kartoitettiin myös hallinnonalan tutkimus-
39484: laitosten kansainvälisen tutkimusyhteistyön tilanne. Tätä kartoitustyötä jatketaan
39485: erityisesti EU -hanketoiminnan osalta. Tavoitteena on koordinoinnin edistäminen ja
39486: konserniyhteistyön kehittäminen myös kansainvälisen tutkimusyhteistyön osalta.
39487: 2.13.8. Työministeriö
39488: 
39489: ED-jäsenyyden työministeriön hallinnonalalle aiheuttamat muutokset ETA -jäsenyy-
39490: teen verrattuna ovat johtuneet neuvoston ja komiteoiden työhön osallistumisesta
39491: sekä Euroopan sosiaalirahaston edellyttämistä laajamittaisista
39492: valmistelu- ja toimeenpanotehtävistä.
39493: Komissio hyväksyi Euroopan sosiaalirahaston Suomen ohjelmien 3 ja 4 asiakirjat
39494: kertomusvuoden heinäkuussa. Suomen ohjelmien kokonaisbudjett1 on noin 7,5
39495: miljardia markkaa. Sosiaalirahaston tavoite 3-ohjelmalla ehkäistään pitkäaikais- ja
39496: nuorisotyöttömyyttä. Tavoite 4-ohjelmalla autetaan työssä olevan henkilöstön
39497: sopeutumista rakennemuutokseen.
39498: EU :n työ- ja sosiaaliministerien neuvostolla on ollut kertomusvuonna neljä virallista
39499: kokousta kahden epävirallisen lisäksi. Näissä käsitellyistä työministeriön hallin-
39500: nonalan kysymyksistä on ollut esillä tärkeimpänä työllisyys; Essenin huippuko-
39501: kouksen viiden työllisyysjohtopäätöksen seuranta, monivuotisten kansallisten
39502: työllisyysohjelmien laadinta, päätöslauselma iäkkäiden työntekijöiden työllisyydestä
39503: sekä työvoiman koulutukseen liittyvät kysymykset. Työllisyys on ollut keskeisesti
39504: mukana myös hallitusten välisen konferenssin valmisteluissa. Lisäksi on valmisteltu
39505: neuvoston päätöstä analysointia, tutkimusta, yhteistyötä ja toimintaa koskevista
39506: komission toimista työllisyyden alalla.
39507: 
39508: Työoikeuden kysymyksistä on käsitelty muun muassa direktiiviehdotuksia työnteki-
39509: jöiden lähettämisestä komennuksella toiseen jäsenvaltioon ja työntekijöiden
39510: oikeuksien turvaamisesta yrityksen ja liikkeen luovutuksen yhteydessä. Lisäksi
39511: eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet vääsivät kertomusvuonna sopimukseen
39512: vanhempainlomaa koskevista vähimmälsvaatimuksista. Työsuojelua koskevista
39513: ehdotuksista on saatu päätökseen työvälineiden turvallisuutta koskeva direktiivi
39514: sekä valmisteltu työsuojelualan monivuotista toimintaohjelmaa.
39515: Kertomusvuonna hyväksyttiin keskipitkän ajan sosiaalinen toimintaohjelma, joka on
39516: komission työohjelma seuraavien kolmen vuoden ajaksi. Toimintaohjelman
39517: keskeisiä tavoitteita ovat uusien työpaikkojen luomiseen tähtäävät toimet, eurooppa-
39518: laisten työmarkkinoiden rakentaminen sekä korkeiden työelämän standardien
39519: edistäminen osana kilpailukykyistä Eurooppaa.
39520: 2.13.9. Ympäristöministeriö
39521: Suomi on osallistunut ensimmäisen jäsenyysvuotensa aikana aktiivisesti EU:n
39522: ympäristöpolitiikan kehittämiseen. Suomi on keskittynyt yhteisön ympäristöpolitii-
39523: kan perusteiden vahvistamiseen, yhteisön yhteistyön tehostamiseen erityisesti
39524: naapurimaiden kanssa ja maailmanlaajuisissa ympäristöasioissa sekä eräiden
39525: keskeisten ympäristösektoreiden strategian ja lainsäädännön sisältöön.
39526: 712                           Suhteet ulkovaltoihin
39527: 
39528: Vuoden 1996 hallitustenvälisen konferenssin valmisteluissa ympäristöasiat on
39529: Suomen aloitteesta otettu esille. Suomen tavoitteena konferenssissa on, että kestävä
39530: kehitys otetaan unionin keskeiseksi tavoitteeksi, ympäristönäkökohdat yhdennetään
39531: yhteisön muiden sektoreiden tavoitteisiin, kansalaisille turvataan oikeus terveelli-
39532: seen ja viihtyisään ympäristöön ja että päätöksentekoa selkeytetään ja tehostetaan.
39533: Kertomusvuoden ajan yhteisön ympäristöpolitiikka on ollut tarkistettavana kun 5.
39534: kestävän kehityksen ja ympäristön toimmtaohjelman toteutuminen ja tavoitteet
39535: tarkistetaan.
39536: Tarkistustyössä Suomi on kiinnittänyt erityistä huomiota toisaalta ympäristön-
39537: suojelun korkean tason saavuttamiseen ja toisaalta unionin yhteistyön tehostamiseen
39538: Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa erityisesti Suomen lähtalueilla. Korkean
39539: ympäristösuojelun tason toteuttamiseksi on esitetty ympäristönäkökohtien aikaisem-
39540: paa parempaa yhdentämistä muiden sektoreiden toimintaan, yhteisön toimien
39541: tehostamista happamoitumisen, Itämeren suojelun ja luonnonsuojelun aloilla sekä
39542: ohjauskeinojen tehostamista erityisesti taloudellisen ohjauksen alalla. Suomen panos
39543: näkyy ohjelman uusimisessa erityisesti Itämeren alueella ja Venäjän federaation
39544: kanssa käytävän lähialueyhteistyön selkiytymisessä.
39545: Taloudellista ohjausta koskevan politiikan tehostamisessa ja yksittäisten päätösten
39546: aikaansaamisessa erityisesti hiilidioksidi- ja energiaverotuksessa ei ole edistytty.
39547: Ympäristömerkinnän kansallisesta toteuttamisesta solmittiin uusi sopimus ympäris-
39548: töministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä Suomen Standardisoimisliiton
39549: välillä ED-jäsenyyden johdosta.
39550: Keskeisten ympäristösektoreiden strategian ja lainsäädännön sisältöä koskevassa
39551: päätöksenteossa Suomi on erityisesti I?Yrkinyt vaikuttamaan ymeäristön yhdennetyn
39552: piiaarnisen estämistä ja vähentämistä koskevaan direktiivtin, vesiensuojelun
39553: strategiaan ja direktiiviesitykseen sekä happamoitumisen vähentämisstrategiaan.
39554: ED-jäsenyyden myötä Suomi on voinut osallistua unionin ympäristö- ja ilmasto-
39555: ohjelman kehittämiseen ja tutkimushankkeisiin.
39556: Ympäristöministeriö osallistui Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) toiminnan
39557: aloittamiseen ja erityisesti sen toimintaohjelman laadintaan. Suomi ilmoitti haluk-
39558: kuutensa metsäaihekeskuksen isäntämaaksi. Päätös aihekeskuksen mahdollisesta
39559: perustamisesta siirtyy vuoteen 1997.
39560: Suomi osallistui ensimmäisen kerran ED :n Life-rahaston hakujen järjestämiseen ja
39561: oli mukana päättämässä rahojen käytöstä. Life-rahastosta kohdennettiin 15,7
39562: miljoonaa markkaa viiteen eri luonnonsuojeluhankkeeseen ja noin 12,5 miljoonaa
39563: markkaa neljään muuhun ympäristöhankkeeseen.
39564: ED:n aluesuunnittelun kehityskuvaa (European Spatial Development Perspective)
39565: ja ministerikokouksia varten on valmisteltu suomalaiset aineistot yhteistyössä
39566: sisäasiainministeriön kanssa. Euroopan komissiolle valmisteltiin laaja kuvaus
39567: Suomen aluesuunnittelujärjestelmästä (nk. compendium).
39568: Ympäristöministeriö on osallistunut ED:n aluesuunnittelukomitean työhön. Myös
39569: Itämeren maiden aluesuunnittelukomitean työhön ympäristöministeriö osallistui ak-
39570: tiivisesti. Ministeriö osallistui ED:n kaupunkiympäristön työryhmässä kestävän
39571: kehityksen edistämiseen Euroopan kaupungeissa.
39572: Jäsenyyssopimuksessa Suomi sai poikkeuksen niissä ympäristöä koskevissa
39573: direktitveissä, joissa Suomessa tällä hetkellä sovelletaan muita tiukempaa lainsää-
39574:                             1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       713
39575: 
39576:       däntöä (polttoaineiden rikkipitoisuus, torjunta-aineiden päällysmerkinnät, pentakloo-
39577:       rifenolin käyttö puun suojauksessa, lannoitteiden kadmiumpitoisuus). Suomi on
39578:       yhdessä muiden uusien jäsenten kanssa kiirehtinyt komission lainsäädännön tarkis-
39579:       tusta. Tavoitteena on, että unionin määräykset tarkistetaan siirtymäkauden aikana
39580:       ennen vuotta 1998.
39581:       Liittymissopimuksen allekirjoittamisen jälkeen on osallistuttu komission raken-
39582:       nusalan pysyvän komitean kokouksiin tarkkailijana ja toimitettu pyydettyjä kan-
39583:       nanottoja.
39584:       Rakennusalan tekninen valiokunta, BTSl, on aktiivisesti valvonut ja ohjannut
39585:       eurooppalaista standardisoimistyötä rakennusalaa koskevien direktiivien implemen-
39586:       toimista varten. CEN :n teknisten komiteoiden työhön on osallistuttu lähinnä
39587:       RakMK:n alueella.
39588: 
39589: 
39590:       3. Suomen suhteet ED-maihin
39591:       Kahdenvälinen vuoropuhelu Länsi-Euroopan maiden kanssa on perinteisesti ollut
39592:       tiivistä. Suomen ED-Jäsenyyden astuttua voimaan 1.1.1995 yhteydenpito muiden
39593:       EU-maiden kanssa on ollut entistäkin tiiviimpää. Erityisen vilkasta on yhteydenpito
39594:       ollut vuoden 1995 puheenjohtajamaiden, Ranskan ja Espanjan, kanssa.
39595:       Eurooppa-neuvoston kokoukset Cannesissa heinäkuussa ja Madridissa joulukuussa,
39596:       samoin kuin syyskuussa Mallorcalla järjestetty ylimääräinen huippukokous, toivat
39597:       korkean tason tapaamismahdollisuuksia.
39598:       Paitsi yhteydenpidon tiivistymiseen on ED-jäsenyys vaikuttanut myös kahdenvälis-
39599:       ten tapaamisten asiasisältöön. Ajankohtaiset EU-asiat, kuten vuoden 1996 hallitus-
39600:       tenvälinen konferenssi, EU:n laajentuminen ja Euroopan raha- ja talousunioni,
39601:       olivat lähes poikkeuksetta tärkeinä keskustelunaiheina myös kahdenvälisissä
39602:       tapaamisissa.
39603:       Alankomaiden kuningatar Beatrix teki valtiovierailun Suomeen kesäkuussa 1995.
39604:       Tasavallan Presidentti ja rouva Ahtisaari tekivät marraskuussa virallisen vierailun
39605:       Belgiaan. Samalla Tasavallan Presidentti vieraili myös EU:n, Naton ja WEU:n
39606:       päämajoissa. Pääministeri Paavo Lipponen vieraili Belgiassa toukokuussa.
39607:       Espanja toimi EU:n puheenjohtajamaana vuoden 1995 jälkimmäisen puoliskon.
39608:       Tämän johdosta Suomessa vierailivat ulkoasiainministeri Javier Solana heinäkuussa
39609:       sekä pääministeri Felipe Gonza.Iez joulukuussa. Puheenjohtajakauden kuluessa oli
39610:       yhteydenpito niin poliittisen johdon kuin virkamiestenkin tasolla vilkasta. Tasaval-
39611:       lan Presidentti, pääministeri ja ulkoasiainministeri osallistuivat Madridissa joulu-
39612:       kuussa pidettyyn Eurooppa-neuvoston huippukokoukseen.
39613:       Suomen ja Irlannin väliset poliittiset yhteydet tiivistyivät merkittävästi kertomus-
39614:       vuoden aikana. Irlannin varapääministeri ja ulkoasiainministeri Dick SP.ring teki
39615:       ensimmäisen tämän tason irlantilaisvierailun Suomeen lokakuussa. Vierruluvaihtoa
39616:       on ollut myös virkamies- ja parlamentaarikkotasolla.
39617:       Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen avasi Suomi Euroopassa-kampanjan
39618:       Isossa-Britanniassa maaliskuussa. Prinssi Philip vieraili Suomessa toukokuussa
39619:       WWF Intemationalin J?Uheenjohtajan ominaisuudessa. Tasavallan Presidentti vieraili
39620:       Lontoossa 6.5. ja Pariisissa 8.5.1995 toisen maailmansodan loppumisen 50-vuotis-
39621:       juhlissa. Ison-Britannian puolustusministeri Malcolm Rifkind teki Suomeen
39622: 90 360228Y
39623: 714                            Suhteet ulkovaltoihin
39624: 
39625: virallisen vierailun kesällä. Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari teki virallisen
39626: valtiovierailun Isoon-Britanniaan lokakuussa. Ison-Britannian eurooppaministeri
39627: David Davis vieraili loppuvuodesta Helsingissä.
39628: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen osallistui Messinan konferenssin 40-vuotisjuhla-
39629: kokoukseen Messinassa kesäkuussa. Ulkoasiainministeriön valtiosihteeri vieraili
39630: Roomassa syksyllä ja kävi keskusteluja italialaisen virkaveljensä kanssa.
39631: Presidentti Martti Ahtisaari vieraili Itävallassa maaliskuussa.
39632: Kertomusvuoden aikana Suomi perusti Luxemburgin ruhtinaskuntaan täysivaltaisen
39633: suurlähettilään johtaman suurlähetystön. Suurlähetystö avattiin 1.8.1995.
39634: Ranska oli EU:n puheenjohtajamaana vuoden 1995 alkupuoliskon. Ranskan
39635: ulkoministeri Alain Juppe teki puheenjohtajuuteen liittyneen työvierailun Suomeen
39636: heti alkuvuodesta. Tasavallan Presidentti teki presidentti Mitterrandin isännöimän
39637: virallisen vierailun Ranskaan helmikuussa. Kertomusvuoden toukokuussa astui
39638: virkaansa Ranskan uusi presidentti Jacques Chirac. Hän järjesti kesäkuussa EU:n
39639: valtionpäämiehille illalliskokouksen, johon Tasavallan Presidentti osallistui.
39640: Tasavallan Presidentti, pääministeri ja ulkoasiainministeri osallistuivat Cannesissa
39641: kesäkuun lopussa järjestettyyn Euroopan unionin huippukokoukseen.
39642: Saksan liittopresidentti Herzog teki vierailun Suomeen heinäkuussa. Presidentti
39643: Martti Ahtisaari puolestaan vieraili Saksassa syyskuussa.
39644: Suhteita Ruotsiin ja Tanskaan pidettiin yllä monien hallitustason vierailujen
39645: yhteydessä. Suhteita selostetaan seuraavassa luvussa.
39646: 
39647: 
39648: 4. Suomen suhteet Pohjoismaihin
39649: 4.1. Täikeimmät poliittiset vierailut
39650: Tasavallan Presidentti suoritti valtiovierailun Islantiin 26.-28. syyskuuta. Uppsalaan
39651: 2.11. tekemänsä esitelmämatkansa yhteydessä Tasavallan· Prestdentti tapasi myös
39652: pääministeri Ingvar Carlssonin.
39653: Pääministeri Paavo Lipponen ja ulkoministeri Tarja Halonen vierailivat 27.4.
39654: Ruotsissa. Toukokuun 20 päivänä pääministeri Lipponen oli työvierailulla Tanskas-
39655: sa ja 19.6. hän vieraili Norjassa. Ulkoasiainministeri Paavo Rantanen vieraili
39656: puolestaan 17.2. Ruotsissa ja 27.2. Norjassa. Ulkoasiainministeri Halonen tapasi
39657: Norjan ulkoasiainministerin ToreGodalin maan toisen maailmansodan päättymisen
39658: 50-vuotisjuhlan yhteydessä 8.5. sekä Tanskan ulkoasiainministerin Niels Helveg
39659: Petersenin 9.5. pidetyn Kööpenhaminan ulkoasiainministerikokouksen yhteydessä.
39660: Pohjoismaiden ulkoasiainministerit vierailivat 9.-10.10. Rovaniemellä, jossa
39661: pidettiin Barentsin euroarktisen neuvoston ulkoministerikokous. Sen puheenjohtaja-
39662: na toimi ulkoasiainministeri Halonen.
39663: 
39664: 4.2. Hallitustason yhteistyö
39665: Pohjoismaiden pääministerit jatkoivat pohjoismaista yhteistyötä. Tammi-helmikuus-
39666: sa toimi puheenjohtajana Islannin pääministeri David Oddsson. PN:n Reykjavikin
39667: istunnosta lähtien puheenjohtajana toimi Tanskan pääministeri Poul Nyrup Rasmus-
39668: sen.
39669:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                     715
39670: 
39671: Pääministerit pitivät yhteisiä virallisia kokouksia seuraavasti: Kööpenhaminassa
39672: 29.1., Reykjavikissa PN:n 46. istunnon yhteydessä 27.2., Grönlannissa 14.-16.8. ja
39673: Kuopiossa PN :n 47. istunnon yhteydessä 13.11.1995. Pääministerikokouksissa
39674: olivat esillä pohjoismaisen yhteistyön uudistaminen Euroopan inte~raation edistyes-
39675: sä. Kööpenhaminan kokouksen yhteydessä pääministerit käsittelivät yhdessä
39676: ulkoasiainministereiden kanssa nk. reformityöryhmän selvitystä. Kööpenhaminan
39677: kokouksen julkilausumassa pääministerit painottivat mm. seuraavia asioita:
39678: - Pohjoinen ulottuvuus eurooppalaisessa yhteistyössä on vahvistunut Suomen ja
39679: Ruotsin liityttyä Euroopan unioniin.
39680: - Pohjoismainen yhteistyö suunnataan jatkossa kolmelle pääalueelle: 1) Pohjolan
39681: sisäinen yhteistyö 2) Pohjola ja Eurooppa ja 3) Pohjolan lähialueet
39682: - Pohjoismaiden neuvoston työ uudistetaan siten, että vuosittain pidettäisiin vain
39683: yksi varsinainen istunto, mutta sen lisäksi nk. teemaistuntoja, joissa käsitellään
39684: Pohjoismaille tärkeitä aiheita, kuten ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, eurooppa-
39685: kysymyksiä, työllisyyttä ja ympäristökysymyksiä.
39686: Pääministerit korostivat passivapauden säilyttämistä Pohjoismaissa, vaikkakin
39687: Suomen, Ruotsin ja Tanskan liittyminen Schengen-sopimukseen tulisi ajankohtai-
39688: seksi.
39689: Pohjoismaiden pääministerit pitivät ensimmäistä kertaa kokouksen Baltian maiden
39690: pääministereiden kanssa Vilnassa 1. 7.1995. Esillä olivat lähinnä eurooppakysymyk-
39691: set Kokouksia päätettiin jatkaa.
39692: Suomen pohjoismaisena yhteistyöministerinä jatkoi kertomusvuonna eurooppami-
39693: nisteri Ole Norrback. Yhteistyöministereiden puheenjohtajana toimi tammi-helmi-
39694: kuussa Islannin teollisuus- ja kauppaministeri Sighvatur Björgvinsson sekä maalis-
39695: kuun alusta lukien Tanskan talousministeri Marianne Jelved. Yhteistyöministereiden
39696: tehtävänä on mm. avustaa pääministereitä pohjoismaisen yhteistyön kehittämisessä.
39697: Yhteisessä työryhmässä Pohjoismaiden neuvoston valitsemien edustajien kanssa
39698: ministerit valmistelivat selvityksen " Pohjoismainen yhteistyö uuteen aikaan".
39699: Selvitys hyväksyttiin PN:n Reykjavikin istunnon yhteydessä. Yhteistyöministerit
39700: toimivat myös budjettiministereinä.
39701: Yhteistyöministerit kokoontuivat vuoden aikana seuraavasti: Kööpenhaminassa
39702: 13.2., Reykjavikissa 28.2., Stavangerissa 15.-16.6., Kööpenhaminassa 11.9.,
39703: Helsingborg1ssa 18.10. ja Kuopiossa 15.11. Yhteinen kokous PN:n puheenjohtajis-
39704: ton kanssa pidettiin 11.9. Kööpenhaminassa, jolloin käsiteltiin nk. Helsingin
39705: sopimuksen muutoksia ja PN:n 5. ylimääräisen istunnon asioita. Helsingin sopi-
39706: mukseen lisättiin ns. syrjimättömyyspykälä. Muutokset tulivat voimaan vuoden
39707: 1996 alusta lukien.
39708: Kertomusvuonna pidettiin pohjoismaisia ulkoministerikokouksia 2.2. Reykjavikissa,
39709: 9.5. Kööpenhaminassa ja 30.-31.8. Koldingissa. Ulkoasiainministerit osallistuivat
39710: myös Pohjoismaiden neuvoston istuntoon 13.11. Kuopiossa. Kokouksissaan
39711: mmisterit ottivat kantaa sekä pohjoismaisen yhteistyön pamopisteisiin Suomen ja
39712: Ruotsin liityttyä EU:un että kansainvälisen politiikan keskeisiin kysymyksiin.
39713: Muiden Pohjoismaiden tapaan Suomi korosti pohjoismaisen yhteistyön merkitystä
39714: kansainvälisillä foorumeilla sekä tarvetta edelleen kehittää lähialueyhteistyötä.
39715: Ulkoasiainministerikokouksissa todettiin mm. Pohjoismaiden alueellisen yhteistyö-
39716: kokemuksen, kuten monien pohjoismaisten arvojen, olevan hyödyksi EU :n ja koko
39717: Euroopan integraatiokehityksen kannalta. Pohjoismaiselle yhteistyölle taas EU- ja
39718: 716                            Suhteet ulkovaltoihin
39719: 
39720: ETA-yhteistyön katsottiin antavan sekä uusia sektorikohtaisia virikkeitä että entistä
39721: laajempaa eurooppalaista ja globaalista ulottuvuutta.
39722: Kansainvälisen politiikan alueella ulkoministerit ottivat kantaa mm. entisen Jugosla-
39723: vian tilanteeseen ja rauhanturvatoimintaan, Lähi-idän rauhanprosessiin, Venäjän,
39724: Baltian maiden, KIE- ja IVY-maiden näkymiin, Euroopan turvallisuuskysymyksiin,
39725: alueelliseen yhteistyöhön ja ihmisoikeuskysymyksiin sekä käsittelivät asialistalla
39726: pysyväisluonteisestl olevia ED-kysymyksiä.
39727: Loppukesän ulkoasiainministerikokouksen yhteydessä järjestettiin 30.8. Pohjoismai-
39728: den ja Baltian maiden ulkoasiainministerien yhteinen kokous, jonka keskeisenä
39729: teemana oli Baltian maiden integraatiokehitys. Kokouksen yhteydessä Baltian
39730: maiden ulkoasiainministerit mm. ilmaisivat tyytyväisyytensä sen tuen johdosta,
39731: jonka Pohjoismaat ovat johdonmukaisesti antaneet mruden ED-pyrkimyksille.
39732: 4.2.1. Pohjoismaiden neuvosto
39733: Toimintavuotena tehtiin ratkaisevat päätökset neuvoston työmuotojen muuttatnisesta
39734: ja työn uudesta sisällöstä. Vuonna 1996 voimaan tulevat päätökset koskevat
39735: pohjoismaisen yhteistyösopimuksen ja neuvoston työjärjestyksen muutoksia. Lisäksi
39736: muutettiin istuntojen määrää ja luonnetta sekä valiokuntien määrää ja työmuotoja.
39737: Puheenjohtajiston sihteeristö päätettiin muuttaa Tukholmasta Kööpenhaminaan
39738: Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön yhteyteen. Ensimmäiset poliittiset
39739: päätökset suunnanmuutoksista tehtiin Reykjavikin kevätistunnossa. Puheenjohtajis-
39740: ton ehdotus uudeksi organisaatioksi ja yhteistyön uudeksi sisällöksi hyväksyttiin
39741: syyskuussa neuvoston ylimääräisessä istunnossa Kööpenhaminassa. Varsinaisesti
39742: organisaatiotyö saatiin päätökseen, kun puheenjohtajiston työjärjestystä koskevat
39743: muutosesitykset hyväksyttiin syysistunnossa Kuopiossa.
39744: 46. istunto
39745: Neuvoston 46. istunto pidettiin Reykjavikissä 27.2.-2.3. Asialistalla oli 24 jäseneh-
39746: dotusta, viisi ministenneuvoston ehdotusta ja 24 kysymystä. Näistä annettiin 22
39747: uutta suositusta.
39748: Yleiskeskustelun aloitti Tanskan pääministeri Poul Nyrup Rasmussen, joka antoi
39749: pääministereiden nimissä selonteon. Siinä hän otti esiin erityisesti Pohjolan uuden
39750: aseman, kun Ruotsi ja Suomi olivat päättäneet liittyä Euroopan unioniin. Hän
39751: totesi, että myös Norja ja Islanti ovat kehityksessä mukana huolimatta ulkoJ?uolelle
39752: jäämisestä. Molemmat maat kuuluvat ETA-sopimukseen ja osallistuvat aktiivisesti
39753: Euroopan turvallisuuspoliittiseen yhteistyöhön. Tulevaisuudesta hän oli sitä mieltä,
39754: että pohjoismaista yhteistyötä ei tulla asettamaan kyseenalaiseksi. Vaikka pohjois-
39755: maat t01mivatkin Euroopan yhteistyössä eri lähtökohdista, mailla ei koskaan ole
39756: ollut niin tiiviitä ja yhteneviä etuja ajettavanaan Euroopan kehityksessä.
39757: Istunnon suuria asiakysymyksiä olivat mm. tasa-arvoalan yhteistyöohjelma
39758: 1995-2000, työmarkkina- ja työympäristöalan yhteistyöohjelma sekä aluepoliittinen
39759: yhteistyöohjelma 1995- 1999. Lisäksi neuvosto päätti uuden luonto- ja ympäristö-
39760: palkinnon perustamisesta.
39761: Istunnon aikana keskusteltiin raportista "Pohjoismainen yhteistyö uuteen aikaan".
39762: Ehdotuksen pääkohtia oli pohjoismaisen yhteistyön keskittäminen kolmeen pää-
39763: alaan: Pohjoismaiden sisäiseen yhteistyöhön, Pohjolan yhteistyöhön Euroopassa,
39764: ED:ssa ja ETA:ssa sekä yhteistyöhön Pohjolan lähialueilla. Lisäksi ryhmä ehdotti
39765: muutoksia neuvoston johtamistoimintoihin ja valiokuntarakenteeseen. Puolueryhmi-
39766: en asemaahaluttiin vahvistaa valmistelu- ja päätösvaiheessa, muuttaakokousmuoto-
39767:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       717
39768: 
39769: ja sekä siirtää puheenjohtajiston sihteeristö ministerineuvoston sihteeristön yh-
39770: teyteen Kööpenhaminaan. Työryhmän esityksen päälinjat hyväksyttiin Reykjavikis-
39771: sa kevätistunnossa. Tämän jälkeen puheenjohtajisto asetti sisäisen työryhmän
39772: tekemään konkreettiset esitykset organisaation muuttamiseksi. Esityksen pääkohtia
39773: olivat, että puheenjohtajisto toimii neuvoston johtoelimenä ja että siihen kuuluu
39774: yhdestätoista kolmeentoista jäsentä, että neuvoston valiokunnat rakentuvat kolmelle
39775: edellä mainitulle pääalalle, että perustetaan erillinen tarkastuskomitea ja että
39776: budjettivaliokunnan tehtävät siirretään puheenjohtajistolle.
39777: Ylimääräisessä istunnossa annettujen suositusten ja sisäisten päätösten pohjalta
39778: puheenjohtajisto teki ehdotuksensa neuvoston työjärjestyksen muuttamisesta.
39779: Työjärjestyksen muutokset vahvistettiin Kuopion istunnossa.
39780: 5. ylimääräinen istunto
39781: Neuvoston 5. ylimääräinen istunto pidettiin Kööpenhaminassa 29 päivänä syyskuu-
39782: ta. Se kutsuttiin koolle käsittelemään neuvoston uutta organisaatiota ja uusia
39783: työtapoja sekä ministerineuvoston Helsingin sopimuksen muuttamista koskevia
39784: esityksiä. Keskustelun käynnistivät Tanskan yhteistyöministeri Marianne Jelved ja
39785: neuvoston islantilainen puheenjohtaja Geir H. Haarde. Puheenvuoroissa käsiteltim
39786: erityisesti uutta valiokuntarakennetta. Enemmistö kannatti puheenjohtajiston
39787: ehdotusta, jonka mukaan neuvostoon tulisi kolme valiokuntaa: yksi Pohjolan, toinen
39788: Euroopan, kolmas lähialueiden yhteistyötä varten. Keskustelussa kannatusta sai
39789: myös organisaatiomalli, joka perustuisi aikaisempaa enemmän asia-aloittain
39790: työskenteleviin valiokuntim, kuten tähänkin asti. Yleiskokous päätti kuitenkin
39791: suosittaa Pohjoismaiden hallituksille, että ne tekisivät ehdotetut muutokset Helsin-
39792: gin sopimukseen ja hyväksyisivät puheenjohtajiston ehdotuksen uudeksi organisaa-
39793: tioksi.
39794: 47. istunto
39795: Neuvoston 47. istunto pidettiin Kuopiossa 13.-15.11. Istunnon aluksi käytiin ulko-
39796: ja turvallisuuspoliittinen keskustelu, jonka käynnisti Tanskan ulkoasiainministerin
39797: Niels Helve~ Petersenin antama selonteko Pohjolan hallitusten puolesta. Selonteos-
39798: sa korostettiin sitä, että pohjoismaisessa yhteistyössä on pyrittävä sijoittumaan
39799: keskeisesti sekä eurooppalaisessa kehityksessä että laajasti kansainvälisessä kehityk-
39800: sessä. Ulkoasiainmimstereiden teettämän raportin mukaan on täysin mahdolhsta
39801: saada pohjoismaisella toiminnalla asiat esiin kansainvälisillä näyttämöillä EU:n ja
39802: ETA:n kautta. Edelleen siinä käsiteltiin Pohjoismaiden tukea EU:n laajentamiselle
39803: Baltian maihin sekä Keski- ja Itä-Eurooppaan. Selonteossa käsiteltiin myös lä-
39804: hialueyhteistyötä, arktisen neuvoston perustamista sekä pohjoismaisen rauhanturva-
39805: joukon lähettämistä entiseen Jugoslaviaan.
39806: Yhteistyöministeri Ole Norrback antoi yleiskokoukselle selonteon Suomen puheen-
39807: johtajamaan ohjelmasta. Neuvoston ja ministerineuvoston työtapojen muutoksista
39808: tehtyjen päätösten seurauksena Suomi on ministerineuvoston puheenjohtajamaa
39809: vuonna 1996. Selonteon alussa tulivat esiin erityisesti Euroopan yhteistyötä ja EU:n
39810: hallituskonferenssia koskevat asiat. Siinä todettiin, että EU :n tulevaisuutta ja
39811: hallituskonferenssin sisältöä käsitellään säännöllisesti pohjoismaisissa kokouksissa.
39812: Suomi tulee puheenjohtajamaana huolehtimaan siitä, että Pohjolaa ja Eurooppaa
39813: koskevat kysymykset ovat aina asialistalla pääministereiden ja ulkoasiainministerei-
39814: den kokousten hsäksi myös kaikissa muissa ministerineuvostoissa sekä virkamies-
39815: komiteoissa. Lisäksi siinä käsiteltiin Pohjolan lähialueiden kehitystä. Lähialueyh-
39816: teistyössä pyritään edistämään tasapainoista poliittista ja taloudellista kehitystä
39817: näillä alueilla. Tämä on olennainen osa uutta eurooppalaista arkkitehtuuria. Pohjois-
39818: 718                            Suhteet ulkovaltoihin
39819: 
39820: maiden välinen kulttuuriyhteistyö on edelleenkin tärkeintä pohjoismaisen identitee-
39821: tin vahvistamisessa.
39822: Suomen puheenjohtajuudessa tullaan erityisesti ja määrätietoisesti työskentelemään
39823: pohjoismaisten kielten ymmärtämisen parantamiseksi. Suomi aikoo esittää toimia,
39824: joilla parannetaan pohjoismaalaisten, varsinkin suomalaisten ja islantilaisten,
39825: mahdollisuuksia osallistua tasavertaisin ehdoin pohjoismaiseen yhteistyöhön.
39826: Istunnossahyväksyttiin vuoden 1996 budjettiesitys. Budjettikeskustelussaministeri-
39827: neuvoston ehdotus laitosselvityksestä sai suurta huomiota. Ehdotuksessa käsiteltiin
39828: periaatekysymyksiä, jotka nousivat esiin, kun pohjoismaisia laitoksia arvioitiin
39829: "pohjoismaisen hyödyn" näkökulmasta. Selvityksessä asetettiin kyseenalaiseksi
39830: eräiden laitosten pohjoismainen hyöty.
39831: Yleiskokouksen asialistalla oli myös ministerineuvoston ehdotus maa- ja metsäta-
39832: lousalan yhteistyöstä, arktisesta yhteistyöstä, lapsi- ja nuorisokulttuuriyhteistyöstä
39833: sekä Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta. Lisäksi
39834: käsiteltiin 16 jäsenehdotusta. Ehdotuksista annettiin 18 uutta suositusta. Istunnon
39835: yhteydessä neuvoston puheenjohtajisto tapasi Pohjoismaiden pääministerit. Lisäksi
39836: valiokunnat pitivät yhteiskokouksta vastaavien ministerineuvostojen kanssa.
39837: Pohjoismainen YK-konferenssi
39838: Tammikuun alussa Pohjoismaiden neuvosto järjesti Helsingissä konferenssin, jonka
39839: teemana oli "Pohjola YK:ssa - rauhan ja kehityksen puolesta". Tasavallan Presi-
39840: dentti Martti Ahtisaari avasi konferenssin ja pääpuheenvuoron pitiYK:npääsihteeri
39841: Boutros Boutros-Ghali. Neuvosto halusi tällä tavoin osallistua Yhdistyneiden
39842: Kansakuntien 50-vuotisjuhlallisuuksiin. Pohjoismaiden pääministerit päättivät
39843: elokuussa, että Pohjoismaat jatkavat yhteistyötään YK:ssa nykyisellään. Maat
39844: pyrkivät puolustamaan Pohjoismaiden saamaa arvostusta ja merkitystä.
39845: 4.2.2 Pohjoismaiden ministerineuvosto
39846: Pääministereillä on edelleen ylin poliittinen vastuu pohjoismaisesta yhteistyöstä.
39847: Perinteisen pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön rinnalle ovat nousseet eurooppa- ja
39848: lähialuekysymykset Kaikilla sektoreilla on tarkasteltava toimintaa lähtien "pohjois-
39849: maisesta hyödystä". Reformityöryhmän selvityksen pohjalta on tuleva yhteistyö
39850: jaettu aikaisemmin mainittuihin kolmeen alueeseen. Eurooppakysymykset tulevat
39851: pysyväksi asiakohdaksi ministerineuvostojen kokousten asialistoille. Yhteisiä
39852: neuvonpitoja pyritään pitämään ennen EU:n ministerikokouksia.
39853: Ministerineuvosto on jatkanut lähialueita, Baltian maita ja luoteis-Venäjää, koske-
39854: vaa ohjelmaansa. Pohjoismaisilla tiedotustoimistoilla on keskeinen rooli ylläpidettä-
39855: essä kontakteja lähialueiden väestöön. Pietarin tiedotustoimisto on aloittanut
39856: toimintansa. Projektityöntekijä työskenteli Kirkkoniemessä pitäen yhteyksiä
39857: Barentsin alueneuvoston sihteeristöön Luulajassa. Hänen toimikautensa loppui
39858: 31.12.1995. Pohjoismaiden ministerineuvoston lähialueilla tapahtuvien toimenpitei-
39859: den tavoitteena on ollut vakauttaa demokraattinen kehitys, edistää turvallisuutta ja
39860: myötävaikuttaa markkinatalouden läpiviemistä.
39861: Pohjoismaiden neuvoston 47. istunnon yhteydessä Kuopiossa hyväksyttiin ministe-
39862: rineuvoston ehdotus arktisesta yhteistyöstä. Selvitys perustui keväällä valmistunee-
39863: seen raporttiin. Tavoitteena on aikaansaada yhteneväinen pohjoismainen arktinen
39864: ohjelma ottamalla huomioon perusteilla oleva Arktinen neuvosto.
39865:                         1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                         719
39866: 
39867: Ministerineuvostossa on myös valmistunut selvitys pohjoismaisista laitoksista
39868: "Nordisk nytte". Työryhmä on antanut 47 laitokselle arvosanan asteikolla suuri-
39869: keskisuuri-pieni hyöty sen mukaan, kuinka suuri "pohjoismainen hyöty" laitoksella
39870: työryhmän mielestä on. Selvitys on lähetetty kaikille laitoksille ja ministerineuvos-
39871: teille lausuntoja varten. Vuoden 1997 talousarviota laadittaessa tullaan huomioi-
39872: maan selvityksessä ja lausunnoissa esitettyjä näkökohtia.
39873: Pohjoismaisen yhteistyön uudelleen arvioinnin seurauksena kulttuuria sekä opetus-
39874: ja tutkimusaloJa priorisoitiin myös talousarviossa. Lapsi- ja nuorisokulttuuria
39875: koskeva työohjelma hyväksyttiin PN:n Kuopion istunnossa.
39876: Pohjoismainen ympäristöpalkinto jaettiin ensimmäistä kertaa Kuopion istunnon
39877: yhteydessä. Palkinnon sai Torleif Ingelög Ruotsista.
39878: Reykjavikin istunnon yhteydessä pidetyssä Suomen, Ruotsin ja Norjan välisessä
39879: ministerikokouksessa päätettiin almttaa työt saamelaiskonvention aikaansaamiseksi.
39880: Ministerikokous oli ensimmäinen laatuaan.
39881: Pohjoismaisten pääministereiden aloitteesta yhteistyöministerit päättivät lokakuun
39882: 1994 kokouksessaan asettaa selvitysmiehen kartoittamaan kansallisten instituutioi-
39883: den tai muiden toimintojen entistä tehokkaampaa yhteensovittamista ja työnjakoa
39884: Pohjoismaiden kesken. Selvitysmieheksi kutsuttiin pääjohtaja Ilkka Suominen.
39885: Tarkoituksena on löytää sellaisia aloja tai yksittäisiä instituutioita ja organisaatioita,
39886: joiden osalta tehostettu yhteistyö tai työnjako pohjoismaisten virastojen kesken on
39887: jatkossa tarkoituksenmukaista. Alustavan selvitystyön tulosten perusteella ryhmä
39888: jatkoi työtään myös v.1995 ja esittelee lopulliset ehdotuksensa yhteistyöministereil-
39889: le helmikuussa 1996.
39890: Ministerineuvoston vuoden 1995 budjetin loppusumma oli 718,9 miljoonaa
39891: Tanskan kruunua. Tämän lisäksi voitiin käyttää 17,7 miljoonaa Tanskan kruunua
39892: ministerineuvoston vuoden 1993 ylijäämästä. Kulttuuriin, opetukseen ja tutkimuk-
39893: seen käytettiin poliittisten päätösten mukaisesti lähes .Puolet rahoista, noin 48 %.
39894: Lisäystä oli 15,8 miljoonaa Tanskan kruunua. Lähtalueohjelman toteutukseen
39895: varattiin 51,1 miljoonaa Tanskan kruunua, noin 7 %. Käytettävistä olevista varoista
39896: osoitettiin noin 34,7 %pohjoismaisten laitosten menoihin, noin 57,9 % yhteispoh-
39897: joismaisiin projekteihin ja tukijärjestelyihin sekä 7,4 % ministerineuvoston sihtee-
39898: ristön menoihin.
39899: Tavoite- ja kehysbudjetointiprojektia on jatkettu. Tämä luo mahdollisuuksia
39900: paremmin vastata yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin Pohjolassa, Euroopassa ja
39901: Suomen lähialueilla.
39902: 4.2.3. Ministeriöiden pohjoismaiset yhteydet
39903: 4.2.3.1. Oikeusministeriö
39904: Pohjoismaiden neuvoston juridisen valiokunnan ja Pohjoismaiden oikeusministerei-
39905: den yhteinen kokous pidettiin 27.6.1995 Mariefredissä, Ruotsissa. Kokouksen
39906: aiheina olivat Schengen-sopimuksen ja pohjoismaisen passivapaussopimuksen
39907: välinen suhde, eurooppalaisen yhteistyön ja muun kansainvälisen yhteistyön
39908: merkitys pohjoismaiselle lainsäädäntöyhteistyölle, perheoikeudellisen lainsäädännön
39909: uudistamtsen tarpeet sekä Pohjoismaiden lapsen oikeuksia koskevien säännösten
39910: yhteensovittamisen tarve.
39911: Pohjoismainen oikeusministerikokous pidettiin 10.8.1995 Koldingissa, Tanskassa.
39912: Kokouksen aiheina olivat tuomioistuinlaitoksen toiminnan tehostaminen, rikosten
39913: 720                             Suhteet ulkovaltoihin
39914: 
39915: torjunta, väkivaltarikollisuus sekä yksityishenkilöiden velkasaneeraus. Kokouksessa
39916: Pohjoismaiden lainsäädäntöasiain yhteistyötä koordinoivalle virkamieskomitealle
39917: annettiin tehtäväksi laatia luonnos pohjoismaisen lainsäädäntöyhteistyön työohjel-
39918: maksi. Virkamieskomitean kokous pidettiin samassa yhteydessä kuin oikeusministe-
39919: reiden kokous. Lisäksi komitea on kokoontunut 28.2. Reykjavikissa, 10.5. Kööpen-
39920: haminassa ja 2.11. Kööpenhaminassa.
39921: Pohjoismaiden oikeusministereiden asettama Pohjoismainen Euroopan integraatio-
39922: oikeuden tutkimusneuvosto (NORFEIR) järjesti 2.-3.5.1995 Tukholmassa seminaa-
39923: rin, jonka yleisenä aiheena oli pohjoismaisen lainsäädäntöyhteistyön tulevaisuus ja
39924: 27.-28.11.1995 Oslossa seminaann, jonka pääaiheena oli EY-oikeuden hallinto-
39925: oikeudelliset kysymykset.
39926: Muissa pohjoismaisissa virkamiestason kokouksissa aiheina ovat muun muassa
39927: olleet tietosu oja, time-share-direktiivi, rikosten torjunta, lapsipornografia, huumaus-
39928: aineen hallussapito omaa käyttöä varten, rangaistusten täytäntöönpano, perheoikeus
39929: sekä Haagin adoptiokonvention voimaansaattaminen.
39930: Pohjoismaiden lainsäädäntöasiain virkamieskomitean toimeksiannosta hallinnon
39931: kehtttämiskeskus järjesti yhteistyössä oikeusministeriön kanssa lainvalmistelukurs-
39932: sin Baltian maiden lainvalmistelusta vastaaville virkamiehille Helsingissä 14.-
39933: 17.3.1995.
39934: Ruotsin ulkoasiainministeriöstä 18 virkamiestä vieraili oikeusministeriössä 7.2.1995.
39935: Vierailun keskusteluaiheina olivat rikoksentekijän luovuttaminen toiseen valtioon,
39936: rikosoikeudellisen tuomion täytäntöönpanon siirto toiseen valtioon, todisteiden
39937: vastaanottaminen ulkomailla, valtioiden välinen yhteistyö siviili- ja rikosoikeudelli-
39938: sia asiakirjoja tiedoksi annettaessa, lapsen luvaton poisvieminen toiseen valtioon,
39939: ulkomainen perheoikeus sekä kansainväliset perintöoikeudelliset kysymykset.
39940: Ruotsin kansanedustuslaitoksen lakivaliokunta vieraili oikeusministeriössä
39941: 13.3.1995. Vierailun aiheena oli tutustuminen Suomen lapsen huoltoaja tapaamis-
39942: oikeutta koskevaan lainsäädäntöön.
39943: V ankeinhoito-osastolta on osallistuttu vankilapääjohtajien kokoukseen 13.-15.9 .Gö-
39944: teborgissa ja vankilatutkijoiden kokoukseen 20.-22.9. Kööpenhaminassa.
39945: 
39946: Oikeusministeriö on osallistunut pohjoismaisen tuomiokokoelman kustantamiseen
39947: ja toimittamiseen.
39948: 4.2.3.2. Sisäasiainministeriö
39949: Kunta-asioista vastaavat ministerit kokoontuivat Reykjavikissa 18.-19.8.1995.
39950: Kokouksessa käsiteltiin valtion rahoitustukea kunnille ja ajankohtaisia kunnallista-
39951: louden asioita.
39952: Aluepolitiikasta vastaavat ministerit kokoontuivat 27.2.1995 Reykjavikissa. Ko-
39953: kouksessa esiteltiin tarkistettu versio vuonna 1994 alustavasti käsitellystä uudesta
39954: aluepoliittisesta yhteistyöohjelmasta vuosille 1995-1999. Ohjelmaa oli täydennetty
39955: ED-asioita koskevilla yhteistyöperiaatteilla ja se hyväksyttiin esitettäväksi Pohjois-
39956: maiden neuvostolle. Ohjelma vahvistettiin kirjallista menettelyä noudattaen maalis-
39957: kuussa 1995. Ministerikokouksessahyväksyttiin lisäksi ehdotus Pohjois-Atlanttiyh-
39958: teistyön perustaksi.
39959: Aluepoliittisen virkamieskomitean (NÄRP) toiminta painottui rajaseutuyhteistyötä
39960: koskevan strategian valmisteluun. Mukaan luetaan yhteydet EU:n rajaseutuohjel-
39961:                              1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       721
39962: 
39963:      miin (Interreg), Pohjola-Skotlanti yhteistyön vahvistaminen ja sektoriyhteistyön
39964:      (erityisesti maatalous) kehittäminen. Komitea asetti erityisen virkamiestyöryhmän
39965:      EU:n ohjelmatyöhön liittyvää tietojen ja kokemusten vaihtoa varten. Rajaseutuyh-
39966:      teistyö ja siihen liittyvä konkreettinen projektitoiminta vei kertomusvuonna noin
39967:      70 % pohjoismaiseen alueyhteistyöhön osoitetuista projektivaroista. Rajaseutuyh-
39968:      teistyötä harjoitetaan yhdeksällä yhteistyöalueella. Suomi osallistuu pohjoiskalot-
39969:      tiyhteistyöhön sekä Merenkurkun, Keski-Pohjolan ja Saaristomeren yhteistyöaluei-
39970:      den toimintaan. Näille osoitettiin vuonna 1995 pohjoismaista rahoitusta yhteensä
39971:      12,4 milj. Tanskan kruunua eli noin 60 % rajaseutuyhteistyöhön osoitetuista
39972:      varoista.
39973:      NÄRPin projektivaroilla tuettiin rajaseutuyhteistyön välistä tiedon ja kokemusten
39974:      vaihtoa sekä niiden strategiatyötä ja osallistumista EU :n Interreg-ohjelmien valmis-
39975:      teluun.
39976:      Virkamieskomitean alaisuudessa toimiva selvitysyksikkö NOGRAN jatkoi alueellis-
39977:      ta kehitystä ja kehittämistoimia koskevan taustati~don esille tuomista Pohjoismai-
39978:      den aluepolitiikan ED-sopeuttamista varten. NARPin toimeksiannosta yksikkö
39979:      selvitteli mm. osaamiskeskusten aluepoliittista roolia sekä taloudellisen kriisin
39980:      alueellisia vaikutuksia.
39981:       Pohjoismainen aluepoliittinen tutkimuslaitos NordREFO jatkoi toimintaansa vuosien
39982:       1993-1997 tutkimusohjelman mukaisesti. Keskustelu laitoksen kehittämisvaihtoeh-
39983:       doista käynnistyi. Vuoden aikana käynnistettiin muutama uusi tutkimushanke, mm.
39984:       "pehmeän infrastruktuurin" merkityksestä alueelliselle kehitykselle. Tilaustutkimus-
39985:       toiminta laajeni voimakkaasti käsittäen mm. useita kansallista ja EU:n alueellista
39986:       kehittämistyötä koskevia selvityksiä ja arviointeja.
39987:       Poliisin ylijohto osallistui ministerineuvoston perustamaan PTN-yhteistyöhön, joka
39988:       on Pohjoismaiden poliisin ja tullin yhteistyöelin huumausainerikollisuuden torjumi-
39989:       seksi. Suomi osallistui Pohjoismaiden poliisin ylijohtojen kesken tapahtuvaan
39990:       yhteistyöhön, joka on syventynyt vuoden 1995 aikana. Kertomusvuonna käynnistet-
39991:       tiin ajoneuvorikollisuuteen kohdistuva yhteispohjoismainen projekti, jonka tarkoi-
39992:       tuksena on kehittää autovarkauksien ennaltaehkäisyä, lisätä rikollisten kiinnijäämis-
39993:       riskiä sekä tehostaa autojen takaisinsaantia Itä-Euroopan maista. Lisäksi poliisin yli-
39994:       johto osallistui yhteispohjoismaiseen, Baltian maihin suuntautuvan poliisikoulutuk-
39995:       sen koordinointiprojektiin (Nordic Baltic Police Academy).
39996:       Pohjoismaiden välillä jatkui aktiivinen yhteistyö pelastuspalvelussa. Järjestettiin
39997:       monenkeskisiä kokouksia ja yhteisprojekteja pelastuspalvelussa ja väestönsuojelus-
39998:       sa. Voimassa olevan Pohjoismaiden pelastuspalvelusopimuksen toimivuutta kehi-
39999:       tettiin edelleen. Pohjoismainen ulkomaalaisvaliokunta kokoontui 21.-23.3.1995
40000:       Reykjavikissa ja 28.-31.8. 1995 Huippuvuorilla. Kokouksissa käsiteltiin pohjois-
40001:       maiseen passintarkastussopimukseen liittyen ajankohtaisia ulkomaalaishallinnon
40002:       kysymyksiä.
40003:       Norja toimi vuonna 1995 pohjoismaisen pakolais- ja turvapaikkakysymyksiä
40004:       pohtivan korkean tason virkamiestyöryhmän (Nordiska Samrådsgruppen på Hög
40005:       Nivå i Flyktingsfrågor) puheenjohtajana. Varsinaisia kokouksia pidettiin neljä.
40006:       Työryhmässä käsiteltiin pakolais- ja turvapaikkakysymyksiä periaatteellisella tasolla
40007:       ja pyrittiin löytämään yhteis_Pohjoismaiset linjaukset näihin kysymyksiin. Kokouk-
40008:       sissa olivat niinikään kesketsinä asioina ulkomaalaisasioiden kytkennät Euroopan
40009:       unioniin ja Pohjoismaiden lähialueisiin sekä kansainväliset turvapaikka- ja maahan-
40010:       muuttoasioita koskevat sopimukset. Ulkomaalaishallinnosta vastaavien ministerien
40011:       kokoukset pidettiin helmikuussa kööpenhaminassa ja joulukuussa Oslossa. Kerto-
40012: 
40013: 91 360228Y
40014: 722                             Suhteet ulkovaltoihin
40015: 
40016: musvuoden aikana ministeriö osallistui myös useisiin muihin ulkomaalaisasioita
40017: käsitelleisiin pohjoismaisiin kokouksiin.
40018: Rajavartiolaitos on pitänyt yhteyttä Ruotsin ja Norjan rajavalvonnasta vastaaviin
40019: viranomaisiin, Ruotsin rannikkovartiostoon ja Norjan Venäjän vastaisen rajan
40020: raj avaltuutettuun.
40021: Ahvenanmerelle ja Pohjanlahdelle suuntautuvan meriliikenteen valvontatietojen
40022: vaihto aloitettiin Suomen rajavartiolaitoksen ja Ruotsin rannikkovartioston vähllä
40023: laaditun neuvottelumuistion mukaisesti. Rajavartiolaitoksen päällikkö ja Ruotsin
40024: rannikkovartioston pääjohtaja tapasivat Ruotsissa 16.-17.5.1995.
40025: 4.2.3.3. Valtiovarainministeriö
40026: 
40027: YhteydenJ?itoa Pohjoismaiden ministerineuvostoon ja muiden Pohjoismaiden
40028: valtiovaramministeriöihin jatkettiin vakiintuneeseen tapaan valtiovarainministeriön
40029: toimialaan liittyvissä asioissa. Tällaisia olivat taloudellmen kehitys ja talouspolitiik-
40030: ka, veroasiat, hallinnon kehittäminen ja tilastokysymykset
40031: Pohjoismaiden valtiovarainministerit kokoontuivat kertomusvuoden aikana kolme
40032: kertaa. Kokouksissa olivat esillä Pohjoismaiden taloudellinen tilanne ja yhteistyö-
40033: mahdollisuudet talouselämän eri aloilla. Keskeisiä keskustelunaiheita olivat myös
40034: Euroopanunioniin ja Pohjoismaiden Investointipankkiin liittyvät kysymykset.
40035: Virkamiestason yhteistyöelimenä valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimii
40036: pohjoismainen finanssikysymysten virkamieskomitea EK-Finans, jonka puitteissa
40037: tapahtuu mm. valtiovarainministerikokousten valmistelu.
40038: Maaliskuussa 1992 perustetun Baltian maiden investointiohjelman ensimmäinen
40039: vaihe päättyi vuonna 1995 ja valtiovarainministerien sitä seuraamaan asettaman
40040: komitean suosituksesta ohjelmaa päätettiin jatkaa. Pohjoismaiden valtiovarainminis-
40041: terit allekirjoittivat vuoden lopulla yhdessä Baltian maiden valtiovarainministerei-
40042: den kanssa sopimuksen, jolla investointiohjelmaajatketaan vuoden 1999loppuun.
40043: Baltian investointiohjelma muodostuu seitsemästä rahastosta joiden hallinnoim1sessa
40044: Pohjoismaiden Investointipankilla (NIB) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehitys-
40045: pankkina (EBRD) on keskeinen rooli. Ohjelman toimeenpanossa Baltian maissa
40046: olennainen merkitys on kussakin maassa olevalla kansallisella investointipankilla,
40047: joka kanavoi varoja edelleen pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittämiseen.
40048: Pohjoismaisen yhteistyön tehokkuutta tarkasteltiin aktiivisesti vuonna 1995.
40049: Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteisessä uudistus-
40050: mietinnössä "Pohjoismainen yhteistyö uuteen aikaan" ehdotettiin, että ministerineu-
40051: vosto arvioisi poliittisesti yhteispohjoismaisten laitosten toimintaa. Tämän tuloksena
40052: syntyi raportti "Nordisk nytte" jonka perustana oli pohjoismaisen hyödyn periaate.
40053: Lisäksi teetettiin ulkopuolisella asiantuntijana raportti, joka käsittelee pohjoismais-
40054: ten rahoituslaitosten NIB :n, NDF:n, NEFCO:n ja N oPEF:n mahdollista läheisempää
40055: yhteistyötä ja rakenteellisten muutosten toteuttamista.
40056: Kertomusvuoden aikana NIB:n hallituksen kokouksissa käsiteltiin pankin yleistä
40057: toimintapolitiikkaa ja otettiin kantaa pankin rahoittamiin hankkeisiin. Pohjoismai-
40058: den ministerineuvostossa on harkittavana ehdotus perustaa pankkiin erityinen
40059: lainaohjelma ympäristölainoja varten. NIB:n peruspääoman korottamisesta, joka
40060: toteutettiin vuosina 1993-1995, maksettiin kolmantena maksueränä 16,8 milj. mk.
40061:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       723
40062: 
40063: Kertomusvuonna valtiovarainministeriö osallistui pohjoismaisen yhteistyön tehosta-
40064: mista pohtivaan työryhmään sekä 47 yhteispohjOismaisen laitoksen toimintaa
40065: arvioineeseen työryhmään, joka julkaisi raporttinsa lokakuussa.
40066: 4.2.3.4. Opetusministeriö
40067: Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö Kööpenhaminassa vastaa pohjoismai-
40068: sen kulttuurisoJ?imuksen toteuttamisesta. Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön osuus
40069: kokonaisbudjetlsta oli kertomusvuonna 346,4 miljoonaa Tanskan kruunua, josta
40070: 204,5 miljoonaa oli varattu opetus- ja tutkimusyhteistyölle ja 127,1 miljoonaa
40071: yleiselle kulttuuriyhteistyölle. Suomen maksuosuus ministerineuvoston budjetista oli
40072: kertomusvuonna 18,6 %.
40073: Ministerineuvosto kokoonpanossa kulttuuriministerit kokoontui 1995 kolme kertaa
40074: sekä kokoonpanossa opetus- ja tutkimusministerit kolme kertaa. Lisäksi on pidetty
40075: ministerineuvoston yhteiskokous.
40076: Ministerineuvosto on myös pitänyt yhteiskokouksen Pohjoismaiden neuvoston
40077: sivistysvaliokunnan ja Pohjoismaisen kulttuurirahaston hallituksen kanssa.
40078: Kertomusvuonna on valmistunut mm. seuraavien pohjoismaisten yhteistyöelinten ja
40079: laitosten toimintaa koskevia evaluaatioita ja selvityksiä: Pohjoismainen kulttuurira-
40080: hasto, Pohjoismainen nuorisokomitea, Pohjoismainen sanomalehtimieskeskus,
40081: Pohjoismaiset taidekomiteat sekä Espanjassa 1995 järjestetty yhteispohjoismainen
40082: kulttuurifestivaali "Pohjantähden alla". Loppuvuodesta valmistui pohJoismaisten
40083: yhteistyöelinten toimintaa arvioinut "Nordisk nytte" -raportti, joka arvioi laajasti
40084: opetus-, tiede - sekä kulttuurialan instituutteja ja laitoksia sekä niiden toimintaa.
40085: Pohjoismaiden tekijänoikeusasioista vastaavien ministeriöiden yhteistoiminta on
40086: ollut säännöllistä. Toiminnan päätavoitteena ovat olleet pohjoismaisen lakiyhtenäi-
40087: syyden säilyttäminen kansallisten lainmuutosten yhteydessä sekä kannanmuodostuk-
40088: sen koordinointi alan eurooppalaiseen integraatioon liittyvissä kysymyksissä.
40089: Islantilais-suomalainen sekä Suomalais-norjalainen, Suomalais-ruotsalainen ja
40090: Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto ovat jatkaneet toimintaansa. Rahastojen
40091: varoista on myönnetty määrärahoja maiden vähsen kulttuurivaihdon edistämiseksi.
40092: Nuorisotoimen alalla Suomi on osallistunut Pohjoismaiden ministerineuvoston
40093: nuorisokomitean ja sen nuorisotutkimuksen tukiryhmän toimintaan.
40094: Pohjoismainen liikuntapaikkakonferenssi järjestettiin Jyväskylässä 30.8.-2.9.
40095: Tutkimuksen ja korkeakoulutuksen alalla on kehitetty tutkijoiden, opettajien ja
40096: opiskelijoiden liikkuvuutta edistäviä toimia ja yhteistyötä, jotta kunkin maan
40097: erityisosaamista voitaisiin hyödyntääpohjoismaisissa ja laajemmissa kansainvälisis-
40098: sä yhteyksissä. Esimerkkejä tällaisista toimista ja toiminnoista ovat Pohjoismainen
40099: tutkijankoulutusakatemia, pohjoismainen ympäristöntutkimusohjelma ja NORDP-
40100: LUS-ohjelma.
40101: Korkeakouluasteen koulutuksessa yhteistyön päätavoitteena on luoda yhä tiiviimmät
40102: pohjoismaiset koulutusmarkkinat ja siten edistää pohjoismaisen koulutusalueen
40103: syntymistä. Tällaisella alueella on JO sinänsä itseisarvoa, mutta se voi myös edistää
40104: kehitystä yhtenevässä Euroopassa.
40105: Liikkuvuus- ja yhteistyöohjelma NORDPLUS on niinikään tukenut kehitystä kohti
40106: Pohjolaa yhtenä koulutusalueena. Suomalaiset ovat osallistuneet aktiivisesti
40107: 724                           Suhteet ulkovaltoihin
40108: 
40109: nuorisovaihto-ohjelma NORDPLUS-junioriin. Kertomusvuonna 455 oppilasta ja
40110: 130 opettajaa sru myönteisen stipendipäät.9ksen. Korkeakouluasteen koulutuksen
40111: pohjoismaisen yhteistyön johtoryhmä HOGUT on NORDPLUS-varoja myön-
40112: täessään korostanut varsinkin sitä, että koulutusverkostoissa pystytään hyödyntä-
40113: mään erityisosaamista ja harjoittamaan pohjoismaista työnjakoa.
40114: Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittama Baltian maiden stipendiohjelma
40115: laajeni muille lähialueille ja Baltian maita tuettiin edelleen myös Baltia 75 -
40116: juhlavuoden ohjelmassa.
40117: Pohjoismaiden ministerineuvoston kansansivistyksen ja aikuiskoulutuksen johtoryh-
40118: män FOVUn käytössä ovat entiseen tapaan olleet määrärahat kansansivistysjärjes-
40119: töille eli ns. blokkiavustus sekä kansanopistojen projektiavustukset ja opiskeli-
40120: javaihtostipendit Blokkiavustusta on myönnetty kuudelle pohjoismaiselle kansansi-
40121: vistysorganisaatiolle yhteispohjoismaisiin aikuiskoulutushankkeisiin.
40122: Keskeisellä sijalla ovat olleet kehittämisprojektit. Ns. "tänketankin" kaksivuotinen
40123: työrupeama päättyi raportin "Guldtavlorna i gräset" julkistamiseen. Raportti on
40124: saanut Pohjoismrussa paljon huomiota ja se käännetään myös englanniksi.
40125: Voks frem-toimintaohjelmaan (1992-96) kuuluvista verkostohankkeista on ollut
40126: käynnissä Voks när-projekti, jossa Suomesta on ollut mukana kolmen turkulaisen
40127: aikuisoppilaitoksen aikuisten lukivaikeuksiin keskittyvä projekti. Aikuiskoulutus ja
40128: teknologia-projekti on vuoden aikana järjestänyt mm. Suomen osaseminaarin ja
40129: laatinut loppuraportin. Aikuiskouluttajien täydennyskoulutuksen tarvetta on selvi-
40130: tetty erillisessä työryhmässä, samoin paikallisia resurssikeskuksia. Vuoden aikana
40131: toiminut kansainvälisyystyöryhmä teki ehdotuksensa kansainvälistämistoimenpiteis-
40132: täja tulevaa toimintaohjelmaa (1997-2000) valmisteleva suunnitteluryhmä aloitti
40133: työnsä.
40134: Pohjoismaista aikuiskoulutusyhteistyötä on tehnyt myös Göteborgissa toimiva
40135: Nordens folkliga akademi. Akatemian kansainvälinen keskus on toiminut aktii-
40136: visesti erityisesti Baltian maiden suuntaan.
40137: Ministerineuvoston toimintaa koskeva yksityiskohtainen selostus on jätetty julkais-
40138: tavaksi Pohjoismaiden neuvoston 48. istuntoa varten.
40139: Suomen ja Ruotsin kahdenvälistä koulualan yhteistyötä varten toimii Suomalais--
40140: ruotsalainen koulutusneuvosto. Neuvosto on hallitusten välinen sekakomissio, jonka
40141: tehtävänä on helpottaa Ruotsissa asuvan suomenkielisen väestön ja Suomeen
40142: mahdollisesti palaavien koulutusta sekä lisätä tietoa ja ymmärrystä maiden yhteises-
40143: tä historiasta ja kulttuuriperinnöstä molemmissa maissa. Koulutusneuvoston
40144: puheenjohtajat, Suomen opetusministeri Olli-Pekka Heinonen ja Ruotsin koulumi-
40145: nisteri Ylva Johansson, tapasivat Tukholmassa 29.11.1995 ja keskustelivat mm.
40146: suomenkielen asemasta Ruotsin koululaitoksessa ja suomenkielisten vapaakoulujen
40147: tilanteesta.
40148: 4.2.3.5. Maa- ja metsätalousministeriö
40149: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla pohjoismainen yhteistyö on laaja-
40150: alaista. Alan viranomaisten yhteistyötä ohjaavat Pohjoismaiden ministerineuvosto,
40151: sen maa- ja metsätalous- sekä kalastusministerit
40152: Kertomusvuonna ministerineuvosto kokoontui maatalousministerikokoonpanosFa
40153: Norjassa kesä-heinäkuun vaihteessa ja kalastusministerikokoonpanossa Pohjoismai-
40154: den neuvoston istunnon yhteydessä Reykjavikissa helmi-maaliskuun vaihteessa.
40155:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       725
40156: 
40157: Maa- ja metsätaloussektorilla ministerineuvostpa avustaa pohjoismainen maa- ja
40158: metsätalou~kysymysten virkamieskomitea (NAJS). Se kokoontui kolme k~rtaa.
40159: Lisäksi NAJS piti yhteiskokouksen aluepoliittisen virkamieskomitean (NA~P)
40160: kanssa. Myös yhteistyö ministerineuvoston ympäristöalan virkamieskomitean (AK-
40161: Miljö) kanssa oli aktiivista sekä yhteisten työryhmien että hankkeiden muodossa.
40162: Vuonna 1995 perustettiin maa- ja metsätalousalan virkamieskomitean alaisuuteen
40163: uusi lähialueyhteistyöryhmä, jonka tavoitteena on ensisijaisesti vahvistaa alan
40164: pohjoisJ:Tiaista yhteistyötä etenkin Baltian maissa sekä koordinoida yhteistyöhank-
40165: keita. NAJS:n alaisuuteen on ennestään organisoitu yhteistyötä seuraavilla ohjelma-
40166: alueilla: maa- ja metsätalouspolitiikka, maataloustutkimus (maataloustutkimuksen
40167: pohjoismainen kontaktielin NKJ), metsäntutkimus (metsäntutkimuksen pohjoismai-
40168: nen yhteistyölautakunta SNS), geenipankkiyhteistyö (pelto- ja puutarhakasvien
40169: pohjoismainen geenit?,ankki sekä kotieläinten geempankkiyhteistyö), kasvinjalos-
40170: tusyhteistyö, elintarvikevalvonnan yhteistyö, siementarkastuksen ja siemenmark-
40171: kinavalvonnan yhteistyö, tutkijakoulutus, bioteknologia sekä tarkastuslaitosten
40172: yhteistyö.
40173: Yhteistyön perustana on Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineu-
40174: voston vuonna 1985 vahvistamaja vuonna 1990 tarkistettu maa- ja metsätalousalo-
40175: jen yhteistoimintaohjelma. Ohjelmassa on painotettu erityisesti kansainvälisyyteen
40176: liittyviä poliittisia ja hallinnollisia kysymyksiä sekä ympäristö- ja luonnonsuojelu-
40177: kysymyksiä. Kertomusvuonna Pohjoismaiden neuvosto Ja Pohjoismaiden ministeri-
40178: neuvosto hyväksyivät alan toimintaohjelman vuosiksi 1996-2000. Tähän toiminta-
40179: ohjelmaan ovat heijastuneet koko pohjoismaisen yhteistyön uudet, yleiset painotuk-
40180: set, jotka ovat 1) pohjoismaisten hyötyjen korostaminen, 2) Euroopan unioniin
40181: liittyvät suhteet ja sen toiminnan suhde pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä 3)
40182: Pohjoismaiden toiminta lähialueilla. Kertomusvuonna valmisteltiin myös yhteisiä
40183: toimintaohjelmia ympäristöalan virkamieskomitean ja aluepoliittisen virkamiesko-
40184: mitean kanssa. Poikkihallinnollinen yhteistyö on täten voimistumassa alan pohjois-
40185: maisessa yhteistyössä.
40186: Ajankohtaisista maatalous- ja metsäpoliittisista kysymyksistä keskusteltiin pohjois-
40187: maisen maa- ja metsätalouskysymysten kontaktielimen vuotuisessa kokouksessa,
40188: jokajärjestettiin ministerineuvoston ja virkamieskomitean kesäkokousten yhteydes-
40189: sä. Keskustelussa etusijalla olivat kansainvälinen metsätalous (alustajana FAO:n
40190: metsäosaston johtaja) sekä maaseudun kehittäminen uusien yrittäjyyden muotojen
40191: ja keinojen avulla.
40192: Pohjoismaiden kalastusalan virkamieskomitea (NEF) kokoontui 27 .2. Reykjavikissa
40193: sekä 6.6. ja 2.11. Kööpenhaminassa. Kokouksissa valmisteltiin kalastusministerei-
40194: den kokousta ja myös mm. kalastus- ja ympäristöstrategiaa, budjettiasioita, projekti-
40195: rahojen myöntämistä ja tulevaa yhteistyötä. NEF:n asettama kalastustyöryhmä (AG-
40196: Fisk) kokoontui neljä kertaa. Kalastuksen ympäristöyhteistyön ohjausryhmä
40197: kokoontui kaksi kertaa. NEF:n alaisuudessa toimiva kalantutkimustyöryhmä (NAF)
40198: piti myös kaksi istuntoa, joissa laadittiin NEF:lle lausunnot tutkimusyhteistyöstä ja
40199: uusien tutkimusprojektien rahoitushakemuksista. Pohjoismaiden kalastusalan
40200: yhteiselin (NKO) kokoontui 6.-7.6. Kööpenhaminassa, jolloin se käsitteli maiden
40201: kalataloustilanteita, kalastusyhteistyötä ja EU:n laajentumisen vaikutusta pohjois-
40202: maiseen yhteistyöhön.
40203: Itämeren rantavaltioiden kalastusyhteistyöprojektiin (BAFICO), jonka Pohjoismai-
40204: den neuvosto rahoittaa, osallistuvat kaikki Itämeren maat. Sen puitteissa pidettiin
40205: 24.-25.1. Helsingissä silakkaa käsitellyt kansainvälinen seminaari.
40206: Suomen ja Ruotsin kalastusjärjestelyt toistensa vesialueilla muuttuivat ED-jäsenyy-
40207: den myötä. Maiden välistä kalastussopimusta vuodelta 1987 ei enää sovellettu, vaan
40208: 726                             Suhteet ulkovaltoihin
40209: 
40210: osapuolet päättivät sallia alueillaan toistensa kalastuksen omien saaliskiintiöiden
40211: rajoissa. Tämä järjestely antoi molempien maiden kalastajille mahdollisuuden
40212: harjoittaa kalastusta aikaisempaa laajemmalla alueella ja aikaisempaa vapaammin,
40213: joskin tuli noudattaa ED-säädösten hsäksi ko. maan kansallisia määräyksiä. Suomi
40214: ja Ruotsi myös vaihtoivat saaliskiintiöitä siten, että Suomi luovutti Ruotsille 12 000
40215: tonnia kilohailia ja Ruotsi luovutti Suomelle 10 000 tonnia silakkaa.
40216: Pohjoismaita koskevat seuraavat rajavesistösopimukset maa- ja metsätalousministe-
40217: riön hallintaan kuuluvat Suomen ja Ruotsin välinen Tornionjokea ja Muonionjokea
40218: koskeva rajajokisopimus sekä Suomen, Norjan ja Venäjän välinen Inarijärven
40219: säännöstelysopimus ja ympäristöministeriön hallintaan kuuluva suomalais-norjalai-
40220: nen, pääasiassa TenoJokea ja Paatsjokea koskeva rajavesistösopimus. Ensiksi
40221: mainitun sopimuksen alaiset tehtävät on annettu yhteisen rajajokikomission
40222: hoidettaviksi. Komissioon kuuluu kuusi jäsentä, joista kummankin maan hallitus
40223: määrää kolme. Valmistelut sopimuksen tarkistamtseksi jatkuivat kertomusvuonna,
40224: Inarijärven säännöstelysopimuksen soveltamista jatkettiin paitsi entiseen tapaan
40225: myös käymällä neuvottelut Venäjän osallistumisesta säännöstelystä johtuviin
40226: kalanhoitotoimenpiteisiin vuosina 1996-2000.
40227: Maa- ja metsätalousministeriön koordinoima yhteistyö viranomaisten (Nordisk
40228: Jägersamvirke) kesken painottui myös ED-jäsenyyteen liittyviin kysymyksiin, kuten
40229: EU :n lintu- ja suurpetodirektiivien huomimmiseen metsästys- ja rauhoitusasetuksis-
40230: sa. Suomi osallistui pohjoismaisen yhteistyön pohjalta Kansainvälisen standardisoi-
40231: misliiton (ICO) inhimillisiä pyyntilaitteita koskevaan normityöhön.
40232: Riista- ja luontaistalouden alalla Suomi osallistui pohjoismaisen riistantutkimuskol-
40233: legion (NKV) toimintaan ja pohjoismaiseen porontutkimusyhteistyöhön (NOR) sekä
40234: saamelais- ja poronhoitoasiain pohjoismaiseen yhteistyöhön. NKV:n puitteissa
40235: toimitetun yhteispohjoismaisen tieteellisen kuukausijulkaisun toimitusvastuu oli
40236: Suomella. Suomi isännöi Pohjoismaiden riistaviranomaisten neuvottelupäivät 11.-
40237: 13.1. Hollolan Laitilassa.
40238: Sopimukset Suomen ja Ruotsin välillä poroista rajaseudulla ja Suomen ja Norjan
40239: välinen sopimus poroaitojen rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä mmsta
40240: toimenpiteistä porojen pääsyn estämiseksi toisen valtakunnan alueelle. Porotalouden
40241: perinteellisen luonteen turvaaminen EU-integraatiossa sovittiin yhteistyön perustak-
40242: si.
40243: Hyljetutkimuksessa keskitytään ruotsalaisten kanssa Itämeren ja Pohjanlahden
40244: harmaahyljekantojen inventoimiseen ja niiden vahvistumisesta kalastukselle
40245: koituvien vahinkojen arvioimiseen. Rhsta- ja kalatalouden tutkimuslaitos jatkoi
40246: vesilintututkimusyhteistyötä Uumajan yliopiston kanssa.
40247: Inarin vesistöalueella toiroineelia yksityisellä lohikalojen viljelylaitoksella peruSJ>Uh-
40248: distuksen jälkeen uudelleen todettu Gyrodactylus salaris-loinen aiheutti NolJassa
40249: pelkoa, että loinen leviäisi kyseiseltä Paatsjoen vesistöalueelta läheisiin vielä
40250: puhtaina säilyneisiin Teno- ja Näätämöjokiin. Tämä ja norjalaisen luonnonsuojelu-
40251: Järjestön aktivistien laiton toimintaisku edellä mainitulle kalanviljelylaitokselle sekä
40252: suomalaisten huoli Norjan sallivan lohikalojen merikassiviljelyn lisääntymisestä
40253: kyseisten jokien laskualueilla aiheuttivat ylimääräisiä viranomrusyhteydenottoja ja
40254: Suomessa myös päätöksen ostaa saastunut kalanviljelylaitos valtiolle sen toiminnan
40255: lopettamiseksi.
40256: Pohjoismainen ministeriöiden alainen tiivis yhteistyö jatkui eläintautien ennaltaeh-
40257: käisemisessä, teuraseläinten kuljetuksiin liittyvän eläinsuojelun kehittämisessä ja
40258: eläimistä saatavien elintarvikkeiden kauppakunnon valvomisessa yhdessä eläinlää-
40259:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        727
40260: 
40261: kintä- ja elintarvikelaitoksen kanssa. Pohjoismaiden eläinlääkinnän johdon vuotui-
40262: nen koordinaatiokokous pidettiin Norjassa.
40263: Maa- ja metsätalousministeriö vastasi Pohjoismaiden maataloustutkijain yhdistyksen
40264: (NJF) Työtehoseuran hoitaman sihteeristön kuluista ja tuki yhdistyksen Suomessa
40265: järjestämiä tutkijaseminaareja. NJF:n vuosikokous oli Islannissa.
40266: 4.2.3.6. Liikenneministeriö
40267: Pohjoismaiden liikenneministerineuvosto (MR-transport) vastaa pohjoismaisesta
40268: yhteistY.östä liikenteen ja liikenneturvallisuuden alalla. Ministerineuvosto on vuoden
40269: 1995 rukana kokoontunut kaksi kertaa. Liikenteeseen ja kuljetustoimintaan liittyvät
40270: ajankohtaiset HU-kysymykset sekä lähialueen liikenneturvakysymykset ovat olleet
40271: pohjoismaisen yhteistyön painopistealueita vuoden 1995 aikana. Lisäksi ministeri-
40272: neuvosto on keskittynyt liikenteen ympäristövaikutusten arviointiin sekä ympäristö-
40273: haittojen vähentämiseen tähtääviin tOimenpiteisiin sekä Pohjoismaissa että EU:ssa.
40274: ED-kysymyksistä ovat pohjoismaisessa yhteistyössä erityisesti esillä olleet raskai-
40275: den aJoneuvojen painoja ja mittoja koskeva direktiiviehdotus sekä Pohjolan kolmio
40276: -liikennehankeen eteneminen.
40277: Ministerineuvoston marraskuun kokouksessa päätettiin vuoden 1996 toimintaohjel-
40278: masta. Yhteispohjoismaisen toiminnan painopisteitä tulevat vuonna 1996 olemaan
40279: liikenteen infrastruktuuri Pohjoismaissa ja lähialueilla, liikenneturvallisuus sekä
40280: liikenteen ympäristökysymykset.
40281: Liikenneministeriön kokousten lisäksi liikenneministeriön edustajat ovat osallistu-
40282: neet vuoden 1995 aikana ministerineuvoston alaisuudessa toimivan virkamieskomi-
40283: tean (NÄT) ja liikenneturvallisuusalan yhteistyöryhmän (SNT) kokouksiin sekä
40284: eräisiin muihin pohjoismaisiin liikennekokouksiin.
40285: Tielaitosten välinen yhteistyö keskittyi uudelleenorganisointiin liittyvään kokemus-
40286: ten vaihtoon sekä keskushallintojen että tiepiirien osalta. Jatkuvan yhteistyön lisäksi
40287: pidettiin yhteistyökokouksia eri asiantuntijoiden kesken. Tielaitos osallistui myös
40288: Pohjoismaiden Tieteknisen liiton (PTL) kaikkien jaostojen toimintaan.
40289: Ilmailun alalla l'ohjoismainen yhteistyö on ollut tiivistä. Helsingissä t>idettiin
40290: kesäkuussa pohjoismaisten ilmailujohtajien kokous, jossa keskusteltim mm.
40291: yhteisistä suuntaviivoista kansainvälisessä toiminnassa.
40292: Merenkulkulaitos jatkoi vuonna 1995 perinteistä yhteispohjoismaista ja Itämeren
40293: valtioiden välistä yhteistyötään. Merentutkimuksessa pohjoismaisen yhteistyön
40294: painopiste oli Suomen ja Ruotsin välisessä jääpalvelussa ja osallistumisessa
40295: Pohjoismaiden ministerineuvoston eri työryhmien toimintaan sekä ministerineuvos-
40296: ton rahoittamiin Riianlahden tutkimuksiin.
40297: Postitoiminnan alalla on vuonna 1995 yhteistyötä tehty pohjoimaisella tasolla ns.
40298: Min Post -työryhmän puitteissa.
40299: Pohjoismainen ilmatieteellinen yhteistyö jatkui ilmatieteen laitoksen toimialoilla.
40300: Ilmatieteen laitos osallistui useisiin Pohjoismaiden ministerineuvoston tukemiin
40301: tutkimusprojekteihin.
40302: 4.2.3.7. Kauppa- ja teollisuusministeriö
40303: Pohjoismaisessa aluepoliittisessa yhteistyössä on selvitetty aluepolitiikan kehittä-
40304: mistä. Kauppa- ja teollisuusministeriö on osallistunut valmistelutyöhön yhdessä si-
40305: 728                            Suhteet ulkovaltoihin
40306: 
40307: säasiainministeriön kanssa. Lisäksi eri Pohjoismaiden kesken on ollut edelleen
40308: erimuotoista yhteistyötä mm. yrityskoulutukseen ja -neuvontaan liittyvissä kysy-
40309: myksissä.
40310: Pohjoismainen energiapoliittinen yhteistyö on painottunut sähkömarkkinak.ysymyk-
40311: siin sekä asioihia, jotka ovat olleet ajankohtaista EU :n energiayhteistyössä. Pohjois-
40312: maiden energiaministerit antoivat kesäkokouksensa yhteydessä yhteisen, pohjois-
40313: maisten sähkömarkkinoiden kehittämistä koskevan julkilausuman.
40314: Muita yhteistyöalueita ovat olleet energiahuollon ilmastovaikutukset, energian
40315: säästö, energiatutkimus, maakaasumarkkinat sekä lähialueiden energiatalouteen
40316: liittyvät kysymykset. Kauppa- ja teollisuusministeriön edustajat ovat osallistuneet
40317: kyseisiä aihepiirejä selvittäviin työryhmiin. Pohjoismaisessa yhteistyössä ministeriö
40318: osallistui neste- ja maakaasualan yhteistyöryhmän (SAMGAS) tOimintaan.
40319: Kuluttajavirasto ja kuluttajatutkimuskeskus ovat osallistuneet Pohjoismaiden
40320: ministerineuvoston alaisen kuluttajavirkamieskomitean työhön sekä sen alaisten
40321: jaostojen ja projektien työskentelyyn.
40322: Teknillisessä tarkastuskeskuksessa toimii NORDTEST-järjestelmän mukainen NDT-
40323: tutkintokeskus, jonka tehtävänä on järjestää tutkintoja rikkomatonta aineenkoetus ta
40324: tekeville tarkastajille (NDT-tarkastajille). Eri maiden NDT-tutkintokeskusten välillä
40325: on tiivistä yhteistyötä tutkintotoiminnan yhtenäistämiseksi ja kehittämiseksi. Tähän
40326: liittyviä menetelmäkohtaisia eksaminaattorikokouksia pidettiin kaikkien menetel-
40327: mien osalta. NORDTEST:llä on myös tekninen ryhmä, jonka tehtävänä on mm.
40328: kehittää järjestelmää. Ryhmän tärkeimmäksi tehtäväksi on muodostunut järjestel-
40329: män sopeuttaminen tulevan EN -standardin vaatimuksiin.
40330: Muita pohjoismaisia yhteistyöelimiä, joiden kanssa tarkastuskeskuksella on kerto-
40331: musvuonna ollut yhteistyötä, ovat NORDEX (yhteispohjoismainen palaviin
40332: nesteisiin jakaasuihin sekä räjähdystarvikkeisiin liittyviä kysymyksiä käsittelevien
40333: viranomaisten yhteistyöelin), NORJUST (pohjoismaisten vak.auslaitosten yhteis-
40334: työelin), SAMGAS (yhteispohjoismainen nestekaasualan kysymyksiä käsittelevien
40335: viranomaisten ja kaasunkäyttäjien yhteistyöelin) ja NTM (pohjoismainen paineas-
40336: tiaviranomaisten yhteistyöelin).
40337: Mittatekniikan keskus osallistui pohjoismaisen, yleisen metrologisen yhteistyöryh-
40338: män NORMETin (Nordiska arbetsgruppen för metrologisk samarbete) toimintaan
40339: mm. osallistumalla pohjoismaisen metrologiak.onferenssin suunnitteluun ja toteu-
40340: tukseen.
40341: Geologian tutkimuskeskus osallistui edelleen monivuotiseen Mid-Norden-projektiin,
40342: jonka puitteissa Norjan, Ruotsin ja Suomen geologiset tutkimuslaitokset keräävät
40343: aineistoa Fennoskandian keskiosien poikki kulkevalta alueelta yhtenäisten geologis-
40344: ten, geofysikaalisten ja geokemiallisten karttojen laatimiseksi. Kertomusvuonna
40345: hankkeessa valmisteltiin toimitusvaiheeseen kallioperää ja sen raaka-aineita koske-
40346: vat kartat. Suomen ja Norjan Lapin sekä Kuolan alueen ekogeokemiaa koskevassa
40347: projektissa raportoitiin kertomusvuonna pilottitutkimuksen tulokset ja suoritettiin
40348: Kuolassa alueellista näytteenottoa.
40349: Pohjoismaiden vientitakuulaitosten yhteistyö jatkui vuonna 1995 tiiviinä. Johdon
40350: tapaamisissa pääaiheena oli Euroopan unionin jäsenyyden vaikutus vientitakuulai-
40351: tosten toimintaan siinä tapauksessa, että EU:ssa esitetyt erilaiset toiminnan har-
40352: monisointipyrkimykset etenevät. Johdon lisäksi kokoontui kolme asiantuntijaryh-
40353: mää: hallintoryhmä, juristiryhmä ja
40354: maatutkimusryhmä.
40355:                            1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      729
40356: 
40357:      4.2.3.8. Sosiaali- ja terveysministeriö
40358:      Pohjoismaista yhteistyötä on kertomusvuoden aikana harjoitettu Pohjoismaiden
40359:      ministerineuvoston (sosiaali- ja terveysministerit) uutta yhteistyöohjelmaa 1995-
40360:      2000 noudattaen. Pohjoismaiden ministerineuvoston kokous järjestettiin kesäkuussa
40361:      Savonlinnassa. Kokouksessa ministerit keskustelivat erityisesti ED-yhteistyön ja
40362:      pohjoismaisen yhteistyön keskeisistä vireillä olevista asioista.
40363:      Suomi on vuoden aikana ratifioinut uuden pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuk-
40364:      sen, jonka tarkoituksena on täydentää ETA -sopimuksen yhteydessä voimaanastunut-
40365:      ta pohjoismaista sosiaaliturvasopimusta.
40366:      Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen pohjoismainen sosiaalipoliittinen
40367:      virkamieskomitea piti kertomusvuoden aikana kaksi kokousta. Virkamieskomitea on
40368:      asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida alan pohjoismaisen yhteistyön
40369:      muodot ja tarpeet ottaen huomioon pohjoismaisen yhteistyön uudet suuntaviivat.
40370:      Komitea mm. hallinnai Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetissa sektorille
40371:      osoitettuja varoja (vuonna 1995 noin 36 miljoona Tanskan kruunua). Näiden varo-
40372:      jen avulla ylläpidetään sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin yhteispohjoismaisia
40373:      laitoksia sekä harjoitetaan projekti- ja tutkimustoimintaa. Projektitoimintaa varten
40374:      sosiaali- ja terveyssektorilla on ollut käytössään noin 4,5 Tanskan kruunua. Näillä
40375:      varoilla on rahoitettu seuraavia pysyvänluonteisia toimintoja: pohjoismainen
40376:      sosiaalitilastokomitea, pohjoismainen lääketilastokomitea sekä Social- och hälso-
40377:      vårdsnytt i Norden-lehti. Varojen avulla on lisäksi mm. osallistuttu Euroopassa
40378:      tehtävään standardointityöhön, rahoitettu pohjoismaista syöpäohjelmaa sekä
40379:      projektia sosiaalihuollon palvelujen järjestämisestä.
40380:      Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan lähialue-
40381:      yhteistyötä käsittelevän työryhmän määräraha oli kertomusvuonna Baltia- ja
40382:      lähialuehankkeisiin 4 miljoonaa Tanskan kruunua. Suurimmat avustuksen saajat
40383:      olivat pohjoismainen terveydenhoitokorkeakoulu, jossa järjestetään mm. kansanter-
40384:      veystieteen kursseja Baltian maiden edustajille, sekä NOPUS-ohjelma, jonka
40385:      puitteissa koulutetaan sosiaalialan henkilöstöä.
40386: 
40387:      Muita tärkeitä p~nopistealueita oli~at ~?si~i- j.a t~~eys~~n ti~ast~Y.~.teist~ö sekä
40388:      lääke-, alkoholi- Ja huumealan yhtetstyo. Lisäksi tyoryhma JakOI maararahoJa mm.
40389:      Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisim.
40390:       Pohjoismaiden terveydenhuollon kriisivalmiutta ja pelastuspalvelua käsittelevä
40391:       yhteistyökokous pidettiin kertomusvuonna Helsingissä.
40392:       Tasa-arvoyhteistyö
40393:       Pohjoismaiden tasa-arvoministerit hyväksyivät keväällä 1995 tasa-arvoa koskevan
40394:       yhteistyöohjelman vuosille 1995 - 2000. Pohjoismaiden neuvoston suosituksen
40395:       mukaan sitä täydennetään vuosittaisella toimintaohjelmalla. Tasaarvoyhteistyössä
40396:       painotetaan ohjelmakaudella naisten ja miesten tasa-arvoista osallistumista päätök-
40397:       sentekoon, taloudellista tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta, tasa-arvoa työelämässä ja
40398:       työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä pyritään vaikuttamaan eurooppalaiseen
40399:       ja kansainväliseen tasaarvopolitiikkaan.
40400:       Pohjoismais-baltialainen seurantakokous järjestettiin Islannissa marras-joulukuun
40401:       vaihteessa.
40402: 
40403: 
40404: 92 360228Y
40405: 730                            Suhteet ulkovaltoihin
40406: 
40407: Tukholmassa järjestettiin kertomusvuoden huhtikuussa pohjoismainen mieskonfe-
40408: renssi. Konferenssiraportti toimitettiin englanninkielisenä YK:n IV:n Naisten
40409: maailmankonferenssin valtuuskunnille korostamaan miesten osuutta sukupuolten
40410: tasa-arvon edistämisessä.
40411: Pohjoismainen naistutkimusinstituutti (Nordisk institut för kvinno- och könsforsk-
40412: ning eli NIKK) perustettiin kaikille pohjoismaisille yliopistoille suunnatun tarjous-
40413: kilpailun perusteella Oslon yliopistoon kolmeksi vuodeksi (vuosina 1995-1998).
40414: Instituutti koordinoi ja edistää pohjoismaista naistutkimusta.
40415: Ruotsi
40416: Sosiaali- ja terveysministeriön ja Ruotsin socialdepartementin välinen pysyvä
40417: virkamiestyöryhmä SFINKS, jonka pääasiallisena tehtävänä on edistää Ruotsissa
40418: asuvien suomalaissiirtolaisten asemaa sosiaali- ja terveydenhuollon alueella,
40419: kokoontui vuoden aikana kerran. Kokous pidettiin Turussa. Keskusteluja SFINKS:n
40420: tulevasta asemasta ja toiminnasta on käynnistetty. Tukholman suurlähetystön
40421: yhteydessä työskentelevä erityisavustaja jatkoi toimintaansa.
40422: 4.2.3.9. Työministeriö
40423: Pghjoismaiden työministerineuvosto (MR-A) ja sen alainen virkamieskomitea
40424: (AK-A) jaostoineen vastaavat pohjoismaisesta työmarkkina- ja työympäristöpolitii-
40425: kan yhteistyöstä. Työministerit ovat kokoontuneet kertomusvuonna kerran. Kokous,
40426: jonka yhteydessä pidettiin myös ministerien ja työmarkkinaosapuolten edustajien
40427: yhteiskokous, käsitteli mm. pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuuden näkymiä,
40428: maiden työllisyystilannetta, erityisesti nuorisotyöttömyyttä, sekä eurooppalaisista
40429: työneuvostoista annetun EY -direktiivin täytäntöönpanoa.
40430: Osana koko pohjoismaisen yhteistyön uudistamispyrkimyksiä asetettiin työmarkki-
40431: na- ja työympäristöalalle sitä koskevan yhteistyön uudelleenorganisointia pohtiva
40432: ryhmä, joka sai ehdotuksensa valmiiksi aivan kertomusvuoden lopussa.
40433: Työmarkkinakysymyksissä on keskitytty nuorisotyöttömyysprojektin loppuunsaatta-
40434: miseen sekä selvitelty mm. pitkäaikru.styöttömien työvoimapoliittista koulutusta
40435: sekä ympäristöinvestointien vaikutusta työllisyyteen. Viisivuotinen projekti "1990-
40436: luvun työmarkkinat Pohjoismaissa" on valmistunut ja se käsittelee työttömyyttä,
40437: eri ryhmien välisiä palkkaeroja ja nuorten vaikeuksia päästä työmarkkinoille.
40438: Kertomusvuonna aloitettiin tämän projektin seurantatoimenJ?iteet. Tarkoituksena on
40439: antaa suuntaviivat tulevalle pohjoismaiselle työmarkkinapohtiikalle eurooppalainen
40440: näkökulma huomioon ottaen.
40441: Työympäristöalalla on käsitelty ikääntyneiden työntekijöiden työympäristöongelmia,
40442: hoitoalan työympäristökysymy ksiä, jätteidenkäsittelylaitosten työturvallisuusriskejä
40443: sekä kartOitettu lasten ja nuorten työntekoa Pohjoismaissa. Lisäksi on käynnistetty
40444: fyysisen rasituksen raja-arvojen laadinta. Pohjoismainen yhteistyö on ollut kiinteää
40445: myös osallistumisessa eurooppalaiseen työsuojelualan standardisointityöhön.
40446: Virkamieskomiteassa ja sen alaisissa jaostoissa on käsitelty ajankohtaisia ED-
40447: kysymyksiä. Lisäksi virkamieskomitean alaisuudessa toimii erityinen EU-koordinaa-
40448: tioryhmä. Työllisyys- ja työympäristökysymyksissä on oltu aktiivisessa yhteistyössä
40449: myös Baltian maiden kanssa.
40450:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       731
40451: 
40452: 
40453: 4.2.3.10. Ympäristöministeriö
40454: Pohjoismaiden ministerineuvosto (ympäristöministerit) luovutti Pohjoismaiden
40455: ympäristöstrategian vuosiksi 1996-2000 Pohjoismaiden neuvostolle sen Kuopiossa
40456: marraskuussa 1995 pidetyssä istunnossa. Strategian valmistumista edelsi vilkas
40457: keskustelu Pohjoismaiden ympäristöyhteistyön suunnasta nyt kun kaksi uutta
40458: Pohjoismaata on liittynyt EU :n jäseniksi ja kaksi ministerineuvoston jäsenmaata on
40459: sen ulkopuolella.
40460: Suomi tähdensi ympäristöstrategian valmistelussa yhteiskunnan eri lohkojen ja
40461: yhteiskuntapolitiikan välisen yhteistyön edistämistä siten, että ympäristönsuojelu-
40462: ulottuvuus yhdistetään muiden lohkojen toimintaan, sekä lähialueyhteistyötä,
40463: etenkin Itämeren alueella, ja ympäristötaloutta ja ohjauskeinoja koskevia asioita.
40464: Nämä asiat ovat hyvin esillä strategiassa. Luonnonsuojelukysymykset, varsinkin
40465: luonnon monimuotoisuuden suojelu, sekä arktista ympäristöä koskevat asiat ovat
40466: saaneet osakseen enemmän huomiota kuin aiemmassa ympäristöstrategiassa.
40467: Pohjoismaiden lähialueiden ympäristöhankkeiden rahoituskysymykset ja muu
40468: vaikuttaminen näiden maiden ympäristöongelmiin ovat kertomusvuonna olleet
40469: tärkeä osa toimintaa. Ministerineuvoston ehdotus Pohjoismaiden ympäristörahoi-
40470: tusyhtiön (NEFCO) pääoman kaksinkertaistamisesta ja NEFCOn toiminnan
40471: vakinaistamisesta annettiin Pohjoismaiden neuvostolle Kuopion istunnossa. Ympä-
40472: ristö- ja valtiovarainministereiden yhdessä asettaman työryhmän aloitteesta perustet-
40473: tiin NEFCOn yhteyteen koeajaksi rahoitustukijärjestely, jonka varat kootaan sekä
40474: kultakin Pohjoismaalta että ministerineuvoston ympäristönsuojelurahoista.
40475: Yhteistyötä ministerineuvoston muiden lohkojen kanssa on jatkettu aktiivisesti.
40476: Tavoitteena on ympäristönäkökulman sisällyttäminen lohkojen omaan toimintaan.
40477: Yhteistyötä maa- Ja metsätalouslohkon kanssa on jatkettu vuoden 1995 lopussa
40478: päättyneen yhteisen toimintaohjelman mukaisesti. Samalla on valmisteltu uutta
40479: ohjelmaa seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Ympäristöministerit ja kalastusministerit
40480: hyväksyivät yhteistyöohjelman keväällä 1995.
40481: Suomi toimi vuonna 1995 ympäristö- ja valtiovarainlohkon yhteisen ympäristöta-
40482: loustyöryhmän puheenjohtajana. Ryhmä on käsitellyt ympäristöperusteisten
40483: taloudellisten ohjauskeinojen käyttöä Pohjoismaissa, EU :ssa ja muussa kansainväli-
40484: sessä yhteistyössä. Selvitys taloudellisista ohjauskeinoista EU:n ympäristöpolitii-
40485: kassa julkaistiin keväällä 1995 (TemaNord 1995:531). Selvitys taloudellisten
40486: ohjauskeinojen käytöstä Pohjoismaiden ympäristönsuojelussa on valmistumassa.
40487: Ympäristönsuojelukysymysten pohjoismainen virkamieskomitea (ÄKM) ja sen
40488: työryhmät ovat suunnanneet toimintansa ympäristöstrategian tavoitteiden mukaises-
40489: ti. Pohjoismaiden sisäisten kysymysten ja lähialueasioiden lisäksi yhteistyöllä on
40490: ollut merkitystä näitä laajemman kansainvälisen yhteistyön tulosten kannalta. Yhtei-
40491: sin ehdotuksin on vaikutettu vaarallisten jätteiden vientiä OECD-maiden ulkopuo-
40492: lelle koskeviin Baselin sopimuksen määräyksiin ja pantu alulle YK:n ympäristöoh-
40493: jelmassa (UNEP) pysyvten orgaanisten yhdisteiden (POPs) käyttöä koskevan,
40494: kansainvälisesti sitovan sopimusmenettelyn pohdinta.
40495: Suomen johdolla aloitettiin syksyllä 1994 kansainvälisten ympäristösopimusten
40496: tehokkuutta koskeva monitieteellinen tutkimus. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa
40497: selvitettiin käsitteitä ja viitekehystä. Tutkimuksen toisessa osassa arvioidaan
40498: seitsemää kansainvälistä ymJ?äristösopimusta yksityiskohtaisesti. Tätä varten
40499: Suomen ympäristöministeriö Ja tutkimusryhmä järjestivät 1995 kansainvälisen
40500: seminaarin, JOSta ilmestyy kertomus alkuvuodesta 1996.
40501: 732                             Suhteet ulkovaltoihin
40502: 
40503: Pohjoismaiden asuntoministerit ovat vuoden aikana pitäneet kaksi kokousta.
40504: Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä käsiteltiin 28.2.1995 Reykjavikissa
40505: mm. alan pohjoismaista yhteistyötä tulevaisuudessa sekä ajankohtaisia kysymyksiä
40506: Euroopan Yhteisön puitteissa. Ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että pohjoismaista
40507: yhteistyötä alueella jatkossakin tarvitaan, mutta että vähennettyjen raharesurssien
40508: johdosta on voimavarat ensisijaisesti keskitettävä poliittisesti priorisoituihin
40509: kokonaisuuksiin.
40510: Ministerineuvosto kokoontui 24.-25.10.1995 Kööpenhaminassa Kokouksessa
40511: keskusteltiin mm. 1996 vuoden menoarviosta sekä päätettiin keskittää toiminta
40512: ensisijaisesti asuntopolitiikkaan ja erityisesti asuntososiaaliseen alueeseen, kestävään
40513: kehitykseen rakennus- ja asuntoalalla sekä toimintaan Pohjolan lähialueilla.
40514: Pohjoismaiden asuntoviranomaisten vuotuisen kokouksen (13.-17 .8.1995 Bergenis-
40515: sä) teemoina olivat asuntopoliittinen tilanne Pohjoismaissa, kaupunkiuudistus,
40516: arvopaperistaminen ja muu asuntorahoitus, yhteistyöprojektit sekä asuntosektorin
40517: yhteistyön tulevaisuus.
40518: Pohjoismaisen rakentamismääräyskomitean, NKB:n, vuosien 1994-1996 työohjel-
40519: maa toteutettiin. Se keskittyy kolmelle alueelle: yhteiskunnan asettamat vaatimuk-
40520: set, käyttäjien ja elinkeinoelämän intressit rakentamisessa Pohjoismaissa sekä
40521: kahden asuntoministereiden hyväksymän toimintaohjelman toteuttaminen. Näistä
40522: toinen liittY.Y Euroopan integraatioon, rakennusnormeihin ja standardisointiin ja
40523: toinen sisällmaan.
40524: NKB:n ja INSTA-B:n yhteisten ohjelmaryhmien alainen eurooppalaisten har-
40525: monisoitujen standardien valmistelutyön koordinointijatkui aktiivisesti tJOhjoismai-
40526: sesti totutun rakentamisen turvallisuus- ja terveystason sekä energtan säästön
40527: varmistamiseksi. Materiaalikohtaisia ohjeita rakennussuunnittelunormien yhdenmu-
40528: kaista käyttöönottamista varten on valmisteltu. Pohjoismaista asiantuntemusta on
40529: koottu ja kehitettY. alueilla palo-, energia-, sisäilmasto-, akustiikka- ja ekologisen
40530: rakentamisen al01lla toimivissa NKB:n ryhmissä.
40531: Pohjoismaiden keskushallinnon aluesuunnitteluviranomaisten vuotuinen neuvottelu
40532: pidettiin 23.-25.8.1995 Norjassa. Erityisteemoina olivat strategisten suunnitelmien
40533: ympäristövaikutusten arviointi ja viheralueverkot
40534: Itämeren maiden aluesuunnitteluministereiden käsittelemän Itämeri 2010-vision
40535: pilottiprojekteista Suomi on yhteistyössä ao. maiden kanssa käynnistänyt seuraavat:
40536: Helsinki-Tallinna-Riika-kehitysvyöhyke, Oulu-Luulaja-kehitysvyöhyke ja Petroskoi-
40537: V aasa-liikennekäytävä.
40538: Ympäristöministeriö on osallistunut Pohjoismaiden yhdyskuntasuunnittelun ja
40539: kaupunkirakentamisen yhteistyöelimen (NORDPLAN Ja NBS) hallitustyöskente-
40540: lyyn.
40541: 4.2.4. Pohjoismaiden kauppapoliittinen yhteistyö
40542: Suomen ja Ruotsin liityttyä Euroopan unioninjäseniksi kauppapoliittisen yhteistyön
40543: perusta Pohjoismaiden neuvoston puitteissa muuttui.
40544: Keskeisenä kauppapoliittisia kysymyksiä käsittelevänä multilateraalifoorumina,
40545: johon kaikki Pohjoismaat osallistuvat, toimii ETA-neuvosto, joka kokoontuu
40546: kahdesti vuodessa ministeritasolla.
40547:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      733
40548: 
40549: Pohjoismaiden ulkomaankauppaministerien vuosittainen kokous pidettiin Pohjois-
40550: maiden neuvoston istunnon yhteydessä Reykjavikissa 1.3.1995. Kokouksessa
40551: päätettiinjatkaa pohjoismaisten ulkomaankauppaministerien vuosittaisia kokouksia.
40552: Samoin päätettiin, että pohjoismaiset kauppapäälliköt kokoontuvat kahdesti vuodes-
40553: sa. Pohjoismaisia asiantuntijatason kokouksia päätettiin järjestää tarpeen mukaan.
40554: Pohjoismaiden kauppapäälliköiden kokous järjestettiin syyskuussa 1995 Kööpenha-
40555: minassa.
40556: Keskeisiä kokouksissa käsiteltyjä asiakohtia olivat mm. pohjoismainen yhteistyö
40557: eurooppakysymyksissä, ETA-kysymykset, EU:n ja EFTA:n suhteet kolmansiin
40558: maihin, valmistautuminen vuoden 1996 hallitusten väliseen konferenssiin sekä
40559: ajankohtaiset WTO:hon ja OECD:hen liittyvät kysymykset.
40560: Suomen kauppa Pohjoismaiden kanssa jatkui korkealla tasolla vuoden 1995
40561: alkupuoliskolla. Suomen vienti Pohjoismaihin vuoden ensimmäisen viiden kuukau-
40562: den aikana oli arvoltaan 11,7 miljardia markkaa ja tuonti 9,9 miljardia markkaa
40563: kokonaiskauppavaihdon yhteisarvon ollessa 21,6 miljardia markkaaja vientiylijää-
40564: män 1,8 miljardia markkaa.
40565: Alkuvuoden tilastojen perusteella ei kaupan volyymissä eikä rakenteessa ollut
40566: havaittavissa olennaisia muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Pohjoismaiden
40567: kanssa vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana käydyn kauppavaihdon osuus
40568: Suomen kokonaiskauppavaihdosta oli noin 18% eli samaa suuruusluokkaa kuin
40569: vuonna 1994.
40570: 4.2.5. Pohjoismainen yhteistyö kehitysyhteistyökysymyksissä
40571: Vaikka Suomi ja Ruotsi ovat nyt Tanskan lisäksi Euroopan unionin jäsenmaita, ei
40572: pohjoismainen yhteistyö kehitysyhteistyöasioissa ole kokenut äkillisiä muutoksia.
40573: Paineita yhteistyön muotojen muuttamiseen on sen sijaan ilmennyt runsaastikin.
40574: Erityisesti on pyritty raskaiden virallisten kokousten määrän vähentämiseen ja
40575: yhteistyön lisäämiseen käytännön kysymyksissä. Ministeritasolla tämä on merkinnyt
40576: kehitysyhteistyöministerikokousten määrän vähentämistä ja niiden korvaamista
40577: valtiosihteeritason kokouksilla.
40578: Pohjoismaiden kehitysyhteistyöministerit kokoontuivat kerran vuoden 1995 aikana.
40579: Kokous pidettiin 30.-31.1.1995 Reykjavikissa, Islannissa. Kokouksessa pohdittiin
40580: erityisesti eteläisen Afrikan ja Tansanian tilannetta.
40581: Kokouksessa todettiin pohjoismaisen yhteistyön olevan erityisen tarpeen Tansanian
40582: avun selkeyttämiseksi. Tansaniassa syksylläjärjestettyjen parlamentti- ja president-
40583: tivaalienjälkeen Pohjoismaat ovat ilmaisseet Tansanian hallitukselle halukkuutensa
40584: korkean tason dialogin aloittamiseksi yhteistyön tehokkuuden lisäämiseksi.
40585: Reykjavikin kehitysyhteistyöministerikokouksen muita teemoja olivat humanitaari-
40586: nen apu, Lähi-itä, YK-kysymykset, Keski-Amerikka sekä tasa-arvokysymykset
40587: Pohjoismaiset valtiosihteerit kokoontuivat syksyn 1995 aikana kaksi kertaa.
40588: Ensimmäinen kokous pidettiin Tukholmassa 21.9.1995 ja toinen Oslossa 8.12.1995.
40589: Tukholman keskusteluissa käsiteltiin kehitysyhteistyön hallinnoinnin ja organisoin-
40590: nin lisäksi monenkeskistä kehitysyhteistyötä ja Afrikkaa. Oslossa puolestaan esillä
40591: olivat pohjoismaisen YK-projektin seuranta, monenkeskisten organisaatioiden
40592: rahoituskriisi sekä pohjoismainen Tansania-aloite. Työn ja vastuun jako YK:n
40593: kehitystyötä rahoittavissa ja toteuttavissa järjestöissä on jatkunut Pohjoismaiden
40594: kesken edelleen vilkkaana. Myös yhteistyö kehitysrahoituslaitoksissa, humanitaari-
40595: 734                            Suhteet ulkovaltoihin
40596: 
40597: sessa avussa ja kansalaisjärjestökysymyksissä on ollut tiivistä. Suomen koordinaa-
40598: tiovastuu Afrikan kehityspankin osalta siirtyi Ruotsille kesäkuun lopussa. Ruotsin
40599: johdolla Afrikan pankista tehtiin konsulttitutkimus, jonka tulosten perusteella
40600: toivottiin löytyvän ratkaisu pankkia koetteleviin ongelmiin. Abidjanissajoulukuun
40601: alussa Pohjoismaat julkistivatkin yhteisen Afrikan pankkia koskevan positiopaperin.
40602: Yhteispohjoismainen esitysYK:nkehitysavun uudelleenjärjestämiseksi osana YK:n
40603: talous- ja sosiaalisektorin (ECOSOC) kokonaisreformia ei ole edennyt sille asetettu-
40604: jen tavoitteiden mukaisesti. Johtokuntareformi eri ohjelmissa sekä kysxmys YK:n
40605: ohjelmien rahoituspohjasta ovat osoittautuneet erittäin ongelmallistksi. Oslon
40606: valtiosihteeritapaamisessa päätettiin aloittaa vuoden mittainen pohjoismainen YK-
40607: projektin seurantahanke, jonka tulosten perusteella myöhemmin päätetään uudistus-
40608: prosessin vaatimista jatkotoimenpiteistä.
40609: Pohjoismaiden kehitysrahasto NDF toimii Helsingissä Pohjoismaiden investointi-
40610: pankin yhteydessä. NDF myöntää pitkäaikaisia pehmeäehtoisia luottoja etupäässä
40611: vähiten kehittyneille kehitysmaille. NDF on PY.rkinyt laajentamaan toimintaansa
40612: myös kohdemaiden yksityissektorille lyhytaikaisilla riskipääomasijoituksilla. NDF:n
40613: toiminta arvioitiin vuoden 1995 aikana. Evaluaatioryhmän mukaan NDF on
40614: merkittävä pohjoismainen kehitysrahoituslaitos, jonka rahoittamat hankkeet ovat
40615: laadukkaita. Pohjoismaat aloittivat vuoden 1995lopulla keskustelut NDF:n seuraa-
40616: vasta pääomankorotuksesta, joka ajoittuisi vuosille 1996-2000.
40617: NDF:n rahoittamien hankkeiden tärkeimmät toimialat ovat energia, ympäristö ja
40618: tietoliikenne. NDF:n jäsenenä Suomi on pyrkinyt siihen, että lainaustoiminta on
40619: suuntautunut entistä enemmän mm. ympäristöhankkeisiin ja sosiaalisektorille.
40620: Keskustelu pohjoismaisen SADC-aloitteen tulevaisuudesta on jatkunut edelleen
40621: vilkkaana. Pohjoismaiden ja eteläisen Afrikan maiden välille perustetun yhteisyri-
40622: tyksiä rahoittavan Norsad-rahaston toiminta evaluoitiin vuonna 1994 ja evaluaat10ta
40623: täydennettiin kertomus vuonna. Suomi tukeeNorsadin lopettamista. Keskeisimmäksi
40624: kysymykseksi on noussut Norsad-rahaston liittäminen johonkin suureen pohjoismai-
40625: seen kehitysrahoituslaitokseen, kuten NDF:iin. NDF tekee selvitystä Norsadin
40626: mahdollisen liittymisen vaikutuksista NDF:n toimintaan. Norsadin hallintoneuvosto
40627: päätti kertomusvuoden lopulla, että Norsad-rahasto jatkaa toistaiseksi toimintaansa
40628: ilman lisärahoitusta 31.3.1998 saakka, mihin mennessä toiminnan tulevaisuudesta
40629: on määrä päättää.
40630: 4.2.6. Pohjoismaiden rauhanturvaamisyhteistyö
40631: Pohjoismaiden yhteistyö rauhanturva-asioissa on vakiintunutta. Periaatteelliset
40632: päätökset ja yhteistoiminnan määrittely tehdään kaksi kertaa vuodessa kokoontuvas-
40633: sa Pohjoismaiden puolustusministerien kokouksessa, jossa seurataan myös käynnis-
40634: sä olevien rauhanturvaoperaatioiden poliittista ja sotilaallista tilannetta. Pohjois-
40635: mainen yhteistyöryhmä (NORDSAMFN) kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa ja sen
40636: tehtävänä on yhteispohjoismaisen koulutuksen järjestely, kehittäminen sekä yhteis-
40637: ten esitysten ja aloitteiden valmistelu. Lisäksi ministerikokoukselle asioita valmiste-
40638: lee puolustusministeriöiden edustajista koostuva taloudellinen työryhmä (ekonomis-
40639: ka arbetsgrup_pen). Puolustusministeriöitten kansliapäälliköt sekä turvallisuus- ja
40640: puolustuspoliittisista kysymyksistä vastaavat osastopäälliköt kokoontuvat lisäksi
40641: säännöllisesti vuosittain.
40642: Pohjoismaat jatkavat vuonna 1994 käynnistynyttä yhteistoimintaansa kehittääkseen
40643: Baltian maiden mahdollisuuksia osallistua rauhanturvaamistoimintaan.
40644:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       735
40645: 
40646: Pohjoismaiset sotilastarkkailijat, sotilaspoliisit, esikuntaupseerit sekä huolto- ja
40647: kuljetusupseerit koulutetaan vuosittain yhteispohjoismaisilla kursseilla. Kertomus-
40648: vuonna Suomessa järjestettiin viisi sotilastarkkailijakurssia. Vuoden 1995 loppuun
40649: mennessä Suomessa on koulutettu noin 2450 upseeria kaikkiaan 34 eri maasta
40650: YK:n sotilastarkkailijatehtäviin.
40651: 
40652: 
40653: 5. Suomen suhteet EU :n ulkopuolisiin Euroopan maihin
40654: 5.1. Suhteet Venäjään ja muihin IVY-maihin
40655: 5.1.1. Suomen ja Venäjän väliset suhteet
40656: Suomi on kehittänyt kertomusvuoden aikana edelleen suhteita Venäjän federaatioon
40657: vuonna 1992 allekirjoitettujen maiden välisten suhteiden perusteita koskevan
40658: sopimuksen ja lähialueyhteistyösopimuksen pohjalta.
40659: Kanssakäyminen Suomen ja Venäjän välillä on ollut monipuolista ja vilkasta.
40660: Erityistä huomiota on kiinnitetty lähialueyhteistyön kehittämiseen.
40661: Sopimus ydinonnettomuutta koskevasta pikaisesta ilmoittamisesta ja ydinlaitoksia
40662: koskevasta tietojenvaihdosta allekirjoitettiin tammikuussa. Tieliikennesopimus
40663: allekirioitettiin syyskuussa. Niirala-Värtsilän rajanylityspaikan avaamisesta kansain-
40664: välisefle liikenteelle 1.12.1995 alkaen sovittiin marraskuussa tehdyllä noottienvaih-
40665: dolla.
40666: Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari teki lähialueyhteistyöhön painottuneen
40667: työvierailun Pietariin tammikuussa ja osallistui toisen maailmansodan päättymisen
40668: 50-vuotisjuhlallisuuksiin Moskovassa 9.5.1995. Pääministeri Esko Aho vieraili
40669: virallisesti Moskovassa tammikuussa. Pääministeri Paavo Lipponen teki ensivierai-
40670: lun Moskovaan heinäkuussa.
40671: Suomen ja Venäjän ulkoasiainministerit ovat tavanneet kertomusvuoden aikana
40672: virallisluontoisesti kahdesti. Ulkoasiainministeri Tarja Halonen teki työvierailun
40673: Moskovaan heinäkuussa. Ulkoasiainministeri A. V .Kozyrev saapui työvierailulle
40674: Suomeen syksyllä Rovaniemellä pidetyn Barentsin euroarktisen neuvoston ulkoasi-
40675: ainministerikokouksen yhteydessä.
40676: Vierailuvaihto on ollut vilkasta myös muilla tasoilla. Venäjän parlamentin federaa-
40677: tioneuvoston puhemies Shumeiko vieraili Suomessa kesällä. Federaationeuvoston
40678: kansainvälisen valiokunnan puheenjohtaja Podoprigora kävi Suomessa syksyllä.
40679: Suomi osallistui monien muiden EU- ja ETYJ-maiden tavoin vaalitarkkailuun
40680: Venäjän duuman vaaleissa joulukuussa.
40681: Suomi osallistui kertomusvuoden aikana aktiivisesti EU:n Venäjä-strategian
40682: laatimiseen.
40683: 5.1.2. Suomen ja muiden IVY -maiden väliset suhteet
40684: Suomen ja IVY-alueen maiden suhteiden edelleen kehittämistä jatkettiin vuonna
40685: 1995. Keski-Aasian maiden ja Suomen välisten diplomaattisten suhteiden järjestely
40686: saatettiin loppuun nimittämällä kiertävä suurlähettiläs suurlähettilääksi myös
40687: Tadzhikistanim. Kaukasuksen alueen diplomaattisen edustautumisen järjestämiseksi
40688: Turkkiin akkreditoitu suurlähettiläs määrättiin suurlähettilääksi myös Azerbaid-
40689: 736                           Suhteet ulkovaltoihin
40690: 
40691: zhaniin sekä kiertävä suurlähettiläs suurlähettilääksi Armeniaan. Edustantomisen
40692: järjestäminen Georgiassa on vireillä.
40693: Suomi toimi Venäjän kanssa ETYJin puitteissa Vuoristo-Karabahin kysymystä
40694: käsittelevän ns. Minskin prosessin toisena yhteispuheenjohtajamaana. Tähän
40695: prosessiin liittyen Tasavallan Presidentti neuvotteli YK:n50-vuotisjuhlakokouksen
40696: yhteydessä New Yorkissa Azerbaidzhanin ja Armenian presidenttien kanssa sekä
40697: ulkoasiainministeri Halonen vastaavasti ETYJin ministerineuvoston kokouksen
40698: yhteydessä Budapestissä Azerbaidzhanin ja Armenian ulkoasiainministereiden
40699: kanssa.
40700: Suomi osallistui aktiivisesti EU:n puitteissa laadittujen Valko-Venäjän sekä Keski-
40701: Aasian ja Kaukasuksen alueen maiden strategioiden ja PCA-sopimusten (Part-
40702: nership and Cooperation Agreement) valmisteluun.
40703: Myös Suomen ja IVY -alueen maiden kahdenvälistä sopimusverkostoa täydennettiin.
40704: Eräät Keski-Aasian ja Kaukasuksen alueen maat otettiin Suomen humanitaarisen
40705: avun samoin kuin myös Suomen kehitysyhteistyön piiriin.
40706: Ukrainan ja Moldovan ulkoasiainministerit sekä Ukrainan varapääministeri/ulko-
40707: maankauppaministeri vierailivat Suomessa kesällä. Suomen ja IVY -alueen maiden
40708: välistä yhteistyötä jatkettiin ministeritason tapaamisissa useiden kansainvälisten
40709: kokousten yhteydessä.
40710: 5.1.3. Suomen ja Venäjän sekä muiden IVY -maiden välinen kauppa ja ta-
40711: loudellinen yhteistyö
40712: Kertomusvuonna merkittävin muutos Suomen ja Venäjän kauppa- ja taloussuhteissa
40713: oli Suomen ED-jäsenyys ja EU:n kauppapoliittisen järjestelmän soveltaminen
40714: Suomen ja VenäJän välillä. EY:n ja SNTL:n välillä vuonna 1989 allekirjoitettu
40715: kauppa- ja talousyhteistyösopimus korvautuu 17.7.1995 allekirjoitetulla vähaikais-
40716: sopimuksella, joka tulee voimaan 1.2.1996.
40717: Kertomusvuoden kauppaluvut ovat käytettävissä vain viiden ensimmäisen kuukau-
40718: den ajalta, joten Suomen ja Venäjän välisen kaupan kehityksestä vuonna 1995 ei
40719: voida tehdä lopullisia johtopäätöksiä. Tammi-toukokuussa kokonaiskaupan arvo oli
40720: 6,8 miljardia markkaa, josta Suomen tuonti Venäjältä oli 3,8 miljardia markkaa ja
40721: vienti Venäjälle 3,0 miljardia markkaa. Tuonti kasvoi 9 prosenttia, kun taas vienti
40722: väheni 3 prosenttia. Venäjän osuus Suomen koko ulkomaankaupasta oli vajaa 6
40723: prosenttia (kokonaisviennistä 4,3 % ja kokonaistuonnista 7,5 % ). Venäjä oli
40724: Suomen viidenneksi suurin ulkomaankauppakumppani.
40725: Suomen ja muiden IVY-maiden välisessä kaupassa ei ole tapahtunut oleellisia
40726: muutoksia. Kauppa kaikkien IVY -maiden kanssa on tilastoitu tammi-maaliskuun
40727: osalta ja on tasoltaan vaatimaton. Tuonnin arvo, joka Venäjä mukaanlukien oli 2,2
40728: miljardia markkaa, on muiden IVY -maiden osalta 73 miljoonaa. Viennin arvosta
40729: (1,9 miljardia) muiden IVY-maiden osuus oli 112 miljoonaa.
40730: EU:n kumppanuus ja yhteistyösopimus (PCA) allekirjoittettiin Kazakstanin kanssa
40731: tammikuussa, Kirgizstanin kanssa helmikuussa ja Valko-Venäjän kanssa maalis-
40732: kuussa. Armenian ja Georgian kanssa ko. sopimukset parafoitiin joulukuussa. EY :n
40733: ja SNTL:n kauppa- ja talousyhteistyösopimuksen korvaava väliaikaissopimus on
40734: allekirjoitettu Ukrainan kanssa kesäkuussa ja Moldovan kanssa lokakuussa.
40735:                              1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                         737
40736: 
40737:      Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari vieraili tammikuussa Pietarissa. Vierailun
40738:      aikana keskusteltiin maiden välisestä talousyhteistyöstä.
40739:      Pääministeri Esko Ahon virallisen Venäjän-vierailun yhteydessä tammikuussa esillä
40740:      olivat maiden väliset kaupallis-taloudelliset suhteet.
40741:      Talouskomission puheenjohtajatapaaminen pidettiin Helsingissä toukokuussa, jolloin
40742:      allekirjoitettiin sopimus Suomella entiseltä Neuvostoliitolta olevien velkasaatavien
40743:      osittaisesta hoitamisesta. Kertomusvuoden aikana talouskomission alaiset pysyvät
40744:      ja väliaikaiset työryhmät pitivät omat yhteiskokouksensa.
40745:      Huhtikuussa Bashkortostanissa Ufassa järjestettiin laaja Suomen teollisuutta
40746:      esittelevä vientinäyttely.
40747:      Ukrainan varapääministeri, ulkomaankauk'paministeri Osyka vieraili Suomessa
40748:      kesäkuussa, jolloin Suomen ja Ukrainan vähnen sekakomissiO kokoontui ensimmäi-
40749:      sen kerran.
40750:      Ulkoasiainministeri Tarja Halonen vieraili Moskovassa heinäkuussa, jolloin maiden
40751:      väliset talousasiat olivat myös esillä.
40752:      Pääministeri Paavo Lipponen vieraili Moskovassa heinäkuussa. Vierailun aikana
40753:      keskusteltiin keinoistainvestointi yhteistyön kehittämiseksi. Kertomusvuoden aikana
40754:      laadittiin selvitys niistä edellytyksistä, JOtka täyttyessään edistäisivät investointeja
40755:      Venäjällä.
40756:      Moldovan ulkoasiainministeri Popovin vierailun yhteydessä elokuussa allekirjoitet-
40757:      tiin Suomen ja Moldovan välinen investointisuojasopimus.
40758:      Eurooppaministeri Ole Norrback vieraili Pietarissa lokakuussa, jolloin käsiteltiin
40759:      laajasti maiden väliseen kauppaan liittyviä käytännön kysymyksiä.
40760:      Suomen ja Venäjän välistä tiede- ja teknologiayhteistyötä jatkettiin 11.7.1992
40761:      allekirjoitetun sopimuksen pohjalta. Maiden välisen tiede- ja teknologiayhteistyöko-
40762:      mission puheenjohtajatapaaminen pidettiin Moskovassa toukokuussa ja yhteisko-
40763:      kous Moskovassa lokakuussa. Komission tavoitteiden mukaisesti yhteistyöosal?uol-
40764:      ten suorat yhteydet ovat kertomusvuoden aikana lisääntyneet. Monenkeskisen tiede-
40765:      ja teknologiayhteistyön laajeneminen Euroopassa on avannut uusia mahdollisuuksia
40766:      myös Suomen ja Venäjän välisen yhteistyön laajenemiselle.
40767:       Komission suomalaisen osapuolen toiminta organisoitiin kertomusvuoden aikana
40768:       uudelleen. Tieteellisten alojen hallinto- ja sihteeristötehtävät siirrettiin ulkoasianmi-
40769:       nisteriön kauppapoliittiselta osastolta Suomen Akatemialle. Teknisten alojen osalta
40770:       on käynnistetty neuvottelut vastaavista siirroista ammattiministeriöille. Komission
40771:       suomalaisen osapuolen hallintotehtävät hoidetaan edelleen ulkoasianministeriön
40772:       kauppapoliittisella osastolla.
40773:       5.1.4. Muu hallinnonaJoittainen yhteistyö Venäjän ja muiden IVY -maiden kanssa
40774:       5.1.4.1. Oikeusministeriö
40775:       Euroopan Neuvoston Themis-ohjelman puitteis~a oikeusministeriössä oli viikon
40776:       stipendiaattina Venäjän presidentinviraston virkamies perehtymässä lainvalmisteluun
40777:       erityisesti kansainvälisissä asioissa.
40778: 
40779: 
40780: 93 360228Y
40781: 738                             Suhteet ulkovaltoihin
40782: 
40783: Vankeinhoidon alalla on järjestetty yhteisiä seminaareja Karjalan tasavallan ja
40784: Muurmanskin alueen vankeinhoitoviranomaisten kanssa. Karjalan tasavallan
40785: rangaistuslaitoksille toimitettiin lokakuussa humanitäärisenä apuna mm. sairaalatar-
40786: vikkeita.
40787: 5.1.4.2. Sisäasiainministeriö
40788: Sisäasioihin liittyvän yhteistyön puitteissa tehtiin vierailuja puolin ja toisin.
40789: Lähialueyhteistyöhön liittyvä vuorovaikutus on tapahtunut määräaikaisten kokous-
40790: ten yhteydessä.
40791: Sisäasiainministeriö ja Euroopan Neuvosto järjestivät 10.-12.10.1995 seminaarin
40792: paikallishallinnon luomisesta ja kehittämisestä Venäjän federaatiossa kohteena
40793: Luoteis-Venäjän paikallishallintoalueet.
40794: Sisäasiainministeriö vastaa Suomen ja Venäjän lähialueyhteistyön alue- ja paikallis-
40795: tason yhteistyön koordinoinnista. Alueelliset työryhmät toteuttivat Lapin, Pohjois-
40796: Karjalan ja Kymen lääninhallitusten johdolla Iaatimiaanja myöhemmin tarkistettuja
40797: vuoden 1994 yhteistyöohjelmia. Suomen ja Venäjän lähialueyhteistyöstä paikallis-
40798: ja aluetasolla vastaavien yhteiskokous pidettiin huhtikuussa Joensuussa. Kokouk-
40799: sessa käsiteltiin alueellisten työryhmien toimintaperiaatteita ja mahdollisuuksia
40800: käyttää Euroopan unionin kautta saatavaa rahoitusta.
40801: Poliisin ylijohto kävi neuvotteluja sisäisestä turvallisuudesta vastaavien venäläisten
40802: viranomaisten kanssa 17.2.1994 voimaan astuneen rikostorjuntasopimuksen
40803: soveltamisesta maiden välillä. Suomen Venäjälle sijoittamien yhdxsmiesten toiminta
40804: jatkui edellisen vuoden laajuudessa. VenäJä sijmtti yhden pohisin yhdysmiehen
40805: Suomeen kertomusvuoden aikana.
40806: Pelastushallinnon alalla laadittiin käytännön ohjeita Suomen ja Venäjän federaation
40807: välisen pelastuspalvelusopimuksen käytäntöön soveltamiseksi ja osallistuttiin
40808: Venäjän hätätilaministeriön järjestämään laajaan ydinvoimalaitosonnettomuutta kos-
40809: kevaan harjoitukseen Kuolassa. Lähialueyhteistyötä tehtiin lähinnä Karjalan Tasa-
40810: vallan kanssa. Siihen kuuluivat pelastusalan kurssien järjestäminen sekä pelas-
40811: tusvälineiden hankinta ja metsäpalohavaintojen teko satelliitin avulla.
40812: Osana Suomen ja Venäjän lähialueyhteistyötä allekirjoitettiin 9.6.1995 Pietarissa
40813: Suomen ja Venäjän federaation viranomaisten välillä pöytäkirja pakolaisyhteistyön
40814: periaatteista, toteutettavista hankkeista sekä yhteistyön jatkosuunnitelmista Pietarin
40815: kaupungin ja Leningradin oblastin alueella. Koulutusta ja asiantuntijavaihtoa on
40816: järjestetty pöytäkirjan mukaisesti turvapaikkapäätöksentekoon, turvapaikkapu-
40817: hutteluun ja maasta poistamiseen liittyvissä kysymyksissä.
40818: Keväällä 1995 kaksi Venäjän federaation siirtolaisuushallinnon virkamiestä oli
40819: Suomessa ulkomaalaisviraston järjestämässä virkamiesvaihdossa. He tutustuivat
40820: ulkomaalaishallinnon toimintaan kaikilla hallinnonaloilla ja osallistuivat turvapaik-
40821: kapäätöksenteon edellyttämiin harjoituksiin ulkomaalaisvirastossa. Marraskuussa
40822: järjestettiin vuonna 1994 toteutetun seminaarin (ks HK 94 s. 539) osallistujille ja
40823: muille Venäjän siirtolaisuushallinnon ja sisäministeriön virkamiehille tarkoitettu
40824: syventävä seminaari Kirkkonummella. Seminaarissa käsiteltiin turvapaikkapäätök-
40825: senteon ja maasta poistamista koskevien asioiden lisäksi myös Venäjän federaation
40826: lainsäädännön ja hallinnon kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Kaikkien näiden
40827: hankkeiden aiheuttamien lisämenojen rahoittamisesta on vastannut ulkoasiainminis-
40828: teriö.
40829:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        739
40830: 
40831: Ulkomaalaishallinnon kahdenvälisten yhteyksien kehittämiseksi on tehty korkean
40832: tason virkamiesvaltuuskuntien matkat Moskovaan ja Pietariin.
40833: Vuoden 1960 rajajärjestyssopimuksen uudistaminen käynnistettiin. Suomen
40834: rajavartiolaitoksen Ja Venäjän liittovaltion rajavartiopalvelun yhteinen esitys
40835: rajajärjestyssopimukseen tehtävistä muutoksista on valmisteltu valtioiden välistä
40836: käsittelyä varten.
40837: Venäjän liittovaltion rajavartiopalvelun johtaja vieraili Suomessa 12.-15.9.1995.
40838: Rajavartiolaitoksen päällikkö ja Venäjän liittovaltion rajavartiopalvelun johtaja
40839: kohtasivat säännönmukaisessa työtapaamisessa Saimaan kanavalla 23.1.1995.
40840: Rajavartiolaitoksen päällikkö ja Venäjän rajajoukkojen arktisen ryhmän komentaja
40841: tapasivat Sailassa 8.-9.8.1995. Pysyvä suomalais-venäläinen rajavartiotyöryhmä
40842: kokoontui Kostamuksessa 6.3.1995, Helsingissä 30.5.1995, Pyhäjärvellä 12.10.1995
40843: ja Nuijamaalla 14.12.1995.
40844: Rajavartiolaitoksen edustajat olivat ensimmäistä kertaa kutsuttuina tarkkailijoina
40845: Venäjän liittovaltion rajavartiopalvelun suuressa rajanvartiointiharjoituksessa
40846: (Zapad-95) 3.-8.9.1995. Rajavaltuutetut ovat hoitaneet Suomen ja Venäjän välisiä
40847: raja-asioita rajajärjestyssopimuksen (420/60) mukaisesti.
40848: 5.1.4.3. Opetusministeriö
40849: Suomen ja Venäjän federaation välistä kulttuurisopimuksen toimenpideohjelmaa on
40850: yksilöity käymällä eri jaostojen väliset neuvottelut. Opetusalan neuvottelut käytiin
40851: ministeritasolla Venäjän opetusministerin Jevgenij Tkatshenkon Suomen vierailun
40852: aikana helmikuussa 1995. Toimenpideohjelmaa on toteutettu jatkamalla henkilö-
40853: vaihtoa, näyttelyvaihtoa ja esittävän taiteen vaihtoa.
40854: Venäjää koskevan tutkimuksen ja opetuksen tavoiteohjelma julkistettiin vuoden
40855: 1995 alussa. Tulossopimusneuvottelmssa vuodelle 1996 sovittiin yliopistojen kanssa
40856: ohjelman tavoitteiden edistämisestä ja niitä koskevista hankkeista 5,3 miljoonalla
40857: markalla. Venäjä-tavoiteohjelman toimeenpanon yhteydessä aloitettiin myös
40858: Itämeren piirin tutkimuksen ja opetuksen kehittäminen.
40859: Ammatillisiin oppilaitoksiin kertynyttä Venäjä-kokemusta ja -osaamista on koottu
40860: yhteen ja kehitetään opetushallituksen käynnistämällä mittavalta pilottioppilai-
40861: toshankkeella. Hanke on kolmivuotinen Venäjään liittyvän ammatillisen osaamisen
40862: sekä kielen ja kulttuurin kehittämishanke, johon osallistuu kahdeksan oppilaitosryh-
40863: mää. Konsortiossa on mukana yli 60 ammatillista aikuiskoulutuskeskusta ja viisi
40864: lukiota.
40865: Venäjän suomensukuisten kansojen ja niiden kulttuurien tukemiseksi laadittua
40866: toimenpideohjelmaa on toteutettu yhdessä sukukansaohjelman neuvottelukunnan,
40867: M.A. Castrenin seuran ja Suomi-Venäjä Seuran kanssa. Komin tasavallan kansalli-
40868: suusasiainministeri Galina Butyreva vieraili Suomessa maaliskuussa 1995.
40869: Pietarissa toimiva Suomen kulttuuri-instituutti sai väliaikaiset toimitilat syksyllä
40870: 1995 ja sille nimitettiin uusi johtaja. Edellinen johtaja jatkaa instituutin kulttuuri-
40871: koordinaattorina. Kulttuuri-instituutin toimintaa on tuettu valtionavuin ja projektira-
40872: hoituksella.
40873: Kulttuurisopimuksen mukaisesti Suomen venäjänkielisen väestön Foorumin
40874: toimintaa on tuettu valtionavuin.
40875: 740                             Suhteet ulkovaltoihin
40876: 
40877: Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjasto on tukenut Suomen Venäjä-tutkimusta
40878: tarjoamalla alan kirjasto- ja tietopalveluja. Tietopalvelua varten on ylläpidetty
40879: viitetiedostoja mm. Venäjän ja muiden IVY-maiden ja Baltian lainsäädännöstä sekä
40880: yhteiskuntaa, kulttuuria ja taloutta käsittelevistä artikkeleista. Venäjän ja Itä-Euroo-
40881: pan instituutin kirjasto on toiminut kirjastopalvelujen tuottajana venäjänkieliselle
40882: väestölle.
40883: Venäjän ja Itä-Euroopan instituutissa alkoi kertomusvuonna toimia ICCEES:n
40884: (Intemational Council for Central and East European Studies) informaatiokeskus,
40885: jonka tehtävänä on levittää järjestön tiedotteita Venäjälle ja muualle Itä-Euroop-
40886: paan, koota tiedosto mainitulla alueella toimivista alan tutkimuslaitoksista ja
40887: koordinoida seuraavan maailmankonferenssin valmisteluja.
40888: Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti järjesti seminaarin "Vallan kieli- kielen valta"
40889: Helsingin yliopiston tiloissa 13.-14.10.1995. Kansainvälinen konferenssi "Vanha
40890: Suomi ja Pietari" järjestettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa Kotkassa
40891: 13.-14.9.1995.
40892: Opetusministeriö on toteuttanut Suomen ja Venäjän federaation väliseen kulttuu-
40893: risopimukseen perustuvaa liikunta-alan yhteistyöohjelmaa. Kulttuurisopimukseen
40894: perustuva nuonsotoimen yhteistyö Venäjän federaation nuorisokomitean kanssa
40895: jatkuu asiantuntijavaihtona painottuen lähialueille.
40896: Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO aloitti neuvottelut Venäjän viran-
40897: omaisten kanssa stipendivaihdosta. Apurahaohjelmaa Pietarin yliopiston sikäläisten
40898: jatko-opiskelijoiden tukemiseksi jatkettiin.
40899: Suomen ja Venäjän vuoden 1992 valtiosopimuksen mukaista yhteistyötä kaatunei-
40900: den muiston vaalimisessa johtava hallitusten välinen työryhmä kokoontui Petros-
40901: koissa ja Helsingissä. Sodassa ja sotavankeudessa kadonneiden kohtalon selvittä-
40902: mistä ja luovutetun alueen sankarihautausmaiden kunnostustyön tukemista on
40903: jatkettu.
40904: 5.1.4.4. Maa- ja metsätalousministeriö
40905: Maa- ja metsätalousministeriön ja Venäjän maatalousministeriön yhteistoiminta-
40906: pöytäkirjan vuonna 1994 tarkennetun työohjelman puitteissajärjestettiin kertomus-
40907: vuonna Espoossa laajahko yhteinen korkeimman maataloushallinnon virkamiehiä
40908: informoiva ajankohtaisuusseminaari. Venäjän delegaatiossa oli myös edustajia
40909: Euroopan puoleisen Venäjän muutamien piirien hallinnosta. Lisäksi järjestettiin
40910: Helsingissä ministeriön eri osastoilla informaatiotilaisuuksia maataloushallinnon
40911: sekä maatalouden ja etenkin metsätalouden yhteistyötä etsineille Moskovasta,
40912: Pietarista, Muurmanskista, Petroskoista, Komista, Marista ja Sahasta eli J akutiasta
40913: saapuneille delegaatioille.
40914: Tammikuussa 1995 maa- ja metsätalousministeriö sekä Venäjän federaation
40915: metsätalousvirasto allekirjoittivat pöytäkirjan yhteistyön edelleen kehittämisestä
40916: metsäalalla. Yhteistyö on monialaista alkaen talousmetsien luonnonsuojelusta
40917: päättyen metsäteollisuustuotteiden vientimarkkinoinnin tukemiseen. Lähtökohdaksi
40918: koko toiminnalle on sovittu kestävän metsätalouden edistäminen. Hallinontason
40919: yhteistyön avulla pyritään antamaan tukea lähialueyhteistyöllä toteutettaville
40920: kehittämisohjelmille ja -hankkeille paikallis- ja aluetasolla. Yhteistyötä varten
40921: asetettu yhteinen viranomaistyöryhmä pyrkii kokonaisvaltaisesti koordinoimaan
40922: politiikkaa ja käytännön toimmtaa sekä tutkimukseen, opetukseen ja neuvontaan
40923: liittyviä toimintoja.
40924:                        1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                        741
40925: 
40926: Joulukuussa Helsingissä pidetyssä kokouksessa sovittiin metsäalan uusista yhteis-
40927: työn aihepiireistä v. 1996 ja niiden prioriteeteistä. Ne ovat maiden välisen raja-
40928: vyöhykkeen metsätaloudellisten töiden suunnittelu ja toteutus, metsien terveydenti-
40929: lan seuranta, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen metsissä, metsäpuiden
40930: siementuotanto sekä metsälakien säätäminen ja metsäpolitiikka yleensä.
40931: Suomi ja Venäjä eivät soveltaneet v. 1995 keskinäistä kalastussopimusta. Vastai-
40932: suudessa EU :n komissio hallinnoi sopimuksen soveltamista Suomen puolesta tai
40933: vaihtoehtoisesti Suomen edut turvataan EU:nja Venäjän välisellä kalastussopimuk-
40934: sella.
40935: Suomalais-venäläinen rajavesistöjen käY,ttökomissio piti 30-vuotiskokouksensa
40936: Helsingissä. Komission ja sen asiantuntijatyöryhmien tehtävänä on seurata raja-
40937: vesistöjen tilassa tapahtuvia muutoksia Ja varsinkin vesistöjen käyttötoimintaan
40938: liittyviä vaikutuksia sekä arvioida haittojen suuruuksia ja niiden korvausvaatimuk-
40939: sia. Suomen, Norjan ja Venäjän välisen Inarijärven säännöstelysopimuksen puitteis-
40940: sa käytiin neuvottelut Venäjän osallistumisesta säännöstelystä kaiakannoille
40941: aiheutuvien vahinkojen korvaamiseen ja vesistön hoitotoimenpiteisiin vuosina 1996-
40942: 2005.
40943: Tutkimusyhteistyö, jota maatalouden tutkimuskeskuksen tutkimuslaitokset ja
40944: metsäntutkimuslaitoksen vastuualueet harjoittivat Venäjän suunnalla, rajoittui
40945: Karjalan ja Leningradin alueille. Yhteistyönä tutkittiin mm. ympäristötekijöiden
40946: vaikutusta kasveissa todettuihin raskasmetallipitoisuuksiin. VIenan-Karjalassa
40947: tutkittiin viljelymenetelmien vaikutusta viherrehun satoon ja laatuun sekä perunan-
40948: siemenen tuottamista koko Venäjän-Karjalan tarpeisiin.
40949: Ministeriö jatkoi Suomen ja Venäjän federaation hallituksen väliseen lähialueyhteis-
40950: työsopimukseen perustuvaa työtä maa-, metsä-, luontois- ja elintarviketalouden
40951: kehittämiseksi 10 milj. mk:n budjetin puitteissa. Varojen aluejako oli seuraavaa:
40952: Karjalan tasavalta 4,5, Leningradin alue 3,5 ja Murmanskin ohiasti 2 milj. mk. Sen
40953: toteuttajia olivat useat suomalaiset yritykset, asiantuntijat, konsultit, valtion laitok-
40954: set, ylipoistot, neuvonta- ja kansalaisjärjestöt, koulut ja tutkimuslaitokset. Kaupalli-
40955: sissa hankkeissa edellytettiin yrityksiltä osin omaa rahoitusta. Kertomusvuonna
40956: pyrittiin entistä suurempiin ja pitempikestoisiin projekteihin, kuten Karjalassa
40957: vesihuollon kehittäminen, metsätalouden kehittämisohjelma, kiinteistöhallinnan ja-
40958: rekisterijärjestelmän kehittäminen, toimivien yksityisviljelmien kehittämisohjelma
40959: ja suurtilojen neuvontaohjelma. Tukea myönnettiin myös muutamille hallinnonalo-
40960: jen yhteishankkeille osaprojekteina, kuten Paanajärven kansallispuiston erätalouden
40961: kehittämiselle ja Vanhan Valamon maanviljelyksen ja kalastuksen elvyttämiselle.
40962: Viidentoista metsäalan hankkeessa pääpaino oli metsätalouden suunnittelun,
40963: metsänhoidon ja metsäkoulutuksen kehittämisessä. Vuonna 1995 valmisteltiin
40964: metsäalan yhteistyöohjelman saattamista vuonna 1996 käynnistettävänja osin EU:n
40965: rahoittaman Luoteis-Venäjän metsätalouden kehittämishankkeen piirim.
40966: Leningradin-Pietarin alueille kehitettävää Etelä-Karjalan liiton suoramarkkinointi-
40967: kauppajärjestelmäprojektia alettiin tukea vuonna 1995.
40968: Ukrainan kanssajatkettiin ministeriöiden kesken sovittua maatalousalan yhteistyötä,
40969: mallitilaprojektia,jollaesitelläänja testataan suomalaisen teknolo~ian soveltuvuutta
40970: vehnän ja sokerijuurikkaan viljelyyn aluksi Kiovan alueella. Ensimmäisen vuoden
40971: tulokset olivat lupaavia sekä sadon määrällä että laadulla mitattuna.
40972: Kertomusvuonna sovittiin ja aloitettiin lähialueprojektina suunnittelu Valko-
40973: Venäjällä vuonna 1996 käynnistettävästä metsäsektorin kehittämishankkeesta
40974: yhdessä ruotsalaisten kanssa.
40975: 742                            Suhteet ulkovaltoihin
40976: 
40977: 
40978: 5.1.4.5. Liikenneministeriö
40979: Suomen ja Venäjän välisestä liikenne- ja tietoliikennealan yhteistyöstä on vuoden
40980: 1995 aikana neuvoteltu useissa ministeritason tapaamisissa sekä virkamiesten
40981: välisissä neuvotteluissa sekä Venäjän keskushallinnon että paikallistason kanssa.
40982: Yhteistyö Venäjän viranomaisten kanssa Saimaan kanavaa koskevissa asioissa on
40983: ollut jatkuvaa. Kanavavaltuutettujen neuvotteluja pidettiin säännöllisesti.
40984: Liikenneturvallisuuden sektorilla jatkettiin kahdenvälistä yhteistyötä Suomen ja
40985: Venäjän liikenneturvallisuustyöstä vastaavien viranomaisten välillä.
40986: Tielaitos jatkoi säännöllistä yhteistyötä Venäjän Federaation tielaitoksen, Karjalan
40987: tasavallan, Murmanskin ja Leningradin alueiden kanssa. Yhteydenpitoa on ollut
40988: myös Arkangelin, Komin ja Vologdan tiepiirien kanssa. Yhteistyö on käsittänyt
40989: perinteiseen tapaan erityisesti koulutusta ja kehittämissuunnittelua.
40990: Merentutkimuksessa merentutkimuslaitos on toiminut yhteistyössä venäläisten
40991: laitosten kanssa Suomenlahden jääpalvelussa ja Itämeren tilan seurannassa sekä
40992: Barentsin meren ympäristötutkimuksissa.
40993: 5.1.4.6. Kauppa- ja teollisuusministeriö
40994: Kertomusvuonna ei käynnistetty energiapolitiikkaan liittyviä merkittäviä suuria
40995: selvityshankkeita. Tavoitteena on ajaa Suomelle tärkeiden hankkeiden toteuttamista
40996: yhteistyössä muiden ministeriöiden sekä toisaalta kansainvälisten rahoituslaitosten
40997: ja Euroopan unionin energiaohjelmien (SYNERGY, TACIS) rahoituksella. Yhteis-
40998: työn kehittämisessä EU:n SYNERGIA-ohjelman kanssa on päästy konkreettisiin
40999: tuloksiin.
41000: Ministeriö osallistuistandardisointi-ja sertifiointikysymyksiä käsittelevän Suomen
41001: ja Venäjän välisen talouskomission työryhmän työhön.
41002: Mittatekniikan keskus jatkoi yhteistyötä Venäjän kanssa erillisprojektein. Mm.
41003: pituusnormaaleja on uudistettu.
41004: Geologian tutkimuskeskus toteutti kertomusvuonna Venäjän kanssa mm. tilaustutki-
41005: muksia. Venäläisten kanssa neuvoteltiin TACIS- ja INTAS-rahoituksella toteutet-
41006: tavista tutkimushankkeista. Ensimmäinen TACIS/BISTRO-rahoitteinen kiviainestut-
41007: kimukseen liittyvä hanke käynnistyi kertomusvuoden loppupuolella Karjalan
41008: tasavallassa.
41009: Venäjän takuutoiminnan kehittämiseksi erityisesti suurissa investointihankkeissa
41010: takuukeskus laati yleisluontoisen (General Project Incentive A~reement), joka on
41011: tarkoitus allekirjoittaa takuukeskuksen ja Venäjän keskuspankin Ja Venäjän federaa-
41012: tion finanssiministeriön välillä. Sopimuksella vahvistettaisiin yhteisesti hyväksytyt
41013: viennin rahoitukseen ja rahoituksen takaamiseen liittyvät periaatteet. Sopimusluon-
41014: nos toimitettiin venäläisille marraskuussa ja ensimmäiset neuvottelut Venäjän
41015: keskuspankin ja finanssiministeriön välillä käytiin joulukuussa.
41016: Takuukeskuksen edustaja osallistui Suomen ja Bashkortostanin yhteistyöryhmän
41017: kokoukseen, joka järjestettiin Bashkortostanissa toukokuussa. Kokouksen aikana
41018: keskusteltiin rahOitusjärjestelmän toimivuuden merkityksestä takuutoiminnalle.
41019: Tilaisuuden aikana sovittiin lyhyen rahoitusalan kurssin järjestämisestä bashkortos-
41020: tanilaisille asiantuntijoille Suomessa. Kurssi pidettiin kauppa- ja teollisuusministeri-
41021:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       743
41022: 
41023: ön taloudellisella tuella syyskuussa. Koulutusta toteuttivat takuukeskus, Suomen
41024: Pankki, Pankkiyhdistys sekä Postipankki.
41025: 5.1.4.7. Sosiaali- ja terveysministeriö
41026: Yhteistyötä Suomen ja Venäjän välillä toteutettiin Venäjän federaation terveysmi-
41027: nisteriön ja sosiaaliturvamimsteriön kanssa laadittujen yhteistyöpöytäkirjojen ja -
41028: ohjelmien mukaisesti.
41029: Yhteistyö on kertomusvuonna kehittynyt merkittävästi lähialueilla. Sosiaali- ja
41030: terveysministeriö on tukenut ulkomaanavun kehittämisyksikkö HEDECin Karjalan
41031: tasavallan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishanketta. Ministeriön asiantuntijat
41032: ovat osallistuneet hankkeen suomalais-karjalaisten yhteistyöryhmien toimintaan.
41033: Ryhmissä on tehty peruskartoitus kunkin erityisalan tilanteesta Karjalassa sekä
41034: laadittu yhteistyösuunnitelmat tuleville vuosille. Ryhmät ovat toimineet seuraavilla
41035: aloilla: terveydenhuollon peruspalvelut, äitiys- ja lasten neuvolatoiminta, tilasto- ja
41036: tietojärjestelmät, henkilöstöpolitiikka ja koulutus, sairausvakuutusasiat ja vammais-
41037: huolto.
41038: Muita tärkeitä yhteistyöhankkeita Karjalan tasavallassa ovat työterveyslaitoksen
41039: toteuttama työympäristön asiantuntijakoulutus, jolla pyritään kehittämään Karjalan
41040: työsuojelua sekä kansanterveyslaitoksen johdolla Karjalan Pitkärannan piirissä
41041: toteutettava sydän- ja verisuomtautien ehkäisyprojekti. Piirissä on meneillään myös
41042: suun terveyden edistämisohjelma sekä ravitsemus- ja terveyskasvatusohjelma.
41043: Pietarin kaupungin kanssa on aloitettu neuvottelut tartuntatautialan yhteistyön
41044: kehittämiseksi. Yhteistyö olisi tarkoitus vähitellen laajentaa käsittämään sekä
41045: tartuntatautien ehkäisy, diagnostisointi, tutkimus että hoito.
41046: Säteilyturvakeskus osallistui Leningradin ja Kuolan ydinvoimalaitosten onnetto-
41047: muusharjoituksiin ja auttoi parantamaan niiden palo- ja muuta teknistä turvallisuut-
41048: ta. Leningradin ydmvoimalaitoksiin toimitettiin säteilymittauslaitteet, jotka lähettä-
41049: vät hälytyksen poikkeuksellisesta säteilytasosta myös Suomeen. Säteilyturvakeskus
41050: selvitti ympäristön säteilytilaa myös Venäjän arktisilla alueilla. Ydinmateriaalival-
41051: vontaan liittyen Suomen ja Venäjän välisille rajanylityspaikoille hankittiin valvonta-
41052: kalustoa ja tullimiehiä koulutettiin sen käyttöön.
41053: Suomen pääkonsulinvirastossa Pietarissa työskentelee sosiaali- ja terveysalan
41054: erityisasiantuntija.
41055: Suomensyntyisten vanhusten palveluja selvittävässä ns. Inkeri II -työryhmässä
41056: jatkettiin kertomusvuonnahanketta palvelutalojen kunnostamiseksi ja rakentamisek-
41057: si suomensyntyisille vanhuksille Inkerinmaaliaja Karjalan tasavallassa. Palvelutalo-
41058: projekti laajeni myös Viroon, jossa on rakenteilla palvelutalo Viljandin kaupunkiin
41059: ja suunnitteilla Rakveren kaupunkiin. Uudet v.alvelutalohankkeet ovat vireillä myös
41060: Pietarin kaupunkiin, Tyröön sekä Petroskmhin, jonne suunnitellaan jo toimivan
41061: lisäksi toista yksikköä.
41062: Kunnostus- ja rakennustoiminnan lisäksi projektissa on jatkettu henkilökunnan
41063: koulutusta yhteistyössä suomalaisten vanhustenhuoltolaitosten, yliopistojen ja
41064: muiden oppilaitosten kanssa. Projektin yhteydessä on oltu tiiviissä yhteistyössä
41065: myös Pietarin, Leningradin alueen, Karjalan tasavallan sekä Viron vastaavien
41066: viranomaisten kanssa.
41067: Projektia johtaa sosiaali- ja terveysministeriön johtoryhmä. Lisäksi Suomessa,
41068: Venäjällä ja Virossa toimivat omat projektiryhmät.
41069: 744                            Suhteet ulkovaltoihin
41070: 
41071: 5.1.4.8. Työministeriö
41072: Työhallinnon yhteistyö Venäjän kanssa on tapahtunut edellisten vuosien tapaan
41073: ensisijaisesti Venäjän lähialueiden, Murmanskin alueen, Karjalan tasavallan,
41074: Pietarin kaupungin ja Leningradin alueen kanssa. Yhteistyön käytännön toteuttami-
41075: sesta ovat vastanneet Suomen puolella raja-alueiden työvoima- ja työsuojelupiirit
41076: edellä mainittujen lähialueiden työvoima- ja työsuojeluviranomaisten kanssa
41077: sovittujen toimintasuunnitelmien mukaisesti. Yhteistyön painopiste on ollut
41078: hallinnon kehittämisessä. Lähialueiden työhallintojen edustajille on järjestetty
41079: koulutusta ja asiantuntijavierailuja sekä annettu konsultointiapua. Yhteistyön
41080: tavoitteena on ollut myös työvoimapalvelujen kehittäminen paikallistasolla ja tässä
41081: tarkoituksessa on edistetty työvoimatoimistojen kahdenvälisiä kontakteja. Tärkeä
41082: toimintamuoto on myös ollut lähialueiden työvoiman koulutus, joka on tarkoitettu
41083: suomalaisten yritysten tai yhteisyritysten tarpeisiin lähialueilla.
41084: Työministeriö järjesti yhteistyössä Pietarin taloustieteen yliopiston kanssa 19.-
41085: 22.6.1995 Pietarissa Workplace St. Petersburg -hankkeeseen liittyvän seminaarin.
41086: Seminaariin osallistui myös useita EU-maiden edustajia, jotka sitä ennen osallistui-
41087: vat Helsingissä pidettyyn EU :n työllisyyskonferenssiin.
41088: Kertomusvuoden aikana toteutettiin molemminpuolisia vierailuja työministeriön ja
41089: lähialueiden työllisyyskomiteoiden välillä. Karjalan tasavallan työministeri Ahtiev
41090: vieraili työministeriössä helmikuussa ja tällöin allekirjoitettiin ministeriöiden
41091: välinen yhteistyöpöytäkirja. Venäjän federaation työministeriön edustaja oli
41092: tutustumassa Suomen palkkaturvajärjestelmään kesäkuussa 1995.
41093: Pääkonsulinvirastossa Pietarissa on työhallinnon erityisasiantuntija, joka avustaa
41094: lähialueyhteistyötä koskevissa kysymyksissä sekä hoitaa muuttoliikeasioita. Hän
41095: käy myös säännöllisesti Petroskoissa.
41096: 5.1.4.9. Ympäristöministeriö
41097: Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välinen sopimus
41098: yhteistyöstä ympäristönsuojelun alalla allekirjoitettiin huhtikuussa 1992. Sopimuk-
41099: sen mukaista yhteistyötä kehittää ja valvoo Suomen ja Venäjän federaation välinen
41100: ympäristönsuojelun yhteistyökomissio, jonka puheenjohtajina toimivat maiden
41101: ympäristöministerit
41102: Komission istunto pidettiin 4.-7.9.1995 Helsingissä. Istunnossakäsiteltiin tärkeim-
41103: piä yhteistyöalueita, joita olivat vesien- ja ilmansuojelun yhteistyö, ympäristöhank-
41104: keiden toteuttaminen sekä luonnonsuojeluyhteistyö. Suomen valtuuskuntaa johti
41105: ympäristöministeri Pekka Haavisto.
41106: Neuvottelut Suomen ja Venäjän kahdenvälisestä ilmansuojelusopimuksesta ja sen
41107: happamoitumispöytäkirjastajatkuivat. Sopimus valmistuu vuoden 1996 kuluessa ja
41108: se korvaa nykyisen ilmansuojelun toimintaohjelman. Sopimusta pohjustava kriittisiä
41109: kuormituksia koskeva tieteellinen työ jatkui koko kertomusvuoden ajan.
41110: Suomen, Venäjän ja Viron ympäristöministereiden välillä vahvistettiin päätös
41111: viettää vuotta 1996 Suomenlahti-vuotena. Vuonna 1995 edistettiin ja toteutettiin
41112: kolmen maan yhteistyönä sellaista tutkimustoimintaa, joka mahdollistaa Suomenlah-
41113: den suojelua koskevien johtopäätösten ja toimenpidesuositusten tekemisen. Suo-
41114: menlahti-vuoden tiedotostaja erillistapahtumia sekä eri hallinnonalojen yhteistyötä
41115: koskeva valmistelu aloitettiin.
41116:                             1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       745
41117: 
41118:      Tavoitteeksi Suomen ja Venäjän luonnonsuojeluyhteistyössä on asetettu koko raja-
41119:      alueen kattavan, luonnonsuojelualueista koostuvan "vihreän vyöhykkeen" aikaan-
41120:      saaminen. Syyskuussa pidetyssä yhteistyökomission istunnossa korostettiin, että
41121:      suojelualueiden perustamisen ohella tarvitaan toimenpiteitä biologisen monimuo-
41122:      toisuuden suojelemiseksi metsien talouskäytön yhteydessä. Päätettiin aloittaa biolo-
41123:      gista monimuotoisuuttakoskeva tutkimushanke, jokakeskittyy Karjalan tasavaltaan,
41124:      mutta yhdistyy samalla Barentsin alueen puitteissa tapahtuvaan metsä- ja luonnon-
41125:      suojeluyhteistyöhön.
41126:      Euroopan unionin jäsenmaana Suomi on pyrkinyt määrätietoisesti edistämään
41127:      unionin ja Venäjän välistä ympäristöyhteistyötä. ED :n ja Venäjän sekä IVY-maiden
41128:      välisen TACIS-yhteistyöohjelman vuonna 1996 voimaan astuva uusi asetus tulee
41129:      suuntaamaan huomattavasti aiempaa enemmän huomiota ja voimavaroja ympäris-
41130:      töyhteistyöhön.
41131:       Vuoden 1995 valtion talousarviossa Keski- ja Itä-Euroopan maiden ympäristöhank-
41132:       keiden avustamiseen oli varattu 57,5 milj. mk. Ympäristöministeriö on jatkanut
41133:       Venäjän ympäristöministeriön ja hallinnollisesti itsenäisten Luoteis-Venäjän
41134:       alueiden kanssa sovittuihin ympäristöyhteistyöohjelmiin sisältyvien ympäristöhank-
41135:       keiden valmistelua ja toteutusta. Etusijalla ovat Venäjän kanssa sovitut hankkeet
41136:       Karjalan tasavallassa, Pietarin kaupungissa, Leningradin, Novgorodin ja Pihkovan
41137:       alueilla sekä Kuolan teollisuuden ympäristöhaittojen vähentäminen.
41138:       5.2. Suomen suhteet Baltian maihin
41139:       5.2.1. Baltian maat
41140:       Vilkas vuorovaikutus Suomen ja Baltian maiden välillä jatkui kertomusvuonna.
41141:       Suomen ED-jäsenyys toi suhteisiin uuden ulottuvuuden. Baltian maiden Eurooppa-
41142:       sopimusneuvottelut ED :n kanssa vietiin päätökseen nopealla aikataululla, mikä
41143:       merkitsi Virolle, Latvialie ja Liettualie tasavertaisen aseman saavuttamista muiden
41144:       ED:n liitännäisjäsenten kanssa. Suomi toimi ED:ssa johdonmukaisesti tämän
41145:       tavoitteen saavuttamiseksi. Suomi osallistui myös aktiivisesti unionin Baltian ja
41146:       Itämeren alueen politiikan muotoilemiseen.
41147:       Baltian maiden ED-pyrkimysten tukeminen oli keskeisesti esillä myös kahdenväli-
41148:       sissä suhteissa Baltian maiden kanssa. Suomen ja Viron välillä aloitettiin asiantunti-
41149:       jatasolla valmistelevat keskustelut viisumivapauteen siirtymisestä.
41150:       Baltian maiden pääministerit vierailivat kertomusvuoden ensimmäisellä puoliskolla
41151:       Suomessa. Viron presidentti Lennart Meri teki toukokuussa historiallisen val-
41152:       tiovierailun Suomeen. Edellisestä Viron tasavallan presidentin vierailusta Suomeen
41153:       oli ehtinyt kulua 58 vuotta. Virossa tapahtuneiden hallitusvaihdosten johdosta
41154:       Suomessa vieraili alkuvuodesta ulkoasiainministeri Riivo Sinijärv ja loppuvuodesta
41155:       ulkoasiainministeri Siim Kallas. Liettuan presidentti Algirdas Brazauskas teki
41156:       syksyllä työvierailun Suomeen. Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari suoritti
41157:       elokuussa valtiovierailun Latviaan. Ulkoasiainministeri Paavo Rantanen ehti
41158:       lyhyellä ministerikaudellaan tehdä työvierailut Viroon ja Liettuaan.
41159:       Korkean tason tapaamisia oli vuoden mittaan runsaasti myös eri kansainvälisten
41160:       kokousten yhteydessä. Kertomusvuonna järjestettiin lisäksi yhteistapaamiset sekä
41161:       Pohjoismaiden ja Baltian maiden päämmistereiden että ulkoasiainministereiden
41162:       kesken.
41163: 
41164: 
41165: 
41166: 94 360228Y
41167: 746                             Suhteet ulkovaltoihin
41168: 
41169: 
41170: 5.2.2. Suomen ja Baltian maiden välinen kauppa
41171: Vuoden 1995 alusta Suomen ja Baltian maiden välistä kauppaa säätelevät EU:n
41172: näiden maiden kanssa tekemät vapaakauppasopimukset EU on allekirjoittanut myös
41173: assosiaatiosopimukset eli Eurooppa-sopimukset Baltian maiden kanssa 12.6.1995,
41174: jotka myöhemmin voimaan tultuaan korvaavat em. vapaakauppasopimukset
41175: kuitenkin niin, että ne otetaan sellaisinaan osaksi Eurooppa-sopimuksia.
41176: Suomen kauppa Viron kanssa on kehittynyt suotuisasti. Suomi on Viron suurin
41177: kauppakumppani. Myös Latvian ja Liettuan kanssa kauppa on entisestään vilkastu-
41178: nut. Suomen vienti Viroon oli tammi-toukokuussa 1995 1545 mmk (kasvua +23 %)
41179: ja tuonti 593 mmk (+57 %). Suomen vienti Viroon, 2,2 % koko viennistä, on
41180: samalla tasolla kuin vienti Japaniin. Suomen vienti Latviaan oli samana aikana 389
41181: mmk (+28 %) ja tuonti 86 mmk (+54 %).Vienti Liettuaan oli vastaavasti 183 mmk
41182: (+12 %) ja tuonti 55 mmk (+19 %). Kauppavaihto kaikkien Baltian maiden kanssa
41183: on ollut selvästi Suomelle ylijäämäistä.
41184: 5.2.3. Muu hallinnonaloittainen yhteistyö Baltian maiden kanssa
41185: 5.2.3.1. Oikeusministeriö
41186: Oikeusministeriö järjesti Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS) jäsenvaltioiden
41187: virkamiehille seminaarin "Oikeudellinen sääntely ja lainvalmistelu" Helsingissä 15.-
41188: 16.2.1995.
41189: Vankeinhoidon alalla on pidetty tiiviitä yhteyksiä Viron ja muiden Baltian maiden
41190: vastaaviin virkamiehiin mm. opinto- ja tutustumiskäynteinä. Suomen ja Latvian
41191: vankeinhoitoviranomaiset järjestivät yhteistyössä ja Euroopan Neuvoston taloudelli-
41192: sella tuella Baltian maiden ja Pohjoismaiden vankeinhoitopääjohtajien kokouksen
41193: Jurmalassa, Latviassa 3.-6.4.1995.
41194: 5.2.3.2. Sisäasiainministeriö
41195: Viron ja Suomen sisäasiainministeriöiden välisen yhteistyön perustana ovat suorat
41196: asiantuntijasuhteet Ministeriöiden ylin johto tapaa vuosittain. Tapaamisissa
41197: kirjataan yhteistyön ongelmat ja tarpeet sekä suunnataan tulevaa yhteistyötä.
41198: Ministerit tapaavat tarvittaessa. Suomen ja Latvian sisäasiainministeriöiden yhteis-
41199: työ {'Ohjautuu vuonna 1994 allekirjoitettuun yhteistyöpöytäkirjaan. Konkreettisen
41200: yhteistyön suunnittelu käynnistyi kertomusvuonna.
41201: Viro-yhteistyö painottui vuonna 1995 erityisesti eri henkilöstöryhmille suunnattuon
41202: koulutukseen ja materiaaliseen apuun. Ministeriö kehitti Viron vastaavien viran-
41203: omaisten kanssa Viron paikallishallinnon taloustietojärjestelmää, suunnitteli
41204: maakuntien tietohallintojärjestelmää ja toteutti maakuntien elinkeinojen kehittäjien
41205: koulutuskurssin.
41206: Suomen ja Viron sisäasiainministerit allekirjoittivat 25.8.1995 sopimuksen Viron
41207: kaupunkien ja kuntien talouden tilastointi- ja analysointijärjestelmien kehittämisestä.
41208: Yhteistyöstä vastaa käytännössä kummankin sisäasiainministeriön virkamiehistä
41209: koottu yhteistyöryhmä. Virosta yhteistyöryhmässä ovat lisäksi edustettuina valtiova-
41210: rainministeriö, tilastokeskus ja Viron kaupunkien liitto.
41211: Poliisi kehitti Viron poliisin teknistä rikostutkintaa, ATK-toimintaa ja koulutusta
41212: ulkoasiainministeriön myöntämän määrärahan turvin. Kehittämishankkeet sisälsivät
41213: materiaalista apua ja koulutusta. Koulutusta annettiin sekä Virossa että Suomessa.
41214:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      747
41215: 
41216: Suomen ja Viron hallitusten välinen rikostorjuntasopimus tuli voimaan 12.10.1995.
41217: Suomen poliisiin edustajat jatkoivat työtään yhdysmiehinä Tallinnassa. Viron
41218: poliisin edustaja aloitti syksyllä 1995 toiminnan yhdysmiehenä Suomessa.
41219: Suomen ja Viron välinen pelastuspalvelusopimus allekirjoitettiin 26.6.1995 Viron
41220: sisäasiainministeri Edgar Savisaaren vieraillessa Suomessa. Pelastushallinnon
41221: yhteistyö painottui koulutukseen, palo- ja pelastustoimen kehittämiseen sekä
41222: kalustohankintoihin suuntautuen Vtroon ja Latviaan. Virossa tuettiin etenkin
41223: pelastuskoulun toimintaa antamalla koulutusapua ja tekemällä rakennussuunnitel-
41224: mia. Latviassakoulutus keskittyi palokuntien valmiuksiin liikenneonnettomuuksissa
41225: ja metsäviranomaisten taitojen kehittämiseen metsäpalojen torjunnassa. Kalustoa
41226: hankittiin Latviaan pelastustoimintaa varten Via Baltica -valtatien varrella.
41227: Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam vieraili Virossa 22.-23.9.1995. Vierailun
41228: aikana allekirjoitettiin Tallinnassa Suomen ja Viron välinen sopimus luvattomasti
41229: maahan saapuneiden ja maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta. Sopi-
41230: mus noudattaa pääpiirteittäin Euroopan unionin mallisopimusta takaisinotosta.
41231: Lausuntokierros sopimuksen voimaansaattamisesta on vielä kesken.
41232: Lähialueyhteistyön puitteissa sisäasiainministeriön valtuuskuntia on vieraillut sekä
41233: Latviassa että Liettuassa näiden maiden ulkomaalaishallinnon kehittämiseksi.
41234: Latvian ulkomaalaisviranomaisille toimitettiin ulkoasiainministeriön osoittamien
41235: määrärahojen puitteissa myös teknistä apua. Joulukuussa Viron kansalaisuus- ja
41236: maahanmuuttovirastosta kolme virkamiestä perehtyi kansalaisuus- ja oleskelulupa-
41237: asiain käsittelyyn ulkomaalaisvirastossa ja paikallispoliisissa Euroopan unionin ja
41238: Euroopan Neuvoston yhteisen, Phare-ohjelman puitteissajärjestetyn eurooppalaisen
41239: perehtymisohjelman osana.
41240: Rajavartiolaitos on pitänyt yhteyttä Viron vastaaviin viranomaisiin. Sisäasiainminis-
41241: ten Mauri Pekkarinen ja rajavartiolaitoksen päällikkö vierailivat Virossa 25.1.1995.
41242: Vierailun aikana Viron rajavartiolaitokselle luovutettiin ulkovartiolaiva Silmä ja
41243: rannikkovartiolaiva Viima.
41244: Viron rajavartiolaitoksen henkilökuntaa on koulutettu ulkoasiainministeriön
41245: myöntämm lähialueyhteistyömäärärahoin. Koulutustajärjestettiin rajanvartiointi-ja
41246: meripelastusasioissa yli 150 kurssipäivää. Viron rajavartiolaitoksen päällikkö
41247: vieraili Suomessa 4.-5.8.1995 ja Suomen rajavartiolaitoksen päällikkö Virossa
41248: 26.1.1995. Viron rajavartiolaitoksen esikuntapäällikkö vieraili Suomessa 30.8.-
41249: 1.9.1995.
41250: 5.2.3.3. Puolustusministeriö
41251: Baltian maiden avustustoiminnassa Suomi on keskittynyt lähinnä kahteen asiaan,
41252: Viron puolustusvoimien henkilöstön kouluttamiseen sekä Baltian maiden yhteisen
41253: rauhanturvapataljoonan, Baltbatin muodostamiseen ja kouluttamiseen.
41254: Maanpuolustuskorkeakoulun perustutkinto-osastolta (kadettikoulu) valmistui
41255: keväällä kahdeksan virolaista luutnauttia aikaisempien kymmenen lisäksi. Virolaiset
41256: luutnautit ovat saaneet heille "räätälöidyn" kahden vuoden koulutuksen. Syksyllä
41257: jatkoi kadettikoulussa kymmenen virolaista kadettia kaksivuotisella kurssilla.
41258: Keväällä allekirjoitetun vuosittaisen Suomen ja Viron puolustusministeriöiden
41259: yhteistoimintasopimuksen mukaan otettiin syksyllä neljä virolaista kadettia normaa-
41260: lille nelivuotisille kadettikurssille.
41261: 748                            Suhteet ulkovaltoihin
41262: 
41263: Lappeenrannassa maanpuolustusopistossa on koulutettu yli 50 virolaista aliupseeria
41264: viiden kuukauden pituisilla heille "räätälöidyillä" kursseilla.
41265: Yhteistyösopimuksen mukaan vuonna 1996 annetaan viiden kuukauden koulutus 20
41266: virolaiselle. Sopimuksen edellyttämää kuuden virolaisen ottamista tavanomaiseen
41267: opistoupseerikoutuksen ei voitu toteuttaa kiinnostuneiden hakijoiden puuttuessa.
41268: Viron puolustusvoimien henkilökunnalle on järjestetty erikoiskursseja mm. ilmator-
41269: junta-aseiden käsittelyssä sekä räjähteiden raivaamisessa.
41270: Viron puolustusmisnisteri Andrus Öövel vieraili Suomessa kesäkuussa.
41271: Ministeriöiden välillä on ollut virkamiestasolla tiivistä kanssakäymistä. Virolaisia
41272: konsultoitiin mm. heidän laatiessaan kansallista puolustusdoktriiniaan.
41273: Suomi on tukenut Baltbatin perustamista kouluttamalla Niinisalon koulutuskeskuk-
41274: sessa sotilastarkkailijoita sekä talousaliupseereita. Latviassa ja Virossa tapahtuvan
41275: koulutuksen tueksi on lähtetty yksi kouluttaja sekä lääkäri. Aineellisesti projektia
41276: on avustettu vaatetuksen, ampumatarvikkeiden, konttorivälineistön sekä lääkkeiden
41277: muodossa.
41278: 5.2.3.4. Opetusministeriö
41279: Koulutusyhteistyö ja kulttuurivaihto Baltian maiden, erityisesti Viron, kanssa ovat
41280: kertomusvuonna jatkuneet vilkkaina. Kahdenvälinen yhteistyö perustuu Viron osalta
41281: henkistä yhteistyötä koskevaan sopimukseen ja sitä toteuttaviin pöytäkirjoihin sekä
41282: Latvian ja Liettuan osalta näiden maiden opetus- ja kulttuuriministeriöiden edustaji-
41283: en kanssa käydyistä keskusteluista laadittuihin pöytäkirjoihin. Suomi rahoitti
41284: kahdenvälisiä opetuksen kehittämisprojekteja erityisesti Virossa ja muilla lähialueil-
41285: la.
41286: Suomi tukee edelleenkin 1993 toimintansa aloittaneen Baltian maiden yliopistojen
41287: yhteisen Eurotiedekunnan toimintaa. Suomi on panostanut Helsingin yhopiston
41288: välityksellä erityisesti Tartton yliopiston oikeus- ja taloustieteiden opetukseen.
41289: Suomi on tarjonnut laajasti asiantuntija-apua Viron nuorisotoimen kehittämisessä
41290: kaikilla hallinnon tasoilla ja kansalaistoiminnassa. Viron nuorisotoimen kansainvä-
41291: listen yhteyksien kehittäminen on otettu huomioon myös eräissä Suomen kahdenvä-
41292: lisissä yhteistyöohjelmissa kolmansien maiden kanssa.
41293: Virossa toteutettiin kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen tähtäävä paikallistason
41294: liikuntatoiminnan kehittämishanke. Liikuntajärjestöille on myönnetty erityisavustuk-
41295: sia Viro-yhteistyöhön. Latvian kanssa on harJoitettu asiantuntijavaihtoa.
41296: Suomen Viron instituutin säätiön ylläpitämä Suomen Viron instituutti jatkoi
41297: toimintaansa sekä Tallinnassa että Tarttossa.
41298: Viron kulttuuri-instituutti aloitti toimintansa Helsingissä. Presidentti Lennart Meri
41299: vihki instituutin käyttöönsä 10.10.1995.
41300: Opetusministeriö on tukenut valtionavuin Tuglas-seuran, Rozentals-seuran, Donelai-
41301: tis-seuran sekä Viro-yhdistysten liiton toimintaa.
41302: Suomi osallistui Itämeren maiden kulttuuriministereiden seminaariin Bomholmilla
41303: toukokuussa sekä Itämeren maiden neuvoston kulttuuriministereiden kokoukseen
41304: syyskuussa Tallinnassa. Suomessa järjestettiin joulukuussa Ars Baltica-kokous.
41305:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        749
41306: 
41307: 5.2.3.5. Maa- ja metsätalousministeriö
41308: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan yhteistyö Baltian maiden, varsinkin
41309: Viron, kanssa jatkui vilkkaana. Ministeriön, ministeriön alaisten tutkimus- ja
41310: tarkastuslaitosten sekä etenkin neuvonta-alan asiantuntijat perehdyttivät päättäjiä ja
41311: tuottajia Suomessa käytössä oleviin säännöksiin, erityisesti myös ED-säännöksiin,
41312: ohjelmiin ja teknologiaan. Toiminnan rahoitus tapahtui pääosin ministeriön lä-
41313: hialueyhtetstyön varoilla, joita osoitettiin Viroon 4,5, Latviaan 2 ja Liettuaan
41314: 2 milj. mk
41315: Viron ja Liettuan maatalousministerit kävivät työvierailulla Suomessa. Ministeri
41316: Hemilä kävi virallisella vierailulla Virossa. Suomalainen asiantuntija toimi koko
41317: vuoden Viron maatalousministeriössä koordinaattorina.
41318: Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos isännöi Helsingissä viidennen Suomen ja
41319: Baltian maiden maatalousekonomistien seminaarin, jonka aiheena oli kaupan
41320: vapautumisen vaikutus maatilojen kannattavuuteen. Muutamia virolaisia ja latvialai-
41321: sia tutkijoita ja useita maatalousharjoittelijoita oli Suomessa työkokomusta hankki-
41322: massa.
41323: Metsätalouden alalla tiivistettiin yhteistyötä kaikkien Baltian maiden kanssa.
41324: Tukihankkeet kohdistettiin pääosin viranomaisvalmiuksien kehittämiseen metsäta-
41325: louden hallinnon, suunnittelun, tutkimuksen ja opetuksen avulla. Hankkeet toteutet-
41326: tiin kahdenvälisinä, toistaiseksi ilman kytkentää laajempiin kansainvälisiin kehittä-
41327: misohjelmiin. Yhteistyön painopistettä pyrittiin siirtämään Latvian ja Liettuan
41328: suuntaan.
41329: Kertomusvuonna sovellettiin Suomen ja Baltian tasavaltojen välisiä kalastussopi-
41330: muksia siten, että suomalaiset kalastusalukset saivat kalastaa Viron vyöhykkeellä
41331: 3000 tonnia silakkaalkilohailia ja 1000 yksilöä lohta. Vastaavat määrät Suomen
41332: vyöhykkeellä oli luovutettu virolaisten käyttöön lisättynä 2000 tonnilla silakkaa.
41333: Lisäksi Suomi osti Virolta 50 tonnin turskakiintiön sekä 2000 yksilön lohikiintiön.
41334: Suomalaiset alukset saivat kalastaa Latvian vyöhykkeeltä silakkaalkilohailia 2000
41335: tonnia, 100 tonniaturskaaja 100 yksilöä lohta. Latvia sai vastaavat saaliskiintiöt
41336: Suomen vesiltä. Lisäksi Suomi osti Latvialta 2000 tonnin kilohailikiintiön, 200
41337: tonnin turskakiintiön ja 3000 yksilön lohikiintiön. Suomi osti Liettualta 130 tonnin
41338: turskakiintiön. Liettualla ei ollut pääsyä Suomen vesille.
41339: Viron kanssa jatkettiin metsästyksen, riistanhoidon ja hyljetutkimuksen yhteistyötä.
41340: Yhteistyön osapuolia olivat maatalousministeriöt, alan tutkimuslaitokset Ja metsästä-
41341: jäorganisaatiot Ahvenanmaalla pidettiin Itämeren aluetta ja -maita koskeva
41342: hyljetilannetta ja hylkeiden kalastukselle aiheuttamia vahinkoja käsitellyt symposio.
41343: Siinä sekä kala- että riistataloudesta ja luonnonsuojelusta vastaavat viranomaiset
41344: etsivät ratkaisuja ristiriitatilanteessa. Symposiosta tOimitettiin yksimielinen toimen-
41345: pide-ehdotus/julkilausuma Helsinki-komissiolle tiedoksi.
41346: Maatalouden tutkimuskeskus selvitti lähialueyhteistyön puitteissa Viron peltojen
41347: viljavuotta ja raskasmetallipitoisuuksia sekä niiden vaikutusta satojen määrään ja
41348: laatuun. Pellot osoittautuivat olevan hyvässä kasvukunnossa, pH-arvoiltaan ja
41349: fosfori- ja kalipitoisuuksiltaan parempia mutta rikkipitoisuudeltaan heikompia kuin
41350: Suomessa. Raskasmetalli tilannekin oli Koillis-Viron teollisuusaluetta lukuunotta-
41351: matta luultua parempi, mm. kadmiumin osalta sama kuin Suomessa. Vain lyijypi-
41352: toisuus oli keskimäärin kaksinkertainen Suomeen verrattuna.
41353: Geodesian yhteistyötä jatkettiin Viron kanssa tutkijavaihdon merkeissä.
41354: 750                           Suhteet ulkovaltoihin
41355: 
41356: 5.2.3.6. Liikenneministeriö
41357: Suomen ja Baltian maiden välisestä liikenne- ja tietoliikennealan yhteistyöstä on
41358: vuoden 1995 aikana neuvoteltu useissa ministeritason tapaamisissa sekä virkamies-
41359: ten välisissä neuvotteluissa Baltian maiden kanssa.
41360: Yhteistyö Baltian maiden ja Suomen tielaitosten välillä on jatkunut entiseen tapaan.
41361: Työmenetelmiä, organisaation kehittämistä ja laitteidenkäyttökoulutusta koskeva
41362: tiepiirien välinen ystävyyspiiritoiminta on jatkunut.
41363: Baltian maiden viranomaisille järjestettiin Virossa Pohjoismaiden liikenneturvalli-
41364: suustyötä esittelevä kurssi Pohjoismaiden yhteistyönä.
41365: Postitoiminnassa ja viestinnässä yhteistyötä Baltian maihin on pidetty yllä tapaa-
41366: maila Viron edustajia.
41367: 5.2.3.7. Kauppa- ja teollisuusministeriö
41368: Kertomusvuonna on kauppa- ja teollisuusministeriö jatkanut käynnissä olevia Viron
41369: energiatalouden kannalta tärkeitä selvityksiä. Kertomusvuonna valmistui ulkoasiain-
41370: ministeriön ja ympäristöministeriön kanssa yhdessä rahoitettava Narvan voimalai-
41371: toksia ja palavan kiven kaivostoimintaa koskeva investointisuunnitelma.
41372: Ministeriö käynnisti Viron kanssa yhteistyön Viron kansallisen laatupolitiikan
41373: valmistelemiseksi.
41374: Tallinnan kaukolämpöjärjestelmän saneerausta toteutetaan Maailmanpankin lainan
41375: turvin. Suomalainen konsulttiyritys Energia-Ekono toimii hankkeen teknisenä neu-
41376: vonantajana. Konsultointityön rahoitusta jatketaan vuonna 1996.
41377: Euroopan unionin SYNERGIA-ohjelman rahoituksella on saatu suomalainen
41378: asiantuntija konsultoimaan Viron hallitusta maan kehittäessä energia-alan lainsää-
41379: däntöä Euroopan unionin energiapolitiikan suuntaviivojen mukaisesti.
41380: Teknillinen tarkastuskeskus on jatkanut yhteistyötä Viron jalometallituotteiden
41381: tarkastuslaitoksen sekä vakaus- ja akkreditointilaitoksen kanssa (METROSERT).
41382: Mittatekniikan keskus osallistui EU:njaEFfA:n alueelliseen laadunvarmistusohjel-
41383: maan (PRAQ92) Baltian maissa.
41384: Takuukeskus on yhteistyössä Suomen Vientiluotto Oy:n kanssa antanut teknistä
41385: apua Latvian vientiluotto-ja takuulaitoksen perustamisessa ja toiminnan käynnistä-
41386: misessä. Vientitakuutoiminta on käynnistynyt kertomusvuonna Latvian Exportcredit
41387: (LEC) yhtiössä. Ensimmäiset takuupäätökset tehtiin marraskuun alussa.
41388: Takuukeskus on samoin Suomen Vientiluotto Oy:n kanssa jatkanut teknisen avun
41389: antamista vientiluotto- ja takuulaitoksen perustamiseksi Viroon Tallinnassa
41390: 30.11.1994 maiden viranomaisten allekirjoittaman muistion pohjalta. Hanke ei kui-
41391: tenkaan ole edennyt aivan suunnitellussa aikataulussa vientiluotto-ja takuutoimin-
41392: taa koskevan lainsäädännön viivästymisen vuoksi. Hankkeita on tarkoitus jatkaa
41393: vuonna 1996. Ulkoasiainministeriö on myöntänyt rahoituksen molempiin hankkei-
41394: siin.
41395: 5.2.3.8. Sosiaali- ja terveysministeriö
41396:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                      751
41397: 
41398: Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yhteistyötä on kertomusvuonna jatkettu Baltian
41399: maiden kanssa sekä kahdenvälisten yhteistyöohjelmien että laajojen kansainvälisten
41400: yhteistyöhankkeiden puitteissa.
41401: Ministeriön tuella on valmisteltu hankkeita, jotka tulevaisuudessa voitaisiin mahdol-
41402: lisesti sisällyttää EU :n PHARE-ohjelman puitteisiin.
41403: Ministeriö on kertomusvuonna osallistunut EU:n sosiaali- ja terveysalan multi-
41404: country-ohjelmien valmisteluun. Tällaisia ohjelmia ovat mm. KIE-maiden sosiaa-
41405: lialan kehittämisohjelma CONSENSUS, jonka hallinnointiin ja asiantuntijapooliin
41406: ministeriön ja sen alaisten laitosten edustajat osallistuvat. Ministeriö on myös
41407: nimennyt edustajansa EU:n Valkoisen kirjan toteutusta varten perustettuun asian-
41408: tuntijarekisteriin.
41409: Virossa järjestettiin maaliskuussa 1995 Suomen ja Viron ministeriöiden välisten
41410: sosiaalialan yhteistyöryhmien seminaari, jossa käsiteltiin ryhmien yhteistyötä mm.
41411: lainsäädännön, kuntien sosiaalitoimen, eri sosiaalipalvelujen sekä koulutuksen
41412: alalla. yöryhmät olivat kartoittaneet tilanteen ja yhteistyötarpeet edellämainituilla
41413: sektoreilla.
41414: Yhteistyöryhmien kanssa on toteutettu mm. läänien välistä yhteistyötä. Yhteistyön
41415: tuloksena on syntynyt hallinnon kehittämiskeskuksen kanssa laaja selvitys Viron
41416: sosiaalipalvelujen ja erityisesti avopalvelujen kehittämistarpeesta. Tavoitteena on
41417: saada hanke PHARE-ohjelmaan.
41418: Kansanterveyslaitoksella on ollut tartuntatautien tutkimukseen ja seurantaan
41419: liittyvää yhteistyötä samoin kuin kroonisten kansansairauksien epidemiologiseen
41420: tutkimukseen ja ennaltaehkäisyyn liittyviä hankkeita. Kertomusvuonna Virolie
41421: lahjoitettiin kurkkumätärokotetta 307 000 markalla.
41422: Työterveyslaitos on jatkanut yhteistyötä virolaisten kanssa mm. työtapaturmien
41423: torjunnassa. Virolaisten työntekijöiden työkykyä selvittävä hanke on jatkunut
41424: niinikään. Koulutusta on annettu mm. työlääketieteen ja työhygienian alalla.
41425: Säteilyturvakeskus oli kertomusvuonna tiiviissä yhteistyössä Venäjän ja Baltian
41426: maiden viranomaisten ja tutkimuslaitosten kanssa edistämässä näiden maiden ydin-
41427: ja säteilyturvallisuutta. Keskuksen tuella koulutettiin mm. Baltian maiden ydintur-
41428: vallisuusviranomaisia sekä kehitettiin ydinmateriaalivalvontaa. Säteilyturvakeskus
41429: osallistui myös Viron ja muiden Baltian maiden radiologien koulutukseen sekä
41430: Viron ydinjäteongelmien selvittämiseen.
41431: Suomi on kertomusvuonna osallistunut Maailmanpankin lainoittaman Viron
41432: terveydenhuollon uudistuohjelman toteutukseen rahoittamana ohjelmaan sisältyvän
41433: teknisen avun osion vuosille 1995-1998. Sosiaali- ja terveysministeriön osuus
41434: painottuu seuraaville alueille: terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy, Viron
41435: terveyskasvatusrahaston toiminnan tukeminen, tapaturmien ehkäisy, tiedonväli-
41436: tyksen käyttö terveyskasvatuksessa, terveydensuojelu sekä kansanterveystieteen alan
41437: stipendit.
41438: Liettuan kanssa on jatkettu kahdenväliseen terveydenhuoltoalan yhteistyöpöytäkir-
41439: jaan perustuvaa yhteistyötä. Tämän lisäksi on neuvoteltu maiden välisen yhteistyön
41440: laajentamisesta Ja mahdollisten yhteistyöhankkeiden kehittämisestä.
41441: Tärkeimpiä yhteistyöaiheita tulevat olemaan osallistuminen Liettuan peruster-
41442: veydenhuollon kehittämiseen mahdollisesti erillisessä pilotti projektissa. Projektissa
41443: 752                              Suhteet ulkovaltoihin
41444: 
41445: keskeinen aihe tulee olemaan äitiys- ja lastenhuolto. Lisäksi yhteistyöhankkeita
41446: pyritään kehittämään henkilöstön koulutuksen alueella sekä vammaiskysymyksissä.
41447: Latvian kanssa on niin ikään jatkettu asiantuntijavaihtoa ja viranomaisten välisiä
41448: kontakteja maiden välisen sosiaali-, työ- ja terveysalan yhteistyöpöytäkirjan
41449: puitteissa. Yhteistyötä pyritään kehittämään erityisesti terveydenhuollon laatu-
41450: kysymyksissä Pilottialueena ovat sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy, hoito ja
41451: diagnostiikka.
41452: 5.2.3.9. Työministeriö
41453: Suomen työministeriön ja Viron sosiaaliministeriön kansliapäälliköiden kokous
41454: pidettiin Tallinnassa huhtikuussa 1995. Tällöin vahvistettiin etukäteen valmisteltu
41455: vuoden 1995 toimintasuunnitelma.
41456: Viron sosiaaliministeriön ILO-asioita haitaville henkilöille järjestettiin perehtymisti-
41457: laisuus työministeriössä ILO-asioiden hoitoon. Työministeriö tuki myös taloudelli-
41458: sesti Viron sosiaaliministeriön edustajan osallistumista ILOn työkonferenssiin.
41459: Työvoimahallinnon henkilöstölle on järjestetty koulutusta ja avustettu Viron
41460: työmarkkinahallitusta esitteen laadinnassaja painattamisessa. Työvoiman koulutta-
41461: miseksi yhteisyritysten tarpeisiin on järjestetty neljä kurssia Virossa.
41462: Työsuojelualan yhteistyö on koostunut etupäässä koulutus- ja konsultointiavusta
41463: virolaisille. Koulutuksen päämuotoja ovat olleet työsuojelun peruskurssi, erikoistu-
41464: miskoulutus, esim. atk ja lakimiehet, sekä uuden lainsäädännön valmistelun
41465: tukeminen. Työministeriö osallistui Tallinnassa 1.-3.11.1995 pidettyihin Security 95
41466: -messuihin työsuojelunäyttelyllä. Samaan aikaan järjestettiin seminaari, johon
41467: osallistui noin 100 työpaikkojen ja viranomaisten edustajaa. Seminaarissa työminis-
41468: teriön edustaja alusti EU:n vaikutuksista työsuojeluasioihin Suomessa.
41469: 
41470: Suomen Tallinnassa olevassa suurlähetystössä on ollut työministeriön lähettämänä
41471: työvoimaneuvoja, jonka tehtävänä on hoitaa inkerinsuomalaisten neuvontaa.
41472: Liettuan sosiaaliturva- ja työministeriön kanssa toteutettiin yhteistxötä asiantuntija-
41473: vierailujen puitteissa. ILO-asioita hoitavalle henkilölle järjestettiin perehtyminen
41474: ILO-asioiden hoitoon työministeriössä sekä tutkijalle tutkimustoimintaan.
41475: 5.2.3.1 0. Ympäristöministeriö
41476: Viron ja Suomen välisessä ympäristöyhteistyössä painopistealoja vuonna 1995 ovat
41477: olleet vesiensuojelu, ilmansuojelu, luonnonsuojelu sekä alueiden käytön suunnittelu.
41478: Kertomusvuoden aikana on jatkettu kaavoitusalan yhteistyötä Virossa sekä käynnis-
41479: tetty vastaava yhteistyö Latvian ympäristöministeriön kanssa. Virossa on tuettu
41480: valtakunnallisia suunnittelun pilottiprojekteja, joita ovat olleet Pärnun strateginen
41481: maakuntakaava ja Pärnun kaupungin yleiskaava. Latviassa käynnistettiin valtakun-
41482: nallisena pilottihankkeena Limbazin maakuntakaavan laatiminen, jossa Suomen
41483: tuki kohdistuu suunnittelun prosessi- ja metodinohjaukseen.
41484: Ympäristöministeriö osallistui Tallinnan Öismäessä olevan elementtitalon energiata-
41485: loudelliseen korjaukseen. Mallikorjaus valmistui kertomusvuonna. Siitäjärjestettiin
41486: laaja esittelyseminaari ja valmistettiin esittelyaineistoa. Tallinnan Mustamäessä
41487: toteutettiin korjauskohteen vertaileva koesuunnittelu virolais-suomalaisena tutki-
41488: musyhteistyönä.
41489:                             1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       753
41490: 
41491:      Kiinteistönhoidon kehittämiseksi julkaistiin suomi-venäjä-viro kiinteistönhoitoalan
41492:      sanasto ja kiinteistönhoitoalan sopimusmallistot sekä järjestettiin kiinteistönhoi-
41493:      toalan koulutusta Virossa.
41494:      Rakennusalan eurooppalaistumiskehityksen edistämiseksi järjestettiin kertomus-
41495:      vuonna suomalais-vuolaisia koulutustilaisuuksia rakennusalan euronormeista ja
41496:      rakentamismenettelystä Pohjoismaissa.
41497:      Asumisen yhteistyötä Viron kanssa on jatkettu pitämällä yhteisiä seminaareja ja
41498:      yhteyttä viranomaisten kesken. Ministeriö on osallistunut myös Viron opiskelija-
41499:      asumisen kehittämiseen, Suomi-IFHP ry:n kaupunkikehitysprojektiin Tallinnassa
41500:      sekä Vörun kaupungin asunto-olojen kehittämisohjelmaan. Pohjmsmaiden ministeri-
41501:      neuvoston lähialueyhteistyön puitteissa järjestettiin tutustumisohjelma Viron
41502:      asuntohallituksen edustajille.
41503:      Investointihankkeiden rinnalla on jatkettu koulutusyhteistyötä, tuettu ympäristöhal-
41504:      linnon kehittämistä sekä päästöjen ja ympäristön tilan seurantaa Baltian maissa.
41505:      Kertomusvuonna jatkettiin myös Uudenmaan alueellisen ympäristökeskuksen ja
41506:      Viron välisen aluetason yhteistyön tukemista.
41507:      Ympäristöyhteistyötä lähialueiden kanssa käsitellään jäljempänä luvussa 22.1.
41508: 
41509:      5.3. Suhteet Keski- ja Itä-Euroopan maihin
41510:      5.3.1. Keski- ja Itä-Euroopan maat
41511:      Kertomuskaudellajatkettiin suhteiden kehittämistä Keski- ja Itä-Euroopan maihin.
41512:      Suomen ED-jäsenyys ja suunnitelmat unionin laajenemisesta itään nostivat Suomen
41513:      suhteet Keski- ja Itä-Euroopan maihin uudelle tasolle. Vierailuvaihto Unkarin ja
41514:      Tshekin kanssa oli erityisen vilkasta.
41515:      Tasavallan Presidentti teki maaliskuussa valtiovierailun Unkariin. Unkarista
41516:      Suomessa vierailivat pääministeri, ulkoasiainministeri, oikeusministeri, opetusminis-
41517:      teri, työministeri ja parlamentin puhemies. Tshekistä Suomessa vierailivat kauppa-
41518:      ja teollisuusministeri, kulttuuriministeri, opetusministeri, parlamentin ulkoasiainva-
41519:      liokunnan puheenjohtaja ja asevoimien komentaja. Slovakian ulkoasiainministeri
41520:      teki työvierailun Suomeen. Puolasta Suomessa vieraili ulkomaankauppaministeri.
41521:      Poliittisen tason kanssakäymistä tiivistettiin virkamiestasolla myös Bulgarian,
41522:      Romanian ja Albanian kanssa. Albanian varaulkoministeri kävi Suomessa työvierai-
41523:      lulla.
41524:       Kertomusvuoden aikana oli kansainvälisten kokousten yhteydessä kahdenvälisiä
41525:       korkean tason tapaamisia mm. Unkarin, Puolan, Slovakian, Bulgarian ja Albanian
41526:       poliittisen johdon kanssa.
41527:       KEVSOS ja EFfA-sopimukset ml. niihin liittyneet maatalouspöytäkirjat Keski-
41528:       Euroopan maiden kanssa lakkasivat vuoden vaihteessa olemasta voimassa ja
41529:       korvautuivat EU:n ja Keski-Euroopan maiden (Puola, Tshekki, Slovakia, Unkari,
41530:       Romania ja Bulgana) tekemillä assosiaatio- eli Eurooppa-sopimuksilla.
41531:       Suomen kauppa ns. Visegnid-ryhmän maiden (Puola, Tshekki, Slovakia ja Unkari)
41532:       oli vuoden 1995 alkupuolella Suomelle selvästi vientivoittoista. Ylijäämää vuoden
41533:       1995 tammi-toukokuussa syntyi Puolan kanssa 600 milj. mk, Unkarin kanssa
41534:       241 milj. mk, Tshekinkanssa 72 milj. mkjaSlovakiankanssa 11 milj. mk. Kaupan
41535:       taso ko. maiden kanssa on kuitenkin melko alhainen - yhteenlaskettunakin vain
41536:       2-3 % koko Suomen kaupasta. Puolan-vienti on noussut 1.5 %:iin koko viennistä
41537: 95 360228Y
41538: 754                            Suhteet ulkovaltoihin
41539: 
41540: (vuonna 1994 vienti oli noin 2.5 mrd mk) ja oli suurempaa kuin vienti esim.
41541: Kanadaan tai Australiaan ja samaa suuruusluokkaa kuin Sveitsiin tai Itävaltaan.
41542: 
41543: Suomen kauppa Bulgarian, Romanian, Albanian, Slovenian, Kroatianja Makedoni-
41544: an kanssa on ollut vähäistä. Näiden maiden osuus Suomen ulkomaankaupasta on
41545: 0.1-0.2 %. Kauppa Serbia-Montenegron kanssa oli kokonaan pysähdyksissä YK:n
41546: talouspakotteiden johdosta 6.12.1995 asti.
41547: 
41548: Työministeriön ja Unkarin työministeriön välillä allekirjoitettiin yhteistyöpöytäkirja
41549: Unkarin työministerin Suomen vierailun 16.-18.1.1995 yhteydessä. Pöytäkirjan
41550: perusteella sovittiin virkamiesten välisissä keskusteluissa myös vuoden 1995
41551: toimintasuunnitelmasta, joka sisälsi mm. informaation vaihtoa koskien erityisesti
41552: kokemuksia liittymisprosessissa EU:n jäseneksi ja ED-asioiden kansallista organi-
41553: sointia työhallinnossa.
41554: 
41555: 5.3.2. Yhteistyöohjelmat
41556: 
41557: Hallituksen ulkoasiainvaliokunta hyväksyi 11.3.1993 Suomen KIE-toimintastrategi-
41558: an, jonka mukaisesti kahdenvälinen aputoiminta keskittyy lähialueille Venäjän
41559: federaatiossa (Murmanskin alue, Karjalan tasavalta, Pietari ja Leningradin alue)
41560: sekä Baltian maihin. Toimintaohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa ovat mukana
41561: kaikki keskeiset ministeriöt ja rahoituslaitokset. Valtionhallinnossa toimintaa
41562: koordinoi ulkoasiainministeriö.
41563: 
41564: Ulkoasiainministeriö järjesti helmikuussa 1995 sektoriministeriöiden kanssa
41565: ohjelmointikokouksen, jonka tavoitteena oli KIE-toimintaohjelman maa- ja aluekoh-
41566: tainen suunnittelu kohdemaiden kanssa käytäviä ohjelmaneuvotteluja varten.
41567: 
41568: Ministeriöiden erilaisista hallintomalleista ja budjettivaroja koskevista päätöksente-
41569: komekanismeistajohtuen vain osa KIE-määrärahoista on ollut mahdollista allokoida
41570: etukäteen tietyille kohdemaille tai -alueille. Tämä on vaikeuttanut kohdemaiden
41571: viranomaisten kanssa käytäviä ohjelmointineuvotteluja ja avun koordinointia
41572: kohdemaissa. Kertomusvuonna KIE-toimintaohjelmaan oli käytettävissä budjettiva-
41573: roja noin 274 miljoonaa markkaa 11 eri ministeriön pääluokassa.
41574: 
41575: Ulkoasiainministeriön tilaama Suomen KIE-toimintaohjelman arviointi valmistui
41576: kertomusvuoden toukokuussa. Arviointi keskittyi vuosien 1993-94 toimintaan.
41577: Selvitys tarkasteli toiminnan tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta verrattuna
41578: KIE-toimintaohjelmalle strategiassa asetettuihin tavoitteisiin.
41579: 
41580: Arvioinnissa suositeltiin KIE-määrärahojen budjetoimista ulkoasiainministeriön
41581: pääluokkaan. Ulkoasiainministeriön esitystä määrärahojen keskittämisestä vuoden
41582: 1996 talousarvioesityksessä ei kuitenkaan budjettineuvotteluissa hyväksytty.
41583: Valtiovarainministeriö kuitenkin edellytti, että ministeri Norrbackin johdolla
41584: valmistellaan KIE-määrärahojen budjetointia, käyttöä ja koordinointia koskeva
41585: esitys käsiteltäväksi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
41586: 
41587: Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskunta edellytti
41588: luvun 2450 kohdalla, että hallitus asettaa selvitysmiehen, jonka tehtävänä olisi
41589: tehdä ehdotus nykyistä tehokkaamman lähialueyhteistyön mahdollistavaksi hallinto-
41590: ja rahoitusmalliksi ja Suomen kansalliseksi strategiaksi Keski- ja Itä-Euroopan
41591: yhteistyössä. Keskittämisestä tultaneen päättämään kehyspäätösneuvottelUissa
41592: helmikuussa 1996.
41593: 
41594: Suomi voi Euroopan unionin jäsenä osallistua EU:n Keski- ja Itä-Euroopan maille
41595: suunnattujen taloudellisen ja teknisen avun ohjelmien (PHARE, TACIS) valmiste-
41596:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      755
41597: 
41598: luun, hyväksymiseen ja toteuttamiseen. Ulkoasiainministeriö edustaa Suomea
41599: PHARE- ja TACIS-hallintokomiteoissa, jotka hyväksyvät kaikki ohjelmista
41600: rahoitettavat hankekokonaisuudet Suomen kahdenvälinen KIE-yhteistyö pyritään
41601: yhteensovittamaan EU :n ohjelmien kanssa.
41602: Ulkoasiainministeriöön vuoden 1995 alussa perustettu EU-hankeneuvontayksikkö
41603: jakaa informaatiota elinkeinoelämälle ja valtionhallinnolle EU-rahoitteisista
41604: hankkeista. Saatujen kokemusten perusteella yksikön toiminnan jatkamisesta
41605: päätetään vuoden 1996 lopulla.
41606: 5.3.3. Suomen Keski- ja Itä-Euroopan toimintaohjelma
41607: 5.3.3.1. Yhteistyö Baltian maiden kanssa
41608: Yhteistyötä Viron, Latvian ja Liettuan kanssa jatkettiin Suomen KIE-toimintastrate-
41609: gian mukaisesti. Suomi tukee sekä monenkeskisesti että kahdenvälisin ohjelmin
41610: Baltian maiden siirtymistä demokratiaan ja markkinatalouteen. Yhteistyö keskittyi
41611: ympäristösektorille, hallinnon ja yhteiskunnan perusrakenteiden kehittämiseen,
41612: koulutukseen sekä elintarviketuotannon, maa- ja metsätalouden, energiasektorin ja
41613: liikenteen kehittämiseen.
41614: Kertomusvuonna Suomi osallistui yhteisrahoituksella kansainvälisten kehitysrahoi-
41615: tuslaitosten (Maailmanpankki, EBRD) rahoittamiin energia-, terveys- ja teiden
41616: kunnossapito-ohjelmiin Virossa sekä ympäristöinvestointihankkeisiin Latviassa ja
41617: Liettuassa. Suomi tuki YK:n toimintaa Baltiassa rahoittamalla YK:n kehitysohjel-
41618: man hankkeita Latviassa ja Liettuassa tukemalla UNDP:n Baltia-rahastoa ja ILO:n
41619: Baltian työsuojeluohjelmaa.
41620: Suomen ja Viron välillä vuonna 1993 allekirjoitetulla taloudellista yhteistyötä ja
41621: tukea koskevalla sopimuksella perustettu suomalais-virolainen yhteistyöryhmä piti
41622: kokouksen huhtikuussa Tallinnassa ja puheenjohtajatapaamisen marraskuussa
41623: Helsingissä. Kokouksissa sovittiin mm. toimenpiteistä, joilla pyritään tehostamaan
41624: Suomen kahdenvälisen avun koordinointia muiden avunantajien, ml. EU :n PHARE-
41625: ohjelman, kanssa.
41626: Kertomusvuonna ulkoasiainministeriö kävi myös neuvottelut Latvian ja Liettuan
41627: ulkomaista apua koordinoivien viranomaisten kanssa Suomen avun kohdentamises-
41628: ta.
41629: Ulkoasiainministeriön pääluokasta myönnettiin Baltia-yhteistyöhön 22,3 mmk, josta
41630: kahdenväliseen toimintaan 11,5 mmkjamonenkeskiseen 10,8 mmk. Apumuotoinen
41631: yhteistyö on edelleen painottunut Viroon. Virossa tuettiin mm. metsätalouden
41632: kehittämistä, maakuntien tietojärjestelmien ja tietorekistereiden kehittämistä,
41633: keskusneuvontayksikön perustamista Viron ulkomaisten lainojen hallinnointia
41634: varten ja Paldiskin ydinsukellusvenelaivaston koulutuskeskuksen radioaktiivisten
41635: jätevesien puhdistusta. Ulkoasiainministeriö osoitti myös varoja kansainväliseen
41636: rahastoon, josta tuetaan Virossa asuvien Venäjän armeijan sotilaseläkeläisten
41637: vapaaehtoista paluumuuttoa.
41638: Yhteistyö Latviassa käsitti mm. Riian säähavaintoaseman kunnostusta, Latvian
41639: vientitakuujärjestelmän ja pelastustoimen kehittämistä, budjettikoulutusta, yksityis-
41640: ten metsänomistajien organisoitumista ja julkisen hallinnon koulutusta. Liettuassa
41641: tuettiin mm. rehtoreiden täydennyskoulutusta, oikeusasiamiesjärjestelmän luomista
41642: ja pakolaishallinnon kehittämistä. Kertomusvuoden joulukuussa Suomen Vientiluot-
41643: to Oy myönsi Liettualie 50 milj. markan puiteluoton. Luotolla rahoitetaan suoma-
41644: 756                             Suhteet ulkovaltoihin
41645: 
41646: laisten pääomatavaroiden, konsulttipalvelujen ja projektien tuontia Liettuaan sekä
41647: suomalais-liettulaisia yhteistyrityksiä.
41648: Lähialueyhteistyössä on liikenneministeriössä vuonna 1995 jatkettu vanhoja ja
41649: aloitettu muutamia uusia liikenne- ja tietoliikennesektorin hankkeita, joilla kehite-
41650: tään lähialueiden infrastruktuuria ja pyritään integroimaan ko. sektorin toimintoja
41651: länsieurooppalaisiin järjestelmiin. Lisäksi lähialueyhteistyön puitteissa on järjestetty
41652: koulutustilaisuuksia ja on tehty liikennealan selvityksiä yhteistyössä Baltian
41653: viranomaisten kanssa.
41654: Vuonna 1995 liikenneministeriön lähialueyhteistyön painopistealueita on ollut Via
41655: Baltica-yhteys. Via Baltican korkean tason työryhmä sai valmiiksi vuosia 1996-
41656: 2000 koskevan investointiohjelman tieyhteyden kehittämiseksi.
41657: Liikenneministeriön ja Maailmanpankin EDI-instituutin kanssa toteutettavaa
41658: koulutusohjelmaa on jatkettu. Kohteina ovat IVY -maiden ja Baltian maiden sekä
41659: Puolan viranomaiset. Ilmatieteellisessä yhteistyössä ulkoasiainministeriö myönsi
41660: varoja Riian luotausaseman uudistamiseen ilmatieteen laitoksen aloitteesta. Aseman
41661: toiminta parantaa katastrofitilanteisiin varautumista, sääennusteiden laatua sekä
41662: laadukkaiden säähavaintojen saantia.
41663: 5.3.3.2. Yhteistyö Venäjän kanssa
41664: Suomen ja Venäjän välistä yhteistyötä jatkettiin maiden välisen lähialueyhteistyötä
41665: koskevan sopimuksen puitteissa. Lähialueyhteistyön yleinen koordinaatiovastuu
41666: kuuluu ulkoasiainministeriölle. Sisäasiainministeriö koordinoi alueellisten ja
41667: paikallisten viranomaisten harjoittamaa toimintaa.
41668: Suomen ja Venäjän välisen lähialueyhteistyön kehittämisryhmän kolmas yhteisko-
41669: kous järjestettiin kesäkuussa Petroskoissa. Kehittämisryhmä totesi, että yhteistyöstä
41670: saadut kokemukset ovat myönteisiä. Yhteistyötä tulee kuitenkin tehostaa laatimalla
41671: kokonaisvaltaisia yhteistyöohjelmia Suomen ja kunkin kohdealueen kanssa.
41672: Toiminnassa tulee keskittyä suurimpiin hankekokonaisuuksiin prioriteettialoilla.
41673: Yhteistyötä tulee koordinoida EU :n TACIS-ohjelman kanssa sekä selvittää hankkei-
41674: den rahoitusmahdollisuuksia myös kansainvälisistä rahoituslähteistä.
41675: Kehittämisryhmän yhteiskokouksessa ja marraskuussa pidetyssä puheenjohtajatapaa-
41676: misessa olivat esillä yhteistyötä haittaavat tulli- Ja vero-ongelmat. Venäjällä
41677: myönnetään Suomen budjettivaroin rahoitetuille toimituksille vapautus tullimaksuis-
41678: ta. Ongelmana ovat ympäristöinvestointihankkeet, jotka rahoitetaan osittain budjetti-
41679: varoin ja osittain kaupallisena toimituksena ja jotka saavat Venäjän lain mukaan
41680: vain osittaisen tullivapauden. Kokouksissa sovittiin tullivapaushakemusten käsitte-
41681: lyn nopeuttamisesta.
41682: Suomen ja Pietarin kaupungin välinen yhteistyöryhmä piti kolmannen yhteisko-
41683: kouksensa marraskuussa Helsingissä Vahvistettu hankeluettelo sisältää 23 toteutus-
41684: vaiheessa ja 3 valmisteluvaiheessa olevaa hanketta. Työryhmä vahvisti yhteistyön
41685: prioriteettialat.
41686: Alueellista yhteistyötä koordinoi kolme maaherrojen johtamaa työryhmää, Lapin -
41687: Murmanskin alueen ryhmä, Karjalan ryhmä sekä Kymen - Leningradin alueen
41688: ryhmä,jotka ovat laatineet yleisen toimintastrategian mukaisia aluekohtaisia
41689: yhteistyöohjelmia.
41690: Sisäasiainministeriö päätti joulukuussa, että näiden työryhmien mandaattia eijatketa
41691: niiden toimikauden päätyttyä 30.11.1995. Sisäasiainministeriö viittasi kansallisen
41692:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        757
41693: 
41694: EU:n aluepolitiikan ja EU:n lnterreg-ohjelmien mukanaan tuomiin tarpeisiin
41695: yhteensovittaa lähialueyhteistyön alueellista organisaatiota uusiin ohjelmiin.
41696: Aluetason yhteistyön uudelleenorganisoiminen on valmisteilla.
41697: Ulkoasiainministeriön pääluokasta osoitettiin kertomusvuonna lähialueyhteistyöhön
41698: Venäjän kanssa 16,5 mmk, josta 9,7 mmk kahdenväliseen toimintaan ja 6,8
41699: monenkeskiseen yhteistyöhön.
41700: Kuolan ja Leningradin ydinvoimalaitosten turvallisuutta edistäviin hankkeisiin
41701: osoitettiin 945 000 mk. Ulkoasiainministeriön rahoittamana käynnistettiin tukiohjel-
41702: ma Luoteis-Venäjän radioaktiivisten jätteiden käsittelystä vastaavalle Radon-
41703: instituutille ja jatkettiin ns. itärikollisuuden tutkimushanketta. Suomen käynnistä-
41704: män Karjalan tasavallan terveys- ja sosiaalihuollon kehittämisohjelman jatkorahoi-
41705: tus on sisällytetty EU:n TACIS/Luoteis-Venäjä-ohjelmaan. Kertomusvuonna
41706: jatkettiin lähialueiden tilastotuotannon kehittämishanketta, Pietarin kiinteistörekiste-
41707: rijärjestelmän esiselvitystä ja siihen liittyvää pilottiprojektia, Karjalan tasavallan
41708: palo- ja pelastushallinnon kehittämistä sekä tullialan yhteistyötä teknisen avun ja
41709: koulutuksen alalla.
41710: Ulkoasiainministeriö osoitti kertomusvuonna 3 mmk lääninhallitusten välityksellä
41711: alue- ja paikallistason yhteistyöhön Murmanskin alueella, Karjalan tasavallassa ja
41712: Leningradin alueella. Määrärahoilla on valmisteltu alueellisia yhteistyöhankkeita ja
41713: -ohjelmia, laadittu eri alojen kehittämisuunnitelmia ja toteutettu lukuisia koulu-
41714: tushankkeita mm. matkailun, paikallishallinnon, metsätalouden ja yrittäjäkoulutuk-
41715: sen aloilla.
41716: Lähialueyhteistyön puitteissa on järjestetty koulutustilaisuuksia ja on tehty liiken-
41717: nealan selvityksiä yhteistyössä Venäjän viranomaisten kanssa. Vuonna 1995
41718: liikenneministeriön lähialueyhteistyön painopistealueita ovat olleet Helsinki-Pietari-
41719: Moskova-väylä, Oulu-Karjala-Arkangeli-Komi-väylä ja Siperian ylittävä transpolar-
41720: lentoreitti. Edellämainituista Helsinki-Pietari-Moskova-väylä kuuluu EU :n kolman-
41721: siin maihin suuntautuviin prioriteettihankkeisiin.
41722: 5.3.3.3. Itämeren alueen yhteistyö
41723: Suomen, Venäjän ja Viron rajavartioviranomaisten kolmikantayhteistyökokoukset
41724: pidettiin 30.3., 16.5. ja 30.8.1995 Kotkassa, 14.6.1995 Helsingissä ja 29.11.1995
41725: Nuijamaalla.
41726: Suomen, Venäjän ja Viron yhteinen meripelastusharjoitus pidettiin 12.9.1995
41727: itäisellä Suomenlahdella. Turussajärjestettiin 15.11.1995 Itämeren alueen meripe-
41728: lastuskeskusten päälliköiden kokous, jossa oli osallistujia seitsemästä Itämeren
41729: maasta.
41730: Vuonna 1995 liikenneministeriön lähialueyhteistyön painopistealueita ovat olleet
41731: Itämeren alueen logistiikan telematiikkaverkkohanke (TEDIM), joka kuuluu EU:n
41732: kolmansiin maihin suuntautuviin prioriteettihankkeisiin. TED1M-hanke on organi-
41733: soitunut kansainvälisellä tasolla ja lisäksi on aloitettu useita TED1M-hankkeen
41734: osaprojekteja.
41735: 5.3.3.4. Muut KIE-maat
41736: Puola
41737: Valtion vuoden 1990 lisätalousarviossa myönnettiin 33,0 mmk elintarvikkeiden
41738: toimittamiseksi Puolaan. Elintarvikkeiden myynnistä saadut zloty-määräiset tulot
41739: 758                            Suhteet ulkovaltoihin
41740: 
41741: (noin 12 mmk) rahastoitiin ns. elintarvikerahastoksi. Rahaston varoja käytetään
41742: Puolan energiansäästö-ja ympäristöohjelmaan kuuluvien hankkeiden paikalliskus-
41743: tannusten korvaamiseen. Kertomusvuoden aikana tehtiin seitsemän päätöstä, joista
41744: aiheutuneet kustannukset olivat 839 626 markkaa. Päätöksiä on tähän mennessä
41745: tehty 11,1 miljoonan markan arvosta. Ongelmana on edelleenkin ollut hankkeiden
41746: hidas maksatus.
41747: Länsimaat ovat päättäneet antaa Puolalle anteeksi osan sen ulkomaisista veloista.
41748: Suomi teki ensimmäisenä maana päätöksen ns. ekokonversiosta ("debt for nature
41749: swap"), jossa Suomi kuittaa osan Puolan veloista maksetuiksi, kun Puola tekee sitä
41750: vastaavat ympäristönsuojelu- ja energiansäästöinvestoinnit Ekokonversiojärjestelys-
41751: sä korvataan puolalaiselle osapuolelle toteutuneen hankkeen paikalliskustannuksia
41752: enintään 30 % suomalaisen vientitoimituksen arvosta. Suomi on osoittanut tähän
41753: tarkoitukseen vuosina 1990-1992 budjettivaroja 71,5 miljoonaa markkaa. Kertomus-
41754: vuoden aikana tehtiin 20 velanvähennyspäätöstä, joiden arvo oli 17,1 miljoonaa
41755: markkaa. Kohdentamattomia määrärahoja on jäljellä 7,6 miljoonaa markkaa.
41756: Kertomusvuonna tehtiin päätös yhteistyöhankkeiden toteutuksen jatkamisesta
41757: vuoden 1997 loppuun.
41758: 
41759: Tshekki
41760: Suomen Tshekille lokakuussa 1994 myöntämän 20 miljoonan Saksan markan
41761: puiteluoton käyttö alkoi vuoden 1995 aikana. Luoton käyttöaika päättyy 9.4.1997.
41762: Vientiyrityksille tarkoitetulla puiteluotolla voidaan rahoittaa suomalaisten pääomata-
41763: varoiden ja niihin liittyvien palvelujen vientiä.
41764: 
41765: Slovakia
41766: Suomen ja Slovakian välillä tehtiin 6.10.1995 10 miljoonan Yhdysvaltojen dollarin
41767: suuruinen puiteluottoso.Pimus. Sen käyttöaika päättyy huhtikuun 1998 lopussa.
41768: Luotolla voidaan rahoittaa suomalaisten pääomatuotteiden ja niihin liittyvien
41769: palvelujen vientiä.
41770: 
41771: Unkari
41772: Suomen Unkarilie syksyllä 1994 myöntämän 25 miljoonan dollarin suuruisen
41773: puiteluoton käyttöaika päättyi vuoden 1995 lopussa. Luoton kysyntä oli melko
41774: vähäinen.
41775: Romania
41776: Suomen ja Romanian välillä aloitettiin marraskuussa 1995 neuvottelut 7 miljoonan
41777: dollarin suuruisesta puiteluotosta.
41778: 
41779: 5.3.4. Monenkeskinen yhteistyö
41780: 5.3.4.1. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki
41781: Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) peruspääomasta
41782: on 125 milj.ecua eli 1,25 %, josta Suomi maksoi viidennen käteismaksuerän, 7,5
41783: ecua, toukokuussa 1995. Suomi kartutti pankkiin perustamaansa teknisen avun
41784: rahastoa kertomusvuonna kolmella miljoonalla markalla. Rahastosta maksettiin mm.
41785: Venäjän ydinturvallisuuteen liittyviä selvityksiä, Pietarin vedenpuhdistamoon
41786: liittyvä esiselvitys ja alueellinen telekommunikaatioselvitys.
41787:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      759
41788: 
41789: EBRD:n hallintoneuvoston neljäs vuosikokous järjestettiin Lontoossa huhtikuussa
41790: 1995. Vuosikokous antoijohtokunnalle tehtäväksi selvittää pankin pääomankorotus-
41791: tarpeen. Suomi ilmoitti myönteisen kantansa pääomankorotukseen syksyllä 1995.
41792: Tasavallan presidentti tapasi EBRD:n P.ääjohtajan Lontoossa lokakuussa 1995
41793: Isoon-Britanniaan tekemänsä valtiovierrulun yhteydessä. Suomen edustaja pankin
41794: hallintoneuvostossa on valtionvarainministeri ja varaedustaja ulkoasiainministeriön
41795: kauppapoliittinen alivaltiosihteeri.
41796: Pankin johtokunta hyväksyi kertomusvuonna yli 120 hanketta, joissa pankin
41797: rahoitusosuus oli noin 2,2 miljardia ecua. Eniten hankkeita hyväksyttiin rahoitus-
41798: sektorilla, sitten telekommumkaatio-ja ilmailusektoreilla. Yksityisektorin osuus
41799: pankin rahoituksesta on lähes 70 %. Kohdemaista ensimmäisellä sijalla oli Venäjä.
41800: Seuraavaksi eniten hankkeita hyväksyttiin Puolassa, Unkarissa ja Tshekissä. Baltian
41801: maiden osuus on 5 %.
41802: Suomalainen yritys on mukana erilaisin rahoitusjärjestelyin 25 EBRD:n johtokun-
41803: nan hyväksymässä hankkeessa. Kertomusvuoden aikana suomalaisten osuus pankin
41804: julkisen sektorin hankinnoista oli lähes 9 %. Suomalaiset konsultit ovat saaneet
41805: toimeksiantoja yli 3 miljoonan ecun arvosta.
41806: Syksyllä 1995 aloitti toimintansa Luoteis-Venäjän riskipääomarahasto, jonka
41807: suuruus on 53 miljoonaa dollaria. Suomi rahoittaa hanketta yhdessä Norjan,
41808: Ruotsin ja EBRD:n kanssa. Suomi antoi EBRD:n yhteyteen perustettuun ydinturva-
41809: rahastoon (Nuclear Safety Account, NSA) 500 000 ecua lisärahoitusta. Suomen
41810: osuus ydinturvarahastossa on 3 miljoonaa ecua. Kesäkuussa 1995 tehtiin päätös
41811: kolmen venäläisen ydinvoimalan ottamisesta ydinturvarahaston hankeohjelmaan.
41812: 5.3.4.2. Muut monenkeskiset ohjelmat
41813: Suomi osallistui useisiin monenkeskistä yhteistyötä Keski- ja Itä-Euroopassa
41814: harjoittaviin kansainvälisiin yhteistyöelimiin. Tällaisia olivat teollisuusmaista
41815: koostuva ryhmä G-24, OECD:n siirtymätalouksien keskus, Euroopan Neuvosto ja
41816: Pohjoismruden ministerineuvosto. Suomi toimii aktiivisesti Itämeren maiden
41817: neuvostassaja Barentsin neuvostossa. YK:nkehitysohjelman UNDP:n kautta Suomi
41818: rahoittaa mm. demokratia- ja ihmisoikeushankkeita Baltian maissa. UNDP:n Baltia-
41819: rahaston kautta Suomi on osallistunut julkishallinnon ja kielikoulutuksen kehittämi-
41820: seen Baltian maissa. Suomi tukee kansainvälisen työjärjestön ILO:n Baltian maiden
41821: työsuojeluprojektia. UNIDO:n kautta Suomi on osallistunut Kaliningradin alueen
41822: taloudellista ja teollista kehittämistä koskevan selvityksen laadintaan.
41823: Suomi on jatkanut tiivistä yhteistyötä Maailmanpankin kanssa Suomen lähialueilla
41824: ja myös muissa KIE-maissa, joiden kanssa yhteistyö on kauppapoliittiselta ja
41825: poliittiselta kannalta tarkoituksenmukaista. Maailmanpankkiin perustetun teknisen
41826: avun rahaston kautta on rahoitettu mm. energia-, metsä-, liikenne- ja sosiaalisekto-
41827: rin hankkeita. Rahastoon maksettiin kertomusvuonna 4 miljoonaa markkaa. Suomi
41828: on mukana rinnakkaisrahoitusjärjestelyin Maailmanpankin hankkeissa Virossa,
41829: Latviassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Suomalaisia asiantuntijoita on kertomus-
41830: vuoden aikana työskennellyt Maailmanpankin aluetoimistossa Riiassa ja pääkontto-
41831: rissaWashingtonissasekä pankin hankkeissa Baltian maissa ja Venäjällä. Suomi on
41832: täydentänyt Kansainväliseen rahoitusyhtiöön (IFC) perustamaansa teknisen avun
41833: rahastoa kahdella miljoonalla markalla.
41834: 5.3.5. Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund)
41835: Ulkoasiainministeriön pääluokasta on rahoitettu Finnfundin 10 miljoonan markan
41836: osakepääoman korotus. Tavoitteena on ollut rahoituspalvelujen lisääminen KIE--
41837: 760                           Suhteet ulkovaltoihin
41838: 
41839: maissa. Finnfund osallistuu suomalaisten osakkuusyritysten rahoittamiseen riskipää-
41840: omalla osakepääomasijoituksin sekä lainoilla ja takauksilla. Finnfunddilla on Keski-
41841: ja Itä-Euroopan maissa 33 toiminnassa olevaa hanketta, joissa Finnfundin rahoi-
41842: tusosuus on 206 miljoonaa markkaa. Kertomusvuoden aikana tehtiin viisi investoin-
41843: tipäätöstä, joissa Finnfundin rahoitusosuus on 22,7 miljoonaa markkaa. Tärkeimmät
41844: kohdemaat ovat Venäjä, Viro, Unkari ja Puola.
41845: 5.4. Entinen Jugoslavia
41846: Entisen Jugoslavian konflikti muodostui keskeiseksi huomion kohteeksi etenkin
41847: kertomuskauden jälkipuoliskolla rauhanprosessin saadessa vauhtia Yhdysvaltain
41848: sitouduttua aiempaa intensiivisemmin sen läpiviemiseen. Bosnian rauhansopimus
41849: allekirjoitettiin Pariisissa 14.12.1995.
41850: Suomi osallistui aktiivisesti entisen Jugoslavian kysymyksen käsittelyyn EU:ssa.
41851: Suomi tuki EU :n ja kontaktiryhmän pyrkimyksiä konfliktin ratkaisemiseksi. Suomi
41852: noudatti tarkoin YK:n turvallisuusneuvoston Jugoslavian Hittotasavaltaan (Serbia-
41853: Montenegro) kohdistamia sanktioita. Turvallisuusneuvoston asiaa koskevan päätök-
41854: sen jälkeen Tasavallan Presidentti antoi 1.12.1995 asetuksen, jolla sanktioiden
41855: soveltaminen lakkautettiin 6.12.1995 alkaen toistaiseksi.
41856: Suomalaisia osallistui kertomusvuonna ETYJin ja EU:n yhteiseen YK-sanktioiden
41857: valvonnan avustustehtävään (Sanction Assistance Mission, SAM, 3 henkilöä) sekä
41858: Jugoslavian rauhankonferenssin (ICFY) alaisuuteen perustettuun rajavalvontamissi-
41859: oon (19 henkilöä). Mission tarkoituksena on valvoa Bosnian serbialueen ja Jugosla-
41860: vian Hittotasavallan (Serbia-Montenegro) vastaista rajaa. Mission johdossa on
41861: vuoden alusta lähtien toiminut suomalainen evp eversti.
41862: Suomi osallistui edelleen YK:n rauhanturvaoperaatioon entisessä Jugoslavian
41863: tasavallassa Makedoniassa (UNPREDEP, 426 suomalaista rauhanturvaajaa + Force
41864: Commander). Tasavallan Presidentti päätti joulukuussa Suomen osallistumisesta
41865: Bosnian rauhansopimuksen sotilaalliseen toimeenpano-operaatioon IFOR:iin
41866: (lmplementation Force). Suomi osallistuu operaatioon noin 420 sotilaasta koostu-
41867: valla rakentajapataljoonalla sekä noin 30 esikuntaupseerilla.
41868: Kroatiassa ja Bosniassa toimi kertomusvuoden aikana kahdeksan suomalaista
41869: siviilipoliisia (UNCIVPOL). Suomi lähetti ensimmäiset tarkkailijansa (kolme
41870: tarkkailijaa sekä yksi diplomaatti) EU:n valvontamissioon (ECMM) heinäkuussa
41871: 1995. Lisäksi Suomi osallistui EU:n hallintoon Mostarissa lähettämällä kaksi
41872: asiantuntijaa. Mostarissa toimi myös WEU:n puitteissa kolme suomalaista poliisia.
41873: IMG:ssä (lnternational Management Group) Bosnia-Hertsegovinassa oli yksi
41874: suomalainen asiantuntija.
41875: 
41876: 5.5. Turldrl
41877: Suomen Turkin-politiikan keskeisenä kysymyksenä kertomusvuonna oli EU:n ja
41878: Turkin välinen tulliunioni, jonka voimaansaattamista Suomi tuki. Euroopan
41879: parlamentti ratifioi tulliunionisopimuksen 13.12.1995. Suomen johdonmukaisena
41880: perosiinjana on ollut Turkin länsisuuntautuneisuuden edistäminen ja maan ihmisoi-
41881: keustilanteen parantaminen sen myötä sekä siihen liittyvän sisäisen uudistusproses-
41882: sin tukeminen. Turkin ulkoministeri Murat Karayalcin teki työvierailun Suomeen
41883: helmikuussa.
41884: 5.6. Kypros, Malta, Andorra ja San Marino
41885:                             1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        761
41886: 
41887:      Suomi tuki myös EU:n Kyproksen ja Maltan kanssa 12.6. sovittua strukturoitua
41888:      dialogia, jolla valmistellaan maiden EU-jäsenyysneuvottelujen aloittamista puoli
41889:      vuotta HVK:n (hallitusten välinen konferenssi) jälkeen. Suomi tuki aktiivisesti
41890:      Kyproksen jako-ongelman ratkaisemista YK:n suunnitelman mukaisesti.
41891:      Suomi solmi diplomaattisuhteet Andorran ruhtinaskunnan kanssa 9.8.1995 ja San
41892:      Marinon tasavallan kanssa 15.9.1995.
41893: 
41894: 
41895:      6. Taloudelliset suhteet Välimeren maihin
41896:      EU hyväksyi Barcelonassa 2. 7-28.11.1995 pidetyssä ulkoasiainministerikokoukses-
41897:      sa yhdessä 12 Välimeren maan kanssa Välimeri-yhteistyötä koskevanjulistuksen ja
41898:      työohjelman, joiden tavoitteena on lisätä Välimeren alueen vakautta. Yhteistyö
41899:      käsittää poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset kysymykset. Välimeri-yhteistyön
41900:      piiriin kuuluvat Turkki, Malta, Kypros, Israel, Palestiina, Syyria, Jordania, Libanon,
41901:      Egypti, Algeria, Tunisia ja Marokko. Libya on yhteistyöohjelman ulkopuolella.
41902:      EU neuvottelee Välimeren maiden kanssa (pl. Turkki, Malta, Kypros) laaja-alaiset
41903:      Euro-Välimeren assosiaatiosopimukset, joiden avulla on tarkoitus toteuttaa alueen
41904:      kattava vapaakauppa-alue vuoteen 2010 mennessä. Tunisian assosiaatiosopimus
41905:      allekirjoitettiin 17.7 ., Israelin assosiaatiosopimus 20.11. ja Marokon assosiaatiosopi-
41906:      mus parafoitiin marraskuussa.
41907:       Cannesin huippukokous myönsi kesäkuussa pidetyssä kokouksessaan 4 685 milj.
41908:       ecua yhteistyön rahoitukseen.
41909:       EU:n ja Turkin välinen assosiaationeuvosto teki 6.3.1995 päätöksen tulliliitosta.
41910:       Tulliliitto tulee voimaan 31.12.1995.
41911:       Suomen ja Välimeren maiden välinen kauppavaihto on vähäistä. Tärkein kauppa-
41912:       kumppani on Israel, jonka osuus Suomen kokonaistuonnista (tammi-toukokuu
41913:       1995) oli 0,2 prosenttia ja kokonaisviennistä 0,5 prosenttia. Yhteisenä piirteenä
41914:       kauppavaihdolle näiden maiden kanssa on, että se on Suomelle ylijäämäistä ja että
41915:       se koostuu tietyistä, perinteisistä tuotteista. Suomi vie pääasiassa puuta ja paperia
41916:       sekä tuo hedelmiä, vihanneksia sekä tekstiiliteollisuuden tuotteita. EU:n Välimeri-
41917:       yhteistyö antaa mahdollisuuksia monipuolistaa vientiä, koska Välimeren maat
41918:       joutuvat purkamaan aseteittain teollisuustuotteiden tuontisuojaa.
41919:       Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen vieraili helmikuun lopussa Israelissa
41920:       liikemiesvaltuuskunnan kanssa.
41921: 
41922: 
41923:       7. Suomen suhteet Euroopan ulkopuolisiin länsimaihin
41924:       7.1. Yhdysvallat
41925:       Suomessa kertomusvuonna vierailleita Yhdysvaltain hallituksen edustajia olivat
41926:       apulaisulkoministeri Richard Hoibrooke keväällä sekä varaulkoministeri Strobe
41927:       Talbot kesällä. Yhdysvaltain puolustushaarakomentajan neuvoston varapuheenjohta-
41928:       ja, amiraali William Owens vieraili Helsingissä kesäkuussa kenraali Gustav
41929:       Hägglundin kutsusta.
41930: 
41931: 
41932: 
41933: 96 360228Y
41934: 762                            Suhteet ulkovaltoihin
41935: 
41936: Pääministeri Paavo Lipponen suoritti laajan työvierailun Yhdysvaltoihin marras-
41937: joulukuun vaihteessa tavaten varapresidentti Albert Goren ja muita johtohenkilöitä,
41938: kongressin edustajia sekä talous- ja tiede- ja kulttuuriyhteisöjen edustajia.
41939: Suomen ja Yhdysvaltain väliset suhteet ovat tiivistyneet Suomen ED-jäsenyyden
41940: aikana. ED-aiheiden lisäksi maiden välisiä keskusteluja ovat hallinneet Euroopan
41941: turvallisuusarkkitehtuuri sekä Venäjän, Baltian ja entisen Jugoslavian tilanteet.
41942: Suomi osallistui aktiivisesti EU:n ja Yhdysvaltain välisten transatlanttisten suhtei-
41943: den kehittämiseen kannattaen myös Kanadan kytkemistä transatlanttiseen vuoropu-
41944: heluun. Transatlanttisia suhteita koskeva toimintasuunnitelma ja deklaraatio
41945: julkistettiin Madridin ED-USA-huippukokouksessa joulukuussa.
41946: 7.2. Japani
41947: Poliittisen tason yhteydenpito Suomen ja Japanin välillä on tapahtunut edelleen
41948: paljolti kansainvälisillä foorumeilla. Uusi elementti monenvälisessä kanssakäymi-
41949: sessä on EU:n ja Japanin poliittinen vuoropuhelu.
41950: Suomi on pyrkinyt tiivistämään kahdenvälisiä suhteitaan Japanin kanssa käynnistä-
41951: mällä uudelleen maiden väliset poliittiset konsultaatiot. Ulkoasiainministeriön
41952: valtiosihteeri vieraili Japanissa lokakuussa käyden poliittisia konsultaatioita Japanin
41953: ulkoasiainministeriön virkamiesjohdon kanssa.
41954: Prinssi ja prinsessa Hitachi vierailivat Suomessa syyskuussa 1995.
41955: Terveydenhuoltoalan yhteistyö Japanin kanssa jatkui kertomusvuoden aikana
41956: terveydenhuollon tekniikan ja vanhustenhuollon alueilla.
41957: 7 .3. Australia ja Uusi-Seelanti
41958: Suomen ja Australian poliittiset suhteet ovat hyvät ja ongelmattomat. Suomi pyrkii
41959: tiivistämään kahdenvälistä kanssakäymistään Australian kanssa. Australian ulkomi-
41960: nisteri Evans vieraili Suomessa huhtikuussa 1995. Ulkoasiainministeriön valtiosih-
41961: teeri vieraili Australiassa lokakuussa 1995 käyden poliittisia konsultaatioita
41962: Australian ulkoasiainministeriössä.
41963: Suomen ja Uuden-Seelannin kahdenväliset suhteet ovat perinteisesti hyvät ja
41964: ongelmattomat. Uuden-Seelannin maatalous- ja metsäministeri Palloon vieraili
41965: Suomessamaaliskuussa 1995. Ulkoasiainministeriön valtiosihteeri vieraili Uudessa-
41966: Seelannissa lokakuussa 1995. Vierailun aikana käytiin poliittisia konsultaatioita.
41967: Valtiosihteeri tapasi myös ulkoasiainministeri McKinnonin ja parlamentin puhemie-
41968: hen Tapsellin.
41969: 
41970: 
41971: 8. Suomen suhteet Aasian, Lähi-idän, Afrikan ja Latinalai-
41972: sen Amerikan valtioihin
41973: 8.1. Aasian maat
41974: Vuoden 1995 aikana Suomi on jatkanut ja syventänyt poliittista dialogia Aasian
41975: valtioiden kanssa sekä kahdenvälisesti että erityisesti ED-yhteyksissä. Perinteisten
41976: poliittisten konsultaatioiden ja vierailujen rinnalle ovat tulleet ED-maiden yhteiset
41977: kannanotot ja monenväliset tapaamiset. Suomi on muiden ED-maiden mukana
41978: pyrkinyt tukemaan Aasian monien alueellisten kriisien ja ongelmien rauhanomaista
41979: ratkaisua sekä korostanut ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien yleismaailmalli-
41980:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       763
41981: 
41982: suutta ja niiden kunnioittamisen välttämättömyyttä yhteiskunnalliselle vakaudelle
41983: myös kulttuuriperinnöltään länsimaista poikkeavissa Aasian valtioissa. Suomi on
41984: osallistunut aktiivisesti vuonna 1996 järjestettävän Aasian ja Euroopan välisen
41985: huipputapaamisen valmisteluihin. Tuleva tapaaminen, josta käytetään lyhennettä
41986: ASEM, luo pohjan Euroopan ja Aasian maiden suhteiden tiivistymiselle kaikilla
41987: aloilla, myös poliittisissa ja turvallisuuskysymyksissä. Samalla se laajentaa ja
41988: vahvistaa kaupallis-taloudellista yhteistyötä.
41989: Suomi on kiinnittänyt huomiota erityisesti Kashmirin ja Itä-Timorin aluekiistoihin
41990: ja niihin liittyviin ihmisoikeusrikkomuksiin, Burman demokratiakehityksen kanger-
41991: televuuteen, Korean niemimaan liennytyksen tukemiseen sekä länsimaiden pyrki-
41992: myksiin liittää Kiina elimelliseksi osaksi yleismaailmallisten arvojen ja pelisääntö-
41993: jen varassa toimivaa maailmanjärjestelmää.
41994: Kiinan ja Suomen välinen vilkas vierailuvaihto heijasti molemminpuolisesti
41995: suhteiden merkitystä. Vierailuvaihto huipentui Kiinan presidentti Jiang Zeminin
41996: Suomeen tekemään vierailuun heinäkuussa. Poliittinen kahdenvälinen keskustelu
41997: Kiinan kanssa on käsittänyt kaikki mahdolliset kysymykset mukaanlukien ihmisoi-
41998: keudet. Oikeustoimialan viranomaisten yhteistyö nähdään merkityksellisenä. Lisäksi
41999: Kiinan kanssa aloitettiin terevydenhuoltoalan yhteistyön kehittäminen.
42000: Indonesian kanssajatkettiin yhteistyötä l'erusterveydenhuollonja perhesuunnittelun
42001: alueilla. Indonesian väestöministeri Ja terveysministeri vierailivat Suomessa
42002: kertomus vuonna.
42003: 
42004: 8.2. Lähi-idän maat
42005: Lähi-idässä Suomi jatkoi vuoden 1995 aikana aktiivista tukeaan käynnissä olevalle
42006: rauhanprosessille omilla kansallisilla toimillaan sekä yhteisillä ED-toimilla. Etelä-
42007: Libanonissa toimintaansa jatkava YK-J?ataljoona on edelleen konkreettisin osoitus
42008: Suomen toiminnasta olojen vakauttam1seksi alueella.
42009: Vuonna 1991 Madridissa käynnistyneen nykyisen rauhanprosessin puitteissa on
42010: toistaiseksi pystytty solmimaan rauhansopimus Israelin ja Jordanian välillä sekä
42011: kaksi palestiinalaisten itsemääräämisoikeutta koskevaa väliaikaissopimusta (Oslo 1
42012: & II). Kansainvälinen yhteisö on pyrkinyt tukemaan bilateraalisia rauhanneuvottelu-
42013: ja multilateraalisen rauhanprosessin avulla. Tavoitteena on kattava, oikeudenmukai-
42014: nen ja kestävä rauha Lähi-itään. Multilateraalisen raiteen viiteen työryhmään
42015: osallistuu noin 50 maata ja järjestöä. Suomi on vuonna 1995 jatkanut aktiivista
42016: osallistumistaan näiden työryhmien työskentelyyn.
42017: Etenkin Israelin ja palestiinalaisten suhteiden kehitystä on pyritty edesauttamaan
42018: kansainvälisen yhteisön tukitoimenpitein. Vuoden 1995 loppuun mennessä Suomi
42019: on varannut palestiinalaisten taloudelliseen avustamiseen 43 mmk. Taloudelliseen
42020: yhteistyöhön Lähi-idän kanssa kuuluu keskeisesti myös yksityissektorille painottu-
42021: nut ns. Casablanca-prosessi, jonka merkittävin osa on vuosittain järjestettävä Lähi-
42022: idän ja Pohjois-Afrikan taloudellinen huippukokous. Vuonna 1995 kokous järjestet-
42023: tiin Ammanissa. Suomen edustajana oli eurooppaministeri Ole Norrback.
42024: EU:lla ja sen jäsenmailla on keskeinen rooli myös palestiinalaisvaalien järjestämi-
42025: sessä. Suomi lähetti marraskuussakolme pitkäaikaistarkkailijaa palestiinalaisalueille
42026: ja kaksi suomalaista asiantuntijaa palkattiin samana ajankohtana EU :n vaaliyksikön
42027: työntekijöiksi. Lisäksi loppuvuonna valmistauduttiin kahdeksan keskipitkän
42028: ajanjakson tarkkailijan lähettämiseen.
42029: 764                            Suhteet ulkovaltoihin
42030: 
42031: Suomi oli vuonna 1995 valmis osoittamaan poliittista tukeaan rauhanprosessille
42032: myös muilla tavoin. Suunniteltua kansainvälistä siviilitarkkailuoperaatiOta pales-
42033: tiinalaisalueilla, johon myös Suomi oli kutsuttu, ei kuitenkaan voitu toteuttaa
42034: Israelin ja palestiinalaisten näkemyserojen vuoksi.
42035: ED-jäsenyyden myötä Pohjois-Afrikan tilannekehitys on Suomen kannalta aiempaa
42036: suuremman mielenkiinnon kohteena eteläisten jäsenmaiden alueeseen kohdistaman
42037: kiinnostuksen vuoksi. Lisäksi alueen turvallisuustilanne on alueella olevien Suomen
42038: kansalaisten kannattakin keskeinen seurantakohde. Vuoden 1995 loppua kohti
42039: tilanne tältä osin kuitenkin hieman parani ja mm. Algeriassa pystyttiin marraskuus-
42040: sa presidentinvaalit viemään läpi.
42041: Suomen ja Lähi-idän sekä Pohjois-Afrikan alueen maiden välillä ei ole ollut
42042: vuonna 1995 erityisiä bilateraalisia ongelmia. Vierailuvaihto on ollut vähäistä.
42043: Helmikuussa ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen vieraili Israelissa sekä
42044: Gazassa.
42045: 8.3. Afrikan maat
42046: Suomi on tukenut demokratiakehitystä ja kriisinhallinnan kehittämistä eri puolilla
42047: Afrikkaa sekä EU:n jäsenenä että kahdenväliseltä pohjalta. Ennaltaehkäisevä
42048: diplomatia ja rauhanturva Afrikassa on ollut EU :n UTP:n keskeinen aihe. EU pyrkii
42049: tukemaan afrikkalaisten maiden ja järjestöjen omia toimia sekä YK:n ja OAU:n
42050: yhteistyötä vakauden ja turvallisuuden lisäämiseksi mantereella.
42051: Itäisessä Afrikassa Suomi on osallistunut vaalitarkkailuun Etiopian ja Tansanian
42052: ensimmäisissä monipuoluevaaleissa.
42053: Etelä-Afrikan tasavallan kanssa Suomi on pyrkinyt laajentamaan suhteitaan antaen
42054: samalla tukensa maan demokratiaprosessille. Eteläisen Afrikan alueellista positiivis-
42055: ta kehitystä ja vakautta on edesautettu paitsi Etelä-Afrikan roolia vahvistamalla
42056: myös EU :n ja alueellisen yhteistyöjärjestön SADC:n välisissä eri tason tapaamisis-
42057: sa.
42058: Suomi tukee Ruandan ja Burundin poliittisen tilanteen ja Suurten järvien alueen
42059: pakolaisongelman rauhanomaista ratkaisua. EU:n jäsenenä Suomi pyrkii alueen
42060: valtioiden yhteistyön lisäämiseen. Suomi antaa alueelle huomattavaa humanitaarista
42061: apua.
42062: Nigerian hallituksen kyvyttömyys kunnioittaa oikeusvaltion periaatteita ja ihmisoi-
42063: keuksia on johtanut ED-maiden edustajien kutsumiseen neuvotteluihin kotimaihin
42064: ja uusiin pakotteisiin Nigerian hallitusta vastaan.
42065: Tasavallan Presidentti teki valtiovierailun Namibiaan toukokuussa.
42066: Etelä-Afrikan tasavallan ulkoasiainministeri Alfred Nzo oli virallisella vierailulla
42067: Suomessa toukokuun lopussa.
42068: 8.4. Latinalaisen Amerikan maat
42069: ED-jäsenyyden myötä multilateraalitason toimeliaisuus vilkastui myös Latinalaises-
42070: sa Amerikassa. EU päätti vuoden 1994 huip_pukokouksissaan tiivistää suhteitaan
42071: erityisesti Argentiinan, Brasilian, Paraguayn, Ja Uruguayn muodostamien eteläisten
42072: yhteismarkkinoiden (MERCOSUR) sekä Meksikon ja Chilen kanssa.
42073:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      765
42074: 
42075: Suomenulkoasiainministeri osallistui EU:n ja Rion ryhmän Pariisissa 17.3.1995
42076: pidettyyn V vuosikokoukseen, jossa käsiteltiin dialogin tulevaisuutta, sosiaalista
42077: kehitystä ja alueellista integraatiota.
42078: Suomi tuki EU :n päätöksiä uudentyyppisen alueiden välisen puitesopimuksen
42079: solmimisesta EU :n Ja MERCOSURin kanssa. Sopimus allekirjoitettiin joulukuussa
42080: Madridin huippukokouksessa. Sen pitkän aikavälin tavoitteena on poliittisen
42081: assosiaatiosuhteen aikaansaaminen ja kaupan asteittainen vapauttaminen alueiden
42082: välillä.
42083: Suomi on tukenut myös EU:n ja Meksikon sekä EU:n ja Chilen välisten sopimus-
42084: neuvottelujen aloittamista. Sopimusneuvotteluja koskevista neuvotteluohjeista
42085: päätetään vuoden 1996 puolella.
42086: Suomi on lisäksi tukenut EU:n poliittisen dialogin aloittamista Kuuban kanssa.
42087: EU:n kannalta dialogin tarkoituksena on tukea rauhanomaista muutosta, demokraat-
42088: tisia uudistuksia ja ihmisoikeuksien kunnioittamista Kuubassa. Ensimmäiset
42089: keskustelut EU:n troikan ja Kuuban viranomaisten välillä käytiin marraskuussa
42090: Havannassa. Tarkoitus on edetä vähitellen. Mahdollisesta yhteistyösopimuksesta ei
42091: vielä tässä vaiheessa ole puhuttu Kuuban kanssa.
42092: Bilateraalitasolla Suomen työvoimaministeri Ilkka Kanerva osallistui Brasilian
42093: presidentin virkaanastujaisiin tammikuussa 1995. Argentiinan kanssa jatkettiin
42094: JOUlukuussa poliittisia keskusteluja korkealla virkamiestasolla Helsingissä. Keskus-
42095: telut ovat jatkoa Suomen ja Argentiinan ulkoasiainministereiden tapaamisille
42096: kahtena edellisenä vuotena.
42097: 
42098: 
42099: 
42100: 9. Suomen taloudelliset suhteet Euroopan ulkopuolisiin
42101: maihin
42102: Ulkomaankauppaministeri OleNorrback vieraili Yhdysvalloissa syyskuussa, jolloin
42103: hän tapasi mm. kauppaneuvottelija Mickey Kantorin. Tieteellis-tekniseen sopimuk-
42104: seen perustuva TT-kokous pidettiin Washingtonissa toukokuussa. Samassa yh-
42105: teydessä allekirjoitettiin Suomen ja Yhdysvaltain välinen uusittu TT-yhteistyösopi-
42106: mus, joka tuli voimaan elokuussa.
42107: Kertomusvuoden viiden ensimmäisen kuukauden tietojen perusteella Yhdysvallat
42108: pysyi edelleen selvästi Suomen tärkeimpänä kauppakumppanina Euroopan ulkopuo-
42109: lella. Viennin arvo ko. aikana oli 4,2 mrd markkaa, mikä merkitsi 17 %:n lisäystä
42110: edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tuonnin arvo oli 3,3 mrd markkaa.
42111: EU ja Yhdysvallat allekirjoittivat joulukuussa laajan toimintaohjelman, joka tähtää
42112: transatlanttisen yhteistyön tiivistämiseen niin kahden- kuin monenvälisissäkin
42113: kysymyksissä. Yhteistyön piiriin kuuluvat poliittinen ja turvallisuusyhteistyö,
42114: kaupallis-taloudelliset toimenpiteet sekä yhteistyö muilla aloilla. Suomi osallistui
42115: toimintaohjelman muotoilemiseen ja toimii jatkossaaktiivisesti sen toimeenpanemi-
42116: seksi.
42117: Kanadan ulkomaankauppaministeri Roy MacLaren vieraili Suomessa heinäkuussa
42118: ja tapasi ulkomaankauppaministeri Ole Norrbackin.
42119: Valtiovarainministeri Iiro Viinanen vieraili Japanissa tammikuussa. Maiden väliset
42120: kaupallis-taloudelliset konsultaatiot pidettiin Tokiossa helmikuussa. Japani pysyi
42121: 766                            Suhteet ulkovaltoihin
42122: 
42123: kaupan arvolla mitattuna toisella sijalla Suomen Euroopan ulkopuolisista kauppa-
42124: kumppaneista. Kaupan suuri alijäämä on viime aikoina ollut hitaasti supistumassa.
42125: Kertomusvuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana vienti Japaniin kasvoi
42126: 30% ja tuonti 10 %. Viennin arvo oli 1,5 mrd ja tuonnin 3,2 mrd markkaa.
42127: Taloussuhteiden aktivoimista jatkettiin Japani-toimintaohjelman pohjalta. Samoin
42128: jatkui toista vuotta markkinointiohjelma, jonka puitteissa tehdään siihen osallistuvia
42129: yrityksiä ja niiden tuotteita Japanissa paremmm tunnetuiksi.
42130: 
42131: EU :n ministerineuvosto hyväksyi toukokuussa uudet suuntaviivat Japaniin harjoitet-
42132: tavatie :politiikalle. Niissä Japani-suhteet määritellään unionin yhdeksi prioriteetti-
42133: alueekst. PääJ?aino on perinteisesti ollut taloussuhteissa,joiden kehittämistä halutaan
42134: jatkaa dialogtin ja yhteistyöhön perustuvan rakentavan lähestymistavan pohjalta.
42135: Tämän lisäksi tavoitteeksi asetetaan unionin ja Japanin välisen dialogin vahvistami-
42136: nen myös poliittisissa kysymyksissä.
42137: 
42138: Suomen liittyminen Euroopan unionin jäseneksi vuoden alusta johti siihen, että
42139: joidenkin kolmansista maista tuotavien tavaroiden tullit nousivat. EU:n ministeri-
42140: neuvosto hyväksyi joulukuussa Gatt-sopimuksen artiklan XXIV:6 mukaisten
42141: kompensaattoneuvottelujen tuloksen mm. Yhdysvaltain ja Japanin osalta. Suomen
42142: kannalta lopputulosta voidaan pitää vähintäänkin tyydyttävänä. Ratkaisu koostui
42143: lähinnä Uruguayn kierroksella sovittujen tullinalennusten nopeuttamisesta ja
42144: erikseen määrättyjen nimikkeiden kokonaan uusista tullinalennuksista. Teollisuus-
42145: sektorilla tulos merkitsi Suomelle tärkeiden elektroniikkateollisuuden komponent-
42146: tien tullien alentamista.
42147: 
42148: Kiinan asema korostui edelleen kehitysmaista Suomen suurimpana ja yleensä
42149: Euroopan ulkopuolisista maista kolmanneksi suurimpana kauppakumppanina. Vienti
42150: Kiinaan kasvoi vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana 41 % Ja sen arvo oli
42151: 1,2 mrd markkaa. Suomen viennissä erityisesti teknologiatuotteilla oli keskeinen
42152: asema. Tuonnin rakenne Kiinasta monipuolistui koneiden ja laitteiden sekä muiden
42153: korkean jalostusasteen tuotteiden osuuden kasvaessa.
42154: 
42155: Kiinassa vierailivat kertomusvuonna oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki, ulkoasi-
42156: ainministeri Tarja Halonen sekä maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä.
42157: Kiinasta Suomeen tapahtuneen vierailuvaihdon kohokohta oli presidentti Jiang
42158: Zemin'in valtiovierailu heinäkuussa. Hänen seurueeseensa kuuluivat myös ulkoasi-
42159: ainministeri Qian Qichen ja ulkomaankauppaministeri Wu Yi. Kiinan ulkomaan-
42160: kaupasta vastaava varapääministeri Li Lanqing vieraili Suomessa kesäkuussa.
42161: Intian merkitys kauppakumppanina on korostumassa maan jatkaessa taloutensa ja
42162: ulkomaankauppansa avaamista kansainväliselle vuorovaikutukselle ja kilpailulle.
42163: Sen kiinostavuus investointien ja teknologian siirron kohteena on samalla lisäänty-
42164: nyt. Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolaisen vierailu Intiaan tammikuussa tarjosi
42165: tilaisuuden maiden välisen kaupan ja taloudellisen yhteistyön edistämiseen. Ministe-
42166: ri Salolainen tapasi vierailunsa yhteydessä laajasti Intian hallituksen taloudellisista
42167: asioista ja kaupasta vastaavia ministereitä.
42168: 
42169: Vietnamin siirtyminen kohti markkinatalouteen pohjautuvaa talousjärjestelmää ja
42170: avautumista kansainväliselle kaupalle jatkui ripeänä. Suomi pyrkii hyödyntämään
42171: kehitysyhteistyön tuomaa erityisasemaa ja kontakteja myös kaupallisesti Vietnamin
42172: talouden avainsektoreilla Pääministeri Vo Van Kiet'in vieraillessa Suomessa
42173: kesäkuussa voitiin todeta yksimielisyys pyrkimyksessä tehostaa maiden välistä
42174: taloudellista ja kaupallista yhteistyötä.
42175: 
42176: EU on jatkanut suhteidensa kehittämistä Aasian maihin joulukuussa 1994 Essenin
42177: huippukokouksessa hyväksytyn uuden Aasia-strategiansa pohjalta. Tavoitteena on
42178:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        767
42179: 
42180: Euroopan näkyvyyden ja läsnäolon voimakas lisääminen Aasiassa mm. kehittämällä
42181: taloudellista yhteistyötä kehittämisen kautta. Merkittävin konkreettinen edistysaskel
42182: kertomusvuonna oh Kiinaa koskevan pitkän ajan toimintaohjelman hyväksyminen.
42183: EU solmi myös laaja-alaiset, "uuden sukupolven" yhteistyösopimukset Sri Lankan,
42184: Vietnamin ja Nepalin kanssa.
42185: Korean tasavalta on Aasiassa Japanin ja Kiinan jälkeen Suomen merkittävin
42186: vientialue. Suomen vienti Korean tasavaltaan on yli viisinkertaistunut tällä vuosi-
42187: kymmenellä. Vuonna 1994 viennin kasvu oli noin 40% ja sen arvo noin kaksi
42188: miljardia markkaa. Kertomusvuoden tammi-toukokuussa kasvu edellisvuoden
42189: vastaavasta ajankohdasta oli 12 %. Tuonnin kasvun (7 %) jatkuttua selvästi viennin
42190: kasvua hitaampana kauppa Korean tasavallan kanssa on pysynyt ylijäämäisenä.
42191: Tärkeimmät vientituotteet ovat jo muutaman vuoden ajan olleet 60-prosenttisesti
42192: koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä.
42193: Kauppa-ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki teki marraskuussa työvierailun
42194: Korean tasavaltaan mukanaan laaja liikemiesvaltuuskunta. Vierailun tarkoituksena
42195: oli vahvistaa taloudellisia suhteita ja antaa lisävirikkeitä kaupallisten mahdollisuuk-
42196: sien toteuttamiselle. Maiden välillä 1993 allekirjoitettu investointisuojasopimuksen
42197: ratifiointi on eduskunnassa käsiteltävänä. Edellisenä vuotena aloitetut neuvottelut
42198: lentoliikennesopimuksesta on saatettu päätökseen liiteosaa lukuunottamatta.
42199: Suomen vienti Kaakkois-Aasiaan lisääntyi edelleen kertomusvuoden alkupuolella.
42200: Erityisen voimakasta kasvu oli Thaimaahan (119 %). Pääosa viennistä alueen
42201: maihin oli investointihyödykkeitä sekä korkean teknologian koneita ja laitteita.
42202: ASEAN-valtioiden vahva talouskasvu sekä maiden infrastruktuurin kehittäminen
42203: ylläpitävät voimakasta kysyntää korkean teknologian sekä investointihyödykkeiden
42204: viennille Suomesta.
42205: Tasavallan Presidentti vieraili Indonesiassa, Singaporessa, Thaimaassa ja Malesiassa
42206: tammikuussa, jolloin taloussuhteet olivat näkyvästi esillä. Indonesiassa ja Singapo-
42207: ressa presidentin seurueeseen kuului myös ulkoasianministeri Heikki Haavisto ja
42208: Thaimaassa ulkomaankaup_paministeri Pertti Salolainen. Kauppa- ja teollisuusminis-
42209: teri Kalliomäki vieraili Fihppiineillä marraskuussa 1995.
42210: ED-jäsenyys ei tuonut merkittäviä välittömiä muutoksia Suomen Kaakkois-Aasian
42211: kauppaan, mutta pitkällä tähtäimellä se vahvistaa Suomen taloudellisia yhteyksiä
42212: alueelle.
42213: Maailmantalous on ryhmittymässä kolmen talousalueen, Pohjois-Amerikan, EU:n
42214: ja Itä-Aasian, ympärille. Korkean tason vuoropuhelu niiden kesken on saanut
42215: vakiintuneet muodot Pohjois-Amerikan ja EU:n välisen transatlanttisen yhteistyön
42216: ja toisaalta Aasian ja Pohjois-Amerikan välisen APEC:n myötä. Kertomusvuonna
42217: sovittiin EU :n ja kymmenen Aasian maan valtionpäämiestason ensimmäisestä
42218: tapaamisesta maaliskuussa 1996 Bangkokissa. Suomi osallistui EU:ssa aktiivisesti
42219: tämän historialliseksi luonnehditun kokouksen valmisteluihin.
42220: Australia on Suomen Euroopan ulkopuolisista kauppakumppaneista viidenneksi
42221: tärkein. Kaupan kasvu on jatkunut kertomusvuonna voimakkaana. Viennin kasvu
42222: tammi-toukokuussa oli 30 % ja tuonnin 20 %. Kauppa Australian kanssa on
42223: perinteisesti ollut voimakkaan ylijäämäistä. Kertomusvuonna Australiassa vieraili
42224: eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen ja Suomeen teki vierailun ulkoasiainminis-
42225: teri Gareth Evans.
42226: Etelä-Afrikan tasavallassa jatkunut suotuisa poliittinen kehitys on edelleen vahvista-
42227: nut mahdollisuuksia taloudellisella alalla tapahtuvalle yhteistoiminnalle. Suomen
42228: 768                             Suhteet ulkovaltoihin
42229: 
42230: kauppapakotteita edeltänyt viennin taso ylittyi vuonna 1994 ja oli tuolloin runsaat
42231: 800 milj. markkaa. Tuonti kohosi samana vuonna 245 milj. markkaan. Kertomus-
42232: vuoden tammi-toukokuun luvut osoittavat kaupan kasvun htdastuneen. Vientie laski
42233: edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 23 % ja tuonti 7 %. Kaupankäyntiin
42234: liittyvinä ongelmina nähdään EAT:n ylläpitämät erinäiset kauppaa rajoittavat
42235: toimet. Kertomusvuonna allekirjoitettiin matden välinen verosopimus ja parafoitiin
42236: investointisuojasopimus. Suomen pyrkimykset lentoliikennesopimuksen aikaansaa-
42237: miseen eivät toistaiseksi ole johtaneet tuloksiin.
42238: EU pyrkii määrätietoisesti lähentämään suhteita Euroopan ulkopuolisiin maihin
42239: erinäisin sopimusjru,jestelyin. Se solmi joulukuussa ensimmäisen alueiden välisen
42240: sopimuksen Argentiman, Brasilian, Paraguayn ja Uruguayn muodostamien eteläis-
42241: ten yhteismarkkinoiden (MERCOSUR) kanssa. Sopimus tarjoaa uudenlaisen
42242: tilaisuuden kehittää myös Suomen suhteita näihin maihin, joiden talouskehitys on
42243: kääntynyt myönteiseksi. Korean tasavallan kanssa EU kävi kertomusvuonna
42244: neuvotteluja yhteistyösopimuksen solmimisesta. Australian tekemän ehdotuksen
42245: pohjalta EU on ryhtynyt valmistelemaan kehyssopimusta koskevaa neuvotteluman-
42246: daattia Etelä-Afrikan tasavallan osalta tavoitteena ovat vapaakauppasopimus ja
42247: maan liittyminen Lome-sopimukseen, joita koskevia neuvottelumandaatteja valmis-
42248: teltiin kertomusvuonna. EU antoi EAT:lle myönteisen poliittisen signaalin mm.
42249: laajentamalla sen maataloustuotteiden GSP-kohtelua.
42250: Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) jäsenmaat (Arabiemiraattien Liitto,
42251: Bahrain, Kuwait, Oman, Qatar, Saudi-Arabia) ovat viime vuosina muodostaneet
42252: Suomelle noin miljardin markan vientimarkkinan. Vuoden 1995 alkupuolella
42253: viennin arvo laski jonkin verran aikaisemmasta, mikä johtui paljolti siltä, että
42254: raakaöljyn tuonti alueelta loppui lähes kokonaan sen jälkeen, kun Suomen uusi
42255: ympä?stölainsäädäntö teki ko. maiden rikkipitoisen öljyn tuonnin kannattamatto-
42256: maksi.
42257: Suomen ja Kuwaitin välisen TTT-sekakomission kokous pidettiin marraskuussa
42258: Helsingissä. Suomen vienti Iraniin laski vuoden alkupuolella jonkin verran edellis-
42259: vuoteen verrattuna (vienti koko vuonna 524 milJ. markkaa) eräiden suurten
42260: projektien tultua loppuunsuoritetuiksi. Myös Iranin rikkipitoisen öljyn tuonti
42261: Suomeen on loppunut. Irakin suhteen noudatettiin edelleen YK:n sanktiopäätöksiä
42262: eikä tuontia Irakista ollut. Vientiä tapahtui vähäisessä määrin YK:n sanktiokomitean
42263: luvalla.
42264: 
42265: 
42266: 
42267: 10. Turvallisuuspolitiikka
42268: 10.1. Turvallisuuspoliittinen selonteko
42269: Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuuspolitiikan suuntalinjoista annettiin
42270: eduskunnalle 6.6.1995. Selonteko oli valmisteltu ulkoasiainministeriön koollekutsu-
42271: massa työryhmässä, jossa olivat edustettuina myös puolustusministeriö, tasavallan
42272: presidentin kanslia Ja valtioneuvoston kanslia. Selonteon tavoitteena oli edistää
42273: kansallista keskustelua maamme harjoittamasta turvallisuuspolitiikasta Euroopan
42274: muuttuneen tilanteen ja Suomen ED-ratkaisun valossa.
42275: Selonteossa käsitellään Suomen turvallisuuspolitiikan keskeisiä linjauksia, kuten
42276: laajaa turvallisuuskäsitettä, vakauspolitiikan merkitystä ja sotilaallista liittoutumatto-
42277: muutta. Palautekeskustelussa huomion kohteeksi nousi hallituksen selonteossa
42278: esittämät ajatukset Suomen osallistumisesta laajennettuun rauhanturvaan ja erityi-
42279: sesti ns. valmiusjoukon perustaminen.
42280:                            1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       769
42281: 
42282:      Loka-marraskuun vaihteessa käydyn palautekeskustelun päätteeksi eduskunta
42283:      hyväksyi 2.11.1995 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan mietinnön mukaisen
42284:      lausunnon täydennettynä lausumalla, jonka mukaan rauhanturvatoiminnan rinnalla
42285:      hallituksen tulee ryhtyä selvittämään mahdollisuuksia kansainvälisen ympäristöval-
42286:      miusjoukon perustamiseksi ja lisätä panostusta väestönkasvun hillitsemiseksi ja
42287:      köyhyyden vähentämiseksi maailmassa.
42288:      10.2. Nato-yhteistyö
42289:      Vuonna 1994 perustettu Naton rauhankumppanuusohjelma (PfP) vakiintui kulunee-
42290:      na vuonna merkittäväksi käytännön poliittis-sotilaallisen yhteistyön foorumiksi.
42291:      Rauhankumppanuuden puitteissa järjestettiin lukuisia rauhanturvaharjoituksia,
42292:      seminaareja ja koulutustilaisuuksia.
42293:      Suomen pääasialliset yhteistyöalueet rauhankumppanuudessa ovat rauhanturvatoi-
42294:      minta sek etsintä- ja pelastustoimi. Rauhanturvatoiminnan osalta käytännön PfP-
42295:      yhteistyöstä vastaa puolustushallinto. Etsintä- ja pelastustoimen osalta vastuuvi-
42296:      ranomainen on sisäasiainministeriö. PfP-toimmnan poliittisesta koordinaatiosta
42297:      vastaa ulkoasiainministeriö. Suomen PfP-yhteyksiä Natoon hoitavat Brysselissä
42298:      oleva suurlähetystö ja erityinen PfP-yhteysupseeri.
42299:      Kesäkuussa 1995 Suomi järjesti sotilastarkkailijoiden kouluttajakurssin PfP- ja
42300:      Nato-maille. Lisäksi Suomi tarjosi pohjoismaisilta sotilastarkkailijakursseiltaan sekä
42301:      kansainvälisiltä pelastustoimen kursseiltaan tilaa PfP-maiden osallistujille. Elokuus-
42302:      sa 1995 Suomi isännöi Nato/PfP-tiedotusalan seminaarin Tuusulassa.
42303:      Syksyllä 1995 Suomi osallistui ensimmäistä kertaa PfP:n puitteissa järjestettyihin
42304:      esikuntaharjoituksiin Unkarissa, Tanskassa ja Tshekissä. Tätä aikaisemmin Suomi
42305:      on lähettänyt harjoituksiin vain tarkkailijoita. Tanskan harjoitukseen Suomi
42306:      osallistui myös merivoimaosilla. Unkarin harjoituksessa Suomen ryhmään sisältyi
42307:      myös kaksi virolaisupseeria. Lisäksi Suomi oli mukana PfP-toimintaan läheisesti
42308:      liittyvässä BALTOPS-merivoimaharjoituksessa.
42309:      Suomi osallistuu PfP:n puitteissa myös ns. suunnittelu- ja tarkasteluprosessiin
42310:      (Plannin~ and Review Process), jonka tarkoituksena on joukkojen ja resurssien
42311:      identifiomti tai luominen siten, että kumppanimaat voivat asettaa yhteistoimintaan
42312:      kykeneviä joukkojakäytettäväksi monikansallisiin rauhanturvaharjoituksiin, -koulu-
42313:      tukseen ja -operaatioihin yhdessä Nato-maiden kanssa. PfP-toiminnan puitteissa
42314:      saavutettua yhteistoimintakykyä kokeillaan ensimmäisen kerran käytännön tasolla
42315:      joulukuussa 1995 alkaneessa Naton Bosnian rauhanturvaoperaatiossa, johon Suomi
42316:      osallistuu rakentajapataljoonalla.
42317:      PfP-toiminta ja Pohjois-Atlantin yhteistyöneuvoston (NACC:n) toiminta ovat
42318:      nivoutuneet läheisesti toisiinsa. NACC on multilateraalinen poliittis-sotilaallinen
42319:      vuoropuhelufoorumi, kun taas PfP-toiminta on käytännön yhteistyötä, joka perustuu
42320:      Naton ja PfP-maiden kahdenvälisiin yhteistyöohjelmiin. NACC-ministerikokouksis-
42321:      ta on muodostunut NACC/PfP-ministerikokouksia. Suomen ulkoasiainministeri
42322:      osallistui toukokuussa Noordwijkissa Hollannissa pidettyyn ulkoasiainministeriko-
42323:      koukseen. Joulukuussa Brysselissä pidettyyn ulkoasiainministerikokoukseen Suomi
42324:      osallistui virkamiestasolla. Suomen puolustusministeri ja puolustusvoimainkomenta-
42325:      ja osallistuivat kesäkuussa pidettyyn NACC/PfP-puolustusministereiden ja puolus-
42326:      tusvoimien komentajien kokoukseen.
42327:       Pelastushallinto on osallistunut rauhankumppanuusohjelman (PfP) etsintä- ja
42328:       pelastustoimintaan järjestämällä johtamistoiminnan kurssin sekä lähettämällä
42329:       luennoitsijoita että osallistujia kokouksiin ja kursseihin.
42330: 97 360228Y
42331: 770                            Suhteet ulkovaltoihin
42332: 
42333: 10.3. Länsi-Euroopan unioni
42334: ED-jäsenyyden toteuduttua vuoden alussa Suomi kutsuttiin osallistumaan Länsi-
42335: Euroopan unionin (WEU) toimintaan joko jäsenenä tai tarkkailijana. Suomi
42336: hyväksyi kutsun tulla WEU:n tarkkailijaksi 3.2.1995. Myös Ruotsi ja Itävalta
42337: tekivät vastaavan päätöksen.
42338: Suomi on osallistunut WEU :n toimintaan tarkkailijastatuksen puitteissa. Käytännös-
42339: sä tämä on merkinnyt ulkoasiainministeri Tarja Halosen ja puolustusministeri
42340: Anneli Tainan osallistumista WEU :n ministerikokouksiin Lissabonissa toukokuussa
42341: ja Madridissa marraskuussa. Brysselissä oleva suurlähetystö on seurannut WEU :n
42342: toimintaa sen päämajassa Brysselissä. Ulko- ja puolustusministeriön virkamiehet
42343: ovat edustaneet Suomea pääkaupunkiedustajien kokouksissa.
42344: Suomi lähetti vuoden aikana kolme poliisia WEU :n poliisioperaatioon Mostarissa.
42345: Suomi osallistui tarkkailijana WEU:n EU:n hallitusten välistä konferenssia varten
42346: laaditun asiakirjan valmisteluun ja WEU:n turvallisuusanalyysin laadintaan sekä
42347: seurasi CRISEX-kriisinhallintaharjoituksen ensimmäistä vaihetta.
42348: Ulkoasiainministeri Paavo Rantanen tapasi WEU:n pääsihteerin Jose Cutileiron
42349: Brysselin vierailunsa yhteydessä helmikuussa. Pääsihteeri Cutileiro vieraili Suomes-
42350: sa ulkoasiainministeri Tarja Halosen kutsusta lokakuussa tavaten tämän lisäksi
42351: Tasavallan Presidentin Martti Ahtisaaren, eduskunnan puhemiehen Riitta Uosukai-
42352: sen, pääministeri Paavo Lipposen ja puolustusministeri Anneli Tainan sekä ulkoasi-
42353: ain- ja puolustusministenön johtavia virkamiehiä. Presidentti Ahtisaari tapasi
42354: pääsihteeri Cutileiron myös Belgian vierailunsa yhteydessä 22.11.1995.
42355: 10.4. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjäijestö
42356: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) ulkoasaiinministerineuvoston
42357: kokous järjestettiin Budapestissa 7.-8.12.1995. Kokouksen keskeinen aihe oli
42358: ETYJin rooli entisen Jugoslavian alueen jälleenrakennuksessa sekä yleiseurooppa-
42359: laisen turvallisuusmallin kehittäminen. Bosnia ja Hertsegovinaa koskevalla päätök-
42360: sellä annettiin P.oliittinen signaali ETYJin toimeenpanoroolille alueen vakauttami-
42361: seksi (vaalien Järjestely ja valvonta, luottamusta- Ja turvallisuutta lisäävät toimet,
42362: ihmisoikeusseuranta). ETYJin turvallisuusmallin kehittelyä jatketaan.
42363: ETYJin inhimillisen ulottuvuuden toinen täytäntöönpanokokous järjestettiin
42364: Varsovassa 2.-19.10.1995. Kokous tarkasteli inhimillisen ulottuvuuden sitoumusten
42365: täytäntöönpanoa sekä teki ehdotuksia täytäntöönpanon tehostamiseksi jäsenvaltiois-
42366: sa.   Suomen vastuualueet EU:n työjaon puitteissa olivat kokouksessa ro-
42367: manikysymykset, koulutus, kulttuuri ja kulttuuriperintö.
42368: ETYJin virkamiesneuvosto kokoontui kertomuskaudella kolme kertaa. ETYJin
42369: toimeenpanoelimen, pysyvän neuvoston, viikottaiset kokoukset keskittyivät etupääs-
42370: sä ajankohtaisiin poliittisiin kysymyksiin.
42371: ETYJin kolmas talousfoorumi pidettiin Prahassa 7.-9 .6.1995. Kokouksessa käsitel-
42372: tiin alueellista taloudellista yhteistyötä kaupan, investointien, infrastruktuurin ja
42373: turvallisuuden aloilla.
42374: ETYJin toimet kriisien ratkaisemiseksi keskittyivät ennaltaehkäisevään diplomatiaan
42375: ja muihin kriisinhallinnan muotoihin. ETYJin missiaita vuonna 1995 toimi seuraa-
42376: vissa paikoissa: Georgia, Moldova, Tadzikistan, Makedonia, Viro, Latvia, Ukraina
42377: sekä Bosnia ja Hertsegovina. Tshetsheniassa toimi ETYJin avustusryhmä. Lisäksi
42378:                          1996 vp      Hallituksen kertomus 1995                            771
42379: 
42380: EfYJm suojissa toimi useita entisen Jugailltvian vastaisten YK-pakotteiden valvontavaltuuskuntia
42381: Suomi osallistui vuoden aikana Viron, Latvian ja osan vuotta Georgian missioihin
42382: sekä Ukrainan tullivalvontamissioon (kaksi tullivirkailijaa ja tulkki). Lisäksi
42383: ETYJin sihteeristön konfliktinestokeskuksessa työskenteh vuoden alkupuoliskon
42384: ajan suomalainen virkamies.
42385: Huhtikuussa 1995 Suomi otti vastaan Vuoristo-Karabahin konfliktin ratkaisuun
42386: tähtäävän ETYJin Minskin konferenssin yhteispuheenjohtajan tehtävät. Toisena
42387: puheenjohtajana toimii Venäjä. Minskin ryhmään kuuluvat yhteispuheenjohtajien ja
42388: konfliktin osapuolten Armenian, Azerbaidzhanin ja Vuoristo-Karabahin lisäksi
42389: Yhdysvallat, Turkki, Saksa, Ranska, Ruotsi, Italia, Valko-Venäjä sekä vuosien 1995
42390: ja 1996 ETYJ-puheenjohtajamaat Unkari ja Sveitsi. Neuvotteluja on käyty varsin
42391: tiiviisti. Neuvottelukierroksista kaksi on kuluneen kauden aikana järjestetty Suo-
42392: messa.
42393: Neuvotteluihin sisältyvän Vuoristo-Karabahiin suunnitteilla olevan ETYJin moni-
42394: kansallisen rauhanturvaoperaation suunnitelmat ovat lähes valmiit. Suunnitteluryh-
42395: mää Wienissä on joulukuusta 1994 johtanut suomalainen kenraalimajuri.
42396: Kertomuskaudella Suomi osallistui ETYJin parlamenttivaaleja koskevaan vaalitark-
42397: kailuun Kirgistanissa, Valko-Venäjällä, Armeniassa, Azerbaidzhanissa, Kroatiassa
42398: sekä Venäjällä. EU:n pyynnöstä Suomi vastasi Venäjän duuman vaaleja 17.-
42399: 18.12.1995 koskevasta vaalitarkkailusta ja sen koordinoinnista Luoteis-Venäjällä
42400: (Arkangel, Murmansk, Petroskoi, Pietari, Hatsina, Pihkova, Novgorod ja Viipuri)
42401: EU:n ja ETYJin jäsenmaiden kesken.
42402: ETYJm asiantuntijaseminaareja järjestettiin lukuisia mm. yhdistymisvapauden
42403: perusteista ja kansalaisjärjestöjen roolista, oikeusvaltioperiaatteista ja toleranssi-
42404: kysymyksistä.
42405: Kertomuskaudella vietettiin ETYK-prosessin 20-vuotisjuhlia useiden erilaisten
42406: tapahtumien muodossa. Helsingissä järjestettiin valtiovallan puolesta ETYK-20
42407: juhlaseminaari ja Venäjän hallitus järjesti Moskovassa turvallisuusmallia käsittele-
42408: vän seminaarin. Muita juhlatapahtumia järjestettiin Wienissä, Hampurissa, Geneves-
42409: sä ja Prahassa.
42410: ETYJ-kysymysten koordinoimiseksi Pohjoismaat järjestivät säännöllisesti tapaami-
42411: sia ennen virkamiesneuvoston kokouksia. Lisäksi kertomuskaudella järjestettiin
42412: lähes kuukausittain EU:n ETYJ-työryhmän kokouksia Brysselissä.
42413: ETYJin ja muiden kansainvälisten järjestöjen välistä yhteistyötä pyrittiin tiivistä-
42414: mään. Myös ETYJin ulkopuolisten valtioiden kanssa kehitettiin yhteistyötä.
42415: Yhteistyötä Japanin ja Etelä-Korean kanssa jatkettiin.
42416: ETYJin puheenjohtajamaana vuonna 1995 toimi Unkari. Vuoden 1996 puheenjohta-
42417: jamaa on Sveitsi ja vuoden 1997 puheenjohtajamaaksi valittiin Tanska.
42418: Euroopan asevalvontakysymyksiä käsittelevässä ETYJin turvallisuusfoorumissa on
42419: kertomusvuonna käyty Budapestin asiakirjaan 1994 perustuvia alustavia keskustelu-
42420: ja Euroopan tulevan asevalvonnan kehyksestä. Suomi on painottanut, että uusia
42421: asevalvontatoimia kehitettäessä tulee ottaa huomioon osanottajavaltioiden asevoi-
42422: mien erityispiirteet. Alueellisten luottamusta- ja turvallisuutta lisäävien toimien
42423: kehittämiseen Suomi on suhtautunut myönteisesti.
42424: Kuluneen vuoden aikana Suomi osallistui ETYiin puitteissa järjestettyihin aseiden
42425: siirtoja, alueellista turvallisuutta ja sotilaallista käyttäytymissäännöstöä koskeviin
42426: 772                             Suhteet ulkovaltoihin
42427: 
42428: seminaareihin. Suomi on suorittanut Budapestin huip:pukokouksessa 1994 sovitun
42429: sotilaallisen käyttäytymissäännöstön edellyttämät tOimenpiteet. Tshekki suoritti
42430: huhtikuussa Wienin asiakirjan mukaisen arviointikäynnin Satakunnan lennostoon.
42431: Vuonna 1992 25 ETY-maan allekirjoittama Open Skies-sopimus sallii määritellyn
42432: kiintiöjärjestelmän mukaisesti sotilaalliset valvontalennot sopimuspuolen ilmatilassa.
42433: Sopimus astuu voimaan, kun 20 määriteltyä sopimusvaltiota on sen ratifioinut.
42434: Vuoden 1995 lopulla enää kaksi tarvittavista ratifioinneista puuttui. Sopimuksen
42435: ulkopuoliset ETY-maat voivat kuuden kuukauden kuluessa sopimuksen voimaan
42436: astumisesta hakea sopimukseen liittymistä. Suomi on valmistautunut esittämään
42437: jäsenhakemuksensa sopimuksen astuttua voimaan.
42438: Naton ja Varsovan liiton välillä neuvotellun tavanomaisia asevoimia Euroopassa
42439: koskevan sopimuksen toimeenpanon tuli olla loppuun suoritettu 17.11.1995
42440: mennessä. Vähennysten myötä lähes 50.000 raskasta asetta on hävitetty Euroopasta.
42441: Avoinna on vielä kysymys TAE-sopimuksen sivustamääräysten toimeenpanosta,
42442: sillä Venäjä on halunnut niihin muutoksia. TAE-sopimuksen osapuolet pääsivät
42443: 17.11.1995 sopimukseen sivustakysymyksen ratkaisun periaatteista, mutta yksityis-
42444: kohdista ei vielä päätetty.
42445: TAE-sopimuksen sivustakysymyksen ratkaisua etsitään karttamuutoksista, jolloin
42446: osa nykyisestä sivusta-alueesta siirrettäisiin selustaan. Tällä saattaa olla vaikutuksia
42447: aseistuksen määrään myös Suomen ja Baltian maiden lähialueilla. Suomi on tuonut
42448: esille huolestumisensa mahdollisista karttamuutoksista lähialueillaan. Samalla
42449: Suomi on ilmaissut tukensa pyrkimyksille löytää sovintoratkaisu sivustakysymyk-
42450: seen ja korostanutTAE-sopimuksen merkitystä Euroopan turvallisuuden kulmakive-
42451: nä.
42452: 
42453: 
42454: 11. Euroopan Neuvosto
42455: Keskeistä Euroopan Neuvoston (EN) poliittisessa toiminnassa oli kertomusvuonna
42456: suhteiden tiivistäminen uusiin ja tuleviin jäsenmaihin. Poliittinen vuoropuhelu
42457: hakijamaiden kanssa jatkui sekä Strasbourgissa että maihin tehtyjen vierailujen
42458: yhteydessä. Yhteistyöohjelmia uusien demokratioiden kanssa jatkettiin maiden
42459: demokraattisten uudistusten edistämiseksi ja ihmisoikeuksien suojaamiseksi sekä
42460: oikeushallinnon ja oikeusjärjestyksen uudistamiseksi oikeusvaltioperiaatteen
42461: mukaiseksi.
42462: Euroopan Neuvostoon liittyi kertomusvuonna viisi uutta jäsenvaltiota: Latvia,
42463: Moldova, Albania, Ukraina sekä Makedonia (FYROM). Järjestöön kuului vuoden
42464: lopussa 38 eurooppalaista valtiota. Paraikaa järjestöllä on käsiteltävänä neljän
42465: eurooppalaisen valtion jäsenhakemukset: Venäjä, Valko-Venäjä, Kroatia sekä
42466: Bosnia ja Hertsegovina. Seuraavaksi Venäjän odotetaan liittyvän Euroopan Neuvos-
42467: ton jäseneksi vuoden 1996 alussa.
42468: Suomi suhtautuu myönteisesti Euroopan Neuvoston laajenemiseen. Suomi on
42469: johdonmukaisesti soveltanut politiikkaa, jonka päämääränä on eurooppalaisten
42470: valtioiden integrointi järjestöön huomioiden kuitenkin järjestön normaalit jä-
42471: senyysedellytykset.
42472: Suomi antoi kertomusvuonna 300 000 markkaa järjestön yhteistyöohjelmiin
42473: käytettäväksi erityisesti Baltian maiden yhteistyöohjelmien rahoittamiseen.
42474: Euroopan Neuvoston laajenemiseen liittyy huoli järjestön periaatteiden toteutumi-
42475: sesta. Ministerikomiteassa on sovittu jäsenyyteen liittyvien sitoumusten valvonnasta
42476:                        1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                        773
42477: 
42478: kaikkien jäsenvaltioiden osalta. Valvonta on tarkoitus käynnistää vuoden 1996
42479: aikana. Suomi on osallistunut aktiivisesti valvontamekanismin valmistelutyöhön.
42480: Rasismin, muukalaisvihan, antisemitismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen
42481: ohjelman toteuttamista koskeva nuorisokampanja 1995-96 huipentui Strasbourgissa
42482: hemäkuussajärjestettyyn nuorisoviikkoon. Suomi osallistui nuorisoviikon rahoituk-
42483: seen 50 000 markalla. Suomi on lisäksi osallistunut kampanjan rahoitukseen
42484: mediayhdyshenkilön palkkauksen muodossa (600 000 mk).
42485: Suomi osallistui kertomusvuonna aktiivisesti Euroopan Neuvoston toimintaan sekä
42486: parlamentaarisella että hallitusten välisellä tasolla. Ministerikomitea kokoontui
42487: kevät- ja syysistuntoon Strasbourgissa. Hallitustenvälisen yhteistyöohjelman
42488: puitteissa suomalaisia asiantuntijoita lähes kaikilta valtionhallinnon aloilta osallistui
42489: asiantuntijakomiteoiden työskentelyyn.
42490: Suomi allekirjoitti 1.2.1995 kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan pui-
42491: tesopimuksen, allekirjoitti ja ratifioi 9.5. elokuvayhteistyötäkoskevan yleissopimuk-
42492: sen, allekirjoitti ja ratifioi 13.9. sisäpiirikauppoja koskevan yleissopimuksen ja sen
42493: lisäpöytäkirjan sekä allekirjoitti 9.11. Euroopan Neuvoston sosiaalisen peruskirjan
42494: kollektiivivalituksia koskevan lisäpöytäkirjan.
42495: Euroopan Neuvoston pääsihteeri Daniel Tarschys vieraili Suomessa järjestön
42496: perheministerikonferenssin yhteydessä 26.-28.6.1995. Tarschys kävi vierailunsa
42497: aikana keskusteluja mm. ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri Pekka Haaviston
42498: sekä ulkoasiainministeriön johdon kanssa.
42499: Suomessa järjestettiin 24.8.1995 Euroopan Neuvoston koordinaatiokokous. Tilai-
42500: suudessa oli läsnä noin 50 Suomen parlamentaarisen EN-valtuuskunnan jäsentä,
42501: komiteatyöskentelyyn osallistuvaa virkamiestä sekä kuntasektorin edustajaa.
42502: Kokouksessa tarkasteltiin Euroopan Neuvoston roolia muuttuvassa Euroopassa,
42503: järjestön suhdetta muihin instituutioihin sekä neuvoston eri toimintasektoreiden
42504: kehitystä lähivuosina.
42505: Suomi toimi oikeudellisten asiain johtokomitean (CDCJ) puheenjohtajana. Komite-
42506: an alaisissa asiantuntijatyöryhmissä valmisteltiin mm. kansalaisuuskysymyksiä
42507: koskevia yleissopimuksia ja tietosuojasuosituksia.
42508: Rikosasiain yhteistyökomitea (CDPC) hyväksyi suositusluonnoksen informaatiotek-
42509: nologian huomioon ottamisesta rikosprosessilainsäädännössä. Komitean alaisissa
42510: asiantuntijatyöryhmissä käsiteltiin mm. kriminaalipolitiikkaa muuttuvassa Euroopas-
42511: sa ja ympäristön suojelemista rikosoikeuden keinoin sekä valmisteltiin eurooppa-
42512: laista rikostilastokirjaa. Suomi osallistui useimpien asiantuntijatyöryhmien työhön.
42513: Oikeusministeriö osallistui Euroopan Neuvoston IX:een vankeinhoitoylijohtajako-
42514: koukseen 16.-18.5. sekä Euroopan Neuvoston alaisten asiantuntijaryhmien (Pompi-
42515: dou-ryhmä, PC-PP-komitea)kokouksiin.
42516: Sisäasiainministeriö osallistuiEuroopanNeuvoston kunnallishallinnonjohtokomite-
42517: an (CDLR) työhön. Poliisin ylijohto osallistui yleisöväkivaltakomitean työskente-
42518: lyyn.
42519: Euroopan Neuvoston asettaman, turvapaikanhakijoita, pakolaisia ja valtiottornia
42520: henkilöitä käsittelevän oikeudellisten asiantuntijoiden komitean (CAHAR) kokouk-
42521: siin osallistuttiin kolme kertaa.
42522: 774                            Suhteet ulkovaltoihin
42523: 
42524: Sisäasiainministeriön alainen ulkomaalaisvirasto osallistui aktiivisesti Euroopan
42525: Neuvoston monikansalaisuusasioita käsittelevän asiantuntijakomitean kokouksiin.
42526: Komitean tavoitteena on suunnitella monikansalaisuutta määrittelevä sopimus.
42527: Kertomusvuonna opetusministeriö osallistui aktiivisesti Euroopan Neuvoston
42528: kulttuuriyhteistyön neuvoston CDCC:n ja sen neljän koulutus-, korkeakoulu- ja
42529: tutkimus-, kulttuuri- sekä kulttuuriperintöaloilla toimivan erityiskomitean toimin-
42530: taan. CDCC:ssä käytiin laaja keskustelu kulttuuriyhteistyön tulevaisuudennäkymis-
42531: tä, so. CDCC:n ohjelmasta, työmenetelmistä ja rakenteista. Suomi painotti toimin-
42532: nan keskittämistä selkeästi EN:n tavoitteisiin liittyville aloille, mutta korosti
42533: samalla, ettei laajoja rakennemuutoksia tarvita, vaan että nykyisiä erityiskomiteoita
42534: tulisi hyödyntää entistä enemmän yleiseurooppalaisina toiminnan kehittäjinä,
42535: verkostoina ja keskustelufoorumeina omilla aloillaan. Edellä mainitut kysymykset,
42536: samoin kuin urheilu- ja liikuntakomitean CDDS:n toiminta tulevaisuudessa olivat
42537: esillä myös EN:n ministerikomitean asettamassa raportööriryhmässä.
42538: Ministerikomiteahyväksyi 7.12.1995 kulttuuristrategian (päätöslauselma 95(38)1),
42539: jossa on otettu huomioon opetusministeriön esittämät näkemykset mm. hallituksista
42540: riippumattomien järjestöjen merkityksestä sivistyksellisessä yhteistyössä.
42541: Kertomusvuonna Euroopan unionin ja CDCC:n välinen yhteistyö koulutus- ja kult-
42542: tuurialoilla kehittyi merkittävästi. Kysymys on pääteemana CDCC:n tammikuussa
42543: 1996 pidettävässä 64. istunnossa.
42544: Suomessa järjestettiin vuonna 1995 Euroopan Neuvoston opettajien jatkokoulu-
42545: tusohjelmaan liittyvät kurssit. Suomi on yhdessä muiden Pohjmsmaiden kanssa
42546: myöntänyt erityisavustuksen CDCC:lle KIE-maiden opettajien jatkokoulutusohjel-
42547: maa varten.
42548: Suomi on osallistunut Euroopan Neuvoston joukkoviestinnän johtokomitean
42549: (CDMM) työskentelyyn. Johtokomitean alaisista asiantuntijaryhmistä Suomi on
42550: ollut jäsenenä viestintävälineitä yleiseurooppalaisesta perspektiivistä käsittelevässä
42551: ryhmässä sekä viestinnän keskittymistä ja pluralismia käsittelevässä ryhmässä
42552: Suomi on osallistunut Audiovisuaalisen Eurekan sekä Euroopan Audiovisuaalisen
42553: Observatorion toimintaan.
42554: Suomi on osallistunut Euroopan Neuvoston johtokomiteaan (CDEJ) ja ollut sen
42555: työvaliokunnan jäsen pyrkien mm. komitean toimintatapojen kehittämiseen ja
42556: painopistealueiden selkeyttämiseen. Suomen aloitteesta maatutkiota on otettu
42557: nuorisopolitiikan kehittämisen välineeksi ja Suomesta tehdään ensimmäinen
42558: nuorisopoliittinen maatutkimus.
42559: Suomi on tukenut Euroopan nuorisosäätiön toimintaa ylimääräisenä kannatusmak-
42560: sulla. Nuorisosäätiö avustaa nuorisojärjestöjen kansainvälistä yhteistyötä.
42561: Suomi on ollut Euroopan Neuvoston rasismin, vierasvihan, antisemitismin ja
42562: suvaitsemattomuuden vastaisen nuorisokampanjan kansianvälisen johtoryhmän jäsen
42563: ja tukenut kampanjaa mm. sijoittamalla virkamiehen sen kansainväliseen sihteeris-
42564: töön. Suomessa kampanja on yhdistänyt nuorisojärjestöt, vähemmistö- ja pakolais-
42565: järjestöt sekä rasisminvastaisen toiminnan järjestöt. Rasismia ja vierasvihaa
42566: vastustavia paikallistason toimintamuotoja on tuettu enllisavustuksin.
42567: Pohjoismaat ovat yhteisrahoituksella kalustaneet ja varustaneet Budapestiin sijoite-
42568: tun Euroopan toisen nuorisokeskuksen pohjoismaisen huoneen.
42569:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       775
42570: 
42571: Euroopan Neuvoston urheiluministereiden 8. konferenssi pidettiin Lissabonissa
42572: 18.-19.5., epävirallinen nuorisoministerikonferenssi Strasbourgissa 8.-9.5. ja
42573: ministeritason seminaari "Culture and Development in Europe: Issues and Strate-
42574: gies for the21st Century" Bratislavassa 16.-17.6.
42575: Suomessa 1996 järjestettävän, kulttuuriperinnöstä vastaavien ministereiden konfe-
42576: renssin valmistelut aloitettiin yhdessä ympäristöministeriön kanssa.
42577: Sosiaali- ja tervyesministeriö järjesti kesäkuussa Helsingissä Euroopan Neuvoston
42578: perheministeri-konferenssin ruheesta "The status and role of fathers-family policy
42579: aspects". Ministeri Huttu-Juntunen johti puhetta konferenssin käsitellessä isyyttä ja
42580: uutta perhekulttuuria. Konferenssiin osallistui 14 Euroopan perheministeriä.
42581: Suomi allekirjoitti 9.11.1995 Euroopan sosiaalisen peruskirjan kollektiivivalituksia
42582: koskevan lisäpöytäkirjan. Lisäpöytäkirjalla annetaan keskeisille järjestöille oikeus
42583: reagoida kansallisen lainsäädännön ja peruskirjan määräysten ristiriitatilanteisiin.
42584: Sosiaalialan virkamieskomitea (CDPS) piti 13. kokouksensa huhtikuussa Strasbur-
42585: gissa. Kokous valitsi uudet edustajat komitean johtoryhmään sekä teki päätöksiä
42586: mm. tulevien vuosien tutkimushankkeista.
42587: Suomi osallistui aktiivisesti Euroopan neuvoston terveysalanjohtokomitean (CDSP).
42588: ja tämän yhteydessä toimivan kansanterveyden komitean työskentelyyn. Keskeisenä
42589: asiana johtokomiteassa käsiteltiin veripalveluun liitt).'Yiä kysymyksiä. Kansantervey-
42590: den komiteassa, joka sisältää useita eri alatyörymtä oli esillä mm. farmaseuttien
42591: roolin uudistaminen.
42592: Bioetiikan johtokomiteassa (CDBI) on kertomusvuonna jatkettu bioetiikkaa
42593: koskevan puiteyleissopimuksen valmistelua. Yleissopimuksella pyritään täsmentä-
42594: mään lääketieteellisen toiminnan kohteena olevien oikeudet ja vapaudet.
42595: Arkaluonteisella bioetiikan alalla yhteisesti hyväksyttävien miniminormien löytämi-
42596: nen on ollut hankalaa. Suomessa sopimusluonnokseen ollaan suhtauduttu myöntei-
42597: sesti. Luonnos vastaa meillä hyväksyttyjä lääketieteellisen etiikan periaatteita ja
42598: voimassa olevia määräyksiä. Sopimus saataneen allekirjoituskuntoon vuoden 1996
42599: aikana.
42600: Sosiaaliturvanjohtokomitea (CDSS) hyväksyi kahdenvälisten sosiaaliturvasopimus-
42601: ten mallisopimuksen, joka helpottaa kahdenvälisten sosiaaliturvasopimusten teke-
42602: mistä. Suomessa mallisopimukseen on suhtauduttu positiivisesti.
42603: Kertomusvuonna pidettiin Strasbourgissa konferenssi "Tasa-arvo ja demokratia:
42604: utopia vaiko haaste", joka oli osa CDEG:n valmistautumista Pekingissä syyskuussa
42605: pidettyyn YK:n IV Naisten maailmankonferenssiin. Maailmankonferenssin hyväksy-
42606: män toimintaohjelman "Platform for Action" toteuttamisessa tasa-arvokomitea
42607: (CDEG) korostaa tasa-arvon saamista läpäisyperiaatteeksi kaikkeen toimintaan.
42608: Komitea asetti asiantuntijaryhmän pohtimaan läpäisyperiaatetta.
42609: Tasa-arvokomitean toiminnan keskeisiä tavoitteita on ollut ja on edelleen itäisen ja
42610: keskisen Euroopan maiden naisliikkeiden aktivointi ja saaminen mukaan EN:n
42611: toimintaan. Siihen liittyen järjestettiin Budapestissa jäsenmaiden kansallista tasa-
42612: arvopolitiikkaa käsittelevä seminaari. Lähinnä jäsenmaiden naisliikkeiden tarpeita
42613: varten päätettiin laatia tasa-arvoa käsittelevä käsikirja.
42614: 776                            Suhteet ulkovaltoihin
42615: 
42616: Kertomusvuoden aikana järjestettiin kuulemistilaisuuksia vähemmistöryhmien,
42617: kuten siirtolais- ja mustalaisnaisten, edustajille sekä seminaari "Naiset ja siirtolai-
42618: suus".
42619: Vuoden aikana naisiin kohdistuvaa väkivaltaa pohtinut asiantuntijaryhmä jatkoi
42620: vuoden 1993 ministerikonferenssin päätöksiin perustuvaa työtään. Naiskauppaaja
42621: pakkoprostituutiota koskeva alustava luonnos toimintaohjelmaksi valmistUI.
42622: Suomi on jatkanut aktiivista osallistumistaan EN:n alaisen ns. Pompidou-ryhmän
42623: toimintaan.
42624: Suomi jatkoi toimintaa EN:n vammaisten kuntoutusta ja uudelleensijoittumista
42625: käsittelevässä komiteassa. Komiteassa oli vireillä mm. yleiseuroooppalaisen
42626: vammaisalan verkoston perustaminen. Tavoitteena on mm. yhteistyö kehittäminen
42627: järjestöjen kanssa. Vireillä on myös vammaiskomiteanja terveyskomitean osasopi-
42628: musten uusiminen ja yhteensovittaminen.
42629: Sosiaaliseen peruskirjaan hyväksyttiinn 22.6.1995 lisäpöytäkirja, joka koskee
42630: kollektiivivalitusjärjestelmää. Lisäpöytäkirjan hyväksyvä valtio voi suoda valitusoi-
42631: keuden eräille kansalaisjärjestöille sosiaalisen peruskirjan määräysten laiminlyönnis-
42632: tä. Suomi allekirjoitti lisäpöytäkirjan marraskuussa 1995 ja sen ratifiointitoimet ovat
42633: vireillä.
42634: Ympäristöministeriön hallinnonalalla näkyvimpänä toteutui Euroopan Neuvoston
42635: rakennusperintöpäivän vietto, jossa Suomi oli nyt mukana neljättä kertaa. Vuonna
42636: 1996 Helsingissä järjestettävä Euroopan Neuvoston kulttuuriperinnöstä vastaavien
42637: ministereiden neljännen konferenssin valmistelua jatkettiin. Euroopan Neuvoston
42638: rakennusperinnön korjaamista koskevista 28 projektiehdotuksesta neljälle kohteelle
42639: saatiin EU :n rahoitusta. Valmistelu tapahtui ympäristöministeriön avustamana
42640: pääasiassa museovirastossa.
42641: 
42642: 
42643: 12. Arktinen yhteistyö
42644: 12.1. Barents-yhteistyö
42645: Barentsin euroarktisen neuvoston kiertävä puheenjohtajuus siirtyi Suomelta Venä-
42646: jälle Rovaniemellä 9.-10.10.1995 pidetyssä neuvoston kolmannessa ulkoasiainminis-
42647: terikokouksessa.
42648: Suomen puheenjohtajakauden keskeisin tavoite oli taloudellisen yhteistyön käynnis-
42649: täminen, jota varten perustettiin erityinen taloustyöryhmä. Sen työn tärkeimmät
42650: tulokset olivat laaja Barentsin alueen projektievaluaatio ml. ulkoasiainministeriko-
42651: kouksen julkilausumassa esitelty luettelo 15 infrastruktuuri- ja teollisesta hankkeesta
42652: sekä mittava raportti alueen Venäjän puoleisen osan taloudesta. Muita prioriteet-
42653: tialoja Suomen puheenjohtajakaudella olivat ympäristönsuojelu, erityisesti ydin- ja
42654: säteilyturvallisuus, sekä infrastruktuurin parantaminen varsinkin Barentsin alueen
42655: itä-länsisuuntaisten liikenneyhteyksien kannalta.
42656: Suomi isännöi helmikuussa 1995 Barents-yhteistyötä harjoittavien maiden opetus-
42657: ja tiedeministerien kokouksen ja joulukuussa toisen ympäristöministerikokouksen,
42658: kummatkin Rovaniemellä.
42659: Kertomusvuoden aikana neuvoston virkamieskomitea kokoontui säännöllisesti
42660: kahdeksan kertaa parin kuukauden välein.
42661:                             1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        777
42662: 
42663:      Norjan Finnmarkinjälkeen Barentsin alueneuvoston puheenjohtajaksi tuli kaksivuo-
42664:      tiskaudeksi vuoteen 1997 saakka Ruotsin Norrbotten. Barents-alueen pitkään
42665:      vireillä ollut laajentaminen Oulun ja Västerbottenin lääneillä ei vielä toteutunut
42666:      kertomusvuoden aikana. Alueneuvoston suhtautuminen on kuitenkin muuttunut ja
42667:      kysymys saataneen ratkaistuksi Venäjän puheenjohtajakaudella.
42668:       Alueneuvoston laatiman vuosille 1994-95 tarkoitetun Barents-toimintaohjelman
42669:       käsittämistä 84 projektista lähes puolet käynnistettiin kertomusvuonna.
42670:       Suomi J?Yrki puheenjohtajakautenaan aktivoimaan EU:n komission osallistumista
42671:       Barentsm alueen yhteistyöhön. Tässä tarkoituksessa ulkoasiainministeri Rantanen
42672:       kävi katsausvuoden helmikuussa Brysselissä keskusteluja komissaari van den
42673:       Broekin kanssa.
42674:      Barents-yhteistyön kehittämisen kannalta tärkeitä rahoituskysymyksiä käsiteltiin
42675:      huhtikuussa pidetyssä taloustyöryhmän ja virkamieskomitean yhteiskokouksessa.
42676:      Kokouksessa kuultiin esitykset mm. EBRD:n ja TACIS :n luoteis-Venäjälle suuntau-
42677:      tuvasta toiminnasta. Kansainvälisten rahoituslaitosten panos Barents-yhteistyön
42678:      kehittämiseksi on ratkaisevassa asemassa erityisesti infrastruktuuri- ja teollisuuspro-
42679:      jektien osalta.
42680:      Barentsin euroarktisen neuvoston ympäristöohjelman toteuttamiseen perustettu ym-
42681:      päristötyöryhmä (Bod!IS 1994) piti Norjan puheenjohtajakaudella viisi kokousta,
42682:      JOista kaksi viimeisintä (syyskuu, joulukuu 1995) järjestettiin Suomessa. Ympäristö-
42683:      työryhmän puheenjohtajuus siirtyi Suomelle Rovaniemellä 14.-15.12.1995 pidetyssä
42684:      ympäristöministerikokouksessa. Ministerikokouksessa esiteltiin työryhmän raportti
42685:      neuvostolle Barentsin alueen ympäristökysymyksistä sekä NEFCO/AMAP-raportti
42686:      ympäristön tilan parantamiseen liittyvistä investointihankkeista Venäjän Barentsin
42687:      puoleisella alueella. Kokous hyväksyi deklaraation, jossa määritellään toiminnan
42688:      painopisteet ja Suomen puheenjohtokauden tavoitteet; työryhmän raportin mukais-
42689:      ten kehityshankkeiden edistäminen mukaan lukien NEFCO/AMAP-raportissa suosi-
42690:      teitujen hankkeiden toteuttamisen edistäminen, eri toimijoiden välisen yhteistyön
42691:      tehostaminen ja koordinointi sekä kansainvälisen rahoituksen edistäminen etenkin
42692:      hankkeissa, jotka parantavat Barentsin alueen ympäristön tilaa, ympäristötekijöiden
42693:      huomioon ottamisen tehostaminen taloudellisessa toiminnassa, JOlla voi olla merkit-
42694:      täviä vaikutuksia ympäristöön ja toiminnan raportointi seuraavalle ministerikokouk-
42695:      selle.
42696:       Huhtikuussa 1995 järjestettiin yhteistyökokous Barentsin ja arktisten alueiden
42697:       päihdeoloista ja ongelmista. Kokoukseen osallistui edustajia Ruotsin, Norjan,
42698:       Suomen ja Venäjän pohjoisilta alueilta. Pohjoisten alueiden yhteistyötä on edistetty
42699:       mm. tukemalla Barentsin neuvoston terveysalan työryhmän toimintaa.
42700: 
42701:       12.2. Arldinen neuvosto
42702:       Kertomusvuoden aikana käsiteltiin useissa eri yhteyksissä Kanadan vuonna 1991
42703:       tekemää aloitetta Arktisen neuvoston perustamiseksi. Helmikuussa 1995 presidentti
42704:       Clintonin Kanadan-vierailun yhteydessä Yhdysvallat muutti aikaisemmin varauksel-
42705:       lisen suhtautumisensa hanketta kohtaan myönteiseksi.
42706:       Neuvoston perustamista valmisteltiin katsauskauden aikana kolmessa kokouksessa,
42707:       jotka pidettiin kesäkuussa Ottawassa, syyskuussa Washingtonissa sekä marras-
42708:       joulukuun vaihteessa Torontossa. Keskeisin ratkaisematon kysymys on tulevan
42709:       neuvoston toimintaan osallistuvien alkuperäiskansoja edustavien järjestöjen luku-
42710:       määrä.
42711: 
42712: 98 360228Y
42713: 778                            Suhteet ulkovaltoihin
42714: 
42715: Neuvoston perustamisasiakirjan laatimista varten päätettiin pitää vielä kokous
42716: Ottawassa maaliskuun lopussa 1996. Varsinainen perustamiskokous on tarkoitus
42717: pitää kesäkuussa 1996 Kanadassa.
42718: Arktisen ympäristönsuojelustrategian eli Rovaniemi-prosessin toteutus eteni
42719: suunnitelmien mukaisesti prosessin eri työryhmissä. Työryhmien työ painottui
42720: ryhmäkohtaisten toimintaraporttien valmisteluun maaliskuussa 1996 Kanadassa
42721: pidettävää kahdeksan arktisten maan ympäristöministerikokousta varten.
42722: Arktisen kestävän kehityksen työryhmän (Task Force on Sustainable Development
42723: and Utilization) kokous pidettiin 27.-28. joulukuuta 1995 Kanadassa. Suomi esitteli
42724: kaksi vastuullaan ollutta taustaraporttia: Arktisen ympäristövaikutusten arviointi-
42725: menettelyn kehittäminen, ns. Arktinen YVA-hanke sekä Pohjoisen metsänrajametsä-
42726: vyöhykkeen kestävä käyttö, mukaanlukien porotalous. Molemmista aiheista
42727: ptdettiin ennen kestävän kehityksen työryhmän kokousta erilliset valmistelukokouk-
42728: set. Työryhmä suositteli hankkeiden jatkamista Suomen johdolla.
42729: Arktisen kasvillisuuden ja eläimistön suojelun työryhmä (Conservation of Arctic
42730: Flora and Fauna, CAFF) piti neljännen vuosittaisen kokouksen 18.-22. 9.1995 Mos-
42731: kovassa. Tr.öryhmän puheenjohtajuus siirtyi Venäjältä Suomelle syksyllä 1996
42732: Suomessa Järjestettävään vuosikokoukseen asti. Suomen puheenjohtajakaudella
42733: CAFF:n t01mmnassa korostuu arktisten alueen suojelualueverkoston kehittäminen
42734: ja Suomen vastuulla olevan arktisen biodiversiteetttstrategian loppuunsaattaminen.
42735: Lisäksi Suomi vastaa projektista, jossa kartoitetaan arktisen alueen biodiversiteettiä
42736: uhkaavia tekijöitä.
42737: Arktisen ympäristön tilan seurantaohjelman (Arctic Monitoring and Assessment
42738: Programme) toteuttaminen ja arktisen ympäristön tilan arviointi etenivät suunnitel-
42739: mien mukaisesti. Suomi valmistelee johtomaana arktisten alueiden happamoitumista
42740: käsittelevää lukua vuonna 1997 valmistuvassa ympäristön tilan arvioinnissa
42741: Arviointiraportin ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 1996 aikana ja arviointi on
42742: valmis vuonna 1997. AMAP-työryhmä piti seitsemännen vuosittaisen kokouksen
42743: 13.-15.9.1995 Moskovassa.
42744: Työryhmä onnettomuuksien torjunnasta arktisella alueella (Working Group on
42745: Emergency Prevention, Preparedness and Response, EPPR) piti kokouksen Venäjäl-
42746: lä, Norilskissa 7.-12.8.1995 ja arktisen meriympäristön suojelutyöryhmän (Protecti-
42747: on of Arctic Marine Environment, PAME) kokous pidettiin Ottawassa 19.-21. syys-
42748: kuuta 1995.
42749: Arktisen neuvoston perustaminen on Kanadan aloite vuodelta 1991. Se eteni
42750: nopeasti vuoden 1995 aikana. Aloitteen mukaan neuvoston tehtävänä on palveliaja
42751: tehostaa eri aloilla tapahtuvaa yhteistyötä, koordinoida ja edistää arktisen alueen
42752: maiden keskinäistä työtä kokonaisvaltaisella tavalla. Neuvosto olisi keskustelufoo-
42753: rumi, joka käsittelisi ja yksilöisi yhteistyökohteita. Arktinen neuvosto on tarkoitus
42754: perustaa vuonna 1996 allekirjoitettavalla julistuksella. Julistustekstin valmistelemi-
42755: seksi pidettiin vuonna 1995 useitakorkean tason virkamieskokouksia,joista viimei-
42756: sin Torontossa 2.12.1995.
42757: Suomi on tukenut myös Arktisen ympäristön tilan seuranta- ja arviointiohjelman
42758: (AMAP) ihmisen terveysosion toteuttamista. Osiossa tutkitaan ja seurataan pohjois-
42759: ten alkuperäiskansojen ympäristöterveyteen liittyviä ongelmia.
42760: 12.3. Yhteistyö AntmKtiksella
42761:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        779
42762: 
42763: Etelämannersopimuksen XIX konsultatiivikokous pidettiin Soulissa 8.-19.5.1995.
42764: Kokouksessa käsiteltiin pääasiallisesti Etelämanner-sopimusjärjestelmän organisato-
42765: rista toimivuutta koskevia kysymyksiä.
42766: Pysyvän sihteeristön sijoittamista koskevaan pitkälliseen kiistaan ei saatu vieläkään
42767: ratkaisua. Ainoana virallisena ehdokkaana on edelleen Buenos Aires. Sihteeristön
42768: pikaista perustamista pidettiin kuitenkin tarpeellisena. Kiotossa pidetyn XVIII
42769: konsultatiivikokouksen jälkeen ympäristönsuojelua koskevan Madridin-pöytäkirjan
42770: oli ratifioinut seitsemän konsultatiivista jäsentä.
42771: Väliaikainen ympäristötyöryhmä piti konsultatiivikokouksen yhteydessäensimmäi-
42772: sen kokouksensa. Työryhmä jatkaa toimintaansa siihen asti, kunnes Etelämannerta
42773: koskevaan sopimukseen liittyvä Madridin-pöytäkirja tulee voimaan. Suomen pää-
42774: määränä on säätää kesään 1996 mennessä Etelämantereen ympäristönsuojelulaki,
42775: jonka jälkeen pöytäkirja voidaan ratifioida. Kesällä 1995 ympäristöministeriö
42776: nimitti työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella laki ja muut ratifioitiin tarvittavat
42777: toimenpiteet ja esitykset.
42778: 
42779: 
42780: 13. Yhdistyneet Kansakunnat (YK)
42781: 13.1. Suomen toiminnan yleisluonnehdinta
42782: Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) 50. juhlavuonna Suomi pyrki toiminnassaan
42783: YK:ssa järjestön vahvistamiseen osallistumalla aktiivisesti YK:n eri toimintojen,
42784: elinten ja erityisjärjestöjen reformityöhön. Reformityön taustalla on toisaalta YK:n
42785: rahoituskriisi ja toisaalta instituutioiden ajanmukaistaminen vastaamaan kansainväli-
42786: selle järjestölle asetettavia vaatimuksia ensi vuosituhannella.
42787: Suomi on toiminut vakiintuneen linjansa mukaisesti kansainvälisen rauhan ja
42788: turvallisuuden ylläpitämiseksi myös rauhanturvaoperaatioissa ja turvallisuusneuvos-
42789: ton uudistamisessa, jota käsittelevässä työryhmässä Suomi on varapuheenjohtajana.
42790: Kertomusvuonna Suomi päätti osallistumisesta Bosnian rauhansopimuksen toimeen-
42791: panojoukkoihin IFOR:iin ja jatkoi osallistumista rauhanturvaoperaatioihin Li-
42792: banonissa (UNIFIL) ja entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa (UNPRE-
42793: DEP).
42794: YK:n 50. juhlavuosi oli erityisen merkityksellinen myös siksi, että Suomi ensim-
42795: mäisenä vuotena EU:n jäsenenä saattot vaikuttaa kannanottoja valmisteltaessa
42796: suoraan EU-maihin ja EU-ryhmäkannanottojen kautta Suomelle keskeisten asioiden
42797: edistämiseen YK:ssa. Kiinteä yhteistyö Pohjoismaiden kanssa on jatkunut, vaikka
42798: yhteistyömuodot ovat ED-jäsenyyden myötä jossain määrin muuttuneet.
42799: YK:n jäsenmäärä, 185, oli kertomusvuonna sama kuin edellisenä vuonna.
42800: 13.2. YK:n yleiskokouksen 50. istunto
42801: YK:n 50. juhlavuotena pidettyyn istuntoon ja erityiseen sen aikana pidettyxn
42802: juhlaistuntoon liittyi ennakolta paljon odotuksia. Useissa ennakkopuheissa asetetttin
42803: erilaisten asioiden ratkaisun ajankohdaksi juuri tämä vuosi. Yleiskokouksen antijäi
42804: kuitenkin ennakko-odotuksia vähäisemmäksi.
42805: YK:n 50. yleiskokouksen ministeritason yleiskeskustelu käytiin 25.9.-11.10.1995.
42806: Juhlavuosi nähtiin puheenvuoroissa tienristeyksenä, joka pakottaa jäsenvaltiot
42807: katsomaan sekä taaksepäin että eteenpäin. Jäsenvaltiot näkivät takanaan tasapuoli-
42808: 780                             Suhteet ulkovaltoihin
42809: 
42810: sesti sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Mittarina pidettiin ensisijaisesti
42811: rauhanturvaoperaatioiden tai konfliktinratkaisun onnistumisastetta.
42812: Yleiskeskustelupuheenvuoroja, joita pidettiin 172, hallitsivat aseriisuntakysymykset,
42813: YK:n reformit ja rauhanturva. Reformit, etenkin turvallisuusneuvosto- ja rahoitusre-
42814: formi, ovat lähmnä teollisuusmaiden intressejä. Kehitysmaat pyrkivät kiinnittämään
42815: huomiota myös kehityskysymyksiin ja kansainvälisen talouden ongelmiin sekä
42816: valmisteilla olevaan kehitysa~endaan. Reformityön suhteen moni kehitysmaa
42817: korosti olevan tärkeää, että yleiskokouksen keskeistä roolia "varjellaan mustasuk-
42818: kaisesti". YK-reformi ei saisi työnjaon ja tehostamisen nimissä myöskään johtaa
42819: ohjelmien ja alajärjestöjen karsimiseen talous- ja sosiaalisektorilta.
42820: YK:n50-vuotisjuhlaistunnossa 22.-24.10.1995 yli 150 valtion valtionpäämiehet ja
42821: muiden jäsenvaltioiden edustajat vahvistivat sitoutumisensa YK:n peruskirjan
42822: periaatteisiin ja tavoitteisiin. Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari ehdotti arvoval-
42823: taisen henkilön nimittämistä pohtimaan YK:n kriisinhallinnan parantamista ja
42824: Ranskan presidentti Jaques Chirac kehityskysymysten seurannan keskittämistä.
42825: Venäjän presidentti Jeltsm ehdotti III rauhankonferenssin järjestämistä vuonna 1999
42826: ja Viron Lennart Meri pienten valtioiden yhteistä Tallinnan julistusta.
42827: Yleiskokous valitsi Suomen YK:n talous- ja sosiaalineuvostoon ECOSOCiin
42828: kaudeksi 1996-1998 äänimäärällä, joka oli vaalien viidenneksi suurin. ECOSOCissa
42829: Pohjoismaita edustivat Suomi ja Ruotsi. Suomi valittiin yksimielisesti yleiskokouk-
42830: sessa YK:nympäristöohjelman UNEPin hallintoneuvostoon kaudeksi 1996-1999.
42831: ECOSOCin jatkoistunnossa Suomi valittiin myös maailman elintarvikeohjelman
42832: WFP:n uuteen johtokuntaan vuoden 1996 alusta lähtien kaudeksi, jonka J?ituus
42833: määräytyy myöhemmin suoritettavassa arvonnassa. YK:naseidenriisuntatoimikunta
42834: valitsi Suomen yhdeksi toimikunnan varapuheenjohtajaksi vuodeksi 1996.
42835: Kansainvälistä turvallisuutta ja aseidenriisuntaa käsittelevässä 1 komiteassa korostui
42836: keväällä 1995 pidetyn ydinsulkusopimuksen (NPT) tarkastelu- ja jatkokonferenssin
42837: jälkeinen tilanne ja ydinsulun vahvistuminen. Sopimuksen osapuolet osoittivat
42838: pysyvänsä konferenssin päätösten takana.
42839: Eniten keskusteluaja myös julkista kiinnostusta aiheuttanut kysymys oli ydinkokei-
42840: ta paheksuva ja niiden välitöntä lopettamista vaativa päätöslauselmaehdotus, jonka
42841: takana olivat erityisesti Tyynenmeren alueen valtiot. Ranska koki J?äätöslauselmaeh-
42842: dotuksen hyökkäykseksi itseään vastaan. Se kampanjoi aktiivisesti ehdotusta
42843: vastaan ja pyrki tekemään siitä EU :n piirissä solidaarisuuskysymyksen. EU -rintama
42844: hajosikin ehdotuksesta äänestettäessä. Suomi yhdessä yhdeksän muun EU-maan
42845: kanssa äänesti ehdotuksen puolesta painottaen johdonmukaista kielteistä kantaansa
42846: ydinräjäytyksiin. Ranska sai rinnalleen Ison-Britannian äänestämään ehdotusta
42847: vastaan. ED-solidaarisuudesta puhuneet Saksa ja EU:n puheenjohtajana toimiva
42848: Espanja pidättyivät Kreikan kanssa äänestyksessä.
42849: Ranska sai tukea näkemyksilleen lähinnä frankofonisesta Afrikasta sekä arabimailta,
42850: joista useat eivät ottaneet lainkaan osaa päätöslauselman käsittelyyn. Ranska jatkoi
42851: aktiivista kampanjointiaan marraskuun puolessa välissä olleen komiteaäänestyksen
42852: jälkeen ja saikin kyllä-äänten määrän laskemaan kymmenellä yleiskokouksen
42853: täysistuntoäänestyksessä. Lopulta ehdotuksen puolesta äänesti vajaa puolet YK:n
42854: jäsenvaltioista, mikä vahvisti ehdotuksen kiistanalaisuuden.
42855: Komitean työssä esille nousseita keskeisiä uusia aloitteita olivat pienaseita käsittele-
42856: vän YK:n asiantuntijaryhmän perustaminen sekä ehdotus ympäristökysymysten
42857: huomioon ottamisesta aseidenriisunnassa. Lisäksi hyväksyttiin kiistanalainen
42858:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       781
42859: 
42860: ehdotus, jonka mukaan vuonna 1997 järjestetään, mikäli mahdollista, yleiskokouk-
42861: sen aseidenriisunnan erityisistunto.
42862: EU eteni pyrkimyksissä koordinoidakeskinäistä äänestyskäyttäytymistä. Työskente-
42863: ly sujui pääosin hyvässä ilmapiirissä. Silmiinpistävänä poikkeus tästä oli edellä
42864: maimttu ydinkoepäätöslauselma.
42865: Rauhanturvaa koskeva päätöslauselma hyväksyttiin täysistunnossa erityispoliittisen
42866: komitean suosituksesta aikaisemmasta poiketen lyhyessä muodossa, jossa vain
42867: viitataan aikaisemmin keväällä rauhanturvakomiteassa hyväksyttyyn raporttiin ja
42868: vahvistetaan sen suositukset.
42869: Päätöslauselman lyhentäminen on osa uudistusprosessia, jolla pyritään ratianalisoi-
42870: maan ja tehostamaan rauhanturvakysymysten käsittelyä YK:ssa. Suomi on ollut
42871: aktiivinen tässä prosessissa ja on tehnyt aloitteita rauhanturvakomitean muuttami-
42872: seksi kaikille jäsenmaille avoimeksi työryhmäksi ja komitean työmenetelmien
42873: muuttamiseksi siten, että aikaisempaa enemmän keskityttäisiin ajankohtaisten
42874: keskeisten kysymysten käsittelyyn sen sijaan, että valtaosa ajasta käytetään laajaan
42875: syksyisin erityispoliittisessa komiteassa toistuvaan yleiskeskusteluun.
42876: Tämänvuotiseen yleiskeskusteluun erityispoliittisessa komiteassa osallistui lähes 70
42877: maata, mikä osoittaa jäsenmaiden pitävän rauhanturvatoimintaa yhtenä keskeisim-
42878: mistä YK:n toiminnoista.
42879: Tuoreet kokemukset YK:n rauhanturvatoiminnasta entisen Jugoslavian alueella
42880: heijastuivat keskusteluun rauhanturvatoiminnan perusperiaatteista. Erityisesti
42881: sitoutumattomien maiden puheenvuoroissa esitettiin huoli rauhaanpakottamistoimin-
42882: tojen lisääntymisestä, operaatioiden poliittisen kontrollin liukumisesta pois YK:lta,
42883: resurssien valikoivasta käytöstä, jolloin esim. Afrikan kriisialueet jäävät vähemmäl-
42884: le huomiolle, ja korostettiin puolueettomuuden säilyttämisen ja osapuolten suostu-
42885: muksen tärkeyttä YK-rauhanturvaoperaatioissa.
42886: 
42887: ETYJin ja YK:n välisestä yhteistyöstä käydyssä keskustelussa oli keskeisesti esillä
42888: ETYJille Bosnian rauhansopimuksessa annetut konkreettiset tehtävät, jotka edellyt-
42889: tävät koordinaatiota ja yhteistyötä myös YK:n kanssa. Turvallisuusneuvosto
42890: hyväksyi 15.12. Bosnian rauhansopimuksen toimeenpanoa koskevan päätöslausel-
42891: man ja päätti jatkaa Kroatian perussopimuksen toimeenpanoon liittyvien kysymys-
42892: ten käsittelyä.
42893: Maakohtaisista kysymyksistä Nigerian ihmisoikeustilanteen tuominneen päätöslau-
42894: selman hyväksyminen selvällä enemmistöllä oli poliittisesti merkittävin tapahtuma
42895: ihmisoikeuskeskustelussa.
42896: Entisen Jugoslavian ihmisoikeustilannetta koskeva päätöslauselma saatiin EU:n
42897: aloitteesta vastaamaan paremmin Daytonin rauhanneuvottelujen tuloksia. Päätöslau-
42898: selmaan sisällytettiin mm. Suomen esitykset avun ehdollistamisesta ihmisoikeuksien
42899: kunnioittamiseen sekä huomion kiinmttäminen lasten ja vanhusten asemaan.
42900: EU :n Irania koskeva päätöslauselma hyväksyttiin edellisvuosien tapaan huolimatta
42901: Iranin erittäin voimakkaasta lobbauskampanjasta.
42902: Muista maapäätöslauselmista (Irak, Sudan, Kuuba, Myanmar) äänestettiin (pl.
42903: Myanmar, josta päätettiin konsensuksella) entiseen tapaan ja kaikki hyväksyttim.
42904: 782                             Suhteet ulkovaltoihin
42905: 
42906: Temaattisissa ihmisoikeuskysymyksissä saavutettiin vuoden aikana myönteisiä
42907: tuloksia seuraavasti:
42908: - Oikeus kehitykseen-päätöslauselmaan, jota myös Suomi nyt suositti ensimmäistä
42909: kertaa, suhtauduttiin myönteisesti. Lopputulos oli konsensus. Varsinainen asiakes-
42910: kustelu jatkuu ihmisoikeustoimikunnassa.
42911: - Lasten oikeuksista saatiin aikaan ensimmäistä kertaa päätöslauselma. Tyttölapsista
42912: hyväksyttiin SADC-maiden aloitteesta uusi päätöslauselma.
42913: - Alkuperäiskansojen vuosikymmenen toimintaohjelma hyväksyttiin vihdoin.
42914: ll-komitean ympäristöasioista hyväksymät päätöslauselmat eivät tänä vuonna
42915: sisältäneet merkittäviä uusia aloitteita. Viime vuosina tehtyjen suurten päätösten
42916: toteuttaminen on yhä etualalla: UNCEDin seuranta, mukaan lukien vuonna 1997
42917: järjestettävä erityisistunto, sekä ilmasto-, aavikoitumis- ja biodiversiteettisopimusten
42918: soveltaminen ja rahoittaminen. Lisäksi komiteassa hyväksyttiin YK:n ympäristöoh-
42919: jelman UNEPin hallintoneuvostoa, saarikehitysmaita ja luonnonkatastrofien
42920: vähentämistä koskevat päätöslauselmat. II-komitea hyväksyi kaikki ympäristöpää-
42921: töslauselmat konsensuksella.
42922: Aavikoitumissopimukseen ja sen ratifiointiprosessiin oltiin komiteakeskustelussa
42923: yleensä tyytyväisiä. Erityisesti Afrikan maat olivat kuitenkin huolissaan siitä, että
42924: aavikoitumissopimuksen toimeenpanoon ei ole suunnattu yhtä paljon taloudellista
42925: tukea kuin ilmasto- ja biodiversiteettisopimuksille. Lähinnä G-77:n koordinaatio-
42926: ongelmien vuoksi aavikoitumiskysxmyksestä hyväksyttiin kaksi päätöslauselmaa,
42927: joista toinen koskee erityisesti Afnkkaa.
42928: UNCEDin seurantaa koskevissa päätöslauselmaneuvotteluissa Yhdysvallat nosti
42929: esille uutena asiana ympäristöselvitykset ns. ympäristövaurioille alttiista vaarallisis-
42930: ta vyöhykkeistä (envtronmentally fragile hazardous zones ), millä käsitteenä
42931: ymmärretään ydinvoimalaitosten vaikutuspiirissä olevia alueita. Aloite otettiin
42932: kuitenkin niin myöhäisessä vaiheessa esille, että siitä ei enää lähemmin keskusteltu.
42933: Pienet saarivaltiot olivat näkyvästi esillä korostamalla saarikehitysmaiden ym-
42934: päristö- ja talousongelmia.
42935: Varsinkin Tyynen valtameren valtiot johdattivat keskustelun kaikissa mahdollisissa
42936: yhteyksissä Ranskan ydinkokeisiin. Ranskaa vaadittiin toteuttamaan perusteellinen
42937: selvitys kokeiden ympäristövaikutuksista ja lopettamaan kokeet, kunnes selvitys
42938: olisi valmis.
42939: Ill-komitean työtä hallitsivat YK-konferenssien seurantaan liittyvät päätöslauselma-
42940: neuvottelut ja seurantaa koskeva yleinen keskustelu. Konferensseissa on käsitelty
42941: keskeisesti myös ihmisoikeuskysymyksiä.
42942: Pekingin konferenssin seurannasta hyväksyttiin pitkien ja vaikeiden neuvottelujen
42943: jälkeen päätöslauselma ilman varaumia.
42944: Sosiaalisen huippukokouksen käsittely tapahtui kokonaisuudessaan täysistunnossa.
42945: Käydyssä keskustelussa korostettiin huippukokouksen poliittista merkitystä.
42946: Kehitysmaat korostivat riittävien resurssien välttämättömyyttä toimeenpanossa.
42947: YK:npuitteissa tapahtuvan seurannan keskeinen rooli on yleiskokouksella ja talous-
42948: ja sosiaalineuvostolla ECOSOCilla. ECOSOCille annettiin tehtäväksi tarkistaa
42949: nykyinen raportointijärjestelmä integroidun raportoinoin kehittämiseksi.
42950:                        1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       783
42951: 
42952: Vuoden 1995 yleiskokouksen käymää keskustelua humanitaarisesta avusta voidaan
42953: luonnehtia yleisluontoisemman humanitaarisen politiikan ja näkemysten kehittämi-
42954: sen kannalta välivuodeksi. Niinpä esim. humanitaarisen avun koordinaatiosta sekä
42955: avunantajat että vastaanottajat olivat yhtä mieltä siitä, että nyt on aika soveltaa käy-
42956: tännössäjo aikaisemmin annettuja ohjeita ja palata kysymykseen niiden tarkistami-
42957: sesta ja edelleen kehittämisestä myöhemmin.
42958: Yleiskokouksen VI (oikeudellisen) -komitean kannalta 50. yleiskokous oli odotettua
42959: tuloksellisempi. Syksyn tärkein saavutus oli konsensuspäätös pysyvän kansainväli-
42960: sen rikostuomioistuimen perustamista valmistelevan toimikunnan asettamisesta.
42961: Merkillepantava on myös YK:n turvallisuusneuvoston määräämien pakotteiden
42962: vuoksi kärsimään joutuneiden kolmansien maiden avustamista koskeva päätöslau-
42963: selma, joka on ensimmäinen YK:ssa aiheesta hyväksytty konsensusteksti.
42964: Kansainvälisen terrorismin poistamista koskeva J?äätöslauselma perustuu viimevuo-
42965: tiseen konsensusjulistukseen eikä mm. Syyrian Ja Azerbaidzhanin yrityksistä huo-
42966: limatta avaa uusia kiistanalaisia näkökulmia asiaan.
42967: Kaikki VI-komitean päätöslauselmat yhtä lukuunottamatta hyväksyttiin konsensuk-
42968: sella. Pohjois-Korea vaati äänestystä peruskirjakomitean raporttia koskevasta
42969: päätöslauselmasta peruskirjan vihollisvaltiolausekkeiden poistamista koskevien
42970: kappaleiden vuoksi.
42971: Useita vuosia jatkuneen ja yhä syvenevän rahoituskriisin vuoksi YK:n rahoitukseen
42972: ja taloudenpitoon liittyvät ongelmat olivat 50. yleiskokouksessa näkyvästi esillä ja
42973: myös järjestön eri uudistushankkeista keskeisimpiä. Talouskriisin kärjistymiseen on
42974: useita samansuuntaisesti vaikuttavia syitä, kuten jäsenmaksurästien paisuminen ja
42975: rauhanturvakustannusten nopea kohoaminen. Pääsihteeri ilmoitti järjestön taloudel-
42976: lista tilaa koskevassa marraskuun katsauksessaan maksamattomien jäsenmaksujen
42977: kohoavan 2, 7 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Kuluvana ja edeltävinä vuosma
42978: kumuloituneet jäsenmaksurästit kohoavat tasolle, joka vastaa seuraavalle kaksivuo-
42979: tiskaudelle (1996-97) ehdotetun sääntömääräisen budjetin loppusummaa (2,5
42980: miljadrdia dollaria).
42981: YK:n talouskriisi ja järjestön rahoituksen saattaminen terveemmälle pohjalle ovat
42982: YK-reformipolitiikassa keskeisiä aiheita. Talousreformi koostuu useasta tekijästä,
42983: joista osa kuuluu pääsihteerin päätösvaltaan ja osa jäsenvaltioille (yleiskokous).
42984: Pääsihteerin vetoomuksesta ja mm. EU:n tuella perustettiin 49. yleiskokouksessa
42985: YK:n taloustilannetta käsittelevä korkean tason työryhmä, joka on talousreformia
42986: käsitteleväjohtava yleiskokouksen elin. Vuoden työskentelyn jälkeen työryhmän on
42987: määrä vuoden 1996 alusta aloittaa todelliset neuvottelut sellaisen reformipaketin
42988: aikaansaamiseksi, jolla on mahdollisimman laaja jäsenistön tuki.
42989: YK:n50-vuotisjuhlaistunnossa YK:ntalouskriisi oli keskeisenä teemana. Useissa
42990: puheenvuoroissa korostettiin jäsenvaltioiden velvollisuutta maksaa jäsenmak-
42991: suosuutensa täysimääräisesti ja ajallaan ja ilman ennakkoehtoja. YK:n pääsihteeri
42992: teki ehdotuksen YK:n yleiskokouksen erityisistunnon pitämisestä vuonna 1996
42993: talouskriisistä ja sen ratkaisemiskeinoista. Alustavat reaktiot ovat olleet ajatukselle
42994: suhteellisen myönteiset.
42995: Turvallisuusneuvoston reformityöryhmän puheenjohtajisto (Suomi ja Thaimaa) on
42996: yhdessä sihteeristön kanssa ryhtynyt käymään läpi YK:n 50. istunnon yleiskeskus-
42997: telussa, 50-vuotisjuhlaistunnossa ja muissa yhteyksissä käytettyjä puheenvuoroja
42998: laatiakseen yhteenvedon esitetyistä kannoista ja analysoidakseen tilannetta.
42999: 784                           Suhteet ulkovaltoihin
43000: 
43001: 
43002: 13.3. YK:n konferenssit
43003: 13.3.1. Maailman sosiaalisen kehityksen huippukokous Kööpenhaminassa
43004: Kööpenhaminassa pidettiin maailman sosiaalisen kehityksen huippukokous (WSSD)
43005: 6.-12.3.1995, jonka valmistelussa ja toteutuksessa kansalaisjärjestöillä oli suuri
43006: merkitys. Kokous hyväksyi päätteeksi kaksi asiakirjaa. Tämä tapahtui :poliittisella
43007: johtotasolla, jolla Suomen edustajana toimi Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari.
43008: Asiakirjoista Kööpenhaminan julistus sisältää periaatteiden ja tavoitteiden ohella
43009: kymmenen sitoumusta, jotka kokoavat sosiaalisen kehityksen painopiste-elementit.
43010: Laajaulotteisessa toimintaohjelmassa lähtökohtana on integroitu lähestymistapa,
43011: jolloin eri osa-ainekset mielletään kokonaisuutta palveleviksi.
43012: WSSD:n seurantaa käsiteltiin ECOSOCin istunnossa kesällä 1995 sekä YK-50:ssä
43013: syksyllä 1995. Yleiskokouksen konsensuksella hyväksymässä ao. päätöslauselmassa
43014: vahvistetaan hallitusten ensisijainen vastuu WSSD:n toimintaohjelman täytäntöön-
43015: panosta, integroitu lähestymistapa sekä seurannan tiiviin koordinoinnin merkitys.
43016: ECOSOCin työ on sopeutettava tämän mukaisesti.
43017: Kansalaisyhteiskunnan edustajien osallistumisen merkitystä eri lohkoilla koroste-
43018: taan. WSSD-seurannan tulee edetä asetettujen aikatavoitteiden puitteissa. Vuoden
43019: 2000 YK:n yleiskokous tulee tarkastelemaan WSSD-seurannan edistystä erityisis-
43020: tunnossa.
43021: 13.3.2. Naisten maailmankonferenssi Pekingissä
43022: YK:n IV naisten maailmankonferenssi pidettiin Pekingissä 4.-15.9.1995. Aiemmat
43023: naiskonferenssit pidettiin vuonna 1975 Meksikossa, 1980 Kööpenhaminassa sekä
43024: 1985 Nairobissa. Pekingin naiskonferenssi kuuluu myös YK:n eritr.iskonferenssien
43025: sarjaan, joka muodostuu ympäristöasioista (Rio vuonna 1992), Ihmisoikeuksista
43026: (Wien 1993), väestöasioista (Kairo 1994) ja sosiaalisesta kehityksestä (Kööpenha-
43027: mina 1995). Pekingissä naisten ja miesten välisten tasa-arvoasioiden käsittelyä
43028: jatkettiin edellisissä konferensseissa syntyneen yksilökeskeisen kehitysnäkemyksen
43029: pohjalta. Pekingin konferenssi hyväksyi toimintaohjelman ja julistuksen.
43030: Suomen ja EU:n lähtökohta oli, että Wienin ihmisoikeuksien tulokset eli naisten ja
43031: tyttöjen ihmisoikeuksien selkeä toteaminen tulee vahvistaa Pekingissä. Tavoitteena
43032: oli mm. myös edetä Kairon väestökonferenssin saavutuksista naisten seksuaalisuu-
43033: teen ja lisääntymiseen liittyvien oikeuksien alueella. Kummatkin tavoitteet saavutet-
43034: tiin. Muihinkin Suomen asettamiin tavoitteisiin nähden Pekingin konferenssi oli
43035: menestys.
43036: 13.4. YK:n rauhanturvaamistoiminta
43037: Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ja sotilastarkkailijoiden toiminta on jatkunut
43038: YK:n rauhanturvaoperaatioissa Lähi-idässä, Kyproksella, Kuwaitissa, Kashmirissa
43039: sekä entisen Jugoslavian alueella. Vuoden päättyessä näissä operaatioissa palveli 1
43040: 017 suomalaista. Kaikkiaan vuodesta 1956 alkaen yli 32 000 suomalaista on
43041: palvellut YK:n rauhanturvaamistehtävässä.
43042: Kyproksen operaatioon (UNFICYP) Suomi on osallistunut vuoden 1964 maalis-
43043: kuusta alkaen. UNFICYP:n esikuntatehtävissä työskentelee nyt kaksi suomalaista.
43044: UNFICYP:n komentajana toimii prikaatikenraali Ahti Vartiainen. Kaikkiaan Kyp-
43045: roksella on palvellut kertomusvuoden loppuun mennessä 9 997 suomalaista.
43046:                             1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       785
43047: 
43048:      Etelä-Libanonissa toimivaan YK:n rauhanturvaoperaatioon (UNIFIL) on joulukuus-
43049:      ta 1982 alkaen osallistunut suomalainen pataljoona, jonka vahvuus tällä hetkellä on
43050:      509 henkilöä. Etelä-Libanonissa on kertomusvuoden loppuun mennessä palvellut
43051:      7 580 suomalaista.
43052:      YK perusti Entisen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan joulukuussa 1992
43053:      historiansa ensimmäisen ennaltaehkäisevän rauhanturvaoperaation (UNPRO-
43054:      FORIFYROM COMD). Operaatiossa on yhteispohjoismainen pataljoona, jonka
43055:      henkilöstöstä pääosa on suomalaisia. Lisäksi suomalaisia työskentelee UNPF-
43056:      operaation esikunnassaZagrebissaja operaation huoltotukikohtaa valvovassa vartio-
43057:      osastossa Plesossa. Kaikkiaan entisen Jugoslavian alueella työskenteli vuoden 1995
43058:      lopussa 477 suomalaista. Joulukuun 22 päivänä 1995 tasavallan presidentti teki
43059:      päätöksen Suomen osallistumisesta YK:n valtuuttamaan Naton toimeenpanemaan
43060:      Bosnian rauhansopimuksen toimeenpano-operaatioon luovuttamalla siihen rakenta-
43061:      jaosaston (450 henkilöä). Osaston koulutus aloitettiin kertomusvuoden lopussa ja
43062:      sen on määrä olla varustettuna ja koulutettuna toimialueellaan Koillis-Bosniassa
43063:      helmikuussa 1996. Suomen osallistuminen operaatioon tuli mahdolliseksi sen
43064:      jälkeen, kun eduskuntajoulukuussa 1995 hyväksyi rauhanturvaamislain muutoksen.
43065:      Lakimuutoksesta on selvitetty edellä kertomuksen osassa II "Muut tärkeimmät
43066:      tapahtumat valtionhallinnossa (puolustusministeriö)".
43067:       YK:n aseettomina sotilastarkkailijoina palveli kertomusvuonna 40 upseeria, joista
43068:       14 Lähi-idässä (UNTSO), viisi Kashmirissa (UNMOGIP), kuusi Kuwaitissa
43069:       (UNIKOM) ja viisitoista entisen Jugoslavian alueella (UNPF). Yhteensä UNT-
43070:       SO:ssa on vuodesta 1967 alkaen palvellut 585, UNMOGIP:ssa vuodesta 1961
43071:       alkaen 122, UNIKOM:ssa vuodesta 1991 alkaen 32 ja UNPROFOR:ssa vuodesta
43072:       1992 alkaen 44 upseeria sotilastarkkailijatehtävissä.
43073:       13.5. YK:n erityisjfujestöt
43074:       13.5.1. Elintarvike- ja maatalousjfujestö (FAO)
43075:       Suomen FAO-komiteana toimii maa- ja metsätalousministeriön kansainvälisten
43076:       maatalousasiain neuvottelukunta. Ministeriö vastaa myös Suomen jäsenmaksusta
43077:       FAO:lle, joka vuonna 1995 oli 2 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.
43078:       Vuonna 1994 FAO:n uusi pääjohtaja senegalilainen Jacques Diouf aloitti työnsä.
43079:       Vuoden 1993 marraskuussa pidetty FAO:n yleiskokous antoi uudelle pääjohtajalle
43080:       mahdollisuuden tehdä haluamiaan muutoksia järjestön kaksivuotiskauden 1994-95
43081:       työohjelmaan ja budjettiin. Touko-kesäkuun vaihteessa 1994 pidetty ylimääräinen
43082:       FAO:n hallintoneuvoston kokous hyväksyi uuden pääjohtajan tekemät ehdotukset.
43083:       Toiminnan osalta nämä käsittivät mm. kaksi erityisohjelmaa, toinen elintarvike-
43084:       tuotannon lisäämiseksi ja elintarviketurvallisuuden paran.amiseksi kaikkein köyhim-
43085:       missä kehitysmaissa ja toinen eläin- ja kasvitautien ehkäisemiseksi. Järjestön
43086:       hallinnon osalta ehdotukset käsittivät mm. kahden uuden osaston perustamisen,
43087:       desentralisointia etenkin päämajasta kentälle ml. viiden uuden alialuetoimiston
43088:       perustamissen. Näistä yksi perustettiin Itä-Eurooppaan Budapestiin ja se aloittaa
43089:       toimintansa täysipainoisesti kesäkuussa 1996.
43090:       Vuonna 1995 jatkettiin muiltakin osin em. muutosehdotusten toteuttamista, mutta
43091:       tulokset eivät ole olleet odotusten mukaisia. Elintarviketuotannon lisäämiseksi sekä
43092:       elintarviketurvallisuuden parantamiseksi laadittuissa maakohtaisissa erityisohjelmis-
43093:       sa on löytynyt monenlaisia kritiikin kohteita ja vain harvat avunantajat ovat
43094:       myöntäneet ohjelmille suoraa taloudellista tukea. Desentralisointi ei ole toteutunut
43095:       tarkoituksenmukaisella tavalla ja yleensäkin yleinen vaikutelma tuntuu olevan, että
43096: 
43097: 99 360228Y
43098: 786                           Suhteet ulkovaltoihin
43099: 
43100: uuden pääjohtajan myötä suuresti toivotut ja odotetut uudistukset sekä FAO:n
43101: toiminnassa että hallinnossa ovat jääneet vähiin.
43102: Marraskuussa 1995 pidetyssäFAO:n yleiskokouksessa pitkien neuvottelujenjälkeen
43103: hyväksytty budjetti seuraavalle kaksivuotiskaudelle 1996-97 päätyi loppusummaan
43104: USD 650 milj., mikä on alhaisempi kuin edellisen kauden budjetin lop{>usumma.
43105: Pääjohtaja oli alunperin ehdottanut samaa tasoa uudelle kaudelle. TraditiOnaalisen
43106: Pohjoismaiden tiiviin yhteistyön lisäksi FAO-kysymyksiä koordinoitiin mm.
43107: Euroopan unionin jäsenmaiden välillä. Tämä koordmointi tapahtuu paljolti Brysse-
43108: lissä, mikä on aiheuttanut jonkin verran ongelmia ja kritiikkiä Roomassa.
43109: Järjestön tärkeimmät komiteat, joiden työskentelyyn Suomikin osallistui, ovat
43110: maatalouskomitea, metsäkomitea, kalastuskomitea ja kauppapoliittinen komitea eli
43111: perushyödykekomitea. Metsäkomitean ja kalastuskomitean kokoukset pidettiin
43112: ministeritasolla. FAO:n hallintoneuvosto kokoontui kesäkuussa ja lokakuussa.
43113: Järjestön joka toinen vuosi kokoontuva korkein elin, yleiskokous, piti 28. istuntonsa
43114: 20.10.-2.11.95 Roomassa. FAO:n 50-vuotisjuhlakokous pidettiin sitä ennen 14.-
43115: 16.1 0. 95 Quebec Cityssä, Kanadassa, jossa FAO:n perustava kokous oli pidetty 50
43116: vuotta sitten. Juhlakokousta edelsi samassa kaupungissa pidetty laaja maailman
43117: elintarviketurvaa käsitellyt seminaari.
43118: Yleiskokouksessa hyväksyttiin myös yksimielisesti FAO:n järjestettäväksi 1996
43119: maailman elintarvikeongelmaa käsittelevä huippukokous (World Food Summit)
43120: valtionpäämies- tai pääministeritasolla marraskuussa Roomassa.
43121: FAO:n toimintaa geenivarantojen säilyttämiseksi päätettiin laajentaa viljelykasveista
43122: puihin ja kaloihin. Maaseudun naisiin kohdistettua toimintaa uudistettiin suomalai-
43123: sen osastonjohtajan ohjauksessa.
43124: FAO:n euroopantoimintojen painopistettä siirrettiin idemmäs mm. perustamalla
43125: alatoimita Budapestiin. Venäjä ilmoitti liittyvänsä uudelleen täysjäseneksi FAO:on
43126: vuonna 1997.
43127: Euroopan unionin jäsenmaat koordinoivat FAO-politiikkansa niin Brysselissä kuin
43128: Roomassa, jossa FAO:n kokouksissa EU-maat käyttävät usein yhteisen puheenvuo-
43129: ron. Myös pohjoismainen yhteistyö FAO-kysymyksissä on jatkunut. Suomen
43130: kansalru.sten lukumäärä ja virka-asema FAO:n sihteeristössä ylitti hieman sille
43131: kuuluvan virkamieskiintiön.
43132: 13.5.2. Kansainvälinen työjäijestö (ILO)
43133: Kansainvälisen työjärjestön (ILO) 82. työkonferenssi pidettiin Genevessä 6-
43134: 23.6.1995. Suomea edusti konferenssissa hallituksen, työnantajien ja työntekijöiden
43135: edustajista koostunut valtuuskunta. Täysistunnossa käytiin pääJohtajan raportin
43136: "Promoting employment" perusteella keskustelua ILOn roohsta työllisyyden
43137: edistäjänä. Keskustelussa korostettiin yleensä tarvetta kasvattaa ILOn roolia
43138: työllisyyskysymyksissä. Samanaikaisesti, kun ILOn jäsenvaltioiden määrä on
43139: noussut 173:een ja kun järjestön roolia on korostettu mm. YK:n sosiaalisen
43140: kehityksen huippukokouksen sitoumuksissa ja yhteistyötä Bretton Woods instituuti-
43141: oiden kanssa tehostettu, työkonferenssia varJosti huoli ILOn tulevan toiminnan
43142: rahoituksesta YK:nrahoituskriisin johdosta. Työkonferenssi hyväksyi ILOn vuosien
43143: 1996-97 ohjelman ja budjetin (500 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria) sekä jäsen-
43144: maksuosuudet valtuuttaen hallintoneuvoston tekemään tarpeelliset leikkaukset.
43145: Suomen jäsenmaksuosuus on 0,6090 %vuonna 1996 (2 040 123 Sveitsin frangia)
43146: ja 0,61 %vuonna 1997.
43147:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                      787
43148: 
43149: Työkonferenssi hyväksyi turvallisuutta ja terveyttä kaivoksissa käsittelevän yleisso-
43150: pimuksen nro 176 ja sitä täydentävän suosituksen ja ammattientarkastuksia koske-
43151: van yleissopimuksen nro 81laajentamista ei-kaupalliselle alalle koskevan pöytäkir-
43152: jan sekä päätöslauselman, jonka mukaan vuoden 1996 työkonferenssin tulisi
43153: hyväksyä kotityötä koskeva yleissopimus ja suositus.
43154: Erityisistunto, joka käsitteli pääjohtajan raporttia työntekijöiden asemasta miehite-
43155: tyillä arabialueilla, pidettiin 15.6.1995.
43156: YK:n sosiaalisen kehityksen huippukokouksen seurantana pidettiin epävirallinen
43157: ministeritason kokous 9.6.1995. Ministeridebatti viestitti YK:lle, että ILO valmis-
43158: tautuu johtoasemaansa täystyöllisyystavoitetta toteutettaessa parantamalla yhteistyö-
43159: kapasiteettiaan suhteessa jäsenmaihin, kehittämällä monitorointi- ja evaluaa-
43160: tiomenetelmiään ja jatkamalla 'World Employment Reportin' julkaisemista.
43161: ILOn Euroopan alueen V aluekokous pidettiin Varsovassa 20.-27.9.1995. Suomea
43162: edusti konferenssissa hallituksen, työnantajien ja työntekijöiden edustajista koostu-
43163: nut valtuuskunta. Ministeri Liisa Jaakonsaari piti Suomen yleispuheenvuoron.
43164: Konferenssin teemoina olivat kolmikantaisten rakenteiden vahvistaminen aktiivisen
43165: työvoimapolitiikan edistämiseksi, sosiaaliturvan kattavuus ja rahoitus sekä ILOn
43166: toiminta Euroopan alueella. Kokous hyväksyi päätöslauselman kolmikantaisuuden
43167: vahvistamisesta ja päätöslauselman, Jonka tarkoituksena on vahvistaa työmark-
43168: kinajärjestöjen riippumattomuutta ja helpottaa niiden rahoitusta mm. jäsenmaksujen
43169: verovähennyksin, päätöslauselman siirtotyöntekijöiden ja heidän perheittensä
43170: oikeuksista ja suojelusta sekä sosiaaliturvan kattavuutta Ja rahoitusta käsitelleen
43171: komitean raportin ja konkluusiot. Pääjohtajaa kehotettiin selvittämään EU :n kanssa
43172: miten ILO voisi paremmin toimia KIE-maihin suunnattujen avustusohjelmien
43173: toteuttajana.
43174: ILOn kemian teollisuuden komitean kokous pidettiin 10.-18.5. Genevessä. Suomea
43175: edusti konferenssissa hallituksen, työnantajien ja työntekijöiden edustajista koostu-
43176: nut valtuuskunta. Kokouksessa käsiteltiin alan viimeaikaista kehitystä, jäsenmaissa
43177: toteutettuja toimiahyväksyttyjen päätöslauseimien valossa ja rakenteellisen muutok-
43178: sen vaikutuksia alan työllisyyteen ja koulutukseen.
43179: ILOn kehitysyhteistyöstä vastaava varapääjohtaja Mary Chinery-Hesse vieraili
43180: Suomessa 2.10.1995. Ulkoasiainministeriössä ja työministeriössä käytyjen keskuste-
43181: lujen aiheina olivat ILOn toiminnan uudelleen kohdentamisen tarve nykyisenä
43182: murrosaikana YK:n rahoituskriisipaineissa, ihmisoikeusnäkökohtien korostuminen
43183: ja sosiaalisen vuoropuhelun edistäminen työllisyyden edistämiseksi. Lapsityövoiman
43184: käytön ehkäiseminen nousee voimakkasti esiin ILOn toiminnassa.
43185: Työministeriö ja Suomen ILO-neuvottelukuntajulkaisivat raportin "Kansainvälisen
43186: työjärjestön Suomessa ratifioimattomien yleissopimusten ratifiointimahdollisuudet
43187: sekä ratifioitujen yleissopimusten irtisanomistarve".
43188: Suomi ratifioi tammikuussa ILOn yleissopimuksen nro 164 (vuodelta 1987), joka
43189: koskee merenkulkijoiden terveyden- ja sairaanhoitoa.
43190: Hallitus saattoi joulukuussa eduskunnan tietoon vuoden 1994 työkonferenssissa
43191: hyväksytyn osa-aikatyötä koskevan ILOn yleissopimuksen nro 175 ( hallituksen
43192: esitys (207/1995), jota esitetään hyväksyttäväksi, sekä siihen liittyvän suosituksen.
43193: Lisäksi hallitus esitti, että eduskunta hyväksyisi vuoden 1988 työkonferenssissa
43194: hyväksytyn turvallisuutta ja terveyttä rakentamisessa koskevan yleissopimuksen nro
43195: 167.
43196: 788                            Suhteet ulkovaltoihin
43197: 
43198: 13.5.3. Maailman terveysjäijestö (WHO)
43199: Suomi osallistui kertomusvuonna aktiivisesti Maailman terveysjärjestön työskente-
43200: lyyn. Hallintoneuvoston jäsenenä Suomi osallistui hallintoneuvoston kokouksiin,
43201: jotka pidettiin tammikuussa ja toukokuussa Genevessä. Istunnoissa käsiteltiin
43202: järjestön toimintaa ja työskentelyä yleensä, mutta erityisesti seuraavassa yleisko-
43203: kouksessa esiintulevia asioita. Näistä keskeisimmät olivat järjestön organisaatiouu-
43204: distuksen toteuttamiseen liittyvät kysymykset ja ohjelmabudjetti. Kokouksessa
43205: perustettiin työryhmä selvittämään pääjohtajan valintaan liittyviä kriteerejä ml.
43206: pääjohtajuuskausien määrä. Suomi valittiin Euroopan edustajana ryhmän jäseneksi.
43207: Maailman terveysjärjestön (WHO) 48. yleiskokous pidettiin toukokuussa Geneves-
43208: sä. Yleiskokouksen ilmapiiriin vaikutti Afrikan alueen terveysministereiden esittämä
43209: päätöslauselmaesitys järjestön pääjohtajan erottamiseksi ja nimittämiseksi kunniapu-
43210: heenjohtajaksi hänen tammikuussa pidetyssä hallintoneuvoston kokouksessa
43211: käyttämänsä rasistiseksi tulkitun puheenvuoron johdosta. Pitkien neuvottelujen ja
43212: selvitysten jälkeen afrikkalaiset vetivät päätöslauselmaesityksen kokouksen lopulla
43213: pois.
43214: Yleiskokous hyväksyi järjestölle ohjelmabudjetin vuosille 1996-1997. Ohjelmabud-
43215: jetin rakenne ja sisältö on uudistettu osana järjestön organisaatiouudistusta. Ohjel-
43216: mabudjetti sisältää 19 strategista pääkohtaa ja on suuruudeltaan 843 miljoonaa
43217: dollaria. Lisäksi järjestöllä on käytössään ns. budjetin ulkopuolisia varoja noin 1
43218: miljoona dollaria.
43219: Jäsenmaat suhtautuivat myönteisesti uuden budjetin rakenteeseen ja sen todettiin
43220: antavan selkeän kuvan organisaation painotuksista Sen sijaan budjetin suuruutta
43221: supistettiin noin 13 %. Tämän seurauksena pääjohtaja mm. irtisanoi 200 sihteeris-
43222: tön edustajaa WHO:n päämajasta Genevessä kertomusvuoden aikana.
43223: Yleiskokoukselle esitettiin maailman terveydentilaraportti vuodelta 1995. Raportti
43224: osoittaa terveyden epätasa-arvon lisääntyneen maailmassa. Köyhyyden poistaminen
43225: on keskeinen tekijä myönteisen terveyskehityksen aikaansaamisesa. WHO:lla
43226: todettiin olevan tärkeä rooli terveyserojen kaventamisessa.
43227: Ohjelmabudjetin sisällöstä käytiin yksityiskohtainen ja laaja keskustelu. Mm.
43228: WHO:n roolia maailmanlajuisen lisääntymisterveyden strategian luojanaja ylläpitä-
43229: jänä korostettiin painottaen samalla laajaa koordinaatiota YK:n mmtten järjestöjen
43230: kanssa. Tärkeitä haasteita WHO:lle olivat myös YK:n väestökonferenssin sekä
43231: Pekingissä pidetyn naisten maailmankonferensissa hyväksyttyjen globaalien
43232: tavotteiden toteuttaminen.
43233: Yleiskokouksessa keskusteltiin uusista ja uudelleen ilmaantuvista tartuntataudeista
43234: sekä ei-tarttuvista taudeista. Tässä yhteydessä painotettiin ehkäisevän toiminnan
43235: merkitystä, mikä tulisi näkyä entistä laveampana koko järjestön työskentelyssä.
43236: Yleiskokouksessa päätettiin uudistaa WHO:n Terveyttä Kaikille strategia vuoteen
43237: 1998 mennessä. Tavoitteena on linjata järjestön toimintapolitiikkaa vastaamaan
43238: aikaisempaa paremmin ensi vuosituhannen haasteita. Lisäksi päätettiin uudistaa
43239: yksimielisesti pitkän ja asiallisen keskustelun jälkeen lääkärikoulutus palvelemaan
43240: entistä paremmin väestön tarpeita ja perusterveydenhuoltoa.
43241: Hallintoneuvoston jäsenenä Suomi koordinoi WHO:n pohjoismaista yhteistyötä.
43242: Yleiskokouksessa käytettiin useita pohjoismaisia puheenvuoroja sekä järjestön
43243: taloudellis-hallinnollisista asioista että globaaleista terveysasioista.
43244:                        1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                        789
43245: 
43246: Suomi osallistui WHO:n Euroopan aluekomitean kokoukseen, joka pidettiin
43247: syyskuussa Jerusalemissa. Aluekomitean keskeiseksi teemaksi nousi alueen rahoi-
43248: tus, jota päämaja oli leikannut 6.5 milj. dollaria. Tämä tarkoitti sitä, että aluejohtaja
43249: oli JOUtunut irtisanomaan 40 työntekijää aluetoimistosta. Aluekomitea hyväksyi
43250: päätöslauselman, jossa esitettiin rahoituksen lisäämistä järjestön budjetista alueille,
43251: koska Euroopan alueella oli uusien jäsenmaiden lisäksi myös kahdeksan kehitys-
43252: maaksi luokiteltua maata.
43253: Tarttuvat taudit ja terveyspalvelujärjestelmien reformit puhottivat aluekomiteaa
43254: runsaasti.
43255: Alueen keskeinen ohjelma on EUROHEALTH ohjelma, joka käsittää toiminnan
43256: Keski- ja Itä-Euroopan maiden väestön terveyden edistämiseksi. Alueen budjetista
43257: 70 % on suunnattu tähän toimintaan. Ohjelmalie hyväksyttiin seuraavat prioriteetit:
43258: terveyspolitiikka, terveydenhuoltojärjestelmän uudistaminen, naisten ja lasten
43259: terveys, tarttuvat taudit, ei-tarttuvat taudit, paremman terveyden edistäminen ja
43260: ympäristöterveydenhuolto.
43261: Kokouksessa todettiin, että Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vaikutukset
43262: alkavat vasta nyt hahmottua. Tulevaisuutta ajatellen aluetoimisto on kehittämässä
43263: harmonisoitua koko alueen kattavaa toimintasuunnitelmaa ja ydinvoimalaonnetto-
43264: muuksia koskevaa kansanterveyden vastausjärjestelmää, joka tarjoaa jäsenmaille
43265: oikea-aikaista tietoa terveyteen liittyvistä asioista onnettomuuden sattuessa.
43266: Suomi toimi Euroopan ympäristö- ja terveyskomitean jäsenenä kertomusvuoden
43267: aikana ja osallistui komitean kokouksiin, jotka pidettiin maaliskuussa Bilthovenissa
43268: sekä marraskuussa Kööpenhaminassa. Uudessa komiteassa, jonka pääasiallisena
43269: tehtävänä on tukea kansallisten ympäristöterveysohjelmien laatimista, käynnistettiin
43270: myös yhteistyö rajoja ylittävien, keskeisten ympäristöterveydenhuollon ongelmien
43271: ratkaisemiseksi Euroopassa.
43272: Suomi osallistui WHO:n alaisen Kansainvälisen syöpätutkimuskeskuksen (Interna-
43273: tional Agency for Research on Cancer) työskentelyyn kertomusvuoden aikana.
43274: Lisäksi kansanterveyslaitos koordinoi puheenjohtajana WHO:n maalimanlaajuista
43275: INTERHEALTH- ja Euroopan alueen CINDI-ohjelmia, joissa kummassakin
43276: pääpaino on sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä.
43277: Suomessajärjestettiin kolme WHO:n asiantuntijakokousta kertomusvuoden aikana.
43278: Lisäksi työterveyslaitos osallistui yhteistyössä WHO:n kanssa Thaimaassa pidetyn
43279: työterveyden tutkimusta ja käytännön toimenpiteitä pienyrityksissä käsittelevän
43280: kansainvälisen kokouksen järjestämiseen.
43281: 13.5.4. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (UNESCO)
43282: Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO täytti
43283: kertomusvuonna 50 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin "UNESCO 50 vuotta
43284: ja Suomi" -kirja, jossa suomalaiset asiantuntijat ja vaikuttajat pohtivat omakohtaisia
43285: kokemuksiaan UNESCO:n parissa sekä järjestön merkitystä käytännön kasvatus-,
43286: tiede-, kulttuuri- ja viestintäelämässä.
43287: Osana UNESCO:n 50-vuotisjuhlallisuuksia on Suomessa järjestetty tiedotustilai-
43288: suuksia sekä annettu julkisuuteen UNESCO:n toimintaa ja Suomen siihen osallistu-
43289: mista koskevia tiedotteita. Lisäksi on järjestetty UNESCO:n julkaisuja ja aineistoa
43290: koskevia näyttelyitä, jatkettu raporttien julkaisemista Suomen Unesco-toimikunnan
43291: julkaisusarjassa samoin kuin UNESCO:n sopimusten ja suositusten suomentamista
43292: 790                            Suhteet ulkovaltoihin
43293: 
43294: ja julkaisemista. Jyväskylän yliopiston kirjasto toimi UNESCO:n ainoana tallekir-
43295: jastona Suomessa. Suomen Unesco-toimikunta on kertomusvuonna jatkanut
43296: UNESCO:n kuukausijulkaisun UNESCO-Kuriirin julkaisemista suomen kielellä.
43297: UNESCO-koulujen vuosittainen koordinointi- ja kehittämisseminaari järjestettiin
43298: Heinolassa tammikuussa aiheenaan suvaitsevaisuus ja koulujen välisen tietoverkos-
43299: ton toiminta. UNESCO:n luonnontieteellisiä ohjelmia esitellyt kokous ja kulttuuria
43300: ja työttömyyttä koskeva seminaari pidettiin Helsingissä maaliskuussa. UNESCO:n
43301: julistaman Kansainvälisen lehdistön vapauden päivänjohdostajärjestettiin sananva-
43302: pautta ja suvaitsevaisuutta käsittelevä kokous Helsingissä toukokuussa.
43303: Suomi on työskennellyt YK:n julistaman Maailman kulttuurikehityksen vuosikym-
43304: menen (1988-1997) tavoitteiden edistämiseksi. Kertomusvuoden teemaan "Kult-
43305: tuurija maatalous" liittyen järjestettiin "Maaseudun kehittäminen kulttuuriympäris-
43306: tönä" -seminaari Keuruulla ja Petäjävedellä toukokuussa.
43307: Opetusministeriö on edelleen pyrkinyt edistämään Suomen luonnonperintökohteiden
43308: esittämistä UNESCO:n Maailmanperintöluetteloon. Kertomusvuonna valmistui
43309: maailmanperintökohteista kertova suomalainen näyttely ja siihen liittyvä CD-ROM.
43310: Suomi järjesti Pohjoismaiden Unesco-toimikuntien kokouksen Imatralla elokuussa.
43311: Kokouksessa valmisteltiin yhteispohjoismaisia päätöslauselmia ja puheenvuoroja
43312: UNESCO:n yleiskokousta varten. Kokouksen yhtenä pääteemana oli Javier Perez
43313: de Cuellarin johtaman kulttuurin ja kehityksen maailmankomission loppuraportti.
43314: Raportti luovutettiin sekä YK:n yleisistunnalle että UNESCO:n yleiskokoukselle.
43315: Suomen valtuuskuntaa 25.10.-16.11. pidetyssä UNESCO:n yleiskokouksen 28.
43316: istunnossajohti kulttuuriministeri Claes Andersson. Yleiskokous hyväksyi keskipit-
43317: kän aikavälin strategian vuosille 1996-2001 ja ohjelman ja budjetm vuosille
43318: 1996-1997. Suomi valittiin yleiskokouksessa yleiseen komtteaan ja toimi siten
43319: yleiskokouksen yhtenä varapuheenjohtajana. Suomi valittiin lisäksi päämajakomite-
43320: aan ja uudelleen Nuubia-komiteaan.
43321: Suomi toimi kertomusvuonna UNESCO:n tietotekniikkakomiteassa (IIP) sekä
43322: järjestön luonnontieteellisten ohjelmien hallinnossa olemalla Ihminen ja ympäristö-
43323: ohjelman MAB:nja Kansainvälisen vesiohjelman IHP:n neuvoston jäsenenä. Suomi
43324: valittiin kertomusvuonna IHP:n neuvoston varapuheenjohtajaksi ja työvaliokunnan
43325: jäseneksi.
43326: YK:n yleiskokous nimesi vuoden 1995 suvaitsevaisuuden vuodeksi ja valitsi
43327: UNESCO:n vastuujärjestöksi. UNESCO:n syksyllä pidetty yleiskokous hyväksyi
43328: suvaitsevaisuusjulistuksen ja jatkotoimintasuunnitelman. Marraskuun 16 päivä
43329: julistettiin suvaitsevaisuuden päiväksi. Helsingissä marraskuussa järjestettyyn
43330: suvaitsevaisuusseminaariin osallistui runsaasti kasvatusalan ja järjestöjen edustajta.
43331: 13.5.5. Muut YK:n erityisjäijestöt (WIPO, IMO, ITU, UPU, WMO, UNIDO)
43332: Suomi on osallistunut aktiivisesti tekijänoikeuden kansainvälisen sopimusjärjestel-
43333: män kehittämiseen Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPO:n puitteissa.
43334: Työskentely on keskittynyt WIPO:n asiantuntijakomiteoihin, joissa käsitellään
43335: tekijänoikeutta ja eräitä tekijänoikeuden lähioikeuksia koskevien kansainvälisten
43336: yleissopimusjärjestelyjen uudistamista. Suomi on kertomusvuoden aikana lisäksi
43337: osallistunut WIPO:n ja sen hallinnaimien yleissopimusten hallintoelinten sääntö-
43338: määräisiin kokouksiin.
43339:                       1996 vp   Hallituksen kertomus 1995                     791
43340: 
43341: Merenkulkulaitos osallistui vuonna 1995 Kansainvälisen merenkulkujärjestön
43342: (IMO) toimintaan. IMO:ssa on kertomusvuonna hyväksytty laaja muutos merimies-
43343: ten koulutusta ja pätevyyskirjojakoskevaan vuoden 1978 yleissopimukseen. Lisäksi
43344: IMO:ssa on tehty SOLAS-sopimukseen useita ro-ro-matkustaja-alusten turvallisuut-
43345: ta parantavia muutoksia.
43346: Telehallintokeskus osallistui vuonna 1995 Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU)
43347: maailmanlaajuisen radiokonferenssin (WRC-95) sekä ITU:n radioviestintäsektorin
43348: radioviestintäkouksen (RA-95),joka toteutettiin GenevessäSuomen telehallintokes-
43349: kuksen edustajan puheenjohdolla.
43350: Suomen toiminta Maailman postiliitossa (UPU) aktivoitui vuonna 1995. Telehallin-
43351: tokeskus osallistui Maailman postiliiton hallintoneuvoston kokoukseen Bernissä,
43352: jossa selvitettiin oman toiminnan kehittämistä sekä EU:n postidirektiiviluonnosta.
43353: Ilmatieteen laitos osallistui useisiin Maailman ilmatieteellisen järjestön (WMO)
43354: kokouksiin. WMO:n yleiskokous sopi kansainvälisen datavaihdon periaatteista,
43355: joiden mukaan luovutettua säähavaintoaineistoa ei voida sopimuksetta käyttää
43356: kaupalliseen toimintaan luovuttajamaassa. Suomi on osallistunut aktiivisesti
43357: WMO:n ja UNEP:n (United Nations Environmental Programme) alaisuudessa
43358: toimivan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) toimintaan.
43359: Suomi on osallistunut YK:n teollistamis- ja kehitysjärjestön (UNIDO) työhön
43360: kertomuskaudella jäsenvelvoitteidensa mukaisesti. Järjestön hallintoneuvoston
43361: (teollistamisneuvoston) jäseninä Pohjoismaat ovat vuoron perään, Suomi viimeksi
43362: vuonna 1993. Suomella ei ole tarkoitus pyrkiä hallintoneuvoston jäseneksi uudel-
43363: leen. Järjestön yleiskokous pidetään joka toinen vuosi, viimeksi kertomusvuoden
43364: joulukuussa Wienissä. Suomi ei ole kertomusvuonna rahoittanut UNIDO:n tutki-
43365: musprojekteja, joskin UNIDO:ssa on edelleen käynnissä projekteja, joita Suomi on
43366: aiempina vuosina rahoittanut. Suomi seuraa järjestön reformin etenemistä ja sen
43367: hallinnon tehostamisen kehitystä.
43368: 
43369: 13.6. Kansainvälinen atomienergiajäijestö (IAEA)
43370: Suomen kolmivuotinen kausi Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) hallinto-
43371: neuvoston jäsenenä päättyi IAEA:nyleiskokouksessa 22.9.1995.
43372: Hallintoneuvostokauden aikana Suomen toiminnassa IAEA:ssa korostuivat järjestön
43373: ydinmateriaalivalvonnan edistäminen, ydinturvallisuuden kohottaminen sekä
43374: järjestön talouden ja toiminnan priorisoinnin kohottaminen.
43375: Suomi tuki IAEA:n ns. 93+2 ohjelman toimeenpanoa. Ohjelman tarkoituksena on
43376: lisätä IAEA:n suorittaman ydinmateriaalivalvonnan (safeguards-valvonta) tehok-
43377: kuutta ja taloudellisuutta. Valvontaa pyritään kehittämään siten, että IAEA:n
43378: tarkastustoiminta voisi tehokkaasti kohdentua myös mahdolliseen ilmoittamatto-
43379: maan ydintoimintaan ja sen varmistamiseen, ettei ilmoittamatonta ydintoimintaa
43380: ole.
43381: Ydinturvallisuuden alalla Suomi osallistui valmisteleviin toimenpiteisiin vuonna
43382: 1994 allekirjoitetun ydinturvallisuuskonvention kansainväliseksi voimaansaattami-
43383: seksi ja konvention mekanismien viimeistelemiseksi. Lisäksi Suomi osallistui
43384: vuonna 1995 aloitettuihin neuvotteluihin kansainvälisen ydinjätteiden käsittelyn
43385: turvallisuuttakoskevan konvention valmisteluihin. Kansainvälisen ydinvastuujärjes-
43386: telmän kehittämiseen tähtäävät neuvottelut etenivät kertomusvuonna hitaasti.
43387: 792                            Suhteet ulkovaltoihin
43388: 
43389: Suomi kuuluu IAEA:ssa maihin, jotka ovat jatkuvasti pyrkineet kehittämään
43390: järjestön talouden hoitoa mm. siten, että pitkäaikaisten teknisen avun ohjelmien
43391: tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan ja sovittua määräaikaisuutta
43392: noudatetaan.
43393: Vuoden 1995 alusta Suomen uutena viitekehyksenä IAEA:ssa ovat EU ja EURA-
43394: TOM. Euroopan unionin ydinaseettomien jäsenvaltioiden, Euroopan atomiener-
43395: giayhteisönja Kansainvälisen atomienergiajärjestön välillä ydinsulkusopimuksen UI
43396: artiklan täytäntöönpanosta tehty sopimus tuli Suomen osalta voimaan 1.10.1995.
43397: 13.7. Euroopan talouskomissio (ECE)
43398: Keski- ja Itä-Euroopassa tapahtuneiden muutosten johdosta YK:n Euroopan
43399: talouskomissio (ECE) laati jo vuonna 1990 toiminnalleen uudet painopistealueet
43400: Tavoitteena oli siirtymävaiheen talooksien integroiminen muuhun Eurooppaan.
43401: Edelleen voimassa olevat prioriteettialat ovat ympäristö, liikenne, tilastot, kauppa-
43402: menetelmien yksinkertaistaminen ja taloudelhset analyysit.
43403: Vuonna 1995 ECE:n jäsenmäärä oli 55, kun se vuonna 1991 oli 35. Jäsenkunta
43404: kattaa ns. ETYJ-Euroopan eli myös entisen Neuvostoliiton Aasian puoleiset
43405: tasavallat, mikä on merkinnyt järjestölle uutta haastetta. Noin puolet jäsenistä on
43406: siirtymätalousmaita ja osa luokitellaan kehitysmaiksi. ECE:n resurssit ovat jo
43407: pitkään olleet riittämättömät turvaamaan laajenneen jäsenkunnan uudet tarpeet.
43408: ECE:n 50. yleiskokouksessa 3.-11.4.1995 prioriteeteista käydyssä keskustelussa
43409: siirtymätalousmaat olivat Venäjän johdolla valmiit laajentamaan yhteistyötä
43410: energiasektorille, tieteeseen ja teknologiaan sekä teollisuuteen. Venäjä sai tukea
43411: sekä Yhdysvalloilta että ECE:n toimeenpanevalta pääsihteeriltä. EU painotti
43412: P.itäytymistä nykyisissä prioriteeteissa, vaikkajoidenkinjäsenmaiden mielestä onkin
43413: Ilmennyt tarvetta harkita niitä uudelleen. Kokouksessa hyväksytyssä päätöslausel-
43414: massa pidettiinkin prioriteettien uudelleen tarkastelua tarpeellisena. Tämä tullaan
43415: tekemään järjestön vuonna 1997 pidettävään 50-vuotisistuntoon mennessä.
43416: ECE:n liikkuma-ala ja uusiutuminen jatkossa riippuvat siitä, minkä painoarvon
43417: päävaikuttajat antavat Venäjän ja sitä tukevien siirtymätalousmaiden pyrkimyksille,
43418: JOihin kuuluu myös markkinoillepääsymahdollisuuksien l'arantaminen länsimark-
43419: kinoilla. Selkeäksi rajoitukseksi on koettu ECE:n budjetti- ja resurssitilanne.
43420: Suomi oli vuosikokouksessa ensi kertaa mukana EU:n jäsenenä ja osallistui aktii-
43421: visesti mm. ympäristö- ja asuinyhdyskunta- sekä liikennepäätösten valmisteluun.
43422: Suomi osallistui myös EU:n pääpuheenvuoron valmisteluun. Suomella on perintei-
43423: sesti ollut korkea profiili ECE:ssä. Tämä aktiivisuus sai tunnustusta, kun pääjohtaja
43424: Kaj Bärlund valittiin järjestön ympäristöosaston johtoon.
43425: Euroopan kolmas ympäristöministerikonferenssi pidettiin Sofiassa 23.-25.10.1995.
43426: ECE:n puitteissa valmisteltu koko Euroopan ympäristöohjelma hyväksyttiin ja
43427: annettiin ministerijulistus. Ne sisältävät ECE:n, OECD:n, EN:nja EU:n yhdessä tai
43428: erikseen valmistelemia päätöksiä, jotka soveltuvin osin siirtävät EU:n ymJ?äristö-
43429: määräyksiä sovellettavaksi koko ECE:n alueella. Julistus kehottaa mm. antaJamaita
43430: lisäämään rahoitustaan KIE-maiden ympäristöongelmien vähentämiseksi. Mmisterit
43431: hyväksyivät EN :n yleiseurooppalaisen biologisen ja maisemallisen monimuotoisuu-
43432: den strategian toteutettavaksi koko Euroopassa. Ministerien julistuksen mukaisesti
43433: ECE:n ympäristöpolitiikan komitea ottaa Euroopan ympäristöohjelman tavoitteet
43434: työohjelmaansa ja valmistelee alueellisen sopimuksen kansalaisten osallistumisesta
43435: päätöksentekoon. Seuraavan, vuonna 1998 Tanskassa järjestettävän konferenssin
43436:                            1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      793
43437: 
43438:      valmistelu hoidetaan edelleenkin ECE:n puitteissa, vaikka järjestön koordinoivaa
43439:      roolia supistettiin.
43440:      ECE:n maatalouskomitean kokouksessa päätettiin ehdottaa, lähinnä taloussyistä,
43441:      eriävistäkin kannanotoista huolimatta, komitean alaisen yhteistoiminnan uudelleen
43442:      järjestämisestä ja supistamista. Eräitä toimintoja voitaisiin siirtää muiden ECE-
43443:      elinten alaisuuteen ja toisia yhdistää FAO:n Euroopan alueen organisaatioon.
43444:       Liikenneministeriö on vuonna 1995 osallistunut edellisten vuosien tapaan liikenne-
43445:       turvallisuus-, maantieliikenne-, ajoneuvojen rakenne- ja vaarallisten aineiden
43446:       tiekuljetustyöryhmien työhön. Lisäksi osallistuttiin vuonna 1996 järjestettävän
43447:       alueellisen ministeritason liikenne- ja ympäristökonferenssin valmistelutyöhön.
43448: 
43449:       13.8. YK:nkauppa-ja kehityskonferenssi (UNCTAD)
43450:       UNCTADin toiminassa korostuivat kertomusvuonna toisaalta vuoden 1996 keväällä
43451:       pidettävän UNCTAD IX-konferenssin valmistelut ja toisaalta järjestön johdon
43452:       uudistuminen. Edellisestä yleiskokouksesta vuonna 1992 alkanut uudistusprosessi
43453:       on muuttanut järjestöä pragmaattiseen suuntaan. YK:n vaikea resurssitilanne on
43454:       tosin viivästyttänyt kehitystä, mutta samalla se on myös järkeistänyt toimintoja.
43455:       Järjestö sai vihdoin 1995 uuden pääsihteerin, brasilialaisen Rubens Ricuperon.
43456:       Tämän tunnetun kauppapoliitikon yhteistyö WTO:n uuden johdon kanssa näyttää
43457:       tehostavan järjestöjen välistä kanssakäymistä. Suhde WTO:hon on selvästi eräs
43458:       UNCTADin tulevaan rooliin vaikuttava tekijä.
43459:       Tietyillä alueilla UNCTADin toiminta kestää hyvin kansainvälisen vertailun. Yksi
43460:       myönteinen esimerkki on kauppa ja ympäristö -teemaan liittyvien kysymysten
43461:       käsittely, missä Suomella on ollut pitkään johtava asema. Näitä kysymyksiä
43462:       Suomen puheenjohdolla käsitellyt työryhmä sru loppuraporttinsa valmiiksi marras-
43463:       kuussa. Siihen sisältyy suosituksia, jotka liittyvät mm. kauppaan vaikuttaviin
43464:       ympäristöpoliittisiin toimenpiteisiin, kehitysmaiden tukemiseen ja UNCTADin
43465:       tulevaan työhön. UNCTADin ao. kysymyksiä käsittelevä sihteeristö onkin vakiin-
43466:       nuttanut hyvin oman asemansa. Tältä pohjalta Suomi tarjoutui isännäksi tammi-
43467:       kuussa 1996 pidettävään UNCTAD IX -valmisteluseminaariin, jonka aiheena on
43468:       "ympäristö, kilpailukyky ja kauppa".
43469:       Perinteiselle maailmankauppaa koskevalle UNCTADin raportille Trade and
43470:       Development Report myös teollisuusmaat antoivat 1995 tunnustusta. Uusia aiheita
43471:       UNCTADin toiminnassa on investointeja käsittelevä työ (vrt. World Investment
43472:       Report), joka on siirtynyt äskettäin New Yorkista Geneveen YK:n ao. sihteeristön
43473:       mukana. Uusia aiheita UNCTADissa edustaa myös informaatioteknolo~ian hyödyn-
43474:       täminen maailmankaupassa. YK:n Trade Efficiency -symposiumin pohJalta tapahtu-
43475:       vaan ns. Trade Point-verkon luomiseen ja kehittämiseen Suomi on kyennyt
43476:       vaikuttamaan rakentavasti. Ensimmäisenä askeleena oli kesäkuussa saavutettu
43477:       yhteisymmärrys peruskriteereistä. Konsepti on kiinnostanut myös yksityistä sekto-
43478:       ria, mistä on esimerkkinä Tampereella lokakuussa järjestetty Trade Point -johtajien
43479:       seminaari.
43480:       Kansainvälinen kauppakeskus ITC (lnternational Trade Centre UNCTAD/WTO) on
43481:       UNCTADin ja WTO:n (aiemmin GATTin) alainen teknisen avun järjestö. Gene-
43482:       vessä sijaitseva ITC on saanut uutta merkitystä Uruguayn kierroksen ja WTOn
43483:       perustamisen myötä. Järjestön toimintaedellytykset riippuvat kuitenkin suuresti
43484:       vapaaehtoisista avustuksista varsinkin, kun monen keskeisen antajamaan (ml.
43485:       Suomi) apu on vähentynyt tuntuvasti. Pohjoismaat ovat olleet koko ITC:n olemas-
43486:       saolaajan sen keskeisiä tukijoita.
43487: 
43488: 100 360228Y
43489: 794                            Suhteet ulkovaltoihin
43490: 
43491: 13.9. YK:n erityisaloja koskeva toiminta
43492: Suomi osallistuiYK:nkansainvälisen kauppaoikeuden toimikunnan (UNCITRAL)
43493: työskentelyyn. Vireillä oli mm. kansainvälisiä konkursseja ja saatavien siirtoa
43494: koskevat hankkeet sekä elektronista tiedonsiirtoa koskevan mallilain laadinta.
43495: YK:n IX Kriminaalipoliittinen maailmankongressi järjestettiin Kairossa 30.4.-
43496: 7.5.1995. YK:n krimmaalipoliittisen ohjelman painopistealueina ovat kertomus-
43497: vuonna olleet järjestäytynyt kansallinen ja kansainvälinen rikollisuus mukaan lukien
43498: taloudellinen ja ympäristörikollisuus, kaupunki-, nuoriso- ja väkivaltarikollisuuden
43499: ehkäisy sekä rikosoikeusjärjestelmän kehittäminen.
43500: Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Helsingin kriminaalipoliittinen
43501: instituutti (HEUNI) on YK:n kriminaalipoliittisen ohjelman Euroopan asioita
43502: käsittelevä yksikkö, jonka tehtävänä on edistää yhteistoimintaa rikosten ehkäisyssä
43503: ja rikosoikeusjärjestelmän kehittämisessä. Vuoden 1995 aikana sen toiminnan
43504: pääpaino on edelleen ollutYK:nyleisen kriminaalipoliittisen ohjelman suunnittelus-
43505: sa Ja kehittämisessä, erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan uusien demokratioiden
43506: avustamisessa kriminaalipolitiikan alalla sekä YK:n 9. kriminaalipoliittisen maail-
43507: mankongressin (Kairo, 29.4.-8.5.1995) valmistelun avustamisessa.
43508: HEUNin työohjelma perustuu toisaalta YK:n määrittämiin painopistealueisiin ja
43509: toisaalta Euroopan erityisiin ongelmiin. Kertomusvuonna YK:n kriminaalipoliittisen
43510: ohjelman painopistealueet ovat olleet kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus,
43511: rahanpesu ja rikoksista saadun hyödyn konfiskointi, laiton siirtolaisten välittäminen,
43512: naisiin ja lapsiin kohdistunut väkivalta, ampuma-aseiden kontrolli sekä ympäristöri-
43513: kollisuus.
43514: HEUNI oli yksi keskeisistä YK:n maailmankongressin järjestäjistä. Sen lisäksi, että
43515: HEUNissa laadittiin yhden yleisteeman ("Kansainvälinen yhteistyö") taustaraportti,
43516: instituutti osallistui kahden ns. workshopin valmisteluihin. Toinen näistä work-
43517: shopeista käsitteli kansallisia ja kansainvälisiä kriminaalipoliittisia toimia ympäris-
43518: tönsuojelun alalla ja toinen, jossa HEUNI oli päävastuussa, koski tietohallmnon
43519: kehittämistä sekä erityisesti rikosoikeusjärjestelmän tietokoneistamista. Jälkim-
43520: mäisen workshopin yhteydessä järjestettiin laaja symposiumi, josta ilmestyy raportti
43521: vuoden 1996 alussa.
43522: Euroopan rikosoikeusjärjestelmien tietokoneistamisessa on vuoden aikana Venäjää,
43523: Bulgariaa ja Sloveniaa koskevista projekteista valmistunut ns. projektiasiakirja,
43524: jossa hahmotellaan projektien jatkotoimia ja osoitetaan kunkin viranomaisen
43525: vastuualueet sekä esitetään, miten kansainvälinen yhteisö voi avustaa projektien
43526: toteutuksessa. Eri maiden rikosoikeusjärjestelmien hallinnossa käytettävistä tieto-
43527: koneohjelmista laadittiin julkaisu. Sen tarkoituksena on edistää ohjelmien hyödyntä-
43528: mistä ja tehostaa hallintoa erityisesti kehitysmaissa, joissa ei usein ole mahdolli-
43529: suuksia kehittää vastaavia ohjelmia omaan käyttöönsä.
43530: YK:n toiminta rikosoikeusjärjestelmien tietokoneistamisessa on ollut pitkälti
43531: HEUNin varassa. Tilanteen parantamiseksi HEUNI on talous- ja sosiaalineuvoston
43532: pyynnöstä valmistanut yhdessä YK:n sihteeristön kanssa maailmanlaajuisen
43533: toimenpideohjelman. Ohjelmaa käsitellään YK:n kriminaalipoliittisen komission
43534: istunnossa 1996. Vuoden aikana YK:n talous- ja sosiaalineuvosto määräsi YK:n
43535: kongressin ja kriminaalipoliittisen komission aloitteesta sihteeristön suorittamaan
43536: laajamittaisen tutkimuksen ampuma-aseiden säännöstelystä, ampuma-aseiden
43537: käytöstä muun muassa rikosten yhteydessä sekä ampuma-aseiden salakuljetuksesta.
43538: Tutkimustulosten perusteella johtoryhmän on laadittava toimenpidesuosituksia
43539: kriminaalipoliittiselle komissiolle sen vuoden 1997 istuntoa varten.
43540:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       795
43541: 
43542: Naisiin kohdistuvan väkivallan osalta HEUNI on toiminut yhdessä Kanadassa ja
43543: Italiassa sijaitsevien YK:n kriminaalipoliittisten laitosten kanssa kehittääkseen
43544: yleisen toimenpideohjelman sekä erityisesti muun muassa käytännön virkamiehille
43545: suunnatun koulutusohjelman. HEUNI suunnittelee asiasta seminaaria yhdessä
43546: Slovenian oikeusministeriön kanssa. Seminaari on tarkoitus järjestää vuoden 1996
43547: aikana.
43548: HEUNin päähankkeita vuoden 1995 aikana on ollut kansainvälisiä kriminaalipoliit-
43549: tisia yhteistyöprojekteja koskevan tietopankin perustaminen. Instituutti on jo monen
43550: vuoden aikana yrittänyt edistää Keski- ja Itä-Euroopan uusien demokratioiden
43551: avustamista kriminaalipolitiikan alalla, muun muassa keräämällä ja julkaisemalla
43552: tietoa yhteistyöprojekteista. Vuoden aikana talous- ja sosiaalineuvosto antoi tukensa
43553: tälle toiminnalle määräämällä sihteeristön perustamaan erityisen tietopankin yhdessä
43554: HEUNin kanssa. Hanketta varten HEUNI sai taloudellista tukea Yhdysvaltojen
43555: ulkoasianministeriöltä. Talous- ja sosiaalineuvoston päätöslauselman mukaisesti
43556: projekti on kokeiluluontoinen, ja sen tulosten perusteella YK:n kriminaalipoliittinen
43557: komissio harkitsee vuoden 1997 istunnossaan maailmanlaajuisen tietopankin
43558: perustamista.
43559: Kertomusvuoden aikana HEUNI on pyynnöstä antanut asiantuntija-apua laatimalla
43560: lausunnon Venäjän, Latvian ja Tshekin keskeisistä rikosoikeusjärjestelmään
43561: liittyvistä lakiluonnoksista. HEUNI on lisäksi yhdessä Suomen rikostorjuntaneu-
43562: voston kanssa antanut lausunnon Viron uudesta kansallisesta rikostenehkäisyohjel-
43563: masta.
43564: YK:n kriminaalipoliittinen sihteeristö, YK:nItaliassa sijaitsevakriminaalipoliittinen
43565: tutkimuslaitos, Venäjän sisäasiainministeriö ja HEUNI ovat aikoinaan allekirjoitta-
43566: neet yhteistyömuistion. HEUNI ja Venäjän sisäasiainministeriö ovat sen nojalla
43567: käynnistäneet kansainvälisen tutkimuksen autovarkauksistaja autojen salakuljetuk-
43568: sesta YK:n talous- ja sosiaalineuvoston kiinnitettyä aiheeseen huomiota.
43569: YK:n sihteeristö kerää viiden vuoden välein tietoa eri maiden rikollisuudesta ja
43570: rikosoikeusjärjestelmän toiminnasta. YK:n on kerännyt neljättä tiedusteluaan varten
43571: tietoja vuosilta 1985-1990. HEUNI on laatinut laajan kaksiosaisen selvityksen,
43572: jossa selostetaan tuloksia Euroopan ja Pohjois-Amerikan osalta.
43573: Ison-Britannian sisäasiainministeriön kanssa on toteutettu kaksi projektia vuoden
43574: aikana. Selvityksen aiheina olivat vankeinhoidon kehittäminen. Keski- ja Itä-
43575: Europan maissa sekärikosten ehkäisyä koskevat kokeilut Euroopan ja Pohjois-
43576: Amerikan maissa.
43577: Pelastushallinto osallistui aktiivisesti YK:nerijärjestöjen toimintaan (DHA, UNEP,
43578: ECE). Erityisesti osallistuttiin DHA:n johtaman koordinointi- ja johtamisjärjestel-
43579: män kehittämistyöhön, koulutukseen ja harjoituksiin. Arviointi- ja koordinointiryh-
43580: män (UNDAC) suomalaisjäsen osallistui Pohjois-Korean tulvan aiheuttamien
43581: tuhojen arviointiin. Lisäksi Suomi oli mukana kehittämässä sotilas- ja pelastusvi-
43582: ranomaisten yhteistoimintamuotoja suuronnettomuuksissa, varsinkin yhteistyö-
43583: menetelmiä, käsikirjaa ja koulutustoimintaa.
43584: ECE:n alueella allekirjoitettua teollisuusonnettomuussopimuksen toimeenpanoa
43585: edistettiin mm. järjestämällä yhteystahojen kokous sekä siihen liittyvä hälytysharjoi-
43586: tus.
43587: Suomi jatkoi kertomusvuonna nelivuotista jäsenyyttään YK:n huu-
43588: mausainetoimikunnassa. Toimikunnan keväällä pidetyssä 38. istunnossa päätee-
43589: moiksi nousivat laittomien huumeiden kysynnän ehkäisy, YK:n huumausaineohjel-
43590: 796                            Suhteet ulkovaltoihin
43591: 
43592: man (UNDCP:n) rahoitusongelmat, YK:n elinten entistä parempi koordinaatio
43593: huumausaineiden vastaisessa toiminnassa ja yhteistyö kansainvälisten kehitysrahas-
43594: tojen kanssa. Suomen edellisenä vuonna esittämään ja hyväksyttyyn päätöslausel-
43595: maan liittyvä huumausainekysymystä koskevan tietojärjestelmän parantaminen oli
43596: niinikään esillä.
43597: YK:n toisen asuinyhdyskuntakonferenssin (Habitat II) tavoitteena on löytää
43598: ratkaisuja nopean väestönkasvun ja kaupungistumisen aiheuttamiin ongelmiin. Val-
43599: mistelukomitean 2. istunnossaNairobissa24.4.-5.5. Suomi vaikutti aktiivisesti EU:n
43600: jäsenmaana mm. loppuasiakirjasta käytyihin neuvotteluihin. Erityisesti painotettiin
43601: yhdyskuntakehityksen ympäristönäkökohtia sekä paikallishallinnon merkitystä.
43602: Suomi tuki myös elokuussajärjestettyä UNU/WIDERin tutkijakonferenssia Habitat
43603: II:n aiheista. Habitat II:n valmistelukomitean puheenjohtajana toimii Suomen
43604: edustaja.
43605: YK:n Asuinyhdyskuntakomission 15. istunto oli myös suunnattu tukemaan Habitat
43606: II:n valmistelua. Erityisteemoina olivat kestävä kehitys ja maapolitiikka sekä
43607: "Maailman asuntostrategia vuodelle 2000"-ohjelman väliarviointi. Poliittisista
43608: ongelmista vaikeimmaksi nousi oikeus asuntoon-käsite, joka on tämän jälkeen
43609: siirtynyt Habitat II:n valmistelujen kiistakysymykseksi. Suomen valtuuskunta
43610: osallistui aktiivisesti istuntoon.
43611: 13.10. YK:n kehitysyhteistyö
43612: YK:n yleiskokouksen 50. istuntokaudella jatkettiin toimintaa YK:n talous- ja
43613: sosiaalisektorin uudistamiseksi. Erityistä huomiota kiinnitettiin YK:n kehitysyhteis-
43614: työtoimintojen hallintoa selkiyttävän ja tehostavan uudistuksen toteutukseen.
43615: Neuvottelut Pohjoismaiden esittämän YK:nkehitysyhteistyötoimintojen rahoitusuu-
43616: distuksen aikaansaamiseksi jatkuivat kertomusvuonna. Rahoitusneuvotteluiden
43617: tarkoituksena on päästä sopimukseen YK:n kehitysjärjestöjen rahoituksen muutta-
43618: misesta nykyisestä täysin vapaaehtoisesta järjestelmästä maantieteellisesti yhä
43619: laajemmalle ja määrällisesti tarkasti ennakoitavalle pohjalle. Vuoden 1993 uudistus-
43620: päätöksellä selkeytettyä YK:n yleiskokouksen, ECOSOC:n (YK:n talous- ja
43621: sosiaalineuvoston) ja neljän keskeisen YK:n kehitysohjelman ja -rahaston - YK:n
43622: kehitysohjelman (UNDP), YK:n lastenrahaston (UNICEF), YK:n väestörahaston
43623: (UNFPA) ja Maailman elintarvikeohjelman (WFP) - hallintoneuvostojen välistä
43624: työnjakoa pidetään toimivana. Entisten hallintoneuvostojen tilalle perustettujen näitä
43625: pienempien johtokuntien työskentelyyn oltiin etupäässä tyytyväisiä, joskin eräät
43626: maat esittivät niitä kohtaan myös arvostelua. Yleiskokouksen 50. istuntokaudella
43627: YK:n operatiivisten kehitystoimintojen kolmivuotistarkastuksessa arvioitiin
43628: ECOSOC:n alaelinten toimintaa ja niiden keskinäisen koordinaation tehostamista.
43629: Neuvottelujen tuloksena hyväksytyssä laajassa päätöslauselmassa annettiin mm.
43630: runsaasti käytännön ohjeita maatason koordinaation tehostamisesta ja päätettiin
43631: seuraavassa kolmivuotistarkastelussa paneutua myös kehitystoimintojen merkityksen
43632: arviointiin.
43633: Pohjoismaisen ja läntisen vaaliryhmän (Westem European and Other States Group)
43634: hyväksymän rotaation mukaan Suomi on valittu elintarvikeohjelman WFP:n (World
43635: Food Programme) vuonna 1996 aloittavaan uudistettuun johtokuntaan. Vuonna
43636: 1995 Suomi oli UNICEF:in johtokunnan jäsen, kun Sveitsi luopui jäsenyydestä
43637: Suomen hyväksi. UNDP/UNFPA:n johtokunnan jäseneksi Suomi tulee vuosiksi
43638: 1996-1998. Väestörahaston UNFPA:n omaa johtokuntaa koskeva esitys käsiteltiin
43639: vuoden 1995 ECOSOC:ssa ja YK:n yleiskokouksessa, joissa katsottiin, ettei
43640: tehokkuussyistä ole tarpeellista perustaa UNFPA:lle erillistä johtokuntaa.
43641:                       1996 vp Hallituksen kertomus 1995                        797
43642: 
43643: 13.11. Suomen YK:n kautta kanavoima kehitysapu
43644: UNDP; YK:n kehitysohjelma
43645: YK:nkehitysohjelma UNDP on YK-järjestelmän keskeinen jäsenmaiden vapaaeh-
43646: toisiin yleisavustuksiin nojautuva kehitysyhteistyötä suunnitteleva, rahoittava ja
43647: koordinoiva elin. UNDP:n rahoittamien projektien toteuttajina toimivat YK:n
43648: erityisjärjestöt tai vastaanottajamaiden hallitukset.
43649: Suomen yleisavustus UNDP:lle vuonna 1995 oli 55 miljoonaa markkaa, mikä
43650: merkitsi dollarimääräistä nousua edellisvuodesta. Vuonna 1995 annettiin UNDP:n
43651: alaiselle YK:n naisten kehitysrahastolle UNIFEM:ille 0,45 miljoonan markan
43652: suuruinen yleisavustus. Dollanmääräisesti avustus pysyi edellisvuotlsen suuruisena.
43653: UNICEF; YK:n lastenrahasto
43654: YK:n lastenrahaston, UNICEF:n, toiminta keskittyy lasten aseman parantamiseen
43655: ja heidän tat'{>eidensa huomioonottamiseen osana kestävää kehitystä. UNICEF:n työ
43656: painottuu entyisesti kehitysmaiden lasten ja äitien terveys- ja sosiaalipalvelujen
43657: kehittämiseen sekä tarpeen mukaan hätäavun antoon. Vuonna 1995 rahaston
43658: käytettävissä oli noin 1000 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Kolme neljäsosaa siitä
43659: koostuu jäsenmaiden hallitusten vapaaehtoisista avustuksista. Yksi neljäsosa
43660: saadaan UNICEF:n kansallisten komiteoiden keräämänä sekä yksityisinä avustuksi-
43661: na.
43662: Vuoteen 1992 saakka Suomi kuului UNICEF:n suurimpien avunantajien ryhmään.
43663: Kehitysyhteistyömäärärahojen supistukset ovat kohdistuneet myös UNICEF:iin
43664: tuntuvina. Vuonna 1991 Suomen vapaaehtoinen vuosiavustus rahastolle oli 155
43665: miljoonaa markkaa, vuonna 1992 se oli 129 miljoonaa markkaa ja vuonna 1993
43666: tuki supistui 36,5 miljoonaan markkaan. Vuonna 1994 Suomen osuutta voitiin
43667: nostaa 51,5 miljoonaan markkaan. Vuoden 1995 vuosiavustus oli 45 miljoonaa
43668: markkaa, mikä dollarimääräisenä vastaa edellisvuotista tasoa.
43669: Kertomusvuoden toiminnassa tuli edelleen esille entisen puolustus- ja tasa-arvomi-
43670: nisteri Elisabeth Rehnin ehdokkuus UNICEF:n pääjohtajaksi. Mmisteri Rehnin
43671: ehdokkuutta esittivät kaikkien Pohjoismaan hallitukset. Hänen ehdokkuutensa sai
43672: laajan kannatuksen. Tästä huolimatta YK:n pääsihteeri nimitti keväällä 1995
43673: UNICEF:in pääjohtajaksi yhdysvaltalaisen Carol Bellamyn.
43674: UNFPA; YK:n väestörahasto
43675: YK:n väestörahaston UNFPA:n rahoittamilla ohjelmilla pyritään sellaiseen kestä-
43676: vään kehitykseen, jossa kunkin maan väestömäärä, luonnonvarat, elinympäristö ja
43677: taloudellinen kehitys ovat tasapainossa keskenään. Vuonna 1995 UNFPA:lla oli
43678: käytettävissään noin 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin suuruinen jäsenmaiden
43679: vapaaehtoisista avustuksista koostuva budjetti. UNFPA:lla on keskeinen rooli
43680: Kairossa 5.-13.9.1994 pidetyn YK:n väestö- ja kehityskonferenssin hyväksymän
43681: toimintaohjelman toteuttamisessa.
43682: Suomen yleisavustus UNFPA:lle vuonna 1995 oli 50 miljoonaa markkaa, kun se
43683: vuonna 1994 oli 36,6 miljoonaa markkaa.
43684: 798                            Suhteet ulkovaltoihin
43685: 
43686: 
43687: WFP; Maailman elintarvikeohjelma
43688: Kehitysyhteistyöhön osoitettujen määrärahojen väheneminen näkyy selvästi myös
43689: Maailman elintarvikeohjelmalle (WFP) annetuissa avustuksissa. Vuonna 1995
43690: Suomen apu WFP:lle oli kokonaisuudessaan, humanitaarisen avun määrärahoista
43691: maksettu tuki mukaanlaskettuna, 60,9 mmk, mikä merkitsi jälleen pientä markka-
43692: määräistä laskua edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin apu oli 67,5 mmk. WFP:n
43693: toiminta on viime vuosina painottunut yhä enemmän hätäapuun ja pitkäaikaispako-
43694: laisohjelmiin, joiden osuus toiminnasta on yli puolet. Suomi on johdonmukaisesti
43695: tukenut WFP:n roolia kehitysjärjestönä ja painottanut kehitysnäkökohtien huomioi-
43696: mista myös hätäapu- ja pakolaisohjelmissa. WFP:n rooli kehitysjärjestönä tuotiin
43697: myös selvästi esiin WFP:n hallintokomitean syksyllä 1994 hyväksymässä WFP:n
43698: ohjelmajulistuksessa. Lisäksi WFP tulee vähitellen siirtymään muiden YK-järjestö-
43699: jen tapaan maaohjelmointiin, mikä myös lähentää eri toimintoja toisiinsa. Vuonna
43700: 1995 hätäavun tarve oli kuitenkin edelleen hyvin suuri. Suomen avustuksesta noin
43701: 51,5 %suunnattiin WFP:n varsinaisen kehitysohjelman tukemiseen. Loppu jakaan-
43702: tui WFP:n pitkäaikaispakolaisohjelmille (PRO, 22,5 %) ja WFP:n hätäapuohJelmille
43703: (IEFR ja SEO, 26 %).
43704: WHO; Maailman terveysjärjestö
43705: Suomi päätti vuonna 1995 tukea miljoonalla markalla WHO:n tehostettua ohjelmaa
43706: eniten apua tarvitseville maille (ICO). Ohjelman tavoitteena on suunnata kohde-
43707: maissa olevat kansalliset terveysohjelmat erityisen epäsuotuisassa asemassa elävien
43708: hyväksi pyrkien saamaan mm. perusterveydenhuoltopalvelut mahdollisimman
43709: kattavasti heidän ulottuvilleen.
43710: Suomen tukea WHO:n AIDS-ohjelmalle jatkettiin vuonna 1995 runsaalla miljoonal-
43711: la markalla. AIDS-ohjelman hallintomallia on pohdittu kansainvälisten järjestöjen
43712: hallintoelimissä ja kesällä 1994 päätettiin perustaa uusi YK:n yhteinen HIV1AIDS
43713: ohjelma UNAIDS (Joint United Nations Programme on HIV/AIDS), johon osallis-
43714: tuvat WHO, UNDP, UNFPA, UNICEF, UNESCO ja Maailmanpankki. Ohjelman
43715: suunnittelua jatkettiin 1995 ja virallisesti se käynnistyy 1.1.1996. Uuden ohjelman
43716: johdosta vastaa koordinaattori ja sihteeristöpalveluista WHO. Suomi on eri yhteyk-
43717: sissä korostanut, ettei uusien ohjelmien ja niitä ohjaavien hallintoelinten perustami-
43718: nen ole toiminnan tuloksellisuuden kannalta tehokkain tapa.
43719: 
43720: Muut avustukset
43721: Suomen osallistuminen YK:n apulaisasiantuntija- ja YK:n vapaaehtoisohjelmiin tuki
43722: välillisesti YK:n eri organisaatioita. Toinen tavoite ohjelmiin osallistumiselle on
43723: ollut suomalaisten resurssien kehittäminen. Apulaisasiantuntijatoiminnan kautta on
43724: toistaiseksi yli neljä- ja puolisataa ja YK:n vapaaehtoisohjelman kautta lähes sata
43725: nuorta suomalaista saanut uransa ensimmäisen kansainvälisen työkokemuksen.
43726: Ohjelmiin käytettiin vuonna 1995 noin 9,3 miljoonaa markkaa.
43727: CGIAR:iin eli Kansainvälisen maataloustutkimuksen konsultaatioryhmään kuului
43728: vuonna 1995 16 pääasiassa kehitysmaihin sijoitettua tutkimuslaitosta, jotka tekevät
43729: maa- ja metsätalous- sekä karjataloustutkimusta. Ryhmän sihteeristö toimii Maail-
43730: manpankin yhteydessä Washingtonissa. Suomi tuki vuonna 1995 kolmea CGIAR:-
43731: iin kuuluvaa laitosta yhteensä 4,8 miljoonalla markalla. Avustuksia saaneet laitokset
43732: olivat Keniassa sijaitseva Intemational Livestock Research Institute (ILRI), jolla on
43733: tutkimuslaitos myös Etiopiassa, Indonesiassa sijaitseva Centre for Intemational
43734:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                     799
43735: 
43736: Forestry Research (CIFOR), ja Keniassa sijaiseva International Centre for Research
43737: in Agroforestry (ICRAF).
43738: Taloudellisen kehitystutkimuksen kansainvälistä instituuttia (WIDER) tuettiin
43739: Suomen ja YK-yliopiston välisen isäntämaasopimuksen mukaisesti antamalla
43740: instituutille toimitilat ja johtajan asunto. Niistä aiheutuneet kustannukset vuonna
43741: 1995 olivat runsaat miljoona markkaa. Suomen ja YK-yliopiston välillä käytyjen
43742: neuvottelujen tuloksena isäntämaasopimusta muutettiin, jotta WIDERin toiminnan
43743: pohjana olevan perusrahaston Suomen osuuden arvonsäilytys ja korkotuotto
43744: saataisiin turvattua mahdollisimman hyvin.
43745: 
43746: 
43747: 14. Asesulku, asevalvonta ja aseidenriisunta
43748: Suomen ED-jäsenyyden toteutuminen 1.1.1995 merkitsi maanasesulku-ja aseval-
43749: vontapolitiikalle uusia mahdollisuuksia. Osallistuminen EU:n yhteisen ulko- ja
43750: turvallisuuspolitiikan (UTP) puitteissa tapahtuvaan koordinaatioon tarjosi Suomelle
43751: mahdollisuuden tulla kuulluksi ja vaikuttaa EU:n kannanmuodostukseen. Samalla
43752: se merkitsi lisääntynyttä tiedonsaantia Suomen kannalta tärkeistä kysymyksistä.
43753: Kertomusvuoden ehkä merkittävin yksittäinen tapahtuma koko asevalvontasektorilla
43754: oli ydinsulkusopimuksen (NPT) muuttaminen pysyväksi sopimuspuolten konferens-
43755: sin päätöksellä 11.5.1995. Päätös vahvisti kansainvälisen järjestelmän vakauden
43756: kannalta keskeisen normin. Sopimuksen osapuolina on jo maailman valtioiden selvä
43757: valtaenemmistö. Suomella oli aktiivinen ja näkyvä rooli vuoden 1995 konferenssis-
43758: sa ja sen valmisteluissa.
43759: Geneven aseidenriisuntakonferenssissa (CD) käytiin toista vuotta neuvotteluja
43760: täydellisestä ydinkoekieltosopimuksesta (CTBT). Sopimuksen odotetaan valmistu-
43761: van vuoden 1996 loppuun mennessä kevään 1995 NPT-konferenssin asettaman
43762: aikataulutavoitteen mukaisesti. Neuvottelut edistyivät kertomusvuoden aikana varsin
43763: myönteisesti. Tähän myötävaikutti ennen kaikkea neljän ydinasevallan (Yhdysval-
43764: lat, Ranska, Iso-Britannia, Venäjä) sitoutuminen ns. nollaoptioon sopimuksen
43765: katteen osalta. Nollaoptio merkitsee kaikkein pienimpienkin ydinkoeräjäytysten
43766: kieltämistä.
43767: Sopimuksen täytäntöönpanoa varten perustetaan erityinen ydinkoekielto-organisaa-
43768: tio (CTBTO) ja sen todentamiseks1 maailmanlaajuinen monitorointijärjestelmä.
43769: Asiantuntijatasolla sovittiin vuonna 1995 siitä, että säteilyvalvontaverkkoon tulee
43770: kuulumaan kaksi Suomessa sijaitsevaa valvonta-asemaa (säteilyturvakeskuksen
43771: Rovaniemen aluelaboratorio ja Helsingin asema). Lisäksi sovittiin, että CTBTO:n
43772: seismiseen asemaverkkoon kuuluu myös Suomen seisminen mittausasema FINESS.
43773: Ranska ilmoitti kesäkuussa 1995 toteuttavansa rajoitetun ydinkoesarjan. Syys-
43774: joulukuussa 1995 Ranska toteutti viisi koetta. Sarjan viimeinen koe on tarkoitus
43775: tehdä helmikuussa 1996. Kiina puolestaan teki NPT-konferenssin jälkeen kaksi
43776: ydinkoetta. Suomi valitti lausunnoissaan syvästi ydinkokeita. YK:n yleiskokouksen
43777: I-komiteassa Suomi äänesti ydinkokeita koskevan päätöslauselman puolesta yhdessä
43778: yhdeksän muun EU-maan kanssa.
43779: Suomen kansallinen jäsenyys Moskovan kansainvälisessä tiede- ja teknologiakes-
43780: kuksessa (MISTC) lakkasi 1.10.1995. Keskuksen tarkoituksena on tukea entisen
43781: Neuvostoliiton entisten ydinasetutkimuslaitosten uudelleensuuntaamista siviilipro-
43782: jekteihin sekä työllistää ydinasesuunnittelijoita. Lokakuusta 1995 Suomi jatkoi
43783: osallistumista MISTC:n toimintaan EU:n puitteissa.
43784: 800                             Suhteet ulkovaltoihin
43785: 
43786: Kertomusvuoden aikana Suomi tuki entisen Neuvostoliiton maiden joukkotuho-
43787: asekapasiteetin alasajoa. Vuoden 1995 suurimmat yksittäiset kohteet olivat Venäjän
43788: säteilyvalvonnan tehostaminen Suomen lähialueilla ja rajoilla sekä Paldiskin
43789: reaktoreiden puhdistus- ja käsittelyhanke.
43790: Pohjois-Korean ydinaseohjelmanjäädyttämisestä päästiin vuonna 1995 neuvottelu-
43791: ratkaisuun. Sen mukaan maan nykyiset ydinreaktorit, joilla voidaan tuottaa myös
43792: ydinasekäyttöön soveltuvaa plutoniumia, korvataan toisentyyppisillä ydinvoimaloil-
43793: la. Tämän laajan hankkeen hallinnointia varten perustettiin kansainvälinen yhteis-
43794: työjärjestö KEDO, jonka jäseneksi Suomi liittyi kesäkuussa 1995.
43795: Suomi jatkoi lisäksi tukiohjelmaansa kansainväliselle ydinsulkuvalvonnalle.
43796: Ohjelmalla tuetaan safeguards-valvontaa Ukrainassa ja Baltian maissa sekä IAEA:n
43797: valvontalaitteiden ja -menetelmien kehittämistä ja IAEA:n tarkastajien koulutusta.
43798: Suomen ydinsulkupolitiikkaa täydentääjäsenyys strategisissa vientivalvontajärjes-
43799: telyissä. Ydinalalla toimii Nuclear Suppliers Group (NSG), johon kuuluu 31läntistä
43800: ja itäistä teollisuusmaata sekä Argentiina, Etelä-Korea ja Etelä-Afrikka. Suomi
43801: isännöi 4.-7.4.1995 Helsingissä NSG:n täysistunnon ja toimii NSG:n puheenjohtaja-
43802: na huhtikuussa 1996 pidettävään seuraavaan täysistuntoon asti.
43803: Aktiivisen NSG-panoksen rinnalla Suomi on jäsenenä osallistunut myös kahteen
43804: muuhun joukkotuhoaseiden tai niiden maaliinsaattamisvälineiden leviämisen
43805: estämistä palvelevaan vientivalvontajärjestelyyn, kemian ja biologian tuotteita
43806: valvovaan Australian ryhmään (AG) sekä ohjusteknologian valvontajärjestelyyn
43807: (MTCR).
43808: Strategisia kaksikäyttötuotteita koskevan EU:n vientivalvontajärjestelmän soveltami-
43809: nen alkoi 1.7.1995. Näitä tuotteita koskevan uuden kansallisen valvontapuitelain ja
43810: sitä koskevan hallituksen esityksen valmistelu saatettiin päätökseen 1995 loppuun
43811: mennessä kauppa- ja teollisuusministeriön johdolla.
43812: Wienissäjärjestettiin 25.9.-13.10.1995 eräitä tavanomaisia aseita koskevan vuoden
43813: 1980 sopimuksen ensimmäinen tarkastelukonferenssi, jonka keskeisenä tavoitteena
43814: oli tiukentaa jalkaväkimiinojen käytölle sopimuksen miinapöytäkirjassa jo asetettuja
43815: rajoituksia. Yhteisymmärrystä miinapöytäkirjan uudistamisesta ei kuitenkaan
43816: löytynyt ja konferenssia päätettiin jatkaa Genevessä 15.-19.1.1996 ja 22.4.-
43817: 3.5.1996. Tässä vaiheessa konferenssin ainoa konkreettinen saavutus oli se, että
43818: voitiin sopia sopimukseen liitettävästä sakeuttavien laseraseiden käytön ja siirrot
43819: kieltävästä uudesta pöytäkirjasta. Suomi antoi tukensa sakeuttavien laseraseiden
43820: kieltämiselle. Laserpöytäkirja hyväksyttiin Tasavallan Presidentin esittelyssä
43821: 22.12.1995.
43822: Miinapöytäkirjan osalta Suomen tavoitteena on ollut laajentaa pöytäkirjan sovelta-
43823: misalaa koskemaan myös valtioiden sisäisiä konflikteja, liittää pöytäkirjaan tehokas
43824: todentamismekanismi sekä tiukentaa siviiliväestöä suojelevia määräyksiä, jotta
43825: pystyttäisiin ehkäisemään jalkaväkimiinojen summittainen käyttö. Suomi on myös
43826: korostanut, että sopimukseen pitäisi saada mukaan huomattavasti lisää maita.
43827: Sopimuksen on toistaiseksi ratifioinut vain 50 maata.
43828: YK:n yleiskokouksessa Suomi yhtyi jalkaväkimiinojen vientimoratoriota koskevasta
43829: päätöslauselmasta syntyneeseen konsensukseen, jossa mm. todettiin jalkaväki-
43830: miinojen täydellinen poistaminen lopulliseksi tavoitteeksi. Hyväksyessään tämän
43831: kaukotavoitteen Suomi on samalla korostanut, että jalkaväkimiinoista luopuminen
43832: edellyttää taloudellisesti ja sotilaallisesti kestävien vaihtoehtojen kehittämistä tälle
43833: aselajille.
43834:                             1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       801
43835: 
43836:      Suomi ratifioi kemiallisen aseen kieltosopimuksen (CWC) 7.2.1995. Aikaisemmat
43837:      odotukset osoittautuivat liian optimistisiksi, eikä sopimus tullut voimaan vielä
43838:      vuoden 1995 aikana. Voimaantulon edellyttämistä 65 ratifioinnista oli vuoden
43839:      loppuun mennessä toteutunut vasta 47. Erityisesti odotettiin, että kemiallisia aseita
43840:      hallussaan pitävät Yhdysvallat ja Venäjä ratifioisivat sopimuksen.
43841:      Suomi osallistui CW-sopimuksen voimaantulon valmisteluun Haagissa, missä
43842:      sopimuksen allekirjoittajamaiden muodostama valmistelukomiteakokoontui vuoden
43843:      aikana kolmeen täysistuntoon. Täysistuntojen välisenä aikanajärjestettiin valmiste-
43844:      lukomitean työryhmien kokouksia. Suomen kansalliseksi täytäntöönpanoviranomai-
43845:      seksi 1.9.1994 perustettu kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos toimi
43846:      vuoden aikana aktiivisesti mm. tarjoamalla asiantuntemusta Haagissa käytäviin
43847:      neuvotteluihin, osallistumalla kansainvälisiin laboratorioiden välisiin vertailukokei-
43848:      siin sekä valmistelemalla yhdessä Englannin ja Yhdysvaltojen kanssa analyytikko-
43849:      tarkastajien koulutusta.
43850:       Biologisen aseen kieltosopimuksen osalta Suomi osallistui Genevessä käytäviin
43851:       neuvotteluihin, joissa pyritään sopimuksen vahvistamiseen todentamismääräyksin.
43852:       Neuvotteluissa ei vielä päästy konkreettisiin tuloksiin.
43853:       Tavanomaisten aseiden maastasiirtojen ja asekaupan osalta päästiin 1995 lopulla
43854:       Haagissa (Wassenaar) 28 teollisuusmaan (länsimaat, Venäjä, Visegrad-maat) välillä
43855:       sopimukseen eräitä raskaita aseita ja sotilaalliseen toimintakykyyn liittyvää huippu-
43856:       teknologiaa koskevan uuden vientivalvontajärjestelyn (Wassenaarin järjestelyn)
43857:       perustamisesta. Nämä yli kaksi vuotta kestäneet vaikeat neuvottelut olivat vuonna
43858:       1994lakkautettua Cocom-järjestelyä korvaava hanke, jolla kylmän sodan päätyttyä
43859:       pyritään laajan osallistum1sen pohjalta vaalimaan herkkien alueiden (esim. Lähi-
43860:       idän) vakautta ja estämään turvallisuusriskejä synnyttävän sotilaallisen kapasiteetin
43861:       muodostuminen eritoten ns. häirikkövaltioihin. Toimintansa 1996 käynnistävä
43862:       Wassenaarin järjestely merkitsee, että edetään varovaisesti läpinäkyvyydestä, jota
43863:       YK:n aserekisteri ilmentää, kohti asekaupan säätelyä.
43864:       Asesiirtojen säätelyyn kiinnitti huomiota myös ETY-järjestö järjestämälläkertomus-
43865:       vuoden kesäkuussa vuonna 1993 hyväksymiensä, tavanomaisen aseistuksen
43866:       maastasiirtoja ohjaavien ETYJ-periaatteiden ensimmäisen seurantaseminaarin.
43867:       Suomen asevientipolitiikassa tuli keväällä 1995 voimaan puolustustarvikkeiden
43868:       maastavientilain ja sen alaisten säädösten uudistus, joka mahdollistaa EU :n asevien-
43869:       tipoliittisten säännösten noudattamisen Suomessa. Muutoksiin sisältyi ulkoasiainmi-
43870:       msteriön esittelystä hyväksytty valtioneuvoston päätös asevientipolitiikan suuntavii-
43871:       voista, johon on koottu vientilupaharkintaa ohjaavat kansainväliset velvoitteet ja
43872:       kotimaiset kriteerit.
43873:       Suomi osallistui EU :njäsenenä 1995 kevätkaudella eurooppalaisen puolustusmateri-
43874:       aalipolitiikan optioita selvittäneeseen EU:n, WEU:n (Länsi-Euroopan unioni) ja
43875:       WEAG:n (Läns1-Euroopan puolustusmateriaaliryhmä) epäviralliseen asiantuntijaryh-
43876:       mään, jonka loppuraportti valmistui 30.6.1995. Sen seurannassa on mm. korostunut
43877:       Suomen tarve päästä osallistumaan WEU:n piirissä tapahtuvaan monenväliseen
43878:       materiaali yhteistyöhön.
43879: 
43880: 
43881: 
43882: 
43883: JOI 360228Y
43884: 802                            Suhteet ulkovaltoihin
43885: 
43886: 
43887: 15. Pakolais- ja siirtolaispolitiikka
43888: 15.1. Pakolaisten ottaminen ja hallinnointi
43889: Maahanmuuttoasioiden lupahallintoon liittyvät kysymykset hoidetaan sisäasiainmi-
43890: nisteriön ja ulkoasiainministeriön hallinnonaloilla. Vastaanotto-, palvelu ja tukijär-
43891: jestelmiin liittyvät kysymykset hoidetaan ns. normaalipalvelujen puitteissa asian-
43892: omaisissa ministeriöissä. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja
43893: palvelujen osalta tehtävääkoordinoidaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Ulkomaa-
43894: laisasioitahoitavien ministeriöiden kansliapäälliköiden muodostama ulkomaalaispo-
43895: liittinen yhteistyöryhmä koordinoi ulkomaalaisasioita. Lisäksi pakolais- ja siirtolai-
43896: suusasirun neuvottelukuntaan kuuluvat ulkomaalaisasioita haitavien ministeriöiden
43897: edustajat ja työjaostoon kaikki ao. ministeriöiden kansliapäälliköt. Sosiaali- ja
43898: terveysministeriö asetti syksyllä 1994 työryhmän, jonka tehtävänä oli vastaanoton
43899: hallinnon selkiinnyttämiseksi selvittää mahdollisuudet siirtää sosiaali- ja terveysmi-
43900: nisteriölle kuuluvat pakolaisasiat työministeriöön. Työryhmä päätyi esittämään
43901: siirtoa.
43902: Suomeen otettujen kiintiöpakolaisten vuosittainen määrä on ollut vuodesta 1989
43903: lähtien 500 henkilöä. Vuosina 1992 ja 1993 entisen Jugoslavian alueella on ollut
43904: 200 henkilön lisäkiintiö. Kertomusvuonna päätettiin 500 henkilön lisäkiintiöstä ex-
43905: Jugoslavian alueen pakolaisille. Heitä saapui maahan vuoden loppuun mennessä
43906: 267. Käytettävissä olevia kuntapaikkoja kertomusvuonna oli 2 600, joista n. 1 800
43907: oli käyttämättä vuoden lopussa. Vastaanottavia kuntia oli kertomusvuoden lopulla
43908: 128. Edellytyksenäkuntien vastaanottohalukkuudelle on edelleen valtion kustannus-
43909: vastuun säilyttäminen.
43910: Kiintiöpakolaisten valinnassa Suomi on noudattanut edelleen suojelun tarpeen
43911: ohella humanitaarisia näkökohtia. Sijoittumisen tarpeessa oleville perheille on
43912: annettu etusija ja otettu vastaan sairaita, vammaisia ja pitkään leireillä olleita
43913: pakolaisia sekä UNHCR:n esittämiä hätätapauksia.
43914: Kiintiöpakolaisia on saapunut Suomeen kertomusvuoden loppuun mennessä noin
43915: 4500 henkilöä, joista nom 650 vuoden 1995 aikana. Kiintiöpakolaiset ovat kerto-
43916: musvuonna olleet pääasiassa iranilaisia, irakilaisia, Iranin ja Irakin kurdeja sekä
43917: bosnialaisia.
43918: Turvapaikanhakijoiden määrä pysyi vuonna 1995 edellisen vuoden tasolla. Turva-
43919: paikanhakijoita oli 849. Vuoden aikana lakkautettiin kolme vastaanottokeskusta
43920: (noin 350 majoituspaikkaa), joista valtion keskuksia olivat Lapinjärvi ja Malmi.
43921: Lakkautuksen syynä oli majoitustarpeen väheneminen. Suomen Punaisen Ristin
43922: Helsingin keskuksen toiminta siirtyi kaupungin ylläpidettäväksi. Supistusten jälkeen
43923: vastaanottokeskusten kokonaismäärä on 11, joissa on noin 1150 paikkaa.
43924: Valtaosa turvapaikanhakijoista ei täyttänyt Geneven pakolaissopimuksessa pakolai-
43925: selle asetettuja ehtoja ja siksi vain neljälle hakijalle voitiin myöntää varsinainen
43926: turvapaikka. Hakijoista 219 sai kuitenkin oleskeluluvan suojelun tarpeen perusteella
43927: tai painavista humanitaarisista taikka muista syistä.
43928: Suomi osallistui YK:n pakolaispäävaltuutetun viraston toimeenpanevan komitean
43929: (Excom) vuosikokoukseen, jossa mm. hyväksyttiin yleinen päätöslauselma suojelu-
43930: toiminnasta. Suojelun antamisesta keskusteltiin lähinnä oikeudelliselta kannalta
43931: Geneven pakolaisyleissopimuksen pohjalta. Kertomusvuonna nousi keskustelun
43932: kohteeksi erityisesti vastuu niistä kansainvälisen suojelun tarpeessa olevista, joihin
43933: Geneven pakolaissopimusta ei voida soveltaa.
43934:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                         803
43935: 
43936: 15.2. Osallistuminen alan kansainväliseen yhteistyöhön
43937: Suomi jatkoi osallistumistaan YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n ja palestiinalaisia
43938: pakolaisia auttavan UNRWA:n toimintaan kahdella tavalla. Suomi osallistui
43939: aktiivisesti näiden järjestöjen hallintoelinten kokouksiin ja tuki taloudellisesti
43940: järjestöjen toimintaa. Suurin osa pakolaisten avustamiseen myönnetyistä varoista,
43941: 55,2 milj. mk, kohdennettiin UNHCR:n ohjelmiin ja hankkeisiin. UNRWA:n
43942: toimintaa avustettiin seitsemällä milj. markalla. Lisäksi avustuksia pakolaisille
43943: kanavoitiin myös kansalaisjärjestöjen kautta, eniten Punaisen Ristin välityksellä.
43944: Suomen avustukset UNHCR:lle ja UNRWA:lle pysyivät edellisvuoden tasolla
43945: (1994 UNHCR:lle 59,4 milj. mk ja UNRWA:lle 7 milj. mk). Valtiontalouden tila
43946: vaikutti siihen, että Suomen avustukset eivät nousseet muiden Pohjoismaiden
43947: tasolle.
43948: Suomen viranomaiset jatkoivat aktiivisesti osallistumista myös niiden kolmentoista
43949: muun kansainvälisen järjestön ja valtioryhmän kokous- ja muuhun toimintaan,
43950: joissa käsiteltiin pakolais- ja siirtolaisasioita. Näitä foorumeita olivat mm. IOM, 14
43951: maan IGC-ryhmä, itä-länsi-muuttoliikkeitä käsittelevä Budapest-ryhmä, EN ja
43952: tietenkin EU.
43953: 15.3. ED-yhteistyö ja Schengen-neuvottelut
43954: Keskeisiä kysymyksiä maahanmuutto-, turvapaikka- ja pakolaiskysymyksissä EU :n
43955: piirissä ovat kertomusvuonna olleet EU :n sisäisen toiminnan harmonisoiminen
43956: sopimusten muodoissa (ulkoraja- sekä Dublinin sopimukset), taakanjako, EU:n III-
43957: pilarin asema 1996 konferenssissa sekä yhteistyökysymykset Itä- ja Keski-Euroopan
43958: sekä Baltian maiden kanssa. Suomi on osallistunut EU :n piirissä myös kokonaisval-
43959: taisen euroo_l)palaisen yhtenäisstrategian kehittelyyn, jolla PY,ritään hallitsemattomi-
43960: en muuttoliikkeiden haittavaikutusten kartoittamiseen ja miden ehkäisyyn.
43961: Suomen Schengen-sopimusmaiden kanssa pohjoismaisen passiunionin turvaamiseksi
43962: käytäviä neuvotteluja varten asetettu eri viranomaisista koostuva neuvotteluvaltuus-
43963: kunta toimii ulkoasiainministeriön johdolla. Neuvottelut aloitettiin kesällä 1995.
43964: Avoinna on vielä Norjan ja Islannin osallistuminen yhteistyöhön muiden pohjois-
43965: maisten ED-jäsenten rinnalla.
43966: 
43967: 15.4. Lähialueyhteistyö
43968: Eri viranomaisista koostuva Suomen ja lähialueiden yhteistyötä hallitsemattomien
43969: muuttoliikkeiden kontrolloimiseksi koordinoiva työryhmäjatkoi aktiivisesti vuonna
43970: 1994 aloitettua toimintaansa. Työryhmä toimii ulkoasiainministeriön johdolla ja se
43971: hallinnoi tätä tarkoitusta varten talousarviossa osoitettua määrärahaa.
43972: Kertomusvuonna pakolaiskysymyksiä koskeva lähialueyhteistyö tiivistyi huomatta-
43973: vasti lukuisten vierailujen ja yhteistyöhankkeiden puitteissa.
43974: Hallitus asetti 18.10.1995 ulkomaalais- ja pakolaispoliittisen toimikunnan, jonka
43975: jäseninä toimivat keskeiset eduskuntapuolueet, kansalaisjärjestöt sekä viranomaista-
43976: hot. Toimikunnan mandaatti kattaa lähes kaiken kansainvälisen yhteistyön Suomelle
43977: asetettujen velvoitteiden kartoittamisesta Suomen hallintorakenteiden Ja lainsäädän-
43978: nön uudistukseen. Inkeriläisten maahanmuuttokriteerien selvittäminen on ensimmäi-
43979: nen toimikunnalle annettu erityistoimeksianto.
43980: Suomi on aktiivisesti käynyt neuvotteluja Venäjän keskusviranomaisten sekä
43981: Pietarin kaupungin ja Leningradin alueen siirtolaisuusviranomaisten kanssa Venäjän
43982: 804                           Suhteet ulkovaltoihin
43983: 
43984: pakolaispolitiikan sekä Suomen ja Venäjän viranomaisten yhteistyön kehittämiseksi.
43985: Tärkeä väline tässä yhteistyössä on kesäkuussa 1995 uudistettu Pietarin aluetta
43986: koskeva pöytäkirja pakolaisyhteistyössä noudatettavista periaatteista. Suomi on
43987: tämän mukaisesti avustanut Venäjän viranomaisia mm. koulutuksessa, vastaanotto-
43988: keskuksen toiminnan suunnittelussa sekä toimisto- ja ATK-tekniikan kehittämisessä.
43989: Kertomusvuonna myös yhteistyö Baltian maiden, erityisesti Liettuan kanssa
43990: tiivistyi. Elokuussa 1995 Suomen ja Liettuan välillä allekirjoitettiin pöytäkirja,
43991: joka määrittelee maiden välillä noudatettavan pakolaisyhteistyön periaatteet.
43992: Pöytäkirjan mukaisesti Suomi on lupautunut antamaan tukensa Liettuan uuden
43993: pakolaislain täytäntöönpanossa sekä Liettuan pakolaispolitiikan kehittämisessä.
43994: Suomi on osallistunut aktiivisesti myös Liettuan pakolaislain täytäntöönpanoon
43995: liittyvään pohjoismaiseen koordinaatioon.
43996: Suomi vastaanotti hallituksen päätöksellä helmikuussa 1995 Viron pyynnöstä 87
43997: Viron vankiloissa ollutta pakolaista. Päätöksen ehtona oli, että Vuo tehostaa
43998: pyrkimyksiään liittyä Geneven pakolaisxleissopimukseen ja kehittää tämän mukai-
43999: sesti omaa pakolaispolitiikkaansa. Helmikuussa 1995 käytimtältä pohjalta neuvotte-
44000: lut maiden välisen yhteistyön jatkamisesta ja Suomen tuesta Viron pakolaispolitii-
44001: kan kehittämisessä. Neuvotteluissa sovittiin, että maiden pakolruskysymyksistä
44002: vastaavat viranomaiset tapaavat myöhemmin sovittuna ajankohtana Viron aloitteesta
44003: keskustellakseen yhteistyön jatkosta.
44004: Suomen taholta on Baltian maille eri yhteyksissä tähdennetty toimivan pakolaispoli-
44005: tiikan edellyttävän kansainvälistä yhteistyötä. Konkreettisina esimerkkeinä on
44006: mainittu tehokkaan rajavalvonnan merkitys, länsimaisen pakolais- ja turvapaikka:J?O-
44007: litiikan luominen sekä kansainvälis-oikeudelliset toimenpiteet mukaanlukien
44008: takaisinottosopimusten aikaansaaminen naapurimaiden kanssa. Nämä toimenpiteet
44009: ovat yhteydessä myös Baltian maiden ns. Eurooppa-sopimusten täytäntöönpanon
44010: kanssa.
44011: 15.5. Siirtolaiskysymykset
44012: Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön siirtolaisuus- ja maahanmuuttoasiois-
44013: sa kansainvälisten järjestöjen sekä pohjoismaisen ja kahdenvälisen yhteistyön
44014: puitteissa. Kahdenvälistä yhteistyötä on ollut erityisesti naapurimaiden kanssa.
44015: Euroopassa tapahtuneet muutokset ovat osaltaan tehostaneet kansainvälistä yhteis-
44016: työtä entisestäänkin. Esillä on ollut mm. hallitsematon maahanmuutto. Myös
44017: rasismiin ja muukalaisvihaan liittyvät kysymykset ovat olleet yhä tärkeämpiä myös
44018: kansallisesti.
44019: Euroopan Neuvosto julisti vuoden 1995 rasismin, ulkomaalaisvihan, antisemitismin
44020: ja näihin liittyvän muun suvaitsemattomuuden vastaisen toiminnan vuodeksi.
44021: Neuvostossa toimii rasismin ja muukalaisvihan vastainen komissio. Neuvoston
44022: nuorisokomitea toteutti kertomusvuonna laajaa nuorisokampanjaa, johon myös
44023: Suomi osallistui. Suomessakampanjaa täydensi työministeriön yhteydessä toimivan
44024: pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvottelukunnan Suvaitsevaan Suomeen- projekti.
44025: Suomi on osallistunut myös Eurooppan Neuvoston siirtolaisuuskomitean (CDMG)
44026: työhön.
44027: Suomi osallistui myös Pohjoismaiden ministerineuvoston suvaitsevaisuuskampan-
44028: jaan, joka liittyi vohjoismaisena jatkeena Euroopan Neuvoston nuorisokampanjaan.
44029: Lisäksi ministenneuvoston alaisella siirtolaisuusjaostolla on ollut useita maahan-
44030: muuttajien integraatioon ja syrjintään liittyviä tutkimusprojekteja, joissa Suomi on
44031: erityisesti saanut tietoa muiden maiden kokemuksista.
44032:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       805
44033: 
44034: Euroopan unionissa maahanmuuttoon liittyvät asiat ovat olleet keskeisesti esillä
44035: unionisopimuksen kolmannen pilarin yhteistyöalueella. Myös EU:ssa rasismi ja
44036: muukalrusviha ovat nousseet yhä tärkeämmäksi kysymykseksi. Suomella on
44037: edustaja rasismin ja muukalaisvihan vastaisessa neuvoa-antavassa komissiossa,
44038: jonka on tarkoitus saada työnsä päätökseen viimeistään heinäkuussa 1996. Lisäksi
44039: toimenpiteitä on valmisteltu mm. oikeus- ja sisäasioiden neuvoston, työ- ja sosiaali-
44040: neuvoston sekä koulutusneuvoston piirissä.
44041: Maahanmuuttokysymykset ovat edelleen painottuneet myös YK:ssaja sen alajärjes-
44042: töissä. YK julisti vuoden 1995 11 Suvaitsevaisuuden vuodeksi 11 • YK:n naiskonferenssi
44043: Pekingissä käsitteli osaltaan maahanmuuttajanaisten erityisasemaa, joka on tullut
44044: esille myös muissa kansainvälisissä yhteyksissä.
44045: Suomi on edelleen tukenut Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (lOM) Helsingissä
44046: sijaitsevaa Baltian ja Pohjoismaiden aluetoimistoa. Toimisto on toteuttanut Baltian
44047: ja Valko-Venäjän viranomaisiin suuntautuvaa koulutus- ja kehitysohjelmaa.
44048: Suomi on ollut mukana OECD:ntyövoima-ja sosiaaliasiain komitean siirtolaisuus-
44049: työryhmässä sekä siirtolaisuuden seuranta- ja tiedonvaihtojärjestelmässä.
44050: Ulkomaalaisvirastossa tehtiin ensimmäistä oleskelulupaa koskevia päätöksiä 4722.
44051: Päätöksistä 83 % oli myönteisiä. TyöluP.aratkaisuja tehtiin 1018, joista 83 % oli
44052: myönteisiä. Suomen edustustoille annetttin 5390 lausuntoa oleskelu- ja työluparat-
44053: kaisuja varten. Näistä 89 % oli myönteisiä. Eniten lupia haettiin Venäjältä ja
44054: Virosta. Ulkomaalaisviraston virkamiehet tekivät edustustoissa noin 1400 inke-
44055: rinsuomalaisen paluumuuttajan haastattelua.
44056: Maahanmuutto- ja pakolaisasioiden hallinnointiin osallistuu viisi ministeriötä.
44057: Hallinnon selkeyttämiseksi sisäasiainministeriön hallinnonalalle perustettiin
44058: 1.3.1995lukien ulkomaalaisvirasto. Eduskunta edellytti hyväksyessään hallituksen
44059: esityksen laiksi ulkomaalaisvirastosta, laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja laiksi
44060: kansalaisuuslain muuttamisesta, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla kootaan
44061: hajanainen ulkomaalaishallinto yhteen sisäasiainministeriön hallinnonalalle. Perus-
44062: tettu ulkomaalaisvirasto ei toistaiseksi vastaa yleisemmin Pohjoismaissa tai Euroo-
44063: passakäytössä olevia malleja, koska mm. pakolaisten vastaanotto hoidetaan sosiaali-
44064:  ja terveysministeriössä ja viisumiasiat ulkoasiainministeriössä. Lisäksi työlupa-
44065: asioita hoidetaan työministeriössä. Sisäasiainministeriö asetti 18.10.1995 toimikun-
44066: nan, jonka tehtävänä on laatia hallitukselle ulkomaalais- ja pakolaispoliittinen
44067: ohjelma. Toimikunnan tulee myös arvioida nykyistä toimivaltajakoa ja selvittää,
44068: onko toimivaltaa perusteltua nykyistä enempää koota.
44069: 
44070: 
44071: 16. Ihmisoikeuskysymykset
44072: Suomen tavoitteena on ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden jajakamattomuuden
44073: vahvistaminen sekä ihmisoikeuksien kunnioittamisen kaikinpuolinen edistäminen.
44074: Suomi korostaa ihmisoikeusinstrumentteihin liittymistä sekä niiden kattavaa
44075: voimaansaattamista ja soveltamista käytäntöön. Ihmisoikeuksilla on läheiset
44076: yhtymäkohdat turvallisuuteen, demokratiaan ja kehitykseen sekä sosiaaliseen ja
44077: humanitaariseen toimintaan. Tämä edellyttää kokonaisvaltaista ja poikkisektoriaalis-
44078: ta tarkastelua.
44079: Suomen on pyrkinyt saavuttamaan tavoitteitteensa eritysiesti YK:n ihmisoikeustoi-
44080: mikunnassa, jonka jäsenenä Suomi oli 1993-1995. Ihmisoikeustoimikunnan
44081: pohjoismainen jäsenyys ja ED-jäsenyys ovat lisänneet tarvetta ottaa aktiivisesti
44082: kantaa ihmisoikeuskysymyksiin sekä kahden- että monenvälisissä yhteyksissä.
44083: 806                            Suhteet ulkovaltoihin
44084: 
44085: Vuonna 1995 järjestetyillä KööpenhaminanYK:nsosiaalisen kehityksen huippuko-
44086: kouksella ja Pekingin neljännellä YK:n naisten maailmankonferenssilla on läheiset
44087: yhtymäkohdat ihmisoikeuksiin. Saavutetut tulokset on tärkeää integroida yleiseen
44088: ihmisoikeuskeskusteluun. Näiden konferenssien loppuasiakirjat yhdessä Wienissä
44089: vuonna 1993 pidetyn YK:n ihmisoikeuskonferenssin loppuasiakirjan kanssa
44090: edellyttävät siten Suomelta yleistä aktiivisuutta ja muodostavat pohjan ihmisoikeus-
44091: työlle eri foorumeilla.
44092: YK:n piirissä tavoitteena on ihmisoikeuksien integroiminen koko järjestelmän
44093: kattavasti sekä ihmisoikeusmekanismien tehostaminen. Tavoitteita tuetaan johdon-
44094: mukaisella toiminnalla kansainvälisillä foorumeilla ja kahdenvälisissä yhteyksissä.
44095: Kansainvälisistä ihmisoikeuskysymyksistä vastaa ulkoasiainministeriö. Sen yh-
44096: teydessä on toiminut vuodesta 1987 lähtien Kansainvälisten ihmisoikeusasiain
44097: neuvottelukunta vuorovaikutuskanavana hallituksen, poliittisten puolueiden ja
44098: kansalaisjärjestöjen kesken. Neuvottelukunta julkaisee ihmisoikeuksia koskevia
44099: tutkimuksiajajärjestäätiedotus- jakeskustelutilaisuuksia. Yhteistyökansalaisjärjes-
44100: töjen ja akateemisen yhteisön välillä on tärkeää ja kasvavaa. Ulkoasiainministeriön
44101: esittelystä nimitettiin valtioneuvostossa vuoden 1995 alusta toimintansa aloittanut
44102: rasismin, muukalaisvihan, antisemitismin ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden
44103: vastainen valtuuskunta. Ministeriö on tukenut valtuuskunnan käytännön työskente-
44104: lyä ja toiminut siinä asiantuntijana.
44105: 
44106: 
44107: 17. Toiminta taloudellisissa yleisjärjestöissä ja kehitysrahoi-
44108: tuslaitoksissa
44109: 17.1. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD)
44110: OECD:ssäkäynnistettiin kertomusvuonna järjestön prioriteettien määrittely. Suomi
44111: nosti tärkeimmiksi prioriteeteikseen OECD:n perustoiminnat sekä osaamis- ja
44112: tietoyhteiskunnan kehitykselle välttämättömät koulutuksen, tutkimuksen, teknologia-
44113: ja teollisuuspolitiikan sekä tietotekniikka- ja tietoliikennepolitiikan, joilla on
44114: osaltaan vaikutusta uusien työpaikkojen syntymiseen.
44115: Helmikuussa julkaistussa raportissa Suomen taloustutkinnasta käsiteltiin erityisesti
44116: Suomen hyvinvointivaltion mallin ja työttömyystuen rakenteen aiheuttamia toimin-
44117: nallisia haittoja, jotka pitävät yllä korkeata rakennetyöttömyyttä talouskasvun
44118: elpymisestä huolimatta. Kertomusvuonna järjestettiin Suomen kehitysapututkinta.
44119: Lahdessa pidettiin OECD:n suuri koulutusindikaattorikokous ja Helsingissä
44120: Itämeren alueen integraatiotaja siirtymätalouksia käsitteleväOECD:ntyö seminaari.
44121: SyksylläOECD:ssäaloitettiin neuvottelut monenvälisestä investointisopimuksesta.
44122: Tshekistä tuli joulukuussa OECD:n 26. jäsenmaa.
44123: Suomi osallistui kertomusvuonna aktiivisesti OECD:nnoin 30 pääkomitean, niiden
44124: alaisten työryhmien sekä järjestön yhteydessä toimivien erillisyksiköiden, kuten
44125: kehityskeskuksen, työhön. Suomen OECD-yhteistyö on kertomusvuonna saanut
44126: lisää tavoitteellisuutta edellisenä vuonna hyväksytyn maan OECD-strate~ian poh-
44127: jalta. Kotimainen OECD-jäsenyyden hyötyjen ja painopisteiden arviointi on ollut
44128: hyödyksi arvioitaessa koko järJestön prioriteetteja. Siinä saatuja tuloksia voidaan
44129: käyttää hyväksi mahdollisten budjettileikkausten kohdatessa järjestöä.
44130: Suomen prioriteetteina OECD:n toiminnassa nostettiin esiin OECD:n perustoimin-
44131: not, kuten taloudellisen kehityksen tilastointi ja arviointi sekä koulutus, tutkimus,
44132: teknologia- ja teollisuuspolitiikka, ympäristöasiat sekä tietotekniikka- ja tietoliiken-
44133:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       807
44134: 
44135: nepolitiikka siksi, että näillä toimintalohkoilla on tärkeä merkitys uusien työpaikko-
44136: jen syntymisessä. Työllisyyskysymyksen hoitamiseen liittyvät muutkin ohjelmat
44137: olivat maamme prioriteeteissa kärjessä.
44138: 
44139: Suomalaisten rekrytointitilanne OECD:n sihteeristössä on kertomusvuoden aikana
44140: olennaisesti parantunut ja kertomusvuoden aikana rekrytoitiin viisi uutta suomalais-
44141: ta. Kertomusvuoden lopulla sihteeristössä työskenteli 11 suomalaista.
44142: OECD:nvuotuinen ministerikokous järjestettiin Pariisissa 23.-24.5.1995. Suomen
44143: valtuuskuntaajohtivat eurooppaministeri Ole Norrback ja valtiovarainministeri Iiro
44144: Viinanen. Kokous keskittyi talous- ja työllisyyskysymyksiin sekä kaupan vapautta-
44145: miseen Maailman kauppajärjestön (WTO) aloitettua toimintansa. Kokouksessa
44146: käsiteltiin myös OECD:n roolia ja yhteistyötä ulkopuolisten maiden kanssa.
44147: Ministerit korostivat järjestön varsinaiselle jäsenyydelle asetettavia korkeita
44148: kriteereitä. Tärkein yksittäinen päätös oli mandaatin antaminen OECD:lle monen-
44149: keskisen investointisopimuksen neuvottelemiseksi vuoden 1997 ministerikokouk-
44150: seen mennessä. Ministerikokous edellytti OECD:n ryhtyvän laatimaan uuden
44151: vuosituhannen kehitysyhteistyöstrategiaa. Ministerikokouksen kommunikeaan
44152: sisällytettiin Suomen ja eräiden muiden maiden aloitteesta kehoitus järjestölle
44153: syventää tietoyhteiskunnan taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia koskevaa työtä.
44154: 
44155: Syksyllä 1995 aloitettujen monenvälistä investointisopimusta koskevien neuvottelu-
44156: jen tarkoituksena on luoda laaja monenkeskinen järJestely, joka takaa investointi-
44157: lainsäädäntöjen pitkälle menevän liberalisoinnin, investointien suojelun ja tehok-
44158: kaan riitojen ratkaisumenettelyn.
44159: OECD:n jäsenyyttä hakeneiden Tshekin, Puolan ja Unkarin valmiutta täyttää
44160: jäsenyyden edellytykset tutkittiin vuoden mittaan useissa komiteoissa. Tshekin
44161: tutkinnat saatettiin loppuun ja niiden perusteella Tshekille esitettiin marraskuussa
44162: kutsu liittyä OECD:hen. Korean tasavallan kanssa sovittiin jäsenyysneuvottelujen
44163: alustavasta aikataulusta. Puolan, Unkarin ja Korean tasavallan jäsenyyden odotetaan
44164: toteutuvan vuoden 1996 aikana. Slovakian jäsenyyden käsittely eri komiteoissa on
44165: käynnistymässä.
44166: 
44167: OECD:n ja Venäjän aiemmin hyväksytyn yhteistyöjulistuksen mukaisesti Venäjä
44168: kutsuttiin osallistumaan huomioitsijana useiden OECD:n komiteoiden työhön.
44169: Noin neljännesmiljoona entisen Neuvostoliiton upseeria siirretään siviiliammattei-
44170: hin. Kotiutettujen jälleenkoulutusjärjestelmä kehitettiin OECD:ssäheti vuosikym-
44171: menen alussa ROCOPin (Russian Officers' Conversion Programme) puitteissa.
44172: ROCOPin koordinointikonferenssin OECD-osapuolen puheenjohtajana on toiminut
44173: Suomen OECD:ssä oleva suurlähettiläs.
44174: 
44175: OECD:n ja Kiinan väliselle vuoropuhelulle ja yhteistyölle hahmotettiin kertomus-
44176: vuonna työohjelmaa. Pääsihteerinjohtama valtuuskunta vieraili Kiinassa ja OECD:n
44177: kehityskeskus järjesti Kiinan aseteollisuuden konvertointia koskevan seminaarin.
44178: 
44179: Oynaarnisten OECD:nulkopuolisten eli DNME-talouksien (Dynamic Non-Member
44180: Economies) kanssa jatkettiin tiivistä vuoropuhelua mm. yhteisin työseminaarein.
44181: DNME-talouksia ovat Korean tasavalta, Taiwan, Singapore, Hongkong, Thaimaa,
44182: Malesia, Argentiina, Brasilia ja Chile. Myös Kiina, Indonesia ja Intia kutsuttiin
44183: mukaan eräisiin DNME-työseminaareihin.
44184: 
44185: Ministerikokouksen päätöksen mukaisesti OECD:ssa ryhdyttiin käynnistämään
44186: OECD:n ja ulkopuolisten nousevien talouksien uuden vuoropuhelufoorumin
44187: (EMEF, Emerging Market Economy Forum) toimintaa.
44188: 808                            Suhteet ulkovaltoihin
44189: 
44190: OECD:n siirtymätalooksien keskus (CCET, Centre for Co-operation with
44191: Economies in Transition) koordinoi järjestön yhteistyöohjelmia KIE- ja UIV-
44192: maiden sekäjonkin verran Baltian maiden kanssa. Yhteistyötä tiivistettiin varsinkin
44193: Bulgarian, Romanian, Slovenian ja Ukrainan kanssa.
44194: OECD järjesti Helsingissä 19.-20.6.1995 Itämeren alueen integraatiotaja siirtymäta-
44195: looksia käsittelevän työseminaarin yhteistyössä Pohjoismaiden ministerineuvoston
44196: sekä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Tilaisuuteen osallistui edustajia Itäme-
44197: ren reunavaltioista, Unkarista ja 14 OECD-maasta. Kauppa- ja investointivirtojen
44198: analyysi osoitti, että alueellisella integraatiolla ja yhteistyöllä on tärkeä merkitys
44199: alueen talouskasvulle.
44200: OECD seuraa jäsenmaidensa ja myös eräiden muiden tärkeiden maiden talouskehi-
44201: tystä vuosittaisten maatutkimusten (talous- ja kehityskatsauskomitea) avulla.
44202: Suomen taloutta käsitellyt, helmikuussa ilmestynyt OECD-raportti vaikutti rakenta-
44203: valla tavalla talouspoliittiseen keskusteluun eduskuntavaalien alla. OECD arvosteli
44204: erityisesti työttömyysturvajärjestelmien työmotivaatiota heikentäviä piirteitä.
44205: Venäjän taloudesta syyskuussa julkaistu OECD-raportti osoitti talouskasvun
44206: käynnistymisen merkkejä. Kaikkiaan OECD:n maakatsauksia ilmestyi kertomus-
44207: vuonna 23. Yhteenveto OECD:n arvioimasta talouskehityksestä koko maailmassa
44208: ja talouspolitiikkaa koskevista suosituksista (Economic Outlook) ilmestyi kesä- ja
44209: joulukuussa.
44210: OECD:n talouspolitiikkakomitea keskusteli vuoden aikana mm. rahamarkkinoiden
44211: levottomuudesta, julkisen sektorin vajeiden supistamisesta sekä julkisten tulonsiirto-
44212: jen vinouttavista vaikutuksista. Työllisyyden parantumisen hitaus Euroopassa ja tätä
44213: korjaavat toimet olivat edelleen keskeisesti esillä. Talouspolitiikkakomitean
44214: työryhmissä kehiteltiin mm. ilmaston muutoksen torjuntaa edistävää finanssipolitiik-
44215: kaa, terveydenhuollon uudistuksia julkisten menojen hillitsemiseksi, laskelmia
44216: julkisista elinkeinotoista sekä eri tulonsiirtojärjestelmien yhteisvaikutuksia.
44217: Verokomiteassa saatettiin ajan tasalle OECD:n suositusmalli tulo- ja pääomavero-
44218: tuksesta ja lisäksi valmistui OECD:n suositus yritysten siirtohinnoittelusta. Myös
44219: työ monikansallisen investointisopimuksen yhteydessä selvitettävistä verotuksellisis-
44220: ta kysymyksistä käynnistettiin.
44221: Suomen käytännön toiminta kauppasektorilla jatkui entisen suuntaisena ensim-
44222: mäisenä EU-jäsenyysvuotena. Uruguayn kierroksenjälkeiset haasteet olivat laajalti
44223: esillä ministerikokoukselle laaditussa kaupparaportissa. Kauppakomitea käsitteli
44224: laajasti globalisoituvan maailmantalouden uusia kysymyksiä. Erityisesti huomion
44225: kohteena olivat tavaroiden ja palvelujen kaupan markkinoillepääsyyn, inves-
44226: tointeihin ja kilpailuun liittyvät kysymykset.
44227: Kansainvälisten investointien ja monikansallisten yritysten komiteassa (CIME) sekä
44228: pääomaliikkeiden ja palvelukaupan komiteassa (CMIT) jatkettiin keskustelua
44229: lahjonnan kriminalisoimisesta kansainvälisessä kaupassa sekä eräiden ammatillisten
44230: palvelujen kansainvälistämisestä sekä maatutkintoja OECD:n pääomakoodin seuran-
44231: nassa. Komiteoissa käsiteltiin myös Venäjän luonnosta ulkomaisten suorien
44232: sijoitusten lainsäädännöksi.
44233: Rahamarkkinakomitea ja vakuutuskomitea toimivat ennen kaikkea kansallisten
44234: asiantuntijoiden kohtauspaikkoina, joissa vaihdetaan tietoa ja seurataan muissa
44235: maissa tapahtuvaa kehitystä. Kertomusvuonna seurattiin mm. Meksikon valuutta-
44236: kriisiä sekä rahamarkkinoiden yleistä käyttäytymistä. Tärkeä uusi aihe oli yhtiöiden
44237: valvonta ja vallanjako (corporate govemance). Se oli esillä myös useiden talous- ja
44238: kehityskatsauskomitean maatutkintojen yhteydessä.
44239:                             1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       809
44240: 
44241:       Kauppakomitean alainen ns. konsensusryhmä jatkoi työtään julkisin varoin tuetun
44242:       vientiluottojärjestelmän kehittämiseksi. Kertomusvuonna kokoontui ensimmäisen
44243:       kerran maataloustuotteiden vientiluottoja käsittelevä ryhmä. Kuluneena vuonna
44244:       aloitettiin myös laaja Helsinki-paketista saatujen kokemusten arviointityö.
44245:       Kehitysmaiden ja ns. transitiomaiden velkajärjestelyjä käsittelevä Pariisin klubi
44246:       pohti kertomusvuonna mm. velkojen konvertointimenettelyn ajanmukaistamista.
44247:       Maakohtaisista vakautuskeskusteluista tärkeimpiä olivat Venäjän velkoja koskevat
44248:       neuvottelut.
44249:       Kehitysapukomitea DACin ns. korkean tason kokous hyväksyi julkilausuman, jossa
44250:       korostetaan kehitysyhteistyön merkitystä sijoituksena kestävään kehitykseen.
44251:       Kokous perusti ns. korkean poliittisen tason pohdintaryhmän nopeuttamaan uutta
44252:       kehitys strategiaa.
44253:       Kertomusvuonna järjestettiin Suomen kehitysapututkinta. Suomen avun voimakas
44254:       leikkaus sai osakseen kritiikkiä, mutta avun laadulliset näkökohdat saivat ansaitse-
44255:       maansa arvostusta.
44256:       Kertomusvuonna Suomi toimi aioitteellisesti mm. ympäristö-, naiset kehityksessä-
44257:       ja evaluaatiotyöryhmien työssä. Keväällä DAC sai päätökseen kehitysmaiden uuden
44258:       luokituksen, ns. DAC-listan.
44259:       Ympäristökysymyksiin panostettiin kertomusvuonna edelleen. Järjestö tuottaa tietoja
44260:       etenkin talouden ja ympäristön vuorovaikutusta, kansainvälisen kaupan ja ympäris-
44261:       tön välisistä suhteista ja ympäristöpolitiikan työllisyysvaikutuksista.
44262:       OECD on julkaissut uuden ympäristötilaston. Ympäristöindikaattoreita on kehitelty.
44263:       Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista ja ympäristön laadun ohjearvojen
44264:       käyttöä ympäristölupamenettelyssä on selvitetty. Jäteasioista ajankohtaisia ovat
44265:       olleet etenkin jätteiden maasta toiseen siirtämisen sääntely, jätteiden määritelmän
44266:       selventäminen ja tavaroiden valmistajan vastuu jätteistä. Ympäristön suojelun
44267:       taloudellisen ohjauksen tehokkuutta ja tuloksellisuutta sekä taloudellisia keinoja
44268:       luonnon monimuotoisuuden suojelussa on tutkittu. Ympäristöverotuksen strategiaa
44269:       koskeva hanke saatiin päätökseen.
44270:       OECD:n työllisyystutkimuksen seuranta jatkui osin taloudellisten maatutkintojen
44271:       yhteydessä. Lisäksi työllisyys-, työvoima- ja sosiaalikomitea keskittyi OECD:n
44272:       tutkimuksen seurantaohjelmaan, jossa komitean tehtäväksi annettiin valmistella
44273:       aktiivista työmarkkinapolitiikkaa käsittelevää temaattista analyysiä.
44274:       Tiede-, teknologia- ja teollisuussektorilla jatkettiin OECD:n työllisyysselvitystä
44275:       ryhmä 7-maiden toimeksiannosta. Tutkimus selvittää teknologian, tuottavuuden ja
44276:       työllisyyden välisiä yhteyksiä. Kertomusvuoden lopulla valmistui vuoden 1996 mi-
44277:       nisterikokousta varten asiaa koskeva analyysi, jota on jo laajalti hyödynnetty mm.
44278:       talous- ja kehityskatsauskomitean maakohtaisissa raporteissa. Yksi keskeinen
44279:       johtopäätös on, että työllisyyskehitys riippuu talouskasvun ohella olennaisella
44280:       tavalla kansantalouden kyvystä uudistaa tuotantorakennettaan vastaamaan kansain-
44281:       välisten markkinoiden ja teknologian kehityksen antamia mahdollisuuksia. OECD:n
44282:       alueella uudet korkean palkkatason työpaikat syntyvät ensisijaisesti tietointensiivi-
44283:       seen tuotantoon ja palveluihin. Kansantalouden työllistämispotentiaalia voidaan
44284:       tukea tehostamalla uuden teknologian kehittämistä ja soveltamista yhteiskunnan eri
44285:       sektoreilla.
44286:       Teollisuuden valtiontukia selvittävä laaja hanke saatiin lähes päätökseen. Touko-
44287:       kuussa 1996 OECD:n ministerikokoukselle esiteltävä raportti on kattavuudeltaan
44288: 102 360228Y
44289: 810                            Suhteet ulkovaltoihin
44290: 
44291: kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen hyvä. Raportista johtuu, että on käytettä-
44292: vissä aiempaa huomattavasti vertailukelpoisempaa tietoa. Se tarjoaa myös teolli-
44293: suuspolitiikan kansainväliselle arvioinnille ja politiikkasuositusten muotoilulle
44294: entistä pitävämmän lähtökohdan.
44295: Teollisuuskomitea keskittyi erityisen aktiivisesti kilpailukykyselvityksiin analysoi-
44296: malla teollisuuden toiminnan eri reunaehtoja, mm. tutkimus- ja kehitystyön
44297: perusrakenteita, koulutusta työvoimapoliittisena instrumenttina, työelämän säännös-
44298: töä ja kustannuksia sekä yritysverotusta. Pisimmällä tässä työssä eteni hanke
44299: yritystoimintaa koskevan säännöstön kansainvälisen vertailun luomiseksi. Komitea
44300: käsitteli lisäksi PK-politiikkaa sekä käynnisti hankkeita teollisuuden uusien kasvu-
44301: alojen analysoimiseksi.
44302: Kilpailukomitea on tehnyt usean vuoden työtä kansallisten kilJ.>ailupoliittisten
44303: periaatteiden yhteensovittamiseksi. Keskustelu kauppapolitiikan ja kilpailupolitiikan
44304: suhteista on EU:n aloitteiden pohjalta komitean työn yhtenä painopisteenä.
44305: Tiede- ja teknologiapolitiikan ministerikokous järjestettiin syyskuussa. Sen tuloksia
44306: olivat muun muassa kolmen vuoden jatkomandaatti suuria, globaaleja tutkimuslait-
44307: teistoja ja tutkimushankkeita selvittelevälle ohjelmalle (Megascience Forum).
44308: Jatkotyö keskittyy konkreettisiin hankkeisiin, joista Suomea kiinnostavat neut-
44309: ronilähteet ja synkrotronisäteilyn lähteet sekä tulevaisuuden hiukkaskiihdyttimet.
44310: Ministerikokous hyväksyi myös yritysten välistä kansainvälistä teknologista
44311: yhteistyötä koskevan ohjeiston mm. yhteistyön avoimuudesta, tulosten hyväksikäy-
44312: töstä ja tekijänoikeuskysymyksistä.
44313: Informaatio-, tietokone- ja tietoliikennepolitiikan aloilla OECD on ottanut, osaltaan
44314: Suomen aloitteesta, johtavan roolin tietoyhteiskunnan taloudellisten ja sääntelyyn
44315: liittyvien kysymysten selvittämisessä. Kevään ministerikokous antoi työlle voimak-
44316: kaan sysäyksen.
44317: Julkishallinnon kehittämiseksi hyväksyttiin kertomusvuonna sääntelyn laadun
44318: parantamista koskeva neuvoston suositus. Julkisten palvelujen tulevaisuutta koske-
44319: van vuonna 1996 pidettävän ministerikokouksen valmisteluja on jatkettu.
44320: Suomessa järjestettiin 12.-15.6.1995 merkittävä kansainvälinen koulutusindikaatto-
44321: rikokous, jossa onnistuttiin saavuttamaan yhteisymmärrys koulutuspoliittisesti
44322: relevanteista indikaattoreista. Kertomusvuonna ilmestyi mm. Suomen korkea-
44323: koulupolitiikan tutkintaraportti. Koulutussektori on osallistunut aktiivisesti työlli-
44324: syystutkimuksen suositusten jatkokehittelyyn ja toimeenpanoon. Kertomusvuonna
44325: on valmisteltu vuonna 1996 järjestettävää opetusministerikokousta. Kokouksen
44326: aiheena on elinikäinen koulutus.
44327: Maatalouskomitea jatkoi jäsenmaiden maatalouspolitiikan analysointia. Kertomus-
44328: vuonna erityistä huomiota saivat uudet EU-maat, myös Suomi. Komitean alainen
44329: itä-länsi-työryhmä aloitti laajan selvitystyön Itä-Euroopan ja entisen Neuvostoliiton
44330: alueen valtioiden maataloudesta. Maatalouden ympäristövaikutusten selvitystyössä
44331: edettiin konkreettiselle tasolle mitattavien vaikutusten tutkintaan.
44332: Suomen liityttyä Euroopan unianiin OECD:n tuottamasta maatalousalan tilastoinnis-
44333: ta osa siirtyi EU:n kautta tapahtuvaksi. Siirtymävaiheen analyysia varten tietopalve-
44334: lu kuitenkin jatkui myös suoraan, jopa aiempaakin runsaampana. Maaseutupolitii-
44335: kan ryhmä jatkoi Suomessa tehdyn pilottitutkinnan pohjalta maatutkintavälineistön
44336: kehittelyä.
44337:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       811
44338: 
44339: OECD tuotti kertomusvuoden aikana noin 500 julkaisua eri hallinnon alueilla.
44340: OECD:nkansainvälisesti vertailukelpoisia tilastoja :pidetään useilla toiminta-alueilla
44341: parhaimpina maailmassa. Julkaisujen asiatiedot ja tilastot kootaan OECD:n komite-
44342: oiden välityksellä eri maiden kansallisilla asiantuntijoilla.
44343: OECD:n tutkimus julkisista työvoimapalveluista Tanskassa, Suomessa ja Italiassa
44344: valmistui vuonna 1995. Tutkimuksen tuloksia käsittelevä artikkeli julkaistiin
44345: heinäkuussa 1995 ilmestyneessä OECD:n Employment Outlook -julkaisussa.
44346: Yhteistyössä OECD:n kanssa on kertomusvuonna ollut keskeisellä sijalla vuonna
44347: 1994 valmistuneen Työpaikat -tutkimuksen (Jobs study) suositusten täytäntöönpa-
44348: non seurannan valmistelu ja käynnistäminen. Suositusten maakohtaisen seurannan
44349: toteuttaa OECD:n Economic Development and Review-komitea. Komitea suorittaa
44350: jäsenmaiden taloudellista kehitystä koskevia maatutkintoja ja valmistelee niistä
44351: raportin. Työpaikat-tutkimuksen suositusten toteutuksesta laaditaan maaraporttiin
44352: oma luku. Raportin laatijat tekivättiedonkeruu-ja asiantuntijoiden kuulemisvierai-
44353: lun Suomeen marraskuun jälkipuoliskolla.
44354: 17.2. Kansainväliset energiakysymykset
44355: Talouden kasvu teollisuusmaissa on kertomusvuoden aikana ollut suhteessa
44356: suurempaa kuin öljynkulutuksen kasvu. Kehitysmaissa sekä öljynkulutus että talous
44357: ovat kasvaneet suunnilleen samassa tahdissa. Näille olisi varmuus kohtuuhintaisen
44358: öljyn saannista tärkeää. Kehitysmaiden öljynkulutus kasvaa kuitenkin olosuhteissa,
44359: joissa huoli globaalisesta ympäristötilanteesta aiheuttaa jatkuvasti energian hintaa
44360: korottavia tekijöitä.
44361: Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on pysytellyt 16 dollarin tuntumassa harrelia
44362: kohden. OECD-maiden kokonaiskulutuksen on arvioitu lisääntyneen kuluneena
44363: vuonna 0,8 %. Sen sijaan OECD:n ulkopuolisten maiden öljynkulutuksen arvioi-
44364: daan lisääntyneen 2,6 % edellisvuodesta. Maailman öljyn kokonaiskulutuksen
44365: arvioidaan olleen 70 milj.barrelia päivää kohti kuluneen vuoden aikana.
44366: Suomi on osallistuneet aktiivisesti Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n toimin-
44367: taan. Suomi esitti järjestölle keväällä oman energia-alaa koskevan maaraporttinsa.
44368: Lähinnä kauppa- ja teollisuusministeriö on seurannut IEA:n ei-jäsenmaiden komi-
44369: tean toimintaa, jota on pidettävä tärkeänä Venäjää ja Itä-Eurooppaa käsittelevän
44370: energiapolitiikan ja siihen liittyvien yhteishankkeiden kannalta. Itä-Euroopan maat
44371: ovat myös olleet järjestön jäsenehdokkaina kuluneena vuonna. Aasian ja Tyynen
44372: meren alueella järjestö on selvitellyt yhteistyömahdollisuuksia Kiinan ja Intian
44373: kanssa.
44374: Suomi allekirjoitti Euroopan energiaperuskirjan (European Energy Charter) pohjalta
44375: neuvotellun energiaperussopimuksen (Energy Charter Treaty) vuoden 1994lopussa.
44376: Sopimusta sovelletaan toistaiseksi väliaikaisesti. Tarkoituksena on ratifi01da se
44377: vuoden 1996 aikana. Tämän ensimmäisen kylmän sodan jälkeisen monenkeskisen
44378: itä-länsi-sopimuksen odotetaan auttavan energiasektorin ulkopuolisenkin talouselä-
44379: män elpymistä. Yli 50 maan allekirjoittaman sopimuksen toimeenpano auttaisi
44380: osaltaan Suomen lähialueiden energiahuollon ja -talouden uudistamista sekä
44381: tarjoaisi samalla yhä paremmat edellytykset investoinneille ja laitetoimituksille.
44382: Perustamissopimus sisältää sitovat oikeussäännöt energia-alan investointien kohte-
44383: lusta ja energiatuotteiden kaupasta. Sopimukseen sisältyy lisäksi määräykset näitä
44384: aloja koskevista riitojen ratkaisumenettelyistä. Allekirjoittajat ovat vuoden 1995 ai-
44385: kana aloittaneet sopimuksen mukaiset neuvottelut, jotka koskevat investointimäärys-
44386: ten laajentamista ja kauppaa koskevien määräysten muuttamista WTO-sopimuksen
44387: 812                            Suhteet ulkovaltoihin
44388: 
44389: mukaiseksi. Lisäksi on aloitettu neuvottelut energialaitteiden kauppaa koskevista
44390: säännöistä.
44391: Vuoden 1995 aikana päästiin yhteisymmärrykseen käytännön puitteista. Peruskir-
44392: jasihteeristö päätettiin sijoittaa Brysseliin, mtssä järjestetään myös peruskirjakonfe-
44393: renssin ja työryhmien kokoukset. Sihteeristön oikeudellisekst neuvonantajaksi ja
44394: oikeudellisen komitean puheenjohtajaksi on valittu suomalainen asiantuntija.
44395: Suomi on edelleen osallistunut monipuolisesti OECD:n yhteydessä toimivan
44396: ydinenergiajärjestön (Nuclear Energy Agency) toimintaan. Järjestön tarkoituksena
44397: on edistää ydinvoiman kehitystä ja käyttöturvallisuutta. Suomi on ollut järjestön
44398: jäsen vuodesta 1976. Järjestön pääjohtajana toimineen japanilaisen Kunihiko
44399: Uematsun lähdettyä eläkkeelle syksyllä 1995 Suomi asetti oman P.ääjohtajaehdok-
44400: kaan. Suomen ehdokas on saanut tukea useilta jäsenmailta. Kilpatievia ehdokkaita
44401: on kuitenkin useita. Pääjohtajan valinta oli kertomusvuoden päättyessä avoinna.
44402: 
44403: 17.3. Maailman kauppajärjestö WTO
44404: Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamissopimus liitesopimuksineen tuli
44405: voimaan 1.1.1995. Lokakuuhun mennessä WTO-sopimuksen oli ratifioinut jo 110
44406: jäsentä. Vanhassa GATT-sopimuksessa oli 124 jäsentä.
44407: Kertomusvuonna työskentely keskittyi uuden järjestön toiminnan käynnistymiseen
44408: ja sopimusten sisältämien velvoitteiden noudattamista koskevien valvontatnekanis-
44409: mien luomiseen. Oman osansa vaati myös uusien instituutioiden luominen. Erityi-
44410: sesti riitojenratkaisujärjestelmään kuuluvan valituselimen kokoonpanosta sopiminen
44411: aiheutti vaikeuksia EY:n vaatiessa kahta edustajaa. Elimen koostuessa seitsemästä
44412: henkilöstä, muut katsoivat osapuolet vaatimuksen kohtuuttomaksi.
44413: WTO-sopimukset ovat aikaisempaa GATT-sopimusta kattavampia. Tämä on
44414: lisännyt erilaisesta lainsäädännöstä johtuvaa ilmoitusvelvollisuutta ja aiheittanut
44415: paineita sekä sihteeristölle että jäsenmaille. Sopimus kattaa nyt myös henkisen
44416: omaisuuden suojan ja palvelujen kaupan. Lisäksi nk. Tokion kierroksen sopimukset
44417: koskevat nyt kaikkia WTO:n jäseniä sopimuksiin kuuluvine ilmoitusvelvollisuuksi-
44418: neen.
44419: GATT:n sopimuspuolten tekemän päätöksen mukaisesti vanha, vuodelta 1947
44420: peräisin oleva GATT -sopimus lakkaa olemasta voimassa vuoden 1996 alusta. Täten
44421: myös lakkaa oikeus nostaa kanteita muita sopimuspuolia vastaan vanhan sopimuk-
44422: sen nojalla. Suomen toiminnan kannalta merkittävä muutos oli samanaikaisesti
44423: WTO:n voimaan tulemisen kanssa tapahtunut liittyminen EU:hun. Rooman sopi-
44424: muksen mukaisesti kauppapoliittinen toimivalta kuuluu yhteisölle ja sen puhevaltaa
44425: käyttää komissio. Tämä on merkinnyt entisen Pohjoismaiden yhteisen valmistelun
44426: loppumista ja Suomen siirtymistä osaksi WTO:n merkittävintä kauppatnahtia EY:ä.
44427: EY:n kantojen koordinointi tapahtuu käytännössä viikottain Brysselissä kokoontu-
44428: van 113-komitean puitteissa, minkä lisäksi komitea kokoontuu Genevessä aina
44429: ennen WTO-kokouksia.
44430: WTO:n liittymistyöryhmien työssä tärkeitä Suomen kannalta ovat Kiinan ja Taiwa-
44431: nin jo pitkään jatkuneiden liittymisneuvottelujen päätökseen saattatnisen lisäksi
44432: erityisesti Venäjän liittymisneuvottelut sekä Baltian maiden työryhmät. Baltian
44433: maiden liittyminen on edennyt suhteellisen ripeästi. Viron liittyminen vuoden 1996
44434: kuluessa on todennäköistä. Myös Latvian ja Liettuan osalta se on vielä mahdollista.
44435: Venäjän ja Ukrainan liittymistyöryhmien työ jatkunee vielä useita vuosia, ellei
44436: maiden talousreformiaja siihen liittyvää lainsäädäntöä kiirehditä. Muidenjäsenyyttä
44437: hakeneiden IVY -maiden osalta työ ei ole päässyt vielä kunnolla alkuun.
44438:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                     813
44439: 
44440: Kiinan osalta neuvottelut ovat edenneet pitkälle. Niiden loppuunsaattaminen vuoden
44441: 1996 aikana on mahdollista, mutta on lopullinen aikatulu riippuu siitä, mihin Kiina
44442: on valmis sitoutumaan. Taiwanin liittyminen on poliittisesti sidoksissa Kiinaan.
44443: Vaikka neuvottelut käytännössä voitaisiin viedä loppuun lyhyessäkin ajassa, ei
44444: Taiwanin liittyminen ole mahdollinen ennen Kiinaa.
44445: Suomen ja EU :n muiden uusien jäsenmaiden liittymisestä aiheutunut näiden maiden
44446: tuontitullien nousu velvoittaa GATT:n ja WTO:n sääntöjen mukaan antamaan
44447: kompensaatiota maille, joiden vienti on kärsinyt muutoksista. Tämän mukaiset
44448: komission käymät nk. artikla XXIV :6 kompensaationeuvottelut saatiin päätökseen
44449: vuoden 1995 lopussa Yhdysvaltojen vastatoimien uhatessa, ellei ratkaisua olisi
44450: syntynyt. Neuvottelujakäytiin Yhdysvaltojen, Kanadan, Japanin, Australian, Uuden
44451: Seelannin, Thaimaan, Argentiinan ja Chilen kanssa. Neuvottelut koskivat lähinnä
44452: elektroniikan komponentteja, kemian tuotteita ja eräitä elintarvikkeita. Neuvot-
44453: telutulosta voidaan Suomen kannalta pitää tyydyttävänä, vaikka Suomi pyrki
44454: erityisesti elektroniikan komponenttien osalta vielä suurempiin alennuksiin.
44455: WTO:n palvelukauppasopimuksen (General Agreement on Trade in Services,
44456: GATS) tullessa voimaan 1.1.1995 Uruguayn kierroksen neuvottelut olivat edelleen
44457: kesken seuraavien neljän sektorin osalta: finanssipalvelut, henkilöiden liikkuvuus,
44458: perustelekommunikaatiopalvelut sekä merikuljetuspalvelut Kahden ensiksi mainitun
44459: osalta neuvottelut päättyivät neljän viikon jatkoajan jälkeen heinäkuun lopulla.
44460: Finanssipalvelujen osalta Yhdysvallat ei hyväksynyt lopputulosta riittäväksi eikä
44461: tarjonnut pääsyä omille finanssipalvelumarkkinoilleen suosituimmuuden pohjalta,
44462: vaan sisällytti tarjoukseensa vastavuoroisuuttaedellyttäviämääräyksiä. Yhdysvalto-
44463: jen rajallisesta osallistumisesta huolimatta muut neuvotteluosapuolet päättivät
44464: ylläpitää tarjouksensa suosituimmuuskohtelun pohjalta. Sopimus sovittiin kuitenkin
44465: tilapäiseksi. Se on voimassa 1.8.96-1.11.97, minkäjälkeen osapuolet voivat muuttaa
44466: sidontojaan kahden kuukauden ajan. Suomen tarjous osana EU:n tarjousta sitoi
44467: Suomen lainsäädännön Euroopan talousaluetta edeltävälle tasolle. Henkilöiden
44468: liikkuvuusneuvottelut koskivat palvelujen tarjoajien oikeuksia liikkua maasta toi-
44469: seen tarjotakseen palveluja. Näiden neuvottelujen osalta lopputulos oli, että
44470: teollistuneet maat, ml. EU ja Suomi, eivät tarjonneet olemassaolevaan lainsäädän-
44471: töönsä parannuksia. Perustelekommunikaatiopalveluja koskevat neuvottelut päätty-
44472: vät huhtikuussa 1996. Suomi osallistuu tiiviisti näihm neuvotteluihin EU :n jäsene-
44473: nä. EU tarjoaa neuvotteluissa sisämarkkinoilla 1998 tapahtuvan telepalvelujen
44474: vapauttamisen. Merikuljetuspalveluja käsittelevät neuvottelut jatkuivat myös koko
44475: kertomusvuoden ja päättyvät kesäkuussa 1996. Neuvottelut eivät ole edistyneet
44476: tyydyttävästi. Erityisesti Yhdysvaltojen laimea kiinnostus on ollut huolestuttavaa.
44477: Keskenerilisten neuvottelujen lisäksi kertomusvuonna työskenneltiin Suomen ja
44478: EU:n palvelusidontalistojen yhdistämiseksi sekä osallistuttiin EU:n toimintaan
44479: palvelukauppasopimuksen toimeenpanemisessa. Maailman kauppajärjestön WTO:n
44480: perustamissopimukseen liittyvän teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyviä
44481: näkökohtia koskevan liitesopimuksen (TRIPS -sopimus) voimaantuloa 1.1.1996 ja
44482:  täytäntöönpanoa on valmisteltu WTO:n yleisneuvoston alaisessa neuvostossa.
44483:  Suomi on osallistunut neuvoston kokouksiin ja niiden yhteydessä pidettyihin EU:n
44484: jäsenvaltioiden koordinaatiokokouksiin.
44485: 17.4. Maailmanpankki ja muut kehitysrahoituslaitokset
44486: 17.4.1. Maailmanpankki ja IDA
44487: Maailmanpankin jäsenmaiden lukumäärä on pankin tilivuoden 1995 aikana kohon-
44488: nut 179:ään erityisesti entisen Neuvostoliiton alueelle sekä Keski- ja Itä-Euroop-
44489: paan syntyneiden uusien valtioiden liityttyä sen jäseniksi.
44490: 814                            Suhteet ulkovaltoihin
44491: 
44492: Maailmanpankin merkitty pääoma on kasvanut noin 176,4 miljardiin dollariin.
44493: Pankin myöntämien uusien lainojen määrä kasvoi tilivuonna 16,8 miljardiin
44494: dollariin edellisen vuoden 14,2 miljardista dollarista. Lainananto kasvoi erityisesti
44495: Itä-Eurooppaan ja Keski-Aasiaan.
44496: Maailmanpankin yhteydessä toimiva Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA myönsi
44497: samana aikana pehmeäehtoisia pitkäaikaisia luottoja käyhirnmille kehitysmaille 5,7
44498: miljardia dollaria. Luotot ovatkin näiden maiden tärkein tukijärjestelmä. IDA:n
44499: rahoitus perustuu kolmivuotiskausittain toimeenpantaville, jäsenmaiden kokonaan
44500: maksamille lisärahoituksille. Vuosina 1993-1996 toteutettava kymmenes lisärahoitus
44501: on määrältään 13 mrd SDR. Suomen osuus tästä on 0,5 %eli 399,2 milj. mk, joka
44502: maksetaan kahdeksassa erässä vuosina 1994-2001. Edellisestä lisärahoituksesta
44503: Suomen osuus IDA:ssa oli 1 % ja Suomen osuus Maailmanpankin pääomasta
44504: 0,6 %.
44505: IDA:n 11. lisärahoitukseen tähtäävät neuvottelut jatkuivat koko kertomusvuoden.
44506: Asiasisällöltään IDA-11 noudattaa edellisen lisärahoituksen pääperiaatteita. Uusia
44507: piirteitä ovat mm. avun lisääntyvä keskittäminen kehitystahtoa ja suoriutumista
44508: osoittaville maille sekä kehitysmaiden velkaongelmaan liittyvät kysymykset.
44509: Neuvotteluja ovat hidastaneet ja vaikeuttaneet Yhdysvaltojen vaikeudet antaa
44510: budjettileikkausten takia rahoitussitoumusta IDA-ll:een.
44511: Kehitysmaiden yksityisen yritystoiminnan edistämiseen keskittyvän Kansainvälisen
44512: rahoitusyhtiön IFC:n lainat ja pääomasijoitukset kohosivat kuluneena tilivuonna 2,9
44513: miljardiin dollariin edellisvuoden 2,5 miljardista dollarista. Ei-kaupallisia riskejä
44514: vastaan perustetun kansainvälisen investointitakuulaitoksen MIGA:n kehitysmaissa
44515: toteutettavien investointien turvaamiseen myöntämiä takauksia oli voimassa
44516: tilivuoden päättyessä 457 miljoonaa dollaria.
44517: Maailmanpankin toimintapolitiikka on keskittynyt yhä selkeämmin kansainvälisiin
44518: kehityskysymyksiin, kuten köyhyyden vähentämiseen, ympäristökysymyksiin ja
44519: kehitysmaiden institutionaalisten kasvuedellytysten parantamiseen. Pankin toimintaa
44520: pyritään nykyään ohjaamaan johtokunnan hyväksymien, maakohtaisten ja kokonais-
44521: valtaisten avustusstrategioiden avulla yksittäisiin hanke- ja sektorikohtaisiin
44522: rahoituspäätöksiin pohjautuvan lähestymistavan sijasta. Tämä lähestymistapa antaa
44523: pankille myös entistä paremmat mahdollisuudet ottaa huomioon muiden avunantaji-
44524: en toiminta yksittäisissä maissa.
44525: Maailmanpankin uutena pääjohtajana 1.6.1995 aloittanut James D. Wolfensohn on
44526: erityisesti korostanut pankin markkinalähtöisen lähestymistavan ja yritteliäisyyden
44527: sekä yksityissektorin roolin merkitystä kehitxsmaiden ongelmien ratkaisemisessa.
44528: Selkeä painopiste pankin viimeaikaisen politiikan suuntaamisessa on ollut yksityi-
44529: sen sektorin kehityksen tukeminen. Toisena selkeänä linjauksena Wolfensohn on
44530: tuonut esiin uudenlaisen yhteistyön ja koordinoinnin tarpeen maailmanpankkiryh-
44531: män instituutioiden kesken. Varsinkin IFC:n asema on parhaillaan uudelleenarvioin-
44532: nin kohteena sekä maailmanpankkiryhmän sisällä että suhteessa muihin kehitysluot-
44533: tolaitoksiin. W olfensohn on edelleen korostanut yhteistyön tärkeyttä myös suhteessa
44534: pankin ulkopuolisiin tahoihin, kuten YK:hon, muihin rahoittajatahoihin, kansalais-
44535: järjestöihin ja pankin jäsenmaiden hallituksiin.
44536: Pankissa on toteutettu johdon organisaatiouudistus, jonka tarkoituksena on lisätä
44537: pankin tehokkuutta ja korostaa linjavastuun merkitystä pankin johtamisessa. Pankin
44538: henkilökunta tulee lähivuosina supistumaan nykyisestä tasostaan. Henkilöstön
44539: ammattitaitoa ja johtamismetodeja on tarkoitus parantaa useilla eri toimilla, joiden
44540: avulla pyritään paitsi vaikuttamaan työskentelyn tehokkuuteen pankissa myös
44541: muuttamaan työskentelyilmapiiriä ja henkilöstön asenteita.
44542:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       815
44543: 
44544: N s. siirtymätalouden maiden mukaantulo pankin toimintaan on sen tähänastisen
44545: historian suurimpia haasteita. Näissä maissa esiintulevat ongelmat poikkeavat
44546: monin tavoin varsinaisten kehitysmaiden ongelmista ja edellyttävät pankilta
44547: huomattavaa sekä rahallisten että henkilöresurssien panostusta.
44548: Maailmanpankin julkisen kuvan parantamiseksi ja samalla sen jäsenmaissa nautti-
44549: man tuen varmistamiseksi pankin tiedotuskäytäntöä on kehitetty yhä avoimempaan
44550: ja aktiivisempaan suuntaan.
44551: Vuoden 1995 kesäkuussa Maailmanpankki julkisti pienlainaohjelman, jonka avulla
44552: tuetaan kansalaisjärjestöjen kehitysmaiden pienimuotoiseen yritystoimintaan
44553: suuntamaa lainoitustoimintaa. Pääjohtaja Wolfensohnin panos ohjelman käynnisty-
44554: misessä oli varsin huomattava. Tällä hetkellä ohjelman aloituspääoma on 200 milj.
44555: dollaria. Sen turvin voidaan vuosittain myöntää pienlainoja noin miljoonalle
44556: yksityiselle henkilölle eri kehitysohjelmien puitteissa.
44557: Heinäkuussa 1995 Maailmanpankki teki päätöksen vetäytymisestä Guineassa
44558: käynnistetyn vesivoimalaprojektin rahoituksesta erityisesti siitä syystä, että pankin
44559: ja valuuttarahaston tukema Guinean talouden sopeuttamisohjelma oli kohdannut
44560: vaikeuksia. Vetäytymiseen vaikuttivat myös projektiin liittyvät kannattavuusongel-
44561: mat ja näköpiirissä olevat vaikeudet projektin hallinnoimisessa.
44562: Pankki vetäytyi viime vuonna myös Nepalissa 1993 käynnistetystä vesivoimala-
44563: hankkeesta(Aruniii). Vetäytyminenjohtuihankkeenkustannusarvionylittymisestä,
44564: muiden rahoittajatahojen vetäytymisestä ja hankkeen arvioitua epäedullisemmista
44565: ympäristövaikutuksista.
44566: Maailmanpankin ja kansainvälisen valuuttarahaston yhteinen kehityskomitea
44567: kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa. Suomi edustaa Pohjoismaita ja Baltiaa
44568: kaksivuotiskauden 1995-1996. Komitean kevätkokouksessa käsiteltiin infrastruktuu-
44569: rirahoitusta. Pääjohtaja Wolfensohn uudisti kehityskomitean toimintaa pyrkien
44570: kohdistaman sen keskustelua Maailmanpankin toimintaohjelmaan ja yhteistyöhön
44571: muiden toimijoiden kanssa. Myös kokouksen työskentelytapoja muutettiin aikai-
44572: sempaa keskustelevampaan suuntaan. Syyskokouksen aiheena olivat Kööpenha-
44573: minassa 1995 järjestetyn YK:n sosiaalisen huippukokouksen seuranta, kehitys-
44574: maiden velkaongelmat ja multilateraalisen rahoitusjärjestelmän kriisi.
44575: Syksyn 1994 kehityskomiteakokouksessa perustettiin toimikunta, jonka tehtävänä
44576: on arvioida kehitysrahoituslaitosten toimintaa. "MDB task force" -toimikunnan
44577: tulee tehdä 90-luvun toimintaympäristö huomioon ottaen parannusehdotuksia,
44578: joiden avulla laitosten maailmantalouden katalyyttinen vaikutus tehostuisi. Toimi-
44579: kunnan väliraportti esitetään kevään 1996 kehityskomitean kokouksen yhteydessä.
44580: Pohjoismaiden edustajana toimikunnassa on Tanska.
44581: Kehityskomitea tulee kevätkokouksessaan myös jatkamaan kehitysmaiden velkaon-
44582: gelman käsittelyä. Pankki ja valuuttarahasto työsävät parhaillaan multivelkaongel-
44583: maan liittyen uutta analyysiä ongelman laajuudesta Ja etsivät erilaisia toimenpi-
44584: devaihtoehtoja ongelman ratkaisemiseksi.
44585: Suomen edustajana (kuvemöörinä) Maailmanpankin hallintoneuvostossa, joka on
44586: pankin ylin päätöksentekoelin, toimi kertomusvuonna valtiovarainministeri Iiro
44587: Viinanen ja hänen varamiehenään ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston
44588: alivaltiosihteeri.
44589: 816                             Suhteet ulkovaltoihin
44590: 
44591: 
44592: 17.4.2. Aasian kehityspankki ja -rahasto
44593: Aasian kehityspankin (AsDB) ja kehitysrahaston (AsDF) tarkoituksena on edistää
44594: Aasian ja Tyynen Valtameren alueen taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Pankin
44595: keskeisenä toimintastrategiana on erityisesti pyrkiä vaikuttamaan köyhyyden
44596: vähentämiseen, väestön kasvun hillintään sekä ympäristön suojeluun samalla kun
44597: se tukee alueitten maitten taloudellista kasvua. Vaikka alueen taloudellinen kasvu
44598: onkin ollut hyvin nopeaa viime vuosina, kehitystarpeet ovat edelleen mittavia.
44599: Kasvu on keskittynyt myös vain tiettyihin maihin ja hyödyt ovat usein jakaantuneet
44600: epätasaisesti. Maailman köyhistä suurin osa asuu edelleen Aasiassa, jossa sijait-
44601: sevat myös maailman runsasväkisimmät maat. Alueen kehitys edellyttää jatkossa
44602: huomattavia pääomia fyysisiin ja sosiaalisiin perusrakenteisiin sekä ympäristön
44603: suojeluun. Toistaiseksi nopea kasvu on tapahtunut paljolti ympäristön kustannuk-
44604: sella ja sen vuoksi pankki on ottanut keskeisen roolin alueen maiden kansallisten
44605: ympäristöhallintojen luomisessa.
44606: Vuosi 1995 oli Aasian kehityspankille operatiivisen toiminnan tehostamisen vuosi
44607: vaikeiden pääomaneovottelujen jälkeen. Pääomakorotukseen kytketyt monet
44608: toimintapolitiikkaan liityvät uudistukset työllistivät johtokuntaa. Näistä keskeisin oli
44609: ns. hyvän hallinnon (Good Governance) toimintapolitiikka, joka hyväksyttiin
44610: johtokunnassa marraskuussa. Aasian kehityspankki on ensimmäinen kehityspankki,
44611: joka on saanut aikaan tälläisen toimintapolitiikan. Muita tärkeitä toimintpoliittisia
44612: uudistuksia olivat itsenäisen tarkastustoiminnan Inspection Panel) ja ei-vapaa-
44613: ehtoiseen uudelleen asuttamiseen (Involuntary Resettlement) liittyvät toimintapoli-
44614: tiikat. Sektorikohtaisista toimintapolitiikan uudistamisista tärkeimmät olivat energia-
44615: ja metsäsektori, joille hyväksyttiin uudet toimintalinjat
44616: Pankin rahoittamien hankkeiden laatukysymykset olivat näkyvästi esillä ao. asiaa
44617: käsittelleen erityiselvityksen pohjalta (Task Force on Improving Project Quality).
44618: Raportin suosituksien toteuttaminen alkoi täydellä painolla vuoden 1995 aikana.
44619: Lamanottojamaiden keskeiset tahot kytkettiin mukaan suositusten toteuttamiseen
44620: pitämällä säännöllisiä seminaareja sekä pankissa että alueiden maissa. Pankin
44621: organisaatiouudistus, joka oli myös yksi em. raportin keskeisimmistä suosituksista
44622: saatiin voimaan vuoden alusta. Uudistuksen keskeisin asia on projekti ja ohjel-
44623: mointitoiminnan yhdistäminen siten, että maa- ja aluekohtainen lähestyminen on
44624: kaiken toiminnan lähtökohta. Aasian kehityspankin vuoden 1995 kokonaislainaus
44625: oli 5,5 miljardia dollaria. Pankissa on tällä hetkellä 57 jäsenvaltiota. Uusimpana
44626: jäsenenä pankkiin liittyi Uzbekistan.
44627: Pankin ns. pehmeän kehitysrahaston (AsDF VII) neuvottelut käynnistyivät marras-
44628: kuussa Amsterdamissa, jossa kaikki keskeiset avunantajat olivat mukana. Neuvotte-
44629: lujen keskeiseksi kysymykseksi nousi jo heti ensimmäisessä kokouksessa alueen
44630: kehittyneiden maiden osallistuminen rahaston täydentämiseen. Perinteiset rahoittajat
44631: asettivat näiden maiden tuen yhdeksi keskeiseksi ehdoista rahaston täydentämiseen
44632: osallitumiselleen. Alustavat lupaukset olivat periaatteessa rohkaisevia.
44633: 17 .4.3. Afrikan kehityspankki ja -rahasto
44634: Afrikan kehityspankkiryhmä, johon kuuluvat Afrikan kehityspankki AfDB ja
44635: Afrikan kehitysrahasto AfDF, on Afrikan alueen merkittävin kehitys- ja investointi-
44636: rahoittaja. Kun Suomen kehitysyhteistyön painopiste on perinteisesti ollut pääosin
44637: Afrikka, Suomi on muidenpohjoismaidentavoin myös varsin voimakkaasti tukenut
44638: alueellista pankkia. Rahoituksellinen ja toiminnallinen painopiste on ollut AfDF:n
44639: toiminnan edistämisessä, koska rahastosta tuetaan pehmeäehtoisin lainoin alueen
44640: köyhimpiä maita.
44641:                             1996 vp   Hallituksen kertomus 1995                       817
44642: 
44643:      Pankissa on toteutettavana neljännen pääomakorotuksen yhteydessä sovittu toimin-
44644:      taohjelma. Usean Afrikan maan luottokelpoisuus on heikentynyt taloudellisten ja
44645:      poliittisten ongelmien johdosta, mistä on myös seurannut maiden kykenemättömyys
44646:      hoitaa pankilta saamiensa luottojen kuoletuksia. Pankin esityksestä aloitettiin
44647:      kertomusvuonna neuvottelut viidennestä pääoman korotuksesta jäsenmaiden kesken.
44648:      Neuvottelujen on määrä olla loppuun saatetut vuoden 1996 vuosikokoukseen
44649:      mennessä. Pääoman korotuksen yhteydessä on keskusteltu mm. pankin luottokel-
44650:      poisuuspolitiikasta, lainasalkun koostumuksesta ja hallinnon uudistuksesta.
44651:      Afrikan kehitysrahaston ohjelma korostaa köyhyyskysymyksiä, kapasiteetin
44652:      kasvattamista, rakennesopeutusta ja ympäristökysymyksiä. Pankki ja rahoittajamaat
44653:      ovat aloittaneet neuvottelut seitsemännestä lisärahoituksesta ja siihen liittyvästä
44654:      ohjelmasta. Neuvottelut ovat olleet vaikeat, koska siinä yhteydessä on jouduttu
44655:      puuttumaan pankkiryhmän taloudelliseen tilanteeseen, päätöksentekoon, hallintoon
44656:      ja organisaatioon, Afrikan maiden velkaantumiseen ja toiminnan tuloksellisuuteen.
44657:      Pankin uudistustoimista neuvoteltaessa saavutettiin syksyn 1995 aikana edistystä
44658:      useissa kysymyksissä, mm. pankin lainapolitiikassa, lainasalkun laadussa ja pankin
44659:      organisaatiouudistuksessa. Neuvottelut VII lisärahoituksesta pitäisi saada päätökseen
44660:      toukokuussa 1996.
44661:       Suurimmaksi ongelmaksi pääomankorotus-ja lisärahoitusneuvotteluissa on osoittau-
44662:       tunut rahoittajien maksuosuuksista sopiminen. Yhdysvallat ei ole valmis pitämään
44663:       entisiä maksuosuuksiaan eikä ole pystynyt antamaan varmoja indikaatioita rahoituk-
44664:       sensa suuruudesta. Tämä on johtanut muiden merkittävien rahoittajien haluttomuu-
44665:       teen määrittää omia osuuksiaan ja neuvottelujen vaikeutumiseen.
44666:       Suomen ja muiden Pohjoismaiden käsitys on, että pankin tervehdyttäminen
44667:       edellyttää luotonannon ja finanssihallinnon tiukentamista pankin toimintakapasitee-
44668:       tin palauttamiseksi. Pankin tulee myös ryhtyä määrätietoisesti vähentämään
44669:       köyhimpien maiden velkaantumista luottotoimintaan liittyvien parannusten lisäksi
44670:       erityistoimenpitein kroonisesti velkaantuneiden maiden osalta.
44671:       Pankin elokuussa valittu uusi pääjohtaja Omar Kabbaj on vakuuttanut pankin
44672:       uudistamisen ja toiminnan tehostamisen olevan hyvässä vauhdissa. Tervehdyttä-
44673:       misohjelman myötä mm. henkilökunnan määrää on huomattavasti supistettu syksyn
44674:       1995 aikana.
44675:       17.4.4. Latinalaisen Amerikan kehityspankki
44676:       Latinalaisen Amerikan kehityspankin tavoitteena on edistää Latinalaisen Amerikan
44677:       ja Karibian alueen taloudellista ja sosiaalista kehitystä.
44678:       Vuonna 1995 elettiin vuonna 1994 päätökseen saatujen kahdeksansien lisärahoitus-
44679:       neuvottelujen jälkeistä aikaa. Lisärahoitus antaa alueen ulkopuolisille maille
44680:       mahdollisuuden lisätä vaikutusvaltaansa pankissa. Nämä ns. ei-alueelliset maat
44681:       kaksinkertaistiyat omistusosuutensa pankissa ja saavat kolmannen lisäpaikan
44682:       johtokuntaan. Aänestyryhmien lukumäärän kasvamiseen sekäjohtokunnan kolman-
44683:       teen lisäpaikkaan liittyvät kysymykset olivat neuvottelujen kohteena vuonna 1995.
44684:       Pankin toimintaympäristö on yleisesti kehittynyt myönteisesti. Kuitenkin kehi-
44685:       tyserot maa- ja ihmisryhmien välillä vaihtelevat. Kahdeksansien lisärahoitusneuvot-
44686:       telujen yhteydessä pankin toiminnan keskeisiksi tavoitteiksi määriteltiin köyhyyden
44687:       vähentäm~nenja t~apuoli.sem~.an k.ehityk~e? t~keminen. L:ainausohj_~lma pain?t~~u
44688:       enenevästi sostaahsta kehttysta Ja ehnympanston parantamista tukevun hankketsun.
44689: 
44690: 
44691: 103 360228Y
44692: 818                           Suhteet ulkovaltoihin
44693: 
44694: IDB:n lainausohjelma oli vuonna 1995 noin 6,8 miljardia dollaria. Suomen osuus
44695: pankissa IDB-8lisärahoituksen astuttua voimaan on 0,16 %ja alueen ulkopuolisten
44696: jäsenten omistusosuus noin 16 %.
44697: 17.4.5. Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto
44698: Kansainvälisen maatalouden kehittämisrahaston (lntemational Fund for Agricultural
44699: Development- IFAD) toiminta on suunnattu kehitysmaiden köyhän maaseutuväes-
44700: tön elinolojen parantamiseen. IF ADin toiminnan entyispiirteinä on pehmeäehtoisten
44701: lainojen myöntäminen kehitysmaiden käyhirnmille ryhmille kuten maattomille ja
44702: kuivuusalueiden pienviljelijöille. Maaseudun naisten asemana parantaminen on
44703: korostunut IFADm toiminnassa.
44704: IFADin neljänteen lisärahoitukseen tähtääviä neuvotteluja ei saatu päätökseen
44705: kertomusvuoden aikana. Hallintoneuvosto hyväksyi periaatteessa IFADm hallinto-
44706: uudistuksen ja lisärahoituksen kokouksessaan tammikuussa 1995. Uudistus poistaa
44707: aikaisemman kategoriajaon ja sen mukaan johtokuntapaikat jaetaan uudelleen
44708: vastaamaan paremmin jäsenmaiden antamaa rahoitusta. Käytännössä lisärahoitus ja
44709: sen mukana hallintouudistus jäivät odottamaan konkreettista apulupauksia. Yhdys-
44710: valtain budjettileikkaukset ja vaikeudet antaa apulupausta ovat viivästyttäneet
44711: neuvottelujen loppuunsattamista. IFADin toiminta on kuitenkin jatkunut lähes
44712: normaalisti aikaisempien lisärahoitusvarojen turvin.
44713: 17.4.6. Kansainväliset ympäristörahastot
44714: Multilateraalisen otsonirahaston tarkoituksena on tukea kehitysmaita niiden pyrki-
44715: myksissä noudattaa maapallon otsonikerroksen suojelua koskevaa sopimusta, joka
44716: pyrkii otsonia tuhoavien ainesosien käytön lopettamiseen tai korvaamiseen ot-
44717: sonikerrokselle turvallisilla ainesosilla.
44718: Rahastolla on sihteeristö Montrealissa ja sen toimintaajohtaa 14-jäseninen toimeen-
44719: paneva komitea. Rahaston toteuttajajärjestöjä ovat YK:nympäristöohjelma UNEP,
44720: JOka myös hallinnoi rahaston tilejä, YK:nkehitysohjelma UNDP, YK:n teollista-
44721: misrahasto UNIDO ja Maailmanpankki.
44722: Rahaston nykyisen rahoituskauden 1994-96 kokonaisrahoitus on 510 miljoonaa
44723: YhdysvaltoJen dollaria elin. 2,4 mrd mk, josta Suomen rahoitusosuus on 15 mmk.
44724: Rahastosta tähän mennessä rahoitetut hankkeet ovat kohdistuneet pääasiassa
44725: kylmäkalusteissa käytettävien kemikaalien sekä vaahtojen, eristeiden, liuottimien,
44726: aerosolien ja halonien korvaamiseen tai poistamiseen.
44727: Rahaston toiminta evaluoitiin vuosien 1994-95 aikana. Evaluaatio toi esiin useita
44728: puutteita mm. rahaston toimeenpanevien järjestöjen toiminnassa. Rahaston toimin-
44729: taa on sovittu tehostettavaksi evaluaatioraportin suositusten mukaisesti. Kertomus-
44730: vuoden lopussa pidetyssä Montrealin pöytäkirjan VII osapuolikokouksessa sovittiin
44731: lisärajoituksista otsonikerrosta tuhoavien aineiden osalta, mikä merkitsee lisä-
44732: rahoitustarpeita rahaston seuraavalle rahoituskaudelle vuoden 1996 jälkeen.
44733: Maailmanlaajuisesta ympäristörahastosta GEF:sta (Global Environment Facility)
44734: rahoitetaan maailmanlaajuisiin hyötyihin tähtääviä ympäristöhankkeita kehitys-
44735: maissa ja siirtymätalousmaissa neljällä toimialalla: kansainvälisten vesien suojelu,
44736: ilmaston suojelu, luonnon monimuotoisuuden suojelu ja otsonikerroksen suojelu.
44737: Rahaston toimintaperiaatteet pohjautuvat kesällä 1992 pidetyssä YK:n ympäristö-
44738: ja kehityskonferenssissa hyväksyttyyn maailmanlaajUiseen kestävän kehityksen
44739: toimintaohjelmaan. Toimintaa säätelemään on solmittu kansainväliset sopimukset
44740:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       819
44741: 
44742: luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja ilmastonsuojelusta sekä otsonikadon ja
44743: aavikoitumisen torjumiseksi. GEF toimii luonnon monimuotoisuuden suojelua ja
44744: ilmaston suojelua koskevien sopimusten väliaikaisena rahoitusmekanismina.
44745: Uudistetun rahaston hallinnollisen rungon muodostavat osapuolten yleiskokous,
44746: äänestysryhmien muodostama 32-jäseninen johtokunta sekä sihteeristö, joka
44747: sijaitsee Washingtonissa. Rahaston toimeenpaneviajärjestöjä ovat YK:n ympäristö-
44748: ohjelma UNEP, YK:n kehitysohjelma UNDP sekä Maailmanpankki.
44749: GEF:in !-vaiheen kokonaisrahoitus on noin 10 mrd mk. Suomen laskennallinen
44750: osuus siitä on 124 mmk, mikä maksetaan tasaerin vuosina 1994-96. Suurin osa
44751: GEF:n rahoituksesta on tähän mennessä käytetty luonnon monimuotoisuuden ja
44752: ilmaston suojeluun.
44753: Kertomusvuonna pääosa toiminnoista kohdistui uudistetun GEF:n organisointiin ja
44754: toimintapolitiikan muotoiluun. Rahaston toiminnan kannalta merkittävät toimiala-
44755: kohtaiset strategiat hyväksyttiin vuoden loppupuolella pidetyssä johtokunnan
44756: kokouksessa. Varsinainen projektitoiminta käynnistyy täysitehoisesti vasta vuonna
44757: 1996.
44758: 17.5. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF)
44759: Kansainvälinen valuuttarahasto pyrkii toiminnallaan edistämään kansainvälisen
44760: valuuttajärjestelmän toimivuutta. Pääsuuntaviivat vuodelle 1995 oli hahmoteltu
44761: IMF:n edellisen vuosikokouksen yhteydessä annetussa ns. Madridin julistuksessa.
44762: Sen mukaan rahaston jäsenmaiden tuli taloUSJ?Olitiikassaan noudattaa keskipitkän
44763: aikavälin strategiaa ja siten luoda edellytyksiä pysyvälle kasvulle. Rahaston tuli
44764: puolestaan tehostaa jäsenmaiden taloudellisen kehityksen seurantaa.
44765: Yhteisen talousstrategian avulla nousukausi onkin onnistuttu pitämään suhteellisen
44766: vakaanaja inflaatiopaineet kurissa. Vuoden 1995 alussa tämä kehitys oli kuitenkin
44767: uhattuna. Meksikon talousongelmat kärjistyivät vakavaan rahoituskriisiin, jonka
44768: seurannaisvaikutukset heijastuivat kansainvälisten rahoituskanavien kautta varsin
44769: laajalle. Valuuttarahasto yhdessä Yhdysvaltojen ja eräiden muiden maiden kanssa
44770: rakensi mittavan rahoituspaketin, jolla tuettiin Meksikon talouden vakauttamista ja
44771: uudelleen suuntaamista. Tähän järjestelyyn liittyen Meksiko sai helmikuussa
44772: IMF:ltä runsaan 12 mrd SDR:n suuruisen valmiusluoton. Luotto on määrältään
44773: suurin, minkä yksittäinen jäsenmaa on saanut rahaston historiassa.
44774: Jäsenmaiden talousseurannan periaatteiden tarkistus,joka tehdäänjoka toinen vuosi,
44775: ajoittui välittömasti Meksikon rahoitusoperaation jälkeen. Uusilla seurannan
44776: suuntaviivoilla johtokunta halusi parantaa jäsenmaiden ja rahaston välistä keskuste-
44777: luyhteyttä. Vuoropuhelun tuli olla nykyistä jatkuvampaa, tiedon paremmin saatavis-
44778: sa ja ajan tasalla. Maittain julkaistavalle tiedolle on saatava yhteiset standardit.
44779: Analyyseissä tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten yksittäisen maan
44780: talouspolitiikka vaikuttaa pääomaliikkeisiin sekä siihen, miten häiriöt voivat levitä
44781: muihin maihin. Huhtikuussa pidetty väliaikaiskomitean kokous hyväksyi nämä
44782: uudet seurantaperiaatteet
44783: Halifaxisssa kesäkuussa pidetty G-7-maiden huippukokous antoi täyden tukensa
44784: IMF:n valvontaroolin vahvistamiselle. V aiouttarahaston tulisi voida jatkossa kyetä
44785: reagoimaan entistä nopeammin sekä päätöksenteon että rahoituksen osalta rahoitus-
44786: kriisien uhkaan.
44787: Syyskuussa vuosikokouksen edellä kokoontunut väliaikaiskomitea kannatti johto-
44788: kunnan ehdotusta luoda selvät säännöt menettelytavoille, jota noudatetaan vakavan
44789: 820                            Suhteet ulkovaltoihin
44790: 
44791: rahoituskriisin uhatessa (Emergency Financing Mechanism). Väliaikaiskomitea
44792: suhtautui myös periaatteessa myönteisesti G-10-maiden esittämään ehdotukseen
44793: lisätä IMF:n lainanottomahdollisuuksia eräiltäjäsenvaltioiltaan. Ehdotettu järjestely
44794: tulisi nykyisen GAB-järjestelyn (General Agreement to Borrow) rinnalle. Järjeste-
44795: lyn myötä kaksinkertaistuisi G-1 0-mailta ja uusilta lainajärjestelyyn osallistuviita
44796: mailta saatavissa oleva lainapotentiaali. Pohjoismaat ja Baltian maat ovat korosta-
44797: neet GAB-järjestelystä käydyissä keskusteluissa, että uusi järjestely ei saa viivästyt-
44798: tää IMF:n tulevaa yhdettätoista jäsenkiintiökorotusta.
44799: Valuuttarahaston yhteistyö ns. siirtymätalooksien eli Neuvostoliiton hajoamisesta
44800: syntyneiden itsenäisten valtioiden sekä Keski- ja Itä-Euroopan entisten sosialististen
44801: maiden kanssa jatkui tuloksekkaana. Vuosina 1993-1994 rahoituskanavana toimi-
44802: neen, erityisesti siirtymätalooksia varten perustettujen keskipitkän aikavälin
44803: rahoitusjärjestelyjen (STF) lakattua nämä maat ovat voineet solmia perinteisiä
44804: valmiusluotto-ohjelmia IMF:n kanssa. Valuuttarahasto myönsi mm. Venäjälle
44805: 4,3 mrd SDR:n ja Ukrainalie 1,0 mrd SDR:n valmiusluotot vuoden 1995 aikana.
44806: Kesäkuussa valuuttarahaston virkamiesryhmä teki Suomeen rahaston IV sopimusar-
44807: tiklan mukaisen vierailun. Konsultaation aikana rahaston ekonomistit perehtyivät
44808: Suomen taloudelliseen tilanteeseen. Vierailusta tehtiin konsultaatioraportti, jota
44809: rahaston johtokunta käsitteli syyskuussa.
44810: Pohjoismailla ja Baltian mailla on vuodesta 1992 lähtien ollut valuuttarahastossa
44811: yhteinen vaalipiiri. Vuoden 1995 aikana vaalipiiriä edustijohtokunnassa norjalainen
44812: Jarle Bergo. Norges Bank hoiti IMF-asioiden koordinointia maaryhmän pääkaupun-
44813: kien välillä.
44814: Suomen Pankki hoitaa Suomen suhteita valuuttarahastoon. Pankin johtokunnan
44815: puheenjohtaja Sirkka Hämäläinen oli Suomen edustaja valuuttarahaston hallintoneu-
44816: vostossa. Hänen varajäsenenään toimi johtokunnan jäsen Matti Vanhala.
44817: 
44818: 17.6. Perushyödykkeet
44819: Perushyödykkeitä koskevat järjestelyt jatkuvat pääasiassa hallinnollisina, osittain
44820: kehitysaspekteja sisältävinä sopimuksina. Sopimusjärjestelyillä pyritään ylläpitä-
44821: mään tuottajien ja kuluttajien välistä avointa yhteistyötä.
44822: Suomi on saattanut kertomuskaudella voimaan uuden elintarvikeapua koskevan
44823: sopimuksen. Samoin Suomi allekirjoitti ja hyväksyi väliaikaisesti sovellettavaksi
44824: uuden kansainvälisen kahvisopimuksen Ja allekirjoitti uuden kaakaosopimuksen.
44825: Allekirjoitusvaltuudet ja väliaikaista soveltamista koskevat valtuudet ovat olemassa
44826: seuraaville uudistetuille perushyödykeso:pimuksille: kansainvälinen trooppisen puun
44827: sopimus ja kansainvälinen luonnonkumtsopimus.
44828: Suomi edusti Norjaa ja Ruotsia kuluneena vuonna varsinaisena jäsenenä pe-
44829: rushyödykkeiden yhteisrahaston johtokunnassa. Rahaston hallintoneuvosto hyväksyi
44830: uuden toimintaulottuvuuden, mikä mahdollistaa ykkösikkunan nettotulojen käytön
44831: kansainvälisten perushyödykemarkkinoiden kehtttämishankkeisiin. Tähän asti ra-
44832: hasto on voinut rahoittaa vain perushyödykkeitä koskevia projekteja.
44833: Vehnäneuvoston ja elintarvikekomitean kokoukset sekä kansainvälinen viljakonfe-
44834: renssi pidettiin kesäkuussa Helsingissä. Suomi toimi kertomuskaudella kansainväli-
44835: sen kahvineuvoston puheenjohtajana.
44836:                       1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       821
44837: 
44838: 
44839: 17.7. Kaupan tekniset esteet
44840: Komissio on saanut neuvostolta syyskuussa 1992 mandaatin neuvotella kolmansien
44841: maiden (mm. Australia, Uusi-Seelanti, Yhdysvallat, Kanada, Japani, Korea, Israel
44842: ja Sveitsi) kanssa MRA-sopimuksia eli sopimuksia teknisten tarkastustulosten
44843: vastavuoroisesta tunnustamisesta. MRA-sopimusten avulla pyritään saamaan aikaan
44844: järjestely, jonka mukaan kerran lähtömaassa suoritettu tarkastus hyväksytään myös
44845: tuontimaassa ilman uusintatarkastusta. Vuoden 1996 alkupuolella on tarkoitus
44846: allekirjoittaa Australian ja Uuden-Seelannin kanssa ensimmäiset MRA-sopimukset,
44847: jossa ovat mukana seuraavat sektorit:
44848: - kemikaalit (GMP = Good Manufacturing practices)
44849: - lääkintälaitteet
44850: - sähköturvallisuus
44851: - sähkömagneettinen yhteensopivuus
44852: - paineastiat
44853: - telepäätelaitteet
44854: -koneet
44855: (- lentokelpoisuus, mahdollisesti)
44856: - moottoriajoneuvot
44857: 
44858: MRA-työryhmässä on käyty keskusteluja myös Keski- ja Itä-Euroopan maiden
44859: sertifiomtikysymyksistä. Unkarin kanssa päästiin tyydyttävään ratkaisuun vuoden
44860: alussa. Puolan kanssa ei ole päästy eteenpäin tuotekohtaisesti käydyillä neuvotte-
44861: luilla, joten asian käsittely siirrettiin 113-komiteaan. Marraskuussa komissio tarjosi
44862: Puolalle aikaisempaa kokonaisvaltaisempaa esitystä, jonka mukaan sertifiointia ei
44863: sovellettaisi tuotteisiin, joita järjestely ei koske EU:ssakaan. Suomen kannalta on
44864: toivottavaa, että Puolan kanssa päästäisiin esitettyyn ratkaisuun, koska Puolan
44865: järjestelmä on aiheuttanut suomalaisille viejille ongelmia kaikilla tuotesektoreilla.
44866: Suomi on ilmoittanut ensisijaiseksi tavoitteekseen MRA-neuvotteluissa Venäjän
44867: sertifiointijärjestelmän aiheuttamien kaupan esteiden poistamisen. Teollisuuden
44868: aloitteesta suomalais-venäläisen talouskomission alaisuuteen perustettiin 1995
44869: standardisointi-ja sertifiointityöryhmä, jonka tehtävänä on toimia tietojenvaihtoeli-
44870: menä etsittäessä ratkaisuja järjestelmän aiheuttamiin ongelmiin. Työryhmän
44871: yhteiskokouksessa elokuun lopussa sovittiin molemminpuolisesta tietojen vaihdosta,
44872: mikä on suurimmalta osalta toteutunut vuoden loppuun mennessä. Työryhmän
44873: edustajat ovat käyneet kesäkuussa tapaamassa myös EU :n komission neuvottelijoita,
44874: jotka esittivät suomalaisen asiantuntijan mukaanottamista komission neuvottelutyö-
44875: ryhmään. Sertifiointijärjestelmää koskevia kysymyksiä on ollut esillä myös Venäjän
44876: WTO-liittymisneuvotteluissa heinäkuussa ja marraskuussa.
44877: 
44878: 17.8. Kaupan menettelyt
44879: ECE:n kaupankehittämiskomiteassa marraskuussa hyväksyttiin esitys, jonka mukaan
44880: kaupan menettelyjä käsittelevän työryhmän WP.4:n tilalle perustetaan, kauppa-
44881: menettelyjen kehittämiskeskus, ECE/CEFACT (Centre for Facilitation of Procedu-
44882: res and Practices in Administration, Commerce and Transport).
44883: Kesäkuussa UNCTADin SPTE-ohjelman (Special Programme for Trade Efficiency)
44884: yhteydessä hyväksyttiin Trade Pointien säännöt, joiden kehittämiseen Suomi
44885: aktiivisesti osallistui. Trade Pointien välityksellä tuojat ja viejät saavat yhteyden
44886: ulkomaankauppaan liittyviin informaatiopankki-, vakuutus-, kuljetus-, tullaus-, ym.
44887: palveluihin. Verkostosta on tarkoitus tehdä maailmanlaajuinen. Suomessajärjestet-
44888: 822                            Suhteet ulkovaltoihin
44889: 
44890: tiin syyskuussa Trade Point-johtajien seminaari, jossa kartoitettiin näkemyksiä
44891: pelisäännöistä, joiden pohjalta Trade Pointien kehittämistä voitaisiin jatkaa yksityi-
44892: sellä sektorilla.
44893: 
44894: 
44895: 18. Kahdenvälinen kulttuuriyhteistyö
44896: Kertomusvuonna allekirjoitettiin seuraavat kulttuurisopimuksien toteuttamisohjel-
44897: mat:
44898: Suomen ja Alankomaiden välillä 28.9. Helsingissä
44899: Suomen ja Bulgarian välillä 25.1. Helsingissä
44900: Suomen ja Israelin välillä 16.3. Helsingissä
44901: Suomen ja Meksikon välillä 15.12. Meksikossa
44902: Suomen ja Saksan välillä 10.5. Bonnissa
44903: Suomen ja Tshekin välillä 1.12. Helsingissä
44904: Kulttuurisopimukset ovat antaneet tarpeelliset puitteet ja ohjelmarungon suomalai-
44905: sen kulttuurin tunnetuksi tekemiseksi eri tavoin sopimusmaissa sekä opetus-, tiede-,
44906: nuoriso- ja liikunta-alojen yhteistyön kehittämiseksi suomalaisten ja sopimusmai-
44907: den edustajien välillä.
44908: Suomella on seuraavat ulkomaiset kulttuuri- ja tiedeinstituutit
44909: Suomen Rooman Instituutti, Suomen Ateenan-instituutti, Suomen Ranskan Insti-
44910: tuutti Pariisissa, Visuaalisten taiteiden työskentelykeskus New Yorkissa, Suomen
44911: Lontoon Instituutti, Suomi-instituutti Kööpenhaminassa, Suomen Belgian kulttuuri-
44912: instituutti Antwel'J?enissa, Suomen Viron-instituutti Tallinnassa, Suomen Saksan-
44913: Instituutti Berliimssä, Suomen Pietarin-instituutti, Suomen Ruotsin kulttuuri-
44914: instituutti Tukholmassa sekä Suomen Jerusalemin-instituutti, joka avattiin 22.10.
44915: Yhteispohjoismainen kulttuurifestivaali "Pohjantähden alla" järjestettiin Es.Panjassa
44916: Madridissa, Barcelonassa ja Valenciassa keväällä 1995. Pestivaaliin sisältyivät mm.
44917: yhteispohjoismaiset vuosisadan vaihteen taiteen sekä nykytaiteen näyttelyt samoin
44918: kuin lukmsia muita näyttelyitä ja tapahtumia musiikin, kirjallisuuden, tanssitaiteen,
44919: elokuvan ja arkkitehtuurin aloilla. Avajaisiin 30.-31.3.1995 osallistuivat Tasaval-
44920: lan Presidentin puoliso rouva Eeva Ahtisaari sekä kulttuuriministeri Tytti lsohooka-
44921: na-Asunmaa. Eräät Suomen kansalliset hankkeet jatkuivat vielä syksyn 1995
44922: aikana.
44923: Vieraskieliset yksityiset koulut on saatettu yhdenvertaiseen asemaan sekä valtion
44924: ylläpitämien vieraskielisten koulujen että kunnan ylläpitämien vieraskielisten
44925: luokkien kanssa, kun vieraskielisistä yksityisistä kouluista annettuun lakiin on
44926: 29.12.1994 annetulla lainmuutoksella lisätty säännökset lakisääteisestä valtionosuu-
44927: desta jakotikuntien maksuvelvollisuudesta. Laki tuli voimaan 1.1.1995. Englantilai-
44928: nen koulu, Helsingin Saksalainen koulu ja Helsingin Kansainvälinen koulu ovat
44929: tämän lain piirissä.
44930: Ulkomailla toimi kertomusvuonna 12 peruskoulua vastaavaa yksityiskoulua.
44931: Tallinnan Suomalainen koulu aloitti toimintansa syksyllä 1995.
44932: Opetusministeriö on tukenut ulkosuomalaislehdistöä sekä ulkosuomalaisten kulttuu-
44933: ritoimintaa. Ulkosuomalaislasten kerhomuotoistasuomenkielen opetusta seurasi yli
44934: 2 600 lasta 34 maassa. Kansanvalistusseuran ulkosuomalaislasten kotiperuskouluoh-
44935: jelmaa seurasi lähes 200 lasta. Suomen kielen kerhojen ("Suomi-koulujen")
44936: opettajille järjestettiin neljännet neuvottelupäivät Helsingissä 28.-31.8.1995.
44937:                        1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        823
44938: 
44939: Suomen kieltä ja kulttuuria opetetaan lähes 80 ulkomaisessa yliopistossa ja korkea-
44940: koulussa 25 en maassa. Opetusministeriön lähettämiä ja ministeriöön työsuhteessa
44941: oleviasuomenkielen ja Suomen kulttuurin lehtoreita, kieliassistenttejaja vierailevia
44942: professoreita oli ulkomaisissa yliopistoissakevätlukukaudella 35 ja syyslukukaudel-
44943: la 33. Lisäksi opetuspisteissä oli neljä korkeakouluharjoittelijaa. Opetusministeriön
44944: neuvoa-antavana asiantuntijaelimenä ulkomaisissa ylioP.istoissa annettavaa Suomen
44945: kielen ja kulttuurin opetusta koskevissa asioissa toimti ulkomaanlehtori-ja kieli-
44946: kurssiasiain neuvottelukunta (UKAN). UKAN järjesti kesällä 1995 yhdeksän
44947: suomen kielen ja Suomen kulttuurin kurssia ulkomaisille opiskelijoille. UKAN
44948: huolehti lisäksi suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden osallistumisesta muissa
44949: Pohjoismaissa järjestetyille kielikursseille. Ulkomaanlehtotien opinto- ja neuvottelu-
44950: päivät pidettiin Tuusulassa 6.-9.8.1995.
44951: Kertomusvuonna on huolehdittu kulttuurisopimuksiin perustuvasta nuorisotoimen
44952: yhteistyöstä. Kanssakäyminen on jatkunut erityisesti seuraavien maiden nuorisotoi-
44953: men valtiollisten elinten kanssa pääasiassa kahdenvälisenä mutta myös monenkes-
44954: kisenä asiantuntijayhteistyönä: Belgia, Egypti, Espanja, Italia, Kiina, Norja, Ranska,
44955: Ruotsi, Saksa, Tanska, Venäjän federaat10, Viro Ja Yhdistynyt Kuningaskunta.
44956: Nuorisotoimen yhteistyö on avattu Israelin ja Korean tasavallan kanssa.
44957: Valtion varoilla on tuettu mm. nuorten kulttuuriryhmien ulkomaisia esiintymismat-
44958: koja, suomalaisten osallistumista nuorisotutkimuksen ja nuorisotiedotuksen kansain-
44959: väliseen yhteistyöhön sekä kansainvälisten nuorisojärjestöjen toimistoja silloin, kun
44960: ne suomalaisessa puheenjohtajuudessa on sijoitettu Suomeen.
44961: Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO toteutti kertomusvuonna tehtäväänsä
44962: asiantuntija- ja palvelulaitoksena pyrkimyksenään edistää kansainvälistä vuorovai-
44963: kutusta koulutuksessa, työelämässä, nuorison parissa ja virkamieskunnan keskuu-
44964: dessa. Entiseen tapaan toteutettiin bilateraalisiin sopimuksiin perustuvia stipendioh-
44965: jelmia samoin kum suomen kielen ja etäsukukansojen sekä nuorten tutkijoiden ja
44966: jatko-opiskelijoiden apurahaohjelmia. CIMO:n ohjelmiin osallistui vuonna 1995
44967: noin 7 000 henkilöä.
44968: CIMO aloitti uuden ohjelman valmistelut Kaakkois-Aasian maista tulevien nuorten
44969: johtajien koulutuksen ja työharjoittelun tukemiseksi suomalaisissa yrityksissä.
44970: Harjoittelijavaihtoa kehitettiin ohjaamalla taloudellista tukea osittain opiskelijajär-
44971: jestöjen kautta. CIMO koordinoi edelleen kansainvälisissäjärjestöissä suoritettavaa
44972: harjoittelua. CIMO:n harjoittelijoita lähetettiin Suomen ulkomailla toimiviin
44973: kulttuuri-instituutteihin.
44974: Yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa CIMO organisoi suomalaisten nuorten
44975: rekrytomnin EU-hallintoharjoitteluun sekä tuki suomalaisten virkamiesten ED-
44976: harjoittelua ja -koulutusta.
44977: CIMO on kertomusvuonna tuottanut suomalaista koulutustarjontaa käsitteleviä
44978: julkaisuja, järjestänyt seminaareja sekä osallistunut koti- sekä ulkomaisiin messu-
44979: ja näyttelytapahtumiin. Kotimainen asiakaslehti on perustettu ja maksullinen
44980: puhelinneuvonta aloitettu. CIMO on myös liittynyt EU:n National Resource Centres-
44981:  ja Eurodesk-verkostoihin.
44982: 824                            Suhteet ulkovaltoihin
44983: 
44984: 
44985: 19. Kahdenvälinen kehitysyhteistyö
44986: 19.1. Maa- ja aluekohtainen yhteistyö
44987: 19.1.1. Saharan eteläpuolinen Afrikka
44988: Saharan eteläpuolisessa Afrikassa nimetyt kohdemaat ovat Etiopia, Kenia, Mosam-
44989: bik, Namibia, Sambia ja Tansania.
44990: 
44991: Etiopiassa jatkui myönteinen taloudellinen kehitys ja maan siirtymäkauden hallitus
44992: järjesti ensimmäiset kansalliset vaalit. Vaalien valmistelua ja toteutusta tarkkaili
44993: avunantajamaiden organisoima yksikkö, jota Suomi rahoitti 500 000 markalla.
44994: Suomesta yksikön toimintaan osallistui viisi tarkkailijaa. Vaalit todettiin teknisesti
44995: kohtuullisen hyvin suoritetuiksi ja demokraattisiksi, vaikkakin osa oppositiopuolu-
44996: eista boikotoi vaaleja ja mm. ehdokasasettelussa todettiin paikallisia ongelmia.
44997: 
44998: Suomen ja Etiopian välinen yhteistyö jatkui maaseudun kehityksen (karjatalous,
44999: vesihuolto, ympäristö) ja opetuksen aloilla ja laajeni jonkun verran volyymiltaan.
45000: Uutena hankkeena valmisteltiin maaseudun naisten pienluototusohjelmaa.
45001: 
45002: Avunantajien luottamus Keniaan on palautumassa. Maan talouden uudistusohjelma
45003: etenee hyvin ja talouden kasvu on ylittämässä väestön kasvunopeuden. Maan
45004: monipuoluejärJestelmä ei vielä toimi toivotulla tavalla ja poliittinen kehitys
45005: kertomusvuoden aikana olikin ailahtelevaa. Suomen apu on suuntautunut erityisesti
45006: maaseudun väestön elinolosuhteiden parantamiseen Länsi-Keniassa sekä maan
45007: metsäsektorin kehityksen tukemiseen.
45008: Mosambikin, maailman köyhimpiin kuuluvan maan, tilanne säilyi vakaana lokuussa
45009: 1994 pidettyjen ensimmäisten monipuoluevaalien jälkeen. Uusia haasteita ovat nyt
45010: demokratian laajentaminen koko maata ja paikallishallintoa kattavaksi. Maan
45011: talouden uudistus jatkui rakennesopeutusohjelman mukaisesti ja maan talouden
45012: kasvulukuja voidaan pitää tyydyttävinä. Suomen tukijatkui terveys-, vesi-, kuljetus-
45013: ja paikallishallintosektoreille sekä maa- ja metsätalouskoulutukseen. Mosambikin
45014: opetusministeriö käynnisti peruskoulutukseen suunnattavan tuen suunnittelun.
45015: 
45016: Yhteistyö Namibian kanssa on jatkunut ja kehittynyt maan omien resurssien
45017: hyödyntämisen osalta. Painopistettä on siirretty sosiaali- ja terveyssektorille uuden
45018: hankkeen myötä, samalla kun En~elan integroitu terveydenhuoltohanke edelleen
45019: jatkuu. Metsähankkeiden yhdistämmen metsäohjelmaksi vuoden 1997 alusta lukien
45020: on valmisteilla.
45021: Namibian 1 viisivuotissuunnitelma valmistui syksyllä ja esiteltiin kansainvälisessä
45022: Round Table-kokouksessa Genevessä marraskuussa 1995. Kehityssuunnitelma
45023: painottaa työttömyyden poistoa, sosiaalista tasa-arvoa, köyhyyden lievittämistä sekä
45024: pienen ja keskisuuren teollisuuden kehittämistä.
45025: Sambian hallituksen vuonna 1991 alkanut rakennussopeutusohjelma on jatkunut
45026: myös vuoden 1995 aikana. Sambia saavutti Kansainvälisen valuuttarahaston maalle
45027: asettamat vaatimukset 1995. Tästä johtuen maa voi ryhtyä vuoden 1996 aikana
45028: neuvottemaan valuuttarahaston kanssa ulkomaanvelkansa uudelleen rahoittamisesta.
45029: Sambiassa vallinnut inflaatio on saatu vakautettua ja ulkomaisia investointeja on
45030: tehty vähäisessä määrin, etupäässä Etelä-Afrikan tasavallasta. Tuonti ylitti edelleen
45031: selvästi viennin. Tähän on vaikuttanut se, että Sambia ei ole J.>YStynyt elvyttämään
45032: kuparikaivostensa tuotantoa vaikka kuparin hinta nousi mamlmalla vuoden 1995
45033: aikana noin neljänneksellä. Suomi tuki maan rakennussopeutusohjelmaa osallistu-
45034:                             1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       825
45035: 
45036:       maila opetus- ja energiasektorien kehittämiseen sekä jatkamalla hankkeita kuljetus-
45037:       ja maaseutukehityssektoreilla. Metsäsektorin tukihanke aloitettiin 1995. Suomi
45038:       tukee myös Sambian demokratiakehitystä. Suomi valmistelee Sambialle myönnetyn
45039:       kehitysluoton muuttamista ympäristösitoumukseksi vuoden 1996 aikana.
45040:       Vuoden 1995 lopulla järjestettiin Tansaniassa ensimmäiset valtakunnalliset moni-
45041:       puoluevaalit Vaaleissa valittiin uusi presidentti ja parlamentti. Lisäksi pidettiin
45042:       myös Sansibarin presidentin ja parlamentin vaalit. Kaikki vaalit voitti valtapuolue
45043:       CCM, mutta vaaleista seurasi kuitenkin hallituksen radikaali uudistuminen. Ta-
45044:       loudessa Tansanian vaikeudet jatkuivat. Valtiontalous oli epätasapainossa. Menoja
45045:       ei saatu pidettyä budjetin rajoissa eikä verojen ja tullien keruuta tehostettua
45046:       riittävästi. Lisäksi verojen ja tullien keruussa ilmeni epäselvyyksiä, jotka johtivat
45047:       useiden avunantajien maksutasetuen jäädytyksiin. Suomi jatkoi tukeaan Tansanian
45048:       maaseutukehitykselle, luonnonvarainhoidolle, vesihuollolle, energiantuotannolle ja
45049:       kuljetukselle. Satamahanke saatiin vuoden lopussa päätökseen. Lisäksi tuettiin
45050:       vaalien järjestämistä ja niihin liittyvää kansalaiskasvatusta. Vuoden aikana valmis-
45051:       tuneen Tansanian maastrategian mukaan tavoite on vastaisuudessakin parantaa
45052:       Tansanian valtion edellytyksiä kehittää inhimillisiä voimavaroja ja tukea luonnon-
45053:       varojen kestävää käyttöä.
45054:       Lisäksi tuettiin yksittäisiä hankkeita Eritreassa, Etelä-Afrikan tasavallassa ja
45055:       alueellisessa yhteistyössä. Eritreaan valmisteltiin nelivuotinen ulkomaankaupan ja
45056:       liiketalouden koulutusohjelma.
45057:       Suomen tukea Etelä-Afrikan tasavallan kouluravitsemusohjelmalle sekä terveyssek-
45058:       torin neuvolahankkeelle valmisteltiin. Lisäksi kertomusvuonna sovittiin maiden
45059:       välisissä kehitysyhteistyötä käsittelevissä neuvotteluissa, että Suomi ryhtyy tuke-
45060:       maan edellä mainittujen ohjelmien lisäksi maan pohjoisosassa ympäristöohJelmaa,
45061:       jonka komponenteiksi identifioitiinjokien valuma-alueiden tutkimus sekä kylämet-
45062:       sätalous.
45063:       Alueellisena yhteistyökumppanina on edelleen ollut eteläisen Afrikan taloudellinen
45064:       yhteistyöjärjestö (SADC), jonka kanssa yhteistyö on keskittynyt metsäkoulutukseen.
45065:       Pohjoismaisen SADC-yhteistyön puitteissa Suomi on osallistunut mm. geenipankin
45066:       ja NORSAD-rahaston toiminnan rahoitukseen. SADC:n rooli on muuttunut projekti-
45067:       toimintaa hoitavastajärjestöstä alueelliseksi yhteisöksi, jonka toiminta on aktivoitu-
45068:       nut taloudellisella ja poliittisella sektorilla. Yhteisö toimi mm. yhteistoiminnan
45069:       käynnistäiDiseksi huumetorjunnan, turismin ja tavaroiden sekä väestön vapaan
45070:       liikkumisen osalta. Yhteistyö EU :n kanssa on käynnistynyt ripeästi.
45071:       Yhteistyössä FAO:n kanssa Suomi toteuttaa edelleen Tanganjika-järven kalatalous-
45072:       tutkimusta. Lisäksi käytettiin maittain kohdentamattomia määrärahoja ensisijaisesti
45073:       koulutusohjelmiin painopisteiden ollessa kaupallisessa ja metsäalan koulutuksessa,
45074:       jota toteuttivat suomalaiset alan kuolutusyksiköt. Yhteistyössä kansainvälisen
45075:       työjärjestön ILO:n kanssa toteutettu Afrikan työturvallisuuden ja -terveyden
45076:       edistämiseen tähtäävä koulutusohjelma saatettiin päätökseen kertomusvuonna.
45077:       Ohjelma kansallisten veripalvelujen tukemiseksi kehitysmaissa loppui myös vuoden
45078:       aikana.
45079:       Ympäristön suojelun kehitysyhteistyö jatkui kansainvälisen luonnonsuojeluliiton
45080:       IUCN:n kautta tarkoituksena tukea luonnonvarojen ekologisesti kestävää käyttöä
45081:       kehitysmaille. Kansainvälisen kauppakeskuksen ITC:n kanssa jatkuneen yhteistyön
45082:       avulla tuettiin puolestaan kehitysmaiden kaupan ja erityisesti viennin edistämistä.
45083: 
45084: 
45085: 
45086: 104 360228Y
45087: 826                            Suhteet ulkovaltoihin
45088: 
45089: 
45090: 19.1.2. Välimeren alue
45091: Suomen kehitysyhteistyö Egyptin kanssa jatkui määrällisesti edellistä vuotta hiukan
45092: alemmalla tasolla. Uuden maastrategian mukaisia painotuksia pyrittiin soveltamaan
45093: yhteistyöohjelmaan siirtämällä vastuuta aiempaa enemmän egyptiläisille. Kertomus-
45094: vuonna on keskitytty lähinnä ympäristösektorilla hahmoteltujen ohjelmaideoiden
45095: jatkosuunnitteluun. Yleisesti tavoitteena on ollut terävöittää tavoiteasettelua eri
45096: yhteistyösektoreilla ml. maatalous, vesi- ja terveydenhuolto. Yhteistyötä on tarkas-
45097: teltu myös EU :n Välimeren strategian valossa, jossa tavoitteena on tukea Välimeren
45098: vapaakauppa-alueen syntymistä ja taloudellista yhteistyötä alueella.
45099: Palestiinan kanssa aloitettiin kahdenvälinen yhteistyö vesi- ja sanitaatiosektorilla.
45100: Apu kanavoidaan UNDP:n kautta. Loppuvuodesta hahmotelttin muita yhteistyöalu-
45101: eita ja päätettiin tutkia lähemmin asunto-, energia- ja opetusektorilla palestiinalais-
45102: viranomaisten tekemiä hanke- ehdotuksia.
45103: 19.1.3. Aasia
45104: Aasiassa ensisijaiset kohdemaat ovat edelleen Nepal ja Vietnam. Nepalin avun
45105: peruslähtökohdat ovat maassa vallitsevan köyhyyden lieventäminen, uuden demo-
45106: kratian tukeminen ja ympäristöolojen kohentaminen. Uutena yhteistyösektorina
45107: käynnistettiin ympäristöalan hankkeiden valmistelu. Myös päättymässä olevan
45108: metsäalan jatkoyhteistyön perusteita arvioitiin kriittisesti. Tärkeänä elementtinä
45109: yhteistyössä pidetään maan taloudellisen kasvun tukemista, missä energiahuoliolla
45110: on keskeinen rooli. Pitkään suunnitteilla ollut Arun 111 -vesivoimalahanke peruun-
45111: nutui Maailmanpankin vetäydyttyä hankkeesta. Muita yhteistyömahdollisuuksia
45112: energiasektorilla päätettiin ruveta tutkimaan. Jatkuvat hallituskriisit vaikeuttivat
45113: kuitenkin huomattavasti kehitysyhteistyön tuloksekasta suunnittelua ja toteutusta.
45114: Vietnamin talous on lähtenyt kehittymään lupaavasti markkinatalouteen tähtäävän
45115: talousuudistuksen myötä. Suomen ja Vietnamin yhteistyön tavoitteet ovat mark-
45116: kinatalouteen sopeutumisen ja talouskasvun edellytysten vahvistaminen sekä tuki
45117: elämän laadun ja toimentuloedellytysten parantamiselle. Suunnittelua maiden
45118: välisen kehitysyhteistyön monipuolistamiseksi jatkettiin. Uusia hankkeita on
45119: käynnistymässä maaseutukehityksen ja metsävarojen hoidon ja suojelun aloilla.
45120: Lahja-avun lisäksi Vietnamissa on käytetty myös korkotukea energia- ja kuljetus-
45121: sektorin yhteistyön tukemiseksi.
45122: Maakohtaisen toiminnan lisäksi Aasiassa on tuettu alueellisia hankkeita. Pääasialli-
45123: set yhteistyökumppanit olivat Aasian Teknologian instituutti ja Mekong-komitea.
45124: Lisäksi tuettiin YK:n työjärjestön ILO:n koko Aasian kattavaa työterveyshanketta.
45125: Mekong-joen alueella valmisteltiin myös uusien yhteistyöhankkeiden ottamista
45126: toiminna piiriin, lähinnä Kambodjasta ja Laosista. Laosissa osallistutaan jo Maail-
45127: manpankin ja GEF:n kanssa yhteisrahoitushankkeeseen metsäsektorilla. Thaimaassa
45128: ja Indones1assa jatkettiin vanhojen metsähankkeiden rahoitusta, mutta ne on
45129: tarkoitus saada päätökseen vuoden 1996 aikana. EU tullee jatkossa ottamaan
45130: rahoituksensa piiriin sekä Indonesian metsähankkeen että Bangladeshin kartoi-
45131: tushankkeen. Metsäsektorilla toimimisen yleistavoitteena on tehostaa vastaanottaja-
45132: maiden omia voimavaroja, suojella ja hyödyntää kestävästi metsävaroja luomalla
45133: tuloja ja työllisyyttä. Perimmäisenä päämääränä on maaseudun köyhyyden poista-
45134: minen.
45135: Keski-Aasiassa sijaitsevista uusista itsenäisistä valtioista Kirgizstanin osalta
45136: suoritettiin alustavan hankeyhteistyön kartoitusta. Siellä toiminta tulee suuntautu-
45137: maan lähinnä maiden avustamiseen siirtymisessä keskusjobtoisesta järjestelmästä
45138:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                      827
45139: 
45140: markkinatalouteen. Keski-Aasiassa osallistutaan Aral-järven ympäristöohjelman
45141: suunnitteluun Maailmanpankin johdolla. Kiinassa on aloitettu mallimetsätilahanke
45142: sekä yhteistyö oikeuslaitossektorilla.
45143: 19.1.4. Latinalainen Amerikka
45144: Latinalaisessa Amerikassa ensisijainen yhteistyömaa on Nicaragua, jossa Suomen
45145: avun päätavoitteet ovat tuki demokratian ja rauhan lujittamiselle, köyhyyden
45146: lieventäminen ja tuotannon elvyttäminen. Suomen apu kohdeunetaan maatalous- ja
45147: terveyssektorellle sekä kunnallishallinnon kehittämiseen. Uusina hankkeina valmis-
45148: teltiin demokratia-, väestö- ja ympäristöohjelmia.
45149: Kertomusvuonna alueellinen yhteistyö on keskittynyt Keski-Amerikkaan, missä
45150: neljän maan kanssa toteutettava metsäohjelma on ollut tärkein yhteistyön kohde.
45151: Rauhanprosessin etenemisen myötä Keski-Amerikan maiden hallitukset ovat
45152: kiinnittäneet yhä enemmän huomiOta kansalaisten demokraattiseen osallistumiseen
45153: ja ympäristön tilaan. Tämä on luonut suotuisan pohjan jatkaa metsäohjelmaa, jonka
45154: perustana on osallistuvien menetelmien aikaansaaminen niin suunmttelussa kuin
45155: toteutuksessakin. Hankkeen myötävaikutuksella on Keski-Amerikan maiden välinen
45156: yhteistyö metsäsektorilla edistynyt merkittävästi.
45157: Alueelle suunnattu meteorologiaprojekti on parantanut säähavaintolaitosten ja -
45158: verkoston toimivuutta niin Keski- Amerikan maiden tietoliikenteessä kuin itse
45159: säähavaintojen tiedonsiirrossa. Hankkeen toteutusvaihe saadaan päätökseen vuosien
45160: 1995-96 aikana. Amerikan valtioiden järjestön OASin kautta rahoitettua Trifinion
45161: ympäristöhanketta jatkettiin myönteisten tulosten vahvistamiseksi.
45162: Etelä-Amerikan l'uolella jatkui yhteistyöhankkeiden kartoitus Perun kanssa.
45163: Konkreettisena tOimenpiteenä annettiin Perun aikaisemmat kehitysluotot anteeksi
45164: edellyttäen, että Perun valtio sitoutuu käyttämään 25 % velkasummasta kahteen
45165: rahastoon, jotka tukevat ympäristö- ja sosiaalialan hankkeita.
45166: 19.2. Kehitys- ja korkotukiluotot
45167: Vuonna 1995 ei myönnetty uusia kehitysluottoja. Uusien kehitysluottojen myöntä-
45168: misestä on toistaiseksi luovuttu. Suomen nykyisten kohdemaiden taloudellisten
45169: vaikeuksien vuoksi kehitysluottoja on usein jouduttu antamaan anteeksi ja ne eivät
45170: ole täten tuoneet varsinaisesti täydentävää rahoitusvaihtoehtoa lahja-avulle näissä
45171: maissa. Nostamauomia luottoja on vielä seuraavilla mailla: Zimbabwe, Senegal,
45172: Kamerun, Nicaragua ja Costa Rica. Määrärahoja käytettiin vuoden 1995 aikana
45173: 12,9 milj. markkaa. Zimbabwen kehitysluotolla rahoitettavia kauppasopimuksia
45174: solmittiin 34,9 milj. markan edestäkertomusvuonna. Kamerunin luotonjäljellä ollut
45175: osa 28,9 milj. markkaa raukesi käyttämättömänä. Myös kehitysluotolla rahoitet-
45176: tavaksi suunniteltu Costa Rican Tyynen meren sataman viljankäsittelyhanke
45177: raukesi, sillä vastaanottajayrityksen yksityistämisen vuoksi sille aiemmin osoitetut
45178: costaricalaisvarat eivät enää ole käytettävissä.
45179: Korkotukiluottojen käyttö on pysynyt myös tänä vuonna selvästi alhaisempana
45180: aikaisempien vuosien tasoon verattuna. Tämä johtui korkotukiluottojen käyttöön
45181: liittyvien uusien OECD:n ohjeistojen soveltamisesta. Korkotukiluotoilla pyritään
45182: lisäämään rahavirtoja kehityksen kannalta tärkeisiin kohteisiin kehitysmaissa.
45183: Vuonna 1995 tehtiin seitsemän uutta korkotukimyöntöpäätöstä. Näistä viisi oli
45184: energiasektorin ja kaksi vesi- ja sanitaatiosektorin hanketta. Kertomusvuonna
45185: myönnettyjen luottojen yhteismäärä oli 120 milj. markkaa. Vuodesta 1987 lähtien
45186: kertomusvuoden loppuun on korkotukiluottoja myönnetty 91 kappaletta, joiden
45187: yhteisarvo oli noin 3,2 miljardia markkaa. Hankkeista aiheutui vuoden aikana
45188: 828                             Suhteet ulkovaltoihin
45189: 
45190: korkotukikustannuksia 143 milj. markkaa. Luottoja on kuoletettu tähän mennessä
45191: 0,5 miljardin markan edestä. Maantieteellisesti korkotukiluotot ovat keskittyneet
45192: Aasiaan. Kiina on edelleen selvästi suurin kohdemaa. Muut kohdemaat vuonna
45193: 1995 olivat Nepal, Vietnam ja Ecuador.
45194: 
45195: Uusien vuoden 1993 alussa voimaan tulleiden OECD:n sääntöjen soveltamista
45196: varten perustettu OECD:njäsenmaiden välinen konsultaatioryhmä on kokoontunut
45197: usein ja edellyttänyt Suomen aktiivista toimintaa. Ryhmän kokouksissa jäsenmaat
45198: käsittelevät korkotukihankkeita tapauskohtaisesti sekä pyrkivät lisäksi vaikuttamaan
45199: siihen, että päätöksenteko konsultaatioryhmässä tapahtutsi yhdenmukaisia kriteerejä
45200: käyttäen. Joidenkin asioiden osalta ryhmässä on lähestytty yksimielisyyttä säännös-
45201: ten tulkinnassa, mutta avoimia kysymyksiä on edelleen. Uusien säännösten vaiku-
45202: tuksina on nähtävissä, että liiketaloudellisesti kannattavia hankkeita ei enää esitetä
45203: samassa määrin rahoitettavaksi korkotukirahoituksella kuin edellisenä vuotena.
45204: Tuotannollisia, energia- ja tietoliikennehankkeita tuodaan ryhmän käsittelyyn
45205: ainoastaan poikkeustapauksissa. Ympäristö- ja sosiaalisektorin mvestointien osuus
45206: on selvästi kasvamassa. Eräät maat ovat esittäneet menettelyä ympäristöhankkeiden
45207: edistämiseksi. Kertomusvuonna ei OECD:n konsultaatioryhmässä käsitelty yhtään
45208: Suomen hanketta.
45209: 
45210: 19.3. Avustukset kansalaisjäijestöjen kehitysyhteistyöhön
45211: Kansalaisjärjestöjen harjoittama kehitysyhteistyö on oleellinen osa Suomen virallista
45212: kehitysyhteistyötä. Valtio on tukenut kansalaisjärjestöjen kehitysmaissa toteuttamia
45213: kehitysyhteistyöhankkeita jo yli 20 vuotta. Vuonna 1995 varsinaiseen kehitysyhteis-
45214: työhön varatuista määrärahOista niille ohjautui 8,6 %.
45215: 
45216: Tukemalla kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä pyritään täydentämään ja tuke-
45217: maan virallista kehitysyhteistyötä myös sellaisissa maissa ja sellaisilla aloilla, jotka
45218: eivät kuulu valtiollisen kehitysavun piiriin. Näin laajennetaan Suomen kehitys-
45219: maasuhteita kansalaistasolla ohi virallisten kanavien. Samalla tarjotaan järjestöille
45220: mahdollisuus kehitysyhteistyötä ja kehitysmaita koskevan tiedon ja omakohtaisen
45221: kokemuksen saamiseen.
45222: 
45223: Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä korostuvat kehitysmaiden oman kansalais-
45224: toiminnan tukeminen ja kehittäminen oma-aloitteisuuden ja omatoimisuuden
45225: pohjalta. Keskeisiä tavOitteita on mahdollisimman laajan ja moniarvoisen yhteistyön
45226: aikaansaaminen sellaisissa hankkeissa, jotka edistavät erityisesti köyhimpien
45227: väestöryhmien omaehtoisia pyrkimyksiä elämänsä hallintaan ja vaikutusmahdolli-
45228: suuksiensa lisäämiseen. Lähtökohtana on se, että hankkeiden suunnittelussa ja
45229: toteutuksessa vapaalle kansalaisjärjestötyölle ominainen itsenäisyys, monimuotoi-
45230: suus ja omaleimaisuus säilyvät. Hankkeiden toteutus on kunkin tukea saavan
45231: järjestön vastuulla, joskin sitä säätelevät ulkoasiainministeriön antamat ohjeet ja
45232: säännökset.
45233: 
45234: Vuonna 1995 valtion tukea myönnettiin 144:lle suomalaiselle kansalaisjärjestölle,
45235: jotka toteuttivat 360:tä hanketta yli 60:ssa kehitysmaassa. Yli 70 % määrärahoista
45236: kuluu terveydenhuolto-, vammaistyö-, koulutus- ja yleensä sosiaalialan hankkeisiin.
45237: Muita merkittäviä kohteita ovat maa- ja metsätalous, paikallishallinnon kehittämi-
45238: nen, ympäristöala sekä itsetyöllistämisen ja pienyritystoiminnan kehittäminen.
45239: 
45240: Kehitysmaissa erilaisia hankkeita toteuttavien suomalaisjärjestöjen lisäksi tukea on
45241: myönnetty myös 16:lle kansainväliselle kansalaisjärjestölle, kehitysjoukkotoimin-
45242: nasta vastaavalle Kehitysyhteistyön palvelukeskukselle (KEPA), kansalaisjärjestöjen
45243: kotimaassa harjoittamalle tiedotustoiminnalle sekä Suomen kehitysmaissa olevien
45244: suurlähetystöjen hallinnoimille ns. pienprojekteille.
45245:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        829
45246: 
45247: Kertomusvuonna kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön käytettiin 124 mmk, joka
45248: jakaantui eri tukimuodoittain seuraavasti:
45249: - 96,3 mrnk kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeiden tukemiseen.
45250: -20,0 mmkKehitysyhteistyön palvelukeskukselle kehitysjoukkotoiminnan tukemi-
45251: seen Mosambikissa, Nicaraguassa ja Sambiassa.
45252: - 3,0 mmkkansainvälisten kansalaisjärjestöjen toiminnan tukemiseen.
45253: - 2,4 mrnk kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvan tiedotustoiminnan tukemiseen.
45254: -2,3 mrnk Suomen kehitysmaissa olevien suurlähetystöjen hallinnoimille ns.
45255: pienprojekteille.
45256: 
45257: 20. Humanitaarinen ja elintarvikeapu kehitysmaille
45258: 20.1. Humanitaarinen apu
45259: Humanitaarinen al>u jaetaan katastrofi- ja pakolaisa.Puun sekä tukeen ihmisoikeus-
45260: ja demokratiapyrkimyksille. Vuoden 1995 talousarviOssa humanitaariseen apuun on
45261: varattu 130 miljoonaa markkaa. Entisen Jugoslavian avustamiseksi vuonna 1994
45262: kohdennetusta 40 miljoonan markan lisämäärärahasta siirtyi vuodelle 1995 noin 4,6
45263: miljoonaa markkaa. Humanitaarisen avun varoista vuonna 1995 noin 127 miljoonaa
45264: markkaa käytettiin katastrofi- ja pakolaisapuun ja noin 7,2 miljoonaa markkaa
45265: tukeen ihmisoikeus- ja demokratiapyrkimyksille.
45266: Suomi antaa humanitaarista apua kansainvälisten ja kotimaisten humanitaaristen
45267: järjestöjen kautta. Valtaosa humanitaarisesta avusta annetaan tiettyihin kohteisiin
45268: osoitettuina avustuksina. Lisäksi humanitaarisen avun varoista maksetaan yleisavus-
45269: tukset YK:n pakolaisjärjestöille UNHCR:lle ja UNRWA:lle sekä Punaisen Ristin
45270: kansainväliselle komitealle ICRC:lle.
45271: Suomi osallistuu YK:n koordinaatiojärjestelmän kehittämiseen järjestön katastrofi-
45272: valmiuksien ja humanitaarisen avun koordinaation tehostamiseksi. Tähän kuuluu
45273: DHA:n aseman vahvistaminen, ja parhaillaan on käynnissä suomalaisen apu-
45274: laisasiantuntijan rekrytoiminen DHA:n palvelukseen. EU:ssa Suomi on aktiivisesti
45275: mukana keskusteluissa unionin hätäapujärjestelmän parantamiseksi sekä EU :n
45276: humanitaarisen avun toimiston ECHO:n toiminnan kehittämiseksi. Suomi osallistuu
45277: EU :n humanitaarisen avun rahoitukseen yhteisöbudjetin kautta.
45278: Katastrofi- ja pakolaisapu on välitöntä hätäapua konfliktien ja katastrofien uhreille.
45279: Avun keskeinen tavoite on pelastaa ihmishenkiä, lievittää hätää ja auttaa kaikkein
45280: heikoimmassa asemassa olevia. Tavoitteena on myös edistää konfliktien ennaltaeh-
45281: käisyä ja parantaa katastrofi valmiutta.
45282: Suuri osa pakolais- ja katastrofiavusta kohdistui vuonna 1995 edellisten vuosien
45283: tapaan Afrikkaan, joskin Afrikan osuus laski hiukan muiden kriisialueiden kasva-
45284: neiden tarpeiden vuoksi. Suomi antoi Afrikkaan humanitaarista apua noin 35,6
45285: miljoonaa markkaa vuonna 1995. Yli kolmannes - yhteensä noin 13,7 miljoonaa
45286: markkaa - Afrikkaan annetusta humanitaarisesta avusta suunnattiin Ruandan kriisin
45287: uhrien avustamiseen. Muita keskeisiä humanitaarisen avun kohteita olivat Afrikan
45288: sarvi, Angola, Mosambik ja Liberia.
45289: Suomi antoi humanitaarista apua entisen Jugoslavian alueelle yhteensä n. 22
45290: miljoonaa markkaa. YK-järjestöjen ja kansalais-järjestöjen kautta kanavoidun avun
45291: lisäksi Suomi tuki Mostarin kaupungin jälleenrakennusta EU:n kautta.
45292: Aasiassa eniten humanitaarista apua annettiin Afganistaniin. Lisäksi Suomen
45293: humanitaarisen avun keskeisimpiä kohteita oli Kaukasuksen alue ja siellä erityisesti
45294: 830                            Suhteet ulkovaltoihin
45295: 
45296: Tshetshenia. Latinalaisessa Amerikassa Suomi antoi humanitaarista ar.ua Peruun ja
45297: Kolumbiaan. Suomi tuki Guatemalan rauhanprojektia ja vaali-tarkkat.lua Haitissa.
45298: Lähi-idässä Suomi jatkoi palestiinalaisten itsehallintoalueiden jälleenrakennuksen
45299: tukemista lokakuussa 1993 annetun 40 miljoonan markan maksulupauksen pohjalta.
45300: Humanitaarisen avun osuus tästä vuonna 1995 oli Gazan ja Länsirannan alueelle
45301: myönnetyt 2 miljoonaa markkaa, josta suurin osa kanavoitiin Punaisen Ristin
45302: kansainvälisen komitean ja Johan Jörgen Holstin rauhanrahaston kautta. Humanitaa-
45303: rista apua Irakiin jatkettiin myös vuonna 1995. Apu annettiin YK:nlastenrahaston
45304: UNICEFin kautta.
45305: Katastrofi- ja pakolaisavun merkittävimpinä kanavina käytettiin YK-järjestöistä
45306: YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun toimistoa (UNHCR), Maailman elintarvikeoh-
45307: jelmaa (WFP) ja YK:n lastenavun järjestöä (UNICEF). V altaosa pakolaisten
45308: avustamiseen käytetyistä varoista kanavoitiin UNHCR:n kautta.
45309: YK-järjestöjen ohessa keskeisin avustuskanava oli kansainvälinen Punainen Risti.
45310: Avustukset Punaisen Ristin Kansainväliselle Komitealle ICRC:lle ja Punaisen Ristin
45311: ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainväliselle liitolle IFRC:lle ohjattiin
45312: Suomen Punaisen Ristin kautta. Apua annettiin myös muiden kansalaisjärjestöjen,
45313: kuten Kirkon ulkomaanavun ja Lähetyksen kehitysapu ry:n kautta.
45314: Humanitaarisen avun kiireellisiä tarpeita varten varattiin vuonna 1995 ns. pika-apua
45315: 2 miljoonaa markkaa. Pika-apua annettiin kansainvälisten järjestöjen välityksellä
45316: Pohjois-Korean ja Kiinan tulvien uhrien avustamiseen, pakolaisohjelmaan Keniaan
45317: ja lasten avustamiseen Kirgistanissa.
45318: Suomalaisen tavara- ja henkilöavun osuus humanitaarisesta avusta oli vuonna 1995
45319: tavoitteiden mukainen, noin 32 miljoonaa markkaa.
45320: Ihmisoikeuksien tukeminen käsittää tuen ihmisoikeuksien edistämistä ja valvontaa
45321: koskevaan tiedotukseen, koulutukseen, oikeus apuun, sosiaalityöhön, vähemmistöjen
45322: ja alkuperäiskansojen aseman parantamiseen sekä rotusorron vastustamiseen
45323: Suomen ihmisoikeuspolitiikan linJausten mukaisesti. Demokratiatukea myönnetään
45324: demokratia- ja rauhanprosesseja edistäviin toimiin.
45325: Ihmisoikeustukea myönnettiin vuonna 1995 runsaat 4,6 miljoonaa markkaa. Tuki
45326: annettiin pääosin vuosiavustuksina 27 yleismaailmalliselle tai alueelliselle ihmisoi-
45327: keusjärjestölle. Suurin yksittäinen avustus on maksettu YK:n vapaaehtoiselle
45328: neuvontapalvelurahastolle VFTC:lle (United Nations Voluntary Fund for Technical
45329: Cooperat10n). Avustuksia maksettiin myös ihmisoikeuksia edistäville seminaareille
45330: ja konferensseille. Ihmisoikeusavustuksilla on tuettu erityisesti toimintaa, jonka
45331: tarkoituksena on ehkäistä konfliktien syntymistä sekä ihmisoikeusloukkauksia.
45332: Tukea Etelä-Afrikan demokratisoitumisprosessille myönnettiin yli 2,5 miljoonaa
45333: markkaa vuonna 1995. Apu kohdistui mustan väestön koulutusohjelmille ja
45334: ihmisoikeusjärjestöille. Tarkoituksena on saattaa aloitetut ohjelmat hallitusti
45335: loppuun samalla kun siirrytään hallitusten kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön.
45336: 20.2. Elintarvikeapu
45337: Suomen antama elintarvikeapu on miltei kokonaan monenkeskistä ja se kanavoi-
45338: daan pääasiassa YK-järjestelmään kuuluvan Maailman elintarvikeohjelman (WFP)
45339: kautta sen varsinaiseen kehitysohjelmaan, pitkäaikaisten pakolaisten avustusohjel-
45340: miin sekä erilaisiin hätäapuohjelmiin.
45341:                        1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                        831
45342: 
45343: Vuonna 1995 Suomi antoi elintarvikeapua WFP:n kautta yhteensä 60,9 miljoonan
45344: markan arvosta, josta 15,9 miljoonaa markkaa humanitaansen avun määrärahoista.
45345: Lisäksi annettiin humanitaarisen avun määrärahoista elintarvikeapua UNHCR:n
45346: kautta noin 3 miljoonan markan arvosta.
45347: 
45348: 
45349: 21. Kansainvälinen liikenne- ja viestintäyhteistyö
45350: Suomi on ehdolla kesäkuussa 1997 pidettävän kolmannen J;lan-eurooppalaisen
45351: liikennekonferenssin isäntämaaksi. Vuonna 1995 liikenneministeriö on hoitanut
45352: suurkonferenssin järjestelytoimia.
45353: Ilmailun alalla vuonna 1995 Suomi solmi Yhdysvaltojen kanssa ns. Open Skies-
45354: sopimuksen, joka antaa yhtäläiset oikeudet ilmailun alalla molemmille sopimusosa-
45355: puolille. Ilmailuoikeuksien tasapainottaminen Open Skies-sopimuksella oli Suomen
45356: kannalta tärkeää, koska aiempi maiden välinen lentoliikennesopimus antoi Yhdys-
45357: valloille Suomeen verrattuna laajemmat oikeudet. Vuonna 1995 allekirjoitettiin
45358: lentoliikennesopimus myös Intian kanssa. Lisäksi Ilmailulaitos osallistui Kansainvä-
45359: lisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) yleiskokoukseen Montrealissa.
45360: Merenkulun alalla merenkulkulaitos osallistui kansainvälisen merikartoitusjärjestön
45361: (IHO) työhön sekä erityiskysymysten käsittelyyn muissa merenkululkualan kansain-
45362: välisissä järjestöissä. Merentutkimuksen osalta merentutkimuslaitos on osallistunut
45363: mm. Hallitustenvälisen meritieteellisen komission (IOC) ja Kansainvälisen meren-
45364: tutkimusneuvoston (ICES) toimintaan.
45365: Vuonna 1996 syksyllä pidettävän televiestinnän standardisointi-konferenssin
45366: (WTSC, World Telecommunications Standardization Conference) valmistelu alkoi
45367: eri tutkimusryhmissä kertomusvuonna. Telealalla Suomi osallistui vuonna 1995
45368: myös kahteen televiestinnän kehitystä ja tulevia näköaloja käsittelleeseen maailman-
45369: laajuiseen tapahtumaan (lntematwnal Switching Symposium ja Telecom-95).
45370: Vuonna 1995 Euroopan Posti- ja Telehallinnon konferenssin (CEPT) isäntähallin-
45371: non tehtävät siirtyivät Suomelle. Telehallintokeskuksen edustajat vastasivat lisäksi
45372: CEPT:n radiokomitean (ERC) ja sen alaisen radiohallintotyöryhmän (RR) puheen-
45373: johtajuuksista. Lisäksi pidettiin kolme Euroopan telehallintojen yhteistyökomitean
45374: (ECTRA) yleiskokousta.
45375: Postitoiminnassa ja audiovisuaalisen viestinnän alalla (CDMM) on osallistuttu
45376: Euroopan Neuvoston toimintaan. Audiovisuaalisen viestinnän sektorilla on seurattu
45377: myös Euroopan yleisradioliiton (EBU) toimintaa.
45378: Ilmatieteen alallailmatieteen laitos osallistui aktiivisesti eurooppalaisten ilmatieteel-
45379: listen laitosten toimintojen tehostamis- ja integroimissuunnitteluun. Sääpalvelujen
45380: markkinoinnin ja myynnin avauduttua kilpailulle liityttiin ECOMET-organisaatioon,
45381: joka luo puitteet kaupallisen toiminnan organisoimiseksi Länsi-Euroopassa. Lisäksi
45382: liityttiin eurooppalaisten ilmatieteellisten laitosten muodostamaan EUMETNET-
45383: verkkoon. Avaruustutkimukseen käytettävien mittalaitteiden kehittelyä ja rakenta-
45384: mista jatkettiin ESA:n sekä Ruotsin ja Venäjän kanssa.
45385: 832                            Suhteet ulkovaltoihin
45386: 
45387: 
45388: 22. Ympäristöasiat
45389: 22.1. Maailmanlaajuinen ympäristöyhteistyö ja ympäristöyhteistyö
45390: lähialueiden kanssa
45391: Maailmanlaajuinen ympäristöyhteistyö
45392: Maailmanlaajuinen ympäristöyhteistyö on keskittynyt YK:n ympäristö- ja kehitys-
45393: konferenssissa (UNCED) Rio de Janeirossa 1992 tehtyjen päätösten toimeenpanoon.
45394: Ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen ensimmäinen osapuolikokous pidettiin
45395: huhtikuussa 1995 Berliinissä. Kokouksessa sovittiin puitesopimusta täsmentävää
45396: uutta pöytäkirjaa koskevasta neuvottelumandaatista ja koevaiheen aloittamisen
45397: yhteistoimeenpanosta (joint implementation) eri maiden kesken kasvihuonekaasujen
45398: vähentämiseksi. Ilmastonmuutossopimusihteeristön pysyväksi sijaintipaikaksi
45399: päätettiin Bonn (Saksa).
45400: Biolo~ista monimuotoisuutta koskevan sopimuksen toinen osapuolten konferenssi
45401: pidettiin Jakartassa 6.-17.11.1995. Konferenssi päätti muun muassa sihteeristön
45402: sijaintipaikasta, joksi valittiin Montreal, pöytäkirjaneuvottelujen aloittamisesta
45403: geenitekniikalla muunnettujen organismien rajojen yli tapahtuvista siirroista sekä
45404: meri- ja rannikkoalueiden biologista monimuotoisuutta tutkivan paneelin perustami-
45405: sesta ja kansainväliselle metsäpaneelille annettavasta panostuksesta.
45406: Aavikoitumisen estämistä koskevan sopimuksen ensimmäistä osapuolikonferenssia
45407: valmisteltiin vuonna 1995 pidetyissä hallitustenvälisen neuvottelukomitean 6. ja 7.
45408: kokouksissa tammi- ja elokuussa. Suomi ratifioi sopimuksen 20.9.1995. Joulukuu-
45409: hun 1995 mennessä 17 maata oli ratifioinut sopimuksen. Kansainvälinen voimaan-
45410: tulo edellyttää 50 ratifiointia.
45411: UNCEDin seurantaa varten perustettuYK:nkestävän kehityksen toimikunta (CSD)
45412: piti kolmannen istuntonsa huhtikuun 19951opulla New Yorkissa. CSD:n tehtävänä
45413: on arvioida jäsenmaiden ja kansainvälisten järjestöjen työtä kestävän kehityksen
45414: toteuttamiseksi Rion päätösten (Agenda 21) pohjalta ja tehdä suosituksiajatkotyös-
45415: tä. CSD:n työ on jaksotettu viidelle vuodelle niin, että ennen 1997 pidettävää YK:n
45416: yleiskokouksen erityisistuntoa kaikki Agenda 21 :n 40 osa-aluetta on käyty läpi.
45417: Vuoden 1995 istunnon erityisteemana oli maaperään liittyvien ongelmien tarkastelu.
45418: Lisäksi käsiteltiin kestävän kehityksen esteenä olevia yhteiskunnallisia ja taloudelli-
45419: sia kysymyksiä.
45420: Uuden hallitusten välisen metsäpaneelin perustaminen oli CSD-istunnon suurin
45421: saavutus. Paneelin asettaminen on merkittävä askel eteenpäin maailmanlaajuisessa
45422: metsäyhteistyössä. Perimmäisenä tarkoituksena on kestävän metsätalouden edistämi-
45423: nen, maailman metsävarojen vähenemisen estäminen ja luonnon monimuotoisuuden
45424: säilyttäminen.
45425: Suomi osallistuu aktiivisesti ja aioitteellisesti kansainväliseen metsäyhteistyöhön.
45426: Tämän tuloksena Suomi on onnistunut saamaan merkittävän ja tunnustetun roolin
45427: niin Euroopan unionin piirissä tapahtuvassa metsäyhteistyössä kuin metsäpaneelin
45428: globaalitason neuvotteluissakin.
45429: Heti Rion kokouksen jälkeen metsäasiat nostettiin yhdeksi Suomen painopistealu-
45430: eeksi kansainvälisessä yhteistyössä. Strategisia linjauksia varten ja kansallisten
45431: valmistelujen jäntevöittämiseksi perustettiin jo vuonna 1992 ulkoasiainministerin
45432:                             1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                       833
45433: 
45434:       johtama kansainvälisen metsäprojektin ministeriryhmä, johon ovat kuuluneet kaikki
45435:       keskeiset metsätaloutta sivuavista asioista vastuussa olevat ministerit.
45436:       Otsonikerroksen suojelua koskevan Montrealin pöytäkirjan 7. osapuolten kokous
45437:       pidettiin joulukuussa 1995 Wienissä. Kokouksessa onnistuttiin sopimaan osittain
45438:       halogen01tujen kloorifluorihiilivetyjen (HCFC-yhdisteiden) ja metyylibromidin
45439:       rajoitusten tiukentamisesta teollisuusmaissa ja kehitysmaiden takaraJoista näiden
45440:       aineiden rajoittamisessa.
45441:       Suomi osallistui kertomuskautena monenkeskisen otsonirahaston toimintaan 5
45442:       miljoonalla markalla. Rahaston tavoitteena on tukea kehitysmaita niiden pyrkimyk-
45443:       sissä noudattaa Montrealin pöytäkirjaa ja sen muutossopimuksia otsonia tuhoavien
45444:       aineiden käytön ja tuotannon lopettamiseksi. Suomi osallistui kertomuskautena
45445:       lisäksi 35 miljoonalla markalla maailmanlaajuisen ympäristörahaston, GEF:in,
45446:       toimintaan. GEF rahoittaa maailmanlaajuisiin hyötyihin tähtääviä ympäristöhankkei-
45447:       ta kehitysmaissa ja siirtymätalousmaissa neljällä toimialalla: kansainvälisten vesien
45448:       suojelu, ilmaston suojelu, luonnon monimuotoisuuden ja otsonikerroksen suojelu.
45449:       Ympäristöyhteistyö lähialueiden kanssa
45450:       Ympäristönsuojelun edistäminen Suomen lähialueilla on tärkeällä sijalla maan Kes-
45451:       ki- ja Itä-Euroopan toimintaohjelmassa. Ympäristöministeriön hallinnonalan
45452:       lähialueyhteistyön päätavoite on vähentää lähialueiden päästöjä, jotka vaikuttavat
45453:       haitallisesti Suomen ympäristöön. Yhteistyöllä pyritään ehkäisemään erityisesti
45454:       rajan yli kulkeutuvien ilmansaasteiden sekä Itämeren ja muiden yhteisten vesialuei-
45455:       den pilaantumisen aiheuttamia haittoja. Lisäksi edesautetaan ongelmajätteiden
45456:       käsittelyä parantavia ratkaisuja. Suomen ympäristöministeriön kohdealueina ovat
45457:       olleet Luoteis-Venäjä, Viro, Latvia, Liettua Ja Puola.
45458:       Investointituella edistetään kiireellisimpien ympäristöongelmien ratkaisemista
45459:       Suomen lähialueilla. Ympäristönsuojeluinvestoinnit lähialueiden ongelmakohteisiin
45460:       ovat myös kustannuksiltaan tehokkainta Suomen ympäristön suojelua. A vustetut
45461:       investomtikohteet toimivat samalla yhteistyömaiden ympäristönsuojelun mallihank-
45462:       keina, joiden mukaan ne voivat omin resurssein toteuttaa ympäristönsuojelutoimen-
45463:       piteitä. Teknisellä avulla, kuten koulutusyhteistyöllä, parannetaan yhteistyökumppa-
45464:       nien valmiuksia huolehtia itse ymP,äristöongelmistaan ja ennaltaehkäistä niiden
45465:       syntyä. Hankkeissa edistetään ensisijaisesti suomalaisen teknologian ja tietotaidon
45466:       käyttöä.
45467:       Vuoden 1995 valtion talousarviossa Keski- ja Itä-Euroopan maiden ympäristöhank-
45468:       keiden avustamiseen oli varattu 57,5 mmk.
45469:       Ympäristöministeriö on jatkanut yhteistyömaiden ympäristöministeriöiden sekä
45470:       Venäjällä myös hallinnollisesti itsenäisten Luoteis-Venäjän alueiden kanssa sovittui-
45471:       hin ympäristöyhteistyöohjelmiin sisältyvien ympäristöhankkeiden valmistelua ja
45472:       toteutusta. Etusijalla ovat Virossa ja Venäjällä Karjalan tasavallassa, Pietarin
45473:       kaupungissa ja Leningradin alueella yhteisesti sovitut kiireellisimmät hankkeet.
45474:       Suomen toiminta on osa kansainvälistä ympäristönsuojeluohjelmaa ja erityisesti
45475:       Keski- ja Itä-Euroopan toimintaohjelmaa, alueellisia tOimintaohjelmia sekä myös
45476:       Itämeren suojelun toimintaohjelmaa.
45477:       Vuosina 1991-95 ympäristöministeriö on avustanut 135 investointihanketta ja 450
45478:       teknisen avun hanketta.
45479:       Virossa jatkettiin Tallinnan jätevedenpuhdistamon saneerausta ja laajennusta.
45480:       Hankkeen toisen vaiheen rahoitukseen käytetään paikallisen rahoituksen lisäksi
45481: 105 360228Y
45482: 834                            Suhteet ulkovaltoihin
45483: 
45484: Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin luottoa sekä avustuksia Suomen
45485: ympäristöministeriön ja EU :n Phare-ohjelmasta. Lisäksi toteutettiin pieniä kaupun-
45486: kien jätevedenpuhdistukseen liittyviä hankkeita. Kundan sementtitehtaan moder-
45487: nisointia jatkettiin tukemalla ympäristönsuojelulaiteinvestointeja ja parannettiin
45488: Viron öljyntorjuntavalmiutta varustamalla kaksi öljyntorjunta-alusta. Sovittiin
45489: Haapsalun ja Matsalun lahtien ympäristöprojektista sekä Viron pienten kaupunkien
45490: vesi- ja viemäritoiminnan kehittämisestä yhteisrahoitusprojektema, joihin osallistu-
45491: vat kansainväliset rahoituslaitokset, EU :n Phare-ohjelma ja useita avunantajamaita.
45492: Latviassa aloitettiin Cesiksen kaupunginjätevedenJ?uhdistamon saneeraus latvialais-
45493: suomalais-tanskalaisena yhteistyönä. Liepajan ves1- ja viemäritoiminnan kehittämi-
45494: seen liittyvää suunnittelua jatkettiin. Sovittiin Daugavpilsin jätevedenpuhdistamo-
45495: hankkeesta, jonka toteutuksessa käytetään paikallisen rahoituksen lisäksi Maailman-
45496: pankin ja NEFCOn luottoa sekä EU:n Phare-ohjelman, Suomen, Ruotsin ja
45497: Tanskan myöntämiä avustuksia. Sovittiin öljynkeräilylaitteistolla varustetun pelas-
45498: tusaluksen toimittamisesta Ventspilsiin. Riian vesi- ja ympäristöprojektin suunnitte-
45499: lua jatkettiin.
45500: Liettuassa aloitettiin Kaunasin jätevedenpuhdistamon saneeraus ja sovittiin Siauliain
45501: vesi- ja viemäritoiminnan kehittämishankkeesta. Klaipedan ympäristöohjelmaan
45502: kuuluvan jätevedenpuhdistamohankkeen suunnittelua jatkettiin.
45503: Karjalan tasavallassa valmistui vesihuollon ja Jätevesien käsittelyn kehittämisohjel-
45504: maan kuuluva 12 pienen ja keskikokoisen taaJaman vesihuolto- ja Jätevesiselvitys.
45505: Ensimmäinen ohjelmaan kuuluva jätevedenpuhdistamo LahdenpohJan kaupungissa
45506: valmistui kesällä 1995. Karjalassajatkettiin myös Kostamuksen rautapellettitehtaan
45507: ja Segezhan sellu- ja paperitehtaan rikinpoistohankkeita.
45508: Pietarissa jatkettiin venäläis-suomalais-tanskalaisen yhteishankkeen toteuttamista
45509: viemärijohtojen saneerauksen teknisen valmiuden parantamiseksi ja käynnistettiin
45510: Eremitaasin taidemuseon viemäröinnin kunnostushankkeen toinen vaihe yhteisrahoi-
45511: tuksella Tanskan ympäristöministeriön ja EU :n Transcend-rahaston kanssa.
45512: Leningradin alueella käynnistettiin yhteistyöhanke Svetogorskin kaupungin ympä-
45513: ristön tilan parantamiseksi selvittämällä kunnallisten verkostojen tila.
45514: Puolassa suurimpia vuoden 1995 aikana toteutettuja hankkeita olivat Rokitan kemi-
45515: an tehtaan rikinpoisto, Rudnan kuparikaivoksen Ja -rikastamon modernisointi, Ja-
45516: worzno lll:n voimalan kattilalaitoksen muutostyö sekä Czechowice-Dziedizen
45517: jätevedenpuhdistamon rakentaminen.
45518: Investointihankkeiden lisäksi on jatkettu teknisen avun hankkeina koulutusta,
45519: ympäristöhallinnon sekä päästöjen ja ympäristön tilan seurannan kehittämistä sekä
45520: yhteistyötä aluetasolla. Painopiste teknisen avun hankkeissa on ollut Luoteis-
45521: Venäjällä ja Virossa. Myös Latviassa ja Liettuassa on kertomusvuonna toteutettu
45522: etenkin koulutushankkeita.
45523: Ympäristöministeriö on edistänyt lähialueyhteistyön päämääriä myös monenkeski-
45524: sessä ympäristönsuojeluyhteistyössä. Ministenö toimii suorassa yhteistyössä
45525: kansainvälisten rahoituslaitosten ja muiden avunantajamaiden kanssa ympäristö-
45526: hankkeiden käynnistäiDiseksi Suomen lähialueilla. Jäsenyys Euroopan unionissa
45527: parantaa Suomen edellytyksiä toimia kansallisen edun mukaisella tavalla Iuoteisella
45528: Venäjällä ja Baltian maissa. Suomi hyödyntää myös niitä mahdollisuuksia, joita
45529: pohjoismamen, Itämeren alueen sekä Barentsin euroarktinen yhteistyö tarjoavat.
45530:                       1996 vp    Hallituksen kertomus 1995                        835
45531: 
45532: 
45533: 22.2. Kauppa ja ympäristö
45534: Kertomusvuoden alussa toimintansa aloittaneen Maailman kaupl'ajärjestön WTO:n
45535: kauppa- ja ympäristökomitea jatkoi jo edellisenä vuonna valmistelevan komitean
45536: alaisuudessa alkanutta työtään Marrakeshin ministerikokouksessa hyväksytyn
45537: työohjelmansa mukaisesti. Komitean tulee raportoida työnsä tuloksista joulukuussa
45538: 1996 pidettävälle Singaporen ministerikokoukselle, joka myös päättää komitean
45539: jatkotyöstä ja mandaatista.
45540: Kertomusvuonna kauppa- ja ympäristökomitea piti viisi kokousta, joissa käsiteltiin
45541: kotimaassa kiellettyjä tuotteita, kauppavaikutuksia omaavien ympäristöpoliittisten
45542: toimenpiteiden transparenssia, kansainvälisen kauppajärjestelmän Ja kansainvälisten
45543: ympäristönsuojelusopimusten riitojenratkaisumekanismien suhdetta, WTO:n kaur.pa-
45544: Ja ympäristötyön transparenssin kehittämistä suhteessa kansalais- ja etujärjestöihin,
45545: teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan sopimuksen suhdetta ympäristöön, palvelujen
45546: kaupan suhdetta ympäristöön, ympäristöpoliittisten toimien vrukutusta markkinoille
45547: pääsyyn erityisesti vähiten kehittyneiden maiden kannalta sekä kaupan rajoitteiden
45548: ja vääristymien poistamisen vaikutuksia ympäristöön, kansainvälisen kaupr.ajärjes-
45549: telmän sääntöjen suhdetta kansainvälisiin ympäristönsuojelusopimuksiin sekä
45550: kansainvälisen kauppajärjestelmän sääntöjen suhdetta ympäristöperusteisiin veroi-
45551: hin, maksuihin ja tuotevaatimuksiin.
45552: Komitea on kertomusvuonna käynyt edellä luetelluista aiheista yleiskeskustelua
45553: pyrkien hahmottamaan niihin liittyviä ongelmia ja jatkotyön tarpeita. Konkreettisia
45554: JOhtopäätöksiä ei komiteassa vielä ole tehty.
45555: OECD:n kauppa- ja ympäristöasiantuntijat pitivät kertomusvuonna viisi kokousta.
45556: Kevätkaudella ryhmän työ painottui OECD:n neuvoston ministerikokousta varten
45557: laadituo raportin valmisteluun. Raporttiin on koottu analyyttiset johtopäätökset ja
45558: suositukset asiantuntijaryhmän työstä, joka kahtena viime vuonna on perustunut
45559: ministerikokouksen 1993 hyväksymään työohjelmaan. Analyysityön kuluessa on
45560: valmistunut useita erillisiä raportteja työohjelman osa-alueilta ja työn tuloksia
45561: toivotaan voitavan hyödyntää sekä OECD:ssä tapahtuvan jatkotyön pohjana että
45562: muilla foorumeilla, erityisesti WTO:ssa.
45563: OECD:n kauppa- ja ympäristötyön tavoitteena on kartoittaa eri asia-alueiden
45564: näkökulmasta, millä tavoin kauppapolitiikkaa ja ympäristöpolitiikkaa voitaisin
45565: sovittaa yhteen molempia tukevalla tavalla. Taekasteituja osa-alueita ovat olleet
45566: kaupan vapauttamisen vaikutus ympäristöön, kilpailukykyyn liittyvät näkökohdat,
45567: kauppatoimien käyttö ympäristötarkoituksiin, prosessit ja tuotantomenetelmät,
45568: elinkaarianalyysi, taloudelliset ohjauskeinot, ym.Päristöpolitiikanharmonisointi sekä
45569: kauppa- ja ympäristökysymyksiin liittyvä riitojen ratkaisu.
45570: Syksyllä asiantuntijaryhmä ryhtyi laatimaan jatkotyöohjelmaa, jossa tarkoituksena
45571: on siirtää työn painopistettä entistä konkreettisempiin, tarkasti rajattuihin kysymyk-
45572: siin.
45573: Joulukuun kokouksen yhteydessä järjestettiin OECD:n kauppa- ja ympäristöasian-
45574: tuntijoiden ja kansalais- Ja etujärjestöjen edustajien yhtemen semmaari, jossa
45575: järjestöjen edustajilla oli mm. tilaisuus esittää näkemyksiään OECD:n kauppa- ja
45576: ympäristötyön tähänastisista tuloksista ja tulevaisuuden suuntaviivoista.
45577: UNCTADin kauppaa, ympäristöä ja kehitystä käsitellyt työryhmä sai Suomen
45578: johtamana työnsä menestyksellisesti päätökseen viime marraskuussa. Lopputulokse-
45579: na hyväksytty raportti sisältää suosituksia, jotka koskevat mm. UNCTADin tulevaa
45580: 836                            Suhteet ulkovaltoihin
45581: 
45582: työtä, kansainvälisten ympäristönsuojelusopimusten kauppavaikutuksia, uusien
45583: ympäristöpoliittisten toimenpiteiden läpinäkyvyyttä sekä teknistä apuajapositiivisia
45584: toimenpiteitä kehitysmaiden tukemiseksi.
45585: 22.3. Y elinturvallisuus Suomen lähialueilla
45586: Kertomusvuonna jatkettiin yhteistyötä Venäjän kanssa Kuolan ja Leningradin
45587: ydinvoimalaitosten turvallisuuden parantamiseksi. Tämä tapahtui osittain kahdenvä-
45588: lisesti, osittain EBRD:n ydinturvallisuusyksikön kautta. Molempien em. laitosten
45589: säteilymittaus- ja hälytysjärjestelmä saavutti toimivan tason, joka ei kuitenkaan
45590: vielä ole riittävä.
45591: Suomi osallistui kertomusvuonna myös Murmanskin alueen ydinjäteongelmien
45592: hoitamiseen toisaalta Barentsin euroarktisen neuvoston jäsenenä, toisaalta Arktisen
45593: ympäristöstrategian puitteissa.
45594: Konkreettiset toimenpiteet alkavat vuoden 1996 alusta. Hallituksen osittain
45595: rahoittama Paldiskin sotilasreaktorien purkamis- ja puhdistamistyö saatiin käytän-
45596: nössä pääasiallisesti loppuunsuoritetuksi.
45597: 22.4. Meriympäristön suojelu
45598: Suomen aktiivinen osallistuminen kansainväliseen merensuojeluyhteistyöhön on
45599: johtanut näkyviin tuloksiin sekä alueellisissa että maailmanlaajuisissa järjestöissä.
45600: Tärkeimmät tavoitteet ovat edelleen olleet Itämeren suojelun tehostaminen, siirty-
45601: mätalousmaiden merensuojelutoimien tukeminen, maailmanlaajuinen yhteistyö
45602: maalta peräisin olevan likaantumisen ehkäisemiseksi, jätteiden mereen laskemista
45603: (dumppaamista) koskevien määräysten tiukentaminen maailmanlaajuisessa Lontoon
45604: sopimuksessa sekä arktisten menen suojelutoimien tehostaminen.
45605: Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeussopimuksen (UNCLOS) ratifiointia valmis-
45606: teltiin ulkoasiainministeriön johdolla.
45607: YK:n ympäristöohjelman (UNEP) alaisuudessa valmisteltu maalta peräisin olevan
45608: meren likaantumisen ehkäisemistä koskeva maailmanlaajuinen toimintaohjelma
45609: hyväksyttiin Washingtonissa 23.10.-3.11.1995 pidetyssä kokouksessa, jossa myös
45610: sovittiin pysyviä haitallisia orgaanisia aineita koskevan uuden yleissopimuksen
45611: valmistelun aloittamisesta.
45612: Lontoon sopimuksen (1972) muutosprosessi jatkui ja saatetaan päätökseen vuonna
45613: 1996 pidettävässä diplomaattikonferenssissa.
45614: Kertomusvuonna jatkettiin merenkulun ympäristönsuojelutoimien tehostamista
45615: koskevaa yhteistyötä kansainvälisessä merenkulun järjestössä (IMO), jossa erityises-
45616: ti laivojen päästöt ilmaan ja Itämeren nimittäminen erikoisalueeksi työn alla
45617: olevassa MARPOL-sopimuksen liitteessä ovat olleet vaikeiden neuvottelujen
45618: kohteena.
45619: Uuden Itämeren suojelusopimuksen (1992) ja uuden Koillis-Atlantin sopimuksen
45620: ( 1992) hyväksymistä varten tarvittavat lainsäädännölliset muutokset tulivat voimaan
45621: kertomusvuoden alusta. Suomi hyväksyi Itämeren suojelusopimuksen 16.6.1995 ja
45622: Koillis-Atlantin suojelusopimuksen 30.6.1995. Vaikka vain pieni osa Suomesta si-
45623: jaitsee Koillis-Atlantin sopimuksen piirissä olevalla valuma-alueella, Suomi on
45624: entistä aktiivisemmin ottanut kantaa päätösten valmisteluun, koska sopimusta
45625: hoitavan OSPAR-komission päätökset ovat osapuolia sitovia sopimuksen tultua
45626: voimaan.
45627:                       1996 vp Hallituksen kertomus 1995                           837
45628: 
45629: 23. Sijoituksia suojaavat sopimukset ja teräskysymykset
45630: 23.1. Sijoituksia suojaavat sopimukset
45631: Kertomusvuoden päättyessä Suomella oli voimassa kahdenväliset sijoituksia
45632: suojaavat sopimukset 17 maan kanssa: Bulgaria, Egypti, Kiina, Latvia, Liettua,
45633: Malesia, Puola, Romania, Sri Lanka, Tsekki, Turkki, Ukraina, Unkari, Uzbekistan,
45634: Valko-Venäjä, Venäjä ja Viro.
45635: Vuonna 1995 jätettiin eduskunnan käsitteltäväksi viisi sopimusta (Argentiina, Chile,
45636: Korean tasavalta, Thaimaa ja Vietnam). Edeltävissä valtionsisäisissä voimaansaat-
45637: tamisvaiheissa oli seitsemän sopimusta (Arabiemiraattien liitto, Brasilia, Kazakstan,
45638: Kuwait, Moldova, Oman ja Peru). Sopimusneuvottelut ovat kesken tai niistä on
45639: sovittu kahdeksan maan kanssa (Albania, Etelä-Afrikan tasavalta, Indonesia, Intia,
45640: Marokko, Libanon, Tunisia ja Turkmenistan). Voimassaolevien sopimusten uudista-
45641: misesta on alustavasti sovittu Venäjän ja Kiinan kanssa.
45642: Kertomusvuonna osallistuttiin myös Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestön
45643: (OECD) sijoituksia koskevan monenvälisen yleissopimuksen valmisteluun. Ta-
45644: voitteena on keväällä 1997 päästä sopimukseen, joka ei ainoastaan suojele sijoituk-
45645: sia toisessa sopimusmaassa vaan myös antaa oikeuden sopimuksen pmtteissa tehdä
45646: sijoituksia toiseen sopimusmaahan. Euroopan unioni on päättänyt, että toimivalta
45647: yleissopimuksessa on jaettu yhteisön ja jäsenmaiden kesken. Valmistelu tapahtuu
45648: komissiOn ja jäsenmaiden yhteistyönä. Suomen valtuuskunnassa on ulkoasiainminis-
45649: teriön ohella edustettuna kauppa- ja teollisuusministeriö, valtiovarainministeriö ja
45650: Suomen Pankki.
45651: 
45652: 23.2. Teräskysymykset
45653: Suomen kauppapolittisena linjana on kertomusvuonna teräskysymyksissä ollut
45654: erityisesti EU:n puitteissa pyrkiä vaikuttamaan teräksen markkinoillepääsyedellytys-
45655: ten parantamiseen ja toisaalta terästuotteiden kaupan esteiden vähentämiseen.
45656: Venäjältä ja Ukrainasta tuotavaan teräkseen sovellettiin kertomusvuonna EU:n
45657: kiintiöjärjestelmää sekä kaksinkertaista lisenssiointimenettelyä. Kiintiöitä jatketaan
45658: vuonna 1996 jonkin verran korotettuina. Suomen voimakkaasti ajamana sopimuk-
45659: siin sisällytettiin myös alueellinen markkinahäiriöklausuuli.
45660: Kazakstanista ED-alueelle tuotaviin terästuotteisiin sovellettiin autonomista kiin-
45661: tiöjärjestelmää 31.12.1995 saakka, jonkajälkeen terästuonti siirtyy yksinkertaisen
45662: ennakkotarkkailun alaiseksi.
45663: Bulgarian ja Romanian terästuonnin osalta oli voimassa kasinkertainen ennakko-
45664: tarkkailumenettely ja Slovakian osalta tariffikiintiömenettely.
45665: 
45666: 
45667: 24. Muu kansainvälinen erityisalojen yhteistyö
45668: 24.1. Oikeusministeriön hallinnonala
45669: Suomi toimi puheenjohtajana Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin
45670: erityiskomissiossa, joka käsitteli ulkomailla annettujen tuomioiden tunnustamista ja
45671: täytäntöönpanoa. Suomen edustaja osallistui myös vajaavaltaisen asemaan liittyviä
45672: kysymyksiä käsitelleen erityiskomission työhön.
45673: 838                            Suhteet ulkovaltoihin
45674: 
45675: Suomen edustaja osallistui yksityisoikeuden yhdenmukaistamiseksi toimivan
45676: kansainvälisen instituutin (UNIDROIT) hallintoneuvoston jäsenenä järjestön
45677: toimintaan. Oikeusministeriö on osallistunut EPEA:n (European Prison Education
45678: Association) 1.-4.10.95 Blagdon'ssa Englannissajärjestämään V:een kansainväliseen
45679: vankien koulutusta koskevaan konferenssiin (5th International Conference on Prison
45680: Education) sekä Turvapaikanhakijoiden eurooppalaiseen seminaariin, jonka järjesti-
45681: vät 17.-18.11.95 Kööpenhaminassa Tanskan pakolaiskeskus (Danish Refugee
45682: Center), Tanskan ihmisoikeuskeskus (The Danish Centre for Human Rights) ja the
45683: European Consultations on Refugees and Exiles (ECRE).
45684: 24.2. Valtiovarainministeriön hallinnonala
45685: Suomen kokonaisverouudistuksen, erityisesti yhtiöiden ja niiden osakkeenomistajien
45686: verotuksen uudelleenjärjestelyn vuoksi Suomen voimassa ilevien tuloverosopimus-
45687: ten muuttamista jatkettiin kertomusvuonna. Neuvotteluja asiasta käytiin Alankomai-
45688: den, Intian, Saksan ja Pohjoismaiden kanssa. Uusista verosopimuksista neuvoteltiin
45689: Kazakstaninin, Tunisian, Uzbekistanin ja Valko-Venäjän kanssa.
45690: 24.3. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
45691: Suomijatkoi Euroopan metsäministerikonferenssin (Helsinki 1993) kansainvälisen
45692: seurannan ohjausta yhteistyössä Portugalin kanssa Helsingin konferenssin ensim-
45693: mäinen seurantaraportti julkaistiin 1995. Seurantatyössä on pitkälti keskitytty
45694: yhteisesti hyväksyttyjen (Geneve 1994) Eurooppa-tason kestävän metsätalouden
45695: kriteereiden ja indikaattoreiden täsmentämiseen sekä niiden kehittämiseen kansalli-
45696: sella tasolla
45697: Maa- ja metsätalousministeriöllä, eräillä sen maaseutuelinkeinopiireillä sekä
45698: ministeriön alaisilla tutkimus- ja tarkastuslaitoksilla on monitahoista kansainvälistä
45699: yhteistyötä. Siitä osa liittyy välittömästi omaan toimintaan ja osa tapahtuu ministe-
45700: riön toimeksiannosta ja rahoittamana. Maatalouden tutkimuskeskus, metsäntutki-
45701: muslaitos, riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä maanmittauslaitos osallistuivat
45702: myös FINIDA:n rahoittamiin Suomen kehitysyhteistyöhankkeisiin. Edellä mainituil-
45703: la tutkimuslaitoksilla ja Maatalouden taloudellisella tutkimuslaitoksella sekä
45704: geodeettisella tutkimuslaitoksella työskenteli vierailevia tutkijoita Hollannista,
45705: Kiinasta, Latviasta, Ruotsista, Saksasta, Unkarista, Venäjältä, Virosta ja Yhdysval-
45706: loista.
45707: Metsäsektorilla kansainvälinen tutkimusyhteistyö ja asiantuntijavaihto on vilkkainta.
45708: Se toteutuu mm. maailman metsäntutkimusjärjestöjen kansainvälisen liiton (IUFRO)
45709: laajan yhteistyöohjelman puitteissa. Kyseisen liiton XX maailmankongressi, johon
45710: osallistui noin 3000 metsäntutkijaa yli 100 eri maasta, järjestettiin kertomusvuonna
45711: Tampereella. Kansainvälisesti ajankohtaisia tutkimusaiheita olivat edelleen ilmaston
45712: lämpenemisen vaikutukset sekä luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen
45713: kestävän käytön säilyttämisen problematiikka.
45714: Ministeriön alaiset tarkastuslaitokset keskittyivät kansainvälisessä toiminnassaan
45715: EU-direktiivien vaatimusten täytön valvontaan sekä tuonti-, vienti- ettäjälleenvien-
45716: tikaupassa. Henkilökuntaa koulutettiin pikaisesti ja tullilaitoksen kanssa kehitettiin
45717: yhteistoimintaa, mutta kertomusvuonna ei vielä täysin ennätetty saavuttaa riittävän
45718: hyviä valmiuksia kaikissa kohteissa.
45719: Geodesian alalla Suomi on eturivin maita, josta johtuen geodeettisen laitoksen
45720: kansainväliset yhteydet ovat maailmanlaajuiset ja yhteistyö useiden maiden
45721: vastaavien laitosten kanssa säännöllistä. Laitos osallistui maailmanlaajuiseen
45722: ADEOS-satelliitin ilmastonmuutoksen tutkimushankkeeseen ja jatkoi Euroopan
45723:                        1996 vp     Hallituksen kertomus 1995                       839
45724: 
45725: unionin kustaotamaa yhteistutkimusta Suomen maatalouden maankäytön tarkkailua
45726: ja satoennusteiden laatimista kasvumalleja, säätietoja ja ennusteita sekä satelliittiku-
45727: via hyväksi käyttäen. Itämeren maiden korkeusjärjestelmien yhdenmukaistamista
45728: koskeva tutkimus saatettiin päätökseen. Kiinan maanmittauslaitoksen kanssa tehtävä
45729: yhteistyö koski paikannussatelliittien käyttöä runkomittauksissa, perusviivojen
45730: mittausta sekä satelliittikuvien tulkintaa.
45731: Riistatalouden osalta Suomi osallistui muuttavien vesilintujen elinympäristönä
45732: kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen suojelusta (Ramsarin sopimus), Euroopan
45733: luonnonvaraisten eläin- ja kasvilajien sekä niiden elinympäristöjen suojelusta
45734: (Bonnin sopimus) ja villieläimistönjakasviston uhanalaisten lajien kansainvälisestä
45735: kaupasta (Washingtonin sopimus) solmittujen sopimusten hyväksynnän vaatimusten
45736: toteuttamiseen.
45737: Suomen ja Kiinan välistä bilateraalista maa- ja metsätalouden yhteistyötä syvennet-
45738: tiin ministeri Hemilän Kiinan vierailun ministeritapaamisissa maatalous-, metsäta-
45739: lous- ja vesiasiain ministeriöissä. Kertomusvuonna metsäyhteistyö oli konkreettisin-
45740: ta vuonna 1994 käynnistetyn mallimetsätila yhteishankkeen toteutusvaiheesta
45741: johtuen. Tällä vuosina 1994-98 toteutettavalla Suomen ja Kiinan puoliksi rahoitta-
45742: malla noin 16 milj. mk:n mallihankkeella pyritään pitkällä tähtäimellä avaamaan
45743: Suomen metsäalalle vientimahdollisuuksia muuallekin Kiinaan.
45744: Lontoossa toimivan kansainvälisen vehnäneuvoston (lnternational Wheat Council)
45745: maailman viljakonferenssi (World Grain Conference) järjestettiin Suomessa 19.-
45746: 21.6.1995. Vuonna 1949 solmittua kansainvälistä vehnäsopimusta (International
45747: Wheat Agreement), sellaisena kun se oli viimeksi uusittu vuonna 1986, päätettiin
45748: jatkaa ja laajentaa käsittämään kaikkia pääviljalajeja, Kansainvälinen viljasopimus
45749: (Intemational Grains Agreement) nimisenä. Se yhdistää kaksi konventiota eli
45750: kansainvälisen viljakonvention (lnternational Grains Convention) ja elintarvi-
45751: keapuakonvention (Food Aid Convention).
45752: 24.4. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
45753: Vuoden 1994 marraskuussa tapahtuneen ministerivierailun sopimuksen mukaisesti
45754: kolmen energiakatselmuksen demonstraatiot Kiinassa ovat valmistuneet. Suomen ja
45755: Kiinan välinen energiaseminaari pidettiin Pekingissä marraskuun puolivälissä.
45756: Osana TTTT-yhteistyötä on perustettu erillinen energia- ja ympäristöyhteistyön
45757: ryhmä.
45758: Kuluttajavirasto on kansainvälisen kuluttajajärjestöjen liiton IOCU:nja EU-maiden
45759: kuluttajajärjestöjen liiton BEUC:n kirjeenvruhtajajäsen ja ECOSA:n (European
45760: Consumer Safety Association) jäsen. Lisäksi virasto on International Consumer
45761: Research & Testing Ltd.-nimisen yhtiön (IT) osakas. Yhtiön puitteissa osakkaat (23
45762: yhteisöä 19 eri maassa) harjoittavat tuotteiden yhteistestausta. Mittatekniikan keskus
45763: osallistui EAC:n (European Accreditation of Certification) kokouksiin ja sen
45764: työryhmien toimintaan ja oli edustettuna EAL:ssä (European Cooperation for
45765: Accreditation of Laboratories) ja sen useissa komiteoissa. Lisäksi vuasto edusti
45766: Suomea 20. kansainvälisen paino- ja mittajärjestön yleiskokouksessa (CGPM)
45767: Pariisissa. Mittatekniikan keskus solmi yhteistyösopimuksen Kiinan valtion teknilli-
45768: sen valvontaviraston (SBTS) kanssa. Sopimus on edellistä laajempi ja koskee met-
45769: rologian lisäksi myös akkreditointia. Maksullisen palvelutoimmnan projektiviennin
45770: osalta kehitysyhteistyörahoituksella toteutettu monivuotinen Namibian kartoitushan-
45771: ke päättyi kertomusvuoden lopussa. Uusia, pienehköjä vientiprojekteja toteutettiin
45772: mm. Kiinassa, Norjassa, Ruotsissa, Tansaniassa ja Venäjällä. Uusista yhteistyösopi-
45773: muksista neuvoteltiin mm. alan eteläamerikkalaisten tahojen kanssa.
45774: 840                             Suhteet ulkovaltoihin
45775: 
45776: Valtion takuukeskuksen kansainvälinen yhteistyöelin on International Union of
45777: Credits and Investments Insurers eli Bernin Unioni, johon kertomusvuoden päätty-
45778: essä kuului jäseninä 42 takuulaitosta 34 maasta. Kertomusvuosi oli Bernin Unionin
45779: 62. toimintavuosi. Unionin toiminta painottuu riskialttiiden markkina-alueiden
45780: taloudellisen ja poliittisen tilanteen seurantaan, vientiluottokilpailun hillitsemispyr-
45781: kimyksiin sekä vientitakuutoiminnan tekniikkaan liittyvään kehitys- ja yhdenmu-
45782: kaistamistyöhön. Euroopan unionin jäsenyys ei vaikuta takuukeskuksen asemaan
45783: Bernin Unionin jäsenenä.
45784: Kertomusvuoden aikana pidetyissä yleiskokouksissa keskusteluja hallitsivat Bernin
45785: Unionin tulevaisuutta koskevat, sihteeristön ja puheenjohtajiston laatimat erilaiset
45786: toimenpide-ehdotukset, sillä Unionin nol?easti kasvava jäsenmäärä pakottaa pian
45787: päättämään uusista järjestelyistä, jotka liittyvät Unionin toimintaan, hallintoon ja
45788: kokouskäytäntöihin.
45789: Kahden yleiskokouksen lisäksi Unionin toimesta järjestettiin kaksi erityissemi-
45790: naaria, joissa käsiteltiin projektirahoituksen ja lyhyen maksuajan vientitakuiden
45791: ongelmta.
45792: Takuukeskus osallistui vuonna 1995 Suomen edustajana julkisten velkojien eli
45793: Pariisin klubin kokouksiin. Pariisin klubin tehtävä on toimia keskustelu- ja päätök-
45794: sentekofoorumina maksuvaikeuksiin joutuneiden valtioiden julkisen velanhoidon
45795: ongelmissa ja tarvittaessa valeauttaa niiden velkoja.
45796: Suomi oli mukana vuonna 1995 Algerian, Venäjän ja Kamerunin velkojen vakaut-
45797: tamisratkaisuissa vakauttamispöytäkirjan allekirjoittajana. Muiden valtioiden osalta
45798: Suomen saatavat jäivät alle vakauttamiskynnyksen tai niitä ei ollut.
45799: Euroopan Investointipankki (EIB) myöntää kansallisten rahoituslaitosten kautta
45800: luottoJa pk-yrityksille. Takuukeskuksessa ryhdyttiin selvittämään mahdollisuuksia
45801: toimia yhtenä välittäjäorganisaationa yhdessä pankkien kanssa EIB:n rahoituksen
45802: järjestämisessä pk-sektorille Suomessa.
45803: Euroopan Investointirahasto (EIF) myöntää takauksia ja tekee myöhemmin myös
45804: osakepääomasijoituksia pk-yrityksille tukeakseen yksityisen sektorin liikenne-,
45805: telekommunikaatio- ja energiansiirtoinvestointeja sekä pienten ja keskisuurten
45806: yritysten investointeja. Takuukeskus on EIF:n jäsen. Takuukeskus on kehittänyt
45807: yhdessä EIF:n kanssa kahta pk-yrityksille suunnattua rahoitus- ja takausjärjestelyä,
45808: JOista toinen koskee ympäristönsuojelu- ja energiansäästöinvestointien rahoittamista.
45809: 
45810: 
45811: 25. Luettelo tärkeimmistä vierailuista 1995
45812: 25.1. Suomesta tehdyt vierailut
45813: Ulkoasiainministeri Heikki Haaviston työvierailu Singaporeen
45814: 05.01.1995 - 09.01.1995
45815: Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäen virallinen vierailu Kiinaan
45816: 06.01.1995 - 13.01.1995
45817: Valtiovarainministeri Iiro Viinasen vierailu Viroon 13.01.1995- 15.01.1995
45818: Tasavallan Presidentin Martti Ahtisaaren ja ulkoasiainministeri Heikki Haaviston
45819: työvierailu Venäjän federaatioon 16.01.1995- 17.01.1995
45820:                             1996 vp   Hallituksen kertomus 1995                      841
45821: 
45822:       Pääministeri Esko Ahon virallinen vierailu Venäjän federaatioon
45823:       19.01.1995 - 20.01.1995
45824:       Tasavallan Presidentin Martti Ahtisaaren ja ulkoasiainministeri Heikki Haaviston
45825:       valtiovierailu Indonesiaan 19.01.1995- 21.01.1995, virallinen vierailu Thaimaahan
45826:       21.01.1995- 24.01.1995 sekä valtiovierailut Malesiaan 24.01.1995- 26.01.1995 ja
45827:       Singaporeen 26.01.1995 - 29.01.1995
45828:       Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesäiän työvierailu Ruotsiin
45829:       26.01.1995 - 27.01.1995
45830:       Tasavallan Presidentin Martti Ahtisaaren ja ulkoasiainministeri Paavo Rantasen
45831:       virallinen vierailu Ranskaan 20.02.1995 - 22.02.1995
45832:       Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolaisen virallinen vierailu Israeliin
45833:       26.02.1995- 28.02.1995
45834:       Tasavallan Presidentin Martti Ahtisaaren virallinen vierailu Itävaltaan
45835:       06.03.1995 - 08.03.1995
45836:       Tasavallan Presidentin Martti Ahtisaaren ja ulkoasiainministeri Paavo Rantasen
45837:       valtiovierailu Unkariin 08.03.1995 - 10.03.1995
45838:       Tasavallan Presidentin Martti Ahtisaaren valtiovierailu Namibiaan
45839:       02.05.1995 - 04.05.1995
45840:       Pääministeri Paavo Lipposen vierailu Belgiaan 19.05.1995
45841:       Pääministeri Paavo Lipposen työvierailu Tanskaan 20.05.1995
45842:       Ympäristöministeri Pekka Haaviston työvierailu Venäjän federaatioon
45843:       02.06.1995- 04.06.1995
45844:       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilän virallinen vierailu Viroon
45845:       05.06.1995 - 06.06.1995
45846:       Tasavallan Presidentin Martti Ahtisaaren, J?ääministeri Paavo Lipposen, ulkoasiain-
45847:       ministeri Tarja Halosen, eurooppaministen Ole Norrbackin ja valtiovarainministeri
45848:       Iiro Viinasen osallistuminen EU:n huippukokoukseen Cannesissa, Ranskassa,
45849:       26.06.1995 - 27.06.1995
45850:       Ulkoasiainministeri Tarja Halosen työvierailu Venäjän federaatioon
45851:       03.07.1995 - 04.07.1995
45852:       Pääministeri Paavo Lipposen sekä ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Ole
45853:       Norrbackin työvierailu Venäjän federaatioon 23.07.1995 - 25.07.1995
45854:       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilän vierailu Ruotsiin 22.08.1995
45855:       Hallintoministeri Jouni Backmanin työvierailu Viroon
45856:       24.08.1995 - 25.08.1995
45857:       Tasavallan Presidentin Martti Ahtisaaren valtiovierailu Latviaan
45858:       28.08.1995 - 29.08.1995
45859: 
45860: 
45861: 106 360228Y
45862: 842                           Suhteet ulkovaltoihin
45863: 
45864: Ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Ole Norrbackin vierailu Yhdysvaltoihin
45865: 12.09.1995 - 15.09.1995
45866: Pääministeri Paavo Lipposen osallistuminen EU :n epäviralliseen huippukokoukseen
45867: Mallorcalla 22.09.1995 - 23.09.1995
45868: Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestamin virallinen vierailu Viroon
45869: 22.09.1995 - 23.09.1995
45870: Ulkoasiainministeri Tarja Halosen osallistuminen YK:n yleiskokouikseen New
45871: Yorkissa 24.09.1995 - 28.09.1995
45872: Tasavallan Presidentin Martti Ahtisaaren valtiovierailu Islantiin
45873: 26.09.1995 - 28.09.1995
45874: Ympäristöministeri Pekka Haaviston työvierailu Venäjän federaatioon
45875: 10.10.1995- 11.10.1995
45876: Kulttuuriministeri Claes Anderssonin työvierailu Venäjän federaatioon
45877: 12.10.1995- 13.10.1995
45878: Tasavallan Presidentin Martti Ahtisaaren ja ulkoasiainministeri Tarja Halosen
45879: valtiovierailu Englantiin 17.10.1995 - 20.10.1995
45880: Tasavallan Presidentin Martti Ahtisaaren ja ulkoasiainministeri Tarja Halosen
45881: osallistuminen YK:n 50-vuotisjuhlakokoukseen New Yorkissa 20.10.1995-
45882: 25.10.1995
45883: Eurooppaministeri Ole Norrbackin vierailu Viroon 01.11.1995
45884: Tasavallan Presidentin Martti Ahtisaaren osallistuminen Israelin pääministerin
45885: Jitzhak Rabinin hautajaisiin 05.11.1995- 06.11.1995
45886: Toisen valtiovarainministerin Arja Alhon työvierailu Ranskaanja vierailu OECDssä
45887: 05.11.1995- 07.11.1995
45888: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilän vierailu Kiinaan
45889: 06.11.1995- 10.11.1995
45890: Puolustusministeri Anneli Tainan työvierailu Ruotsiin 06.11.1995
45891: Pääministeri Paavo Lipposen työvierailu Ranskaan 21.11.1995
45892: Tasavallan Presidentin Martti Ahtisaaren virallinen vierailu Belgiaan 21.11.1995-
45893: 23.11.1995
45894: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäen vierailu Filippiineille 26.11.1995
45895: - 29.11.1995 ja Koren tasavaltaan 29.11.1995- 02.12.1995
45896: Pääministeri Paavo Lipposen työvierailu Yhdysvaltoihin 26.11.1995 - 02.12.1995
45897: Opetusministeri Olli-Pekka Heinosen virallinen vierailu Ruotsiin 29.11.1995
45898: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilän virallinen vierailu Venäjän federaati-
45899: oon 10.12.1995 - 14.12.1995
45900:                       1996 vp   Hallituksen kertomus 1995                     843
45901: 
45902: Pääministeri Paavo Lipposen, ulkoasiainministeri Truja Halosen ja eurooppaministe-
45903: ri Ole Norrbackin osalhstuminen EU:n huippukokoukseen 14.12.1995- 16.12.1995
45904: 
45905: 25.2. Suomeen tehdyt vierailut
45906: Mauritiuksen maatalousministerin Keertee Ruheen työvierailu 06.02.1995
45907: Ranskan maatalousministerin Jean Puechen työvierailu 07.02.1995
45908: Unkarin ulkoasiainministerin Laszl6 Kovacsin virallinen vierailu
45909: 08.02.1995 - 09.02.1994
45910: Venäjän federaation opetusministerin Jevgeni Tkatshenkon virallinen vierailu
45911: 13.02.1995 - 17.02.1995
45912: Norjan kalastusministerin Jan-Henrik Olsenin työvierailu 13.02.1995
45913: Turkin ulkoasiainministerin Murat Karayalcin työvierailu 14.02.1995- 15.02.1995
45914: Ruotsin maatalousministerin Margareta Winbergin työvierailu
45915: 15.02.1995
45916: Thaimaan maatalousministerin Chisarm Prachuabin vierailu
45917: 16.03.1995 - 18.03.1995
45918: Venäjän federaation sisäasiainministerin Viktor Jerinin vierailu
45919: 20.03.1995 - 23.03.1995
45920: Viron presidentin Lennart Meren valtiovierailu 16.05.1995 - 18.05.1995
45921: Etelä-Afrikan tasavallan ulkoasiainministerin Alfred Nzon virallinen vierailu
45922: 26.05.1995 - 28.05.1995
45923: Alankomaiden kuningataren Beatrixin ja prinssin Clausin valtiovierailu
45924: 01.06.1995 - 03.06.1995
45925: Vietnamin pääministerin Vo Van Kietin virallinen vierailu 03.06.1995-06.06.1995
45926: Ukrainan ulkomaankauppaministerin Sergei Osykan työvierailu
45927: 04.06.1995 - 06.06.1995
45928: Englannin puolustusministerin Malcolm Rifkindin virallinen vierailu
45929: 12.06.1995 - 13.06.1995
45930: Kiinan varapääministerin Li Lanqingin virallinen vierailu 14.06.1995- 16.06.1995
45931: Viron sisäasiainministerin Edgar Savisaaren työvierailu 26.06.1995 - 27.06.1995
45932: Kiinan presidentin Jiang Zeminin valtiovierailu 05.07.1995 - 08.07.1995
45933: Espanjan ulkoasiainministerin Javier Solanan työvierailu 05.07.1995- 06.07.1995
45934: Saksan liittopresidentin Roman Herzogin työvierailu 15.07.1995 - 18.07.1995
45935: Espanjan maatalousministerin Luis Atienzan työvierailu 23.07.1995 - 24.07.1995
45936: 844                           Suhteet ulkovaltoihin
45937: 
45938: Unkarin pääministerin Guyla Hornin ja ulkoasiainministerin Laszlo Kovacsin
45939: virallinen vierailu 31.07.1995- 01.08.1995
45940: Unkarin sivistysasiainministerin Gabor Fodorin vierailu 09.08.1995 - 12.08.1995
45941: Espanjan valtiovarainministerin Pedro Solbesin työvierailu 10.08.1995 - 11.08.1995
45942: Ukrainan ulkoasiainministerin Gennadi Udovenkon virallinen vierailu
45943: 21.08.1995 - 22.08.1995
45944: Unkarin oikeusministerin Pål Vastaghin vierailu 21.08.1995 - 23.08.1995
45945: Moldovan ulkoasiainministerin Mihail Popovin virallinen vierailu
45946: 24.08.1995 - 26.08.1995
45947: Venäjän federaation Danilov-Daniljanin työvierailu 04.09.1995 - 05.09.1995
45948: Tanskan asuntoministerin Simonssenin työvierailu 07.09.1995
45949: Viron opetusministerin Peeter Kreitzbergin virallinen vierailu
45950: 14.09.1995 - 15.09.1995
45951: Kiinan puolustusministerin Chi Haotianin virallinen vierailu
45952: 15.09.1995- 17.09.1995
45953: Kiinan sosiaaliministerin Cering Dojen vierailu 23.09.1995 - 29.09.1995
45954: Irlannin ulkoasiainministerin Dick Springin vierailu 03.10.1995 - 04.10.1995
45955: Ruotsin elinkeinoministerin Sten Heckscherin virallinen vierailu
45956: 03.10.1995 - 05.10.1995
45957: Liettuan presidentin Algirdas Brazauskasin työvierailu 13.10.1995- 15.10.1995
45958: Venäjän federaation liikenneministerin V.B. Jefimovin vierailu
45959: 25.10.1995 - 27.10.1995
45960: Botswanan kauppa- ja teollisuusministerin Georg K. Kgoroban työvierailu
45961: 27.10.1995
45962: EU:n liikennekomissaarin Neil Kinnockin vierailu 30.10.1995- 02.11.1995
45963: Viron oikeusministerin Paul Varulin työvierailu 30.10.1995 - 31.10.1995
45964: Tshekin opetusministerin Ivan Pilipin työvierailu 30.11.1995- 01.12.1995
45965: Ruotsin opetus- ja tiedeministerin Carl Thamin työvierailu 01.12.1995
45966: Espanjan pääministerin Gonzalesin vierailu 08.12.1995
45967: Viron ulkoasiainministerin Siim Kailasin työvierailu 13.12.1995
45968:                                                                             845
45969: 
45970: 
45971:                                                         Liite
45972: Luettelo Eduskunnan tekemistä päätöksistä, joiden osalta hallitus on vuotta 1994
45973: koskevassa kertomuksessaan todennut, ettei asia anna aihetta hallituksen taholta
45974: enempiin toimenpiteisiin. Tarkempi selonteko hallituksen toimenpiteistä ao.
45975: asioissa on vuotta 1994 koskevassa kertomuksessa.
45976:    V aitioneuvoston kanslia                 HE 96         1990 vp
45977:                                             HE 57:8       1991 vp
45978:                                             HE 68         1991 vp
45979:                                             HE 158        1991 vp
45980:    Ulkoasiainministeriö                     HE 176        1991 vp
45981:                                             HE 15         1992 vp
45982:    Selonteko:2    1992 vp                   HE 137        1992 vp
45983:    Selonteko:3    1992 vp                   HE 168        1992 vp
45984:    Selonteko:4    1992 vp                   HE 169        1992 vp
45985:    Selonteko:6    1992 vp                   HE 201        1992 vp
45986:    K 8:14         1992 vp                   HE 209        1992 vp
45987:    K6:3           1993 vp                   HE 343        1992 vp
45988:    K 6:5          1993 vp                   HE 36:2       1993 vp
45989:    HE 135:3       1994 vp                   HE 159        1993 vp
45990:    HE 135:4       1994 vp                   HE70          1994 vp
45991:    HE 135:5       1994 vp
45992:    HE 135:7       1994 vp
45993:    HE 296         1994 vp                   Opetusministeriö
45994:                                             HE 110:18 1986 vp
45995:    Oikeusministeriö                         HE 47          1988 vp
45996:                                             HE 106:12 1989 vp
45997:    HE 232         1988 vp                   K 8:10         1989 vp
45998:    HE 321         1990 vp                   K 8:13         1989 vp
45999:    HE202          1991 vp                   K 8:14         1989 vp
46000:    HE 317         1992 vp                   K 8:15         1989 vp
46001:                                             HE 117:7       1990 vp
46002:                                             HE 117:8       1990 vp
46003:    Sisäasiainministeriö                     HE 117:13 1990 vp
46004:                                             HE 57:9        1991 vp
46005:    HE 117:5       1990 vp                   HE 57:10       1991 vp
46006:                                             HE 57:21       1991 vp
46007:                                             HE 57:26       1991 vp
46008:    Puolustusministeriö                      HE 122:16 1992 vp
46009:                                             Sel.teko 1:1 1993 vp
46010:     K 8:29        1987 vp                   Sel.teko 1:2 1993 vp
46011:     K 7:17        1988 vp                   Sel.teko 1:5 1993 vp
46012:     K 8:5         1992 vp                   Sel. teko 1:8 1993 vp
46013:     K 8:6         1992 vp                   Sel.teko 1:10 1993 vp
46014:                                             Sel.teko 1: 11 1993 vp
46015:     Valtiovarainministeriö
46016:                                             Maa- ja metsätalousministeriö
46017:     HE98          1985 vp
46018:     HE 101        1986 vp                   HE 128:21     1985 vp
46019:                                             HE 170        1989 vp
46020: 846
46021: 
46022:   HE46          1991 vp             HE 106:25       1989 vp
46023:   HE 69:1       1992 vp             K 8:17          1989 vp
46024:   HE 122:17     1992 vp             K 8:18          1989 vp
46025:   HE 193        1992 vp             HE 208          1990 vp
46026:   HE300         1992 vp             HE 259          1990 vp
46027:   HE 301        1992 vp             HE 144          1991 vp
46028:   HE 36:3       1993 vp             HE 171          1991 vp
46029:   HE 164        1993 vp             HE 38           1992 vp
46030:   HE 203        1993 vp             HE 291          1992 vp
46031:   HE271         1993 vp             HE294           1992 vp
46032:   HE27          1994 vp             HE 313          1992 vp
46033:                                     HE 325          1992 vp
46034:                                     Selonteko       1992 vp
46035:   Liikenneministeriö                HE 126:13       1993 vp
46036:                                     HE 126:17       1993 vp
46037:   HE200         1994 vp             HE 185          1993 vp
46038:   HE 224        1994 vp             HE250           1993 vp
46039:   HE 225        1994 vp
46040:                                     Työministeriö
46041:   Kauppa- ja teollisuusministeriö
46042:                                     HE 126:20       1993 vp
46043:   K 4:13        1991 vp
46044:   HE 305, LA 54 1992 vp
46045:   Periaatepäätös 1993 vp            Ympäristöministeriö
46046:   HE 302        1994 vp
46047:                                     HE45                      1983 vp
46048:                                     HE 195                    1986 vp
46049:   Sosiaali- ja terveysministeriö    HE 295                    1990 vp
46050:                                     HE 57:55                  1991 vp
46051:   K 6:20      1982 vp               HE 57:58                  1991 vp
46052:   HE 202,203,                       HE 57:60                  1991 vp
46053:   205         1984 vp               HE 342                    1992 vp
46054:   K 11:10     1984 vp
46055:   HE 181      1985 vp
46056:   K 8:10      1986 vp
46057:   K 8:22      1987 vp
46058:   HE 93       1988 vp
46059:   HE 131      1988 vp
46060:                 K 6/1996 vp
46061: 
46062: 
46063: 
46064: 
46065:      Valtioneuvoston kertomus
46066:             eduskunnalle
46067: kansanterveyden tilasta ja kehityksestä
46068: 
46069: 
46070: Kansanterveyskertomus 1996
46071: 
46072: 
46073: 
46074: 
46075:               Helsinki 1996
46076: ISBN 952-00-0165-4
46077:   ISSN 1239-4130
46078: 
46079:  OY EDITAAB, HELSINKI1996
46080:                                                                                               3
46081: 
46082: 
46083: 
46084: 
46085:   Eduskunnalle annetaan kertomus kansanterveyden tilasta ja kehityksestä eli kansanterveysker-
46086: tomus 1996.
46087:     Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1996
46088: 
46089: 
46090:                                 Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
46091: 
46092: 
46093: 
46094: 
46095:                                                        Neuvotteleva virkamies Tapani Melkas
46096: 
46097: 
46098: 
46099: 
46100: 360156U
46101:                                                                                                                                                                  5
46102: 
46103: 
46104: 
46105: 
46106: KANSANTERVEYSKERTOMUS 1996
46107: 
46108:                                                                        SISÄLLYS
46109:                                                                              Sivu                                                                             Sivu
46110:     KANSANTERVEYSKERTOMUKSEN                                                                4.4.2 Yksityisten tuottama terveydenhuolto .                        43
46111:     TARKOITUS JA SISÄLTÖ ............................... .                     7            4.4.3 Kuntoutus ...........................................         43
46112:                                                                                             4.4.4 Valtionosuusuudistus ...........................              44
46113: 2 TERVEYDEN EDELLYTYKSET JA TER-                                                            4.4.5 Terveydenhuoltomenot ja niiden
46114:   VEYSPOLITIIKAN TOIMINTA YMPÄRISTÖ.                                            8                 rakenne ................................................     45
46115:   2.1 Väestö ........................................................... .      8           4.4.6 Terveydenhuollon rahoitus ...................                45
46116:   2.2 Fyysinen ympäristö ...................................... .               8       4.5 Ehkäisevä sosiaalipolitiikka ...........................           46
46117:   2.3 Sosiaalipolitiikan kehitys .............................. .               9       4.6 Terveyteen vaikuttavat toimet eri
46118:   2.4 Elinolot ......................................................... .      9           hallinnonaloilla ..............................................    47
46119:   2.5 Suomen taloudellinen kehitys ........................ .                  10           4.6.1 Opetusministeriön hallinnonala ............                  47
46120:   2.6 Kansainvälinen kehitys ja integraatio ............ .                     II           4.6.2 Maa- ja metsätalousministeriön
46121:                                                                                                   hallinnonala .........................................       49
46122: 3 KANSANTERVEYDEN KEHITYSSUUNNAT                                               13           4.6.3 Oikeusministeriön hallinnonala ............                  51
46123:   3.1 Terveyskäyttäytyminen ja vaaratekijät .......... .                       13           4.6.4 Kauppa- ja teollisuusministeriön
46124:   3.2 Toimintakyky, koettu terveydentila ja                                                       hallinnonala .........................................       52
46125:       kuolleisuus .................................................... .      17            4.6.5 Ympäristöministeriön hallinnonala ......                     54
46126:   3.3 Kansantautien yleisyys ja kehitys .................. .                  20            4.6.6 Liikenneministeriön hallinnonala .........                   57
46127:   3.4 Terveys eri ikäkausina .................................. .             26            4.6.7 Valtiovarainministeriön hallinnonala ...                     60
46128:   3.5 Kansanterveyden ja kansantalouden suhde ... .                           29            4.6.8 Sisäasiainministeriön hallinnonala .......                   63
46129:                                                                                             4.6.9 Työministeriön hallinnonala ................                 66
46130: 4 TOTEUTETUN TERVEYSPOLITIIKAN                                                              4.6.10Puolustusministeriön hallinnonala .......                    68
46131:   PÄÄLINJAT ....................................................... .         31
46132:   4.1 Terveyspolitiikan kansainvälinen tausta ....... .                       31    5 TERVEYSPOLITIIKAN LÄHIAJAN
46133:   4.2 Perusstrategia ja prioriteetit .......................... .             32      HAASTEITA .......................................................        71
46134:   4.3 Ehkäisevä terveyspolitiikka .......................... .                35      5.1 Terveyden tasa-arvon edistäminen .................                   71
46135:       4.3.1 Terveyden edistäminen ........................ .                  35      5.2 Nuorten terveyden edistäminen ......................                 72
46136:       4.3.2 Työterveyshuolto ................................ .               40      5.3 Väestön toimintakyvyn parantaminen ...........                       73
46137:       4.3.3 Ympäristöterveydenhuolto .................. .                     41      5.4 Palvelujärjestelmän kehittäminen ...................                 74
46138:   4.4 Terveyspalvelut ............................................ .          42      5.5 Kansallisen terveyspolitiikan koordinaatio ....                      75
46139:       4.4.1 Palvelurakenteen kehittäminen ............ .                      42      5.6 Kansainvälisen toiminnan vahvistaminen ......                        76
46140:                                                                                                         7
46141: 
46142: 
46143: 
46144: 
46145: 1 KANSANTERVEYSKERTOMUKSEN TARKOITUS JA SISÄLTÖ
46146:     Vuodesta 1987lukien hallitus antoi eduskun-         toksen laajempi kansanterveyden tilaa kuvaava
46147: nalle kertomuksen päihdeolojen kehityksestä nii-        kirja ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja
46148: den seurannan ja suunnittelun tehostamiseksi            kehittämiskeskuksen (Stakes) laatima sosiaali- ja
46149: (laki 254/87). Kertomus sisälsi tiedot päihde-          terveydenhuollon palvelukatsaus. Näitä alan
46150: olojen kehityksestä sekä toimenpiteistä ja              parhaiden asiantuntijoiden laatimia katsauksia
46151: suunnitelmista, joilla pyrittiin päihteiden käy-        on käytetty kertomuksen pohjateksteinä. Lisäksi
46152: töstä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen.              kaikki ministeriöt ovat laatineet omalta alaltaan
46153: Kertomukseen sisältyi myös alkoholiyhtiön               katsauksen viimeaikaisista terveyteen vaikutta-
46154: kertomus alkoholiolojen kehityksestä. Sosiaali-         vista toimistaan. Ulkoministeriön alaan liittyvää
46155: ja terveysministeriö kokosi kertomuksen vuosit-         toimintaa ei kuitenkaan otettu tähän kerto-
46156: tain yhteistyössä opetus-, sisäasiain-, val-            mukseen. Katsaus eri hallinnon alojen terveyteen
46157: tiovarain-, oikeus-, kauppa- ja teollisuus-, työ-,      liittyviin toimiin kuten myös viime vuonna Eu-
46158: liikenne- ja ympäristöministeriön tuella.               roopan komission pääosastoittain laatima sa-
46159:     Vuonna 1994 eduskunnan sosiaali- ja terveys-        mankaltainen kertomus on uraauurtava.
46160: valiokunta korosti lausunnossaan vuoden 1992                Kansanterveyskertomuksessa esitetään lo-
46161: päihdekertomuksesta, että kertomuksen tulee             puksi keskeisiä lähiajan terveyspolitiikan haas-
46162: olla laaja-alainen, tulevaisuussuuntautunut ja          teita. Tulevaisuuteen suuntautunut osuus kattaa
46163: tuottaa eri hallinnonalojen yhteistyönä. Vuonna         noin 2-4 vuoden ajanjakson, koska kertomus
46164:  1995 eduskunta päätti hallituksen esityksestä          annetaan joka toinen vuosi. Käytännössä kan-
46165: luopua päihdekertomuksen laatimisesta ja siir-          santerveyskertomuksen viitoittama toimintalin-
46166: tyä laajemmin kansanterveyden tilaaja kehitystä         ja ulottuu vuosituhannen loppuun.
46167: kuvaavaan kertomukseen.                                     Kansanterveyskertomuksen keskeiset johto-
46168:     Laissa kansanterveyskertomuksen antamises-          päätökset on ryhmitelty kuuteen kohtaan.
46169: ta eduskunnalle (1238/95) säädetään, että valtio-           1. Terveyden tasa-arvon edistäminen
46170: neuvosto antaa kahden vuoden välein eduskun-                2. Nuorten terveyden edistäminen
46171: nalle kansanterveyden tilaa ja kehitystä kuvaa-             3. Väestön toimintakyvyn parantaminen
46172:  van kansanterveyskertomuksen. Sosiaali- ja                 4. Palvelujärjestelmän kehittäminen
46173:  terveysministeriö kokoaa ja esittelee kertomuk-            5. Kansallisen terveyspolitiikan koordinaatio
46174:  sen saatuaan muilta ministeriöiltä tarpeelliset tie-       6. Kansainvälisen toiminnan vahvistaminen
46175:  dot. Ensimmäinen kansanterveyskertomus anne-               Kansanterveyskertomus käsitellään eduskun-
46176:  taan vuonna 1996. Lailla kumottiin päihdeolojen        nan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Käsittely
46177:  kehitystä koskevan kertomuksen antamisesta             antaa hallitukselle tietoa eduskunnan näkemyk-
46178:  eduskunnalle annettu laki (254/87). Vuosilta           sistä terveyspolitiikan onnistumisesta ja suunta-
46179:  1994 ja 1995 eduskunnalle ei annettu päihdeolo-        viivoja sen kehittämiselle. Kertomuksen ja sen
46180: jen kehitystä koskevaa kertomusta.                      eduskuntakäsittelyn avulla pyritään myös saa-
46181:     Kansanterveyskertomuksen tavoitteena on             maan terveyspolitiikkajulkisen keskustelun koh-
46182:  kuvata ytimekkäästi suomalaisten terveyden             teeksi. Palvelujen tuotantoa on hajautettu ja
46183:  edellytyksiä, terveydentilaa, suurimpia ter-           valtakunnallista ohjantaa vähennetty. Tieto
46184:  veyshaasteita ja näiden kehityssuuntia. Ker-           kansanterveyden ja palvelujärjestelmien tilasta
46185:  tomus ei pyri kattamaan kaikkia terveyteen liit-       sekä niiden alueellisista ja väestöryhmittäisistä
46186:  tyviä näkökohtia, vaan nostamaan esille keskei-        eroista auttaa kuntia ja muita toimijoita muok-
46187:  siä lähiajan haasteita ja mahdollisuuksia.             kaamaan terveyspolitiikkaansa yhdensuuntai-
46188:     Kertomusta täydentävät Kansanterveyslai-            seksi valtakunnalliseksi linjaksi.
46189: 8
46190: 
46191: 
46192: 
46193: 
46194: 2 TERVEYDEN EDELLYTYKSET JA TERVEYSPOLITIIKAN TOIMINTA-
46195:   YMPÄRISTÖ
46196: 2.1 Väestö                                           Suomessa kuin useimmissa muissakin korkean
46197:                                                      teknologian teollisuusmaissa. Veden kautta vä-
46198:    Suomen väestörakenne on nopeasti muuttu-          littyvät tarttuvat taudit ja pahimmat kemialliset
46199: nut. Väestömuutosten seurauksena 1990-luvun          haittatekijät ovat vähentyneet.
46200: alussa noin 64 % väestöstä asui kaupungeissa.            Ympäristötekijät ovat edellä kuvatusta kehi-
46201: Sisäisen muuttoliikkeen johdosta erityisesti Uu-     tyksestä huolimatta edelleen yksi tärkeä syövän,
46202: denmaan läänin väestö on lisääntynyt, kun taas       allergioiden, astman ja muiden hengitystiesai-
46203: itäisten osien osuus väestöstä on vastaavasti vä-    rauksien syy. Niiden merkitys on todennäköisesti
46204: hentynyt. Vanhusten osuus on lisääntynyt             kuitenkin kertaluokkaa pienempi kuin elintapa-
46205: jatkuvasti ja vuonna 1994 yli 64-vuotiaiden osuus    tekijöiden. Täsmällisiä vaikutuksia ei varmuu-
46206: väestöstä oli 14 %. Siirtolaisuus Suomeen on ol-     della tiedetä, sillä ihmiset altistuvat samanaikai-
46207: lut vähäistä ja pakolaistenkin määrä pieni verrat-   sesti monille ympäristötekijöille ja on vaikea
46208: tuna muihin Länsi-Euroopan maihin.                   erottaa yksittäisten tekijöiden vaikutuksia toisis-
46209:    Perheiden ja asuntokuntien lukumäärä on li-       taan ja elintapatekijöiden vaikutuksista. Lisäksi
46210: sääntynyt 1950-luvun alun jälkeen. Perheitä oli      ympäristöaltisteiden pitoisuudet ovat pieniä ja
46211: 1990-luvun alussa noin 1,4 milj. ja asuntokuntia     vaikutukset esimerkiksi syöpäsairauksiin ilme-
46212: noin 2 miljoonaa. Perheiden keskimääräinen           nevät vasta pitkän ajan jälkeen. Väestövaikutuk-
46213: henkilöluku on samana aikana supistunut 3,7:stä      sia lisää toisaalta se, että altistuvien määrä on
46214: 3,0:een ja asuntokuntien 3,6:stä 2,4:aan. Yhden      hyvin suuri.
46215: hengen talouksia on kaikista noin kolmannes ja           Maamme tärkeimmät lyhyen aikavälin ympä-
46216: kahden noin 60 %. Noin puolet väestöstä elää         ristöterveysongelmat liittyvät sisäilman ja juo-
46217: avioliitossa. Avoliitot ja uusperheet, joihin kuu-   maveden laatuun, radonaltistukseenja liikenteen
46218: luu lapsia useasta avioliitosta, ovat nopeasti       vaikutuksiin tiheästi asutuilla seuduilla. Lisäksi
46219: yleistyneet. Kokonaishedelmällisyys oli pienim-      on eräitä kysymyksiä, joiden merkityksestä ei ole
46220: millään 1970-luvun alussa (1,5), mutta on sen        varmuutta (esimerkiksi Itämeren kalojen dioksii-
46221: jälkeen hieman noussut ja on tällä hetkellä eu-      nien ja PCB:n mahdolliset vaikutukset).
46222: rooppalaista keskitasoa (n. 1,8).                        Väestön altistuminen ulkoilman epäpuhtauk-
46223:    Väestön ikärakenteen yleiskuva lähivuosina        sille on muuttunut vuosikymmenien aikana.
46224: määräytyy toisen maailmansodanjälkeen synty-         Energiatuotannosta ja teollisuudesta peräisin
46225: neiden suurten ikäluokkien mukaan. Näiden ikä-       olevat epäpuhtaudet ovat vähentyneet ja kau-
46226: luokkien vanhetessa väestö vanhenee. Kehitystä       punki-ilman laatu on parantunut savukaasujen
46227: korostaa syntyvyyden nykyinen suhteellisen ma-       puhdistuksen ja pitkien savupiippujen ansiosta.
46228: tala taso. 65 vuotta täyttäneiden osuuden koko       Lyijy-yhdisteiden poistaminen bensiinistä on
46229: väestöstä arvioidaan kasvavan nykyisestä noin        vähentänyt suuresti väestön lyijyaltistusta. Voi-
46230: 14 %:sta lähes 24 %:iin vuoteen 2030 mennessä.       makkaasti kasvanut liikenne on toisaalta lisän-
46231: Kasvu on erityisen nopeata 2010-luvulla, jolloin     nyt hiilimonoksidin, typen oksidien, haihtuvien
46232: suuret ikäluokat täyttävät 65 vuotta. Keskimää-      hiilivetyjen ja pakokaasuhiukkasten päästöjä.
46233: räisen eliniän arvioidaan kasvavan miehillä noin     Näiden terveysvaikutukset saattavat olla huo-
46234: 74 vuoteen ja naisilla lähes 81 vuoteen 2000-        mattavasti vakavampia kuin aikaisemmin oletet-
46235: luvun ensi vuosikymmenellä.                          tiin. Uusimman tutkimustiedon mukaan varsin-
46236:                                                      kin pienet hiukkaset aiheuttavat oireita ja lisää-
46237:                                                      vät sairaalakäyntejä ja suurentavat väestön kuol-
46238: 2.2 Fyysinen ympäristö                               leisuutta hengitystiesairauksiin ja sydän- ja veri-
46239:                                                      suonisairauksiin.
46240:   Elinympäristön tila on ihmisen terveyteen vai-         Sisäilman laatu on osoittautunut yhdeksi tär-
46241: kuttavien tekijöiden suhteen parantunut niin         keimmistä maamme ympäristöterveysongelmis-
46242:                                                                                                          9
46243: 
46244: ta. Erityisen yleisiä ovat rakennusten homekas-            Kuvattujen muutosten yhteinen viesti koko
46245: vun aiheuttamat hengitystieinfektiot, allergiset        sosiaalipolitiikan ja sosiaaliturvan näkökulmalta
46246: oireet ja eräissä tapauksissa astma ja muut hengi-      on se, että joudumme kehittämään sosiaalipoli-
46247: tysteiden allergiset taudit. Sisäilman radonaltis-      tiikkaa aivan toisenlaisista lähtökohdista kuin
46248: tus liittyneenä tupakointiin aiheuttaa muutamia         aikaisemmin. Eläkepolitiikka, työttömyysturva
46249: satoja keuhkosyöpätapauksia vuodessa maas-              ja toimeentulotuki ja eräät muut sosiaaliturvan
46250: samme. Pohja- ja pintaveden terveyshaitat ovat          muodot on luotu sellaisissa oloissa, joissa on
46251: edellisiä ongelmia pienempiä. Humuspitoisten            oletettu, että useimmat ihmiset saavat pääasialli-
46252: pintavesien puhdistaminen ja desinfioiminen             sen toimeentulon palkkatyöstä. Palkkatyön
46253: juomavedeksi klooraamalla aiheuttaa todennä-            vähentyminen luo paineita, joissa erilaiset so-
46254: köisesti syöpää aiheuttavien yhdisteiden synty-         siaaliturvan muodot uhkaavat muuttua pysy-
46255: mistä. Terveysriski voidaan eliminoida ja on jo         väksi toimeentulon muodoksi.
46256: suurelta osin eliminoitu siirtymällä pohjaveden            Sosiaalipolitiikan suuret haasteet purkautu-
46257: käyttöön raakavetenä ja parantamalla puhdis-            vat paineina myös palvelujen kuluttamiseen.
46258: tus- ja desinfiointimenetelmiä.                         Tässä suhteessa edessä onkin yhtäältä avohoidon
46259:    Hyvän valvonnan ja tiukkojen säädösten an-           kehittäminen, uudenlaisen sosiaalityön kehittä-
46260: siosta ravinnon torjunta- ja lisäainejäämät eivät       minen ja toisaalta kansalaisten omaehtoista sel-
46261: Suomessa aiheuta merkittäviä terveysriskejä.            viytymistä tukevien muotojen kehittely.
46262:    Ympäristön terveysvaikutusten ehkäisyn kan-
46263: nalta tärkeimmät keinot liittyvät yhdyskunta-
46264: suunnitteluun. Liikenne, asuminen ja elinkeino-
46265: toiminta tulisi eriyttää alueellisesti, liikennepääs-   2.4 Elinolot
46266: töjä tulisi vähentää tai ainakin niiden kasvua
46267: hidastaa ja liikenteessä vietettyä aikaa tulisi vä-        Väestön koulutustaso on jatkuvasti parantu-
46268: hentää. Sisäilmaongelmat voidaan suureksi               nut. Pelkän peruskoulutuksen saaneiden osuus
46269:  osaksi eliminoida kehittämällä rakennus- ja kor-       on pienentynyt ja vuonna 1994 se oli 40% 15
46270: jausrakennustekniikoita.                                vuotta täyttäneistä miehistä ja 46% naisista.
46271:                                                            Asuinolojen paraneminen on vaikuttanut
46272:                                                         myös edullisesti terveyden edellytyksiin. Sitä ku-
46273: 2.3 Sosiaalipolitiikan kehitys                          vastaa, että vuonna 1986 15-vuotta täyttäneistä
46274:                                                         asui ahtaasti noin neljännes ja vuonna 1994 enää
46275:    Viime vuosien sosiaalipolitiikan kehityksen          vajaa viidennes. Toisaalta ahtaasti asuvat ovat
46276: olennaisimmat elementit voidaan tiivistää seu-          useimmiten lapsiperheitä. Puutteellisesti varuste-
46277: raaviin havaintoihin:                                   tuissa asunnoissa asui 1994 runsas kymmenesosa
46278:    - Työttömyys on muodostunut vaikeaksi                15-vuotta täyttäneistä. Varustetason paranemi-
46279: ongelmaksi ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyy-         sesta huolimatta joka viides vanhus asui puut-
46280: den laajentuminen on heijastunut monella taval-         teellisesti varustetussa asunnossa. Puutteellisim-
46281: la sosiaaliturvan perusteisiin.                         min asuivat vanhoille asuinsijoilleen jääneet
46282:    - Osin työttömyyteen liittyen toimeentulo-           haja-asutusalueiden vanhukset. Näillä varuste-
46283: ongelmat ovat vaikeutuneet ja toimeentulotuen           tason puutteellisuus voi merkitä laitossijoitusta.
46284: saajien määrä on kasvanut.                              Haja-asutusalueiden asukkaat pitivät luonnon-
46285:    - Toteutettujen säästöjen seurauksena sosi-          ympäristöään ja pihapiiriään hyvänä. Toisaalta
46286: aaliturvan jakaantuminen eri väestöryhmissä on          he olivat keskusta-asujia tyytymättömämpiä pal-
46287: muuttunut ja erityinen huoli kohdistuu heikoim-         veluihin. Naapurustoa piti huonona vain noin
46288: massa asemassa oleviin.                                 5 % suomalaisista.
46289:    -Sosiaali- ja terveyspalveluissa on toteutettu          Asumisen tason perinteiset mittarit eivät kui-
46290: rakenneuudistus,jossa olennaista on siirtyminen         tenkaan huomioi riittävästi uusia epäkohtia, jot-
46291: laitospainotteisuudesta avopalveluihin.                 ka ilmenevät asumisen epävarmuuden lisäänty-
46292:    - Avopalveluiden kehittymättömyys on tuo-            misenä sekä vuokra- että omistusasumisessa.
46293: nut uusia ongelmia mm. mielenterveyden palve-           Raskas asuntovelkataakka on etenkin lapsiper-
46294: luissa ja päihdehuollossa.                              heiden ongelma. Asuinoloihin voidaan sisällyt-
46295:    -Kaiken edellä luetellun yllä leijuu suurena         tää myös rakennuksen ja pihan esteettisyys sekä
46296: ongelmana sosiaaliturvan rahoitusperustan on-           soveltuvuus lapsille, vanhuksille ja vammaisille.
46297: gelmat.                                                 Näistä on vain vähän tietoa.
46298: 
46299: 2 360156U
46300: 10
46301: 
46302:     Elinkeinorakenteen muutos on Suomessa ol-        ovat tuoneet myös ennen kokematonta epävar-
46303: lut poikkeuksellisen nopea ja jyrkkä työvoiman       muutta yksilön ja perheiden taloudellisiin ja
46304: siirtyessä alkutuotannosta teollisuuteen ja palve-   sosiaalisiin näkymiin.
46305: luammatteihin. Alkutuotannon osuus on kuiten-           Yksi väestön terveyden suurimpia lähivuosien
46306: kin edelleen huomattava. Maataloudessa työs-         uhkia on suurtyöttömyyden ja etenkin massamit-
46307: kentelee noin 7 %työvoimasta, teollisuus työllis-    taisen pitkäaikaistyöttömyyden jatkuminen. Ta-
46308: tää noin 21 %ja palvelut noin 64%.                   loudellisen laman ja siihen liittyvän työttömyy-
46309:     Yleisten elinolojen merkitys väestön tervey-     den välittömät terveysvaikutukset ovat olleet yl-
46310: den kannalta oli 1900-luvun ensi vuosikymme-         lättävän pieniä, mikäjohtuu ainakin osaksi alko-
46311: ninä ratkaiseva. Ravitsemustilan paraneminen,        holin käytön, tupakoinnin, liikennesuoritteen ja
46312: asuinolojen ja hygienian paraneminen, puhtaam-       työtapaturmien vähenemisestä. Pitemmällä ai-
46313: pi juomavesi ja valistustason kohoaminen olivat      kavälillä työttömyys lisää kuitenkin syrjäytymis-
46314: ratkaisevassa asemassa tartuntataudeista johtu-      tä, jolla on monenlaisia haitallisia vaikutuksia
46315: van kuolleisuuden ja lapsi- ja äitiyskuolleisuuden   väestön terveyteen.
46316: voittamisessa.                                          Tiedon käyttö ja tietotekniikka ovat tulleet
46317:     Elinolojen kehityksen merkitys väestön ter-      keskeisiksi tuottavuuden ja kilpailukyvyn teki-
46318: veydelle on viimeisenä kolmena vuosikymme-           jöiksi. Tietotekniikasta on myös tulossa yhä use-
46319: nenä ollut edelleen suuri. Taloudellinen kasvu       amman yksilön työn, opiskelun ja vapaa-ajan
46320: teki mahdolliseksi terveyspalvelujen määrällisen     väline. Tietotekniikan uusin, syvälle yritysten ja
46321: lisäämisen, joka katkesi vasta 1990-luvun la-        yhteiskunnan rakenteisiin vaikuttava muoto on
46322: maan. Väestön koulutustason kohoaminen on            tietoverkot. Ne tulevat mullistamaan julkaisu-
46323: erittäin todennäköisesti parantanut koko väes-       tekniikan, kulttuurin ja viihteen. Vaikka ter-
46324: tön ja erityisesti eniten koulutettujen väestöryh-   veydenhuollon sovelluksia ei vielä ole laajamit-
46325: mien terveyttä. Elinkeinorakenteen muutos yh-        taisessa käytössä, ne voivat lähivuosina muuttaa
46326: dessä työterveyden ja työturvallisuuden pa-          merkittävästi terveyden edistämisen (tietoverkon
46327: rantamiseen tähtäävien toimien kanssa on vä-         käyttö) ja sairaudenhoidon käytäntöjä (esim.
46328: hentänyt ammattitauteja ja työtapaturmia.            etädiagnostiikka). Uudistumisen yleissuunta on
46329:     Suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuneet         verkostomainen toimintatapa, jolla on sekä
46330: monet muut muutokset ovat myös erittäin toden-       myönteisiä että kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia.
46331: näköisesti vaikuttaneet väestön terveyteen, vaik-    Verkostotalous on mahdollisuus Suomelle, kos-
46332: ka syy-seuraussuhteet ja vaikutusten suuruus         ka se vähentää etäisyyden haittoja ja auttaa hyö-
46333: ovat epävarmoja. Tällaisia tekijöitä ovat mm.        dyntämään korkeaa koulutustasoamme. Tele-
46334: haja-asutus alueilta taajamiin ja maaseudulta        lääketieteen kehittyminen antaa mahdollisuuden
46335: kaupunkiin tapahtunut muuttoliike, perinteiseen      parhaisiin palveluihin asuinpaikasta riippu-
46336: avioliittoon pohjautuvan kahden vanhemman            matta.
46337: perheen osittainen korvautuminen muilla elämi-
46338: sen muodoilla ja avioerojen, uusperheidenja yk-
46339: sinhuoltajaperheiden yleistyminen. Yhteiskunta       2.5 Suomen taloudellinen kehitys
46340: on yhä selvemmin pirstoutumassa aikaisempaa
46341: lukuisampiin alakulttuureihin, mikä vaikeuttaa          Pitkään jatkuneen laman jälkeen Suomen ta-
46342: mm. terveysvalistuksen toteuttamista tulevina        lous alkoi hiljalleen elpyä vuoden 1993 loppu-
46343: vuosina.                                             puolella. Talouskasvu vauhdittui vuosina 1994 ja
46344:     Sosiaalisen ympäristön nopea muutos vaikut-      1995, jolloin viennin ripeä kasvu ja kotimarkki-
46345: taa myös mielenterveyden edellytyksiin. Toisaal-     noiden lisääntynyt toimeliaisuus nostivat koko-
46346: ta kehitys on luonut monille aiemmin saavutta-       naistuotannon lähes lamaa edeltäneelle tasol-
46347: mattomissa olevia mahdollisuuksia, mutta myös        leen. Elpyminen ei kuitenkaan ole ulottunut
46348: poistanut vakaan ympäristön suoman psyykki-          kaikkialle. Kokonaistuotannon kasvusta huoli-
46349: sen tuen. Nopein sosiaalinen muutos pysähtyi         matta laman vaikutukset taloudessa näkyvät yhä
46350: 1980-luvulla ja mm. suomalaisten merkittävien        korkeana työttömyytenä ja nopeasti kasvavana
46351: ihmissuhteiden määrä alkoi kasvaa. Laman             valtion velkaantumisena.
46352: myötä 1990-luvun alussa talouden muutokset
46353:                                                                                                               11
46354: 
46355:                                              TAULUKKO 1.
46356:                                   Suomen taloudellinen kehitys 1991-1996.
46357: 
46358:                                                1991         1992          1993      1994       1995*      1996**
46359: 
46360: BKT (muutos%) ........................       -7,1          -3,6          -1,2       4,4         4,4         3,8
46361: Vaihtotase,% BKT:sta ...............         -5,4          ---4,6        -1,3       1,3         3,5         2,7
46362: Kuluttajahinnat (muutos%) ......               4,1            2,6          2,2      1,1         1,0         1,3
46363: Työttömyysaste (%) ....................        7,6           13,1         17,9     18,4        17,2        16,0
46364: Valtionvelka,% BKT:sta ............           17,1           34,7         53,0     60,4        65,1        68,8
46365: 
46366: * Ennakkotieto, ** Ennuste
46367: Lähteet: Kansantalouden kehitysarvio, valtiovarainministeriö, helmikuu 1996
46368: Bank ofFinland Bulletin Vol69 No 10.
46369: 
46370: 
46371: 
46372:     Laman aikana työttömyysaste nousi korkeim-                mikä johtui kunnallisverotuksen kiristymisestä,
46373: millaan 18,4 prosenttiin vuonna 1994. Vaikka                  kuntien säästöistä sekä lapsivähennyksen pois-
46374: työttömyys alkoi vuonna 1995 hiljalleen alentua,              tosta. Vuonna 1995 kuntien ja kuntayhtymien
46375: on se rakenteellisenaja yhteiskunnallisena ongel-             kokonaistulot lisääntyivät 1 prosentin. Valtion-
46376: manajatkuvasti pahentunut yli vuoden yhtäjak-                 osuudet alkoivat laskea vuonna 1993. Valtion-
46377: soisesti työttömänä olleiden pitkäaikaistyöttö-               osuudet ja -korvaukset vähenivät vuonna 1995
46378: mien määrän kasvaessa. Pitkäaikaistyöttömiä oli               2,5 prosenttia, mutta verotuloja kertyi 11 pro-
46379: vuoden 1994 lopulla lähes 30 prosenttia kaikista              senttia enemmän kuin vuonna 1994. Tänä vuon-
46380: työttömistä.                                                  na valtionosuuksia maksetaan 16,5 prosenttia
46381:     Julkisen talouden velkaantuminen on seuraus-              vähemmän kuin viime vuonna. Verotulojen en-
46382: ta kotimaisen kysynnän romahduksen aiheutta-                  nakoidaan kasvavan vajaa 10 prosenttia. Vuosi-
46383: masta tulopohjan kapenemisesta sekä työttö-                   na 1995 ja 1996 kuntien kokonaismenoja lisääviä
46384: myyden hoidosta ja pankkijärjestelmän tukemi-                 toimenpiteitä ovat valtion ammatillisten oppilai-
46385: sesta koituneista lisämenoista valtiolle. Laman               tosten kunnallistaminen, työllisyysohjelman mu-
46386: pitkittyessä valtiontalouden krooninen alijää-                kainen koulutuspaikkojen lisääminen ja lasten
46387: mäisyys ja velan hoitokulujen kasautuminen                    päivähoito-oikeuden laajentaminen koskemaan
46388: ovat johtaneet velkakierteeseen,joka on nopeasti              kaikkia alle kouluikäisiä lapsia.
46389: nostanutjulkisen bruttovelan osuuden yli 60 pro-                  Hyvinvointipalvelujen rahoituksen kannalta
46390: senttiin kansantuotteesta. Kansainvälisesti ver-              keskeistä lamassa ja valtion rahoituskriisissä on
46391: taillen Suomen valtion velkasuhde ei ole epäta-               ollut ansiotulojen vähenemisestä seurannut tulo-
46392: vallisen korkea. Huolestuttavaa kuitenkin on se,              veron ja sosiaaliturvamaksujen sekä yksityisen
46393: että valtion budjettivaje suhteessa talouden ko-              kulutuskysynnän romahduksesta seurannut
46394:  koon on yksi OECD-maiden suurimpia. Velan                    hyödykeverotuksen tuoton supistuminen. So-
46395:  hallitsemista hankaloittaa myös suuri ulkomai-               siaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä taloudel-
46396:  sen velan osuus, mikä rajoittaa Suomen talous-               lisen tilanteen muutokset näkyvät ennen muuta
46397:  politiikan liikkumavaraa.                                    vaatimuksina menojen supistamiseen. Lisäksi
46398:     Vuonna 1995 valtion rahoitusalijäämä suh-                 varsinkin työttömyys on aiheuttanut muutoksia
46399:  teessa kansantuotteeseen aleni talouden elpymi-              eräiden sosiaalipalvelujen sekä mahdollisesti
46400:  sestä huolimatta vain 1,5 prosenttia, noin 10 pro-           myös terveyspalvelujen tarpeeseen.
46401:  senttiin. Tänä vuonna valtion rahoitusalijäämän
46402:  arvioidaan pienenevän 7 prosenttiin. Valtionta-
46403:  louden ennakoitua hitaampi paraneminen joh-                  2.6 Kansainvälinen kehitys ja integraatio
46404:  tuu lähinnä siitä, että talouskasvu ja työlli-
46405:  syyskehitys jäänevät odotettua heikommiksi.                      Suomi liittyi 1995 Euroopan unioniinjäsenek-
46406:     Kuntien taloudessa lama on merkinnyt tulo-                si. Kansanterveyden taso useimmissa unioninjä-
46407:  jen supistumista, ensin kunnallisverotulojen ja              senmaissa on korkeampi kuin Suomessa. Se joh-
46408:  myöhemmin valtionosuustulojen osalta. Vuonna                 tuu pääosin niiden matalammasta sydän- ja veri-
46409:   1994 verotulot kääntyivät uudelleen nousuun,                suonitautikuolleisuudesta, joka on kuitenkin
46410: 12
46411: 
46412: Suomessa pienentynyt nopeasti. Integraatiolla ei       Lähialueiden hintatasojen yleinen mataluus
46413: todennäköisesti ole suoria ja yksinkertaisia        heijastuu kaikkiin tuotteisiin, myös terveydelle
46414: vaikutuksia väestön terveyteen. Suomi on onnis-     haitallisiin tuotteisiin. Halvan alkoholin, tupa-
46415: tunut nostamaan terveyden tasoa eräillä alueilla    kan ja erilaisten lääkeaineiden tuonti omaan
46416: muita unionimaita nopeammin (esim. lasten           käyttöön Tallinnasta ja Venäjältä on niin laaja-
46417: hammasterveys, syövän torjunta) ja sisämark-        mittaista, että se voi vaikuttaa ainakin rajanlä-
46418: kinoiden harmonisointi voi vaikuttaa Suomen         heisillä alueilla näiden aineiden käyttömääriä li-
46419: edellytyksiin terveyden suojelun onnistumiseen.     säävästi. Niiden turvallisuudesta ei ole myös-
46420: Euroopan unionin tuomat suorimmat uhat              kään samoja takeita kuin kotimaassa myytävillä
46421: kansanterveydelle liittyvät rajasuojan heikkene-    tuotteilla.
46422: misestä johtuvaan päihderikollisuuden lisäänty-        Vaikka Euroopan unionin ja lähialueiden
46423: miseen ja liittymissopimuksesta seuraaviin muu-     merkitys on suurin Suomen terveystilanteen ke-
46424: toksiin alkoholipolitiikassa.                       hittymiselle, on samanlaisia vaikutuksia myös
46425:     Suomen kannalta keskeistä on kehitys lähialu-   kaukomatkailun määrän muutoksilla. Esimer-
46426: eilla, Virossa, muualla Baltiassa ja Pietarin       kiksi seksiturismi on jo nyt merkittävä vaikeiden
46427: alueella. Näillä alueilla esiintyy myös sellaisia   seksitautitapausten lähde. Myös muilla tavoin
46428: tartuntatauteja, jotka jo ovat lähes hävinneet      voi Suomeen kulkeutua harvinaisten sairauksien
46429: Suomesta. Lisääntyvä kanssakäyminen ja mat-         aiheuttajia. Matkailun ja kansainvälisen kaupan
46430: kustelu avaa uusia mahdollisuuksia niiden leviä-    kehittyminen ovat keskeisiä tämän uhkakuvan
46431: miseen.                                             toteutumiselle.
46432:                                                                                                                             13
46433: 
46434: 
46435: 
46436: 
46437: 3 KANSANTERVEYDEN KEHITYSSUUNNAT
46438:    Kansanterveys on varsin moniulotteinen käsi-         23 %, 1982 19 %ja 1992 enää 16 %. Kokonaisras-
46439: te, joka voidaan määritellä ja jota voidaan tar-        van osuus on samana aikana pienentynyt
46440: kastella lukuisin eri tavoin. Kuva kansantervey-        38 %:sta 34 %:iin. Valtion ravitsemusneuvottelu-
46441: destä ja sen kehityksestä muodostuu siksi väistä-       kunnan suosittelemat tyydyttyneen rasvan jako-
46442: mättä monista erilaisista terveyteen vaikuttavista      konaisrasvan osuudet energiansaaunista ovat
46443: yksilöllisistä piirteistä, sairauksien ja niiden seu-   10% ja 30 %. Vaikka tavoitteisiin ei vielä ole
46444: raamusten esiintyvyydestä sekä toimintakykyi-           päästy, ei suomalaisten rasvan saanti enää ole
46445: syyden jakautumisesta koko väestössä. Seuraa-           kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen
46446: vassa tarkastellaan maamme kansanterveyden              korkea. Osuus on samaa luokka kuin Ruotsissa,
46447: viimeisimpiä kehitysnäkymiä keskeisimpien ter-          Norjassa ja USA:ssaja pienempi kuin esimerkik-
46448: veyden osoittimien avulla.                              si Tanskassa, Hollannissa ja Saksassa. Tyydytty-
46449:                                                         neen rasvan kulutuksen pienentyminen johtuu
46450:                                                         useasta eri osatekijästä, mutta määrällisesti tär-
46451: 3.1 Terveyskäyttäytyminen ja vaaratekijät               kein on maitorasvan kulutuksen vähentyminen.
46452:                                                         Tämä kuvastuu hyvin esimerkiksi voin käytön
46453:    Terveyden kohentamiseen ja sairastumisen             vähentymisenä (kuvio 3.1.1.).
46454: vaaraan vaikuttaa varsin suuri joukko erilaisia
46455: yksilöllisiä tekijöitä, joista osalla on merkitystä
46456: laaja-alaisesti useilla eri terveyden vaarantumi-
46457: sen alueilla ja osa kytkeytyy kiinteärumin vain
46458: tiettyjen sairauksien kehittymiseen. Seuraavassa
46459: käsitellään tekijöitä,joilla on laaja-alaista merki-                     KUVIO 3.1.1.
46460: tystä terveyden kehittymisessä ja tarkemmin               Leivällä käytetty rasva vuosina 1978-1995,
46461: suunnattujen vaaratekijäin käsittely esitetään                      15-64-vuotiaat miehet
46462: tuonnempana sairauksien yhteydessä.
46463:                                                                 Osuus kaikista miehistä %
46464:                                                         100
46465: 
46466: Ravintotekijät
46467:    Ravinnolla on tärkeä merkitys sepelvaltimo-           80
46468: taudin ja aivohalvauksen synnyssä ja ravitse-
46469: muksen muuttumisella on ollut tärkeä osuus näi-
46470: den tautien ilmaantuvuuden vähenemisessä                 60
46471: maassamme. Ravintotekijöillä on myös merki-
46472: tystä kohonneen verenpaineen ja syövän synnys-
46473: sä ja ne vaikuttavat niin diabeteksen kuin osteo-        40
46474: poroosinkin syntyyn ja ennusteeseen. Lihavuu-
46475: den välityksellä ravintotekijöillä on merkitystä
46476: myös useisiin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin.
46477:                                                          20
46478: Terveellinen ravinto sisältää runsaasti kasviksia,
46479: vähän tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa sekä run-
46480: saasti ravintokuitua, vitamiineja ja hivenaineita.
46481:    Terveyden kannalta tärkein muutos suoma-
46482:                                                               1978   1980     1982    1984   1986   1988   1990   1992   1994
46483: laisten ravinnossa on ollut tyydyttyneen rasvan
46484: saannin pieneneminen. Tyydyttyneen rasvan               Lähde: Kansanterveys1aitos, Aikuisväestön terveyskäyttäy·
46485: osuus energiansaaunista oli 1970-luvun alussa           tymiskyse1yt 1978~1995.
46486: 14
46487: 
46488:    Hedelmiä ja marjoja käytetään enemmän kuin         yshaitta ilmenee pikemminkin huonontuneena
46489: aikaisemmin ja vihannesten käyttö on kaksinker-       toimintakykynä ja elämänlaatuna kuin elinen-
46490: taistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.           nusteen lyhentymisenä.
46491: Suomi ei enää erotu muista maista poikkeukselli-         Lihavuus kehittyy energiansaanuin ylittäessä
46492: sen vähän kasviksia ja hedelmiä kuluttavana           energiankulutuksen riittävän pitkään. Ravinnon
46493: maana. Vaikka suolankäyttöön on kiinnitetty           ja etenkin sen rasvoista saatava energiaylimäärä
46494: paljon huomiota, käyttävät suomalaiset miehet         on usein lihavuuden taustalla, mutta liikuntatot-
46495: edelleen noin 12 ja naiset 9 g suolaa päivittäin,     tumusten vähenemisestä johtuva energiankulu-
46496: kun sen ravitsemusneuvottelukunnan suositus-          tuksen pieneneminen on vähintään yhtä yleinen
46497: ten mukaan tulisi olla enintään 7-9 g. Vitamiini-     syytekijä.
46498: en ja kivennäisaineiden keskimääräinen saanti            Liikapainoisuus on Suomessa ollut kansain-
46499: on hyvä. Ravintokuidun saanti ei yllä aivan suo-      välisen vertailun mukaan verrattain tavallista ai-
46500: situksiin (30-35 g/vrk), vaikka se on sekä mie-       nakin 1960-luvulta lähtien. Nuorten ja nuorten
46501: hillä (25 g) ja naisilla (20 g) hyvää pohjoismaista   keski-ikäisten miesten lihavuus on kahden vii-
46502: tasoa.                                                meisimmän vuosikymmenen aikana tasaisesti
46503:    Naisten ruokavalio on lähes kaikissa suhteissa     suurentunut. Nuorten naisten todettiin pysyneen
46504: terveellisempi kuin miesten. Tämä kuvastuu en-        verrattain hoikkina 1970-luvun lopussa ja 1980-
46505: nen kaikkea pienempänä rasvan ja suolan käyt-         luvun alussa, mutta viime vuosina myös nuorem-
46506: tönä ja runsaampana kasvisten ja hedelmien            mat naiset näyttävät lihoneen.
46507: käyttönä. Ruokavalioerot ammattiryhmittäin ja            Liikapainoisuus on yleisintä maaseudulla ja
46508: alueittain ovat pienentyneet, joskin esimerkiksi      harvinaisempaa taajamissa ja etenkin pääkau-
46509: tyydyttyneen rasvan saanti on edelleen suurinta       punkiseudulla. Se on yleisempää vähän kuin pal-
46510: maanviljelijöillä ja ammattitaidottomilla työnte-     jon koulutusta saaneilla. Lihavuuden hoito on
46511: kijöillä. Vanhusten ruoankäyttö ja ravintoainei-      usein osoittautunut varsin vaikeaksi, joten sen
46512: den saanti on yleensä hyvä, joskin eräissä poikke-    ehkäisyyn tulisi keskittää enemmän huomiota.
46513: usryhmissä saattaa ilmetä puutteita. Laman on
46514: arveltu vaikuttavan heikentävästi mahdollisuuk-       Seksuaalikäyttäytyminen
46515: siin käyttää monipuolista terveellistä ruokaa ja
46516: jopa suoranaista nälkää on ilmoitettu koetun.            Seksuaalisuus on positiivinen voimavara.
46517: Toistaiseksi ei kuitenkaan ole riittävästi tutki-     Suomalaisten tyytyväisyys omaan seksielämään
46518: muksellista tietoa, jonka perusteella näitä arve-     on parantunut. Ehkäisymenetelmien valikoima
46519: luita voitaisiin vahvistaa tai kumota. Vasta il-      ja käyttö ovat osaltaan sallineet vapaamman
46520: mestynyt ensimmamen ravitsemuskertomus                suhtautumisen seksuaalisuuteen. Noin 80 °/,,:lla
46521: antaa hyvän kuvan ravitsemuksen kehityksestä          18-44 vuotiaista naisista on tarve ehkäisymene-
46522: ja ravintoaineiden sekä ruoan saannin kehityk-        telmän käyttöön. Ehkäisypilleri on yleisin ehkäi-
46523: sestä suomalaisilla. Kertomus tullaan vastaisuu-      symenetelmä, etenkin nuorilla naisilla. Seuraa-
46524: dessa päivittämään vuosittain.                        vaksi yleisimmät menetelmät ovat kondomi, kie-
46525:     Lähivuosien suotuisa kehitys ravintotekijöis-     rukka ja sterilisaatio.
46526: sä johtuu pitkälti suositusten ja neuvonnan toi-         RaskaudenkeskeytysteD määrä on jatkuvasti
46527: mivuudesta ja kansalaisten aktiivisuudesta. Vali-     vähentynyt. Vähentyminen on ollut selvintä nuo-
46528: tettavasti elintarvikkeiden hinta- ja veropolitiik-   rimmissa ikäryhmissä. Vaihdevuosien aikainen
46529: ka ei aina ole kannustanut kehitystä. Elintarvike-    ja sitä myöhempi hormonikorvaushoito on yleis-
46530: teollisuus ja -lainsäädäntö ovat merkittävällä ta-    tynyt. Tällä on välittömien oireita lievittävien
46531: valla tukeneet suotuisaa kehitystä.                   vaikutusten ohella todennäköisesti selvää suo-
46532:                                                       tuisaa vaikutusta kroonisten sairauksien, kuten
46533:                                                       verenkiertoelinsairauksien ja osteoporoosin eh-
46534: Lihavuus                                              käisyyn.
46535: 
46536:    Lihavuus ja liikapainoisuus lisää sairastumi-      Liikunta
46537: sen vaaraa moniin kroonisiin sairauksiin ja voi
46538: pahentaa niiden oireita ja ennustetta. Tärkeim-          Liikunnasta koituvat terveyshyödyt ovat var-
46539: piä lihavuuteen liittyviä sairauksia ovat kohon-      sin moninaiset. Säännöllinen liikunta pienentää
46540: nut verenpaine, aikuisiän diabetes ja tuki- ja lii-   sepelvaltimotaudin, osteoporoosin, lihavuuden
46541: kuntaelinsairaudet. Lihavuudesta koituva terve-       ja aikuisiän diabeteksen vaaraa, alentaa veren-
46542:                                                                                                                       15
46543: 
46544: painetta ja saattaa vähentää mielenterveyshäi-                        KUVIO 3.1.2.
46545: riöiden ja eräiden syöpien ilmaantuvuutta.             Vapaa-ajan liikunnan ja työmatkaliikunnan
46546:    Terveyttä edistäväksi liikunnaksi riittää koh-     yleisyys vuosina 1978-1995, 15-64-vuotiaat
46547: tuullisen rasittava liikuntasuoritus, esimerkiksi
46548: reipas kävely, vajaan tunnin ajan säännöllisesti                                                Yapaa-apn liikuntaa
46549: muutaman kerran viikossa.                            %                                          vähintään kahdesti
46550: 
46551:    Aikuisista vain noin kolmannes harrastaa lii-
46552: kuntaa siinä mitassa, että sen katsotaan kiistatta
46553: edistävän terveyttä. Liikuntaa harrastavien mää-
46554: rä on tasaisesti kasvanut viime vuosina (kuvio
46555: 3.1.2.).
46556:    Harrastuksen lisääntyminen on todettavissa
46557: kaikissa ikäryhmissä, maan kaikissa osissa ja kai-
46558: kissa koulutusryhmissä. Muutokset ovat kuiten-
46559: kin suurimmat eniten koulutusta saaneilla mie-
46560: hillä.
46561: 
46562: Tupakointi
46563:    Tupakointi aiheuttaa sydän- ja verenkierto-           1978    1983        1988        1993
46564: elinsairauksia, hengityselinten sairauksia ja syö-
46565: pää. Sitä pidetään eräänä tärkeimmistä muutetta-     Lähde: Kansanterveyslaitos, Aikuisväestön terveyskäyttäy-
46566: vissa olevista kansansairauksien vaaratekijöistä.    tymiskyselyt 1978-1995.
46567:    Miesten tupakointi on vähentynyt jokseenkin
46568: yhtämittaisesti 1960-luvulta lähtien. Tupakoivi-
46569: en naisten osuus kasvoi 1970-luvun alkuun, pysyi
46570: sen jälkeen muuttumattomana ja on 1980-luvun
46571: puolivälin jälkeen uudelleen lisääntynyt. Tätä
46572: nykyä 15-64-vuotiaista miehistä polttaa 29 %ja
46573: saman ikäisistä naisista 19% (kuvio 3.1.3.).
46574:    Miesten tupakointi on vähentynyt kaikissa
46575: koulutusryhmissä. Pisimmälle koulutetut miehet
46576: polttavat selvästi vähemmän kuin vähän koulu-
46577: tetut. Koulutetuimpien naisten tupakointi ei ole                     KUVIO 3.1.3.
46578: yleistynyt, mutta vähiten koulutettujen naisten      Päivittäin tupakoivien osuus 15-64-vuotiaista
46579: tupakointi on selvästi lisääntynyt. Kansainväli-       ja 15-24-vuotiaista vuosina 1978-1995
46580: sesti arvioiden aikuisten tupakointi on Suomessa
46581: harvinaisempaa kuin useimmissa maissa. Nuor-
46582:                                                      ~.------,,------,------,--,
46583: ten tupakointi on sen sijaan kansainvälisesti ar-
46584: vioiden yleistä.
46585: 
46586: Päihteet
46587:    Päihteiden käytöllä tarkoitetaan periaatteessa
46588: kaikkien keskushermostoon huumaavasti vai-
46589: kuttavien aineiden käyttöä. Alkoholi on näistä
46590: yleisimmin käytetty ja sen saanti ja käyttö on       10+-----~------~------+--i
46591: sallittu lainsäädännön antamissa puitteissa. Var-
46592: sinaisten huumeiden käyttö ja erityisesti niiden
46593: hallussapito ja myynti on lainsäädännöllisesti
46594: Suomessa kielletty. Päihdyttävässä tarkoitukses-      1978       1983       1988       1993
46595: sa voidaan lisäksi käyttää lukuisia erilaisia kes-
46596: kushermostoon vaikuttavia lääkkeitä ja liuotus-      Lähde: Kansanterveyslaitos, Aikuisväestön terveyskäyttäy-
46597: aineita.                                             tymiskyselyt 1978-1995.
46598: 16
46599: 
46600:                        KUVIO 3.1.4.                                     nyt jokseenkin ennallaan. Vaikka jonkinasteista
46601:         Alkoholijuomien kulutus 100 % alkoholina                        tasoittumista kulutuksessa on tapahtunut on al-
46602:            henkilöä kohti vuosina 1969-1995 1                           koholinkulutusjakauma edelleen varsin vino.
46603:                                                                         Eniten juova kymmenesosa käyttäjistä kuluttaa
46604: 10
46605:                                                                         puolet koko alkoholimäärästä. Miehet juovat
46606:                                                                         edelleen valtaosan alkoholista, mutta naisten
46607:                                                                         osuus kokonaiskulutuksesta on hitaasti kasva-
46608: 
46609: 
46610:  6
46611:                                        VV    -    .......... ......._
46612:                                                                         nut lähes neljännekseen.
46613:                                                                             Alkoholin ongelmakäyttäjien yleisyyden mää-
46614:                                                                         rittely on vaikeaa ja riippuu paljon käytetyistä
46615:                                                                         kriteereistä. Vuoden 1992 juomatapatutkimuk-
46616:             /                                                           sen perusteella 15-69-vuotiaista 22 % miehistä
46617:     4   V                                                               ja 5 %naisista voitiin luokitella riskikuluttajiksi.
46618:                                                                         Tämän mukaan Suomessa olisi noin 400 000 ris-
46619:     2                                                                   kikuluttajaa. Käytettäessä suurkulutuksen raja-
46620:                                                                         na 30 litraa alkoholia vuodessa Suomessa on
46621:                                                                         runsaat 200 000 suurkuluttajaa. Välittömät alko-
46622:     0                                                                   holinkulutuksen haitat noudattavat suurinpiir-
46623:     1969        1974   1979     1984       1989           1994
46624:                                                                         tein kulutuksen muutoksia. Pitkäkestoiset hai-
46625: 1
46626:  Virallisten tilastojen mukainen kulutus                                tat, kuten maksakirroosi, eivät sensijaan vähene
46627: Lähde: Alko-yhtiöt.                                                     pienten kulutusvähentymien seurauksena.
46628:                                                                             Keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden
46629:                                                                         väärinkäytön täsmällisestä yleisyydestä ei ole
46630:                                                                         tarkkoja tietoja, mutta katsotaan, että näiden
46631:    Alkoholin liikakäyttö lisää varsin monia sai-                        käyttö on alkoholin jälkeen merkittävin suoma-
46632: rauksiaja myötävaikuttaa useisiin tapaturmiinja                         laisten suosima päihde ja selvästi yleisempää
46633: vammoihin. Alkoholismin lisäksi alkoholi lisää                          kuin varsinaisten huumeiden käyttö. Vuosina
46634: monia mielenterveyden häiriöitä, kohottaa ve-                           1991 ja 1995 tehtyjen päihdeasiakkaiden tutki-
46635: renpainetta, aiheuttaa sydänperäisiä äkkikuole-                         musten vertailun perusteella keskushermostoon
46636: mia ja on tärkeä maksakirroosin ja haimatuleh-                          vaikuttavien lääkkeiden väärinkäyttö näyttää
46637: duksen syytekijä. Alkoholin liialliseen käyttöön                        yleistyneen eniten kaikista päihderyhmistä.
46638: kytkeytyy lukuisia sosiaalisia ongelmia, joilla                             Suomessa käytetyimmät huumeet ovat kanna-
46639: puolestaan on omat terveydelliset haittavaiku-                          bis ja amfetamiini johdannaisineen. Kokaiinin ja
46640: tukset.                                                                 heroiinin käyttäjiä on toistaiseksi ollut verrattain
46641:    Vuonna 1994 suomalaisten keskimääräinen                              vähän. Huumeiden käyttöön liittyy paitsi vai-
46642: alkoholin kulutus oli 6.6litraa. Tämän virallisesti                     keaa riippuvuusongelmaa ja mielenterveyshäi-
46643: tilastoidun määrän lisäksi arvioidaan tilastoi-                         riöitä myös moninaisia somaattisia komplikaati-
46644: mattoman kulutuksen olleen noin 1.5litraa. Ku-                          oita.
46645: lutus kasvoi 1980-luvun lopulla, mutta vuoden                               Täsmällistä tietoa huumeiden käytön yleisyy-
46646: 1990 huipun jälkeen kulutus on kääntynyt las-                           destä ei ole saatavissa, mutta eri lähteistä saatu-
46647: kuun (kuvio 3.1.4.).                                                    jen tietojen perusteella on ilmeistä, että kymmen-
46648:     Suomi sijoittuu alkoholin kulutuksen osalta                         kunta vuotta melko vakaana ollut käytön ylei-
46649: teollistuneiden länsimaiden joukossa keskitason                         syys on viime vuosina lähtenyt selvään nousuun.
46650: maihin. Pohjoismaista Tanskassa alkoholin ku-                           Vuonna 1995 tehdyn nuorten terveystapatutki-
46651: lutus on selvästi Suomea suurempi ja Ruotsissa ja                       muksen mukaan lähes puolet nuorista tuntee lä-
46652: Norjassa pienempi.                                                      hipiiristään huumeita käyttävän, viidennekselle
46653:    Suomalaisten alkoholinkulutusrakenne on                              on tarjottu huumeita ja noin 5 % ilmoittaa ko-
46654: muuttunut mietoja juomia suosivampaan suun-                             keilleensa huumeita. Käyttö on yleisintä pääkau-
46655: taan. Nykyisin hieman yli puolet kulutuksesta                           punkiseudulla, mutta käyttö on selvästi leviä-
46656: nautitaan oluena. Väkevien osuus on noin nel-                           mässä koko maahan.
46657: jännes. Juomatavoissa on tapahtunut viime vuo-                              Eräs huolestuttavimmista piirteistä päihtei-
46658: sikymmenillä muutoksia. Raittiiden määrä on                             den ja huumeiden käytössä on useiden aineiden
46659: vähentynyt, juomisen taajuus on kasvanut, mut-                          sekakäyttö. Useiden erilailla keskushermostoon
46660: ta kulutettu alkoholin kokonaismäärä on pysy-                           vaikuttavien aineiden yhteiskäyttö altistaa käyt-
46661:                                                                                                                                                                                         17
46662: 
46663: täjänsä moninkertaisesti komplikaatioille, joita                             riippuva subjektiivinen komponentti, jonka joh-
46664: vain yksittäinen aine aiheuttaisi. Tarkkaa tietoa                            dosta tuloksia ei voida pitää täsmällisen tarkkoi-
46665: ei sekakäytön yleisyydestä ole käytettävissä,                                na vaan ne ovat lähinnä yleiskuvaa luovia ja
46666: mutta eräiden tutkimusten mukaan useiden huu-                                suuntaa antavia. Kuolleisuus- ja elinennustetie-
46667: maavien aineiden sekakäyttö näyttäisi yleisty-                               dot puolestaan ovat varsin täsmällisiä ja ajan
46668: vän.                                                                         kuluessa hyvin vertailukelpoisina pysyviä, mutta
46669:                                                                              kuvastavat väestön terveydentilasta vain yhtä,
46670: 3.2 Toimintakyky, koettu terveydentila ja
46671:                                                                              joskin vakavinta, osaa.
46672:     kuolleisuus
46673:                                                                              Toimintakyky
46674:    Väestön terveyden yleisinä ilmentäjinä voi-
46675: daan hyvin pitää tietoja koetusta toimintakyvys-                                Koetun toimintakyvyn ja sen puutteiden esiin-
46676: tä ja terveydentilasta. Näitä tietoja voidaan täy-                           tyvyyttä on tutkittu monissa kysely- ja haastatte-
46677: dentää objektiivisin lääkärintutkimustiedoin.                                lututkimuksissa. Koska kysymykset vaihtelevat
46678: Kaikkiin näihin arvioihin sisältyy määrittelijästä                           tutkimuksittain ei kovin yhtenäistä kuvaa tulok-
46679: 
46680: 
46681: 
46682:                                                                   KUVIO 3.2.1.
46683:                          Päivittäisten toimintavaikeuksien yleisyys (%)vuosina 1986 ja 1994
46684: 
46685:           Yleisyys%                                  NAISET                      Yleisyys%                                                                         MIEHET
46686:      60                                                                     60
46687: 
46688: 
46689: 
46690:                                                                                        --Vähintään yksi
46691:      50                                                                     50                  toimintavaikeus 1986
46692: 
46693: 
46694: 
46695:                                                               II
46696:                                                                                        ·-········.Vähintään yksi
46697:                                                                                                 toimintavaikeus 1994
46698: 
46699:      40                                                                     40   1-
46700:                                                                                        --2-3 toimintavaikeutta
46701:                                                                                                  1986
46702:                                                                                                                                                                                    h
46703:                                                       ~/i'        '
46704:                                                                                        --·--2-3 toimintavaikeutta
46705:                                                                                                  1994
46706:                                                                                                                                                                               1
46707:      30                                                               1     30                                                                                                '
46708: 
46709: 
46710:                                                  1'0                                                                                                                         7/;
46711:                                                           1
46712: 
46713:                                                       1 !/                                                                                                                          1
46714: 
46715:                                                      1f                                                                                                                           ~/l
46716:      20                                                                     20
46717: 
46718:                                                   lh/
46719:                                              ~ V1/
46720:                                                               !
46721: 
46722: 
46723:                                                                                                                                                        ~VI
46724:                                                                                                                                                         1
46725:                                                                                                                                                                      '
46726: 
46727: 
46728: 
46729: 
46730:                                V c;. ~
46731:      10                                                                     10                                                                                 f    ,1
46732: 
46733: 
46734: 
46735: 
46736:                                                                                                                                                  ~~
46737:                                                                                                                                                           '
46738:                                                                                                                                                                    ~·''''/
46739: 
46740:                                                                                                                                                        (.,-/
46741:                                  ···''                                                                                         ~                 ---
46742:       0             ~- .v-~·-····~·''"Y""'
46743:                n·~~.·'                                                       0        ...~:~:::: ~ .................."   ....., ,,....-sM"""'-
46744: 
46745:        15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74                            75-    15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74                                                                  75-
46746: 
46747:                                     Ikäryhmä                                                                                  Ikäryhmä
46748: 
46749:           Lähde: Tilastokeskus, julkaisemattomia laskelmia vuosien 1986 ja 1994 elinolotutkimusten aineistoista.
46750: 
46751:  3 360156U
46752: 18
46753: 
46754: sista ole mahdollista antaa. Toimintakyky luon-        aikaista sairautta. Sairauden ilmoittaneiden
46755: nollisesti heikkenee iän mukana.                       osuus suurenee selvästi iän mukana; alle 15-vuo-
46756:    Mini-Suomi-tutkimuksen haastattelutietojen          tiaista pitkäaikaissairaus oli 12 %:lla, mutta yli
46757: mukaan esimerkiksi noin 7 '%:lla 30-64-vuoti-          75-vuotiailla jo yli 90 %:lla. Kaksi kolmasosaa
46758: aista oli jokin päivittäistä toimintaa rajoittava      aikuisista pitää haastattelun mukaan terveyden-
46759: haitta, mutta 65 vuotta täyttäneistä samanlaista       tilaansa hyvänä tai melko hyvänä. Pitkäaikais-
46760: haittaa koki jo yli viidennes. Päivittäisellä toi-     sairauden ilmoittaneiden prosenttiosuudessa ei
46761: minnalla tässä tapauksessa tarkoitettiin pukeu-        1970-luvulta lähtien ole tapahtunut kovin suuria
46762: tumista ja riisuutumista, liikkumista asunnossa        muutoksia. Viime vuosina pitkäaikaissairauk-
46763: tai vuoteesta nousemista. Erilaisten toiminta-         siksi on ilmeisesti kuitenkin ilmoitettu suhteelli-
46764: haittojen yleisyys vaihtelee paljon yksilöllisten      sesti enemmän lievempiä sairauksia (kuvio
46765: tarpeiden ja tarkasteltavan yksittäisen haitan         3.2.2.).
46766: mukaan. Tavallisimmat haitat liittyivät liikun-            Pitkäaikaissairastavuus on yleisempää maan
46767: nan rajoittumiseen. Toimintakyvyn muutoksista          itä- ja pohjoisosissa kuin muualla. Vähemmän
46768: ei toistaiseksi ole kovin paljon vertailukelpoisia     koulutusta saaneilla pitkäaikaissairastavuus on
46769: tietoja. Tilastokeskuksen tekemien haastattelu-        yleisempää kuin pitempään koulutetuilla. Ajan
46770: jen perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että       kuluessa alueittaiset ja koulutukselliset erot pit-
46771: suomalaisten toimintakyky on jonkinverran vii-         käaikaissairastavuudessa ovat olleet saman-
46772: me vuosina parantunut (Kuvio3.2.1.).                   suuntaiset, jo~kin suhteelliset erot ovat viime
46773:    Väestörakenteen ikääntymisen johdosta toi-          vuosina jonkinverran kaventuneet.
46774: mintakyvyn haittoja kokevien määrä tulee lähi-
46775: vuosina suurenemaan. Toisaalta eräiden toisto-
46776: haastattelutietojen perusteella on syytä olettaa,
46777: että vastaisuudessa vanhenevat ikäluokat ovat                          KUVIO 3.2.2.
46778: vastaisuudessa toimintakykyisempiä. Pelkän             Pitkäaikaissairaiden osuus(%) aikuisväestöstä
46779: ikärakennemuutoksen perusteella arvioiden van-         ikäryhmittäin vuosina 1964, 1976, 1987 ja 1995
46780: husten laitoshoidon tarve tulee lähivuosina sel-
46781: västi lisääntymään. Uusien vanhuusikään ehti-              %
46782: vien ikäluokkien aiempia parempi toimintakyky
46783: saattaa loiventaa tätä tarvetta.
46784:                                                                                                             1995
46785:    Uusien sairauspäivärahakausien ja työkyvyt-
46786:                                                                                                             1987
46787: tömyyseläkkeiden ilmaantuvuus heijastaa työ-
46788: ikäisen väestön työ- ja toimintakyvyn rajoituk-
46789: sia. Sosiaalivakuutusetujen ja työelämän vaati-
46790:                                                                                                             1964
46791: musten muuttuminen ajan kuluessa vaikeuttaa
46792: yksiselitteistä ajallista vertailua. Tästä huolimat-
46793: ta näyttää ilmeiseltä, että sairauspäivärahakausi-
46794: na ilmenevät lyhyet työkyvyttömyysjaksot ovat
46795: jonkinverran vähentyneet. Lähes 9 % työikäises-
46796: tä väestöstä on työkyvyttömyyseläkkeellä. 1970-
46797: luvun puolivälistä lähtien osuudessa ei ole tapah-
46798: tunut kovin suuria muutoksia. Uusien työkyvyt-
46799: tömyyseläkkeiden ilmaantuvuus oli korkeimmil-
46800: laan 1970-luvun puolivälissä, väheni seuraavana
46801: kymmenenä vuotena, alkoi lievästi suureta 1980-
46802: luvun lopulla ja on viime vuosina jälleen pienen-
46803: tynyt. Yksilöllisen varhaiseläkkeen mahdolli-
46804: suus on viime vuosina suurentanut varhaiseläk-          0+----+----+----4----4---~----~
46805:                                                         15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 75-
46806: keellä olevien määrää.
46807:                                                                                Ikäryhmä
46808: 
46809: Koettu terveydentila                                   Lähteet: Kalimo ym., 1982;
46810:                                                        Kalimo ym., 1992;
46811:    Haastattelututkimusten perusteella yli 40%          Klaukka T. Julkaisemattomia ennakkotietoja Kelan terveys-
46812: aikuisista ilmoittaa sairastavansa jotakin pitkä-      turvan väestötutkimuksesta vuodelta 1995.
46813:                                                                                                                                                                                              19
46814: 
46815:                 KUVIO 3.2.3.                                                                                                 KUVIO 3.2.4.
46816:      Vastasyntyneenelinajan odote vuosina                                                                    35-vuotiaiden elinajan odote sosiaaliryhmän ja
46817:                  1941-1994                                                                                     sukupuolen mukaan vuosina 1971-1993
46818:                                                                                                                 Elinajan odote. vuotta
46819: 90                                                                                                          48 . , - - - - - , , - - - - - , - - - - , - - - . . . - - - , NAISET
46820:                                                                                                                                                                            Ylemmät toimihenkilöt
46821:                                                                                                                                                                            Alemmat toimihenkilöt
46822:                                                                                                                                                                        Maanviljelijät
46823:                                                                                                             44 f-;,,....-<~~'S:_::;$;;:.-=+==q::::::j Työntekijät
46824: 
46825: 
46826: 
46827: 80
46828:                                                                                                         V
46829:                                                                                                V 1---
46830:                                                                     Naiset             V
46831:                                                                        V                                                                                               Työntekijät
46832:                                                     ~
46833:                                                                V
46834:                                                                                                     .1.//
46835: 70                                      V
46836:                 r'
46837:                    V                                                Miehet
46838:                                                ................ ....····
46839:                                                                          . .1 .· .··
46840:                                                                                        1. //
46841:                                                                                                             32+--~~--+--~--~
46842:                                                                                                              1971 1976 1981 1986 1991
46843:                                         [../
46844:               1            ,/,./·····
46845:          .J                                                                                                 Lähde: Martikainen ja Valkonen, 1995 .
46846: 60
46847:               ,.i,. . .'
46848: 
46849: 
46850: 50
46851: 
46852: 
46853: 
46854:                                                                                                                Suomalaisten miesten kuolleisuus oli 1950- ja
46855:                                                                                                             1960-luvuilla kansainvälisesti poikkeuksellisen
46856: 40
46857:                                                                                                             suuri ennen kaikkea suuren sepelvaltimotauti-
46858:   1940              1950                       1960                    1970               1980     1990     kuolleisuuden johdosta. Erot pohjoismaihin ja
46859:                                                                                                             muihin Euroopan maihin ovat sittemmin 1970-
46860: Lähde: Tilastokeskus (Suomen tilastollinen vuosikirja; Kuol-                                                luvulta lähtien kaventuneet. Miesten odotetta-
46861: leisuus- ja eloonjäämistaulut)                                                                              vissa oleva elinaika (72.8 vuotta) on tosin vielä-
46862:                                                                                                             kin kaksi vuotta lyhyempi kuin muissa pohjois-
46863:                                                                                                             maissa, mutta naisten elinaika (80.2 vuotta) on
46864:                                                                                                             maailman huippua.
46865:                                                                                                                Vaikka kuolleisuusluvut ovat pienentyneet,
46866:                                                                                                             eivät pitkään havaitut alue-erot kuolleisuudessa
46867:  Kuolleisuus                                                                                                ole hävinneet. Rannikkoseudut ja Lounais- sekä
46868:                                                                                                             Länsi-Suomi ovat pienen ja Itä- sekä Pohjois-
46869:     Kuolleisuutta on perinteisesti pidetty luotetta-                                                        Suomi suuren kuolleisuuden aluetta. Erot ovat
46870:  vimpana kansanterveyden mittarina. Kuollei-                                                                selvimmät miesten kuolleisuudessa ja selittyvät
46871:  suuden pienentyessä ja eliniän pidetessä kuollei-                                                          pääosin sydän taudeista, syövästä ja tapaturmis-
46872:  suuden arvo väestön terveydentilan mittarina                                                               ta aiheutuvista kuolleisuuseroista. Kuolleisuus
46873:  kuitenkin vähenee. Tästä huolimatta kuollei-                                                               on selvästi suurinta vähän koulutusta saaneillaja
46874:  suutta voidaan pitää ainoana terveyden kehitty-                                                            pienintä eniten koulutetuilla. Viime vuosien
46875:  mistä kuvaavana mittana, joka antaa luotetta-                                                              kuolleisuuden pieneneminen on tapahtunut ver-
46876:  van ja vertailukelpoisen kuvan tilanteen kehitty-                                                          rattain tasaisesti kaikissa sosiaaliryhmissä, mut-
46877:  misestä vuosikymmenten kuluessa.                                                                           ta se on ollutjonkinverranjyrkempää eniten kou-
46878:     Suomalaisten kuolleisuus on 1940-luvulta läh-                                                           lutusta saaneilla, joten väestöryhmittäiset kuol-
46879:  tien jatkuvasti pienentynyt ja elinikä pidentynyt                                                          leisuuserot eivät ole tasaantuneet vaan pikem-
46880:  (kuvio 3.2.3.).                                                                                            minkinjonkinverran suurentuneet (kuvio 3.2.4.).
46881: 20
46882: 
46883: 3.3 Kansantautien yleisyys ja kehitys                  leen suuri. Noin neljänneksellä aikuisista koko-
46884:                                                        naiskolesterolipitoisuus on niin suuri (yli 6.5
46885:    Kansantaudeilla tarkoitetaan niitä sairauksia,      mmoll), että aktiivisia hoitotoimenpiteitä tarvi-
46886: jotka yleisyytensä ja seuraamustensa ansiosta ai-      taan. Suurentunut kolesterolipitoisuus on taval-
46887: heuttavateniten haittaa väestössä. Suomessa tär-       lisempi Itä- ja Pohjois-Suomessa kuin muualla.
46888: keimpiä kansantauteja ovat viime vuosina olleet        Alemmissa sosiaaliryhmissä ja maanviljelijöillä
46889: verenkiertoelinsairaudet, syöpä, tuki- ja liikunta-    kolesterolipitoisuus on muita suurempi.
46890: elinsairaudet ja mielenterveyden häiriöt. Näiden          Sepelvaltimotauti yleistyi suomalaisilla, eten-
46891: perinteisten kansantautien rinnalle ovat nouse-        kin miehillä, 1950- ja 1960-luvuilla (kuvio 3.3.1.).
46892: massa allergiat, krooniset keuhkosairaudet ja             Suomalaiset keski-ikäiset miehetjohtivat kan-
46893: diabetes. Tartuntataudit ovat edelleen tärkeitä,       sainvälistä sepelvaltimotautikuolleisuustilastoa
46894: vaikka niitä ei tätä nykyä enää kansantaudeiksi        1960-luvun lopussa eivätkä naisetkaan olleet ko-
46895: lasketa. Tapaturmien seuraukset ovat kansanter-        vin kaukana kärjestä. 1970-luvun alun jälkeen
46896: veydellisesti tärkeitä, vaikka ne eivät varsinaisiin   sepelvaltimotautikuolleisuus ja myös taudin il-
46897: kansantauteihin kuulukaan.                             maantuvuus on kääntynyt selvään laskuun.
46898:                                                        Kuolleisuus on vähentynyt kahdessa vuosikym-
46899: Verenkiertoelinten sairaudet                           menessä yli 60 %. Vähentyneestä ilmaantuvuu-
46900:                                                        desta ja kuolleisuudesta huolimatta sepelvalti-
46901:    Tärkeimmät suomalaisten verenkiertoelinsai-         motauti on edelleen varsin yleinen. Suomessa
46902: raudet ovat sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoi-       kuolee vuosittain noin 14 000 henkilöä sepelval-
46903: minta ja aivohalvaus. Suuri osa näistä kehittyy        timotautiin ja taudin vuoksi lääkkeiden erityis-
46904: valtimoiden kovettumistaudin, ateroskleroosin,         korvausoikeuden on saanut yli 150 000 henkilöä.
46905: seurauksena. Verenkiertoelinsairauksien syntyä         Sepelvaltimotauti on yleisempi maan itä- ja poh-
46906: lisää lukuisa joukko vaaratekijöitä,joista selvästi    joisosissa kuin muualla. Keski-ikäisillä sepelval-
46907: tärkeimmät ovat tupakka, verenpaine ja suuri
46908: veren rasvapitoisuus. Tupakointia on edellä käsi-
46909: telty terveyskäyttäytymiseen liittyvien tekijäin
46910: yhteydessä.
46911:    Koholla oleva verenpaine ja verenpainetauti
46912: ovat suomalaisilla varsin yleisiä. Viidesosalla 30
46913: vuotta täyttäneistä verenpaine on niin korkea,                             KUVIO 3.3.1.
46914: että lääkehoito tai muut hoitotoimenpiteet ovat              Ikävakioitu kuolleisuus sepelvaltimotautiin
46915: aiheellisia. Verenpainelääkitykseen erityiskorva-               vuosina 1951-1994, 35-64-vuotiaat
46916: usoikeuden saaneita oli vuonna 1994 lopussa
46917: 11 % väestöstä eli 440 000 henkilöä. Kohonnut                 Kuolleet 100 000 asukasta kohti
46918:                                                        600
46919: verenpaine on yleisintä Itä- ja Pohjois-Suomessa,
46920: vaikka alue-erot ovat viime vuosina pienenty-
46921: neet. Keski-ikäisillä verenpaineen kohoaminen                                     r-
46922:                                                                                        .......,_
46923: on yleisempää alemmissa sosiaaliryhmissä. Väes-
46924:                                                        500
46925:                                                                                r                   1'-.........
46926:                                                                                                                   \
46927:                                                                                        Vlieh.;;'
46928: tön verenpainetason on todettu kiistatta laske-
46929:                                                                            J
46930: neen 1970-luvulta lähtien. Tämä johtuu ennen           400
46931:                                                                       V                                                 ~
46932:                                                                \../
46933: kaikkea tehostuneesta lääkehoidosta, mutta elin-
46934: tapojen muutoksilla on oma merkityksensä.              300
46935: Vaikka verenpaineen hoito on huomattavasti te-
46936: hostunut arvioidaan, että puolella verenpaine-                                                                               '"'\
46937: lääkkeitä käyttävistä paine ei ole alentunut riittä-   200                                                                          1\.
46938: västi.
46939:                                                                                        ~aiset
46940:    Suurentunut veren kolesterolipitoisuus on                  ~
46941:                                                        100
46942: keskeisimpiä verenkiertoelinsairauksien vaarate-
46943: kijöistä. Ennen kaikkea parantuneiden ruoan-                                                                                        ···· ...
46944: käyttötottumusten ansiosta suomalaisten koles-           0
46945: terolipitoisuus on pienentynyt 1960-luvulta läh-         1951              1961                1971                   1981     1991
46946: tien. Tästä huolimatta suomalaisten kolesteroli-
46947: pitoisuus on kansainvälisessä vertailussa edel-        Lähde: Tilastokeskus, kuolemansyytilastot.
46948:                                                                                                        21
46949: 
46950: timotauti on yleisempi alemmissa kuin ylemmis-        vähentynyt, mutta sairastuvuus rinta- ja kohdun-
46951: sä sosiaaliryhmissä. Tupakoinnin vähentyminen,        runko-osan syöpään on jatkuvasti suurentunut.
46952: parempi verenpaineen hoito ja pienentynyt veren       Naisten sairastuvuus keuhkosyöpään on jatku-
46953: kolesterolipitoisuus ovat eittämättä tärkeitä teki-   vasti suurentunut, vaikka se on edelleen selvästi
46954: jöitä sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemi-        harvinaisempi kuin miehillä. Molemmilla suku-
46955: sessä, mutta kehittyneillä hoitotoimenpiteillä on     puolilla sairastuvuus paksusuolen syöpään ja
46956: varmasti myös ollut merkitystä. Tulevaisuudessa       melanoomaan on suurentunut.
46957: sairauden vähennyttyä keski-ikäisissä terveyden-          Osaan todetuista ajallisista muutoksista on
46958: huollon voimavaroja tulevat kuormittamaan             löydettävissä selitys, mutta melkoiseen osaan ei
46959: vasta eläkeiässä tautiin sairastuneet. Kuormitus-     tiedetä syytä. Tupakointitottumusten muutokset
46960: ta tulee lisäämään myös ikärakenteen vanhene-         selittävät kiistatta muutokset keuhkosyöpäsai-
46961: minen.                                                rastuvuudessa. Ruokailutottumusten muutok-
46962:     Suomalaisilla sydämen vajaatoiminta aiheu-        silla arvellaan olevan merkitystä paksusuolen
46963: tuu pääasiassa sepelvaltimotaudista tai verenpai-     syövän yleistymiseen ja matkailun myötä yleisty-
46964: netaudista. Vuoden 1994 lopussa Suomessa              neellä ultraviolettivaloaltistuksella melanooman
46965:  125 000 henkilöllä oli lääkkeiden erityiskorvaus-    yleistymiseen. Joukkotarkastukset ovat huomat-
46966: oikeus sydämen vajaatoiminnan vuoksi. Vajaa-          tavasti myötävaikuttaneet kohdunkaulan syö-
46967: toiminnan esiintyvyys on viime vuosina selvästi       vän vähentymiseen. Syyt kahden kansantervey-
46968:  vähentynyt. Tämä johtuu osittain vajaatoimin-        dellisesti merkittävimmän syöpätyypin, rinta- ja
46969: taa aiheuttavien tilojen ehkäisystä paremmasta        eturauhassyövän, yleistymiseen eivät vielä ole
46970:  hoidosta ja osittain tarkentuneesta diagnoosi-       riittävästi selvillä.
46971:  käytännöstä.                                             Syöpäsairastuvuudessa todetaan eroja sosiaa-
46972:     Aivohalvaukseen kuolleisuus on Suomessa ta-       liryhmittäin ja alueittain, mutta ne vaihtelevat
46973:  saisesti laskenut. Vaikka väheneminen alkoi jo       syöpätyypeittäin ja sukupuolittain. Pääsääntöi-
46974:  ennen nykyaikaisten verenpainelääkkeiden käyt-       sesti Suomessa alhaiseen sosiaaliryhmään kyt-
46975:  töönottoa on tehostunut verenpaineen hoito           keytyneet syöpätyypit, kuten mahasyöpä mo-
46976:  oleellisesti vauhdittanut vähenemistä viime vuo-     lemmilla sukupuolilla, keuhkosyöpä miehillä ja
46977:  sina. Vaikka kuolleisuus aivohalvaukseen on pie-     kohdunkaulasyöpä naisilla, ovat vähentyneet
46978:  nentynyt on aivohalvauksen hoidosta aiheutu-         kun taas ylemmissä sosiaaliryhmissä yleisemmät,
46979:  vien sairaalahoitopäivien määrä selvästi suuren-     kuten paksusuolen syöpä kummallakin suku-
46980:  tunut. Tämä johtuu pääasiassa väestön ikära-         puolella, eturauhassyöpä miehillä ja rintasyöpä
46981:  kenteen vanhenemisesta. Aivohalvauksen esiin-        naisilla, ovat lisääntyneet.
46982:  tyvyys suurenee jyrkästi iän mukana. Iäkkääm-            Syöpäpotilaiden ennuste on parantunut jatku-
46983:  pänä kuntoutuminen aivohalvauksesta vie pi-          vasti. Tämä johtuu suurelta osin parantuneista
46984:  demmän ajan ja siksi hoidon kesto pitenee.           hoitomenetelmistä, mutta osittain myös siitä,
46985:                                                       että tauti todetaan nykyisin usein varhaisemmas-
46986:                                                       sa vaiheessa. Ikärakenteen vanheneminen lisää
46987: Syöpä
46988:                                                       vastaisuudessa myös syöpäpotilaiden määrää ja
46989:    Syöpätaudit ovat Suomessa sydäntautien jäl-        hoitoon tarvittavia resursseja.
46990: keen yleisin kuolinsyy. Vuosittain maassamme
46991: sairastuu syöpään noin 19 000 ja kuolee noin          Mielenterveyden häiriöt ja dementia
46992: 10 000 henkilöä. Miesten sairastuvuus syöpätau-
46993: teihin ei juurikaan ole muuttunut 1950-luvulta           Erilaisia koettuja mielenterveyteen liittyviä oi-
46994: lähtien. Vaikka kokonaissairastuvuudessa ei ole       reita on ollut yli puolella väestöstä. Oman käsi-
46995: tapahtunut muutoksia on yksittäisten syöpä-           tyksensä mukaan mielenterveyden häiriöistä il-
46996: muotojen ilmaantuvuudessa selviä eroja. Mies-         moittaa kärsivänsä joka kymmenes aikuisväes-
46997: ten sairastuvuus keuhko- ja mahasyöpään on            töstä. Kliinisen arvion mukaan häiriöt ovat tätä
46998: jyrkästi pienentynyt, kun taas sairastuvuus etu-      yleisemmät. Arviointikriteereistä riippuen esiin-
46999: rauhassyöpään on huomattavasti suurentunut.           tyvyys vaihtelee, mutta keskimäärin runsaalla
47000: Naisilla sairastuvuus syöpään on jatkuvasti jon-      20 %:lla aikuisista on mielenterveysongelmia.
47001: kin verran suurentunut. Kuten miehilläkin yksit-      Psykoottisten häiriöiden esiintyvyys on noin 2 %
47002: täisten syöpätyyppien ilmaantuvuudessa naisilla       ja neuroottisten noin 13 %. Häiriöt yleistyvät iän
47003: on suuria ajallisia muutoksia. Naisten sairastu-      mukana varhaiseen eläkeikään ja harvinaistuvat
47004: vuus maha- ja kohdunkaulasyöpään on jyrkästi          vanhemmilla.
47005: 22
47006: 
47007:    Mielenterveyden häiriöt ovat yleistyneet työ-                         Dementia on etenevä aivotoiminnan häiriö,
47008: kyvyttömyyden syynä 1970-luvun alusta lähtien                         jota varsinaisesti ei pidetä mielenterveyden häiri-
47009: ja ne ovat nykyisin yleisin työkyvyttömyyttä ai-                      öihin kuuluvana, mutta joka seuraamuksiltaan
47010: heuttava sairausryhmä. Yleistyminen on selvim-                        aiheuttaa pysyvää vaativaa hoidon tarvetta poti-
47011: min havaittavissa neuroottisten häiriöiden osuu-                      laan muistitoiminnan etenevästi pettäessä. De-
47012: dessa. Vertailukelpoisten tietojen niukkuuden tai                     mentia voi aiheutua joko itsenäisestä aivojen sai-
47013: puutteen vuoksi ei varmuudella voida arvioida                         raudesta, Alzheimerin taudista, tai sen katsotaan
47014: onko lisääntynyt mielenterveyshäiriöiden osuus                        aiheutuvan aivoverenkierron häirytymisestä, ns.
47015: työkyvyttömyyden syynä seurausta häiriöiden                           vaskulaarisesta dementiasta.
47016: todellisesta yleistymisestä vai katsotaanko lie-                         Dementia alkaajyrkästi yleistyä eläkeiän saa-
47017: vemmät häiriöt nykyisin aiempaa useammin syy-                         vuttamisen jälkeen. Viimeisimpien tutkimusten
47018: tekijäksi.                                                            mukaan 65-74 -vuotiailla dementiaa on noin nel-
47019:    Itsemurhat ovat Suomessa merkittävä ennen-                         jällä prosentilla kun yli 85-vuotiaista joka kol-
47020: aikaisen kuoleman aiheuttaja. Merkitys on eri-                        mannella on dementia. Toistaiseksi dementian
47021: tyisen suuri nuorten miesten kohdalla. Itsemur-                       syytekijöistä tiedetään vielä riittämättömästi,
47022: hien suhteellinen ja absoluuttinen yleisyys on                        jotta tehokkaita ehkäisytoimenpiteitä voitaisiin
47023: suurentunut Suomessa 1940-luvulta lähtien aina                        suunnitella. Ikärakenteen vanheneminen suuren-
47024: vuoteen 1990 asti, jonka jälkeen yleisyys on hiu-                     taa dementikkojen määrää tuntuvasti. Jos vuon-
47025: kan laskenut (Kuvio 3.3.2.).                                          na 1995 arvioidaan maassamme olevan noin
47026:    Kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittuu                       70 000 dementiasta kärsivää, on lukumäärä
47027: itsemurhien yleisyydessä kärkiryhmän maiden                           vuonna 2010 jo yli 90 000.
47028: joukkoon. Kansainvälisesti suomalaisten alle 35-
47029: vuotiaiden miesten itsemurhakuolleisuus on                            Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet
47030: poikkeuksellisen suuri. Viime vuosina toteutettu
47031: suuri kansallinen itsemurhien ehkäisyprojekti                            Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat väes-
47032: tulee vastaisuudessa auttamaan etsittäessä kei-                       tössä yleisin kipua aiheuttava ja eniten töistä
47033: noja itsemurhien torjumiseksi.                                        poissaoloja aiheuttava sairausryhmä. Yli miljoo-
47034:                                                                       nalla suomalaisella arvioidaan olevanjokin tuki-
47035:                                                                       ja liikuntaelinten sairaus ja yli puolella miljoo-
47036:                                                                       nalla siitä on jatkuvaa toiminnallista
47037:                                                                       haittaa.Yleisimmät tuki- ja liikuntaelinten sai-
47038:                                                                       raudet ovat nivelrikko, Janneselän kiputilat ja
47039:                  KUVIO 3.3.2.                                         iskiasoireyhtymä, niska-hartiaseudun kiputilat
47040:      Itsemurhakuolleisuus vuosina 1921-1994                           ja oireyhtymät sekä nivelreuma. Haastattelutut-
47041:                                                                       kimusten ja työkyvyttömyyseläketietojen mu-
47042:                                                                       kaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet näyttävät vii-
47043:      Itsemurhia miljoonaa henkilöä kohti
47044:                                                                       me vuosikymmeninä selvästi yleistyneen. Yleis-
47045:                                                                       tyminen koskee erityisesti Janneselän kiputiloja,
47046:                                                                       niska-hartiaoireyhtymää ja nivelrikkoa. Tuki- ja
47047:                                                                       liikuntaelinsairaudet uusien tykyvyttömyyseläk-
47048:                                                                       keiden syynä kasvoi 1980-luvun lopulle, jonka
47049:                                                                       jälkeen se on kääntynyt laskuun. Viimeisimmän,
47050:                                                                       vuonna 1995 toteutetun, terveyshaastattelun
47051:                                                                       mukaan tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuuden
47052:                                                                       kasvu pitkäaikaisena vaivana on miehillä pysäh-
47053:                                                                       tynyt ja naisilla hidastunut.
47054:                                                                          Nivelrikka on nivelruston rappeutumissaira-
47055:                                                                       us,joka yleistyy voimakkaasti iän mukana. Joka
47056:                                                                       kymmenennenä suomalaisella aikuisella on pol-
47057:                                                                       vien nivelrikka ja joka kahdennellakymmenen-
47058:                                                                       nellä lonkkanivelten nivelrikko. Nivelrikka on
47059:  1921        1931       1941       1951    1%1   1971   1981   1991
47060:                                                                       yleisempi vähemmän koulutusta saaneillaja am-
47061:                                                                       mattiryhmittäin yleisin maa- ja metsätalouden
47062: Lähde: Tilastokeskus, kuolemansyytilasto.                             ammateissa. Nivelrikon aiheuttama toimintaky-
47063:                                                                                                       23
47064: 
47065: vyn aleneminen yleistyy ja terveydenhuollon              Astman hoito on erityisesti viime vuosina rat-
47066: kuormitus etenkin ortopedisten toimenpiteiden         kaisevasti tehostunut. Suomessa astman aiheut-
47067: osalta suurenee oleellisesti lähivuosina väestön      tama kuolleisuus on kansainvälisessä vertailussa
47068: ikärakenteen vanhetessa.                              varsin pieni. Todennäköisesti tehostuneen pitkä-
47069:    Lanneselän kiputilat ovat varsin yleisiä. Yli      aikaishoidon ansiosta astmasta aiheutunut sai-
47070: puolet aikuisista suomalaisista on kokenut yli        raalahoidon tarve on jatkuvasti vähentynyt.
47071: viisi selkäkipujaksoa ja joka viidennellä selkäki-
47072: pua on ollut viimeksi kuluneen kuukauden aika-
47073: na. Selkäkipu yleistyi työkyvyttömyyseläkkeen         Krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus
47074: syynä 1980-luvun lopulle ja on sen jälkeen pie-
47075: nentynyt. Niska-hartiaseudun kiputilat ovat              Krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus,
47076: niinikään yleisiä, joskin ne ovat pitkäaikaisina      joka ilmenee kroonisena keuhkoputkien tuleh-
47077: oireyhtyminä hieman selkäkipuja harvinaisem-          duksena, keuhkon laajentumana tai etenevänä
47078: pia. Niska-hartiavaivat aiheuttavat selkäkipuja       ilmateiden ahtaumana on tiettyjä periytyviä ent-
47079: harvemmin pysyvää työkyvyn alenemista.                syymipuutoksia ja harvinaisia pölyaltistuksia lu-
47080:     Nivelreuma on muihin tuki- ja liikuntaelinsai-    kuun ottamatta lähes poikkeuksetta vuosia kes-
47081: rauksiin nähden harvinainen. Runsaalla kahdel-        täneen tupakoinnin seuraus. Lähes viidennes tu-
47082: la prosentilla suomalaisista aikuisista on nivel-     pakoijista sairastuu krooniseen obstruktiiviseen
47083: reuma. Vaikka nivelreuman esiintyvyys on ver-         keuhkosairauteen. Sen esiintyvyys suurenee iän
47084: rattain pieni, se aiheuttaa huomattavan kuormi-       mukana ja vaihtelee 30 vuotta täyttäneillä mie-
47085: tuksen terveydenhuollolle. Nivelreumapotilaat         hillä 3-21 %ja naisilla 2-11 %. Sairaus alkaa
47086: käyttävät 40% tuki- ja liikuntaelinsairauksista       varsin vähäisin oireinja etenee hitaasti ja pysyvät
47087: aiheutuneista sairaalapäivistä.                       palautumattomat keuhkomuutokset aiheuttavat
47088:                                                       usein olennaista haittaa vasta eläkeiässä.
47089:                                                          Edettyään keuhkojen vajaatoiminnan vaihee-
47090: Allergiat                                             seen krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus
47091:    Allergiat ja astma ovat nopeimmin yleistyviä       vaatii runsaasti terveydenhuollon voimavaroja ja
47092: kansansairauksiamme. Astmaa sairastaa noin            on usein myötävaikuttamassa kuolemaan. Väes-
47093: 5 % väestöstä ja ajoittaisia astmantyyppisiä oi-      tön ikärakenteen muutos ja suomalaisten pitkä
47094: reita on 10 %:lla. Vuoden 1994 lopussa astman         tupakointitraditio tulevat vielä lisäämään tästä
47095: vuoksi lääkityksen erityiskorvausoikeuden saa-        sairaudesta aiheutuvaa hoidontarvetta. Viime
47096: neita oli 140 000. Atooppista ihottumaa on jos-       vuosien ilahduttava miesten tupakoinnin vähe-
47097: sain elämänsä vaiheessa lähes joka viidennellä.       neminen heijastuu edullisesti vasta vuosien ku-
47098: Allergista käsi-ihottumaa on joka kymmenen-           luttua.
47099: nellä samoin kuin kosketusallergiaa. Noin joka
47100: viidennellä on allergista nuhaa.                      Diabetes
47101:    Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana
47102: niin astma kuin ilmeisesti muutkin allergiset sai-        Diabetes on glukoosiaineenvaihdunnan saira-
47103: raudet ovat selvästi lisääntyneet. Osa yleistymi-     us, joka aiheutuu joko insuliinin täydellisestä
47104: sestä johtuu tarkentuneesta diagnostiikasta,          puuttumisesta (insuliininpuutosdiabetes, tyypin
47105: mutta varmaa on, että sairauksien todellinen          1 diabetes) tai riittämättömästä insuliinin vaiku-
47106: esiintyvyyskin on suurentunut. Yleistymisen syyt      tuksesta (aikuisiän diabetes, tyypin 2 diabetes).
47107: ovat toistaiseksi epäselvät. Osa yleistymisen syis-   Useimmiten lapsena tai nuorena puhkeava insu-
47108: tä kytkeytyy teollistuneeseen ja kaupungistunee-      liininpuutosdiabetes on paljon harvinaisempi
47109: seen yhteiskuntaan mahdollisesti erilaisten ym-       kuin yleensä vasta varttuneella iällä puhkeava
47110: päristösaasteiden ja aiempaa selvästi runsaam-        aikuisiän diabetes. Suomessa arvioidaan olevan
47111: man kemiallisten yhdisteiden altistuksen välityk-     noin 150 000 diabeetikkoa. Lääkityksen erityis-
47112: sellä. Niin aktiivisella kuin passiivisella tupa-     korvausoikeuden saaneita diabeetikkoja on yli
47113: koinnillakin on todennäköisesti oma merkityk-         110 000. Insuliininpuutoksesta kärsiviä diabee-
47114:  sensä. Ravitsemukseen, lapsuuden aikaisten in-       tikkoja on runsaat 20 000.
47115: fektioiden vähenemiseen ja asumishygienian pa-            Lapsena ilmaantuva insuliininpuutosdiabetes
47116: rantumiseen liittyviin tekijöihin on kiinnitetty      on huomattavasti yleistynyt maassamme vii-
47117: huomiota, mutta toistaiseksi niiden osuus on          meisten neljän vuosikymmenen aikana (Kuvio
47118:  epäselvä.                                            3.3.3.).
47119: 24
47120: 
47121:                KUVIO 3.3.3.                                                                   KUVIO 3.3.4.
47122:   Insuliininpuutdsdiabeteksen ikävakioitu                                             Todetut tuberkuloositapaukset
47123:    ilmaantuvuus alle 15-vuotiailla lapsilla                                               vuosina 1960-1994
47124: Suomessa vuonna 1953 ja vuosina 1966-1994
47125:      llmaantuvuus JOO 000 henkilöä kohti vuodessa                                 Tapauksien lukumäärä
47126:                                                                          10 000
47127: 
47128: 
47129: 
47130: 
47131:                                                                           8000
47132:                                                                                    /"",
47133:                                                                                        \_
47134:                                                                           6000              1\
47135:                                                                           4000
47136:                                                                                                  "--
47137:                                                                                                        ""' ~ --...
47138:                                                                                                          "-..
47139: 
47140:                                                                           2000
47141:                                                                                                                          -
47142:                                                                                                                              ~r-
47143:  1953         1965        1970       1975           1980   1985   1990
47144:                                                                               1960        1965    1970     1975   1980   1985   1990
47145: 
47146: 
47147: Lähde: Tuomilehto ym. 1995.                                              Lähde: Kansanterveyslaitos, infektioepidemiologian osasto.
47148: 
47149: 
47150: 
47151: 
47152:    Suomessa insuliininpuutosdiabetes on maail-                           1950-60-lukujen vaihteeseen mennessä. Tar-
47153: man yleisintä. Aikuisiän diabetes on myös viime                          tuntataudit aiheuttavat kuitenkin edelleen run-
47154: vuosikymmeninä yleistynyt, joskaan ei niin dra-                          saasti akuuttia sairastuvuutta ja ovat tärkeä
47155: maattisesti kuin insuliininpuutosdiabetes. Aikui-                        myötävaikuttava kuolinsyy vanhuksilla.
47156: siän diabeteksen yleisyys ei Suomessa ole maail-                            Uusia tartuntatauteja kuitenkin todetaan ja
47157: man huippuluokkaa, mutta hyvää länsimaista                               vanhojenkin tartuntatautien uutta yleistymistä
47158: tasoa.                                                                   voidaan pelätä muuttuneen lähialueiden kanssa
47159:    Insuliininpuutosdiabeteksen synnyn syyt ovat                          käytävän seurustelun myötä. Uudeksi uhkaksi
47160: toistaiseksi tuntemattomat. Taudinalttiuteen                             infektiotautien terveydenhuollossa on lisäksi
47161: vaikuttavat perintötekijät, jotka nykyisin melko                         muodostumassa antibioottiresistenssi, joka
47162: hyvin tunnetaan. Ulkoisilla tekijöillä,jotka liitty-                     yleistyy ellei antibioottien käytössä noudateta
47163: vät lähinnä ravintoon tai infektioihin on arvioitu                       turvallisia pelisääntöjä.
47164: olevan tärkeä merkitys, mutta tietämys niistä on                            Hengitystieinfektiot ovat tärkeimpiä lyhytai-
47165: vielä toistaiseksi riittämätön. Aikuisiän diabe-                         kaisen sairastavuuden aiheuttajia niin lapsilla
47166: teksen puhkeamiseen vaikuttavat perinnöllisten                           kuin aikuisillakin. Vaikka yksittäinen infektio on
47167: tekijöiden lisäksi voimakkaasti lihavuus ja lii-                         yleensä lyhytkestoinen, aiheuttaa niiden yleisyys
47168: kunnan puute.                                                            huomattavan määrän töistäpoissaoloja ja rasi-
47169:    Molempien diabetestyyppien esiintyvyyden                              tusta terveydenhuollolle.
47170: suurenemisen ja väestön ikärakenteen vanhene-                               Tuberkuloosi oli merkittävimpiä kansansaira-
47171: misen johdosta diabetes tulee lähivuosina ole-                           uksiamme puoli vuosisataa sitten. 1960-luvun
47172: maan kansansairaus, jonka hoito vaatii ene-                              alusta lähtien uusien tuberkuloositapausten il-
47173: nevästi terveydenhuollon voimavaroja.                                    maantuvuus on romahtanut (Kuvio 3.3.4.). On
47174:                                                                          arveltu, että nykyinen sairastuvuuden taso ei pal-
47175:                                                                          joa enää pienene. Tähän vaikuttaa osaltaan
47176: Tartuntataudit
47177:                                                                          muualla kuin Suomessa hankiitujen infektioiden
47178:                                                                          lisääntyminen.
47179:   Tärkeimmät ennenaikaista kuolemaa ja pysy-                                Tauti ei kuitenkaan ole kadonnut ja uusia hoi-
47180: vää haittaa aiheuttavat tartuntataudit voitettiin                        dollisia ongelmia tuottavat infektiot immuunika-
47181:                                                                                                                                     25
47182: 
47183:                  KUVIO 3.3.5.                                                                      KUVIO 3.3.6.
47184:   Ilmoitetut HIV-infektiot vuosina 1980-1995                                      Täysin karieksettomien osuus terveyskeskuksis-
47185:                                                                                    sa tarkastetuista lapsista iän mukaan vuosina
47186:                                                                                               1976, 1982, 1988ja 1994
47187:                                                                                       %
47188:        Ilmoitetut HIV-infektiot
47189: 100
47190: 
47191:                                                                    /
47192:  80
47193:                                                              /1\
47194: 
47195:  60
47196:                                          ['...   1\ 1/ \           /
47197:                                                                        -
47198: 
47199: 
47200: 
47201:  40
47202:                                     1 """'/ >    1/
47203: 
47204: 
47205: 
47206:  20
47207: 
47208:                         f--
47209:                               1
47210:   0
47211:                   /
47212:       1980                        1985                1990                 1995
47213: 
47214:                                                                                   Lähteet: Nordblad ym. 1993;
47215:                                                                                   Nordblad A., julkaisemattomia ennakkotietoja STAKESin
47216: Lähde: Kansanterveyslaitos, infektioepidemiologian osasto.                        tutkimuksesta vuodelta 1994.
47217: 
47218: 
47219: 
47220: 
47221: topotilaillaja tapaukset, jotka ovat usealle lääke-                               ongelman torjunnassa olennaisinta on oikea an-
47222: hoidolle resistenttejä.                                                           tibioottien käytön hallinta.
47223:    Suolistoperäiset infektiot ovat harvinaistu-                                      Rokotustoiminta on Suomessa ollut kattavaa
47224: neet, mutta muodostavat edelleen haasteen niin                                    ja sen ansiosta maasta ovat lähes hävinneet mo-
47225: yksilöiden kuin terveydenhuolionkin harjoitta-                                    net aiemmin yleiset vakavat tartuntataudit kuten
47226: malle infektioiden ehkäisylle. Sukupuolitautien                                   kurkkumätä, jäykkäkouristus, polio, vakavat
47227: kirjo on viime vuosina muuttunut. Kuppa ja tip-                                   hemofilusinfektiot, tuhkarokko, vihurirokko ja
47228: puri ovat oleellisesti harvinaistuneet ja tilalle                                 sikotauti. Rokotusohjelmaa on jatkuvasti kehi-
47229: ovat astuneet klamydia- ja herpesinfektiot. Su-                                   tetty ja uusiin haasteisiin on osattu onnistuneesti
47230: kupuoliteitse tarttuvien tautien kokonaismäärä                                    vastata.
47231: on kuitenkin vähenemään päin, joskin lähialuei-
47232: den kanssa käyty seurustelu on aivan viime aikoi-
47233: na muuttanut tilannetta jälleen huonompaan                                        Hammassairaudet
47234: suuntaan.
47235:    Suomi on ollut poikkeuksellisen suojaisessa                                       Yleisimmät hammassairaudet ovat karies ja
47236: asemassa muihin Euroopan maihin nähden HIV-                                       hampaiden kiinnityskudossairaudet. Niitä pide-
47237: infektioiden osalta. Keskimäärin maassamme                                        tään pitkälti elämäntapasairauksilla ja niiden
47238: todetaan alle 100 uutta HIV-infektiota vuosittain                                 torjunnassa on oleellista yksilöllinen terveysta-
47239: Kuvio 3.3.5.)                                                                     pojen omaksuminen.
47240:    Maamme syrjäinen asema, valistustyön onnis-                                       Karieksen ilmaantuvuus on viime vuosina
47241: tuminen ja infektion ongelmaryhmien vähäisyys                                     oleellisesti vähentynyt. Tämä heijastuu parhai-
47242: lienevät tärkeimmät odotettua pienemmän sai-                                      ten lasten hampaiston tilanteessa. Esimerkiksi
47243: rastuvuuden syytekijät.                                                           nykyään 12-vuotiaalla suomalaislapsella on
47244:    Tärkeimpiä ongelmia infektiotautien hoidos-                                    keskimäärin 1.2 reikiintynyttä tai paikattua
47245: sa aiheuttaa viimeaikoina yleistynyt antibiootti-                                 hammasta kun vastaava luku 20 vuotta sitten
47246: resistenssi. Suomessa tilanne ei vielä ole yhtä                                   oli 6.9. Sama suotuisa kehitys nähdään terve-
47247: huono kuin eräissä muissa Euroopan maissa,                                        hampaisten osuuden kehityksessä (Kuvio
47248: mutta valppautta tilanne aiheuttaa. Resistenssi-                                  3.3.6.).
47249: 4 360156U
47250: 26
47251: 
47252:    Hampaattomien osuus on karieksen häviämi-           ten kaatumisen seurauksena tyypillisiä lonkka-
47253: sen myötä oleellisesti vähentynyt.                     murtumia vuonna 1968 sairaaloissa 1 400 kun
47254:    Erot hampaiston terveydessä sosiaali- ja kou-       vastaava luku vuonna 1993 oli 6 300 ja vuonna
47255: lutusryhmittäin ovat edelleen suuret. Niin karies,     2030 lonkkamurtumapotilaita arvioidaan olevan
47256: kiinnityskudossairaudet kuin hampaattomuus-            yli 18 000, mikäli nykyinen kehityssuunta jatkuu.
47257: kin ovat selvästi yleisimpiä pienituloisillaja lyhy-       Liikuntatapaturmien määrä on viime vuosina
47258: en koulutuksen saaneilla, jotka käyttävät myös         selvästi suurentunut. Vaikka vammat ovat yleen-
47259: hammashuoltopalveluja vähiten.                         sä lieviä ja vain lyhytkestoista työkyvyttömyyttä
47260:                                                        aiheuttavia, on niiden kansanterveydellinen mer-
47261: Ammattitaudit                                          kitys melko suuri. Määrällisesti eniten liikuntata-
47262:                                                        paturmia sattuu lenkkeilyn ja palloilulajien har-
47263:     Ammattitautitapauksia rekisteröidään Suo-          rastuksen seuraamuksena. Suhteellisesti eniten
47264: messa noin 7 000 tapausta vuosittain vastaten          haittapäiviä koitui laskettelutapaturmien aiheut-
47265: noin 300 tapausta 100 000 työllistä kohti. 11-         tamana.
47266: maantuvuus on näin samaa suuruusluokkaa                    Kuolemaan johtaneiden liikennetapaturmien
47267: kuin yleisimpien kansansairauksien. Pieni osa          kehitys Suomessa on ollut ilahduttava. Niiden
47268: (noin 1 %) rekisteröidyistä taudeista on vakavia       määrä oli korkeimmillaan 1970-luvun alussa,
47269: henkeä uhkaavia, 20 % aiheuttaa jonkinasteisen         noin 1 100 vuosittain, kun se viimeisimmän tilas-
47270: pysyvän vamman ja loput ovat lievempiä ja hal-         totiedon mukaan oli vuonna 1994 laskenut lu-
47271: littavissa työssä tehtävillä muutoksilla.              kuun 480. Vammautuneiden lukumäärässä on
47272:     Ammattitautiriski jakautuu työvoimassa var-        tapahtunut vastaavaa vähenemistä kuin kuole-
47273: sin epätasaisesti; ammattiryhmittäin todetaan          maan johtavissa onnettomuuksissa. Ajoneuvo-
47274: jopa 40-kertaisia eroja. Riskialtteimpia aloja         määrät ja liikennesuoritteet ovat vuosien varrella
47275: ovat elintarviketuotanto, teollinen työ yleensä,       muuttuneet ja tämä heijastuu osittain onnetto-
47276: puutyö, rakennustyö ja metallivalimo- ja kone-         muuksissa. Henkilöautojen määrän kasvu selit-
47277: pajatyö. Ammattitautien ilmaantuvuus suureni           tää osin sen, että tienkäyttäjäryhmittäin autoissa
47278: vähitellen koko 1980-luvun, kunnes se 1990             kuolleiden osuus on suhteellisesti vähentynyt vä-
47279: kääntyi hienoiseen laskuun. Ammattitautien eh-         hemmän kuin muiden tienkäyttäjien.
47280: käisyssä tarvitaan kokonaisvaltaisia työhygieni-           Työn luonne, teknistymisen aste ja tuotanto-
47281: an ja ergonomian keinoja, joiden soveltamisessa        tekniikan muutos heijastuvat voimakkaasti työ-
47282: Suomessa on hyvät perinteet.                           tapaturmavaaraan. Työtapaturmien kokonais-
47283:                                                        määrä ja kuolemaan johtavien työtapaturmien
47284: Tapaturmat                                             määrä suureuivat jyrkästi 1960-luvulta 1970-lu-
47285:                                                        vulle samalla kun tuotanto mekanisoitui. 1980-
47286:     Tapaturmat jaetaan tapahtumaolosuhteiden           luvulla työtapaturmien määrä kääntyi laskuun,
47287: mukaan koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin, liiken-        kunnes taas 1990-luvulla määrä on hiukan suu-
47288: netapaturmiin ja työtapaturmiin. Näistä ensin          rentunut. Kansainvälisen vertailun mukaan työ-
47289: mainitut ovat määrällisesti yleisimmät, työtapa-       tapaturmien ilmaantuvuus Suomessa on keski-
47290: turmat seuraavaksi yleisimmät ja vähiten tapa-         määräistä eurooppalaista tasoa, mutta selvästi
47291: turmia sattuu liikenteessä. Vakavimpia kuole-          huonompi kuin esimerkiksi Ruotsissa.
47292: maan johtavia tapaturmia sattuu eniten kotona              Vakavat työtapaturmat ovat vähentyneet suh-
47293: ja vapaa-ajalla, noin 2 000 vuosittain, seuraavak-     teellisesti eniten. Lievemmissä tapaturmissa ke-
47294: si eniten liikenteessä, lähes 500 vuosittain, ja vä-   hitys ei ole ollut aivan yhtä myönteinen. Valtaosa
47295: hiten töissä, noin 160 vuosittain.                     työtapaturmista aiheutuu työliikenneonnetto-
47296:     Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat on suuri ja         muuksista, putoavista ja kaatuvista esineistä,
47297: varsin monimuotoinen ryhmä, jonka suhteelli-           työntekijöiden putoamisista, liikkuvista koneen
47298: nen osuus on viime vuosina selvästi tullut merki-      osista, kaatumisista ja rasitusvammoista nostois-
47299: tyksellisemmäksi. Määrällisesti tärkeimmän ryh-        sa ja siirroissa.
47300: män näistä tapaturmista muodostavat kaatumi-
47301: set ja putoamiset. Vanhuksille tämän tapaisia
47302: tapaturmia sattuu eniten ja niiden kansantervey-       3.4 Terveys eri ikäkausina
47303: dellinen merkitys tulee vastaisuudessa entises-
47304: tään korostumaan ikärakenteen muutoksen joh-             Terveysongelmat vaihtelevat ikäkausittain.
47305: dosta. Esimerkiksi Suomessa hoidettiin vanhus-         Seuraavassa käsitellään niitä erityispiirteitä, joi-
47306:                                                                                                                                                                        27
47307: 
47308: ta kohdataan huolehdittaessa lasten ja nuorten,                                                                          Vanhempien haastattelussa ilmoittamien las-
47309: odottavien äitien, työssä käyvien ja ikääntyvän                                                                      ten pitkäaikaissairauksien esiintyvyys on viime
47310: väestön terveydestä.                                                                                                 vuosina jonkin verran lisääntynyt. Ikäryhmästä
47311:                                                                                                                      riippuen pitkäaikaissairauksien esiintyvyys vaih-
47312:                                                                                                                      telee 8:sta 16 %:iin. Pitkäaikaissairauksien kirjo
47313: Lapset                                                                                                               on viime vuosikymmeninä muuttunut. Aistin-
47314:    Suomalaisiasten terveyttä on yleensä pidetty                                                                      elinten viat ja epämuodostumat muodostivat
47315: esimerkillisen hyvänä. Tämä pitääkin paikkansa                                                                       suurimman osan pitkäaikaissirauksista kolmi-
47316: useimpia terveyden mittareita tarkasteltaessa,                                                                       senkymmentä vuotta sitten. Nykyisin yleisimmät
47317: mutta eräät terveysongelmat näyttävät ajan mit-                                                                      viat ovat astma, allergiset ihottumat sekä erilaiset
47318: taan suurenevan.                                                                                                     toiminnalliset ja psyykkiset häiriöt. Noin joka
47319:    Kuten muissakin teollistuneissa länsimaissa                                                                       kymmenes lapsi ja joka viides nuori kärsii allergi-
47320: lasten kuolleisuus on Suomessa varsin pieni. Vas-                                                                    sista oireista. Psyykkisten häiriöiden esiintyvyy-
47321: tasyntyneiden, ns perinataalikuolleisuus, ja ime-                                                                    den muutoksista ei ole käytettävissä täsmällistä
47322: väisiän kuolleisuus on Suomessa jatkuvasti pie-                                                                      tietoa, mutta häiriöiden kirjo on muuttunut ja
47323: nentynyt (Kuvio 3.4. 1.).                                                                                            tilanteet kriisiytyvät nykyisin entistä useammin.
47324:    Tärkeimmät syyt perinataalikuolleisuuteen                                                                         Insuliininpuutosdiabetes on suomalaislapsilla ja
47325: ovat syntymän ennenaikaisuus ja synnynnäiset                                                                         nuorilla yleisintä maailmassa ja tauti näyttää
47326: epämuodostumat. Yli puolet imeväiskuolleisuu-                                                                        edelleen yleistyvän.
47327: desta ajoittuu ensimmäiseen elinviikkoon ja kol-                                                                         Positiiviselle puolelle lasten ja nuorten tervey-
47328: me neljännestä ensimmäisiin neljään viikkoon.                                                                        den kehityksessä on luettava yleisten tartunta-
47329: Imeväiskuolleisuudessa ei ole kovin suuria alue-                                                                     tautien olennainen väheneminen, hammaska-
47330: eroja, mutta koulutuksen suhteen kuolleisuus                                                                         rieksen huomattava harvinaistuminen ja vaka-
47331: vaihtelee. Imeväiskuolleisuus on suurin, jos äiti                                                                    vien tapaturmien väheneminen.
47332: on saanut vähiten koulutusta.
47333: 
47334:                                                                                                                      Nuoret
47335:                  KUVIO 3.4.1.                                                                                           Nuorina pidetään seuraavassa elämänsä toi-
47336:   Imeväiskuolleisuus ja perinataalikuolleisuus 1                                                                     sella vuosikymmenellä eläviä. Tätä ikäryhmää
47337:              vuosina 1970-1994                                                                                       on perinteisesti pidetty terveenä, mutta kiivaa-
47338:                                                                                                                      seen kehitykseen saattaa liittyä ongelmia ja mo-
47339:                                                                                                                      net terveyteen myöhemmin vaikuttavat tottu-
47340:        1000 syntynyttä kohti
47341:                                                                                                                      mukset omaksutaan tuolloin.
47342: 20~----.-----.-----r---~r----,-----.
47343:                                                                                                                         Vaikka nuorten sairustuvuusvaara moniin
47344:                                                                                                                      kroonisiin sairauksiin on elämänkaaren aikana
47345:  15     ~                                                                                                            matalimmillaan, omaksuvat nuoret tässä elä-
47346:          "-                                                                                                          mänsä vaiheessa niin terveyttä edistävät kuin ter-
47347:         j···... ··············.......·   ~ Perinataalikuolleisuus                                                    veyttä heikentävätkin tottumuksensa.
47348:               1
47349:  10+-----~·~~r---~r---_,----~----_,
47350:                                                                                                                         Elämänkaaren aikana kuolleisuus on mata-
47351:                                   lmeväiS:~;J;~--....=-.--'-•'~--
47352:                                                               ....          ... -.... -...-.......J.. -:;:-'-~
47353:                                                                                                  ..........
47354:                                                                                                                      Iimmillaan 10-14-vuotiaana, mutta jo seuraa-
47355:                                                                                                                      vana viisivuotiskautena kuolleisuus suurenee.
47356:                                                                                                                      Tautikuolleisuus on suomalaisilla nuorilla pie-
47357:                                                                                                                      nentynyt jatkuvasti, mutta nuorten poikien ja
47358:   0+-----~----~--~r---_,r---~----_,
47359:                                                                                                                      miesten tapaturmakuolleisuus on viime vuosina
47360:       1970                      1974           1978    1982          1986                  1990               1994
47361:                                                                                                                      hiukan kohonnut.
47362:  1 Perinataalikuolleisuus sisältää ensimmäisen elinviikon aika-
47363:                                                                                                                         Noin 10% nuorista ilmoittaa sairastavansa
47364:  na kuolleet sekä kuolleena syntyneet, joiden yhteislukumäärä                                                        jotakin pitkäaikaista sairautta. Astma ja allergiat
47365:  on jaettu kaikkien ko. vuoden aikana syntyneiden määrällä.                                                          ovat yleisimmät tämäntapaisista sairauksista.
47366:  Kuolleena syntyneiksi on vuoden 1986 jälkeenkin luettu                                                              Terveytensä nuoret ilmoittavat yleensä varsin
47367:  (vuoteen 1986 saakka noudatetun periaatteen mukaisesti)                                                             hyväksi, mutta erilaiset toiminnalliset ja psyko-
47368:  vähintään 28 viikon ikäiset,jotta aikasarjan luvut ovat keske-
47369:  nään vertailukelpoisia.                                                                                             somaattiset oireet ovat verrattain yleisiä. Viimei-
47370:                                                                                                                      sen kymmenen vuoden aikana näiden oireiden
47371:  Lähde: Tilastokeskus, kuolemansyytilasto.                                                                           ilmenemisessä ei juuri ole tapahtunut muutoksia.
47372: 28
47373: 
47374:                                                        KUVIO 3.4.2.                                                         nytykset tapahtuvat lähes poikkeuksetta synny-
47375:         Raskauksien, raskauden keskeytysten ja                                                                              tysosastoilla, joiden obstetrinen valmiustaso on
47376:      synnytysten yleisyys 15-19-vuotiailla tytöillä                                                                         hyvä.
47377:                  vuosina 197 6--1994                                                                                            Parin viimeisen vuosikymmenen aikana odot-
47378:                                                                                                                             tavien äitien keskimääräinen ikä on selvästi van-
47379:       1000 henkilöä kohti
47380: 50
47381:                                                                                                                             hentunut, mutta aivan vanhimpien synnyttäjien,
47382:                                                                                                                             yli 40.:vuotiaiden, osuus ei juurikaan ole muuttu-
47383:                                                                                                                             nut. Aitiyskuolleisuus on Suomessa varsin pieni.
47384: 40
47385: 
47386: 
47387:      ""'                           '--
47388:                                          -........__
47389:                                                          r--- !'-..
47390:                                                                                                                             Vuosittain kuolee alle kymmenen äitiä. Noin
47391:                                                                                                                             14% synnytyksistä tapahtuu Suomessa keisarin-
47392: 30
47393: 
47394: 
47395: 
47396: 20
47397:       ...................
47398: 
47399:                     '"'        '
47400:                                          ~. ... .........................
47401:                                                                                  j
47402:                                                                                      Raskaudet
47403: 
47404: 
47405: 
47406: 
47407:                                                                                      Abortit
47408:                                                                                                -      1'--r-....
47409:                                                                             -,,,~--=-· ::::::::::::: ~ ...............
47410:                                                                                                                             leikkauksella. Määrä ei viimeisen kymmenen
47411:                                                                                                                             vuoden aikana ole muuttunut.
47412:                                                                                                                                 Raskauden keskeytysten määrä on 1970-lu-
47413:                                                                                                                             vun huippuluvusta lähtien jatkuvasti pienenty-
47414:                                                                                                                             nyt. Vuonna 1973 tehtiin Suomessa yli 23 000
47415: 10                                                                                                              ~~
47416:                                                                                                                             raskauden keskeytystä, vuonna 1994 enää
47417:                                                                                      rnnytrset                              10 000. Valtaosa keskeytyksistä tehdään nykyi-
47418:                                                                                                                             sin sosiaalisin perustein.
47419:  1976                       1978    1980            1982            1984         1986     1988     1990     1992     1994
47420: 
47421:                                                                                                                             Työssä käyvät
47422: Lähteet: STAKES ja Tilastokeskus
47423:                                                                                                                                 Työterveyshuoltoon on Suomessa kiinnitetty
47424:                                                                                                                             aktiivista huomiota yli neljän vuosikymmenen
47425:                                                                                                                             ajan. Lakisääteinen työterveyshuolto ennakoi ja
47426:                                                                                                                             ehkäisee mahdollisimman hyvin työhön liittyvät
47427:    Nuorten tupakointi alkoi yleistyä 1970-luvun                                                                             terveysvaarat ja kuormitustekijät. Tämän työter-
47428: laskun jälkeen 1980-luvulla. Suomalaisnuoret                                                                                veyshuollon ensisijaisen tehtävän lisäksi työnte-
47429: ovat maailman kärkipäässä tupakoinnin yleisyy-                                                                              kijöiden muista terveysongelmista huolehditaan
47430: den suhteen. Alkoholin käyttö aloitetaan usein                                                                              siinä mitassa kuin se on yksilöllisten voimavaro-
47431: tänä ikäkautena. Vaikka alkoholin kokonaisku-                                                                               jen puitteissa mahdollista.
47432: lutus Suomessa on aivan viime vuosina hiukan                                                                                    Työympäristön fysikaalisten, kemiallisten ja
47433: laskenut, näyttää nuorten alkoholinkäyttö jopa                                                                              biologisten vaaratekijäin tunnistaminen ja hallit-
47434: jonkinverran lisääntyneen. Erityisesti humala-                                                                              seminen on yleensä hyvin järjestetty. Fysikaali-
47435: käyttö näyttää huolestuttavasti yleistyneenja al-                                                                           sen kuormituksen aiheuttamat vammat ja vaivat
47436: kavan yhä nuoremmalla iällä. Sekä tupakointi-                                                                               ovat lisääntyneet vaikka työ useimmiten on fyy-
47437: tottumukset että alkoholinkäyttö ovat sitä ylei-                                                                            sisesti keventynyt. Tämä johtuu paitsi työtahdin
47438: sempiä mitä matalampi on nuoren oma koulu-                                                                                  nopeutumiseen liittyvistä vaateista jossain mää-
47439: tustausta.                                                                                                                  rin myös tutkimusten ja korvauskäytäntöjen
47440:    Nuorten seksuaalikäyttäytyminen on viime                                                                                 muuttumisesta ja työssä käyvien ikärakenteen
47441: vuosina paljon muuttunut. Kanssakäyminen                                                                                    vanhenemisesta. Psyykkinen kuormittavuus työ-
47442: aloitetaan nuorempana ja se on taajempaa kuin                                                                               elämässä näyttää lisääntyneen. Tämän katso-
47443: menneinä vuosina. Tästä huolimatta 15-19-                                                                                   taan pitkälti aiheutuvan kiireen ja työpaineen
47444: vuotiaiden tyttöjen raskauksien, synnytysten ja                                                                             lisääntymisestä.
47445: raskauden keskeytysten määrä on jyrkästi vä-                                                                                    Arvioitaessa lyhytkestoisten töistä poissaolo-
47446: hentynyt (Kuvio 3.4.2.).                                                                                                    jen määrällä suomalaiset työntekijät ovat muita
47447:    Suotuisa kehitys johtuu ehkäisymenetelmien                                                                               pohjoismaalaisia terveempiä. Sen sijaan pitkä-
47448: ennen kaikkea ehkäisypillereiden käytön yleisty-                                                                            kestoisten sairauksien esiintymistä ja työkyvyt-
47449: misestä.                                                                                                                    tömyyden ilmaantuvuutta käyttämällä suoma-
47450:                                                                                                                             laiset ovat pohjoismaiden sairaimpia. Työkyvyt-
47451: Odottavat äidit                                                                                                             tömyysriski vaihtelee huomattavasti ammatti-
47452:                                                                                                                             ryhmittäin. Korkean riskin ammatteja luonneh-
47453:   Suomessa äitiyshuolto on perinteisesti ollut                                                                              tivat työn merkittävä kuormittavuus, vaaralliset
47454: kansainvälisesti huippuluokkaa. Valtaosa ras-                                                                               tai epähygieniset työolot ja usein nopeasti vaihte-
47455: kaana olevista käy neuvolatarkastuksissa. Syn-                                                                              leva työympäristö.
47456:                                                                                                        29
47457: 
47458: !kääntyvät                                            muutokseen. Kolmanneksi voidaan arvioida
47459:                                                       tuloerojen vaikutusta terveyden väestöryhmit-
47460:    Iän mukana useiden degeneratiivisten tilojen       täisiin eroihin ja väestön yleiseen terveyteen. Ter-
47461: esiintymistodennäköisyys suurenee. Toisaalta          veyden ja taloudellisen hyvinvoinnin suhteen
47462: iäkkäidenkin suomalaisten kuolleisuus on pie-         mittaamiseen väestötasolla liittyy kuitenkin
47463: nentynyt ja odotettavissa oleva elinikä pidenty-      monia ongelmia. Tästä syystä myös olemassa
47464: nyt. Ikärakenteen muutos sinänsä suurentaa            olevat tutkimustulokset ovat monin osin ristirii-
47465: huomattavasti vastaisuudessa ikääntyneiden            taisia.
47466: määrää. Nämä kaikki muutokset viittaavat sii-            OECD-maita koskevien vertailututkimusten
47467: hen, että vastaisuudessa ulkopuolista apua tar-       perusteella on voitu osoittaa, että terveydenhuol-
47468: visevien vanhusten määrä suurenee.                    tomenojen ja kansantalouden kokonaistuotok-
47469:    Ikääntynyt henkilö suhteuttaa oman elämän-         sen välillä on selvä yhteys: mitä korkeampi hen-
47470: sä ja terveydentilansa yksilöllisesti jo elettyyn     keä kohti laskettu bruttokansantuote, sitä kor-
47471: elämäänsä ja ympäristön vaatimuksiin ja arvioi        keammat terveydenhuoltomenot. Sitä vastoin
47472: usein oman terveytensä paremmaksi kuin ulko-          poikkileikkaustarkastelussa terveydenhuolto-
47473: puolinen tarkkailija. Kotona elävistä vanhuksis-      menojen kansantuoteosuudella ei juurikaan näy-
47474: ta pitää esimerkiksi joka toinen itseään vähin-       tä olevan vaikutusta odotettavissa olevaan elin-
47475: tään melko terveenä, vaikka suurimmalla osalla        ikään. Terveydenhuollon ohella myös monet
47476: on erilaisia todettuja sairauksia. Joka kolmas        muut tekijät vaikuttavat terveyteen ja eliniän
47477: eläkeikäinen mies ja joka toinen nainen potee         pituuteen. Näitä ovat sosiaalipalvelut, aineelli-
47478: tuki- ja liikuntaelinsairauksia, kolmanneksella       nen elintaso, ihmisten elin- ja työympäristö sekä
47479: on angina pectoris, joka viides on sairastanut        sosiaalinen ympäristö. Kansantalouden voima-
47480: sydäninfarktin, viidenneksellä miehistä on keuh-      varojen niukkuudesta johtuen terveydenhuolto-
47481: konlaajentumaja vanhimmissa ikäryhmissä virt-         sektorin koko rajoittaa käytettävissä olevien
47482: sainkontinenssi on lähes joka neljännellä. Kui-       voimavarojen riittävyyttä muilla sektoreilla.
47483: tenkin enemmistö 75 vuotta täyttäneistä ja vielä      Voimavarat kohdentuvat tehottomasti, jos
47484: joka toinen 80-vuotiaista selviää kotona ilman        terveydenhuoltoon lisätään voimavaroja, vaikka
47485: apua.                                                 muilla sektoreilla voitaisiin tuottaa terveyttä
47486:    Iäkkäiden vastainen terveydentila ja heidän        enemmän lisääviä tavaroita ja palveluja.
47487: tarvisemansa avun tarpeen suuruus on vaikeasti           Aineellisen elintason tiedetään vaikuttavan
47488: ennakoitavissa. Vaikka vanhusten määrä suure-         myönteisesti ihmisten terveyteen. Toisin kuin
47489: nee ja samalla toimintakykyä heikentäviä saira-       eräissä tutkimuksissa on oletettu, terveyden ja
47490: uksia potevien määrä lisääntyy, on toisaalta epä-     tulotason välinen yhteys ei kuitenkaan ole suo-
47491: suoria viitteitä siitä että eräiden invalidisoivien   raviivainen. Tietyn tulotason saavuttamisen jäl-
47492: tautien esiintyvyys ennen kaikkea verenkierto-        keen tulojen lisäys ei enää lisää terveyttä.
47493: elinsairauksien osalta saattaa vähentyä. Tämän           Kansainvälisissä vertailututkimuksissa, joissa
47494: vuoksi on perusteltua syytä ennakoida, että tule-     on tarkasteltu odotettavissa olevan eliniän suh-
47495: vaisuudessa maassamme on tosin lukumääräi-            detta henkeä kohti lasketun kokonaistuotannon
47496: sesti enemmän vanhuksia, mutta heidän toimin-         määrään on havaittu, että kokonaistuotannon
47497: takykynsä on aiempia sukupolvia parempi.              tasolla ei kehittyneissä markkinatalousmaissa
47498:                                                       ole kansanterveydellistä merkitystä. Myöskään
47499:                                                       suhdanneluonteiset muutokset kokonaistulojen
47500:                                                       kasvunapeudessa eivät näin ollen heijastu väes-
47501: 3.5 Kansanterveyden ja kansantalouden suhde           tön terveyteen. Tosin Suomessa 1990-luvun alus-
47502:                                                       sa koettu syvä taloudellinen lama oli siinä mieles-
47503:    Väestön terveyden suhdetta kansantalouteen         sä poikkeuksellinen, että kokonaistuotannon
47504: ja sen muutoksiin voidaan arvioida seuraavilla        kasvuvauhti ei pelkästään hidastunut vaan tuo-
47505: tekijöillä. Ensinnäkin voidaan tarkastella tervey-    tanto laski reaalisesti kolmena vuotena peräk-
47506: denhuoltomenojen kansantuoteosuuden suh-              käin. Tällaisen muutoksen vaikutuksista väestön
47507: detta väestön terveyteen. Toiseksi voidaan pyr-       terveydentilaan ei ole olemassa tutkimustietoa.
47508: kiä mittaamaan suoraan kansanterveyden ja             Koska väestön yleinen elintaso on lamasta huo-
47509: kansantalouden välistä yhteyttä käyttämällä           limatta pysynyt suhteellisen korkeanaja sosiaali-
47510: mittarina esimerkiksi odotettavissa olevan elin-      set tulonsiirrot ovat toistaiseksi korvanneet koh-
47511: iän muutosta suhteessa kokonaistuotannon              tuullisesti ansiotulojen menetyksiä on epätoden-
47512: 30
47513: 
47514: näköistä, että väestön terveydentilassa olisi tätä        Aiemmin ajateltiin, että työttömyys vaikuttaa
47515: kautta tapahtunut mitään merkittävää muutos-           terveyteen ainoastaan kielteisesti. Eräät uudem-
47516: ta.                                                    mat tutkimukset viittaavat siihen, että työttö-
47517:     Näyttääkin siltä, että kehittyneissä maissa        myydellä saattaa - ainakin keskipitkällä aika-
47518: väestön terveyteen voidaan paremminkin vaikut-         välillä- olla monensuuntaisia vaikutuksia. Tä-
47519: taa tuloerojen tasaamisen kuin koko-                   män mallin mukaan työttömyyden kasvu aluksi
47520: naistuotannon nostamisen kautta. Koska tu-             lisääjonkin verran kuolleisuutta. Sitä seuraa use-
47521: loilla ei ole samanlaista terveysvaikutusta ylem-      amman vuoden ajan lasku kuolleisuudessa, jopa
47522: missä kuin alemmissa tuloryhmissä, tulojen uu-         työttömyyden kasvua edeltänyttä tasoa alem-
47523: delleenjako      rikkailta köyhille pienentää          malle tasolle. Myöhemmin kuolleisuus palaa
47524: väestöryhmien välisiä eroja terveydessä ja tätä        työttömyysasteesta riippumattomalle pitkän
47525: kautta voidaan saavuttaa kokonaisuudessaan             aikavälin tasolle. Epidemiologiseen tutkimuk-
47526: parempi väestön terveys. Tuloeroilla on useita         seen perustuvat havainnot työttömyyden ja ter-
47527: vaikutusmekanismeja terveyden väestöryhmit-            veyden välisestä yhteydestä tukevat tätä ajallista
47528: täiseen jakautumiseen.                                 kehitystä väestön kuolleisuudessa. Työttö-
47529:     Ensinnäkin tuloerot voivat vaikuttaa tervey-       myyden on todettu vaikuttavan selvimmin hen-
47530: teen suoraan terveydenhuoltojärjestelmän kaut-         kiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen.
47531: ta. Jos heikommassa taloudellisessa asemassa              Jo työttömyyden uhka aiheuttaa psyykkistä
47532: olevat joutuvat tinkimään käyttämiensä ter-            kuormitusta ja työttömyyden kohdatessa hen-
47533: veyspalvelujen määrästä ja laadusta, saattavat         kinen hyvinvointi huononee nopeasti. Työttö-
47534: terveyserot suhteessa ylempiin tuloluokkiin kas-       myyden kestäessä pitkään mielenterveys ei
47535: vaa. Julkisella terveydenhuoltojärjestelmällä py-      huonone jatkuvasti, vaan suuri osa työttömistä
47536: ritään takaamaan kaikille yhtäläiset mahdolli-         näyttää sopeutuvan tilanteeseen. Taloudellisen
47537: suudet käyttää terveyspalveluja tulotasosta tai        toiminnan supistuminen vaikuttaa terveyteen
47538: muista palvelujen tarpeeseen liittymättömistä te-      positiivisesti myös vähentyneiden työtapa-
47539: kijöistä riippumatta. Terveyspalvelujen käyttö ei      turmien, kuljetustarpeen ja työmatkaliikenteen
47540: kuitenkaan vaikuta kovin paljon väestön                kautta. Erityisen raskasta työtä tekeville työt-
47541: kokonaiskuolleisuuteen.                                tömyys voi tuoda helpotusta fyysisen tai hen-
47542:     Tuloerot voivat vaikuttaa terveyden jakautu-       kisen työkuormituksen jäätyä pois. Laman ai-
47543: miseen myös epäsuorasti terveydenhuolto-               kana myös alkoholinkulutus ja tupakointi vä-
47544: järjestelmän kautta, jos terveydenhuoltoon me-         henevät. Suhtautuminen työttömyyteen on
47545: nevä tulo-osuus alemmissa tuloluokissa on niin         kulttuurisidonnaista ja sen vaikutukset eri
47546: suuri, että muusta terveyteen vaikuttavasta kulu-      ikäryhmissä saattavat olla hyvinkin erilaisia.
47547: tuksesta joudutaan tinkimään. Vaikka yhteis-           Suomessa 1990-luvun työttömyys on kos-
47548: kunta tällöin tuottaisikin terveyspalvelujen ohel-     kettanut melko yhtäläisesti eri väestöryhmiä,
47549: la riittävästi myös muita terveyspoliittisesti         mikä on osaltaan helpottanut työttömyyden
47550: merkittäviä palveluja, jakautuu niistä saatava         seuraamusten sietoa.
47551: hyöty kansanterveyden kehityksen kannalta te-             Pitkittyvä ja toistuva työttömyys kasaa työt-
47552: hottomasti eri tuloryhmien kesken.                     tömyyttä samoille henkilöille ja tekee siitä irti-
47553:     Aineellista hyvinvointia ja tulojen riittävyyttä   pääsyn vaikeaksi. Työttömät käyttävät ter-
47554: tärkeämpänä väestön terveyteen vaikuttavana            veyspalveluja keskimääräisesti työssä käyviä
47555: tekijänä kehittyneissä maissa voidaan pitää koet-      enemmän, mutta työttömyyden yhteys lisäänty-
47556: tua suhteellista huono-osaisuutta. Tietoisuus sii-     neeseen käyttöön on kuitenkin epäselvä. Avoi-
47557: tä, että oma taloudellinen asema on heikompi           meksi jää se, johtuvatko erot terveyspalvelujen
47558: suhteessa muihin saattaa erilaisten psykososiaa-       käytössä työttömyydestä vai jo työttömyyttä
47559: listen tekijöiden kautta vaikuttaa epäedullisesti      edeltäneistä terveysongelmista. Esimerkiksi pit-
47560: ihmisten terveyskäyttäytymiseen ja terveyden           käaikaissairailla ja vanhemmalla ikäluokalla ris-
47561: edellytyksiin alimmissa tuloryhmissä. Tähän            ki joutua työttömäksi on keskimääräistä suu-
47562: liittyvät myös muut terveyteen vaikuttavat suh-        rempi.
47563: teelliset elinolotekijät kuten henkilön sosiaalinen
47564: asema, koulutus ja asema työmarkkinoilla.
47565:                                                                                                      31
47566: 
47567: 
47568: 
47569: 
47570: 4 TOTEUTETUN TERVEYSPOLITIIKAN PÄÄLINJAT
47571: 4.1 Terveyspolitiikan kansainvälinen tausta          luomaila terveyttä tukevia elinympäristöjä, yh-
47572:                                                      teisön omaiia toiminnaiia, parantamaiia yksilöi-
47573: Maailman terveysjärjestö                             den terveystaitoja ja uudistamaiia terveyspalve-
47574:                                                      luja. Nämä ajatukset olivat Suomessa käytössä
47575:     Suomalainen terveyspolitiikka on kehittynyt      jo 1970-luvun terveyspolitiikassa, vaikka eivät
47576: tasatahtia Maailman terveysjärjestön politiikan      niin selvästi muotoiltuina. Samaan aikaan
47577: kanssa. Vuonna 1978 annettu Alma-Atan julis-         WHO:ssa otettiin käyttöön termi "healthy public
47578: tus perusterveydenhuoilosta oli konkretisoitunut     policies", joka viittaa kaikkeen julkisen baliin-
47579: Suomen kansanterveyslaissa. WHO:n ja sen Eu-         non toimintaan, joka vaikuttaa terveyteen.
47580: roopan aluetoimiston hyväksymä Terveyttä                 Euroopan poliittinen muiiistus 1990-luvun
47581: kaikiiie vuoteen 2000 -ohjelma ja erityisesti sen    alussa, taloudeiiiset vaikeudet monissa jäsen-
47582: eurooppalainen soveiius vaikuttivat Suomen           valtioissa sekä ideologiset muutokset johtivat sii-
47583: kansaiiisen terveyttä kaikiiie -ohjelman muotou-     hen, että monet Euroopan valtiot lähtivät uu-
47584: tumiseen. Terveyttä kaikiiie ohjelman keskeisiä      distamaan terveydenhuoltojärjestelmiään. Maa-
47585: periaatteita ovat:                                   ilman terveysjärjestö on tarjonnut tässä apuaan
47586:     - pitkäjännitteisyys,                            lähinnä Keski- ja Itä-Euroopan maiiie, mutta ei
47587:     -terveyden tasa-arvon korostaminen,              ole kyennyt tarjoamaan johdonmukaista ja pe-
47588:     -yhteisön osailistumisenja sitoutumisen tär-     rusteltua näkemystä palvelujärjestelmän uudis-
47589: keys,                                                tamisestaja sen rahoittamisesta. WHO:n toimin-
47590:     -etusija ennaltaehkäisy ne ja terveyden edis-    ta on monissa maissa jäänyt Maailmanpankin
47591: tämiselle,                                           lainoitukseen liittyvän toiminnan varjoon.
47592:     - ottaa huomioon terveyden kaikki osateki-           Kouriintuntuvana esimerkkinä Suomen ja
47593: jät, eikä vain terveyspalveluja,                     Maailman terveysjärjestön terveyspolitiikan vä-
47594:     - baliinnonalojen välinen yhteistyö,             lisestä kaksisuuntaisesta vuorovaikutuksesta on
47595:     - terveyspalvelujen uudistaminen ja              tupakkaveron tuoton käyttäminen tupakoinnin
47596:     -kansainvälinen yhteistyö.                       vähentämiseen. Tämä suomalainen innovaatio
47597:     Vuonna 1982 solmittiin WHO:n ja Suomen           siirtyi WHO:n Euroopan alueen Tupakaton Eu-
47598: väliiiä sopimus, että Suomi toimii "pioneer          rooppa -ohjelmaan. Suomen eduskunta puoles-
47599: country'na". Sopimuksen mukaan Suomi otti            taan kesäilä 1994 viittasi tähän ohjelmakohtaan
47600: huomioon WHO:n strategian terveyspoliittisessa       vaatiessaan terveyden edistämisen ja tupakoin-
47601:  suunnittelussa, paneutuu vakavasti sen suunnit-     nin vähentämisen rahoituksen lisäämistä.
47602: teluun ja jakaa avoimesti saadut kokemukset.             WH O:n terveyspolitiikka ei ole 1990-luvuila
47603: Osana tätä kansainvälisen terveyspolitiikan seu-     ollut yhtä vahvaa kuin aiempina vuosikym-
47604:  rantaa WHO:n Euroopan toimisto teki Suo-men         meninä. Terveyttä kaikiiie -ohjelma ei ole uudis-
47605:  terveyspolitiikan kansainvälisen arvioinnin         tunut riittävästi erityisesti eurooppalaisesta nä-
47606:  vuonna 1991. Arvioinnista saadun palautteen         kökulmasta. Järjestöä ovat vaivanneet myös
47607:  perusteelia Suomen kansaiiinen ohjelma uudis-       organisatoriset ja taloudeiiiset ongelmat. Siitä
47608:  tettiin ja koko prosessia arvioitiin useissa kan-   huolimatta maailmanjärjestö edeiieen tarjoaa
47609:  sainvälisissä terveyspolitiikan kokouksissa.        varteenotettavan terveyspoliittisen johtajuuden
47610:      WHO:n Euroopan aluetoimisto on oilut myös       myös Euroopassa.
47611:  näkyvästi kehittämässä terveyden edistämistä.
47612:  Yleensä työn alkuna pidetään Ottavassa vuonna       Euroopan unionin muotoutuva terveyspolitiikka
47613:  1986 annettua julistusta. Ottawanjulistus koros-
47614:  taa politiikan käyttöä terveiden valintojen mah-       Euroopan unionissa terveysasioita on käsitel-
47615:  doiiistajana. Terveitä valintoja voidaan edistää    ty ja edeiieen käsiteiiään osana sen sisämark-
47616: 32
47617: 
47618: kinoiden muodostumista. EU:n sisämarkkinoi-             lyä myös terveyskysymyksenä. Terveyden alan
47619: den neljä vapautta (pääoman, työn, palvelujen ja        tietojenkäsittelyssä ja -liikenteessä Suomella on
47620: työntekijöiden liikkuvuus) koskevat myös terve-         hyvät kansainväliset mahdollisuudet. UnionilJa
47621: ydenhuoltoa. Tämän vuoksi monet Suomessa                on Maailman terveysjärjestöstä poiketen tar-
47622: perinteisesti terveyspolitiikan alueeseen kuuluvia      vittaessa sekä mahdollisuus sisämarkkinalain-
47623: asioita, kuten lääkkeiden rekisteröintiäja tervey-      säädäntöön että taloudellisia voimavaroja to-
47624: denhuollon ammattitutkintoja, säännellään ko-           teuttaa kansanterveyteen vaikuttavaa politiik-
47625: mission sisämarkkinoita käsitteleväliä pääosas-         kaa.
47626: tolla. Kuitenkin jo vuonna 1986 käynnistettiin
47627: Eurooppa syöpää vastaan -ohjelma ja myöhem-
47628: min ensimmäinen aids-ohjelma, mutta ne olivat           4.2 Perusstrategia ja prioriteetit
47629: luonteeltaan erilliskampanjoita. Syöpäohjelman
47630: vaikutuksesta hyväksyttiin kuitenkin mm. tu-               Suomen terveyspolitiikka oli 1970-luvulle
47631: pakkatuotteiden haitta-ainepitoisuuksien vä-            saakka ensisijaisesti palvelujärjestelmän eri loh-
47632: hentämiseen ja niiden varoitusmerkintöihin liit-        kojen asteittaista kehittämistä. Laajempi näkö-
47633: tyvät direktiivit osana unionin sisämarkkinoide-        kulma, jossa palvelujärjestelmänä ulkopuoliset
47634: nä muodostamista.                                       keinot nähtiin terveyspolitiikan olennaisena osa-
47635:    Vasta Maastrichtin sopimus vuonna 1994 an-           na, hyväksyttiin vasta 1985 valmistuneen Suo-
47636: toi komissiolle laillisen perustan terveyteen liitty-   men terveyspolitiikan pitkän aikavälin tavoite- ja
47637: vien asioiden käsittelemisen kansanterveysasioi-        toimintaohjelman, Terveyttä kaikille vuoteen
47638: na. Sopimuksen artikla 129 edellyttää, että unio-       2000-ohjelman osana.
47639: ni edistää sairauksien ehkäisyä ja jäsenvaltioiden         Terveydenhuollon palvelujärjestelmän tavoit-
47640: välistä yhäteistyötä sekä ottaa terveyden suoje-        teena on tarjota riittävät palvelut kohtuullisella
47641: lun vaatimuksen huomioon kaikissa toimissaan.           hinnalla tai maksutta kaikille kansalaisille asuin-
47642: Samana vuonna komissio antoikin tiedonannon             paikasta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta.
47643: kansanterveydestä, joka muodostaa komission             Keinoja ovat kuntien tuottamat terveyden-
47644: kansanterveyden kehysohjelman. Kehysohjel-              huoltopalvelut ja muiden terveydenhuoltopalve-
47645: massa on hahmoteltu komission kansanterveys-            lujen hinnan alentaminen sairasvakuutuskor-
47646: toiminnan yleissuunnitelma vuosituhannen lop-           vauksien avulla. Kunnallisten palvelujen kehittä-
47647: puun. Kehysohjelman mukaisesti onkin jo                 misen virstanpylväitä ovat olleet äitiys- ja
47648: hyväksytty yhteisön toimintaohjelmat syövän             lastenneuvolaverkoston ja kouluterveydenhuol-
47649: torjunnasta, aidsin ja eräiden tarttuvien tautien       lon luominen ennen sotia ja sotien jälkeen, kes-
47650: torjunnasta sekä terveyden edistämisestä. Val-          kussairaalaverkoston rakentaminen 1950- ja
47651: mistelu on jo melko pitkällä huumeriippuvuuden          1960-luvuilla ja terveyskeskusjärjestelmän kehit-
47652: torjuntaohjelman ja terveystilanteen seuranta-          täminen 1970-luvulla. 1960-luvulla perustetun
47653: ohjelman osalta. Suunnitteilla on myös ohjelmat         sairaanhoitovakuutuksen tarkoitus on ollut tu-
47654: saastetautien torjunnasta, harvinaisista sairauk-       kea avohoidon palvelujen käyttöä alentamalla
47655: sista ja tapaturmien ja itsemurhien ehkäisystä.         käyttäjien kustannuksia.
47656: Komissio toteutti vuonna 1995 kiinnostavan ja               Uudistus- ja kehittämistoimet 1970-luvun lo-
47657: innovatiivisen hankkeen kootessaan yhteen tie-          pulla ja 1980-luvulla kohdistuivat ensisijaisesti
47658: dot komission kaikkien pääosastojen terveyteen          työterveyshuoltoon, kuntoutukseen ja hammas-
47659: vaikuttavista toimista, vaikka ei niiden varsinai-      huoltoon. Työterveyshuoltopalvelut pyrittiin
47660: seen arviointiin ryhtynytkään.                          saattamaan kaikkien toisten palveluksessa ole-
47661:    Suomi on pitänyt kansanterveystoimintaa tär-         vien ulottuville. Hammashuoltopalveluja lisät-
47662: keänä, mutta toistaiseksi vasta kehitteillä oleva-      tiin terveyskeskuksissa ja nuorten aikuisten yksi-
47663: na osana Euroopan unionin toimintaa. Ohjelma            tyisen hammashuollon kustannukset otettiin
47664: on toteutukseltaan sirpaleinen ja eräät Suomen          sairasvakuutuksen korvattavaksi. Kuntoutus-
47665: kannalta tärkeät terveysongelmat ovat jääneet           lainsäädäntö uudistettiin 1990-luvun alussa,
47666: huomiotta. Suomi onkin jäsenyytensä alusta lu-          mutta kuntoutuksen sisältöä kehitettiin ja voi-
47667: kien korostanut laaja-alaista lähestymistapaa           mavaroja lisättiin jo aikaisemmin.
47668: tautikohtaisten ohjelmien sijasta, terveyserojen            Kasvavan ja monipuolistuvan tarjonnan ja
47669: vähentämisen tärkeyttä, laman ja taloudellisten         kasvavan käytön aikaa elettiin 1980-luvun lop-
47670: muutosten terveysvaikutusten arviointia sekä            puun saakka. Tarjonnan, saatavuuden ja käytön
47671: mielenterveyden ottamista unionin asialistalle.         alueelliset erot supistuivat ja kohdentuivat pa-
47672: Suomi on pyrkinyt edistämään alkoholin käsitte-         remmin kuin 1960- ja 1970-luvuilla. Kasvavat
47673:                                                                                                       33
47674: 
47675: voimavarat tekivät mahdolliseksi myös palvelu-        taloudellisessa asemassa olevien joukkoa. Julki-
47676: jen laadun ja sisällön kehittämisen. Erityistä huo-   sen talouden vaikeudet ovat johtaneet sosiaalis-
47677: miota kiinnitettiin ehkäiseviin toimintoihin ja       ten tulonsiirtojen vähenemiseen ja siten tulonsiir-
47678: sairauksien varhaistoteamiseen. Ainakin osa           rosta elävän väestön suhteellinen asema on hei-
47679: väestön terveyden paranemisesta johtui palvelu-       kentynyt.
47680: järjestelmän kehittämisestä.                              Terveyseroja koskeva tutkimus on ollut vil-
47681:    Terveysnäkökohdat ja terveyden edistäminen         kasta, ja sen avulla voidaan tällä hetkellä moni-
47682: on otettu huomioon yhteiskuntapolitiikan eri          puolisesti kuvata ja analysoida ongelmaa sekä
47683: lohkoilla 1970-luvulta lähtien. Laaja-alaisempi       seurata ja arvioida toteutetun politiikan vaiku-
47684: terveystavoitteinen yhteiskuntapolitiikka vah-        tuksia. Tutkimuksen tarve on kuitenkin edelleen
47685: vistui kuitenkin vasta 1980-luvulla Terveyttä kai-    suuri, ja Suomen Akatemia on päättänyt perus-
47686: kille -politiikan myötä. Ympäristöstä aiheutuvia      taa terveyden eriarvoisuutta käsittelevän tutki-
47687: terveysuhkia pyrittiin vähentämään lainsäädän-        musohjelman vuodesta 1996 alkaen.
47688:  nöllä, normeilla ja muulla ohjauksella. Väestön          Väestöryhmien väliset terveyserot pohjautu-
47689: elämäntapoja pyrittiin erikeinoin ohjaamaan pa-       vat merkittäväitä osalta eroihin aineellisissa ja
47690:  remman terveyden saavuttamiseksi. Terveyden-         henkisissä voimavaroissa. Sosiaalipolitiikka pyr-
47691:  huollon palvelujärjestelmä osallistui ehkäise-       kii edistämään hyvinvoinnin tasaista jakautu-
47692:  vään työhön sekä väestötasolla että yksilöllisiä     mista erityisesti huonoimmassa asemassa olevia
47693:  palveluja antamalla.                                 tukemalla. Julkisen talouden vaikeudet ovatjoh-
47694:                                                       taneet sosiaalisten tulonsiirtojen vähenemiseen,
47695: Terveyspolitiikan toimintaympäristö ja päälinjat      ja siten tulonsiirrosta elävän väestönosan suh-
47696:                                                       teellinen asema on heikentynyt samalla kun sen
47697: 1990-luvulla
47698:                                                       määrä on kasvanut. Sosiaalipolitiikan yhtenä
47699:     1990-luvulla terveyspolitiikan toimintaympä-      tavoitteena on ollut löytää ongelmiin ratkaisuja
47700: ristö on voimakkaasti muuttunut. Keskeisiä teki-      mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja siten
47701: jöitä ovat olleet poikkeuksellinen vaikea talou-      myös taloudellisesti halvemmalla. Yhtenä mer-
47702: dellinen lama, julkisen talouden vaikeudet, kun-      kittävänä askeleena on 1990-luvulla käynnisty-
47703: tienja valtionsuhteita uudistava valtionosuusuu-      nyt ehkäisevän sosiaalipolitiikan määrätietoinen
47704: distus, julkisen hallinnon johtamisjärjestelmien      kehittäminen. 1995 valmistui ehkäisevän sosiaa-
47705: muutokset sekä kansainvälinen kehitys, erityi-        lipolitiikan valtakunnallinen toimenpideohjel-
47706: sesti Euroopan yhdentyminen ja lähialueiden           ma. Kuntatasolla ehkäisevän sosiaalipolitiikan
47707: mullistukset.                                         kehittymistä on edistetty vuonna 1993 alkaneella
47708:     Terveyttä kaikille -ohjelma arvioitiin 1990-lu-   keskushallinnon tukemalla kuntaprojektilla.
47709: vun alussa uudelleen ottaen huomioon toiminta-            Ihmisen sijoittuminen työelämässä, sekä työ-
47710: ympäristön muutokset ja väestön terveyden ke-         ala että asema hierarkian tasolla, määrittää laa-
47711: hittyminen. Tavoitteiksi asetettiin väestöryhmi-      ja-alaisesti myös hänen terveyttään. Työelämän
47712: en välisten terveyserojen vähentäminen, väestön       kehittämisen pohjana on ollut työolokomitean
47713:  toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen,         mietintö vuodelta 1991. Työympäristöä onpa-
47714: ehkäisevää terveyspolitiikkaa tukeva yhteistyö,       rannettu valtakunnallisen työympäristöohjel-
47715:  terveyspalveluiden taloudellisen ja vaikuttavuu-     man pohjalta ja työterveyshuoltoa valtakunnal-
47716:  den kehittäminen, terveydenhuollon henkilöstön       listen työterveyshuollon linjojen pohjalta. Työ-
47717:  kehittäminen, johtaminen terveydenhuollossa ja       terveyshuollon korvausjärjestelmä on uudis-
47718:  kansalaisten osallistumisen edistäminen. Näistä      tettu siten, että korvaus on suurempi niillä aloil-
47719:  lähtökohdista valmistettiin laaja-alainen yhteis-    la, joilla työterveydelliset ongelmat ovat vaikeim-
47720:  työohjelma, joka käsiteltiin hallituksessa syksyl-   mat. Taloudelliset tekijät ovat kuitenkin olleet
47721:  lä 1992.                                             ongelmallisena reunaehtona työelämän kehittä-
47722:                                                       miselle.
47723:  Väestöryhmien välisten terveyserojen                     Koulutustaso on osoittautunut Suomessa tär-
47724:  vähentämiseen                                        keäksi terveyteen vaikuttavaksi tekijäksi. Siten
47725:                                                       väestöryhmien välisten koulutuserojen vähentä-
47726:     Väestöryhmien välisten terveyserojen vähen-       misellä voidaan olettaa olevan yhteys myös ter-
47727:  tämiseen tähtäävä politiikka on vaikeutunut ta-      veyserojen vähentämiseen. Muutokset tapahtu-
47728:  loudellisen laman myötä samalla kun se on tullut     vat pitkällä viiveellä. Väestön koulutustason jat-
47729:  entistä tärkeämmäksi. Joukkomittainen työttö-        kuva paraneminen saattaa olla yksi syy siihen,
47730:  myys on kasvattanut huonossa sosiaalisessa ja        että terveydentila on kehittynyt myönteisesti
47731:  5   360156U
47732: 34
47733: 
47734:  1990-luvullakin väestön aineellisten voimavaro-     seuranta ovat merkittävällä tavalla jäntevöit-
47735: jen heikentyessä. Toteutetut supistukset oppi-       täneet eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden
47736: misvaikeuksista kärsivien erityisopetuksessa voi-    yhteistyötä terveyspolitiikassa. Kuntatasolla ta-
47737: vat pitkällä aikavälillä vaikuttaa myös väestö-      pahtuvan yhteistyön mallintamiseksi toteutet-
47738: ryhmien välisiä terveyseroja kasvattavasti.          tiin sosiaali- ja terveysministeriön, kuntaliiton,
47739:    Monet tunnetut sairauksien riskitekijät ja ris-   Stakesin ja seitsemän kunnan yhteistyönä TK-
47740: kikäyttäytyminen eroavat väestöryhmittäin sosi-      2000 kuntaprojekti vuosina 1994-95. Uusia yh-
47741: aalisen aseman ja koulutuksen mukaan. Esi-           teistyöfoorumeita on rakennettu mm. tapatur-
47742: merkkinä tällaisesta ovat ravitsemus, tupakointi     mien torjuntaan ja liikunnan edistämiseen.
47743: ja alkoholin käyttö. Näihin liittyvästä terveys-
47744: kasvatuksesta ja informaatiosta saavat suurim-       Terveyspalveluiden taloudellisuuden ja
47745: man hyödyn parhaiten koulutetut väestö ryhmät.       vaikuttavuuden parantaminen
47746: Laajat yhteiskuntapoliittiset toimet voivat vai-
47747: kuttaa kattavarumin siten, että myös huonom-            Terveyspalveluiden taloudellisuuden ja vai-
47748: massa asemassa olevat hyötyvät niistä. Tupa-         kuttavuuden parantaminen oli yksi keskeinen
47749: koinnin vähentämisen ja terveellisen ravitsemuk-     tavoite vuoden 1993 valtionosuusuudistuksessa.
47750: sen edistämisen alueella on edetty 1990-luvulla      Itse uudistuksen vaikutuksia ei ole helppo arvioi-
47751: yhteiskuntapoliittisin toimin. Sen sijaan alkoho-    da muiden samanaikaisten muutosten takia.
47752: lipolitiikan alueella yhteiskuntapoliittiset mah-    Palvelujärjestelmän rakennemuutos on nähty
47753: dollisuudet ovat vähentyneet, mikä saattaa hei-      tärkeimpänä keinona lisätä toiminnan talou-
47754: jastua alkoholihaittojen väestöryhmittäisten ero-    dellisuutta. Tämän vauhdittamiseksi asetettiin
47755: jen kasvuun.                                         viisi selvitysmiestä tekemään ehdotukset eri-
47756:                                                      koissairaanhoidon päällekkäisyyksien purkami-
47757: Väestön toimintakyvyn ylläpitäminen ja               sesta ja mahdollisimman tehokkaasta järjestämi-
47758: parantaminen                                         sestä alueittain. Selvitysten pohjalla on tehty
47759:                                                      merkittävää rationalisointia, joka on vielä osit-
47760:    Väestön toimintakyvyn ylläpitämisessä ja pa-      tain kesken. Samanaikaisesti on sisäisin organi-
47761: rantamisessa päähuomio on ollut keski-ikäisessä      satorisin uudistuksin tehostettu toimintaa sekä
47762: ja vanhusväestössä. Työpaikoilla on käynnistet-      erikoissairaanhoidossa että perusterveyden-
47763: ty työkykyä ylläpitävä toiminta. Kansantautien       huollossa, jälkimmäisessä erityisesti väestövas-
47764: määrätietoinen ehkäisy sydän- ja verisuonitauti-     tuista toimintamallia käyttöönottamalla.
47765: en vähentämiseksi on jatkunut ja selvitystyötä ja
47766: kokeiluhankkeita mielenterveyden häiriöiden ja       Terveydenhuollon henkilöstön kehittäminen
47767: tuki- ja liikuntaelinten sairauksien torjumiseksi
47768: on käynnistetty. Kuntoutusjärjestelmän ja sosi-         Terveydenhuollon henkilöstön kehittämisessä
47769: aalivakuutuksen muutoksilla pyritään tukemaan        on yhtenä vaikuttavana tekijänä ollut Euroopan
47770: toimintakyvyn ja työkyvyn ylläpitämistä ja edis-     integraatio. Tutkinnot on uudistettu siten, että
47771: tämistä työelämästä luopumisen sijasta. Vanhus-      ne voidaan vastavuoroisesti tunnustaa EU:n jä-
47772: ten itsenäisen suoriutumisen säilyttämiseksi on      senmaissa. Erityisesti tämä on merkinnyt lää-
47773: panostettu merkittävästi uuden teknologian ke-       kärikoulutuksen uudistamista. Lääkärikoulu-
47774: hittämiseen ja käyttöönottoon. Työkyvyttö-           tuksessa on myös panostettu koulutuksen sisäl-
47775: myyseläkkeellä olevien määrän kasvu on 1990-         lölliseen kehittämiseen ns. ongelmalähtöisen
47776: luvun alkupuoliskolla pysähtynyt ja laitoshoi-       koulutusmallin pohjalta, samalla kun koulutuk-
47777: dossa olevien vanhusten määrä vähentynyt, mut-       seen otettavien määrää on supistettu. Myös
47778: ta suurten yhteiskunnallisten muutosten johdos-      hammaslääkärikoulutusta on merkittävästi su-
47779: ta ei ole selvää, missä määrin nämä kuvaavat         pistettu ja keskitetty peruskoulutus kahteen tie-
47780: väestön toimintakyvyn muutosta.                      dekuntaan aikaisemman neljän sijasta.
47781: 
47782: Ehkäisevää terveyspolitiikkaa tukeva yhteistyö       Johtaminen terveydenhuollossa
47783:    Ehkäisevää terveyspolitiikkaa tukevaa yhteis-        Johtamista terveydenhuollossa on kehitetty
47784: työtä on kehitetty valtakunnallisella ja paikalli-   palvelujärjestelmässä samalla kun uusia organi-
47785: sella tasolla. Terveyttä kaikille-uudistetun yh-     saatiomuotoja on otettu käyttöön. Johtamisen
47786: teistyöohjelman valmistaminen, toimeenpano ja        kehittämiseksi sosiaali- ja terveysministeriö aset-
47787:                                                                                                          35
47788: 
47789: ti työryhmän, jonka työ valmistui vuoden 1996          terveysministeriö. Perusvastuun terveyden edis-
47790: alussa. Työryhmän ehdotusten pohjalla on tar-          tämisestä kantavat kunnat käyttäen hyväkseen
47791: koitus käynnistää kolmivuotinen johtamiskou-           kansalaisjärjestöjen panosta. Tutkimuslaitokset
47792: lutus kunnallisessa terveydenhuollossa jo johto-       ja sosiaali- ja terveysministeriö luovat tiedollisia,
47793: tehtävissä toimiville henkilöille useassa eri yli-     taidollisia ja materiaalisia edellytyksiä toimin-
47794: opistossa. Lääketieteellisten tiedekuntien uudel-      nalle sekä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kans-
47795: leenjärjestelyjen yhteydessä perustettiin Tam-         sa huolehtii valtakunnallisista toimintaohjel-
47796: pereen yliopistoon erillinen terveystieteen laitos,    mista. Terveyttä kaikille-ohjelmaan kuuluu olen-
47797: jolle opetusministeriö on antanut valtakunnalli-       naisesti väestön, järjestöjen ja viranomaisten
47798: sen vastuun sosiaali- ja terveydenhuollon henki-       dialogi.
47799: löstön monitieteisestä jatko- ja täydennyskoulu-           Kunnat käyttävät runsaasti omia voimavaro-
47800: tuksesta. Pohjoismaista terveydenhuoltokorkea-         ja ehkäisevään ja terveyttä edistävään toimintaa.
47801:  koulua on kehitetty uudistuvien haasteiden            Valtakunnallisesti on pyritty kehittämään malle-
47802: pohjalla.                                              ja kuntien perusvoimavarojen suuntaamiseen
47803:                                                        kustannushyödyitään parhaimpiin terveyden
47804:                                                        edistämisen toimintoihin. Terveyden edistämi-
47805: Kansalaisten osallistuminen terveyden-
47806:                                                        sen valtakunnallinen rahoitus tulee tupakkalain
47807: edistämiseen                                           mukaisenä tupakoinnin vähentämisen ja terveys-
47808:     Kansalaisten osallistumiselle terveyden edis-      kasvatuksen määrärahasta, alkoholihaittojen
47809: tämiseen antaa uutta pohjaa mm. laki potilaan          vähentämiseen osoitetuista määrärahoista sekä
47810: asemasta ja oikeuksista sekä perusoikeusuu-            muiden tahojen tarkoitukseen varaamista mää-
47811: distus. Niissä on vahvistettu paitsi oikeus tarpeel-   rärahoista.
47812: lisiin palveluihin, myös oikeus terveyden edistä-         Terveyden edistämisen valtakunnallinen ra-
47813: miseen ja suojeluun. Sosiaali- ja terveysminis-        hoitus kohdistuu merkittäviin terveyden edistä-
47814: teriö on pyrkinyt edistämään kansalaisten toi-         misohjelmiin, terveyden edistämistä tukeviin
47815: mintaa oman ja yhteisönsä terveyden edis-              tutkimusohjelmiin sekä valtakunnallisiin tapah-
47816: tämiseksi paikallistasoisia kehittämisprojekteja       tumiin ja koulutukseen. Hankkeet kohdistuvat
47817: toteuttamalla ja rahoittamana, virike- ja oppi-        terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämi-
47818: materiaalia tuottamalla sekä tiedotus- ja koulu-       sen keskeisiin ongelmiin. Merkittävien kan-
47819: tustoiminnalla. Kansanterveysjärjestöjen kanssa        santerveysongelmien lisäksi valtakunnallisesti
47820: on rakennettu entistä kiinteämpää yhteistyötä.         on tuettu väestön erityisryhmien muutoin huo-
47821:     TK-2000 uudistetun yhteistyöohjelman prio-         miotta jääviä tarpeita. Terveyden edistämisen
47822:  riteettien alueella on siten tapahtunut merkittä-     tutkimus ja opetus on pääosin rahoitettu tutki-
47823: viä toimia. Myös ohjelman sisältämistä yksittäi-       muksen ja opetuksen normaaleista lähteistä.
47824:  sistä 73:sta toimenpiteestä valtaosa on kokonaan          Terveyden edistäminen on tapahtunut sai-
47825: tai osittain toteutettu. Toimintojen vaikutukset       rausryhmä-, riskitekijä-tai elinympäristökohtai-
47826:  eivät välttämättä näy lyhyellä aikavälillä. Sel-      sesti taikka näiden yhdistelmänä. Elämisen aree-
47827:  vimmin on nähtävissä palvelujärjestelmän talou-       noista merkittävimmät ovat koti, koulu, työ-
47828:  dellisuuden parantuminen. Myös monet ehkäise-         paikkaja lähiyhteisö (kunta tai sen osa). Yhteisö-
47829:  vän terveyspolitiikan tuloksellisuutta kuvaavat       tason ohjelmista ovat merkittäviä olleet esimer-
47830:  indikaattorit ovat kehittyneet myönteisesti. Sen      kiksi läänien hankkeet ja Terve kunta -projekti.
47831:  sijaan väestöryhmien terveyserojen vähentämi-         Taloudellisen laman seurauksena lisättiin panos-
47832:  sessä ei ole edetty.                                  tusta syrjäytymisen terveysvaikutusten tutki-
47833:                                                        mukseen ja kokeiluJuontoisiin ehkäisyohjelmiin.
47834: 
47835:                                                        Tupakoinnin ja tupakansavualtistuksen
47836:  4.3 Ehkäisevä terveyspolitiikka                       vähentäminen
47837:  4.3.1 Terveyde11 edistämi11e11                           Terveystavoitteisen tupakkapolitiikan muo-
47838:                                                        toilussa Suomi on edelläkävijä. Vuonna 1976
47839:    Terveyden edistämisen, tupakoinnin ja alko-         säädetty laki tupakoinnin terveyshaittojen vä-
47840:  holin käytön vähentämisen keskeiset toimijat          hentämisestä on toiminut esikuvana useille muil-
47841:  ovat kunnat, kansalaisjärjestöt, kansanter-           le maille. Tupakkapolitiikan keinoiksi valittiin
47842:  veyden tutkimuslaitokset sekä sosiaali- ja            Suomessa terveyskasvatus, hintapolitiikka, tu-
47843: 36
47844: 
47845: pakoinnille ja tupakan markkinoinnille asetetut       Alkoholi- ja huumausainepolitiikka
47846: rajoitukset, tuotevalvonta sekä tutkimus ja
47847: seuranta. Terveysviranomaiset ovat olleet vas-            Suomalainen alkoholijärjestelmä oli perustat-
47848: tuussa tupakkapolitiikan keinojen toteuttami-         taan samanlainen kieltolain kumoamisesta vuo-
47849: sesta verotusta lukuunottamatta. Ensimmäisen          desta 1932 aina uuden alkoholilain (1143/94) voi-
47850: lainsäädäntövaiheen tuloksena aikuisten tupa-         maantuloon 1.1.1995 saakka. Alkoholijuomiin
47851: kointi oli Suomessa 1990-luvun alussa Euroopan        liittyvät kaupalliset toiminnot keskitettiin val-
47852: matalinta tasoa. Nuoret kuitenkin aloittivat          tion omistamalle alkoholiyhtiölle Alko-Yhtiöt
47853: tupakoinnin kansainvälisesti katsoen poik-            Oy:lle (1.1.1969 asti Oy Alkoholiliike Ab ja
47854: keuksellisen varhain.                                 1.1.1995 asti Oy Alko Ab ). Tämän lisäksi alkoho-
47855:    Ensimmäisen lainsäädäntövaiheen keinoista          liyhtiö toimi alkoholiviranomaisena eli myönsi
47856: ovat edelleen käytössä valtion ja kuntien velvolli-   esimerkiksi valmistus- ja anniskeluluvat sekä
47857: suus terveyden edistämisen ja tupakoinnin vä-         keskioluen vähittäismyyntiluvat sekä valvoi ja
47858: hentämiseen, tupakkatuotteiden säätely ja val-        sanktioi näitä toimintoja. Alkoholiyhtiö harjoitti
47859: vonta. Keväällä 1995 voimaan astuneen tupak-          yhteiskunnallista, taloudellista ja biolääketie-
47860: kalain uudistuksen keskeinen tavoite on suojata       teellistä alkoholitutkimusta. Yhtiön hallintoneu-
47861: väestöä tupakansavualtistukselta työpaikoilla ja      vosto oli tärkeä alkoholipoliittinen päätöksente-
47862: entistä paremmin julkisissa tiloissa. Toisena         kijä.
47863: päätavoitteena on myöhentää ja ehkäistä nuor-             ETA-sopimuksesta ja ED-jäsenyydestä joh-
47864: ten tupakointiaja altistusta tupakan savulle sekä     tuen suomalainen alkoholijärjestelmä on uuden
47865: vähentää tupakointia nuorten elinympäristössä.        alkoholilain myötä muutettu monelta osin.
47866: Nuorten tupakointiin pyritään vaikuttamaan sa-        Alkoholikaupasta on purettu muut monopoli-
47867: vuttomuudella kouluissa, tupakan epäsuoran            alueet paitsi väkevämpien alkoholijuomien vä-
47868: myynninedistämisen kiellon tehostamisella ja tu-      hittäiskauppa. Valtion omistamalla kansallisella
47869: pakan myynnin kieltämisellä alle 18 vuotiaille.       alkoholiyhtiöllä Alko Oy:llä on yksinoikeus
47870:    Tupakkalain uudistus on saanut hyvän vas-          kaikkien yli 2,8 tilavuusprosenttia etyylialkoho-
47871: taanoton väestön piirissä, joka osoittaa terveys-     lia sisältävien alkoholijuomien myyntiin. Poikke-
47872: valistustyön ja lainsäädännön edenneen sama-          uksen muodostavat käymisteitse valmistetut,
47873: tahtisesti. Lain hyväksyminen on myös merkin-         enintään 4,7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia
47874: nyt sen tehokasta toimeenpanoa useimmilla työ-        sisältävät alkoholijuomat, joita saavat läänin-
47875: paikoilla. Ongelmia on ollut tupakan nuorille         hallitusten luvalla myydä elintarvikeliikkeet,
47876: suuntautuvan myynnin kiellon toimeenpanossa.          kioskit ja huoltoasemat. Alkoholiteollisuudessa
47877:    Tupakkalain mukaisen määrärahan avulla on          ei ole enää mitään yksinoikeuksia.
47878: vuosittain rahoitettu kymmeniä terveyden                  Toinen suuri muutos oli uuden viranomaisen,
47879: edistämis- ja tupakoinnin vähentämishankkeita.        sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakes-
47880: Suomeen on kehittynyt kansainvälisestikin kat-        kuksen perustaminen, joka hoitaa alueen viran-
47881: soen korkeatasoinen terveyden edistämisen             omaistoimintoja yhdessä lääninhallitusten kans-
47882: osaaminen. Verkostoituminen ja kansalaisjärjes-       sa. Tiedotus-, valistus- ja tutkimustoiminnot siir-
47883: töjen merkittävä rooli terveyden edistämisessä        retään 1.5.1996 sosiaali- ja terveysministeriön
47884: on ollut Suomelle tyypillinen piirre.                 alaisuuteen.
47885:    Hyväksyessään lain uudistetun sisällön edus-           Suomi sopi jäsenyysneuvotteluissa, että Suo-
47886: kunta edellytti lain kehittämistä siten, että myös    mi saa rajoittaa matkustajien mukanaan tuo-
47887: ravintoloissa on tulevaisuudessa tarjolla savuton     mien verottomien alkoholijuomien määrää huo-
47888: asiakastila. Lisäksi on tutkittava, onko tupakan-     mattavasti enemmän kuin muut jäsenmaat. Ky-
47889: savu otettava syöpävaarallisten aineiden luette-      seessä on poikkeus, jonka jatkumisesta neuvotel-
47890: loon. Eduskunta myös edellytti terveyden edistä-      laan vuoden 1996 aikana.
47891: misen voimavarojen lisäämistä, jotta nuorten              Suomi on myös EU :n jäsenenä voinut säilyt-
47892: varhain alkavaa tupakointia voidaan vähentää.         tää alkoholipolitiikan osana sosiaali- ja
47893:    Myös tupakoinnin vähentämiseen tähtäävän           terveyspolitiikkaa. Suomi on voinut pitää yllä
47894: toiminnan keskeinen haaste on väestöryhmien           tärkeimpiä alkoholipoliittisia keinojaan eli saa-
47895: tupakointierojen kaventaminen. Ensimmäisenä           tavuuden ja verojen kontrollointia. Suomi on
47896: askeleena on sosiaali- ja terveysministeriö lähte-    saanut komissiolta hyväksymisen vähittäis-
47897: nyt voimakkaasti kehittämään tupakoinnin vä-          myyntimonopolilleen. Täten Suomi voi edelleen
47898: hentämistä ammatillisissa oppilaitoksissa.            rajoittaa alkoholijuomien saatavuutta. Muita
47899:                                                                                                         37
47900: 
47901: EU-maita korkeampi rajasuoja koskien yksi-             ehkäisemistä on kehitetty alueellisella tasolla.
47902: tyishenkilöiden tuontia edesauttaa verotason           Ehkäisevässä toiminnassa pyritään mahdolli-
47903: säilyttämistä korkeana.                                simman neutraaliin ja asialliseen informaatioon.
47904:     Suomi pyrkii myös tulevaisuudessa pitämään             Vuoden 1994 alusta voimaan tulleen huu-
47905: alkoholipolitiikan osana sosiaali- ja terveyspoli-     mausainelainsäädännön mukaisesti pyritään
47906: tiikkaa. Suomi pyrkii rajoittamaan alkoholi-           huumausaineiden käyttäjä ohjaamaan mahdolli-
47907: juomien kokonaiskulutusta, koska se on tehok-          simman varhaisessa vaiheessa sellaiseen hoitoon,
47908: kain keino alkoholijuomien aiheuttamien haitto-        jonka avulla olisi mahdollista ehkäistä huu-
47909: jen ehkäisyssä.                                        mausaineiden käyttö ja siihen liittyvien ongelmi-
47910:     Alkoholin kokonaiskulutus kääntyi kasvuun          en syveneminen. Huumausaineiden käyttäjät
47911: vuonna 1995. Erityisen huolestuttavaa on, että         voivat turvautua samoihin hoito- ja tukipalvelui-
47912: nuorten alkoholin käyttötiheys on kasvanut ja          hin kuin muutkin päihdeongelmaiset. Uudessa
47913: alkoholin humalakulutus pysynyt kansainväli-           laissa on annettu mahdollisuus huumausaineri-
47914: sesti korkealla tasolla. Tutkimustulokset kerto-       koksesta annetun rangaistuksen korvaamiseen
47915: vat, että nuorten huumekokeilut ja päihteiden          hoidolla. Käytettävissä on huumausaineiden
47916:  sekakäyttö ovat selvässä kasvussa ja nuorten          käyttäjien hoitoon erikoistuneita päihdehuollon
47917: asenteet huumeisiin eivät ole enää yhtä kielteisiä     yksiköitä, joihin ongelmakäyttäjät voidaan tar-
47918:  kuin aikaisemmin. Rajavalvonnan väheneminen           vittaessa ohjata. Huumausaineiden käytön hait-
47919: ja ihmisten vapaan liikkumisen lisääntyminen           tojen vähentäminen tulee nousemaan entistä tär-
47920:  merkitsee sitä, että huumausaineita tulee maa-        keämmäksi tavoitteeksi koko väestöön kohdis-
47921:  hamme aikaisempaa enemmän.                            tuvan ehkäisyn tukena.
47922:      Huumausainepolitiikan lähtökohtana ovat               Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 28.2.1996
47923:  kansainväliset sopimukset. Suomi on ratifioinut       toimikunnan laatimaan ehdotuksenä kansalli-
47924:  kaikki kansainväliset huumausaineyleissopi-           seksi huumausaineohjelmaksi asia oltua käsitel-
47925:  mukset. Kansainvälinen huumausaineyhteistyö           tävänä myös valtioneuvostossa. Toimikunnan
47926:  edellyttää YK:n jäsenvaltioilta aktiivista osallis-   määräaika päättyy vuoden 19961opussa.
47927:  tumista hallitustasoiseen yhteistyöhön, mutta             Ehkäisevä päihdetyö joutuu tulevaisuudessa
47928:  uutena piirteenä on tullut laaja EU-tason yhteis-     toimimaan aikaisempaa vaativammassa ympä-
47929:  työ.                                                  ristössä. Koska tarjonnan säätelykeinot eivät ole
47930:      Huumausaineita koskeva ehkäisevä työ liite-       enää käytettävissä aikaisemmassa laajuudessa,
47931:  tään mahdollisuuksien mukaan kaikkia päihteitä        niin on panostettava päihteiden kysynnän eh-
47932:  koskevaan ehkäisevään toimintaan. Huumaus-            käisemiseen ja vähentämiseen entistä enemmän.
47933:  aineiden käytön ehkäisy edellyttää kiinteää yh-       Tämä edellyttää ehkäisevän päihdetyön organi-
47934:  teistyötä eri hallinnonalojen sekä järjestöjen ja     saation tehostamista sekä toiminta- ja työmuoto-
47935:  kansalaisryhmien kesken. Keskeistä on sosiaali-       jen uudistamista. Tärkeätä on saada uusia tahoja
47936:  ja terveysviranomaisten sekä valvonta- ja oikeus-     oivaltamaan ehkäisevän päihdetyön merkitys ja
47937:  viranomaisten yhteistyö. Myös opetusvirano-           tekemään sitä osana omaa työtään. Myös pää-
47938:  maiset, järjestöt ja kirkko tekevät huumausainei-     töksentekijöiden kytkeminen mukaan ehkäise-
47939:  den käyttöä ehkäisevää työtä.                         vän päihdetyön kehittämiseen on tarpeen.
47940:      H uumausainepolitiikan tavoitteena on eh-             Kunnissa ehkäisevän päihdetyön resursseja
47941:  käistä ja vähentää huumausaineiden käyttöä si-        on vähennetty voimakkaasti. Työntekijöitä on
47942:  ten, että huumausainekontrolli ei aiheuta sen         irtisanottu ja useille työntekijöille on annettu eh-
47943:  kohteeksi joutuville huumausaineiden ongelma-         käisevän päihdetyön tehtävien lisäksi myös mui-
47944:   käyttäjille kohtuuttomia haittoja mm. leimau-        ta tehtäviä. Ehkäisevän päihdetyön tehtäviä hoi-
47945:   tumisen ja sosiaalisen syrjäytymisen muodossa.       detaan erilaisissa organisaatioissa ja siitä johtuen
47946:   Suomen valitsema huumepolitiikka on ollut var-       ehkäisevän päihdetyön painopisteet vaihtelevat
47947:   sin tiukkaa, mutta samanaikaisesti pragmaattis-      suuresti samoin kuin siihen käytettävät voimava-
47948:   ta ja matalaa profiilia korostavaa. Huumaus-         rat. Kuntien ehkäisevän päihdetyön kehittämi-
47949:   ainekysymystä ei ole käytetty politiikan välinee-    sessä on tärkeätä lisätä kunnan eri hallinnonalo-
47950:   nä.                                                  jen välistä yhteistyötä. Tavoitteena tulisi olla,
47951:      Kysynnän rajoittamisen alueella erilaisten eh-    että ehkäisevästä päihdetyöstä muodostuisi toi-
47952:   käisevää huumetyötä tekevien tahojen välistä         miva kokonaisuus. Lisäksi viranomaistyön ja
47953:   yhteistyötä on kehitetty ministeriön toimesta pit-   vapaaehtoistyön yhteensovittamiseen tulisi kiin-
47954:   käjänteisesti. Nuorten huumausaineiden käytön        nittää enemmän huomiota. Sisällöllisenä paino-
47955: 38
47956: 
47957: alueena tärkeätä on kehittää nuorten päih-           seen. Ravitsemustutkimuksessa erityisenä kehit-
47958: teidenkäytön ehkäisyyn liittyvää toimintaa.          tämisen alueena on ravintokäyttäytymisen ja
47959:    Raittiusjärjestökenttä on viime vuosina uudis-    joukkoruokailon tutkimus.
47960: tunut voimakkaasti. Raittiusjärjestöjen määrä           Ravitsemussuunnittelu on 90-luvulla uusien
47961: on vähentynyt yhteenliittymisten seurauksena.        haasteiden edessä. Ravitsemuksen seuran-
47962: Järjestöjen uudelleen organisoitumisen lähtö-        tajärjestelmä on aloitettu projektiluontoisena.
47963: kohtana on ollut päällekkäisen toiminnan             Olosuhteiden ja terveystilanteen muuttuessa ra-
47964: poistaminen, toiminta-ajatuksen selkeyttäminen       vitsemuksen kehittämistavoitteiden ja linjausten
47965: ja resurssien tehokkaampi käyttö sekä työ-           tulee ollajatkuvan arvioinnin kohteena. Ravitse-
47966: muotojen uudistaminen. Työtä tehdään perintei-       mukseen liittyvien kysymysten monialaisuus
47967: sen raittiusnäkökulman lisäsi terveys-, elämänta-    edellyttää valtakunnallista koordinaatiota.
47968: pa- ja kristillisestä näkökulmasta. Järjestöt pyr-   Muuttunut toimintaympäristö kunnissa edellyt-
47969: kivät tehostamaan paikallistasen toimintaansa.       tääjulkisen ruokahuollon tavoitteiden ja toimin-
47970: Organisaatiouudistus on sitonut parin viime          tojen uudelleen arviointia. Ohjelmiensaja muut-
47971: vuoden aikana melko paljon järjestöjen voima-        tuvien elintarvikesäädösten vuoksi EU-jäsenyys
47972: varoja. Uudet organisaatiot luovat kuitenkin ai-     on sekä mahdollisuus että uhka, johon vaikut-
47973: empaa paremmat toimintamahdollisuudet tule-          taminen poikkihallinnollisesti on ratkaisevaa ra-
47974: vaisuudessa.                                         vitsemuksen kehittämisessä.
47975: 
47976: Ravitsemuspolitiikka                                 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat
47977:     Laaja-alaisen ja johdonmukaisen ravitsemus-         Pitkäaikaisen ja määrätietoisen tutkimus- ja
47978: suunnittelun ansiosta suomalaisten ruoka-            ehkäisytyön sekä resurssoinnin ansiosta liiken-
47979: tottumukset ovat monessa suhteessa kehittyneet       ne- ja työtapaturmat ovat vähentyneet pitkällä
47980: tavoitteiden mukaisiksi. Kuluneiden viidentoista     aikavälillä, kun taas koti- ja vapaa-ajan tapatur-
47981: vuoden aikana useat hallinnon alat ovat määri-       mat ovat lisääntyneet. Kodin ja vapaa-ajan
47982: telleet keskenään yhdenmukaisia kansanravitse-       turvallisuuteen on vasta viime aikoina kiinnitetty
47983: muksen ja sektorikohtaisia ravitsemuksen kehit-      huomiota ja lisätty valistusta näiden tapaturmien
47984: tämistavoitteita, joiden keskeisenä päämääränä       ehkäisystä.
47985: on terveyden edistäminen.                               Valtioneuvoston asettaman koti- ja vapaa-
47986:     Ravitsemuksen kehittämisen kulmakivinä           ajan tapaturmien torjuntatyön neuvottelukun-
47987: ovat olleet joukkoruokailon kehittäminen, ravit-     nan kehittämissuunnitelman mukaan käynnis-
47988: semukselliset näkökohdat elintarviketuotannos-       tettiin vuonna 1993 useiden tahojen yhäteistyö-
47989: sa, säädöksissä ja -valvonnassa mukaan lukien        kampanja. Kampanjan kuluessa on valmistettu
47990: elintarvikkeiden täydentämispolitiikka ja pak-       materiaalia, annettu koulutusta ja toteututettu
47991: kausmerkinnät, ravitsemustutkimus sekä ravit-        tiedotusta sekä ammattilaisille että väestölle.
47992: semuskasvatus eri järjestelmissä. Valtion ravit-     Kuntien aktivointi on ollut keskeinen tavoite ja
47993: semusneuvottelukunta esitti vuonna 1989 näistä       vuonna 1995 järjestettiin ensimmäisen kerran
47994: lähtökohdista ehdotuksensa ravitsemussuositus-       Suomen turvallisin kunta -kilpailu. Lasten tapa-
47995: ten toteuttamisesta käytännössä.                     turmien ehkäisyä on tehostettu päiväkotien ja
47996:    Joukkoruokailu Suomessa on poikkeukselli-         koulujen avulla. Vanhusten kaatoruistapaturmat
47997: sen hyvin ohjattua ja järjestettyä. Jokainen suo-    ovat lähivuosien painoalue.
47998: malainen syö kodin ulkopuolella noin 125 ateriaa        UKK-instituuttiin on perustettu koti- ja va-
47999: vuodessa. Joukkoruokailon laadun parantumi-          paa-ajan tapaturmien tutkimusyksikkö. Toistai-
48000: nen 80-luvulla on ratkaisevasti vaikuttanut          seksi se on keskittynyt vanhusten kaatumisten
48001: ravitsemuksen kehittymiseen. Joukkoruokailoa         tutkimukseen. Valtakunnallisena ongelmana on
48002: kehitetään asiakas- ja palvelukeskeiseksi. Elin-     tapaturmien rekisteröinnin puute, koska tietoja
48003: tarviketuotannossa tavoitteena on ollut hinnal-      saadaan vain sairaalahoidoista ja nekin usein
48004: taan kohtuullisen, ravitsemussuosituksia vastaa-     vajavaisia. Suomi on liittynyt Euroopan unionin
48005: van elintarvikevalikoiman turvaaminen. Kulut-        EHLASS-tilastointijärjestelmään, jossa tietyistä
48006: tajan tulee saada mm. pakkausmerkintöjen avul-       sairaaloista kerätään tapaturmatietoja.
48007: la riittävästi oikeaa ja vertailukelpoista tietoa       Tapaturma-alan sektoroitumisen vuoksi eri
48008: tuotteista. Ravitsemuskasvatus nivoutuu moni-        ympäristöissä vallitseva turvallisuuskulttuuri on
48009: alaisena ihmisten kulloiseenkin elämäntilantee-      muotoutunut erilaiseksi. Lisäksi turvallisuuden
48010:                                                                                                     39
48011: 
48012: edistäruistyöltä on menetetty tehokkuutta ja laa-      - ihmissuhde- ja sukupuolikasvatuksen ja
48013: juutta. Sosiaali- ja terveysministeriö kokosi vuo-   seksuaalineuvonnan kehittäminen terveyden-
48014: den 1994 lopulla tapaturmatutkijoiden aloitteen      huollon palveluissa,
48015: pohjalta työryhmän kehittämään tapaturma-              - perhesuunnittelupalveluiden kehittäminen
48016: alan yhteistyötä. Työryhmään kuuluu 11 tahoa         Ja
48017: eri tapaturmasektoreilta. Ryhmän työskentelyn            - HIV -infektion ja muiden sukupuoliteitse
48018: tavoitteena on kehittää pysyvää yhteistyötä          tarttovien tautien leviämisen ehkäiseminen.
48019: tapaturma-alalla sekä parantaa suomalaista tur-          Ihmissuhde- ja sukupuolikasvatus oli ensim-
48020: vallisuuskulttuuria. Yhtenä keinona on ollut         mäisen kerran terveyskasvatuksen painoalueena
48021: mm. valtakunnallisen tapaturmien torjuntapäi-        kansanterveystyön valtakunnallisessa suunnitel-
48022: vän järjestäminen.                                   massa vuosiksi 1980-1984. Tutkimuksia on teh-
48023:                                                      ty runsaasti nuorten seksuaalisuutta koskevista
48024:                                                      tiedoista, asenteista ja käyttäytymisestä,
48025: Mielenterveyden edistäminen                          aikuisväestön sukupuolielämästä ja sen muutok-
48026:                                                      sesta. Eri tahot ovat järjestäneet runsaasti am-
48027:    Mielenterveyden alueella on toimintaa kehi-       mattihenkilöiden täydennyskoulutusta ja toteut-
48028: tetty aluksi näkyvimpien ongelmien, itsemurhien      taneet valtakunnallisia sekä paikallisia tiedo-
48029: ehkäisemisessäja osin tähän liittyen suuren kan-     tusohjelmia. Sosiaali- ja terveysministeriö on lä-
48030: santaudin, depression, ehkäisyssä ja hoidossa.       hettänyt vuosittain 16-vuotiaille tarkoitetun sek-
48031: Nyt tavoitteena on siirtää painopistettä mie-        suaalikysymyksistä kertovan lehden. Terveys-
48032: lenterveyden edistämiseen ja vuonna 1996 aloite-     kasvatuksen neuvottelukunnan Erotiikka ja ter-
48033: taan lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin       veys-raportti vuonna 1992 käynnisti asiasta laa-
48034: mahdollisuuksien selvittäminen.                      jan keskustelun.
48035:    Itsemurhien ehkäisemiseksi aloitettiin Suo-           Väestön seksuaalinen terveys on kehittynyt
48036: messa kansainvälisestikin katsottuna mittava         myönteiseen suuntaan kahdenkymmenen vuo-
48037: Itsemurhien ehkäisyprojekti vuonna 1992. Pro-        den kuluessa. Ihmiset ovat nyt tyytyväisempiä
48038: jekti on toteutettu neljäksi lohkoksi jäsennettyi-   sukupuolielämäänsä kuin 1970-luvun alussa.
48039: nä osaohjelmina,jotka sisältävät lukuisia projek-    Sukupuolielämässä miesten ja naisten tasa-arvo
48040: teja:                                                on lisääntynyt ja heidän odotuksensa kohtaavat
48041:    - strategiat ja metodit                           aikaisempaa paremmin toisensa. Raskauden
48042:    -ammatilliset tukipalvelut ja hyvä hoito          keskeytykset ovat vähentyneet vuosi vuodelta
48043:    -keskinäinen tuki ja selviytyminen                ollen nyt alle puolet vuoden 1973 huippuluvusta.
48044:    -joukkotiedotus itsemurhien ehkäisyssä            Nuorten raskauden keskeytykset ja teiniras-
48045:     Itsemurhien ehkäisyprojektin seuranta ja ra-     kaudet ovat harvinaisia ja tilanne kansainväli-
48046: portointi toteutetaan vuonna 1996 ja sen kan-        sesti katsottuna on erittäin hyvä. Samoin HIV -
48047: sainvälinen arviointi vuonna 1997.                   tilanne on kansainvälisesti katsottuna hyvä.
48048:     Vuoden 1994 lopussa käynnistyi Mieli maas-           Sairauksien hoidon yhteydessä aikuisväestö ei
48049: ta! - valtakunnallinen depressioprojekti, jonka      vielä saa tarvitsemaansa seksuaalineuvontaa.
48050: hankkeet etenevät peruspalveluissa, erityispalve-    Muita aikuisväestön ilmoittamia tiedon tarpeita
48051: luissa, lasten ja nuorten sekä väestön vastuualu-    ovat mm. raskauden ehkäisyyn, sukupuolitau-
48052: eilla. Vastuualueilla on menossa 10 alaprojektia     teihin, yhdyntä- ja orgasmiongelmiin, sukupuo-
48053: sekä lukuisia itsenäisesti eri puolella Suomea to-   lielämään eri elämäntilanteissa, parisuhteeseen
48054: teutettavia tutkimus- ja kehittämishankkeita.        sekä lasten ja nuorten seksuaalikasvatukseen
48055:  Projektiä toteutetaan tutkimus-, kehittämis-,       liittyvät kysymykset. Uutena haasteena on kau-
48056: koulutus- ja terveyskasvatustoimintana. Projekti     pallisen seksin terveydellisten haittavaikutusten
48057: päättyy vuonna 1998.                                 ehkäisy ja hoito, josta on valmistunut keväällä
48058:                                                      1996 mietintö.
48059: 
48060: Seksuaalinen terveys ja ihmissuhteet
48061:                                                      Tartuntatautien torjunta
48062:    Seksuaalisen terveyden edistämisen päätoi-
48063: mintalinjat ovat olleet:                                Vuonna 1987 astui voimaan uusi tartuntatau-
48064:   - nuorten ihmissuhde- ja sukupuolikasva-           tilaki,joka korvasi mm. vanhan rokotuslain sekä
48065: tuksen edistäminen,                                  tuberkuloosi- ja sukupuolitautilain. Lakiin on
48066: 40
48067: 
48068: viimeksi tehty pieniä, lähinnä yksilön henkilö-        sien ennaltaehkäisyyn tähtäävä työ on ensiar-
48069: tietosuojaa koskevia tarkennuksia vuonna 1992.         voisen tärkeää, ja sitä pyritään tukemaan ja roh-
48070: Tartuntatautien torjunnan lähtökohta Suomessa          kaisemaan.
48071: on ollut mahdollisimman hyvä ja avoin infor-
48072: maatio, jolloin on voitu luottaa kansalaisten val-
48073: veutuneisuuteen ja vastuuntuntoiseen käyttäyty-        4.3.2 Työterveyshuolto
48074: miseen. Pakkokeinoja on tietoisesti vältetty.
48075:     Osoituksena väestön luottamuksesta tervey-             Suomen palkansaajaväestöstä noin 80-90%
48076: denhuollon ennaltaehkäisevään työhön on                on järjestelmällisen työpaikkaterveydenhuollon
48077: maailman huippuluokkaa oleva rokotuskatta-             piirissä. Suomessa on myös pitkälle kehittynyt
48078: vuus lasten rokotusohjelman suhteen; rokotus-          työsuojelu- ja työturvallisuustoiminta. Näiden
48079: ohjelman eri rokotteille kattavuus vaihtelee välil-    ansiosta työperäisten sairauksien, ammattitau-
48080: lä 96-99 %. Esimerkiksi vuonna 1986 aloitettujen       tien ja työtapaturmien määriä on saatu vähene-
48081: lasten Hib-rokotusten tuloksena valtaosa lasten        mään.
48082: aivokalvontulehduksista on saatu hävitettyä                Työterveyshuollon ulkopuolella 1970-luvun
48083: Suomesta. Pyrkimyksenä on entisestään vähen-           puolivälissä olivat usein pienet ja kesäkisuuret
48084: tää rokotteiden sivuvaikutuksia sekä myös ottaa        työpaikat, yrittäjät ja sellaiset työpaikat, joissa
48085: käyttöön uusia rokotteita silloin, kun niillä voi-     oli runsaasti terveysvaaroja. Sairausvakuutuk-
48086: daan merkittävästi vähentää tartuntatautien            sen korvaukset ohjasivat voimavarat pääosin
48087: lapsille ja lapsiperheille aiheuttamaa rasitusta.      sairaanhoitoon ja ehkäisevä terveydenhoito
48088: Aikuisten riskiryhmien rokottaminen ei ole yhtä        keskittyi yleiseen terveyskasvatukseen ja seulon-
48089: kattavaa, ja siltä osin pyritään toimintaa tehosta-    tatarkastuksiin. Työolojen parantaminen ja työ-
48090: maan.                                                  peräisten terveyshaittojen ehkäisy ei kehittynyt.
48091:     Tartuntatautien menestyksellinen torjunta          Työikäisellä väestöllä oli myös paljon terveydel-
48092: edellyttää mahdollisimman tarkkaa ja ajanta-           lisiä ongelmia eivätkä yleiset terveyspalvelut
48093: saista tietoa niiden esiintymisestä, yleisyydestä ja   tavoittaneet työikäisiä.
48094: riskitekijöistä. Tätä tietoa kerätään vuonna 1994          Työterveyshuoltolain (743/78) tavoitteena on
48095: uusitun ja 1995 aikana toteutetun tartuntatau-         työperäisten sairauksien ehkäisy parantamalla
48096: tien ilmoitus- ja rekisteröintimenettelyn avulla.      työolosuhteita ja poistamalla työn ja työolo-
48097: Keskusrekisteriä ylläpitää Kansanterveyslaitos         suhteiden terveydelliset vaarat. Työterveyshuol-
48098: ja alueellisia rekistereitä sairaanhoitopiirit Luo-    tolain mukaan työterveyshuollon avulla vaikute-
48099: tettava tilastointi antaa pohjaa ennaltaehkäisevi-     taan työpaikkojen olosuhteista, työmenetelmistä
48100: en toimien vaikuttavuuden arvioinoille ja osoit-       ja työympäristöstä johtuvien, työntekijöiden ter-
48101: taa myös niitä ongelmia, joiden suhteen tarvitaan      veyttä vaaraotavien tekijöiden ehkäisemiseen
48102: ehkäisytyön tehostamista. Esimerkkinä mai-             terveydenhuollon keinoin. Työpaikkatervey-
48103: nittakoon vuoden 1995 aikana lisääntyneet kup-         denhuollon toimenpiteillä pyritään saattamaan
48104: patapaukset ja niiden aiheuttama reagointi             työolosuhteet turvallisiksi ja terveellisiksi sekä
48105: lääkärikunnan sisäisessä tiedotuksessa. Jo miltei      ylläpitämään ja parantamaan työntekijöiden
48106: voitetuksi luullun tartuntataudin tunnistamista        työkykyä. Työnantaja on vastuussa työterveys-
48107: ja asianmukaista hoitoa voitiin näin nopeuttaaja       huollon ehkäisevän toiminnan toteuttamisesta
48108: tehostaa.                                              terveydenhuollon ammattilaisten avulla.
48109:     HIV-infektion ja muiden sukupuolitautien               Kansainvälisen työjärjestön (ILO) hyväksy-
48110: suhteen valistustyön pääperiaate on avoimuus.          män työterveyshuoltosopimuksenja suosituksen
48111: Joka vuosi 16 vuotta täyttäville nuorille postite-     pohjalta sosiaali- ja terveysministeriön työter-
48112: taan henkilökohtainen vihkonen, jossa nuoria           veyshuollon neuvottelukunta laati "Työterveys-
48113: askarruttavia rakkauden ja vastuun kysymyksiä          huollon valtakunnalliset kehittämislinjat" -asia-
48114: pohditaan niin, että samalla välittyy myös tieto       kirjan, jonka valtioneuvosto hyväksyi periaate-
48115: sukupuoliteitse leviävien tautien ennaltaeh-           päätöksenään vuonna 1989. Asiakirjaan sisälty-
48116: käisyn keinoista ja tärkeydestä. Ikäkauteen liit-      vät työterveyshuollon keskeiset kehittämiseh-
48117: tyvää sosiaalista ja fyysistä kypsymistä pyritään      dotukset.
48118: tukemaan niin, että nuori itse ymmärtää oman               Kehittämislinjojen yksi keskeinen tavoite on
48119: vastuunsa itsestään ja omat oikeutensa- joihin         ongelmallisiksi tunnettujen ja terveysriskejä si-
48120: kuuluu seksistä kieltäytyminen - seurusteluun          sältävien alojen työterveyshuollon tehostami-
48121: liittyvissä asioissa. Kouluissa tapahtuva sairauk-     nen. Kehittämislinjat on ryhmitelty kolmeen
48122:                                                                                                         41
48123: 
48124: pääryhmään: työterveyshuollon yleiseen kehittä-        peen mukaisesti tähän enimmäismarkkamää-
48125: miseen, työterveyshuollon tehtävien ja sisällön        rään saakka 50 % aiheutuneista kustannuksista.
48126: kehittämiseen sekä työterveyshuollon toiminta-         Näin kustannuksia voidaan rajoittaa ja kor-
48127: edellytysten kehittämiseen.                            vausjärjestelmä on kuitenkin joustava erilaisten
48128:     Työterveyshuollon yleisiä tavoitteita ovat         palvelutarpeiden mukaisesti.
48129: kaikkien työelämään osallistuvien kokonais-               Työterveyshuollon palvelut voidaan rahoitus-
48130: terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, työter-        uudistuksenjälkeen suunnitella entistä enemmän
48131: veyspalvelujen täyden kattavuuden saavuttami-          työpaikan tarpeiden ja työntekijöiden työkyvyn
48132: nen sekä yhteistyön ja osallistumisen periaatteen      ylläpitämiseksi tarpeellisten toimenpiteiden va-
48133: ja työterveyshuollon monitieteisen toimintata-         raan. Uudistuksen vaikutusten tukemiseksi
48134: van korostaminen. Lähtökohtana on muuttuvan            myös työterveyshuollon sisältöä koskeva lain-
48135: työelämän esiintuomat työssäkäyvän väestön             säädäntö ja ohjeistus on muutettu em. mukai-
48136: terveysongelmat sekä työelämän muutoksen               sesti.
48137: esiintuomat tarpeet. Toiminnan vaikuttavuuden             Parhaillaan on käynnissä selvitys työsuojelun
48138: ja tuloksellisuuden seuranta on olennaista.            siirtämiseksi työministeriöstä sosiaali- ja terveys-
48139:      Työterveyshuollon sisältöön ovat omalta           ministeriön hallinnonalalle. Siirron toteutuessa
48140: osaltaan vaikuttaneet valtakunnalliset työym-          paranevat mahdollisuudet työturvallisuuden ke-
48141: päristöohjelmatja työturvallisuuslainsäädännön         hittämiseen tähtäävän valvontatoiminnan ja työ-
48142: uudistus vuonna 1988. Työturvallisuuslaki te-          terveyshuollon asiantuntijatoiminnan entistä pa-
48143: hostaa erityisesti ns. ennakoivaa työsuojelua. Jo      rempaan yhteistyöhön työympäristön, työyhtei-
48144: työn suunnitteluvaiheessa tulisi ottaa huomioon        sön ja työntekijöiden terveyden turvaamiseksi.
48145:  turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat tekijät.
48146:  Henkisten tekijöiden huomioonottamista sekä           4.3.3 Ympäristöterveydenhuolto
48147:  mm. perimän ja sikiön suojelua koskevat säädök-
48148:  set ovat asettaneet myös työterveyshuollossa              Maailman terveysjärjestön WHO:n juuri il-
48149:  toimiville terveydenhuollon ammattihenkilöille        mestyneessä raportissa "Euroopan ympäristö-
48150:  tiedollisia ja taidollisia lisä vaatimuksia.          terveyden toimintasuunnitelma" viitoitetaan kei-
48151:      Suomessa toimi vuoden 19921opussa yli 1 000       not ympäristön terveellisyyden parantamiseksi.
48152:  työterveyshuoltopalveluja tuottavaa työterveys-       Raportissa pyritään luomaan uusi näkökulma
48153:  asemaa. Näistä lähes 500 oli työnantajien omia,       ympäristöterveyteen sekä luetellaan politiikan
48154:  48 työnantajien yhteisiä, 43 valtion alueellisia      keinoja ympäristöterveyden parantamiseksi.
48155:  työterveysasemia, 243 oli kunnallisia terveyskes-     Näistä keinoistaä pidetään merkittävinä mm.
48156:  kuksia ja 195 yksityisiä lääkärikeskuksia. Terve-     ympäristöterveyden tietojärjestelmien kehittä-
48157:  yskeskus on usein ainoa palvelujen tuottaja           mistä, terveyteen vaikuttavien ympäristöriskien
48158:  maaseutumaisissa kunnissa. Taajaanasutuissa ja        arviointia, valvontatoimenpiteitä, ympäristöter-
48159:  varsinkin kaupunkimaisissa kunnissa työnanta-         veyspalvelujen kehittämistä sekä tiedotusta ja
48160:  jilla on sen sijaan usein myös muita vaihtoehtoja.    terveyskasvatusta. Näitä keinoja sovelletaan
48161:  Työnantajien omista työterveysasemista ja             myös Suomen ympäristöterveydenhuollon poli-
48162:   lääkärikeskuksista lähes kolmasosa sijaitsi Uu-      tiikassa.
48163:   dellamaalla. Työterveysasema palveli keskimää-           Ympäristöperäisten sairauksien ehkäisyä voi-
48164:   rin noin 1 700 henkilöä, mutta suurin asemista oli   daan toteuttaa sekä ympäristöpoliittisilla toi-
48165:   pienehköjä.                                          menpiteillä että kansalaisten omaan aktiivisuu-
48166:      Vuoden 1995 alusta voimaan tullut työter-         teen perustuvalla toiminnalla. Ympäristöpoliit-
48167:   veyshuollon korvausuudistus on muuttanut työ-        tisista toimista tärkeitä ovat mm. lainsäädännön
48168:   terveyshuoltorahoitusta valtionosuuden suun-         keinot ympäristöriskien vähentämiseksi sekä vi-
48169:   taan. Rahoitus pohjautuu hyvän työterveys-           ranomaisten suorittama ympäristön terveysval-
48170:   huoltokäytännön mukaisen toiminnan rahoitus-         vonta.
48171:   tarpeen määrittämiseen. Palveluille lasketaan            Tärkeänä ympäristöterveydenhuollon tavoit-
48172:   laskennallinen kustannuskatto työtekijäkohtai-       teena pidetään asuinympäristön terveydellisen
48173:   sena ja työnantaja saa korvausta järjestämiinsä      laadun parantamista. Tavoitteen saavuttamisek-
48174:   palveluihin vain edellä mainittuun työntekijä-       si jatketaan asuntojen sisäilman terveydellisen
48175:   kohtaiseen markkamääräiseen enimmäismää-             laadun parantamiseksi tähtäävien mittaus-
48176:   rään saakka. Koska eri työpaikkojen palveluiden      menetelmien kehittämistä. Myös asuntojen kun-
48177:   tarve vaihtelee, maksetaan korvausta palvelutar-     toa ja hoitoa käsittelevä opaskirja uudistetaan.
48178: 
48179:  6 360156U
48180: 42
48181: 
48182:     Terveydensuojelua kehitetään terveydensuo-         denhuollon kansainvälinen toimintaympäristö
48183: jelulain mukaisesti ympäristöstä, talousvedestä        on muuttumassa Suomen liityttyä Euroopan
48184: ja elintarvikkeista aiheutuvien terveyshaittojen       unioniin.
48185: torjumiseksi. Terveydellisten ympäristövaiku-
48186: tusten arviointia kehitetään YV A-lainsäädän-
48187: nön pohjalta ja selvitetään Suomelle tyypillisten      4.4.1 Palvelurake11teell kehittämi11e11
48188: ympäristöterveysvaarojen esiintymistä sekä laa-
48189: ditaan ympäristöterveydenhuollon toiminta-                Sosiaali- ja terveysministeriön palveluraken-
48190: suunnitelma näiden poistamiseksi.                      netyöryhmä julkaisi 1992 vuoteen 2000 ulottu-
48191:     Ruokamyrkytysten ja vesiepidemioiden seu-          van laajan toimenpideohjelman sosiaali- ja
48192: rantajärjestelmä organisoidaan toimimaan kat-          terveydenhuollon palvelurakenteen muuttami-
48193: tavasti ja tukemaan ehkäiseviä toimia. Tämän           seksi. Keväällä 1993 tehtiin alueittain ja kunnit-
48194: tavoitteen saavuttamiseksi ruokamyrkytysten            tain selvitystyö ja käynnistettiin ohjelma.
48195: seurantajärjestelmä uudistetaan kansanterveys-         Tarkoituksena oli etsiä keinoja turvata laaduk-
48196: laitoksen ja muiden elintarvikevalvontaviran-          kaat palvelut kohtuukustannuksin väestön
48197: omaisten yhteistyönä.                                  ikääntyessä ja palvelutarpeiden lisääntyessä.
48198:     Ympäristön kemikaalistumisen vuoksi kemi-             Selvitysmiesten muutosehdotuksista suurin
48199: kaalien riskinarviointia tehostetaan EY:n uuden        osa on kuntien ja kuntayhtymien paikallisesti
48200: kemikaalilainsäädännön mukaisesti. Kemikaali-          toteutettavissa. Muutosten toteutuminen käy-
48201: valvonnan toimintaedellytyksiä tuotevalvonta-          tännössä riippuu siitä, miten kunnat toimivat.
48202: keskuksessa parannetaan uusien vaativien EY:n          Laitoshoitoa oli vähennettävä, avo- ja väli-
48203: riskinarviointitehtävien toteuttamiseksi.              muotoista hoitoa samanaikaisesti lisättävä, asu-
48204:     Kansalaisten oman toiminnan lisääminen             mista muutettava sosiaali- ja terveyspoliittisia
48205: muodostanee ympäristöpoliittisten toimenpi-            tavoitteita tukevaksi. Hoidon painopisteen siir-
48206: teiden ohella ympäristöperäisien sairauksien en-       täminen avohoidon suuntaan on myös yleismaa-
48207: naltaehkäisyn perustan. Aktiivisuutta ympäris-         ilmallinen tavoite, joka kuitenkin eri maissa on
48208: tön terveysvaarojen torjumiseksi voidaan lisätä        toteutunut varsin eri tavoin.
48209: tiedottamisella. Terveysviranomaiset voivat tie-          Myös hallitusohjelmassa esitetään palvelura-
48210: dottaa tehokkaammin oman alueensa terveys-             kenteen muuttamista avohoitoa ja välimuotoisia
48211: vaaroista. Kunnat voivat tiedottaa omista ympä-        palveluja kehittämällä. Erityisesti tulisi kiinnit-
48212: ristövaaroista alueillaan ja myös kansalais-           tää huomiota syrjäytymisen ehkäisemiseen ja
48213: järjestöjenä panosta tiedottamisessa voitaisiin li-    heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin.
48214: sätä.                                                  Palvelujärjestelmän kehittämisessä edistetään
48215:     Ympäristöperäisten sairauksien diagnostiik-        asiakasnäkökulmaa sekä kustannustehokkuut-
48216: ka muodostaa sairauksien laajan kirjon vuoksi          ta. Hoidon porrastusta jatketaan ja erikoissai-
48217: uuden haasteen terveydenhuollolle. Ympäristö-          raanhoidossa tehostetaan työnjakoa.
48218: peräisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon             Viime vuosina terveydenhuollossa tapahtu-
48219: kehittämisen perusajatus on, että laadullisesti        neista muutoksista monet ovat olleet toivottuun
48220: korkeatasoisten palveluiden tulee olla kaikkien        suuntaan. Laitoshoidon purkaminen on ollut
48221: asiakkaiden ulottuvilla suhteellisen nopeasti.         voimakasta ja avopalvelut ovat kehittyneet ja
48222: Yksinkertaiset ympäristön aiheuttamat sairau-          lisääntyneet, vaikka eivät kaikilta osin laitoshoi-
48223: det voidaan diagnostisoida ja hoitaa avoter-           don purkua vastaavassa määrin. Vastoin tavoit-
48224: veydenhuollossa. Vaikeiden ympäristöperäisten          teita ei henkilöstöä kuitenkaan ole siirtynyt avo-
48225:  sairauksien diagnostiikka ja hoito voitaisiin kes-    hoitoon, vaan avohoitoa on lisätty toimintaa te-
48226: kittää keskussairaaloiden erikoispoliklinikoille.      hostamalla. Erilaiset välimuotoiset palvelut, eri-
48227:                                                        tyisesti vanhuksille suunnatut, ovat lisääntyneet
48228:                                                        selvästi.
48229: 4.4 Terveyspalvelut                                       Vuosina 1989-1993 ovat yleislääkärikäyn-
48230:                                                        tien, vuodeosastojen hoitopäivien, kotisairaan-
48231:    Terveyspalvelujen toimintaympäristö on              hoidon ja hammashuollon suoritteet pysyneet
48232: 1990-luvulla muuttunut. Merkittävimmät muu-            ennallaan. Ehkäisevän terveydenhuollon ja koti-
48233: tokset liittyvät yleisen taloudellisen tilanteen no-   käyntien suoritteet ovat vähentyneet. Sen sijaan
48234: peaan heikkenemiseen sekä vuonna 1993 toteu-           terveyskeskuksen vuodeosastolla lyhyiden hoito-
48235: tettuun valtionosuusuudistukseen. Myös tervey-         jaksojen määrä on kasvanut. Palvelujen laadun
48236:                                                                                                      43
48237: 
48238: kannalta merkille pantavaa on se, että viimeisen        Vuonna 1994 Suomessa toimi 2 489 yksityistä
48239: kolmen vuoden ajan terveyskeskuksissa on ollut       terveydenhuollon laitosta. Näistä suurin osa on
48240: vakaasti työpaikassaan pysynyt henkilöstö,           erilaisia kuntoutuslaitoksia sekä hoiva- ja toipi-
48241: mikä yhdessä väestövastuisen työtavan kanssa         laskoteja. Uusia laitoksia perustetaan jatkuvasti
48242: on parantanut hoitosuhteiden jatkuvuutta.            mutta samanaikaisesti suunnilleen sama määrä
48243:    Muutokset erikoissairaanhoidossa ovat olleet      lopettaa toimintansa. Oleellista määrällistä lisä-
48244: suuremmat kuin muilla terveydenhuoltosekto-          ystä ei parina viime vuonna ole tapahtunut. Var-
48245: reilla. Erikoissairaanhoidossa sairaansijojen ja     sinkin jos yksityistä kapasiteettia arvioidaan
48246: samalla myös hoitopäivien määrä on merkittä-         henkilökunnan määrällä, ei kapasiteetti juuri ole
48247: västi vähentynyt. Vastaavasti erikoisairaanhoi-      lisääntynyt. Viime vuosina on perustettu pää-
48248: don avohoitokäyntien määrä on lisääntynyt:           asiassa pieniä, muutaman työntekijän yksikköjä.
48249: vuosina 1989-1994 käynnit lisääntyivät 4,3 mil-
48250: joonasta 5 miljoonaan käyntiin. Psykiatrisissa
48251: sairaaloissa hoitopäivät ovat vähentyneet nope-      4.4.3 Kuntoutus
48252: ammin kuin muissa sairaaloissa. Samalla kun
48253: hoitopaikat psykiatrisessa sairaalahoidossa ovat         Kuntoutus voi olla lääkinnällistä, ammatillis-
48254: vähentyneet, myös hoitojaksot ovat lyhentyneet.      ta, sosiaalista tai kasvatuksellista. Vammaisten
48255: Toisaalta mielenterveyshuollon avopalvelut ei-       ja vajaakuntoisten kuntoutustajärjestävät terve-
48256: vät ole kehittyneet samassa suhteessa kuin laitos-   yden- ja sosiaalihuolto, kansaneläkelaitos, ope-
48257: hoitoa on purettu.                                   tus- ja työvoimaviranomaiset sekä vakuutus- ja
48258:    Terveydenhuollon henkilöstö on muutosten          eläkelaitokset. Työterveyshuollon tehtävänä on
48259: myötä joutunut kaikilla tasoilla kovan työpai-       omalta osaltaan huolehtia työkykyä ylläpitäväs-
48260: neen alaiseksi. Voimavarojen supistuessa on sa-      tä toiminnasta työpaikoilla. Kaikille kuntoutus-
48261: manaikaisesti palvelutavoitteet pysyneet ennal-      ta järjestäville viranomaisille on lisäksi säädetty
48262: laan tai vaatimukset ovat kasvaneet.                 yhteistyövelvoite kuntoutusasioissa sekä velvoite
48263:                                                      ohjata kuntoutusta hakeva asiakas oikeiden pal-
48264:                                                      velujen piiriin.
48265: 4.4.2 Yksityisten tuottama terveydenhuolto               Sotainvalidien ja rintamaveteraanien kuntou-
48266:                                                      tusta järjestetään lisäksi erillisen lainsäädännön
48267:    Muutokset sairausvakuutuksen korvaamien           perusteella. Tähän kuntoutukseen käytettiin
48268: palvelujen käytössä saattavat olla seurausta kun-    vuonna 1995 yhteensä runsaat 400 miljoonaa
48269: nallisissa palveluissa tapahtuneista muutoksista.    markkaa.
48270: Sen vuoksi myös valtionosuusuudistuksen vai-             Valtioneuvosto antoi vuonna 1994 selonteon
48271: kutuksia arvioitaessa yksityisten palvelujen käy-    kuntoutuslainsäädännön uudistamisen vaiku-
48272: tössä tapahtuneet muutokset ovat kiinnostavia.       tuksista ja kuntoutusjärjestelmän kehittämisestä
48273: Jos kunnallisia palveluja ei ole tarjolla tai jos    (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja
48274: niiden laatu on huono, on mahdollista että kan-      1994:3). Selonteossa arvioitiin vuonna 1991 voi-
48275: salaiset yhä suuremmassa määrin turvautuvat          maan tulleesta kuntoutuslainsäädännöstä aiheu-
48276: yksityisiin sairaanhoitopalveluihin. Yksityispal-    tuneita muutoksia kuntoutuspalvelujen koh-
48277: velujen käyttö riippuu ratkaisevasti myös siitä,     dentumisessa eriä väestöryhmiin, asiakkaan ase-
48278: paljonko siitä koituu kustannuksia käyttäjälle.      maan, kuntoutusjärjestelmän toimivuuteen sekä
48279:    Yksityislääkäreiden osuus palvelujen tarjoaji-    kuntoutuksen kustannusten jakautumiseen eri
48280: na on kaikilla tunnusluvuilla arvioiden vähenty-     kuntoutusta järjestävien tahojen kesken.
48281: nyt viimeisten vuosien aikana: potilaiden ja             Kuntoutuksen kohdentuminen työelämässä
48282: käyntien määrä sekä kustannukset ovat vähenty-       oleviin tai sinne pyrkiviin ei ollut toteutunut uu-
48283: neet. Yksityislääkäreille tehtiin vuonna 1994 3,2    distuksen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi todet-
48284: miljoonaa käyntiä, joka on 742 000 käyntiä vä-       tiin, että suurimpia väliinputoajaryhmiä kuntou-
48285: hemmän kuin vuosikymmenen vaihteessa. Sa-            tuksessa ovat edelleen mielenterveysongelmaiset
48286: moin on käynyt yksityisten tuottamille tutkimus-     ja päihdeongelmaiset.
48287: ja hoitopalveluille (kuten laboratorio ja rönt-          Vuoden 1991 kuntoutuslainsäädännöllä py-
48288: gentutkimuksille). Sen sijaan yksityisten ham-       rittiin lisäämään kuntoutujan osallistumis- ja
48289: maslääkäripalvelujen käyttö on lisääntynyt: po-      vaikutusmahdollisuuksia. Kuntoutujat osallistu-
48290: tilaiden ja käyntien määrä sekä kustannukset         vat kuitenkin vielä harvoin asioidensa käsitte-
48291: ovat kasvaneet.                                      lyyn kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmissä ei-
48292: 44
48293: 
48294: kä heidän kanssaan tehdä kuntoutussuunni-              teutettiin suhdannevaiheessa, jolloin kuntien ta-
48295: telmia siinä määrin kuin olisi tarpeen. Vaikka         lous oli huomattavassa epätasapainossa. Myös
48296: viranomaisten välinen työnjako on eräiltä osin         eräät sosiaali- ja terveydenhuollon tilastointijär-
48297: täsmentynyt, on se edelleen monimutkainen ja           jestelmät ovat muuttuneet ja siten vaikeuttaneet
48298: käytännön kuntoutustyötä hankaloittava.                arviointityötä.
48299:    Kuntoutusselonteossa arvioitiin kuntoutuk-               Kuntakohtaisten kustannusten perusteella
48300: sen kokonaiskustannukset vuonna 1992 3,9               näyttäisi siltä, että ennen uudistusta esitetyt arvi-
48301: miljardiksi markaksi. Yksinomaan kunnallisen           ot kuntien välisten kustannuserojen kasvamises-
48302: terveydenhuollon kuntoutuksen kustannukset             ta eivät olisi toteutuneet. Erot kuntien käyttö-
48303: olivat 590 miljoonaa markkaa. Kansanelä-               kustannuksissa ovat säilyneet lähes ennallaan.
48304: kelaitoksen kuntoutukseen käytettiin 843 mil-          Vuonna 1994 korkeimpien kustannusten ero
48305: joonaa markkaa, joista 276 miljoonaa markkaa           alimpiin verrattuna oli 2,3-kertainen, kun se
48306: käytettiin kuntoutuksenajan toimeentulotur-            vuonna 1993 oli 2,4-kertainen. Tosin kustannus-
48307: vaan eli kuntoutusrahaan. Kansaneläkelaitok-           ten perusteella ei voida suoraan arvioida palve-
48308: sen kuntoutuksen kustannukset ovat kasvaneet           luissa tapahtuneita muutoksia tai sitä, ovatko
48309: vuodesta 1992 siten, että ne olivat vuonna 1995        palveluiden saatavuudessa esiintyneet erot kas-
48310: runsaat 1 miljardi markkaa.                            vaneet.
48311:    Kiristynyt taloudellinen tilanne vaikuttaa               Suurin muutos terveydenhuollon henkilöstön
48312: kuntoutuspalveluja järjestävien ja rahoittavien        määrässä tapahtui valtionosuusuudistuksen siir-
48313: tahojen mahdollisuuksiin huolehtia kuntoutus-          tymävaiheessa, jolloin myös taloudellinen lama
48314: tehtävistään. Kansaneläkelaitoksen kuntoutus-          oli syvimmillään. Vuodesta 1990 vuoteen 1994
48315: varoja on tarkoitus säästää 60 milj. mk vuonna         on kuntasektorin terveystoimen henkilöstön
48316: 1996. Säästöt kohdistuvat kuntoutusrahame-             määrä vähentynyt 4,4 prosentilla. Kunnat ovat
48317: noihin, kuntoutuksen matkakustannuksiin sekä           kuitenkin pyrkineet säilyttämään vakituisessa
48318: kansaneläkelaitoksen järjestämään ns. harkin-          työsuhteessa olevan henkilöstönsä työpaikkoja.
48319: nanvaraiseen ammatilliseen ja lääkinnälliseen           Henkilöstömenoissa on säästetty käyttäen hy-
48320: kuntoutukseen. Valtionosuuksien leikkaus ka-           väksi luonnollista poistumaa sekä vähentämällä
48321: ventaa puolestaan kuntien mahdollisuutta lisätä        voimakkaasti sijaisten käyttöä ja leikkaamalla
48322: palvelujaan.                                           lomarahoja.
48323:                                                             Valtionosuusuudistus lisäsi kuntien mahdolli-
48324: 4.4.4 Valtionosuusuudistus
48325:                                                        suutta järjestää terveyspalvelut myös ostopalve-
48326:                                                        luina. Kunnat ovat ostaneet palveluja sosiaali- ja
48327:    Vuoden 1993 valtionosuusuudistuksen kes-            terveydenhuollon järjestöjen lisäksi myös kau-
48328: keisiä tavoitteita ovat olleet kunnallisen itsehal-    pallisilta palvelujen tuottajilta, kuten yksityisiltä
48329: linnon vahvistaminen sekä toimintojen taloudel-         lääkäriasemilta ja laboratorioilta. Viime vuosina
48330: lisuuden ja tehokkuuden edistäminen. Tarkoi-           kunnat ovat vastoin ennakko-odotuksia vähen-
48331: tuksena oli turvata kunnille riittävät voimavarat       täneet yksityisiltä ostettuja palveluja ja korvan-
48332: lakisääteisten palvelujen järjestämiseen. Uudis-        neet niitä osittain laajentamalla omaa palvelu-
48333: tus tarjosi kunnille uudenlaisen mahdollisuuden         tuotantoaan. Ostopalvelujen vähenemiseen on
48334: järjestää keskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut ha-    osaltaan vaikuttanut kuntien valtionosuus-
48335: luamallaan tavalla. Samalla siirryttiin kustan-         leikkausten myötä pienentyneet määrärahat.
48336: nusperusteista valtionosuusjärjestelmästä las-          Valtionosuusuudistuksen aikana myös palvelu-
48337: kennalliseen järjestelmään, jossa valtionosuu-         jen kilpailuttaminen on osoittautunut vähäisek-
48338: den määräytymisperusteina ovat erilaiset kunta-         si. Terveydenhuollossa kilpailuttamisesta arvioi-
48339: kohtaiset tarvetekijät Säilyttämällä valtakun-          daan olevan eniten hyötyä laboratorio- ja
48340: nallinen suunnitelma valtioneuvostolle haluttiin        röntgenpalveluissa, operatiivisissa palveluissa
48341: antaa mahdollisuus asettaa keskeiset periaatteet        sekä kone-, laite ja apuvälinehankinnoissa. Sen
48342: sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiselle.           sijaan näyttää siltä, että erikoissairaanhoidon
48343:    Valtionosuusuudistuksen vaikutuksia arvioi-          palveluja ei haluta ryhtyä kilpailuttamaan.
48344: vaa tutkimusta on tehty sosiaali- ja terveysminis-          Monet palvelujen määrään, laatuun ja saata-
48345: teriön alaisissa sekä sen ulkopuolisissa tutkimus-      vuuteen vaikuttaneet muutokset saivat alkunsa
48346: laitoksissa. Uudistuksen taloudellisten ja muiden      jo ennen valtionosuusuudistusta, eikä niiden vai-
48347: vaikutusten arviointi on vielä monelta osin kes-        kutuksia voida erottaa valtionosuusuudistuksen
48348: ken. Arviointia vaikeuttaa se, että uudistus to-        tai taloudellisen laman vaikutuksista.
48349:                                                                                                       45
48350: 
48351:     Valtionosuusjärjestelmän toimintaa ja kehit-           Myös palvelujen rahoituksessa, tarjonnassa ja
48352: tämistarpeita pohtinut sosiaali- ja terveysminis-      tuotannossa on tapahtunut 1990-luvulla huo-
48353: teriön työryhmä päätyi esittämään, että sosiaali-      mattavia muutoksia-kehitys on johtanut talou-
48354: ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmä on         dellisuusnäkökohtien korostumiseen. Taloudel-
48355: periaatteiltaan oikeansuuntainen. Työryhmän            lisen laman seurauksena kustannuksia on siirret-
48356: mukaan järjestelmä on selkeä ja yksinkertainen         ty yhä enemmän palvelujen käyttäjien maksetta-
48357: ja se kannustaa kuntia taloudellisuuteen. Sen si-      vaksi.
48358: jaan tutkimus- ja seurantatietoa valtionosuuden
48359: määräytymisperusteiden oikeellisuudesta on
48360: liian vähän saatavilla. Selvitysmies Heikki Kos-       4.4.6 Terveydenhuollon rahoitus
48361: ken aloitteesta on Stakesissa tehty kaksi tutki-
48362: mushanketta, joiden avulla pyrittiin arvioimaan           Julkisen sektorin (valtio, kunnat, Kela) osuus
48363: sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus-            terveydenhuollon kokonaismenojen rahoituk-
48364: kriteerien määräytymistä. Tulosten mukaan ikä-         sesta kasvoi aina 1970-luvun puoliväliin saakka.
48365: ja sukupuolirakenteeseen sekä alle 55-vuotiaiden       Terveydenhuoltomenoista noin 84 prosenttia ra-
48366:  työkyvyttömyysasteeseen ja tulotasoon perustu-        hoitettiin valtion ja kuntien veroilla sekä
48367:  va tarvekaava ottaa parhaiten huomioon ter-           pakollisilla työnantajilta ja työntekijöiltä peri-
48368:  veyspalvelujen käyttöön liittyvät tarve-erot kun-     tyiltä sairausvakuutusmaksuilla. Tämä osuus
48369:  tien välillä.                                         säilyi lähes muuttumattomana 1990-luvun alku-
48370:                                                        vuosiin asti.
48371:                                                           Vuoden 1991 jälkeen valtion ja kuntien mak-
48372: 4.4.5 Terveydenhuoltomenot ja niiden rakenne           suosuus on pienentynyt ja sairausvakuutuksen
48373:                                                        sekä erityisesti käyttäjien maksuosuus on suu-
48374:     Terveydenhuollon kehitystä voidaan arvioida        rentunut. Julkisen sektorin rahoitusosuus on pie-
48375: terveydenhuollon käyttömenojen bruttokansan-           nentynyt 7 prosentilla samalla kuin julkisen ra-
48376: tuoteosuuden perusteella. Terveydenhuoltome-           hoituksen lähteet ovat muuttuneet. Sairausva-
48377: nojen kansantuoteosuus kasvoi 4:stä 8 prosent-         kuutuksen rahoitusosuutta ovat lisänneet lääke-
48378: tiin vuosina 1960-1990. Terveydenhuollon kan-          korvausten lisääntyminen sekä vuoden 1991 lo-
48379: santuoteosuus kasvoi 1990-luvun alussa nopeasti        pussa voimaan tullut kuntoutusta koskevan
48380: ja Suomi ohitti sekä OECD-maiden keskimää-             lainsäädännön uudistus.
48381: räisen tason että muiden Pohjoismaiden tason.             Julkisen rahoitusosuuden supistumista on
48382: Terveydenhuollon kansantuoteosuuden kasvu              vastannut käyttäjämaksujen osuuden kasvu. Osa
48383: johtui kuitenkin kansantuotteen pienenemisestä.        vuoden 1990 jälkeisestä kasvusta johtuu sairaus-
48384: Reaalisesti terveydenhuollon kansantuoteosuus          kulujen verovähennysoikeuden poistumisesta
48385: pieneni vuosina 1991-1993lähes 12 %.                   vuonna 1992. Kotitalouksien terveydenhoitome-
48386:     Terveydenhuollon rakennemuutokset ilmene-          noja on lisännyt myös eräiden lääkkeiden siirty-
48387: vät terveydenhuoltomenojen jakautumisessa.             minen sairausvakuutuksen korvausjärjestelmän
48388: Vuodesta 1970 vuoteen 1985 vuodeosastohoidon           ulkopuolelle sekä se, että käyttäjämaksujen nou-
48389: osuus menoista pieneni 50:stä 44 prosenttiin.          su on ollut keskimääräistä kuluttajahintojen
48390:  Vastaavasti avohoidon (ilman hammashoitoa)            nousua nopeampaa.
48391: osuus kasvoi 17:sta 28 prosenttiin. Vuosina               Muutosten vaikutuksia palvelujen käyttöön ei
48392:  1987-1992 tämän tavoitteen mukainen kehitys           vielä kaikilta osin voida arvioida. Lääkärissä-
48393:  pysähtyi eivätkä edellä mainitut osuudet juuri        käyntien määrä vähentyi vuosina 1991-1994,
48394:  muuttuneet. Sen sijaan vuosia 1993 ja 1994 kos-       mutta sosioekonomisten tekijöiden suhteen tar-
48395:  kevat tiedot viittaavat siihen, että terveydenhuol-   kasteltuna lääkäripalvelujen käytön tarpeen mu-
48396:  toa supistettaessa on tehty myös rakenteellisia       kainen tasa-arvo näyttää säilyneen myös Iama-
48397:  muutoksia: sairaaloiden vuodeosastohoidon             Suomessa. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että
48398:  meno-osuus pienentyi 42 prosenttiin ja avohoi-        lääkäripalvelujen käytön väheneminen näyttää
48399:  don meno-osuus puolestaan kasvoi 30 prosent-          lähes yksinomaan kohdistuneen pitkäaikaissai-
48400:  tiin. Myös avohoidon lääkemenojen osuus ter-          raisiin.
48401:  veydenhuoltomenoista on kääntynyt kasvuun.               Rahoitusmuutokset ovat vaikuttaneet myös
48402:  Toisin kuin monet muut terveydenhuollon me-           rahoituksen tuloluokittaiseen jakautumiseen.
48403:  noerät, lääkemenot kasvoivat vuosina 1992 ja          Kokonaisuudessaan terveydenhuollon rahoitus
48404:   1993 myös markkamääräisesti.                         on 1990-luvulla muuttunut jonkin verran suuri-
48405: 46
48406: 
48407:                                                TAULUKK02.
48408:                         Terveydenhuollon rahoitusosuuksien (%)muutokset 1990--1994.
48409: 
48410: Rahoituslähde                                         1990       1991          1992             1993        1994
48411: 
48412: Valtio ........................................       37,2       36,9          35,0           30,7          29,2
48413: Kunnat ......................................         35,8       35,7          33,1           34,1          33,0
48414: Sairausvakuutus .........................             10,8       11,3          11,2           12,2          13,0
48415: Julkinen rahoitus ........................            83,8       83,9          79,3           77,0          75,2
48416: Käyttäjät ...................................         12,6       12,6          16,6           19,1          20,8
48417: Muut* .......................................          3,6        3,5           4,1            3,9           4,0
48418: Yhteensä ...................................      100,0         100,0         100,0         100,0          100,0
48419: 
48420: * Avustuskassat, työnantajat ja yksityinen vakuutus
48421: Lähde: Terveyspalvelujen kustannukset ja rahoitus Suomessa. KELA 1995.
48422: 
48423: 
48424: 
48425: 
48426: tuloisia suosivampaan suuntaan. Tämä johtuu                  4.5 Ehkäisevä sosiaalipolitiikka
48427: enemmän rahoitusjärjestelmän rakenteellisista
48428: kuin rahoituslähteiden sisällä tapahtuneista                    Sosiaali- ja terveysministeriön strategiSissa
48429: muutoksista.                                                 linjauksissa on vastattu erääksi keskeiseksi kehit-
48430:    Valtion lainanotto on korvannut eniten prog-              tämisen kohteeksi ehkäisevä strategia. Ehkäisevä
48431: ressiivisen valtion tuloveron osuuden pienene-               sosiaalipolitiikka liittyy strategian kehittelyyn
48432: mistä. Myös tulonjakovaikutuksiltaan regres-                 pääasiassa kahdella tasolla. Kuntatasolla on
48433: siivisten välillisten verojen osuus on pienentynyt,          käynnissä ehkäisevänä sosiaalipolitiikan kunta-
48434: mutta ei yhtä voimakkaasti. Kotitalouksien suo-              projekti ja valtakunnan tasolla on laadittu ehkäi-
48435: rien käyttäjämaksujen osuus on kasvanut valtion              sevän sosiaalipolitiikan valtakunnallinen toi-
48436: rahoitusosuuden vastaavasti pienentyessä, jol-               menpideohjelma.
48437: loin voimakkaasti regressiivisten käyttäjämaksu-                Valtakunnallisella tasolla ehkäisevän politii-
48438: jen paino kokonaisrahoituksessa on kasvanut.                 kan haasteet liittyvät mm. siihen, miten yleensä
48439: Kotitalouksien rahoitusosuuden kasvu näyttää                 päätöksenteossa otetaan paremmin huomioon
48440: käyttäjämaksujen lisääntymisen osalta kohden-                päätösten sosiaaliset seuraukset. Ehkäisevä nä-
48441: tuneen alempiin tuloluokkiin. Toisaalta, kun                 kökulma edellyttää tällöin entistä laajempaa yli
48442: sairauskulujen verovähennysoikeuden poistumi-                sektoreiden ja hallintorajojen menevää toimin-
48443: nen otetaan huomioon, on näiden maksujen reg-                taa. Valtakunnallisen ohjelman lähtökohtana
48444: ressiivisyys pysynyt lähes ennallaan.                        on, että kaikilla yhteiskunnallisilla päätöksillä on
48445:    Vaikka pienituloisimpien kotitalouksien                   sosiaalisia vaikutuksia. Tämänjohdosta ministe-
48446: osuus terveydenhuollon kokonaisrahoituksesta                 riön pyrkimyksenä on tutkia ja kehittää tapoja,
48447: näyttää laman aikana jonkin verran kasvaneen,                joilla eri ministeriöt voisivat omassa toimin-
48448: ei Suomen terveydenhuollon rahoitusjärjestel-                nassaan huomioida paremmin ehkäisevän näkö-
48449: män asema esimerkiksi kansainvälisessä vertai-               kulman.
48450: lussa ole merkittävästi muuttunut. Suomen ter-                  Kunta- ja paikallistasolla yleensä ehkäisevän
48451: veydenhuoltojärjestelmä sijoittuu muiden pää-                sosiaalipolitiikan perustavoiteon sama kuin val-
48452: osin verorahoitteisten järjestelmien kanssa sa-              takunnan tasollakin. Paikallisen sosiaalipolitii-
48453: maan suhteellisten tai hieman pienituloisia suosi-           kan toimintaedellytykset ovat kuitenkin muuttu-
48454: vien järjestelmien ryhmään. Pienituloisille epä-             neet viime vuosien murroksessa. Palveluraken-
48455: edullisimpia järjestelmiä ovat sellaiset, joissa             teen avohuoltopainotteisuus ja suuret sosiaaliset
48456: yksityisen vakuutuksen tai käyttäjämaksujen                  ongelmat korostavat laajemman vastuunoton
48457: osuus rahoituksesta on suuri.                                tarvetta sosiaalisista kysymyksistä. Ehkäisevän
48458:                                                                                                        47
48459: 
48460: sosiaalipolitiikan kuntaprojektin toteutettavissa       kollinen valtakunnallinen tuntimäärä väheni
48461: kokeiluissa on tavoitteena lisätä tietoisuutta          peruskoulun ala-asteella 15-16 tunnista 12 tun-
48462: ehkäisevän politiikan sisällöstä ja merkityksestä       tiin ja yläasteella 7 tunnista 6 tuntiin. Samalla
48463: sekä kunnallisten päätösten sosiaalisista seura-        annettiin mahdollisuus koulukohtaisesti lisätä
48464: uksista. Monissa hankkeissa on tässä mielessä           liikunnan tuntimäärää myös pakollisena. Tätä
48465: mukana kuntien johtajia ja luottamushenkilöitä,         mahdollisuutta on käytetty jossakin määrin.
48466: jotka osaltaan kehittävät uudenlaista päätök-           Peruskoulun terveystiedon opetus on yhdistetty
48467: sentekokulttuuria. Toisaalta tärkeänä lähtökoh-         edelleen liikuntaan.
48468: tana on yli sektoreidenja hallintarajojen ylittyvä          Opetushallitus antoi uudet opetussuunnitel-
48469: toiminta, jolloin sosiaalipolitiikan, terveyspoli-      man perusteet peruskoulua (M 11011/1994) ja
48470: tiikan, tekniikan ja rakentamisen ammattilaiset         lukiota (M 2/011/1994) varten. Peruskoulun ope-
48471: luovat uusia foorumeita suunnittelulle ja pää-          tussuunnitelman perusteisiin on määritelty paitsi
48472: töksenteolle.                                           eri oppiaineiden tavoitteet myös tavoitteet mm.
48473:      Eräänä tärkeänä tavoitteena kuntaprojektissa       ympäristökasvatukselle ja terveyskasvatukselle
48474: on kehittää toimintamuotoja, joissajulkinen pal-        aihekokonaisuuksina. Oppiaineiden tavoitteen-
48475: velujärjestelmä ja kansalaisten omaehtoinen toi-        asettelussa korostetaan liikuntatottumusten ja
48476:  minta niveltyvät paremmin toisiinsa. Kyse ei ole       liikunnan ilon kehittymistä sekä terveyttä edistä-
48477:  siitä, että palvelujärjestelmä siirtäisi tehtäviään    vien elämäntapojen ja arkikäytäntöjen omaksu-
48478:  kansalaisille tai heidänjärjestöilleen, vaan enem-     mista. Lukion pakollisen liikunnan ja terveys-
48479:  mänkin pyrkimys on löytää oikea vuoropuhelu.           tiedon kurssimäärä väheni 4+ 1:stä 2 + 1:een.
48480:      Ehkäisevällä sosiaalipolitiikalla ei ole saman-    Liikunnan tavoitteissa korostetaan edelleen lii-
48481:  laista perinteistä statusta kuin ehkäisevällä terve-   kunnan ilon kokemista ja liikunnan merkityksen
48482:  yspolitiikalla. Kysymys sosiaalipolitiikan uusista     ymmärtämistä sekä monipuolista liikuntaa.
48483:  strategioista kiinnittyy pohjoismaiseen ja suoma-          Lukion terveystiedon tavoitteet tähtäävät ter-
48484:  laiseen sosiaalipolitiikan perinteeseen. Tässä pe-     veyden arvostamiseen ja elämäntapojen, liikun-
48485:  rinteessä on keskeisessä asemassa universaali so-      nan sekä ympäristön vaikutusten merkityksen
48486:  siaaliturva ja kattavat julkiset palvelut. Ehkäise-    tajuamiseen samoin kuin maamme terveyden-
48487:  vä sosiaalipolitiikka tuo tälle perustalle uuden-      huoltojärjestelmän tuntemiseen. Opetussuunni-
48488:  laista näkökulmaa, joka korostaa laajaa yhteis-        telman perusteet toteavat myös oppituntien ul-
48489:  työtä, päätösten sosiaalisten seurausten enna-         kopuolisen liikunnan ja yhteistyön muiden lii-
48490:  kointiaja uudenlaista sosiaalista investointia ih-     kuntatahojen kanssa.
48491:  misiin ja heidän elinoloihinsa. Näin ollen ehkäi-          Toisen asteen ammatillisen koulutuksen yleis-
48492:  sevä sosiaalipolitiikka suuntautuu toimintakult-       sivistäviin opintoihin kuuluu syksystä 1995 al-
48493:  tuuriin ja toimintamuotojen kehittämiseen hy-          kaen yksi pakollisen liikunnan kurssi, mikä on
48494:  väksi koetuissa sosiaalipolitiikan perusraken-         noin puolet aiemmasta pakollisesta liikunnasta.
48495:  teissa.                                                Valinnaisia liikunnan kursseja oppilaitoksen tu-
48496:                                                         lee tarjota 1---4. Tavoitteet tähtäävät liikun-
48497:                                                         nallisesti aktiivisen ja terveellisen elämäntavan
48498:                                                         saavuttamiseen. Painopiste on toiminta- ja työ-
48499: 4.6 Terveyteen vaikuttavat toimet eri hallinnon-        kyvyn sekä jatkuvan liikunnan harrastuksen
48500:     aloilla                                             edistämisessä.
48501:                                                             Uusien opetussuunnitelman perusteiden to-
48502:  4.6.1 Opetusmillisteriöll hallbmollala                 teuttamisen tueksi opetushallitus on julkaissut
48503:                                                         tukimateriaalia ja järjestänyt koulutusta. Huo-
48504:     Ensimmäisen ja toisen asteen koulutukselle          miota on kiinnitetty vastaavin toimin uudistetun
48505:  tyypillinen kehityspiirre 1990-luvun alkupuolella      tupakkalain merkitykseen sekä huumekokei-
48506:  on ollut päätösvallan delegointi ja valinnaisuu-       lujen ehkäisyyn. Ongelmien on todettu kasaantu-
48507:  den lisääminen opetussuunnitelmallisissa ratkai-       van,joten oppilashuoltojärjestelmällä ja ennalta-
48508:  suissa. Varojen käytön suuntaaminen on täysin          ehkäisevänä taikka nopealla havaittuun ongel-
48509:  koulun ylläpitäjän asia. Valtioneuvoston perus-        maan puuttumisena on ratkaiseva merkitys.
48510:  koulua ja lukiota koskevat tuntijakopäätökset          Vammaisine oppilaille on palveluja saatavissa
48511:  (834/93 ja 835/93) lisäsivät valinnaisuutta kaik-      kohtuunisessa määrin.
48512:  kiin oppiaineisiin, mikä merkitsi pakollisen               Kansanterveyslain edellyttämä koulutervey-
48513:  osuuden vähentämistä.Sen vuoksi liikunnan pa-          denhuolto ja opiskelijaterveydenhuolto on onut
48514: 48
48515: 
48516: määrällisesti laskusuunnassa. Kouluterveyden-        terve koulu on suunnattu koululaisille ja opiske-
48517: hoitajien ja lääkärien työaikaa onä vähennetty       lijoille. Yhteistyössä sosiaali-ja terveysministe-
48518: monissa kunnissa ja terveydenhuollon palveluja       riön kanssa toteutettavan Kunnossa kaiken ikää
48519: on siirretty kouluilta terveyskeskuksiin. Resurs-    -hankkeen kohderyhmä on aikuisväestö, lähinnä
48520: sien väheneminen kohdistuu ennen kaikkea en-         40-60 vuotiaat. Heistä pyritään saamaan ak-
48521: nalta ehkäisevään terveydenhuoltoon ja psyko-        tiivisiksi liikkujiksi nykyisen 33% sijasta 43 %eli
48522: sosiaalisten ongelmien selvittelyyn. Sekä kou-       lisäämään määrää 150 000 henkilöllä.
48523: lukuraattoreita että koulupsykologeja on liian           Opetusministeriö avustaa liikuntatieteen
48524: vähän. Koulukuraattoreiden toiminta kohdistuu        määrärahoista tiedeyhteisöjen toimintaa ja tut-
48525: lähinnä yläasteiden palveluun.                       kimusprojekteja. Määrärahoista suurin osa
48526:    Ammatillisissa oppilaitoksissa oli lukuvuonna     suunnataan joko suoraan tai välillisesti kansan-
48527: 1993-1994 yhteensä 63 oppilashuollollista vir-       terveyttä edistävään toimintaan. Avustettaviin
48528: kaa. Useimmissa peruskouluissa ja ammatillisis-      tiedeyhteisöihin kuuluu kuusi liikuntalääketie-
48529: sa oppilaitoksissa toimii oppilashuoltoryhmä,        teen keskusta, joiden tehtävät jakaantuvat tutki-
48530: lukiossa harvoin. Oppilashuollon tarve on li-        mukseen, koulutukseen ja tiedonvälitykseen
48531: sääntynyt mm. kotien lisääntyneiden vaikeuk-         sekä palvelutoimintaan. Keskukset ovat myös
48532: sien vuoksi.                                         liikuntalääketieteen erikoislääkäreiden koulu-
48533:    Useilla paikkakunnilla sopeutumattomille op-      tuspaikkoja.
48534: pilaille tarkoitettujen laitos- ja hoitopaikkojen        Vuosina 1992-1996liikuntalääketieteen kes-
48535: supistamisen vuoksi heidän tarvitsemilleen eri-      kukset ovat saaneet avustusta valtion varoista
48536: tyisluokille joudutaan sijoittamaan hyvinkin vai-    24,4 milj. markkaa. Tutkimusprojekteista noin
48537: keasti ongelmaisia oppilaita. Tällöin muita eri-     puolet kuluu biolääketieteen alueelle. Vuosina
48538: tyisopetusta tarvitsevia oppilaitajoudutaan pitä-    1992-1996 näihin projekteihin osoitetiin 21 ,5
48539: mään oppilaspaikkojen puutteen vuoksi nor-           milj. markkaa. Yhteensä keskusten ja biolääke-
48540: maaliluokissa.                                       tieteellisten tutkimusprojektien valtionavustus
48541:                                                      oli lähes 46 milj. markkaa.
48542: Korkeakouluissa annettava opetus
48543:                                                      Tutkimuksen edistäminen
48544:     Terveydenhuoltoalan, mm. lääkärien koulu-
48545: tusta on tehostettu siten, että huomiota kiinnite-       Suomen Akatemia osoitti kansanterveyden
48546: tään aiempaa enemmän mm. varhaisiin potilas-         tutkimukseen ja tutkijakoulutukseen erityis-
48547: kontakteihin, potilas lääkärisuhteeseen ja perus-    varoja vuosina 1989-95 Terveyttä kaikille vuo-
48548: terveydenhuollon lääkärin valmiuksiin. Euroo-        teen 2000 -ohjelman nimellä. Varsinaisina tut-
48549: pan unioniin liittymisen myötä koulutukseen on       kimusmäärärahoina Akatemian lääketieteelli-
48550: tullut pakolliseksi myös perusterveydenhuollon       nen toimikunta jakoi 12 miljoonaa markkaa ja
48551: lisäkoulutus, joka on suoritettava valmistumisen     tutkijakoulutukseen osoitettiin 6 miljoonaa
48552: jälkeen. Lisäksi monilla aloilla, esimerkiksi far-   markkaa. Tämän lisäksi kansanterveyden tutki-
48553: masiassa, psykologiassa ja puheterapian on me-       musta on tuettu lääketieteelliselle toimikunnalle
48554: neillään sekä perus- ettäjatkokoulutuksen uudis-     osoitetuista kohdentaiDattomista määrärahois-
48555: taminen niin, että monimutkaistuviin terveys-        ta. Akatemian kokonaisrahoitus TK 2000 -ohjel-
48556: ongelmiin voitaisiin vastata uudistuvalla ammat-     maan kuuluneille hankkeille oli 32 miljoonaa
48557: titaidolla.                                          markkaa.
48558:     Lääkäreiden ja ja hammaslääkäreiden koulu-          Tutkimusohjelman tarkoituksena oli osaltaan
48559: tusmääriä on supistettu lamavuosien työttö-          tukea Suomen TK 2000 -politiikkaa. Tutki-
48560: myyden johdosta ja määrällisten tavoitteiden         musohjelma valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä
48561: saavuttamisen johdosta. Muiden terveysalan           sosiaali- ja terveysministeriön sekä Akatemian
48562: ammattiryhmien (esim. sairaanhoitajat, kätilöt)      kesken. Tärkeimmäksi tutkimusalueeksi määri-
48563: koulutusmääriä ei työttömyydestä huolimatta          teltiin alun perin väestöryhmien väliset terveys-
48564: ole vähennetty.                                      erot, TK 2000 -ohjelman toteutumisen arviointi,
48565:                                                      palvelujärjestelmän tutkimus, terveyttä edistävät
48566: Liikunnan edistäminen
48567:                                                      elintavat ja terveystavoitteinen yhteiskuntapoli-
48568:                                                      tiikka. Ohjelman kuluessa lääketieteellinen toi-
48569:    Opetusministeriön hallinnonalalla on käyn-        mikunta lisäsi vielä kolme teema-aluetta: tek-
48570: nistetyt kaksi kansalaisten terveydentilan           nologioiden arviointi, epidemiologia ja muut
48571: kohentamiseen tähtäävää projektia. Liikkuva ja       alueet.
48572:                                                                                                           49
48573: 
48574:     Terveyttä kaikille vuoteen 2000 -ohjelma ar-            Valtio huolehtii tarttuvien eläintautien vas-
48575: vioitiin vuonna 1994. Akatemia oli rahoittanut           tustamisesta, eläinsuojelusta sekä lihantarkas-
48576: kaikkiaan noin 130 tutkimus- tai tutkijankou-            tuksesta teurastamoissa. Kunnat huolehtivat
48577: lutushanketta, joista lähempään arviointiin otet-        puolestaan eläinlääkäripalvelujen järjestämises-
48578: tiin puolet. Kahdeksasta ohjelma-alueesta kaksi          tä sekä eläimistä saatavien elintarvikkeiden
48579: (TK 2000 -ohjelman arviointi sekä terveystavoit-         elintarvikehygienisestä valvonnasta.
48580: teinen yhteiskuntapolitiikka) jäi käytännössä il-           Eläinlääkintähuollon kokonaisuuteen kuulu-
48581: man hankkeita. Tutkijankoulutusohjelman arvi-            vaa elintarvikevalvontaa koskeva lainsäädäntö
48582: oitiin tuottaneen tai tuottavan noin viisikym-           uudistettiin kokonaisuudessaan ETA-vaiheen
48583: mentä väitöskirjaa.                                      aikana ja ED-jäsenyyden toteutumisen yhteydes-
48584:     Melkein puolet hankkeista edusti epidemiolo-         sä. Tämän alueen lainsäädäntö on täysin
48585: gista perustutkimusta, jossa kartoitettiin väestön       yhdenmukaistettu ED-lainsäädännön kanssa.
48586: terveydentilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä.             Eläimistä saatavia elintarvikkeita koskevien
48587: Vain osa epidemiologisista hankkeista osui ai-           hygienialakien tarkoituksena on turvata näiden
48588: heeltaan TK 2000 -ohjelman tärkeimmälle alueil-          elintarvikkeiden elintarvikehygieninen laatu ja
48589: le. Epidemiologiset tutkimukset onnistuivat kui-         siten suojata ihmisten terveyttä. Lakien sovelta-
48590: tenkin varsin hyvin esimerkiksi kartoittamaan            misalojen piiriin kuuluvat elintarviketuotan-
48591: sosiaaliryhmittäisiä ja alueellisia eroja kuollei-       toeläinten kasvatusyksiköt, jalostava teollisuus
48592: suudessa sekä sairastavuudessa.                          sekä kuljetukset teollisuuslaitoksista.
48593:     TK 2000 -ohjelma vahvisti suomalaista tervey-           Hygienialakien edellyttämät valvontatoimet
48594: denhuoltotutkimusta. Tutkimusohjelman ansios-            kohdistuvat ennen kaikkea sellaisiin laitoksiin ja
48595: ta alalle tuli runsaasti uusia tutkijoita ja tutkimus-   niiden toimintaan, jotka käsittelevät eläimistä
48596: alue saijalansijan osan suomalaista kansanterveys-       saatavia elintarvikkeita; maitoa, lihaa, kalastus-
48597: tutkimusta. Tutkimusohjelman rinnalla perustet-          tuotteita sekä kananmunia. Suomessa on mai-
48598: tiin sosiaali- ja terveysministeriön toimesta tervey-    tohygienialain tarkoittamia laitoksia noin 135,
48599: denhuoltotutkimuksen yksikkö, jonka hankkeita            lihahygienialain tarkoittamia, kunnallisen val-
48600:  myös Akatemia rahoitti. TK 2000 -ohjelman hen-          vonnan piiriin kuuluvia laitoksia yli 600 ja kalas-
48601: gen mukaisesti monet terveydenhuolto-tutkimuk-           tustuotteita käsitteleviä laitoksia noin 360. Val-
48602: sen hankkeista koskivat perusterveydenhuoltoa.           vonnan piiri on siis varsin laaja ja sen toteuttami-
48603:     Ohjelma pyrki myös käynnistämään korkea-             sen onnistumisella on merkittävä vaikutus ter-
48604:  tasoista terveyden edistämiseen liittyvää tut-          veydensuojelutyössä.
48605:  kimusta. Näiden hankkeiden osuus oli kuitenkin              Uudet hygienialait säätävät niiden alaisuuteen
48606:  pienempi kuin epidemiologisten ja terveyden-            kuuluville laitoksille velvollisuuden laatia sisäis-
48607:  huoltotutkimukseen liittyvien hankkeiden.               tä toimintaa, raaka-aineita ja tuotteita koskevan
48608:  Terveyskasvatukseen ja elämänähallintaan liit-          omavalvontajärjestelmän. Laeissa on edellytetty,
48609:  tyvät hankkeet poikkesivat myös menetelmiltään          että kunnan valvontaviranomaiset hyväksyvät
48610: ja kysymyksenasetteluiltaan muista hankkeista.           omavalvontajärjestelmät ja valvovat niiden to-
48611:     Lääketieteellisen toimikunnan työtä on Aka-          teutusta. Riskianalyyseihin perustuvan omaval-
48612:  temian organisaatiouudistuksen jälkeen vuoden           vonnan toimeenpano yrityksessä vähentää vi-
48613:  1995 alusta lähtienjatkanut terveyden tutkimuk-         ranomaisvalvonnan tarvetta. Samalla se kuiten-
48614:  sen toimikunta. Se on valmistelemassa Akate-            kin edellyttää valvontahenkilökunnalta entistä
48615:  mian hallitukselle ehdotusta uudeksi tutkimus-          korkeampaa asiantuntemusta, jota ei kunnissa
48616:  ohjelmaksi, joka jatkaisi TK 2000 -ohjelman tee-        ole tällä hetkellä riittävästi käytettävissä.
48617:  mojen syventämistä. Ohjelman tarkoituksena on              Vuoden 1995 aikana omavalvonta saatiin toi-
48618:  keskittyä väestöryhmien välisten terveyserojen          mimaan suurimmissa laitoksissa korkeatasoi-
48619:  selvittämiseen.                                         sesti. Valvonnan lähitulevaisuuden yhtenä pää-
48620:                                                          tavoitteena on, että omavalvontajärjestelmä ote-
48621: 4.6.2 Maa- ja metsätalousministeriön                     taan käyttöön kaikissa hygienialakien tar-
48622:       hallimwnala
48623:                                                          koittamissa laitoksissa.
48624: 
48625:    Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon-             Kansallinen salmonellavalvontaohjelma
48626: alaan kuuluu eläinlääkintähuollon kokonai-
48627: suuden ohjaus ja valvonta. Eläinlääkintähuollon             Salmonellavalvontaohjelman tarkoituksena
48628: onnistumisella on suoranainen heijastusvaikutus          on taata eläimistä saatavien elintarvikkeiden tur-
48629: ihmisten terveysturvallisuuteen.                         vallisuus pysyttämällä suomalaisten elintarvike-
48630: 7 360156U
48631: 50
48632: 
48633: tuotantoeläinten ja niistä saatavien tuotteiden        tuspaikoilla, joiden rakenteet, laitteet ja henkilö-
48634: saimonellatilanne kansainvälisesti tarkasteltuna       kunta vastaavat unionin asettamia vaatimuksia.
48635: alhaisella tasolla. Tavoitteeseen pyritään estä-
48636: mällä salmonellan leviäminen tuotantoketjun            Vieraiden aineiden valvonta
48637: kaikissa vaiheissa valvomalla erityisesti ketjun
48638: kriittisiä kohtia. Ohjelma käsittää nautojen, si-         Suomi laatii vuosittain eläimistä saatavia
48639: kojen ja siipikarjan sekä näistä saatavan lihan ja     elintarvikkeita koskevat laajat vieraiden ainei-
48640: kananmunien valvonnan. Ohjelman avulla pyri-           den valvontaohjelmat ja toteuttaa ne ohjelma-
48641: tään pitämään salmonellan esiintyvyys tuotanto-        vuoden aikana. Vuoden 1995 aikana ohjelmat
48642: eläimissä ja niistä saatavissa elintarvikkeissa Iai-   koskivat maitoa ja lihaa, mutta jo 1996 otetaan
48643: toskohtaisesti alle 5 %ja koko maata käsittävästi      ohjelman piiriin myös kalastustuotteet. Vierai-
48644: alle 1 %. Kansallisen valvontaohjelman puitteis-       den aineiden kokonaisuuteen kuuluvat myös
48645: sa otetaan sioista yhteensä vuosittain 6000 imu-       lääkejäämät sekä eläinlääkinnässä kielletyt ai-
48646: solmunäytettä ja naudoista vastaavasti 3000 näy-       neet. Saatujen tulosten perusteella on todettavis-
48647: tettä. Lisäksi valvotaan tuotantohygieniaa teu-        sa, että kotimaisissa, eläimistä saatavissa elintar-
48648: rastamoissa ja leikkaamaissa erittäin kattavan         vikkeissa esiintyy erittäin vähän terveydelle hai-
48649: näytteenotto-ohjelman puitteissa.                      tallisia lääkejäämiä tai muita vieraita aineita.
48650:    Kansallinen salmonellavalvontaohjelma to-
48651: teutettiin täydellisenä ensimmäisen kerran vuo-        Eläimistä ihmisiin saatavien tautien valvonta
48652: den 1995 aikana. Tulosten perusteella voidaan
48653: todeta, että salmonellaa esiintyy sioissa selvästi         Eläimien ja ihmisten yhteisten tautien eli zoon-
48654: alle 0,5 %:n, naudoissa alle 1 %:nja broilereissa 2    osien valvonta säädellään Euroopan unionissa
48655: ja 3 %:n välillä. Munintakanaloissa saimonella-        omalla direktiivillä. Suomi on toukokuussa 1995
48656: löydökset ovat erittäin harvinaisia. Siten koti-       toimittanut komissiolle suunnitelman näiden
48657: maisia kananmunia voidaan pitää tässä mielessä         tautien kansallisesta seurannasta. Keskeisimmät
48658: erittäin turvallisina.                                 näistä taudeista ovat nautaeläinten tuberkuloosi,
48659:    Salmonellavalvontaohjelmaan perustuen Suo-          bruselloosi, salmonelloosi, trikinoosija raivotau-
48660: mi voi vaatia, että tänne tuotava elävä siipikarja,    ti.
48661: tuoreena myytäväksi tarkoitettu sian ja naudan             Nautaeläinten tuberkuloosin sekä nautaeläin-
48662: liha sekä kaikki siipikarjan liha on tutkittu ED-      ten ja pienten märehtijöiden bruselloosin varalta
48663: jäsenvaltion alkuperälaitoksessa salmonellan va-       Suomi on saanut ED-komission päätöksellä tau-
48664: ralta kielteisin tuloksin.                             tivapaan aseman. Raivotaudin vastustamiseksi
48665:                                                        ED rahoittaa Suomen itärajalla tapahtuvaa vil-
48666:                                                        lieläinten syöttirokotusta taudin leviämisen estä-
48667:                                                        miseksi.
48668: Eläimistä saatavien elintarvikkeiden tuonti-
48669:                                                            Nautojen BSE-tartuntaa eli "hullun lehmän
48670: valvonta
48671:                                                        tautia" ja lampaiden scrapie-tartuntaa ei ole Suo-
48672:    ED:n alueella myös eläimistä saatavat elin-         messa koskaan todettu. Suomi on jo vuodesta
48673: tarvikkeet liikkuvat vapaasti ilman rajalla tapah-     1988 lähtien pyrkinyt estämään BSE-taudin le-
48674: tuvaa säännöllistä tarkastamista. Näiden elintar-      viämisen kieltämällä mm. elävien nautojen tuon-
48675: vikkeiden valvonta tapahtuu kotimaisen valvon-         nin Englannista Suomeen. Maaliskuussa 1996
48676: nan kanssa yhdenmukaisesti elintarvike-erien           Suomi on yhdessä muiden ED-jäsenmaiden
48677: ensisaapumispaikoissa. Valvonta on otettava            kanssa tiukentanut toimenpiteitä BSE-taudin le-
48678: osaksi ensisaapumispaikkana toimivan laitoksen         viämisen estämiseksi Yhdistyneestä kuningas-
48679: tai muun yksikön omavalvontaohjelmaa. Ensi-            kunnasta Suomeen ED:n komission päätöksen
48680: saapumispaikkojen valvontajärjestelmä on vuo-          mukaisesti.
48681: den 1995 aikana pantu alulle, ja sen on tarkoitus
48682: olla kattava aivan lähitulevaisuudessa.                Vähärasvainen maito ja koulut
48683:    ED:n ulkopuolisista maista tuotavat eläimistä
48684: saatavat elintarvikkeet tarkastetaan eläinlääkin-         Suomen aloitteesta hyväksyttiin joulukuussa
48685: nällisillä rajatarkastusasemilla. Tarkastus aloi-      1995 ED:n koulumaito-ohjelmaan uutena tuot-
48686: tettiin ED-jäsenyyden toteuduttua väliaikaisissa       teena vähärasvainen ykkösmaito. Poikkeus on
48687: tarkastuspaikoissa. Vuoden 1997 alusta lähtien         voimassa liittymissopimuksen nojalla vuoden
48688: tarkastus toteutetaan ED :n hyväksymillä tarkas-       1997 loppuun saakka.
48689:                                                                                                         51
48690: 
48691: 4.6.3 Oikeusministeriön hallinnonala                    goittava henkinen väkivalta rinnastetaan fyysi-
48692:                                                         seen väkivaltaan. Myös rikoslain säännökset
48693: Perusoikeusuudistus                                     yleisvaarallisista rikoksista on uudistettu. Sään-
48694:                                                         nösten keskeinen rangaistusala on ihmisen hen-
48695:     Perustuslakien perusoikeussäännösten koko-          gen ja terveyden yleinen vaarantaminen.
48696: naisuudistusta tarkoittavat lait (969-972/95) tuli-        Rikoslaissa ei aikaisemmin ole ollut erityisiä
48697: vat voimaan 1.8.1995. Hallitusmuotoon on koot-          työelämää ja ympäristöä koskevia rangais-
48698: tu keskeiset sosiaaliturvaan liittyvät perusoi-         tusäännöksiä. Rikoslain kokonaisuudistuksessa
48699: keudet. Jokaisella joka ei kykene hankkimaan            lakiin on sijoitettu säännökset muun muassa työ-
48700: ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on            turvallisuusrikoksesta, työaikasuojelurikoksesta
48701: oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huo-            sekä työsyrjinnästä. Rikoslakiin on myös otettu
48702: lenpitoon. Julkisen vallan on turvattava jokai-         keskeiset ympäristörikoksia koskevat säännök-
48703: selle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja         set. Tällä on haluttu korostaa ympäristönsuoje-
48704: edistettävä väestön terveyttä.                          lun keskeistä merkitystä.
48705:     Hallitusmuodossa ei ennen ole ollut vastaavaa          Yhdyskuntapalvelun kokeilemista koskevan
48706: sosiaaliturvaa koskevaa säännöstä. Suomi on             lain (1 105/90) voimassa oloa on jatkettu vuoden
48707: liittyessään useisiin Yhdistyneiden Kansakun-           1996 loppuun. Enintään viisi tuntia yhdyskunta-
48708: tien, Euroopan Neuvoston ja Kansainvälisen              palvelurangaistusta on mahdollista suorittaa
48709: työjärjestön sopimuksiin sitoutunut ylläpitä-           käyttämällä päihdehuollon palveluja. Vuonna
48710: mään ja kehittämään sosiaaliturvaa. Pykälä vas-         1995 päihdehuollon palveluja käytti 200 yhdys-
48711: taa näitä kansainvälisiä sopimusvelvoitteita.           kuntapalveluun tuomittua.
48712: Väestön terveyden edistämisellä tarkoitetaan so-
48713: siaali- ja terveydenhuollon ehkäisevää toimintaa        Huumausaine- ja alkoholirikokset
48714: ja yhteiskunnan olosuhteiden kehittämistä julki-
48715:  sen vallan eri toimintalohkoilla väestön terveyttä        Huumausainerikoksia koskeva rikoslain 50
48716: edistävään suuntaan.                                    luku tuli voimaan vuoden 1994 alusta lukien.
48717:      Julkisen vallan on hallitusmuodon mukaan           Huumausaineita koskevat hallinnolliset sään-
48718:  pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveel-        nökset ovat huumausainelaissa, joka myös tuli
48719:  liseen ympäristöön ja mahdollisuus vaikuttaa           voimaan vuoden 1994 alusta lukien. Suomen
48720:  elinympäristöään koskevan pääätöksentekoon.            lainsäädäntö on lainuudistuksilla saatettu vas-
48721:  Terveellisellä ympäristöllä tarkoitetaan elinkel-      taamaan huumausaineiden ja psykotrooppisten
48722:  poista ympäristöä, jonka tila ei saa välittömästi      aineiden laitonta kauppaa vastaan tehdyn
48723:  tai välillisesti aiheuttaa ihmiselle sairastumisris-   Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen
48724:  kiä. Terveellisyyteen sisältyy myös tietynasteinen     vaatimuksia. Sopimus voitiin ratifioida siten,
48725:  ympäristön viihtyisyyden ulottuvuus.                   että se tuli Suomen osalta voimaan 16.5.1994.
48726:      Oikeusministeriö on osallistunut perusoikeus-         Huumausaineen käytöstä sekä siihen liittyväs-
48727:  uudistusta koskevan koulutuksen järjestämiseen         tä rikoksesta on mahdollista jättää syyte nosta-
48728:  ja huolehtinut uudistuksen tiedottamisesta eri         matta tai rangaistus tuomitsematta, jos syytetty
48729:  viranomaisille. Valtioneuvoston lainvalmistelun        osoittaa sitoutuneensa sosiaali- ja terveysminis-
48730:  kehittämisohjelmaa laativa työryhmä asetettiin         teriön hyväksymään hoitoon. Sosiaali- ja ter-
48731:   14.6.1995. Työryhmän tehtävänä on selvittää,          veysministeriö antoi 1.1.1995 voimaan tulleen
48732:  miten perusoikeusuudistus tulisi ottaa huomioon        päätöksen (1 394/94) hyväksyttävästä hoidosta
48733:  ja varmistaa uudistuksen toteutuminen minis-           huumausainerikoksissa. Sosiaali- ja terveysmi-
48734:   teriöiden säädösvalmistelussa.                        nisteriön vuonna 1995 toteuttamaan huumausai-
48735:                                                         nelainsäädäntöön liittyvään koulutusohjelmaan
48736:  Rikoslain kokonaisuudistus
48737:                                                         on osallistunut sosiaali- ja terveydenhuollon hen-
48738:                                                         kilöstön lisäksi syyttäjiä ja tuomioistuinlaitoksen
48739:     Rikoslain kokonaisuudistuksen toisen vai-           edustajia.
48740:  heen käsittävät rikoslain ja eräiden muiden la-           Uusi alkoholilaki (1 143/94) tuli voimaan
48741:  kien muutokset (578-742/95) tulivat voimaan            1.1.1995. Vanhan alkoholilain (459/68) rangais-
48742:  1.9.1995.                                              tussäännöksiä koskeva 9 luku on kuitenkin edel-
48743:     Henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia          leen voimassa. Alkoholirikoksia koskevat sään-
48744:  koskevat säännökset on uudistettu. Uusissa pa-         nökset tullaan uudistamaan osana rikoslain
48745:  hoinpitelysäännöksissä mielenterveyttä vahin-          kokonaisuudistusta.
48746: 52
48747: 
48748: Vankilat                                             laitoksia on perustettu. Päihteiden käytön vas-
48749:                                                      tustamisen pohjana on vuonna 1995 valmistunut
48750:    Rangaistusten täytäntöönpanosta annettua          katsaus vankien päihteiden käytön vähentämis-
48751: asetusta (39/1889) uudistettiin 1.5.1995 voimaan     menetelmistä.
48752: tulleella lainmuutoksella (128/95). Työvelvolli-
48753: suuden sijaan vangille säädettiin yleisempi
48754: osallistumisvelvollisuus laitoksessa järjestettyyn
48755: toimintaan. Vanki voi täyttää osallistumisvel-       4.6.4 Kauppa- ja teollisuusministeriön
48756: vollisuutensa osallistumalla laitoksessa päihde-           hallinnonala
48757: huollolliseen tai vangin sosiaalista, henkistä ja
48758: fyysistä toimintakykyä parantavaan muuhun            Elintarvikkeet
48759: toimintaan. Vankeinhoito-osasto on myös anta-
48760: nut määräyksen (nro 29/0ll/95),jonka perusteel-         Elintarvikelain tavoitteena on elintarvikkei-
48761: la vanki voi täyttää osallistumisvelvollisuutensa    den terveydellisen laadun turvaaminen ja kulut-
48762: osallistumalla laitoksen ulkopuolella valvonnan      tajan suojaaminen elintarvikkeiden aiheutta-
48763: alla eri toimintoihin, esimerkiksi päihdehoitoon     milta terveyshaitailta ja taloudellisilta tappioilta.
48764: tai kuntoutukseen. Lakiin otettiin myös sään-           Liittyminen Euroopan talousalueeseen ja
48765: nökset päihteettömistä erityisosastoista vanki-      edelleen Euroopan unioniinvuoden 1995 alussa
48766: loissa tai päihteettömistä rangaistuslaitoksista.    toi mukanaan velvoitteen mukauttaa elintarvik-
48767:    Vankien määrä Suomen vankiloissa oli vuo-         keita koskeva lainsäädäntö Euroopan yhteisöjen
48768: den 1995lopussa 3 248. Uusien vankien määrä on       elintarvikesäädösten kanssa. Kuluttajan tervey-
48769: laskenut ja pitkäaikaisten vankien suhteellinen      den suojelu kuuluu myös yhteisölainsäädännön
48770: osuus suurentunut. Vankien keski-ikä oli 32          tavoitteisiin. Tätä päämäärää palvelevat monet
48771: vuotta. Somaattisia sairauksia ja vammojen           säännökset, joilla pyritään takaamaan myy-
48772: jälkitiloja vangeilla on jonkin verran keskimää-     tävien elintarvikkeiden moitteeton terveydelli-
48773: räistä runsaammin. Vakavien psykoottisten mie-       nen laatu. Näitä ovat mm. lisäaineiden käyttöä ja
48774: lenterveyden häiriöiden esiintyvyys ei eroa keski-   vierasainejäämiä koskevat säännökset, säädök-
48775: määräisestä, mutta lievempiä mielenterveyden         set elintarvikehygieniasta, pakastetuista elintar-
48776: häiriöitä vangeilla on selvästi keskimääräistä       vikkeista ja elintarvikkeen kanssa kosketuksiin
48777: useammin. Erityisesti päihderiippuvuusongel-         joutuvista materiaaleista. Pakkausmerkinnät ja
48778: mat ja persoonallisuushäiriöt ovat yleisiä. Yli      ravintoarvon ilmoittaminen ohjaavat osaltaan
48779: puolella vangeista on alentunut työkyky.             kuluttajaa valitsemaan omalle terveydelleen ja
48780:    Tartuntatautien yleisyys vangeilla ei juuri-      hyvinvoinnilleen parhaiten soveltuvat valmisteet
48781: kaan poikkea keskiväestöstä. Suoneosisäisten         ottamalla huomioon mm. yksilön allergiataipu-
48782: huumeiden käyttäjillä on C-hepatiittitartunta        mukset.
48783: varsin yleinen. HIV -infektiot eivät ole vangeilla      Vaikka Suomen säädökset on jouduttu tarkis-
48784: keskimääräistä yleisempiä.                           tamaan ED-säännösten mukaisiksi voidaan to-
48785:     Vangit ovat rangaistusaikanaan oikeutettuja      deta, että suuria muutoksia kansanterveyden
48786: yleisiin terveydenhuolto- ja päihdepalveluihin.      kannalta arvioiden ei ole tapahtunut. Suomen
48787: Vankeinhoito vastaa pääsääntöisesti itse perus-      säädökset on aikanaan laadittu käyttäen mallina
48788: terveydenhuollosta ja psykiatrisesta hoidosta.       kansainvälisen F AO/WHO:n Codex Alimenta-
48789: Tarvittaessa päivystyspalveluja tai muiden eri-      rius järjestön antamia suosituksia ja standardeja,
48790: koissairaanhoidon palveluja käytetään yleisen        jotka ovat olleet myös EU:n lainsäädännön poh-
48791: terveydenhuollon palveluja.                          jana.
48792:     Vaikka vankiloiden hygieniatasoon kiinnite-         Suomi on kansanterveydellisistä syistä säi-
48793: tään erityistä huomiota, eivät puitteet henkilö-     lyttänyt eräitä merkintämääräyksiä, joita yh-
48794: kohtaisen hygienian hoitamiselle ole aina riittä-    teisösäädöksiin ei sisälly mm. elintarvikkeiden
48795: vät. Tähän epäkohtaan kiinnitti huomiota Eu-         suolapitoisuusmerkinnän sekä vaatimuksen yli-
48796:  roopan neuvoston alainen komitea Suomen van-        herkkyyttä aiheuttavien aineiden merkitsemi-
48797: kiloita koskevassa raportissaan vuonna 1993.         sestä. Rajat voimakassuolaisuuden ilmoittami-
48798:     Päihteiden käytön vastustamiseen kiinnite-       selle asetettiin ensimmäisen kerran jo 80-luvun
48799: tään vankiloissa erityistä huomiota. Terveys-        puolivälissä (aluksi lisäaine- ja sittemmin pak-
48800: kasvatuksen ohella huumeista riippuvien hoi-         kausmerkintämääräyksissä). Keväällä -92 rajoja
48801: toon on panostettu. Päihteettömiä osastoja ja        tarkistettiin alaspäin. Tehtyjen tutkimusten mu-
48802:                                                                                                        53
48803: 
48804: kaan niillä on ollut elintarvikkeiden suolapitoi-     saatiin päätökseen laaja elintarvikelisäaineita
48805: suutta alentava vaikutus. Suotuisan kehityksen        koskeva selvitys. Todettiin, että lisäaineiden käy-
48806: edellytyksenä on, että suolapitoisuuksia jatku-       tössä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.
48807: vasti seurataan ja annettuja pitoisuusrajoja mää-     Ruokasuolaa tutkittiin vuosina 1992-1994 yli
48808: räajoin tark"istetaan ja alennetaan.                  4400 näytteestä. Leipien suolapitoisuuksissa ei
48809:    Ravitsemusvalistuksen tuloksellisuus riippuu       ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, mutta
48810: oleellisesti siitä miten ihmiset voivat käytännössä   juustojen ja makkaroiden suolaisuus on alentu-
48811: hyödyntää tietojaan. Pakkausmerkintöjen tulee         nut. Osana ED-valtioiden yhteisiä valvontaoh-
48812: olla niin informatiiviset, että ihmiset pystyvät      jelmia on selvitetty tauteja aiheuttavien baktee-
48813: niiden perusteella valitsemaan oman terveytensä       rien esiintymistä herkästi pilaantuvissa elintar-
48814: kannalta sopivimmat hyödykkeet. Uudessa elin-         vikkeissa.
48815: tarvikelaissa (361/95) on terveyteen liittyvien           ED-jäsenyyden myötä Suomi on voinut osal-
48816: väittämien ja lääkkeellisten tietojen antaminen       listua elintarvikealan tieteelliseen yhteistyöhön,
48817: elintarvikkeesta selkeästi kielletty. Elintarvike-    jonka puitteissa kerätään tietoa elintarviketur-
48818: virastossa valmistellaan parhaillaan mainontaa        vallisuuteen liittyvistä ongelmakohdista mahdol-
48819: ja väittämiä koskevia valvontaohjeita, jotta ter-     lista norminantoa varten. Viimeaikaisen mielen-
48820: veyden kannalta haitallisiin väittämiin voidaan       kiinnon kohteena ovat olleet patogeenien mikro-
48821: myös käytännössä tehokkaasti puuttua.                 bien rajoittamismahdollisuudet, mykotoksiinit,
48822:                                                       eräät ympäristömyrkyt sekä elintarvikkeiden ra-
48823:                                                       vitsemuksellisen täydentämisen periaatteet.
48824:                                                           Elintarvikevirasto on aktiivisesti pyrkinyt
48825:                                                       tuottamaan kansanterveyttä edistävää kulut-
48826: Elintarvikevalvonta
48827:                                                       tajavalistusaineistoa mm. kalasta ravintona,
48828:     Kaikissa elintarvikevalvontaa ohjaavissa uu-      ympäristömyrkyistä elintarvikkeissa, suolasta ja
48829: sissa laeissa on elinkeinonharjoittajalle asetettu    kuluttajan mahdollisuuksista välttää suolan
48830: omavalvontavelvoite. Omavalvonnalla tarkoite-         saantia teollisista elintarvikkeista sekä pakkaus-
48831: taan sitä osaa elintarvikeyrityksen laatujärjestel-   merkinnöistä kuluttajavalistuksen tukena. Ai-
48832: mästä, jonka tavoitteena on varmistaa, että sekä      heet ovat olleet esillä myös Elintarvikevalvonnan
48833: tuotteet että tuotannon, valmistuksen ja mark-        päivänä, joka viimeksi järjestettiin koko maassa
48834: kinoinnin olosuhteet ovat määräysten mukaiset.        5. syyskuuta 1995.
48835: Omavalvonnan käyttöönotto lisää ja monipuo-
48836: listaa viranomaisvalvontaa ja omalta osaltaan
48837: varmistaa kansanterveydellisten tavoitteiden to-
48838: teutumista elintarvikkeiden markkinoinnissa.          Tuoteturvallisuus
48839: Euroopan unionin jäsenenä Suomi ei enää voi
48840: kohdistaa rajavalvontaa muista jäsenvaltioista           Tuoteturvallisuuslaki (914/86) tuli voimaan
48841: tuotaviin yhteisöelintarvikkeisiin, joiden val-       1.5.1987 ja lain soveltamisalaa laajennettiin
48842: vontavastuu siirtyy kunnallisille viranomaisille.     vuonna 1993 koskemaan myös vaarallisia kulut-
48843: Koska heidän valmiutensa ottaa tehtäviä täysi-        tajapalveluksia ja suurtaloustuotteita. Viran-
48844: painoisesti hoidettavakseen vaihtelevat, toteute-     omaisten käytössä olevia valvontakeinoja lisät-
48845: taan valvonnan uudelleen järjestelyt vähitellen       tiin väliaikaisella myyntikiellolla ja palauttamis-
48846: sekä pitäen huolta siitä, että tullilaboratorion      menettelyllä. Lisäksi elinkeinonharjoittajan huo-
48847: riittävät toimintaedellytykset turvataan myös         lellisuusvelvoitetta laajennettiin vaarallisia tuot-
48848: muuttuvissa olosuhteissa.                             teita koskevalla ilmoitusvelvollisuudella.
48849:     Elintarvikkeiden koostumukseen kohdistu-              Tuoteturvallisuuslain tavoitteena on suojata
48850: vaa valvontaa tehdään sekä kansallisten ohjelmi-      kuluttajia ennakolta kulutustavaroiden ja palve-
48851: en että ED-valtioiden yhteisten valvontaoh-           luiden käytöstä aiheutuviita vaaroilta. Ensisijai-
48852: jelmien puitteissa. Kertomuskaudella on elintar-      nen vastuu tavaroiden turvallisuudesta on val-
48853: vikkeiden laadunvalvonnassa kiinnitetty erityis-      mistajilla ja maahantuojilla, joiden täytyy huo-
48854:  tä huomiota vieraiden aineiden ja elintarvike-       lehtia ensivalvonnan toimenpiteistä määräysten
48855:  lisäaineiden valvontaan unohtamatta mikrobio-        mukaan. Viranomaisten tehtävänä on mark-
48856:  logisia vaaratekijöitä. Vierasainevalvonnassa on     kinavalvonnalla varmistaa, että ensivalvonnasta
48857:  selvitetty ympäristömyrkkyjen esiintymistä ka-       on huolehdittu ja että myynnissä on vain mää-
48858:  loissa sekä kasvikunnan tuotteissa. Vuonna 1995      räysten mukaisia tuotteita.
48859: 54
48860: 
48861:     Suomessa tuoteturvallisuusvalvonnan johta-         4.6.5 Ympäristöministeriön hallinnmtala
48862: vana viranomaisena toimii kuluttaja virasto, joka
48863: valvoo tuoteturvallisuuslain toteutumista ja           Ilmansuojelu
48864: noudattamista. Paikallisina valvontaviranomai-
48865: silla toimivat kuntien terveysviranomaiset. Tulli-        Ilmansuojelulaki (67/82), -asetus (716/82) ja
48866: laitos valvoo tuontia kolmansista maista.              lain nojalla annetut valtioneuvoston päätökset
48867: Valvontakeinoja ovat kartoitustutkimukset,             ovat ilmansuojelun tärkeimmät säädökset. 11-
48868: markkinavalvonta ja yksittäisten ilmoitusten kä-       mansuojelulain 9 §:n nojalla valtioneuvosto voi
48869: sittely. Kartoitustutkimuksia valmistuu vuosit-        antaa terveysvaaran tai terveyshaitan taikka
48870: tain noin kymmenen ja niiden avulla saadaan            muutoin aiheutuvan merkittävän ilman pi-
48871: kokonaisen tuoteryhmän turvallisuuden taso             laantumisen ehkäisemiseksi tarpeellisia yleisiä
48872: kerralla selvitetyksi ja parannetuksi. Samalla         ohjeita ja määräyksiä muun muassa päästöistä
48873: kehitetään valvonta- ja tutkimusmenetelmiä ja          ilmaan sekä ilmanlaadusta ja laskeumasta. 11-
48874: koulutetaan paikallistason valvojia kyseisen tuo-      mansuojelulakia ja sen nojalla annettuja säädök-
48875: teryhmän hallinnassa. Kuluttajavirasto suun-           siä sovelletaan suoraan pilaantumisen vaaraa
48876: nittelee ja koordinoi vuosittain noin 10 mark-         aiheuttaviin toimintoihin ja ympäristölupa-
48877: kinavalvontaprojektia, jotka toteutetaan yhdes-        menettelylain mukaisessa lupamenettelyssä.
48878: sä läänien ja kuntien kanssa. Niiden avulla saa-          Ilmansuojelulain tavoite on ehkäistä ilman
48879: daan tarkistetuksi suuri määrä markkinoilla            pilaantuminen ennakolta. Tämä velvollisuus on
48880: myynnissä olevia tuotteita eri puolilla maata.         sekä ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavan
48881:     Kuluttajavirasto pitää yllä tuoterekisteriä.       toiminnan harjoittajalla että ilmansuojelulaissa
48882: Rekisteri on tarkoitettu kuluttajaviraston ja          tarkoitetuilla viranomaisilla.
48883: lääninhallitusten käytettäväksi. Rekisteriin kerä-        Ilmansuojelulain muutos (1711/95) tuli voi-
48884: tään tietoja tutkimuksista ja tuotteista, joista       maan 1.4.1996. Ilmansuojelulain mukainen
48885: kuluttajat ovat valittaneet. Tämän lisäksi rekiste-    ilmoitusmenettely korvattiin varsinaisella lupa-
48886: riin kirjataan tiedot EU:n kautta tulleista notifi-    menettelyllä. Ilmansuojelulain muutoksen ym-
48887: kaatioista eli vaarallisiksi ilmoitetuista tuotteis-   päristövaikutukset ovat välillisiä. Muutoksella
48888: ta. Kuluttajavirasto vastaa Suomessa myös EU:n         tehostetaan ja monipuolistetaan sitä keinovali-
48889: EHLASS-järjestelmän mukaisesta koti- ja va-            koimaa,joka on käytettävissä ilman pilaantumi-
48890: paa-ajan tapaturmien rekisteröinnistä. Tietoja         sen ehkäisemisessä.
48891: kerätään EU:n tukemana kolmesta sairaalasta ja            Ilmalupaa koskevat asiat käsitellään ympä-
48892: sen lisäksi kuluttajavirasto rahoittaa tietojen ke-    ristölupamenette1ylain mukaisesti yhdessä jäte-
48893: räämisen yhdestä sairaalasta. Tuotevahinkore-          lain mukaisen jäteluvan, terveydensuojelulain
48894: kisterissä on noin 12 000 ilmoitusta.                  mukaisen sijoitusluvan ja eräistä naapuruus-
48895:     Tuoteturvallisuusvalvonta EU:ssa edellyttää        suhteista annetun lain mukaisen sijoituspää-
48896: tiivistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa muiden jä-     töksen kanssa. Ilmoituksen korvaaminen luvalla
48897: senmaiden kanssa. Osallistuminen EU:n komi-            merkitsee sisällöllisesti mahdollisuutta hylätä
48898: tea- ja työryhmätyöskentelyyn on lisääntynyt           ympäristölupaa koskeva hakemus ilmansuojelu-
48899: merkittävästi ja tavoitteena on vaikuttaa korke-       lain perusteella.
48900: an suojatason toteutumiseen tuotteita koskevissa          Lain muutoksella lisättiin valtioneuvoston
48901: vaatimuksissa. Kuluttajien turvallisuutta paran-       toimivaltaa antaa ilman pilaantumisen ehkäise-
48902: netaan osallistumalla eurooppalaiseen standar-         miseksi yleisiä ohjeita ja määräyksiä. Osa toimi-
48903: dointityöhön.                                          vallan laajennuksista liittyy Euroopan yhteisön
48904:     Erityisesti allergioista kärsivien kuluttajien     ilmansuojelua koskevien säännösten edellyttä-
48905: kannalta on merkittävää, että Suomessa imple-          mään täytäntöönpanoon, osa taas ilmansuojelun
48906: mentoidaan kevään 1996 aikana EU:n kos-                keinovalikoiman lisäämiseen.
48907: metiikkadirektiivin 6. muutos, jonka seuraukse-            Uusimmat tiedot ilmanlaadusta sekä sen vai-
48908: na kosmetiikka-asetus ja KTM:n päätös kos-             kutuksista terveyteen ja luontoon tekivät 1990-
48909: meettisista valmisteista uusitaan kokonaan.            luvun alussa tarpeelliseksi voimassa olevien ohje-
48910: Muutokset liittyvät uusiin merkintämäärä yksiin,       arvojen uudelleen arvioinnin ennen kaikkea epä-
48911: joista tärkein vaatimus koskee ainesosaluettelon       puhtausvalikoiman riittävyyden, pitoisuustaso-
48912: merkitsemistä pakkauksiin. 1.1.1998 täytyy             jen oikeellisuuden ja ohjearvojen valvonnan yh-
48913: kaikkien kuluttajille luovutettavien pakkausten        denmukaisuuden suhteen. Ympäristöministe-
48914: täyttää uudet merkintämääräykset                       riön asettama ohjearvotyöryhmä jätti mietintön-
48915:                                                                                                         55
48916: 
48917: sa Ja ehdotuksen uusiksi ohjearvoiksi vuonna           raja-arvot kiristyivät vuoden 1990 alussa uusissa
48918: 1993 (Komiteanmietintö 13/1994).                       automalleissa ja vuoden 1992 alussa kaikissa ensi
48919:     Ohjearvoehdotuksen tavoite on ehkäistä ter-        kertaa käyttöön otettavissa autoissa. Pakettiau-
48920: veydelliset haitat ja luonnon vahingoittuminen         tojen pakokaasumääräyksiä on kiristetty vastaa-
48921: sekä viihtyisyyden vähentäminen. Lyhyiden ai-          valla tavalla vuosina 1992/1993 ja raskaiden die-
48922: kavälien ohjearvot perustuvat ensisijaisesti ter-      selmoottoreiden pakokaasumääräyksiä vuosina
48923: veydellisiin näkökohtiin.                              1992 ja 1993 sekä 1995 ja 1996. Moottoribensii-
48924:     Ohjearvojen lisäksi ympäristöministeriössä on      nin lyijypitoisuutta rajoitettiin jo vuonna 1989.
48925: valmisteltu valtioneuvoston päätöstä ilmanlaa-         Autojenjoutokäyntiä rajoitettiin samoin vuonna
48926: dun raja-arvoista ja kynnysarvoista. Raja- ja          1992.
48927: kynnysarvot ovat Euroopan yhteisöjen ilman-               Suurelta osin edellä mainituin päätöksin on
48928: laatudirektiivin mukaisia. Päätökset on tarkoi-        teollisuuden ja energiantuotannon rikkidioksidi-
48929: tus saattaa voimaan ilmansuojelulain muutoksen         ja hiukkaspäästöjä saatu paljon vähennetyksi.
48930: tultua voimaan 1.4.1996. Stratosfåärin otsoui-         Suuret päästöt on saatu tyydyttävästi hallintaan
48931: kerrosta heikentävien aineiden käyttöä, maa-           lupamenettelyssä. Myös hajuhaittojen torjun-
48932: hantuontia ja valmistusta on rajoitettu valtio-        nassa on edistytty, joskin erityisesti viihtyisyys-
48933: neuvoston päätöksin vuosina 1989-1993. Alail-          haitat ovat edelleen joidenkin teollisuuspaikka-
48934: makehän otsonipitoisuutta koskevan Euroopan            kuntien ongelma. Tulokset typenoksidi- ja am-
48935: yhteisöjen direktiivin panemiseksi täytäntöön          moniakkipäästöjen vähentämisessä eivät ole ol-
48936: ympäristöministeriö ja Ilmatieteen laitos ovat         leet yhtä hyviä. Typenoksidien päästöjen vähen-
48937: puolestaan tehneet kesällä 1994 sopimuksen             nystarpeesta ja -keinoista on valmistunut selvitys
48938: alailmakehän otsonipitoisuuden seurannan ja            vuonna 1995. Vuoden 1996 alussa on asetettu
48939: tiedottamisen järjestämisestä. Ilmanlaadun ohje-       toimikunta pohtimaan sekä typenoksidien että
48940: arvotyöryhmä (Ympäristöministeriö; Työryh-             rikkidioksidin päästöjen vähentämiseksi edel-
48941: män mietintö 72/1993) ja Ilmatieteen laitos ovat       leen.
48942: arvioineet ehdotettujen ohjearvojen ylittymistä           Suomen kaupunkien ilman epäpuhtaustasot
48943: Suomessa. Ilmatieteen laitoksen tekemän selvi-         ovat leijuvan pölyn kokonaismäärää lukuun-
48944:  tyksen mukaan ehdotetut ilmanlaadun raja-ar-          ottamatta keskimäärin jonkin verran pienempiä
48945:  vot eivät yleisesti ottaen ylity Suomen taajamien     kuin useimmissa samankokoisissa Keski- ja Ete-
48946:  mittausasemilla. Myöskään kynnysarvot väes-           lä-Euroopan kaupungeissa, mutta Suomessakin
48947:  tölle tiedottamiseksi ja väestön varoiHaroiseksi      on ilmanlaatuongelmia etenkin suurimpien kau-
48948:  eivät ole toistaiseksi ylittyneet.                    punkien keskustoissa ja teollisuuspaikkakun-
48949:     Tärkeimmät päästöjen rajoittamista koskevat        nilla.
48950:  päätökset on tehty 1980-luvun loppupuolella ja
48951:  1990-luvun alussa. Vuonna 1987 valtioneuvosto         Sisäilmasto
48952:  teki ilmansuojelulain nojalla seitsemän päätöstä
48953:  rikkiyhdisteiden päästöjen vähentämisestä. Polt-         Kansanterveyden kannalta on tärkeää, että
48954:  toaineiden rikkipitoisuuden rajoja on asetettu        sisäilmasto, se lähiympäristö, jonka piirissä
48955:  mm. raskaalle polttoöljylle, kevyelle polttoöljylle   olemme noin 90 % ajasta on terveellinen ja viih-
48956:  ja dieselöljylle. Energiatuotannon typenoksidi-       tyisä. Sisäilmastolla tässä tarkoitetaan huoneti-
48957:  päästöille asetettiin päästäohjearvoja vuonna         lojen ilman puhtautta ja muuta laatua sekä huo-
48958:   1992.                                                netiloja ympäröivien pintojen lämpöteknisiä ja
48959:      Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC-          muita vastaavia ominaisuuksia. Sisäilmastoa
48960:  yhdisteiden) päästöjen vähentämismahdolli-            huonontavat ulkoilmasta tulevat epäpuhtaudet,
48961:   suuksia on selvitetty ja alustava toiminta-          rakennuksesta ja sen laitteista lähtevät epäpuh-
48962:   suunnitelma valmistui vuonna 1992. Ehdotus           taudet sekä erityisesti ihmisestä itsestään ja ihmi-
48963:  valtioneuvoston päätökseksi bensiinin varas-          sen toimista lähtevät epäpuhtaudet. Sisäilmastoa
48964:   toinnista ja jakelusta aiheutuvien haittojen ra-     voivat huonontaa myös huoneen lämpöolojen
48965:  joittamiseksi valmistui vuonna 1995. Päätöksen        puutteellinen hallinta, kuten liian korkeat tai
48966:   voimaanpano on mahdollista nyt, kun ilmansuo-        matalat huonelämpötilat.
48967:  jelulain muutos on tullut voimaan.                       Vakavimmat sisäilmasto-ongelmat aiheutu-
48968:      Liikenteen päästöjen rajoittamista koskevat       vat radioaktiivisesta radankaasusta sekä tupa-
48969:   päätökset on tehty liikenneministeriön hallin-       kansavusta. Molemmat aiheuttavat keuhkosyö-
48970:   nonalalla. Henkilöautojen pakokaasupäästöjen         pää. Huoneilmassa oleva asbesti aiheuttaa keuh-
48971: 56
48972: 
48973: kosyöpää ja asbestoosia. Tupakkalain ja tupa-          Tutkimustietoja on myös varsin runsaasti melun
48974: kointitapojen muutos ovat oleellisesti vähentä-        vaikutuksista uneen sekä melun vaikutuksista
48975: neet tupakansavulle altistumista sisätiloissa ja       puheviestintään. Ympäristömelun vaikutukset
48976: siten siihen liittyvää riskiä. Nykyisin tunnetaan      terveyteen ovat tulleet yhä selvemmin esille.
48977: entistä paremmin radonin takia haitalliset alueet.        Tiedot ympäristömelulle altistumisesta Suo-
48978: Niillä rakentamista rajoitetaan ja rakentami-          messa ovat toistaiseksi varsin puutteellisia. Lii-
48979: sessa pyritään ottamaan huomioon radonin hai-          kenteen melualueilla arvioidaan asuvan noin mil-
48980: tat ja niiden torjunta. Asbestin käyttö on vähen-      joona ihmistä.
48981: tynyt käyttökiellon antamisen jälkeen, mutta              Meluntorjunta perustuu meluntorjuntalain
48982: korjaustöiden yhteydessä saattaa huoneilmassa          (328/87) ja meluntorjunta-asetuksen (169/88)
48983: poikkeuksellisesti olla vielä jossain haitallisiakin   täytäntöönpanoon. Laissa on meluntorjuntaa
48984: asbestipitoisuuksia.                                   koskevat yleiset säännökset ja periaatteet. Me-
48985:    Yleisiä sisäilmastoa koskevia ongelmia ovat         luntorjunnan yleisenä päämääränä on ter-
48986: viime vuosina olleet homeiden ja muiden mikro-         veellinen ja viihtyisä elinympäristö, missä ei ole
48987: organismien aiheuttamat allergiset ja muut vai-        meluhaittoja. Laki velvoittaa sekä viranomaisia
48988: vat. Homesienten itiöitä on lähes kaikkialla ja        että melun aiheuttajia ottamaan meluntorjunnan
48989: homeen haitallinen kasvu riippuu vain siitä,           toiminnassaan huomioon. Laissa on meluntor-
48990: ovatko olot suotuisia sille. Tärkein syy on raken-     junnan edistämiseen ja kehittämiseen tarvittavat
48991: nusmateriaalien ja näiden pinnan kosteus. Täl~         hallinnolliset keinot. Kuntien laatimilla melun-
48992: lainen haitallinen tilanne edellyttää yleensä vesi-    torjuntasuunnitelmilla on tärkeä osa meluhaitto-
48993: tai kosteusvahinkoa, mutta joskus ilman suuri          jen torjumisessa ja vähentämisessä. Kaavoituk-
48994: suhteellinen kosteuskin saa aikaan homeen              sella ja ympäristövaikutusten arvioinnilla voi-
48995: kasvulle otolliset olot. Vesi- ja kosteusvahin-        daan myös estää meluhaittojen syntymistä.
48996: kojen ennalta ehkäisemiseen oikealla suunnit-             Meluntorjunnassa tärkeä tehtävä on alan tut-
48997: telulla ja rakentamisella sekä sillä, että ongelma     kimuksen sekä tiedotuksen ja valistuksen tehos-
48998: tiedostetaan, ovat viranomaiset, mm. ympäris-          taminen. Ympäristömelun terveysvaikutuksista
48999: töministeriö, antaneet ohjeet. Homeongelman            on valmistunut julkaisu vuonna 1994. Lisäksi
49000: laajuutta ei kuitenkaan vielä täysin tunneta, ei       valmistellaan julkaisua Maailman terveysjärjes-
49001: myöskään kussakin tapauksessa tarpeellisia             tön (WHO) ympäristömelun arviointiperusteet
49002: korjaustoimia.                                         sisältävän julkaisun pohjalta.
49003:    Ympäristöministeriö ja kuntien rakennusval-            Ympäristöministeriön yhteydessä neuvoa-an-
49004: vonta valvovat rakennuslain perusteella uudisra-       tavana elimenä toimiva meluntorjunnan neuvot-
49005: kentamisessa, että rakennus täyttää terveellisyy-      telukunta sai vuonna 1995 valmiiksi luonnoksen
49006: den ja viihtyvyyden osalta sille asetetut vaati-       meluntorjunnan tavoitteista vuoteen 2005 ja kei-
49007: mukset. Ympäristöministeriö julkaisee Suomen           noista niiden saavuttamiseksi.
49008: rakentamismääräyskokoelmassa sisäilmastoa ja
49009: ilmanvaihtoa koskevat määräykset ja ohjeet.            Maankäytön suunnittelu
49010: Tässä rakentamismääräysten osa D 2 on parast-
49011: aikaa uudistettavana. Sosiaali- ja terveysminis-           Rakennuslain (370/1958) 1 §:n mukaan alue
49012: teriö sekä kuntien terveysvalvonta valvovat si-        on kaavoitettava tai sen käyttäminen muutoin
49013: säilman laatua asunnoissa ja muissa sisätiloissa       suunniteltava luonnonvarojen ja ympäristön
49014: terveydensuojelulain nojalla.                          kestävää kehitystä tukevalla tavalla. Terveelli-
49015:                                                        syyden vaatimus on erikseen kirjattu lain
49016: M eluntorjunta                                         34 §:ään, jonka mukaan asemakaavan pitää tyy-
49017:                                                        dyttää muun muassa terveellisyyden, palotur-
49018:    Melusta on tullut varsinkin teollistuneissa         vallisuuden, liikenteen, viihtyisyyden ja kauneu-
49019: maissa vaikea ympäristöongelma. Melun lisään-          den vaatimukset.
49020: tyminen ja leviäminen on johtunut erityisesti              Vuonna 1994 ympäristövaikutusten arvioin-
49021: kaupungistumisesta, elinkeinorakenteen muut-           nista annetun lain (468/1994) yhteydessä muutet-
49022: tumisesta ja liikenteen lisääntymisestä. Ympä-         tiin myös rakennuslakia. Sen mukaisesti kaavaa
49023: ristömelua aiheuttavat liikenteen eri muodot,          laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä
49024: teollisuus, rakentaminen sekä eräät vapaa-ajan         suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutuk-
49025: harrastukset.                                          set sekä yhdyskuntataloudelliset, kulttuuri- ja
49026:    Melun kokeminen häiritseväksi on tutkimuk-          muut vaikutukset. Kaavojen suunnittelun oh-
49027: sin varsin perusteellisesti selvitetty ja kuvattu.     jauksessa ja vahvistusmenettelyssä terveyteen ja
49028:                                                                                                          57
49029: 
49030: viihtyvyyteen liittyvät tekijät ovat olleet tärkeitä.     Ympäristön viihtyisyyden ja luonnon moni-
49031: Toisinaan ne ovat olleet perusteena myös kaa-           muotoisuuden turvaamiseksi kaavoituksessa on
49032: vojen tai niiden osien vahvistamatta jättämiselle.      huolehdittava riittävien viher- ja luonnonaluei-
49033: Ministeriö on julkaissut asiaan liittyviä tutki-        den säilyttämisestä.
49034: muksiaja oppaita: asema- ja rakennuskaavamer-
49035: kinnät ja määräykset, liikenneturva kaavoituk-          Pohjavesien suojelu
49036: sessa, ympäristövahinkoriskien käsittely kaavoi-
49037: tuksessa.                                                   Terveydelliseltä kannalta pohjavesi on sellai-
49038:     Maankäytön suunnittelulla vaikutetaan syn-          senaan yleensä hyvää talousvettä. Suomessa
49039: tyvän liikenteen määrään ja eri kulkutapojen toi-       pohjavedessä luonnostaan ei ole syöpää aihe-
49040: mintamahdollisuuksiin. Näin luodaan tietty pe-          uttavia eikä perintötekijöitä muuttavia yhdistei-
49041: rustaso liikenteen aiheuttamille päästöille ja lii-     tä eikä niitä myöskään pääse syntymään, kun
49042: kenneturvallisuudelle.                                  pohjavedestä valmistetaan talousvettä. Poh-
49043:     Koko maan aluerakenne määrää suurelta osin          javedessä ei myöskään yleensä ole taudinaiheut-
49044: pitkien henkilömatkojen ja kuljetusten määrän.          tajia, joten sitä ei tarvitse desinfioida.
49045: Kaupunkiseutujen ja kuntien yhdyskuntaraken-                Pohjaveden ja tekopohjaveden osuus yleisten
49046: teesta riippuu puolestaan päivittäisten matkojen        vesilaitosten jakamasta vedestä on jatkuvasti
49047: määrä, suuntautuminen ja eri kulkumuotojen              kasvanut. Se on nykyisin 55% ja vuoteen 2010
49048: käyttömahdollisuudet. Kaupunkiseutujen sisäis-          mennessä sen ennustetaan kasvavan JOpa
49049: tä liikkumistarvetta voidaan vähentää mm. tasa-         75 %:iin. Lisäksi haja-asutusalueilla on perin-
49050: painoisella työpaikka-, palvelu- ja asuntoaluei-        teisesti pohjavesi- ja talousvettä. Eräät teollisuu-
49051: den mitoituksella sekä suosimalla työpaikkojen          denalat, kuten elintarviketeollisuus, käyttävät
49052: ja palveluiden sijoittumista asuntoalueille. Mat-       vedenhankinnassaan mieluiten pohjavettä.
49053: koista voidaan tällöin huomattava osa tehdä                 Pohjavesien pilaamiskiellosta huolimatta ovat
49054: myös jalkaisin tai polkupyörällä. Kaupunkien            teollisuuden jätevesi-, jäte- ja kemikaalipäästöt
49055: keskusta-alueiden tai asuntoalueiden rauhoitta-         toisinaan aiheuttaneet ongelmia. Näistä ehkä
49056: minen läpikulkuliikenteeltä parantaa turvalli-          tunnetuin on Kärkölän kloorifenolipäästö, joka
49057: suuden lisäksi myös yleisesti alueen terveellisyyt-     aiheutti kasvaneen syöpäriskin 3 000 ihmisellä.
49058: tä ja viihtyisyyttä.                                        Muita riskitekijöitä ovat mm. vaarallisten ai-
49059:     Päästöihin ja onnettomuusriskeihin liittyviin       neiden varastointi ja kuljetukset, lannoitteiden ja
49060: terveysvaikutuksiin voidaan vaikuttaa suoraan           torjunta-aineiden käyttö maa- ja metsätaloudes-
49061: toimintojen sijoittamisella tai asettamalla kaa-        sa, liukkauden torjunta maanteillä ja lentoken-
49062: vassa vaatimuksia toimintojen aiheuttamien ym-          tillä, eläinsuojat ja kasvitarhat, kaatopaikat, öl-
49063:  päristöhaittojen torjunnalle. Kaavoituskäytän-         jysäiliöt, asfaltti- ja öljysora-asemat sekä jäteve-
49064: nössä ilmaa pilaavien toimintojen sijoittamista         den pääsy maahan viemärilaitoksista. Myös liial-
49065: rajoittava määräys on usein yhdistetty melua,           linen soranotto ja suunnittelematon maaleik-
49066:  tärinää ja muuta ympäristöhaittaa rajoittavaan         kausten teko ovat aiheuttaneet ongelmia poh-
49067:  määräykseen.                                           javeden riittävyydelle ja laadulle. Haja-asutus-
49068:     Meluntorjunnan määräykset voivat koskea             alueilla on ongelmana usein kaivojen huono
49069:  muun muassa melulähdettä, melun leviämistä,            kunto,jolloin kaivoihin pääsee likaisia pintave-
49070:  suojavyöhykkeitä tai suojattavaa kohdetta.             siä.
49071:  Teollisuuden aiheuttamia meluhaittoja voidaan              Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan
49072:  vähentää, ellei melulähdettä voida riittävästi vai-    pohjavesien suojelun toimenpideohjelmaa.
49073:  mentaa myös kieltämällä melua tai muuta häi-
49074:  riötä aiheuttavan toiminnan sijoittaminen lähelle
49075:  suojattavaa kohdetta. Tällainen määräys on tar-
49076:  peen erityisesti sallittaessa sijoittaa teollisuutta
49077:  asuntoalueen läheisyyteen.                             4.6.6 Liikellllemillisteriöll hallillllOilala
49078:     Liikenteen aiheuttaman melun torjumiseksi
49079:  voidaan kaavassa antaa myös määräyksiä liiken-         Tieliikenteen turvallisuuden parantaminen
49080:  ne- tai katualueen tai sen vieressä olevan alueen,
49081:  kuten suojaviheralueen täydentämisestä melun-             Liikenneonnettomuuksien ehkäisytyössä toi-
49082:  torjuntarakentein. Määräyksin istutuksista voi-        mitaan parlamentaarisen liikennekomitean esit-
49083:  daan tukea melutason alentamisvaatimuksia ja           tämien ja sittemmin valtioneuvoston asettamien
49084:  muutoinkin parantaa alueen viihtyisyyttä.              tavoitteiden toteutumiseksi. Tavoitteena on puo-
49085: 8 360156U
49086: 58
49087: 
49088: littaa liikennekuolemat vuoteen 2000 mennessä,             Uudessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa
49089: kun lähtötasona on vuoden 1989 tilastot, joiden        pyritään varautumaan uusiin tilanteisiin ja erilai-
49090: mukaan liikenteessä kuoli 734 henkilöä. Ta-            siin tulevaisuuden vaihtoehtoihin. Liikenteen
49091: voitteena on myös pysyä hyvällä pohjoismaisella        kasvua pyritään hillitsemään suunnitelmassa
49092: turvallisuustasolla.                                   useilla keinoilla, sillä liikenneonnettomuudet li-
49093:     Vuonna 1993 valtioneuvosto teki 33-koh-            sääntyvät ilman voimakasta panostusta turvalli-
49094: taisen periaatepäätöksen tieliikenteen turval-         suustyöhön lähes liikenteen kasvun mukaisesti.
49095: lisuuden parantamisesta, joka pohjautui liiken-            Väestörakenteen muutokset heijastuvat myös
49096: neturvallisuusasiain neuvottelukunnan laati-           liikenteeseen. Ajokortillisten osuus ikääntyvissä
49097: maan valtakunnalliseen liikenneturvallisuus-           ikäluokissa kasvaa ja halukkuus ajaa autoa vielä
49098: suunnitelmaan vuosille 1993-96. Liikennetur-           yli 70-vuotiaana lisääntyy. Iäkkäiden kuljettajien
49099: vallisuussuunnitelmaa on edelleen toteutettu           vahinkoriski kasvaa jyrkästi yli 70 ikävuoden
49100: kaikkien siitä vastuussa olevien tahojen toimes-       jälkeen. Samojen ihmisten vammautumisriski
49101: ta. Sekä periaatepäätöksen että varsinaisen            kasvaa kuitenkin myös kevytliikenteessä ja jopa
49102: suunnitelman toteutuneisuudesta laadittiin ker-        jyrkemmin kuin autoliikenteessä. Kasvavan vä-
49103: tomusvuonna seurantaraportti. Liikenneturval-          estöryhmän ongelmiin eri tienkäyttäjäryhmissä
49104: lisuustilanne on parantunut selvästi 90-luvulla,       on paneuduttava jo nyt.
49105: kun toimenpideohjelmaa on toteutettu. Positii-             Alkoholin käytön kasvu voi johtaa myös
49106: viseen kehitykseen on vaikuttanut myös talou-          liikennejuopumuksen aiheuttamien tapaturmien
49107: dellinen lama, josta johtuen liikenteen kasvu          kasvuun. Suomessa tilanne on tähän asti kan-
49108: hidastui ja jopa pysähtyi.                             sainvälisesti vertailtuna ollut hyvä. On tärkeää,
49109:     Keskeisimpiä suunnitelman toimenpide-              että pitkäjänteisen kampanjoinnin merkitys po-
49110: kokonaisuuksia ovat liikenteen kasvupaineiden          sitiiviselle kehitykselle tunnustetaan ja rahoitus
49111: vähentäminen yhdyskuntasuunnittelun avulla,            turvataan. Pitkäaikaistyöttömyydestä seuraavan
49112: turvavarusteiden käytön edistäminen, liiken-           välinpitämättömyyden ja nuorten syrjäytymisen
49113: neympäristön parantaminen, valvonnan tehos-            myötä uudella alkoholipolitiikalla voi olla arvaa-
49114: taminen, alueellisen ja paikallisen työn tuke-         mattomat seuraukset. Lähivuosien kampan-
49115: minen sekä koko elämänkaaren kattavan lii-             joinnilla pyritään kertomaan rattijuopumusti-
49116: kennekasvatuksen organisointi. Suuri osa esite-        lanteesta, seurauksista ja herättämään keskus-
49117: tyistä toimista on toteutettu tai niitä on alettu      telua myös ympäristön vastuusta.
49118: toteuttaa. Jotkut asiat ovat menneet huonom-               Liikenneturvallisuustyön painopistettä tul-
49119: paan suuntaan, kuten poliisin liikennevalvonta-        laan siirtämään yhä enemmän alueelliselle ja
49120: resurssit, jotka ovat vähentyneet.                     paikalliselle tasolle. Valtion ohjauksen vähen-
49121:     Liikenneturvallisuussuunnitelman sisältöjä         tyessä läänejä ja kuntia ruotivoidaan työhön
49122: on onnistuneesti integroitu työhön osallistuvien       oman alueen turvallisuuden ja viihtyvyyden li-
49123: tahojen omiin suunnitelmiin. Liikenneminis-            säämiseksi. Suunnittelun vuorovaikutteisuutta
49124: teriön toimenpideohjelma ympäristöhaittojen            lisätään parantamalla yhteistyötä asukkaiden
49125: vähentämiseksi sisältää samansuuntaisia tavoit-        ja heitä edustavien vapaaehtoisjärjestöjen kans-
49126: teita ja toimenpide-ehdotuksia. Sosiaali- ja ter-      sa. Kunnissa liikenneturvallisuustyöstä pyri-
49127: veysministeriötä koskevia asioita on sisällytetty      tään saamaan kaikkien hallintokuntien yhteinen
49128: Terveyttä kaikille vuoteen 2000 -ohjelmaan.            asia.
49129:     Vuosille 1997-2000 tähtäävän liikenneturval-
49130: lisuussuunnitelman laatiminen on jo aloitettu lii-     Vesiliikenteen turvallisuuden parantaminen
49131: kenneturvallisuusasiain       neuvottelukunnassa.
49132: Suunnitelman avulla pyritään saavuttamaan ase-            Suomessa hukkuu vuosittain noin 200-250
49133: tettu tavoite sekä aloittamaan ja valmistelemaan       henkilöä. Vaihtelu on suoraan riippuvainen ke-
49134: sellaisia toimia, joilla turvataan edellytykset lii-   sän säistä. Kaikista hukkuneista noin sata saa
49135: kenneturvallisuuden jatkuvalle paranemiselle           surmansa veneonnettomuuksissa. Alkoholilla on
49136: ensi vuosituhannella. Eri toimenpiteiden vaiku-        usein osuutta hukkumisonnettomuuksiin. Tyy-
49137: tukset ja kustannukset tiedetään melko hyvin.          pillisin hukkumisuhri on humalainen keski-ikäi-
49138: Liikennettä koskeviin päätöksiin vaikuttavat ta-       nen mies, joka ei käytä pelastusliivejä.
49139: voitellun turvallisuustason ohella kuitenkin              Veneilyn turvallisuusvalistusta koskevia kysy-
49140: myös monet muut näkökohdat, ja osa niistä on           myksiä hoitaa liikenneministeriön hallinnon-
49141: ristiriidassa turvallisuuden kanssa.                   alalla veneilyasiain neuvottelukunta yhdessä me-
49142:                                                                                                         59
49143: 
49144: renkulkulaitoksen kanssa. Neuvottelukunta on              Toimenpideohjelmassa on asetettu seuraavat
49145: vuosittain kampanjoinut aktiivisesti ja näkyvästi      tavoitteet vuodelle 2000:
49146: veneilyn turvallisuuden parantamiseksi ja hyvän           - kasvihuonekaasujen päästöt vuoden 1990
49147: veneilytavan edistämiseksi. Kampanjoitten ai-          tasolla
49148: heet ovat vaihtuneet, mutta valistus pelastusliivi-       - typenoksidien päästöt vähentyneet 30 %
49149: en käytöstä on ollut mukana joka vuosi.                vuoden 1980 tasosta
49150:     Turvallisesti vesillä liikkumisen puolesta on         - orgaanisten yhdisteiden päästöt vähenty-
49151: tehnyt valistustyötä myös toinen ryhmittymä,           neet 50 % vuoden 1988 tasosta
49152: jossa Alko-Yhtiöiden lisäksi ovat olleet mukana           - ilmanlaadun ohjearvojen ylityksiä ei tapah-
49153: sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasiainministeri-   du
49154: ön poliisiosasto, Suomen Uimaopetus- ja Hen-              - meluntorjunnalla on vähennetty merkittä-
49155: genpelastusliitto ja Suomen Vakuutusyhtiöiden          västi meluhaittoja niillä alueilla, joilla ohjearvot
49156: Keskusliitto. Jatkossa toiminta siirtyy Sosiaali-      ylittyvät selvästi.
49157: ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseen          Vuodelta 1995 laaditun seurantaraportin mu-
49158: ja rahoitetaan valtion talousarvion kautta.            kaan kasvihuonekaasujen päästöt ovat hienoi-
49159:     Veneilyasiain neuvottelukunta on kertomus-         sessa laskussa. Se on kuitenkin seurausta lähinnä
49160:  vuonna valmistellut veneilyturvallisuuden tavoi-      laman aiheuttamasta liikenteen kasvun pysäh-
49161:  teohjelmaa, joka hyväksyHäneen vuoden 1996            tymisestä. Liikenteen ja maankäytön vuorovai-
49162: alkupuolella merenkulkuhallituksen johtoryh-           kutuksen vähäisyys on edelleen vähäistä. Jouk-
49163:  mässä. Tavoitteeksi on asetettu, että vuoteen         ko- ja kevytliikenteen kilpailuasemaa on pyritty
49164:  2005 mennessä vuosittain veneonnettomuuk-             edistämään.
49165:  sissa hukkuneiden määrä vähenee alle 8 henki-            Typenoksidien vähentämistavoite saavutetta-
49166:  löön 100 000 venettä kohti (nykyisin 15 henki-        neen. Siihen ovat vaikuttaneet ajoneuvojen tek-
49167:  löä).                                                 ninen kehitys, polttoaineiden laadun paran-
49168:     Toiminnallisena tavoitteena on saada ihmiset       tuminen, taloudelliset ohjauskeinot sekä yleinen
49169:  vapaaehtoisesti omaksumaan vesillä liikkumi-          taloudellinen tilanne.
49170:  sessa tarvittavat tiedot, taidot ja asenteet. Käy-       Liikenteestä aiheutuvien ilmanlaadun ohjear-
49171:  tännössä tämä tarkoittaa mm. kykyä hallita ve-        vojen ylitykset ovat vähentyneet polttoaineiden
49172:  nettä, merikarttojen ja merimerkkien tuntemus-        kehityksen myötä. Keväällä 1996 astuvat voi-
49173:  ta, oikeita varusteita sekä muut vesillä liikkujat,   maan uudet ohjearvot. Näiden ylityksiä tapah-
49174:  ympäristön ja luonnonvoimat huomioon ottavaa          tuu hiukkasten ja typpioksidien kohdalla, kun
49175:  asennetta.                                            taas hiilimonoksidipäästöt ylittävät ohjearvot
49176:     Veneilyturvallisuuden parantamiseksi laadi-        harvoin. Hiukkasten, joilla tutkimusten mukaan
49177:  taan vuosittain yksityiskohtainen toimin-             on suurempi terveydellinen merkitys kuin aiem-
49178:  tasuunnitelma. Tärkeimpiä toimia ohjelmassa           min on arvioitu, määrää ei ole saatu riittävästi
49179:   ovat veneliikennelainsäädännön uudistaminen,         alennettua. Myös katualueiden tehostunut puh-
49180:  kampanjoinnin jatkaminen, tiedottamisen lisää-        taanapito on vähentänyt hiukkasten määrää
49181:  minen mm. merikartoista, veneväylistä, venesa-        mm. pääkaupunkiseudulla. Jatkossa tullaan
49182:   tamista, meripalvelusta ja sää palvelusta.           kiinnittämään yhä enemmän huomiota pien-
49183:                                                        hiukkasiin.
49184:                                                           Liikennemelun osalta liikenneministeriön toi-
49185: Liikenteen aiheuttamien ympäristöhaittojen             met etenevät tavoitteiden mukaan, mutta kyt-
49186:                                                        kentä kuntien meluntorjuntatyöhön on ongel-
49187: torjunta
49188:                                                        mallinen. Rengasmelua koskevat tekniset rajoi-
49189:     Liikenneministeriö vahvisti vuonna 1994            tukset puuttuvat eikä melunvalvontaa ole kehi-
49190: kaikki liikennemuodot kattavan toimenpide-             tetty.
49191: ohjelman liikenteen ympäristöhaittojen vähentä-           Seurannan perusteella näyttää kokonaisuu-
49192: miseksi. Toimenpideohjelma toimii hallinnon-           dessaan siltä, että tavoitteet saavutetaan pääpiir-
49193: alan ympäristötyön ohjaajanaja siinä esitettyjen       teissään vuoteen 2000 mennessä. Kehittämis-
49194: tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain.        tarpeita on kuitenkin edelleen yhdyskuntaraken-
49195:     Kansanterveyden kannalta merkittävimpiä            teen eheyttämisessä, sekä liikenteen ja maankäy-
49196: liikenteen ympäristöhaittoja ovat tieliikenteen        tön vuorovaikutuksessa. Hiilidioksidipolitiikka
49197: päästöt. Merkitystä on myös tieliikenteen ja rau-      ja siihen liittyvät toimet ovat erityisen vaikeita.
49198: tatieliikenteen aiheuttamaHa melulla.                  Ympäristövaikutusten arviointi ja hallinnonalan
49199: 60
49200: 
49201: ympäristötutkimus ovat voimakkaassa kehi-              Ennen Suomen ED-jäsenyyttä verottomat tuon-
49202: tysvaiheessa, joten niistä on liian aikaista esittää   timäärät olivat kaikista maista samansuuruiset.
49203: pitkälle meneviä johtopäätöksiä.                       Lisäksi verottomalla tuonnilla oli aikaraja, joka
49204:                                                        poistettiin jäsenyyden vuoksi.
49205:                                                            EU:n järjestelmädirektiivin (92/12/ETY) mu-
49206: 4.6. 7 Valtiovaraillmillisteriöll hallillllOilala      kaan sisämarkkinoilla matkustajatuomisia vero-
49207:                                                        tetaan siinä jäsenvaltiossa, jossa tuotteet hanki-
49208: Alkoholinja tupakan verotus                            taan. Matkustaja saa tuoda toisestajäsenvaltios-
49209:                                                        ta omaan käyttöön hankittuja verollisia tuomisia
49210:     Alkoholijuomia ja alkoholia koskeva vero-          vapaasti. Käytännössä on asetettu ohjetaso, jon-
49211: lainsäädäntö uudistettiin kokonaisuudessaan            ka mukaan omaan käyttöön tuoduksi katsotaan
49212: 1.7.1994. Muutosjohtui osittain ETA-sopimuk-           esimerkiksi 800 savuketta, 10 litraa väkevää
49213: sesta, osittain EU-sopeutuksesta. Aikaisemmin          alkoholia, 90 litraa mietoja viinejä ja 110 litraa
49214: alkoholijuomavero laskettiin joko prosentti-           olutta. Matkustaja voi ylittää nämä määrät, jos
49215: osuutena alkoholiyhtiön asettamasta vähittäis-         hän pystyy pätevästi perustelemaan niiden tule-
49216: myyntihinnasta tai prosenttiosuutena alkoholi-         van hänen omaan käyttöönsä. Jäsenyysneuvot-
49217: yhtiön kunkin kalenterikuukauden laskutuksen           teluissa Suomi sai oikeuden rajoittaa edellä
49218: arvosta. Osa verosta kerättiin alkoholiyhtiön yli-     mainittuja määriä. Suomessa sovelletaankin ra-
49219: jäämäosuuden muodossa. Uudessa järjestelmäs-           joja 300 savuketta, 1 litra väkevää alkoholia, 5
49220: sä kaikkien alkoholijuomien vero määräytyy             litraa mietoja viinejä ja 15 litraa olutta. Suomi
49221: tuotteen alkoholipitoisuuden perusteella. Vero-        saa pitää muista jäsenmaista poikkeavia mää-
49222: määrä on eri suuruinen riippuen siitä, onko kysy-      rällisiä rajoituksia neuvoston direktiivissä sää-
49223: myksessä väkevä alkoholijuoma, viini vai olut.         detyin edellytyksin.
49224: ED-jäsenyyden myötä verotusjärjestelmä muu-                Matkatavaroina tuodut tavarat ovat tullitto-
49225: tettiin 1.1.1995 lukien vastaamaan täysin ED-          rnia eikä niistä kanneta valmiste-ja arvonlisäve-
49226: säädöksiä sillä erotuksella, että Suomi sai poik-      roa. Tällaisten tuomisten enimmäismäärät ovat
49227: keuksen muista jäsenmaista tulevien matkustaji-        200 savuketta, joko 1 litra väkeviä tai 2 litraa
49228: en mukanaan tuomia alkoholijuomia koskevaan            välituotteita sekä 2 litraa mietoa viiniä. Oluen
49229: verotukseen.                                           tuonnille ei EU:ssa ole rajoituksia. Jäsenyys-
49230:     Vuoden 1995 alussa tupakan verotusta uudis-        neuvotteluissa saadun poikkeuksen nojalla myös
49231: tettiin siten, että savukkeiden verotus nostettiin     oluen tuontia rajoitetaan: kolmansista maista
49232: Euroopan unionin tupakkavalmisteverotusta              matkustajien mukanaan tuoman oluen veroton
49233: koskevan direktiivin (92/79/ETY) edellyttämälle        määrä on valmisteverolaissa säädetty 15 litraksi
49234: vähimmäistasolle. Samalla nostettiin piippu- ja        eli samaksi kuin sisämarkkinoilla. Ilman tätä
49235: savuketupakan arvopohjaista veroa. Vuoden              poikkeussäännöstä matkustajien oluen verotto-
49236: 1996 alusta savukkeiden yksikköveroa korotet-          malle tuonnille kolmansista maista ei olisi rajoi-
49237: tiin edelleen siten, että kulutuksen siirtyminen       tuksia lainkaan, lukuunottamatta yleistä 175
49238: halvimpien hintaluokkien tuotteisiin estettäisiin.     ecun tulli- ja arvonlisäverorajaa.
49239: Halpamyynnin ehkäisemiseksi savuke- ja piippu-             EU-jäsenyys on selvästi aiheuttanut matkus-
49240: tupakalle määrättiin ensimmäistä kertaa saman-         tajien mukanaan tuomien tuomisten huo-
49241: lainen yksikkövero,jonka suuruudeksi tuli 12 mk        mattavaa lisääntymistä erityisesti kolmansista
49242: kilogrammalta. Tupakkatuotteiden tasapuolisen          maista. Erityisesti oluen matkustajatuonti on
49243: kohtelun takaamiseksi ja jotta estettäisiin ve-        kasvanut. Tähän ovat vaikuttaneet aikarajoituk-
49244: rottomien tupakkatuotteiden tulo markkinoille,         sen poistaminen sekä verottoman olutmäärän
49245: määrättiin kaikille muille tupakkatuotteille           nostaminen 2litrasta 15litraan.
49246: arvopohjainen vero.                                        Seuraavassa on verrattu vuoden 1994 ja vuo-
49247:     Euroopan unianiin liittymisen seurauksena          den 1996 arvoituja tuontimääriä. Arvio vuodesta
49248: matkustajien mukanaan tuomien alkoholijuo-             1996 perustuu Suomen Gallupin tekemiin selvi-
49249: mien ja tupakkatuotteiden määriä muutettiin.           tyksiin.
49250:                                                                                                                                        61
49251: 
49252:                                                       TAULUKK03.
49253:                                          Alkoholijuomien tuonti vuosina 1994 ja 1996.
49254: 
49255:                                                                                    tuonti (milj. 1)     tuonti alkuperämaan mukaan 1996*
49256: 
49257:                                                                               1994              1996*       kolmannet maat     EU-maat
49258: 
49259: olut .................................................................. .     3,5                30,0             26,0           4,0
49260: viini ja välituotteet ............................................ .          3,5                 8,5              3,5           5,0
49261: väkevät ............................................................ .        3,0                 7,6              3,6           4,0
49262: *Arvio
49263: 
49264: 
49265: 
49266:     Mikäli vuonna 1996 arvion mukaan verotto-                               mansista maista pyydettiin poikkeusta. Tarkoi-
49267: mana tuotava alkoholi ostettaisiin kotimaassa,                              tuksena on pysyvän poikkeuksen saaminen
49268: kannettaisiin siitä noin 1 miljardin markan vero.                           oluen tuontimäärään kolmansista maista. Lisäk-
49269: Summa ei kuitenkaan ole kokonaisuudessaan                                   si hallitus on esittänyt alkoholilain muuttamista
49270: valtion verotulojen menetystä, koska verollisena                            siten, että laissa säädettäisiin valtuus alemman-
49271: ei alkoholia näin paljon ostettaisi. Karkeasti voi-                         asteisella säädöksellä rajoittaa alkoholijuomien
49272: taneen arvioida, että valtion verotuloja jää saa-                           tuontia lyhyillä ulkomaanmatkoilla.
49273: matta puolet mainitusta summasta.                                               Mikäli poikkeuksia ei ole mahdollista jatkaa,
49274:     Alkoholijuomien tuonti Venäjältä ja Tallin-                             Suomi joutuu sopeutumaan EU:n alkoholin
49275: nasta matkailijoiden mukana on olennaisesti li-                             tuontia koskeviin määräyksiin. Laivamatkusta-
49276: sääntynyt, mikä puolestaan on aiheuttanut li-                               jien alkoholijuomien tuonti Virosta ja Ruotsista
49277: sääntyvää alkoholin kulutusta. Alkoholin kulu-                              edelleen lisääntyisi. Alkoholijuomien tuonti si-
49278: tuksesta aiheutuu huomattavia sosiaalipoliittisia                           sämarkkinoilta eli lähinnä Tanskasta ja Saksasta
49279: sekä terveydellisiä ongelmia. Kulutus aiheuttaa                             niinikään lisääntyisi. Ruotsin alkoholijuoma-
49280: yhteiskunnalle myös suoranaisia kustannuksia,                               verojen alennus vaikeuttaisi edelleen tilannetta
49281: kuten sosiaali- ja terveydenhuollon ja polii-                               Suomessa. Oluen tuonnin Venäjältä on arvioitu
49282: sitoimen vaatimat kulut. Alkoholin kulutuksen                               lisääntyvän 100 milj. litraan, joka olisi noin nel-
49283: välittöminä kustannuksina yhteiskunnalle ar-                                jäsosa vuosittaisesta kulutuksesta. Muiden juo-
49284: vioidaan aiheutuvan noin 4 miljardin markan                                 mien tuonnin on arvioitu lisääntyvän 4 milj. lit-
49285: menot.                                                                      raa. Mikäli Suomessa toteutettaisiin vastaavasti
49286:     Savukkeiden kulutus on Suomessa ollut las-                              20 % hinnanalennus, alenisivat verotuotot 20-
49287: kussa, joka on johtunut onnistuneesta ter-                                  25 %eli 2 miljardilla markalla.
49288: veyskasvatuksesta. Kulutuksen alenemisen arvi-
49289: oidaan kuitenkin kääntyvän lievään nousuun                                  Haitta- ja ympäristöverot
49290: vuoteen 1998 mennessä, mikäli matkailu lisään-
49291: tyy ja sallittujen tax-free ostosten määrää noste-                            Tällä hetkellä Suomessa kannetaan haitta- tai
49292: taan. Jos tupakkatuotteiden osalta siirryttäisiin                           ympäristöverojen nimellä mm. veroa juomapak-
49293: suoraan EU :n tuonti määriin, se voisi pahimmas-                            kauksista, eräistä öljytuotteista, polttoaineveroa
49294: sa tapauksessa lisätä tupakkatuotteiden kulutus-                            kannetaan tuotteiden hiilidioksidipitoisuuden
49295: tajopa 17%.                                                                 mukaan ja huonompilaatuisten polttoaineiden
49296:     Sisämarkkinoita koskeva matkustajien poik-                              verotaso on korkeampi kuin puhtaimpien laatu-
49297: keussäännös päättyy suomalaisten tulkinnan                                  Jen.
49298: mukaan 31.12.1996, mutta ajankohdasta on eri                                   Hallituksen ohjelman mukaan työhön kohdis-
49299: jäsenvaltioilla erilaisia käsityksiä. Suomi tullee                          tuvien verojen alentamista kompensoidaan mer-
49300:  vaatimaan poikkeuksen jatkamista nykyisellään                              kittävässä määrin ympäristöveroilla. Ympä-
49301:  mahdollisimman kauan. Toisaalta sisämarkki-                                ristöverojen suhteen pisimmällä ollaan jätevero-
49302:  noiden poikkeussäännöstä riippumatta Suomi                                 lain valmistelussa. Alkuaan lain oli tarkoitus tul-
49303:  esitti syksyllä 1995 silloiselle "financial questi-                        la voimaan vuoden 1996 puolessa välissä. Mui-
49304:  ons" -työryhmän puheenjohtajalle ja muille jä-                             den mahdollisten ympäristöverojen osalta ei ole
49305:  senvaltioille kirjelmän, jossa oluen tuonnille koi-                        tehty päätöstä.
49306: 62
49307: 
49308: Tullirikosvalvonta                                                        ei Suomessa ole takavarikkotilastoissa ylletty
49309:                                                                           edellä mainittuun määrään. Suuret takavarikot
49310:    Viime vuosien aikana on tullirikosvalvonnalli-                         liittyivät kaikki raskaan ajoneuvo-ja kanttilii-
49311: nen painopiste ollut lisääntyneen huumausai-                              kenteen yhteyteen läntisen Euroopan maista, Vi-
49312: neiden laittoman maahantuonnin ehkäiseminen                               rosta ja Venäjältä. Osa kuljetuksista liittyi asia-
49313: ja paljastaminen. Samanaikaisesti on räjähdyk-                            kirjapohjaisiin kauttakuljetuksiin. Useita kym-
49314: senomaisesti kasvaneen alkoholijuomien sekä                               menien litrojen kuljetuksia paljastui lisäksi hen-
49315: tupakka- ja lääkevalmisteiden (dopingaineiden)                            kilö- ja pakettiautoliikenteessä.
49316: laittomaan maahantuontiin jouduttu panosta-                                   Tupakkavalmisteita tuodaan laittomasti maa-
49317: maan ja kohdistamaan valvonnallisia toimenpi-                             han ensisijaisesti Virosta. Paljastetut kerta-
49318: teitä eri keinoin. Voimakkaasti kasvanut itä- ja                          tuonnit ovat käsittäneetjopa kymmeniätuhansia
49319: Baltian liikenne ja siinä esiintyvä tullirikollisuus                      savukkeita. Tulliviranomaisten haltuun otettiin
49320: on edellyttänyt tullirikosvalvonnallisia toimen-                          1995 aikana yhteensä 1,4 miljoonaa savuketta.
49321: piteitä aikaisempaa laajemmin. Toiminnallisesti                               Vuoden 1995 aikana takavarikoitiin yli
49322: on valvontaa pyritty suuntaamaan järjestäyty-                             400 000 kappaletta erilaisia dopingaineita (ana-
49323: neenja ammattimaisen tullirikollisuuden torjun-                           bolisia steroidejaja hormonivalmisteita) 27 taka-
49324: taan, jossa on hyväksikäytetty aikaisempaa                                varikon yhteydessä. Takavarikoitujen aineiden
49325: enemmän tiedustelun tuottamaa tietoa, kansain-                            määrä oli yli kolminkertainen vuoteen 1994 ver-
49326: välistä viranomaisyhteistoimintaa ja erilaista lai-                       rattuna.
49327: tetekniikkaa.                                                                 Tavoitteeksi on asetettu laittoman huumaus-
49328:    Vuonna 1995 korostui spriinja alkoholijuomi-                           aineliikenteen paljastaminen ja pysäyttäminen jo
49329: en laajamittainen jopa ammattimaisia piirteitä                            maamme rajoilla. Suomessa kulutettavaksi tar-
49330: saanut salakuljetustoiminta, johon liittyi järjes-                        koitettujen huumausaineiden maahantuonti on
49331: täytynyt rikollisuus. Vuoden 1995 aikana taka-                            tapahtunut edelleenkin pääasiassa läntisen Eu-
49332: varikoitiin yhteensä noin 183 600 litraa alkoholi-                        roopan maista ja niiden kautta. Hollannista han-
49333: juomia ja spriitä. Milloinkaan kieltolain jälkeen                         kittuja huumausaineita, ensisijaisesti kannabis-
49334: 
49335: 
49336: 
49337: 
49338:                                                               l(lJVI() 4.6.7.1.
49339:                                               Alkoholi- ja savuketakavarikot 1992-1996
49340: 
49341: 
49342:                  200                ~~--~~=m~~~~~~~~----~~1600
49343:                  180                                                                                           1400
49344:                  160
49345:                                                                                                                1200
49346:                  140
49347:                  120                                                                                           1000    I'C
49348:                                                                                                                       =al
49349:                                                                                                                       olo:
49350:              8 100                                                                                             800     ::::1
49351:                                                                                                                        >
49352:              0                                                                                                         I'C
49353:                  80                                                                                            600    UI
49354: 
49355:                                                                                                                       80
49356:                   60 """"""'' """""'""""""""'·                                                                 400
49357:                   20 Ei                                                                                        200
49358:                   40 t)···············,·········•
49359:                      0 +"-"'""-'~;;...._;;,..._1--';;...._---;;,..._;;...._;;...._;;...._"-+--;;...._=;;...._-+ 0
49360:                                         1992               1993              1994              1995
49361: 
49362:                                            -!111- Alkoholi (1 000 1)   --+-Savukkeet (1 000 kpl)
49363:                                                                                                        63
49364: 
49365: tuotteita, on yritetty entistä laajemmin salakul-       4.6.8 Sisäasiainministeriön hallinnonala
49366: jettaa suoraan Suomeen Saksasta. Suomea
49367: käytetään myös huumausaineiden kauttakulku-             Päihtyneenä säilöönotetut
49368: maana erityisesti Aasiasta peräisin olevan heroii-
49369: nin kuljetuksissa läntisen Euroopan maihin ja              Päihtyneiden säilöönotot ovat vähentyneet
49370: USA:han.                                                koko 1990-luvun sen vuoksi, että poliisi on pyr-
49371:     Vuoden 1995 aikana paljastettiin yhteensä 89        kinyt ottamaan säilöön ainoastaan yleistä jär-
49372: huumausaineiden salakuljetusyritystä. Luku-             jestystä ja turvallisuutta vaarantaneet, häiriö-
49373: määräisesti eniten paljastui laittomia maahan-          käyttäytymiseen tai väkivaltaisuuteen syyllisty-
49374: tuontiyrityksiä matkustajaliikenteessä ja toiseksi      neet päihtyneet. Myös sellaiset päihtyneet, jotka
49375: eniten postiliikenteessä. Syylliseksi epäiltyjä hen-    eivät ole kyenneet huolehtimaan itsestään, ovat
49376:  kilöitä jäi kiinni 106. Heistä 33 oli ulkomaalaisia    päihtymyksensä vuoksi olleet vaarassa joutua ri-
49377: ja he edustivat 17 eri kansalaisuutta. Vuonna           koksen uhriksi tai heidän henkensä tai tervey-
49378:  1995 eri maiden rajoiiia jäi kiinni 24 suomalaista     tensä on ollut vaarassa, on otettu säilöön. Polii-
49379:  matkalla Suomeen mukanaan lähes 28 kg hasista          sin säilöönottokäytäntöön ei olla kaikilta osin
49380: ja 5 kg amfetamiinia.                                   tyytyväisiä, sillä eräillä alueilla päihtyneiden
49381:     Huolimatta siitä, että ilmitulleet salakuljetus-    katsotaan jo olemuksellaan häiritsevän yleistä
49382:  yritykset vähenivät edellisestä vuodesta, kasvoi-      rauhaa. Perusteena valitulle toimintalinjalle on
49383:  vat useimpien eri huumausaineiden kokonais-            poliisilaissa säädöstasolla ilmaistu lainsäätäjän
49384:  määrät. Yleisin salakuljetuksen kohteena ollut         tahto. Koska ihmisten vapauteen puuttuminen
49385:  huumausaine oli hasis, jota takavarikoitiin yli        on äärimmäisen voimakas perusoikeuksiin ka-
49386:  60 kg. Heroiinia saatiin haltuun yli 14 kg, amfe-      joava toimenpide, pelkän päihtymyksen vuoksi
49387:  tamiinia 1,6 kiloaja huumausaineeksi luokiteltua       poliisi ei voi rajoittaa henkilön vapautta. Vuoden
49388:  kat-kasvia yhteensä 62 kiloa.                           1969 jälkeen henkilöä ei ole voitu ottaa säilöön
49389: 
49390: 
49391: 
49392: 
49393:                                            J(lJ\fl() 4.6.8.1.
49394:                              Päihtymyksen vuoksi säilöönotetut 1990-1995
49395: 
49396: 
49397: 
49398: 
49399:                  160 000 ~~~~-,,=~-,,-,=c-~,-,,..~-=""'-"""
49400:                  140 000
49401:                  120 000
49402: 
49403:                   100 000
49404: 
49405:                    80 000
49406:                    60 000
49407: 
49408:                    40 000
49409: 
49410:                    20 000
49411: 
49412:                          0
49413: 
49414:                               1990      1991     1992      1993     1994     1995
49415: 64
49416: 
49417: pelkästään päihtymyksen vuoksi. Myös muussa                                  I(UVJ() 4.6.8.2.
49418: lainsäädännössä tapahtuneet muutokset ovat              Alkoholin ja huumeiden osuus henkirikoksissa
49419: johtaneet siihen, että päihtyneenä esiintyviä hen-                ja niiden yrityksissä 1995
49420: kilöitä on yleisillä paikoilla enenevässä määrin.
49421: Alkoholilain 58§ muutoksen jälkeen alkoholin                                          Huumausaine
49422:                                                                                          3%
49423: nauttiminen julkisella paikalla ei sellaisenaan ole
49424:                                                         Ei kumpaakaan
49425: enää kiellettyä.                                             20%
49426:    Osansa päihtymyksen vuoksi säilöönottojen
49427: vähentymiseen on vaikuttanut se, että joissakin
49428: kunnissa on järjestetty alkoholiongelmasta kär-
49429: siville suurkuluttajille tilapäissuojia, jonne he
49430: ovat voineet hakeutua myös päihtyneenä. Suo-
49431: men kansainvälisesti korkeat säilöönottoluvut
49432: selittyvät ankarilla ilmastollisilla olosuhteilla
49433: sekä sillä, että päihtyneiden käsittelystä anne-
49434: tussa laissa tarkoitettuja selviäruisasemia ei ole
49435: perustettu siinä määrin kuin lakia säädettäessä
49436: edellytettiin. Ensisijaisena säilytystilana on edel-
49437: leen poliisin säilytystilat, vaikka lain tarkoituk-
49438: sena oli, että päihtyneet toimitettaisiin ensisi-
49439: jaisesti selviämisasemille. Vaihtoehtoisina sel-
49440: viämispaikkoina rauhanisille päihtyneille voisi-
49441: vat olla vapaaehtoisjärjestöjen tai kuntien tuke-
49442: mat vetäytymistilat, jonne päihtyneet voisivat                                                        77%
49443: omaehtoisesti hakeutua taijonne poliisi voisi hei-
49444: dät toimittaa. Tällaisiin paikkoihin toimitetuille      kuljetukset, joiden yhteydessä maahan tuodut
49445: henkilöille olisi järjestettävä myös terveyspalve-      aineet kuitenkin päätyivät markkinoille jo ennen
49446: luja.                                                   tutkintaa.
49447:                                                            Huumausainerikoksiin syyllisiksi epäiltyjen
49448: Päihteet ja henkirikokset                               henkilöiden lukumäärä kasvoi lähes 25% eli lä-
49449:                                                         hes 4 000 henkilöön. Suhteellisesti suurinta kas-
49450:    Päihteiden osuus rikoksissa on merkittävä.           vu oli ikäryhmässä 15-18-vuotiaat. Huumaus-
49451: Useat väkivalta- ja omaisuusrikoksiin syyllisty-        ainerikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten
49452: neet henkilöt ovat tekoa tehdessään olleet alko-        määrä kasvoi huomattavasti.
49453: holin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen
49454: alaisena. Päihteiden käyttö suomalaisessa henki-
49455: rikoksessa on hyvin tavanomaista. Vuonna 1995                                TAULUI(I(() 4.
49456: poliisin tietoon tulleista murhiin, tappoihin ja          Huumausainerikoksiin liittyviä tilastotietoja
49457: niiden yrityksiin syyllisiksi epäillyistä henkilöistä
49458: 77 o;;, oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Tiedot                                          1993    1994    1995
49459: koskevat vain rikoksesta epäiltyjä, joita saattaa
49460: olla useita samaan rikokseen. Uhrin alkoholin tai       Ilmoitusten lukumäärä .             2974    3100    3929
49461: huumausaineen käytöstä ei ole vertailutietoa.           Henkilöiden lukumäärä               3063    3175    3944
49462:                                                         -miehiä ......................      2538    2683    3272
49463: Huumausainerikollisuus                                  -naisia .......................      424     397     531
49464:    Vuonna 1995 paljastunut huumausaineri-               Ulkomaalaisia ..............         101     95      141
49465: kollisuus osoitti jälleen selvää kasvua kaikilla        Ikäryhmittäin
49466: mitatuilla osa-alueilla edellisen vuoden lievän           -14 ..........................       2       7      13
49467: tasaantumisen jälkeen. Yleisimpien huumaus-                                                  253     233     411
49468: aineiden osalta takavarikoitujen huumausainei-          15-18 ··························
49469:                                                         19-25 ..........................    1225    1250    1492
49470: den määrä vähintään kaksinkertaistui. Takava-                                               1272    1383    1633
49471: rikoiden lisäksi tutkinnassa paljastui esimerkiksi      26--40 ··························
49472:                                                         41- ··························       210     207     254
49473: hasista koskien yhteensä satojen kilojen sala-
49474:                                                                                                                               65
49475: 
49476:     Takavarikkotapahtumien lukumäärä lisään-                                  tettavaa heroiinia ja käyttäjien lukumäärä näyt-
49477: tyi edellisvuoteen nähden lähes 50 % (yli 3 000                               tää lisääntyvän. Uutena piirteenä heroiinimark-
49478: tapausta). Hasistakavarikoista viisi tapausta                                 kinoilla on, että Suomessa asuvat ulkomaalaiset
49479: ylitti kymmenen kg ja yli yhden kg:n takavari-                                näyttävät aktivoituneen.
49480: koita oli 21. Suomeen salajuljetettavasta hasik-                                 Kahdessa tapauksessa tulli on onnistunut
49481: sesta on Hollanti edelleen merkittävin hankinta-                              takavarikoimaan virolaisilta salakuljettajilta yh-
49482: paikka. Amfetamiinitakavarikoista yli yhden ki-                               teensä yli 3000 ekstaasitablettia. Toisessa ta-
49483: logramman suuruisia oli kuusija yli sadan gram-                               pauksessa viiden virolaisen ryhmä oli tulossa
49484: man suuruisia oli 21 tapausta. Amfetamiinin                                   Hollannista mukanaan runsaat 2 000 ekstaasi-
49485: osalta on tapahtunut merkittävä muutos sikäli,                                tablettia ja ilmeisesti noin kaksikymmentä kiloa
49486: että huomattava osa takavarikoidusta amfeta-                                  hasista, josta kuitenkin noin 15 kiloa ehdittiin
49487: miinista on ollut pitoisuudeltaan jopa yli                                    toimittaa vastaanottajalle. Toisessa tapauksessa
49488: 90 %:sta. Tällaisia pitoisuuksia tavattiin myös                               virolaismies oli tulossa Virosta hallussaan run-
49489: muutaman gramman takavarikoista katu tasolla,                                 saat tuhat ekstaasitablettia.
49490: mikä on viittaus kyseisen aineen helppoon                                        Apteekkimurtojen lukumäärä ja takavarikoi-
49491: saatavuuteen. Pitoisuudet merkinnevät sitä, että                              tujen huumausaineiksi luokiteltavien lääke-
49492: pääosa Suomeen salakuljetettavasta amfetamii-                                 valmisteiden määrä on pienentynyt. Huumaus-
49493: nista on tuotettu jossakin Itä-Euroopan maassa.                               aineeksi luokiteltavien lääkkeiden lukumäärän
49494: Tätä käsitystä tukee myös virolaisten ja venäläis-                            viimeaikainen lisääntyminen ei ole vaikutta-
49495: ten rikollisten kasvanut rooli maamme huu-                                    nut tähän. Reseptiväärennöksiin syyllistyneiden
49496: mausainemarkkinoilla. Takavarikoidun heroii-                                  henkilöiden määrä näyttää pysyvän melko va-
49497: nin määrän kasvu selittyy muutamalla suurella                                 kiona.
49498: takavarikolla, joissa aineet olivat läpikulkumat-                                Runsas kolmannes paljastuneista rikoksista
49499:  kalla Kauko-Idästä Hollantiin ja Yhdysval-                                   on tutkittu Uudenmaan läänin alueella. Huu-
49500:  toihin. Valtaosa tästä heroiinista oli lähes puh-                            mausainetakavarikoista valtaosa on tehty Uu-
49501:  dasta valkoista heroiinia. Kotimaan markkinoil-                              denmaan läänissä. Hämeen lääni nousee tilas-
49502:  la oleva heroiini on edelleen ollut pääasiassa pol-                          toissa kaikilla osa-alueilla selväksi kakkoseksi.
49503: 
49504: 
49505: 
49506: 
49507:                                                 TAULUKK05.
49508:                        Huumausainerikoksiin liittyviä tilastotietoja. Takavarikot (g tai kpl).
49509: 
49510:                                                                                                1993          1994          1995
49511: 
49512: Takavarikoiden lukumäärä ............................................... .                      2056         2090          3053
49513: Hasis ................................................................................. .    117 077       64 325       147 514
49514: Amfetamiini ...................................................................... .          18 701        9 070        20 123
49515: Heroiini ............................................................................. .         682        1 557        16 117
49516: Kokaiini ............................................................................ .            5           37            66
49517: Kat .................................................................................... .    23 873       88 233        68 114
49518: Ekstaasi (kpl) .................................................................... .              *                      3 752
49519: LSD (kpl) .......................................................................... .            29        2 541           500
49520: Lääkkeet (kpl) ................................................................... .          18 507       28 972        16 841
49521: Apteekkeihin ja lääkevarastoihin kohdistuneet murrot ...... .                                   101            99            74
49522: 
49523: * 3,4g
49524: 9 360156U
49525: 66
49526: 
49527:     Huumausainerikollisuus on lisääntynyt no-           minen ja muut vastaavat toimenpiteet, joiden
49528: peasti viime vuosien aikana. Huumausaine-               tarkoituksena on antaa oikeaa, tutkimukseen
49529: rikollisuus on tyypillisimmillään piilorikollisuut-     perustuvaa tietoa huumausaineista ja niiden
49530: ta, joka paljastuu, paitsi vihjeitten, niin myös        haittavaikutuksista sekä saada kohderyhmä
49531: suuressa määrin viranomaisten huumausaineri-            asennoitumaan kielteisesti huumausaineisiin ja
49532: koksiin suuntaaman valvonnan avulla. Kan-               niiden käyttöön. Poliisi on karupanjoin ja lapsiin
49533: sainvälisten selvitysten mukaan kontrolliviran-         sekä kouluikäiseen nuorisoon kohdistetulla va-
49534: omaisten tietoon tulee ainoastaan 10 prosenttia         listustyöllä mm. kouluissa vierailemalla pyrkinyt
49535: kaikista huumausainerikoksista.                         antamaan asiallista informaatiota huumausai-
49536:     Tilastoista ilmenevien huumausainerikosten          neiden haittavaikutuksista.
49537: määrä on toisaalta suoraan riippuvainen tapah-
49538: tuneiden rikosten määrästä, valvonta- ja tutkin-
49539: taviranomaisten määrästä ja heidän aktiivisuu-          4.6.9 Työministeriön hallinnonala
49540: destaan, pakkokeinojen käyttömahdollisuuksis-
49541: ta, muusta menettelytapoja määrittelevästä lain-        Toimintaympäristön muutokset
49542: säädännöstä, valvonta- ja tutkintavälineistöstä,
49543: määrärahoista ja viranomaisten yleisistä toimin-           Työnteon uudet muodot, erityisesti yrittäjyy-
49544: taedellytyksistä ja yhteistyöstä. Huumausaine-          den ja palkkatyön rajan hämärtyminen sekä py-
49545: rikollisuuden valvontaa toteuttavat lähinnä po-         syvien työsuhteiden määrän suhteellinen vähene-
49546: liisi ja tulli. Tämän kontrollipolitiikan voidaan       minen on selvästi havaittava kehityssuunta, jon-
49547: katsoa olleen ainakin jossain mielessä onnistu-         ka arvioidaan viime vuosina vahvistuneen. Niin
49548: nutta, jos asiaa tarkastellaan lisääntyneitten          sanotut epätyypilliset työsuhteet, joita ovat osa-
49549: huumetakavarikkojen valossa.                            ja määräaikaistyö, vuokratyö sekä etä- ja koti-
49550:     Huumausainerikollisuudelle on tyypillistä ri-       työ, ovat lisääntyneet. Vain 30 prosenttia uusista
49551: kollisten organisoituminen, kansainvälistyminen         työsuhteista on solmittu toistaiseksi voimassa
49552: ja rikollisten aseistautuminen. Huumausaine-            oleviksi.
49553: kaupassa pyritään aina mahdollisimman suureen              Vuoden 1995 työolobarometrin mukaan kii-
49554: taloudelliseen voittoon keinoja kaihtamatta.            reen ja henkisen kuormituksen neljä vuotta
49555: Toimintaa organisoidaan liiketoiminnan kaltai-          jatkunut kasvu on taittumassa. Niitä, jotka kat-
49556: seksi ja siihen liittyy jopa sijoitustoimintaa.         sovat kiireen kasvaneen on vähemmän kuin
49557:     Huumausainerikollisuudelle on ominaista lii-        aikaisemmin. Toisaalta heitä on edelleen selkeä
49558: tännäisyys muuhun rikollisuuteen, näpistyksistä         enemmistö. Samaan aikaan arvioidaan ylityön
49559: aina talous- ja henkirikoksiin. Liitännäisrikokset      (sekä korvatun että korvaamattoman) määrän
49560: johtuvat osaksi huumausaineiden kalleudesta             edelleen lisääntyneen selvästi. Ylityön ja työpai-
49561: Suomessa, osaksi huumausainemarkkinoiden                neen lisääntyminen näkyy kaikkein selvimmin
49562: kiristyneestä kilpailusta ja yleensä huumausaine-       julkisen sektorin tuloksissa. Ensimmäistä kertaa
49563: rikollisuuden kovenemisesta ja raaistumisesta.          nyt näyttää siltä, että työn laatuja määrä alkavat
49564: Tarkkaa selvitystä huumausainerikollisuuden             tulla huomioon otetuiksi paikoissa.
49565: kytkeytymisestä muuhun rikollisuuteen ei ole               Epävarmuus ja jatkuvat muutokset työympä-
49566: saatavissa. Suuntaa antavana voidaan pitää Hel-         ristössä tulevat olemaan leimallinen piirre myös
49567: singin poliisilaitoksessa tehtyä selvitystä, jonka      tulevaisuudessa. Kilpailukyvyn nostaruisvaati-
49568: mukaan kaikista tammikuussa 1995 rikoksesta             mukset pakottavat tehostamaan sekä yksityisen
49569: kiinniotetusta ja pidätetystä henkilöstä 41 %oli        että julkisen sektorin toimintaa. Vaarana on, että
49570: aikaisemmin rekisteröity huumausainerikok-              tehostaruistoimet polarisoivat edelleen työtä
49571: sesta. Terveydelliset, sosiaaliset ja muut yhteis-      sekä ansiotason ja työsuhdeturvan osalta. Kan-
49572: kunnalliset haittavaikutukset eivät myöskään ole        sainvälisen kilpailun ja integraation vaikutus
49573: vähäisiä.                                               työmarkkinoilla tulee olemaan samansuuntai-
49574:     Poliisin ylijohto on suunnitellut ja tehnyt usei-   nen.
49575: ta laintasoisia uudistusesityksiä, joilla huumaus-
49576: ainerikoksia voidaan entistä tehokkaammin sel-
49577: vittää ja estää. Huumeiden käytön ennaltaehkäi-         Sääntely ja työoikeuden kehittäminen
49578: sy on onnistuessaan tehokkain tapa huumerikol-
49579: lisuuden torjunnassa. Keskeisimpiä keinoja en-             Työlainsäädännön valmistelu on menneen
49580: naltaehkäisyssä ovat kasvatus, valistus, tiedotta-      laskusuhdanteenkin aikana ollut suhteellisen
49581:                                                                                                       67
49582: 
49583: vilkasta. Syynä on ollut jatkuvasti lisääntyvä         Työvoimapalvelut
49584: kansainvälinen integraatio, erityisesti ETA-sopi-
49585: muksenja nyttemmin EU:njäsenyyden aiheutta-               Työkyvyn ja terveyden ylläpitäminen on kes-
49586: mat muutospaineet Muutokset eivät ole ratkai-          keinen lähtökohta henkilökohtaisissa työvoima-
49587: sevasti koskettaneet työlainsäädännön periaat-         palveluissa ja erityisesti työhallinnon järjestä-
49588: teita, mutta ne ovat kuitenkin kautta linjan mer-      mässä ammatillisessa kuntoutuksessa. Työvoi-
49589: kinneet tiukennuksia työnantajavelvoitteisiin.         matoimiston asiakkaiden terveydelliset edelly-
49590: Työlainsäädännön pohja on edelleen 60- ja 70-          tykset ja työkykyyn vaikuttavat seikat otetaan
49591: luvulta, monet muutokset ovat tehneet lain-            aina huomioon ammatinvalinnanohjauksessa ja
49592: säädännön entistä vaikeaselkoisemmaksi, ja täs-        työhönsijoittamisessa. Työnhakijan tai amma-
49593: tä johtuen ovat kokonaisuudistusten tarpeet            tinvalinnanohjauksen asiakkaan kanssa arvioi-
49594: kautta linjan lisääntymässä.                           daan suunnitelmallisesti työn tai ammatin ter-
49595:    Parhaillaan on meneillään lukuisia lainsää-         veydellinen sopivuus ja vaikutukset työkykyyn.
49596: däntöhankkeita muun muassa työsopimuslain              Vuonna 1995 ammatinvalinnanohjauksessa oli
49597: kokonaisuudistuksen, monimuotoistuvan työn,            vajaakuntoisia asiakkaita noin 14 500, joista yli
49598: lähetettyjen työntekijöiden, koulutusvelvoittei-       60 % päätyi ammatilliseen koulutussuunnitel-
49599: den, työaikauudistuksen, yhteistoimintalainsää-        maan ja noin 20% työhönsijoittumissuunni-
49600: dännön, yritysfuusioiden, nuorten työntekijöi-         telmaan. Vajaakuntoisia työnhakijoita oli noin
49601: den suojelun ja vuosilomasäännösten osalta.            60 000, joista noin 35 000 henkilöä sijoittui työ-
49602:                                                        hön tai koulutukseen, mikä on 10% enemmän
49603:                                                        kuin edellisenä vuonna.
49604:                                                           Työvoimapalveluosasto on tuottanut eri va-
49605: Työaikalainsäädännön uudistaminen
49606:                                                        jaakuntoisryhmiä koskevia oppaita, joissa
49607:    Hallituksen esitys työaikalainsäädännön ko-         seikkaperäisesti on selvitetty työn ja terveyden
49608: konaisuudistukseksi on tarkoitus antaa keväällä        välisiä suhteita. Työvoimapalveluosasto on
49609: 1996. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi        myös julkaissut yhdessä opetushallituksen ja
49610: yleinen työaikalaki, jolla kumottaisiin ja korvat-     Kuntoutussäätiön kanssa oppaan Työ, terveys ja
49611: taisiin voimassa oleva työaikalaki, kauppaliik-        ammatinvalinta ( 1995). Työvoimapalveluosasto
49612: keiden ja toimistojen työaikalaki, maatalouden         on tuottanut ja tuottaa jatkuvasti atk-pohjaisia
49613: työaikalaki, talonmiesten työaikalaki ja leipo-        ammatinkuvauksia, joissa on otettu huomioon
49614: motyölaki. Ehdotettua lakia sovellettaisiin myös       myöskin ammatin terveydelliset vaatimukset.
49615: valtion virkamiehiin sekä kunnan, kuntayhty-           Työvoimahallinnon virkailijoiden perus- ja täy-
49616: män, kirkon ja muun julkisen yhteisön viranhal-        dennyskoulutuksessa järjestetään vuosittain am-
49617: tijoiden työhön, ellei asetuksella toisin sää-         matilliseen kuntoutukseen liittyvää koulutusta.
49618: dettäisi. Esityksellä saatetaan myös työaikalain-          Edellä mainitun lisäksi työvoimapalveluosas-
49619: säädäntö vastaamaan tietyistä työajan järjestä-        to on valmistellut Euroopan Sosiaalirahaston
49620: mistä koskevista seikoista annetun Euroopan            tavoite 4. ohjelman suunnittelukaudelle 1995-
49621: yhteisöjen neuvoston direktiivin vaatimuksia.           1999. Tämän ohjelman yhtenä toimenpidelin-
49622:     Esityksessä on yleismääritelmä työaikaan lu-       jauksena on työkyvyn ylläpitäminen henkilöstöä
49623: ettavasta ajasta sekä lisä- ja ylityöstä. Lakiin       ja työympäristöä kehittämällä. Näissä hankkeis-
49624: ehdotetaan yleistä säännöstä vuorokausilevosta.        sa pyritään kokonaisvaltaisesti vaikuttamaan
49625: Päivittäistä lepoaikaaja viikottaista vapaa-aikaa      työntekijöiden ammatillisen osaaruistason nos-
49626: koskevat säännökset yhdenmukaistetaan. Esi-            tamiseen, työkyvyn parantamiseen ja ylläpitoon
49627: tyksessä ehdotetaan ylitöiden enimmäismäärää           sekä työympäristön kehittämiseen. Hankkeesta
49628:  alennettavaksi 250 tuntiin vuodessa. Tämän li-        saatuja kokemuksia hyödynnetään laajemmin-
49629:  säksi voisi vuodessa tehdä tietyillä edellytyksillä   kin etenkin ikääntyvien työntekijöiden työssä
49630:  80 tuntia lisäylityötä.                               pysymisen edistämiseksi.
49631:      Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi järjes-         Työvoiman ikääntyessä ammatillisen kuntou-
49632:  täytymättömän työnantajan oikeudesta tehdä            tuksen tarve kasvaa, samoin myös näiden palve-
49633:  paikallinen säännöllistä työaikaa koskeva sopi-       lujen merkitys työvoiman terveyden ja työkyvyn
49634:  mus työntekijäpuolen kanssa yleissitovaan             säilyttämisessä. Suomen työllisyysohjelmassa
49635:  työehtosopimukseen sisältyvän paikallista sopi-       1996-1999 onkin asetettu tavoitteet vajaakun-
49636:  mista koskevan määräyksen perusteeliaja rajois-       toisten ammattikoulutuksen ja työllistämisen
49637:  sa.                                                   edistämiseksi.
49638: 68
49639: 
49640: Työterveys ja työsuojelu                                  valvonta on säädetty työsuojeluviranomaisen
49641:                                                           tehtäväksi. Työsuojeluhallinto on osaltaan pyr-
49642:    Työsuojeluhallinnon lakisääteisenä tehtävänä           kinyt edistämään työterveyshuollon hyödyntä-
49643: työsuojelun edistämiseksi on kehittää työn tur-           mistä työolojen kehittämisessä ja yritysten työ-
49644: vallisuutta ja terveellisyyttä. Tämä tapahtuu             suojelutoiminnassa.
49645: etenkin valvomalla työsuojelua koskevien sään-               Tutkimustoimintaa koordinoimaHa ja suun-
49646: nösten ja määräysten noudattamista, huolehti-             taamaila on tuotettu tietoa ja toimintamalleja
49647: malla työsuojelun neuvonta-, tiedotus-, tutki-            työolojen parantamiseksi. Tutkimus- ja kehitys-
49648: mus- ja koulutustoiminnasta sekä antamalla oh-            toimintaa on suunnattu erityisesti:
49649: jeita ja lausuntoja säännösten ja määräysten so-              1) kemiallisten ja biologisten riskien hallin-
49650: veltamisesta.                                             taan ja altistumisen vähentämiseen
49651:    ED-jäsenyyden toteuduttua työsuojeluhallin-               2) henkisen hyvinvoinnin ja työyhteisöjen toi-
49652: to on saanut täysivaltaisen oikeuden asioiden             mivuuden parantamiseen
49653: valmisteluun ED:n toimielimissä. Tämä on mer-                3) työkykyä ylläpitävään toimintaan ja tuki- ja
49654: kinnyt resurssien enenevää ohjautumista ED:n              liikuntaelinsairauksien ehkäisemiseen erityisesti
49655: toimielimissä työskentelyyn ja toisaalta ED-              ikääntyvät huomioiden
49656: lainsäädännön täytäntöönpanaan maassamme.                    4) työterveyshuollon toimivuuden kehittämi-
49657: Työsuojeluhallinnon tavoitteena on ollut ylläpi-          seen ja sen asiantuntemuksen parempaan hyö-
49658: tää Suomessa pohjoiseurooppalainen työsuoje-              dyntämiseen
49659: lun korkea taso ja työsuojelun tason kehittämi-              5) työympäristön fysikaalisten riskitekijöiden
49660: nen sekä Suomessa että muualla Euroopassa.                hallintaan ja vähentämiseen
49661: Työsuojelun kehittämistä on jatkettu yhteistyös-             6) työsuojelun taloudellisten vaikutusten
49662: sä työelämän osapuolten kanssa.                           määrittämiseen ja arviointiin liittyvien mene-
49663:    Työtapaturmien torjunta on työsuojeluhallin-           telmien kehittämiseen ja laskelmien tuottamiseen
49664: non ja sen työpaikkavalvonnan keskeisiä pää-              sekä
49665: määriä. Tapaturmien väheneminen on pysäh-                    7) pk-yritysten työsuojelutietouden lisäämi-
49666: tynyt talouden nousun myötä. Tapaturmataa-                seen ja työsuojelun kehittämiseen.
49667: juuden uhkaavaa nousua on pyritty viranomai-                  ED :n rakennerahastot rahoittavat erilaisia
49668: sen käytettävissä olevin keinoin ehkäisemään eri-         kehittämis- ja koulutushankkeita. Sosiaalirahas-
49669: tyisesti niillä toimialoilla, joissa ta paturmia esiin-   ton toimenpiteet kohdistuvat rahastojen tavoit-
49670: tyy eniten.                                               teiden 3 ja 4 alueelle. Tavoite 3 kohdistuu työttö-
49671:    Koneiden, laitteiden ja muiden työssä käytet-          miin ja tavoite 4 pyrkii parantamaan työvoiman
49672: tävien tuotteiden valvontaa on toteutettu ED-             sopeutumista työelämän ja tuotantoteknologian
49673: sopimuksen edellyttämällä tavalla.                        muutoksiin. Ammattipätevyys ja työkyvyn säi-
49674:    Tavoitteena on myös ollut kemiallisten te-             lyttäminen ovat keskeisiä keinoja, joilla voidaan
49675: kijöiden aiheuttamien terveyshaittojen ja sai-            tukea myös työsuojelun tason parantamista.
49676: rauksien vähentäminen valvontaa ja tiedotusta             Työsuojeluhallinto on toiminut yhdyssiteenä
49677: lisäämällä sekä korostamalla työpaikkojen si-             työolojen kehittämiseksi toteutettavien hanke-
49678: säistä vaarojen ja riskien selvittämisvelvolli-           ehdotusten valmistelussa.
49679: suutta.                                                      Työsuojeluhallinto on myös toteuttanut sille
49680:    Työtapaturmien, ammattitautien ja työperäis-           säädettyjä uusia valvontatehtäviä, kuten työ-
49681: ten sairauksien ehkäisemisen ohella on eneneväs-          paikkojen tupakkalain valvontaa ja ajo- ja lepo-
49682: ti kiinnitetty huomiota työkyvyn säilyttämiseen           aikalain valvontaa.
49683: tähtäävään toimintaan painottaen erityisesti
49684: ikääntyvien työntekijöiden selviytymistä muut-
49685: tuvissa työolosuhteissa. Tavoitteena on ollut työ-        4.6.10 Puolustusministeriön hallinnonala
49686: paikkojen omaehtoisen toiminnan lisääminen
49687: tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisemiseksi              Vapaa-ajan liikenneonnettomuudet ovat ylei-
49688: sekä pienten työpaikkojen työsuojelutietouden             sin varusmiesten kuolinsyy. Näiden kuole-
49689: parantaminen. Henkisen työsuojelun edistämi-              mantapausten vähentämiseksi pantiin puolus-
49690: seksi on mm. kiinnitetty huomiota työpaikan vä-           tusvoimissa toimeen puolustusministeriön aset-
49691: kivallan uhan minimointiin ja yksintyösken-               taman Varusmiesten liikenneturvallisuustyöryh-
49692: telyn ongelmiin.                                          män (1988) ehdottamat toimenpiteet 1980-luvun
49693:    Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuuden            lopulla ja 1990-luvulla. Käytettävissä olleen tie-
49694:                                                                                                        69
49695: 
49696: donnojalla katsottiin, että vaikuttavin keino täs-     tettiin yhteistyössä itsemurhien valtakunnallisen
49697: sä on oman ajoneuvon käytön vähentäminen ja            ehkäisyprojektin kanssa. Puolustusvoimat myös
49698: sitä korvaavan joukkoliikenteen suosiminen.            osallistui itsemurhien ehkäisyä palvelevaan
49699: Myös liikenneturvallisuutta edistävää opetusta         valtakunnalliseen tutkimukseen.
49700: tehostettiin ja aiheeseen liittyvä opetusaineisto         Varusmiesten mielenterveystyön uudistettu
49701: uusittiin yhteistyössä Liikenneturvan kanssa. Jo-      toimintamalli otettiin käyttöön 1992 ja se otettiin
49702: kaiselle varusmiehelle jaettavan Terveysoppaan         huomioon vastuuhenkilöiden koulutuksessa.
49703: liikenneturvallisuutta edistävät suositukset päi-      Varusmiesten kriisien ehkäisyä ja tukitoimia kos-
49704: vitettiin. Joukkoliikenteen suosiota parannettiin      keva koulutusohjelma on tarkoitus ottaa käyt-
49705: vaikuttamalla varusmiesten ilmaismatkojen              töön 1996. Esimiehille tarkoitettu opas "Mielen-
49706: määrään ja laatuun. Myös lama lienee vaikutta-         terveys" uusittiin 1995-1996. Siinä on paranne-
49707: nut samansuuntaisesti. Varusmiesten liikenne-          tut ohjeet mm. varusmiesten kriisien ehkäisyä ja
49708: kuolleisuus on kääntynyt laskuun 1990-luvulla,         tukitoimia varten sekä mielenterveydellisten
49709: mutta varusmiesten liikenneturvallisuuden pa-          hätätapausten varalta. Varusmiesten itsemur-
49710: rantaminen on yhä ajankohtainen jatkuva haas-          hien määrä ei ole viime vuosina lisääntynyt, vaan
49711: te.                                                    on pysynyt jokseenkin ennallaan- tai ehkä jopa
49712:     Varusmiesten terveyttä palveleva opetus kä-        hieman vähentynyt. Varusmiehillä esiintyi itse-
49713: sittää varusmiespalveluksen erikoisoloissa omi-        murhia vuosina 1991-1995 keskimäärin 0.19
49714: naisten terveysvaarojen välttämiseksi tarpeellista     tapausta tuhatta henkilövuotta (0.23 tapausta
49715: opetusta eli palveluksen aikaista terveyttä, tur-      tuhatta henkilövuotta kohti vuosina 1990-
49716: vallisuutta ja toimintakykyä edistävää terveys-        1994). Tämä on noin puolet 15-24 vuotiaiden
49717: kasvatusta, pitkän tähtäyksen terveyskasvatusta        suomalaisten miesten vuoden 1993 vastaa vasta
49718: myöhempien elämänvaiheiden terveyden edistä-           suhdeluvusta.
49719: miseksi. Asevelvollisten - mukaan luettuna                Päihteiden käytön leviämistä vastustavaa työ-
49720: reserviläisten - hyvä terveys on tärkeää maan-         tä tehostettiin 1995-1996. Varusmiehille tarkoi-
49721: puolustuksen kannalta.                                 tettu huumeiden vastainen terveyskasvatusai-
49722:     Terveysopetuksen ohjelmaan kuuluu myös             neisto uusittiin, samoin varusmiesten esimiehille
49723: ensiavun opetusta ja käytännön harjoittelua.           suunnatut ohjeet sekä lääkäreille tarkoitettu am-
49724: Opetuksen pääpaino on hätäensiavussa. Ter-             matillinen aineisto.
49725: veysopetuksen tukiaineistona käytettävän op-              Astma on - kolmen mielenterveyssyyn jäl-
49726:  paan "Terveys ja toimintakyky" suositukset uu-        keen - yleisin varusmiespalveluksen keskey-
49727:  distettiin perusteellisesti 1995. Kirja annetaanjo-   tymisen fyysinen syy. Puolustusvoimien allergia-
49728:  kaiselle varusmiehelle palveluksen alussa ja jää      työryhmä II ehdotti vuodenvaihteessa 1995-
49729:  miehen haltuun kotiutumisen yhteydessä. Opet-         1996 erilaisia toimenpiteitä allergian hallinnan
49730:  tajan käyttämän opetusaineiston päivitys on           tehostamiseksi puolustusvoimissa, mm. nopeaa
49731:  vireillä ja uusi aineisto saadaan käyttöön kesällä    luopumista Villahuovista varusmiesten vuode-
49732:  1996. Varusmiehiin kohdistettavan terveysope-         vaatteina. Työryhmä ehdotti myös, että vesivau-
49733:  tuksen vaikuttavuudesta ei ole käytettävissä          rioita saaneet rakennukset korjataan ja home-
49734:  ajantasaista tutkimustietoa, joten tällaista tutki-   vauriot saneerataan. Tämän ehdotuksen toteut-
49735:  musta tarvitaan terveysopetuksen arvioimiseksi        taminen edellyttäisi erityisen määrärahan myön-
49736: ja kehittämiseksi.                                     tämistä budjettivaroista. Puolustusvoimien ho-
49737:     Itsemurhat ovat toiseksi yleisin varusmiesten      mevaurioprojekti oli käynnistetty 1994 puolus-
49738:  kuolinsyy. Mielenterveyssyyt käsittävät noin          tusministeriön kiinteistöosaston sekä puolustus-
49739:  60 % varusmiespalveluksen keskeytymisen syis-         voimien terveydenhuolto- ja työsuojeluorgani-
49740:  tä. Varusmiespalveluksen keskeytymistä lisääviä       saation yhteishankkeenaja Valtion työsuojelura-
49741:  tekijöitä analysoitiin vuonna 1990. Palveluksen       hasto tuki hankkeeseen sisältyvää lääketie-
49742:  keskeytymisten hallinnan parantamiseksi käyn-         teellistä tutkimusta.
49743:  nistettiin ohjelma, jossa pyrittiin mm. paranta-         Tammikuussa 1996 ilmestyi 140 asiantuntijan
49744:  maan kutsuotavaiheen mielenterveydellisen seu-        yhteistyön tuloksena uusittu versio laajahkosta
49745:  lonnan osuvuutta ja esimiesten valmiuksia eh-         käsikirjasta Sotilasterveydenhuolto. Kirja on
49746:  käisevässä mielenterveystyössä. Esimiesten käyt-      tarkoitettu lääkäreille hyvän käytännön ohjeeksi
49747:  töön tarkoitettu mielenterveysopas tarkistettiin      varusmiesten terveyden- ja sairaanhoitoa varten
49748:   1991. Myös varusmiehille terveysopetuksen yh-        sekä asevelvollisten terveydellisten edellytysten
49749:  teydessä tarkoitetut mielenterveysohjeet tarkis-      arvioimiseksi. Kirjassa esitetään suositukset mm.
49750: 70
49751: 
49752: varusmiespalvelukseen hyväksyttyjen astmaa-         ikäisten ja asevelvollisten terveydellisistä edelly-
49753: tikkojen hoitokäytännöksi. Kirja on jaettu myös     tyksistä puolustusvoimille lausuntoja antavien
49754: terveyskeskuksille ja sairaaloille sekä kutsunta-   lääkärien virkakäyttöön.
49755:                                                                                                       71
49756: 
49757: 
49758: 
49759: 
49760: 5 TERVEYSPOLITIIKAN LÄHIAJAN HAASTEITA
49761:     Kansanterveys kehittyy edelleen suurelta osal-     Tiedon lisääminen
49762: ta myönteiseen suuntaan, ja kehityksen jatku-
49763: mista on tuettava. Terveyspolitiikka ja tervey-           Väestöryhmien väliset terveyserot on edelleen
49764: denhuolto ovat 1990-luvun paineissa uudistuneet        merkittävä tutkimuksen haaste. Vaikka ongel-
49765: ja toimintaa on kehitetty siten, että päätehtävät      man kuvailuun ja analysointiin on panostettu,
49766: kyetään hoitamaan vähentyneillä voimavaroilla-         tarvitaan vielä paljon uutta tietopohjaa entistä
49767: kin. Terveyspolitiikan peruspilareita ei ole asetet-   vaikuttavampien toimenpiteiden osoittamiselle.
49768: tu eikä ole perusteltua asettaa kyseenalaisiksi.       Suomen Akatemian terveystieteellinen toimi-
49769:     On kuitenkin monia ongelmia, joissa tavoittei-     kunta on käynnistänyt terveyden tasa-arvoa kos-
49770: ta ei ole saavutettu. Väestöryhmittäiset terveys-      kevan tutkimusohjelman valmistelun vuonna
49771: erot eivät ole vähenemässä. Keski-ikäisen ja van-      1996. Sosiaali- ja terveysministeriön hallin-
49772: husväestön toimintakyvyn edistämisessä ei ole          nonalan tutkimuslaitoksissa lisätään tähän liitty-
49773: saavutettu riittäviä tuloksia ja tilanne on kan-       vää tutkimusta.
49774: sainvälisesti verrattuna epätyydyttävä. Päihde-
49775: ongelmat ovat selvästi vaikeutumassa. Terveys-         Tasa-arvoa lisäävä yhteiskuntapolitiikka
49776: politiikan sopeuttaminen toimintaympäristön
49777:  suuriin muutoksiin on vielä kesken. Palvelu-              Väestöryhmien väliset terveyserot pohjautu-
49778: järjestelmän tarkoituksenmukainen, tehokas ja          vat suurelta osin eroihin elinolosuhteissa ja
49779: taloudellinen toiminta vaativat vielä pohdintaa        henkisissä ja aineellisissa voimavaroissa. Siksi
49780: ja uusia ratkaisuja. Kaiken reunaehtona on julki-      niihin voidaan vaikuttaa pitkäjänteisin sosiaali-
49781:  sen talouden jatkuva niukkuus.                        poliittisin, työpoliittisin ja koulutuspoliittisin
49782:     Aikaisemmissa luvuissa on tunnistettu eri loh-     toimin, joilla vähennetään eroja ja huolehditaan
49783:  koilla monia haasteita ja hahmoteltu etenemis-        erityisesti heikoimmassa asemassa olevista ryh-
49784:  linjoja. Tässä luvussa käsitellään vielä kokoavas-    mistä. Ehkäisevän sosiaalipolitiikan kehittämi-
49785:  ti sellaisia terveyspoliittisia lähiajan haasteita,   nen on uusi etenemistapa sosiaalipolitiikassa.
49786: joihin vastaaminen yleensä edellyttää monien           Ehkäisevän sosiaalipolitiikan toimintaohjelma
49787:  hallinnonalojen määrätietoista toimintaa. Kes-        on käynnistetty vuonna 1996. Markkinatalou-
49788:  keisiksi haasteiksi on tunnistettu terveyden tasa-    den vahvistuminen ja kilpailun lisääntyminen
49789:  arvon edistäminen, nuorten terveyden edistä-          voivat vaikeuttaa terveydellisenkin tasa-arvon
49790:  minen, väestön toimintakyvyn parantaminen,            saavuttamista. On tarpeen selvittää muiden poli-
49791:  palvelujärjestelmän kehittäminen, kansallisen         tiikan lohkojen, kuten koulutuspolitiikan, uudis-
49792:  terveyspolitiikan koordinaatio ja kansainvälisen      tumisen sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset.
49793:  toiminnan vahvistaminen.                              Työlainsäädäntöä uudistettaessa on tärkeää pyr-
49794:                                                        kiä parantamaan huonoimmassa asemassa ole-
49795:                                                        vien työntekijöiden asemaa.
49796: 5.1 Terveyden tasa-arvon edistäminen
49797:                                                        Tasa-arvo terveyspalveluissa
49798:    Suomessa ei ole onnistuttu viime vuosina vä-
49799: hentämään sosiaaliryhmien ja alueiden terveys-            Kunnallinen palvelujärjestelmä on yksi tasa-
49800: eroja, vaikka se on ollut yhtenä terveyspolitiikan     arvoisten ja tarpeeseen perustuvien palveluiden
49801: päätavoitteena. Sukupuolten väliset terveyserot        pohja. Nykyisten käyntimaksujen ei ole osoitettu
49802: ovat jonkin verran vähentyneet, mutta ovat kan-        laajasti estävän tarpeellista palvelujen käyttöä,
49803: sainvälisessä vertailussa edelleen suuret. Tulo-       mutta joitakin ongelmakohtia on tunnistettu.
49804: erojen kasvu, laaja pitkäaikaistyöttömyys ja jul-      Potilaat maksavat Suomessa terveyspalveluista
49805: kisen talouden vaikeudet saattavat kärjistää eri-      suuremman osuuden kuin muissa EU-maissa.
49806: tyisesti sosiaaliryhmien eroja.                        Tällä on vaikutusta tasa-arvon toteutumiseen.
49807: 72
49808: 
49809: Erityinen ongelma on hammashuolto, jossa syn-          työttömien terveydestä on huolehdittava. Mie-
49810: tymävuosi 1956 jakaa kansalaiset yhteiskunnan          lekkäiden sisältöjen luominen arkielämään ja va-
49811: subventoiman maksun piiriin tai ulkopuolelle.          paa-ajan aktiviteettien tukeminen ja edistäminen
49812:    Järjestelmiin liittyvistä kustannusten tasauk-      on tärkeä tehtäväalue.
49813: sista huolimatta pienissä kunnissa asuvat voivat
49814: saada muita huonommin kalliita erikoissairaan-
49815:                                                        Päihderiippuvuuden ehkäisy
49816: hoidon palveluita. Palvelujärjestelmien hoito-
49817: käytännöissä on alueellisia eroja. Sairausva-             Viime vuosina tapahtunut selvä huume- ja
49818: kuutuksen tukema palvelukäyttö jakautuu var-           päihdeongelmien lisääntyminen koskettaa mer-
49819: sin epätasaisesti. Mielenterveyspalvelujen nopea       kittävästi nuorisoa. Tilanteelle on luonut pohjaa
49820: rakennemuutos on johtanut siihen, että huonos-         tulevaisuuden näköalattomuus, pitkäaikainen
49821: sa asemassa olevien potilaiden palvelujen saanti       työttömyys ja rajojen avautuminen. Samanaikai-
49822: on heikentynyt. Palvelujärjestelmää ja sen rahoi-      sesti näiden ongelmien hoitoon ja ehkäisyyn käy-
49823: tusta kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huo-    tettäviä voimavaroja on kunnissa merkittävästi
49824: miota tarpeen mukaiseen tasa-arvoiseen palvelu-        vähennetty. Tilanteen hallitsemiseksi tarvitaan
49825: jen käyttöön.                                          uutta panostusta sekä ongelmien ehkäisyyn
49826:     Monet sairauksien riskitekijätjakautuvat epä-      paikallisella ja valtakunnallisella tasolla että hoi-
49827: tasaisesti eri väestöryhmiin. Esimerkiksi tupa-        toon. Vuoden 1996 aikana työskentelevä huume-
49828: kointi, alkoholin käyttö ja ravitsemus eroavat         toimikunta valmistelee ehdotusta kansalliseksi
49829: sosiaaliryhmittäin ja alueellisesti. Terveyskasva-     huumeohjelmaksi.
49830: tukseen ja valistukseen pohjautuva riskitekijöi-
49831: den vähentäminen tuottaa parhaan tuloksen hy-
49832:                                                        Terveyskasvatuksen vahvistaminen
49833: vin koulutetun väestön keskuudessa, mikä kär-
49834: jistää terveyseroja. Riskitekijöiden vähentämi-           Nuoruudessa omaksuttu terveyskäyttäytymi-
49835: nen yhteiskuntapoliittisin toimin, esimerkiksi         nen vaikuttaa usein läpi koko aikuisiän. Nuoriso
49836: työpaikkojen säätäminen tupakansavuttomiksi,           onkin ollut jatkuvasti terveyskasvatuksen kes-
49837: hyödyttää eniten huonoimmassa asemassa olevia          keisin kohderyhmä. Suomalaiset nuoret aloitta-
49838: väestöryhmiä. Siksi riskitekijöiden vähentämi-         vat tupakoinnin kansainvälisesti katsoen varsin
49839: sessä on terveyskasvatuksen ohella panostettava        varhain. Uudistettu tupakkalaki luo lisäedelly-
49840: entistä enemmän elinympäristöä ja olosuhteita          tyksiä nuorten terveydensuojelulle tällä alueella.
49841: parantaviin yhteiskunnallisiin toimiin.                Tupakkalain toimeenpano edellyttää vielä aktii-
49842:    Kehittämishankkeet ovat keskeisessä asemas-         vista työtä ja yhteisymmärryksen rakentamista
49843: sa, kun selvitetään eri toimintojen vaikutta-          terveydenhuollon, koulun, kaupan ja muiden
49844: vuutta terveyserojen vähentämisessä. Sosiaali- ja      toimijoiden kesken. Terveyden tulisi olla koulu-
49845: terveysministeriön hallinnonalan voimavaroista         tusjärjestelmän laatutekijä sen kaikilla tasoilla.
49846: tuetaan enenevästi tähän tähtääviä hankkeita.          Tätä voidaan edistää luomalla terveyttä edistä-
49847:                                                        vän koulun laatukriteerit Kunnallisen terveys-
49848:                                                        kasvatuksen tukemiseksi ja valtakunnallisen ta-
49849: 5.2 Nuorten terveyden edistäminen                      son voimavarojen käytön tehostamiseksi ediste-
49850:                                                        tään terveyskasvatuksen osaaruiskeskusten syn-
49851:     Vaikka nuorten terveydentila on yleisesti ot-      tyä muun muassa rahoituksen ohjauksena.
49852: taen kehittynyt myönteisesti, on tällä hetkellä
49853: nähtävissä useita uhkatekijöitä, joilla voi lyhyel-    Seksuaaliterveyden edistäminen
49854: lä tai pitkällä aikavälillä olla vakavia seurauksia.
49855:                                                            Seksuaalielämän alkaminen ei muodosta suo-
49856: Työttömyyteen liittyvät ongelmat                       malaisille nuorille ongelmaa. Nuorten raskaudet
49857:                                                        ja seksitaudit vähenevät määrätietoisen tervey-
49858:    Yhteiskunnallinen tilanne on heikentänyt tu-        denhuollon ja koululaitoksen toteuttaman ter-
49859: levaisuuden näköaloja. Monet nuoret ovat olleet        veyskasvatuksen ansiosta. Uhkana on mm.
49860: pitkäaikaisesti työttömiä. Tämä on vaikuttanut         sukupuolitautien nopea lisääntyminen lähialu-
49861: mielenterveyteen ja psykososiaaliseen tervey-          eilla ja HIV -riskin kasvu monissa nuorten suosi-
49862: teen. Työttömyyden yhteydet epäsuotuisaan              missa matkailumaissa. Kaupallinen seksi omine
49863: terveyskäyttäytymiseen on osoitettu monissa tut-       ongelmineen on lisääntynyt. Ongelmien torjumi-
49864: kimuksissa. Erityisesti nuorten pitkäaikais-           seksi on juuri valmistunut hallinnonalojen väli-
49865:                                                                                                       73
49866: 
49867: sen työryhmän selvitys toimenpide-ehdotuksi-          kuntapoliittinen että yhteistyöhaaste. Hallin-
49868: neen. Kasvavat vähemmistöt saattavat asettaa          nonalojen välinen Kunnossa kaiken ikää -hanke
49869: vaikeita haasteita tämän herkän alueen terveys-       pyrkii tavoittamaan nimenomaan liikunnallisesti
49870: kasvatukselle. Siksi seksuaalisen terveyden           passiivisia ihmisiä. Tavoitteen saavuttaminen
49871: edistämiseen on edelleen panostettava osaamista       edellyttää nykyistä vähemmän kilpailuhenkisen
49872: kehittämällä. Sukupuolitautien leviämisen estä-       liikuntakulttuurin kehittymistä ja arkielämän
49873: miseksi on tarkoitus poistaa tutkimukseen ja hoi-     osana toteutuvan liikunnan edellytysten paran-
49874: toon tulon taloudellisia esteitä.                     tamista. Liikenneministeriössä vuonna 1993laa-
49875:                                                       ditun pyöräilypoliittisen ohjelman tavoitteena
49876:                                                       on pyöräilyn lisääntyminen arkiliikenteessä ly-
49877: Nuoret palvelujärjestelmässä
49878:                                                       hyillä matkoilla, mikä kaksinkertaistaisi pyöräi-
49879:    Opiskelevat nuoret ovatjärjestelmällisen opis-     lyn vuoteen 2000 mennessä.
49880: kelija- ja kouluterveydenhuollon palvelujen
49881: piirissä, työssäkäyvät työterveydenhuollon pii-       Kuntoutus
49882: rissä. Näiden ulkopuolella olevista nuorista ei
49883: kanneta samanlaista pitkäjänteistä vastuuta,              Kuntoutuslainsäädännön uudistamisesta on
49884: vaikka juuri näiden tarpeet ovat usein suurim-        vastikään annettu selonteko. Kuntoutusasiain
49885: mat. Terveydenhuollon palvelujärjestelmien ky-        neuvottelukunta on laatinut ehdotuksen kansal-
49886: kyä huolehtia kaikkien nuorten pitkäjänteisestä       liseksi toimintaohjelmaksi. Kuntoutuksen ongel-
49887: auttamisesta onkin parannettava. Neuvolajär-          mien selvitystyö on käynnissä. Kaikkia uu-
49888: jestelmän kykyä edistää nuorten perheiden             distusten tavoitteita ei ole saavutettu, vaikkajär-
49889: terveyttä on kehitettävä.                             jestelmää on kehitetty. Säästöt ovat vähentäneet
49890:                                                       merkittävästi joitakin toimintoja, ehkä eniten
49891:                                                       mielenterveyden alueen kuntoutusta. Sosiaali-
49892:                                                       turvan ja palvelujärjestelmän tulevien kustan-
49893:                                                       nusten hallinta edellyttää kuntoutuksen kehittä-
49894: 5.3 Väestön toimintakyvyn parantaminen                mistä. Väestön ikärakenteen vanhetessa kuntou-
49895:                                                       tustarve kasvaa väistämättä.
49896: Kansantautien laaja-alainen ehkäisy
49897:                                                       Työelämän kehittäminen
49898:    Useissa terveyspolitiikan strategisissa asiakir-
49899: joissa on jo vuosia painotettu, että toimintakyky        Työelämän kehittämistä käsiteltiin vuosikym-
49900: tulisi nostaa prioriteetiksi eliniän pidentämisen     menen alussa perinpohjaisesti työolokomiteassa.
49901: sijaan. Painopisteen muuttaminen on kuitenkin         Kehittäminen jatkuu EU:n asettamien reunaeh-
49902: ollut hidasta. Elämää uhkaavat sairaudet ovat         tojen rajoissa. Työn vaatimusten sopeuttaminen
49903: saaneet päähuomion sekä ehkäisevässä työssä           vanhenevan työvoiman työkykyyn on keskeinen
49904: että hoidossa. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja      työelämän haaste. Mielenterveyskysymykset ja
49905: mielenterveyden häiriöt aiheuttavat toimintaky-       työn mielekkyys ovat tulleet yhä merkittäväm-
49906: vyn menetysten vuoksi erittäin suuria kansanta-       miksi taustatekijöiksi työuran ennenaikaiselle
49907: loudellisia menetyksiä. Panostus näiden ehkäi-        päättymiselle. Työkykyä ylläpitävää toimintaa
49908: syyn ei ole suhteessa menetyksiin. Tuki- ja lii-      on laajennettava työpaikkojen ja terveydenhuol-
49909: kuntaelinsairauksien ehkäisemiseksi valmistel-        lon yhteistoimin.
49910: laan parhaillaan laaja-alaista toimintaohjel-
49911: maa. Ehkäisevää mielenterveystyötä viedään            Vanhusten suoriutumisen edistäminen
49912: eteenpäin kansallisin hankkein muun muassa
49913: 31.3.1996 valmistuneen selvitysmiesraportin              Vanhusten elinympäristön ja sosiaalisen tuen
49914: pohjalta. Hajanaisen tapaturmien torjuntatyön         kehittäminen on ratkaisevaa, jotta toimintakyky
49915: voimia on tarkoitus koota ja koti- ja vapaa-ajan      ja itsenäinen suoriutuminen säilyvät. Asuinym-
49916: tapaturmien torjuntatyön voimavaroja lisätä.          päristöjen saneeraus ja itsenäistä suoriutumista
49917:                                                       tukevan uuden teknologian käyttö ovat yhteis-
49918: Terveysliikunnan edistäminen                          kunnallisia sijoituksia, jotka vähentävät yhteis-
49919:                                                       kunnan kustannuksia toisaalla. Vanhuspoliitti-
49920:   Terveysliikunnan edistäminen nimenomaan             sen toimikunnan mietintö on luovutettu keväällä
49921: keski-ikäisessä ja vanhusväestössä on sekä lii-       1996.
49922: 
49923: JO 360156U
49924: 74
49925: 
49926: 5.4 Palvelujärjestelmän kehittäminen                  Organisaatiomallit
49927: 
49928: Muutospaineet                                            Valtionosuusuudistuksen ja erikoissairaan-
49929:                                                       hoitoa koskevan lainsäädännön uudistamisen
49930:    Terveydenhuoltojärjestelmän perusrakenteet         jälkeen sairaanhoitopiirien rooli on jossain mää-
49931: ovat kestäviä. Tästä on osoituksena, että järjes-     rin hämärtynyt. Osa piireistä mieltää itsensä ensi-
49932: telmä on suoriutunut vaikeasta talouslamasta          sijaisesti palvelujen tuottajaksi ja osa pitää piiriä
49933: palvelujen saatavuuden sanottavasti heikenty-         kuntien edusmiehenä. Jos piiri omaksuu tuotta-
49934: mättä. Terveydenhuolto on jatkossakinjärjestet-       jan roolin, vastapuolena on oltava vahva ja
49935: tävä siten, että se rahoitetaan pääasiassa verova-    asiantunteva ostaja. Kunnat ovat kuitenkin
49936: roin ja mitoitetaan yhteiskunnan taloudellisiin       usein pieniä ja hajanaisia eikä niiden neuvottelu-
49937: voimavaroihin. Palvelujen järjestäruisvastuu on       asema ole paras mahdollinen.
49938: kunnilla. Suomessa asuvilla on oltava yhtäläinen         Kuntien alueellisen yhteistoiminnan rakentu-
49939: oikeus palveluihin asuinpaikasta ja taloudelli-       minen terveydenhuollossa vaatii selvittelyä ja
49940: sesta asemasta riippumatta.                           uusia ratkaisumalleja. Ratkaisujen on tuettava
49941:    Monet yhteiskunnalliset muutokset luovat           terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyötä.
49942: kuitenkin järjestelmän rahoitus- ja organisaa-        Niihin tulee sisältyä myös tehokas kalliin hoidon
49943: tiomallien muutospaineita. Tällaisia tekijöitä        tasausjärjestelmä, jotta eriarvoisuuden syntymi-
49944: ovat julkisen talouden niukkuus, kuntien pieni        nen voidaan estää.
49945: koko, teknologian ja tietotekniikan nopea
49946: edistyminen, todetut palvelurakenteen hoitokäy-
49947: täntöjen ja kustannusten suuret alueelliset ja        Perusterveydenhuolto
49948: kunnittaiset vaihtelut, aluepohjaisten ratkaisu-
49949: jen ja kokeilujen yleistyminen terveydenhuollos-         Kunnallisen perusterveydenhuollon kuntayh-
49950: sa, väestön vanheneminen, väestöryhmien väliset       tymien purkautumista tapahtuu edelleen. Ongel-
49951: sairastuvuuserot, monikanavainen rahoitus,            mana on, että näin syntyy jatkuvasti pieniä yksi-
49952: ED-jäsenyys ja asiakkaiden asemaa koskevat            köitä, joille on vaikeata ylläpitää riittävän moni-
49953: säädökset.                                            puolisia peruspalveluja. Toisaalta yhteistyöpoh-
49954:                                                       ja sosiaalihuollon kanssa paranee.
49955: Rahoitus
49956:                                                          Työssä käyvästä väestöstä merkittävä osa saa
49957:                                                       peruspalvelunsa työterveyshuollosta. Työter-
49958:    Ter.veydenhuolt~ on edelleen rahoitettava          veyshuollon vahvuutena ovat mm. ehkäisevän
49959: paaosm verovarom. Pakolliselle vakuutus-              työn suuri osuus ja palvelujen helppo saavutetta-
49960: pohjaiselle järjestelmälle ei löydy kestäviä perus-   vuus. Rahoituspohja ja sen myötä toiminnan
49961: teita. Tällainen erottaisi terveydenhuollon rahoi-    ohjaus on erilainen kuin kunnallisessa perus-
49962: tuksen sosiaalihuollon rahoituksesta ja vaikeut-      terveydenhuollossa. Työterveyshuollon kor-
49963: taisi sosiaali- ja terveydenhuollon koordinointia.    vausjärjestelmää on vastikään kehitetty. Selvi-
49964: Lisäksi se on kansainvälisten kokemusten mu-          tysten mukaan panostus työterveydenhuoltoon
49965: kaan kallis ja saattaa olla kansalaisten kannalta     kunnan alueella ei useinkaan näy voimavarojen
49966: epäoikeudenmukainen.                                  tarpeen vähenemisenä kunnallisessa peruster-
49967:    Monikanavaista julkista rahoitusjärjestelmää       veydenhuollossa. Järjestelmien rahoitus- ja ohja-
49968: olisi tarpeen selkeyttää ja yksinkertaistaa. Kun-     usperiaatteita sekä yhteistyötä on siksi tarpeen
49969: nallisten palvelujen kehittämisen kannalta on         vielä selvittää kokonaistaloudellisuuden näkö-
49970: suuri merkitys sillä, miten sairasvakuutus-           kulmasta.
49971: järjestelmääja työterveyshuoltoa kehitetään. Sii-
49972: tä huolimatta, että monissa Etelä-Suomen suu-
49973: rissa kunnissa on paljon yksityisten lääkärien ja     Asiakkaiden asema
49974: työterveyshuollon palveluja, kunnallisen ter-
49975: veydenhuollon kustannukset ovat niissä usein              Asiakkaiden asema määritellään perusoikeus-
49976: keskimääräistä suuremmat. Eri rahoitusmalleja         säännöksissä ja kansainvälisissä sopimuksissa,
49977: on edelleen selvitettävä. Erityisen tärkeää on        kuten Euroopan neuvoston sosiaalisessa perus-
49978: rakentaa rahoitus siten, että sillä tuetaan ehkäi-    kirjassa. Kun keskustellaan julkisen vallan vel-
49979: sevää työtä ja avohoitoa. Suurten kustannusten        vollisuudesta turvata jokaiselle riittävät sosiaali-
49980: tasaus kuntien kesken vaatii lisähuomiota.            ja terveyspalvelut, on kiinnitettävä erityistä huo-
49981:                                                                                                         75
49982: 
49983: miota heikkoihin ryhmiin, kuten mielenterveys-        sen lähtökohtana on, että paikalliset toimijat ja
49984: ja päihdeongelmaisiin, joiden tilanne vaatii kor-     ammattihenkilöt kykenevät omaksumaan inno-
49985: jaamista.                                             vaatiot oma-aloitteisesti ja kehittämään toimin-
49986:     Oikeus valita lääkäri tai hoitopaikka on asiak-   taansa ilman ylhäältä tulevaa hallinnollista oh-
49987: kaalle monesti tärkeä, mutta se toteutuu vielä        jaamista. Tueksi kehitetään tietojärjestelmiä kat-
49988: varsin huonosti kunnallisessa palvelujärjestel-       tavan ja ajantasaisen tiedon varmistamiseksi.
49989: mässä. Kokeiluilla voidaan etsiä ratkaisua sii-       Toisinaan toiminnan uudistaminen edellyttää
49990: hen, miten ongelma voitaisiin suomalaisessa jär-      laajoja strategisia muutoksia, rakenteiden ja
49991: jestelmässä nykyistä paremmin ratkaista. Tar-         tehtäväjaon uudistamista, tehtävistä luopumista
49992: peellisen hoidon oikea-aikaisen saamisen tur-         tai uusien tehtävien ottamista. Laajat muutokset
49993: vaamiseksi olisi selvitettävä ja kokeiltava ns.       voivat myös vaikuttaa joidenkin ryhmien etui-
49994: hoitotakuumalleja.                                    hin. Tällöin uudistusten läpiviemiseksi tarvitaan
49995:     Taloudellisen laman aikana on asiakasmaksu-       edelleen voimakasta valtakunnallista ohjausta.
49996: ja jouduttu korottamaan. Asiakasmaksuja ko-              Ongelmakohtaisten toimintaohjelmien val-
49997:  rottamalla ei voida enää hankkia terveydenhuol-      misteluun tarvitaan asiantuntijat, keskeiset toi-
49998:  lon lisärahoitusta. Korotuksella olisi suuri mer-    mijat ja voimavarojen käytöstä vastaajat. Ohjel-
49999:  kitys asiakkaalle, mutta vain vähän vaikutusta       mat voidaan valmistaa nykyisen työnjaon poh-
50000:  terveydenhuollon kokonaistalouteen. Monissa          jalla palaamatta valtion normatiiviseen valtaan.
50001:  yksittäistapauksissa maksut voivat nousta varsin     Hallinnollisten määräysten sijasta ohjelmien to-
50002:  suuriksi ja rajata tarpeen mukaista palvelujen       teuttaminen perustuu yhteiseen sitoutumiseen.
50003:  käyttöä. Tämän takia on ryhdyttävä selvittä-         Valtakunnallinen toimintaohjelma tarvitaan esi-
50004:  mään ns.laajan asiakasmaksukaton käyttöönot-         merkiksi terveellisen sisäilman turvaamiseen
50005:  toa. Maksukatto sisältäisi perheen kaikista ter-     sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja niiden
50006:  veydenhuollon lyhytaikaisista palveluista ja         aiheuttaman toiminnan vajavuuksien ehkäisyyn.
50007:  lääkkeistä koituvat kulut.
50008: 
50009:                                                       Terveyteen tähtäävä yhteiskuntapolitiikka
50010: 5.5 Kansallisen terveyspolitiikan koordinaatio            Ehkäisevän työn taloudellisten hyötyjen tark-
50011:                                                       ka selvittäminen ja sairauksien seuraamuksista
50012:  Valtakunnallisen ohjauksen kehittäminen              aiheutuvien kustannusten kohdentaminen sille
50013:                                                       taholle, jolla on ehkäisyn mahdollisuudet käsis-
50014:    Eniten kansallisen terveyspolitiikan toimin-       sään, johtaa tehokkaaseen ennaltaehkäisyyn.
50015: taympäristöä ovat 1990-luvulla muuttaneet val-        Esimerkiksi työsuojelun kehittämisessä taloudel-
50016: tion keskushallinnon uudistaminen ja valtion ja       liset motiivit ovat olleet keskeisiä työn uudistajia.
50017: kuntien välisten suhteiden uudenlainen rakentu-       Yleisesti terveydenhuollossa taloudelliset meka-
50018: minen valtionosuusuudistuksen pohjalla. Kun-          nismit eivät riittävästi tue tarkoituksenmukaista
50019: tien rooli terveyspolitiikan toimijana on ratkaise-   ehkäisevää työtä. Ehkäisevästä työstä ovat
50020: vasti kasvanut. Uudistus on tavoitteiden mukai-       ensisijaisessa vastuussa kunnat ja niiden ter-
50021: sesti parantanut palvelujärjestelmän tehokkuut-       veydenhuolto. Sosiaalivakuutus kantaa useiden
50022: ta ja taloudellisuutta. Samanaikaisesti on näky-      kansantautien ehkäisyn epäonnistumisen suu-
50023: vissä myös puutteita. Ehkäisevään työhön käy-         rimmat kustannukset. Ehkäisyn taloudelliset
50024: tettävää panostusta on monissa kunnissa               vaikutukset ja niiden kohdentuminen pitäisi
50025: lyhytnäköisesti vähennetty ja joitakin palvelu-       eritellä entistä tarkemmin, ja tätä koskevia tutki-
50026: järjestelmän osia supistettu siten, että ongelmat     muksia onkin käynnistetty. Samalla on tutkitta-
50027: kasvavat. Terveyspolitiikan ja terveydenhuollon       va, voidaanko rahoitusjärjestelmiä kehittää si-
50028: valtakunnallinen asiantuntijaohjaus ei ole vielä      ten, että ne loisivat nykyistä voimakkaampia
50029: toteutunut parhaalla mahdollisella tavalla. On-       yllykkeitä ehkäisevään työhön.
50030: gelmat korostuvat pienissä kunnissa.                     Euroopan unionin perussopimus velvoittaa
50031:    Aikanaan lääkintöhallitus antoi terveyden-         unionia ottamaan terveydensuojelun huomioon
50032: huollon toiminnan sisällöstä yksityiskohtaisia        kaikilla politiikan aloilla. Komissio on ryhtynyt
50033: ohjeita ja osoitti toimintamalleja. Mm. Sitra val-    seuraamaan velvoitteen toteutumista vuosittai-
50034: misteli tauti- ja tautiryhmäkohtaisia tutkimus- ja    sen kertomuksen avulla. Suomessa perusoi-
50035: hoito-ohjelmia. Nykyisen informaatio-ohjauk-          keusuudistus korostaa kansalaisen terveyteen
50036: 76
50037: 
50038: liittyviä oikeuksia, mutta samanlaista velvoitetta      vänä olisi terveyspolitiikan kehittäminen ja sen
50039: kuin ED:ssa eri hallinnonaloille ei ole. Olisi          toimeenpanon edistäminen. Neuvottelukunta
50040: tutkittava, voidaanko Suomessa lainsäädäntöä            kokoaisi korkean tason asiantuntijoita jaosto-
50041: kehittämällä parantaa terveyden huomioon otta-          työskentelyyn valmistelemaan osa-alueiden oh-
50042: mista eri hallinnonalojen päätöksenteossa valta-        jelmia. Neuvottelukunta jatkaisi siten TK-2000
50043: kunnallisella ja kunnallisella tasolla.                 ohjelmanjohtoryhmän työtä ja täyttäisi osaltaan
50044:     Laaja-alaisen kansallisen terveyspolitiikan ke-     keskushallinnon uudistusten valtakunnalliseen
50045: hittäminen edellyttää sektorien välisen yhteis-         asiantuntijaohjaukseen jättämää aukkoa. Neu-
50046: työn rakenteiden vahvistamista valtakunnallisel-        vottelukunnan ensimmäisenä tehtävänä olisi uu-
50047: la tasolla. Terveyttä kaikille-ohjelman johtoryh-       distaa Suomen terveysstrategiaa rinnan WHO:n
50048: mä laati vuosina 1991-1995 terveyspoliittisen           vuonna 1998 uudistettavan terveysstrategian
50049: strategian ja toimenpideohjelman, jossa yhteis-         kanssa.
50050: kunnan eri alueiden keskeiset toimijat sitoutuivat
50051: yhdessä ja kukin osaltaan ohjelman toteuttami-
50052: seen. Ohjelman seuranta osoittaa, että ylimpien
50053: päättäjien sitoutuminen takaa sovittujen toimen-        5.6 Kansainvälisen toiminnan vahvistaminen
50054: piteiden toteutumisen varsin hyvin. Määrätie-
50055: toista ja laaja-alaista terveyspoliittista yhteis-      Aktiivinen EU-politiikka
50056: työtä tarvitaan edelleen.
50057:                                                             Kansallisen terveyspolitiikan toteuttamisedel-
50058:                                                         lytykset muuttuivat jossain määrin, kun Suomi
50059: Kunnallisen terveyspolitiikan edellytykset
50060:                                                         liittyi Euroopan unioniin. Terveyspalvelujärjes-
50061:                                                         telmä on unionin toimivallan ulkopuolella. Sen
50062:     Kunnalla on terveyspolitiikassa laaja toimi-        sijaan monet keskeiset yhteiskuntapolitiikan rat-
50063: valta. Sen vahvistuminen valtionosuusuudis-             kaisut,joilla vaikutetaan terveyteen ja sen edelly-
50064: tuksen jälkeen on ollut pääosin myönteistä. On          tyksiin, tehdään Euroopan unionissa. Eräitä
50065: kuitenkin selvää, että kaikilla kunnilla, varsin-       Suomessa terveyshallinnon vastuulle kuuluvia
50066: kaan pienillä, ei voi olla kaikkea tarvittavaa          asioita Guomavesi, kemikaalit, elintarvikehy-
50067: asiantuntemusta. Sosiaali- ja terveysministeriön        gienia, lääkepolitiikka ja ammattihenkilöiden
50068: keskeinen tehtävä on huolehtia siitä, että terveys-     tutkintojen tunnustaminen) käsitellään ED:ssa
50069: politiikkaansa rakentavia kuntia tuetaan par-           muilla politiikan lohkoilla.
50070: haalla mahdollisella tavalla. Tätä voidaan to-              Suomen ED-politiikassa on panostettava sii-
50071: teuttaa suuntaamaHa terveyssektorin asiantun-           hen, että terveys otettaisiin mahdollisimman hy-
50072: tijalaitosten toimintaa enenevästi kuntia tuke-         vin huomioon kaikessa yhteisöpolitiikassa, ku-
50073: vaan yhteistyöhön, vahvistamalla terveyden alu-         ten Maastrichtin sopimuksen terveyspolitiikkaa
50074: een muiden osaamiskeskusten kehittymistä ja             koskeva artikla edellyttää. Erityisen tärkeitä
50075: tukemalla yhteistyöverkostojen syntyä ja toimin-        ovat alueet, joilla meillä on omassa kansallisessa
50076: taa. Avainasemassa ovat ajantasaiset tietojärjes-       politiikassamme saavutettu tuloksia, muttajoita
50077: telmät, jotka tuottavat myös kuntakohtaista tie-        unionin politiikka uhkaa. Merkittäviä tällaisia
50078: toa tarpeiden tunnistamisen, suunnittelun ja seu-       alueita ovat alkoholipolitiikka ja ravitsemuspoli-
50079: rannan pohjaksi. Sosiaali- ja terveysministeriö         tiikka. ED:ssa nämä ovat yksinomaan kauppa-
50080: tukee kuntien omaa kehittämistyötä myös ta-             ja maatalouspoliittisia asioita, kun meillä ter-
50081: loudellisesti. Etusijalle asetetaan laajat kehittä-     veyspoliittiset lähtökohdat ovat olleet tärkeässä
50082: mishankkeet, joissa on mukana useita kuntia.            asemassa. Terveysneuvosto hyväksyi 30.11.1995
50083:                                                         päätöslauselman, jossa painotettiin terveyden
50084:                                                         huomioon ottamista muilla politiikan lohkoilla.
50085: Kansanterveyden neuvottelukunta
50086:                                                         Päätöslauselman toteutumisen seuraamisen tu-
50087:                                                         lee olla tärkeällä sijalla Suomen ED-politiikassa.
50088:    Sekä laaja-alaista terveyspolitiikkaa koordi-            Jaostotyöskentely, joka valmistelee Suomen
50089: noimaan että tehtäväkohtaisten ohjelmien val-           kantoja ED-neuvoston päätöksen tekoa varten,
50090: mistamiseksi on suunnitteilla kansanterveyden           antaa pohjan myös terveysnäkökohtien mu-
50091: neuvottelukunnan perustaminen. Neuvottelu-              kaansaamiseen useimmilla keskeisillä politiikan
50092: kuntaan koottaisiin keskeiset terveyspolitiikan         lohkoilla. Nykyinen käytäntö ei takaa riittävän
50093: toimijat eri hallinnonaloilta ja tasoilta. Sen tehtä-   aktiivista otetta. Olisi tärkeä asettaa pitkän aika-
50094:                                                                                                          77
50095: 
50096: välin politiikan eri lohkoille terveyspoliittiset ta-   Lähialueyhteistyön lisääminen
50097: voitteet, joiden perusteella rakennettaisiin suo-
50098: malaisten toimintastrategiaa ja taktiikkaa eri              Lähialueiden kanssa on määrätietoisesti ra-
50099: neuvostoissa ja osallistuttaessa komission komi-        kennettu tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ympäris-
50100: teatyöskentelyyn. Tavoitteet pitäisi asettaa laaja-     töperäisten terveysriskien, säteily mukaanluettu-
50101: pohjaisesti. Esimerkiksi Valtion ravitsemus-            na, vähentämiseksi sekä tartuntatautien torjumi-
50102: neuvottelukunta on omalla tehtäväalueellaan tä-         seksi. Tässä työssä on saavutettu merkittäviä tu-
50103: hän sopiva elin.                                        loksia. Esimerkiksiä Venäjän suuresti vaikeutu-
50104:    Vaikka palvelujärjestelmä on unionin toimi-          nut tartuntatautitilanne (kurkkumätä, tuberku-
50105: vallan ulkopuolella, yhteisölainsäädäntö vaikut-        loosi, sukupuolitaudit) on heijastunut Suomeen
50106: taa pitkällä aikavälillä varsin syvällisesti tervey-    vain vähäisessä määrin.
50107: denhuollon toimintaan tavaroiden, palvelujen ja             Rajojen madalluttua päihteiden liikkuminen
50108: työntekijöiden vapaan liikkuvuuden kautta.              rajojen yli on synnyttänyt vaikeampia ongelmia.
50109: Myös ideologinen paine saattaa heikentää pien-          Tuontirajoitukset ja niiden valvonta ovat keino-
50110: ten maiden luottamusta omiin lähtökohtiinsa.            ja, joita joudutaan käyttämään tehokkaasti.
50111: Pohjoismaisen hyvinvointi-ideologian puolusta-          Naapurimaita on tärkeä tukea itse torjumaan
50112: minen EU:n sisällä vaatii sen jatkuvaa kehittä-         näitä terveysvaaroja aktiivisella politiikalla. Yli-
50113: mistä. Pohjoismaisen yhteistyön uudistaminen ja         päänsä terveysvaarojen väheneminen ja terveys-
50114: sen terveysalan toimintojen uudelleen orientoitu-       tilanteen paraneminen lähialueilla heijastuisi
50115: minen aktiiviseen vuorovaikutukseen ja kehittä-         myös Suomeen. Siksi terveyttä tukevaan lähi-
50116: mistyöhön ED-ympäristössä on tärkeä tuki kan-           alueyhteistyöhön on perusteltua panostaa entistä
50117: salliselle politiikallemme.                             enemmän.
50118:                          K 7/1996 vp
50119: 
50120: 
50121: 
50122: 
50123:                    KERTOMUS
50124:  Eduskunnalle niistä toimenpiteistä, joihin Eduskunnan
50125: tekemät muistutukset valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta
50126:           vuonna 1993 ovat antaneet aihetta
50127: 
50128: 
50129: 
50130: 
50131:                        HELSINKI 1996
50132:  ISSN 0356-0511
50133: OY EDITAAB, HELSINK11996
50134:                                               Eduskunnalle
50135:    Eduskunnalle annetaan tämän mukana kertomus     muistutukset valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta
50136: niistä toimenpiteistä, joihin Eduskwman tekemät    vuonna 1993 ovat antaneet aihetta
50137: 
50138: 
50139: 
50140:       Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1996
50141: 
50142: 
50143:                                         Tasavallan Presidentti
50144: 
50145: 
50146:                                        MARITI AHllSAARI
50147: 
50148: 
50149: 
50150:                                                                  Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
50151: 
50152: 
50153: 
50154: 
50155: 360283H
50156:                                                                                                                5
50157: 
50158: 
50159: 
50160: 
50161:     Eduskunta on 24.5.1994 päivätyn kirjelmän           kertomus oli lähetetty valtioneuvoston kanslialle ja
50162: ohella lähettänyt hallitukselle valtiovarainvaliokun-   kaikille ministeriöille niistä aiheutuviin toimenpi-
50163: nan mietinnön n:o 96 valtiovarain hoidosta ja           teisiin ryhtymistä varten, valtiovarainministeriö on
50164: tilasta sekä valtiontilintark:astajain kertomuksesta    pyytänyt valtioneuvoston kansliaa ja kaikkia mi-
50165: vuodelta 1993 sekä sanottm kertomuksen niihin           nisteriöitä toimenpiteistään Eduskunnalle annetta-
50166: toimenpiteisiin ryhtymistä varten, joihin tehdyt        vaa kertomusta varten aikanaan valtiovarainminis-
50167: muistutukset ja ehdotukset antavat aihetta. Samalla     teriölle ilmoittamaan.
50168: Eduskunta on kehottanut hallitusta antamaan Edus-
50169: kunnalle kertomuksen näistä toimenpiteistä                  Valtioneuvoston kanslian ja asianomaisten mi-
50170:                                                         nisteriöiden vastaukset saatetaan täten Eduskunnan
50171:    Sitten kun Tasavallan Presidentti 12.5.1995 ta-      tietoon. Tiedot on esitetty pääosin kevään 1996
50172: pahttmeessa esittelyssä oli jättänyt asian käsittelyn   tilanteen mukaisina.
50173: valtioneuvostolle ja edellä mainittu mietintö ja
50174: 6
50175: 
50176: 
50177:                                                  Yleinen osa
50178: 
50179: 
50180: 
50181:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta          aika eivät ole enää yhtä merkittäviä ongelmia kuin
50182: valtiovarainministeriö ja eräiltä osin ympäristö-      aikaisemmin.
50183: ministeriö ovat esittäneet seuraavaa                      Vuonna 1995 aiheutui asuntorahastolle luotto-
50184:                                                        tappioita 20,2 milj. markkaa ja 1EKES:ille 19,3
50185:                                                        milj. markkaa
50186:     Määriirahojen ylitykset
50187:                                                           Valtionvelka
50188:     Kiinteiden ja siirtomäärärahojen ylitykset Val-
50189: tiontilintarkastajain kertomuksessa on käsitelty           Valtiontilintarkastajat kiinnittivät kertomukses-
50190: vesi- ja ympäristöhallituksen siirtomäärärahan         saan huomiota velkaantumiseen yleensä, valuutta-
50191: 35.25.44 (Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset)      määräisen velan suureen osuuteen ja erityisesti
50192: ylittämistä ja asiasta annettuja selvityksiä. Määrä-   rahoituksen saatavuuteen liittyviin riskeihin.
50193: raha muutettiin vuoden 1993 viidennessä lisäta-            Viime vuosina valtion lainanotossa pysyvänä
50194: lousarviossa arviomäärärahaksi. Vuoden 1994            tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen mark-
50195: alusta onkin koskiensuojelulain mukaisten kor-         kalainanottoon markkinatilanteen sallimissa puit-
50196: vausten maksatuksessa omaksuttu toisenlainen           teissa. Vuonna 1994 valtion nettolainanotosta ka-
50197: käytäntö tämän arviomäärärahan puitteissa, eikä        tettiin 54% valuuttarnääräisellä lainanotolla. Va-
50198: määrärahan ylityksiä ilma asianomaista ylityslupaa     luuttalainanoton enemmyydestä huolimatta valuut-
50199: ole enää tapahtunut. Ympäristöministeriö toteaa,       tavelan osuus valtionvelasta kuitenkin laski vuoden
50200: että sen jälkeen kun ao. määräraha on muutettu         1994lopussa 55 prosenttiin vuoden 1993 lopun 58
50201: siirtomäärärahasta arviomäärärahaksi ja korvausten     prosentista markan vahvistumisen vuoksi.
50202: maksatuksessa on omaksuttu uudet menettelytavat,           Tavoitteeksi vuoden 1995 lainanotossa asetettiin
50203: on asia saatettu sellaiseen jfujestykseen, että val-   markkamääräisen lainanoton osuuden nostaminen
50204: tiontilintarkastajain kertomuksessa mainittuja vää-    75 prosenttiin nettolainanotosta Heinäkuun 1995
50205: riä menettelyjä tai epäkohtia ei enää pääse synty-     loppuun mennessä pitkäaikaisia markkamääräisiä
50206: mään.                                                  lainoja oli nostettu 35,5 mrd markkaa ja valuutta-
50207:                                                        määräisiä 7,8 mrd markan arvosta. Koko vuoden
50208:     Valtion lainanauto                                 pitkäaikaisten lainojen nostotavoitteesta oli tuolloin
50209:                                                        toteutunut jo noin 3/4-osaa, minkä perusteella
50210:    Valtiokonttorin hoidossa on noin 90 prosenttia      näyttää siltä, että tavoite kattaa 75 % netto-
50211: valtion antolainauskannasta. Vuoden 1995 lopussa       lainanotosta markkamääräisillä lainoilla saavute-
50212: valtion antolainauskanta oli 66,6 mrd markkaa.         taan.
50213: Tästä Valtiokonttorin hoidossa oli 60 mrd markkaa          Heinäkuun lopussa valtionvelasta puolet oli
50214: (130 000 kappaletta), josta määrästä asuntolainoja     markkamääräistä ja puolet valuuttamääräistä. Mar-
50215: oli 54,3 mrd markkaa.                                  kan vahvistumisen vuoksi valuuttavelan arvo mar-
50216:    Antolainojen keskikorko oli vuonna 1995             koissa oli 1,8 mrd markkaa pienempi kuin vuoden
50217: 3,97%.                                                 1994 lopussa, vaikka valuuttalainoja oli nostettu
50218:    Valtion lainojen korkotaso ei perustu valtion       nettomääräisesti 3, 1 mrd markan arvosta.
50219: rahoituskustannuksiin, vaan niissä säännöllisesti on       Valuuttamääräisen lainanoton suhteelliset kus-
50220: alikorkoisuutta, jonka avulla on tarkoitus tukea       tannukset ovat alentuneet, kun luottamus Suomen
50221: lainoitettavaa hanketta. Nykyisen alemman yleisen      talouteen on kohentunut ja valuuttamääräistä lai-
50222: korkotason aikana alikorkoisuuden kustannusvai-        nanottoa on voitu vähentää. Saman aikaisesti koti-
50223: kutus on selvästi vähäisempi kuin aikaisempina         mainen korkotaso on alentunut ja valtion rahoitus-
50224: vuosina. Itse asiassa nykyisen matalan inflaation      kustannukset tältäkin osin alentuneet.
50225: aikana valtion lainojen korkotaso tai pitkä laina-         Lähivuosien tavoitteena valtion lainanotossa on
50226:                                                                                                            7
50227: 
50228: kattaa vähintään 75 % vuotuisesta lainanottotar-        jen valtiosihteereiden ja kansliapäälliköiden laati-
50229: peesta markkamääräisin lainoin, jolloin valtionve-      mat oman hallinnonalansa rationalisointia koskevat
50230: lasta kasvava osuus olisi markkoina, mikä osaltaan      kehittämissuunnitelmat. Kaikilla hallinnonaloilla
50231: vähentäisi lainanottoon liittyviä rahoitusriskejä       niissä on asetettu lähtökohdaksi yksittäisten tehtä-
50232: Jälleenrahoitusriskin pienentämiseksi valuutta-         vien vähentäminen keskushallinnosta sekä kes-
50233: lainanotossa käytetään vain keskipitkiä ja pitkiä       kushallinnon supistaminen.
50234: lainoja Markkalainanotossa puolestaan pyritään              Hallinnon uudistusten arviointi on aikaisemmin
50235: keskimaksuaikoja pidentämään. Tavoitteena on            ollut osittain uudistusten keskeneräisyyden takia
50236: kuoletusten jakautuminen tulevina vuosina mah-          vähäistä, mutta viime aikoina sitä on sekä lisätty
50237: dollisimman tasaisesti.                                 että laajennettu. Valtiontalouden tarkastusviraston
50238:                                                         suorittama organisaationuudistuksia koskeva tar-
50239:    Keskmhallinnon organisaatiouudistukset               kastus kohdistui viiteen aikavälillä 1991-1993
50240:                                                         suoritettuun organisaatiouudistukseen. Todetta-
50241:     Hallinnon uudistustyö on viime vuosina perus-       koon, että vuodesta 1989 lähtien valtionhallinnossa
50242: tunut keskeisiltä osiltaan parlamentaarisen hallin-     on muodostettu 12 liikelaitosta, perustettu 15 osa-
50243: non hajauttamiskomitean (1986:12) ehdotuksiin.          keyhtiötä sekä yhdistetty tai lakkautettu 30 kes-
50244: Vuoden 1988 toukokuussa valtioneuvosto päätti           kushallinnon organisaatiota
50245: toimenpiteistä hallinnon uudistamiseksi. Eduskun-           Valtiovarainministeriön vuonna 1993 asettaman
50246: nalle valtioneuvosto antoi julkisen hallinnon uudis-    valtion ja kuntien liikelaitostamista ja yhtiöittä-
50247: tamista koskevan selonteon 4.3.1990.                    mistä arvioineen tutkimusprojektin mukaan valtion
50248:     Vaitioneuvoston toukokuun 1992 alussa julkisen      liikelaitosten ja yhtiöiden omistajat, johto ja hen-
50249: sektorin uudistamisohjelmasta tekemän päätöksen         kilöstö ovat arvioineet näiden organisaatioiden
50250: mukaan se siirtää päätösvaltaa keskushallinnosta        kilpailukyvyn, asiakastyytyväisyyden ja palvelujen
50251: alue- ja paikallishallintoon. Periaatepäätöksessään     laadun parantuneen liikelaitostamisen ja yhtiöittä-
50252: 14.10.1992 toimenpiteistä julkisen talouden paran-      misen myötä. Myönteisten muutossuuntien taustal-
50253: tamiseksi valtioneuvosto edellytti valtion kes-         la tutkimusprojektin haastattelemat henkilöt näke-
50254: kushallintoa ja aluehallintoa rationalisoitavaksi       vät toiminnan lisääntyneen itsenäisyyden ja jousta-
50255: siten, että valtion menot vähenevät 500 milj. mk        vuuden, tulosvastuun käyttöönoton, taloudellisen
50256: vuonna 1994 ja 1 000 milj. mk vuonna 1995.              tietoisuuden kasvun, mahdollisuuden joustavaan
50257:     Vuoden 1993 kesäkuussa valtioneuvosto teki          hinnoitteluun sekä lisääntyneen asiakaslähtöisyy-
50258: periaatepäätöksen toimenpiteistä keskushallinnon        den.
50259: ja aluehallinnon uudistamiseksi. Uudistuksen kes-           Valtiontalouden tarkastusviraston tekemän tar-
50260: keisenä tavoitteena on hallinnon joustavuuden,          kastuksen kohteena olleissa organisaatiouudistuk-
50261: toimivuuden ja taloudellisuuden lisääminen, halli-      sissa tavoitteena oli hallinnon moniportaisuuden
50262: tuksen toimintaedellytysten parantaminen sekä           vähentäminen. Koska tehtäviä ja toimintajärjestel-
50263: hallinnon ohjausjärjestelmien keventäminen ja           miä ei samanaikaisesti karsittu, uudistusten seu-
50264: selkiyttäminen. Päätös sisältää hallinnon kehittämi-    rauksena ministeriöiden ja muiden organisaatioiden
50265: sen toimenpiteiden toteuttamisohjelman erityisesti      tehtävät ja henkilöstö lisääntyivät. Myös uusia
50266:  vuosille 1994-1995. Päätöksessä edellytetään muun      virastoja jouduttiin perustamaan, mistä syystä
50267:  muassa hallinnon moniportaisuuden vähentämistä         näiden organisaatiouudistusten johdosta keskushal-
50268: ja ministeriöiden toimialajakojenjoustavoittamista.     linnon organisaatioiden määrä ei juuri muuttunut.
50269:  Siihen sisältyy myös useita hallinnonalakohtaisia          Valtiontalouden tarkastusviraston arvio valtion-
50270:  uudistamistoimenpiteitä                                hallinnon organisaatiouudistuksista sisältää merkit-
50271:     Vuoden 1991lokakuussa valtioneuvosto määrä-         täviä havaintoja otettavaksi huomioon hallinnon
50272:  si selvitysmiehen laatimaan ehdotuksen valtion         kehittämisessä vastaisuudessa. Organisaatiouudis-
50273:  keskushallinnon keventämiseksi. Selvitysmies           tusten läpiviemisen onnistumisen edellytyksenä on,
50274:  ehdotti raportissaan (KM 1992:28) muun muassa          että henkilöstö saadaan jo varhaisessa vaiheessa
50275:  valtion keskus- ja aluehallinnon tehtävien ja toimi-   mukaan hankkeeseen. Asiaa on käsitelty vuonna
50276:  vallan delegointia, vanhentuneista tehtävistä luopu-   1992 ilmestyneessä keskushallinnonrationalisointi-
50277:  mista sekä hallinnon rakenteiden uudistamista.         hankkeen raportissa, sen liitteenä vuonna 1992
50278:  Selvitysmiehen raportti sisältää myös hallinnonalo-    ilmestyneessä oppaassa "Henkilöstö ja organisaati-
50279: 8
50280: 
50281: on sopeutus" sekä vuonna 1993 ilmestyneessä            töksen mukaan muutostilanteissa on aina selvitettä-
50282: uudelleensijoitusryhmän muistiossa                     vä henkilöstön mahdollisuus saada uusi työpaikka
50283:     Valtioneuvoston 17.6.1993 tekemässä periaate-      valtionhallinnossa Uuden organisaation henkilöstö
50284: päätöksessä henkilöstöä vähennettäessä noudatetta-     otetaan tehtäviin pääsääntöisesti lakkautettavasta
50285: vasta henkilöstöpolitiikasta edellytetään henkilös-    virastosta
50286: tön edustusta organisaatiouudistuksia valmistele-
50287: vissa työryhmissä kaikilla tasoilla Myös valtion           Päätöksen mukaan tavoitteena on, että valinnat
50288: yhteistoimintalaki ja yhteistoimintasopimukset         ja siirrot tehdään niin aikaisessa vaiheessa, että
50289: edellyttävät yhteistoimintaa riittävän varhaisessa     vain se henkilöstö, joka ei sijoitu uuteen organi-
50290: vaiheessa sekä ministeriö- että virastotasolla         saatioon tai muualle valtionhallintoon, joudutaan
50291:     Muutosvastarinta on osa organisaatiouudistusta     irtisanomaan. Vaikka irtisanomisaikojen vuoksi
50292: Muutosvastarinnan keston kannalta on tärkeätä          irtisanominen on toteutettava puoli vuotta ennen
50293: toimeenpanoa koskevan päätöksen antaminen.             sen perusteena olevaa organisaatiomuutosta, tulee
50294: Valtioneuvoston vuoden 1993 kesällä tekemässä          viraston koko muutosprosessin ajan pyrkiä löytä-
50295: periaatepäätöksessä edellytetään ministeriön huo-      mään irtisanotulle uusi työpaikka
50296: lehtivan siitä, että muutoksen kohteena olevan             Päätöksessä edellytetään myös muutoshankkeen
50297: viraston johto sitoutuu organisaation muuttami-        suunnittelun yhteydessä valmisteltavaksi ne toi-
50298: seen. Ellei näin ole, on tarkoituksenmukaista valita   menpiteet, joita tarvitaan henkilöstön uudelleen
50299: johtotehtävään ulkopuolinen henkilö.                   sijoittumisen tukemiseen. Noudatettaessa riittävän
50300:     Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan           pitkää ja hyvin ajoitettua aikataulua tiedetään vii-
50301: organisaatiomuutoksen valmisteluun on ryhdyttävä       meistään puoli vuotta ennen viraston lakkauttamis-
50302: riittävän ajoissa ja päätökset valmistettava mahdol-   ta, mikä osa henkilöstöstä tarvitsee näitä tukitoi-
50303: lisimman pitkälle menevästi ennen varsinaista          mia Tukitoimet tulee suunnitella yhdessä henki-
50304: talousarviokäsittelyä Tällöin voidaan henkilöstön      löstön kanssa ja niiden tarkoituksena on edistää
50305: aseman jäijestelyille varata riittävästi aikaa. Pää-   työllistymistä ja uusissa tehtävissä selviytymistä
50306:                                                                                                              9
50307: 
50308: 
50309:                                        Ulko~iainministeriön hallinnonala
50310: 
50311: 
50312: 
50313: 
50314:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta            symästä asunnosta johtuvat asumiskustannukset
50315: ulkoasiainministeriö ja valtiovarainministeriö on        siltä osin kuin ne ylittävät virkamieheltä perittävän
50316: esittänyt seuraavaa.                                     vuokranvastikkeen, jonka suuruus on 12,5 prosent-
50317:                                                          tia kiinteästä palkasta ja 20 prosenttia paikallis-
50318:                                                          korotuksesta,joka on laskettu ilman lapsikorotusta.
50319:    Kiinteistöhallinto                                    Korvattaviin asumiskustannuksiin luetaan varsinai-
50320:                                                          nen vuokra, autotallin vuokra ministeriön kulloin-
50321:     Toimitilat ja ~wmot Valtion kiinteistöhallin-        kin määräämän omavastuun ylittävältä osin, läm-
50322: non kokonaisuudistus, mikä astui voimaan                 mitys-, vesi-, kaasu- ja sähkömaksut, puhelimen
50323: 1.5.1995, antoi myös ulkoasiainministeriön kiin-         asennus- ja perusmaksu sekä muut asumiseen
50324: teistöhallinnolle entistä itsenäisemmän aseman.          välittömästi liittyvät tarpeelliset kustannukset.
50325: Itsenäisenä kiinteistöyksikkönään vahvistetuin               Ulkoasiainministeriö katsoo, että nykyistä asun-
50326: asiantuntijavoimin ministeriö pyrkii entistä parem-      tokorvausjäljestelmää on pidettävä perusteiltaan
50327: min suunnittelemaan ennakkoon kiinteistöinves-           vastaisuudessakin oikeana ja tasapuolisena, mutta
50328: tointejaan, huolehtimaan kiinteistövarallisuudestaan     sen soveltamista on kehitettävä kustannuksia alen-
50329: sekä seuraamaan toimintansa tarkoituksenmukai-           tavaan suuntaan. Näin on jo osittain tapahtunutkin
50330: suutta ajoittaakseen samalla suunnitellut toiminnot      virkamiesten siirtojen ja vuokrasopimusten umpeu-
50331: markkinoiden kannalta oikeisiin ajankohtiin.             tumisten yhteydessä, jolloin on pyritty entistä
50332:     Omistustilakantaa on entisestään pyritty kartut-     edullisempiin vuokrasopimuksiin.
50333: tamaan ministeriölle tarkoitukseen myönnettyjen              Valtiontilintarkastajat ovat todenneet, että mi-
50334: määrärahojen puitteissa vuokrakustannustenkin            nisteriön olisi pyrittävä etsimään ratkaisuja, jotka
50335: vähentämiseksi. Vuotuiset määrärahat eivät kuiten-       olisivat käyttökelpoisia asunnonhaltijoiden perhe-
50336: kaan ole riittäneet laajamittaiseen investointitoi-      koosta ym. riippumatta. Ministeriö toteaa, että
50337: mintaan. Investoinnit on jouduttu rajaamaan edus-        käytännössä -ja varsinkin yhdistettynä kustannus-
50338: tustoverkossa tapahtuneiden muutosten edellyttä-         ten säästötavoitteiseen - on mahdotonta vuokrata
50339: miin pakollisiin sekä eräisiin valikoituihin, valtion-   asuntoja, jotka olisivat käyttökelpoisia asunnon-
50340: tilintarkastajienkin tarkastuksissaan suosittelemiin     haltijan perhekoosta riippumatta ja aina siirrettä-
50341: investointikohteisiin. Ministeriö on kuitenkin va-       vissä edeltäjäitä seuraajalle. Virkamiesten perheko-
50342: rautunut tekemään valtiontalouden kannalta perus-        ko vaihtelee suuresti eikä sama asunto voi soveltua
50343: telluissa tapauksissa myös lisämäärärahaesitykset        yksinasujalle ja suurehkolle perheelle (esim. puo-
50344: mahdollisten lisäinvestointien suorittamiseksi vah-      lisot, neljä lasta ja lastenhoitaja). Virkamiesten
50345: vistetun toimintasuunnitelmansa ulkopuolelta.            edustusvelvollisuuden asumistasolle asettamat
50346: Tällaiseen tilanteeseen voidaan joutua esim. odot-       vaatimukset vaihtelevat myös suuresti virkanimestä
50347: tamattoman, edullisen markkinatilanteen avaudut-         ja tehtävistä riippuen.
50348: tua.                                                         Joissakin edustustoissa, kuten esimerkiksi Brys-
50349:     Eräissä asemapaikoissa todettuja vajaakäyttöisiä     selissä ja Tukholmassa, on henkilöstölle määritelty
50350: tiloja pyritään vuokraamaan edelleen tai muutoin         perhekoon ja edustusvelvollisuuden mukaan mää-
50351: hyödyntämään lisäämällä tilojen käyttöastetta.           räytyvät vuokrakatot Mikäli virkamies on halun-
50352: Aika ajoin joihinkin edustustalliin on muodostunut       nut vuokrata vuokrakattoa kalliimman asunnon,
50353: ylimääräisiä tiloja eräiden hallinnonalojen virasto-     hän maksaa ylimenevän osuuden itse.
50354: jen lakkautettua toimintansa edustuston yhteydessä.          Ministeriön näkemyksen mukaan edustustojen
50355:     Ulkomaanedustuksen korvausjäljestelmä on             henkilöstön asumistason ei voida täysin edellyttää
50356: asumiskustannusten korvaamisen osalta pääpiirteil-       vastaavan kotimaan asumistasoa Suomessa asu-
50357: tään entisenlainen. Ministeriö korvaa ulko-              taan keskimäärin muita teollisuusmaita ahtaammin.
50358:  maanedustuksen virkamiehelle ministeriön hyväk-         Asuntojen pinta-alojen ~oittaminen tiukoilla ne-
50359: 2 360283H
50360: 10
50361: 
50362: liömetrimäärityksillä tuottaa myös ongelmia, koska        Taloudelliset ja kaupalliset suhteet Venäjän ja
50363: asemamaat ja niiden rakennuskäytännöt eroavat           muiden IVY-maiden sekä Baltian maiden kamsa
50364: suuresti toisistaan. Joissakin asemamaissa, kuten
50365: esimerkiksi kehitysmaissa, ei juuri ole saatavilla           Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa vuonna
50366: pohjoismaiset asumisstandardit täyttäviä pinta-          1993 alkanut kasvutrendi jatkui myös vuonna
50367: alaltaan alle sadan neliömetrin asuntoja Hyvin           1994. Suomen vienti Venäjälle kasvoi 32 %ollen
50368: monissa maissa asunnon kokoa ei ylipäätään mää-         8 mrd mk ja tuonti Venäjältä kasvoi 36 %ollen
50369: ritellä asuinpinta-alan vaan makuuhuoneiden luvun        10,6 mrd mk. Kokonaiskauppavaihdon arvo oli
50370: mukaan. Ministeriön on myös otettava huomioon            18,6 mrd mk. Viennin kasvuvauhti laantui kuiten-
50371: ilmaston, turvallisuustekijöiden ja muiden paikal-      kin vuoden 1994 jälkipuoliskolla ja vuoden 1995
50372: listen olosuhdehaittojen merkitys asumisväljyyttä       tammikuussa Suomen vienti kääntyi laskuun.
50373: harkitessaan. Ulkomaanedustuksen vuokra- ja muut            Suomalaiset yritykset ovat löytäneet Venäjältä
50374: asumiskustannukset vaihtelevat näistäkin syistä         uusia asiakkaita ja kaupankävijöiden lukumäärä on
50375: suuresti eri asemapaikkojen välillä.                    molemmin puolin lisääntynyt huomattavasti. Mer-
50376:                                                         kille pantavaa on erityisesti pk-yritysten osuuden
50377:     Valtiontilintar~at ovat ehdottaneet, että           voimakas kasvu. Samalla on tapahtunut kaupan-
50378: virkamiehen omavastuu määräytyisi todellisten           käynnin maantieteellistä laajentumista Veruijän eri
50379: asumiskustannusten mukaan ja että eräiden asema-        osiin.
50380: paikkojen poikkeuksellisen korkeat asumiskustan-            Maiden välinen talouskomissio työryhmineen
50381: nukset voitaisiin ottaa huomioon esim. paikallisko-     on toiminut aktiivisesti. Talouskomissio on pyrki-
50382: rotuksissa Ministeriö toteaa, että jo virkamiesten      nyt poistamaan kauppaa haittaavia käytännön on-
50383: yhdenvertaisuusperiaatteenkaan vuoksi näin ei           gelmia, jotka ovat liittyneet mm. tulleihin, veroi-
50384: voitaisi menetellä vain joidenkin asemapaikkojen        hin, kuljetuksiin ja tuotesertifiointiin. Venäjän eri
50385: kohdalla, vaan ulkomaanedustuksen erityisalasuh-        alueiden merkityksen kasvu on huomioitu myös ta-
50386: teista johtuvien kustannusten, kuten asumiskustan-      louskomissiossa, jonka alaisuuteen on perustettu
50387: nusten, korvaamisessa tulisi ottaa huomioon kaikki      kolme alueellista työryhmää Nämä ovat Nenetsien
50388: asemapaikat Asumiskustannusten korvausjärjestel-        autonomisen piirikunnan, Bashkortostanin ja Ko-
50389: män muuttaminen ei siis sinänsä aiheuttaisi toi-        min työryhmät.
50390: vattavia säästöjä valtiolle, vaan kustannukset vain         Idänkauppaan liittyvien kysymysten käsittelyä
50391: siirtyisivät asumiskustannuksista paikalliskorotuk-     sekä viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyön
50392: siin. Toisaalta nykyisessäkin asumiskustannusten        ja tietojenvaihdon edistämistä varten on huhtikuus-
50393: korvausjärjestelmässä asemapaikkakohtaiset kal-         sa 1995 perustettu ulkoasiainministeriön kauppapo-
50394: leuserot vaikuttavat virkamiehen omavastuuosuu-         liittisen osaston johdolla toimiva neuvottelukunta,
50395: den suuruuteen siten, että vuokranvastike määräy-       johon kuuluvat keskeisten ministeriöiden, Suomen
50396: tyy osittain paikalliskorotuksen perusteella. Joissa-   Pankin, julkisen sektorin rahoituslaitosten sekä
50397: kin tapauksissa virkamieheltä perittävä vuokran-        elinkeinoelämän edustajat.
50398: vastike voi jopa olla suurempi kuin todelliset asu-         Venäjällä ja muissa IVY-maissa harjoitettavan
50399: miskustannukset. Ulkoasiainministeriö toteaa            vienninedistämistoiminnan lähtökohtina ovat Suo-
50400: myös, että muiden Pohjoismaiden ulkoasiainhallin-       men ulkomaankauppaliiton NY-strategia vuodelta
50401: noissa virkamiehet eivät joudu maksamaan oma-           1994, Suomen idänkaupan vienninedistämisstrate-
50402: vastuuosuutta ulkomaanedustuksessa syntyvistä           gia vuodelta 1995 ja toimintaympäristön muutok-
50403: asumiskustannuksista.                                   set kohdealueella.
50404:     Omistustilakantaan pyritään kiinnittämään entis-        Suomen Ulkomaankauppaliitto on aktiivisesti
50405: tä enemmän huomiota korjaustarpeiden määrittä-          etsinyt suomalaisyritysten kanssa asiakkaita ja
50406: miseksi jo ennakkoon. Siksi ministeriö pitääkin         yhteistyöpartnereita perinteisten Moskovan ja Pie-
50407: tärkeänä, että sille myönnetään vuosittain tarkoi-      tarin lisäksi erityisesti Venäjän teollisuus- ja raaka-
50408: tukseen tarvittavat määrärahat mahdollisesta puut-      ainealueilla LruYamittaisia Suomen teollisuuden
50409: teellisesta kunnossapidosta aiheutuvien suurehko-       esittelyjä ja kontaktipäiviä on järjestetty No-
50410: jen korjaustarpeiden välttämiseksi. Myös kiinteis-      vosibirskissä, Permissä ja Nizhnyi Novgorodissa
50411: tönhoitohenkilökunnan koulutukseen ja rekrytoin-        Lisäksi muut IVY-valtiot, erityisesti Ukraina ja
50412: tiin pyritään kiinnittämään riittävästi huomiota        Valko-Venäjä, ovat olleet viime aikoina tehostetun
50413:                                                                                                              11
50414: 
50415: vienninedistämistoiminnan kohteina Kiovassa ja              Muiden IVY-maiden taloudellisen kehityksen ja
50416: Minskissä on jfujestetty kansalliset vientinäyttelyt     muutosprosessin ollessa hitaampaa kuin Venäjällä
50417: Vuonna 1994 ja 1995 vienninedistämistoiminnan            - esimerkiksi takuutoiminnan kannalta tärkeä ra-
50418: painopisteinä ovat olleet Venäjällä erityisesti öl-      hoitussektori ei ole kehittynyt näissä maissa yhtä
50419: jyalueet ja Pietari sekä Kazakstan ja muut Keski-        nopeasti kuin Venäjällä - Valtiontakuukeskus ei
50420: Aasian IVY-maat. Vuoden 1995 huhtikuussa pidet-          ole toistaiseksi avannut takuumahdollisuuksia
50421: tiin Etelä-Uralilla sijaitsevassa Bashkortostanissa      IVY-alueella Takuukeskuksella sekä kauppa- ja
50422: Finnish Business Days -tapahtuma, mikä on suurin         teollisuusministeriöllä on IVY-maissa mahdolli-
50423: Venäjällä Moskovan ja Pietarin ulkopuolella jär-         suus tapauskohtaiseen harkintaan vientitakuulain
50424: jestetty suomalaisen teollisuuden ja kaupan esitte-      2 a §:n puitteissa
50425: ly. Tapahtumaan osallistui noin 70 yritystä ja yli          Vuoden 1994 lopussa valmistuneessa idän-
50426: 200 yritysedustajaa, jotka edustivat laajasti suoma-     kaupan strategiassa käsiteltiin myös Venäjän kau-
50427:  laista vientitarjontaa                                  pan rahoituskysymyksiä, joista annettiin omat
50428:      Suomalaisyritysten vientiedellytyksiä on lisäksi    suosituksensa
50429: parannettu laajentamalla ja vahvistamalla kaupal-
50430:  listen sihteerien toimipisteitä Moskovassa ja Pie-          Pääministeri Lipposen 24.7.1995 tapahtuneen
50431: tarissa sekä nimittämällä kiertävä suurlähettiläs ja     Moskovan vierailun tuloksena on perustettu viran-
50432:  kaupallinen sihteeri Aasian puoleisiin IVY-maihin.      omaisten ja teollisuuden välinen epävirallinen
50433:      Ulkomaankauppaliiton alaiset kaupalliset sihtee-    työryhmä, jonka tarkoituksena on kartoittaa edelly-
50434: rit ja Suomalais-venäläinen kauppakamari on yh-          tyksiä investointien edistämiseen ja investointitava-
50435:  teistyön tiivistäiDiseksi sijoitettu samaan rakennuk-   roiden viennin rahoitukseen Suomen ja Venäjän
50436:  seen Moskovassa. Vastaava toimenpide on suori-          välillä. Toiminnan tulee kuitenkin tapahtua kan-
50437:  tettu Pietarissa jo aikaisemmin.                        sainvälisten normien puitteissa
50438:      Valtiontakuukeskus on seurannut tiiviisti Venä-         Suomen itärajan muuttuminen Venäjän ja EU:n
50439: jän rahoitus- ja pankkisektorin kehitystä Takuu-         väliseksi rajaksi vahvistaa Suomen kilpailuetua ja
50440:  keskuksen edustaja on osallistunut Venäjällä ja         gateway-asemaa Toiminta Suomen markkinoilla
50441:  Suomessa lukuisiin pankkisektoria käsitteleviin se-     on antanut venäläisille yrityksille valmiuksia myös
50442:  minaareihin. Takuukeskus on etsinyt yhteistyössä        entistä laajempien kansainvälisten kontaktien luo-
50443:  suomalaisten liikepankkien kanssa Venäjältä luo-        miseen. Suomesta saatavilla tukipalveluilla ja yh-
50444:  tettavia pankkeja, joiden avaamia rembursseja tai       teistyössä suomalaisten ja täällä toimivien ulko-
50445: joiden myöntämiä pankkitakuita voidaan kattaa.           maalaisten yritysten kanssa venäläisillä yrityksillä
50446:  Takuukeskus on seurannut tiiviisti myös muiden          on ollut mahdollisuus saada yhteyksiä Euroopan
50447:  maiden takuulaitosten takuupolitiikkaa pankkisek-       ulkopuolisillekin markkinoille. Vastaavasti län-
50448:  torilla Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki      simaisilla yrityksillä on erinomaiset mahdollisuu-
50449:  (EBRD) julkisti vuoden 1995 alussa uuden kau-           det Suomesta käsin operoida Venäjän markkinoil-
50450:  panrahoitusjfujestelyjä tukevan o~elman, johon on       la
50451:  hyväksytty lukuisia venäläisiä pankkeja. Takuukes-          Gateway-toimintaohjelman käynnistämistä tutki-
50452:  kus on ilmoittanut sekä EBRD:lle että Venäjän           nut jatkotyöryhmä on esittänyt Finland - the Nor-
50453:  viranomaisille valmiutensa riskinjakoon ohjelman        dic Business Center -toimintayksikön perustamista
50454:  puitteissa. Suomalaisia liikepankkeja ja viejiä on      Suomen Ulkomaankauppaliittoon. Toiminnanaloit-
50455:   lisäksi informoitu jatkuvasti hyväksyttävistä rem-     tamisesta aiheutuviin kustannuksiin on anottu val-
50456:  burssin avaajapankeista                                 tionapua.
50457:       Valtiontakuukeskus on selvittänyt mahdolli-            Kauttakulkuliikenteen kapasiteettiongelmat ovat
50458:   suuksia kattaa riskejä lähialueiden kanssa käytä-      pääosin Venäjän puolella. Helsinki-Pietari-Mosko-
50459:   vässä kaupassa. Ongelmat tässä kaupassa ovat           va liikennekäytävän kehittäminen on liikennesekto-
50460:   samanlaisia kuin Venäjän kaupan takaamisessa           rin lähialueyhteistyön päähanke, jolla on tarkoitus
50461:   yleensäkin. Lähialueilla ei toimi riittävän vahvoja    parantaa Suomen ja Venäjän välisen kaupan, mat-
50462:   venäläisiä pankkeja, jotka voisivat antaa pankkita-    kailun ja muun yhteistyön sekä kauttakulkuliiken-
50463:   kauksia vastavakuudeksi. Takuukeskus on kuiten-        teen edellytyksiä. Hanketta johtaa suomalaisista,
50464:   kin valmis neuvottelemaan vastakauppajfujestelyis-     venäläisistä ja EU:n edustajista koostuva johtoryh-
50465:   tä lähialuekaupan edistämiseksi.                       mä. Tärkeimpiä projekteja ovat Viipurin ohitustien
50466: 12
50467: 
50468: rakentaminen, Buslovskajan rautatieaseman raken-          halpatuontia, joka uhkaisi kotimaista teollisuutta.
50469: taminen ja rajanylityspaikkojen kehittäminen. Kan-        Yritysten yksityistäminen, energian hinnan nousu
50470: sainväliset rahoituslaitokset osallistuvat toimintaan.    realistiselle tasolle ja työvoimakustannusten nousu
50471:    Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan           ovat osaltaan tekijöitä, jotka osaltaan ehkäisevät
50472: todenneet, että idänkauppamme on keskittynyt              alihintaista tuontia
50473: Venäjään ja Baltian maihin. Kauppavaihto Baltian
50474: maiden kanssa on jatkanut voimakasta kasvuaan.                Suomi on siirtynyt EU:n kauppapoliittiseen
50475: Vuoden 1994 tilastojen mukaan kauppavaihto                jäljestelmään ja sopimussuhteemme perutustuvat
50476: näihin maihin jakautui seuraavasti:                       Baltian maiden ja EU:n välillä vuoden 1995 alusta
50477:                                                           lukien voimaantulleisiin vapaakauppasopimuksiin.
50478:                                                           Niihin sisältyviin suojalausekkeisiin voidaan tarvit-
50479:                Vienti                 Tuonti              taessa turvautua, mikäli todellisia markkinahäi-
50480:                                                           riöitä ilmenee. EU on jo alleklljoittanut kaikkien
50481:      Viro      3 376 milj. mk         1 120 milj. mk      Baltian maiden kanssa ns. Eurooppa-sopimukset,
50482:      Latvia      788 milj. mk           161 milj. mk      jotka kattavat vapaakaupan lisäksi poliittisen dia-
50483:      Liettua     411 milj. mk           127 milj. mk      login ja yhteistyön lukuisilla eri aloilla Sopimuk-
50484:                                                           silla pyritään valmistelemaan ko. maita ED-jä-
50485:                                                           senyyteen. Vastaavat sopimukset on jo aiemmin
50486:     Baltian maat ovat Suomelle merkittäviä kauppa-        tehty kuuden Keski-Euroopan maan kanssa
50487: kumppaneita. Vienti Viroon on jo suurempaa kuin
50488: esimerkiksi Japaniin, Kiinaan, Sveitsiin tai Itäval-          Itä-Emoopmja itäisen Keski-Emoopan tukemi-
50489: taan ja on lähes samalla tasolla kuin vientimme           nen. Valtiontilintarkastajain kertomuksessa on
50490: Belgiaan. Kauppavaihto on ollut kaikkien Baltian          selostettu viime vuosien keskusteluja ja selvitys-
50491: maiden osalta Suomelle ylijäämäistä. Tämä osal-           työtä Keski- ja Itä-Euroopan maiden tukemiseen
50492: taan johtuu näiden maiden läheisyydestä ja laajasta       myönnettyjen määrärahojen budjetoinnista ja käy-
50493: vientitarjonnasta. Lisäksi esimerkiksi päivittäista-      töstä. Asiaa on selvitetty usean vuoden ajan halli-
50494: varoiden kauppa on ollut laajaa erityisesti Viron         tuksen ja ministeriöiden piirissä ja siitä on otettu
50495: kanssa Lisäksi osa viennistä ei ole suomalaista           lausumia mm. hallituksen neuvottelupöytäklljoihin.
50496: alkuperää (mm. henkilöautot, banaanit jne.), mutta        Viimeisin lausuma on klljattu hallituksen vuoden
50497: ne klljautuvat tilastoissa Suomen vienniksi. Kaup-        1996talousarvioneuvotteluista 16.-17.8.1995. Siinä
50498: pa näyttää kasvaneen ilman merkittäviä vienti-            todetaan, että ministeri Norrbackin johdolla val-
50499: kamppanjoita, joita niitäkin Suomen Ulkomaan-             mistellaan KIE-määrärahojen budjetointia, käyttöä
50500: kauppaliitto on pienimuotoisina jäljestänyt.              ja koordinointia koskeva esitys, joka käsitellään
50501:    Taloudellinen yhteistyö Baltian maiden kanssa          talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Lausu-
50502: on saamassa uusia muotoja pelkän tavaraviennin            man mukaisesti talouspoliittinen ministerivaliokun-
50503: rinnalla Suomalaiset investoinnit näissä maissa           ta käsitteli lähialueyhteistyön koordinointia ja KIE-
50504: ovat lisääntyneet samoin kuin yhteisyrityksetkin.         määrärahojen budjetointia 8.3.1996. Valiokunta
50505: Muun muassa tekstiiliteollisuudella on jo suhteelli-      hyväksyi esityksen, jonka mukaisesti lähialueyh-
50506: sen laajaa palkkatyövalmistusta erityisesti Virossa.      teistyön ohjelmointia tehostetaan, vuodesta 1997
50507: Myös elektroniikka- ja elintarviketeollisuudessa          alkaen ulkoasiainministeriön pääluokkaan sisällyte-
50508: sekä öljytuotteiden jakelussa suomalaisyrityksillä        tään KIE-yhteistyötä varten sopimuksentekovaltuu-
50509: on merkittävä rooli Virossa. Yritysten kiinnostus         det, jotka kattavat kulloinkin seuraavat kolme
50510: näitä maita kohtaan on edelleen korkeaa joskin            vuotta, ja varsinaiset KIE-määrärahat keskitetään
50511: taloudellista yhteistyötä koskevan lainsäädännön          ulkoasiainministeriön pääluokkaan. Kansainvälisen
50512: puutteellisuus joissakin tapauksissa hillitsee mm.        yhteistyön tavanomaiset hallintomenot, virkamies-
50513: investointeja                                             vaihto, korkeakoulujen yhteistyö sekä pienimuotoi-
50514:    Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan           set koulutus ja seminaarihankkeet jäävät ministeri-
50515: niinikään viitanneet halpatuontiin ja mahdollisiin        öiden budjetteihin. Näitä toimintoja ei lueta lä-
50516: markkinahäiriöihin näiden maiden kanssa Aina-             hialueyhteistyön piiriin kuuluvaksi. Tältä pohjalta
50517: kaan Baltian maiden kohdalla ei ole näköpiirissä          ulkoasiainministeriö ja ministeriöt valmistelevat
50518: sellaista tuontitarjonnan lisäystä tai siihen liittyvää   vuoden 1997 talousarvioehdotuksia
50519:                                                                                                             13
50520: 
50521: 
50522: 
50523:                                         Oikettiministeriön hallinnonala
50524: 
50525: 
50526: 
50527:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta           saatettu päätökseen rikoslain kokonaisuudistuksen
50528: oikeusministeriö on esittänyt seuraavaa.                toisen vaiheen käsittävän lakipaketin (578-747/95)
50529:                                                         tultua voimaan 1.9.1995. Arvopaperimarkkinari-
50530:                                                         koksia koskeva hallituksen esitys (HE n:o 293/94
50531:   akettihallinnon kehittäminen                          vp) raukesi, koska eduskunta ei ehtinyt käsitellä
50532:   Lainsäädäntö                                          sitä ennen vaalikauden päättymistä.
50533:    Riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyä alioi-           Vaitioneuvosto on sisäasiainministeriössä tapah-
50534: keuksissa on kokonaisuudessaan uudistettu               tuneen valmistelun pohjalta, johon myös oikeus-
50535: 1.12.1993 voimaan tulleilla laeilla (1052-              ministeriö on osallistunut, tehnyt 1.2.1996 periaa-
50536: 1067/1991 ). Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on      tepäätöksen toimintaohjelmaksi talousrikollisuuden
50537: kansalaisten oikeusturvan parantaminen tekemällä        ja harmaan talouden vähentämiseksi.
50538: oikeudenkäynnistä suullinen, välitön ja keskitetty.         Konkurssipesien hallinnon valvontaa koskeva
50539: Uudistuksen tavoitteita on tarkemmin kuvattu            lainsäädäntö tuli voimaan 1.3.1995. Konkurssi-
50540: hallituksen esityksessä 15/1990 vp.                     pesien hallinnon valvontaa varten perustettiin oi-
50541:    Hallituksen tarkoituksena on jatkaa tuomiois-        keusministeriön yhteyteen erityisviranomainen,
50542: tuinmenettelyn kehittämistä uudistamalla ri-            konkurssiasiamies (109/95). Väliaikaista pesänhoi-
50543: kosasioiden oikeudenkäyntimenettelyä alioikeuk-         toa koskevat säännökset tulivat voimaan niinikään
50544: sissa koskevaa lainsäädäntöä sekä hovioikeus-           1.3.1995 (11 0/95). Muutoksilla pyritään estämään
50545: prosessia. Ensin mainittu esitys on annettu edus-       erityisesti se, että velallisen neuvonantaja tai lähi-
50546: kunnalle (HE 82/1995 vp). Hovioikeusprosessia           piiriin kuuluva voisi tulla määrätyksi väliaikaisen
50547: koskeva hallituksen esitys annetaan syysistunto-        pesänhoitajan tehtävään. Kokonaan uusi konkurssi-
50548: kaudella 1996. Uudistuksen keskeisin tavoite on         laki, joka on tarkoitus saattaa voimaan vuoden
50549: asioiden suullisen käsittelyn lisääminen hovioi-        1998 aikana, on valmisteltavana oikeusministeriös-
50550: keuksissa siten, että Suomi voi hovioikeusproses-       sä Liiketoimintakieltoa koskevan lain uudistus on
50551: sin osalta peruuttaa Euroopan ihmisoikeussopi-          niinikään oikeusministeriössä valmisteltavana.
50552: muksen 6 artiklaan tekemänsä varauman. Lisäksi
50553: tarkoituksena on ottaa käyttöön valituslupajärjes-      Tuomioistuimet
50554: telmä vähäisissä riita- ja rikosasioissa
50555:                                                             Hovioikeuksissa on ollut vuoden 1994 alusta
50556:    Rikostutkinnan tehokkuuttaja kiinnijoutumisris-      lukien voimassa laki hovioikeuden päätösvaltaisen
50557: kiä on lisätty mahdollistamaila muun muassa tele-       kokoonpanon väliaikaisesta muuttamisesta, joka on
50558: kuuntelun käyttö eräiden törkeiden rikosten tutkin-     mahdollistanut asioiden ratkaisemisen kahden jäse-
50559: nassa 1.6.1995 voimaan tulleella pakkokeinolain         nen ja esittelijän muodostamassa kokoonpanossa
50560: täydennyksellä (402/95). Telekuuntelun käyttöalaa       Lain voimassaoloa on jatkettu vuoden 1997 lop-
50561: on lisäksi laajennettu muun muassa eräisiin talous-     puun saakka Myös kolmen jäsenen ja esittelijän
50562: rikoksiin 1.9.1995 voimaan tulleella pakkokei-          kokoonpanossa pidettyjen istuntojen määrää on
50563: nolain muutoksella (1026/95). Poliisin pidättämis-      lisätty.
50564: valtuuksia on laajennettu ja tuomioistuinten mah-           Hovioikeuksissa toteutettiin organisaatiouudis-
50565: dollisuuksia vangita erityisesti törkeistä rikoksista   tus 1.5.1994lukien. Organisaation muutoksella on
50566: syytettyjä ja rangaistukseen tuomittuja on lisätty      pyritty mahdollistamaan myös entistä joustavam-
50567: (213/95).                                               mat työskentelytavat Uudistuksella perustettiin
50568:    Talousrikollisuuden vastustamiseen liittyvä          hovioikeuksiin entisten jaostojen sijaan suurempia
50569: rikosoikeudellinen lainsäädäntötyö on - arvopape-       tulosvastuullisia yksiköitä, osastoja, joita kutakin
50570: rimarkkinarikoksia lukuun ottamatta - pääosin           johtaa hovioikeudenlaamanni.
50571: 14
50572: 
50573:     Hovioikeuksien oikeudenkäyntimenettelyn uu-          hallinnonalalla sai vuonna 1994 olla 30 henkilö-
50574: distamisen valmistelu on vireillä ja hallituksen         työvuotta ja ruuhkien purkamista varten 50 henki-
50575: esitys annettaneen syysistuntokauden aikana              lötyövuotta vastaava henkilöstömäärä
50576:     Hovioikeuksiin on vuoden 1994 lisätalousar-              Käräjäoikeuksien asiamäärien vertaaminen
50577: viossa ja vuoden 1995 talousarviossa saatu mää-          aiempiin vuosiin on ongelmallista, johtuen riita-
50578: räraha yhteensä 20 ylimääräisen hovioikeudenneu-         asiain menettelyuudistuksesta ja siitä, että sitä
50579: voksen ja 16 esittelijän palkkaamiseksi. Itä-Suo-        mukaa kun on siirrytty atk-pohjaiseen kiinteistötie-
50580: men hovioikeudesta, jossa ruuhkaa ei ole, on vuo-        tojärjestelmään rasitustodistuksia ei enää lasketa
50581: den 1995 alusta lukien siirretty Turun ja Kouvolan       työmäärään. Kuitenkin on niin, että esimerkiksi
50582: hovioikeuksiin kumpaankin kaksi ylimääräisen             rikosasioita saapui vuonna 1994 noin 51 000 mikä
50583: hovioikeudenneuvoksen ja kaksi viskaalin virkaa.         on yli 10% vähemmän kuin vuonna 1993.
50584: Henkilöstövoimavaroja on siten pyritty kohden-               Vuoden 1994 aikana asioiden käsittelyä käräjä-
50585: tamaan entistä paremmin ruuhkaisiin hovioikeuk-          oikeuksissa hidasti toisaalta uuden oikeudenkäynti-
50586: siin. Sen sijaan piirirajojen tarkistuksia ei ole teh-   menettelyn "sisäänajo" ja uusien työmenetelmien
50587: ty.                                                      opettelu. Erityisesti yksityishenkilöiden vellaYär-
50588:     Hovioikeuksiin on saapunut vuonna 1994 noin          jestelyasioiden suuri määrä (yli 15 000) ruuhkautti
50589: 3 500 asiaa vähemmän kuin edellisenä vuonna              useat kärtij äoikeudet.
50590: Vuonna 1995 saapuneiden asioiden määrä on edel-              Käräjäoikeudet siirtyivät tulosohjaukseen vuo-
50591: leen laskenut edelliseen vuoteen verrattuna noin 9       den 1995 alusta Syksyllä 1994 käytiin kaikkien
50592: prosenttia Asioita on vuonna 1993 ratkaistu              käräjäoikeuksien kanssa tulosneuvottelut, joissa
50593: 18 880, vuoden 1994 aikana 20 120 ja vuonna              tarkasteltiin käräjäoikeuksien työtilanne, käsittely-
50594: 1995 21 500. Tämän vuoden alussa ruuhkaa oli             ajat ja lisähenkilöstön tarve. Vuoden 1995 talous-
50595: enää Turun ja Helsingin hovioikeuksissa. Muut            arviossa osoitettiin hallinnonalalle hovioikeuksien
50596: hovioikeudet ovat ruuhkattomia.                          ja käräjäoikeuksien ruuhkien purkuun 83 henkilö-
50597:                                                          työvuotta vastaava henkilöstömäärä
50598:     Alioikeusuudistus toteutettiin 1.12.1993 lukien,         Saapuvien asioiden määrän pysyessä vuoden
50599: jolloin alioikeuksien organisaatiot uudistettiin ja       1994 tasolla ja menettelyuudistusten ja päätösval-
50600: maahan perustettiin 70 käräjäoikeutta 25 raastu-         lan delegoinnin myötä on mahdollista, että joissa-
50601: vanoikeuden ja 71 tuomiokunnan tilalle. Riita- ja        kin käräjäoikeuksissa olevaa jutturuuhkaa onnistu-
50602: hakemusasioiden oikeudenkäyntimenettely uudis-           taan purkamaan ja käsittelyaikoja lyhentämään.
50603: tettiin ja samalla siirrettiin aiemmin tuomareille           Kiinteistötietojärjestelmän valmistuminen ja
50604: kuulunutta ratkaisuvaltaa kansliahenkilökunnalle.        ruuhkien purkaminen edellyttävät ylimääräisen
50605: Riita- ja hakemusasioiden tiedoksiantotehtävät           henkilöstön paikkaamista pahimmin ruuhkautunei-
50606: siirtyivät käräjäoikeuksille. Riita- ja hakemusasioi-    siin käräjäoikeuksiin myös vuonna 1996.
50607: den käsittelyä helpottamaan laadittiin tieto-
50608: konepohjainen asiankäsittelyjärjestelmä. Samanai-           Lääninoikeuksissa on ollut vuoden 1994 alusta
50609: kaisesti on jatkettu kiinteistötietojärjestelmän laa-    lukien voimassa laki lääninoikeuslain 10 §:n väli-
50610: jentamista siten, että se olisi käytössä koko maas-      aikaisesta muuttamisesta, jonka mukaan lääninoi-
50611: sa vuoden 1996 aikana.                                   keudensihteeri, jolla on lääninoikeudentuomarin
50612:     Alioikeuksiin saapuvien asioiden määrä kasvoi        virkaan vaadittava kelpoisuus, voi lääninoikeuden
50613: voimakkaasti vuoteen 1993 saakka. Erityisesti            työtilanteen niin vaatiessa toimia esittelemässään
50614: velkomusten ja konkurssiasioiden sekä rikosasioi-        asiassa myös lääninoikeuden jäsenenä. Säännöksen
50615: den määrä kasvoi ja monet alioikeudet ruuhkautui-        voimassaoloa on jatkettu vuoden 1996 loppuun
50616: vat. Lainsäädännön muutoksilla alioikeuksista            saakka.
50617: poistettiinrangaistusmääräys-ja perukitjojen rekis-         Lääninoikeuksiin on vuoden 1994 ensimmäi-
50618: teröintiasiat. Uusina asiaryhminä alioikeuksien          sessä lisätalousarviossa ja vuoden 1995 talousar-
50619: käsiteltäväksi tulivat yksityishenkilöiden vellaYär-     viossa saatu määräraha lisähenkilöstön palkkaami-
50620: jestelyasiat sekä yrityssaneerausasiat, joiden suuri     seksi. Lisähenkilöstö on kohdennettu pahiten ruuh-
50621: määrä aiheutti asioiden ruuhkautumista monissa           kautuneisiin lääninoikeuksiin.
50622: alioikeuksissa.                                             Lääninoikeuksien asiamäärät ovat voimakkaasti
50623:     Alioikeusuudistuksen toteuttamiseen liittyen         vähentyneet. Vuonna 1994 saapui noin 6 500 asiaa
50624:                                                                                                            15
50625: 
50626: vähemmän kuin edellisenä vuonna Vuoden 1995            tehtävien uskominen edelleen itsenäiselle julkisoi-
50627: aikana saapuneiden asioiden määrä on edelleen          keudelliselle organisaatiolle.
50628: laskenut selvästi edelliseen vuoteen verrattuna.            Työryhmä jätti ehdotuksensa (Kriminaalihuolto-
50629: Asioita on ratkaistu vuonna 1993 noin 29 500,          työn säännöstyöryhmän mietintö; OM!Vaho
50630: vuonna 1994 noin 30 000 ja vuonna 1995 noin            2/1993) 24.9.1993. Työryhmä määritteli valtiolle
50631: 29 000.                                                kaikissa olosuhteissa kuuluvaksi kriminaalihuolto-
50632:                                                        työksi yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanotehtä-
50633:     Maksuton oikeudenkäynti (87/1973) ja yleinen       vät (tällä hetkellä valvonta, henkilötutkinta ja yh-
50634: oikeusaputoiminta (88/1973) ovat toisiaan täyden-      dyskuntapalvelu). Harkinnanvaraisesti valtion ra-
50635: täviä oikeusapujfujestelmiä, joiden tarkoituksena      hoitettavaan toimintaan kuuluisi ehdotuksen mu-
50636: on turvata varattomien ja vähävaraisten kansalais-     kaan kokeilutoiminta ja siirtymäkauden aikana
50637: ten oikeuspalvelujen saanti. Maksuton oikeuden-        vankilasta vapautuneiden jälkihuolto. Työryhmä
50638: käynti on painottunut rikosasioihin ja yleinen oi-     katsoi, että
50639:                                                             11
50640: keusaputoiminta siviiliasioihin. Valtio vastaa mak-            sewmmusjäJjestelmään liittyvät kriminmli-
50641: sutloman oikeudenkäynnin kustannuksista. Kuntien       huoltotehtävät ovat valtion vastattavia tehtäviä,
50642: velvollisuutena on yleisen oikeusaputoiminnan          minkä vuoksi organisointia valtion laitoksena voi-
50643: jfujestäminen, jonka ylläpitämiseen ne saavat valti-   dmn perustella Koska kuitenkcnn ei ole sellaisia
50644: on avustusta (688/92).                                 perusteita, jotka välttämättä edellyttäisivät toimin-
50645:     Maksuttarnasta oikeudenkäynnistä annetun lain      nan organisointia valtion laitoksena ja valtioneu-
50646: muutoksen (1668/92) ja sen nojalla annettujen          voston päitöksen mukaisesti hallintoa pyritään
50647: oikeusministeriön määräysten (käyttövarataulukko       keventäm«in ja sen rakenteita muuttamcnn, työ-
50648: ja palkkiosääntö) tarkoituksena oli ensisijaisesti     ryhmä esittib, että nykyinen julkisoikeudellinen
50649: vähentää maksuttoman oikeudenkäynnin kustan-           Kriminmlihuoltoyhdistys jatkm kriminmlihuol-
50650: nuksia ja yhtenäistää käytäntöä tuomioistuimissa       totyön tekemistä 11
50651: vaarantamatta oikeusturvan saantimahdollisuuksia           Työryhmä ehdotti muutoksia kriminaalihuolto-
50652: Tavoite on osittain toteutunutkin; maksutloman         työn valtionavusta ja Kriminaalihuoltoyhdistyk-
50653: oikeudenkäynnin kokonaiskustannukset ovat laske-       sestä annettuihin säännöksiin. Työryhmän käsityk-
50654:  neet. Sen sijaan yksikkökustannusten alentaminen      sen mukaan Kriminaalihuoltoyhdistyksen työnteki-
50655: voimassa olevien säännösten nojalla näyttää vai-       jöiden vastuukysymykset pystytään jfujestämään
50656:  kealta. Tuomioistuinten käsityksen mukaan ri-         riittävän tehokkaasti työsopimuslainsäädännön
50657:  kosasiat ovat vaikeutuneet. Nykyään yhdessä           nojalla. Osa yhdistyksen työntekijöistä täyttää
50658:  rikosasiassa on useampia syytekohtia kuin aikai-      työryhmän käsityksen mukaan rikoslain virka-
50659:  semmin. Myös laajojen riita-asioiden määrän li-       miesominaisuuden ehdot. Ehdotukseen sisältyy
50660:  sääntyminen nostaa maksuttomien oikeudenkäyn-         myös erityiset salassapitosäännökset kriminaali-
50661:  tien yksikkökustannuksia                              huoltotyötä tekeville. Työryhmän ehdotukset eivät
50662:     Asiantuntevan ja muodollisesti pätevän oikeu-      ole toistaiseksi johtaneet lainsäädännön muutos-
50663:  denkäyntiavustajan käyttömahdollisuus on sekä         toimiin.
50664:  asiakkaan että tuomioistuinlaitoksen etu.
50665:     Oikeusministeriö on asettanut toimikunnan             Vankeinhoito-osaston kehittämisbanke. Oikeus-
50666:  selvittämään oikeusapujfujestelmien kehittämistä.     ministeriö asetti 1.6.1993 työryhmän, jonka tehtä-
50667:                                                        vänä oli valtionhallinnon uudistamista koskevat
50668:    Kriminaalihuolto                                    yleiset periaatteet sekä toisaalta vankeinhoitolai-
50669:                                                        toksen toiminnan sisältö ja siihen liittyvät kehittä-
50670:    Kriminaalihuollon säännöstyözyhmä. Yksityis-        mistarpeet huomioon ottaen tehdä ehdotus van-
50671: ten valtionapulaitosten toimiehtosopimusjfujestel-     keinhoitolaitoksen keskushallinnon organisaation
50672: män lakkauttamiseen liittyen oikeusministeriö          kehittämisestä. Selvitystyötä varten asetettiin lisäk-
50673: asetti 8.12.1992 työryhmän, jonka tehtävänä oli        si ohjausryhmä.
50674: tehdä ehdotus kriminaalihuoltotyöhön sisältyvistä         04jausryhmä jätti ehdotuksensa 10.2.1994.
50675: tehtävistä ja nykyisen Kriminaalihuoltoyhdistyksen     Ohjausryhmä ehdotti, että ''vapaudessa täytäntöön-
50676: organisaatiomuodosta vaihtoehtoina kriminaali-         pantavien sewmmusten toimeenpano siitretään
50677: huoltotehtävien hoitaminen valtion puolesta ja         valtion tehtäväksi viimeistään vuonna J997,jolloin
50678: 16
50679: 
50680: osa Kriminaiihuoltoyhdistyksen nykyistä hallin-         kiksi myöhemmin perustettavaan kriminaalihuolto-
50681: toa liitetä:in oikeusministeriön hallinnonalan osak-    keskukseen.
50682: si. Tässä yhteydessä on selvitettävä, miten muu
50683: osa kriminaiihuoltotyötä jäJjestetä:in. "                  Thityishenkilön velkajäJjestely
50684: 
50685:      Ehdotusta perustellaan mm seuraavasti:                 Oikeusministeriö on 15 suurimmalle yleiselle
50686:      ''Ehdottomille vankeusrangaistuksille vaihtoeh-    oikeusaputoimistolle suorittanut vuosina 1993-
50687:  toisten rikosoikeudellisten sewwmusten kehittämi-       1995 tukea, joka vastaa yhden henkilön palkkakus-
50688:  nen on viime aikoina koettu entistä tärkeämmäksi.      tannuksia Ehtona on ollut, että mainitut henkilöt
50689:  Viime vuosina osmsa mcvta kokeillun ja vuonna          hoitavat yksityishenkilön velkajäljestelyasioita
50690:  1994 koko mcnhan ulotettavan yhdyskuntapalvelun        Tarkoitus on, että tukea suoritetaan myös vuonna
50691:  lisäksi otetmn tulevaisuudessa mahdollisesti muitcr     1996.
50692:  kin ns. yhdyskuntmewwmuksia Esimerkkinä                    Oikeusministeriö on lisäksi tukenut kuntia,
50693:  näistä on ehdotettu nuorisorangaistus. Monet seikat    jotka ovat aikanaan työllistämisvaroilla palkanneet
50694: puoltavat sitä, että vmtuu myös rikosoikeudellisen      velkaneuvojan. Tällä toimenpiteellä on pystytty
50695:  sewwmusjäJjestelmän tämän osan johtamisesta ja         varmistamaan, että noin 60 velkaneuvojan työsuh-
50696:  kehittämisestä osoitetmn oikeusministeriössä entis-    teet ovat jatkuneet myös vuosina 1994-1995. Tu-
50697:  tä selvemmin vankeinhoito-osmtolle. Tämä voi           kea on tarkoitus suorittaa myös vuonna 1996.
50698: johta::z siihen, että osmton nimen muuttaminen              Yksityishenkilön velkajfujestelystä annetun lain
50699:  tulee jo muutaman vuoden kuluessa qjankohtaisek-       62 §:n 2 momentin nojalla oikeusministeriö on
50700:  si."                                                   lisäksi suorittanut korvauksia kunnille annetusta
50701:      "Vankeinhoito-osmton tulee johta::z ja kehittiXi   yleisestä oikeusavusta yksityishenkilön velkajfujes-
50702:  tehtävibluetta, johon kuuluvat sekä vankeusran-        telyasioissa Näillä korvauksilla on myös turvattu
50703: gaistusten että yhdyskuntmewwmusten (ns.                velkaneuvonnan toiminta kunnissa
50704:  avosewwmukset) toimeenpano ja kriminaiihuol-               Oikeusministeriö on tukenut Takuu-Säätiötä,
50705: totyö."                                                 Suomen Kuluttajaliittoa, Marttaliittoa ja Finlands
50706:      "Vankeinhoidon keskushallinto säilytetä:in yksi-   Svenska Marthaförbundia, jotka kaikki ovat anta-
50707: [XJrlaisena, mikä on metettu tavoitteeksi myös          neet velkaneuvontaa.
50708: valtion muun keskushallinnon kehittämisessä "               Velkaneuvonta on alueellisesti kattavaa. Velka-
50709:     Ohjausryhmän 9.8.1994 tekemän päätöksen             neuvojille on jfujestetty koulutusta ja mahdollisuus
50710: mukaisesti on tarkoitus neuvotella ehdotusten to-       lainopilliseen asiantuntija-apuun. Oikeusministeriö
50711: teuttamisesta Kriminaalihuoltoyhdistyksen kanssa.       on myöntänyt lääninhallituksille avustusta velka-
50712:                                                         neuvonnan koulutuksesta aiheutuviin kuluihin.
50713:    Vankeinhoitoakoskevakehitysanalyysi. Oikeus-         Lääninhallitukset ovat voineet avustuksen turvin
50714: ministeriön johtoryhmän 30.5.1995 ministeriön           jfujestää koulutusta, joka on ollut velkaneuvojille
50715: kehitysyksikölle antaman toimeksiannon nojalla on       maksutonta Oikeusministeriö on myös myöntänyt
50716: neuvotteleva virkamies Pekka Huttunen tehnyt            useille jfujestöille ja yhteisöille avustuksia velka-
50717: 30.6.1995 vankeinhoitoa koskevan kehitysanalyy-         jfujestelyjen toteuttamiseksi. Tällaista avustusta
50718: sin, joka käsittelee myös vankeinhoidon keskushal-      saanut Takuu-Säätiö on palkannut kaksi lakimiestä
50719: lintoa Kehitysanalyysissa todetaan kriminaalihuol-      velkaneuvontatehtäviin. Velkaneuvojilla on mah-
50720: totyön osalta mm. seuraavaa:                            dollisuus saada esiintulevien ongelmien ratkaise-
50721:     Jos nykyistä täytäntöönpanojfujestelmää kehite-     miseksi lainopillista neuvontaa säätiön ylläpitämän
50722: tään suuntaan, jossa avoseuraamusten käyttöä            puhelinpalvelun kautta Velkaneuvojien ja muiden
50723: lisätään ja vapaus- ja avoseuraamuksista muodos-        velkajfujestelyjen kanssa työskentelevien tahojen
50724: tetaan nykyistä toiminnallisesti kiinteämpi koko-       käyttöön on myös toimitettu lain soveltamiskäytän-
50725: naisuus, tämä kehitystyö vaatii yhteiset strategiat     töä koskevia selvityksiä, jotka ovat osaltaan anta-
50726: ja sen tähden myös yhteisen strategisen johdon.         neet vastauksia ongelmiin ja yhdenmukaistaneet
50727: Pitkällä tähtäimellä täytäntöönpanojfujestelmän         käytäntöä Velkaneuvojien ammattitaito on paran-
50728: kokonaisuudistaminen vaikuttaa siihen tulisiko          tunut ja odotusajat velkaneuvontaan ovat yleisesti
50729: vankeinhoitolaitos ja Kriminaalihuoltoyhdistys          lyhentyneet.
50730: yhdistää saman keskusjohdon alaisuuteen- esimer-            Valtio tukee edelleen kuntia ja yhteisöjä myös
50731:                                                                                                            17
50732: 
50733: muulla tavoin velkaneuvonnan ja velkajäljestely-            VelJGYäljestelyn esteitä koskevien säännösten
50734: asioiden hoitamisessa. Valtio maksaa kunnille           soveltamisesta on runsaasti oikeuskäytäntöä Kor-
50735: käsittelykorvauksia sovintoratkaisujen ja velkajär-     kein oikeus on antanut useita velkajärjestelyn es-
50736: jestelyhakemusten laadinnasta, valtionapua kunnil-      teitä koskevia ennakkopäätöksiä Käytännössä
50737: le ja yhteisöille henkilöstön palkkakustannuksiin       yleisimmin sovellettu velkajärjestelyn esteperuste
50738: sekä muuta tukea yhteisöille velkajäljestelyjen         on ollut ilmeisen kevytmielinen velkaantuminen.
50739: toteuttamiseksi. Oikeuspoliittisella tutkimuslaitok-    Säännöksen tulkinnasta on hovioikeuskäytännön
50740: sella on laadittu tutkimus kattavan kuvan saami-        pohjalta laadittu useita selvityksiä, jotka on toimi-
50741: seksi velkajärjestelyn aiheuttamista julkisista kus-    tettu tuomioistuinten käyttöön. Hovioikeuksien
50742: tannuksista (Vesa Muttilainen, Velkajäljestelyn         ratkaisuja koskevien selvitysten osalta on todetta-
50743: julkiset kustannukset, Oikeuspoliittisen tutkimus-      vissa, että tuomioistuinten soveltamiskäytäntö on
50744: laitoksen tutkimustiedonantoja 20, Helsinki 1995).      velkajäljestelyn esteitten osalta varsin yhdenmu-
50745: Tutkimuksessa on myös selvitetty velkaneuvonnan         kainen. Hakemusten hylkäämisaste vaihtelee jon-
50746: organisointia Lisäksi Oikeuspoliittisen tutkimus-       kin verran eri käräjäoikeuksien välillä Vaihtelun
50747: laitoksen ja Kuluttajatutkimuskeskuksen yhteistyö-      tärkein syy on kuitenkin se, että eri käräjäoikeuk-
50748: nä on selvitetty velkaneuvonnan organisointia           sien käsiteltäviksi tulevien yksittäistapausten laatu
50749: paikkakuntakohtaisesti.                                 vaihtelee.
50750:      Sovintoratkaisut ovat ilmeisesti jonkin verran         Oikeusministeriö on jäljestänyt tuomioistuimille
50751:  lisääntyneet. Sovintojen edistäminen on ollut vel-     koulutustilaisuuksia, joissa on käsitelty lain sovel-
50752: kaneuvojille jäljestetyissä koulutustilaisuuksissa      tamiseen liittyviä ongelmia sekä työmenetelmien
50753: erityisenä aiheena ja sovintoratkaisujen toteuttami-    kehittämistä asioiden käsittelyn joutuisuuden lisää-
50754: seksi on kehitelty malleja ja ohjeita. Sovinnon         miseksi.
50755: aikaansaaminen vaatii velkaneuvojalta enemmän               Oikeusministeriö seuraa edelleen tarkoin lain
50756: työtä kuin velkajärjestelyn hakeminen käräjäoikeu-      toimivuutta Seurantaa varten sillä on apunaan
50757: delta. Tämän vuoksi ja sovintoratkaisujen edistä-       kaksi työryhmää, jotka välittävät lain toteutumi-
50758: miseksi oikeusministeriö korotti vuoden 1995            sesta saatuja kokemuksia ja lainsäädännön kehittä-
50759: alusta kunnille sovinnosta maksettavan korvauksen       mistarpeita Lainsäädännön toimivuuteen kohdistu-
50760: määrää. Sovintojen lisääntymisestä huolimatta           vaa tutkimustoimintaa jatketaan Oikeuspoliittisessa
50761: uusien velkajäljestelyhakemusten määrät eivät ole       tutkimuslaitoksessa.
50762: laskeneet. Vuonna 1995 hakemuksia tehtiin käräjä-           Oikeusministeriön asettamassa velkajärjestely-
50763: oikeuksiin yhtä paljon kuin edeltäneenä vuonna          lain tarkistamista valmistelevassa työryhmässä
50764: Lisääntyvä osuus hakemuksista koskee tapauksia,         selvitetään muun muassa sitä, missä määrin lain-
50765: joissa velkaongelmien syyt liittyvät epäonnistu-        säädäntöä tarkistamaila voidaan yksinkertaistaa
50766: neeseen yritystoimintaan, joissa velkojia on luku-      velkajäljestelyasioiden tuomioistuinkäsittelyä
50767: määräisesti paljon ja velalliselta puuttuu maksuva-         Tdcausta koskevan lainsäädännön uudistamista
50768: raa velkojensa suorittamiseen. Näissä tapauksissa       valmistellaan oikeusministeriön asettamassa toimi-
50769: sovintojen aikaansaaminen on edelleen huomatta-         kunnassa. Toimikunta harkitsee omavelkaisen
50770: van vaikeaa.                                            yksityistakaajan ensisijaista vastuuta ja selvittää,
50771:      Käri!jäJikeuksien selviytyminen velkajärjestely-   miten yksityis- ja Iiiketakaajan asemaa voidaan
50772:  asioista on parantunut vuonna 1995. Syntyneitä         säännellä erikseen.
50773: ruuhkia on tehokkaasti purettu. Useissa käriljäoi-
50774: keuksissa ratkaistujen asioiden määrä ylittää saa-
50775: puvien hakemusten määrän eikä ruuhkaantumista              Pankkien tukeminen
50776:  ole päässyt syntymään. Muutamassa käräjäoikeu-
50777:  dessa on kuitenkin vielä vähäisessä määrin vireillä       Esteellisyyskysymykset. Ministerivastuutyöryh-
50778: vuoden 1993 aikana tulleita asioita Ratkaisujen         mä    jätti ministeriöiden virkamiesten toi-
50779:  viipyminen voi johtua siitä, että asiat ovat poik-     mielinedustusta ja esteellisyyttä koskeneen mietin-
50780:  keuksellisen mutkikkaita ja usein alunperin hake-      tönsä oikeusministeriölle 30.12.1994. Asiasta on
50781:  muksiin liitetyt selvitykset ovat osoittautuneet       tarkoitus antaa hallituksen esitys eduskunnalle
50782:  puutteellisiksi ja hakemuksia on jouduttu täydentä-    vuoden1996aikana
50783:  mään.
50784: 3 360283H
50785: 18
50786: 
50787: 
50788:                                         Sis~iainministeriön hallinnonala
50789: 
50790: 
50791: 
50792: 
50793:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta            riskianalyyseilla on pyritty mitoittamaan palokun-
50794: sisäasiainministeriö on esittänyt seuraavaa              tien valmius oikein ja määrittelemään kuntakoh-
50795:                                                          tainen palo- ja pelastustoimen palvelutason tavoite-
50796:                                                          taso.
50797:      Pel~tushallinto                                        Väestönsuojelun ohjeistuksen uusiminen on
50798:                                                          käynnissä Tässä yhteydessä kiinnitetään erityistä
50799:     Pelastushallinnon toimintakykyä on pyritty           huomiota normaali-ja poikkeusolojen järjestelmien
50800: vahvistamaan kokoamalla eri viranomaisten oh-            yhtenäistämiseen. Väestönsuojeluorganisaation
50801: jaus- ja johtovastuulla olevia pelastustehtäviä si-      uudistus sekä organisaation perustamista ja toimin-
50802: säasiainministeriön vastuulle. Vaitioneuvoston           taa koskeva ohje valmistuvat kuluvan vuoden
50803: kanslian toimeksiannosta vuonna 1993 ministeri-          aikana
50804: öiden toimialajakoa selvitellyt työryhmä esitti mm.         Valtakunnallista väestön hälytysjärjestelmää on
50805: öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan operatiivi-       kehitetty. 1.6.1994 otettiin käyttöön pelastustiedot-
50806: sen johdon siirtämistä sisäasiainministeriön alaisel-    tamisessa RDS-hälytysjärjestelmä, jonka avulla
50807: le pelastushallinnolle. Valtion merellisten viran-       hätätiedotteet voidaan välittää kaikkien radioiden
50808: omaistoimintojen kehittämistä ja organisaatioiden        kautta samanaikaisesti. Kansalaisten omaehtoista
50809: keventämistä käsitellyt työryhmä esitti helmikuus-       varautumista tukevat syksyllä 1994 käynnistetty
50810: sa 1994 myös öljy- ja muiden ympäristövahinko-           palovaroitinkampanja sekä useiden viranomaisten
50811: jen torjuntaan liittyvien tehtävien siirtämistä ympä-    yhteistyönä toteutettava koti- ja vapaa-ajantapatur-
50812: ristöministeriöitä sisäasiainministeriön hallin-         mien ehkäisykampanja.
50813: nonalalle. Siirron käytännön toteuttamista on val-          Väestönsuojia koskevia teknisiä määräyksiä on
50814: mistellut kaksi sisäasiainministeriön, ympäristömi-      kehitetty kustannusten alentamiseksi. Sisäasiainmi-
50815: nisteriön sekä vesi- ja ympäristöhallituksen vir-        nisteriö on teettänyt suojien kustannuksista ja ra-
50816: kamiehistä koottua työryhmää.                            kenteesta useita tutkimuksia
50817:     Öljyntorjuntatehtävien siirto sisäasiainhallinnol-
50818: le sisällytettiin vuoden 1995 talousarvioesitykseen.        Kehittämistmpeet Kuntien laajempaan ja tii-
50819: Hallitus antoi talousarvioesityksen yhteydessä esi-      viimpään yhteistyöhön on kiinnitetty huomiota.
50820: tyksen tarvittavista lainsäädäntömuutoksista. Edus-      Lääninhallitusten johdolla on selvitetty mahdolli-
50821: kunnan ympäristövaliokunta kuitenkin vastusti teh-       suudet nykyistä laajempaan yhteistyöhön. Selvityk-
50822: tävien siirtoa, eikä eduskunta hyväksynyt säädös-        sen tuloksena on ollut havaittavissa positiivista
50823: muutoksia.                                               kehitystä.
50824:                                                             Viranomaisradioverkkohanke on siirtynyt sisä-
50825:     Aluehälytyskeskukset Aluehälytyskeskusten,           asiainministeriön vastuulle. Parhaillaan selvitetään
50826: sosiaali- ja terveydenhuollon meripelastuspalvelun       tarkoituksenmukaisia tapoja hankkeen toteuttami-
50827: ja poliisin hälytyskeskustoimintojen yhdistämistä        seksi ja rahoittamiseksi.
50828: koskeva kokeiluhanke on edennyt suunnitelmien               Säteilyvalvontaverkkoa on automatisoitu ja
50829: mukaisesti. Ensimmäiset kokeiluhätäkeskukset nel-        kehitetty jatkuvasti. Säteilyturvakeskuksen kanssa
50830: jällä eri alueella aloittavat toimintansa vuonna         on käyty neuvotteluja verkon ylläpidon siirtämises-
50831:  1996. Kokeilusta on annettu laki 17.12.1993, ja         tä säteilyturvakeskuksen vastuulle.
50832: vastaavan asetuksen valmistelu on viimeistelyvai-           Vuoden 1993 lopulla asetettu pelastushallinto-
50833: heessa.                                                  työryhmä on selvittänyt nykyisen palo- ja pelastus-
50834:                                                          toimen, pelastuspalvelun ja väestönsuojelun järjes-
50835:    VäestönsuojeltL Onnettomuuksien todennäköi-           telmän toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä
50836: syyden arvioimiseen ja erilaisten riskien hallintaan     tulevaisuuden järjestelmävaihtoehtoja. Työryhmä
50837: on kiinnitetty erityistä huomiota Kuntakohtaisilla       on 30.9.1994 ehdottanut, että vastuu pelastustoi-
50838:                                                                                                             19
50839: 
50840: mesta on kunta- sekä yhteistoiminta-aluetasolla           liikkuvuus ovat lisänneet valvonnan tehokkuutta
50841: edelleen kunnilla Pelastustoimen viranomaisille           sekä valvontatiedon siirtonopeutta ja välitysmah-
50842: tulee koota yleinen onnettomuuksien ehkäisyä              dollisuuksia Tämä on mahdollistanut sen, että
50843: koskeva vastuu sekä eri viranomaisten toiminnan          valtiontilintarkastajain mainitsemaila alueella on
50844: yhteensovittaminen onnettomuuksien ehkäisyssä.           voitu luopua jatkuvasta miehityksestä neljässä
50845: Työryhmä katsoi, että vapaaehtoinen kansalais- ja        toimipisteessä ja keskittää henkilöstöä ja kalustoa
50846: j äijestötoiminta on julkishallinnon omaan henkilös-     aiempaa suurempiin ja toimivampiin yksiköihin.
50847: töön nojaavien jäijestelyjen täydentäjänä välttämä-      Huolto- ja hallintotoimintoihin sitoutuvia voimava-
50848: tön.                                                     roja on samalla voitu pienentää. Toiminnan ja
50849:      Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta on       organisaation uudistus onkin merkinnyt lisään-
50850: hyväksynyt keväällä 1995 työryhmän esittämät             tynyttä kykyä vaikuttaa merialueen tapahtumiin.
50851: linjaukset lainsäädännön uudistamisen pohjaksi.          Samansuuntainen vaikutus on ollut merellisten
50852:      Sisäasiainministeriön asettama työryhmä val-        viranomaisten valvontayhteistyön suunnitelmalli-
50853: mistelee uutta pelastustoimilakia.                       sella lisäämisellä
50854:                                                               Suomen aluemeren laajentaminen tehostaa eri-
50855:     Koulutm. Sisäasiainministeriö on tehnyt vuonna       tyisesti maahantulon ja maastalähdön valvontaa
50856: 1994 kyselyn koulutuksen määrällisen tarpeen             sekä salakuljetuksen ja muun rikollisen toiminnan
50857: arvioimiseksi. Kyselyn mukaan 51,45 prosenttia           estämistä, koska alue, jolla viranomaiset voivat
50858: pelastusalalla työskentelevistä on saanut riittävänä     käyttää toimivaltaa, laajenee. Valvontatietoa saa-
50859: pidettävän peruskoulutuksen tehtäviinsä Kyselyn          daan myös aluemeren laajentuneelta osalta riittä-
50860: perusteella arvioidaan, että vuosina 1995 -1999          västi.
50861: vuosittainen koulutustarve on 120 pelastajatutkin-            Rajavartiolaitos on lisännyt merkittävästi vesi-
50862: toa, 10 hälytyspäivystäjätutkintoa, 30 alipäällystö-     liikenteen valvontaa merialueella Liikkuvan polii-
50863: tutkintoa ja 40 päällystötutkintoa                       sin lopetettua venetoiminnan. Vesiliikenteen tar-
50864:     Pelastusopisto jäijestää yli 200 kurssia vuonna      kastusten määrä oli vuonna 1994 noin 45% suu-
50865: 1995. Lähes puolet kursseista jäijestetään opiston       rempi kuin vuonna 1992 poliisilla ja rajavartiolai-
50866: sijaintipaikkakunnan ulkopuolella. Vuoden 1995           toksella yhteensä Vuonna 1994 merivartiostoissa
50867: alussa alkoi ruotsinkielinen pelasuyakurssi Pietar-      tehtiin tarkastuksia (pl. maahantuloon ja maasta-
50868: saaressa.                                                lähtöön liittyvät tarkastukset) 30 428 kpl
50869:     Pelastusopistoon on sovellettu tulosbudjetointia     (v. 93**16 059), joista 11 702 kpl (v. 93**6 283)
50870: ja -ohjausta vuodesta 1993 alkaen. Kahden ensim-         liittyi vesiliikennesäädöksiin ja 4 901 kpl
50871: mäisen vuoden kokemusten myötä vuoden 1995               (v. 93**3 041) kalastussäädöksiin. Rikosilmoituk-
50872: alussa siirryttiin suoriteperusteiseen tulosbudjetoin-   sia tehtiin 233 kpl (v. 93**162), rangaistusvaati-
50873: tiin. Pelastusopistolle määriteltiin koulutustavoit-     muksia 372 kpl (v. 93**241) ja huomautuksia
50874: teet ammattikoulutukseen ja muuhun koulutukseen.         1 332 (v. 93**740). Poliisille luovutettiin 135
50875: Koulutettavapäivälle määriteltiin niinikään kiinteä      (v. 93**87) kiinniotettua valtaosin ruorijuopumuk-
50876: hinta.                                                   sesta epäiltynä. Mikäli mittarina pidetään suorittei-
50877:     Pelastusopiston laskentajäijestelmä on nyt saatu     den määriä, on yleisen jäljestyksen ja turvallisuu-
50878: kehitetyksi sille tasolle, että kustannukset voidaan     den taso parantunut merialueella
50879: laskea kurssikohtaisesti. Laskentajäijestelmän ke-            Merenkulun turvallisuuden tasoa on määrätie-
50880: hittyminen parantaa seurantaa ja mahdollistaa            toisesti pyritty parantamaan myös korostamalla
50881: tulevaisuudessa kustannusten alentumisen palvelu-        veneilijöiden itsensä vastuuta omasta aluksestaan
50882: tasoa laskematta                                         ja muiden vesillä liikkuvien avustamisesta Saa-
50883:                                                          riston tai rannikon tuntuman pelastus- ja avustus-
50884:    Merelliset vinmomaistoiminnot                         stioritteita on pyritty ohjaamaan yhä enemmän
50885:                                                          vapaaehtoisille meripelastusjälj estöille.
50886:    Toiminnan ja organisaation
50887: u u d i s t a m i n e n. Rajavartiolaitos on kehittä-       Viranoma i s toimintojen
50888: nyt ja uudistanut sekä kiinteitä että liikkuvia tek-      k e v e n t ä m i n e n. Merialueen tehtävät ovat
50889: nillisiä valvontajäijestelmiään. Jäijestelmien aikai-    monipuoliset kuten maaliakin, mutta ne eivät silti
50890: sempaa suurempi teho ja parempi integroituvuus ja        ole päällekkäisiä Ne vaativat sekä suoritushen-
50891: 20
50892: 
50893:  kilöstöltä että hallinnoita siinä määrin erityisosaa-   saavutettu todella konkreettisia ja käytännön toi-
50894: mista ja -kalustoa sekä erilaisia toimivaltuuksia,       mintoja järkiperäistäviä tuloksia Mittavinipana
50895: etteivät ne olisi yhteensovitettavissa yhdelle viran-    valtakunnallisena yhteishankkeena on meneillään
50896: omaiselle eivätkä olisi yhden viranomaisen hallit-       tutka- ja optisten valvontajäljestelmien sekä meri-
50897: tavissa riittävän ammattitaitoisesti ilman uuden         liikenteeseen liittyvien muiden seurantajäljestelmi-
50898: byrokratian luomista Merialueella tulee viran-           en muodostaman kokonaisuuden edelleen kehittä-
50899:  omaistoimintojen perustua samaan asiajakoon kuin        minen.
50900: muuallakin valtakunnassa Sisäasiainministeriön               Rajavartiolaitoksen vuonna 1989 aloitetun toi-
50901: johdolla työskennelleen MET~työryhmän selvi-             minnan ja organisaation kehittämisen yhtenä lähtö-
50902: tyksessä ehdotettu kolmen pääviranomaisen jäljes-        kohtana oli, että valvonnan taso ja merellä liikku-
50903: telmä täydennettynä näiden ja muiden merellä             vien twvallisuus eivät alene. Edellytyksinä oli
50904: toimivien viranomaisten suunnitelmallisella yhteis-      mm. kehittyneen liikkuvuuden sekä valvonta-,
50905: toiminnalla luo parhaat edellytykset vaikuttavuu-        tiedonsiirto- ja tiedonkäsittelytekniikan hyödyntä-
50906: delle, tuottavuudelle ja taloudellisuudelle. Raja-       minen. Sivusuuntien pienistä toimipisteistä tarvit-
50907: vartiolaitoksen twvallisuustehtävät, merenkulku-         taessa luovuttiin joko kokonaan tai niinä aikoina,
50908: laitoksen palvelutuotanto ja puolustusvoimien            kun toiminta niissä ei ollut tarpeellista Rajavartio-
50909: toiminta valtakunnan puolustamiseksi muodostavat         laitos on kyennyt 1990-luvulla ottamaan vastaan
50910: toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Puolustusvoi-        lisätehtäviä ja samalla toteuttamaan annetut säästö-
50911: mien kriisi- ja sota-ajan varalle rakennettu valvon-     velvoitteet. Rajavartiolaitoksen menot olivat vuon-
50912: ta- ja puolustusjäljestelmä ei voi olla rajavartio-      na 1992 tilinpäätöksen mukaan 1 002 milj. mk.
50913: laitoksen ja merenkulkulaitoksen tavoin avoin            Vuoden 1995 talousarviossa on rajavartiolaitoksel-
50914: hallintoviranomaisten jokapäiväisille tehtäville.        le myönnetty 900 milj. mk.
50915: Hallintoviranomaisten nonnaalioloissa toimivaksi             Rajavartiolaitoksen vartioalusten ja lentokonei-
50916: tarkoitettu avoin jäljestelmä ei täytä sotilaallisen     den valvontajäljestelmät kykenevät vaihtamaan
50917: maanpuolustuksen vaatimuksia Nykyisten osittain          valvontatietoja sekä rajavartiolaitoksen että puolus-
50918: erillisten jäljestelmien tietojen yhteiskäyttö on        tusvoimien valvontajäljestelmien kanssa Marras-
50919: tarkoituksenmukaista ja taloudellista Eri viran-         kuussa 1994 käyttöön otettuun uuteen ulkovar-
50920: omaisten toimintojen sijoittuminen samoille tai eri      tiolaivaan on sijoitettu ympäristöministeriön hank-
50921: paikkakunnille ei ole kokonaisuuden kannalta             kimaa öljy- ja kemikaalitorjunnan välineistöä ja
50922: keskeinen tekijä                                         huomioitu puolustusvoimien tarpeet vedenalaisen
50923:     Merialueiden valvontavastuuta ei ole tarkoituk-      valvonnan jäljestelmien ja aseistuksen sijoittami-
50924: senmukaista koota yhden viranomaisen vastuulle           selle. Touko-kesäkuussa 1995 rajavartiolaitos otti
50925: eikä myöskään päivystystoimintaa kaavamaisesti           vastaan kaksi uusinta tekniikkaa sisältävillä val-
50926: keskittää yhdelle viranomaiselle. Jokaisella viran-      vontajäljestelmillä varustettua merivalvontalento-
50927: omaisella on omat tehtävät ja niistä johtuvat val-       konetta Ympäristöministeriö on osallistunut hank-
50928: vontatarpeet. Kukin viranomainen saa jo tällä            keeseen.
50929: hetkellä käyttöönsä tarvitsemansa tiedot muiden              Rajavartiolaitos on viime vuosina kehittänyt
50930: viranomaisten valvontatiedoista, mitä on pidetty         erityisesti merialueen teknisiä valvontajäljestelmiä
50931: keskeisenä vaatimuksena kehitettäessä valvonta- ja       Jäljestelmät muodostuvat rajavartiolaitoksen, puo-
50932: tiedonsiirtojäljestelmiä. Kunkin viranomaisen ym-        lustusvoimien ja merenkulkulaitoksen valvonta-
50933: pärivuorokautiset tehtävät edellyttävät myös jon-        verkkoa täydentävistä ja hyödyntävistä ulkosaa-
50934: kintyyppistä päivystystoimintaa muun muassa sen          riston kauko-ohjatuista tutka- ja kamerajäljestel-
50935: vuoksi, että kaikki tehtävät eivät ole viranomaisa-      mistä Rajavartiolaitoksen valvonta-asemien ja
50936: loitteisia ja siten ennalta ajoitettavissa.              alusten tuottama valvontatieto kootaan merivartio-
50937:     Merellisten viranomaisten yhteistyötä on edel-       alueiden johtopaikoilla, joista se välitetään myös
50938: leen tiivistetty sisäasiainministeriönjohdolla laadi-    puolustusvoimien merivalvonnan automatisoituun
50939: tun ns. MET~selvityksen pohjalta Rajavartiolai-          tietojäljestelmään (MEVA1). MEVAT-jäljestelmän
50940: toksen, merenkulkulaitoksen ja puolustushallinnon        kokoama valtakunnallinen ja alueellinen meritilan-
50941: edustajista koostuvien valtakunnallisen ja alueel-       nekuva on rajavartiolaitoksen käytössä Samoin
50942: listen MET~yhteistyöryhmien toiminta on saavut-          rajavartiolaitos saa käyttöönsä tarvitsemansa tiedot
50943: tanut vakiintuneet muodot. Yhteistyön kautta on          merenkulkulaitoksen tietojäljestelmistä.
50944:                                                                                                                21
50945: 
50946:     Rajavartiolaitos ja merenkulkulaitos ovat viime         yleisen pelastuspalvelun ja erityisesti siihen sisäl-
50947: vuosina sijoittaneet valvonta- ja päivystystoiminto-        tyvän palo- ja pelastustoimen tehtävänä on yleensä
50948: jaan samoihin tiloihin. Nauvoon rakennettiin yhtei-         onnettomuuksista aiheutuvien vaarojen kuten ym-
50949: nen meriliikennekeskus, merivartioalueen johto-             päristövahinkojen, terveysvaarojen ja omaisuus-
50950: paikka ja merivartioasema, Hangossa merivartio-             vahinkojen totjuminen.
50951: alueen johtopaikka siirrettiin luotsiaseman perus-              Suomen meripelastusjärjestelmä rakentuu raja-
50952: kmjattuun päivystystilaan ja Kotkassa itäisen Suo-          vartiolaitoksen organisaatioon ja aluejakoon. Meri-
50953: menlahden luotsipäivystys siirrettiin merivartioalu-        vaitiostot vastaavat käytännön meripelastuspalve-
50954: een johtopaikan tiloihin. Muualla merialueella              lusta sekä johtavat ja koordinoivat muiden viran-
50955: selvitellään alueellisissa METO-yhteistyöryhmissä,          omaisten ja vapaaehtoisten järjestöjen toiminnan
50956: onko vastaavan tyyppiseen yhteistoimintaan tarvet-          meripelastustehtävissä Tapahtumia on vuosittain
50957: ta ja edellytyksiä                                          yhteensä noin 1 200.
50958:     Puolustusvoimien johtopaikkojen sijoittamista               Rajavartiolaitos huolehtii meripelastuspalvelun
50959:  samoihin tiloihin rajavartiolaitoksen ja merenkul-         jatkuvasta kehittämisestä Mm. meripelastuksen
50960: kulaitoksen kanssa ei METO-yhteistyöryhmissä ole            johtamisjärjestelmää ollaan kehittämässä siten, että
50961: nähty tarkoituksenmukaiseksi. Tavoitteena ei tule-          valtakunnallinen meripelastuskeskus muodostetaan
50962: kaan olla johtopaikkojen yhdistäminen. Tärkeintä            Turkuun ja alueelliset lohkokeskukset Helsinkiin ja
50963:  on eri viranomaisten järjestelmillä hankittujen            Vaasaan. Samalla näidenjohtopaikkojen toiminta-
50964: valvontatietojen yhdistäminen alueelliseksi ja val-         edellytyksiä parannetaan nykyisestään. Merivartio-
50965: takunnalliseksi meritilannekuvaksi, joka on kaikki-         alueiden (8) johtopaikoilta poistetaan velvoite
50966:  en merellisten viranomaisten käytössä niiden tar-          toimia meripelastuslohkokeskuksina. Yleisöltä
50967:  vitsemassa laajuudessa. Tämä tavoite on jo pääosin         puhelimitse tulevat hälytykset tullaan ohjaamaan
50968:  toteutunut puolustusvoimien MEVAT-järjestelmää             rannikon aluehälytyskeskusten kautta meripelastuk-
50969:  runkona käyttäen.                                          sen johtopaikoille.
50970:                                                                 Rajavartiolaitos on aloittanut matkustaja-alusten
50971:      Pelastustoiminnan                                      ja säännöllistä reittiliikennettä Suomesta hatjoitta-
50972: jo h ta m i ne n jako o r d i noin t i.Me-                  vien lastialusten päällystön kouluttamisen pelastus-
50973: rionnettomuuksien pelastustoimia on tarkasteltu             toimintaan ja yhteistoimintaan meripelastusorgani-
50974: matkustaja-aluksille sattuneiden onnettomuuksien            saatioiden kanssa Koulutus osaltaan selkeyttää
50975: yhteydessä Tarkastelut ovat osoittaneet, että Suo-          johtamista ja helpottaa toimintojen koordinointia
50976: men meripelastusjärjestelmä on toimintavarma ja             meripelastustilanteissa. Samaan tähdätään meripe-
50977: kestää vaativankin kansainvälisen vertailun. Pelas-         lastusyhteistyöllä naapurimaiden kanssa. Meripe-
50978: tus- ja totjuntatehtävät merionnettomuuksissa edel-         lastuksen yhteistoimintaa Viron ja Venäjän kanssa
50979: lyttävät yleensä useiden viranomaisten toimenpitei-         on tiivistetty rajavartioviranomaisten välisin sopi-
50980: tä. Pelastus- ja totjuntatoimien suunnittelu- ja            muksin ja kehitetään vuonna 1995 mm. Suomen,
50981: johtamisvastuun määrääminen yhdelle hallin-                 Viron ja Venäjän yhteisellä meripelastushatjoituk-
50982: nonalalle METO-työryhmän ehdottamalla tavalla               sella Suomenlahdella. Meripelastuksen suoritusval-
50983: selkeyttäisi tilannetta nykyisestä. Todettakoon, että       miuden suunnitelmalliseen parantamiseen liittyy
50984: eduskunta hylkäsi hallituksen esityksen öljyvahin-          rajavartiolaitoksen vuonna 1995 tilaama uusi val-
50985: kojen totjuntaa koskevan lainsäädännön muuttami-            vontahelikopteri, joka soveltuu hyvin myös meri-
50986: seksi, jossa olisi keskitetty sisäasiainministeriön         pelastustehtäviin. Se sijoitetaan Helsinkiin.
50987: hallinnonalalle valtiontilintarkastajain huomautuk-
50988:  sessa tarkoitettuja tehtäviä.                                 M e r i p e 1a s t u s p a 1v e 1u n     k ä y-
50989:      Ympäristö- tai muun vahingon uhatessa rajavar-         tännön tehtävien järjestämi-
50990:  tiolaitos suorittaa tarvittavia alkutoimenpiteitä          n e n. Meripelastuksesta säädetty laki käsittää
50991:  vahingon estämiseksi tai rajoittamiseksi. Toimen-          vain ihmishenkien pelastamisen eikä yleistä pelas-
50992:  piteet tehdään riippumatta siitä, onko ihmishenkiä         tuspalvelua koskevan lainsäädännön tapaan omai-
50993:  vaarassa vai ei. Rajavartiolaitoksen käytössä olevat       suusvahinkojen, ympäristövahinkojen ja terveys-
50994:  tilastot eivät osoita, että tehtäviä olisi jäänyt hoita-   vaarojen totjuntaa. Täysin yksiselitteistä ei aina
50995:  matta sen vuoksi, että meripelastuspalvelun tehtä-         ole, kuuluuko alusonnettomuus meripelastuksen,
50996:  vänä on vain ihmishengen pelastaminen, kun taas            ympäristövahinkojen totjunnan vai yleisen pelas-
50997: 22
50998: 
50999: tuspalvelun piiriin vai kuuluvatko tarvittavat pelas-   nyt METO-työryhmä esitti pelastus- ja tmjunta-
51000: tustoimenpiteet aluksen päällikön vastuulle.            tehtävien kokoamiseksi ympäristövahinkojen tor-
51001:     Merivahinkoihin liittyvistä pelastus- ja tmjunta-   juntatehtävien siirtämistä myös avomerellä ja avoi-
51002: toimista on säädetty useassa eri laissa täsmentä-       milla merenselillä ympäristöministeriön hallinnon-
51003: mättä näiden rinnakkain suoritettavien töiden joh-      alalta sisäasiainministeriölle. Merialueella tapahtu-
51004: tamista. Merionnettomuuksia koskevan lainsäädän-        viin vakaviin onnettomuuksiin liittyvien laajojen ja
51005: nön kokonaisuusuudistamista tulisi valmistella          moninaisten pelastus- ja torjuntatoimenpiteiden
51006: laajapohjaisessa valmisteluelimessä.                    johtamisessa tulee soveltaa samoja periaatteita
51007:    Ihmishenkien pelastaminen on meripelastuslailla      kuin muidenkin suuronnettomuuksien pelastustoi-
51008: ja -asetuksella rakennettu viranomaistoimintojen        minnassa Sisäasiainministeriö vastaa jo nyt pää-
51009: varaan. Nykyinen lainsäädäntö sitoo viranomaiset        osasta ympäristövahinkojen torjuntatehtäviä ja
51010: tiukasti oikeudelliseen vastuuseen merellä liikkuvi-    osallistuu myös merellä kaikkiin torjuntatehtäviin.
51011: en pelastamisesta. Kansainväliset sopimukset ja         Öljyvahinkojen ja muiden ympäristövahinkojen
51012: merilaki kuitenkin korostavat aluksen päällikön         torjunnasta paikallistasolla vastaavat kuntien palo-
51013: vastuuta aluksestaan ja sen matkustajista sekä          viranomaiset. Torjuntasuunnitelmat on yhdistetty
51014: muiden hädässä olevien auttamisesta.                    paloviranomaisten johdolla laadittaviin yleisiin
51015:     Meripelastuslainsäädännön uudistamisen ja siitä     pelastuspalvelusuunnitelmiin. Esitetyillä jäljeste-
51016: aiheutuvan ohjeiden ajantasaistus on käynnistetty.      lyillä saavutetaan merkittäviä synergiaetuja sito-
51017: Meripelastuslain kokonaisuudistuksessa tulee arvi-      malla tehokas merellinen ympäristövalvonta, suun-
51018: oitavaksi myös meripelastuspalvelun käytännön           nittelu, johtaminen, hälytystoiminta ja käytännön
51019: tehtävien jäljestäminen. Samalla arvioidaan, miten      operointi saman hallinnonalan vastuulle. Samalla
51020: runsaan kymmenen vuoden aikana viranomaisten            vähenee operatiivisiin torjuntatoimenpiteisiin osal-
51021: toimenpiteiksi kasautuneita vähäisiä meripelastus-      listuvien viranomaisten määrä.
51022: tapahtumia ja vastuuta välttämättämistä turvalli-           Pelastus- ja torjuntatoiminnan johtaja yhteenso-
51023: suustoimenpiteistä ja riskien ennakoinoista voidaan     vittaa toiminnan apunaan sektoreittaisista vastuuvi-
51024: ohjata nykyistä enemmän merenkulkijoille itselleen      ranomaisista koostuva suppea johtoryhmä. Torjun-
51025: ja vapaaehtoisille meripelastusjäljestöille. Viran-     nan kokonaisjohtamisessa voidaan käyttää meri-
51026: omaistoiminnoissa keskityttäisiin säilyttämään ja       pelastuksen johtamisjäljestelmääja -tiloja Ympä-
51027: tehostamaan johto- ja hälytysorganisaatioiden toi-      ristövahinkojen torjunta merellä liittyy yleensä
51028: mintoja. Tämän lisäksi rajavartiolaitos painottaisi     välittömästi tai välillisesti meripelastustehtäviin,
51029: toimintaansa avomerelle ja erityisosaamista ja eri-     joissa rajavartiolaitos on vastuuviranomainen. Tä-
51030: tyiskalustoa edellyttäviin pelastustehtäviin. Toimi-    män mukaisesti merionnettomuuksissa tulee raja-
51031: valtaa edellyttäviä merialueen viranomaistehtäviä       vartioviranomaisen vastata toiminnan johtamisesta
51032: ei sen sijaan ole mahdollista eikä tarkoituksenmu-      niin kauan kun kyseessä on ihmishengen pelasta-
51033: kaista antaa vapaaehtoisjäljestöille.                   minen. Mikäli tilanne jatkuu tämän jälkeen ympä-
51034:    Muissa kuin selvissä hätätapauksissa tulee pai-      ristövahingon torjuntana, johtovastuun tulisi olla
51035: nottaa merilain mukaista päällikön vastuuta aluk-       pelastusviranomaisella. Tällöin rajavartiolaitos
51036: sen ja sen lastin pelastamisesta. Myös aluksen          huolehtii aluksilla tapahtuvan operoinoin johtami-
51037: päällikön ilmoitusvelvollisuutta viranomaisille         sesta osana pelastusviranomaisen johtamaa koko-
51038: alusta kohdanneesta vaaratilanteesta on täsmennet-      naisoperaatiota.
51039: tävä. Viranomaisten tuottamat avustuspalvelut               Rajavartiolaitos osallistuu ympäristön suojelu-
51040: muissa kuin hätätapauksissa tulee saattaa maksulli-     tehtäviin valvonnalla ja suorittamalla ensitoimen-
51041: siksi.                                                  piteitä vahinkotilanteissa Ympäristön suojelun
51042:    Pyrkimyksenä on valmistella meripelastuspalve-       valvontaa tehdään muun valvonnan yhteydessä ja
51043: lua koskeva lain kokonaisuudistus niin, että halli-     sitä voidaan tehostaa tilanteen sitä vaatiessa. Ym-
51044: tuksen esitys voitaisiin antaa jo kuluvan vuoden        päristövahingon uhatessa rajavartiolaitos suorittaa
51045: aikana.                                                 tarvittavia alkutoimenpiteitä ihmishenkien turvaa-
51046:                                                         miseksi ja vahingon estämiseksi tai rajoittamiseksi.
51047: Öljy- ja muiden ympäristö-                              Tehtäviin kuuluvat myös vahinkoalueen tiedustelu
51048: v a h i n k o j e n t o r j u n t a Valtion merel-      ja näytteenotto, onnettomuusalukseen kohdistuvat
51049: listen viranomaistoimintojen kehittämistä selvittä-     tarkastukset, öljyntorjunnan alkutoimenpiteet, häly-
51050:                                                                                                             23
51051: 
51052: tysten suorittaminen, tilannekuvan välittäminen         naisuudistus, jonka tarkoituksena on tehostaa liike-
51053: vesi- ja ympäristöhallitukselle ja pelastusyksiköil-    toimintakiellon soveltamista kaikissa vakavissa
51054: le, onnettomuustutkinnassa avustaminen sekä kul-        talousrikoksissa. Monilla muillakin meneillään
51055: jetukset ja huolto. Rajavartiolaitos osallistuu vesi-   olevilla lainsäädäntöhankkeilla on merkitystä eri-
51056: ja ympäristöhallituksen jfujestämiin öljyntorjunta-     tyisesti talousrikosten torjunnassa Tällaisia ovat
51057: harjoituksiin. Rajavartiolaitoksella on sille hankit-   mm. osakeyhtiölain, konkurssisäännön, kauppare-
51058: tujen uusien valvontalentokoneiden ja ulkovartio-       kisterilainsäädännön ja verotuslain uudistaminen.
51059: aluksen myötä entistä merkittävämpi asema merel-
51060: lä tapahtuvien ympäristövahinkojen valvonnassa ja           Kehittämishankkeita Keskusrikospoliisissa
51061: torjunnassa.                                            käynnistettiin vuoden 1994 lisäbudjetissa saaduin
51062:                                                         varoin kehittämisprojekti, jossa selvitetään ri-
51063:    Poliisin voimavarojen käytön tehostaminen            koshyödyn jäljittämisen ja poisottamisen tehosta-
51064:                                                         mista. Projektin budjetti on 1 milj. mk. Runsaan
51065:     ToiminnankehittäminenLainsäX!äntöuudistuk-          puolen vuoden toiminnan aikana projekti on kyen-
51066: set. Eduskunta on hyväksynyt pakkokeinolain             nyt jäljittämään ja jäädyttämään rikoksella hanki-
51067: muutoksen, jolla esitutkintaviranomainen voi saada      tuksi epäiltyjä varoja noin 20 milj. mk:n edestä.
51068: laissa säädetyin rajoituksin oikeuden televiestien      Projekti päättyy kuluvan vuoden lopussa, jonka
51069: kuunteluun (telekuuntelu). Samalla säänneltiin          jälkeen projektin kehittämiä menettelytapoja on
51070: esitutkintaviranomaisten oikeuksista teleyhteyksien     tarkoitus siirtää eri poliisiyksiköissä sovellettavak-
51071: tunnistetietojen saantiin (televalvonta) sekä tekni-    si. On oletettavaa, että toiminnan laajentaminen
51072: seen tarkkailuun (tekninen kuuntelu, katselu ja         kentälle tulee aiheuttamaan lisäkustannuksia, joi-
51073: seuranta). laki tuli voimaan 1.6.1995.                  den osuus saavutettavaan hyötyyn nähden on kui-
51074:                                                         tenkin vähäinen.
51075:    Eduskunta on myös hyväksynyt poliisilain                 Sisäasiainministeriö on valmistellut yhdessä
51076: (493/95) ja poliisin henkilörekisterilain (509/95),     muiden keskeisten ministeriöiden ja keskusvirasto-
51077: jotka molemmat tulivat voimaan 1.10.1995. Uusi          jen kanssa hallituksen toimintaohjelmaa talousri-
51078: lainsäädäntö, vaikka sillä pääasiallisesti saatettiin   kollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi.
51079: lain tasoiseksi aikaisemmin alemmantasoisilla           04jelma on hyvin laaja-alainen ja sen tarkoitukse-
51080: säännöksillä säädetty poliisin menettely tuo myös       na on siirtää torjuntatyön painopistettä ennalta
51081: mukanaan uusia merkittäviä keinoja poliisitoimen        estäviin toimenpiteisiin. Valtioneuvosto hyväksyi
51082: tehostamiseksi.                                         ohjelman alkuvuodesta 1996.
51083:                                                            Vastaavan toimenpideohjelman valmistelu huu-
51084:     Erityisesti törkeimpien ja yhteiskunnan kannalta    mausaineiden leviämisen ja käytön estämiseksi on
51085: vakavampien rikosten torjuntaa tulee tehostamaan        myös aloitettu.
51086: uudessa lainsäädännössä olevat poliisin tietojen-
51087: saantia ja tietojen vaihtoa koskevat säännökset.            Lupahallinto. Oikeusministeriössä on valmistel-
51088: Tietojenvaihdon tehostamisen odotetaan paranta-         tu ehdotus kokoontumislaiksi. Ehdotetuna lailla
51089: van erityisesti taloudelliseen toimintaan liittyvien    kumottaisiin laki julkisista huvitilaisuuksista. Eh-
51090: rikosten torjuntaa ja selvittämistä. Telekuuntelulla,   dotuksen toteutuminen merkitsee poliisin lupa-
51091: televalvonnalla sekä teknisellä tarkkailulla on mer-    asioiden vähentymistä, koska ehdotuksen mukaan
51092: kitystä taloudellisten rikosten lisäksi erityisesti     yleisen kokouksen ja yleisötilaisuuksien jfujestä-
51093: muiden vakavien rikosten torjunnassa, joita ovat        minen ei edellyttäisi poliisin lupaa. Ne olisivat
51094: muun muassa törkeät huumausainerikokset ja yksi-        joko ilmoituksenvaraisia tai täysin vapaasti jfujes-
51095: löön kohdistuvat törkeät väkivaltarikokset.             tettävissä.
51096:      Konkurssiasiamies aloitti toimintansa, joskin          Sisäasiainministeriön tarkoituksena on käynnis-
51097: niukoin resurssein, kuluvan vuoden alussa. Kon-         tää Kansaneläkelaitoksen kanssa neuvottelut saira-
51098: kurssiasiamiehen toiminnalla odotetaan olevan           usvakuutuskortin ja henkilökortin yhdistämiseksi
51099: merkitystä erityisesti raukeaviin konkursseihin         samassa yhteydessä henkilökorttisäännösten uudis-
51100: sisältyvien talousrikosten esille saamisessa            tamisen yhteydessä Säännöksiä on tarpeen tarkis-
51101:      Oikeusministeriössä on parhaillaan valmisteilla    taa lähiaikoina sen vuoksi, että eräät maat ovat
51102:  liiketoimintakieltoa koskevan lainsäädännön koko-      asettaneet ehdoksi henkilökortin hyväksyttävyydel-
51103: 24
51104: 
51105: Ie matkustusasiakitjaksi sen, että sen voimassa-        seen. Suomi on lähettänyt myös vuodesta 1994
51106: oloaika on rajattu. Säädöspohja on myös tarpeen         lähtien poliisimiehiä Suomen lähialueiden edustus-
51107: nostaa lakitasolle, koska henkilökorttiasetuksen        toihin (Tallinna, Pietari, Moskova, Petroskoi (osa-
51108: anto on perustunut hallitusmuodon 28 §:ään, jonka       aikainen) ja Muunnanski (osa-aikainen)). Poliisi-
51109: kumoamista on esitetty.                                 miesten tehtävänä on viisumiasioiden käsittely
51110:                                                         silmällä pitäen mm. rikollisuuden torjuntaa. Tallin-
51111:      Rikostorjmman tehostaminen. Poliisin määrära-      nassa ja Pietarissa on myös diplomaattistatuksella
51112:  hakehyksiä on leikattu viimeisten kahden vuoden        toimiva poliisimies, jonka tehtävänä on mm. yh-
51113: aikana, vaikka vastaavasti eduskunta on myöntänyt       teistyöedellytysten kehittäminen asemamaan polii-
51114: määrärahoja mm. talosrikostutkijoiden (40) palk-        siviranomaisten kanssa
51115: kaamiseen ja talousrikostutkinnan kehittämiseen
51116:  sekä rikoshyödyn jäljittämisen ja poisottamisen            Poliisitoiminnan vuosien 1996-1999 rikostorjun-
51117:  kehittämiseen. Lisäbudjettivaroin on kyetty mm.        nan päätavoitteena on kokonaisrikollisuuden vä-
51118: perustamaan ja ylläpitämään eri lääneissä paikallis-    hentäminen. Tavoitteeseen pyritään kahdella paino-
51119: poliisin talousrikosvalmiutta tehostavia tutkintaryh-   pistealueella, joista toinen on ongelmasuuntautu-
51120: miä Poliisin kokonaisresurssit rikostorjuntaan ovat     neen lähipoliisitoimintamallin laajentaminen ny-
51121: kuitenkin jonkin verran pienentyneet.                   kyisten kokeilupaikkakuntien lisäksi muualle maa-
51122:      Rikostorjunnan kokonaiskustannukset poliisin       han. Ohjelmalla pyritään erityisesti arkipäivän
51123:  menoista olivat vuonna 1993 34,4% (972 milj.           rikollisuuden ehkäisemiseen sekä vähentämään
51124: mk) ja vuonna 1994 34,5 % (961 milj. mk).               rikokseen syyllistyneiden alttiutta uusia rikoksia
51125:      Työajan käytön mukaan rikostorjunnan (tutkin-      Ohjelman tavoitteena on saada aikaan aktiivista
51126: ta+etsintä) työajankäyttö poliisin kokonaistyöajasta    yhteistyötä poliisin ja muiden viranomaisten, yh-
51127: oli vuonna 1991 33 o/o, vuonna 1992 33,1 %ja            teisöjen ja kansalaisten kesken.
51128: vuonna 1993 34,1 %.                                         Toisena painopistealueena on vakavan rikolli-
51129:     Suomi on lähettänyt 1.6.1995 yhdysmiehen            suuden torjunta ja sen ohella tietoon tulleiden
51130: EU:n huumevirastoon (EDU) Haagiin. Huumevi-             rikosten selvitystason korkeana pitäminen. Eri-
51131: rasto tähtää erityisesti EU:n alueen huume- ja          tyisenä tavoitteena on ammattimaisesti toimivien
51132: järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan sekä siihen    rikoksentekijöiden ja rikoksenuusijoiden määrän
51133: liittyvän rahanpesun ehkäisemiseen ja paljastami-       vähentäminen vuoden 1993 tasosta
51134:                                                                                                             25
51135: 
51136: 
51137: 
51138:                                         Puolititltiministeriön hallinnonala
51139: 
51140: 
51141: 
51142:   Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta             sien luomiseen.
51143: puolustusministeriö on esittänyt seuraavaa.                  Puolustushallinnon materiaalialalla on käytössä
51144:                                                          useita tiedonhallintajäljestelmiä Tietojen siirtoa
51145:                                                          puolustusministeriön ja puolustusvoimien välillä
51146:    Puolititltivalmiuden ja puolititltitmviketeolli-      ovat tähän saakka rajoittaneet erilaiset ohjelmisto-
51147: suuden kehittäminen                                      ja tietokantaratkaisut sekä eräät tietosuojaan liit-
51148:                                                          tyvät tekniset tekijät.
51149:      Valtiontilintarkastajien mielestä turvallisuuspo-       Puolustushallinnossa on meneillään suunnittelun
51150: liittisessa tilanteessa tapahtuneiden muutosten          ja seurannan tietojäljestelmän kehittämistyö. Jär-
51151: johdosta olisi tarkoituksenmukaista harkita parla-       jestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 1996.
51152: mentaarisen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen        Tåmä tulee oleellisesti parantamaan materiaalialan
51153: valmistelutyön käynnistämistä komiteassa, toimi-         tietojen hyväksikäyttöä suunnittelussa, johtamises-
51154: kunnassa tai neuvottelukunnassa Selvitystyössä           sa, materiaalihallinnon eri tehtävissä ja seurannas-
51155: tarkastelu tulisi ulottaa aina vuoteen 2010 saakka       sa Tällöin toteutuu myös ministeriön ja puolustus-
51156:      Puolustusministeriö on pitänyt puolustuspoliit-     voimien välinen koneellinen tiedonsiirto.
51157: tista selvitystyötä tärkeänä, sillä edellisen parla-
51158: mentaarisen elimen, parlamentaarisen puolustuspo-           Kotimainen puolititltitmviketeollisUlti
51159:  liittisen neuvottelukunnan vuodelta 1990 peräisin
51160: olevat suositukset ovat suurelta osin vanhentuneet.          Puolustusministeriön alaisuudessa toimivia
51161: Tämä on johtunut toisaalta turvallisuusympäris-          puolustustarviketeollisuuden alan valtionyhtiöitä
51162: tössä tapahtuneista nopeista ja syvälle käyneistä        ovat VPU Pukutehdas Oy, Vammas Oy ja Pat-
51163: muutoksista Myös valtiontalouden tila ja kehitys-        ruunatehdas Lapua Oy. Kauppa- ja teollisuusmi-
51164: näkymät ovat toiset kuin 1980- ja 1990-lukujen           nisteriön ja puolustusministeriön kesken on neu-
51165: taitteessa                                               voteltu siitä, minkä ministeriön alaisuudessa näi-
51166:      Hallitus antoi vuoden 1995 kesäkuussa turvalli-     den yhtiöiden tulisi olla. Tällöin on päädytty sii-
51167:  suuspoliittisen selonteon, jota eduskunta käsitteli     hen, että alan erityisluonteen johdosta yhtiöiden
51168:  saman vuoden syksyllä Vuoden 1995 joulukuussa           tulisi kuulua toistaiseksi puolustusministeriön alai-
51169: puolustusneuvosto asetti puolustusministeriön            suuteen.
51170:  kansliapäällikön johdolla toimivan työryhmän,
51171: jonka tehtävänä on selvittää puolustuspolitiikkaa ja        Puolititmtmvikkeiden 1111mtavienti
51172:  asevoimia Euroopan turvallisuusjäljestyksessä,
51173:  sotilaspolitiikan tilaa, puolustuspolitiikkamme             Puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kaut-
51174:  vaatimuksia, tavoitteita, tehtäviä sekä puolustushal-   takuljetuksesta annettu lainsäädäntö on uudistettu
51175:  linnon ja puolustusvoimien kehittämisen suuntavii-      ja tullut kokonaisuudessaan voimaan 1.4.1995.
51176:  voja Työryhmässä on puolustusministeriön lisäksi        Uudistus sisältää seuraavat säädökset ja määräyk-
51177:  edustus valtioneuvoston kansliasta, ulkoasiainmi-       set:
51178:  nisteriöstä, valtiovarainministeriöstä ja pääesikun-        - Laki puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja
51179:  nasta Työryhmä antaa selvityksensä vuoden 1996          kauttakuljetuksesta annetun lain muuttamisesta
51180:  loppuun mennessä. Selvitys tulee hallituksen käsit-     (197/95)
51181:  telyyn, joka arvioi tarvittavat toimenpiteet.               - Asetus puolustustarvikkeiden maastaviennistä
51182:                                                          ja kauttakuljetuksesta (409/95)
51183:    Materiaalihallinnon tietojärjestelmät                     - Puolustusministeriön päätös puolustustarvik-
51184:                                                          keiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta an-
51185:   Valtiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet huo-        netun asetuksen täytäntöönpanosta (470/95)
51186: miota materiaalihallintoa palvelevien atk-yhteyk-            -Valtioneuvoston päätös puolustustarvikkeiden
51187: 4 360283H
51188: 26
51189: 
51190: maastavientiä ja kauttakuljetusta koskevista ylei-   den edellytyksiä osallistua puolustusjäijestelmien
51191: sistä suuntaviivoista (474/95)                       kehittelyyn ja kansainväliseen yhteistyöhön.
51192:    Uudistuksen tavoitteena oli saattaa puolustus-       Puolustustarvikkeiden vientipäätösten valmis-
51193: tarvikkeiden maastavientiä koskevaa säännöstöä       telun tehostaminen ei edellytä puolustusministeriön
51194: lähemmäksi ED-maiden ja Pohjoismaiden käytän-        mielestä erityistä, atk-pohjaista vientilupien käsit-
51195: töä. Pyrkimyksenä oli samalla vientiedellytysten     telyjäijestelmää. Vientilupahakemukset käsitellään
51196: vahvistaminen ja alan teollisuuden kehittymisen      yksittäistapauksin ja jäijestelmään kuuluvat tiedos-
51197: tukeminen. Uudistus parantaa myös teollisuu-         tot hoidetaan nytkin atk-pohjaisesti.
51198:                                                                                                              27
51199: 
51200: 
51201:                                        Valöovarainministeriön hallinnonala
51202: 
51203: 
51204: 
51205:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta             saatiota pankkikriisin hoitamiseksi. Suomen Sääs-
51206: valtiovarainministeriö on esittänyt seuraavaa.            töpankki muutettiin osakeyhtiömuotoiseksi pan-
51207:                                                           kiksi vakuusrahaston tuen myöntämisen ehtona.
51208:                                                           Suomen Säästöpankki - SSP Oy:öön Gäljempänä
51209:    Pankkikriisin tmjuminen                                SSP) liittyneiden pankkien omat pääomat käytet-
51210:           '                                               tiin tappioiden kattamiseen ensimmäisen tukipää-
51211:      Pankkituen ehdot Laki valtion vakuusrahastosta       töksen ehtona
51212: annettiin 30.4.1992. Lain mukaan valtion vakuus-              Kansallis-Osake-Pankin (KOP) ostaessa STS-
51213: rahasto voi päättää tukitoimesta, mikäli se on pe-        Pankin osakkeet pankin pääosakkaalta STS-Sää-
51214: rusteltua sekä koko pankkijärjestelmän vakauden           tiöltä kauppahintana maksettiin vajaa kolmasosa
51215: että yksittäisen pankin tallettajien saamisten tur-       osakkeiden nimellisarvosta. Muille omistajille
51216: vaamiseksi. Valtion vakuusrahasto on pankkituki-          KOP maksoi arvopaperimarkkinalain mukaisen
51217: päätöksissään pyrkinyt tarkoin noudattamaan sekä          hinnan. Sittemmin KOP maksoi STS-Säätiön saa-
51218: eduskunnan että vakuusrahaston hallintoneuvoston          maa kauppahintaa vastaavan määrän eli 75 milj.
51219: asettamia ehtoja ja periaatteita.                         mk valtion vakuusrahastolle ylimääräisenä suori-
51220:      Tuen vastikkeellisuusvaatimus on tarkoittanut        tuksena STS-Pankin tukijärjestelyiden yhteydessä
51221: sitä, että suorasta pääomatuesta - osakesijoitukset       liikepankkien ja Postipankki Oy:n Vakuusrahasto
51222: ja pääomatodistusten merkintä- pyritään saamaan           siirsi valtion vakuusrahaston käyttöön likvidit varat
51223: takaisin niin paljon kuin mahdollista. Käytännössä        357 milj. markkaa.
51224: huomattava osa pankkituesta joudutaan kitjaamaan              Tuen kilpailua vääristävän vaikutuksen mini-
51225: lopullisena tappiona valtiolle, sillä pankkikriisi on     moimiseksi valtion vakuusrahasto asetti yhdessä
51226: erityisesti säästöpankkien osalta osoittautunut mit-      SSP:n johdon kanssa ti4kat tavoitteet SSP:n va-
51227: tasuhteiltaan niin syväksi, että tuen takaisinmaksu       rainhankinnan hinnoittelulle. Sittemmin Omaisuu-
51228: on mahdotonta. Lopullisista menetyksistä huoli-           denhoitoyhtiö Arsenal Oy:öön Gäljempänä Ar-
51229: matta valtiontaloudelle aiheutuva rasitus on pyritty      senal) siirtyneen SSP:n ongelmaomaisuuden osalta
51230: pitämään niin vähäisenä kuin mahdollista. Tästä on        on puolestaan Arsenal asettanut omaisuuden rea-
51231: erityisenä osoituksena vuonna 1993 käyttöön otettu        lisoinnille tavoitteet ja aikataulut, jotka ottavat
51232: mahdollisuus antaa takauksia pankkien oman pää-           huomioon, että omaisuuden myynti ei aiheuta tar-
51233: oman ehtoiselle varainhankinnalle. Takaukset eivät        peettomia häiriöitä kiinteistö- ja pääomamark-
51234: lähtökohtaisesti sido valtion rahavaroja lainkaan ja      kinoilla SSP:n myyminen neljälle kilpailijapan-
51235: asettavat erityisen vastuun toimintojen teryehdyttä-      kille toteutettiin kilpailunäkökohdista neutraa-
51236: misestä pankkien johdolle. Toistaiseksi yksikään          leimmalla mahdollisella tavalla, kun SSP:n kontto-
51237: pankki ei ole ottanut sille myönnetyn periaatepää-        rijaossa pienimmän markkinaosuuden omaava
51238: töksen mukaista valtion takausta oman pääoman             pankki sai ensimmäisenä valita haluaako ostaa ko.
51239:  ehtoiselle varainhankinnalleen.                          konttorin liiketoiminnan vai ei.
51240:      Omistajien taloudellinen vastuu tuettavassa              Arsenal ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta
51241:  pankissa on toteutettu tuen ehtona niin lrugalti kuin    Oy (ent. Siltapankki Oy) soveltavat yrityssanee-
51242:  se on ollut mahdollista. Mahdollisuutta on n:Yoitta-     rauslainja yksityisten henkilöiden velkajärjestelys-
51243:  nut Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin (Skop)            tä annetun lain periaatteita neuvotellessaan vapaa-
51244:  kohdalla lähinnä säästöpankkien huomattava Skop-         ehtoisista velkajärjestelyistä asiakkaidensa kanssa
51245:  omistus. Nimellisarvon leikkaaminen Skopin hal-              Pankkituen julkisuuden lisäämiseksi on rahoi-
51246:  tuunoton yhteydessä ei olisi ollut mahdollista il-       tustarkastuslakia muutettu niin, että rahoitustarkas-
51247:  man, että tämä olisi välittömästi aiheuttanut koko       tus on oikeutettu kokoamaan ja pitämään yllä
51248:  säästöpankkiryhmän kaatumisen valtion vastuulle          julkista rekisteriä luottotappioista, joista pankki-
51249:  tilanteessa, jossa valtiolla ei ollut toimivaa organi-   tuen tarve aiheutuu (19 a §). Tiedot kerätään mah-
51250: 28
51251: 
51252: dollisirnman yksityiskohtaisesti pankki ja/tai pank-     taloudellisen aseman ja vastuukysymysten arvioin-
51253: kiryhmäk:ohtaisesti toimialoittain ja alueellisesti      ti, ovat olleet tasapuolisesti tarkastuksen kohteena
51254: rikkomatta kuitenkaan asiakkaan pankkisalaisuutta            Vastuukysymysten osalta tarkastuksissa keski-
51255:                                                          tyttiin ensin vuoteen 1990, jotta ehdittiin vahin-
51256:     Tukea saaneiden pankkien johdon palvelussuh-         gonkorvauskanteiden kolmen vuoden määräajan
51257: teen ehtojen selvittämiseksi vaklrusrahasto on teet-     puitteissa ottaa kantaa, onko kanteita nostettava
51258: tänyt selvityksen ulkopuolisella konsultilla Selvi-      vai ei. Paikallispankeissa voitiin vuoden 1993
51259: tyksen perusteella Skopin, Siltapankin sekä SSP:n        loppuun mennessä nostaa kanteet myös vuotta
51260: johdon palkkoja tarkistettiin vastaamaan vastaavan       1990 aiemmasta toiminnasta Sen sijaan Skopin
51261: tason tehtävistä teollisuudessa maksettavia palkko-      osalta vuotta 1990 edeltävät vuodet olivat jo van-
51262: ja.                                                      hentuneet.
51263:     Erityis~tukset Valtion vakuusrahastosta                  Erityistarkastusten perusteella valtion vakuusra-
51264: annettu laki edellyttää, että kaikissa tukea hake-       hasto edellytti nostettavaksi vahingonkorvauskan-
51265: vissa ja saavissa pankeissa tehdään erityistarkastus,    teita kaikissa tutkituissa pankeissa Toimivaltainen
51266: jonka yhteydessä selvitetään pankin taloudellista        elin tekemään nämä päätökset oli kunkin pankin
51267: asemaa koskevien arvioiden luotettavuus ja pankin        yhtiökokous; osuuspankkien osalta edustajisto.
51268: toimintaan sisältyvät keskeiset riskit. Lisäksi selvi-       STS-Pankin entiseltä johdolta haettiin 173 milj.
51269: tetään, ovatko pankin johto ja toimihenkilöt syyl-       markan vahingonkorvauksiaHelsinginkäräjäoikeu-
51270: listyneet sellaiseen huolimattomuuteen tai moititta-     dessa Päätöksessään oikeus velvoitti pankin enti-
51271: vuuteen, että vakuusrahaston on edellytettävä toi-       sen johtokunnan jäsenet kahta varajäsentä lu-
51272: menpiteitä johdon ja toimihenkilöiden saattami-          kuunottamatta korvaamaan pankille vahingonkor-
51273: seksi vahingonkorvausvastuuseen tai rikosoikeu-          vauksena yhteensä 26 milj. mk sekä osan vasta-
51274: delliseen vastuuseen. Myös asiakkaiden väärinkäy-        puolen oikeudenkäyntikuluista osittain yhteisvas-
51275: tökset on erityistarkastuksen yhteydessä selvitet-       tuullisesti. Korvauksen määrää oikeus kohtuullisti
51276: tävä                                                     vahingonkorvauslain perusteella Vastaajat ovat
51277:     Erityistarkastuksen perusteella pyritään siis        valittaneet asiasta hovioikeuteen.
51278: muodostamaan käsitys siitä, onko pankin esittämä             Skopin entistä johtoa vastaan on meneillään
51279: tukitarve realistinen sekä miten ja missä määrin         noin 3,5 mrd markan suuruiset vahingonkorvaus-
51280: omistajien tulee osallistua pankin tappioihin. Vii-      kanteet liikepankkilain, valvontaviranomaisten ja
51281: meksi mainittu liittyy ennen muuta osakepääoman          pankin omien sisäisten ohjeiden vastaisesta luo-
51282: nimellisarvon alentamistarpeeseen luotaessa pus-         tonannosta ja sijoitustoiminnasta
51283: kuria tuleville tappioille.
51284:     Vastuunäkökohtien osalta erityistarkastuksessa           SSP:iin liittyneiden, aikoinaan itsenäisten sääs-
51285: selvitetään, onko tarkastettavan pankin toiminta ja      töpankkien luottamusmieshallituksia ja toimivaa
51286: toiminnan valvonta ollut hyvän ja huolellisen            johtoa vastaan SSP:n yhtiökokous nosti vahingon-
51287: pankkitavan mukaista Arvio tehdään paitsi toimi-         korvauskanteet 25 säästöpankin osalta Kanteiden
51288: van johdon ja toimihenkilöiden myös johtokunnan,         yhteismäärä nousi tuolloin 2 300 milj. markkaan.
51289: hallintoneuvoston sekä tilintarkastajien toiminnan           Säästöpankkien entistä johtoa vastaan nostettu-
51290: osalta.                                                  jen kanteiden käsittelyn edetessä on muutamista
51291:     Valtion vakuusrahasto on teettänyt erityistarkas-    kanteista luovuttu sekä korvauskanteiden määriä
51292: tuksia Siltapankissa (STS-Pankki), Skopissa ja           täsmennetty. Kanteista luopurniset ovat liittyneet
51293: SSP:ssä Myös Suur-Helsingin Osuuspankissa ja             lähinnä tilanteisiin, joissa ei riittävästi kyetä näyt-
51294: Pohjolan Osuuspankissa sekä Osuuspankkien Va-            tämään, että luottopäätöksestä olisi aiheutunut
51295: kuusrahastossa on tehty erityistarkastus.                vahinkoa. Korvausmäärien täsmennykset ovat
51296:     Skopin ja SSP:n tarkastusten pääpaino oli vas-       liittyneet vakuuksien arvojen tarkennuslaskelmiin.
51297: tuukysymyksissä, sillä vakuusrahasto antoi pank-             Erityistarkastusten perusteella voidaan todeta,
51298: kien taloudellisen aseman arvioinnin Merrill Lynch       että niiden pankkien, joissa kanteet on nostettu,
51299: -investointipankin tehtäväksi. Myös Siltapankin          toiminta on ollut erittäin moitittavaa erityisesti
51300: erityistarkastus painottui pankin antolainauksessaan      1980-luvun loppupuolella, mutta myös 1990-luvun
51301: noudattarnien periaatteiden selvittämiseen. Osuus-       alussa. Antolainausta ja sijoitustoimintaa koskevia
51302: pankkien osalta erityistarkastuksen molemmat osat,       sisäisiä ohjeita ei ole noudatettu eikä riittävästi ole
51303:                                                                                                            29
51304: 
51305: välitetty valvontaviranomaisten ja sisäisten tarkas-     käyvät lisäksi selektiivisesti läpi suoritettua val-
51306: tajien näkemyksistä. Toisaalta moitittava toiminta       vontatyötä
51307: ja puutteellinen valvonta on ilmennyt hyvinkin              Valtiovarainministeriö valvoo erityisesti Ar-
51308: erilaisina tapauksina                                    senalin vieraan pääoman rahoitukselle annetun
51309:     Vahingonkorvauskanteiden oikeuskäsittelyn            valtion omavelkaisen takauksen ehtojen toteutu-
51310: myötä saataneen yhdenmukaista ohjeistusta sille,         mista tehdessään yksittäisiä takauspäätöksiä Ra-
51311: miten on tulkittava pankkien toimintaa ohjaavia          hoitustarkastus valvoo puolestaan Arsenalia asiak-
51312: lakeja ja muuta nonnistoa Samalla saataisiin tul-        kaiden tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun
51313: kintaa hyvän ja huolellisen pankkitavan käsitteelle.     sekä pankkisalaisuuden noudattamisen osalta
51314: Kuitenkin ennen muuta tarvitaan oikeuslaitoksen          Eduskunnan nimeämille valtion vakuusrahaston
51315: tulkintaa pankin hallituksen ja toimivan johdon          hallintoneuvoston jäsenille eli pankkivaltuutetuille
51316: vastuusta. Vastauksia jouduttaneen odottamaan            on raportoitu säännöllisesti Arsenalin toiminnan
51317: useita vuosia, mutta parhaimmillaan oikeuden             kehittymisestä. Vakuusrahastolain muutoksen jäl-
51318: päätökset muovaavat uudelleen vastuun sisältöä           keen vastaava raportointi annetaan vakuusrahaston
51319: pankkien johdon, valvontaviranomaisten ja tilintar-     valtuustolle, jonka eduskunta asettaa
51320: kastajien kesken sekä vaikuttavat välillisesti myös         Kesästä 1994 alkaen Arsenalin toiminnan orga-
51321: pankkien luotonantopolitiikkaan.                        nisoinnissa ja eri alueiden noudattamissa toiminta-
51322:     Rikossyytteitä on nostettu neljässä säästöpankis-    ohjeissa on kiinnitetty erityistä huomiota sisäisen
51323: sa ja esitutkinta on meneillään seitsemässä säästö-     valvonnan näkökohtiin tehtävien, valtuuksien ja
51324: pankissa Skopin entisen johdon osalta annettiin         vastuiden jakamisessa Arsenalin hallintoon liitty-
51325: esitutkintaan 13 tapausta Näistä kuusi tapausta on      vät mahdolliset esteellisyyskysymykset eivät ole
51326: edelleen esitutkinnassa, vaikka kolme on asian-          enää ajankohtaisia Vakuusrahasto on siirretty
51327: omistajarikoksina vanhentunut. Yhden osalta syyt-        1.5.1996 lukien eduskunnan alaisuudesta valtio-
51328: täjä luopui syytteen nostamisesta vanhentumisen         neuvoston alaisuuteen. Valtiovarainministeriö hoi-
51329: takia. Kuudessa tapauksessa luovuttiin esittämästä      taa rahastoa.
51330: syytepyyntöä, koska esitutkinnan aikana kävi il-            Arsenalin palveluksessa olevien entisten säästö-
51331: meiseksi, että tutkitut teot eivät riittävässä määrin   pankkitaustan omaavien aluejohtajien mahdolliset
51332: täyttäneet vaadittuja rikostunnusmerkkejä               esteellisyydet on hoidettu siten, että kenelläkään
51333:                                                         yksittäisellä henkilöllä ei ole luottopäätösvaltuuk-
51334:     Omaisuudenhoitoyhtiö Alsenal Oy. Omaisuu-           sia, vaan kaikki päätökset tehdään kollegiaalisesti.
51335: denhoitoyhtiö Arsenal Oy:n Gäljempänä Arsenal)          Mikäli asiakassuhteisiin liittyvissä neuvotteluissa
51336: toiminnan voidaan katsoa vakiintuneen nykymuo-          joudutaan umpikujaan tai ristiriitatilanteeseen,
51337: toonsa vuoden 1994 aikana Arsenalin oma organi-         vaihtaa Arsenal asiakasvastuullisen henkilön toi-
51338: saatio aloitti toimintansa tammikuussa 1994. Alku-      seen.
51339: vaiheessa valvonta kanavoitui paitsi valtion va-
51340: kuusrahaston toimihenkilöiden suoriin kontakteihin          Rahoitmjäijestelmän kehittäminen ja rahoitm-
51341: lähinnä Arsenalin keskushallinnon eri osastojen         mmkkinoiden valvonnan tehostaminen Keskeinen
51342: edustajiin, niin ennen kaikkea valtion edustukseen      tavoite rahoitusjärjestelmän kehittämisessä on sen
51343: Arsenalin hallituksessa. Arsenalin hallituksen pu-      monipuolistaminen ja pankkikeskeisyyden vähen-
51344: heenjohtajana toimi 31.5.1995 asti valtion vakuus-      täminen. On välttämätöntä, että pankkikriisin kal-
51345: rahaston johtaja Heikki Koivisto. Lisäksi valtiota      taiset järjestelmäkriisit voidaan tulevaisuudessa
51346: edustivat tuolloin edustajat valtiovarainministe-       estää Tämän vuoksi täytyy kiinnittää erityistä
51347: riöstä, kauppa- ja teollisuusministeriöstä sekä val-    huomiota rahoitusmarkkinoiden kehittämiseen ja
51348: tiontakuukeskuksesta                                    rahoituksen välitykseen liittyvien riskien hallin-
51349:     Arsenalin toiminnan valvonta on poikkeukselli-      taan. Suomen kansallisten ja kansainvälisten etujen
51350: sen kattavaa. Valvontaa on myös jatkuvasti tehos-       kannalta on elintärkeää, että rahoitusmarkkinoiden
51351: tettu. Yhtiön omien tilintarkastajien lisäksi valtion   toiminta on vakaata, luotettavaa ja tehokasta.
51352: vakuusrahaston toiminnan painopistettä on koko              Valtiovarainministeriö katsoi 27.3.1995 päivä-
51353: ajan siirretty enenevässä määrin Arsenalin kaikki-      tyssä muistiossaan lähivuosien talouspolitiikasta,
51354: en eri osa-alueiden valvontaan ja seurantaan. Va-       että rahoitusmarkkinoiden viranomaisvalvontaa
51355: kuusrahaston tilintarkastajat ja sisäinen tarkastaja    tulisi muuttuneiden olosuhteiden vuoksi tehostaa.
51356: 30
51357: 
51358: Päätavoitteena olisi varmistaa pankki- ja vakuutus-     ja yritysryhmien omistusrakenteita Koska har-
51359: toiminnan sekä arvopaperimarkkinoiden valvonnan         monisoituja säännöksiä omistajien suorittamasta
51360: toiminnalliset edellytykset, joiden avulla rahoitus-    valvonnasta ei ole, on jokaisen yhtiöryhmän sisällä
51361: jäljestelmän häiriöt voidaan havaita ja kriisit vält-   suoritettava omistajien valvonta erilaista ja eri
51362: tää riittävän ajoissa                                   periaatteisiin perustuvaa Kun samalla otetaan
51363:     Valtiovarainministeriö esitti muistiossaan, että    huomioon, että viranomaisvalvontaan sovelletaan
51364: rahoitusmarkkinoiden viranomaisvalvonta tulisi          Euroopan unionissa kotivaltion valvonnan periaa-
51365: keskittää valtioneuvoston alaisuuteen muodostetta-      tetta, tulee tehokkaan ja uskottavan kansallisen
51366: vaan rahoitusvalvontavirastoon. Rahoitusvalvon-         valvontaviranomaisen merkitys huomattavasti ko-
51367: tavirasto muodostettaisiin Suomen Pankin yh-            rostumaan.
51368: teydessä toimivasta rahoitustarkastuksesta ja sosi-
51369: aali- ja terveysministeriön vakuutusosaston val-           Pankkien ja vakuutusyhtiöiden sijoitustoimin-
51370: vontahenkilöstöstä. Rahoitusvalvontavirasto olisi       ~sa riskien käsittely ja hallinta tapahtuvat samo-
51371: pankkien ja arvopaperimarkkinoiden osalta val-          jen periaatteiden pohjalta Kansainväliset ja koti-
51372: tiovarainministeriön alainen sekä vakuutuslaitosten     maiset esimerkit osoittavat, että pankkien ja va-
51373: osalta sosiaali- ja terveysministeriön alainen. Ta-     kuutusyhtiöiden kannattavuuskriisit ovat yleensä
51374: voitteena olisi, että rahoitusvalvontavirasto olisi     johtuneet epäonnistuneesta sijoitustoiminnasta ja
51375: valvontatehtävässään mahdollisimman itsenäinenja        siihen liittyvästä puutteellisesta valvonnasta. Val-
51376: riippumaton.                                            vonnan voimavarojen yhdistämisellä varmistettai-
51377:     Valuutta- ja pääomamarkkinoiden säännöstelyn        siin, että sekä sijoitustoiminnan että vakuutusehto-
51378: purkaminen ja Euroopan yhdentymiskehitys ovat           jen valvonnassa käytetään parasta mahdollista
51379: liittäneet kotimaisen pankki- ja vakuutussektorin       asiantuntemusta Erityisesti työeläkeyhtiöiden sijoi-
51380: tiiviisti kansainväliseen kehitykseen. Riippumatta      tuspolitiikka tulee lisääntyvän yhteiskunnallisen
51381: siitä, millaisia ratkaisuja rahoitusmarkkinoiden val-   merkityksensä takia edellyttämään tehokkaampaa
51382: vonnan uudistamisessa toteutetaan, on tärkeää, että     valvontaa
51383: valvontaviranomaisten välistä koordinaatiota ja             Pankkien ja vakuutusyhtiöiden palvelut sijoitus-
51384: yhteistyötä lisätään. Valvonnan tehostamista edel-      tuotteissa samankaltaistuvat. Markkinat monipuo-
51385: lyttävät muun muassa seuraavat seikat:                  listuvat ja kuluttajan on vaikea verrata eri sijoi-
51386:     Rahoitusmarkkinoiden toimintaympäristön muu-        tustuotteiden ominaisuuksia toisiinsa Esimerkkejä
51387: toksen seurauksena pankkien ja vakuutusyhtiöiden        uusista tuotteista ovat unit link -tyyppiset säästö-
51388: ristiinomistus ja yhteistoiminta ovat merkittävästi     henkivakuutukset.
51389: lisääntymässä. Tällöin valvonnan tehokkuuden ja             Rahoitusmarkkinoiden kriisin tapahtuessa on
51390: luotettavuuden tarve korostuu. Valvonnan on vas-        poliittinen vastuu kriisistä ja sen selvittämisestä
51391: tattava kansainvälistä tasoa Viranomaisten on           aina valtioneuvostolla Valtioneuvoston asemaa ja
51392: tunnettava sekä pankki- että vakuutusalan erityis-      vastuuta rahoitusmarkkinoiden vakauden ylläpitä-
51393: kysymykset.                                             misessä korostavat seuraavat seikat:
51394:     - Kehitys on ensinnäkin johtanut fmanssikon-            - Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan
51395: glomeraattien syntymiseen mm. siten, että eri           norminantovaltuus kuuluu ministeriöille, jollei asia
51396: pankkiryhmittymät ovat perustaneet omia henkiva-        yhteiskunnallisen tai taloudellisen merkittävyyden
51397: kuutusyhtiöitä Esimerkiksi Merita omistaa vakuu-        vuoksi kuulu valtioneuvostolle.
51398: tusyhtiö Stellan, Postipankki yhdessä vakuutusyh-           - Asetuksenantovaltuuksia on Suomen hallitus-
51399: tiö Pohjolan kanssa vakuutusyhtiö Leijonan ja           muodossa tarkoitus uudistaa siten, että Suomen
51400: Osuuspankkien Keskuspankki OKO vakuutusyhtiö            hallitusjäljestelmän parlamentaariset piirteet vah-
51401: Aurumin.                                                vistuvat. Lakia alemmanasteisten säädösten anta-
51402:     - Toiseksi, vakuutusyhtiöiden rajoitukset omis-     minen siirrettäisiin selkeästi parlamentaarisen vas-
51403: taa pankkeja ovat poistuneet, jolloin erilaisten        tuun piiriin.
51404: fmanssiryhmittymien muodostaminen on helpottu-              - Suomen Pankki liittyy talous- ja rahaliiton
51405: nut. SYP:n ja KOP:n yhdistäminen on edelleen            kolmannessa vaiheessa osaksi Euroopan keskus-
51406: keskittänyt omistusrakenteita                           pankkijäljestelmää ja tulee alisteiseksi sen tavoit-
51407:     - Kolmanneksi, Euroopan unionin jäsenyys            teille. Ulkopuoliset tahot eivät voi vaikuttaa sen
51408: kansainvälistää rahoitus- ja vakuutusalan yritysten     päätöksentekoon. Suomen Pankin ensisijaisena
51409:                                                                                                              31
51410: 
51411: tehtävänä on tällöin huolehtia hintatason vakaudes-         Budjetin ulkopuoliset rahastot
51412: ta. Kaikki muut tavoitteet ovat sille alisteisia
51413:     Rahoitusmarkkinoiden valvonnan uudistamises-            Vuoden 1996 valtion TAE:n mukaan rahastota-
51414: sa on myös nyt, kun Suomi on Euroopan unionin            lous on vakiintumassa osana valtiontaloutta sen
51415: jäsenmaa, luontevaa pitää viiteryhmänä muita Poh-        viime vuosien voimakkaan kasvun jälkeen. Budje-
51416: joismaita, joiden talous, yhteiskuntarakenne ja          tin ulkopuolisten rahastojen menot ovat vuonna
51417: lainsäädäntö on samankaltainen kuin Suomen.              1996 nmsaat 10 prosenttia valtiontalouden koko-
51418: Ruotsissa, Nmjassa ja Tanskassa pankki- ja vakuu-        naismenoista Tämä rahastotalouden vakiintuminen
51419: tusvalvonta on yhdistetty valtioneuvoston alaisuu-       enintään nykyiselleen on valtiovarainministeriön
51420: dessa toimivaan virastoon. Itävallassa pankki- ja        käsityksen mukaan välttämätöntä valtiontalouden
51421: vakuutustarkastus ovat valtiovarainministeriön           hallittavuuden kannalta
51422:  alaisuudessa, mutta toiminnallisesti erillisinä yk-        Valtiovarainministeriö yhtyy täysin valtiontilin-
51423:  sikköinä                                                tarkastajain esittämiin käsityksiin budjetin ulko-
51424:     Rahoitusmarkkinoiden valvonnan tehostaminen          puolistenrahastojen epäsuotavuudesta eduskunnan
51425: edellyttää laajaa yhteisymmärrystä vaivonnalle           budjettivallan, budjetin yhtenäisyyden ja valtionta-
51426: asetettavista tavoitteista ja keinoista. Valtiovarain-   louden kannalta, ja katsoo, että uusia budjetin
51427:  ministeriö on yhteistyössä muiden viranomaisten         ulkopuolisia rahastoja ei tulisi enää perustaa ja että
51428:  kanssa selvittämässä mahdollisuuksia valvontayh-        nykyisiäkin tulisi alkaa palauttaa budjettitalouden
51429:  teistyön kehittämiseksi.                                yhteyteen.
51430: 32
51431: 
51432: 
51433: 
51434:                                         Opetusministeriön hallinnonala
51435: 
51436: 
51437: 
51438:   Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta            korkeatasoinen opettajankoulutus ja olla kustan-
51439: opetusministeriö on esittänyt seuraavaa.                nuksiltaan tehokas ja taloudellinen. Ammatillisen
51440:                                                         opettajankoulutuksen tulee myös olla läheisessä
51441:                                                         yhteydessä työelämään ja ammatilliseen peruskou-
51442:     Yleissivistävä opetm. Opetushallitus on valmis-     lutukseen sekä perustettaviin ammattikorkeakoului-
51443: tellut opetusministeriön toimeksiannosta selvitystä     hin samoin kuin yliopistoihin sekä eri alojen tiede-
51444: peruskoulujen tilasta opetukselle asetettujen tavoit-   ja taidekorkeakouluihin. Lähtökohtana on nykyis-
51445: teiden, koulutuksen saavutettavuuden ja koulutuk-       ten opettajankoulutuslaitosten kokoaminen voimak-
51446: sellisen tasa-arvon näkökulmasta. Selvitys valmis-      kaammiksi ja tehokkaammiksi yksiköiksi.
51447: tui tammikuussa 1996.                                       Opetusministeriö on 30.6.1995 mainitun amma-
51448:     Opetushallitus on lukuisin koulutustilaisuuksin,    tillisista opettajankoulutuslaitoksista annetun lain 5
51449: artikkelein ja julkaisuin sekä puhelinpalvelun avul-    §:n 2 momentin nojalla perustanut opettajankoulu-
51450: la pyrkinyt vähentämään koulukiusaamista Tässä          tusosastot Tampereen kaupungille ylläpidettäväksi
51451: työssä on saavutettu parhaita tuloksia ennakolta        siirrettyihin Tampereen teknilliseen oppilaitokseen
51452: ehkäisevällä toiminnalla, kuten koulun ilmapiirin       ja Kurun normaalimetsäopistoon sekä Oulun seu-
51453: parantamiseen tähtäävillä toimenpiteillä sekä kodin     dun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymälle
51454: ja koulun yhteistyötä tehostamalla Jyväskylän           siirrettyyn Oulun terveydenhuolto-oppilaitokseen ja
51455: yliopisto teki opetushallituksen toimeksiannosta        Helsingin kaupungille siirrettyyn Helsingin sai-
51456: koulukiusaamista koskevan selvityksen, joka oli         raanhoito-opistoon. Uudenmaan maaseutuopiston,
51457: osa WHO:n koululaistutkimusta Tämän mukaan              Lepaan puutarhaoppilaitoksen, Wetterhoffin käsi-
51458: Suomi sijoittuu 23 maan joukossa keskivaiheille         ja taideteollisuusoppilaitoksen, Lahden muotoi-
51459: koulukiusaamisen määrää ja intensiteettiä arvioita-     luinstituutin sekä Järvenpään ja Keski-Suomen
51460: essa.                                                   kotitalousopet14jaopistojen opettajankoulutusosastot
51461:                                                         on opetusministeriön 21.6.1995 tekemällä päätök-
51462:     Ammatillinen opettajankoulutus. Ammatillisista      sellä lakkautettu asianomaisen oppilaitoksen kun-
51463: opettajankoulutuslaitoksista annetun lain (557/90)      nallistamisajankohdasta lukien ja niiden opettajan-
51464: 5 §:n 2 momenttia on muutettu 30.6.1995 annetul-        koulutustehtävä siirretty Hämeenlinnan ja Jyväsky-
51465: la lailla (918/95) siten, että opettajankoulutusosas-   län ammatillisten opettajakorkeakoulujen tehtäväk-
51466: ton perustaminen on mahdollista myös kunnan tai         si siten, että opettajankoulutus hoidetaan edelleen
51467: kuntayhtymän ylläpitämään ammatilliseen oppilai-        asianomaisen kunnallistetun oppilaitoksen yh-
51468: tokseen. Kunnallistettavien valtion ammatillisten       teyteen jäävissä yksiköissä Nämä kaikki järjestelyt
51469: oppilaitosten joukossa on myös sellaisia oppilai-       ovat voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään
51470: toksia, joissa on opettajankoulutusosasto. Järjeste-    siihen saakka kun pysyvät päätökset opettajankou-
51471: lyä perusteltiin asiaa koskevassa hallituksen esityk-   lutuksen järjestämisestä tehdään.
51472: sessä (HE 20/1995 vp) sillä, että opettajankoulu-           Lopulliset ratkaisut suomenkielisen ammatilli-
51473: tusosastot voisivat tarpeen mukaan edelleen toimia      sen opettajankoulutuksen järjestämisestä riippuvat
51474: kunnallistetuissa oppilaitoksissa siihen saakka,        siitä, millaiseksi ammatillisen koulutuksen oppilai-
51475: kunnes lopulliset ratkaisut opettajankoulutuksen        tosverkosto ja erityisesti ammattikorkeakouluver-
51476: järjestämisestä tehdään.                                kosto muodostuvat. Ammatillisten oppilaitosten
51477:     Tavoitteeksi tulevalle ammatillisten opettajan-     ruotsinkielinen opettajankoulutus on tarkoitus siir-
51478: koulutuslaitosten verkolle asetettiin mainitussa        tää kokonaisuudessaan Åbo Akademin kasvatustie-
51479: hallituksen esityksessä se, että sen tulee turvata      teiden tiedekunnan hoidettavaksi.
51480:                                                                                                           33
51481: 
51482: 
51483:                                  Maa- ja metsätalousministeriön hallirmonala
51484: 
51485: 
51486: 
51487:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta          rahoitusta yhteensä 274,9 milj. mk, josta 24,9 milj.
51488: maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt seuraa-     mk tavoite 6-alueella ja 250,0 milj. mk muualla
51489: vaa.                                                   Suomessa. Tätä tukimuotoa hallinnoi kauppa- ja
51490:                                                        teollisuusministeriö ED-osarahoituksen tullessa
51491:                                                        maa- ja metsätalousministeriön kautta
51492:    Euroopm tmionin maatalouspolitiikka                     Nuorten viljelijöiden käynnistystukeen käyte-
51493:                                                        tään vuosina 1996-99 ED:n rahoitusta 183,6
51494:     Maatalouden rakennekehityksen edistämiseksi        milj. mk. Maatilojen investoinnit joudutaan rahoit-
51495: myönnettävä rakennetuki uudistettiin ED-jäsenyy-       tamaan vuosina 1996-1999 lähes kokonaan kansal-
51496: den myötä. Se rakentuu niille tavoitteille, joita      lisesti, koska ED-rahoitusta on käytössä varsin
51497: valtiontilintarkastajatkin edellyttävät. Maatalouden   rajoitetusti 61,5 milj. mk ja tästäkin merkittävä osa
51498: rakennetukia eli tavoitteen 5a mukaisia tukia mak-     vasta kauden lopulla ED-osarahoituksella rahoite-
51499: setaan koko Suomessa Tavoite 6-alueella maata-         taan navettojen uudisrakentamista ja peruskorjausta
51500: louden rakennetuet sisältyvät tavoite 6-ohjelmaan,     sekä porotalouden investointeja
51501: jonka ED-komissio hyväksyi kesäkuussa 1995.                Kansallinen rahoitusosuus maksetaan maatilata-
51502: Euroopan unionin rahoitusosuus on tavoite 6-alu-       louden kehittämisrahastosta Kokonaan kansallises-
51503: eella LFA-tuessa vuosina 1995-1999 vuosittain          ti rahoitettavana investointitukena käytetään korko-
51504: alenevasti 50 o/o, 40 o/o, 40 o/o, 40 % ja 28 % sekä   tukilainoja sekä maatilatalouden kehittämisrahas-
51505: muissa tuissa 50 %. Muualla Suomessa ED rahoit-        tosta myönnettäviä valtionlainoja ja avustuksia.
51506: taa 5a-tuista 25 %.                                    Korkotukilainan myöntövaltuus on vuonna 1996
51507:      Tavoite 6-ohjelmasta ED rahoittaa rahastokau-     850 milj. mk. Maatilatalouden kehittämisrahaston
51508: della 1995-1999 yhteensä 459,9 milj. ecua eli noin     varoja voidaan vuonna 1996 käyttää rahoitustoi-
51509: 2,7 mrd mk (ilman mahdollista indeksitarkistusta).     mintaan 805 milj. mk. Keskeisiä rahoituskohteita
51510: Siitä maatalouden 5a-toimien osuus on koko ra-         ovat mm. tilojen monipuolistaminen ja ympäris-
51511: hastokaudella 804,5 milj. mk, josta toteutui 178,3     tönsuojeluinvestoinnit
51512: milj. mk vuonna 1995 (arvio). Muualla Suomessa             Maatilojen investointituen avustukseksi muun-
51513: 5a-toimien rahastokauden EU:n rahoitusosuus on         netut tukitasot ovat vuonna 1996 korkotukilainois-
51514: 331,0 milj. ecua (ilman mahdollista indeksitarkis-     sa 10-30 o/o, valtionlainoissa 20-40 % ja suorissa
51515: tusta) eli noin 1,9 mrd mk. Vuoden 1995 osuus          avustuksissa 10-20 %.
51516: koko rahastokauden rahoituksesta oli 302,5 milj.           Tuottajaorganisaatioita tuetaan ED-rahoituksella
51517: mk (arvio). Vireillä olevat vuoden 1996 indeksitar-    koko rahoituskauden aikana tavoite 6-alueella 1,7
51518: kistukset muuttavat toteutuessaan tulevia tukimää-     milj. mk ja sen ulkopuolella 18,1 milj. mk.
51519: riä.                                                       Täydentäviä tukitoimia eli kirjanpidon aloitta-
51520:      Vuonna 1995 ehdittiin tukijäljestelmien kes-      mistukea, yhteenliittymien käynnistystukea ja ta-
51521: keneräisyydestä johtuen rahoittaa 5a-toimenpiteistä    lousneuvonnan tukea ei Suomessa oteta käyttöön
51522: vain LFA-toimenpiteitä (arvion mukaan tavoite          ennen vuotta 1997. Niiden käyttöönotto vuonna
51523:  6-alueella 178,3 milj. mk ja sen ulkopuolella 302,5    1997 tai sen jälkeen ratkaistaan myöhemmin. Am-
51524:  milj. mk). Myös tulevina vuosina valtaosa 5a-toi-     mattikoulutustuki rahoitetaan Suomessa rahasto-
51525:  mien rahoituksesta kuluu LFA-tukeen (keskimäärin      kaudella 1995-1999 kokonaan kansallisesti.
51526:  86 % vuosina 1995-99). LFA-tukea maksetaan                Rakennekehityksen onnistumiseksi maa- ja
51527:  Suomessa täysimääräisenä, 180 ecua eli noin           metsätalousministeriö on tehostanut myös maa-
51528:  1 050 mk/yksikkö koko tukeen oikeutetulla alueel-     seudun neuvontajäljestöjen ohjausta Maa- ja met-
51529:  la, jollaista on 85 % maamme peltoalasta              sätalousministeriössä asetettiin 9.2.1995 työryhmä,
51530:      Elintarviketeollisuuden jalostuksen ja mark-      jonka tehtävänä oli suunnitella ne toimenpiteet,
51531:  kinoinnin tukeen käytetään vuosina 1995-99 ED-        joilla ministeriö voi yhdessä neuvontajäljestöjen
51532: 5 360283H
51533: 34
51534: 
51535: kanssa sopia maaseutuelinkeinoja koskevan neu-          maaseudun ongelmien helpottamiseen. Tavoite
51536: vonnan sisällöstä ja tavoitteista tulosohjauksen        6-alueen ohjelmassa on erillinen maaseudun kehit-
51537: keinoin. Työryhmä selvitti erityisesti, millä keinoin   tämispaketti, jonka toimenpiteet kohdistuvat maa-
51538: neuvontaa voidaan ohjata suuntautumaan uusille ja       seudun toimeentulolähteiden monipuolistamiseen,
51539: laajeneville neuvonnan aloille ja millä keinoin         peruspalvelujen säilyttämiseen ja parantamiseen
51540: neuvonnan vaikuttavuutta voidaan mitata                 sekä nykyaikaisen teknologian mahdollisuuksien
51541:     Maatalouden rakennekehityksen vauhdittamisek-       hyödyntämiseen elinolojen ja työympäristön paran-
51542: si Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt           tamiseksi. Paketti tukee paikallisia aloitteita ja
51543:  Suomen maatalouden varhaiseläkeohjelman                mikroaloitteita toimien joustavalta tavalla lähellä
51544:  16.6.1995. Varhaiseläkkeestä käytetään nimitystä       ruohonjuuritasoa Paketti jakautuu kolmeen toi-
51545: luopmnistuki.                                           menpidelinjaan, joiden painopisteinä ovat mat-
51546:     Luopuroistuen keskeisenä tavoitteena on alentaa     kailu, elinkeinotoiminnan monipuolistaminen,
51547: maatalousyrittäjien keski-ikää ja parantaa maatilo-     pk-yritysten, metsätalouden ja pienimuotoisen
51548: jen elinvoimaisuutta tilakokoa kasvattamalla Luo-       puunjalostuksen, ympäristön ja kulttuuriperinnön
51549: puroistukijäijestelmän avulla saadaan maata-            sekä kylien kehittäminen. Ohjelmaan sisältyvät
51550: lousammattiin nuorempia, ammattitaitoisia viljeli-      toimenpide-esitykset perustuvat maakuntien laati-
51551: jöitä ja samalla turvataan luopuvien viljelijöiden      Iniin esityksiin.
51552: toimeentulo vanhuuseläkeikään saakka Luopurois-
51553: tuen avulla voidaan myös siirtää peltoa pois maa-          Tavoite 6-alueella maaseudun kehittämispaketin
51554: taloustuotannosta silloin, kun viljelyn jatkajaa ei     ED-rahoitus on yhteensä 57,5 milj. ecua eli
51555: löydy. Luopuroistukijäijestelmä koskee luopuroisia      333,5 milj. mk vuosina 1995-1999. Pääosa rahoi-
51556: vuosina 1995-1999.                                      tuksesta tulee EU:n maatalouden ohjaus- ja tukira-
51557:     Keskimääräinen luopuroistuki on tilaa kohti         haston ohjausosastosta Kansallinen julkinen rahoi-
51558: suuruudeltaan arviolta noin 5 200 mk kuukaudessa        tusosuus on saman suuruinen. Paketin kokonais-
51559: ja luopujaa kohden keskimäärin 3 300 mk kuukau-         kustannukseksi ohjelmakaudella on arvioitu
51560: dessa EU:n maatalousrahasto maksaa noin 40 %            145,3 milj. ecua
51561: kustannuksista. Ohjelman kokonaiskustannuksiksi            Tavoite 5b-ohjelma on laadittu siten, että sen
51562: arvioidaan noin 7,6 mrd mk, josta EU:n osuutta on       eri rahastoille esitetyt toimenpiteet täydentävät
51563: 3,2 mrd mk. Vuonna 1995 kustannukset ovat ol-           toisiaan samoin periaattein ja tavoittein kuin tavoi-
51564: leet jäijestelmän hitaasta käynnistymisestä johtuen     te 6-alueen maaseudun kehittämispaketti. Tavoite
51565: vain noin 30 milj. mk.                                  5b-ohjelman kokonaiskustannukseksi on arvioitu
51566:     Vuosina 1995-1999 arvioidaan luopuroistukijär-      vuosina 1995-1999 613,79 milj. ecua eli
51567: jestelmän piiriin tulevan noin 15 300 tilaa ja noin     3,5 mrd mk, josta EU:n osuus on 191,4 milj. ecua
51568: 274 000 hehtaarin peltoala Arvion mukaan noin           ja kansallisen julkisen rahoituksen osuus
51569: puolet peliosta ohjautuu tilanpidon jatkajille, nm-     259,25 milj. ecua
51570: sas kolmannes lisämaaksi muille viljelijöille ja           ED-jäsenyyden myötä tuotantopanoksiin kohdis-
51571: viidennes muihin kuin maataloustarkoituksiin.           tuneet verot ja maksut ovat poistuneet. Elintarvik-
51572:     Tavoite 5b ja 6-ohjelmat sisältävät toimenpide-     keiden arvonlisäveroa on sovittu alennettavaksi
51573: linjoja ja toimenpidekokonaisuuksia, joissa EU:n        asteittain. Vuoden 1998 alusta se alenee 12 %:iin.
51574: eri rakennerahastojen toimenpiteitä kohdistetaan        Siirtymävaiheen tuki poistuu asteittain kokonaan.
51575:                                                                                                              35
51576: 
51577: 
51578:                                          liikenneministeriön hallinnonala
51579: 
51580: 
51581: 
51582:     Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta            suustyön ohjelman laatiminen. Se tulee koskemaan
51583: liikenneministeriö on esittänyt seuraavaa.                tavoitejakson viimeisiä vuosia 1997-2000. Edelli-
51584:                                                           sen tapaan ohjelma laaditaan liikenneturvallisuus-
51585:                                                           asiain neuvottelukunnan toimesta kaikkien liiken-
51586:    liikennetmvallisuus Suomessa                           neturvallisuustyöhön osallistuvien viranomaisten
51587:                                                           yhteistyönä, jolloin vastuun- ja tehtävienjakoa
51588:      Ilma- ja rautatieliikenteen turvallisuus on kan-     edelleen selkeytetään. Ohjelmaa varten on suunni-
51589: sainvälisestikin tarkastellen Suomessa korkealla          teltu liikenneturvallisuustyön uusia painopistealuei-
51590: tasolla. Lentoliikenteen palvelutason ja samalla          ta sekä resurssien entistä tehokkaampaa kohden-
51591: turvallisuuden kehittämiseksi keskeinen investoin-        tamista ja käyttöä
51592: tihanke on meneillään oleva lennonvarmistusjfujes-            Veneily on vapaa-ajan toimintaa, jota ei voida
51593: telmän uusiminen. Suunnitelman mukaan hanke               suoraan rinnastaa ammattimerenkulkuun ja muihin
51594: saadaan kokonaisuudessaan toteutettua v. 1997.            liikennemuotoihin. Vesillä tapahtuneista hukku-
51595:      Rautatieliikenteessä jatketaan rahoituksen salli-    misonnettomuuksista vain joka kolmannessa ta-
51596: missa puitteissa tasoristeysten poisto-ohjelmaa ja        pauksessa on kyse veneonnettomuudesta. Veneon-
51597: transitoliikenteelle tärkeiden satamaratojen vahvis-      nettomuudet tapahtuvat pääsääntöisesti pienillä
51598: tamista Automaattisen junien kulunvalvontalaittei-        soutu- tai moottoriveneillä sisävesillä Näillä alu-
51599: den rakentamista jatketaan suunnitelmien mukai-           eilla viranomaisvalvonta on vähäistä ja satunnaista.
51600: sesti.                                                        Veneilyn turvallisuuden valvonta on usean
51601:      VR:n yhtiöittämiseen liittyen perustettiin           hallinnonalan yhteistyötä Ottaen huomioon eri
51602:  1.7.1995 lukien Ratahallintokeskus, joka radanpi-        ministeriöiden toimintojen vastuu- ja painopiste-
51603: don ohella vastaa rautatieliikenteen kaikista viran-      alueet yhtä vastuuviranomaista on vaikea määrit-
51604: omaistehtävistä. Liikenteen turvallisuuteen liittyen      tää. Merenkulkulaitoksen tehtävät liittyvät ensisi-
51605: se antaa mm. junaturvallisuutta koskevat turvalli-        jaisesti kaupallisen merenkulun edistämiseen, tur-
51606: suusnormit, ohjeet ja tekniset määreet.                   vaamiseen ja valvontaan. Poliisin tehtävänä on
51607:      Tieliikenteen liikenneturvallisuuden kehitys on      yleisen jfujestyksen ja turvallisuuden ylläpito vesil-
51608: ollut asetettuihin pitkän aikavälin tavoitteisiin         lä. Rajavartiolaitos keskittyy rajojen vartiointiin ja
51609: nähden myönteistä. Kuitenkin, jos verrataan vuosi-        meripelastukseen. Pelastushallinto hoitaa sammu-
51610: en 1993 ja 1994 liikennekuolemien määriä, on              tus-, pelastus- ja öljyntmjuntatehtävät. Tullilaitok-
51611: positiivinen kehitys pysähtynyt. Vuonna 1994              selle kuuluu tullivalvonta Puolustusvoimilla on
51612: tapahtui 480 liikennekuolemaa, mikä on 4 vähem-           omat maanpuolustukseen liittyvät tehtävät.
51613: män kuin edellisenä vuonna. Henkilövahinkoon                  Sisäasiainministeriön asettama merelliset toi-
51614: johtaneita onnettomuuksia tapahtui 6 245, mikä on         minnot -työryhmä laati v. 1994 mietinnön "Valtion
51615:  1,6% edellisvuotta enemmän.                              merellisten viranomaistoimintojen edelleen kehittä-
51616:      1990-luvun alkupuolen myönteistä kehitystä           minen ja organisaatioiden keventäminen". Mietintö
51617:  tuki liikennemäärien kasvun pysähtyneisyys. Kun          sisältää viranomaistehtäviä koskevien esitysten
51618:  liikennemäärät ovat jälleen alkaneet kasvaa, on          lisäksi kannanottoja ja toimenpide-ehdotuksia ve-
51619:  liikenneturvallisuustilanne vaarassa heikentyä.          neilyn turvallisuudesta
51620:      Liikenneturvallisuustyössä on edetty toteutta-           Liikenneministeriö asetti v. 1994 kolmannen
51621:  malla valtioneuvoston vuonna 1993 antamaa peri-          kerran veneilyasiain neuvottelukunnan kolmivu<r
51622:  aatepäätöstä ja sen liitteenä olevaa liikenneturvalli-   tiskaudeksi 1.2.1994-31.1.1997. Neuvottelukunnan
51623:  suustyön ohjelmaa vuosille 1993-1996. Periaate-          tehtävänä on toimia merenkulkuhallituksen apuna
51624:  päätöksen toteutumistilanteesta on laadittu erillinen    veneilyyn liittyvissä asioissa
51625:  selvitys huhtikuussa 1995.                                   Tällä hetkellä ei ole vireillä suunnitelmia mää-
51626:       Syksyllä 1995 aloitettiin uuden liikenneturvalli~   rätä yhtä viranomaista veneilyn turvallisuudesta
51627: 36
51628: 
51629: vastaavaksi viranomaiseksi. Lähiajan tavoitteena           Työryhmän esitystä vastaava liikenneverkkojen
51630: on selkeyttää eri viranomaisten ja myös järjestöjen     ylläpito ja kehittämistavoite sisältyy myös halli-
51631: välistä työnjakoa ja parantaa niiden välistä yhteis-    tusohjelmaan. Hallitusohjelman mukaan rataver-
51632: työtä. Koordinaatiotyötä tekee veneilyn osalta          kon tasoa myös korotetaan.
51633: liikenneministeriön asettama, eri hallinnonalojen
51634: viranomaisia ja järjestöjä varsin kattavasti edustava      VR:n yhtiöittämiseen liittyen valtioneuvosto otti
51635: veneilyasiain neuvottelukunta. Neuvottelukunta sai      v. 1994 periaatepäätöksessään kantaa rataverkon
51636: 28.2.1996 valmiiksi veneilyturvallisuuden tavoite-      laajuuteen ja sen ylläpidon ja kehittämisen edellyt-
51637: ohjelman. Neuvottelukunta on myös vuosittain eri        tämään rahoitustasoon. Kannanoton mukaisesti
51638: tavoin kampanjoinut veneilyn turvallisuuden ja          rataverkon laajuus säilytetään nykyisellään ja pal-
51639: hyvän veneilytavan edistämiseksi.                       velutaso nostetaan liikenteen edellyttämälle tavoi-
51640:                                                         tetasolle kuten myös tilintarkastajat edellyttävät.
51641:      Rataveikon 10imistmve                              Liikenneministeriö pyrkii turvaamaan tämän rahoi-
51642:                                                         tustason siten, että talousarviossa myönnettyjen
51643:     Rataverkon uusimistarvetta on laajemmin tar-        määrärahojen lisäksi rahoituslähteinä käytetään
51644: kasteltu liikenneministeriön v. 1993 asettaman          mm. VR-Yhtymän tuloksen antamia mahdollisuuk-
51645: työryhmän muistiossa "Radanpito ja rataverkon           sia ja EU:lta saatavaa rahoitusta.
51646: kehittäminen pitkällä aikavälillä". Vaitioneuvosto
51647: otti radanpidon rahoitustasoon kantaa VR:n yhti-            Radanpidon rahoitustarve on viime vuosina
51648: öittämiseen liittyen v. 1994. Lisäksi radanpito         tyydytetty. Liikenneministeriön hallinnonalan in-
51649: sisältyi osana vuoden 1995 alussa julkistettuun         frast:ruktuurimt ovat vähentyneet v:sta
51650: kaikkia liikennemuotoja koskevaan liikenneminis-        1991 yhteensä 2 rnrd markalla Vähennys on koh-
51651: teriön työryhmämietintöön, "Suomen infra-               distunut tienpitoon. Sen sijaan radanpidon määrä-
51652: struktuuri 2010". Työryhmän kannanotoissa pide-         rahatasoa on nostettu ja siten on suoritettu valtion-
51653: tään erityisen tärkeänä Suomen hyvinvoinnin kan-        tilintarkastajien ehdotlama uudelleen kohdentami-
51654: nalta, että maassamme on hyvä ja toimiva infra-         nen. Määrärahatason nostaminen on ollut mahdol-
51655: struktuuri. Siksi on tarpeen, että eri liikenneverkot   lista myös VR:n hyvän tuloksen johdosta
51656: laitteineen, varusteineenja niihin liittyvine toimin-       Radanpidon määrärahoilla on voitu kunnostaa
51657: toineen koko maassa pidetään tarvetta vastaavassa       nykyistä rataverkkoa ja kehittämisinvestoinnit on
51658: kunnossa ja niitä kehitetään vastaamaan kulloinkin      voitu toteuttaa suunnitellussa aikataulussa Nk.
51659: yhteiskunnan asettamia uusia vaatimuksia Työryh-        ensimmäisen palvelutasoluokan rataosuus eli Hel-
51660: mä esitti kolme eri vaihtoehtoa rahoitustarvelaskel-    sinki-Tampere -rata valmistuu aikataulun mukai-
51661: mineen liikenneverkkojen ylläpitämiseksi ja kehit-      sesti. Nopea junaliikenne Helsinki-Turku välillä
51662: tämiseksi vuoteen 2010 mennessä.                        voi alkaa v. 1996.
51663:                                                                                                              37
51664: 
51665:                                   Kauppt- ja teollisumministeriön hallinnonala
51666: 
51667: 
51668: 
51669:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta             pensaatiotoimikuntaan tai sen sihteeristöön. Kom-
51670: kauppa- ja teollisuusministeriö on esittänyt seuraa-     pensaatiotoimikunnan jäseninä toimivat kolmen eri
51671: vaa.                                                      ministeriön virkamiehet, jotka ratkaisevat käsiteltä-
51672:                                                          vät asiat virkavastuulla Toimikunnan työtä valvoo
51673:                                                          erityinen ministerityöryhmä, ja toimikunnan asetta-
51674:     F-18 Homet -hävittäjähankinnan va<~takauppoja         mispäätöksessä edellytetään, että toimikunta rapor-
51675: koskevan sopimuksen toteutmninen. Valtiontilin-          toi työstään puolivuosittain myös talouspoliittiselle
51676: tarkastajat pitävät vastakauppajäzjestelmää erityi-       ministerivaliokunnalle. Kauppa- ja teollisuusminis-
51677: sen hyödyllisenä silloin, kun sen avulla voidaan         teriö pitää nykyistä organisaatiota tarkoituksenmu-
51678: siirtää uutta teknologiaa Suomen teollisuuden käyt-       kaisena niin tehokkuuden kuin valvonnankin kan-
51679: töön. Tässä suhteessa on vuoden 1993 jälkeen             nalta.
51680: tapahtunut merkittävää kehitystä. General                    Valtiontilintarkastajat katsovat, että kompensaa-
51681: Electric'in ja Metalliteollisuuden keskusliiton saa-     tiokauppojen seurantaa olisi helpotettava, ja että
51682: tua valmiiksi perusselvityksen suomalaisten yri-         olisi selvitettävä, miten kaikki vastakaupat voitai-
51683: tysten toivomista teknologia-alueista, joita vasta-      siin julkistaa siten, että annetaan tieto yrityksestä,
51684: kauppayritysten kautta olisi mahdollista kehittää,       kaupan nimikkeestä ja kertoimesta
51685: ovat myös yksittäiset teknologian siirtoprojektit            Kauppa- ja teollisuusministeriö on kesästä 1994
51686: voineet käynnistyä Keväällä 1996 teknologian             alkaen säännöllisesti julkaissut, ja tulee jatkossakin
51687: siirron osuus epäsuorista vastakaupoista on noussut      julkaisemaan, tiedotteen vastakauppaohjelman ylei-
51688: 15 %:iin edellisen vuoden 4 %:sta.                       sestä etenemisestä. Tiedotteeseen sisällytetään
51689:     Valtiontilintarkastajat edellyttävät lisäponniste-   kokonaislukujen lisäksi tietoa eri tuoteryhmien ja
51690: luja myös pienen ja keskisuuren teollisuuden vas-        erityyppisten projektien osuuksista, toteutettavista
51691: takauppaosuuden nostamiseksi. Vastakauppavi-             erityishankkeista, laskelmia käytetyistä kertoimista,
51692: ranomaiset ovat koko Homet-vastaostoajan koros-          ylipäänsä asioista, joista voidaan tiedottaa yritysten
51693: taneet vastaostovelvollisille pk-yritysten tärkeyttä     liikesalaisuuksien suojaa rikkomatta Tiedotteisiin
51694: vastaosto-ohjelman onnistumisen kannalta. Vasta-         sisällytetään lisäksi niiden yritysten nimet, jotka
51695: ostovelvolliset ovat myös huomioineet tämän;             vastatessaan kompensaatiotoimikunnan tieduste-
51696: pk-sektoriin on panostettu mm. palkkaamalla pel-         luun kaupan synnystä ja vastaostovelvollisen osuu-
51697: kästään pk-projekteihin keskittyvää henkilökuntaa.       desta siinä, ovat samalla antaneet suostumuksensa
51698: Pk-sektorin osuus epäsuorista vastakaupoista onkin       nimensä julkistamiseen.
51699: noussut selvästi vastaostovelvoitteen alkuaikojen            Korkein hallinto-oikeus antoi 15.1.1993 päätök-
51700: tasolta. On myös huomattava, että pk-projektit           sen, jonka mukaan vastaostoasiakitjoissa on muun
51701: ovat yhä useammin pitkiijänteisiä ja kokonaisval-        muassa sellaisia liike- ja teollisuustoimintaa koske-
51702: taisia, pysyvään markkinoillepääsyyn tähtääviä           via tietoja, jotka on pidettävä salassa, ellei se, jota
51703: ohjelmia yksittäisessä kaupassa avustamisen sijas-       asiakitja koskee, tiedon antamiseen suostu. Tämän
51704: ta.                                                      päätöksen mukaisesti kauppa- ja teolli-
51705:     Valtiontilintarkastajat pitävät kertomuksessaan      suusministeriö katsoo, että yksittäisiä vasta-
51706: kompensaatiotoimikunnan asemaa ristiriitaisenaja         kauppoja tai niissä käytettyjä kertoimia ei voida
51707: tilannetta, jossa sama viranomainen tulkitsee, hy-       viranomaisten taholta julkistaa.
51708: väksyy, tarkastaa ja valvoo omaa toimintaansa                Valtiontilintarkastajat toteavat, että liikesalai-
51709: epätarkoituksenmukaisena Kompensaatiotoimikun-           suudella tarkoitetaan tavanomaisesti tietoa, jolla on
51710: nan tehtävänä on valmistavasti käsitellä sille teh-      merkitystä sen yrityksen elinkeinotoiminnalle,
51711: dyt vastakauppoja koskevat esitykset ja vaateet ja       jonka käytössä liikesalaisuus on. Kauppa- ja teolli-
51712: esittää ne edelleen kauppa- ja teollisuusministeriön     suusministeriön mielestä liikesalaisuuden piiriin
51713: hyväksyttäväksi. Ministeriöllä on aina lopullinen        kuuluvat tuotteisiin liittyvien teknisten ominai-
51714: päätösvalta kauppojen hyväksymistä koskevissa            suuksien tai taloudellisten seikkojen lisäksi yritys-
51715: asioissa. Asian esittelijä KlM:ssä ei kuulu kom-         ten osaamiseen liittyvät tiedot l&Yemminkin, koska
51716: 38
51717: 
51718: nämä ovat yrityksen kannalta kilpailutekijöitä            not-tyhmän toimesta siten, että kotimaan verkosto
51719: samalla tavoin kuin tuotteeseen tai sen valmistuk-        palvelee kotimaassa erityisesti yrityksiä, joilla ei
51720: seen liittyvä tietämys. Tällaisia voivat olla mm.         vielä ole vientikokemusta ja joiden on järkevää
51721: markkinointiin, sopimustekniikkaan, rahoitukseen          hakea liiketoiminnan ja tuloksen kasvua kansain-
51722: ym. liittyvät seikat, ylipäänsä asiat joiden avulla       välisiltä markkinoilta Ulkomaisen verkoston toi-
51723: yritykset kilpailevat kaupoista ja saavat kauppoja        menpiteet kohdistetaan ensisijaisesti pieniin ja kes-
51724: Myös esimerkiksi markkinatilanne saattaa aihe-            kisuuriin yrityksiin, joilla jo on kokemusta kan-
51725: uttaa sen, että yrityksen kannalta ei ole samanteke-      sainvälistymisestä.
51726: vää, julkistetaanko jonkin tietyn kaupan syntyme-             Suomen lähialueiden kaupallista edustautumista
51727: kanismit                                                  on vahvistettu siten, että alueella toimii tällä het-
51728:     Kertoimet taas ovat kiinteästi yrityksiin ja nii-     kellä kolme Suomesta lähetettyä kaupallista sihtee-
51729: den solmimiin vastakauppoihin liittyviä tietoja.          riä ja viisi paikalta palkattua kaupallista avustajaa.
51730: Asiayhteydestään irrotettuna tieto yksittäisen ker-       Alueen voimavarojen lisääminen nykyisestä edel-
51731: toimen suuruudesta on merkityksetön. Lisäksi ker-         lyttää samanaikaista kustannusten karsimista tai
51732: toimet ovat puolustusministeriön ja vastaostovel-         toimipisteiden vähentämistä toisaalla ks-verkostos-
51733: vollisen välisen sopimuksen toteutumiseen liittyvä        sa, sillä valtiontaloudelliset syyt eivät mahdollista
51734: tieto, joka on sopimuksessa määrätty luottamuksel-        verkoston valtionavun lisäämistä.
51735: liseksi.                                                     Ks-verkoston kustannuskehitystä, toiminnan
51736:     Yksittäisistä vastakaupoista tiedottaminen jää        taloudellisuutta ja tehokkuutta seurataan säännölli-
51737: näin ollen yritysten itsensä tehtäväksi. Kauppa- ja       sesti ks-valiokunnassa, jossa ovat edustettuina sekä
51738: teollisuusministeriön mielestä olisi suotavaa, että       ulkoasiainministeriö että kauppa- ja teollisuusmi-
51739: yritykset toisivat soimimiaan kauppoja julkisuu-          nisteriö. Verkoston valtionavun osuutta on voitu
51740: teen, jotta viranomaisten antama yleiskuva vasta-         vähentää sitä mukaa kun palvelutuotannossa on li-
51741: kaupoista täydentyisi ja täsmentyisi.                     sääntyvässä määrin siirrytty maksullisiin palve-
51742:                                                           luihinja Suomesta lähetettyjen kaupallisten sihtee-
51743:     KatqW.liset sihteerit Valtiontilintarkastajain        reiden asemasta on osittain siirrytty paikan päältä
51744: mielestä kaupallisten sihteerien verkoston voima-         palkattujen kaupallisten avustajien käyttöön.
51745: varoja on suunnattava jatkuvasti uusille alueille,            Suomen Ulkomaankauppaliiton toiminnasta on
51746: joille voidaan tehostaa vientiä. Tällainen uusi           tarkoitus suorittaa kansainvälinen evaluaatio vuo-
51747: mahdollisuus voi valtiontilintarkastajain mielestä        den 1996 aikana. Tässä yhteydessä kaupallisten
51748: olla esim. Etelä-Amerikka. Kaupalliset sihteerit          sihteerien verkoston kattavuus ja toiminnan tulok-
51749: tulee sijoittaa nimenomaan sellaisille alueille, joilla   sellisuus ja vaikuttavuus tulevat arvioitavaksi yh-
51750: suomalaiset yrittäjät tarvitsevat erityistukea.           dessä Ulkomaankauppaliiton muun toiminnan
51751:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on yhdessä             kanssa.
51752: Suomen Ulkomaankauppaliiton kanssa valmiste-
51753: lemassa Etelä-Amerikan toimintastrategiaa, missä              Pmm käytön lisääminen Puun menekki varsin-
51754: yhteydessä on tarkoitus päättää, miten Suomen             kin massa- ja paperiteollisuuteen on verraten hyvä,
51755: kaupallista edustautumista vahvistetaan Etelä-Ame-        lähellä käytännön maksimia puun markkinataJjon-
51756: rikassa Tällä hetkellä Etelä-Amerikka hoidetaan           nan suhteen. Tämä heijastuu metsänomistajien
51757: aluekeskus-mallin mukaan siten, että Suomesta             kiinnostukseen markkinoida puuta energiakäyttöön,
51758: lähetetty kaupallinen sihteeri vastaa Chilestä käsin      jossa hintataso on ainespuumarkkinoita alempi.
51759: yhdessä kohdemaasta palkattujen avustajien kanssa         Suhdanneluonteisesti vaihteleva tilanne hankaloit-
51760: myös Argentiinasta ja Brasiliasta ja Meksikosta           taa jossain määrin pyrkimyksiä kehittää pitkäjän-
51761: käsin myös Venezuelasta ja Kolumbiasta Uusista            teisesti puun energiakäyttöä, jossa sen kilpai-
51762: mahdollisista toimipisteistä on vahvimmin ollut           luasema on muutenkin vaikea
51763: esillä kaupallisen sihteerin asettautuminen Brasi-            Valtiovalta on osaltaan jo pitkään pyrkinyt
51764: lian Sao Paoloon.                                         parantamaan energiapuun edellytyksiä ener-
51765:     Pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat kan-      giamarkkinoilla Viimeksi siihen liittyvää toimin-
51766: sainvälistymispalveluja oman toimintansa kan-             taa on kokonaisuutena linjattu valtioneuvoston
51767: nalta potentiaalisimmilla vientimarkkinoilla, joita        1994 keväällä hyväksymässä bioenergian edistä-
51768: ovat Euroopan maat ja etenkin Suomen lähialueet           ruisohjelmassa Sen tavoitteeksi asetettiin lisätä
51769: Pk-yritysten tarpeet hoidetaan Suomen Ulkomaan-           puun ja muun bioenergian käyttöä keskimäärin
51770: kauppaliiton neuvonta- ja kansainvälistymistoimin-        neljänneksellä nykyisestä vuoteen 2005 mennessä
51771:                                                                                                     39
51772: 
51773:    Putm kilpailukyvyn parantamisessa pääpaino on        Ympäristöperusteisessa energiaverotuksessa on
51774: tekniikan kehittämisessä alkaen puun tuotannosta    veroporrastusta fossiilisten polttoaineiden ja bio-
51775: ja kmjuusta ja päätyen polttotekniikkaan. KTM:n     energian välillä lisätty viimeksi vuoden 1995 alus-
51776: vuonna 1993 käynnistämissä ja nyttemmin             ta. Puu on säilynyt koko ajan verottomana. Tällä
51777: 1EKESin hallinnoimissa uusissa energiatutki-        on myös kompensoitu sitä, että ED-jäsenyyden
51778: musohjelmissa puuhun ja muuhun bioenergiaan         myötä jouduttiin poistamaan arvonlisäverotukseen
51779: kohdistuu noin kolmannes koko tutkimuspanokses-     sisältynyt alkutuotevähennys mm. puupolttoaineel-
51780: ta.                                                 ta.
51781:    Valikoivalla investointituella on kannustettu
51782: puuta käyttävien energiantuotantolaitosten raken-      Bioenergian edistämisohjelman mukaisesti te-
51783: tamista. Tulevina vuosina pyritään tukea kanavoi-   hostetaan myös alan tiedotus-, neuvonta- ja koulu-
51784: maan etenkin uuden teknologian demonstrointiin ja   tustoimintaa Siihen saataneen kanavoitua varoja
51785: markkinoillesaattamiseen.                           myös EU:n ns. ALTENER-ohjelman kautta.
51786: 40
51787: 
51788:                                    Sosiaali- ja tetveysministeriön hallinnonala
51789: 
51790: 
51791: 
51792:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta             järjestänyt yhdessä lääninhallitusten kanssa koulu-
51793: sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt seuraa-       tusta kuntien ehkäisevän päihdetyön viranhaitijoille
51794: vaa.                                                      ja luottamushenkilöille. Vuosina 1993-1994 on
51795:                                                           yhteistyössä lääninhallitusten ja kuntien kanssa to-
51796:                                                           teutettu laajaa nuorten päihteidenkäytön ehkäisyn
51797:    Päihdelmolto ja väärinkäyttäjien toimeentulo-          tehostamisohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on ollut
51798: turva                                                     tehostaa nuorten päihteidenkäytön ehkäisyä lisää-
51799:                                                           mällä nuorten parissa toimivien työntekijöiden
51800:      Palvelujen saatavulti                                yhteistyötä sekä kehittämällä heidän käyttämiään
51801:                                                           työmenetelmiä
51802:     Valtion tilintarkCEtc§at katsovat, että sosiaii- ja       Ministeriö julkaisi vuonna 1993 kuntien työnte-
51803:  te!Veysministeriön tulee ryhtyä toimiin riittävien       kijöille ja luottamushenkilöille osoitetun oppaan
51804:  tai ainakin vähimmäistCEoisten ennakolta eh-             (Päihdeopas, S1M esitteitä 1993: 8), jossa esiteltiin
51805:  käisevien päihdelwnltopalvelujen twvmmiseksi             erilaisia vaihtoehtoja, joiden mukaisesti voidaan
51806:  mcvn eri osissa ja kaikissa kwmissa T(JIVittCE!ssa       kehittää ehkäisevää päihdetyötä sekä hoitaa kun-
51807: päihdelwnltolakia on uudistettava                         nassa ilmeneviä päihdehaittoja ja järjestää tarvitta-
51808:     Päihdehuoltopalvelujen turvaamiseksi kansalai-        via päihdehuollon palveluja Oppaan keskeisenä
51809: sille asuinpaikasta riippumatta, on sosiaali- ja ter-     tavoitteena oli kiinnittää kuntien huomiota siihen,
51810: veysministeriö eri yhteyksissä muistuttanut kuntia        että päihdehaittojen tehokas ehkäisy ja panostami-
51811: päihdehuoltolain mukaisista velvoitteista palvelu-        nen varllaiseen hoitoon on kunnalle taloudellisesti
51812: jen järjestämiseen. Ministeriön kunnille osoitta-         kannattavaa
51813: maan oppaaseen, 1192 Sosiaali- ja terveyden-                  Ministeriön kesällä 1994 asettamassa lähipalve-
51814: huollon lakisääteiset palvelut, sisältyi päihdehuol-      lutyöryhmässä muun muassa valmistellaan projek-
51815: lon järjestämisvelvollisuutta koskeva luku. Opas          teja ja kehitetään toimintatapoja, joilla erityispal-
51816: on uusittu v. 1996 (S1M/oppaita 1996:1).                  veluja nivotaan paremmin osaksi lähipalveluja
51817:     Päihdehuoltolaki sisältää muuta palvelulainsää-       palvelujen saatavuuden, hoidon porrastuksenja eh-
51818: däntöä vastaavat säännökset palveluiden järjestä-         käisevän työn kehittämiseksi. Päihdehuolto on
51819: misestä kunnassa Ministeriö on syksyllä 1993              hankkeessa mukana yhtenä erityispalvelujen ke-
51820: asettamassaan palvelulainsäädäntöprojektissa sel-         hittämisalueena.
51821: vittänyt palvelulainsäädännön uudistamistarpeita,             Ministeriössä on valmistunut keväällä 1996
51822: muun muassa asiakkaan asemaa palvelujen suh-              selvitys valtionosuusuudistuksen vaikutuksista
51823: teen. Tällöin on tarkasteltu tilannetta myös päihde-      sosiaali- ja terveydenhuollon osalta Selvityksessä
51824: huollon asiakkaan osalta Selvitystyön pohjalta on         selvitetään muun muassa palvel1Yen tason ja asiak-
51825: laadittu luonnos lakiehdotukseksi sosiaalihuollon         kaan aseman kehittymistä
51826: asiakkaan asemasta.
51827:     Sosiaali- ja terveysministeriön koulutustoimin-
51828: nassa ja muussa kuntiin suunnatussa toiminnassa              Toimeentuloturva
51829: on selkeästi tuotu esiin raittiustyölaissa ja raittius-
51830: työasetuksessa kunnille säädetyt velvoitteet yleis-           Päihdeongelmaisten toimeentulotwvcn on kehi-
51831: ten edellytysten luomisesta raittiustyölle ja muulle      tettävä siten, että se osaltcvn kannustcn CEiakkaita
51832: ehkäisevälle päihdetyölle sekä aktivoitu kuntia           hakeutwncvn ja osallistwncvn omCE!htoiseen ja
51833: kehittämään raittiustyötä ja muuta ehkäisevää päih-       ennaltCE!hkäiseväin hoitoon
51834: detyötä. Erityisesti huomiota on kiinnitetty raittius-        Kuntoutuslainsäädännön kehittämisen yhteydes-
51835: työn ja muun ehkäisevän päihdetyön menetelmälli-          sä on ministeriön ja Kansaneläkelaitoksen toimesta
51836: seen kehittämiseen. Ministeriö on tukenut raittius-       tarkasteltu mahdollisuuksia kehittää (Eduskunnan
51837: työlain mukaisilla avustusmäärärahoilla kuntien ja        sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön, 1994 vp
51838: järjestöjen kokeilu- ja kehittämishankkeita sekä          - StVm 25 mukaisesti) kuntoutusrahalain katta-
51839:                                                                                                                   41
51840: 
51841: vuutta siten, että myös työtä vailla olevilla päihde-         pyritään vastaamaan myös EU:n mukanaan tuo-
51842: ongelmaisilla olisi samanlainen mahdollisuus kuin             miin haasteisiin päihdehaittojen ehkäisemiseksi,
51843: työssä olevilla saada kuntoutusrahaa päihdehuolto-            vähentämiseksi ja kmjaamiseksi. Ohjelma on käsi-
51844: lain mukaisen laitoskuntoutuksen ajalta. Päihdeon-            telty hallituksen iltakoulussa. Sosiaali- ja terveys-
51845: gelmaisten hoidon ja kuntoutuksen aikaisen toi-               ministeriö on antanut päihde- ja raittiusasiain neu-
51846: meentuloturvan kehittämistyötä ministeriössäjatke-            vottelukunnan tehtäväksi laatia ohjelman pohjalta
51847: taan.                                                         käytännön toimenpideohjelman.
51848: 
51849:    EU-sopimmten vaikutukset                                      Alkoholitulojen haittaverotus
51850: 
51851:     Sosimli- ja tei'Veysministeriön tulee valmistau-              Valtiontilintarkastajat katsovat, että alkoholitu-
51852: tua jo ennakolta Suomen mahdollisen EU-jikenyy-               loja on haittaverotettava nykyistä enemmän riittä-
51853: den myötä todennäköisesti lismntyvien alkoholi-                vien päihdehuoltopalvelujen rahoittamiseksi. Ker-
51854: haittojen ehkäisemiseen. PäihdehuoltojäJjestelmä              tyvillä varoilla on tuettava kuntien jäJjestämän
51855: ja sen voimavarat tulee mitoittcn haittojen kasvun            päihdehuollon lisäksi myös Vapcn?htoista päihde-
51856: edellyttämälle tasolle.                                       huoltotyötä
51857:     Alkoholilainsäädäntö uudistettiin vuoden 1995                 Alkoholilain 36 §:n mukaan alkoholiyhtiön
51858:  alusta. Uudistuksessa otettiin huomioon Suomen               tulee siinä laajuudessa kuin sosiaali- ja terveys-
51859:  ETA-sopimus ja Suomen ED-jäsenyys. Lainsää-                   ministeriö siitä tarkemmin määrää harjoittaa alko-
51860:  dännön uudistuksen lähtökohtana oli se, että alko-           holitutkimusta, seurata alkoholioloja sekä harjoit-
51861: holihaittoja pyritään ehkäisemään kulutusta ohjaa-            taa alkoholin käytöstä aiheutuvia haittoja koskevaa
51862: malla. Uudistuksessa alkoholiasioihin liittyvä lupa-          tiedotusta ja valistusta sekä muuta alkoholiin liitty-
51863: hallinto ja valvonta siirrettiin alkoholiyhtiöstä sosiaali-   vää terveyskasvatusta. Tätä toimintaa varten valti-
51864:   ja terveysministeriön hallinnonalalle. Alkoholiyh-          on talousruvioon on otettava määräraha joka vastaa
51865: tiön valmistukseen, tukkumyyntiin, maahantuontiin             0. 7 prosenttia alkoholiveron ruvioidusta vuotuisesta
51866: ja maastavientiin liittyvät monopolioikeudet puret-           tuotosta. Vuonna 1995 määräraha on noin 50 mil-
51867: tiin. Alkoholiyhtiön alkoholijuomien vähittäis-               joonaa markkaa. Edellisessä kohdassa selostetun
51868:  myyntimonopoli yli 4. 7 tilavuusprosenttia sisältä-          mukaisesti alkoholitiedotus, -valistus ja -tutkimus
51869:  vien juomien osalta säilytettiin kuitenkin laajana.          siirretään pois alkoholiyhtiöltä 1.5.1996, josta
51870: Alkoholilainsäädännön uudistukseen liittyen minis-            lukien myös alkoholilain asianomainen säännös
51871: teriö asetti vuonna 1994 työryhmät selvittämään               muutetaan. Määrärahan taso säilyy entisellään.
51872: alkoholitiedotuksen, -valistuksen ja -tutkimuksen             Valtion alkoholituloilla ei ole rahoitettu kunnallista
51873: uudelleen organisointia. Työryhmät luovuttivat                päihdehuoltoa tai vapaaehtoista päihdehuoltotoi-
51874:  muistionsa sosiaali- ja terveysministeriölle touko-          mintaa, vaan näiltä osin rahoitus tapahtuu valtion-
51875:  kuussa 1995. Työryhmät esittivät, että alkoholitie-          osuuslainsäädännön ja raha-automaattiavustusjär-
51876:  dotus, -valistus ja -tutkimus siirretään alkoholiyh-         jestelmän kautta.
51877:  tiöstä sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa               Raittiustyölain 10 §:n mukaan valtion talousar-
51878:  oleviin yksiköihin ja että niiden toimintaedellytyk-         vioon on otettava määräraha, joka vastaa vähintäin
51879:  set turvataan vähintään nykyisellä tasolla. Työryh-          40 penniä kutakin maassa edellisenä vuonna hen-
51880:  mien työn pohjalta laadittu alkoholilain muutosesi-          kik:itjoitettua asukasta kohti käytettäväksi päihde-
51881:  tys tulee voimaan 1.5.1996.                                  haittojen ehkäisyyn. Tällä määrärahalla on tuettu
51882:      Suomi on Euroopan unionin terveysohjelmia                muun muassa kuntien ja jäijestöjen päihdetyön
51883:  käsittelevissä elimissä tuonut esiin runsaan alkoho-         kehittämishankkeita. Myös tupakkalain 27 §:n
51884:  lin käytön aiheuttamia taloudellisia, sosiaalisia ja         mukaisia tupakoinnin vähentämiseen ja muuhun
51885:  terveydellisiä haittoja ja esittänyt, että alkoholihait-     terveyskasvatukseen tarkoitettuja määrärahoja on
51886:  tojen vähentäminen tulisi ottaa voimakkaammin                osoitettu jäijestöjen ja kuntien päihdetyön kokeilu-
51887:  mukaan terveysohjelmiin. Suomen esittämät aja-               ja kehittämishankkeisiin.
51888:  tukset ovat saaneet osakseen hyväksyvää huo-
51889:  miota.                                                          Vanhmpolitiikka
51890:      22.11.1995 julkistettiin päihde- ja raittiusasiain
51891:  neuvottelukunnan sosiaali- ja terveysministeriön                Vanhenemisen tutkimm
51892:  pyynnöstä laatima kansallinen alkoholiohjelma,
51893:  jossa esitetään strategioita ja toimenpiteitä, joilla           Sosiaali- ja terveysministeriö yhtyy tilitarkasta-
51894: 42
51895: 
51896: jien muistutukseen vanhustutkimuksen yksipuoli-          toimintaa heidän tarpeitaan vastaaviksi on tuettu
51897: suudesta Vanhenemisen tutkimuksen ja siihen              myös Raha-automaattiyhdistyksen varoista Toi-
51898: liittyvien sairauksien tutkimuksen lisäksi tarvitaan     mintaa pidetään yleisesti onnistuneena.
51899: gerontologista monitieteistä tutkimusta samoinkuin           Vanhusten puutteellisen asumisen korjaamisen
51900: tutkimusta vanhenemisen vaikutuksesta yhteiskun-         ja elinympäristön suunnittelua varten ovat sosiaali-
51901: taan. Sosiaali- ja terveysministeriön tutkimus- ja       ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, Suomen
51902: kehittämismäärärahoista käynnistetään v. 1995 tai        Kuntaliitto ja Valtion Asuntorahasto lähettäneet
51903: on meneillään useita ministeriön, STAKES:n, lää-         9.9.1994 kunnanhallituksille klljeen koskien sosi-
51904: ninhallitusten ja yliopistojen toteuttamia tutkimus-     aali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudis-
51905: ja kehittämishankkeita Ministeriön asettama van-         tamista ja kuntien asuntopolitiikkaa
51906: hustenhuollon strategiatoimikunta, lähipalvelutyö-           Sosiaali- ja terveysministeriö on neuvotellut
51907: ryhmä ja hoitotyön kehittämisprojekti ovat luomas-       ympäristöministeriön kanssa asuntorakentamisen
51908: sa innovaatiota myös vanhustutkimukseen. Sosiaa-         normiohjausuudistuksesta siten, että kaikki asunnot
51909: li- ja terveysministeriö on mukana vanhusten pal-        ja asuinrakennukset sekä nykyistä laajemmin myös
51910: veluasumista selvittävässä työryhmässä ympäristö-        julkiset rakennukset palvelisivat paremmin ihmisiä,
51911: ministeriössä ja Raha-automaattiyhdistyksessä            joilla on erilaisia toimintavaikeuksia. Uudistukset
51912:                                                          koskevat muun muassa kaikkia asuinrakennuksia
51913:      Asiakasmaksujen ~apuolisuuden seunmta               koskevaa hissivaatimusta, kulkuväyliä ja kylpy-
51914:                                                          huonetiloja, kynnyksiä ja rakennuksen lähipiiriä.
51915:     Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä seurata     Rakennuksia tulisi myös voida helpommin muun-
51916: ikäryhmittäisen, alueellisen ja sosiaalisen yhden-       taa vastaamaan esimerkiksi liikuntavaikeuksia
51917: vertaisuuden toteutumista uuden valtionosuuslain-        omaavien tarpeisiin.
51918: säädännön ja siihen liittyvän uuden asiakasmaksu-            Raha-automaattiyhdistyksellä on merkittävä
51919: lain jälkeen. Palvelujen tarkoituksenmukaisuus,          panos varsinaisen palveluasumisen rahoittajana
51920: niiden saavutettavuus ja riittävän hyvä laatu ikä-       yhdessä asuntorahaston kanssa.
51921: ryhmästä, tuloista ja asuinalueesta riippumatta on
51922: tärkeä perusperiaate, jota voimakas kunnallinen             Vanhmtyötä tekevä henkilöstö
51923: itsehallinto saattaa uhata. Sosiaali- ja terveysminis-
51924: teriössä on valmistunut keväällä 1996 selvitys              Valtiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet useissa
51925: valtionosuusuudistuksen vaikutuksista (STM/työ-          vanhuksia koskevissa kohdissa huomiota henkilö-
51926: ryhmämuistioita 1996:8).                                 kunnan asenteisiin, käytössä oleviin työrnalleihin,
51927:                                                          henkilökunnan koulutukseen ja sosiaali- ja ter-
51928:      Vanhmtenasuminen                                    veysalan henkilöstön työoloihin ja johtamisrnallei-
51929:                                                          hin. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt
51930:     Euroopan Neuvoston Sosiaalisen perusklljan           vuonna 1994 hoitotyön kehittämisprojektin, jossa
51931:  1992 voimaan tullut lisäpöytäkllja vahvistaa van-       on mukana 81 organisaatiota, valtaosa kuntia ja
51932: husten sosiaalisia oikeuksia kotona asumisen,            kuntayhtymiä. Kehittämishankkeista suurin osa
51933: asunnon jfujestymisen ja asunnon puutteiden kor-         (106) on asiakaslähtöistä, moniammatillista työtä
51934: jaamisen suhteen.                                        uudistavia tai perus- ja erikoistason yhteistyöhön
51935:     Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla      paneutuvia. Hankkeista 26 käsittelee hoitotyön
51936: suoritetaan jatkuvasti tutkimus- ja kehittämistoi-       hallintoa ja johtamista. Asiakaslähtöinen kehittä-
51937: mintaa, joka tähtää sosiaaliteknologian sovellutus-      mistyö jatkuu lähipalveluprojekteissa.
51938: ten parempaan käyttöön vanhusten ja vammaisten              Sosiaali- ja terveyspolitiikan kustannusten nou-
51939: asumisessa. Suomelle on tällä sektorilla kehittynyt      sun ehkäisemiseksi valtiontilintarkastajat kiinnittä-
51940: merkittävä asema myös EU:ssa.                            vät huomiota väestön ehkäisevän toiminnan ja
51941:    Näkökulmaa on laajennettu varsinaisista asun-         kuntoutuksen aloittamiseen jo keski-iässä.
51942: non korjaus-, muutos- ja varustamistoimista koske-          Sosiaali- ja terveysministeriön ehkäisevän työn
51943: maan koko asuintaloa ja asumisen asuin- ja               määrärahoilla tuetaan edelleen lukuisia tupakoinnin
51944: elinympäristöä Ympäristöministeriön pääluokasta          ja alkoholin ja huumeiden haittojen vähentämisen,
51945: myönnettyjä vanhusten asuntojen korjausavustus-          terveellisen ravitsemuksen edistämisen, ter-
51946: määrärahojen käyttöä on ohjattu paikallisen sosiaa-      veysliikunnan lisäämisen, mielenterveyden edistä-
51947: li- ja terveydenhuollon ja asuntoviranomaisten           misen ja ihmissuhteiden, tapaturmien ehkäisyn ja
51948: yhteistyönä Sotavammaisten asuntojen korjaus-            terveyttä tukevat ympäristöt -tutkimus- ja kehittä-
51949:                                                                                                             43
51950: 
51951: mishankkeita. Sosiaali- ja terveysministeriön aset-        Tapaturma-alan yhteistyön kehittämiseksi ja
51952: tama strategiatoimikunta on kiinnittänyt huomiota       ehkäisytyön tehostamiseksi sosiaali- ja terveysmi-
51953: ikään perustuvan sytjinnän lopettamiseen työelä-        nisteriö on koonnut 11 tahon yhteistyöryhmän.
51954: mässä, suurten ikäluokkien työ- ja toimintakyvyn        Ryhmä jäijesti vuonna 1995 mm. ensimmäisen
51955: ylläpitämiseen ja yksilöllisen joustavuuden lisää-      kerran valtakunnallisen teemapäivän, jolla pyrittiin
51956: miseen työn sisällössä, työnteon määrässä, työ- ja      aktivoimaan koko tapaturma-alaa yhteistyöhön
51957: vapaa-ajan jaksottelussa sekä eläkkeelle siirtymi-      sekä valtakunnallisesti että paikallisesti.
51958: sessä.
51959:     Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistu-         Vanhuksiin kohdistuvan perheväkivallan tai
51960: massa esitys Valtioneuvoston periaatepäätökseksi        henkisen kaltoinkohtelun tiedostamista on lisännyt
51961: ehkäisevän sosiaalipolitiikan ohjelmasta, joka pai-     Ensi- ja turvakotien liiton julkaisut ja Nordisk
51962: nottaa muun muassa asumisen ja koulutuksen              Ministerråd'in rahoittama tutkimus "Overgrep mot
51963: merkitystä.                                             eldre" sekä Kuntokallion ja Ensikotien liiton käyn-
51964:     Ehkäisevän työn määrärahoilla on myös käyn-         nistämät kuntien sosiaali- ja terveysviranomaisten
51965: nistetty ehkäisevän sosiaalipolitiikan kuntaprojek-     toteuttamat vanhusten perheväkivallan ja kal-
51966: teja.                                                   toinkohtelun tunnistamis- ja työmallien kehittämis-
51967:                                                         projektit. Kehittämisprojektien työn tuloksena
51968:    Vanh~ten tmvallis10                                  saadaan tietoa resurssien käytöstä ja yhteistyöta-
51969:                                                         haista ja -malleista sekä kuntien että vapaaehtois-
51970:     Vanhusten tapatunnia voidaan ehkäistä kiinnit-      työn piirissä
51971: tämällä huomiota tapaturmariskeihin ja paranta-
51972: malla vanhusten asumista Poistamalla riskitekijät           Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt
51973: vältetään ennenaikainen laitoshoito. Suurin osa         lainsäädännön valmisteluhankkeen sosiaalihuollon
51974: vanhusten tapatunnista on kaatumisia ja niiden          asiakkaan asemasta ja oikeuksista, joka tulee voi-
51975: määrä on jatkuvasti lisääntynyt. Lähes 700 vanhus-      maan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on
51976: ta kuolee vuosittain tapatunnaisen kaatumisen           hyväksytty ja vahvistettu sekä lainvalmistelulla
51977: seurauksena. Sosiaali- ja terveysministeriö, sisä-      yksityisistä sosiaalipalveluista. Voimaanastuessaan
51978: asianministeriö, Suomen Vakuutusyhtiöiden Kes-          laki yhdenmukaistaa asiakkaan tiedonsaanti- ja
51979: kusliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjäijestö ja        itsemääräämisoikeutta terveydenhuollon vastaavaan
51980: Alko-yhtiöt jatkoivat vuonna 1993 käynnistettyä         lainsäädäntöön verraten ja uudistaa ja kokoaa sosi-
51981: kotitapatunnien ehkäisykampanjaa. Kampanjassa           aalihuoltolaissa tai erityislaeissa olevia määräyksiä.
51982: on koulutettu alalla toimivia ammattityhmiä kiin-       Julkisuus ja salassapitosäännösten kokonaisuudis-
51983: nittämään huomiota kodin tapaturmariskeihin.            tus on edelleen vireillä oikeusministeriössä. Euroo-
51984: Kampanjaan on kuulunut tiedotusta ja siinä on           pan unionissa vireillä oleva tietosuojaa koskeva
51985: valmistettu erilaista aineistoa ammattihenkilöille ja   direktiiviehdotus voi myös vaikuttaa asiakkaan
51986: asukkaille. Kampanjan jäijestäjien toimesta julis-      asemaan ja oikeuksiin sosiaalitoimessa Sosiaali- ja
51987: tettiin myös ensimmäisen kerran vuonna 1995             terveysministeriö valmistelee kuntaprojektien ja
51988: Suomen turvallisin kunta -kilpailu, jonka voitti        lainsäädäntömuutoksen valmistuttua kunnille kun-
51989: Porin kaupunki.                                         tatiedotteen.
51990: 44
51991: 
51992: 
51993:                                            lYöministeriön hallinnonala
51994: 
51995: 
51996: 
51997:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta            alentaa työttömyyttä ja edistää työmarkkinoiden
51998: työministeriö on esittänyt seuraavaa.                    toimivuutta.
51999:                                                             Tämä talous- ja yhteiskuntapolitiikan koko-
52000:                                                          naisuutta painottava näkemys onkin saanut jalansi-
52001:      'JYöttömyyden kehitys                               jaa viime vuosina. Nuorisotyöttömyyden lieventä-
52002:                                                          misessä merkittävä rooli on ollut ns. nuorisokans-
52003:     T y ö h a l l i n n o n s t r a t e g i a Vuon-      liapäällikkötyöryhmän esitysten toteuttamisella.
52004: na 1993 ilmestyneessä asiakitjassa "Mwrosvaiheen         Työttömyyden hoidon kansallisen strategian lähtö-
52005: valinnat - työhallinnon        strategiset linjaukset    kohtina toimivat Tasavallan Presidentin työllisyys-
52006:  1990-luvW'l työpolitiikassa" painotettiin voimak-       työryhmän esitykset ja nykyisen hallituksen halli-
52007: kaasti tarvetta lieventää erityisesti nuoriso- ja pit-   tusohjelma, joissa molemmissa korostuu kokonais-
52008: käaikaistyöttömyyttä, ennakoitiin työttömyysongel-       valtainen lähestymistapa työllisyyden parantami-
52009: man pysyvyyttä ja tuotiin esille joukkotyöttömyy-        seksi.
52010: destä aiheutuvat inhimilliset, sosiaaliset ja ta-
52011: loudelliset kustannukset. Strategiaa on täsmennetty          Koulutus- ja työllisyysoh-
52012: vuosittain, viimeksi keväällä 1995 valmistellussa        jelma           nuorisotyöttömyyden
52013: asiakitjassa "Työhallinnon lähivuosien strategia",       vähentämiseksi                         vuosina
52014: jonka keskeisenä osana on 17-kohtainen ohjelma           1 9 9 4 - 1 9 9 6 . Opetusministeriön, työministe-
52015: pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi.                   riön ja sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäälli-
52016:     Em. strategisten linjausten mukaisesti käytettä-     köiden valmistelema nuorten työttömien koulutus-
52017: vissä olleita voimavaroja on viime vuosina voi-          ja työllisyysohjelma aloitettiin vuoden 1994 jälki-
52018: makkaasti suunnattu pitkäaikaistyöttömien ja nuor-       puoliskolla, kun eduskunta oli myöntänyt II LTA:-
52019: ten työllistymisen edistämiseen. Kansallisen rahoi-      ssa sen toimeenpanoon 620 milj. mk. Ohjelmasta
52020: tuksen lisäksi myös Euroopan unionin sosiaalira-         toteutui vuoden loppuun mennessä n. 18 000 kou-
52021: haston kautta saatujen resurssien eräänä keskeisenä      lutus- ja työhrujoittelupaikan lisäys eli runsaat
52022: painopisteenä on syrjäytymisen ehkäisy. Tehostet-        60 %, mikä näkyi nuorisotyöttömyyden tuntuvana
52023: tujen työvoima- ja koulutuspoliittisten toimenpi-        laskuna tammikuun 1995 tilastossa. Vuoden 1994
52024: teiden ansiosta molempien ryhmien työttömyyden           vastaavaan ajankohtaan verrattuna erotus oli
52025: kasvu onkin saatu pysähtymään ja erityisesti nuor-       18 000.
52026: ten työttömyys on selvästi laskenut työvoiman                Vuonna 1995 ohjelman toteutumajäi tuntuvasti
52027: kysynnän kasvun myötä. Pitkäaikaistyöttömyys ja          alhaisemmaksi kuin vuoden 1994 jälkipuoliskolla.
52028: yleinen työttömyystaso on laskenut hitaasti huoli-       Oppisopimuskoulutusta lukuunottamatta opetusmi-
52029: matta siitä, että vahvaa talouskasvua on jo jatkunut     nisteriö ei esittänyt ammatillisten oppilaitosten ja
52030: verrattain pitkään.                                      korkeakoulujen oppilaspaikkojen lisäykseenmäärä-
52031:                                                          rahoja vuodelle 1995. Elokuun tilaston mukaan ero
52032:    Onkin käynyt entistä selvemmäksi em. asiakir-         vuotta aikaisempaan nuorten työttömien määrään
52033: joissa esiin tuotu näkökulma, jonka mukaan työlli-       oli 9 900.
52034: syyskysymystä olisikin tarkasteltava kansallisena            Osa em. toimenpiteistä sisältyy tosin vuonna
52035: strategisena kysymyksenä, ei yksin työministeriön        1995 käynnistyneeseen ESR:n tavoite 3:een. Tä-
52036: hallinnonalan ongelmana Työllisyyden parantumi-          män mukaisesti vuonna 1996 työhrujoittelupaikko-
52037: nen edellyttää talouskasvun ja aktiivisen työvoi-        ja työpajoissa jäJ:jestetään 2 100 nuorelle, ammatil-
52038: mapolitiikan vahvistamisen lisäksi työllisyyttä          lista peruskoulutusta oppisopimuksessa 650 ja
52039: tukevia toimia myös muilla politiikkalohkoilla, ku-      lisäkoulutuksessa 5 200 nuorelle. Em toimenpitei-
52040: ten sosiaali-, koulutus-, vero- ja rahapolitiikassa.     den kustannukset ovat 270 milj. mk ja työllisyys-
52041: Eri hallinnonalojen lisäksi keskeisinä vaikuttajina      vaikutus on 4 500 henkilötyövuotta, mikä on noin
52042: ovat työmarkkinajäJ:jestöt ja keskuspankki, joiden       kuudennes kansliapäällikkötyöryhmän esittämän
52043: ratkaisut vaikuttavat olennaisesti mahdollisuuksiin      ohjelman kokonaisvolyymistä.
52044:                                                                                                               45
52045: 
52046:     Työmarkkinatuesta annettua lakia muutettiin           tävät liittyvät suurelta osin lähialueyhteistyön puit-
52047: ( 1706/95) 1.1.1996 lukien niin, että työmarkkinatu-      teissa tapahtuvaan viranomaisyhteistyöhön, joka
52048: keen ei ole oikeutta ammatillista koulutusta vailla       käsittää koulutustilaisuuksien ja asiantuntijavaih-
52049: olevalla ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tule-         don organisointia ja kontaktien hoitoa Pietarin
52050: valla alle 20-vuotiaalla henkilöllä, ellei hän osallis-   kaupungin työllisyyskomitean ja työkomitean sekä
52051: tu työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen. Arvioitu         Leningradin alueen työ- ja työllisyyskomitean ja
52052: menojen vähennys vuonna 1996 on noin 666 milj.            Suomen työviranomaisten välillä Edelleen hänen
52053: mk. Ehdotus lisää työvoimapoliittisten toimenpitei-       tehtäviinsä kuuluu yhteyksien hoitamista suoma-
52054: den kustannuksia 55 milj. mk sekä koulutuspaik-           laisten ja suomalais-venäläisten yritysten kanssa
52055: kojen jfujestämisestä ja opintotuesta aiheutuvia          työlupa-asioiden selvittelyssä sekä työvoiman kou-
52056: menoja 108 milj. mk. Ehdotetuista muutoksista             lutus- ja rekrytointikysymyksissä lnkeriläisasioita
52057: aiheutuu noin 500 milj. markan säästö valtion             koskevat työhallinnon erityisasiantuntijan tehtävät
52058: menoissa                                                  liittyvät paluumuuttoneuvonnan organisointiin ja
52059:     Valtioneuvosto teki 19.10.1995 periaatepäätök-        Inkerinmaan kehittämistehtäviin. Sen sijaan synty-
52060: sen Suomen työllisyysohjelmasta Nuorten työlli-           peräselvitykset eivät kuulu hänen tehtäviinsä, vaan
52061: syyden kannalta on merkitystä erityisesti ammatil-        ne tekee ulkomaalaisviraston edustaja
52062: lisen koulutuksen kehittämistoimenpiteillä Periaa-            Mikäli Suomesta tulee kesäkuussa 1996 kolmen
52063: teohjelman mukaan ammatillisen koulutuksen                vuoden ajaksi Kansainvälisen työjfujestön, ILOn,
52064: oppilaspaikkoja lisätään vuosina 1996-1998 yh-            hallintoneuvoston jäsen, tulee työministeriön ja
52065: teensä 15 000 koulutuspaikkaa. Lisäksi varaudu-           ulkoasiainministeriön selvittää yhteistyössä, sallii-
52066: taan nostamaan tulopoliittisen sopimuksen mukai-          ko valtion taloudellinen tilanne mahdollisuuden
52067: sesti aikuiskoulutuksen koulutuspaikkoja 10 000-          lähettää Geneven Pysyvään Edustustoon työminis-
52068: 20 000 vuodesta 1997 lukien. Tällä varmistetaan,          teriön alaan ja ILO-asioihin perehtyneen henkilön
52069: että työttömän oikeus saada työttömyysturvan              vai voidaanko hallintoneuvoston jäsenyyden aihe-
52070: tasoista toimeentuloturvaa käytännössä toteutuu.          uttamat lisätehtävät hoitaa tyydyttävästi ulkoasiain-
52071: Oppisopimuskoulutuksen osuutta tutkintoon johta-          hallinnon Geneveen sijoitettujen virkamiesten ja
52072: vassa koulutuksessa lisätään niin, että se kattaa         työministeriön Suomessa työskentelevien virka-
52073: 20 % ammatillisen koulutuksen aloittavista vuo-           miesten voimin.
52074: teen 1999 mennessä
52075:                                                              Inkerinsuomalaisten pdumnuutto
52076:    Ministeriöiden virkamiesten
52077: työskentely                        Suomen                     Vuoden 1994 aikana siirryttiin inkerinsuoma-
52078: u l k o m a a n e d u s t o i s s a. Työministeriö        laisten oleskelulupahakemusten käsittelyssä käy-
52079: yhtyy valtion tilintarkastajien käsitykseen, että         täntöön, jossa ulkomaalaiskeskuksen (1.3.1995
52080: ennen päätöksen tekemistä siitä, että eri ministeri-      alkaen ulkomaalaisvirasto) virkamiehet käyvät
52081: öiden henkilöstöä lähetetään työskentelemään ul-          määräajoin edustustoissa Pietarissa, Petroskoissa ja
52082: komaanedustustoihin, on tärkeää selvittää perin-          Tallinnassa suorittamassa syntyperän selvityksiä ja
52083: pohjaisesti se, voitaisiinko kyseiset tehtävät hoitaa     antamassa lausuntoja edustustoille oleskeluluvista.
52084: ulkoasiainhallinnon nykyisiä virkailijoita koulutta-      Ulkomaalaiskeskus on todennut, että uusi menette-
52085: malla Eräissä tapauksissa tehtävien hoitaminen            ly on osoittautunut tarkoituksenmukaisemmaksi
52086: edellyttää kuitenkin niin syvällistä erityisalan          kuin aikaisempi käytäntö, jolloin edustustot lähetti-
52087: asiantuntemusta, ettei kouluttaminen tunnu mah-           vät hakemuksia lausunnolle ulkomaalaiskeskuk-
52088: dolliselta tai tarkoituksenmukaiseltakaan.                seen. Hakijoiden henkilökohtaisten haastattelujen
52089:    Työhallinnon osalta on välttämätöntä, että Brys-       yhteydessä on voitu selvittää, haluaako asianomai-
52090: selin ED-edustustossa on työasiainhallinnon alaan         nen todella muuttaa Suomeen vai riittäisikö hänen
52091: perehtynyt henkilö. Käytännön kokemus ED-jä-              tapauksessaan monikertaviisumin myöntäminen.
52092: senyydestä on osoittanut, että tehtävät edustustossa      On osoittautunut, että monet inkerinsuomalaiset
52093: edellyttävät työpolitiikan hyvää tuntemusta, jotta        hakevat oleskelulupaa "varmuuden vuoksi", vaikka
52094: kokouksiin osallistuminen ja niistä raportointi           heidän tarkoituksensa onkin asua ja elää edelleen
52095: voidaan hoitaa täysipainoisesti.                          Venäjällä Samalla tämä uusi käytäntö on mahdol-
52096:    Samoin Pietarissa toimivan työhallinnon eri-           listanut työhallinnon lähettämien virkamiesten
52097: tyisasiantuntijan tehtävien hoitaminen edellyttää         keskittymisen paluumuuttoon liittyväänneuvontaan
52098: hyvää työhallinnon tuntemusta Asiantuntijan teh-          ja ohjaukseen, muuttoon liittyviin käytännön jär-
52099: 46
52100: 
52101: jestelyihin kuten esim. yhteyksien ottamiseen         tussairaala Myös eräät muut kunnat ovat ilmoitta-
52102: muuttopaikkakunnan viranomaisiin Suomessa sekä        neet halukkuutensa ja valmiutensa ottaa vastaan
52103: suomenkielen ja yhteiskuntatietouden kurssien         heimoveteraaneja
52104: organisointiin hakemusten käsittelyn aikana Näillä        Ulkomaalaispoliittinen kansliapäällikkötyöryh-
52105: toimenpiteillä inkerinsuomalaisten Suomeen muut-      mä, johon kuuluvat ulkoasiainministeriön val-
52106: to on saatu aikaisempaa hallitummaksi viranomais-     tiosihteeri sekä sisäasiainministeriön, sosiaali- ja
52107: ten kannalta ja turvatummaksi muuttajien itsensä      terveysministeriön, opetusministeriön ja työminis-
52108: kannalta.                                             teriön kansliapäälliköt, käsitteli keväällä 1995
52109:    Sosiaali- ja terveysministeriö on kartoittanut     Venäjän ja Viron suomalaisten paluumuutto-
52110: Suomen vuosien 1939-45 sodissa vapaaehtoisina         kysymystä sekä ulkosuomalais- ja paluumuuttopo-
52111: palvelleiden inkeriläisten heimoveteraanien elossa    litiikan periaatteiden soveltamista heihin. Ottaen
52112: olevien ja Suomeen mahdollisesti siirtymään ha-       huomioon heidän historiallisen taustansa ja muista
52113: lukkaiden määrät. Venäjällä heidän määränsä on        ulkosuomalaisista poikkeavan tilanteensa on pyrit-
52114: enintään 100 miestä. Aikaisemmin jo Suomeen           ty tehostamaan toimenpiteitä toisaalta heidän ai-
52115: muuttaneet mukaanluettuna arvioi ministeriö Suo-      neellisten olosuhteidensa ja kulttuurinsa kehitty-
52116: meen pysyvästi sijoittuvien inkeriläisten heimove-    misedellytysten turvaamiseksi ja parantamiseksi
52117: teraanien ja heidän aviopuolisoidensa yhteismää-      vaihtoehtona paluumuutolle ja toisaalta paluumuu-
52118: räksi 40-45 henkilöä. Valtioneuvosto teki sosiaali-   ton ohjaamiseksi viranomaistoimenpitein voimak-
52119: ja terveysministeriön esittelystä päätöksen           kaammin kuin mitä paluumuuttoa yleensä on ollut
52120: (1340/94), jonka mukaan kunnalle voidaan valtion      tarpeen ohjata Koska pääministeri Paavo Lipposen
52121: varoista korvata asumisen, toimeentulon turvaami-     hallituksen ohjelmaan sisältyy ulkomaalais- ja
52122: sen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuk-     pakolaispoliittisen ohjelman laatiminen, kans-
52123: set enintään viiden vuoden ajalta. Valtioneuvoston    liapäällikkötyöryhmä katsoi, että myös inkerinsuo-
52124: päätökseen nojautuen Punkahrujun kunta ilmoitti       malaisten paluumuuttokysymys osana Suomen
52125: halukkuutensa ottaa vastaan vuonna 1995 heimo-        siirtolaisuuspolitiikan kokonaisuutta mahdollisille
52126: veteraaneja ja heidän aviopuolisoitaan enintään 30    lainsäädännöllisine tarpeineen tulisi ottaa tarkastel-
52127: henkilöä sijoituspaikkana Punkahrujun Kuntou-         tavaksi tämän ohjelman laatimisen yhteydessä.
52128:                                                                                                             47
52129: 
52130:                                         Ynqmistöministeriön halliimonala
52131: 
52132: 
52133: 
52134:   Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta             keinoelämän edustajien aseman tulisi olla keskei-
52135: ympäristöministeriö on esittänyt seuraavaa.              nen. Ympäristöministeriö on osallistunut standar-
52136:                                                          disointityöhön Suomen Standardisoimisliiton kaut-
52137:                                                          ta ja rahoittanut ympäristöalan standardisointiin
52138:     YnqEistöteknologiankehittäminen. Ympäristö-          liittyvää toimintaa Suomessa
52139: ministeriö on edistänyt ympäristöteknologian ke-             Ympäristöministeriön yhteistyö muiden viran-
52140: hittämistä ympäristöhallinnon vuonna 1994 valmis-        omaisten kanssa on sujunut hyvin. Ministeriö on
52141: tuneen ympäristöteknologian kehittämisohjelman           osallistunut Tekesin toimintaan ympäristöhallinnon
52142: mukaisesti. Ympäristöteknologian kehittämisoh-           kannalta tärkeiden teknologiao!Uelmien suunnitte-
52143: jelman sisältöä ja ehdotuksia on käsitelty tarkem-       lussa
52144: min valtiontilintarkastajien kertomuksessa                   Ympäristöministeriö on ollut edustettuna kaup-
52145:     Valtiontilintarkastajien mielestä ympäristöhal-      pa-ja teollisuusministeriön 30. päivänä maaliskuu-
52146: linnon tulisi tehostaa tiedottamista ympäristötek-       ta 1994 asettamassa laajapo!Uaisessa ns. Ekovien-
52147: nologian kehittämiseen vaikuttavista uusista mää-        titoimikunnassa Ministeriö on edistänyt ympäris-
52148: räyksistä, standardeista, laeista ja EU:n direktii-      töteknologian kehittämistä myös tämän toimikun-
52149: veistä sekä parhaasta käytettävissä olevasta teknii-     nan ehdotusten pohjalta Toimikunnan tehtävänä
52150: kasta. Myös muiden maiden teknologiahankkeista           on ollut selvittää ympäristömyönteisten teknologi-
52151: ja teknologian kehitykseen vaikuttavasta lainsää-        oiden ja tuotteiden mahdollisuuksia Suomen teolli-
52152: dännöstä tulisi informoida.                              sessa kehityksessä Toimikunta on arvioinut Suo-
52153:     Kansainvälisen kehityksen seuraaiDiseksi ja siitä    men kilpailukykyä ja päätynyt eräisiin monille
52154: tiedottamiseksi ympäristöministeriö on mm. jul-          aloille yhteisiin toimenpidesuosituksiin. Toimikun-
52155: kaissut yleisesitteen Suomi ja Euroopan unioni,          ta on esittänyt, että Suomen tulisi osallistua aktii-
52156: ympäristö. Yleisesitteen lisäksi on julkaistu seuraa-    visesti parhaan tekniikan edistämiseen tärkeillä
52157: vat faktalehdet Ilma, energia, liikenne; Jätteet,        teollisuuden aloilla. Suomi onkin yhdessä Ruotsin
52158: pakkaukset; Kemikaalit; Luonnonsuojelu; Maan-            kanssa taijoutunut koordinaattoriksi Euroopan
52159: käyttö; Rakentaminen; Vesiensuojelu; Yleiset sää-        unionissa parasta käyttökelpoista tekniikkaa metsä-
52160: dökset; Rahoitus; Kiijallisuus.                          teollisuuden osalta koskevissa toimenpiteissä.
52161:     Ympäristöhallinnon oman ympäristöteknologian             Ympäristöministeriön myöntämiä kehittämis- ja
52162: tiedonhankinnan tehostaminen on aloitettu. Tekno-        koerakentamisavustuksia on myös edelleen käytet-
52163:  logiatiedon hankinta tullaan jfujestämään keskite-      ty uuden ympäristöteknologian kehittämisen ja
52164: tysti 1.3.1995 toimintansa aloittaneen Suomen            käyttöönoton edistämiseksi.
52165:  ympäristökeskuksen kautta.                                  Ympäristöministeriössä vuonna 1995 valmistu-
52166:     Ympäristöministeriö on teettänyt selvityksen         neessa Ympäristöohjelma 2005:ssä on kiinnitetty
52167:  Euroopan unionin yhdennettyjen päästöjen vähen-         runsaasti huomiota ympäristöteknologian kehittä-
52168:  tämistä koskevan direktiiviluonnoksen soveltami-        miseen sekä ympäristöä säästävään tuotantoon,
52169:  sesta Suomessa. Selvityksessä on tarkasteltu yh-        tuotteisiin ja kulutukseen. Ministeriö tulee jatkos-
52170:  dennettyä päästöjen vähentämistä ja kerätty tiedot      sakin kiinnittämään erityistä huomiota ympäristön-
52171:  saatavissa olevista selvityksistä, jotka käsittelevät   suojelun osuuteen teknologian kehittämisessä sekä
52172:  parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista          alan kansainvälisen kehityksen seuraamiseen ja
52173:  teollisuuden eri toimialoilla Selvitys on julkaistu     siitä tiedottamiseen.
52174:  ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosaston
52175:  julkaisusaljassa                                           Ympiristövahingot ja niiden tmjtmta sekä saas-
52176:      Ympäristötekniikan kehittämisohjelmassa ehdo-       tuneiden maa-alueiden puhdistaminen. Hallitus
52177:  tetaan, että suomalaisen asiantuntemuksen käyttöä       antoi eduskunnalle vuoden 1995 valtion talousar-
52178:  kansainvälisessä standardisointiyhteistyössä ja         vioesitykseen liittyneen esityksen öljyvahinkojen
52179:  EU:n direktiivien valmistelussa tulisi tehostaa.        t01juntaa koskevan lainsäädännön muuttamisesta
52180:  Standardisointityössä ympäristöhallinnon ja elin-       (HE 334/1994 vp.), jossa ehdotettiin öljyvahinko-
52181: 48
52182: 
52183: jen torjunnan siirtämistä ympäristöministeriön          tövahinkojen torjunnasta aiheutuneiden kustannus-
52184: hallinnonalalta sisäasiainministeriön hallin-           ten yhtä kattavan korvaamisen kuin mitä on laita
52185: nonalalle. Eduskunta kuitenkin hylkäsi lakiehdo-        öljyvahinkojen torjuntakustannusten korvaamises-
52186: tukset. Asia on näin ollen loppuun käsitelty. Edus-     sa Pakollista ympäristövakuutusta koskeva halli-
52187: kunnalle on tarkoitus antaa kevätistuntokauden ai-      tuksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle mah-
52188: kana hallituksen esitys öljyvahinkojen torjuntaa ja     dollisimman pian sen jälkeen kun lausunnot työ-
52189: korvaamista koskevan lainsäädännön muuttamises-         ryhmän ehdotuksesta on saatu.
52190: ta, jonka pääasiallinen tarkoitus olisi tehdä näihin        Edellä mainittu työryhmä jatkaa työtään valmis-
52191: lakeihin 1.3.1995 tapahtuneesta valtion ympäristö-      telemalla lakiehdotusta vanhojen saastuneiden
52192: hallinnon uudistuksesta johtuvat muutokset sekä         alueiden kunnostamisenjärjestämisestä ja rahoitta-
52193: järjestää aluksista aiheutuvien kemikaalivahinkojen     misesta.
52194: torjunta.                                                   Vuoden 1995 kolmannessa lisätalousarviossa on
52195:     Ympäristöministeriö asetti 2.11.1993 työryhmän      myönnetty momentille 35.25.77 (ympäristötyöt)
52196: valmistelemaan ympäristötaloustoimikunnan työn          lisämäärärahaa vanhojen ympäristövahinkojen kor-
52197: pohjalta ehdotusta hallituksen esitykseksi ympäris-     vaamiseen. Määrärahaa käytetään kunnostushank-
52198: tövahinkojen toissijaiseksi korvausjärjestelmäksi       keiden valmisteluun ja toimeenpanoon sekä SA-
52199: (ns. YVAKO-työryhmä). Työryhmä luovutti                 MASE-rekisterin päivittämiseen ja sahojen maape-
52200: 26.7.1995 ympäristöministeriölle osamietintänään        rän dioksiiniselvitykseen. Töiden toteutukseen
52201: ehdotuksen toissijaista ympäristövakuutusta koske-      myönnettiin edelleen lisärahoitusta vuoden 1996
52202: vaksi lainsäädännöksi. Ehdotetuna pakollisella          lisätalousarviossa Myös Suomen Akatemia aloitti
52203: toissijaisella ympäristövakuutuksella voitaisiin var-   vuonna 1995 ympäristön kunnostuksen tutki-
52204: mistaa ympäristövahinkojen sekä niihin liittyvien       musohjelman (RESTORE 2000) rahoittamisen.
52205: torjunta- ja ennallistamiskustannusten korvaaminen      Tarkoituksena on tukea 3-5 vuoden aikana sellaista
52206: sellaisissa tapauksissa, joissa vahingon aiheuttajaa    tieteellistä tutkimusta, jolla luodaan tai paranne-
52207: ei saada selvitettyä tai aiheuttaja on maksukyvy-       taan tietopohjaa luonnonympäristöjen vaurioiden
52208: tön. Tämä toissijainen ympäristövakuutus yhdessä        korjaamiseksi, ml. saastuneiden maa-alueiden kun-
52209: 1.6.1995 voimaan tulleen ympäristövahinkojen            nostus. Lisäksi Suomen ympäristökeskus selvittää
52210: korvaamista koskevan lain (737/94) kanssa turvaisi      biotekniikan soveltuvuutta saastuneiden maamasso-
52211: kuntien ja valtion viranomaisille muiden ympäris-       jen biologiseen puhdistamiseen Suomen oloissa
52212:                                                                                                              49
52213: 
52214:                                         Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt
52215: 
52216: 
52217: 
52218:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta            saama huomattavasti valtiota pienempi efektiivinen
52219: kauppa- ja teollisuusministeriö ja valtiovarainmi-       osinkotuotto sijoituksilleen, tulevat valtiontaloudel-
52220: nisteriö ovat esittäneet seuraavaa                       liset rahoitustarpeet samalla nykyistä paremmin
52221:                                                          tyydytetyksi, edellyttäen luonnollisesti, että yhtiöi-
52222:                                                          den tuloskehitys pysyy hyvänä
52223:      Yleiskatsam. Kauppa- ja teollisuusministeriö
52224: toteaa, että valtionyhtiöiden kannattavuuskehitys            VIKK-Yhtymä Oy ja vimstojen ja laitosten
52225: on jatkunut suotuisana vuonna 1994 ja edelleen           tietojenkäsittely
52226: vuonna 1995. Valtionyhtiöiden henkilöstön määrä
52227: ja investoinnit ovat sen sijaan supistuneet tilikerto-       Valtionhallinnon tietohallinnosta annetun ase-
52228: musvuodesta. Useat valtionyhtiöt ovat keskittyneet,      tuksen 155/88 (muutettu 1401192) mukaan valtion-
52229: kuten valtiontilintarkasuyat ovat kertomuksessaan        hallinnon tietojenkäsittelyn ja tietohallinnon kehit-
52230: esittäneet, vähentämään velkaantuneisuuttaan suur-       tämistä ohjaa ja yhteensovittaa valtiovarainministe-
52231: ten rahoituskulujensa pienentämiseksi. Valtionyhti-      riö. Tämän lisäksi asetuksessa on valtioneuvoston
52232: öiden parantuneet tulokset, investointien supistu-       kanslialle, liikenneministeriölle ja sisäasiainminis-
52233: minenja toteutetut osakeannit ovatkin vahvistaneet       teriölle annettu erikseen määriteltyjä poikkihallin-
52234: merkittävästi valtionyhtiöiden rahoitusasemaa.           nollisia tehtäviä Asetuksen mukaan kukin ministe-
52235:     Valtionyhtiöidenkannattavuuden kasvu mahdol-         riö kuitenkin ohjaa muilta osin itsenäisesti oman
52236: listaa valtiontilintarkastajien mielestä viime vuosia    hallinnonalansa tietohallinnon kehittämistä
52237: suurempien osinkojen maksun valtion yhtiöihinsä              Valtiovarainministeriö toteaa, että valtionhallin-
52238: sijoittamille pääomille. Valtiontilintarkastajat kat-    nossa on toteutettu tulosjohtamiseen ja eräiltä osin
52239: sovat myös että yhtiöiden osinkopolitiikkaa suun-        myös nettobudjetointiin siirtyminen.Tämä merkit-
52240: nattaessa onkin valtiontalouden rahoitustarve otet-      see sitä, ettei ministeriöiden toimenpitein enää ole
52241: tava aiempaa enemmän huomioon.                           mahdollista ja valtiovarainministeriön näkökannan
52242:     Valtion saarnat osinkotulot tuotannollista toi-      mukaan enää tarpeenkaan puuttua tiukasti ohjaavin
52243: mintaa hrujoittavista valtionyhtiöistä ovat yli kak-     toimenpitein siihen, mitä tietojenkäsittelylaitteita
52244: sinkertaistuneet vuosien 1993-94 tasosta. Valtion        tai ohjelmistoja virastot ja laitokset hankkivat ja
52245: saama efektiivinen osinkotuotto sen sijoittamalle        miltä toimittajilta.
52246: pääomalle tuotannollista toimintaa hrujoittaviin             Sen sijaan valtiovarainministeriö pyrkii edistä-
52247: valtionyhtiöihin on vuonna 1995 yhdeksän pro-            mään sitä, että hankittavat laitteet ja ohjelmistot
52248: senttia. Kauppa- ja teollisuusministeriö yhtyy val-      ovat keskenään yhteentoimivia ja täten mahdollis-
52249: tiontilintarkastajien näkemyksiin siitä, että valtion-   tavat viranomaisten välisen yhteistoiminnan ja
52250: yhtiöiden osinkovaatimuksia on perusteltua jossain       sähköisessä muodossa tapahtuvan tiedonvaihdon.
52251: määrin kiristää erityisesti niissä yhtiöissä, joiden     Tähän voidaan vaikuttaa lähinnä tietoarkkitehtuu-
52252:  tulokset ja rahoitusasema ovat erittäin hyviä. Val-     reja koskevilla suosituksilla ja saattamalla virastot
52253:  tionyhtiöt ovatkin maksaneet vuonna 1996 valtiolle      ja laitokset keskustelemaan keskenään hankintoja
52254:  osinkoa 1 105 milj. mk, mikä vastaa osakepää-           ja jfujestelmien kehittämistä suunnitellessaan.
52255:  omaan suhteutettuna 17,5 prosentin tuottoa.                 Valtiovarainministeriön toimesta on lisäksi
52256:     Valtionyhtiöiden osinkopolitiikan on kuitenkin       keskeisimmistä ja eniten käytetyistä ohjelmisto-
52257:  oltava pitkäjänteistä eikä sen lähtökohtana kauppa-     tuotteista solmittu valtion puitesopimuksia, jotka
52258: ja teollisuusministeriön mielestä voi olla ainakaan      mahdollistavat laadukkaiden ja hinnaltaan edullis-
52259:  ensisijaisesti valtion rahoitustarve. Valtionyhtiöi-    ten tuotteiden hankkimisen. Puitesopimuksia sol-
52260:  den osinkopolitiikassa on tarkoitus ottaa erityisesti   mittaessa on hyödynnetty valtion suuri ostovolyy-
52261:  huomioon valtionyhtiöihin sijoittaneet uudet omis-      mi, jolloin virastojen koosta riippumatta on ollut
52262:  tajat ja valtionyhtiöiden säilyttäminen mielenkiin-     mahdollista hankkia puitesopimustuotteita normaa-
52263:  toisena sijoituskohteena. Kun osinkopolitiikasta        lihintaa huomattavasti edullisemmin.
52264:  päätettäessä otetaan huomioon uusien sijoittajien           Valtiovarainministeriö katsoo, että ehdotettu
52265:  7 360283H
52266: 50
52267: 
52268: tietotekniikkahankintojen ja tietojenkäsittelyn koor-   valtiovarainministeriö ei pidä tarpeellisena eikä
52269: dinointi voidaan hoitaa jatkossakin edellä kuvatulla    perusteltuna tilintarkasuyain ehdotlaman erillisen
52270: tavalla.                                                vastuuviranomaisen määräämistä
52271:     Kannattamattoman tai päällekkäisen toiminnan
52272: purkamisen, jossa lienee lähinnä tarkoitettu valtion        Kauppatalo Hansel Oy ja Avancer Oy ovat
52273: kokonaan omistamien osakeyhtiöiden Kauppatalo           valtion kokonaan omistamia osakeyhtiöitä ja ne
52274: Hansel Oy:n, Avancer Oy:n sekä valtion kokonaan         kilpailevat muiden alan yritysten kanssa VIKK-
52275: aikaisemmin omistaman VIKK-Yhtymä Oy:n ja               Yhtymä Oy ja tietotehdas ovat puolestaan liitty-
52276: uusiinuotoisena liikelaitoksena toimivan Hallinnon      neet yhdeksi konserniksi TI Tieto Oy:ksi, jonka
52277: kehittämiskeskuksen (HAUS) eräitä toimintoja,           omistajana valtio on runsaan 27 prosentin omistus-
52278: osalta todettakoon, että niiden toiminnasta ovat        ja äänivaltaosuudella Julkisia hankintoja koskeva
52279: vastanneet toimiva johto sekä asetetut hallinto- ja     lainsäädäntö ei enää anna mahdollisuuksia antaa
52280: johtokuntaelimet Nämä voivat halutessaan päättää        niille ohjeilla tai suosituksilla suosituim-
52281: kannattamattoman toiminnan lopettamisesta tai           muusasemaa muiden yksityisten yritysten kustan-
52282: esimerkiksi yritysostoin toiminnan järkevästä ko-       nuksella Tämän johdosta edellä mainittua valtion
52283: koamisesta. Valtiovarainministeriön näkemyksen          tietohallintoa koskevaa asetusta olikin tarpeen
52284: mukaan viranomaisella ei ole mahdollisuuksia eikä       muuttaa vuonna 1992, kun silloisesta virastomuo-
52285: syytäkään puuttua suoraan ao. osakeyhtiöiden            toisesta Valtion tietokonekeskuksesta tuli valtion
52286: toimintaan. Osakeyhtiöissä valtion omistajavaltaa       uusimuotoinen liikelaitos. Tällöin asetuksen muu-
52287: käyttävillä edustajilla on tietenkin toimenpiteillään   toksella kumottiin pykälä, joka edellytti, että val-
52288: mahdollisuus vaikuttaa tämän suuntaisen kehityk-        tionhallinnon tietotekniikkahankinnoista pyydetään
52289: sen aikaansaamiseksi. Edellä mainittuun viitaten        taijous Valtion tietokonekeskukselta
52290:                                                                                                                                 51
52291: 
52292: 
52293: 
52294:                                                SISÄILYSUJETIELO
52295: 
52296:                                                                                                                        Sivu
52297: 
52298: Yleinen osa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   6
52299:   Määrärahojen ylitykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          6
52300:      Kiinteiden ja siirtomäärärahojen ylitykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 6
52301:   Valtion lainananto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        6
52302:   Valtionvelka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      6
52303:    Keskushallinnon organisaatiouudistukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                7
52304: 
52305: Ulkoasiainministeriön halliiUlOnala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
52306:   Kiinteistöhallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
52307:      Toimitilat ja asunnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
52308:   Taloudelliset ja kaupalliset suhteet Venäjän ja muiden IVY-maiden sekä Baltian maiden
52309:    kanssa ........................................................ 10
52310:      Itä-Euroopan ja itäisen Keski-Euroopan maiden tukeminen .................. 12
52311: 
52312: akemministeriön halliiUlOnala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
52313:   Oikeushallinnon kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
52314:   Yksityishenkilön velkajäijestely ....................................... 16
52315:   Pankkien tukeminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
52316: 
52317: Sisäasiainministeriön halliiUlOnala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 18
52318:    Pelastushallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
52319:       Aluehälytyskeskukset ............................................ 18
52320:       Väestönsuojelu ................................................ 18
52321:       Kehittämistarpeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
52322:       Koulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
52323:    Merelliset viranomaistoiminnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
52324:    Poliisin voimavarojen käytön tehostaminen ............................... 23
52325:       Toiminnan kehittäminen .......................................... 23
52326:       Lupahallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
52327:       Rikostorjunnan tehostaminen ....................................... 24
52328: 
52329: Puolmtusministeriön halliiUlOnala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
52330:   Puolustusvalmiuden ja puolustustarviketeollisuuden kehittäminen ................ 25
52331:   Materiaalihallinnon tietojäijestelmät .................................... 25
52332:   Kotimainen puolustustarviketeollisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
52333:   Puolustustarvikkeiden maastavienti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
52334: 
52335: Valtiovandnministeriön hallimtOnala ...................................... 27
52336:   Pankkikriisin torjuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
52337:       Pankkituen ehdot ............................................... 27
52338:       Erityistarkastukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
52339:       Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy ................................... 29
52340:       Rahoitusjäijestelmän kehittäminen ja rahoitusmarkkinoiden valvonnan tehostaminen . 29
52341:   Budjetin ulkopuoliset rahastot ........................................ 31
52342: 52
52343: 
52344:                                                                                                                         Sivu
52345: 
52346:      ()petu'iministeriön hallinnonala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
52347:            Yleissivistävä opetus ............................................ 32
52348:            Ammatillinen opettajankoulutus ..................................... 32
52349: 
52350:      .Maa- ja metsät31omministeriön hallinnonala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
52351:          Euroopan unionin maatalouspolitiikka ................................... 33
52352: 
52353:      liikenneministeriön hallinnonala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35
52354:          Liikenneturvallisuus Suomessa ........................................ 35
52355:          Rataverkon uusimistarve ............................................ 36
52356: 
52357:      KaupfD- ja teollisuusministeriön hallinnonala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
52358:           F-18 Homet -hävittäjähankinnan vastakauppoja koskevan sopimuksen toteutuminen . 37
52359:           Kaupal!~s~ s~t~t.............................................. 38
52360:           Puun käyton lisaammen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38
52361: 
52362:      Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40
52363:        Päihdehuolto ja väärinkäyttäjien toimeentuloturva ........................... 40
52364:           Palvelujen saatavuus ............................................. 40
52365:           Toimeentuloturva ............................................... 40
52366:           ED-sopimusten vaikutukset ........................................ 41
52367:           Alkoholitulojen haittaverotus ....................................... 41
52368:        Vanhuspolitiikka ................................................. 41
52369:           Vanhenemisen tutkimus .......................................... 41
52370:           Asiakasmaksujen tasapuolisuuden seuranta ............................. 42
52371:           Vanhusten asuminen ............................................. 42
52372:           Vanhustyötä tekevä henkilöstö ...................................... 42
52373:           Vanhusten turvallisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43
52374:               • • te ...
52375:      ... _,.onnms
52376:      "T\,0"
52377:                     non hall"tnnonaia ........................................... . 44
52378:            Työttömyyden kehitys ............................................. 44
52379:            Inkerinsuomalaisten paluumuutto ...................................... 45
52380: 
52381:      Yntpäristöministeriön hallinnonala ....................................... 47
52382:           Ympäristöteknologian kehittäminen .................................. 47
52383:           Ympäristövahingot ja niiden totjunta sekä saastuneiden maa-alueiden puhdistaminen 47
52384: 
52385:      Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt ........................................ 49
52386:            Yleiskatsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49
52387:        VfKK-Yhtymä Oy ja virastojen ja laitosten tietojenkäsittely ................... 49
52388:                K 8/1996vp
52389: 
52390: 
52391: 
52392: 
52393:  VALTIONEUVOSTON OIKEUSKANSLERIN
52394: 
52395: 
52396:             KERTOMUS
52397: 
52398: OIKEUSKANSLERIN VIRKATOIMISTA JA LAIN
52399:      NOUDATTAMISTA KOSKEVISTA
52400:            HAVAINNOISTA
52401: 
52402:                ANNETTU
52403:             VUODELTA 1995
52404: 
52405: 
52406: 
52407: 
52408:               HELSINKI 1996
52409:  ISSN 0356-3200
52410: OY EDITAAB. HELSINKI1996
52411:        TASAVALLAN PRESIDENTILLE JA EDUSKUNNALLE
52412: 
52413:    Hallitusmuodon 48 §:n mukaisesti kunnioitta-     sauksenjälkeen on selostettu oikeuskanslerin toi-
52414: vasti annan Tasavallan Presidentille ja Eduskun-    mintaa valtioneuvostossa ja syyttäjälaitoksen
52415: nalle kertomuksen oikeuskanslerin virkatoimista     johdossa. Valtioneuvostoa koskevassa jaksossa
52416: ja lain noudattamista koskevista havainnoista       on perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen val-
52417: vuonna 1995.                                        vontaa koskeva alaosasto. Laillisuusvalvontaa
52418:     Kertomusvuonna on oikeuskanslerin virkaa        koskevissa jaksoissa on kerrottu ensiksi yleisiin
52419: hoitanut allekirjoittanut, oikeustieteen tohtori    tuomioistuimiin ja syyttäjä-, poliisi- ja ulosotto-
52420: Jorma Sakari Aalto. Apulaisoikeuskanslerina on      toimeen sekä muuhun oikeudenhoitoon kohdis-
52421: toiminut varatuomari Jukka Pasanen. Apulais-        tuneesta valvonnasta ja sen jälkeen erikseen val-
52422: oikeuskansleri on estyneenä ollessani hoitanut      tionhallinnon ja muun hallinnon laillisuusval-
52423: oikeuskanslerin tehtäviä.                           vonnasta eri hallinnonalojen mukaisessa järjes-
52424:     Apulaisoikeuskanslerin varamieheksi, joka       tyksessä. Asianajajalaitoksen valvonnasta on
52425: apulaisoikeuskanslerin estyneenä ollessa hoitaa     otettu oma jaksonsa.
52426: hänen tehtäviään, Tasavallan Presidentti on             Laillisuusvalvontaa koskevien jaksojen jäl-
52427:  1.4.1993 lukien määrännyt oikeuskanslerinviras-    keen on erikseen esitetty eräitä oikeuskanslerin ja
52428:  ton kansliapäällikön, oikeustieteen lisensiaatti   apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja, joilla on kat-
52429:  Klaus Helmisen. Kertomusvuoden aikana hän          sottu olevan yleistä ja periaatteellista merkitystä
52430:  on oikeuskanslerin kutsusta hoitanut apulaisoi-    ja joita laajuutensa vuoksi ei ole sijoitettu kerto-
52431:  keuskanslerin tehtäviä yhteensä 98 päivää.         muksen aikaisempien jaksojen yhteyteen. Eräät
52432:     Oikeuskanslerin nyt annettavassa kertomuk-      näistä ratkaisuista on otettu kertomukseen ly-
52433:  sessa on selostettu oikeuskanslerin toimintaa      hennysotteina.
52434:  pääasiallisesti eri toimintamuotojen mukaisesti.       Viimeisenä jaksona kertomuksessa on liiteosa,
52435:  Kertomuksen jaksoihin on sisällytetty kunkin       johon on sisällytetty tilastollisia tietoja oikeus-
52436:  toimintalohkon yleiskuvaus ja selostus toimintaa   kanslerinviraston toiminnasta sekä virkasyyte-
52437:  koskevista säännöksistä sekä samalla kerrottu      asioista.
52438:  toiminnasta johtuneet toimenpiteet ja siinä teh-       Kertomuksen lopussa on asiahakemisto sekä
52439:  dyt havainnot.                                     luettelo oikeuskanslerinviraston henkilökunnas-
52440:     Oikeuskanslerinviraston toiminnan yleiskat-     ta.
52441: 
52442:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1996
52443: 
52444: 
52445:                                    Oikeuskansleri Jorma S. Aalto
52446: 
52447: 
52448: 
52449: 
52450:                                                                  Kansliapäällikkö Klaus Helminen
52451: 
52452: 
52453: 
52454: 
52455:  360220P
52456:                                                          SISÄLLYSLUETTELO
52457:                                                                             Sivu                                                                           Sivu
52458: Tasavallan presidentille ja eduskunnalle .... .. ..... ....                    3       2.4. Kirjalliset lausunnot ja esitykset.............                    26
52459:                                                                                        2.5. Muut lausunnot ja kannanotot..............                         27
52460: 1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimin-                                        2.6. Perus- ja ihmisoikeusasiat .... .............. ....                31
52461:    taan................................................................        9            2.6.1. Uusi perusoikeussäännöstö ........                          31
52462:    1.1. Keskeiset toiminta-alueet.......................                       9            2.6.2. Perus- ja ihmisoikeusratkaisuja ..                          32
52463:          1.1.1. Valtioneuvoston valvonta............                          10
52464:          1.1.2. Lausuntojen antaminen ... ...... ......                       10   3. Syyttäjälaitoksen johtaminen .............. ............                 35
52465:          1.1.3. Perus- ja ihmisoikeuksien                                             3.1. Yleistä....................................................         35
52466:                    valvonta . ... ....... ... ..... ...... ...... .......     l0           3.1.1. Syyttäjälaitoksen organisaatio....                           35
52467:          1.1.4. Ylimmän syyttäjän tehtävät........                            10           3.1.2. Kehittämistoiminta .....................                     36
52468:          1.1.5. Kanteluasioiden tutkiminen .......                            10           3.1.3. Syyttäjälaitoksen henkilöstövoi-
52469:          1.1.6. Rangaistuspäätösten tarkastus ...                             II                  mavarat .......................................              37
52470:          1.1. 7. Asianajajien valvonta ...... ... ... ......                  ll           3.1.4. Kansainvälinen yhteistoiminta ...                            38
52471:          1.1.8. Oikeuskanslerin ja eduskunnan                                         3.2. Oikeuskanslerin ohjeita syyttäjille ...........                     38
52472:                    oikeusasiamiehen tehtävien jako.                           ll           3.2.1. Syyttäjän muutoksenhausta kor-
52473:     1.2. Lukumäärätietoja toiminnasta ... ....... .....                       II                  keimpaan oikeuteen ........ .......... ...                   38
52474:     1.3. Tarkastusmatkat. ... .. .. ... ... ....... .... ... ... .. .. .      11           3.2.2. Syyttäjän vaatimus liiketoiminta-
52475:     1.4. Kansainväliset yhteydet .........................                    12                  kiellon määräämiseksi .. .. .. ...........                   38
52476:     1.5. Toimintajatalous ..................................                  l3           3.2.3. Yhdyskuntapalvelu .....................                      38
52477:          1.5.1. Talous.........................................               13           3.2.4. Kutsunnasta poissaolon syyteoi-
52478:          1.5.2. Koulutus .....................................                14                  keuden vanhentumisesta .. ............                       39
52479:          1.5.3. Tiedotus......................................                14           3.2.5. Tietosuojavaltuutetun kuuleminen                             39
52480:          1.5.4. Muuta toimintaa .........................                     15           3.2.6. Syyttäjän esittämä vaatimus tuo-
52481:     1.6. Viraston organisaatio ja henkilöstö.......                           15                  mitun vangitsemisesta ........ ..........                    39
52482:          1.6.1. Organisaatio................................                  15           3.2.7. Sakon muuntorangaistus .............                         39
52483:          1.6.2. Henkilöstö...................................                 16           3.2.8. Sotilasarvon menettäminen ........                           39
52484:                                                                                       3.3. Oikeuskansleri syyttäjänä .......................                   39
52485:                                                                                            3.3.1. Syytemääräyksiä .........................                    39
52486:  2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 17                      3.3.2. Muita ratkaisuja syyteharkinta-
52487:     2.1. Yleiskatsaus ........................................... 17                               asioissa ...... .............. ...... .. .. .. .... .. ..   40
52488:     2.2. Esittelylistojen tarkastaminen ................ 17                                3.3.3. Suomen rikosoikeuden sovelta-
52489:          2.2.1. Tarkastuksen kohteista................ 17                                          misalasta .....................................             41
52490:          2.2.2. Euroopan unionin jäsenyydestä                                              3.3.4. Syyttäjänmääräyksiä yksittäista-
52491:                 johtuvia kysymyksiä .. .... .. .... .... .. .. 18                                  pauksissa ......... .... .. ........ .... .... .. .. ..     43
52492:     2.3. Listojen tarkastamiseen liittyvistä tehtä-                                   3.4. Syyttäjälaitoksen toiminta ......................                   43
52493:          vistä                                                     19                      3.4.1. Tilastotietoja ...............................               43
52494:          2.3.1. Tarkastuksesta aiheutuneista toi-                                                  3.4.1.1. Syyttäjien toiminta..........                      44
52495:                 menpiteistä .................................. 19                                  3.4.1.2. Syyttämättä jättäminen..                           45
52496:          2.3.2. Eräät listojen tarkastamiseen liit-                                               3 .4.1.3. Lääninsyyttäjät ja sotilas-
52497:                 tyvät kanteluasiat .... .... .... .... .... .. .. 23                                          syyttäjät .......... .... .... .. ......         45
52498: 6
52499: 
52500:                                                                   Sivu                                                                        Sivu
52501:          3.4.2. Lääninsyyttäjien toiminta ............              45     5. Syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimen sekä muun
52502:          3.4.3. Tarkastustoiminta ja valvonta ....                  46        oikeudenhoidon laillisuusvalvonta .................... 60
52503:          3.4.4. Muutoksenhaku korkeimpaan                                     5.1. Yleiskatsaus ........................................... 60
52504:                 oikeuteen .....................................     46        5.2. Syyttäjäntoimen laillisuusvalvonta ........ 61
52505:     3.5. Koulutus- ja tiedotustoiminta ................             47             5.2.1. Huomautukset ............................. 61
52506:          3.5.1. Koulutuksen suunnittelu .............               47                    5.2.1.1. Syyttäjään kohdistuneet
52507:          3.5.2. Kurssit ja muut tilaisuudet ..........              47                              kantelut .......................... 61
52508:          3.5.3. Syyttäjäsanomat ..........................          48                    5.2.1.2. Oikeuskanslerinviraston
52509:                                                                                                     omasta aloitteesta ........... 61
52510:                                                                                           5.2.1.3. Syyttäjien lain 692/93
52511:                                                                                                     nojalla antamien rangais-
52512: 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta .                    49                            tusmäärä ysten tarkasta-
52513:     4.1. Yleiskatsaus ........................................... 49                                minen .............................. 62
52514:     4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet kantelut                                            5.2.1.4. Syyttäjien lain 146/70 no-
52515:           ja muut valvontatoimet .......................... 50                                      jalla esittämien rangais-
52516:           4.2.1. Virkasyyteasiat ............................ 50                                    tusvaatimusten tarkasta-
52517:           4.2.2. Huomautukset ............................. 50                                      minen .............................. 63
52518:           4.2.3. Käsitykset ................................... 51                 5.2.2. Ohjeet ja käsitykset ...................... 63
52519:           4.2.4. Muut kannanotot ........................ 54                               5.2.2.1. Kantelut syyttämättäjät-
52520:      4.3. Rangaistustuomioiden tarkastaminen ... 56                                                 tämisestä ......................... 63
52521:           4.3.1. Yleistä ......................................... 56                      5.2.2.2. Syyttäjään kohdistuneet
52522:           4.3.2. Virkasyyteasiat ............................ 56                                    muut kantelut ................. 64
52523:           4.3.3. Huomautukset ............................. 56                             5.2.2.3. Syyttäjien lain 692/93 no-
52524:           4.3.4. Käsitykset ................................... 56                                  jalla antamien rangaistus-
52525:     4.4. Rangaistusmääräysten tarkastaminen ... 57                                                  määräysten tarkastami-
52526:           4.4.1. Yleistä ......................................... 57                               seen liittyvät käsitykset .. 65
52527:           4.4.2. Huomautus rangaistusmäärä ys-                                     5.2.3. Muut kannanotot ........................ 68
52528:                  tuomarille .................................... 57           5.3. Poliisitoimen laillisuusvalvonta .............. 69
52529:     4.5. Purkuesitykset korkeimmalle oikeudelle 58                                 5.3.1. Esitys ........................................... 69
52530:           4.5.1. Rangaistuspäätösten ja rangais-                                   5.3.2. Ohjeet ja käsitykset... ................... 69
52531:                  tusmääräysten tarkastamisesta ai-                                         5.3.2.1. Poliisiin           kohdistuneet
52532:                  heutuneet purkuesitykset ............. 58                                           kantelut .......................... 69
52533:           4.5.2. Syyttäjän aloitteeseen perustuneet                                        5.3.2.2. Oikeuskanslerinviraston
52534:                  esitykset           rangaistuspäätöksen                                            omasta aloitteesta ........... 72
52535:                  purkamiseksi ............................... 58                           5.3.2.3. Rangaistusvaatimusten
52536:           4.5.3. Syyttäjän aloitteeseen perustuneet                                                  tarkastaminen ................. 72
52537:                  esitykset rangaistusmääräysten                               5.4. Ulosottotoimen laillisuusvalvonta .......... 73
52538:                  purkamiseksi ............................... 58                   5.4.1. Huomautukset ............................. 73
52539:           4.5.4. Korkeimman oikeuden vastaukset 58                                 5.4.2. Käsitykset ................................... 74
52540:     4.6. Esitykset hovioikeuksille ja poistohake-                                  5.4.3. Muu kannanotto ......................... 74
52541:           mukset käräjäoikeuksille ........................ 58                5.5. Muu oikeudenhoito ja oikeushallinto .... 75
52542:           4.6.1. Rangaistuspäätösten ja rangaistus-                                5.5.1. Huomautus ................................. 75
52543:                  määräysten tarkastamisesta aiheu-                                 5.5.2. Käsitykset ................................... 75
52544:                  tuneet esitykset ja poistohakemuk-                                5.5.3. Muut kannanotot ........................ 75
52545:                  set ................................................ 58
52546:           4.6.2. Hovioikeuksien vastaukset .......... 58                   6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta ..................            77
52547:     4.7. Eräät muut tapaukset ............................ 59                 6.1. Yleiskatsaus ...........................................     77
52548:                                                                                                                                                                              7
52549: 
52550:                                                                       Sivu                                                                                              Sivu
52551:    6.2. Ulkoasiainhallinto ................................. 78                      7.3. Kirkollishallinto ....................................                            97
52552:    6.3. Sisäasiainhallinto ................................... 78                         7.3.1. Käsitys........................................                            97
52553:           6.3.1. Käsitykset ................................... 78
52554:    6.4. Valtiovarainhallinto ............................... 81                 8. Asianajajalaitoksen valvonta .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 98
52555:           6.4.1. Esitykset...................................... 81                8.1. Yleisiä näkökohtia................................. 98
52556:           6.4.2. Huomautus ................................. 81                         8.1.1. Asianajajaliiton jäsenyydestä...... 98
52557:           6.4.3. Käsitykset ................................... 82                      8.1.2. Asianajajan velvollisuudet ja hyvä
52558:    6.5. Opetushallinto ....................................... 84                              asianajajatapa .............................. 98
52559:           6.5.1. Käsitykset ................................... 84                 8.2. Valvonta ja kurinpitojärjestelmä ............ 99
52560:           6.5.2. Muut kannanotot........................ 84                             8.2.1. Kurinpitolautakunta ................... 99
52561:    6.6. Maa- ja metsätaloushallinto ................... 84                              8.2.2. Valvonta- ja kurinpitoasiat .......... 99
52562:           6. 6.1. Virkasyyteasia .. .... .. .. ............ ....... 84                  8.2.3. Kurinpitojärjestelmästä ............... 99
52563:           6.6.2. Huomautus ................................. 85                         8.2.4. Tiedot virallisilta syyttäjiltä ........ 99
52564:           6.6.3. Käsitykset ................................... 85                 8.3. Oikeuskanslerin suorittaman valvonnan
52565:    6.7. Liikennehallinto ..................................... 87                       sisältö .................................................... 100
52566:           6.7.1. Käsitys........................................ 87                     8.3.1. Sovellettavista säännöksistä ja
52567:    6.8. Kauppa- ja teollisuushallinto ................. 88                                     valvontamenettelystä ................... 100
52568:           6.8.1. Lausunto ..................................... 88                      8.3.2. Muutoksenhaku kurinpitopää-
52569:           6.8.2. Muu kannanotto ......................... 88                                   töksistä .. .... .... .. ........ ...... .... .... .. .... 101
52570:    6.9. Sosiaali- ja terveyshallinto ...................... 88                          8.3.3. Muita toimenpiteitä ..................... 101
52571:           6.9.1. Esitys........................................... 88              8.4. Yleiset oikeusavustajat ........................... 102
52572:           6.9.2. Huomautus ................................. 88                         8.4.1. Valvonta ...................................... 102
52573:           6.9.3. Käsitykset ................................... 89                      8.4.2. Kannanotto .......... .......... .......... ... 102
52574:    6.1 0. Työhallinto .... .. .... .... ...... .... .... .. .............. 89      8.5. Tilastot .. .. ........ ...... .... ............ ...... ..... .... . 103
52575:           6.10.1. Käsitykset................................... 89
52576:           6.10.2. Muu kannanotto........................ 90
52577:    6.11. Ympäristöhallinto.................................. 90                 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskansle-
52578:           6.11.1. Esitys.......................................... 90              rin ratkaisuja .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 104
52579:           6.11.2. Käsitykset................................... 91                 9.1. Lausunto ministeriöiden virkamiesten
52580:                                                                                          toimielinedustuksiaja esteellisyyttä käsit-
52581: 7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta...... ........ ......               93              televästä mietinnöstä ...................... ........ 104
52582:    7.1. Yleiskatsaus ...........................................         94        9.2. Lausunto syyttäjälaitostoimikunnan
52583:    7.2. Kunnallishallinto ...................................            94              mietinnöstä ............................................ 108
52584:         7.2.1. Yleishallinto ........ .......... .... ...... ....        94        9.3. Lausunto arvonlisäveron vaikutuksesta
52585:                 7.2.1.1. Virkasyyteasia .. .... .. .. ...... .           94              kuntien investointihankkeiden hyväksyt-
52586:                 7.2.1.2. Käsitykset .......................              94              täviin kustannuksiin ............................... 120
52587:         7.2.2. Opetushallinto ..............................             95        9.4. Todistajan noutamisesta ja säilössä pitä-
52588:                 7.2.2.1. Huomautus.....................                  95              misestä ................................................... 127
52589:                 7.2.2.2. Käsitys............................             95        9.5. Asianosaisen kuuleminen sotilasvamma-
52590:         7.2.3. Sosiaali- ja terveyshallinto ...........                  95              asiassa vakuutusoikeudessa .................... 135
52591:                 7.2.3.1. Huomautus.....................                  95        9.6. Valtion vakuusrahastoa koskevat esteel-
52592:                 7.2.3.2. Käsitykset .......................              95              lisyyskysymykset .................................... 138
52593:         7.2. 4. Ympäristöhallinto .......................                96        9.7. Valtion vakuusrahaston menettely ........ 150
52594:                 7.2.4.1. Käsitykset.......................               96        9.8. Maa- ja metsätalousministeriön virka-
52595:         7.2.5 Muu erityishallinto ......................                 97              miesten menettely Metsäkeskus Tapiota
52596:                 7.2.5.1. Käsitykset .......................              97              ja Taimi-Tapio Oy:tä koskevassa asiassa 154
52597: 8
52598: 
52599:                                                                        Sivu                                                                         Sivu
52600:     9.9. Entisen sosiaali- ja terveysministerin me-                                  10.1. Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinviras-
52601:           nettely alkoholilain muuttamista koske-                                          ton toiminnasta ...... ....... ....... ... .......... ..... 171
52602:           vassa asiassa . ... ..... ............. ....... ..... .... ... . 160       10.2. Tilastollisia tietoja virkasyytteistä .. ..... .. . 17 5
52603:     9.10. Riittävän laaja kuuleminen lainvalmiste-
52604:           lussa .................................................... 165         Asiahakemisto .................................................... 176
52605: 
52606:                                                                                  Oikeuskanslerinviraston henkilökunta
52607: 10. Liiteosa ......................................................... 171       31.12.1995 .......................................................... 185
52608:                                                                                                         9
52609: 
52610: 
52611: 
52612: 
52613:                1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimintaan
52614: 
52615: 1.1. Keskeiset toiminta-alueet                           Valtioneuvoston oikeuskanslerin ohjesään-
52616:                                                       nössä (OKOS, 1697/92, muutoksia 213 ja 1330/
52617:    Oikeuskanslerista ja oikeuskanslerin tehtä vis-    94) säädetään tarkemmin hallitusmuodon no-
52618: tä on säädetty hallitusmuodon 37 ja 46-48 §:ssä       jalla tapahtuvasta valtioneuvoston valvonnasta
52619: (muutoksia 1221/90) sekä valtioneuvoston oi-          sekä viranomais- ja julkistoiminnan laillisuu-
52620: keuskanslerin ohjesäännössä (1697/92). Oikeus-        den valvonnasta. Edelleen siinä on säännöksiä
52621: kansleri on viranomais- ja julkistoiminnan lailli-    muista oikeuskanslerin toimialaan kuuluvista
52622: suuden valvoja (HM 46 §:n 1 mom. laissa 12211         asioista, mm. ylimmän syyttäjän tehtävistä. Oh-
52623: 90) ja ylin syyttäjäviranomainen (HM 46 §:n 2         jesäännössä on myös jakso asiain ratkaisemi-
52624: mom.).                                                sesta sekä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskans-
52625:     Oikeuskansleria avustaa apulaisoikeuskansle-      lerin sijaisuuteen liittyvistä järjestelyistä. Yksi-
52626: ri, joka tarvittaessa hoitaa hänen tehtäviään.        tyiskohtaisemmat määräykset oikeuskanslerin
52627: Apulaisoikeuskanslerilla on varamies, joka apu-       ja apulaisoikeuskanslerin välisestä työnjaosta
52628: laisoikeuskanslerin estyneenä ollessa hoitaa hä-      ovat 31.5.1993 annetun oikeuskanslerinviraston
52629: nen tehtäviään.                                       työjärjestyksen 2 §:ssä (osittain muutettu
52630:     Hallitusmuodon 46 §:n 1 momentin (1221/90)        9.6.1994).
52631: mukaan oikeuskanslerin tulee valvoa, että viran-         Kertomusvuoden aikana muutettiin valtio-
52632: omaiset ja virkamiehet tehtävissään sekä julkis-      neuvoston oikeuskanslerin ohjesäännön 6 §:ää
52633: yhteisön työntekijät ja muutkinjulkista tehtävää      (1117/9 5). Muutos on tullut voimaan 1.1.1996.
52634: hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät vel-       Muutos on asiallisesti samansisältöinen kuin
52635: vollisuutensa niin, ettei kenenkään laillisia oi-     eduskunnan oikeusasiamiehenjohtosääntöön ai-
52636: keuksia loukata. Erityissäännöksiä oikeuskans-        kaisemmin tehty, niin ikään 1.1.1996 voimaan
52637: lerin valvontatehtävistä on lisäksi asianajajista     tullut muutos. Eduskunnan perustuslakivalio-
52638: annetussa laissa (496/58) asianajajien toiminnan      kunta lausui oikeusasiamiehen johtosäännön
52639: valvonnan osalta.                                     muuttamista koskeneessa mietinnössään (1994
52640:     Vuonna 1995 toteutettiin perusoikeusuudistus      vp- Pe VM 12- PNE 2), että lainsäädäntökäy-
52641: eli säädettiin laki hallitusmuodon II luvun muut-     tännössä on pyritty eduskunnan oikeusasiamie-
52642: tamisesta (969/95), joka tuli voimaan 1.8.1995.       hen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin tehtävien
52643:  Samalla tehtiin oikeuskanslerin laillisuusvalvon-    ja valtuuksien samanlaisuuteen. Sen johdosta
52644:  tatehtävää koskevaan hallitusmuodon 46 §:n 1         valiokunta katsoi olevan aiheellista ottaa harkit-
52645:  momenttiin lisäys, jonka mukaan oikeuskansleri       tavaksi vastaavanlaisen muutoksen tekemisen
52646:  tehtäväänsä hoitaessaan valvoo myös perusoi-         oikeuskanslerin toimintaa koskeviin säännök-
52647:  keuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.            siin. Tämä on toteutettu kappaleen alussa maini-
52648:     Viranomais- ja julkistoiminnan laillisuuden       tulla ohjesäännön muutoksella.
52649:  valvonnassa voidaan erottaa useita toiminta-            Ohjesäännön tarkistaminen sisältää kaksi eri
52650:  muotoja. Tähän valvontaan kuuluvat valtioneu-        muutosta,jotka koskevat kantetujen tutkittavik-
52651:  voston toiminnan valvominen, lausuntojen anta-       si ottamisen edellytyksiä. Kantelun tutkimista
52652:  minen tasavallan presidentille, valtioneuvostolle    kdskeva epäilykynnys, josta aikaisemmin oli
52653:  ja ministeriöille, kanteluasioiden tutkiminen ja     käytetty ilmausta "jonka tueksi esitetään toden-
52654:  rangaistuspäätösten tarkastaminen. Hallitus-         näköisiä syitä", on muutettu tosiasiallista tilan-
52655:  muodon mukaisesti oikeuskanslerille ylimpänä         netta vastaavan sisältöiseksi sanannaksi "on pe-
52656:  syyttäjänä kuuluvat syyttäjien toiminnan johta-      rusteita epäillä lainvastaista tai virheellistä me-
52657:  minen ja valvonta, syytteiden ajaminen tai ajatta-   nettelyä tapahtuneen". Toinen, tärkeämpi muu-
52658:  minen tuomioistuimissa sekä syyttäjistön edusta-     tos koskee viiden vuoden vanhentumisajan sää-
52659:  minen korkeimmassa oikeudessa.                       tämistä kanteluille.
52660: 
52661: 2 360220P
52662: 10                        1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimintaan
52663: 
52664:   Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinvirastossa     taan huomioon erityisesti valtioneuvoston val-
52665: kertomusvuonna käsitellyistä asioista on koh-         vontaa koskevissa asioissa ja kanteluasioissa
52666: dassa 1.2. sekä 10. jaksossa.                         sekä harkittaessa oma-aloitteisesti tutkittaviksi
52667:                                                       otettavia asioita. Uusi perusoikeussäännöstö
52668:                                                       otetaan huomioon myös sillä tavoin, että esi-
52669: 1.1.1. Valtioneuvoston valvonta                       merkiksi kanteluratkaisujen perusteluissa tarvit-
52670:                                                       taessa viitataan asianomaisiin hallitusmuodon
52671:    Valtioneuvoston oikeuskanslerin ohjesään-          II luvun pykäliin.
52672: nössä (OKOS 3 §) veivoitetaan oikeuskansleri              Eduskunnan perustuslakivaliokunta on pe-
52673: valvomaan, että asioita valtioneuvostossa käsi-       rusoikeusuudistusta koskeneessa mietinnössään
52674: teltäessä toimitaan laillisesti. Ohjesäännön mu-      (PeVM 25-1994 vp.) lausunut uudistuksen hen-
52675: kaan oikeuskanslerin tulee olla läsnä valtioneu-      gen mukaista olevan, että asianomaisten lailli-
52676: voston istunnoissa ja esiteltäessä asioita tasaval-   suusvalvojien - oikeuskanslerin ja eduskunnan
52677: lan presidentille valtioneuvostossa.                  oikeusasiamiehen- vuosittaisiin toimintakerto-
52678:    Valtioneuvoston valvontaa on selostettu tar-       muksiin sisällytetään oma jakso perusoikeuksien
52679: kemmin kertomuksen 2. jaksossa.                       ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. Tämä asiako-
52680:                                                       konaisuus on otettu kertomuksen jaksoon 2.6.
52681: 
52682: 1.1.2. Lausuntojen antaminen
52683:                                                       1.1.4. Ylimmän syyttäjän tehtävät
52684:    Edelliseen valvontatehtävään liittyy läheisesti
52685: oikeuskanslerin lausuntojen antaminen. Halli-            Oikeuskanslerin tehtävät ylimpänä syyttäjänä
52686: tusmuodon 48 §:n 2 momentin mukaan oikeus-            (HM 46 §:n 2 mom. ja OKOS 11-14 §) käsittävät
52687: kanslerin on annettava tasavallan presidentille ja    syyttäjien ohjauksen, valvonnan ja kouluttami-
52688: valtioneuvostolle tietoja ja lausuntoja. Valtio-      sen, syyttäjälaitoksen kehittämisen, päättämisen
52689: neuvoston on ymmärretty käsittävän myös eri           alaistensa syyttäjien muutoksenhausta korkeim-
52690: ministeriöt. Lausuntopyynnöt tulevatkin pääasi-       paan oikeuteen, syyttäjiä koskevien kantetujen
52691: allisesti ministeriöiden taholta.                     tutkimisen ja kaupunginviskaalien nimittämisen
52692:     Hallitusmuodossa tarkoitettujen lausuntojen       sekä syyttäjäasioissa annettavat lausunnot. Syyt-
52693: lisäksi oikeuskanslerilta pyydetään muiden lau-       täjälaitoksen johtamiseen kuuluvista oikeus-
52694: sunnonantajatahojen tavoin lausuntoja erilaisis-      kanslerin tehtävistä on kerrottu jäljempänä ker-
52695: ta säädösvalmisteluhankkeista, erityisesti rikos-,    tomuksen 3. jaksossa. Syyttäjien toimintaan
52696: prosessi-, hallinto- ja valtiosääntöoikeuden alal-    kohdistuneita toimenpiteitä laillisuusvalvonnas-
52697: ta. Lausunnon antaminen on tällöin oikeuskans-        sa on selostettu 5. jaksossa.
52698: lerin harkinnassa. Lausunto on pyritty antamaan          Rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain
52699: erityisesti laillisuusvalvonnan kannalta tärkeistä    (692/93) tultua voimaan vuoden 1994 alussa siir-
52700: säädösvalmisteluhankkeista.                           tyi rangaistusmääräysten antaminen tuomiois-
52701:     Oikeuskanslerin lausuntoja ja kannanottoja        tuimitta syyttäjille. Tämän johdosta rangaistus-
52702: on selostettu jäljempänä 2. jaksossa ja osittain 9.   määräysmenettelyn valvonta siirrettiin oikeus-
52703: jaksossa.                                             kanslerinvirastossa syyttäjäosaston tehtäväksi.
52704:                                                       Valvonnassa tehtyjä havaintoja ja niiden johdos-
52705:                                                       ta aiheutuneita toimenpiteitä selostetaan 5. jak-
52706: 1.1.3. Perus- ja ihmisoikeuksien valvonta             sossa.
52707:    Perusoikeusuudistuksen yhteydessä tehtiin
52708: hallitusmuodon 46 §:n 1 momenttiin lisäys, jossa      1.1.5. Kanteluasioiden tutkiminen
52709: oikeuskanslerin tehtäväksi on asetettu valvoa
52710: myös perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteu-            Viranomais- ja muun julkistoiminnan lailli-
52711: tumista. Perusoikeusuudistuksen myötä edellä          suutta oikeuskansleri valvoo muun muassa käsit-
52712: mainittu säännös tuli voimaan 1.8.1995. Halli-        telemällä tähän toimintaan kuuluvia kantetuja
52713: tusmuotoon otettu velvoite on ollut oikeuskans-       (OKOS 6_ 8 §). Kansalaiset voivat kannella oi-
52714: lerinviraston toiminnassa jo aikaisemminkin,          keuskanslerille, kun he katsovat, että heidän lail-
52715: mutta se ottaminen perustuslakiin korostaa sen        lisia oikeuksiaan on loukattu. Yksityisten kante-
52716: merkitystä edelleen. Velvoite on otettu ja ote-       tuja saapui vuonna 1995 yhteensä 1138.
52717:                                   1.2. Lukumäärätietoja toiminnasata                                     11
52718: 
52719:    Oikeuskanslerinvirastoon on kertomusvuon-          (450/87) tarkoitettua kiinniottamista, pidättä-
52720: na tullut myös lukuisia yksityisten kansalaisten      mistä, vangitsemista ja matkustuskieltoa sekä
52721: tekemiä puhelintiedusteluja erilaisista asioista.     säilöönottamista tai muuta vapaudenriistoa kos-
52722: Neuvoja annetaan oikeuskanslerille tehtävien          kevat asiat samoin kuin 3) asiat, jotka koskevat
52723: kantetujen vireillepanosta ja käsittelystä. Mikäli    vankiloita ja muita sellaisia laitoksia, joihin hen-
52724: asia ei kuulu oikeuskanslerin toimivaltaan, pyri-     kilö on otettu vastoin tahtoaan. Myös vankien ja
52725: tään neuvomaan, mille viranomaiselle tai taholle      muiden vapautta vailla olevien tekemät kantelut
52726: asia kuuluu.                                          kuuluvat siirrettäviin asioihin.
52727:    Kertomuksen 4.-7. sekä 9. jaksoihin sisältyy          Tehtäväjakolain 3 §:n nojalla oikeuskansleri
52728: selostuksia kantetuihin annetuista ratkaisuista ja    ja oikeusasiamies voivat keskinäisesti siirtää
52729: niistä aiheutuneista toimenpiteistä.                  muun asian, jos siirtämisen voidaan arvioida no-
52730:                                                       peuttavan asian käsittelyä tai kun se on muusta
52731:                                                       erityisesti syystä perusteltua.
52732: 1.1.6. Rangaistuspäätösten tarkastus                     Kertomusvuonna siirrettiin oikeusasiamiehel-
52733:                                                       le kaikkiaan 42 kantelua. Oikeusasiamies puoles-
52734:    Oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu ohjesään-         taan siirsi oikeuskanslerille 4 kanteluasiaa.
52735: nön mukaan (9 §) tarkastuttaa tuomituista ran-
52736: gaistuksista tehtyjä ilmoituksia. Tätä tarkastus-
52737: tehtävää varten virastoon lähetetään tuomioita        1.2. Lukumäärätietoja toiminnasta
52738: koskevia päätös- ja täytäntöönpanoasiakirjoja,
52739: joiden tarkastuksesta aiheutuneista toimenpi-            Seuraavassa tarkastellaan tilastolukujen va-
52740: teistä on tarkemmin kerrottu kertomuksen 4.           lossa oikeuskanslerinviraston toimintaa kerto-
52741: jaksossa.                                             musvuoden aikana (suluissa vuoden 1994 vastaa-
52742:                                                       vat luvut).
52743:                                                          Kertomusvuoden aikana saapui 1138 (1120)
52744: 1.1.7. Asianajajien valvonta                          kanteluasiaa ja ratkaistiin 1139 (1217) kantelu-
52745:                                                       asiaa. Oikeuskanslerin varsinaisia omia aloitteita
52746:    Asianajajiin kohdistunut valvonta muodos-          otettiin tutkittaviksi 41 (27) ja rangaistuspäätös-
52747: tuu Suomen Asianajajaliiton hallituksen ns. val-      ten ja -määräysten tarkastuksenjohdosta pantiin
52748: vonta-asioissa tekemien päätösten sekä liiton         vireille 142 (205) asiaa. Vireille tulleiden syyttäjä-
52749: kurinpitolautakunnan tekemien kurinpitopää-           asioiden yhteismäärä oli 256 (334).
52750: tösten tarkastamisesta, johon on kuulunut muu-           Kanteluasioissa tehtiin ns. toimenpideratkai-
52751: toksenhakemisen harkinta, sekä asianajajia kos-       suja 110 (139). Toimenpideratkaisujen prosentu-
52752: kevien kantetujen tutkimisesta.                       aalinen osuus tutkittaviksi otetuista kanteluasi-
52753:    Asianajajien valvonnasta on kerrottu jäljem-       oista oli 14% (17 %). Kertomusvuonna tehdyn
52754: pänä kertomuksen 8. jaksossa.                         selvityksen mukaan kaikkien kantetujen ratkai-
52755:                                                       suaikojen mediaani oli n. 9 viikkoa (5 kk) ja
52756:                                                       keskiarvo 22 viikkoa.
52757: 1.1.8. Oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasia-         Kirjallisia lausuntoja tasavallan presidentille,
52758:        miehen tehtävien jako                          valtioneuvostolle tai ministeriölle annettiin 13
52759:                                                       (17).
52760:     Valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskun-          Kertomusvuoden lopussa 31.12.1995 oli vi-
52761:  nan oikeusasiamiehen tehtävienjaosta säädetään       reillä 492 (489) kanteluasiaa ja 173 (97) muuta
52762:  vuonna 1990 annetussa, vuoden 1991 alussa voi-       asiaa eli yhteensä 665 (586) asiaa.
52763:  maan tulleessa laissa (ns. tehtäväjakolaki, 1224/       Yksityiskohtaisemmat tilastot kertomusvuo-
52764:  90).                                                 den toiminnasta ovat liiteosan kohdassa 10.1.
52765:     Tehtäväjakolain 1 §:ssä luetellaan asiat, jotka
52766:  oikeuskansleri siirtää eduskunnan oikeusasia-
52767:  miehen käsiteltäviksi, jollei oikeuskansleri katso   1.3. Tarkastusmatkat
52768:  erityisistä syistä tarkoituksenmukaiseksi, että
52769:  asia ratkaistaan oikeuskanslerinvirastossa. Pää-       Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen on ker-
52770:  sääntöisesti siirrettäviä asioita ovat: 1) puolus-   tomusvuonna tehnyt tarkastusmatkoja eräisiin
52771:  tusvoimia sekä sotilas- ja rajavartiotehtävissä      kunnallishallinnon yksiköihin, alioikeuksiin,
52772:  palvelevia koskevat asiat, 2) pakkokeinolaissa       syyttäjänvirastoihin ja nimismiespiirien kanslioi-
52773: 12                       1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimintaan
52774: 
52775: hin Uudenmaan, Pohjois-Karjalan, Turun ja            keus oli yhdistetty Tampereen käräjäoikeuteen
52776: Porin sekä Hämeen lääneissä.                         lokakuussa 1995. Oikeustalossa sijaitsevat myös
52777:     23.1.1995 apulaisoikeuskansleri teki tarkas-     kaupunginviskaalinviraston ja kaupunginvou-
52778: tusmatkan Porvooseen. Porvoon kaupunginjoh-          dinviraston toimitilat. Käräjäoikeudessa pereh-
52779: tajan ja maalaiskunnan kunnanjohtajan kanssa         dyttiin erityisesti riita-asioiden käsittelyyn käy-
52780: käydyissä keskusteluissa käsiteltiin muun muas-      tännön esimerkkitapausten valossa. Samalla
52781: sa kuntien taloutta, kaavoitustilannetta, kau-       matkalla tarkastettiin Loimaan, Valkeakosken
52782: pungin ja maalaiskunnan yhteystyötä sekä kun-        ja Toijalan nimismiespiirien syyttäjäntoimi sekä
52783: nallishallinnon jääviyskysymyksiä. Apulaisoike-      Tampereen kaupunginviskaalinvirasto.
52784: uskansleri tutustui uudessa virastotalossa sijait-      Syyttäjälaitokseen kohdistuneista tarkastuk-
52785: seviin Porvoon käräjäoikeuden toimitiloihin ja       sista on tehty selkoa lisäksi jaksossa 3.4.3.
52786: keskusteli alioikeusmenettelyn toimivuudesta
52787: ja käräjäoikeuden juttutilanteesta. Suoritettiin
52788: Porvoon nimismiespiirin syyttäjäntoimen tar-         1.4. Kansainväliset yhteydet
52789: kastus, missä yhteydessä tarkastettiin myös Si-
52790: poon nimismiespiirin syyttäjäntoimi. Porvoon             1) Oikeuskansleri Jorma S. Aalto vieraili
52791: kaupunginviskaalinvirasto oli yhdistetty Por-        11.7.1995 Tukholmassa Ruotsin oikeuskanslerin
52792: voon nimismiespiiriin 1.11.1992 alkaen. Nimis-       Johan Hirschfeldtin luona. Käydyssä keskuste-
52793: miespiirin kanslia oli muuttanut uusiin tiloihin     lussa kosketeltiin muun muassa oikeuskanslerin
52794: tammikuuussa 1994.                                   roolia ja tulevaisuudennäkymiä muuttuvassa yh-
52795:     31.1.1995 Loviisaan tekemällään matkalla         teiskunnassa, ED-integraation vaikutusta kan-
52796: apulaisoikeuskansleri tutustui Loviisan käräjä-      salliseen laillisuusvalvontaan, oikeuskanslerin
52797: oikeuden toimitiloihin sekä keskusteli käräjäoi-     julkisuuskuvaa sekä kanteluasioiden käsittelyä
52798: keuden toimintaperiaatteista, työnjaosta ja jut-     ja asianajajiin kohdistuvaa valvontaa.
52799: tumääristä. Loviisan kaupunginjohtaja antoi              2) Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen mat-
52800: apulaisoikeuskanslerille tilannekatsauksen kau-      ka Viroon 28.-29.8.1995
52801: pungin kunnallishallinnosta. Lisäksi apulaisoi-          Matkan aikana apulaisoikeuskansleri kes-
52802: keuskansleri perehtyi Loviisan koulutoimeen          kusteli Viron valtionsyyttäjän Indrek Meelakin
52803: sekä Loviisan seurakuntayhtymän toimintaan.          kanssa Viron syyttäjälaitoksen nykytilasta sekä
52804: Loviisan nimismiespiirissä tarkastettiin syyttä-     syyttäjien toiminnasta suhteessa tuomioistui-
52805: jäntoimi.                                            miin ja esitutkintaa suorittavaan poliisiin. Apu-
52806:     22.-23.5.1995 Pohjois-Karjalaan tehdyllä         laisoikeuskansleri tutustui Tallinnan syyttäjä-
52807: matkalla apulaisoikeuskansleri tarkasti Nur-         virastoon sen päällikön Hannes Kirisin opas-
52808:  meksen käräjäoikeuden, Lieksan verotoimiston,       tuksella ja Tallinnan kaupunkioikeuteen, jota
52809:  Ilomantsin oikeusaputoimiston ja Liperin työ-       esitteli päällikkötuomarina toimiva laamanni
52810: voimatoimiston. Ilomantsissa hän perehtyi myös       Poigo Nuuma. Lisäksi apulaisoikeuskansleri
52811: holhouslautakunnan ja sivutoimisen virkahol-         tapasi Viron oikeuskanslerin Eerik-Juhan Truu-
52812: hoojan toimintaan. Tarkastettiin Nurmeksen,          välin. Truuväli kertoi Viron oikeuskanslerin
52813:  Lieksan, Ilomantsin ja Liperin nimismiespiirien     tehtävistä ja esitteli virastoaan ja sen henkilö-
52814: syyttäjän toimi. Samassa yhteydessä keskusteltiin    kuntaa.
52815:  nimismiespiirien johdon kanssa kihlakuntajao-           3) Oikeuskansleri Aallon matka Karjalan ta-
52816:  tuksesta ja paikallishallintouudistuksen valmis-    savaltaan 30.8.-2.9.1995
52817:  telusta.                                                Vierailu tapahtui Karjalan tasavallan halli-
52818:     27.-28.11.1995 tehdyllä matkalla apulaisoi-      tuksen puheenjohtajan V.N. Stepanovinja Kar-
52819:  keuskansleri tutustui Karkkilan kaupungin ta-       jalan tasavallan pääsyyttäjän V.M. Bogdanovin
52820:  louden vakauttaruisohjelmaan ja tarkasti Loi-       kutsusta. Stepanov selosti lähialueyhteistyötä
52821:  maan käräjäoikeuden sekä Tampereen käräjäoi-        sekä Venäjän ja Karjalan lainsäädäntöä koske-
52822:  keuden ja kaupunginvoudinviraston. Kummas-          via kysymyksiä. Oikeuskansleri vieraili proku-
52823:  sakin käräjäoikeudessa tutustuttiin muun muas-      raattorinvirastossa Petroskoissa, jossa Bogda-
52824:  sa velkajärjestelyasioiden käsittelyyn. Tampe-      nov selosti prokuraattorilaitoksen tehtäviä, ja
52825:  reen käräjäoikeus oli kertomusvuoden aikana         kävi lisäksi Sortavalan prokuraattorinvirastos-
52826:  muuttanut uusiin, tarkoituksenmukaisiin tiloi-       sa. Oikeuskansleri tutustui Pietarin pääkonsu-
52827:  hin entiseen Tampellan tehdaskiinteistöön ra-       laatin Petroskoin toimipisteeseen, jonka päällik-
52828:  kennetussa oikeustalossa. Pirkanmaan käräjäoi-       könä toimi varakonsuli Pirjo Tulokas. Vierailun
52829:                                           1.5. Toiminta ja talous                                        13
52830: 
52831: aikana oikeuskansleri perehtyi erityisesti viisu-          Brittiläisten oikeustoimittajien yhdistystä
52832: miasioiden käsittelyyn. Matkan päätteeksi oi-           edustanut ryhmä yhdistyksen taloudenhoitajan
52833: keuskansleri vieraili Niiralan rajavartioasemalla       Barbara Scullynjohdolla kävi 14.9.1995 oikeus-
52834: ja rajatullitoimipaikassa. Itäisen tullipiirin pääl-    kanslerinvirastossa. Heille selostettiin erityisesti
52835: likkö, tullineuvos Kaj Blomster selosti tullin toi-     oikeuskanslerin toimintaa valtioneuvoston lailli-
52836: mintaa Suomen liityttyä EU:hun. Esille tuli             suusvalvojana sekä ylimpänä syyttäjänä.
52837: muun ohella kysymys alkoholin tuonnista Venä-
52838: jältä.
52839:      4) Apulaisoikeuskansleri Pasanen osallistui        1.5. Toiminta ja talous
52840: yhtenä maamme edustajana 7. kansainväliseen
52841: korruption vastaiseen konferenssiin Beijingissä         1.5.1. Talous
52842: 6.-10.1 0.1995. Konferenssia isännöivät Kiinan
52843: yliprokuraattorinvirasto ja valvontaministeriö.             Oikeuskanslerinvirasto on siirtynyt tulosbud-
52844: Osallistujia oli lähes 650 noin 80 maasta. Työs-        jetointiin kertomusvuoden alussa.
52845: kentely tapahtui täysistunnoissa ja sessioissa.             Oikeuskansleri oli 29.9.1992 asettanut oikeus-
52846: Apulaisoikeuskansleri Pasanen toimi 7.10. pu-           kanslerinviraston tulosohjaukseenja tulosjohta-
52847: heenjohtajana sessiossa, jossa käsiteltiin korrup-      miseen siirtymistä valmistelemaan kansliapäälli-
52848: tion piirteitä ja ilmenemismuotoja (Features and        kön johdolla toimineen työryhmän. Työryhmän
52849:  Patterns ofCorruption). Apulaisoikeuskansleril-        valmistelutyön pohjalta laaditussa vuosien 1995-
52850:  la oli 8.1 0. tilaisuus keskustella Kiinan kansanta-    1998 toiminta- ja taloussuunnitelmassa oli jo py-
52851:  savallan varayliprokuraattorin Chao Hongin             ritty ottamaan huomioon tulosohjausjärjestel-
52852:  kanssa. Keskustelussa kosketeltiin Kiinan syyt-        mään siirtyminen ja siitäjohtuvat muutokset ver-
52853:  täjälaitoksen organisaatiota, eräitä yliproku-         rattuina aikaisempiin suunnitelmiin.
52854:  raattorinviraston toimialueita, erityissyyttäjäjär-        Oikeuskanslerin 30.12.1994 asettama työryh-
52855: jestelmää, syyttäjien rekrytointia ja koulutusta        mä valmisteli ehdotuksen vuosien 1996-1999 toi-
52856:  sekä tiedotustoimintaa.                                minta- ja taloussuunnitelmaksi, jonka oikeus-
52857:      5) Vierailut oikeuskanslerinvirastoon              kansleri 25.8.1995 hyväksyi sisäiseen käyttöön
52858:      Euroopan Asianajajaliittojen Neuvoston             otettavaksi. Hallinnon kehittämiskeskuksen asi-
52859:  (CCBE) presidentti, asianajaja Heinz Weil vie-         akaspalvelupäällikkö Jukka Vanhala toimi ke-
52860:  raili oikeuskanslerin luona 12.1.1995. Käydyssä        väällä 1995 konsulttina oikeuskanslerinvirastos-
52861:  keskustelussa kosketeltiin asianajajien valvontaa      sa ryhdyttäessä soveltamaan tulosohjausjärjes-
52862:  koskevia kysymyksiä ja Weil selostijärjestön teh-      telmää ja laadittaessa toiminta- ja taloussuunni-
52863:  täviä sekä havaintojaan asianajajien asemasta          telmaa.
52864:  Euroopassa.                                                Valtion virkamieslain kokonaisuudistuksessa
52865:      Viron apulaisoikeuskansleri Aare Reenumä-          omaksutun periaatelinjauksen mukaisesti muu-
52866:  gi, neuvos Sulev Lääne ja apulaisneuvos Tiina          tettiin (1331/94) oikeuskanslerinvirastosta anne-
52867:   Yksvärav vierailivat 12.1.1995 apulaisoikeus-         tun asetuksen säännöksiä, jotka koskevat ratkai-
52868:   kanslerin luona. Keskustelussa vaihdettiin mieli-     suvallan käyttämistä oikeuskanslerinvirastossa
52869:   piteitä laillisuusvalvonnasta kummassakin             päätettävissä asioissa. Muutokset tulivat voi-
52870:   maassa.                                               maan kertomusvuoden alussa. Asetuksen 17 §:n
52871:       Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS) ihmis-       2 momentin mukaan oikeuskanslerinviraston
52872:   oikeusvaltuutettu Ole Espersen teki tutustumis-       virkamiehet ratkaisevat asioita sen mukaan kuin
52873:   käynnin apulaisoikeuskanslerin luo 15.2.1995.         työjärjestyksessä määrätään. Tähän liittyen
52874:   Valtuutetun tehtävänä on edistää ja lujittaa de-      muutettiin viraston työjärjestystä 1.1.1995 al-
52875:   mokraattista kehitystä ja ihmisoikeuksien, mu-        kaen siten, että taloudellista ratkaisuvaltaa eräis-
52876:   kaan lukien vähemmistöihin kuuluvien henkilöi-        sä asiaryhmissä siirrettiin osastopäälliköille. Asi-
52877:   den oikeuksien, suojaamista neuvostonjäsenval-        anomaisilta kohdin tarkistettiin lisäksi valtio-
52878:   tioissa.                                              neuvoston kanslian taloussääntöä, joka sisältää
52879:       Latvian syyttäjänviraston edustaja Valerija       myös oikeuskanslerinvirastoa koskevia määrä-
52880:   Barinova vieraili 17.5.1995 oikeuskanslerinviras-     yksiä.
52881:   tossa. Hänelle kerrottiin maamme syyttäjälai-             Oikeuskanslerinviraston menojen seurannas-
52882:   toksesta ja syyttäjän asemasta ja tehtävistä sekä     sa käytettiin menolajipohjaisen vakiotilikartan
52883:   oikeuskanslerinviraston syyttäjäosaston toimin-       ohella ns. vastuualueluokitusta, jolla seurattiin
52884:   nasta.                                                menoja osastokohtaisesti.
52885: 14                       1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimintaan
52886: 
52887:    Valtion talousarviossa oikeuskanslerinviras-      ta, poliisilaista, rikoslain II-vaiheen uudistukses-
52888: ton menot ovat 23. pääluokan 03. luvussa. Vuo-       ta sekä asiakaspalveluruotsista.
52889: den 1995 talousarviossa virastolle oli osoitettu         Oikeuskanslerinvirastosta on osanistuttu mi-
52890: määrärahoja yhteensä 13 115 OOOmk. Tulosohja-        nisteriöiden yhteisesti järjestämään integraatio-
52891: usjärjestelmän mukaisesti määräraha oli koko-        koulutukseen.
52892: naisuudessaan toimintamenomomentilla 21 (siir-           Kielikoulutusta on järjestetty itse virastossa.
52893: tomääräraha 2 v).                                    Virassaan kielitaitoa tarvitseville on kustannettu
52894:    Henkilöstön kokonaismäärä 31.12.1995 oli 37       kielikoulutusta. Lisäksi on tuettu kielten omaeh-
52895: henkilöä. Uuden virkamieslainsäädännön myötä         toista opiskelua.
52896: viraston mahdollisuudet virka- ja palkkausjär-           Oikeuskanslerinviraston esittelijöitä ja osas-
52897: jestelyihin ovat kasvaneet.                          tosihteereitä on osallistunut Suomen Lakimies-
52898:                                                      liiton Lakimiespäivään 13.10.1995.
52899:                                                          Useat eri tehtävissä olevat henkilöstöön kuu-
52900: 1.5.2. Koulutus                                      luvat ovat osallistuneet oman ammattialansa jat-
52901:                                                      kokoulutuskursseihin ja -tilaisuuksiin. Viraston
52902:    Kertomusvuonna viraston henkilöstön koulu-        tietojärjestelmien kehittämistä ja käytön tehosta-
52903: tus perustui oikeuskanslerinviraston henkilöstö-     mista on tuettu koulutuksella.
52904: koulutussuunnitelmaan, johon sisältyvät koulu-           Oikeuskanslerinvirastossa oli 1.5. ja 30.8.1995
52905: tuksen yleiset periaatteet sekä vuoden 1995 kou-     välisenä aikana kolmen kuukauden jaksoissa
52906: lutussuunnitelma. Oikeuskansleri oli 29.12.1994      harjoittelijoina kaksi oikeustieteen ylioppilasta
52907: hyväksynyt suunnitelman.                             Helsingin ja Turun yliopistoista.
52908:    Oikeuskanslerinviraston henkilöstökoulutuk-           Oikeuskanslerinviraston järjestämästä syyttä-
52909: sen tavoitteena on                                   jäkoulutuksesta tehdään selkoa jäljempänä jak-
52910:    - turvata toiminnan tehokkuus, jatkuvuus          sossa 3.5.
52911: ja henkilöstön ammatillinen pätevyys
52912:    - parantaa toiminnan tuloksellisuutta
52913:    - edistää organisaation kehittämistä ja uu-       1.5.3. Tiedotus
52914: distusalttiutta
52915:    - tukea henkilöstön itsensäkehittämistä ja           Oikeuskansleri hyväksyi 6.6.1995 käyttöön
52916: urakehitystä sekä                                    otettavaksi oikeuskanslerinviraston ulkoisen tie-
52917:    - tukea henkilökiertoa.                           dotuksen ohjeen, jonka oli valmistellut 2.1.1995
52918:    Koulutustarpeita luovat ammattitaidon ke-         asetettu työryhmä. Ohje pohjautuu valtioneu-
52919: hittäminen eri tehtäväsektoreilla, tulosohjauk-      voston kanslian 10.3.1994 antamaan yleisohjee-
52920: senja-johtamisen kehittäminen, eurooppalainen        seen valtionhallinnon ulkoisesta tiedotuksesta.
52921: integraatiokehitys ja siihen liittyvät kielitaito-      Oikeuskanslerinviraston ulkoisen tiedotuksen
52922: vaatimukset, oikeuskanslerinviraston kehittä-        tavoitteena on antaa yleisölle ja viranomaisille
52923: missuunnitelmat ja hallinnon yleiset kehittämis-     tietoa oikeuskanslerin toiminnasta ja sen tarkoi-
52924: pyrkimykset sekä viraston toiminnan kannalta         tusperistä sekä yksittäisistä ratkaisuista ja toi-
52925: olennaisten tieteenalojen tutkimuksen seuraami-      menpiteistä, joilla on yleistä merkitystä tai jotka
52926: nen ja tutkimustulosten hyödyntäminen.               muutoin herättävät mielenkiintoa.
52927:    Kertomusvuonna         oikeuskanslerinviraston       Tiedottamisella pyritään myös saamaan kan-
52928: johdon edustajia on osallistunut valtionhallin-      salaiset entistä paremmin tietoisiksi siitä, miten
52929: non johtamisen kehitysohjelmaan sisältyneisiin       ja minkälaisissa tapauksisissa he voivat tehdä
52930: kurssijaksoihin.                                     kanteluja oikeuskanslerille. Samalla pyritään an-
52931:    Valtioneuvoston päätöksentekojärjestelmän         tamaan selkeä kuva kansalaisille ja yhteisöille
52932: (PT J) käyttöönottoon valmistautumisen johdos-       oikeuskanslerin roolista ylimpänä laillisuusval-
52933: ta on valtioneuvostossa ja oikeuskanslerinviras-     vojana ja ylimpänä syyttäjänä.
52934: tossa järjestetty koulutusta uutta päätöksenteko-       Keskeisiä periaatteita ulkoisessa tiedottami-
52935: järjestelmää työssään käyttäville.                   sessa ovat avoimuus, luotettavuus ja nopeus. Tie-
52936:    Oikeuskanslerinviraston henkilökunnalle on        dot pyritään antamaan ymmärrettävässä muo-
52937: järjestetty koulutusta EU:sta ja ihmisoikeuksis-     dossa ja tietoa tarvitsevia kohdellaan palvelu-
52938: ta, perusoikeusuudistuksesta, tulosohjauksesta,      henkisesti ja tasapuolisesti. Kertomusvuoden
52939: virkamieslaista, kuntalain uudistuksesta, ylim-      alussa valmistuivat mm. saamenkieliset kantelu-
52940: män syyttäjän tehtävien uudelleen organisoinnis-     ohjeet.
52941:                                  1.6. Viraston organisaatio ja henkilöstö                              15
52942: 
52943:    Pääsääntönä tiedottamisessa on yleisöjulki-         pysyvänä asiantuntijana syyttäjälaitostoimikun-
52944: suus. Oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin        nassa. Osastopäällikkö Jaatinen ja syyttäjäosas-
52945: päätökset ovat oikeuskanslerinviraston kirjaa-         ton esittelijät ovat lisäksi osallistuneet useisiin
52946: massa luettavissa ja tilattavissa niiden tultua jul-   syyttäjäorganisaation kehittämistä ja syyttäjän-
52947: kisiksi. Myös diaaritiedot ovat julkisia.              toimintaa käsitteleviin oikeusministeriön ja sisä-
52948:    Lehdistötiedotteita on tärkeimmiksi katso-          asiainministeriön työryhmiin.
52949: tuista asioista tehty kertomusvuoden aikana yh-           Valtioneuvosto on 12.l.l995 määrännyt ED-
52950: teensä 14 kappaletta. Tiedotusvälineiden edusta-       asioiden komiteaan varsinaiseksi jäseneksi oi-
52951: jien ja yksityisten kansalaisten tekemiin tieduste-    keuskanslerinviraston kansliapäällikön Klaus
52952: luihin on pyritty antamaan asianmukaiset vas-          Helmisen ja varajäseneksi esittelijäneuvos Eva-
52953: taukset.                                               Brita Björklundin, jotka vuonna 1994 olivat vi-
52954:    Tiedottamisen tarve on kertomusvuoden ai-           raston edustajina ETA-asioiden neuvostossa.
52955: kana selvästi kasvanut. Yhteistyö oikeushallin-        ED-asioiden komitea on ulkoasiainministeriön
52956: non tiedottajien kanssa on ollut hyödyllistä ja        yhteydessä toimiva ED-asioiden valmistelun yh-
52957: antanut paljon uutta tietoa ja virikkeitä.             teensovittamista varten asetettu neuvoa-antava
52958:    Tärkeimmät kanteluratkaisut, esitykset ja lau-      toimielin (valtioneuvoston ohjesäännön 49 b §
52959: sunnot on tallennettu kuukausittain oikeusmi-          asetuksessa 1596/94). Björklund on lisäksi jäse-
52960: nisteriön ylläpitämään oikeudelliseen tietopank-       nenä komitean alaisessa oikeudellisten asioiden
52961: kiin Finlexiin, sen Foka-rekisteriin.                  valmistelujaostossa.
52962:    Kertomusvuonna oikeuskanslerinvirastossa               Eräät oikeuskanslerinviraston virkamiehet
52963: on edellisten vuosien tapaan vieraillut abiturient-    ovat osallistuneet valtioneuvoston kanslian joh-
52964: teja. Heille on kerrottu oikeuskanslerin tehtävis-     dolla käynnissä olevaan valtioneuvoston pää-
52965: tä, selostettu kantelukäytäntöä ja keskusteltu         töksentekojärjestelmä -projektiin (PTJ), joka on
52966: heitä kiinnostavista viraston toimintaa koskevis-      ylintä päätöksentekoa ja siihen liittyvää esittely-
52967: ta kysymyksistä.                                       menettelyä palveleva tietojärjestelmä. Järjestel-
52968:                                                        mä on otettu tuotantokäyttöön 9.2.1996.
52969: 
52970: 1.5.4. Muuta toimintaa
52971:                                                        1.6. Viraston organisaatio ja henkilöstö
52972:    Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen oli pu-
52973: heenjohtajana syyttäjälaitostoimikunnassa, jon-        1.6.1. Organisaatio
52974: ka oikeusministeriö oli 4.2.1994 asettanut val-
52975: mistelemaan ehdotuksen syyttäjälaitoksen ylim-            Oikeuskanslerinvirasto jakaantuu kolmeen
52976: män tason ja väliasteen uudistamisesta. Toimi-         osastoon: hallinto-osastoon, oikeusvalvonta-
52977: kunnan tehtävänä oli valmistella hallituksen esi-      osastoonja syyttäjäosastoon. Hallinto-osastossa
52978: tyksen muotoon laaditut ehdotukset syyttäjälai-        käsitellään viraston sisäistä hallintoa koskevien
52979: toksen johtotehtävien erottamisesta oikeuskans-        asioiden lisäksi valtioneuvoston valvontaa sa-
52980: lerin toimivallasta ja erillisen ylimmän syyttäjän     moin kuin asianajajien valvontaa koskevat asiat
52981: viran perustamisesta sekä väliasteen syyttäjäta-       sekä useimmat kansainväliset asiat. Syyttäjä-
52982: son järjestämisestä. Toimikunta jätti oikeusmi-        osastolle kuuluvat syyttäjälaitoksen hallintoa ja
52983: nisterille 31.3.1995 päivätyn mietintönsä (komi-       koulutusta koskevat asiat sekä syyttäjiä koske-
52984: teanmietintö 1995:7). Siinä ehdotetaan ylimmän         vat kanteluasiat samoin kuin rangaistusmäärä-
52985: syyttäjän tehtävien siirtämistä valtioneuvoston        ysmenettelyn valvontaa koskevat asiat. Oikeus-
52986: oikeuskanslerilta valtakunnansyyttäjälle, joka         valvontaosasto käsittelee muut kanteluasiat sekä
52987: johtaisi oikeusministeriön hallinnonalaan kuulu-       tuomioistuinten valvontaa ja muuta laillisuus-
52988: vaa yleisten syyttäjien keskushallintoviranomai-       valvontaa koskevat asiat. Oikeuskanslerille kuu-
52989: sena toimivaa valtakunnansyyttäjävirastoa. Vi-         luvaa ratkaisuvaltaa käyttävät oikeuskansleri ja
52990: rastossa olisi osastoja ja aluetoimistoja. Toimi-      apulaisoikeuskansleri toimivat osastojaon ulko-
52991: kunta on valmistellut ehdotuksen laiksi yleisistä      puolella. Oikeuskanslerinviraston kansliapääl-
52992: syyttäjistä sekä hallitusmuodon ja muiden sel-         likkö toimii samalla hallinto-osaston päällikkö-
52993: laisten lakien muuttamisesta, joissa on säännök-       nä. Kummankin muun osaston päällikkönä toi-
52994: siä oikeuskanslerista syyttäjäviranomaisena.           mii esittelijäneuvos, osastopäällikkönä.
52995:    Oikeuskanslerinviraston          syyttäjäosaston       Oikeuskanslerinviraston 31.5.1993 annetussa
52996: päällikkö, esittelijäneuvos Martti Jaatinen oli        työjärjestyksessä on tarkempia määräyksiä oi-
52997: 16                              1.6. Viraston organisaatio ja henkilöstö
52998: 
52999: keuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin työnja-       tosihteeriä, neljä toimistosihteeriä, kaksi tekstin-
53000: osta, osastojen tehtäväjaosta, virkamiesten teh-      käsittelijää, ylivirastomestari, virastomestari ja
53001: tävistä ja asioiden ratkaisemisesta sekä johtoryh-    vahtimestari.
53002: mästä, joka avustaa oikeuskansleria neuvoa an-            Kertomusvuoden päättyessä viraston palve-
53003: tavana elimenä. Oikeuskanslerinvirastosta an-         luksessa oli kaikkiaan 37 vakinaista virkamiestä.
53004: nettuun asetukseen tehtyjen muutosten (1331/94)       Henkilöstöstä oli ylempää oikeustieteellistä tut-
53005: johdosta työjärjestystä tarkistettiin eräiltä koh-    kintoa edellyttävässä virassa oikeuskanslerin ja
53006: din. Muutokset tulivat voimaan 1.1.1995.              apulaisoikeuskanslerin ohella 18 lakimiestä.
53007:                                                           Osastoittain henkilökunta jakautui seuraa-
53008:                                                       vasti: Hallinto-osastossa oli neljä lakimiesesitte-
53009: 1.6.2. Henkilöstö                                     lijää, henkilöstösihteeri, tietosuunnittelija, osas-
53010:                                                       tosihteeri ja yhdeksän muuta virkamiestä. Oi-
53011:    Oikeuskanslerinvirastossa oli kertomusvuo-         keusvalvontaosastolle oli sijoitettu yhdeksän la-
53012: den päättyessä henkilökuntaa oikeuskanslerin ja       kimiesesittelijää ja kolme osastosihteeriä. Syyttä-
53013: apulaisoikeuskanslerin lisäksi seuraavasti: kans-     jäosastossa toimi vastaavasti viisi lakimiesesitte-
53014: liapäällikkö, kaksi esittelijäneuvosta, osasto-       lijää sekä koulutussuunnittelija ja osastosihteeri.
53015: päällikkönä, neuvotteleva virkamies, kolme esit-      Virkamiesten sijoittamisesta osastoihin päättää
53016: telijäneuvosta, viisi vanhempaa oikeuskanslerin-      oikeuskansleri.
53017: sihteeriä, neljä nuorempaa oikeuskanslerinsih-            Luettelo oikeuskanslerinviraston henkilökun-
53018: teeriä, kaksi esittelijää, koulutussuunnittelija,     nasta on kertomuksen liitteenä.
53019: tietosuunnittelija, henkilöstösihteeri, viisi osas-
53020:                                                                                                               17
53021: 
53022: 
53023: 
53024: 
53025:                            2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
53026: 
53027: 2.1. Yleiskatsaus                                       että muodollisiin virheisiin ja puutteisiin. Esitte-
53028:                                                         lijöihin on jouduttu ottamaan yhteyttä viikoit-
53029:     Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtio-         tain lukuisia kertoja. Varsin usein esittelylista-
53030: neuvostossa laillisenjärjestyksen ja voimassa ole-      luonnos on ennen esittelyä toimitettu oikeus-
53031: vien säännösten noudattamista. Oikeuskanslerin          kanslerinvirastoon ennakkokannanottoa varten.
53032: on myös annettava tasavallan presidentille ja val-
53033: tioneuvostolle tietoja ja lausuntoja.
53034:     Valvontatehtävän hoitamista varten oikeus-          2.2.1. Tarkastuksen kohteista
53035: kanslerille toimitetaan ennakolta valtioneuvos-
53036: ton yleisistunnon ja tasavallan presidentin esitte-        Eduskunnalle annettavien hallitusten esitys-
53037: lyn samoin kuin valtioneuvoston raha-asiainva-          ten osalta on kuten aikaisemminkin kiinnitetty
53038: liokunnan istunnon esittelylistat Listatarkastus        huomiota lakiehdotuksen säätämisjärjestystä
53039: edellyttää usein neuvotteluja ministeriöiden vir-       koskevaan kysymykseen. Tarkastukseen käytet-
53040: kamiesten kanssa sekä ennakkolausuntojen an-            tävissä olevan lyhyen ajan vuoksi perusteelliseen
53041: tamista esittelyyn tuleviin asioihin liittyvistä oi-    säädösehdotuksen läpikäymiseen ei ole mahdol-
53042: keuskysymyksistä.                                       lisuuksia. Lähinnä on tarkastettu, onko säätä-
53043:     Esiteitävien asioiden runsaslukuisuuden             misjärjestystä koskevaa kysymystä käsitelty tar-
53044: vuoksi tarkastamisesta on muodostunut oikeus-           vittaessa asianmukaisesti ja onko tulkinnanva-
53045: kanslerinvirastolle keskeinen sekä työtä että ai-       raisessa tapauksessa tämä tuotu esille. Tyypillisiä
53046: kaa vaativa tehtävä.                                    ovat perustuslain säätämistä edellyttävät esityk-
53047:     Valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltiin         set. Tarkastuksessa on havaittu useita tapauksia,
53048: vuonna 1995 yhteensä 2388 asiaa (edellisenä             joissa säätämisjärjestystä koskevaa kysymystä
53049: vuonna 3071). Tasavallan presidentti teki valtio-       on käsitelty puutteellisesti tai ei lainkaan, vaikka
53050: neuvostossa 1605 päätöstä (3037). (Tilastointita-       se olisi ollut tarpeellista. Esille ovat tulleet myös
53051: paa on vuonna 1995 muutettu.) Valtioneuvoston           voimaantulosäännökset ja niihin liittyvät taan-
53052:  yleisistuntoja oli 82 (93) ja tasavallan presidentin   nehtivuusongelmat.
53053:  esittelyjä 50 (52). Valtioneuvoston toiminnan             Hallituksen esitystenjohdosta annettuja edus-
53054:  valvonta vaati siten viikottain huomattavan osan       kunnan vastauksia koskevia listoja on tarkastet-
53055:  oikeuskanslerin ja häntä avustavien esittelijöiden     tu myös sen varmistamiseksi, että vastaukset on
53056:  työajasta.                                             esitelty laillisessa ajassa ja että listoihin on sisälly-
53057:     Oikeuskansleri tai hänen ollessaan estyneenä        tetty eduskunnan lausumat.
53058:  apulaisoikeuskansleri ovat säännönmukaisesti              Hallitusmuodon 19 §:n 2 momentin mukaan
53059:  olleet läsnä valtioneuvoston yleisistunnoissa ja       laki on vahvistettava kolmen kuukauden kulues-
53060:  tasavallan presidentin esittelyissä samoin kuin        sa siitä, kun laki on toimitettu tasavallan presi-
53061:  hallituksen neuvotteluissa ja ns. iltakoulussa.        dentille vahvistettavaksi. Listatarkastuksessa on
53062:     Oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin kir-      kertomusvuonna tullut ilmi, että ulkoasiainmi-
53063:  jallisia lausuntoja ja muita kannanottoja on selos-    nisteriössä oli laiminlyöty noudattaa kerrottua
53064:  tettu tämänjakson kohdissa 2.4. ja 2.5. Perus- ja      määräaikaa kaikkiaan viiden kansainvälisen, si-
53065:  ihmisoikeusratkaisuja on jakson kohdassa 2.6.          joitusten edistämistä koskevan sopimuksen osal-
53066:                                                         ta. Tasavallan presidentti jätti vahvistamatta
53067:                                                         eduskunnan hyväksymät lait, jotka koskivat so~
53068: 2.2. Esittelylistojen tarkastaminen                     pimusten eräitä määräyksiä, ja palautti ne edus-
53069:                                                         kunnalle. Eduskunnalle annettiin tämän jälkeen
53070:   Esittelylistojen tarkastuksessa on puututtu           uudet hallituksen esitykset. Oikeuskansleri on
53071: yksittäistapauksissa esiintyneisiin sekä asiallisiin    pyytänyt ulkoasiainministeriöitä selvityksen vir-
53072: 
53073:  3 360220P
53074: 18                                 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
53075: 
53076: heellisestä menettelystä. Asian käsittely oli kerto-      Asioiden ratkaisemista valtioneuvostossa
53077: musvuonna kesken.                                      koskevassa lainsäädännössä tapahtui muutos jo
53078:    Asetusehdotusten osalta on pyritty tarkasta-        vuoden 1994 alussa. Hallitusmuodon ja valtio-
53079: maan, etteivät säännökset ole ristiriidassa lainta-    neuvostosta annetun lain sekä valtioneuvoston
53080: soisten säännösten kanssa. Eräissä tilanteissa on      ohjesäännön muutoksilla uudistettiin valtioneu-
53081: tullut harkittavaksi säädöstaso kysymys. Asetus-       voston yleisistunnon ja ministeriöiden välinen
53082: ehdotusten ja valtioneuvoston päätösehdotusten         toimivallanjako hallitus- ja hallintoasioissa. Ker-
53083: osalta on kiinnitetty huomiota myös delegoin-          tomusvuoden aikana on vielä ollut melko paljon
53084: tisäännöksiin. Asetusehdotuksia koskevat esitte-       tapauksia, joissa on ollut tulkinnan varaista, kuu-
53085: lymuistiot ovat tasoltaan kirjavia. Varsin usein       luuko asia valtioneuvoston yleisistunnon rat-
53086: on todettu, että asetusehdotuksia ei ole kiireen       kaistavaksi. Tulkintavaikeuksia on ollut lähinnä
53087: vuoksi saatettu oikeusministeriön tarkastustoi-        maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltujen
53088: miston tarkastettavaksi.                               asioiden kohdalla.
53089:    Virkanimityksiä koskevissa asioissa on mel-
53090: ko usein jouduttu puuttumaan esittelymuistion
53091: sisältöön sen johdosta, että siinä ei ole tarpeeksi    2.2.2. Euroopan unionin jäsenyydestä johtuvia
53092: selostettu virantäyttömenettelyä tai suoritettu               kysymyksiä
53093: vertailua hakijoiden kesken. Nimitysasioiden
53094: perusteena olevat hakemusasiakirjat eivät ole             Kertomusvuonna on ollut esillä useita Euroo-
53095: oikeuskanslerinvirastossa esillä. Sen johdosta         pan unioniin liittyvien asioiden käsittelyä koske-
53096: esittelylistojen arviointi joudutaan tekemään          via kysymyksiä. Useat näistä ovat liittyneet val-
53097: listan ja muistion perusteella esittelijän vasta-      tiopäiväjärjestyksen 4a luvussa säädettyyn, näi-
53098: tessa tietojen oikeellisuudesta. Jos nimitysasias-     den asioiden valmisteluun ja käsittelyyn yhteis-
53099: sa on tehty kantelu, joka melko usein koskee           työssä eduskunnan kanssa. Tässä yhteydessä on
53100: viranhakijan ansioiden käsittelyä tai hakijoiden       erityisesti kiinnitetty huomiota siihen, että EU:n
53101: vertailua, se voi johtaa lisäselvityksen hankki-       säädös- ja sopimusehdotukset toimitetaan edus-
53102: miseen.                                                kunnalle joutuisasti. (ks. jäljempänä kohta 2.3.1.
53103:     Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta anne-    1). Kirjelmien liitteenä olevien muistioiden sel-
53104: tun lain 4 §:n säännös muuttui (206/95) kerto-         keyteen on myös kiinnitetty huomiota. Kirje1-
53105: musvuonna muun ohella siten, että valtion komi-        miin on vaadittu lisättäväksi ilmoitus siitä, miksi
53106: teoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavis-       asia edellyttää eduskuntakäsittelyä.
53107: sa toimielimissä tulee olla naisia ja miehiä kum-         Säädösten voimaantuloa koskeviin määräyk-
53108: piakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä     siin on kiinnitetty huomiota tapauksissa, joissa
53109: syystä muuta johdu. Kysymys kiintiöperiaatteen         voimaantulo on ollut riippuvainen EU:n hyväk-
53110: noudattamisesta on listatarkastuksessa ollut jat-      symisestä.
53111: kuvasti esillä.
53112:     Virkamiesten esteellisyys on tullut varsin usein
53113: esille asetettaessa ministeriön alaisen viraston tai   1) Suomen ja Amerikan Yhdysvaltain väliseen
53114: laitoksen johtokunta tai valtion liikelaitoksen        liikennesopimukseen Euroopan Unionissa
53115: hallitus. Tarkoitus on ollut estää sellainen tilan-    liittyvän toimivaltakysymyksen käsitteleminen
53116: ne, että ministeriön virkamies, jonka tehtävänä
53117: on valvoa ministeriön alaista virastoa tai laitosta,      Suomen ja Amerikan Yhdysvaltain välillä oli
53118: olisi samanaikaisesti valvottavan johdossa. Es-        voimassa vuonna 1949 tehty liikennesopimus sii-
53119: teellisyyden välttämiseksi on edellytetty, että mi-    hen myöhemmin tehtyine lisäyksineen ja muu-
53120: nisteriön virkamiesten tehtäväjakoa tarkiste-          toksineen. Yhdysvallat oli helmikuussa 1995 esit-
53121: taan. Esimerkkinä voidaan mainita huoltovar-           tänyt yhdeksälle eurooppalaiselle valtiolle, myös
53122: muuskeskuksen johtokunnan asettaminen. Kun             Suomelle, yhteisaloitteen lentoliikennesuhteiden
53123: johtokunnan puheenjohtajaksi määrättiin kaup-          järjestämiseksi uudelleen.
53124: pa- ja teollisuusministeriön apulaisosastopääl-           Sen jälkeen kun Yhdysvaltojen ja Suomen vi-
53125: likkö, jonka tehtäviin kuului huoltovarmuuskes-        ranomaisten välillä käydyissä neuvotteluissa oli
53126: kusta koskevien asioiden käsittely, ministeriön        sovittu sopimukseen tehtävistä muutoksista, esi-
53127: työjärjestystä muutettiin siten, että sitä koskevat    teltiin tasavallan presidentille valtuuksien anta-
53128: asiat ministeriössä tulivat toisen virkamiehen         minen sopimuksen muuttamiseksi noottien vaih-
53129: hoidettaviksi.                                         dolla.
53130:                            2.3. Listojen tarkastamiseen liittyvistä tehtävistä                              19
53131: 
53132:    Euroopan yhteisön komissio oli katsonut            Perustuslakivaliokunta oli lausunnossaan 19/
53133: muun muassa, että ko. sopimuksen solmiminen           1995 vp talousvaliokunnalle hallituksen esityk-
53134: kuului yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan.           sen 161/1995 vp (Hallituksen esitys laeiksi pa-
53135:    Oikeuskanslerin vaatimuksesta lisättiin esitte-    tenttilainja eräiden siihen liittyvien lakien muut-
53136: lymuistioon ennen asian käsittelyä valtioneuvos-      tamisesta) johdosta todennut seuraavaa: "Perus-
53137: tossa selostus komission kannanotoista ja toi-        tuslakivaliokunta pitää tärkeänä, että asiasisäl-
53138: menpiteistä neuvoteltujen sopimusmuutosten            töisiä voimaansaattamislakeja käytettäessä
53139: johdosta sekä Suomen ja muiden ko. sopimuksia         myös sopimuksen hyväksymisestä päätetään ni-
53140: solmineiden valtioiden toimintalinjoista asiassa.     menomaisesti eduskunnassa." Eduskunnasta
53141:                                                       saadun vahvistuksen mukaan valiokunnan lau-
53142:                                                       suma oli tarkoitettu tulevaisuutta varten. Vastai-
53143: 2) Eduskunnalle toimitettavaan EU:n sopimuseh-        suudessa olisi siten meneteltävä lausuman edel-
53144: dotukseen liittyvän esittelymuistion sisällöstä       lyttämällä tavalla. Kysymyksessä oleva esitys ei
53145:                                                       tämän vuoksi antanut aihetta toimenpiteisiin oi-
53146:    Valtioneuvoston kirjelmällä lähetettiin edus-      keuskanslerin taholta
53147: kunnalle ehdotus Eurooppa-sopimukseksi, jolla
53148: perustettaisiin Euroopan yhteisön ja sen jäsen-
53149: valtioiden sekä Slovenian välinen assosiointi.
53150: Sopimukseen sisältyvien institutionaalisten jär-      2.3. Listojen tarkastamiseen liittyvistä
53151: jestelyiden vuoksi oikeuskansleri katsoi, että kir-        tehtävistä
53152: jelmän liitteenä olevaan muistioon oli lisättävä
53153: lausuma siitä, että sopimus edellytti eduskunnan      2.3.1. Tarkastuksesta aiheutuneista toimen-
53154: suostumusta ja että se tullaan aikanaan saatta-              piteistä
53155: maan eduskunnan käsiteltäväksi.
53156:                                                          Toimenpiteistä mainitaan esimerkkeinä seu-
53157:                                                       raavat tapaukset.
53158: 3) Viivyttely EU:n piirissä valmistellun sopimus-
53159: ehdotuksen lähettämisessä eduskunnalle                1) Euroopan unionin säädösehdotusten toimitta-
53160:                                                       minen viipymättä eduskunnalle
53161:     Valtioneuvostolle esiteltiin kirjelmä eduskun-
53162: nalle ehdotuksesta Suomen, Ruotsin ja Itävallan
53163: liittymispöytäkirjaksi neljänteen Lomen sopi-                    Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje minis-
53164: mukseen sekä sopimuksen puolivälitarkastuk-                   teriöiden kansliapäälliköille 30.5.1995, dnro 13/
53165: sessa tehtyjen muutosten hyväksymiseksi.                      51/95
53166:     Samana päivänä esiteltiin valtioneuvostolle
53167: sanotun liittymispöytäkirjanja sopimuksen puo-           Eduskunta       osallistuu    hallitusmuodon
53168: livälitarkastuksessa tehtyjen muutosten allekir-      33 a §:n mukaan kansainvälisissä toimielimissä
53169: joitusvaltuuksien myöntämistä.                        tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun
53170:     Oikeuskansleri kiinnitti esittelijän huomiota     siten kuin valtiopäiväjärjestyksessä säädetään.
53171: siihen, että valtiopäiväjärjestyksen 54 b §:n mu-     Sisältönsä säännös saa lähinnä valtiopäiväjär-
53172: kaan eduskunnalle on viipymättä lähetettävä           jestyksen 4 a luvusta, joka on Suomen liityttyä
53173: valmisteilla oleva ehdotus sopimukseksi.              Euroopan unionin jäseneksi muutettu 1.1.1995
53174:                                                       voimaan tulleella lailla (1551/94). Tarkoitus on
53175:                                                       turvata eduskunnalle oikeus saada tietoja ja
53176: 4) Kansainvälisen sopimuksen hyväksymisen             osallistua Euroopan unionia koskevaan päätök-
53177: edellyttämä eduskunnan suostumus                      sentekoon.
53178:                                                          Valtiopäiväjärjestyksen 4 a lukuun sisältyvän
53179:   Euroopan patenttisopimukseen (yleissopimus          54 b §:n mukaan valtioneuvoston on viipymättä
53180: Eurooppapatenttien myöntämisestä) liittymistä         kirjelmällään lähetettävä puhemiehelle tietoonsa
53181: koskevaa esitystä tarkasteltaessa nousi esille ky-    tullut ehdotus sellaiseksi säädökseksi, sopimuk-
53182: symys, pitikö sopimuksen hyväksymiseen saada          seksi tai muuksi toimeksi, josta päättää Euroo-
53183: eduskunnan suostumus vai oliko riittävää, että        pan unionin neuvosto ja joka muutoin valtio-
53184: sopimuksesta johtuva lain muutos ilman sopi-          säännön perusteella kuuluisi eduskunnan toimi-
53185: mustekstiä oIi oli ut eduskunnan hyväksyttävänä.      valtaan.
53186: 20                                2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
53187: 
53188:     Tietooni on eri tahoilta tullut seikkoja, jotka   kohta). Oikeuskansleri on saattanut talouspoliit-
53189: näyttävät osoittavan, että valtiopäiväjärjestyk-      tisen ministerivaliokunnan tietoon käsityksensä,
53190: sen 54 b §:ään sisältyvää vaatimusta eduskun-         että toimintaohjelma olisi sisältönsä puolesta tul-
53191: nalle menevien kirjelmien kiireellisestä toimit-      lut käsitellä valtioneuvoston yleisistunnossa (8/
53192: tamisesta ei ole kuluvan vuoden aikana nouda-         51/95).
53193: tettu.
53194:     Suomenjäsenyys Euroopan unionissa on mer-
53195: kinnyt eduskunnan toimivallan osittaista siirty-      3) Lakkaotettavien virkojen haltijoiden siirtämi-
53196: mistä Euroopan unionin toimielimille, mitä on         nen perustettaviin uusiin virkoihin
53197: pyritty korvaamaan valtiopäiväjärjestyksen 4 a
53198: lukuun otetuilla järjestelyillä. Eduskunnan vai-         Ulkoasiainhallinnon organisaation muutta-
53199: kutusmahdollisuuksien käyttäminen tehokkaas-          minen edellytti eräiden uusien erityisvirkojen pe-
53200: ti edellyttää, että sen kannanotot voidaan antaa      rustamista. Samassa yhteydessä oli tarkoitus lak-
53201: Euroopan unionin päätöksentekomenettelyn              kauttaa vastaava määrä ulkoasiainneuvoksen
53202: kannalta oikeassa ajassa. Tämä puolestaan vaatii      virkoja. Siirtymävaiheen hakumenettelyn välttä-
53203: sitä, että valtioneuvosto saatuaan tiedon kysy-       miseksi ja lakkautettavia virkoja haitavien hen-
53204: myksessä olevassa lainkohdassa tarkoitetusta          kilöiden aseman säilyttämiseksi sisältyi ehdotet-
53205: ehdotuksesta ja arvioituaan sen merkitystä, toi-      tuun asetukseen ulkoasiainhallinnosta (166/95)
53206: mittaa kirjelmän eduskunnan puhemiehelle jou-         säännös, 40 §:n 1 momentti, jonka mukaan lak-
53207: tuisasti.                                             kautettavien virkojen haltijat siirtyivät asetuksen
53208:     Esittämääni viitaten kiinnitän oikeudelliselta    voimaan tullessa edellä tarkoitettuihin perustet-
53209: kannalta ministeriöiden kansliapäälliköiden           taviin virkoihin.
53210: huomiota siihen, että valtiopäiväjärjestyksen 54         Ehdotettua säännöstä ei voitu hyväksyä, kun
53211: b §:n mukaan siinä tarkoitettu ehdotus on viipy-      otettiin huomioon voimassa olevan valtion vir-
53212: mättä toimitettava eduskunnan puhemiehelle.           kamieslain (750/94) ja -asetuksen (971/94) sään-
53213: Vaikkakin tässä tarkoitettu lyhyt aika voi asian      nökset virkojen täyttämismenettelystä. Aikai-
53214: valmistelun vaatimasta ajasta johtuen vaihdella,      semmin voimassa olleiden säännösten mukaan
53215: sen tulkinnassa on nähdäkseni painotettava            virkamiehen siirtäminen oli mahdollista. Sään-
53216: säännöksen tarkoitusta järjestää eduskunnalle         nös muutettiin valtion virkamiesasetuksen 7 §:n
53217: mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tilaisuus        1 momentti huomioon ottaen sellaiseksi, että
53218: kannanottonsa muovaamiseen.                           kysymyksessä olevat perustettavat virat saatiin
53219:                                                       ensi kertaa täyttää niitä haettavaksi julista-
53220:                                                       matta.
53221: 2) Ministerivaliokunnan toimivalta
53222: 
53223:    Valtioneuvoston talouspoliittinen mmtsteri-        4) Valtioneuvostolle ja tasavallan presidentille
53224: valiokunta oli hyväksynyt toimintaohjelman ta-        esiteltävät eduskunnan kirjelmät
53225: lousrikollisuuden vähentämiseksi. Ohjelmaa ei
53226: ollut käsitelty valtioneuvoston yleisistunnossa.         Sisäasiainministeriön huomiota kiinnitetty
53227: Ohjelmassa lausuttiin kuitenkin, että hallitus ha-    vastaisen varalla tarpeellisen huolellisuuden ja
53228: luaa ryhtyä ohjelmassa esitettyihin toimenpitei-      joutuisuuden noudattamiseen esiteltäessä valtio-
53229: siin.                                                 neuvostolle ja tasavallan presidentille eduskun-
53230:    Toimintaohjelmassa oli käytetty sanontoja,         nan kirjelmiä. Eduskunnan 8.6.1994 päivätty kir-
53231: joiden mukaan ohjelmalla veivoitetaan ministe-        jelmä valtioneuvoston maaseutupoliittisen se-
53232: riöt tiettyihin toimenpiteisiin tai taloudellisten    lonteon johdosta oli saapunut valtioneuvoston
53233: voimavarojen suuntaamiseen. Oikeuskansleri to-        kirjaamaan 22.6.1994. Kirjelmä oli toimitettu
53234: tesi, että periaateohjelma on luonteeltaan halli-     erehdyksessä maa- ja metsätalousministeriöön,
53235: tuksen tahtoa ilmentävä lausuma, jolla ei ole         josta se oli heinäkuussa 1994lähetetty sisäasiain-
53236: oikeudellisesti ministeriöitä tai muita viranomai-    ministeriöön. Kirjelmää oli käsitelty maaseutu-
53237: sia velvoittavaa vaikutusta.                          poliittisessa neuvottelukunnassa, josta se oli lä-
53238:    Hallituksen nimissä annettavat periaate- ja        hetetty asianomaisille ministeriöille ja muille or-
53239: suunnittelupäätökset ja ohjelmajulistukset kuu-       ganisaatioille. Valtioneuvoston kanslian muistu-
53240: luvat valtioneuvoston yleisistunnon päätettäviin      tettua marraskuussa 1994 asian esittelyvelvolli-
53241: asioihin (valtioneuvoston ohjesäännön 11 §:n 5        suudesta kirjelmä oli esitelty 28.12.1994 valtio-
53242:                            2.3. Listojen tarkastamiseen liittyvistä tehtävistä                         21
53243: 
53244: neuvostolle ja seuraavana päivänä tasavallan          6) Valtionavustuskelpoisuutta koskeva epäselvä
53245: presidentille.                                        säännös
53246:    Oikeuskanslerin antamassa ratkaisussa on to-
53247: dettu, että eduskunnan kirjelmät tulevat halli-          Ehdotetun nuorisotyöasetuksen (410/95)
53248: tuksen tietoon vasta sitten, kun ne on asianmu-       13 §:n mukaan säännöksessä mainittu järjestö,
53249: kaisesti esitelty tasavallan presidentille. Valtio-   joka ennen tämän asetuksen voimaantuloa on
53250: sääntökäytäntö edellyttää, että ne saatetaan hal-     kumotun nuorisotyölain (1068/85) nojalla hy-
53251: lituksen tietoon ilman tarpeetonta viivytystä.        väksytty valtionavustukseen oikeutetuksi nuori-
53252: Tätä vaatimusta ei ollut noudatettu esillä olevas-    sojärjestöksi, on tämän asetuksen voimaan tul-
53253: sa tapauksessa, jossa eduskunnan kirjelmä oli         lessa edelleen oikeutettu valtionavustukseen,
53254: saatettu hallituksen tietoon vasta puolen vuoden      jollei asiasta erikseen toisin päätetä.
53255: kuluttua sen jälkeen, kun kirjelmä oli saapunut           Voimaantulosäännöksen viimeinen lause
53256: valtioneuvoston kirjaamoon.                           "jollei asiasta erikseen toisin päätetä" oli siinä
53257:     Sisäasiainministeriö on selvityksensä mukaan      määrin epäselvä ja avustettavien järjestöjen
53258: ryhtynyt useisiin toimenpiteisiin, joiden tarkoi-     oikeusturvan kannalta tulkinnanvarainen, ettei
53259: tuksena oli varmistaa eduskunnan kirjelmien           sitä voitu hyväksyä. Sen vuoksi lause poistettiin.
53260: lainmukainen käsittely (33/51/94).
53261:                                                       7) Professorin viran täyttämistä kutsusta koske-
53262:                                                       vaan korkeakoulun osastoneuvoston päätökseen
53263: 5) Delegointisäännös lakiehdotuksessa ja oikeu-       sisältyvän eriävän mielipiteen merkitys
53264: denvastainen valituskieltosäännös
53265:                                                           Korkeakoulun professorin ja apulaisprofesso-
53266:     Hallituksen esitykseen Eduskunnalle laiksi        rin viran täyttämisestä annetun lain (856/91)
53267: indeksiehdon käytöstä vuosia 1996 ja 1997 kos-        10 §:n 1 momentin mukaan professorin virka voi-
53268: kevissa työ- ja virkaehtosopimuksissa sisältyi        daan tietyin edellytyksin täyttää kutsusta virkaa
53269: säännös, 4 §, jonka mukaan valtioneuvosto voi         haettavaksi julistamatta ja virkaehdotusta teke-
53270: tarvittaessa asettaa erityisen valvontaelimen         mättä. Lain 10 §:n 2 momentin mukaan virkaan
53271: valvomaan tämän lain noudattamista. Valvon-           voidaan kutsusta nimittää vain henkilö, joka on
53272: taelimen kokoonpanosta ja tehtävistä säädetään        siihen kiistatta kelpoinen.
53273: asetuksella. Ehdotuksen 5 §:n 2 momentin                  Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun
53274: mukaan valvontaelin voi velvoittaa sopijapuolet       tuotantotalouden osaston osastoneuvosto oli
53275: saattamaan sopimuksen lain mukaiseksi, jos se         päättänyt esittää, että eräs professorin virka täy-
53276: toteaa, että sopimukseen sisältyy indeksiehto tai     tettäisiin kutsusta. Päätökseen liittyi osastoneu-
53277: muu sidonnaisuus. Ehdotuksen 7 §:n mukaan             voston jäsenen P:n eriävä mielipide, jonka mu-
53278: valvontaelimen päätökseen ei saa hakea muu-           kaan kutsuttavaksi ehdotetuna T:llä ei ollut sel-
53279: tosta.                                                laista tieteellistä pätevyyttä, jota kutsumismenet-
53280:      Kun otettiin huomioon valvontaelimen toimi-      tely edellyttää. Asiantuntijat olivat pitäneet eh-
53281: valta, tuli toimielimen kokoonpanosta säätää          dotettua kiistatta kelpoisena virkaan.
53282: lain tasolla. Hallitusmuodon 16 §:n 1 momentin            Kiistattomuuden on katsottu edellyttävän,
53283:  (969/95) mukaan jokaisella on oikeus saada           että asiantuntijat ovat kiistatta pitäneet kutsutta-
53284:  asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman ai-    vaksi ehdotettua henkilöä kelpoisena virkaan ja
53285:  heetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa     että asianomaisen viranomaisen nimitysesitys on
53286:  tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa           yksimielinen.
53287:  sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksi-         Tässä tapauksessa eriävä mielipide ei estänyt,
53288:  aan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun           kun otettiin huomioon esteellisyyssäännökset ja
53289:  riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväk-        viran aikaisemmat täyttövaiheet, kutsusta nimit-
53290:  si. Hallitusmuodon sanottu perusoikeutta koske-      tämistä.
53291:  va säännös huomioon ottaen valituskielto ei voi-         Esittelymuistiossa on esitetty mm. seuraavaa:
53292:  nut tulla kysymykseen.                               "P:n eriävän mielipiteen merkitystä arvioitaessa
53293:      Ehdotusta korjattiin siten, että lakiehdotuk-    on otettava huomioon, että hän on aikaisemmin
53294:  sen 4 §:ssä oli selkeät säännökset valvontaelimen    hakenut ko. virkaa kolme kertaaja todettujokai-
53295:  kokoonpanosta ja että valvontaelimen päätök-         sella kerralla epäpäteväksi. Kutsumismenettelyn
53296:  seen haettiin muutosta korkeimmalta hallinto-        raukeaminenjohtaisi viran uudelleen haettavak-
53297:  oikeudelta.                                          si julistamiseen.
53298: 22                                2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
53299: 
53300:    Hallintomenettelylain (598/82) 10 §:n 1 mo-        tettu elokuussa 1995. Esittelylistan mukaan viran
53301: mentin 2 kohdan mukaan virkamies on esteelli-         täyttää koskeva asia oli tarkoitus tuoda valtio-
53302: nen, jos asian ratkaisusta on odotettavissa hänel-    neuvoston yleisistuntoon 5.10.1995 ja sen jälkei-
53303: le erityistä hyötyä, ja saman momentin 6 kohdan       seen tasavallan presidentin esittelyyn.
53304: mukaan, jos hänen puolueettomuutensa muusta               Koska ylijohtajan viran avoimeksi tulosta oli
53305: erisyistä syystä vaarantuu.                           ilmoitettu ennen kuin viran kelpoisuusehdot si-
53306:    Ottaen huomioon edellä mainitut hallintome-        sältävä asetus oli julkaistu, virantäyttöasia pois-
53307: nettelylain säännökset ja viran täyttämiseen liit-    tettiin listalta. Viran avoimeksi tulosta ilmoitet-
53308: tyvät vaiheet sekä kutsumismenettelyn raukea-         tiin uudelleen 4.-11.10.1995 ilmoitustaululla,
53309: misen vaikutukset ei P:n eriävälle mielipiteelle      minkä lisäksi siitä oli ilmoitus sanomalehdessä.
53310: voida antaa sellaista painoa, että se estäisi T:n     Asia oli uudestaan esillä valtioneuvoston yleisis-
53311: nimittämisen virkaan."                                tunnossa 12.10.1995. Tasavallan presidentti suo-
53312:                                                       ritti 13.10.1995 virkanimityksen.
53313: 
53314: 8) Korkotuen hakuaikaa ei voitu rajoittaa
53315: päättymään ennen valtioneuvoston päätöksen            10) Lainsäädäntövallan delegointi
53316: voimaantuloa
53317:                                                           Hallituksen esityksessä Eduskunnalle urheili-
53318:    Maa- ja metsätalousministeriö oli kesällä 1995     joiden sosiaaliturvaa koskevaksi lainsäädännök-
53319: antanut päätöksen puutarhatalouden korkotu-           si oli ehdotettu, että urheilijoiden sosiaaliturvas-
53320: kilainojen yleisistä ehdoista. Päätöksen mukaan       ta huolehdittaisiin pakollisella vakuutuksella.
53321: lainan hyväksymistä korkotukilainaksi tuli ha-        Työntekijäin eläkelain 1 §:n 2 momentti samoin
53322: kea 31.7.1995 mennessä. Sittemmin oli todettu,        kuin tapaturmavakuutuslain 2 §:n 3 momentti
53323: että valtioneuvoston ohjesäännön 11 b §:n 3 koh-      olivat ehdotuksen mukaan seuraavanlaiset:
53324: dan mukaan asia oli päätettävä valtioneuvoston        "Tämä laki ei koske myöskään urheilemista. Sitä
53325: yleisistunnossa. Ehdotetussa 2.11.1995 esillä ol-     koskeva eläketurva on järjestettävä erikseen va-
53326: leessa valtioneuvoston päätöksessä puutarhata-        kuutuksella siten kuin sosiaali- ja terveysministe-
53327: louden korkotukilainojen yleisistä ehdoista oli       riön päätöksellä tarkemmin määrätään."
53328: mainittu, että lainan hyväksymistä korkotukilai-          Ehdotettuja lainkohtia oli lainsäädäntövallan
53329: naksi on tullut hakea maa- ja metsätalousminis-       delegoinnin kannalta pidettävä liian väljinä eten-
53330: teriön määräämin tavoin 31.7.1995 mennessä.           kin kun delegointia ei ollut millään tavalla rajat-
53331: Päätös tuli voimaan 15.11.1995.                       tu. Hallituksen esityksessä ehdotetut säännökset
53332:    Valtioneuvoston päätöksessä hakuaikaa ei           muutettiin seuraavasti: "Tämä laki ei koske
53333: voinut määrätä kerrotulla tavalla. Sen vuoksi         myöskään urheilemista. Sitä koskeva eläketurva
53334: valtioneuvoston päätös muutettiin siten, että lai-    on järjestettävä erikseen vakuutuksella siten kuin
53335: nan hyväksymistä korkotukilainaksi on haettava        asetuksella ottaen huomioon eri urheilulajit ja
53336: viimeistään 30.11.1995 ja että ennen päätöksen        urheilijoiden vuositulot tarkemmin säädetään."
53337: voimaantuloa maaseutuelinkeinopiirille jätetyt
53338: korkotukihakemukset otetaan huomioon.
53339:                                                       11) Viran täyttäminen valtioneuvoston eronpyyn-
53340:                                                       nön jälkeen
53341: 9) Virantäyttömenettelyn virheellisyys
53342:                                                          Ympäristöministeriön kansliapäällikön virka
53343:    Turvatekniikan keskus oli perustettu               oli ollut auki 1.5.1994lukienja ollut täytettävissä
53344: 21.8.1995 annetulla lailla (1 071/95). Turvateknii-   1.10.1994 lukien. Viran täyttämistä oli useaan
53345: kan keskuksesta 29.9.1995 annettuun, 4.10.1995        kertaan käsitelty valtioneuvoston yleisistunnos-
53346: julkaistuun asetukseen sisältyvät keskuksen yli-      sa. Vuoden 1995 kansanedustajain vaalien jäl-
53347: johtajan kelpoisuusvaatimukset. Ylijohtajan ni-       keen viikkoa ennen ilmoitettua valtioneuvoston
53348: mittää tasavallan presidentti valtioneuvoston         eronpyyntöä kansliapäällikön viran täyttäminen
53349: esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta. Ase-     oli jälleen käsiteltävänä valtioneuvoston yleisis-
53350: tuksen mukaan ennen sen 1.11.1995 tapahtuvaa          tunnossa.
53351: voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytän-            Oikeuskansleri on tuolloin siltä varalta, että
53352: töönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.              viran täyttämisen siirtyminen tulisi esille, ilmoit-
53353:    Ylijohtajan viran avoimeksi tulosta oli ilmoi-     tanut pääministerille, että valtiollisen käytännön
53354:                             2.3. Listojen tarkastamiseen liittyvistä tehtävistä                             23
53355: 
53356: mukaan valtioneuvosto jättää eduskunnan jär-           aika, hyvän hallinnon mukaista olisi, että tällai-
53357: jestäytymisen jälkeen tasavallan presidentille         sessa tilanteessa maanomistajalle varataan sopi-
53358: eronpyyntönsä. Vastaavan käytännön mukaan              valla tavalla uusi tilaisuus tulla kuulluksi (12/511
53359: tasavallan presidentti on pyytänyt valtioneuvos-       95).
53360: toajatkamaan toimitusministeristönä siksi, kun-
53361: nes uusi eduskunnan luottamusta nauttiva val-
53362: tioneuvosto on hallitusmuodon mukaan muo-
53363: dostettu. Vanha hallitus jatkaa toimitusministe-       2.3.2. Eräät listojen tarkastamiseen liittyvät
53364:  ristönä ja hoitaa välttämättömät hallintorutiinit            kanteluasiat
53365: eli juoksevat asiat sekä sellaiset, joiden ratkaisua
53366: ei voida siirtää ajallisesti niiden kiireellisyyden    1) Puolustusministerin lausuma siitä, että puolus-
53367:  vuoksi uudelle hallitukselle. Toimitusministeris-     tusministeriön kansliapäällikön virkaan olisi
53368:  tö pidättäytyy siten laajakantoisista poliittisista   tullut nimittää siviilihenkilö
53369:  aloitteista.
53370:     Huomioon ottaen, että ympäristöministeriön                    Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje Upseeri-
53371:  korkein virka on ollut edellä kerrotusta ajasta               liitto r.y:lle 8.5.1995, dnro 869/1/94
53372:  lähtien auki ja täytettävissäja että sitä hoitamaan
53373:  on määräaikaisesti nimitetty virkamies, viran
53374:  täyttämistä valtioneuvoston eronpyynnön jäl-          TAUSTATIETOJA
53375:  keen ei voida pitää sellaisena juoksevana asiana
53376:  tai välttämättä hoidettavana hallintoasiana, että         Valtioneuvosto oli 22.9.1994 päättänyt esittää
53377:  hallitus voisi, ilman, että tasavallan presidentti    tasavallan presidentille, että puolustusministeri-
53378:  olisi määrännyt asian esiteltäväksi itselleen, enää   ön kansliapäällikön virkaan nimitettäisiin osas-
53379:  esittää virkaa täytettäväksi.                         topäällikkö, kenraalimajuri Pertti Nykänen
53380:     Valtioneuvosto teki edellä tarkoitetussa yleis-     1.12.1994lukien viiden vuoden määräajaksi.
53381:  istunnossaan päätöksen esityksen tekemisestä              Valtioneuvoston yleisistunnon pöytäkirjaan
53382:  tasavallan presidentille viran täyttämisestä.         on merkitty seuraava puolustusministeri Elisa-
53383:     Tasavallan presidentti täytti kansliapäällikön     beth Rehnin lausuma:
53384:  viran.                                                    "ETYK:n inhimillistä ulottuvuutta koskevan
53385:                                                        konferenssin Kööpenhaminan ja Moskovan ko-
53386:                                                        kousten asiakirjat sisältävät suosituksen, jonka
53387: 12) Maanomistajan kuulemisesta uudelleen               mukaan asevoimien tulisi olla siviiliviranomais-
53388: lunastuslupa-asian käsittelyn pitkittyessä             ten tehokkaassa ohjauksessa ja valvonnassa sekä
53389:                                                        niille vastuussa. Liittyessään tarkkailijaksi Poh-
53390:    Eräiden valtioneuvostossa esillä olleiden lu-       jois-Atlantin yhteistyöneuvostoon (NACC) ja
53391: nastuslupa-asioiden osalta on ympäristöministe-        allekirjoittaessaan NA TO:n tarjoaman rauhan-
53392: riön huomiota kiinnitetty siihen, etteivät kerran      kumppanuussopimuksen (PFP) Suomi sitoutui
53393: vireille saatetut asiat voi olla vireillä miten pit-   asettamaan puolustushallintonsa demokraatti-
53394: kään tahansa. Puheena olevissa tapauksissa lu-         seen siviilijohtoon.
53395: nastuksen turvaamiseksi voimaan saatetut toi-              Yllä oleviin näkökohtiin sekä yleiseen länsi-
53396: menpidekiellot olivat päättyneet ilman, että lu-       maiseen käytäntöön viitaten olisi puolustusmi-
53397: nastustoimenpiteitä olisi jatkettu ja saatettu lop-    nisteriön kansliapäällikön virkaan mielestäni
53398: puun sanottuna aikana. Jos myöskään neuvotte-          tullut nimittää siviilihenkilö. Virkaa hakeneiden
53399: luja maanomistajien kanssa ei ollut käyty toi-         joukossa oli myös päteviä ja virkaan sopivia sivii-
53400: menpidekieltoajan kestäessä ja sen jälkeen,            lihenkilöitä.
53401: maanomistajat ovat saattaneet tulla siihen käsi-           Käymieni keskustelujen perusteella olen kui-
53402: tykseen, että tilanne on muuttunut ja että lunas-      tenkin esitellyt sotilashenkilön nimittämistä ky-
53403: tusasia ei olekaan enää vireillä. Tällöin lunastuk-    seiseen virkaan."
53404: senjatkaminen pitkähkön ajan kuluttua toimen-
53405: pidekiellon päättymisen ja maanomistajan kuu-
53406: lemisenjälkeen saattaa tulla maanomistajalle sel-      KANTELU
53407: laisena yllätyksenä, jota hyvässä hallinnossa tuli-
53408: si välttää. Näin ollen, mikäli maanomistajan              Upseeriliitto r.y. on oikeuskanslerille osoite-
53409: kuulemisesta on kulunut huomattavan pitkä              tussa 11.10.1994 päivätyssä kirjoituksessa esittä-
53410: 24                                 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
53411: 
53412: nyt, että puolustusministeriön kansliapäällikön        hallinnonalan organisaation kehittämistyöllä,
53413: viran täytön yhteydessä oli käytetty puheenvuo-        ministeriön tehtäväkentällä, ministeriön muu-
53414: roja, joissa sotilaskoulutus oli nähty yhteiskun-      toinkin riittävällä sotilasasiaintuntemuksella
53415: nassa diskriminoivana tekijänä. Sotilaskoulu-          sekä puolustuslaitoskomitean jo lähes pari-
53416: tuksen saanutta ei voitaisi valita puolustusminis-     kymmentä vuotta aiemmin esittämällä kannan-
53417: teriön kansliapäällikön virkaan.                       otolla.
53418:    Edellä selostetussa valtioneuvoston pöytäkir-           Kun puolustusministeriön kansliapäällikön
53419: jaan merkityssä lausumassa puolustusministeri          virka avautui, virkaan ilmoittautui kelpoisuus-
53420: Elisabeth Rehn tosiasiallisesti oli katsonut Suo-      ehdot täyttäviä siviilejä ja sotilaita. Rehn oli kat-
53421: men solmimien sopimusten edellyttävän sotilas-         sonut, että, kun virkaan oli ensi kertaa mahdol-
53422: koulutuksen saaneen henkilön syrjimistä puolus-        lista nimittää siviilihenkilö, näin olisi tullut teh-
53423: tushallinnon virkaan valittaessa.                      dä.
53424:    Mikäli ministerin tulkinta olisi oikea,jää avoi-        Useissa viimeaikaisissa kansainvälisissä jär-
53425: meksi, koskiko diskriminointi vain virassa ole-        jestelyissä, joissa Suomi on ollut osallisena, on
53426: vaa sotilasta eli oliko diskriminointiperuste soti-    korostettu, että asevoimien tulisi olla demo-
53427: lasvirka vai sotilaskoulutus. Edelleen on selvittä-    kraattisen siviilijohdon ohjauksessa ja valvon-
53428: mättä, kuinka pitkä aika reservissä riitti siihen,     nassa. Tätä taustaa vasten siviilihenkilön nimit-
53429: että henkilö voitiin tulkita siviiliksi. Oliko tässä   täminen puolustusministeriön kansliapäällikön
53430: suhteessa eroa ennen siviilivirkaa saadun sotilas-     virkaan olisi ollut oikea-aikainen signaali ulos-
53431: koulutuksen tai sotilasviran hoidon pituudella ja      päin.
53432: tasolla. Mihin puolustushallinnon virkoihin mi-            Tätä Rehn oli halunnut korostaa pyytäessään
53433: nisterin tarkoittama "demokraattinen siviilijoh-       merkitsemään valtioneuvoston pöytäkirjaan
53434: to" oli ulotettava.                                    kantelukirjoituksessa tarkoitetun lausuman.
53435:    Edellä esitettyyn viitaten Upseeriliitto r.y. on        Rehnin tarkoituksena ei luonnollisestikaan
53436: pyytänyt, että oikeuskansleri selvittäisi, oliko       ollut ollut sotilaskoulutuksen saaneiden henki-
53437: puolustusministeri Elisabeth Rehnin lausuma            löiden syrjiminen viran täytössä. Konkreettisena
53438: lain vastainen, ja että oikeuskansleri ryhtyisi toi-   osoituksena siitä oli, että Rehn oli esitellyt soti-
53439: menpiteisiin kysymyksessä olevien Suomen teke-         lashenkilön nimittämistä virkaan, kuten sitten
53440: mien sopimusten tulkinnan selkeyttämiseksi.             tapahtuikin.
53441: 
53442: 
53443: SELVITYS                                               VASTINE
53444:    Puolustusministeri Elisabeth Rehn on antanut           Upseeriliitto r.y. on 21.12.1994 päivätyssä
53445: 18.11.1994 päivätyn selvityksen.                       vastineessaan katsonut, että kantelukirjoitukses-
53446:    Selvityksessään Rehn on esittänyt, että puo-        sa tarkoitettu lausuma ei ollut sopusoinnussa
53447: lustusministeriön kansliapäällikön virkaan vaa-        hallitusmuodon ja hallintomenettelylain takaa-
53448: dittavia kelpoisuusehtoja oli muutettu puolus-         man kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatteen
53449: tusministeriöstä annetun asetuksen 10 ja 29 §:n        kanssa.
53450: muuttamisesta 17.9.1993 annetulla asetuksella             Vastineessa on vielä todettu, että puo lustusmi-
53451: (822/93) ja sittemmin vielä 18.3.1994 annetulla        nisterin tarkoittamat sopimukset eivät edellyttä-
53452: asetuksella puolustusministeriöstä (218/94).           neet sitä, että sotilasvirassa ollutta tai sotilaskou-
53453:    Ennen asetuksen muutosta kansliapäällikön           lutuksen saanutta henkilöä ei voitaisi nimittää
53454: virkaan saattoi tulla nimitetyksi ainoastaan up-       puolustusministeriön kansliapäällikön virkaan
53455: seerin ammatillisen koulutustaustan omaava             tai muuhun puolustushallinnon virkaan.
53456: henkilö. Muutos laajensi nimityskelpoisuuden
53457: koskemaan muitakin ylemmän korkeakoulutut-
53458: kinnon suorittaneita, muutoin soveltuvan koke-         LISÄSELVITYS
53459: muksen omaavia henkilöitä siten, että 1.10.1993
53460: lukien virkaan voitiin nimittää myös siviilihen-          Olen hankkinut ulkoasiainministeriöstä asia-
53461: kilö.                                                  kirjoja,jotka koskevat ETYK:n inhimillistä ulot-
53462:    Kelpoisuusehtojen laajentamista oli asetuk-         tuvuutta koskevaa konferenssia ja Pohjois-
53463: sen muutokseen liittyvässä esittelymuistiossa          Atlantin yhteistyöneuvostoa (NACC) sekä
53464: perusteltu mm. pohjoismaisella käytännöllä,            NA TO:n rauhankumppanuussopimusta (PFP).
53465:                             2.3. Listojen tarkastamiseen liittyvistä tehtävistä                       25
53466: 
53467: RATKAISU                                               luonnollisesti olla merkitystä käytettäessä toimi-
53468:                                                        valtaiselle viranomaiselle kuuluvaa valmistelu-
53469: Tämän asian olen tutkinut.                             tai päätäntävaltaa eduskuntalakiin tai sen nojal-
53470:                                                        la annettuun säännökseen sisältyvän harkinta-
53471:     Totean ensiksi, että puolustusministeri Elisa-     vallan rajoissa.
53472: beth Rehn oli valtioneuvoston yleisistunnossa             Kun otetaan huomioon edellä tarkoitettujen
53473: 22.9.1994 esitellyt sotilashenkilön nimittämistä       asiakirjojen merkityssisältö ja puolustusministe-
53474: puolustusministeriön kansliapäällikön virkaan.         ri Elisabeth Rehnin selvityksessään kertomat pe-
53475: Valtioneuvosto on yksimielisesti tehnyt sen mu-        rustelut menettelylleen, ei Rehnin hänen tehdessä
53476: kaisen esityksen tasavallan presidentille, joka on     virantäyttämistä koskevan esityksensä ja antaes-
53477: suorittanut esitykseen perustuvan nimityksen.          sa kantelussa tarkoitetun lausuman, joka on pe-
53478: Kansliapäällikön virkaan oli ilmoittautunut sekä       rustunut hänen tulkintaansa asevoimia koskevis-
53479: siviili- että sotilashenkilöitä,joiden kelpoisuuden    ta julistuksista, voida katsoa menetelleen lain-
53480: ja virkaan sopivuuden osalta esittelymuistiossa        vastaisesti.
53481: oli suoritettu virkanimitysasioissa tavanmukai-           Tämän vuoksi ja kun oikeuskanslerin asiana ei
53482: nen arviointi.                                         ole ETYK:n eikä muidenkaan edellä kerrottujen
53483:     Toiseksi totean, että Rehn on valtioneuvos-        asiakirjojen sisällön tulkinta, Upseeriliitto ry:n
53484: tossa noudatetun käytännön mukaisesti voinut           kirjoitus ei johda enempiin toimenpiteisiin puo-
53485: pyytää merkittäväksi valtioneuvoston pöytäkir-         leltani.
53486: jaan lausuman, joka on valaissut hänen käsitys-
53487: tään asiasta.
53488:     Tuossa lausumassa on viitattu mm. ETYK:n           2) Vaitioneuvoston hyväksymä tiedote neuvoa-
53489: inhimillistä ulottuvuutta koskevan konferenssin        antavasta kansanäänestyksestä Suomen liittymi-
53490: Kööpenhaminan ja Moskovan asiakirjoihin sekä           sestä Euroopan unionin jäseneksi
53491: Pohjois-Atlantin yhteistyöneuvoston (NACC) ja
53492: NA TO:n rauhankumppanuussopimuksen (PFP)                   Neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä Suo-
53493: asiakirjoihin.                                         men liittymisestä Euroopan unionin jäseneksi
53494:     Kööpenhaminan kokouksen asiakirjoissa on           annetun lain (578/94) mukaan valtioneuvosto
53495: muun ohella seuraava osanottajavaltioiden julis-       hyväksyy oikeusministeriön esittelystä yleisis-
53496: tus: "-niistä oikeusperiaatteista, jotka kaikille      tunnossaan tiedotteen, jossa selostetaan Suomen
53497:  ihmisille kuuluvan ihmisarvon sekä yhdenver-          mahdollisesta liittymisestä Euroopan unioninjä-
53498: taisten ja luovuttamattomien oikeuksien täyden         seneksi neuvotelluo sopimuksen sisältöä ja jossa
53499: ilmaisun kannalta ovat olennaisia, tulee mainita       todetaan, mistä kansanäänestyksessä on kysy-
53500:  seuraavat:- (5.6.)- asevoimien ja poliisin tulee      mys.
53501:  olla siviiliviranomaisten valvonnassa ja näille           Lakia koskevaa hallituksen esitystä edus-
53502:  vastuussa-." Moskovan kokouksen asiakirjois-          kunnassa käsiteltäessä perustuslakivaliokunta
53503:  sa on vastaava maininta. NA TO:n rauhankump-          totesi mietinnössään nro 3/l994 vp. mm. seuraa-
53504:  panuussopimuksen (PFP) asiakirjoihin sisältyy         vaa: "Valtioneuvoston tiedotteen tulee olla tasa-
53505:  maininta puolustusvoimien demokraattisen val-         puolinen. Valiokunnan käsityksen mukaan tämä
53506:  vonnan varmistamisesta. Pohjois-Atlantin yh-          vaatimus on saavutettavissa helpoimmin, jos
53507:  teistyöneuvostoa (NACC) koskevissa asiakir-           tiedotteessa pitäydytään pelkästään tosiasioissa
53508: joissa on viitattu demokraattisesti valvottuihin       kuin jos siinä mentäisiin arvoarvostelmien puo-
53509:  asevoimiin.                                           lelle."
53510:     Edellä tarkoitettuja asiakirjoja ei ole laadittu      Yleisistunnossaan 13.3.1994 valtioneuvosto
53511:  valtiosopimuksen muotoon. Asianomaiset val-           hyväksyi ehdotuksen valtioneuvoston tiedot-
53512:  tiot ovat pyrkineet määrittelemään periaatteita       teeksi Euroopan unionin jäsenyydestä. Sanotus-
53513: ja suosituksia, joita ne noudattaisivat keskinäi-      sa istunnossa läsnä olleella oikeuskanslerina ei
53514:  sissä suhteissaan. Asiakirjoja ei ole saatettu Suo-   ollut aihetta hallitusmuodon 47 §:n 1 momentissa
53515:  messa voimaan oikeudellisesti sitovilla eduskun-      säädetyn huomautuksen tekemiseen lainvastai-
53516:  talaeilla, ja ne ovat siten maan sisäisesti laadul-   sesta menettelystä.
53517:  taan suosituksia.                                        Tiedotteesta ja oikeusministeriön menettelys-
53518:     Suomen voimassa olevat perustuslait ja muut        tä tiedotteen esille asettamisessa tehdyn kantelun
53519:  lait määrittelevät oikeutemme sisällön esimer-        johdosta antamassaan päätöksessä oikeuskans-
53520:  kiksi virkanimitysasioissa. Suosituksilla voi         leri on katsonut, että valtioneuvoston hyväksy-
53521: 
53522: 4 360220P
53523: 26                                  2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
53524: 
53525: . mä tiedote on tasapuolinen ja muutoinkin lain-        vapausrangaistukseen Venäjällä tehdystä tielii-
53526:   mukainen, eikä sitä tämän vuoksi sisältönsä puo-      kennerikoksesta, jonka seurauksena neljä henki-
53527:   lesta voida pitää valtiopäiväjärjestyksen 5 §:ssä     löä oli saanut surmansa ja yksi henkilö loukkaan-
53528:   tarkoitettuna houkuttelemisena tai painostami-        tunut vakavasti. Oikeuskansleri on lausunto-
53529:   sena eikä kansanedustajain vaaleista annetun          naan oikeusministeriölle ilmoittanut, ettei hän
53530:   lain 51 ja 69 §:ssä tarkoitettuna kehotuksena tai     tule, huomioon ottaen asiassa ilmenneet seikat ja
53531:   vaikuttamisena tai yrityksenä vaikuttaa äänestä-      asiaa koskevat rikoslain säännökset, määrää-
53532:   jien vaalivapauteen. Oikeusministeriö on ollut        mään Suomessa syytettä nostettavaksi sanotuis-
53533:   lausunnossaan esitettyjen säännösten nojalla toi-     ta rikoksista. Seuraamuksen täytäntöönpanon
53534:   mivaltainen antamaan vaaliviranomaisille ohjeet       jatkamiselle Suomessa ei ollut estettä. (15/20/95)
53535:   tiedotteen esille asettamisesta ennakkoäänestys-
53536:   paikoissa ja äänestyspaikoissa (896/1/94).
53537:                                                         5) Kihlakunnanviraston eräiden virkojen nimittä-
53538:                                                         mismenettely
53539: 
53540: 2.4. Kirjalliset lausunnot ja esitykset                    Apulaisoikeuskansleri on Sisäasiainministe-
53541:                                                         riölie 5.1.1995 antamassaan lausunnossa luon-
53542: 1) Lausunto ehdotuksesta laiksi liiketoimintakiel-      noksesta laiksi kihlakunnanviraston eräiden vir-
53543: losta annetun lain muuttamisesta                        kojen nimittämismenettelystä esittänyt, että
53544:                                                         luonnoksen 3 §:n 2 momentti olisi kirjoitettava
53545:    Lausunnossaan oikeusministeriölle oikeus-            esimerkiksi muotoon "Edellä 1 §:n 1 momentissa
53546: kansleri mm. ehdotti tehostettavaksi syyttäjän          mainittuihin vastaaviin virkoihin voidaan nimit-
53547: tiedonsaannin edellytyksiä siten, että syyttäjä oi-     tää tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettu hen-
53548: keutettaisiin vaatimaan pesänhaitajalta kon-            kilö, vaikka hän ei täytä asetuksella säädettyjä
53549: kurssisäännön uudessa 50 b §:ssä tarkoitetun sel-       kelpoisuusvaatimuksia." Kun lain täytäntöön-
53550: vityksen täydentämistä katsoessaan sen aiheelli-        panosaattoi edellyttää sen täydentämistä tarvit-
53551: seksi. Menettelyllä olisi merkitystä erityisesti sil-   taessa asetuksella, lakia olisi hyvä täydentää tätä
53552: loin, kun pesänhoitaja on velallisen tehtävään          tarkoittavalla valtuutuksella (1/20/95).
53553: esittämä (23/20/95).
53554: 
53555:                                                         6) Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston
53556: 2) Lausunto ministeriöiden virkamiesten toimi-          periaatepäätökseksi, joka koskee hallituksen
53557: elinedustuksia ja esteellisyyttä käsittelevästä         toimintaohjelmaa talousrikollisuuden ja harmaan
53558: mietinnöstä                                             talouden vähentämiseksi
53559: 
53560:    Lausunto on kokonaisuudessaan 9. jaksossa               Sisäasiainministeriölie annetussa lausunnossa
53561: s. 104 (5/20/95).                                       on viitattu myös oikeuskanslerin 22.3.1995 anta-
53562:                                                         maan lausuntoon siitä, että hallituksen nimissä
53563:                                                         annettavat periaate- ja suunnittelupäätökset ja
53564: 3) Lausunto syyttäjälaitostoimikunnan mietin-           ohjelmajulistukset kuuluvat valtioneuvoston
53565: nöstä                                                   yleisistunnon päätettäviin asioihin, ks. edellä
53566:                                                         kohta 2.3.1. 2) (21/20/95).
53567:    Lausunto on kokonaisuudessaan 9. jaksossa
53568: s. 108 (11120/95).
53569:                                                         7) Euroopan yhteisön maatalouden varhaiseläke-
53570:                                                         järjestelmän kansallista toteuttamista koskevasta
53571: 4) Lausunto Suomen kansalaisen siirtämisestä            lainsäädännöstä
53572: Suomeen jatkamaan vapausrangaistuksen
53573: suorittamista                                              Maa- ja metsätalousministeriölle annettu lau-
53574:                                                         sunto Euroopan yhteisön maatalouden varhais-
53575:   Asiassa oli kysymys Suomen kansalaisen siir-          eläkejärjestelmän kansallista toteuttamista kos-
53576: tämisestä Suomeen jatkamaan hänelle Venäjän             kevasta lainsäädännöstä. Lausunnossaan oi-
53577: Federaatiossa tuomitun vapausrangaistuksen              keuskansleri on katsonut, että eräät maatalous-
53578: suorittamista. Hänet oli tuomittu ehdottomaan           yrittäjien luopumistuesta annettuun asetukseen
53579:                                    2.5. Muut lausunnot ja kannanotot                                    27
53580: 
53581: tarkoitetut säännökset olivat sellaisia luopurois-        Oikeuskansleri on todennut, että ministerei-
53582: tuen saamisen perusedellytyksiä koskevia aineel-       den esteellisyyttä harkittaessa on merkitystä an-
53583: lisoikeudellisia säännöksiä, joista olisi säädettä-    nettu sille, onko kysymys esittelevästä ministeris-
53584: vä lailla (12/20/95).                                  tä vai päätöksentekoon osallistuvasta. Esittele-
53585:                                                       vän ministerin osalta esteellisyyttä on tulkintati-
53586:                                                       lanteissa arvioitu jossakin määrin ankararuman
53587: 8) Hallitusmuotoon perusoikeusuudistuksessa           mittapuun mukaan.
53588: sisällytettyjen sosiaalisten oikeuksien aseman            Elannon asia kuului työnjaon mukaan Alholle
53589: muuttuminen ja muutoksen vaikutus säädösval-          ja hän olisi siten esittelevä ministeri talouspoliit-
53590: misteluun                                             tisessa ministerivaliokunnassa ja asian toimival-
53591:                                                       tainen ratkaisija valtiovarainministeriössä. Sa-
53592:    Ks. kohta 2.6.2. l)                                neerauksessa oli kysymys Elannon tulevaisuu-
53593:                                                       desta. Vaikkakin Alho oli eronnut Elannon edus-
53594:                                                       tajistosta, oli vaikea kuvitella, ettei asian laatu
53595: 9) Lausunto arvonlisäveron vaikutuksesta kuntien      intressin suuruus ja asian harkinnanvaraisuu~
53596: investointihankkeiden hyväksyttäviin kustannuk-       huomioon ottaen yleisön luottamus Alhon puo-
53597: siin                                                  lueettomuuteen vaarantuisi, jos hän käsittelisi
53598:                                                       asian.
53599:    Lausunto on kokonaisuudessaan 9. jaksossa              Alhoa oli siten pidettävä esteellisenä käsittele-
53600: s. 120 (3/20/95).                                     mään saneerausohjelmaa sekä talouspoliittisessa
53601:                                                       ministerivaliokunnassa että valtiovarainministe-
53602:                                                       riössä.
53603: 
53604: 
53605: 2.5. Muut lausunnot ja kannanotot                     2) Saman ministeriön kahden ministerin toimialo-
53606:                                                       jen rajankäynti
53607: 1) Valtioneuvoston jäsenen esteellisyys
53608:                                                          Ministeri    Tytti    Isohookana-Asunmaalle
53609:     Oikeuskanslerin kannanoton mukaan Osuus-          13.3:1995 annetussa lausunnossa on todettu, että
53610: kunta Elannon edustajistonjäsenenä ollut valtio-       valtiOneuvoston ohjesäännön 6 §:n 3 momentin
53611: varainministeriössä toimiva ministeri Arja Alho        mukaan työnjaosta ministereiden kesken samas-
53612: oli esteeilinen käsittelemään Osuuskunta Elan-         sa ministeriössä päättää valtioneuvosto. Valtio-
53613: non saneerausohjelmaa sekä talouspoliittisessa         neuvostosta annetun lain 4 §:n mukaan, milloin
53614: ministerivaliokunnassa että valtiovarainministe-       syntyy epäilystä siitä, minkä ministeriön käsitel-
53615: riössä.                                                täviin jokin asia kuuluu, ratkaisee asian valtio-
53616:     Ministeri Arja Alho käsitteli työnjaon mu-         neuvosto.
53617: kaan rahoitusmarkkinayksikölle kuuluvat asiat.            Mikäli ministerien toimialasta samassa mi-
53618: Alho oli ollut Osuuskunta Elannon edustajiston         nisteriössä heräisi epätietoisuutta, saattaisi olla
53619: jäsen vuosina 1991-95. Hänelle oli myönnetty ero      mahdollista tulkita valtioneuvostosta annetun
53620: jäsenyydestä 19.6.1995. Valtio oli aikaisemmin        lain 4 §:ää siten, että toimialakysymys olisi saa-
53621: Alhon ollessa edustajiston jäsen ottanut vasta-       tettavissa valtioneuvoston kanslian esittelystä
53622: takseen Elannon säästökassan tallettajien 600         valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistavaksi.
53623: mmk:n talletukset, jolloin valtiolle oli syntynyt     Toinen mahdollisuus on se, että ministerit yh-
53624: samansuruinen vahinkoa vastaava regressioike-         dessä ratkaisevat asian. Tällainen menettely
53625: us. Elanto oli sittemmin joutunut saneerausme-        olisi mahdollinen sellaisessa tilanteessa, jossa
53626: nettelyn kohteeksi.                                   ratkaistavalla asialla on huomattavassa määrin
53627:     Valtiovarainministeriön asiana oli ilmoittaa      yhtymäkohtia kummankin ministerin toimi-
53628: selvittäjille, minkälainen saneerausohjelma hy-       alaan.
53629: väksyttiin valtion puolesta. Velkojainkokouk-             Esillä olevassa tapauksessa näytti olevan ky-
53630: sessa 18.10.1995 valtiota edusti asianajaja. Val-     symys juuri tällaisesta tilanteesta. Ministeri Iso-
53631: mistavasti asiaa käsiteltiin 17.10.1995 talouspo-     hookana-Asunmaan toimialaan kuului ministe-
53632: liittisessa ministerivaliokunnassa poliittisen pää-   reiden työnjakoa opetusministeriössä koskevan
53633: töksen tekemiseksi. Selvittäjien asiana oli tehdä     valtioneuvoston päätöksen ja opetusministeriön
53634: saneerausohjelma.                                     työjärjestyksen mukaan viestintäkulttuuria kos-
53635: 28                                2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
53636: 
53637: kevat asiat. Kun suunniteltu työryhmä liittyi         elimenä, joka sille kuuluvan toimivallan puitteis-
53638: viestintäkulttuuriin, saatettiin pitää perusteltuna   sa tekee päätöksiä yleisistunnossaan esittelyn ta-
53639: lsohookana-Asunmaan kantaa siitä, että työryh-        pahtuessa asianomaisesta ministeriöstä. Valtio-
53640: män asettaminen kuului hänelle.                       neuvostolla voidaan tarkoittaa myös yksittäistä
53641:     Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen puoles-       ministeriötä, jonka ratkaistaviin asia kuuluu ja
53642: taan oli korostanut sitä, että kun viestintäkasva-    jolla säännösten mukaan on valtioneuvoston rat-
53643: tus oli yksi koulutuksen sisältöalue ja koulutus-     kaisutoimivalta.
53644: asiat kuuluivat hänelle, oli myös työryhmän aset-        Liikuntalain 24 §:n muutos (1091/93) tuli
53645: taminen hänen toimialaansa kuuluva asia.              myös voimaan 1.1.1994. Sen mukaan valtioneu-
53646:     Oikeuskansleri on todennut, että toimialaky-      vosto myöntää 5 luvussa tarkoitetut avustukset
53647: symystä oli pidettävä varsin tulkinnanvaraise-        opetusministeriön esittelystä. Valtioneuvoston
53648: na. Toimeksiantoehdotuksen eri osat näyttivät         toimivalta oli kuitenkin mainittu jo lainkohdan
53649: liittyvän molempien ministerien toimialaan.           alkuperäisessä muodossa (984/79). Tämä merkit-
53650: Kun toimeksiantoehdotusta voitiin lisäksi             si ennen 1.1.1994 valtioneuvoston yleisistunnon
53651: muuttaa, oikeuskansleri on pitänyt perusteltuna       ratkaisutoimivaltaa.
53652: sitä, että ministerit yhdessä ratkaisisivat asian.       Valtioneuvoston yleisistunto on viimeksi
53653: Jollei näin meneteltäisi ja työryhmän asettamis-      vuonna 1993 tehnyt ratkaisun valtionavustusten
53654: ta pidettiin tarpeellisena, tulisi toimivaltariita    myöntämisestä. Vuoden 1994 osalta ratkaisun
53655: arvioida valtioneuvoston yleisistunnossa (24/20/      on tehnyt opetusministeriö 3.3.1994.
53656: 94).
53657:                                                       Toimivallan jako
53658: 
53659:                                                           Valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöi-
53660: 3) Liikuntalaissa (984179) tarkoitettujen valta-      den toimivallanjakoa koskeva yleissäännös on
53661: kunnallisten liikuntajärjestöjen avustusasioiden      HM 40 §:n 2 momentissa: yleisistunnossa rat-
53662: käsittelystä                                          kaistaan laajakantoiset ja periaatteellisesti tärke-
53663:                                                       ät asiat sekä ne muut asiat, joiden merkitys sitä
53664:    Työministerille ilmoitettu oikeuskanslerin         vaatii. Säännös sisällytettiin lainkohtaan perus-
53665: kannanotto siitä, ratkaistiinko liikuntalain          tuslakivaliokunnan mietinnön (PeVM 11/1993
53666: 24 §:ssä tarkoitetut valtakunnallisten liikuntajär-   vp) pohjalta. Ratkaisuvallan järjestämisen pe-
53667: jestöjen avustusasiat valtioneuvoston yleisistun-     rusteista muutoin säädetään lailla (VN-laki).
53668: nossa vai opetusministeriössä. Ministerille on        Tarkemmat säännökset ratkaisuvallasta anne-
53669: toimitettu oikeuskanslerinvirastossa laadittu         taan asetuksella (VNOS).
53670: seuraava muistio:                                         Edellä mainitussa perustuslakivaliokunnan
53671:    Ratkaistaanko liikuntalain (984/79) 24 §:ssä       mietinnössä on korostettu sitä, että lain- ja ase-
53672: tarkoitetut valtakunnallisten liikuntajärjestöjen     tuksentasoisissa säännöksissä olisi otettava huo-
53673: avustusasiat valtioneuvoston yleisistunnossa vai      mioon perustuslakivaliokunnan ehdottama
53674: opetusministeriössä                                   yleissäännös ratkaisuvallan järjestämisen perus-
53675:                                                       teista ja edistettävä sen toteutumista käytännös-
53676: Lainsäädännön muuttuminen                             sä.
53677:                                                           VN-lain 5-8 §:t sisältävät toimivaltaa koske-
53678:    Kysymys on tullut esille sen johdosta, että        vat säännökset. VNOS:n 11 §:n 1 kohdassa on
53679: asioiden ratkaisemista valtioneuvostossa koske-       vastaavasti säädetty, että yleisistunnossa käsitel-
53680: va lainsäädäntö muuttui 1.1.1994 alkaen. Tuol-        lään VN-lain 5-8 §:ssä tarkoitetut asiat.
53681: loin tulivat voimaan hallitusmuodon (HM)                  Merkittävä esillä olevan kysymyksen kannal-
53682: 40 §:n, valtioneuvostosta annetun lain (VN-laki)      ta on lain 7 §. Valtioneuvostolle HM 40 §:n 1
53683: ja valtioneuvoston ohjesäännön (VNOS) muu-            momentin mukaan kuuluvat hallitus- ja hallin-
53684: tokset (1119 ja 1120 sekä 1392/93; hallituksen        toasiat ratkaistaan ao. ministeriössä, jollei niitä
53685: esitys (HE) 184/92).                                  laissa tai asetuksessa säädetä ratkaistavaksi yleis-
53686:    Vuoden 1994 alusta voimaan tulleiden lain-         istunnossa.
53687: muutosten mukaan valtioneuvosto-sanalle on                On myös syytä kiinnittää huomiota VN-lain
53688: annettu kaksi erilaista merkitystä. Sillä voidaan     8 §:ään, jonka mukaan yleisistunnossa ratkaista-
53689: tarkoittaa toisaalta valtioneuvostoa kollegisena      vaksi voidaan yksittäistapauksessa siirtää muu-
53690:                                      2.5. Muut lausunnot ja kannanotot                                      29
53691: 
53692: toin ministerin päätettäväksi kuuluva asia, jos           tunto. Näitä poikkeuksia ovat esimerkiksi puo-
53693: sen katsotaan olevan niin laajakantoinen tai peri-        lueiden toimintaa tukevien määrärahojen jaka-
53694: aatteellisesti tärkeä, että se olisi ratkaistava yleis-   minen, sanomalehtien kuljetus-, jakelu- ja mui-
53695: istunnossa. Siirtämisestä päättää yleisistunto            den kustannusten alentamista sekä sanomaleh-
53696: pääministerin tai asianomaisen ministerin esityk-         distön kehittämishankkeidenja uutis- ja tietotoi-
53697: sestä.                                                    mistojen toiminnan tukemiseksi osoitetun mää-
53698:    VNOS:n osalta merkittävä on sen 11 b §:n 6             rärahan jakaminen.
53699: kohta. Sen mukaan valtioneuvoston yleisistun-                 Otsikossa tarkoitettujen asioiden ratkaisemis-
53700: nossa ratkaistaan yhteiskuntapoliittisesti merkit-        ta ei siten ole ohjeissa edellytetty nimenomaisesti
53701: tävien määrärahojenjako taijakoa koskevat pe-             tuotavaksi yleisistuntoon. Yleisistunnon nimen-
53702: riaatteet, samoin kuin määrärahojenjako alueel-           omaisten säännösten perusteella tapahtuvaa kä-
53703: lisesti, jolleivät jakoperusteet ole säädöksissä tai      sittelyä on kerrotulla tavalla pyritty supista-
53704: määräyksissä taikka valtion talousarvion perus-           maan.
53705: teluissa eikä kyse ole virastojen ja laitosten toi-           Toisaalta VN-Iain 7 §:n säännökset huomioon
53706: mintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista.               ottaen on kysyttävä, onko liikuntalaki VN-lain
53707:                                                           7 §:ssä tarkoitettu laki, jolla valtionavustusten
53708:                                                           ratkaiseminen on säädetty tapahtuvaksi valtio-
53709: Arviointia                                                neuvoston yleisistunnossa.
53710:                                                               Valtionavustusten ratkaiseminen oli liikunta-
53711:    Kysymys valtioneuvostolle kuuluvien astot-             lain 24 §:n mukaan, sellaisena kuin se on alkupe-
53712: den jakaantumisesta yleisistunnon ja ministe-             räisessä muodossaan, jaettu valtioneuvoston ja
53713: riössä tapahtuvan ratkaisutoimivallan osalta on           opetusministeriön kesken. Voimassa olevassa
53714: ehkä jäänyt aikanaan asian vaikeuden ja moni-             24 §:ssä (1 09 1193) toimivalta on sanamuodon
53715: mutkaisuuden vuoksi riittävää huomiota vaiiie.            mukaan sama.
53716: Vaikkakin yleispyrkimyksenä oli siirtää asioita               Liikuntalain muuttamista koskevassa HE:ssä
53717: pois yleisistunnoita ja antaa tämän johdosta              228/93 ei ole selvitetty tarkemmin kysymystä
53718: HM:n ja lain nojalla määräyksiä yleisistunnon             asioiden ratkaisemisesta valtioneuvostossa. Uusi
53719: toimivallasta sekä asetustasolla luettelomaisia           lakiteksti toistaa tältä osalta aikaisemman lain
53720: sääntöjä, asioiden moninaisuuden vuoksi ei tässä          sisällön sitä muuttamatta.
53721: täysin ole voitu onnistua. Valtioneuvosto-sanan               VN-lain 7 § tarkoittanee sitä, että erityislaissa
53722: kaksoismerkityksen vuoksi tulkintatilanteita on           asia säädetään nimenomaan valtioneuvoston
53723: esiintynyt suhteellisen usein. Kuten valtioneu-           yleisistunnon ratkaistavaksi. Liikuntalain 24 §:n
53724: voston kanslian (VNK) ohjeissa todetaan, mo-              1 momentissa mainitaan valtioneuvosto ja että
53725: nissa tapauksissa toimivaltakysymyksen ratkai-            asian esittely tapahtuu opetusministeriöstä. Lii-
53726: su jää jatkossakin suuressa määrin riippumaan             kuntalain 24 §:n 2 momentissa puolestaan sääde-
53727: harkinnasta.                                              tään, että eräät valtionavustusasiat ratkaisee
53728:     Yleiseksi lähtökohdaksi olisi kuitenkin asetet-       opetusministeriö. Toimivallan jako näkyy myös
53729: tava se, että valtioneuvosto-sanan merkityssisäl-         1. I.I994 voimaan tulleessa asetuksessa liikunta-
53730: tö toimivalta-asioita tehtäessä tulisi tapahtua           asetuksen muuttamisesta (1475/93).
53731: uusitun HM 40 §:n, VN-Iain 5-8 §:n ja näiden                  Eduskunnassa ovat olleet samanaikaisesti kä-
53732: perusteella annetun VNOS:n lähtökohdista.                 siteltävänä hallituksen esitykset asioiden ratkai-
53733:     Kun tarkastelee esitettyä kysymystä, näyttäisi        semista valtioneuvostossa koskevan lainsäädän-
53734: sen osalta lähinnä tulevan kysymykseen VNOS               nön muuttamisesta ja liikuntalain muuttamises-
53735:  11 b:n 6-kohta, jonka mukaan yleisistunnossa             ta. Liikuntalain muuttamista koskevaa hallituk-
53736:  käsitellään ja ratkaistaan taloudellisista asioista      sen esitystä käsiteltäessä kysymykseen valtioneu-
53737: mm. yhteiskuntapoliittisesti merkittävien mää-            voston toimivallasta, ei ilmeisesti ole kiinnitetty
53738:  rärahojen jako tai jakoa koskevat periaatteet.           huomiota.
53739:  Kun eduskunnan talousarvion perusteluihin si-                Erityislain osalta on otettava huomioon edellä
53740:  sältyy jo yleisten perusteiden rajaamista, kysy-         mainitussa perustuslakivaliokunnan mietinnös-
53741:  mykseen tulisi nyt siten tarkoitettujen määrära-         sä esitetty siitä, että yleisistunnossa käsitellään
53742:  hojen varsinainen jakaminen.                             tärkeät asiat.
53743:     VNK:n antamien ohjeiden mukaan VNOS 11                    Edellä olevan valossa tulkinnanvaraisena on
53744:  b §:n 6-kohdan osalta yksittäisten määrärahojen          pidettävä sitä, onko liikuntalaki VN-lain 7 §:ssä
53745:  jaosta vain poikkeustapauksessa päättää yleisis-         tarkoitettu laki.
53746: 30                                 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
53747: 
53748: Johtopäätökset                                         tään, on neuvoteltavan sopimuksen yksityiskoh-
53749:                                                        tien osalta otettava huomioon myös oikeudelliset
53750:     Ensisijaisesti opetusministeriön asiana on ol-     näkökohdat (18/20/95).
53751: lut harkita, onko avustusten jakamisessa kysy-
53752: mys VNOS 11 b §:n 6 kohdassa tarkoitetusta
53753: yhteiskuntapoliittisesti merkittävien määräraho-       5) Lausunto lunastuslain mukaisesta kuulemi-
53754: jen jaosta. Yleisistunnossa on ajateltu käsiteltä-     sesta
53755: väksi ja käsitelty ainakin puolueille ja sanoma-
53756: lehdistölle osoitettujen määrärahojen jakami-             Kauppa- ja teollisuusministeriö oli pyytänyt
53757: nen.                                                   lausuntoa asiassa, jossa lääninhallitus oli kieltäy-
53758:     Kysymys siitä, onko avustukset ratkaistava         tynyt toimittamasta lunastuslain 8 §:n 1 momen-
53759: valtioneuvoston yleisistunnossa vai opetusminis-       tissa tarkoitettua asianosaisten kuulemista ennen
53760: teriössä on ollut selvitysten valossa tulkinnanva-     lunastuslupahakemuksen ratkaisemista.
53761: rainen. Opetusministeriön menettelyä sen ottaes-          Apulaisoikeuskanslerin 27.3.1995 antamassa
53762: sa ratkaistavakseen avustukset vuonna 1994 ei          lausunnossa on todettu, että lääninhallitusten
53763: voida pitää virheellisenä.                             myötävaikutus kuulemismenettelyssä on perus-
53764:     Totean kuitenkin samalla, että VNOS 11 b §:n       tunut pitkäaikaiseen vakiintuneeseen käytän-
53765: 6 kohta on kirjoitettu tässä kohdin avoimeen ja        töön. Sittemmin lainsäädännössä, hallinnossa ja
53766: joustavaan ja siten käyttäjän kannalta varsin          lunastuslupa-asioiden käsittelyssä tapahtunut
53767: harkinnanvaraiseen muotoon. Se, mitä yksittäi-         kehitys on ilmeisestikin vähentänyt lääninhalli-
53768: sessä tilanteessa tarkoitetaan yhteiskuntapoliitti-    tuksen merkitystä kuulemistehtävien hoidossa ja
53769: sesti merkittävillä määrärahoilla, on nähdäkseni       muutoinkin lunastuslupa-asioissa.
53770: keskeisesti poliittisesti arvioitava kysymys, jota        Kysymyksenalaista on ollut, että vaikka lää-
53771: eri aikakausina on saatettu arvioida eri tavoin.       ninhallituksen myötävaikutus kuulemistehtävän
53772: Nähtävästi yhteiskuntapolitiikan merkitys tar-         hoidossa ei hallinnon kannalta olisi välttämätön
53773: kasteltavien määrärahojen alueella on saattanut        tai edes tarpeellinen, niin sisältääkö ministeriön
53774: olla aikaisemmin nykyistä suurempikin.                 pyyntö kuulemisen toimittamisesta sellaisen vir-
53775:     Mikäli yksittäisen määrärahan jakoa pidetään       ka-apupyynnön, jota lääninhallitus on joka ta-
53776: yhteiskuntapoliittisesti merkittävänä ja asia ha-      pauksessa lääninhallituslain 6 §:n nojalla velvol-
53777: luttaisiin käsitellä valtioneuvoston yleisistunnos-    linen noudattamaan. Lausunnossa on katsottu,
53778: sa, olisi toimivaltaperuste VNOS 11 b §:n 6 kohta.     että tiedoksiannosta hallinto-asioissa annetun
53779:     Yleisistunto voi ottaa asian ratkaistavaksi        lain 2 §:n säännös, joka koskee menettelytapojen
53780: myös siinä tapauksessa, että VN-lain 8 §:n edelly-     valintaa tiedoksiannon toimittamisessa, ei sinän-
53781: tykset täyttyvät.                                      sä rajoita ministeriön oikeutta virka-avun pyytä-
53782:     Mielestäni se, mitä ovat yhteiskuntapoliitti-      miseen. Valtioneuvoston päätös viranomaisten
53783: sesti merkittävät määrärahat, on ensisijaisesti        välisestä virka-avusta koskee lähinnä menettelyn
53784: poliittisesti arvioitava kysymys. Mikäli valtio-       jouduttamista. Päätös jättää ministeriön harkin-
53785: neuvoston piirissä on kyseisen toimivaltakysy-         taan, mitä asian laatu vaatii. Todettu, ettei asia
53786: myksen ratkaisun osalta erilaisia käsityksiä, tuli-    ole niin selkeä, kuin olisi suotavaa.
53787: si tuon kysymyksen arviointi tapahtua valtioneu-          Tämän johdosta lausunnossa on todettu, että
53788: voston yleisistunnossa VN-lain 8 §:n nojalla (2/       jos puheena olevan hallintokäytännönjatkuvuu-
53789: 20/95).                                                den turvaaminen nykyisellään koetaan ongel-
53790:                                                        malliseksi, kauppa- ja teollisuusministeriön har-
53791: 4) Kannanotto Suomen-Latvian rikostorjuntaso-          kinnassa on tehdä asianomaiselle ministeriölle
53792: pimuksen tarpeellisuudesta                             aloite lainsäännön täydentämistä niin, että sään-
53793:                                                        nöksissä otettaisiin huomioon kuulemismenette-
53794:    Ulkoasiainministeriö oli pyytänyt oikeus-           lynjärjestäminen käytännössä esiintyvällä taval-
53795: kanslerinviraston kannanottoa Suomen-Latvian           la (21/20/93).
53796: yhteistyöstä rikosten torjunnassa. Kannanotto-
53797: na ilmoitettu, että oikeuskanslerinvirasto jättää
53798: sisäasiainministeriön harkintaan kysymyksen            6) Julkisuusperiaatteen toteutumisesta
53799: yhteistyön tarpeellisuudesta.
53800:    Oikeudellisia esteitä asian etenemiselle ei näyt-     Oikeuskansleri on antanut ratkaisunsa kante-
53801: täisi olevan. Jos sopimusneuvotteluihin ryhdy-         luun,joka on liittynyt Suomen valtion edustajien
53802:                                        2.6. Perus- ja ihmisoikeusasiat                                    31
53803: 
53804: menettelyyn ns. epäsuotuisten alueiden tuen ra-           2.6. Perus- ja ihmisoikeusasiat
53805: jausta koskevissa neuvotteluissa ja neuvottelutie-
53806: tojen julkisuuteen. Tuen piiriin kuuluvien aluei-         2.6.1. Uusi perusoikeussäännöstö
53807: den määrittäminen edellytti neuvotteluja Euroo-
53808: pan yhteisöjen komission kanssa. Kantelija on                Perustuslakien perusoikeussäännökset uudis-
53809: halunnut tutustua rajauspäätöksen perusteena              tettiin kokonaisuudessaan 1.8.1995 voimaan tul-
53810: olleisiin asiakirjoihin,jotka maa- ja metsätalous-        leella lailla Suomen Hallitusmuodon muuttami-
53811: ministeriö on tulkinnut osin salassapidettäviksi.         sesta (969/95). Uudistus pohjautuu hallituksen
53812:      Asiakirja on julkinen, jollei sitä ole säädetty      esitykseen eduskunnalle perustuslakien perusoi-
53813: salassapidettäväksi taijollei se kuulu harkinnan-         keussäännösten muuttamisesta (HE 309/1993
53814:  varaisesti julkisiin asiakirjoihin. Suomen kan-          vp.). Sillä nykyaikaistettiin ja täsmennettiin Suo-
53815: sainvälisiin suhteisiin liittyvien asiakirjojen jul-      men perusoikeusjärjestelmää, laajennettiin sen
53816:  kisuudesta säädetään eräitä poikkeuksia yleisten         henkilöllistä soveltamisalaa ja lisättiin perustus-
53817:  asiakirjain julkisuudesta sisältävässä asetukses-        lain suojan piiriin useita uusia perusoikeuksia.
53818:  sa (650/51). Suomen ED-jäsenyyden johdosta                  Uudistuksen tarkoituksena on ollut perusoi-
53819:  salassapitovelvoitetta lievennettiin (asetuksen          keuksien yleisen aseman vahvistaminen oikeus-
53820:  muutos 1558/94) niin, että erotettiin toisistaan         järjestyksessämme lisäämällä niiden merkitystä
53821:  ulkopolitiikan keskeiseen toimialueeseen kuulu-          hallinnossa ja tuomioistuimissa. Julkisen vallan
53822:  vat asiakirjat ja muut kansainvälisten suhteiden         tehtävänä on turvata ja myös edistää perusoi-
53823:  hoitoon liittyvät asiakirjat. Suomen toimintaan          keuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
53824:  Euroopan unionissa liittyvät asiakirjat ovat pää-           Uudistuksen yhteydessä lisättiin oikeuskans-
53825:  asiallisesti asetuksen 1 §:n l momentin 2 a -koh-        lerin tehtävien määrittelyn sisältävään hallitus-
53826:  dassa tarkoitettuja harkinnanvaraisesti julkisia         muodon 46 §:ään nimenomainen säännös velvol-
53827:  asiakirjoja, joiden julkisuus riippuu tapauskoh-         lisuudesta valvoa perusoikeuksien ja ihmisoike-
53828:  taisesti siitä, aiheutuuko tiedon antamisesta va-        uksien toteutumista. HE:ssä 309/93 lausutaan
53829:  hinkoa tai haittaa Suomen kansainvälisille suh-          tämän pykälän erityisperusteluissa, että se ei si-
53830:  teille tai edellytyksille toimia kansainvälisessä        nänsä laajenna oikeuskanslerin valvontatehtä-
53831:  yhteisössä.                                              vää, mutta korostaa perusoikeus- ja ihmisoikeus-
53832:      Julkisuusperiaatteeseen kuuluva kontrolliteh-        valvonnan osuutta tämän valvonnan kokonai-
53833:  tävä edellyttää tiedonsaantia viranomaistoimin-          suudessa. Ylimpien laillisuusvalvojien ratkai-
53834:  nasta julkisen vallankäytön valvomiseksi. Parla-         suissa on käytännössä jo aikaisemminkin tarvit-
53835:  mentaarisen vastuun toteutumiseksi on asioissa,          taessa viitattu perusoikeussäännöksiin tai ihmis-
53836:  joissa päätäntävalta on siirtynyt Euroopan unio-         oikeuksia koskeviin sopimusmääräyksiin. Nyt
53837:  nin toimielimille, oltava mahdollisuus saada tie-        on perusoikeusuudistuksen esitöissä nimen-
53838:  toa Suomen edustajien kannanotoista. Asiakir-            omaan edellytetty, että tuomioistuimet ja hal-
53839:  jojenjulkisuuteen saattaminen voi kuitenkin olla         lintoviranomaiset ratkaisujensa perusteluissa
53840:   kansallisten etujen vastaista ja vahingoittaa toi-      viittaavat välittömästi perusoikeussäännöksiin,
53841:   mintaedellytyksiä yhteisössä. Toimenpiteitä, jot-       jos niiden soveltaminen tulee kysymykseen.
53842:   ka voivat vaikeuttaa edullisen neuvottelutulok-            Oikeuskanslerin tehtäväkentässä perus- ja ih-
53843:   sen saavuttamista, on vältettävä. Salassapidon          misoikeuksiin liittyvät kysymykset tulevat esille
53844:   tarve liittyykin usein neuvotteluvaiheeseen ja yk-      sekä yleisessä viranomaistoiminnan laillisuusval-
53845:   sityiskohtaisiin neuvottelukantoihin.                   vonnassa että valtioneuvoston toiminnan lailli-
53846:      Asiakirjaselvityksestä ei ollut ilmennyt, että       suuden valvonnassa.
53847:   neuvottelijat olisivat toimineet ristiriitaisesti il-       Eduskunnan perustuslakivaliokunta on pe-
53848:   moitetun neuvottelulähtökohdan kanssa. Lopul-           rusoikeusuudistusta koskevassa mietinnössään
53849:   linen päätäntävalta asiassa on kuulunut Euroo-          (PeVM 25/1994 vp.) lausunut tämän uudistuksen
53850:   pan unionin toimielimille, joiden virkatoimien          hengen mukaista olevan, että ylimpien lainvalvo-
53851:   tutkiminen ei kuulu oikeuskanslerin toimival-           jien vuosittaisiin toimintakertomuksiin sisällyte-
53852:   taan.                                                   tään oma jakso perusoikeuksien ja ihmisoikeuk-
53853:      Oikeuskanslerinvirastosta tapahtuneen yhte-          sien toteutumisesta. Tähänjaksoon 2.6. on koot-
53854:   ydenoton jälkeen ja neuvottelujen päätyttyä mi-         tu sellaisia ratkaisuja ja kannanottoja, joissa pe-
53855:   nisteriö on luovuttanut asiakirjat kantelijalle.        rus- tai ihmisoikeuskysymykset ovat olleet ni-
53856:   Asia ei ole antanut aihetta enempiin toimenpitei-       menomaisen tarkastelun tai perustelulausuman
53857:   siin (4/21/95).                                         kohteina. Perus- ja ihmisoikeussäännökset ovat
53858: 32                                 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
53859: 
53860: taustanäkökohtina useissa muissakin ratkaisuis-         voston päätöksiä koskeviin esittelymuistioihin
53861: sa, vaikka niitä ei ole käsitelty tässä jaksossa.       on tarpeellista ottaa nimenomainen jakso, jossa
53862:     Hallitusmuodon II lukuun sisällytettiin muun        tässä tarkoitettua säännösehdotusta tarkastel-
53863: ohella keskeiset sosiaaliset oikeudet. Sosiaalisia      laan tilanteen edellyttämällä tavalla perusoikeus-
53864: oikeuksia turvaavia uusia säännöksiä perustus-          suojan kannalta. Kun hallitusmuodon perusoi-
53865: laissa ovat välttämätöntä toimeentuloa, perus-          keuksien täsmentäminen edellyttää useimmiten
53866: toimeentulon turvaa, riittäviä sosiaali- ja terveys-    lain tasoista sääntelyä, esittelymuistion tarkaste-
53867: palveluja, väestön terveyden edistämistä, lapsen        lujaksossa tulee samalla kiinnittää huomiota sii-
53868: huolenpidosta vastaavien tukemista ja oikeutta          hen, ovatko edellytykset tästä poikkeavalle ase-
53869: asuntoon koskevat säännökset. Oikeuskanslerin           tus/valtioneuvoston päätös -tasoiselle sään-
53870: suorittamassa valtioneuvoston toiminnan lailli-         nösehdotukselle olemassa vai onko asia saatetta-
53871: suusvalvonnassa on kiinnitetty huomiota tästä           va eduskuntakäsittelyyn (25/51/95).
53872: aiheutuvaan tarpeeseen nostaa eräiden nyt ase-
53873: tuksessa tai valtioneuvoston päätöksessä olevien
53874: normien säädöstasoa.                                    2) Todistajan noutamisesta ja säilössä pitämi-
53875:     Listatarkastuksessa perusoikeudet ovat tul-         sestä
53876: leet esille lähinnä sosiaalisia oikeuksia koskevien
53877: lakiehdotusten kohdalla. Tarkastuksessa on                 Käräjäoikeuden puheenjohtajien ja syyttäjän
53878: kiinnitetty huomiota siihen, onko lakiehdotuk-          tietoon saatettu oikeuskanslerin käsitys, jonka
53879: sessa asianmukaisesti ja riittävän tarkasti käsitel-    mukaan todistajan esteettömän poissaolon joh-
53880: ty säätämisjärjestystä koskevaa kysymystä . Tul-        dosta oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 36 §:n
53881: kinnanvaraisissa tapauksissa on edellytetty, että       säännöstä sovellettaessa on perusteltua ottaa
53882: lakiehdotukseen lisättäisiin maininta perustusla-       lähtökohdaksi ihmisoikeusystävällinen tulkinta,
53883: kivaliokunnan lausunnon pyytämisestä.                   jonka mukaan kansalaisten vapauteen on puu-
53884:     Perusoikeussäännöstön uudistaminen on otet-         tuttava mahdollisimman vähän. Noutomäärä-
53885: tu huomioon myös oikeuskanslerinviraston hen-           yksen antamisen asemesta olisi ollut sopivampaa
53886: kilöstökoulutuksessa. Professori Allan Rosas piti       määrätä todistaja sakon uhalla saapuroaan tuo-
53887: 9.5.1995 oikeuskanslerinviraston ns. Eurooppa-          mioistuimen jatko käsittelyyn. Suhteellisuusperi-
53888: päivänä luennon aiheesta Euroopan Unioni ja             aate on otettava huomioon erityisesti puututtaes-
53889: ihmisoikeudet. Lainsäädäntöneuvos Veli-Pekka            sa kansalaisten vapauteen. Enimmäissäilössäpi-
53890: Viljanen alusti viraston henkilöstölle 30.1 0. pide-    toaikoja ei ole tarkoitettu käytettäväksi kaikissa
53891: tyssä koulutustilaisuudessa perusoikeusuudis-           tapauksissa. Todistajan pitäminen lähes vuoro-
53892: tuksesta erityisesti laillisuusvalvonnan näkökan-       kauden säilössä oli ollut tutkitussa tapauksessa
53893: nalta. Useita viraston lakimiesesittelijöitä osallis-   todistajankannalta kohtuutonta (21/62/95).
53894: tui lisäksi oikeusministeriön 21.11. järjestämään          Päätös on kokonaisuudessaan 9. jaksossa
53895: perusoikeusuudistuksen vaikutuksia arvioivaan           s. 127.
53896: seminaariin. Lainuudistuksen tultua voimaan
53897: oikeuskansleri antoi viraston henkilöstölle eräitä      3) Asianosaisen kuuleminen oikeudessa
53898: ohjeita sellaisten asioiden käsittelystä, joilla on
53899: liittymäkohtia perusoikeussäännöstöön.                     Vakuutusoikeuden huomiota kiinnitetty sosi-
53900:                                                         aaliturvaetuusasiassa asianosaisena ja valituksen
53901:                                                         tekijänä olevan asianmukaisen kuulemisen tär-
53902: 2.6.2. Perus- ja ihmisoikeusratkaisuja                  keyteen kansalaisen oikeusturvan toteutumisen
53903:                                                         sekä tuomioistuintoiminnan julkiseen luotetta-
53904: 1) Hallitusmuotoon perusoikeusuudistuksessa             vuuteen ja tasapuolisuuteen kohdistuvien vaati-
53905: sisällytettyjen sosiaalisten oikeuksien vaikutus        musten kannalta (583/1/94). Apulaisoikeuskans-
53906: säädösvalmisteluun                                      lerin päätös on kokonaisuudessaan 9. jaksossa
53907:                                                         s. 135.
53908:    Oikeuskansleri on pitänyt aiheellisena koros-
53909: taa sosiaali- ja terveysministeriölle, että perusoi-    4) Verovalitusasioiden käsittelyn joutuisuus
53910: keusuudistuksen luomassa uudessa oikeustilan-
53911: teessa säädösvalmistelussa, ei vain sosiaalisia oi-         Lääninoikeuden huomiota kiinnitetty tarpeel-
53912: keuksia koskevien hallitusten esitysten peruste-        lisen joutuisuuden noudattamiseen verovalitus-
53913: luihin, vaan myös asetusehdotuksia ja valtioneu-        asioiden käsittelyssä. Verotuksen muutoksenha-
53914:                                      2.6. Perus- ja ihmisoikeusasiat                                    33
53915: 
53916: kujärjestelmän uudistamiseen liittyen (HE n:o          tonsa aloittavista on ensimmäistä koulutuspaik-
53917: 14311993 vp.) eduskunta on kiinnittänyt huomio-        kaa hakevia 3/4 ja muita 1/4. Tämä pyrkimys
53918: ta alemman tason oikaisu- ja muutoksenhakuas-          perustui valtioneuvoston 18.6.1993 tekemään
53919: teiden käytännön toimintaedellytyksiin niin, että      päätökseen. Kysymyksessä oli koulutuspaikko-
53920: tämä taso muodostuu oikeussuojan painopiste-           jen järkevämpään käyttöön tähtäävä pitemmän
53921: alueeksi. Päätökset on saatava nopeasti ja joutui-     aikavälin yleistavoite ja korkeakoulut itse päät-
53922: sasti. Hallitusmuodon 16 §:n perusoikeussään-          tävät, millaisilla toimilla tähän tavoitteeseen
53923: nöksen (969/95) mukaan jokaisella on oikeus            pyritään.
53924: saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja il-         Apulaisoikeuskansleri on opetusministeriön
53925: man aiheetonta viivytystä lain mukaan toimival-        toimintaa sanotussa asiassa koskevan kantelun
53926: taisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomai-        johdosta todennut, että ensimmäistä koulutus-
53927: sessa (418/1/95).                                      paikkaansa tavoittelevien voidaan katsoa oikeu-
53928:                                                        dellisesti arvioiden olevan jossakin määrin eri-
53929:                                                        laisessa asemassa verrattuna esimerkiksi jo ai-
53930: 5) Asian käsittelyn lykkääminen oikeudessa             emmin jonkin koulutuksen hankkineisiin. Suun-
53931:                                                        nitelmien laatimista ja tavoitteen asettamista täl-
53932:    Alioikeudella oli ollut aiheellinen syy lykätä      laisen hakijaryhmän aseman parantamiseksi ei
53933: rikosasian käsittely ns. uuden ilmoituksen va-         voida pitää hallitusmuodon 5 §:n (94/1919) yh-
53934: raan. Menettely ei ollut kohtuuttomasti vaaran-        denvertaisuusperiaatetta loukkaavana (66211/
53935: tanut syytetyn oikeusturvaa eikä ollut ristiriidas-    94).
53936: sa hallitusmuodon kanssa, jonka mukaan jokai-
53937: sella on oikeus saada asiansa ilman aiheetonta
53938: viivytystä tutkituksi tuomioistuimessa (276/1/94       8) Toimeentulotukea hakeneen opiskelijan
53939: ja 674/1/94). Lyhennysote apulaisoikeuskansle-         yhdenvertaisuus
53940: rin päätöksestä on kohdassa 4.2.4.2).
53941:                                                           Asiakkaan ikä ei saisi vaikuttaa palvelun laa-
53942:                                                        tuun sosiaalitoimistossa. Huomiota olisi tullut
53943: 6) Työntekijän järjestäytymisvapaus                    kiinnittää siihen, että toimeentulotuen hakija oli
53944:                                                        nuori henkilö, joka opiskeli lukiossa ja jolle olisi
53945:    Ammattiliitosta eronnut työntekijä oli tehnyt       tullut antaa tietoja toimeentulotuen hakemista
53946: rikosilmoituksen eräiden muiden työntekijöiden         koskevassa asiassa (219/1/95).
53947: häneen sen vuoksi kohdistamasta painostukses-
53948: ta. Apulaisnimismies oli päättänyt jättää syytteet
53949: nostamatta muita työntekijöitä vastaan, koska          9) Kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutuminen
53950: jutussa ei ollut tullut ilmi näyttöä siitä, että he    maastoliikenteessä valtion mailla
53951: olisivat menettelyllään syyllistyneet laittomaan
53952: uhkaukseen tai kiristykseen. Antamassaan rat-             Metsähallituksesta annetun lain 9 §:n säännös
53953: kaisussa apulaisoikeuskansleri on tarkastellut         huomioon ottaen ei Metsähallituksesta annetun
53954: yhdistymisvapautta, joka kuuluu hallitusmuo-           asetuksen 9 §:n 2 momentin 9 kohdassa säädetty
53955: dossa turvattuihin kansalaisten perusoikeuksiin.       paikallisten asukkaiden oikeus maksuttomaan
53956: Asiassa ei ole tullut ilmi riittävää näyttöä siitä,    maastoliikenteeseen Metsähallituksen hallinnas-
53957: että työntekijät olisivat syyllistyneet heidän viak-   sa olevalla maalla loukannut hallitusmuodon
53958: seen epäiltyihin rikoksiin (517/1195). Ks. myös        5 §:ssä säädettyä kansalaisten yhdenvertaisuu-
53959: kohta 5.2.4.1.4).                                      den vaatimusta (27011/ 94).
53960: 
53961: 
53962: 7) Yhdenvertaisuudesta koulutuspaikkojen               10) Rantojensuojeluohjelman toteuttamisesta
53963: käyttöä suunniteltaessa
53964:                                                           Valtioneuvosto on 20.12.1990 tekemällään
53965:    Opetusministeriön ja korkeakoulujen käy-            periaatepäätöksellä hyväksynyt valtakunnalli-
53966: missä tulosneuvotteluissa oli muun ohella sovit-       sen rantojensuojeluohjelman. Yksityisomistuk-
53967: tu, että korkeakoulut siirtyvät sopimuskaudella        sessa olevat alueet on ollut tarkoitus rauhoittaa
53968: eli vuosina 1995-1998 opiskelijavalinnoissaan          ensisijassa vapaaehtoisella ranta-alueen rauhoit-
53969: menettelyyn, jonka tavoitteena on, että opin-          tamisella, josta aiheutuva taloudellinen menetys
53970: 
53971: 5 360220P
53972: 34                                 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
53973: 
53974: korvataan maanomistajalle. Selvitys korvauk-           11) Yhdenvertaisuus avustusasiassa
53975: sesta on tullut toimittaa vuoden kuluessa kor-
53976: vauksen hakemisesta. Toissijaisesti alue on voitu         Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa katsottu
53977: myydä valtiolle.                                       yhdenvertaisuutta loukatun, kun hyväksytyn va-
53978:    Oikeuskanslerille on kanneltu rauhoituskor-         lituksen johdosta yhden asianosaisen asema tuli
53979: vausten pahasta ruuhkautumisesta ja pyydetty           poikkeamaan muista (964/1194). Ks. kohta
53980: selvittämään, mitä ensisijaisuudella tässä yhtey-      6.6.3.7).
53981: dessä tarkoitetaan.
53982:    Oikeuskansleri on ratkaisussaan todennut,
53983: että 1.8.1995 voimaan tulleen hallitusmuodon           12) Yhdenvertaisuus ympäristölupa-asiassa
53984: 16 §:n (969/95) mukaan jokaisella on oikeus saa-
53985: da asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman          Samassa kunnassa toimivalle kahdelle kiven-
53986: aiheetonta viivytystä. Käsittelyn ruuhkautumi-         murskaamolle oli myönnetty ympäristöluvat,
53987: nen vaarantaa oikeuskanslerin mielestä asian-          joiden ehdot poikkesivat toisistaan. Kantelussa
53988: omaisten rauhoitushakemusten tekijöiden oike-          pyydettiin tutkimaan, olivatko lupaviranomaiset
53989: uden saada asiansa käsiteltäväksi ilman aihee-         rikkoneet hallitusmuodon 5 §:ssä säänneltyä yh-
53990: tonta viivytystä.                                      denvertaisuuden vaatimusta. Apulaisoikeus-
53991:    Tämän vuoksi ja koska oikeuskanslerin tulee         kansleri totesi ratkaisussaan, että näiden eri ai-
53992: tehtäviään hoitaessaan valvoa myös perusoi-            koina myönnettyjen lupien ehdot poikkesivat
53993: keuksien toteutumista, oikeuskansleri on esittä-       toisistaan, mutta myös hankkeet poikkesivat
53994: nyt, että valtioneuvosto ryhtyisi valtakunnallisen     huomattavasti mm. niiden laajuuden keston ja
53995: rantojensuojeluohjelman osalta sellaisiin asian-       jatkuvuuden suhteen. Asiassa ei ollut käynyt to-
53996: mukaisiin ja riittäviin toimenpiteisiin, joilla suo-   dennäköiseksi, että lupaviranomaiset olisivat lu-
53997: jeluohjelman toteuttamiseen liittyvien hakemus-        pamenettelyssä perusteettomasti suosineet toista
53998: ten käsittelyä voitaisiin nopeuttaa. Oikeuskans-       luvansaajaa (1095/1193).
53999: lerin esitys on kokonaisuudessaan kohdassa
54000: 6.11.1 (445/1/94).
54001:                                                                                                           35
54002: 
54003: 
54004: 
54005: 
54006:                               3. Syyttäjälaitoksen johtaminen
54007: 
54008: 3.1. Yleistä                                            joista 13 erillisvirastoa. Näillä alueiiia,jotka pää-
54009:                                                         sääntöisesti noudattavat käräjäoikeuspiirien ra-
54010:    Oikeuskanslerin keskeisimmät tehtävät ylim-          joja, olisi 233 kihlakunnansyyttäjää. Lopullinen
54011: pänä syyttäjänäjakautuvat seuraavasti                   päätös alueista ja syyttäjistä tehdään sen jälkeen,
54012:    - syyttäjäntoiminnan yleistä johtamista, ke-         kun suunnitelma on ollut lausunnolla lääninhal-
54013: hittämistä ja suunnittelua koskevat asiat               lituksissa, kunnissa ja ao. virastoissa.
54014:    - syyttäjälaitoksen henkilöstöasiat                      Alueiden määrästä johtuen tulee yhden syyt-
54015:    - syyttäjien edustaminen korkeimmassa oi-            täjän yksiköitä olemaan noin 15, joten jatkoval-
54016: keudessa                                                mistelussa tullaan kiinnittämään huomiota kih-
54017:    - koulutus- ja tiedotustoiminta                      lakuntien yhteistyön tarkoituksenmukaiseen jär-
54018:    - tarkastustoiminta ja valvonta                      jestämiseen.
54019:    - syyttäjien toiminnasta tehtyjen kantetujen
54020: ratkaiseminen.
54021:                                                         Syyttäjälaitoksen johdon uudistaminen
54022: 
54023: 3.1.1. Syyttäjälaitoksen organisaatio                      Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen johta-
54024:                                                         ma Syyttäjälaitostoimikunta on 4.4.1995luovut-
54025: Valtion paikallishallinnon uudistaminen                 tanut mietintönsä oikeusministerille.
54026:                                                            Toimikunta ehdotti oikeuskanslerin ylimmän
54027:     Valtion paikallishallinnon uudistamista kos-        syyttäjän tehtävien siirtämistä valtakunnansyyt-
54028: kevien lakiesitysten käsittelyn jäätyä kesken           täjälle. Valtakunnansyyttäjän tehtävänä olisi
54029: edellisillä valtiopäivillä, hallitus antoi uudet esi-   johtaa ja kehittää syyttäjäntointa sekä valvoa
54030: tykset, mm. 15.9.1995 esityksen laiksi kihlakun-        syyttäjiä. Hän hoitaisi syyttäjäntehtäviä niissä
54031: nansyyttäjästä (HE 83/1995 vp) ja laiksi poliisin       asioissa, jotka hänelle on laissa määrätty taijotka
54032: hallinnosta annetun lain muuttamisesta (HE 86/          hän ottaa käsiteltäväkseen. Lisäksi hän edustaisi
54033: 1995 vp) sekä esityksen laiksi nimittämisestä kih-      syyttäjiä korkeimmassa oikeudessa. Valtakun-
54034: lakunnanvirastojenja kihlakuntien erillisten viras-     nansyyttäjä johtaisi valtakunnansyyttäjänviras-
54035: tojen eräisiin virkoihin (HE 129/1995 vp).              toa, joka olisi yleisten syyttäjien keskushallinto-
54036:     Eduskunta on 12.2.1996 hyväksynyt esitykset         viranomainen.
54037: eräin muutoksin. Lait on vahvistettu maalis-               Valtakunnansyyttäjänvirastolla olisi 3-4 alue-
54038: kuussa 1996. Valtion paikallishallinnon uudistus        toimistoa. Virastossa työskentelisi valtionsyyttä-
54039: toteutuu 1.12.1996.                                     jiä, jotka korvaisivat nykyisin aluesyyttäjinä toi-
54040:     Uudistamista on kertomusvuoden aikana val-          mivat lääninsyyttäjät hoitamalla yhteiskunnan
54041: misteltu sisäasiainministeriön ja oikeusministe-        kannalta merkittävimpien rikosten syyteharkin-
54042: riön työryhmissä. Oikeuskanslerinviraston syyt-         nan ja ajamalla tarvittaessa niissä syytettä.
54043: täjäosasto on osallistunut valmistelutyöhön eri-           Aluetason järjestelyn osalta mietinnössä oli
54044: tyisesti kaikissa syyttäjäntoimintaan liittyvissä       eriäviä mielipiteitä.
54045: tehtävissä.                                                Asian valmistelu jatkuu oikeusministeriössä
54046:      Syyttäjäntoiminnan kannalta keskeisin tavoi-       lausuntokierroksen jälkeen. Tavoitteena on saa-
54047:  te, päätoimiset paikallissyyttäjät, on saatu toteu-    da valtakunnansyyttäjänvirastoa koskeva lain-
54048:  tetuksi lähes koko valtakunnan alueella.               säädäntö voimaan vuoden 1997 lopulla.
54049:      Oikeusministeriössä kertomusvuoden lopussa            Oikeuskanslerin lausunto syyttäjälaitostoimi-
54050:  laaditun suunnitelman mukaan maassa tulisi ole-        kunnan mietinnöstä on kokonaisuudessaan 9.
54051:  maan Ahvenanmaan lisäksi 72 syyttäjäaluetta,           jaksossa, s. 108 (11/20/95).
54052: 36                                  3. Syyttäjälaitoksen johtaminen
54053: 
54054: 3.1.2. Kehittämistoiminta                              välisenä aikana. Neuvotteluissa on tarkasteltu
54055:                                                        oikeusministeriön asettamien vuoden 1995 tulos-
54056: Syyttäjälaitoksen tulosohjaus                          tavoitteiden toteutumista ja kaupunginviskaa-
54057:                                                        linvirastot ovat sopineet oikeusministeriön kans-
54058:     Oikeuskansleri oli asettanut syyttäjille vuodel-   sa vuoden 1996 työmäärää ja keskimääräistä kä-
54059: le 1995 tulostavoitteet,jotka koskivat käsittelyai-    sittelyaikaa koskevista tulostavoitteista työmää-
54060: kaa, syyttämättäjättämispäätösten perusteleruis-       räennusteen ja toimintamenomäärärahan perus-
54061: ta ja rikosprosessiuudistukseen valmistautumis-        teella. Kullekin virastolle on neuvotteluissa las-
54062: ta.                                                    kettu tuottavuutta ja taloudellisuutta koskevat
54063:     Käsittelyaikaa koskevan tavoitteen toteutu-        tunnusluvut syyteharkinta-asioiden määrän,
54064: mista on seurattu syyttäjän diaarin avulla. Oi-        henkilöstömäärän ja toimintamenomäärärahan
54065: keuskanslerinvirasto on seurannut suurimpia            perusteella.
54066: kaupunginviskaalinvirastoja. Lääninsyyttäjät               Kaupunginviskaalinvirastojen ja lääninsyyt-
54067: ovat seuranneet muita syyttäjänvirastoja. Oi-          täjien kanssa on sovittu seuraavista oikeuskans-
54068: keuskanslerinvirastossa on tarkastettu sen seu-        lerin ehdottamista tulostavoitteista vuodelle
54069: rannassa olevien virastojen luettelot syytehar-        1996:
54070: kinnassa olevista asioista neljännesvuosittain.            - Syyteharkinta suoritetaan viipymättä kai-
54071: Lääninsyyttäjät ovat toimittaneet yhteenvedon          kissa rikosasioissa niin, ettei syyteharkinta syyt-
54072: havainnoistaan ja toimenpiteistään oikeuskans-         täjästä riippuvasta syystä kestä yli kuutta kuu-
54073: lerinvirastoon. Diaarin avulla tapahtuvaa seu-         kautta.
54074: rantaa on kehitetty vuoden aikana. Vanhojen                - Riittämättömään näyttöön perustuvat
54075: asioiden johdosta syyttäjiltä on pyydetty selvi-       syyttämättäjättämispäätökset perustellaan siten,
54076: tystä.                                                 että perustelut ovat riittävän yksilöidyt, avoimet
54077:     Syyttämättäjättämispäätöksiä on tarkastettu        ja uskottavat.
54078:  oikeuskanslerinvirastossa. Muiden virastojen              - Paikallishallintouudistuksen toteuttamis-
54079:  osalta lääninsyyttäjät ovat toimittaneet oikeus-      vaiheessa syyttäjien virkatehtävät suoritetaan
54080:  kanslerinvirastoon tavoitteen seurantaa koske-        niin, että uuteen organisaatioon siirtyminen käy
54081:  vat muistiot.                                         mahdollisimman joustavasti.
54082:      Myös rikosprosessiuudistukseen valmistautu-           Tarkempia tietoja mainituista tavoitteista ja
54083:  mista koskevan tavoitteen osalta suurimmat             niiden seurannasta annetaan syyttäjille Syyttäjä-
54084:  kaupunginviskaalinvirastot ja lääninsyyttäjät         sanomissa nro 1/96.
54085:  ovat toimittaneet selvitystä oikeuskanslerinvi-
54086:  rastoon. Valmisteilla olevaan rikosprosessiuu-
54087:  distukseen liittyviä menettelytapoja on vaihtele-     Rangaistusmääräysmenettely
54088:  vassa määrin otettu käyttöön eri tuomioistui-
54089:  missa.                                                   Apulaisoikeuskansleri on 22.12.1995 antanut
54090:      Tulostavoitteiden seurantaa on käsitelty oi-      sakkorangaistuksen täytäntöönpanosta annetun
54091:  keuskanslerinvirastossa järjestetyissä kahdessa       asetuksen 67a §:n mukaisen uuden ohjeen ran-
54092:  tilaisuudessa.    Ensimmäisessä tilaisuudessa         gaistusmääräysten jäljennösten lähettämisestä
54093:  26.9.1995 ovat olleet läsnä sisäasiainministeriön     oikeuskanslerinvirastoon. Ohjetta tuli noudattaa
54094:  edustaja, lääninsyyttäjät ja oikeuskanslerinviras-    1.1.1996 lukien.
54095:  ton edustajat. Toisessa tilaisuudessa 29.9.1995          Oikeuskanslerinviraston suorittaman valvon-
54096:  ovat olleet läsnä oikeusministeriön edustaja, en-     nan tarkoituksena on löytää joko järjestelmässä
54097:  simmäiset kaupunginviskaalit ja oikeuskansle-         tai yksittäisissä rangaistusmääräyksissä esiinty-
54098:  rinviraston edustajat.                                vät oleelliset virheellisyydet, jotka johtavat
54099:      Tulostavoitteiden toteutumista koskevista ha-     muun muassa rangaistusmääräyksen poistami-
54100:  vainnoista on laadittu yhteenveto, joka on jul-       seen. Oleellisuusedellytyksen johdosta jäljen-
54101:  kaistu 10.11.1995 päivätyssä Syyttäjäsanomissa        nökset voidaan oikeusministeriön harkinnan
54102:  nro 3/95. Yhteenvedossa on esitetty keinoja syyt-     mukaan lähettää myös muista sellaisista virheel-
54103:  täjäntoiminnan kehittämiseksi tulostavoitteissa       lisyyksistä, joissa tulee harkittavaksi poistomah-
54104:  tarkoitetuilta osin.                                  dollisuus.
54105:      Oikeusministeriö ja oikeuskanslerinvirasto           Virallisen syyttäjän on rangaistusmääräysme-
54106:  ovat käyneet kunkin kaupunginviskaalinviras-          nettelylain 19 §:n mukaan korjattava kirjoitus-,
54107:  ton kanssa tulosneuvottelut 6.11. ja 8.12.1995        lasku- tai muu selvä virhe, ellei rangaistusmäärä-
54108:                                                3.1. Yleistä                                              37
54109: 
54110: ys senjohdosta muutu ankarammaksi. Pääsään-            daan sanoa, että ne julkisuudessa hyvin herkästi
54111: töisesti täytäntöönpanoa ei oikeuskanslerinvi-         saatetaan yleistää. Ne ovat omiaan luomaan ne-
54112: raston valvonnan vuoksi tarvitse keskeyttää.           gatiivista mielikuvaa syyttäjien toiminnasta.
54113: Mikäli virheellisyys on sellainen, että se johtaa      Kun näitä yksittäistapauksia tarkastelee ylei-
54114: poistohakemukseen käräjäoikeudelle, esim. sa-          semmin, voi sanoa, että vakavimmat väärinkäy-
54115: massa asiassa on joko kaksi rangaistusmääräystä        tökset näyttäisivät liittyvän tapauksiin, joissa
54116: tai rangaistusmääräys ja tuomioistuimen päätös,        syyttäjä on ollut mukana suoranaisessa liike- ja
54117: täytäntöönpano tulee kuitenkin keskeyttää. Sa-         yritystoiminnassa. Kun kasinotalouden aikoina
54118: moin jos virheellisyys aiheuttaa purkuhakemuk-         myös syyttäjät ovat saattaneet harjoittaa tätä
54119: sen korkeimmalle oikeudelle, kuten viranomai-          toimintaa huomattavan lainarahoituksen turvin
54120: sen erehdyttämistapauksissa.                           ja kun liiketoimintaan aina liittyy epävarmuus-
54121:                                                        tekijöitä ja suoranaisia uhkakuvia, ovat nämä
54122:                                                        riskit saattaneet myös syyttäjän osalta toteutua
54123: Pankkien luotonantoon liittyvät rikokset               ja johtaa ennalta arvaamattomiin seuraamuk-
54124:                                                        siin.
54125:    Oikeuskansleri on pyytänyt lääninsyyttäjiltä           Syyttäjänä ja erityisesti nimismiehenä toimi-
54126: selvitystä pankkien luotonantoon liittyvistä ri-       minen on ollut omiaan johtamaan siihen, että
54127: koksista. Oikeuskansleri oli katsonut aiheellisek-     syyttäjä on paikkakunnalla huomattavaa arvon-
54128: si hankkia tietoja rahoitustoimintaan liittyvästä      antoa nauttivana henkilönä ollut mukana myös
54129: rikollisuudesta ja viranomaistoiminnasta sen tut-      paikallisissa pankki-, liike- tai kunnallisissa luot-
54130: kinnan eri käsittelyvaiheissa, koska sanotut ri-       tamustehtävissä. Tähän syyttäjällä on tietysti
54131: kokset olivat muodostaneet uuden merkittävän           täydet perustuslain takaamat kansalaisoikeudet.
54132: työmäärän talousrikostutkijoille ja syyttäjille.       Tehdessään näin syyttäjä kuitenkin joutuu en-
54133: Selvityksestä kävi ilmi nykyisessä laajuudessa         nalta toteamaan oman asemansa haavoittuvuu-
54134: uusi ja ajankohtainen rikostyyppi, jossa pankin-       den ja ne ongelmat, joita tässä kohden nimen-
54135: johtajien epäiltiin syyllistyneen luottamusase-        omaan hänen tehtävänsä hoitoon syntyneissä ris-
54136: man väärinkäyttöön luotonantovaltuutensa ylit-         kien toteutumistapauksissa saattaa kuulua."
54137: tämällä. Tätä kysymystä koskevia laajoja yksit-
54138: täisiä asioita oli käsitelty esitutkinnassa, syyte-
54139: harkinnassa ja oikeudenkäynneissä eri puolella         Rasismista
54140: Suomea. Lainvoimaisia tuomioistuinratkaisuja
54141: jutuista ei vielä ollut saatu.                            Viime aikoina julkisuudessa esiin tuotujen, ra-
54142:                                                        sismiin viittaavien tapausten osalta oikeuskans-
54143:                                                        leri totesi edellä mainitussa puheenvuorossaan,
54144: Syyttäjän etiikasta                                    että rasismiin tulee suhtautua riittävällä vaka-
54145:                                                        vuudella.- "Ilmiötä ei voida vastustaa vain yhtä
54146:    Avatessaan lääninsyyttäjien neuvottelupäi-          keinoa käyttämällä, vaan edellytetään viran-
54147: vän 21.11.1995 oikeuskansleri Jorma S. Aalto           omaisten ja kansalaisten yhteistyötä. Syyttäjis-
54148: lausui mm. seuraavaa:                                  töä ajatellen on voimakkaasti korostettava sitä,
54149:    "Syyttäjät ovat jokaisessa yhteiskunnassa var-      että rotuvihan ilmenemismuotoihin liittyvät ta-
54150: masti virkamiesryhmä, joka saa osakseen enem-          pahtumat on aina rikosoikeudellisesti arvioitava
54151: män huomiota kuin virkamiehet yleensä. Koh-            selkeästi ja saatettava asianmukaisten toimenpi-
54152: tuullinen rakentava kritiikki pitää epäilemättä        teiden kohteeksi. Syyttäjien on toiminnassaan
54153: virkeänä ja on eräs demokratian eksponentti. On        tuotava esille rotusortoon ja -vihaan kuuluvan
54154: tietysti avoimesti sanottava, että yksittäistapa-      toiminnan tuomittavuus."
54155: uksissa arvostelevaan kirjoitteluun on ollut ai-
54156: hetta.
54157:    Olen viime vuosina pannut huolestuneena             3.1.3. Syyttäjälaitoksen henkilöstövoimavarat
54158: merkille sen, että jotkut syyttäjätkin ovat kasi-
54159: notalouden huuman vuosina joutuneet mukaan               Syyttäjille saapuneiden asioiden lukumäärä
54160: erilaisiin taloudellisiin ympyröihin, joita jälkikä-   kääntyi kertomusvuonna nousuun neljän vuo-
54161: teen on jouduttu arvioimaan myös rikosoikeu-           den laskun jälkeen. (Ks. jäljempänä jakso 3.4.1.).
54162: den mittapuiden mukaan. Näiden tapausten lu-           Syyttäjien käsiteltävänä on ollut entistä enem-
54163: kumäärä ei onneksi ole kovin suuri, mutta voi-         män suuritöisiä talousrikosasioita.
54164: 38                                 3. Syyttäjälaitoksen johtaminen
54165: 
54166:    Kertomusvuoden aikana eräisiin kaupungin-            Latvian tasavallan syyttäjälaitoksen edustaja,
54167: viskaalinvirastoihin, joiden työtilanne on ollut     Rigan rikostuomioistuimen osastosyyttäjä Vale-
54168: erityisen vaikea, on voitu sijoittaa määräaikaisia   ria Barinova tutustui 17.5.1995 syyttäjälaitoksen
54169: kaupunginviskaaleita siten, että asiat on voitu      toimintaan oikeuskanslerinvirastossa sekä Hel-
54170: käsitellä kohtuullisessa ajassa.                     singin kaupunginviskaalinvirastossa.
54171:    Eduskunnan käsiteltävänä oleva hallituksen           Englannin        Oikeustoimittajayhdistyksen
54172: esitys rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyn        (High Court Journalists' Association) edustajat
54173: uudistamista alioikeuksissa koskevaksi lainsää-      tutustuivat 14.9.1995 syyttäjälaitoksen toimin-
54174: dännöksi (HE 82/1995 vp),jonka on suunniteltu        taan sekä oikeuskanslerin tehtäviin oikeuskans-
54175: tulevan voimaan vuoden 1997 alussa, tulee olen-      lerinvirastossa.
54176: naisesti lisäämään syyttäjän työmäärää oikeu-
54177: denkäynnin valmistelussa ja itse oikeudenkäyn-
54178: tiin kuluvaa aikaa. Paikallishallinnon uudistuk-     3.2. Oikeuskanslerin ohjeita syyttäjille
54179: sen yhteydessä on tarvittavat henkilöstölisäykset
54180: pyritty varovasti ottamaan huomioon. Tilannet-       3.2.1. Syyttäjän muutoksenhausta korkeimpaan
54181: ta on kuitenkin tarkoin seurattava, koska etukä-            oikeuteen
54182: teisarviot organisaatiomuutoksen ja uuden pro-
54183: sessin vaikutuksista sekä ratkaistavaksi tulevien       Rikoslainsäädäntö ja oikeudenkäyntimenet-
54184: asioiden määrästä ja laadusta saattavat osoittau-    tely ovat merkittävien muutosten kohteena. Vi-
54185: tua virheellisiksi.                                  rallisilla syyttäjillä, jotka käsittelevät suuria
54186:                                                      määriä rikosasioita, on hyvät mahdollisuudet
54187:                                                      arvioida asiantuntevasti, onko yksittäisenä asial-
54188: 3.1.4. Kansainvälinen yhteistoiminta                 la mahdollisesti laajempaa merkitystä lainkäy-
54189:                                                      tön yhtenäisyyden kannalta. Sen vuoksi Syyttä-
54190:    Pohjoismaiden ylimpien syyttäjäviranomais-        jäsanomissa nro l/95 virallisia syyttäjiä on kan-
54191: ten kokous pidettiin Pohjois-Norjassa Aitassa        nustettu suhtautumaan aktiivisesti muutoksen-
54192: 1.-2.6.1995. Kokoukseen osallistuivat kaikkien       haunharkintaan prejudikaattiperusteella. Lupa-
54193: viiden pohjoismaan ylimmät syyttäjäviranomai-        hakemuksessa ja valituksessa on kiinnitettävä
54194: set avustajineen. Kokouksessa käsiteltiin mm.        erityistä huomiota vaatimusten perustelemiseen.
54195: rikollisuuden kehitystä ja uutta lainsäädäntöä       Näin syyttäjän asiantuntemuksesta saadaan pa-
54196: kussakin pohjoismaassa, kansainvälisen rikolli-      ras hyöty.
54197: suuden torjuntatoimia EU:n sisällä ja suhteessa
54198: EU:n ulkopuolisiin maihin, itärikollisuutta, ky-
54199: symystä huumausaineiden mahdollisen legali-          3.2.2. Syyttäjän vaatimus liiketoimintakiellon
54200: soinnin ongelmista ja atk-rikollisuutta.                    määräämiseksi
54201:    Apulaisoikeuskansleri teki virkamatkan Vi-
54202: roon 28.-29.8.1995. Apulaisoikeuskanslerin               Syyttäjäsanomissa nro l/95 on kiinnitetty
54203: seurueeseen kuului syyttäjäosaston virkamiehiä.      syyttäjien huomiota liiketoimintakieltovaati-
54204: Apulaisoikeuskansleri vieraili matkallaan suur-      musten yksilöintiin. Vaatimuksista tulee käydä
54205: lähettiläs Jaakko Kaurinkosken, oikeuskansleri       ilmi, mihin vastaajan menettelyyn tai laiminlyön-
54206: Erik-Juhan Truuvälin, valtionsyyttäjä Indrek         tiin vaatimukset perustuvat. Liiketoimintakiel-
54207: Meelakin, Tallinnan kaupunkioikeuden laaman-         tovaatimuksen kirjoittamisessa on noudatettava
54208: nin Poigo Nuumanja Tallinnan syyttäjäviraston        soveltuvin osin syytteen kirjoittamisesta annettu-
54209: päällikön Hannes Kirisin luona.                      ja ohjeita.
54210:    Ruotsin valtakunnansyyttäjänviraston över-
54211: åklagare för speciella mål Gunnel Lindbergin
54212: johdolla vieraili Ruotsin talousrikossyyttäjiä ja    3.2.3. Yhdyskuntapalvelu
54213: -tutkijoita 27.11.1995 oikeuskanslerinvirastossa
54214: perehtymässä talousrikosasioiden käsittelyyn             Syyttäjäsanomissa nro l/95 syyttäjiä on muis-
54215: Suomen syyttäjälaitoksen näkökulmasta.               tutettu siitä, että kun odotettavissa olevalle ran-
54216:    Oikeuskansleri vieraili Karjalan tasavaltaan      gaistukselle asetetut edellytykset täyttyvät, viral-
54217: 30.8.-2.9.1995 tekemällään matkalla myös pro-        lisen syyttäjän on pääsääntöisesti hankittava sel-
54218: kuraattorinvirastossa Petroskoissa ja Sortava-       vitys rikoksesta epäillyn soveltuvuudesta yhdys-
54219: lassa.                                               kuntapalveluun.
54220:                                     3.3. Oikeuskansleri syyttäjänä                                    39
54221: 
54222: 3.2.4. Kutsunnasta poissaolon syyteoikeuden          ta sakotettua ei myöskään tulee enää haastaa
54223:        vanhentumisesta                               muuntorangaistuksen määräämistä koskevaan
54224:                                                      oikeudenkäyntiin 1.7.1995 jälkeen.
54225:    Syyttäjäsanomissa nro 1195 on todettu, että
54226: syyteoikeus asevelvollisuuslain 40 §:ssä tarkoite-
54227: tusta poissaotosta kutsunnasta alkaa vanhentua       3.2.8 Sotilasarvon menettäminen
54228: vasta siitä kutsuntaansaapumisajankohdasta,
54229: jolloin henkilö viimeisen kerran on ollut asevel-        Syyskuun 1 päivänä 1995 voimaan tulleen ri-
54230: vollisuuslain 23 §:n mukaan kutsunnanalainen.        koslain 2luvun 14a §:stä (578/95) seuraa, että
54231:                                                      tuomioistuimella tulee olla tuomitsemishetkellä
54232:                                                      luotettava tieto syytetyn sotilasarvosta. Oikeus-
54233: 3.2.5. Tietosuojavaltuutetun kuuleminen              kansleri on Syyttäjäsanomissa 2/95 katsonut,
54234:                                                      että viimekädessä virallinen syyttäjä vastaa syy-
54235:    Henkilörekisterilain (471187) 47 §:ssä sääde-     tetyn sotilasarvon ilmoittamisesta tuomioistui-
54236: tään tietosuojavaltuutetun kuulemisvelvollisuu-      mellejoko syytteessään taijollakin muulla taval-
54237: desta sekä ennen syytteen nostamista että asiaa      la.
54238: käsiteltäessä tuomioistuimessa. Syyttäjäsano-            Sen vuoksi oikeuskansleri on 19.7.1995 esittä-
54239: missa nro 1195 on syyttäjien huomiota kiinnitetty    nyt oikeusministeriölle sellaista lainmuutosta,
54240: siihen, että tietosuojavaltuutettua tulee kuulla     jolla syyttäjät oikeutettaisiin saamaan tietoja
54241: aina syyteharkinnan yhteydessä, vaikka syyte-        syytettyinä olevien henkilöiden sotilasarvoista
54242: harkinta johtaisikin syyttämätiä jättämiseen.        asevelvollisuusrekisteristä.
54243:    Myös rikosten tunnusmerkistöön on kiinni-             Lainmuutosta odoteltaessa pääesikunta on
54244: tettävä huomiota.                                    22.8.1995 antanut sotilaslääneihin ohjeen, jonka
54245:                                                      mukaan syyttäjä voi kysyä epäillyn henkilön so-
54246:                                                      tilasarvoa kirjallisesti sen sotilasläänin esikun-
54247: 3.2.6. Syyttäjän esittämä vaatimus tuomitun          nalta, joka valvontaan epäilty kuuluu. Jollei
54248:        vangitsemisesta                               tämä sotilaslääni ole syyttäjän tiedossa, kyselyn
54249:                                                      voi tehdä lähimmän sotilasläänin esikuntaan. Yli
54250:    Syyttäjäsanomissa nro 2/95 on muistutettu,        60-vuotiaiden osalta tieto on kysyttävä sotilas-
54251: että ottaen huomioon pakkokeinolain (450/87) 1       lääkintäarkistosta. Kyselyt on tehtävä kootusti,
54252: luvun 10 §:stä ilmenevä oikeusperiaate, jonka        mutta kiireellisissä tapauksissa sen voi tehdä eril-
54253: mukaan tuomioistuin ei saa omasta aloitteestaan      lisenä.
54254: määrätä syytettyä vangittavaksi, sekä rikospro-
54255: sessin akkusatorisuuden vaatimus, syyttäjien tu-
54256: lee edelleenkin esittää ehdottomaan vankeusran-      3.3. Oikeuskansleri syyttäjänä
54257: gaistukseen tuomitun vapaana olevan vastaajan
54258: vangitsemista vangitsemisen edellytysten täytty-        Ylimpänä syyttäjäviranomaisena oikeuskans-
54259: essä.                                                leri on antanut syytemääräyksiä, tehnyt muita
54260:                                                      ratkaisuja syyteharkinta-asioissa sekä antanut
54261: 3.2.7. Sakon muuntorangaistus                        määräyksiä syyttäjäntehtäviin yksittäisissä
54262:                                                      asioissa.
54263:     Heinäkuun l päivänä 1995 voimaan tulleen
54264: kuntalain (365/95) 7 §:n 3 momentin mukaan jär-      3.3.1. Syytemääräyksiä
54265: jestyssääntörikkomuksesta tuomittua sakkoa ei
54266: saa muuntaa vankeusrangaistukseksi. Sakon-           1) Toimivallan ylityksiä käsittävät virkavelvolli-
54267: muuntokielto koskee sekä ennen 1. 7.1995 että        suuden rikkomiset Metsäkeskus Tapion toimin-
54268: sen jälkeen tuomittuja sakkorangaistuksia. Rat-      nassa
54269: kaisevaa on muuntorangaistuspäätöksen ajan-          Ks. kohta 6.6.1. (41111194).
54270: kohta. Syyttäjäsanomissa 2/95 on todettu, että
54271: vaikka muuntorangaistusmenettely olisi tullut        2) Virkavelvollisuuden rikkomista koskeva
54272: vireille vanhan lain aikana, on syyttäjän luovut-    syytemääräys kunnallisasiassa
54273: tava järjestyssääntörikkomuksesta annettua sak-
54274:  korangaistusta koskevasta muuntovaatimukses-          Lääninsyyttäjä määrätty nostamaan syyte
54275:  ta 1. 7.1995 jälkeen. Järjestyssääntörikkomukses-   kunnanhallituksen jäsentä vastaan rikoslain
54276: 40                                 3. Syyttäjälaitoksen johtaminen
54277: 
54278: 40 luvun    II §:n ja hallintomenettelylain          mismiehen kirjeellä, jossa hän oli kuorma-auton
54279: 10 §:n 1 momentin 6 -kohdan mukaisesti tuotta-       kuljettajalle ilmoittanut, että koska liikenneon-
54280: muksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.      nettomuuteen syyllinen henkilöauton kuljettaja
54281: Ks. kohta 7.2.1.1. (743/1/95).                       oli kuollut, asia ei antanut syyttäjän puolelta
54282:                                                      aihetta enempään. Apulaisnimismies ei ollut si-
54283: 3) Syytemääräys epäillystä vastoin parempaa          ten suorittanut jutussa syyteharkintaa eikä
54284: tietoa tehdystä julkisesta herjauksesta              myöskään asianmukaisella tavalla laatinut pää-
54285:                                                      töstä syytteen nostamatta jättämisestä.
54286:    Apulaisoikeuskansleri on määrännyt läänin-           Ratkaisussaan oikeuskansleri on kehottanut
54287: syyttäjän nostamaan erästä yksityishenkilöä vas-     lääninsyyttäjää suorittamaan asianmukaisen
54288: taan syytteen hovioikeudessa rikoslain 27 luvun      syyteharkinnan liikenneonnettomuuden osalta.
54289: 1 §:n 2 momentissa tarkoitetusta vastoin parem-      Samalla oikeuskansleri on todennut, että esitut-
54290: paa tietoa tehdystä julkisesta herjauksesta. Kih-    kintalaissa omaksuttujen periaatteiden mukai-
54291: lakunnantuomari oli tehnyt asiassa rikosilmoi-       sesti esitutkinta tulisi yleensä päättää joko tut-
54292: tuksen ja vaatinut rangaistusta, koska mainittu      kinnanjohtajan tekemällä poliisipäätöksellä tai
54293: henkilö oli hovioikeuden kanneviskaalille osoit-     siten, että juttu saatetaan syyttäjälle syyteharkin-
54294: tamassaan esitutkintalain mukaisessa loppulau-       nan suorittamista varten. Esitutkintalain 43 §:n 1
54295: sunnossa vastoin parempaa tietoaan väittänyt         momentin säännöstä ei voida kuitenkaan sovel-
54296: kihlakunnantuomarin syyllistyneen tuomarin vi-       taa tämänkaltaisissa liikenneonnettomuustilan-
54297: rassaan nimettyihin rikoksiin. Tämän kaltaiset       teissa, joissa aina on vähintään kaksi osapuolta.
54298: väitteet, jotka olivat tutkinnassa osoittautuneet    Osapuolten menettelyn on katsottava olevan sel-
54299: perättömiksi, olivat tuomarin ammattikunnian         laisessa yhteydessä keskenään, että liikenneon-
54300: kannalta erityisen loukkaavia (4/50/94).             nettomuuden syntymiseenjohtaneita syitä ja olo-
54301:                                                      suhteita on arvioitava erikseen kunkin osapuolen
54302: 4) Haitanteko virantoimituksessa olevalle            osalta. Samalla on myös arvioitava, voidaanko
54303: virkamiehelle                                        asiassa nostaa syyte jotakin osapuolta vastaan
54304:                                                      hänen menettelynsä johdosta. Pelkästään se seik-
54305:    Ensimmäinen kaupunginviskaali määrätty            ka, että esitutkinnan yhteydessä liikenneonnetto-
54306: nostamaan syyte rikoslain 16luvun 2 §:n 1 mo-        muuteen ensisijaisesti tai vaikka yksinomaisesti-
54307: mentin mukaisesti haitaoteosta virantoimituk-        kin syyllisenä pidetty henkilö on onnettomuu-
54308: sessa olevalle virkamiehelle. Kaupunginviskaali      dessa saanut surmansa, ei voi johtaa siihen, ettei
54309: oli peruuttanut epäiliylle tiedoksiannetun tätä      asiassa olisi tarpeen arvioida myös vastapuolen
54310: tarkoittavan      rangaistusvaatimusilmoituksen      menettelyä.
54311: katsoen, ettei rikoksesta ollut riittävää näyttöä.       Lääninsyyttäjä on suorituttanut jutussa lisä-
54312:    Käräjäoikeus on 31.10.1995 tuominnut syyte-       tutkinnan, jonka yhteydessä myös kuorma-au-
54313: tyn sakkorangaistukseen haitaoteosta virantoi-       ton kuljettajaa on kuulusteltu syylliseksi epäilty-
54314: mituksessa olevalle virkamiehelle. Päätös on         nä. Sen jälkeen lääninsyyttäjä on suorittanut ju-
54315: lainvoimainen (409/1/95).                            tussa syyteharkinnan arvioiden kuorma-auton
54316:                                                       kuljettajan menettelyä. Kun esitutkinnasta ei
54317:                                                       käynyt ilmi sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat
54318: 3.3.2. Muita ratkaisuja syyteharkinta-asioissa        kuorma-auton kuljettajan myötävaikuttaneen
54319:                                                      liikenneonnettomuuden syntymiseen, läänin-
54320: 1) Syyteharkinnan suorittaminen kahden henki-        syyttäjä on syyttämättäjättämispäätöksellään
54321: lön kuoleman aiheuttaneen liikenneonnettomuu-         päättänyt olla nostamatta syytettä kuorma-au-
54322: den johdosta                                          ton kuljettajaa vastaan (45/62/94).
54323: 
54324:    Henkilöauton kuljettaja ja matkustaja olivat      2) Kysymys oikeusministeriön syytemääräyksen
54325: saaneet surmansa nimismiespiirin alueella sattu-     tarpeellisuudesta
54326: neessa henkilöauton ja kuorma-auton yhteen-
54327: ajossa, joka oli tapahtunut maantiellä kuorma-          Neljä henkilöä oli tehnyt poliisille esitutkin-
54328: auton käyttämällä ajokaistalla. Asian johdosta       tapyynnön sen johdosta, että ennen eräässä il-
54329: suoritetussa esitutkinnassa oli kuorma-auton         maisjakelulehdessä oli ollut artikkeli, joka sisälsi
54330: kuljettajaa kuulusteltu asianomistajana. Esitut-     tietoja rikosjutun syytteistä ja esitutkintapöytä-
54331: kinta nimismiespiirissä oli päättynyt apulaisni-     kirjasta. Henkilöt olivat muun ohella katsoneet
54332:                                      3.3. Oikeuskansleri syyttäjänä                                     41
54333: 
54334: artikkelin julkisesti tehdyksi herjaukseksi tai sol-   3.3.3. Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta
54335: vaukseksi. Apulaisoikeuskansleri, jolle asia oli
54336: siirretty käräjäoikeuden menettelyä koskevan           Syytemääräyksiä RL 1:5 ja 1:6 tilanteissa
54337: syyteharkinnan suorittamista varten, on toden-
54338: nut, että painovapauslain 42 §:n mukainen                  1) Rikoslain 1luvun 6 §:n nojalla Ukrainan
54339: oikeusministeriön syytemääräyksen välttämät-           kansalainen on määrätty asetettavaksi syyttee-
54340: tömyys koskee vain virallisen syytteen alaisia         seen venäläisessä laivassa, sen ollessa Venäjän
54341: rikoksia. Väitetyn rikoksen ollessa herjaus tai        aluevesillä, joulukuussa 1994 tapahtuneesta vä-
54342: solvaus virallisella syyttäjällä on syyteharkinta-     kisinmakaamisesta. Rikos oli kohdistunut Suo-
54343: valta ja -velvollisuus lehtijutun sisältöä koske-      men kansalaiseen (7/62/95).
54344: vassa asiassa. Asia oli siirretty lehden painopai-        2) Rikoslain 1 luvun 6 §:n nojalla Suomessa
54345: kan nimismiehelle syyteharkintaa varten (30/50/        pysyvästi oleskeleva Viron kansalainen on mää-
54346: 94).                                                   rätty asetettavaksi syytteeseen Virossa huhti- ja
54347:                                                        toukokuussa 1993 tehdyistä kahdesta varkaudes-
54348:                                                        ta ja yhdestä varkauden yrityksestä (1 0/62/95).
54349: 3) Poissaotosta oikeudesta vastaajalle tuomitta-          3) Rikoslain 1 luvun 6 §:n nojalla Suomen
54350: van rangaistuksen tuomitsemisesta osana yhteistä       kansalainen on määrätty asetettavaksi syyttee-
54351: vankeusrangaistusta                                    seen Saksassa huhtikuussa 1995 tapahtuneesta
54352:                                                        törkeästä rattijuopumuksesta. Saman henkilön
54353:     Kaupunginviskaali oli pyytänyt oikeuskansle-       syyksi epäiltyihin kahteen liikenteen vaarantami-
54354: ria toimittamaan korkeimmalle oikeudelle muu-          seen ei sensijaan voitu soveltaa Suomen rikosla-
54355: toksenhakemuksen hovioikeuden tuomioon.                kia. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan
54356: Hänen mielestään oli tärkeätä saattaa korkeim-         Suomen lakia voidaan soveltaa ulkomailla ta-
54357: man oikeuden ratkaistavaksi kysymys siitä, oliko       pahtuneisiin liikennerikkomuksiin ainoastaan,
54358: seuraamus, joka tuomitaan poissaotosta oikeu-          jos teko osoittaa tekijässään sellaista tahallisuut-
54359: desta vastaajana, sisällytettävä tuomittavaan yh-      ta tai piittaamattomuutta toisen turva111isuudes-
54360: teiseen vankeusrangaistukseen vai oliko siitä          ta, että hänen rikoksensa voitaisiin katsoa tör-
54361: tuomittava erillinen sakkorangaistus silloin, kun      keäksi liikenteen vaarantamiseksi tai liikennepa-
54362: jutussa muuten tuomitaan yhteinen vankeusran-          oksi (20/62/95).
54363: gaistus.                                                  4) Rikoslain lluvun 6 §:n nojalla Suomen
54364:     Syyttäjä oli vaatinut, että vastaaja tuomitaan     kansalainen on määrätty asetettavaksi syyttee-
54365: hänelle luvattomasta käytöstä, ajo-oikeudetta          seen maaliskuussa 1987 tanskalaisella aluksella,
54366: ajosta, liikennerikkomuksesta ja poissaotosta oi-      sen ollessa kansainvälisillä vesillä, tapahtuneesta
54367: keudesta vastaajana tuomitun yhteisen 30 päivän        avunannosta törkeään huumausainerikokseen
54368: vankeusrangaistuksen asemesta kolmesta ensin           (22/62/95).
54369: mainitusta rikoksesta yhteiseen 30 päivän van-             5) Rikoslain 1 luvun 6 §:n nojalla on kaksi
54370: keusrangaistukseen ja sen lisäksi poissaotosta oi-     Suomen kansalaista määrätty asetettavaksi syyt-
54371: keudesta vastaajana erilliseen sakkorangaistuk-        teeseen ainakin Ruotsissa maaliskuussa 1995 ta-
54372: seen.                                                  pahtuneesta törkeästä huumausainerikoksesta
54373:     Apulaisoikeuskansleri on vastannut kaupun-         (26/62/95).
54374:  ginviskaalille, että rikoslain 7 luvun 1 §:n 2 mo-        6) Rikoslain 11uvun 6 §:n nojalla on Viron
54375:  mentin (697/91) säännöksessä toisaalta yhteisen       kansalainen määrätty asetettavaksi syytteeseen
54376:  vankeusrangaistuksen tuomitseminen ja toisaal-        Virossa tapahtuneesta törkeästä huumausaineri-
54377:  ta yhteisen vankeusrangaistuksen ja sen ohella        koksesta (30/62/95).
54378:  sakon tuomitseminen on säädetty vaihtoehtoi-              7) Rikoslain 1 luvun 6 §:n nojalla on kolme
54379:  siksi. Poissaolo oikeudesta vastaajana ei ole ri-     Suuomen kansalaista määrätty asetettavaksi
54380:  koksena sillä tavoin erityisasemassa muihin ri-       syytteeseen toukokuussa 1995 Virossa tapahtu-
54381:  koksiin nähden, etteikö siitä voitaisi tuomita yh-    neesta törkeästä petoksesta (41162/95).
54382:  teistä vankeusrangaistusta säännöksessä tarkoi-           8) Rikoslain lluvun6 §:nnojallaonkaksiSuo-
54383:  tetussa tilanteessa. Tämän vuoksi asiassa ei ollut    men kansalaista määrätty asetettavaksi syyttee-
54384:  oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:ssä tarkoi-         seen Alankomaissa tapahtuneesta avunannosta
54385:  tettuja perusteita valitusluvan myöntämiseen,         törkeään huumausainerikokseen (43/62/95).
54386:  eikä muutoksenhakukirjelmää toimitettu kor-               9) Rikoslain 11uvun 6 §:n nojalla on Suomen
54387:  keimmalle oikeudelle (37/610/95).                     kansalainen määrätty asetettavaksi syytteeseen
54388: 
54389:  6 360220P
54390: 42                                   3. Syyttäjälaitoksen johtaminen
54391: 
54392: Venäjällä tapahtuneesta rattijuopumuksesta              dollista toimittaa uudelleen, jos sitä täydenne-
54393: (46/62/95).                                             tään mainituilta osin (27/62/95).
54394:    10) Rikoslain lluvun 6 §:n nojalla Ruotsin              3) Nimismies oli pyytänyt syytemääräystä oi-
54395: kansalainen on määrätty asetettavaksi syyttee-          keuskanslerilta nostaakseen syytteen epäillystä
54396: seen Tukholmassa toukokuussa 1991 tapahtu-              rattijuopumuksesta,joka oli tapahtunut Venäjän
54397: neesta törkeästä kavalluksesta. Rikos oli kohdis-       Federaation alueella. Epäillyn veren alkohopi-
54398: tunut suomalaiseen yhteisöön (66/62/95).                toisuudeksi oli takaisinlaskennalla saatu 0.50
54399:    11) Rikoslain lluvun 6 §:n nojalla on Vietna-        promillea ajon aikana. Syytemääräystä ei ollut
54400: min kansalainen määrätty asetettavaksi syyttee-         annettu, koska muun selvityksen puuttuessa ja
54401: seen kahdesta Tallinnassa 1995 tapahtuneesta            ottaen vielä huomioon korkeimman oikeuden
54402: kätkemisrikoksesta. Rikokset olivat kohdistu-           vastaavanlaista tapausta koskeva ratkaisu vuo-
54403: neet suomalaisiin yhteisöihin (68/62/95).               delta 1985 (KKO II 143) takaisinlaskennalla saa-
54404:    12) Rikoslain lluvun 6 §:n nojalla on Suomen         tua veren alkoholipitoisuutta ei tällaisessa rajata-
54405: kansalainen määrätty asetettavaksi syytteeseen          pauksessa yksinään voida pitää riittävänä näyt-
54406: Venäjällä elokuussa 1995 tapahtuneesta törkeäs-         tönä (58/62/95).
54407: tä rattijuopumuksesta (77/62/95).
54408:    13) Rikoslain 1 luvun 6 §:n nojalla on kaksi
54409: Suomen kansalaista määrätty asetettavaksi syyt-         Muita ratkaisuja ja lausuntoja
54410: teeseen helmikuussa 1994 Hollannissa tapahtu-
54411: neesta vaarallisten aineiden kuljettamisrikko-             Asianomaisille viranomaisille lähetetty polii-
54412: muksesta (80/62/95).                                    situtkinnan ja syyteharkinnan suorittamista var-
54413:                                                         ten ulkomaisten viranomaisten syytepyyntöjä
54414:                                                         asioissa, joissa Suomessa oleskelevan henkilön
54415: Syytemääräystä ei annettu                               tai Suomen kansalaisten väitettiin syyllistyneen
54416:                                                            - Virossa tapahtuneeseen kahteen varkau-
54417:    1) Apulaisnimismies oli pyytänyt oikeuskans-         teen ja yhteen varkauden yritykseen (49/62/94),
54418: lerilta lausuntoa siitä, onko Suomessa aihetta             - Hollannissa tapahtuneeseen rattijuopu-
54419: ryhtyä toimenpiteisiin Viron kansalaisen viaksi         mukseen (9/62/95),
54420: epäiltyjen, Virossa Suomen kansalaiseen kohdis-            - Ruotsissa tapahtuneeseen varkauteen ja
54421: tuneiksi väitettyjen rikosten johdosta. Todettu,        näpistykseen (29/62/95),
54422: että syyttäjän itsensä on tutkinta-aineiston pe-           - Hollannissa tapahtuneeseen vaarallisten
54423: rusteella arvioitava rikosepäilyjen tueksi esiin-       aineiden kuljetusrikkomukseen (34/62/95),
54424: tuodun näytön riittävyys ja suoritettava jutussa           - Ruotsissa tapahtuneeseen törkeään ratti-
54425: asianmukainen syyteharkinta. Vasta sen jälkeen          juopumukseen (57/62/95),
54426: hänen tulee, jos hän harkinnassaan päätyy syyt-            - Saksassa tapahtuneeseen tapon yritykseen
54427: teen nostamiseen, ryhtyä toimenpiteisiin rikos-         (60/62/95),
54428: lain 1 luvun 6 §:n säännöksessä tarkoitetun oi-            - Itävallassa tapahtuneeseen törkeään va-
54429: keuskanslerin syytemääräyksen saamiseksi (12/           hingontekoon (61/62/95) ja
54430: 62/95).                                                    - Saksassa tapahtuneeseen törkeään ratti-
54431:    2) Puolan oikeusministeriölle ilmoitettu, että       juopumukseen (76/62/95).
54432: Suomen tieliikennelain sovellettavuus on siten
54433: rajoitettu, ettei sen nojalla voida tuomita liiken-
54434: teen vaarantamisesta, joka on tapahtunut Suo-
54435: men rajojen ulkopuolella. Puolasta toimitetusta         2) Yhteisillä tulliasemilla tehdyt tullirikokset
54436: selvityksestä ei käynyt ilmi, oliko Puolassa ruu-
54437: miinvamman aiheottaminen toiselle huolimatto-              Suomen rikoslain soveltaminen Ruotsin ja
54438: muudella ja vammattomuudella rangaistavaa si-           Norjan kanssa tehtyjen rajatulliyhteistyösopi-
54439: ten kuin se on Suomen rikoslain 21luvun 10 §:n          musten mukaisilla yhteisillä tulliasemilla tehtyi-
54440: mukaan ja oliko asianomistaja vaatinut vastaa-          hin tullirikoksiin ja tullirikosten johdosta annet-
54441: jan tuomitsemista siitä rangaistukseen määrä-           tavat rangaistusmääräykset. Apulaisoikeuskans-
54442: ajassa. Tämän vuoksi oikeusapupyyntöä ei toi-           lerin lainsäädäntöaloite selostettu kohdassa
54443: mitettu paikalliselle viralliselle syyttäjälle syyte-   6.4.2. (51/62/93).
54444: harkinnan suorittamista varten. Oikeusapu-
54445: pyyntö vamman tuottamuksen osalta on mah-
54446:                                     3.4. Syyttäjälaitoksen toiminta                                     43
54447: 
54448: 3.3.4. Syyttäjänmääräyksiä yksittäistapauksissa       keuskansleri määräsi asiassa syyttäjäksi Keski-
54449:                                                       Suomen lääninsyyttäjän poliisitarkastaja (36/62/
54450: 1) Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen ja           95).
54451: avunauto törkeään veropetokseen                           Lääninsyyttäjän tehtyä kummankin epäillyn
54452:                                                       kohdalla syyttämättäjättämispäätöksen sillä pe-
54453:    Vaasan hovioikeus oli 29.4.1994 antamanaan         rusteella, ettei kysymyksessä ollut rikos, pääesi-
54454: tuomiolla tuominnut Vaasan käräjäoikeuden             kunta ilmoitti tyytymättömyytensä päätökseen
54455: laamannin törkeästä virka-aseman väärinkäyt-          majurin osalta. Apulaisoikeuskansleri katsoi
54456: tämisestä ja avunannosta törkeään veropetok-          majurin syyllistyneen asiassa palvelusrikokseen
54457: seen yhteiseen yhden vuoden ehdolliseen van-          ja määräsi häntä vastaan nostettavaksi syytteen
54458: keusrangaistukseen ja oheissakkoon sekä viralta       Helsingin hovioikeudessa hallintomenettelylain
54459: pantavaksi Vaasan käräjäoikeuden laamannin            10 §:n 1 momentin 1 kohdan ja ja 2 momentin
54460: virasta. Asiassa toimi syyttäjänä hovioikeuden        sekä rikoslain 451uvun 15 §:n 1 momentin nojal-
54461: kanneviskaali. Laamannin ja toisen syytetyn va-       la. Syyttäjäksi apulaisoikeuskansleri määräsi oi-
54462: litettua hovioikeuden tuomiosta apulaisoikeus-        keuskanslerinviraston esittelijän (65/62/95).
54463: kansleri on, kanneviskaalin virkojen tultua lak-
54464: kautetuiksi, määrännyt syyttäjäksi asian käsitte-
54465: lyyn korkeimmassa oikeudessa lääninsyyttäjän,
54466: Vaasan läänin poliisitarkastajan (17/50/94).          3.4. Syyttäjälaitoksen toiminta
54467:     Korkein oikeus on 13.6.1995 antamanaan
54468: tuomiolla pysyttänyt hovioikeuden tuomion             3.4.1. Tilastotietoja
54469: muilta osin, mutta poistanut lausunnon laaman-
54470:  nin tuomitsemisesta viralta pantavaksi, koska           Syyttäjän rikosdiaari on asia- eli juttukohtai-
54471:  tämä oli eronnut virastaan ennenkuin tuomiois-       nen. Syyttäjä muodostaa jutun yhdestä tai use-
54472:  tuinmenettely oli saatettu päätökseen.               ammasta rikoksesta ja niihin syylliseksi epäillyis-
54473:                                                       tä vastaajista, jos eri rikoksilla ja/tai vastaajilla
54474:                                                       on siten yhteyttä keskenään, että yhdessä käsitte-
54475:                                                       ly on tarkoituksenmukaista. Yhdessä jutussa voi
54476: 2) Syyttäjän määrääminen korkeimman oikeuden          siten olla joko yksi vastaaja ja yksi tai useampia
54477: suulliseen käsittelyyn                                rikoksia, taikka useita vastaajia ja useita rikok-
54478:                                                       sia. Syyteharkinnan lopputulos merkitään diaa-
54479:    Taipatsaarella 14.6.1991 tapahtuneen miehis-       riin toimenpidekoodina vastaajittain.
54480: tönkuljetuspanssarivaunun uppoamisen johdos-             Syyttämättäjättämispäätökset          puolestaan
54481: ta aiheutuneessa, kuolemantuottamusta ym.             ovat vastaajakohtaisia, mutta samalla päätöksel-
54482: koskevassa Helsingin hovioikeudessa käsitellys-       lä on voitu jättää syyte nostamatta useista saman
54483: sä sotilasoikeudenkäyntiasiassa toimi syyttäjänä      vastaajan rikoksista. Yhdessä jutussa voidaan
54484: hovioikeuden kanneviskaali. Kanneviskaalin            myös osasta rikoksia nostaa syyte ja jättää osa
54485: virkojen tultua lakkautetuiksi 1.5.1994 lukien        syyttämättä. Seuraavassa diaarista tuotettua ti-
54486: hovioikeudessa ensi asteena käsiteltävissä soti-      lastoaineistoa kertomusvuodelta.
54487: lasrikosasioissa syyttäjänä toimii lääninsyyttäjä.
54488: Kysymyksessä olevan asian käsittelyyn korkeim-
54489: massa oikeudessa apulaisoikeuskansleri määräsi        3.4.1.1. Syyttäjien toiminta
54490: syyttäjäksi lääninsyyttäjän, Kymen läänin polii-
54491: sitarkastajan. Korkein oikeus antoi asiassa pää-         Syyttäjän virastoihin (kaupungin viskaaliovi-
54492: töksen 26.6.1995 (23/62/94).                          rastot, nimismiespiirit ja Ahvenanmaan maa-
54493:                                                       kunnnansyyttäjänvirasto) saapui vuonna 1995
54494:                                                        69.176 asiaa, mikä oli noin 1.500 asiaa eli 3%
54495:                                                       enemmän kuin edellisenä vuonna. Syyttäjät rat-
54496:  3) Syyttäjän määrääminen sotilasrikosasiassa         kaisivat yhteensä 69.068 asiaa. Asia katsotaan
54497:                                                       tässä tilastossa ratkaistuksi, kun se on päättynyt
54498:     Pääesikunnan päätöksen mukaisesti erästä          sekä syyttäjällä että käräjäoikeudessa.
54499:  everstiluutnanttiaja majuria oli kuultu epäiltynä       Syyttäjillä päättyi yhteensä 17.936 asiaa eli
54500:  lainvastaisesta menettelystä myytäessä sotilas-      26 % kaikista ratkaistuista asioista. Asia katso-
54501:  läänin käytössä olleita leasing-autoja. Apulaisoi-   taan syyttäjällä päättyneeksi,jos mistäänjuttuun
54502: 44                                  3. Syyttäjälaitoksen johtaminen
54503: 
54504: kuuluvasta rikoksesta ei ole nostettu syytettä.           Taulukossa on esitetty syyttäjänvirastoihin
54505: Kaikki luvut ovat samaa suuruusluokkaa kuin             saapuneiden, ratkaistujen ja siirtyneiden asia-
54506: edellisenä vuonna.                                      määrien kehitys vuosina 1986---1995.
54507: 
54508: 
54509: 
54510: 
54511:                           Syyttäjänvirastojen työmäärän kehitys 1986---1995
54512:          100
54513: 
54514:          90
54515: 
54516:          80
54517: 
54518:          70
54519: 
54520:          60
54521:  ol
54522: ......
54523: ~        50
54524: ..s:::
54525: ~
54526:          40
54527: 
54528:           30
54529: 
54530:           20
54531: 
54532:           10
54533: 
54534:            0
54535:                1986      1988        1990        1991         1992          1993     1994       1995
54536:                          II Saapuneet       •   Ratkaistut    •      Siirtyneet
54537: 
54538: 
54539: 
54540: 
54541:    Syyttäjien vastaajakohtaiset ratkaisut puoles-       3.4.1.2. Syyttämättä jättäminen
54542: taan jakautuivat vuonna 1995 seuraavasti: syyte
54543: 69.085 tapauksessa kaikkiaan 93.827 vastaajas-             Syyttämättäjättäminen voi perustuajohonkin
54544: ta, syyteoikeus oli puuttunut 1.255 tapauksessa,        seuraavista seikoista:
54545: asia oli yhdistetty toiseen asiaan 1. 761 tapaukses-       - tutkittu teko ei täytä minkään rikoksen
54546: sa, jätetty syyttämättä 20.643 tapauksessa, siir-       tunnusmerkistöä (ei rikos),
54547: retty toiselle syyttäjälle 4.663 tapauksessa, annet-       - epäillystä rikoksesta ei ole todennäköisiin
54548: tu rangaistusmääräys 2.753 tapauksessa, vastaa-         syihin perustuvaa näyttöä (ei näyttöä),
54549: jaa ei ollut saatu haastettua 105 tapauksessa ja           - syyteoikeus on vanhentunut,
54550: muu syy 108 tapauksessa.                                   - syyttäjällä ei ole syyteoikeutta esimerkiksi
54551:                                      3.4. Syyttäjälaitoksen toiminta                                          45
54552: 
54553:                      Kuva 1                                                             Kuva2
54554: 
54555:    Syyttäjän vastaajakohtaiset ratkaisut 1995                     Syyttämättäjättämispäätökset,
54556:                                                                  päätösperusteiden jakauma 1995
54557:                                        siirto lsjälle
54558:                                             0%
54559:                                            muu             syyteoik. vanhentunut 3%       ei rikos 8 %
54560:                                            0%
54561: 
54562:    jätetty
54563:  syyttämättä
54564:     21%
54565:   yhdistetty ''''
54566:    toiseen
54567:    asiaan
54568:     2%
54569:                                                                            ei näyttöä 50%
54570: 
54571: 
54572: 
54573: 
54574:                                                                                        Kuva3
54575: 
54576: sen vuoksi, että tutkittu teko on ns. asianomista-       Seuraamusluontoiset syyttämättäjättämispää-
54577: jarikos eikä asianomistaja ole esittänyt siitä syy-                     tökset 1995
54578: tepyyntöä (ei syyteoikeutta) tai
54579:     - syyttäjä on lakiin perustuvan harkintaval-                                      muu laink.
54580:                                                                                         4%
54581: tansa nojalla päättänytjättää syytteen nostamat-
54582: ta selvitetystä rikoksesta sen vähäisyyden, rikok-
54583: sentekijän nuoruuden tai oikeudenkäynnin ja
54584:                                                                                                          vähäisyys
54585: rangaistuksen kohtuuttomuuden vuoksi taikka                                                                49%
54586: sen vuoksi, että rikos ei rikosten yhtymistä kos-
54587: kevien säännösten johdosta olennaisesti vaikut-
54588: taisi kokonaisrangaistusken määrään. Tällöin on
54589: kysymyksessä ns. seuraamusluonteinen syyttä-
54590: mättäjättäminen.                                                                 nuoruus
54591:     Syyttämättäjättämispäätöksiä oli vuonna                                           11%
54592: 
54593:  1995 tehty yhteensä 20.606 kpl,joista seuraamus-
54594: luonteisia oli 7.076 kpl eli 34 %. Molemmat luvut
54595: olivat samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 1994.             Sotilassyyttäjille puolestaan saapui vuonna
54596:     Syyttämätiäjättämisen perusteena oli ollut "ei      1995 550 asiaa ja he ratkaisivat 605 asiaa. Syyttä-
54597:  rikos" 1.623 tapauksessa, "ei näyttöä" 10.215          mättäjättämispäätöksiä sotilassyyttäjät tekivät
54598:  tapauksessa, syyteoikeus vanhentunut 523 ta-           yhteensä 27 kpl, joista yksikään ei ollut seuraa-
54599:  pauksessa ja ei syyteoikeutta 1.169 tapauksessa.       muksenluonteinen.
54600:     Seuraamusluonteiset        syyttämättäjättämis-
54601:  päätökset puolestaan jakautuivat päätösperus-
54602:  teittain seuraavasti: vähäisyys (R VA 15 § 2.1)        3.4.2. Lääninsyyttäjien toiminta
54603:  3.441 kpl, nuoruus 756 kpl, kohtuus 1.367 kpl,
54604:  konkurrenssi 328 kpl, TLL 104 § 867 kplja muu             Oikeuskanslerinviraston syyttäjäosasto on ke-
54605:  lainkohta 317 kpl.                                     rännyt lääninsyyttäjiltä tiedot vuodelta 1995lää-
54606:                                                         ninsyyttäjien tehtävistä ja siitä, kuinka oikeus-
54607:                                                         kanslerin eräiden syyteharkinta-asiain käsittelys-
54608:                                                         tä antamaa yleistä ohjetta on sovellettu.
54609: 3.4.1.3. Lääninsyyttäjät ja sotilassyyttäjät               Lääninsyyttäjäasetuksen 6 §:ssä tarkoitetuista
54610:                                                         syyteharkinta-asioista tehtiin vuonna 1995 lää-
54611:    Lääninsyyttäjille saapui vuonna 1995 168             ninsyyttäjille 526 ilmoitusta. Lääninsyyttäjätjät-
54612: asiaaja he ratkaisivat 159 asiaa. Syyttämättäjät-       tivät alaistensa syyttäjien ratkaistavaksi ilmoite-
54613: tämispäätöksiä lääninsyyttäjät tekivät yhteensä         tuista asioista 503 asiaa. Kuuden läänin läänin-
54614: 196 kpl, joista seuraamusluonteisia 16 kpl.             syyttäjät jättivät kaikki ilmoitetut asiat paikallis-
54615: 46                                  3. Syyttäjälaitoksen johtaminen
54616: 
54617: ten syyttäjien ratkaistavaksi. Lääninsyyttäjien punginviskaalinvirastoissa syyttäjän diaarin räs-
54618: ratkaisemista 18 asiasta yksi lääninsyyttäjä rat- tilistan avulla. Viraston rästilista on suuremmis-
54619: kaisi 12. Näistä 181ääninsyyttäjien ratkaisemas- ta virastoista (7 kpl) otettu neljännesvuosittain ja
54620: ta asiasta yhdeksän ratkaistiin syyttämättäjättä- pienemmistä (18 kpl) puolivuosittain. Listalla
54621: mispäätöksellä, kahdessa asiassa lääninsyyttäjä havaitut vanhat asiat ovat joissain tapauksissa
54622: määräsi alaisensa syyttäjän ajamaan syytettä ja aiheuttaneet kyselyn. Lisäksi rästilistakysely on
54623: seitsemässä asiassa lääninsyyttäjät ajoivat itse tulostavoitteiden seurannan yhteydessä tehty
54624: syytettä. Näistä seitsemästä asiasta kuusi oli sa- myös eräistä nimismiespiireistä. Kyselyn koh-
54625: masta läänistä. Viisi lääninsyyttäjille ilmoitettua teiksi joutuneet syyttäjänvirastot ovat oikaisseet
54626: asiaa oli tietoja annettaessa avoinna.                 menettelynsä.
54627:     Lääninsyyttäjille tuli lisäksi ratkaistavaksi
54628: suoraan poliisilta 179 muuta syyteharkinta-
54629: asiaa. Näistä ja edelliseltä vuodelta siirtyneistä 12
54630: asiasta lääninsyyttäjät siirsivät 55 asiaa alaisten- , 3.4.4. Muutoksenhaku korkeimpaan oikeuteen
54631: sa syyttäjien ratkaistavaksi. Seuraavalle vuodelle
54632: siirtyi 33 asiaa. Lääninsyyttäjien ratkaisemista          Syyttäjäsanomissa nro 1/95 julkaistussa kir-
54633: 103 asiasta 67 asiaa ratkaistiin syyttämättäjättä- joituksessa syyttäjiä on kannustettu suhtautu-
54634: mispäätöksillä, 16 asiassa lääninsyyttäjät määrä- maan aktiivisesti muutoksenhakuharkintaan en-
54635: sivät alaisensa syyttäjän ajamaan syytettä ja 20 nakkotapausperusteella. Kirjoituksessa on to-
54636: asiassa lääninsyyttäjät ajoivat syytettä.              dettu, että prejudikaateilla on lainkäytön ennus-
54637:     Paikallissyyttäjien syyteharkintaratkaisuista tettavuutta parantava vaikutus. Tulkinnanvarai-
54638: lääninsyyttäjille tehtyjen kanteluiden johdosta siin oikeuskysymyksiin saaduista korkeimman
54639: lääninsyyttäjät antoivat kolme syytemääräystä oikeuden prejudikaateista on alemmille tuomio-
54640: ja ajoivat kahdessa asiassa syytettä.                  istuimille, syyttäjille ja asianajajille merkittävä
54641:                                                        hyöty. Yksittäisen syyttäjän kannalta on arvo-
54642:                                                        kasta,jos hän on voinut vaikuttaa ennakkotapa-
54643: 3.4.3. Tarkastustoiminta ja valvonta                   uksen aikaansaamiseen.
54644:                                                           Kertomusvuonna syyttäjät toimittivat oikeus-
54645:     Apulaisoikeuskansleri on kertomusvuonna kanslerinvirastoon 47 muutoksenhakemusta ja
54646: tarkastanut Tampereen kaupunginviskaalinvi- valitusta hovioikeuden toisena oikeusasteena an-
54647: raston sekä Nurmeksen, Lieksan, Ilomantsin, Li- tamiin päätöksiin. Muutoksenhakemuskirjel-
54648: perin, Loimaan, Valkeakosken ja Toijalan nimis- mistä 43 toimitettiin edelleen korkeimpaan oi-
54649: miespiirien syyttäjäntoimen.                           keuteen.
54650:     Oikeuskanslerinviraston syyttäjäosasto on             Korkein oikeus on kertomuksen laatiruisajan-
54651: tarkastanut Kuopion ja Oulun kaupunginvis- kohtaan mennessä myöntänyt valitusluvan 10
54652: kaalinvirastot.                                        asiassa.
54653:     Lääninsyyttäjien suorittamaa syyttäjänviras-          Korkein oikeus on viran puolesta pyytänyt
54654: tojen tarkastustoimintaa on seurattu tarkastus- oikeuskanslerin välityksellä syyttäjiltä vastauk-
54655: pöytäkirjoista, jotka lääninsyyttäjät ovat toimit- sen muiden asianosaisten muutoksenhakemus-
54656: taneet oikeuskanslerinvirastoon. Tulosohjauk- ten johdosta 57 tapauksessa.
54657: seen siirtyminen on muuttanut tarkastusten                Syyttäjien valituslupahakemusten ja korkeim-
54658: luonnetta.                                             man oikeuden niidenjohdosta myöntämien vali-
54659:     Oikeuskanslerinvirastossa on vuoden 1995 tuslupien määrät vuosina 1986-1995 ilmenevät
54660: alusta seurattu syyteharkinnanjoutuisuutta kau- oheisesta kuviosta.
54661:                                   3.5. Koulutus- ja tiedotustoiminta                                47
54662: 
54663:     Syyttäjien muutoksenhakemuksetja KKO:n myöntämät valitusluvat vuosina 1986-1995
54664: 
54665: 
54666: 
54667: 
54668:       1986      1987      1988      1989      1990     1991      1992       1993      1994   1995
54669: 
54670:                    Bl Muutoksenhakemukset II Valitusluvat
54671:   vuodelta 1995 16 hakemusta ratkaisematta
54672: 
54673: 
54674: 
54675: 
54676: 3.5. Koulutus- ja tiedotustoiminta                   tuksen vaatima koulutus syyttäjille ja muulle
54677:                                                      syyttäjänvirastojen henkilökunnalle, on jatkanut
54678: 3.5.1. Koulutuksen suunnittelu                       toimintaansa kertomusvuonna.
54679:                                                         Oikeuskansleri asetti 4.10.1994 työryhmän,
54680:    Syyttäjäkoulutuksen jatkuvaa suunnittelua,        jonka tehtävänä oli syyttäjien peruskoulutuksen
54681: toteuttamista ja seurantaa varten on toiminut        opetussuunnitelman uudistaminen. Suunnitte-
54682: oikeuskanslerin asettama syyttäjäkoulutuksen         lussa tuli ottaa huomioon paikallishallinnon uu-
54683: yhteistyöryhmä, jossa on edustettuina Suomen         distaminen, rikosasioiden oikeudenkäyntime-
54684: Kaupunginviskaaliyhdistys r.y., Suomen Nimis-        nettelyn uudistaminen, rikoslain uudistaminen
54685: miesyhdistys r.y. ja Poliisin lääninjohto r.y. Yh-   sekä syyttäjäntoiminnan kansainvälistyminen.
54686: teistyöryhmä on pitänyt vuoden aikana kolme          Työryhmä on saanut työnsä valmiiksi kertomus-
54687: kokousta. Kokouksissa on käsitelty vuoden 1994       vuoden päättyessä.
54688: koulutuksen toteutusta, vuoden 1995 koulutus-
54689: ta, rikosprosessiuudistuskoulutuksen suunnitte-
54690: luaja toteutusta, syyttäjäkoulutuksen suunnitte-
54691: lua yleisesti, syyttäjien peruskoulutuksen suun-     3.5.2. Kurssit ja muut tilaisuudet
54692: nittelutyöryhmän työtä ja vuoden 1996 koulu-
54693: tuksen suuntaviivoja.                                Oikeudenkäyntimenettelyn uudistaminen
54694:    Oikeuskanslerin vuonna 1993 asettama työ-
54695: ryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ja ohjata         Kertomusvuonna on jatkettu vuonna 1994
54696: rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyuudis-          aloitettua koulutusta.
54697: 48                                   3. Syyttäjälaitoksen johtaminen
54698: 
54699:     Kouluttajille on järjestetty kertomusvuoden         lousrikosjuttuja asianomaisen syyttäjän johdol-
54700: aikana yksi kouluttajakoulutusjakso.                    la. Lisäksi seminaarissa on käsitelty talousrikok-
54701:     Kouluttajakoulutuksessa on käsitelty uudis-         siin liittyviä ajankohtaisia erityiskysymyksiä.
54702: tuksen sisältöjä syyttäjän kannalta, esitutkintaan
54703: ja pakkokeinoihin liittyviä kysymyksiä, haaste-
54704: hakemuksen sisältöä sekä seuraavan kenttäkou-           Osanottajat
54705: lutuksen suunnittelua.
54706:     Kouluttajat ovat toteuttaneet toisen kaksipäi-         Kaikille kursseille ja seminaareihin on osallis-
54707: väisen kenttäkoulutusjakson syyttäjille ja syyttä-      tunut myös muutamia tuomareita ja esittelijäitä
54708: jänvirastojen kansliahenkilökunnalle. Tilaisuuk-        eri tuomioistuimista sekä rikostutkijoita.
54709: siin on myös osallistunut tutkinnanjohtajia.               Osanottajia kouluttajakoulutuksessa, kurs-
54710: Koulutuksessa on käsitelty uudistuksen keskei-          seilla ja seminaareissa on ollut yhteensä 142,
54711: siä periaatteita, esitutkintaan ja pakkokeinoihin       kurssipäiviä 23 ja oppilaspäiviä 619.
54712: sekä vireillepanoon liittyviä kysymyksiä.                  Syyttäjäkouluttajien kentällä järjestämiin 18
54713:     Koulutusta jatketaan yhdistämällä syyttäjien        koulutustilaisuuteen on osallistunut yhteensä
54714: ja tuomareitten koulutus vuonna 1996 sekä kou-          noin 500 syyttäjää, syyttäjänvirastojen kanslia-
54715: luttajakoulutuksen että kenttäkoulutuksen osal-         henkilökuntaan kuuluvaa ja tutkinnanjohtajaa.
54716: ta oikeuskanslerinviraston ja oikeusministeriön
54717: yhteistyönä. Lisäksi syyttäjät osallistuvat polii-
54718: sille järjestettävän koulutuksen suunnitteluun ja       Neuvottelupäivät
54719: toteuttamiseen.
54720:                                                           Oikeuskanslerinviraston järjestämä läänin-
54721:                                                         syyttäjien neuvottelupäivä pidettiin 21.11.1995.
54722: Kirjanpitokurssi
54723: 
54724:    Syyttäjien kirjanpitokurssilla (2 viikkoa) käsi-     3.5.3. Syyttäjäsanomat
54725: teltiin kirjanpidon ja tilinpäätösanalyysin perus-
54726: kysymyksiä sekä kirjanpitoon liittyen verorikok-           Syyttäjäsanomat ilmestyi vuonna 1995 kolme-
54727: sia, velallisen rikoksia ja kirjanpitorikoksia.         na numerona, joissa oli yhteensä 53 sivua. Syyt-
54728:                                                         täjäsanomat on sisältänyt oikeuskanslerin ohjei-
54729:                                                         ta ja tiedotuksia syyttäjille ja siinä on selostettu
54730: Talousrikoskurssi                                       oikeuskanslerin ratkaisuja sekä uutta lainsää-
54731:                                                         däntöä.
54732:    Syyttäjien talousrikoskurssilla (1 viikko) käsi-        Syyttäjäsanomien jakelun piiriin kuuluvat
54733: teltiin erityisesti verorikoksia, velallisen rikoksia   syyttäjien lisäksi muun muassa yleiset tuomiois-
54734: ja kirjanpitorikoksia sekä niihin syyttäjän kan-        tuimet, poliisiviranomaiset sekä oikeustieteelliset
54735: nalta liittyviä ongelmakysymyksiä.                      tiedekunnat ja tutkimuslaitokset. Painosmäärä
54736:                                                         on vuonna 1995 ollut 1500 suomenkielistä ja 110
54737:                                                         ruotsinkielistä kappaletta.
54738: Talousrikosseminaari                                       Syyttäjille on lähetetty Syyttäjäsanomien
54739:                                                         ohella korkeimman oikeuden ja hovioikeuksien
54740:   Syyttäjien kolmipäiväinen case-työskentelyyn          rikos- ja prosessioikeutta koskevista ennakko-
54741: perustuva talousrikoseminaari on järjestetty            päätöksen luotoisista ratkaisuista erillinen mo-
54742: kaksi kertaa.                                           niste, joka kertomusvuoden aikana on julkaistu
54743:   Seminaarissa on käsitelty ajankohtaisia ta-           kolme kertaa.
54744:                                                                                                       49
54745: 
54746: 
54747: 
54748: 
54749:                 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta
54750: 
54751: 4.1. Yleiskatsaus                                     sen mukaan nämä asiat kuuluvat apulaisoikeus-
54752:                                                       kanslerin ratkaistaviin.
54753:    Oikeuskansleri suorittaa tuomioistuimiin              Virkasyyteprosessissa menettely on pääosin
54754: kohdistuvaa laillisuusvalvontaa sekä kansalais-       kirjallista. Käytännössä oikeuskansleri voi syyte-
54755: ten kantelujen pohjalta että omasta aloittees-        määräyksen antaessaan samalla määrätä esim.
54756: taan. Vuonna 1995 oikeuskanslerille tehtiin 136       lääninsyyttäjän hoitamaan varsinaisen syytteen
54757: sellaista kantelua,jotkajoko kokonaan tai muun        ajamisen jutussa. Useissa virkasyyteasioissa on
54758: ohella koskivat yleisten tuomioistuinten menet-       ollut kyseessä tapaus, jossa hovioikeus on varan-
54759: telyä. Hallintotuomioistuinten menettelyä koski       nut asianomistajan vireille paneman syytteen
54760: 9 kanteluaja erityistuomioistuimia 19 kantelua.       johdosta oikeuskanslerille tilaisuuden tulla viral-
54761: Tuomioistuinten toimintaa koskeneiden kante-          lisena syyttäjänä kuulluksi asiassa. Vuonna 1995
54762: lujen määrä on jonkin verran lisääntynyt yleisten     oli oikeuskanslerinvirastossa näin kirjattu yh-
54763: tuomioistuinten kohdalla ja vähentynyt hallinto-      teensä 38 tuomaria koskevaa virkasyyteasiaa.
54764: tuomioistuinten ja erityistuomioistuinten osalta         Virkarikosasioiden yhteydessä esille tulleina
54765: edelliseen vuoteen verrattuna.                        huomioina voidaan mainita, että eri hovioikeuk-
54766:    Kantelut ovat koskeneet erilaatuisia asioita,      sien käytäntö vaihtelee jonkin verran siinä, mitkä
54767: lähinnä tuomioistuinten ratkaisujen sisältöä sekä     asiat katsotaan kuuluviksi hovioikeudelle alioi-
54768: oikeudenkäyntimenettelyä asioita käsiteltäessä,       keuksien valvontaa koskevina oikeusvalvonta-
54769: ja ne ovat aiheuttaneet yhden huomautuksen an-        asioina tai kanteluina ja mitkä toimitetaan oi-
54770: tamisen ja II käsityksen lausumisen, kuten jak-       keuskanslerinviraston tietoon varsinaisina virka-
54771: sosta 4.2 tarkemmin ilmenee.                          rikosasioina. Samoin hovioikeuksissa on ollut
54772:    Oikeuskanslerinviraston omasta aloitteesta         erilaista käytäntöä siinä, missä vaiheessa asian-
54773: suoritettu laillisuusvalvonta on tapahtunut en-       omistajan nostamassa virkasyyteasiassa apulais-
54774: nen muuta tarkastamaila tuomioistuinten rikos-        oikeuskansleria kuullaan syyttäjänä. Osassa ta-
54775: asioissa antamia päätöksiä. Selostus niistä sään-     pauksistajutun kaikkien osapuolten kuuleminen
54776: nöksistä, joiden nojalla rikosasioita koskevat        yhtä aikaa samalla välipäätöksellä on perustel-
54777: päätöstiedot toimitetaan oikeuskanslerinviras-        tua.
54778: toon, sisältyy valtioneuvoston oikeuskanslerin           Toimenpiteistä voidaan mainita, että yhdessä
54779: kertomukseen vuodelta 1990 (s. 38). Vuonna            virkarikosasiassa lääninsyyttäjä määrättiin nos-
54780:  1995 oikeuskanslerinvirastoon toimitettiin tar-      tamaan yksityishenkilöä vastaan syyte hovioike-
54781: kastettavaksi vankeusrangaistuksia koskevia           udessa kihlakunnantuomariin kohdistuneesta
54782: päätösilmoituksia 6212 kappaletta. Tarkastusai-       kunnianloukkauksesta, koska oikeudenkäyruis-
54783: neiston perusteella virheitä ei juuri ole ilmennyt,   kaaren 10 luvun 25 §:n perusteella nämä asiat on
54784: rikoslain 7 luvun soveltamista lukuun otta-           tutkittava siinä oikeudessa, joka tutkii loukatun
54785: matta.                                                virkamiehen virkarikokset. Eräässä kanteluasi-
54786:     Hovioikeuksien 1.5.1994 voimaan tulleen or-       assa kihlakunnantuomaria huomautettiin lai-
54787: ganisaatiouudistuksen yhteydessä kanneviskaa-         minlyönnistä peruuttaa julkiselle kaupanvahvis-
54788: lien virat lakkautettiin. Valtioneuvoston oikeus-     tajalle annettu määräys, vaikka peruste kaupan-
54789: kanslerin ohjesäännön muuttamisesta annetun           vahvistajana toimimiselle oli lakannut.
54790: asetuksen (213/94) 12 §:n 1 momentin mukaan              Toimenpiteitä tuomareita vastaan ovat muu-
54791: syyttäjän tehtävät tuomioistuinlaitoksen virka-       toin aiheuttaneet varsin erilaatuiset tapaukset,
54792: miehiä koskevien hovioikeuden ensimmäisenä            kuten oikeudenkäynnissä noudatettava asialli-
54793: oikeusasteena käsittelemien virkasyyteasioiden        suus ja hienotunteisuus, haastehakemuksen täy-
54794:  osalta siirtyivät oikeuskanslerille. Työjärjestyk-   dennyskehotuksen täsmentäminen, velallisen
54795: 
54796: 7 360220P
54797: 50                         4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta
54798: 
54799: lausuman pöytäkirjaaminen konkurssiasiassa ja        nalle ongelmia ja käräjäoikeuden henkilökun-
54800: puutteellisesti yksilöidyn tyytymättömyydenil-       nalle ylimääräisiä tehtäviä. Asiassa oli kysymys
54801: moituksen hyväksyminen. Apulaisoikeuskansle-         rikoslain 40 luvun 10 §:ssä tarkoitetusta virkavel-
54802: ri on myös lausunut käsityksensä oikeudenkäyn-       vollisuuden rikkomisesta.
54803: tiaineiston julkistamisesta tapauksessa, jossalaa-      Käräjätuomari oli ollut puheena olevaa me-
54804: manni oli ennen rikosjutun esille tuloa käräjäoi-    nettelyä edeltäneenä aikana yli vuoden sairaslo-
54805: keudessa antanut toimittajan tutustua syyttäjäi-     malla ja sittemmin jäänyt sairaslomalle palaa-
54806: tä saamaansa esitutkinta-aineistoon.                 matta enää hoitamaan virkaansa. Käräjätuoma-
54807:     Erityistuomioistuinten osalta toimenpiteisiin    rin terveydentilasta esitetyn lääketieteellisen sel-
54808: johtaneet kantelut ovat kahdessa tapauksessa         vityksen perusteella voitiin katsoa, ettei hän ollut
54809: koskeneet verovalitusasioiden käsittelyaikoja        edellä kerrottujen sairaslomien välisenä aikana-
54810: lääninoikeuksissa, jolloin tarpeellisen joutuisuu-   kaan ollut ammatillisesti työkykyinen. Käräjä-
54811: den noudattamiseen on kiinnitetty huomiota.          tuomarille on sittemmin hänen pyynnöstään
54812: Vakuutusoikeuden huomiota on kiinnitetty pää-        myönnetty ero käräjätuomarin virasta. Tämän
54813: töksen riittävään perustelemiseensekä asianosai-     vuoksi, koska oikeudenkäyntiä ja rangaistusta
54814: sen kuulemisen tärkeyteen käsiteltäessä sotilas-     oli pidettävä kohtuuttomana ja tarkoituksetto-
54815: vamma-asiaa vakuutusoikeudessa. Tätä koskeva         mana ottaen huomioon käräjätuomarin henkilö-
54816: päätös sisältyy kokonaisuudessaan kertomuksen        kohtaiset olot ja terveydentila sekä hänelle siitä
54817: 9. jaksoon. Maaoikeutta puolestaan on arvostel-      aiheutuneet muut seuraukset, apulaisoikeus-
54818: tu puutteellisesta ja virheellisestä menettelystä    kansleri on rikoslain voimaanpanemisesta anne-
54819: vesijättöjen jakotoimituksen tarkastamista kos-      tun asetuksen 15 a §:n 1 kohtaan (301/90) nojau-
54820: kevassa asiassa.                                     tuen päättänyt jättää syytteen käräjätuomaria
54821:     Tässä jaksossa käsitellään erikseen virheitä,    vastaan ajamatta (23/50/94).
54822: joita on havaittu toisaalta kanteluasioissa sekä
54823: toisaalta rangaistuspäätösten tarkastuksessa.
54824: Rangaistuspäätösten tarkastuksen seuraamuk-          4.2.2. Huomautukset
54825: siin on viitattu edellä. Toimenpiteet havaittujen
54826: virheidenjohdosta ilmenevät tarkemmin kohdis-        1) Julkiselle kaupanvahvistajalle annetun määrä-
54827: ta 4.2 ja 4.3.                                       yksen peruuttamisesta
54828:     Virhe on, huomautuksen tai käsityksen lausu-
54829: misen lisäksi, saattanut antaa aihetta korkeim-         Kihlakunnanoikeuden antama määräys toi-
54830: malle oikeudelle tai hovioikeudelle tehtävään esi-   mia julkisena kaupanvahvistajana oli määrätty
54831: tykseen. Purkuesityksiä korkeimmalle oikeudel-       olemaan voimassa niin kauan kuin henkilö toimi
54832: le on tehty myös syyttäjien ja muiden viranomais-    pankin toimitusjohtajana. Määräyksen saanut
54833: ten aloitteesta. Rangaistusmääräysasioissa pur-      henkilö oli suorittanut vielä tuon ajankohdan
54834: kua ei enää ole tarvinnut hakea.                     jälkeenkin julkiselle kaupanvahvistajalle kuulu-
54835:                                                      via tehtäviä. Kihlakunnanoikeus oli sittemmin
54836:                                                      peruuttanut määräyksen.
54837:                                                         Kanteluasiaa tutkittaessa on ilmennyt, että
54838: 4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet kante-             julkisena kaupanvahvistajana toiminut henkilö
54839:      lut ja muut valvontatoimet                      oli saattanut kysymyksen kaupanvahvistajan oi-
54840:                                                      keuksien olemassaolosta tuomiokunnan kans-
54841: 4.2.1. Virkasyyteasiat                               lian tietoon toimittamalla sinne muun muassa
54842:                                                      kopion määräyksen sisältävästä pöytäkirjanot-
54843: 1) Syyteharkinta virkavelvollisuuden rikkomista      teesta. Kihlakunnantuomari oli päättänyt pe-
54844: koskevassa asiassa                                   ruuttaa annetun määräyksen, mutta päätös oli
54845:                                                      jäänyt kirjoittamatta ja asia oli sittemmin unoh-
54846:    Käräjätuomari oli laiminlyönyt kahtena päi-       tunut. Kaupanvahvistajan nimi oli ollut merkit-
54847: vänä saapua hoitamaan hänelle kuuluvia virka-        tynä tuomiokunnassa esillä olleeseen julkisista
54848: tehtäviä,joihin olisi kuulunut muun muassa kah-      kaupanvahvistajista pidettyyn luetteloon. Selvi-
54849: den pakkokeinoasian käsitteleminen istunnossa,       tyksistä ei ilmennyt, että julkiselle kaupanvahvis-
54850: sekä muutoinkin ollut runsaan puolen vuoden          tajalle olisi tuomiokunnasta ilmoitettu aikomuk-
54851: aikana paljon poissa virkapaikaltaan. Tämä me-       sesta peruuttaa määräys tai että sen olisi katsottu
54852: nettely oli aiheuttanut käräjäoikeuden toimin-       automaattisesti rauenneen.
54853:                   4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet kantelut ja muut valvontatoimet                     51
54854: 
54855:    Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan to-          tulta ja vastaaja oli muun muassa etsintäkoulu-
54856: dennut, että kihlakunnantuomarin edellä kerrot-        tettu sen vuoksi. Päätösilmoituksen varmenta-
54857: tua menettelyä laiminlyödä asian ratkaiseminen         neelle hovioikeuden viskaalille huomautettu hä-
54858: joko tekemällä asiasta erillinen päätös tai ainakin    nen menettelynsä virheellisyydestä (9/62/94).
54859: ilmoittamalla, että kaupanvahvistajan oikeudet
54860: olivat lakanneet samalla kun toimi pankin toimi-
54861: tusjohtajana oli päättynyt, ei voitu pitääasianmu-     4.2.3. Käsitykset
54862: kaisena. Tämän vuoksi kihlakunnantuomarille,
54863: nykyiselle laamannille on vastaisen varalle huo-       1) Todistajan noutamisesta ja säilössä pitämi-
54864: mautettu hänen virheellisestä menettelystään. Li-      sestä
54865: säksi ratkaisussa on todettu, että oikeuskanslerin
54866: pyytämät selvitykset olisi pitänyt toimittaa mää-         Oikeuskanslerin päätös on kokonaisuudes-
54867: räajassa (580/l/93) Ks. myös kohta 5.5.1.              saan 9. jaksossa s. 127 (2l/62/95).
54868: 
54869: 2) Puutteellisesti yksilöidyn tyytymättömyydenil-
54870: moituksen hyväksyminen                                 2) Asianosaisen kuuleminen sotilasvamma-
54871:                                                        asiassa vakuutusoikeudessa
54872:     Kihlakunnanoikeuden pöytäkirjaan oli alun-
54873: perin merkitty, että syyttäjä oli säädetyssäjärjes-      Apulaisoikeuskanslerin päätös on kokonai-
54874: tyksessä ilmoittanut tyytymättömyyttä koko             suudessaan 9. jaksossa s. 135 (583/1/94).
54875: päätökseen. Syyttäjä oli kihlakunnanoikeudessa
54876: toiminut myös asianomistajan asiamiehenä.
54877: Kihlakunnanoikeuden puheenjohtaja oli sittem-          3) Oikeudenkäynnissä noudatettava asiallisuus ja
54878: min tehnyt pöytäkirjaan OK 24luvun 10 §:n no-          hienotunteisuus
54879: jalla korjauksen, jonka mukaan syyttäjä oli il-
54880: moittanut tyytymättömyyttä virallisena syyttäjä-          Käräjäoikeuden puheenjohtajana toimineen
54881: nä ja asianomistajan asiamiehenä.                      käräjätuomarin huomiota kiinnitetty vastaisen
54882:      Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa todettu,       varalle siihen, että tuomioistuinmenettelyn us-
54883: että puheenjohtajan kerrotuolaista menettelyä          kottavuus vaati, että puheenjohtaja sanavalin-
54884: voitiin arvostella. Jos tyytymättömyydenilmoi-         noissaan oikeudenkäynnissä noudattaa asialli-
54885: tusta voidaan pitää tulkinnanvaraisena tai se on       suutta ja hienotunteisuutta. Rikosasiassa vastaa-
54886: muutoin jollakin tavoin epäselvä, kihlakunnan-         jan avustajana toiminut varatuomari oli tehnyt
54887:  oikeuden puheenjohtajan tulee hankkia asiassa         käräjätuomarin häneen kohdistuneesta menette-
54888:  määräajassa selvitystä sen seikan varmistamisek-      lystä tutkintapyynnön, mutta esitutkinnan pe-
54889:  si, miten oli tarkoitus ilmoittaa tyytymättömyyt-     rusteella ei ilmennyt aihetta syytetoimenpiteisiin
54890:  tä. Tyytymättömyydenilmoituksen sisällön rat-         (14/50/95).
54891:  kaisi kuitenkin se, mitä tyytymättömyydenilmoi-
54892:  tuksella oli tosiasiassa tarkoitettu ja kuinka pu-    4) Oikeudenkäyntiaineiston julkistamisesta
54893:  heenjohtaja oli sen mieltänyt. Kihlakunnanoike-
54894:  uden puheenjohtajalle huomautettu hänen vir-             Käräjäoikeuden puheenjohtajana toimiva
54895:  heellisestä menettelystään puutteellisesti yksilöi-   laamanni oli ennen erään rikosjutun esilletuloa
54896:  dyn tyytymättömyydenilmoituksen hyväksymi-            käräjäoikeudessa antanut toimittajan tutustua
54897:  sessä (3/50/94).                                      laamannin syyttäjäitä ennen ensimmäistä istun-
54898:                                                        toa saamaan esitutkinta-aineistoon. Asiassa an-
54899:  3) Hovioikeuden palautuspäätöksen virheellinen        tamassaan ratkaisussa apulaisoikeuskansleri on
54900:  lainvoimaisuusmerkintä                                todennut, että ensisijassa syyttäjä vastaa yleisten
54901:                                                        asiakirjainjulkisuudesta annetun lain 4 §:ssä tar-
54902:     Hovioikeuden palautuspäätös raastuvanoi-           koitetusta aineistosta ennen oikeudenkäyntiä.
54903:  keuteen oli oikeusministeriölle lähetetyn päätös-     Kun laamanni oli saanut kysymyksessä olevan
54904:  ilmoituksen lainvoimaisuustietoihin merkitty          asiakirja-aineiston haltuunsa viranomaisten kes-
54905:  täytäntöönpanokelpoiseksi. Virheellinen lain-         kinäiseen vakiintuneeseen käytäntöön perus-
54906:  voimaisuustieto oli ollut voimassa noin l 0 kuu-      tuen, hänen olisi tullut ottaa yhteyttä syyttäjään
54907:  kautta. Sinä aikana raastuvanoikeuden tuomit-         siinä vaiheessa, kun toimittaja pyysi tietoja ai-
54908:  semaa sakkoa oli tuloksettomasti peritty tuomi-       neistosta (30/50/94).
54909: 52                          4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta
54910: 
54911: 5) Riita-asian käsittelyn viipyminen                   asettamista henkilökohtaiseen konkurssiin, kos-
54912:                                                        ka velalliselta ei ollut toimitetussa ulosottoyri-
54913:    Käräjätuomarin sairasloman johdosta riita-          tyksessä tavattu ulosmittauskelpoista omaisuut-
54914: asian käsittely ei ollut edennyt puolen vuoden         ta eikä tuloa. Velallisen kuulustelussa velallinen
54915: aikana, jolloin myös vastaajana ollut osakeyhtiö       oli kiistänyt ulosmittausta koskeneen merkinnän
54916: oli asetettu konkurssiin. Valmisteluistuntoa ei        oikeellisuuden. Tilaisuudesta laaditussa pöytä-
54917: ollut määrätty vielä vuoden kuluttua haasteen          kirjassa samoin kuin memoriaalipöytäkirjassa ei
54918: tiedoksiannosta.                                       ollut mainintaa velallisen esittämästä kiistämi-
54919:    Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa on todet-        sestä. Muusta asiakirja-aineistosta kuitenkin il-
54920: tu, että kokonaisuutena arvioiden asian käsittely      meni, että velallinen oli näin menetellyt.
54921: oli kestänyt liian pitkään. Käsittelyn viipymistä         Jutun pöytäkirjaamisen osalta apulaisoikeus-
54922: kerrotussa määrin ei voitu pitää kohtuullisena         kansleri on todennut, että tuomioistuimen asiana
54923: siinäkään tapauksessa, että otettiin huomioon          oli yksittäistapauksessa ratkaista, miten tarkoin
54924: käräjäoikeuden jutturuuhkaa koskeva selvitys           pöytäkirjaaminen oli suoritettava. Kaikkea oi-
54925: sekä asianomaisen tuomarin ennakoitua pidem-           keudenkäynnin aikana lausuttuaja esitettyä ei
54926: mäksi osoittautunut sairasloma. Tämän vuoksi           ollut tarkoituskaan pöytäkirjata. Velallisen esit-
54927: käräjäoikeuden huomiota kiinnitetty asioiden           tämän väitteen, joka oli kohdistunut konkurssin
54928: käsittelyn edellyttämään joutuisuuteen. Käräjä-        edellytyksenä olleeseen ulosottomenettelyyn,
54929: tuomareiden sairaslomien aikanakin tulisi pyr-         pöytäkirjaaminen olisi ollut asiallista. Viime kä-
54930: kiä järjestämään menettely siten, ettei asioiden       dessä päätöksen siitä, mitä pöytäkirjaan merki-
54931: käsittely olisi tuona aikana täysin keskeytyneenä      tään, tekee oikeuden puheenjohtaja. Apulaisoi-
54932: (4411/95).                                             keuskansleri oli saattanut edellä selostetun käsi-
54933:                                                        tyksensä käräjäoikeudenjäsenten tietoon (531111
54934:                                                        94).
54935: 6) Haastehakemuksen täydennyskehotuksen
54936: täsmentämisestä
54937:                                                        8) Menettelytavasta päätöksen julistamisessa
54938:     Velkomusasiaa itse hoitanut kantaja oli haas-
54939: tehakemuksessaan maininnut isänsä perikun-                Kihlakunnanoikeus oli lykännyt riita-asian
54940: nan. Käräjäoikeuden ensimmäisessä haasteha-            lausunnon antamista varten. Tuossa käsittelyssä
54941: kemuksen täydennyskehotuksessa oli yksilöi-            kantajan puolelta oli vielä lausuttu pääasiasta
54942: mättömästi vaadittu häntä ilmoittamaan "pesän          sekä annettu jäljennös eräästä asiakirjasta. Kih-
54943: osakkaiden nimet ja osoitteet". Kantaja oli kärä-      lakunnanoikeuden puheenjohtaja oli julistanut
54944: jäoikeuden kansliaan toimittamassaan täyden-           päätöksen välittömästi asianosaisten lausumien
54945: nyksessä ilmoittanut olevansa ainoa pesän osa-         jälkeen ilman, että asianosaiset poistuivat pää-
54946: kas. Koska hänen sisarensa oli kuollut, kantaja        töksen tekemistä varten istuntosalista. Apulais-
54947: oli saattanut käsittää olevansa isänsä kuolinpe-       oikeuskanslerin ratkaisussa on todettu, että vaik-
54948: sän ainoa osakas. Tämän johdosta käräjäoikeu-          ka tässä tapauksessa päätös oli laadittu yhdessä
54949: den olisi toisessa täydennyskehotuksessa tullut        lautamiesten kanssa etukäteen valmiiksi, olisi
54950: nimenomaan mainita, että pyyntö oli tarkoitta-         kantajan lausumien merkitystä asian ratkaisemi-
54951: nut sisaren kuolinpesän osakkaita.                     selle tullut pohtia yhdessä lautamiesten kanssa.
54952:     Laamanninja käräjäoikeuden henkilökunnan           Käsitys oikeasta menettelytavasta saatettu pu-
54953: tietoon saatettu apulaisoikeuskanslerin varamie-       heenjohtajana toimineen tuomarin tietoon
54954: hen käsitys siitä, että käräjäoikeuden täydennys-      (1018/1193).
54955: kehotuksessa olisi ainakin jälkimmäisellä kerral-
54956: la tullut yksiselitteisesti mainita, kenen kuolinpe-
54957: sän osakkaista oli kysymys (18/51195).                 9) Alioikeuden memoriaalipöytäkirjassa nouda-
54958:                                                        tettavasta tarkkuudesta
54959: 
54960: 7) Velallisen lausuman pöytäkirjaamisesta                  Kantelukirjoituksen mukaan rikosjutun kä-
54961: konkurssiasiassa                                       sittelyssä laadittu memoriaalipöytäkirja ja kan-
54962:                                                        tapöytäkirja eivät kaikilta osin vastanneet toi-
54963:   Velkoja oli konkurssisäännön 6 §:n (57/23) l         siaan. Apulaisoikeuskansleri on kanteluun anta-
54964: momentin c kohdan nojalla hakenut velallisen           massaan ratkaisussa- todettuaan, ettei tarkko-
54965:                   4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet kantelut ja muut valvontatoimet                      53
54966: 
54967: ja määräyksiä memoriaalipöytäkirjan pitämises-         vesijättöalueiden osalta ja palauttanut toimituk-
54968: tä sisälly oikeudenkäymiskaaren - todennut,            sen uuteen käsittelyyn.
54969: että jo oikeudenkäynnin julkinen luotettavuus             Koska maaoikeuden puheenjohtaja ja jäsenet
54970: asettaa rajoituksensa pöytäkirjan korjaamisme-         eivät enää olleet virassa, ei heidän menettelynsä
54971: nettelylle. Varsinkin merkityksellisissä jutuissa      ollut antanut aihetta muuhun kuin että apulais-
54972: tulisi jo tuomion julistamisvaiheessa päätösme-        oikeuskansleri oli saattanut heille tiedoksi arvos-
54973: mariaalin olla mahdollisimman täydellinen.             telunsa heidän menettelystään (298/1/93).
54974: Tuomiolauselmaan sinänsä ei tule jälkikäteen
54975: puuttua (578/1/93).
54976:                                                        12) Vakuutusoikeuden päätöksen perustelemi-
54977:                                                        sesta
54978: 10) Raastuvanoikeuden pöytäkirjassa olleen
54979: virheen korjaaminen                                       Vakuutusoikeus oli hylkäävän päätöksensä
54980:                                                        perusteluissa viitannut ainoastaan valituksen
54981:    Raastuvanoikeuden istunnoista laadittuihin          kohteena olevan tarkastuslautakunnan tapatur-
54982: pöytäkirjoihin oli toistuvasti kirjattu vastaajan      mavakuutuslainsäädäntöön perustuvaa kor-
54983: avustajan ammattinimike virheellisesti asianaja-       vausta koskevan päätöksen perusteluihin. Va-
54984: jaksi. Kun virhettä oli pyydetty korjattavaksi,        kuutusoikeuden päätöksen perustelut olivat näin
54985: oikeudenkäymiskaaren 24luvun 10 §:n mukaiset           ollen siten puutteelliset, ettei niistä selkeästi il-
54986: korjaukset oli tehty vain joidenkin kirjausten         mennyt, oliko päätöstä tehtäessä otettu huo-
54987: osalta. Koska asian lopputuloksen kannalta am-         mioon vakuutusoikeudelle toimitettu lääketie-
54988: mattitietoihin jääneellä ristiriidalla ei ollut rat-   teellinen lisäselvitys ja mitkä olivat syyt siihen,
54989: kaisevaa merkitystä eikä sanottu virheellisyys         ettei selvitys ollut antanut aihetta muuttaa tar-
54990: esiintynyt tuomiolauselmassa, asiasta tehty kan-       kastuslautakunnan päätöksen lopputulosta.
54991: telu ei ollut antanut apulaisoikeuskanslerin ta-       Apulaisoikeuskansleri on kanteluasiassa anta-
54992:  holta aihetta muihin toimenpiteisiin kuin että        massaan ratkaisussa kiinnittänyt vakuutusoike-
54993: hän oli kiinnittänyt korjaukset tehneen raastu-        uden huomiota päätösten perustelemiseen (1069/
54994:  vanoikeuden jäsenen huomiota huolellisuuteen          1/94).
54995:  korjauksia tehtäessä (263/1194).
54996:                                                        13-14) Valitusasioiden käsittely lääninoikeu-
54997: 11) Maaoikeuden menettely toimituksen tarkas-          dessa
54998: tamisessa
54999:                                                            Oikeuskansleri on katsonut, että verovali-
55000:    Korkein oikeus oli palauttanut kylän yhteis-        tuksen nykyinen viipyminen lääninoikeudessa
55001: ten vesijättöjen jakotoimituksen maaoikeudelle         selkeästi vaarantaa verovelvollisen oikeustur-
55002: tarkastettavaksi, koska huolimatta maaoikeu-           van.
55003: den jakolain 326 ja 174 §:n nojalla suorittamasta          Verovalitusten keskimääräinen käsittelyaika
55004: tarkastuksesta, toimitukseen oli jäänyt sellaisia      Kymen lääninoikeudessa on vuonna 1994 ollut
55005: puutteita ja virheitä, jotka voitiin korjata vain      31 kuukautta. Vuonna 1990 vireille tulleita va-
55006: jakolain 304 §:n nojalla. Maaoikeudessa suorite-       lituksia on ollut vireillä kaikkiaan 263 kappa-
55007: tun uuden tarkastuksen perusteella vesijätön ja-       letta ja vuonna 1991 vireille tulleita kaikkiaan
55008: kotoimituksessa kahden omistajan yhteisesti            403 kappaletta. Edellä oleva on poikennut siitä
55009: omistamaan tilaan, joka oli jakosopimuksella           perustellusta tavoitteesta, jonka mukaan vero-
55010: jaettu heidän kesken, liitetyt vesijätöt oli luettu    valitukset tulisi voida ratkaista ennen seuraa-
55011: yksin myöhemmin laillistuneessa lohkomistoimi-         van verotuksen valmistumista. Oikeuskansleri
55012: tuksessa muodostuneelle kantatilalle.                  on todennut eduskunnan edellyttäneen erityisen
55013:     Maaoikeus ei ollut jakolain 304 §:n nojalla        huomion kiinnittämistä alemman tason oikai-
55014:  oikeutettu muuttamaan korkeimman oikeuden             su- ja muutoksenhakuasteiden käytännön toi-
55015: jo vahvistamia vesijättöjen omistussuhteita.           mintaedellytyksiin, niin että kyseinen taso
55016:  Korkein oikeus oli sittemmin purkanut vesijätön       muodostuu oikeussuojan painopistealueeksi
55017: jakotoimituksen ja sitä koskevan maaoikeuden           (1090/1/94).
55018:  päätöksen sekä asiassa senjälkeen suoritetut toi-         Apulaisoikeuskansleri on viitaten oikeuskans-
55019:  menpiteet po. kantatilalle yksin rekisteröityjen      lerin edellä mainittuun ratkaisuun dnro 1090/1/
55020: 54                          4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta
55021: 
55022: 94 katsonut, että ympäristölupa-asiaa koskevan             A on katsonut, että tilanne on hänen kannal-
55023: kunnallisvalituksen viipymistä lääninoikeudes-          taan kohtuuton. Häntä syytetään useista tör-
55024: sa, ottaen huomioon asian luonne, oli pidettävä         keistä veropetoksista ja asia on ollut vireillä
55025: liian pitkänä (938/l/94).                               14.11.1990 lähtien. Tullihallitus on esittänyt sa-
55026:                                                         tojen tuhansien markkojen vahingonkorvaus-
55027:                                                         vaatimuksenja A:lla on ulosotossa tullilaitoksen
55028: 15) Verovalitusasioiden käsittelyn joutuisuus           määräämiä veroja myös satojen tuhansien
55029:                                                         markkojen edestä. Hän ei esimerkiksi pääse ha-
55030:     Lääninoikeuden huomiota kiinnitetty tarpeel-        keutumaan velkasaneeraukseen ennen asian
55031: liseen joutuisuuteen verovalitusasioiden käsitte-       ratkaisua.
55032: lyssä. Käsittelyajat olivat erään verovelvollisen          Sen vuoksi A on pyytänyt oikeuskanslerin
55033: kohdalla poikenneet siitä perustellusta tavoit-         kannanottoa siitä, onko oikeuskäytännössä va-
55034: teesta, jonka mukaan verovalitukset tulisi voida        kiintunut tapa lykätä asia ns. uuden ilmoituksen
55035: ratkaista ennen seuraavan verotuksen valmistu-          varaan sopusoinnussa Euroopan ihmisoikeusso-
55036: mista. Ne eivät sinänsä olleet poikkeuksellisen         pimuksen 6 artiklan 1 kappaleen kanssa.
55037: pitkiä (alle kaksi vuotta), kun otetaan huomioon           Lisäksi A on pyytänyt oikeuskansleria tutki-
55038: ratkaisutoimintaan käytettävissä olevat voima-          maan, tulisiko asia ottaa käsiteltäväksi, vaikka
55039: varat.                                                  B:tä ei ollutkaan tavoitettu.
55040:     Verotuksen muutoksenhakujärjestelmän uu-
55041: distamiseen liittyen (HE n:o 14311993 vp.) edus-
55042: kunta on kiinnittänyt huomiota alemman tason
55043: oikaisu- ja muutoksenhakuasteiden käytännön             RATKAISU
55044: toimintaedellytyksiin niin, että tämä taso muo-
55045: dostuu oikeussuojan painopistealueeksi. Päätök-         Tämän asian olen tutkinut.
55046: set on saatava nopeasti ja joutuisasti. Hallitus-
55047: muodon 16 §:n perusoikeussäännöksen (969/95)            Asiaan liittyvistä säädöksistä
55048: mukaan, joka on tullut voimaan 1.8.1995 lukien,
55049: jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi             Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaa-
55050: asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä          miseksi tehdyn yleissopimuksen 6 artiklan 1 kap-
55051: lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa           paleen mukaanjokaisella on oikeus kohtuullisen
55052: tai muussa viranomaisessa (418/l/95).                   ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen
55053:                                                         oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa, riippu-
55054:                                                         mattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimes-
55055: 4.2.4. Muut kannanotot                                  sa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja
55056:                                                         velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta
55057: 1) Asian käsittelyn lykkääminen oikeudessa              rikossyytteestä. Kyseistä yleissopimusta koske-
55058:                                                         vat laki ja asetus ovat tulleet Suomessa voimaan
55059:          Lyhennysote apulaisoikeuskansleri Jukka Pa-    23.5.1990.
55060:        sasen päätöksestä 17.10.1995, dnro 276/1/94 ja       Yleissopimuksen periaatteet on otettu Suo-
55061:        674/1/94                                         men lainsäädännössä huomioon 1.8.1995 voi-
55062:                                                         maantulleessa Suomen Hallitusmuodon II luvun
55063:                                                         16 §:ssä (969/95), jonka mukaan jokaisella on
55064: KANTELUKIRJOITUS                                        oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti
55065:                                                         ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimi-
55066:    A on oikeuskanslerille 22.3.1994 osoittamas-         valtaisessa tuomioistuimessa.
55067: saan kirjoituksessa kertonut, että hän oli ollut            Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7a §:n (708/
55068: vastaajana silloisessa Helsingin raastuvanoikeu-        91) mukaan saman vastaajan tekemiä eri rikok-
55069: dessa käsitellyssä törkeää veropetosta koskevas-        sia tai eri vastaajien tekemää samaa rikosta kos-
55070: sa asiassa. Ensimmäinen käsittely oli ollut             kevat syytteet on käsiteltävä yhdessä, jollei nii-
55071:  14.11.1990 ja kuudennessa käsittelyssä 13.5.1992       den erikseen käsittelemistä pidetä soveliaampa-
55072: raastuvanoikeus oli jättänyt asian uuden ilmoi-         na. Yhdessä käsiteltäviksi otetut eri syytteet saa-
55073: tuksen varaan ja käsiteltäväksi myöhemmin il-           daan myöhemmin erottaa. Samaa vastaajaa tai
55074: moitettavana istuntopäivänä, koska yhtä vastaa-         samaa rikosta koskevat syytteet saadaan kuiten-
55075: jista (B) ei ollut onnistuttu haastamaan.               kin erottaa vain erityisestä syystä.
55076:                     4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet kantelut ja muut valvontatoimet                      55
55077: 
55078:     Samoin on 7 b §:ssä säädetty osatuomiosta.            tunut myös siihen, että tullihallitus ei vielä ollut
55079: Rikosasiassa saadaanjokin yhdessä käsiteltävis-           antanut ratkaisuaan tullauspäätöksistä tehtyihin
55080: tä syytteistä ratkaista ennen muita syytteitä kos-        valituksiin. Tullihallituksen päätös oli annettu
55081: kevan käsittelyn päättymistä. Samaa vastaajaa             20.4.1993 ja se oli tullut lainvoimaiseksi korkeim-
55082: tai samaa rikosta koskevat syytteet saadaan rat-          man hallinto-oikeuden päätöksellä 15.12.1993.
55083: kaista erikseen vain ,jos siihen on olemassa erityi-      Etsintäkoulutettu B oli saatu haastettua 5.8.1994
55084: nen syy. Nämä pykälät ovat tulleet voimaan                ja käräjäoikeuden tuomio rikosasiassa oli annet-
55085: 1.4.1992.                                                 tu 9.11.1994.
55086:     Tapahtuma-aikaan ja edelleen voimassa ole-                A:han ja B:hen kohdistuneet syytteet olivat
55087: vat säännökset asioiden yhdessä käsittelemisestä          suurelta osin koskeneet samoja rikoksia, jolloin
55088: ovat melko ehdottomia. Hallituksen esityksen              syytteiden käsittely ja tuomion antaminen hei-
55089: (40/1990 vp) mukaanjos eri henkilöitä syytetään           dän osaltaan erikseen olisi voimassa olevan lain
55090: osallisuudesta samaan rikokseen, on syytteet kä-          mukaan vaatinut erityistä syytä. Virallinen syyt-
55091: siteltävä säännönmukaisesti samalla kertaa. Yh-           täjä ja tuomioistuin ovat molemmat katsoneet,
55092: teinen käsittely on selvitykseen ja kustannuksiin         että tapauksessa oli pikemminkin erityisiä syitä
55093: nähden tarkoituksenmukaista, koska oikeuden-              syytteiden yhdessä käsittelemiseksi ja päättämi-
55094: käyntiaineisto on pääosin sama kaikkien syyttei-          seksi kuin erottamiseksi. Myös A itse oli syyttei-
55095: den osalta. Yhteisessä käsittelyssä on mahdollis-         siin vastatessaan katsonut, että B:llä oli ollut
55096: ta saattaa osallisille tuomittavat rangaistukset          olennainen osuus tapahtumissa.
55097: keskenään oikeaan suhteeseen ja välttyä näin                  Katson, että silloisella Helsingin raastu-
55098: ristiriitaisilta ratkaisuilta. Osatuomion antami-         vanoikeudella, nykyisellä käräjäoikeudella oli
55099: nen edellyttää, että erikseen ratkaistava jutun osa       ollut oikeus lykätä rikosasian käsittely uuden
55100: voidaan erottaa muusta jutusta ja ratkaista itse-         ilmoituksen varaan eikä tämä menettely ollut
55101:  näisesti. Samaa rikosta koskevat syytteet saa-           kohtuuttomasti vaarantanut syytetyn oikeus-
55102:  daan ratkaista erikseen vain siinä tapauksessa,          turvaa. Asiassa ei ole käynyt ilmi perusteita
55103: että siihen on olemassa erityinen syy.                    siitä, että käräjäoikeuden jäsenet tai kaupun-
55104:      Parhaillaan on vireillä rikosasioiden oikeu-         ginviskaali olisivat menetelleet lain tai virkavel-
55105:  denkäyntimenettelyn uudistaminen. Hallituksen            vollisuuksiensa vastaisesti. Asia ei anna aihetta
55106:  esityksessä (82/1995 vp) todetaan, että saman            enempiin toimenpiteisiin.
55107:  vastaajan tekemiä eri rikoksia tai eri vastaajien            Ks. myös kohta 2.6.2.5).
55108:  tekemää samaa rikosta koskevat syytteet on edel-
55109:  leen käsiteltävä yhdessä, jollei niiden erikseen
55110:  käsittelemistä pidetä soveliaampana. Yhdessä
55111:  käsiteltäväksi otetut eri syytteet saadaan myö-
55112:  hemmin erottaa. Samaa vastaajaa koskevat syyt-           2) Laamannin velvollisuus valvoa käräjäoikeuden
55113:  teet saadaan kuitenkin erottaa vain, jos se on           ratkaisujen lainmukaisuutta
55114:  asian käsittelyn kannalta perusteltua (5 luku
55115:  19 §).Lisäksi 11luvun 5 §:n mukaanjos samassa                Kantelija oli saattanut oikeuskanslerin rat-
55116:  oikeudenkäynnissä käsitellään useampia syyttei-          kaistavaksi laamannin käräjäoikeuden ratkai-
55117:  tä, tuomioistuin voi ratkaista niistä jonkin erik-       sujen lainmukaisuuden valvontaan liittyvän yk-
55118:  seen, vaikka muiden syytteiden käsittely vielä           sittäisen asian. Apulaisoikeuskansleri on ratkai-
55119:  jatkuu. Samaa vastaajaa koskevat syytteet voi-           sussaan todennut, että valvontavelvollisuuttaan
55120:  daan kuitenkin ratkaista erikseen vain, jos se on        laamanni voi toteuttaa seuraamalla tuomiois-
55121:  asian käsittelyn kannalta perusteltua.                   tuimen eri osastojen tai yksittäisten tuomarei-
55122:      Lainmuutoksen jälkeenkin on tarkoitus, että          den ratkaisujen yhdenmukaisuutta. Käytännös-
55123:   sellaiset syytteet, jotka liittyvät kiinteästi yhteen   sä seuranta voidaan toteuttaa niin kuin kante-
55124:  ja joissa on yhteistä todistelua ja samoja kysy-         lossa mainitussa tapauksessa järjestämällä tuo-
55125:   myksiä ratkaistavana, käsitellään yhdessä sa-           mareiden kesken neuvotteluja sekä seuraamalla
55126:  massa jutussa.                                           hovioikeuden valitusten johdosta antamia rat-
55127:                                                           kaisuja. Tuomioistuimen riippumattomuudesta
55128:                                                           seuraa, että laamanni ei voi puuttua tuomarin
55129:  Lykkäysmenettely
55130:                                                           tai tuomareiden yksittäistapauksessa harkinta-
55131:    Helsingin raastuvanoikeuden välipäätös                 valtansa rajoissa tekemään ratkaisuun (85011/
55132:  13.5.1992 oli B:n kuulemistarpeen lisäksi perus-         94).
55133: 
55134:  8 360220P
55135: 56                            4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta
55136: 
55137: 4.3. Rangaistustuomioiden tarkastaminen
55138: 4.3.1. Yleistä
55139: 
55140: Toimenpiteet havaittujen virheiden johdosta
55141: 
55142:                                     Syyte                     Huomautus                  Käsitys tai ohje
55143: 
55144:                          1991 1992 1993 1994 1995 1991 1992 1993 1994 1995 1991 1992 1993 1994 1995
55145: 
55146:  Tuomarit ............    -     1      1    1   -      2     10    8    10     6     6     3   14     17    8
55147: 
55148: 
55149: 
55150: 
55151: 4.3.2. Virkasyyteasiat                                     5-6) Yhteisen vankeusrangaistuksen määräämi-
55152:                                                            nen
55153: 
55154: 1) Rangaistusten yhdistäminen                                 Yhteinen vankeusrangaistus oli määrätty vas-
55155:                                                            toin rikoslain 7 luvun 6 §:n 2 momentin säännös-
55156:    Oikeuskanslerin kertomuksessa 1993 s. 60 ja             tä. Syyksi luetut rikokset oli tehty sen jälkeen,
55157: 1994 s. 50 selostetussa tapauksessa korkein oi-            kun vastaaja oli tuomittu ehdottomaan vankeus-
55158: keus on antanut 23.8.1995 päätöksen, jolla asian-          rangaistukseen, eikä yhteistä vankeusrangaistus-
55159: omainen kihlakunnanoikeuden puheenjohtaja-                 ta siten olisi tullut määrätä aikaisemmin tuomi-
55160: na toiminut hovioikeuden auskultantti on tuo-              tuista ja nyt syyksi luetuista rikoksista. Toisessa
55161: mittu virkavirheestä varoitukseen. Hovioikeus              päätöksessä syyksi luetuista rikoksista olisi tullut
55162: oli puolestaan jättänyt hänet tuosta teosta ran-           määrätä yksi yhteinen vankeusrangaistus rikos-
55163: gaistukseen tuomitsematta. Muutoksenhake-                  lain 7 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti. Aikai-
55164: muksessa apulaisoikeuskansleri katsoi, että läh-           sempi tuomio ei ollut ollut lainvoimainen eikä se
55165: tökohtaisesti alioikeuden puheenjohtajan vas-              siten ollut katkaissut konkurrenssia (26/30/95 ja
55166: tuuta vähentä vänä ei voitu pitää sitä seikkaa, että       38/30/95).
55167: puheenjohtajana oli toiminut tuomioistuinhar-
55168: joittelua suorittanut henkilö.
55169:    Korkein oikeus on po. tuomiessaan nro 3320              4.3.4. Käsitykset
55170: katsonut, että laissa säädettyä lieveropään seu-
55171: raamukseen tuomitseminen oli merkinnyt syyte-
55172: tyn asettamista perusteetta eri asemaan kuin               1-4) Yhteisen vankeusrangaistuksen määräämi-
55173: muut vastaavista teoista tuomittavat henkilöt ja           nen
55174: ollut näin ollen haitallista yleisen edun kannalta.
55175: Edellytyksiä rikoslain 3 luvun 5 §:n 3 momentin               Yhteistä vankeusrangaistusta ei ollut tuomit-
55176: poikkeussäännöksen soveltamiseen ei tässä ta-              tu rikoslain 7 luvun 6 §:n mukaisesti. Aikaisempi
55177: pauksessa ollut (6/50/94).                                 tuomio oli ollut ehdollinen, eikä se niin ollen
55178:                                                            katkaissut konkurrenssia. Syyksi luetuista ja ai-
55179:                                                            kaisemmin syyksi luetuista rikoksista olisi tullut
55180: 4.3.3. Huomautukset                                        määrätä yksi yhteinen vankeusrangaistus. Ri-
55181:                                                            koksista on myöhemmin määrätty yhteinen van-
55182:                                                            keusrangaistus rikoslain ?luvun 7 §:n nojalla (10/
55183: 1-4) Koetusajan pituus                                     30/95, 30/30/95).
55184:                                                               Yhteinen vankeusrangaistus oli määrätty ri-
55185:    Ehdollisen vankeusrangaistuksen koetusaika              koksista, joista yksi oli tehty konkurrenssin kat-
55186: oli määrätty ehdollisesta rangaistuksesta anne-            kaisseen ehdottoman vankeustuomion jälkeen
55187: tun lain 3 §:ssä säädettyä yhden vuoden määräai-           (14/30/95).
55188: kaa huomattavasti lyhyemmäksi (2/30/95, 4/30/                 Yhteinen vankeusrangaistus oli määrätty vas-
55189: 95, 21/30/95, 23/30/95).                                   toin rikoslain ?luvun 6 §:n 2 momentin säännös-
55190:                                            4.4. Rangaistusmääräysten tarkastaminen                                         57
55191: 
55192: tä. Syyksi luetut rikokset oli tehty sen jälkeen,                   mutta hänet oli tuomittu rangaistukseen sovelta-
55193: kun vastaaja oli tuomittu ehdottomaan vankeus-                      matta rikoslain 3luvun 2 §:ää, eikä mainittu, että
55194: rangaistukseen, eikä yhteistä vankeusrangaistus-                    kyseessä oli nuori henkilö. Lisäksi päätöksessä ei
55195: ta siten olisi tullut määrätä aikaisemmin tuomi-                    ollut ilmoitettu niitä painavia syitä, joita ehdolli-
55196: tuista ja nyt syyksi luetuista rikoksista (22/30/95).               sesta rangaistuksesta annetun lain 1 §:n 2 mo-
55197:                                                                     mentissa edellytetään vastaajan tuomitsemiseksi
55198:                                                                     ehdottomaan vankeusrangaistukseen alle 18-
55199: 5-6) Koetusajan pituus                                              vuotiaana tekemästään rikoksesta (13/30/95).
55200: 
55201:    Ehdollisen vankeusrangaistuksen koetusaika
55202: oli määrätty ehdollisesta rangaistuksesta anne-                     8) Korjausmerkintä pöytäkirjaan
55203: tun lain 3 §:ssä säädettyä yhden vuoden määräai-
55204: kaa lyhyemmäksi (12/30/95).                                            Oikeudenkäymiskaaren 24luvun 10 §:n nojal-
55205:    Kolmen tuomitun osalta ehdollisen vankeus-                       la pöytäkirjaan tehtyjä korjauksia ei ollut var-
55206: rangaistuksen koetusaika oli määrätty ehdolli-                      mennettu päiväykselläja korjausmerkinnän teki-
55207: sesta rangaistuksesta annetun lain 3 §:ssä säädet-                  jän allekirjoituksella (25/30/95).
55208: tyä kolmen vuoden enimmäisaikaa pidemmäksi.
55209: Koetusajat oli määrätty päättymään vastaavana
55210: päivänä kolmen vuoden kuluttua koetusajan al-                       4.4. Rangaistusmääräysten tarkastami-
55211: kamisesta eli ne olivat yhtä päivää liian pitkiä                         nen
55212: (34/30/95).
55213:                                                                     4.4.1. Yleistä
55214: 
55215: 7) Sovellettavat lainkohdat                                         Toimenpiteet havaittujen virheiden johdosta
55216: 
55217:    Käräjäoikeuden puheenjohtajan huomiota                              Tuomioistuimille aikaisemmin kuulunut toi-
55218: kiinnitetty nuorta henkilöä koskevien säännös-                      mivalta rangaistusmääräysasioissa oli päättynyt
55219: ten soveltamisessa vaadittavaan huolellisuuteen                     31.1.1993. Rangaistusmääräysmenettelystä an-
55220: ja tarkkuuteen. Syytetty oli ollut rangaistavat                     netulla lailla (692/93) ratkaisuvalta oli 1.1.1994
55221: teot tehdessään 15 vaan ei 18 vuotta täyttänyt,                     lukien siirtynyt syyttäjille.
55222: 
55223: 
55224:                                                Syyte                      Huomautus                 Käsitys tai ohje
55225: 
55226:                                1991 1992 1993 1994 1995 1991 1992 1993 1994 1995               1991 1992 1993 1994 1995
55227: 
55228:  Rangaistusmääräys-
55229:    tuomarit ............           1       2    -      -   -   38     26     21      15    1    8    17   20     9     -
55230:  Syyttäjät* ..............     -       -        -      -   -   16      8      8       7    1   16    11   23     7     -
55231:    lain 692/93 nojalla                                 -   -                              19   13               39     47
55232:  Poliisit* .................   -       -        -      -   -   4      -       1      3    -    15    8     10   43     20
55233: 
55234: * Tapaukset selostettu kohdissa 5.2. ja 5.3.
55235: 
55236: 
55237: 
55238: 
55239: 4.4.2. Huomautus rangaistusmääräystuomarille                        gaistus on rikoslain 35 luvun (769/90) 1 §:n 1
55240:                                                                     momentin mukaan yksi vuosi vankeutta. Ran-
55241: Rangaistusmääräyslain sovellettavuus                                gaistusmääräyslain (146/70) 2 §:n mukaan ky-
55242:                                                                     seistä asiaa ei olisi saanut käsitellä rangaistus-
55243:   Syytetty oli tuomittu rangaistusmääräysme-                        määräysmenettelyssä ( 155/31/94).
55244: nettelyssä vahingonteosta, jonka enimmäisran-
55245: 
55246: 8 360220P
55247: 58                          4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta
55248: 
55249: 4.5. Purkuesitykset korkeimmalle oikeu-                suurimman sallitun korkeuden ylittävää ajoneu-
55250:      delle                                             voa ilman hänelle myönnettyä poikkeuslupaa.
55251:                                                        Erikoiskuljetuslupa oli myönnetty kuljetuksen
55252: 4.5.1. Rangaistuspäätösten ja rangaistusmää-           tilaajalle, joten kysessä oli ollut laillinen kuljetus.
55253:        räysten tarkastamisesta aiheutuneet             Rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain
55254:        purkuesitykset                                  (692/93) 18 §ei soveltunut tapaukseen (14/611/
55255:                                                        95).
55256: 1-2) Väärällä nimellä tuomitut
55257: 
55258:    Syytetyn ilmoitettua poliisille väärän nimen        2) Väärällä nimellä tuomitut
55259: rangaistusmääräys oli kohdistunut väärään hen-
55260: kilöön (24/31/95, ll/31/95).                              Syytetyn ilmoitettua viranomaisille väärän ni-
55261:                                                        men rangaistusmääräys oli kohdistunut väärään
55262:                                                        henkilöön. (Tapauksia oli yhteensä 20 kpl, esim.
55263: 4.5.2. Syyttäjän aloitteeseen perustuneet esityk-      42/611/95.)
55264:        set rangaistuspäätöksen purkamiseksi
55265: 
55266: 1) Tyytymättömyyden ilmoituksen katoaminen             4.5.4. Korkeimman oikeuden vastaukset
55267: tuomioistuimen kansliassa
55268:                                                           Vuoden 1994 esitykset, jotka olivat edellistä
55269:    Korkeimmalta oikeudelta haettu menetetyn            oikeuskanslerin kertomusta laadittaessa vielä
55270: määräajan palauttamista valituksen tekemiseen          ratkaisematta, ovat johtaneet tarkoitettuun tu-
55271: käräjäoikeuden tuomiosta murhapolttaa koske-           lokseen.
55272: vassa asiassa. Apulaisnimismies oli toimittanut           Vuoden 1995 esitykset ovat johtaneet tarkoi-
55273: tyytymättömyyden ilmoituksen lähetin välityk-          tettuun tulokseen.
55274: sellä käräjäoikeuden kansliaan kirjekuoressa,
55275: jossa oli ollut myös muita asiakirjoja. Syyttäjä oli
55276: valitusaikana voinut todeta, ettei tyytymättö-
55277: myyden ilmoitusta ollut saapunut käräjäoikeu-
55278: den kansliaan. Sen vuoksi syyttäjä ei ollut valitta-
55279: nut käräjäoikeuden tuomiosta. Myöhemmin oli            4.6. Esitykset hovioikeuksille ja poisto-
55280: havaittu, että tyytymättömyyden ilmoitus oli kä-            hakemukset käräjäoikeuksille
55281: räjäoikeuden kansliassa epähuomiossa jäänyt
55282: syyttäjän kirjekuoreen, josta muut asiakirjat oli
55283: poistettu. Kirjekuoressa oli ollut merkintä siitä,     4.6.1. Rangaistuspäätösten ja rangaistusmäärä-
55284: että se sisälsi myös tyytymättömyyden ilmoituk-               ysten tarkastamisesta aiheutuneet esityk-
55285: sen (18/611/95).                                              set ja poistohakemukset
55286: 
55287:                                                           Käräjäoikeus on virallisen syyttäjän rangais-
55288: 2) Samasta sakosta kaksi muuntorangaistusta            tusmääräysmenettelystä annetun lain 18 §:n no-
55289:                                                        jalla tekemien hakemusten johdosta poistanut
55290:    Käräjäoikeuden muuntorangaistuspäätök-              virheelliset rangaistusmääräykset, yhteensä 23
55291: seen sisältyneistä sakoista kaksi oli jo saman kä-     kappaletta (esim. 82/31/94 ja 10/31/95).
55292: räjäoikeuden aikaisemmin julistamalla päätök-             Yhdessä tapauksessa virallinen syyttäjä on
55293: sellä muunnettu vankeudeksi (34/611/95).               hakenut virheellisen rangaistusmääräyksen pois-
55294:                                                        toa käräjäoikeude1ta (45/31/95).
55295: 
55296: 4.5.3. Syyttäjän aloitteeseen perustuneet esityk-
55297:        set rangaistusmääräysten purkamiseksi           4.6.2. Hovioikeuksien vastaukset
55298: 
55299: 1) Perusteeton rangaistusmääräys                          Vuoden 1994 esitykset, jotka olivat edellistä
55300:                                                        oikeuskanslerin kertomusta laadittaessa vielä
55301:    Vastaajalle oli annettu liikennerikkomuksesta       ratkaisematta, ovat johtaneet tarkoitettuun tu-
55302: rangaistusmääräys, koska hän oli kuljettanut           lokseen.
55303:                                        4.7. Eräät muut tapaukset                                        59
55304: 
55305: 4. 7. Eräät muut tapaukset                               Tuomioistuimen perusteluissa oli todettu asi-
55306:                                                       anomistajan aivojen ruhjoutuneen pysyvästi.
55307: 1) Esitys oikeusministeriölle asian käsittelyä        Hänen vammojensa haitta-aste oli ollut 80 %:n
55308: hovioikeudessa koskevien säännösten muuttami-         luokkaa ja tilaa oli ollut pidettävä pysyvänä.
55309: seksi                                                 Vastaajan tahallisesti aiheuttamat vaikeat ruu-
55310:                                                       miinvammat ja hengenvaara oli otettu huomioon
55311:     Työryhmä oli 28.12.1995 jättänyt oikeusmi-        pahoinpitelyrikoksen tärkeysarvostelussa ja ran-
55312: nisteriölle otsikossa mainitun ehdotuksen, joka       gaistuksen mittaaamisessa. Syyskuun 1 päivänä
55313: oli perustunut hovioikeustoimikunnan 1989lop-         1995 voimaan tulleen rikoslain uuden 21 luvun
55314: pumietintöön (1992:20) ja siitä annettuihin lau-      mukaan kuolemantuottamuksen enimmäisran-
55315: suntoihin. Apulaisoikeuskansleri on ottanut           gaistus on 2 vuotta vankeutta eikä säännös nyky-
55316: kantaa ehdotukseen lähinnä ehdotetun oikeu-           muodossaan täytä syytetyn vahingoksi tapahtu-
55317: denkäymiskaaren 27 luvun muutosehdotuksen             van purun edellytyksiä.
55318: johdosta katsoen, että säännökset ovat käyttö-           Siinäkään tapauksessa, että vastaaja olisi tör-
55319: kelpoisia ja täydentävät rikosasiain käsittelyssä     keän pahoinpitelyn lisäksi tuomittu myös törke-
55320: muuten noudatettavaa järjestelmää. Esitysehdo-        ästä kuolemantuottamuksesta ei ole todennä-
55321: tuksen perustelut eivät täysin vastaa sitä kuvaa,     köistä, että rikokseen olisi ollut sovellettava olen-
55322: mikä apulaisoikeuskanslerilla on hovioikeudessa       naisesti ankarampaa rangaistussäännöstä. Sen
55323: ensiasteena käsiteltävissä rikosasioissa tällä het-   vuoksi apulaisoikeuskansleri ei ole katsonut ai-
55324: kellä noudatettavasta käytännöstä. Tämän              heelliseksi ryhtyä toimenpiteisiin hovioikeuden
55325: vuoksi oikeusministeriölle on lähetetty tiedoksi      päätöksen purkamiseksi oikeudenkäymiskaaren
55326: oikeuskanslerinvirastossa laadittu muistio, jossa     31 luvun 9 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla (50/
55327: on käsitelty asiaa myös käräjäoikeuksien valvon-      611/95).
55328: nanja syyttäjäntoimen kannalta. Lisäksi hovioi-
55329: keuksista on hankittu oikeuskanslerinvirastoon
55330: asiaa koskeva selvitys, josta laadittu yhteenveto     3) Purkuhakemuksen palauttaminen syyttäjälle
55331:  on myöhemmin 8.3.1996 toimitettu oikeusminis-
55332:  teriölle (5/51/96).                                      Kaupunginviskaali oli esittänyt antamansa
55333:                                                       rangaistusmääräyksen purkamista, koska henki-
55334:                                                       lö, jolle rangaistusvaatimus oli annettu valvonta-
55335: 2) Syyttäjän purkuhakemus syytetyn vahingoksi         määräyksen rikkomisen johdosta, oli esittänyt
55336:                                                       sotilaspassinsa rangaistusvaatimuksen tiedok-
55337:    Syyttäjä oli pyytänyt oikeuskansleria ryhty-       siantaneelle poliisimiehelle vastustaruisajan ku-
55338: mään toimenpiteisiin hovioikeuden lainvoimai-         luessa ja hänelle oli tuolloin ilmoitettu rangais-
55339: sen päätöksen purkamiseksi. Vastaaja oli vuon-        tusvaatimuksen peruuttamisesta.
55340: na 1991 tuomittu törkeästä pahoinpitelystä                Syyttäjälie on ilmoitettu, että hänen tulee itse
55341: 2 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistukseen.           tehdä asiaa koskeva hakemus käräjäoikeudelle.
55342: Asianomistaja oli kuollut vuonna 1994. Kuole-          Sen vuoksi apulaisoikeuskansleri ei ole katsonut
55343: ma oli tapahtumatietojen ja ruumiinavauslöy-          aiheelliseksi ryhtyä toimenpiteisiin kyseisen ran-
55344: dösten perusteella luokiteltu pahoinpitelyn seu-      gaistusmääräyksen purkamiseksi (28/611/95).
55345: rauksena aiheutuneen vamman jälki tilasta jo h tu-
55346: vaksi henkirikokseksi.
55347: 60       5. Syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimen sekä muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta
55348: 
55349: 
55350: 
55351: 
55352:      5. Syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimen sekä muun oikeudenhoidon
55353:                                  laillisuusvalvonta
55354: 5.1. Yleiskatsaus                                          Rangaistusmääräysmenettelyssä ratkaisuval-
55355:                                                        ta on 1.1.1994 alkaen siirtynyt tuomioistuimilta
55356:     Oikeudenhoitoon laajemmassa mielessä lue-          virallisille syyttäjille. Oikeusrekisterikeskus on
55357: taan syyttäjän-, poliisi- ja ulosottotoimi, joihin     vuonna 1995lähettänyt oikeuskanslerinvirastol-
55358: kohdistuvaa valvontaa käsitellään tässä jaksos-        le 239 virheelliseksi havaittua rangaistusmäärä-
55359: sa. Useiden oikeudenhoitoviranomaisten toi-            ystä,jotka on käsitelty rangaistusmääräysmenet-
55360: menpiteet, kuten tuomioistuinten toiminnan li-         telystä annetun uuden lain (692/93) nojalla. Ran-
55361: säksi poliisin, syyttäjän ja ulosottoviranomaisten     gaistusmääräyksen antaa nyt syyttäjä. Lisäksi
55362: menettely, saattavat tulla arvioitaviksi oikeus-       oikeuskanslerin määräämänä apulaissyyttäjänä
55363: kanslerinvirastossa tutkittavana olevassa asias-       toimiva poliisimies voi antaa rangaistusmäärä-
55364: sa.                                                    yksen liikenne- tai tullirikosta koskevassa asias-
55365:     Eräät tähän asiaryhmään kuuluvat kantelut,         sa.
55366: ennen muuta vankikantelut, on siirretty edus-              Käräjäoikeus voi hakemuksesta poistaa ran-
55367: kunnan oikeusasiamiehen käsiteltäviksi valtio-         gaistusmääräyksen, jos menettelyssä on tapahtu-
55368: neuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oi-            nut oikeudenkäymiskaaren 31luvun 1§:ssä mää-
55369: keusasiamiehen tehtävien jaosta annetun lain           ritelty tuomiovirhe taijos rangaistusmääräys pe-
55370: (1224/90) nojalla.                                     rustuu väärään lain soveltamiseen. Syyttäjän on
55371:     Kertomusvuoden aikana oikeuskanslerinvi-           korjattava rangaistusmääräyksessä havaitse-
55372: rastoon on tullut tutkittaviksi 131 sellaista kante-   mansa kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu siihen
55373: loa (121 vuonna 1994), jotka ovat kohdistuneet         rinnastettava selvä virhe, jos rangaistusmääräys
55374: syyttäjien toimintaan. Suurimman osan niistä           ei muutu kotjauksen johdosta ankarammaksi.
55375: ovat muodostaneet syyttäjien syyteharkintaa            Tämä on vähentänyt purkuhakemusten määrää.
55376: koskevat kantelut. Kohdassa on esitetty omana              Toimenpiteitä         rangaistusmääräysasioissa
55377: alaryhmänään         syyttämättäjättämispäätösten      ovat aiheuttaneet sekä selvät lainvastaisuudet
55378: johdosta lausutut käsitykset. Oikeuskanslerinvi-       että toistuva puutteellisten rangaistusmääräys-
55379: raston harjoittamassa rangaistuspäätösten tar-         ten antaminen. Syyttäjien osalta toimenpiteitä
55380: kastustoiminnassa on valvottu syyttäjien ja polii-     on ollut 60 kappaletta ja poliisin osalta 20 kappa-
55381: sin menettelyä. Tässä yhteydessä samoin kuin           letta. Valvonta on ilmeisesti vähentänyt virheitä.
55382: kanteluasioita tutkittaessa on kiinnitetty huo-            Oikeudenhoitoviranomaisia koskevista kan-
55383: miota muun ohessa siihen, ovatko oikeudenhoi-          teluista suuren alaryhmän ovat muodostaneet
55384: toviranomaiset käsitelleet tehtäviinsä kuuluneet       poliisin menettelyä koskevat kantelut, niin kuin
55385: asiat riittävän joutuisasti.                           edellisinäkin vuosina. Poliisiin kohdistuneita
55386:     Syyttäjiä koskevissa asioissa on mm. ollut esil-   kanteluja on kertomusvuonna tullut tutkittaviksi
55387: lä kysymys syyteharkintaa koskevien tietojen           149 (118 vuonna 1994). Useimmissa tapauksissa
55388: antamisesta. Myös syyttäjän esteellisyyteen on         kysymys on ollut poliisin menettelystä epäillyn
55389: jouduttu puuttumaan. Syyttämättäjättämisestä           rikoksen tutkintaa suorittavana esitutkintavi-
55390: tehtyjen kantelujen perusteella on kiinnitetty         ranomaisena. Osa poliisiviranomaisten toimin-
55391: huomiota mm. päätösten perustelemiseen työta-          taan kohdistuneista kanteluista on koskenut po-
55392: paturma-asiassa ja päätöksiin työntekijän järjes-      liisin tehtäviä lupahallintoviranomaisena taikka
55393: täytymisvapauden loukkaamista koskevissa               menettelyä liikenteen valvonnassa, järjestystä yl-
55394: asioissa. Kaupunginviskaalin huomiota on kiin-         läpidettäessä tai muussa vastaavassa toiminnas-
55395: nitetty haasteaikojen porrastamiseen.                  sa.
55396:                                  5.2. Syyttäjäntoimen laillisuusvalvonta                                 61
55397: 
55398:    Ulosottoviranomaisia koskevia kanteluita on         ki oli ollut sen merkittävä velkoja. Sanotusta
55399: tullut kertomusvuonna vireille 29 (34 vuonna           säästöpankista ja kahdesta muusta pankista oli
55400: 1994). Ne ovat koskeneet pääasiallisesti menette-      sittemmin muodostettu uusi pankki. Nimismies
55401: lyä ulosotossa. Ulosottoviranomaisille on vuon-        oli kuulunut sen hallintoneuvostoon saadessaan
55402: na 1995 annettu 3 huomautusta. Ne ovat koske-          virallisena syyttäjänä yhtiön konkurssiin liittyviä
55403: neet ulosottoperusteen puuttumista, laiminlyön-        rikoksia koskevan asian syyteharkintaansa.
55404: tiä tehdä ennakkoperuutus etsintäkuulutusrekis-        Konkurssirikoksilla oli loukattu yhtiön velkoji-
55405: teriin ja menettelyä asiakirjojen julkisuutta kos-     en etua.
55406: kevassa asiassa. Suojaosuuden huomioimaHa                 Nimismies oli suorittanut asiassa syyteharkin-
55407: jättämistä ulosmittauksessa ja ylimitoitetun vir-      nan ja ajanut syytettä jutun ensimmäisissä käsit-
55408: ka-avun käyttöä tiedoksiannossa koskevissa             telyissä. Viranomaistoiminnan perusperiaattei-
55409: asioissa on lausuttu vastaisen varalle käsitys lain-   siin kuuluu, ettei virkamies käsittele asiaa esteel-
55410: mukaisen menettelyn noudattamisesta. Apulais-          lisenä. Tämän vuoksi hänen ei olisi tullut suorit-
55411: oikeuskansleri on vielä kiinnittänyt huomiota          taa asiassa syyteharkintaa eikä ajaa syytettä
55412: nimismiehen menettelyyn ilmeiseen alihintaan           (570/1194).
55413: tapahtuneen kiinteistön pakkohuutokaupan
55414: johdosta; ulosottolakia on täydennetty näiltä
55415: osin.                                                  5.2.1.2. Oikeuskanslerinviraston omasta aloit-
55416:     Erästä julkista kaupanvahvistajaa on huo-                   teesta
55417: mautettu menettelyn virheellisyydestä hänen
55418: suoritettuaanjulkiselle kaupanvahvistajalle kuu-       1) Syyteharkintaan kuuluvien tietojen antaminen
55419: luneita tehtäviä senkin jälkeen, kun hänelle an-
55420:  nettu kaupanvahvistajan määräys oli jo lakan-            Kaupunginviskaali oli sanomalehdessä ja tele-
55421: nut.                                                   visiouutisissa julkistetuissa haastatteluissa arvi-
55422:     Valtiollisiin vaaleihin liittyen voidaan mainita   oinut syyllisyyteen liittyviä kysymyksiä, vaikka
55423:  oikeuskanslerin kannanotto mielipidetieduste-         asiassa ei ollut vielä suoritettu syyteharkintaa.
55424:  luistaja kannatusmittauksista ns. exit poli-tutki-    Syyttäjä oli mm. lausunut, ettei hän toistaiseksi
55425:  musten yhteydessä.                                    ollut lainkaan vakuuttunut rikoksesta epäiltyjen
55426:     Edellä selostetuista sekä muuhun oikeuden-         syyllistymisestä rikokseen.
55427:  hoitoon kohdistuneista kanteluista ja muusta             Oikeuskanslerin päätöksessä on todettu, että
55428:  valvontatoiminnasta johtuneet toimenpiteet ja         kaupunginviskaalin julkisuuteen antamat tiedot
55429:  kannanotot esitetään tässä jaksossa.                  ovat sellaisia yleisten asiakirjain julkisuudesta
55430:                                                        annetun lain 4 §:ssä tarkoitettuja viralliselle syyt-
55431:                                                        täjälle rikoksesta tulleita tietoja, jotka tulevat
55432:                                                        julkisiksi, kun asia on ollut esillä oikeudessa tai
55433: 5.2. Syyttäjäntoimen laillisuusvalvonta                jätetty silleen.
55434:                                                           Kyseisten ei-julkisten tietojen ja arvioiden jul-
55435: 5.2.1. Huomautukset                                    kistaminen ennen niiden lainmukaista julkiseksi-
55436:                                                        tuloajankohtaa saattaa haitata asian selvittämis-
55437: 5.2.1.1. Syyttäjään kohdistuneet kantelut              tä. Tällöin tiedot voidaan jättää antamatta jopa
55438:                                                        asianosaisellekin mainitun lain 19 §:n 3 momen-
55439: 1) Syyttäjän esteellisyydestä                          tin 1 kohdan mukaan. Myös oikeuskanslerin oh-
55440:                                                        jeiden (Oikeuskanslerin ohjeita syyttäjille 1986, s.
55441:    Syyttäjänä toimineelle nimismiehelle annettu        47) mukaan syyttäjän on tietoja antaessaan nou-
55442: huomautus virkavelvollisuuksien vastaisesta me-        datettava tarpeellista pidäHyvyyttä siten, ettei
55443: nettelystä ja samalla kiinnitetty hänen huomio-        tiedottamisen johdosta esitutkinta vaikeudu.
55444: taan virallisen syyttäjän toiminnassa noudatetta-         Kaupunginviskaali oli julkisuuteen antamis-
55445: viin esteellisyyttä koskeviin periaatteisiin erityi-   saan lausunnoissa asettanut poliisin johtopää-
55446: sesti sen luottamuksen kannalta, jota syytehar-        tökset kyseenalaisiksi saattaen näin toimien vai-
55447: kinnan ja oikeudenkäynnin puolueettomuudelta           keuttaa asiassa mahdollisesti vielä suoritettavia
55448: edellytetään.                                          tutkintatoimia. Hän oli myös ennenaikaisilla lau-
55449:    Nimismies oli säästöpankin hallituksen jäse-        sunnoillaan syyteharkintaan kuuluvista asioista
55450: nenä osallistunut lainojen myöntämiseen eräälle        saattanut kyseenalaisiksi edellytyksensä ratkais-
55451: yhtiölle. Yhtiön mentyä konkurssiin säästöpank-        ta asia riippumattomana syyttäjänä.
55452: 62       5. Syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimen sekä muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta
55453: 
55454:    Kaupunginviskaalin oli edellä mainittujen          päätöksessään, että lausunnon antaminen oli
55455: säännösten ja oikeuskanslerin ohjeen valossa          rauennut. Lisäksi rangaistusmääräys oli annettu
55456: katsottava toimineen valtion virkamieslain (750/      rangaistusvaatimuksen viimeisenä vastustamis-
55457: 94) 17 §:n vastaisesti antaessaan tietoja asiasta,    päivänä (116/31/94).
55458: jota sen laadun vuoksi ei ilmeisesti saa ilmaista.
55459: Kaupunginviskaalilie annettiin huomautus hä-          5) Erityisvanhentuminen
55460: nen virheellisen menettelynsä johdosta (3/62/95).
55461:                                                          Syyttäjänä toiminut apulaisnimismies oli vah-
55462: 2) Virheellinen tyytymättömyydenilmoitus              vistanut rangaistusvaatimuksen, vaikka sen tie-
55463:                                                       doksiantamisesta oli kulunut enemmän kuin yksi
55464:    Virallinen syyttäjä oli toiminut kihlakunnan-      vuosi. Asiaa selvitettäessä kävi lisäksi ilmi, että
55465: oikeudessa myös asianomistajan asiamiehenä.           syytetty oli vastustanut rangaistusvaatimusta ja
55466: Syyttäjä oli ilmoittanut kihlakunnanoikeuden          että käräjäoikeus oli tuominnut hänet samasta
55467: päätökseen tyytymättömyyttä siinä määrin yksi-        teosta rangaistukseen (54/31/95).
55468: löimättömästi, että siitä oli aiheutunut asian-
55469: omistajan tyytymättömyydenilmoituksen osalta          6)Vastustamisaikana annettu rangaistusmääräys
55470: epäselvyyttä. Virallista syyttäjää huomautettu
55471: vastaisen varalle hänen virheellisestä menettelys-        Apulaissyyttäjä oli vahvistanut kaksi rangais-
55472: tään ilmoittaessaan tyytymättömyyttä alioikeu-        tusvaatimusta, vaikka rangaistusmääräysmenet-
55473: den päätökseen. Tyytymättömyydenilmoitus oli          telylain (692/93) 8 §:n mukainen vastustamisaika
55474: tehtävä siinä määrin tarkasti ja yksiselitteisesti,   ei ollut vielä kulunut umpeen. Apulaissyyttäjä oli
55475: ettei ilmoituksen laajuudesta syntynyt myöhem-        lisäksi vahvistanut rangaistusvaatimuksen, josta
55476: min epäselvyyttä (3/50/95).                           oli puuttunut merkintä viimeisestä vastustamis-
55477:                                                       päivästä (29/31/95).
55478: 
55479: 5.2.1.3. Syyttäjien lain 692/93 nojalla antamien      7) Vastustamisosoitus
55480:          rangaistusmääräysten tarkastaminen
55481:                                                          Syyttäjä oli antanut seitsemän rangaistusmää-
55482: 1--4) Tuomioistuimen käsiteltäväksi ilmoitettu        räystä, joista viiteen oli viimeinen vastustamis-
55483: asia                                                  päivä merkitty virheellisesti. Lisäksi yhdestä oli
55484:                                                       puuttunut rangaistusvaatimuksen viimeinen vas-
55485:    Syytetty oli ilmoittanut vastustavansa ran-        tustamispäivä ja yhdestä ratkaisupäivä (1 05/31/
55486: gaistusvaatimusta. Syyttäjänä toiminut nimis-         94).
55487: mies oli asiaa käräjäoikeuden istunnossa käsitel-
55488: täessä luopunut vaatimasta rangaistusta. Hän oli      8) Syyttäjän toimivalta
55489: tämän jälkeen kuitenkin vahvistanut rangaistus-
55490: vaatimuksen. Huomattuaan virheensä nimismies             Apulaissyyttäjänä toiminut komisario oli an-
55491: oli yrittänyt korjata tilannettä rangaistusmäärä-     tanut rangaistusmääräyksen, vaikka rikkomus
55492: ysmenettelylain 19 §:n nojalla, vaikka oikea me-      oli tapahtunut toisen syyttäjäpiirin alueella, jon-
55493: nettely olisi ollut hakea saman lain 18 §:n nojalla   ka syyttäjälle vastustamisilmoitus oli merkitty
55494: rangaistusmääräyksen poistamista käräjäoikeu-         tehtäväksi. Lisäksi apulaissyyttäjä oli toisessa
55495: delta (28/31/95).                                     tapauksessa antanut rangaistusmääräyksen,
55496:    Rangaistusmääräys oli annettu, vaikka syytet-      vaikka rangaistusvaatimuksen viimeinen vastus-
55497: ty oli ilmoittanut asian tuomioistuimen käsiteltä-    tamispäivä oli ollut virheellinen (37/31/95).
55498: väksi. Käräjäoikeus oli tuominnut syytetyn sa-
55499: masta teosta rangaistukseen. Lisäksi toisessa ta-     9) Rangaistusmääräyslomakkeen täyttäminen
55500: pauksessa rangaistusmääräyksen viimeinen vas-
55501: tustamispäivä oli puuttunut (82/31/94 ja 153/31/         Kaupunginviskaali oli vahvistanut yhdeksän
55502: 94).                                                  rangaistusvaatimusta, joista viidessä vastusta-
55503:    Apulaissyyttäjänä toiminut komisario oli an-       misosoitus oli ollut puutteellinen. Lisäksi kol-
55504: tanut rangaistusmääräyksen, vaikka asia oli il-       messa tapauksessa nuorena henkilönä tehtyä te-
55505: moitettu tuomioistuimen käsiteltäväksi. Käräjä-       koa koskevaa lainkohtaa ei ollut merkitty ja yh-
55506: oikeudessa esiintynyt syyttäjä oli kuitenkin luo-     dessä asiaa ei ollut ratkaistu vaaditun menettä-
55507: punut syytteestä,joten käräjäoikeus oli todennut      misseuraamuksen osalta (2/31/95).
55508:                                  5.2. Syyttäjäntoimen laillisuusvalvonta                                63
55509: 
55510: 10--11) Kaksi rangaistusmääräystä samasta              sen määräämisestä ja muuttanut rangaistusvaa-
55511: teosta                                                 timuksen ratkaisuosan ilmoitusta vastaavaksi
55512:                                                        (45/31195).
55513:     Epäiliylle oli annettu tiedoksi rangaistusvaati-
55514: mus. Vs. nimismies oli rikkomuksesta epäillyn
55515: otettua yhteyttä määrännyt, että hänelle oli an-       5.2.1.4. Syyttäjien lain 146/70 nojalla esittämien
55516: nettava tiedoksi uusi päiväsakon rahamäärän                     rangaistusvaatimusten tarkastaminen
55517: osalta korjattu rangaistusvaatimus. Vs. nimis-
55518: mies ei ollut kuitenkaan huolehtinut ensimmäi-         Rangaistusmääräyslain sovellettavuus
55519: sen rangaistusvaatimuksen asianmukaisesta pe-
55520: ruuttamisesta, minkä lisäksi hän oli vahvistanut          Syyttäjä oli vaatinut rangaistusta vahingonte-
55521: sen. Nimismies oli tämän jälkeen vahvistanut           osta, jonka enimmäisrangaistus on rikoslain 35
55522: jälkimmäisen rangaistusvaatimuksen. Epäillyn           luvun (769/90) 1 §:n 1 momentin mukaan yksi
55523: otettua myöhemmin yhteyttä nimismiespiiriin            vuosi vankeutta. Asiaa ei siten olisi rangaistus-
55524: nimismies oli yrittänyt peruuttaa ensiksi tiedok-      määräyslain (146/70) 2 §:n mukaan saanut käsi-
55525: siannettua rangaistusvaatimusta, vaikka asiassa        tellä rangaistusmääräysmenettelyssä (155/31/
55526: olisi tullut tehdä rangaistusmääräysmenettely-         94).
55527: lain 18 §:n mukainen hakemus käräjäoikeudelle.
55528: Sekä nimismiestä että vs. nimismiestä huomau-
55529: tettu vastaisen varalle virheellisestä menettelystä.   5.2.2. Ohjeet ja käsitykset
55530:  Käräjäoikeus oli nimismiehen hakemuksesta
55531: poistanut ensimmäiseksi annetun rangaistus-            5.2.2.1. Kantelut syyttämättäjättämisestä
55532:  määräyksen (151131/94).
55533:     Syytetylie oli annettu tiedoksi rangaistusvaati-   1) Syyteoikeuden vanhentuminen
55534:  mus, johon hän oli ilmoittanut tulonsa liian suu-
55535:  riksi. Ennen asian ratkaisemista syytetty oli il-        Kaupunginviskaali oli katsonut rikoslain 27
55536:  moittanut nimismiespiiriin tapahtuneesta vir-         luvun 1 §:n 1 momentissa rangaistavaksi säädet-
55537:  heestä. Nimismies oli, saatuaan ainoastaan ran-       tyä, vastoin parempaa tietoa tehtyä herjausta
55538:  gaistusvaatimuksen E-kappaleen haltuunsa,             koskevan syyteoikeuden vanhentuneeksi sillä pe-
55539:  määrännyt poliisimiehen antamaan syytetylle           rusteella, että asianomistaja ei ollut ilmoittanut
55540:  tiedoksi uuden hänen tulojaan vastaavan ran-          rikosta syytteeseen pantavaksi vuoden kuluessa
55541:  gaistusvaatimuksen ja ilmoittamaan samalla en-        siitä kun hän oli saanut tiedon rikoksesta ja sen
55542:  simmäisen sakon mitätöimisestä. Myöhemmin,            tekijästä.
55543:  kun asiassa annetut rangaistusvaatimukset tuli-           Epäilty herjaus ei ollut tullut kolmannen tie-
55544:  vat nimismiehelle, oli hän vahvistanut ne molem-      toon ennen kuin aikaisintaan 24.11.1993. Asian-
55545:  mat (98/31/95).                                       omistaja oli vaatinut rangaistusta teosta
55546:                                                        30.8.1994 eli siis ajoissa. Kaupunginviskaalin
55547:                                                        huomiota kiinnitetty virallisen syyttäjän viran-
55548: 12-13) Rangaistusmääräyksen peruuttaminen              hoidon edellyttämään huolellisuuteen ja tark-
55549:                                                        kuuteen (931/1/94).
55550:     Syyttäjä oli päättänyt jättää rangaistusmäärä-
55551: yksen antamatta ja ilmoittanut asiasta suullisesti
55552: syytetylle. Hän oli kuitenkin vahingossa antanut       2) Syyttämättäjättämispäätös henkirikosasiassa
55553: rangaistusmääräyksen. Syyttäjä oli tämän jäl-
55554: keen yrittänyt peruuttaa rangaistusvaatimuksen,           Kaupunginviskaali oli murhaa ynnä muuta
55555: vaikka oikea menettely olisi ollut hakea rangais-      koskevassa jutussa syyttänyt vain toista esitut-
55556: tusmääräyksen poistamista käräjäoikeudelta             kinnassa kanssasyylliseksi epäiltyä toisen kans-
55557: (1 0/31/95).                                           sasyylliseksi epäillyn kertomuksen perusteella.
55558:     Apulaisnimismies oli yrittänyt peruuttaa jo        Viimeksi mainitun osalta oli tehty syyttämättä-
55559: annettua rangaistusmääräystä ja vahvistanut tä-        jättämispäätös riittävän näytön puuttumisen pe-
55560: män jälkeen uuden samaa tekoa koskevan ran-            rusteella. Tuon epäillyn kertomus oli muodosta-
55561: gaistusvaatimuksen. Lisäksi hän oli kahdessa ta-       nut jutussa ainoan suoranaisen näytön teosta.
55562: pauksessa rangaistusmääräyksen antamisen jäl-          Syyttäjä ei ollut riittävästi perustellut syyttämät-
55563: keen laatinut ilmoituksen lievemmän rangaistuk-        täjättämispäätöstään. Hänen huomiotaan kiin-
55564: 
55565:  9 360220P
55566: 64       5. Syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimen sekä muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta
55567: 
55568: nitetty perusteluvelvollisuuden merkitykseen tä-     tyistä syistä, vaan että siihen olivat vaikuttaneet
55569: mänkaltaisessa tapauksessa (2911/95).                myös hänen eroamisensa ammattiosaston jäse-
55570:                                                      nyydestä ja eräiden muiden työntekijöiden hä-
55571:                                                      neen sen vuoksi vuosina 1991 ja 1992kohdistama
55572: 3) Päätösten perusteleminen työtapaturma-            painostus. Apulaisnimismies oli päättänyt jättää
55573: asiassa                                              syytteet nostamatta muita työntekijöitä vastaan,
55574:                                                      koska jutussa ei ollut tullut ilmi näyttöä siitä, että
55575:    Tuotantolaitoksen lastausalueella sattuneessa     he olisivat menettelyllään syyllistyneet laitto-
55576: työtapaturmassa työntekijä oli jäänyt pyörä-         maan uhkaukseen tai kiristykseen. Työntekijän
55577: kuormaajan yliajamaksi ja loukkaantunut saa-         kantelossa pyydettiin syytteiden nostamista mui-
55578: den ruumiinvammoja, joiden seurauksena hän           ta työntekijöitä vastaan mm. sillä perusteella,
55579: oli välittömästi saanut surmansa. Työsuojelupii-     että he olisivat syyllistyneet yhdistymis- taijärjes-
55580: ri oli asian johdosta antamassaan lausunnossa        täytymisvapauden loukkaamiseen.
55581: esittänyt syytteitä nostettaviksi. Kaupunginvis-        Kanteluun antamassaan ratkaisussa apulais-
55582: kaali oli päättänyt näytön puuttumisen vuoksi        oikeuskansleri on todennut, että yhdistymisva-
55583: jättää syytteet nostamatta pyöräkuormaajan           paus sinänsä kuuluu Hallitusmuodossa turvat-
55584: kuljettajaa vastaan hänen viakseen epäillystä        tuihin kansalaisten perusoikeuksiin. Työrikoksia
55585: kuolemantuottamuksesta ja työnantajan kolmea         koskevat rangaistussäännökset on nyttemmin si-
55586: edustajaa vastaan heidän viakseen epäillyistä        sällytetty rikoslain 47 luvun säännöksiin, mutta
55587: työturvallisuuslain säännösten rikkomisesta ja       työntekijöidenjärjestäytymisvapauden loukkaa-
55588: kuolemantuottamuksesta. Asiasta tehdyssä kan-        mista koskevaa 5 §:n säännöstä ei voi soveltaa
55589: telossa pyydettiin syytteiden nostamista työnan-     takautuvasti. Asiassa ei ole muutoinkaan tullut
55590: tajan edustajia vastaan.                             ilmi riittävää näyttöä siitä, että työntekijät olisi-
55591:    Kanteluun antamassaan ratkaisussa apulais-        vat syyllistyneet heidän viakseen epäiltyihin mui-
55592: oikeuskansleri on todennut, että kaupunginvis-       hin rikoksiin (517/1195).
55593: kaali oli ilmeisesti katsonut, ettei työnantajan
55594: edustajien menettelyllä ollut ollut suoranaista
55595: syy-yhteyttä työntekijän kuolemaan. Näin kau-        5) Syyttämättäjättämispäätösten riittävä peruste-
55596: punginviskaalin ratkaisujen lopputulosta, syyt-      leminen
55597: teiden nostamatta jättämistä, ei voida pitää vir-
55598: heellisenä. Ratkaisussa on kiinnitetty kaupun-          Apulaisnimismiehen huomiota kiinnitetty
55599: ginviskaalin huomiota siihen, että päätösperus-      syyttämättäjättämispäätösten riittävään perus-
55600: telujen asianmukaisuus, riittävyys ja vakuutta-      telemiseen. Päätösten perusteluosassa oli kerrot-
55601: vuus ovat kaikki sellaisia kysymyksiä, jotka syyt-   tu tapahtumatietoihin kuuluvia seikkoja kuten
55602: täjän on otettava huomioonjättäessään syytteen       oikeudenkäyntikirjelmien sisältöä ja oikeuden-
55603: nostamatta rikoksesta, jonka osalta on tullut        käynnissä esitettyjä väitteitä. Näytön puuttumi-
55604: esille sekä syytteen nostamista tukevaa että sitä    sen vuoksi tehdyn syyttämättäjättämispäätöksen
55605: vastaan olevaa näyttöä. Syyttäjän suorittamaan       perusteluista olisi pitänyt käydä ilmi, mistä tun-
55606: näytön riittävyyden arviointiin kuuluu olennai-      nusmerkistötekijästä ei ollut näyttöä. Toisen
55607: sena osana myös johtopäätösten tekeminen ja          epäillyn rikoksen osalta olisi lisäksi voinut tode-
55608: niiden esittäminen päätösperusteluissa siten, että   ta, miksei tunnusmerkistö ollut toteutunut asian-
55609: se mahdollisimman suuressa määrin vakuuttaa          omistajan väittämällä tavalla (540/1195).
55610: lukijoita näyttöarvion ja johtopäätösten oikeelli-
55611: suudesta (392/1/94).
55612:                                                      5.2.2.2. Syyttäjään kohdistuneet muut kantelut
55613: 
55614: 4) Päätökset työntekijän järjestäytymisvapauden      1) Viivyttely syyteharkinnassa
55615: loukkaamista koskevassa asiassa
55616:                                                         Nimismiehen huomiota kiinnitetty syyttäjäitä
55617:     Työnantaja oli tuotannollisten ja taloudellis-   myös talousrikosten syyteharkinnassa edellytet-
55618: ten syiden vuoksi irtisanonut sellaisen työnteki-    tävään joutuisuuteen. Nimismies oli kantelun
55619: jän työsuhteen, joka oli eronnut ammattiliitosta.    johdosta antanut oikeuskanslerinvirastolle ta-
55620: Työntekijä oli rikosilmoituksessaan epäillyt, et-    lousrikosasian syyteharkinta-aikaa koskevan
55621: tei irtisanominen ollut johtunut pelkästään esite-   selvityksen siinä vaiheessa, kun juttu oli ollut
55622:                                 5.2. Syyttäjäntoimen laillisuusvalvonta                                65
55623: 
55624: syyteharkinnassa yli puoli vuotta. Tuolloin hän       tiedottamisesta haastattamalla heidät oikeuden-
55625: oli ilmoittanut ratkaisevansaasian yhden vuoden       käyntiin ennen syyttämättäjättämispäätösten
55626: kokonaissyyteharkinta-ajassa. Syyteharkinta ju-       postittamista taikka perustella syyttämättäjättä-
55627: tussa oli kuitenkin kestänyt yli puolitoista vuotta   mispäätökset siten, ettei perusteluissa olisi ilmoi-
55628: eikä jutun ensimmäinen tuomioistuinkäsittely          tettu syytteiden nostamisesta heitä vastaan. Se ei
55629: ollut ollut kuin noin kahden vuoden kuluttua          ollutkaan syyttämättäjättämisratkaisujen perus-
55630: syyteharkinnan alkamisesta. Nimismies ei ollut        telujen sisältö huomioon ottaen tarpeellista.
55631: esittänyt hyväksyttävää syytä syyteharkinnan          Näin olisi voitu välttyä siltä, että rikoksesta
55632: viipymiselle ja sille, ettei hän ollut ratkaissut     epäilty sai tiedon häntä vastaan nostettavasta
55633: asiaa selvityksessään ilmoittamassaan ajassa (57/     syytteestä lehdistön välityksellä (985/1/94).
55634: 1/94).
55635: 
55636:                                                       4) Syyteharkintaa koskevat harkintavallan rajat
55637: 2) Haasteaikojen porrastamisesta
55638:                                                          Nimismiehen huomiota kiinnitetty vastaisen
55639:    Kaupunginviskaali oli haastanut kaikkien jut-      varalle näytön huolelliseen kokonaisarviointiin
55640: tujen asianosaiset samalle kellonajalle. Puheena      syyteharkinnassa. Nimismies oli esitutkinnan
55641: olevaa syyttäjää lukuunottamatta kaupunginvis-        päätyttyä nostanut syytteen maastomerkin vää-
55642: kaalinvirastossa oli noudatettu tuntijakoon pe-       rentämisestä, vaikka sitä ennen rajankäyntitoi-
55643: rustuvaa haastamiskäytäntöä. Oikeuskansleri           mituksen toimitusmiesten ja sittemmin maaoike-
55644: on ratkaisussaan kiinnittänyt kaupunginviskaa-        uden sekä korkeimman oikeuden mukaan olijää-
55645: lin huomiota siihen, mitä hän oli syyttäjistön        nyt näyttämättä, että rajapyykkejä olisi siirretty
55646: neuvottelupäivien yhteydessä sekä Syyttäjäsano-       niiden oikeilta paikoiltaan ja vaikka esitutkin-
55647: missa esitetyissä kannanotoissaan ja kirjeessään      nassa ei ollut ilmennyt uutta asiaan vaikuttavaa
55648: hovioikeuksien presidenteille haastamisen por-        selvitystä (35811/95).
55649: rastamisen merkityksestä oikeusturvan saamisen
55650: edellytysten parantamiseksi lausunut (Oikeus-
55651: kanslerin kertomus 1994 siv. 44-45).                  5.2.2.3. Syyttäjien lain 692/93 nojalla antamien
55652:    Lisäksi oikeuskansleri on ratkaisussaan täh-                rangaistusmääräysten tarkastamiseen
55653: dentänyt alioikeuden puheenjohtajalle tuoma-                   liittyvät käsitykset
55654: rinohjeisiin sisältyvää periaatetta, jonka mukaan
55655: tuomarin pitää sävyisästi puhutella niitä, jotka      1) Päiväsakon rahamäärä
55656: tulevat oikeuden eteen. Periaate on voimassa
55657: myös nykyoikeudessa (415/1/94).                          Päiväsakon rahamäärä oli vahvistettu päivä-
55658:                                                       sakon rahamäärän määräämisestä annetussa
55659:                                                       asetuksessa säädettyä 20 markan vähimmäis-
55660: 3) Syyttäjän toimenpiteiden julkistaminen             määrää pienemmäksi (20/31/95, 42/31/95, 52/31/
55661:                                                       95).
55662:     Syyttäjä oli kahdeksan vastaajan osalta seitse-
55663: mästä eri talousrikoksesta laatimissaan syyttä-
55664: mättäjättämispäätöksissä kertonut nostavansa          2-16) Vastustamisosoitus
55665: syytteen kirjanpitorikoksesta kahta muuta sa-
55666: massa esitutkinnassa kuulusteltua henkilöä vas-          Syyttäjä oli vahvistanut kolme rangaistusvaa-
55667: taan. Näin syytteet oli saatettu ainakin syyttä-      timusta, vaikka niissä oli ollut virheellinen vii-
55668: mättäjätettyjen tietoon. Sanomalehden toimitta-       meistä vastustamispäivää koskeva merkintä. Li-
55669: ja oli ilmeisesti syyttämättäjättämispäätöksistä      säksi kahdessa tapauksessa tiedoksiautopäivä oli
55670: saanut tiedon syytteen nostamisesta. Sanomaleh-       merkitty virheellisesti (144/31/94, 63/31/95, 65/
55671: ti oli julkaissut syytteitä koskevan uutisen, jossa   31/95).
55672: syytteeseen asetettavat henkilöt oli mainittu ni-        Tullisyyttäjä oli vahvistanut kaksi rangaistus-
55673: meltä, ennen kuin heidät oli haastettu vastaajiksi.   vaatimusta, joista toisesta oli puuttunut viimei-
55674:     Syyttäjänä toimineen nimismiehen huomiota         nen vastustamispäivä ja toiseen se oli merkitty
55675: kiinnitetty syyttäjän toimenpiteiden julkistamis-     virheellisesti (135/31/94).
55676: ta koskeviin periaatteisiin. Nimismies olisi voi-        Syyttäjä oli antanut rangaistusmääräyksen,
55677: nut huolehtia syytteeseen asetettaville henkilöille   vaikka rangaistusvaatimuksen vastustamispaik-
55678: 
55679: 9 360220P
55680: 66       5. Syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimen sekä muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta
55681: 
55682: ka ja viimeinen vastustamispäivä olivat puuttu-        mään alaisinaan toimivien syyttäjien huomiota
55683: neet (147/31194, 91/31195).                            siihen, että rangaistusvaatimuksen peruuttami-
55684:    Rangaistusvaatimuksen vastustamisaika oli           nen ei ole mahdollista rangaistusmääräyksen an-
55685: ollut alle viikon pituinen. Lisäksi kahdessa muus-     tamisen jälkeen (24/31/95).
55686: sa rangaistusvaatimuksessa oli ollut muuten vir-          Nimismies oli tehnyt päätöksen rangaistus-
55687: heellinen viimeinen vastustamispäivä ja kolmes-        vaatimuksen peruuttamisesta. Hän ei ollut kui-
55688: sa tapauksessa syyttäjä oli jättänyt asian ratkai-     tenkaan tehnyt peruuttamisesta merkintää ran-
55689: sematta vaadituo menettämisseuraamuksen                gaistusvaatimusilmoitukseen, joten apulaissyyt-
55690: osalta (137/31194, 143/31194, 58/31195).               täjä, jolle rangaistusvaatimus oli toimitettu, oli
55691:    Apulaissyyttäjä oli antanut rangaistusmäärä-        antanut rangaistusmääräyksen. Nimismiehen
55692: yksen, vaikka rangaistusvaatimuksen viimeiseksi        virheellisen menettelyn takia syytetty oli tuo-
55693: vastustamispäiväksi oli merkitty tiedoksianto-         mittu kahteen kertaan samasta teosta (25/31/
55694: päivä (14/31195).                                      95).
55695:    Rangaistusmääräyksen ratkaisupäivä oli mer-
55696: kitty aikaisemmaksi kuin rangaistusvaatimuk-
55697: seen merkitty vastustamispäivä. Asianomaiselle         21-22) Menettämisseuraamus
55698: tullisyyttäjälle todettu, että rangaistusmääräys-
55699: asiakirjoja ei tule esitäyttää niin valmiiksi, että       Rangaistusvaatimuksissa tarkoitettuja asioita
55700: tämänkaltaisia virheitä pääsee tapahtumaan (94/        ei ollut ratkaistu vaadittujen menettämisseuraa-
55701: 31195).                                                musten osalta (103/31194, 129/31/94).
55702:    Syyttäjä oli antanut kaksi rangaistusmääräys-
55703: tä, vaikka rangaistusvaatimusilmoituksiin ei ol-
55704: lut merkitty viimeistä vastustamispäivää tai se oli    23-30) Rangaistusmääräyslomakkeen täyttämi-
55705: ollut virheellinen (1 00/31/94, 102/31194, 19/31195,   nen
55706: 33/31195).
55707:    Nimismies oli antanut kolme rangaistusmää-             Apulaisnimismies ei ollut merkinnyt rangais-
55708: räystä, joista yhdestä oli puuttunut viimeistä vas-    tusvaatimuksessa tarkoitettua asiaa ratkaistuksi
55709: tustamispäivää koskeva merkintä ja kahdessa            vaadituo menettämisseuraamuksen osalta. Li-
55710: tämä merkintä oli ollut virheellinen (69/31195).       säksi hän oli antanut viisi rangaistusmääräystä,
55711:                                                        joista yhdessä oli ollut virheellinen rangaistus-
55712:                                                        vaatimuksen viimeinen vastustamispäivä, yhdes-
55713: 17-18) Rangaistusvaatimuksen tiedoksiauto-             sä oli ollut virheellinen rangaistusvaatimuksen
55714: merkintä                                               tiedoksiantopäivä ja kolmessa oli ollut puutteita
55715:                                                        epäillyn kuulustelumerkinnöissä. Yhdessä näistä
55716:    Apulaissyyttäjä oli antanut kaksi rangaistus-       oli myös viitattu ajoneuvoasetukseen (233/82),
55717: määräystä, vaikka rangaistusvaatimusten tie-           joka ei ollut ollut enää tekohetkellä voimassa
55718: doksiantomerkinnät olivat puuttuneet (141131/          (150/31/94).
55719: 94).                                                      Syyttäjä oli antanut neljä rangaistusmääräys-
55720:    Rangaistusmääräykset oli annettu, vaikka toi-       tä, vaikka kahdesta rangaistusvaatimuksesta oli
55721: sesta rangaistusvaatimuksesta oli puuttunut tie-       puuttunut merkintä epäillyn kuulustelemisesta
55722: doksiantomerkinnät ja toiseen rangaistusvaati-         ja kahteen muuhun ei ollut merkitty rangaistus-
55723: mukseen oli merkitty viimeiseksi vastustamispäi-       vaatimuksen viimeistä vastustamispäivää (119/
55724: väksi tiedoksiantopäivä (86/31195).                    31/94, 5/31/95).
55725:                                                           Syyttäjä oli vahvistanut kolme rangaistus-
55726:                                                        vaatimusta, joista oli puuttunut merkintä rikos-
55727: 19-20) Rangaistusvaatimuksen peruuttaminen             lain 3luvun 2 §:stä tai sitä vastaavasta lausumas-
55728:                                                        ta, vaikka tuomitut olivat olleet 15-17 vuotiai-
55729:    Apulaissyyttäjä oli käyttänyt rangaistusvaati-      ta. Toisessa tapauksessa oli lisäksi ilmoitettu
55730: muksen peruuttamista varten tarkoitettua ilmoi-        kaksi rikosnimikettä ja kaksi varsinaista ran-
55731: tuslomaketta keskeyttääkseen rangaistusmäärä-          gaistussäännöstä saman teon osalta (8/31/95, 9/
55732: yksen täytäntöönpanon. Tapauksessa syytetty            31/95).
55733: oli ilmoittanut viranomaisille väärän nimen, jol-         Apulaisnimismies oli antanut kolme rangais-
55734: loin rangaistusmääräys oli kohdistunut väärään         tusmääräystä, joihin ei ollut merkitty rikosni-
55735: henkilöön. Nimismiestä kehotettu kiinnittä-            mikettä eikä varsinaista rangaistussäännöstä.
55736:                                  5.2. Syyttäjäntoimen laillisuusvalvonta                                67
55737: 
55738: Lisäksi hän oli antanut rangaistusmääräyksen,             Syytetylie oli annettu tiedoksi liikenteen vaa-
55739: josta oli puuttunut merkintä epäillyn kuulustele-      rantamista ja liikennerikkamusta koskeva ran-
55740: misesta (4/31195).                                     gaistusvaatimus. Ennen asian ratkaisemista syy-
55741:    Syyttäjä oli antanut viisi rangaistusmääräystä,     tetty oli ilmoittanut nimismiespiiriin, että hän oli
55742: joista yhdessä oli ollut virheellinen viimeinen vas-   ilmoittanut tulonsa liian suuriksi rangaistusvaa-
55743: tustaruispäivä ja neljästä oli puuttunut merkintä      timusta laadittaessa. Nimismies oli tämän takia
55744: siitä, että syytetty oli tehnyt rikkomuksen nuore-     asian ratkaistessaan määrännyt syytetylle lie-
55745: na henkilönä (121/31194).                              vemmän rangaistuksen, kuin mitä rangaistus-
55746:     Rangaistusmääräys oli annettu, vaikka rikko-       vaatimuksessa oli vaadittu. Syytetylie oli tämän
55747: muksen tekoaika oli merkitty virheellisesti. 11-       jälkeen annettu virheellisesti tiedoksi uusi, syyte-
55748: moitetun tekoajan mukaan syyteoikeus olisi ol-         tyn tulotietojen osalta korjattu rangaistusvaati-
55749: lut vanhentunut. Asianomaista syyttäjää on ke-         mus, jonka vahvistamisen seurauksena syytetty
55750: hotettu korjaamaan virhe rangaistusmääräysme-          tuli tuomituksi kahteen kertaan samasta teosta.
55751: nettely lain 19 §:n mukaisesti (148/31194).            Jälkimmäisen rangaistusvaatimuksen vahvista-
55752:                                                        neen syyttäjän huomiota kiinnitetty rangaistus-
55753:                                                        määräysasioiden käsittelyssä vaadittavaan huo-
55754: 31-32) Rangaistusmääräysmenettelylain                  lellisuuteen ja tarkkuuteen (71131195).
55755: sovellettavuus
55756: 
55757:    Apulaissyyttäjänä toiminut rikoskomisario           36--40) Tuomioistuimen käsiteltäväksi ilmoitettu
55758: oli antanut rangaistusmääräyksen liikennepaos-         asia
55759: ta, josta tieliikennelain (267/81) 101 §:n mukaan
55760: voidaan tuomita vankeuteen enintään yhdeksi                Syyttäjä oli antanut rangaistusmääräyksen,
55761: vuodeksi.        Rangaistusmääräysmenettelylain        vaikka syytetty oli ilmoittanut asian tuomioistui-
55762: (692/93) 1 §:n mukaan kyseistä asiaa ei olisi saa-     men käsiteltäväksi. Käräjäoikeus oli jättänyt
55763: nut käsitellä rangaistusmääräysmenettelyssä.           syytetyn rangaistukseen tuomitsematta ( 12/311
55764: Käräjäoikeus oli syyttäjän hakemuksesta poista-        95).
55765: nut rangaistusmääräyksen (154/31194).                      Apulaissyyttäjä oli antanut rangaistusmää-
55766:     Syyttäjä oli antanut rangaistusmääräyksen          räyksen, vaikka syytetty oli ilmoittanut asian
55767: ruumiinvamman tuottamuksesta, josta rikos-             tuomioistuimen käsiteltäväksi. Käräjäoikeus oli
55768: lain 21 luvun 10 §:n mukaan voidaan tuomita            tuominnut syytetyn samasta teosta rangaistuk-
55769: vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Asiaa           seen. Tapauksessa ei ollut selvinnyt, miksi syyttä-
55770: ei olisi siten saanut rangaistusmääräysmenet-          jälle tarkoitettu kappale mainitusta ilmoitukses-
55771: telylain (692/93) 1 §:n mukaan käsitellä rangais-      ta ei ollut saapunut apulaissyyttäjälle. Kaupun-
55772: tusmääräysmenettelyssä. Huomattuaan virheen-           ginviskaalia kehotettu kiinnittämään alaistensa
55773: sä syyttäjä oli ryhtynyt toimenpiteisiin virheel-      huomiota rangaistusmääräysasioiden käsittelys-
55774: lisen rangaistusmääräyksen poistamiseksi. (76/         sä vaadittavaan huolellisuuteen ja tarkkuuteen
55775: 31195).                                                (40/31/95, 70/31195).
55776:                                                           Syytetty oli vastustanut hänelle tiedoksiannet-
55777:                                                        tua rangaistusvaatimusta. Vastustamista koske-
55778: 33-35) Kaksi rangaistusmääräystä samasta               van ilmoituksen laatimisen yhteydessä tästä ei
55779: teosta                                                 ollut kuitenkaan tehty merkintää rangaistusvaa-
55780:                                                        timukseen, joten syyttäjä oli vahvistanut sen.
55781:     Apulaisnimismiestä oli kehotettu huolehti-         Rangaistusvaatimuksen vahvistaneen ja syyte-
55782:  maan rangaistusmääräysmenettelylain 18 §:n            tylle oikeudessa samasta teosta rangaistusta vaa-
55783:  mukaisen hakemuksen tekemisestä käräjäoikeu-          tineen apulaisnimismiehen huomiota kiinnitetty
55784:  delle rangaistusmääräyksen poistamiseksi. Ta-         rangaistusmääräyasioissa vaadittavaan huolelli-
55785:  pauksessa poliisi oli antanut tiedoksi rangaistus-    suuteen ja tarkkuuteen (67/31/95, 75/31195).
55786:  vaatimuksen, vaikka aikaisempaa samaa tekoa
55787:  koskenutta rangaistusvaatimusta ei ollut peruu-
55788:  tettu (31131/95).                                     41) Rangaistusvaatimuksen peruuttaminen
55789:     Syyttäjä oli antanut rangaistusmääräyksen,
55790:  vaikka tuomitulle oli jo annettu samaa tekoa            Tapauksessa syytetty oli syyllistynyt kahteen
55791:  koskeva rangaistusmääräys (152/31194).                näpistykseen. Teoista rangaistusvaatimuksia an-
55792: 68       5. Syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimen sekä muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta
55793: 
55794: nettaessa hän oli kertonut poliisille toisen henki-   5.2.3. Muut kannanotot
55795: lön nimen, jolloin rangaistusmääräykset olivat
55796: kohdistuneet väärään henkilöön. Syyttäjä oli          1) Seuraamusluonteinen syyttämättäjättämispää-
55797: myöhemmin virheellisesti katsonut, ettei ran-         tös
55798: gaistusmääräyksiä ollut vielä annettu ja yrittänyt
55799: peruuttaa rangaistusvaatimukset, vaikka oikea            Lääninsyyttäjä oli syyttämättäjättämispää-
55800: menettely olisi ollut hakea rangaistusmääräysten      töksessään katsonut vankilan johtajan syyllisty-
55801: purkamista korkeimmalta oikeudelta (11131195).        neen tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rik-
55802:                                                       komiseen, mutta jättänyt syytteen nostamatta,
55803:                                                       koska virheellistä menettelyä oli kokonaisuutena
55804:                                                       arvioiden pidettävä vähäisenä.
55805: 42) Rangaistusmääräyksen ratkaisupäivä                   Tapauksessa oli ollut erimielisyyttä siitä, oliko
55806:                                                       vankilassa olevan tuomitun oleskelupaikkakun-
55807:    Apulaisnimismies oli päivännyt kolme ran-          ta se vankilapaikkakunta, jossa hän tosiasialli-
55808: gaistusvaatimusta vahvistetuiksi rangaistusmää-       sesti on vai se vankilapaikkakun ta, jossa hän on
55809: räysmenettelylain (692/93) 8 §:ssä säädetyn vas-      kirjoilla. Asia oli ollut tulkinnanvarainenja van-
55810: tustamisajan kuluessa (43/31195).                     kilan johtaja oli menetellyt vankeinhoito-osas-
55811:                                                       ton antamien ohjeiden mukaisesti. Apulaisoike-
55812:                                                       uskansleri on katsonut, ettei vankilan johtaja
55813: 43) Ilmoitus rangaistusmääräysasiasta                 toimimalla vankeinhoito-osaston antamien oh-
55814:                                                       jeiden mukaan ollut rikkonut virkavelvollisuut-
55815:    Apulaisnimismies oli rangaistusmääräyksen          taan.
55816: annettuaan toimittanut siitä ilmoituksen oikeus-         Oikeuskanslerin syyttäjille ja vankeinhoito-
55817: ministeriöön rangaistusmääräysmenettelystä an-        osaston vankeinhoitoviranomaisille antamien
55818: netun asetuksen (1026/93) 8 §:n vastaisesti vasta     ohjeiden mukaan yhteisen vankeusrangaistuk-
55819: 10 kuukauden kuluttua. Viivyttelynjohdosta rat-       sen määrääminen täytäntöönpanovaiheessa
55820: kaisupäivä ja -numero sijoittuivat eri vuosille.      edellyttää hyvää yhteistyötä syyttäjän, vankein-
55821: Oikeusministeriön tieduste1tua syytä ristiriitaan     hoitoviranomaisten ja tuomioistuimen välillä.
55822: apulaisnimismies oli korjannut rangaistusmää-         Korostettu tällaisen, mieluummin jo etukäteen
55823: räystä siten, että hän oli merkinnyt ratkaisupäi-     tapahtuvan molemminpuoleisen yhteistyön mer-
55824: väksi korjaushetkellä vasta tulevaisuudessa ole-      kitystä (262/l/94).
55825: van päivämäärän. Tällöin rangaistusvaatimuk-
55826: sen tiedoksiantamisen ja korjatun ratkaisupäi-
55827: vän välinen aika tuli rangaistusmääräysmenette-       2) Rikoksentekijän pakoa varmistaneen henkilön
55828: lylain (692/93) 11 §:ssä mainittua yhtä vuotta pi-    syyllisyyden arvioiminen
55829: demmäksi, mikä oli vastoin tosiasiallista tilan-
55830: netta (41131195).                                        Esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä todista-
55831:                                                       jana kuulusteltu henkilö oli tosiasiassa edistänyt
55832:                                                       surmaamis- ja ryöstörikoksia varmistamalla ri-
55833: 44) Syyttäjän toimivalta                              koksentekijän paon tapahtumapaikalta. Asiassa
55834:                                                       oli epäselvää, oliko hän tehnyt sen tahallaan.
55835:    Apulaisnimismies oli vahvistanut rangaistus-       A vunantoon syyllistyminen olisi edellyttänyt,
55836: vaatimuksen, vaikka rikkomus oli tapahtunut           että avunantaja olisi tiennyt, mistä rikoksesta oli
55837: toisen syyttäjäpiirin alueella ja jonka syyttäjälle   kysymys ja kuinka hänen oman menettelynsä oli
55838: vastustamisilmoitus oli merkitty tehtäväksi (72/      määrä edistää sitä.
55839: 31195).                                                  Kaupunginviskaali oli katsonut, ettei ollut
55840:                                                       syytteen nostamiseksi riittäviä perusteita epäillä,
55841:                                                       että mainittu henkilö olisi autolla syrjäiselle ta-
55842: 45) Puutteellinen rangaistusvaatimus                  pahtumapaikalle mennessään ja siellä rikoksen-
55843:                                                       tekijää odottaessaan tahallaan edistänyt ryöstö-
55844:    Syyttäjä oli antanut kaksi rangaistusmääräys-      rikosta saati surmaamisrikosta. Kaupunginvis-
55845: tä, vaikka rangaistusvaatimuksissa ei ollut mer-      kaali ei ollut käyttänyt väärin harkintavaltaansa
55846: kintää asianomistajan suostumuksesta (83/31/          päätyessään sanottuun ratkaisuun. Hänellä oli
55847: 95).                                                  ollut mahdollisuus oikeudenkäynnin suullisissa
55848:                                    5.3. Poliisitoimen laillisuusvalvonta                                  69
55849: 
55850: käsittelyissä arvioida asiassa esitetyn näytön luo-    polttojen selvittämisessä, ja sitten kuulustellut
55851: tettavuutta. Asiakirjoista välittyvä kuva ei ollut     häntä murhapoltoista epäiltynä. Poliisitoimenpi-
55852: yhtä kattava. Tämän vuoksi apulaisoikeuskans-          teissä ei ollut noudatettu esitutkintalain noutoa
55853: lerilla ei kantelun johdosta ollut syytä puuttua       ja pakkokeinolain kotietsintää koskevia sään-
55854: kaupunginviskaalin ratkaisuun käräjäoikeudes-          nöksiä. Nuorukaisen oli ollut vaikea valvoa oi-
55855: sa vireillä olevassa asiassa. Kaupunginviskaalilla     keuksiaan kerrotussa tilanteessa ja hänen suostu-
55856: oli kuitenkin edelleen oikeus mainitun henkilön        muksensa toimenpiteisiin oli ollut kyseenalainen.
55857: todistajana kuulemisesta huolimatta nostaa hän-           Rikostutkijoiden tietoon saatettu apulaisoike-
55858: tä vastaan syyte, mikäli katsoi oikeudenkäynnis-       uskanslerin käsitys, jonka mukaan yhteydenot-
55859: sä perusteita siihen ilmenneen (7/51195).              topyynnössä oli tarpeettomasti mainittu henki-
55860:                                                        lön todistaja-asemasta. Asianmukaista olisi ollut
55861:                                                        ilmoittaa, että hänen asemansa kuulustelussa oli
55862: 5.3. Poliisitoimen laillisuusvalvonta                  epäselvä. Poliisilaitoksen huomiota kiinnitetty
55863:                                                        siihen, että mikäli poliisin taholta puututaan
55864: 5.3.1. Esitys                                          kansalaisten perusoikeuksiin, toimenpiteet tulee
55865:                                                        suorittaa laissa säädettyjä menettelytapoja nou-
55866: Esitys ohjeiden antamisesta poliisille                 dattaen (58/1/95).
55867: 
55868:    Rikoslain 2luvun 14 a §:n (578/95) mukaan
55869: sotilasarvon menettäminen ei enää ole ehdotto-         2) Epäillyn holhoojalle varattava tilaisuus olla
55870: mana rangaistusseuraamuksena tietyn laatuises-         läsnä kuulustelussa
55871: ta rikoksesta tai tietyn suuruisesta vapausran-
55872: gaistuksesta, vaan tuomioistuimen tulee kussa-            Rikostutkijoiden tietoon saatettu apulaisoike-
55873: kin tapauksessa erikseen päättää siitä, onko tuo-      uskanslerin käsitys siitä, että epäillyn holhoojalle
55874: mitun henkilön sotilasarvo julistettava menete-        on varattava tilaisuus olla läsnä kuulustelussa.
55875: tyksi. Jotta tuomioistuin voisi asiaa harkita, tuo-    Rikostutkijat olivat kuulustelleet !?-vuotiasta
55876: mioistuimella tulee olla luotettava tieto tuomitta-    epäiltyä törkeästä vahingonteosta, varkaudesta
55877: van henkilön sotilasarvosta. Syytettynä olevan         ja rattijuopumuksesta varaamatta epäillyn van-
55878: henkilön sotilasarvon ilmoittamisesta tuomiois-        hemmille ja ensimmäisen kuulustelun osalta
55879: tuimelle vastaa viimekädessä virallinen syyttäjä.      myös sosiaalilautakunnan edustajalle tilaisuutta
55880:     Kun lainkohtaa säädettäessä ei ole otettu huo-     olla läsnä kuulustelussa (58/1/95).
55881: mioon syyttäjän mahdollisuutta sotilasarvon sel-
55882: vittämiseen, oikeuskansleri on esittänyt sisäasi-
55883: ainministeriölle, että ministeriö antaisi poliisille   3) Esitutkinnan viivästyminen
55884: ohjeet siitä, että poliisi esitutkintaa rikoksenjoh-
55885: dosta suorittaessaan samalla kysyisi syylliseksi          Kahta epäiltyä ympäristörikosta koskevat esi-
55886: epäiliyltä henkilöltä hänen sotilasarvoaan tai         tutkinnat olivat kestäneet noin kolme ja puoli ja
55887: että poliisi mahdollisuuksiensa mukaan muulla          lähes neljä vuotta. Tutkintojen alkuvaiheessa oli
55888:  tavoin hankkisi kyseisen tiedon (19/51/95).           suoritettu alustavia tutkintatoimia, mutta tut-
55889:                                                        kintoja ei ollut viivytyksettä saatettu loppuun.
55890:                                                        Tähän oli vaikuttanut tutkiotaosaston suuri työ-
55891: 5.3.2. Ohjeet ja käsitykset                            määrä. Apulaisoikeuskanslerin varamies kiinnit-
55892:                                                        ti nimismiehen ja tutkinnanjohtajan huomiota
55893: 5.3.2.1. Poliisiin kohdistuneet kantelut               siihen, että tutkinnanjohtajan olisi tullut viipy-
55894:                                                        mättä huolehtia kummankin esitutkinnan lop-
55895:  1) Poliisin suorittamista esitutkintatoimenpiteistä   puun saattamisesta ja päättää, oliko esitutkinta-
55896:                                                        lain 43 §:n mukaan aihetta saattaa asia syyttäjän
55897:     Rikostutkija oli jättänyt 17-vuotiaalle henki-     harkittavaksi (7311/95).
55898:  lölle yhteydenottopyynnön,jonka mukaan polii-
55899:  si halusi kuulustella häntä lähinnä todistajana
55900:  epäiltyjen murhapolttojen johdosta. Yhteyden-         4) Esitutkinnan päättämisestä
55901:  oton jälkeen poliisi oli noutanut nuorukaisen
55902:  hänen kotoaan, tutkinut hänen asunnossaan               Nimismiehen sekä tutkinnanjohtajana toimi-
55903:  erään seikan,jolia saattoi olla merkitystä murha-     neen komisarion tietoon saatettu apulaisoikeus-
55904: 70        5. Syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimen sekä muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta
55905: 
55906: kanslerin varamiehen käsitys velvollisuudesta           8) Pakkokeinolain muotomääräysten noudatta-
55907: toimittaa esitutkinta viivytyksettä sekä päättää        minen
55908: se asianmukaisesti niin pian, kun on käynyt sel-
55909: ville, ettei rikosta ole tapahtunut tai ettei ketään       Kotietsintämääräys oli esitetty suullisesti pai-
55910: voida panna syytteeseen (1114/1/94).                    kalla olleelle kantelijan alaikäiselle pojalle. Koti-
55911:                                                         etsinnästäja takavarikosta oli myös samana ilta-
55912:                                                         na ilmoitettu kantelijalle itselleen hänen soitettu-
55913: 5) Esitutkinnassa kertyneen aineiston luovuttami-       aan nimismiespiiriin. Sen sijaan lain edellyttä-
55914: nen                                                     mää todistusta takavarikosta hänelle ei esitetty-
55915:                                                         jen selvitysten mukaan ollut annettu. Nimismies-
55916:    Esitutkinta oli päättynyt 10.11.1993, jolloin        piirin huomiota kiinnitetty huolellisuuteen ja
55917: esitutkintapöytäkirja oli valmistunut ja asia oli       tarkkuuteen pakkokeinolain muotomääräysten
55918: luovutettu syyttäjälle syyteharkintaan. Tutkin-         noudattamisessa (183/1/94).
55919: nanjohtajana ollut rikosylikomisario sekä tutki-
55920: jana toiminut ylikonstaapeli olivat kieltäytyneet
55921: luovuttamasta esitutkinnan päätyttyä syylliseksi
55922: epäillyn asiamiehelle hänen esitutkintalain 11 §:n      9) Takavarikon kumoaminen
55923: (449/87) nojalla pyytämiään tietoja esitutkinnas-
55924: sa ilmi tulleesta sillä perusteella, että esitutkinta             Lyhennysote apulaisoikeuskansleri Jukka Pa-
55925: oli heidän mielestään ollut yhä kesken ja että                  sasen päätöksestä 9.11.1995, dnro 8/21/95
55926: tietojen antaminen olisi tuossa vaiheessa haitan-
55927: nut rikoksen selvittämistä. Tutkinnanjohtajan ja
55928: tutkijan huomiota kiinnitetty esitutkintalaista ii-     KIRJOITUS
55929: meneviin esitutkintaa koskeviin menettelytapoi-
55930: hin (904/1/94).                                             Itä-Suomen hovioikeuden alioikeuksien tar-
55931:                                                         kastajaksi määräämä viskaali on oikeuskansle-
55932:                                                         rille osoittamassaan 5.1.1995 päivätyssä kirjoi-
55933: 6) Esitutkinnan lopettamispäätöksestä ilmoitta-         tuksessa kertonut, että virallinen syyttäjä oli esit-
55934: minen                                                   tänyt todisteina Joensuun käräjäoikeudessa
55935:                                                         murhaa ynnä muuta koskevaa rikosasiaa käsitel-
55936:    Tutkinnanjohtajana toimineen rikoskomisa-            täessä surmatun A:n ja syylliseksi epäillyn B:n
55937: rion huomiota kiinnitetty siihen, että esitutkin-       vaatteita. Käräjäoikeus oli antanut asiassa tuo-
55938: nan lopettamisesta tulee rikosilmoituksen teki-         mion 20.4.1994. Käräjäoikeuskäsittelyn jälkeen
55939: jälle asianmukaisesti ilmoittaa. Kotirauhan häi-        poliisin säilytettävinä olleet vaatteet oli kadotet-
55940: ritsemistä koskeneessa asiassa häiriösoittojen ai-      tu eikä niitä ollut saatu hovioikeuteen asiaa siellä
55941: heuttajasta ei ollut ollut mitään selvitystä, eikä      käsiteltäessä.
55942: siten ollut ollut syytä epäillä asiassa rikosta. Esi-       Itä-Suomen hovioikeus oli joutunut todistei-
55943: tutkinnan lopettaminen oli ollut perusteltua sen        den puuttuessa tekemään syyllisyyskysymykses-
55944: jälkeen, kun asianomistaja oli vaihtanut puhelin-       sä indisioihin perustuvan ratkaisun; yhden indi-
55945: numeron ja häiriösoitot olivat loppuneet. Päätös        sioketjun osalta "toisen käden" tietoihin perus-
55946: tutkinnan lopettamisesta olisi tullut tehdä kirjal-     tuen. Hovioikeus oli antanut tuomion asiassa
55947: lisesti ja lähettää rikosilmoituksen tekijälle (876/    23.12.1994 ja lisäksi saattanut sen alioikeuksien
55948: 1/94).                                                  tarkastajan tietoon.
55949:                                                             Koska viskaalin mielestä asiassa oli todennä-
55950:                                                         köisiä syitä epäillä jonkun syyllistyneen todistei-
55951: 7) Asiakirjatilauksen käsittelyn viivästyminen          den katoamisen yhteydessä virkarikokseen, hän
55952:                                                         on saattanut asian oikeuskanslerin tietoon mah-
55953:    Esitutkintapöytäkirjaa koskevan asiakirjati-         dollisia toimenpiteitä varten.
55954: lauksen käsittely nimismiespiirissä oli pöytäkir-
55955: jan toimittamistapaa koskevan väärinkäsityksen
55956: vuoksi viivästynyt runsaat kaksi kuukautta. Ti-
55957: lauksen vastaanottaneen toimistosihteerin huo-          RATKAISU
55958: miota kiinnitetty asiakirjatilausten käsittelyssä
55959: edellytettävään huolellisuuteen (66111/95).                Tämän asian olen tutkinut.
55960:                                    5.3. Poliisitoimen laillisuusvalvonta                                   71
55961: 
55962:     Takavarikon kumoamisesta päättää pakko-             epäillyn B:n vaatteiden kanssa oli menetelty sel-
55963: keinolain (459/87) 4luvun 14 §:n nojalla pidättä-       vityksistä ilmeneväHä tavalla ja niistä ilmenevistä
55964: miseen oikeutettu virkamies, jollei takavarikon         syistä. Katson, ettei tässä tapauksessa B:ltä taka-
55965: kumoaminen saman lainkohdan mukaan kuulu                varikoitujen housujen esittämisellä hovioikeu-
55966: tuomioistuimen yksinomaiseen toimivaltaan. Pi-          den suullisessa käsittelyssä olisi enää ollut mah-
55967: dättämiseen oikeutettuja virkamiehiä puolestaan         dollista saada lisäselvitystä asiaan.
55968: ovat pakkokeinolain 1 luvun 6 §:n 1 momentin 1             Näin ollen katson, ettei tässä tapauksessa
55969: kohdan (1258/88) mukaan eräät vähintään komi-           kysymyksessä olevia housuja koskevan takavari-
55970: sarion virassa toimivat poliisimiehet sekä 2 koh-       kon kumoamisessa ole menetelty virheellisesti.
55971: dan mukaan virallinen syyttäjä.
55972:     Laissa ei ole nimenomaisesti määritelty polii-
55973: si- ja syyttäjäviranomaisen keskinäisen toimival-
55974: lan rajaa pakkokeinoista, siis myöskin takavari-
55975: kosta, päätettäessä. Rajaa on käytännössä pyrit-
55976: ty määrittelemään viittaamalla esitutkintalain          10) Virheellisyys haasteen tiedoksiannossa
55977: (449/87) 15 §:n 3 momenttiin, jonka mukaan asi-
55978: anosaisen pyytämistä tutkiotatoimenpiteistä                 Muuntorangaistusasiassa vastaajalle tiedok-
55979: päättää esitutkinnan aikana tutkinnanjohtaja.           siannettuun haastetodistukseen oli merkitty
55980: Kun asia on siirretty syyttäjälle, päättää niistä       asian käsittelypäivä ja raastuvanoikeuden osasto
55981: syyttäjä.                                               virheellisesti. Raastuvanoikeudelle annettuun
55982:     Edellä esitetystä seuraa nähdäkseni, että ri-       haastetodistukseen tiedot oli korjattu asianmu-
55983: kosylikomisario A. M:llä on ollut asemansa              kaisiksi. Vastaaja ei ollut saapunut paikalle asiaa
55984:  nojalla lakiin perustuva oikeus päättää takavari-      tuomioistuimessa käsiteltäessä. Sitä, oliko vas-
55985: kon kumoamisesta puheena olevassa tapauk-               taaja saanut tiedon oikeasta käsittelypäivästä ja
55986: sessa.                                                  osastosta ei ollut pystytty lähinnä ajan kulumisen
55987:     Laissa ei ole myöskään säännöksiä siitä, kuin-      vuoksi selvittämään. Vastaaja oli muuntoran-
55988: ka kauan rikosasiassa todisteina takavarikoidut         gaistuksen määräämisen jälkeen, mutta ennen
55989: esineet tulee säilyttää takavarikoituina. Pakko-        kuin hän oli alkanut suorittaa sitä, maksanut
55990: keinolain 4 luvun 11 §:ssä säädetään ainoastaan,        muunnetun sakon määrän kokonaisuudessaan,
55991: että takavarikko on kumottava niin pian kuin se         joten muuntorangaistus oli rauennut.
55992: ei enää ole tarpeen.                                       Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan to-
55993:     Asian luonteesta nähdäkseni johtuu, että ne         dennut, että tiedoksiannon toimittaneen van-
55994: takavarikoidut esineet, joilla voidaan olettaa ole-     hemman rikoskonstaapelin mainitunlaista me-
55995: van merkitystä rikosasian tuomioistuinkäsitte-          nettelyä ei voitu pitää asianmukaisena. Huomat-
55996: lyssä tulee säilyttää takavarikoituina niin kauan,      tuaan haastetodistuksen virheelliseksi, hänen
55997: kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Toi-          olisi tullut varmistua siitä, että vastaajan tietoon
55998:  saalta takavarikon tarkoituksen kanssa ei mieles-      saatettiin, mahdollisesti toimittamalla haastami-
55999:  täni ole ristiriidassa sellainenkaan menettely, että   nen uudelleen, oikeat tiedot asiassa (836/1/94).
56000: esimerkiksi henkirikoksesta epäillyn vaatteet va-
56001:  lokuvataan ja vaatteista otettujen näytteiden pe-
56002:  rusteella asianomaiset tutkiotaviranomaiset an-
56003:  tavat lausuntonsa rikoksen tutkimiselle tarpeelli-     11) Hyvän hallintotavan edellyttämä neuvonta-
56004:  sista seikoista, minkäjälkeen takavarikon kumo-        velvollisuus
56005:  amiselle ei ole estettä, ellei takavarikon voimas-
56006:  sapitämiseen ole muuta erityistä syytä. Valittu            Henkilö oli käynyt ajokortin uusimista varten
56007:  menettely edellyttää kuitenkin, että siitä sovitaan    lääkärissä ja lääkäri oli toimittanut todistuksen
56008:  virallisen syyttäjän kanssa. Näin menetellessä         hänen ajokyvystään suoraan poliisilaitokselle
56009:  tulee luonnollisesti huolehtia siitä, että epäilyllä   hyvissä ajoin ennen hänen 70-vuotispäiväänsä.
56010:  on mahdollisuus pyytää tarpeelliseksi katsoman-        Henkilöllä ei ollut ollut tietoa siitä, että ajokort-
56011:  sa lisätutkimukset ennen takavarikon kumoa-            tilupaa tuli erikseen hakea poliisilaitokselta. Po-
56012:  mista. Se, onko kuvattu menettely tarkoituksen-        liisilaitokselta ei ollut myöskään ilmoitettu hä-
56013:  mukainen, tulee luonnollisesti harkita jokaisessa      nelle, että hänen tuli tehdä erillinen hakemus
56014:  yksittäistapauksessa erikseen.                         ajokorttiasian vireille saamiseksi. Mainitusta
56015:      Puheena olevassa asiassa murhasta syylliseksi      syystä henkilön ajo-oikeus oli vanhentunut ja
56016: 72        5. Syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimen sekä muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta
56017: 
56018: hänen tuli ajokorttilupa saadakseen esittää todis-     5.3.2.3. Rangaistusvaatimusten tarkastaminen
56019: tus hyväksytystä kuljettajantutkinnosta.
56020:    Apulaisoikeuskanslerin varamiehen ratkai-           1-3) Päiväsakon rahamäärä
56021: sussa on todettu, että voitiin pitää kysymyksen-
56022: alaisena, oliko poliisilaitoksen liikennetoimis-          Päiväsakon rahamäärä oli merkitty rangais-
56023: ton menettely ollut hallintomenettelylain 4 §:n        tusvaatimukseen päiväsakon rahamäärän mää-
56024: sananmukaisen tulkinnan vastaista. Nykyaikai-          räämisestä annetussa asetuksessa säädettyä 20
56025: sessa hallintotoiminnassa oli viranomaisen             markan vähimmäismäärää pienemmäksi (3/311
56026: kuitenkin pyrittävä muutoinkin antamaan tar-           95, 42/31/95, 52/31/95).
56027: peellista opastusta silloin, kun yksityishenkilöl-
56028: lä oli ilmeisen erheellinen käsitys oikeuksiensa       4---8) Vastustamisosoitus
56029: voimaan saattamiseen tai ylläpitämiseen rat-
56030: kaisevasti vaikuttavista seikoista. Poliisilai-           Vanhempi konstaapeli oli jättänyt merkitse-
56031: toksen olisi näin ollen tullut lääkärintodistuk-       mättä rangaistusvaatimukseen viimeisen vastus-
56032: sen vastaanotettuaan neuvoa hakijaa ryhty-             taruispäivän ja vastustaruispaikan (147 /31/94).
56033: mään tarpeellisiin toimiin ajo-oikeuden jatka-            Rikosylikonstaapeli oli antanut tiedoksi kaksi
56034: miseksi. Tämän vuoksi ja huomioon ottaen,              rangaistus vaatimusta, joihin ei ollut merkitty vii-
56035: että autorekisterikeskus nyttemmin huolehtii           meistä vastustamispäivää (19/31195 ja 149/1194).
56036: kirjeitse ohjeiden antamisesta, poliisilaitoksen          Kolmessa rangaistusvaatimuksessa rangais-
56037: tietoon saatettu käsitys hyvän hallintotavan           tusmääräyksen vastustaruisaika oli ollut alle vii-
56038: edellyttämästä neuvontavelvollisuudesta (1199/         kon pituinen (105/31194 ja 58/31195).
56039: 1/93).
56040:                                                        9-1 0) Tiedoksiautomerkintä
56041: 
56042:                                                           Poliisi oli jättänyt tekemättä asianmukaiset
56043: 5.3.2.2. Oikeuskanslerinviraston omasta aloit-         tiedoksiantomerkinnät rangaistusvaatimuslo-
56044:          teesta                                        makkeisiin. Lisäksi toisessa tapauksessa tiedok-
56045:                                                        siannetuissa rangaistusvaatimuksissa oli ollut
56046: Siirretyn asian käsittelyajasta                        puutteita epäillyn kuulustelumerkinnöissä (1411
56047:                                                        31194, 5/31195).
56048:     Lääninhallituksen poliisiosaston kanteluasi-
56049: assa tekemän lausuntopyynnön käsittely oli po-         11-13) Rangaistusvaatimuslomakkeen täyttä-
56050: liisilaitoksella osin viivästynyt ja osin unohtunut.   minen
56051: Kaikkien poliisilaitoksella käsiteltävien asioiden
56052: osalta tulisi noudattaa kohtuullistajoutuisuutta,          Poliisi oli antanut tiedoksi kolme rangaistus-
56053: joten yli kahden vuoden viivettä lausunnossa,          vaatimusta, joihin ei ollut merkitty rangaistusni-
56054: joka koskee tämänkaltaista asiaa, voitiin pitää        mikettä eikä varsinaista rangaistussäännöstä (4/
56055: kohtuuttomana. Poliisilaitoksen huomiota kiin-         31195).
56056: nitetty muille viranomaisille annettavien lausun-          Poliisi oli antanut tiedoksi kaksi rangaistus-
56057: tojen kohtuulliseen käsittelynopeuteen.                vaatimusta. Toiseen hän oli merkinnyt viimeisek-
56058:     Apulaisoikeuskansleri oli siirtänyt kantelun       si vastustaruispäiväksi tiedoksiautopäivän ja toi-
56059: lääninhallituksen poliisiosaston käsiteltäväksi.       seen hän ei ollut merkinnyt sitä, että syytetty oli
56060: Poliisiosasto oli kantelun johdosta pyytänyt po-       ollut rikkomuksen tehdessään nuori henkilö
56061: liisilaitoksen lausuntoa, mutta sille ei ollut ase-    (121131194).
56062: tettu määräaikaa. Ennen kantelijan Oikeuskans-             Rangaistusvaatimus oli annettu tiedoksi,
56063: lerinvirastolie tekemää kyselyä poliisiosasto ei       vaikka rikkomuksen tekoaika oli merkitty vir-
56064: ollut tiedustellut lausunnon viipymistä poliisi-       heellisesti. Ilmoitetun tekoajan mukaan syyteoi-
56065: laitokselta eikä mitenkään muutenkaan valvo-           keus olisi ollut vanhentunut (148/31/94).
56066: nut asian käsittelyn joutuisuutta siellä. Läänin-
56067: hallituksen poliisiosaston katsottu laiminlyö-         14) Rangaistusvaatimuksen peruuttaminen
56068: neen valvontavelvollisuutensa vireillä olevassa
56069: asiassaan ja sen vuoksi kiinnitetty poliisiosas-         Merivartioaseman päällikkönä toiminut luut-
56070: ton huomiota oikeaan menettelytapaan (40/62/           nantti oli, huomattuaan virheen kahdessa meri-
56071: 95).                                                   vartiomestarin tiedoksiantamassa rangaistus-
56072:                                  5.4. Ulosottotoimen laillisuusvalvonta                                73
56073: 
56074: vaatimuksessa, laatinut näiden tilalle uudet ran-      voitu asiakirjoista luotettavasti selvittää (27/31/
56075: gaistusvaatimusilmoitukset Kun virheellisiä            95).
56076: rangaistusvaatimuksia ei ollut peruutettu, myös
56077: aikaisemmat rangaistusvaatimukset olivat jou-
56078: tuneet syyttäjän vahvistettaviksi (18/31/95).          20) Rangaistusvaatimuksen muuttaminen rikosil-
56079:                                                        moitusasiaksi
56080: 
56081: 15-16) Kaksi rangaistusvaatimusta samasta                 Rangaistusvaatimus oli toimitettu syyttäjän
56082: teosta                                                 vahvistettavaksi, vaikka syytetylle tiedoksian-
56083:                                                        nettu ja luovutettu E-kappale oli otettu häneltä
56084:    Vanhempi konstaapeli oli antanut syytetylle         pois ja samassa yhteydessä ilmoitettu, että kysei-
56085: uuden rangaistusvaatimuksen tiedoksi, vaikka           nen rangaistusvaatimus korvataan rikosilmoi-
56086: aikaisempaa, samaa tekoa koskevaa rangaistus-          tuksella. Rangaistusvaatimuksen tiedoksianta-
56087: vaatimusta ei ollut peruutettu. Molemmat ran-          neen poliisin huomiota kiinnitetty oikeaan me-
56088: gaistuvaatimukset oli myöhemmin vahvistettu            nettelytapaan asiassa (48/31/95).
56089: (31/31/95).
56090:    Rangaistusvaatimuksessa oli havaittu virhe
56091: tiedoksiantamisen jälkeen. Asiasta ei ollut kui-
56092: tenkaan kerrottu syyttäjälle, joten rangaistus-        5.4. Ulosottotoimen laillisuusvalvonta
56093: vaatimusta ei ollut asianmukaisesti peruutettu
56094: ennen uuden rangaistusvaatimuksen tiedoksian-          5.4.1. Huomautukset
56095: tamista. Ensimmäisen rangaistusvaatimuksen
56096: jouduttua vahingossa syyttäjälle syytetty tuli         1) Ulosottoperusteen puuttuminen
56097: tuomituksi kahteen kertaan samasta rikkomuk-
56098: sesta (44/31/9 5).                                        Avustavalle ulosottomiehelle huomautettu
56099:                                                        menettelynsä virheellisyydestä, kun hän oli ilman
56100:                                                        laillista ulosottoperustetta ulosmitannut vas-
56101: 17-18) Rangaistusmääräysmenettelylain                  tuunalaisen yhtiömiehen veronpalautuksen
56102: sovellettavuus                                         kommandiittiyhtiön veloista. Kaupunki oli ha-
56103:                                                        kenut katumaksun ja vakuutusyhtiö vakuutus-
56104:    Vanhempi rikoskonstaapeli oli antanut tie-          maksujen ulosmittausta kommandiittiyhtiöltä,
56105: doksi rangaistusvaatimuksen, jossa vaadittiin          joka oli myös täytäntöönpaneasiakirjoihin mer-
56106: rangaistusta liikennepaosta. Rangaistusmäärä-          kitty ainoaksi velalliseksi. Avustava ulosotto-
56107: ysmenettelylain 1 §:n mukaan kyseistä asiaa ei         mies oli puhelimitse tiedustellut ulosmittauksen
56108: olisi saanut käsitellä rangaistusmääräysmenette-       laajentamista vastuunalaiseen yhtiömieheen.
56109: lyssä. Käräjäoikeus oli syyttäjän hakemuksesta         Velkojat olivatkin sitä pyytäneet. Hovioikeus on
56110: poistanut rangaistusmääräyksen (154/31/94).            sittemmin kumonnut ulosmittauksen kyseisten
56111:    Ylikonstaapeli oli antanut syytetylle tiedoksi      maksujen osalta.
56112: rangaistusvaatimuksen, jossa vaadittiin virheelli-        Apulaisoikeuskanslerin päätöksessä on todet-
56113: sesti rangaistusta ruumiinvamman tuottamuk-            tu, ettei ulosottomiehen tehtävänä ole tutkia si-
56114: sesta. Rangaistusmääräysmenettelylain (692/93)         viilioikeudellisesti vastuukysymyksiä, vaan täy-
56115: 1 §:n mukaan kyseistä asiaa ei olisi saanut käsitel-   täntöönpanetoimet tulee kohdistaa ainoastaan
56116: lä rangaistusmääräysmenettelyssä (76/31/95).           siihen, jonka lainmukainen ulosottoperuste
56117:                                                        osoitti vastuuvelvolliseksi. Lisäksi nimismiehen
56118:                                                        huomiota kiinnitetty hänelle ulosottolaissa ase-
56119: 19) Tuomitun alaikäisyys                               tettuun valvontavelvollisuuteen (48711/95).
56120: 
56121:    Rangaistusmääräyksen antamisen jälkeen oli
56122: käynyt ilmi, ettei tuomittu teon tehdessään ollut      2) Laiminlyönnistä tehdä ennakkoperuutus
56123: vielä 15-vuotias. Nimismiestä kehotettiin kiinnit-     etsintäkoulutusrekisteriin
56124: tämään piirissä toimivien rangaistusmääräys-
56125: asioita käsittelevien virkamiesten huomiota sii-         Ulosottovirasto oli ulosmitannut velallisen
56126: hen, että syytetyn ilmoittamat henkilötiedot on        veronpalautuksesta hänen maksettavakseen tuo-
56127: välttämättä tarkistettava, ellei noita tietoja ole     mitun sakon. Ennakkoperuutus etsintäkuulutus-
56128: 
56129: 10 360220P
56130: 74        5. Syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimen sekä muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta
56131: 
56132: rekisteriin oli jäänyt tekemättä ja koulutus oli        Ratkaisussaan apulaisoikeuskansleri on kiinnit-
56133: ollut voimassa siihen saakka, kunnes oikeusmi-          tänyt ulosottoviranomaisen huomiota suoja-
56134: nisteriö oli sen peruuttanut saatuaan ulosottovi-       osuudesta palkan ulosmittauksessa annetun ase-
56135: rastosta sakon tilityksen. Ennakkoperuutuksen           tuksen noudattamiseen (740/1/94).
56136: laiminlyönnistä oli seurannut velalliselle eräitä
56137: haitallisia seuraamuksia. Avustavaa ulosotto-
56138: miestä on huomautettu hänen laiminlyönnistään           2) Virka-avun käyttö tiedoksiannossa
56139: tehdä mainittu peruutus. Lisäksi on todettu, että
56140: oikeusministeriön sakkorangaistuksen täytän-               Nimismies oli kehottanut haastemiestä ja
56141: töönpanoasetuksen nojalla antaman määräyk-              avustavaa ulosottomiestä ottamaan poliisiparti-
56142: sen mukaan ennakkoperuutuksesta oli tehtävä             on mukaan ja menemään sairaalaan hoitamaan
56143: merkintä virastoon jääviin asiakirjoihin (456/1/        tiedoksiannot, koska hoitava lääkäri oli aikai-
56144: 94).                                                    semmin estänyt haastemiestä tomittamasta tie-
56145:                                                         doksiantoa sairaalassa olevalle henkilölle. Seu-
56146:                                                         raavana päivänä oli myös ylilääkäri halunnut
56147: 3) Menettely asiakirjojen julkisuutta koskevassa        estää haastemiehen ja avustavanulosottomiehen
56148: asiassa                                                 toimittamat tiedoksiannot, mutta neuvoteltuaan
56149:                                                         nimismiehen kanssa puhelimitse hän oli sallinut
56150:    Nimismiespiirin ulosotto-osaston päällikölle         tiedoksiantojen tapahtua. Koska laki antaa mah-
56151: huomautettu vastaisen varalle ulosottoviran-            dollisuuden tiedoksiantojen toimittamiseen
56152: omaisten hallussa olevan asiakirjan näyttämättä         myös postitse, asia olisi voitu hoitaa hienovarai-
56153: jättämisestä ulosoton asianosaiselle.                   semmin neuvottelemalla etukäteen lääkärin
56154:    Takavarikkoasian vastaaja oli pyytänyt saada         kanssa lain sallimista eri vaihtoehdoista. Poliisin
56155: ulosottoviranomaiselta nähtäväkseen hakijan             virka-avun käyttäminen kyseisessä tapauksessa
56156: täytäntöönpanoa varten asettaman vakuuden               oli ylimitoitettua. Nimismiehen huomiota kiinni-
56157: (takauksen). Ulosottomies ei ollut suostunut            tetty suhteellisuusperiaatteen noudattamiseen
56158: pyyntöön, vaan oli ainoastaan ilmoittanut, että         virka-apua annettaessa (446/1/94).
56159: hänellä oli riittävä vakuus. Ulosottoasetuksen
56160: 7 §:n mukaan ulosottomies oli ollut velvollinen
56161: antamaan pyynnöstä jäljennöksen tästä asiakir-          5.4.3. Muu kannanotto
56162: jasta. Myös yleisten asiakirjainjulkisuudesta an-
56163: netun lain 19 §:n mukaan vastaajalla oli oikeus         Menettely ilmeiseen alihintaan tapahtuneen
56164: saada nähdäkseen po. asiakirja.                         kiinteistön pakkohuutokaupan johdosta
56165:    Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan kiin-
56166: nittänyt huomiota menettelytavan kannalta                  Nimismies oli myynyt kiinteistön julkisella
56167: myös siihen, että ellei pyydettyä tietoa anneta,        pakkohuutokaupalla sen käypää arvoa olennai-
56168: pyytäjä on oikeutettu halutessaan saamaan vii-          sesti alhaisemmalla hinnalla. Pakkohuutokau-
56169: vytyksettä perustellun yleisten asiakirjain julki-      passa oli tehty vain yksi tarjous, paikallisen ni-
56170: suudesta annetun lain 8 §:n edellyttämän valitus-       mismiespiirin konstaapelin toimesta, eikä pak-
56171: osoituksin varustetun päätöksen (877/1/94).             kohuutokauppaa hakeneen pankin edustaja ol-
56172:                                                         lut ollut paikalla. Pakkohuutokauppa oli saanut
56173:                                                         lain voiman.
56174: 5.4.2. Käsitykset                                          Oikeusministeriö on apulaisoikeuskanslerin
56175:                                                         pyynnöstä asiassa antamassaan lausunnossa ar-
56176: 1) Suojaosuuden huomioon ottaminen ulos-                vioinut, että ulosottomiehen toimintaa saatettiin
56177: mittauksessa                                            lopputuloksen kohtuuttomuuden vuoksi yleisel-
56178:                                                         tä kannalta arvostella. Tapauksessa olisi voitu
56179:    Ulosottoviranomaisen suorittamassa ansiosi-          ottamalla yhteyttä ulosoton hakijaan pyrkiä
56180: donnaisen päivärahan ulosmittauksessa oli kan-          välttämään kohtuuton lopputulos. Apulaisoike-
56181: telijoiden suojaosuutta määrättäessä jätetty huo-       uskansleri on todennut, että seuraus ei niinkään
56182: mioon ottamatta heidän huostassaan olevat ala-          johtunut ulosottomiehen menettelystä kuin van-
56183: ikäiset lapset. Velalliset eivät olleet tuoneet julki   hentuneesta lainsäädännöstä. Ulosottomies ei
56184: elatusvelvollisuuttaan, joten kyseinen seikka oli       ollut toiminut asiassa lain vastaisesti. Ulosottola-
56185: jäänyt ulosottoviranomaisessa huomioimatta.             kiin on sittemmin lisätty säännökset (551/95) sel-
56186:                                5.5. Muu oikeudenhoito ja oikeushallinto                                 75
56187: 
56188: vaan alihintaan tapahtuvien kiinteistöjen ja          le, jolle vähävaraisuutensa tai muun erityisen
56189: asunto-osakkeiden pakkohuutokauppojen estä-           syyn takia ei ole muuten sopivasti saatavissa hol-
56190: ruisestä (2115/94).                                   hoojaa. Holhouslautakunnan ja käräjäoikeuden
56191:                                                       huomiota kiinnitetty siihen, että lain edellyttämä
56192:                                                       peruste virkaholhoojan määräämiselle tulee käy-
56193: 5.5. Muu oikeudenhoito ja oikeushallinto              dä ilmi holhouslautakunnan esityksestä oikeu-
56194:                                                       delle (1056/1/94).
56195: 5.5.1. Huomautus
56196: 
56197: Julkisen kaupanvahvistajan määräyksen                 2) Tiedoksiautotehtävän edellyttämä huolellisuus
56198: voimassaoloajasta
56199:                                                          Haastemiehen huomiota kiinnitetty tiedoksi-
56200:     Kihlakunnanoikeuden antama määräys toi-           autotehtävien edellyttämään huolellisuuteen ja
56201: mia julkisena kaupanvahvistajana oli määrätty         tarkkuuteen, koska lainhakuasiaa koskevan vä-
56202: olemaan voimassa niin kauan kuin henkilö toimi        lipäätöksen tiedoksiantamista ei ilmeisesti ollut
56203: pankin toimitusjohtajana. Määräyksen saanut           suoritettu lainmukaisessa järjestyksessä ja tapah-
56204: henkilö oli suorittanut vielä tuon ajankohdan         tunut virhe on saattanut vaikuttaa jutun loppu-
56205: jälkeenkin julkiselle kaupanvahvistajalle kuulu-      tulokseen (11/50/94).
56206: via tehtäviä. Kihlakunnanoikeus oli sittemmin
56207: peruuttanut annetun määräyksen.
56208:     Kanteluasiaa tutkittaessa on ilmennyt, että       5.5.3. Muut kannanotot
56209: julkisena kaupanvahvistajana toiminut henkilö
56210: oli saattanut kysymyksen kaupanvahvistajan oi-        1) Kysymys ns. exit poll -tutkimuksista vaalien
56211: keuksiensa olemassaolosta tuomiokunnan kans-          yhteydessä
56212: lian tietoon toimittamalla sinne muun muassa
56213: kopion määräyksen sisältävästä pöytäkirjanot-            Kantelussa oli epäilty, että tiedotusvälineiden
56214: teesta. Selvityksistä ei ilmennyt, että julkiselle    vaalien aikaan suorittamat ns. exit poll -tutki-
56215: kaupanvahvistajalle olisi tuomiokunnasta ilmoi-       mukset, joissa äänestyspaikan ovella kysyttiin
56216: tettu aikomuksesta peruuttaa määräys tai että         ihmisiltä, keitä he olivat äänestäneet, olivat lain-
56217:  sen oli katsottu automaattisesti rauenneen.          vastaisia.
56218:     Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa on todet-         Ratkaisussaan oikeuskansleri on todennut,
56219: tu, että julkisena kaupanvahvistajana toimineen       että kansanedustajain vaaleista annetun lain
56220: henkilön oma vaikutus asian selvittämiseen huo-       51 §:ssä oleva järjestyksenpitoaja vaalimainon-
56221: mioon ottaen, hänen ei voitu katsoa menettelyl-       takieltoa äänestyspaikalla koskeva säännös ja
56222:  lään syyllistyneen rikoslain 16 luvun 14 §:n 2 mo-   lain 69 §:ssä oleva vastaava säännös ennakkoää-
56223:  mentissa tarkoitettuun virkavallan anastukseen.      nestyspaikasta eivät sinänsä estä mielipidetiedus-
56224:  Kun asianomainen oli aikanaan saamansa mää-          telujen ja kannatusmittausten tekemistä, jos ne
56225:  räyksen perusteella toiminut julkisena kaupan-       toimeenpannaan muualla kuin vaalihuoneistos-
56226:  vahvistajana vielä määräyksen voimassaolon           sa tai ennakkoäänestyspaikassa ja muiden kuin
56227:  edellytyksenä olleen toimitusjohtajan toimen         vaaliviranomaisten toimesta. Oikeusministeriön
56228:  päättymisen jälkeenkin, hänen voitiin siihen näh-    ja muun vaaliviranomaisen toimivallassa ei ole
56229:  den, että määräystä ei ollut peruutettu, katsoa      sen enempää sallia kuin kieltääkään laillisessa
56230:  käyttäneen tuona aikana julkista valtaa. Tämän       paikassa ja lallisena aikana tehtyjä mielipidetie-
56231:  vuoksi entistä kaupanvahvistajaa huomautettiin       dusteluja ja kannatusmittauksia (126/1/95).
56232:  hänen virheellisestä menettelystään (580/1/93).
56233: 
56234:                                                       2) Virkansa puolesta julkisina kaupanvahvistaji-
56235: 5.5.2. Käsitykset                                     na toimivat
56236: 
56237: 1) Virkaholhooja uskottuna miehenä                       Oikeuskansleri on todennut, että ilmeisesti
56238:                                                       pitkään jatkuneen käytännön mukaan virkansa
56239:   Laissa holhouksen järjestämisestä eräissä ta-       puolesta kaupanvahvistajina toimivat virkamie-
56240: pauksissa (14/71) 1 §:n mukaan virkaholhooja          het ovat saattaneet käyttää kansliahenkilökun-
56241: voidaan määrätä holhoojaksi sellaiselle henkilöt-     taa kaupanvahvistamiseen liittyvien ilmoitusten
56242: 76       5. Syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimen sekä muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta
56243: 
56244: laatimiseen ja lähettämiseen. Menettelyä ei voida        Asianmukaisena ei voida oikeuskanslerin mie-
56245: pitää lain vastaisena, mutta jos kaupanvahvista-     lestä pitää sitä, että jotkut kaupunginviskaalit
56246: jalle kertyy puheena olevia tehtäviä runsaasti, se   olisivat ryhtyneet aktiivisesti sivuansioiden toi-
56247: vaikuttaa kansliahenkilökunnan työmäärää li-         vossa haalimaan itselleen kaupanvahvistamis-
56248: säävästi. Tällöin asianmukaisempaa olisi mene-       tehtäviä.
56249: tellä niin, että kaupanvahvistaja itse huolehtii         Oikeuskansleri on todennut, että hallinnon-
56250: kaupanvahvistamiseen liittyvien ilmoitusten laa-     alallaan oikeusministeriö viime kädessä vastaa,
56251: timisestaja lähettämisestä. 1.1.1997 voimaan tu-     ottaen huomioon eduskunnan vuosittaisen ta-
56252: levan uuden maakaaren mukaan virkansa puo-           lousarvion puitteissa myöntämät määrärahat,
56253: lesta toimivat kaupanvahvistajat tilittävät palk-    siitä, että sen alaisilla virastoilla on riittävät voi-
56254: kion valtiolle tai kunnalle, jolloin kaupanvahvis-   mavarat suoriutua asianmukaisesti tehtävistään
56255: tajan tehtävät on katsottava virkatehtäviksi.        (l 06/1/94).
56256:                                                                                                       77
56257: 
56258: 
56259: 
56260: 
56261:                          6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
56262: 
56263: 6.1. Yleiskatsaus                                      vämmistä ratkaisuista voidaan mainita seuraa-
56264:                                                        vat tapaukset.
56265:     Oikeuskanslerin tehtävänä on kaikkien val-            Sisäasiainministeriön hallinnonalalla apulais-
56266: tionhallintoon kuuluvien viranomaisten, myös           oikeuskansleri on pitänyt tärkeänä ulkomaalais-
56267: valtionhallinnon laitosten sekä johto-, lauta- ja      valtuutetun kuulemista turvapaikka-asiassa.
56268: neuvottelukuntien toiminnan lainmukaisuuden               Valtion vakuusrahastoa koskevat esteellisyys-
56269: valvonta. Kertomuksen tässä jaksossa käsitel-          kysymykset ja rahaston menettely tietojen anta-
56270: lään laillisuusvalvontaa,joka kohdistuu muuhun         matta jättämisessä asianosaiselle ovat antaneet
56271: valtionhallintoon kuin edellä 4. ja 5. jaksoissa       valtiovarainhallinnon puolella oikeuskanslerille
56272: käsiteltyihin oikeudenhoitoviranomaisiin. Mer-         aihetta toimenpiteisiin, toisaalta esityksenä joh-
56273: kittävä osa opetus-, sosiaali-, terveys- ja ympäris-   tavien virkojen täyttämisjärjestelmän kehittämi-
56274: töhallinnosta kuuluu kunnille. Näihin kohdistu-        seksi asianomaisten taloudellisia kytkentöjä sil-
56275: vaa laillisuusvalvontaa selostetaan seuraavan          mällä pitäen ja toisaalta huomautuksena vastai-
56276: jakson kohdassa 7.2.                                   sen varalle.
56277:     Oikeuskanslerin suorittama valtionhallinnon           Opetusministeriön hallinnonalalla on kiinni-
56278: laillisuusvalvonta tapahtuu ensisijaisesti tutki-      tetty huomiota opintotukea koskevan lainsää-
56279: malla kansalaisten tekemiä kanteluja. Oikeus-          dännön vaikutukseen päivälukiosta iltalukioon
56280: kanslerinvirastolle tehdään myös suullisesti tie-      siirtyneiden opintotuen kannalta ja opetusminis-
56281: dusteluja. Niihin puhelimitse annetuissa vasta-        teriön menettelyyn valtionavustushakemuksen
56282: uksissa on mahdollisuuksien ja tapauksen laa-          käsittelyssä sekä selvitysmiehen esteellisyyteen
56283: dun mukaan lyhyesti selostettu sovellettavia           lääketieteen koulutuksen kustannuksiin liittyen.
56284: säännöksiä taikka neuvottu, minkä viranomai-               Metsäkeskus Tapioon liittyneet asiat ovat
56285: sen puoleen asiassa voi kääntyä, tai annettu muu-      maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla
56286: ta opastusta.                                          antaneet aihetta toimenpiteisiin (ks. jakso 9.8.).
56287:     Kertomusvuonna tehdyt valtionhallinnon             Lisäksi on kiinnitetty huomiota Tornionjoen lo-
56288: laillisuusvalvontaan liittyneet kantelut ovat kat-     hikannan suojelun tarpeellisuuteen sekä arvioitu
56289: taneet kaikki keskeiset valtionhallinnon alat ku-      kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumista
56290: ten tämän kertomuksen loppujakson tilastotieto-        maastoliikenteessä valtion mailla.
56291: ja koskevassa kohdassa 10.1 on esitetty. Yksityis-        Postiäänestystä koskien on selvitetty vaalisa-
56292: ten tekemien kanteluiden määrä on ollut 1 138.         laisuuden säilymistä ennakkoäänestyspaikassa,
56293:  Kertomusvuonna ratkaistuista kanteluista johti        jossa on kamera valvonta. Vuotoksen allashank-
56294: toimenpiteisiin 110.                                   keeseen liittyen on ilmaistu kannanotto yleisten
56295:     Tämän jakson piiriin kuuluvat kanteluasiat         oikeusapusäännösten ulkopuolisen oikeusavun
56296:  kohdistuivat suuruusjärjestyksessä seuraavien         järjestämisestä valtion varoista.
56297:  viranomaisten menettelyyn (suluissa vastaavat            Sosiaali- ja terveysministeriön osalta oikeus-
56298:  kantelujen lukumäärät vuodelta 1994): sosiaa-         kansleri on antanut alkoholilakiin liittyen pää-
56299:  liviranomaiset 85 (68), terveyden- ja sairaan-        töksen, jossa on mm. arvioitu kuulemisen tar-
56300:  hoitoviranomaiset 59 (53), veroviranomaiset           peellisuutta ja asiakirjojen maksullisuutta lain-
56301:  31 (44), maa- ja metsätalousviranomaiset 20           valmistelussa. Työhallinnon puolella palkkatur-
56302:  (37), työviranomaiset 14 (15), opetusviranomai-       va-asiat sekä työmarkkinatuen suhde työttö-
56303:  set 13 (23) ja liikenneviranomaiset 4 (12) kan-       myysetuuksiin ovat olleet esillä.
56304:  telua.                                                   Ympäristöasioiden osalta on esitetty näkö-
56305:     Esimerkkeinä valtionhallinnon laillisuusval-       kohtia liittyen valkoselkätikan suojelusuunnitel-
56306:  vonnassa kertomusvuonna annetuista merkittä-          man käsittelyyn. Oikeuskansleri on tehnyt val-
56307: 78                               6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
56308: 
56309: tieneuvostolle esityksen rantojensuojeluohjel-         sestä. Nopea käännytys olisi kirjoituksen mu-
56310: man toteuttamiseen liittyvien rahoituskorvaus-         kaan ilmeisesti päätynyt käännytettyjen paluu-
56311: ten käsittelyn nopeuttamiseksi.                        seen Suomeen, sillä heidän viisumiosa Saksaan
56312:    Tässä jaksossa käsiteltävät valtionhallinnon        olivat menneet umpeen.
56313: laillisuusvalvontaa koskevat edellä lyhyesti viita-       Käännytetty perheenisä piti kiinni oikeudes-
56314: tut sekä muut asiat ovat antaneet aihetta seuraa-      taan saada oleskeluluvanjatko Suomeen. Hallin-
56315: viinjäljempänä tarkemmin esitettäviin toimenpi-        nollisesti järkevintä ulkomaalaisvaltuutetun
56316: teisiin tai kannanottoihin.                            mielestä olisi ollut antaa satamassa lyhyt viisumi
56317:                                                        oleskeluluvan hakemista varten. Koska aikaa oli
56318:                                                        niukalti, ulkomaalaisvaltuutettu oli neuvonut
56319: 6.2. Ulkoasiainhallinto                                käännytettyjä hakemaan turvapaikkaa. Heidän
56320:                                                        edellinen hakemuksensa oli johtanut tulokseen.
56321:    Ks. 2. jaksosta kohdat 2.2.2. Euroopan unio-        Näin asia saatiin sisäasiainministeriön käsitte-
56322: nin jäsenyydestä johtuvia kysymyksiä sekä              lyyn.
56323: 2.3.1.1) ja 2.3.1.3).                                     Perhe oli selvittänyt ulkomaalaisvaltuutetulle
56324:                                                        vaiheitaan Saksassa ja siteitään Suomeen. Suo-
56325:                                                        messa perheenisällä oli kolme veljeä ja yksi sisar.
56326: 6.3. Sisäasiainhallinto                                Yhdessä aikoinaan myönnettyjen oleskelulupien
56327:                                                        kanssa nämä ulkomaalaisvaltuutetun näkemyk-
56328: 6.3.1. Käsitykset                                      sen mukaan muodostivat ulkomaalaislain mu-
56329:                                                        kaiset siteet Suomeen harkittaessa uutta oleske-
56330: 1) Ulkomaalaisvaltuutetun kuulemisesta turva-          lulupaa. Lisäksi Suomi oli ollut ns. ensimmäinen
56331: paikka-asiassa                                         turvapaikkamaa perheelle. Vierailu Saksaan ei
56332:                                                        ollut voinut muuttaa tilannetta.
56333:          Lyhennysote apulaisoikeuskansleri Jukka Pa-      Perheenisä soitti ulkomaalaisvaltuutetulle
56334:        sasen päätöksestä 27.10.1995, dnro 174/1194     lauantaina 12.2.1994 kello 9.00 ja kertoi asun-
56335:                                                        nossaan olevan poliiseja, jotka halusivat perheen
56336:                                                        mukaansa. Poliisin ilmoituksen mukaan perhe
56337: KANTELUKIRJOITUS                                       oli tarkoitus lähettää kello 13.00 Saksaan. Ulko-
56338:                                                        maalaiskeskus oli tehnyt kielteisen päätöksen
56339:    Ulkomaalaisvaltuutettu Antti Seppälä on oi-         turvapaikasta sekä oleskeluluvasta ja lisäksi
56340: keuskanslerille 21.2.1994 osoittamassaan kirjoi-       käänn ytyspää töksen.
56341: tuksessa pyytänyt oikeuskanslerin kannanottoa             Ulkomaalaislain 33 §:n 2 momentin mukaan
56342: viranomaisten toiminnasta kirjoituksessa kerro-        ulkomaalaisvaltuutetulle on varattava tilaisuus
56343: tussa turvapaikkapäätöstä ja ulkomaalaisten            tulla kuulluksi turvapaikkahakemuksen käsitte-
56344: käännyttämistä koskeneessa asiassa.                    lyssä,jollei se ole ilmeisen tarpeetonta. Ulkomaa-
56345:                                                        laisvaltuutettu oli kirjoituksen mukaan moneen
56346:                                                        kertaan ilmoittanut ulkomaalaiskeskukselle, että
56347: Turvapaikka-asia                                       hän halusi antaa asiasta lausunnon aina, jollei
56348:                                                        toisin sovittu. Ulkomaalaisvaltuutetun näke-
56349:    Somalian kansalainen AA ja hänen vaimonsa           myksen mukaan ulkomaalaiskeskus ei voi yksi-
56350: sekä heidän kolme alaikäistä lastaan saapuivat         puolisesti päättää lausunnon tarpeellisuudesta.
56351: 8.2.1994laivalla Saksasta Suomeen. Koska heillä        Tässäkin tapauksessa hän oli saanut hakijoilta
56352: ei ollut viisumia Suomeen ja heidän oleskelulu-        uutta tietoa.
56353: paosa olivat menneet umpeen, sataman passin-
56354: tarkastus teki käännytyksen. Perheen suku otti
56355: yhteyttä ulkomaalaisvaltuutetun toimistoon,            Käännytys
56356: josta syystä ulkomaalaisvaltuutettu Seppälä oli
56357: mennyt tapaamaan käännytettyjä satamaan.                  Lisäksi ulkomaalaisvaltuutettu on kirjoituk-
56358:    Käännytetty perhe otaksui voineensa saapua          sessaan kertonut perheen käännytyksen toi-
56359: Suomeen, koska sen jäsenet olivat kirjoituksen         meenpanosta ja siinä havaitsemastaan virheelli-
56360: mukaan saaneet turvapaikanhakijoina Suomes-            sestä menettelystä. Ulkomaalaisvaltuutettu oli
56361: sa 25.9.1991 humanitaarisista syistä oleskelulu-       jättänyt käännytysasiaa hoitaneille viranomaisil-
56362: vat. Viranomaiset taas pitivät kiinni käännytyk-       le viestin, että käännytystä olisi lykätty yhdellä
56363:                                         6.3. Sisäasiainhallinto                                     79
56364: 
56365: viikolla. Näin ei ollut menetelty, vaan käännyttä-   säännös on samansisältöinen aikaisemmassa ul-
56366: minen oli pantu täytäntöön nopeasti. Perhe ei        komaalaisasetuksessa (252/84) olleen ulkomaa-
56367: ollut ehtinyt keskustella sukunsa kanssa eikä teh-   laiskuraattorin kuulemista koskeneen säännök-
56368: dä lapsiperheelle tarpeellisia valmisteluja.         sen kanssa.
56369:    Ulkomaalaisvaltuutettu on pitänyt pahana             Turvapaikkahakemus voidaan käsitellä no-
56370: virheenä sitä, että hänen ilmoittauduttua ulko-      peutetussa menettelyssä ulkomaalaislain 32 §:n 3
56371: maalaisvaltuutetun ominaisuudessa perheen oi-        momentissa (639/93) säädetyin edellytyksin. La-
56372: keusavustajaksi hän ei saanut satamassa tilai-       kiehdotuksen perustelujen (HE 293/1992 vp)
56373: suutta keskusteluun asiakkaiden kanssa. Perhe        mukaan "turvallisesta maasta Suomeen tulleen
56374: oli ulkomaalaisvaltuutetun ja saattajina olleiden    turvapaikanhakijan hakemus voitaisiin heti hy-
56375: sukulaisten tietämättä viety laivaan autokannen      lätä sillä perusteella, että hakija on saapunut
56376: kautta.                                              maasta, jossa hän ei voi joutua vainon kohteeksi
56377:    Ulkomaalaisvaltuutettu Antti Seppälä on           tai lähetetyksi maahan tai alueelle, jossa häntä
56378: asiassa tehdystä valituksesta erillään pyytänyt      uhkaisi vaino taikka epäinhimillinen kohtelu. Si-
56379: oikeuskanslerin kannanottoa seuraaviin seikkoi-      säasiainministeriö tekisi asiassa päätöksen. Var-
56380: hin, joihin vastaavissa tilanteissa on törmätty      sinaista turvapaikkatutkintaa ei tällaisesta maas-
56381: aikaisemminkin:                                      ta saapuvan hakijan osalta yleensä siis suoritet-
56382:     1) Ulkomaalaiskeskuksen turvapaikka- ja          taisi."
56383: oleskelulupapäätöksen tekeminen ulkomaalais-
56384: valtuutettua kuulematta.
56385:     2) Käännytyksen toimeenpano liian pikai-         Ulkomaalaisvaltuutetun asemasta ja tietojen-
56386: sesti.                                               saantioikeudesta
56387: 
56388:                                                         Ulkomaalaisvaltuutetusta annetun lain (446/
56389:                                                      91) 2 §:n mukaan ulkomaalaisvaltuutetun tehtä-
56390:                                                      vänä on suorittaa hänelle ulkomaalaislaissa sää-
56391: RATKAISU                                             detyt tehtävät. Lain 3 §:n mukaan ulkomaalais-
56392:                                                      valtuutettu voi avustaa ulkomaalaista tämän oi-
56393: Totean asiassa seuraavaa.                            keuksien turvaamisessa sekä tarvittaessa hank-
56394:                                                      kia tälle oikeusapua, jos hän katsoo, että asialla
56395: Säännöksistä                                         on ulkomaalaisen oikeusturvan kannalta huo-
56396:                                                      mattava merkitys.
56397: Turvapaikan hakeminen ja myöntäminen                    Lain 4 §:n mukaan havaitessaan ulkomaalai-
56398:                                                      seen kohdistuvaa syrjintää ulkomaalaisvaltuute-
56399:    Turvapaikkaa koskevat säännökset ovat ul-         tun on neuvoin ja ohjein pyrittävä siihen, ettei
56400: komaalaislain 5 luvussa. Tapahtuma-aikaan voi-       syrjintää jatketa tai uusi ta.
56401: massa olleen ulkomaalaislain 33 §:n (laissa 378/        Ulkomaalaisvaltuutetusta annetun lain 6 §:n
56402: 91) mukaan turvapaikkahakemuksen ratkaisisi-         mukaan ulkomaalaisvaltuutetulla on oikeus sa-
56403: säasiainministeriö. Pykälän 2 momentin mukaan        lassapitosäännösten estämättä saada tehtäviensä
56404: ulkomaalaisvaltuutetulle on varattava tilaisuus      hoitamiseksi tarpeelliset tiedot muilta viran-
56405: tulla kuulluksi turvapaikkahakemuksen käsitte-       omaisilta.
56406: lyssä, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta.
56407:    Turvapaikkatutkintaa koskeneen ulkomaa-
56408: laisasetuksen 18 §:n (asetuksessa 449/91) mukaan     Menettelyn arviointia
56409: turvapaikkatutkinnan suoritti poliisi. Tutkinnan
56410: tarkoituksena on selvittää turvapaikanhakijan           Ensinnäkin totean, että asiakirjoissa olevan
56411: henkilöllisyys ja ne syyt,joihin turvapaikanhaki-    selvityksen perusteella ulkomaalaisvaltuutettu
56412: ja perustaa hakemuksensa.                            Antti Seppäiällä ja toisaalta A:n perheen turva-
56413:    Ulkomaalaisvaltuutetun kuulemista turva-          paikka- ja käännyttämisasiaa hoitaneilla ulko-
56414: paikkahakemuksen yhteydessä koskeva säännös          maalais- ja poliisiviranomaisilla on jossain mää-
56415: lisättiin ulkomaalaislakiin lakiehdotuksen edus-     rin toisistaan poikkeavat käsitykset kyseisen
56416: kuntakäsittelyssä eduskunnan lakivaliokunnan         asian tapahtumainkulusta asian käsittelyn eri
56417: ulkoasiainvaliokunnalle antaman lausunnon            vaiheissa ja asiaa käsitelleiden viranomaisten ja
56418: (LaVL nro 4/1990 vp) perusteella. Kuulemis-          virkamiesten toimista asiassa.
56419: 80                               6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
56420: 
56421: Turvapaikka-asia                                      omaisesti ilmoittanut haluavansa tarkoin seurata
56422:                                                       asian käsittelyä ja antaa siinä lausuntonsa, kat-
56423:    A:n perheen turvapaikkahakemukset oli hy-          son, että sisäasiainministeriön ulkomaalaiskes-
56424: lätty ulkomaalaislain 32 §:n 3 momentin (639/93)      kuksen olisi tullut toimillaan myötävaikuttaa sii-
56425: perusteella, koska hakijat olivat saapuneet Suo-      hen, että ulkomaalaisten aseman turvaamista
56426: meen turvalliseksi katsottavasta maasta, jossa he     varten oleva erityisviranomainen ulkomaalais-
56427: olivat oleskelleet yli vuoden ajan. Hakijat eivät     valtuutettu olisi voinut suorittaa toimivaltaansa
56428: olleet esittäneet ulkomaalaislain 20 §:n mukaisia     kuuluvaa virkatehtävää asiakkaansa edun vaati-
56429: perusteita oleskeluluvan myöntämiselle Suomes-        malla tavalla. Ulkomaalaisvaltuutetulle olisi
56430: sa. He eivät olleet myöskään esittäneet ulkomaa-      näin ollen tullut varata tilaisuus tulla ulkomaa-
56431: laislain 32 §:n 3 momentin mukaista erityistä pe-     laislain 33 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin
56432: rustetta, jonka mukaan maa, josta he olivat Suo-      kuulluksi. Kuuleminen ei olisi pitkittänyt kiireel-
56433: meen tulleet, ei ollut heille turvallinen. Turva-     lisenä käsitellyn asian käsittelyä, koska se olisi
56434: paikkaratkaisun sisältöön viranomaisten menet-        voitu toimittaa myös puhelimitse.
56435: telyä valvova oikeuskansleri ei voi tarkemmin
56436: puuttua. Asiassa esitetyn selvityksen valossa voi-
56437: daan kuitenkin todeta, että asianomaiset rajaval-     Käännyttämisen toimeenpano
56438: vontavirkamiehet ja sisäasiainministeriön ulko-
56439: maalaiskeskus ovat menetelleet harkintavaltan-           Käännyttämispäätöksen täytäntöönpanosta
56440: sa rajoissa, kun viranomaiset olivat katsoneet,       ei ole laissa tarkempia säännöksiä. Kuten mui-
56441: että kyseisen asian käsittely saattoi tapahtua ul-    denkin tuomioistuin- ja hallintopäätösten täy-
56442: komaalaislain 32 §:n 3 momentin mukaisessa no-        täntöönpanossa myös käännyttämispäätöksen
56443: peutetussa järjestyksessä.                            suhteen on meneteltävä niin, että täytäntöönpa-
56444:    Ulkomaalaisvaltuutetun kuuleruistarvetta ul-       non tarkoitus ei vaarannu. Toisaalta täytäntöön-
56445: komaalaislain 33 §:n 2 momentissa mainituissa         panon ajankohdan osalta ja muutoinkin on me-
56446: tapauksissa ei voida yleisellä säännöllä määrit-      neteltävä siten, että täytäntöönpano ei aiheuta
56447: tää, vaan se on ratkaistava kussakin yksittäista-     sen kohteena oleville henkilöille kohtuutonta
56448: pauksessa erikseen. Ei voida lähteä siitä, että       haittaa tai vaivaaja että asianomaisia kohdellaan
56449: nopeutetussa käsittelyssä ratkaistavissa tapauk-      inhimillisesti.
56450: sissa kuulemista voitaisiin ilman muuta pitää il-         Käännyttäminen on tässä tapauksessa koh-
56451: meisen perusteettomana. Toisaalta ulkomaalais-        distunut maahan vain muutamia päiviä aikai-
56452: lain 33 §:n 2 momentin sanamuodosta ei voida          semmin saapuneisiin ja tilapäismajoituksessa ol-
56453: saada tukea sellaiselle tulkinnalle, että kuulluksi   leisiin henkilöihin, jotka ovat heti maahan saa-
56454: tulemiselle olisi myös ulkomaalaislain 32 §:n         pumisen jälkeen asian käsittelyn yhteydessä saa-
56455: 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa aina va-      miensa tietojen perusteella voineet varautua
56456: rattava tilaisuus, jollei ulkomaalaisvaltuutettu      siihen, että heidän asiansa käsiteltiin ulkomaa-
56457: erikseen toisin ilmoita.                              laislain 32 §:n 3 momentissa säädetyssä nopeute-
56458:    Ulkomaalaisvaltuutetun         kuuleruistarpeen    tussa menettelyssä ja että perheen maahan
56459: harkinnasta ei ole laissa tai asetuksessa tarkem-     pääsy ei sen vuoksi ollut mitenkään varmaa.
56460: pia säännöksiä. Myöskään lainvalmisteluasia-          Saamiensa tietojen perusteella heillä on ollut
56461: kirjoissa ei ole asiaa tarkemmin käsitelty. Kante-    riittävät perusteet varautua kielteiseen päätök-
56462: lukirjoituksessa kerrottu tapaus koski perhettä,      seen ja välittömästi sen jälkeen toimeenpanta-
56463: jolle oli aikanaan myönnetty määräaikainen            vaan käännyttämiseen.
56464: oleskelulupa, jonka voimassaoloaika oli perheen           Käännyttäminen oli toimeenpantu asiasta
56465: ulkomaillaolon aikana päättynyt. Ulkomaalais-         tehtyä päätöstä seuranneena päivänä. Käännyt-
56466: lainsäädäntöä tarkemmin tuntematon perhe on           tämispäätöksen täytäntöönpanoajankohtaan
56467: voinut saapua maahan siinä uskossa, että heidän       oli osaltaan vaikuttanut se, että vastaanottavan
56468: aikaisemmalla umpeen menneellä oleskeluluval-         maan maahantuloviranomaiset olisivat voineet
56469: laan olisi jokin heille myönteinen merkitys per-      vedota omiin, Suomen viranomaisille tiedotet-
56470: heen saapuessa uudelleen maahan. Tapaus on            tuihin käännytettyjen vastaanottamista koske-
56471: ollut muutoinkinjossain määrin tavanomaisesta         neisiin ohjeisiin. Niiden perusteella vastaanot-
56472: poikkeava.                                            tava maa olisi saattanut käännyttämisen !yk-
56473:     Edellä mainituista syistä ja kun ulkomaalais-     kääntyessä kieltäytyä vastaanottamasta per-
56474: valtuutettu oli kyseisessä tapauksessa nimen-         hettä.
56475:                                         6.4. Valtiovarainhallinto                                        81
56476: 
56477:    Perheen viemiseen laivaan autokannen kautta         6.4. Valtiovarainhallinto
56478: on Helsingin poliisilaitoksen selvityksessä esitet-
56479: ty eräitä perusteita. Asiassa ei ole ilmennyt sel-     6.4.1. Esitykset
56480: laista, että menettelyn tarkoituksena olisi ollut
56481: ulkomaalaisvaltuutetun tai A:n perheen suku-           1) Tullirikossäännösten soveltamisalasta
56482: laisten tahallinen harhauttaminen.
56483:    Saadun selvityksen perusteella katson, että             Lapin tullipiirin tulliylitarkastajan oikeus-
56484: asiassa ei ole ilmennyt, että sisäasiainministeri-     kanslerille 21.12.1993 osoittaman kirjeen mu-
56485: ön käännyttämispäätöksen täytäntöönpanoa-              kaan Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan
56486: jankohdasta päättänyt Helsingin poliisilaitok-         välillä oli tehty rajatulliyhteistyösopimukset, joi-
56487: sen ylikomisario tai käännyttämisen käytännön          den perusteella Suomen tulliviranomaiset olivat
56488: toimeenpanosta vastanneet poliisimiehet olisi-         tehneet Ruotsin ja Norjan tulliviranomaisten
56489: vat menetelleet sillä tavoin virheellisesti, että      kanssa yhteistyötä valtioiden välisen liikenteen
56490: menettely edellyttäisi oikeuskanslerin toimenpi-       tullivalvonnassa ja tulliselvityksessä molemmin
56491: teitä.                                                 puolin rajaa sijaitsevalla valvontavyöhykkeellä.
56492:                                                        Ongelmaksi oli osoittautunut Suomen rikoslain
56493:                                                        soveltaminen yhteisillä tulliasemilla tehtyihin
56494: Lopputoteamus                                          tullirikoksiin ja tullirikostenjohdosta annettavat
56495:                                                        rangaistusmääräykset.
56496:    Edellä lausuttuun viitaten ulkomaalaisvaltuu-           Suomalaisen ja ulkomaalaisenjoutuminen eri-
56497: tetun kirjoitus ei ole aiheuttanut puoleltani          laiseen asemaan tullimääräyksiä rikkoessaan yk-
56498: muita toimenpiteitä kuin, että totean silloisen        sinomaan sen vuoksi, että tulliasema sattuu käy-
56499: sisäasiainministeriön ulkomaalaiskeskuksen me-         tännön syistä sijaitsemaan toisen valtion alueel-
56500: nettelyn virheellisyyden ja vastaisen varalle kiin-    la, ei ole järkevää eikä rangaistusmääräysmenet-
56501: nitän ulkomaalaisviraston (L ulkomaalaislain           telyn tavoitteiden mukaista. Rikoslain sovelta-
56502: muuttamisesta 154/95) huomiota ulkomaalais-            misalan uudistuksen yhteydessä tullirikokset
56503: valtuutetun kuulemisvelvollisuuden tärkeyteen          saattavat osaksi jäädä rikoslain soveltamisalan
56504: kirjoituksessa kerrotuo kaltaisissa turvapaikka-       ulkopuolelle.
56505: asioissa.                                                  Sen vuoksi apulaisoikeuskansleri on esittänyt
56506:    Tässä tarkoituksessa lähetän jäljennöksen           valtiovarainministeriölle, että uuteen tullilakiin
56507: päätöksestäni Sisäasiainministeriölie edelleen ul-     (1466/94) tulisi ottaa säännös, jossa selkeästi sää-
56508: komaalaisvirastolle toimitettavaksi. Päätöksen         detään, milloin Suomen rangaistussäännöksiä
56509: jäljennös lähetetään myös sisäasiainministeriön        voidaan soveltaa myös toisessa valtiossa tehtyi-
56510: poliisiosastolle ja Helsingin poliisilaitoksen ulko-   hin tullirikoksiin. Lisäksi tulisi säätää, ettei täl-
56511: maalaisyksikölle tiedoksi.                             laisen rikoksen syyttämiseen tarvita oikeuskans-
56512:                                                        lerin syytemääräystä (51/62/93).
56513: 
56514: 
56515: 2) Kirjeisiin vastaaminen                              2) Valtion vakuusrahastoa koskevat esteellisyys-
56516:                                                        kysymykset
56517:    Yksityinen henkilö oli osoittanut sisäasiain-
56518: ministeriön osastolle tiedustelukirjeitä, kaksi           Oikeuskansleri on katsonut aiheelliseksi esit-
56519: vuonna 1989 ja neljä vuonna 1992. Selvityksen          tää valtiovarainministeriön harkittavaksi, olisi-
56520: mukaan tiedustelijalle oli pyritty vastaamaan          ko johtavien virkojen täyttämisjärjestelmää ke-
56521: puhelimitse ja myös paikallisten viranomaisten         hitettävä siten, että niihin ilmoittautuneiden hen-
56522: toimesta.Hyvä hallintotapa edellyttää, että vi-        kilöiden olisi ennen virkanimitystä annettava sel-
56523: ranomaiselle tulleeseen asialliseen kirjeeseen vas-    vitys taloudellisistä kytkennöistään.
56524: tataan. Pääsääntöisesti vastauksenkin tulee olla          Oikeuskanslerin päätös sisältyy kokonaisuu-
56525: kirjallinen. Yksinkertaisimpiin tiedusteluihin         dessaan 9. jaksoon s. 138 (3/51/95).
56526: vastaus voidaan antaa muussakin muodossa, esi-
56527: merkiksi puhelimitse. Kirjeiden lukumäärä huo-
56528: mioon ottaen olisi ollut asianmukaista, että tie-
56529: dustelijalle olisi ainakin kerran vastattu kirjalli-
56530: sesti (79911/93).
56531: 
56532: II   360220P
56533: 82                                 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
56534: 
56535: 6.4.2. Huomautus                                         tain toistunut myös A:n poikien esitäytettyjen
56536:                                                          veroilmoitusten kohdalla, vaikka verovelvolli-
56537: Valtion vakuusrahaston menettely asianosaisen            nen oli tehnyt esitäytettyihin ilmoituksiin kirkko-
56538: oikeutta asiakirjoihin koskevassa asiassa                kuntaa koskevat korjausmerkinnät.
56539:                                                             A:n ja C:n kirkkokuntamerkintä oli korjaan-
56540:   Oikeuskanslerin päätöksestä 31.7.1995 on ly-           tunut vuoden 1991 aikana. B:n kohdalla virheel-
56541: hennysote 9. jaksossa s. 150 (230/1/94).                 linen menettely oli jatkunut edelleen. Väestöre-
56542:                                                          kisterikeskuksesta 21.10.1992 saadun tiedon mu-
56543: 6.4.3. Käsitykset                                        kaan sen rekisteriin oli tehty asianmukainen mer-
56544:                                                          kintä ortodoksisen kirkkokunnan jäsenyydestä.
56545: 1) Läsnäolo verottajan suorittamassa tilakäynnis-        Väestörekisterikeskuksen mukaan tiedot meni-
56546: sä                                                       vät konekielisenä verovirastoon. Verohallinnon
56547:                                                          asiakirjoissa oli kuitenkin korjauksista huoli-
56548:    Verovelvolliselle olisi tullut varata tilaisuus       matta ollut edelleenkin virheellinen tieto B:n
56549: hallintomenettelylain 19 §:n mukaan olla läsnä           kirkko kunnasta.
56550: verotuslain 43 a §:ssä (1548/92) tarkoitetussa ti-          Kyseisissä virheellisyyksissä on ollut kysymys
56551: lakäynnissä. Verotoimiston menettely, jossa ve-          väestörekisteritietojen ja verohallinnon tietojen
56552: rovelvolliselle ei ollut varattu tilaisuutta olla läs-   sisällön ristiriitaisuudesta. Kirkkokuntaa koske-
56553: nä tilakäynnissä, poikkesi tältä osin hallinnossa        vien tietojen osalta kysymys on kansalaisoikeuk-
56554: yleensä noudatettavasti periaatteesta. Verotuk-          siin kuuluvista asioista. Kun lisäksi verovelvolli-
56555: sessa verovelvollisen kuuleminen on yleensä suo-         set olivat toistuvasti tehneet asianmukaiset kor-
56556: ritettava. Tavanmukainen käytäntö on, että ve-           jausilmoitukset ja virheellisyydet olivat silti jat-
56557: rovelvolliselle varataan mahdollisuus esittää sel-       kuneet useita vuosia, laiminlyöntejä ei voida
56558: vitystä ennen verotuksen toimittamista. Samaa            kantelukirjoituksen mukaan pitää periaatteelli-
56559: periaatetta olisi noudatettava myös maatalous-           sesti mitenkään vähäisinä.
56560: omaisuuden tarkastuksen osalta (13/1/95).                   Kantelukirjoituksessa on Helsingin ortodok-
56561:                                                          sisen seurakunnan kirkkoherran kanssa käytyi-
56562: 2) Ortodoksisen kirkkokunnan kirkollisverojen            hin keskusteluihin viitaten todettu kantelukirjoi-
56563: tilityksestä                                             tuksessa kuvatun epäkohdan olevan ortodoksi-
56564:                                                          sessa kirkkokunnassa yleisesti tunnettu. Tältä
56565:            Lyhennysote apulaisoikeuskansleri Jukka Pa-   osin on kirjoituksessa viitattu sen liitteenä ole-
56566:         sasen päätöksestä 12.4.1995, dnro 272/1/94       vaan Kuopion ortodoksisen seurakunnan ja or-
56567:                                                          todoksisen kirkollishallituksen muistioon.
56568: KANTELUKIRJOITUS                                             Kirjoituksessa esitettyihin monien verovuosi-
56569:                                                          en tietoihin viitaten kantelussa on katsottu,
56570:    A, B, ja C ovat yhteisesti allekirjoittamassaan       että kysymys ei voinut olla yksinomaan inhi-
56571: kantelukirjoituksessa 21.3.1994 kertoneet, että A        millisistä erehdyksistä ja että automaattinen tie-
56572: oli vuonna 1983 yhdessä tuolloin alaikäisten poi-        tojenkäsittely ei ollut kyseisiä epäkohtia pois-
56573: kiensa kanssa liittynyt Helsingin ortodoksisen           tanut.
56574: seurakunnan jäseneksi. Seurakuntaan liittymi-                Kirkollisveron taloudellisen merkityksen li-
56575: sestä oli Väestörekisterikeskuksesta saadun tie-         säksi kantelukirjoituksessa on korostettu asian
56576: don mukaan saatu ortodoksiselta seurakunnalta            periaatteellista tärkeyttä. Verovelvollisen osalta
56577: Y A-ilmoitus vuodelta 1983.                              kysymys on verovelvollisuuden täyttymisestä oi-
56578:    Kantelukirjoituksen mukaan oli ymmärrettä-            kealla tavalla. Toisaalta kysymys on kirkkokun-
56579: vää, että vuoden 1984 esitäytettyihin veroilmoi-         nan jäsenyyteen liittyvän veronmaksuoikeuden
56580: tuslomakkeisiin kirkkokunta-tietoa ei ollut voitu        loukkaamisesta. Tältä osin kysymys on välilli-
56581: korjata, mutta A oli veroilmoitusta täyttäessään         sesti kansalaisten uskonnonvapauden loukkaa-
56582: tehnyt kyseisen korjauksen.                              misesta ja verotusoikeuden omaavien kansallis-
56583:    A oli kantelukirjoituksen mukaan joutunut             ten kirkkokuntien epätasa-arvoisesta kohte-
56584: tekemään verovelvollisen kirkkokuntaa koske-             lusta. Verohallinnon osalta kysymys on kirjoi-
56585: van korjauksen vuodesta toiseen toistuvasti sen          tuksen mukaan verohallinnon tehtäviin kuulu-
56586: ohella, että hän oli ilmoittanut ortodoksisen            van verotulojen oikean jakamisen ja huolellisen
56587: kirkkokunnan jäsenyydestä myös puhelimitse               hallintokäytännön pitkäaikaisesta laiminlyömi-
56588: Helsingin verovirastolle. Sama virhe oli vuosit-         sestä.
56589:                                          6.4. Valtiovarainhallinto                                      83
56590: 
56591:    Kantelukirjoituksessa on pyydetty oikeus-               Kirkollisverotulojen lainmukaisen tilityksen
56592: kansleria ryhtymään verohallinnossa todetun             ohella asiaa voidaan tarkastella asianomaisen
56593: virheellisen menettelyn johdosta asian vaatimiin        verotusoikeuden omaavan kirkkokunnan jäsen-
56594: toimenpiteisiin.                                        ten kannalta. Tältä osin asia liittyy hallitus-
56595:                                                         muodossa kansalaisille turvatuo uskonnonva-
56596:                                                         pauden käytännön toteutumiseen. Kirkollisve-
56597:                                                         ron perinnästä ja tilityksestä lain mukaan
56598: RATKAISU                                                huolehtivien valtion viranomaisten vastuulla
56599:                                                         on, että oman ilmoitusvelvollisuutensa asian-
56600:                                                         mukaisesti täyttäneeltä verovelvolliselta kanne-
56601:                                                         tut kirkollisverot tilitetään sille kirkkokunnalle,
56602: Menettelyn arviointia                                   johon hän kuuluu. Muussa tapauksessa kirk-
56603:                                                         kokunnan jäsenyyden valinnut kansalainen ei
56604:     A, B ja C on ainakin kantelussa mainittujen         voi omalta osaltaan osallistua kirkkokunnan
56605: verovuosien verotuksessa merkitty evankelis-lu-         toiminnasta aiheutuvien kustannusten kattami-
56606: terilaisen seurakunnan jäseniksi, vaikka A oli          seen. Kirkkokunnan jäsenyyden valinneen kan-
56607: ilmoituksensa mukaan vuonna 1983liittynyt ala-          salaisen kannalta kysymys on periaatteellisesti
56608: ikäisten lastensa kanssa Helsingin ortodoksisen         tärkeä.
56609: seurakunnan jäseneksi. Se oli tehnyt seurakun-
56610: taan liittymisestä ilmoituksen väestörekisteriin.
56611: Kanteluasian yhteydessä ei ole saatu selvitystä         Toimenpiteet
56612: siihen, mistä syystä tieto mainittujen kolmen
56613: henkilön kirkkokunnan muutoksesta ei ollut tal-             Helsingin verovirasto on nyttemmin korjan-
56614: lentunut verohallinnon järjestelmiin, vaikka            nut A:n, B:n ja C:n kirkkokunta-tiedoissa olleen
56615: muutostiedot tuolloin jo välitettiin suorasiirtona      virheellisyyden ja ilmoittanut ryhtyvänsä tietty-
56616: viranomaisten välillä.                                  jen vuosien verotuksen osalta veronoikaisutoi-
56617:     Kanteluasian yhteydessä ei ole myöskään saa-        menpiteisiin. Lisäksi asiakirjoista ilmenee, että
56618: tu tarkempaa selvitystä siitä, minkä vuoksi A:n         väestörekisteri-ja verotusviranomaisten välisellä
56619: henkilökohtaisesti omasta ja lastensa puolesta          henkilötietojen konekielisellä suorasiirrolla on
56620: tekemät ilmoitukset eivät olleet johtaneet vir-         inhimillisistä syistä aiheutuneita virheitä voitu
56621: heellisten kirkkokuntatietojen korjaantumiseen,         vähentää.
56622:  vaan ne olivat myöhempinä vuosina toistuneet.              Edellä olevaan ja asiakirjoista ilmenevään sel-
56623:  Verohallinnon järjestelmissä on nyttemmin oi-          vitykseen viitaten katson, että minulla ei ole pää-
56624:  kea tieto A:n, B:n ja C:n kirkkokunnasta, mutta        töksessä todetun virheellisen menettelyn johdos-
56625:  B:n osalta korjaus on tehty vasta tämän kantelun       ta aihetta muihin toimenpiteisiin kuin, että kiin-
56626: johdosta Helsingin verovirastolta hankitun selvi-       nitän Helsingin veroviraston huomiota verovel-
56627:  tyksen yhteydessä.                                     vollisten kirkkokunnan jäsenyyttä osoittavien
56628:     Helsingin verovirasto on ilmoittanut, että to-      verotustietojen käsittelyssä edellytettävään huo-
56629:  detun virheen johdosta A:n verotus oikaistaan          lellisuuteen ja tarkkuuteen. Verotusoikeuden
56630:  vuodelta 1989 sekä B:n verotus vuosilta 1990 ja        omaavien kirkkokuntien jäseninä olevien vero-
56631:   1991. Asiakirjoista tosin ilmenee, että kantelukir-   velvollisten kansalaisten on voitava luottaa sii-
56632:  joituksen tekijöille ei ole kaikilta vuosilta mää-     hen, että verovelvollisilta kannetut kirkollisverot
56633:  rätty kirkollisveroa. Kirkkokuntatiedon virheei-       tilitetään oikein. Verotuksesta huolehtivien pai-
56634:  lisyydellä on kuitenkin joinakin vuosina ollut         kallisten veroviranomaisten tehtävänä on huo-
56635:  myös taloudellisia vaikutuksia siten, että asian-      lehtia siitä, että tämäntyyppisten virheiden ilme-
56636:  omaiselta ortodoksisen seurakunnan jäseneltä           tessä virheet korjataan siten, että ne eivät muina
56637:  kannetut kirkollisverot ovat menneetkin evanke-        verovuosina toistuisi.
56638:  lis-luterilaiselle kirkolle. Asiakirjoissa olevassa        Tässä tarkoituksessa lähetän jäljennöksen
56639:   Kuopion ortodoksisen seurakunnan verotuloja           päätöksestäni verohallitukselle ja Helsingin ve-
56640:   koskevassa selvityksessä on viitteitä siitä, että     rovirastolle. Päätöksen jäljennös lähetetään
56641:  joinakin aikaisempina vuosina olisi verotustieto-      myös Suomen ortodoksisen kirkkokunnan kir-
56642:  jen virheellisyydestä ortodoksiselle kirkolle ai-      kollishallitukselle tiedoksi.
56643:   heutunut laajempiakio kirkollisverotulojen me-            Muihin toimenpiteisiin kantelukirjoitus ei ole
56644:   netyksiä.                                             antanut aihetta.
56645: 84                                6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
56646: 
56647: 6.5. Opetushallinto                                     1.4.1994 alkaen, asianmukaista olisi ollut, että
56648:                                                         korjaus olisi voitu suorittaa ennen sanottua ajan-
56649: 6.5.1. Käsitykset                                       kohtaa (361/1/94).
56650: 
56651: 1) Valtionavustushakemuksen käsittelystä
56652:                                                         6.5.2. Muut kannanotot
56653:    Opetusministeriö oli yhdistyksen avustusha-
56654: kemusta käsitellessään asianmukaisesti vaatinut         1) Selvitysmiehen esteellisyydestä
56655: siihen täydennyksiä. Hakemukseen ei kuiten-
56656: kaan ollut liitetty tilinpäätöstä eikä tilintarkasta-      Opetusministeriö oli asettanut selvitysmiehen,
56657: jien lausuntoa edelliseltä tilikaudelta. Näiden         jonka tehtävänä oli ollut tehdä ehdotus 20 %:n
56658: asiakirjojen olisi tullut olla ministeriön käytettä-    resurssivähennyksen kohdentamisesta lääketie-
56659: vissäjo ennen päätöksentekoa eikä vasta maksa-          teen koulutuksen kustannuksiin maassamme
56660: tusvaiheessa (5/21/94).                                 vuoteen 1998 mennessä.
56661:                                                            Kantelussa oli esitetty selvitysmiehen esteelli-
56662:                                                         syyttä koskevia väitteitä. Oikeuskansleri on
56663: 2) Professorin viran täyttämiseen liittyvä rehtorin     asian arvioinnissa päätynyt siihen, että selvitys-
56664: tarkastuspäätös                                         mies ei ole ollut sellaisessa suhteessa Helsingin
56665:                                                         yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan, re-
56666:    Yliopiston rehtorin päätös, jolla professorin        surssienjakoa eri tiedekuntien kesken koskevaan
56667: viran täyttämistä koskeva ehdollepanopäätös             kysymykseen tai valmistelutoiminnan kohteena
56668: poistetaan ja asia palautetaan uudelleen käsitel-       olevaan asiaan muutoinkaan, että opetusminis-
56669: täväksi, on korkeakoulun professorin ja apulais-        teriö asettamalla hänet selvitysmieheksi olisi toi-
56670: professorin viran täyttämisestä annetun asetuk-         minut vastoin objektiviteettiperiaatetta tai ylittä-
56671: sen 22 §:n 4 momentin mukaan perusteltava.              nyt sille kuuluvan harkintavallan rajat (189/1/
56672:    Hyvä hallintotapa edellyttää myös rehtorin           94).
56673: sellaisen tarkastusmenettelyssä annetun päätök-
56674: sen perustelemista, jolla muistutus on hylätty.
56675: Perusteleminen tarkoittaa ensi sijassa sitä, että       2) Päivälukiosta iltalukioon siirtyneiden opinto-
56676: päätöksestä tulee ilmetä sen perusteena olevat          tuki
56677: pääasialliset tosiseikat sekä säännökset ja mää-
56678: räykset. Pääasiallisia tosiseikkoja ovat muistu-            Päivälukiosta iltalukioon siirtyneiden opiske-
56679: tuksen tekijän vaatimukset, hänen niiden tueksi         lijoiden asemaa koskevan kantelun tutkinnan
56680: esittämät ensisijaiset argumentit sekä ne rehto-        yhteydessä ilmeni, että tällaiset opiskelijat jäivät
56681: rin perustelut, miksi muistutuksen tekijän sano-        opintotuen ulkopuolelle, samoin kuin työttö-
56682: tulla tavalla perusteltuihin vaatimuksiin ei suos-      myysturvan ulkopuolelle. Tämä perustui lain-
56683: tuta.                                                   säädäntöön. Sanotuntaisten opiskelijoiden tilan-
56684:    Rehtorin päätöstä arvosteltu sen vuoksi, että        ne oli eduskunnan tiedossa ja heidän saattami-
56685: se oli puutteellisesti perusteltu. Vastaisen varalle    sensa opintotuen piiriin oli parhaillaan vireillä.
56686: kiinnitetty rehtorin huomiota muistutusten joh-         Oikeuskansleri ei ollut toimivaltainen puuttu-
56687: dosta annettavan päätöksen riittävään perusteIe-        maan lainsäädännössä ilmeneviin tarkoituksen-
56688: miseen silloinkin, kun muistutukset hylätään            mukaisuuskysymyksiin (881/1/93).
56689: (598/1/94).
56690: 
56691: 
56692: 3) Asian käsittelyn viivästymisestä                     6.6. Maa- ja metsätaloushallinto
56693:    Yliopiston virkamiehen 20.1.1994 päivätty            6.6.1. Virkasyyteasia
56694: osa-aikaeläkkeelle siirtymistä tarkoittanut virka-
56695: vapaushakemus oli ratkaistu yliopiston hallinto-        Toimivallan ylityksiä käsittävät virkavelvollisuu-
56696: virastossa 7.2.1994. Laskuvirheen korjaamiseksi         den rikkomiset
56697: päätös oli kuitenkin pyydetty takaisin, ja virka-
56698: mies oli saanut sen korjattuna uudelleen                  Metsäkeskus Tapion johtajina ja hallinto-
56699: 12.4.1994. Kun hakemus oli koskenut aikaa               osaston osastopäällikkönä toimineet henkilöt
56700:                                   6.6. Maa- ja metsätaloushallinto                                    85
56701: 
56702: sekä talouspäällikkö määrätty asetettavaksi         6.6.3. Käsitykset
56703: syytteeseen käräjäoikeudessa virkavelvollisuu-
56704: den rikkomisesta tai tuottamuksellisesta virka-     1) Virkamiesten menettely eräitä rahoitusjärjes-
56705: velvollisuuden rikkomisesta metsäkeskuksen          telyjä koskevassa asiassa
56706: varojen käytössä tapahtuneiden toimivallan yli-
56707: tysten johdosta. Metsäkeskuksen taholta oli an-        Metsäkeskus Tapion johtokunnan jäseninä
56708: nettu huomattavia vakuuksia ja lainoja sen          toimivien valtion edustajien huomiota kiinnitet-
56709: osittain omistamalle osakeyhtiölle ilman, että      ty valtionapua saavanjulkisen valvonnan alaisen
56710: noita rahoitusratkaisuja olisi asianmukaisesti      yhteisön talousasioiden seurantaan yleisen edun
56711: käsitelty yhdistyksen johtokunnassa, jonka          kannalta. Yhtiöittämisratkaisujen yhteydessä oli
56712: päätettäviä asioita ne olisivat olleet. Rahoitus-   syntynyt esteellisyystilanteita ja ns. "vaarallisia
56713: ratkaisuihin keskeisesti vaikuttanut osastopääl-    työ- ja asema yhdistelmiä". Ne olisivat vaatineet
56714: likkö oli ollut myös yhtiön hallituksen puheen-     tapahtunutta tarkemman huomion kiinnittämis-
56715: johtaja. Metsäkeskusta koskevan lain 9 §:n          tä Metsäkeskus Tapion talouden hoitoa koske-
56716: mukaan varojen käyttö yhdistyksessä tapahtui        viin kysymyksiin.
56717: virkavastuulla. Käräjäoikeus on hylännyt syyt-         Yksityis- ja yleismetsätalousasioista vastaa-
56718: teen katsoen, ettei kysymyksessä olevaan toi-       van maa- ja metsätalousministeriön virkamiehen
56719: mintaan liittynyt julkisen vallan käyttöä. Asia     huomiota on kiinnitetty siihen, että hänen olisi
56720: on syyttäjän valituksen johdosta vireillä hovi-     pitänyt jättää esittelemättä esteeiliselle esimiehel-
56721: oikeudessa (411/1/94).                              leen Tapion toimintaa koskenut vastaus eräälle
56722:                                                     yhdistykselle sekä saattaa tietoonsa tullut Taimi-
56723:                                                     Tapio Oy:n taloudellisia epäselvyyksiä koskeva
56724:                                                     asia maa- ja metsätalousministeriössäjonkun es-
56725: 6.6.2. Huomautus                                    teettömän esimiehensä käsiteltäväksi.
56726:                                                        Taimi-Tapio Oy:n talousasioihin liittyen
56727: Ministeriön ylijohtajan esteellisyys Metsäkeskus    maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällik-
56728: Tapiota koskevassa asiassa                          kö oli ehkä ollut hallintomenettelylain 10 §:n 1
56729:                                                     momentin 6 kohdan nojalla esteeilinen allekir-
56730:    Maa- ja metsätalousministeriön metsäpolitii-     joittamaan erästä ministeriön lausuntoa. Toi-
56731: kan osastopäällikölle, joka oli ennen nimittä-      saalta hallintomenettelylain II §:n nojalla saa-
56732: mistään sanottuun virkaan toiminut Metsäkes-        tettiin perustella sitä, että hän oli noissa olosuh-
56733: kus Tapion johtajana, annettu syytetoimenpi-        teissa voinut esitellä asian. Hänen toimintaansa
56734: teisiin ryhtymättä vakava huomautus vastaisen       ei kuitenkaan ollut säännösten tulkinnanvarai-
56735: varalle esteellisyyssäännösten noudattamatta        suuden vuoksi pidettävä virkavelvollisuuden
56736: jättämisestä eräille yhdistyksille annetun vas-     vastaisena.
56737: tauksen ja erityisesti hänen alaistensa virka-         Apulaisoikeuskanslerin päätös on kokonai-
56738: miesten tekemien erääseen yhtiöön (Taimi-Ta-        suudessaan 9. jaksossa s. 154 (2/21/94).
56739: pio Oy) liittyneiden ilmoitusten käsittelyn osal-
56740: ta. Näin ollen hän oli ollut esteeilinen ottamaan   2) Maa- ja metsätalousministeriön toiminta
56741: kantaa alaistensa tekemiin, ainakin välillisesti    Tornionjoen luonnonlohikannan suojelussa
56742: myös oman toimintansa arviointia koskeviin
56743: ilmoituksiin. Hänen olisi pitänyt pidättäytyä          Maa- ja metsätalousministeriön huomiota
56744: käsittelemästä ministeriössä sanottua asiaa,        kiinnitetty luonnossa lisääntyvien lohikantojen
56745: vaan sen sijaan ohjata ilmoitukset esteettömien     suojelun tarpeellisuuteen. Samalla ministeriön
56746: virkamiesten selvitettäväksi.                       huomiota kiinnitetty siihen, että viranomaisvas-
56747:     Samalla hänen huomiotaan on kiinnitetty         tuu erityisesti vuonna 1991 ja 1992 tapahtuneista
56748: virkavelvollisuuden kannalta soveliaaseen me-       Suomea koskevien lohikiintiöiden ylittämisestä
56749:  nettelyyn, jonka mukaisesti hänen olisi tullut     on viime kädessä ministeriöllä. Suoritetut toi-
56750:  pidättyä Metsäkeskus Tapion johtokuntaan           menpiteet eivät olleet osoittautuneet riittäviksi
56751:  määrättynä valtion edustajana Taimi-Tapio          turvaamaan Itämeren kalastusta ym. koskevan
56752:  Oy:tä koskevien asioiden käsittelystä hänen        yleissopimuksessa (SopS 40/1974) tarkoitetulla
56753: johtajakauteensa liittyvien asioiden osalta (2/     tavalla Kansainvälisen Itämeren kalastuskomis-
56754:  21/94).                                            sion kalastuskiintiöitä koskevan suosituksen
56755:     Ks. myös kohta 9.8. s. 154.                     noudattamista (973/1/93).
56756: 86                                6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
56757: 
56758: 3) Maanmittaustoimituksessa olleen virheen             leissa asiakirjoissa po. tosiseikat olivat oikein.
56759: selvittämisestä sekä oikaisutoimenpiteiden             Lausunnon antajien olisi erityisasiantuntemusta
56760: viivästymistä                                          omaavina tullut huomata vesijätön jakotoimi-
56761:                                                        tuksen aineellisessa lopputuloksessa ja rekisteri-
56762: 1. Vesijätän jakotoimitus                              merkinnöissä ollut ristiriita ja selvittää se viran
56763:                                                        puolesta. Lausunnon antaneiden osastopäälli-
56764:    Kylän yhteisten vesijättöjen jakotoimitus oli       kön ja toimistoinsinöörin on katsottu laiminlyö-
56765: korkeimman oikeuden palautuspäätöksen pe-              neen sen huolellisuuden ja tarkkuuden, jota asian
56766: rusteella tarkastettu maaoikeudessa uudelleen          laatu ja merkitys olisi edellyttänyt.
56767: toimitukseen jääneiden sellaisten virheiden joh-
56768: dosta, jotka voitiin korjata vain jakolain 304 §:n     3. Purkuhakemus
56769: nojalla. Toimitusinsinööri oli toimittanut maaoi-
56770: keudelle uudet osakas- ja suoritusluettelot. Kos-         Lohkotilan omistajan esitettyä maanmittaus-
56771: ka toimitusinsinööri oli jo tutustunut toimituk-       hallitukselle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin ve-
56772: seen antaessaan siitä lausunnon korkeimmalle           sijätön jakotoimitusta koskevan maaoikeuden
56773: oikeudelle tehdyn valituksen johdosta, olisi hä-       lainvoiman saaneen päätöksen purkamiseksi,
56774: nen tähän nähden ja korkeimman oikeuden pa-            maanmittaushallitus oli antanut vesijätön lu-
56775: lautuspäätöksen perusteella tullut huomata, että       nastamisasiassa uuden lausunnon korkeimmalle
56776: tehdyllä korjauksella oli muutettu korkeimman          oikeudelle ottamatta kantaa tehtyyn purkuha-
56777: oikeuden jo vahvistamia omistussuhteita. Toimi-        kemukseen, vaikka tuossa vaiheessa oli jo sel-
56778: tusinsinöörin tietoon saatettu käsitys oikeasta        vää, että lunastamistoimituksessa ei voida kor-
56779: menettelystä.                                          jata lainvoiman saaneessa vesijätön jakotoimi-
56780:                                                        tuksessa olevaa virhettä. Maanmittaushallituk-
56781:                                                        sen lausunnon antaneet henkilöt olivat lähes
56782: 2. Vesijätän lunastamistoimitus                        kahden vuoden kuluttua purkupyynnön tekemi-
56783:                                                        sen jälkeen määränneet pantavaksi vireille sel-
56784:     Koska po. jakotoimituksessa sattunutta vir-        vittelytoimituksen, joka sittemmin oli johtanut
56785: hettä ei voitu oikaista muuten kuin purkuteitse        jakolain 349 §:n perusteella purkuesityksen te-
56786: korkeimmassa oikeudessa, kysymys oli myös sii-         kemiseen korkeimmalle oikeudelle, joka oli
56787: tä, missä vaiheessa maanmittausviranomaiset            purkanut maaoikeuden vesijätön jakotoimitus-
56788: olivat tulleet tietoisiksi vesijätön jakotoimituk-     ta koskeneen päätöksen. Viivästymistä purku-
56789: seen jääneestä virheestä, sekä sen johdosta pur-       hakemuksen käsittelyssä on pidetty moititta-
56790: kuesityksen tekemisestä korkeimmalle oikeudel-         vana.
56791: le.                                                       Maanmittaushallituksen lausunnosta vesijä-
56792:     Lohkotilan omistaja oli jakotoimituksen lain-      tön lunastamisasiassa ja vesijätön jakotoimituk-
56793: voimaistuttua yrittänyt saada jakosopimuksen           sen purkupyynnön käsittelystä vastuussa ole-
56794: mukaan tilalle kuuluvat vesijättöosuudet liite-        vien menettely ei ole antanut aihetta muihin
56795: tyksi tilaansa jakolain 243 §:n mukaisessa vesijä-     apulaisoikeuskanslerin toimenpiteisiin kuin että
56796: tön lunastamistoimituksessa. Tätä asiaa hoita-         hän on saattanut entisen osastopäällikön tie-
56797: nut toimitusinsinööri oli ottanut lähtökohdaksi        toon arvostelunsa tämän menettelystä sekä kiin-
56798: juuri rekisteröidyn vesijätön jakotoimituksen.         nittänyt toimistoinsinöörin huomiota siihen
56799: Kun hänellä oli arkistotutkimusta suorittaessaan       huolellisuuteen ja tarkkuuteen, jota muutoksen-
56800: ollut käsillä sekä po. lohkoruistoimituksen että       hakuasioissa annettavilta lausunnoilta edellyte-
56801: jakotoimituksen asiakirjat, hänen olisi tullut         tään, sekä purkuasioiden joutuisaan käsittelyyn
56802: asian edellyttämää huolellisuutta noudattaen           (298/1/93).
56803: huomata, että vesijättöjen rekisteröiminen yksin
56804: kantatilalle oli vastoin korkeimman oikeuden
56805: asiassa antamaa päätöstä. Toimitusinsinöörin           4) Halkomistoimituksen pöytäkirjaamismenette-
56806: huomiota kiinnitetty toimitusten valmistelulta         lystä
56807: edellytettävään huolellisuuteen.
56808:     Maanmittaushallitus oli antanut lunastamis-          Halkomistoimituksen asianosaiset olivat toi-
56809: toimituksesta tehdystä valituksesta lausunnon          mituksessa sopineet, että viljelyskunnon tili teh-
56810: korkeimmalle oikeudelle. Lausunto oli perustu-         dään työsuorituksena, mikä oli kirjattu toimitus-
56811: nut virheellisiin tosiseikkoihin, vaikka käsillä ol-   pöytäkirjaan. Toimituspöytäkirjasta ei ilmennyt,
56812:                                               6.7. Liikennehallinto                                          87
56813: 
56814: että toimitusmiehet olisivat vahvistaneet sopi-            taisena muiden maanomistajien kannalta, koska
56815: muksen siten kuin jakolain 52 §:n 2 momentissa             metsänparannuspäätökset oli peruutettu ilman
56816: on säädetty. Toimitusinsinöörin antaman selvi-             laillista perustetta. Koska metsälautakunnan te-
56817: tyksen mukaan sopimus oli toimituksessa vah-               kemät peruutuspäätökset perustuivat maa- ja
56818: vistettu, mutta tätä ei ollut kirjattu pöytäkirjaan.       metsätalousministeriön määräykseen, ylin viran-
56819: Kiinteistörekisterin pitäjän esityksestä toimitus-         omaisvastuu kuului ministeriölle. Ministeriön
56820: insinööri olijakolain 348b §:n mukaisesti päättä-          kanteluasiaa käsiteltäessä 23.1.1995 metsälauta-
56821: nyt ottaa virheen korjaaruisasian käsiteltäväksi           kunnalle ilmoittamaa käsitystä siitä, millaisin
56822: ja virhe oli korjattujakolain 348 c §:ssä säädettyä        toimenpitein rahoituspäätösten peruuttamisme-
56823: menettelyä noudattaen.                                     nettelynjohdosta eriarvoiseen asemaanjoutunei-
56824:    Toimitusinsinöörin huomiota kiinnitetty sii-            den maanomistajien tilannetta voitaisiin paran-
56825: hen huolellisuuteen ja tarkkuuteen, mitä toimi-            taa, voitiin pitää perusteltuna ja ilmeisen riittävä-
56826: tuksessa tehtävien sopimusten pöytäkirjaamisel-            nä noissa olosuhteissa (964/1/95).
56827: ta edellytetään (60211/93).
56828: 
56829:                                                            7) Taustatietojen selvittämisestä maanomistajan
56830: 5) Kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumises-            lainoituskelpoisuutta koskevassa asiassa
56831: ta maastoliikenteessä valtion mailla
56832:                                                               Ks. kohta 7.2.5.1 (447/1/93).
56833:    Ottaen huomioon Metsähallituksesta annetun
56834: lain 9 §:n säännöksen ei Metsähallituksesta anne-
56835: tun asetuksen 9 §:n 2 momentin 9 kohdassa sää-             6.7. Liikennehallinto
56836: detty paikallisten asukkaiden oikeus maksut-
56837: tomaan maastoliikenteeseen metsähallituksen                6.7.1. Käsitys
56838: hallinnassa olevalla maalla loukannut hallitus-
56839: muodon 5 §:ssä säädettyä kansalaisten yhdenver-            Vaalisalaisuuden säilymisestä postiennakkoää-
56840: taisuuden vaatimusta (270/1/94).                           nestyspaikassa, jossa on kameravalvonta
56841: 
56842:                                                               Eräs henkilö oli kannellut siitä, että ainakin
56843: 6) Virheeliisin perustein tapahtuneesta metsänpa-          osassa eduskuntavaalien ennakkoäänestyspaik-
56844: rannusvarojen jäädyttämisestä ja toimenpiteistä            koina olevista posteista oli kameravalvonta ja
56845: asian oikaisemiseksi                                       että periaatteessa oli mahdollista, että kamera
56846:                                                            voisi kuvata äänestäjää äänestyskopissa.
56847:    Maa- ja metsätalousministeriö oli vuonna                   Oikeuskansleri on ratkaisussaan todennut,
56848: 1991 ja 1992 ryhtynyt toimenpiteisiin Vuotoksen            että kansanedustajain vaaleista annetun lain en-
56849: alueen metsänparannushankkeiden jäädyttämi-                nakkoäänestystä koskevat säännökset eivät si-
56850: seksi siten, ettei uusia rahoituspäätöksiä tehdä ja        nänsä estäneet Suomen Posti Oy:tä käyttämästä
56851: vanhat rahoituspäätökset peruutetaan tekemät-              tavanomaisia turvallisuusjärjestelmiään myös
56852: tömiä töitä koskevin osin. Ministeriön määräyk-            ennakkoäänestyksen aikana. Asiassa ei ollut il-
56853: sen johdosta metsälautakunta oli peruuttanut               mennyt perusteita sille epäilylle, että jossakin en-
56854: metsänparannuslain ja Lapin vajaatuottoisten               nakkoäänestyspaikassa olisi äänestyskoppi vas-
56855: metsien kunnostamisesta annetun lain nojalla               toin vaalisalaisuutta koskevaa lainsäännöstä ja
56856: päätetyn 24 metsänparannushankkeen rahoituk-               oikeusministeriön määräyksiä sijoitettu siten,
56857: sen siltä osin kuin työtä ei ollut tehty ja työ sijaitsi   että valvontakamera olisi suunnattuna äänestys-
56858: aiotulla Vuotoksen allasalueella. Korkein hallin-          kopin sisälle.
56859: to-oikeus oli yhden asianosaisen valituksesta                 Kun Suomen Posti Oy:n ennakkoäänestys-
56860: 12.9.1994 antamanaan päätöksellä kumonnut                  paikassa toimipaikan turvallisuutta varten asen-
56861: lainvastaisina metsälautakunnan päätöksen ja               tamat valvontakamerat olivat kiinteästi asennet-
56862: maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan pää-               tuja eikä äänestysoikeuttaan käyttävä kansalai-
56863: töksen,jolla metsälautakunnan päätöksestä teh-             nen voinut olla perillä kameroiden optisesta ku-
56864: ty valitus oli hylätty.                                    vauskyvystä, oikeuskansleri piti selvänä, että ää-
56865:    Apulaisoikeuskansleri on päätöksessään to-              nestyskoppien tuli olla siten sijoitettuja, että ne
56866: dennut, että korkeimman hallinto-oikeuden pää-             täysin turvasivat äänestyssalaisuuden (246/11
56867: töksen jälkeen tilannetta voitiin pitää lainvas-           95).
56868: 88                                  6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
56869: 
56870: 6.8. Kauppa- ja teollisuushallinto                      selvittämisen kannalta vesilain mukaisessa me-
56871:                                                         nettelyssä on epäilemättä asianmukaista, että
56872: 6.8.1. Lausunto                                         myös vastakkaista mielipidettä edustavan käsi-
56873:                                                         tyksen omaavat voivat käyttää hyväkseen riittä-
56874: Lausunto kauppa- ja teollisuusministeriölle             vää oikeudellista asiantuntemusta. Kun mak-
56875: lunastuslain mukaisesta kuulemisesta                    suttoman oikeudenkäynnin ja yleisen oikeus-
56876:                                                         avun kautta saatavissa oleva tuki ei ehkä peitä
56877:      Ks. kohta 2.5.5) (21/20/93).                       tätä tarvetta oikeudellisen asiantuntija-avun saa-
56878:                                                         miseen kokonaan, on pidetty suotavana, että
56879:                                                         asiaan voitaisiin osoittaa valtion taloudellista tu-
56880: 6.8.2. Muu kannanotto                                   kea (102711/95).
56881: 
56882: Kysymys yleisten oikeusapusäännöstöjen ulko-
56883: puolisen oikeusavun järjestämisestä                     6.9. Sosiaali- ja terveyshallinto
56884:     Hallituksen iltakoulussa 22.11.1995 esille tule-    6.9.1. Esitys
56885: vaa Vuotoksen altaan rakentamisasiaa silmällä
56886: pitäen oli oikeuskanslerille toimitettu eräitä ra-      Hallitusmuotoon perusoikeusuudistuksessa
56887: kentamista vastustavia kirjoituksia. Niissä oli         sisällytettyjen sosiaalisten oikeuksien aseman
56888: myös pyydetty selvittämään, kuinka allasalueen          muuttuminen
56889: asukkaiden oikeusturvasta oli huolehdittu hank-
56890: keen vireilletulon 25.9.1992 jälkeen.                      Ks. kohta 2.6.2. (25/51/95).
56891:     Liiteasiakirjoista ja niiden täydennykseksi
56892: hankituista muista asiakirjoista ilmenee, että
56893: Vuotos-työryhmä oli raportissaan (1991) pitänyt         6.9.2. Huomautus
56894: tärkeänä, että allasalueen kuntien ja asukkaiden
56895: oikeusturvasta ja mahdollisuuksista vaikuttaa           Virheellisyys päätöksestä tiedottamisessa
56896: hankkeen toteuttamistapaan huolehditaan, mi-
56897: käli allasta ryhdytään rakentamaan. Kauppa- ja             Yliopistollisen keskussairaalan vs. ylilääkäri
56898: teollisuusministeri oli vastatessaan eduskunnas-        oli laatinut yhteistyötahoilleen lähettämänsä kir-
56899: sa 27.9.1994 asiaa koskevaan kirjalliseen kysy-         jeen liitteenä olleen asiakirjan kopioimaila siihen
56900: mykseen (513/1994 vp.) lausunut mm., että halli-        sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallituksen
56901: tus selvittää vielä perusteellisesti mahdollisuuden     kokouksen esityslistaa sekä erilliselle sivulle osan
56902: ylimääräisen oikeusavunjärjestämiseen Vuotok-           hallituksen tuolloin tekemästä päätöksestä. Pää-
56903: sen allasalueen asukkaille. Tarvittaessa hallitus       töskirjauksen sisältäneestä valokopiosta ei il-
56904: esittää määrärahan ottamista valtion tulo- ja           mennyt, milloin tehdystä päätöksestä oli kyse.
56905: menoarvioon tätä tarkoitusta varten. Kauppa- ja         Näin laadittua asiakirjaa ei ollut nimetty pöytä-
56906: teollisuusministeriö oli 8.9.1994 oikeusministeri-      kirjaksi eikä pöytäkirjanotteeksi eikä sitä ollut
56907: ölle osoittamassaan kirjeessä esittänyt, että oi-       todistettu oikeaksi. Kirjeessään vs. ylilääkäri oli
56908: keusministeriö ryhtyisi toimenpiteisiin sellaisen       kuitenkin viitannut hallituksen myöhemmin te-
56909: järjestelyn aikaansaamiseksi, jolla parannettai-        kemään päätökseen, joka oli ollut sisällöltään
56910: siin paikallisten asukkaiden mahdollisuuksia            erilainen. Sama päivämäärä oli merkitty muiden
56911: saada lainopillista asiantuntija-apua. Oikeusmi-        asian käsittelypäivämäärien lisäksi asiakirjan
56912: nisteriöstä saadun tiedon mukaan oikeusministe-         etusivulle. Kirjeestä oli mahdollista saada sekä-
56913: riö ei ollut tehnyt asiassa valtion talousarvioon       sitys, että liitettä käytettiin todisteena hallituksen
56914: liittyvää esitystä mm. siitä syystä, että eduskun-      myöhemmin tekemästä päätöksestä.
56915: nassa oli tehty kaksikin vuoden 1995 talousar-              Apulaisoikeuskansleri on päätöksessään to-
56916: vioon liityvää aloitetta (talousarvioaloitteet 211      dennut, että viranomaisten laatimat asiakirjat
56917: ja 29111994 vp.), jotka eivät olleet johtaneet tu-      nauttivat julkista luotettavuutta. Tämä edellytti,
56918: loksiin.                                                ettei asiakirjoja laadita tai yhdistellä siten, että
56919:     Vastauksessa on todettu, että Vuotoksen al-         syntyi vaikutelma alkuperäisestä asiakirjasta tai
56920: taan rakentamiseen liittyy lukuisia oikeudellisia       sen jäljennöksestä. Tämän vuoksi vs. ylilääkäriä
56921: ja luonnonsuojelullisia kysymyksiä, joiden risti-       vastaisen varalle huomautettiin hänen menette-
56922: riitaisten ja vastakkaisten intressien tasapuolisen     lynsä virheellisyydestä (1171/1/93).
56923:                                            6.10. Työhallinto                                          89
56924: 
56925: 6.9.3. Käsitykset                                     5) Aikuisopintorahasta toimitettava ennakonpi-
56926:                                                       dätys
56927: 1) Ministerin menettelystä alkoholilain muutta-
56928: mista koskevassa asiassa                                 Verovelvollinen oli esittänyt Kansaneläkelai-
56929:                                                       toksen opintotukikeskukselle muutosverokortin
56930:   Oikeuskanslerin päätös on kokonaisuudes-            aikuisopintorahasta. toimitettavan ennakonpi-
56931: saan 9.jaksossa s. 160 (156/1/94).                    dätyksen muuttamiseksi. Opintotukikeskus ei
56932:                                                       ollut ryhtynyt toimenpiteisiin ennakonpidätyk-
56933:                                                       sen muuttamiseksi vedoten atk-järjestelmänsä
56934: 2) Kuulemisen tarpeellisuus lainvalmistelussa         joustamattomuuteen, vaan oli ilmoittanut, että
56935:                                                       opintorahan saaja saa liikaa perityn ennakon
56936:   Oikeuskanslerin päätös on kokonaisuudes-            takaisin aikanaan veronpalautuksena. Sittem-
56937: saan 9. jaksossa s. 165 (265/1/94).                   min opintotukikeskus oli käsitellyt ennakonpi-
56938:                                                       dätyksenmuutoksen manuaalisesti.
56939:                                                          Kun verovelvollinen oli puoleltaan toiminut
56940: 3) Sairauskertomusmerkinnöiltä edellytettävä          siten kuin verohallituksen tapaukseen sovelletta-
56941: tarkkuus                                              va päätös edellytti, olisi opintotukikeskuksen
56942:                                                       tullut ryhtyä asiassa viivytyksettä asian vaatimiin
56943:    Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tie-         toimenpiteisiin (700/1/94).
56944: toon saatettu apulaisoikeuskanslerin käsitys sii-
56945: tä, että terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen
56946: olisi ollut aiheellista kanteluasiassa antamassaan    6.10. Työhallinto
56947: ratkaisussa kiinnittää sairaanhoitohenkilökun-
56948: nan huomiota huolellisuuteen ja tarkkuuteen sai-      6.10.1. Käsitykset
56949: rauskertomusmerkintöjä tehtäessä, jotta ei syn-
56950: tyisi, kuten kantelun kohteena olleessa tapauk-       1) Työnantajan maksukyvyttömyyden selvittämi-
56951: sessa, ristiriitaisten sairauskertomusmerkintöjen     nen
56952: vuoksi epäilyjä virheellisestä hoidosta (1172/1/
56953: 93).                                                     Työvoimaviranomaisen menettelyä koske-
56954:    Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on              vaan kanteluun annetussa päätöksessä on todet-
56955: 27.2.1995 yliopistolliselle sairaalalle lähettämäs-   tu olevan asianmukaista, että kaikki se selvitys,
56956: sään kirjeessä kiinnittänyt terveydenhuolto-          johon palkkaturva-asiassa annettu päätös perus-
56957: henkilökunnan huomiota apulaisoikeuskansle-           tuu, olisi kirjallisessa muodossa, koska vain täl-
56958: rin päätöksessä tarkoitettuun huolellisuuteen ja      löin on jälkikäteen mahdollista selvittää, onko
56959: tarkkuuteen sairauskertomusmerkintöjä teh-            tehty palkkaturvapäätös oikea. Pelkästään palk-
56960: täessä.                                               katurvahakemuksen jättäminen ei voi riittää
56961:                                                       osoitukseksi työnantajan maksukyvyttömyydes-
56962:                                                       tä eikä se voi poistaa työvoimapiirin toimiston
56963:                                                       velvollisuutta selvittää työnantajan maksukyvyt-
56964: 4) Ammattikoulutusrahapäätöksen kirjoitustapa         tömyysedellytyksen olemassaoloa (227/1/94).
56965: 
56966:    Koulutus- ja erorahaston maksamien etuuk-
56967: sien suuruudet vahvistetaan kalenterivuodeksi         2) Asianosaisen kuulemisesta
56968: kerrallaan. Koska vuonna 1992 tehdyssä päätök-
56969: sessä ei ollut mainintaa etuuksien tarkistuksesta,       Työvoimapiirin piiritarkastaja oli kuullut
56970: ammattikoulutusrahan saajalle oli syntynyt käsi-      työnantajaa palkkaturva-asiassa menemällä
56971: tys, että etuus maksettiin saman suuruisena koko      henkilökohtaisesti työpaikalle. Piiritarkastaja oli
56972: maksatuskaudelta. Maininta etuuden tarkista-          antaessaan palkkaturvahakemusasiakirjat työn-
56973: misesta olisi ollut etuuden saajalle tärkeää, koska   antajalle tiedoksi samalla pyytänyt työnantajaa
56974: vuonna 1993 etuuksien määriä oli poikkeukselli-       esittämään kantansa työntekijän palkkaturvaha-
56975: sesti jouduttu laskemaan. Rahasto oli asian joh-      kemuksen johdosta. Menettelyllään piiritarkas-
56976: dosta täydentänyt etuuspäätöksiensä kirjoitusta-      taja oli pyrkinyt palkkaturvalain 4 §:ssä edelly-
56977: paa maininnalla etuuksien määrän tarkistami-          tettävään joutuisuu teen. Työpaikalla vallinnees-
56978: sesta (150/1/93).                                     sa tilanteessa työnantajan kuuleminen ei ollut
56979: 
56980:  12 360220P
56981: 90                                6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
56982: 
56983: kuitenkaan onnistunut asianmukaisella tavalla.         kaisen toimeentulon turvaksi työvoimapoliitti-
56984: Työnantaja ei ollut kuitenkaan kiistänyt työnte-       siin toimenpiteisiin osallistuville. Hallituksen esi-
56985: kijän ilmoitusta siitä, että työsuhde olisi päätty-    tysten pohjalta asiaa arvioiden lain tai sen muu-
56986: nyt irtisanomiseen.                                    toksen säätäruisvaiheessa ei ole ollut kantelukir-
56987:    Työvoimapiirin toimisto oli seuraavana päi-         joituksessa esitettyä ristiriitaa ETA-sopimuksen
56988: vänä tekemällään päätöksellä myöntänyt työnte-         kanssa (229/1/94).
56989: kijälle palkkaturvaa. Työnantaja oli myöhem-
56990: min määrätietoisesti kiistänyt työsuhteen päätty-
56991: misen perusteen ja ilmoittanut työntekijän itse
56992: poistuneen työpaikalta kesken työpäivän.
56993:    Työnantajan kanteluun annetussa ratkaisussa         6.11. Ympäristöhallinto
56994: apulaisoikeuskansleri kiinnitti työvoimapiirin
56995: tarkastajan huomiota siihen, että työnantajien         6.11.1. Esitys
56996: kuulemisessa tulisi hankkia työnantajan näke-
56997: mys myös työsuhteen päättymisen syystä samoin                    Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje valtio-
56998: kuin muistakin palkkaturvahakemuksen perus-                    neuvostolle 29.12.1995, dnro 44511/94
56999: teena olevista seikoista (549/1/93).
57000:                                                        ESITYS RANTOJENSUOJELUOHJELMAN
57001: 3) Työtapaturma-asian tutkinnasta ja lausunnon         TOTEUTTAMISENNOPEUTTAMISEKSI
57002: antamisesta
57003:                                                        Rantojensuojeluohjelmasta
57004:    Työsuojelupiiri oli suorittanut vakavan vam-
57005: man aiheuttaneessa sähkötyötapaturma-asiassa              Valtioneuvosto on 20.12.1990 tekemällään
57006: työsuojelutarkastuksen joutuisasti ja ilmoitus         periaatepäätöksellä hyväksynyt valtakunnalli-
57007: poliisille oli tehty heti. Työsuojelutarkastuksen      sen rantojensuojeluohjelman. Ohjelma sisältää
57008: pöytäkirja oli kuitenkin valmistunut yli viisi kuu-    127luonnonsuojelun kannalta valtakunnallisesti
57009: kautta tarkastuksen jälkeen poliisitutkinnan jo        arvokasta ranta-aluetta. Suojeltavia meriluon-
57010: alettua. Poliisin lisätutkinnanjälkeen asia oli työ-   non alueita on 29 kappaletta ja niihin sisältyy
57011: suojelupiirin valmisteltavana noin kahdeksan           noin 1 500 kilometriä merenrantaa. Järviluon-
57012: kuukautta. Työturvallisuuslain 50 §:n mukainen         non alueita on 98 kappaletta ja niillä on noin
57013: lausunto viralliselle syyttäjälle oli eri vaiheiden    6 500 kilometriä rantaa.
57014: jälkeen annettu lähes kaksi vuotta tapaturman             Rantojensuojeluohjelma on tarkoitus toteut-
57015: jälkeen, josta ajasta noin puolitoista vuotta asia     taa perustamalla luonnonsuojelulain (71/23) mu-
57016: oli ollut työsuojelupiirin valmisteltavana. Apu-       kaisia suojelualueita. Yksityisomistuksessa ole-
57017: laisoikeuskanslerin ratkaisussa kiinnitetty työ-       vat alueet on tarkoitus ensisijassa rauhoittaa pe-
57018: suojelupiirin päällikön huomiota vakavan hen-          rustamalla maanomistajan kanssa sovittavalla
57019: gen tai terveyden vaaran aiheuttavien työtapa-         tavalla maanomistajan hakemuksesta luonnon-
57020: turmien tutkinnassa edellytettävään joutuisuu-         suojelualue siten, että rauhoittamisesta aiheutu-
57021: teen (61611/94).                                       va taloudellisen hyödyn menetys korvataan
57022:                                                        maanomistajalle täyden korvauksen periaatteen
57023:                                                        mukaisesti. Vaihtoehtoisesti alue voidaan hank-
57024: 6.10.2. Muu kannanotto                                 kia valtion omistukseen, jolloin siitä maksetaan
57025:                                                        täysi korvaus. Maanhankinnoista mahdollisim-
57026: Työmarkkinatuen suhde työttömyysetuoksiin              man suuri määrä pyritään toteuttamaan maan-
57027:                                                        vaihdoin yksityisten maanomistajien ja valtion
57028:    Apulaisoikeuskansleri on kanteluun antamas-         välillä. Suojeluohjelman mukaan luonnonsuoje-
57029: saan ratkaisussa todennut, että kun otetaan huo-       lulain mukaisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä
57030: mioon hallituksen esityksissä (HE 235/93 ja 267/       sen vuoksi, että alueella ryhdytään sen luonnon-
57031: 94) esiintuodut lähtökohdat työmarkkinatuki-           arvoja vahingoittaviin toimenpiteisiin.
57032: muodon luomiselle, oli perusteltavissa käsitys,           Rantojensuojeluohjelmassa on lisäksi lausut-
57033: ettei työmarkkinatukea ole pidettävä toiseen jä-       tu, että milloin maanomistaja hakiessaan vapaa-
57034: senvaltioon siirrettävissä olevana työttömyys-         ehtoista suojelualueen muodostamista rantojen-
57035: etuutena. Tuki on tarkoitettu työttömyydenai-          suojeluohjelmaan kuuluvalle alueelle on edellyt-
57036:                                         6.11. Ympäristöhallinto                                       91
57037: 
57038: tänyt korvausta rauhoituksen aiheuttavista käyt-      mioon ottaen - kohtuullisessa ajassa. Näkö-
57039: töoikeuden rajoituksista, tulee selvitys maksetta-    kohta on otettu huomioon 1.8.1995 voimaan tul-
57040: vasta korvauksesta toimittaa hänelle vuoden ku-       leessa perusoikeusuudistuksessa, jossa muutet-
57041: luessa korvauksen pyytämisestä.                       tiin hallitusmuodon 16 §:n 1 momentti (969/95)
57042:    Rantojensuojeluohjelmassa todetaan myös,           kuulumaan näin:
57043: että valtioneuvosto pyrkii huolehtimaan siitä,            "Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyk-
57044: että valtionhallinnolla on riittävät voimavarat       si asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä
57045: käydä tarvittavat neuvottelut maanomistajien          lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa
57046: kanssa ja perustaa tarvittavat suojelualueet.         tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oi-
57047:                                                       keuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös
57048:                                                       tuomioistuimen tai muun riippumattoman lain-
57049:                                                       käyttöelimen käsiteltäväksi."
57050: Rantojensuojeluohjelman toteutumisesta
57051: Mikkelin läänin alueella
57052:                                                       Johtopäätökset
57053:      Mikkelin kaupungista oleva K.J. on tehnyt
57054: oikeuskanslerille kantelun, joka koskee ranto-            Edellä lausutusta ilmenee, ettei valtioneuvos-
57055: jensuojeluohjelman toteuttamista ja eri maan-         ton periaatepäätöksen mukainen ajatus valta-
57056: omistajien kohtelua Mikkelin lääninhallitukses-       kunnallisen rantojensuojeluohjelman toteutta-
57057: sa. Sitä käsiteltäessä olen voinut todeta, että mo-   misesta ensisijaisesti rauhoitushakemusten kaut-
57058: net Mikkelin läänissä rantojensuojeluohjelmaan        ta ole toteutunut johtuen, paitsi runsaista myyn-
57059: sisältyvillä alueilla maata omistavat olivat teh-     titarjouksista, rauhoitushakemusten käsittelyyn
57060: neet valtiolle rauhoitushakemuksen. Useammat          liittyvien korvausmäärärahojen niukkuudesta
57061: maanomistajat olivat kuitenkin tehneet valtiolle      tarpeeseen nähden.
57062:  myyntitarjouksen alueestaan. Myyntitarjouksia            Ottaen huomioon rauhoitushakemusten mää-
57063:  oli tehty siinä määrin, että maanhankintaan tar-     rän, vuosittain tarkoitukseen käytettävissä ole-
57064:  vittava rahamäärä on ylittänyt selvästi rauhoi-      vat määrärahat ja korvauspäätösten arvioidun
57065:  tushakemusten käsittelyyn tarvittavien rauhoi-       käsittelyajan, on puheena olevien rauhoituskor-
57066:  tuskorvausten rahamäärän. Seurauksena on ol-         vausten käsittely Mikkelin läänin osalta pahoin
57067:  lut, että suojeluohjelman toteuttaminen näyttää      ruuhkautunut.
57068:  painottuneen maanostoihin eikä rauhoitushake-            Määrärahojen niukkuudesta johtuvan ruuh-
57069:  muksiin.                                             kautumisen voidaan epäillä perustellusti lähesty-
57070:      Rauhoitushakemuksen tehneen maanomista-          vän niitä rajoja, joilla asianomaisten maanomis-
57071:  jan kannalta tilannetta tarkastellen saattaa mai-    tajien oikeus saada asiansa käsitellyksi ilman ai-
57072:  nittu havainto ja siitä johtuva epäily, että maan-   heetonta viivästystä on vaarantunut tavalla, jon-
57073:  hankinta-asiat saadaan nopeammin käsiteltyä          ka 1.8 .19951ähtien sovellettavan hallitusmuodon
57074:  kuin ensisijaisena pidetyt rauhoitusasiat, horjut-   16 §:n 1 momentin (969/95) valossa tarkasteltuna
57075:  taa uskoa suojeluohjelman merkitykseen. Myös         voitaisiin katsoa Ioukkaavan asianomaista pe-
57076:  korvausmäärärahoja tuntuvampien määräraho-           rusoikeutta.
57077:  jen varaaminen suojelualueiden hankintaan ti-            Tähän nähden on oikeudellisesti arveluttavaa,
57078:  lanteessa, jossa korvauspäätöstä ei ole voitu vuo-   voidaanko rauhoituskorvausasioita jättää käsit-
57079:   siin tehdä korvausmäärärahojen niukkuudesta         telemättä useiksi vuosiksi sillä perusteella, ettei
57080:  johtuen, saattaa olla omiaan heikentämään hal-       ole rahaa päätösten tekemiseen.
57081:  linnon uskottavuutta.                                    Tämän vuoksi en ole pitänyt hyväksyttävänä
57082:       Luonnonsuojelulain mukaisten rauhoitusha-       ympäristöministeriön Mikkelin lääninhallituk-
57083:   kemustenja niihin liittyvien korvausasioiden kä-    selle antamia ohjeita rauhoitushakemusten lä-
57084:   sitteleminen ja ratkaiseminen on hallintotoimin-    hettämisestä ministeriölle korvauspäätöksen te-
57085:   taa. Puheena olevien asioiden käsittelyajasta ei    kemistä varten vasta silloin, kun on olemassa
57086:   ole annettu erityisiä säännöksiä tai määräyksiä.    määräraha korvauksen maksamiseen. Hyväk-
57087:   Rantojensuojeluohjelmassa tosin edellytettiin       syttävä ei mielestäni ole ollut sekään lääninhalli-
57088:   yhden vuoden aikaa alustavan korvausesityksen       tuksen ministeriön ohjeista johtuva, mutta ran-
57089:   tekemiselle. Hyvään hallintoon on vanhastaan        tojensuojeluohjelmassa luvatun menettelyn vas-
57090:   kuitenkin katsottu kuuluvan, että asiat tulee kä-   tainen menettely, ettei korvausesitystä tehdä
57091:   sitellä - asian laatu ja muut olosuhteet huo-       maanomistajalle vuoden määräajassa.
57092: 92                               6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
57093: 
57094:     Asianmukaisempaa olisi mielestäni menetellä       6.11.2. Käsitykset
57095: niin, että korvausesitykset tehdään maanomista-
57096: jille rantojensuojeluohjelmassa mainitussa mää-       1) Suojelusuunnitelman käsittelystä
57097: räajassa ja rauhoitushakemukset lähetetään kor-
57098: vauspäätöksen tekemistä varten ympäristömi-               Ympäristöministeriössä oli laadittu ns. alus-
57099: nisteriölle. Ministeriön tehtävänä olisi todeta,      tava suojelusuunnitelma valkoselkätikan suoje-
57100: onko määrärahaa rauhoituskorvauksen hoita-            lemiseksi. Suojelusuunnitelma oli tarkoitus lä-
57101: miseen vai ei. Jollei määrärahaa ole ollut tarkoi-    hettää lausunnolle. Maanomistajille tuli antaa
57102: tukseen käytettävissä pitkähkön ajan, esimerkik-      tieto lajin esiintymisestä paikkakunnalla ja niis-
57103: si kolmen- neljän vuoden kuluessa, tulisi haki-       tä toimista, jotka vaarantavat lajin esiintymisen
57104: jalle ilmoittaa, ettei hakemukseen tällä kertaa ole   paikkakunnalla. Tämän jälkeen tuli suojelu-
57105: voitu suostua. Samalla voitaisiin hakijalta tie-      suunnitelmaan tehdä mahdolliset korjaukset,
57106: dustella, haluaako tämä, että rauhoitushakemus        hyväksyä suunnitelma ja lähettää se asianomai-
57107: on edelleen voimassa.                                 sille viranomaisille tiedoksi ja toimeenpanoa
57108:                                                       varten.
57109:                                                           Sittemmin oli päädytty siihen, ettei suunnitel-
57110: Esitys                                                ma vaadi erityistä vahvistusta. Neuvotteluissa ja
57111:                                                       siihen liittyvissä käytännön suojelutoimissa
57112:    Valtakunnallisen rantojensuojeluohjelman           suunnitelman mukaiset alueen rajat voivat täs-
57113: toteuttamisaikataulu on riippuvainen siitä, pal-      mentyä suuntaan tai toiseen.
57114: jonko sitä varten on valtion talousarviossa varat-        Katsottu, että suojelusuunnitelman kanssa
57115: tu rahaa vuosittain. Talousarvioesityksestä päät-     olisi ollut perusteltua menetellä niinkuin alunpe-
57116: täminen kuuluu valtioneuvostolle ja talousarvi-       rin oli suunniteltu. Kuulemismenettelyn jälkeen
57117: osta päättää viime kädessä eduskunta. Valtio-         muotoutunut ja hyväksytty suojelusuunnitelma
57118: neuvoston periaatepäätöksessä 20.12.1990 ole-         on viranomaistoiminnan perusta. Asianomais-
57119: van lausuman mukaan valtioneuvosto pyrkii             ten maanomistajien kannalta olisi merkityksel-
57120: huolehtimaan rantojensuojeluohjelman toteut-          listä saada selkeä tieto siitä, sisältyvätkö heidän
57121: tamiseen tarvittavista voimavaroista suojelualu-      alueensa kuulemismenettelyn jälkeen suojelu-
57122: eiden perustamiseksi. Tämä lausuma sisältää           suunnitelmaan. Tällöin maanomistaja voisi har-
57123: nähdäkseni lupauksen siitä, että valtioneuvosto       kita, oliko perusteita saattaa valitusteitse tutkit-
57124: pyrkii huolehtimaan myös siitä, että tarvittavat      tavaksi kysymys alueen ottamisesta suojelusuun-
57125: määrärahat olisivat käytettävissä.                    nitelmaan (461/1/94).
57126:    Tämän vuoksi ja viitaten hallitusmuodon
57127: 46 §:n säännökseen, jonka mukaan oikeuskans-
57128: lerin tulee tehtäviään hoitaessaan valvoa myös        2) Viran täyttäminen valtioneuvoston eronpyyn-
57129: perusoikeuksien toteutumista, saatan edellä lau-      nön jälkeen
57130: sutun Valtioneuvoston tietoon ja esitän, että Val-
57131: tioneuvosto ryhtyisi valtakunnallisen rantojen-          Ks. kohta 2.3.1.11).
57132: suojeluohjelman osalta sellaisiin asianmukaisiksi
57133: katsottaviin ja riittäviin toimenpiteisiin, joilla    3) Maanomistajan kuulemisesta uudelleen
57134: suojeluohjelman toteuttamiseen liittyvien rau-        lunastuslupa-asian käsittelyn pitkittyessä
57135: hoituskorvausten käsittelyä voitaisiin nopeut-
57136: taa.                                                  Ks. kohta 2.3.1.12) (12/51195).
57137:                                                                                                         93
57138: 
57139: 
57140: 
57141: 
57142:                            7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta
57143: 
57144: 7.1. Yleiskatsaus                                        lailla on myös pyritty erottamaan toisistaan po-
57145:                                                          liittinen johtaminen ja hallinnon johtaminen,
57146:     Oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu valtionhal-         millä seikalla puolestaan on merkityksensä lailli-
57147: linnon valvonnan lisäksi myös itsehallintokun-           suusvalvonnalle.
57148: tien toiminnan valvonta. Sen kohteena on kun-                Kunnallisen itsehallinnon alalla annetuista
57149: nallinen itsehallinto, uskontokuntien itsehallin-        laillisuusvalvontaratkaisuista voidaan mainita
57150: to ja Ahvenanmaan maakuntahallinto. Oikeus-              seuraavat tapaukset:
57151: kanslerin harjoittama valvonta voi kohdistua                 Kunnallisen yleishallinnon puolella apulaisoi-
57152: vain toiminnan laillisuuteen, jolloin se ei koske        keuskansleri on pitänyt esteellisenä kunnanhalli-
57153: tarkoituksenmukaisuuden alaan kuuluvia kysy-             tuksen jäsentä, joka oli osallistunut kunnanhalli-
57154: myksiä.                                                  tuksen kokouksiin, vaikka hänen puolueetto-
57155:     Huomattavimman osan itsehallintokuntien              muutensa oli hänen aiemman toimintansa vuoksi
57156: valvonnasta muodostavat kertomusvuonna kun-              vaarantunut.
57157: nallishallinnon eri toimintoihin, kuten opetus-,             Koululautakunnan jäseniä on huomautettu
57158: sosiaali-, rakennus- ja kaavoitustoimeen, liitty-        opettajan vaalia koskevassa asiassa heidän vir-
57159: neet kantelut.                                           heellisestä menettelystään siinä, että tapauksessa
57160:     Kunnallisviranomaisten menettelyä koskenei-          ei ollut noudatettu valitusviranomaisen omaksu-
57161: ta kanteluja saapui kertomusvuonna yhteensä 60           maa oikeuskäsitystä. Kunnallishallinnon alalla
57162: (67 vuonna 1994). Kuten aikaisempinakin vuosi-           on annettu huomautus sosiaalihuoltolain ja hy-
57163: na myös kertomusvuonna esteellisyyskysymyk-              vän hallintotavan vastaisesta menettelystä toi-
57164: set olivat selvitettävinä. Toimeentulotukikante-         meentulotuen takaisinperinnässä. Toimeentulo-
57165: lujen määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Sen          tuen osalta sitä hakeneen opiskelijan yhdenver-
57166: sijaan entistä useammissa sosiaaliviranomaisia           taisuus iän suhteen sekä käsittelyn viipyminen
57167: koskeneissa kanteluissa oli kysymys menettelys-          ovat puolestaan antaneet aihetta käsityksen lau-
57168: tä lasten huostaanoton yhteydessä. Laillisuus-           sumiseen.
57169: valvonnan toimenpiteenä kanteluratkaisussa on                Käsityksen lausumiseen kunnallishallinnossa
57170: yleisemmin käytetty kantelun kohteena olleen             ovat niin ikään antaneet aihetta mm. vahingon-
57171: menettelyn arvostelua tai käsityksen lausumista          korvaushakemuksen käsittelemättä jättäminen,
57172: vastaisen toiminnan varalle. Huomautuksetkun-            hallintotuomioistuinten oikeuskäsityksen nou-
57173: nallisen itsehallinnon alueella ovat olleet varsin       dattamattajättäminen, kaupungin menettely ter-
57174: harvalukuisia.                                           veysvalvonnassa omistamassaan kiinteistöyhti-
57175:     Kertomusvuonna on annettu kunnallishallin-           össä ja kaupunginhallituksen menettely asiakir-
57176: toa uudistanut kuntalaki (365/95), joka tuli voi-        jain julkisuutta koskevassa asiassa.
57177: maan 1.7.1995, poikkeuksena kunnan taloutta                  Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella on
57178:  sekä hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat         myös kiinnitetty huomiota siihen, ettei poikkea-
57179:  8 ja 9luvut,jotka tulevat voimaan 1.1.1997. Kun-        vista valtion virka-aikaa lyhyemmistä aukioloa-
57180:  talaki sisältää kunnallishallintoa koskevat perus-      joista ollut Kuntien eläkevakuutuksen ja Kun-
57181:  säännöksetja kuntien itsehallinnon välttämättö-         tien eläkelautakunnan päätösten valitusosoituk-
57182:  mät edellytykset. Kuntalaki on aikaisempaa la-          sissa mainintaa. Korjaustoimiin asiassa oli tä-
57183:  kia- kunnallislakia- lyhyempi, joustavampi ja           män johdosta ryhdytty.
57184:  väljempi. Huomionarvoinen parannus kunta-                   Keväisen terveydenhoitoalan lakon seurauk-
57185:  laissa on se, että laki selkeyttää vaaleilla valittu-   sena oikeuskansleri selvitti kantelun johdosta
57186: jen valtuutettujen asemaaja vastuuta sekä ennen          erästä kuolemantapausta. Asiassa ei kuitenkaan
57187:  muuta esteellisyyskysymysten ratkaisua. Kunta-          ilmennyt syy-yhteyttä potilaan kuoleman ja Ia-
57188: 94                               7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta
57189: 
57190: kon välillä eikä laiminlyöntiä terveyskeskuksen      7.2.1.2. Käsitykset
57191: toiminnassa.
57192:    Kirkon hallintoa koskee 26.11.1993 annettu        1) Kunnan toimenpiteet asunto-olojen kehittämi-
57193: uusi kirkkolaki (l054/93),joka on tullut voimaan     seksi
57194: 1.1.1994. Uskontokuntien itsehallinnon lailli-
57195: suusvalvonnan alaan kuuluvia kanteluja on ker-          Kaupunginhallituksen huomiota kiinnitetty
57196: tomusvuonna tullut tutkittaviksi 12. Vuoden ai-      kunnan tehtäviin asunto-olojen kehittämisestä
57197: kana ratkaistut kantelut ovat liittyneet Suomen      kunnan alueella ja romaaniväestön asunto-olo-
57198: evankelisluterilaiseen kirkkoon. Kysymys on ol-      jen parantamisesta. Myös romaaniväestön asun-
57199: lut mm. tuomiokapitulin menettelystä henkilös-       to-oloja tuli parantaa muun asunto-olojen kehit-
57200: töhallintoon liittyvissä kysymyksissä.               tämisen yhteydessä. Tätä varten kunnan tulee
57201:     Kirkollisverotukseen liittyen apulaisoikeus-     hankkia ostamalla tai vuokraamalla riittävässä
57202: kansleri on antanut päätöksen ortodoksisen           määrin asuntoja. Asuntojen hankkimista varten
57203: kirkkokunnan kirkollisverojen tilityksestä, jossa    kunnalle voidaan mm. valtion varoista myöntää
57204: on kiinnitetty veroviraston huomiota verovelvol-     korkotukilainoja.
57205: lisen kirkkokunnan jäsenyyttä osoittavien vero-         Kaupunki ei ollut järjestänyt asukasvalinta-
57206: tustietojen käsittelyssä edellytettävään huolelli-   hallintoaan niin, että kaupungilla olisi ollut mah-
57207: suuteen ja tarkkuuteen.                              dollisuus vaikuttaa ja järjestää asuntoja niille,
57208:    Oikeuskanslerin toimivaltaan kuuluu myös          jotka asuvat puutteellisesti tai ovat asunnotto-
57209: Ahvenanmaan maakuntaviranomaisten toimin-            mia. Tilanne kaupungissa poikkesi tuntuvasti sii-
57210: nan laillisuuden valvominen. Vuonna 1995 oi-         tä, mitä asunto-olojen kehittämisestä annetussa
57211: keuskanslerinvirastoon saapui yhteensä 6 Ahve-       laissa kunnan toimenpiteistä edellytetään (25/l/
57212: nanmaata koskevaa kantelua. Niissä on mm. ol-        94).
57213: lut kysymys tulliviranomaisten menettelystä.
57214:    Tässä jaksossa tarkoitetut asiat ovat muutoin
57215: antaneet aihetta toimenpiteisiin ja niidenjohdos-    2) Asiakirjain julkisuus
57216: ta on lausuttu kannanottoja siten kuin jäljempä-
57217: nä tässä jaksossa esitetään.                            Kaupunginhallituksen huomiota kiinnitetty
57218:                                                      menettelyyn, jossa kaupunginhallitus oli tehnyt
57219:                                                      pöytäkirjaan merkinnän "salassapidettävä."
57220:                                                         Kaupunginhallituksen menettely esityslisto-
57221:                                                      jen julkaisemisesta sen mukaan sisälsivätkö lis-
57222:                                                      talla olevat asiat sellaisia tietoja, jotka olivat lain
57223:                                                      tai asetuksen mukaan salassapidettäviä, oli lain-
57224: 7 .2. Kunnallishallinto                              mukainen. Sen sijaan kaupunginhallituksen käy-
57225:                                                      täntö, että tämän perusteella myös pöytäkirjaan
57226: 7 .2.1. Yleishallinto                                tehtiin "salassapidettävä" merkintä varsinkin,
57227:                                                      kun kaupunginhallituksen päätös on aina julki-
57228: 7.2.1.1. Virkasyyteasia                              nen, ei vastannut yleisten asiakirjainjulkisuudes-
57229:                                                      ta annetun lain säännöksiä. Apulaisoikeuskans-
57230: Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkomi-       leri on kanteluasiassa antamassaan ratkaisussa
57231: nen                                                  todennut, että tämänkaltaisissa asioissa olisi riit-
57232:                                                      tävää, että pöytäkirjaan tehtäisiin merkintä "si-
57233:    Lääninsyyttäjä määrätty nostamaan syyte ri-       sältää salassapidettäviä tietoja" tai "ei julkisuu-
57234: koslain 40 luvun 11 §:n ja hallintomenettelylain     teen" (508/l/95).
57235: 10 §:n l momentin 6-kohdan nojalla tuottamuk-
57236: sellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
57237: Kunnanhallituksen jäsen oli osallistunut kun-
57238: nanhallituksen kokouksiin 2.12.1991, 20.4.,          3) Katumaksun periminen
57239: 4.1l.l993 ja l8.l.l994, vaikka hänen puolueet-
57240: tomuutensa oli hänen aiemman eräissä yhtiöissä          Kaupunginhallitus oli määrännyt katumak-
57241: harjoittamansa toiminnan vuoksi vaarantunut          susta vastuulliseksi kommandiittiyhtiön, johon
57242: mainitun hallintomenettelylain säännöksen tar-       täytäntöönpano oli kohdistettu. Avustava ulos-
57243: koittamalla tavalla (743/l/95).                      ottomies oli puhelimitse tiedustellut, kohdiste-
57244:                                           7 .2. Kunnallishallinto                                       95
57245: 
57246: taanko ulosotto myös vastuunalaiseen yhtiömie-         sitystä ollut noudatettu. Siitä poikkeamiselle tuli
57247: heen. Kaupungin pääkirjanpitäjä oli tällöin pyy-       olla esitettävissäjoko uutta selvitystä tai muuten
57248: tänyt ulosmittausta.                                   erinomaisia perusteita (1005/1/93).
57249:    Kunnalle suoritettavasta katumaksusta oli
57250: säädetty laissa 670/78, joka on kumottu lailla
57251: 657/92. Kyseessä on ollut julkisoikeudellinen          7 .2.2.2. Käsitys
57252: maksu, jonka suuruuden ja maksuvelvolliset
57253: määräsi kaupunginhallitus. Maksuvelvolliseksi          Hallintotuomioistuinten oikeuskäsityksen
57254: määrätyllä oli myös oikeus hakea muutosta pää-         noudattamisesta
57255: tökseen. Maksu perittiin suoraan kaupungille,
57256: joten perintää hoitaneen henkilön olisi pitänyt           Peruskoulun yläasteen rehtorin vaalia koske-
57257: tuntea maksun määrääruismenettely ja hänen             vassa asiassa korkein hallinto-oikeus oli katso-
57258: olisi tullut tarkistaa, voitiinko täytäntöönpano       nut, että kun otettiin huomioon hakija X:n moni-
57259: laajentaa koskemaan myös sellaista henkilöä,           puolinen koulutus ja pitkäaikainen kokemus
57260: jota kaupunginhallitus ei nimenomaisesti ollut         opettajan tehtävissä sekä hänen vapaaehtois-
57261: määrännyt maksuvelvolliseksi. Pääkirjanpitäjän         työnsä peruskoulun toimintaan liittyvissä tehtä-
57262: tietoon saatettu käsitys hänen menettelynsä vir-       vissä, koululautakunta oli valitessaan hakija Y:n
57263: heellisyydestä (487/1/95).                             syrjäyttänyt taitaviruman ja soveliaimman. Ope-
57264:                                                        tushallituksen ja koululautakunnan päätökset
57265: 4) Vahingonkorvaushakemuksen käsittelemättä            oli kumottu ja asia oli palautettu koululautakun-
57266: jättäminen                                             nalle uudelleen käsiteltäväksi. Viran oltua uudel-
57267:                                                        leen haettavana hakijoita oli ollut kaksi, joista
57268:    Asianosaiset olivat tehneet kunnalle vahin-         koululautakunta oli valinnut virkaan Y:n.
57269: gonkorvaushakemuksen. Kunnanhallitus oli kir-             Kunnanhallituksen ja sen välityksellä koulu-
57270: jannut hakemuksen, mutta muutoin jättänyt              lautakunnan tietoon saatettu käsitys siitä, että
57271: asian käsittelemättä. Hyvä hallintotapa edellyt-       ylimmän hallintotuomioistuimen oikeuskäsityk-
57272: tää, että viranomaiselle tulleeseen asialliseen kir-   siä on noudatettava (684/1/93).
57273: jeeseen vastataan. Pääsääntöisesti vastauksen
57274: tulee olla kirjallinen (629/1193).
57275:                                                        7.2.3. Sosiaali- ja terveyshallinto
57276: 
57277: 7 .2.2. Opetushallinto                                 7.2.3.1. Huomautus
57278: 
57279: 7.2.2.1. Huomautus                                     Menettely toimeentulotuen takaisinperinnässä
57280: 
57281: Valitusviranomaisen oikeuskäsityksen noudatta-            Henkilölle oli myönnetty toimeentulotukea
57282: misesta                                                ennakkona odotettavissa olevaa eläkettä vas-
57283:                                                        taan. Takautuvista eläkkeistä oli peritty liikaa
57284:    Kouluhallitus oli peruskoulun yläasteen, luki-      toimeentulotuen suoritukseksi. Virheiden tultua
57285: on ja kansalaisopiston yhteisen kuvaamataidon          ilmi niiden korjaamiseen ei ollut viivytyksettä
57286: aineenopettajan vaalia koskevassa asiassa katso-       ryhdytty eikä palautettavaa eläkemäärää ollut
57287: nut, että vaalissa-jossa koululautakunnan suo-         välittömästi palautettu edun saajalle. Asian-
57288: menkielinen osasto oli valinnut virkaan NN:n-          omaisia sosiaali- ja terveysviraston viranhaltijoi-
57289: oli sivuutettu taitavin ja soveliain hakija ja siten   ta huomautettu sosiaalihuoltolain 38 §:n ja hy-
57290: menetelty peruskoululain 58 §:n vastaisesti. Vaali     vän hallintotavan vastaisesta menettelystä (7711
57291: oli kumottu ja asia palautettu koululautakunnan        1/93).
57292: suomenkieliselle osastolle uutta käsittelyä var-
57293: ten. Koululautakunnan suomenkielinen osasto            7.2.3.2. Käsitykset
57294: oli valinnut virkaan uudelleen NN:n.
57295:    Uuteen valintapäätökseen myötävaikuttanei-          1) Toimeentulotukea hakeneen opiskelijan
57296: ta koululautakunnan suomenkielisen osastonjä-          yhdenvertaisuus ja asian käsittelyn viipyminen
57297: seniä huomautettu heidän virheellisestä menette-
57298: lystään siinä, että hallintovalituksen kohteena          Sosiaalitoimiston ja sen sosiaalityöntekijän
57299: olleessa asiassa ei valitusviranomaisen oikeuskä-      huomiota kiinnitetty toimeentulotukiasian jou-
57300: 96                                 7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta
57301: 
57302: tuisaan käsittelyyn. Opiskelija oli ottanut joulu-      suullisesti saada tiedon kaupunginvaltuuston
57303: kuun 1994 alussa yhteyttä sosiaalitoimistoon            rantakaavasta tekemästä päätöksestä. Pyyntö
57304: saadakseen toimeentulotukea kiireellisestä vii-         "haluaa tiedon päätöksestä" oli kirjoitettu muis-
57305: saudenhampaan leikkauksesta aiheutuvien kus-            tutuksen päälle tarralapulle. Asiakirja oli lähe-
57306: tannusten suorittamiseen. Toimeentulotukea oli          tetty tekniseen virastoon kaupunginarkkitehdille
57307: myönnetty vasta 7.2.1995. Asiassa ei sosiaalitoi-       kaava-asian valmistelussa huomioon otettavak-
57308: mistossaja sen sosiaalityöntekijän toimesta ollut       si. Varsinaisen valmistelun oli suorittanut kaa-
57309: menetelty sillä joutuisuudella, jota po. toimeen-       voitusteknikko. Asiakirjaa virastossa kopioita-
57310: tulotukiasian luonne olisi vaatinut.                    essa tarralappu oli joutunut erilleen asiakirjasta,
57311:    Menettelyä sosiaalitoimistossa ei muuten-            joskin se asian jo ratkettua oli ollut asiakirjoissa
57312: kaan voitu pitää täysin asianmukaisena. Asiak-          niitä tarkasteltaessa.
57313: kaan ikä ei saisi vaikuttaa palvelun laatuun so-            Teknisessä virastossa oli ollut ohjeena ottaa
57314: siaalitoimistossa. Huomiota olisi tullut kiinnit-       vastaan asiakkaiden esitykset kirjallisina. Kun
57315: tää siihen, että toimeentulotuen hakija oli nuori       tätä ohjetta ei ollut noudatettu eivätkä kaavoi-
57316: henkilö, jolle olisi tullut antaa tietoja toimeen-      tusteknikko ja kaupunginarkkitehti olleet saatta-
57317: tulotuen hakemista koskevassa asiassa yhdellä           neet po. pyyntöä merkittäväksi kaupunginkans-
57318: kertaa. Lisäksi huomiota olisi tullut kiinnittää        lian diaariin tai muulla tavalla valtuuston pää-
57319: siihen, että kysymyksessä oli ollut pikaista hoitoa     töksen tiedoksiannosta vastaavan kaupunginsih-
57320: vaativa toimenpide (219/1/95).                          teerin tietoon, kaupunginvaltuuston päätös oli
57321:                                                         jäänyt antamatta tiedoksi sitä pyytäneelle asian-
57322:                                                         osaiselle, joka oli menettänyt enemmän puheval-
57323: 2) Kaupungin omistaman kiinteistöyhtiön                 lan asiassa. Korkein hallinto-oikeus ei ollut pitä-
57324: terveyshaitoista                                        nyt mainittua laiminlyöntiä päätöksen tiedok-
57325:                                                         siannossa sellaisena laillisena esteenä tai muuna
57326:     Kaupungin toimielinten menettelyä arvostel-         erittäin painavana syynä, jolla perusteella asian-
57327: tu, koska kaupunki ei ollut riittävällä vakavuu-        osaiselle olisi voitu palauttaa menetetty määräai-
57328: della suhtautunut vuokranantajana vuokraa-              ka valituksen tekemistä varten kaupunginval-
57329: mansa kohteen kunnosta huolehtimiseen, erityi-          tuuston päätöksestä.
57330: sesti terveydenhoitolain edellyttämään valvon-              Apulaisoikeuskansleri on kiinnittänyt kau-
57331: taan. Rakennukset olivat kärsineet rakennusvir-         punginarkkitehdin ja kaavoitusteknikon huo-
57332: heistä johtuneista haitoista, joista merkittävin oli    miota asian valmistelun edellyttämään huolelli-
57333: jatkuva homesienen aiheuttama terveyshaitta             suuteen ja tarkkuuteen (568/1/93).
57334: asukkaille.
57335:     Kantelija oli vuonna 1981lähettämissään kir-
57336: jeissä eri viranomaisille, muun muassa kaupun-          2) Kunnan menettely rakennuslupa-asiassa
57337: ginhallitukselle, luetellut useita rakennustyöhön
57338: liittyviä seikkoja, joita hän piti työsuoritusvirhei-      Rakennuslautakunta oli myöntänyt hakijalle
57339: nä. Vuokrataloyhtiön rakennusten hometilan-             luvan 40 metriä korkean vapaasti seisovan link-
57340: teen seuranta olisi tällöin tullut järjestää. Kan-      kimaston rakentamiseen vastapäätä kantelijoi-
57341: telijan tekemän uuden ilmoituksen perusteella           den kiinteistöä. Rakennuslautakunta ei ollut lu-
57342: korjaustyöt olivat käynnistyneet vuonna 1993            paa myöntäessään kuullut kantelijoita eikä suo-
57343: (706/1/93, 281/1/94).                                   rittanut rakennusasetuksen 124 §:n mukaista
57344:                                                         katselmusta. Kanteluasiassa antamassa ratkai-
57345:                                                         sussa apulaisoikeuskansleri on kiinnittänyt ra-
57346: 7 .2.4. Ympäristöhallinto                               kennuslautakunnan huomiota rakennusasetuk-
57347:                                                         sen 124 §:n 1 momentin ja 137 §:n 1 momentin
57348: 7.2.4.1. Käsitykset                                     noudattamiseen mainitunlaista rakennuslupaa
57349:                                                         käsiteltäessä (864/1/93).
57350: 1) Kaupunginarkkitehdin ja kaavoitusteknikon
57351: menettely rantakaava-asiassa
57352:                                                         3) Rakennuslupamenettelyn asianmukaisuudesta
57353:    Toisesta kunnasta oleva asianosainen oli ran-
57354: takaavaehdotusta vastaan tekemäänsä muistu-                Rakennuslautakunta oli päättänyt myöntää
57355: tusta kaupunginkansliaan jättäessään pyytänyt           25.1.1990 rakennuspaikan siirtoa koskevan lu-
57356:                                            7.3. Kirkollishallinto                                     97
57357: 
57358: van, vaikka rakennushanketta, jonka muuttami-           2) Muutoksenhaku kunnallisista eläkepäätök-
57359: sesta oli kysymys, koskeva rakennuslupa oli rau-        sistä
57360: ennut viimeistään 16.12.1989. Rakennuslauta-
57361: kunnan tarkoituksena lienee ollut myöntää ra-              Koska julkisuudessa oli kiinnitetty huomiota
57362: kentamisen mahdollistava uusi rakennuslupa,             siihen, että Kuntien eläkevakuutuksen ja samalla
57363: jolloin asiakirjoista ilmenevä luvan luonne ja si-      Kuntien eläkelautakunnan toimiston valtion vir-
57364: sältö oli jäänyt puutteellisesti ilmaistuksi. Edellä    ka-aikaa lyhyemmästä aukioloajasta ei eläke-
57365: lausutun perusteella oli aihetta epäillä, että ra-      päätöksiin liitettävässä valitusosoituksessa ole
57366: kennuslupahakemuksen käsittely ei, sellaisena           mainintaa ja että sanotusta seikasta saattoi olla
57367: kuin se asiakirjoista ilmeni, ole ollut joka suhtees-   seurauksena, ettei valitusta liian myöhään saapu-
57368: sa asianmukaista ja selkeää (18/1/94).                  neena tutkia (telefax), apulaisoikeuskansleri oli
57369:                                                         pyytänyt sisäasiainministeriötä hankkimaan
57370:                                                         sekä Kuntien eläkevakuutuksen että Kuntien
57371: 7.2.5. Muu erityishallinto                              eläkelautakunnan lausunnot ja antamaan oman
57372:                                                         lausuntonsa asiasta.
57373: 7.2.5.1. Käsitykset                                        Saaduista lausunnoista kävi ilmi, että Kuntien
57374:                                                         eläkevakuutuksen ja Kuntien eläkelautakunnan
57375: 1) Taustatietojen asianmukainen ja riidaton             päätösten valitusosoituksiin tullaan lisäämään
57376: selvittäminen                                           tieto toimiston aukioloajoista. Kuntien eläkeva-
57377:                                                         kuutus on nyttemmin myös käynnistänyt yhteis-
57378:    Kunnan maataloussihteeri oli ryhtyessään             toimintamenettelyn aukioloaikojen yhtenäistä-
57379: maaseutuelinkeinopiirin pyynnöstä selvittä-             misestä muiden työeläkelaitosten aukioloaikojen
57380: mään maanomistajan lainoituskelpoisuutta pyy-           kanssa (16/51195).
57381: tänyt maanomistajalta kirjallista ilmoitusta osto-
57382: halukkuudesta. Maanomistaja, joka oli hiljat-
57383: tain tehnyt sanotun ilmoituksen, oli kieltäytynyt
57384: tekemästä uutta ilmoitusta. Maataloussihteeri
57385: oli lausunnossaan todennut, ettei maanomistaja          7 .3. Kirkollishallinto
57386: ollut antanut kirjallista ilmoitusta ostohaluk-
57387: kuudestaan. Tämä toteamus oli asian käsittelyn          7.3.1. Käsitys
57388: kannalta tarpeeton ja harhaanjohtava. Samalla
57389: selvitys lainoituskelpoisuudesta jäi tekemättä.         Ortodoksisen kirkkokunnan kirkollisverojen
57390: Seurauksena oli, että maaseutuelinkeinopiiri oli        tilityksestä
57391: tehnyt sen johtopäätöksen, että maanomistaja
57392: oli luopunut ostoaikeestaan. Maataloussihteerin            Lyhennysote apulaisoikeuskansleri Jukka Pa-
57393: huomiota kiinnitetty virkatehtävien asianmukai-         sasen päätöksestä on kohdassa 6.4.4. (272/1/94).
57394: seen suorittamiseen (447/1/93).
57395: 
57396: 
57397: 
57398: 
57399:  13 360220P
57400: 98
57401: 
57402: 
57403: 
57404: 
57405:                               8. Asianajajalaitoksen valvonta
57406: 
57407: 8.1. Yleisiä näkökohtia                                 ajajaliiton tai oikeuskanslerin puoleen, jos hän
57408:                                                         katsoo, että asianajaja on laiminlyönyt velvolli-
57409: 8.1.1. Asianajajaliiton jäsenyydestä                    suutensa tai menetellyt hyvän asianajajatavan
57410:                                                         vastaisesti.
57411:    Kertomuksen tässä jaksossa selostetaan lä-              Asianajajista annetun lain 6 §:n mukaan asi-
57412: hemmin asianajajalaitokseen kohdistuvaa val-            anajaja on velvollinen antamaan Asianajajalii-
57413: vontaa. Suomessa voi periaatteessa kuka tahansa         ton hallitukselle ja oikeuskanslerille ne tiedot,
57414: ammatikseen edustaa, avustaa ja neuvoa yleisöä          joita tarvitaan valvontaa varten. Asianajajan on
57415: oikeudellisissa asioissa, kunhan hän vain täyttää       myös sallittava, että hallituksen määräämä hen-
57416: oikeudenkäymiskaaren 15luvun 2 §:ssä säädetyt           kilö suorittaa tarkastuksen hänen toimistossaan,
57417: oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan yleiset          jos hallitus katsoo sen valvontaa varten tarpeelli-
57418: kelpoisuusvaatimukset Ammattinimitystä "asi-            seksi. Tällöin asianajaja on velvollinen esittä-
57419: anajaja" saa kuitenkin käyttää ainoastaan Suo-          mään kaikki ne asiakirjat, joiden tutkimista tar-
57420: men Asianajajaliiton jäsen.                             kastus edellyttää.
57421:    Asianajajista 12.12.1958 annetun lain (496/58)
57422: 1 §:n mukaan asianajaja on se, joka on maan
57423: yleisen asianajajayhdistyksen, jona toimi Suo-          8.1.2. Asianajajan velvollisuudet ja hyvä asianaja-
57424: men Asianajajaliitto, jäsenenä merkitty asianaja-              jatapa
57425: jaluetteloon. Asianajajaliiton jäseneksi on hy-
57426: väksyttävä lakimies, jolla koulutuksensa lisäksi            Asianajajista annetun lain 5 §:n mukaan asi-
57427: on käytännön kokemusta ja taitoa.                       anajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää
57428:     Suomen Asianajajaliiton vuoden 1986 alusta          hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toimin-
57429: voimaan tulleen sääntöjen muutoksen mukaan              nassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa. Mää-
57430: (oikeusministeriön päätös 312/85) jäsenyyden            riteltäessä tällä tavoin asianajajan yleisiä velvol-
57431: edellytyksenä on lisäksi, että asianomainen on          lisuuksia on otettu huomioon sekä asiakkaan etu
57432: suorittamalla asianajajatutkinnon osoittanut            että yleinen etu. Yleisen edun on mm. katsottu
57433: riittävästi tuntevansa asianajotoiminnan perus-         vaativan, että asianajajan on toiminnassaan
57434: teita koskevat säännökset ja ohjeet sekä hyvän          mahdollisuuksiensa mukaan pyrittävä edistä-
57435: asianajajatavan vaatimukset. Tutkinnon järjes-          mään hyvää oikeudenhoitoa.
57436: tää Suomen Asianajajaliiton hallitus, joka tut-            Asianajajan toiminnassa vakiintuneita peri-
57437: kinnon toimittamista varten nimeää tutkintolau-         aatteita on eri maissa koottu asianajajajärjestö-
57438: takunnan.                                               jen toimesta tapanormistoksi. On todettava, että
57439:    Jäsenyydestä Asianajajaliitossa seuraa, että         eri maissa on varsin yhdenmukaiset käsitykset
57440: asianomaisen asianajajan ammatillista toimintaa         siitä, mitä hyvä asianajajatapa vaatii. Suomessa
57441: valvotaan. Tämä valvonta kuuluu ensisijassa ja          voimassa olevat hyvää asianajajatapaa koskevat
57442: pääasiallisesti Asianajajaliiton omille elimille, lä-   ohjeet on vahvistettu 9.6.1972 pidetyssä Suomen
57443: hinnä sen hallitukselle. Vuonna 1992 toteutetulla       Asianajajaliiton liittokokouksessa.
57444: asianajajista annetun lain muutoksella (197/92)             Ohjeet sisältävät muun muassa määräyksiä
57445: hallituksen rinnalle on perustettu erillinen kurin-     asianajajan työstä, asianajotoimistosta ja sen jär-
57446: pitolautakunta, jonka jäseninä on, paitsi asian-        jestelystä, asianajotehtävän vastaanottamisesta,
57447: ajajia, myös kaksi asianajajakuntaan kuuluma-           torjumisesta ja siitä luopumisesta, asianajajan ja
57448: tonta henkilöä. Oikeuskanslerilla on asianajajien       päämiehen välisistä kysymyksistä samoin kuin
57449: valvonnassa tärkeä osa yleisen edun valvojana.          asianajajan suhteesta vastapuoleen sekä tuomio-
57450: Jokainen kansalainen voi kääntyä joko Asian-            istuimiin ja muihin viranomaisiin.
57451:                                   8.2. Valvonta ja kurinpitojärjestelmä                                99
57452: 
57453: 
57454: 8.2. Valvonta ja kurinpitojärjestelmä                  minkä seuraamuksen hän olisi ansainnut. Toteu-
57455:                                                        tetun sääntömuutoksen yhteydessä lisättiin
57456: 8.2.1. Kurinpitolautakunta                             sääntöjen 42 §:ään kohta, jonka mukaanjäsenen
57457:                                                        eroaminen tulee voimaan kahden kuukauden
57458:    Asianajajista annetun lain 6 §:n mukaan Asi-        kuluttua eroamisilmoituksen tekemisestä, ellei
57459: anajajaliiton hallituksen on valvottava, että asi-     hallitus hakemuksesta suostu siihen, että ero tu-
57460: anajajat esiintyessään tuomioistuimessa tai            lee voimaan aikaisemmin. Tämän kahden kuu-
57461: muun viranomaisen luona sekä muussakin toi-            kauden odotusajan aikana voi tulla vireille ku-
57462: minnassa täyttävät velvollisuutensa asianajaja-        rinpitomenettely, joka jatkuu eron voimaantu-
57463: na.                                                    losta huolimatta.
57464:     Asianajajista annetun lain 6 a §:n (197/92)
57465: mukaan kurinpitoasiat käsittelee ja ratkaisee ku-
57466: rinpitolautakunta. Yhdistyksen jäsenen erotta-         8.2.3. Kurinpitojärjestelmästä
57467: mista koskeva päätös on kuitenkin hallituksen
57468: vahvistettava. Kurinpitolautakuntaan, jonka lii-           Jos asianajajan havaitaan menetelleen velvol-
57469: ton valtuuskunta valitsee, kuuluu puheenjohtaja        lisuutensa vastaisesti, hänet on tuomittava kurin-
57470: ja kahdeksan muuta jäsentä. Kahden jäsenen             pitorangaistukseen. Kurinpidollisia rangaistuk-
57471: tulee olla asianajajakuntaan kuulumattomia ja          sia ovat asianajajista annetun lain 7 §:n mukaan
57472: heidän soveltuvuudestaan lautakunnan jäseniksi         huomautus, varoitus, julkinen varoitus ja liitosta
57473: on ennen valintaa saatava oikeusministeriön lau-       erottaminen.
57474: sunto. Lainmuutoksella on siten perustettu Suo-            Asianajaja, joka tahallisesti tekemällä vää-
57475: men Asianajajaliiton hallituksesta riippumaton         ryyttä tai muutoin menettelemällä epärehellisesti
57476: kurinpitoelin, jossa on myös edustettuna asian-        asianajajana syyllistyy törkeään rikkomukseen,
57477: ajajakunnan ulkopuolisia tahoja. Tällä on pyrit-       on erotettava liitosta. Ainoastaan asianhaarojen
57478:  ty lisäämään valvonnan uskottavuutta yleisön          ollessa lieventävät voidaan hänelle erottamisen
57479:  piirissä ja myös lisäämään sen arvostusta asian-      sijasta antaa varoitus.
57480:  ajajakunnan piirissä.                                     Lieveromistä rikkomuksista, esim. lain tai so-
57481:                                                        pimusvelvollisuuden rikkomisesta, tapanormin
57482:                                                        vastaisesta teosta tai laiminlyönnistä taikka
57483: 8.2.2. Valvonta- ja kurinpitoasiat                     muusta asianajajalle kuuluvan velvollisuuden
57484:                                                        rikkomisesta, seuraa varoitus tai huomautus.
57485:     Uudistuksen yhteydessä toteutettiin myös val-      Ainoastaan siinä tapauksessa, että asianhaarat
57486: vonta- ja kurinpitoasioiden erottelu Suomen Asi-       ovat raskauttavat, on asianajaja erotettava liitos-
57487: anajajaliiton sääntöjen muutoksella ( oikeusmi-        ta.
57488: nisteriön päätös 2.3.1992).                                Eräissä tapauksissa,joissa kurinpitolautakun-
57489:     Kurinpitoasioina tulevat suoraan vireille asi-     ta on katsonut, että asianajaja on syyllistymättä
57490: anajajan päämiehen kantelut ja oikeuskanslerin         varsinaiseen kurinpitorikkomukseen menetellyt
57491: tai tuomioistuimen ilmoitukset. Kurinpitoasiat         toisin kuin olisi ollut paikallaan, kurinpitolauta-
57492: käsittelee kurinpitolautakunta. Muut kantelut          kunta on kiinnittänyt asianajajan huomiota oi-
57493: sekä epäilykset ja arvelut siitä, että joku on lai-    keaan menettelyyn.
57494: minlyönyt velvollisuutensa asianajajista, tulevat
57495: liiton hallituksen käsiteltäviksi valvonta-asioina.
57496: Valvonta-asiana tulee siten käsiteltäväksi myös        8.2.4. Tiedot virallisilta syyttäjiltä
57497: vastapuolen avustajaa koskeva kantelu. Hallitus
57498: voi joko päättää, että valvonta-asia ei anna aihet-       Oikeuskanslerin valvontatehtävän suoritta-
57499: ta toimenpiteisiin tai että kysymyksessä on ku-        mista varten on virallisten syyttäjien, mikäli asi-
57500: rinpitoasia, joka on käsiteltävä kurinpitolauta-       anajajaa on syytetty tuomioistuimessa rikokses-
57501: kunnassa. Ensin mainitusta päätöksestä on tie-         ta, joka on omiaan vaikuttamaan hänen kelpoi-
57502: dotettava oikeuskanslerille, joka voi vaatia ku-       suuteensa asianajajana tai alentamaan asianaja-
57503: rinpitolautakuntaa käsittelemään asian.                jakunnan arvoa, toimitettava oikeuskanslerille
57504:     Asianajajaliitosta eroaminen ei keskeytä alka-     tieto syytteestä ja tuomioistuimen päätöksestä.
57505:  nutta kurinpitomenettelyä vaan se käydään lop-        Samasta syystä on oikeuskanslerille toimitettava
57506:  puun. Jos asianajajan havaitaan menetelleen vel-      jäljennös syyttäjän päätöksestä, jolla asianajaja
57507:  vollisuutensa vastaisesti, annetaan lausunto siitä,   on jätetty syyttämättä.
57508: 100                                  8. Asianajajalaitoksen valvonta
57509: 
57510:     Oikeuskansleri on antanut virallisille syyttäjil-   kevissa asioissa ja kurinpitoasioissa annettuihin
57511: le 4.6.1986 asiaa koskevat voimassa olevat oh-          päätöksiin.
57512: jeet.                                                       Asianajajiin kohdistuva valvonta- ja kurinpi-
57513:      Vuonna 1995 syyttäjät toimittivat oikeus-          tojärjestelmä on kehitetty eräänlaiseksi tutkinta-
57514: kanslerille kahdeksan ilmoitusta asianajajiin           menettelyksi, jossa muutoksenhakuoikeutta on
57515: kohdistuneista syytteistä. Vastaava luku vuonna         muiden paitsi oikeuskanslerin osalta rajoitettu.
57516: 1994 oli seitsemän. Vaikka kysymys on ollut tois-       Kurinpitomenettelyn kohteena olleella asianaja-
57517: taiseksi pienistä luvuista, on määrä huolestutta-       jalla on muutoksenhakuoikeus ainoastaan sellai-
57518: va varsinkin, kun on havaittavissa, että myös           seen päätökseen, jolla hänelle on määrätty julki-
57519: asianajajat ovat olleet osallisina useissa taloudel-    nen varoitus tai hänet on erotettu Asianajajalii-
57520: lisia väärinkäytöksiä koskevissa asioissa.              tosta. Oikeuskanslerinvirastoon toimitetusta
57521:                                                         Helsingin hovioikeuden päätöksestä 14.2.1995
57522:                                                         H 94/48 ilmenee, että hovioikeus ei ole tutkinut
57523: 8.3. Oikeuskanslerin suorittaman                        asianajajan valitusta hänelle kurinpidollisena
57524:      valvonnan sisältö                                  seuraamuksena annetusta varoituksesta.
57525:                                                             Henkilöllä, joka on tehnyt kantelun tai ilmoi-
57526: 8.3.1. Sovellettavista säännöksistä ja valvonta-        tuksen asianajajaa vastaan, ei ole asianosaisase-
57527:        menettelystä                                     maa kurinpitomenettelyssä eikä hänellä ole
57528:                                                         myöskään muutoksenhakuoikeutta kurinpito-
57529:     Asianajajien valvonta liittyy sekä oikeuskans-      asiassa annettuun päätökseen.
57530: lerille kuuluvaan yleiseen laillisuusvalvontaan             Kappale kurinpitoasiassa annettua päätöstä
57531: että edellä selostettuun valvonta- ja kurinpitojär-     on viipymättä toimitettava oikeuskanslerille.
57532: jestelmään. Lainsäädäntömme lähtökohtana on             Valitusaika Helsingin hovioikeuteen on 30 päi-
57533: vapaa ja itsenäinen asianajajakunta, jonka tulee        vää siitä kun oikeuskansleri on saanut tiedon
57534: voida sivuvaikutteista vapaana vain lakia ja hy-        päätöksestä. Kappale päätöstä lähetetään sa-
57535: vää asianajajatapaa noudattaen valvoa päämie-           manaikaisesti myös kantelun tai ilmoituksen teh-
57536: hensä etua ja oikeutta. Seurauksena tästä peri-         neelle henkilölle. Jos hän katsoo, ettei asiaa ole
57537: aatteesta on, että asianajajien ammatillinen val-        asianmukaisesti käsitelty, taijos hän on tyytymä-
57538: vonta kuuluu ensisijaisesti Suomen Asianajajalii-        tön päätökseen, hän voi kääntyä oikeuskanslerin
57539: ton omille elimille, hallitukselle ja hallituksesta      puoleen. Henkilön näkemykset oikeuskansleri
57540: riippumattomalle kurinpitolautakunnalle.                 ottaa huomioon harkitessaan mahdollista muu-
57541:     Asianajajan itsenäinen asema heijastuu myös          toksenhakua kurinpitopäätökseen.
57542: oikeuskanslerin suorittaman valvonnan sisäl-                 Edellä esitetyt periaatteet ohjaavat myös oi-
57543: töön. Oikeuskansleri valvoo, että asianajaja täyt-       keuskanslerin hänelle tehtyjen asianajajan me-
57544: tää velvollisuutensa asianajajana, mutta oikeus-         nettelyä koskevien kanteluiden pohjalta suoritta-
57545: kanslerilla ei ole mahdollisuutta puuttua itse asi-      maa valvontaa. Nämä kantelut johtavatkin
57546: anajajan työhön tai määrätä hänelle kurinpidot-          useissa tapauksissa siihen, että oikeuskansleri lä-
57547: lista seuraamusta. Oikeuskanslerin on kuitenkin          hettämällä kantelun Suomen Asianajajaliiton
57548: katsottu voivan lausua käsityksensä asianajajan          hallitukselle käynnistää kurinpitomenettelyn.
57549: toimeksiannon hoitotavasta ja tällä tavoin kiin-         Kantelukirjoitukset antavat myös kuvan yhteis-
57550: nittämällä asianajajan huomiota oikeaan menet-           kunnassa vallitsevista olosuhteista. Nykyisen la-
57551: telyyn asiassa edistää omalta osaltaan hyvän asi-        man aikana useat kirjoitukset ovat koskeneet
57552: anajajatavan sisällön määrittelemistä.                   oikeustoimia, joiden seurauksena ovat olleet
57553:     Asianajajista annetun lain 6 §:n 3 momentin          kantelijan elämään syvästi vaikuttavat taloudel-
57554: nojalla oikeuskanslerilla on oikeus vaatia Asian-        liset vaikeudet. Näiden kanteluiden käsittelyn
57555: ajajaliiton hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin         yhteydessä on tullut esille kansalaisten voimistu-
57556: asianajajaa vastaan, jos hän katsoo, että asian-         va tarve saada jo oikeudellisten asioittensa järjes-
57557: ajaja on laiminlyönyt velvollisuuksiaan tai että         tämisen suunnitteluvaiheessa asianmukaista tie-
57558: tällä ei ole oikeutta olla asianajaja. Oikeuskansle-     toa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Nyky-
57559: rilla on siten aloitevalta kurinpitomenettelyn           yhteiskunnassa asianajajan perinteinen neuvoa-
57560: käynnistämiseksija myös toimivaltajäsenyysasi-           antava tehtävä korostuu.
57561:  oissa.                                                     Yhteenvetona voidaan todeta, että oikeus-
57562:     Lain 10 §:n 1 momentin mukaan oikeuskans-            kanslerin tehtävänä on valvoa kurinpitomenette-
57563: lerilla on oikeus hakea muutosta jäsenyyttä kos-         lyn toimivuutta ja osallistua sen kehittämiseen.
57564:                           8.3. Oikeuskanslerin suorittaman valvonnan sisältö                          101
57565: 
57566: Oikeuskanslerin tulee myös osallistua hyvän asi-       huomattavat velat ulosotossa ja että heitä sen
57567: anajajatavan periaatteiden määrittelemiseen.           vuoksi oli pidettävä muutoin kuin tilapäisesti
57568: Näistä lähtökohdista hän suorittaa edellä selos-       maksukyvyttöminä. Maksukyvyttömyys oli
57569: tettua valvontaa, jossa kantelukirjoituksilla on       omiaan alentamaan asianajajakunnan arvoa ja
57570: myös tärkeä merkitys tiedonlähteenä.                   vähentämään luottamusta siihen. Maksukyvyt-
57571:                                                        tömyytensä vuoksi asianomaisia ei myös voitu
57572:                                                        katsoa sopiviksi harjoittamaan asianajajan toin-
57573: 8.3.2. Muutoksenhaku kurinpitopäätöksistä              ta. Kyseisten henkilöiden haettua päätöksiin
57574:                                                        muutosta Helsingin hovioikeus on päätöksillään
57575: Hovioikeuden päätös valitusasiassa                     7.12.1995, asiat H 94/255, H 95/48 ja H 95/49,
57576:                                                        pysyttänyt Suomen Asianajajaliiton hallituksen
57577:    Oikeuskanslerin kertomuksessa 1994 s. 108-          erottamispäätökset. Hovioikeuden päätöksistä
57578: 109 on selostettu apulaisoikeuskanslerin teke-         tehdyt valituslupahakemukset ovat vireillä kor-
57579: mää muutoksenhakua Suomen Asianajajaliiton             keimmassa oikeudessa.
57580: kurinpitolautakunnan päätöksestä 25.3.1994 ku-
57581: rinpitoasiassa nro 12289. Helsingin hovioikeus
57582: on antanut asiassa päätöksen nro 2342/27.4.1995        2-3) Oikeuskanslerin ilmoituksia Suomen
57583: asia 94/189. Hovioikeus on päätöksellään ku-           Asianajajaliiton hallitukselle
57584: monnut kurinpitolautakunnan päätöksen. Asi-
57585: anajaja AP on tuomittu asianajajista annetun               Vantaan piirin apulaisnimismiehen ilmoituk-
57586: lain 5 §:n 1 momentin ja 7 §:n 2 momentin (496/        sen mukaan Vantaan käräjäoikeus oli 29.9.1994
57587: 58) nojalla saamaan menettelystään varoituksen.        tuominnut asianajaja AL:n rangaistukseen luot-
57588: AP on pyytänyt valituslupaa korkeimmalta oi-           tamusaseman väärinkäytöstä ja avunannosta re-
57589: keudelta, jossa asia on edelleen vireillä (40/4/94).   kisterimerkintärikokseen. Käräjäoikeuden tuo-
57590:                                                        mio ei ollut lainvoimainen.
57591:                                                            Oheistaenjäljennöksen Vantaan käräjäoikeu-
57592: 8.3.3. Muita toimenpiteitä                             den pöytäkirjasta apulaisoikeuskansleri saattoi
57593:                                                        asianajaja AL:n menettelyn Suomen Asianajaja-
57594: 1) Asianajajien ylivelkaisuus                          liiton hallituksen tietoon ja toimenpiteitä varten.
57595:                                                        Vuoden 1995lopussa rikosasia oli hovioikeudes-
57596:    Viime vuosien taloudelliseen lamaan liittyen        sa ja kurinpitoasia Asianajajaliitossa vireillä
57597: Suomen Asianajajaliiton hallitus on ottanut kan-       (141/4/94).
57598: taa ylivelkaisuuden merkitykseen asianajajan               Raahen kaupunginviskaalin ilmoituksen mu-
57599: kelpoisuusedellytysten kannalta. Asiaa on käsi-        kaan Raahen käräjäoikeus oli 23.11.1994 tuo-
57600: telty myös oikeuskanslerinviraston ja Suomen           minnut asianajaja JK:n rangaistukseen tuotta-
57601: Asianajajaliiton tapaamisessa 27.6.1995 oikeus-        muksellisesta kirjanpitorikoksesta. Käräjäoi-
57602: kanslerinvirastossa. Suomen Asianajajaliiton           keuden tuomio ei ollut lainvoimainen.
57603: hallitus on 26.8.1994 tekemällään päätöksellä              Oheistaen jäljennöksen Raahen käräjäoikeu-
57604: hylännyt erään lakimiehenjäsenhakemuksen sil-          den pöytäkirjasta apulaisoikeuskansleri saattoi
57605: lä perusteella, ettei häntä hänen ulosotossa ollei-    asianajaja JK:n menettelyn Suomen Asianajaja-
57606: den velkojensa vuoksi voitu pitää asianajajista        liiton hallituksen tietoon ja toimenpiteitä varten.
57607: annetun lain 3 §:n 1 momentin )-kohdassa tar-          Vuoden 1995lopussa rikosasia oli hovioikeudes-
57608: koitetulta muilta ominaisuuksiltaan sopivana           sa ja kurinpitoasia Asianajajaliitossa vireillä
57609: harjoittamaan asianajajan tointa. Helsingin ho-        (143/4/94).
57610: vioikeus, jonne asianomainen oli valittanut, py-
57611: sytti päätöksellään 25.10.1995 asia H 95/47 Suo-
57612: men Asianajajaliiton hallituksen päätöksen.            4) Laskutuksen perusteena olevan selvityksen
57613: Päätös on Iainvoimainen.                               luotettavuus
57614:     Suomen Asianajajaliiton hallitus on päätök-
57615: sillään 21.10.1994, 52-54 §, vahvistanut kurinpi-         Asianajaja oli laskutuksen perusteena olleen
57616: tolautakunnan 9.9.1994 tekemät päätökset, jois-        selvityksen puutteen vuoksi laskuttanut kahteen
57617: sa lautakunta on katsonut, että kolme asianaja-        kertaan eräistä toimenpiteistä. Päämiehen kante-
57618: jaa oli erotettava Suomen Asianajajaliitosta.          luun antamassaan ratkaisussa apulaisoikeus-
57619: Päätösten perusteluina oli se, että kullakin oli       kansleri on todennut, että asianajajalaskun pe-
57620: 102                                 8. Asianajajalaitoksen valvonta
57621: 
57622: rusteena on oltava luotettava selvitys toimeksi-      8.4. Yleiset oikeusavustajat
57623: annon hoitamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä
57624: johtuneista kuluista ja palkkioista. Asianajajalla    8.4.1. Valvonta
57625: on myös oltava luotettava kirjanpito toimeksian-
57626: tajan suorittamista ennakkomaksuista ja osa-             Kunnallisina viranhaitijoina toimivat yleiset
57627: suorituksista. Asianajajan huomiota kiinnitettiin     oikeusavustajat, joista on säädetty yleisestä oi-
57628: asianajajan velvollisuuteen huolehtia sanotun ai-     keusaputoiminnasta 2.2.1973 annetussa laissa
57629: neiston luotettavuudesta (395/1/93).                  (88/73), ovat myös Suomen Asianajajaliiton ja
57630:                                                       oikeuskanslerin valvonnan alaisia.
57631:                                                          Aikaisemmin selostetun lainmuutoksen yh-
57632: 5) Asiakirjojen salaiseksi merkitsemisen oikeu-       teydessä on täsmennetty edellä mainitun lain
57633: dellisista edellytyksistä                             10 §:n 2 momentin säännöstä, joka koskee ylei-
57634:                                                       siin oikeusavustajiin kohdistuvaa valvontaa.
57635:     Kuolinpesän osakkaan kanneltua pesänselvit-       Lailla 198/92 lisättiin sanottuun lainkohtaan
57636: täjäksija -jakajaksi määrätyn asianajajan menet-      maininta asianajajista annetun lain 6 a §:stä.
57637: telystä Suomen Asianajajaliittoon asianajaja oli
57638: liittänyt liiton hallitukselle antamaansa selvityk-
57639: seen salaiseksi merkitsemänsä lisäselvityksen.        8.4.2. Kannanotto
57640: Lisäselvitysasiakirjasta oli tehty maininta val-
57641: vonta-asiassa annettuun Asianajajaliiton halli-       Oikeusavustajan ja päämiehen neuvottelu muu-
57642: tuksen päätökseen. Oikeuskanslerinvirastoon           toksenhakuasiassa
57643: hankituista valvonta-asian asiakirjoista todet-
57644: tiin, että asianajajan salaiseksi merkitsemässä          Kantelun johdosta antamassaan ratkaisussa
57645: asiakirjassa oli kerrottu lähinnä osakkaan ja hä-     oikeuskansleri on todennut, että oikeusavustajan
57646: nen puolisonsa käyttäytymisestä pesänselvitys-        tehtävänä on mahdollisen muutoksenhaun har-
57647: asian yhteydessä ja viitattu kantelun tekijän ter-    kinnan yhteydessä selvittää sekä onnistumis-
57648: veydellisiin seikkoihin. Asianajaja ilmoitti pyrki-   mahdollisuudet että muutoksenhausta johtuvat
57649: neensä asiakirjan salaiseksi merkitsemisellä val-     seuraamukset muutoksenhakijalle. Tämän jäl-
57650: vonta-asian hienovaraiseen käsittelyyn.               keen hänen on päämiehensä kanssa täsmällisesti
57651:     Pesänosakkaan kanteluun annetussa oikeus-         sovittava jatkotoimenpiteistä asiassa. Mainittu-
57652: kanslerin päätöksessä, jota ennen mainittu osa-       jen velvollisuuksien laiminlyönti saattaa jättää
57653: kas oli asianajajan kanssa käydyn keskustelun         päämiehen epävarmuuteen siitä, toteutuiko oi-
57654: jälkeen oikeuskanslerinvirastosta saanut valoko-      keus hänen asiassaan.
57655: pion pyytämästään asiakirjasta, todettiin, että          Huomioon ottaen, että asianomainen kunnan
57656: asianajajan selvityksessä Suomen Asianajajalii-       perusturvalautakunta oli jo antanut yleiselle oi-
57657: tolle olisikurinpito-tai valvonta-asian Vireillepa-   keusavustajalle huomautuksen asiassa sekä
57658: nijan omaa menettelyä koskevat asianajajaval-         päättänyt suorittaa laiminlyönnin johdosta va-
57659: vonnan kannalta merkitykselliset tiedot esitettä-     hingonkorvausta, joka perittäisiin takaisin ylei-
57660: vä sillä tavoin, että myös ne voidaan vastineen       seltä oikeusavustajalta, kantelu ei kuitenkaan
57661: pyytämisen yhteydessä saattaa kantelijan tie-         antanut enää aihetta enempiin toimenpiteisiin
57662: toon. Salaiseksi merkitseminen edellyttää asian-      (929/1/93).
57663: mukaista perustetta (678/1/94).
57664:                                                              8.5. Tilastot                                                       103
57665: 
57666: 
57667: 8.5. Tilastot
57668:                              Suomen Asianajajaliiton käsittelemät kurinpitoasiat v. 1995
57669: 
57670:  Kanteluita ja aloitteita                                           Määrätyt seuraamukset
57671: 
57672:                            liitosta     olisi                                        olisi                    olisi  huomion
57673: käsitelty hylätty toimen- erotta-     ansain-   julkisen              varoitus    ansainnut   huomau-      ansainnut kiinnit-
57674:                    piteitä minen nut liitosta varoitus                              varoi-      tus        huomau- täminen
57675:                                     erottamisen                                    tuksen                   tuksen
57676: 
57677:   128          67           61         2           3           3         27           1              18          1           6
57678: 
57679: 
57680:                         Suomen Asianajajaliiton hallituksen käsittelemät valvonta-asiat v. 1995
57681: 
57682:          Kanteluita              Siirretty kurinpitolautakunnan käsiteltäväksi      Ei ollut aihetta enempiin toimenpiteisiin
57683: 
57684:              115                                        43                                                72
57685: 
57686: 
57687: 
57688: 
57689:                                            Oikeuskanslerin käsittelemät asiat v. 1995
57690: 
57691:   Kante-            Kantelun                                       Kantelun aiheuttamat toimenpiteet
57692:    luita            kohteena
57693: 
57694:                             yleinen            Siirretty            Käsityksen          Käsittelyn              Ei ollut aihetta
57695:  käsitelty     asian-      oikeus-          Suomen Asian-           lausuminen        aikana tapah-             toimenpiteisiin
57696:                 ajaja      avustaja           ajajaliiton                             tunut korjaus
57697:                                              käsiteltäväksi                             tai oikaisu
57698: 
57699:                                                                                            yleinen                       yleinen
57700:                                                                                            oikeus              asmn-     oikeus
57701:                                                asianajaja            asianajaja           avustaja              ajaja   avustaja
57702: 
57703:     91             78            13                11                    2                    1                 65         12
57704: 104
57705: 
57706: 
57707: 
57708: 
57709:         9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
57710: 
57711: 9.1. Lausunto ministeriöiden virkamies-                noja, jotka eivät ole ristiriidassa puolueetto-
57712:      ten toimielinedustuksia ja esteelli-              muusvaatimuksen kanssa.
57713:      syyttä käsittelevästä mietinnöstä                    Mietinnössä on tehty useita konkreetteja eh-
57714:                                                        dotuksia.
57715:           Oikeuskansleri Jorma S. Aallon lausunto         Työryhmä katsoo, että valtionhallinnon oga-
57716:         10.5.1995, dnro 5/20/95                        nisaatiouudistuksissa tulisi huolehtia siitä, ettei
57717:                                                        uudistuksista seuraa ongelmallisia kaksoisroole-
57718:                                                        ja. Ne voitaisiin estää esim. siirtämällä ohjaus
57719:                                                        ministeriöiden linjahallinnosta erilliseen asian-
57720: 1 MIETINNÖN SISÄLTÖ                                    tuntijayksikköön, joka toimisi välittömästi val-
57721:                                                        tioneuvoston alaisena.
57722:    Oikeusministeriön asettama ministerivastuu-            Työryhmä ehdottaa valtion virkamieslakia
57723: työryhmä sai lisätehtäväkseen selvittää ministe-       täydennettäväksi siten, että virkamiestä ei saisi
57724: riöiden virkamiesten toimielinedustuksiin liitty-      määrätä tehtävään, joka aiheuttaa hänelle muu-
57725: viä esteellisyyskysymyksiä ja vastuuongelmia           toin kuin satunnaisesti tai tilapäisesti esteellisyy-
57726: sekä arvioida, mihin toimenpiteisiin selvitykset       den virantoimitusvelvollisuuteen kuuluvissa kes-
57727: antavat aihetta.                                       keisissä tehtävissä.
57728:    Työryhmän mietinnössä on aluksi tarkasteltu            Työryhmä katsoo, ettei hallintomenettelylain
57729: nykyistä tilannetta eli ministeriöiden virkamies-      (598/82) esteellisyyssääntelyä ole syytä yleisesti
57730: ten edustuksia ministeriöiden alaisissa virastois-     tiukentaa enempää kuin puolueettomuusvaati-
57731: sa, laitoksissa ja yhteisöissä. Kun virkamies mää-     muksen kannalta on tarpeen. Esteellisyyttä kos-
57732: rätään tällaiseen toimielimeen ministeriön edus-       kevat erityissäännökset tulisi harmonisoida hal-
57733: tajaksi, hänen kannaltaan on kysymys virkavel-         lintomenettelylain kanssa. Työryhmän mielestä
57734: vollisuuden täyttämisestä. Työryhmän tekemän           poikkeusta ei saisi tehdä ainakaan yhteisöjäävi-
57735: selvityksen mukaan edustuksia on runsaasti.            perusteista.
57736: Niistä johtuneet esteellisyysongelmat ovat viime          Mietinnössä on tehty kolme yksilöityä ehdo-
57737: vuosina nousseet esille.                               tusta hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin
57738:    Työryhmä lausuu, että tämä johtuu paljolti          esteellisyyssäännösten täydentämisestä siten,
57739: hallinnon nykyisestä perusrakenteesta eli mo-          että virkamies olisi esteellinen, jos hän
57740: nien keskusvirastojen lakkauttamisesta sekä val-          kuuluu valtion keskushallintoyksikön johto-
57741: tion toimintojen yksityistämisestä ja yhtiöittämi-     kuntaan tai siihen rionastettavaan toimielimeen,
57742: sestä. Ministeriö huolehtii hallinnonalansa tulos-     jos kysymys on asiasta, joka liittyy yksikön ohja-
57743: ohjausjärjestelmästä sekä suunnittelu- ja budjet-      ukseen ja valvontaan;
57744: tiprosessista. Virkamiesten ns. kaksoisrooleista          toimii valtion liikelaitoksista annetun lain
57745: johtuvat ongelmat kärjistyvät erityisesti tehtäes-     mukaisen valtion liikelaitoksen hallituksen jäse-
57746: sä ministeriötason ratkaisuja tapauksissa, joissa      nenä
57747: valtiollinen yhteisö on kilpailutilanteessa suh-          taikka valtionyhtiön hallintoneuvoston jäse-
57748: teessa yksityiseen sektoriin.                          nenä, jos liikelaitos vast. valtionyhtiö on asian-
57749:    Esteellisyyden sääntelyllä on ylläpidettävä         osainen tai sille on asian ratkaisusta odotettavis-
57750: kansalaisten luottamuksen suojaa ja hallinnon          sa erityistä hyötyä tai vahinkoa.
57751: puolueettomuutta. Toisaalta on huolehdittava              Työryhmä ei katso olevan tarvetta lisätä es-
57752: julkishallinnon omistajaintressien toteuttamises-      teellisyysperusteisiin ns. toisen asteen jääviä, esi-
57753: ta. Työryhmän käsityksen mukaan julkisten int-         miehen esteellisyyttä eikä tilintarkastustehtä-
57754: ressien toteuttamiseksi tulisi löytää sellaisia kei-   vään liittyvää esteellisyyttä, vaan nämä tilanteet
57755:      9.1. Lausunto ministeriöiden virkamiesten toimielinedustuksia ja esteellisyyttä käsittelevästä 105
57756:                                              mietinnöstä
57757: voidaan tarvittaessa hoitaa lain 10 §:n 1 momen-       (mietintö s.49). Tällaisessa tilanteessa ministe-
57758: tin 6 kohdan yleislauseketta soveltamalla.             riön virkamies jo ennakolta arvioiden tulee tai
57759:    Työryhmän mielestä ei ole perusteita muuttaa        voi tulla ministeriössä esteelliseksi käsittelemään
57760: nykyistä käytäntöä, jonka mukaan virkamiehen           monia ao. laitosta tai yhteisöä koskevia kysy-
57761: on itse ratkaistava esteellisyytensä ja oma-aloit-     myksiä. Nämä ongelmat ovat, niin kuin mietin-
57762: teisesti vetäydyttävä asiaa käsittelemästä.            nössä todetaan, korostuneet hallinnon rakenne-
57763:                                                        muutosten ja myös tulosohjausjärjestelmään siir-
57764:                                                        tymisen myötä.
57765: 2LAUSUNTO                                                  Totean, että virkamiesten esteellisyyttä koske-
57766:                                                        villa säännöksillä on merkitystä kahdessa suh-
57767: 2.1 Yleisiä näkökohtia                                 teessa: Yhtäältä niillä estetään virkamiehen myö-
57768:                                                        tävaikutus johonkin asiaan silloin, kun voidaan
57769: Asian merkityksellisyys                                arvella epäasiallisten henkilökohtaisten sivuvai-
57770:                                                        kuuimien saattavan ohjata hänen toimintaansa.
57771:    Esteellisyyskysymykset ovat viime vuosina ol-       Toisaalta säännöksillä pyritään ylläpitämään
57772: leet monin tavoin ajankohtaisia. Julkisissa tiedo-     yleisön luottamusta siihen, että hallintoasian kä-
57773: tusvälineissä on asiasta käyty keskustelua, erityi-    sittelyyn ja ratkaisemiseen vaikuttavat vain hy-
57774: sesti eräiden korkeissa virka-asemissa olevien         väksyttävät asialliset perusteet. Ministeriöiden
57775: virkamiesten mahdollisen esteellisyyden osalta.        virkamiesten ns. kaksoisroolien osalta korostuu
57776: Argumentointi on toisinaan ollut tunneperäistä         jälkimmäinen näkökohta.
57777: ja yksipuolista.
57778:     Esteellisyyttä on käsitelty myös eräissä viral-
57779: lisselvityksissä. Oikeusministeriön lainvalmiste-      Virkamiesten kaksoisroolit
57780: luosasto on aloitteestani laatinut selvityksen
57781: 15.11.1989 ministeriöiden virkamiesten esteelli-          Valtioneuvoston valvontaa suorittaessani
57782: syydestä. Selvityksessä on jo tuotu esiin monia        olen viime vuosina tullut tekemisiin, paitsi lähin-
57783: näkökohtia, joihin on palattu tarkasteltavana          nä valtioneuvoston jäseniä koskevien yksittäis-
57784: olevassa mietinnössä.                                  ten jääviysongelmien kanssa, enenevässä määrin
57785:     Eduskunnan oikeusasiamies on antanut edus-         myös kaksoisrooleihin kytkeytyvän eräänlaisen
57786: kunnalle 8.11.1993 päivätyn erillisen kertomuk-        rakenteellisen esteellisyyden kanssa. Tämä on
57787: sen virkamiesten esteellisyyttä koskevien sään-        tullut esiin mm. tapauksissa, joissa on ehdotettu
57788: nösten kehittämistarpeista. Kertomuksen edus-          ministeriöiden eräiden ylimpien virkamiesten
57789: kuntakäsittelyssä on lakivaliokunta antanut ker-       määräämistä ministeriön alaisten, sen valvonta-
57790: tomuksesta lausunnon (lausunto nro 3/                  toimivaltaan kuuluvien virastojen ja laitosten
57791:  15.3.1994) ja perustuslakivaliokunta mietinnön        johtoelimiin.
57792: (mietintö nro 2/6.5.1994).                                Olen antanut sosiaali- ja terveysministeriölle
57793:                                                        30.12.1992 lausunnon siitä, oliko ministeriön
57794:                                                        osastopäällikkö esteeilinen toimimaan ministe-
57795: Esteellisyysongelman kaksi ulottuvuutta                riön alaisten kahden julkisoikeudellisen laitok-
57796:                                                        sen hallitusten puheenjohtajana (OK:n kertomus
57797:    Asiassa on mielestäni erotettava kaksi eri nä-      v.l992 s.l38-141). Lausunnossani olen toden-
57798: kökohtaa. Toisaalta kysymys on virkamiehen             nut, että ao. virkamies on tällöin esteeilinen hoi-
57799: esteellisyydestä yksittäisessä asiassa. Tältä osin     tamaan ministeriössä asioita, jotka koskevat näi-
57800: säännösperustana on hallintomenettelylain 10 §,        tä laitoksia tai joiden ratkaisemisesta näillä on
57801: jonka tarkistamista ja täydentämistä joudutaan         odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Mai-
57802: tässä yhteydessä harkitsemaan.                         nitsin myös, että luottamus osastopäällikön puo-
57803:    Toisaalta tarkastellaan virkamiesten ns. kak-       lueettomuuteen saattoi vaarantua, vaikka hän
57804: soisrooleja eli eräänlaisia rakenteellisen esteelii-   ministeriössä ei osallistuisikaan tällaista laitosta
57805: syyden tilanteita. Virkamiehen kaksoisroolilla         koskevien asioiden valmisteluun ja ratkaisemi-
57806: tarkoitetaan tilannetta, jossa virkamies on virka-     seen. Asioiden toimeenpanen ja valvonnan ei
57807: velvollisuuksiensa mukaisessa vastuussa val-           tulisi olla samoissa käsissä. Lausuntopyynnössä
57808: tioon nähden ja samanaikaisesti valtion erillisen      tarkoitettua järjestelyä en pitänyt asianmukaise-
57809: laitoksen tai yhteisön hallintoon kuuluvana vas-       na, koska kaavailtujen tehtävien vuoksi osasto-
57810: tuussa tuohon laitokseen tai yhteisöön nähden          päällikkö tulisi esteelliseksi hoitamaan sanottu-
57811: 
57812: 14 360220P
57813: 106                   9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
57814: 
57815: jen laitosten osalta päätehtäväänsä ministeriössä        ja hallinnollisin järjestelyin ongelmatilanteet voi-
57816: ja kyseiset sivutehtävät muutoinkin saattoivat           taisiin välttää.
57817: vaarantaa luottamusta hänen tasapuolisuuteen-               Hallituksen iltakoulussa 5.10.1994 hyväksy-
57818: sa viranhoidossa.                                        tyssä kannanotossa on kiinnitetty huomiota sii-
57819:    Oikeuskanslerinviraston ns.listatarkastukses-         hen, mikä on virkamiesten esteellisyyden suhde
57820: sa on ollut valtioneuvoston yleisistunnossa              valtionhallinnon taloudelliseen ohjausjärjestel-
57821: 23.2.1995 ja presidentin esittelyssä 24.2.1995 val-      mään. Esteellisyyssäännöstöä kehitettäessä tulee
57822: tiovarainministeriöstä esitelty esittelylista, jossa     turvata valtion ohjausjärjestelmän toimivuus ja
57823: ministeriöasetusta ehdotettiin tarkistettavaksi si-      tehokkuus. Valtion edustautumiseen liittyvät
57824: ten, että valtiosihteerin ja alivaltiosihteerin val-     ongelmat on pyrittävä ratkaisemaan niin, että
57825: misteluvastuulla olisivat virastojen tulosohjauk-        voidaan varmistaa valtion taloudelliset ja erityis-
57826: sen tavoitteenasettelu ja tulostavoitteiden toteu-       intressit sekä hyvä omaisuuden hoito.
57827: tumisen ylin valvonta. He eivät siten voisi kuulua
57828: hallinnonalan virastojen johtokuntiin. Ehdote-
57829: tun asetuksenmuutoksen jälkeen näihin johto-             Esteellisyyssäännösten tarkistaminen
57830: kuntiin voitaisiin määrätä ao. toimialan asioita
57831: ministeriössä valmistelevan osaston päällikkö.              Hallintomenettelylain aikanaan hyvin valmis-
57832: Katsoin, että laillisuusvalvonnan kannalta ei ol-        tellussa ja esitöissä selkeästi perustellussa esteelli-
57833: lut estettä hyväksyä listaa esiteltäväksi. Esityslis-    syyssäännöstössä (lain 10-11 §)on pidetty silmäl-
57834: tassa ehdotettu järjestely on toteutettu 24.2.199 5      lä yksittäisiä hallintoasioita, lähinnä hallinto-
57835: annetulla asetuksella (242/95).                          päätösten valmistelua, esittelyä ja tekemistä.
57836:     Valtioneuvoston yleisistunnossa 29.12.1994           Hallintotoiminnan monipuolistuessa esille on
57837: on sisäasiainministeriöstä esitelty Raha-auto-           tullut mm. kysymys siitä, mitkä kaikki toiminnot
57838: maattiyhdistyksen hallituksen jäsenten määrää-           kuuluvat esteellisyyssäännösten piiriin.
57839: mistä koskeva asia. Raha-automaattiasetuksen                Hallinnon rakennemuutokset sekä aikaisem-
57840:  16 §:n (1053/88) 1 momentin mukaan yhdistyk-            man julkistoiminnan yhtiöittäminen ja yksityis-
57841: sen hallituksessa tulee olla mm. yksi sisäasiainmi-      täminen samoin kuin lähinnä hallinnollisin pää-
57842: nisteriötä edustava jäsen. Sellaiseksi ehdotettiin       töksin noudatettavaksi otettu tulosohjausmenet-
57843: määrättäväksi ministeriön kansliapäällikkö. Si-          tely ovat niin ikään tuoneet esteellisyyttä koske-
57844: säasiainministeriö valvoo yhdistyksen toimintaa.         via tulkintakysymyksiä. Hallintomenettelylakia
57845: Sisäasiainministeriön työjärjestyksessä määrä-           valmisteltaessa ei ensisijaisesti liene pidetty sil-
57846: tään, että Raha-automaattiyhdistystä koskevat            mällä tilanteita, joissa virkamies kahdessa eri
57847: asiat ratkaistaan sisäasiainministeriön poliisi-         roolissa edustaa valtion omistajaintressejä.
57848:  osastolla, jollei niitä asian merkityksen vuoksi            Selostetuista syistä on mielestäni aiheellista
57849: ratkaise ministeri poliisiosastolta tapahtuvasta         täydentää esteellisyyssäännöksiä ja harkita, mitä
57850: esittelystä. Koska kansliapäällikkö näin ollen ei        lainsäädäntötoimia kaksoisrooleista johtuvan
57851: käsittele Raha-automaattiyhdistystä koskevia             rakenteellisen esteellisyyden estämiseksi tarvi-
57852: asioita, katsoin, että listan esittelemiselle ei ollut   taan. Pidän työryhmän ehdotuksia hallintome-
57853: estettä.                                                 nettelylain 10 §:n täydentämisestä perusteltuina
57854:     Tarkasteltavana olevassa mietinnössä tode-           ja toteuttamiskelpoisina. Kaksoisrooliproble-
57855: taan, että hallinnon organisaatiouudistustenjoh-         matiikan osalta on tarpeen tehdä lisäselvityksiä
57856: dosta syntyviä esteellisyysongelmia ei ole riittä-       ja tarkentaa ehdotuksia, jossa voidaan käyttää
57857: västi pohdittu uudistusten yhteydessä. Näkemys           hyväksi työryhmän linjauksia.
57858: pitänee paikkansa. Mietinnössä on periaatteelli-            Tavoitteena on pidettävä, että esteellisyys-
57859: selta kannalta selvitetty virkamiesten kaksois-          säännökset olisivat mahdollisimman selkeät ja
57860: rooleista johtuvia rakenteellisia esteellisyyson-        yksiselitteiset. On otettava huomioon, että ensisi-
57861: gelmia. Niiden ominaispiirteenä on se, että virka-       jaisesti asianomainen virkamies itse joutuu virka-
57862: mies virkatehtävänään toimii lähtökohtaisesti            vastuisesti ratkaisemaan oman esteellisyytensä.
57863: saman julkisen omistajaintressin edustajana eri             Esteellisyyssäännösten soveltamisen ja tulkin-
57864: organisaatiotasoilla. Jatkovalmistelussa olisi           nan selkeyden kannalta voidaan hallintomenet-
57865: käytännön esimerkkien valossa pyrittävä analy-           telylain 10 §:n 1 mom. 6 kohdassa säänneltyä ns.
57866: soimaan, missä tilanteissa kysymyksessä on to-           yleislauseketta pitää ongelmallisena. Se on alun-
57867: dellinen intressiristiriita. Olisi suotavaa myös         perin tarkoitettu suhteellisen harvoin käyttöön
57868: pyrkiä osoittamaan, minkätaisin organisatorisin          tulevaksi täydennyssäännökseksi. Näyttää kui-
57869:      9.1. Lausunto ministeriöiden virkamiesten toimielinedustuksia ja esteellisyyttä käsittelevästä 107
57870:                                              mietinnöstä
57871: tenkin siltä, että sen sovellettavuus käytännössä      nöksiä joistakin ongelmallisiksi koetuista tapa-
57872: on tullut laajemmaksi. Tämä johtunee osaltaan          ustyypeistä. Tällöin lainsäätäjä voi punnita juuri
57873: hallintokoneiston uudistamisen johdosta synty-         ao. tilannetta koskevia erisuuntaisia intressejä ja
57874: neistä hallinnon rakennemuutoksista.                   suorittaa ratkaisunsa sen mukaisesti.
57875:     Yleislausekkeen piiriin kuuluvat tilanteet ovat       Kaksoisrooleihin liittyvä ongelma poikkeaa
57876: tavallaan suhteellisia esteperusteita. Niiden osal-    normaalista, yksittäistilanteita koskevasta es-
57877: ta joudutaan suorittamaan tapauskohtaista int-         teellisyysproblematiikasta. Tämä ilmenee työ-
57878: ressivertailua ja arvioimaan, voidaanko suhteel-       ryhmän pohdiskelusta (s.57-58 ja 61),jossa tode-
57879: lisen painavin perustein katsoa virkamiehen puo-       taan, että ministeriöHäkin on kaksoisrooli, kun
57880: lueettomuuden vaarantuvan. Esteellisyyden to-          se toimii sekä viranomaisena että konserninjoh-
57881: teamiseen liittyy silloin epävarmuustekijöitä, jot-    toelimenä. Työryhmä näkee, että ministeriön
57882: ka myös tekevät suuntaan tai toiseen tehtävät          kaksoisrooli voisi helposti aiheuttaa luottamus-
57883: ratkaisut alttiiksi arvostelulle. Näitä suhteellisia   pulan. Mietinnössä s.58 on katsottu, että sitä ei
57884: esteperusteita ei kuitenkaan näytä olevan syytä        voitaisi poistaa pelkästään ministeriön sisäisin
57885: tehdä ehdottomiksi, koska esteellisyysperusteet        järjestelyin.
57886: tulisivat liian tiukoiksi ja siten epätarkoituksen-       Työryhmän pohdiskelu ei mielestäni ole aivan
57887: mukaisiksi. Ongelmaa voidaan pienentää sillä           vakuuttava. Ministeriö joutuu useissa asioissa
57888: tavoin, että valmisteltavana olevan lakiehdotuk-       toimimaan jossakin mielessä eri roolihahmoissa,
57889:  sen perusteluissa käsitellään myös yleislausek-       koska ministeriöllä on laaja toimialue, jolla se
57890:  keen piiriin kuuluvia tilanteita ja kuvaillaan        johtaa ja valvoo julkistoimintaa. Luottamuspula
57891:  mahdollisimman yksityiskohtaisesti tiedossa ole-      voisi aiheutua pikemminkin siitä, että ministeriö
57892:  via suhteellisen esteperusteen tyyppitapauksia.       ei hoitaisi alaistensa laitosten ja valtiollisten yh-
57893:  Mietinnössä esitetyt esimerkit muodostavat tälle      teisöjen ohjausta ja valvontaa. Kaksoisroolit voi-
57894:  hyvän pohjan.                                         taisiin estää oikeastaan vain palaamalla jonkin-
57895:                                                        tyyppiseen keskusvirastojärjestelmään, mitä en
57896:                                                        pidä todennäköisenä kehityksenä. Mielestäni
57897: 2.2 Eräät yksityiskohdat                               kaksoisroolit on mahdollista välttää ministeriön
57898:                                                        sisäisin organisaatio- ja vastuunjakojärjestelyin.
57899: Virkamiesten kaksoisroolien välttäminen                Tässä yhteydessä korostan myös sitä, että asioita
57900:                                                        valmistelevat, esittelevät ja ratkaisevat virkamie-
57901:     Työryhmä ehdottaa (s.52) valtion virkamies-        het toimivat virkavastuuHaja että myös ministe-
57902: lain täydentämistä säätämällä, että virkamiestä        reillä on oikeudellinen vastuu.
57903: ei tule määrätä tehtävään, joka aiheuttaa hänelle
57904: muutoin kuin satunnaisesti tai tilapäisesti esteei-
57905: lisyyden virantoimitusvelvollisuuteen kuuluvissa       Hallintomenettelylain esteellisyyssäännökset
57906: keskeisissä tehtävissä. Ehdotetun tyyppistä sään-
57907: telyä pidän sinänsä asianmukaisena. Sen avulla            Työryhmä katsoo (s.53-54), että erityisenä
57908: korostettaisiin, että vastuu on määräyksen sivu-       esteellisyysperusteena ei ole aihetta mainita ns.
57909: tehtävään antavana valtioneuvoston yleisistun-         toisen asteen jääviä. Hallintomenettelylain yleis-
57910: nolla tai ministeriöllä eikä asianomaisella virka-     lauseke täyttää tältä osin sääntelytarpeen. Pidän
57911: miehellä, jonka virkavelvollisuutena on hoitaa         työryhmän ehdotusta hyväksyttävänä.
57912: myös tässä tarkoitettu, hänelle määrätty tehtävä.         Kaksoisrooleja koskevassa tarkastelussa on
57913:     Toinen asia on, että ehdotettu säännös on          itse asiassa kysymysjuuri ns. toisen asteenjäävi-
57914: yleisluontoinen ja tulkinnanvarainen. Sen vuoksi       ydestä ja siitä, milloin se perustaa esteellisyyden.
57915: olisi tarpeen selvittää ja analysoida kysymykseen      Työryhmän tekemät kolme yksityiskohtaista es-
57916: tulevat tyyppitilanteet, niin kuin olen esittänyt      teellisyyspykälän muutosehdotusta koskevat sel-
57917: jaksossa 2.1.                                          laisia tilanteita, joissa kaksoisroolin haittoja
57918:     Työryhmä suhtautuu (s.52-53) torjuvasti sii-       poistetaan erityisillä esteellisyyssäännöksillä.
57919:  hen, että virkamiesten ns. kaksoisrooleja koske-         Ensimmäinen näistä konkreeteista ehdotuk-
57920:  via kysymyksiä pyrittäisiin sääntelemään eri hal-     sista koskee hallintomenettelylain 10 §:n täyden-
57921:  linnonalojen lainsäädännössä. Mietinnössä esi-        tämistä (s.56) esteperusteella,jonka mukaan vir-
57922:  tetty kannanotto vaikuttaa tältä osin varsinjous-     kamies on esteellinen, jos hän kuuluu valtion
57923:  tamattomalta. Tilanteiden moninaisuuden joh-          keskushallintoyksikön johtokuntaan tai siihen
57924:  dosta saattaa esiintyä tarvetta antaa erityissään-    rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on
57925: 108                  9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
57926: 
57927: asiasta, joka liittyy yksikön ohjaukseen ja val-       käynnissä paikallishallinto- eli kihlakunnanvi-
57928: vontaan. Työryhmä toteaa ehdotuksensa perus-           rastouudistuksen osana.
57929: teluissa, että keskushallintoyksikön tulosohjauk-         Oikeuskanslerin asema jäisi ennalleen muu-
57930: seen liittyvistä asioista päättäminen muodostaa        toin kuin ylimmän syyttäjän tehtävien osalta.
57931: selkeän esteellisyysperusteen. Työryhmän näke-            Lausuntonani kunnioittavasti esitän seuraa-
57932: mykseen on yhdyttävä.                                  van.
57933:    Samoin pidän hyväksyttävinä työryhmän eh-
57934: dotuksia (s. 59 ja 62), että hallintomenettelylain
57935: 10 §:n 1 mom. 5 kohtaan lisätään maininta val-         Yleisperustelut
57936: tion liikelaitoksista annetun lain mukaisesta val-
57937: tion liikelaitoksesta ja osakeyhtiön hallintoneu-      1 Johdanto
57938: vostosta. Viimeksi mainitun lisäyksen peruste-
57939: luissa työryhmä tarkastelee pelkästään valtion-            Toimeksiannassa edellytetyin tavoin mietintö
57940: yhtiön hallintoneuvoston jäsenyyttä, mutta eh-         on laadittu hallituksen esityksen muotoon. Tästä
57941: dotus lienee johdonmukaisuuden vuoksi tulkit-          johtuen syyttäjistön asemaa ja tehtäviä yhteis-
57942: tava siten, että se vastaavasti koskisi myös yksi-     kunnan kokonaiskentässä on käsitelty rajoite-
57943: tyisiä yhtiöitä.                                       tummin kuinjos tehtävänä olisi ollut laatia peri-
57944:    Työryhmä pitää (s.62-64) esittämillään perus-       aatemietintö. Toimikunnan mietintö rakentuu
57945: teilla tarpeettomana, että erityisinä esteellisyys-    nykyisen ja ehdotetun organisaation vertailevalle
57946: perusteina mainittaisiin virkamiehen esimiehen         tarkastelulle. Syyttäjien tehtäviä käsitellään kun-
57947: esteellisyys asiassa taikka tilintarkastustehtä-       kin organisaatiotason osalta erikseen.
57948: vään liittyvä esteellisyys. Yksittäisissä tapauksis-       Toimeksianto käsitti nykyisen syyttäjäorgani-
57949: sa kysymykseen voi tulla esteellisyyttä koskevan       saation toisen eli keskimmäisen tason ja kolman-
57950: yleislausekkeen soveltaminen. Yhdyn työryh-            nen eli ylimmän tason rakenneuudistuksen. Sen
57951: män kannanottoihin. Samoin pidän perusteltuna          vuoksi paikallissyyttäjäorganisaatioon ei ole
57952: sitä, että esteellisyyden ratkaisemista koskevaan      puututtu ja paikallisia syyttäjiä koskeviin sään-
57953: menettelyyn ei tehdä muutoksia (s.64-65).              nöksiin on ehdotettu vain ylempien organisaatio-
57954:                                                        tasojen muuttamisesta välttämättä aiheutuvat
57955:                                                        muutokset. Eduskunnan käsiteltävänä on ollut
57956: 9.2. Lausunto syyttäjälaitostoimikunnan                hallituksen esitys nro 24/1994 laiksi kihlakun-
57957:      mietinnöstä                                       nansyyttäjistä, mutta lakiehdotuksen käsittely
57958:                                                        raukesi vuoden 1994 valtiopäivillä. Tiettävästi
57959:           Oikeuskansleri Jorma S. Aallon lausunto      tarkoituksena on, että syksyllä 1995 annettaisiin
57960:         25.8.1995, dnro 11120/95                       asiallisesti suunnilleen samansisältöinen halli-
57961:                                                        tuksen esitys. Rauenneen esityksen yleisperuste-
57962:    Oikeusministeriö on 24.5.1995 päivätyllä kir-       luihin sisältyi hyvin laadittu periaatteellinen jak-
57963: jeellään nro 413/061/94 OM pyytänyt minulta            so 1.2. "Syyttäjäntoiminnan asema oikeusjärjes-
57964: lausunnon 31.3.1995 päivätystä syyttäjälaitos-         tyksessä". Vastaavanlaisenjakson ottaminen nyt
57965: toimikunnan mietinnöstä (Komiteanmietintö              tarkasteltavana olevaan mietintöön ei siten ole
57966: 1995:7).                                               ollut tarpeellista. Mietinnössä olisi ehkä kuiten-
57967:    Mietintö sisältää hallituksen esityksen muo-        kin voitu kokoavasti käsitellä syyttäjien keski-
57968: toon laaditun ehdotuksen ylimmän syyttäjän             näisten toimivaltajärjestelyjen yleisperiaatteita,
57969: tehtävien siirtämisestä valtioneuvoston oikeus-        esim. substituutio- ja devoluutio-oikeutta (mie-
57970: kanslerilta valtakunnansyyttäjälle. Valtakun-          tinnössä ensi kerran s. 12) ja preventioperiaatetta
57971: nansyyttäjä johtaisi oikeusministeriön hallin-         (s. 48).
57972: nonalaan kuuluvaa yleisten syyttäjien keskushal-           Oikeuskanslerin tehtävä toimia ylimpänä
57973: lintoviranomaisena toimivaa valtakunnansyyt-           syyttäjänä on varsin vanhaa perua eli jo Ruotsin
57974: täjänvirastoa. Nykyisestä kolmiportaisesta syyt-       vallan ajoilta. Kun syyttäjistöäja syyttäjäntehtä-
57975: täjäorganisaatiosta ehdotetaan luovuttavaksi.          vien hoitamista koskevat lain- ja asetuksentasoi-
57976: Valtakunnansyyttäjävirastolla olisi aluetoimis-        set säännökset ovat näihin aikoihin asti olleet
57977: toja, joissa työskentelevät valtionsyyttäjät kor-      puutteelliset, oikeuskanslerin antamilla yleis-
57978: vaisivat nykyiset lääninsyyttäjät Toimikunnan          määräyksillä ja -ohjeilla on ollut huomattava
57979: toimeksiantoon ei kuulunut paikallissyyttäjäor-        merkitys syyttäjäntoiminnan kehittämisessä.
57980: ganisaatio, jonka uudelleenorganisointi on jo          Olennaista merkitystä on ollut myös sillä, että
57981:                            9.2. Lausunto syyttäjälaitostoimikunnan mietinnöstä                         109
57982: 
57983: syyttäjäkoulutuksen suunnittelu ja yleisjohto on         musluonteisen syyttämättä jättämisen käyttö-
57984: ollut oikeuskanslerin käsissä. Kun ylimmän syyt-         alan laajenemisen, rangaistusmääräysten anta-
57985: täjän tehtäviin liittyvät valmistelutoimet viime         misen siirtymisen syyttäjille sekä alioikeusuudis-
57986: vuosikymmeninä ovat vaatineet yhä kasvavaa               tuksen. Rikosprosessimenettelyn uudistaminen
57987: työpanosta, oikeuskanslerinvirastossa toteutet-          on valmisteltavana ja sitä on jo pyritty ennakoi-
57988: tiin vuonna 1978 osastojako siten, että näitä val-       maan syyttäjäkoulutuksessa ja syyttäjille anne-
57989: mistelutehtäviä suorittamaan perustettiin syyttä-        tuissa menettelyohjeissa. Yksityiskohtiin mene-
57990: jäosasto.                                                mättä totean lisäksi, että syyttäjällä on eräitä
57991:     Käynnissä oleva syyttäjäorganisaation pai-           esitutkintaan liittyviä toimivaltuuksia.
57992: kallistasonja väliporrastason uudistaminen aset-
57993: taa entistä suurempia vaatimuksia myös ylim-
57994: mälle syyttäjälle ja häntäavusta vallehenkilöstö I-      2 Nykyiset säännökset
57995: Ie. Oikeuskanslerinviraston syyttäjäosaston tä-
57996: mänhetkinen henkilöstövahvuus on niin pieni,                Mietinnön jakso 2 sisältää esityksen syyttäjä-
57997: vain seitsemän virkamiestä, ettei se ole riittävä        organisaatiota ja erityisesti oikeuskansleria sekä
57998: tulevaa kehittämistoimintaa silmällä pitäen. Oi-         lääninsyyttäjiä koskevista säännöksistä. Jaksos-
57999: keuskanslerille ja apulaisoikeuskanslerille (sekä        sa on myös selostus oikeuskanslerin ja oikeus-
58000: estyneisyystilanteissa tämän varamiehelle) halli-        kanslerinviraston nykyisestä organisaatiosta ja
58001: tusmuodon mukaan kuuluvaa ratkaisuvaltaa ei              tehtäväjaosta sekä ylimmän syyttäjän toiminto-
58002: voida delegoida oikeuskanslerinviraston virka-           jen hoitamisesta oikeuskanslerin tehtävien koko-
58003: miehille. Tämä koskee ratkaisuvaltaa myös ylim-          naiskentässä.
58004: män syyttäjän tehtäviin kuuluvissa asioissa. Oi-            Oikeuskanslerin toimenkuva on kehittymässä
58005:  keuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin työpa-          siten, että valtioneuvoston toiminnan ennakolli-
58006:  noksesta suurin osa on käytettävä valtioneuvos-         nen laillisuusvalvonta ja asiayhteydessä siihen
58007:  ton valvontaa ja muuta laillisuusvalvontaa kos-         oleva lausuntojen antaminen painottuvat entistä
58008:  keviin asioihin.                                        voimakkaammin yleisen laillisuusvalvonnan rin-
58009:      Nykyisellään ylimmän syyttäjän tehtävät vaa-        nalla. Suomen liityttyä Euroopan unioniin ovat
58010:  tisivat nekin vähintään yhden ylimmäntasoisen           ED-asioiden kansalliseen valmisteluun ja ED-
58011:  ratkaisijan täysipäiväisen työpanoksen. Näiden          oikeuden toteuttamiseen liittyvät oikeudelliset
58012:  tehtävien siirtäminen päätoimiselle ylimmälle           ongelmakysymykset muodostuneet merkittä-
58013:  syyttäjälle on siten varsin perusteltua ja tarpeel-     väksi, erityisasiantuntemusta vaativaksi lohkok-
58014:  lista. Se olisi linjassa myös sen syyttäjälaitoksen     si varsinkin valtioneuvoston päätöksenteon ja
58015:  uudistamisen periaatteen kanssa, että syyttäjien        toiminnan valvonnassa, mutta tulevaisuudessa
58016:  tulisi hoitaa näitä tehtäviään mahdollisuuksien         enenevästi myös muussa valvontatoiminnassa.
58017:  mukaan päätoimenaan. Selostetuista syistä olen             Yleinen laillisuusvalvonta, joka ensisijaisesti
58018:  valtioneuvostolle 8.9.1993 osoittamassani kir-          tapahtuu ratkaisemaila kansalaisten kanteluja,
58019:  jeessä esittänyt paikallissyyttäjätason yläpuolella     muodostaa kuitenkin edelleen työmäärältään
58020:  olevan syyttäjäorganisaation uudistamisvaihto-          suurimman tehtäväkokonaisuuden oikeuskans-
58021:  ehtojen selvittämistä, mikä osaltaanjohti syyttä-       lerinvirastossa. Kantetujen vuotuinen määrä on
58022:  jälaitostoimikunnan asettamiseen.                       ollut n. 1200-1300, eikä ~)lku nykytilanteessa
58023:      Syyttäjistön väliportaana toimivien läänin-         ole ainakaan alenemassa. Askettäin toteutetun
58024:  syyttäjien (mietintö 1.3.) asema ei ole muodostu-       perusoikeusuudistuksen yhteydessä on täyden-
58025:  nut niin vahvaksi kuin lääninsyyttäjäorganisaa-         netty ylimpien laillisuusvalvojien, oikeuskansle-
58026:  tiota 1940-luvulla luotaessa ehkä arveltiin. Tämä       rin ja eduskunnan oikeusasiamiehen, tehtäviä
58027:  johtuu nähdäkseni siitä, että lääninhallitusten         koskevia perustuslain säännöksiä (hallitusmuo-
58028:  poliisitoimistojen päätehtäväksi on käytännössä         don 46 §:n 1 mom. ja 49 §laissa 969/95) lisäyksel-
58029:  mielletty läänin poliisitoiminnan johtaminen ja         lä, jonka mukaan heidän on valvottava myös
58030:  että poliisitoimistojen henkilöstöresurssit ovat        perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumis-
58031:  olleet suhteellisen vähäiset.                           ta. Valvontatehtävistä totean vielä, että oikeus-
58032:      Paikallissyyttäjäorganisaation (mietintö 1.4.)      kanslerin tehtävänä on myös valvoa, tosin toissi-
58033:   kehittäminen on vireillä paikallishallinto- eli kih-   jaisesti Suomen Asianajajaliittoon nähden, että
58034:  lakuntauudistukseen liittyen. Paikallissyyttäjien       asianajajat noudattavat hyvää asianajajatapaa.
58035:   tehtävät ovat lisääntyneet ja tulleet entistä vaati-      Syyttäjät ovat oikeudenhoidon orgaaneja,joi-
58036:   vimmiksi. Mainitsen tässä yhteydessä seuraa-           den ratkaisujen lainmukaisuudelle ja tasapuoli-
58037: 110                  9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
58038: 
58039: suudelle on asetettava erityiset vaatimukset.              Valtakunnansyyttäjää koskevat perussaan-
58040: Syyttäjän tulee voida toimia itsenäisesti, sivuvai-     nökset ehdotetaan otettaviksi hallitusmuotoon.
58041: kutteista vapaana. Oikeuskanslerin asemasta             Kun tarkoitus siten on antaa uudelle instituutiot-
58042: johtuen ylimmän syyttäjän itsenäisyys on nykyi-         Ie varsin korkea yhteiskunnallinen asema herkäl-
58043: sessä järjestelmässä toteutunut hyvin, ja siitä on      lä yhteiskuntapoliittisella alueella, olisi ilmeisesti
58044: pidettävä huolta myös uudistusta toteutettaessa.        tarvetta saattaa tämä toiminta vastaavan yhteis-
58045:     Syyttäjäorganisaatio poikkeaa tuomioistuin-         kunnallisen arvioinnin kohteeksi. Vaikkakinjul-
58046: laitoksesta siinä suhteessa, että ylempi syyttäjä       kinen sana muodostaa virkamiestoiminnalle
58047: voi puuttua alemman syyttäjän toimivaltaan              luonnollisen arviointifoorumin, tulisi myös yh-
58048: normaalisti kuuluvaan asiaan ja tietyissä rajoissa      teiskuntakehityksestä poliittisesti vastaavilla eli-
58049: myös jo tehdyn syyteharkintaratkaisun sisäl-            millä olla arviointimahdollisuus. Sen vuoksi val-
58050: töön. Oikeuskanslerilla on alaisiinsa syyttäjiin        takunnansyyttäjän tulisi antaa toiminnastaan
58051: nähden substituutio- ja devoluutio-oikeus. Hän          kertomus.
58052: voi myös ottaa uudelleen harkittavaksi alemman              Erikseen on harkittava, olisiko kertomus an-
58053: syyttäjän jo ratkaiseman asian. Sitävastoin oi-         nettava eduskunnalle vai riittäisikö sen antami-
58054: keuskansleri ei voi määrätä, että alemman syyt-         nen oikeusministeriölle, jonka toimesta tärkeim-
58055: täjän on tehtävä määrätynsisältöinen syytehar-          mät asiat ilmeisesti sisällytettäisiin hallituksen
58056: kintaratkaisu. Oikeuskansleri ei myöskään voi           kertomukseen. Kertomuksen antamisesta lienee
58057: kieltää alempaa syyttäjää tekemästä syytettä, jos       otettava säännös ainakin asetukseen valtakun-
58058: tämä on harkinnassaan päätynyt syyttämisrat-            nansyyttäjänvirastosta.
58059: kaisuun. Tätä on pidettävä periaatteellisesti tär-          Perussäännökset oikeuskanslerin tehtävistä
58060: keänä rajoituksena (ks. myös mietintö s.32). Oi-        on annettu hallitusmuodossa. Tämän johdosta
58061:  keuskansleri voi tosin tällaisessa tapauksessa es-     yksityiskohtaisemmat säännökset, myös ylim-
58062: tää syytteen nostamisen ottamalla asian omaan           män syyttäjän tehtäviin kuuluvista toimival-
58063: syyteharkintaansa ja luopumalla syytteen ajami-         tuuksista, ovat vanhastaan asetuksentasoisessa
58064: sesta. Tällainen poikkeuksellinen ratkaisu herät-       valtioneuvoston oikeuskanslerin ohjesäännössä
58065:  täisi kuitenkin niin suurta huomiota julkisuudes-      (OKOS, 1697/92). Pidän asianmukaisena sitä,
58066:  sa, että oikeuskanslerin on silloin varauduttava       että substituutio- ja devoluutio-oikeutta sekä
58067: ilmaisemaan menettelylleen erityisen painavat           vastaavia toimivaltajakojärjestelyjä koskevat
58068:  perusteet.                                             säännökset ovat laintasoisia.
58069:     Mietinnön alajaksossa 2.2.1. mainitaan ly-              Puutteellisuutena nykyisessä syyttäjiä koske-
58070:  hyesti myös oikeuskanslerin alaiset erityissyyttä-     vassa lainsäädännössä voidaan mielestäni pitää
58071: jät. Tältä osin totean täydennyksenä, että edus-        sitä, että yleisluonteista lakia syyttäjäntehtävistä
58072:  kunnan oikeusasiamies on erityissyyttäjä virkari-      ei ole. Mietinnössä tehdyn ehdotuksen toteutta-
58073:  kosasioissa. Oikeusasiamies on asemaltaan oi-          minen korjaisi tämän puutteen.
58074:  keuskanslerin kanssa rinnasteinen ylin laillisuus-
58075:  valvoja, eivätkä nämä kumpikaan voi puuttua
58076:  toisen toimintaan myöskään syyteharkintarat-           3 Oikeusvertailevia näkökohtia
58077:  kaisujen osalta. Käytännössä kumpikaan ylim-
58078:  mistä laillisuusvalvojista ei ryhdy tutkimaan             Mietinnön jaksossa 3 selostetaan muiden
58079:  asiaa samanaikaisesti toisen kanssa. Siitä, kumpi      pohjoismaiden (paitsi Islannin) ja eräiden mui-
58080:  asian tutkii, sovitaan ja tästä ilmoitetaan kanteli-   den Euroopan maiden syyttäjälaitosta. Pohjois-
58081: jalle. Painovapausrikosasioissa oikeusministeri-        maiden syyttäjäorganisaatioista on lisäksi yksi-
58082:  öllä on, mahdollisen asianomistajan lisäksi, yk-       tyiskohtaisempi selvitys mietinnön liitteessä 4.
58083:  sinomainen muut syyttäjät poissulkeva syytehar-        Vertailevasta katsauksesta voidaan havaita,
58084:  kintavalta (painovapauslain 42 §, 272/30, ks.          että syyttäjälaitoksen organisaatio ja syyttäjien
58085:  myös mietintö s. 60).                                  toimivaltasuhteet vaihtelevat tuntuvasti mait-
58086:     Oikeuskanslerin toimintaa mm. ylimmän               tain. Syyttäjälaitoksen asema suhteessa halli-
58087:  syyttäjän tehtävien hoitamisessa selostetaan           tukseen tai oikeusministeriöön on niin ikään
58088:  tasavallan presidentille ja eduskunnalle vuosit-       järjestetty eri tavoin. On olemassa sekä kaksi-
58089:  tain annettavassa kertomuksessa (HM 48 §,              että kolmiportaisia syyttäjälaitoksen organisaa-
58090:  mietintö s. 9-10). Niin kuin mietinnössä tode-         tiomalleja.
58091:  taan, oikeuskanslerin toimia voidaan näin jul-            Erilaiset ja eri normihierarkioihin perustuvat
58092:  kisesti arvioida.                                      ratkaisut kuvastavat nähdäkseni hyvin kansalli-
58093:                            9.2. Lausunto syyttäjälaitostoimikunnan mietinnöstä                           111
58094: 
58095: sen tradition merkitystä asian ratkaisussa. Ne           jolloin huomio kiinnittyy myös selostetun tyyp-
58096: kuvastavat myös sitä, että meillä aikaisemmin            pisiin tilanteisiin. Niinpä viime aikoina julkisessa
58097: käyty keskustelu on osin ollut yksipuolista eikä         sanassa käydyssä ministeriöiden virkamiesten
58098: siinä ole otettu huomioon muissa demokratioissa          esteellisyyttä koskevassa keskustelussa on kiinni-
58099: toteutettuja monentyyppisiä ratkaisumalleja. On          tetty huomiota ns. kaksoisrooliproblematiik-
58100: selvää, että lainsäädäntökysymyksissä muut               kaan. Selostetuista syistä pidän aiheellisena ylim-
58101: pohjoismaattarjoavat meille yleensä luontevim-           män syyttäjän tehtävien eriyttämistä oikeus-
58102: man vertailukohteen. Merkille pantavaa on, että          kanslerin muusta toiminnasta, so. varsinaisesta
58103: kaikissa muissa pohjoismaissa (myös Islannissa)          valvontatoiminnasta.
58104: on valtakunnansyyttäjä. Syyttäjälaitos on orga-              Mietinnössä s.23 on selostettu virastossa teh-
58105: nisoitu siten, että väliportaassa on valtiosyyttä-       tyjen selvitysten perusteella, miten syyttäjäosas-
58106: jiä, mutta heidän tehtävänsä ja asemansa vaihte-         ton työpanos jakautuu tehtävälajeittain. Uusim-
58107: levat maittain. Kaikissa pohjoismaissa on erityis-       massa, vuonna 1994 tehdyssä selvityksessä saa-
58108: tä huomiota kiinnitetty syyttäjistön erityisasian-       tiin seuraavia lukumäärätietoja (henkilötyövuo-
58109: tuntemuksen varmistamiseen laajoissa talousri-           sina):
58110: kosasioissa.                                                 kantelut ja lausunnot 2,80
58111:                                                              koulutus ja tiedotus 1,70
58112:                                                              syyttäjä!. hallintoasiat 0,65
58113: 4 Syyttäjälaitoksen nykytila ja kehitysnäkymät               tarkastus ja valvonta 0,55
58114:                                                              syytt. edust. KKO:ssa 0,50.
58115:     Mietinnön 4.jaksossa arvioidaan nykyistäjär-
58116: jestelmää ylimmän syyttäjän sekä lääninsyyttäji-            Eniten työpanosta vaativat siis kanteluasiat
58117: en toiminnan osalta ja tarkastellaan, mikä vaiku-        sekä koulutus- ja tiedotustoiminta. Koska val-
58118: tus niihin saattaa olla eräillä valmisteilla olevilla    tionhallinnossa henkilöstöhallintoasioita on yhä
58119: lainuudistuksilla. Alajaksossa 4.4. "syyttäjän           enemmän siirretty ratkaistaviksi läänin- tai pai-
58120: asemasta ja tehtävistä" esitetään syyttäjäntoi-          kallistasolla, näiden asioiden osuus oikeuskans-
58121: mintaa koskevia yleisiä näkökohtiaja periaattei-         lerinviraston syyttäjäosaston työmäärässä on
58122: ta, jotka vaihtoehtoisesti olisi voitu sijoittaa jo      pieni.
58123: mietinnön johdantojaksoon eli l. jaksoon. Ala-              Seuraavassa esitän eräitä tilastotietoja syyttä-
58124: jakson lopussa s. 27 on aiheellisesti korostettu         jäosastolla valmisteltujenja sieltä esiteltyjen kan-
58125: asianosaisten oikeusturvanäkökohtien huo-                teluasioiden lukumääristä verrattuina virastossa
58126: mioon ottamista syyttäjäntoiminnassa.                    ratkaistujen kantelujen yhteismäärään:
58127:     Mietinnön alajaksossa 4.1.1. on käsitelty sitä          v. 1993 syyttäjäosastolla 284, kaikkiaan 1330;
58128: kysymystä, että oikeuskanslerin monet eri tehtä-            v. 1994 syyttäjäosastolla 279, kaikkiaan 1213.
58129: vät saattavat joutua keskenään ristiriitaan.
58130:  Tämä koskee erityisesti oikeudenkäyntitilannet-            Syyttäjäosastolla valmistellaan syyttäjien toi-
58131:  ta ja siihen liittyviä asianosaisasetelmia, koska       mintaa koskevien kantelujen lisäksi myös polii-
58132:  oikeuskanslerin tehtävänä on edustaa syyttäjis-         sin ja muiden esitutkintaviranomaisten menette-
58133:  töä sekä valvoa myös tuomioistuimia, minkä li-          lyä koskevat kantelut. Tämä johtuu esitutkinnan
58134:  säksi hänelle kuuluu asianajajien valvonta.             ja syyteharkinnan läheisestä kytkeytymisestä toi-
58135:     On todettava, että käytännössä ei mielestäni         siinsa. Syyttäjäosastolla valmistellut kantelut ja-
58136: juurikaan ole ilmennyt haitallisia ristiriitoja.         kautuivat seuraavasti:
58137:  Niissä harvalukuisissa tapauksissa, joissa epäily-         v. 1993 syyttäjäntoiminta 126, muut 158;
58138: jä on saattanut herätä, ne on pyritty välttämään            v. 1994 syyttäjäntoiminta 149, muut 130.
58139:  sisäisin järjestelyin, nimittäin oikeuskanslerin ja
58140:  apulaisoikeuskanslerin tehtäväjaon kautta sekä             Jos ylimmän syyttäjän tehtävät siirretään val-
58141:  järjestämällä erilaatuisten asioiden valmistelu ta-     takunnansyyttäjälle, edellä mainitut syyttäjän-
58142:  pahtuvaksi oikeuskanslerinviraston eri osastoilla       toimintaa koskevat kantelut ohjautuvat pääosin
58143:  ja siten eri virkamiesten toimesta, jotka myös          valtakunnansyyttäjälle. Esitutkintaviranomais-
58144:  ovat esittelijöinä oikeudellisessa virkavastuussa       ten menettelyä koskevat kantelut eivät sitä vas-
58145:  valmistelutoimistaan. On kuitenkin myönnettä-           toin tule kuulumaan valtakunnansyyttäjän toi-
58146:  vä, että rakenteellinen ristiriitatilanne on periaat-   mivaltaan, vaan entiseen tapaan oikeuskansleril-
58147:  teessa epätyydyttävä. Taloudellisesti vaikeina ai-      le tai oikeusasiamiehelle. Osa näistä kanteluista
58148:  koina yhteiskunnalliset ristiriidat korostuvat,         on käytännössä ns. sekakanteluja, jotka koske-
58149: 112                   9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
58150: 
58151: vat sekä esitutkintaviranomaisen että syyttäjän,          esitetty, että syyttäjä toimisi tutkinnanjohtajana
58152: joskus lisäksi myös tuomioistuimen menettelyä.            näissä asioissa (ks. myös mietintö s. 50).
58153: Totean lisäksi, että valtakunnansyyttäjän viran              Hovioikeusmenettelyn kehittämisen vaiku-
58154: mahdollisen perustamisen jälkeenkin voidaan               tuksia syyttäjäntoimintaan koskevassa 4.5.2.
58155: syyttäjän toiminnasta kannella ylimmille lailli-          alajaksossa lausutaan, että käräjäoikeuden tuo-
58156: suusvalvojille. Lisäksi valtakunnansyyttäjä ja            mareiden ja syyttäjien virkasyytefoorumina ensi
58157: valtakunnansyyttäjävirasto kuuluvat näiden val-           asteessa tulee edelleen olla hovioikeus. Tätä pe-
58158: vontatoimivallan piiriin (mietintö s. 47).                rustellaan niillä haitoilla, jotka joutuminen syy-
58159:     Edellä esittämieni tilastolukujen valossa voi-        tettäväksi omassa alioikeudessa aiheuttaisi. Toi-
58160: daan päätellä, että valtakunnansyyttäjän viran            mikunnan ehdotukseen on syytä yhtyä.
58161: perustaminen ei tulisi olennaisesti vähentämään
58162: oikeuskanslerille tehtävien kantetujen lukumää-
58163: rää. Vuotuisen vähennyksen voidaan arvioida               5 Esityksen tavoitteet ja toteuttamisvaihtoehdot
58164: olevan n. 100-150.
58165:     Syyttäjäntoimintaa koskevista kanteluista to-             Mietinnön jaksossa 5.1. esitetään eräitä pe-
58166: tean tässä yhteydessä vielä seuraavan. Niissä on          riaatenäkökohtia, jotka on otettava huomioon
58167: useimmiten kysymys siitä, että kantelijaon tyyty-         syyttäjälaitosta uudistettaessa. Toimikunta kat-
58168: mätön syyteharkintaratkaisuun. Tyytymättö-                soo, että syyttäjäorganisaation tulisi kuulua
58169: myys voi ilmetä kahdensuuntaisena: vaaditaan              oikeusministeriön hallinnonalaan. Käytännön
58170: joko syytteen nostamista syyttämätiä jätetyssä            syyttäjäntoiminnassa painopiste on paikallista-
58171: asiassa tai päinvastoin katsotaan syytteen nosta-         solla, jonka toiminnan tukeminen on keskeistä
58172: mista koskeva päätös perusteettomaksi. Ylem-              myös ylempien organisaatiotasojen toiminnas-
58173: pänä syyttäjäviranomaisena tällaisen kantelun             sa. Mietinnössä s.31 on mielestäni onnistuneesti
58174: ratkaiseva on jonkin verran eri asemassa kuin             kiteytetty uudistuksen tavoitteeksi organisato-
58175: asian laillisuusvalvojana ratkaisevana. Lailli-           risten edellytysten luominen yhdenmukaisesti,
58176: suusvalvontaa suorittava voi puuttua syytehar-            ennustettavasti ja tehokkaasti toimivalle syyttä-
58177: kintaratkaisuun vain, jos perustellusti voidaan           jistölle. Syyttäjien tulisi hoitaa syyttäjäntehtäviä
58178: katsoa syyttäjän ylittäneen harkintavaltansa ra-          päätoimenaan. Nykyistä lääninsyyttäjäorgani-
58179: jat. Ylempi syyttäjä puolestaan voi puuttua rat-          saatiota korvaavan väliportaan tarpeellisuutta
58180:  kaisuun myös silloin, kun se sijaitsee syytehar-         ja organisaatiomalleja on selvitettävä eri
58181: kinnassa aina olevalla "harmaalla vyöhykkeel-             vaihtoehtojen pohjalta. Laajoja ja vaikeita ri-
58182: lä". Jos perustetaan valtakunnansyyttäjän virka,          kosasioita varten tulee olla erityisasiantunte-
58183:  ylimpien laillisuusvalvojien on otettava huo-            musta ja -kokemusta omaavia syyttäjiä, joita
58184:  mioon tässä selostettu näkökohta harkittaessa,           voidaan joustavasti käyttää koko valtakunnan
58185: minkälainen käytäntö omaksutaan kantetujen                alueella. Edelleen toimikunta korostaa objekti-
58186: siirtämisessä valtakunnansyyttäjälle.                     viteettiperiaatteen noudattamista syyttäjäntoi-
58187:     Nykyisen lääninsyyttäjäorganisaation peri-            minnassa sekä syyttäjän puolueettomuuden
58188:  aatteellinen ongelma on lääninsyyttäjien kuulu-          turvaamista. Syyttäjän tulee osaltaan valvoa,
58189: minen poliisiorganisaatioon, niin kuin mietinnön          ettei asianomistajan eikä rikoksesta epäillyn
58190: alajaksossa 4.2. todetaan. Käytännöllisiä ongel-          oikeusturvaa yksittäistapauksessa loukata. Täs-
58191: mia aiheutuu resurssien vähäisyydestä, mikä               sä kappaleessa esitettyihin näkökohtiin on syytä
58192: puolestaan on eräänä selityksenä sille, että lää-         yhtyä.
58193: ninsyyttäjien itsensä ajamia syyteasioita on suh-             Uudistuvassa akkusatorisessa rikosprosessi-
58194: teellisen vähän.                                          menettelyssä syyttäjän toiminnalle asetetaan en-
58195:     Epätyydyttävänä on pidetty myös sitä, että            tistä suuremmat vaatimukset (mietintö s. 32-33).
58196: poliisin tekemiksi epäiltyjen rikosten tutkinta           Tämä heijastuu ylimmän syyttäjän keskeisiin
58197: kuuluu poliisille, jolloin myös tutkinnanjohtaja-         tehtäviin kuuluvaan koulutussuunnitteluun ja
58198:  na on poliisimies. Olen kirjeessäni valtioneuvos-        syyttäjien ohjaamiseen samoin kuin muuhun tie-
58199:  tolle 7.12.1988 esittänyt poliisista erillisen tutkin-   dotustoimintaan. Uudistuva rikosprosessime-
58200: tajärjestelmän luomista näitä tilanteita varten           nettely jo sellaisenaan edellyttää syyttäjistön
58201:  (OK:n kertomus v. 1988 s. 71-72). Sisäasiainmi-          henkilöresurssien lisäämistä. Syyttäjistön tehok-
58202: nisteriön asettama ns. poliisirikostyöryhmä on v.         kuuden ja iskukyvyn kehittäminen edellyttää,
58203:  1990 antamassaan mietinnössä esittänyt asiassa           että myös paikallistasoa ylempi syyttäjäorgani-
58204: eräitä ratkaisumalleja. Yhtenä vaihtoehtona on            saatio varustetaan riittävin resurssein.
58205:                           9.2. Lausunto syyttäjälaitostoimikunnan mietinnöstä                         113
58206: 
58207:     Perustettavaksi ehdotettu valtakunnansyyttä-       hallinto on valtakunnansyyttäjän toimivallassa.
58208: jä hoitaisi oikeuskanslerille nykyisin kuuluvat        Toimivaltajako on pyrittävä sääntelemään mah-
58209: ylimmän syyttäjän tehtävät. Koska valtakun-            dollisimman johdonmukaisesti ja selkeästi.
58210: nansyyttäjä suorittaisi niitä päätoimisesti ja nii-        Syyttäjälaitoksen väliportaan järjestelyä kos-
58211: hin käytettävissä oleva valmistelu- ja esittelyhen-    kevassa mietinnön alajaksossa 5.4. on yksityis-
58212: kilöstö tulisi olemaan olennaisesti nykyistä suu-      kohtaisesti selvitetty mahdollisia ratkaisuvaihto-
58213: rempi, valtakunnansyyttäjällä olisi edellytykset       ehtoja. Kysymykseen voisi tulla syyttäjäorgani-
58214: hoitaa ylimmän syyttäjän perustehtäviä huomat-         saation muodostaminen joko kolmi- tai kaksi-
58215: tavasti tehokkaammin kuin mikä nyt käytännös-          portaiseksi. Kummassakin vaihtoehdossa voi-
58216: sä on mahdollista. Valtakunnansyyttäjä toden-          daan vielä esittää toisistaan poikkeavia järjeste-
58217: näköisesti ehtisi käydä tutustumis- ja tarkastus-      lymalleja. Oikeusvertailua sisältävästä 3. jaksos-
58218: käynneillä syyttäjäyksiköissä useammin kuin ny-        ta voidaan havaita, että eri maissa on nimen-
58219: kytilanteessa oikeuskansleri ja apulaisoikeus-         omaan tässä suhteessa päädytty erilaisiin ratkai-
58220: kansleri. Muutoinkin päätoiminen ylin syyttäjä         suihin.
58221: voisi olla nykyistä kiinteämmässä kosketuksessa            Toimikunnan enemmistö on päätynyt erään-
58222: syyttäjäkenttään.                                      laiseen välittävään vaihtoehtoon: syyttäjäorga-
58223:     Valtakunnansyyttäjän asema ja tehtävät tuli-       nisaatio olisi kaksiportainen, mutta valtakun-
58224: sivat olemaan sellaiset, että hänestä todennäköi-      nansyyttäjävirastolla olisi Helsingissä sijaitsevan
58225: sesti tulisi valtakunnassa merkittävä kriminaali-      keskusyksikön lisäksi eri puolilla maata 3-4 alue-
58226: poliittinen vaikuttaja. Tämänjohdosta pohditta-        toimistoa. Väliportaanjärjestelyn osalta on eriä-
58227: vaksi tulee myös kysymys, miten parlamentaari-         vän mielipiteen kuitenkin esittänyt kolme toimi-
58228: nen kontrolli tulee järjestettäväksi. Mietinnössä      kunnan jäsentä, joista kaksi on kannattanut kol-
58229: s. 38 todetaan, että syyttäjäntoimi tulisi oikeus-     miportaista mallia, mutta kolmas kaksiportaista
58230: ministeriön kautta parlamentaarisen kontrollin         mallia ilman aluetoimistoja (liitteet 2 ja 3).
58231:  alaiseksi. Jos valtakunnansyyttäjä antaa vuotui-          Väliportaan organisatorinenjärjestely on tar-
58232: sen kertomuksen toiminnastaan (ks. edellä kohta        koituksenmukaisuus- ja kustannuskysymys,jon-
58233:  2.), sitä voidaan käyttää hyväksi parlamentaari-      ka ratkaisu on riippuvainen perustelujen vakuut-
58234:  sessa valvonnassa. Tämä näkökulma on otettava         tavuudesta. Vaikka tätä ongelmaa on mietinnös-
58235:  huomioon myös harkittaessa valtakunnansyyt-           sä tarkasteltu suhteellisen laajasti ja monipuoli-
58236:  täjän virkamiesoikeudellista asemaa. Totean,          sesti, olisi mielestäni tarpeen vielä analysoida ja
58237:  että nykyisin ylimpänä syyttäjänä toimiva oi-         konkretisoida kysymykseen tulevia järjestely-
58238:  keuskansleri kuuluu niihin ns. luottamusvirka-        vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia, ennen kuin
58239:  miehiin, jotka voidaan irtisanoa, kun siihen on       lopullinen ratkaisu tehdään.
58240:  syytä (valtion virkamieslaki 750/94, 26 §). Kun           Kaksiportaista mallia voidaan puoltaa sillä,
58241:  otetaan huomioon valtakunnansyyttäjän asema           että maamme syyttäjäorganisaation henkilöstön
58242: ja hänen tehtäviensä yhteiskuntapoliittinen mer-       kokonaismäärä on suhteellisen pieni, joten vä-
58243:  kitys, hänen osaltaan ei liene aihetta arvioida       liportaalla olisi käytännössä suhteellisen vähän
58244:  asiaa toisin.                                         tehtäviä ja väliportaan resurssit vastaavasti tu-
58245:      Mietinnön alajaksossa 5.3.2. pohditaan kysy-      lisivat olemaan vähäiset. Kaksiportainen järjes-
58246:  mystä, millä tavoin olisi järjestettävä oikeusmi-     telmä myös mahdollistaa henkilöstövoimavaro-
58247:  nisteriön asema suhteessa ministeriön hallinnon-      jen joustavamman kohdentamisen. Kolmipor-
58248:  alaan kuuluvaksi ehdotettuun valtakunnansyyt-         tainen järjestelmä on toimivaltajärjestelyjen
58249:  täjään. Riidatonta lienee, että oikeusministeriö ei   osalta selkeämpi. Toisaalta se on raskassoutui-
58250:  voisi puuttua valtakunnansyyttäjän yksittäisiin       sempi ja aiheuttaa hallintotehtävien pirstoutu-
58251:  virkatoimiin. Sitä vastoin pidän, myös edellisessä    mista.
58252:  kappaleessa käsitellyn parlamentaarisen vastuun           Jos päädytään kaksiportaiseen malliin, näyt-
58253:  kannalta, harkinnanarvoisena toimikunnan s. 40        tää tarkoituksenmukaiselta, ettei toimintaa kes-
58254:  tekemää ehdotusta, jonka mukaan yleisohjeiden         kitetä pelkästään yhteen pisteeseen, vaan perus-
58255:  antamiseen järjestettäisiin oikeusministeriön         tetaan valtakunnansyyttäjänvirastoon organisa-
58256:  myötävaikutus. Hallintoasioiden osalta tehtävä-       torisesti kuuluvia aluetoimistoja. Tämän puoles-
58257:  jako on mielestäni säädettävä sellaiseksi, että       ta puhuu se, että Suomen pinta-ala on suuri asu-
58258:  vain harvalukuiset erityisen tärkeät nimitys- ym.     kaslukuun suhteutettuna. Toimikunnan ehdot-
58259:  asiat kuuluvat oikeusministeriölle, mutta syyttä-     tama aluetoimistojen lukumäärä 3--4 vaikuttaa
58260:  jäorganisaation johtamiseen välittömästi liittyvä     sopivalta. Aluetoimistoja tulisi nähdäkseni sijoi-
58261: 
58262: 15 360220P
58263: 114                  9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
58264: 
58265: tettaviksi eratsnn hovioikeuskaupunkeihin -             kuin oikeusasiamiehellä vanhastaan. Oikeus-
58266: jotka samalla ovat lääninhallituskaupunkeja.            kanslerin tai oikeusasiamiehen nostettaviksi
58267: Tältä osin ratkaisun tekeminen edellyttää vielä         määräämien syytteiden ajaminen uskottaisiin
58268: riittäviä tietoja siitä, millaiseksi valmisteilla       käytännössä useimmiten valtakunnansyyttäjän-
58269: oleva paikallinen syyttäjäorganisaatio muodos-          viraston valtionsyyttäjille (s. 52). Käytäntö tul-
58270: tetaan ja mitkä ovat niiden asiamäärät.                 lee osoittamaan, antaako ylin laillisuusvalvoja
58271:     Ehdotetussa mallissa saattaa olla vaikeata          tällöin syytemääräyksen valtakunnansyyttä-
58272: periaatetasolla ratkaista, mitkä asiat voidaan          jänvirastolle vai jollekin yksilöidylle (valtion)
58273: päättää aluetoimistotasolla. Toimivallan ja teh-        syyttäjälle.
58274: tävien jakautumista koskevat säännökset ja                  Valtakunnansyyttäjän tehtävät tulisivat olen-
58275: määräykset on tehtävä riittävän selkeiksi. Var-         naisilta osin olemaan samat kuin nykyisin oi-
58276: sinkin yksityishenkilöitä koskevien ratkaisujen         keuskanslerilla ylimpänä syyttäjänä. Poikkeuk-
58277: osalta on otettava huomioon myös se, että               sen muodostaisi toimiminen syyttäjänä valta-
58278: aluetoimistossa tehtyyn ratkaisuun voidaan              kunnanoikeudessa, mikä laadultaan kuuluukin
58279: pyrkiä "hakemaan muutosta" keskusyksiköstä,             lähinnä valtioneuvoston valvontaan. Erikseen
58280: jolloin joudutaan käytännössä kolmiportaiseen           on syytä mainita, että valtakunnansyyttäjälle
58281: järjestelmään.                                          siirtyisi rikoslain 1 luvussa säännelty syytemää-
58282:     Syyttäjän esteellisyydestä ei ole nimenomaisia      räysten antaminen Suomen ulkopuolella tehdyis-
58283: säännöksiä. Käytännössä on pyritty noudatta-            tä rikoksista. Nämä asiat samoin kuin maamme
58284: maan tuomarinjäävisäännöksiä, jotka kuitenkin           ylimmän syyttäjätahon edustaminen kansainvä-
58285: vanhentuneina ovat vaikeaselkoisia ja tulkinnan-        lisessä yhteistyössä ja yhteydenpidossa tulevat
58286: varaisia. Sen johdosta pidän perusteltuna toimi-        kansainvälistyvässä maailmassa muodostamaan
58287: kunnan ehdotusta (mietintö 5.5.), jonka mukaan          yhä tärkeämmän osa-alueen.
58288: lakiin yleisistä syyttäjistä sijoitettaisiin nimen-         Mietinnössä s. 48 käsitellään sitä järjestelyä,
58289: omainen esteellisyyssäännös. Ehdotettu säännös          että ylin syyttäjä edustaisi edelleen syyttäjiä kor-
58290: perustuisi hallintomenettelylain 10 §:n säännök-        keimmassa oikeudessa. Mietinnössä ei kuiten-
58291: seen, jolle rakentuu myös esitutkintalain 16 §:n        kaan ole syvemmin harkittu valtakunnansyyttä-
58292: esteellisyyssäännös.                                    jän roolia asioissa, jotka koskevat muutoksen-
58293:                                                         hakua korkeimpaan oikeuteen. Kuinka vahva
58294:                                                         ohjausvalta Valtakunnansyyttäjälie halutaan
58295: 6 Ehdotukset syyttäjälaitoksen keskushallinnon          antaa näissä asioissa? Lisäksi olisi tarpeen täy-
58296: järjestämisestä                                         dentävästi todeta, että oikeuskanslerilla ja oike-
58297:                                                         usasiamiehellä on valta suoraan kääntyä ao.
58298:    Mietinnön alakohdassa 6.1. selostetaan yleis-        tuomioistuimen puoleen. Tällainen on jo nykyi-
58299: linjauksin, mitä säädöksiä tulisi antaa tai muut-       nen tulkintakäytäntö eduskunnan oikeusasia-
58300: taa toteutettaessa toimikunnan ehdotukset. Pe-          miehen osalta.
58301: russäännös oikeuskanslerin toimimisesta ylim-               Valtakunnansyyttäjänviraston keskusyksik-
58302: pänä syyttäjänä on nyt hallitusmuodon 46 §:n 2          kö organisoitaisiin siten (mietintö 6.4.), että siinä
58303: momentissa, joka siis tulisi muutettavaksi. Halli-      olisi kolme osastoa. Ehdotus vaikuttaa asianmu-
58304: tusmuotoon lisättäisiin pykälä valtakunnansyyt-         kaiselta. Sama koskee ehdotusta, jonka mukaan
58305: täjästä ylimpänä syyttäjänä. Syyttäjäorganisaa-         valtakunnansyyttäjän apuna toimisi apulaisval-
58306: tiostaja syyttäjäntoiminnasta säädettäisiin ehdo-       takunnansyyttäjä, joka samalla olisi yhden osas-
58307: tetussa laissa yleisistä syyttäjistä. Eräisiin muihin   ton (lähinnä syyteasiainosaston) päällikkö. Vi-
58308: lakeihin tulisi tehtäviksijoitakin muutoksia. Val-      rastoon kuuluisivat myös aluetoimistot, joiden
58309: takunnansyyttäjänvirastosta säädettäisiin erilli-       tärkeimmät tehtävät mietinnön mukaan (s. 50)
58310: nen asetus. Asetuksentasoisen oikeuskanslerin           olisivat syyttäjäntoiminta tietyissä merkittävim-
58311: ohjesäännön (OKOS) ylimmän syyttäjän tehtä-             missä ja vaikeimmissa rikosasioissa, paikallis-
58312: viä koskevat pykälät tulisivat kumottaviksi tai         syyttäjien syyteharkintaratkaisuista tehtyjen
58313: muutettaviksi. Ehdotettuun säädösrakenteeseen           kantelujen käsitteleminen ja paikallissyyttäjä-
58314: minulla ei ole huomauttamista.                          yksiköiden tarkastaminen. Mietinnön valossa
58315:    Jos ehdotetut muutokset toteutetaan, oikeus-         jää jossakin määrin epäselväksi, onko aluetoi-
58316: kansleri tulisi olemaan erityissyyttäjä virkari-        mistojen päällikkösyyttäjille tarkoitettu antaa it-
58317: kosasioissa (mietintö 6.2.). Oikeuskanslerin toi-       senäistä päätösvaltaa ja mitä asioita se silloin
58318: mivalta näiltä osin tulisi olemaan samanlainen          koskisi.
58319:                           9.2. Lausunto syyttäjälaitostoimikunnan mietinnöstä                         115
58320: 
58321: 7 Esityksen vaikutukset                                 aikaansaamiseksi. Tämä näkyy oikeuskanslerin
58322:                                                         kertomuksen v. 1994 jaksoista 5.2. (s. 60-61 ja
58323:     Mietinnön alajaksossa 7.1. on tarkasteltu toi-      66-67) sekä 5.3. (s. 73-74). Lisäksi oikeuskans-
58324: mikunnan ehdotusten toteuttamisen vaikutusta            lerin tehtäviin kuuluu oikeuskanslerinvirastoon
58325: oikeuskanslerin tehtäviin. Lyhyesti sanottuna           tilattujen rangaistuspäätösten pistokoetarkastus
58326: valtakunnansyyttäjälle ja apulaisvaltakunnan-           (OKOS 9§).
58327: syyttäjälle siirtyisivät nykyisin oikeuskanslerin ja        Uudistuksen organisatorisia ja henkilöstövai-
58328: apulaisoikeuskanslerin tehtäväpiiriin kuuluvat          kutuksia tarkastellaan mietinnön alajaksossa
58329: ylimmän syyttäjän tehtävät ja valtakunnansyyt-          7.2. Valtakunnansyyttäjänviraston henkilökun-
58330: täjänvirastolle puolestaan oikeuskanslerinviras-        nan lukumäärä ja kysymys siitä, missä määrin
58331: ton nykyisen syyttäjäosaston tehtävät vähäisin          henkilökuntaa saadaan siirtämällä virkoja pe-
58332: poikkeuksin. Poikkeuksista on syytä mainita esi-        rustettavaan virastoon, vaativat nähdäkseni
58333: tutkintaviranomaisten menettelyä koskevat kan-          huomattavasti yksityiskohtaista selvittelyä. Täl-
58334: telut, jotka edelleen jäisivät oikeuskanslerinvi-       lä kohden pidän aiheellisena korostaa, että pe-
58335: rastoon. Lisäksi on huomattava, että syyttäjien         rustettavalle uudelle virastolle on varattava te-
58336: toiminnasta on tämänkin jälkeen mahdollista             hokkaan toiminnan edellyttämät riittävät henki-
58337: yleisenä laillisuusvalvonta-asiana kannella oi-         löstöresurssit
58338: keuskanslerille. Viittaan edellä kohdassa 4. esit-          Oikeuskanslerinviraston osalta mietinnössä s.
58339: tämiini lukumäärätietoihin. Koska oikeuskans-           52 on tehty täsmällinen ehdotus syyttäjäosaston
58340: lerinvirastossa nyt on kolme osastoa, siirron jäl-      kaikkien seitsemän viran ja lisäksi kahden avus-
58341: keen jäljelle jäisi kaksi, hallinto-osasto ja oikeus-   tavaan henkilökuntaan kuuluvan virkamiehen
58342: valvontaosasto.                                         viran, yhteensä siis yhdeksän viran, siirtämisestä
58343:      Oikeuskanslerille ja oikeusasiamiehelle pysy-      valtakunnansyyttäjänvirastoon lähinnä vastaa-
58344: tettäisiin edelleen toimivalta ajaa syytettä valta-     viin tehtäviin. En sinänsä vastusta tätä ehdotus-
58345: kunnanoikeudessa tasavallan presidentin tai             ta.
58346:  eduskunnan määräyksestä. Totean, että ministe-             Tämän jälkeen oikeuskanslerinvirastoon jäisi
58347:  rivastuujärjestelmän kehittäminen on vireillä.         oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin lisäksi
58348:  Olen 18.3.1994 antanut ministerivastuutyöryh-          n. 30 virkamiestä. Totean kuitenkin, että syyttä-
58349:  män mietinnöstä oikeusministeriölle lausunnon,         jäosaston erkanemisenjälkeenkin tarvitaan enti-
58350: jossa olen säädettävän lain kannalta käsitellyt         nen määrä virkamiehiä useimpiin avustaviin teh-
58351:  ministerivastuujärjestelmään liittyviä oikeus-         täviin, esim. kirjaamoon, vahtimestariyksik-
58352:  kanslerin tehtäviä (oikeuskanslerin kertomus           köön, atk-tukipalveluihin jne. Tämä edellyttäisi
58353:  v.1994 s. 119-125).                                    arvioni mukaan kahden henkilön lisäystäjäljelle
58354:      Vuonna 1994 eli runsas vuosi sitten siirtyivät     jäävään henkilöstöön. Edellä jaksossa 4. olen
58355:  oikeuskanslerin syyttäjänä ratkaistaviksi alioi-       esittänyt, että kantelujen määrän väheneminen ei
58356:  keustuomareita ja ne muita tuomioistuinlaitok-         tulle olemaan yhtä suuri kuin syyttäjäosastolla
58357:  sen virkamiehiä koskevat virkasyyteasiat, jotka        nyt valmisteltavien kantetujen lukumäärä. Tä-
58358:  hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusastee-        män johdosta oikeuskanslerinvirastoon tullaan
58359:  na (OKOS 12 §:n 1 mom., 213/94). Järjestely joh-       tarvitsemaan ainakin yksi lakimiesesittelijän vir-
58360:  tui hovioikeuksien kanneviskaalien virkojen lak-       ka lisää. Huomattava on myös se, että oikeus-
58361:  kauttamisesta 1.5.1994 lukien. Mietinnössä eh-         kanslerinviraston osastot ratkaisutoiminnan
58362:  dotetaan (s. 51 ja 67), että syyteharkinta tuoma-      kannalta ovat toimineet, eivät jyrkästi erillisinä
58363:  reiden virkasyyteasioissa säilyisi edelleen oikeus-    alayksikköinä, vaan oikeudellisessa symbioosis-
58364:  kanslerilla. Tätä voidaan perustella sillä, että       sa, jolloin yksittäisen hallintokantelun seuraus-
58365:  nämä virkasyyteasiat luontevasti liittyvät van-        ten pohdinnassa on aina tarvittaessa ollut saata-
58366:  hastaan oikeuskanslerin tehtäväpiiriin kuulu-          vissa ja saatu syyttäjäosaston konsultaatioasian-
58367:  vaan tuomioistuinten laillisuusvalvontaan.             tuntemus ja syyteasioissa vastaavasti tarpeelli-
58368:      Rangaistusmääräysten tarkastus ja valvonta         nen hallintoasiain tietämys. Kun tämä tulevai-
58369:  tulisi siirtymään valtakunnansyyttäjänviras-           suudessa poistuu, on viraston sisällä oltava tar-
58370:  toon. Kun uuden rangaistusmääräysmenettelys-           peellinen asiantuntemus, mikä edellyttää asian-
58371:   tä annetun lain (692/93) voimaan tullessa v. 1994     mukaista henkilöpanosta.
58372:   rangaistusmääräysten antaminen siirtyi syyttäjil-         Määrärahatarpeita arvioitaessa on lisäksi
58373:   le, oikeuskanslerinvirastossa pyrittiin tehosta-      huomattava, että vuokra-, valaistus-, puhelin-,
58374:   maan valvontaa tarpeellisen ohjausvaikutuksen         siivous- ja vastaavat käyttökustannukset eivät
58375: 116                  9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
58376: 
58377: vähene samassa suhteessa kuin mikä siirrettävän         vastustamisen tehostumisesta koko yhteiskun-
58378: henkilöstön lukumäärä on suhteessa koko henki-          nalle koituviin kustannussäästöihin.
58379: löstöön. Sen vuoksi pidän epärealistisena mietin-
58380: nössä s. 54 esitettyä toteamusta siitä, että oikeus-
58381: kanslerinvirastossa ei muutoksesta aiheudu mui-         Yksityiskohtaiset perustelut
58382: ta kustannusvaikutuksia kuin siirtyvästä henki-
58383: löstöstä johtuva säästö.- Resurssi- ja määrära-         1 Laki Suomen hallitusmuodon muuttamisesta
58384: hatarpeista tullaan luonnollisesti aikanaan teke-
58385: mään tarkat laskelmat.                                     Hallitusmuodon säännöksiin oikeuskansleris-
58386:    Henkilöstön kannalta pidän välttämättömä-            taja apulaisoikeuskanslerista sekä oikeuskansle-
58387: nä, että ehdotusta toteutettaessa lakiin otetaan        rin perustehtävistä ei ehdoteta tehtäviksi muita
58388: yleisistä syyttäjistä annettavan lain siirtymäsään-     muutoksia kuin että säännös hänen toimimises-
58389: nöksen (16 §:n 3 momentti) kaltainen nimen-             taan ylimpänä syyttäjänä poistettaisiin. Sen si-
58390: omainen säännös syyttäjälaitosta koskevia teh-          jaan säädettäisiin selvyyden vuoksi oikeuskans-
58391: täviä hoitavien henkilöiden siirtämisestä, virkaa       lerin syyttämistoimivallasta virkarikosasioissa.
58392: haettavaksi julistamatta, valtakunnansyyttäjän-         Tätä pidän asianmukaisena. Oikeusasiamiehen
58393: viraston vastaaviin tehtäviin. Uudessa virka-           vastaava toimivalta on jo nimenomaan mainittu
58394: mieslaissa (750/94) ei näet ole yleissäännöstä vir-     49 §:n 2 momentissa (1221/90).
58395: kamiehen siirtämisestä tämänkaltaisessa tapauk-            Oikeuskanslerille hallitusmuodon mukaan
58396: sessa.                                                  kuuluvat tehtävät on hänen itsensä tai apulaisoi-
58397:                                                         keuskanslerin taikka estyneisyystapauksissa tä-
58398:                                                         män varamiehen suoritettava. Niitä ei voida dele-
58399: 8 Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja                 goida oikeuskanslerinviraston virkamiehille.
58400:                                                         Uudistuksen jälkeenkin oikeuskanslerin ratkais-
58401:    Mietinnön alajaksossa 8.1. lausutaan ehdo-           tavia asioita tulee olemaan runsaasti. Sen vuoksi
58402: tuksen toteuttamisajankohdasta, että koska uu-          pidän välttämättömänä, että oikeuskanslerin
58403: distus edellyttää perustuslain (hallitusmuodon)         apuna vastakin toimivat apulaisoikeuskanslerija
58404: muuttamista, aikataulu riippuu eduskunnasta.            tämän varamies, niin kuin myös mietinnön eri-
58405: Toimikunta arvioi, että uudistus on toteutetta-         tyisperusteluissa s.56 ehdotetaan. Tämä on tar-
58406: vissa aikaisintaan vuoden 1997 aikana. Pidän            peen ennen muuta laillisuusvalvonnan yleisen
58407: toimikunnan arviota realistisena.                       operatiivisen tehokkuuden ja valtioneuvostoon
58408:    Yhdyn siihen mietinnössä s. 55 esitettyyn kan-       kohdistuvan toiminnan edellyttämien valmiuksi-
58409: nanottoon, ettei valtakunnansyyttäjäuudistuk-           en säilyttämiseksi.
58410: sen toteuttaminen sinänsä kytkeydy kihlakunta-             Hallitusmuotoon ehdotetaan lisättäväksi uusi
58411: uudistukseen. Toivottavaa tietenkin on, että            60 a §, joka olisi valtakunnansyyttäjää koskeva
58412: nämä voitaisiin toteuttaa ajallisesti melko lähek-      perussäännös. Mikäli valtakunnansyyttäjälle ha-
58413: käin, jotta uuden syyttäjäorganisaation tehok-          lutaan turvata ylimmän syyttäjän nykyinen val-
58414: kaan toiminnan käynnistäminen ei vaatisi monia          tiosääntöoikeudellinen status, mitä pidän asian-
58415: vuosia.                                                 mukaisena, on johdonmukaista, että kyseinen
58416:    Pidän oikeaan osuneena sitä mietinnön ala-           säännös on hallitusmuodossa. Koska syyttäjät
58417: jaksossa 8.2. esitettyä toteamusta, että pitkälle       ovat oikeudenhoitoviran omaisia, pidän perustel-
58418: valmisteltu rikosasioiden oikeudenkäyntimenet-          tuna myös samaan pykälään sisällytettäväksi eh-
58419: telyn uudistaminen vaikuttaa ennen muuta syyt-          dotettua säännöstä siitä, että syyttäjälaitoksesta
58420: täjälaitoksen resurssitarpeisiin. Samalla tulee         säädetään lailla. Tällä tarkoitetaan tietenkin vain
58421: yhä välttämättömämmäksi keskittää paikallista-          syyttäjäorganisaation yleistä rakennetta koske-
58422: son syyttäjäntehtävät päätoimisesti syyttäjinä          via säännöksiä, joten yksityiskohtaisemmat nor-
58423: toimiville virkamiehille. Nykyisessä valtiontalo-       mit voidaan antaa asetuksessa. Vastaavasti on jo
58424: udellisessa tilanteessa saattaa näyttää ongelmal-       menetelty tuomioistuinten kohdalla.
58425: liselta, että syyttäjäorganisaation eri tasojen uu-        Hallitusmuodon 87 §:ssä säädetään, että tasa-
58426: distaminen siihen liittyvine välttämättömine re-        vallan presidentti nimittää oikeuskanslerin ja
58427: surssitarpeineen olisi toteutettava ajallisesti lähes   apulaisoikeuskanslerin. Säännös siitä, että presi-
58428: yhtäaikaisesti. Lisäresursseista aiheutuvat kus-        dentti nimittää valtakunnansyyttäjän ja apu-
58429: tannustarpeet jäävät kuitenkin suhteellisen vä-         laisvaltakunnansyyttäjän, ehdotetaan otettavak-
58430: häisiksi verrattuina esimerkiksi talousrikosten         si lakiin yleisistä syyttäjistä. Tämä perustuu
58431:                           9.2. Lausunto syyttäjälaitostoimikunnan mietinnöstä                          ll7
58432: 
58433: HE:ssä 285/1994 vp. tehtyyn ehdotukseen, jonka           "valtakunnansyyttäjä". Ruotsin kielessä ero on
58434: mukaan tasavallan presidentti nimittäisi ne vir-         selkeämpi: "statsåklagare"/"riksåklagare". Pa-
58435: kamiehet, jotka lailla säädetään presidentin ni-         rempaakaan ei liene tarjolla. Ehkä sana käytössä
58436: mitettäviksi. Jos eduskunta ei hyväksy hallituk-         vakiintuu.
58437: sen esityksessä ehdotettua järjestelyä, valtakun-           Pykälän perustelujen lopussa mainitaan valta-
58438: nansyyttäjän nimittämisestä lienee säädettävä            kunnansyyttäjän virassapysymisoikeudesta. Täl-
58439: hallitusmuodon 87 §:ssä.                                 tä osin viittaan edelläjaksossa 5.lausumaani.
58440: 
58441:                                                              3§
58442: 2 Laki yleisistä syyttäjistä                                Tässä lain ensimmäisessä valtakunnansyyttä-
58443:                                                          jää koskevassa pykälässä korostetaan aiheellises-
58444:     l§                                                   ti hänen itsenäistä ratkaisuvaltaansa.
58445:    Säädettäväksi ehdotettu syyttäjiä koskeva                 Lakiehdotuksen 5 §:ssä lausuttaisiin valta-
58446: yleislaki alkaisi syyttäjän yhteiskunnallista roo-       kunnansyyttäjänviraston johtamisen kohdalla,
58447: lia kuvailevalla ja eräitä syyttäjäntoiminnan joh-       että valtakunnansyyttäjän sijaisena toimii apu-
58448: tavia periaatteita luettelevalla säännöksellä, niin      laisvaltakunnansyyttäjä. Ehdotetuista säännök-
58449: kuin soveliasta onkin. Erityisen tähdellisenä pi-        sistä ei ilmene, toimiiko apulaisvaltakunnan-
58450: dän l momentissa lausuttavaksi ehdotettua syyt-          syyttäjä muissakin asioissa hänen sijaisenaan,
58451: täjän kaikkea toimintaa ohjaavaa näkökohtapa-            niin kuin lienee ajateltu. Koskeeko tämä vain
58452: ria: syyttäjän on toimittava asianosaisten oikeus-       valtakunnansyyttäjän estyneisyystilanteita vai
58453: turvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla.               voitaisiinko valtakunnansyyttäjän tehtäviä
58454:     Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettä-            muutoinkin siirtää apulaisvaltakunnansyyttäjän
58455: väksi syyttäjän itsenäisestä syyteharkintavallas-        suoritettavaksi, niin kuin asia on järjestetty oi-
58456: ta. Tämä liittyy syyttäjän asemaan oikeudenhoi-          keuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin kesken?
58457: to-orgaanina. Oikeastaan ehdotettu 9 § muodos-           Ehdotetun 9 §:n perustelut s. 69 samoin kuin
58458: taa osittaisen poikkeuksen 2 momentin säännök-           asetusluonnoksen 14-15 § näyttäisivät viittaa-
58459: sestä. Koska l §:ssä on kysymys periaatejulistuk-        van myönteiseen vastaukseen. Epäselväksi jää
58460: sesta, viittaus poikkeuksiin ei tässä ole aiheelli-      niin ikään, missä määrin valtakunnansyyttäjälle
58461: nen.                                                     kuuluvien tehtävien suorittamista voidaan dele-
58462:     Syyttäjällä on eräitä valtuuksia ja tehtäviäkin      goida esimerkiksi valtionsyyttäjille (ks. myös
58463: jo rikoksen esitutkinnassa. Niistä säädetään esi-        6 §:n perustelujen l. kappale s. 66). Delegointi
58464: tutkinta- ja pakkokeinolaeissa (449 ja 450/87).          edellyttäisi nähdäkseni siihen oikeuttavaa sään-
58465: Viittaussäännös tässä yhteydessä ei ehkä ole tar-        nöstä.
58466: peen, jotta periaatesäännöksiä sisältävä l § ei              Pykälän 2 momentissa säädettäisiin valtakun-
58467: menettäisi ytimekkyyttään. Pykälän erityispe-            nansyyttäjän vallasta antaa syyttäjäntoimintaa
58468:  rusteluissa voitaisiin kuitenkin viitata asian-         koskevia yleisiä määräyksiä ja ohjeita. Säännös
58469: omaisiin esitutkinta- ja pakkokeinolain sään-            vastaisi sisällöltään oikeuskanslerin ohjesään-
58470: nöksiin.                                                 nön nykyistä II §:n 3 momenttia. Oikeusministe-
58471:                                                          riön mahdollista myötävaikutusta yleisohjeiden
58472:    2§                                                    antamisessa olen tarkastellut edellä kohdassa 5.
58473:    Pykälässä lueteltaisiin kaikki yleiset syyttäjät.     Olen todennut, että valtakunnansyyttäjä tulisi
58474: Erityissyyttäjistä olisi 9 §:ssä viittaussäännös.        velvoittaa antamaan vuosittain kertomus toi-
58475:    Termiä "valtakunnansyyttäjä" käytetään                minnastaan. Se sisältäisi samalla selostuksen ja
58476: meilläkin vakiintuneesti eräiden muiden valtioi-         tilastotietoja koko syyttäjälaitoksen vuotuisesta
58477: den ylimmistä syyttäjistä. Nimike olisi asiallisesti     toiminnasta, niin kuin nykyisin oikeuskanslerin
58478: sama kuin muissa pohjoismaissa ylimmästä syyt-           kertomuksen 3. jakso.
58479: täjästä käytetty nimitys. Valtakunnansyyttäjän
58480: ruotsinkielinen vastine "riksåklagare" olisi aivan          4§
58481: sama kuin Ruotsissa käytössä oleva nimi.                    Tässä pykälässä lueteltaisiin tärkeimmät val-
58482:    Termi "valtionsyyttäjä" olisi sitä vastoin meil-      takunnansyyttäjälle kuuluvat tehtävät. Mielestä-
58483: lä uusi- yli puolen vuosisadan takaista lyhyeh-          ni olisi syytä pohtia, tulisiko tässä myös mainita
58484: köä ajanjaksoa lukuun ottamatta. Ehdotettu ni-           rikoslain !luvussa säännellyt syytemääräysasiat.
58485: mike on jonkin verran ongelmallinen siinä suh-           Ne tulisi mainita ainakin pykälän erityisperuste-
58486: teessa, että se kielellisesti on varsin lähellä termiä   luissa.
58487: 118                  9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
58488: 
58489:    Tärkeän asiaryhmän tulee muodostamaan               enää ole sellainen. Edellä mainittua valtionsyyt-
58490: syyttäjien toiminnasta tehtyjen kantetujen rat-        täjiä koskevaa säännöstä pidän periaatteessa
58491: kaiseminen. Tällä kohden lausutaan perusteluis-        varsin tärkeänä. Valtionsyyttäjien päätehtävänä
58492: sa s. 62, ettei ole tarkoituksenmukaista, että val-    tulisi olla varsinaisten konkreettien syyttäjänteh-
58493: takunnansyyttäjä käsittelisi uudelleen sellaisen       tävien hoitaminen.
58494: kanteluasian, johon valtionsyyttäjä on jo anta-           Pidän asianmukaisena sitä ehdotusta, että val-
58495: nut ratkaisun. Kantetujen ratkaisuvallan järjes-       tionsyyttäjillä olisi syytetoimivalta koko maassa.
58496: telyä valtakunnansyyttäjänvirastossa on syytä          Toinen asia on, että aluetoimistoissa työskentele-
58497: vielä pohtia: valtionsyyttäjäthän kuuluisivat val-     vät valtionsyyttäjät normaalisti käsittelisivät ao.
58498: takunnansyyttäjänviraston henkilöstöön, joten          toimiston toimialueeseen liittyviä asioita.
58499: kanteluratkaisu merkittäneen annetuksi valta-             Edellä olen jo kiinnittänyt huomiota siihen,
58500: kunnansyyttäjävirastossa. Käytännön kokemus-           että on ennalta pyrittävä määrittämään, mitä
58501: ten perusteella totean myös, että ilmeisesti kante-    asioita voidaan delegoida valtionsyyttäjille. Toi-
58502: lijatjoka tapauksessa pyrkivät tekemään valtion-       saalta on myös harkittava, missä suhteissa val-
58503: syyttäjän kanteluratkaisuista jatkokanteluita          tionsyyttäjät ovat toimialueensa paikallissyyttä-
58504: valtakunnansyyttäjälle. Pykäläehdotuksen pe-           jien esimiehiä.
58505: rusteluissa katsotaankin, että valtakunnansyyt-
58506: täjä voisi ottaa uudelleen ratkaistavakseen, "mil-        7§
58507: loin siihen on erityisiä syitä".                          Pykälä sisältäisi paikallissyyttäjiä koskevan
58508:    Muiden syyttäjien olisi valtakunnansyyttäjän-       viittaussäännöksen. Jos laki kihlakunnansyyttä-
58509: viraston kautta toimitettava hovioikeuteen kor-        jistä saadaan säädetyksi ennen valtakunnansyyt-
58510: keimmalle oikeudelle osoitetut muutoksenhake-          täjäuudistuksen toteuttamista, on tuohon lakiin
58511: muksensa. Perusteluissa voitaisiin tällä kohden        tehtävä vm. uudistuksen edellyttämät tarkistuk-
58512: selvyyden vuoksi todeta, että tämä ei koske oi-        set.
58513: keuskanslerin tai oikeusasiamiehen virkarikos-             Mietinnössä s. 68 esitetyin perusteluin pidän
58514: asiassa tekemää muutoksenhakemusta, jonka              asianmukaisena, että valtakunnansyyttäjä tule-
58515: ylimmät laillisuusvalvojat voivat toimittaa suo-       vaisuudessa nimittäisi paikallissyyttäjät.
58516: raan tuomioistuimelle.
58517:                                                           8§
58518:     5§                                                    Pykälän 1 momentissa olisi erityissyyttäjiä
58519:     Valtakunnansyyttäjänviraston orgamsotmt-           koskeva viittaussäännös. Otsikkonsa mukaisesti
58520: sesta esitettyjä ratkaisuvaihtoehtoja olen käsitel-    laki yleisistä syyttäjistä ei varsinaisesti koskisi
58521: lyt edellä jaksossa 6. Toistan tässä vielä sen, että   erityissyyttäjiä. Täydellisyyden vuoksi ehdotettu
58522: aluetoimistojen asema ja tehtävät sekä aluetoi-        viittaussäännös kuitenkin on paikallaan. Halli-
58523: mistojen päälliköiden toimivalta olisi pyrittävä       tusmuotoon lisättäväksi ehdotettu 60 a § edellyt-
58524: riittävästi täsmentämään. Samalla on harkitta-         täisi, että myös erityissyyttäjiä koskevat perus-
58525: va, miltä osin näistä kysymyksistä tulisi olla nor-    säännökset ovat laintasoisia.
58526: meja säädöstasolla, lähinnä asetuksessa,ja mitkä          Pykäläehdotuksen 2 momentissa säädettäisiin
58527: kysymykset voidaan jättää työjärjestyksessä            syyttäjän avustajista. Ehdotus ei sisällöltään
58528: määrättäviksi.                                         anna aihetta huomautuksiin. Ehdotettu nimike
58529:     Valtakunnansyyttäjänviraston sisäisen orga-        "syyttäjän avustaja" on kovin vaatimaton. Ruot-
58530: nisaation järjestämisestä mietinnössä tehdyt eh-       sin kielessä sitä vastannee termi "åklagarassis-
58531: dotukset vaikuttavat sinänsä asianmukaisilta,          tent", joka on adekvaatimpi. Voitaisiinko tässä
58532: niin kuin edellä olen jo todennut. Ehdotettu malli     käyttää termiä "apulaissyyttäjä" ja keksiä jokin
58533: muistuttaa poliisin erillisyksikön keskusrikospo-      muu vastaava sana käytettäväksi rangaistusmää-
58534: liisin organisaatiota.                                 räysmenettelystä annetun lain (692/93) 9 §:ssä?
58535: 
58536:    6§                                                     9§
58537:    Tämä olisi valtionsyyttäjiä koskeva peruspy-           Tämä toimivaltasuhteita koskeva pykälä on
58538: kälä. Valtionsyyttäjien ensisijainen tehtävä olisi     tärkeä. Mielestäni poikkeukset syyttäjän itsenäi-
58539: huolehtia syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kan-        sestä harkintavallasta on pyrittävä sääntelemään
58540: nalta merkittävimmissä rikosasioissa. Tämä oli         selkeästi ja tyhjentävästi.
58541: tarkoitettu myös nykyisten lääninsyyttäjien tär-          Pykälän 2 momentin soveltamisen kannalta
58542: keimmäksi tehtäväksi, vaikka tosiasiatilanne ei        on vielä harkittava, onko kaikissa tilanteissa sel-
58543:                          9.2. Lausunto syyttäjälaitostoimikunnan mietinnöstä                         119
58544: 
58545: vää, mitä tarkoitetaan käsitteenä "ylempi syyttä-     mioon yleislausekkeen soveltamista harkittaes-
58546: jä". Ehdotetun säännöksen mukaan ylemmällä            sa.
58547: syyttäjällä olisi aina devoluutio-oikeus. Asiaa           Ehdotetun II §:n 2 momentissa viitattaisiin
58548: sietää vielä harkita, koska säännöksen sovelta-       lähisukulaisten piirin osalta hallintomenettely-
58549: minen tietää poikkeamista normaaleista toimi-         lain 10 §:n 2 momentissa olevaan henkilöluette-
58550: valtajärjestelyistä.                                  loon. Yleisistä syyttäjistä annettavan lain sovel-
58551:    Pykälässä tulisi nimenomaan säätää valtakun-       tamista helpottaisi henkilöluettelon näkyville
58552: nansyyttäjän substituutio-oikeudesta. Peruste-        kirjoittaminen siten kuin esitutkintalain 16 §:n 2
58553: luissa s. 69 lausutaan, että valtakunnansyyttäjäl-    momentissa.
58554: lä olisi substituutio-oikeus kaikkiin (alaisiinsa)
58555: syyttäjiin nähden. Vastaava säännös on nyt oi-           13§
58556: keuskanslerin ohjesäännön 12 §:n 1 momentin 2.           Valta nimittää syyttäjät olisi ehdotuksen mu-
58557: virkkeessä.                                           kaan porrastettu sillä tavoin, että tasavallan pre-
58558:                                                       sidentti valtioneuvoston esityksestä nimittäisi
58559:    10 §                                               valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnan-
58560:    Valtakunnansyyttäjän tiedonsaantioikeutta          syyttäjän, valtioneuvosto nimittäisi valtionsyyt-
58561: koskeva säännös ei anna aihetta huomautuksiin.        täjät ja asetukseen otettavan säännöksen nojalla
58562: Säännösehdotus on kirjoitettu käyttäen esikuva-       valtakunnansyyttäjä nimittäisi valtakunnan-
58563: na oikeuskanslerin tiedonsaantioikeutta koske-        syyttäjänviraston muut virkamiehet. Valtakun-
58564: vaa oikeuskanslerin ohjesäännön 17 §:ää. Koska        nansyyttäjä nimittäisi kihlakunnansyyttäjät. Eh-
58565: viimeksi mainittu säännös koskee oikeutta saada       dotettuja järjestelyjä pidän asianmukaisina.
58566: tietoja muistakin kuin syyteasioista, pykälä tulisi
58567: jättää voimaan muuttamattomana.
58568:    Mielestäni 10 §:n kohdalla on harkittava, tuli-       14 §
58569: siko myös valtionsyyttäjillä olla vastaava tiedon-       Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakun-
58570: saantioikeus.                                         nansyyttäjän virkasyytefoorumiksi ehdotetaan
58571:                                                       korkeinta oikeutta. Syyttäjänä toimisi joko oi-
58572:     II §                                              keuskansleri tai oikeusasiamies. Pidän ehdotus-
58573:     Nykyisessä lainsäädännössä ei ole nimen-          ta asianmukaisena. Jos jutussa olisi yksityinen
58574: omaista säännöstä syyttäjän esteellisyydestä.         asianomistaja, hänellä olisi hallitusmuodon
58575: Käytännössä on soveltuvin osin sovellettu tuo-        93 §:n 2 momentin nojalla itsenäinen syytevalta
58576: marinjäävejä. Koska niitä koskevat oikeuden-          asiassa.
58577: käymiskaaren säännökset ovat varsin vanhentu-            Valtionsyyttäjän virkarikossyytteen oikeus-
58578: neita, on käytännössä saattanut esiintyä tulkin-      paikka olisi asianomainen hovioikeus, niin kuin
58579: taongelmia. Senjohdosta pidän erittäin tähdelli-      jo nykyisin on säädetty lääninsyyttäjän osalta
58580: senä tämän puutteen korjaamista, niin kuin edel-      (Iääninhallitusasetuksen 14 §, 158/ 95). Hovioi-
58581: läjaksossa 5. olen todennut.                          keus tultaneen säätämään myös kihlakunnanvis-
58582:     Ehdotettu säännös vastaa sisällöltään hallin-     kaalin virkasyytefoorumiksi (rauennut HE 24/
58583: tomenettelylain (598/82) 10 §:n jääviluetteloa,       1994 vp. kihlakunnansyyttäjistä, ehdotus laiksi
58584: jolle myös esitutkintalain 16 §:n esteellisyyssään-   kihlakunnansyyttäjästä, 9 §).
58585: nös rakentuu. Mielestäni on asianmukaista, että
58586: esteellisyydellä esitutkinnassa ja syyttäjävaihees-      15 §
58587: sa on yhtäläinen ulottuvuus. Kun tuomarinjäävi-          Asetus- ja työjärjestysvaltuussäännökset ovat
58588: säännöstä parhaillaan ollaan uudistamassa, pää-       asianmukaiset.
58589: dytään siinäkin uskoakseni samansuuntaiseen
58590: ratkaisuun.                                              16 §
58591:     Hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 6            Voimaantuloajankohdan osalta viittaan edel-
58592: kohdassa säännelty ja vastaavasti ehdotetun           läjaksossa 8. esittämääni. Tähdennän pykälän 3
58593:  II §:n 1 momentin 6 kohtaan sisältyvä ns. yleis-     momenttiin otettavaksi ehdotettua säännöstä oi-
58594:  lauseke muodostaa käytännössä tulkinnanvarai-        keuskanslerin virastossa ja lääninhallituksissa
58595:  sen "harmaan vyöhykkeen". Olisi suotavaa, että       syyttäjälaitosta koskevia tehtäviä haitavien hen-
58596: pykälän erityisperusteluissa pystyttäisiin esittä-    kilöiden siirtämisestä valtakunnansyyttäjänvi-
58597:  mään nimenomaan syyttäjäntoiminnan osalta            rastoon. Harkittavaksi tulee vielä, onko tarpeen
58598:  esimerkkejä seikoista, joita on otettava huo-        antaa asetusteitse yksityiskohtaisempia sään-
58599: 120                  9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
58600: 
58601: nöksiä siirtämisestä vai riittääkö, että oikeusmi-      Asetuksentasoiset säännökset
58602: nisteriö vast. sisäasiainministeriö päättää siir-
58603: roista hallintopäätöksin.                                  Tässä vaiheessa en katso tarpeelliseksi lausua
58604:    Asetuksella säädettäisiin, että lain tullessa voi-   mietintöön sisältyvästä luonnoksesta asetukseksi
58605: maan oikeuskanslerinvirastossa vireillä olevat          valtakunnansyyttäjänvirastosta enkä muista ase-
58606: valtakunnansyyttäjän käsiteltäviin kuuluvat             tuksentasoisista säännöksistä.
58607: asiat siirrettäisiin oikeuskanslerin päätöksellä
58608: valtakunnansyyttäjän virastoon.
58609: 
58610: 3 Muut lakiehdotukset
58611:                                                         9.3. Lausunto arvonlisäveron vaikutuk-
58612: Sotilasoikeudenkäyntilain muuttaminen                        sesta kuntien investointihankkeiden
58613:                                                              hyväksyttäviin kustannuksiin
58614:    Erityisperusteluissa s. 75 lausutaan, että soti-
58615: laslakimiehiin syyttäjinä sovellettaisiin yleisistä               Oikeuskansleri Jorma S. Aallon lausunto
58616: syyttäjistä annettavaksi ehdotetun lain 11 §:n es-             4.7.1995, dnro 3/20/95
58617: teellisyyssäännöksiä. Koska sotilaslakimiehet
58618: ovat erityissyyttäjiä, olisi sotilasoikeudenkäynti-
58619: lakiin selvyyden vuoksi otettava viittaus viimeksi      1. LAUSUNTOPYYNTÖ
58620: mainittuun säännökseen. Olisi myös harkittava,
58621: ovatko mahdollisesti jotkin muutkin viittaukset            Työministeriö on pyytänyt oikeuskanslerille
58622: tarpeen.                                                20.2.1995 osoittamassaan kirjeessä lausuntoa ar-
58623:                                                         vonlisäveron vaikutuksesta kuntien investointi-
58624:                                                         hankkeiden hyväksyttäviin kustannuksiin. Lau-
58625: Eräiden asiakirjain lähettämisestä tuomio-              suntoa on pyydetty lähinnä työllisyyslain 14 §:n
58626: istuimille annetun lain muuttaminen                     sekä sen nojalla annettujen säännösten ja mää-
58627:                                                         räysten tulkinnan kannalta.
58628:    Tämän lain 1 §:n nykyisen 3 momentin (112/
58629: 79) mukaan virallisen syyttäjän on toimitettava
58630: oikeuskanslerin välityksellä hovioikeuteen kor-         2. TAUSTATIEDOT
58631: keimmalle oikeudelle osoitetut muutoksenhaku-
58632: asiakirjat. Vakiintuneen käytännön mukaan                 Työministeriön lausuntopyynnön liitteistä il-
58633: eduskunnan oikeusasiamies toimittaa nämä asia-          menee seuraavaa.
58634: kirjat itse välittömästi hovioikeudelle.
58635:    Edellisessä kappaleessa mainittu säännös eh-
58636: dotetaan muutettavaksi siten, että muutoksen-           2.1. Suomen Kuntaliiton kirje 14.12.1994
58637: hakuasiakirjat toimitettaisiin valtakunnansyyt-
58638: täjän välityksellä. Korkein oikeus itse järjestäisi        Suomen Kuntaliitto on lausunut sisäasiainmi-
58639: vastauksen vaatimisessa käytettävät menettely-          nisteriölle, opetusministeriölle ja työministeriölle
58640: tavat. Tarkoituksena on, että vastaukset nor-           ynnä muille 14.12.1994 osoittamassaan kirjeessä
58641: maalitapauksessa toimitettaisiin suoraan kor-           nro 1353/90/94, että valtion viranomaiset olivat
58642: keimmalle oikeudelle. Tässä ehdotettuihin järjes-       tulkinneet kunnista tulleiden tietojen mukaan
58643: telyihin sinänsä ei ole huomauttamista. Muutet-         avustuksia myönnettäessä arvonlisäveron sisäl-
58644: tavaan lainkohtaan lienee selvyyden vuoksi lisät-       lyttämistä investoinnin kustannuksiin eri tavoin.
58645: tävä säännös siitä, että oikeuskansleri ja oikeus-      Jotkut viranomaiset ovat edellyttäneet arvonlisä-
58646: asiamies toimittavat muutoksenhakuasiakirjat            veron vähentämistä kustannuksista sillä perus-
58647: välittömästi tuomioistuimelle.                          teella, että kunta saa arvonlisäveron palautukse-
58648:                                                         na takaisin.
58649: Rikoslain 1 luvun muuttaminen                              Suomen Kuntaliiton mukaan näin tulkiten oli
58650:                                                         kokonaan unohdettu, että palautukset peritään
58651:    Mielestäni on johdonmukaista, että valtakun-         kunnilta takaisin valtiolle. Tämän johdosta ar-
58652: nansyyttäjälle siirtyisi niiden rikoslain 1 luvussa     vonlisävero on kuntien verottomassa toiminnas-
58653: säänneltyjen syytemääräysten antaminen, jotka           sa kustannus, joka tulee ottaa huomioon valtion-
58654: nyt kuuluvat oikeuskanslerin toimivaltaan.              osuutta, -avustusta, valtionkorvausta tai muuta
58655:       9.3. Lausunto arvonlisäveron vaikutuksesta kuntien investointihankkeiden hyväksyttäviin         121
58656:                                           kustannuksiin
58657: tukea investointeihin myönnettäessä. Mikäli           kustannuksina ei ole pidettävä sellaisia kustan-
58658: näin ei menetellä, myöntävä viranomainen ai-          nuksia,jotka myöhemmin korvataan avustuksen
58659: heuttaa kustannusten jaon muutoksen. Liike-           saajalle esimerkiksi arvonlisäveron palautukse-
58660: vaihtoveroakaan ei vähennetty kustannuksista          na. Työvoimapiirin toimistolla ei ole mahdolli-
58661: ennen 1. 6.1994 esim. valtionosuutta rakentamis-      suutta arvioida yksittäisen kunnan ja yksittäisen
58662: hankkeeseen myönnettäessä.                            investoinnin osalta kunnan oikeutta arvonlisäve-
58663:    Suomen Kuntaliitto on pyytänyt kirjeen saajia      ron palautukseen eikä myöskään kunnan velvol-
58664: huolehtimaan siitä, että tulkinnat olisivat eri ta-   lisuutta arvonlisäveron palautuksen takaisin-
58665: hoilla yhdenmukaiset vallitsevan käytännön            maksamiseen. Työhallinnon maksatuskäytäntö
58666: kanssa myös valtion piiri- ja paikallishallinnossa.   on tältä osin perustunut kuntien omiin ilmoituk-
58667: Suomen Kuntaliitto oli omalta kohdaltaan oh-          siin.
58668: jannut kuntia käyttäytymään niin, että verotto-          Työministeriön käsityksen mukaan arvonlisä-
58669: man toiminnan osalta palautuksia vastaava ar-         veron palautuksen takaisinmaksuvelvollisuus ei
58670: vonlisävero sisällytetään avustettavana olevan        enää kohdistu työllisyysmäärärahoin avustetta-
58671: investoinnin kustannuksiin kokonaisuudessaan.         van yksittäisen investoinnin kustannuksiin, vaan
58672:                                                       se on luonteeltaan eräänlainen kaikilta kunnilta
58673:                                                       yhteisesti perittävä "jakovero" ,jolla järjestellään
58674: 2.2. Työministeriön kirje 16.1.1995                   valtion ja kuntasektorin välistä yleistä kustan-
58675:                                                       nusten jakoa.
58676:    Työministeriö on ilmoittanut 16.1.1995 päivä-         Työministeriön tarkoituksena on ohjeistaa
58677: tyssä kirjeessään vastauksena edellä kohdassa         työvoimapiirien toimistoja työllisyysperusteisen
58678: 2.1 käsiteltyyn kirjeeseen Suomen Kuntaliitolle       investointiavustuksen maksatuksessa siten, että
58679: seuraavaa.                                            kunnan oikeus arvonlisäveron palautukseen ote-
58680:    Jos kysymyksessä on sellainen kunnallinen in-      taan huomioon yksittäisen investoinnin osalta
58681: vestointi, jonka osalta joku työhallinnon ulko-       vähentävänä tekijänä tämän investointihank-
58682: puolinen valtion viranomainen on po. hanketta         keen toteutuneita kustannuksia määriteltäessä.
58683: koskevien erityissäännösten tai -määräysten mu-       Sen sijaan kunnalle erikseen määrättävää arvon-
58684: kaan toimivaltainen valtionapuviranomainen,           lisäveron palautuksen takaisinmaksuvelvolli-
58685: työministeriö tai työvoimapiirin toimisto osoit-      suutta ei kohdenneta kustannuksia lisäävästi mi-
58686: tavat sille määrärahan työllisyysperusteisen in-      hinkään yksittäiseen investointiin.
58687: vestointiavustuksen myöntämistä varten. Työ-
58688: ministeriö tai työvoimapiirin toimisto eivät mää-
58689: rärahaa osoittaessaan ota kantaa esimerkiksi ar-      2.3. Suomen Kuntaliiton kirje 6.2.1995
58690: vonlisäveroa koskeviin kysymyksiin.
58691:    Kyseinen valtionapuviranomainen tekee lo-             Suomen Kuntaliitto on todennut työministe-
58692: pullisen avustuspäätöksen määritellen ja hyväk-       riölle 6.2.1995 osoittamassaan kirjeessä, että -
58693: syenne kustannukset, joiden perusteella valtion-      poiketen sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus-
58694: apu suoritetaan sen saajalle. Työllisyysmäärära-      ministeriön näkemyksistä - työministeriö kat-
58695: han käyttöönsä saanut valtionapuviranomainen          soo, ettei arvolisävero ole kustannus.
58696: ratkaisee myös arvonlisäveron vaikutusta koske-          Suomen Kuntaliiton mielestä arvonlisävero-
58697: vat kysymykset noudattaen omaa toimintakäy-           järjestelmä ei saa vaikuttaa valtionosuusjärjestel-
58698: täntöään.                                             män yleisten periaatteiden mukaiseen kuntien ja
58699:    Jos erityissäännösten tai -määräysten perus-       valtion väliseen kustannusjakoon. Arvonlisäve-
58700: teella työhallinnon ulkopuolista toimivaltaista       rojärjestelmän tarkoituksena ei ole ollut missään
58701: valtionapuviranomaista ei ole, työministeriö tai      vaiheessa vähentää kuntasektorin kustannuksia.
58702: asianomainen työvoimapiirin toimisto myöntä-          Kuntien ja kuntayhtymien verottoman toimin-
58703: vät työllisyysperusteisen investointiavustuksen       nan palautusoikeus on säädetty yksinomaan kil-
58704: suoraan avustuksen hakijalle. Näissä tapauksis-       pailuhäiriön välttämiseksi oman palvelutuotan-
58705: sa asianomainen työvoimapiirin toimisto mak-          non ja ostopalvelujen välillä. Palautukset peri-
58706: saa avustuksen kunkin investointihankkeen hy-         tään kunnilta takaisin tosin eri perusteella, mutta
58707: väksyttävien toteutuneiden kustannusten perus-        kuitenkin kokonaan.
58708: teella.                                                  Suomen Kuntaliitto on esittänyt, että työmi-
58709:    Työministeriön mielestä työllisyysperusteista      nisteriö selvittäisi, kuuluuko arvonlisävero hy-
58710: investointiavustusta maksettaessa toteutuneina        väksyttäviin kustannuksiin. Tämä on liiton mie-
58711: 
58712: 16 360220P
58713: 122                  9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
58714: 
58715: lestä perusteltua siitäkin syystä, että valtiontukea   täisen investointihankkeen kustannuksista ar-
58716: voidaan maksaa samaan hankkeeseen eri tahoil-          vonlisäveroa vastaava määrä palautuksena val-
58717: ta. Tällöin valtionosuuteen ja/tai - avustukseen       tiolta itselleen. Tämä järjestely on toteutettu ar-
58718: oikeuttavien kustannusten määrä on erilainen           vonlisäverolain (1501/93) 130 §:ssä kilpailuhäiri-
58719: johtuen myöntävän viranomaisen kannasta ar-            ön välttämiseksi eli ns. kilpailuneutraliteetin säi-
58720: vonlisäveroon, mikä on omiaan aiheuttamaan             lyttämiseksi kuntien itse tuottamien palvelujen ja
58721: sekaannusta. Olisi tärkeää, että tulkinnat olisivat    kuntien hankkimien ostopalvelujen välillä. Jär-
58722: samankaltaiset hallinnonalasta riippumatta.            jestelmän tarkoituksena on nimenomaan vaikut-
58723:                                                        taa yksittäisen investoinnin kustannuksiin.
58724:                                                            Arvonlisäverojärjestelmässä kunnan kustan-
58725: 3. TYÖMINISTERIÖN TULKINT AKÄSI-                       nus aiheutuu arvonlisäveron palautusten perirui-
58726: TYS JA SEN PERUSTELUT                                  sestä kunnilta takaisin valtiolle. Kysymyksessä
58727:                                                        on koko kuntasektoriin kohdistuva kustannus-
58728:     Työministeriön 20.2.1995 päivätyn lausunto-        erä, jota ei ole mahdollista kohdistaa yksittäiseen
58729: pyynnön sisältävässä kirjeessä on esitetty seuraa-     investointiin eikä edes yksittäisen investoinnin
58730: vaa.                                                   suorittaneeseen kuntaan kyseisen investoinnin
58731:     Työllisyysperusteisen investointiavustuksen        perusteella.
58732: myöntäminen perustuu työllisyyslain (275/87) 14            Takaisinperinnästä säädetään laissa arvonli-
58733: ja 15 §:ään, työllisyysasetuksen (130/93) 3 luvun      säveron palautusten takaisinperinnästä kunnilta
58734: säännöksiin sekä työministeriön työllisyyslain ja      (79/94). Tämän lain 2 §:n mukaisen laskentamal-
58735: -asetuksen soveltamisesta antaman päätöksen            lin perusteella kysymyksessä on työministeriön
58736: (Määräys Nro M 9/93 TM) 3 luvun määräyksiin.           käsityksen mukaan koko kuntasektoriin kohdis-
58737: Työministeriö voi niiden nojalla antaa tarkempia       tuva "jakovero". Sen mukaiset kuntakohtaiset
58738: yksittäisen investointihankkeen hyväksyttäviä          maksuosuudet määräytyvät yhtäältä kunnan
58739: kustannuksia koskevia määräyksiä vain sellais-         asukasluvun ja toisaalta vuosittaisen koko maas-
58740: ten hankkeiden osalta, joissa työministeriö tai         sa kunnille ja kuntayhtymille maksettujen arvon-
58741: työvoimapiirin toimisto myöntävät työllisyyspe-        lisäveron palautusten yhteismäärän perusteella.
58742: rusteisen investointiavustuksen suoraan tämän              Työministeriö on toistaiseksi katsonut, ettei
58743: avustuksen hakijalle.                                  arvonlisäveron palautuksen takaisinperinnästä
58744:     Jos työllisyysmäärärahaa osoitetaan toiselle       kunnalle aiheutunut kustannus ole tämän kun-
58745: valtion viranomaiselle (valtionapuviranomai-           nan yksittäiseen investointihankkeeseen kohdis-
58746: nen) tällaisen avustuksen myöntämiseksi hakijal-       tettavissa oleva kustannuserä.
58747: le, valtionapuviranomainen päättää muun muas-
58748: sa avustettavan hankkeen hyväksyttävistä kus-
58749: tannuksista soveltaen asianomaista hanketta            4. HANKITUT LAUSUNNOT
58750: koskevia erityissäännöksiä ja -määräyksiä.
58751:     Työllisyyslain 14 §:ssä työllisyysperusteisen         Oikeuskansleri on 10.3.1995 päivätyillä kir-
58752: investointiavustuksen määrä on sidottu yksittäi-       jeillään pyytänyt sisäasiainministeriöltä, valtio-
58753: sen investointihankeen hyväksyttäviin kustan-          varainministeriöltä, opetusministeriöltä, kaup-
58754: nuksiin. Lisäksi tämän säännöksen mukaan muu           pa- ja teollisuusministeriöitä ja sosiaali- ja ter-
58755: valtionapu on otettava vähentävänä tekijänä            veysministeriöitä asiassa perustellut mielipiteet
58756: huomioon työllisyysmäärärahoista suoritetta-           ja ilmoituksen siitä, miten kysymyksen suhteen
58757: va» avustuksen lopullista määrää vahvistettaes-        ministeriön hallinnonalalla menetellään.
58758: sa.
58759:     Työministeriön käsityksen mukaan työllisyys-
58760: lain 14 §:ssä tarkoitetaan hyväksyttävillä kustan-     4.1. Sisäasiainministeriön lausunto
58761: nuksilla nimenomaan kunkin yksittäisen inves-
58762: tointihankkeen lopullisia toteutuneita kustan-            Sisäasiainministeriö on esittänyt 27.4.1995
58763: nuksia. Tällöin hankkeen toteuttajan saarnat eri-      päivätyssä lausunnossaan, että arvonlisävero on
58764: laiset alennukset, maksujen palautukset ja muut        kunnille kustannus verottomassa toiminnassa,
58765: hyvitykset tulee ottaa huomioon yksittäisen            vaikka kunnilla onkin oikeus saada palautus.
58766: hankkeen kustannuksia vähentävinä tekijöinä.           Kustannus syntyy takaisinperinnästä. Arvon-
58767:     Arvonlisäverojärjestelmässä kunnalla ja kun-       lisävero tulisi hyväksyä kustannukseksi silloin,
58768: tayhtymällä on oikeus saada muun muassa yksit-         kun kunnalle myönnetään avustusta verotonta
58769:       9.3. Lausunto arvonlisäveron vaikutuksesta kuntien investointihankkeiden hyväksyttäviin            123
58770:                                           kustannuksiin
58771: toimintaa varten. Tämä ei johda sisäasiainminis-           Kunnallishallinnossa kunnat ja niiden yksiköt
58772: teriön mielestä todellisia kustannuksia suurem-        maksavat hankintojensa yhteydessä normaalisti
58773: paan avustukseen.                                      arvonlisäveron. Kuntien tekemien ilmoitusten
58774:     Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan ta-        pohjalta valtio palauttaa maksetut arvonlisäve-
58775: kaisinperintä ei ole työministeriön mainitsema         rot kuukausittain samansuuruisina kuin kunnat
58776: valtion ja kuntien välinen yleiseen kustannusten-      ovat niitä maksaneet. Tällä tavoin estetään han-
58777: jakoon liittyvä järjestely. Takaisin perittävä         kintaneutraliteettiongelman syntyminen. Jotta
58778: määrä pidetään samana kuin kuntien saarnat             kuntien arvonlisävero ei siirtyisi tämän menette-
58779: palautukset vuosittain koko maan tasolla. Yksit-       lyn seurauksena valtion maksettavaksi, kunnilta
58780: täisen kunnan saama palautus voi vaihdella vuo-        peritään palautukset takaisin (valtion talousarvi-
58781: sittain huomattavasti esimerkiksi kunnan inves-        on momentti 12.28.98). Takaisin perittävien ar-
58782: tointitoiminnan takia.                                 vonlisäveropalautusten määrä on sama kuin
58783:     Sisäasiainministeriön hallinnonalalla läänin-      kuntien yhdessä ostojen yhteydessä maksama
58784: hallitukset myöntävät kunnille valtionosuutta ja       arvonlisäveron määrä kuitenkin siten, että siirty-
58785:  -avustuksia palo- ja pelastustoimen kustannuk-        mävaiheen aikana vuosina 1994-1995 takaisinpe-
58786:  siin. Pelastusosasto on 21.12.1994 ilmoittanut        rittävä määrä on vain 77,5 %kuntien maksamas-
58787:  lääninhallituksille, että arvonlisävero on kunnil-    ta arvonlisäveron kokonaismäärästä. Takaisin
58788:  le kustannus, joka pitää ottaa kokonaisuutena         maksettava määrä kohdistetaan yksittäisille
58789:  huomioon myönnettäessä kunnille valtionosuut-         kunnille kuntien asukasmäärien suhteessa -eli
58790:  ta hankkeisiin ja hankintoihin.                       eri suhteissa kuin alkuperäiset arvonlisäverot.
58791:                                                        Tällä tavoin yksittäisille kunnille aiheutuva lo-
58792:                                                        pullinen arvonlisäveron määrä on jokseenkin
58793: 4.2. Valtiovarainministeriön lausunto                  riippumaton siitä, kuinka paljon kunta todelli-
58794:                                                        suudessa on maksanut arvonlisäveroa omien os-
58795:    Valtiovarainministeriö on antanut asiassa           tojensa yhteydessä. Tämän ratkaisun peruste on
58796: 20.4.1995 päivätyn lausunnon. Siinä todetaan           siinä, että näin ei takaisinperintämenettelyllä pa-
58797: seuraavaa.                                             lauteta kuntien päätöksentekoon hankintaneut-
58798:     Arvonlisävero on kulutusvero eli sen maksaa        raliteettiongelmaa. Tästä huolimatta näiden
58799: pääsääntöisesti suoritteen lopullinen käyttäjä.        mutkikkaiden ja edestakaisten menettelyjen tar-
58800: Arvonlisäverovelvollinen on vain veron tilittäjä.      koituksena on vain neutraliteettiongelman rat-
58801: Tästä on kuitenkin poikkeuksena sellainen toi-         kaiseminen, ei kuntien vapauttaminen arvonlisä-
58802: minta, jonka suoritteiden myynti tai luovutus on       verosta. Se, että takaisinperintäjärjestelmä on
58803: arvonlisäverotonta. Tällöin tuotannontekijöi-          järjestetty asukasluvun mukaisesti on osin hallin-
58804: den hankintahintoihin sisältyvä arvonlisävero          nollinen, mutta myös pitkälti poliittinen ratkai-
58805: jää toiminnan lopulliseksi kustannukseksi. Yri-        su.
58806: tyssektorilla tämä toteutuu teknisesti siten, että         Mikäli hankintaneutraliteettiongelmaa ei oli-
58807: ne yritykset, jotka harjoittavat verotonta myyn-       si, ei olisi tarvetta edellä kuvatuille menettelyille,
58808: tiä, eivät saa vähentää arvonlisäverolaskelmis-        vaan arvonlisävero jäisi sellaisenaan rasittamaan
58809: saan verottomien tuotteiden tuotannossa käytet-        kuntien, niiden talousyksiköiden ja myös yksit-
58810: tävien tuotannontekijöiden hankintahintoihin           täisten investointien taloutta. Tällöin arvonlisä-
58811: sisältyvää arvonlisä veroa.                            veroa ilmeisesti pidettäisiin itsestään selvästi em.
58812:     Valtiolla ja kunnilla budjettirahoitteinen toi-    kohteiden hyväksyttävänä kustannuksena. Jos
58813: minta on luonnollisesti verotonta, mistä edellä        tässä tilanteessa, jossa hankintaneutraliteettion-
58814: esitetyn mukaan seuraa, että arvonlisäveron tuli-      gelma on olemassa ja jossa se on ratkaistu palau-
58815:  si jäädä niiden lopulliseksi kustannukseksi. Jos      tus- ja palautusten takaisinperintämenettelyllä,
58816:  arvonlisävero jäisi sellaisenaan ja suoraan tällai-   arvonlisäveroa ei pidetä kustannuksena, merkit-
58817:  sen toiminnan kustannukseksi, tulisi veron vuok-      see se sitä, että nämä menettelyt vähentäisivät
58818:  si palvelujen itsetekeminen edullisemmaksi kuin       kuntien kustannuksia. Tämä tapahtuisi ilman,
58819:  niiden ostaminen. Tämä puolestaan loukkaisi           että näillä menettelyillä olisi siihen alunperin py-
58820:  arvonlisäverolain keskeistä periaatetta eli han-      ritty ja vieläpä ilman, että niillä tosiasiallisesti
58821:  kintaneutraliteetti-periaatetta. Tämän vuoksi         olisi sellaisia vaikutuksia - kustannuksiahan
58822:  sekä valtion- että kunnallishallinnossa on kehi-      vain kohdistetaan uudelleen, joten kustannusten
58823:  tetty menettelyt, jotka estävät hankintaneutrali-     vähennykset ovat vain näennäisiä.
58824:  teettiongelman syntymisen.                                Todettakoon, että valtionhallinnossa viras-
58825: 124                 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
58826: 
58827: toille ja laitoksille ~iheutuu arvonlisäverost~          Opetusministeriön mielestä kuntien rakennus-
58828: hankintaneutraliteetttongelma samasta syysta          hankkeista maksettavat arvonlisäverot ovat
58829: kuin kunnallishallinnossa. Ongelman ratkaisu          kunnille todellinen kustannus. Se, miten nämä
58830: on sen sijaan ollut mahdollista tot~uttaa ~ksi~­      verot verolainsäädännön mukaisesti yksittäisistä
58831: kertaisempana siten, että valtion vtrastot Ja lat-    hankkeista asianomaisille kunnille aiheutuneista
58832: tokset eivät maksa hankintoihinsa sisältyvää ar-      kustannuksista riippumattomasti lopulta koh-
58833: vonlisäveroa omilta momenteiltaan, vaan käyt-         deunetaan kuntakentän sisällä, on valtionosuus-
58834: tävät valtion talousarviossa valtiovarainministe-     järjestelmästä erillinen kysymys.
58835: riön hallinnonalan momentille merkittyä määrä-
58836: rahaa. Tämä menettely estää hankintaneutrali-
58837: teettiongelman syntymisen. Arvonlisäv~~?a ei          4.4. Kauppa- ja teollisuusministeriön lausunto
58838: tarvitse hyvittää .~i~ast?ille, koska n~ et~~t ol_e      Kauppa- ja teollisuusministeriö on esittänyt
58839: sitä maksaneet. Lnom et ole tarvetta mmkaanlat-       26.4.1995 päivätyssä lausunnossaan, että myön-
58840: sille takaisinperintämenettelyille. Arvonlisävero     nettäessä harkinnanvaraisia valtionapuja inves-
58841: jää suoraan rasittamaan yaltion taloutta -.eikä       tointihankkeisiin hyväksyttävinä kustannuksina
58842: siis siirry muiden sektoretden ma~~e~tavakst k~­      tulee käyttää kustannuksia, joiden toteutu~inen
58843: ten kunnallishallinnossa tapahtmst tlman takat-       yksittäisen investointihankkeen osalta votdaan
58844: sinperintämenettelyä.                                 jälkeenpäin täsmällisesti selvittää. Kuntien _ja
58845:     Edellä olevalla perusteella valtiovarainminis-    kuntayhtymien arvonlisäverojärjestelmä potk-
58846: teriö katsoo että investointihankkeiden toteut-       keaa tavanomaisesta arvonlisäverojärjestelmäs-
58847: tamiseen liittyvää arvonlisäveroa tulisi pitää        tä. Tässä järjestelmässä kunnan valtiolle takaisin
58848: kuntien kuin myös niiden yksiköiden ja yksittäis-     maksettava määrä ei ole sama kuin kunnan pa-
58849: ten investointien todellisina kustannuksina. Se,      lautuksena saama määrä. Arvonlisäveron hy-
58850: maksetaanko niihin valtionapua vai ei, riippuu        väksyminen toteutuneiksi kustannuksiksijo~tai­
58851: asianomaista tukea koskevista säännöksistä,           si näin ollen investointiavustuksen maksamtseen
58852: määräyksistä ja määrärahan käyttöperusteista.         yksittäisen investointihankkeen todellisia kus-
58853:     Valtionapuja koskevista säännöksistä ja mä~­      tannuksia suurempien kustannusten perusteella.
58854: räyksistä ei suoraan selviä?. tulisiko valtio~~pu~a       Kauppa- ja teollisuusministeriön os~lta kysy-
58855: maksaa arvonlisäverollisnn kustannuksnn Ja            mys arvonlisäveron vaikutusten huomwon ot~~­
58856: asiaa on harkittava järjestelmän tavoitteiden ja      misesta investointihankkeiden hyväksyttävun
58857: tarkoitusten kautta.                                  kustannuksiin tulee esille pääasiassa myönnettä-
58858:     Tällä hetkellä käytäntö nyt kysymyksessä ole-     essä yritystuesta annetun lain (11 ~6/93) ~ukaisi!l
58859: vassa asiassa on eri hallinnonaloilla kirjava. Ta-    tukia investointeihin. Kauppa- Ja teolhsuusmt-
58860: voitteena tulisi tietysti olla yhdenmukainen käy-     nisteriö on antanut 31.5.1994 ohjeet KTM yritys-
58861: täntö. Tarvittaessa tulisi säännöksiä ja määräyk-     palvelun piiri- ja paikall~stoimistoil~e arvon~isä­
58862: siä ja määrärahan perusteluja selventää.              veron vaikutusten huomwon ottamtsesta yntys-
58863:                                                       tuesta annetun lain mukaisia avustuksia myön-
58864:                                                       nettäessä. Näiden ohjeiden mukaan po. laissa
58865: 4.3. Opetusministeriön lausunto                       tarkoitetut tuettuleemääritellä sen hankintahin-
58866:                                                       nan perusteella, joka lopullisesti jää yrityksen
58867:    Opetusministeriö on esittänyt 11.4.1995 päi-       kustannettavaksi. Tuen myöntämisen ja maksa-
58868: vätyssä lausunnossaan, että valtionosuudet ja -       misen perusteena käytetään siten hintaa, joka ei
58869: avustukset myönnetään ministeriön hallinnon-          sisällä arvonlisäveroa.
58870: alalla opetus- ja kulttuuritoimen r~hoituk~_esta          Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-
58871: annetun lain (705/92) säännösten noJalla. Nnden       alalla merkittävässä määrin investointeihin koh-
58872: mukaan valtionosuus perustuu pääasiassa las-          distuvaa tukea myöntävä teknologian kehittä-
58873: kennallisiin yksikköhintoihin. Opetusministeriö       miskeskus (TEKES) käyttää avustusten perus-
58874: on katsonut, että mainitun lain 26 §:n 1 momen-       teena arvonlisäverottomia hintoja.
58875: tin arvioidut kokonaiskustannukset, 27 §:n 2
58876: momentissa tarkoitetut arvioidut kustannukset
58877: sekä 29 §:n yksikköhinnat ja toteutuneiden ra-        4.5. Sosiaali- ja terveysministeriön lausunto
58878: kennushankkeiden keskimääräiset kustannukset
58879: pitävät sisällään myö_s välilli~:t verot, ~i~aisem­      Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt
58880: min liikevaihtoveron Ja nykyaan arvonltsaveron.       20.4.1995 päivätyssä lausunnossaan, että sosiaa-
58881:          9.3. Lausunto arvonlisäveron vaikutuksesta kuntien investointihankkeiden hyväksyttäviin        125
58882:                                              kustannuksiin
58883: Ii- ja terveydenhuollon valtionosuuslainsäädän-         apuhanketta koskevissa erityissäännöksissä tai
58884: töä ei ole arvonlisäverolain voimaantulon yhtey-        -määräyksissä säädettyä tai määrättyä taikka
58885: dessä miltään osin muutettu. Aikaisemmin oli            muutoin vahvistettua tällaisen hankkeen valtion-
58886: lähdetty siitä, että arvonlisäverolliset kustannuk-     avun enimmäismäärää. Valtionapu ei kuiten-
58887: set otetaan huomioon niin hankkeita vahvistetta-        kaan saa ylittää 90 prosenttia hyväksyttävistä
58888: essa kuin valtionosuuspäätöksiä tehtäessä. Val-         kustannuksista. Työllisyysmäärärahoista myön-
58889: tionosuutta maksetaan siten edelleen hankkei-           netty valtionapu otetaan huomioon erityissään-
58890: den kokonaiskustannuksiin. Niihin sisältyy              nösten perusteella myönnettävän valtionavun
58891: 1.6.1994 lukien liikevaihtoveron korvanneesta           vähennyksenä.
58892: arvonlisäverosta aiheutuvat kustannukset. Ar-              Hankkeisiin, jotka toteutetaan vaikeimmilla
58893: vonlisäverojärjestelmään sisältyvää kuntien             työttömyysalueilla, voidaan sen lisäksi, mitä 1
58894: maksamien verojen palautusta ei oteta huo-              momentissa on säädetty, osoittaa ylimääräistä
58895: mioon.                                                  valtionapua enintään 20 prosenttia valtionavun
58896:     Sosiaali- ja terveysministeriössä on asiaa myö-     perusteeksi hyväksyttävistä kustannuksista.
58897: hemmin käsiteltäessä otettu huomioon ne mm.             Hankkeeseen tulevan valtion rahoituksen yhteis-
58898: työministeriön 20.2.1995 antamassa lausunnossa          määrä ei kuitenkaan saa ylittää 90 prosenttia
58899: mainitut näkökohdat, jotka liittyvät arvonlisä-         hyväksyttävistä kustannuksista. Ylimääräistä
58900: veroa vastaavan määrän palautuksiin kunnille            valtionapua ei oteta huomioon mahdollisesti
58901: sekä palautusten takaisinperintään kunnilta. Mi-        myönnettävän muun valtionavun vähennykse-
58902: nisteriössä on tiedetty, ettei palautusten takaisin-    nä.
58903: perintää voida tarkasti kohdentaa yksittäisiin             Jos valtionavun enimmäismäärästä ei ole an-
58904: hankkeisiin. Kokonaisuutena on kuitenkin kat-           nettu 1 momentissa tarkoitettuja erityissäännök-
58905: sottu, että valtionosuusjärjestelmän näkökul-           siä tai -määräyksiä, työllisyysmäärärahoista
58906:  masta on tarkoituksenmukaisinta ottaa huo-             myönnettävä valtionapu yhdessä muun valtion-
58907:  mioon hankkeiden arvonlisäverolliset kustan-           avun kanssa ei saa ylittää 75 prosenttia hankkeen
58908:  nukset. Tällöin uudistuksen vaikutukset valtion        hyväksyttävistä kustannuksista."
58909: ja kuntien väliseen kustannustenjakoon saadaan
58910:  pidettyä suhteellisen vähäisinä.
58911:     Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen          5.2. Työllisyyslain esityöt
58912:  mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtion-
58913:  osuusjärjestelmässä on nykyisin sovellettavan             Hallituksen esityksestä eduskunnalle työlli-
58914:  menettelyn mukaisesti ainakin toistaiseksi perus-      syyslaiksi (HE n:o 94/1986 vp.) ei ilmene, millä
58915:  teltua käyttää valtionosuuden maksatuksen pe-          tavoin lain 14 §:ssä tarkoitetut valtionapuhank-
58916:  rusteena arvonlisäverollisia hintoja. Mahdolli-        keen hyväksyttävät kustannukset tarkemmin
58917:  nen siirtyminen arvonlisäverottorniin kustan-          määräytyvät. Lainsäädäntötyöt ovat arvonlisä-
58918:  nuksiin, kuten valtion rakentamishankkeissa on         veron suhteen avoimet tältä osin.
58919:  tarkoitus tehdä, tulisi toteuttaa vasta perusteelli-
58920:  sen selvityksen yhteydessä.
58921:                                                         5.3. Arvonlisäverojärjestelmä
58922: 
58923: 5. SÄÄNNÖKSISTÄ                                            Arvonlisäveronlain (1501/93) 130 §:n mukaan
58924:                                                         kunnalla on oikeus saada palautuksena hankin-
58925:                                                         taan sisältyvä 10 luvussa tarkoitettu vero, josta ei
58926: 5.1. Työllisyyslaki                                     saa tehdä vähennystä tai josta ei saa 131 §:ssä
58927:                                                         tarkoitettua palautusta. Sanotut arvonlisävero-
58928:       Työllisyyslain (275/87) 14 §kuuluu seuraavas-     jen palautukset peritään kunnilta takaisin val-
58929: ti.                                                     tiolle sen mukaan kuin siitä annetussa laissa (79/
58930:    "14 §. Valtionavun määrä. Työllisyysmäärära-         94) säädetään.
58931: hoista myönnettävä valtionapu rakentamista,
58932: kunnossapitoa, perusparannusta, laajentamista,
58933: rakenteellisesti uudelleen järjestämistä tai muuta      5.4. Arvonlisäverosäännösten esityöt
58934: investointia koskevaan hankkeeseen ei saa yh-
58935: dessä samaan kohteeseen suoritettavan muun                Hallituksen esityksessä arvonlisäverolaiksi
58936: valtionavun kanssa ylittää asianomaista valtion-        (HE n:o 88/1993 vp.) ja esityksessä laiksi arvonli-
58937: 126                 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
58938: 
58939: säveron palautusten takaisinperinnästä kunnilta       nähdäkseni kiinnitettävä erityisesti huomiota
58940: (HE N:o 244/1993 vp.) on käsitelty arvonlisäve-       edellä kohdassa 5.4 selostettuun järjestelyyn ja
58941: ron palauttamista kunnille ja niiden perimistä        sen perusteisiin. Kysymys on lähinnä siitä, vai-
58942: takaisin valtiolle.                                   kuttaako arvonlisäverojen palautusten perimi-
58943:    Esityksissä todetaan, että kunnilla on oikeus      nen takaisin valtiolle niin, että arvonlisävero sen
58944: saada takaisin verotonta toimintaa varten tehtyi-     johdosta voidaan lukea yksittäisten investointi-
58945: hin hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot Pa-        hankkeiden hyväksyttäviin kustannuksiin. Eril-
58946: lautusoikeuden ja siihen liittyvän takaisinperi-      lislain perustelut ja tarkoitus ovat avoimet tässä
58947: misjärjestelmän avulla ratkaistaan kunnan itse        kohden. Eri viranomaiset ovat arvioineet asiaa
58948: tuottamien ja ostamien palvelujen välinen kilpai-     eri tavoin.
58949: luneutraalisuusongelma. Arvonlisäveron vaiku-
58950: tus hankintamuodon valintaan itse tuotetun tai
58951: ostetun palvelun välillä poistetaan palauttamaHa      6.2. Johtopäätökset
58952: kunnille niiden muista kuin liiketoimintaan liit-
58953: tyvistä tavara- ja palveluhankinnoista maksama           Arvonlisäveron sisällyttäminen kuntien val-
58954: arvonlisävero. Kuntien harjoittamaa verollista        tionapumenoihin on sekä valtion että kuntien
58955: liiketoimintaa varten hankitut tuotantopanokset       kannalta taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti
58956: ovat normaaliin tapaan vähennyskelpoisia.             merkittävä seikka. Siihen liittyvien viime kädessä
58957:    Hyvitysmalliin liittyvän takaisinperimisjärjes-    eri hallinnonalojen erityislakeihin, säännöksiin
58958: telmän johdosta veron palauttamisesta ei muo-         ja määrärahan käyttöperusteisiin perustuvien
58959: dostu valtiolle lopullista menoa. Kunnilta peri-      ongelmien ratkaisemiseen ei säännösten avoi-
58960: tään yhteisesti valtiolle määrä, joka vastaisi val-   muuden johdosta näytä olevan yhtä ainoaa sel-
58961: tion kunnille yhteensä palaottaman arvonlisäve-       vää ja kiistatonta oikeusperustetta, vaan vastaus
58962: ron määrää.                                           kysymykseen jää tulkinnanvaraiseksi. Valtion-
58963:                                                       apuja koskevista, osittain eri tavoin rakennetuis-
58964:                                                       ta säännöksistä ja määräyksistä ei suoranaisesti
58965: 6. RATKAISU                                           selviä, tulisiko valtionapuja maksaa myös arvon-
58966:                                                       lisäveron osalta. Tiedossani ei myöskään ole, että
58967: Totean asiassa seuraavaa.                             asiasta olisi sellaista tuomioistuinkäytäntöä, jon-
58968:                                                       ka nojaan tulkinta voitaisiin perustaa. Asiaa jou-
58969: 6.1. Asian arviointia                                 dutaan harkitsemaanjärjestelmän tavoitteiden ja
58970:                                                       tarkoitusten kannalta. Tämä taas on keskeisesti
58971:    Työministeriö on pyytänyt oikeuskanslerilta        poliittinen ratkaisu.
58972: lausuntoa arvonlisäveron vaikutuksesta työlli-           Eri hallinnonalojen viranomaiset ovat omista
58973: syyslain 14 §:n mukaisesti kuntien investointi-       perusteistaan lähtien tulkinnanvaraisessa tilan-
58974: hankkeiden valtionapumenoihin hyväksyttäviin          teessa päätyneet omaksumaansa käytäntöön.
58975: kustannuksiin. Työllisyyslain säännöksistäja sen      Mielestäni on kuitenkin selvää, ettei erilaisten
58976: esitöistä asiaan ei ole saatavissa vastausta, vaan    tulkintojen noudattaminen puheena olevan kal-
58977: ne ovat avoimet tältä osin. Työllisyyslain 14 §on     taisissa tilanteissa ole tyydyttävää, mikäli inves-
58978: oikeudellisesti lähinnä kattosäännös, jossa mää-      tointihankkeiden osalta voimassa olevien sään-
58979: ritellään valtionavun enimmäismäärät tilanteis-       nösten mukaan on tarkoitus ottaa huomioon
58980: sa,joissa sitä maksetaan työllisyysmäärärahoista      hankkeiden välittömät kustannukset. Tavoittee-
58981: yhdessä muun valtionavun kanssa. Se, makse-           na tulisi olla uuteen arvonlisäverojärjestelmään
58982: taanko investointihankkeisiin valtionapua, riip-      soveltuva yhdenmukainen käytäntö.
58983: puu kutakin erillistä tukea koskevista erityis-          Valtiovarainministeriön lausunnosta ilmene-
58984: säännöksistä ja -määräyksistä tai määrärahojen        vää tulkintatapaa, jonka mukaan investointi-
58985: kä yttöperusteista.                                   hankkeiden toteuttamiseen liittyvää arvonlisäve-
58986:    Yleisellä tasolla voitaneen työministeriön kä-     roa tulisi käsitellä kuntien ja niiden yksiköiden ja
58987: sitykseen yhtyen katsoa, että säännöksessä tar-       yksittäisten investointien todellisina kustannuk-
58988: koitetaan hyväksyttävillä kustannuksilla lopulli-     sina, voidaan nähdäkseni pitää asiassa lähtökoh-
58989: sesti toteutuneita kustannuksia. Siitä, mitkä hy-     tana.
58990: väksyttävät kustannukset viime kädessä ovat,             Mikäli yhtenäistä ratkaisulinjaa ei voitaisi ra-
58991: päättää asianomainen valtionapuviranomainen.          kentaa valtiovarainministeriön lausunnon poh-
58992:    Ratkaisua arvonlisäveron osalta etsittäessä on     jalta, tulisi asia ottaa esille esim. talousarvioesi-
58993:                           9.4. Todistajan noutamisesta ja säilössä pitämisestä                         127
58994: 
58995: tyksen valmistelun yhteydessä, jolloin arvonlisä-         Kirjoituksen johdosta oikeuskansleri on kat-
58996: verolaissa omaksuttujärjestelmä voitaisiin myös        sonut aiheelliseksi selvittää, olivatko todistajan
58997: säädöstasolla yhteensovittaa valtionapujärjestel-      vapauden menetykseen vaikuttaneet virkamie-
58998: män kanssa.                                            het menetelleet asianmukaisesti.
58999: 
59000: 
59001: 6.3. Lopputoimet                                       2 TAPAHTUMATIETOJA
59002: 
59003:    Edellä esitetyssä tarkoituksessa lähetänjäljen-         Oikeuskanslerinviraston pyynnöstä Helsingin
59004: nökset tästä työministeriölle osoitetusta lausun-      ensimmäinen kaupunginviskaali Jorma Uski on
59005: nosta myös sisäasiainministeriölle, valtiovarain-      23.3.1995 päivätyllä kirjeellään toimittanut tän-
59006: ministeriölle, opetusministeriölle, kauppa- ja te-     ne selvitystä. Siihen sisältyy muun muassa jutus-
59007: ollisuusministeriölle sekä sosiaali- ja terveysmi-     sa syyttäjänä toimineen kaupunginviskaali Harri
59008: nisteriölle asianmukaisiin toimenpiteisiin ryhty-      Tiesmaan 21.3.1995 päivätty selvitys ja Helsingin
59009: mistä varten.                                          käräjäoikeuden pöytäkirja kysymyksessä olevan
59010:    Jäljennöksen siitä lähetän tiedoksi myös Suo-       asian käsittelystä (R 94/4677).
59011: men Kuntaliitolle.                                         Asiakirjoista käy ilmi, että lehtikirjoituksessa
59012:                                                        mainittu todistaja oli havainnut, kun kaksi hen-
59013:                                                        kilöä oli yrittänyt murtautua elintarvikeliikkee-
59014:    Valtioneuvosto on 14.9.1995 antanut päätök-         seen ikkunan rikkomalla. Todistajan toiminnan
59015: sen (1122/95) valtionavustuksia koskevien yleis-       ansiosta poliisi oli pian tapahtuman jälkeen ta-
59016: määräysten muuttamisesta.                              voittanut rikoksesta epäillyt henkilöt tapahtu-
59017:    Sen 10 a §:n mukaan valtionapuun oikeutta-          mapaikan läheisyydestä. He olivat poliisin suo-
59018: vien kustannusten määrää harkittaessa ei kun-          rittamissa kuulusteluissa kiistäneet osuutensa
59019: nan, kuntayhtymän ja Ahvenanmaan maakun-               asiaan. Todistaja oli esitutkinnassa tunnistanut
59020: nan osalta oteta vähennyksenä huomioon avus-           murtautujat.
59021: tettavaan hankkeeseen tai muuhun toimenpitee-              Syyttäjä, Helsingin kaupunginviskaali Harri
59022: seen kohdistuvaa osuutta arvonlisäverolain             Tiesmaa oli nostanut vastaajia vastaan syytteen
59023: (1501193) 130 §:ssä tarkoitetusta arvonlisäveron       varkauden yrityksestä. Jutun ensimmäisessä kä-
59024: palautuksesta, joka peritään kunnilta takaisin         sittelyssä Helsingin käräjäoikeudessa syyttäjä oli
59025: valtiolle sen mukaan kuin siitä erikseen sääde-        esittänyt rangaistusvaatimuksensa ja vastaajat
59026: tään.                                                  olivat kiistäneet syytteen. Oikeudenkäyntiin
59027:    Päätös on tullut voimaan 1 päivänä lokakuuta        haastettu mainittu todistaja ei ollut saapunut
59028: 1995.                                                  paikalle. Tuomioistuin, jonka puheenjohtajana
59029:                                                        oli toiminut notaari Jaakko Korvenkontio, oli
59030:                                                        lykännyt asian käsittelyn noin kahden kuukau-
59031:                                                        den kuluttua pidettävään istuntoon. Vastaajat
59032: 9.4. Todistajan noutamisesta ja säilössä               oli määrätty tulemaan henkilökohtaisesti tuo-
59033:      pitämisestä                                       hankin käsittelyyn. Todistaja oli syyttäjän vaati-
59034:                                                        muksesta määrätty tuotavaksi jatkokäsittelyyn.
59035:                Oikeuskansleri Jorma S. Aallon päätös       Toiseen istuntoon todistajaa ei ollut tavoitet-
59036:         10.8.1995, dnro 21/62/95                       tu, joten käräjäoikeus, jonka puheenjohtajana
59037:                                                        oli toiminut notaari Jukka Laitinen, oli lykännyt
59038:                                                        asian käsittelyn runsaan kuukauden kuluttua pi-
59039:  1 ASIAN VIREILLETULO                                  dettävään istuntoon. Vastaajat oli taas velvoitet-
59040:                                                        tu saapumaan paikalle ja kaupunginviskaali
59041:    Suomen Kuvalehden 3.3.1995 ilmestyneessä            Harri Tiesmaan pyynnöstä todistaja oli määrätty
59042: numerossa julkaistussa kirjoituksessa "Elämää          tuotavaksi.
59043: oikeusvaltiossa" on kerrottu todistajan noutami-           Kolmanteen käsittelyyn poliisit olivat tuoneet
59044: sesta rikosasian oikeudenkäyntiin Helsingin kä-        todistajan. Hänet oli otettu kiinni edellisen päi-
59045: räjäoikeuteen 27.2.1995. Rikoksen selvittämi-          vän aamupäivänä. Todistaja oli oikeudenkäyn-
59046: seen aktiivisesti osallistunut todistaja oli joutu-    nissä kertonut, ettei hänellä ollut ollut laillista
59047: nut viettämään lähes vuorokauden poliisin säily-       syytä poissaoloonsajutun ensimmäisestä käsitte-
59048: tystil oissa.                                          lystä. Hän oli muistanut jutun käsittelypäivän
59049: 128                  9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
59050: 
59051: väärin. Hän oli yrittänyt tavoittaa syyttäjää pu-     hon merkitään tiedot tuotavasta, käsiteltävästä
59052: helimitse ilmoittaakseen asiasta. Todistaja oli oi-   asiasta, käsittelyajasta ja käsittelypaikasta. Ties-
59053: keudenkäynnissä tunnistanut vastaajat murtau-         maan mielestä syyttäjän on yksittäistapauksessa
59054: tujiksi. Todistajan kertomuksen perusteella kä-       mahdotonta ottaa kantaa siihen, kuinka monta
59055: räjäoikeus oli tuominnut vastaajat varkauden          tuntia kiinniotettua henkilöä voidaan pitää säi-
59056: yrityksestä sakkorangaistuksiin. Käräjäoikeus ei      lössä ennen oikeudenkäyntiä. Tähän vaikuttavat
59057: ollut tuominnut todistajaa esteettömästä poissa-      henkilön tavoitettavuus ja yhteistyöhalu. Ne
59058: olasta rangaistukseen, vaan oli katsonut, että        ovat noutomääräystä täytäntöönpanevan viran-
59059: todistajan kiinniottaminen ja tuominen oikeu-         omaisen todettavissa. Tämän vuoksi Tiesmaa ei
59060: denkäyntitilaisuuteen oli ollut hänelle riittävä      ollut tässä tapauksessa eikä muutenkaan antanut
59061: seuraamus.                                            poliisille säilössäpitoaikaa koskevia ohjeita.
59062:    Kaupunginviskaali Harri Tiesmaa on                    Poliisi on usein yhteydessä syyttäjään niissä
59063: 21.3.1995 päivätyssä selvityksessään kertonut,        tapauksissa, joissa kiinniottamisen tarkoituksen-
59064: ettei hän eikä hänen sihteerinsä muista, että hä-     mukaisuudesta syntyy epäselvyyttä. Syyttäjällä
59065: nelle olisi jätetty asiassa soittopyyntö. Tiesmaan    on tapauskohtaisesti mahdollisuus poliisin tie-
59066: tapoihin kuuluu vastata soittopyyntöihin.             dustelun johdosta harkita kiinniotetun vapaaksi
59067:                                                       päästämistä. Syyttäjän on voitava luottaa siihen,
59068:                                                       että poliisi virkatoiminnassaan noudattaa lakia,
59069: 3 HANKITTU SELVITYS                                   tarkoituksenmukaisuusperiaatetta ja vähimmän
59070:                                                       haitan periaatetta.
59071: 3.1 Selvityspyyntö
59072: 
59073:    Olen 31.3.1995 päivätyillä kirjeilläni pyytänyt    3.3 Käräjäoikeuden puheenjohtajien selvitykset
59074: Helsingin kaupunginviskaalia Harri Tiesmaata,
59075: Helsingin käräjäoikeuden laamannia ja Helsin-             Varatuomari Jaakko Korvenkontio on
59076: gin poliisikomentajaa toimittamaan minulle sel-       5.5.1995 päivätyssä selvityksessään kertonut,
59077: vitystä todistajan noudon johdosta.                   että hän oli käräjäoikeuden notaarina toiminut
59078:                                                       puheenjohtajana tämänjutun ensimmäisessä kä-
59079:                                                       sittelyssä. Syyttäjä oli tuolloin pyytänyt oikeu-
59080: 3.2 Syyttäjän selvitys                                denkäyntiin haastetun, mutta saapumatta jää-
59081:                                                       neen todistajan määräämistä tuotavaksi jutun
59082:    Kaupunginviskaali Harri Tiesmaa on                 seuraavaan käsittelyyn. Korvenkontio oli mää-
59083: 26.4.1995 päivätyssä selvityksessään todennut,        rännyt todistajan noudettavaksi, koska syyttäjä
59084: että syyttäjän esittämästä noutopyynnöstä huoli-      ja haastemies olivat ilmoittaneet hänen kysy-
59085: matta tuomioistuin voi määrätä todistajan tule-       myksensäjohdosta, ettei todistaja ollut ilmoitta-
59086: maan jatkokäsittelyyn sakon uhalla. Tuomiois-         nut heille syytä poissaoloonsa.
59087: tuin voi myös määrätä todistajan noudettavaksi,           Vastaajat olivat kiistäneet syytteen. Syyttäjän
59088: vaikkei syyttäjä esittäisi vaatimuksia todistajan     tarkoituksena oli ollut todistajaa kuulustelemal-
59089: poissaolon johdosta. Todistajan tuominen oi-          la näyttää syytteensä toteen. Jutun ratkaisemi-
59090: keuteen ilman, että häntä on ensin sakon uhalla       nen oli ollut mahdollista vain siten, että vastaajat
59091: kehotettu saapumaan jatkokäsittelyyn, on ta-          ja todistaja olivat yhtäaikaa tuomioistuinkäsitte-
59092: vanomainen oikeuskäytännössä omaksuttu me-            lyssä. Kun vastaajat oli täytynyt määrätä saapu-
59093: nettely. Näin oikeudenkäynti saadaan nopeam-          maan henkilökohtaisesti myös jutun toiseen kä-
59094: min päätökseen. Asioiden nopea käsittely on           sittelyyn, Korvenkontio oli katsonut, että heidän
59095: yleisen edun ja asianomistajan oikeusturvan mu-       oikeussuojansa vuoksi todistaja oli ollut aihetta
59096: kaista.                                               määrätä tuotavaksi jutun toiseen käsittelyyn.
59097:    Jos todistaja ennen oikeudenkäyntiä esittää            Lehtikirjoituksen mukaan todistaja oli seu-
59098: syyttäjälle hyväksyttävän syyn poissaololleen,        raavana aamuna kiirehtinyt soittamaan syyttä-
59099: syyttäjä voi luopua todistajan kuulemisesta tai       jälle pahoitellakseen tapahtunutta ja luvannut
59100: esittää tuomioistuimelle, että todistaja veivoite-    olla seuraavassa istunnossa. Todistaja ei kuiten-
59101: taan sakon uhalla saapumaanjutunjatkokäsitte-         kaan ollut ollut lupauksensa mukaisesti jutun
59102: lyyn.                                                 toisessa käsittelyssä. Mikäli todistaja olisi otta-
59103:    Tuomioistuimen välipäätöksen perusteella           nut yhteyttä tuomioistuimeen tai kaupunginvis-
59104: syyttäjä täyttää etsintäkuulutuslomakkeen, jo-        kaalinvirastoon ja ilmoittanut erehtyneensä kä-
59105:                             9.4. Todistajan noutamisesta ja säilössä pitämisestä                          129
59106: 
59107: sittelypäivästä tai esittänyt muun hyväksyttävän         distaja oli ihmetellyt asiaa ja kertonut, että hän
59108: syyn, olisi normaalikäytännön mukaisesti todis-          oli muistanut oikeudenkäyntipäivämäärän vää-
59109: tajalle ilmoitettu uusi käsittelypäivä eikä määrä-       rin. Todistaja oli ilmoittanut jättäneensä syyttä-
59110: ystä oikeuteen tuomisesta olisi pantu täytäntöön.        jälle soittopyynnön ensimmäisen istunnon jäl-
59111:     Lakimies Jukka Laitinen on 10.4.1995 päivä-          keen, mutta syyttäjä ei ollut ottanut häneen yh-
59112: tyssä selvityksessään kertonut, että hän oli kärä-       teyttä.
59113: jäoikeuden notaarina toiminut puheenjohtajana               Aaltonen ja Koivala olivat tuoneet todistajan
59114: jutun toisessa käsittelyssä. Laitinen on katsonut,       poliisivankilaan odottamaan oikeudenkäyntiä.
59115: ettei ollut mitään näyttöä siitä, että todistaja olisi   He olivat toimineet tuomioistuimen määräyksen
59116: ollut yhteydessä syyttäjään tai käräjäoikeuteen          mukaisesti ja pitäneet selvänä, että tuomioistuin
59117: ensimmäisen poissaolonsa johdosta. Siten ei ol-          oli ensin muilla keinoilla yrittänyt saada todista-
59118: lut ollut mitään aihetta olettaa, että todistaja olisi   janoikeudenkäyntiin ja vasta viimeisenä keinona
59119: saapunut oma-aloitteisesti tai sakon uhalla asian        määrännyt hänet tuotavaksi. Aaltosella ja Kui-
59120: kolmanteen käsittelyyn. Asian käsittely olijutun         valaila ei ollut ollut todistajasta muita tietoja
59121: toisen käsittelyn aikaan jo venynyt kohtuutto-           kuin etsintäkuulutusrekisterin tiedot. Niiden tie-
59122: man pitkään Helsingin käräjäoikeudessa vireillä          tojen perusteella he olivat olettaneet, että todista-
59123: olleiden asioiden lukumäärän johdosta. Laitinen          ja joko oli erittäin vaikeasti tavoitettavissa tai
59124: on lisäksi esittänyt selvityksessään samoja perus-       pakoili oikeudenkäyntiä. Aaltonen ja Koivala
59125:  teita kuin Korvenkontiokin.                             olivat olettaneet, että tuomioistuimella oli ollut
59126:                                                          lainkohdassa edellytettyä aihetta määrätä todis-
59127:                                                          taja tuotavaksi oikeudenkäyntiin.
59128: 3.4 Poliisimiesten selvitykset                              Koivala on selvityksessään vielä todennut,
59129:                                                          että tuomioistuin tuntee käsiteltävänään olevat
59130:    Helsingin poliisimestari Paavo Koskela on             asiat. Tuomioistuimen tulisi turvautua poliisin
59131: 8.5.1995 päivätyllä kirjeellään toimittanut mi-          suorittamaan noutoon vasta sitten, jos todistaja
59132: nulle selvitykset kiinnioton suorittaneilta van-         ei selvästikään ole halukas todistamaan. Tuomi-
59133: hemmilta konstaapeleilta Arto Aaltoselta ja Petri        oistuimella on vastuu siitä, kenet se määrä tuota-
59134: Kuivalalta, säilöönoton toteuttaneelta vanhem-           vaksi ja kenet se haastattaa saapumaan sakon
59135: malta rikoskonstaapelilta Pekka Ketolalta, säi-          uhalla. Poliisipartiot eivät pääkaupunkiseudulla
59136: löönottomääräyksen antaneelta rikoskomisa-               useimmiten tiedä, minkälaisesta asiasta on kysy-
59137: riolta Harri Pulkkiselta ja virka-apuasioista vas-       mys, kun noudettavia on päivässä tusinoittain.
59138: taavalta komisariolta Taisto Tammelta.                   Puheena olevassa asiassa Koivala ja Aaltonen
59139:                                                          olisivat voineet jättää todistajan noutamatta ja
59140:                                                          pyytää häntä menemään oikeudenkäyntiin, jos
59141: 3.5 Kiinniottajien selvitykset                           he olisivat tunteneet hänet etukäteen luotetta-
59142:                                                          vaksi kansalaiseksi.
59143:    Vanhemmat konstaapelit Arto Aaltonen ja
59144: Petri Koivala ovat selvityksissään kertoneet, että
59145: heidän tehtävänään oli ollut 26.2.1995 etsintä-          3.6 Säilöönottajan selvitys
59146: koulutettujen tavoittaminen. Puheena oleva to-
59147: distaja oli ollut etsintäkoulutettujen joukossa.            Vanhempi konstaapeli Pekka Ketola oli otta-
59148: Hänet oli ollut määrä tuoda seuraavana päivänä           nut todistajan vastaan poliisiasemalla kello
59149: pidettävään käräjäoikeuden istuntoon. Koivala            11.00. Kiinniottajat eivät olleet tuolloin enää ol-
59150: oli etsintäkoulutusrekisteristä tarkistanut, että        leet paikalla. Ketola oli hieman ihmetellyt nou-
59151: todistaja oli ollut etsintäkuulutettuna jo jutun         don aikaista ajankohtaa ja keskustellut todista-
59152: edelliseen käsittelyyn, mutta tuolloin häntä ei          jan kanssa. Todistaja oli kertonut olleensa yhtey-
59153: ollut tavoitettu.                                        dessä syyttäjään ja ymmärtäneensä, että häneen
59154:    Aaltonen ja Koivala olivat tavanneet todista-         olisi otettu yhteyttä ennen seuraavaa oikeuden-
59155: jan hänen kotoaan. He olivat kertoneet hänelle,          käyntiä. Sellaista yhteydenottoa ei ollut tapahtu-
59156: että koska hän ei ollut aiemmin mennyt oikeuden          nut. Todistaja oli ilmoittanut, että hän halusi
59157: istuntoon, tuomioistuin oli määrännyt hänet sin-         mennä vapaaehtoisesti oikeudenkäyntiin. Hän
59158: ne tuotavaksi. Poliisit olivat pyytäneet todistajaa      oli ilmeisesti myös vedonnut joihinkin urheilu-
59159: mukaansa ja ilmoittaneet, että hänen piti odottaa        harjoituksiin, jotka olisivat olleet sunnuntai-ilta-
59160: oikeudenkäyntiä Pasilan poliisivankilassa. To-           na. Ketola oli pitänyt todistajan ilmoitusta us-
59161: 
59162:  17 360220P
59163: 130                 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
59164: 
59165: kottavana ja esittänyt sen harkitsemista päivys-     noutojen epäonnistumiseen on ollut syynä lyhen-
59166: tävälle tutkinnanjohtajalle, rikoskomisario Har-     tynyt säilössäpitoaika.
59167: ri Pulkkiselle. Pulkkinen oli kuitenkin määrän-
59168: nyt, että todistaja tuli ottaa säilöön. Ketola oli
59169: menetellyt noutomääräyksen ja Pulkkisen mää-         3.9 Todistajan vastine
59170: räyksen mukaisesti.
59171:                                                         Puheena oleva todistaja J.H. on oikeuskansle-
59172:                                                      rinviraston pyynnöstä antanut hankittujen selvi-
59173: 3. 7 Säilöönottomääräyksen antajan selvitys          tystenjohdosta 6.6.1995 päivätyn vastineen, jon-
59174:                                                      ka on laatinut Helsingin yleinen oikeusavustaja,
59175:    Rikoskomisario Harri Pulkkinen on selvityk-       ja 26.6.1995 päivätyn lisäselvityksen vastinee-
59176: sessään kertonut, että hänelle oli ohjeiden mukai-   seen.
59177: sesti ilmoitettu kysymyksessä olevan etsintäkuu-        J .H. on 6.6.1995 päivätyssä vastineessaan pai-
59178: lutetun henkilön noutamisesta poliisiasemalle.       nottanut sitä, että hän oli aktiivisesti ilmoittanut
59179: Etsintäkuulutuksessa ei ollut ollut mainintaa sii-   poliisille näkemästään rikoksesta ja käynyt polii-
59180: tä, kuinka varhaisessa vaiheessa ennen oikeuden      sikuulustelussa todistamassa rikoksesta. Esitut-
59181: istuntoa säilöön ottaminen sai tapahtua. Pulkki-     kintapöytäkirjaan oli merkitty hänen osoitteensa
59182: nen ei ollut saanut mitään taustatietoja asiasta     ja hänet oli voinut helposti tavoittaa muun muas-
59183: noutomääräyksen antajalta. Todistajan etsintä-       sa todistajaksi haastettaessa. Haastaminen oli
59184: kuuluttaminen oikeuteen tuomista varten on           tapahtunut puolitoista kuukautta ennen käsitte-
59185: aika harvinaista. Tämän vuoksi Pulkkinen ei ol-      lypäivää.
59186: lut voinut toimia asiassa vastoin etsintäkuulutus-      J.H:n poissaolo oikeudesta oli johtunut siitä,
59187: ta, vaan oli määrännyt todistajanotettavaksi säi-    että hän oli mieltänyt väärin oikeudenkäyntipäi-
59188: löön oikeuteen viemistä varten.                      vän. Hän oli havainnut erehdyksensä 22.11.1994,
59189:                                                      kun hänen tarkoituksensa oli ollut valmistautua
59190:                                                      seuraavan päivän käsittelyyn. Käsittely olikin
59191: 3.8 Esimiehen selvitys                               ollut jo edellisenä päivänä. J.H. oli heti soittanut
59192:                                                      haasteessa mainittuun yhteysnumeroon, mutta ei
59193:    Helsingin poliisilaitoksen eräistä virka-apua-    ollut tavoittanut syyttäjää. Hän oli yrittänyt ta-
59194: sioista vastaava komisario Taisto Tammi on sel-      voittaa syyttäjää puhelimitse vielä 23. ja
59195: vityksessään kertonut, että noutopyyntöihin teh-     24.11.1994 ja jättänyt syyttäjälle soittopyynnön.
59196: tävät merkinnät aikaisimmasta mahdollisesta          Hän oli 25.11.1994 varmistanut puhelimitse, että
59197: kiinniottoajasta ovat poikkeuksellisia, koska        soittopyyntö oli toimitettu syyttäjän pöydälle.
59198: säilössäpitomääräajat ovat lyhyitä. Myös sellai-     Sen jälkeen J.H. oli olettanut, että häneen ote-
59199: nen menettely, että noudettavaksi määrätyt hen-      taan yhteyttä seuraavan käsittelypäivän johdos-
59200: kilöt voisivat itse saapua oikeudenistuntoon, on     ta. Seuraava yhteydenotto oli tapahtunut
59201: poikkeuksellista. Yksittäistapauksissa näin on       26.2.1995, kun poliisit olivat noutaneet hänet
59202: voitu menetellä, jos noudettava on vedonnut pai-     kotoaan.
59203: naviin henkilökohtaisiin syihin ja on voitu va-         J.H:n mielestä tuomioistuin ei olisi saanut
59204: kuuttua hänen omatoimisesta saapumisestaan.          määrätä häntä noudettavaksi. Tuomioistuimella
59205: Jos noudettava tällaisessa tapauksessa kuitenkin     ja syyttäjällä ei ollut ollut mitään aihetta olettaa,
59206: jäisi saapumatta oikeuteen, olisi päätöksen teh-     että hän ei olisi saapunut seuraavaan istuntoon.
59207: neen virkamiehen menettely moitittavampaa            Se että J.H. ei ollut ollut paikalla ensimmäisessä
59208: kuin siinä tapauksessa, että noudettava on otettu    istunnossa, ei ollut ollut oikeudenkäymiskaaren
59209: säilöön ja saatettu oikeuteen.                       17 luvun 36 §:ssä tarkoitettu aihe noutoon. To-
59210:    Tammen mielestä puheena olevassa asiassa          distajan poissaolon johdosta ensimmäiseksi on
59211: todistajan säilöön ottoa, johon hän itse ei ollut    aihetta olettaa, että todistajana on jokin este,
59212: osallistunut, oli voitu pitää perusteltuna, koska    josta todistaja ei ole voinut ilmoittaa oikeudelle.
59213: todistaja oli jo toistamiseen määrätty samassa       Lainkohdassa tarkoitetun aiheen tulisi olla sel-
59214: asiassa noudettavaksi. Tammen mukaan nou-            lainen, joka liittyy todistajan vastahakoisuuteen
59215: dettavien prosessuaalinen asema otetaan huo-         saapua oikeuteen.
59216: mioon päätöstä tehtäessä. Syyttäjät ovat ajoit-         J.H:n mielestä noutomääräyksen antaneet vi-
59217: tain arvostelleet poliisin tehtäväksi annettujen     ranomaiset olivat menetelleet virheellisesti. Vir-
59218: noutojen tehottomuutta. Kokemusten mukaan            heellistä oli ollut myös se, ettei hänen soittopyyn-
59219:                            9.4. Todistajan noutamisesta ja säilössä pitämisestä                         131
59220: 
59221: 
59222: töihinsä ollut vastattu eikä hänelle ollut ilmoitet-    Lääkkeitä säilöönotetuille voivat antaa vain lää-
59223: tu lykkäyspäivästä. Myöskään J.H:n kohtelu pi-          käritja sairaanhoitajat. Kirjasto on kaikkien säi-
59224: dätettynä ei ollut ollut asianmukaista. Häntä oli       löönotettujen käytössä, kun vartijoilla on aikaa
59225: kohdeltu kuin rikoksesta epäiltyä, vaikka hän oli       päivittäisrutiinien suorittamisen jälkeen. Sun-
59226: ollut todistaja. J.H on pyytänyt, että oikeuskans-      nuntaisin säilytyskerroksessa on vain yksi henki-
59227: leri ryhtyy toimenpiteisiin viranomaisten virheel-      lö työssä.
59228: lisen menettelyn oikaisemiseksi.
59229:    J.H. on 26.6.1995 päivätyssä lisäselvityksessä
59230: kuvannut aikaisempaa tarkemmin niitä puhelin-           4RATKAISU
59231: soittoja Helsingin kaupunginviskaalinvirastoon,
59232: joilla hän oli yrittänyt tavoittaa syyttäjää. Lisäksi   Tämän asian olen tutkinut.
59233: hän on kuvannut säilytysolosuhteitaan Helsingin
59234: poliisivankilassa. Häntä oli pidetty samassa säi-       4.1 Sovellettavista säännöksistä
59235: lytyshuoneessa rauhaHornasti käyttäytyneen ri-
59236: kollisen kanssa. Vartijoiden käytös oli ollut töy-         Suomen kansalaiset on turvattu henkilökoh-
59237: keää. J.H. ei ollut saanut pitää mukanaan korva-        taisen vapauden puolesta Hallitusmuodossa ja
59238: lappustereoita eikä yskänlääkettä. Kirjojen toi-        kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, joi-
59239: mittamisessa hänelle oli viivytelty.                    hin Suomi on liittynyt.
59240:                                                            Oikeudenkäymiskaaren 17luvun 36 §:n 1 mo-
59241:                                                         mentin (1052/91) mukaan todistajaa on rangais-
59242: 3.10 Helsingin kaupunginviskaalinviraston               tava sakolla,jos todistajajää oikeudenkäynnistä
59243: lisäselvitys                                            pois ilman laillista estettä. Jos asian käsittelyä
59244:                                                         päätetään jatkaa toisessa istunnossa, tuomiois-
59245:    Helsingin ensimmäisen kaupunginviskaalin             tuimen on velvoitettava todistaja sakon uhalla
59246: sijaisena toiminut kaupunginviskaali Jarmo              saapumaan tuomioistuimeen, tai, jos aihetta on,
59247: Rautakoski on antanut 12.7.1995 päivätyn selvi-         määrättävä hänet tuotavaksi. Tuotavaksi mää-
59248: tyksen J.H:n vastinekirjoitusten johdosta. Rau-         rätty todistaja saadaan ottaa säilöön aikaisin-
59249: takosken mukaan kaupunginviskaali Harri Ties-           taan edellisenä päivänä ennen kuljetuksen aloit-
59250: maan sihteeri ei ollut enää muistanut puheena           tamista. Todistajan vapaudenmenetys tässä mo-
59251: olevia puhelinsoittoja, mutta hänen tapanaan oli        mentissa tarkoitetusta syystä ei kuljetusaikoi-
59252: ollut kirjoittaa soittopyynnöt heti tarralapulle ja     neen saa kestää kolmea päivää kauemmin.
59253: viedä ne syyttäjän pöydälle. Sihteeri oli käsityk-         Oikeusministeriön 31.10.1990 asettama työ-
59254: sensä mukaan toiminut tavanomaisen käytän-              ryhmä, jonka tehtävänä oli ollut valmistella ri-
59255: nön mukaisesti myös tässä tapauksessa. Ties-            kosasiain oikeudenkäyntimenettelyn uudista-
59256: maalla ei ollut ollut J.H:n vastineen johdosta          mista, on 19.1.1993 oikeusministerille luovute-
59257: Iisättävää aikaisempiin selvityksiinsä.                 tussa mietinnössään katsonut, että tuomioistuin
59258:                                                         voisi jatkossakin, jos aihetta on, määrätä ilman
59259:                                                         laillista estettä pois jääneen todistajan tuotavaksi
59260: 3.11 Helsingin poliisilaitokselta toimitettu            oikeudenkäyntiin toiseen istuntoon.
59261: lisäselvitys                                               Oikeuskanslerin syyttäjille antamista ohjeista
59262:                                                         ilmenee periaate, jonka mukaan viranomaisten
59263:    Helsingin poliisikomentaja Paavo Koskela on          on mahdollisimman vähän puututtava kansa-
59264: 27.7.1995 päivätyllä kirjeellään nro 557/PME/95         laisten vapauteen myös toimeenpannessaan tuo-
59265: toimittanut J.H:n vastineen johdosta lisäselvi-         mioistuimen antamaa tuomioistuimeen tuomista
59266: tyksenä vartija Jukka Sinisalon ja vartijavahti-        koskevaa määräystä. Pantaessa täytäntöön asi-
59267: mestareiden Veijo Eskelisen ja Simo Salosen sel-        anomistajaa tai todistajaa koskevaa noutomää-
59268: vitykset. Sinisalo ja Salonen eivät ole muistaneet      räystä, säilössäpitoaikaan nähden on noudatet-
59269: enää kysymyksessä olevaa tapahtumaa. Eskeli-            tava ankarampia vaatimuksia kuin syytettyjen
59270: nen on kertonut suorittaneensa J.H:lle asianmu-         kohdalla. Apulaisoikeuskansleri on eräässä yk-
59271: kaisen säilöönpanotarkastuksen. Sinisalo on             sittäistapauksessa antamassaan ratkaisussa saat-
59272: kertonut, että säilöönotetuilta otetaan korvalap-       tanut virallisen syyttäjän tietoon käsityksensä,
59273: pustereot aina pois. Ne voidaan antaa säilytysti-       ettei siinä tapauksessa vastaajan säilöön ottami-
59274: loihin vasta erityisen tarkastuksen suorittamisen       nen olisi ollut välttämätön tuomioistuimen mää-
59275: jälkeen. Tarkastus kestää yleensäjoitakin päiviä.       räämän noudon toteuttamiseksi (845/1/89).
59276: 132                  9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
59277: 
59278:    Poliisilain 12 §:n 3 momentissa (84/66) sääde-       paa. Jotta yhteiskunta voisi tehokkaasti antaa
59279: tään, että poliisi ei saa puuttua kansalaisten oi-      kansalaisilleen oikeussuojaa, myös todistajille on
59280: keuksiin enempää kuin virkatehtävän toimitta-           asetettu velvollisuuksia. Todistaja on pääsään-
59281: miseksi on tarpeen (suhteellisuusperiaate).             töisesti velvollinen saapuroaan oikeuskäsitte-
59282:    Vastaava säännös on 7.4.1995 annetussa ja            lyyn, todistamaan jutussa ja puhumaan totta.
59283: 1.10.1995 voimaan tulevassa uudessa poliisilais-        Näitä velvollisuuksia on pidetty niin tärkeinä.
59284: sa (493/95). Sen 2 §:n mukaan poliisin toimenpi-        että niiden toteutuminen on pyritty turvaamaan
59285: teet on suoritettava aiheuttamatta suurempaa            rangaistusuhkia ja pakkokeinoja koskevilla lain-
59286: vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä teh-         säännöksillä. Todistaja voidaan myös velvoittaa
59287: tävän suorittamiseksi. Toimenpiteiden on oltava         korvaamaan asianasaisille niitä oikeudenkäynti-
59288: perusteltuja suhteessa tehtävien tärkeyteen ja kii-     kustannuksia, joita hän esteettömällä poissaolol-
59289: reellisyyteen sekä tilanteen kokonaisarviointiin        laan on heille aiheuttanut.
59290: vaikuttaviin seikkoihin. Poliisi ei saa puuttua ke-        Tässä tapauksessa todistajan esteetön poissa-
59291: nenkään oikeuksiin enempää kuin tehtävän suo-           olo oli vaikuttanut siihen, että vähäistä rikosasi-
59292: rittamiseksi on tarpeen.                                aa oli jouduttu käsittelemään tuomioistuimessa
59293:                                                         kolme kertaa. Tästä oli aiheutunut vastaajille
59294:                                                         ylimääräistä vaivaa ja valtiolle kuluja. Tuomiois-
59295: 4.2 Todistajien merkityksestä                           tuimen ja syyttäjän kulujen lisäksi toisen vastaa-
59296:                                                         jan avustajalle oli maksettu valtion varoista palk-
59297:     Yhteiskunnassa oikeussuojan antaminen kan-          kiota,johon oli vaikuttanutjutun käsittelykerto-
59298: salaisille kuuluu oikeuslaitoksen tehtäviin. Oi-        jen määrä.
59299: keudenkäynneissä vaatimusten perusteina ole-
59300: vat, ratkaisun kannalta merkitykselliset seikat
59301: eivät ole läheskään aina riidattornia siten, että       4.3 Noutomääräyksen antamisen arvioiminen
59302: asianosaiset ilmoittaisivat olevansa niistä yksi-
59303: mielisiä. Tuomioistuimella itsellään on harvoin             Arvioitaessa viranomaisten menettelyä tässä
59304: viran puolesta omia havaintoja riitautetuista sei-      asiassa joudutaan vertaamaan oikeudenhoidon
59305: koista.                                                 tehokkuusvaatimuksen painoarvoa ja perustus-
59306:     Tuomioistuimessa ratkaistussa tapauksessa           laissa turvatuo kansalaisten henkilökohtaisen
59307: oli ollut riidanalaista, olivatko poliisin kiinni ot-   vapauden vaatimuksen painoarvoa keskenään.
59308: tamat henkilöt yrittäneet murtautua elintarvike-        On myös tiedostettava, että korkea todistajan-
59309: liikkeeseen. Syyttäjän mielestä olivat, mutta vas-      moraali voi perustua vain vapaaehtoisuuteen.
59310: taajat kiistivät syytteessä esitetyt tapahtumatie-      Siten pitkällä tähtäyksellä todistajien kova ja
59311: dot. Tämän riidanalaisen kysymyksen selvittä-           yksioikoinen kohtelu ei voi olla oikeusvaltion
59312: miseen oli tarvittu todistelua. Todistelu oli toteu-    etujen mukaista.
59313: tettu kuulustelemalla silminnäkijää todistajana.            Puheena olevassa asiassa Helsingin käräjäoi-
59314: Todisteluo luotettavuuden ja vastaajien oikeus-         keus olisi voinut oikeudenkäymiskaaren 17 lu-
59315: turvan kannalta oli ollut välttämätöntä, että to-       vun 36 §:n mukaan velvoittaa ensimmäisestä ja
59316: distaja ja vastaajat olivat olleet samanaikaisesti      toisesta käsittelystä poissa olleen todistajan sa-
59317: tuomioistuinkäsittelyssä läsnä.                         kon uhalla saapuroaan tuomioistuimen seuraa-
59318:     Todistetulla on keskeinen merkitys yhteiskun-       vaan istuntoon. Sakon uhka olisi ollut ensisijai-
59319: nan oikeudenkäytössä. Todistajille aiheutuu to-         nen ja lievempi keino kuin oikeudenkäyntiin tuo-
59320: distajantehtävästä usein vaivaa, eikä valtiolla         tavaksi määrääminen, jota oli käytetty ja jonka
59321: voimassa olevien säännösten mukaan ole aina             seurauksena todistajan vapauteen oli puututtu.
59322: velvollisuutta korvata sitä taloudellisesti täysi-      Suomen oikeusjärjestys pyrkii sekä perustuslain
59323: määräisesti. Todistelua koskevan lainsäädännön          että lain tasoisin säännöksin suojaamaan henki-
59324: valmisteluasiakirjoissa todistajan tehtävä on           lökohtaista vapautta.
59325: nähty kansalaisvelvollisuutena. Korkea todista-             Tuotavaksi määrääminen edellyttää, että to-
59326: janmoraali kansalaisten keskuudessa, niin että          distaja on poissa ilman laillista estettä. Tällaiseen
59327: todistajan tehtävä koetaan yhteiskunnan oikeu-          päätelmään saattaa asianhaaroista riippuen an-
59328: denhoitoa tukevaksi arvokkaaksi tehtäväksi, on          taa aihetta jo se, että estettä ei ole etukäteen
59329: oikeusvaltion kannalta ensiarvoisen tärkeä.             ilmoitettu tuomioistuimelle tai syyttäjälle. Lisäk-
59330:     Oikeudenkäytölle on perinteisesti asetettu          si tuotavaksi määräämisen edellytyksenä on, että
59331: vaatimukseksi, että se on varmaa, nopeaa ja hal-        siihen on laissa tarkoitettua aihetta. Säännös on
59332:                            9.4. Todistajan noutamisesta ja säilössä pitämisestä                         133
59333: 
59334: väljä, mutta sitä sovellettaessa on perusteltua             Syyttäjän ja poliisin välisen yhteistyön avulla
59335: ottaa lähtökohdaksi ihmisoikeusystävällinen tul-        noutomääräyksen täytäntöön panneet poliisi-
59336: kinta, jonka mukaan kansalaisten vapauteen on           miehet olisivat voineet suorittaa tilanteen koko-
59337: puututtava mahdollisimman vähän.                        naisarvioinnin ja sen perusteella soveltaa poliisi-
59338:    Tässä tapauksessa tuomioistuimella ei ollut          lain 12 §:n 3 momentista ilmenevää suhteellisuus-
59339: ollut tietoa todistajan poissaolon syystä, kun          periaatetta. Tämä suhteellisuusperiaate on otet-
59340: tuomioistuin oli harkinnut toimenpiteitä poissa-        tava huomioon erityisesti puututtaessa kansa-
59341: olon johdosta. Esitutkinta-asiakirjoista oli käy-       laisten vapauteen. Enimmäissäilössäpitoajat on
59342: nyt ilmi, että todistaja olijuttuun alunperin liitty-   tarkoitettu hankalimpia tapauksia varten eikä
59343: vällä toiminnallaan osoittanut yhteistyöhalua vi-       käytettäväksi kaikissa tapauksissa.
59344: ranomaisten kanssa kysymyksessä olevan rikok-               Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella
59345: sen selvittämiseksi. Lisäksi todistajana oli ollut      todistajan kanssa olisi voinut perustellusti yh-
59346: vakituinen osoite ja hänet oli saatu hyvissä ajoin      den kerran sopia seuraavaan oikeudenkäyntiin
59347: haastetuksi oikeudenkäyntiin.                           tulemisesta ilman, että häntä olisi tarvinnut
59348:    Helsingin käräjäoikeuden puheenjohtajina             ottaa säilöön. Kun todistajaan ei ollut saatu
59349: toimineet Jaakko Korvenkontio ja Jukka Laiti-           yhteyttä koetettaessa saada häntä ensimmäiseen
59350: nen eivät ole selvityksissään esittäneet eikä asias-    jatkokäsittelyyn, olisi sopiminen tullut kysy-
59351: sa ole muutenkaan ilmennyt sellaista syytä, jon-        mykseen kummankin noutomääräyksen yhtey-
59352: kajohdosta tässä tapauksessa olisi ollut erityistä      dessä. Poliisin antamista selvityksistä ei pyyn-
59353: aihetta määrätä todistaja tuotavaksi tuomiois-          nöstäni huolimatta käy ilmi, mihin toimenpitei-
59354: tuimeen. Tämän vuoksi katson, että noutomää-            siin ensimmäisen noutomääräyksen johdosta oli
59355:  räyksen antamisen asemesta olisi ollut sopivam-        ryhdytty.
59356:  paa määrätä todistaja sakon uhalla saapumaan               Kaupunginviskaali Tiesmaalla olisi ollut eri-
59357:  tuomioistuimen jatko käsittelyyn.                      laisia keinoja käytettävissään noutomääräystä
59358:                                                         toimeenpannessaan. Hän olisi voinut itse ottaa
59359:                                                         yhteyttä todistajaan selvittääkseen, tuleeko to-
59360: 4.4 Noutomääräyksen toimeenpanon arvioimi-              distaja omatoimisesti oikeudenkäyntiin. Tämän
59361: nen                                                     hän olisi myös voinut antaa poliisin tehtäväksi.
59362:                                                         Tässä tapauksessa olisi erityisesti ollut virkamie-
59363:    Laissa ei ole määritelty, kuinka noutomääräys        hiltä edellytettävän palveluperiaatteen mukaista,
59364: pannaan täytäntöön. Lain mukaan tuotavaksi              että Tiesmaa olisi vastannut hänelle jätettyyn
59365: määrätty todistaja saadaan ottaa säilöön aikai-         soittopyyntöön. Omatoimisesta oikeudenkäyn-
59366: sintaan edellisenä päivänä ennen kuljetuksen            tiin saapumismahdollisuudesta Tiesmaa olisi
59367: aloittamista. Tässä tapauksessa todistaja oli asu-      voinut tiedottaa poliisille myös noutomääräyk-
59368: nut tuomioistuin paikkakunnalla. Hänet oli otet-        sessä. Ainakin noutomääräyksessä olisi ollut ai-
59369: tu kiinni oikeudenkäyntipäivää edeltävänä päi-          heellista mainita todistajan aktiivisesta toimin-
59370: vänä kello 10.20.                                       nasta rikoksen selvittämisessä.
59371:     Kaupunginviskaali Harri Tiesmaa oli voinut              Myös noutomääräyksen toimeenpanneet po-
59372: esitutkinta-asiakirjoista todeta, että todistaja oli    liisimiehet olisivat voineet ottaa yhteyttä syyttä-
59373: aktiivisesti selvittänyt kysymyksessä olevaa ri-        jään suhteellisuusperiaatteen soveltamisedelly-
59374: kosta. Noutomääräyksen täytäntöön panneilla             tysten selvittämiseksi. Tässä tapauksessa sitä oli
59375: poliisimiehillä ei ollut ollut vastaavaa tietoa. Po-    vaikeuttanut se, että säilöön ottaminen oli tapah-
59376: liisimiehet eivät olleet tienneet, miksi tuomiois-      tunut sunnuntaina.
59377: tuin oli katsonut aiheelliseksi määrätä todistajan          Todistajan tuomioistuimeen saamiseksi oli
59378: noudettavaksi. Todistajan tuomista koskeva              tarvittu useiden virkamiesten toimenpiteitä. Yk-
59379: määräys viittaa lähtökohtaisesti siihen, ettei to-      sittäisillä virkamiehillä ei ollut ollut kokonaisnä-
59380: distaja olisi suostunut omatoimisesti tulemaan          kemystä asiaan vaikuttaneista seikoista. He oli-
59381: oikeudenkäyntiin. Poliisit olivat noutomääräys-         vat pyrkineet suorittamaan virkavelvollisuuten-
59382: tä toimeen pannessaan kuitenkin tavanneet todis-        sa tehokkaasti ja olettaneet, että muut virkamie-
59383: tajan hänen kotoaan ja kuulleet hänen selvityk-         het ottivat huomioon asiaan liittyvät kohtuusnä-
59384: sensä poissaolonsa syystä ja lupauksensa saapua         kökohdat Lopputulos, todistajanpitäminen säi-
59385: seuraavana päivänä oikeudenkäyntiin. Tätä tie-          lössä lähes vuorokauden, oli kuitenkin tässä ta-
59386:  toa ei ollut ollut syyttäjällä eikä tuomioistui-       pauksessa muodostunut todistajan kannalta
59387:  mella.                                                 kohtuuttomaksi.
59388: 134                   9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
59389: 
59390: 4.5 Todistajan kohtelu säilöön otettuna                   nen eivät olleet menetelleet tiedossaan olleissa
59391:                                                           olosuhteissa lainvastaisesti määrätessään todis-
59392:     Sisäasiainministeriö oli 11.2.1985 antanut oh-        tajan tuotavaksi tuomioistuimen seuraavaan is-
59393: jeet pidätettyjen käsittelystä. Ohjeita sovellettiin      tuntoon. Myöskään kaupunginviskaali Harri
59394: myös kiinniotettuihin. Sisäasiainministeriö on            Tiesmaa ei ollut menetellyt lainvastaisesti esittä-
59395: sittemmin viranomaisia koskevan normiuudis-               essään sitä koskevan pyynnön.
59396: tuksen yhteydessä kumonnut 21.12.1990 nämä                   Saatan kuitenkin heidän tietoonsa 4.3 kohdas-
59397: pidätettyjen käsittelyohjeet ja todennut, että ne         sa esittämäni käsityksen, jonka mukaan oikeu-
59398: ovat 1.1.1991 lukien olleet voimassa vain suosi-          denkäymiskaaren 17 luvun 36 §:n säännöstä so-
59399: tuksina.                                                  vellettaessa on perusteltua ottaa lähtökohdaksi
59400:     Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on kir-              ihmisoikeusystävällinen tulkinta, jonka mukaan
59401: jeessään oikeusministeriölle 20.8.1993, dnro 793/         kansalaisten vapauteen on puututtava mahdolli-
59402: 2/93, todennut, että ohjeet sisältävät keskeisiä          simman vähän. Tässä tapauksessa ei syyttäjällä
59403: näkökohtia kiinniotettujen ja pidätettyjen kohte-         eikä tuomioistuimella ollut ollut tietoa todistajan
59404: lusta ja oikeusturvasta. Niistä ei ole säännöksiä         poissaolon syystä, ja esitutkinta-asiakirjoista oli
59405: lainsäädännössä eikä niistä ole annettu uusia             käynyt ilmi, että todistaja oli juttuun liittyvällä
59406:  ohjeita tai määräyksiä. Apulaisoikeusasiamies            toiminnallaan osoittanut yhteistyöhalua viran-
59407:  on katsonut, että nykyistä tilannetta ei voida           omaisten kanssa todisteluu kohteena olleen ri-
59408: pitää kiinniotetun ja pidätetyn oikeusturvan              koksen selvittämiseksi. Sen vuoksi olisi nouto-
59409: kannalta tyydyttävänä. Sen vuoksi apulaisoike-            määräyksen antamisen asemesta ollut sopivam-
59410:  usasiamies on saattanut asian oikeusministeriön          paa määrätä todistaja sakon uhalla saapuroaan
59411:  tietoon mahdollisia toimenpiteitä varten.                tuomioistuimen jatkokäsittelyyn.
59412:     Valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskun-              Todistajana itsellään oli ollut keskeinen rooli
59413:  nan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta annetun            poissaolonsa syyn selvittämisessä syyttäjälle ja
59414:  lain (1224/90) 1 §:n 1 momentin 2 kohdan mu-             tuomioistuimelle siinä vaiheessa, kun hän oli ha-
59415:  kaan oikeuskansleri vapautetaan velvollisuudes-          vainnut olleensa poissa tuomioistuinkäsittelystä.
59416:  ta valvoa lain noudattamista eduskunnan oi-              Todistaja oli voinut mielestäni perustellusti olet-
59417:  keusasiamiehen toimivaltaan kuuluvissa asiois-           taa ryhtyneensä riittäviin toimenpiteisiin, kun
59418:  sa,jotka koskevat muun muassa säilöönottamis-            hän oli viipymättä jättänyt syyttäjälle soitto-
59419:  ta ja muuta vapauden riistämistä. Eduskunnan             pyynnön. Hänhän ei ollut voinut tietää, oliko
59420:  apulaisoikeusasiamies on edellä mainitulla kir-          hänen kuulemisensa todistajana ollut enää edes
59421: jeellään kiinnittänyt oikeusministeriön huomio-           tarpeellista. Soittopyynnön viimeistään olisi pi-
59422:  ta säilöönotettujen oikeusturvan kannalta tär-           tänyt vaikuttaa syyttäjän toimenpiteisiin nouto-
59423:  keään kysymykseen. Sisäasiainministeriön polii-          määräy ksen toimeenpanemisessa.
59424:  siosastolta puhelimitse 9.8.1995 oikeuskanslerin-           Kohdassa 4.4 käsitellyn noutomääräyksen
59425:  virastoon saadun tiedon mukaan poliisiosastolla          toimeenpanon kohdalla ei kaupunginviskaali
59426:  on vireillä 1.10.1995 voimaan tulevan poliisilain        Tiesmaa eivätkä asianomaiset poliisimiehet ole
59427:  nojalla annettavien uusien kiinniotettujen käsit-        menetelleet tuomioistuimeen tuomista koskevan
59428:  telyä koskevien määräysten valmistelu.                   säännöksen vastaisesti. Todistajan pitäminen lä-
59429:     Edellä olevanjohdosta ja kun puheena olevas-          hes vuorokauden säilössä oli kuitenkin tässä ta-
59430:  sa asiassa keskeinen kysymys on ollut todistajan         pauksessa ollut todistajan kannalta kohtuuton-
59431:  säilöönottamisen hyväksyttävyyden arvioiminen            ta. Sen vuoksi saatan kaupunginviskaali Harri
59432:  eikä ole todennäköisiä syitä epäillä, että vartija-      Tiesmaan ja Helsingin poliisilaitoksen asian-
59433:  henkilökunta olisi kohdellut säilössäpidettyä to-        omaisten virka-apuasioita käsittelevien poliisi-
59434:  distajaa virheellisesti siten, että minun olisi siihen   miesten tietoon käsitykseni syyttäjän ja poliisin
59435:  puututtava, ei vartijahenkilökunnan menettely            välisen yhteistyön tärkeydestä noutomääräyksen
59436:  tässä asiassa ole antanut aihetta enempiin toi-          täytäntöönpanossa. Yhteistyön avulla asian-
59437:  menpiteisiini.                                           omaiset poliisimiehet voivat suorittaa sellaisen
59438:                                                           kokonaisarvioinnin, jota poliisilain 12 §:n 3 mo-
59439:                                                           mentista ilmenevän suhteellisuusperiaatteen so-
59440: 4.6 Johtopäätökset ja toimenpiteet                        veltaminen edellyttää. Tämä suhteellisuusperiaa-
59441:                                                           te on otettava huomioon erityisesti puututtaessa
59442:    Helsingin käräjäoikeuden puheenjohtajina               kansalaisten vapauteen.
59443: toimineet Jaakko Korvenkontio ja Jukka Laiti-                Oikeusministeriössä on valmisteilla rikosasi-
59444:                 9.5. Asianosaisen kuuleminen sotilasvamma-asiassa vakuutusoikeudessa                   135
59445: 
59446: ain oikeudenkäyntimenettelyä koskeva uudistus.            Koska O.K:n tapauksessa näyttää menetellyn
59447: Uudistusta valmistelleen työryhmän mietinnön           samalla tavoin virheellisesti, on kirjoituksessa
59448: mukaan tuomioistuin voisi jatkossakin, jos ai-         katsottu, että oikeuskanslerilla lienee perusteet
59449: hetta on, määrätä ilman laillista estettä pois jää-    ryhtyä toimenpiteisiin. Kirjoituksessa on todet-
59450: neen todistajan tuotavaksi oikeudenkäyntiin toi-       tu, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja laki-
59451: seen istuntoon. Nykyinen oikeudenkäymiskaa-            na voimassa olevan ihmisoikeussopimuksen
59452: ren 17luvun 36 §:n 1 momentin vastaava säännös         noudattaminen on ollut asiaa käsitelleiden virka-
59453: on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi. Oikeusjär-       miesten velvollisuus.
59454: jestys pyrkii sekä perustuslain että lain tasoisin        Kirjoituksessa on todettu, että O.K:n tapauk-
59455: säännöksin suojaamaan henkilökohtaista va-             sessa näyttää vakuutusoikeus vastaanottaneen
59456: pautta. Tämän vuoksi saatan Oikeusministeriön          tapaturmaviraston lausunnon ja sille oli hankittu
59457: harkittavaksi, tulisiko valmisteltavana olevassa       jäljennöksiä O.K:n sotilasasiakirjoista.
59458: uudessa säännöksessä todistajan henkilökohtai-
59459: seen vapauteen puuttumisen edellytykset määri-
59460: tellä nykyistä selkeämmin.                             2 ASIAKIRJASELVITYSTÄ
59461:     Sanotussa tarkoituksessalähetänjäljennöksen
59462:  tästä päätöksestä Oikeusministeriölle tiedoksi ja        Tänne on tapaturmavirastosta ja vakuutusoi-
59463:  huomioon otettavaksi rikosasiain oikeudenkäyn-        keudesta hankittu nähtäviksi O.K:n sotilasvam-
59464:  timenettelyä koskevassa lainsäädäntötyössä.           ma-asiakirjat. Niistä ilmenee, että tapaturmavi-
59465:     Asia ei ole antanut aihetta muihin toimenpitei-    rasto oli päätöksellään 2.10.1991 hylännyt O.K:n
59466:  siin puoleltani.                                      sotilasvammakorvausta koskeneen hakemuk-
59467:                                                        sen. Vakuutusoikeus ei ollut O.K:n valitukseen
59468:                                                        24.9.1992 antamassa päätöksessä nro 07537/911
59469: 9.5. Asianosaisen kuuleminen sotilas-                  2713 muuttanut tapaturmaviraston päätöksen
59470:      vamma-asiassa vakuutusoikeudessa                  lopputulosta. Korkein oikeus oli 4.2.1993 anta-
59471:                                                        manaan päätöksellä nro 357 hylännyt vakuutus-
59472:                                                        oikeuden päätöksestä tehdyn valituksen.
59473:           Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen päätös      Kantelukirjoituksen liitteenä on jäljennös Eu-
59474:         22.12.1995, dnro 583/1/94                      roopan ihmisoikeustoimikunnan 11.1.1994 anta-
59475:                                                        masta raportista asiassa E.K. v. Suomi (nro
59476:                                                        17506/90). Lisäksi tänne on hankittu jäljennös
59477: 1 KANTELUKIRJOITUS                                     Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kyseises-
59478:                                                        sä asiassa 19.7.1995 antamasta päätöksestä (nro
59479:    Oikeuskanslerille 28.6.1994 osoitetussa asian-      20/1994/467/548). Raportissa ja päätöksessä on
59480: ajaja M.F:n laatimassa kirjoituksessa on viitattu      kysymys Suomen tuomioistuinten, viime kädessä
59481: 0 .K:n oikeuskanslerille 22.2.1993 osoittamaan         korkeimman oikeuden, menettelystä E.K:n soti-
59482: kantelukirjoitukseen (dnro 234/1193) ja siihen         lasvammakorvausta koskeneessa asiassa.
59483: 2.4.1993 päivätyssä apulaisoikeuskanslerin kir-           Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on pää-
59484: jeessä annettuun ratkaisuun. Kantelukirjoitus          töksestä lähemmin ilmenevin perustein katsonut,
59485: koski O.K:n sotilasvamma-asiaa ja viranomais-          että asiassa esitetyn selvityksen perusteella hakija
59486: ten menettelyä sotilasvamma-asian käsittelyssä.        E.K:n ei voitu sanoa saaneen oikeudenmukaista
59487:    Oikeuskanslerille 28.6.1994 osoitetussa kirjoi-     oikeudenkäyntiä (jair trial) asiassaan korkeim-
59488: tuksessa on todettu, että myös siinä on kysymys        massa oikeudessa. Tämän vuoksi asiassa oli ta-
59489: siitä, onko O.K:n sotilasvamma-asiassa menetel-        pahtunut Euroopan neuvoston ihmisoikeussopi-
59490: ty oikein ja kohtuullisesti. Kirjoituksessa on vii-    muksen 6 artiklan 1 kohdan loukkaus.
59491: tattu      Euroopan       ihmisoikeustoimikunnan
59492:  11.1.1994 antamaan ratkaisuun asiassa E.K. vas-
59493: taan Suomi. Ihmisoikeustoimikunta oli raportis-        3 HANKITTU SELVITYS
59494:  saan yksimielisesti todennut, ettei E.K. ollut
59495:  omassa sotilasvamma-asiassaan saanut osakseen         3.1 Selvityspyyntö
59496:  oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Korkein oi-
59497:  keus oli tapauksessa rikkonut Euroopan ihmisoi-          Olen kirjeelläni 22.9.1995 pyytänyt vakuutus-
59498:  keussopimuksen 6 artiklaa, kun E.K:lle ei ollut       oikeutta antamaan kirjoituksen sisältämän kan-
59499:  varattu tilaisuutta tutustua kaikkeen aineistoon.     telun tutkimista varten tarvittavan selvityksen 1)
59500: 136                   9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
59501: 
59502: vakuutusoikeuden menettelystä O.K:n yksittäi-            sodanaikaiset asiakirjat. Korvausasiansa vireil-
59503: sessä valitusasiassa (valitusasia 7537/91/ 2713) ja      lepanohakemuksesta 22.4.1980 päätellen O.K:lla
59504: 2) niistä samanlaisten valitusasioiden käsittelyä        on ollut tieto näistä asiakirjoista. Tapaturmavi-
59505: koskevista toimenpiteistä, joihin Euroopan ih-           raston ensimmäisen 8.1.1982 annetun päätöksen
59506: misoikeustuomioistuimen yllä mainitun tuomi-             perusteena ovat olleet mainitut asiakirjat sekä
59507: on johdosta on vakuutusoikeudessa ryhdytty.              Kaunialan sotavammasairaalassa suoritettujen
59508:                                                          tutkimusten       tulokset.    Tapaturmaviraston
59509:                                                          2.10.1991 antamassa päätöksessä ei ole mainin-
59510: 3.2 Valitusasian ratkaisseiden vakuutustuoma-            taa näistä asiakirjoista. Sodanaikaiset asiakirjat
59511: reiden selvitys                                          oli tilattu jäljennöksinä vakuutusoikeuteen eri-
59512:                                                          tyisesti sen vuoksi, että kysymyksessä oli vasta
59513:    Selvityspyyntöni 1) kohdan osalta ovat O.K:n          O.K:n asian ensimmäinen käsittelykerta vakuu-
59514: valitusasian ratkaisemiseen 24.9.1992 osallistu-         tusoikeudessa.
59515: neet vakuutusoikeuden lakimiesjäsenet, vakuu-                Vakuutustuomareiden selvityksen mukaan
59516: tustuomarit Seppo Kurki ja Erkki Noronen sekä            vakuutusoikeuden menettelyä erityisesti sotilas-
59517: asian esittelijä vakuutussihteeri Marianne Niini-        vamma-asioissa on leimannut huomattavasti
59518: koski todenneet omassa selvityksessään O.K:n             pyrkimys toimia viran puolesta valittajan hyväk-
59519: valitusasian käsittelystä muun ohella seuraavaa.         si. Oikeudenkäynti näissä asioissa ei ole lähes-
59520:    Valitusasian käsittelyssä oli kaikilta osin toi-      kään verrattavissa perinteiseen siviiliprosessiin.
59521: mittu vakuutusoikeuden silloisen käytännön               Vakuutusoikeuden puolelta ei ollut nimenomai-
59522: mukaisesti. O.K. oli hakenut tapaturmavirastot-          sesti varattu O.K:lle tilaisuutta tutustua häntä
59523: ta sen 8.1.1982 antaman päätöksen oikaisemista.          koskeviin sodanaikaisiin asiakirjoihin. Samoin
59524: Tapaturmaviraston hylättyä 2.10.1991 antamal-            on menetelty tapaturmaviraston valituksen joh-
59525: Iaan päätöksellä oikaisuhakemuksen O.K. oli              dosta antaman lausunnon suhteen. Tapaturma-
59526: valittanut vakuutusoikeuteen asiamiehenään So-           viraston lausunnossa on yleensä enemmän sisäl-
59527: tainvalidien Veljesliiton lakimies. Tapaturmavi-         töä vain silloin, kun se on kokonaan tai joltakin
59528: rasto oli antanut vakuutusoikeuden normaalilla           osin muuttanut kantaansa myönteiseksi. Aina-
59529: lähetteellä valitukseen pyydetyn lausunnon ja lä-        kin tapaturmaviraston puheena olevan lausun-
59530: hettänyt samalla vakuutusoikeuteen asiaan liit-          non osalta voidaan viitata oikeudenkäymiskaa-
59531: tyvät asiakirjat. Lausuntonaan tapaturmaviras-           ren 26luvun 6 §:stä ilmeneviin periaatteisiin,joita
59532: to vain lyhyesti esitti, että valitus olisi perusteet-   on sovellettu myös vakuutusoikeudessa.
59533: tomana hylätty. Osastosihteerin kirjeellä                    Selvityksessä on todettu, että vakuutusoikeu-
59534: 20.11.1991 oli sotilaslääkintäarkistolta pyydetty        den menettely tapaturmaviraston lausunnon ja
59535: vielä jäljennökset O.K:n sodanaikaisista kanta-          hakijan sodanaikaisten asiakirjojen suhteen on
59536: ja lääkärintarkastuskorteista liitteineen sekä jäl-      luonnollisesti tullut uuteen valoon viimeistään
59537: jennökset sairauskertomuksista.                          Euroopan              ihmisoikeustuomioistuimen
59538:    Asiakirjoihin ennen vakuutusoikeuden istun-           19.7.1995 antaman tuomion johdosta. Vakuu-
59539: toa tutustunut vakuutusoikeuden lääkärijäsen             tusoikeus on tiukentanut asianosaisen kuulemis-
59540: oli viitannut asiakirjoihin sisältyviin Kaunialan        käytäntöään.
59541: sotavammasairaalan selvityksiin ja merkitsi ole-
59542: vansa samalla kannalla kuin tapaturmavirasto.
59543: Vakuutusoikeus oli hylännyt O.K:n valituksen             3. 3 Vakuutusoikeuden selvitys
59544: 24.9 .1992. Vakuutusoikeus oli päätöksessään
59545: katsonut, ettei O.K:n aivotärähdyksestä johtu-              Selvityspyyntöni 2) kohdan osalta on saatu
59546: vaa työkyvyttömyysastetta ollut arvioitava mää-          erillinen vakuutusylituomari Juha Hiekkaran-
59547: rättyä 10 prosenttia suuremmaksi sekä ettei              nan ja kansliapäällikkö Marja Koiviston
59548: O.K:n kaularankarikkoa ja molempien ol-                  30.10.1995 allekirjoittama selvitys. Siinä on to-
59549: kanivelten nivelrikkoa ollut korvattava sotilas-         dettu muun ohella seuraavaa.
59550: vammalain nojalla. Korkein oikeus ei ollut                  Vakuutusoikeudessa oli vuonna 1994laadittu
59551: O.K:n valitukseen 4.2.1993 antamassaan pää-              yhtenäiset ohjeet asianosaisen kuulemisesta.
59552: töksessä muuttanut vakuutusoikeuden päätöstä.            Näissä ohjeissa täsmennettiin aikaisempia me-
59553:    Silloin kun asiassa on kysymys sodanaikaisis-         nettelytapoja sekä lisättiin asianosaisen kuulemi-
59554: ta vammoista ja sairauksista, perusdokumenttei-          sesta vakuutusoikeudelle toimitetun tai vakuu-
59555: na ovat sotilaslääkintäarkistossa säilytettävät          tusoikeuden hankkiman lisäselvityksen johdos-
59556:                9.5. Asianosaisen kuuleminen sotilasvamma-asiassa vakuutusoikeudessa                    137
59557: 
59558: ta. Periaatteena näissä ohjeissa oli, että asian-     vakuutusoikeudessa on kirjallinen. Saman pykä-
59559: osaisen kuuleminen on toimitettava, jos uudella       län 4 momentin mukaan muutoin on oikeuden-
59560: selvityksellä voi olla vaikutusta asian ratkaisuun    käyntimenettelyssä vakuutusoikeudessa soveltu-
59561: eikä kuuleminen ole ilmeisen tarpeetonta. Asian-      vin kohdin noudatettava, mitä oikeudenkäynnis-
59562: osaisen kuulemista koskevat ohjeet,jotka on päi-      tä yleisissä oikeuksissa on säädetty.
59563: vätty 14.12.1994 olivat selvityksen liitteenä.           Vakuutusoikeus on sen käsiteltäviksi määrät-
59564:    Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen E.K:n           tyjen sosiaaliturva-asioiden muutoksenhaku tuo-
59565: asiassa 19.7.1995 antaman tuomion jälkeen kysy-       mioistuin. Tämän vuoksi valitusasioiden käsitte-
59566: mystä asianosaisen kuulemisesta on tarkasteltu        lyä vakuutusoikeudessa koskee soveltuvin osin
59567: vakuutusoikeudessa uudelleen. Käyttöön otetut         oikeudenkäymiskaaren 26 lukuun sisältyvät
59568: uudet menettelytavat asianosaisen kuulemisessa        säännökset valitusasioiden käsittelystä hovioike-
59569: on kirjattu selvityksen liitteinä olleisiin           udessa. Oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 6 §:n
59570: 30.10.1995 vahvistettuihin ohjeisiin. Niissä on       (661/78) mukaan jos tuomioistuin omasta aloit-
59571: periaatteena, että asianosaisen kuuleminen on         teestaan hankkii selvitystä ja selvitys voi vaikut-
59572: toimitettava uuden selvityksen johdosta, ellei        taa asian ratkaisuun, tuomioistuimen on sen joh-
59573: kuuleminen ole ilmeisen tarpeetonta.                  dosta pyydettävä asianosaisilta kirjallinen seli-
59574:                                                       tys, jollei se ole ilmeisesti tarpeetonta.
59575: 
59576: 4 VASTINE
59577:                                                       5.3 Menettelyn arviointia
59578:   Asianajaja M.F. on O.K:n asiamiehenä anta-
59579: nut hankittujen selvitysten johdosta 22.11.1995           Sotilasvammalain mukaisissa ja muissa vas-
59580: päivätyn vastineensa.                                 taavanlaisia sosiaaliturva- tai eläke-etuuksia
59581:                                                       koskevissa hakemus- ja valitusasioissa ei ole sel-
59582:                                                       laista selkeää kaksiasianosaissuhdetta kuin ylei-
59583: 5RATKAISU                                             sissä tuomioistuimissa käsiteltävissä muissa oi-
59584:                                                       keudenkäyntiasioissa. Sotilasvamma-asioiden
59585: Tämän asian olen tutkinut.                            käsittelyssä vakuutusoikeudessa vallitsee saman-
59586:                                                       tyyppinen ns. heikko kaksiasianosaissuhde kuin
59587: 5.1 Laillisuusvalvonnan kohteen rajaus                hallinto-oikeudellisessa muutoksenhakumenet-
59588:                                                       telyssä. Nämä sosiaaliturva-etuuksien hakijoi-
59589:    Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on puhee-         den asianosaisasemaa koskevat rakenteelliset te-
59590: na olevassa päätöksessään kohdistanut toimen-         kijät ovat merkityksellisiä myös asianosaisen
59591: piteensä korkeimpaan oikeuteen. Tämä on liitty-       kuulemisen sekä hakemusasian todisteluaineis-
59592: nyt Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuk-            ton esittämisen ja sen arvioimisen kannalta.
59593: sen 26 artiklaan, jonka mukaan ihmisoikeustoi-            Sosiaaliturva-, eläke- ja muissa vastaavanlai-
59594: mikunta ja siten myös ihmisoikeustuomioistuin         sissa valitusasioissa vallitsevista asianosaisase-
59595: voi ottaa kysymyksen käsiteltäväkseen vasta kun       man erityispiirteistä ja oikeudenkäyntimenette-
59596: asiassa on turvauduttu kaikkiin kansallisiin oike-    lyä koskevien säännösten niukkuudesta huoli-
59597: ussuojakeinoihin. Hallitusmuodon 46 §:stä ilme-       matta on mainitunlaisten valitusasioiden käsitte-
59598: nevä oikeuskanslerin laillisuusvalvonnan perus-       lyssä noudatettavien menettelytapojen oltava
59599: lähtökohta on se, että laillisuusvalvonta ja niistä   kaikissa vaiheissa sellaisia, että etuuden hakija voi
59600: aiheutuvat toimenpiteet kohdistetaan suoraan          olla vakuuttunut siitä, että hallintoviranomaisten
59601: niihin viranomaisiin ja tuomioistuimiin, joiden       ja tuomioistuinten toiminta täyttää Suomea sito-
59602: menettelystä asiassa on kysymys. Kantelukirjoi-       vien ihmisoikeusnormien mukaiset oikeudenmu-
59603: tuksessa kerrotussa asiassa on kysymys erityises-     kaisuuden ja tasapuolisuuden vaatimukset ja että
59604: ti valitusasian käsittelymenettelystä vakuutusoi-     niiden toteutuessa hakija saa materiaalisesti oi-
59605: keudessa.                                             keansisältöisen ratkaisun etuusasiassaan.
59606:                                                           Kantelukirjoituksessa kerrotussa asiassa on
59607:                                                       ollut kysymys siitä, onko O.K:n valitusasiassa
59608: 5.2 Säännöksistä                                      vakuutusoikeuteen hankittu 14.11.1991 päivätty
59609:                                                       tapaturmaviraston lausunto sekä sotilaslääkin-
59610:   Vakuutusoikeudesta annetun lain (14/58) 9 §:n       täarkistosta hankitut kanta- ja lääkärintarkas-
59611:   momentin mukaan oikeudenkäyntimenettely             tuskorttien jäljennökset sekä sairauskertomus-
59612: 
59613: 18 360220P
59614: 138                  9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
59615: 
59616: asiakirjat sisältäneet sellaista uutta asian ratkai-   ran puolesta. Suomea sitovat ihmisoikeusnormit
59617: sun kannalta oikeudellisesti merkitsevää tietoa,       ja niiden soveltamiskäytäntö asettavat viran-
59618: että ne olisi tullut asianosaisen kuulemistarpeen      omaisille ja tuomioistuimille kuitenkin uusia
59619: täyttämiseksi antaa O.K:lle tiedoksi ja varata         vaatimuksia tässä suhteessa. Myös O.K:n kante-
59620: hänelle tilaisuus antaa lausuntonsa niiden joh-        luasiassa viitatussa Euroopan ihmisoikeustuo-
59621: dosta.                                                 mioistuimen 19.7.1995 antamassa tuomiossa on
59622:    Asiakirjoista ilmenee, että valitusasiassa va-      julkilausuttu se periaate, että "oikeudenmukai-
59623: kuutusoikeudelle l4.ll.l991 annettu tapaturma-         sen kuulemisen" ("fair hearing") käsitteeseen
59624: viraston lausunto ei sisällä mitään selvitystä tai     kuuluu, että hakijalle itselleen tulisi antaa mah-
59625: arviota O.K:n terveydentilasta ja hänen oikeu-         dollisuus arvioida asiassa esitetyn asiakirjaselvi-
59626: desta hakemaansa sotilasvammakorvaukseen.              tyksen oikeudellista merkitystä ja painoarvoa
59627: Tapaturmavirasto on lausuntonaan esittänyt ai-         sekä antaa niiden johdosta sellainen selvitys, mi-
59628: noastaan, että valitus olisi aiheettomana hylätty.     hin hakija katsoo olevan aihetta.
59629: Vakuutusoikeuden asiana on ollut oikeudenkäy-
59630: miskaaren 26luvun 6 §:n oikeusohjeen mukaises-
59631: ti harkita, oliko valittajan kuuleminen tämänsi-       5.4 Lopputoteamus
59632: sältöisen lausunnon johdosta tarpeen.
59633:    Edellä luetellut vakuutusoikeuteen hankitut            Edellä lausuttuun ja asiakirjoista ilmenevään
59634: sairauskertomukset ja muut asiakirjat ovat puo-        selvitykseen viitaten katson, ettei minulla ole pu-
59635: lestaan sellaisia perusasiakirjoja, jotka ovat ol-     heena olevan kantelukirjoituksenjohdosta aihet-
59636: leet tarpeen jo sotilasvamma-asian ensiasteen          ta muihin toimenpiteisiin kuin, että päätökseni
59637: ratkaisussa tapaturmavirastossa. Niiden osalta         5.2 kohtaan viitaten vastaisen varalle kiinnitän
59638: näyttäisi olevan kysymys pikemminkin siitä,            vakuutusoikeuden huomiota sosiaaliturva-
59639: ovatko asiakirjat olleet sellaisia hallintomenette-    etuusasiassa asianosaisena ja valituksen tekijänä
59640: lylain (598/82) 15 §:ssä tarkoitettuja selvityksiä,    olevan kansalaisen asianmukaisen kuulemisen
59641: jotka olisivat voineet vaikuttaa sotilasvamma-         tärkeyteen kansalaisen oikeusturvan toteutumi-
59642: korvaushakemuksen ratkaisuun tapaturmavi-              sen sekä tuomioistuintoiminnanjulkiseen luotet-
59643: rastossa. Mainittujen sairauskertomus- ja mui-         tavuuteen ja tasapuolisuuteen kohdistuvien vaa-
59644: den arkistoasiakirjojen osalta kysymys on näin         timusten kannalta.
59645: ollen siitä, olisiko asian ensiasteessa ratkaisseen       Koska päätöksessä todetut sotilasvammakor-
59646: sotilasvamma-asioiden erityisviranomaisen ta-          vauksen hakijan kuulemisperiaatteetja kuulemi-
59647: paturmaviraston tullut antaa nämä asiakirjat           sessa noudatettavat menettelytavat koskevat
59648: hakijalle tiedoksi ja varata hänelle tilaisuus antaa   myös sotilasvamma-asiat ensivaiheessa ratkaise-
59649: oma lausuntonsa niiden johdosta.                       vaa tapaturmavirastoa, lähetän jäljennöksen
59650:    O.K:n sotilasvamma-asian valitusasiana rat-         päätöksestäni tapaturmavirastolle niitä toimen-
59651: kaissut vakuutusoikeus on toimivaltansa rajoissa       piteitä varten ,joihin päätös antaa aihetta. Päätös
59652: päättänyt, oliko tapaturmaviraston mainitunsi-         lähetetään myös korkeimmalle oikeudelle tie-
59653: sältöinen lausunto sellainen oikeudenkäymis-           doksi.
59654: kaaren 26 luvun 6 §:ssä tarkoitettu selvitys, joka        Muihin toimenpiteisiin kirjoitus ei ole antanut
59655: voi vaikuttaa asian ratkaisuun. Kanteluasian yh-       aihetta.
59656: teydessä ei tältä osin ole ilmennyt sellaista oikeu-
59657: denkäymiskaaren 31 luvun 7 §:ssä (109/60) tar-
59658: koitettua syytä tai perustetta, jonka vuoksi oi-
59659: keuskansleri voisi ryhtyä toimenpiteisiin O.K:n        9.6. Valtion vakuusrahastoa koskevat
59660: sotilasvamma-asiassa annetun lainvoiman saa-                esteellisyyskysymykset
59661: neen päätöksen purkamiseksi.
59662:    Kirjallisen todistusaineiston esittämistä ja asi-             Oikeuskansleri Jorma S. Aallon päätös
59663: anosaisen kuulemista koskevien säännösten tar-                 28.4.1995, dnro 3/51195
59664: koituksena on myös sosiaaliturvaetuuksia kos-
59665: kevissa asioissa myötävaikuttaa siihen, että
59666: asiassa päädytään sisällöllisesti lainmukaiseen        1. ASIAN VIREILLETULO
59667: ratkaisuun. Sosiaaliturva-, eläke- ja muita vas-
59668: taavanlaisia etuuksia koskevissa asioissa on ha-          Valtioneuvosto oli 22.4.1993 nimittänyt val-
59669: kijan oikeusturvasta huolehdittu tietyiltä osin vi-    tion vakuusrahaston johtajan virkaan valtiotie-
59670:                      9.6. Valtion vakuusrahastoa koskevat esteellisyyskysymykset                      139
59671: 
59672: teen lisensiaatti Heikki Koiviston ajaksi              Kun Koivisto on myös Arsenal Oy:n hallituksen
59673: 10.5.1993-9.5.1996.                                    puheenjohtaja, saattaa Koivisto olla esteellineo
59674:     Esittelymuistiosta ilmenee, että Koivisto oli      käsittelemään yhtiön asioita rahastossa.
59675: toiminut vuodesta 1967 Kansanis-Osake-Pan-                Viitaten rahaston hallintoneuvostolle kuulu-
59676: kissa aluksi tutkijana ja sitten päällikkötehtävis-    vaan valvonta velvollisuuteen, olen pyytänyt hal-
59677: sä. Pankin johtokunnan jäsenenä Koivisto oli           lintoneuvostoa hankkimaan rahaston johtokun-
59678: ollut vuodesta 1987 vuoteen 1991.                      nalta ja Koivistolta selvitykset edellä 1 ja 2 koh-
59679:     Julkisuudessa on kuluvan vuoden alkupuolel-        dissa tarkoitetuista esteellisyyskysymyksistä ja
59680: la tullut esille kysymys Koiviston esteellisyydes-     asian aiheuttamista toimenpiteistä. Olen myös
59681: tä. Tällöin on viitattu hallintomenettelylain (598/    pyytänyt hallintoneuvostoa antamaan oman lau-
59682: 82) 10 §:n 1 momentin 5 kohtaan (yhteisöjäävi) ja      sunnon ja tiedot mahdollisista toimenpiteistä.
59683: 6 kohtaan (luottamus puolueettomuuteen vaa-
59684: rantuu erityisen syyn vuoksi). Kahden seikan on
59685: katsottu vaikuttavan asiaa arvioitaessa.               3. ESTEELLISYYSKYSYMYS ERÄISSÄ
59686:      1) Koivisto oli tiedotusvälineille toimittamas-      MUISSA YHTEYKSISSÄ
59687: saan, 19.1.1995 päivätyssä tiedotteessa esittänyt,
59688: että hän oli esimiestensä esityksestä keväällä         3.1. Oikeuskanslerin kannanotto
59689:  1991 pyytänyt eroa Kansallis-Osake-Pankinjoh-
59690: tokunnan jäsenyydestä. Pankin hallintoneuvos-             Kesäkuussa 1994 olen kiinnittänyt rahaston
59691: to oli suostuessaan eroon myöntänyt Koivistolle        johtokunnan puheenjohtajan, lainsäädäntöjoh-
59692: eläkkeen, jonka suuruus oli 3/4 täydestä työky-        taja Pekka Laajasen huomiota esteellisyyssään-
59693: vyttömyyseläkkeestä, kunnes Koivisto eläke-            nösten noudattamiseen. Mielestäni Koiviston ei
59694:  ikään tultuaan siirtyy pankin eläkesäätiön pii-       tulisi osallistua Kansallis-Osake-Pankkia koske-
59695:  riin. Eläkkeen suuruus on tällä hetkellä hieman       vien tukitoimenpiteiden käsittelyyn.
59696:  yli 30.000 markkaa kuukaudessa. Tiedotteen               Olen senjälkeen saanut valtiovarainministeri-
59697:  mukaan Koivisto oli ennen virkanimitystä kerto-       östä tiedon rahaston johtokunnan 16.6.1994 te-
59698:  nut eläkejärjestelystä valtion vakuusrahaston         kemästä päätöksestä, joka koskee valtion va-
59699: johtokunnan puheenjohtajalle, hallitusneuvos           kuusrahastosta annetun lain 14 a §:n mukaista
59700:  lainsäädäntöjohtaja Pekka Laajaselle.                 erityistarkastusta pankissa. Päätöksen mukaan
59701:      Koivisto on pyynnöstäni toimittanut minulle       rahaston palveluksessa oleva henkilö, joka on
59702:  otteen Kansallis-Osake-Pankin hallintoneuvos-         aiemmin työskennellyt jonkin pankkikonsernin
59703:  ton 29.5.1991 pidetyn kokouksen pöytäkirjasta.        palveluksessa, oli jäävi erityistarkastusta koske-
59704:  Pöytäkirjasta ilmenee, että eläkettä oli alettu       van asian käsittelyyn.
59705:  maksaa l.6.199llukien.
59706:      2) Koivisto on valtion vakuusrahastosta anne-
59707:  tun lain (379/92) 1 §:n 5 momentissa tarkoitetun      3.2. Eduskunnan lausuma
59708:  Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n (Arsenal
59709:  Oy) hallituksen puheenjohtaja.                           Eduskunta on vuoden 1995 talousarviota kos-
59710:                                                        kevaan, hallitukselle osoitettuun kirjelmään si-
59711:                                                        sältyvässä lausumassa korostanut sitä, että
59712: 2. SELVITYSPYYNTÖ VAKUUSRAHAS-                         pankkitukea koskevassa päätöksenteossa ja val-
59713:    TOLLE                                               vonnassa vältetään esteellisyystilanteiden synty-
59714:                                                        minen.
59715:    Tammikuun 26 päivälle 1995 päivätyssä, val-
59716: tion vakuusrahaston hallintoneuvostolle osoite-
59717: tussa kirjeessä olen todennut, että 49-vuotiaan        3.3. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan
59718: Koiviston huomattava taloudellinen side pank-               kannanotto
59719: kiin, jonka asioita rahasto on muiden pankkien
59720: tukiasioiden ohella käsitellyt, saattaa vaarantaa         Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mie-
59721: luottamuksen Koiviston puolueettomuuteen ra-           tinnössä nro 96/1994 vp. valtiovarain hoidosta
59722: haston johtajana.                                      ja tilasta sekä valtiontilintarkastajain kertomuk-
59723:    Edelleen olen todennut, että rahasto on val-        sesta vuodelta 1993 on käsitelty muun ohella
59724: tion ohella Arsenal Oy:n omistaja, minkä lisäksi       Arsenal Oy:n valvontajärjestelmää ja esteelli-
59725: se samalla lain nojalla valvoo ja ohjaa yhtiötä.       syyttä. Valiokunta on edellyttänyt, että esteel-
59726: 140                 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
59727: 
59728: lisyyskysymykset selvitetään mahdollisimman          rin kannanottoa siitä, onko valtiovarainminis-
59729: nopeasti.                                            teriön virkamies rahaston johtokunnassa toimi-
59730:    Mietinnössä on käsitelty myös valtiovarain-       essaan esteeilinen ja toisaalta, jos hän toimii ra-
59731: ministeriön rahoitusmarkkinayksikön päällikön        haston johtokunnassa, missä tapauksissa hän
59732: lainsäädäntöjohtaja Pekka Laajasen toimimista        on esteeilinen toimimaan valtiovarainministeri-
59733: vakuusrahaston johtokunnan puheenjohtajana.          össä.
59734:                                                          Oikeuskanslerinvirastoon toimitetun lisäsel-
59735:                                                      vityksen mukaan hallintoneuvosto on 30.3.1995
59736: 4. VAKUUSRAHASTON SELVITYS                           myöntänyt rahaston johtokunnan puheenjohta-
59737:                                                      jalle Laajaselle eron ja valinnut hänen tilalleen
59738:    Valtion vakuusrahaston hallintoneuvosto on        kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäälli-
59739: 24.2.1995 päivätyn lausunnon ohella toimittanut      kön Matti Vuorian.
59740: minulle rahaston johtokunnan ja johtajan Heik-
59741: ki Koiviston selvitykset.
59742:                                                      4.2. Johtokunnan selvitys
59743: 
59744: 4.1. Hallintoneuvoston lausunto ja lisäselvitykset   4.2.1. Rahaston asemasta valtionhallinnossa
59745: 
59746:     Hallintoneuvosto on korostanut sitä, että ra-       Johtokunta on 15.2.1995 päivätyssä selvityk-
59747: haston toimintaan liittyvät esteellisyyskysymyk-     sessään todennut, että rahastoa ja sen toimielin-
59748: set on selvitettävä mahdollisimman nopeasti, jot-    ten menettelyä oikeudelliselta kannalta arvioita-
59749: ta vakuusrahaston ja koko pankkitukijärjestel-       essa on otettava huomioon, että järjestely on
59750: män toimintaedellytykset voidaan turvata.            rakennettu äkillisen kriisin hoitamiseksi.
59751:     Koivisto on ilmoittanut hallintoneuvoston           Johtokunnan tehtävänä on vakuusrahastosta
59752: kokouksessa 3.2.1995 eroavansa virastaan vii-        annetun lain 5 §:n mukaisesti rahaston toimin-
59753: meistään kuluvan vuoden toukokuun loppuun            nan johto. Tehtävät on tarkemmin määritelty
59754: mennessä.                                            hallintoneuvoston vahvistamien rahaston sään-
59755:     Hallintoneuvosto on 30.3.1995 päivätyssä li-     töjen 6 §:ssä. Johtokunta päättää erityisesti ra-
59756: säkirjoituksessaan viitannut edellä mainittuun       haston omista varoista myönnettävistä lainoista
59757: eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mietin-           ja tukitoimenpiteistä sekä valtioneuvoston yleis-
59758: töön.                                                istunnolle tehtävistä esityksistä, jotka koskevat
59759:     Mietinnössä valiokunta on todennut, että val-    lain 14 §:ssä mainittuja asioita. Näitä ovat rahas-
59760: tiovarainministeriöstä annetun asetuksen (196/       tolle tukitoimina hankittujen osakkeiden ja
59761: 93) 3 §:n mukaan ministeriön rahoitusmarkkina-       osuuksien luovuttaminen sekä valtion talousar-
59762: yksikkö valmistelee asiat, jotka koskevat rahoi-     viossa pankkitukeen myönnettyjen määräraho-
59763: tusmarkkinoita ja niiden valvontaa. Tämä val-        jen ja valtuuksien käyttö.
59764: vontatehtävä huomioon ottaen on myös yksikön            Johtajan tehtävänä on lain 6 §:n mukaan hoi-
59765: päällikön lainsäädäntöjohtaja Pekka Laajasen         taa rahaston hallintoa rahaston sääntöjen sekä
59766: toimimista rahaston johtokunnan puheenjohta-         johtokunnan antamien määräysten ja ohjeiden
59767: jana pidettävä kyseenalaisena järjestelynä. Se       mukaisesti. Johtajan keskeisiä tehtäviä ovat
59768: johtaa mietinnön mukaan siihen, että Laajanen        pankkien tukipäätösten valmistelu, tuen käytön
59769: on ministeriössä esteeilinen suorittamaan tehtä-     valvonta ja henkilöstön johtaminen. Rahaston
59770: väänsä vakuusrahaston valvojana.                     sääntöjen 7 §:n mukaan johtaja vastaa hallinto-
59771:     Hallintoneuvosto on esittänyt, että Laajanen     neuvoston ja johtokunnan käsiteltävien asioi-
59772: oli pyytänyt eroa rahaston johtokunnan pu-           den valmistelusta sekä näiden toimielinten pää-
59773: heenjohtajan tehtävästä. Samassa yhteydessä          tösten toimeenpanosta. Johtaja on esittelijän
59774: Laajanen oli ilmoittanut pidäHyvänsä työstä ra-      asemassa.
59775: hastossa. Hallintoneuvosto on 24.2.1995 päät-           Nykymuotoinen pankkitukihallinto on synty-
59776: tänyt myöntää eron heti, kun valtiovarainminis-      nyt kriisinomaisissa olosuhteissa. Rahasto ja sen
59777: teriö voi esittää seuraajaehdokkaan Laajasen         instrumentiksi sittemmin tullut Arsenal Oy poik-
59778: tilalle. Ministeriö ei ole esittänyt seuraajaehdo-   keavat tehtäviltään, toimintatavoiltaan ja synty-
59779: kasta.                                               historialtaan tavanomaisista valtionhallinnon
59780:     Hallintoneuvosto on pyytänyt oikeuskansle-       organisaatioista.
59781:                     9.6. Valtion vakuusrahastoa koskevat esteellisyyskysymykset                       141
59782: 
59783: 4.2.2. Esteellisyyskysymys 1 (Koiviston Kansal-       tää osakeyhtiölain mukaiset oikeudet ja velvolli-
59784:        lis-Osake-Pankilta saama eläke)                suudet yhtiön toimivan johdon ja hallituksen
59785:                                                       vastuulle.
59786:     Kun valtioneuvosto on nimittänyt Koiviston           Valtion vakuusrahastosta annetun lain 14 §:n
59787: johtajan virkaan, johtokunta ei ole pitänyt ai-       3 momentin mukaan valtioneuvoston yleisistun-
59788: heellisena käsitellä Koiviston Kansallis-Osake-       to päättää rahaston johtokunnan esityksestä Ar-
59789: Pankilta saamaa etuutta. Johtokunta on viitan-        senal Oy:n osakkeiden merkintää, hankintaa tai
59790: nut Koiviston selvitykseen.                           luovuttamista koskevista asioista sekä Arsenal
59791:     Kansallis-Osake-Pankkia koskevien asioiden        Oy:lle myönnettävistä lainoista, takauksista, ta-
59792: käsittelystä johtokunta on todennut, että se on       kuista tai muusta rahoitustuesta. Valtioneuvos-
59793: tehnyt yhden pankkia koskevan, selvityksestä          ton yleisistunto päättää myös sopimuksen teke-
59794: tarkemmin ilmenevän esityksen valtioneuvostol-        misestä Arsenal Oy:n toiminnasta, toiminnan
59795: le ja antanut kaksi lausuntoa. Esitystä johtokun-     rahoittamisesta, toiminnan lopettamisesta tai
59796: nassa elokuussa 1993 käsiteltäessä Koivisto oli       tappioiden kattamisesta.
59797: osallistunut keskusteluun, mutta ei ollut toimi-         Rahastonjohtokunta puolestaan päättää lain
59798: nut esittelijänä.                                     14 §:n 1 momentin nojalla valtion edustajan mää-
59799:     Lausunnot, jotka on tarkemmin selostettu          räämisestä Arsenal Oy:n yhtiökokoukseen,
59800: johtokunnan selvityksessä, oli annettu valtiova-      toimintaohjeiden antamisesta yhtiölle ja valtion
59801:  rainministeriölle omaksutun käytännön mukai-         etujen turvaamiseksi yhtiölle annettavien hallin-
59802: sesti. Ensimmäistä lausuntoa oli helmikuussa          nointiperiaatteiden ohjeistamisesta.
59803:  1994 käsitelty kolmessa kokouksessa, joista kah-        Rahaston johtajalla ei ole Arsenal Oy:n toi-
59804: dessa Koivisto oli toiminut esittelijänä. Kolman-     mintaan liittyvää päätösvaltaa, vaan päätökset
59805:  nessa kokouksessa asia ratkaistiin kolmannen         rahaston toimivaltaan kuuluvissa asioissa tekee
59806:  henkilön esittelystä; Koivisto ei ollut ollut pai-   edellä kerrotuo mukaisesti johtokunta.
59807:  kalla. Toisen lausunnon, jota oli käsitelty vuoden      Arsenal Oy:n toimintaa käynnistettäessä ra-
59808:  1994 syyskuussa ja lokakuussa, esitteli niin ikään   haston johtokunnassa oli keskusteltu Arsenal
59809:  kolmas henkilö; pöytäkirjojen mukaan Koivisto        Oy:n valvonnasta ja esteellisyyskysymyksistä.
59810:  oli kokouksessa läsnä.                                  Valtion näkemyksen Arsenal Oy:n toiminta-
59811:     Kansallis-Osake-Pankin asioita oli muutoin        linjoihin on katsottu välittyvän ensiksi siten, että
59812:  käsitelty lähinnä informaatioluonteisesti lukuun     yhtiön hallituksen jäsenet on valittu yhtiökoko-
59813:  ottamatta erästä selvityksessä lähemmin mainit-      uksissa valtio-omistajan toimesta. Valtion edus-
59814:  tua asiaa, jonka Koivisto oli syyskuussa 1993        tajana on useimmiten ollut valtiovarainministeri.
59815:  esitellyt.                                           Arsenal Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi on
59816:     Johtokunnan tehdessä 30.6.1994 päätöksen          valittu Koivisto nimenomaan sen varmistami-
59817:  valtion vakuusrahastosta annetun lain 14 a §:ssä     seksi, että osakkeenomistajan suora vaikutus-
59818:  tarkoitetuista vastuuhenkilöistä oli otettu huo-     mahdollisuus ja valvonta toteutuu.
59819:  mioon se, että Koivisto oli aikaisemmin ollut           Mahdollisesti aiheutuva esteellisyysongelma
59820:  Kansallis-Osake-Pankin palveluksessa. Toinen         on käytännössä otettu huomioon siten, että Koi-
59821:  henkilö oli näin ollen määrätty tuon pankin vas-     visto ei ole esitellyt Arsenal Oy:tä koskevia asioi-
59822:  tuuhenkilöksi.                                       ta rahastonjohtokunnalle. Koivisto on osallistu-
59823:                                                       nut asioista käytävään keskusteluun, mutta esit-
59824:                                                       telijänä on toiminut joku rahaston henkilökun-
59825: 4.2.3. Esteellisyyskysymys 2 (Koiviston toimi-        taan kuuluvista asiantuntijoista.
59826:        minen Arsenal Oy:n hallituksen puheen-            Arsenal Oy:n rahoitusta ja oman pääoman
59827:        johtajana)                                     hankintaa koskevat esitykset rahastolle on sään-
59828:                                                       nöllisesti tehnyt yhtiön hallitus. Valtioneuvoston
59829:    Arsenal Oy on pankkituen hallinnointiin liit-      päätösten täytäntöönpano on ollut Arsenal Oy:n
59830: tyvä yhtiömuotoinen instrumentti, joka toteut-        operatiivisen johdon vastuulla. Koivisto ei ole
59831: taajulkista intressiä. Eduskunnan taholta on pai-     osallistunut täytäntöönpanoon.
59832: notettu Arsenal Oy:n kattavan valvonnan välttä-          Johtokunta on katsonut, että Koiviston osalta
59833: mättömyyttä, minkä vuoksi henkilöjärjestelyt on       toteutettu järjestely on esteellisyyssäännösten
59834: toteutettu tästä lähtökohdasta. Päävastuu Ar-         kannalta ollut moitteeton.
59835: senal Oy:n valvonnasta on rahastolla. Arsenal            Johtokunta on vielä selvityksessä esittämil-
59836: Oy on kuitenkin itsenäinen osakeyhtiö, mikäjät-       lään perusteilla katsonut, ettei lainsäädäntöjoh-
59837: 142                  9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
59838: 
59839: taja Pekka Laajanen ole ollut esteeilinen toimi-       4.3.2. Esteellisyyskysymys 2 (Koiviston toimi-
59840: maan rahaston johtokunnan puheenjohtajana.                    minen Arsenal Oy:n hallituksen puheen-
59841:                                                               johtajana)
59842: 
59843: 4.3. Johtaja Heikki Koiviston selvitys                     Rahaston johtokunta oli kokouksessaan
59844:                                                        17.11.1993 todennut, että Koivisto tultaneen va-
59845: 4.3 .1. Esteellisyyskysymys 1 (Kansallis-Osake-        litsemaan omaisuudenhoitoyhtiön hallitukseen.
59846:         Pankin Koivistolle maksama eläke)              Koiviston mielestä johtokunta tosiasiassa edel-
59847:                                                        lytti, että hänet valitaan hallituksen puheenjoh-
59848:     Koivisto on esittänyt, että hän oli joutunut       tajaksi. Perustava yhtiökokous, jossa valtiota oli
59849: eroamaan Kansallis-Osake-Pankin johtokun-              edustanut valtiovarainministeriö ja rahaston
59850: nasta vastoin tahtoaan, koska hänen esimiehensä        johtokunnan puheenjohtaja, valitsi Koiviston
59851: olivat kehottaneet häntä pyytämään eroa. Tällä         18.11.1993 Arsenal Oy:n hallituksen varsinaisek-
59852: tavalla lakannut pitkäaikainen työsuhde ei voi-        si jäseneksi. Hallituksen järjestäytymiskokouk-
59853: nut olla sellainen seikka, joka vaarantaisi luotta-    sessa samana päivänä Koivisto oli valittu halli-
59854: mukseen hänen puolueettomuuteensa rahaston             tuksen puheenjohtajaksi.
59855: johtajana.                                                 Arsenal Oy on perustettu valtion vakuusra-
59856:     Ennen virkanimitystä Koivisto oli antanut          hastosta annetun lain nojalla. Se on väline rahas-
59857: asiaa valmistelleille kaikki heidän pyytämänsä         ton tehtävien toteuttamiseksi. Yhtiön omistavat
59858: tiedot. Eläkepäätös on yksipuolinen sitoumus,          valtio ja rahasto. Koiviston mielestä Arsenal Oy
59859: josta pankki ei ilman Koiviston myötävaikutusta        ei ole varsinaisesti hallintomenettelylain 10 §:n 1
59860: voi luopua. Näin ollen se ei ole sellainen taloudel-   momentin 5 kohdassa tarkoitettu itsenäinen
59861: linen side pankkiin, joka voisi vaarantaa luotta-      asianosainen. Samasta syystä rahaston ratkai-
59862: muksen hänen puolueettomuuteensa.                      susta ei voi olla odotettavissa erityistä hyötyä tai
59863:     Kysymys oli myös irtisanoutumiskorvauksen          vahinkoa Arsenal Oy:lle.
59864: muodosta. Jos pankki olisi aikoinaan suorittanut           Koivisto ei näin ollen ole katsonut olevansa
59865: Koivistolle vastaavan taloudellisen edun kerta-        esteeilinen käsittelemään Arsenal Oy:n asioita.
59866: korvauksena, tuskin kukaan esittäisi esteellisyys-     Ankaran muodolliselta katsantokannalta Koi-
59867: väitettä. Sama koskee tilannetta, jossa pankki         vistoa saatetaan pitää esteellisenä. Tämän vuoksi
59868: olisi ostanut vastaavan etuuden käyttämällä            oli omaksuttu käytäntö, jonka mukaan Arsenal
59869: eläkevakuutusyhtiötä. Taloudellinen vaikutus           Oy:tä koskevat asiat esittelee joku muu kuin
59870:  olisi ollut sama.                                     Koivisto.
59871:     Tietoisena pitkäaikaisesta työsuhteestaan              Vaikka katsottaisiinkin, että Koivisto olisi
59872:  Kansallis-Osake-Pankkiin Koivisto oli pyrki-          esteeilinen Arsenal Oy:n asioissa, esteellisyy-
59873: nyt olemaan erityisen puolueeton valmistelta-          dellä ei hallintomenettelylain II §:n mukaisesti
59874: essa tuota pankkia koskevia asioita. Kun ote-          olisi vaikutusta. Kun Arsenal Oy on rahaston
59875: taan huomioon Koiviston eron olosuhteet,               väline tehtäviensä hoitamisessa, ei esteellisyys
59876: pitäisi olettaa, että hänen suhtautumisensa            asian laadun vuoksi voi vaikuttaa ratkaisuun.
59877: pankkiin olisi pikemminkin vihamielinen kuin           Tätä käsitystä tukee se, että rahaston johtokun-
59878: suosiva.                                               ta oli nimenomaan halunnut rahaston johtajan
59879:     Kysymys esteellisyydestä oli tullut esille kä-     toimivan Arsenal Oy:n hallituksen puheenjoh-
59880: siteltäessä erästä valtiovarainministeriölle an-       tajana, missä tehtävässä hän voisi parhaiten
59881:  nettavaa Kansallis-Osake-Pankkia koskevaa ra-         valvoa rahaston tahdon toteutumista Arsenal
59882:  haston johtokunnan lausuntoa. Käytettävissä           Oy:ssä.
59883:  olleen ajan vähäisyyden vuoksijohtokunnan pu-
59884:  heenjohtaja oli antanut Koiviston tehtäväksi
59885:  kirjoittaa muistion asiasta. Koivisto oli esittänyt
59886:  muistioluonnoksen johtokunnalle. Keskustelus-         5. HANKITUT LISÄSELVITYKSET
59887: sa oli tullut esille, että vaikka Koivisto oli ollut
59888: poissa Kansallis-Osake-Pankin palveluksesta               Maaliskuun 13 ja 15 päivän~ 1995 nuorempi
59889:  lähes kolme vuotta, olisi parempi, ettei Koivisto     oikeuskanslerinsihteeri Jorma Aijälä on määrä-
59890: esittelisi pankkia koskevia asioita. Tämän             yksestäni suorittanut täydentävän suullisen kuu-
59891: mukaisesti toinen henkilö oli myöhemmin esi-           lemisen, jossa on kiinnitetty huomiota erityisesti
59892:  tellyt asian.                                         siihen, oliko vakuusrahastonjohtajan virkanimi-
59893:                      9.6. Valtion vakuusrahastoa koskevat esteellisyyskysymykset                     143
59894: 
59895: tysasian käsittelyn yhteydessä ollut esillä kysy-     5.3. Vanhempi hallitussihteeri Auni-Marja
59896: mys Kansallis-Osake-Pankin Koivistolle myön-               Vilavaara
59897: tämästä eläkkeestä.
59898:    Tällöin on kuultu Koiviston lisäksi rahaston          Vilavaara ei ollut ennen Koiviston nimitystä
59899: johtokunnan puheenjohtajaa lainsäädäntöjohta-         tiennyt Koiviston saamasta eläkkeestä. Hän oli
59900: ja Pekka Laajasta ja vanhempaa hallitussihteeriä      saanut asiasta tiedon vasta lehdistöstä.
59901: Auni-Marja Vilavaaraa, joka oli toiminut esitte-         Pankkikriisin hoitaminen oli ollut kiireeilises-
59902: lijänä valtioneuvoston nimittäessä 22.4.1993          sä vaiheessa virkanimityksen aikaan. Vilavaaran
59903: Koiviston rahaston johtajan virkaan.                  tapana on ollut kiinnittää esittelyvaiheessa huo-
59904:                                                       miota mahdollisiin esteellisyyksiin. Nimitysvai-
59905:                                                       heessa ei vielä tiedetty, missä määrin vakuusra-
59906:                                                       hasto tulisi käsittelemään Kansallis-Osake-Pan-
59907: 5.1. Johtaja Heikki Koivisto                          kin asioita.
59908: 
59909:     Koivisto on kertonut, että hän oli hieman en-
59910: nen virkanimitystä keskustellut Laajasen kanssa
59911: johtajan palkasta. Tuolloin Koivisto oli kerto-       6. VALTIOV ARAINMINISTERIÖN
59912: nut, että Kansallis-Osake-Pankki maksoi hänelle          LAUSUNTO
59913: eläkettä. Koiviston nimenomaisena tarkoitukse-
59914: na oli ollut todeta tämä ei-julkinen seikka työn-     6.1. Lausuntopyyntö
59915: antajan edustajalle. Laajaneo ei ollut reagoinut
59916: Koiviston ilmoitukseen niin voimakkaasti, että           Olen 28.3.1995 pyytänyt valtiovarainministe-
59917: se olisi jäänyt hänen mieleensä. Koivisto oli kui-    riöltä lausuntoa siitä, oliko kysymys Kansallis-
59918: tenkin kokenut saattaneensa asian nimittävän          Osake-Pankinjohtaja Heikki Koivistolle maksa-
59919: viranomaisen tietoon.                                 masta eläkkeestä ollut esillä ennen Koiviston vir-
59920:     Laajaselle Koivisto oli ilmoittanut asiasta,      kanimitystä ja, mikäli asiaa ei ollut käsitelty,
59921:  koska työnantajan edustajan piti olla selvillä       milloin eläkkeestä on tullut tieto. Pyysin ministe-
59922:  työntekijän taloudelliseen asemaan liittyvästä       riöitä lisäksi lausuntoa Koiviston väitetystä este-
59923:  seikasta. Eläke olisi sitä paitsi näkynyt verotie-   ellisyydestä.
59924:  doista. Koivisto on olettanut, että nimittämiseen
59925:  osallistuneet valtioneuvoston jäsenet eivät olleet
59926:  olleet tietoisia eläkkeestä.                         6.2. Ministeriön lausunto
59927:     Kansallis-Osake-Pankin silloinen hallinto-
59928:  neuvoston puheenjohtaja Markku Mannerkoski              Valtiovarainministeriö on lausunnossaan
59929:  oli soittanut Koivistolle heti nimityksen jälkeen    28.3.1995 ilmoittanut, että ministeriön virkamie-
59930: ja tiedustellut, oliko Koivisto ilmoittanut eläk-     hiltä saadun tiedon mukaan ei ministeriö eivätkä
59931:  keestään nimitysasiaa käsiteltäessä. Koivisto oli    sen virkamiehet olleet tienneet kysymyksessä ole-
59932:  ilmoittanut näin tehneensä.                          vasta eläkkeestä ennen Koiviston virkanimitys-
59933:     Kun asia oli tulossa julkiseksi, Koivisto oli     tä. Ministeriö oli saanut tiedon eläkkeestä vasta
59934:  kertonut asiasta valtiovarainministeri Iiro Viina-   19.1.1995 Koiviston ilmoitettua asiastajuuri en-
59935:  selle. Laajaneo oli parissa kolmessa keskustelus-    nen sen tuloa julkisuuteen.
59936:  sa todennut, että Koivisto oli varmasti kertonut        Vakuusrahaston keskeisin tehtävä on talletus-
59937:  asiasta hänelle, mutta hän ei muistanut sitä.        pankkien tukipäätösten valmistelu. Rahaston
59938:                                                       johtajan viran menestyksellinen hoitaminen
59939:                                                       edellyttää tästä syystä laajaa pankki- ja rahoitus-
59940: 5.2. Lainsäädäntöjohtaja Pekka Laajaneo               toiminnan tuntemusta.
59941:                                                          Koiviston ero Kansallis-Osake-Pankin johto-
59942:    Laajaneo on kertonut, että hän oli keskustel-      kunnasta ei ollut tapahtunut hänen omasta aloit-
59943: lut Koiviston kanssa tämän palkasta. Keskuste-        teestaan vapaaehtoisesti. Liike-elämässä vallitse-
59944: lua Koiviston eläkkeestä Laajaneo ei muistanut        van yleisen käytännön mukaan tällaisissa ta-
59945: käyneensä. Koivisto oli 19.1.1995 kertonut elä-       pauksissa yritysten korkeaan johtoon kuuluville
59946: kejärjestelystä, joka oli vuotanut lehdistön tie-     on maksettu erilaisia korvauksia joko kertaluon-
59947: toon. Laajaneo oli kuullut asiasta silloin ensim-     teisesti tai toistuvaissuorituksina. Pankin vuon-
59948: mäisen kerran.                                        na 1991 tekemä päätös sitoo sitä.
59949: 144                  9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
59950: 
59951:     Kun otetaan huomioon Koivistolle maksetun          pankkien tukitoimia koskevien valtioneuvoston
59952: eläkkeen luonne irtisanoutumiskorvauksena ja           yleisistunnon ja valtiovarainministeriön päätös-
59953: se, ettei Koivisto ollut esitellyt Kansallis-Osake-    ten valmistelussa sekä suorittaa näiden päätösten
59954: Pankkia koskevia asioita, valtiovarainministeriö       mukaisen tuen käytön valvontaan liittyviä tehtä-
59955: on katsonut, ettei Koivisto ole hallintomenettely-     viä.
59956: lain 10 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetulla           Lain 3 §:n mukaan rahasto on eduskunnan
59957: tavalla esteeilinen toimimaan rahaston johta-          vastattavana oleva rahasto, jonka hallintoa hoi-
59958: jana.                                                  tavat hallintoneuvosto, johtokunta ja johtaja.
59959:     Sitä, ettei Koivisto ollut ilmoittanut valtiova-   Lain 4 §:n mukaan rahaston hallintoneuvoston
59960: rainministeriölle kysymyksessä olevaa eläkettä         muodostavat eduskunnan pankkivaltuutetut
59961: ennen virkanimitystä, voidaan pitää moraalisesti       Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa rahas-
59962: jonkin verran kyseenalaisena, mutta se ei muo-         ton hallintoaja toimintaa. Johtokunnan tehtävä-
59963: dosta oikeudellista esteellisyysperustetta.            nä on lain 5 §:n mukaan rahaston toiminnan joh-
59964:     Siltä osin kuin kysymys on Koiviston Arsenal       to. Tehtävistä on määrätty tarkemmin hallinto-
59965: Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimimiseen           neuvoston 18.5.1993 hyväksymissä rahaston
59966: liittyvistä esteellisyyskysymyksistä, ministeriö on    säännöissä.
59967: yhtynyt rahaston johtokunnan selvityksessä esi-
59968: tettyyn.
59969:     Valtiovarainministeriö on vielä esittänyt, että    7.2. Toimielinten toimivallasta
59970: lainsäädäntöjohtaja Pekka Laajasen esteellisyyt-
59971: tä koskeva kysymys selvitettäisiin.                       Tukitoimista päättämisestä on säädetty lain
59972:     Valtiovarainministeriöstä saamani lisäselvi-       14 §:ssä. Valtioneuvoston yleisistunnon toimi-
59973: tyksen mukaan Koivisto on ministeriöön                 valtaan kuuluu päättää keskeisistä 14 §:n 3 mo-
59974: 18.4.1995 saapuneessa kirjoituksessa pyytänyt          mentissa mainituista tukitoimista. Päätökset teh-
59975: eroa rahastonjohtajan virasta tulevan kesäkuun         dään rahaston johtokunnan esityksestä. Muut
59976: alusta lukien.                                         tukitoimenpiteet, jotka on mainittu 1 momentis-
59977:                                                        sa, kuuluvat rahaston johtokunnalle.
59978:                                                           Valtioneuvoston yleisistunto päättää sen mu-
59979: 7. SÄÄNNÖKSETVALTIONVAKUUSRA-                          kaisesti muun muassa rahastolle hankittujen
59980:    HASTOSTA                                            osakkeiden ja osuuksien luovuttamisesta. Valtio-
59981:                                                        neuvosto päättää myös osakkeiden merkitsemi-
59982: 7.1. Vakuusrahaston asema yleensä                      sestä tai hankinnasta tai luovuttamisesta omai-
59983:                                                        suudenhoitoyhtiössä, omaisuudenhoitoyhtiölle
59984:    Valtion vakuusrahasto on sitä koskevan,             annettavasta lainasta, takauksesta ja takuista
59985: 30.4.1992 voimaan tulleen lain (379/92) 1 §:n no-      sekä muusta rahoitustuesta ynnä sopimuksen te-
59986: jalla perustettu talletuspankkien vakaan toimin-       kemisestä omaisuudenhoitoyhtiön toiminnasta,
59987: nan ja tallettajien saamisten turvaamiseksi. Ra-       toiminnan rahoittamisesta, toiminnan lopetta-
59988: hastoon kuuluvat talletuspankit. Lain voimaan-         misesta tai tappioiden kattamisesta.
59989: tulonjälkeen sitä on muutettu laeilla 933/92, 246/        Johtokunta puolestaan päättää rahaston va-
59990: 93 ja 857/93.                                          roista myönnettä vistä lainoista ja muista tukitoi-
59991:    Lain 1 §:n 2 ja 3 momentin mukaan rahaston          mista. Johtokunta käsittelee myös asiat, jotka
59992: varoista voidaan myöntää lainoja erityisehdoin         koskevat valtion edustajan määräämistä omai-
59993: liikepankkien ja Postipankki Oy:n vakuusrahas-         suudenhoitoyhtiöiden yhtiökokouksiin ja toimi-
59994: tolle, säästöpankkien vakuusrahastolle ja osuus-       ohjeiden antamista yhtiöille samoin kuin valtion
59995: pankkien vakuusrahastolle. Rahasto voi myös            etujen turvaamista sekä yhtiöitä yhteisesti koske-
59996: antaa takauksia mainittujen vakuusrahastojen           via hallinnointiperiaatteita.
59997: ottamille lainoille. Rahasto voi myös merkitä             Rahaston johtokunnalle kuuluvista tehtävis-
59998: rahastoon kuuluvan pankin osakkeita ja osuuk-          tä on määrätty tarkemmin rahaston sääntöjen
59999: sia, antaa pankin ottamille lainoille takauksia ja     6 §:ssä. Johtokunnalle kuuluu 6 §:n 16-18
60000: myöntää muutakin rahoitustukea, jos se on tar-         kohdan mukaan erityisesti valtion varoista
60001: peellista pankin toiminnan ja rahoitusmarkki-          myönnettävän tuen myöntämistä ja tuen ehtoja
60002: noiden vakauden turvaamiseksi.                         koskevien päätösten valmistelu, valtion varoilla
60003:    Lain 1 §:n 4 momentin mukaan rahaston teh-          merkittävien pankin osakkeiden ja osuuksien
60004: tävänä on myös avustaa valtiovarainministeriötä        merkitsemistä koskevien päätösten valmistelu
60005:                      9.6. Valtion vakuusrahastoa koskevat esteellisyyskysymykset                          145
60006: 
60007: sekä valtion varoista myönnettävän muun ra-             edustajana valtion vakuusrahaston valtion omis-
60008: hoitustuen myöntämistä koskevien päätösten              tamaan yhtiöön kohdistama valvonta olisi omis-
60009: valmistelu.                                             tajan valvontaa.
60010:                                                            Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy on perus-
60011:                                                         tettu 18.11.1993, ja se aloitti toimintansa
60012: 7.3. Rahastonjohtajan asemaja tehtävät                  15.1.1994. Valtio omistaa yhtiöstä 74,04 %ja ra-
60013:                                                         hasto 25,96 %.
60014:    Lain 6 §:n mukaan rahastossa on virkasuhtei-            Arsenal Oy:n toimiala on yhtiöjärjestyksen
60015: nen johtaja, jonka tehtävänä on hoitaa rahaston         2 §:n mukaan omistaa ja hallita Suomen Sääs-
60016: hallintoa rahaston sääntöjen sekä johtokunnan           töpankki - SSP Oy:stä yhtiölle siirtyneitä kiin-
60017: antamien määräysten ja ohjeiden mukaisesti.             teistöjä ja muuta kiinnityskelpoista omaisuutta,
60018:    Valtioneuvoston yleisistunto nimittää ja irti-       kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden osakkeita
60019: sanoo johtajan.                                         ja muita arvopapereita sekä järjestämättömiä ja
60020:    Lain 8 §:n mukaanjohtajan esteellisyydestä on        muita luottoja vakuuksineen. Yhtiö voi myön-
60021: voimassa, mitä hallintomenettelylaissa sääde-           tää hallinnoimiensa järjestämättömien ja mui-
60022: tään virkamiehen esteellisyysperusteista ja esteei-     den luottojen tehokkaan hoidon ja perinnän
60023: lisyyden vaikutuksista.                                 turvaamisen edellyttämiä uusia luottoja sekä
60024:    Rahaston sääntöjen 7 §:n mukaan johtajan             takauksia. Yhtiö harjoittaa myös arvopaperi-
60025: tehtävänä on hoitaa rahaston hallintoa ja juokse-       kauppaa.
60026: via asioita hallintoneuvoston ja johtokunnan an-
60027: tamien määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Joh-
60028: taja vastaa hallintoneuvoston ja johtokunnan            8. RATKAISU
60029: käsiteltävien asioiden valmistelusta sekä hallin-
60030: toneuvoston ja johtokunnan päätösten toimeen-           8.1. Eräitä tutkittavaan asiaan liittyviä kysy-
60031: panosta. Johtaja edustaa rahastoa viranomais-                myksiä
60032: ten luona ja tuomioistuimessa, jollei johtokunta
60033: toisin päätä.                                               Olen julkisuudessa kuluvan vuoden alkupuo-
60034:                                                         lella esitettyjen väitteiden johdosta ottanut tut-
60035:                                                         kittavakseni kysymyksen valtion vakuusrahas-
60036: 7.4. Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy                    ton johtajan Heikki Koiviston esteellisyydestä.
60037:                                                             Asian vireillä ollessa on tullut esille esteelli-
60038:    Omaisuudenhoitoyhtiöiden perustaminen tuli           syyssäännösten soveltaminen valtiovarainminis-
60039: mahdolliseksi 15.10.1993 voimaan tulleella lailla       teriön rahoitusmarkkinayksikön päällikön, lain-
60040: valtion vakuusrahastosta annetun lain muutta-           säädäntöjohtaja Pekka Laajasen osalta sen joh-
60041: misesta (857 /93), jolla lain 1 §:ään lisättiin 5 mo-   dosta, että Laajanen on toiminut vakuusrahas-
60042: mentti.                                                 tonjohtokunnan puheenjohtajana.
60043:    Sen mukaan rahasto voi muun muassa omis-                 Vakuusrahaston hallintoneuvosto on ottanut
60044: taa tai hallinnaida osakkeita osakeomistuksen           esille kysymyksen valtiovarainministeriön virka-
60045: perusteella valtion tai rahaston määräysvallassa        miesten mahdollisesta esteellisyydestä, sellaises-
60046: olevassa osakeyhtiössä, jonka tarkoituksena on          sa tilanteessa, jossa virkamiehet toimivat rahas-
60047: valtion tai rahaston tukitoimien kohteena olevan        ton johtokunnassa.
60048: pankin omaisuuden tai vastuiden ostaminen tai
60049: muu hankkiminen ja hoitaminen sekä myyminen
60050: tai muu luovuttaminen.                                  8.1.1. Lainsäädäntöjohtaja Pekka Laajasen
60051:    Lain muutosta koskevassa hallituksen esityk-                asema rahaston johtokunnan puheenjoh-
60052: sessä (HE 130/1993 vp.) on todettu, että yhtiön                tajana
60053: toiminnan pääasiallisena tarkoituksena on sen
60054: omistukseen siirretyn omaisuuden realisointi               Totean, että eduskunnan oikeusasiamies on
60055: mahdollisimman tehokkaasti ja tuottavasti niin,         puoleltaan arvioinut Laajasen asemaa rahaston
60056: että sen toiminnasta aiheutuu valtiontaloudelle         johtokunnan puheenjohtajana ja että Laajaselle
60057: mahdollisimman vähäinen rasitus. Koska ehdo-            on 30.3.1995 myönnetty ero tuosta tehtävästä.
60058: tettuunjärjestelmään sitoutuisi hyvin huomatta-            Katson, ettei minulla näin ollen ole aihetta
60059: va määrä julkisia varoja, toiminnan seurannan ja        tutkia asiaa.
60060: valvonnan tulee olla erittäin tiukka. Valtion              Muilta osin olen tutkinut asian.
60061: 
60062: 19 360220P
60063: 146                 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
60064: 
60065: 8.1.2. Rahaston johtokunnassa toimivien               kunnassa, niin totean, että lain mukaan valtiova-
60066:        valtiovarainministeriön virkamiesten           rainministeriöllä on oltava edustus johtokunnas-
60067:        esteellisyys                                   sa.
60068:                                                           Esteellisyystilanteiden välttämiseksi vastai-
60069:    Hallintoneuvosto on pyytänyt kuten ilmenee         suudessa viittaan siihen, mitä edellä olen kerto-
60070: alajaksosta 4.1. oikeuskanslerin kannanottoa sen      nut valtioneuvoston valvonnassa noudatetusta
60071: selvittämiseksi, onko valtiovarainministeriön         käytännöstä.
60072: virkamies rahaston johtokunnassa toimiessaan
60073: esteeilinen ja toisaalta, jos hän on johtokunnassa,   8.2. Esteellisyyssäännöksistä
60074: missä tapauksissa hän on esteeilinen valtiova-
60075: rainministeriössä.                                       Esteellisyyssäännösten yleisenä tarkoituksena
60076:    Valtion vakuusrahastosta annetun lain (379/        on taata toiminnan objektiivisuus eli sulkea pois
60077: 92) 5 §:n 1 momentin mukaan ainakin yhden             asiaankuulumattomat sivuvaikutteet Virkamie-
60078: johtokunnan jäsenen ja tämän varajäsenen tulee        hillä on velvollisuus ottaa huomioon esteellisyy-
60079: olla valtiovarainministeriöstä.                       tensä ja vetäytyä hallintoasian käsittelystä.
60080:    Totean, että valtioneuvoston toiminnan val-           Esteellisyydellä tarkoitetaan sitä, että virka-
60081: vonnassa esteellisyyskysymys on tullut esille ta-     mies on käsiteltävään asiaan, sen asianosaisiin
60082: pauksissa, joissa tarkoituksena on ollut määrätä      tai asiassa tehtävän ratkaisun vaikutuspiiriin
60083: ministeriön virkamies ministeriön alaisen viras-      muuten kuuluviin henkilöihin eli intressentteihin
60084: ton tai laitoksen johtokuntaan. Tällöin on kat-       sellaisessa suhteessa, joka saattaa vaarantaa hä-
60085: sottu, että ministeriön virkamies on esteeilinen      nen puolueettomuutensa.
60086: käsittelemään ministeriössä sellaisia asioita, joi-       Esteellisyyttä ja sen vaikutuksia arvioitaessa
60087: den kanssa hän ollut tekemisissä edellä tarkoite-     on yleisinä perusteina pidetty asian laatua, intres-
60088: tunjohtokunnan jäsenenä. Esteellisyys on perus-       sin suuruutta, harkinta valtaa päätöksenteossa ja
60089: tunut hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 6       hallinnon tehokkuusvaatimusta.
60090: kohtaan.                                                  Esillä olevassa asiassa on kiinnitettävä huo-
60091:    Esteellisyystilanteet on pyritty välttämään eri    miota hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin
60092: tavalla. Ministeriöissä on esimerkiksi jouduttu       5 ja 6 kohtaan. Ensiksi mainitun säännöksen
60093: arvioimaan määrättävän virkamiehen osalta or-         mukaan virkamies on esteellinen, jos hän on hal-
60094: ganisaatiota ja tarpeen mukaan muuttamaan             lituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jä-
60095: sitä. Eräs ratkaisu on ollut se, että ministeriön     senenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaa-
60096: määrättävä edustaja ei kuulu siihen osastoon tai      vassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä
60097: yksikköön, jonka tehtävänä on ministeriön alai-       tai julkisoikeudellisessa laitoksessa, joka on
60098: sen viraston tulosjohtamistavoitteiden asettami-      asianosainen taijolle asian ratkaisusta on odotet-
60099: nen tai toiminnan valvonta. Esteellisyys on voitu     tavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.
60100: välttää myös osaston tai yksikön sisäisellä, ase-         Lain 10 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan
60101: tukseen tai työjärjestykseen perustuvalla työnja-     virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen
60102: olla siten, että virkamies, joka kuuluu ministe-      puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä
60103: riön alaisen laitoksen johtoon, ei käsittele minis-   vaarantuu.
60104: teriössä laitosta koskevia asioita.                       Lain 11 §:n mukaan esteellisenä ei saa käsitellä
60105:    Valtiovarainministeriö on keskeisesti mukana       asiaa eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, paitsi mil-
60106: valmisteltaessa ja päätettäessä pankkitukea kos-      loin esteellisyys asian laadun vuoksi ei voi vaikut-
60107: kevia asioita. Valtiovarainministeriölle kuuluu       taa ratkaisuun tai asian käsittelyä ei voida lykätä.
60108: myös rahoitusmarkkinoiden valvonta. Ministe-              Hallintomenettelylakia koskevassa hallituk-
60109: riössä asiat kuuluvat rahoitusmarkkinayksi-           sen esityksessä eduskunnalle (HE 88/1981 vp) on
60110: kölle.                                                lain 10 §:n 1 momentin 5 kohdan osalta todettu
60111:    Lausuntopyynnön johdosta totean, että ra-          virkamiehen puolueettomuuden selvästi vaaran-
60112: haston johtokunnan jäseneksi valittu valtiova-        tuvan, jos asianosaisena on esimerkiksi osakeyh-
60113: rainministeriön virkamies on esteeilinen käsitte-     tiö, jonka hallituksenjäsen hän on. Asian ratkai-
60114: lemään valtiovarainministeriössä asioita, joita       sulla voi olla osakeyhtiön vastuunalaisenajohto-
60115: hän on ollut käsittelemässä rahaston johtokun-        henkilönä toimivan virkamiehen asemaan ja
60116: nassa.                                                etuihin yhtiössä jopa suoranaista vaikutusta.
60117:    Mitä tulee kysymykseen, onko valtiovarain-         Joka tapauksessa on selvää, ettei virkamies
60118: ministeriön virkamies esteeilinen rahaston johto-     yleensä voine kokea yhdentekeväksi, minkä si-
60119:                       9.6. Valtion vakuusrahastoa koskevat esteellisyyskysymykset                         147
60120: 
60121: sältöinen yhtiötä koskeva ratkaisu asiassa anne-        kisuuteen kuluvan vuoden alkupuolella tulleesta
60122: taan.                                                   tiedosta, jonka mukaan Kansallis-Osake-Pankki
60123:      Hallituksen esityksessä on 10 §:n 1 momentin       on vuodesta 1991 suorittanut Koivistolle kuu-
60124: 6 kohdan yleislausekkeenomaisen esteellisyyspe-         kausittain maksettavan korvauksen, jota on kut-
60125: rusteen osalta esitetty, että säännöksessä maini-       suttu erorahaksi tai irtisanomiskorvaukseksi
60126: tun erityisen syyn olisi oltava yleensä myös ulko-      taikka eläkkeeksi. Korvausta maksetaan siihen
60127: puolisen havaittavissa ja sen puolueettomuutta          asti, kunnes Koivisto eläkeikään tultuaan siirtyy
60128: vaarantavan vaikutuksen oltava suunnilleen sa-          pankin eläkesäätiön piiriin.
60129: manasteinen kuin erityisesti määritellyissä esteel-        Totean, että vakuusrahaston toimiala sisältää
60130: lisyysperusteissa.                                      lain mukaan muun ohella liikepankit ja että se
60131:      Lain 11 §:n osalta on hallituksen esityksessä      tosiasiallisesti on käsitellyt myös sanotun pankin
60132: todettu, että käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia toi-    asioita.
60133: mia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asias-         Hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 6
60134: sa tehtävän päätöksen sisältöön. Käsittelynä oli-       kohdan säännökseen on kiinnitettävä huomiota
60135: si pidettävä myös asian valmistelua, koska asias-       myös arvioitaessa sitä tilannetta, että Koivisto
60136: sa tehtävä päätös perustuu valmistelussa hankit-        rahaston johtajan viran ohella toimi Arsenal
60137: tuihin selvityksiin.                                    Oy:n hallituksen puheenjohtajana (Esteellisyys-
60138:      Vaikka esteellinen virkamies ei osallistuisi-      kysymys 2). Tilannetta tarkasteltaessa on lisäksi
60139:  kaan asian käsittelyyn, hän voisi käsittelyssä läs-    otettava huomioon hallintomenettelylain 10 §:n
60140:  nä ollen esittää sellaisia näkemyksiä, jotka saat-     1 momentin 5 kohta.
60141:  taisivat horjuttaa käsittelyn puolueettomuutta.
60142:  Siitäkin huolimatta, että käsittelyssä läsnä oleva
60143:  virkamies ei lausuisi mitään asiasta, hänen pelk-      8.4. Kansallis-Osake-Pankin maksama eläke
60144:  kä paikalla olemisensa voisi vaikuttaa asian kä-
60145:  sittelyyn. Tästä syystä ehdotettiin läsnäolokiel-         Selvitystä ei ole asiassa siitä, että Koiviston
60146:  toa. Läsnäolokiellolla olisi esityksen mukaan          virkanimityksen yhteydessä valtioneuvoston jä-
60147:  merkitystä erityisesti silloin, kun asiaa käsitel-     senet tai esittelevä ministeri tai esittelijä olisivat
60148:  lään monijäsenisessä päätöksentekoelimessä,            tienneet eläkkeestä.
60149:  jossa päätöksen tekemistä edeltää keskustelu              Esittelymuistiossa oli mainittu, että rahaston
60150:  asiasta.                                               keskeisin tehtävä on talletuspankkien tukipää-
60151:      Kirjallisuudessa on arvioitu, että hallintome-     tösten valmistelu. Tämän vuoksi aikaisempi toi-
60152:  nettelylain 10 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoi-       minta pankissa oli katsottava välttämättömäksi
60153:  tetun syyn erityisyys edellyttää olosuhteelta laa-     edellytykseksi viran asianmukaisen hoitamisen
60154:  dullista spesifisyyttä. Yleisenä tulkintaohjeena       kannalta. Koiviston palveluksesta Kansallis-
60155:   on pidetty esteellisyyden perustavan vaikutuksen      Osake-Pankissa oli muistiossa kerrottu. Viran
60156:   samantasaisuutta verrattuna yksilöityihin perus-      hakijoiden taloudellisista sidonnaisuuksista
60157:   teisiin. Tulkinnassa on arveltu voitavan varoen       muistiossa ei ole ollut mainintaa eikä virkamies-
60158:   käyttää hyväksi "yleistä kansalaiskäsitystä",         lainsäädäntöön sisälly hakijoille tai ilmoittautu-
60159:  jonka osoittaminen tosin on vaikeaa.                   neille velvollisuutta tällaisten ilmoittamiseen.
60160:      Voidaan ehkä sanoa, että käsitellyn arvasi-           Esteellisyysperusteiden tarkoituksena on yllä-
60161:   donnaisen käsitteen tulkinta on hallintomenette-      pitää luottamusta päätöksentekoon. Tämä vaa-
60162:   lylain voimassaoloaikana ainakin jossakin mää-        timus korostuu erityisesti pankkituen kohdalla,
60163:   rin tiukentunut. Säännöstä olisi mielestäni tulkit-   kun otetaan huomioon laissa yleisesti määritel-
60164:   tava toisaalta siten, että luottamus virkamiesten     lyn tukitoiminnan mittavuus, laaja-alaisuus ja
60165:   tasapuolisuuteen ja puolueettomuuteen säilyisi.       sen yhteiskunnallinen merkitys. Pankkituen val-
60166:   Toisaalta säännöstä ei saa tulkita siten laveasti,    vontaan ja esteellisyyteen on eduskunnassa kiin-
60167:   että virkamiehet voisivat jäävätä itsensä tai hei-    nitetty huomiota useassa eri yhteydessä.
60168:   dät voitaisiin jäävätä näennäisperusteilla.              Pankkituen hallinnossa sanottu päätöksente-
60169:                                                         koa koskeva luottamusvaatimus edellyttää mie-
60170:  8.3. Johtaja Heikki Koiviston asemasta yleensä         lestäni sitä, että tukitoiminnan päätöksentekoon
60171:                                                         osallistuvien henkilöiden sidossuhteisiin pankki-
60172:    Hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 6            tuen osapuolina oleviin pankkeihin on suhtau-
60173:  kohdasta johtuvan esteellisyysperusteen arvioi-        duttava kriittisesti. Totean myös, että viime vuo-
60174:  minen (Esteellisyyskysymys 1) on aiheutunutjul-        sina esteellisyyssäännösten tärkeyttä ja sovelta-
60175: 148                  9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
60176: 
60177: mista on yleisesti korostettu. Tämä koskee ni-         tyvät valtioneuvoston yleisistunnon, valtiova-
60178: menomaan virkavastuulla toimivia henkilöitä.           rainministeriön ja rahaston hallintoneuvoston
60179:    Mikäli rahastossa pa1velevalla henkilöllä on        päätökset. Johtokunta päättää rahaston omista
60180: luottamusta vaarantava ja esteellisyysperusteen        varoista myönnettävistä lainoista ja muista tuki-
60181: muodostava suhde johonkin pankkiin, johtaa se          toimista.
60182: henkilön esteellisyyteen tuon pankin asioita käsi-         Rahaston johtajan tehtävänä puolestaan on
60183: teltäessä.                                             valmistella hallintoneuvoston ja johtokunnan
60184:    Mainittu esteellisyys voinee kuitenkin ulottua      päätökset. Johtaja on myös vastuussa tehtyjen
60185: myös laajemmalle. Kun pankkitukitoiminta kos-          päätösten täytäntöönpanosta. Edellä mainitut
60186: kee useita pankkeja, jotka ovat keskenään kil-         johtajan tehtävät liittyvät ratkaisevalla tavalla
60187: pailutilanteessa, saatetaan perustella myös sel-       pankkituen myöntämiseen ja valvontaan.
60188: laista tulkintaa, että esteellisyyden eli uskottavan       Yksityisellä sektorilla irtisanomiskorvausta
60189: puolueettomuuden puutteen on katsottava kos-           tai "kultaista kädenpuristusta" koskevat sopi-
60190: kevan myös muiden pankkien asioiden käsitte-           mukset lienevät ainakin johtajasopimuksissa
60191: lyä.                                                   melko tavallisia. Julkishallinnon puolella tällai-
60192:     Käytännössä tämä johtaisi siihen, että esteelli-   set sopimukset erohetkellä tehtyinä lienevät tun-
60193: nen henkilö ei tosiasiallisesti voisi ollenkaan toi-   temattomia.
60194: mia ainakaan virkasuhteisena pankkituen hallin-            Asiassa joudutaan arvioimaan, mikä oikeu-
60195: nossa. Tämä seikka olisi otettava huomioon ni-         dellinen merkitys on sillä, että johtavassa ase-
60196: mitettäessä pankkituen hallintoon osallistuvia         massa oleva, yhteiskunnan kannalta erittäin
60197: henkilöitä. Pulmallista on tilanteessa se, että toi-   merkittävää taloudellista valtaa käyttävä virka-
60198: minta vakuusrahastossa edellyttää pankkitoi-           mies saa korvausta yhdeltä pankkitukitoiminnan
60199: minnan tuntemusta, jota ei voi saada ilman tuon        piirissä olevalta pankilta.
60200: toiminnan piirissä hankittua kokemusta.                    Saamastani selvityksestä ei ole käynyt ilmi,
60201:     Koivisto oli toiminut Kansallis-Osake-Pan-         että eduskunnalle vastuunalainen vakuusrahas-
60202: kissa vuodesta 1967 aluksi tutkijana ja sitten         ton hallintoneuvosto tai valtiovarainministeriö
60203: päällikkötehtävissä. Pankinjohtokunnanjäsene-          olisivat selkeästi esittäneet perusteltuja moitteita
60204: nä Koivisto oli ollut vuodesta 1987 vuoteen 1991,      Koiviston toiminnasta yleensä tai siitä, että hän
60205: jolloin hän oli noin 24 palvelusvuoden jälkeen         olisi menetellyt osapuoliin nähden puolueellises-
60206: eronnut pankin palveluksesta, kertomansa mu-           ti.
60207: kaan vastoin tahtoaan.                                      Koivisto itse on katsonut, ettei asiassa ole ol-
60208:     Koiviston nimityksestä 22.4.1993 rahaston          lut kysymys esteellisyydestä ja että hän on pyrki-
60209: johtajan virkaan totean, että Koiviston pankki-        nyt olemaan erityisen tarkka asioiden hoidossa.
60210: kokemus,jota oli seurannut palvelus Rautaruuk-              Esteellisyyden ratkaisee ensisijaisesti asian-
60211: ki Oy:ssä, osoitti, että hänellä oli virassa vaadit-   omainen virkamies. Hänen tulee jäävätä itsensä,
60212: tava asiantuntemus. Kun Koivisto oli eronnut           milloin hän katsoo esteellisyysperusteen olevan
60213: Kansallis-Osake-Pankin palveluksesta vuonna            olemassa.
60214:  1991 eli noin kaksi vuotta ennen rahastonjohta-            Hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 6
60215: jan viran täyttämistä eikä nimitysvaiheessa ollut      kohdan tilanteessa kuitenkin omakohtaisen ar-
60216: muita tietoja, olin valtioneuvoston yleisistunnon      vion ohella tulee esille myös toinen tarkastelukul-
60217: listoja tarkastettaessa katsonut, ettei palvelus sa-   ma: kun mainitun momentin 1-5 kohtien nojal-
60218: notussa pankissa ollut esteenä nimitykselle.           la esteellisyysperuste on selkeästi nähtävissä, ky-
60219:     Kansallis-Osake-Pankkki on hallintoneuvos-         symyksessä olevassa 6 kohdan tarkoittamassa
60220: ton 29.5.1991 tekemän päätöksen mukaisesti              tilanteessa tulee harkittavaksi, miltä asia näyttää
60221: maksanut Koivistolle 1.6.1991 alkaen eläkkeeksi        sivullisten silmin.
60222: kutsuttua erorahaa tai irtisanomiskorvausta,                Mikäli ennen virkanimitystä olisi ollut tieto
60223: jonka suuruus on tällä hetkellä hieman yli 30.000       siitä, että Koiviston entinen työnantaja, jonka
60224: markkaa kuukaudessa.                                    taloudellisten asioiden mahdollista tukiratkaisua
60225:     Edellä alajaksossa 4.2.1. on tehty selkoa ra-       Koivisto lain puitteissa tulisi keskeisesti käsitte-
60226: haston johtokunnan ja johtajan tehtävistä.             lemään virkamiehenä, maksaa hänelle koko vi-
60227:     Johtokunta käyttää keskeisintäjulkista valtaa       rassaoloajan runsaan 30.000 markan eläkettä,
60228: rahastossa. Johtokunnan tehtävä on ohjata ja            virkavelvollisuuteni olisi ollut kiinnittää valtio-
60229: valvoa Arsenal Oy:tä. Tärkeimpiä johtokunnan            neuvoston huomiota asian oikeudelliseen ar-
60230: velvollisuuksia on valmistella pankkitukeen liit-       viointiin laillisuusvalvonnan kannalta.
60231:                       9.6. Valtion vakuusrahastoa koskevat esteellisyyskysymykset                         149
60232: 
60233:    Kerrotuissa oloissa voidaan esteellisyyden           lyyn johtokunnassa esittelijänä tai ottamalla
60234: syntymistä pitää jossain määrin tulkinnanvarai-         osaa keskusteluun.
60235: sena, mutta mielestäni kuluvan vuoden alussa               Viitaten edellä esittämääni totean, että näissä
60236: julkisuuteen tullut taloudellinen side vaarantaa        asioissa ei mielestäni ole otettu huomioon esteel-
60237: luottamuksen Koiviston puolueettomuuteen ra-            lisyyssäännöksiä.
60238: haston johtajana hallintomenettelylain 10 §:n 1
60239: momentin 6 kohdan tarkoittamalla tavalla.
60240:                                                         8.7. Loppupäätelmät
60241: 
60242: 8.5. Arsenal Oy:n hallituksenjäsenyys                      Olen edellä tullut siihen tulokseen, että valtion
60243:                                                         vakuusrahastonjohtajan Heikki Koiviston Kan-
60244:    Arsenal Oy on pankkituen hallinnointiin liit-        sallis-Osake-Pankilta saama eläke on julkishal-
60245: tyvä yhtiö,jolla on huomattaviajulkisia tehtäviä.       linnossa noudatettavien mittapuiden mukaan
60246: Vakuusrahastosta annetun lain 14 §:n 1 momen-           arvioituna sellainen huomattava taloudellinen
60247: tin mukaan rahastonjohtokunta ohjaaja valvoo            side, jonka johdosta luottamus hänen puolueet-
60248: Arsenal Oy:tä                                           tomuuteensa valtion puolelta lain mukaan koko
60249:     Koivisto on Arsenal Oy:n hallituksen puheen-        pankkikentän yläpuolella toimivana virkamiehe-
60250: johtaja, mistä aiheutuu ongelmallinen tilanne.          nä vaarantuu.
60251: Rahaston johtajana Koivisto on, niin kuin val-             Selvitystä siitä, että valtioneuvoston jäsenet
60252: tiovarainvaliokunnan mietinnössä nro 96/1994            tai esittelevä ministeri tai esittelijä käsitellessään
60253: vp on todettu, vastuussa siitä, mitä rahaston val-      Koiviston nimittämistä johtajan virkaan olisivat
60254: vomassa ja ohjaamassa Arsenal Oy:ssä tehdään            tienneet eläkkeestä, ei ole. Julkisuuteen tieto
60255: ja päätetään.                                           eläkkeestä on tullut vasta tammikuussa 1995.
60256:     Arsenal Oy:n hallituksen puheenjohtajana               Totean, että eduskunnan valitsema ja sille vas-
60257: toimiminen aiheuttaa sen, että hallintomenette-         tuunalainen rahaston hallintoneuvosto, jonka
60258: lylain 10 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla Koi-          tehtävänä on valvoa rahaston hallintoa ja toi-
60259: visto on esteeilinen käsittelemään rahastossa Ar-       mintaa, ei ole minulle toimittamassaan selvityk-
60260: senal Oy:tä koskevia asioita. Esteellisyyden voi-       sessä ottanut kantaa eläkkeen oikeudelliseen
60261: daan katsoa perustuvan myös sanotun lain 10 §:n         merkitykseen.
60262:  1 momentin 5 kohtaan.                                     Edelleen olen katsonut, että Koivisto on ollut
60263:     Johtokunta on selvityksessään kertonut, että        esteeilinen käsittelemään rahastossa Arsenal
60264:  Koivisto ei ollut johtokunnassa esitellyt Arsenal      Oy:n asioita ja että menettely, jonka mukaan
60265: Oy:tä koskevia asioita mutta että hän oli osallis-      Koivisto on ollut läsnä keskusteltaessa johto-
60266:  tunut asioista käytävään keskusteluun.                 kunnassa Arsenal Oy:n asioista, ei ole sopusoin-
60267:     Totean tältä osin, että kerrotulla tavalla toimi-   nussa hallintomenettelylain 11 §:n säännösten
60268:  minen ei ole sopusoinnussa hallintomenettelylain       kanssa. Esteellisyyssäännöksiä ei myöskään ole
60269:  11 §:n säännösten kanssa.                              otettu huomioon eräitä Kansallis-Osake-Pankin
60270:                                                         asioita käsiteltäessä.
60271:                                                            Pankkitukitoiminta on aikanaan luotu pank-
60272: 8.6. Eräiden Kansallis-Osake-Pankin asioiden            kikriisin edellyttämässä nopeassa aikataulussa ja
60273:      käsittely rahaston johtokunnassa                   asiasta päättävien tahojen jossain määrin ristirii-
60274:                                                         taisten käsitysten mukaisesti, minkä jälkeen tuki-
60275:    Alajaksosta 3.1. ilmenee, että olen kesäkuussa       järjestelmää siihen kuuluvine hallinto- ja välittö-
60276: 1994 tuolloin ilmitulleesta syystä kiinnittänyt ra-     mine valvontaelimineen on osittain muutettu.
60277: haston johtokunnan puheenjohtajan huomiota              Pankkituen mittavuus ja yhteiskunnallinen mer-
60278: siihen, että mielestäni Koiviston ei olisi tullut       kitys korostavat sitä, että pankkituen hallinnossa
60279: osallistua Kansallis-Osake-Pankkia koskevien            -niin kuin muussakin hallinnossa- on pyrittä-
60280: tukitoimenpiteiden käsittelyyn. Samassa kuussa          vä siihen, että kansalaisten luottamus toiminnan
60281: johtokunta on esteellisyystilanteiden välttämi-         puolueettomuuteen ei vaarantuisi. Tämä vaati-
60282: seksi tehnyt pankkien erityistarkastusten osalta        mus ei toteudu, jos esteellisyyssäännösten nou-
60283: tällaisen päätöksen.                                    dattaminen laiminlyödään.
60284:    Alajaksosta 4.2.2. ilmenee, että Koivisto oli           Eräänä syynä tähän on saattanut olla se, että
60285: osallistunut ennen kesäkuuta 1994 eräiden Kan-          pankkituen hallinnossa ja valvonnassa ei ole riit-
60286: sallis-Osake-Pankkia koskevien asioiden käsitte-        tävästi kiinnitetty huomiota siihen, että yksityi-
60287: 150                  9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
60288: 
60289: sessä liike-elämässä ehkä hyväksytyt menettely-        voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimin-
60290: tavat eivät aina ole sovellettavissa valtionhallin-    taansa.
60291: nossa, jossa tapahtuvaa toimintaa tiukemmin
60292: ohjaavat ja rajoittavat muun ohella esteellisyys-
60293: säännökset.                                               Valtiovarainministeriö on 16.6.1995 asettanut
60294:    Tutkittavanani olleen asian aiheuttamia toi-        työryhmän kehittämään valtion korkeimpien
60295: menpiteitä arvioidessani olen ottanut huomioon         virkamiesten valintaperusteita ja -menetelmiä.
60296: seuraavat seikat. Hallintomenettelylain 10 §:n 1       Työryhmän tehtävänä on ollut myös selvittää,
60297: momentin 6 kohdan arvasidonnainen esteelli-            tulisiko korkeimpiin virkoihin ilmoittautuneilta
60298: syysperuste on ollut yhteiskunnan ja senjäsenten       henkilöiitä edellyttää ennen nimitystä sellaista
60299: kokeman taloudellisen ahdingon aikana, jolloin         selvitystä taloudellisista ja muista sidonnaisuuk-
60300: lisäksi julkinen hallinto on nivoutunut entistä        sistaan, joka nykyisin vaaditaan ministereiltä.
60301: enemmän yksityiseen talouselämään, tulkinnan-
60302: varainen. Kiinnitettyäni vakuusrahaston johto-
60303: kunnan huomiota Kansallis-Osake-Pankkia                9.7. Valtion vakuusrahaston menettely
60304: koskevien asioiden käsittelyyn tilanne on eräiltä
60305: osin korjaantunut. Myös näiden esteellisyys-                    Lyhennysote oikeuskansleri Jorma S. Aallon
60306: säännösten soveltamiseen on saattanut liittyä                 päätöksestä 31.7.1995, dnro 230/1/94
60307: jossain määrin tulkinnanvaraisuutta. Vakuusra-
60308: haston välitöntä valvontaa harjoittavan hallinto-
60309: neuvoston eikä valtiovarainministeriön taholta         1. KANTELU
60310: ei ole esitetty, että Koivisto olisi virkatoiminnas-
60311: saan menetellyt moitittavasti. Edelleen olen otta-        R.B.,joka toimi Suomen Säästöpankki- SSP
60312: nut huomioon sen, että Koivisto on valtiovarain-       Oy:n Etelä-Kymen aluehallintoneuvoston pu-
60313: ministeriölle 18.4.1995 toimittamassaan kirjoi-        heenjohtajana,ja M.K.,joka toimi sanotun pan-
60314: tuksessa pyytänyt eroa rahaston johtajan virasta       kin paikallishallituksen puheenjohtajana, ovat
60315: tulevan kesäkuun alusta lukien eli kuukauden           kertoneet oikeuskanslerille 7.3.1994 osoittamas-
60316: kuluttua.                                              saan kirjoituksessa, että Suomen Säästöpankki
60317:     Edellä kerrottuun viitaten saatan esittämäni       - SSP Oy oli haastanut heidät ynnä eräät muut
60318: käsitykset tutkituista esteellisyyskysymyksistä ja     henkilöt vastaamaan Kotkan käräjäoikeudessa
60319: niiden arvioinnista valtiovarainministeriön sekä       vahingonkorvausta koskevaan kanteeseen Etelä-
60320: valtion vakuusrahaston hallintoneuvoston, joh-         Kymen Säästöpankissa tehtyjen luototusta kos-
60321: tokunnan ja lainsäädäntöjohtajan Pekka Laaja-          kevien päätösten johdosta.
60322: sen sekä johtajan Heikki Koiviston tietoon lähet-         Suomen Säästöpankki- SSP Oy:n ylimääräi-
60323: tämällä edellä mainituille jäljennöksen tästä rat-     nen yhtiökokous oli päättänyt kanteista
60324: kaisusta.                                              28.12.1993. Kokouksessa valtion vakuusrahas-
60325:                                                        ton johtaja Heikki Koivisto oli edustanut n. 99
60326:                                                        prosenttia Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n
60327: 8.8. Esitys valtiovarainministeriölle                  osakepääomasta, eli SYP:tä, KOP:tä, OKO:a ja
60328:                                                        PSP:tä. Hän oli esitellyt vahingonkorvauskantei-
60329:    Yleiseltä kannalta olen katsonut aiheelliseksi      den nostamisen ja päättänyt niistä em. neljän
60330: samalla esittää valtiovarainministeriön harkitta-      pankin valtakirjoilla.
60331: vaksi, olisiko johtavien virkojen täyttämisjärjes-        Nostetut kanteet perustuivat valtion vakuus-
60332: telmää kehitettävä siten, että niihin ilmoittautu-     rahaston Suomen Säästöpankissa vakuusrahas-
60333: neiden henkilöiden ennen virkanimitystä tulisi         tolain nojalla toimituttamaan erityistilintarkas-
60334: antaa tai heiltä pyytää sellainen selvitys, joka       tukseen. Sen oli 7.-8.9.1993 suorittanut Tilin-
60335: 1.4.1995 voimaan tulleen hallitusmuodon 36             tarkastustoimisto A.A. Oy. Haminan kaupun-
60336: c §:n (270/95) mukaan vaaditaan ministeriltä.          gista oleva asianajaja oli tehnyt oikeudellisen lau-
60337: Valtioneuvoston jäsenen on eduskuntaa varten           sunnon tarkastuksen perusteella ajettavan kan-
60338: annettava muun muassa selvitys elinkeinotoi-           teen tueksi. Hän oli saanut valtakirjan nojalla
60339: minnastaan, omistuksistaan yrityksissä ja muus-        vapaan oikeuden kanteiden ajamiseen ja niistä
60340: ta merkittävästä varallisuudestaan sekä sellaisis-     laskuttamiseen. Vastaajia vastaan oli lisäksi
60341: ta ministerin virkatoimiin kuulumattomista teh-        haettu oikeudellisena turvaamistoimenpiteenä
60342: tävistään ja muista sidonnaisuuksistaan, joilla        takavarikko.
60343:                                  9.7. Valtion vakuusrahaston menettely                                   151
60344: 
60345:    R.B.ja M.K. olivat pyytäneet 7.1.1994 päivä-        koskevan pyynnön hoidettavaksi Suomen Sääs-
60346: tyllä kirjeellä valtion vakuusrahastolta jäljen-       töpankki- SSP Oy:n puolesta. Asiakirjojen an-
60347: nöksiä erityistilintarkastuskertomuksesta ja asi-      tamisesta oli ensi vaiheessa kokonaan kieltäydyt-
60348: anajajan lausunnosta. Vakuusrahasto oli lähet-         ty. Tästä oli ilmoitettu Suomen Säästöpankki-
60349: tänyt kirjeen toimenpiteitä varten Suomen Sääs-        SSP Oy:n 4.2.1994 päivätyllä kirjeellä. Sen mu-
60350: töpankki- SSP Oy:n johtoryhmälle. Johtoryh-            kaan vakuusrahasto ei ollut katsonut voivansa
60351: mä ei ollut lausuntoa nähnyt tai saanut, mutta oli     luovuttaa pyydettyjä tietoja.
60352: kuitenkin vastannut asiassa.                              R.B. ja M.K. olivat uudistaneet pyyntönsä
60353:     R.B. ja M.K. olivat 7.2.1994 uudistaneet va-       asiakirjojen saamisesta vakuusrahastolle osoite-
60354: kuusrahastolle pyynnön asiakirjojen saamiseksi         tulla 7.2.1994 päivätyllä kirjeellään. He olivat
60355: tai että vakuusrahasto tekisi asiasta valituskel-      samalla vaihtoehtoisesti pyytäneet valtion va-
60356: poisen päätöksen. Tähän kirjeeseen ei ollut            kuusrahastolta valituskelpoista päätöstä.
60357: 7.3.1994 mennessä vastattu.                               Vakuusrahasto on esittänyt selvityksessään,
60358:     R.B. ja M.K. ovat katsoneet, että heillä on        että pyydettyä aineistoa olisi oltu valmiita anta-
60359: asianosaisina oikeus saada tieto po. asiakirjoista.    maan, mutta ainoastaan salassapitositoumusta
60360: He ovat näkemyksensä tueksi viitanneet kor-            vastaan. R.B. ja M.K. ovat puolestaan esittäneet
60361: keimman hallinto-oikeuden samankaltaisessa             lisävastineessaan, ettei vakuusrahasto ollut toi-
60362: asiassa 27.10.1993 antamaan päätökseen dnro            mittanut heille sellaista myönteistä päätöstä asia-
60363: 6786/1/92.                                             kirjojen antamisesta, joka olisi sisältänyt salassa-
60364:     Edellä sanotun perusteella R.B. ja M.K. ovat       pitosopimusta koskevan ehdon. R.B. ja M.K.
60365: pyytäneet oikeuskansleria ryhtymään toimenpi-          eivät olleet suostuneet tekemään tällaista si-
60366: teisiin valtion vakuusrahastoa vastaan saadak-         toumusta. Vakuusrahasto ei ollut katsonut rat-
60367: seen oikeuksiensa puolustamiseksi tarpeelliset         kaisunsa edellyttävän valitusosoituksen anta-
60368:  asiakirjat, joihin heitä vastaan nostetut kanteet     mista.
60369: perustuvat.                                               Asiakirjoista ei ilmene, että vakuusrahasto oli-
60370:     Kantelossa on lisäksi paheksuttu valtion va-       si tehnyt asiassa kirjallisen päätöksen, jonka se
60371:  kuusrahaston johtajan Koiviston menettelyä.           olisi toimittanut R.B:lle ja M .K:lle.
60372:  Hän oli itse esitellyt kanne-esityksiä ja valtakir-
60373: jalla päättänyt kanteiden nostamisesta. Myös
60374:  vakuusrahaston antama valtuutus asianajajalle         6.4.2 Sovellettavat lainkohdat
60375:  asian ajamiseksi keinolla millä hyvänsä ja oikeus
60376:  vapaaseen laskutukseen oli sopimaton. Vakuus-             Yleisten asiakirjainjulkisuudesta annetun lain
60377:  rahaston menettely turvaaruistoimenpiteen ha-         (83/51) 1 §:n mukaan yleiset asiakirjat ovat julki-
60378:  kemisesta oli varomatonta. Aiheettarnasta toi-        sia. Lain 2 §:n mukaan yleisiä asiakirjoja ovat
60379:  meopiteestä aiheutuisi hakijalle ankara vahin-        viranomaisen laatimat ja antamat sekä sille lähe-
60380:  gonkorvausvastuu.                                     tetyt tai annetut asiakirjat, jotka ovat sen hallus-
60381:                                                        sa.
60382:                                                            Lain 9 §:n mukaan salassa on pidettävä sellai-
60383:                                                        nen asia tai asiakirja, josta niin on lailla säädetty.
60384: 6.4 Asiakirjojen saaruispyynnön käsittelyn             Asetuksella voidaan asia tai asiakirja säätää sa-
60385:     perusteet                                          lassa pidettäväksi mm., mikäli valtion tai itsehal-
60386:                                                        lintoyhdyskunnan tai yksityisen liiketoimen var-
60387: 6.4.1 Tapahtumien pääpiirteet                          mistaminen sitä vaatii (673/91).
60388:                                                            Salassapitoa koskevia säännöksiä on luotto-
60389:    R.B. ja M.K. olivat heitä vastaan 30.12.1993        laitostoiminnasta annetun lain (1607 /93) 94 §:ssä.
60390: nostetun oikeudenkäynnin tultua vireille               Sen nojalla luottolaitosten toimielinten jäsenet
60391: 7.1.1994 Vakuusrahastolle osoitetulla kirjallisel-     tai niiden palveluksessa olevat eivät saa ilmaista
60392: la pyynnöllä vaatineet saada tiedon mm. heidän         asiakkaiden tai muiden henkilöiden taloudellista
60393: toimiaan koskevista kantelukirjoituksessa mai-         asemaa tai liikesalaisuuksia koskevia tietoja il-
60394: nituista erityistilintarkastuskertomuksesta ja asi-    man heidän suostumustaan.
60395: anajajan lausunnosta.                                      Valtion vakuusrahastosta annetun lain
60396:    Valtion vakuusrahasto oli toimittanut R.B:n         18 §:ssä on säädetty rahaston johtoelinten ja sen
60397: ja M.K:n sille osoittaman, erityistilintarkastus-      palveluksessa olevien henkilöiden salassapitovel-
60398: kertomusta ja asianajajan lausunnon saamista           vollisuudesta.
60399: 152                  9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
60400: 
60401:     Vaikka asiakirja ei ole julkinen, hakijalla, va-    nen, on salassapito pyrittävä rajaamaan sellaisiin
60402: littajalla sekä muulla, jonka etua, oikeutta tai        tapauksiin, joissa on ilmeinen salaamistarve. Sa-
60403: velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on           lassapito edellyttää nimenomaista säännöstä tai
60404: asiakirjain julkisuudesta annetun lain 19 §:n           määräystä. Jos asianomainen virkamies kieltäy-
60405: (601182) mukaan oikeus saada tieto asiakirjasta,        tyy antamasta tietoa asiakirjasta, on tiedon pyy-
60406: jos se voi tai on voinut vaikuttaa asian käsitte-       täjällä oikeus saada asia viranomaisen ratkaista-
60407: lyyn. Tieto edellä tarkoitetusta asiakirjasta voi-      vaksi. Viranomaisen ratkaisuun voidaan hakea
60408: daan kuitenkinjättää antamatta, jos tiedon anta-        muutosta.
60409: minen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä tai
60410: yksityistä etua, eikä asiakirja kuulu riita- tai ri-
60411: kosasian oikeudenkäyntiaineistoon.                      6.5. Vakuusrahaston menettely asiakirjojen
60412:     Yleisten asiakirjainjulkisuudesta annetun lain           luovuttamisessa
60413: 19 a §:n (601/82) mukaan asianosainen ei saa il-
60414: maista sivulliselle 19 §:n nojalla saamiaan salassa     6.5.1 Asianosaisen oikeus asiakirjoihin
60415: pidettäviä tietoja, jotka koskevat muita kuin asi-
60416: anosaista itseään. Asianosaisen edustajalla tai            Asianosaisen oikeus saada tämäntapaisessa
60417: avustajana on sama salassapitovelvollisuus kuin         asiassa tiedokseen salassa pidettäviä asiakirjoja
60418: asian osaisella.                                        lienee aikaisemmin ollut sinänsäjossakin määrin
60419:     Jos asianomainen virkamies kieltäytyy anta-         tulkinnanvarainen. Lainmukaisena pidettävä
60420: masta tietoa asiakirjasta, on tiedon pyytäjällä         tulkinta ilmenee korkeimman hallinto-oikeuden
60421: lain 8 §:n 1 momentin (472/87) mukaan oikeus            samantyyppisessä asiassa 27.10.1993 äänestyk-
60422: saada asia viranomaisen ratkaistavaksi. Viran-          sen jälkeen (3:2) antamasta päätöksestä dnro
60423: omaisen ratkaisusta on oikeus valittaa siinä jär-       6786/1/92. Korkein hallinto-oikeus on siinä kat-
60424: jestyksessä, jossa kyseisen viranomaisen päätök-        sonut, että asianosaisella oli oikeus asiakirjoihin.
60425: seen yleensä haetaan muutosta. Jos sellaista            Vastaavanlainen kanta oli omaksuttu yksimieli-
60426: muutoksenhakumenettelyä ei ole, tehdään vali-           sesti ratkaistussa tapauksessa 29.1.1991, taltio
60427: tus sille viranomaiselle, jonka alainen päätöksen       242 (KHO 1991 A 4).
60428: tehnyt viranomainen on. Jollei tällaista viran-            Ensin mainittu ratkaisu on pääpiirteissään
60429: omaista ole, valtion viranomaisen ratkaisusta           seuraava.
60430: valitetaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle ja             Pankkitarkastusvirasto oli hylännyt hakijan
60431: muun viranomaisen ratkaisusta lääninoikeudel-           pyynnön saada jäljennös virastolle lausunto-
60432: le. Valituksenjohdosta annettuun ratkaisuonkin          pyyntöasian yhteydessä tulleista kahden asian-
60433: saa hakea muutosta tavallista muutoksenhaku-            ajajan ja erään varatuomarin laatimista muisti-
60434: tietä. Edellä 1 momentissa mainittu asia on viipy-      oista sekä asiaan liittyvistä lähetekirjeistä ja saat-
60435: mättä käsiteltävä.                                      teista. Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että
60436:                                                         pyydetyt asiakirjat olivat pankkitarkastusviras-
60437:                                                         tolle saapuneina yleisiä asiakirjoja. Hakija oli
60438: 6.4.3 Asiakirjain julkisuudesta                         asianosainen asiassa, jossa selvitettiin hänen
60439:                                                         mahdollista vastuutaan ja korvausvelvollisuut-
60440:    Viranomaisten hallussa olevat yleiset asiakir-       taan erään pankin toimitusjohtajana. Pankki oli
60441: jat ovat julkisia ja jokaisella on oikeus saada         pyytänyt pankkitarkastusviraston lausuntoa
60442: niistä tieto. Yleisöjulkisuuden tarkoituksena on        muun ohella kyseisten asiakirjojen perusteella
60443: lähinnä tarjota kansalaisille mahdollisuus viran-       henkilön vastuuta koskevassa asiassa, minkä
60444: omaistoiminnan yleiseen valvontaan. Asian-              lausunnon virasto oli antanutkin lausuntoon si-
60445: osaisjulkisuus on pääasiassa oikeussuojakeino.          sältyvine kehotuksineen pankille. Sen estämättä,
60446: Sen tarkoituksena on taata asianosaiselle mah-          että asiakirjoihin mahdollisesti sisältyi salassapi-
60447: dollisuus omien etujensa ja oikeuksiensa valvo-         dettäviä tietoja, hakijalla oli yleisten asiakirjain
60448: miseen. Asianosainen voi saada tietoja sellaises-       julkisuudesta annetun lain 19 §:n nojalla asian-
60449: takin asiasta, joka ei ole julkinen yleisölle. Yleis-   osaisena oikeus saada tieto asiakirjoista.
60450: ten asiakirjain julkisuudesta annetun lain sään-           Totean, että hallintoviranomaisten edellyte-
60451: nösten nojalla asianosaisella on pääsääntöisesti        tään noudattavan ylimpien tuomioistuinten rat-
60452: oikeus tutustua hänestä itsestään laadittuun asia-      kaisuista ilmeneviä oikeusperiaatteita. Valtion
60453: kirja-aineistoon.                                       vakuusrahaston olisi mielestäni tullut järjestää
60454:    Koska pyrkimyksenä on julkisuuden lisäämi-           R.B:nja M.K:n nähtäviksi asiakirjat sen tulkin-
60455:                                  9.7. Valtion vakuusrahaston menettely                                  153
60456: 
60457: nan mukaisesti, jonka korkein hallinto-oikeus oli      lain vakuusrahastolta edellyttämällä tavalla.
60458: edellä kerrotuissa tapauksissa omaksunut.              Asian hoitamisen antamisesta muiden kuin vi-
60459:                                                        ranomaisen itsensä tehtäväksi on asiakirjojen
60460:                                                        pyytäjälle ilmoitettava. Viranomaiselle kuuluvan
60461: 6.5.2 Salassapitositoumuksen vaatiminen                toimivallan ja vastuun siirtäminen muille ei sen
60462:                                                        sijaan ole ilman siihen oikeuttavaa säännöstä
60463:     Asianosainen on salassapitovelvollinen tie-        mahdollista.
60464: toonsa saamistaan muita koskevista tiedoista sen
60465: mukaisesti, kuin yleisten asiakirjain julkisuudes-
60466: ta annetun lain 19 a §:ssä säädetään. Tämä lakiin      6.5.4 Päätöksen ja valitusosoituksen antaminen
60467: perustuva salassapitovelvollisuus on voimassa
60468: riippumatta asiakirjan saamista koskevaan rat-            Viranomaisen velvollisuuksiin kuuluu lain
60469: kaisuun liitetyistä kannanotoista.                     mukaan viipymättä vastata sille esitettyyn asia-
60470:     Jos asianosainen saa tiedokseen itseään koske-     kirjojen saamista koskevaan pyyntöön. Valtion
60471: vien tietojen ohella myös muita koskevia salassa       vakuusrahaston olisi tullut yleisten asiakirjain
60472: pidettäviä asiakirjoja, on sinällään asianmukais-      julkisuudesta annetun lain säännösten perusteel-
60473: ta, että häntä muistutetaan muita koskevasta           la antaa ja toimittaa R.B:lle ja M.K:lle heidän
60474: salassapitovelvollisuudesta kiinnittämällä huo-        pyytämänsä asiakirjat. Tässä yhteydessä olisi ol-
60475: miota yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun       lut asianmukaista kiinnittää huomiota yleisten
60476: lain 19 a §:n säännökseen ja sen tehosteena ole-       asiakirjain julkisuudesta annetun lain 19 aja 27
60477: vaan lain 27 §:n rangaistussäännökseen sekä nii-       §:n sisältöön.
60478: den sisältöön. Tällaisten tietojen antaminen              Kun asiakirjajäljennöksiä kuitenkaan ei ollut
60479: eteenpäin mitätöisi salassapitojärjestelmän.           heille luovutettu, olisi asiassa joka tapauksessa
60480: Huomion kiinnittäminen tapahtuu viranomai-             ollut annettava sanotun lain 8 §:n nojalla päätös
60481: sen yksipuolisin, tiedon pyytäjälle annettavin         ja siinä esitettävä ratkaisun perustelut. Tällöin
60482: tahdonilmaisuin. Rikosoikeudellisesti sanktioi-        asianomaisilla olisi ollut mahdollisuus saattaa
60483: dun salassapitovelvollisuuden luovat oikeusvai-        kysymys kieltäytymisen syiden oikeellisuudesta
60484: kutukset johtuvat suoraan laista.                      muutoksenhakutuomioistuimen arvioitavaksi.
60485:     Kysymys asianosaisen velvollisuudesta alle-
60486: kirjoittaa häneltä mahdollisesti edellytettävä sa-
60487: lassapitositoumus, jotta hän saisi tiedon asiakir-     6.6. Johtopäätökset
60488: joista, on arvioitava julkisoikeudellisesta tiedon-
60489: saantioikeudesta erillään. Asiakirjain julkisuu-          Totean, että hallintoviranomaisten edellyte-
60490: desta annetun lain säännökset eivät näytä tunte-       tään noudattavan lakia ja ylimpien tuomioistuin-
60491:  van tällaisia sitoumuksia. Sanotun lain 3 a luvun     ten ratkaisuista ilmeneviä oikeusperiaatteita. Tä-
60492: (Asianosaisen oikeus asiakirjaan) esitöissä niitä      män vuoksi valtion vakuusrahaston olisi pitänyt
60493: ei myöskään ole käsitelty. Asiakirjojenjulkisuut-      huolehtia ja varmistua siitä, että sille esitettyjen
60494:  ta koskevia säännöksiä on tämän vuoksi tulkitta-      pyyntöjen nojalla R.B:lle ja M.K:lle korkeim-
60495:  va siten, että asianosaisella on laissa turvattu      man hallinto-oikeuden omaksuman tulkinnan
60496:  tiedonsaantioikeus sitoumuksen antamisesta            mukaisesti olisi toimitettu po. asiakirjat. Tieto
60497:  riippumatta. Muunlainen käsitys edellyttäisi          asiakirjoista olisi ollut annettava hakijoille sitou-
60498:  tuekseen laissa olevaa säännöstä.                     muksesta riippumatta, koska velvollisuus salas-
60499:                                                        sapitoon syntyy suoraan lain nojalla. Kielteisessä
60500:                                                        tapauksessa vakuusrahaston olisi ollut viipymät-
60501: 6.5.3 Asian hoitamisen siirtäminen                     tä tehtävä asiassa perusteltu, yleisten asiakirjain
60502:                                                        julkisuudesta annetun lain 8 §:n edellyttämä vali-
60503:    Valtion vakuusrahasto näyttää esillä olevassa       tusosoituksin varustettu päätös.
60504: tapauksessa siirtäneen asiakirjojen saamista kos-         Näissä kohdin (kohdat 6.5.1, 6.5.2 ja 6.5.4)
60505: kevien pyyntöjen edellyttämät käytännön järjes-        vakuusrahasto on rikkonut asiassa noudatetta-
60506: telyt ja tiedusteluihin vastaamisen pois itseltään.    via säännöksiä.
60507: Totean, että mikäli tehtävä annetaan asianosai-           Edellä sanotun perusteella ja huomioon ot-
60508: sen palvelutarkoituksessa joustavuussyistä mui-        taen myös sen, että R.B. ja M.K. ovat saaneet ko.
60509: den hoidettavaksi, viranomaisen tulee varmistua        asiakirjat tietoonsa 17.6.1994 ja että asia on hovi-
60510: siitä, että käsittely toteutetaan asianmukaisesti ja   oikeudessa vireillä, huomautan vastaisen varalle
60511: 
60512: 20 360220P
60513: 154                 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
60514: 
60515: valtion vakuusrahastoa menettelyn virheellisyy-           Edellisten lisäksi oikeuskanslerinvirastoon on
60516: destä.                                                toimitettu seuraavat asiaan liittyvät kirjoitukset.
60517:    Lisäksi kiinnitän vakuusrahaston huomiota              Metsäkeskus Tapion entinen osastopäällikkö
60518: edellä ilmeneviin muihinkin lain edellyttämiin        Pentti Juntunen oli oikeuskanslerille 29.4.1994
60519: tiedon antamisessa noudatettaviin menettelyta-        osoittamassaan kirjoituksessa (dnro 41111/94)
60520: poihin (Asian hoitamisen siirtäminen, kohta           pyytänyt oikeuskansleria ottamaan kantaa Met-
60521: 6.5.3).                                               säkeskus Tapion ja Taimi-Tapion Oy:n välisiä
60522:                                                       rahoitusjärjestelyjä koskeviin kysymyksiin. Jun-
60523:                                                       tunen oli katsonut, että rahoitusjärjestelyt olivat
60524: 6.7. Lopputoimet                                      kuuluneet Metsäkeskus Tapion sisäisiin asioihin,
60525:                                                       joihin maa- ja metsätalousministeriön valvonta
60526:    Edellä sanotussa tarkoituksessa lähetän jäl-       ei ulottunut. Hän oli pyytänyt, että oikeuskansle-
60527: jennöksen tästä päätöksestä valtion vakuusra-         ri vahvistaisi tämän käsityksen. Juntunen oli vie-
60528: hastolle. Jäljennöksen siitä lähetän myös valtio-     lä toimittanut oikeuskanslerinvirastoon toisen
60529: varainministeriölle tiedoksi.                         samaa asiaa koskevan 10.5.1994 päivätyn kirjoi-
60530:                                                       tuksen.
60531:                                                           Oikeuskanslerinvirastoon oli toimitettu Met-
60532:                                                       säkeskus Tapiossa laadittu 26.4.1994 päivätty
60533: 9.8. Maa- ja metsätalousministeriön                   muistio, joka koskee Silvestria Oy:n osakkeiden
60534:      virkamiesten menettely Metsäkes-                 hankintaa Taimi-Tapio Oy:lle, ja noita osake-
60535:      kus Tapiota ja Taimi-Tapio Oy:tä                 kauppoja koskevat Metsäkeskus Tapion 6.5. ja
60536:      koskevassa asiassa                               13.6.1994 keskusrikospoliisille tekemät rikosil-
60537:                                                       moitukset (dnro 543/1/94).
60538:          Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen päätös
60539:        10.2.1995, dnro 2/21/94
60540:                                                       2. VALTIONTALOUDEN T ARKASTUSVI-
60541:                                                          RASTON TARKASTUSKERTOMUKSET
60542: 1. ASIAN VIREILLETULO OIKEUSKANS-
60543:    LERINVIRASTOSSA                                       Edellä mainittuun tarkastusmuistioon ja sen
60544:                                                       johdosta annettuihin lausuntoihin perustuva val-
60545:    Oikeuskanslerinvirastoon oli 8.4.1994 toimi-       tiontalouden tarkastusviraston 30.6.1994 päivät-
60546: tettu valtiontalouden tarkastusviraston ylitar-       ty tarkastuskertomus nro 48/54/94 on saapunut
60547: kastajan Mikko Koirasen muistio, joka koski           oikeuskanslerinvirastoon 4. 7.1994.
60548: Metsäkeskus Tapion ja Taimi-Tapio Oy:n välisiä           Siinä on katsottu, että kaikki varojen käyttö
60549: rahoitusjärjestelyjä sekä niiden valvontaa. Tar-      Metsäkeskus Tapiossa ja metsälautakunnissa oli
60550: kastusmuistiossa oli kiinnitetty huomiota epäil-      tapahtunut virkavastuulla ja että tuossa varojen
60551: tyihin virheisiin Metsäkeskus Tapion ja metsä-        käytössä oli useissa kohdin rikottu virkavastuu-
60552: lautakuntien varojen käyttöä koskevissa asioissa      seen kuuluvia toimivalta- ja esteellisyyssäännök-
60553: (Asia dnro 2/21/94).                                  siä. Tarkastuskertomuksessa on arvosteltu myös
60554:    Taimistoviljelijä O.S. oli eduskunnan oikeus-      Metsäkeskus Tapion sisäistä valvontaa ja maa-
60555: asiamiehelle 10.12.1993 osoittamassaan kirjoi-        ja metsätalousministeriön tehtäviin kuuluvaa
60556: tuksessa pyytänyt selvittämään, vaivoiko maa- ja      Metsäkeskus Tapion toiminnan valvontaa. Met-
60557: metsätalousministeriö Metsäkeskus Tapion ja           säkeskus Tapion toimialaan ei kuulunut takauk-
60558: metsälautakuntien koristetaimituotantoa asian-        sien tai kiinnitysten antaminen toisten velkojen
60559: mukaisesti. Valvontaan osallistui ministeriön         vakuudeksi tai yritystoiminnan rahoittaminen.
60560: osastopäällikkö Juhani Viitala, joka oli ollut ai-    Näin kaikessa Iainanannassa ja vakuuksien an-
60561: emmin Metsäkeskus Tapion johtajana aloitta-           nossa Taimi-Tapio Oy:lle olisi syyllistytty toimi-
60562: massa kyseistä toimintaa. O.S. oli eräässä kol-       vallan ylityksiin.
60563: mesta lisäkirjoituksestaan esittänyt epäilyn siitä,      Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastus-
60564: että Viitala olisi saanut taloudellista hyötyä Tai-   muistion johdosta olivat antaneet vastineensa
60565: mi-Tapio Oy:n kanssa tekemistään osakekau-            ylijohtaja Juhani Viitala, metsäneuvos Jouko
60566: poista. Eduskunnan oikeusasiamies oli 17.8.1994       Paloniemi ja ylitarkastaja Miika Virkkunen.
60567: siirtänyt O.S:n kantelut oikeuskanslerin käsitel-        Sen lisäksi maa- ja metsätalousministeriö oli
60568: täviksi (dnro 70911/94).                              antanut asiassa ministeri Mikko Pesäiän ja halli-
60569:          9.8. Maa- ja metsätalousministeriön virkamiesten menettely Metsäkeskus Tapiota ja               155
60570:                                Taimi-Tapio Oy:tä koskevassa asiassa
60571: tusneuvos Väinö Vainion 6.5.1994 allekirjoitta-         kastaja Miika Virkkuselle. Heistä Korpela on
60572: man lausunnon.                                          antanut oikeuskanslerille 26.1. 1995 ja Virkkunen
60573:                                                         30.1.1995 päivätyn loppulausunnon.
60574:                                                            Asiassa on vielä hankittu maa- ja metsätalous-
60575: 3. TOIMITETTU ESITUTKINT AJA                            ministeriöstä lisäselvitystä mm. ministeriön ja
60576:    HANKITUTSELVITYKSET                                  sen metsäosaston työjärjestyksistä sekä Viitalalle
60577:                                                         Metsäkeskus Tapionjohtokuntaan valtion edus-
60578:     Metsäkeskus Tapio oli tehnyt Taimi-Tapio            tajaksi annetusta määräyksestä.
60579: Oy:n osakekauppoja koskevan rikosilmoituksen
60580: keskusrikospoliisille. Siinä oli epäilty, että asias-
60581: sa olisi syyllistytty oikeudettomaan taloudellisen      4. ESTEELLISYYSSÄÄNNÖKSISTÄ
60582: hyödyn tavoitteluun Taimi-Tapio Oy:n kustan-
60583: nuksella siten, että aiheutettu vahinko saattoi             Virkamiesten esteellisyydestä on säädetty hal-
60584: viime kädessäjäädä valtion vahingoksi. Toimin-          lintomenettelylaissa (598/82). Hallintomenette-
60585: nan taloudelliset vaikutukset saattoivat olla mer-      lylain esteellisyyssäännökset koskevat hallinto-
60586: kittävät.                                               asiain käsittelyä. Ne tulevat sovellettaviksi mm.
60587:     Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastus-        siiioin, kun on kysymys ministeriön virkamiehen
60588: kertomuksessa käsitellyt Metsäkeskus Tapion ja          esteellisyydestä virkatoiminnassaan. Esteellisyys
60589: Taimi-Tapio Oy:n väliset rahoitusjärjestelyt ja         koskee yleensä sekä osallistumista päätöksente-
60590: niiden valvonta liittyivät keskusrikospoliisille jo     koon että myös asian valmistelua.
60591: tutkittavaksi saatettuihin Taimi-Tapio Oy:n osa-            Nyt esillä olevassa asiassa saattavat erityisesti
60592: kekauppoihin. Lisäksi eduskunnan oikeusasia-            tulla sovellettaviksi hallintomenettelylain 10 §:n 1
60593: miehelle oli kanneltu edellä käsitellyistä esteelli-    momentin 2, 5 ja 6 kohdan mukaiset esteellisyys-
60594: syyskysymyksistä ja osakekaupoista.                     perusteet. Nämä virkamiehen esteellisyyden ai-
60595:      Edellä olevan johdosta ja kun tänne toimite-       heuttavat perusteet ovat:
60596: tuissa selvityksissä oli esitetty rikosepäilyille pe-       - (2 kohta): jos asian ratkaisusta on odotet-
60597: rusteita, määräsin 8.8.1994 päivätyllä kirjeelläni      tavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa virkamiehel-
60598: keskusrikospoliisin suorittamaan esitutkinnan           le tai hänen lähisukulaiselleen,
60599: sille jo tehdyn tutkiotapyynnön lisäksi myös val-           - (5 kohta) ns. yhteisöjäävi: virkamies on
60600: tiontalouden tarkastusviraston tarkastuskerto-          esteellinen, jos hän on hallituksen tai siihen rin-
60601: muksessa käsiteltyjen rahoitusjärjestelyjen ja nii-     nastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimi-
60602: den valvonnan osalta.                                   tusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellai-
60603:      Keskusrikospoliisi on toimittanut asiassa esi-     sessa yhteisössä, säätiössä tai julkisoikeudellises-
60604: tutkinnan (esitutkintapöytäkirja 7.1 2.1994, nro        sa laitoksessa,joka on asianosainen taijolla asian
60605:  7001/R/787/94).                                        ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai
60606:      Suoritetun esitutkinnanjohdosta on esitutkin-      vahinkoa, tai
60607: tapöytäkirjan kansilehdellä rikoksesta epäiliyksi           - (6 kohta) yleislausekkeeseen perustuva es-
60608:  katsotuille henkilöille, mm. maa- ja metsätalous-      teellisyys: virkamies on esteellinen, jos luottamus
60609:  ministeriön ylijohtajalle Juhani Viitalalle ja kans-   virkamiehen puolueettomuuteen muusta erityi-
60610:  liapäällikölle Reino Uroselle, varattu tilaisuus       sestä syystä vaarantuu.
60611:  antaa asiassa loppulausunto oikeuskanslerille.             Virkamiehen viranhoidolta vaaditaan, että se
60612:  Viitala on 9.1.1995 antanut loppulausuntonsa           on objektiivista ja puolueetonta. Tämä edellyttää
60613:  asiassa, jota paitsi Metsäkeskus Tapio on anta-        muun ohella, että virkamies on esteetön käsitel-
60614:  nut asiassa 31. 1.1995 päivätyn lausunnon.             lessään asiaa. Hänen on vältettävä sellaisia ulko-
60615:      Esitutkinnassa muiden ohella rikoksesta            puolisia toimintoja, joiden vuoksi hän saattaisi
60616:  epäiltyinä kuulluille maa- ja metsätalousministe-      tulla esteelliseksi hoitamaan virkaansa kuuluvia
60617:  riön entiselle ylijohtajalle Tapio Korpelalle, val-    tehtäviä. Tämä on tärkeää myös yleisön luotta-
60618:  tiovarainministeriön vanhemmalle budjettisih-          muksen säilyttämiseksi virkamiesten puolueetto-
60619:  teerille Elina Selinheimolle ja saman ministeriön      muuteen. Jos virkamies on esteellineo käsittele-
60620:  entiselle budjettineuvokselle Kare Turtiaiselle on     mään asian, hänen sijaisensa on otettava se hoi-
60621:  myös varattu tilaisuus loppulausunnon antami-          dettavakseen.
60622:  seen. Vastaava tilaisuus on varattu asiassa kuul-          Hallinnossa esiintyy toisinaan tilanteita, joissa
60623:  luille maa- ja metsätalousministeriön virkamie-        virkamies osallistuu saman asian käsittelyyn
60624:   hille metsäneuvos Jouko Paloniemelle ja ylitar-       kahdessa eri toimielimessä tai kahdessa eri omi-
60625: 156                   9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
60626: 
60627: naisuudessa. Hallintomenettelylaissa asian aiem-         selle käytölle ja turvata niistä saatavien hyödyk-
60628: paa käsittelyä ei ole mainittu nimenomaisena es-         keiden laatu.
60629: teellisyysperusteena. Esteellisyys saattaa kuiten-          Maa- ja metsätalousministeriössä on metsä-
60630: kin tulla näissä tilanteissa kysymykseen. Virka-         politiikan osasto, joka käsittelee metsäpolitiik-
60631: mies ei voi asiaa jo käsiteltyään enää harkita sitä      kaa koskevat asiat. Ministeriössä on johtavina
60632: vapaasti ottamatta huomioon edellisiä kannan-            virkamiehinä mm. kansliapäällikkö ja osasto-
60633: ottojaan. Se, että sama henkilö käsittelee asiaa         päällikköjä.
60634: useammassa eri ominaisuudessa, on omiaan hä-                Kansliapäällikön tehtävänä on ministerin lä-
60635: märtämään vastuu- ja valvontasuhteita.                   himpänä apuna muun ohella johtaa ministeriön
60636:    Arvioitaessa aikaisemman käsittelyn puolu-            toimintaa sekä valvoa eri osastojen toimintoja.
60637: eettomuutta vaarantavaa vaikutusta on olen-                 Osastopäällikön tehtävänä on johtaa osaston-
60638: naista, onko virkamiehen tehtävänä valvoa tai            sa toimintaa. Metsäpolitiikan osaston päällikkö
60639: edistää kahdessa eri roolissaan tai ominaisuudes-        ratkaisee muun ohella, määrätyin poikkeuksin,
60640: saan samoja intressejä ja etuja. Jos eri tahoilla on     maa- ja metsätalousministeriölle metsäkeskuk-
60641: itsenäistä taloudellista ja oikeudellista vastuuta,      sista ja metsälautakunnista annetun lain (265/91)
60642: asian aikaisempi käsittely aiheuttaa lähtökohtai-        ja asetuksen (299/91) mukaan kuuluvat asiat.
60643: sesti esteellisyyden. Silloin kun toimintaan ylem-           Metsäkeskuksista ja metsälautakunnista an-
60644: mässä viranomaisessa liittyy alemman viraston            netun lain 1 §:n mukaan yksityismetsätalouden
60645: tai laitoksen valvontaa, toimiminen näissä mo-           edistämistä ja yksityismetsätaloutta koskevien
60646: lemmissa yksiköissä ei voi yleensä olla sopusoin-        lakien noudattamisen valvontaa koskevia tehtä-
60647: nussa esteellisyyssäännösten kanssa.                     viä hoitavat metsäkeskukset ja metsälautakun-
60648:    Ministeriöiden virkamiesten osalta voidaan            nat. Metsäkeskukset ovat maa- ja metsätalous-
60649: yleisesti todeta, että kun on tarpeellista, että mi-     ministeriön valvonnan alaisia. Ne ohjaavat met-
60650: nisteriön virkamies toimii ministeriön hallinnon-        sälautakuntien toimintaaja hoitavat siihen koh-
60651: alaan kuuluvan valtionyhtiön tai valtion liikelai-       distuvia valvontatehtäviä maa- ja metsätalous-
60652: toksen johtoelimessä, ministeriön tulisi sisäisin        ministeriön ohjeiden mukaisesti (3 §).
60653: järjestelyin huolehtia siitä, etteivät esteellisyysti-       Metsäkeskus Tapion ylintä johtoa varten on
60654: lanteet haittaa yhtiöitä ja liikelaitoksia koskevien     johtokunta, johon kuuluu kolmetoista jäsentä.
60655: asioiden asianmukaista käsittelyä ministeriössä.         Johtokunnassa tulee olla kaksi valtion edustajaa,
60656: Yhtenä tapana huolehtia tästä on, etteivät minis-        jotka valtioneuvosto määrää (4 §).
60657: teriön yleisjohtoon kuuluvat virkamiehet toimi               Valtion talousarvioon otetaan vuosittain
60658: valtionyhtiöiden eikä liikelaitosten johtoelimis-        määräraha, jonka puitteissa metsäkeskuksille ja
60659: sä. Samaa järjestelyä voidaan soveltaa ministe-          metsälautakunnille suoritetaan valtionapua niil-
60660: riön sisällä sen hallintolinjan johtoon, jolle mi-       le annetuista tehtävistä aiheutuviin kulutus- ja
60661: nisteriön hallinnonalalla toimivien yhtiöiden ja         sijoitusmenoihin sen mukaan kuin asetuksella
60662: laitosten asioiden hoitaminen kuuluu. Viittaan           tarkemmin säädetään. Maa- ja metsätalousmi-
60663: niihin yleisiin näkökohtiin, joita oikeuskanslerin       nisteriö myöntää ja maksaa edellä tarkoitetut
60664:  30.12.1992 antamassa lausunnossa ministeriön            valtionavut sekä valvoo niiden käyttöä (6 §).
60665: osastopäällikön esteellisyydestä on esitetty (oi-            Metsäkeskuksen ja metsälautakunnan johto-
60666: keuskanslerin kertomus vuodelta 1992, s. 138-            kunnanjäsen ja toimihenkilö toimivat metsäkes-
60667:  141).                                                   kuksille ja metsälautakunnille annetuissa lain-
60668:                                                          valvontatehtävissä, metsänparannuslain toi-
60669:                                                          meenpanossa ja muissa 2 momentissa mainittu-
60670: 5. METSÄALAN HALLINTOA KOSKEVIS-                         jen lakien mukaisissa hallintotehtävissä sekä va-
60671:    TA SÄÄNNÖKSISTÄ                                       rojen käytössä virkamiehen vastuulla (9 §).
60672:                                                              Tässä yhteydessä on syytä käsitellä myös tai-
60673:    Maa- ja metsätalousministeriöstä on                   mituotannon uudelleen organisointia ja yhtiöit-
60674: 29.12.1994 annettu uusi asetus (1516/94), joka on        tämistä.
60675: tullut voimaan 1.1.1995. Sitä edeltäneen, tapah-             Taimi-Tapio Oy perustettiin Metsäkeskus Ta-
60676: tuma-aikana voimassa olleen maa- ja metsätalo-           pion ja metsälautakuntien olemassa ollutta tai-
60677: usministeriöstä 11.12.1992 annetun asetuksen             mituotantoa uudelleen organisoitaessa. Silloisen
60678: (1285/92) mukaan maa- ja metsätalousministe-             järjestelmän heikkous metsälautakuntien toi-
60679: riön tehtävänä on mm. luoda edellytykset uusi-           minnan kannalta oli ollut taimituotannon ja met-
60680: utuvien luonnonvarojen kestävälle ja monipuoli-          sälautakunnan varsinaisen toiminnan periaat-
60681:          9.8. Maa- ja metsätalousministeriön virkamiesten menettely Metsäkeskus Tapiota ja             157
60682:                                Taimi-Tapio Oy:tä koskevassa asiassa
60683: teellinen huono yhteensopivuus. Taimituotanto         6.1. Ylijohtaja Viitalan menettely maa- ja
60684: sinänsä ei ollut ristiriidassa yksityismetsätalou-         metsätalousministeriön osastopäällikkönä
60685: den edistämisen kanssa. Sen sijaan metsälauta-
60686: kunnan tehtävät toisaalta yksityismetsälain ja            Juhani Viitala on toiminut Keskusmetsälauta-
60687: muiden yksityismetsätaloutta koskevien lakien         kunta/Metsäkeskus Tapion johtajana 1.3.1989-
60688: valvojana ja toisaalta taimien tuottajana eivät       31.1.1993 välisen ajan. Sen jälkeen hän on
60689: sopineet hyvin yhteen. Tämän vuoksi oli suunni-       1.2.1993 lukien toiminut maa- ja metsätalousmi-
60690: teltu perustettavaksi taimituotanto-osakeyhtiöi-      nisteriön metsäpolitiikan osaston osastopäällik-
60691: tä, joiden osakkaina olisivat keskusmetsälauta-       könä. Hän on ollut 15.2.1993-30.4.1993 välisen
60692: kunnat ja metsälautakunnat Omaisuus- ja hal-          ajan siitä sairauden vuoksi virkavapaana.
60693: lintojärjestelyt sekä osakeyhtiöiden muodosta-            Oikeuskanslerinvirastossa oli ollut aikaisem-
60694: minen toteutettaisiin mm. siten, että taimituotan-    min tutkittavana Taimistoviljelijät ry.:n kirjoi-
60695: nossa jo syntyneet taimivarastot sijoitettaisiin      tus,joka koski Metsäkeskus Tapion ja metsälau-
60696: yhtiöihin apporttiomaisuutena käypään arvoon          takuntien koristetaimi tuotantoa. Apulaisoikeus-
60697: arvostettuna ja taimitarhojen maa-alueet vuok-        kansleri oli 20.1.1993 antanut asiassa päätöksen
60698: rattaisiin yhtiöille.                                 dnro 5111191 ja 38511/91. Siinä oli katsottu, että
60699:     Keskusmetsälautakunta Tapion johtokunnan          kysymys Metsäkeskus Tapion ja metsälautakun-
60700: kokouksessa oli näiden periaatteiden mukaisesti       tien Taimi-Tapio Oy:n välityksellä suorittamista
60701: 8.5.1989 päätetty perustaa Etelä-Suomessa toi-        osakekaupoista ja metsäkeskuksen toimihenki-
60702: miva taimituotantoyhtiö, Taimi-Tapio Oy. Sen          löiden osallistumisesta mainitun yhtiön toimieli-
60703: toimialana on yhtiöjärjestyksen mukaan ensisi-        miin sekä yhtiön harjoittaman elinkeinotoimin-
60704: jassa tuottaa, välittää ja myydä metsäpuiden          nan soveltuvuudesta lautakuntien tarkoituksen
60705: taimiaja lisäksi yhtiö voi myös harjoittaa koriste-   toteuttamiseen kuului maa- ja metsätalousminis-
60706: ja hyötykasvien tuotantoa ja toimintaansa var-        teriön valvontaan.
60707:  ten hallita ja omistaa kiinteistöjä. Yhtiön osake-       Maa- ja metsätalousministeriön osastopääl-
60708: pääomasta Metsäkeskus Tapio omistaa nykyisin          likkönä Juhani Viitala oli 12.2.1993 vastannut
60709: lähes puolet, eräät metsälautakunnat yhteensä         Taimistoviljelijät ry. :lle yhdistyksen ministeriölle
60710:  hieman vähemmän ja Enso-Gutzeit Oy vähäisen          16.5.1990 osoittamaan edellä mainittua asiaa
60711: osan.                                                 koskevaan tiedusteluun (dnro 1574/632/90). Vii-
60712:                                                       talan ja Paloniemen allekirjoittamassa vastauk-
60713:                                                       sessa oli katsottu, ettei Metsäkeskus Tapion ja
60714: 6. RATKAISU                                           metsälautakuntien omistamien taimituotanto-
60715:                                                       yhtiöiden harjoittama suhteellisen vähäinen ko-
60716: Tämän asian olen tutkinut.                            ristetaimituotanto ollut ristiriidassa mainituista
60717:                                                       organisaatioista annetun lain ja asetuksen kans-
60718:    Tässä päätöksessä käsittelen asiaa sikäli kuin     sa.
60719: kysymys on maa- ja metsätalousministeriön met-            Juhani Viitalalla oli ollut merkittävä osuus
60720: säpolitiikan osaston osastopäällikön, ylijohtaja      Keskusmetsälautakunta Tapion johtajana ja
60721: Juhani Viitalan ja kansliapäällikön Reino Uro-        johtokunnan jäsenenä Taimi-Tapio Oy:n perus-
60722: sen menettelyistä heidän virkavelvollisuutensa        tamiseen. Hän oli vuonna 1990 myynyt Taimi-
60723: kannalta. Lisäksi arvioin Metsäkeskus Tapion          Tapio Oy:lle omistamiaan koristetaimituotantoa
60724: johtokunnassa valtion edustajina olleiden maa-        harjoittaneen Oy Silvestria Ab:n osakkeita. Sa-
60725: ja metsätalousministeriön metsäosaston entisen        nottua kauppaa on ainakinjälkikäteen esille tul-
60726: osastopäällikön Tapio Korpelan, valtiovarain-         leiden seikkojen valossa pidettävä hänelle edulli-
60727: ministeriön vanhemman budjettisihteerin Elina         sena. Tämä ei mielestäni ole voinut olla vaikutta-
60728: Selinheimon ja valtiovarainministeriön entisen        matta Viitalan riippumattomuuteen Taimi-Ta-
60729: budjettineuvoksen Kare Turtiaisen toimintaa           pio Oy:tä koskevissa kysymyksissä, joten hänen
60730: sekä Viitalan osuutta myös Tapionjohtokunnan          ei olisi tullut ottaa kantaa niihin. Näin ollen ja
60731: jäsenenä. Olen vielä tutkinut asiassa maa- ja met-    huomioon ottaen Viitalan asema Metsäkeskus
60732: sätalousministeriön virkamiesten metsäneuvos          Tapion johtajana tiedustelun tarkoittamana
60733: Jouko Paloniemen ja ylitarkastaja Miika Virk-         ajankohtana sekä hänen myöhempi toimimisen-
60734: kusen menettelyä.                                     sa sanotussa tehtävässä, hän oli ollut esteellinen
60735:    Muilta osin asiassa on annettu tälle päivälle      käsittelemään asiaa maa- ja metsätalousministi!-
60736: päivätty eri päätös (Dnrot 41111194 ja 543/1/94).     riössä.
60737: 158                  9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
60738: 
60739:     Viitalalle olivat hänen alaisensa virkamiehet      6.2. Metsäkeskus Tapion johtokunnassa valtion
60740: touko- kesäkuun vaihteessa 1993 suullisesti il-             edustajina olleiden virkamiesten toiminta
60741: moittaneet Metsäkeskus Tapion varojen käyt-
60742: töön liittyneistä epäilyksistä, jotka olivat kos-         Maa- ja metsätalousministeriön metsäosaston
60743: keneet Taimi-Tapio Oy:n rahoitusta. Viitala oli        edellinen osastopäällikkö Tapio Korpela on toi-
60744: tosin puhelimitse tiedustellut asiaa Tapiosta,         minut Metsäkeskus Tapion johtokunnassa noin
60745: mutta jättänyt ryhtymättä siinä enempiin toi-          10 vuoden ajan 31.1.1993 (18.2.1993) saakka.
60746: menpiteisiin. Kun otetaan huomioon edellisessä         Sen jälkeen nykyinen metsäpolitiikan osaston
60747: kappaleessa esitetyt seikat, Viitala oli ollut         osastopäällikkö Juhani Viitala on jatkanut sano-
60748: esteeilinen ottamaan kantaa alaistensa teke-           tussa tehtävässä 20.1.1994 asti. Valtiovarainmi-
60749: miin, ainakin välillisesti myös hänen oman toi-        nisteriön edustajina Tapion hallituksessa ovat
60750: mintansa arviointia koskeviin ilmoituksiin.            toimineet Kare Turtiainen vuosina 1991-1992
60751: Hänen olisi pitänyt pidättäytyä käsittelemästä         ja hänen jälkeensä Elina Selinheimo.
60752: ministeriössä sanottua asiaa, vaan sen sijaan             Taloudenhoidon valvojiin kohdistuvat yleiset
60753: ohjata ilmoitukset esteettömien virkamiesten           oikeudelliset perusedellytykset liittyvät ennen
60754: selvitettäviksi. Asian laadun ja merkityksen           muuta toimivaltaan, valvojan kelpoisuuteen ja
60755: huomioon ottaen riittäviin toimenpiteisiin me-         riippumattomuuteen. Valtiovarainministeriön
60756: nettelyn tutkimiseksi olisi pitänyt jo siinä vai-      edustajien Selinheimon ja Turtiaisen osalta en ole
60757: heessa ryhtyä.                                         havainnut näissä suhteissa moitittavaa. Sen si-
60758:     Arvioitaessa virheellisenä pitämääni edellä se-    jaan maa- ja metsätalousministeriön metsäosas-
60759: lostettua Viitalan menettelyä, jonka mukaan hä-        ton /metsäpolitiikan osaston osastopäälliköiden
60760: nen on katsottava tuottamuksellisesti rikkoneen        Korpelan ja Viitalan asema Tapionjohtokunnan
60761: virkavelvollisuutensa, on otettava huomioon,           jäseninä on ollut ongelmallinen. Korpela ja Vii-
60762: että olen tälle päivälle päivätyllä edellä mainitul-   tala eivät kuitenkaan itse ole olleet vastuussa
60763: la toisella päätökselläni määrännyt nostettavaksi      joutumisestaan siihen, koska määräyksen on an-
60764: häntä vastaan syytteen Helsingin käräjäoikeu-          tanut valtioneuvosto.
60765: dessa Metsäkeskus Tapion johtajana 8.2.1991-              Valtion edustajina olleiden Tapion johtokun-
60766: 31.1.1993 välisenä aikana tapahtuneista virka-         nanjäsenten toimintaa saatetaan asiallisessa suh-
60767: velvollisuuden rikkomisista.                           teessa arvostella. Yhtiöittämisratkaisujen yhtey-
60768:     Valtioneuvoston ohjesäännön 41 §:n (929/87)        dessä oli syntynyt esteellisyystilanteita ja ns.
60769: mukaan valtioneuvoston esittelijänä toimivaa           "vaarallisia työ- ja asemayhdistelmiä". Ne olisi-
60770: virkamiestä syytetään virkavirheestä Helsingin         vat vaatineet tapahtunutta tarkemman huomion
60771: hovioikeudessa. Kahta samaan asiakokonaisuu-           kiinnittämistä Metsäkeskus Tapion talouden
60772: teen liittyvää oikeudenkäyntiä on mielestäni pi-       hoitoa koskeviin kysymyksiin. Viitalan osalta
60773: dettävä kohtuuttomana ja tarkoituksettomana            tulevat edellisessä kappaleessa tarkoitetun kak-
60774: syytetyn kannalta. Tämän vuoksi ja kun Viitalan        soisroolin lisäksi esille ne erityiset esteellisyyson-
60775: menettelyssä on ollut kysymys enemmän muo-             gelmat, joita on aiheuttanut hänen edellä jaksos-
60776: dollisista virheistä, olen rikoslain voimaanpane-      sa 6.1. kerrottu suhteensa Taimi-Tapio Oy:öön
60777: misesta annetun asetuksen 15 a §:n 1 kohtaan           Silvestrian osakkeiden myynnin valossa.
60778: (301/90) nojautuen päättänytjättää syytteen Vii-          Asianomaisten menettelyä heidän virkavel-
60779: talaa vastaan ajamatta tältä osin.                     vollisuutensa kannalta arvioitaessa on kuiten-
60780:     Mitä tulee maa- ja metsätalousministeriön          kin otettava huomioon valvontavelvollisuutta
60781: 1.12.1993 antamaan vastaukseen eduskunnalle            koskevien säännösten oikeudellisen sisällön tul-
60782: kansanedustaja Sulo Aittoniemen kirjalliseen           kinnanvaraisuus. On myös huomattava, että
60783: kysymykseen (nro 602/1993 vp.) totean asiassa          Taimi-Tapion ja siten välillisesti Metsäkeskus
60784: seuraavaa.                                             Tapion taloudellinen asema oli heikentynyt rat-
60785:     Kysymys oli koskenut Metsäkeskus Tapion            kaisevasti vasta syksyllä 1993, kun vuoden 1993
60786: varojen lainaamista Taimi-Tapiolle. Tätä on kä-        myyntitavoitteet eivät toteutuneet, vaikkakin
60787: sitelty Valtiontalouden tarkastusviraston kerto-       rahoitusvaikeudet olivat olleet havaittavissa jo
60788: muksessa nro 48/54/94. Suoritetuissa tutkimuk-         vuonna 1992. Tämän vuoksi en pidä Korpelaa
60789: sissa ei ole ilmennyt, että Viitalan olisi näytetty    enkä Turtiaista, joiden jäsenyys oli päättynyt
60790: osallistuneen vastauksen valmisteluun. Tämän           ennen sanottua ajankohtaa, vastuullisina val-
60791: vuoksi asia ei tältä osin anna aihetta toimenpitei-    vontavelvollisuutensa laiminlyönnistä. Myös-
60792: siin puoleltani.                                       kään Selinheimo ei ole saadun selvityksen valos-
60793:          9.8. Maa- ja metsätalousministeriön virkamiesten menettely Metsäkeskus Tapiota ja             159
60794:                                Taimi-Tapio Oy:tä koskevassa asiassa
60795: sa jättänyt täyttämättä virkavelvollisuuksiaan         vaihteessa 1993 tapahtunutta kääntymistä Tai-
60796: asiassa.                                               mi-Tapio Oy:n asiassa Viitalan puoleen.
60797:    Mitä tulee Viitalan osuuteen, niin hän oli ollut       Pidän metsäneuvos Paloniemen menettelyä,
60798: vuonna 1993 läsnä eräissä Metsäkeskus Tapion           hänen oltuaan olosuhteista perillä ja Viitalanjäl-
60799: johtokunnan kokouksissa, joissa Taimi-Tapio            keen yksityis- ja yleismetsätalousasioista maa- ja
60800: Oy:n asioita oli käsitelty. Viitala on ilmoittanut     metsätalousministeriössä suoraan vastaava ylin
60801: katsoneensa, että näiden asioihin tutkiminen           virkamies, epäasianmukaisena näiltä osin. Viita-
60802: kuului hänen valvontavastuuseensa. Koska ta-           lan velvollisuus oman esteellisyytensä huomioon
60803: pahtumat olivat koskeneet vuotta 1993, Viitala ei      ottamisesta on kuitenkin ollut ensisijainen, joten
60804: ollut pitänyt itseään esteellisenä perehtymään         Paloniemen vastuuta on pidettävä Viitalan vas-
60805: niihin. Myöhemmin hän oli katsonut asioiden            tuuta lievempänä.
60806: käsittelyn ja selvittelyn jatkuessa tulevansa es-         Paloniemen alaisena toimineen ylitarkastaja
60807: teelliseksi, minkä vuoksi hän oli eronnut johto-       Miika Virkkusen en ole saadun selvityksen pe-
60808: kunnan jäsenyydestä.                                   rusteella havainnut menetelleen vastaavassa ti-
60809:     Katson, että Viitala oli ollut vuonna 1993 edel-   lanteessa siinä määrin moitittavasti, että minulla
60810: lä jaksossa 6.1. kerrotuilla perusteilla esteellinen   olisi aihetta häntä vastaan toimenpiteisiin.
60811:  myös käsittelemään Metsäkeskus Tapion johto-
60812:  kunnassa Taimi-Tapion Oy:tä koskevia talou-
60813:  dellisia asioita. Tämä esteellisyys on koskenut       6.4. Kansliapäällikkö Urosen menettely
60814:  lähinnä hänen oman johtajakautensa tapahtu-
60815:  mia.                                                     Maa- ja metsätalousministeriö oli 17.2.1994
60816:                                                        antanut eräille metsälautakunnille maa- ja met-
60817:                                                        sätalousministeri Martti Puran ja kansliapäällik-
60818: 6.3. Metsäneuvos Paloniemen ja ylitarkastaja           kö Reino Urosen allekirjoittaman lausunnon
60819:      Virkkusen toiminta                                dnro 978/632/94 omavelkaisen takauksen anta-
60820:                                                        misesta Taimi-Tapio Oy:n velkojen vakuudeksi.
60821:    Jouko Paloniemi ja Miika Virkkunen olivat           Ministeriö oli siinä ilmoittanut, että se piti taka-
60822: touko- kesäkuun vaihteessa 1993, saatuaan tie-         uksen antamista taimituotannon häiriöttämän
60823: toonsa, että Metsäkeskus Tapion ja Taimi-Tapio         jatkumisen ja metsälautakuntien pääomasijoi-
60824: Oy:n raha-asioissa oli ongelmia, kääntyneet            tusten turvaamisen kannalta tarkoituksenmu-
60825: osastopäällikkö Viitalan puoleen. Viitala ei kui-      kaisena. Ministeriön vastauksen toisena allekir-
60826: tenkaan ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin      joittajana on kansliapäällikkö Reino Uronen.
60827: asian tarkemmaksi selvittämiseksi. Paloniemi ja        Hän oli toiminut lainan myöntäjän Osuuspank-
60828: Virkkunen eivät olleet katsoneet voivansa ohit-        kien Keskusosakepankki Oy:n hallintoneuvos-
60829: taa Viitalaa kertomalla asiasta esim. kansliapääl-     ton jäsenenä. Lisäksi hän oli osallistunut Taimi-
60830: likölle.                                               Tapio Oy:n asettaman, yhtiön saneerausta selvit-
60831:     Säännönmukaisessa tapauksessa voidaan ar-          tävän työryhmän työskentelyyn.
60832: vioida olevan riittävää, jos asianomainen virka-          Hallituksen esityksen perusteluissa hallinto-
60833: mies saatuaan tietoonsa viranhoidon kannalta           neuvostonjäsenyys mainitaan esimerkkinä tilan-
60834: merkittäviä seikkoja ilmoittaa ne lähimmälle esi-      teesta, jossa yleislausekkeen (hallintomenettely-
60835: miehelleen. Tämä puolestaan on vastuussa siitä,        lain 10 §:n 1 momentin 6 kohta) tarkoittamaa
60836: että tarpeellisiin toimenpiteisiin ryhdytään. Mi-      esteellisyyttä voitaisiin soveltaa. Yksilöidym-
60837: käli esimiehen menettely määrätä asia jäämään          mässä hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 5
60838: sillensä kuitenkin olisi selvästi virheellinen,        kohdassa ei kuitenkaan ole säädetty, että hallin-
60839: asianomainen voi kääntyä ylemmän esimiehen             toneuvoston jäsenyys muodostaisi laissa tarkoi-
60840:  puoleen.                                              tetun esteellisyysperusteen. Hallintomenettely-
60841:     Esillä olevassa tapauksessa Viitala oli ollut      lain 11 §:n nojalla esteellinenkin virkamies saa
60842: esteellineo käsittelemään maa- ja metsätalousmi-       käsitellä asiaa, jos asian käsittelyä ei voida lykä-
60843:  nisteriössä Taimi-Tapio Oy:tä koskevia asioita.       tä, mistä tilanteesta Urosen mukaan oli ollut
60844:  Tämän vuoksi asiaa ei olisi tullut saattaa hänen      kysymys.
60845:  ratkaistavakseen, vaan siinä olisi tullut kääntyä        Hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 6
60846: jonkun esteettömän virkamiehen puoleen. Tämä           kohdan nojalla kansliapäällikkö Uronen oli
60847:  on koskenut sekä 12.2.1993 Taimistoviljelijät         ehkä ollut esteellineo allekirjoittamaan kyseistä
60848:  ry:lle annettua vastausta että touko- kesäkuun        ministeriön lausuntoa. Toisaalta hallintomenet-
60849: 160                 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
60850: 
60851: telylain 11 §:n nojalla saatetaan perustella sitä,    jäljennöksen tästä päätöksestäni heille kullekin
60852: että Uronen oli noissa olosuhteissa voinut esitellä   ministeriöidensä välityksellä tiedoksi.
60853: asian.                                                    Edellä mainitussa tarkoituksessa lähetän jäl-
60854:    Katson, ettei Urosen toimintaa ole kuiten-         jennökset tästä päätöksestä maa- ja metsätalous-
60855: kaan säännösten tulkinnanvaraisuuden vuoksi           ministeriölle ja valtiovarainministeriölle. Lähe-
60856: pidettävä virkavelvollisuuden vastaisena. Tä-         tänjäljennöksen siitä tiedoksi myös valtiontalou-
60857: män vuoksi kansliapäällikkö Reino Urosen me-          den tarkastusvirastolle.
60858: nettely ei johda puoleltani häntä vastaan toimen-
60859: piteisiin.
60860:                                                       9.9. Entisen sosiaali- ja terveysministerin
60861:                                                            menettely alkoholilain muuttamista
60862: 6.5. Lopputoimenpiteet                                     koskevassa asiassa
60863:    Edellä sanotun perusteella asia antaa aihetta               Oikeuskansleri Jorma S. Aallon päätös
60864: seuraaviin toimenpiteisiin.                                  10.2.1995, dnro 72/21/94
60865:    Kohdan 6.1. osalta olen päättänyt syytetoi-
60866: menpiteisiin ryhtymättä antaa ylijohtaja Juhani
60867: Viitalalle vakavan huomautuksen vastaisen va-         1. KANTELUKIRJOITUS
60868: ralle esteellisyyssäännösten noudattamatta jättä-
60869: misestä Taimistoviljelijät ry:lle 12.2.1993 anne-        Varatuomari K.K. on oikeuskanslerille
60870: tun vastauksen ja erityisesti hänen alaistensa vir-   11.2.1994 osoittamassaan kirjoituksessa kerto-
60871: kamiesten touko- kesäkuun vaihteessa 1993 teke-       nut, että sopimus Euroopan talousalueesta
60872: mien Taimi-Tapio Oy:öön liittyneiden ilmoitus-        (ETA) oli tullut voimaan vuoden 1994 alussa.
60873: ten käsittelyn osalta.                                Suomikin kuului siihen tekemiensä päätösten
60874:    Kohdan 6.2. osalta kiinnitän Viitalan huomio-      nojalla. Sopimuksen ehtojen mukaisesti lähes
60875: ta siihen, että hänen virkavelvollisuuksiensa kan-    kaikesta ET A:aan kuuluvien maiden välisestä
60876: nalta olisi ollut soveliasta pidättyä Taimi-Tapio     tavarakaupasta tuli poistaa rajoitukset. Neuvot-
60877: Oy:tä koskevien asioiden käsittelystä Metsäkes-       teluissa Suomi oli, sovituin poikkeuksin, sitoutu-
60878: kus Tapion johtokunnassa hänen johtajakau-            nut poistamaan tavaroiden maahantuonnin ja
60879: teensa liittyvien asioiden osalta.                    kaupan osalta kaikki mahdolliset lainsäädännöl-
60880:    Kohdan 6.2. osalta kiinnitän yleisesti Metsä-      liset esteet.
60881: keskus Tapion johtokunnan jäseninä toimivien              K.K. oli uskonut, että rajoitukset poistuvat
60882: valtion edustajien huomiota siihen, että valtion-     sopimusten mukaisesti alkoholijuomien maa-
60883: apua saavanjulkisen valvonnan alaisen yhteisön        hantuonoilta ja tukkumyynniltä. Hän oli perus-
60884: talousasioiden seurantaan on yleisen edun kan-        tanut vuoden 1993 lopussa tällaista toimintaa
60885: nalta kiinnitettävä riittävästi huomiota.             harjoittamaan osakeyhtiön. Tarkoituksena oli
60886:    Kohdan 6.3. osalta totean metsäneuvos Jou-         ollut käynnistää saksalaisten ja espanjalaisten
60887: ko Paloniemen menettelyn johdosta, että hänen         viinintuottajien kanssa heidän tuotteidensa maa-
60888: olisi pitänyt jättää esittelemättä Viitalalle Tai-    hantuonti ja tukkumyynti välittömästi vuoden
60889: mistoviljelijät ry:lle 12.2.1993 annettu vastaus      1994 alussa asiasta aikaisemmin sovitun nojalla.
60890: sekä saattaa tietoonsa tullut Taimi-Tapio Oy:n        Kaikki asiaan liittyvät ETA-sopimuksen edellyt-
60891: taloudellisia epäselvyyksiä koskeva asia touko-       tämät muutokset olivat kuitenkin olleet tuolloin
60892: kesäkuussa 1993 maa- ja metsätalousministeri-         tekemättä. Alkoholilain muutosta koskevaa val-
60893: össä jonkun esteettämän esimiehensä käsiteltä-        tioneuvoston esitystä ei ollut annettu eikä lakieh-
60894: väksi.                                                dotusta saatettu eduskunnan käsiteltäväksi.
60895:    Viitaianja Paloniemen lisäksi tässä päätökses-        Valtioneuvosto oli päättänyt sosiaali- ja ter-
60896: sä käsiteltyjen muiden virkamiesten, eli maa- ja      veysministeriön työnjaosta muun muassa, että
60897: metsätalousministeriön kansliapäällikkö Reino         ministeri Toimi Kankaanniemen tehtäviin kuu-
60898: Urosen, entisen osastopäällikkö Tapio Korpelan        luivat alkoholiasiat Alkoholijuomien maahan-
60899: ja ylitarkastaja Miika Virkkusen sekä valtiova-       tuontia koskevat rajoitukset olisi pitänyt poistaa
60900: rainministeriön vanhemman budjettisihteerin           Suomessa 1.1.1994 lukien. Asian valmistelemi-
60901: Elina Selinheimon ja entisen budjettineuvoksen        nen oli kuulunut valtioneuvoston tekemän pää-
60902: Kare Turtiaisen, menettelyt eivät anna puolelta-      töksen mukaisesti ministeri Kankaanniemelle.
60903: ni aihetta heitä vastaan toimenpiteisiin. Lähetän     K.K. on pyytänyt oikeuskansleria selvittämään,
60904:                9.9. Entisen sosiaali- ja terveysministerin menettely alkoholilain muuttamista         161
60905:                                               koskevassa asiassa
60906: oliko ministeri Toimi Kankaanniemi toiminut            näitä monopoleja. Oman näkemyksensä painot-
60907: virkavelvollisuuksiensa vastaisesti jättäessään        tamiseksi nämä maat olivat liittäneet ETA-sopi-
60908: hoitamatta alkoholilain muutosesityksen valmis-        mukseen yksipuolisen julistuksen, jossa oli todet-
60909: telun.                                                 tu alkoholimonopolien kansanterveydellinen
60910:                                                        lähtökohta.
60911:                                                            Euroopan talousyhteisöjen perustamissopi-
60912: 2. HANKITUT SELVITYKSET                                muksen tuonnin määrällisten rajoitusten kieltä-
60913:                                                        mistä koskevia artikloita oli kuitenkin Euroopan
60914:    Kirjoituksen johdosta sosiaali- ja terveysmi-       yhteisöjen tuomioistuimessa tulkittu varsin ah-
60915: nisteriö on antanut selvityksen. K.K. on antanut       taasti. Tuomioistuin ei ollut käytännössä hyväk-
60916: siihen vastineen.                                      synyt tuonnin rajoituksia kansanterveydellisistä
60917:                                                        syistä.
60918:                                                            Sosiaali- ja terveysministeriö oli 17.3.1992
60919: 2.1 Sosiaali- ja terveysministeriön selvitys           asettanut työryhmän ETA-sopimuksen vaiku-
60920:                                                        tusten tarkemmaksi tutkimiseksi ja selvittämään
60921:     Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt        alkoholilainsäädännön muutostarpeita ottaen
60922: 28.4.1994 päivätyssä, vt. kansliapäällikkö Mark-       huomioon ETA-sopimuksenja Suomen mahdol-
60923: ku Lehdon ja ylitarkastaja Pentti Karhun allekir-      lisen EY-jäsenyyden vaikutukset. Työryhmä oli
60924: joittamassa selvityksessä, että Euroopan talous-       jättänyt 4.6.1993 mietintönsä. Siinä se oli esittä-
60925: alueesta tehdyn sopimuksen määräykset olivat           nyt alkoholijuomien maahantuontimonopolin
60926: tulleet voimaan vuoden 1994 alusta. Sopimuksen         purkamista EY-oikeuden vastaisena.
60927: täytäntöönpanolain(1504/93)2§:n 1 momentin 1               Mainittu kannanotto perustui monopolioike-
60928: kohdan mukaan lain tai asetuksen säännöstä ei          uksien tulkinnan kannalta keskeiseen Manghe-
60929: saa soveltaa, mikäli se on ristiriidassa ETA-sopi-     ra-tapaukseen (59/75). Sitä koskevan päätöksen
60930: muksen pääsopimuksessa, pöytäkirjassa tai liit-        perusteluissa Euroopan yhteisöjen tuomioistuin
60931: teessä olevan ehdottoman ja riittävän täsmällisen      oli katsonut monopolin itsessään potentiaalisek-
60932: määräyksen kanssa.                                     si kaupan esteeksi riippumatta siitä, syrjikö se
60933:     Kysymys alkoholilainsäädännön muuttami-            todellisuudessa sopimusvaltioiden kansalaisia.
60934: sesta ETA-sopimuksen johdosta liittyi lähinnä          Mangheran tapauksessa tai muissa monopolioi-
60935: sopimuksen 11-16 artik1oihin. Ne koskivat so-          keuksien tulkintaa koskevissa ratkaisuissa ei kui-
60936: pimusosapuolten välisen kaupan määrällisten            tenkaan ollut ollut kysymys pohjoismaisten al-
60937:  rajoitusten kieltämistä. Myös sopimuksen IV           koholimonopolien kaltaisista kansanterveydelli-
60938:  osan kilpailusäännöillä oli merkitystä alkoholi-      sistä järjestelmistä. Tämän vuoksi johtopäätök-
60939:  monopolin toiminnan kannalta. Erityisen mer-          set ETA-sopimuksen vaikutuksesta alkoholimo-
60940:  kittävä oli kaupallisten valtion monopolien           nopoleihin olivat olleet sopimuksen 13 artiklaan
60941:  muuttamista koskeva sopimuksen 16 artikla ja          nojautuen toisenlaisia kuin sosiaali- ja terveysmi-
60942:  sen suhde tuonnin ja viennin rajoitukset kieltä-      nisteriön työryhmässä.
60943:  viin 11-12 artikloihin. Koska nämä artiklat olivat        Norjassa oli katsottu, että heidän alkoholimo-
60944:  olennaisilta osin samansisältöisiä Euroopan ta-       nopolinsa toimi syrjimättömästi, eikä ETA-sopi-
60945:  lousyhteisön perustamissopimuksen artikloiden         mus siten edellyttänyt mitään toimenpiteitä.
60946:  30-37 kanssa, tuli sovellettavaksi ETA-sopimuk-       Ruotsissa sekä hallitus että valtiopäivät olivat
60947:  sen 6 artikla. Sen mukaan ETA-sopimuksen              tehneet päätökset alkoholimonopolin säilyttämi-
60948:  määräyksiä tulkitaan niitä täytäntöön pantaessa       sestä. Ruotsi oli sisällyttänyt kysymyksen alko-
60949: ja sovellettaessa Euroopan yhteisöjen tuomiois-        holimonopolista myös EY:n jäsenyysneuvotte-
60950:  tuimen ennen tämän sopimuksen allekirjoitta-          luihin ja ilmoittanut positiopaperissaan, että sen
60951:  mista antamien merkityksellisten ratkaisujen          alkoholimonopoli oli Euroopan talousyhteisöjen
60952:  mukaisesti.                                           perustamissopimuksen 37 artiklan mukainen.
60953:     Neuvoteltaessa ETA-sopimuksesta oli vallin-            Suomen hallitus oli käsitellessään EY-ministe-
60954:  nut näkemys ,jonka mukaan sopimuksella ei olisi       riryhmässä ehdotusta Suomen alkoholipositiok-
60955:  vaikutusta pohjoismaisten alkoholimonopolien          si katsonut, ettei Suomen ollut syytä edetä alko-
60956:  asemaan. Suomi, Ruotsi ja Norja olivat katso-         holilain uudistamisessa muita Pohjoismaita no-
60957:  neet alkoholimonopoliensa perustuvan kansan-          peammin. Kesällä ja alkusyksystä 1993 oli edelly-
60958:  terveydellisiin näkökohtiin, jolloin sopimuksen       tetty yhteispohjoismaisen linjan löytymistä alko-
60959:   13 artiklan nojalla 11-12 artiklat eivät koskisi     holikysymyksissä. Yhteisymmärrykseen ei kui-
60960: 
60961: 21   360220P
60962: 162                  9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
60963: 
60964: tenkaan ollut päästy. Suomi oli lopulta antanut        ETA-sopimuksen määräysten kanssa, olisi tuon-
60965: 23.11.1993 oman positiopaperinsa jäsenyysneu-          nin ja tukkumyynnin vapauttaminen kuitenkin
60966: votteluja varten. Tällöin oli esitetty tukkumyyn-      käytännössä mahdotonta niin kauan kun Alko
60967: timonopolille siirtymäaikaa 31.12.1999 saakka.         oli säädetty ainoaksi verovelvolliseksi. Myös-
60968: Suomi ja komissio olivat käyneet 20.-                  kään alkoholiverotusta koskevaa lainsäädäntöä
60969: 21.12.1993 kirjeenvaihdon, jossa Suomi oli anta-       ei ollut vielä muutettu, vaan asiaa koskeva halli-
60970: nutjulistuksen alkoholimonopolistaan. Julistuk-        tuksen esitys oli ollut vasta käsiteltävänä edus-
60971: sen mukaan Suomi suostui kumoamaan alkoho-             kunnassa.
60972: lin maahantuonti-, maastavienti-, tukkumyynti-             Alkoholilakia oli valmisteltu sosiaali- ja ter-
60973: ja tuotantomonopolit.                                  veysministeriössä kiireellisenä jo vuoden 1993
60974:     Julistusta käsitellyt EY-ministeriryhmä ei ol-     syksystä lähtien. Luonnos lakiesitykseksi oli ol-
60975: lut kuitenkaan asettanut tässä vaiheessa muutok-       lut selvityksen antamishetkellä 28.4.1994 oikeus-
60976: sille toteuttamisaikataulua. Aikataulu oli päätet-     ministeriössä tarkastettavana. Valmistelutyö oli
60977: ty vasta helmikuussa 1994, jolloin hallituksen         pohjautunut siihen käsitykseen, että tukkumyyn-
60978: ETA-ministeriryhmä oli päättänyt vastaamises-          timonopolin purkaminen ei ollut ET A-sopimuk-
60979: ta ESA:n asiasta lähettämään tiedusteluun. Vas-        sesta sellaisenaan seurannut ehdoton sopimus-
60980: tauksen mukaan tukkumyynti- ja valmistusme-            velvoite vaan kysymys, josta oli neuvoteltu ja
60981: nopelit puretaan Suomessa asteittain niin, että        ollut oikeus neuvotella komission ja EFT A:n val-
60982: ne on lopullisesti purettu vuoden 1996 loppuun         vontaviranomaisen kanssa. Näissä neuvotteluis-
60983: mennessä. Maahantuontimonopoli ilmoitettiin            sa Suomi oli sitoutunut suorittamaan purkami-
60984: vastauksen mukaan purettavaksi ensimmäisessä           sen ESA:lle ilmoittamassaan aikataulussa.
60985: vaiheessa 1.8.1994.                                        Muista pohjoismaista Ruotsi oli käynyt Suo-
60986:     Alkoholilain keskeisten periaatteiden ratkai-      men ohella samanaikaisesti komission kanssa
60987: semiseksi sosiaali- ja terveysministeriö oli toimit-   vastaavan alkoholimonopoleja koskevan kir-
60988: tanut jo 26.4.1993 EY-ministeriryhmälle kirjel-        jeenvaihdon. Sen seurauksena Ruotsi oli ryhty-
60989: män, jossa oli esitetty tehtäväksi päätös neuvot-      nyt purkamaan monopolijärjestelmää. Tätä tar-
60990: telutavoitteista. Käytännössä vasta neuvottelu-        koittava periaate-esitys oli annettu valtiopäiville.
60991: tavoitteen asettaminen ja sitä seuranneiden tuk-       Norja ei ollut ryhtynyt lainkaan muuttamaan
60992: kumyynti- ja valmistusmonopolien purkamista            alkoholilainsäädäntöään katsoen edelleenkin
60993: koskeneiden aikataulujen ratkaiseminen olivat          syrjimättömän maahantuontimonopolin olevan
60994: mahdollistaneet lain tarkemman sisällön valmis-        ylläpidettävissä myös ETA-sopimuksen puitteis-
60995: telun. Uuden alkoholilain valmistelu oli aloitettu     sa.
60996: sosiaali- ja terveysministeriössä ministeri Toimi
60997: Kankaanniemen kanssa sovitulla tavalla kesällä
60998: 1993.                                                  2.2 K.K:n vastine
60999:     Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen
61000: mukaan alkoholilainsäädännön muuttamisen                   K.K. on esittänyt 8.6.1994 päivätyssä vasti-
61001: viivästyminen yli ETA-sopimuksen voimaantu-            neessaan, että yleisesti oli tiedetty EY-tuomiois-
61002: lon ei ollut ollut ETA-sopimuksen vastaista. Kä-       tuimen kannanotto, jonka mukaan tuonnin ra-
61003: sitykset sopimuksesta aiheutuvista velvoitteista       joituksia ja monopoleja ei hyväksytä kansanter-
61004: alkoholimonopolin osien purkamiseen olivat ris-        veydellisistä syistä. Tämä seikka oli todettu myös
61005: tiriitaisia ja kysymys tätä koskevien ETA:n pää-       sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryh-
61006: sopimuksen artiklojen oikeudellisesta velvoit-         män 4.6.1993 jättämässä mietinnössä, jossa oli
61007: teesta epäselvä. Vaikka sopimuksen 11-16 ar-           esitetty maahantuontimonopolin purkamista
61008: tikloista oli sopimuksen 6 artiklan tarkoittamia       EY-oikeuden vastaisena.
61009: EY:n tuomioistuimen merkityksellisiä ratkaisu-             Asiasta vastuussa olleella ministerillä olisi ol-
61010: ja, oli näiden ratkaisujen sitovuus pohjoismais-       lut riittävästi aikaa valmistella hallituksen esitys
61011: ten alkoholimonopolien osalta selvittämättä.           eduskunnalle, jotta laki olisi voinut tulla voi-
61012:     Osa vapaan maahantuonnin ja tukkumyynnin           maan yhdessä ETA-sopimuksen kanssa
61013: ongelmista liittyi alkoholijuomien verotusta kos-      1.1.1994. Lähes kaikilla muillakin aloilla ETA-
61014: kevaan lainsäädäntöön. Mikäli katsottaisiin,           sopimus oli aiheuttanut huomattavia lainsää-
61015: että monopolia koskevat alkoholilain säännök-          dännöllisiä muutoksia. Ne oli hoidettu normaa-
61016: set olivat olleet ETA-sopimuksen täytäntöönpa-         lissa järjestyksessä ja lait olivat tulleet voimaan
61017: nelain 2 §:n tarkoittamalla tavalla ristiriidassa      samaan aikaan kuin ETA-sopimuskin.
61018:               9.9. Entisen sosiaali- ja terveysministerin menettely alkoholilain muuttamista              163
61019:                                              koskevassa asiassa
61020:     Pohjoismaiset alkoholimonopolit olivat kek-           naan. Lisäksi purettaisiin mietojen alkoholijuo-
61021: sineet ryhtyä vastustamaan muutospaineita jär-            mienja likööreiden valmistusmonopoli ja tukku-
61022: jestelmien "kansanterveydellisyydellä". Pääsyyt           myyntimonopoli. Myös väkiviinan valmistuk-
61023: olivat kuitenkin fiskaaliset ja kristillis-siveelliset.   seen ja myyntiin liittyvät yksinoikeudet esitettiin
61024: K.K:n mielestä Suomella ei ollut ollut oikeutta           kumottaviksi. Esityksessä (s. 27-29) on yksityis-
61025: jarruttaa oman alkoholimonopolinsa purkamis-              kohtaisesti kuvattu sen riippuvuutta kansainväli-
61026: ta muiden Pohjoismaiden käyttäytymiseen vedo-             sistä sopimuksista ja velvoitteista.
61027: ten. Tämä oli pelkkä veruke asian hoitamatto-                Alkoholijuomien tuontimonopolin Suomessa
61028: muudeksi.                                                 poistava uusi alkoholilaki (1143/94) vahvistettiin
61029:     K.K. on katsonut, että sosiaali- ja terveysmi-        8.12.1994 ja se on tullut voimaan 1.1.1995 eli
61030:  nisteriö oli selvityksessään asiattomasti vedon-         Suomen tullessa EU:njäseneksi.
61031:  nut lain voimaantulon viivästymisen kannalta
61032:  toisarvoisiin seikkoihin eli kansanterveydellisiin
61033: ja yhteispohjoismaisiin syihin.                           4. EFTA-TUOMIOISTUIMEN RATKAISU
61034: 
61035:                                                               Tänne on hankittu nähtäväksi jäljennös
61036: 3. ASIAAN LIITTYYÄ T LAKIEHDO-                            EFTA-tuomioistuimen 16.12.1994 antamasta
61037:    TUKSET                                                 Suomen alkoholilainsäädäntöön liittyvästä tuo-
61038:                                                           miosta (Asia E-1/94, Ravintoloitsijain Liiton
61039: 3.1 Alkoholiverotus                                       Kustannus Oy Restamark).
61040:                                                               Tapaus oli pääpiirteissään seuraava.
61041:    Hallitus oli antanut 25.3.1994 eduskunnalle                Valittaja oli tuonut Suomeen viiniä Italiasta ja
61042: esityksen laiksi alkoholijuomaverosta (HE n:o             viskiä Saksasta ja sijoittanut juomat vapaa varas-
61043: 30/1994 vp.). Hallitus lausui muun muassa, että           toon. Tullihallituksen antaman suosituksen mu-
61044: esityksessä oli otettu huomioon Euroopan ta-              kaisesti valittaja oli pyytänyt Oy Alko Ab:n suos-
61045: lousalueesta tehdyn sopimuksen kilpailu- ja               tumusta lähetyksen maahantuontiin sekä luovu-
61046: monopolimääräysten vaikutukset sekä huomat-               tusmääräystä saattaakseen tavarat vapaaseen
61047: tavilta osin Euroopan unionissa (EU) sovellet-            liikkeeseen. Helsingin piiritullikamari oli kuiten-
61048: tava alkoholiverotuksen rakenne ja verotusme-             kin kieltäytynyt siirtämästä tavaroita, jolloin va-
61049: nettely. Esityksessä kuvattiin muun muassa sen            littaja oli tehnyt valituksen tullilautakuntaan ha-
61050: riippuvuutta kansainvälisistä sopimuksista                kien päätöksen kumoamista.
61051: (s. 5). Laki alkoholijuomaverosta (532/94) an-                Tullilautakunta oli pyytänyt 19.4.1994 teke-
61052: nettiin 28.6.1994 ja se on tullut voimaan                 mällään välipäätöksellä EFTA:n tuomioistui-
61053: 1.7.1994.                                                 melta neuvoa-antavaa lausuntoa valvontaviran-
61054:                                                           omaisen ja tuomioistuimen perustamisesta teh-
61055:                                                           dyn EFTA-valtioiden sopimuksen (EFTA:n val-
61056:  3.2 Alkoholilain muuttaminen                             vontasopimus) 34 artiklan nojalla koskien kysy-
61057:                                                           myksiä ETA-sopimuksen 11 ja 16 artiklojen tul-
61058:      Hallitus antoi 10.6.1994 eduskunnalle esityk-        kinnasta. Nämä kysymykset tulivat esiin käsitel-
61059:  sen alkoholilaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädän-     täessä tullilautakunnalle tehtyä valitusta Helsin-
61060:  nöksi (HE n:o 119/1994 vp.). Esityksen pääasial-         gin piiritullikamarin päätöksestä.
61061:  lista sisältöä kuvatessaan hallitus totesi mm., että         Kysymykset koskivat ensiksikin sitä, oliko
61062:  lähtökohtana oli sopeuttaa alkoholilainsäädän-           edellytys saada lakisääteiseltä valtion monopolil-
61063:  tö Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimuk-              ta suostumus alkoholijuomien maahantuontiin
61064:  seen ja samalla turvata alkoholijärjestelmän so-         ja niiden saattamiseen vapaaseen liikkeeseen
61065:  siaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet.                kaupallisessa tarkoituksessa myytäväksi ravin-
61066:      Uudistuksen keskeisen lähtökohdan muodos-            toloille toimenpide, joka vaikutukseltaan vastasi
61067:  ti alkoholiyhtiön monopolioikeuksien kumoa-              määrällistä rajoitustaETA-sopimuksen 11 artik-
61068:  minen kahdessa vaiheessa siten, että lopulta ny-         lan tarkoittamassa merkityksessä.
61069:  kyisistä yksinoikeuksista jäisi jäljelle ainoastaan          Toiseksi tullilautakunta pyysi lausuntoa siitä,
61070:  vähittäismyynti. Esitykseen sisältyvällä lakieh-         oliko ETA-sopimuksen 16 artiklaa tulkittava si-
61071:  dotuksella toteutettaisiin uudistuksen ensimmäi-         ten, että se esti 1 päivästä tammikuuta 1994läh-
61072:  nen vaihe, jolloin muun muassa maahantuonti-             tien sellaisen kansallisen toimenpiteen voimassa-
61073:  ja maastavientimonopolit purettaisiin koko-              olon, joka antoi yksinoikeuden alkoholijuomien
61074: 164                  9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
61075: 
61076: maahantuontiin Suomessa lakisääteiselle valtion        määrätty valtioneuvoston jäseneksi ja ministe-
61077: monopolille.                                           riksi käsittelemään ulkoasiainministeriön ja so-
61078:    Kolmanneksi tullilautakunta tiedusteli, oliko       siaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia
61079: ETA-sopimuksen 16 artikla niin ehdoton ja riit-        asioita. Hän on valtioneuvoston 3.5.1991 päättä-
61080: tävän täsmällinen, että sillä oli välitön oikeusvai-   män työnjaon mukaan ollut ministerinä vastuus-
61081: kutus.                                                 sa alkoholilainsäädännön valmistelusta. Kan-
61082:    Tuomioistuin antoi asiassa seuraavanlaisen          kaanniemi oli 28.6.1994 (628/94) pyynnöstään
61083: neuvoa-antavan lausunnon (Tavaroiden vapaa             vapautettu valtioneuvoston jäsenyydestä sekä
61084: liikkuvuus - Kaupalliset valtion monopolit -           ministerinä käsittelemästä ulkoasiainministeriön
61085: Tuontimonopoli - ETA-sopimuksen II, 13 ja              ja sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuu-
61086: 16 artiklat- Ehdoton ja riittävän täsmällinen):        luvia asioita.
61087:    "1. ETA-sopimuksen II artiklaa on tulkittava           Kankaanniemen virkavelvollisuuksiensa vas-
61088: siten, että se estää kansallisen toimenpiteen, joka    taiseksi epäiltyä menettelyä alkoholilainsäädän-
61089: antaa lakisääteiselle valtion monopolille yksinoi-     nön valmistelussa on arvioitava lain eduskunnan
61090: keuden tuoda maahan alkoholijuomia, jotka              oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja
61091: kuuluvat ETA-sopimuksen tuotekatteeseen ja             oikeuskanslerin sekä eduskunnan oikeusasiamie-
61092: joiden alkuperä on sopimuksen osapuolena ole-          hen virkatointen lainmukaisuutta (ns. ministeri-
61093: vassa valtiossa, tai soveltamasta Euroopan ta-         vastuulain) nojalla ja siinä säädetyillä perusteilla.
61094: lousalueen sisäiseen kauppaan kansallisia sään-        Sanotun lain 7 §:n mukaan lainvastaisena menet-
61095: nöksiä, jotka vaativat lakisääteisen valtion mo-       telynä, josta valtioneuvoston jäsen voidaan pan-
61096: nopolin suostumuksen sellaisten tuotteiden maa-        na syytteeseen, pidetään sitä, että hän on
61097: hantuontiin ja saattamiseen vapaaseen liikkee-            - ollut virkatoimessaan avullisena ilmeiseen
61098: seen, vaikka tällainen suostumus annettaisiinkin       laittomuuteen tai sitä edistänyt,
61099: automaattisesti. Sellaisia toimenpiteitä ei voida         - maan ilmeiseksi vahingoksi tahallansa
61100: myöskään perustella ETA-sopimuksen 13 artik-           väärinkäyttänyt virka-asemaansa, mikä menet-
61101: lan nojalla pelkästään sillä, että ne muodostavat      tely on katsottava virkarikokseksi, taikka
61102: osan alkoholipolitiikkaa, joka tähtää terveydelle         - muutenjossakin virkatoimessaan menetel-
61103: haitallisten seurausten minimoimiseen, koska           lyt selvästi lainvastaisesti.
61104: tämä tavoite voidaan saavuttaa toimenpiteillä,             Hankitusta selvityksestä ilmenee, että nykyi-
61105: jotka ovat tavaroiden vapaata liikkuvuutta vä-         sen alkoholilain (1143/94) valmistelu on alkanut
61106: hemmän rajoittavia.                                    jo 17 .3.1992. Sen seurauksena sosiaali- ja terveys-
61107:     2. ETA-sopimuksen 16 artiklaa on tulkittava        ministeriön asettama työryhmä oli 4.6.1993 jät-
61108: siten, että se tarkoittaa, että 1 päivästä tammi-      tänyt mietintönsä, jossa oli esitetty alkoholijuo-
61109: kuuta 1994 jokaisen kaupallisen valtion mono-          mien maahantuontimonopolin purkamista EY-
61110: polin, joka ei kuulu ETA-sopimuksen pöytäkir-          oikeuden vastaisena. Lakiesitystä oli valmisteltu
61111: jan 8 alaan, on oltava muutettu siten, että yksin-     sosiaali- ja terveysministeriössä ja ministeri Kan-
61112: oikeus tuoda monopolin kohteena olevaa tava-           kaanniemi oli aktiivisesti osallistunut siihen.
61113: raa sopimuspuoleen toisesta sopimuspuolesta on             Sosiaali- ja terveysministeriössä suoritetun
61114: poistettu.                                             valmistelun ohella alkoholilakiin liittyviä kysy-
61115:     3. ETA-sopimuksen 16 artiklaa on tulkittava        myksiä oli käsitelty hallituksessa myös laajem-
61116: siten, että se täyttää ETA-sopimuksen pöytäkir-        min liittyen ET A:aanja Suomenjäsenyysneuvot-
61117: jaan 35 sisältyvän ehdottomuutta ja riittävää täs-     teluihin EU:n kanssa. Valmistelutyö oli loppu-
61118: mällisyyttä koskevan implisiittisen vaatimuk-          vaiheissaan pohjautunut arvioon, jonka mukaan
61119: sen."                                                  tukkumyyntimonopolin purkaminen ei ollut
61120:                                                        ETA-sopimuksesta sellaisenaan seurannut ehdo-
61121:                                                        ton sopimusvelvoite, vaan kysymys, josta oli voi-
61122: 5.RATKAISU                                             tu neuvotella komission ja EFTA:n valvontavi-
61123:                                                        ranomaisen kanssa. Käytännössä vasta neuvot-
61124: Tämän asian olen tutkinut.                             telutavoitteen asettaminen ja sitä seuranneiden
61125:                                                        monopolien purkamista koskeneiden aikataulu-
61126: 5.1 Ministeri Kankaanniemen menettely                  jen ratkaiseminen olivat mahdollistaneet lakieh-
61127:                                                        dotuksen tarkemman sisällön valmistelun.
61128:   Totean, että silloinen ministeri Toimi Kan-              Valmistelussa oli siten tullut esille erilaisia ja
61129: kaanniemi oli 26.4.1991 (780/91) nimitetty ja          osittain ristiriitaisia näkemyksiä siitä, mitä ETA-
61130:                            9.10. Riittävän laaja kuuleminen lainvalmistelussa                        165
61131: 
61132: sopimus mm. Suomelta edellytti. Vasta EFTA-           ti. Julkisen keskustelun välttäminen asiasta la-
61133: tuomioistuimen        neuvoa-antava      lausunto     kiehdotuksen valmistelun jokaisessa vaiheessa
61134: 16.12.1994, joka annettiin tullilautakunnan           oli ollut liiton mielestä ministeriön nimenomai-
61135: 19.4.1994 tekemän pyynnön johdosta, oli selvit-       nen pyrkimys. Viimeisimmästä luonnoksesta oli
61136: tänyt sen, millaista lainsäädäntöä Suomelta vält-     pyydetty lausunnot erittäin nopeassa aikataulus-
61137: tämättömästi edellytettiin tarkoitetuissa suhteis-    sa ja hyvin suppealta piiriltä.
61138: sa. Voidaan arvioida, että ennen tätä lausuntoa           Suomen Kuluttajaliitto oli tuonut julki kiin-
61139: kysymykset olivat olleet jossakin määrin tulkin-      nostuksensa esittää näkemyksiään alkoholipoli-
61140: nanvaraisia.                                          tiikan suunnasta tulevaisuudessa. Sosiaali- ja ter-
61141:                                                       veysministeriö oli ilmoittanut, ettei se pyydä ku-
61142:                                                       luttaja taholta lausuntoa asiassa.
61143: 5.2 Johtopäätös                                           Ministeriö oli kuitenkin antanut Suomen Ku-
61144:                                                       luttajaliitolle mahdollisuuden lausua näkemyk-
61145:    Edellä olevan perusteella on mielestäni pää-       sensä viimeisimmästä eli 7.3.1994 päivätystä la-
61146: dyttävä siihen, ettei ministeri Toimi Kankaan-        kiluonnoksesta. Luonnos oli annettu Suomen
61147: niemi ole syyllistynyt ministerivastuulain 7 §:n      Kuluttajaliitolle maksua vastaan, kun se oli käy-
61148: tarkoittamaan lainvastaiseen menettelyyn johta-       ty hakemassa suoraan ministeriöstä. Ministeriöl-
61149: essaan ministerikautenaan alkoholilain valmiste-      le oli tällöin maksettava 248 markkaa. Summa
61150: 1utyötä. Tämän vuoksi ja kun hallituksen asiasta      johtui lakiehdotuksen kopiointikustannuksista.
61151: antama esitys on asianmukaisesti eduskunnassa             Suomen Kuluttajaliiton mielestä sosiaali- ja
61152: käsitelty, asia ei johda täältä käsin enempiin toi-   terveysministeriön menettely oli ristiriidassa jul-
61153: menpiteisiin.                                         kisuuslainsäädännön kanssa. Se rikkoi myös val-
61154:                                                       tion maksuperustelain (150/92) 5 §:n 3 kohdan
61155:                                                       nimenomaista määräystä. Valtion maksuperus-
61156:                                                       telain nojalla annetut ministeriöiden päätökset
61157: 9.10. Riittävän laaja kuuleminen lain-                voivat olla ristiriidassa valtionhallinnon palvelu-
61158:       valmistelussa                                   periaatteen ja hallinnon avoimuuden kanssa, jos
61159:                                                       niitä käytetään väärin mm. hallinnon julkisuu-
61160:           Oikeuskansleri Jorma S. Aallon päätös       den rajoittamiseen.
61161:        20.7.1995, dnro 265/1/94                           Suomen Kuluttajaliiton mielestä sosiaali- ja
61162:                                                       terveysministeriön 21.12.1993 antama päätös so-
61163:                                                       siaali- ja terveysministeriön maksullisista suorit-
61164: 1. KANTELUKIRJOITUS                                   teista (1653/93) oli valtion maksuperustelain vas-
61165:                                                       tainen, koska siinä ei ole lain 5 §:n mukaista
61166:    Suomen Kuluttajaliitto on kertonut oikeus-         varausta. Esim. vastaavassa opetusministeriön
61167: kanslerille 18.3.1994 osoittamassaan kirjoituk-       päätöksessä opetusministeriön suoritteiden
61168: sessa, että uusi alkoholilaki (1143/94) oli ollut     maksullisuudesta (169/94) todetaan nimen-
61169: valmisteltavana sosiaali- ja terveysministeriössä.    omaan, että muutoin liiketaloudellisin perustein
61170: Mainittu laki tuli olemaan erittäin keskeinen         hinnoiteltavat suoritteet ovat maksuttornia sil-
61171: Suomen alkoholipolitiikan kannalta. Siihen koh-       loin, kun ne liittyvät ministeriön neuvonta-,
61172: distui suuri julkinen mielenkiinto. Sekä alalla       opastus-, tiedotus- tai selvitystoimintaan.
61173: toimivilla elinkeinonharjoittajilla että kuluttajia       Edellä sanottuun viitaten Suomen Kuluttaja-
61174: suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa       liitto on pyytänyt oikeuskansleria
61175: edustavilla kuluttajajärjestöillä oli perusteltuja        1) selvittämään, ovatko sosiaali- ja terveysmi-
61176: syitä odottaa, että alkoholilainsäädännön uudis-      nisteriön käyttöön ottamat "lainvalmisteluun
61177: tamisesta käytäisiin avoin ja kriittinen julkinen     vaikuttamismaksut" julkisuusperiaatteen mu-
61178: keskustelu. Terveyspoliittisten näkökohtien rin-      kaisia ja ryhtymään toimenpiteisiin tällaisten
61179: nalla alkoholilainsäädännön valmistelussa tuli        maksujen perimisen lopettamiseksi kaikissa mi-
61180: ottaa huomioon kuluttajien odotukset ja elinkei-      nisteriöissä;
61181: nopoliittiset näkökohdat.                                 2) arvioimaan, onko tarvetta ryhtyä toimiin
61182:    Sosiaali- ja terveysministeriö oli halunnut        maksuperustelain muuttamiseksi, jotta keinote-
61183: Suomen Kuluttajaliiton näkemyksen mukaan              koisia maksuja ei käytettäisijulkisuusperiaatetta
61184: valmistella alkoholilain kaikkien hyvään lainval-     loukkaavana tavalla;
61185: mistelutapaan kuuluvien periaatteiden vastaises-          3) valvomaan ministeriöiden maksuperuste-
61186: 166                  9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
61187: 
61188: lain nojalla antamien päätösten soveltamista jul-      ta. Mietinnöt olivat olleet saatavissa sosiaali- ja
61189: kisuusperiaatetta kunnioittavalla tavalla;             terveysministeriöstä ja mahdollisuus lausunnon
61190:    4) ryhtymään toimenpiteisiin sosiaali- ja ter-      antamiseen oli annettu kaikille sitä haluaville.
61191: veysministeriön maksullisista suoritteista anta-       Luonnos hallituksen esitykseksi alkoholilaiksi ja
61192: man päätöksen (1653/93) muuttamiseksi valtion          siihen liittyväksi muuksi lainsäädännöksi perus-
61193: maksuperustelain mukaiseksi;                           tui työryhmän ehdotuksiin.
61194:    5) arvioimaan, onko ryhdyttävä toimiin nyt              Harkittaessa sitä, keiltä ministeriö oli pyytä-
61195: valmistellun alkoholilain hylkäämiseksi heikon,        nyt lausuntoa, oli otettu huomioon ennen kaik-
61196: julkisuusperiaatetta ja tasapuolisuutta loukan-        kea se, että uudistus vaikuttaa välittömästi lähin-
61197: neen lainvalmistelun vuoksi; ja                        nä elinkeinonharjoittajiin. Tämän lisäksi esityk-
61198:    6) ryhtymään toimenpiteisiin alkoholilain val-      sestä olivat saaneet antaa lausunnon kaikki tätä
61199: mistelun käynnistämiseksi hyvän lainvalmistelu-        haluavat. Asiakirjan kopiosta oli tällöin peritty
61200: tavan mukaisesti.                                      voimassa olevan sosiaali- ja terveysministeriön
61201:                                                        palveluhinnaston mukainen maksu kaikilta
61202:                                                        muilta paitsi niiltä, joilta ministeriö oli kirjallises-
61203: 2. HANKITUT SELVITYKSET                                ti pyytänyt lausunnon. Esityksestä oli lisäksi an-
61204:                                                        nettu suppeita osia erikseen ilmaiseksi.
61205:    Sosiaali- ja terveysministeriöitä on hankittu           Yleisten asiakirjain julkisuudesta annetussa
61206: kirjoituksenjohdosta menettelyn perusteista sel-       laissa tarkoitettu tiedonsaantioikeus oli ministe-
61207: vitys kantelussa lainvastaisiksi arvioitujen toi-      riön käsityksen mukaan toteutunut lainvalmiste-
61208: mintojen johdosta.                                     lun yhteydessä. Alkoholilainsäädännön valmis-
61209:    Valtiovarainministeriöltä on hankittu lausun-       telun eri vaiheissa oli kuultu mahdollisimman
61210: to siltä osin, kuin asiassa on kysymys valtion         laajasti niitä tahoja, joiden toimintaan lainsää-
61211: maksuperustelainsäädännön alaan kuuluvista             dännön muutos keskeisimmin vaikuttaa. Esitys-
61212: seikoista.                                             luonnos oli ollut sen lausuntokierrokselle lähet-
61213:    Suomen Kuluttajaliitto on antanut selvityk-         tämisen jälkeen luettavissa ja kopioitavissa so-
61214: sen ja lausunnon johdosta vastineensa.                 siaali- ja terveysministeriössä.
61215:    Lisäksi tänne on hankittu täydentävänä selvi-           Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt, että
61216: tyksenä sosiaali- ja terveysministeriöstä nähtä-       valtion viranomaisten suoritteet on varsin laajas-
61217: viksi     jäljennökset   alkoholilakiluonnoksen        ti säädetty maksullisiksi. Vastaanottajan tilaa-
61218: (7.3.1994) käsittelyä koskevista diaarilehdistä,       mat suoritteet ovat pääsääntöisesti maksullisia.
61219: Suomen Kuluttajaliiton sosiaali- ja terveysminis-      Viranomaisten neuvot, ohjeet, opastus ja tiedot-
61220: teriölle 18.3.1994 antamasta lausunnosta ja liitol-    taminen ovat kuitenkin valtion maksuperuste-
61221: le 14.3.1994 osoitetusta jäljennöksen saamista         lain 5 §:n 3 kohdan mukaan maksuttomia, jos
61222: koskevasta kopioimismaksusta.                          niistä aiheutuu vain vähäisiä kustannuksia.
61223:                                                            Hallituksen esitysluonnoksesta oli peritty so-
61224:                                                        siaali- ja terveysministeriön pa1veluhinnaston
61225: 2.1 Sosiaali- ja terveysministeriön selvitys           mukainen kopiointimaksu. Hinnasto perustui
61226:                                                        ministeriön päätökseen sosiaali- ja terveysminis-
61227:    Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt         teriön maksullisista suoritteista (1653/93). Kopi-
61228: 27.4.1994 päivätyssä, vt. kansliapäällikkö Mark-       ointimaksu 2 markkaa sivulta oli muihin viras-
61229: ku Lehdon ja vt. ylitarkastaja Ismo Tuomisen           toihin verrattuna alhainen. Esitysluonnos oli kä-
61230: allekirjoittamassa selvityksessä, että sosiaali- ja    sittänyt kaikkiaan 124 sivua, jolloin asiakirjan
61231: terveysministeriö oli 17.3.1992 asettanut työryh-      kokonaiskustannus oli ollut 248 markkaa. Nii-
61232: män selvittämään alkoholilainsäädännön muu-            den tiedustelijoiden määrä, jotka olisivat halun-
61233: tostarpeita. Siinä olivat olleet edustettuina so-      neet koko asiakirjan, oli ollut kymmeniä. Mikäli
61234: siaali- ja terveysministeriö, kauppa- ja teollisuus-   esitysluonnosta olisijaettu ilmaiseksi kaikille sitä
61235: ministeriö, valtiovarainministeriö, Oy Alko Ab         haluaville, tiedottamisen kustannukset eivät olisi
61236: sekä Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos. Työryh-       olleet vähäiset.
61237: mä oli jättänyt ensimmäisen osamietintönsä                 Tiedottamista näin laajasta lainvalmistelu-
61238: 2.11.1992 ja laajemman kokonaismietinnön               hankkeesta jakamalla esitysluonnoksesta ilmai-
61239: 4.6.1993.                                              sia kappaleita pyytäjille ei voida pitää lain mu-
61240:    Työryhmän mietinnöstä oli pyydetty lausun-          kaisena. Kustannusten suuruudesta ja tiedotus-
61241: not useilta ministeriöiltäja monilta muilta tahoil-    tavan tarkoituksenmukaisuudesta johtuen so-
61242:                            9.10. Riittävän laaja kuuleminen lainvalmistelussa                            167
61243: 
61244: siaali- ja terveysministeriön menettelyn ei voida       nojalla erityisesti on maksutonta vähäinen neu-
61245: katsoa olleen ristiriidassa valtion maksuperuste-       vonta ja tiedotus.
61246: lain kanssa. Hallinnon lainalaisuusperiaatetta             Asiakirjojen julkisuus on eri asia kuin oman
61247: toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriössä siitä     kappaleen tekeminen jokaiselle sen pyytäjälle.
61248: riippumatta, onko lain täytäntöönpanoa koske-           Asiakirjaan voi käydä tutustumassa viranomai-
61249: vaan ministeriön päätökseen kopioitu lain sään-         sen luona. Vaikka asiakirjat ovatjulkisia ja kaik-
61250: nöksiä vai ei.                                          kien saatavilla, viranomaiset eivät voi jo talou-
61251:    Sosiaali- ja terveysministeriö on katsonut, että     dellisista syistä lähteä siitä, että kopiot niistä
61252: sen menettely alkoholilainsäädännön valmiste-           toimitettaisiin kaikille pyytäjille maksutta. Mak-
61253: lun yhteydessä oli ollut sekä julkisuuslainsäädän-      sullisuus on myös keino ohjata toimintaa.
61254: nön että valtion maksuperustelainsäädännön                 Valokopiot eivät täytä maksuperustelain mu-
61255: mukaista.                                               kaista julkisoikeudellisen suoritteen määritel-
61256:                                                         määja ne on näin ollen hinnoiteltava liiketalou-
61257:                                                         dellisin perustein. Niitä ei kuitenkaan voi hinnoi-
61258: 2.2 Valtiovarainministeriön lausunto                    tella miten korkealle tahansa, eikä viranomainen
61259:                                                         saa käyttää hyväksi määräävää asemaansa hin-
61260:     Valtiovarainministeriö on esittänyt 27.4.1994       noittelussa. Tällaiset suoritteet tulisi pääsääntöi-
61261: päivätyssä lausunnossaan, että valtion maksupe-         sesti hinnoitella lähelle suoritteen omakustan-
61262: rustelain 4 §:ssä luetellaan suoritteet, joiden tulee   nushintaa.
61263: olla maksullisia, ellei suoritteen maksuttomuu-            Yleisesti arvioiden sosiaali- ja terveysministe-
61264: delle ole perusteltua syytä. Tällaisia suoritteita      riön hinnoittelu vastasi samaa suuruusluokkaa
61265: ovat mm. valtion viranomaisen tuottamat tava-           kuin asetuksen oikeaksi todistamattomista jäl-
61266: rat.                                                    jennöksistä valtiolle perittävistä maksuista anne-
61267:     Lain 5 §:n mukaan maksuttornia tulee olla,          tun, 31.12.1993 kumoutuneen asetuksen viimei-
61268: jollei suoritteen maksullisuudelle ole erityistä        simmän muutoksen (819/91) mukaiset maksut.
61269: syytä, mm. suoritteet,joiden tuottamisen ei voida
61270: katsoa kohdistuvan suoranaisesti yksittäiseen
61271: henkilöön, yritykseen eikä muuten tarkoin rajat-        2.3 Suomen Kuluttajaliiton vastine
61272: tuun ryhmään sekä viranomaisten neuvot, oh-
61273: jeet, opastus ja tiedottaminen, jos näistä aiheutuu        Suomen Kuluttajaliitto on esittänyt 15.6.1994
61274: vain vähäisiä kustannuksia.                             päivätyssä vastineessaan, että keskeinen näke-
61275:     Sosiaali- ja terveysministeriön 21.12.1993 an-      mysero liiton ja sosiaali- ja terveysministeriön
61276: taman päätöksen (1653/93) mukaan valtion                välillä koski kuulemisen riittävyyttä valmistelun
61277: maksuperustelain 7 §:ssä tarkoitetut suoritteet,        eri vaiheissa. Liiton mielestä kuuleminen oli ollut
61278: jotka sosiaali- ja terveysministeriö hinnoittelee       tietoisesti puutteellista. Kuluttajatahoja ei ollut
61279: liiketaloudellisin perustein, on lueteltu päätök-       valmistelun missään vaiheessa kuultu ministe-
61280:  sen 2 §:ssä. Näitä ovat mm. valokopiot ja muut         riön aloitteesta. Tämä koski niin kuluttajien etu-
61281: jäljennökset.                                           järjestöjä kuin kilpailuviranomaisiakin. Yhteistä
61282:     Maksuperustepäätöksissä saatettaisiin luetel-       unohdetuille tahoille oli ollut se, että niiden esit-
61283:  Ia kaikki muu lainsäädäntö ja kansainväliset so-       tämät huomautukset olisivat olleet sosiaali- ja
61284:  pimukset, joiden johdosta maksuperustelaki ja          terveysministeriön kannalta todennäköisesti var-
61285:  maksupäätös syrjäytyvät. Tarkoituksenmukai-            sin kriittisiä.
61286:  suussyistä, päätösten muutostarpeiden vähentä-            Suomen Kuluttajaliiton kantelu pohjautui nä-
61287:  miseksi ja yleisen luettavuuden johdosta niitä ei      kemykseen, että alkoholilain valmistelussa myös
61288:  kuitenkaan yleensä ole sisällytetty maksupäätök-       kuluttajien näkökannat olisi tullut ottaa huo-
61289:  siin, vaan virkamiehille on annettu ohjeita ja hei-    mioon. Tämä olisi tapahtunut pyytämällä lau-
61290:  tä on koulutettu ottamaan huomioon muut sään-          sunnot esim. kuluttaja- ja kilpailuviranomaisilta
61291:  nökset yksittäistä maksupäätöstä tehdessään.           ja kuluttajajärjestöiltä. Niin ei ollut kuitenkaan
61292:  Samoin viranomainenjoutuu tekemään rajanve-            tehty.
61293:  toa maksuttomien ja maksullisten suoritteiden             Sosiaali- ja terveysministeriö ei ollut noudat-
61294:  osalta. Maksutonta on maksuperustelain 5 §:n 1         tanut valtionhallinnon palveluperiaatetta ja hal-
61295:  kohdan nojalla se viranomaisen toiminta, joka          linnon avoimuuden periaatetta hyvän lainval-
61296:  tehdään valtion yleisessä intressissä. Sekä hallin-    mistelutavan edellyttämässä laajuudessa. Mai-
61297:  tomenettelylain johdosta että maksuperustelain         nittuun kantelun ydinkohtaan sosiaali- ja ter-
61298: 168                   9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
61299: 
61300: veysministeriö et ollut ottanut selvityksessään           asiakirjoihin (keskeneräiset asiakirjat) ja ns. si-
61301: kantaa.                                                   säisiin viranomaisselvityksiin. Näitä ovat viran-
61302:     Suomen Kuluttajaliitto oli halunnut kiinnit-          omaisten omassa keskuudessa syntyneet ehdo-
61303: tää huomiota valtion maksuperustelain ja julki-           tukset, luonnokset, mietinnöt, lausunnot, muisti-
61304: suuslainsäädännön tulkinnan ongelmiin ristirii-           ot ja muut selvitykset.
61305: tatilanteissa ja tahallisen suppeisiin lausunto-             Julkisuusperiaate yleisenä tiedonsaantioikeu-
61306: kierroksiin hyvän lainsäädäntötavan näkökul-              tena tarkoittaa sitä, ettäjokaisella on oikeus saa-
61307: masta. Lainvalmistelu on niin keskeistä yhteis-           da tieto yleisestä asiakirjasta, joka on julkinen.
61308: kunnallista toimintaa, että julkisuusperiaatteen          Ei-julkisesta asiakirjasta tiedon saa vain viran-
61309: ja avoimen tiedottamisen tulee syrjäyttää tarve           omaisen luvalla. Oikeus saada tieto julkisesta
61310: suoritteiden liiketaloudelliseen hinnoitteluun            asiakirjasta eli ns. yleisöjulkisuus merkitsee, että
61311: myös epäselvissä tulkintatilanteissa. Kun Suo-            viranomaisen on pyynnöstä annettava asiakir-
61312: men Kuluttajaliitto oli pyytänyt alkoholilain             jasta jäljennös tai ote. Mikäli se virkatoimintaa
61313: luonnoksen voidakseen esittää siitä näkemyk-              haittaamatta käy päinsä, asiakirja on myös an-
61314: sensä, kysymys oli selvästi sellaisesta tiedottami-       nettava viranomaisen luona luettavaksi tai jäl-
61315: sesta, jonka olisi pitänyt olla maksutonta.               jennettäväksi.
61316:     Suomen Kuluttajaliiton mielestä sosiaali- ja             Asianosaisjulkisuus tarkoittaa asianosaisen
61317: terveysministeriön selvitys ja valtiovarainminis-         oikeutta saada pyynnöstä tietoja oman asiansa
61318: teriön lausunto eivät antaneet perusteita asettaa         käsittelyyn vaikuttavista tai vaikuttaneista asia-
61319: kyseenalaiseksi kantelun lähtökohtia. Niitä oli-          kirjoista riippumatta siitä, ovatko nämä asiakir-
61320: vat                                                       jat muutoin julkisia.
61321:    - kuluttajanäkökohdan tietoinen sivuutta-                 Julkisuuden tehokkaan toteutumisen yhtenä
61322: minen julkisen keskustelun hillitsemisen tarkoi-          edellytyksenä on, että viranomaiset tiedottavat
61323: tuksessa alkoholilain kaikissa valmisteluvaiheis-         toiminnastaan myös oma-aloitteisesti. Voimassa
61324: sa;                                                       olevaan lainsäädäntöön ei sisälly selkeitä velvoit-
61325:    - julkisuusperiaatteen loukkaaminen mak-               teita viranomaisille toteuttaa toiminnassaan jul-
61326: superustelain harkitsemattomaila soveltamisella           kisuusperiaatettaja ottaa sitä huomioon toimin-
61327: Suomen Kuluttajaliiton ilmoitettua halukkuu-              tojaan suunnitellessaan. Vireillä olevan julki-
61328: tensa vaikuttaa lain sisältöön valmistelun loppu-         suuslainsäädännön kokonaisuudistuksen eräänä
61329: vaiheessa; ja                                             päätarkoituksena on tehostaa julkisuusperiaat-
61330:    - hyvän lainvalmistelutavan johdonmukai-               teen toteutumista julkisten tehtävien hoidossa ja
61331: nen loukkaaminen kyseisen lain valmistelun ai-            lisätä valmistelun julkisuutta.
61332: kana.                                                        Tiedottamisvelvollisuutta hallintomenettelys-
61333:                                                           sä korostetaan hallintomenettelylain (598/82) 13
61334:                                                           §:ssä. Siinä veivoitetaan ilmoittamaan julkisesti
61335: 3. RATKAISU                                               asian vireillä olosta, jos asian ratkaisulla voi olla
61336:                                                           huomattava vaikutus laajalla alueella tai lukuis-
61337: Tämän asian olen tutkinut.                                ten henkilöiden oloihin.
61338: 
61339: 3.1 Julkisuusperiaatteesta
61340:                                                           3.2 Asiakirjojen maksullisuuden määräyty-
61341:     Viranomaisten asiakirjojen julkisuutta mää-               misestä
61342: rittelee laki yleisten asiakirjain julkisuudesta
61343: (83/51 ). Yleiset asiakirjat ovat lain pääsäännön            Hallitusmuodon 62 §:n (1077/91) mukaan val-
61344: mukaan julkisia ja jokaisella on oikeus saada             tion viranomaisten virkatoimien, palvelujen ja
61345: niistä tieto. Laki rakentuu siten julkisuusperi-          muun toiminnan maksullisuuden sekä perittävi-
61346: aatteelle.                                                en maksujen suuruuden yleisistä perusteista sää-
61347:     Yleisten asiakirjainjulkisuudesta annetun lain        detään lailla.
61348: mukaan asiakirjat jakaantuvat julkisuusasteel-               Valtion maksuperustelain (150/92) 2 luvussa
61349: taan kolmeen ryhmään: julkisiin, harkinnanva-             säädetään suoritteiden maksullisuuden ja mak-
61350: raisestijulkisiin (ns. ei-julkiset asiakirjat)ja salas-   sujen suuruuden yleisistä perusteista.
61351: sa pidettäviin asiakirjoihin. Harkinnanvaraisesti            Sanotun lain 4 §:n mukaan mm. seuraavat
61352: julkiset asiakirjat voidaan jakaa kahteen ryh-            suoritteet ovat maksullisia,jollei suoritteen mak-
61353: mään: viranomaisten valmisteltavina oleviin               suttomuudelle ole perusteltua syytä:
61354:                             9.10. Riittävän laaja kuuleminen lainvalmistelussa                         169
61355: 
61356:      - palvelut, jotka on tuotettu tilauksesta tai      välitöntä merkitystä eduskunnan toimivallan to-
61357: muusta toimeksiannosta, ja                              teutumiselle.
61358:      - muu toiminta, milloin suoritteen tuottami-           Hallituksen esitysten laatimisohjeissa (Helsin-
61359: nen on seurausta vastaanottajan toimenpiteistä.         ki 1992) käsitellään lyhyesti asian valmisteluun
61360:      Lain 5 §:ssä säädetään maksuttomista suorit-       liittyen lausuntoja. Lait ja muut säädökset saat-
61361: teista. Sen mukaan maksuttornia ovat mm., jollei        tavat kuitenkin koskea varsin erilaisia asioita.
61362: suoritteen maksullisuudelle ole erityistä syytä,        Yksityiskohtaisia ohjeita ei tämän vuoksi voida
61363:      1) suoritteet, joiden tuottamisen ei voida kat-    antaa siitä, mitä tahoja säädösten valmistelun
61364: soa kohdistuvan suoranaisesti yksittäiseen hen-         yhteydessä olisi kuultava.
61365: kilöön, yritykseen eikä muuten tarkoin rajattuun            Yleisesti voidaan arvioida, että lainvalmiste-
61366: ryhmään,                                                lun lopputuloksen laadun kannalta kuultavien
61367:      3) viranomaisen neuvot, ohjeet, opastus ja tie-    piirin pitäisi olla mahdollisimman laaja. Valmis-
61368: dottaminen, jos näistä aiheutuu vain vähäisiä           telun kiireeseen vedoten ei tulisi aiheettomasti
61369: kustannuksia.                                           rajata kuultavia tahoja ja asettaa kohtuuttoman
61370:      Valtion maksuperustelain 6 §:ssä säädetään         lyhyitä reagointiaikoja. Kun otetaan huomioon
61371: julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä         lainvalmistelun luonne sekä kuulemis- ja lausun-
61372: maksuista. Niiden tulee pääsääntöisesti vastata         tomenettelyjen tarkoitus, olisi mielestäni erityi-
61373: suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien          sesti yhteiskunnallisesti merkittävien lakien, ku-
61374: kokonaiskustannusten määrää eli omakustan-              ten esim. alkoholilain valmistelussa pyrittävä
61375: nusarvoa.                                               kuulemaan kaikkia niitä ryhmiä tai etutahoja,
61376:      Muiden suoritteiden hinnoista päätetään lain       joiden alalla suunniteltu lainsäädäntö vaikuttaa.
61377: 7 §:n nojalla liiketaloudellisin perustein.             Lainsäädännön onnistuneisuus edellyttää, että
61378:      Asianomainen ministeriö päättää valtion            mahdollisimman monet erilaiset perustellut yh-
61379: maksuperustelain 8 §:n (150/92, nykyisin 348/94)        teiskunnalliset mielipiteet ja näkemykset tulevat
61380: nojalla, mitkä ministeriön ja hallinnonalan mui-        esille ja arvioitaviksi asiassa. Tasapuolisuuden ja
61381: den viranomaisten suoritteet tai suoriteryhmät          oikeasuhtaisuuden sekä avoimuuden noudatta-
61382:  ovat maksullisia ja mistä suoritteesta tai suorite-    minen lausuntoja pyydettäessä on tärkeää ja
61383: ryhmästä maksu määrätään omakustannusar-                myös hyvän lainvalmistelutavan mukaista.
61384: von perusteella sekä mitkä suoritteet hinnoitel-            Totean tässä yhteydessä, että käsitellessään
61385: laan liiketaloudellisin perustein.                      hallituksen kertomusta vuodelta 1992 (K 6/1993
61386:       Sosiaali- ja terveysministeriö oli antanut em.    vp) eduskunnan perustuslakivaliokunta on
61387:  säännöksen nojalla 21.12.1993 päätöksen sosiaa-        26.4.1994 (Pe VM 1/1994 vp.) arvostellut lainval-
61388:  li- ja terveysministeriön maksullisista suoritteista   mistelun tasoa ja tällöin kiinnittänyt huomiota
61389:  (1653/93). Sen 2 §:n nojalla valtion maksuperus-       mm. valmistelun kapea-alaisuuteen. Valiokun-
61390:  telain 7 §:ssä tarkoitettuja suoritteita, jotka so-    nan mukaan lainvalmisteluun perinteisesti kuu-
61391:  siaali- ja terveysministeriö hinnoittelee liiketa-     luvalla lausuntokierroksella on mahdollista saa-
61392:  loudellisin perustein, ovat mm. valokopiot ja          da lainvalmistelun lopputulos testatuksi ulko-
61393:  muutjäljennökset (2 §:n 7 kohta).                      puolisilla. Eduskunnan ja hallituksen työnjaon
61394:                                                         kannalta ei ole tarkoituksenmukaista, että lain-
61395:                                                         valmistelussa sivuutettu lausuntokierros käy-
61396:                                                         dään asiallisesti ottaen eduskunnassa valiokun-
61397: 3.3 Kuulemisesta lainvalmistelussa                      takäsittelyn aikana.
61398: 
61399:     Lainsäädäntö on vaikutuksiltaan merkittä-
61400: vimpiä yhteiskunnallisen päätöksenteon muoto-           3.4 Maksuperustelainsäädännön suhteesta
61401: ja. Sillä toteutettavien kansalaisten oikeuksiin ja         julkisuusperiaatteeseen
61402: velvollisuuksiin vaikuttavien ratkaisujen tulisi
61403: perustua heidän arvostuksiaan vastaaviin demo-             Valtion maksuperustelaki ja sen nojalla anne-
61404: kraattisiin valintoihin. Vaikka lakien sisällöstä       tut määräykset muodostavat itsenäisen säädös-
61405: päätetään lopullisesti eduskunnassa, on niiden          tön,jonka pohjalta suoritteiden maksullisuus tai
61406: hallituksen toimesta tapahtuvalla perusteellisella      maksuttomuus kussakin tapauksessa ratkais-
61407: valmistelulla keskeinen merkitys lainsäädännön          taan. Maksuperustelainsäädäntö ja asiakirjojen
61408: onnistumiselle. Valtiosääntöoikeudellisesti tämä        julkisuus ovat lähtökohtaisesti asiakokonai-
61409: tarkoittaa sitä, että lainvalmisteluvaiheella on        suuksia, joita periaatetasolla on arvioitava erik-
61410: 
61411: 22 360220P
61412: 170                  9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
61413: 
61414: seen. Julkisuusperiaatteen toteuttamisella voi         suositeltavaa, menetellä siten, että sosiaali- ja
61415: kuitenkin olla merkitystä suoritteiden maksulli-       terveysministeriö, arvioituaan tilanteessa kuule-
61416: suuden tai maksuttomuuden kannalta, kuten              misen tarpeelliseksi, olisi antanut jäljennöksen
61417: valtion maksuperustelain 5 §:stä ilmenee.              maksuttomana.
61418:                                                           Virkamiesten menettelyn osalta totean kuiten-
61419:                                                        kin, että kun otetaan huomioon sosiaali- ja ter-
61420: 3.5 Esillä oleva tapaus                                veysministeriön selvityksessä sekä valtiovarain-
61421:                                                        ministeriön lausunnossa esitetyt seikat, sosiaali-
61422:     Kantelussa tarkastellussa tilanteessa sosiaali-    ja terveysministeriö ei ole tapauksen yhteydessä
61423: ja terveysministeriö ei ollut evännyt siltä pyydet-    ylittänyt siten harkintavaltansa rajoja, että oi-
61424: tyjä tietoja, joten julkisuusperiaatteen loukkaa-      keuskanslerin tulisi ryhtyä asianomaisia virka-
61425: misesta ainakaan sanan varsinaisessa merkityk-         miehiä vastaan toimenpiteisiin.
61426: sessä ei nyt näyttäisi olevan kysymys. Suomen
61427: Kuluttajaliitto on saanut 7.3.1994 päivätyn laki-
61428: ehdotusluonnoksen, mutta on joutunut kuiten-           3.6 Muut seikat
61429: kin maksamaan siitä kopioimismaksun. Liitto
61430: on antanut sosiaali- ja terveysministeriölle              Suomen Kuluttajaliitto on pyytänyt oikeus-
61431: 18.3.1994 päivätyn lausunnon kyseisestä lakieh-        kansleria puuttumaan yleisemmin valtion mak-
61432: dotusluonnoksesta. Hallituksen esitys alkoholi-        superustelain ja sen nojalla annettujen määräys-
61433: laiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi (1994     ten soveltamiseen ja tulkintoihin. Säännöksissä
61434: vp- HE 119) annettiin eduskunnalle 10.6.1994.          ei näiltä osin ole ilmennyt sellaista, että oikeus-
61435: Liiton mielestä sosiaali- ja terveysministeriön oli-   kanslerilla laillisuusvalvojana olisi perusteltua
61436: si pitänyt oma-aloitteisesti kuulla liittoa alkoho-    aihetta esittää niiden muuttamista.
61437: lilain valmistelussa. Tällöin lausunnon antamista         Sen sijaan katson, että edellä esittämäni näkö-
61438: varten annetusta asiakirjasta ei olisi peritty mak-    kohdat suoritteen maksuttomuudesta olisi ai-
61439: sua.                                                   heellista ottaa muissakin vastaavanlaisissa ta-
61440:     Jos viranomaiselta pyydetään asiakirjasta ko-      pauksissa huomioon.
61441: piota, tällainenjäljennös on lähtökohtaisesti val-        Alkoholilain valmisteluun liittyvästä Suomen
61442: tion maksuperustelain 4 §:ssä tarkoitettu, toi-        Kuluttajaliiton kuulematta jättämistä koskevas-
61443: meksiannosta aiheutuva maksullinen suorite.            ta arvostelusta totean, että mielestäni on esitettä-
61444: Oikeusperusteen maksuttomuudelle saattaa kui-          vissä varteenotettavia perusteluja sen näkökan-
61445: tenkin antaa valtion maksuperustelain 5 §:n            nan tueksi, että Suomen Kuluttajaliiton kuule-
61446: säännös. Sen mukaan maksutonta on valtion              mista alkoholilain po. esitysluonnoksesta olisi
61447: yleisessä intressissä tapahtuva toiminta, samoin       ollut pidettävä hyvän lainvalmistelutavan kan-
61448: kuin tiedottaminen, jos siitä aiheutuu vain vähäi-     nalta tuossa valmisteluvaiheessa tarpeellisena.
61449: siä kustannuksia. Nämä seikat ovat pääasialli-
61450: sesti arvostuskysymyksiä.
61451:     Yleisesti voidaan arvioida, että jos kansalais-    3.7 Toimenpiteet
61452: ja etujärjestöt haluavat esittää lainvalmisteluasi-
61453: assa näkemyksensä, tällaista pyyntöä ei olisi syy-        Saatan edellä lainvalmistelusta ja maksupe-
61454: tä evätä, mikäli kuuleminen voi tapahtua lakieh-       rustelainsäädännön soveltamisesta esittämäni
61455: dotuksen yleisen käsittelyjärjestyksen ja aikatau-     näkökohdat, jotka koskevat riittävän laaja-alai-
61456: lun puitteissa. Sillä seikalla, katsooko viranomai-    sen kuulemisen tarpeellisuutta lainvalmistelussa
61457: nen aiheelliseksi kuulla jotakin tahoa lain valmis-    ja maksuperustelainsäädännön tulkintaa suorit-
61458: telussa, on puolestaan käytännöllisiä seuraa-          teiden maksuttomuudesta annettaessa asiakirja-
61459: muksia maksujen kannalta. Asiakirjajäljennös,          jäljennöksiä lausuntoa varten vireillä olevista
61460: jonka viranomainen antaa tässä tarkoituksessa,         lainsäädäntöhankkeista, sosiaali- ja terveysmi-
61461: on maksuton. Viranomaisen suoritteen tuotta-           nisteriön tietoon lähettämällä sille jäljennöksen
61462: minen ei tällöin johdu vastaanottajasta.               tästä päätöksestä.
61463:     Suomen Kuluttajaliiton esittämällä pyynnöllä          Jäljennöksen siitä lähetän lisäksi valtiovarain-
61464: alkoholilakiluonnoksen saamisesta lausunnon            ministeriölle tiedoksi sekä otettavaksi huomioon
61465: antamista varten oli selkeä yhteys lainvalmiste-       valtion maksuperustelainsäädännön soveltamis-
61466: luun liittyviin viranomaisen tehtäviin. Asiassa        ta koskevassa seurannassa ja mahdollisen sään-
61467: olisi ollut lain puitteissa mahdollisuus, ja myös      nösten tarkistustarpeen harkinnassa.
61468:                                                                                                                                   171
61469: 
61470: 
61471: 
61472: 
61473:                                                              10. Löteosa
61474: 
61475: 10.1. Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinviraston toiminnasta
61476:    Oikeuskanslerinvirastossa vuonna 1995 käsiteltävänä olleiden asiain kokonaislukumäärä sekä
61477: jakautuminen vireilletulon, laadun ja aiheutuneen toimenpiteen mukaan
61478: 
61479: Vuonna 1995 vireille tulleet asiat
61480: 
61481: 1. Yksityisten kantelut
61482: 1. Yksityisten kanteluja 1) •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••             1 138
61483: 
61484: Kertomusvuonna vireille tulleet kanteluasiat koskivat seuraavia asiaryhmiä:
61485: 
61486:  1)      valtioneuvoston tai ministeriön menettelyä .............................................. ..                     111
61487:  2)      yleisen tuomioistuimen menettelyä rikosasiassa ......................................... .                        17
61488:  3)      yleisen tuomioistuimen menettelyä muussa asiassa .................................... .                          119
61489:  4)      hallintotuomioistuimen menettelyä ............................................................ .                   9
61490:  5)      erityistuomioistuimen menettelyä .............................................................. .                 19
61491:  6)      syyttäjäviranomaisen menettelyä ............................................................... .                131
61492:  7)      poliisiviranomaisen menettelyä .................................................................. .              149
61493:  8)      ulosottoviranomaisen menettelyä .............................................................. .                  29
61494:  9)      vankeinhoitoviranomaisen menettelyä ....................................................... .                      6
61495: 10)      muun oikeushallintoviranomaisen menettelyä .......................................... ..                           1
61496: II)      ulkoasiainhallintoviranomaisen menettelyä ............................................... .
61497: 12)      läänin- ja muun sisäasiainhallintoviranomaisen menettelyä ...................... .                               32
61498: 13)      puolu_stushalli!ltoviranomai~~n menettelyä ................................................ .                     1
61499: 14)      veroviranomaisen menettelya ..................................................................... .              31
61500: 15)      muun valtiovarainviranomaisen menettelyä .............................................. .                        14
61501: 16)      opetusviranomaisen menettelyä ................................................................. .                13
61502: 17)      ~aa- ja n:tetsätalo_usviranomais~~ menettelyä ............................................ .                     20
61503: 18)      lnkennevuanommsen menettelya ............................................................... .                    4
61504: 19)      kauppa- ja teollisuusviranomaisen menettelyä ........................................... .                        8
61505: 20)      sosiaaliviranomaisen menettelyä ................................................................ .               85
61506: 21)      te~~~yden- ja_sairaanhoitov!.ranomaisen menettelyä .................................. .                          59
61507: 22)      tyoviranommsen menettelya ...................................................................... .               14
61508: 23)      ympäristöviranomaisen menettelyä ............................................................ .                   5
61509: 24)      kunnallisviranomaisen menettelyä ............................................................. .                 60
61510: 25)      kirkollisviranomaisen menettelyä .............................................................. .                 12
61511: 26)      muun viranomaisen tai julkista tehtävää hoitavan menettelyä .................. .                                  72
61512: 27)      asi~najajan j~ _yleisen o~~~u.savustajan menettelyä ..................................... .                       89
61513: 28)      yksityishenkii on tek~maa nkosta ............................................................... .                 2
61514: 29)      yksityis?ikeu~ellista asiaa .......................................................................... .          30
61515: 30)      muunlaista asiaa ........................................................................................ .      101
61516:                                                                                                                             1 243
61517:  !)   Eräissä näistä on kysymys yhtä useammasta asiasta tai viranomaisesta.
61518:                                                                                                                        --------
61519: 172                                                         10. Liiteosa
61520: 
61521: 2. Ratkaisujen tulokset
61522: 
61523: 2.1. Tutkitut asiat
61524: 
61525: Kantelussa esitetyissä asioissa aiheutunut toimenpide tai muu ratkaisu:
61526:  l)   syyte tai kurinpitotoimi .............................................................................. .           4
61527:  2)   huomautus vastaisen varalle ...................................................................... .               11
61528:  3)   esitys viranomaiselle tai tuomioistuimelle ................................................. ..                     l
61529:  4)   käsityksen lausuminen tai ohje viranomaiselle .......................................... ..                        67
61530:  5)   muuhun toimenpiteeseen ryhtyminen ....................................................... ..                        9
61531:  6)   käsittelyn aikana tapahtunut korjaus tai oikaisu ...................................... ..                         18
61532:                                                                                                                   - - - - - -110
61533:                                                                                                                               -
61534: Asiassa ei tapahtunut toimenpidettä, koska
61535:  7) virheellistä menettelyä ei todettu ................................................................ .           565
61536:  8) virheell.~st~. ~~ne~t~lyä koskevan kantelun tueksi ei ollut esitetty
61537:     todennakatsta sytta .....................................................................................       116 681
61538:                                                                                                                   -------
61539:     Yhteensä.....................................................................................................       791
61540:                                                                                                                   -------
61541: 2.2. Tutkimatta jätetyt asiat
61542: 
61543: Kantetua ei asiallisesti tutkittu, koska siinä esitetty asia:
61544:  1) ei kuulunut oikeuskanslerin toimi-valtaan..................................................                           73
61545:  2) oli vireillä toimivaltaisessa viranomaisessa tai siinä oli käytettävissä sään-
61546:     nönmukaine muutoksenhakutie.. .... ... .. .... .... ..... .. ... .... .. ... .... ...... ... ..... .... .. ....       48
61547:  3) siirrettiin eduskunnan oikeusasiamiehelle .. ...... .... .. .. .. .... .............. ... .. .. .. .. ....            42
61548:  4) siirrettiin toimivaltaisen viranomaisen tutkittavaksi ...................................                             52
61549:  5) oli niin epäselvä, ettei sitä voitu tutkia .... .. .. .. .. .. .... .... .. .. .. .... .... .... .... .. .. .... .... 54
61550:  6) raukesi kantelun peruuttamisen takia tai muulla perusteella ...................... _ ___;,7,;_9_ _. . ;3;_4.:. . :. 8
61551:     Kantetuja ratkaistiin yhteensä ....................................................................           ______     1 139
61552:                                                                                                                                .:....:..,;_
61553: 
61554: 
61555: 
61556: II. Viranomaisaloitteiset asiat
61557: 
61558: 1.     Asian laatu
61559:  1) ilmoitus rikoksesta tai muusta virheellisestä menettelystä ......................... ..                            298
61560:  2) lausunt?- tai ~uun.kannanoton pyyntö ..................................................... .                        51
61561:  3) muu totmenptde-esttys ................................................................................ _ _ _ _       7 ____;;._;_,:_
61562:                                                                                                                                 356
61563:     Yhteensä .................................................................................................... .             356
61564:                                                                                                                     ------'---
61565: 2.  Ratkaisujen tulokset
61566:  1) syyte tai kurinpitotoimi ............................................................................. ..            1
61567:  2) huomautus vastaisen varalle ..................................................................... ..                 2
61568:  3) esitys viranomaiselle tai tuomioistuimelle .................................................. .                      1
61569:  4) käsityksen lausuminen tai ohje viranomaiselle .......................................... ..                          5
61570:  5) muuhun toimenpiteeseen ryhtyminen ........................................................ .                         5
61571:  6) k_i!jallinen lausunto tasavallan presidentille, valtioneuvostolle tai ministe-
61572:     nolle ........................................................................................................... . 13
61573:  7) muu kannanotto ........................................................................................ . - - - 13             40
61574:  8) ei toimenpidettä ........................................................................................ ..  _____ -----
61575:                                                                                                                                  301
61576:                                                                                                                             ___;;_.:....:..
61577: 
61578:     Yhteensä ..................................................................................................... _ _ _ _ ____;;_.:....:..
61579:                                                                                                                                  341
61580: 
61581: 'l Eräissä näistä on kysymys yhtä useammasta asiasta tai viranomaisesta
61582:                                10.1. Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinviraston toiminnasta                                                                                                                                                                                                                                                                                       173
61583: 
61584: 111. Oma-aloitteiset asiat1)
61585: 
61586: lo        Asian laatu
61587: 
61588:  1) varsinaiset aloitteet       oo     oo      oo  0   0   0    Oo
61589:                                                                000 0000 0000 0     Oo          41           00 0        0   00 0     00       0   0   00 00 0          00              0   0   00 0        000000 00 0                      0   0   0   0   0   0   00              0   00 0        0   00 00 0             00 00 00                        0   00 0
61590: 
61591: 
61592: 
61593: 
61594:  2) rangaistustuomioiden tarkastuksesta vireillepannut asiat ooooooooooooooooooooooooooo ___1...:4.::2_ _-=..18:..;..3
61595:  3) tuomioistuimiin ja hallintoviranomaisiin kohdistuneet tarkastukset                                                                                                                                                                                                                                                                                                      ______   __:;_
61596: 
61597:                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                             ______188
61598:                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                     0000000000
61599: 
61600: 
61601: 
61602: 
61603:      Yhteensä oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo                                                                                                                                                                                                                                                                   .:...::....:..
61604: 
61605: 
61606: 
61607: 20        Ratkaisujen tulokset
61608: 
61609:  1)       syyte tai kurinpitotoimi                        Oo         0          oo
61610:                                                                          00 00 00 0        Oo ooo Oo oo
61611:                                                                                                    0   0   00 0     0   00 0           00 0   0   00 0     0   000 00 00 0                     0   00 0                000 0        0   0   0   0   0           0               0   0   0   0   0           00 0        0   0           0   0   00 00 0             0   0
61612: 
61613: 
61614: 
61615: 
61616:  2)       huomautus vastaisen varalle ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo                  23
61617:  3)       esitys viranomaiselle tai tuomioistuimelle oooooooooo ooooooooo oooooooooooooooooooo                                  4                                                                                                                                                                                           000000000000
61618: 
61619: 
61620: 
61621: 
61622:  4)       käsityksen lausuminen tai ohje viranomaiselle ooooooooooooooooooooOooooooooooooooooooooooo                           76
61623:  5)       muuhun toimenpiteeseen ryhtyminen                                         oo       Oo          Oo                      3      106   0   000 0        0   0   0   0   0   0   0   0   00 0        0   00 0        0        0   0   0   00 00                   0   00 00 0000 0                                0   0   00 0        0   0   0   0   00 00
61624: 
61625: 
61626: 
61627: 
61628:  6)       k~si~telyn ~ikat?:a tapahtunut korjaus tai oikaisu                           ooooooooooooooooooooooooooooooooo _ _ _.;;,___ _.:. .::.. .:.                                                           0000000
61629: 
61630: 
61631: 
61632: 
61633:  7)
61634:  8)
61635:           e1 totmenptdetta Oo      0   0   0   0       00 0     0   00 0oo 0   0   0
61636: 
61637: 
61638: 
61639: 
61640:           tuomioistuimiin ja hallintoviranomaisiin kohdistuneet tarkastukset oooooooooo
61641:                                                                                        0   0   0   00 0     0   000 0         103
61642:                                                                                                                                 000 0
61643: 
61644: 
61645: 
61646: 
61647:                                                                                                                                  9
61648:                                                                                                                                 .::..._
61649:                                                                                                                                           00 00 0
61650: 
61651: 
61652: 
61653: 
61654:                                                                                                                                         :...:..:..
61655:                                                                                                                                         115
61656:                                                                                                                                                        0   0   000 0                   0   00 0        00 0        00 00 00 00 0                    0   0   0000 0              0   000 0           0   000 0           0   0   0   0   0   00 0        0   00 0        0
61657: 
61658: 
61659: 
61660: 
61661:                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                             ___ __
61662:           Yhteensä ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo -----~2:::2:..:.1
61663: 
61664: 
61665: 
61666: 
61667: IV. Syyttäjäasiat
61668: 
61669: lo        Asian laatu
61670: 
61671:  1) varsinaista muutoksenhakua koskevatasiat oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo                            105
61672:  2) ylimääräistä muutoksenhakua ymso toimenpidettä koskevat asiat                                                         60                                                                                                                                                                                            0   0   00 0        00 0        0   00 0        0
61673: 
61674: 
61675: 
61676: 
61677:  3) syytemääräysesitys ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo ooooooooooooooooooo oooooooooooooo --~3:....:1:....__ ___:.:;19~6
61678:  4) syyttäjälaitoksen hallintoasiat ja lausuntopyynnöt niissä oooooooooooooooooooooo .... o                                              30
61679:  5) syyttäjäviranomaisiin kohdistuneet tarkastukset ooooooooooooooooooooooooooooo                                                          8                                                                                                                                                                                    00000000000
61680: 
61681: 
61682: 
61683: 
61684:  6) oikeuskanslerin yleisohjeet              Oo                                        000 00                   0   0   0   0   0   00 00 0   0   00 0     0   0   00 0        0   00 0        0   0   0   0   00 00 00 0               0   0   00 0        0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   000 0           0   00 0        0   0   0   0   00 0        0
61685: 
61686: 
61687: 
61688: 
61689:  7) oikeuskanslerinviraston järjestämät kurssit ja muut koulutustilaisuudet Oooo                                            8
61690:  8) muut ohjaukseen ja koulutukseen liittyvät toimenpiteet Ooooooooooooooooooooooooooooo _ _ _1_4_ _ _2_2
61691:     Yhteensä ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo -----~2:::5:..::.6
61692: 
61693: 20         Ratkaisujen tulokset
61694: 
61695:      1) syyttäjistön edustaminen korkeimmassa oikeudessa ooooooooooooooooooooooooooooooooooo                               113
61696:      2) esitykset tuomioistuimelle tai muut toimenpiteet                                                 oo                  54                                                                                0   0   0   0   0   00 00 0          0000 0              0   0   000 0           0   0   0   0   0   0           00 00 0             00 0        0   00
61697: 
61698: 
61699: 
61700: 
61701:      3) syytemääräysasiat tai ohje yksittäistapauksessa ooooooooo oooooooooooooooooooooo ooooooooooo                         32     199
61702:      4) syyttäjälaitoksen hallintoasiat ja lausunnot niissä                             oooooooooooooooooooooooooooooo _ ____;._ _ _;:,;3...;..3                                                                   000000000
61703: 
61704: 
61705: 
61706: 
61707:      5) syyttäjäviranomaisiin kohdistuneet tarkastukset oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo                                             6
61708:      6) oikeuskanslerin yleisohjeet ooooooo Oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo oooo ooooooooo                             1
61709:      7) oikeuskanslerinviraston järjestämät kurssit ja muut koulutustilaisuudet oooo                                           6
61710:      8) muut ohjaukseen ja koulutukseen liittyvät toimenpiteet ooooooooooooooooooooooooooooo                                 14         20
61711:         Yhteensä ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo
61712:                                                                                                                        ------~
61713:                                                                                                                                     ....:....:....
61714:                                                                                                                                     259                                                                                                                                                                                                                                     ______
61715:  1> Eräissä näistä on kysymys yhtä useammasta asiasta tai viranomaisesta
61716: 174                                                              10. Liiteosa
61717: 
61718: Vuonna 1995 käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely
61719: 
61720: 1.    Vireillä olleet asiat vuonna 1995, joista oli
61721: 
61722:       vuonna 1993 tulleita asioita ....................................................................... .                         84
61723:       vuonna 1994 tulleita asioita .. ... .... .. .. .. ..... .... ... .... .. ... .... .. ... ...... .. .... .... ... ..... .. .   502  586
61724:       vuonna 1995 tulleita asioita ........................................................................                             2048
61725:                                                                                                                                   -------
61726:       Yhteensä .................................... .................... .............................................                  2634
61727: 
61728: 
61729: 2.    Vireillä olleista asioista on vuonna 1995
61730: 
61731:       käsitelty lopullisesti asioita ........................................................................ .                                1969
61732:       Seuraavaan vuoteen siirtynyt
61733:       vuonna 1993 tulleita asioita ........................................................................                          12
61734:       vuonna 1994 tulleita asioita ........................................................................                         92
61735:       vuonna 1995 tulleita asioita ........................................................................                __  561___665
61736:                                                                                                                             ....:.....;.  .:....:....:...
61737:       Yhteensä .................... ............... .......................................................... ..... ...                 2634
61738:                                                                                                                            -------
61739:                                          10.2. Tilastollisia tietoja virkasyytteistä                                                      175
61740: 
61741: 10.2. Tilastollisia tietoja virkasyytteistä                           vantaulukon mukaisesti. Tilasto on laadittu tuo-
61742:                                                                       mioistuinten tietojen antamisesta viran- tai toi-
61743:    Ne virkasyytteet, jotka korkein oikeus, hovi-                      menhaltijan syyttämistä koskevista jutuista 22
61744: oikeudet ja alioikeudet vuonna 1995 ovat lain-                        päivänä lokakuuta 1926 annetun asetuksen (272/
61745: voimaisesti ratkaisseet, ovat eri viran- ja toimen-                   26) 3 §:n mukaisesti oikeuskanslerille lähettä-
61746: haltijaryhmien osalta jakautuneet oikeusasteen,                       mien päätösjäljennösten perusteella.
61747: virkasyytteen laadun ja ratkaisun osalta seuraa-
61748: 
61749: 
61750: 
61751:                                                    Oikeusaste         Virkasyytteen                           Ratkaisut
61752:                                                                           laatu
61753:                                                                                               s::
61754:                                                                                               11)
61755:                                                                                               s::                                          0
61756:                                                                       ,:g              :,g    '§                                           s::
61757:                                                                       ~"'0             ·;:;
61758:                                                                                        ... ~..."'
61759:                                                                                                                                            "'
61760:                                                                                                                                            0.
61761:                                                   g"'   ....          ~
61762:                                                                       ·;:::     ~
61763:                                                                                  "'
61764:                                                                                 ·;;;   ..0
61765:                                                                                        ·;;                                         fl
61766:                                                                                                                                    ....
61767:                                                                                                                                            fl
61768:                                                                                                                                            ...
61769:                                                                                                                                            öi
61770:  Virkamiehet
61771:                                                          11)
61772:                                                                ....                           11)
61773:                                                                                                                              ::l
61774:                                                  ~
61775:                                                  'ö
61776:                                                         "0
61777:                                                          ::l
61778:                                                          11)
61779:                                                                 11)
61780:                                                                "0      "'
61781:                                                                        ::l
61782:                                                                        ::l
61783:                                                                                  0
61784:                                                                                 ·c: ·;;..."' E
61785:                                                                                 ~      ~                                    ·a"'
61786:                                                                                                                             ~
61787:                                                                                                                                    "'
61788:                                                                                                                                    E
61789:                                                                                                                                    11)
61790:                                                                                                                                           ·;;
61791:                                                   s::                                        ·s B"'                                        oiJ
61792:                                                  ·a;
61793:                                                  ~
61794:                                                   ...
61795:                                                         ~
61796:                                                         ·s
61797:                                                         ·;;
61798:                                                                ~
61799:                                                                 ::l
61800:                                                                 11)
61801: 
61802: 
61803:                                                                :§
61804:                                                                       ~
61805:                                                                        ......
61806:                                                                       öi
61807:                                                                                  "'::l
61808:                                                                                 ] ·sfl E... 'ö...       0
61809:                                                                                                         ~
61810:                                                                                                                "'::l
61811:                                                                                                                11)
61812:                                                                                                                ~
61813:                                                                                                                        e ... '§ ..."'s::
61814:                                                                                                                             Cij    !l
61815: 
61816:                                                   0      0                                    "'        s::
61817:                                                                                                         ~
61818:                                                                                                             '"'
61819:                                                                                                             ";>..
61820:                                                                                                                              ::l
61821:                                                                                                                              ::l   0
61822:                                                                                                                                           :5'"'
61823:                                                  ;:.(   ::r:   < > "'           ~      :::E   > >"' "' >"' ::r: :::E
61824:                                                                                                         CZl
61825:                                                                                                                                    ::l
61826:                                                                                                                                    E-<
61827: 
61828:  Käräjätuomareita ......................         7      3                              10           1          1       6    2
61829:  Lääninhallinnonvirkamiehiä .....                3      11     2                       14           1    3             9     1
61830:  Puolustusvoimien virkamiehiä ..                 5      2      1         1       7             1         5             1            1
61831:  Posti-ja telelaitoksen
61832:  virkamiehiä ...............................            2               2                           1          1                           1
61833: 
61834:   Valtionrautateiden
61835:   virkamiehiä ...............................           5      3        3               5                7     1
61836:   Muita valtion virkamiehiä .........            25     9                              34           2    4             21   7              1
61837:   Kunnallisia virkamiehiä ............            1     5      2        4              4            2    5     1                           2
61838:   Yhteensä ...................................   39     37     18     10         7     67      1    7   24     4       37 10        1 4
61839: 176
61840: 
61841: 
61842: 
61843: 
61844:                                                                                     ASIAHAKEMISTO 1995
61845: 
61846:                                                                                                           Sivu                                                                                                                Sivu
61847: Alkoholilaki                                                                                                           oikeuskanslerin ilmoituksia Suomen
61848:    ministerin menettelystä alkoholilain                                                                                Asianajajaliiton hallitukselle OOOOOOOOOOOOOooo                                                         101
61849:    muuttamista koskevassa asiassa                                               0000000000              89, 160        asianajajalaskun perusteena olevasta
61850:                                                                                                                        selvityksestä .. o.. ooooooooooOOoOOOOOOOOooooOoOOOOOOOOoo                                              101
61851: Arvonlisävero                                                                                                          edellytyksistä merkitä asianajoasiakir-
61852:    lausunto arvonlisäveron vaikutuksesta                                                                               joja salaisiksi ooooooOoOO o...
61853:                                                                                                                                            00                                ooooo
61854:                                                                                                                                                                          0000000000 . . . . 000000                             102
61855:    kuntien investointihankkeiden hyväk-
61856:    syttäviin kustannuksiin OOOOOoOoOOoooo .. oooooooo                                                   26, 120   Asian käsittely hovioikeudessa
61857:                                                                                                                   - esitys säännösten muuttamiseksi                                                  0000000000                 59
61858: Asiakirjatilaus
61859: - käsittelyn viivästyminen OOOOOOOOOooo ooOOOOOoOOo                                                         70    Asunto-olot
61860:                                                                                                                      kunnan toimenpiteet asunto-olojen ke-
61861: Asiakirjojen julkisuus                                                                                               hittämiseksi ooooo         0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 00 0       94
61862:    Suomen toimintaan Euroopan unio-
61863:    nissa liittyvien asiakirjojen julkisuu-                                                                        Delegointisäännös, kso Hallituksen esitys
61864:    desta oooooooOOOOOOooooooooooooooooooOOOOOOoooooooooooooo..          30
61865:    oikeudenkäyntiaineiston julkistamises-                                                                         Eduskunnan kirjelmä
61866:    ta oooooooooooooooOOOoooooooOoOOOOoooooooooooo.,oooooooooo .. o      51                                           tarpeellinen huolellisuus ja joutuisuus
61867:    ulosottomiehen menettely asiakirjojen                                                                             esiteltäessä valtioneuvostolle ja tasaval-
61868:    julkisuutta koskevassa asiassa OOOOOOOoOOOOoo                        74                                           lan presidentille ooooooooooooooooooooooooooooooooooooo                                                    20
61869:    valtion vakuusrahaston menettely
61870:    asianosaisen oikeuttaasiakirjoihin kos-                                                                        Ehdollinen vankeusrangaistus
61871:    kevassa asiassa                                                 81, 150
61872:                            00 0 0 . . 0 0 0 0 0 0 0 0 . . 0 0 0 0 0 0 . . 0 0 . . 0 0 . . 0 0 0 0 0 0             - koetusajan pituus       ooOOOO     0 0 0 0 . . 00              00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 . .   oo   56,57
61873:    kaupunginhallituksen pöytäkirjamer-
61874:    kintä "salassapidettävä" ei vastannut                                                                          Eläkepäätös
61875:    asiakirjajulkisuuslain säännöksiä                                    94        000000000                          muutoksenhaku kunnallisista eläkepää-
61876:                                                                                                                      töksistä ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo                                                 97
61877: Asianajajalaitoksen valvonta
61878:    asianajajan velvollisuudet ja hyvä asian-                                                                      Esittelylista
61879:    ajajatapa ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo                                                98    - listatarkastuksessa havaittuja virheitä
61880:    valvonta- ja kurinpitojärjestelmä                                              000000000                 99       ja puutteita       oooooo oooooooooo .. ooooooooooooo
61881:                                                                                                                                          000000000000                                                                           17
61882:    oikeuskanslerin suorittaman valvonnan
61883:    sisältö oooooooOoOOoooooooOOOOOOoooooooOOOOOooooooooooooooo                                             100    Esitutkinta
61884:    muutoksenhaku kurinpitopäätöksistä                                                             0        101        poliisin esitutkintatoimien menettelyta-
61885:    asianajajan ylivelkaisuus                            000000000000000000....                             101        voista oooooooOOOOoooooooooooooooooooooooooooOOOOOOOOOOOooo                                               69
61886:                                                                                                                                                177
61887: 
61888:                                                                      Sivu                                                                      Sivu
61889:      epäillyn holhoojalle varattava tilaisuus                                Hallintomenettely
61890:      olla läsnä kuulustelussa ...................... .                 69       hyvän hallintotavan edellyttämä neu-
61891:      viivästyminen ....................................... .           69       vontavelvollisuus ................................. .           71
61892:      päättäminen ......................................... .           69       hyvän hallintotavan mukainen kirjeisiin
61893:      kertyneen aineiston luovuttaminen ..... .                         70       vastaaminen ......................................... .         81
61894:      lopettamispäätöksestä ilmoittaminen .. .                          70       hyvän hallintotavan edellyttämä vahin-
61895:      esi tutkin ta pöytäkirjatilauksen käsi tte-                                gonkorvaushakemukseen vastaaminen                               95
61896:      lyn viivästyminen .. .. ... ... ... ........ ...... .......       70
61897:                                                                              Hallintotuomioistuin
61898: Esteellisyys                                                                    hallintotuomioistuinten oikeuskäsitys-
61899:     lausunto ministeriöiden virkamiesten                                        ten noudattamisesta rehtorin vaalia
61900:     toimielinedustuksia ja esteellisyyttä kä-                                   koskevassa asiassa ............................... .            95
61901:     sittelevästä mietinnöstä ....................... .             26, 104
61902:     valtioneuvoston jäsenen ...................... .                    27   Hallintovalitus
61903:     syyttäjän .............................................. .          61      valitusviranomaisen oikeuskäsityksen
61904:     valtion vakuusrahastoa koskevat esteel-                                     noudattamisesta aineenopettajan vaalia
61905:     lisyyskysymykset .................................. .          81, 138      koskevassa asiassa ............................... .            95
61906:     selvitysmiehen esteellisyydestä ............ .                      84
61907:     ministeriön ylijohtajan esteellisyys Met-                                Hallituksen esitys
61908:     säkeskus Tapiota koskevassa asiassa ...                            85       delegoin tisäännös ja oikeuden vastainen
61909:                                                                                 valituskieltosäännös lakiehdotuksessa .                         21
61910: Euroopan unioni                                                                 lainsäädäntövallan delegointi urheilijoi-
61911: - jäsenyydestä johtuvia kysymyksiä ....... .                           18       den sosiaaliturvaa koskevassa lakiehdo-
61912:    Euroopan unionin piirissä laadittuun                                         tuksessa ............................................... .      22
61913:    sopimusehdotukseen liittyvän esittely-
61914:    muistion sisältö .................................... .             19    Hallituksen periaatepäätös, ks. Valtioneu-
61915:    sopimusehdotuksen lähettäminen viipy-                                     voston periaatepäätös
61916:    mättä eduskunnalle ............................. .                  19
61917:    valtioneuvoston on toimitettava EU:n                                      Holhooja
61918:    säädösehdotukset viipymättä eduskun-                                      - virkaholhooja uskottuna miehenä ...... .                         75
61919:    nalle ..................................................... .       19
61920:    tiedote neuvoa-antavasta kansanäänes-                                     Hovioikeus, ks. Asian käsittely hovioikeu-
61921:    tyksestä Suomen liittymisestä Euroo-                                      dessa
61922:    pan unioniin ....................................... ..             25
61923:    lausunto Euroopan yhteisön maatalou-                                      Ihmisoikeusasiat
61924:    den varhaiseläkejärjestelmän kansallis-                                   - perus- ja ihmisoikeusratkaisuja ........... .                    32
61925:    ta toteuttamista koskevasta lainsäädän-
61926:    nöstä .................................................... .        26    Jakotoimitus
61927:    Suomen toimintaan Euroopan unionis-                                       - maaoikeuden menettely yhteisten vesi-
61928:    sa liittyvien asiakirjojen julkisuudesta ..                         30       jättöjenjakotoimituksen tarkastamises-
61929:                                                                                 sa..........................................................    53
61930: Haaste
61931:    haastehakemuksen täydennyskehotuk-                                        Julkinen kaupanvahvistaja
61932:    sen täsmentämisestä ............................ .                  52    - julkiselle kaupanvahvistajalle annetun
61933:    haasteaikojen porrastamisesta ............ .                        65        määräyksen peruuttamisesta ............... .                   50
61934:    virheellisyys haasteen tiedoksiannossa .                            71    - määräyksen voimassaoloajasta ........... .                       75
61935: 
61936: 23 360220P
61937: 178
61938: 
61939:                                                                      Sivu                                                                          Sivu
61940:      virkansa puolesta julkisina kaupanvah-                                 Kuuleminen
61941:      vistajina toimivat ................................. .           75       maanomistajan kuulemisesta uudelleen
61942:                                                                                lunastuslupa-asian käsittelyn pitkittyes-
61943: Julkisuusperiaate                                                              sä ......................................................... .        23
61944:     Suomen toimintaan Euroopan unionis-                                        lausunto lunastuslain mukaisesta kuule-
61945:     sa liittyvien asiakirjojen julkisuudesta ..                        30      misesta ................................................. .        30,88
61946:     syyttäjän toimenpiteiden julkistami-                                       asianosaisen kuuleminen vakuutusoi-
61947:     nen ....................................................... .      65      keudessa .............................................. .         32, 51,
61948:                                                                                                                                                     135
61949: J ärjestäytymisvapaus                                                            tietosuojavaltuutetun kuuleminen ....... .                           39
61950:     työntekijän oikeus olla kuulumatta am-                                       ulkomaalaisvaltuutetun kuulemisesta
61951:     mattiliittoon ......................................... .       33,64        turvapaikka-asiassa ............................ .                  78
61952:                                                                                  kuulemisen tarpeellisuus lainvalmiste-
61953: Kansainvälinen sopimus                                                           lussa ..................................................... .   89, 165
61954:    eduskunnan suostumus edellytyksenä                                            asianosaisen kuulemisesta palkkaturva-
61955:    Euroopan patenttisopimuksen hyväk-                                            asiassa .................................................. .        89
61956:    symiselle .............................................. .          19        linkkimaston rakennuslupa-asiassa ta-
61957:                                                                                  pahtuva kuuleminen ........................... .                    96
61958: Katumaksu
61959: - periruisestä ........................................... .           94   Kuulustelu, ks. Esitutkinta
61960: 
61961: Kihlakunnanvirasto                                                          Käräjäoikeus, ks. Laamanni
61962:    lausunto eräiden sen virkojen nimittä-
61963:    mismenettelystä ................................... .               26   Laamanni
61964:                                                                                velvollisuus valvoa käräjäoikeuden rat-
61965: Kirkollisverot                                                                 kaisujen lainmukaisuutta .................... .                       55
61966:    ortodoksisen kirkkokunnan kirkollis-
61967:    verojen tilityksestä ............................... .              82   Lainoituskelpoisuus
61968:                                                                                maanomistajan taustatietojen selvittä-
61969: Konkurssiasia                                                                  misestä ................................................. .        87,97
61970:    velallisen lausuman pöytäkirjaamisesta
61971:    konkurssiasiassa .................................. .               52   Lainvalmistelu
61972:                                                                                kuulemisen tarpeellisuus lainvalmiste-
61973: Korkotuki                                                                      lussa......................................................       89, 165
61974: - korkotuen hakuaika . .. ..... ... .... .. ..... ... ...              22
61975:                                                                             Lainvoimaisuusmerkintä
61976: Kotietsintä                                                                    hovioikeuden palautuspäätöksen vir-
61977:    pakkokeinolain muotomääräysten nou-                                         heellinen lainvoimaisuusmerkintä ....... .                            51
61978:    dattaminen .......................................... .             70
61979:                                                                             Liikennesopimus
61980: Koulutusraha                                                                - Suomen ja USA:n välinen ................... .                          18
61981:    ammattikoulutusrahapäätöksen kirjoi-
61982:    tustapa ................................................. .         89   Liiketoimintakielto
61983:                                                                                 lausunto liiketoimintakiellosta annetun
61984: Kutsun ta                                                                       lain muuttamisehdotuksesta ............... .                         26
61985:    kutsunnasta poissaolon syyteoikeuden                                         syyttäjän vaatimus liiketoimintakiellon
61986:    vanhentumisesta .................................. .                39       määräämiseksi ..................................... .                38
61987:                                                                                                                                                 179
61988: 
61989: 
61990:                                                                     Sivu                                                                        Sivu
61991: Liikuntajärjestöt                                                           Ministerivaliokunta
61992:     liikuntalain tarkoittamien järjestöjen                                     talouspoliittisen ministerivaliokunnan
61993:     avustusasiat ......................................... .          28       toimivallasta hyväksyä hallituksen peri-
61994:                                                                                aateohjelma ......................................... .           20
61995: Lohien suojelu
61996:    maa- ja metsätalousministeriön toimin-                                   Neuvoa antava kansanäänestys, ks. Euroo-
61997:    ta Tornionjoen luonnonlohikannan                                         pan unioni
61998:    suojelussa ............................................. .         85
61999:                                                                             Nimittäminen, ks. Virka
62000: Lunastuslaki
62001:                                                                             Nuori henkilö
62002:    lausunto lunastuslain mukaisesta kuu-
62003:                                                                                rangaistuspäätöksessä nuoreen henki-
62004:    lemisesta .............................................. .      30,88
62005:                                                                                löön sovellettavat lainkohdat .............. .                    57
62006: 
62007: Lykkääminen                                                                 Ohje
62008:    asian käsittelyn lykkääminen oikeudes-                                      oikeuskanslerin ohjeita syyttäjille ....... .                     38
62009:    sa ei vaarantanut syytetyn oikeusturvaa                         33,54       apulaisoikeuskanslerin ohje rangaistus-
62010:                                                                                määräysten jäljennösten lähettämisestä
62011: Lääninoikeus                                                                   oikeuskanslerinvirastoon .................... .                   36
62012:    valitusasioiden käsittely lääninoikeu-
62013:    dessa .................................................... .       53    Oikeudenkäynti
62014:                                                                                oikeudenkäynnissä noudatettava asial-
62015: Maanmittaustoimitus                                                            lisuus ja hienotunteisuus ..................... .                  51
62016:   vesijätön jakotoimitukseen jääneen vir-                                      oikeudenkäyntiaineiston julkistamises-
62017:   heen selvittämisestä ja oikaisutoimenpi-                                     ta ......................................................... .     51
62018:   teiden viivästymisestä . ... .......... ....... .....               86       riita-asian käsittelyn viipyminen ......... .                      52
62019: 
62020: Maaoikeus                                                                   Oikeusapu
62021:   maaoikeuden menettely toimituksen                                            yleisten oikeusapusäännöstöjen ulko-
62022:   tarkastamisessa.....................................                53       puolisen oikeusavun jäijestämisestä .....                         88
62023: 
62024: Metsäkeskus Tapio                                                           Opintoraha
62025:    ministeriön ylijohtajan esteellisyys Met-                                   aikuisopintorahasta toimitettava enna-
62026:    säkeskus Tapiota koskevassa asiassa ...                            85       konpidätys ........................................... .           89
62027:    virkamiesten menettely eräitä rahoitus-
62028:   järjestelyjä koskevassa asiassa..............                   85, !54   Opintotuki
62029:                                                                                päivälukiosta iltalukioon siirtyneiden
62030: Metsänparannusvarat                                                            opintotuki ............................................ .          84
62031: - jäädyttäminen virheeliisin perustein ja
62032:    toimenpiteet asian oikaisemiseksi ... .....                        87    Paikallishallinto
62033:                                                                             - valtion paikallishallinnon uudistaminen                             35
62034: Mielipidetiedustelu
62035:    ns. exit poll -tutkimuksista vaalien yh-                                 Pakkohuutokauppa
62036:    teydessä ............................................... .         75       menette1y alihintaan tapahtuneen kiin-
62037:                                                                                teistön pakkohuutokaupan johdosta ...                              74
62038: Ministeri
62039:    saman ministeriön kahden ministerin                                      Pakkokeinolaki
62040:    toimialojen rajankäynnistä ................. .                     27    - muotomääräysten noudattaminen ...... .                              70
62041: 180
62042: 
62043: 
62044:                                                                     Sivu                                                                         Sivu
62045: Palautuspäätös                                                                  purkuhakemuksen palauttaminen syyt-
62046:    hovioikeuden palautuspäätöksen vir-                                          täjälle ................................................... .     59
62047:    heellinen lainvoimaisuusmerkintä ....... .                        51
62048:                                                                            Päätös
62049: Palkkaturva-asia                                                              menettelytavasta päätöksen julistami-
62050:    työnantajan maksukyvyttömyyden sel-                                        sessa ..................................................... .       52
62051:    vittäminen ............................................ .         89       vakuutusoikeuden päätöksen perustele-
62052:    asianomaisen kuuleminen ................... .                     89       misesta ................................................. .         53
62053:                                                                               päätöksen perusteleminen työtapatur-
62054: Pankki                                                                        ma-asiassa ........................................... .            64
62055:    pankkien luotonantoon liittyvät rikok-                                     virheellisyys sairaanhoitopiirin kunta-
62056:    set ........................................................ .    37       yhtymän päätöksestä tiedottamisessa ..                              88
62057: 
62058: Perusoikeusasiat
62059:    uusi perusoikeussäännöstö .................. .                    31    Pöytäkirja
62060: - perus- ja ihmisoikeusratkaisuja ........... .                       32      alioikeuden memoriaalipöytäkirjassa
62061:                                                                               noudatettavasta tarkkuudesta ............. .                         52
62062: Poistohakemukset käräjäoikeudelle                                             raastuvanoikeuden pöytäkirjassa olleen
62063:    rangaistuspäätösten ja rangaistusmää-                                      virheen korjaaminen ........................... .                    53
62064:    räysten tarkastamisesta aiheutuneet                                        pöytäkirjan korjausmerkinnän varmen-
62065:    poistohakemukset ................................ .                58      taminen ................................................ .           57
62066: 
62067: Poliisi
62068:                                                                            Rakennuslupa
62069:     esitys ohjeiden antamisesta poliisille
62070:                                                                               kunnan menettely linkkimaston raken-
62071:     syylliseksi epäillyn sotilasarvon tiedus-
62072:                                                                               nuslupa-asiassa .................................... .              96
62073:     telemisesta ........................................... .         69
62074:                                                                               rakennuslupamenettelyn asianmukai-
62075:     poliisin suorittamista esitutkintatoi-
62076:                                                                               suudesta ............................................... .           96
62077:     menpiteistä .......................................... .          69
62078: 
62079: Purkuesitykset                                                             Rangaistusmääräys
62080: - rangaistuspäätös kohdistunut väärään                                        perusteeton .......................................... .             58
62081:    henkilöön ............................................. .          58      kohdistunut väärään henkilöön .......... .                           58
62082:    tyytymättömyyden ilmoitus kadonnut                                         tuomioistuimen käsiteltäväksi ilmoitet-
62083:    tuomioistuimen kansliassa .................. .                     58      tu asia .................................................. .      62,67
62084:    samasta sakosta kaksi muuntorangais-                                       vastustamisosoitus ............................... .                 62
62085:    tusta ..................................................... .      58      syyttäjän toimivalta ............................ .                  62
62086:    perusteeton rangaistusmääräys ........... .                        58      rangaistusmääräyslomakkeen täyttämi-
62087:    rangaistusmääräys kohdistunut vää-                                         nen ....................................................... .     62,66
62088:    rään henkilöön .................................... ..             58      kaksi rangaistusmääräystä samasta
62089:    korkeimman oikeuden vastaukset.. ..... .                           58      teosta ................................................... .      63,67
62090:    rangaistuspäätösten ja rangaistusmää-                                      rangaistusmääräyksen peruuttaminen                                   63
62091:    räysten tarkastamisesta aiheutuneet esi-                                   päiväsakon rahamäärä ....................... .                       65
62092:    tykset hovioikeudelle .......................... .                 58      rangaistusmääräysmenettelylain sovel-
62093:    hovioikeuksien vastaukset .................. .                     58      lettavuus .............................................. .           67
62094:                                                                               ilmoitus rangaistusmääräysasiasta .......                            68
62095: Purkuhakemus
62096:    syyttäjän purkuhakemus syytetyn va-                                     Rangaistusmääräyslaki
62097:    hingoksi ............................................... .         59   - sovellettavuus ...................................... .               57
62098:                                                                                                                                                181
62099: 
62100:                                                                   Sivu                                                                        Sivu
62101: Rangaistusmääräysmenettely                                               Sairauskertomus
62102:    apulaisoikeuskanslerin ohje rangaistus-                               - merkinnöiltä edellytettävä tarkkuus ....                             89
62103:    määräysten jäljennösten lähettämisestä
62104:    oikeuskanslerinvirastoon .................... .                  36   Sakko
62105:                                                                          - sakon muuntorangaistus ...... ..... ... ... .. ...                   39
62106: Rangaistuspäätös
62107:    ehdollisen vankeusrangaistuksen koe-
62108:                                                                          Sosiaaliset oikeudet
62109:    tusajan pituus ...................................... .       56,57
62110:                                                                          - hallitusmuotoon sisällytettyjen sosiaa-
62111:    yhteisen vankeusrangaistuksen määrää-
62112:    minen ................................................... .              listen oikeuksien aseman muuttuminen
62113:                                                                     56
62114:    nuorta henkilöä koskevien säännösten                                     ja vaikutus säädösvalmisteluun ............ 26, 32, 88
62115:    soveltaminen ........................................ .          57
62116:    pöytäkiijaan tehdyt korjaukset ........... .                     57   Sotilasarvo
62117:                                                                              menettäminen ...................................... .              39
62118: Rangaistusvaatimus                                                           esitys ohjeiden antamisesta poliisille
62119:    erityisvanhentuminen .......................... .              62         syylliseksi epäillyn sotilasarvon tiedus-
62120:    vastustamisaika ................................... .      62,68          telemisesta ........................................... .          69
62121:    rangaistusmääräyslain sovellettavuus ..                        63
62122:    vastustamisosoitus ............................... .       65, 72     Sotilasvamma-asia
62123:    tiedoksiantomerkintä .......................... .          66, 72
62124:                                                                              asianomaisen kuuleminen sotilasvam-
62125:    peruuttaminen ...................................... 66, 67, 73
62126:                                                                              ma-asiassa vakuutusoikeudessa ...........                      32, 51,
62127:    menettämisseuraamus . ... .......... ..... .......             66
62128:                                                                                                                                                135
62129:    syyttäjän toimivalta .... ............ .. .... .......         68
62130:    puutteellinen rangaistusvaatimus .........                     68     Suojelusuunitelma
62131:    päiväsakon rahamäärä ..... ... ........ ........               72        valkoselkätikan suojelusuunnitelman
62132:    rangaistusvaatimuslomakkeen täyttä-
62133:                                                                             käsittelystä............................................            92
62134:    minen....................................................      72
62135:    kaksi rangaistusvaatimusta samasta
62136:    teosta....................................................     73     Syyte
62137:    rangaistusmääräysmenettelylain sovel-                                 - syyteoikeuden vanhentuminen . ... ...... ...                         63
62138:    lettavuus ...............................................      73
62139:    tuomitun alaikäisyys ........................... .             73     Syyteharkinta
62140:    rangaistusvaatimuksen muuttaminen                                        kahden henkilön kuoleman aiheutta-
62141:    rikosilmoitusasiaksi ............................ .            73        neen liikenneonnettomuuden johdosta                                 40
62142:                                                                             oikeusministeriön syytemääräyksen tar-
62143: Rantakaava                                                                  peellisuudesta ....................................... .            40
62144:    kaupunginarkkitehdin ja kaavoitustek-                                    poissaolosta oikeudesta vastaajalle tuo-
62145:    nikon menettely rantakaava-asiassa .....                        96       mittavan rangaistuksen tuomitsemises-
62146:                                                                             ta osana yhteistä vankeusrangaistusta .                             41
62147: Rantojensuojelu                                                             virkavelvollisuuden rikkomista koske-
62148:    valtakunnallisen rantojensuojeluohjel-                                   vassa asiassa ........................................ .            50
62149:    man toteuttamisesta ............................ .            33,90      syyteharkintaan kuuluvien tietojen an-
62150: Riita-asia                                                                  taminen ................................................ .          61
62151:                                                                             syyteha~kinnan viipyminen ................. .                       64
62152: - riita-asian käsittelyn viipyminen ......... .                    52
62153:                                                                             syyteharkintaa koskevat harkintavallan
62154: Rikostorjunta                                                               rajat ..................................................... .       65
62155: - kannanotto Suomen-Latvian rikostor-                                       rikoksentekijän pakoa varmistaneen
62156:    juntasopimuksen tarpeellisuudesta ..... .                       30       henkilön syyllisyyden arvioiminen ...... .                          68
62157: 182
62158: 
62159: 
62160:                                                                      Sivu                                                                        Sivu
62161: Syytemääräys                                                                 Takavarikko
62162:    oikeuskanslerin syytemääräykset ........ .                          39    - kumoaminen .........................................                70
62163:    ulkomailla tapahtuneesta rikoksesta ... .                           41
62164:    syyttäjänmääräyksiä yksittäistapauk-                                      Talousrikollisuus
62165:    sissa ..................................................... .       43       lausunto hallituksen toimintaohjelmas-
62166:                                                                                 ta koskien talousrikollisuuden ja har-
62167: Syyttäjä                                                                        maan talouden vähentämistä ...............                         26
62168:    syyttäjän etiikasta ................................ .              37
62169:    syyttäjän muutoksenhausta korkeim-                                        Terveyshaitta
62170:    paan oikeuteen ..................................... .              38       homesienen aiheuttamasta terveyshai-
62171:    syyttäjän vaatimus liiketoimintakiellon                                      tasta kaupungin vuokrataloyhtiössä ....                            96
62172:    määräämiseksi ..................................... .               38
62173:    syyttäjän esittämä vaatimus tuomitun                                      Tiedoksiauto
62174:    vangitsemisesta .................................... .              39       virka-avun käyttö tiedoksiannossa ......                           74
62175:    lääninsyyttäjän toiminta ..................... .                    45       tiedoksiautotehtävän edellyttämä huo-
62176:    syyttäjän esteellisyydestä ..................... .                  61       lellisuus .................................................        75
62177:    syyttäjän virheellinen tyytymättömyy-
62178:    den ilmoitus ........................................ ..            62    Tiedote
62179:    syyttäjän toimenpiteiden julkistaminen                              65       valtioneuvoston hyväksymä tiedote
62180:                                                                                 neuvoa autavasta kansanäänestyksestä
62181: Syyttäjälaitos                                                                   Suomen liittymisestä Euroopan unio-
62182:    lausunto          syyttäjälaitostoimikunnan                                  niin .......................................................       25
62183:    mietinnöstä .......................................... .        26, 108
62184:    organisaatio ......................................... .             35
62185:                                                                              Tietosuoja valtuutettu
62186: - johdon uudistaminen .......................... .                      35
62187:                                                                              - kuulemisvelvollisuudesta .....................                      39
62188:    tulosohjaus .......................................... .             36
62189:    henkilöstövoimavarat ......................... .                     37
62190:    kansainvälinen yhteistoiminta ............ .                         38   Todistaja
62191:    tilastotietoja ......................................... .           43   - noutamisestaja säilössä pitämisestä .....                       32, 51,
62192:    lääninsyyttäjän toiminta ..................... .                     45                                                                        127
62193:    tarkastustoiminta ja valvonta ............. .                        46
62194:    muutoksenhaku korkeimpaan oikeu-                                          Toimeentulotuki
62195:    teen ...................................................... .       46       tuen hakijoiden yhdenvertaisuus ..........                      33,95
62196:    koulutus- ja tiedotustoiminta .............. .                      47       menettely takaisinperinnässä ...............                       95
62197:                                                                                 hakemusten käsittelyn viipyminen .......                           95
62198: Syyttämättä jättäminen
62199:    syyttämättäjättämispäätös henkirikos-                                     Toimielinedustus
62200:    asiassa .................................................. .        63       lausunto ministeriöiden virkamiesten
62201:    syyttämättäjättämispäätösten riittävä                                        toimielinedustuksia ja esteellisyyttä kä-
62202:    perusteleminen ..................................... .              64       sittelevästä mietinnöstä ........ ...... ...... .. ..          26, 104
62203:    seuraamusluonteinen syyttämättäjättä-
62204:    mispäätös ............................................. .           68    Toimituspöytäkirja
62205:                                                                                 halkomistoimituksen pöytäkirjaamis-
62206: Taimi-Tapio Oy                                                                  menettelystä..........................................             86
62207:    virkamiesten menettely yhtiön eräitä ra-
62208:    hoitusjärjestelyjä ja niiden valvontaa                                    Tullirikos
62209:    koskevassa asiassa . ....... ... ... .... ....... ... ....      85, 154   - tullirikosten soveltamisalasta . ... .... ... ....                  81
62210:                                                                                                                                                  183
62211: 
62212:                                                                    Sivu                                                                         Sivu
62213: Tyytymättömyydenilmoitus                                                       verovalitusasioiden käsittelyn joutui-
62214:    virheellinen menettely puutteellisesti yk-                                  suus ..................................................... .       54
62215:    silöidyn tyytymättömyydenilmoituk-
62216:    sen hyväksymisessä ............................. .               51    Valkoselkätikka
62217:    syyttäjän virheellinen tyytymättömyy-                                  - suojelusuunnitelman käsittelystä ........ .                           92
62218:    denilmoitus .......................................... .         62
62219:                                                                           Valtionavustukset
62220: Työmarkkinatuki                                                              valtakunnallisten    liikuntajärjestöjen
62221: - suhde työttömyysetuuksiin ................. .                     90       avustusasioiden käsittelystä ................ .                      28
62222:                                                                              valtionavustushakemuksen käsittelystä                                84
62223: Työtapaturma-asia
62224:    päätösten perusteleminen työtapatur-
62225:                                                                           Valtionavustuskelpoisuus
62226:    ma-asiassa ........................................... .         64
62227:                                                                              siihen oikeutettua järjestöä koskeva
62228:    tutkinnastaja lausunnon antamisesta ..                           90
62229:                                                                              epäselvä säännös .................................. .                21
62230: Työttömyysetuudet
62231:    työmarkkinatuen suhde työttömyys-                                      Vaitioneuvoston jäsen
62232:    etuuksiin .............................................. .       90    - esteellisyys ........................................... .            27
62233: 
62234: Ulkomaalaisvaltuutettu                                                    Vaitioneuvoston periaatepäätös
62235:    kuulemisesta turvapaikan hakemista                                     - käsiteltävä valtioneuvoston istunnossa                             20,26
62236:    koskevassa asiassa ............................... .             78
62237:                                                                           Valtion vakuusrahasto
62238: Ulosmittaus                                                               - esteellisyyskysymykset .........................                  81, 138
62239: - suojaosuuden huomioon ottaminen .....                             74    - menettely asianosaisen oikeutta asiakir-
62240:                                                                              joihin koskevassa asiassa ... ....... .... ... ....              81, 150
62241: Ulosotto
62242:    perusteen puuttuminen ....................... .                  73    Vangitseminen
62243:    ennakkoperuutus etsintäkuulutusrekis-                                     syyttäjän esittämä vaatimus tuomitun
62244:    teriin sakon ulosmittauksessa ............. .                    73       vangitsemisesta .................................... .               39
62245:    ulosottoviranomaisen hallussa olevan
62246:    asiakirjan näyttäminen ulosoton asian-                                 Vapausrangaistus
62247:    osaiselle ............................................... .      74       lausunto Venäjällä tuomitun Suomen
62248:                                                                              kansalaisen siirtämisestä Suomeen jat-
62249:  Vaalit                                                                      kamaan vapausrangaistuksen suoritta-
62250:     vaalien yhteydessä suoritettavat ns. exit                                mista .................................................... .         26
62251:     poll -tutkimukset ................................. .           75
62252:     vaalisalaisuudesta postiennakkoäänes-                                 Vastaaminen
62253:     tyspaikassa, jossa on kameravalvonta ..                         87       hyvän hallintotavan mukainen kirjeisiin
62254:                                                                              vastaaminen ......................................... .              81
62255:  Vakuutusoikeus                                                              hyvän hallintotavan edellyttämä vahin-
62256:     vakuutusoikeuden päätöksen perustele-                                    gonkorvaushakemukseen vastaaminen                                    95
62257:     misesta ..................................................      53
62258:                                                                           Verotus
62259:  Valitusasia                                                                 verovalitusasioiden käsittelyn joutui-
62260:     valitusasioiden käsittely lääninoikeu-                                   suus ..................................................... .      32,54
62261:     dessa .................................................... .    53       verovelvollisen läsnäolo-oikeudesta .... .                           82
62262: 184
62263: 
62264: 
62265:                                                                    Sivu                                                                      Sivu
62266:    ortodoksisen kirkkokunnan kirkollisve-                                 Virka-apu
62267:    rojen tilityksestä ................................... .         82       poliisin virka-avun käyttäminen tiedok-
62268:                                                                              siannossa sairaalassa olevalle henkilölle                         74
62269: Viivästyminen asian käsittelyssä
62270:    riita-asian käsittelyn viipyminen ......... .                    52    Virkasyyteasia
62271:    esitutkinnan viivästyminen ................. .                   69       kihlakunnanoikeuden puheenjohtajana
62272:    asiakirjatilauksen käsittelyn viivästymi-                                 toiminut hovioikeuden auskultantti
62273:    nen ....................................................... .    70       tuomittu virkavirheestä varoitukseen ...                          56
62274:    lääninhallituksen lausuntopyynnön kä-                                     toimivallan ylityksiä käsittävät virka-
62275:    sittelyn viivästyminen ......................... .               72       velvollisuuden rikkomiset ................... .                   84
62276:    virkavapauspäätöksen korjaamisen vii-                                     kunnanhallituksen jäsentä vastaan nos-
62277:    västyminen .......................................... .          84       tettu syyte tuottamuksellisesta virkavel-
62278:    toimeentulohakemuksen käsittelyn vii-                                     vollisuuden rikkomisesta .................... .                   94
62279:    pyminen................................................          95
62280:                                                                           Vuokrataloyhtiö
62281: Viran haltija                                                                kaupungin vuokrataloyhtiön terveys-
62282:    siirtäminen lakkautettavasta virasta uu-                                  haitoista ............................................... .       96
62283:    teen perustettavaan virkaan ....... .. ... .... .                20
62284:                                                                           Vuotos
62285: Viran täyttäminen                                                            oikeusavun järjestäminen Vuotoksen
62286:    eriävä mielipiteen vaikutus professorin                                   altaan rakentamiseen liittyvissä kysy-
62287:    viran täyttämiseen kutsusta ................ .                   21       myksissä .............................................. .         88
62288:    menettelyn virheellisyys ylijohtajan vi-
62289:    ran täyttämisessä ................................. .            22    Yhdenvertaisuus
62290:    kansliapäällikön viran täyttämisen siir-                                  koulutuspaikkojen käyttöä suunnitel-
62291:    tyminen ................................................ .       22       taessa ................................................... .      33
62292:    siviilihenkilön nimittäminen puolustus-                                   toimeentulotuen hakijoiden ................ .                  33,95
62293:    ministeriön kansliapäälliköksi ............ .                    23       kansalaisten yhdenvertaisuuden toteu-
62294:    professorin viran täyttämiseen liittyvä                                   tuminen maastoliikenteessä valtion
62295:    rehtorin tarkastuspäätös ..................... .                 84       mailla ................................................... .   33,87
62296:    valitusviranomaisen oikeuskäsitysten                                      avustusasiassa ...................................... .           34
62297:    noudattamisesta aineenopettajan viran                                     ympäristölupa-asiassa ......................... .                 34
62298:    täyttämistä koskevassa asiassa ............ .                    95
62299:    korkeimman hallinto-oikeuden oikeus-                                   Yhdyskuntapalvelu
62300:    käsitysten noudattamisesta rehtorin vi-                                   syyttäjän selvitys soveltuvuudesta yh-
62301:    ran täyttämistä koskevassa asiassa ..... .                       95       dyskuntapalveluun ............................... .               38
62302: 
62303: Virka                                                                     Yleinen oikeusavustaja
62304:    lakkautettavien virkojen haltijoiden                                      valvonta ............................................... .       102
62305:    siirtäminen uusiin virkoihin ................ .                  20       oikeusavustajan ja päämiehen neuvotte-
62306:    kihlakunnanviraston eräiden virkojen                                      lu muutoksenhakuasiassa ................... .                    102
62307:    nimittämismenettely ........................... .                26
62308:                                                                                                                                                                                                                                                                            185
62309: 
62310: Oikeuskanslerinviraston henkilökunta 31.12.1995
62311: Hallinto-osasto
62312: Osastopäällikkö, kansliapäällikkö                                                                                                           0 . . 0000 0000 00 . . 000 00                                                   Helminen, Klaus, oikeustieteen lisensiaatti,
62313:                                                                                                                                                                                                                                varatuomari
62314: Neuvotteleva virkamies                       oooooooooooooooooo         0000000000000000000                                                                                                                                 Saloranta, Olli, varatuomari
62315: Esittelijäneuvos oooooooooooooooooo oooo     oooooooooooooooooo                                                 0000 00000                                                                                                  Björklund, Eva-Brita, varatuomari
62316: Vanhempi oikeuskanslerinsihteeri oooooooooooooooOooooo                                                                                                                                                                      Hiekkataipale, Risto, varatuomari
62317: E!J-hallint~harJ?ittelija ooooooooooooooooooooooooooooooooooooo                                                                                                                                                             Salminen, Janne, oikeustieteen kandidaatti
62318: Tteto~~_un!:u~tehJa                      0   0   0   0   00 0   0   0   0   0   00 0        0   00 0        0   0   0   0   0   0   00 0        0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   Lehtonen, Marja, varanotaari
62319:                                      0
62320: 
62321: 
62322: Henkllostosthteen                        oo  0   0   00 00 0        0   0   0   0   0   0   0   0           0   00 0        0   00 0        0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   00 0        0   0   0   0   0   0   0   Virkkunen, Marjukka, varanotaari
62323: Osastosihteeri oOOOOOOOoOooooooooooooooooooooooooooooooooooooOOoooo                                                                                                                                                         Ahotupa, Eeva, varanotaari
62324: Ki~ja~ja oo;oooooooo:oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo                                                                                                                                                       Ratajärvi, Tuula
62325: Tmmtstosthteent ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo                                                                                                                                                             Jääskeläinen, Helena
62326:                                                                                                                                                                                                                             Seppäläinen, Arja
62327: Tekstinkäsittelijät ooooooooooo                                                 0000            ooooooooooooo ooooooooo oooooo                                                          000                                 Vaihevuori, Riitta
62328:                                                                                                                                                                                                                             Reponen, Merja
62329: Ylivirastomestari ooo                            0   00 0   0   0   0   0   0   0   00 0        0   0   0   0   00 0        0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   00 0        0   00 0        0   0   Utriainen, Saku
62330: Virastomestari            0   0   00 0   0   0   0   0   00 00 0        0   0   00 0        0   0   0   00 0        0 0     0   0   000 0           0   00 0        0   00 0        0   0   0   0   00 0        0   0   0   Alanenpää, Oiva
62331: Vahtimestari oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo                                                                                                                                                         Nyberg, Ira (vv)
62332:                                                                                                                                                                                                                             Hämäläinen, Tomi
62333: 
62334: Oikeusvalvontaosasto
62335: 
62336: Osastopäällikkö, esittelijäneuvos                                                                                                   0000000 0000 00000000000                                                                Liusvaara, Harri, varatuomari
62337: Esittelijäneuvos          oooooooooooooooo oooooo
62338:                                   0 0 0 0 0 0 0 00 0            000                                                                                                 0000000                     ooo         0000            Arjola, Marja-Leena, varatuomari
62339: Vanhemmat oikeuskanslerinsihteerit                                                                                                                      0000 0000000000000                                                  Snellman, Jorma, varatuomari
62340:                                                                                                                                                                                                                             Avela, Marja, varatuomari (vv)
62341:                                                                                                                                                                                                                             Vasenius, Heikki, varatuomari
62342: Nuoremmat oikeuskanslerinsihteerit                                                                                                                      00000000000 0000 00                                                 Joutsiniemi, Marja-Leena, varatuomari
62343:                                                                                                                                                                                                                             Vuoristo, Merja, varatuomari (vv)
62344:                                                                                                                                                                                                                             Kääriäinen-Malka~, Kaija, varatuomari
62345:                                                                                                                                                                                                                             Leskinen, Marja, varatuomari
62346: Esittelijät    00000   ooooooooo             00000 0000                     oooo Oooooooooooo oooooo ooooo ooooooooo                                                                                                        Hirsimaa, Petri, varatuomari
62347:                                                                                                                                                                                                                             Hallenberg, Kaisa, varatuomari
62348: Osastosihteerit           0000 0         00000000 000 0000                                      ooooooo                     00000000000 0000000 0000 00                                                                     Tanner Heli, varanotaari
62349:                                                                                                                                                                                                                             Rantala, Eeva, varanotaari
62350:                                                                                                                                                                                                                             Tuomikko, Helena, varanotaari
62351: 
62352: 
62353: Syyttäjäosasto
62354: 
62355: Osoast~P.~ällikkö, esittelijäneuvosoooooo                                                                                           000                                 0000 000 0000 00                                    Jaatinen, Martti, varatuomari
62356: EstttehJaneuvos         oooooo    Oo oooo Ooooooooo
62357:                                   000 0000 00 0000 000                                                          0000 000                                            000 00                                                  Okko, Jukka, varatuomari
62358: Vanhempi oikeuskanslerinsihteeri ooooooooooooooooooooo                                                                                                                                                                      Äijälä, Jorma, varatuomari
62359: Nuoremmat oikeuskanslerinsihteerit                  Oo                                                                                                  0000 000 0000 0000                                                  Jääskeläinen, Petri, varatuomari (vv)
62360:                                                                                                                                                                                                                             Jalkanen, Virpi, varatuomari
62361:                                                                                                                                                                                                                             Korhonen, Juhani, varatuomari
62362: Koulutussuunnittelija                                       0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   00 0        0   00 0        0   0   oo      0   0   0   0   0   0   0   Oo      0   0   00 0        0   0   Alhava, Annikki, varanotaari
62363: Osastosihteeri        ooo00 00 00 0000000                                   0000 00000 0000 00000 000000000 0000 0000 0                                                                                                     Rönkkö, Tuula
62364: 
62365: 
62366: 
62367: 
62368: 24 360220P
62369:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025